Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1992_1 | A_1992_2_3_4 | A_1992_5 | A_1992_6 | A_1992_7 | A_1992_8 | A_1992_9 | B_1992_1 | B_1992_2 | C_1992_1 | C_1992_2 | D_1992_1 | D_1992_2 | E_1992_1 | E_1992_2 | F_1992_1 | F_1992_2 | F_1992_3 | Hak_1992 | PTK_1992_1 | PTK_1992_2 | PTK_1992_3 | PTK_1992_4 | PTK_1992_5 | PTK_1992_6 | PTK_1992_7 |

1: Vuoden           1992
2:                          ••   ••
3: VAL TIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 281-535
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-99lX
18: 
19: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 281-535
26: 
27: 281 Aittoniemi: Venäjältä olevien saatavien anteeksi-   296 Zyskowicz ym.: Liikenneluvan epäämisestä Hel-
28: annosta                                                 singin-Pietarin linjalta
29: 
30: 282 Aittoniemi: Kaupallisten yhteyksien ylläpitämi-     297 S-L. Anttila ym.: Eläinlääketieteellisen korkea-
31: sestä Venäjän kanssa                                    koulun Kuopioon siirtämisen kustannuksista
32: 
33: 283 Aittoniemi: Ulkomaalaisten palkkamurhaajien         298 Vihriälä ym.: Metsästyksen sallimisesta Levane-
34: käytöstä Suomessa                                       van luonnonsuojelualueella
35: 
36: 284 Aittoniemi: Rikostutkinnan voimavarojen lisää-      299 Kemppainen: Posti- ja telelaitoksen sähköura-
37: misestä Helsingissä                                     kointitoiminnasta
38: 
39: 285 Aittoniemi: Varusmiesten lomamatkojen kustan-       300 Pykäläinen ym.: Ulkomaalaispoliittisen ohjelman
40: nusten korvaamisesta                                    valmistelusta
41: 
42: 286 Aittoniemi: Puun energiakäytön jatkamisesta va-     301 Kasurinen: Itäisen Suomenlahden eläinkuolemien
43: ruskunnissa                                             tutkimisesta
44: 
45: 287 Aittoniemi: Yritysten kesälomien jälkeisten kon-    302 Näsi: Tornionjoen, Muonionjoen ja Simojoen
46: kurssien torjumisesta                                   elvyttämisestä toimiviksi lohijoiksi
47: 
48: 288 Aittoniemi: Karjalan lennoston turkistarhaajille    303 Vihriälä ym.: Televisiolupamaksun perinnän hel-
49: aiheuttamien haittojen vähentämisestä                   pottamisesta
50: 
51: 289 Aittoniemi: Suullisiin kysymyksiin vastaamisesta    304 Hacklin: Valtion keskushallinnon uudistamisesta
52: 290 Tennilä: Meltosjärvien kunnostustöiden aloitta-     305 Pulliainen: Suomussalmen vienalaiskylien lähi-
53: misesta                                                 metsien säilyttämisestä
54: 291 Aittoniemi: Paloturvallisuusmääräysten tiukenta-
55: rnisesta                                                306 Lipponen: Suomen aluehallinnon uudistamisesta
56: 
57: 292 Aittoniemi: Vakuusrahaston varojen käyttämises-     307 Lipponen: Poliisivirkojen vähentämisestä pää-
58: tä                                                      kaupunkiseudulla
59: 
60: 293 Aittoniemi: Valtion matkustussäännön tarkista-      308 Vuoristo ym.: Työttömyyden hoidon kokonais-
61: misesta                                                 kustannuksista
62: 
63: 294 Törnqvist: Kouluasteen tutkintoa suorittavien       309 Rask ym.: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
64: jatko-opintokelpoisuudesta                              sairaiden kotihoidon tuesta
65: 
66: 295 Jouppila ym.: Sotaveteraanien huomioimisesta        310 S-L. Anttila ym.: Mustialan maatalousoppilaitok-
67: itsenäisyytemme juhlavuonna                             sen kehittämisen turvaamisesta
68: 530015R
69: 4                                             Sisällysluettelo
70: 
71: 311 Nyby: Omjaktplanet F/A-18 Homets lämplighet        329 Tennilä: Linja-autoliikenteen hoidattamisesta ali-
72: för fmländska förhållanden                             urakoitsijoilla
73: 
74: 311 Nyby: F/A-18 Homet -hävittäjän soveltumisesta      330 Louvo ym.: Ympäristövaikutusten huomioon ot-
75: Suomen oloihin                                         tamisesta Klamilan kalasataman rakentamisessa
76: 
77: 312 Seivästö: Sairausvakuutuksen matkakorvausten       331 Vistbacka: Maanvyörymistä Kurejoen nuoriso-
78: omavastuusäännösten muuttamisesta                      seurantalolle aiheutuvien vaurioiden estäruisestä
79: 
80: 313 Aittoniemi: Valtiosääntötuomioistuimen perusta-    332 Vistbacka: Karvalan yksityistien muuttamisesta
81: misesta                                                paikallistieksi Lappajärvellä
82: 
83: 314 Aittoniemi: HIV-tartunnasta epäiltyihin kohdis-    333 Vistbacka: Tasoristeyksen turvajärjestelyistä Lau-
84: tettavista pakkotoimista                               kaan Vihtavuoressa
85: 
86: 315 Aittoniemi: Soutu- ja moottoriveneiden pakolli-    334 von Bell ym.: Naaraskarhujen kevätmetsästyksen
87: sista turvavarusteista                                 kieltämisestä
88: 
89: 316 Aittoniemi: Vuotoksen rakennustöiden välittö-      335 Lipponen: Tullilaitoksen toimintaedellytysten tur-
90: mästä käynnistämisestä                                 vaamisesta
91: 
92: 317 Aittoniemi: Katulapsien määrän lisääntymisestä     336 Laakkonen ym.: Suomalaisten YK-sotilaiden
93: Suomessa                                               koulutuksesta
94: 
95: 318 Aittoniemi: Euroopan yhteisön jäsenyydestä ai-     337 Laakkonen ym.: YK-sotilaan oikeudesta laskea
96: heutuvan työttömyyden kustannuksista Suomessa          päiväraha hyväksi auton hankintahintaan
97: 
98: 319 Aittoniemi: Venäläisten Suhoi-koneiden ostami-     338 Myller: Rintamasotilastunnuksen myöntämispe-
99: sesta Suomen ilmavoimille                              rusteiden tarkistamisesta
100: 
101: 320 Aittoniemi: Hallituksen ja eduskunnan ulko-        339 Seppänen: Osinkotuloverotuksen uudistamisesta
102: asiainvaliokunnan välisestä yhteistyöstä
103:                                                        340 Seppänen: Työeläkejärjestelmän uudistamisesta
104: 321 Vistbacka: Porojen laiduntamista koskevien
105: säännösten muuttamisesta                               341 P. Leppänen ym.: Kotimaisen aseteollisuuden
106:                                                        työpaikkojen turvaamisesta
107: 322 Mäkelä: Maksuttoman kesäleiritoiminnan jatka-      342 Paasio: Postipalvelujen turvaamisesta paikalliset
108: misesta                                                tarpeet huomioon ottaen
109: 323 Mäkelä: Jugoslavialaisten pakolaisten maahantu-    343 Tennilä: Rintamapalvelustunnuksen myöntämis-
110: loon varautumisesta                                    perusteiden väljentämisestä
111: 324 Mäkelä: Inkeriläisten avustustoimien aloittami-    344 Moilanen: Laittoman rahanpesun estäruisestä
112: sesta
113:                                                        345 Moilanen: Varastetun tavaran maastaviennin es-
114: 325 Mäkelä: Turvapaikan hakemiseen liittyvien vää-     tämisestä
115: rinkäytösten estäruisestä
116:                                                        346 Moilanen: Huumeiden väärinkäytön vastaisen
117: 326 Mäkelä: Maksullisten työvoimapalvelujen salli-     toiminnan tehostamisesta
118: misesta
119:                                                        347 Paloheimo: Virkojen lakkautuksen ehdoista
120: 327 Mäkelä: Leikkausjonojen lyhentämiseksi tarvit-
121: tavista toimenpiteistä                                 348 Laakso: Opintolainojen korkojen alentamisesta
122: 
123: 328 Seivästö ym.: Autoteollisuuden tuotekehittelyssä   349 Tennilä: Vuokrasuhteiden jatkamisesta rakennus-
124: tarvittavien autojen vapauttamisesta verosta           hallituksen omistamassa kerrostalossa Kemissä
125:                                                Sisällysluettelo                                               5
126: 
127: 350 Laakso: Hätäohjelman laatimisesta Uudenmaan          367 Lax: Pankkien oikeudesta vähentää luottotap-
128: työttömyyden alentamiseksi                               pioita verotuksessa
129: 
130: 351 Laakso: Nuorisotyöttömyyden alentamisesta            368 Urpilainen: Kemira Oy:n Kokkolan tehtaiden
131: Uudellamaalla                                            lannoitetuotannon jatkamisesta
132: 
133: 352 Laakso: Rakennusinvestointien aikaistamisesta        369 Pulliainen: Luvatta kaadetun hirven lihan ostami-
134: Vantaalla työttömyyden alentamiseksi                     sen saattamisesta rangaistavaksi
135: 
136: 353 Perho-Santala: Kasvinjalostustoiminnan järjestä-     370 Pulliainen: Kierrätyskelpoisen materiaalin käyttä-
137: misestä Valtion siementarkastuslaitoksen yhteyteen       misestä mainospostin kääreenä
138: 
139:                                                          371 Pulliainen: Olkiluodon ydinvoimalan radioaktii-
140: 354 Särkijärvi: Puurakenteita koskevien rakennus-        visuuden selvittämisestä
141: määräysten lieventämisestä
142:                                                          372 Pulliainen: Rikki- ja typpipäästöjen rajoittamises-
143: 355 Lax: Om inverkan av Postbanken Ab:s finansie-        ta
144: ringspolitik på företagssektorn
145:                                                          373 Rask ym.: Henkilökohtaisten suojaliivien hankki-
146: 355 Lax: Postipankki Oy:n luotonantopolitiikan vai-      misesta poliisien käyttöön
147: kutuksesta yritystoimintaan
148:                                                          374 Stenius-Kaukonen ym.: Kotimaisen raideliiken-
149: 356 Mäkelä ym.: Hoitomaksujen määräytymisperus-          nekaluston valmistuksen turvaamisesta
150: teiden selkiyttämisestä
151:                                                          375 M. Laukkanen: Tavaraliikenteen matkalupajär-
152: 357 Mäkelä ym.: Aidsin tartuttamisen saattamisesta      jestelmän uudistamisesta Suomen ja Baltian maiden
153: rangaistavaksi teoksi                                   välillä
154: 
155:                                                          376 Korhonen ym.: Työllisyystilanteen huomioon
156: 358 Särkijärvi: Työttömien mahdollisuudesta osallis-     ottamisesta valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikassa
157: tua taikootyöhön
158:                                                          377 Hautala: Pohjavesien pilaantumisen kartoittami-
159: 359 Särkijärvi: Virkasuhteen kehittämisestä              sesta
160: 
161: 360 Hassi: Jyväskylän suurajojen ajohaijoittelun no-     378 Seivästö: Ammattiliittojen jäsenmaksujen käyttä-
162: peusvalvonnasta                                          misestä
163: 
164: 361 Laakso: Koulumäärärahojen 1eikkauksista Si-          379 Aittoniemi: Turvapaikanhakijoiden rikosoikeu-
165: poossa                                                   dellisesta kohtelusta
166: 
167: 362 Rajamäki ym.: Omaehtoisen ammatillisen täyden-       380 Aittoniemi: Ikaalisten maanmittaustoimiston toi-
168: nyskoulutuksen aikaisesta toimeentuloturvasta            minnan uudelleen järjestämisestä
169: 
170: 363 Rajamäki ym.: Yhtenäisen talousalueen muodos-        381 Aittoniemi: Rahamarkkinoiden keventämisestä
171: tamisesta Varkauden alueelle                             setelikantaa lisäämällä
172: 
173: 364 Vistbacka: Tarnalan ja Sorokulman välisen tie-       382 Aittoniemi: Mansoniemen ja Raivalan välisen
174: osuuden perusparantamisesta Saaren kunnassa              tieosuuden päällystämisestä
175: 
176: 365 Vistbacka: Rajanylityspaikan avaamisesta Uuku-       383 Aittoniemi: Maanmittauslaitoksen organisaatio-
177: niemellä                                                 uudistuksen toteuttamisesta
178: 
179: 366 Gustafsson: Tampellan valimon toiminnan tur-         384 Aittoniemi: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaiku-
180: vaamisesta                                               tuksesta työttömyyskorvaukseen
181: 
182: 367 Lax: Om bankernas rätt att dra av kreditförluster   385 Aittoniemi: Starttirahan myöntämisehtojen väl-
183: i beskattningen                                         jen tärnisestä
184: 6                                                 Sisällysluettelo
185: 
186: 
187: 386 Aittoniemi: Virastojen sijoitusjärjestelyistä kihla-   405 Aittoniemi: Ison-Beltin siltakiistaa koskevasta
188: kuntauudistuksen yhteydessä                                sopimuksesta
189: 
190: 387 Aittoniemi: Ensiasunnon asumistukeen oikeutta-         406 Pulliainen: Maatalousoppilaitosten toiminnan ke-
191: van neliömäärän korottamisesta                             hittämisestä
192: 
193: 388 Aittoniemi: Turvapaikkahakemusten käsittelemi-         407 Aittoniemi: Televisiolähetysten näkyvyyden pa-
194: sestä nopeutetussa jätjestyksessä                          rantamisesta Riitialan kylässä Ikaalisissa
195: 
196: 389 Aittoniemi: Tasavallan presidentin virka-asun-         408 Rauramo: Ison-Beltin siltakiistan ratkaisemisesta
197: non lopullisista rakentamiskustannuksista
198:                                                            409 Nyby: Om betalning av dubbel tuli och omsätt-
199:                                                            ningsskatt
200: 390 Aittoniemi: Lihan hinnan muodostumisesta
201: markkinoilla
202:                                                            409 Nyby: Kaksinkertaisen tullin ja liikevaihtoveron
203:                                                            maksamisesta
204: 391 Vuorensola: Tampere-Pirkkalan lentoaseman
205: ympäristövaikutusten selvittämisestä
206:                                                            410 Särkijärvi: Suomen suostumuksesta Ison-Beltin
207:                                                            sillan rakentamiseen (Kysymyksen n:o 405 yhteydessä)
208: 392 Aittoniemi: Säännösteltävien vesistöjen säännös-
209: telymääräysten tarkistamisesta                             411 Särkijärvi: Yritysten välisestä kilpailutilanteesta
210:                                                            Hantec Oy:n konkurssin yhteydessä
211: 393 Aittoniemi: Ilman asianmukaista lupaa maassa
212: oleskelevien henkilöiden oleskeluluvan selvittämises-      412 Särkijärvi: Autojen siirto-oikeuden antamisesta
213: tä                                                         poliisille liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi
214: 
215: 394 Aittoniemi: Puolustusvoimien asehankinnoista           413 Särkijärvi: Aravalainojen maksatuksen nopeutta-
216: Kiinasta                                                   misesta
217: 
218: 395 Aittoniemi: Ulkomaalaisten maanhankintaoikeu-          414 Laivoranta ym.: Työllisyysvarojen käytöstä Han-
219: den rajoittamisesta                                        tec Oy:n konkurssin yhteydessä
220: 
221: 396 Aittoniemi: Hämeenlinnan ja Tampereen välisen          415 Räty ym.: Radioaktiivisen säteilyn mittausten
222: moottoritien rakentamisesta                                keskeyttämisestä Jäämerellä
223: 
224:                                                            416 Mölsä ym.: Liikenneluvan peruuttamisesta yhtiö-
225: 397 Aittoniemi: Liike-elämän ja siihen liittyvien omis-    muotoisen taksiyrityksen myynnin yhteydessä
226: tussuhteiden lisääntyvästä monimutkaisuudesta
227:                                                            417 Kallis: Turhien konkurssien estämisestä
228: 398 Aittoniemi: Opintotukiuudistuksen vaikutuksista
229:                                                            418 Aittoniemi: Eduskunnan hyväksymien perustelu-
230: 399 PUlliainen: Kestävän kehityksen käsikirjan laati-      lausumien merkityksestä
231: misesta
232:                                                            419 Aittoniemi: Uuden u1kornaa1aislain vaikutuksista
233: 400 Heikkinen: Rakennusmaan hankkimisesta Suo-             turvapaikkahakemusten käsittelyyn
234: mussalmella
235:                                                            420 Aittoniemi: Vapaa-ajattelijain Liiton toiminnan
236: 401 Muttilainen: Kuntoutusjaksojen jätjestämisestä         tukemisesta
237: 
238: 402 Aula: Kotihoidon tuen vaikutuksesta korkeakou-         421 Aittoniemi: Elintarvikkeiden hintojen alentumista
239: luopiskelijan opintorahaan                                 koskeneista väitteistä
240: 
241: 403 Aittoniemi: Eurooppalaisen ja suomalaisen kil-         422 Aittoniemi: Yrityksiä palvelevan erityispankin
242: pailulainsäädännön eroista                                 perustamisesta
243: 
244: 404 Aittoniemi: Valtion virastojen turvallisuusjätjes-     423 M. Laukkanen: Työttömyyskassajärjestelmän ke-
245: telyistä                                                   hittämisestä
246:                                                 Sisällysluettelo                                              7
247: 
248: 424 V. Laukkanen: Suomensukuisten paluumuutta-            442 Kallis: Velkojien oikeuksien turvaamisesta yrityk-
249: jien oleskelu- ja työlupahakemusten käsittelyn no-        sen vaihtaessa nimeä ja kotipaikkaa
250: peuttamisesta
251:                                                           443 Dromberg: Naisten osallistumisesta kansainväli-
252: 425 V. Laukkanen: Suomensukuisten paluumuutta-            seen päätöksentekoon
253: jien aseman parantamisesta
254:                                                           444 Enestam m.fl.: Om indragning av statens audivi-
255: 426 Mäkelä: Jyväskylän kaupungin musiikkikoulun           suella central
256: saattamisesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin
257:                                                           444 Enestam ym.: Valtion audiovisuaalisen keskuksen
258: 427 Mäkelä: Kinnulan säilymisestä erityisalueena          lakkauttamisesta
259: 
260: 428 M. Laukkanen: Valkealan Repoveden kansallis-          445 U. Anttila ym.: Turkin kurdikysymyksen ratkai-
261: puiston toteuttamisesta                                   semiseksi tarvittavista toimenpiteistä
262: 
263: 429 Aittoniemi: Varsinaisen ajokortin edellyttämästä      446 Mäkelä: Suopalojen kustannusten korvaamisesta
264: jatkokoulutuksesta
265:                                                           447 Mäkelä ym.: Kemijokilain ja Ounasjokilain sään-
266: 430 Aittoniemi: Kehitysyhteistyömäärärahojen käy-         nösten ristiriitaisuuden selvittämisestä
267: töstä
268:                                                           448 Aittoniemi: Valtiosihteeri Relanderin työllistä-
269: 431 Aittoniemi: Euroopan talousalueen perustami-          misohjelman toteuttamisesta
270: seen liittyvien lakien käsittelystä eduskunnassa
271:                                                           449 Aittoniemi: Itä-Eurooppaan suuntautuvasta
272: 432 Aittoniemi: Hornet-hävittäjähankintoihin liitty-      avusta
273: vien vastakauppojen työllistävästä vaikutuksesta
274:                                                           450 Aittoniemi: Ahvenanmaan maakunnan puolus-
275: 433 Aittoniemi: Asevelvollisuusajan lyhentämisen vai-     tusvalmiudesta kriisitilanteissa
276: kutuksista nuorten työllisyyteen
277:                                                           451 Aittoniemi: Suomi 75-juhlavuoden merkin käyttä-
278: 434 Aittoniemi: EY-kansanäänestyksen merkityksestä        misestä ulkomaisissa tuotteissa
279: jäsenyysratkaisua tehtäessä
280:                                                           452 Pykäläinen ym.: Totaalikieltäytymisestä aiheutu-
281: 435 Aittoniemi: Puolustusministerin vastauksesta          vista rangaistusseuraamuksista
282: Suomen ja Ruotsin tiedusteluyhteistyötä koskeneisiin
283: väitteisiin                                               453 Pulliainen: Suomussalmella suoritetuista avohak-
284:                                                           kuista
285: 436 Paasio: Hallituksen vastattavaksi esitettyihin ky-
286: symyksiin annettujen vastausten tasosta                   454 Hiltunen: Rauman satamaväylän syventämis-
287:                                                           hankkeesta
288: 437 Nyby: Om åtgärder för att utveckla vuxenstudie-
289: stödet                                                    455 Vanhanen ym.: Kihlakuntajaon soveltamisesta
290:                                                           veropiirijakoa tehtäessä
291:  437 Nyby: Aikuisopintotuen kehittämisestä
292:                                                           456 U. Anttila: Jätteiden kierrätyksen työllistävästä
293:  438 Mäkipää: Konepajatoiminnan turvaamisesta             vaikutuksesta
294:  Karviassa
295:                                                           457 Aittoniemi: Rintamalisän ja kansaneläkkeen väli-
296:  439 Stenius-Kaukonen ym.: Hengityshalvauspotilai-        sen sidonnaisuuden poistamisesta
297:  den kotihoidon tukemisesta
298:                                                           458 Aittoniemi: Lihan alennusmyynnin järjestämises-
299:  440 Aittoniemi: Kehitysavun suuntaamisesta Jugosla-      tä
300:  viaan
301:                                                           459 Aittoniemi: Enimmäisrajan asettamisesta valtion
302:  441 Aittoniemi: Pakolaisten perheiden yhdistämisestä     maksamille paikoille ja eläkkeille
303: 8                                              Sisällysluettelo
304: 
305: 
306: 460 Aittoniemi: Saamelaisten kansanopiston toimin-      478 Kuittinen: Kauppapalvelujen turvaamisesta haja-
307: nan turvaamisesta Inarissa                              asutusalueilla
308: 
309: 461 Aittoniemi: Toimenpiteistä metsäteollisuuden        479 Tykkyläinen: Omaistaan kotona hoitaneiden hen-
310: viennin turvaamiseksi                                   kilöiden aseman parantamisesta
311: 
312: 462 Aittoniemi: Elinkeinoelämän mahdollisuuksista       480 von Bell ym.: Urheiluopistojen toimintaedellytys-
313: osallistua opiskelijoiden opintotuen rahoitukseen       ten turvaamisesta
314: 
315: 463 Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkepäätösten pe-        481 Mäkelä: Kouluruokailusta vastaavien kotitalous-
316: rusteiden tutkimisesta                                  opettajien täydennyskoulutuksen turvaamisesta
317: 
318: 464 Enestam m.fl.: Om EES-avtalets inverkan på          482 Mäkelä: Pihtiputaan verotoimiston lakkauttami-
319: yrkesfiskarnas ställning i Finland                      sesta aiheutuvasta palvelujen heikkenemisestä
320: 464 Enestam ym.: ETA-sopimuksen vaikutuksista
321: ammattikalastajien asemaan Suomessa                     483 Kuuskoski ym.: Invalidikuljetukseen soveltuvaksi
322:                                                         varustetun pakettiauton verokohtelusta
323: 465 Seppänen: Nuuksion erämaa-alueen suojelemi-
324: sesta                                                   484 Aittoniemi: Hallituksen toimenpiteiden vaikutuk-
325:                                                         sista yksinhuoltajaperheen toimeentulomahdollisuuk-
326: 466 Seppänen: Valuuttakurssimuutoksiin perustuvien      siin
327: voittojen verottamisesta
328:                                                         485 Aittoniemi: Pientä ja keskisuurta teollisuutta kos-
329: 467 Pulliainen: Tiedottamisvastuun selvittämisestä      kevien asioiden käsittelyn järjestämisestä
330: Hausjärven Oitin pohjaveden pilaantumisen osalta
331:                                                         486 Aittoniemi: Malminetsinnän järjestämiseen tar-
332: 468 Laine: Liikuntapaikkojen rakentamisen rahoi-        koitetun valtion tuen vähentämisestä
333: tuksen turvaamisesta
334:                                                         487 Seppänen: Helsingin ja Turun välisen moottoritien
335: 469 Aittoniemi: Puolustusvoimien palkka- ja virkara-    rakentamisesta
336: kenteen kehittämisestä
337:                                                         488 Aittoniemi: Ympäristöhaittojen riippumattomas-
338: 470 Aittoniemi: Ruotsin kieltä taitamattomien ruot-     ta tutkinnasta
339: sinsuomalaisten oikeusturvan toteutumisesta
340:                                                         489 Laakkonen ym.: Kotieläintilojen velvollisuudesta
341: 471 Aittoniemi: Virolaisen Franek Kalmetin oikeu-       osallistua viljaylijäämien viennistä aiheutuviin kustan-
342: desta jäädä asumaan Suomeen                             nuksiin
343: 472 Aittoniemi: Yhteiskunnan toimenpiteistä HIV-        490 Kasurinen ym.: Kauppa-alusten ns. rinnakkaisre-
344: positiivista raiskaajaa kohtaan                         kisterilain vaikutusten seurannasta
345: 473 Aittoniemi: Puolan kautta Suomeen tulleiden
346: Kosovon albaanien turvapaikkahakemusten käsitte-        491 Räty ym.: Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden
347: lystä                                                   turvelauttojen raivaamisesta
348: 
349: 474 Pulliainen: Tuotteen ekologisuutta kuvaavan         492 Aittoniemi: Ministerin aseman väärinkäyttöä kos-
350: merkinnän käyttöön ottamisesta                          kevien väitteiden tutkimisesta
351: 
352: 475 Aittoniemi: Toisen velasta takausvastuuseen jou-    493 Aittoniemi: Palautusmaksun maksamisesta kerta-
353: tuneiden taloudellisen aseman helpottamisesta           käyttöisistä virvoitusjuoma- ja oluttölkeistä
354: 
355: 476 Aittoniemi: Marginaaliverotuksen kiristämisestä     494 Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenen ammattiyh-
356:                                                         distystoimintaa koskevista julkisista kannanotoista
357: 477 Aittoniemi: Kehitysyhteistyöstä vastaavan hallin-
358: non vähentämisestä kehitysyhteistyömäärärahojen         495 Aittoniemi: Hallituksen esityksiin sisältyvien sää-
359: vähentyessä                                             dösten selkokielisyydestä
360:                                                  Sisällysluettelo                                              9
361: 
362: 496 Aittoniemi: Valtiontaloutta uhkaavan kassakrii-        514 Aittoniemi: Maksullisen puhelinpalvelutoiminnan
363: sin edellyttämistä toimenpiteistä                          valvonnasta
364: 
365: 497 Tennilä: Perämeren kansallispuiston alueella ole-      515 Laine: EY:n tuomioistuimen ratkaisuihin viittaa-
366: vien maanvuokrasuhteiden jatkamisesta                      misesta hallituksen esitysten perusteluissa
367: 
368: 498 Aittoniemi: Turvapaikkahakemuksiin liittyneiden        516 Paasio ym.: Presidentti Urho Kekkosen arkiston
369: väärinkäytösten rikosoikeudellisesta selvittämisestä       avaamisesta tutkijoiden käyttöön
370: 
371:                                                            517 Markkula: Lyijyhaulien käytön lopettamisesta
372: 499 Aittoniemi: Kuulovammaisten tulkkipalveluiden
373: turvaamisesta                                              518 Lahti-Nuuttila ym.: Maantien n:o 325 Huutijär-
374:                                                           .vi-Sahalahti-Kuhmalahti-Kuhmoinen peruskor-
375: 500 Räty ym.: Lapsikohtaisen sosiaaliturvan järjestä-      jaamisesta
376: misestä
377:                                                            519 Lahti-Nuuttila ym.: Orivesi-Vilppula-Haapa-
378: 501 Pykäläinen ym.: Kuulovammaisille tarkoitettujen        mäki--Seinäjoki-ratayhteyden peruskorjaamisesta
379: tulkkauspalveluiden turvaamisesta
380:                                                            520 Aittoniemi: Suomen osuudesta Wider-instituutin
381: 502 Pykäläinen ym.: Bangladeshilaisten turvapaikka-
382:                                                            rahoitukseen
383: hakemusten käsittelystä
384:                                                            521 Rinne: Poikkeuslakien käyttöönottoa ja maan
385: 503 Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenten virkatoin-        sisäistä jätjestystä koskevista suunnitelmista
386: ten lainmukaisuuden tutkimisen jätjestämisestä
387:                                                            522 Laine: Todellisten valintamahdollisuuksien tur-
388: 504 Kemppainen ym.: Kotimaisen puuraaka-aineen             vaamisesta Euroopan yhteisöjen jäsenyydestä päätet-
389: käytön lisäämisestä                                        täessä
390: 
391: 505 Kemppainen ym.: Veteraanien hammashuollon              523 Aittoniemi: Hallituksen toimista kulkukissojen
392: kehittämisestä                                             vähentämiseksi
393: 
394: 506 Karhunen: Hälytysaluejaon uusimisen kiirehtimi-        524 Aittoniemi: Poliisin toimivaltuuksien lisäämisestä
395: sestä                                                      huumausainerikosten tutkinnassa
396: 
397:  507 Pulliainen ym.: Puutavaran pitkäaikaisesta met-       525 Aittoniemi: Eläkkeellä olevien osallistumisesta
398:  sään varastoimisesta aiheutuvien haittojen totjumises-    työelämään
399:  ta
400:                                                            526 Aittoniemi: Ikaalisten, Parkanon ja Hämeenky-
401:  508 Perho-Santala: Sosiaalialan opetushatjoittelun        rön veroviraston sijaintipaikasta
402:  turvaamiseksi tarvittavista toimista
403:                                                            527 Aittoniemi: Sianlihan ja kananmunien teollisen
404:  509 Aittoniemi: Matkailuelinkeinon edistämisestä hir-     tuotannon lopettamisesta
405:  venmetsästysretkiä jätjestämällä
406:                                                            528 Aittoniemi: Urheilun, tieteen ja kulttuurin saa-
407:  510 Aittoniemi: Mäntykuidun markkinointiedellytys-        man valtiontuen vähentämisestä
408:  ten parantamisesta
409:                                                            529 Aittoniemi: Osa-aikaviljelijöille maksettavasta
410:  511 Aittoniemi: Neljänkymmenen tilapäisen talousri-       maataloustuesta
411:  kostutkijan saamisesta konkurssirikosten tutkintaan
412:                                                            530 Aittoniemi: Paikallishallinnon uudistamisen yh-
413:  512 Aittoniemi: Hallituksen vastattavaksi esitettyihin    teydessä perustettavien kihlakuntien lukumäärästä
414:  kitjallisiin kysymyksiin annettujen vastausten viipy-
415:  misestä                                                   531 Laine: EY-tuomioistuimen ratkaisuihin viittaami-
416:                                                            sesta hallituksen esitysten perusteluissa
417:  513 Aittoniemi: Kansallispuistojen ja luonnonsuojelu-
418:  alueiden perustamiseksi tarvittavien alueiden lunasta-    532 Mäkelä: Ratayhteyden rakentamisesta Vikajär-
419:  misesta valtiolle                                         ven ja Kirkkoniemen välille
420:  2 530015R
421: 10                                             Sisällysluettelo
422: 
423: 533 Tennilä ym.: Sairaanhoidon opettajien pätevöity-    534 Enestam: Kalatalouden toimintaedellytysten tur-
424: miskoulutuksen järjestämisestä Oulussa                  vaamisesta
425: 
426: 534 Enestam: Om tryggade verksamhetsbetingelser         535 Kohijoki: Turun ja Porin läänin vaalipiirien
427: för fiskerihushållningen                                nimien muuttamisesta
428:                                                1992 vp
429: 
430: Kirjallinen kysymys 281
431: 
432: 
433: 
434: 
435:                                   Aittoniemi: Venäjältä olevien saatavien anteeksiannosta
436: 
437: 
438: 
439:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
440: 
441:    Suomen saatavat entisestä Neuvostoliitosta,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
442: joista tiettävästi Venäjä on ilmoittanut vastaa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
443: vansa, ovat esimerkiksi valtion antamien takaus-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
444: ten osalta 3-4 miljardia markkaa. Venäjä on          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
445: tällä hetkellä kyvytön maksamaan edes saatavi-
446: en korkoja, ja tiettävästi ollaan suunnittelemassa              Miten Hallitus aikoo suhtautua val-
447: kansainvälistä operaatiota, jonka kautta Venä~               tion takausvastuulla Venäjältä olevien
448: jän velat tämän tyyppisten saatavien osalta joh-             saatavien anteeksiantoon osana kansain-
449: taisivat niiden kokonaisuudessaan tai suurim-                välistä päätöstä?
450: maksi osaksi tapahtuvaan anteeksiantoon.
451: 
452:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
453: 
454:                                            Sulo Aittoniemi
455: 
456: 
457: 
458: 
459: 220051L
460: 2                                       1992 vp -   KK 281
461: 
462: 
463: 
464: 
465:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
466: 
467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyt luotot luottoajasta riippumatta olisi tullut
468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksaa alkuperäisinä eräpäivinä.
469: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           Tammikuussa 1992 sovittua entisen Neuvos-
470: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    toliiton velkojen maksulykkäysjärjestelyä pää-
471: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tettiin jatkaa 22.6.1992 pidetyssä Pariisin klubin
472: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     kokouksessa entisin ehdoin kolmella kuukaudel-
473: myksestä n:o 281:                                   la 30.9.1992 asti. Näin meneteltiin siitä huolimat-
474:                                                     ta, että maksulykkäyssopimusta ei ole noudatet-
475:           Miten Hallitus aikoo suhtautua val-       tu.
476:        tion takausvastuulla Venäjältä olevien           Osallistumalla Pariisin klubin toimintaan
477:        saatavien anteeksiantoon osana kansain-      Suomi voi varmentaa saataviensa takaisinperin-
478:        välistä päätöstä?                            tää. Samalla Suomi myös sitoutuu noudatta-
479:                                                     maan Pariisin klubissa yhteisesti sovittavia pää-
480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        töksiä kuten vakauttamisjärjestelyjä. Vakautta-
481: vasti seuraavaa:                                    misjärjestelyjen voimassaolon ehtona on, että
482:                                                     kaikkia velkojaryhmiä kohdellaan tasavertaises-
483:    Valtiontakuukeskuksen saatavat entiseltä         ti.
484: Neuvostoliitolta ovat noin 3,3 mrd. markkaa.            Valtiontakuukeskuksesta annetun lain (111/
485: Vuonna 1992 takuukeskukselle tulee maksetta-        89) 12 §:n 3 momentin mukaan saatavasta luopu-
486: vaksi entisen Neuvostoliiton vientitakuukorva-      miseen on saatava kauppa- ja teollisuusministe-
487: uksia yhteensä noin 525 milj. markkaa. Näistä       riön suostumus, jos saatava, josta luovutaan,
488: pääomakorvauksia on noin 350 milj. markkaaja        olisi asetuksella säädettävää määrää suurempi.
489: korkoja 175 milj. markkaa.                          Asetuksen (351189) 13 §:ssä on kauppa- ja teolli-
490:    Entisen Neuvostoliiton julkisten velkojen        suusministeriön suostumus edellytetty hankitta-
491: maksulykkäyksestä sovittiin Pariisin klubissa       vaksi, jos saatava, josta luovutaan, on suurempi
492: 4.1.1992. Lykkäyssopimuksen mukaisesti ennen        kuin 20 000 000 markkaa. Kauppa- ja teollisuus-
493: 1.1.1991 Neuvostoliiton hallitukselle tai muille    ministeriö kuitenkin antaa suostumuksia vain
494: laillisesti oikeutetuille yksiköille yli vuodeksi   vientitakuurahaston varojen puitteissa. Entisen
495: myönnetyt luotot kuuluvat maksulykkäysjärjes-       Neuvostoliiton saatavien osittainenkin anteeksi-
496: telyn piiriin. Mainittuihin luottoihin liittyvät    anto ei olisi vientitakuurahaston nykyisillä va-
497: 5.12.1991-31.12.1992 välisenä aikana eräänty-       roilla mahdollista, vaan edellyttäisi lisämäärära-
498: vät pääomaerät lykätään täysimääräisesti mak-       han ottamista lisätalousarvioon rahastosiirtoa
499: settaviksi 1.1.1993. Edellä mainittuihin luottoi-   varten.
500: hin liittyvät korot sekä 1.1.1991 jälkeen myönne-
501: 
502:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1992
503: 
504:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
505:                                         1992 vp -   KK 281                                         3
506: 
507: 
508: 
509: 
510:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
511: 
512:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kreditema och sådana krediter som beviljats
513: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      efter den 1 januari 1991 borde oberoende av
514: den 8 juni 1992 till vederbörande medlem av         kredittid ha betalts på de ursprungliga förfallo-
515: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   dagama.
516: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           Vid Parisklubbens möte den 22 juni 1992
517: 281:                                                beslöt man att i fråga om det foma Sovjetunio-
518:                                                     nen förlänga arrangemangen med betalnings-
519:           Hur ämnar Regeringen förhålla sig tili    uppskov, som man kom överens om i januari
520:        efterskänkning av sådana fordringar på       1992, på samma villkor som tidigare tili den 30
521:        Ryssland där staten har borgenansvar         september 1992. Detta gjordes trots att avtalet
522:        som en del av ett intemationellt beslut?     om betalningsuppskov inte följts.
523:                                                        Genom att delta i Parisklubbens verksamhet
524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan Finland säkra återindrivningen av sina ford-
525: anföra följande:                                    ringar. Samtidigt förbinder sig Finland att följa
526:                                                     Parisklubbens gemensamma beslut såsom stabi-
527:     Statsgaranticentralens fordringar på det foma   liseringsarrangemangen. Stabiliseringsarrange-
528: Sovjetunionen uppgår till ungefår 3,3 miljarder     mangen är inte giltiga om inte alla borgenärs-
529: mark. År 1992 skall garanticentralen betala det     grupper behandlas likadant.
530: foma Sovjetunionens exportgarantiersättningar          Enligt 12 § 3 mom. lagen om statsgaranticen-
531: på totalt ca 525 miljoner mark, varav ca 350        tralen (111189) skall handels- och industriminis-
532: miljoner mark är kapitalersättningar och 175        teriets samtycke för avstående från fordran ut-
533: miljoner mark räntor.                               verkas om fordran som man avstår från är större
534:     Parisklubben kom den 4 januari 1992 överens     än ett belopp som stadgas genom förordning.
535: om att bevilja uppskov med betalningen av det       Enligt förordningens (351189) 13 § måste han-
536: foma Sovjetunionens offentliga skulder. Arran-      dels- och industriministeriets samtycke inhämtas
537: gemangen med betalningsuppskov omfattar en-         om fordran som man avstår från är större än
538: ligt avtalet om uppskov krediter på över ett år     20 000 000 mark. Handels- och industriministe-
539: som beviljats regeringen i det foma Sovjetunio-     riet ger dock endast samtycke inom ramen för
540: nen eller andra enligt lagen befullmäktigade        exportgarantifondens medel. lnte ens en partiell
541: enheter före den 1 januari 1991. Betalningen av     efterskänkning av det foma Sovjetunionens for-
542: de kapitalposter som hör tili nämnda krediter       dringar är möjlig med exportgarantifondens nu-
543: och som förfaller mellan den 5 december 1991        varande medel, utan det förutsätter ytterligare
544: och den 31 december 1992 uppskjuts isin helhet      anslag i tilläggsbudgeten för fondöverföring.
545: till den 1 januari 1993. Räntor som hör tili
546: 
547:      Helsingfors den 3 juli 1992
548: 
549:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
550:                                                1992vp
551: 
552: Kirjallinen kysymys 282
553: 
554: 
555: 
556: 
557:                                   Aittoniemi: Kaupallisten yhteyksien ylläpitämisestä Venäjän
558:                                       kanssa
559: 
560: 
561:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
562: 
563:    Venäjän ja muiden entiseen Neuvostoliittoon       merkiksi Venäjän talouden elvyttyä nämä yri-
564: kuuluneiden maiden poliittisen ja taloudellisen      tykset ovat tietynlaisessa etulyöntiasemassa.
565: murroksen aikana kaupankäynti näihin maihin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
566: on lähes tyrehtynyt. Huolestuttavaa on asian-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
567: tuntijoiden mukaan myös se, että taloudellisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
568: laman aikana aikaisemmin menestyksellistä itä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
569: kauppaa harjoittaneet yritykset eivät huolehdi
570: aikaisempien kaupallisten kanavien ylläpitämi-                   Katsooko Hallitus olevan valtioval-
571: sestä ja hoitamisesta, koska siihen ei liity tuloa           lan tukitoimin tarpeellista edesauttaa
572: tuottavaa kaupankäyntiä. Muiden länsimaiden                  kaupallisten kontaktien ylläpitämistä Ve-
573: suunnasta ja yritysten taholta tämä aktiviteetti             näjän ja muiden IVY-maiden suuntaan
574: on kokonaan toinen ja suhteita ylläpidetään sekä             tulevaisuuden kaupallisten mahdolli-
575: luodaan paremman tulevaisuuden toivossa. Esi-                suuksien säilyttämiseksi?
576: 
577:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
578: 
579:                                            Sulo Aittoniemi
580: 
581: 
582: 
583: 
584: 220051L
585: 2                                       1992 vp -   KK 282
586: 
587: 
588: 
589: 
590:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
591: 
592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Idänkaupan turvaamiseksi hallitus tässäkin
593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaikeassa tilanteessa on eduskunnan helmikuus-
594: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       sa 1992 hyväksymän vientitakuulain muutoksen
595: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nojalla valtuuttanut Valtiontakuukeskuksen
596: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     erikseen sovittavin ehdoin myöntämään takuut
597: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     clearing-kaudelta keskeneräisiksi jääneiden
598: myksestä n:o 282:                                   hankkeiden loppuunviemiseksi tarpeelliselle pui-
599:                                                     teluotolle. Kyse on yhteensä n. 730 MFIM:n
600:            Katsooko Hallitus olevan valtioval-      suuruisista luotoista Venäjälle ja Ukrainaan.
601:        lan tukitoimin tarpeellista edesauttaa            Lainmuutoksen nojalla Valtiontakuukeskus
602:        kaupallisten kontaktien ylläpitämistä        voi myöntää valtioneuvoston erityisvaltuuksin
603:        Venäjän ja muiden IVY-maiden suun-           vientitakuita enintään 1 mrd. FIM:n arvosta
604:        taan tulevaisuuden kaupallisten mahdol-      silloinkin, kun kohdemaariski ei antaisi takuu-
605:        lisuuksien säilyttämiseksi?                  mahdollisuuksia normaalin riskiharkinnan pe-
606:                                                     rusteella. Järjestely vastaa joissain maissa käy-
607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tössä olevaa ns. kansallisen edun tiliä, jollaisen
608: vasti seuraavaa:                                    hallitus näin ollen on pyrkinyt toteuttamaan
609:                                                     Suomenkin osalta.
610:    Suomen idänkaupan kohtaamat vakavat vai-             Lisäksi hallitus on antanut takuuvaltuu-
611: keudet ovat huomattavalta osalta aiheutuneet        det Vientitakuukeskukselle yhteensä n. 400
612: kaupassa aiemmin noudatetun clearing-järjestel-     MFIM:n arvosta mm. Venäjän lähialueille suun-
613: män päättymisestä.                                  nattaviin elintarvike- ja polttoaineluottoihin.
614:    Pääasiallisin syy on kuitenkin löydettävissä         Muilta osin hallitus on nykyisessä vaikeassa
615: entisen Neuvostoliiton eli nykyisen Itsenäisten     tilanteessa joutunut omaksumaan erittäin varo-
616: valtioiden yhteisön maksukriisistä. Suomen          vaisen kannan. Hallitus luonnollisesti seuraa
617: idänkaupan kannalta vaikeinta on suurimman          tarkoin tilanteen kehitystä.
618: kauppakumppanin eli Venäjän federaation ta-             Lienee tarpeetonta korostaa, että IVY-mai-
619: loudellinen ahdinko.                                den rahoitusvaikeudet ovat myös tärkeimpien
620:    Ongelma on kiteytettävissä IVY-maiden luo-       kilpailijamaittemme ongelma aivan samalla ta-
621: totuskelpoisuuden dramaattiseen vähenemiseen,       voin kuin Suomenkin. Siten esimerkiksi Suomen
622: jota entisestäänkin lisää ko. maiden velvoite       Valtiontakuukeskuksen linja ei poikkea muiden
623: vastata yhteisesti entisen Neuvostoliiton ulko-     kansallisten takuulaitosten yleisestä linjasta.
624: maanvelasta.                                            Luotonannon tyrehtymisen johdosta Suomen
625:    Suomen kansantalous on kokonaisuudessaan         vienti IVY-alueelle on sekä vuonna 1991 samoin
626: luotottanut entistä Neuvostoliittoa n. 6 mrd.       kuin kuluvana vuonnakin tapahtunut yksin-
627: FIM:n arvosta. Tästä 3,2 mrd. FIM on myön-          omaan käteispohjalla etumaksuin, vastakaup-
628: netty Valtiontakuukeskuksen takuilla, jotka hoi-    poina tai lyhytaikaisin remburssein. Tältä kan-
629: tamattomina viime kädessä rasittavat valtion        nalta katsottuna vienti - niin oudolta kuin asia
630: budjettia. Luototukseen sitoutuneet varat on        saattaakin tuntua- on sujunut varsin merkittä-
631: suurelta osin lainattu ulkomailta, jolloin niiden   vällä tavalla jopa ylittäen sen osuuden, jonka
632: korkomenot jäävät rasittamaan Suomen vaih-          käteissuorituksin maksettavat toimitukset olisi-
633: totasetta.                                          vat muodostaneet aiemminkin, vaikkei clearing-
634:      Osa entisen Neuvostoliiton valtionvelan        järjestelmää olisi ollut.
635: maksuja on jo jouduttu lykkäämään.                      Kokonaisviennin voimakas supistuminen joh-
636:    Pahimmassa tapauksessa kyseessä on riski,        tuukin investointitavara- ja projektitoimitusten
637: jonka toteutuminen ei Suomen olosuhteissa jäisi     vähenemisestä, joille luototusta ei ole voitu edel-
638: vaikutuksitta. Suomen pankkisektori onkin jo        lä mainituista syistä järjestää.
639: parin vuoden ajan pidättäytynyt takuunannosta.          Käteispohjaisen viennin laajuus osoittaa, että
640:                                          1992 vp -   KK 282                                            3
641: 
642: suomalaisilla yrityksillä on kiinnostusta ja voi-    taloudellinen uudistustoiminta, mukaan lukien
643: mavaroja merkittävään aktiviteettiin itämarkki-      ulkomainen apu, tässä yhteydessä tulee helpotta-
644: noilla olosuhteissa, jotka ovat vaatineet radikaa-   maan IVY -markkinoiden talouksia.
645: lia sopeutumista.                                       Erityisesti suomalaisten kauppahuoneiden
646:    Yrityskontaktien edistämiseksi kaupallisten       panos on huomionarvoinen. Sopeuttamalla toi-
647: sihteerien verkostoa laajennetaan oleellisesti.      siinsa tuonti- ja vientitoimituksia kauppahuo-
648: Venäjän osalta painopiste jo vanhastaan on ollut     neet pystyvät merkittävästi helpottamaan myös
649: Moskova. Lähialueiden kasvava merkitys on jo         pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa itä-
650: huomioitu. Lisäksi tulee harkita ainakin alkutoi-    markkinoilla.
651: mena paikalta palkattuja kaupallisia edustajia          Kysymys yrityskontaktien erityistuesta voi-
652: Venäjän tärkeimpiin talouskeskuksiin myös            daan kylläkin ymmärtää sitä taustaa vasten,
653: Uralin itäpuolella. Ukrainaanja Valko-Venäjäl-       jonka on saattanut muodostaa valtiovallan ai-
654: le sekä mahdollisuuksien mukaan myös Kazaks-         kaisemman kaupallisen neuvottelija- ja kontak-
655: taniin on suunnitteilla kaupalliset toimipisteet     tiroolin äkillinen supistuminen valuuttapohjai-
656:     Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö      sessa idänkaupassa.
657: tulee merkittävästi edistämään suomalaisten yri-         Kuitenkaan lisääntynyttä omavastuuta tuskin
658: tysten kontaktien laajentamista. Yhteistyöhank-      on käytännössä mahdollista helpottaa muilla
659: keet tulevat käsittämään paitsi tavarakaupan         jätjestelyillä, kuin mitä edellä on selostettu. Suo-
660: kehittämisen myös luonnonvarojen hyödyntämi-         malaisten yritysten todellisen kilpailukyvyn to-
661:  sen, maatalous- ja elintarviketuotannon kehittä-    dentaminen nopeasti muuttuvilla itämarkkinoil-
662: misen sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien      la edellyttää pääsääntöisesti pidättäytymistä
663:  parantamisen. Hallitus on varannut yhteistyö-       vain niihin toimenpiteisiin, joilla valtiovallan
664:  hön määrärahoja jo kuluvana vuonna runsaat 80       taholta yritysten vientiponnisteluja Suomen ul-
665:  MFIM.                                               komaankaupassa muillakin markkinoilla ediste-
666:     Tältä pohjalta nähtynä ei ole aihetta olettaa    tään.
667:  suomalaisten yritysten vientikiinnostuksen tai          Seurauksena saattaisi ääritapauksissa olla
668:  kontaktiedellytysten itämarkkinoilla olevan vä-     jopa kilpailukyvytön vientitatjonta valtiontuen
669:  henemässä pitemmälläkään tähtäyksellä sem-          toivossa.
670:  minkään, kun tapahtumassa oleva IVY-maiden
671:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
672:                                                                          Ministeri Kauko Juhantalo
673: 4                                         1992 vp -   KK 282
674: 
675: 
676: 
677: 
678:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
679: 
680:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För att trygga östhandeln befullmäktigade
681: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Regeringen i denna svåra situation med stöd av
682: den 8 juni 1992 till vederbörande medlem av           den ändring av lagen om exportgaranti som
683: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     riksdagen antog i februari 1992 Statsgaranticent-
684: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ralen att på villkor som avtalas särskilt bevilja
685: 282:                                                  garantier för den ramkredit som behövs för att
686:                                                       de projekt som blev på hälft under clearingperi-
687:           Anser Regeringen att det är nödvän-         oden skall kunna slutforas. Det är fråga om
688:        digt att med hjälp av statsmaktens stöd-       krediter om sammanlagt ca 730 milj. mk till
689:        åtgärder främja upprätthållandet av han-       Ryssland och Ukraina.
690:        delskontaktema med Ryssland och de                 Genom lagändringen kan Statsgaranticentra-
691:        övriga OSS-ländema för att bibehålla de        len med stöd av en speciell fullmakt av Statsrådet
692:        framtida handelsmöjlighetema?                  bevilja exportgarantier tili ett värde av högst 1
693:                                                       mrd. mk till OSS-ländema då den risk som
694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammanhänger med det land som är föremål för
695: anföra följande:                                      exporten inte ger garantimöjligheter på basis av
696:                                                       en normal riskprövning. Arrangemanget mot-
697:    De allvarliga problem som har drabbat vår          svarar det s.k. nationella intressets konto, som är
698: östhandel har i betydande utsträckning uppstått       i bruk i vissa länder och som regeringen således
699: i och med att clearingsystemet, som tillämpades       har försökt genomföra även för Finlands del.
700: tidigare inom handeln, har upphört.                        Därtill har regeringen beviljat Exportgaran-
701:    Den viktigaste orsaken står dock att fmna i        tianstalten garantifullmakter till ett värde av
702: det förra Sovjetunionens, dvs. nuvarande Obero-       sammanlagt ca 400 milj. mk för bl.a.livsmedels-
703: ende staters samväldes, betalningskris. Det svå-      och bränslekrediter som är avsedda för närområ-
704: raste problemet för den finska östhandeln är den      dena i Ryssland.
705: största handelspartnems, dvs. Ryska federation-            Till övriga delar har regeringen i den nuva-
706: ens ekonomiska trångmål.                              rande svåra situationen varit tvungen att inta en
707:    Problemet kan konkretiseras till en dramatisk      mycket försiktig ståndpunkt. Regeringen följer
708: försämring av OSS-ländemas kreditvärdighet,           naturligtvis noggrant hur situationen utvecklas.
709: som ytterligare försvåras av dessa länders skyl-          Det torde vara onödigt att framhäva att OSS-
710: dighet att gemensamt svara för det förra Sovjet-      ländemas fmansieringssvårigheter även är ett
711: unionens utlandsskuld.                                problem i våra viktigaste konkurrentländer på
712:     Den fmska nationalekonomin har som helhet         samma sätt som i Finland. Sålunda avviker t.ex.
713: betraktad beviljat det förra Sovjetunionen kredi-     den fmska Statsgaranticentralens linje inte från
714: ter till ett värde av ca 6 mrd. mk. Av detta belopp   övriga nationella garantianstalters allmänna lin-
715: har 3,2 mrd. mk beviljats i form av Statsgaranti-     je.
716: centralens garantier, vilka i sista hand belastar         Med anledning av att kreditgivningen avstan-
717: statsbudgeten om de är oskötta. De medel som          nade har den fmska exporten till OSS-området
718: är bundna till kreditgivningen har till stor del      både 1991 och innevarande år skett enbart på
719: lånats i utlandet, varvid ränteutgiftema för dem      kontantbasis med förskottsbetalningar, motköp
720: belastar den fmska bytesbalansen.                     och kortfristiga remburser. På detta sätt har
721:    En del av avbetalningama på det förra Sovjet-      exporten - trots att det kan verka konstigt -
722: unionens statsskuld har redan uppskjutits.            löpt på ett rätt anmärkningsvärt sätt och har
723:    1 värsta fall är det här fråga om en risk som,     t.o.m. överskridit den andel som tidigare skulle
724: om den förverkligas, inte kommer att sakna            ha utgjorts av leveranser som betalas kontant,
725: effekter på de finska förhållandena. Banksek-         fastän det inte hade funnits ett clearingsystem.
726: tom i vårt land har redan under ett par års tid           Den kraftiga minskningen i totalexporten be-
727: avhållit sig från att bevilja garantier.              ror just på att leveransema av investeringsvaror
728:                                          1992 vp -   KK 282                                         5
729: 
730: och projekt har minskat då kreditgivningen för       att tro att de finska företagens exportintresse
731: dem av ovan anförda orsaker inte har kunnat          eller kontaktförutsättningar på östmarknaden
732: ordnas.                                              skulle hålla på att minska ens på längre sikt då
733:    Den kontantbaserade exportens omfattning          den pågående ekonomiska reformverksamheten
734: visar att finska företag har intresse och resurser   i OSS-länderna, den utländska hjälpen medräk-
735: för en betydande aktivitet på östmarknaden           nad, i detta sammanhang kommer att göra det
736: under förhållanden som har krävt en radikal          lättare för hushållen på OSS-marknaden.
737: anpassning.                                             Speciellt de finska handelshusens insats är
738:    För främjande av företagskontakterna kom-         anmärkningsvärd. Genom att anpassa import-
739: mer nätet av handelssekreterare att väsentligt       och exportleveransema tili varandra kan han-
740: utvidgas. För Rysslands del har tyngdpunkten         delshusen i märkbar utsträckning underlätta
741: redan sedan gammalt varit lagd på Moskva.            även små och medelstora företags verksamhet på
742: Närområdenas växande betydelse har redan             östmarknaden.
743: uppmärksammats. Därtill borde man överväga              Frågan om särskilt stöd för företagskontakter
744: att som en första åtgärd anställa handelsrepre-      kan förstås med tanke på den plötsliga inskränk-
745: sentanter på platsen åtminstone i Rysslands          ningen av statsmaktens tidigare roll som han-
746: viktigaste ekonomiska centra även öster om           delsförhandlare och -kontakti den valutabasera-
747: Ural. Planer på verksamhetsställen fmns för          de östhandeln.
748: Ukraina och Vitryssland och i mån av möjlighet          Det är dock knappast i praktiken möjligt att
749: även för Kazakstan.                                  underlätta den ökande självrisken med andra
750:    Närområdessamarbetet mellan Finland och           arrangemang än vad som har anförts ovan. En
751: Ryssland kommer i betydande utsträckning att         verifiering av de finska företagens verkliga kon-
752: främja en utvidgning av de fmska företagens          kurrenskraft på den snabbt föränderliga öst-
753: kontakter. Samarbetsprojekten kommer utöver          marknaden förutsätter i huvudsak att man kon-
754: utvecklandet av varuhandeln även att omfatta ett     centrerar sig på endast sådana åtgärder, med
755: utnyttjande av naturresurserna, ett utvecklande av   hjälp av vilka statsmakten kan främja företagens
756: Iantbruks- och livsmedelsproduktionen samt ett       exportansträngningar inom den fmska utri-
757:  förbättrande av trafik- och dataförbindelsema.      keshandeln även på andra marknader.
758:  Regeringen har redan innevarande år reserverat         Resultatet av allt detta kunde i extrema fall
759:  drygt 80 milj. mk i anslag för samarbetet.          vara t.o.m. ett konkurrensoförmöget exportut-
760:     Utgående från detta fmns det ingen anledning     bud i hopp om statsstöd.
761:      Helsingforsden 9 juli 1992
762: 
763:                                                                         Minister Kauko Juhantalo
764:                                                 1992 vp
765: 
766: Kirjallinen kysymys 283
767: 
768: 
769: 
770: 
771:                                    Aittoniemi: Ulkomaalaisten palkkamurhaajien käytöstä Suomessa
772: 
773: 
774:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
775: 
776:    Joitakin vuosia sitten ei olisi voitu kuvitella,   taaminen sekä lainsäädännöllä että resursseja
777: että maassamme voi teettää murhan muutamalla          vähentämällä.
778: tuhannella tai muutamalla kymmenellä tuhan-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
779: nella markalla. Vaikka eräs asiaa koskeva oikeu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
780: denkäynti on vielä kesken, tämän tyyppinen            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
781: toiminta on todennäköisesti tullut Suomeen py-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
782: syäkseen. Tällä hetkellä on vielä tutkimatta ja
783: selvittämättä useita henkirikoksia, joihin voi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
784: daan perustellusti olettaa liittyvän tämän tyyppi-            ryhtyä estääkseen ensimmäistä kertaa
785: siä kuvioita.                                                 Suomessa esiintyvän rahasta tappamisen
786:    Hallituksen ainoa vastaus tämän tyyppiseen                 eli palkkamurhien lisääntymisen?
787: raakaan toimintaan on poliisin toiminnan hait-
788: 
789:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
790: 
791:                                             Sulo Aittoniemi
792: 
793: 
794: 
795: 
796: 220051L
797: 2                                          1992 vp -   KK 283
798: 
799: 
800: 
801: 
802:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
803: 
804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olevien henkirikostutkimusten yhteydessä synty-
805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nyt epäilyjä palkkamurhaajan käytöstä.
806: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-             Poliisilla ei ole erityisiä keinoja ns. palkka-
807: jeenne n:o 937 ohella lähettänyt valtioneuvoston       murhien ennalta estämiseen. Rikoksen erityis-
808: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          piirteestä johtuen vakaasta harkinnasta surmaa-
809: edustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-       misen valmistelu ei ole tullut poliisin tietoon kuin
810: sestä n:o 283, jossa tiedustellaan:                    joissakin harvoissa tapauksissa. Kiinnijäämisris-
811:                                                        killä ja rikostutkinnan tehokkuudella on huo-
812:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mattava ennalta estävä vaikutus henkirikoksiin.
813:         ryhtyä estääkseen ensimmäistä kertaa           Poliisin tulossuunnitelmassa vuosille 1993-
814:         Suomessa esiintyvän rahasta tappamisen         1996 painotetaankin henkeen, terveyteen ja va-
815:         eli palkkamurhien lisääntymisen?               pauteen kohdistuvien rikosten tutkinnan tehok-
816:                                                        kuutta, ja vuoden 1993 tulostavoitteeksi poliisi
817:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on asettanut muun muassa tärkeiden yksilöön
818: tavasti seuraavaa:                                     kohdistuvien rikosten selvitystason nostamisen
819:                                                        viidellä prosenttiyksiköllä vuoden 1990 tasosta.
820:    Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että joissa-   Sisäasiainministeriö suhtautuu vakavasti hen-
821: kin viimeaikaisissa henkirikoksissa olisi surmaa-      keen ja terveyteen kohdistuvaan rikollisuuteen ja
822: jana käytetty palkkamurhaajaa. Samalla on esi-         korostaa tahallisen väkivallan tuomittavuutta.
823: tetty, kuinka helppoa murhaajan paikkaaminen           Ministeriö pitää myös tärkeänä, että poliisin
824: on itäisten naapurimaiden järjestäytyneestä ri-        toimintaedellytykset henkirikostutkintaan on
825: kollisuudesta. Poliisille on eräiden vielä kesken      turvattu.
826:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1992
827: 
828:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
829:                                           1992 vp -   KK 283                                              3
830: 
831: 
832: 
833: 
834:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
835: 
836:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ra ännu inte slutförda utredningar av brott mot
837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        liv har polisen misstankar om att lejda mördare
838: 937 av den 8 juni 1992 till vederbörande medlem       kan ha använts.
839: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Polisen har inga speciella medel för att före-
840: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             bygga lejda mord. På grund av brottets speciella
841: spörsmål nr 283:                                      karaktär har det inte kommit några uppgifter om
842:                                                       förberedelse till mord efter moget övervägande
843:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        till polisen, förutom i ett fåtal fall. Risken att bli
844:        ta för att hindra en ökning av antalet         fast och effektiviteten vid brottsutredningen har
845:        dråp för pengar, dvs. lejda mord, som för      en betydande förebyggande inverkan på brott
846:        första gången forekommer i Finland?            mot liv. I polisens resultatplan för 1993-1996
847:                                                       betonas effektiviteten i utredningar vid brott mot
848:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         liv, hälsa och frihet och ett av resultatmålen för
849: anföra följande:                                      1993 är bl.a. att höja procenten uppklarade
850:                                                       grova brott mot individen med fem procent från
851:    I offentligheten har det förekommit påståen-       nivån 1990. Inrikesministeriet ser allvarligt på
852: den om att i vissa nyligen inträffade brott mot liv   brott mot liv och hälsa och fördömer överlagt
853: har lejda mördare använts. Samtidigt har man          våld. Enligt ministeriet är det också viktigt att
854: visat hur lätt det är att lejda en mördare från de    polisens verksamhetsbetingelser för utredning av
855: östliga grannländernas organiserade ligor. I någ-     brott mot liv tryggas.
856: 
857:      Helsingfors den 1 juli 1992
858: 
859:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
860:                                                 1992 vp
861: 
862: Kirjallinen kysymys 284
863: 
864: 
865: 
866: 
867:                                    Aittoniemi: Rikostutkinnan voimavarojen lisäämisestä Helsingissä
868: 
869: 
870:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
871: 
872:    Hiljattain on selvinnyt, että rikosten selvitys-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
873: prosentti eräillä rikostutkinnan alueilla Helsin-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
874: gin poliisilaitoksessa on laskenut niin alas, että
875: tilastoja ei lainkaan julkaista. Helsinki ei ole                 Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
876: kuitenkaan ainoa poliisipiiri, jossa rikostilastot            koo ryhtyä sen johdosta, että rikosten
877: vastaisuudessa jätetään julkistamatta samasta                 selvitysprosentti ja tätä kautta kiinnijou-
878: syystä.                                                       tumisriski on romahdusmaisesti laskenut
879:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-           Helsingissä, mutta myös muualla maas-
880: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-             sa?
881: 
882:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
883: 
884:                                             Sulo Aittoniemi
885: 
886: 
887: 
888: 
889:  220051L
890: 2                                        1992 vp -   KK 284
891: 
892: 
893: 
894:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
895: 
896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set tilastokatsaukset osoittavat rikollisuuskehi-
897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyksen olleen Helsingissä rikoslakia vastaan teh-
898: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        tyjen rikosten osalta mm. seuraavaa: vuonna
899: jeenne n:o 938 ohella lähettänyt valtioneuvoston     1989 rikoksia 78 456, selvitysprosentti 59,74;
900: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuonna 1990 rikoksia 88 228, selvitysprosentti
901: edustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-     58,00 ja vuonna 1991 rikoksia 70 491, selvitys-
902: sestä n:o 284, jossa tiedustellaan:                  prosentti 42, 73. Maksuvälinepetoksen tilastoyk-
903:                                                      sikön muutoksen johdosta vuoden 1991 luku ei
904:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-   ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien luku-
905:        koo ryhtyä sen johdosta, että rikosten        jen kanssa.
906:        selvitysprosentti ja tätä kautta kiinnijou-       Vuoden 1990 aikana Helsingin poliisilaitos
907:        tumisriski on romahdusmaisesti laskenut       ilmoitti syyttäjälle syyttämistä varten 47 064 ri-
908:        Helsingissä, mutta myös muualla maas-         koslain vastaista rikosta, vastaava luku vuonna
909:        sa?                                           1989 oli 43 851 ja vuonna 1988 40 136. Poliisin
910:                                                      syyttäjälle toimittamien juttujen määrä on siis
911:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          noussut vuosittain mainitussa tarkastelujaksos-
912: tavasti seuraavaa:                                   sa.
913:    Poliisin tietoon tulleiden rikoslakia vastaan         Poliisitoiminnan tulostavoitteena vuodelle
914: tehtyjen rikosten määrä on noussut vuodesta          1992 on nostaa viidellä prosentilla törkeiden
915: 1980 vuoteen 1990 useissa omaisuuteen kohdis-        yksilöön kohdistuvien rikosten selvitysprosent-
916: tuneissa rikoksissa kaksinkertaiseksi. Vuodesta      tia ja pitää muun rikollisuuden selvitysprosentti
917: 1990 vuoteen 1991 on rikoslakia vastaan tehty-       vähintään 45 %:ssa. Helsingin poliisilaitoksen
918: jen rikosten määrä noussut ennakkoarvion mu-         tulossuunnitelman mukaisesti vuoden 1992 ta-
919: kaan 6,4 %. Etenkin rahalaitoksiin kohdistuneet      voitteena on selvittää rikoslakirikoksista 45 %ja
920: ryöstöt (145 %) ja moottoriajoneuvojen luvatto-      nostaa eräiden törkeimpien rikosten selvitysta-
921: mat käyttöönotat ja anastukset (21,7 %) ovat         soa 5 %:lla vuoden 1990 tasosta.
922: lisääntyneet huomattavasti.                              Helsingin poliisilaitoksessa on toteutettu vuo-
923:    Viime vuosien valitettava kehitys, lisääntyneet   den alusta tutkinnan uudelleenjärjestelyt. Rikos-
924: rikosmäärät ja valtion säästötoimenpiteiden joh-     poliisitoiminta on suunnattu yhteiskunnallisesti
925: dosta tapahtuneet henkilövähennykset ovat            merkittävään ja erityistä ammattitaitoa vaati-
926: osaltaan vaikuttaneet rikosten prosentuaalisen       vaan tutkintaan ja muun tutkinnan suorittami-
927: selvitysmäärän laskuun, vaikka säästötoimenpi-       nen on sidottu entistä enemmän yleisen järjes-
928: teiden vaikutus on suunnattu siten, että poliisin    tyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen aluevas-
929: tavoitettavuus, yleisen järjestyksen ja turvalli-    tuuseen ja kenttätoimintaan. Tutkinnan järjeste-
930: suuden sekä rikostorjunnan taso ovat säilyneet       lyjen tavoitteena on nimenomaan katkaista ri-
931: olennaisilta osiltaan ennallaan. Kuitenkin poliisi   kosten selvitystason lasku.
932: on vuosittain pystynyt selvittämään lukumääräi-          Vuoden 1992 selvitystilastot julkaistaan lo-
933: sesti enemmän rikoksia.                              pullisesti vuositilastona. Esimerkiksi törkeäm-
934:    Rajojen avautumisesta johtuva liikkuvuuden        män rikollisuuden osalta Helsingin poliisilaitos
935: lisääntyminen on omalta osaltaan vaikuttanut         on saavuttanut tulostavoitteet tähän mennessä
936: myös Suomen rikollisuuteen. Poliisi otti mm.         tyydyttävää paremmin. Muunkaan rikollisuu-
937: viime vuoden aikana kiinni ja pidätti edellisiin     den tutkinnan osalta romahduksesta ei ole kyse.
938: vuosiin verrattuna moninkertaisen määrän eri             Rikollisuustilanne on edelleen poliisin hallit-
939: kansallisuuksia edustavia henkilöitä.                tavissa, vaikka se on selvästi huonontunut aikai-
940:    Rikollisuuden lisääntyminen ja kansainvälis-      sempiin vuosiin verrattuna. Poliisitoiminnassa
941: tyminen on ilmennyt selvimmin kaupungeissa,          on kiinnitetty erityistä huomiota rikostorjunnan
942: etenkin Helsingissä. Tilastokeskuksen vuosittai-     onnistumiseen.
943: 
944:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1992
945: 
946:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
947:                                           1992 vp -   KK 284                                            3
948: 
949: 
950: 
951:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
952: 
953:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varit följande: 78 456 brott 1989, varav procen-
954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ten uppklarade brott 59,74; 88 228 brott 1990,
955: 938 av den 8 juni 1992 till vederbörande medlem       varav procenten uppklarade brott 58,00 och
956: av statsrådet översänt avskrift av följande av        70 491 brott 1991, varav procenten uppklarade
957: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             brott 42, 73. På grund av att statistikenheten för
958: spörsmål nr 284:                                      betalningsmedelsbedrägerier har ändrats är siff-
959:                                                       ran för 1991 inte jämförbar med siffroma för
960:           Vilka snara åtgärder ämnar Regering-        tidigare år.
961:        en vidta på grund av att procenten upp-            Under 1990 anmälde Helsingfors polisinrätt-
962:        klarade brott och därmed risken att åka        ning 47 064 brott mot strafflagen tili åklagaren
963:        fast katastrofalt har sjunkit i Helsingfors,   för åtal, motsvarande siffra 1989 var 43 851 och
964:        men också på andra håll i landet?              1988 40 136. Antalet fall som polisen anmälde
965:                                                       till åklagaren steg alltså årligen under nämnda
966:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         observationsperiod.
967: anföra följande:                                          Polisväsendet strävar efter att för 1992 höja
968:                                                       procenten uppklarade grova brott mot individen
969:     Antalet brott mot strafflagen som kommit till     med 5 % och hålla procenten utredda brott för
970: polisens kännedom har stigit till det dubbla från     andra brott vid minst 45 %. Enligt resultatplanen
971: 1980 tili1990 i fråga om flera typer av egendoms-     för Helsingfors polisinrättning är målet för 1992
972: brott. Från 1990 till 1991 har antalet brott mot      att klara upp 45 % av brotten mot strafflagen
973: strafflagen enligt förhandsberäkningama stigit        och att höja nivån på uppklarade brott för vissa
974: med 6,4 %. Speciellt har antalet rån mot pen-         grövre brott med 5% från nivån 1990.
975: ninginrättningar (145 %) och fallen av olovligt           Vid Helsingfors polisinrättning har man från
976: tiligrepp av motorfordon (21,7 %) ökat avsevärt.      början av året omorganiserat utredningen. Kri-
977:     Den beklagliga utvecklingen under senare år,      minalpolisens verksamhet har inriktats på utred-
978: ett större antal brott och personalnedskämingar       ning som är samhälleligt viktig och som kräver
979: tili följd av statens sparåtgärder, har medverkat     speciell yrkesskicklighet. Den övriga utredning-
980: tili att det procentuella antalet uppklarade brott    en har allt mer knutits tili fältverksamhet och
981: har sjunkit, trots att sparåtgärdema har riktats      områdesansvar för upprätthållande av allmän
982: så att möjligheten att nå polisen, nivån på allmän    ordning och säkerhet. Målet med omorganise-
983: ordning och säkerhet samt brottsbekämpningen          ringen av utredningen är uttryckligen att bryta
984: tili väsentliga delar har bevarats som tidigare.      ökningen av antalet ouppklarade brott.
985: Polisen har dock årligen kunnat klara upp nume-           Den slutliga statistiken över uppklarade brott
986: rärt allt flera brott.                                1992 publiceras som årsstatistik. 1 fråga om t.ex.
987:     Större rörlighet tili följd av att gränsema       grov brottslighet har Helsingfors polisinrättning
988: öppnas har också påverkat brottsligheten i Fin-       hittills nått resultatmålen bättre än tilifredsstäl-
989: land. Bl.a. i fjol grep och arresterade polisen       lande. lnte heller i fråga om annan brottsutred-
990: mångdubbelt fler personer av olika nationalitet       ning kan man tala om någon katastrofal ned-
991: än under tidigare år.                                 gång.
992:     Den ökade brottsligheten och intemationali-           Polisen har fortfarande brottslighetssituatio-
993:  seringen har synts mest i städema, speciellt i       nen under kontroll, trots att situationen klart har
994: Helsingfors. Statistikcentralens årliga statistik-    försämrats jämfört med tidigare år. Vid polisen
995:  översikter visar att brottslighetsutvecklingen i     har man fäst speciell uppmärksamhet vid fram-
996:  Helsingfors i fråga om brott mot strafflagen har     gångsrikt förebyggande av brott.
997: 
998:      Helsingfors den 1 juli 1992
999: 
1000:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
1001:                                                1992 vp
1002: 
1003: Kirjallinen kysymys 285
1004: 
1005: 
1006: 
1007: 
1008:                                    Aittoniemi: Varusmiesten lomamatkojen kustannusten korvaami-
1009:                                        sesta
1010: 
1011: 
1012:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1013: 
1014:    Yksitoista kuukautta palveleva varusmies saa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1015: kuusitoista ilmaista lomamatkaa. Lomia on kui-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1016: tenkin useassa tapauksessa huomattavasti enem-
1017: män, mutta etäisissä varuskunnissa palvelevien                  Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
1018: lomamatkoja haittaavat matkakustannukset                     toimia säännösten muuttamiseksi siten,
1019: niiltä osin kuin ne eivät ole enää valtion kustan-           että varusmiesten kaikki lomamatkat
1020: nettavissa.                                                  voidaan suorittaa valtion kustannuksel-
1021:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           la?
1022: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1023: 
1024:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
1025: 
1026:                                            Sulo Aittoniemi
1027: 
1028: 
1029: 
1030: 
1031:  220051L
1032: 2                                        1992 vp -   KK 285
1033: 
1034: 
1035: 
1036: 
1037:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1038: 
1039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pujen lisääntymisen johdosta on myös syntynyt
1040: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarve saada varusmiehille lisää vapaita lomamat-
1041: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        koja. Nykyisin varusmies maksaa joka kolman-
1042: jeenne ohefla toimittanut valtioneuvoston asian-     nen matkansa itse.
1043: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Asevelvollisten matkoihin käytettiin määrära-
1044: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       hoja vuonna 1989 52,9 mmk, 1990 55,5 mmk ja
1045: kysymyksestä n:o 285:                                1991 66,8 mmk. Tänä vuonna rahaa arvioidaan
1046:                                                      käytettävän noin 68 mmk. Kaikkien viikonlop-
1047:           Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa       pu ja lomamatkojen saattaminen varusmiehille
1048:        toimia säännösten muuttamiseksi siten,        ilmaisiksi tarkoittaisi vapaiden matkojen lisää-
1049:        että varusmiesten kaikki lomamatkat           mistä keskimäärin kymmenellä matkalla, ja siitä
1050:        voidaan suorittaa valtion kustannuksel-       aiheutuisi noin 34 mmk:n määrärahan lisätarve
1051:        la?                                           vuodessa.
1052:                                                         Tällä hetkellä on eräissä varuskunnissa me-
1053:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nossa lomakuljetuskokeiluita. Kokeilut ovat
1054: taen seuraavaa:                                      osoittaneet, että määrärahojen puitteissa tilaus-
1055:                                                      ajomenettelyllä on voitu järjestää varusmiehille
1056:     Puolustusministeriön tavoitteena oli 1980-       nykyiset kiintiöt jonkin verran ylittävät mahdol-
1057: luvulla saada jokaiselle varusmiehelle kaksi il-     lisuudet maksuttorniin lomamatkoihin. Tehtyjen
1058: maista lomamatkaa kuukaudessa. Tämä tavoite          selvitysten mukaan joukko-osastoissa, joista va-
1059: saavutettiin 15.1.1991,jolloin viimeksi on ilmais-   rusmiesten lomamatkat ovat keskimääräistä pi-
1060: matkoja lisätty. Varusmiehillä on vapaita loma-      tempiä, kiintiön käyttöaste on korkea ja mah-
1061: matkoja tällä hetkellä seuraavasti:                  dollisuudet myös paremmat tukea muutoinkin
1062:    240 vrk palvelevat 16 matkaa                      lomamatkoja esimerkiksi tilausajomenetelmin.
1063:    285 vrk palvelevat 19 matkaa                         Vapaiden lomamatkojen lisääminen on ensisi-
1064:    330 vrk palvelevat 22 matkaa.                     jaisesti määrärahakysymys, eikä lisäyksiä voida
1065:    Vuoden 1992 alussa toteutetun loma- ja va-        toteuttaa pelkästään säännöksiä muuttamalla.
1066: paa-aikauudistuksen myötä varusmiesten vapai-           Vapaan matkustusoikeuden lisääminen jalo-
1067: den viikonloppujen määrä kohosi, mutta vapai-        mamatkajärjestelyt ovat osa varusmiesten so-
1068: den lomamatkojen määrä jäi ennalleen. Tästä on       siaalista hyvinvointia ja asemaa, joiden kehittä-
1069: ollut seurauksena kysymyksessä tarkoitettu ti-       miseen pyritään kokonaisvaltaisesti valtionta-
1070: lanne, jossa varusmiehillä on enemmän lomia          louden mahdollisuudet huomioon ottaen.
1071: kuin vapaita lomamatkoja. Vapaiden viikonlop-
1072: 
1073:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1992
1074: 
1075:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
1076:                                           1992 vp -    KK 285                                          3
1077: 
1078: 
1079: 
1080: 
1081:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1082: 
1083:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           närvarande betalar beväringen var tredje resa
1084: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         själv.
1085: den 8 juni 1992 tili vederbörande medlem av               Det anslag som användes för beväringamas
1086: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      pennissionsresor uppgick 1989 tili 52,9 mmk,
1087: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           1990 tili 55,5 mmk och 1991 tili 66,8 mmk.
1088: mål nr 285:                                            Innevarande år används uppskattningsvis ca 68
1089:                                                        mmk. Om alla veckosluts- och permissionsresor
1090:            Åmnar Regeringen i en nära framtid skulle göras kostnadsfria för beväringama skulle
1091:         se tili att stadgandena ändras så att detta innebära att antalet gratisresor skulle utökas
1092:         beväringarnas alla permissionsresor kan med i medeltal tio, och detta skulle leda tili ett
1093:         företas på statens bekostnad?                  behov av ett tiliäggsanslag om ca 34 mmk om året.
1094:                                                           För närvarande pågår vid vissa garnisoner
1095:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt experiment med permissionstransport. Experi-
1096: anföra följande:                                       menten har visat att det med hjälp av de abonne-
1097:                                                        rade transporteroa varit möjligt att få tili stånd
1098:    Försvarsministeriets målsättning var på 1980 gratis permissionsresor för beväringama tili ett
1099: talet att kunna erbjuda alla beväringar två antal som i någon mån överstiger de nuvarande
1100: kostnadsfria permissionsresor i månaden. Detta kvotema. Enligt de utredningar som gjorts är
1101: mål uppnåddes 15.1.1991, då antalet gratisresor användningsnivån för kvoten hög vid de trupp-
1102: senast utökades. Beväringarnas kostnadsfria förband där beväringamas permissionsresor är
1103: permissionsresor fördelar sig på följande sätt:        längre än genomsnittet, och möjlighetema är vid
1104:    240 dy6ns tjänstgöring 16 resor                 ··· dessa truppförband bättre att också annars stö-
1105:    285 dygns tjänstgöring 19 resor                     da permissionsresoma t.ex. genom abonnerade
1106:    330 dygns tjänstgöring 22 resor.                    transporter.
1107:    1 och med det nya permissions- och fritidssys-         En utökning av antalet gratis permissionsre-
1108: tem som förverkligades i början av 1992 utöka- sor är i första hand en anslagsfråga, och det är
1109: des antalet lediga veckoslut För beväringarna, inte möjligt att genomföra ökningen enbart ge-
1110: men antalet kostnadsfria permissionsresor för- nom att ändra stadgandena.
1111: blev detsamma som förut. Detta har lett tili den          En ökning av rätten tili kostnadsfria resor och
1112: situation som äsyftas i spörsmålet, dvs. beväring- permissionsarrangemangen är en del av bevä-
1113: arna har fler permissioner än gratis permissions- ringamas sociala välfård och ställning, och strä-
1114: resor. Genom att antalet lediga veckoslut ökat van är att utveckla forhållandena pa ett helhets-
1115: har ocksä ett behov uppstått att få tili ständ fler betonat sätt med beaktande av de möjligheter
1116: gratis permissionsresor för beväringarna. För statshushållningen erbjuder.
1117: 
1118:      Helsingforsden 7 juli 1992
1119: 
1120:                                                                    F örsvarsminister Elisabeth Rehn
1121:                                                1992 vp
1122: 
1123: Kirjallinen kysymys 286
1124: 
1125: 
1126: 
1127: 
1128:                                   Aittoniemi: Puun energiakäytön jatkamisesta varuskunnissa
1129: 
1130: 
1131:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1132: 
1133:    Varuskunnat ovat perinteisesti käyttäneet         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1134: puuta polttoaineena, aikaisemmin halkoja, sit-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1135: temmin haketta. Saatujen tietojen mukaan aina-
1136: kin eräissä varuskunnissa, muun muassa Sodan-                   Miten Hallitus perustelee puun käy-
1137: kylässä, oltaisiin siirtymässä öljyn käyttöön,               töstä luopumista varuskuntien energia~
1138: koska sen kautta saavutettaisiin jonkin verran               lähteenä, koska se virallisissa kannan-
1139: rahallista etua.                                             otoissaan on korostanut kotimaisen
1140:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           puun käyttöä energiantuotannossa?
1141: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1142:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
1143:                                            Sulo Aittoniemi
1144: 
1145: 
1146: 
1147: 
1148:  22005IL
1149: 2                                         1992 vp -   KK 286
1150: 
1151: 
1152: 
1153: 
1154:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1155: 
1156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion nykyinen taloudellinen tilanne pakot-
1157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taa kuitenkin puolustushallinnon entistä enem-
1158: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         män kaikessa toiminnassaan etsimään taloudel-
1159: jeenne n:o 540 ohella toimittanut valtioneuvos-       lisempiaja henkilöstön vähentämiseenkin johta-
1160: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        via toimintamalleja. Näin on jouduttu menette-
1161: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjal-       lemään mm. Säkylän varuskunnassa, jossa läm-
1162: lisen kysymyksen n:o 286:                             pökeskuksen uusimiseksi tehtiin tarjouskysely
1163:                                                       kahdelle yhtiölle, joilla katsottiin olevan talou-
1164:           Miten Hallitus perustelee puun käy-         delliset ja tekniset edellytykset lämmön tuottami-
1165:        töstä luopumista varuskuntien energia-         seen Säkylän varuskunnan kokoiselle yhteisölle.
1166:        lähteenä, koska se virallisissa kannan-        Samalla tutkittiin myös mahdollisuutta itse uu-
1167:        otoissaan on korostanut kotimaisen             sia lämpölaitos ja tuottaa lämpöä varuskunnalle.
1168:        puun käyttöä energiantuotannossa?                  Tehtyjen kannattavuuslaskelmien jälkeen
1169:                                                       puolustusministeriö päätyi öljykäyttöiseen rat-
1170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaisuun yksinomaan taloudellisista syistä. Tehty
1171: vasti seuraavaa:                                      ratkaisu tulee olemaan vuositasolla nykyiseen
1172:                                                       lämmöntuottotapaan verrattuna 2, 7 miljoonaa
1173:    Puolustusvoimien omien lämpölaitosten läm-         markkaa edullisempi. Kallein lämmöntuotta-
1174: möntuotto on tapahtunut pääasiassa kotimaisil-        misratkaisu Säkylän varuskunnalle olisi ollut
1175: la polttoaineilla. Alkuaan lämpölaitokset käytti-     uusia lämpölaitos omatoimisesti ja tuottaa läm-
1176: vät polttoaineenaan halkoja, joista siirryttiin       pöä edelleenkin hakkeella. Kriisivalmiuden yllä-
1177: 1960- ja 1970-luvuilla hakkeeseen. Maailmanlaa-       pitämiseksi lämpökeskukseen jätetään kuitenkin
1178: juisen, vuonna 1974 alkaneen energiakriisin seu-      poikkeusolosuhteiden varalle yksi kotimaista
1179: rauksena lisättiin kotimaisten polttoaineiden         polttoainetta käyttävä lämpö kattila, jolla varus-
1180: osuutta ja 1980-luvulla alettiin polttoaineena        kunta pääosiltaan voidaan lämmittää.
1181: käyttää myös turvetta. Tällä hetkellä kotimais-           Sodankylässä tehdyt ratkaisut perustuvat So-
1182: ten polttoaineiden osuus, kaukolämpö mukaan           dankylän kunnan ja puolustusministeriön väli-
1183: luettuna, on puolustushallinnon lämmöntuotan-         seen pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Viime vuosi-
1184: nossa noin 50 %.                                      kymmenellä puolustusministeriö toimitti lämpöä
1185:    Taloudellisuuden ja tuottavuuden vaatimus-         Sodankylän kunnalle. Kunnan lämmönkulutuk-
1186: ten lisääntyminen valtionhallinnossa on pakot-        sen kasvaessa varuskunnan kulutusta suurem-
1187: tanut myös puolustushallinnon etsimään yhä            maksi katsottiin asialliseksi siirtää lämmöntoi-
1188: edullisempia lämmöntuottotapoja. Kaukoläm-            mitusvastuu kunnan tehtäväksi. Vuoden 1992
1189: mityksen yleistyessä Suomessa on yhä useampi          alussa vihityn Sodankylän kunnan lämpöyhtiön,
1190: varuskunta liitetty kunnalliseen tai yksityiseen      Juurakkotuli Oy:n lämpökeskuksen valmistut-
1191: kaukolämpöverkostoon. Ehtona kaukolämpö-              tua on lämmöntoimitus siirtynyt kokonaisuu-
1192: verkkoon liittymiselle on aina ollut se, että sillä   dessaan Juurakkotuli Oy:n tehtäväksi.
1193: on saavutettu selviä taloudellisia ja toiminnalli-        Juurakkotuli Oy:n lämpökeskuksella tuote-
1194: sia etuja ja että lämmitystehtävistä vapautunut       taan lämpö pääasiassa kotimaisilla polttoaineil-
1195: henkilöstö on voitu sijoittaa muihin tehtäviin        la.
1196: puolustushallinnossa.
1197: 
1198:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
1199: 
1200:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
1201:                                          1992 vp -   KK 286                                          3
1202: 
1203: 
1204: 
1205: 
1206:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1207: 
1208:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tvingar likväl försvarsförvaltningen att i allt
1209: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       större utsträckning inom all verksamhet söka
1210: 540 av den 8 juni 1992 tili vederbörande medlem      efter verksamhetsmodeller som är mera lönsam-
1211: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ma och som också leder tili minskning av perso-
1212: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            nalen. Bl.a. vid Säkylän varuskunta har man
1213: spörsmål nr 286:                                     varit tvungen att förfara på detta sätt. Då det
1214:                                                      blev aktuellt att förnya värmecentralen gjordes
1215:            Hur motiverar Regeringen att man          en offertförfrågan hos två bolag, som ansågs
1216:        upphört att använda trä som energikälla       inneha ekonomiska och tekniska förutsättningar
1217:        vid gamisonerna, då Regeringen i sina         för produktion av värme för ett samfund vars
1218:        officiella ställningstaganden har framhål-    storlek motsvarar Säkylän varuskunta. Samti-
1219:        lit betydelsen av att använda inhemskt        digt undersöktes också de egoa möjligheterna att
1220:        trä inom energiproduktionen?                  fömya värmeanläggningen och producera värme
1221:                                                      för garnisonen.
1222:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Efter det att lönsamhetsberäkningarna gjorts
1223: anföra följande:                                     beslöt sig försvarsministeriet enbart av ekono-
1224:                                                      miska orsaker för det alternativ som baserar sig
1225:    Värmeproduktionen vid försvarsmaktens             på användningen av olja. Denna lösning kom-
1226: egoa värmeanläggningar har allmänt baserats          mer att på årsnivå vara 2, 7 milj. mk förmånligare
1227: huvudsakligen på inhemska bränslen. Som              jämfårt med det nuvarande sättet för värmepro-
1228: bränsle vid värmeanläggningarna användes             duktion. Det dyraste värmeproduktionsalterna-
1229: ursprungligen vedträ, och på 1960- och 1970-         tivet skulle ha varit att Säkylän varuskunta själv
1230: talen övergick man tili flis. Som följd av den       hade förnyat värmeanläggningen och fortgående
1231: världsomfattande energikrisen som böijade 1974       producerat värme med hjälp av flis. För att
1232: ökades de inhemska bränslenas andel och på           krisberedskapen skall kunna upprätthållas läm-
1233: 1980-talet togs också torv i användning som          nas dock med tanke på undantagsförhållanden
1234: bränsle. För närvarande är de inhemska brän-         en sådan värmepanna kvar i viiken inhemskt
1235: slenas andel av försvarsförvaltningens vär-          bränsle används och med viiken garnisonen i
1236: meproduktion, inberäknat fjärrvärmen, ca 50%.        huvudsak kan värmas upp.
1237:     De ökade kraven på lönsamhet och produkti-          De avgöranden man gått in för i Sodankylä
1238: vitet inom statsförvaltningen har tvingat också      baserar sig på ett långvarigt samarbete mellan
1239: försvarsförvaltningen att se sig om efter mera       Sodankylä kommun och försvarsministeriet.
1240: förmånliga sätt att producera värme. 1 och med       Under senaste årtionde levererade försvarsminis-
1241: att fjärrvärmen allmänt tagits i bruk i Finland      teriet värme tili Sodankylä kommun. Då kom-
1242: har allt fler garnisoner anslutits tili ett kommu-   munens värmeförbrukning blev större än garni-
1243: nalt eller privat fjärrvärmenät. Ett villkor för     sonens förbrukning ansågs det sakligt att överfö-
1244: anslutningen tili fjärrvärmenätet har alltid varit   ra ansvaret för värmeleveransen på kommunen.
1245: att uppenbara ekonomiska och funktionsmässi-         Då den värmecentral som innehas av Sodankylä
1246: ga fördelar därigenom har kunnat uppnås och          kommuns värmebolag, Juurakkotuli Oy, blev
1247:  att den personai som frigjorts i detta samman-      fårdig i böijan av 1992 överfördes ansvaret för
1248:  hang har kunnat placeras i andra uppgifter inom     värmeleveransen isin helhet på Juurakkotuli Oy.
1249: försvarsförvaltningen.                                  1 Juurakkotuli Oy:s värmecentral produceras
1250:     Statens nuvarande ekonomiska situation           värme huvudsakligen med inhemska bränslen.
1251: 
1252:      Helsingfors den 12 juni 1992
1253: 
1254:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
1255:                                                 1992vp
1256: 
1257: Kirjallinen kysymys 287
1258: 
1259: 
1260: 
1261: 
1262:                                    Aittoniemi: Yritysten kesälomien jälkeisten konkurssien torjumi-
1263:                                        sesta
1264: 
1265: 
1266:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1267: 
1268:    Hallituksen tarkoituksena oli torjua kesälo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1269: mien jälkeistä konkurssiaaltoa erityisesti pienes-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1270: sä ja keskisuuressa yritystoiminnassa lomaraho-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1271: jen maksamisen siirroilla tai siten, että työnteki-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1272: jät olisivat vaihtaneet lomarahat paikalliseen
1273: vapaa-aikaan. Tilanne lienee tällä hetkellä varsin               Mitä suunnitelmia Hallituksella on
1274: sekava sen osalta, miten eri työpaikoilla asiaan              torjua yritysmaailmaa uhkaava konkurs-
1275: suhtaudutaan, mutta asian merkitys jäänee odo-                siaalto lomakauteen liittyen, sen jälkeen
1276: tettua vähäisemmäksi. Yritysmaailmassa on siis                kun lomarahojen maksatuksen järjeste-
1277: kesälomiin liittyen ja niiden jälkeen odotettavis-            lyissä on ainakin merkittävällä tavalla
1278: sa todellinen konkurssiaalto, jonka vaikutukses-              epäonnistuttu?
1279: ta myös työttömyys tulee kasvamaan.
1280:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
1281: 
1282:                                             Sulo Aittoniemi
1283: 
1284: 
1285: 
1286: 
1287:  :20051L
1288: 2                                         1992 vp -      KK 287
1289: 
1290: 
1291: 
1292: 
1293:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Periaatepäätöksellä lisättiin Kera Oy:n myön-
1295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tämien suhdannelainojen myöntämisvaltuutta
1296: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           300 miljoonalla markalla niin, että hallitus on
1297: jeenne n:o 941 ohella toimittanut valtioneuvos-         nyt tehnyt päätökset yhteensä 1100 miljoonan
1298: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          markan suhdannelainoista. Suhdannelainojen
1299: sanedustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjal-         rinnalla on samaan tarkoitukseen kehitetty Val-
1300: lisesta kysymyksestä n:o 257:                           tiontakuukeskuksen suhdannetakausjärjestel-
1301:                                                         mä. Valtiontakuukeskuksen riskinottomahdolli-
1302:           Mitä suunnitelmia Hallituksella on            suuksia lisättiin myös, ja Valtiontakuukeskuk-
1303:        torjua yritysmaailmaa uhkaava konkurs-           sen pk-yrityksiä suosivaa riskinottopolitiikkaa
1304:        siaalto lomakauteen liittyen, sen.jälkeen        on tarkoitus edelleen tehostaa.
1305:        kun lomarahojen maksatuksen järjeste-               Edellä mainittujen nopeavaikutteisten toi-
1306:        lyissä on ainakin merkittävällä tavalla          menpiteiden lisäksi pk-yritysten toimintaedelly-
1307:        epäonnistuttu?                                   tyksiä pitkällä tähtäyksellä edistetään kauppa- ja
1308:                                                         teollisuusministeriön yrityspalvelun uudella
1309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            käyttöön otettavana pk-yritysten korkotukijär-
1310: vasti seuraavaa:                                        jestelmällä sekä Valtiontakuukeskuksen riski-
1311:                                                         pääomatakuujärjestelmällä. Lisäksi teollisten
1312:    Hallitus on talouspoliittisia toimenpiteitä kos-     pk-yritysten uusperustantaa on tarkoitus edistää
1313: kevassa periaatepäätöksessään 5.4.1992 kiinnit-         ottamalla käyttöön yrittäjille tarkoitettu perus-
1314: tänyt erityistä huomiota pk-yritysten aseman            tamislainajärjestelmä, jolla vahvistetaan erityi-
1315: parantamiseen ja päättänyt erilaisista pk-yritys-       sesti perustettavien yritysten pääomarakennetta.
1316: ten toiminnan edistämistoimenpiteistä.                  Perustamislainajärjestelmästä vastaa Kera Oy.
1317: 
1318:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1992
1319: 
1320:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
1321:                                         1992 vp -     KK 287                                         3
1322: 
1323: 
1324: 
1325: 
1326:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
1327: 
1328:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lingsområdesfondens befogenhet att bevilja kon-
1329: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        junkturlån med 300 miljoner mark, så att rege-
1330: 941 av den 8 juni 1992 tili vederbörande medlem       ringen nu har fattat beslut om konjunkturlån på
1331: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sammanlagt 1 100 miljoner mark. Vid sidan av
1332: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-           konjunkturlånen har för samma ändamål ut-
1333: mål nr 287:                                           vecklats statsgaranticentralens konjunkturbor-
1334:                                                       genssystem. Också statsgaranticentralens möj-
1335:           Vilka planer har Regeringen för att         ligheter för risktagande ökades, och avsikten är
1336:        avvärja den konkursvåg som hotar före-         att centralens risktagandepolitik som gynnar
1337:        tagsvärlden i samband med semesterperi-        småföretagen ytterligare skall effektiviseras.
1338:        oden efter det att arrangemangen för              Förutom genom de ovan nämnda snabb-
1339:        utbetalning av semesterpenning åtmin-          verkande åtgärdema kommer småföretagens
1340:        stone väsentligt har misslyckats?              verksamhetsförutsättningar på lång sikt att be-
1341:                                                       främjas genom ett nytt räntestödssystem för
1342:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                småföretag, som tas i bruk i handels- och in-
1343: vördsamt anföra följande:                             dustriministeriets företagstjänst, samt genom
1344:                                                       statsgaranticentralens riskkapitalgarantisystem.
1345:   Regeringen har i sitt principbeslut om ekono-       Dessutom kommer industriella småföretags ny-
1346: miskpolitiska åtgärder 5.4.1992 fäst särskild         etablering att befrämjas genom införande av ett
1347: uppmärksamhet vid förbättring av småföreta-           etableringslånsystem för företagare, som i syn-
1348: gens ställning samt fattat beslut om olika åtgär-     nerhet förstärker kapitalstrukturen i företag som
1349: der för att befrämja småföretagens verksamhet.        etableras. För etableringslänssystemet svarar
1350:   Genom principbeslutet utvidgades Utveck-            Utvecklingsområdesfonden.
1351: 
1352:      Helsingforsden 10 juli 1992
1353: 
1354:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
1355:                                                1992 vp
1356: 
1357: Kirjallinen kysymys 288
1358: 
1359: 
1360: 
1361: 
1362:                                   Aittoniemi: Kaijalan lennoston turkistarhaajille aiheuttamien hait-
1363:                                       tojen vähentämisestä
1364: 
1365: 
1366:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1367:    Kaijalan lennoston lentotoiminta Pohjois-Sa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
1368: von ilmatilassa, erityisesti lisalmen alueella, on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1369: tehnyt turkistarhauksen mahdottomaksi. Asias-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1370: ta on käyty oikeutta ja tehty eduskuntakyselyjä,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1371: joihin puolustusministeri on antanut hellyttäviä
1372: vastauksia.                                                     Aikooko Hallitus valvoa, että mah-
1373:    Tiettävästi ministeriön laatimista uusista len-           dollisesti ministeriön taholta annettuja
1374: tomääräyksistä huolimatta tarhausta häiritsevä               uusia lentomääräyksiä noudatetaan Kar-
1375: lentotoiminta on kuitenkin aloitettu uudelleen,              jalan lennostossa turkistarhaajille aiheu-
1376: josta toiminnasta on useita havaintoja ajalla                tuvien haittojen minimoimiseksi Iisalmen
1377: 30.3.-13.5.1992.                                             lähialueilla?
1378:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
1379: 
1380:                                            Sulo Aittaniemi
1381: 
1382: 
1383: 
1384: 
1385: 220051L
1386: 2                                        1992 vp -   KK 288
1387: 
1388: 
1389: 
1390: 
1391:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1392: 
1393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ilmavoimien lentotoiminta aiheuttaa väistä-
1394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mättä lentomelua. Se keskittyy lentotukikohtien
1395: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        ympärillä oleville lentoharjoitusalueille. Koulu-
1396: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tettaessa hävittäjäohjaajia ilmavalvonta-, tunnis-
1397: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tus- ja torjuntatehtäviin on matalalla tapahtuva
1398: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       lentoharjoittelu keskeisen tärkeää. Lennot pyri-
1399: symyksen n:o 288:                                    tään kuitenkin ohjaamaan sellaisille alueille ja
1400:                                                      korkeuksille, jotka vähiten aiheuttaisivat haitto-
1401:           Aikooko Hallitus valvoa, että mah-         ja muun muassa turkistarhoille.
1402:        dollisesti ministeriön taholta annettuja         Karjalan lennoston osalta on äskettäin uusit-
1403:        uusia lentomääräyksiä noudatetaan Kar-        tu lentomenetelmiä siten, että muun muassa
1404:        jalan lennostossa turkistarhaajille aiheu-    turkiseläinten poikimisaikoina 1.4.-25.6. eilen-
1405:        tuvien haittojen minimoimiseksi Iisalmen      netä koulutusyliäänilentoja ja minimilentokor-
1406:        lähialueilla?                                 keutena pidetään n. 1 000 metriä erityisesti Kiu-
1407:                                                      ruveden-Vieremän-Sonkajärven alueella nor-
1408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maalin 300 metrin minimilentokorkeuden sijas-
1409: vasti seuraavaa:                                     ta. Lisäksi lennosto pyrkii yhdessä turkistarhaa-
1410:                                                      jien kanssa löytämään uusia mahdollisuuksia
1411:    Puolustusministeriö on kehottanut ilmavoi-        vähentää lentomelun aiheuttamia haittoja.
1412: mien esikuntaa suunnittelemaan harjoitus- ja            limavoimien esikunta valvoo ylimpänä soti-
1413: lentotoiminnan siten, että turkistarhoille aiheu-    lasilmailuviranomaisena lentomääräysten nou-
1414: tuisi mahdollisimman vähän haittoja. Ministeriö      dattamista. Lentotoiminnan pitkäaikainen tilas-
1415: on seurannut ilmavoimien esikunnan lentomää-         tointi osoittaa, että noin 1 % kaikesta lentotoi-
1416: räysten uusimista ja todennut, että turkistarhoil-   minnasta on sellaista, mikä saattaa aiheuttaa
1417: le aiheutuvia haittoja ei lentomääräyksiä nykyi-     haittoja turkistarhoille. Mikäli lentomääräysten
1418: sestään tiukentamalla voida enää pienentää.          rikkomisesta on aiheutunut vahinkoja turkistar-
1419:                                                      hoille, on ne myös korvattu valtion toimesta.
1420:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1992
1421: 
1422:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
1423:                                           1992 vp -   KK. 288                                        3
1424: 
1425: 
1426: 
1427: 
1428:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1429: 
1430:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inom de övningsområden som är belägna kring
1431: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        flygbasema. Vid skolningen av jaktplanspiloter-
1432: den 8 juni 1992 tili vederbörande medlem av           na för luftbevaknings-, identifierings- och av-
1433: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     värjningsuppgifter är flygövningama på låg höjd
1434: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          av central betydelse. Man försöker dock styra
1435: mål nr 288:                                           flygningama tili sådana områden och höjder där
1436:                                                       de menliga följdema bl.a. för pälsdjursfarmama
1437:          Åmnar Regeringen övervaka att de             minimeras.
1438:        nya flygföreskrifter som eventuellt med-          Beträffande K.arelens Flygflottilj har flygme-
1439:        delats på ministeriets försorg iakttas vid     todema nyligen fömyats så att skolningsöver-
1440:        K.arelens Flygflottilj, i syfte att minimera   ljudsflygningar inte företas under pälsdjurens
1441:        de men som pälsdjursfarmama åsamkas            valpningstid 1.4-25.6 och att minimiflyghöjden
1442:        på ldensalmis närområden?                      under denna tid är ca 1 000 m särskilt på
1443:                                                       området Kiuruvesi-Vieremä-Sonkajärvi, i
1444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stället för den normala minimiflyghöjden på 300
1445: anföra följande:                                      m. Dessutom försöker flygflottiljen tillsammans
1446:                                                       med pälsdjursfarmama fmna nya möjligheter att
1447:    Försvarsministeriet har uppmanat staben för        minska de men flygbullret medför.
1448: luftstridskraftema att planera övnings- och flyg-        Staben för luftstridskraftema övervakar som
1449: verksamheten så att pälsdjursfarmema åsamkas          högsta militära luftfartsmyndighet att flygföre-
1450: minsta möjliga men. Ministeriet har följt med         skriftema iakttas. Av den långvariga statistikfö-
1451: fömyandet av de flygföreskrifter som utfärdas         ringen över flygverksamheten framgår att ca 1 %
1452: av staben för luftstridskraftema och konstaterat      av all flygverksamhet är sådan att den kan
1453: att de men pälsdjursfarmama åsamkas inte läng-        medföra men för pälsdjursfarmama. 1 den mån
1454: re kan minskas genom strängare flygföreskrifter.      brott mot flygföreskriftema har åsamkat päls-
1455:    Luftstridskraftemas flygverksamhet förorsa-        djursfarmama skador har ersättning också utgi-
1456: kar oundvikligen flygbuller. Bullret koncentreras     vits på statens försorg.
1457: 
1458:      Helsingforsden 7 juli 1992
1459: 
1460:                                                                   F örsvarsminister Elisabeth Rehn
1461:                                                 1992 vp
1462: 
1463: Kirjallinen kysymys 289
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 
1468:                                    Aittoniemi: Suullisiin kysymyksiin vastaamisesta
1469: 
1470: 
1471: 
1472:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1473: 
1474:    Kansanedustajalla on oikeus jättää valtio-            Jos kansanedustajat käyttäisivät kyselyoi-
1475: neuvostolle kaksi suullista kysymystä viikossa.       keuttaan esimerkiksi yhden kysymyksen verran
1476: Tätä oikeutta eräät kansanedustajat käyttä-           kuukaudessa, kysymykset nykyisellä tavalla
1477: vät aktiivisesti, mutta kyselyjä tekevien määrä       ruuhkautuisivat täysin odottamaan parempia
1478: on kokonaisuus huomioon ottaen varsin vähäi-          aikoja.
1479: nen.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
1480:    Hallituksen taholta annetut vastaukset siirty-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1481: vät viikosta toiseen. Esimerkiksi viikon 23 kyse-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1482: lytunnilla oli Iista 35 kyselyn käsittelystä, mutta   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1483: kun oli päästy listalla yli puolenvälin, puhemie-
1484: hen nuija koputteli tiuhaan tahtiin valtioneuvos-                Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
1485: ton jäsenten poissaoloja, ja kysymyksiensä esit-              toimia kyselytunnilla esitettyjen suullis-
1486: tämiseen valmistautuneet ja sitä odottaneet kan-              ten kysymysten suhteen niin, että kan-
1487: sanedustajat kuluttivat turhaan aikaansa. Ållis-              sanedustajat saisivat vastauksensa ajal-
1488: tyttävintä on se, että ministeri, joka on istunut             laan ja että kansanedustajat eivät tar-
1489: aitiossaan jo tunnin tai toista, hänelle osoitetun            peettomasti odottaisi salissa kysymys-
1490: kysymyksen lähestyessä poistuu asiaa sen pa-                  tään, johon ei ole aikomustakaan vasta-
1491: remmin ilmoittamatta.                                         ta?
1492: 
1493:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
1494:                                             Sulo Aittoniemi
1495: 
1496: 
1497: 
1498: 
1499:  220051L
1500: 2                                       1992 vp -   KK 289
1501: 
1502: 
1503: 
1504: 
1505:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1506: 
1507:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     loinkin ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti
1508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       olennaisiin aiheisiin, pitävät osaltaan ministerei-
1509: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       tä kiinni suomalaisessa arkitodellisuudessa.
1510: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Valitettavasti kaikkien ministerien läsnäolo
1511: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kaikilla kyselytunneilla ei ole aina mahdollista.
1512: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      Erilaiset valtion asioiden hoitoon liittyvät seikat
1513: kysymyksestä n:o 289:                               ovat estäneet ministerien läsnäolon kyselytun-
1514:                                                     neilla. Myös ministerien ulkomaanmatkat, jotka
1515:            Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa     hallinnon kansainvälistymisen ja Euroopan in-
1516:        toimia kyselytunnilla esitettyjen suullis-   tegraation vuoksi ovat merkittävästi lisäänty-
1517:        ten kysymysten suhteen niin, että kan-       neet, saattavat estää heidän osallistumisensa ky-
1518:        sanedustajat saisivat vastauksensa ajal-     selytunnille, jolloin vastauksiin voi tulla välillä
1519:        laan ja että kansanedustajat eivät tar-      melko pitkiäkin viiveitä.
1520:        peettomasti odottaisi salissa kysymys-          Hallitus kuitenkin pyrkii sekä osallistumaan
1521:        tään, johon ei ole aikomustakaan vasta-      kyselytunneille että vastaamaan suullisiin kysy-
1522:        ta?                                          myksiin niin nopeasti kuin se on mahdollista.
1523:                                                     Kyselytuntia voidaan edelleen kehittää parla-
1524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mentaarisena instituutiona siten, että kansan-
1525: taen seuraavaa:                                     edustajien oleellisiin yhteiskunnallisiin ongel-
1526:                                                     miin pureutuvat suulliset kysymykset saavat no-
1527:    Kyselytunti on osoittautunut instituutioksi,     pean vastauksen. Kyselytunnin kestoajan piden-
1528: jolla suomalaista parlamentarismia on kehitetty     tämiseen ei kuitenkaan liene tarvetta eikä mah-
1529: entistä keskustelevampaan suuntaan. Kansan-         dollisuuksiakaan.
1530: edustajien kysymykset, jotka pureutuvat kul-
1531: 
1532:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1992
1533: 
1534:                                                                            Pääministeri Esko Aho
1535:                                            1992 vp -   KK 289                                           3
1536: 
1537: 
1538: 
1539: 
1540:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1541: 
1542:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samhället och bidrar på så sätt tili att hålla
1543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ministrarna medvetna om den finska vardagens
1544: den 8 juni 1992 tili vederbörande medlem av            verkligheter.
1545: statsrådet översänt avskrift av följande av               Det är tyvärr inte alltid möjligt att samtliga
1546: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              ministrar skall närvara vid alla frågetimmar.
1547: spörsmål nr 289:                                       Olika omständigheter i samband med skötseln
1548:                                                        av statliga ärenden har förhindrat ministrama
1549:           Vad tänker Regeringen i framtiden            att delta i frågetimmama. Å ven ministramas
1550:        göra när det gäller de muntliga spörsmål        utlandsresor, som ökat betydligt i antal tili följd
1551:        som ställs under frågetimmen för att            av förvaltningens intemationalisering och den
1552:        riksdagsmännen skall få sina svar i tid         europeiska integrationen, kan förhindra
1553:        och för att riksdagsmännen inte i onödan        ministrama från att vara närvarande. Detta i sin
1554:        skall behöva vänta i salen på sina              tur kan leda till att det ibland blir ganska stora
1555:        spörsmål som det inte ens finns planer att      dröjsmål vad gäller svaren.
1556:        besvara?                                           Regeringen försöker emellertid dels delta i
1557:                                                        frågetimmama och dels svara på de muntliga
1558:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          spörsmålen så snabbt som möjligt. Som en
1559: anföra följande:                                       parlamentarisk institution kan frågetimmen
1560:                                                        ytterligare utvecklas så att riksdagsmännens
1561:    Frågetimmen har visat sig vara en institution       muntliga spörsmål, som berör väsentliga
1562: genom viiken den finländska parlamentarismen           problem i sarnhället, snabbt kan besvaras.
1563: utvecklats tili att allt mer inriktas på diskussion.   Däremot torde det inte finnas behov eller
1564: Riksdagsmännens spörsmål tar upp olika                 möjlighet till att förlänga frågetimmen.
1565: dagsaktuella ock viktiga ämnen som berör
1566: 
1567:      Helsingforsden 8 juli 1992
1568:                                                                               Statsminister Esko Aho
1569:                                               1992 vp
1570: 
1571: Kirjallinen kysymys 290
1572: 
1573: 
1574: 
1575: 
1576:                                   Tennilä: Meltosjärvien kunnostustöiden aloittamisesta
1577: 
1578: 
1579: 
1580:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1581: 
1582:    Meltosjärvet on todettu lintulaskentojen pe-     nettää paljon, jos Meltosjärvet päästetään sois-
1583: rusteella Lapin alueen parhaiksi lintujärviksi.     tumaan umpeen.
1584: Järvet ovat mukana kansainvälisessä lintuvesien        Alueen ihmiset ovat todella huolissaanjärvien
1585: suojeluohjelmassa. Ne ovat myös tärkeät nousu-      nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kyläläiset ovat
1586: haukien kutujärvet vesistössä. Edesmenneinä ai-     panneet kunnostushankkeen vireille vuonna
1587: koina ne ovat tuottaneet runsaasti haukien lisäk-   1985 ja he pitävät välttämättömänä, että järvien
1588: si ahvenia, lahnoja, mateita, särkiä ja säynäviä.   kunnostustoimiin päästään viivyttelemättä. Tar-
1589:    Nyt Meltosjärvien tila on nopeasti huonone-      koitukseen tulee varata rahaa valtion talousar-
1590: massa. Järvet ovat mataloituneet ja kasvamassa      vioon tai sitten työt tulee teettää työllisyysvaroin
1591: umpeen. Mataloituminen johtuu Meltosjoen ja         Pellon ja Ylitornion erittäin vaikean työttömyy-
1592: metsäojien tuomasta lietteestä sekä runsaasta       den ollessa perusteena työllisyysrahojen käy-
1593: vesikasvillisuudesta. Tulvan aikaan järvellä aja-   tölle.
1594: tehtii "saarimotteja", jotka ovat tukkineet te-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1595: hokkaasti virtausväylät. Kevätsateet nostavat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1596: herkästi tulvan, joka tuhoaa vesilintujen pesin-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1597: nän. Kesäkuukausina on Iso-Meltosjärvessä vet-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1598: tä vain ohuena kalvona pohjalietteen päällä.
1599: Tuolloin kaloilta puuttuu täysin elämisen edelly-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1600: tykset järvessä. Vain kahlaajille kesävesitilanne          ryhtyä kansainvälisessä lintuvesien suoje-
1601:  on tyydyttävä. Talvisin järvet jäätyvät pohjaa            luohjelmassa olevien, aiemmin hyvin ka-
1602: myöten ja Vähä-Meltosjärvestä muodostuu ka-                laisten Meltosjärvien kiireellisen kunnos-
1603: loille surmanloukku. Maisemallisesti alue me-              tamisen aloittamiseksi?
1604: 
1605:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
1606: 
1607:                                         Esko-Juhani Tennilä
1608: 
1609: 
1610: 
1611: 
1612:  220051L
1613: 2                                       1992 vp -   KK 290
1614: 
1615: 
1616: 
1617: 
1618:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1619: 
1620:    ValtiopäiväjäJjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
1621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tavasti seuraavaa:
1622: olette 8 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-
1623: jeenne n:o 999 ohella lähettänyt valtioneuvoston        Ylitornion lso-Meltosjärvi ja Vähä-Meltos-
1624: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       järvi kuuluvat kansainvälisesti arvokkaiksi luo-
1625: edustaja Tennilän kiJjallisesta kysymyksestä n:o    kiteltuina kohteina Suomen lintuvesien suoje-
1626: 290, jossa tiedustellaan:                           luohjelmaan, josta valtioneuvosto on tehnyt pe-
1627:                                                     riaatepäätöksen 3.6.1982. Järvien kunnostus on
1628:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tarpeellinen niiden lintuvesiarvon säilyttämisek-
1629:        ryhtyä kansainvälisessä lintuvesien suoje-   si. Ympäristöministeriö aikoo kehottaa vesi- ja
1630:        luohjelmassa olevien, aiemmin hyvin ka-      ympäristöhallitusta laatimaan kunnostussuunni-
1631:        laisten Meltosjärvien kiireellisen kunnos-   telman. Vesi- ja ympäristöhallitus voinee tehdä
1632:        tamisen aloittamiseksi?                      suunnitelman vuonna 1992.
1633: 
1634:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1992
1635: 
1636:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1637:                                         1992 vp -   KK 290                                          3
1638: 
1639: 
1640: 
1641: 
1642:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1643: 
1644:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag
1645: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    vördsamt anföra följande:
1646: se nr 999 av den 8 juni 1992 till vederbörande
1647: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      Sjöama Iso-Meltosjärvi och Vähä-Meltosjär-
1648: de av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs-      vi i Övertomeå har intemationellt klassats som
1649: mål nr 290:                                         värdefulla objekt och ingår i Finlands program
1650:                                                     för skydd av fågelrika insjöar och havsvikar, om
1651:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vilket statsrådet 3.6.1982 fattade ett principbe-
1652:        ta för att i brådskande ordning inleda       slut. Restaureringen av sjöama är av nöden för
1653:        restaureringen av de tidigare mycket fisk-   att deras värde som fågelsjöar skall kunna bi-
1654:        rika Meltossjöama, som ingår i det inter-    behållas. Miljöministeriet kommer att uppmana
1655:        nationella programmet för skydd av få-       vatten- och miljöstyrelsen att lägga upp en res-
1656:        gelrika insjöar och havsvikar?               taureringsplan. Vatten- och miljöstyrelsen torde
1657:                                                     kunna utarbeta planen under år 1992.
1658: 
1659:      Helsingfors den 22 juni 1992
1660:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1661:                                                 1992 vp
1662: 
1663: Kirjallinen kysymys 291
1664: 
1665: 
1666: 
1667: 
1668:                                    Aittoniemi: Paloturvallisuusmääräysten tiukentamisesta
1669: 
1670: 
1671: 
1672:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1673: 
1674:     Maassamme sattuu vuosittain useita suurpa-        tällaista kuitenkaan selkeästi edellytä ja niitäkin
1675: loja ja huomattava määrä pienempiä, joissa            lyödään jatkuvasti laimin.
1676: jälkeenpäin on todettu laiminlyödyn kohtuullis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
1677: ta varovaisuutta tulipalon ennaltaehkäisemisek-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1678: si. Kyseessä ovat yleensä tapaukset, joissa suori-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1679: tetaan työvaihetta, jonka seurauksena tuli pää-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1680: see irti. Tällaisia ovat hitsaustyöt ja esimerkiksi
1681: pikeä sisältävät kattotyöt, jollaisesta esimerkiksi             Aikooko Hallitus tiukentaa palolain-
1682: juuri tapahtuneessa Hartwallin panimon suurpa-                säädäntöä palovaarallisten töiden suorit-
1683: lossa lienee ollut kysymys. Jos tulen irtipääsemi-            tamisen suhteen siten, että tällaisten töi-
1684:  sen mahdollisuus on olemassa, paikalla pitäisi               den aikana paikalla edellytettäisiin ole-
1685:  olla riittävän suuri sammutuskalusto ja henkilös-            van riittävä sammutusvalmius?
1686:  tö työn suorittamisen aikana. Säännökset eivät
1687: 
1688:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1992
1689: 
1690:                                             Sulo Aittaniemi
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 
1695:  220051L
1696: 2                                           1992 vp -    KK 291
1697: 
1698: 
1699: 
1700: 
1701:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1702: 
1703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tävä riittäviin varotoimiin. Työtä suoritettaessa
1704: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            on noudatettava erityistä varovaisuutta."
1705: olette 9 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-               Kuten kysymyksen esittäjä toteaa, katto- ja
1706: jeenne n:o 945 ohella lähettänyt valtioneuvoston         hitsaus- sekä muut vastaavat työt ovat usein
1707: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-           olleet syynä suuria aineellisia vahinkoja aiheut-
1708: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen          taneissa paloissa. Tämä kehitys on huolestutta-
1709: kysymyksen n:o 291:                                      nut paloviranomaisia, ja siksi nämä niin sanotut
1710:                                                          tulityöt ovatkin olleet jo muutaman vuoden ajan
1711:           Aikooko Hallitus tiukentaa palolain-           painoalueena paloviranomaisten, paloalan jär-
1712:         säädäntöä palovaarallisten töiden suorit-        jestöjen ja vakuutusyhtiöiden palonehkäisytyös-
1713:         tamisen suhteen siten, että tällaisten töi-      sä. Palon syttymismekanismi on näissä paloissa
1714:         den aikana paikalla edellytettäisiin ole-        hyvin yksinkertainen ja tulen leviäminen olisi
1715:         van riittävä sammutusvalmius?                    yleensä helposti huolellisuudella estettävissä.
1716:                                                             Huomattava määrä palovaarallisissa tehtävis-
1717:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              sä kuten kattotöissä toimivien yritysten henki-
1718: tavasti seuraavaa:                                       löstöstä on saanut paloturvallisuuskoulutusta
1719:                                                          muun muassa Suomen Palontorjuntaliiton jär-
1720:    Palovaarallisten töiden suorittamista koskeva         jestämissä tilaisuuksissa. Palotarkastuksissa on
1721: yleissäännös on palo- ja pelastustoimesta anne-          kiinnitetty erityistä huomiota tähän asiaan. Li-
1722: tun lain (559/75) 20 §:ssä. Sen mukaan: "Tulta on        säksi vakuutusyhtiöt ovat asiakaspiirissään oh-
1723: käsiteltävä huolellisesti ja siten, ettei siitä aiheu-   jein ja koulutuksella korostaneet näistä töistä
1724: du ilmeistä palovaaraa. Sama koskee syttyvän             aiheutuvaa suurta palovaaraa. Esimerkiksi Teol-
1725: tai sytyttävän ja räjähtävän aineen tai esineen          lisuusvakuutus on antanut seikkaperäisiä ohjeita
1726: käsittelyä.                                              katto-, hitsaus- ja muista tulitöistä.
1727:    Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan vel-               Puheena olevat palat ovat tilastojen mukaan
1728: vollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa           olleet vähenemässä. Tästä huolimatta niiden eh-
1729: piirissä noudatetaan paloturvallisuutta koskevia         käisyä on syytä edelleen jatkaa tehostetusti.
1730: säännöksiä ja määräyksiä."                               Hallitus katsoo, että palo- ja pelastustoimesta
1731:    Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen           annetussa laissa sekä asetuksessa on palovaaran
1732: (1089/75) 17 §:n mukaan: "Milloin rakennukses-           aiheuttaja sekä omistaja ja haltija selkeästi vel-
1733: sa, rakennelmassa, satamassa tai telakalla ole-          voitettu huolehtimaan paloturvallisuudesta.
1734: vassa aluksessa, taikka kuivana aikana metsässä          Lainsäädännön muuttamista ei siksi pidetä tar-
1735: ryhdytään suorittamaan sellaista korjaus- tai            peellisena. Parhaana keinona pidetään koulutus-
1736: muuta työtä, jonka johdosta palonvaara tuntu-            ta ja valistusta sekä erityisesti vastuun korosta-
1737: vasti lisääntyy, omistajan tai haltijan on ryhdyt-       mista.
1738: 
1739:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1992
1740: 
1741:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1742:                                           1992 vp -   KK 291                                          3
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1748: 
1749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom spörsmålsställaren konstaterar har
1750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tak- och svetsningsarbeten och andra motsva-
1751: den 9 juni 1992 tili vederbörande medlem av           rande arbeten ofta varit orsaken tili eldsvådor
1752: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som förorsakat stora materiella skador. Denna
1753: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          utveckling har bekymrat brandmyndighetema
1754: mål nr 291:                                           och därför har dessa s.k. eldarbeten redan under
1755:                                                       några år varit föremål för brandmyndigheter-
1756:           Ämnar Regeringen skärpa brandlag-           nas, brandorganisationemas och försäkrings-
1757:        stiftningen i fråga om brandfarliga arbe-      bolagens arbete för förebyggande av bränder.
1758:        ten så att det förutsätts finnas tillräcklig   Den mekanism som leder tili att sådana eldsvå-
1759:        släckningsberedskap på plats då sådana         dor uppstår är mycket enkel och i allmänhet
1760:        arbeten utförs?                                kunde man genom noggrannhet lätt förhindra
1761:                                                       att elden sprider sig.
1762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            En anmärkningsvärt stor del av personalen
1763: anföra följande:                                      vid sådana företag som utför brandfarliga upp-
1764:                                                       gifter såsom takarbeten har fått utbildning i
1765:    Den allmänna regeln för brandfarliga arbeten       brandskydd bl.a. på kurser som arrangerats av
1766: finns i 20 § lagen om brand- och räddningsväsen-      Finlands Brandvämsförbund r .f. Vid brandsyn
1767: det (559/75). 1 paragrafen stadgas att "eld skall     har man fäst särskild uppmärksamhet vid detta.
1768: behandlas varsamt och på sådant sätt att därav        Dessutom har försäkringsbolagen inom sin
1769: icke uppstår uppenbar brandrisk. Detsamma             kundkrets med anvisningar och utbildning un-
1770: gäller hantering av eldfångt eller lättantändligt     derstrukit den stora brandfara som dessa arbeten
1771: och explosivt ämne eller föremål.                     föranleder. lndustriförsäkring har t.ex. gett de-
1772:    Envar är skyldig att i mån av möjlighet tillse,    taljerade anvisningar om tak- och svetsningsar-
1773: att stadgandena och bestämmelsema om brand-           beten och andra eldarbeten.
1774: säkerhet iakttages där han har bestämmande-              De eldsvådor som det här är fråga om håller
1775: rätt."                                                på att minska enligt statistiken. Trots det är det
1776:    1 17 § förordningen om brand- och räddnings-       skäl att effektivt fortsätta att förebygga dem.
1777: väsendet (1089/75) stadgas: "Utföres repara-          Regeringen anser att lagen och förordningen om
1778: tions- eller annat arbete i byggnad, konstruktion,    brand- och räddningsväsendet tydligt ålägger
1779: eller på fartyg i hamn eller docka, eller under       den som orsakar brandfara samt ägaren och
1780: torrperiod i skog, och ökar brandfaran härige-        innehavaren att sköta om brandskyddet. Därför
1781: nom avsevärt, skall ägaren eller innehavaren          torde det inte fmnas orsak att ändra lagstiftnin-
1782: vidtaga tillräckliga försiktighetsåtgärder. Vid       gen. Det bästa sättet anses vara utbildning och
1783: utförandet av arbetet skall särskild varsamhet        upplysning samt särskilt betonande av ansvar.
1784: iakttagas."
1785:      Helsingfors den 2 juli 1992
1786:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
1787: 1
1788: 1
1789: 
1790: 1
1791: 1
1792: 
1793:     1
1794:     1
1795:     1
1796: 
1797:     1
1798:         1
1799: 
1800:         1
1801:         1
1802:         1
1803: 
1804:             1
1805:             1
1806: 
1807:             1
1808:                                                1992 vp
1809: 
1810: Kirjallinen kysymys 292
1811: 
1812: 
1813: 
1814: 
1815:                                   Aittoniemi: Vakuusrahaston varojen käyttämisestä
1816: 
1817: 
1818: 
1819:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1820: 
1821:    SKOP on siirtymässä pankkikriisin estämi-                    Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
1822: seksi perustetun valtion vakuusrahaston omis-                että muiden pankkien ja pankkiryhmien
1823: tukseen. Tämä saattaa merkitä vakuusrahaston                 vakuustarve tyydytetään, jos koko 20
1824: koko pääoman käyttämistä mainitun keskus-                    miljardia markkaa valtion vakuusrahas-
1825: pankin rahoittamiseen. Tämä on saattanut olla                ton pääomaa tai osa siitä käytetään
1826: alun perin tarkoituskin.                                     SKOP:n tukemiseen?
1827:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1828: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1829: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1830: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1831: 
1832:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1992
1833: 
1834:                                            Sulo Aittoniemi
1835: 
1836: 
1837: 
1838: 
1839: 220051L
1840: 2                                        1992 vp -   KK 292
1841: 
1842: 
1843: 
1844: 
1845:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1846: 
1847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kin osakkeita ja osuuksia, antaa pankin ottamil-
1848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        le lainoille takauksia ja myöntää muutakin ra-
1849: olette 10 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       hoitustukea, jos se on tarpeellista pankin toimin-
1850: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaa-
1851: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      miseksi.
1852: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Valtion vakuusrahaston toiminta ei perustu
1853: myksestä n:o 292:                                    varojen rahastoimiseen vaan tukitoimien mu-
1854:                                                      kaan mitoitettavaan lainanottoon koti- ja ulko-
1855:             Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, maisilta pääomamarkkinoilta. Vakuusrahastos-
1856:          että muiden pankkien ja pankkiryhmien ta annetun lain mukaan lainan määrä voi olla
1857:          vakuustarve tyydytetään, jos koko 20 rahaston omien varojen ja sen myöntämien taka-
1858:          miljardia markkaa valtion vakuusrahas- usten kanssa enintään 20 miljardia markkaa.
1859:          ton pääomaa tai osa siitä käytetään Tämän rajan ylittävät tukitoimet eivät siten ole
1860:          SKOP:n tukemiseen?                          mahdollisia ilman eduskunnan päätöstä.
1861:                                                         Valtion vakuusrahasto päätti 11.6.1992 ostaa
1862:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~ Suomen Pankin omistaman hoidingyhtiön Sco-
1863: vasti seuraavaa:                                     pulus Oy:n hallussa olevat 200 miljoonaa Säästö-
1864:                                                      pankkien Keskus-Osake-Pankin SP-sarjan 10
1865:     Valtion vakuusrahasto perustettiin 30.4.1992 markan niroellisarvoista osaketta ja SKOP:n
1866: voimaan tulleella lailla talletuspankkien vakaan 1 500 miljoonan markan niroellisarvoiset pää-
1867: toiminnan ja tallettajien saamisten turvaamisek- omatodistukset rahastolle. Kokonaiskauppahin-
1868: si. Rahaston varoista voidaan myöntää tukilai- ta oli 1 500 miljoonaa markkaa. Vakuusrahasto
1869: noja ja takauksia liikepankkien ja Postipankki jatkaa neuvotteluja SKOP:n myymisestä ja sääs-
1870: Oy:n vakuusrahastolle, säästöpankkien vakuus- töpankkiryhmän tervehdyttämisestä. Neuvotte-
1871: rahastolle ja osuuspankkien vakuusrahastolle. lujen päämääränä on kokonaisratkaisu, joka
1872: Edellytyksenä tukilainan ja takauksen myöntä- saattaa koko säästöpankkiryhmän toiminnan
1873: miselle on, että tukea saavaan vakuusrahastoon vakaalle ja turvalliselle pohjalle sekä varmistaa
1874: kuuluva yksi tai useampi pankki on joutunut · SKOP:n kyvyn edelleen hoitaa koti- ja ulkomai-
1875: sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, että avustus- set sitoumuksensa. Vaikka pankin myyntikun-
1876: lainan tai avustuksen myöntäminen on pankin toon saattaminen voi edellyttää vakuusrahastol-
1877: toiminnan ja rahoitusmarkkinoiden vakauden ta lisätukea, valtaosa mainitusta 20 miljardin
1878: turvaamiseksi tarpeellista eivätkä kysymyksessä markan valtuudesta on kuitenkin käytettävissä
1879: olevan pankin oman vakuusrahaston varat tar- muihin pankkeihin kohdistuviin tukitoimiin.
1880: koitukseen riitä. Rahasto voi myös merkitä pan-
1881: 
1882:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
1883: 
1884:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1885:                                          1992 vp -   KK 292                                          3
1886: 
1887: 
1888: 
1889: 
1890:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1891: 
1892:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         också teckna aktier och andelar i en bank, ställa
1893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       borgen för lån som upptas av banken och bevilja
1894: den 10 juni 1992 till vederbörande medlem av         annat finansieringsstöd, om sådant behövs för
1895: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    att trygga bankens verksamhet och stabiliteten
1896: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         på finansmarknaden.
1897: 292:                                                    Statens säkerhetsfonds verksamhet grundar
1898:                                                      sig inte på fondering av tillgångar, utan på
1899:           Hur ämnar Regeringen sörja för att         upplåning från den inhemska och utländska
1900:        andra bankers och bankgruppers säker-         kapitalmarknaden. Enligt lagen om statens sä-
1901:        hetsbehov tillfredsställs om hela det be-     kerhetsfond får lånebeloppet sammanräknat
1902:        lopp om 20 miljarder mark som utgör           med fondens egna tillgångar och borgensförbin-
1903:        statens säkerhetsfonds kapital eller en del   delser uppgå till högst 20 miljarder mark. Stödåt-
1904:        av det används till att stöda SCAB?           gärder som överskrider den här gränsen är där-
1905:                                                      för inte möjliga utan riksdagens beslut.
1906:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Statens säkerhetsfond beslöt den 11 juni 1992
1907: anföra följande:                                     att av holdingbolaget Scopulus Ab, som ägs av
1908:                                                      Finlands Bank, köpa 200 miljoner aktier med ett
1909:     Statens säkerhetsfond inrättades genom en lag    nominellt värde på 10 mark i Sparbankemas
1910: som trädde i kraft den 30 april1992 för att trygga   Central-Aktie-Banks SP-serie samt SCAB:s ka-
1911: stabiliteten i depositionsbankemas verksamhet        pitalbevis med ett nominellt värde på 1 500
1912: och deponentemas tillgodohavanden. Av fon-           miljoner mark. Den tota1a köpesumman var
1913: dens medel kan stödlån och borgen beviljas           1 500 miljoner mark. Säkerhetsfonden fortsätter
1914: affärsbankemas och Postbanken Ab:s säkerhets-        förhandlingama om försäljningen av SCAB och
1915: fond, sparbankemas säkerhetsfond och andels-         saneringen av sparbanksgruppen. Målet med
1916: bankemas säkerhetsfond. Villkor för beviljandet      förhandlingama är en helhetslösning, som ger
1917: av lån och borgen är att en eller flera av de        sparbanksgruppen en stabil och säker grund att
1918: banker som hör till den ansökande säkerhetsfon-      stå på och garanterar SCAB:s förmåga att fort-
1919: den har råkat i sådana ekonomiska svårigheter        sättningsvis sköta sina inhemska och utländska
1920: att beviljande av understödslån eller understöd      förplikte1ser. Att få banken i försäljningsdugligt
1921: är nödvändigt för att trygga bankemas verksam-       skick kan förutsätta tilläggsstöd från säkerhets-
1922: het och stabiliteten på finansmarknaden och att      fonden, men största delen av nämnda bemyndi-
1923: tillgångama i ifrågavarande banks egna säker-        gande på 20 miljarder mark kan dock användas
1924: hetsfond inte räcker för ändamålet. Fonden kan       för stödåtgärder till andra banker.
1925: 
1926:      Helsingfors den 30 juni 1992
1927: 
1928:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
1929:                                                 1992 vp
1930: 
1931: Kirjallinen kysymys 293
1932: 
1933: 
1934: 
1935: 
1936:                                    Aittoniemi: Valtion matkustussäännön tarkistamisesta
1937: 
1938: 
1939: 
1940:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1941: 
1942:    Valtion matkustussäännön mukaan virkamie-          kan suorittaminen tavallaan viimeisen viikon
1943: hellä on oikeus ilmaiseen matkaan kursseille ja       aikana on hankalaa.
1944: takaisin. Lisäksi hänellä on oikeus yhteen ilmai-        Matkustussääntö koskee kaikkia kurssilaisia
1945: seen matkaan kotonakäyntiä varten, jos kurssi         ja sen on suhtauduttava kaikkiin saman tulkin-
1946: kestää yli 21 päivää.                                 nan mukaan.
1947:    Esimerkiksi poliisiopistossa järjestettävien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1948: kurssien osalta eri poliisiyksiköt tulkitsevat tätä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1949: matkakorvauksen maksatusta eri tavalla. Aina-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1950: kin eräät lääninhallitukset tulkitsevat sitä siten,   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1951: että 30 päivää kestävällä kurssilla kurssilainen
1952: voi käyttää tuon ylimääräisen matkan, ajoittuu                   Aikooko Hallitus toimia niin, että val-
1953: se mihin kohtaan hyvänsä tuon 30 päivän aika-                 tion matkustussäännön tulkintaa selkey-
1954: na, liikkuva poliisi taas siten, että ylimääräinen            tetään ja että sen jälkeen esimerkiksi 30
1955: matka kustannetaan vain siinä tapauksessa, että               päivää kestävälle kurssille osallistuva voi
1956: se on tapahtunut kurssilaisen oltua kurssilla                 käyttää hänelle kuuluvan ilmaisen koto-
1957: tuon 21 päivää, eli että matka tapahtuu noiden                nakäyntimatkan harkitsemanaan ajan-
1958: viimeisten 9 päivän aikana. Tiettävästi myös                  kohtana eikä siten, että käyttömahdolli-
1959: muita tulkintoja on olemassa. Erityisesti kaukaa              suus syntyy vasta kun kurssi on jatkunut
1960: Pohjois-Suomesta olevalle kurssilaiselle tuo mat-             oikeutuksen perusteena olevat 21 päivää?
1961: 
1962:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1992
1963: 
1964:                                             Sulo Aittoniemi
1965: 
1966: 
1967: 
1968: 
1969:  22005IL
1970: 2                                        1992 vp -   KK 293
1971: 
1972: 
1973: 
1974: 
1975:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1976: 
1977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen soveltamisohjeiden 21 §:ssä on määräykset
1978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siitä, että yli 21 päivää kestävillä kursseilla virka-
1979: olette 10 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       miehellä on oikeus matkustamiskustannusten
1980: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     korvaukseen yhdeltä kotonakäynniitä kuukau-
1981: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         dessa.
1982: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Matkustussäännön tulkintaa tältä osin on
1983: sen n:o 293:                                         selkeytetty siten, että soveltamisohjeen 21 §:n 9
1984:                                                      momentissa on nimenomaan todettu, että oikeus
1985:           Aikooko Hallitus toimia niin, että val-    ilmaiseen kotimatkaan syntyy vasta kun kurssi
1986:        tion matkustussäännön tulkintaa selkey-       on kestänyt sanotut 21 päivää eli 22-51 pv = 1
1987:        tetään ja että sen jälkeen esimerkiksi 30     kerran, 52-81 pv = 2 kertaa, 82-111 pv = 3
1988:        päivää kestävälle kurssille osallistuva voi   kertaa jne.
1989:        käyttää hänelle kuuluvan ilmaisen koto-           Sopimuksen tarkoituksena on, että ylimääräi-
1990:        nakäyntimatkan harkitsemaoaan ajan-           nen matka kustannetaan vain siinä tapauksessa,
1991:        kohtana eikä siten, että käyttömahdolli-      että se on tapahtunut kurssitaisen oltua kurssilla
1992:        suus syntyy vasta kun kurssi on jatkunut      vähintään 21 päivää. Kotimatkaa ei voi suorit-
1993:        oikeutuksen perusteena olevat 21 päivää?      taa valtion kustannuksella etukäteen ennen edel-
1994:                                                      lytysten täyttymistä.
1995:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Valtiovarainministeriön käsitys on, että koti-
1996: taen seuraavaa:                                      matkojen korvaamisesta tältä osin ei vallitse
1997:                                                      yleistä erimielisyyttä, koska tulkintaa koskeva
1998:   Valtion virkamiehille suoritettavista matka-       ohje on varsin yksiselitteinen.
1999: kustannusten korvauksista oppikurssien ajalta            Ohjeiden väljentäminen kirjallisessa kysy-
2000: on sovittu matkakustannusten korvauksia kos-         myksessä mainitulla tavalla ei vastaisi sopimuk-
2001: kevan virkaehtosopimuksen 21 §:ssä.                  sen alkuperäistä tarkoitusta, jonka mukaan
2002:   Matkustamiskustannusten korvaukset koske-          käyttömahdollisuus syntyy vasta kun kurssi on
2003: vat yleensä vain kahta matkaa, matkaa kursseille     jatkunut riittävän kauan. Yhtenäisen käytännön
2004: ensimmäisen kerran ja sieltä paluuta kurssien        aikaansaamiseksi poliisihallinnossa valtiova-
2005: päätyttyä.                                           rainministeriö tulee ilmoittamaan edellä esitetyn
2006:   Edellä olevien matkojen lisäksi ko. sopimuk-       näkemyksensä sisäasiainministeriölle tiedoksi.
2007: 
2008:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
2009: 
2010:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2011:                                          1992 vp -   KK 293                                            3
2012: 
2013: 
2014: 
2015: 
2016:                                     Tili Ridsdagens Herr Talman
2017: 
2018:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         man har rätt att för en kurs som varar över 21
2019: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dagar få ersättning för resekostnaderna för ett
2020: den 10 juni 1992 tili vederbörande medlem av         besök hemma per månad.
2021: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Tolkningen av resereglementet har förtydli-
2022: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         gats i detta avseende genom att det i 21 § 9 mom.
2023: 293:                                                 i tillämpningsdirektiven uttryckligen konstateras
2024:                                                      att rätten tili en gratis resa hem uppkommer först
2025:           Ämnar Regeringen verka för att tolk-       när kursen har varat de nämnda 21 dagarna, dvs.
2026:        ningen av resereglementet för statstjäns-     22-51 dagar =1 besök, 52-81 dagar =2 besök,
2027:        temän skall förtydligas och för att däref-    82-111 dagar = 3 besök osv.
2028:        ter den som deltar i en t.ex. 30 dagars           1 avtalet har man avsett att en extra resa
2029:        kurs skall kunna utnyttja sin rätt tili       bekostas bara i det fall att resan ägt rum efter det
2030:        gratis resa för ett besök hemma vid den       att tjänstemannen varit på kursen minst 21
2031:        tid han själv väljer och inte så att denna    dagar. En hemresa kan inte företas på statens
2032:        möjlighet uppkommer först när kursen          bekostnad i förskott innan villkoren uppfyllts.
2033:        har varat i de 21 dagar som rätten grun-          Finansministeriets uppfattning är att det inte
2034:        dar sig på?                                   råder någon allmän meningsskiljaktighet om
2035:                                                      ersättandet av hemresor i detta avseende, efter-
2036:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som direktiven om tolkningen är synnerligen
2037: anföra följande:                                     entydiga.
2038:                                                          En vidgning av direktiven på det sätt som
2039:     1 21 § i tjänstekollektivavtalet angående er-    nämns i spörsmålet skulle inte motsvara avtalets
2040: sättande av statstjänstemäns resekostnader be-       ursprungliga syfte, som är att möjligheten att
2041: stäms om de resekostnadsersättningar som beta-       företa en dylik resa uppkommer först när kursen
2042: las tili statstjänstemän under kurser.               har varat tillräckligt länge. För att åstadkomma
2043:     Ersättningarna för resekostnader gäller i all-   en enhetlig praxis inom polisförvaltningen kom-
2044: mänhet bara två resor: den första resan tili         mer fmansministeriet att meddela sina ovan
2045: kursen och hemresan efter kursen.                    anförda synpukter tili inrikesministeriet för kän-
2046:     Utöver de nämnda resorna bestäms i 21 § i        nedom.
2047: tiliämpningsdirektiven för avtalet att en tjänste-
2048: 
2049:      Helsingforsden 30 juni 1992
2050: 
2051:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
2052:                             j
2053:                         j
2054:                         j
2055:                     j
2056:                     j
2057:                 j
2058:                 j
2059:             j
2060:             j
2061:         j
2062:         j
2063:     j
2064:     j
2065: j
2066: j
2067:                                                   1992 vp
2068: 
2069: Kirjallinen kysymys 294
2070: 
2071: 
2072: 
2073: 
2074:                                     Törnqvist: Kouluasteen tutkintoa suorittavien jatko-opintokelpoi-
2075:                                        suudesta
2076: 
2077: 
2078:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2079: 
2080:    Opetusministeriö on 23.10.1991 antamassaan           aliarvioimiseksi ammatillisessa osaamisessakin.
2081: määräyksessä päättänyt aikuisten ammatillisen           Aikuisopiskelijat joutuvat muutenkin kohtuut-
2082: peruskoulutuksen ja jatkolinjojen opiskelijavaa-        toman urakan eteen suorittaessaan erikseen tiet-
2083: timuksista. Aikaisempaan verrattuna vaatimuk-           tyjä kursseja.
2084: siin on lisätty opistoasteelle tai ammatilliselle           2. Aikaisemman kouluasteen tutkinnon suo-
2085: korkea-asteelle haettaessa suoritukset kaikille         rittaneet eivät myöskään voi suoraan hakea
2086: yhteisissä aineissa. Opiskelijalla tulee olla tutkin-   jatkamaan opiskeluaan. Nimenomaan keski-
2087: toon liittyvänä tai erikseen suoritettuina lisä-        ikäisissä naisissa on paljon vanhan kansalais-
2088: opintoina ammatillisen kouluasteen opintoja             koulun käyneitä ja sitten kouluasteen tutkinnon
2089: vastaavat oppimäärät toisessa kotimaisessa kie-         suorittaneita, jotka nyt haluavat (tai ovat pako-
2090: lessä, vieraassa kielessä, fysiikassa ja kemiassa       tettuja) jatkamaan opiskelua työllisyystilanteen
2091: sekä tietotekniikassa. Lisäksi vaaditaan soveltu-       vuoksi. Heille se ei yhtäkkiä olekaan mahdollis-
2092: va työkokemus.                                          ta. Monikaan heistä ei ole työn ja perheen ohella
2093:     Samanaikaisesti opetushallitus on muuttanut         opiskellut kieliä ja fysiikkaa. Jonkinlainen siirty-
2094:  15.8.1991 aikuisten kouluasteen opetussuunni-          mävaiheen mahdollisuus suorittaa puuttuvat
2095: telmien perusteita nimenomaan kaikille yhteis-          oppimäärät opistoasteelle valituksi tulemisenjäl-
2096: ten oppimäärien osalta poistamalla toisen koti-         keen on minimivaatimus opiskelijoiden oikeuk-
2097: maisen kielen, vieraan kielen, fysiikan, kemian ja      sien turvaamiseksi.
2098: tietotekniikan. Jäljelle opetussuunnitelmiin jää            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2099: äidinkieli, matematiikka ja sosiaali- ja tervey-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2100: denhuollon koulutuksessa toinen kotimainen              oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2101: kieli. Opiskelijoita tulee ohjata suorittamaan          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2102: erikseen kaikille yhteisiä oppimääriä, mikäli he
2103: haluavat jatko-opintokelpoisuuden.                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2104:     Nämä kaksi päätöstä rajaavat valitettavasti                 ryhtyä sen varmistamiseksi, että opetus-
2105:  osalta hakijoista mahdollisuuden hakeutua opis-                ministeriön ja opetushallituksen ristirii-
2106:  toasteiseen koulutukseen:                                      taiset päätökset jatko-opintojen vaati-
2107:     1. Aikuiset, nyt kouluasteen tutkintoa suorit-              muksista ja kouluasteen opetussuunnitel-
2108:  tavat, eivät saa samaa jatko-opintokelpoisuutta                mista eivät vaikeuta kouluasteen tutkin-
2109:  kuin nuorisoasteella opiskelevat. Tämä voi työn-               non suorittaneiden aikuisten hakeutu-
2110:  antajien mielessä samoin kuin opiskelijoiden aja-              mista opistotason tai ammatillisen kor-
2111:  tuksissa muuttua aikuisten tutkintopätevyyden                  kea-asteen koulutukseen?
2112: 
2113:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1992
2114: 
2115:                                              Kerttu Törnqvist
2116: 
2117: 
2118: 
2119: 
2120:  220051L
2121: 2                                         1992 vp -    KK 294
2122: 
2123: 
2124: 
2125: 
2126:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2127: 
2128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Opetusministeriön päätöksessä on otettu huo-
2129: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mioon opetushallituksen päätös koulutusam-
2130: olette 10 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         mattien opetussuunnitelmien perusteiden muut-
2131: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tamisesta kouluasteen aikuiskoulutuksessa (M
2132: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           22/011/91, 15.8.1991). Päätöksellä muutettiin
2133: Törnqvistin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kouluasteen koulutusammattien opetussuunni-
2134: sen n:o 294:                                           telmien valtakunnalliset perusteet aikuiskoulu-
2135:                                                        tuksessa ja vastaavat oppisopimuskoulutuksen
2136:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         oppiohjelmien valtakunnalliset perusteet siten,
2137:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että opetus-        että kaikille yhteisiä oppimääriä ovat ainoastaan
2138:        ministeriön ja opetushallituksen ristirii-      äidinkieli ja matematiikka sekä lisäksi tervey-
2139:        taiset päätökset jatko-opintojen vaati-         denhuollon ja sosiaalialan peruslinjoilla ja ruot-
2140:        muksista ja kouluasteen opetussuunnitel-        sinkielisessä koulutuksessa toinen kotimainen
2141:        mista eivät vaikeuta kouluasteen tutkin-        kieli. Aikaisemmin pakollisista oppimääristä
2142:        non suorittaneiden aikuisten hakeutu-           poistuivat toinen kotimainen kieli (ero. poik-
2143:        mista opistotason tai ammatillisen kor-         keuksin), vieraat kielet, fysiikka ja kemia, tieto-
2144:        kea-asteen koulutukseen?                        tekniikka, kansalaistieto, liikunta ja terveystieto
2145:                                                        sekä taide- ja ympäristökasvatus. Päätöksen
2146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukaan esimerkiksi fysiikan ja kemian, vieraan
2147: vasti seuraavaa:                                       kielen tai tietotekniikan oppimäärien sisältöjä
2148:                                                        voidaan yhdistää osaksi ammatillisten oppimää-
2149:     Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain        rien sisältöjä. Päätös ei muuttanut tutkintojen
2150: (487/87) 22 §:n mukaan ammatillista peruskou-          ammatillisia tavoitteita. Päätös tuli voimaan
2151: lutusta antavan oppilaitoksen opiskelijaksi otta-      vuoden 1992 alussa ja se koskee myös sitä
2152: misen perusteista säädetään asetuksella ja mää-        aikaisemmin aloitettua koulutusta. Ensimmäiset
2153: rätään tarvittaessa sen nojalla opetusministeriön      uusien opetussuunnitelmaperusteiden mukaisen
2154: päätöksellä. Ammatillista peruskoulutusta anta-        tutkinnon suorittaneet valmistuivat siis tänä ke-
2155: via oppilaitoksia koskevien asetusten mukaan           väänä.
2156: aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen             Opetushallituksen tekemällä opetussuunnitel-
2157: peruskoulutuksen opiskelijaksipääsyvaatimuk-           mapäätöksellä on aikuisten kouluasteen amma-
2158: sista päättää opetusministeriö ottaen soveltuvin       tillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmista
2159: osin huomioon, mitä nuoria koskevista opiskeli-        poistettu sellaisia kaikille yhteisten aineiden si-
2160: jaksipääsyvaatimuksista on säädetty.                   sältöjä, jotka eivät ole tarpeen kyseisen koulu-
2161:     Opetusministeriön päätöksessä aikuisten am-        tusammatin hallinnan kannalta. Poistetut sisäl-
2162: matillisen peruskoulutuksen ja jatkolinjojen           löt edustavat yleissivistystä, joka keskiasteen
2163: opiskelijaksipääsyvaatimuksista         (68/400/91,    koulunuudistuksen yhteydessä katsottiin koulu-
2164: 23.10.1991) todetaan pääsyvaatimuksina koulu-          tuspoliittisesti tarpeelliseksi kaikille peruskoulun
2165: asteelta opistoasteelle ja ammatilliselle korkea-      jälkeistä koulutusta suorittaville nuorille heidän
2166: asteelle seuraavaa: "Jos opistoasteen tai amma-        koulutusväylästään riippumatta.
2167: tillisen korkea-asteen koulutus järjestetään kou-          Aikuisten kohdalla ammatillisen koulutuksen
2168: luasteen tutkintoon pohjautuvana, on pääsy-            ja yleissivistyksen suhde on erilainen nuorilla.
2169: vaatimuksena asianomaisen tai lähialan koulu-          Yleissivistys on myös aikuisille tärkeää, mitä
2170: asteen tutkinto. Opiskelijana tulee kuitenkin          osoittaa jo vapaan sivistystyön ja iltalukioiden
2171: olla tutkintoon liittyvinä tai erikseen suoritettui-   toiminnan laajuus. Koulutuspoliittiset periaat-
2172: na lisäopintoina ammatillisen kouluasteen opin-        teet eivät kuitenkaan edellytä aikuisten yleissivis-
2173: toja vastaavat oppimäärät toisessa kotimaisessa        tyksen laajentamista välttämättä juuri ammatil-
2174: kielessä, vieraassa kielessä, fysiikassa ja kemias-    lisen koulutuksen yhteydessä. Koulutusajan pi-
2175: sa sekä tietotekniikassa."                             teneminen ammattiin suoranaisesti liittymättö-
2176:                                           1992 vp -   KK 294                                           3
2177: 
2178: män yleissivistyksen pakollisen hankkimisen           esimerkiksi iltalukioissa, kansalais- ja työväen-
2179: vuoksi pikemminkin ehkäisee lyhyen yleissivistä-      opistoissa ja kansanopistoissa. Opetushallituk-
2180: vän koulutuksen saaneita aikuisia osallistumasta      sessa on vastikään valmistunut yleissivistäville
2181: ammatilliseen koulutukseen. Opetushallituksen         aikuisoppilaitoksille suositus lisäopintojen ja
2182: päätöksellä madallettiinkin kynnystä ensimmäi-        yleensä ammatillisen koulutuksen kaikille yhteis-
2183: seen tutkintoon tähtäävässä aikuiskoulutuksessa       ten aineiden opetuksen järjestämisestä. Ensi syk-
2184: erityisesti pelkän kansa- tai kansalaiskoulun va-     synä opetusta ryhdytään järjestämään laajem-
2185: raan jääneillä aikuisilla, jotka ovat hankkineet      massa mittakaavassa. Lisäksi kouluasteen tut-
2186: ammattitaitonsa lähinnä työelämässä.                  kinnon suorittaneilla aikuisilla on mahdollisuus
2187:     Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen        osallistua sellaiseen opistoasteen tai ammatilli-
2188: koulutuksen tavoitteena olevan ammattitaidon          sen korkea-asteen koulutukseen, joka järjeste-
2189: tai asiantuntijuuden luonne on erilainen kuin         tään aikaisempaa tutkintoa vailla oleville. Täl-
2190: kouluasteen tutkintojen tavoitteena oleva. Kou-       löin mainitut välineaineopinnot sisältyvät ope-
2191: luasteelta poistettujen välineaineiden sisältö voi-   tukseen. Muissa aineissa kouluasteelia suoritet-
2192: daan ylemmillä asteilla yleensä katsoa osaksi         tuja opintoja voidaan vastaavasti lukea heille
2193: ammattitaitoa. Peruskoulupohjaiset opistoas-          hyväksi.
2194: teen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot             Edellä esittämänsä perusteella opetusministe-
2195: tuottavat lisäksi saman jatko-opintokelpoisuu-        riö katsoo, että aikuiskoulutuksena järjestettä-
2196: den korkeakouluihin kuin ylioppilastutkinto.          vän ammatillisen peruskoulutuksen opetussuun-
2197: Sen vuoksi opistoasteen ja ammatillisen korkea-       nitelmia koskeva opetushallituksen päätös ja sen
2198: asteen tutkintoihin sisältyvät myös kouluasteelta     huomioon ottava opetusministeriön päätös ai-
2199: poistettujen keskeisten välineaineiden oppimää-       kuisten ammatillisen peruskoulutuksen pääsy-
2200: rät. Jotta opetus ylemmillä asteilla voidaan jär-     vaatimuksista eivät vaikeuta kouluasteen tutkin-
2201: jestää tarkoituksenmukaisella tavalla, edellyte-      non suorittaneiden hakeutumista opistoasteen
2202: tään opiskelijaksi hyväksyttäviltä tiettyä perus-     tai ammatillisen korkea-asteen koulutukseen.
2203: tietojentasoa.                                        Kouluasteen tutkinnon jälkeen suoritettavat li-
2204:     Koulutuspoliittisesti on tärkeää, että amma-      säopinnot ovat osa aikuisille tarjolla olevaa kou-
2205: tillisen tutkinnon suorittaneet kansalaiset voivat    lutusväylää,joka on nytjärjestetty hieman toisin
2206: halutessaan jatkaa opintojaan ylemmille asteille.     kuin aikaisemmin. Mahdollisuuksia opintojen
2207: Kouluasteen tutkintoa suorittavien aikuisten          jatkamiseen ei aikuisilta ole rajoitettu, vaan tar-
2208:  opintojen ohjauksessa kiinnitetään erityisesti       koitus on ollut jouston lisäämisellä lisätä valin-
2209: huomiota moniin vaihtoehtoisiin mahdollisuuk-         nanmahdollisuuksia.
2210:  siin hankkia opetusministeriön päätöksessä edel-        Opetusministeriö seuraa jatkuvasti tilannetta,
2211: lytettyjä valmiuksia. Kouluasteen tutkinnon           ja mikäli nyt ennakoimattomia ongelmia tulevai-
2212:  suorittaneet aikuiset voivat suorittaa tarvittavia   suudessa syntyy, sillä on valmiudet tarvittaessa
2213:  lisäopintoja ammatillisten oppilaitosten lisäksi     puuttua välittömästi asiaan.
2214:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1992
2215: 
2216:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
2217: 4                                       1992 vp -       KK 294
2218: 
2219: 
2220: 
2221: 
2222:                                    Till Riksdagens Herr Talman
2223:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      som motsvarar studiema inom yrkesutbildning
2224: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av    på skolnivå."
2225: den 10 juni 1992 till vederbörande medlem av         I undervisningsministeriets beslut har hänsyn
2226: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- tagits till utbildningsstyrelsens beslut om ändring
2227: dagsman Törnqvist undertecknade spörsmål nr       av läroplansgrundema för utbildningsyrkena
2228: 294:                                              inom vuxenutbildningen på skolnivå (F 22/011/
2229:                                                   91, 15.8.1991). Genom beslutet ändrades de
2230:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- riksomfattande läroplansgrundema för utbild-
2231:         ta för att garantera att undervisningsmi- ningsyrkena på skolnivå inom vuxenutbildning-
2232:         nisteriets    och utbildningsstyrelsens en och motsvarande riksomfattande läroplans-
2233:         motstridiga beslut om kraven för fortsat- grunder inom läroavtalsutbildningen så att ge-
2234:         ta studier och läroplanema på skolnivå mensamma lärokurser för alla endast är moders-
2235:         inte skall utgöra ett hinder för vuxna målet och matematik samt dessutom på grund-
2236:          studerande som avlagt en examen på linjema för hälsovård och det sociala området
2237:         skolnivå att söka till yrkesutbildning på och inom den svenskspråkiga utbildningen det
2238:         institutnivå eller högre nivå?            andra inhemska språket. Av de lärokurser som
2239:                                                   tidigare var obligatoriska utelämnades det andra
2240:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt inhemska språket (med nämnda undantag),
2241: anföra följande:                                  främmande språk, fysik och kemi, informations-
2242:                                                   teknik, medborgarkunskap, gymnastik och häl-
2243:    Om grundema för intagning av studerande solära samt konst- och miljöfostran. Enligt be-
2244: vid en läroanstalt som meddelar grundläggande slutet kan lärostoffet för lärokursema i t.ex. fysik
2245: yrkesutbildning stadgas genom förordning och och kemi, ett främmande språk eller informa-
2246: bestäms vid behov genom statsrådets beslut tionsteknik integreras som en del av innehållet i
2247: enligt 22 § lagen om yrkesläroanstalter (487/87). de yrkesinriktade lärokursema. Beslutet ändrade
2248: Enligt förordningama om läroanstalter som inte på de yrkesinriktade målen för examina.
2249: meddelar grundläggande yrkesutbildning beslu- Beslutet trädde i kraft vid ingången av 1992 och
2250: tar undervisningsministeriet om inträdesford- gäller också utbildning som har inletts före det.
2251: ringama för studerande vid grundläggande De första som avlagt en examen enligt de nya
2252: yrkesutbildning som ordnas som vuxenutbild- läroplansgrundema utexaminerades alltså denna
2253: ning med beaktande i tillämpliga delar av vad vår.
2254: som stadgas om inträdesfordringama för unga.         Genom utbildningsstyrelsens läroplansbeslut
2255:    I undervisningsministeriets beslut om inträ- har man ur läroplanema för den grundläggande
2256: desfordringama för studerande vid grundläg- yrkesutbildningen på skolnivå inom vuxenut-
2257: gande yrkesutbildning för vuxna och dess på- bildningen avlägsnat sådant lärostoff i de för alla
2258: byggnadslinjer (68/400/91, 23.10.1991) konstate- gemensamma ämnena som inte är nödvändigt
2259: ras följande om inträdesfordringama från skol- med tanke på behärskandet av utbildningsyrket
2260: nivå till institutnivå och yrkesutbildning på i fråga. Det lärostoff som utelämnats represente-
2261: högre nivå: "Om utbildningen på institutnivå rar sådan allmänbildning som i samband med
2262: och på högre nivå ordnas så att den baserar sig mellanstadiereformen ansågs nödvändig ur ut-
2263:                                                     1
2264: 
2265: 
2266: 
2267: på examen på skolnivå, är inträdesfordringama , bildningspolitisk synpunkt för alla unga som
2268: examen på skolnivå inom området i fråga eller fullföljer utbildning efter grundskolan oberoen-
2269: ett närliggande område. I form av tilläggsstudier de av vilken utbildningsväg de väljer.
2270: i samband med examen eller som fristående            I fråga om vuxna är förhållandet mellan
2271: studier skall den studerande dock ha slutfört den yrkesutbildning och allmänbildning ett annat än
2272: lärokurs i det andra inhemska språket, ett främ- för unga. Allmänbildning är viktigt också för
2273: mande .språk, fysik och kemi samt datateknik vuxna vilket kan ses i omfattningen det fria
2274:                                           1992 vp -   KK 294                                            5
2275: 
2276: bildningsarbetet och kvällsgymnasiemas verk-          Vuxna som avlagt examen på skolnivå kan
2277: samhet. De utbildningspolitiska principema för-       bedriva de tilläggsstudier som behövs förutom
2278: utsätter dock inte nödvändigtvis att allmänbild-      vid yrkesläroanstalter också t.ex. i kvällsgymna-
2279: ningen för vuxna utökas just i samband med            sier, medborgar- och arbetarinstitut och folk-
2280: yrkesutbildningen. Att utbildningstiden förlängs      högskolor. Vid utbildningsstyrelsen har nyligen
2281: tili följd av att allmänbildning som inte direkt      utarbetats en rekommendation tili de allmänbil-
2282: anknyter tili yrket måste inhämtas snarare            dande vuxenläroanstaltema om att ordna under-
2283: hindrar vuxna som fått en kort allmänbildande         visning för tilläggsstudier och undervisning i för
2284: utbildning att delta i yrkesutbildning. Genom         alla gemensamma ämnen inom yrkesutbildning-
2285: utbildningsstyrelsens beslut sänktes tröskeln         en. I höst börjar man ordna denna undervisning
2286: inom vuxenutbildning som siktar på en första          i större skala. Dessutom har vuxna som avlagt en
2287: examen i synnerhet för vuxna som enbart har           examen på skolnivå möjlighet att delta i sådan
2288: folk- eller medborgarskola som grund och              yrkesutbildning på institutnivå eller högre nivå
2289: främst skaffat sin yrkesskicklighet i arbetslivet.    som ordnas för dem som saknar tidigare exa-
2290:     Den yrkesfärdighet eller sakkunskap som ut-       men. Nämnda färdighetsämnen ingår då i under-
2291: gör mål för yrkesutbildningen på institutnivå         visningen. Studier i andra ämnen på skolnivå
2292: och högre nivå skiljer sig från målet för examina     kan på motsvarande sätt räknas till godo.
2293: på skolnivå. lnnehållet i de fårdighetsämnen som          På basis av det ovan anförda anser undervis-
2294: lämnats bort på skolnivån kan på högre nivåer i       ningsministeriet att utbildningsstyrelsens beslut
2295: allmänhet betraktas som en del av yrkesfärdighe-      om läroplaner för grundläggande yrkesutbild-
2296: ten. De grundskolebaserade examina inom               ning som ordnas som vuxenutbildning och un-
2297: yrkesutbildning på institutnivå och högre nivå        dervisningsministeriets beslut om inträdesfor-
2298: ger dessutom samma behörighet för fortsatta           dringama för studerande vid grundläggande yr-
2299: studier vid högskola som studentexamen. Av            kesutbildning för vuxna, som beaktar utbild-
2300: denna anledning ingår i examina på institutnivå       ningsstyrelsens beslut, inte försvårar deltagandet
2301: och högre nivå också lärokurser i de centrala         i yrkesutbildning på institutnivå och högre nivå
2302: fårdighetsämnen som utelämnats på skolnivå.           för dem som avlagt en examen på skolnivå. De
2303:  För att undervisningen på de högre nivåema           tilläggsstudier som skall fullföljas efter avlagd
2304:  skall kunna ordnas på ett ändamålsenligt sätt        examen på skolnivå är en del av den utbildnings-
2305: förutsätts en viss nivå på baskunskapema hos          väg som erbjuds vuxna och som nu ordnats på
2306:  dem som antas som studerande.                        något annat sätt än tidigare. De vuxnas möj-
2307:     Ur utbildningspolitisk synvinkel är det viktigt   ligheter att fortsätta sina studier har inte begrän-
2308:  att medborgare som avlagt en yrkesexamen om          sats utan avsikten har varit att genom ökad
2309:  de så önskar skall kunna fortsätta studiema på       smidighet skapa fler valmöjligheter.
2310:  högre nivåer. Vid studiehandledningen av vuxna           Undervisningsministeriet ger akt på situatio-
2311:  som avlägger examen på skolnivå fästs särskild       nen och om oförutsedda problem uppstår i
2312:  uppmärsamhet vid flera altemativa möjligheter        framtiden har ministeriet beredskap att vid be-
2313:  att skaffa sig de kunskaper och färdigheter som      hov ingripa omedelbart.
2314:  förutsätts i undervisningsministeriets beslut.
2315:      Helsingfors den 23 juni 1992
2316: 
2317:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
2318:                                                  1992 vp
2319: 
2320: Kirjallinen kysymys 295
2321: 
2322: 
2323: 
2324: 
2325:                                     Jouppila ym.: Sotaveteraanien huomioimisesta itsenäisyytemme
2326:                                        juhlavuonna
2327: 
2328: 
2329:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2330: 
2331:    Sotiemme veteraanit ovat tehneet merkittä-          olisi se, että jokainen elossa oleva veteraani
2332: vän työn maamme itsenäisyyden puolustamises-           ylennettäisiin yhdellä sotilasarvona ja että lotille
2333: sa ja sotien jälkeisessä jälleenrakennustyössä.        eli rintamapalvelustunnuksen omaaville naisille
2334: Tänä vuonna vietettävät itsenäisyytemme 75-            myönnettäisiin esimerkiksi vapauden ristin en-
2335: vuotisjuhlat eivät olisi mahdolliset ilman vete-       simmäisen luokan ansiomitali tai ensimmäisen
2336: raaneja. Talouden huono tila ei saa estää itsenäi-     luokan vapauden mitali tai mahdollisesti Suo-
2337: syytemme puolesta uhrautuneitten huomioon              men leijonan ansioristi. Näin valtiovalta tänä
2338: ottamista. Sen lisäksi, että varoja on osoitettava     itsenäisyytemme 75-vuotisjuhlavuotena osoittai-
2339: ylimääräisen rintamalisän korottamiseen, kun-          si arvon ja kunnioituksen niille, joille se todella
2340: toutuksen lisäämiseen ja asumisolosuhteiden            kuuluu.
2341: parantamiseen, olisi etuuksien tasoa määritel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2342: täessä otettava huomioon myös sodanaikaisen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2343: rintamapalveluksen rasitus ja kesto.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2344:    Ylimääräisen rintamalisän korotus ei koske          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2345: valtaosaa veteraaneista, koska se ihan oikeute-
2346: tusti on sidottu kansaneläkkeen lisäosaan ja                     Aikooko Hallitus muistaa sotiemme
2347: auttaa pienimpien eläkkeitten varassa eläviä ve-              veteraaneja itsenäisyytemme juhlavuote-
2348: teraaneja. Myöskään kuntoutuspalveluista eivät                na siten, että se mm. ylimääräisen rinta-
2349: kaikki veteraanit ole päässeet eivätkä pääse                  malisän ohella voisi osoittaa kunnioitus-
2350: nauttimaan. Näin ollen ja kun valtion taloudel-               ta ja arvostusta koko veteraanikunnalle
2351: linen tilanne ei kuitenkaan tosiasiallisesti salline          esimerkiksi sotilasarvojen korottamisella
2352: suuria, koko veteraanikuntaan kohdistuvia                     ja ansiomitalien myöntämisellä, ja
2353: taloudellisia panostuksia, olisi tällöin paikallaan              miten Hallitus voisi ottaa huomioon
2354: osoittaa sotien veteraaneille !otat mukaan lukien             nykyistä oikeudenmukaisemmin pisim-
2355: arvostusta, mikä osoittaisi, että nykyinen suku-              pään etulinjassa taistelleiden erityisase-
2356: polvi haluaa siten osoittaa kiitostaan ja kunnioi-            man?
2357: tustaan heille. Tällaista arvostuksen osoitusta
2358: 
2359:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1992
2360: 
2361:           Riitta Jouppila                 Maunu Kohijoki             Kalevi Lamminen
2362:           Ben Zyskowicz                   Marjut Kaarilahti          Ismo Seivästö
2363:           Tellervo Renko                  Henrik Westerlund          Lasse Näsi
2364:           Kyösti Toivonen                 Anna-Kaarina Louvo         Hanna Markkula
2365:           Kimmo Sasi                      Maija Perho-Santala        Irmeli Takala
2366:           Leea Hiltunen                   Olavi Ala-Nissilä          Aino Suhola
2367:           Johannes Leppänen               Raimo Vistbacka            Paavo Nikula
2368:           Vesa Laukkanen                  MarkkuLaukkanen            Markku Koski
2369:           Timo E. Korva                   Juha Korkeaoja             Maria Kaisa Aula
2370:           Rose-Marie Björkenheim          Pauli Saapunki             Kerttu Törnqvist
2371:           Kalle Röntynen                  Erja Lahikainen            Eeva-Liisa Moilanen
2372:           Eeva Turunen                    Kaarina Dromberg           Kirsti Ala-Harja
2373:           Matti Lahtinen                  Håkan Malm                 Margareta Pietikäinen
2374:                      Martti Tiuri                            Ritva Laurila
2375: 22005IL
2376: 2                                        1992 vp -   KK 295
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2382: 
2383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asevelvollisuuslain mukaan sotaveteraanit ei-
2384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vät enää ikänsä perusteella kuulu reserviin lu-
2385: olette 10 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       kuun ottamatta eräitä everstejä ja kenraaleja,
2386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     joita ei vielä ole vapautettu asevelvollisuudesta.
2387: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            Asetus sotilasarvoihin ylentämisestä koskee
2388: Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvan kirjallisen       vakinaisessa palveluksessa olevien lisäksi vain
2389: kysymyksen n:o 295:                                  reservissä olevia. Reservissä ylentäminen edellyt-
2390:                                                      tää pääsääntöisesti sijoittumista sodan ajan teh-
2391:           Aikooko Hallitus muistaa sotiemme          tävään ja siinä tarvittavaa koulutusta. Yli 60-
2392:        veteraaneja itsenäisyytemme juhlavuote-       vuotiaita reserviläisiä onkin ylennetty ainoas-
2393:        na siten, että se mm. ylimääräisen rinta-     taan poikkeuksellisten ansioiden johdosta.
2394:        malisän ohella voisi osoittaa kunnioitus-        Veteraanien sotapalvelustiedot eivät ole enää
2395:        ta ja arvostusta koko veteraanikunnalle       puolustusvoimien kortistoissa, eivätkä he kuulu
2396:        esimerkiksi sotilasarvojen korottamisella     asevelvollisten valvontajärjestelmään. Tästä seu-
2397:        ja ansiomitalien myöntämisellä, ja            raa, että veteraanien ylentämiseksi tulisi luoda
2398:           miten Hallitus voisi ottaa huomioon        aivan oma valvontajärjestelmä, eikä siltikään
2399:        nykyistä oikeudenmukaisemmin pisim-           voitaisi olla varmoja tasapuolisesta ja oikeuden-
2400:        pään etulinjassa taistelleiden erityisase-    mukaisesta kohtelusta sotien aikaisiin ansioihin
2401:        man?                                          nähden.
2402:                                                         Veteraanien palkitseminen ritarikuntien erias-
2403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          teisilla kunniamerkeillä on ritarikuntien asia.
2404: tavasti seuraavaa:                                   Näillä on omat hallituksensa ja sääntönsä.
2405:                                                         Selvitys osoitti, että oikeudenmukaisuus- ja
2406:     Itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna huomioi-      tasapuolisuussyistä ei ole mahdollista enää jälki-
2407: daan sotaveteraaneja monin tavoin osoittaen          käteen antaa ylennyksiä tai mitaleita, ellei niitä
2408: samalla heille, heidän perheilleenja myös sodissa    samalla annettaisi kaikille. Ylennysten ja kun-
2409: kaatuneille kaikkea mahdollista kunnioitusta ja      niamerkkien automaatiojako ei kuitenkaan tule
2410: arvostusta.                                          kyseeseen romuttamatta koko ylennys- ja kun-
2411:     Itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavalmisteluihin       niamerkkijärjestelmää huolimatta siitä, että näil-
2412: liittyen puolustusministeriö selvitti mahdollisuu-   lä palkittavien veteraanien määrän lisääminen
2413: det huomioida veteraaneja ylenoyksioja kunnia-       nähdään myönteisenä asiana.
2414: merkein.
2415: 
2416:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1992
2417: 
2418:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
2419:                                         1992 vp -   KK 295                                          3
2420: 
2421: 
2422: 
2423: 
2424:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
2425: 
2426:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inte längre på grundvalen av sin ålder tili reser-
2427: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ven frånsett vissa överstar och generaler, som
2428: den 10 juni 1992 tili vederbörande medlem av        ännu inte är befriade från vämplikten.
2429: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      Förordningen om befordran tili militär grad
2430: dagsman Riitta Jouppila m.fl. undertecknade         gäller förutom dem som tjänstgör i aktiv tjänst
2431: spörsmål nr 295:                                    endast dem som är i reserven. Befordran i
2432:                                                     reserven förutsätter i regel placering i krigstida
2433:           Åmnar Regeringen komma ihåg vete-         uppgifter och därtill erforderlig utbildning. Re-
2434:        ranerna från våra krig under vår själv-      servister som är över 60 år gamla har också
2435:        ständighets jubileumsår så att Regering-     befordrats endast på grund av exceptionella
2436:        en utöver det extra fronttiliägget skulle    förtjänster.
2437:        visa hela veterankåren sin högaktning           Uppgiftema om veteranemas krigstjänst fmns
2438:        och uppskattning t.ex. genom höjning av      inte längre i försvarsmaktens kartotek och de
2439:        de militära gradema och beviljande av        ingår inte heller i systemet för tillsyn över de
2440:        förtjänstmedaljer, och                       vämpliktiga. Härav följer att det för befordran
2441:           på vilket sätt skulle Regeringen på ett   av veteranema skulle vara nödvändigt att skapa
2442:        rättvisare sätt än för närvarande kunna      ett särskilt tillsynssystem, och trots det skulle
2443:        beakta den särställning som intas av dem     man inte kunna vara säker på en jämlik och
2444:        som längst kämpade vid främsta linjen?       rättvis behandling med tanke på de krigstida
2445:                                                     förtjänstema.
2446:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           Belöning av veteranema med riddarordnar-
2447: följande:                                           nas förtjänsttecken av olika grad är en sak för
2448:                                                     riddarordnama själva. Dessa ordnar har sina
2449:    Vid självständighetens 75-årsjubileum tas        egna styrelser och regler.
2450: krigsveteranema i betraktande på många sätt            Utredningen visade att det av rättvise- och
2451: genom att de, deras familjer och också de som       jämlikhetsskäl inte längre är möjligt att i efter-
2452: fallit i krigen visas all möjlig högaktning och     hand bevilja befordran eller medaljer, om inte
2453: uppskattning.                                       alla samtidigt får del därav. En automatisk
2454:    1 samband med förberedelsema för festlighe-      utdelning av befordran och medaljer kan dock
2455: terna kring 75-årsjubileet utredde försvarsminis-   inte komma i fråga utan att hela systemet för
2456: teriet möjlighetema att uppmärksamma vetera-        befordran och förtjänsttecken skrotas ned oav-
2457: nema genom befordringar och förtjänsttecken.        sett att en utökning av antalet veteraner som
2458:    Enligt vämpliktslagen hör krigsveteranema        belönas på detta sätt ses som en positiv sak.
2459:      Helsingforsden 7 juli 1992
2460:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
2461: 1
2462: 1
2463:  1
2464:   1
2465:   1
2466:    1
2467:     1
2468:     1
2469:      1
2470:       1
2471:       1
2472:        1
2473:         1
2474:         1
2475:          1
2476:          1
2477:           1
2478:            1
2479:            1
2480:             1
2481:              1
2482:              1
2483:               1
2484:                                                  1992 vp
2485: 
2486: Kirjallinen kysymys 296
2487: 
2488: 
2489: 
2490: 
2491:                                     Zyskowicz ym.: Liikenneluvan epäämisestä Helsingin-Pietarin
2492:                                        linjalta
2493: 
2494: 
2495:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2496: 
2497:     Liikennöitsijä Onni Vilkkaan hakeman liiken-       nettä harjoittavalla liikennöitsijällä on selvästi
2498: neluvan epääminen linja-autoliikenteen aloitta-        parhaat edellytykset arvioida, onko jollakin lin-
2499: miseksi Helsingin-Pietarin linjalle osoittaa hy-       jalla tarpeeksi matkustajia vai ei. Se lienee liiken-
2500: vin sen, että suomalainen liikennelupapolitiikka       nöitsijän murhe, mikäli linja ei taloudellisesti
2501: on aikansa elänyt viidakko, josta on päästävä          kannata.
2502: pikaisella aikataululla eroon. Liikenneluvan              Onneksi Vaalimaalle virka-aputehtäviin kut-
2503: epäämisestä seuranneet julkisuudessakin hyvin          sutuilla poliiseilla oli niin paljon talonpoikaisjär-
2504: esillä olleet Vaalimaan tapahtumat vielä korosti-      keä, ettei liikennöitsijä Vilkasta raahattu poliisi-
2505: vat sitä, kuinka mielivaltaista ja todella aikansa     autoon sen vuoksi, että hän harjoittaa ammatti-
2506: elänyttä liikenneministeriön lupapolitiikka on.        taitoisilla kuljettajilla ja hyvällä kalustolla liiken-
2507:     Uteliaitten paikallisten ihmisten ohella myös      nettä Helsingistä Pietariin. Toistaiseksi tilanne
2508: poliisi oli hälytetty paikalle Vaalimaalle liikenne-   laukesi niin, että liikennöitsijän vaihdettua Hel-
2509: ministeriön pyynnöstä antamaan tarvittavaa vir-        sinki-Vaalimaa-kyltin tilalle Tilausajo-kyltin
2510: ka-apua. Virka-apua ei pyydetty, jotta ihmisten        matka sai jatkua. Olisihan ollut suorastaan irvo-
2511: matka olisi sujunut mahdollisimman turvallises-        kasta, että tällaisen taloudellisen laman aikana
2512: ti, vaan koska ministeriö halusi estää liikennöit-     suomalainen virkamiehistö olisi todella konk-
2513: sijä Vilkasta kuljettamasta ihmisiä rajan yli.         reettisella tavalla estänyt yrittämistä ja työnte-
2514: Liikenneministeriön päätöksen mukaan Vilkas            koa, jotka varmasti ovat ainoat kestävät tavat
2515: ei saa kuljettaa ihmisiä Helsingistä Pietariin,        nousta lamasta.
2516: koska liikenneministeriö ei antanut Vilkkaalie            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2517: siihen lupaa. Sen sijaan Valtionrautateiden ohel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2518: la kahdelle muulle liikennöitsijälle, toinen niistä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2519: valtion omistama Pohjolan Liikenne Oy, lupa on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2520: myönnetty.
2521:     Liikenneministeriö epäsi Onni Vilkkaalta lu-                  Pitääkö Hallitus perusteluissa kuva-
2522: van, koska se katsoi, ettei kaikille luvan anojille            tun esimerkin valossa nykyistä liikenne-
2523: riittäisi Helsingin-Pietarin linjalle tarpeeksi                ministeriön lupapolitiikkaa oikeana ja
2524: matkustajia. Hämmästystä herättääkin se, mistä                 tarkoituksenmukaisena sekä työntekoa
2525: lähtien liikenneministeriön virkamiesten tehtä-                ja yrittämistä suosivana, ja jos ei pidä,
2526: viin on kuulunut harkita, onko taloudellisesti                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2527: kannattavaa ajaa tiettyä linjaa vai ei. On totuttu             ryhtyä, jottei tämänkaltaisiin tilanteisiin
2528: siihen, että markkinataloudessa yrittäjä kantaa                enää toiste ajauduttaisi?
2529: toiminnastaan taloudellisen riskin. Myös liiken-
2530: 
2531:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
2532: 
2533:           Ben Zyskowicz                   Kimmo Sasi                       Matti Lahtinen
2534:           Kirsti Ala-Harja                Kalevi Lamminen                  Tuula Linnainmaa
2535:           Maunu Kohijoki                  Väinö Saario                     Oiva Savela
2536:           Päivi Varpasuo                  Riitta Saastamoinen              Ritva Laurila
2537: 
2538: 
2539: 
2540: 220051L
2541: 2                                         1992 vp -    KK 296
2542: 
2543: 
2544: 
2545: 
2546:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2547: 
2548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toinen parlamentaarinen liikennekomitea, joka
2549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yksimielisesti asettui henkilöliikennelain periaat-
2550: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         teiden taakse. Lupajärjestelmän nopea liberali-
2551: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sointi olisi linja-autoliikenteen osalta merkinnyt
2552: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           julkisen vallan subventioiden ja palvelujen osta-
2553: Ben Zyskowiczin ym. näin kuuluvan kirjallisen          miseen tarvittavan byrokratian huomattavaa
2554: kysymyksen n:o 296:                                    kasvua.
2555:                                                            Lakia valmisteltaessa myös liikenteenharjoit-
2556:            Pitääkö Hallitus perusteluissa kuva-        tajien edustajat asettuivat tarveharkintaisen lu-
2557:        tun esimerkin valossa nykyistä liikenne-        pajärjestelmän säilyttämisen kannalle. Linja-au-
2558:        ministeriön lupapolitiikkaa oikeana ja          toliikenne on mm. EY-alueella ja pohjoismaissa
2559:        tarkoituksenmukaisena sekä työntekoa            tiukkaan säänneltyä eikä järjestelmä mahdollista
2560:        ja yrittämistä suosivana, ja jos ei pidä,       vapaata yrittämistä. Todettakoon, että Linja-
2561:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         autoliiton hallituksen käsitellessä 27.5.1992 nor-
2562:        ryhtyä, jottei tämänkaltaisiin tilanteisiin     jalaisen Busstransport NS:n lupahakemusta vä-
2563:        enää toiste ajauduttaisi?                       lille Oslo-Helsinki-Hamina-Viipuri-Pieta-
2564:                                                        ri mm. Onni Vilkas Oy:n edustajat olivat ilmoit-
2565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taneet vastustavansa hakemusta.
2566: taen seuraavaa:                                            Kansainvälinen linja-autoliikenne perustuu
2567:                                                        eri maiden välisiin maantieliikennesopimuksiin.
2568:     Maaliskuussa 1991 voimaan tulleessa henki-         Suomen ja Venäjän välistä liikennettä säätelee
2569: löliikennelaissa on määritelty linja-auto- ja taksi-   maittemme välinen sopimus, jonka mukaan lu-
2570: liikenteen luvanvaraisuuden periaatteet. Lain          paviranomaisina toimivat ao. maiden liikenne-
2571: 9 §:n mukaan liikennelupaa myönnettäessä on            ministeriöt. Säännöllinen linja-autoliikenne edel-
2572: otettava huomioon ennen kaikkea liikennepalve-         lyttää molempien ministeriöiden myöntämiä lu-
2573: lujen kysyntä sekä olemassa olevat liikennepal-        pia sekä yhteistyökumppania vastapuolelta.
2574: velut ja sen liikenteen liikennetaloudellisuus ja          Venäjän liikenneministeriö ei ole myöntänyt
2575: tarkoituksenmukaisuus, jonka harjoittamiseen           lupaa Onni Vilkas Oy:lle. Sen sijaan se on
2576: lupaa haetaan.                                         hyväksynyt mm. Oy Kaakkois-Pohjolan Liiken-
2577:     Lupamenettely on ollut keino, jolla joukkolii-     ne Ab:n ja Sovtransauton yhteishakemuksen.
2578: kenteen palvelutarjonta on voitu pitää alueelli-       Näin ollen Suomen liikenneministeriölläkään ei
2579: sesti ja ajallisesti suhteellisen kattavana myös       ole mahdollisuutta myöntää Onni Vilkas Oy:lle
2580: maaseutualueilla. Noudatettu lupapolitiikka on         lupaa välille Helsinki-Pietari.
2581: myös edesauttanut joukkoliikennesubventioiden              Liikenneministeriö on asettanut tavoitteek-
2582: pysymistä kansainvälisestikin katsoen varsin           seen luopua tarveharkintaisista lupamenettelyis-
2583: kohtuullisina. Laki säädettiin kuitenkin siten,        tä kaikilta niiltä osin, kuin se nähdään mahdol-
2584: että tarveharkinnan sisällä sääntelyä voidaan          liseksi. Tätä silmällä pitäen liikenneministeriö
2585: keventää ja antaa liikenteenharjoittajille aikai-      asetti kuluvan vuoden helmikuussa laajan pro-
2586: sempaa enemmän liikkumavaraa, mitä mahdol-             jektin. Projektin yhteydessä tarkastellaan myös
2587: lisuuksia myös käytännön työssä on sovellettu.         ETNEY-ratkaisujen vaikutuksia maamme
2588:    Lakia valmisteltaessa lupamenettelyistä kes-        joukkoliikenteelle.
2589: kusteltiin paljon. Tätä keskustelua kävi myös
2590: 
2591:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
2592: 
2593:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
2594:                                           1992 vp -   KK 296                                          3
2595: 
2596: 
2597: 
2598: 
2599:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2600: 
2601:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fikkommitten, viiken enhälligt understödde per-
2602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sontrafiklagens principer. En snabb liberalise-
2603: den 11 juni 1992 tili vederbörande medlem av          ring av tillståndssystemet för busstrafikens del
2604: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     skulle med den offentliga maktens subventione-
2605: dagsman Ben Zyskowicz m.fl. undertecknade             ringar och köp av tjänster ha medfört betydande
2606: spörsmål nr 296:                                      tillväxt av för ändamålet behövlig byrokrati. Vid
2607:                                                       lagberedningen intog också representanteroa för
2608:           Anser Regeringen i ljuset av det i          trafikidkaroa ståndpunkt för att bibehålla till-
2609:        motiveringaroa beskrivna exemplet att          ståndssystemet med behovsprövning.
2610:        trafikministeriets     nuvarande       till-       Busstrafiken är bl.a. på EGs område och i
2611:        ståndspolitik är rätt och ändamålsenlig,       Norden kraftigt reglerat och systemet ger inte
2612:        samt att denna politik befrämjar arbete        möjligheter för fri företagsamhet. Nämnas kan
2613:        och företagsamhet, och om så inte är           att när styrelsen vid Linja-autoliitto den 27 maj
2614:        fallet,                                        1992 behandlade det norska företaget Busstran-
2615:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sport A/S:s ansökan om trafiktillstånd för rutten
2616:        för att dylika situationer inte skall upp-     Oslo-Helsingfors-Fredrikshamn-Viborg-
2617:        komma i framtiden?                             St Petersburg hade bl.a. representanter för Onni
2618:                                                       Vilkas Oy anmält att de motsätter sig ansök-
2619:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                ningen.
2620: vördsamt anföra följande:                                 Den interoationella busstrafiken grundar sig
2621:                                                       på vägtrafikavtal olika Iänder emellan. Vägtrafi-
2622:    1 persontrafiklagen som trädde i kraft i mars      ken mellan Finland och Ryssland regleras ge-
2623: 1991 har principeroa för tillståndspliktig buss-      nom ett vägtrafikavtal våra Iänder emellan enligt
2624: och taxitrafik definierats. När trafiktillstånd be-   vilket ministerieroa i vardera landet verkar som
2625: viljas skall enligt 9 § persontrafiklagen framför     tillståndsmyndigheter. Reguljär busstrafik förut-
2626: allt efterfrågan på trafiktjänster och redan exis-    sätter tillstånd beviljade av ministerieroa i båda
2627: terande trafiktjänster beaktas liksom också lön-      länderna samt en samarbetspartner i båda län-
2628: samhet och ändamålsenlighet för den trafik för        deroa.
2629: viiken tillstånd ansökes.                                 Trafikministeriet i Ryssland har inte beviljat
2630:    Tillståndsförfarandet har utgjort en metod         tillstånd tili Onni Vilkas Oy. Däremot har minis-
2631: med hjälp av viiken det har varit möjligt att         teriet godkänt bl.a. Oy Kaakkois-Pohjolan Lii-
2632: erbjuda tjänster inom den kollektiva trafiken         kenne Abs och Sovtransautos gemensamma an-
2633: som både regionalt och tidsmässigt har varit rätt     sökan.
2634: så omfattande också på landsbygden. Med hjälp             Följaktligen har trafikministeriet inte möj-
2635: av tillståndsförfarandet har det också varit möj-     lighet att bevilja Onni Vilkas Oy trafiktillstånd
2636: ligt att hålla nivån på trafiksubventioner på en      på rutten Helsingfors-St Petersburg.
2637: rätt så rimlig nivå, också interoationellt sett.          Trafikministeriet har ställt som mål att avstå
2638: Lagen stiftades dock så att det inom ramen för        från alla behovsprövade tillståndsförfaranden
2639: behovsprövningen blev möjligt att underlätta          till de delar detta anses vara möjligt. Med denna
2640: regleringen och ge trafikidkaroa en större rörel-     avsikt igångsatte ministeriet i februari i år ett
2641: sefrihet, vilket också har tillämpats i praktiken.    omfattande projekt. lnom ramen för detta pro-
2642:     När lagen bereddes diskuterades det mycket        jekt kommer man också att undersöka de verk-
2643:  om tillståndsförfarandet. Denna diskussion för-      ningar ett EES-avtaVEG-beslut kommer att ha
2644:  des också inom den andra parlamentariska tra-        på kollektivtrafiken i vårt land.
2645: 
2646:       Helsingforsden 9 juli 1992
2647:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
2648: 1
2649: 1
2650: 1
2651: 1
2652:     1
2653:     1
2654:     1
2655:     1
2656:         1
2657:         1
2658:         1
2659:         1
2660:             1
2661:             1
2662:             1
2663:             1
2664:                 1
2665:                 1
2666:                                                1992 vp
2667: 
2668: Kirjallinen kysymys 297
2669: 
2670: 
2671: 
2672: 
2673:                                   S-L. Anttila ym.: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Kuopioon
2674:                                       siirtämisen kustannuksista
2675: 
2676: 
2677:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2678: 
2679:    Valtioneuvosto on tehnyt runsas viikko sitten     320, joista 20 jatko-opiskelijaa. Perustutkinto on
2680: periaatepäätöksen hammaslääketieteen laitok-         eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto, joka kä-
2681: sen lakkauttamisesta Kuopion yliopistossa.           sittää 220 opintoviikkoa. Tutkinnon suorittami-
2682: Korvaukseksi tästä kuopiolaisia hyvitettäisiin       nen kestää kuusi vuotta. Perustutkinnon suorit-
2683: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämisellä    taa nykyään vuosittain noin 45 opiskelijaa.
2684: Helsingistä Kuopioon. Kysymys hammaslääke-           Eläinlääketieteen tohtoreita valmistuu vuosit-
2685: tieteen laitoksen lakkauttamisesta Kuopiossa         tain 4-5 ja erikoiseläinlääkäreitä 5-7. Kaikista
2686: nousi esiin hallituksen neuvotteluissa niin sanot-   opiskelijoista on naisia tällä hetkellä noin 85 %.
2687: tuna valtiontalouden säästötoimena. Hammas-          Eri vaihto-ohjelmien puitteissa korkeakoulussa
2688: lääketieteen koulutus voidaan valtioneuvoston        opiskelee vuosittain kymmenkunta ulkomaalais-
2689: käsityksen mukaan turvata nykyistä yhtä vä-          ta opiskelijaa. Opettajia on noin 60 ja henkilö-
2690: hemmällä koulutusyksiköllä. Toisaalta täytyy         kuntaa kaikkiaan noin 200 henkeä. Korkea-
2691: ihmetellä, miksi juuri Kuopion hammaslääketie-       koulun vuotuinen budjetti on noin 50 milj.
2692: teen laitosta ollaan lakkauttamassa, koska sen       markkaa. Klinikat toimivat maksullisen palvelu-
2693: lakkauttaminen merkitsee Kuopion yliopiston          toiminnan periaatteella eivätkä toistaiseksi saa
2694: muuttumista tynkäyliopistoksi. Tämän seurauk-        tuottaa korkeakoululle voittoa.
2695: sena taas joudutaan tekemään valtiontalouden            Kuopion yliopistosta vapautuisi hammaslää-
2696: säästöjä ajatellen järjenvastainen päätös Eläin-     ketieteen laitoksen lakkauttamisen seurauksena
2697: lääketieteellisen korkeakoulun siirtämiseksi         500 m2 toimitilaa Eläinlääketieteellisen korkea-
2698: Kuopioon paikkaamaan hammaslääketieteen              koulun käyttöön. Nykyisin Eläinlääketieteelli-
2699: laitoksen aiheuttamaa menetystä ja aukkoa.           sen korkeakoulun käytössä on 22 000 m 2! Tä-
2700:     Eläinlääketieteellinen koulutus aloitettiin      män jälkeen joutuu pakosta kysymään, miten
2701: Suomessa syksyllä 1946. Sitä ennen eläinlääkäri-     valtioneuvoston päätöksen perusteluissa voi-
2702: koulutus oli hankittava ulkomailla, etupäässä        daan puhua säästötoimista, kun tässä tilanteessa
2703: Ruotsissa tai Keski-Euroopassa. Ensimmäiset          joudutaan pakosta Eläinlääketieteelliselle kor-
2704: kokonaan Suomessa eläinlääketieteen lisensiaa-       keakoululle Kuopioon rakentamaan uusia toi-
2705: tin tutkinnon suorittaneet valmistuivat vuonna       mitiloja. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
2706:  1968.                                               esittämien laskelmien mukaan, jotka perustuvat
2707:     Korkeakoulun yhteyteen kuuluvat pien- ja         opetusministeriön laskelmiin, jouduttaisiin Kuo-
2708:  suureläinklinikka, jotka toimivat myös opetus-      pion yliopistoon siirtovaihtoehdossa tekemään
2709:  yksikköinä. Korkeakoululla on Helsingin ja Es-      345 milj. markan tilainvestoinnit, 25 milj. mar-
2710:  poon kaupunkien kanssa pieneläinten hoitoa          kan peruskorjaus- ja muutoskustannukset ja
2711:  koskeva päivystyssopimus. Suureläinklinikka         pohtouunin rakentaminen 14 milj. markkaa.
2712:  palvelee kaikkialta maasta tulevia potilaita. Osa   Tämän lisäksi tulisi kiinteiden kalusteiden purku
2713:  korkeakoulun klinikkatoiminnoista hoidetaan         3,5 milj. markkaa ja lisääntymistieteiden klini-
2714:  Hautjärven ambulatorisella klinikalla. Hautjär-     kan siirto 30 milj. markkaa. Eläinlääketieteelli-
2715:  ven klinikka huolehtii Mäntsälän ja Orimattilan     sen korkeakoulun siirtokustannuksiksi Kuopi-
2716:  alueiden tuotantoeläinten hoidosta. Hoito suori-    oon tulisi yhteensä 410,5 milj. markkaa.
2717:  tetaan potilaskäynteinä maatilalla. Vuosittain         Nykyisten tilojen peruskorjauskustannukset
2718:  Helsingin klinikoilla hoidetaan noin 26 000 tapa-   Eläinlääketieteellisen korkeakoulun toiminnan
2719:  usta.                                               säilyessä Helsingissä olisivat yhteensä 55,3 milj.
2720:     Korkeakoulun opiskelijamäärä on tänään           markkaa, missä on mukana myös opetus- ja
2721: 
2722: 220051L
2723: 2                                        1992 vp -   KK 297
2724: 
2725: koetilarakennusten rakentaminen Mäntsälään           jamerkintä jotakin merkitsee, niin sen pitäisi
2726: 25,3 milj. markkaa. Tämän jälkeen yhteenveto         merkitä sitä, että Eläinlääketieteellisen korkea-
2727: rakennuskustannuksista olisi seuraava: Kuopi-        koulun siirtoa ei toteuteta, koska se todella vaatii
2728: oon-siirto aiheuttaa 410,5 milj. markan kustan-      yli 410 milj. markkaa rahaa valtion investointei-
2729: nukset ja nykyisen tilanteen säilyttäminen enin-     hin Kuopioon.
2730: tään 55,3 milj. markan kustannukset, mistä siir-        Tässä tarkoituksessa valtioneuvoston tuleekin
2731: rosta aiheutuviksi lisäkustannuksiksi erotuksena     perua valtiontalouden säästöperusteluina käy-
2732: saadaan 355,2 milj. markkaa. Tämän jälkeen on        tetty järjetön päätös Eläinlääketieteellisen kor-
2733: pakko kysyä, mitä valtiontaloudellista säästöä       keakoulun siirtämisestä Kuopioon sekä käynnis-
2734: saadaan sillä, että hammaslääketieteen laitos        tää nopeasti uusi selvitys, jossa hallitus itselleen
2735: lakkautetaan ja tilalle siirretään yli 410 milj.     selvittää siirrosta syntyvät todelliset kustannuk-
2736: markan investoinnit vaativa Eläinlääketieteelli-     set 410 milj. markkaa.
2737: nen korkeakoulu Helsingistä. Samalla Helsingis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2738: sä olevat nykyiset Eläinlääketieteellisen korkea-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2739: koulun toimitilat Helsingissä ja Mäntsälässä,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2740: yhteensä 22 000 m 2, jäävät käyttämättä ja aino-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2741: astaan tontteja voitaneen hyödyntää jatkossa.
2742: Ilman peruskorjauksia kyseisiä tiloja ei voida                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2743: käsittääksemme mihinkään muuhun käyttää.                     siin Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
2744:    Toimintojen hajasijoittaminen on ollut aina               Kuopioon-siirtämispäätöksen aiheutta-
2745: hyvin ongelmallista, ja nyt valtioneuvoston teke-            mien todellisten kustannusten selvittämi-
2746: mä päätös osoittaa kaikkea muuta kuin valtion-               seksi, ennen kuin päätöstä lähdetään pa-
2747: talouden säästöjä. Päinvastoin siinä jätetään                nemaan täytäntöön, sekä
2748: käyttämättä Helsingissä olevat Eläinlääketieteel-               miten Hallitus ja valtiovarainministeri
2749: lisen korkeakoulun toimivat resurssit ja samaan              aikovat jatkossa tulkita valtioneuvoston
2750: aikaan uhrataan yli 410 milj. markkaa uusien                 pöytäkirjassa olevaa lausumaa siitä, että
2751: tilojen rakentamiseen. Hämmästyttävintä pää-                 siirto ei saa aiheuttaa valtiolle ylimääräi-
2752: töksessä on se, että tiukasta talouslinjasta tun-            siä kustannuksia, ja
2753: nettu valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin on                 kun siirto tulee aiheuttamaan uusia
2754: päätöksen hyväksynyt, joskin ilmoittanut pöytä-              kustannuksia, mitä tämä merkitsee
2755: kirjaan eriävän mielipiteen, jossa edellytetään,             Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siir-
2756: että lisärahoitusta ei tarvita. Jos tämä pöytäkir-           topäätöksen toteuttamiselle?
2757: 
2758:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
2759: 
2760:          Sirkka-Liisa Anttila            Eeva Kuuskoski                 Pentti Lahti-Nuuttila
2761:          Ulpu Iivari                     Marjatta Vehkaoja              Markku Vuorensola
2762:                                           1992 vp -   KK 297                                            3
2763: 
2764: 
2765: 
2766: 
2767:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2768: 
2769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ty Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämi-
2770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen valmisteluista ja kustannuksista seuraavasti:
2771: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           "5. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu liite-
2772: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tään 1.1.1996 osaksi Kuopion yliopistoa sillä
2773: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tavalla, että siirto ei lisää eläinlääketieteen ope-
2774: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjal-       tuksen voimavaroja eikä aiheuta merkittäviä
2775: lisen kysymyksen n:o 297:                             uusia rakennus- ja toimitilakustannuksia ottaen
2776:                                                       huomioon mm. Helsingissä säästyvät ja Kuopi-
2777:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ossa aiheutuvat korjaus- ja rakennuskustannuk-
2778:        siin Eläinlääketieteellisen korkeakoulun       set sekä Helsingissä vapautuva rakennusoikeu-
2779:        Kuopioon-siirtämispäätöksen aiheutta-          den arvo ja Kuopiossa vapautuvien hammaslää-
2780:        mien todellisten kustannusten selvittämi-      ketieteen laitoksen tilojen arvo. Osa eläinlääke-
2781:        seksi, ennen kuin päätöstä lähdetään pa-       tieteen opetuksesta siirretään järjestettäväksi
2782:        nemaan täytäntöön, sekä                        Kuopiossa lukuvuodesta 1993-1994 lähtien.
2783:           miten Hallitus ja valtiovarainministeri     Opetusministeriö selvittää yhdessä Kuopion yli-
2784:        aikovat jatkossa tulkita valtioneuvoston       opiston ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
2785:        pöytäkirjassa olevaa lausumaa siitä, että      kanssa, miten eläinlääkärikoulutuksen siirto
2786:        siirto ei saa aiheuttaa valtiolle ylimääräi-   Helsingistä Kuopion yliopiston yhteyteen käy-
2787:        siä kustannuksia, ja                           tännössä toteutetaan.
2788:           kun siirto tulee aiheuttamaan uusia            6. Hallitus antaa eduskunnalle syyskuun lop-
2789:        kustannuksia, mitä tämä merkitsee              puun 1992 mennessä esityksen laiksi Kuopion
2790:        Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siir-      yliopistosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
2791:        topäätöksen toteuttamiselle?                   niin, että maininta hammaslääketieteellisestä tie-
2792:                                                       dekunnasta poistetaan ja tilalle otetaan maininta
2793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Lain muu-
2794: vasti seuraavaa:                                      tos esitetään tulevaksi voimaan 1.1.1996."
2795:                                                          Periaatepäätöksen toteutuksen valmistelua
2796:    Valtioneuvosto teki 4.6.1992 periaatepäätök-       varten opetusministeriö on 16.6.1992 asettanut
2797: sen Kuopion yliopiston hammaslääketieteellisen        valmisteluorganisaation, johon kuuluvat valmis-
2798: tiedekunnan lakkauttamisesta ja eläinlääketie-        telun johtoryhmän lisäksi mm. eläinlääketieteen
2799: teellisen korkeakouluopetuksen uudelleensijoit-       työryhmä, sen kiinteistöjaosto ja lainvalmistelu-
2800: tamisesta. Sen mukaan opetusministeriö ryhtyy         työryhmä.
2801: tarvittavan lainsäädännön ja toimeenpanon val-           Tämän valmisteluorganisaation laatimien sel-
2802: mistelemiseen hammaslääketieteen koulutuksen          vitysten pohjalta opetusministeriö valmistelee
2803: vähentämiseksi ja korkeakoululaitoksen raken-         periaatepäätöksen 6 kohdassa tarkoitetun halli-
2804: teiden kehittämiseksi.                                tuksen esityksen. Työn pohjana on valtioneuvos-
2805:    Periaatepäätöksen 5 ja 6 kohdassa on määrät-       ton periaatepäätös.
2806: 
2807:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
2808: 
2809:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
2810: 4                                        1992 vp -   KK 297
2811: 
2812: 
2813: 
2814: 
2815:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2816: 
2817:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         närmedicinska högskolan till Kuopio universitet
2818: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den 1 januari 1996 på så sätt att flyttningen inte
2819: den 11 juni 1992 till vederbörande medlem av         ökar resursema för den veterinärmedicinska un-
2820: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    dervisningen och inte heller förorsakar betydan-
2821: dagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. underteckna-      de nya kostnader för byggnader och lokaler med
2822: de spörsmål nr 297:                                  beaktande bl.a. av de reparations- och bygg-
2823:                                                      nadskostnader som inbesparas i Helsingfors och
2824:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som tillkommer i Kuopio samt värdet på den
2825:        att reda ut de verkliga kostnadema för        byggnadsrätt som frigörs i Helsingfors och vär-
2826:        beslutet att flytta veterinärmedicinska       det på de lokaler som frigörs vid odontologiska
2827:        högskolan till Kuopio innan beslutet          institutionen i Kuopio. En del av den veterinär-
2828:        verkställs, och                               medicinska undervisningen överförs till Kuopio
2829:           hur ämnar Regeringen och finansmi-         fr.o.m. läsåret 1993-1994. Undervisningsmi-
2830:        nistem i fortsättningen tolka uttalandet i    nisteriet utreder i samarbete med Kuopio univer-
2831:        statsrådets protokoll om att flyttningen      sitet och Veterinärmedicinska högskolan hur
2832:        inte får åsamka staten några extra kost-      flyttningen av veterinärutbildningen från Hel-
2833:        nader, och                                    singfors till Kuopio skall genomföras i prakti-
2834:           då flyttningen föranleder nya kostna-      ken.
2835:        der, vad innebär detta för verkställandet         Enligt principbeslutets 6 punkt överlåter re-
2836:        av beslutet att flytta veterinärmedicinska    geringen före utgången av september 1992 en
2837:        högskolan?                                    proposition till riksdagen med förslag tilllag om
2838:                                                      ändring av 4 § lagen om Kuopio universitet så att
2839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        omnämnandet om den odontologiska fakulteten
2840: anf6ra följande:                                     ersätts med ett omnämnande om den veterinär-
2841:                                                      medicinska fakulteten. Ändringen av lagen fö-
2842:    Statsrådet fattade den 4 juni 1992 ett princip-   reslås träda i kraft den 1 januari 1996.
2843: beslut om att den odontologiska fakulteten vid           För att förbereda verkställandet av princip-
2844: Kuopio universitet dras in och att den veterinär-    beslutet har undervisningsministeriet den 16
2845: medicinska högskoleutbildningen omplaceras.          juni 1992 tillsatt en beredningsorganisation,
2846: Enligt beslutet inleder undervisningsministeriet     som förutom ledningsgruppen också består av
2847: beredningen av behövlig lagstiftning och verk-       den veterinärmedicinska arbetsgruppen, dess
2848: ställigheten så att den odontologiska utbildning-    fastighetssektion och arbetsgruppen för lagbe-
2849: en skärs ned och högskoleväsendets struktur          redning.
2850: utvecklas.                                               På basis av den utredning som beredningsor-
2851:     1 principbeslutets 5 och 6 punkt finns bestäm-   ganisationen gör bereder undervisningsministe-
2852: melser om förberedelsema och kostnadema för          riet regeringens proposition enligt principbeslu-
2853: flyttningen av Veterinärmedicinska högskolan.        tets 6 punkt. Till grund för arbetet ligger statsrå-
2854:    Enligt principbeslutets 5 punkt ansluts Veteri-   dets principbeslut.
2855: 
2856:      Helsingfors den 15 juli 1992
2857: 
2858:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
2859:                                                 1992 vp
2860: 
2861: Kirjallinen kysymys 298
2862: 
2863: 
2864: 
2865: 
2866:                                    Vihriälä ym.: Metsästyksen sallimisesta Levanevan luonnonsuoje-
2867:                                        lualueella
2868: 
2869: 
2870:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2871: 
2872:    Levanevan soidensuojelualueen muuttuessa           on metsästetty vasta syyskuun lopun jälkeen,
2873: luonnonsuojelualueeksi kielletään lakiluonnok-        jolloin se ei ole häirinnyt alueen eläinten lisään-
2874: sen mukaan alueella metsästys. Levanevan alue         tymisrauhaa.
2875: on huomattava sorsien ja hanhien muuttomat-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2876: kan levähdyspaikka, sillä alue on Etelä-Pohjan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2877: maalla harvoja erämaisia alueita.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2878:    Lakiluonnoksen mukaan Levanevan alueella           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2879: sallittaisiin jatkossa marjastus ja sienestys. Lain
2880: muutoksella pyritään turvaamaan alueen luon-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2881: nontilainen kehitys ja turvaamaan lisääntymis-               ryhtyä metsästyksen sanimiseksi Levane-
2882: rauha alueella esiintyville eläimille. Vesilintuja           van luonnonsuojelualueella?
2883: 
2884:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
2885: 
2886:                      Jukka Vihriälä                            Rose-Marie Björkenheim
2887: 
2888: 
2889: 
2890: 
2891: 22005lL
2892: 2                                        1992 vp -   KK 298
2893: 
2894: 
2895: 
2896: 
2897:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2898: 
2899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lun takia Levanevan luonnonsuojelualue olisi
2900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sangen tärkeä alue. Siksi se on suunniteltu säily-
2901: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       tettäväksi mahdollisimman luonnontilaisena.
2902: jeenne n:o 973 ohella toimittanut valtioneuvos-      Tämä edellyttää tiukkoja rauhoitusmääräyksiä.
2903: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Ympäristöministeriössä on laadittu ehdotus
2904: sanedustaja Vihriälän ym. kirjallisesta kysymyk-     laiksi ja asetukseksi Levanevan luonnonsuojelu-
2905: sestä n:o 298, jossa tiedustellaan:                  alueesta. Levanevasta on tarkoitus tehdä merki-
2906:                                                      tyksellinen melko tiukasti rauhoitettu alue. Ase-
2907:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksella kiellettäisiin kaikki sellaiset toimet, jot-
2908:        ryhtyä metsästyksen sallimiseksi Levane-      ka saattavat muuttaa alueen luonnonoloja tai
2909:        van luonnonsuojelualueella?                   vaikuttaa epäedullisesti sen eläimistön säilymi-
2910:                                                      seen. Siten metsästys Levanevalla olisi kiellettä-
2911:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vä.
2912: vasti seuraavaa:                                        Ehdotuksen mukaan Levanevan luonnonsuo-
2913:                                                      jelualueen rauhoitusmääräykset olisivat suunnil-
2914:    Laihian ja Jurvan kunnissa sijaitseva Levane-     leen samanlaiset kuin Etelä-Suomen kansallis-
2915: va on Etelä-Pohjanmaan laajimpiaja luonnonti-        puistojen. Laki- ja asetusehdotuksesta on pyy-
2916: laisimpia keidassuoalueita. Sillä on suuri merki-    detty lausuntoja, joiden perusteella hallituksen
2917: tys varsinkin linnustolle. Siellä pesiikin useita    esitystä vielä saatetaan tarkistaa. Kysymystä
2918: kahlaaja-, vesi- ja petolintulajeja, minkä lisäksi   metsästyksen sallimisesta ei siis ole vielä lopulli-
2919: sinne muuttoaikoina kokoontuu suurin joukoin         sesti ratkaistu.
2920: kurkia ja hanhia.                                       Jos metsästys Levanevalla sallittaisiin, siitä
2921:    Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976        määrättäisiin asetuksessa ja nämä määräykset
2922: Levanevan kansallispuiston perustamista. Val-        otettaisiin alueen järjestyssääntöön. Metsästystä
2923: tioneuvosto teki periaatepäätöksen Levanevan         olisi säädettävä tiukasti ajallisesti ja paikallisesti
2924: suojelusta vuonna 1979. Maamme luonnonsuo-           muutollaan levähtävän ja myös pesintää lopetta-
2925: jelualueverkon osana ja varsinkin Rannikko-          van linnuston vuoksi. Myös metsästystapoja
2926: Suomen kermikeidasvyöhykkeen soiden suoje-           jouduttaisiin rajoittamaan.
2927: 
2928:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
2929: 
2930:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
2931:                                          1992 vp -   KK 298                                            3
2932: 
2933: 
2934: 
2935: 
2936:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2937: 
2938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nerlig betydelse. Pianeroa går därför ut på att
2939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       området skall bevaras sä nära naturtiliståndet
2940: 973 av den II juni I992 tili vederbörande med-       som möjligt. Detta påkallar strikta natur-
2941: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande av   skyddsbestämmelser.
2942: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-         Miljöministeriet har utarbetat ett förslag till
2943: mål nr 298:                                          lag och förordning om Levaneva natur-
2944:                                                      skyddsområde. A vsikten är att Levaneva skall
2945:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       bli ett betydelsefullt och relativt strängt fridlyst
2946:        ta för att tiliåta jakt i Levaneva natur-     område. Genom förordningen förbjuds alla så-
2947:        skyddsområde?                                 dana aktiviteter som kan förändra naturen eller
2948:                                                      påverka bevarandet av faunan i oförmånlig rikt-
2949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning. Detta förutsätter att jakt i Levaneva
2950: anföra följande:                                     förbjuds.
2951:                                                         Enligt förslaget blir fridlysningsbestämmelser-
2952:    Levaneva, som ligger i Laihela och Jurva          na för Levaneva naturskyddsområde ungefär
2953: kommuner, hör tili de vidsträcktaste myrområ-        likadana som för nationalparkerna i södra Fin-
2954: dena i södra Österbotten och befmner sig rätt        land. Utlåtanden har begärts om förslagen tili
2955: nära naturtiliståndet. Området har stor betydelse    lag och förordning, och det är möjligt att rege-
2956: speciellt för fågeifaunan, och där häckar många      ringens proposition revideras på basis av dessa.
2957: arter av vadare, vattenfåglar och rovfåglar. Un-     Frågan om huruvida jakt kommer att tillåtas är
2958: der flyttningstiden samlas där dessutom stora        alltså ännu inte slutgiltigt avgjord.
2959: mängder tranor och gäss.                                Om jakt blir tillåten i Levaneva, kommer
2960:    Nationalparkskommitten föreslog år I976 att       förordningen att innehålla stadganden om jak-
2961: en nationalpark skulle inrättas i Levaneva. Stats-   ten som går igen i ordningsstadgan för området.
2962: rådet fattade år 1979 ett principbeslut om att       Stadgandena om jakttiden och jatkmarker bör
2963: Levaneva skulle skyddas. Som en del av nätver-       vara strikta på grund av de flyttande fågelarter
2964: ket av naturskyddsområden i vårt land och i          som vilar upp i Levaneva och dem som avslutar
2965: synnerhet med tanke på skyddet av myrzonen           sin häckning. Också sätten för jakt måste
2966: med koncentriskt ordnade tuvsträngar utmed           begränsas.
2967: kusten är Levaneva naturskyddsområde av syn-
2968: 
2969:      Helsingfors den I6 juli 1992
2970:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
2971:                                                1992 vp
2972: 
2973: Kirjallinen kysymys 299
2974: 
2975: 
2976: 
2977: 
2978:                                   Kemppainen: Posti- ja telelaitoksen sähköurakointitoiminnasta
2979: 
2980: 
2981:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2982: 
2983:     Posti- ja telelaitoksen toimintojen rationali-   Telen urakointiorganisaatioiden osallistuminen
2984: soinnin tarve ja kilpailun vapautuminen on joh-      urakkakilpailuihin ei ole tervettä eikä reilua.
2985: tanut siihen, että Posti- ja telelaitoksella on      Miten voidaan varmistaa, että Tele urakkahin-
2986: ylimiehitystä. Posti- ja telelaitoksen toimintaa     noittelussaan toimii samojen periaatteiden mu-
2987: ohjaa posti- ja telelaitoslaki, joka mm. määrittää   kaan kuin yritykset ottamalla huomioon myös
2988: telelaitoksen toiminnan rajat sähköasennustoi-       hallinto-, pääoma- ja muut kiinteät kulut. Posti-
2989: minnassa. Jos sähköasennustoiminta on liittynyt      ja telelaitoksen tulo sähköurakointiin nyt tapah-
2990: kiinteästi teleasennuksiin, telelaitos on voinut     tuvalla tavalla ei monien käytännön esimerkkien
2991: suorittaa myös sähköasennustoimintaa. Yhä            perusteella näytä tapahtuvan terveiden kilpailu-
2992: useammin eri puolilla Suomea on esiintynyt           periaatteiden mukaisesti.
2993: tapauksia, jolloin Telen urakointiorganisaatio          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2994: on kilpaillut myös puhtaista sähköurakoinneis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2995: ta.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2996:     Rakennusalan lamatilanteessa myös sähkö-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2997: asennusala on suurissa vaikeuksissa. Lomautet-
2998: tuja tai irtisanottuja sähköasentajia on lähes                 Katsooko Hallitus, että Posti- ja tele-
2999: kolmasosa talonrakennuspuolen sähköasentajis-               laitos noudattaa tällä hetkellä sähköura-
3000: ta. Pystyäkseen pitämään yllä toimintojaan                  kointitoimintaan osallistuessaan posti- ja
3001: asennusliikkeiden urakkatarjoukset joudutaan                telelaitoslainsäädäntöä, ja
3002: laskemaan usein alle muuttuvien kustannusten.                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
3003: Tästä huolimatta Telen urakointiorganisaatiot               Posti- ja telelaitos sähköurakointitoimin-
3004: ovat voineet jatkuvasti hinnoitella urakkatar-              taan osallistuessaan noudattaa terveitä,
3005: jouksensa muita sähköurakoitsijoita halvem-                 oikeita ja yrittäjiin verrattuna samanlai-
3006: miksi. Tämä johtaa väistämättä epäilyyn, että               sia kilpailusääntöjä?
3007:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
3008: 
3009:                                          Hannu Kemppainen
3010: 
3011: 
3012: 
3013: 
3014: 22005IL
3015: 2                                         1992 vp -   KK 299
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3021: 
3022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Posti- ja telelaitoksesta annetun lain 2 §:n 2
3023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         momentissa tarkoitetulla tavalla Posti- ja telelai-
3024: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        tokselle ei ole annettu asetuksella tai valtioneu-
3025: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      voston päätöksellä muita sille soveltuvia tehtä-
3026: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          viä. Posti- ja telelaitokselle teletoimintalain pe-
3027: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         rusteella annettuun toimilupaan ei ole sisällytet-
3028: sen n:o 299:                                          ty sähköurakointiin liittyviä tehtäviä.
3029:                                                           Teletoiminnassa on 1980-luvulla tapahtunut
3030:           Katsooko Hallitus, että Posti- ja tele-     voimakasta teknologista kehitystä. Teletoimin-
3031:        laitos noudattaa tällä hetkellä sähköura-      nassa jo vallitsevan ja tulevaisuudessakin edel-
3032:        kointitoimintaan osallistuessaan posti- ja     leen odotettavissa olevan kilpailunjohdosta Pos-
3033:        telelaitoslainsäädäntöä, ja                    ti- ja telelaitoksen teletoimi on käynnistänyt
3034:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      kehittämisohjelman, jonka tarkoituksena on te-
3035:        Posti- ja telelaitos sähköurakointitoimin-     hostaa merkittävästi Posti- ja telelaitoksen tele-
3036:        taan osallistuessaan noudattaa terveitä,       tointa ja parantaa sen kilpailukykyä.
3037:        oikeita ja yrittäjiin verrattuna samanlai-         Kehittämisohjelman uudelleenjärjestelyjen
3038:        sia kilpailusääntöjä?                          seurauksena teletoimen työntekijöistä noin 3 000
3039:                                                       jää vuoteen 1995 mennessä ilman nykyisiä työ-
3040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tehtäviään. Nämä henkilöt pyritään sijoitta-
3041: vasti seuraavaa:                                      maan erilaisin tukitoimin lähinnä Telen ulko-
3042:                                                       puolisiin tehtäviin. Näitä mahdollisia tehtäviä
3043:     Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (748/89,   tarjoavat mm. sähköurakat, joihin erityisesti
3044: muut. 363/92) 1 §:n mukaan Posti- ja telelaitos       uudisrakennus- ja perusparannustöissä useinkin
3045: on liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva        liittyvät samanaikaisesti tehtävät teleasennukset.
3046: valtion liikelaitos, johon sovelletaan valtion lii-   Posti- ja telelaitos on suorittanut myös sähkö-
3047: kelaitoksista annettua lakia (627/87), jollei lai-    urakointeja, vaikkakin niiden merkitys on ollut
3048: toskohtaisessa laissa ole toisin säädetty.            varsin vähäinen. Tele on urakoinut pääasiassa
3049:     Posti- ja telelaitoksesta annetun lain 2 §:n      vain sellaisia sähköurakoita, jotka liittyvät tele-
3050: mukaan Posti- ja telelaitos harjoittaa posti- ja      urakointiin niiden olennaisena osana. Lisäksi
3051: teletoimintaa sekä muuta niihin liittyvää palve-      Posti- ja telelaitos on suorittanut omien kiinteis-
3052: lutoimintaa. Säännöksen 2 momentin mukaan             töjensä sähkötöitä.
3053: Posti- ja telelaitokselle voidaan antaa myös mui-         Edellä esitetyn perusteella totean, että siltä
3054: ta sille soveltuvia tehtäviä asetuksella ja valtio-   osin kuin Posti- ja telelaitos on suorittanut
3055: neuvoston päätöksellä.                                omien kiinteistöjensä sähköurakointia tai sellai-
3056:     Palvelutavoitteita koskevan lain 3 §:n mukaan     sia teleurakoita, joihin olennaisena ja erottamat-
3057: Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia posti- ja     tomana osana sisältyy sähköurakointia, Posti- ja
3058: teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kehittä-         telelaitoksen toiminta on säännösten mukaista.
3059: misestä ja palvelutarjonnasta asiakkaiden ja          Varsinaisesta teleurakoinnista irrallista sähkö-
3060: koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti erityises-     urakointia ei voida pitää Posti- ja telelaitoksesta
3061: ti siten, että sen tehtäviin kuuluvat peruspalvelut   annetun lain mukaiseen toimialaan kuuluvana.
3062: ovat koko maassa yleisesti saatavissa tasapuoli-      Urakointitoimintaa ei siten miltään osin saa
3063: sin ehdoin.                                           subventoida muusta liiketoiminnasta eikä varsi-
3064:     Posti- ja telelaitoksen tuottamien palveluiden    naista sähköurakointitoimintaa organisoida te-
3065: ja tavaroiden hinnat on määrättävä lain 4 §:n         letoimen urakointiyksikköihin.
3066: mukaan noudattaen, mitä 3 §:ssä on säädetty               Liikenneministeriö onkin ilmoittanut Posti- ja
3067: peruspalveluiden saatavuudesta, ottaen huo-           telelaitokselle 15.10.1991 antamassaan vastauk-
3068: mioon eduskunnan laitokselle asettamat palve-         sessa n:o 1489/17/91 Suomen Sähköurakoitsija-
3069: lutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.              liitto ry:n kanteluun ministeriön edellä mainitun
3070:                                          1992 vp- KK 299                                                 3
3071: 
3072: kannan. Posti- ja telelaitos on antanut edelleen     kointialalla noudatettujen menettelytapojen tai
3073: ohjeet urakointitoiminnasta vastaaville ja ilmoit-   Posti- ja telelaitoksesta annetun lain vastaista.
3074: tanut valvovansa niiden toteutumista.                Liikenneministeriö tulee tarkoin seuraamaan,
3075:    Posti- ja telelaitoksen nykyinen ministeriön      että Posti- ja telelaitos noudattaa posti- ja telelai-
3076: kannan mukainen toiminta ei siten ole sähköura-      toslain 2 §:n toimialasäännöstä.
3077:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
3078:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
3079: 4                                        1992 vp -   KK 299
3080: 
3081: 
3082: 
3083: 
3084:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3085: 
3086:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som beviljats Post- och televerket enligt telelagen
3087: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ingår inte uppgifter som hänför sig till elentre-
3088: den 11 juni 1992 till vederbörande medlem av         prenader.
3089: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Inom televerksamheten har under 1980-talet
3090: dagsman Kemppainen undertecknade spörsmål            skett en våldsam teknologisk utveckling. På
3091: nr 299:                                              grund av den konkurrens som redan råder inom
3092:                                                      televerksamheten och som är att vänta även i
3093:           Anser Regeringen att Post- och tele-       framtiden har Post- och televerkets telefunktion
3094:        verket då det deltar i elentreprenader        startat ett utvecklingsprogram vars syfte är att
3095:        iakttar lagstiftningen om Post- och tele-     på ett avgörande sätt förbättra Post- och telever-
3096:        verket och                                    kets telefunktion och förbättra dess konkurrens-
3097:           ämnar Regeringen se till att Post- och     förmåga.
3098:        televerket då det deltar i elentreprenader       Till följd av den omorganisering som hänför
3099:        iakttar sunda, rättvisa och samma kon-        sig till utvecklingsprogrammet kommer ca 3 000
3100:        kurrensregler som företagare?                 arbetstagare inom telefunktionen att ha förlorat
3101:                                                      sina nuvarande arbetsuppgifter före 1995. Med
3102:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hjälp avolika stödåtgärder försöker man placera
3103: anföra följande:                                     dessa personer i uppgifter utanför Tele. Bl.a.
3104:                                                      erbjuder elentreprenadema möjliga uppgifter då
3105:     Enligt 1 § lagen om Post- och televerket (748/   det särskilt i samband med nybyggnads- och
3106: 89, ändr. 363/92) är Post- och televerket ett        ombyggnadsarbeten ofta förekommer elinstalla-
3107: statligt affärsverk inom trafikministeriets för-     tioner. Post- och televerket har också utfört
3108: valtningsområde. På Post- och televerket tilläm-     elentreprenader även om deras betydelse har
3109: pas lagen om statens affårsverk (627/87) om inte     varit synnerligen liten. Tele har utfört främst
3110: något annat stadgas i den lag som gäller verket.     sådana elentreprenader som hänför sig som en
3111:     Enligt 2 § lagen om Post- och televerket idkar   väsentlig del till teleentreprenader. Dessutom
3112: Post- och televerket post- och televerksamhet        har Post- och televerket utfört e1arbeten på sina
3113: och tillhandahåller annan service i samband          egna fastigheter.
3114: därmed. Enligt paragrafens 2 mom. kan Post-             På basis av det ovan nämnda konstaterar jag
3115: och televerket genom förordning och stats-           att till dendel som Post- och televerket har utfört
3116: rådsbeslut också anförtros andra lämpliga upp-       elentreprenader i sina egna fastigheter eller såda-
3117: gifter.                                              na teleentreprenader till vilka som en väsentlig
3118:     I 3 § som gäller mål för servicen stadgas att    och oskiljaktig del hör elentreprenader har Post-
3119: Post- och televerket skall se till att post- och     och televerket i sin verksamhet iakttagit stadgan-
3120: televerksamheten utvecklas ändamålsenligt och        dena. Elentreprenader som är fristående från
3121: att utbudet av tjänster motsvarar kundemas och       teleentreprenadema kan inte anses höra till Post-
3122: hela samhällets behov, särskilt så att de grund-     och televerkets verksamhetsområde enligt gäl-
3123: tjänster som hör till verkets uppgifter finns        lande lag. Entreprenadverksamheten får således
3124: tillgängliga i hela landet på objektiva villkor.     inte till någon del subventioneras från annan
3125:     Post- och televerkets tjänster och varor skall   affärsverksamhet. Inte heller får egentliga elent-
3126: enligt lagens 4 § prissättas med beaktande av vad    reprenader organiseras vid telefunktionens ent-
3127: 3 § stadgar om tillgången på grundtjänster samt      reprenadenhet.
3128: de mål med avseende på servicen och verksamhe-          Trafikministeriet har i sitt svar till Post- och
3129: ten som riksdagen ställer upp för verket.            televerket 15.10.1991 nr 1489/17/91 på entrepre-
3130:     Post- och televerket har inte genom förord-      nadförbundet Suomen Sähköurakoitsijaliitto
3131: ning eller statsrådsbeslut anförtrotts andra lämp-   ry:s klagan delgett ministeriets ovan nämnda
3132: liga uppgifter på det sätt som avses i 2 § 2 mom.    ståndpunkt. Post- och televerket har vidarebe-
3133: lagen om Post- och televerket. I den koncession      fordrat anvisningama till dem som ansvarar för
3134:                                       1992 vp -   KK 299                                        5
3135: 
3136: entreprenadverksamheten och övervakar att de      mot lagen om Post- och televerket. Trafikminis-
3137: följs.                                            teriet kommer noggrant att övervaka att Post-
3138:    Ministeriet anser att Post- och televerkets    och televerket iakttar stadgandet om Post- och
3139: verksamhet inte strider mot det förfarande som    televerkets verksamhetsområde i 2 § i lagen.
3140: iakttas inom elentreprenadverksamheten eller
3141:     Helsingfors den 20 juli 1992
3142:                                                                       Minister Elisabeth Rehn
3143:                                                 1992 vp
3144: 
3145: Kirjallinen kysymys 300
3146: 
3147: 
3148: 
3149: 
3150:                                    Pykäläinen ym.: Ulkomaalaispoliittisen ohjelman valmistelusta
3151: 
3152: 
3153: 
3154:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3155: 
3156:    Ulkomaalaispoliittinen       ministerityöryhmä        Suomessakin kansainvälistymisestä puhumi-
3157: koostuu sisäasiainministeriön, sosiaali- ja ter-      sen ohessa on mietittävä ulkomaalaispolitiikan
3158: veysministeriön sekä työministeriön asianomai-        tavoitteita, suunnitelmia ja toimenpiteitä. Kuin-
3159: sista ministereistä ja kansliapäälliköistä. Kysei-    ka paljon Suomessa ollaan valmiita vastaanotta-
3160: sen ministerityöryhmän perustamisesta, toimin-        maan ihmisiä ulkomailta? Kuinka .heidän työn-
3161: nasta tai suunnitelmista ei ole liiemmin tullut       saantinsa ja opiskelunsa järjestetään? Minkälai-
3162: tietoja julkisuuteen. Viime päivien uutiset kerto-    sia ensimmäisten kuukausien ja vuosien tukijär-
3163: vat kuitenkin, että työryhmä valmistelee kauan        jestelmiä luodaan? Tällä hetkellä Suomessa ei
3164: kaivattua, Holkerin hallituksen alulle saattamaa      voida puhua yhtenäisestä ulkomaalaispolitiikas-
3165: ulkomaalaisohjelmaa.                                  ta, vaan muutaman ihmisen ideoimasta ad hoc
3166:    Ulkomaalaisohjelma on tulevaisuuden ohjel-         -tyyppisestä menettelyta vasta.
3167: ma, joka velvoittaa ja suuntaa maassamme asu-            Ulkomaalaisohjelmasta pitää tulla viran-
3168: vien ulkomaalaisten kanssa tekemisissä olevien        omaisten ohjenuoraja lainsäädännön pohja. On
3169: viranomaisten toimintaa. Sitä ei taiota hatusta       toivottavaa, että hallitus tuo ulkomaalaisohjel-
3170: hetkessä, vaan se vaatii monien asiantuntijoiden      man eduskuntaan ennen ulkomaalaislain uudis-
3171: ja tahojen tiivistä yhteistyötä.                      tamista ja ennen muita pakolaisiin ja turvapai-
3172:    Luottaako ministerityöryhmä asiantunte-            kanhakijoihin liittyviä uudistuksia.
3173: mukseensa, vai aikooko se neuvotella ja ottaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3174: huomioon kansalaisjärjestöjen, asiantuntijoiden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3175: sekä pakolais- ja ulkomaalaisasioiden ammatti-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3176: laisten asiantuntemuksen ja mielipiteet ohjelman      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3177: valmistelussa?
3178:     Suomeen on monen vuoden ajan tullut satoja                  Aikooko ulkomaalaispoliittinen mi-
3179: pakolaisia ja turvapaikan hakijoita, mutta viran-            nisterityöryhmä tuoda ulkomaalaisohjel-
3180: omaisilla tai maan päättäjillä ei ole ollut loogis-          man eduskuntaan ennen ulkomaalaislain
3181: ta, yhdenmukaista linjaa ulkomaalaisiin suhtau-              uudistamista, ja
3182: tumisessa ja vastaanottamisessa. Ruotsi on tar-                  miten ministerityöryhmä aikoo ottaa
3183: jonnut vuosikymmeniä esimerkin siitä, miten                  huomioon kansalaisjärjestöjen, asiantun-
3184: vieraista kulttuureista tulevien ihmisten vastaan-           tijoiden sekä pakolais- ja ulkomaalaisasi-
3185: ottaminen vaatii suunnitelmia, tukijärjestelmiä              oiden ammattilaisten asiantuntemuksen
3186: ja tavoitteita.                                              ja mielipiteet ohjelman valmistelussa?
3187: 
3188:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
3189: 
3190:           Tuija Maaret Pykäläinen        Paavo Nikula                   Marjatta Stenius-Kaukonen
3191:           Esko Helle                     Asko Apukka                    Marjatta Vehkaoja
3192:           Satu Hassi                     Jaakko Laakso                  Marjut Kaarilahti
3193:           Pekka Räty                     Riitta Myller                  Ulla Anttila
3194:           Heidi Hautala                  Pekka Haavisto                 Hannele Luukkainen
3195: 
3196: 
3197: 
3198: 
3199: 220051L
3200: 2                                       1992 vp -   KK 300
3201: 
3202: 
3203: 
3204: 
3205:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3206: 
3207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seksi on jo pitkälle valmisteltu ja kiireellinen
3208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lähinnä sen vuoksi, että sillä on tarkoitus mm.
3209: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-      nopeuttaa selvästi perusteettomien turvapaikka-
3210: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    hakemusten käsittelyä ja lyhentää tällaisten ha-
3211: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        kijoiden maassaoleskelua. Tästä syystä ulko-
3212: Tuija Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan           maalaislain uudistamisesitystä ei ole syytä kyt-
3213: kirjallisen kysymyksen n:o 300:                     keä ulkomaalaispoliittisen ohjelman laatimiseen,
3214:                                                     jossa otetaan kantaa ulkomaalaiskysymykseen
3215:           Aikooko ulkomaalaispoliittinen mi-        huomattavasti laajemmin kuin nyt valmistelta-
3216:        nisterityöryhmä tuoda ulkomaalaisohjel-      vana olevassa ulkomaalaislain uudistusesitykses-
3217:        man eduskuntaan ennen ulkomaalaislain        sä.
3218:        uudistamista, ja                                 Ulkomaalaispoliittinen ministerityöryhmä on
3219:           miten ministerityöryhmä aikoo ottaa       työssään kuullut asiantuntijoina viiden ministe-
3220:        huomioon kansalaisjärjestöjen, asiantun-     riön kansliapäälliköitä,joista yksi on puheenjoh-
3221:        tijoiden sekä pakolais- ja ulkomaalaisasi-   tajana ja kaksi varapuheenjohtajina pakolais- ja
3222:        oiden ammattilaisten asiantuntemuksen        siirtolaisuusasiain neuvottelukunnassa. Tässä
3223:        ja mielipiteet ohjelman valmistelussa?       neuvottelukunnassa ovat laajasti edustettuina ne
3224:                                                     tahot, joihin kysymyksen allekirjoittajat viittaa-
3225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vat. Hallitus katsoo, että näiden järjestöjen ja
3226: taen seuraavaa:                                     muiden asiantuntijatahojen edustus tulee tätä
3227:                                                     kautta hyvin esille ulkomaalaispoliittisen ohjel-
3228:    Ulkomaalaispoliittinen ministerityöryhmä tu-     man valmistelussa.
3229: lee tiedottamaan eduskunnalle laadittavana ole-         Sen jälkeen kun ulkomaalaispoliittinen ohjel-
3230: vasta ulkomaalaispoliittisesta ohjelmasta sopi-     ma on saanut lopullisen muotonsa, hallitus tulee
3231: vaksi katsomaliaan tavalla. Valmisteltavana ole-    asian niin vaatiessa tekemään sen mahdollisesti
3232: va hallituksen esitys ulkomaalaislain uudistami-    edellyttämät esitykset ulkomaalaislakiin.
3233: 
3234:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1992
3235: 
3236:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
3237:                                          1992 vp -   KK 300                                         3
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3243: 
3244:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         revidering av utlänningslagen är redan långt
3245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       framskriden och brådskande främst för att bl.a.
3246: den 11 juni 1992 tili vederbörande medlem av         behandlingen av uppenbart obefogade asylan-
3247: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sökningar skall kunna påskyndas och vistelsen i
3248: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-         landet förkortas för sådana sökande. Av denna
3249: tecknade spörsmål nr 300:                            orsak är det inte motiverat att knyta propositio-
3250:                                                      nen om revidering av utlänningslagen tili uppgö-
3251:           Åmnar ministerarbetsgruppen för ut-        randet av programmet för utlänningspolitiken,
3252:        länningspolitiken förelägga riksdagen         där ställningstagandet tili utlänningsfrågan är
3253:        programmet för utlänningspolitiken in-        mycket mera omfattande än i propositionen.
3254:        nan utlänningslagen revideras, och               Ministerarbetsgruppen för utlänningspoliti-
3255:           hur ämnar ministerarbetsgruppen vid        ken har i sitt arbete hört kanslichefema vid fem
3256:        beredningen av programmet beakta den          ministerier som sakkunniga. En av dem är ord-
3257:        sakkunskap och de åsikter som företräds       förande och två vice ordförande vid delegationen
3258:        av medborgarorganisationer, sakkunni-         för flykting- och migrationsärenden. De instans-
3259:        ga samt specialister i flykting- och utlän-   er som avses av dem som undertecknat spörsmå-
3260:        ningsfrågor?                                  let är väl representerade i denna delegation.
3261:                                                      Regeringen anser att dessa organisationer och
3262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        andra sakkunniga instanser därigenom är väl
3263: anföra följande:                                     representerade vid beredningen av programmet
3264:                                                      för utlänningspolitiken.
3265:    Ministerarbetsgruppen för utlänningspoliti-          Sedan programmet för utlänningspolitiken
3266: ken kommer att informera riksdagen om pro-           fått en slutlig utformning kommer regeringen,
3267: grammet för utlänningspolitiken som är under         om det är nödvändigt, att i fråga om utlännings-
3268: beredning på ett sätt som den anser vara lämp-       lagen framlägga eventuella av ärendet förutsatta
3269: ligt. Beredningen av regeringens proposition om      förslag.
3270:                                                            Helsingfors den 6 juli 1992
3271: 
3272:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
3273:                                                1992 vp
3274: 
3275: Kirjallinen kysymys 301
3276: 
3277: 
3278: 
3279: 
3280:                                   Kasurinen: Itäisen Suomenlahden eläinkuolemien tutkimisesta
3281: 
3282: 
3283:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3284: 
3285:    Itäisen Suomenlahden merialueelta on löydet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3286: ty kuolleita tiiroja, ruokkeja ja kaloja massoit-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3287: tain. Ensimmäiset havainnot joukkokuolemista         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3288: tehtiin jo huhtikuun puolivälissä. Kuolleita eläi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3289: miä löytyy edelleen.
3290:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteel-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3291: la syyksi epäiltiin aluksi virusta. Myöhemmin               ryhtyä, että viranomaistahojen vastuu-
3292: joukkokuolemien syyksi on epäilty myrkytystä.               suhteet itäisen Suomenlahden eläinkuo-
3293:    Tapauksen selvittäminen on hidastunut, kos-              lemien tutkimisessa selvitetään ja selkiy-
3294: ka mikään viranomaistaho ei halua ottaa asiasta             tetään ja että vastaavissa tapauksissa
3295: kokonaisvastuuta.                                           tutkimuksiin ryhdytään välittömästi?
3296: 
3297:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
3298: 
3299:                                         Anna-Liisa Kasurinen
3300: 
3301: 
3302: 
3303: 
3304: 220051L
3305: 2                                           1992 vp -    KK 301
3306: 
3307: 
3308: 
3309: 
3310:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3311: 
3312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           men ympäristöministeriölle ja Helsingin komis-
3313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            siolle. Komissio välitti ilmoituksen ja pyynnön
3314: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           muille Itämeren alueen maille 30.6.1992.
3315: jeenne n:o 976 ohella toimittanut valtioneuvos-             Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan
3316: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-           itäisellä Suomenlahdella on kuollut joitakin
3317: sanedustaja Kasurisen kirjallisesta kysymyksestä         kymmeniä hylkeitä ja muutamia satoja lintuja,
3318: n:o 301, jossa tiedustellaan:                            pääosin ruokkeja ja lapintiiroja. Ympäristötur-
3319:                                                          man laajuus ja vakavuus selviävät vasta, kun
3320:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          käynnissä olevat selvitykset valmistuvat.
3321:         ryhtyä, että viranomaistahojen vastuu-              Lintukuolemia koskevassa tiedonkulussa
3322:         suhteet itäisen Suomenlahden eläinkuo-           sekä havaintoja tehneiltä kansalaisilta viran-
3323:         lemien tutkimisessa selvitetään ja selkiy-       omaisille että viranomaisilta ja tutkimuslaitok-
3324:         tetään ja että vastaavissa tapauksissa tut-      silta toisille oli aluksi ongelmia. Viivästymisen
3325:         kimuksiin ryhdytään välittömästi?                vuoksi lintujen kuolinsyyn selvittämismahdolli-
3326:                                                          suudet heikkenivät. Osasyynä tähän ovat myös
3327:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              ympäristöhallinnon ja ympäristöntutkimuksen
3328: taen seuraavaa:                                          monimutkaiset ja osin epäselvät vastuusuhteet,
3329:                                                          jolloin millään viranomaisella tai tutkimuslai-
3330:     Itäisen Suomenlahden hylje- ja lintukuolemis-        toksella ei yksin ole vastuuta laaja-alaisten ym-
3331: ta kertyi havaintoja vähitellen ja eri paikoista         päristöturmien torjumisesta tai niiden syiden ja
3332: kuluvan vuoden huhtikuun lopun jälkeen. En-              seurausten tutkimisesta. On kuitenkin selvää,
3333: simmäiset näytteet kuolleista linnuista tulivat          että viranomaisista ympäristöministeriöllä kes-
3334: Helsingin yliopiston eläinmuseon ja Porvoon              kushallinnossa, lääninhallituksella aluehallin-
3335: luonnontieteellisen museon kautta valtion eläin-         nossaja kunnalla paikallisesti on yleinen ja myös
3336: lääketieteelliseen laitokseen, jossa selvitettiin lin-   pääasiallinen vastuu ympäristönsuojeluun liitty-
3337: tujen kuolinsyitä alkaen tavanomaisten syiden            vistä asioista ja ympäristövahinkojen selvittämi-
3338: tutkimisesta. Asia tuli vasta touko-kesäkuun             sestä.
3339: vaihteessa varsinaisten ympäristöviranomaisten              Äkillisten onnettomuuksien ja muiden erityis-
3340: tietoon.                                                 tilanteiden varalta ympäristöhallinnossa, ympä-
3341:     Ympäristöministeriö pyysi 5.6.1992 vesi- ja          ristöministeriössä ja vesi- ja ympäristöhallituk-
3342: ympäristöhallitusta huolehtimaan lintukuolemi-           sessa, on toimiva päivystysjärjestely, josta on
3343: en syiden selvittämisestä yhteistyössä muiden            tiedotettu muille viranomaisille. Kun on kyse
3344: viranomaisten ja laitosten kanssa. Tämän pyyn-           havainnoista, jotka viittaavat vakavaan äkilli-
3345: nön tarkoituksena oli varmistaa, että turman             seen ympäristöonnettomuuteen, on tärkeätä
3346: syyt tutkitaan mahdollisimman laajasti ja moni-          huolehtia siitä, että ympäristöviranomaiset saa-
3347: puolisesti sekä että kuolleista eläimistä, niiden        vat aina nopeasti tiedon asiasta. Valmiutta rea-
3348: ravinnosta ja niiden elinympäristöstä otetut             goida ympäristönsuojeluun liittyviin erityistilan-
3349: näytteet tutkitaan riittävän yksityiskohtaisesti.        teisiin voitaisiin parantaa laatimalla valmius-
3350:     Itämeren merellisen ympäristön suojelua kos-         suunnitelmia myös kiireellisten ympäristöntutki-
3351: kevan yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen,             musten tekemisestä. Vesi- ja ympäristöhallituk-
3352: osapuolet ovat vuonna 1989 hyväksyneet suosi-            sessa on laadittu suunnitelmat siitä, miten vaka-
3353: tuksen, jonka mukaan meriympäristöä koskevis-            van öljyvahingon tapahduttua voidaan välittö-
3354: ta erityistilanteista tulee tiedottaa muille osapuo-     mästi aloittaa myös onnettomuuden aiheuttami-
3355: lille. Ympäristöministeriö tiedotti 26.6.1992 kir-       en ympäristötuhojen tutkimukset. Samanlaiset
3356: jeitse Helsingin komissiolle itäisen Suomenlah-          järjestelyt muiden ympäristövahinkojen ja eri-
3357: den lintukuolemista. Samalla ympäristöministe-           tyistilanteiden seurausten tutkimisen varalta
3358: riö pyysi, että muut maat ilmoittaisivat tapausta        ovat vasta kehitteillä. Viranomaisten ja tutki-
3359: koskevista mahdollisista havainnoistaan Suo-             muslaitosten valmiuksissa ja keskinäisessä yh-
3360:                                            1992 vp -   KK 301                                           3
3361: 
3362: teistyössä on parantamisen varaa, ja ympäristö-        myös, miten ympäristönsuojelun aluehallinto
3363: ministeriö kiinnittää asiaan entistä enemmän           jäijestetään. Ympäristöministeriön tavoitteena
3364: huomiota. Erityistilanteita varten tehtyjenjärjes-     on mahdollisimman tehokas ja lähellä käytäntöä
3365: telyjen toimivuutta tulee parantaa käytännön           toimiva aluekeskus, joka käsittelee kaikki toimi-
3366: kokemusten perusteella.                                alueensa ympäristönsuojeluasiat yhteistyössä
3367:     Tällaisissa tapauksissa ovat paikallis- ja alue-   kuntien ympäristönsuojelutoimen kanssa. Itäi-
3368: hallinnon viranomaiset tärkeässä asemassa, sillä       sen Suomenlahden tapauksessa ilmenneet ongel-
3369: jo lainkin mukaan ne vastaavat käytännön ym-           mat antavat osaltaan aihetta painottaa uudistuk-
3370: päristönvalvonnasta ja ovat myös lähimpänä             sessa päätösvallan ja vastuun siirtoa alue- ja
3371: kansalaisia, joilta usein tulevat ensimmäiset tie-     paikallishallinnolle. Jos kuitenkin tällaisissa ta-
3372: dot poikkeavista ilmiöistä luonnossa. Ulkosaa-         pauksissa tarvitaan tutkimusten keskitettyä joh-
3373: ristossa ja avomerellä lähes ainoa säännöllisesti      tamista, se sopii tutkimus- tai asiantuntijalaitok-
3374: läsnä oleva viranomainen on merivartiosto ja           selle, ei jollekin ministeriölle. Tarvittaessa eri
3375: saariston luonnonsuojelualueilla metsähallituk-        viranomaisten ja laitosten tekemien tutkimusten
3376: sen alainen luonnonsuojelualueiden valvonta.           yhteensovittamiseksija yhteydenpidon varmista-
3377: Kansalaisten havainnot ovat myös tärkeä tieto-         miseksi voidaan perustaa tilapäisiä toimielimiä
3378: lähde, koska ei ole mahdollista saada aikaan           tai jäijestämällä säännöllisiä neuvotteluja.
3379:  täysin aukotonta viranomaisten valvontajärjes-           Itäisen Suomenlahden hylje- ja lintukuolemi-
3380:  telmää. On tärkeätä lisätä valistusta ja rohkaista    en syiden selvittämisessä ilmi tulleita epäkohtia
3381:  kansalaisia ilmoittamaan ympäristönmuutoksis-         on syytä ryhtyä poistamaan heti. Ympäristömi-
3382: ta ja parantaa kansalaisten ja viranomaisten           nisteriö tehostaa vastaavia ympäristöonnetto-
3383:  välisiä yhteyksiä.                                    muuksia koskevan tiedon kulkua eri viranomais-
3384:     Vesi- ja ympäristöhallinnon asemaa pohdi-          ten ja tutkimuslaitosten välillä sekä selvittää,
3385:  taan parhaillaan hallinnon kehittämisen ministe-      onko tarpeen selkiyttää yhteistyötä ja työnjakoa
3386:  rivaliokunnassa. Tällöin tulee selvitettäväksi        koskevia viranomaisohjeita.
3387:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
3388:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
3389: 4                                         1992 vp -   KK 301
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 
3394:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3395: 
3396:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sionen i Helsingfors. Kommissionen vidarebe-
3397: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr        fordrade 30.6.1992 meddelandet och begäran till
3398: 976 av den 11 juni 1992 till vederbörande med-        de övriga ländema i Östersjöområdet.
3399: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       Hittills har enligt uppgift några tiotals sälar
3400: riksdagsman Kasurinen undertecknade spörs-            och några hundratals fåglar, främst tordmular
3401: mål nr 301:                                           och rödnäbbade tämor, dött i östra Finska
3402:                                                       viken. Hur omfattande och allvarlig miljö-
3403:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        olyckan är klamar först när de pågående utred-
3404:        ta för att myndighetemas ansvarsförhål-        ningama blir klara.
3405:        landen vid undersökningen av djurdöden            Till en början löpte inte informationen om
3406:        i östra Finska viken skall utredas och         fågeldöden mellan medborgare som gjort obser-
3407:        klarläggas och för att undersökningar i        vationer och myndighetema och mellan myn-
3408:        motsvarande fall skall inledas omedel-         dighetema och forskningsanstaltema. På grund
3409:        bart?                                          av dröjsmålet försämrades möjlighetema att
3410:                                                       klarlägga varför fåglama dött. De invecklade
3411:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och delvis oklara ansvarsförhållandena mellan
3412: anföra följande:                                      miljöförvaltningen och miljöforskningen är även
3413:                                                       en bidragande orsak till detta. lngen myndighet
3414:     Observationema av säl- och fågeldöden i           eller forskningsanstalt har ensam ansvar för
3415: östra Finska viken gjordes småningom och från         bekämpandet av omfattande miljöskador eller
3416: olika ställen efter slutet av april i år. De första   för undersökningen av orsak och verkan. Det är
3417: proven på döda fåglar kom via Zoologiska              dock klart att bland myndighetema är det miljö-
3418: museet vid Helsingfors universitet och naturve-       ministeriet inom centralförvaltningen, länsstyrel-
3419: tenskapliga museet i Borgå till statens veterinär-    sen inom regionalförvaltningen och kommunen
3420: medicinska anstalt där orsakema till fågeldöden       på det lokala planet som har det allmänna och
3421: utreddes, till en början genom undersökningar         även huvudsakliga ansvaret för frågor som gäller
3422: av normala orsaker. Det var först i månadsskif-       miljöskydd och utredning av miljöskador.
3423: tet maj-juni som de egentliga miljömyndigheter-          1 händelse av plötsliga olyckor och andra
3424: na fick kännedom om saken.                            specialsituationer har miljöförvaltningen, miljö-
3425:     Miljöministeriet bad 5.6.1992 vatten- och mil-    ministeriet och vatten- och miljöstyrelsen ett
3426: jöstyrelsen att sköta utredningen av orsakema         fungerande joursystem som andra myndigheter
3427: till fågeldöden i samarbete med andra myndighe-       har informerats om. När det gäller observationer
3428: ter och inrättningar. Avsikten med denna begä-        som tyder på en allvarlig, plötslig miljöolycka är
3429: ran var att säkerställa att orsakema till olyckan     det viktigt att miljömyndighetema alltid snabbt
3430: undersöks så omfattande och mångsidigt som            informeras om saken. Beredskapen att reagera
3431: möjligt och att prov som tagits av djuren, deras      på specialsituationer inom miljöskyddet kan för-
3432: föda och livsmiljö undersöks tillräckligt detalje-    bättras genom att beredskapsplaner uppgörs
3433: rat.                                                  även för brådskande miljöutredningar. Vid vat-
3434:     Partema i konventionen om skydd av Öster-         ten- och miljöstyrelsen har uppgjorts planer för
3435: sjöområdets marina miljö, Helsingforskonven-          hur man vid en allvarlig oljeolycka omedelbart
3436: tionen, godkände 1989 en rekommendation en-           kan inleda undersökningar av vilka miljöskador
3437: ligt vilken andra parter måste informeras om          som olyckan förorsakat. Liknande arrangemang
3438: specialsituationer i den marina miljön. Miljömi-      för undersökningar av verkningama av andra
3439: nisteriet informerade 26.6.1992 per brev kom-         miljöolyckor och specialsituationer är bara på
3440: missionen i Helsingfors om fågeldöden i östra         utvecklingsstadiet. Myndighetemas och forsk-
3441: Finska viken. Samtidigt bad miljöministeriet          ningsanstaltemas beredskap och samarbete kan
3442: andra Iänder meddela eventuella observationer i       ytterligare förbättras, vilket miljöministeriet fäs-
3443: fallet till miljöministeriet i Finland och kommis-    ter allt större uppmärksamhet vid. Ändamålsen-
3444:                                         1992 vp -   KK 301                                           5
3445: 
3446: ligheten hos arrangemang som vidtagits för spe-     var en så effektiv och praktiskt inriktad region-
3447: cialsituationer bör förbättras utgående från        central som möjligt som i samarbete med miljö-
3448: praktiska erfarenheter.                             skyddsväsendet i kommunema behandlar alla
3449:    1 sådana här fall är lokal- och regional-        miljöskyddsärenden inom sitt verksamhetsområ-
3450: förvaltningsmyndighetema i en viktig ställning,     de. På grund av de problem som har uppstått i
3451: eftersom de redan enligt lagen svarar för miljö-    fallet med östra Finska viken skall en överföring
3452: övervakningen i praktiken och även är närmare       av beslutanderätten och ansvaret på regional-
3453: medborgama, som ofta kommer med de första           och lokalförvaltningen betonas inom reforme-
3454: uppgiftema om exceptionella fenomen i naturen.      ringen. Om det i dylika fall dock är nödvändigt
3455: 1 den yttre skärgården och på öppna havet är        att undersökningama leds centraliserat, lämpar
3456: sjöbevakningen nästan den enda myndighet som        detta sig för en forsknings- eller sakkunniginrätt-
3457: regelbundet är närvarande. På natur-                ning och inte för något ministerium. För att
3458: skyddsområden i skärgården sköts övervakning-       olika myndigheters och inrättningars undersök-
3459: en av naturskyddsområdena av forststyrelsen.        ningar vid behov skall samordnas och för att
3460: Å ven medborgamas observationer är en viktig        kontakten mellan dem skall säkerställas kan
3461: informationskälla, eftersom myndighetema inte       tillfälliga organ inrättas eller regelbundna för-
3462: kan åstadkomma ett alldeles vattentätt övervak-     handlingar ordnas.
3463: ningssystem. Det är viktigt att informationen           Åtgärder måste genast vidtas för att undanrö-
3464: ökas och medborgama uppmuntras att meddela          ja de missförhållanden som har framkommit vid
3465: förändringar i miljön och att kontaktema mellan     utredningen av orsakema tili säl- och fågeldöden
3466: medborgare och myndigheter förbättras.              i östra Finska viken. Miljöministeriet kommer
3467:    Vatten- och miljöstyrelsens ställning dryftas    att effektivera informationen om motsvarande
3468: som bäst i ministerutskottet för utvecklande av     miljöolyckor mellan olika myndigheter och
3469: förvaltningen. 1 detta sammanhang bör även          forskningsanstalter samt utreda om det är nöd-
3470: utredas hur regionalförvaltningen inom miljö-       vändigt att myndighetemas anvisningar om sam-
3471: skyddet skall ordnas. Miljöministeriet eftersträ-   arbete och arbetsfördelning görs klarare.
3472: 
3473:      Helsingfors den 16 juli 1992
3474: 
3475:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
3476:                                               1992vp
3477: 
3478: Kirjallinen kysymys 302
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 
3483:                                   Näsi: Tornionjoen, Muonionjoenja Simojoen elvyttämisestä toimi-
3484:                                      viksi lohijoiksi
3485: 
3486: 
3487:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3488: 
3489:    Matkailulla on Lapin elinkeinoelämälle tule-     nuksista huolehtivat Suomen ja Ruotsin valtiot.
3490: vaisuudessa yhä suurempi merkitys. Kalastus on      Jokilaaksojen asukkaat haluavat täydentää raja-
3491: yksi Lapin matkailulle tunnusomainen piirre,        jokikomissiota jokialueiden kuntien edustajilla.
3492: jonka houkuttelevuus mm. Keski-Euroopassa           Jokialueen kunnissa toivotaan myös rajajokiko-
3493: on kasvamassa.                                      mission työskentelyn valvontaan selkeyttä.
3494:    Tornionjoelle, Muonionjoelleja Simojoelle on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3495: asetettava lohisaaliskiintiöt Kiintiöiden määrit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3496: telyssä on lähdettävä siitä määrittelystä, mikä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3497: kiintiö jokeen kutulohta on noustava, jotta joes-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3498: ta muodostuisi toimiva lohijoki. Tämä vaikuttaa
3499: siihen, millaiseksi määräytyvät saaliskiintiöt                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3500: Tarvittaessa on mentävä jopa kalastajakohtai-              ryhtyä Tornionjoen, Muonionjoen ja Si-
3501: sien kiintiöiden käyttöön.                                 mojoen elvyttämiseksi toimiviksi lohi-
3502:    Valtiovallan tehtävänä on käynnistää kala-              joiksi?
3503: väylätoimitus. Kalaväylätoimituksen kustan-
3504: 
3505:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
3506: 
3507:                                              Lasse Näsi
3508: 
3509: 
3510: 
3511: 
3512: 220051L
3513: 2                                      1992 vp -   KK 302
3514: 
3515: 
3516: 
3517: 
3518:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3519: 
3520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on Ruotsin puolella ollut liikaa pyydyksiä. Lo-
3521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hen poikastuotanto on kuitenkin elpymässä mo-
3522: olette 11 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-     lemmissa joissa osaksi niihin suoritettujen poi-
3523: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kasistutusten avulla ja osaksi edellisinä vuosina
3524: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    toteutettujen rannikon rysäpyynnin säätelyjen
3525: Lasse Näsin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    avulla. Erityisen merkittävä toimenpide lohen-
3526: myksestä n:o 302:                                  nousun helpottamiseksi Tornionjokeen on
3527:                                                    Ruotsin valtion suorittama kalastuspaikkojen
3528:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    lunastus jokisuulta, jota Suomen viranomaiset
3529:        ryhtyä Tornionjoen, Muonionjoen ja Si-      ovat esittäneet jo useiden vuosien aikana ja joka
3530:        mojoen elvyttämiseksi toimiviksi lohi-      nyt on toteutunut. Tämän seurauksena on odo-
3531:        joiksi?                                     tettavissa lohennousun huomattavaa tehostu-
3532:                                                    mista ja poikastuotannon elpymistä. Myös vah-
3533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vistusistutuksia tullaan jatkamaan molemmissa
3534: vasti seuraavaa:                                   joissa.
3535:                                                       Suomen taholta tullaan edelleenkin pyrki-
3536:     Tornion- ja Simojokien lohikantojen heik-      mään lohenkalastuksen vähentämiseen Itämeren
3537: koon tilaan on ensisijaisesti syynä nousukalan     pääaltaalla aikaansaamalla tätä tarkoittavia
3538: riittämättömyys. Tämä puolestaan johtuu voi-       suosituksia Kansainvälisessä Itämeren kalastus-
3539: makkaasta merikalastuksesta sekä ennen kaik-       komissiossa.
3540: kea Tornionjoen kohdalla siitä, että jokisuussa
3541:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
3542:                                                                       Ministeri Kauko Juhantalo
3543:                                          1992 vp -   KK 302                                            3
3544: 
3545: 
3546: 
3547: 
3548:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3549: 
3550:    1 det syfte 37 § I mom riksdagsordningen          uppsving i båda älvama, dels tack vare utförd
3551: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utplantering av yngel, dels tack vare den regl~­
3552: den II juni I992 tili vederbörande medlem av         ring av ryssjefisket vid kusten, som förverkligats
3553: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    under de senaste åren. Å ven den av svenska
3554: dagsman Lasse Näsi undertecknade spörsmål nr         staten genomförda inlösningen av fiskeplatser i
3555: 302:                                                 Tome älvs mynning har på ett betydelsefullt sätt
3556:                                                      gjort det lättare för laxen att stiga upp i älven.
3557:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Atgärden innebar att ett av våra myndigheter
3558:        ta för att Tomeå, Muonio och Simo älvar       redan under flera års tid påyrkat förslag nu
3559:        åter skall bli fungerande laxälvar?           förverkligats. Som en följd av denna åtgärd kan
3560:                                                      man förvänta sig att laxens vandring upp i älven
3561:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               nu märkbart skall öka och därmed yngelproduk-
3562: vördsamt anföra följande:                            tionen återupplivas. Å ven den utplantering av
3563:                                                      yngel, som utförts för att stärka bestånden i
3564:    Den primära orsaken tili de svaga laxbestån-      vardera ifrågavarande älvar, kommer att fortsät-
3565: den i Tomeå och Simo älvar är att laxen i            ta.
3566: otiliräcklig omfattning vandrar upp i dessa älvar.       Från Finlands sida kommer man fortsätt-
3567: Detta i sin tur beror på det omfattande havsfis-     ni!J.gsvis att sträva ti11 en minskning av laxfisket
3568: ket samt på att det, framför allt för Tome älvs      i Östersjöns huvudbassang, närmast genom att
3569: del, lagts ut för mycket fångstredskap på den        få ti11 stånd rekommendationer avseende detta i
3570: svenska sidan av älvens utlopp. Produktioneo av      lntemationella fiskerikommissionen för Öster-
3571: laxyngel upplever i alla fall för näFVarande ett     sjön.
3572: 
3573:      Helsingforsden 9 juli I992
3574: 
3575:                                                                          Minister Kauko Juhantalo
3576:                                                 1992 vp
3577: 
3578: Kirjallinen kysymys 303
3579: 
3580: 
3581: 
3582: 
3583:                                    Vihriälä ym.: Televisiolupamaksun perinnän helpottamisesta
3584: 
3585: 
3586: 
3587:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3588: 
3589:    Valtionhallintoa kehitetään parhaillaan karsi-        Lupamenettelyä voitaisiin kehittää siten, että
3590: malla turhia ja päällekkäisiä toimia. Televisiolu-    maksusta vapautettaisiin ne, joilla ei ole niin
3591: pamenettely on jäänne ajoilta, jolloin televisioita   paljon tuloa, että he joutuisivat maksamaan
3592: oli vähän ja kustannukset haluttiin siirtää käyt-     valtion veroa. Tämän kompensaationa maksu
3593: täjiile. Tämän päivän tilanteeseen järjestelmä on     kannettaisiin jokaiselta valtion veroa maksaval-
3594: turhan raskas ja byrokraattinen. Maksulappujen        ta henkilöltä. Maksun suuruus voitaisiin mitoit-
3595: lähettäminen, luvattomien talouksien rekiste-         taa siten, ettei veronmaksajien kokonaisrasitus
3596: röinti, muuttoilmoitukset sekä aloittamis-, kes-      lisääntyisi.
3597: keytys- ja lopettamisilmoitukset työllistävät suu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3598: ren joukon valtion viranhaltijoita. Suuri osa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3599: lupamaksusta meneekin telehallintokeskuksen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3600: pyörittämiseen.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3601:     Tarpeettoman työn vähentämiseksi lupamak-
3602: su voitaisiin periä verotuksen yhteydessä. Veroil-              Aikooko Hallitus vähentää tarpeeton-
3603: moitukseen voitaisiin liittää tieto vastaanotti-             ta byrokratiaa ja kansalaisten valvontaa
3604: mesta. Lupajärjestelmä olisi tällöin myös mah-               perimällä televisiolupamaksun verotuk-
3605: dollista tehdä joustavammaksi ja sosiaalisesti               sen yhteydessä?
3606: oikeudenmukaiseksi. Nyt yksin asuva vanhus
3607: maksaa saman kuin kotitalous, jossa on useita
3608:  työelämässä olevia perheenjäseniä.
3609: 
3610:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
3611: 
3612:            Jukka Vihriälä             Esko Jokiniemi             Mirja Ryynänen
3613:            Raimo Liikkanen            Tellervo Renko             Kalle Röntynen
3614:            Lea Savolainen             Pentti Lahti-Nuuttila      Aapo Saari
3615:            Kauko Heikkinen            Hannu Kemppainen           Rose-Marie Björkenheim
3616:                     Kyösti Virrankoski                    Markku Vuorensola
3617: 
3618: 
3619: 
3620: 
3621:  22005IL
3622: 2                                        1992 vp -   KK 303
3623: 
3624: 
3625: 
3626: 
3627:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3628: 
3629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - lyhytaikaisista televisioluvista (1 kk ja
3630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        2 kk) luovuttaisiin 1.1.1993 lukien
3631: olette kesäkuun 12 päivänä 1992 päivätyn kir-           - televisioluvan maksut porrastettaisiin ja
3632: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     maksamisvaihtoehtoja lisättäisiin siten, että tele-
3633: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      visiolupa voitaisiin maksaa kolmen, kuuden tai
3634: Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    kahdentoista kuukauden erissä nykyisen kuuden
3635: myksestä n:o 303:                                    kuukauden sijasta
3636:                                                         - perhekäsitettä laajennettaisiin ja
3637:           Aikooko Hallitus vähentää tarpeeton-          - Telehallintokeskus ottaisi käyttöön suora-
3638:        ta byrokratiaa ja kansalaisten valvontaa      veloituksen maksujen perinnässä ja ryhmälaskut
3639:        perimällä televisiolupamaksun verotuk-        1.1.1993 lukien.
3640:        sen yhteydessä?                                  Yleisradiolla on ollut ja on myös tulevaisuu-
3641:                                                      dessa lukuisia ns. julkisen palvelun velvoitteita.
3642:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Paitsi että ohjelmien tulee olla vaihtelevia, ar-
3643: vasti seuraavaa:                                     vokkaita, asiallisia ja tasapuolisia, tarjonnassa
3644:                                                      tulee ottaa huomioon myös tarpeiden kirjo eri
3645:    Televisiolupia oli 31.12.1991 voimassa            väestöryhmien ja alueiden osalta. Kaupalliselta
3646: 1 896 000. Vuonna 1991 haettiin 98 000 uutta         pohjalta lähtevässä sähköisessä viestinnässä vas-
3647: televisiolupaa ja irtisanottiin 100 000 lupaa. Li-   taavaan tarjontaan ei Suomen kaltaisessa maas-
3648: säksi Telehallintokeskus peruutti 11 000 lupaa       sa varmastikaan päästäisi.
3649: maksamattomien laskujen vuoksi. Televisiolu-            Nykyinen lupamaksuihin perustuva yleisra-
3650: patulot vuonna 1991 olivat 1 492 000 mk.             diotoiminnan rahoitusmalli on taannut Oy
3651:    On totta, että televisiolupasäännökset ovat       Yleisradio Ab:lle suhteellisen tasaisen ja varman
3652: monimutkaiset ja niitä on myös tarpeettoman          rahoituksen. Tämä puolestaan on mahdollista-
3653: paljon.                                              nut investointien ja ohjelmatoiminnan pitkäjän-
3654:    Liikenneministeriön tarkoituksena onkin uu-       teisen suunnittelun. Myös rahoituksen järjestä-
3655: distaa televisiolupasäännöksiä ensi vuoden alus-     miseen liittyvät sananvapausongelmat on voitu
3656: ta lukien. Tällöin säännöksien päällekkäisyyttä      välttää melko hyvin.
3657: pyritään karsimaan ja toiminnan asiakasmyön-            Tässä vaiheessa ei ole valmisteilla sellaista
3658: teisyyttä lisäämään. Telehallintokeskuksessa         esitystä, joka siirtäisi televisiolupamaksun peri-
3659: käyttöön otettava uusi atk-sovellus tarjoaa mah-     misen verotuksen yhteyteen.
3660: dollisuudet     joustavampaan        asiakaspalve-
3661: luun. Konkreettisina uudistuksina tultaneen
3662: myöhemmin syksyllä esittämään mm., että
3663: 
3664:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1992
3665: 
3666:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
3667:                                          1992 vp -   KK 303                                           3
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3673: 
3674:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             - de kortvariga televisionslicensema (1 må-
3675: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nad och 2 månader) slopas fr.o.m. den 1 januari
3676: den 12 juni 1992 tili vederbörande medlem av         1993
3677: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        - televisionslicensavgiftema differentieras
3678: dagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål        och antalet betalningsaltemativ utökas så att
3679: nr 303:                                              televisionslicensen kan betalas i rater på tre, sex
3680:                                                      eller tolv månader i stället för nuvarande sex
3681:           Ämnar Regeringen minska på onödig          månader
3682:        byråkrati och övervakning av medbor-              - familjebegreppet utvidgas, och
3683:        gama genom att uppbära avgiften för               - Teleförvaltningscentralen tar i bruk direkt-
3684:        televisionslicens i samband med beskatt-      debitering och gruppräkningar fr.o.m. den 1
3685:        ningen?                                       januari 1993.
3686:                                                          Rundradion har varit och kommer också i
3687:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        framtiden att vara skyldig att erbjuda flera s.k.
3688: anföra följande:                                     offentliga tjänster. Förutom att programmen
3689:                                                      skall vara varierande, värdiga, sakliga och jäm-
3690:     Den 31 december 1991 var 1 896 000 televi-       lika skall man i programutbudet också beakta de
3691: sionslicenser i kraft. Under 1991 ansöktes om        olika befolkningsgruppemas och områdenas
3692: 98 000 nya televisionslicenser och 100 000 sades     mångsidiga behov. Motsvarande utbud via
3693: upp. Dessutom drog Teleförvaltningscentralen         elektroniska massmedier på kommersiell basis
3694: in 11 000 Iicenser på grund av obetalda räkning-     kunde i ett land som Finland säkerligen inte fås
3695: ar. År 1991 var inkomstema av televisionslicen-      tili stånd.
3696: sema 1 492 000 mk.                                       Den nuvarande fmasieringsmodellen som
3697:     Det är riktigt att televisionslicensreglema är   grundar sig på licensavgifter har garanterat en
3698: invecklade och också onödigt många.                  rätt så stabil finansiering av Oy Yleisradio Ab.
3699:     Trafikministeriet ämnar revidera televisions-    Detta i sin tur har gjort det möjligt att planera
3700: licensreglema fr.o.m. början av nästa år. Man        invest~ringar och programverksamhet på lång
3701: strävar efter att gallra bort överlappande regler    sikt. A ven problemen med yttrandefrihet i an-
3702: och öka kundvänligheten. Den nya ADB-                knytning tili finansiering har kunnat undvikas
3703: tillämpning som skall tas i bruk vid Teleförvalt-    rätt så väl.
3704: ningscentralen ger möjlighet till en smidigare           1 detta skede utarbetas inte något förslag om
3705: kundservice. Sam konkreta reformer torde man         att avgiften för televisionslicensen skulle uppbä-
3706: senare på hösten föreslå bl.a. att                   ras i samband med beskattningen.
3707: 
3708:      Helsingfors den 1 juli 1992
3709: 
3710:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
3711:                                                 1992vp
3712: 
3713: Kirjallinen kysymys 304
3714: 
3715: 
3716: 
3717: 
3718:                                    Hacklin: Valtion keskushallinnon uudistamisesta
3719: 
3720: 
3721:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3722: 
3723:    Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjelman        nöt (mm. ns. Kourilehdon, Hirven ja Kivistön
3724: (26.4.1991) mukaan hallinnon kehittämisen ta-         työryhmien mietinnöt) ja niihin liittyvät laki- ja
3725: voitteena on mm. kansalaisten palvelukyvyn li-        talousarvioesitykset ovat tavoitteiltaan vastak-
3726: sääminen poistamalla hallinnon monimutkai-            kaisia ja päällekkäisiä. Hankkeiden koordinointi
3727: suutta ja päällekkäisyyttä. Pääpaino kehittämis-      valtion vuoden 1993 talousarviota silmällä pitä-
3728: työssä on hallinnon tuloksellisuuden ja tuotta-       en vaikuttaa puutteelliselta.
3729: vuuden lisäämisessä, hallinnon hajauttamisessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3730: sekä ohjausjärjestelmien uudistamisessa.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3731:    Hallitusohjelman mukaan keskushallintoa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3732: supistetaan mm. muuttamalla toiminnallisia kes-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3733: kusvirastoja liikelaitoksiksi ja Iakkauttamalla
3734: hallinnollisia keskusvirastoja.                                  Onko Hallituksen tarkoituksena edel-
3735:     Valtion keskushallinnossa on vireillä useita              leen keventää valtion koko keskushallin-
3736: toimintojen uudelleenorganisointia koskevia                   toa ja siirtää päätösvaltaa keskushallin-
3737: hankkeita ja selvityksiä. Osa hankkeista on hal-              nosta alue- ja paikallishallintoon, ja mi-
3738: linnonalakohtaisia, mutta monet selvitykset kos-              käli näin on,
3739: kevat samalla kertaa useiden hallinnonalojen                     huolehtiiko Hallitus myös, että valtion
3740: uudelleenjärjestelyjä. Kehittämishankkeet, eri-               vuoden 1993 talousarviossa eri hallin-
3741: tyisesti eräiden hallinnonalojen kuten ympäris-               nonaloilla kehittämishankkeet eivät ole
3742: tö-, opetus- ja sisäasiainministeriön - sisäiset              tavoitteiltaan vastakkaisia ja päällekkäi-
3743:  tehtävien ja toimivallan siirtoja koskevat mietin-           siä?
3744: 
3745:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
3746: 
3747:                                               Iiris Hacklin
3748: 
3749: 
3750: 
3751: 
3752: 220051L
3753: 2                                          1992 vp -    KK 304
3754: 
3755: 
3756: 
3757: 
3758:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3759: 
3760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          non kehittämisen ministerivaliokunta ja sitä var-
3761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ten määrättiin selvitysmies. Eräiden ministeriöi-
3762: olette 12 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          den ja keskusvirastojen käynnistämät hallinnon
3763: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        rakenteita ja päätösvallan siirtoa koskevat kehit-
3764: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tämishankkeet koordinoidaan hajauttamishank-
3765: Iris Hacklinin kirjallisesta kysymyksestä n:o 304,      keeseen hallinnon kehittämisen ministerivalio-
3766: joka kuuluu seuraavasti:                                kunnan kokouksissa.
3767:                                                            Hankkeessa tarkastellaan ministeriöitä ja sel-
3768:            Onko Hallituksen tarkoituksena edel-         laisia keskushallintoyksiköitä, jotka ovat valtio-
3769:         leen keventää valtion koko keskushallin-        neuvoston kanslian ja ministeriöiden välittömäs-
3770:         toa ja siirtää päätösvaltaa keskushallin-       sä alaisuudessa. Tällaisia yksiköitä on yhteensä
3771:         nosta alue- ja paikallishallintoon, ja mi-      noin 110 ja niiden palveluksessa on yhteensä yli
3772:         käli näin on,                                   25 000 henkilöä.
3773:            huolehtiiko Hallitus myös, että valtion         Hallinnon hajauttamiskomitean ehdotukset
3774:         vuoden 1993 talousarviossa eri hallin-          sekä eduskunnan, hallituksen ja hallinnon kehit-
3775:         nonaloilla kehittämishankkeet eivät ole         tämisen ministerivaliokunnan tämän jälkeen te-
3776:         tavoitteiltaan vastakkaisia ja päällekkäi-      kemät linjaukset muodostavat hankkeen keskei-
3777:         siä?                                            set lähtökohdat. Tavoitteina ovat hallinnon
3778:                                                         tuottavuuden ja palvelukyvyn parantaminen
3779:   Esitän vastauksena kysymykseen kunnioitta-            sekä keskushallinnon supistaminen ja kustan-
3780: vasti seuraavaa:                                        nusten alentaminen.
3781:                                                            Hankkeen selvitysmies määrittelee kuluvan
3782:    Valtioneuvosto teki 7.5.1992 ohjelmapäätök-          vuoden loppuun mennessä sellaiset tehtävät,
3783: sen julkisen sektorin uudistamiseksi. Hallitus          joista voidaan hallinnossa kokonaan tai osittain
3784: keventää hallintoa ja siirtää päätösvaltaa kes-         luopua, sekä selvittää päällekkäiset tehtävät.
3785: kushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Mi-        Selvitysmies arvioi hallinnossa käsiteltävien asi-
3786: nisteriöiden ja muun keskushallinnon organisaa-         oiden sopivimman valmistelu-, ohjaus- ja ratkai-
3787: tiorakenteet ja toimintamuodot määritellään             sutason.
3788: uudelleen erikseen asetettujen selvityshankkei-            Organisaatiouudistukset aloitetaan vuonna
3789: den pohjalta.                                           1993. Pääosa toimenpiteistä ajoittuu vuosiin
3790:    Valtioneuvosto asetti 17.10.1991 hajauttamis-        1994-1995. Hallinnon toimintajärjestelmien
3791: hankkeen (keskushallinnon rationalisointihan-           kehittämisehdotusten toteuttaminen, joka on jo
3792: ke), jonka tehtävänä on laatia toimenpideohjel-         aloitettu, ajoittuu pääosin vuosiin 1993-1994.
3793: ma ministeriöistä ja etenkin keskusvirastoista          Kun selvitysmiehen ehdotukset on käsitelty hal-
3794: paikallis- ja aluehallintoon siirrettävistä tehtävis-   linnon kehittämisen ministerivaliokunnassa, ne
3795: tä ja toimivallasta sekä tähän liittyen arvioida        otetaan huomioon talousarvioesityksiä valmis-
3796: keskushallinnon organisaatioita sekä valmistella        teltaessa.
3797: toimenpide-ehdotukset. Hanketta ohjaa hallin-
3798:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
3799: 
3800:                                                                               Ministeri Ilkka Kanerva
3801:                                            1992 vp -   KK 304                                          3
3802: 
3803: 
3804: 
3805: 
3806:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3807: 
3808:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inom centralförvaltningen och bereda åtgärds-
3809: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         förslag. Projektet styrs av ministerutskottet för
3810: den 12 juni 1992 tili vederbörande medlem av           utvecklandet av förvaltningen och en utred-
3811: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ningsman utsattes för projektet. De utvecklings-
3812: dagsledamot Iris Hacklin undertecknade spörs-          projekt som vissa ministerier och centrala äm-
3813: mål nr 304:                                            betsverk har satt i gång beträffande förvaltnings-
3814:                                                        strukturer och överföring av beslutanderätten
3815:           Har Regeringen för avsikt att ytter-         samordnas med decentraliseringsprojektet vid de
3816:        ligare förenkla den statliga centralför-        möten som ministerutskottet för utvecklande av
3817:        valtningen och överföra beslutanderätt          förvaltningen håller.
3818:        från centralförvaltningen tili distrikts-          1 projektet granskas ministerieroa och sådana
3819:        och lokalförvaltningen, och om detta är         centralförvaltningsenheter som direkt lyder un-
3820:        fallet,                                         der statsrådets kansli och ministeriema. Dessa
3821:           skall Regeringen också se tili att de        enheter är totalt ca 110 och deras sammanlagda
3822:        utvecklingsprojekt som inom de olika            personai uppgår tili över 25 000 personer.
3823:        förvaltningsområdena upptagits i stats-            Kommittens för decentralisering av förvalt-
3824:        budgeten för 1993 tili sina ändamål inte        ningen förslag samt de linjeringar som riksda-
3825:        är motstridiga eller varandra överlappan-       gen, regeringen och ministerutskottet för utveck-
3826:        de?                                             lande av förvaltningen gjort därefter utgör de
3827:                                                        centrala utgångspunktema för projektet. Målet
3828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är att förbättra förvaltningens produktivitet och
3829: anföra följande:                                       serviceförmåga samt att skära ner centralförvalt-
3830:                                                        ningen och kostnadema.
3831:    Statsrådet fattade 7.5.1992 ett programbeslut          Utredningsmannen kommer att före slutet av
3832: om revidering av den offentliga sektom. Rege-          innevarande år defmiera de uppgifter inom för-
3833: ringen förenklar förvaltningen och överför be-         valtningen vilka helt eller delvis kan slopas samt
3834: slutanderätt från centralförvaltningen tili di-        att utreda eventuella överlappande uppgifter.
3835: strikts- och lokalförvaltningen. Organisations-        Utredningsmannen bedömer den optimala nivån
3836: strukturema och verksamhetsformema för mi-             för beredning, styming och avgörande av de
3837: nisteriema och den övriga centralförvaltningen         ärenden som behandlas inom förvaltningen.
3838: defmieras på nytt på basis av särskilda utred-            Organisationsreformema inleds 1993. Största
3839: ningsprojekt.                                          delen av åtgärdema är förlagda tili1994-1995.
3840:    Statsrådet tilisatte 17.10.1991 ett decentralise-   Genomförandet av förslagen att utveckla för-
3841: ringsprojekt (projektet för rationalisering av         valtningens operativa system som redan inletts,
3842: centralförvaltningen), som har tili uppdrag att        sker huvudsakligen under åren 1993-1994. Se-
3843: utarbeta ett åtgärdsprogram om de uppgifter och        dan utredningsmannens förslag har behandlats
3844: den behörighet som skall överföras från olika          vid ministerutskottet för utvecklande av förvalt-
3845: ministerier och särskilt från de centrala ämbets-      ningen kommer de att beaktas vid beredningen
3846: verken tili distrikts- och lokalförvaltningen samt     av budgetpropositionema.
3847: i anslutning tili detta utvärdera organisationema
3848: 
3849:      Helsingfors den 9 juli 1992
3850: 
3851:                                                                              Minister Ilkka Kanerva
3852:                                               1992 vp
3853: 
3854: Kirjallinen kysymys 305
3855: 
3856: 
3857: 
3858: 
3859:                                   Pulliainen: Suomussalmen vienalaiskylien lähimetsien säilyttämi-
3860:                                       sestä
3861: 
3862: 
3863:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3864: 
3865:    Suomussalmen kaakkoisosassa sijaitsevien         sa metsiin 20--30 milj. m 3 puuta, joten mitään
3866: vienalaiskylien metsämiljöön säilyttämisasiassa     akuuttia tarvetta ryhtyä kaatamaan Murhijär-
3867: (ns. Murhijärven asia) on ollut viime aikoina       ven leimikoita ei ole. Nyt odotetaan metsähalli-
3868: tavallista hiljaisempi jakso. Painopiste on ollut   tukselta kulttuuritahtoa, joka ilmenee niin, että
3869: rajan takana, missä Karjalan tasavallan viran-      mainitusta hakkuusuunnitelmasta luovutaan.
3870: omaiset ovat suunnitelleet sikäläisten vienalais-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3871: kylien elvyttämistä kulttuurin säilyttämismieles-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3872: sä. Asiasta kerrottiin äskettäin myös Karjalan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3873: Sanomissa, joka ilmestyy Petroskoissa.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3874:    Suomen puolella asia tuli uudelleen ajankoh-
3875: taiseksi muutama päivä sitten, kun Suomussal-                   Katsooko Hallitus, että nykyisessä
3876: men hoitoalueen aluemetsänhoitaja Aarne Les-                 hakkuusäästötilanteessa Suomussalmen
3877: kinen ilmoitti, että Murhijärven alueen leimi-               vienalaiskylien tuntumassa olevien leimi-
3878: koissa aloitetaan hakkuut kahden vuoden sisäl-               koiden (Murhijärven alue) hakkuista voi-
3879: lä. Näin on palattu takaisin lähes lähtöpistee-              daan toistaiseksi luopua vienalaiskult-
3880: seen.                                                        tuurin hyväksi?
3881:    Meillä jää vuosittain hakkuusäästön muodos-
3882: 
3883:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
3884: 
3885:                                           Erkki Pulliainen
3886: 
3887: 
3888: 
3889: 
3890:  Z2005IL
3891: 2                                        1992 vp -   KK 305
3892: 
3893: 
3894: 
3895: 
3896:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3897: 
3898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den ulkopuolisella alueella Kuivajärven itäpuo-
3899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lella Murhijärven suuntaan rakennetun metsä-
3900: olette 15 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       autotien läheisyydessä.
3901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion
3902: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      metsien nykyiset hoitosuositukset tulivat voi-
3903: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    maan vuoden 1991 alusta. Näissä suosituksissa
3904: sestä n:o 305:                                       korostetaan, että metsänhoitotöitä suunnitelta-
3905:                                                      essa ja toteutettaessa luonnonsuojelun, maise-
3906:           Katsooko Hallitus, että nykyisessä         manhoidon ja metsien muiden käyttömuotojen
3907:        hakkuusäästötilanteessa Suomussalmen          tarpeet otetaan huomioon säilyttämällä ja kehit-
3908:        vienalaiskylien tuntumassa olevien leimi-     tämällä luonnon monimuotoisuutta ja metsä-
3909:        koiden (Murhijärven alue) hakkuista voi-      maiseman vaihtelevuutta sekä parantamalla riis-
3910:        daan toistaiseksi luopua vienalaiskult-       tan elinympäristöä.
3911:        tuurin hyväksi?                                   Ennen hakkuiden aloittamista metsähallitus
3912:                                                      käy vielä läpi jo suunnitellut leimikot kiinnittäen
3913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          huomiota alueen moninaiskäytöllisiin ja maise-
3914: taen seuraavaa:                                      manhoidollisiin arvoihin, koska osa leimikoista
3915:                                                      on suunniteltu ennen metsähallituksen uusien
3916:    Vienankarjalaisen kulttuurin säilyttämiseksi      hoitosuositusten voimaantuloa. Erityistä varo-
3917: ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on         vaisuutta noudatetaan Kuivajärven vienankarja-
3918: Murhijärven seudulle yhteistyössä eri intressita-    laiskylän läheisyydessä sijaitsevien Kuivajärven
3919: hojen kanssa perustettu seuraavat suojelualueet      etelä- ja länsilaidan rantametsien käsittelyssä.
3920:    - vuonna 1988 Lososuon-Saarijärven soi-           Varsinaiset metsätyöt aloitetaan alueella vuoden
3921: densuojelualue,                                      1994 puolella, mihin mennessä Vienan runoky-
3922:    - metsähallituksen omalla päätöksellä vuon-       liin liittyvät mahdolliset Unescon toimenpiteet
3923: na 1989 Murhijärven luonnonhoitometsä,               saataneen päätökseen.
3924:    -keväällä 1992 Hoikanahon luonnonsuoje-               Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
3925: lualue sekä                                          noudattamalla esitettyjä talousmetsien käytön ja
3926:    - alueen läheisyydessä on osia Ystävyyden         hoidon periaatteita, jolloin kulttuuriarvot ja
3927: Puistosta.                                           maisemalliset tekijät otetaan huomioon, alueen
3928:    Suojelun piirissä olevien alueiden yhteispinta-   vienalaiskulttuurin säilyminen ei vaarannu met-
3929: ala on noin 3 300 hehtaaria. Metsähallituksen        sätaloudellisten toimenpiteiden takia.
3930: suunnittelemat hakkuut sijaitsevat suojelualuei-
3931: 
3932:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
3933: 
3934:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
3935:                                         1992 vp -   KK 305                                           3
3936: 
3937: 
3938: 
3939: 
3940:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3941: 
3942:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        närheten av den skogsbilväg som anlagts i rikt-
3943: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ning mot Murhijärvi.
3944: den 15 juni 1992 tili vederbörande medlem av           De gällande rekommendationema för sköt-
3945: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   seln av statens skogar i forststyrelsens besittning
3946: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr        trädde i kraft vid ingången av 1991. 1 dessa
3947: 305:                                                rekommendationer betonas att behoven hos na-
3948:                                                     turvården, landskapsvården och andra former
3949:           Anser Regeringen att man i det nuva-      för nyttjande av skogama bör beaktas då skogs-
3950:        rande läget, då avverkningar utförs spar-    vårdsarbeten planeras och utförs genom att en
3951:        samt, tilis vidare kan avstå från avverk-    mångformig natur och ett omväxlande skogs-
3952:        ning av de stämplade bestånden i närhe-      landskap bevaras och utvecklas och viltets livs-
3953:        ten av de fjärrkarelska byama i Suomus-      miljö förbättras.
3954:        salmi (Murhijärviområdet) tili förmån           lnnan avverkningama inleds går forststyrel-
3955:        för den fjärrkarelska kulturen?              sen än en gång igenom de redan planerade
3956:                                                     stämplade bestånden och tar då hänsyn tili
3957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       områdets värden med avseende på mångsidig
3958: anföra följande:                                    användning och landskapsvård, eftersom en del
3959:                                                     av de stämplade bestånden planerades innan
3960:    För bevarande av den fjärrkarelska kulturen      forststyrelsens nya skötselrekommendationer
3961: och tryggande av naturens mångformighet har         trädde i kraft. Speciell försiktighet kommer att
3962: följande skyddsområden inrättats i trakten av       iakttas vid behandlingen av strandskogama vid
3963: Murhijärvi i samarbete med olika intressenter:      södra och västra randen av Kuivajärvi i närheten
3964:    - myrskyddsområdet vid Lososuo-Saan-             av den fjärrkarelska byn vid Kuivajärvi. De
3965: järvi 1988,                                         egentliga skogsarbetena i området inleds 1994,
3966:    - naturvårdsskogen vid Murhijärvi genom          varförinnan beslut torde ha fattats om eventuella
3967: forststyrelsens eget beslut 1989,                   åtgärder från Unescos sida i fråga om de fjärrka-
3968:    - naturskyddsområdet vid Hoikanaho våren         relska runobyama.
3969:  1992 samt,                                            Med hänvisning tili vad som anförts ovan
3970:    - Vänskapens Park, som delvis ligger i närhe-    anser regeringen att bevarandet av den fjärrka-
3971: ten av området.                                     relska kulturen på området inte äventyras av
3972:    Den sammanlagda arealen av de skyddade           forstliga åtgärder, om de anförda principema för
3973: områdena är ca 3 300 hektar. De avverkningar        nyttjande och skötsel av ekonomiskog iakttas
3974: som forststyrelsen planerat sker på ett område      varvid kulturvärden och landskapsvårdsfaktorer
3975: utanför skyddsområdena öster om Kuivajärvi i        beaktas.
3976:      Helsingfors den 20 juli 1992
3977: 
3978:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
3979:                                                1992 vp
3980: 
3981: Kirjallinen kysymys 306
3982: 
3983: 
3984: 
3985: 
3986:                                   Lipponen: Suomen aluehallinnon uudistamisesta
3987: 
3988: 
3989: 
3990:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3991: 
3992:    Sisäasiainministeriössä on suunniteltu Suo-       semista Suomen valtuuskuntaan alueiden neu-
3993: men jakamista 19 maakuntaan, vedoten siihen,         vostossa.
3994: että Euroopan yhteisössä on pyrkimys "maa-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3995: kuntien Eurooppaan". Kuitenkaan ei ole tiedos-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3996: sa, että EY:ssä edellytettäisiin Suomen pirsto-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3997: mista näin pieniin alueyksikköihin. EY:ssä käy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3998: tetään termiä "alueiden Eurooppa" ja alueiden
3999: edustusta varten on tarkoitettu alueiden neuvos-               Katsooko Hallitus, että Euroopan yh-
4000: to (Committee of Regions). Suomen Euroopan                  teisö edellyttää Suomen jakamista 19
4001: mitassa poikkeuksellisen tärkeässä asemassa ole-            maakuntaan, ja
4002: va kunnallishallinto on myös otettava tässä                    miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
4003: yhteydessä huomioon. Kuitenkaan sisäasiain-                 että Suomen kunnat ja alueet saavat
4004: ministeriössä ei tiettävästi ole suunniteltu enem-          edustuksen EY:n alueiden neuvostoon?
4005: pää kuntien kuin alueidenkaan edustajien valit-
4006:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
4007:                                            Paavo Lipponen
4008: 
4009: 
4010: 
4011: 
4012: 220051L
4013: 2                                        1992 vp -    KK 306
4014: 
4015: 
4016: 
4017: 
4018:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4019: 
4020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnittelemisen ja täytäntöönpanon sopivim-
4021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maksi tasoksi.
4022: olette 15 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          Valtion aluejaotusten yhtenäistämistä varten
4023: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva valtion
4024: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         aluejakoneuvottelukunta on katsonut toimin-
4025: Lipposen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nallis-taloudellisen maakuntajaon olevan se
4026: n:o 306:                                             aluejako, jonka suhteen yhteensovittamista tulee
4027:                                                      tarkastella. Neuvottelukunta on tarkoittanut
4028:             Katsooko Hallitus, että Euroopan yh- maakunnalla aluetta, joka muodostaa selvä-
4029:          teisö edellyttää Suomen jakamista 19 piirteisen toiminnallisesti itsenäisen talous-
4030:          maakuntaan, ja                              alueen. Se on yhtenäinen alue, jonka
4031:             miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, väestöllä on myös yhteinen kulttuuri- ja intressi-
4032:          että Suomen kunnat ja alueet saavat · ympäristö. Vastaavalla tavalla toiminnallis-ta-
4033:          edustuksen EY:n alueiden neuvostoon?        loudellinen aluejako tai maakunta on määritelty
4034:                                                      Euroopan yhteisön parlamentin hyväksymässä
4035:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- yhteisön maakunnallistamista koskevassa perus-
4036: vasti seuraavaa:                                     kirjassa.
4037:                                                         Valtion aluejakoneuvottelukunta määritteli
4038:     Läänijako ja valtion piirihallinnon aluejaot vuoden 1991 alkupuoliskolla valtion aluejaotus-
4039: poikkeavat nykyisin liiaksi toisistaan eivätkä ten yhteensovittamista varten toiminnallis-talou-
4040: kaikilta osin vastaa toiminnallisia aluekokonai- dellisen aluejaon. Tämän mukaisesti maassam-
4041: suuksia. Tästä on haittaa sekä kansalaisten käy- me on itsehallinnollisen Ahvenanmaan maakun-
4042: tännön toiminnalle että alueiden kehittämiselle. nan lisäksi 18 maakuntaa. Tätä aluejakoa on
4043: Aluejakojen epäyhtenäisyys vaikeuttaa muun sittemmin eräiltä osin tarkennettu kunnilta saa-
4044: muassa aluehallintoviranomaisten välistä yhteis- tujen lausuntojen perusteella.
4045: työtä ja niiden toimintojen yhteensovittamista.         Tavoitteena on tarkistaa lääninrajat niin, että
4046: Hallinnon asiakkaille sekä yrityksille ja kansalai- läänit muodostuvat yhdestä tai useammasta toi-
4047: sille aiheutuu joillakin alueilla moneen eri suun- minnallis-taloudellisesta alueesta. Samoin yh-
4048: taan tapahtuvasta asioimisesta haittaaja ylimää- teiskunnalliseen ja alueelliseen kehitykseen mer-
4049: räisiä kustannuksia.                                 kittävästi vaikuttavien valtion piirihallintoviran-
4050:     Eduskunta on julkisen hallinnon uudistamista omaisten aluejaotukset tulisi sopeuttaa tähän
4051: koskevasta valtioneuvoston selonteosta syksyllä aluejakoon.
4052: 1990 antamassaan lausunnossa todennut, että             Valtioneuvosto teki 8.7.1992 periaatepäätök-
4053: hallinnon aluejakoja tulisi yhtenäistää niin,        sen  valtion aluejaotusten yhtenäistämisestä. Pe-
4054: että ne noudattaisivat mahdollisimman pitkälle riaatepäätös sisältää valtion aluejaotusten yhte-
4055: toiminnallisia ja talousmaantieteellisiä rajoja. näistämisperiaatteet, yhtenäistämistyön organi-
4056: Hallitusohjelmassa edellytetään aluejakoja yh- soinnin sekä valtion aluejaotusten pohjaksi otet-
4057: tenäistettävän niin, että ne mahdollisimman tavan toiminnallis-taloudellisen aluejaon määrit-
4058: hyvin vastaavat toiminnallisia aluekokonaisuuk- telyn.
4059: sia sekä kielellisiä ja talousmaantieteellisiä rajo-    Alueiden ja kuntien välisen yhteistyön
4060: ja.                                                  edistämiseksi sekä näiden vaikutusvallan lisää-
4061:     Euroopan yhteisön parlamentti antoi vuonna miseksi Euroopan yhteisön päätöksenteossa on
4062: 1988 päätöslauselman yhteisön aluepolitiikasta perustettu muun muassa komitea sekä erilaisia
4063: ja maakuntien tehtävistä sekä hyväksyi peruskir- järjestöjä.
4064: jan yhteisön maakunnallistamisesta. Parlamentti         Merkittävimpiäjärjestöjä ovat Euroopan alu-
4065: suosittelee muun muassa jäsenmaiden jakamista eiden liitto (Assembly of European Regions eli
4066: maakuntiin ja niiden aseman tunnustamista sekä AER) sekä Euroopan kuntien ja alueiden val-
4067: maakuntatason vakiinnuttamista aluepolitiikan tuusto (Council of European Municipalities and
4068:                                       1992 vp -   KK 306                                        3
4069: 
4070: Regions eli CEMR). AER on avoin kaikille          CEMR:n jäseninä on Suomesta kuntien keskus-
4071: eurooppalaisille aluehallintoyksiköille, jotka    järjestöt.
4072: täyttävät jäsenyysvaatimukset AER edellyttää         Maastrichtin kokouksessa perustettiin erityi-
4073: jäseniltään muun muassa kansanvaltaista pää-      nen alueiden komitea (Committee of the Re-
4074: töksentekojärjestelmää sekä toimialuetta, joka    gions) korvaamaan nykyisen alue- ja paikallis-
4075: on ensimmäinen koko valtakunnan alueen ala-       hallintoviranomaisten neuvoa-antavan valtuus-
4076: puolella. Suomesta on AER:n jäseneksi hyväk-      ton. Kukin jäsenvaltio saa asettaa komiteaan
4077: sytty tähän mennessä Turun ja Porin lääninhal-    alue- ja paikallisviranomaisten edustajia määrä-
4078: litus. Kuntajäsenistä muodostetut maakuntien      tyn kiintiön mukaisesti. Komiteaan tulee 189
4079: edunvalvonnasta vastaavat liitot täyttävät        jäsentä. Mikäli Suomi liittyy EY:n jäseneksi, se
4080: AER:n asettamat edellytykset erityisen hyvin.     tulee saamaan edustajansa komiteaan.
4081:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
4082: 
4083:                                                          Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4084: 4                                        1992 vp -   KK 306
4085: 
4086: 
4087: 
4088: 
4089:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4090: 
4091:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning samt gör landskapsnivån till den mest
4092: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lämpliga för planering och genomförande av
4093: den 15 juni 1992 till vederbörande medlem av         regionalpolitiken.
4094: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Statens regionindelningsdelegation som fung-
4095: dagsman Lipponen undertecknade spörsmål nr           erar i anslutning till inrikesministeriet och som
4096: 306:                                                 har som mål att förenhetliga statens regionindel-
4097:                                                      ning har ansett att en funktionell och ekonomisk
4098:           Anser Regeringen att Europeiska Ge-        landskapsindelning är den form av regionindel-
4099:        menskapen förutsätter att Finland inde-       ning mot vilken samordningen skall betraktas.
4100:        las i 19 landskap och                         Med ett landskap avser delegationen ett område
4101:           hur ämnar Regeringen sörja för att         som bildar en klar och funktionellt självständig
4102:        Finlands kommuner och regioner får re-        ekonomisk region. Det är ett enhetligt område
4103:        presentantskap i Regionemas Råd i EG?         där befolkningen också har en gemensam kultur-
4104:                                                      och intressesfår. På samma sätt har en funktio-
4105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nellt-ekonomisk regionindelning eller ett
4106: anföra följande:                                     landskap defmierats i den akt för landkapsindel-
4107:                                                      ningen av gemenskapen som EG-parlamentet
4108:    Länsindelningen och regionindelningen inom        har godkänt.
4109: statens distriktsförvaltning avviker för närvaran-      1 början av år 1991 definierade statens region-
4110: de alltför mycket från varandra och motsvarar        indelningsdelegation en funktionell och ekono-
4111: inte i funktionellt hänseende till alla delar de     misk regionindelning för samordning av statens
4112: regionala helhetema. Detta inverkar menligt          regionindelning. Enligt denna indelning,finns det
4113: både på medborgamas praktiska handlande och          utöver det självstyrande landskapet Aland 18
4114: på regionemas utveckling. Regionindelningens         landskap i vårt land. Denna regionindelning har
4115: oenhetlighet försvårar bl.a. samarbetet mellan       senare justerats till vissa delar på basis av kom-
4116: regionförvaltningsmyndighetema och samord-           munemas utlåtanden.
4117: ningen av deras verksamhet. På sina ställen är          A vsikten är att justera länsgränserna så att
4118: förvaltningens klienter samt medborgare och          länen består av en eller flera funktionellt-ekono-
4119: företag tvungna att uppsöka myndigheter på           miska regioner. Likaså bör regionindelningen av
4120: många olika håll, vilket är besvärligt och för med   statens distriktsförvaltningsmyndigheter som på
4121: sig extra kostnader.                                 ett avgörande sätt inverkar på samhällets och
4122:    Riksdagen avgav hösten 1990 ett utlåtande         regionens utveckling anpassas till den funktio-
4123: om statsrådets redogörelse för fömyande av den       nellt-ekonomiska regionindelningen.
4124: offentliga sektom. 1 utlåtandet konstateras att         Statsrådet fattade 8. 7.1992 ett principbeslut
4125: förvaltningens regionindelning borde förenhetli-     om samordning av statens regionindelning. 1
4126: gas så att den så långt som möjligt följer           principbeslutet ingår principerna för samordning
4127: funktionella och ekonomisk-geografiska grän-         av statens regionindelning, organisering av
4128: ser. 1 regeringsprogrammet förutsätts att region-    samordningsarbetet samt definiering av den
4129: indelningen förenhetligas så att den så bra som      funktionellt-ekonomiska regionindelning som
4130: möjligt motsvarar funktionella områdeshelheter       skall utgöra grunden för statens regionindel-
4131: samt språkliga och ekonomisk-geografiska grän-       ning.
4132: ser.                                                    För främjande av samarbetet mellan regioner-
4133:    EG-parlamentet gav år 1988 en resolution om       na och kommunerna och för att öka deras
4134: gemenskapens regionalpolitik och landskapens         inflytande vid beslutsfattandet inom EG har
4135: uppgifter samt godkände en akt om indelning av       man bl.a. tillsatt en kommitte och bildat flera
4136: gemenskapen i landskap. Parlamentet rekom-           organisationer.
4137: menderar bl.a. att medlemsstatema indelar sitt          De viktigaste organisationema är förbundet
4138: land i landskap och erkänner landskapens ställ-      för Europas regioner (Assembly of European
4139:                                          1992 vp -   KK 306                                          5
4140: 
4141: Regions, dvs. AER) samt rådet för europeiska         som AER ställer. Kommunemas centralorgani-
4142: kommuner och regioner (Council of European           sationer är finska CEMR-medlemmar.
4143: Municipalities and Regions, dvs. CEMR). AER             Vid mötet i Maastricht tillsattes en särskild
4144: är öppet för alla europeiska regionala förvalt-      regionkommitte (Committee of the Regions)
4145: ningsenheter som uppfyller villkoren för med-        som skall ersätta de regionala och lokala förvalt-
4146: Iemskap. AER forutsätter av sina medlemmar           ningsmyndighetemas rådgivande råd. Varje
4147: bl.a. ett demokratiskt beslutsfattande system och    medlemsstat får ställa upp representanter för de
4148: ett verksamhetsområde som kommer g~nast ef-          regionala och lokala förvaltningsmyndighetema
4149: ter riksnivå. Hittills har länsstyrelsen i Abo och   enligt en bestämd kvot. Kommitten kommer att
4150: Bjömeborgs Iän godkänts som medlem från              bestå av 189 medlemmar. Om Finland går med i
4151: Finland i AER. De förbund som kommunmed-             EG kommer vi att få en egen representant i
4152: lemmama har bildat för bevakande av landska-         kommitten.
4153: pens intressen uppfyller mycket väl de villkor
4154:      Helsingforsden 16 juli 1992
4155: 
4156:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4157:                                                    1992 vp
4158: 
4159: Kirjallinen kysymys 307
4160: 
4161: 
4162: 
4163: 
4164:                                      Lipponen: Poliisivirkojen vähentämisestä pääkaupunkiseudulla
4165: 
4166: 
4167: 
4168:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4169: 
4170:    Rikollisuus kasvoi 1980-luvulla kolmella nel-         edelleen tehtäviä, kuten päihtyneiden hoitoa,
4171: jänneksellä, kun poliisitoimen virkojen lisäys oli       jotka eivät sille asiallisesti ottaen kuuluisi. Tämä
4172: vuosikymmenen aikana alle 10 prosenttia. Sääs-           heikentää poliisitoimen mahdollisuuksia hoitaa
4173: töpäätökset ovat senjälkeen vähentäneet poliisi-         pää tehtäviään.
4174: toimen virkoja parilla sadalla ja useiden satojen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4175: lisävähennykset ovat suunnitteilla. Samanaikai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4176: sesti rikollisuus on jatkanut kasvuaan ja siihen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4177: on tullut uusia huolestuttavia piirteitä entisen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4178: Neuvostoliiton alueelta lisääntyneen henkilöi-
4179: den liikkuvuuden myötä. Erityisesti pääkaupun-                     Katsooko Hallitus, että poliisitoimen
4180: kiseudulla rikollisuuden lisääntyminen ja poliisi-              virkojen vähentämissuunnitelmat sopi-
4181: toimen virkojen vähentämissuunnitelmat herät-                   vat rikollisuuden kasvusuuntaan erityi-
4182:  tävät asukkaiden keskuudessa huolta turvalli-                  sesti pääkaupunkiseudulla, ja
4183:  suudesta.                                                         mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kansa-
4184:     Poliisitoimen piirissä ei ole saatu aikaan riittä-          laisten turvallisuus ja yleinen järjestys
4185: vää rationalisointia ja poliisihallinto suorittaa               voidaan turvata?
4186: 
4187:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
4188: 
4189:                                               Paavo Lipponen
4190: 
4191: 
4192: 
4193: 
4194: 220051L
4195: 2                                          1992 vp -   KK 307
4196: 
4197: 
4198: 
4199: 
4200:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4201: 
4202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vään laskuun vuodesta 1989, jolloin esitutkinta-
4203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja pakkokeinolaki tuli voimaan.
4204: olette 15 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-             Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ri-
4205: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       koslakirikosten määrän kasvuun on vaikuttanut
4206: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           taloudellinen taantuma, vapaana olevat rikok-
4207: Paavo Lipposen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         senuusijat, lainsäädännölliset muutokset, ilmoi-
4208: myksen n:o 307:                                        tusherkkyyden lisääntyminen sekä pääkaupun-
4209:                                                        kiseudulla omaisuusrikoksiin syyllistyvien nk.
4210:           Katsooko Hallitus, että poliisitoimen        itärikollisten määrän lisääntyminen. Itärikolli-
4211:        virkojen vähentämissuunnitelmat sopi-           suus ilmenee voimakkaimmin juuri varkausri-
4212:        vat rikollisuuden kasvusuuntaan erityi-         koksina. Rikollisuuteen vaikuttaa myös tietoi-
4213:        sesti pääkaupunkiseudulla, ja                   suus poliisin mahdollisuuksista selvittää rikok-
4214:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kan-        sia.
4215:        salaisten turvallisuus ja yleinen järjestys         Sisäasiainministeriö on asettanut suunnittelu-
4216:        voidaan turvata?                                kauden 1992-1995 tavoitteeksi muun muassa
4217:                                                        yhteiskunnan kannalta merkityksellisen rikolli-
4218:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suuden sekä vakavien yksilöön kohdistuvien ja
4219: vasti seuraavaa:                                       yleistä turvattomuutta aiheuttavien rikosten tor-
4220:                                                        junnan onnistumisen. Rikosten ennalta estämi-
4221:     Ennakkotietojen mukaan vuoden 1992 ensim-          sen keino muiden ohella on tehokas tutkinta.
4222: mäisellä neljänneksellä (tammi-maaliskuu) po-          Tehokas tutkintalisää kiinnijäämisriskiä. Talou-
4223: liisin tietoon tulleet rikokset lisääntyivät 9 pro-    dellisesta tilanteesta johtuva virkojen vähentämi-
4224: senttia vuoden 1991 vastaavasta ajankohdasta.          nen rajoittaa poliisin mahdollisuuksia tehokkaa-
4225: Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset lisääntyivät        seen rikostorjuntaan. Virkojen vähentämissuun-
4226: 10 prosenttia samana ajanjaksona. Rikoslakiri-         nitelma ei ole yhdensuuntainen ministeriön edel-
4227: koksista eniten ovat lisääntyneet varkaudet,           lä mainitun tavoitteen kanssa.
4228: ryöstöt ja huumausainerikokset.                           Poliisista on vuosina 1989 ja 1990 tehtyjen
4229:     Helsingissä ja Espoossa ilmitulleiden rikosten     periaatepäätösten perusteella tähän mennessä
4230: määrän kasvu oli muuta maata huomattavas-              vähennetty 226 virkaa, joista viimeiset 30 virkaa
4231: ti suurempi. Poliisi kirjasi Helsingissä               lakkautetaan tämän vuoden elokuun loppuun
4232: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 20 pro-            mennessä. Nämä vähennykset on voitu lähes
4233: senttia enemmän rikoksia kuin vastaavana ajan-         kokonaan toteuttaa ns. ei-poliisimiesviroista.
4234: kohtana vuonna 1991. Lisäys johtuu omai-                  Vuonna 1993 poliisin virkoja ei vähennetä.
4235: suusrikosten määrän kasvusta. Petosten määrä           Vuoden 1994 loppuun vähentämisvelvoite on
4236: on Helsingissä kaksinkertaistunut ja varkau-           100 virkaa ja 176 virkaa vuoden 1995 loppuun
4237: det lisääntyneet lähes 40 prosenttia. Espoossa         mennessä. Varsin suuri osa näistä vähennyksistä
4238: ilmitulleet rikoslakirikokset ovat kaikkiaan li-       joudutaan kohdeotamaan poliisimiesvirkoihin,
4239: sääntyneet vuoden 1992 ensimmäisellä neljän-           vaikka nämä vähennykset voidaankin toteuttaa
4240: neksellä lähes 35 prosenttia. Suurin lisäys            ns. luonnollisen poistuman kautta. Tällöin kui-
4241: Espoossa on tapahtunut omaisuusrikoksissa              tenkin virkoja jouduttaneen lakkauttamaan siel-
4242: sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikok-       tä, mistä virka vapautuu, voimatta ottaa huomi-
4243: sissa.                                                 oon voimavarojen uudelleen suuntaamisen vaa-
4244:     Ilmitulleen rikollisuuden lisääntyessä selvitet-   timuksia.
4245: tyjen rikosten osuus ilmitulleista on laskenut.           Poliisiasiain neuvottelukunta jätti 5.11.1991
4246: Rikoslakirikosten selvitysprosentit ovat pitkän        sisäasiainministeriölle mietintönsä, jossa esitet-
4247: aikavälin (1975-1990) tarkastelujaksona kään-          tiin poliisilta siirrettäväksi pois sellaisia tehtäviä,
4248: tyneet rikoslajeittain keskimäärin laskuun.            jotka eivät vaadi poliisikoulutusta tai voidaan
4249: Omaisuusrikosten selvitystaso on lähtenyt sel-         suorittaa lyhyen työhönopastuksen jälkeen taik-
4250:                                           1992 vp -   KK 307                                           3
4251: 
4252: ka muuten sopisivat paremmin jonkin toisen            häiriötä aiheuttavat sekä sellaiset päihtyneet,
4253: järjestelmän tai viranomaisen hoidettaviksi. Po-      jotka voivat joutua hengen tai terveyden vaa-
4254: liisin päätehtävänä mietinnössä pidettiin oikeus-     raan.
4255: ja yhteiskuntajärjestelmän suojaamista sekä ylei-        Lisäksi ministeriössä on ollut osahankkeet
4256: sen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitä-     poliisin tehtävien karsimiseksi vanginkuljetuk-
4257: mistä.                                                sista, poliisin suorittamista erityistutkimuksista,
4258:     Ministeriön poliisiosasto on 31.12.1991 aset-     vakuutustoimintaan liittyvistä poliisin suoritta-
4259: tanut poliisille kuulumattomien tehtävien kar-        mista tutkimuksista, lähetystöjen vartioinnista,
4260: sintahankkeen. Hanke on jaettu kaikkiaan yh-          lupahallinto-ja elinkeinovalvonnasta sekä löytö-
4261: deksään eri osahankkeeseen. Päihtyneiden käsit-       tavarasta. Ministeriössä ryhdytään tarvittaviin
4262: tely on omana osahankkeena. Päihtyneiden kä-          toimenpiteisiin kunkin osahankkeen valmistut-
4263: sittelystä annetun lain tavoite siitä, että päihty-   tua.
4264: nyt vasta viime kädessä toimitetaan poliisin             Sisäasiainministeriössä kehitetään parhail-
4265: suojiin, ei ollut toteutunut. Sisäasiainministeri     laan uutta mallia poliisin voimavarojen uudel-
4266: sekä sosiaali- ja terveysministeri ovat antaneet      leen jakamiseksi. Mallissa pyritään entistä pa-
4267:  13.5.1992 yhteisen alaiseensa hallintoon osoite-     remmin ottamaan huomioon alueiden erityisolo-
4268: tun kirjeen, jossa on edellytetty käynnistettäväk-    suhteet, jotta voimavarojen jakautuminen saa-
4269: si uudelleen paikalliset säilöönottojen vähentä-      taisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi.
4270: mistyöryhmät sekä kehitettäväksi säilöönotoille       Tavoitteena on ohjata käytettävissä olevat voi-
4271:  toimivia vaihtoehtoja. Poliisiosasto lähetti         mavarat siten, että yleisen järjestyksen ja turval-
4272:  14.5.1992 lääninhallitusten poliisitarkastajille     lisuuden taso voidaan turvata sekä rikollisuuden
4273:  kirjeen, jossa edellytettiin, että vastaisuudessa    määrä pitää mahdollisimman alhaisena.
4274:  poliisi ottaa säilöön ainoastaan väkivaltaiset ja
4275:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
4276:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4277: 4                                       1992 vp -   KK 307
4278: 
4279: 
4280: 
4281: 
4282:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4283: 
4284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt inrikesministeriets uppfattning har på
4285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      det ökade antalet brott mot straffiagen inverkat
4286: den 15 juni 1992 till vederbörande medlem av        den ekonomiska regressionen, återfallsförbryta-
4287: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   re som är fria, ändringar i lagstiftningen, den
4288: dagsman Paavo Lipponen undertecknade spörs-         ökade benägenheten att anmäla brott samt det
4289: mål nr 307:                                         ökade antalet s.k. östförbrytare som inom hu-
4290:                                                     vudstadsregionen gör sig skyldiga till egendoms-
4291:           Anser Regeringen att pianeroa att         brott. Östbrottsligheten yppar sig tydligast som
4292:        minska antalet tjänster inom polisväsen-     just stölder. På östbrottsligheten inverkar även
4293:        det passar ihop med den växande brotts-      kännedomen om poliseos möjligheter att reda ut
4294:        ligheten speciellt inom huvudstadsregio-     brott.
4295:        nen, och                                        Inrikesministeriet har för planeringsperioden
4296:           vad tänker Regeringen göra för att        1992-1995 som mål uppställt bl.a. att bekäm-
4297:        medborgaroas säkerhet och den allmän-        pandet av sådan brottslighet som ur samhällets
4298:        na ordningen skall kunna tryggas?            synvinkel är betydelsefull skall lyckas, likaså
4299:                                                     bekämpandet av allvarliga brott som riktar sig
4300:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      mot individen och sådana brott som orsakar
4301: anföra följande:                                    allmän osäkerhet. Det viktigaste sättet att för-
4302:    Enligt förhandsuppgifter ökade de brott som      hindra brott är en effektiv undersökning. En
4303: polisen fick kännedom om under de tre första        effektiv undersökning ökar risken att åka fast.
4304: månaderoa Ganuari-mars) 1992 med 9% jäm-            Minskningen av tjänster, vilken beror på den
4305: fört med motsvarande tid 1991. De brott som         ekonomiska situationen, begränsar poliseos möj-
4306: begicks mot straffiagen ökade med 10% under         ligheter att effektivt bekämpa brott. Pianeroa på
4307: samma period. Av brott mot straffiagen har          att minska tjänsteroa är inte överensstämmande
4308: stölderoa, rånen och narkotikabrotten ökat          med ministeriets ovan nämnda mål.
4309: mest.                                                  Utgående från principbeslut som fattades
4310:    Ökningen i antalet brott som uppdagats i         1989 och 1990 har antalet tjänster inom polisen
4311: Helsingfors och Esbo var betydligt större än i      hittills minskats med 226, av vilka de sista 30
4312: övriga delar av landet. Polisen registrerade i      tjänsteroa dras in före utgången av augusti i år.
4313: Helsingfors under årets tre första månader 20 %     Dessa nedskäroingar har nästan helt och hållet
4314: fler brott än under motsvarande tidpunkt 1991.      kunnat genomföras beträffande s.k. icke-polis-
4315: Ökningen beror på det ökade antalet egendoms-       manstjänster.
4316: brott. Antalet bedrägerier har i Helsingfors för-      Polistjänsteroa kommer inte att minskas un-
4317: dubblats och stölderoa har ökat med närmare         der 1993. Före utgången av 1994 skall antalet
4318: 40 %. De brott mot straffiagen som uppdagats i      tjänster minskas med 100 och före utgången av
4319: Esbo har allt som allt ökat under de tre första     1995 med 176. En rätt stor del av dessa minsk-
4320: månaderoa 1992 med nästan 35%. Den största          ningar måste inriktas på polismanstjänster, fas-
4321: ökningen i Esbo har inträffat i fråga om egen-      tän dessa minskningar kan genomföras via den
4322: domsbrotten samt brotten mot liv och hälsa.         s.k. naturliga avgången. Härvid torde man emel-
4323:    I och med att den uppdagade brottsligheten       lertid bli tvungen att dra in tjänster där de blir
4324: ökar, har andelen uppklarade brott av uppdaga-      lediga utan att kunna beakta kravet på omför-
4325: de brott sjunkit. Procenten för uppklarade brott    delning av resurser.
4326: mot straffiagen är under en granskningsperiod          Delegationen för polisärenden inlämnade
4327: på lång sikt (1975-1990) i medeltal på nedgåen-     5.11.1991 sitt betänkande tili inrikesministeriet. I
4328: de mätt enligt brottets art. Nivån för uppklarade   betänkandet föreslås att från polisen skall flyttas
4329: egendomsbrott har tydligt sjunkit sedan 1989, då    över sådana uppgifter som inte kräver polisut-
4330: förundersöknings- och tvångsmedelslagen träd-       bildning eller som kan utföras efter en kort
4331: de i kraft.                                         arbetsorientering eller som annars lämpar sig
4332:                                            1992 vp -    KK 307                                          5
4333: 
4334: hättre att handhas inom något annat system eller        tar hand om våldsamma och störande personer
4335: av någon annan myndighet. 1 hetänkandet an-             samt sådana herusade som kan råka i livsfara
4336: sågs polisens viktigaste uppgift vara att skydda        eller i hälsofara.
4337: rätts- och samhällssystemet samt att upprätthål-           Därtili har vid ministeriet funnits delprojekt
4338: la den allmänna ordningen och säkerheten.               med syfte att gallra polisens uppgifter beträffan-
4339:    Ministeriets       polisavdelning        tillsatte   de fångtransporter, specialundersökningar som
4340: 31.12.1991 ett projekt för gallring av sådana           polisen utför, polisundersökningar som hör tili
4341: uppgifter som inte hör till polisen. Projektet har      försäkringsverksamheten, vakthållning vid am-
4342: delats upp i sammanlagt nio olika delprojekt.           bassadema, övervakningen av tiliståndsförvalt-
4343: Behandlingen av herusade utgör ett eget delpro-         ningen och näringsövervakningen samt hitte-
4344: jekt. Syftet med lagen om hehandlingen av heru-         gods. Vid ministeriet vidtas nödvändiga åtgärder
4345: sade, dvs. att en herusad först i sista hand tas om     sedan varje delprojekt har blivit klart.
4346: hand av polisen har inte uppnåtts. Inrikesminis-           Vid inrikesministeriet håller som bäst på att
4347: tem och social- och hälsovårdsministem skicka-          utvecklas en ny modell för omfördelningen av
4348: de 13.5.1992 ut ett gemensamt brev till den             polisens resurser. Modellen försöker bättre än
4349: förvaltning som lyder under dem, i vilket förut-        tidigare beakta regionala specialförhållanden,
4350: sätts att lokala arbetsgrupper på nytt skall tilisät-   för att fördelningen av resursema fås så ända-
4351: tas med uppgift att minska omhändertagandena            målsenlig som möjligt. Målet är att styra de tili
4352: samt att fungerande altemativ skall utvecklas för       buds stående resursema så, att den allmänna
4353: dem. Polisavdelningen skickade 14.5.1992 ett            ordningen och säkerheten kan tryggas och att
4354: brev tili polisinspektörema vid länsstyrelsema, i       brottsligheten hålls så låg som möjligt.
4355: vilket förutsattes att polisen i framtiden endast
4356:      Helsingfors den 16 juli 1992
4357: 
4358:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4359:                                               1992 vp
4360: 
4361: Kirjallinen kysymys 308
4362: 
4363: 
4364: 
4365: 
4366:                                   Vuoristo ym.: Työttömyyden hoidon kokonaiskustannuksista
4367: 
4368: 
4369: 
4370:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4371: 
4372:    Penäsimme kirjallisessa kysymyksessämme          tuksen mielestä meidän "osoittavan vihjailevaa
4373: n:o 180 hallituksen laskelmia ennätyksellisen       populismia vakavassa asiassa", emmekä osal-
4374: työttömyyden yhteiskunnalle aiheuttamista ko-       tamme esitä "yhtään rakentavaa tai käyttökel-
4375: konaiskustannuksista. Emme todellakaan usko,        poista vaihtoehtoa työttömyyden määrän todel-
4376: että "pelkän työttömyyskorvauksen varassa elä-      liseksi pienentämiseksi".
4377: minen on valtion kannalta halvempaa kuin ih-            Niin taikka näin, vastausta mielestämme va-
4378: misten työllistäminen", kuten valtiovarainminis-    kavaan työttömyyden hoidon kustannusten pe-
4379: teri sanoi.                                         ruskysymykseen emme kuitenkaan 2.6.1992 saa-
4380:    Emme usko, ennen kuin näemme numerot.            neet, joten olemme pakotetut uusimaan kysy-
4381:    Päinvastoin pelkäämme, että pysyväisluontei-     myksemme.
4382: sesti kohtuuttomaksi kohonnut työttömyys ras-           Eli, edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4383: saa yhteiskunnan henkisiä ja taloudellisia voima-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4384: varoja niin, että kansakunnan työn tekemiseen ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4385: yrittämiseen pohjaava terve elämä murenee ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan, näin muotoil-
4386: kansakunnan selkäranka katkeaa.                     lun kysymyksen:
4387:    "Työttömyys on tulossa niin kalliiksi, että on
4388: edullisempaa torjua se", päättää puolestaan tut-               Kuinka korkeaksi ja kalliiksi passiivi-
4389: kija Kari Hietala oman selvityksensä tästä koko             sen työttömyyden hoidon kokonaiskus-
4390: yhteiskuntaa jäytävästä kysymyksestä. Hietala               tannusten on Hallituksen käsityksen
4391: väittää, että nykyisen kaltaisessa, lamavaiheen             mukaan maassamme noustava, ennen
4392: työttömyydessä työttömyyden hinta nousee ra-                kuin ihmisten aktiivinen, suora työllistä-
4393: justi.                                                      minen on yhteiskunnalle kokonaistalou-
4394:    Vastatessaan (2.6.1992) edellä viitattuun ky-            dellisesti halvempaa?
4395: symykseemme valtiovarainministeri sanoo halli-
4396: 
4397:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
4398: 
4399:                     Raimo Vuoristo                           Heikki Rinne
4400: 
4401: 
4402: 
4403: 
4404: 220051L
4405: 2                                          1992 vp -    KK 308
4406: 
4407: 
4408: 
4409: 
4410:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4411: 
4412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tavalla tai toisella vajavainen. Onkin todettava,
4413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           että em. raportin johtopäätökset ovat yhä pai-
4414: olette 15 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          kallaan. Suomen nykyistä tilannetta ajatellen
4415: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        niillä on jopa aiempaa suurempi merkitys. Laa-
4416: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         jan työttömyyden aikana työttömyyden talou-
4417: Vuoriston ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       delliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat suhteelli-
4418: myksestä n:o 308:                                       sesti suuremmat kuin vähäisen työttömyyden
4419:                                                         vallitessa (kuten raportin valmistuessa v. 1985),
4420:            Kuinka korkeaksi ja kalliiksi passiivi-      talouspoliittiset edellytykset tehokkaisiin toimiin
4421:         sen työttömyyden hoidon kokonaiskus-            ovat pienemmät ja toimien tarve suurempi. Kun
4422:         tannusten on Hallituksen käsityksen             laman aikana talouden rakenteelliset heikkoudet
4423:         mukaan maassamme noustava, ennen                ovat korostuneet, talouspolitiikassa on koko-
4424:         kuin ihmisten aktiivinen, suora työllistä-      naisotteen tarve korostunut. Tärkeintä on saada
4425:         minen on yhteiskunnalle kokonaistalou-          talouselämä toimimaan tehokkaammin, laajen-
4426:         dellisesti halvempaa?                           tamaan tuotantoaan ja siten lisäämään työpaik-
4427:                                                         koja. Tärkeintä on siis pysyvien työpaikkojen
4428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            syntyminen Suomen kansantalouden yksityiseen
4429: vasti seuraavaa:                                        sektoriin.
4430:                                                            Kysyjät eivät ole puuttuneet rahoituksen on-
4431:    Kysymyksen tekijöiden mielestä työttömyy-            gelmaan. He lähtevät siitä, että työpalkat ja
4432: den kustannuksia voidaan laskea hyvinkin yksi-          muut työllistämisestä aiheutuvat lisäkustannuk-
4433: selitteisesti. Asia ei ole niin yksinkertainen. Viit-   set katetaan lainarahoituksella. Vaikeus ei ole
4434: taan laajaan ja perusteelliseen Pohjoismaita kos-       ensi sijassa valtiontaloudellinen: kustannukset
4435: kevaan raporttiin "Työttömyyden kustannukset            siirretään veronmaksajille jossain myöhemmässä
4436: Pohjolassa" (NU 1985:2), jossa mm. pohditaan            vaiheessa. Vakavampi ongelma on valtion lai-
4437: työttömyyden kustannusten mittaamisen ongel-            nanoton lisäämisen vaikutus rahoitusmarkki-
4438: mia. Yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä tode-            noilla. Paineet korkotason nousuun lisääntyvät
4439: taan, että "ei ole syytä yksiviivaisesti yhdistää       ja yrittäjien lainanottomahdollisuudet kaventu-
4440: työttömyysturvan menoja ja aktiivisen työvoi-           vat. Tällaiset seuraukset vaikeuttaisivat tuntu-
4441: mapolitiikan menoja. ... päiväraha yms. menot           vasti pysyvien työpaikkojen syntymistä, jopa
4442: eivät ole 'ilmainen' resurssi, jolle mikä tahansa       olemassa olevien työpaikkojen säilymistä.
4443: vaihtoehtoinen käyttö on parempi. Päinvastoin,             Yhteiskuntamme ei voi tyytyä vain turvaa-
4444: työvoimapolitiikan kehittämisen tulee tapahtua          maan toimeentuloa työttömiksi jääneille ja jäädä
4445: pitkällä aikavälillä punniten niitä toimenpiteitä,      odottamaan taloudellisten olojen paranemista.
4446: jotka takaavat tuotannon ja työllisyyden vakaan         Hallitus ei ole noudattanut tällaista toimintalin-
4447: kehityksen sekä vähentävät kokonaistaloudelli-          jaa eikä aio niin tehdä. Hallitus harjoittaa sellais-
4448: sia tasapainottomuuksia" (s. 272).                      ta talouspolitiikkaa, joka vahvistaa kansanta-
4449:    Työttömyyden kustannuksia voidaan arvioi-            louden perustaa sekä tuottaa kestäviä tuloksia.
4450: da monelta eri kannalta, jotka eivät kuitenkaan         Nykyisessä maailmassa tulosten saavuttaminen
4451: ole yhteismitallisia. Kysyjien vaatimia "numeroi-       edellyttää luottamusta koko yhteiskunnan ky-
4452: ta" ei siten voi esittää; jokainen numeroesitys on      kyyn selviytyä vaikeuksista.
4453: 
4454:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
4455: 
4456:                                                                               Ministeri Hannele Pokka
4457:                                          1992 vp -   KK 308                                           3
4458: 
4459: 
4460: 
4461: 
4462:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4463: 
4464:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         plats att konstatera att slutsatserna i rapporten
4465: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       fortfarande är aktuella. Med tanke på den nuva-
4466: den 15 juni 1992 till vederbörande medlem av         rande situationen i Finland är de t.o.m. av större
4467: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    betydelse än tidigare. 1 tider av hög arbetslöshet
4468: dagsman Vuoristo m.fl. undertecknade spörsmål        är de ekonomiska och sociala verkningarna av
4469: nr 308:                                              arbetslösheten jämförelsevis allvarligare än i ti-
4470:                                                      der av låg arbetslöshet (som då rapporten skrevs
4471:           Hur höga och dyra måste helhetskost-       1985). De ekonomiskpolitiska förutsättningarna
4472:        naderna för skötseln av den passiva ar-       för effektiva åtgärder är mindre och behovet av
4473:        betslösheten enligt Regeringen bli i vårt     åtgärder större. När de strukturella svagheterna
4474:        land innan en aktiv och direkt sysselsätt-    i ekonomin kommit fram under tider av lågkon-
4475:        ning av människorna är en totalekono-         junktur, har behovet av en helhetsbild inom den
4476:        miskt sett billigare lösning för samhället?   ekonomiska politiken betonats. Det viktigaste är
4477:                                                      att effektivera näringslivet, utvidga produktio-
4478:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nen och på så sätt öka antalet arbetsplatser. Det
4479: anföra följande:                                     mest väsentliga är alltså att skapa permanenta
4480:                                                      arbetsplatser inom den privata sektorn av sam-
4481:    Enligt frågeställarna går det mycket lätt att     hällsekonomin i Finland.
4482: räkna ut kostnaderna för arbetslösheten. Men            Frågeställarna har inte tagit upp finansie-
4483: saken är inte så enkel. Jag hänvisar till den        ringsproblemet. De utgår från att löner och
4484: omfattande och grundliga rapport om Norden,          övriga tilläggskostnader som föranleds av syssel-
4485: "Arbejdsleshedens omkostninger i Norden"             sättningen täcks genom lånefinansiering. Svå-
4486: (NU 1985:2), som tar upp problemen med att           righeten är inte statsekonomisk i första hand,
4487: mäta kostnaderna i fråga om arbetslöshet. En         eftersom kostnaderna överförs till skattebetalar-
4488: central slutsats i rapporten är konstaterandet att   na i ett senare skede. Ett allvarligare problem är
4489: man inte på ett entydigt sätt kan sammankoppla       det som blir följden av att statens upplåning ökas
4490: utgifterna för utkomstskydd för arbetslösa och       på finansmarknaden. Pressen på en höjning av
4491: utgifterna för en aktiv arbetskraftspolitik. Dag-    räntenivån ökar och företagarnas upplånings-
4492: penningar och andra liknande utgifter bör inte       möjligheter begränsas. Sådana verkningar för-
4493: uppfattas som "gratis" resurser ijämförelse med      svårar märkbart uppkomsten av permanenta
4494: vilka vilket annat alternativt användningssätt       arbetsplatser och t.o.m. bevarandet av redan
4495: som helst är en fördelaktigare lösning. Utform-      befintliga arbetsplatser.
4496: ningen av arbetskraftspolitiken bör i stället ske       1 vårt samhälle kan man inte nöja sig med att
4497: genom att man beaktar långsiktiga åtgärder som       enbart trygga uppehället för dem som blivit
4498: kan säkra en stabil utveckling av produktionen       arbetslösa och sedan vänta pä att den ekonomis-
4499: och sysselsättningen samt minska de totalekono-      ka situationen skall bli bättre. Regeringen har
4500: miska jämviktsproblemen.                             tidigare inte iakttagit någon sådan verksamhets-
4501:    De kostnader som föranleds av arbetslöshet        linje och ämnar heller inte i fortsättningen göra
4502: kan uppskattas på många olika sätt vilka dock        så. Regeringen bedriver en ekonomisk politik
4503: inte är mätbara sinsemellan. Till följd av detta     som stärker statsekonomins grund och produce-
4504: kan de "siffror" som frågeställarna kräver inte      rar bestående resultat. För att i dag åstadkomma
4505: uppvisas, eftersom varje sifferframställning är      resultat i vår värld förutsätts en tillit tili hela
4506: bristfållig på ett eller annat sätt. Det är på sin   samhällets förmåga att klara av svårigheter.
4507: 
4508:      Helsingfors den 15 juli 1992
4509: 
4510:                                                                            Minister Hannele Pokka
4511:                                              1992 vp
4512: 
4513: Kirjallinen kysymys 309
4514: 
4515: 
4516: 
4517: 
4518:                                  Rask ym.: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoi-
4519:                                     don tuesta
4520: 
4521: 
4522:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4523: 
4524:    Kotona hoivatyötä tekevien henkilöiden ase-     toshoidon kustannukset ovat 200 000--300 000
4525: ma on hyvin heikko ja siinä on monia epäkohtia.    mk/v.
4526: Pitkäaikaissairasta kotona hoitava ihminen te-        Kotona suoritettavan hoitotyön asema tulisi-
4527: kee arvokasta, yhteiskunnalle edullista työtä.     kin selkiinnyttää antamalla siitä yhdenmukaiset
4528: Työstään hän ei saa palkkaa tai edes yhteiskun-    ohjeet ja määräykset sekä voimavarat.
4529: nallista arvostusta. Myöskään eläkettä tai sai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4530: rausturvaa ei ole. Kuitenkin mahdollisesta kun-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4531: nan maksamasta hoitotulosta maksetaan veroa.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4532:    Vaikein tilanne, joka kiireellisimmin on kor-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4533: jauksen tarpeessa, on niiden kohdalla, jotka
4534: joutuvat luopumaan palkkatyöstään voidakseen                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4535: hoitaa pitkäaikaisesti sairastuneen lapsensa tai          siin vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
4536: omaisensa kotona.                                         kaissairaiden kotihoidon tuen saattami-
4537:    Kuntien maksamat kotihoidon tuet ovat har-             seksi lakisääteiseksi, ja
4538: kinnanvaraisia, tuen myöntämisperusteet ja                   aikooko Hallitus ottaa kotona omais-
4539: maksatuskäytännöt kirjavia. TiuK:assa talousti-           taan hoitavien työpanoksen normaalin
4540: lanteessa kunnissa luovutaan ensimmäisenä juu-            palkkatyön piiriin niin, että hoitaja saa
4541: ri harkinnanvaraisista korvauksista. Laitoshoi-           työstään hänelle kuuluvat palkka-, eläke-
4542: to tulee avohoitoon verrattuna huomattavan                ja sairausturvaetuudet?
4543: kalliiksi. Esimerkiksi Keminmaan kunnassa lai-
4544: 
4545:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
4546: 
4547:           Maija Rask                   Asko Apukka                   Esko-Juhani Tennilä
4548:           Maria Kaisa Aula             Lasse Näsi                    Arja Ojala
4549: 
4550: 
4551: 
4552: 
4553: 220051L
4554: 2                                         1992 vp -    KK 309
4555: 
4556: 
4557: 
4558: 
4559:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4560: 
4561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työsopimussuhteena kuntaan tai ehdotuksiin si-
4562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sältyvän sosiaalihuoltolain muutoksen määrittä-
4563: olette 15 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         mänä toimeksiantosuhteena kuntaan. Toimeksi-
4564: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       antosuhde turvaisi hoitajalle perhehoitajalain
4565: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mallin mukaisen eläketurvan sekä hoitotilantees-
4566: Raskin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         ta riippuen hoitovapaata.
4567: myksestä n:o 309:                                         Lyhyen aikavälin ehdotuksina työryhmä eh-
4568:                                                        dottaa myös mm.
4569:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            - kotihoidon tukea koskevien säännösten
4570:        siin vanhusten, vammaisten ja pitkäai-          sisällyttämistä sosiaalihuoltolakiin ja käsitteen
4571:        kaissairaiden kotihoidon tuen saattami-         muuttamista omaishoidon tueksi
4572:        seksi lakisääteiseksi, ja                          - kotihoidon tuen käsitteen laajentamista
4573:           aikooko Hallitus ottaa kotona omais-         siten, että rahallisen tuen ohella tai sen sijasta
4574:        taan haitavien työpanoksen normaalin            olisi mahdollista saada erilaisia palveluja.
4575:        palkkatyön piiriin niin, että hoitaja saa          Työryhmän ehdotuksiin perustuen hallitus on
4576:        työstään hänelle kuuluvat palkka-, eläke-       valtion vuoden 1993 talousarviota koskevassa
4577:        ja sairausturvaetuudet?                         budjettiriihessä sisällyttänyt 10 mmk:n määrära-
4578:                                                        han lisäyksen vuoden 1993 talousarvioesityksen
4579:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            momentille 33.32.30, Valtionosuus kunnille sosi-
4580: taen seuraavaa:                                        aali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin.
4581:                                                        Ehdotuksen mukaan hallitus antaa eduskunnalle
4582:    Vanhusten ja vammaisten omaiset suorittavat         talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sosiaali-
4583: erittäin arvokasta työtä auttaessaan ja hoitaes-       huoltolain muuttamiseksi siten, että lakiin lisä-
4584: saan kotioloissa toisen henkilön avun tarpeessa        tään 1.7.1993lukien omaishoitoa koskevat sään-
4585: olevia vanhuksia, vammaisia tai pitkäaikaissai-        nökset, jotka koskevat omaishoitajan oikeudel-
4586: raita. Rahallista tukea tästä työstä he voivat         lista asemaa, mahdollisuutta vapaaseen sekä
4587: saada toisaalta eläkejärjestelmän kautta (eläk-        eräitä sosiaaliturvaetuuksia. Sosiaaliturvaetuu-
4588: keensaajan hoitotuki) ja toisaalta kunnan mak-         det tulevat koskemaan lähinnä eläketurvaa niille
4589: samana ns. vanhuksen, vammaisen ja pitkäai-            18 000 hoitajalle, jotka eivät jo ole eläkkeellä.
4590: kaissairaan kotihoidon tukena.                             Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-
4591:    Vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan          teen muuttaminen laitospainotteisesta avohuol-
4592: kotihoidontukijärjestelmän kehittämistä varten         topainotteiseksi ja siihen liittyvä palvelujen por-
4593: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.1.1992 työ-   rastaminen on ollut pitkään sosiaali- ja tervey-
4594: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tämän            denhuollon tavoitteena ja on sitä edelleen. Pelk-
4595: tukijärjestelmän toimivuutta sekä hoitajana toi-       kä laitoshoidon purkaminen ei kuitenkaan ole
4596: mivien henkilöiden oikeudelliseen asemaan ja           mahdollista, ellei myös kotona hoivatyötä teke-
4597: sosiaaliturvaan liittyviä ongelmia. Työryhmän          vien hoitajien asemaa paranneta. Omaishoitajien
4598: muistio valmistui 1.4.1992.                            aseman parantaminen onkin yksi harvoista sosi-
4599:    Työryhmän ehdotukset jakautuvat lyhyen ja           aali- ja terveydenhuollon vuoden 1993 budjettiin
4600: pitkän aikavälin ehdotuksiin. Ehdotuksilla on          sisältyvistä uusista asioista, joita hallitus tulee
4601: pyritty luomaan kunnille vaihtoehtoisia, omais-        esittämään.
4602: ten ja läheisten kotona tapahtuvaa hoitotyötä             Tämä esitys ei kuitenkaan vielä ratkaise
4603: tukevia toimintamalleja. Kunnille on jätetty pää-      omaishoidon ja kotona hoitotyötä tekevien hoi-
4604: tösvalta kuhunkin tilanteeseen parhaiten sovel-        tajien kaikkia ongelmia. Kotihoidon tukea kos-
4605: tuvasta ratkaisusta. Tilanteen mukaan hoitajan         kevassa työryhmän muistiossa onkin pitkän ai-
4606: oikeudellinen asema olisi mahdollista järjestää        kavälin tavoitteena esitetty omaishoitoa koske-
4607:                                        1992 vp -   KK 309                                          3
4608: 
4609: vaa lainsäädäntöä, jossa jätjestelmää yksinker-    ta sosiaali- ja terveysministeriö tulee päättämään
4610: taistettaisiin myös työoikeudellisesta näkökul-    työryhmän ehdotuksia koskevan lausuntokier-
4611: masta. Näiden jatkotoimenpiteiden valmistelus-     roksen jälkeen.
4612:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
4613: 
4614:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
4615: 4                                        1992 vp -   KK 309
4616: 
4617: 
4618: 
4619: 
4620:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4621: 
4622:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ga ställning kunna ordnas såsom ett arbetsav-
4623: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       talsförhållande gentemot kommunen eller såsom
4624: den 15 juni 1992 till vederbörande medlem av         ett uppdragsförhållande gentemot kommunen,
4625: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    vilket definieras i den ändring av socialvårdsla-
4626: dagsman Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr         gen som ingår i förslagen. Ett uppdragsförhål-
4627: 309:                                                 lande tryggar för vårdaren ett pensionsskydd
4628:                                                      enligt modellen i familjevårdarlagen samt vårdle-
4629:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för        dighet beroende på vårdsituationen.
4630:        att stödet för vård av åldringar, handi-         Såsom förslag på kort sikt föreslår arbets-
4631:        kappade och långtidssjuka i hemmet blir       gruppen också bl.a. att
4632:        lagstadgat, och                                  - stadgandena om stöd för vård i hemmet
4633:           ämnar Regeringen se till att sådana        intas i socialvårdslagen och begreppet ändras till
4634:        personers arbetsinsats, vilka hemma skö-      stöd för närståendevård,
4635:        ter sina anhöriga, räknas som normalt            - begreppet stöd för vård i hemmet utvidgas
4636:        avlönat arbete sålunda, att vårdaren för      sålunda, att det vid sidan av det fmansiella stödet
4637:        sitt arbete får de löne-, pensions- och       eller i stället för detta är möjligt att erhålla olika
4638:        sjukförmåner som tillkommer honom?            tjänster.
4639:                                                         Regeringen tog utgående från arbetsgruppens
4640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förslag i samband med budgetmanglingen be-
4641: anföra följande:                                     träffande statsbudgeten för 1993 in ett tilläggs-
4642:                                                      anslag på 10 milj. mk i budgetpropositionen för
4643:     Anhöriga till åldringar och handikappade         1993 under moment 33.32.30, Statsandel till
4644: utför ett synnerligen värdefullt arbete då de        kommunema för social- och hälsovårdens drifts-
4645: hemma hjälper och vårdar sådana åldringar,           kostnader. Enligt förslaget skall regeringen till
4646: handikappade eller långtidssjuka som är i behov      riksdagen avlåta en proposition som har sam-
4647: av en annan persons hjälp. Finansiellt stöd för      band med budgetpropositionen och som gäller
4648: detta arbete kan de få å ena sidan via pensions-     en ändring av socialvårdslagen sålunda, att i
4649: systemet (vårdbidrag för pensionstagare) och å       lagen fr.o.m. 1.7.1993 intas stadganden om när-
4650: andra sidan såsom s.k. stöd för vård av åldring,     ståendevård vilka gäller närståendevårdarens
4651: handikappad och långtidssjuk i hemmet som            rättsliga ställning, möjlighet till ledighet samt
4652: betalas av kommunen.                                 vissa socialskyddsförmåner. Socialskyddsformå-
4653:     För att utveckla systemet för stöd för vård av   nema kommer främst att gälla pensionsskyddet
4654: åldring, handikappad och långtidssjuk i hemmet       för de 18 000 vårdare som ännu inte är pensione-
4655: tillsatte social- och hälsovårdsministeriet          rade.
4656: 21.1.1992 en arbetsgrupp, som hade som uppgift          Den ändrade servicestrukturen inom social-
4657: att utreda hur detta stödsystem fungerar samt        och hälsovården från anstaltsbetonad till öppen-
4658: problem som hör ihop med den rättsliga               vårdsbetonad service och den därtill hörande
4659: ställningen och socialskyddet för personer som       differentieringen av tjänstema har redan länge
4660: fungerar som vårdare. Arbetsgruppens prome-          varit ett mål för social- och hälsovården och är
4661: moria blev fårdig 1.4.1992.                          det fortfarande. Det är emellertid inte möjligt att
4662:     Arbetsgruppens förslag har indelats i förslag    avstå från anstaltsvården om inte de vårdares
4663: på kort och lång sikt. Med hjälp av förslagen har    ställning forbättras, vilka vårdar någon i hem-
4664: man försökt skapa sådana altemativa verksam-         met. Förbättrandet av närståendevårdamas
4665: hetsmodeller för kommunema som stöder vård           ställning är därför en av de få nya frågor inom
4666: av anhöriga och närstående i hemmet. För kom-        social- och hälsovården som ingår i budgeten för
4667: munema kvarstår rätten att fatta sådana beslut       1993 och som regeringen kommer att föreslå.
4668: som bäst lämpar sig för ifrågavarande situation.        Detta förslag löser emellertid ännu inte alla
4669: Beroende på situationen skulle vårdarens rättsli-    problem som hör ihop med närståendevården
4670:                                        1992 vp -   KK 309                                          5
4671: 
4672: och vårdare som vårdar någon i hemmet. 1           rättslig synvinkel. Social- och hälsovårdsministe-
4673: arbetsgruppens promemoria som gäller stödet        riet kommer att fatta beslut om beredningen av
4674: för vård i hemmet har såsom ett mål på lång sikt   dessa fortsatta åtgärder sedan arbetsgruppens
4675: föreslagits lagstiftning om närståendevården,      förslag har varit ute på remiss.
4676: och systemet skulle förenklas även ur arbets-
4677:      Helsingfors den 16 juli 1992
4678:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
4679: 1
4680: 1
4681:  1
4682:   1
4683:   1
4684:    1
4685:     1
4686:     1
4687:      1
4688:      1
4689:       1
4690:        1
4691:        1
4692:         1
4693:          1
4694:          1
4695:           1
4696:           1
4697:            1
4698:             1
4699:             1
4700:              1
4701:               1
4702:               1
4703:                                                 1992 vp
4704: 
4705: Kirjallinen kysymys 310
4706: 
4707: 
4708: 
4709: 
4710:                                    S-L. Anttila ym.: Mustialan maatalousoppilaitoksen kehittämisen
4711:                                        turvaamisesta
4712: 
4713: 
4714:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4715: 
4716:    Opetushallitus on tehnyt Mustialan maata-          tajan palkkaamiseen oppilaitoksella ei ole min-
4717: lousoppilaitoksen määrärahoihin vuodelle 1992         käänlaisia mahdollisuuksia nykyisessä taloudel-
4718: sellaiset leikkaukset, jotka asettavat koulun ke-     lisessa tilanteessa. Aikamoista epäjohdonmukai-
4719: hittämisen ja ammattikorkeakoulun aloittami-          suutta kuvastaa se, että opetushallitus antoi vielä
4720: sen uhanalaisiksi. Pahin tilanne leikkausten jäl-     ennen vuodenvaihdetta luvan täyttää vakinaises-
4721: keen on palkkauksessa, jonka osalta vajaus on         ti yksi siivoojan toimi, mikä olisi varmasti jätetty
4722: yli 400 000 markkaa viime vuoteen verrattuna.         tässä tilanteessa tekemättä, jos olisi tiedetty edes-
4723: Näin suuren summan säästäminen muista me-             sä olevat säästöt. Samaan aikaan on todella
4724: noista ei ole mahdollista seuraavista syistä: myös    työnantajalta epäreilua henkilöstöpolitiikkaa ir-
4725: muilta momenteilta on tehty vastaavansuuruisia        tisanoa kyseinen henkilö, joka on juuri jäänyt
4726: leikkauksia, kuten muun muassa oppilaanhuol-          pois edellisestä työpaikastaan ottaakseen vas-
4727: tomomentilta 164 884 markkaa ja muista kulu-          taan pysyvän toimen Mustialan maatalousoppi-
4728: tusmenoista 278 201 markkaa leikkausten olles-        laitokselta. Tilanne on äärettömän hankala siitä-
4729: sa kaiken kaikkiaan 733 794 markkaa, mikä             kin syystä, että nimenomaan mahdolliset irtisa-
4730: 7 990 000 markan budjetista on noin 10%.              nomiset kohdistuisivat ensimmäiseksi juuri sii-
4731:     Mustialan maatalousoppilaitos ei ole elänyt       voojiin.
4732: tuhlailevasti, minkä osoittaa muun muassa sel-            Samaan aikaan meillä on kasvavaa tarvetta
4733: västi vastaavan alan oppilaitosten keskiarvon         maatalousalan aikuiskoulutuksen järjestämiseen
4734: alapuolella oleva oppilaspaikan hinta. Oppilai-       ottaen erityisesti huomioon edessä olevat Euroo-
4735: tos ei ole koskaan maksanut opiskelijoille kor-       pan yhdentymistä koskevat maatalouden suuret
4736: vauksia koulumatkoista, joten tätäkään meno-          haasteet. Jokioisten maatalousoppilaitoksesta
4737: jen leikkausmahdollisuutta ei ole oppilaitoksen       on ajateltu pääasiassa aikuiskoulutukseen kes-
4738:  käytettävissä. Samoin harjoittelutilatarkastuksia    kittyvää yksikköä sikäli kuin se liitetään Mustia-
4739:  tehdään vain poikkeustapauksissa eli silloin, kun    lan maatalousoppilaitokseen, kuten Hämeen
4740: ilmeistä tarvetta tarkastukseen on. Edelleen          lääninhallituskin on opetusministeriölle asiassa
4741:  Mustialan maatalousoppilaitoksen opetusryh-          esittänyt antaessaan lausunnon Jokioisten maa-
4742:  mäkoot ovat maatalousalan oppilaitoksista suu-       talousoppilaitoksen tulevaisuudesta. Aikuiskou-
4743:  rimmat. Luokkia ei ole jaettu pienryhmiin siinä      lutusosaston johtajan paikkaaminen edellyttää
4744:  laajuudessa kuin tuntikehysjärjestelmä olisi         kuitenkin ylimääräistä palkkamäärärahaa, jota
4745:  mahdollistanut. Lisäksi osan ryhmätyötunneista       Mustialan maatalousoppilaitoksen nykyisistä
4746:  pitävät koulutilan työnjohtajat ja karjanhoitajat,   määrärahoista emme todella kykene löytämään.
4747: joille ei tästä makseta erillistä tuntikorvausta.         Opetushallituksen Mustialan maatalousoppi-
4748:  Mustialan maatalousoppilaitoksen tuntikehyk-         laitoksen määrärahoihin tekemät leikkaukset
4749:  sen käyttöaste on ollut alle 80% eli sama kuin       ovat tässä tilanteessa kohtuuttomia ottaen erityi-
4750:  ennen tuntikehysjärjestelmään siirtymistä. Jos       sesti huomioon sen, että oppilaitoksen oppilas-
4751:  tästä säästetään, se merkitsee ryhmäkokojen          paikan hinta on vastaavan alan oppilaitosten
4752:  kasvattamista nykyisestään, vaikka ryhmäkoko         keskiarvon alapuolella. Jo säästäväisesti toimi-
4753:  on jo nyt suuri.                                     neita oppilaitoksia ei pitäisi ensimmäiseksi mää-
4754:     Mustialan     maatalousoppilaitokselle      on    rärahaleikkauksilla rangaista. Tehdyt määrära-
4755:  myönnetty aikuiskoulutusosaston johtajan vir-        haleikkaukset tulevat myös vaikeuttamaan
4756:  ka, jota vastaan oppilaitoksesta on lakkautettu      suunnitteilla olevan ammattikorkeakoulun to-
4757:  yksi lehtorin virka. Aikuiskoulutusosaston joh-      teuttamista. Ammattikorkeakoulu vaatii vähin-
4758: 
4759: 220051L
4760: 2                                        1992 vp -   .KK 310
4761: 
4762: tään 150 000 markan vuosittaiset määrärahat,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4763: jotta se voidaan Mustialan maatalousoppilaitok-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4764: sen toiminnassa toteuttaa.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4765:    Opetusministeriön päättäessä lakkautettavis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4766: ta maatalousoppilaitoksista tulisi Jokioisten
4767: maatalousoppilaitoksen kohdalla tehdä päätös                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4768: oppilaitoksen siirtämisestä Mustialan maata-                ryhtyä turvatakseen Mustialan maata-
4769: lousoppilaitoksen alaisuuteen. Tämä olisi erityi-           lousoppilaitokselle sen tarvitsemat vält-
4770: sen tärkeää siitä syystä, että nimenomaan Mus-              tämättömät 400 000 markan määrärahat
4771: tialan maatalousoppilaitos on suunnitellut otta-            palkkausmenomomentille ottaen huomi-
4772: vansa Jokioisten maatalousoppilaitoksen pää-                oon, että opetushallitus omalla luvanaan
4773: asiassa aikuiskoulutukseen keskittyvään toimin-             valtuutti täyttämään vuoden 1991lopul-
4774: taan. Tilanteessa, jossa maatalouden toimin-                la yhden siivoojan toimen,
4775: taympäristö mahdollisen EY-jäsenyyden seu-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4776: rauksena muuttuu totaalisesti, olisi jo nyt yhdes-          ryhtyä ottaakseen huomioon oppilaitos-
4777: toista hetki aloittaa viljelijäväestön kouluttami-          ten säästöjä tehdessään oppilaspaikan
4778: nen uusiin haasteisiin ja tällöin nimenomaan                hinnan, eli säästöt tulisi kohdistaa ensiksi
4779: aikuiskoulutusyksikkö on välttämätön. Jokiois-              tuhlaileviin oppilaitoksiin,
4780: ten maatalousoppilaitoksella on tähän tarkoi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4781: tukseen soveltuvat uudehkot, ajanmukaiset tilat.            ryhtyä Jokioisten maatalousoppilaitok-
4782: Siksi opetusministeriön tulee Jokioisten maata-             sen liittämiseksi Mustialan maatalousop-
4783: lousoppilaitoksen kohdalla tehdä päätös maata-              pilaitokseen Hämeen lääninhallituksen
4784: lousoppilaitoksen siirtämisestä Mustialan alai-             esityksen mukaisesti ottaen huomioon
4785: suuteen, eikä lakkauttaa sitä, kuten valtioneu-             maatalousalan aikuiskoulutustarpeet, ja
4786: voston ensimmäinen periaatepäätös edellyttää.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4787: Hämeen lääninhallituskin on omassa lausunnos-               ryhtyä valmistellun ammattikorkeakou-
4788: saan esittänyt liittämistä Mustialaan, koska sille          lukokeilun toteuttamiseksi tarvittavien
4789: on olemassa vahvat toiminnalliset perusteet juuri           määrärahojen saamiseksi vuoden 1993
4790: aikuiskoulutusyksikkönä.                                    valtion talousarvioon?
4791: 
4792:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
4793: 
4794:                      Sirkka-Liisa Anttila                      Maija-Liisa Lindqvist
4795:                                           1992 vp -   KK 310                                          3
4796: 
4797: 
4798: 
4799: 
4800:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4801: 
4802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joka on useita tuhansia suurempi kuin vuoden
4803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1992 talousarvion määrärahoja mitoitettaessa
4804: olette 15 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        arvioitiin.
4805: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Opetushallitus jakoi käytettävissä olevat vuo-
4806: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          den 1992 palkkausmäärärahat oppilaitoksille
4807: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjal-       pitäen perusteena oppilaitosten vuoden 1991
4808: lisen kysymyksen n:o 310:                             palkkausmäärärahojen käyttöä, josta vähennet-
4809:                                                       tiin keskimäärin viisi prosenttia. Mustialan maa-
4810:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        talousoppilaitoksen palkkausmomentin vuoden
4811:        ryhtyä turvatakseen Mustialan maata-           1991 tilinpäätös oli 6 144 546 markkaa, jonka
4812:        lousoppilaitokselle sen tarvitsemat vält-      perusteella opetushallitus myönsi oppilaitokselle
4813:        tämättömät 400 000 markan määrärahat           5 800 000 markkaa eli noin 95 prosenttia vuoden
4814:        palkkausmenomomentille ottaen huomi-           1991 palkkausmäärärahojen käytöstä.
4815:        oon, että opetushallitus omalla luvallaan          Valtioneuvoston 14.5.1992 eräistä opetustoi-
4816:        valtuutti täyttämään vuoden 1991 lopul-        men säästötoimenpiteistä tekemän periaatepää-
4817:        la yhden siivoojan toimen,                     töksen mukaan valtion ammatillisten oppilaitos-
4818:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ten toimintamenomäärärahat vuonna 1993 mi-
4819:        ryhtyä ottaakseen huomioon oppilaitos-         toitetaan siten, että saavutetaan vähintään seit-
4820:        ten säästöjä tehdessään oppilaspaikan          semän prosentin säästö vuoden 1992 valtion
4821:        hinnan, eli säästöt tulisi kohdistaa ensiksi   talousarviossa osoitettuihin määrärahoihin ver-
4822:        tuhlaileviin oppilaitoksiin,                   rattuna. Opetushallituksen tarkoituksena on
4823:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuoden 1993 määrärahoja jaettaessa entistä
4824:        ryhtyä Jokioisten maatalousoppilaitok-         enemmän ottaa huomioon oppilaitosten toimin-
4825:        sen liittämiseksi Mustialan maatalousop-       nan tehokkuus ja taloudellisuus. Alustavissa
4826:        pilaitokseen Hämeen lääninhallituksen          suunnitelmissa muun muassa Mustialan maata-
4827:        esityksen mukaisesti ottaen huomioon           lousoppilaitoksen vähennysprosentti tulisi ole-
4828:        maatalousalan aikuiskoulutustarpeet, ja        maan enintään kaksi.
4829:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkos-
4830:        ryhtyä valmistellun ammattikorkeakou-          ton kehittämisestä 9.4.1992 tehdyn valtioneuvos-
4831:        lukokeilun toteuttamiseksi tarvittavien        ton periaatepäätöksen mukaisesti Jokioisten
4832:        määrärahojen saamiseksi vuoden 1993            maatalousoppilaitos on tarkoitus lakkauttaa
4833:        valtion talousarvioon?                         vuonna 1993. Oppilaitoksen opetustilojen käyt-
4834:                                                       töä Kuvataideakatemian tarpeisiin selvitetään
4835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          parhaillaan. Lisäksi opetustiloja voivat mahdol-
4836: vasti seuraavaa:                                      lisesti käyttää Mustialan maatalousoppilaitos tai
4837:                                                       Ypäjän hevostalousoppilaitos.
4838:    Valtion ammatillisten oppilaitosten palkkaus-          Opetusministeriö on ottanut väliaikaisten
4839: määrärahat ovat vuonna 1992 noin 4,2 prosent-         ammattikorkeakoulujen lisävoimavarojen tar-
4840: tia pienemmät kuin vuonna 1991. Määrärahojen          peen huomioon valmistellessaan ehdotustaan
4841: niukkuutta lisää oppilaitosten opiskelijamäärä,       vuoden 1993 talousarvioesitykseksi.
4842:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
4843:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
4844: 4                                        1992 vp -   KK 310
4845: 
4846: 
4847: 
4848: 
4849:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4850: 
4851:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som uppskattades då anslagen i budgeten för
4852: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       1992 dimensionerades.
4853: den 15 juni 1992 till vederbörande medlem av            Utbildningsstyrelsen fördelade de till buds
4854: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    stående löneanslagen för 1992 tillläroanstaltema
4855: dagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. underteckna-      och hade som utgångspunkt användningen av
4856: de spörsmål nr 310:                                  läroanstaltemas löneanslag för 1991, vilket
4857:                                                      minskades med i medeltal 5 %. Bokslutet för
4858:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       avlöningsmomentet för Mustialan maatalousop-
4859:        ta för att trygga ett nödvändigt anslag på    pilaitos var 6 144 546 mk år 1991, och utgående
4860:        400 000 mk för löneutgiftsmomentet för        härifrån beviljade utbildningsstyrelsen läroan-
4861:        Mustialan maatalousoppilaitos med             stalten 5 800 000 mk, dvs. ca 95 % av de lönean-
4862:        beaktande av att utbildningsstyrelsen         slag som användes 1991.
4863:        med eget tillstånd befullmäktigade läro-         Enligt statsrådets principbeslut av 14.5. 1992
4864:        anstalten att i slutet av 1991 tillsätta en   om vissa sparåtgärder inom undervisningsväsen-
4865:        städarbefattning,                             det skall anslaget för verksamhetsutgifter för
4866:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      statens yrkesläroanstalter 1993 dimensioneras
4867:        för att vid inbesparingama beakta priset      så, att en inbesparing på minst 7 % uppnås
4868:        på en elevplats, dvs. inbesparingama bor-     jämfört med de anslag som anvisats i statsbudge-
4869:        de först och främst inriktas på slösande      ten för 1992. Utbildningsstyrelsen har för avsikt
4870:        läroanstalter,                                att då anslagen för 1993 fördelas mer än tidigare
4871:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      beakta verksarnhetens effektivitet och lönsamhet
4872:        för att ansluta Jokioisten maatalousoppi-     vid läroanstaltema. I de preliminära planema
4873:        laitos till Mustialan maatalousoppilaitos     kommer nedskämingsprocenten vid bl.a. Mus-
4874:        i enlighet med länsstyrelsens i Tavastehus    tialan maatalousoppilaitos att vara högst två.
4875:        län förslag med beaktande av behovet av          I enlighet med statsrådets principbeslut av
4876:        vuxenutbildning inom lantbruksbran-           9.4.1992 om utvecklande av läroanstaltsnätet för
4877:        schen, och                                    yrkesutbildningen är avsikten att Jokioisten
4878:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      maatalousoppilaitos skall upphöra med verk-
4879:        för att i budgeten för 1993 få in de anslag   samheten 1993. Som bäst utreds om läroanstal-
4880:        som behövs för genomförande av det            tens undervisningsutrymmen kan användas för
4881:        planerade försöket med yrkeshögskolor?        Bildkonstakademins behov. Därtill kan under-
4882:                                                      visningsutrymmena eventuellt användas av Mus-
4883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tialan maatalousoppilatos eller Ypäjän hevosta-
4884: anföra följande:                                     lousoppilatos.
4885:                                                         Undervisningsministeriet beaktade behovet
4886:    Löneanslagen för statens yrkesläroanstalter       av tilläggsresurser för temporära yrkeshögskolor
4887: är 1992 ca 4,2% mindre än 1991. Anslagens            då förslaget till budgetproposition för 1993 be-
4888: knapphet ökas av att antalet studerande vid          reddes.
4889: läroanstaltema är flera tusental högre än vad
4890: 
4891:      Helsingfors den 16 juli 1992
4892: 
4893:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
4894:                                                 1992 vp
4895: 
4896: Skriftligt spörsmål 311
4897: 
4898: 
4899: 
4900: 
4901:                                    Nyby: Om jaktplanet F/A-18 Hornets lämplighet för finländska
4902:                                       förhållanden
4903: 
4904:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
4905: 
4906:    1 en artikel i Vasabladet den 9 juni sägs F/A-     benten "kan planet omöjligen operera från dåli-
4907: 18 vara det endajaktplan som "är totalt odugligt      ga flygfalt". Om artikelförfattarens bedömning-
4908: för våra förhållanden". Artikelskribenten Mats        ar är riktiga har fmländskt flygförsvar helt lagt
4909: Manderbacka hänvisar i sin artikel tili chefre-       om sin strategi.
4910: daktör Mark Lamberts uttalanden. Den fin-                Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
4911: ländska flygstrategin baserar sig på utlokalise-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4912: ring av flygaktiviteterna i krigstid. Flygplanen      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
4913: finns utspridda i skogarna och startar från bred-     följande spörsmål:
4914: dade landsvägar. Enligt artikelskribenten är
4915: Hornet ytterst olämpligt för sådan aktivitet. Som               Delar Regeringen de i motiveringen
4916: främsta orsak anges att luftintagen tili motorer-            refererade synpunkterna gällande jakt-
4917: na är placerade så att sand och smuts sugs in i              planet F/A-18 Hornets lämplighet för
4918: motorerna. Dessutom kastar noshjulet in skräp i              finländska förhållanden och om så är
4919: motorerna. F/A-18 är byggt för hangarfartyg                  fallet
4920: och därför har man inte behövt beakta dessa                     har Regeringen genom sitt vai av
4921: problem. Planet anses ytterligare vara mycket                jaktplanstyp medvetet lagt om strategin i
4922: svårhanterat på marken också vid operationer                 flygförsvaret?
4923: från välskötta militärflygfält. Enligt artikelskri-
4924: 
4925:      Helsingfors den 16 juni 1992
4926:                                               Mats Nyby
4927: 
4928: 
4929: 
4930: 
4931:  220051L
4932: 2                                         1992 vp -   KK 311
4933: 
4934: Kirjallinen kysymys 311                                                                     Suomennos
4935: 
4936: 
4937: 
4938: 
4939:                                    Nyby: F/A-18 Homet -hävittäjän soveltumisesta Suomen oloihin
4940: 
4941: 
4942:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4943:    Vasabladetissa 9 päivänä kesäkuuta julkais-        operoitaessa hyvin hoidetuilta sotilaslentokentil-
4944: tussa artikkelissa sanotaan F/A-18:n olevan ai-       tä. Artikkelin kirjoittajan mukaan "koneen on
4945: noa "oloihimme täysin kelvoton" hävittäjä. Ar-        mahdoton operoida huonoilta lentokentiltä".
4946: tikkelin kirjoittaja Mats Manderbacka viittaa         Jos artikkelin kirjoittajan arviot ovat oikeita,
4947: artikkelissaan päätoimittaja Mark Lambertin           Suomen ilmapuolustus on muuttanut täysin
4948: lausuntoihin. Suomen ilmastrategia perustuu           strategiaansa.
4949: lentotoimintojen hajauttamiseen sodan aikana.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4950: Lentokoneet on hajasijoitettu metsiin, ja ne nou-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4951: sevat levennetyiltä maanteiltä. Artikkelin kirjoit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4952: tajan mukaan Homet on äärimmäisen sopima-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4953: ton tällaiseen toimintaan. Perimmäiseksi syyksi
4954: sanotaan, että moottoreiden ilma-aukot on sijoi-                Onko Hallitus yhtä mieltä peruste-
4955: tettu niin, että hiekkaa ja likaa imeytyy mootto-            luissa selostetuista näkökohdista, jotka
4956: reihin. Lisäksi etupyörä heittää roskia mootto-              koskevat F/A-18 Homet -hävittäjän so-
4957: reihin. F/A-18 on rakennettu lentotukialuksia                veltumista Suomen oloihin, ja jos on,
4958: varten, ja tämän vuoksi näitä ongelmia ei ole                   onko Hallitus hävittäjätyypin valin-
4959: tarvinnut ottaa huomioon. Konetta pidetään                   nalla tietoisesti muuttanut ilmapuolus-
4960: lisäksi hyvin vaikeasti käsiteltävänä maalla myös            tuksen strategiaa?
4961: 
4962:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1992
4963:                                               Mats Nyby
4964:                                            1992 vp -   KK 311                                            3
4965: 
4966: 
4967: 
4968: 
4969:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4970: 
4971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on alunperin tukialuskoneena suunniteltu toimi-
4972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maan lyhyiltä kiitoradoilta. Koneen laskussa
4973: olette 16 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         tarvitsema kiitotien pituus mahdollistaa myös
4974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       osaltaan maantietukikohtien käytön ja jarruvai-
4975: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        jerijärjestelmää hyväksikäyttäen sen laskukiito
4976: Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         on selvästi lyhin kaikkiin evaluaatiossa mukana
4977: myksestä n:o 311:                                      olleisiin koneisiin verrattuna.
4978:                                                            Moottoreiden ilma-aukot imevät aina pölyä
4979:            Onko Hallitus yhtä mieltä peruste-          ja roskia sisään olipa kyse mistä konetyypistä
4980:        luissa selostetuista näkökohdista, jotka        hyvänsä. Tähän tosiasiaan tulee erilaisilla puh-
4981:        koskevat F/A-18 Hornet -hävittäjän so-          distusjärjestelyillä pyrkiä varautumaan, joskin
4982:        veltumista Suomen oloihin, ja jos on,           riskin täydellistä eliminointia erityisesti maantie-
4983:           onko Hallitus hävittäjätyypin valin-         tukikohtien osalta ei ole mahdollista tehdä. Il-
4984:        nalla tietoisesti muuttanut ilmapuolus-         mavoimien kone-evaluaatiossa mukana olleet
4985:        tuksen strategiaa?                              konetyypit eivät tässä suhteessa oleellisesti poik-
4986:                                                        kea toisistaan ehkä MIG-29 konetta lukuunotta-
4987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           matta, joten tässäkään suhteessa F/A-18 kone ei
4988: vasti seuraavaa:                                       asetu muita huonommaksi. Päinvastoin koneen
4989:                                                        kaksimoottorisuus lisää toimintavarmuutta, mi-
4990:     Kansanedustaja Nybyn kirjallisen kysymyk-          käli lähtökiidossa koneen toinen moottori esim.
4991: sen perusteluissa on viitattu Vasabladetissa 9         jonkin vieraan esineen moottoriin joutumisen
4992: päivänä kesäkuuta olleeseen artikkeliin, joka          vuoksi menisi epäkuntoon, koska koneella voi-
4993: perustuu erään amerikkalaisen ilmailualan jul-         daan nousta ja laskeutua myös yhdellä mootto-
4994: kaisun päätoimittajan henkilökohtaisiin näke-          rilla. Koneen nokkapyörän sijoittelu ei myös-
4995: myksiin. Näiden mukaan F/A-18 kone on sopi-            kään poikkea muista evaluaatiossa olleista kone-
4996: maton Suomen olosuhteisiin, koska kone on              tyypeistä F/A-18 koneen epäeduksi.
4997: suunniteltu tukialuskäyttöön. Tästä johtuen                F/A-18 on käytössä mm. Australian ja Kana-
4998: mm. "moottorien ilma-aukkojen sijoittelussa ei         dan ilmavoimilla, joiden maiden sää- ja maasto-
4999: ole huomioitu käyttöä likaisilta ja hiekkaisilta       olosuhteet edustavat pahimmillaan hävittäjäko-
5000: lento kentiltä, etupyörä heittää roskia moottoriin     neelle äärimmäisiä toimintaympäristöjä. F/A-18
5001: ja lisäksi kone on hyvin vaikeasti käsiteltävä         ei siis ole ainoastaan tukialuskone, vaan toimii
5002: maalla myös operoitaessa hyvin hoidetuilta soti-       kyseisissä maissa samoin kuin Espanjassa myös
5003: laslentokentiltä ja operointi on mahdotonta huo-       täysipainoisesti maatukikohdista.
5004: noilta sotilaslentokentiltä".                              Hallitus ei siis yhdy kansanedustaja Nybyn
5005:      Ilmavoimien kone-evaluaatiossa selvitettiin       kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin perustelui-
5006: kaikkien mukana olleiden tyyppien osalta myös          hin, vaan katsoo, että F/A-18 oli tehtyjen yksi-
5007: niiden ominaisuudet hajautetussa lentokenttä-          tyiskohtaisten teknisten ja kaupallisten selvitys-
5008: toiminnassa ja operoitaessa väliaikaisista tuki-       ten ja vertailujen mukaan perustellusti paras
5009: kohdista. Ilmavoimat on hankintaperusteluis-           vaihtoehto Suomen ilmavoimien torjuntahävit-
5010: saan todennut mm. F/A-18 koneen nimenomaan             täjäksi. F/A-18 soveltuu hyvin kriisiajan toimin-
5011: soveltuvaksi toimimaan myös maantietukikoh-            taa varten suunniteltuun hajautettujen tukikoh-
5012: dista konetyypin poikkeuksellisen hyvien laskeu-       tien käyttöön, eikä tehty hankintapäätös siis
5013:  tumis- ja maakäsittelyominaisuuksien perusteel-       millään lailla vaikuta tai aiheuta muutospaineita
5014:  la. Koneessa on erittäin vahvat laskutelineet ja se   ilmapuolustusdoktriiniimme.
5015: 
5016:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1992
5017: 
5018:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
5019: 4                                        1992 vp -   KK 311
5020: 
5021: 
5022: 
5023: 
5024:                                      Till Riksdagens Herr Talman
5025: 
5026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         banor. Längden på den rollhana som planet
5027: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       behöver vid landningen möjliggör för sin del
5028: den 16 juni 1992 till vederbörande medlem av         också användning av landsvägsbaser och med
5029: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    utnyttjande av bromsvajersystemet är dess rull-
5030: dagsman Mats Nyby undertecknade spörsmål nr          sträcka uppenbart den kortaste jämfört med alla
5031: 311:                                                 plan som var med i evalueringen.
5032:                                                         Motoremas luftintag suger in damm och
5033:             Delar Regeringen de i motiveringen       skräp, oberoende av vilken plantyp det är fråga
5034:          refererade synpunktema gällande jakt-       om. Detta faktum måste man försöka rusta sig
5035:          planet F/A-18 Homets lämplighet för         för genom olika slag av reningssystem, även om
5036:          finländska förhållanden och om så är        risken inte helt kan elimineras särskilt då det är
5037:          fallet                                      fråga om landsvägsbaser. De flygplanstyper som
5038:             har Regeringen genom sitt val av         var med i luftstridskraftemas evaluering skiljer
5039:          jaktplanstyp medvetet lagt om strategin i   sig inte i detta avseende väsentligt från varandra,
5040:          flygförsvaret?                              möjligtvis med undantag av MIG-29, vilket in-
5041:                                                      nebär att F/A-18 inte heller i detta avseende
5042:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        placerade sig sämre än de andra. Tvärtom ökar
5043: anföra följande:                                     den omständigheten att planet är tvåmotorigt
5044:                                                      funktionssäkerheten ifall planets ena motor rå-
5045:    1 motiveringen till riksdagsman Nybys spörs-      kar i olag på startsträckan på grund av att ett
5046: mål hänvisas till en artikel som ingick i Vasabla-   främmande föremål sugits in i motom, eftersom
5047: det den 9 juni och som grundar sig på de             planet kan lyfta och landa också med bara en
5048: personliga synpunkter som omfattas av hu-            motor. Placeringen av planets noshjul skiljer sig
5049: vudredaktören för en amerikansk publikation på       inte heller på ett för F/A-18 oförmånligt sätt från
5050: luftfartsområdet. Enligt dessa synpunkter är pla-    de övriga plan som var med i evalueringen.
5051: net F/A-18 odugligt för finska förhållanden,            F/A-18 används bl.a. av Australiens och Ka-
5052: eftersom planet är avsett att användas med           nadas luftstridskrafter, och väderleks- samt ter-
5053: hangarfartyg som bas. På grund härav har man         rängförhållandena i dessa länder representerar
5054: bl.a. inte "vid placeringen av motoremas luftin-     då de är som svårast den mest extrema opera-
5055: tag beaktat planens användning vid start från        tionsmiljön för jaktplanet. F/A-18 är således inte
5056: smutsiga och sandiga flygfält, noshjulet kastar in   enbart ett hangarflygplan, utan det används i de
5057: skräp i motom och dessutom är planet synner-         ifrågavarande ländema liksom också i Spanien
5058: ligen svårt att hantera från land också vid          även i full utsträckning från landbaser.
5059: operation från välskötta militärflygfält och ope-       Regeringen omfattar alltså inte de motivering-
5060: ration från dåliga militärflygfålt är omöjlig".      ar som anförs i riksdagsman Nybys spörsmål,
5061:    Vid luftstridskraftemas flygplansevaluering       utan anser att det mot bakgrunden av de detal-
5062: utreddes i fråga om alla typer som var med också     jerade tekniska och kommersiella utredningar
5063: deras egenskaper vid decentraliserad flygfålts-      och jämförelser som gjorts är motiverat att
5064: verksamhet och operation från tillfålliga baser.     betrakta F/A-18 som det bästa altemativet när
5065: Luftstridskraftema konstaterade i sin motive-        det gäller valet av jaktplan för Finlands
5066: ring till anskaffningen bl.a. att planet F/A-18      luftstridskrafter. F/A-18 lämpar sig väl för an-
5067: uttryckligen lämpar sig vid operationer från         vändning vid de decentraliserade baser som är
5068: landsvägsbaser på grund av maskintypens ovan-        planerade för verksamheten under kristid, och
5069: ligt goda landnings- och markhanteringsegen-         det anskaffningsbeslut som fattats inverkar inte
5070: skaper. Planet har synnerligen starka landnings-     på något sätt på eller föranleder ändringar i vår
5071: ställ och är ursprungligen i egenskap av hangar-     luftförsvarsdoktrin.
5072: flygplan planerat att operera från korta start-
5073: 
5074:        Helsingforsden 10 juli 1992
5075: 
5076:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
5077:                                                1992 vp
5078: 
5079: Kirjallinen kysymys 312
5080: 
5081: 
5082: 
5083: 
5084:                                   Seivästö: Sairausvakuutuksen matkakorvausten omavastuusään-
5085:                                       nösten muuttamisesta
5086: 
5087: 
5088:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5089: 
5090:   Nykykäytännön mukaan KELAn suoritta-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5091: man sairaan lapsen matkakorvauksen vuotuinen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5092: omavastuuosuus on 700 markkaa. Mikäli per-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5093: heessä on useita lapsia, on jokaisen lapsen koh-
5094: dalla omavastuuosuus yhtä suuri eli 700 mark-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5095: kaa.                                                        ryhtyä, jotta sairausvakuutuksen matka-
5096:    Tämä käytäntö rasittaa kohtuuttomasti per-               korvausjärjestelmää muutettaisiin niin,
5097: heitä, joissa on useampia lapsia ja jotka hoidon            että saman perheen lasten omavastuu-
5098: saamiseksi joutuvat usein matkustamaan koti-                osuus olisi yhteenlaskettuna 700 mark-
5099: paikkakuntansa ulkopuolelle.                                kaa?
5100:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5101: 
5102:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1992
5103:                                             Ismo Seivästö
5104: 
5105: 
5106: 
5107: 
5108: 220051L
5109: 2                                        1992 vp -   KK 312
5110: 
5111: 
5112: 
5113: 
5114:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5115: 
5116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korvausta maksetaan yleensä matkasta lähim-
5117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        män lääkärin luokse tai lähimpään tutkimus- tai
5118: olette 16 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       hoitolaitokseen. Matkakustannukset korvataan
5119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     siltä osin, kuin ne ylittävät yhteen suuntaan
5120: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tehtyä matkaa kohden 35 markkaa. Jos vakuute-
5121: Ismo Seivästön näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     tun maksettaviksi jääneet matkakustannukset
5122: symyksestä n:o 312:                                  ylittävät 700 markkaa kalenterivuoden aikana
5123:                                                      (ns. vuotuinen omavastuuosuus), korvataan tä-
5124:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       män ylittävä osa kokonaan.
5125:        ryhtyä, jotta sairausvakuutuksen matka-           Matkojen samoin kuin lääkkeiden vuotuista
5126:        korvausjärjestelmää muutettaisiin niin,       omavastuuosuutta laskettaessa on alusta lähtien
5127:        että saman perheen lasten omavastuu-          ollut periaatteena se, että omavastuu tulee laskea
5128:        osuus olisi yhteenlaskettuna 700 mark-        vakuutettukohtaisesti. Tällaista korvaamista on
5129:        kaa?                                          perusteltu sillä, että korvausperuste on selvä ja
5130:                                                      oikeudenmukainen. Muutoksen toteuttaminen
5131:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         matkakustannusten osalta edellyttäisi vastaavan
5132: vasti seuraavaa:                                     muutoksen toteuttamisen harkitsemista myös
5133:                                                      lääkekorvauspuolelle. Toteutuessaan muutokset
5134:    Sairausvakuutuksen perusteella korvataan          nostaisivat huomattavasti jo muutoinkin nou-
5135: vakuutetun matkat tutkimukseen tai hoitoon           sussa olleita matkakorvaus- ja lääkekustannuk-
5136: terveyskeskukseen, sairaalaan, laboratorioon tai     sia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei liene
5137: röntgenlaitokseen. Samoin korvataan lääkärin,        mahdollista parantaa sairausvakuutusetuuksia
5138: sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, lääkintävoi-     niin, että korvauskustannukset nousevat olen-
5139: mistelijan, laboratoriohoitajan ja psykologin luo    naisesti.
5140: tehdyt matkat ja vuosina 1956 ja sen jälkeen             Lapsen sairastamisesta aiheutuvien kustan-
5141: syntyneiden vakuutettujen matkat hammaslää-          nusten tasaamiseksi on mahdollista saada myös
5142: käriin. Jos vakuutettu tarvitsee välttämättä saat-   hoitotukea lapsen hoitotuesta annetun lain (444/
5143: tajan matkan aikana, korvataan myös tämän            69) mukaisesti, jos lapsi on sairauden, vian tai
5144: matkasta johtuvat kustannukset samalla tavalla       vamman vuoksi vähintään kuuden kuukauden
5145: kuin vakuutetun matkakustannukset.                   ajan siinä määrin erityisen hoidon ja kuntoutuk-
5146:    Matkat korvataan yleensä halvinta matkus-         sen tarpeessa, että sairaudesta aiheutuu erityistä
5147: tustapaa, kuten junaa tai linja-autoa käyttäen ja    taloudellista rasitusta.
5148: 
5149:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
5150: 
5151:                                                                         Ministeri Sirpa Pietikäinen
5152:                                            1992 vp -    KK 312                                            3
5153: 
5154: 
5155: 
5156: 
5157:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5158: 
5159:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            maste läkare eller till närmaste undersöknings-
5160: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          eller vårdanstalt. Resekostnader ersätts till den
5161: den 16 juni 1992 tili vederbörande medlem av            del som de för resa i en riktning överskrider 35
5162: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       mk. Om den del som den försäkrade själv skall
5163: dagsman Ismo Seivästö undertecknade spörsmål            betala överstiger 700 mk under ett kalenderår
5164: nr 312:                                                 (s.k. årlig självriskandel), ersätts den del som
5165:                                                         överstiger 700 mk till sitt fulla belopp.
5166:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             När den årliga självriskandelen för resor lik-
5167:         ta för att ändra sjukförsäkringens reseer-      som för läkemedel har räknats ut har principen
5168:         sättningssystem så att självriskandelen         från första början varit att självrisken skall
5169:         för bam i samma familj sammantaget              räknas ut särskilt för varje försäkrad. Ett dylikt
5170:         uppgår till 700 mark?                           ersättningsförfarande har motiverats med att
5171:                                                         ersättningsgrunden är klar och rättvis. Om en
5172:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ändring genomförs för resekostnademas del
5173: anföra följande:                                        tvingas man överväga motsvarande ändring för
5174:                                                         läkemedelsersättningamas del. Om ändringama
5175:    På basis av sjukförsäkringen ersätts de resor        genomförs ökar reseersättnings- och läkeme-
5176: som den försäkrade företar tili hälsocentral,           delsersättningskostnadema betydligt. Redan
5177: sjukhus, laboratorium eller röntgenanstalt för          från förut har dessa kostnader varit på uppåt-
5178: undersökning eller vård. På samma sätt ersätts          gående. I det rådande ekonomiska läget torde
5179: resor tillläkare, sjukskötare, hälsovårdare, fysio-     det inte vara möjligt att förbättra sjukförsäk-
5180: terapeut, laboratorieskötare och psykolog. För-         ringsförmånema så att ersättningskostnadema
5181: säkrade som är födda år 1956 och efter det får          stiger väsentligt.
5182: sina resor tili tandläkare ersatta. Om den för-             För utjämning av de kostnader som uppstår
5183: säkrade nödvändigtvis behöver en följeslagare           när ett bam insjuknar betalas vårdbidrag enligt
5184: för resan ersätts också följeslagarens resekostna-      lagen om vårdbidrag för bam (444/69) om bar-
5185: der på samma sätt som kostnadema för den                net tili följd av sjukdom, lyte eller skada under
5186: försäkrades resor.                                      minst sex månader fortgående och i avsevärd
5187:    Resoma ersätts i allmänhet enligt taxan för          omfattning till den grad är i behov av särskild
5188: det billigaste fä.rdmedlet, t.ex. för tåg eller buss.   tillsyn eller vård att sjukdomen leder till speciell
5189: Ersättning utbetalas vanligen för resa tili när-        ekonomisk belastning.
5190:      Helsingforsden 16 juli 1992
5191:                                                                             Minister Sirpa Pietikäinen
5192:                                               1992 vp
5193: 
5194: Kirjallinen kysymys 313
5195: 
5196: 
5197: 
5198: 
5199:                                   Aittoniemi: Vaitiosääntötuomioistuimen perustamisesta
5200: 
5201: 
5202:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5203: 
5204:    Suomessa mahdollisesti toteutettavaksi tule-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5205: vien ns. eurolakien ja Suomen perustuslakien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5206: välinen suhde, erityisesti ns. normihierarkian      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5207: erilaisuuden vuoksi, tulee olemaan jossain mää-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5208: rin ongelmallinen. Myös eduskunnan päättämä
5209: valtiopäiväjärjestyksen muutos, joka koskee ns.                Katsooko Hallitus aiheelliseksi ryhtyä
5210: lepäämäänjättämissäännöksiä, tulee aiheutta-                toimenpiteisiin tietyllä tavoin eduskun-
5211: maan paineita perustuslaillisen tulkinnan suh-              nan yläpuolella olevan valtiosääntötuo-
5212: teen. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna poliitti-           mioistuimen perustamiseksi käsittele-
5213: sesti valitun eduskunnan perustuslakivaliokun-              mään perustuslain tulkintoja esimerkiksi
5214: nan mahdollisuudet asioiden käsittelyyn yleistä             eurolainsäädännön suuntaan samoin
5215: luottamusta herättävästi tulevat olemaan rajoi-             kuin perusturvan käsitteiden suhteen?
5216: tetut.
5217:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
5218: 
5219:                                           Sulo Aittoniemi
5220: 
5221: 
5222: 
5223: 
5224: 220051L
5225: 2                                          1992 vp -    KK 313
5226: 
5227: 
5228: 
5229: 
5230:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5231: 
5232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          presidentti voi myös pyytää lausunnon korkeim
5233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           milta oikeuksilta. Presidentti voi käyttää oikeut
5234: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          taan olla vahvistamatta lakia säätämisjärjestyk
5235: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sen virheellisyyden vuoksi.
5236: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja                Erikseen on todettava, että lain soveltamisti
5237: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          lanteessa perustuslain säännöksellä voi olla vai
5238: sen n:o 313:                                            kutusta tavallisen lain tulkintaan. Siten eduskun
5239:                                                         nan perustuslakivaliokunta on korostanut siti
5240:            Katsooko Hallitus aiheelliseksi ryhtyä       periaatetta, että viranomaisten tulee tulkita kaik
5241:         toimenpiteisiin tietyllä tavoin eduskun-        kia perusoikeuden käyttöä koskevia säännöksii
5242:         nan yläpuolella olevan valtiosääntötuo-         perusoikeusmyönteisesti (PeVL 6/1988 vp).
5243:         mioistuimen perustamiseksi käsittele-               Monien maiden oikeusjärjestyksiin kuulm
5244:         mään perustuslain tulkintoja esimerkiksi        lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinet
5245:         eurolainsäädännön suuntaan samoin               valvonta parlamentin ulkopuolisessa toimieli
5246:         kuin perusturvan käsitteiden suhteen?           messä. Valvontavalta voi kuulua yleisille tuo
5247:                                                         mioistuimille, jolloin ne voivat käsiteltävänäät
5248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            olevassa asiassa tutkia myös lain perustuslain
5249: vasti seuraavaa:                                        mukaisuuden. Toinen ja erityisesti Keski- jl
5250:                                                         Etelä-Euroopassa yleinen järjestelmä on, etti
5251:     Parlamenttilain     perustuslainmukaisuuden         parlamenttilain perustuslainmukaisuuden jälki
5252: valvonnan järjestämisessä Suomessa ja muissa            käteinen tutkiminen kuuluu erityiselle valtio
5253: maissa omaksuttuihin ratkaisuihin on yleensä            sääntötuomioistuimelle. Missään pohjoismaassl
5254: vaikuttanut erityisesti se seikka, että niin tavalli-   ei ole valtiosääntötuomioistuinta.
5255: sen lain kuin perustuslain säätää kansanedustus-            Valtiosääntötuomioistuimen perustamise1
5256: laitos.                                                 yhtenä keskeisenä syynä ovat olleet monen maa1
5257:     Säädösten perustuslainmukaisuuden valvon-           liittovaltiorakenteen tarpeet. Sen tehtävänä ol
5258: taa koskee hallitusmuodon 92 §:n 2 momentti,            ratkaista osavaltioiden ja liittovaltion välisi:
5259: jonka mukaan tuomari tai muu virkamies ei saa           toimivaltaristiriitoja. Valtiosääntötuomioistui1
5260: soveltaa perustuslain tai lain kanssa ristiriidassa     on erityisesti toisen maailmansodan jälkeen le
5261: olevaa asetuksen säännöstä. Tämän säännöksen            vinnyt myös useihin yhtenäisvaltioihin, mikä 01
5262: katsotaan toisaalta merkitsevän, etteivät tuo-          monessa valtiossa nähtävissä eräänlaisena reak
5263: mioistuimet tai muut viranomaiset saa tutkia            tiona aiemmin vallinneeseen diktatuurijärjestel
5264: tavallisen eduskuntalain perustuslainmukaisuut-         mään.
5265: ta.                                                         Länsi-Euroopan maista perustuslakien val
5266:     Lain perustuslainmukaisuuden valvonnasta            vonta ei kuulu yleisille tuomioistuimille taival
5267: on huolehdittu muulla tavoin. Tälle valvonta-           tiosääntötuomioistuimelle Suomen ohella Hoi
5268: järjestelmälle on tunnusomaista, että se on             lannissa, Belgiassa, Ranskassa ja liittovaltio1
5269: ennakollista. Pyrkimyksenä on ennalta estää             lakien osalta Sveitsissä. Näissä maissa on site:
5270: perustuslainvastaisen lain säätäminen tavalli-          parlamentaarinen valvontajärjestelmä. Tosu
5271: sessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä valvonta         Ranskassa tuomioistuintyyppinen perustuslaki
5272: on keskeiseltä osaltaan parlamentaarista. Val-          neuvosto harjoittaa parlamenttilakien normi
5273: vonnan painopiste on eduskunnassa, käy-                 kontrollia, joka tapahtuu ennen lain vahvista
5274: tännössä erityisesti sen perustuslakivaliokunnas-       mista.
5275: sa. Valvontaan osallistuu myös muita toimieli-              Lakien perustuslainmukaisuuden valvonna!
5276: miä lakiehdotuksen valmistelu- ja antamisvai-           sa omaksutut ratkaisut ovat vahvasti sidoksiss
5277: heessa.                                                 kunkin maan valtiolliseen järjestelmään ja se.
5278:     Lain perustuslainmukaisuutta voidaan valvoa         kehitykseen. Mitään yhtenäistä, edes eurooppa
5279: vielä sen vahvistamisvaiheessa, jolloin tasavallan      laista mallia ei ole. Euroopan valtioiden valtic
5280:                                             1992 vp -   KK 313                                           3
5281: 
5282: säännöt voivat jatkossakin poiketa toisistaan           tuihin perusoikeuksiin sovellettaessa EY-oikeu-
5283: kunkin maan erityisolojen mukaan.                       den ensisijaisuusperiaatetta. Tämä on varteen-
5284:     Kysymys valtiosääntötuomioistuimen perus-           otettava seikka, joka korostaa perusoikeussään-
5285: tamisesta Suomessa on nyttemmin nostettu esiin          nöstemme uudistamisen merkitystä. Siihen on
5286: erityisesti kansainvälistymiskehityksen yhteydes-       epäilemättä kiinnitettävä huomiota myös arvioi-
5287: sä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvonta-            taessa sitä vaikutusta, joka perusoikeussäännök-
5288: järjestelmässä Euroopan ihmisoikeustuomiois-            sillä tulisi olla lain soveltamistilanteissa.
5289: tuimella on osittain valtiosääntötuomioistuimen             Lakien parlamentaarinen valvontajärjestelmä
5290: kaltainen asema. Se voi todeta ihmisoikeuslouk-         on toiminut yleisesti ottaen hyvin. Meillä ei ole
5291: kauksen tapahtuneen silloinkin, kun se perustuu         ilmennyt sellaisia tekijöitä, jotka ovat olleet
5292: eduskunnan säätämään lakiin.                            monissa maissa erityisenä perusteena valtio-
5293:     Euroopan talousaluetta koskeva sopimus vai-         sääntötuomioistuimen perustamiselle.
5294: kuttaa myös oikeusjärjestyksemme normihierar-               Valtiosääntötuomioistuimen perustaminen
5295:  kiaan ja sitä koskevaan valvontajärjestelmään.         muuttaisi syvällisesti valtiosääntöjärjestelmääm-
5296:  ETA-sopimuksen vaatimusten mukaisesti sopi-            me vaikuttaen erityisesti eduskunnan asemaan.
5297: muksen voimaansaattamislaissa (HE 95) on sää-           Kansanedustuslaitoksen aseman turvaaminen
5298:  detty ETA-sääntöjen ja kansallisen lainsäädän-         integraatiokehityksessä on tätä nykyä yksi kes-
5299:  nön soveltamisesta niiden ristiriitatilanteessa.       keinen painopiste valtiosäännön kehittämisessä.
5300:  Sama seikka tulisi korostuneesti esiin myös EY-        Uuden valtioelimen muodostaminen eduskun-
5301: jäsenyydessä. Niin ETA- kuin EY-jäsenyydessä            nan yläpuolelle olisi tältä kannalta toisensuun-
5302:  on otettava vielä huomioon EFTA- ja EY-                tainen muutos. Sillä olisi vaikutusta yleisten
5303:  tuomioistuinten valvontavalta kansallisen lain-        tuomioistuinten asemaan, ja tältäkin osin siten
5304:  säädännön aiheuttamiin jäsenyysvelvoitteen rik-        seuraisi vallanjaon muutosta.
5305:  komuksiin.                                                 Yhdentymiskehitys luonnollisesti puoltaa
5306:      Yhdentymiskehityksestä seuraavat vaikutuk-         muissa Euroopan maissa omaksuttujen järjestel-
5307:  set oikeusjärjestykseemme ovat merkittäviä.            mien tarkkaa seuraamista. Yhdentymiskehitys ei
5308:  Normihierarkian valvontajärjestelmän kannalta          kuitenkaan sinänsä edellytä valtiosääntötuomio-
5309:  vaikutukset ulottuvat ennen kaikkea kansallisen        istuimen perustamista, eikä esimerkiksi EY-val-
5310:  ja kansainvälisen normin keskinäisen suhteen           tioissa ole integraation johdosta ryhdytty lakien
5311:  moitteettomuuteen. Soveltamistilanteessa tämän         perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmien
5312:  moitteettomuuden tutkiminen kuuluu suomalai-           olennaisiin muutoksiin.
5313:  sille tuomioistuimille ja muille viranomaisille            Euroopan integraatiota koskevan valmistelun
5314:  sekä osaksi myös kansainvälisille toimielimille.       ja selvitystyön yhtenä keskeisenä alueena ovat
5315:  Tämä asettaa samalla entistä suurempia vaati-          vaikutukset ylimpiin valtioelimiimme ja niiden
5316:  muksia sille, että kansallisen lainsäädännön sää-      toimivaltasuhteisiin sekä yleensäkin oikeusjär-
5317:  tämisvaiheessa huolehditaan kansallisen ja kan-        jestyksemme perusteisiin. Valmistelu- ja selvitys-
5318:  sainvälisen normin ristiriidattomuudesta.              työssä tulevat esille myös vaikutukset normihie-
5319:      Kansainvälistymisen vaikutukset eivät siten        rarkiaan ja siihen liittyvään valvontajärjestel-
5320:  sellaisenaan edellytä olennaisesti uutta arviota       mään. Edellä esitetty huomioon ottaen hallitus ei
5321:  siitä, miten perustuslain ja tavallisen lain välisen   katso, että tässä vaiheessa olisi syitä ryhtyä
5322:  ristiriidattomuuden jälkikäteinen valvonta olisi       erillisiin toimenpiteisiin valtiosääntötuomioistui-
5323:  järjestettävä. EY-tuomioistuin ei ole yleensä          men perustamiseksi.
5324:  puuttunut jäsenmaiden perustuslaeissa turvat-
5325:        Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
5326: 
5327:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
5328: 4                                         1992 vp -   KK 313
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
5334: 
5335:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         na. Presidenten kan använda sig av sin rätt att
5336: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vägra stadfåsta en lag på grund av felaktig
5337: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av          lagstiftningsordning.
5338: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Man bör särskilt notera att ett grundlagsstad-
5339: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          gande vid lagtillämpningen kan påverka tolk-
5340: 313:                                                  ningen av vanlig lag. Riksdagens grundlagsut-
5341:                                                       skott har således framhållit en sådan princip, att
5342:           Finns det enligt Regeringen anledning       myndighetema skall tolka alla stadganden som
5343:        att vidta åtgärder för att inrätta en stats-   gäller de grundläggande rättighetema så att fri-
5344:        författningsdomstol, på sätt och vis över-     och rättighetema betonas (GrUU 6/1988 rd).
5345:        ordnad riksdagen, för att ta ställning till       I många Iänder ingår i rättsordningen en
5346:        tolkningen av grundlagen t.ex. i förhål-       efterhandskontroll av lagamas grundlagsen-
5347:                                                       lighe~. som utförs av ett organ utanför parlamen-
5348:        lande till eurolagstiftningen samt beträf-
5349:        fande begreppen kring det grundläggan-         tet. Overvakningsmakten kan höra till de all-
5350:        de utkomstskyddet?                             männa domstolama, i vilket fall de vid behand-
5351:                                                       lingen av ett ärende även kan pröva lagens
5352:                                                       grundlagsenlighet. Ett annat system, som är
5353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vanligt särskilt i Mellan- och Sydeuropa, innebär
5354: anföra följande:                                      att en speciell statsförfattningsdomstol prövar
5355:                                                       parlamentslagamas grundlagsenlighet i efter-
5356:    Det omständigheten att det är folkrepresenta-      hand. Inget av de nordiska ländema har en
5357: tionen som stiftar såväl vanlig lag som grundlag,     statsförfattningsdomstol.
5358: har både i Finland och i andra Iänder i allmänhet        En av de viktigaste motiven att inrätta en
5359: inverkat på valet av kontrollmekanism beträf-         statsförfattningsdomstol har varit de särskilda
5360: fande övervakningen av parlamentslagamas              behov som uppstår i stater med förbundsstats-
5361: grundlagsenlighet.                                    struktur. Domstolens uppgift är där att avgöra
5362:    Om övervakningen av författningars grund-          kompetenskonflikter mellan delstatema och för-
5363: lagsenlighet stadgas i 92 § 2 mom. regeringsfor-      bundsstaten. Statsförfattningsdomstolen har
5364: men, enligt vilket en domare eller annan tjänste-     särskilt efter andra världskriget spritt sig även till
5365: man inte får tillämpa ett sådant stadgande i en       ett flertal enhetsstater, vilket i många Iänder kan
5366: förordning, som strider mot lag eller grundlag.       ses som en slags reaktion på en tidigare rådande
5367: Lagrummet anses å andra sidan innebära att inte       diktatur.
5368: domstolama eller andra myndigheter får pröva             Av de västeuropeiska ländema är det, föru-
5369: en v~nlig riksdagslags grundlagsenlighet.             tom i Finland, i Holland, Belgien, Frankrike och
5370:     Overvakningen av lagamas grundlagsen-             för förbundsstatslagamas del i Schweiz som
5371: lighet har ordnats på annat sätt. Utmärkande för      grundlagsövervakningen inte hör till en allmän
5372: detta övervakningssystem är det att övervak-          domstol eller en statsförfattningsdomstol. I des-
5373: ningen sker på förhand. Man strävar efter att på      sa Iänder har man således ett parlamentariskt
5374: förhand hindra att grundlagsstridiga lagar stiftas    övervakningssystem. I Frankrike är det dock ett
5375: i vanlig lagstiftningsordning. Övervakningen är       grundlagsråd av domstolstyp som utövar norm-
5376: huvudsakligen parlamentarisk, och har sin             kontroll beträffande parlamentslagarna. Denna
5377: tyngdpunkt i riksdagen, i praktiken främst i dess     övervakning sker innan lagarna stadfåsts.
5378: grundlagsutskott. I lagförslagets beredningsske-         De lösningar man stannat vid beträffande
5379: de och då lagen ges deltar även andra organ i         övervakningen av grundlagsenligheten är starkt
5380: övervakningen.                                        anknutna till det statliga systemet och dess
5381:    Lagens grundlagsenlighet kan kontrolleras          utveckling i varje stat. Det fmns inte någon
5382: ännu i stadfåstelseskedet, då presidenten även        enhetlig eller ens någon europeisk modell. Stats-
5383: kan begära utlåtanden av de högsta domstolar-         författningarna i de europeiska länderna kan
5384:                                            1992 vp -    KK 313                                            5
5385: 
5386: även i fortsättningen avvika från varandra enligt       fri- och rättigheter då man tillämpat principen
5387: de speciella förhållandena i varje land.                om EG-rättens prioritet. Detta är beaktansvärt,
5388:     Frågan om inrättandet av en statsförfatt-           och framhäver vikten av att reformera våra
5389: ningsdomstol i Finland har på den senaste tiden         stadganden om de grundläggande rättighetema.
5390: framförts i synnerhet i samband med                     Man måste otvivelaktigt också beakta detta då
5391: intemationaliseringsutvecklingen. 1 det kontroll-       man vid lagtiliämpningen bedömer viiken bety-
5392: system som ingår i Europarådskonventionen om            delse man skall ge stadgandena om de grundläg-
5393: mänskliga rättigheter har den europeiska                gande rättighetema.
5394: domstolen för de mänskliga rättighetema delvis              Allmänt taget har det parlamentariska lag-
5395: ställning av statsförfattningsdomstol. Domsto-          övervakningssystemet fungerat bra. Hos oss har
5396: len kan konstatera att en kränkning av de               det inte yppat sig något sådant, som i andra
5397: mänskliga rättighetema skett även i det fall, att       Iänder gett anledning tili att inrätta statsförfatt-
5398: detta skett i enlighet med en riksdagslag.              ningsdomstolar.
5399:     A vtalet om Europeiska ekonomiska samar-                Inrättandet av en statsförfattningsdomstol
5400: betsområdet påverkar också normhierarkin i vår          skulle fundamentalt ändra vår statsförfattning
5401: lagstiftning och det övervakningssystem som             och påverka speciellt riksdagens ställning. Tryg-
5402: ansluter sig tili detta. Så som EES-avtalet förut-      gandet av folkrepresentationens ställning vid
5403: sätter har man i lagen om avtalets ikraftträdande       integrationsutvecklingen är för tilifållet en av
5404: (RP 95) reglerat tillämpningen av EES-reglema           kämpunktema i det utvecklingsarbete som gäller
5405: och den nationella lagstiftningen i situationer då      statsförfattningen. Det skulle ur denna synvinkel
5406: de står i konflikt med varandra. Samma sak              vara en förändring i helt annan riktning att
5407: kommer även att accentueras vid ett eventuellt          inrätta ett nytt statsorgan ovan om riksdagen.
5408: EG-medlemskap. Vid ett medlemskap såväl i               Detta skulle påverka de allmänna domstolamas
5409: EES som i EG bör man ytterligare iaktta EFTA-           ställning och också på så vis förorsaka omfördel-
5410: domstolens och EG-domstolens övervaknings-              ning av makten.
5411: befogenhet vid sådana överträdelser av förplik-             Integrationsutvecklingen talar naturligtvis för
5412: telsema som följer av medlemskapet, som är              att man noggrant följer med vilka system man
5413: förorsakade av den nationella lagstiftningen.           tillägnar sig i de övriga europeiska ländema.
5414:      De följder som integrationsutvecklingen har        Integrationsutvecklingen förutsätter inte i sig
5415: för vår rättsordning är betydande. Verkningama          inrättandet av en statsförfattningsdomstol, och i
5416:  utsträcker sig vid övervakningen av normhierar-        EG-ländema har man t.ex. inte på grund av
5417:  kin framför allt tili harmonin i förhållandet          integrationen företagit några väsentliga för-
5418:  mellan nationell och intemationell norm. Vid           ändringar i de övervakningssystem som gäller
5419:  tillämpningen hör prövningen av denna överens-         lagamas grundlagsenlighet.
5420:  stämmelse tili de finska domstolama och andra              Ett av de centrala områdena i det förberedel-
5421:  myndigheter samt delvis även tili intemationella       se- och utredningsarbete som rör europeiska
5422:  organ. Av denna orsak ställs ännu högre krav än        integrationen är följdverkningama med tanke på
5423:  tidigare på det att man då nationelllagstiftning       våra högsta statsorgan och kompetensfördel-
5424:  stiftas ser tili att det inte uppstår konflikter       ningen mellan dem, liksom grunden för vår
5425:  mellan nationella och intemationella normer.           statsförfattning i övrigt. Vid förberedelse- och
5426:      Intemationaliseringens följder i sig förutsätter   utredningsarbetet framgår även hur normhierar-
5427:  således inte någon helt ny bedömning av hur            kin och övervakningssystemet i samband med
5428:  man borde ordna efterhandskontrollen av att            denna påverkas. Med beaktande av det som
5429:  vanlig lag och grundlag överensstämmer. EG-            ovan anförts anser regeringen att det inte i detta
5430:  domstolen har i allmänhet inte ingripit i med-         skede finns anledning att vidta särskilda åtgärder
5431:  lemsstatemas grundlagsskyddade medborgerliga           för att inrätta en statsförfattningsdomstol.
5432: 
5433:       Helsingfors den 20 juli 1992
5434: 
5435:                                                                        Justitieminister Hannele Pokka
5436: 1
5437: 1
5438:  1
5439:   1
5440:   1
5441:    1
5442:     1
5443:     1
5444:      1
5445:       1
5446:       1
5447:        1
5448:         1
5449:         1
5450:          1
5451:           1
5452:           1
5453:            1
5454:             1
5455:             1
5456:              1
5457:               1
5458:               1
5459:                1
5460:                 1
5461:                                                 1992 vp
5462: 
5463: Kirjallinen kysymys 314
5464: 
5465: 
5466: 
5467: 
5468:                                    Aittoniemi: HIV-tartunnasta epäiltyihin kohdistetta vista pakkotoi-
5469:                                        mista
5470: 
5471: 
5472:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5473: 
5474:    Lainsäädäntömme ei mahdollista HIV-tartun-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5475: nasta epäillyn saattamista pakolliseen tarkastuk-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5476: seen tai näytteenottoon, vaikka kyseessä on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5477: vaarallinen tauti. Vaarallisin ehkä kaikista. Viime
5478: aikoina lehdistössä ja näin kai ainakin osaksi                   Aikooko Hallitus nopeasti muuttaa
5479: todellisuudessa on esiintynyt uutisia mainitun                lainsäädäntöä siten, että HIV-tartunnas-
5480: viruksen tartuttamisesta toiseen ihmiseen, mikä               ta ja siihen liittyvästä vakavasta ja vaa-
5481: kyllä on rangaistava teko, mutta muuten mahdol-               rallisesta sairaudesta epäiltyjä kohtaan
5482: lisuudet sen torjumiseen jostakin syystä ovat                 voidaan kohdistaa pakollinen hoitoon-
5483: edelleen alkuasteella.                                        saattaminen ja tutkimus?
5484:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5485: 
5486:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
5487: 
5488:                                             Sulo Aittoniemi
5489: 
5490: 
5491: 
5492: 
5493:  220051L
5494: 2                                         1992 vp -   KK 314
5495: 
5496: 
5497: 
5498: 
5499:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5500: 
5501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edistämisessä. Samalla on luotu pysyvät vähem-
5502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mistöjen HIV-tartunnan saaneita hyvin palvele-
5503: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        vat hoitoonhakeutumis- ja seulontajärjestelmät
5504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      julkisten palvelujärjestelmien täydennykseksi.
5505: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat oma
5506: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       HIV-ongelmaryhmänsä, johon on panostettu
5507: myksestä n:o 314:                                     antamalla määrätietoista terveysvalistusta HIV-
5508:                                                       infektion leviämistä estävistä ruiskujen ja neulo-
5509:           Aikooko Hallitus nopeasti muuttaa           jen oikeasta käytöstä.
5510:        lainsäädäntöä siten, että HIV-tartunnas-           Suomessa HIV-infektion toteamisessa tar-
5511:        ta ja siihen liittyvästä vakavasta ja vaa-     peelliset testaukset ovat vapaaehtoisia ja niihin
5512:        rallisesta sairaudesta epäiltyjä kohtaan       hakeutuminen on tehty mahdollisimman hel-
5513:        voidaan kohdistaa pakollinen hoitoon-          poksi. Jokainen voi, niin halutessaan, testauttaa
5514:        saattaminen ja tutkimus?                       vaikeuksitta ja ilman kustannuksia itsensä HIV-
5515:                                                       tartunnanmahdollisuuden selvittämiseksi.
5516:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Suomalainen HIV- ja AIDS-terveyspolitiikka
5517: vasti seuraavaa:                                      on tähän asti ollut menestyksellistä. Suomalaiset
5518:                                                       tilastonumerot osoittavat infektion leviämisen
5519:    Suomessa on tietoisesti valittu HIV-infektion      olleen ennakoitua vähäisemmän, vähäisemmän
5520: vastustamisessa pakkokeinoja kaihtava vastus-         kuin muualla maailmassa.
5521: tamistyön linja. Tällä perusteella HIV-infektio          HIV-infektion vastustamisessa yleisen ter-
5522: on määritelty tartuntatautilainsäädännössä il-        veyskasvatuksen ohella on tärkeintä tartunnan
5523: moitettavaksi tartunta taudiksi. HIV-infektion         saaneiden sekä heidän kanssaan sukupuolikon-
5524: parantavaa hoitoa ei ole, mikä mahdollistaisi         taktissa olleiden henkilöiden mahdollisimman
5525: pakkohoidon käytön.                                   varhainen löytäminen ja tätä kautta tapahtuva
5526:    HIV-infektio on ollut pääasiassa seksuaalivä-      taudin leviämisen rajoittaminen. Tähän asti tar-
5527: hemmistöjenja suonensisäisten huumeiden käyt-         tunnan saaneita ja heidän kanssaan sukupuoli-
5528: täjien sairaus. HIV-infektio on aloittanut leviä-     kontaktissa olleita on voitu löytää riittävän hy-
5529: misensä myös heieroseksuaalisesti käyttäyty-          vin ilman pakkotoimenpiteitä. Pakkolainsää-
5530: vään väestöön. Pääasiallisena leviämistienä ovat      däntöä ei siten ole toistaiseksi tarvittu.
5531: tilapäiset seksuaalikontaktit, ulkomaan matko-           Terveysviranomaiset seuraavat kuitenkin tar-
5532: jen aikana tapahtuvat tilapäiset seksuaalikon-        kasti HIV-infektion leviämistä maassamme tar-
5533: taktit sekä lyhytaikaisesti Suomessa vierailevien     tunnan saaneista koottavien ilmoitusten avulla
5534: ulkomaalaisten kanssa tapahtuvat seksuaalikon-        sekä erilaisten väestöryhmätutkimusten kautta.
5535: taktit.                                               Vaikka tässä vaiheessa kirjallisen kysymyksen
5536:     HIV-infektion estämiseen on pyritty laajalla      tarkoittamia pakkolainsäädäntöhankkeita ei
5537: jatkuvana turvalliseen seksuaaliseen käyttäyty-       nähdäkään ajankohtaisina, on sosiaali- ja ter-
5538: miseen ohjaavana terveyskasvatuksella. Terveys-       veysministeriöllä riittävät valmiudet hyvinkin
5539: viranomaiset ovat HIV-vastustamistyössään ol-         nopeaan toimintaan kyseisen lainsäädännön ai-
5540: leet heti alusta alkaen kiinteässä yhteistyössä eri   kaansaamiseksi, jos infektiotilanne tai sen leviä-
5541: järjestöjen ja ryhmien kanssa AIDS-valistuksen        minen osoittavat sen tarpeelliseksi.
5542: 
5543:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1992
5544: 
5545:                                                                          Ministeri Sirpa Pietikäinen
5546:                                          1992 vp -   KK 314                                           3
5547: 
5548: 
5549: 
5550: 
5551:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5552: 
5553:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bestående system skapats för vård och screening,
5554: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som väl betjänar HIV-smittade personer inom
5555: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av         minoritetsgrupperna som ett komplement till de
5556: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    offentliga servicesystemen. Personer som använ-
5557: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         der intravenös narkotika utgör sin egen HIV-
5558: 314:                                                 problemgrupp, som man har satsat på genom att
5559:                                                      ge en målmedveten hälsofostran om den rätta
5560:           Ämnar Regeringen snabbt ändra lag-         användningen av sådana sprutor och nålar som
5561:        stiftningen så, att personer som miss-        fårhindrar att HIV-infektioneo sprids.
5562:        tänks bära på HIV-smitta och den därtill         1 Finland är de test som behövs för konstate-
5563:        hörande allvarliga och farliga sjukdomen      rande av HIV-infektioneo frivilliga och det har
5564:        kan utsättas får obligatorisk vård och        gjorts så lätt som möjligt för befolkningen att
5565:        undersökning?                                 söka sig tili testning. Var och en som så vill kan
5566:                                                      låta testa sig utan svårighet och kostnadsfritt för
5567:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att få reda på en eventuell HIV-smitta.
5568: anföra följande:                                        Den finska HIV- och AIDS-hälsopolitiken
5569:                                                      har hittills varit framgångsrik. Statistiksiffror i
5570:    1 Finland har man medvetet vid bekämpandet        vårt land visar att infektioneo har spritt sig
5571: av HIV-infektioneo valt en linje som undviker        mindre än väntat, mindre än någon annanstans
5572: tvångsmedel. Utgående från detta har HIV-            i världen.
5573: infektionen inom lagstiftningen om smittsamma           Vid bekämpandet av HIV-infektionen är det
5574: sjukdomar definierats såsom en smittsam sjuk-        vid sidan om den allmänna hälsofostran viktigt
5575: dom som skall anmälas.                               att i ett så tidigt skede som möjligt hitta de
5576:    HIV-infektionen har varit och är fortfarande      personer som smittats och de personer som haft
5577: i huvudsak en sjukdom som drabbar de sexuella        könsumgänge med dessa och begränsa sprid-
5578: minoriteterna och personer som använder intra-       ningen av sjukdomen på detta sätt. Hittills har
5579: venös narkotika. Det saknas vård som får en          det gått bra att hitta de personer som fått smitta
5580: person att tillfriskna från HIV-infektionen. En      och sådana som de haft könsumgänge med utan
5581: sådan vård skulle möjliggöra användningen av         att behöva ta till tvångsmedel. Tillsvidare har
5582: tvångsvård. HIV-infektioneo har börjat spridas       tvångslagstiftning således inte behövts.
5583: även bland den heterosexuella befolkningen. De          Hälsomyndigheterna följer dock noggrant
5584: huvudsakliga spridningsvägarna är tillfälliga        hur HIV-infektionen sprids i vårt land med hjälp
5585: sexuella kontakter, tillfålliga sexuella kontakter   av de anmälningar som samlasin om dem som
5586: under resor utomlands samt tillfålliga sexuella      fått smitta samt med hjälp av olika undersök-
5587: kontakter med utlänningar som besöker Finland        ningar av befolkningsgrupperna. Fastän det i
5588: under en kort tid.                                   detta skede inte anses vara aktuellt med sådan
5589:    Man har arbetat med en omfattande fortsatt        tvångslagstiftning som avses i spörsmålet, har
5590: hälsofostran som försöker styra folk till ett        social- och hälsovårdsministeriet tillräcklig be-
5591: tryggt sexuellt beteende. Hälsomyndigheterna         redskap för ytterst snabb verksamhet för att
5592: har i sitt arbete med att bekämpa HIV-smittan        åstadkomma ifrågavarande lagstiftning om in-
5593: genast från början varit i nära samarbete med        fektionssituationen eller spridningen visar att
5594: olika organisationer och grupper när det gällt att   den är nödvändig.
5595: främja upplysningen om AIDS. Samtidigt har
5596: 
5597:      Helsingforsden 22 juli 1992
5598: 
5599:                                                                         Minister Sirpa Pietikäinen
5600:                                                 1992 vp
5601: 
5602: Kirjallinen kysymys 315
5603: 
5604: 
5605: 
5606: 
5607:                                   Aittoniemi: Soutu- ja moottoriveneiden pakollisista turvavarus-
5608:                                        teista
5609: 
5610: 
5611:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5612: 
5613:    Suomessa hukkuu kesän aikana lukuisa mää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5614: rä ihmisiä, koska turvaliivejä ei käytetä eikä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5615: veneitä ole varustettu siten, että ne olisivat up-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5616: poamattomia. Osassa soutu- tai moottoriveneitä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5617: on sisään rakennetut kellukkeet, jotka estävät
5618: veneen uppoamisen, mutta pienemmissä ja hal-                    Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
5619: vemmissa veneissä näitä ei ole. Veneet voitaisiin            tötoimiin siten, että kaikki myynnissä
5620: kuitenkin määrätä rakennettaviksi siten, että ne             olevat soutu- ja moottoriveneet on varus-
5621: eivät lainkaan uppoa, jolloin veden varaan jou-              tettava uppoamattomiksi tekevillä varus-
5622: tunut voisi turvautua veneen kellumiskykyyn.                 teilla, mikä toimenpide merkittävästi vä-
5623: Kustannukset ovat suhteellisen vähäiset.                     hentäisi hukkumisonnettomuuksia?
5624: 
5625:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
5626: 
5627:                                            Sulo Aittaniemi
5628: 
5629: 
5630: 
5631: 
5632: 220051L
5633: 2                                         1992 vp -    KK 315
5634: 
5635: 
5636: 
5637: 
5638:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5639: 
5640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nykyisessä veneliikenneasetuksessa (152/69)
5641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on kelluvuusvaatimuksia alle 4,5 metrin pituisille
5642: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         veneille lukuun ottamatta tavallista puista soutu-
5643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       venettä ja ilmeisesti vain kilpailukäyttöön tar-
5644: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           koitettua venettä. Vene on varustettava sellaisin
5645: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ilmasäiliöin tai kelluvuuden turvaavin täyttein,
5646: sen n:o 315:                                           että se pystyy pitämään pinnalla siinä olleet
5647:                                                        henkilöt vedellä täytyttyäänkin.
5648:            Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-            Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteispohjois-
5649:         tötoimiin siten, että kaikki myynnissä         mainen venenormisto (Sininen kilpi) asettaa
5650:         olevat soutu- ja moottoriveneet on varus-      myös kelluvuus- ja vakavuusvaatimuksia alle 5,5
5651:         tettava uppoamattomiksi tekevillä varus-       metrin pituisille veneille, joilla suurin osa kuole-
5652:         teilla, mikä toimenpide merkittävästi vä-      maan johtaneista veneonnettomuuksista tapah-
5653:         hentäisi hukkumisonnettomuuksia?               tuu. Nämä vaatimukset täyttäväHä veneellä on
5654:                                                        riittävä varalaita, vakavuus ja uppoamattomuus.
5655:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Varusteiden osalta nykyinen lainsäädäntö
5656: vasti seuraavaa:                                       asettaa vaatimuksia lähinnä rekisteröidyille
5657:                                                        moottoriveneille. Rekisteriin on veneliikennease-
5658:     Veneonnettomuuksista tapahtuu 72 prosent-          tuksen mukaan merkittävä perämoottorivene,
5659: tia sisävesillä ja 28 prosenttia merialueilla. Meri-   jonka moottorin teho valmistajan ilmoituksen
5660: alueillakin suurin osa onnettomuuksista sattuu         mukaan on enemmän kuin 20 hevosvoimaa, ja
5661: satamissa ja sisäsaaristossa. Onnettomuuksiin          sisämoottori- tai sisäperämoottorivene, jonka
5662: joutuneet veneet ovat osin pieniä soutu- ja perä-      vastaava teho on enemmän kuin 50 hevosvoi-
5663: moottoriveneitä. Onnettomuuksissa menehty-             maa.
5664: neistä vain 3-5 prosenttia käyttää pelastusliive-         Voidaankin todeta, että nykyinen lainsäädän-
5665: jä.                                                    tö veneliikenteen osalta on puutteellinen eikä
5666:     Onnettomuudet johtuvat harvoin yhdestä ai-         anna viranomaisille tarpeeksi mahdollisuuksia
5667: noasta syytekijästä. Yleensä on kysymys usean          puuttua yleisesti tunnettuihin, käytetyssä vesi-
5668: syyn yhteisvaikutuksesta. Vesillä liikkumisen          kulkuneuvossa tai sen varusteissa oleviin epä-
5669: turvallisuuteen vaikuttaa kolme osatekijää: me-        kohtiin. Liikenneministeriö onkin 24 päivänä
5670: rimiestaito, turvajärjestelmä ja vene.                 tammikuuta 1991 asettanut toimikunnan, jonka
5671:     Pelastautumismahdollisuudet veneonnetto-           tehtävänä on muun muassa selvittää veneliiken-
5672: muudesta ovat suuret, mikäli vene kelluu tyydyt-       nelainsäädännön uudistustarvetta kokonaisuu-
5673: tävästi vedellä täyttyessäänkin. Onnettomuuksia        dessaan sekä veneilyn turvallisuussäännösten
5674: vähentäisi oleellisesti myös pelastusliivien ylei-     että ympäristönsuojeluun liittyvien säännösten
5675: nen käyttö. Edes hyvin suunnitellulla veneellä ei      osalta. Selvitystyön pohjalta toimikunnan tulee
5676: kuitenkaan pystytä estämään kaikkia onnetto-           tehdä ehdotuksensa mahdollisesti tarvittaviksi
5677: muuksia. Veneilijän hyvä merimiestaito on kai-         lainsäädäntömuutoksiksi. Toimikunta luovuttaa
5678: kissa tilanteissa tärkein tae siitä, ettei vahinkoja   ehdotuksensa liikenneministeriölle tulevana syk-
5679: tai onnettomuuksia pääse tapahtumaan. Veneen           synä, minkä jälkeen ministeriössä ryhdytään
5680: ja varusteiden hyvästä kunnosta huolehtiminen          asian vaatimiin jatkotoimenpiteisiin.
5681: kuuluu myös hyvään merimiestaitoon.
5682: 
5683:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1992
5684: 
5685:                                                                              Ministeri Elisabeth Rehn
5686:                                          1992 vp -   KK 315                                           3
5687: 
5688: 
5689: 
5690: 
5691:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5692: 
5693:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I den gällande förordningen om båttrafik
5694: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       (152/69) finns krav på flytförmåga för båtar
5695: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av         under 4,5 m längd med undantag av vanliga
5696: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    roddbåtar av trä och båtar uppenbarligen avsed-
5697: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         da endast för tävlingsanvändning. Båten skall
5698: 315:                                                 vara utrustad med sådana lufttankar eller sådan
5699:                                                      fyllning tili tryggande av flytförmågan, att den
5700:           Ämnar Regeringen skrida tililagstift-      även om den fylles med vatten förmår hålla dem,
5701:        ningsätgärder för att förse alla rodd- och    som färdats i båten, över vattenytan.
5702:        motorbåtar i försäljning med flytsäker            De frivilliga samnordiska båtnormema (Blå
5703:        utrustning, vilket i hög grad skulle mins-    skylten) ställer också flytsäkerhets- och stabili-
5704:        ka antalet drunkningsolyckor?                 tetskrav på båtar under 5,5 m längd, vilka är de
5705:                                                      båtar som oftast är inblandade i dödsolyckor. En
5706:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        båt som uppfyller kraven enligt dessa normer har
5707: anföra följande:                                     tiliräckligt fribord, tillräcklig stabilitet och är
5708:                                                      flytsäker.
5709:    Av alla båtolyckor sker 72 procent på insjöar-        Vad utrustningen gäller ställer den gällande
5710: na och 28 procent tili havs. En stor del av          lagstiftningen närmast krav på registrerade mo-
5711: båtolyckoma tili havs sker i hamnar och i den        torbåtar. I registret skall enligt båttrafikförord-
5712: inre skärgården. Huvuddelen av de olycksdrab-        ningen införas båt med utombordsmotor, vars
5713: bade båtama är små rodd- eller utombordsmo-          effekt enligt uppgifter av tiliverkaren är över 20
5714: torbåtar. Endast 3-5 procent av de förolyckade       hästkrafter, samt båt med inombordsmotor och
5715: har flytväst på sig.                                 inutbordare, vars motsvarande effekt är över 50
5716:    Olyckoma beror sällan på endast en faktor.        hästkrafter.
5717: Vanligtvis är det fråga om flera samverkande             Det kan konstateras att gällande lagstiftning
5718: faktorer. På sjösäkerheten verkar tre delfaktorer:   för båttrafikens del är bristande och ger myn-
5719: sjömanskap, säkerhetssystem och båt.                 dighetema ganska små möjligheter att gripa sig
5720:    Chansema att räddas vid en båtolycka är           an allmänt kända fel och brister på vattenburna
5721: stora om båten flyter tilifredställande också när    fordon eller dessa fordons utrustningar. Trafik-
5722: den fylls med vatten. Användningen av flytväst       ministeriet har den 24 januari 1991 tilisatt en
5723: minskar också antalet olyckor. Men inte ens          kommitte, som har i uppgift att bl.a. reda ut
5724: bra båtplanering kan förhindra alla olyckor.         behovet att fömya båttrafiklagstiftningen i sin
5725: Ett gott sjömanskap hos båtföraren är i alla         helhet både vad gäller säkerhetsbestämmelsema
5726: situationer en garanti för att skador och olyckor    och bestämmelsema om miljöskydd. Kommitten
5727: inte inträffar. Tili gott sjömanskap hör också       överlåter sitt betänkande tili trafikministeriet
5728: att man håller båten och dess utrustning i gott      inkommande höst, varefter ministeriet skrider
5729: skick.                                               tili de åtgärder som saken kräver.
5730: 
5731:      Helsingforsden 13 juli 1992
5732: 
5733:                                                                            Minister Elisabeth Rehn
5734: 1
5735: 
5736: 1
5737: 
5738: 1
5739: 
5740:     1
5741: 
5742:     1
5743: 
5744:     1
5745: 
5746:         1
5747: 
5748:         1
5749: 
5750:         1
5751: 
5752:             1
5753: 
5754:             1
5755: 
5756:             1
5757: 
5758:                 1
5759: 
5760:                 1
5761:                                                1992 vp
5762: 
5763: Kirjallinen kysymys 316
5764: 
5765: 
5766: 
5767: 
5768:                                   Aittoniemi: Vuotoksen rakennustöiden välittömästä käynnistämi-
5769:                                       sestä
5770: 
5771: 
5772:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5773: 
5774:    Hallitus on ilmoittanut pääsevänsä myöntei-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5775: seen ratkaisuun Vuotoksen rakentamisesta. Pää-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5776: töksestä huolimatta lopullinen lupa saattaa vii-
5777: pyä vesioikeudessa kaksikin vuotta. Alueen                      Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
5778: väestö kuitenkin kaipaa työtä ja tuloja, mitä                katsoo olevan alustavien töiden aloitta-
5779: koskevat alustavat työtoimet olisi syytä aloittaa            miseksi heti Vuotoksen alueella hallituk-
5780: mahdollisimman pian hallituksen päätöksen an-                sen myönteisen päätöksen jälkeen työ-
5781: tamisen jälkeen.                                             paikkojen saamiseksi paikalliselle väes-
5782:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tölle, ja miten pitkälle niitä voidaan viedä
5783: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            vesioikeuden päätöstä odoteltaessa?
5784: 
5785:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
5786: 
5787:                                            Sulo Aittaniemi
5788: 
5789: 
5790: 
5791: 
5792: 220051L
5793: 2                                         1992 vp -      KK 316
5794: 
5795: 
5796: 
5797: 
5798:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5799: 
5800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          metsien osalta avohakkuiden käynnistäminen
5801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           välittömästi- siis ennen vesioikeudellista käsit-
5802: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          telyä - on mahdollista, mutta se edellyttää vielä
5803: jeenne n:o 1106 ohella toimittanut valtioneuvos-        tässä vaiheessa yksityismetsälaissa tarkoitetun
5804: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          hakkuu- ja uudistussuunnitelman laatimista. Al-
5805: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-         lasalueen nykyisen maankäyttömuodon muu-
5806: lisesta kysymyksestä n:o 316:                           toksen varmistuttua tullaan mainitun suunnitel-
5807:                                                         man vaatimisesta luopumaan. Sen asemesta riit-
5808:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus          tää hakkuuilmoitus.
5809:        katsoo olevan alustavien töiden aloitta-            Metsänhoidollisesti kasvatettavaksi katsotta-
5810:        miseksi heti Vuotoksen alueella hallituk-        vissa metsissä avohakkuut tulevat mahdolliseksi
5811:        sen myönteisen päätöksen jälkeen työ-            vasta, kun metsälautakunta katsoo alueen ny-
5812:        paikkojen saamiseksi paikalliselle väes-         kyisen maankäyttömuodon muutoksen varmis-
5813:        tölle, ja miten pitkälle niitä voidaan viedä     tuneen, mikä edellyttänee vesioikeuden rakenta-
5814:        vesioikeuden päätöstä odoteltaessa?              miselle myönteistä päätöstä. Kasvatettavaksi
5815:                                                         katsottavia metsiä alueella on kuitenkin vähän.
5816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Mainittakoon tässä yhteydessä, että mikäli
5817: vasti seuraavaa:                                        allashanke jostain syystä jää toteutumatta, tul-
5818:                                                         laan yksityismetsälain perusteella vaatimaan
5819:    Vuotosksen alueen työllistäminen on mahdol-          avohakaitujen alueiden uudelleen metsittämistä.
5820: lista aloittaa nopeasti allasalueen puustoon koh-          Kemijoki Oy:llä on valmius aloittaa yksityis-
5821: distuvilla hakkuilla ja avohakkuualojen ja kitu-        metsälain suomissa puitteissa ns. päätehakkuut
5822: maiden raivauksella. Hakkuut on mm. ympäris-            omistamissaan metsissä jo kuluvan vuoden elo-
5823: töllisistä syistä tarkoituksenmukaisinta aloittaa       kuussa. Hakkuut suunnitellaan yhdessä metsä-
5824: alueen vanhoista uudistuskypsistä metsistä, joita       lautakunnan kanssa, ja niiden suuntaamisessa
5825: yksityismailla on noin 3 000 ha.                        otetaan huomioon myös ympäristölliset seikat.
5826:    Hakkuiden laajuutta ja aikataulua on selvitet-       Jo tulevan syksyn aikana alueella kyettäisiin
5827: ty sekä Kemijoki Oy:n ja yksityismetsälain nou-         tällöin työllistämään n. 40 henkilöä.
5828: dattamista alueella valvovan Koillis-Suomen                Yksityiskohtaisten työohjelmien laadinta ve-
5829: metsälautakunnan välisin että maa- ja metsäta-          sioikeudellisen käsittelyn aikaisen hakkuutoi-
5830: lousministeriön, metsäkeskus Tapion ja Koillis-         minnan järjestämiseksi ja ajoittamiseksi on me-
5831: Suomen metsälautakunnan välisin neuvotteluin.           neillään.
5832: Neuvotteluissa on todettu, että uudistuskypsien
5833: 
5834:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1992
5835: 
5836:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
5837:                                         1992 vp -     KK 316                                        3
5838: 
5839: 
5840: 
5841: 
5842:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
5843: 
5844:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arna har konstaterats att kalhuggningen av de
5845: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr        förnyelsemogna skogarna kan påböijas omedel-
5846: 1 106 av den 17 juni 1992 tili vederbörande           bart - alltså före den vattenrättsliga behand-
5847: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     lingen - men att detta ännu i det här skedet
5848: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade            förutsätter en avverknings- och förnyelseplan
5849: spörsmål nr 316:                                      som avses i lagen om enskilda skogar. När
5850:                                                       ändringen av bassängområdets nuvarande
5851:           Hurdana möjligheter anser Regering-         markdispositionsform har fastställts kommer
5852:        en existera att genast efter regeringens       kravet på nämnda pian att avstås från. 1 stället
5853:        positiva beslut inleda forberedande arbe-      for planen räcker en avverkningsanmälan.
5854:        ten på Vuotos-området för att skapa               1 skogar som ur skogsvårdssynpunkt anses
5855:        arbetsplatser för ortsbefolkningen, och        vara växande blir kalhuggningarna möjliga först
5856:        hur långt kan dessa arbeten fortsättas         när skogsnämnden anser att ändringen av områ-
5857:        under avvaktan på vattendomstolens ut-         dets nuvarande markdispositionsform har blivit
5858:        slag?                                          fastställt, vilket torde förutsätta att vatten-
5859:                                                       domstolens utslag är positivt för byggandet av
5860:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                bassängen. Det fmns dock endast få dylika
5861: vördsamt anföra följande:                             växande skogar på området.
5862:                                                          Det må i detta sammanhang nämnas att om
5863:    Sysselsättningen av Vuotos-områdets befolk-        bassängprojektet av någon anledning inte ge-
5864: ning kan påbörjas snabbt med avverkningar av          nomförs, kommer ombeskogning av de kalhugg-
5865: bassängområdets trädbestånd och röjning av            na områdena att krävas med stöd av lagen om
5866: kalhuggningsområden och tvinmark. Bland an-           enskilda skogar.
5867: nat av miljöskäl är det mest ändamålsenligt att          Kemijoki Oy är redo att inom de gränser som
5868: påböija avverkningarna i de gamla förnyelse-          lagen om enskilda skogar tiliåter inleda s.k.
5869: mogna skogarna på området, vilkas areal i             slutavverkningar i sina egna skogar redan i
5870: enskild mark uppgår tili ca 3 000 ha.                 augusti i år. Avverkningarna planeras i samråd
5871:    A vverkningarnas omfattning och tidtabell har      med skogsnämnden, och också miljösynpunkter
5872: utretts genom förhandlingar både mellan Kemi-         beaktas vid planeringen. Cirka 40 personer kun-
5873: joki Oy och Nordöstra Finlands skogsnämnd,            de således sysselsättas på området redan under
5874: som övervakar efterlevnaden av lagen om enskil-       kommande höst.
5875: da skogar på området, och mellan jord- och               Detaljerade arbetsprogram håller på att utar-
5876: skogsbruksministeriet, skogscentralen Tapio och       betas för att anordna och förlägga avverkningar-
5877: Nordöstra Finlands skogsnämnd. 1 förhandling-         na under vattendomstolsbehandling.
5878: 
5879:      Helsingfors den 7 juli 1992
5880: 
5881:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
5882:                                                1992 vp
5883: 
5884: Kirjallinen kysymys 317
5885: 
5886: 
5887: 
5888: 
5889:                                   Aittoniemi: Katulapsien määrän lisääntymisestä Suomessa
5890: 
5891: 
5892:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5893: 
5894:    Eräissä- erityisesti Etelä-Amerikan- mais-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
5895: sa ns. katulapsien suuri määrä on muodostumas-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5896: sa ongelmaksi. Näitä pelkästään kadulla eläviä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5897: ja siellä oman kulttuurinsa ja elämäntapansa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5898: muodostavia lapsia on miljoonia. On jopa väitet-
5899: ty, että muodostuva elämäntapa ei ole ihmisen                   Tiedostaako Hallitus Suomessa oras-
5900: eikä eläimen, vaan jotakin siltä väliltä.                    tavan ns. katulapsiongelman, joka esi-
5901:    Suomessa katulapsien esiintyminen on koh-                 merkiksi eteläisen Amerikan maissa on
5902: tuullisen vähäistä, mutta ilmiö ei ole tuntematon            saanut suhteettomat mittasuhteet, ja
5903: esimerkiksi Helsingissä. Koska se on olemassa,                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-
5904: tulisi miettiä keinoja, miten siihen suhtaudutaan.           miön suhteen Suomessa?
5905: 
5906:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
5907: 
5908:                                            Sulo Aittaniemi
5909: 
5910: 
5911: 
5912: 
5913: 220051L
5914: 2                                           1992 vp -    KK 317
5915: 
5916: 
5917: 
5918: 
5919:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5920: 
5921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           na ovat johtaneet asumiseen kavereiden luona
5922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tai yöpymisiin tilapäisesti porraskäytävissä ja
5923: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           vastaavissa tiloissa.
5924: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Suomessa lastensuojelulaki on kattava laki
5925: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          alle 18-vuotiaiden huollon osalta sekä lastensuo-
5926: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          jelulasten kohdalla 21. ikävuoteen saakka jälki-
5927: myksestä n:o 317:                                        huollon osalta. Laki velvoittaa kunnan huolehti-
5928:                                                          maan lastensuojelun järjestämisestä sisällöltään
5929:            Tiedostaako Hallitus Suomessa oras-           ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvää tarvetta
5930:         tavan ns. katulapsiongelman, joka esi-           vastaavaksi. Valtionosuusuudistus mahdollistaa
5931:         merkiksi eteläisen Amerikan maissa on            kunnille entistä suuremmat mahdollisuudet to-
5932:         saanut suhteettomat mittasuhteet, ja             teuttaa sellaisia lastensuojelun tukimuotoja, jot-
5933:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-           ka parhaiten palvelevat lasten ja perheiden yksi-
5934:         miön suhteen Suomessa?                           löllisiä tarpeita kyseisen kunnan alueella.
5935:                                                             Kuntien lisäksi merkittävää työtä alalla teke-
5936:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              vät erilaiset lastensuojelun, nuortenhuollon ja
5937: taen seuraavaa:                                          päihdehuollon vapaaehtoisjärjestöt. Niiden toi-
5938:                                                          minta kattaa erilaisia ehkäiseviä ja kenttätyön
5939:    Katulapsiongelma on Suomessa hyvin erilai-            muotoja, päivystyspalveluita, turva-asuntoja,
5940: nen ongelma kuin eräissä Latinalaisen Amerikan           vapaa-ajantoimintoja sekä erityisprojekteja,
5941: maissa. Asiaan vaikuttaa erilaisten ilmasto-olo-         joista voidaan mainita mm. Turun LOKKI-
5942: suhteiden lisäksi se, että ongelman taustat ovat         projekti.
5943: osin erilaiset. Latinalaisessa Amerikassa ongel-            Valtiovalta osallistuu lastensuojelutyöhön ke-
5944: man taustalla ovat mm. suuri väestönkasvu,               hittämällä lainsäädäntöä ja turvaamalla kunnille
5945: köyhyys, eri väestöryhmien suuret sosiaaliset            tarvittavat voimavarat.
5946: erot, heikko asunto- ja työllisyystilanne, koulu-           Valtion koulukodit ovat osa lastensuojelujär-
5947: tusmahdollisuuksien puute sekä vanhempien ja             jestelmää, ja ne tarjoavat kunnille lastensuojelun
5948: yhteiskunnan kyvyttömyys ja haluttomuus tur-             erityispalveluja. Kaikkein vaikeimmassa ase-
5949: vata kaikille lapsille elämänkasvun perusedelly-         massa olevat lapset ovat olleet erityinen koulu-
5950: tykset.                                                  kotien työn kohderyhmä.
5951:    Suomi on mukana Euroopan neuvoston                       Sosiaali- ja terveysministeriö on viime aikoina
5952: käynnistämässä katulapsitutkimuksessa, joka              kiinnittänyt erityistä huomiota vaikeimmassa
5953: selvittää jäsenmaiden katulapsitilanteen. Tutki-         asemassa olevien lasten asemaan. Sosiaali- ja
5954: muksessa katulapseksi on määritelty alle 18-             terveysministeriössä toteutettu Lasten ja nuorten
5955: vuotias lapsi tai nuori, joka lyhyempiä tai pidem-       palvelun projekti on viimeisen kahden vuoden
5956: piä aikoja on elänyt katuympäristössä. Heillä on         aikana selvittänyt maamme lastensuojelun, per-
5957: hyvin vähän tai ei lainkaan kontakteja niihin            heneuvonnan ja mielenterveyspalvelujen toimi-
5958: aikuisiin, joilla olisi velvollisuus huolehtia heistä.   vuutta vaikeimmassa asemassa olevien lasten
5959:    Vaikka määritelmän mukaisia katulapsia on             osalta. Projektin pohjalta ministeriössä tullaan
5960: myös Suomessa, olisi kuitenkin tarkoituksenmu-           edelleen jatkamaan selvityksiä tavoitteena pa-
5961: kaisempaa meidän olosuhteissamme puhua                   rantaa palveluja siten, että kaikkein vaikeimmas-
5962: kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista lapsis-          sa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanne
5963: ta ja nuorista. Heille on ominaista koulunkäyn-          tunnistettaisiin paremmin ja heitä kyettäisiin
5964: nin epäsäännöllisyys sekä päihteiden ja rikolli-         auttamaan nykyistä tehokkaammin. Tähän tar-
5965: suuden muuttuminen osaksi elämäntapaa. Taus-             vitaan useita samanaikaisia keinoja: väestövas-
5966: talla on usein hajonnut koti, jossa on alkoholin         tuu, palvelujen parempi porrastammen ja palve-
5967: tai muiden päihteiden väärinkäyttöä sekä väki-           lukokonaisuuden kehittäminen mm. alueellisella
5968: valtaaja välinpitämättömyyttä. Vaikeudet koto-           toimintamallilla, sosiaali- ja terveydenhuollon
5969:                                           1992 vp -   KK 317                                            3
5970: 
5971: yhteiset työmuodot ja hoitovastuun selkeyttämi-          Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien las-
5972: nen sekä eri hallintokuntien välinen yhteistoi-       ten ja nuorten ongelmiin ei vastata pelkästään
5973: minta.                                                sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Keskeises-
5974:    Oikeusministeriön Vintiö-työryhmä jätti            sä asemassa on yleinen yhteiskuntapolitiikka ja
5975: muistionsa toukokuussa 1992. Siinä ehdotetaan         siinä ilmenevät arvot. Nyt meneillään oleva ta-
5976: konkreettisia toimenpiteitä kaikkein vaikeim-         loudellinen lama lisää kiistatta lasten ja lapsiper-
5977: massa asemassa olevien lasten ja nuorten sekä         heiden ongelmia. Siksi niin sosiaali- ja terveys-
5978: heidän perheidensä tukemiseksi ja auttamiseksi.       palvelujen kuin muidenkin sektoreiden osalta
5979: Toimenpiteet kohdentuvat kuntatasolla sekä oi-        tulee säästöjen kohdentua sosiaalisesti oikeuden-
5980: keus-, opetus- että sosiaali- ja terveysministeriön   mukaisesti ja kehittää ehyempiä ja paremmin
5981: hallinnonaloille. Työryhmän ehdotusten toteu-         kohdistuvia palveluja purkamalla palvelujen
5982: tusta valmistellaan parhaillaan.                      päällekkäisyyttä.
5983: 
5984:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
5985: 
5986:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
5987: 4                                         1992 vp -    KK 317
5988: 
5989: 
5990: 
5991: 
5992:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5993: 
5994:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Problemen i hemmet har lett till att man bor hos
5995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kamrater eller tillfalligt övernattar i trappupp-
5996: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av           gångar och motsvarande utrymmen.
5997: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          I Finland är barnskyddslagen en lag som
5998: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr           täcker omvårdnaden om barn under 18 år samt
5999: 317:                                                   i fråga om barnskyddsbarn till21 års ålder då det
6000:                                                        gäller eftervård. Lagen förpliktigar en kommun
6001:            År Regeringen medveten om proble-           att ordna barnskyddet så att det till sitt innehåll
6002:         met med s.k. gatubarn som börjat spira i       och sin omfattning motsvarar behovet i kommu-
6003:         Finland och som i t.ex. länderna i Syd-        nen. Statsandelsreformen skapar allt större möj-
6004:         amerika antagit oproportionella dimen-         ligheter för kommunerna att införa sådana stöd-
6005:         sioner och                                     former inom barnskyddet som bäst betjänar
6006:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       barnens och familjernas individuella behov inom
6007:         i fråga om detta fenomen i Finland?            kommunen.
6008:                                                            Ett viktigt arbete på detta område utförs
6009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förutom av kommunerna av olika frivilligorga-
6010: anföra följande:                                       nisationer för barnskyddet, ungdomsvården och
6011:                                                        missbrukarvården. Deras verksamhet täcker oli-
6012:    Problemet med gatubarn ser i Finland helt           ka förebyggande åtgärder och olika former av
6013: annorlunda ut än i vissa latinamerikanska Iän-         faltarbete, jourtjänst, skyddshem, fritidsverk-
6014: der. Detta beror förutom på annorlunda väder-          samhet och specialprojekt1 av vilka kan nämnas
6015: leksförhållanden också på att bakgrunden till          bl.a. LOKK.I-projektet i Aho.
6016: problemet delvis är en annan. I de latinameri-             Statsmakten deltar i barnskyddsarbetet gen-
6017: kanska länderna är de underliggande faktorerna         om att utveckla lagstiftningen och trygga nöd-
6018: bl.a. stor befolkningsökning, fattigdom, stora         vändiga resurser för kommunerna.
6019: sociala skillnader mellan olika befolkningsgrup-           Statens skolhem är en del av barnskyddssyste-
6020: per, ett dåligt bostads- och sysselsättningsläge,      met och erbjuder kommunerna specialservice
6021: bristen på utbildningsmöjligheter samt familjens       inom barnskyddet. Barn som befmner sig i en
6022: och samhällets oförmåga och ovilja att skapa           speciellt svår situation har varit en särskild
6023: grundläggande förutsättningar för en trygg upp-        målgrupp för skolhemsarbetet.
6024: växtmiljö för barnen.                                      Social- och hälsovårdsministeriet har under
6025:    Finland deltar i Europarådets undersökning          den senaste tiden fäst särskild uppmärksamhet
6026: som gäller gatubarn. I denna undersökning klar-        vid situationen för barn som lever under excep-
6027: läggs situationen för gatubarn i medlemsländer-        tionellt svåra förhållanden. Social- och hälso-
6028: na. I undersökningen definieras ett gatubarn           vårdsministeriet har genomfört ett projekt med
6029: som ett barn eller en ung person under 18 år som       service för barn och unga. Inom ramen för
6030: under kortare eller längre tider har levt i gatumil-   projektet har man under de senaste två åren
6031: jö. De har liten eller ingen kontakt med de vuxna      utrett hur barnskyddet, familjerådgivningen och
6032: som är skyldiga att sörja för dem.                     mentalvården fungerar för barn som har det
6033:    Åven om det finns gatubarn som motsvarar            särskilt svårt. Inom ministeriet kommer man att
6034: definitionen också i Finland är det dock mera          fortsätta utredningarna med målet att förbättra
6035: ändamålsenligt att i våra förhållanden tala om         servicen så att det blir lättare att defmiera
6036: barn och unga som har det särskilt svårt. K.änne-      situationen för dessa barn och unga så att de
6037: tecknande för dessa är en oregelbunden skolgång        bättre kan få hjälp. Detta kräver att många
6038: och en livsstil som omfattar rusmedelsmissbruk         åtgärder vidtas samtidigt: ökning av det gemen-
6039: och kriminalitet. I bakgrunden finns ofta ett          samma ansvaret, allokering av servicen och ut-
6040: söndrigt hem där det förekommer alkohol- och           veckling av servicehelheterna bl.a. med hjälp av
6041: rusmedelsmissbruk samt våld och likgiltighet.          regionala verksamhetsmodeller, klarläggande av
6042:                                            1992 vp -   KK 317                                           5
6043: 
6044: social- och hälsovårdens gemensamma arbets-               De problem som bam och unga som befinner
6045: former och vårdansvar och genom samarbete              sig i en särskilt svår situation har kan inte lösas
6046: mellan olik:a förvaltningskommuner.                    enbart med åtgärder inom social- och hälsovår-
6047:    En arbetsgrupp vid justitieministeriet som          den. En viktig ställning har här den allmänna
6048: utredde bam och ungas asociala beteende läm-           samhällspolitiken och de värden som den står
6049: nade sin promemoria i maj 1992. 1 den föreslås         för. Den pågående lågkonjunkturen ökar utan
6050: konkreta åtgärder för stöd och hjälp tili bam och      tvivel ungas och bamfamiljers problem. Därför
6051: unga som har det särskilt svårt och tili deras         bör inbesparingar såväl inom social- och hälso-
6052: familjer. Åtgärdema koncentreras tili kommun-          vården som inom andra sektorer inriktas på ett
6053: nivå samt tili justitie-, undervisnings- och social-   socialt rättvist sätt och en mera enhetlig och
6054: och hälsovårdsministeriemas förvaltningsområ-          allokerad service utvecklas genom att överlap-
6055: de. Som bäst bereds genomförandet av arbets-           pande service slopas.
6056: gruppens förslag.
6057:      Helsingforsden 20 juli 1992
6058:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikliinen
6059: 1
6060: 
6061: 1
6062: 
6063: 1
6064: 
6065: 1
6066: 
6067:     1
6068: 
6069:     1
6070: 
6071:     1
6072: 
6073:     1
6074: 
6075:         1
6076: 
6077:         1
6078: 
6079:         1
6080: 
6081:         1
6082: 
6083:             1
6084:                                                1992 vp
6085: 
6086: Kirjallinen kysymys 318
6087: 
6088: 
6089: 
6090: 
6091:                                   Aittoniemi: Euroopan yhteisön jäsenyydestä aiheutuvan työttö-
6092:                                       myyden kustannuksista Suomessa
6093: 
6094:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6095: 
6096:     Euroopan yhteisön jäsenyyden lähestyessä         6-10 miljardia markkaa. Kysymyksessä on siis
6097: Suomen työttömyysluvut tulevat laskemaan par-        nykytila ja tulevaisuus mitattuna noin 70 miljar-
6098: haimmillaankin hieman alle 300 000 työttömän         din markan pysyvä rahoitusvaje.
6099: eli työttömyysaste jää pysyvästi yli 10 prosentin.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6100: Työttömien määrä tulee tästä perusmäärästä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6101: lisääntymään vielä maatalousammateista ja            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6102: maatalouden oheisammateista purkautuvalla            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6103: työvoimalla. Korkea työttömyysaste merkitsee
6104: maalle lähes 30 miljardin markan verotulojen                    Miten Hallitus aikoo täyttää sen val-
6105: menetystä ja lähes 20 miljardin markan työlli-               tiontalouden rahoitusvajeen, joka on
6106: syyskustannuksia. EY-jäseniksi janoavien toi-                muodostunut paikalleen jähmettyneen
6107: veen tultua toteutetuksi Suomen verotulot laske-             nykyisen taloustilanteen sekä tulevan
6108: vat entisestään noin 15 miljardia markkaa ja                 EY-jäsenyyden ansiosta noin 70 miljar-
6109: menot lisääntyvät yhteisön rahastojen suuntaan               din markan suuruiseksi?
6110: 
6111:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6112:                                            Sulo Aittoniemi
6113: 
6114: 
6115: 
6116: 
6117: 220051L
6118: 2                                         1992 vp -   KK 318
6119: 
6120: 
6121: 
6122: 
6123:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6124: 
6125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        talousarvioksi vuodelle 1993 lähtee menojen re-
6126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aalisesta supistamisesta. Samalla talousarvioesi-
6127: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        tyksen painopistealueita on edelleen terävöitetty
6128: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      yrittäjyyden ja teknologisen kehityksen edelly-
6129: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tysten parantamiseksi, jolloin mahdollisuudet
6130: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        kansantalouden palauttamiselle lähivuosina
6131: kysymyksestä n:o 318:                                 kohtuullisen työllisyyden turvaavalle kasvu-
6132:                                                       uralle lisääntyvät.
6133:           Miten Hallitus aikoo täyttää sen val-          Hallituksen vuotta 1993 koskeva talousarvio-
6134:        tiontalouden rahoitusvajeen, joka on           esitys perustuu pitempiaikaiseen toimintalinja-
6135:        muodostunut paikalleen jähmettyneen            ukseen. Kansantalouden ohjaaminen kestävälle
6136:        nykyisen taloustilanteen sekä tulevan          kasvu-uralle ja samalla valtiontalouden rahoi-
6137:        EY-jäsenyyden ansiosta noin 70 miljar-         tusalijäämän supistaminen edellyttävät ennen
6138:        din markan suuruiseksi?                        kaikkea teollisuustuotannon ja viennin voima-
6139:                                                       kasta lisäämistä. Tämä edellyttää perustan luo-
6140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mista useampivuotiselle toimintapolitiikalle suh-
6141: vasti seuraavaa:                                      teellisen kustannustasomme sopeuttamiseksi kil-
6142:                                                       pailukykyiselle tasolle. Hallituksen linjana onkin
6143:    Suomen kansantalouden perusongelmaksi on           korostaa yritysten riittävän kilpailukyvyn säilyt-
6144: muodostunut avoimen vientisektorin dramaatti-         tämistä ja toimintaedellytysten edelleen kehittä-
6145: nen supistuminen suhteessa muuhun talouteen.          mistä. Vain siten tuotannon laajeneminen etenee
6146: Kyseessä on pitempiaikainen rakenteellinen ko-        nopeasti, työllisyyden koheneminen on pysyvää
6147: timainen muutosprosessi, jonka seurauksena            ja kyselyssä mainittu valtion tulokertymä kään-
6148: voimavaroista aivan liian suuri osa on sitoutunut     tyy merkittävään kasvuun. Ilman taloudellista
6149: suljetulle sektorille. Kehitys on samalla johtanut    toimeliaisuutta valtion tulokertymät pysyisivät
6150: julkisen sektorin suhteelliseen laajenemiseen ja      nykyisellä alhaisella tasolla.
6151: räjähdysmäiseen velkaantumiseen. Julkiset ko-            Tilanteen korjaaminen käytännössä edellyt-
6152: konaismenot suhteessa kansantuotteeseen ko-           tää toimenpiteitä, jotka vahvistavat avoimen
6153: hoavat vuonna 1992 yli 55 prosentin eli selvästi      sektorin kilpailukykyä suhteessa sekä kilpailija-
6154: suuremmaksi kuin OECD-maissa keskimäärin.             maihin että suhteessa suljettuun sektoriin. Täten
6155: Julkisen velan kasvu näyttää lähivuosina vielä        päästään tarpeellisiin kapasiteettia laajentaviin
6156: väistämättömältä huolimatta menokehityksen            investointeihin teollisuudessa ja markkina-
6157: kasvun supistamisesta. Julkisen sektorin ongel-       osuuksien valtaamiseen viennissä. Näiden ta-
6158: mat ovatkin nyt kansantaloudellisia kysymyksiä.       voitteiden mukaisesti hallitus on toteuttanut ke-
6159:    Integraatiokehitys edellyttää myös taloudelta      väästä 1991 lähtien useita kauaskantoisia toi-
6160: suurempaa avoimuutta, tehokkuutta ja jousta-          menpiteitä talouden suotuisan kehityksen tur-
6161: vuutta. Integraation eteneminen asettaa 1990-         vaamiseksi erityisesti kestävän pohjan hakemista
6162: luvulla Suomen sopeutumiskyvylle kovia vaati-         ajatellen. Keskeisimmät toimenpiteet kiteytyvät
6163: muksia ja edellyttää suuria rakennemuutoksia.         seuraaviksi:
6164: Samoin se asettaa julkisen sektorin uuteen kil-          - varsinaiset julkisen sektorin säästötoimen-
6165: pailutilanteeseen pakottaen näin entistä suurem-      piteet on käynnistetty laajalla rintamalla; kevääl-
6166: paan sisäiseen tehokkuuteen.                          lä 1992 päätettiin merkittävästä säästöpaketista
6167:    Tässä tilanteessa julkisen sektorin rakenteelli-   ja vuoden 1993 talousarvioesityksen säästöt ko-
6168: sen rahoitusalijäämän poistaminen ja menotren-        hoavat yli 7 mrd markan
6169: din kasvun pysäyttäminen korostuvat. Valtion-            -julkisen hallinnon uudistusta on nopeutet-
6170: talouden kroonisen velkakierreongelman ratkai-        tu ja tehostettu
6171: su on edellytys talouden menestymiselle. Tästä           - valtionosuusuudistus toteutetaan vuoden
6172: syystä hallituksen valmistelema esitys valtion        1993 alusta lukien
6173:                                          1992 vp -   KK 318                                          3
6174: 
6175:     - yritysten toimintaedellytysten parantami-      nykytilanteessa. Talouden saattaminen kestä-
6176: nen mm. työnantajan sotu-maksujen alentami-          vään tasapainoon edellyttää lyhyen ajan talous-
6177: sen ja Kela-maksujen porrastamisen poistami-         politiikan keinojen ohella jatkuvaa talouden ra-
6178: sen, teollisuuden raaka-aineiden tasausveron         kenteiden uudistamista. Se edellyttää myös
6179: poistamisen, liikevaihtoverouudistukseen sisäl-      kauppapoliittisten järjestelyjen turvaamista.
6180: tyvän vähennysoikeuden laajentamisen, yhtiöve-       ETA -sopimuksella ja EY-jäsenhakemuksella
6181: rokannan alentamisen ja investointivarausten         turvataan yritystoiminnan kehitysmahdollisuuk-
6182: purkamisen avulla                                    sia ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Kauppa-
6183:     - suhdannepoliittisten toimenpiteiden to-        poliittiset järjestelyt luovat talouteemme kasvu-
6184: teuttaminen, sisältäen mm. Keran toimintaedel-       dynamiikkaa, jonka myötä valtion tulokertymät
6185: lytysten turvaamisen, suhdannelainat, pk-yritys-     kasvavat, päinvastoin kuin kyselyssä annetaan
6186: ten korkotukijärjestelmän käyttöönoton, työlli-      ymmärtää.
6187: syysmäärärahojen korkean tason turvaamisen,             EY-ratkaisu edellyttää Suomen harjoittaman
6188: vienninedistämis- ja teknologiamäärärahojen li-      talouspolitiikan nykyistä voimakkaampaa ku-
6189: säämisen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-        rinalaistamista. Julkisen sektorin paisuminen on
6190: sen lisäämisen, valtiontakausten laajentamisen ja    pelkästään ulkoisen kilpailuympäristön ja ra-
6191: kriisiyritysten toimintamahdollisuuksien turvaa-     kennepoliittisista syistä murrettava. Julkisen ta-
6192: misen                                                louden tulee Suomessakin sopeutua menopainei-
6193:     -edellytysten luominen suotuisille tulopoliit-   den alentamisen kautta ja lisäksi etsimällä uusia
6194: tisille ratkaisuille                                 rahoitustapoja julkisille menoille. Mahdolli-
6195:     - markan arvon korjaus                           suuksia verojen korotuksiin ei ole, koska yhden-
6196:     - pankkisektorin toimintaedellytysten tur-       tyminen vahvistaa tarvetta yhdenmukaistaa ve-
6197: vaaminen                                             rotusta.
6198:     -päätös pääomaverotuksen uudistamisesta             Edellä mainittujen seikkojen nojalla hallitus
6199: vuoden 1993 alusta                                   katsoo, että kyselyssä mainittua valtiontalouden
6200:     - ulkomaalaisomistuksen vapauttaminen lä-        rahoitusalijäämää kyetään korjaamaan parhai-
6201: hiaikoina                                            tenja kestävästi hallituksen noudattaman pitkän
6202:     - arvonlisäverouudistuksen käynnistäminen        ajan talouspoliittisen linjauksen avulla. Tämän
6203:      - Suomen liittyminen ETAan                      linjauksen myötä valtiontalouden rahoitusalijää-
6204:      -Suomen EY-jäsenhakemuksen jättäminen           män arvioidaan supistuvan selvästi vuonna
6205:  sekä                                                1993. Merkkejä talouden kääntymisestä nou-
6206:      - hallituksen talouspoliittisen päätösvallan    suun on jo nyt näkyvissä. Hallitus korostaa
6207:  lisäys valtionsääntöuudistuksin.                    lisäksi sitä, ettei talouden rakenteiden suuria
6208:      Kuvattujen ja muiden jatkossa valmistelta-      muutostarpeita toteuteta hetkessä, vaan se kes-
6209:  vien toimenpiteiden avulla hallitus pyrkii nimen-   tää koko 1990-luvunja edellyttää laaja-alaisia ja
6210:  omaan talouden kestävään tervehdyttämiseen.         monipuolisia toimintalinjauksia. Samalla tulo-
6211:  Valtiontalouden rahoitusalijäämää ei korjata        poliittisten ratkaisujen vastuu kasvaa talouden
6212:  yksittäisillä tempuilla. Suhdanteita ei voida       rakenteiden uudistamiseksi.
6213:  kääntää nousuun elvyttävällä talouspolitiikalla
6214:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
6215: 
6216:                                                                          Ministeri Hannele Pokka
6217: 4                                         1992 vp -   KK 318
6218: 
6219: 
6220: 
6221: 
6222:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6223: 
6224:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med den kroniska skuldsättningsspiralen i stats-
6225: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ekonomin löses. Till följd av detta utgår man i
6226: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av          det förslag till statsbudget som regeringen har
6227: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förberett för 1993 från en reell nedskäming av
6228: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          utgiftema. På samma gång har tyngdpunkts-
6229: mål nr 318:                                           områdena i budgetpropositionen fortsättnings-
6230:                                                       vis förskjutits så att betingelsema för före-
6231:           Hur ämnar Regeringen täcka det un-          tagsamhet och teknologisk utveckling gynnas.
6232:        derskott i statsekonomin som till följd av     På detta sätt ökar möjlighetema att under de
6233:        stagnationen i ekonomin och ett framtida       närmaste åren återföra samhällsekonornin på en
6234:        medlemskap i EG uppgår till cirka 70           tillväxtlinje som garanterar en acceptabel syssel-
6235:        rniljarder mark?                               sättningsnivå.
6236:                                                           Regeringens budgetproposition för 1993 byg-
6237:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ger på en linjedragning som omfattar en längre
6238: anföra följande:                                      tidsperiod. I syfte att länka in samhällsekonornin
6239:                                                       på en hållbar tillväxtlinje och i syfte att minska
6240:    Grundproblemet i den finländska samhälls-          finansieringsunderskottet i statsekonomin krävs
6241: ekonomin är i dagens läge en situation där den        frarnför allt en stark ökning av industriproduk-
6242: öppna exportsektom har krympt dramatiskt i            tionen och exporten. Då en grund skapas för en
6243: förhållande till annan ekonomi. Det är fråga om       flerårig verksamhetspolitik kan vår relativa kost-
6244: en strukturell inhemsk förändringsprocess som         nadsnivå anpassas till en konkurrenskraftig
6245: har pågått en längre tid. Till följd av den här       nivå. Regeringens linje går ut på att i detta
6246: förändringsprocessen har en alltför stor del av       sammanhang betona vikten av att bevara en
6247: resursema koncentrerats till den slutna sektom.       tillräcklig konkurrenskraft för företagen och av
6248: Utvecklingen har samtidigt lett till en relativt      att vidareutveckla verksamhetsförutsättningar-
6249: stor utbyggnad av den offentliga sektom och till      na. Bara på detta sätt får man till stånd en
6250: en explosionsartad skuldsättning inom den. De         produktionsökning som sker i snabb takt. Vida-
6251: offentliga totalutgiftema uppgår år 1992 till         re får man sysselsättningen att återhämta sig på
6252: drygt 55 procent av nationalprodukten, vilket är      permanent basis. Tillväxtökningen i statens in-
6253: betydligt mera än i OECD-ländema i gen-               komster, som frågeställaren uppehåller sig vid,
6254: omsnitt. En ökning av den offentliga skuldsätt-       fås också att utveckla sig i positiv riktning och bli
6255: ningen verkar oundviklig under de närmaste            avsevärd. Utan ekonomisk aktivitet hålls statens
6256: åren trots en avmattning i utgiftsstegringen.         inkomster på nuvarande låga nivå.
6257: Problemen inom den offentliga sektom är nu                För att avhjälpa situationen krävs på ett
6258: frågor som berör samhällsekonomin.                    praktiskt plan åtgärder som stärker den öppna
6259:    Integrationsutvecklingen bygger på en större       sektoms konkurrenskraft både i förhållande till
6260: öppenhet, effektivitet och flexibilitet i ekonomin.   konkurrentländema och till den slutna sektom.
6261: Integrationen ställer stora krav på Finlands          På detta sätt kommer man att kunna satsa på
6262: anpassningsförmåga på 1990-talet och den krä-         behövliga kapacitetbefrämjande investeringar
6263: ver omfattande strukturförändringar. Därtill          inom industrin och att erövra marknadsandelar
6264: ställer integrationsutvecklingen den offentliga       inom exporten. I enlighet med dessa mål har
6265: sektom i en ny konkurrenssituation av vilket          regeringen från våren 1991 förverkligat många
6266: följer en betoning på ökad intem effektivitet.        åtgärder med konsekvenser på lång sikt i syfte att
6267:    I denna situation betonas vikten av att avlägs-    trygga en gynnsam ekonornisk utveckling spe-
6268: na det strukturella finansieringsunderskottet i       ciellt med tanke på att nå en stabil bas. De
6269: den offentliga sektom och att få tillväxten i         viktigaste åtgärdema är i koncentrerad form
6270: utgiftsökningen att stanna av. En förutsättning       följande:
6271: för att ekonomin skall spira är att problemet             - de egentliga sparåtgärder som ornfattar
6272:                                           1992 vp -   KK 318                                            5
6273: 
6274: den offentliga sektorn har startats på bred basis;    att råda bot på finansunderskottet i statsekono-
6275: våren 1992 gjorde man upp om ett betydande            min. I den nuvarande situationen räcker inte en
6276: sparpaket och inbesparingarna i budgetproposi-        stimulerande ekonomisk politik till för att vända
6277: tionen för 1993 uppgår till drygt 7 mrd. mk           konjunkturerna i positiv riktning. Ett varaktigt
6278:     - reformeringen av den offentliga sektorn         balansläge i ekonomin kräver vid sidan av eko-
6279: har påskyndats och effektiverats                      nomisk-politiska medel som är avsedda att verka
6280:     - statsandelsreformen förverkligas från bör-      på kort sikt en fortlöpande återuppbyggnad av
6281: jan av år 1993                                        strukturerna i ekonomin. Ett varaktigt balanslä-
6282:     - verksamhetsförutsättningarna för företa-        ge förutsätter också att handelspolitiska arran-
6283: gen förbättras bl.a. genom att arbetsgivarens         gemang säkerställs. Ett EES-avtal och en ansö-
6284: socialskyddsavgifter sänks, graderingen av flp-       kan om medlemskap i EG garanterar företags-
6285: avgifterna avvecklas, utjämningsskatten för in-       verksamhetens utvecklingsmöjligheter speciellt
6286: dustrins råvaror slopas, den avdragsrätt som          på lång sikt. De handelspolitiska arrangemangen
6287: ingår som en del i omsättningsskattereformen          skapar tillväxtdynamik i vår ekonomi, vilket
6288: utvidgas, företagsskattefoten sänks och investe-      leder till att statens inkomster ökar i motsats till
6289: ringsreserveringarna avvecklas                        vad som framhålls i spörsmålet.
6290:     - konjunkturpolitiska åtgärder förverkligas,         En lösning till förmån för medlemskap i EG
6291: bland dessa tryggas Kera Ab:s verksamhetsför-         bygger i hög grad på en stramare ekonomisk
6292: utsättningar, konjunkturlån, ett räntestödssys-       politik: i Finland. Redan med tanke på den yttre
6293: tem för små och medelstora företag tas i bruk,        konkurrensomgivningen och av strukturpolitis-
6294: sysselsättningsanslagens höga nivå säkerställs,       ka skäl måste man hindra att den offentliga
6295: anslagen för befrämjande av exporten och ansla-       sektorn sväller ut ytterligare. Också i Finland
6296: gen till förmån för teknologin ökas, den arbets-      skall tillväxten i den offentliga sektorn stävjas
6297: kraftspolitiska vuxenutbildningen ökas, statsga-      genom en minskning av utgiftstrycket och gen-
6298: rantierna byggs ut och krisföretagens verksam-        om nya finansieringssätt för de offentliga utgif-
6299: hetsmöjligheter säkerställs                           terna. Det är inte möjligt att öka skatterna
6300:     - förutsättningar skapas för gynnsamma            emedan integrationen ställer krav på att fören-
6301: inkomstpolitiska lösningar                            hetliga beskattningen.
6302:     - markens värde justeras                             På basis av det som sagts ovan anser regering-
6303:     - verksamhetsförutsättningarna för bank-          en att det finansieringsunderskott som fmns i
6304:  sektorn säkerställs                                  statsekonomin och som spörsmålet handlar om
6305:     - ett beslut har fattats om att revidera          bästoch på lång sikt kan åtgärdas med hjälp av
6306:  kapitalbeskattningen från början av år 1993          den ekonomisk-politiska linjedragning som rege-
6307:     - utländskt ägande skall bli möjligt under        ringen har förbundit sig till. Man bedömer att
6308:  den närmaste tiden                                   finansieringsunderskottet i statsekonomin mins-
6309:     - mervärdeskattereformen inleds                   kar avsevärt under år 1993 till följd av denna
6310:     - Finland ansluts till EES                        linjedragning. Redan nu finns det teeken på en
6311:     - Finland har lämnat in sin EG-ansökan            återhämtning inom ekonomin. Därtill betonar
6312:  samt                                                 regeringen att de stora förändringar som omfat-
6313:     - regeringens ekonomisk-politiska beslutan-       tar strukturerna i ekonomin inte förverkligas i en
6314:  derätt ökas genom statsförfattningsreformer.         hast. Förändringsprocessen varar hela 1990-talet
6315:     Genom ovan beskrivna åtgärder och genom           och bygger på omfattande och mångsidiga lin-
6316:  andra åtgärder som bereds i framtiden strävar        jedragningar. Samtidigt ökar ansvaret för såda-
6317:  regeringen uttryckligen till en hållbar stabilise-   na inkomstpolitiska lösningar som stöder refor-
6318:  ring av ekonomin. Enstaka knep räcker inte för       meringen av strukturerna i ekonomin.
6319:      Helsingforsden 15 juli 1992
6320: 
6321:                                                                             Minister Hannele Pokka
6322:                                                1992 vp
6323: 
6324: Kirjallinen kysymys 319
6325: 
6326: 
6327: 
6328: 
6329:                                   Aittoniemi: Venäläisten Suhoi-koneiden ostamisesta Suomen ilma-
6330:                                       voimille
6331: 
6332: 
6333:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6334: 
6335:    Venäjällä on uutistietojen mukaan 100 kappa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6336: letta huippunykyaikaisia, Homet F/A-18:n ve-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6337: roisia hävittäjäpommittajia. Niistä 25 on hiljat-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6338: tain siirretty lähelle Suomen rajaa Karjalaan.
6339: Kansainvälisen näkemyksen mukaan nuo Suhoi-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6340: hävittäjät ovat ainoa malli, joka Venäjällä vastaa           siin Venäjän ilmavoimille kuuluvien sa-
6341: tehossaan esimerkiksi edellä mainittua Suomeen               dan Suhoi-hävittäjän ostamiseksi Suo-
6342: ostettavaksi tarkoitettua hävittäjämallia.                   men ilmavoimille?
6343:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6344: 
6345:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6346: 
6347:                                            Sulo Aittaniemi
6348: 
6349: 
6350: 
6351: 
6352: 220051L
6353: 2                                        1992 vp -   KK 319
6354: 
6355: 
6356: 
6357: 
6358:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6359: 
6360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sään tarkoittama Suhoi (SU-27) -konetyyppi ei
6361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ollut konearvioinnissa lainkaan mukana, koska
6362: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       se ilmavoimien saamien tietojen mukaan tyyp-
6363: jeenne ohella toimittaneet valtioneuvoston asi-      pinä ei sovellu hyvin meidän asettamiimme vaa-
6364: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       timuksiin. Sitä ei ole myöskään virallisesti tar-
6365: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-      jottu Suomen ilmavoimille, joskin konetyyppiä
6366: sesta kysymyksestä n:o 319:                          on esitelty suomalaisille asiantuntijoille. Kone
6367:                                                      on suorituskykynsä ja mittojensa puolesta lä-
6368:           Aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei-       hinnä verrattavissa yhdysvaltalaisiin F-14- ja
6369:        siin Venäjän ilmavoimille kuuluvien sa-       F-15-koneisiin, jotka myöskään eivät olleet
6370:        dan Suhoi-hävittäjän ostamiseksi Suo-         konearvioinnissamme mukana. Kyseessä on
6371:        men ilmavoimille?                             raskas, kaukotoimintaan tarkoitettu hävittäjä,
6372:                                                      joka jo suuren kokonsa puolesta edellyttäisi
6373:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuria kustannuksia vaativia huolto-, korjaus-
6374: vasti seuraavaa:                                     ja vankkatilojen uudelleen rakentamista, mitä
6375:                                                      F/A-18-konetyyppi ei edellytä. Lisäksi koneen
6376:    Valtioneuvosto     hyväksyi       istunnossaan    käyttö- ja kunnossapitokustannukset, jotka
6377: 4.6.1992 ilmavoimien torjuntahävittäjähankin-        muodostavat oleellisen osan konetyyppien elin-
6378: taa koskevan päätöksen, jonka mukaan puolus-         ikäkustannuksista, ovat saatujen tietojen mu-
6379: tusministeriö valtuutettiin allekirjoittamaan Yh-    kaan selvästi kilpailussa mukana olleita kone-
6380: dysvaltain hallituksen kanssa hankintasopimus        tyyppejä suuremmat.
6381: 64 F/A-18-koneen hankinnasta. Sopimus allekir-           Edellä mainitun perusteella ja kun torjunta-
6382: joitettiin 5.6.1992.                                 hävittäjäpäätös eduskunnan kuluvan vuoden
6383:     Hankintapäätös perustui pitkälliseen eri leu-    tulo- ja menoarviossa myöntämän tilausvaltuu-
6384: tokonetyyppien arviointiin, jossa oli mukana         den perusteluiden mukaisesti on tehty ja siihen
6385: neljä länsimaista konetyyppiä, nimittäin F-16 ja     myönnetyt varat sidottu, ei hallitus näe syytä
6386: F/A-18 Yhdysvalloista, JAS 39 Gripen Ruotsis-        ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin kansanedusta-
6387: ta, Mirage 2000-5 Ranskasta ja MIG-29 Venä-          ja Aittaniemen kysymyksessään tarkoittamien
6388: jältä.                                               Suhoi-koneiden ostamiseksi.
6389:    Valinnassa päädyttiin huolellisten selvitysten       Yhdysvaltain hallituksen kanssa tehdyn sopi-
6390: jälkeen F/A-18-torjuntahävittäjään, koska se         muksen perusteella Suomi saa sopimuksen tar-
6391: parhaiten täyttää uudelle hävittäjälle asetetut      koittamat F/A-18-koneet vuoden 2000 loppuun
6392: vaatimukset, kun otetaan huomioon suoritusky-        mennessä, ja nämä koneet tulevat nykykalus-
6393: ky ja kustannukset sekä erityiset kansalliset vaa-   tomme poistuessa muodostamaan ilmapuolus-
6394: timuksemme.                                          tuksemme perustan tulevien noin 30 vuoden
6395:    Kansanedustaja Aittaniemen kysymykses-            ajaksi.
6396: 
6397:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1992
6398: 
6399:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6400:                                            1992 vp -   KK 319                                            3
6401: 
6402: 
6403: 
6404: 
6405:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
6406: 
6407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vudtaget inte med i evalueringen av planen,
6408: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         eftersom den enligt de uppgifter luftstridskrafter-
6409: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av           na erhållit som typ inte lämpar sig väl för de krav
6410: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      som vi ställer. Piantypen har inte heller officiellt
6411: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           erbjudits Finlands luftstridskrafter, även om den
6412: mål nr 319:                                            presenterats för finska experter. Vad prestanda
6413:                                                        och dimensioner beträffar kan planet närmast
6414:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            jämföras med Förenta Staternas flygmaskiner
6415:        syfte att tili Finlands luftstridskrafter       F-14 och F-15, vilka inte heller var med i
6416:        köpa de hundra Suhoijaktplan som till-          evalueringen. Det är fråga om ett tungt, för
6417:        hör Rysslands luftstridskrafter?                fjärrverksamhet avsett jaktplan, som redan på
6418:                                                        grund av sin storlek skulle förutsätta stora kost-
6419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nader för ombyggnad av krävande service-,
6420: anföra följande:                                       reparations- och depåutrymmen, vilket pian-
6421:                                                        typen F/A-18 inte förutsätter. Därjämte är kost-
6422:    Statsrådet godkände vid sin session 4.6.1992        naderna för användning av planet och för att
6423: beslutet om luftstridskrafternas projekt för an-       hålla det i skick, vilka utgör en väsentlig del av
6424: skaffning av jaktplan. Enligt beslutet befull-         plantypens livstidskostnader, enligt de uppgifter
6425: mäktigades försvarsministeriet att tilisammans         som erhållits uppenbart större än för de plan-
6426: med Förenta Staternas regering underteckna             typer som var med i tävlingen.
6427: anskaffningsavtalet om anskaffning av 64 pian             På grund av det som anförts ovan och då
6428: av typ F/A-18. Avtalet undertecknades 5.6.1992.        beslutet om jaktplanen i enlighet med den be-
6429:    Anskaffningsbeslutet grundade sig på en             ställningsfullmakt som beviljats av riksdagen i
6430: långvarig evaluering av olika flygplanstyper, i        budgeten för innevarande år har gjorts och de för
6431: viiken fyra västerländska plantyper, dvs. F-16         ändamålet beviljade medlen är bundna, finner
6432: och F/A-18 från Förenta Staterna, JAS 39               regeringen ingen anledning tili att vidta några
6433: Gripen från Sverige, Mirage 2000-5 från                som helst åtgärder i syfte att köpa de Suhoiplan
6434: Frankrike samt MIG-29 från Ryssland deltog.            som riksdagsman Aittoniemi avser i sitt spörs-
6435:    Valet utföll efter noggranna utredningar tili       mål.
6436: förmån för jaktplanet F/A-18, eftersom detta               På basis av det avtal som träffats med Fören-
6437: pian bäst fyller de krav som bör ställas på ett nytt   ta Staternas regering får Finland de i avtalet
6438: jaktplan, med beaktande av prestanda och kost-         avsedda F/A-planen före utgången av år 2000,
6439: nader samt våra särskilda nationella fordringar.       och dessa pian kommer då vår nuvarande
6440:    Piantypen Suhoi (SU-27) som avses i riks-           materiel utmönstras att utgöra grunden för vårt
6441: dagsman Aittoniemis spörsmål var överhu-               luftförsvar i stort sett under de närmaste 30 åren.
6442:      Helsingfors den 10 juli 1992
6443:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
6444:                                                1992 vp
6445: 
6446: Kirjallinen kysymys 320
6447: 
6448: 
6449: 
6450: 
6451:                                   Aittoniemi: Hallituksen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan vä-
6452:                                       lisestä yhteistyöstä
6453: 
6454: 
6455:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6456: 
6457:    Hallituksen ja eduskunnan ulkoasiainvalio-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6458: kunnan välisissä suhteissa on pitemmän aikaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6459: esiintynyt tietynlaista hankausta sikäli, että ul-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6460: koasiainvaliokunta ei ole mielestään saanut riit-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6461: tävää informaatiota sen alueeseen kuuluvissa
6462: asioissa. Niitä on sitten jouduttu pyytämään                    Johtuuko Hallituksen yliolkaisuus
6463: kovan kohun ja televisiokameroiden edessä, ku-               eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa koh-
6464: ten viimeksi ns. NACC-jupakassa, jota sellaise-              taan arvostuksen puutteesta vai olisiko
6465: naan pidän varsin mitättömänä substanssinsa                  ulkoasiainvaliokunnalle kuuluvien asioi-
6466: puolesta, mutta kylläkin tiettynä arvovaltakysy-             den rajaa mahdollisesti selkeytettävä,jot-
6467: myksenä.                                                     ta toistuviin NACC-kahinoihin ei syn-
6468:                                                              tyisi aihetta?
6469:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6470: 
6471:                                            Sulo Aittoniemi
6472: 
6473: 
6474: 
6475: 
6476: 22005IL
6477: 2                                         1992 vp -   KK 320
6478: 
6479: 
6480: 
6481: 
6482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6483: 
6484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnan ulkosuhteita koskevista päätöksistä val-
6485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiopäiväjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Va-
6486: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        liokunnalle on annettu merkittävistä ja keskeisis-
6487: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tä Suomen ulkosuhteita koskevista päätöksistä
6488: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tarvittava tieto. Hallitus myös antaa eduskun-
6489: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       nalle aika ajoin ulkopolitiikkaa koskevia selon-
6490: myksestä n:o 320:                                     tekoja. Laaja selonteko annettiin 14.11.1991.
6491:                                                       Joissakin hyvin keskeisissä kysymyksissä, kuten
6492:           Johtuuko Hallituksen yliolkaisuus           ETA-neuvottelut ja EY-jäsenyyshanke, hallitus
6493:        eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa koh-          on ylläpitänyt vuoropuhelua eduskunnan ja va-
6494:        taan arvostuksen puutteesta vai olisiko        liokunnan kanssa kautta koko prosessin. Halli-
6495:        ulkoasiainvaliokunnalle kuuluvien asioi-       tuksen tarkoitus on huolehtia siitä, että valio-
6496:        den rajaa mahdollisesti selkeytettävä,jot-     kunta saa, aina tarvittaessa, tiedon keskeisistä
6497:        ta toistuviin NACC-kahinoihin ei syn-          ulkosuhteisiimme liittyvistä päätöksistä. Valio-
6498:        tyisi aihetta?                                 kunnalla on myös ollut mahdollisuus pyytää
6499:                                                       haluamiaan tietoja, milloin se on katsonut niitä
6500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarvitsevansa.
6501: vasti seuraavaa:                                         Vakiintuneen käytännön mukaisesti hallitus
6502:                                                       informoi valiokuntaa vireillä olevista hankkeista
6503:    Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:ssä todetaan          vasta, kun niiden valmisteluvaihe antaa siihen
6504: mm.: "Niin usein kuin asianhaarat vaativat,           aihetta tai tilaisuuden. Keskeneräisistä asioista
6505: tulee valiokunnan saada hallitukselta selonteko       hallitus ei pidä perusteltuna informoida valio-
6506: valtakunnan suhteista ulkovaltoihin; ja anta-         kuntaa, paitsi milloin asian laatu sitä edellyttää.
6507: koon valiokunta, mikäli se katsoo tarpeelliseksi,        Hallitus on puoleltaan aina ollut valmis osal-
6508: hallitukselle lausuntonsa selonteon johdosta."        listumaan keskusteluun ulkopoliittisesta päätök-
6509:    Hallitus on pitänyt olennaisena sitä, että edus-   senteosta maassamme.
6510: kunnan ulkoasiainvaliokunta saa tietoa valta-
6511: 
6512:      Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1992
6513: 
6514:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
6515:                                         1992 vp -   KK 320                                          3
6516: 
6517: 
6518: 
6519: 
6520:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
6521: 
6522:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ordningen förutsätter fått information om beslut
6523: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      som gällt landets utrikesrelationer. Utskottet har
6524: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem           fått erforderlig information om betydande och
6525: av statsrådet översänt avskrift av följande av      viktiga beslut om Finlands utrikesrelationer.
6526: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         Dessutom ger regeringen då och då utrikespoli-
6527: mål nr 320:                                         tiska redogörelser till riksdagen. En omfattande
6528:                                                     redogörelse lämnades 14.11.1991. I vissa mycket
6529:           Beror     Regeringens     nonchalanta     centrala frågor, t.ex. EES-förhandlingarna och
6530:        inställning tili riksdagens utrikesutskott   ansökan om EG-medlemskap, har regeringen
6531:        på bristande respekt eller krävs det kan-    fört en dialog med riksdagen och utskottet under
6532:        ske en klar avgränsning av de ärenden        hela processen. Regeringens avsikt är att se till
6533:        som ankommer på utskottet så att ingen       att utskottet alltid då det behövs får information
6534:        orsak skulle uppstå för upprepade            om viktiga beslut som gäller våra utrikesrelatio-
6535:        NACC-gräl?                                   ner. Utskottet har också haft möjlighet att inbe-
6536:                                                     gära de önskade uppgifterna då utskottet har
6537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ansett att dessa behövs.
6538: anföra följande:                                       I enlighet med vedertagen praxis informerar
6539:                                                     regeringen utskottet om aktuella projekt först då
6540:    I 48 § riksdagsordningen konstateras bl.a.:      beredningsskedet ger anledning eller möjlighet
6541: "Så ofta omständigheterna det påkalla, skall        därtill. Regeringen anser det inte motiverat att
6542: utskottet av regeringen erhålla redogörelse för     informera utskottet om ärenden som är under
6543: rikets förhållanden tili utländska makter; och      beredning, utom i det fall att det förutsätts av
6544: avgive utskottet, för såvitt utskottet finner       ärendets natur.
6545: sådant nödigt, yttrande med anledning av redo-         Regeringen har för sin del alltid varit beredd
6546: görelsen."                                          att delta i debatten om det utrikespolitiska
6547:    Regeringen har ansett det väsentligt att riks-   beslutsfattandet i vårt land.
6548: dagens utrikesutskott på det sätt som riksdags-
6549: 
6550:      Helsingfors den 17 augusti 1992
6551: 
6552:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
6553:                                                  1992 vp
6554: 
6555: Kirjallinen kysymys 321
6556: 
6557: 
6558: 
6559: 
6560:                                     Vistbacka: Porojen laiduntamista koskevien säännösten muuttami-
6561:                                         sesta
6562: 
6563: 
6564:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6565: 
6566:    Poronhoitoalueena on porojen omistajilla oi-        tila, johon hänellä on laillinen saanto, on tullut
6567: keus laiduntaa porojaan niin valtion, kuntien          osittain kyseenalaiseksi porojen laiduntamisen
6568: kuin yksityisilläkin mailla. Laiduntaminen ei          takia. Poroja laiduntavilla poronomistajilla on
6569: edellytä maanomistajalta saatua lupaa, vaan laki       käytännössä mihinkään perustumaton saanti-
6570: suo siihen mahdollisuuden. Tästä oikeudesta on         oikeus toisen omistamaan tilaan. Kyseinen epä-
6571: varsinkin poronhoitoalueen eteläisimmissä osis-        kohta tulisi pystyä pikaisesti poistamaan tai
6572: sa aiheutunut useita riitatilanteita, kun poroto-      sitten luoda jonkinlaatuinen korvausjärjestelmä
6573: kat ovat tulleen maanviljelystilojen maille. Tiloil-   porojen maanomistajille aiheuttamien taimisto-
6574: le on tästä aiheutunut rahallisia menetyksiä mm.       ym. vahinkojen korvaamiseksi.
6575: viljapeltojen vaurioitumisena, taimistojen vahin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6576: goittumisena ja jäkälistön häviämisenä. Ongel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6577: mallisinta tilanne lienee puuntaimien osalta, jot-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6578: ka usein vaurioituvat porojen laiduntaessa met-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6579: sämailla. Tästä aiheutuu metsämaan arvon alen-
6580: tumista ja puunkasvun merkittävää hidastumis-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6581: ta. Porojen omistajat eivät kuitenkaan ole suos-              poronhoitoalueen eteläosissa porojen va-
6582: tuneet tällaisissa tapauksissa korvaamaan vahin-              paan laiduntamisen takia metsän- ja
6583: koja metsänomistajalle, ja näin ollen vahinko                 maanomistajille aiheutuneiden vaurioi-
6584:  on jäänyt hänen tappiokseen.                                 den korvaamiseksi tai lainsäädännön
6585:    Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että kau-             muuttamiseksi porojen laiduntamisen
6586:  pan kautta maanviljelijän omistukseen siirtynyt              osalta?
6587: 
6588:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6589: 
6590:                                             Raimo Vistbacka
6591: 
6592: 
6593: 
6594: 
6595: 220051L
6596: 2                                      1992 vp -   KK 321
6597: 
6598: 
6599: 
6600: 
6601:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6602: 
6603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     va siten, etteivät ne aiheuta vahinkoa maa- ja
6604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      metsätaloudelle sekä etteivät ne muualla kuin
6605: olette kesäkuun 17 päivänä 1992 päivätyn kir-      saamelaisten kotiseutualueella pääse puutarhoi-
6606: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   hin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille
6607: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    erityiseen käyttöön otetuille alueille. Porojen
6608: Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     maa- ja metsätaloudelle aiheuttamat samoin
6609: myksestä n:o 321:                                  kuin muut edellä mainituilla alueilla aiheuttamat
6610:                                                    vahingot on korvattava. Korvauksen maksaa
6611:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       se paliskunta, jonka alueella vahinko on ta-
6612:        poronhoitoalueen eteläosissa porojen va-    pahtunut. Vahinkoa kärsineelle suoritettavan
6613:        paan laiduntamisen takia metsän- ja         korvauksen suuruuden päättää arvioimislauta-
6614:        maanomistajille aiheutuneiden vaurioi-      kunta.
6615:        den korvaamiseksi tai lainsäädännön            Poronhoitolain kokonaisuudistuksen yhtey-
6616:        muuttamiseksi porojen laiduntamisen         dessä vuonna 1990 maa- ja metsätalousministe-
6617:        osalta?                                     riö asetti työryhmän seuraaraamaan lain vai-
6618:                                                    kutuksia. Eräänä tehtävänä oli seurata vahinko-
6619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jen estämistä ja vahingonkorvauksia koskevien
6620: vasti seuraavaa:                                   säännösten soveltamista samoin kuin suojaamis-
6621:                                                    toimenpiteiden toteuttamista poronhoitoalueen
6622:   Poronhoitolain (848/90) mukaan poronhoitoa       eri osissa. Toistaiseksi työryhmä ei ole löytänyt
6623: saadaan säädetyin rajoituksin harjoittaa poron-    merkittäviä epäkohtia eikä lain tarkistaminen
6624: hoitoalueena maan omistus- tai hallintaoikeu-      ole suunnitteilla.
6625: desta riippumatta. Toisaalta poroja on hoidetta-
6626: 
6627:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1992
6628: 
6629:                                                                          Ministeri Ole Norrback
6630:                                           1992 vp -   KK 321                                          3
6631: 
6632: 
6633: 
6634: 
6635:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6636: 
6637:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          renar skötas så att de inte förorsakar skada för
6638: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        jord- och skogsbruket och så att de utanför
6639: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av          samernas hembygdsområde inte kan komma in i
6640: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     trädgårdar, fasta bostäders gårdar och områden
6641: dagsman Vistbacka undertecknade spörsmål nr           som används för andra särskilda ändamål. Ska-
6642: 321:                                                  dor som renar har orsakat jord- och skogsbruket
6643:                                                       eller på ovan nämnda områden skall ersättas.
6644:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Ersättningen betalas av det renbeteslag inom
6645:        ta för att de skador som skogs- och            vars område skadan har inträffat. Värderings-
6646:        markägama lidit på grund av att de södra       nämnden fattar beslut om det skadestånd som
6647:        delama av renskötselområdet fritt har          skall betalas till den skadelidande.
6648:        utnyttjats till renbete skall kunna ersättas      I samband med totalrevideringen av rensköt-
6649:        och lagstiftningen ändras i fråga om ren-      sellagen 1990 tillsatte jord- och skogsbruksminis-
6650:        bete?                                          teriet en arbetsgrupp för att följa lagens verk-
6651:                                                       ningar. En av uppgifterna var att följa före-
6652:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         byggandet av skador och tillämpningen av stad-
6653: anföra följande:                                      gandena om skadestånd liksom verkställandet
6654:                                                       av skyddsåtgärder inom olika delar av rensköt-
6655:   Enligt renskötsellagen (848/90) får renskötsel,     selområdet. Tillsvidare har arbetsguppen inte
6656: med stadgade inskränkningar, inom renskötsel-         funnit några märkbara missförhållanden och
6657: området bedrivas oberoende av ägande- eller           det finns inte planer på att revidera lagen.
6658: besittningsrätten till marken. Å andra sidan skall
6659:      Helsingforsden 10 juli 1992
6660:                                                                              Minister Ole Norrback
6661:                                                 1992 vp
6662: 
6663: Kirjallinen kysymys 322
6664: 
6665: 
6666: 
6667: 
6668:                                    Mäkelä: Maksuttoman kesäleiritoiminnan jatkamisesta
6669: 
6670: 
6671: 
6672:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6673: 
6674:    Vuoden 1991 alussa voimaan tullut uusi kou-        tään varakkaiden perheiden etuoikeus, jolloin
6675: lulainsäädäntö poisti Suomesta vuosikymmeniä          varattomien perheiden lapset jäävät täysin vaille
6676: hyvin toimineet kesäsiirtolat. Nyt kun uusi laki      kesävirkistystoimintaa. Tästä saattaa puolestaan
6677: ei enää velvoita kuntien koulutoimea järjestä-        seurata turhautumisesta ja pitkästymisestä ai-
6678: mään lapsille kesävirkistystoimintaa, sitä ei kun-    heutuvia järjestys- ja käyttäytymishäiriöitä ja
6679: tien heikon taloudellisen aseman takia käytän-        katkeruutta parempiosaisia lapsia kohtaan.
6680: nössä juuri ollenkaan järjestetä. Osallistujille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6681: ilmaisten, kesäsiirtolatoimintaa mahdollisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6682: korvaavien kuntien nuorisotoimen leirien osan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6683: ottojamääriäkään ei juuri pystytä nykyisestään        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6684: lisäämään kuntien taloudellisten vaikeuksien ta-
6685: kia. Tästä kaikesta on seurannut se, että maksul-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6686: lisia nuorten teema- ym. leirejä on ryhdytty eri             lasten maksuttoman kesäleiritoiminnan
6687: järjestöjen ja jopa liiketoimintaperiaatteella toi-          jatkamiseksi myös tulevaisuudessa niin,
6688: mivien yritysten taholta pitämään eri puolilla               että myös varattomien perheiden lapsilla
6689:  Suomea. Tämä kehitys on sikäli vaarallista, että            on mahdollisuus osallistua tällaiseen toi-
6690:  kesäleiritoiminnasta on muodostumassa pelkäs-               mintaan?
6691: 
6692:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6693: 
6694:                                              Tina Mäkelä
6695: 
6696: 
6697: 
6698: 
6699:  220051L
6700: 2                                       1992 vp -   KK 322
6701: 
6702: 
6703: 
6704: 
6705:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6706: 
6707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lun oppilaille. Toiminnan järjestäminen oli siten
6708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käytännössä kuntien harkinnassa. Kunnalla oli
6709: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-      velvollisuus järjestää lomavirkistystä peruskou-
6710: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lun oppilaalle vain, jos terveyskeskuslääkäri oli
6711: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        todennut oppilaan terveydeltään heikoksi tai
6712: Tina Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sairaalloiseksija oppilaan huoltaja ei voinut tätä
6713: myksen n:o 322:                                     virkistystä tarjota. Vain sairailla ja varattomilla
6714:                                                     lapsilla oli oikeus saada lomavirkistystä.
6715:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Lomavirkistystoimintaa on käytännössä jär-
6716:        lasten maksuttoman kesäleiritoiminnan        jestetty kesäsiirtoloissa. Kesäsiirtoloiden val-
6717:        jatkamiseksi myös tulevaisuudessa niin,      tionapu poistettiin valtion tulo- ja menoarviosta
6718:        että myös varattomien perheiden lapsilla     merkitykseltään vähäisenä vuodesta 1989 al-
6719:        on mahdollisuus osallistua tällaiseen toi-   kaen. Vuonna 1988 valtionapu oli yhteensä vain
6720:        mintaan?                                     765 000 markkaa. Kunnat ovat siten jo pitkään
6721:                                                     vastanneet peruskoululaisten lomavirkistystoi-
6722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        minnasta aiheutuneista kustannuksista.
6723: vasti seuraavaa:                                       Edellä mainituista syistä lomavirkistystoimin-
6724:                                                     taa koskeneet säännökset voitiin kumota van-
6725:    Koulutoimessa on parin viimeisen vuoden          hentuneinaja käytännön merkitykseltään vähäi-
6726: aikana toteutettu useita uudistuksia, joilla on     sinä.
6727: purettu kuntien ja koulujen toimintaa kahlitse-        Vuoden 1993 alusta voimaan tulevassa val-
6728: via lain ja asetuksen säännöksiä ja niitä alem-     tionosuusuudistuksessa yhtenä peruslähtökoh-
6729: manasteisia keskushallinnon antamia normeja.        tana on kunnallisen päätösvallan olennainen
6730: Tätä kehityslinjaa jatketaan vuoden 1993 alusta     lisääminen. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että
6731: voimaan tulevalla valtionosuusuudistuksella.        uudistuksen piiriin kuuluvat opetus- ja kulttuuri-
6732: Yleissivistävässä koulutuksessa merkittävin jo      toimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sisä-
6733: toteutettu sääntelyn purkuhanke tuli voimaan        asiainministeriön hallinnonalan valtionosuudet
6734: vuoden 1991 helmikuun alusta.                       muodostavat kunnan kannalta yhden kokonai-
6735:    Tässä yhteydessä muutettiin yli kymmentä eri     suuden, jonka käytöstä ja kohdentamisesta eri
6736: lakia ja asetusta (168-181/91). Muun ohella         tarpeisiin päättää kunta lainsäädännön edellyt-
6737: peruskoululainsäädäntöä kevennettiin olennai-       tämät palvelut kuitenkin toteuttaen. Myös oppi-
6738: sesti, jolloin myös peruskoulun lomavirkistystoi-   laiden kesävirkistystoiminnasta päättää kunta
6739: mintaa koskeneet säännökset kumottiin.              tässä yhteydessä. Edellä kuvatussa järjestelmäs-
6740:    Kumotut lomavirkistystoimintaa koskeneet          sä oppilaiden kesävirkistystoimintaa ei voida
6741: säännökset eivät pääsääntöisesti veivoittaneet      tarkastella erillään kunnan palvelurakenteen
6742: kuntia järjestämään lomavirkistystä peruskou-       kokonaisuudesta.
6743: 
6744:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1992
6745: 
6746:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
6747:                                           1992 vp -   KK 322                                         3
6748: 
6749: 
6750: 
6751: 
6752:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6753: 
6754:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ga huruvida de skulle ordna sådan verksamhet.
6755: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Kommunen var skyldig att ordna ferieverksam-
6756: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av          het för en grundskoleelev bara om hälsocentral-
6757: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     läkare hade konstaterat att eleven hade svag
6758: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            hälsa eller att han var sjuklig och elevens vård-
6759: nr 322:                                               nadshavare inte kunde erbjuda rekreation. En-
6760:                                                       dast sjuka och medellösa barn hade rätt tili
6761:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        semesterrekreation.
6762:        ta för att den avgiftsfria sommarläger-           Rekreation ordnades i praktiken vid sommar-
6763:        verksamheten skall kunna fortsätta även        kolonierna. Statsbidraget för sommarkolonier
6764:        i framtiden så att också barn från me-         slopades från och med år 1989 i statsbudgeten
6765:        dellösa familjer har en möjlighet att del ta   som mindre viktigt. År 1988 uppgick statsbidra-
6766:        i sådan verksamhet?                            get sammanlagt tili bara 765 000 mk. Kommu-
6767:                                                       nerna har således redan länge svarat för kostna-
6768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         derna för rekreation som ordnas för grundsko-
6769: anföra följande:                                      leelever.
6770:                                                          Av ovan nämnda orsaker kunde stadgandena
6771:    lnom skolväsendet har under de två senaste         om rekreation upphävas som föråldrade och
6772: åren genomförts flera reformer med hjälp av           mindra viktiga.
6773: vilka bestämmelser i lagar och förordningar och          En av de grundläggande utgångspunkterna
6774: lägre stående normer som utfärdas av centralför-      för statsandelsreformen, som träder i kraft vid
6775: valtningen och som binder kommuner och sko-           ingången av år 1993, är att den beslutande
6776: lor har slopats. Denna utvecklingslinje fortsätter    makten avsevärt ökas på kommunal nivå. Detta
6777: med den statsandelsreform som träder i kraft vid      framgår bl.a. av att statsandelarna för undervis-
6778: ingången av år 1993. Det viktigaste redan gen-        nings- och kulturväsendet, social- och hälso-
6779: omförda projektet för slopande av normering           vårdsväsendet samt inrikesministeriets förvalt-
6780: inom den allmänbildande utbildningen trädde i         ningsområde bildar en helhet ur kommunens
6781: kraft vid ingången av februari 1991.                  synvinkel. Kommunen beslutar om användning-
6782:    1 detta sammanhang ändrades över tio olika         en och allokeringen av statsandelarna, dock så
6783: lagar och förordningar (168-181/91). Bl.a. för-       att de tjänster som lagstiftningen förutsätter
6784: enklades lagstiftningen om grundskolan betyd-         förverkligas. 1 detta sammanhang beslutar kom-
6785: ligt, varvid också stadgandena om rekreation för      munen också om rekreation för elever. 1 det
6786: grundskoleelever under ferierna upphävdes.            system som beskrivs ovan kan inte sommarrek-
6787:    De upphävda stadgandena om rekreation              reationsverksamheten för elever betraktas sepa-
6788: under ferierna förpliktade inte i regel kommu-        rat från den helhet som kommunens service-
6789: nerna att ordna rekreation för grundskoleelever.      struktur bildar.
6790: 1 praktiken kunde kommunerna således övervä-
6791: 
6792:      Helsingfors den 23 juli 1992
6793: 
6794:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
6795:                                                1992 vp
6796: 
6797: Kirjallinen kysymys 323
6798: 
6799: 
6800: 
6801: 
6802:                                   Mäkelä: Jugoslavialaisten pakolaisten maahantuloon varautumi-
6803:                                      sesta
6804: 
6805: 
6806:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6807: 
6808:    Suomen Punainen Risti on jo muutamien             Ruotsin vastaanottamaa pakolaismäärää lähen-
6809: viikkojen ajan odottanut maahamme tuhansien          televä määrä tulijoita, olisi nykyinen järjestelmä
6810: pakolaisten tulvaa entisen Jugoslavian alueelta.     tukossa hyvin lyhyessä ajassa. Kyseisenkaltainen
6811: SPR:n taholla on jopa ihmetelty, miksi laajamit-     pakolaisryntäys ei kuitenkaan ole mahdotonta,
6812: taista pakolaisuutta entisen Jugoslavian maista      sillä esimerkiksi YK:n pakolaiskomissaari on
6813: ei maahamme ole vielä saapunut. Esimerkiksi          esittänyt vetoomuksen myös Suomelle entisten
6814: Ruotsiin on kyseiseltä alueelta tullut toisen maa-   jugoslaavien auttamiseksi.
6815: ilmansodan jälkeen suurin pakolaistulva, joka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6816: käytännössä merkitsee noin 25 000 pakolaisen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6817: saapumista Ruotsiin. Myös Tanska ja muut             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6818: Euroopan maat ovat vastaanottaneet suuria pa-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6819: kolaismääriä.
6820:    Suomessa ei ole julkisuudessa esiintynyt tieto-             Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
6821: ja siitä, kuinka Suomi on varautunut mahdolli-              entisen Jugoslavian alueelta mahdollises-
6822: seen Jugoslavian alueelta tulevan pakolaistulvan            ti Suomeen suuntautuvaan laajamittai-
6823: hoitamiseen. Maassamme lienee tällä hetkellä                seen pakolaisryntäykseen valmistautumi-
6824: vastaanottokeskuksissa tilaa noin 1 500 pakolai-            seksi?
6825: selle, mutta mikäli maahamme suuntautuisi
6826: 
6827:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6828: 
6829:                                             Tina Mäkelä
6830: 
6831: 
6832: 
6833: 
6834:  220051L
6835: 2                                          1992 vp -   KK 323
6836: 
6837: 
6838: 
6839: 
6840:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6841: 
6842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen vuoksi valtuutettu katsoo, että alueelta pake-
6843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nevat ihmiset tarvitsevat kansainvälistä suojelua,
6844: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         kunnes saadaan rauhaa lisääviä tuloksia aikaan.
6845: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Käytännössä tämä merkitsee väliaikaisen suoje-
6846: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lun (temporary protection) tarvetta.
6847: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-            On myös mahdollista, että Jugoslaviassa käy-
6848: sestä n:o 323:                                         tävien taistelujen vuoksi turvapaikkaa hakevia
6849:                                                        ihmisiä tulee Suomeen. Sosiaali- ja terveysminis-
6850:            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt          teriö on varautunut mahdolliseen turvapaikan-
6851:         entisen Jugoslavian alueelta mahdollises-      hakijoiden määrän muuttumiseen. Vastaanotto-
6852:         ti Suomeen suuntautuvaan laajamittai-          keskusten majoituskapasiteetti on nyt n. 3 400.
6853:         seen pakolaisryntäykseen valmistautumi-        Vastaanottoyksiköitä on 19, joita laajentamalla
6854:         seksi?                                         vastaanottokapasiteettia voidaan lisätä asteit-
6855:                                                        tain. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mu-
6856:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kaan nykyiseen verkostoon tukeutumalla on en-
6857: taen seuraavaa:                                        simmäisessä vaiheessa käytettävissä n. 2 700 va-
6858:                                                        paata majoituspaikkaa ja toisessa vaiheessa n.
6859:     Jugoslavian kriisi on aiheuttanut laajan pako-     2 600 lisäpaikkaa. Vastaanottoyksiköt ovat teh-
6860: laisongelman, joka on suurin, mitä toisen maail-       neet suunnitelmat lisäpaikkojen käyttöönotta-
6861: mansodan jälkeen on Euroopassa koettu. Enti-           misesta. Suunnitelmiin sisältyvät mm. paikkaka-
6862: sen Jugoslavian alueelta on kodeistaan lähtenyt        pasiteetin kasvun käytännön toteutus, turvalli-
6863: sekasortoa pakoon n. 1,7 milj. ihmistä, näistä         suusasiat sekä työnjako henkilökunnan kesken.
6864: suurin osa on ns. maan sisäisiä pakolaisia. Usei-         Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa
6865: siin Euroopan maihin on entisen Jugoslavian            toimii kuusi valtiollista vastaanottoyksikköä.
6866: alueelta saapunut n. 400 000 ihmistä. Esimerkik-       Muiden yksiköiden toiminnasta vastaa Suomen
6867: si Pohjoismaista Ruotsiin on Jugoslaviasta saa-        Punainen Risti valtion rahoituksella. Sosiaali- ja
6868: puneiden turvapaikanhakijoiden määrä ollut             terveysministeriö pyrkii lisäämään yhteistyötä
6869: suuri, n. 40 000 tänä vuonna. Turvapaikanhaki-         kuntien ja kuntainliittojen kanssa vastaanotto-
6870: jat ovat Ruotsiin tulleet pääasiassa Puolan kaut-      yksikköjen ylläpitämisessä.
6871: ta.                                                       Mikäli nykyiseen vastaanottoverkostoon pe-
6872:     YK:n Pakolaisasiain Päävaltuutetun toimisto        rustuva majoituskapasiteetin lisääminen ei riitä,
6873: on aloittanut alueella avustustoimintansa ja seu-      niin sosiaali- ja terveysministeriö tulee lääninhal-
6874: raa tiiviisti tilanteen kehitystä. Jugoslavian krii-   litusten tuella etsimään uusia majoitusratkaisuja
6875: sin ratkaisuyritysten epäonnistumisen ja epäva-        yhteistyössä kuntien, kuntainliittojen ja Suomen
6876: kaan tilanteen sekä väkivaltaisuuksien jatkumi-        Punaisen Ristin kanssa.
6877: 
6878:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1992
6879: 
6880:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
6881:                                           1992 vp -   KK 323                                          3
6882: 
6883: 
6884: 
6885: 
6886:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
6887: 
6888:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skydd tilis åtgärder som ökar freden fås tili
6889: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stånd. 1 praktiken innebär detta att de behöver
6890: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av          tillfälligt skydd (temporary protection).
6891: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Det är möjligt att också Finland får ta emot
6892: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr              människor, som tili följd av stridema i Jugosla-
6893: 323:                                                  vien söker asyl. Social- och hälsovårdsministeriet
6894:                                                       är berett på att antalet asylsökande eventuellt
6895:             Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    kan öka. Förläggningama kannu inkvartera ca
6896:          för att förbereda sig för den omfattande     3 400 personer. Det finns 19 mottagningsenhe-
6897:          anstormning av flyktingar från det foma      ter. Genom att utvidga dem kan man stegvis öka
6898:          Jugoslaviens område som eventuellt når       mottagningskapaciteten. Enligt social- och häl-
6899:          Finland?                                     sovårdsministeriets uppskattning har man med
6900:                                                       stöd av det nuvarande nätverket i det första
6901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skedet tillgång tili ca 2 700 lediga inkvarte-
6902: anföra följande:                                      ringsplatser och i det andra skedet tili ca 2 600
6903:                                                       tilläggsplatser. Mottagningsenhetema har gjort
6904:    Krisen i Jugoslavien har orsakat ett omfattan-     upp planer för ibruktagande av tiliäggsplatser. 1
6905: de flyktingproblem, som är det största Europa         planema ingår bl.a. det praktiska genomföran-
6906: har upplevt sedan andra världskriget. Från det        det av kapacitetsökningen, säkerhetsfrågor och
6907: foma Jugoslaviens område har ca 1,7 miljoner          arbetsfördelningen inom personalen.
6908: människor lämnat sina hem på flykt undan                  Under social- och hälsovårdsministeriet står
6909: orolighetema. Största delen av dessa är s.k.          sex statliga mottagningsenheter. För de övriga
6910: flyktingar inom landet. Tili flera europeiska         enhetemas verksamhet svarar Finlands Röda
6911: Iänder har från det foma Jugoslaviens område          Kors med hjälp av statlig finansiering. Social-
6912: anlänt ca 400 000 människor. Av de nordiska           och hälsovårdsministeriet går in för att öka
6913: ländema har Sverige fått ta emot ett stort antal      samarbetet med kommunema och kommunal-
6914: asylsökande från Jugoslavien, ca 40 000 i år. De      förbunden när det gäller att upprätthålla
6915: asylsökande har i huvudsak kommit tili Sverige        mottagningsenhetema.
6916: via Polen.                                                Om inkvarteringskapaciteten inte kan ökas i
6917:    FN:s flyktingkommissariat har inlett sin bi-       tillräcklig mån på basis av det nuvarande mot-
6918: ståndsverksamhet på området och följer noga           tagningsnätet, kommer social- och hälso-
6919: lägets utveckling. På grund av att försöken att       vårdsministeriet med länsstyrelsemas stöd att
6920: lösa krisen i Jugoslavien har misslyckats och att     söka nya inkvarteringslösningar i samarbete med
6921: det instabila läget och våldsdåden fortsätter         kommunema, kommunalförbunden och Fin-
6922: anser flyktingkommissarien att de människor           lands Röda Kors.
6923: som flyr från området behöver intemationellt
6924: 
6925:        Helsingfors den 22 juli 1992
6926: 
6927:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
6928:                                                1992 vp
6929: 
6930: Kirjallinen kysymys 324
6931: 
6932: 
6933: 
6934: 
6935:                                   Mäkelä: Inkeriläisten avustustoimien aloittamisesta
6936: 
6937: 
6938: 
6939:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6940: 
6941:    Suomessa on viimeisten vuosien aikana run-        jen rakentamiseen Inkerinmaalle, ei ole suoma-
6942: saasti keskusteltu ja valtioneuvoston toimesta       laisten toimesta ryhdytty. Muitakaan käytännön
6943: jopa päätetty avustaa Venäjän alueella asuvia        toimenpiteitä ei paikallisen väestön mukaan ole
6944: inkeriläisiä. Kyseisestä toiminnasta on laadittu     suomalaisten toimesta pystytty käynnistämään.
6945: jopa suunnitelmia, ja suomalaisia virkamiehiä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6946: on vieraillut alueella tutkimassa tilannetta ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6947: suunnittelemassa käytännön toimenpiteitä. Toi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6948: menpiteet ovat kuitenkin jääneet pelkästään          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6949: suunnitelmien ja vierailujen asteelle, sillä usein
6950: ainoaksi käytännön avustustoimenpiteeksi on                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6951: jäänyt inkeriläissukuiselle venäläiselle passiin            Venäjän alueella asuvien inkeriläisten
6952: tullut merkintä "suomalainen". Todellisiin avus-            avustusprojektien käytännössä käynnis-
6953: tusprojekteihin, kuten vanhusten palveluasunto-             tämiseksi ja toteuttamiseksi?
6954: 
6955:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
6956: 
6957:                                              Tina Mäkelä
6958: 
6959: 
6960: 
6961: 
6962:  220051L
6963: 2                                         1992 vp -    KK 324
6964: 
6965: 
6966: 
6967: 
6968:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6969: 
6970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olisi toiminnassa yhteensä 15 vanhusten palvelu-
6971: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taloa. Kustannukset olisivat yhteensä kyseisten
6972: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         viiden vuoden aikana 23,9 miljoonaa markkaa.
6973: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Tällä voitaisiin täyttää välttämättömin tarve.
6974: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Ulkoasiainministeriö on pääluokastaan vuo-
6975: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         den 1992 ensimmäisen lisätalousarvion momen-
6976: sestä n:o 324:                                         tilta 24.50.61, lähialueyhteistyö sekä yhteistyö
6977:                                                        Baltian maiden kanssa, yhteensä 10 miljoonan
6978:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           markan määrärahasta asettanut sosiaali- ja ter-
6979:        Venäjän alueella asuvien inkeriläisten          veysministeriön käyttöön 1 000 000 markkaa In-
6980:        avustusprojektien käytännössä käynnis-          kerinmaan vanhustenhuoltohankkeen rahoitta-
6981:        tämiseksi ja toteuttamiseksi?                   miseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättä-
6982:                                                        nyt käyttää määrärahan palvelutalojen perusta-
6983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            miseksi Ahmoisten kylään, Kupanitsaanja Keit-
6984: taen seuraavaa:                                        toon.
6985:                                                            Kyseisiin palvelutaloihin on suunniteltu yh-
6986:    Suomensyntyisiä on arvioitu olevan Venäjän          teensä 48 vuodepaikkaa sekä kotipalveluja ym-
6987: alueella noin 80 000, heistä 90 % inkerinsuoma-        päristössä asuville vanhuksille. Projektin toteu-
6988: laisia. Inkerin Liiton tekeillä olevan väestölas-      tuksesta vastaa Kuntokallio-Säätiö, sosiaali- ja
6989: kennan esitietojen mukaan inkeriläisväestön            terveysministeriö on asettanut johtoryhmän val-
6990: määrä saattaa olla aikaisempia arvioita suurem-        vomaan ja ohjaamaan projektin toteutusta. Pro-
6991: pi, yli 70-vuotiaiden osuus noussee vajaaseen          jektin yhteistyöosapuolena Venäjällä tulee ole-
6992: kymmeneentuhanteen. Inkerin Liiton arvion              maan Inkerin Liiton, Inkerin kirkon ja paikallis-
6993: mukaan tällä hetkellä pelkästään Inkerinmaalla         viranomaisten muodostama projektiorganisaa-
6994: noin 2 500-3 000 vanhusta tarvitsee säännölli-         tio. Projektista on ennen sen käynnistämistä
6995: sesti kotiapua ja Pietarin alueella noin 200-300       neuvoteltu Pietarin kaupungin ja Leningradin
6996: inkerinsuomalaista vanhusta ja vammaista pysy-         alueen terveydenhuoltoviranomaisten kanssa.
6997: vää laitoshoitoa. Tätä ei heille pystytä paikallisin   He ovat suhtautuneet hankkeeseen varsin myön-
6998: viranomais- eikä Inkerin Liiton voimin anta-           teisesti ja avustaneet mm. sopivien rakennusten
6999: maan.                                                  hankkimisessa.
7000:    Inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuut-             Tarkoituksena on, että Suomen valtio vastaa
7001: tajina. On kuitenkin selvää, että paitsi inhimilli-    palvelutalojen rakentamis- ja peruskorjauskus-
7002: sistä myös taloudellisista syistä on perusteltua       tannuksista, palvelutalojen varustamisesta, nii-
7003: pyrkiä kohdeotamaan suomalaista avustustoi-            den toiminnan käynnistämisestä sekä vanhus-
7004: mintaa inkeriläisvanhusten avustamiseen lähi-          tenhuollon henkilöstön kouluttamisesta. Paikal-
7005: alueilla. Näin voidaan ehkäistä huonokuntoisten        linen projektiorganisaatio vastaa palvelutalojen
7006: vanhusten paluumuutto Suomeen vieraisiin olo-          edellyttämän maanhankinnan kuluista sekä
7007: suhteisiin.                                            käyttökustannuksista, joihin osallistuvat myös
7008:    Inkerin Liitto, Inkerin kirkko ja Kuntokallio-      palveluiden käyttäjät.
7009: Säätiö ovat sosiaali- ja terveysministeriön tuke-          Vuonna 1993 tarvitaan 4,5 miljoonan markan
7010: mana suunnitelleet ensi- vaiheessa yhteensä vii-       määräraha projektin toteuttamiseksi johtoryh-
7011: den palvelutalon perustamista Inkerinmaalle ja         män hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
7012: Karjalaan. Hanke jatkuisi vuoteen 1997, jolloin
7013: 
7014:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1992
7015: 
7016:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
7017:                                           1992 vp -   KK 324                                          3
7018: 
7019: 
7020: 
7021: 
7022:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7023: 
7024:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          projekt. Projektet fortsätter fram tili 1997, då
7025: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        enligt pianeroa sammanlagt 15 servicehus för
7026: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av          åldringar skall vara verksamma. Kostnadema
7027: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     under de fem åren uppgår till 23,9 milj. mk.
7028: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr              Härigenom kan ett ofrånkomligt behov till-
7029: 324:                                                  fredsställas.
7030:                                                          Utrikesministeriet har under sin huvudtitel
7031:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        under moment 24.50.61 i den första tilläggs-
7032:        ta för att i praktiken starta och genomfö-     budgeten för 1992, samarbete med närliggande
7033:        ra projekt för bistånd tili de ingerman-       områden samt samarbete med de baltiska län-
7034:        ländare som är bosatta på Rysslands            dema, av anslaget om sammanlagt 10 milj. mk
7035:        område?                                        ställt 1 000 000 mk tili social- och hälsovårdsmi-
7036:                                                       nisteriets förfogande för finansiering av åld-
7037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringsvårdsprojekt i Ingermanland. Social- och
7038: anföra följande:                                      hälsovårdsministeriet torde använda anslaget till
7039:                                                       anläggande av servicehus i byn Ahmoinen, Ku-
7040:     Antalet fmskfödda på Rysslands område har         panitsa och Keitto.
7041: uppskattats till ca 80 000, varav 90 % är inger-         1 dessa servicehus har planerats totalt 48
7042: manländare. Enligt förhandsuppgifter från en          sängplatser samt hemservice för åldringama i
7043: folkräkning som genomförs av organisationen           omgivningen. Social- och hälsovårdsministeriet
7044: Inkerin Liitto är det möjligt att den ingerman-       har tillsatt en ledningsgrupp som skall övervaka
7045: ländska befolkningen är större än man hittilis        och leda genomförandet av projektet. Projektets
7046: räknat med. Antalet personer över 70 år torde         samarbetspartner i Finland är Kuntokallio-Sää-
7047: uppgå till knappt tio tusen. Enligt Inkerin Liittos   tiö och i Ryssland en projektorganisation som
7048: uppskattning finns det för närvarande enbart i        består av Inkerin Liitto och den ingerman-
7049: Ingermanland ca 2 500-3 000 åldringar och             ländska kyrkan. Innan projektet startades fördes
7050: handikappade som är i behov av regelbunden            förhandlingar med hälsovårdsmyndighetema i
7051: hemhjälp, och i S:t Petersburgsområdet behöver        S:t Petersburg och Leningradområdet. De har
7052: ca 200-300 ingermanländska åldringar och              förhållit sig mycket positivt till projektet och
7053: handikappade långvarig institutionsvård. Var-         bistått bl.a. vid anskaffandet av lämpliga bygg-
7054: ken de lokala myndighetema eller Inkerin Liitto       nader.
7055: kan ge dem den vård de behöver.                          Det är meningen att finska staten skall svara
7056:      Ingermanländare som ansöker om permanent         för kostnadema för byggande och renovering av
7057: uppehållstillstånd i Finland behandlas i Finland      servicehusen, deras utrustning, igångsättandet
7058: som återflyttare. Det är dock klart att det av        av verksamheten samt utbildning av personai
7059: både mänskliga och ekonomiska skäl är motive-         inom åldringsvården. Den lokala projektorgani-
7060: rat att inrikta den finländska biståndsverksam-       sationen svarar för kostnadema för de markför-
7061: heten på att hjälpa de ingermanländska åldring-       värv som krävs för servicehusen samt för drifts-
7062:  ama inom närområdena. På så sätt försöker man        kostnadema, i vilka också de som utnyttjar
7063: förhindra att åldringar i dålig kondition flyttar     servicehusen deltar.
7064:  till främmande förhållanden i Finland.                  Regeringen har under social- och hälso-
7065:      Inkerin Liitto, den ingermanländska kyrkan       vårdsministeriets huvudtitel i statsbudgeten för
7066:  och stiftelsen Kuntokallio-Säätiö har med social-    1993 föreslagit ett anslag om 4,5 milj. mk för
7067:  och hälsovårdsministeriets stöd planerat att an-     genomförande av projektet enligt denpian som
7068:  lägga sammanlagt fem servicehus i Ingerman-          ledningsgruppen godkänt.
7069:  land och Karelen som det första skedet av ett
7070: 
7071:      Helsingforsden 22 juli 1992
7072: 
7073:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
7074:                                              1992 vp
7075: 
7076: Kirjallinen kysymys 325
7077: 
7078: 
7079: 
7080: 
7081:                                  Mäkelä: Turvapaikan hakemiseen liittyvien väärinkäytösten estä-
7082:                                     misestä
7083: 
7084: 
7085:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7086: 
7087:    Viime aikoina on tullut julkisuuteen lähinnä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
7088: Neuvostoliitosta saapuneiden turvapaikkaa ha-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7089: keneiden osalta tapauksia, jolloin sama hakija     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7090: on tullut useampaan kertaan Suomeen eri henki-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7091: löllisyyden turvin. Samoin jo aikaisemmin turva-
7092: paikkaa hakeneet ovat tulleet uudestaan yrittä-              Tietääkö Hallitus, että samat henkilöt
7093: mään turvapaikan saamista huolimatta aikai-               yrittävät useampaan kertaan turvapaik-
7094: semmasta hylkypäätöksestä. On jopa tapauksia,             kaa Suomesta, ja mihin toimiin Hallitus
7095: jolloin henkilö on tehnyt uuden turvapaikkaha-            aikoo ryhtyä kyseisen kaltaisen turva-
7096: kemuksen vielä oleskellessaan Suomessa ensim-             paikkakäytännön väärinkäytösten lopet-
7097: mäisen hakemuksensa nojalla. Samalta henkilöl-            tamiseksi?
7098: tä on saattanut ääritapauksissa olla jopa 4-5
7099: turvapaikkahakemusta suhteellisen lyhyen ajan
7100: sisällä.
7101:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
7102: 
7103:                                            Tina Mäkelä
7104: 
7105: 
7106: 
7107: 
7108: 22005IL
7109: 2                                       1992 vp -   KK 325
7110: 
7111: 
7112: 
7113: 
7114:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7115: 
7116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen hallinto-oikeuden keskeisiä periaat-
7117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teita on, ettei hallintopäätös saa oikeusvoimaa.
7118: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-      Tämä merkitsee sitä, ettei myöskään turvapaik-
7119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kapäätös tule oikeusvoimaiseksi. Näin ollen sa-
7120: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        man henkilön uusien turvapaikkahakemusten
7121: Tina Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tekemistä ei voida estää, vaan kaikki tehdyt
7122: myksen n:o 325:                                     hakemukset on käsiteltävä ja ratkaistava ulko-
7123:            Tietääkö Hallitus, että samat henkilöt   maalaislain edellyttämällä tavalla.
7124:                                                        Sisäasiainministeriössä on valmisteltavana
7125:         yrittävät useampaan kertaan turvapaik-
7126:                                                     esitys ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa
7127:         kaa Suomesta, ja mihin toimiin Hallitus
7128:                                                     muun muassa esitetään lisättäväksi lakiin mah-
7129:         aikoo ryhtyä kyseisen kaltaisen turva-
7130:                                                     dollisuus ottaa turvapaikanhakijalta sormenjäl-
7131:         paikkakäytännön väärinkäytösten lopet-
7132:         tamiseksi?                                  jet ja muut henkilötuntomerkit. Näin voitaisiin
7133:                                                     identifioida myös useilla eri nimillä uudelleen
7134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        turvapaikkaa hakevat henkilöt ja estää turva-
7135: vasti seuraavaa:                                    paikkasäännösten väärinkäyttöä.
7136: 
7137:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
7138:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
7139:                                         1992 vp -   KK 325                                           3
7140: 
7141: 
7142: 
7143: 
7144:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7145: 
7146:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förvaltningsrätt är att ett förvaltningsbeslut
7147: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      inte vinner rättskraft. Detta gäller också
7148: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av        beslut om asyl. Sålunda kan man inte hindra
7149: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   att en och samma person på nytt ansöker om
7150: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål          asyl. Alla asylansökningar skall behandlas och
7151: nr 325:                                             avgöras på det sätt som utlänningslagen förut-
7152:            År Regeringen medveten om att sam-       sätter.
7153:         ma personer flera gånger ansöker om asyl        1 inrikesministeriet bereds som bäst en propo-
7154:         i Finland och vilka åtgärder ämnar Rege-    sition med förslag tili ändring av utlänningsla-
7155:         ringen vidta for att få ett slut på ovan    gen. 1 den föreslås bl.a. att man i lagen tar in en
7156:         nämnda missbruk av ansökningspraxis?        möjlighet att av en person som ansöker om asyl
7157:                                                     ta fmgeravtryck och andra personkännetecken.
7158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Detta skulle göra det möjligt att identifiera
7159: anföra foljande:                                    personer som under flera olika namn ansöker om
7160:                                                     asyl. Vidare skulle detta förebygga missbruk av
7161:   En av de centrala principema i Finlands           asylbestämmelsema.
7162:      Helsingforsden 20 juli 1992
7163: 
7164:                                                                lnrikesminister Mauri Pekkarinen
7165:                                                 1992vp
7166: 
7167: Kirjallinen kysymys 326
7168: 
7169: 
7170: 
7171: 
7172:                                    Mäkelä: Maksullisten työvoimapalvelujen sallimisesta
7173: 
7174: 
7175: 
7176:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7177: 
7178:    Työministeriö on kaavaillut laajentavansa          työvoimapalvelujen merkittävä lisääntyminen
7179: yksityistä työnvälitystoimintaa ja tekevänsä          jakaisi työvoimapalvelutA-ja B-luokkiin. Tästä
7180: mahdolliseksi myös maksulliset työnvälitystoi-        puolestaan seuraisi valtiovallan vaikean rahoi-
7181: mistot Mikäli näin aiotaan Suomessa menetellä,        tustilanteen edesauttamana julkisten palvelujen
7182: on maamme sanottava irti kansainvälisen työjär-       vähittäinen väheneminen ja näivettyminen.
7183: jestön ILO:n yleissopimus, joka käytännössä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7184: kieltää maksullisen työnvälitystoiminnan. Julki-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7185: suudessa olleiden tietojen mukaan kyseinen pää-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7186: tös on tulossa valtioneuvoston käsittelyyn jo         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7187: lähiaikoina. Asialla on kiire, sillä seuraava sopi-
7188: muksen irtisanomismahdollisuus on vasta noin                    Aikooko Hallitus irtisanoa Suomen
7189: kymmenen vuoden kuluttua.                                    ratifioiman ILO:n yleissopimuksen ja täl-
7190:    Palkansaajajärjestöt eivät ole hyväksyneet                lä tavoin mahdollistaa maksullisten työ-
7191: hallituksen kaavailuja maksullisen työnvälityk-              voimapalvelujen laajamittaisen lisäänty-
7192: sen perustamisesta ja ILO:n sopimuksen irtisa-               misen maassamme?
7193:  nomisesta. Ne ovat nähneet, että yksityisten
7194: 
7195:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
7196: 
7197:                                              Tina Mäkelä
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202:  220051L
7203: 2                                       1992 vp -   KK 326
7204: 
7205: 
7206: 
7207: 
7208:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7209: 
7210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n sekä Suo-
7211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       men Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskus-
7212: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-      liitto STTK:n edustajien eriävä mielipide.
7213: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Yleissopimuksen nro 96 irtisanominen sinäl-
7214: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lään ei aiheuta muutosta maamme työnvälitys-
7215: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    järjestelmään, josta edelleenkin päätetään kan-
7216: myksestä n:o 326:                                   sallisella lainsäädännöllä. Työministeriön asetta-
7217:                                                     ma työvoimapalvelulakitoimikunta on selvittä-
7218:           Aikooko Hallitus irtisanoa Suomen         nyt työvoimapalvelujen kehittämistarpeita, ja
7219:        ratifioiman ILO:n yleissopimuksen ja täl-    tässä yhteydessä on ilmennyt, että työmarkkina-
7220:        lä tavoin mahdollistaa maksullisten työ-     käytäntö ei kaikilta osin vastaa sopimusta. Sopi-
7221:        voimapalvelujen laajamittaisen lisäänty-     muksen tarkka noudattaminen edellyttäisi esi-
7222:        misen maassamme?                             merkiksi henkilöstön hankinnassa ja valinnassa
7223:                                                     avustavien yritysten toiminnan kieltämistä tai
7224:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimiluvan myöntämistä vuodeksi kerrallaan.
7225: vasti seuraavaa:                                    Työmarkkinoiden joustavuuden ja toimivuuden
7226:                                                     kannalta pidetään myös tärkeänä mahdollisuut-
7227:     Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 4.6.1992    ta sallia maksullinen työnvälitys julkisen työnvä-
7228: päättänyt esitellä tasavallan presidentille Kan-    lityksen rinnalla yleissopimuksen nro 96 mää-
7229: sainvälisen työjärjestön maksullisia työnvälitys-   räysten edellyttämää laajemmassa mitassa.
7230: toimistoja koskevan yleissopimuksen nro 96 irti-    Yleissopimuksen nro 96 irtisanomisesta huoli-
7231: sanomisen, ja tasavallan presidentti on 5.6.1992    matta Suomi on sitoutunut edelleen ylläpitä-
7232: esittelyssä päättänyt irtisanoa sopimuksen. ILO-    mään maksuttornia julkisia työnvälityspalveluja,
7233: neuvottelukunta on puoltanut yleissopimuksen        koska se on vuonna 1989 ratifioinut ILO:n
7234: irtisanomista. Neuvottelukunnan kannanottoon        työnvälityksen järjestelyä koskevan yleissopi-
7235: liittyi kuitenkin Suomen Ammattiliittojen Kes-      muksen nro 88.
7236: kusjärjestö SAK:n, Toimihenkilö- ja Virka-
7237: 
7238:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
7239: 
7240:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
7241:                                         1992 vp -   KK 326                                             3
7242: 
7243: 
7244: 
7245: 
7246:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
7247: 
7248:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        naorganisationemas centralförbund TOC samt
7249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Finlands tekniska funktionärorganisationemas
7250: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av        centralförbund FTFC.
7251: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      1 och för sig föranleder uppsägningen av ILOs
7252: dagsledamot Tina Mäkelä undertecknade spörs-        konvention nr 96 ingen förändring i Finlands
7253: mål nr 326:                                         arbetsformedlingssystem, om vilket man också i
7254:                                                     fortsättningen kommer att besluta genom den
7255:           Ämnar Regeringen säga upp den av          nationella lagstiftningen. Den av arbetsministe-
7256:        Finland ratificerade ILO-konventionen        riet tillsatta arbetskraftsservicelagskommis-
7257:        och således möjliggöra en omfattande         sionen har utrett behoven att utveckla arbets-
7258:        ökning av avgiftsbelagd arbetskraftsser-     kraftsservicen, och i detta sammanhang har det
7259:        vice?                                        framgått att arbetsmarknadspraxisen inte i alla
7260:                                                     avseenden motsvarar konventionen. Exakt iakt-
7261:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tagande av konventionen förutsätter t.ex. att
7262: anf6ra följande:                                    verksamhet vid de företag som assisterar vid
7263:                                                     rekrytering och vai av personai forbjuds eller att
7264:    Statsrådet har vid sitt allmänna sammanträde     koncession beviljas för ett år i sänder. Med tanke
7265: den 4 juni 1992 beslutat att föredra för republi-   på arbetsmarknadens flexibilitet och funktion
7266: kens president att lntemationella arbetsorgani-     anses det också vara viktigt att i större omfatt-
7267: sationens konvention nr 96 angående avgiftskrä-     ning än vad bestämmelsema i konvention nr 96
7268: vande arbetsförmedlingsbyråer sägs upp, och         förutsätter tillåta avgiftsbelagd arbetsförmedling
7269: republikens president har vid föredragningen        vid sidan av den offentliga arbetsf6rmedlingen.
7270: den 5 juni 1992 beslutat att säga upp konventio-    Trots uppsägningen av konvention nr 96 är
7271: nen. Uppsägningen av konventionen har föror-        Finland fortfarande förbundet till att upprätt-
7272: dats av ILO-delegationen. Till delegationens        hålla avgiftsfri offentlig arbetskraftsservice efter-
7273: ställningstagande fogades dock en avvikande         som Finland 1989 har ratificerat ILOs konven-
7274: mening av representantema for Finlands fack-        tion nr 88 angående arbetsförmedlingens organi-
7275: förbunds centralorganisation FFG, Tjänsteman-       sation.
7276: 
7277:      Helsingforsden 9 juli 1992
7278: 
7279:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
7280: 1
7281: 1
7282:  1
7283:   1
7284:   1
7285:    1
7286:     1
7287:     1
7288:      1
7289:       1
7290:       1
7291:        1
7292:         1
7293:         1
7294:          1
7295:           1
7296:           1
7297:            1
7298:             1
7299:             1
7300:              1
7301:               1
7302:               1
7303:                1
7304:                 1
7305:                                                1992 vp
7306: 
7307: Kirjallinen kysymys 327
7308: 
7309: 
7310: 
7311: 
7312:                                   Mäkelä: Leik:kausjonojen lyhentämiseksi tarvittavista toimenpi-
7313:                                      teistä
7314: 
7315: 
7316:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7317: 
7318:    Suomessa on edelleen pitkät jonot erilaisiin      aikaisempaa hoitoa antavilla osastoilla jonot
7319: leikkauksiin ja sairaalahoitoa vaativiin toimen-     jatkuvasti kasvavat. Tilanteen purkaminen on
7320: piteisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopistollisiin    kiinni siitä, ettei kunnilla tai valtiolla ole riittä-
7321: keskussairaaloihin pyrkivistä sydäntautisista        västi varoja käytettäväksi hoitojonojen purka-
7322: potilaista kuolee 5 % jo ensimmäisenä jonossa-       miseksi. Kyseisen kaltainen määrärahojen supis-
7323: olovuotenaan. Sydänleikkaukseen joootusaika          taminen ja säästäminen koituu kuitenkin useiden
7324: saattaa pahimmassa tapauksessa venyä 4 vuo-          satojen, ellei tuhansien jonossa olevien suoma-
7325: teen, jolloin merkittävä osa jonossa olevista        laisten kuolemaksi.
7326: potilaista ehtii kuolla ennen leikkaukseen pääse-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7327: mistään.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7328:    Mikäli leikkaushoitoa vaativia potilaita pyrit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7329: täisiin saamaan hoitoon entistä nopeammin ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7330: jonoja tällä tavoin purettaisiin, joutuisivat muut
7331: hoitoa odottavat potilaat vastaavasti odotta-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7332: maan entistä kauemmin. Tästä seuranneessa ti-                sairaaloissamme jatkuvasti pitenevien
7333: lanteessa suuret keskussairaalat joutuvat valitse-           leikkaus- ym. hoitoon pyrkivien jonojen
7334: maan hoitoon ne, jotka hoidosta eniten hyöty-                lyhentämiseksi ja tarpeettomien ennenai-
7335: vät. Tästä huolimatta niin klinikoilla kuin pitkä-           kaisten kuo1emien estämiseksi?
7336: 
7337:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
7338: 
7339:                                             Tina Mäkelä
7340: 
7341: 
7342: 
7343: 
7344: 220051L
7345: 2                                        1992 vp -   KK 327
7346: 
7347: 
7348: 
7349: 
7350:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7351: 
7352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       män mukaan näihin keinoihin kuuluvat esimer-
7353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiksi:
7354: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          Lyhythoitoisen kirurgian laaja soveltaminen;
7355: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pelkästään tällä nykyaikaisella hoitomenetel-
7356: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mällä on arvioitu voitavan säästää terveyden-
7357: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       huollon kustannuksia vuosittain yli 120 mmkeli
7358: sestä n:o 327:                                       kaikki valtakunnan sepelvaltimokirurgian ny-
7359:                                                      kyiset kustannukset; lyhythoitoinen kirurgia on
7360:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        jo nyt tärkein erillinen Suomen leikkausjonoja
7361:        sairaaloissamme jatkuvasti pitenevien         lyhentänyt tekijä. Uudistuva valtionosuusjärjes-
7362:        leikkaus- ym. hoitoon pyrkivien jonojen       telmä tulee edelleen nopeuttamaan lyhythoitoi-
7363:        lyhentämiseksi ja tarpeettomien ennenai-      sen kirurgian soveltamista, kun kuntakorvauk-
7364:        kaisten kuolemien estämiseksi?                sen korvausperusteet muuttuvat hoitopäivistä
7365:                                                      hoitokokonaisuuksiksi.
7366:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Tiedonkeruun tehostaminen; samaan aikaan
7367: taen seuraavaa:                                      kun muualla maassa hoitoon pääsy edellyttää
7368:                                                      vain viikkojen tai parin kuukauden odottelua,
7369:    Sairaaloiden leikkausjonot ovat kasvaneet ta-     viive HYKS:n alueella on moninkertainen. Hoi-
7370: saisesti viime vuosiin saakka. Viime vuoden          don tasavertaisen alueellisen saatavuuden seu-
7371: aikana ensimmäisen kerran pariinkymmeneen            raamiseksi sosiaali- ja terveyshallitus on muutta-
7372: vuoteen kirurgisissa jonoissa olevien määrä pie-     nut sairaaloiden ns. poistoilmoituksen tietosisäl-
7373: neni. Kaikki leikkausjonoissa olevat potilaat        töä 1.1.1992 siten, että se mittaa automaattisesti
7374: eivät ole odotteluaikanaan hengenvaarassa. Se-       jokaisen hoitojonoon asetetun potilaan odotus-
7375: pelvaltimotautia sairastavat ovat riskiryhmä,        ajan. Järjestelmän ensimmäiset tulosteet saadaan
7376: joiden tilanne saattaa huonontua vakavasti jo-       lähiviikkoina. Nämä toimenpiteet tehostavat
7377: notusaikana.                                         toiminnan arviointia.
7378:     Sepelvaltimoleikkauksia tehdään maamme              Palveluiden vaihdon toteuttaminen yli sai-
7379: viidessä yliopistosairaalassa sekä kolmessa yksi-    raanhoitopiirien rajojen; hoitokapasiteetti ja-
7380: tyissairaalassa. 1980-luvun lopulla sepelvaltimo-    kautuu maassamme epätasaisesti eikä esimerkik-
7381: potilaita lähetettiin ulkomaille 1eikattavaksi.      si sepelvaltimosairauden esiintyvyyden mukai-
7382: Vuonna 1991 ei potilaita enää lähetetty ulko-        sesti. Valtionosuusuudistus tekee mahdolliseksi
7383: maille leikkaushoitoon.                              palveluiden järjestämisen myös potilaan oman
7384:     Sepelvaltimopotilaiden hoitoonpääsy on vai-      sairaanhoitopiirin ulkopuolisista laitoksista.
7385: keinta Helsingin yliopistollisessa keskussairaa-     Uudistus edistää taloudellisin tehostamiskeinoin
7386: lassa. Muissa yliopistollisissa sairaaloissa         palvelutarpeen tasa-arvoista tyydyttämistä
7387: tilanne on oleellisesti parempi. Tilanteenjohdos-    maassamme.
7388: ta HYKS:n liittovaltuusto on asettanut touko-           Sairaaloiden johtamisjärjestelmien ja itse
7389: kuussa 1992 työryhmän selvittämään mahdolli-         työnjohdon kehittäminen; Suomen julkinen ter-
7390: suuksia parantaa leikkaushoidon saatavuutta.         veydenhuolto ei käytä työvoimaansa ja inves-
7391: Työryhmä jättää ehdotuksensa 31.8.1992 men-          tointejaan kovin tehokkaasti. Erikoissairaaloita
7392: nessä.                                               käytetään osin edelleenkin mm. vanhusten
7393:    Uusien voimavarojen suuntaaminen kirurgi-         pitkäaikaishoitoon, minkä on arvioitu johtavan
7394: sen hoidon lisäämiseksi on tähän saakka ollut        vuosittain jopa parin miljardin markan huk-
7395: käytetyin keino jonojen purkamiseksi. Huo-           kaantumiseen. Avohoito on lähiaikojen eräs
7396: keampia ja tehokkaampia, mutta eri syistä vain       keskeinen kehittämisen ja tehostamisen alue.
7397: osittain sovellettuja keinoja on kuitenkin run-      Työn tuottavuutta on myös tehostettava. Vain
7398: saasti. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman,   harvat yksiköt kykenevät leikkaamaan sa-
7399: 1988 lausuntonsa antaneen ns. KIRJO-työryh-          moissa tiloissa enemmän kuin yhden sepelvalti-
7400:                                         1992 vp -   KK 327                                          3
7401: 
7402: mopotilaan päivittäin. Suurimmassa osassa ul-       kuolleisuuden on todettu pienentyneen kymme-
7403: komaisia keskuksia yksi yksikkö hoitaa kolme,       niä prosentteja suhteellisen lyhyen ajan kuluessa.
7404: osa jopa neljä samanlaista potilasta. Toimintaa     Pitemmällä aikavälillä ja maan väestön vanhen-
7405: rajoittavien tekijöiden tunnistaminen ja jous-      tuessa ja leikkaushoidon kysynnän kasvaessa
7406: tava poistaminen - mikä ei edellytä välttä-         järkevien ehkäisytoimenpiteiden arvo vain kas-
7407: mättä uusia voimavaroja, vaan entisten parem-       vaa.
7408: paa käyttöä - antaa paikat sadoille uusille             Terveyttä edistämällä, sairauksia ennaltaeh-
7409: potilaille.                                         käisemällä ja toisaalta leikkaustoiminnan tehos-
7410:    Eräitä tärkeimpiä keinoja ovat ennalta ehkäi-    tamisella voidaan leikkausjonoja lyhentää ja sa-
7411: sevät toimenpiteet ja terveyskasvatus, jotka koh-   malla myös ehkäistä tarpeettomia ennenaikaisia
7412: distuvat väestön elintapoihin. Tähänastiset tu-     sepelvaltimopotilaiden kuolemia leikkausjonois-
7413: lokset rohkaisevat, sillä Suomen sepelvaltimo-      sa.
7414: 
7415:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
7416: 
7417:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
7418: 4                                         1992 vp -   KK 327
7419: 
7420: 
7421: 
7422: 
7423:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7424: 
7425:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              En omfattande tillämpning av kirurgi som
7426: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kräver kort eftervård. Det har uppskattats att
7427: den 17 juni 1992 till vederbörande medlem av          man enbart med hjälp av denna moderna vård-
7428: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     metod kan spara över 120 milj. mk årligen av
7429: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr              kostnaderna inom hälsovården, dvs. alla nuva-
7430: 327:                                                  rande utgifter för koronarkirurgin i vårt land.
7431:                                                       Kirurgi som kräver kort eftervård är redan nu
7432:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den viktigaste särskilda faktorn som har förkor-
7433:        ta för att de växande köerna till operatio-    tat operationsköerna i Finland. Det förnyade
7434:        ner och annan vård vid våra sjukhus skall      statsandelssystemet kommer ytterligare att göra
7435:        förkortas och att onödiga förtida              tillämpningen av kirurgi som kräver kort efter-
7436:        dödsfall skall förhindras?                     vård snabbare, då ersättningsgrunderna för
7437:                                                       kommunersättningen ändras från vårddagar till
7438:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vårdhelheter.
7439: anföra följande:                                          Effektiverad datainsamling. Samtidigt som
7440:                                                       det på annat håll i landet förutsätts en väntetid
7441:    Operationsköerna vid sjukhusen har vuxit i         på endast några veckor eller ett par månader för
7442: jämn takt ända till de senaste åren. Under det        att komma under vård är väntetiden inom Hel-
7443: senaste året minskade antalet personeri kirurgis-     singfors universitets centralsjukhus område
7444: ka köer för första gången på tjugo år. Alla           mångfaldig. För att kunna kontrollera att till-
7445: patienter i operationskö svävar inte i livsfara       gången till vård fördelas jämlikt mellan regioner-
7446: under väntetiden. Personer med koronarsjukdo-         na ändrade social- och hälsostyrelsen 1.1.1992
7447: mar utgör en riskgrupp, för vilka situationen kan     informationsinnehållet i sjukhusens s.k. utskriv-
7448: förvärras radikalt under väntetiden.                  ningsrapport sålunda, att den automatiskt mäter
7449:    Koronaroperationer utförs vid de fem univer-       väntetiden för varje patient som ställs i vårdkön.
7450: sitetssjukhusen i vårt land samt vid tre privata      De första resultaten av systemet fås inom de
7451: sjukhus. 1 slutet av 1980-talet skickades koronar-    närmaste veckorna. Dessa åtgärder effektiverar
7452: patienter utomlands for operation. År 1991            värderingen av verksamheten.
7453: skickades patienter inte längre utomlands för             Byte av tjänster över sjukvårdsdistriktens
7454: operationsvård.                                       gränser. Vårdkapaciteten fördelas ojämnt i vårt
7455:    Det är svårast för koronarpatienter att få vård    land och t.ex. inte enligt förekomsten av koro-
7456: vid Helsingfors universitets centralsjukhus. Vid      narsjukdomar. Statsandelsreformen möjliggör
7457: de övriga universitetssjukhusen är situationen        att tjänster kan ordnas även från anstalter som
7458: avsevärt bättre. Med anledning av denna situati-      ligger utanför patientens eget sjukvårdsdistrikt.
7459: on tillsatte förbundsfullmäktige för HUCS i maj       Reformen främjar med hjälp av ekonomiska
7460: 1992 en arbetsgrupp som skall utreda möjlighe-        effektiveringsåtgärder tillfredsställandet av ett
7461: terna att förbättra tillgången till operationsvård.   jämlikt behov av service i vårt land.
7462: Arbetsgruppen skall lämna sitt förslag senast             Utvecklande av sjukhusens ledningssystem
7463: 31.8.1992.                                            och själva arbetsledningen. Den offentliga hälso-
7464:    Den mest frekventa åtgärden för att minska         vården i Finland utnyttjar inte sin arbetskraft
7465: köerna har hittills varit att inrikta nya resurser    och sina investeringar särdeles effektivt. Speci-
7466: på en ökad kirurgisk vård. Billigare och effekti-     alsjukhus används fortfarande delvis för bl.a.
7467: vare, men av olika orsaker endast delvis tilläm-      långtidsvård av åldringar, vilket man har upp-
7468: pade åtgärder finns det emellertid rikligt. Enligt    skattat att årligen leder till att t.o.m. ett par
7469: den s.k. KIRJO-arbetsgruppen, som tillsattes av       miljarder mark går förlorade. Den öppna vården
7470: social- och hälsovårdsministeriet och som avgav       är inom den närmaste tiden ett centralt område
7471: sitt utlåtande 1988, innehåller dylika åtgärder       då det gäller utveckling och effektivering. Endast
7472: bl.a. följande:                                       ett fåtal enheter kan operera mer än en koronar-
7473:                                           1992 vp -   KK 327                                         5
7474: 
7475: patient per dag i samma utrymmen. 1 största           konstaterats att dödligheten i koronarsjukdomar
7476: delen av utländska centra sköter en enhet tre, en     i Finland har minskat tiotals procent under en
7477: del t.o.m. fyra likadana patienter. Identifieringen   relativt kort tid. På längre sikt och då landets
7478: och ett flexibelt avlägsnande av sådana faktorer      befolkning åldras och efterfrågan på operations-
7479: som begränsar verksamheten - vilket inte nöd-         vård ökar stiger även värdet på fömuftiga före-
7480: vändigtvis förutsätter nya resurser, utan att de      byggande åtgärder.
7481: tidigare utnyttjas bättre- ger platser åt hundra-        Genom att främja hälsan, förebygga sjukdo-
7482: tals nya patienter.                                   mar och å andra sidan effektivera operations-
7483:    Några av de viktigaste åtgärdema är förebyg-       verksamheten kan man förkorta operationsköer-
7484: gande åtgärder samt hälsofostran, vilka gäller        na och samtidigt även förebygga onödiga förtida
7485: befolkningens levnadsvanor. De resultat man           dödsfall bland koronarpatienter i operations-
7486: fått hittills är uppmuntrande, eftersom det har       kön.
7487:      Helsingfors den 16 juli 1992
7488: 
7489:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
7490:                                               1992 vp
7491: 
7492: Kirjallinen kysymys 328
7493: 
7494: 
7495: 
7496: 
7497:                                   Seivästö ym.: Autoteollisuuden tuotekehittelyssä tarvittavien auto-
7498:                                       jen vapauttamisesta verosta
7499: 
7500: 
7501:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7502: 
7503:    Autojen tuotekehittelyssä olennaista osaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7504: merkitsevät kilpailevien automallien maahan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7505: tuonti ja niillä suoritettavat ajokokeet Näitä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7506: kuitenkin vaikeuttavat testauskäyttöön tarkoite-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7507: tuista autoista aiheutuvat suuret kustannukset,
7508: jotka koostuvat auto- ja liikevaihtoveroista sekä              Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
7509: tuontimaksuista.                                            koo ryhtyä, jotta autoteollisuuden tutki-
7510:    Suomalaisen autoteollisuuden edellytyksiä                muskäyttöön ostamat autot välttyisivät
7511: panostaa tuotekehittelyynsä edistäisi se, että              autoverolta, mikä osaltaan edistäisi suo-
7512: koekäyttöön tuodut autot voisivat välttyä auto-             malaisen autoteollisuuden tuotekehitys-
7513: verolta esimerkiksi ensimmäisen käyttövuoden                työtä?
7514: ajan.
7515:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
7516: 
7517:           Ismo Seivästö                 Jarmo Laivoranta               Sauli Niinistö
7518:           Bjarne Kallis                 Vesa Laukkanen                 Ensio Laine
7519:                                         Olavi Ala-Nissilä
7520: 
7521: 
7522: 
7523: 
7524: 220051L
7525: 2                                        1992 vp -   KK 328
7526: 
7527: 
7528: 
7529: 
7530:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7531: 
7532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       symyksessä tarkoitettua käyttötarkoitusta kos-
7533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keva tulkinta täsmentynee korkeimman hallinto-
7534: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       oikeuden annettua tätä koskevan päätöksensä.
7535: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Myönteinen päätös johtaisi kysymyksessä tar-
7536: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      koitetun epäkohdan poistumiseen.
7537: Ismo Seivästön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        Tilanteita, joissa ajoneuvo tuodaan esimer-
7538: kysymyksestä n:o 328:                                kiksi tutkimus- tai opetusvälinekäyttöön ilman,
7539:                                                      että tarkoituksena olisi varsinainen liikennekäyt-
7540:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    tö, esiintyy silloin tällöin. Useissa tapauksissa
7541:        koo ryhtyä, jotta autoteollisuuden tutki-     autoveroa on tällöin katsottu voitavan huojen-
7542:        muskäyttöön ostamat autot välttyisivät        taa autoverolain 17 §:n tai tulliverolain vastaa-
7543:        autoverolta, mikä osaltaan edistäisi suo-     vien säännösten nojalla yksittäistapauksissa ha-
7544:        malaisen autoteollisuuden tuotekehitys-       kemuksesta, yleensä liikennekäytön rajoittami-
7545:        työtä?                                        seen liittyvin ehdoin. Tapaukset vaihtelevat siinä
7546:                                                      määrin, että huojennusmenettelyn käyttö näyt-
7547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tää tarjoavan kattavaa säätelyä joustavamman
7548: vasti seuraavaa:                                     keinon tutkimus- ja opetuskäytön mahdollista-
7549:                                                      miseen ilman velvollisuutta suorittaa ajoneuvon
7550:    Tulliverolain 17 §:n 1 momentin 4 kohdan          tavanomaiseen käyttöön liittyviä veroja. Kysy-
7551: mukaan kokeiltavaksi tai esiteltäväksi tarkoitet-    mys on siten jonkin verran laajempi kuin vain
7552: tujen tavaroiden väliaikainen maahantuonti on        autoteollisuuden tuotekehittelyyn liittyvä. Vas-
7553: tullitonta. Henkilöautosta, johon tätä lainkoh-      taava ongelma voi lisäksi esiintyä muidenkin
7554: taa sovellettaisiin, ei ole suoritettava autoveroa   tavaroiden kuin ajoneuvojen kohdalla.
7555: eikä liikevaihtoveroakaan. Laki mahdollistaa             Kun oikeustila kysymyksessä tarkoitetussa
7556: pääsääntöisesti yhden vuoden pituisen väliaikai-     tilanteessa ei vielä ole selkiytynyt ja kun huojen-
7557: sen maahantuonnin.                                   nussäännösten soveltaminen mahdollistaa yksit-
7558:    Jossain määrin tulkinnanvaraista kuitenkin        täistapauksissa joustavan menettelyn, valtiova-
7559: on, millainen auton käyttö voidaan katsoa tulli-     rainministeriö toistaiseksi seuraa, miten puheena
7560: verolain mainitun kohdan tarkoittamaksi kokei-       oleva oikeuskäytäntö kehittyy. Tarvittaessa sel-
7561: lukäytöksi. Asiaan voinee vaikuttaa muun mu-         vitetään, voitaisiinko esimerkiksi tulliverolain
7562: assa se, missä määrin ajoneuvoa käytetään lii-       väliaikaista tullittomuutta koskevia säännöksiä
7563: kenteessä ja muut vastaavat seikat. Eräässä au-      tarkentaa siten, ettei nyt puheena olevissa tapa-
7564: tojen tuotekehittelyyn liittyvässä tapauksessa       uksissa olisi tarpeen suorittaa veroja, jotka eivät
7565: tullihallitus on hiljattain antanut kielteisen en-   hyödykkeen erityiskäytön huomioon ottaen ole
7566: nakkotietopäätöksen, jota koskeva muutoksen-         perusteltuja.
7567: hakuprosessi kuitenkin on edelleen kesken. Ky-
7568: 
7569:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1992
7570:                                                                           Ministeri Hannele Pokka
7571:                                           1992 vp -    KK 328                                           3
7572: 
7573: 
7574: 
7575: 
7576:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7577: 
7578:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           spörsmålet torde preciseras sedan högsta förvalt-
7579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsdomstolens utslag i frågan har kommit. Ett
7580: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av           jakande beslut leder tili att den olägenhet som
7581: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      avses i spörsmålet avskaffas.
7582: dagsman Ismo Seivästö m.fl. undertecknade                 Det förekommer då och då situationer att ett
7583: spörsmål nr 328:                                       fordon importeras för forsknings- och lärome-
7584:                                                        delsbruk utan att avsikten är ett egentligt bruk av
7585:           Hurudana åtgärder ämnar Regeringen           fordonet i trafik. 1 de flesta fall har man härvid
7586:        vidta för att bilar som bilindustrin köper      ansett att lättnader kan beviljas i bilskatten med
7587:        för forskningsbruk skall undgå bilskatt,        stöd av 17 § bilskattelagen eller motsvarande
7588:        vilket för sin del främjar produktutveck-       stadganden i tullskattelagen i enskilda fall på
7589:        lingen inom den finska bilindustrin?            ansökan, i allmänhet på villkor som gäller
7590:                                                        begränsandet av trafikanvändningen. De olika
7591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fallen varierar i sådan utsträckning att använd-
7592: anföra följande:                                       ningen av lättnadsförfarandet verkar erbjuda ett
7593:                                                        flexiblare medel än en täckande reglering att
7594:    Enligt 17 § 1 mom. 4 punkten tullskattelagen        möjliggöra forsknings- och undervisningsbruk
7595: är temporär import av varor som är avsedda att         utan skyldighet att erlägga skatt för ett normalt
7596: prövas eller förevisas tullfri. För en personbil, på   bruk av fordonet. Frågan är således en aning
7597: viiken detta lagrum skall tiliämpas, behöver inte      mera omfattande och hör inte endast ihop med
7598: erläggas bilskatt eller omsättningsskatt. Lagen        produktutvecklingen inom bilindustrin. Ett lika-
7599: möjliggör i huvudsak en temporär import i ett          dant problem kan därtili förekomma för andra
7600: års tid.                                               varor än för fordon.
7601:    Det är dock i viss mån en tolkningsfråga                Då rättstiliståndet i den situation som avses i
7602: hurudan användning av bilen som kan anses              spörsmålet inte ännu är klart och då tillämpning-
7603: vara sådan användning på prov som avses i              en av lättnadsstadgandena i enskilda fall möj-
7604: nämnda punkt i tullskattelagen. På frågan kan          liggör ett flexibelt förfarande, följer finansmini-
7605: inverka bl.a. i viiken utsträckning fordonet an-       steriet tillsvidare hur ifrågavarande rättspraxis
7606: vänds i trafik och andra motsvarande omstän-           utvecklas. Vid behov skall utredas om t.ex.
7607: digheter. 1 ett fall som gällde produktutveckling      tullskattelagens stadganden om temporär tullfri-
7608: av bilar gav tullstyrelsen nyligen ett nekande         het kunde preciseras så, att det inte vore nödvän-
7609: beslut om förhandsbesked, men besvärsproces-           digt att i ifrågavarande fall erlägga sådana skat-
7610: sen är fortfarande oavslutad. Tolkningen som           ter som med beaktande av förnödenhetens spe-
7611: gäller det användningsändamål som avses i              cialanvändning inte är motiverade.
7612: 
7613:      Helsingfors den 16 juli 1992
7614: 
7615:                                                                              Minister Hannele Pokka
7616:                                                1992 vp
7617: 
7618: Kirjallinen kysymys 329
7619: 
7620: 
7621: 
7622: 
7623:                                   Tennilä: Linja-autoliikenteen hoidattamisesta aliurakoitsijoilla
7624: 
7625: 
7626: 
7627:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7628: 
7629:    Kemin alueella linja-autoliikennettä harjoitta-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7630: va Salmela Veljekset Oy on julkisuudessa ollei-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7631: den tietojen mukaan suunnitellut liikennelupien-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7632: sa vuokraamista ns. aliurakoitsijoille. Samalla,
7633: omia kustannuksia säästääkseen, yhtiö aikoo                    Sopiiko liikennelupakäytännön piiriin
7634: sanoa omia kuljettajiaan irti. Muuallakin maas-             se, että linja-autoliikennettä harjoittava
7635: sa on tullut esille samanlaisia suunnitelmia.               yritys vuokraa saamansa liikenneluvan
7636:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          edelleen aliurakoitsijalle?
7637: 
7638:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
7639: 
7640:                                         Esko-Juhani Tennilä
7641: 
7642: 
7643: 
7644: 
7645:  22005IL
7646: 2                                        1992 vp -   KK 329
7647: 
7648: 
7649: 
7650: 
7651:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7652: 
7653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kenteestä tiellä annetun lain 10 §:n 1 momentin
7654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukaan liikennelupaan voidaan liittää muun
7655: olette 17 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       muassa alihankintaa koskevia ehtoja. Lakia täy-
7656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     dentävän asetuksen 10 §:n mukaan linjaliikenne-
7657: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         luvan haltija voi ostaa alihankintana liikennelu-
7658: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen       paosa mukaisia yksilöityjä ajosuoritteita henki-
7659: kysymyksen n:o 329:                                  löiltä, joilla on oikeus tilausliikenteen harjoitta-
7660:                                                      miseen linja- tai henkilöautolla, jollei luvanvarai-
7661:           Sopiiko liikennelupakäytännön piiriin      sesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain
7662:        se, että linja-autoliikennettä harjoittava    10 §:n nojalla ole tätä rajoitettu. Vastuu liiken-
7663:        yritys vuokraa saamansa liikenneluvan         teen hoidosta säilyy linjaliikenneluvan haltijalla.
7664:        edelleen aliurakoitsijalle?                       Säännöksen tarkoituksena on antaa linjalii-
7665:                                                      kenteen harjoittajalle mahdollisuus joustaviin ja
7666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          taloudellisesti edullisiin järjestelyihin ilman lii-
7667: taen seuraavaa:                                      kenneluvan muuttamista tarjoten samalla ali-
7668:                                                      hankkijalle uuden toimintamahdollisuuden. Ali-
7669:    Linja-autoliikenne on luvanvaraista toimin-       hankinnan avulla voidaan alentaa kustannuksia,
7670: taa. Luvan myöntämisen edellytyksistä on sää-        käyttää kulloiseenkin tarpeeseen kokonsa puo-
7671: detty luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä     lesta parhaiten soveltuvaa kalustoa ja hyödyntää
7672: annetussa laissa (343/91) ja asetuksessa (347/91).   toisen yrityksen kalustoa silloin, kun oman ka-
7673: Lupa voidaan myöntää vain hakijalle, joka luo-       luston käyttö on kallista tai hankalaa. Tavoittee-
7674: tettavuudeltaan, ammattitaidoltaan, vakavarai-       na on, että palvelut voidaan tuottaa kokonaisuu-
7675: suudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan voidaan       den kannalta entistä pienemmin kustannuksin.
7676: katsoa sopivaksi harjoittamaan liikennettä. Lu-      Kustannusten kurissa pitäminen on pitemmällä
7677: van myöntäminen perustuu lisäksi tarveharkin-        aikavälillä myös alan työntekijöiden edun mu-
7678: taan.                                                kaista.
7679:    Linjaliikenneluvan haltija on - eräin poik-           Säännös ei anna oikeutta harjoittaa liikennet-
7680: keuksin - velvollinen hoitamaan luvan mukai-         tä niin, että alihankkijana toimii henkilö, jolla ei
7681: sen liikenteen koko luvan voimassaoloajan. Lii-      ole oikeutta harjoittaa tilausliikennettä linja- tai
7682: kenneluvassa on ehto, jonka mukaan liikennelu-       henkilöautolla. Tällä rajauksella on varmistuttu
7683: paa ei voi eikä saa luovuttaa toiselle.              siitä, että alihankintaa käyttäen ei voida kiertää
7684:    Linja-autoliikenteen hoidossa on kuitenkin        luvanhaltijaa koskevia soveltuvuusvaatimuksia.
7685: haluttu päästä joustaviin ratkaisuihin. Sen takia    Nykyistä laajempana alihankinnan käyttö ei
7686: alihankinnan käyttö on hyväksytty nimenomai-         sovi lupajärjestelmään.
7687: sella säännöksellä. Luvanvaraisesta henkilölii-
7688: 
7689:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1992
7690: 
7691:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
7692:                                           1992 vp -    KK 329                                           3
7693: 
7694: 
7695: 
7696: 
7697:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7698: 
7699:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           underleverans till tillståndet. Enligt 10 § i den
7700: :mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kompletterande förordningen kan innehavaren
7701: den 17 juni 1992 tili vederbörande medlem av           av busstrafiktillstånd köpa tillståndsenliga indi-
7702: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vidualiserade körprestationer som underleverans
7703: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade              av personer med tillstånd att idka beställ-
7704: spörsmål nr 329:                                       ningstrafik med buss eller personbil, om denna
7705:                                                        verksamhet inte begränsats med stöd av 10 §
7706:            Är det möjligt inom ramen för trafik-       lagen om tillståndspliktig persontrafik. Ansvaret
7707:        tillståndspraxisen att ett företag som id-      för trafikskötseln kvarstår hos den som innehar
7708:        kar busstrafik hyr ut sitt trafiktillstånd      tillstånd till busstrafik.
7709:        till en underleverantör?                            A vsikten med detta stadgande är att ge till-
7710:                                                        ståndsinnehavaren möjlighet tili smidiga och
7711:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                 ekonomiskt förmånliga arrangemang utan
7712: vördsamt anföra följande:                              ändringar i trafiktillståndet, vilket också erbju-
7713:                                                        der underleverantörema nya möjligheter till
7714:    Busstrafiken är tillståndspliktig verksamhet.       verksamhet. Med hjälp av underleverantörema
7715: Jm förutsättningama för beviljande av tillstånd        blir det möjligt att sätta ned kostnadema, att för
7716: ;tadgas i lagen om tillståndspliktig persontrafik      varje enskilt fall använda lämpligt stor materiel
7717: Jå väg (343/91) och i förordning (347/91). Till-       och att utnyttja andra företags materiel vid
7718: ;tånd kan endast beviljas sökande som med              tilllållen då användningen av egen materiel är
7719: 1änsyn till tillförlitlighet, yrkesskicklighet, sol-   dyr och besvärlig. Målet är att man skall kunna
7720: ;ens och övriga egenskaper kan anses lämplig att       producera tjänster vilkas kostnader från helhets-
7721: Jedriva trafik. Beviljande av tillstånd grundar sig    synpunkt är lägre. På längre sikt står det också i
7722: iessutom på behovsprövning.                            arbetstagamas intressen att kostnadema hålls
7723:     lnnehavaren av ett trafiktillstånd är- med         nere.
7724: ;issa undantag - skyldig att sköta den till-                Enligt stadgandet är det dock inte möjligt att
7725: ;tåndspliktiga trafiken under hela den tid till-       idka trafik så att underleverantören är en person
7726: ;tåndet är i kraft. 1 tillståndet fmns ett villkor,    som inte har rätt att idka beställningstrafik med
7727:  mligt vilket trafiktillståndet inte kan eller får     buss eller personbil. Genom denna begränsning
7728:  )verlåtas åt en annan.                                har man velat försäkra sig om att det genom
7729:    Man har dock velat vara smidig i fråga om           underleverantörer inte är möjligt att kringgå
7730:  ;kötseln av busstrafik. På grund av detta har         lämplighetsbestämmelsema som tillämpas på
7731:  mvändningen av underleverantörer godkänts             tillståndshavaren. Användandet av underleve-
7732:  ~enom ett skilt stadgande. Enligt 10 § 1 mom.         rantörer i större omfattning än vad som är fallet
7733:  agen om tillståndspliktig persontrafik på väg är      idag passar inte inom ramama för tillståndssys-
7734:  iet möjligt att bifoga vissa villkor om bl.a.         temet.
7735: 
7736:      Helsingforsden 2 juli 1992
7737: 
7738:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
7739:                                                 1992 vp
7740: 
7741: Kirjallinen kysymys 330
7742: 
7743: 
7744: 
7745: 
7746:                                    Louvo ym.: Ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta K.lamilan
7747:                                       kalasataman rakentamisessa
7748: 
7749: 
7750:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7751: 
7752:     Itäinen Suomenlahti on äärimmilleen kuormi-       haitan kalastukselle ja virkistyskäytölle. Ympä-
7753: tettu. Joidenkin tutkimusten mukaan se on sitä        ristövaikutusten arviointia ei kuitenkaan ole
7754: jopa viisinkertaisesti muuhun Suomenlahteen           muussa mielessä tehty, ja lausunto tähdentää
7755: verrattuna. Osoituksena meren heikkenevästä           sitä, että omistaja, kalastuskunta eli hyödynsaa-
7756: tilasta ja saastekuormituksesta ovat vuosi vuo-       ja, esittää kyseistä läjitysaluetta ja että näin on
7757: delta lisääntyvä leväkukinta ja lintujen ja hylkei-   aina ennenkin tehty.
7758: den joukkokuolemat tältä keväältä. Tämän                 Klamilan kalasataman rakentaminen on si-
7759: vuoksi kaikkinaista lisärasitusta, johon voidaan      nänsä tarpeellinen ja Kymen läänin kansanedus-
7760: vaikuttaa, pitäisi tarkastella tätä taustaa vasten.   tajat ovat aloitteillaan tukeneet sen rakentamis-
7761:     Tästä ajankohtaisena esimerkkinä on Viro-         ta. Itsestään selvää tänä päivänä kuitenkin pitäi-
7762: lahden Klamilassa vireillä oleva Klamilan kala-       si olla, ettei rakentamisesta saa tulla tarpeetto-
7763: sataman rakentaminen, jonka toteutuksesta vas-        masti edes tilapäistä haittaa alueen herkälle,
7764: taavat Suomenlahden merenkulkupiiri ja Viro-          äärimmilleen kuormitetulle luonnolle ja virkis-
7765: lahden kunta. Hyödynsaaja, Järvenkylän kalas-         tyskäytölle. Avomeren läheisyyden vuoksi on
7766: tuskunta, on esittänyt väylän ravinnepitoisen         paremmin soveltuvia läjitysalueita kohtuullisin
7767: ruoppauslietteen sijoitettavaksi omalle alueel-       kustannuksin löydettävissä, jos yleensä tämän-
7768: leen, saarien ja matalikkojen ympäröivään mata-       laatuisessa hankkeessa vesiläjitys vielä sallitaan.
7769:  laan altaaseen. Altaan vedensyvyys vaihtelee            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7770:  11-20 m. Paikoin on matalikkoja, joissa veden-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7771:  syvyys on vain joitakin kymmeniä senttejä.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7772:     Tämän, samoin kuin alueen kesäasutus- ja          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7773:  virkistyskäyttötilanteen huomioon ottaen ruop-
7774:  pausmassojen vesiläjitys ko. alueella saattaa ai-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7775:  heuttaa huomattavia muutoksia ympäristön                    ryhtyä, jotta ympäristövaikutusten ar-
7776:  luonnonolosuhteissa ja vesiluonnossa. Läjitys               viointi toteutuu myös vesilain mukaises-
7777:  voi niin ikään vahingoittaa kalakantaa sekä                 sa vesistörakentamisessa ja ettei sinänsä
7778:  huonontaa vesistön soveltuvuutta virkistyskäyt-             tarpeellisessa Klamilan kalasataman ra-
7779:  töön.                                                       kentamishankkeessa aiheuteta tarpee-
7780:     Vesiviranomaiset myöntävät lausunnossaan                 tonta haittaa alueen luonnolle ja virkis-
7781:  vesioikeudelle samentumisen ja siitä aiheutuvan             tyskäytölle?
7782: 
7783:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
7784: 
7785:           Anna-Kaarina Louvo             Kari Häkämies                  Markku Laukkanen
7786:           Raimo Liikkanen                Sinikka Hurskainen             Tuija Maaret Pykäläinen
7787:                    Raili Puhakka                               Jussi Ranta
7788: 
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 220051L
7793: 2                                         1992 vp -    KK 330
7794: 
7795: 
7796: 
7797: 
7798:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7799: 
7800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         päristövaikutusten selvittämiseksi tarvittavat
7801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          säännökset. Ympäristöministeriön asettama työ-
7802: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         ryhmä sai äskettäin valmiiksi ehdotuksen laiksi
7803: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja
7804: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tähän liittyen ehdotukset muutoksiksi eräisiin
7805: Louvon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         voimassa oleviin lakeihin (YVA-92 työryhmän
7806: myksestä n:o 330:                                      mietintö n:o 65/1992). Arviointimenettely koski-
7807:                                                        si hankkeita, joilla saattaa olla merkittäviä ym-
7808:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         päristövaikutuksia Suomessa tai maan rajojen
7809:        ryhtyä, jotta ympäristövaikutusten ar-          ulkopuolella. Ehdotettu laki tukisi mahdollisim-
7810:        viointi toteutuu myös vesilain mukaises-        manjoustavasti olemassa olevia lupajärjestelmiä
7811:        sa vesistörakentamisessa ja ettei sinänsä       ja niihin liittyviä menettelyjä. Lain keskeisin
7812:        tarpeellisessa Klamilan kalasataman ra-         merkitys olisi siinä, että ympäristöön vaikuttavia
7813:        kentamishankkeessa aiheuteta tarpee-            hankkeita voitaisiin tarkastella kokonaisuutena
7814:        tonta haittaa alueen luonnolle ja virkis-       eikä ainoastaan jonkin ympäristönsuojelun loh-
7815:        tyskäytölle?                                    kon näkökulmasta.
7816:                                                           Eräissä laajoissa vesihankkeissa erillinen ym-
7817:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            päristövaikutusten arviointimenettely tulisi ky-
7818: taen seuraavaa:                                        symykseen, ja hanketta koskeva arviointiselos-
7819:                                                        tus olisi liitettävä vesioikeudelle toimitettaviin
7820:    Vesilainsäädäntöömme on jo vanhastaan si-           hakemusasiakirjoihin. Ehdotetun asetusluon-
7821: sältynyt säännöksiä, joiden mukaan vesihank-           noksen mukaan meriväylät, joiden kulkusyvyys
7822: keen suunnitelmaan tulee sisällyttää hankkeen          on vähintään 8 metriä, sisävesiväylät, joiden
7823: tarkoitusta, suunniteltuja töitä ja toimenpiteitä,     kulkusyvyys on vähintään 4 metriä sekä sata-
7824: hankkeesta aiheutuvia yleiseen tai yksityiseen         mat, joiden tuloväylä on vähintään edellä tarkoi-
7825: etuun kohdistuvia vaikutuksia sekä luvan myön-         tetun suuruinen, vaatisivat ympäristövaikutus-
7826: tämisen oikeudellisia edellytyksiä koskevat sei-       ten arviointimenettelyn suorittamisen. Ympäris-
7827: kat. Mikäli hanke täyttää luvanmyöntämisedel-          tövaikutusten arviointimenettelyä koskeva lain-
7828: lytykset, vesioikeus asettaa luvansaajalle lupa-       säädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
7829: päätöksessä erilaisia lupavelvoitteita, joilla pyri-   1993 alusta lukien.
7830: täänjoko estämään tai vähentämään hankkeesta              Virolahden kunta on hakenut Itä-Suomen
7831: aiheutuvia vahinkoja ja haittoja. Vesilain 2 lu-       vesioikeudelta lupaa Klamilan kalasataman ra-
7832: vun 3 §:n mukaan rakentaminen vesistöön on             kentamiseen, joka käsittää satama-altaan ruop-
7833: suunniteltava ja toteutettava pyrkimällä mini-         paamisen, sataman aallonmurtajan ja kentän
7834: moimaan hankkeen vahingot ja haitat. Suojatta-         pengertämisen sekä kiinteiden ja keHuvien laitu-
7835: vina etuina lainkohdassa mainitaan muun muas-          reiden rakentamisen. Hankeselostuksen mukaan
7836: sa vesistön virkistyskäyttö, vesistön puhdistau-       irrotettavia massoja käsiteltäisiin noin 55 000
7837: tumiskyky sekä vesiluonto ja sen toiminta. Vesi-       kuutiota ja pengermassoja noin 60 000 kuutiota.
7838: asetuksen (266/61) 58 §:n mukaan ruoppaus-             Vesiläjitykseen on arvioitu tulevan enintään
7839: hankkeen yhteydessä suunnitelmaan tulee liittyä        10 000 kuutiota. Hankkeen vesioikeuskäsittelyn
7840: muun ohella selostus kaivumaiden sijoittamises-        yhteydessä sekä viranomaisten että yksityisten
7841: ta sekä töiden järjestelystä rakennusvaiheen ai-       kansalaisten ja yhteisöjen esittämät näkökohdat
7842: kana vesiliikenteen, uiton ja vesistön muun käy-       hankkeesta sekä sen suhteesta luontoon ja virkis-
7843: tön turvaamiseksi sekä työn suorittamisesta ai-        tyskäyttöön voidaan sovittaa vesilain säännös-
7844: heutuvan vahingon ja haitan estämiseksi tai            tön pohjalta yhteen. Hallituksen taholta ei ole
7845: vähentämiseksi.                                        syytä ryhtyä tässä asiassa toimenpiteisiin, koska
7846:    Vesilainsäädäntö sisältää vesihankkeiden ym-        asia on parhaillaan vireillä tuomioistuimessa.
7847: 
7848:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
7849: 
7850:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7851:                                           1992 vp -    KK 330                                             3
7852: 
7853: 
7854: 
7855:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7856: 
7857:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sekvenserna av ett vattenföretag. En av miljömi-
7858: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nisteriet tillsatt arbetsgrupp färdigställde nyligen
7859: den 18 juni 1992 till vederbörande medlem av           ett förslag till lag om förfarande vid miljökon-
7860: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sekvensbedömning och i samband med det för-
7861: dagsman Louvo m.fl. undertecknade spörsmål             slag till ändringar i vissa andra gällande lagar
7862: nr 330:                                                (arbetsgruppen MKB-92:s betänkande nr 65/
7863:                                                        1992). Bedömningsförfarandet planeras gälla
7864:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         företag som kan ha betydande miljökonsekven-
7865:        ta för att en miljökonsekvensbedömning          ser i Finland eller utanför landets gränser. Den
7866:        skall komma till stånd även vid byggande        föreslagna lagen skall stöda existerande till-
7867:        i vattendrag enligt vattenlagen, och för        ståndssystem och förfaranden som ansluter sig
7868:        att man inte i samband med byggandet av         till dem så smidigt som möjligt. Lagens mest
7869:        den i sig behövliga Klamila fiskhamn            centrala betydelse skulle vara att få till stånd en
7870:        förorsakar onödigt men för rekreationen         helhetsbetonad bedömning av företag som
7871:        och naturen i området?                          påverkar miljön och inte enbart en granskning
7872:                                                        av vissa enskilda miljövårdssektorer.
7873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Man har planerat att den särskilda miljökon-
7874: anföra följande:                                       sekvensbedömningen skall aktualiseras i sam-
7875:                                                        band med vissa omfattande vattenföretag. Redo-
7876:     1 vår vattenlagstiftning har sedan gammalt         görelsen för bedömningen av företaget skall
7877: ingått stadganden om att planen för ett vattenfö-      fogas till de ansökningshandlingar som sänds till
7878: retag skall innehålla uppgifter om företagets          vattendomstolen. Enligt ett förslag till ändring
7879: ändamål, planerade arbeten och åtgärder, såda-         av en förordning krävs miljökonsekvensbedöm-
7880: na verkningar av företaget som inkräktar på            ning får farleder med ett seglationsdjup på minst
7881: allmänt eller enskilt intresse samt en redogörelse     8 m, insjöfarleder med ett seglationsdjup på
7882: för de rättsliga fårutsättningarna för att få till-    minst 4 m samt hamnar, vars infart är av minst
7883: stånd. Om företaget motsvarar förutsättningar-         ovan avsedd storlek. Lagstiftningen om förfa-
7884: na för beviljande av tillstånd, uppställer vatten-     randet vid miljökonsekvensbedömning avses trä-
7885: domstolen i tillståndsutslaget olika tillståndsvill-   da i kraft vid ingången av år 1993.
7886: kor för den som får tillståndet. Genom till-               Virolahti kommun har hos Östra Finlands
7887: ståndsvillkoren strävar man efter att förhindra        vattendomstol ansökt om tillstånd att bygga
7888: eller minska skador och men i samband med              Klamila fiskhamn, vilket innefattar muddring av
7889: företaget. Enligt 2 kap. 3 § vattenlagen skall         hamnbassängen, terrassering för hamnens våg-
7890: byggande i vattendrag planeras och utföras så att      brytare och plan samt byggande av fasta och
7891: de skador och men som uppstår på grund av              flytande bryggor. Enligt utredningen över före-
7892: företaget minimeras. Sådana skyddade intressen         taget skall man flytta på ca 55 000 kubik lösgjor-
7893:  som nämns i lagrummet är bl.a. vattendragets          da massor och 60 000 kubik massor får terrasser-
7894: lämplighet för rekreationsändamål, vattnets re-        na. Enligt beräkningar skall högst 10 000 kubik
7895:  ningsförmåga samt vattennaturen och dess funk-        dumpas i havet. 1 samband med att vatten-
7896:  tion. 1 planen för ett muddringsföretag skall         domstolen behandlar ärendet kan man på basis
7897:  enligt 58§ vattenförordningen (266/61) redogö-        av vattenlagens stadganden ta hänsyn till de
7898:  ras får placeringen av de bortgrävda jordmäng-        synpunkter om företaget och dess inverkan på
7899:  derna samt organiseringen av arbetena under           naturen och rekreationsanvändningen som
7900:  byggnadstiden för tryggande av samfårdseln och        framförts av såväl myndigheterna som enskilda
7901:  flottningen samt annat nyttjande av vattendra-        medborgare och samfund. Från regeringens sida
7902:  get, liksom också för förhindrande eller minsk-       finns det inte anledning att vidta några åtgärder
7903:  ning av den skada och det men arbetet medför.         i det här ärendet, eftersom ärendet för tillfållet är
7904:     Vattenlagstiftningen innehåller de stadganden      anhängigt vid domstol.
7905:  som behövs för att man skall utreda miljökon-
7906: 
7907:      Helsingfors den 20 juli 1992
7908: 
7909:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7910:                                                 1992 vp
7911: 
7912: Kirjallinen kysymys 331
7913: 
7914: 
7915: 
7916: 
7917:                                    Vistbacka: Maanvyörymistä Kurejoen nuorisoseurantalolle aiheu-
7918:                                        tuvien vaurioiden estämisestä
7919: 
7920:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7921: 
7922:    Alajärven kaupungissa sijaitseva Kurejoen          laiset erikoislaitteet, etteivät puron rannat vyö-
7923: nuorisoseura ry. on joitakin aikoja sitten tehnyt     ryisi runsaan virtaaman aikoina. Kustannukset
7924: päätöksen peruskorjata yhdistyksen seuran-            kyseisestä työstä olisivat suhteellisen alhaiset.
7925: taloa. Kustannusarvio on noin 700 000 mark-           Mikäli seurantalon rakenteet vaurioituvat mah-
7926: kaa. Pääosa työstä on tähän mennessä tehty,           dollisen vyörymän seurauksena, niin siitä saattaa
7927: kuten myös tulevaisuudessa tehdään, talkootyö-        olla seurauksena pitkällinen ja kallis prosessi
7928: nä. Valtiovallan taholta on myös tuettu perus-        korvausvastuiden selvittämisessä. Tällaisesta
7929: kotjausta. Peruskotjauksen ensimmäinen vaihe          ikävästä prosessista lienee esimerkki jo Vaasan
7930: on jo takanapäin, ja siten murtuneen perusmuu-        vesi- ja ympäristöpiirissä.
7931: rin kotjaus on saatu valmiiksi. Peruskotjaus             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
7932: jatkuu edelleen muun muassa levyttämällä seiniä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7933: sekä koijaamaila kattoa.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7934:    Välittömästi seurantalon ohitse virtaa mutkit-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7935: televa puro, joka sijaitsee huomattavasti seuran-
7936: taloa alempana, ja minkä seurauksena runsaan                    Aikooko Hallitus ja millä aikataululla
7937: virtaaman aikoihin on vaarana, että ns. maan-                ryhtyä kunnostamaan Alajärven kau-
7938: vyörymät puron reunoista seurantalon kohdalla                pungissa olevan Kurejoen nuorisoseu-
7939: aiheuttavat uhan suurikokoisen hirsirakennuk-                rantalon ohitse virtaavaa puroa rakenta-
7940:  sen rakenteiden kestävyydelle.                              malla puron luiskiin erikoisrakenteita,
7941:     Tämän johdosta olisi taloudellisestikin järke-           joilla pystyttäisiin estämään runsaan vir-
7942: vää, että vesi- ja ympäristöpiirin toimesta nyt              taaman aikoina maanvyörymät, jotka
7943: samalla, kun seurantaloa peruskotjataan ja sen               saattavat aiheuttaa uhan ison hirsisen
7944: ympäristöä laitetaan, ainakin seurantalon koh-               seurantalon rakenteille?
7945: dalta perattaisiin ja luiskiin rakennettaisiin sel-
7946:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
7947:                                            Raimo Vistbacka
7948: 
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 220051L
7953: 2                                       1992 vp -   KK 331
7954: 
7955: 
7956: 
7957: 
7958:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7959: 
7960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ole vireillä suunnitelmia mainitun puron kun-
7961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nostamiseksi tai sen rantojen vahvistamiseksi.
7962: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         Rantojen syöpymiseen liittyen voidaan tode-
7963: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ta, että Suomessa on lukuisia vesistöjä, joissa
7964: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tapahtuu rannan vähittäistä syöpymistä. Eräin
7965: Raimo Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta      paikoin rantatörmää sortuu ajoittain enemmän-
7966: kysymyksestä n:o 331:                               kin. Tämä ilmiö on useimmiten luonnollinen
7967:                                                     geologinen tapahtuma. Kurejoen nuorisoseuran-
7968:           Aikooko Hallitus ja millä aikataululla    talon tonttiin rajoittuvan puron käyttäytyminen
7969:        ryhtyä kunnostamaan Alajärven kau-           on periaatteessa samanlainen rakentamiseen vai-
7970:        pungissa olevan Kurejoen nuorisoseu-         kuttava tekijä kuin ovat esimerkiksi tontin maa-
7971:        rantalon ohitse virtaavaa puroa rakenta-     laji tai korkeus- ja kaltevuussuhteet. Tällaiset
7972:        malla puron luiskiin erikoisrakenteita,      seikat on otettava huomioon rakennusta suunni-
7973:        joilla pystyttäisiin estämään runsaan vir-   teltaessa ja rakennettaessa. Ellei esimerkiksi
7974:        taaman aikoina maanvyörymät, jotka           maaperän kantavuutta ole aikanaan arvioitu
7975:        saattavat aiheuttaa uhan ison hirsisen       oikein, joutuu rakennuksen omistaja myöhem-
7976:        seurantalon rakenteille?                     min korjaamaan perustuksen painumisen ai-
7977:                                                     heuttamat vauriot. Vain siinä tapauksessa, että
7978:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         puroa olisi muutettu esimerkiksi vesirakennus-
7979: taen seuraavaa:                                     hankkeen toteuttamisen yhteydessä, olisi hank-
7980:                                                     keen toteuttaja vastuussa siitä aiheutuvista va-
7981:    Saadun selvityksen mukaan Kurejoen nuo-          hingoista. Sellaisesta muutoksesta ei kuitenkaan
7982: risoseurantalon ohitse virtaavan pienen Seeklan-    ole tietoa Kurejoen nuorisoseurantalon tapauk-
7983: ninpuron rannat ovat herkästi syöpyvää maata.       sessa. Rannan ja rakennuksen vahvistaminen jää
7984: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin tiedossa ei kui-    näin ollen omistajan omaksi asiaksi, eikä kysy-
7985: tenkaan ole sellaisia ihmisen aikaansaamia toi-     myksessä tarkoitettua puroa ole tarkoitus lähteä
7986: menpiteitä, esimerkiksi perkauksia, jotka olisi-    kunnostamaan valtion toimesta.
7987: vat lisänneet vaurioriskiä. Piirissä ei myöskään
7988: 
7989:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
7990: 
7991:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7992:                                            1992 vp -   KK 331                                          3
7993: 
7994: 
7995: 
7996: 
7997:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7998: 
7999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           iståndsätta nämnda bäck eller förstärka dess
8000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         stränder.
8001: den 18 juni 1992 till vederbörande medlem av              1 anslutning till erosionen av stränder kan
8002: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      man konstatera att det i Finland fmns talrika
8003: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  vattendrag där strändema gradvis eroderar. På
8004: spörsmål nr 331:                                       vissa platser rasar strandvallen tidvis ännu mera.
8005:                                                        Detta fenomen är för det mesta ett naturligt
8006:           Ämnar Regeringen och enligt viiken           geologiskt fenomen. Beteendet hos den bäck som
8007:        tidtabell iståndsätta den bäck som rinner       rinner förbi ungdomsföreningshuset i Kurejoki
8008:        förbi ungdomsföreningshuset i Kurejoki i        är i princip en likadan faktor som påverkar
8009:        Alajärvi stad genom att på bäcksläntema         byggandet som t.ex. tomtens jordart eller höjd-
8010:        bygga specialkonstruktioner som för-            och lutningsförhållanden. Dylika omständighe-
8011:        hindrar att det vid riklig vattenföring         ter måste beaktas vid planeringen av en byggnad
8012:        uppstår "jordskred" som kan utgöra ett          och i byggnadsskedet. Om t.ex. jordmånens
8013:        hot mot det stora föreningshuset i stock?       bärförmåga inte har beräknats riktigt blir bygg-
8014:                                                        nadens ägare senare tvungen att reparera de
8015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skador som förorsakats av att grunden satt sig.
8016: anföra följande:                                       Endast i sådana fall där bäcken har ändrats i
8017:                                                        samband med t.ex. ett vattenbyggnadsprojekt är
8018:    Enligt en utredning består strändema vid            den som förverkligar projektet ansvarig för ska-
8019: bäcken Seeklanninpuro som rinner förbi ung-            dor som uppkommer vid projektet. Det fmns
8020: domsföreningshuset i Kurejoki av sådan jord            dock inte vetskap om några sådana ändringar i
8021: som lätt eroderar. Vid Vasa vatten- och mil-           fallet med ungdomsföreningshuset i Kurejoki.
8022: jödistrikt har man dock inte kännedom om att           Förstärkningen av stranden och byggnaden för-
8023: människor skulle ha vidtagit några sådana åtgär-       blir därför ägarens egen sak, och inte heller den
8024: der, t.ex. rensningar, som skulle ha ökat risken       bäck som avses i spörsmålet ämnar man istånd-
8025: för skador. Distriktet har inte heller planer på att   sätta på initiativ av staten.
8026:      Helsingfors den 20 juli 1992
8027:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8028:                                                 1992 vp
8029: 
8030: Kirjallinen kysymys 332
8031: 
8032: 
8033: 
8034: 
8035:                                    Vistbacka: Karvalan yksityistien muuttamisesta paikallistieksi
8036:                                        Lappajärvellä
8037: 
8038:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8039: 
8040:    Lappajärven kunnan alueella Karvalan kyläs-        taan kohdistuvaa raskasta liikennettä. Tie on
8041: sä sijainnut vanha maantie on joitakin vuosia         lisäksi ns. maisematie, joka omalta osaltaan lisää
8042: sitten tiejärjestelyjen yhteydessä muutettu Kar-      kauttakulkuliikennettä. Järvimatkailu on lisään-
8043: valan yksityistieksi. Karvalan yksityistien tie-      tynyt huomattavasti Karvalan kylässä, minkä
8044: kunta on tehnyt aikoinaan aloitteen vanhan            seurauksena liikenne ko. tiellä on myös lisäänty-
8045: maantien muuttamiseksi paikallistieksi. Lappa-        nyt huomattavasti. Tie on peruskorjattu ja sillä
8046: järven kunnanvaltuusto on 14.11.1986 tehnyt           tavoin tien kantavuutta parannettu, ja tieosuus
8047: päätöksen esityksen tekemisestä silloiselle tie- ja   on päällystetty öljysoralla, johon korjaukseen
8048: vesirakennushallitukselle. Tieviranomaiset ovat       kunta myös myönsi avustusta.
8049: kuitenkin 3.3.1989 tekemässään päätöksessä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8050: katsoneet, ettei kyseinen tie täytä paikallistielle   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8051: asetettuja vaatimuksia.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8052:     Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet yksi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8053: tyistämisen jälkeen huomattavasti. Alueella on
8054: suoritettu tiettävästi useita liikennelaskentoja.                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8055:  Jossakin liikennelaskennassa liikennemääräksi               Lappajärven kunnassa sijaitsevan Kar-
8056:  on todettu noin 350 ajoneuvoa. Kyseisellä tiellä            valan yksityistien muuttamiseksi paikal-
8057:  olevasta liikenteestä suurin osa on ns. ulkopuo-            listieksi?
8058: lista kauttakulkuliikennettä sekä yritystoimin-
8059:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
8060:                                            Raimo Vistbacka
8061: 
8062: 
8063: 
8064: 
8065: 220051L
8066: 2                                           1992 vp -    KK. 332
8067: 
8068: 
8069: 
8070: 
8071:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8072: 
8073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           26.3.1990. Aloitteen johdosta piiri on tehnyt
8074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            selvityksen vuonna 1990, jolloin mm. Karvalan
8075: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           yksityistien liikenne on laskettu samoissa pisteis-
8076: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         sä kuin vuonna 1987. Tehtyjen selvitysten perus-
8077: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             teella piiri on todennut, että Karvalan yksityistie
8078: Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen ky-           ei ole tarpeeksi merkittävä paikallistieksi. Vaa-
8079: symyksen n:o 332:                                        san lääninhallitus on lausunnossaan 4.9.1991
8080:                                                          todennut, että tie ei täytä paikallistieksi muutta-
8081:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          misen edellytyksiä.
8082:         Lappajärven kunnassa sijaitsevan Kar-               Tehtyjen selvitysten ja niistä saatujen lausun-
8083:         valan yksityistien muuttamiseksi paikal-         tojen perusteella tiehallitus on 20.3.1992 toden-
8084:         listieksi?                                       nut, että Karvalan yksityistie on sijainniltaan ja
8085:                                                          toimionoiltaan verrattavissa taajaman sisäisiin
8086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             teihin ja että se ei ole yleisistä teistä annetun lain
8087: vasti seuraavaa:                                         8 §:n mukaisesti tarpeen paikallista yleistä tietä
8088:                                                          varten. Tiehallitus on tieasetuksen 8 §:n 2 mo-
8089:    Karvalan yksityistie on 2, 15 km pitkä, osittain      mentin ja 38 §:n 1 momentin säännösten nojalla
8090: maantien n:o 731 vaikutusalueella sijaitseva             päättänyt antaa aloitteen raueta.
8091: Lappajärven kunnan Karvalan kylässä oleva tie.              Kirjallisessa kysymyksessä ei ole tuotu esille
8092:    Lappajärven kunta on 4.12.1986 tehnyt aloit-          mitään sellaista näkökohtaa, joka ei olisi ollut
8093: teen Karvalan yksityistien muuttamiseksi pai-            tiehallituksen tiedossa 20.3.1992 päätöstä teh-
8094: kallistieksi. Vuonna 1987 tehdyn liikenneselvi-          täessä. Myöskään olosuhteet eivät ole huomatta-
8095: tyksen perusteella tiellä ei ole ollut paikallistieksi   vasti muuttuneet tiellä, jota aloite koskee, maini-
8096: muuttamisen edellytyksiä, joten aloite on palau-         tun tiehallituksen päätöksen jälkeen.
8097: tettu kunnalle. Kunta on tehnyt uuden aloitteen
8098: 
8099:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
8100: 
8101:                                                                                 Ministeri Elisabeth Rehn
8102:                                          1992 vp -   KK 332                                           3
8103: 
8104: 
8105: 
8106: 
8107:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8108: 
8109:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den 26 mars 1990. Tili följd av motionen gjorde
8110: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       distriktet år 1990 en undersökning i viiken bl.a.
8111: den 18 juni 1992 tili vederbörande medlem av         ingick observationer om trafiken på Karvala
8112: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    privata väg på samma ställen som år 1987. På
8113: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                basis av utforda undersökningar har distriktet
8114: spörsmål nr 332:                                     konstaterat att den privata vägen i Karvala inte
8115:                                                      är tiliräckligt betydelsefull for att betecknas som
8116:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        bygdeväg. Länsstyrelsen i Vasa Iän har i sitt
8117:        ta för att ändra den privata vägen i          utlåtande den 4 september 1991 konstaterat att
8118:        Karvala i Lappajärvi kommun tili en           forutsättningar saknas att ändra vägen tili en
8119:        bygdeväg?                                     bygdeväg.
8120:                                                         På basis av gjorda utredningar och de utlåtan-
8121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den som avgivits om dem har vägstyrelsen den 20
8122: anföra följande:                                     mars 1992 konstaterat att den privata vägen i
8123:                                                      Karvala tili sitt läge och tili sin funktion är att
8124:    Den privata vägen i Karvala är 2,15 km lång.      jämföra med vägarna inom en tätort och att den
8125: Vad gäller vägens sträckning ligger dentili en del   enligt 8 § lagen om allmänna vägar inte behövs
8126: inom det verkningsområde som landsväg nr 731         som allmän väg på orten. Vägstyrelsen har med
8127: har i Karvala by i Lappajärvi kommun.                stöd av 8 § 2 mom. och 38 § 1 mom. vägförord-
8128:    Lappajärvi kommun har den 4 december 1986         ningen beslutat låta motionen falla.
8129: väckt en motion om att ändra den privata vägen          1 spörsmålet har inte förts fram någon sådan
8130: i Karvala tili en bygdeväg. En trafikutredning       synpunkt som vägstyrelsen inte kände tili den 20
8131: som gjordes år 1987 gav vid handen att det inte      mars 1992 när den fattade sitt beslut. Efter
8132: fanns förutsättningar att ändra vägen tili en        nämnda beslut har inte heller förhållandena på
8133: bygdeväg. Således återremitterades motionen tili     den väg som motionen omfattar märkbart för-
8134: kommunen. Kommunen väckte en ny motion               ändrats.
8135: 
8136:      Helsingforsden 15 juli 1992
8137: 
8138:                                                                            Minister Elisabeth Rehn
8139:                                               1992 vp
8140: 
8141: Kirjallinen kysymys 333
8142: 
8143: 
8144: 
8145: 
8146:                                   Vistbacka: Tasoristeyksen turvajärjestelyistä Laukaan Vihtavuo-
8147:                                       ressa
8148: 
8149:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8150: 
8151:    Laukaan Vihtavuoren pysäkin pohjoispuolel-       on aiheutunut jo kahden viime vuoden aikana
8152: la on vartioimaton tasoristeys, jossa on sattunut   huomattavasti suuremmat aineelliset vahingot,
8153: useita onnettomuuksia ja jopa ihmishenkiä on        kuin mitä kunnolliset turvajärjestelyt olisivat
8154: menetetty. Näkyvyyttä paikalla on noin sata         tulleet maksamaan, henkilövahingoista puhu-
8155: metriä, ja tasoristeykseen tuleva tie on mutkai-    mattakaan.
8156: nen ja myötäinen.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8157:    Alueen asukkaat ovat esittäneet toistuvasti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8158: tasoristeykseen rakennettavaksijoko hälytyslait-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8159: teet tai merkkivalot Mitään ei ole kuitenkaan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8160: tapahtunut, vaikka myös poliisiviranomaiset
8161: ovat useasti todenneet tasoristeyksen vaaralli-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8162: suuden. Rata-alueen päällikkö on esittänyt, että           riittävien turvalaitteiden asentamiseksi
8163: tasoristeyksen molemmin puolin asennettaisiin              Laukaan Vihtavuoren pysäkin pohjois-
8164: edes kunnolliset varoitusmerkit.                           puolella olevalle vartioimattomalle taso-
8165:    Valtionrautateiden viivyttelyn seurauksena              risteykselle lisäonnettomuuksien ehkäise-
8166: paikalla tapahtuneiden onnettomuuksien kautta              miseksi?
8167:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
8168:                                          Raimo Vistbacka
8169: 
8170: 
8171: 
8172: 
8173: 220051L
8174: 2                                         1992 vp -   KK 333
8175: 
8176: 
8177: 
8178: 
8179:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8180: 
8181:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kyvyydeltään huono ja siten vaarallinen. Val-
8182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tionrautateiden tarkoituksena on poistaa taso-
8183: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        risteyksestä ajoneuvoliikenne, jolloin autot kier-
8184: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      täisivät kilometrin päässä olevan sillan kautta
8185: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          olemassa olevia tieyhteyksiä käyttäen. Nykyisel-
8186: Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen ky-        le tasoristeykselle jätettäisiin jalankulkuliikenne.
8187: symyksen n:o 333:                                     Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vuoden lop-
8188:                                                       puun mennessä. Hanke ei ole kuitenkaan saanut
8189:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        kaikkien käyttäjien hyväksymistä osan heistä
8190:        riittävien turvalaitteiden asentamiseksi       halutessa säilyttää ajoneuvoliikenteen ja vaaties-
8191:        Laukaan Vihtavuoren pysäkin pohjois-           sa paikalle puolipuomilaitosta. Ratkaisu asiassa
8192:        puolella olevalle vartioimattomalle taso-      tehdään lähikuukausien aikana.
8193:        risteykselle lisäonnettomuuksien ehkäise-          Valtionrautateiden pyynnöstä kunta asentaa
8194:        miseksi?                                       lähiaikoina risteykseen stop-merkit.
8195:                                                           Jyväskylän ja Suolahden välillä ajaa nykyään
8196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuusi junaparia päivässä, ja ns. rautakanavalii-
8197: vasti seuraavaa:                                      kenteen päättyessä ensi talvena jää niistäkin
8198:                                                       puolet pois. Tasoristeysturvalaitosten rakenta-
8199:    Jyväskylän-Suolahden rataosalla Vihtavuo-          miseen käytettävissä olevat niukat määrärahat
8200: ren pysäkin pohjoispuolella oleva vartioimaton        on pakko suunnata tätä huomattavasti vilk-
8201: yksityistien tasoristeys on tieprofllliltaan ja nä-   kaammille rataosille.
8202: 
8203:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1992
8204: 
8205:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
8206:                                          1992 vp -   KK 333                                           3
8207: 
8208: 
8209: 
8210: 
8211:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8212: 
8213:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          korsningen, så att biltrafiken via befmtliga väg-
8214: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         förbindelser leds tili en bro som ligger en kilome-
8215: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    ter från platsen. Man planerar fortfarande att
8216: de av riksdagsman Raimo Vistbacka underteck-         använda den nuvarande plankorsningen för fot-
8217: nade spörsmål nr 333:                                gängartrafik. Avsikten är att planen verkställs
8218:                                                      före årets slut. Projektet har dock inte godkänts
8219:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       av alla som använder korsningen, och en del av
8220:        ta så att tillräckliga skyddsanordningar      dessa vill ha kvar fordonstrafiken och kräver att
8221:        installeras i den obevakade plankorsning      det installeras halvbommar. Ärendet kommer att
8222:        som finns norr om Vihtavuori haltpunkt        avgöras inom de närmaste månadema.
8223:        i Laukaa för att förebygga ytterligare            På Statsjämvägamas begäran kommer kom-
8224:        olyckor?                                      munen inom den närmaste framtiden att instal-
8225:                                                      lera stoppmärken i korsningen.
8226:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Mellan Jyväskylä och Suolahti trafikerar för
8227: anföra följande:                                     tillfället sex tågpar om dagen, och då den s.k.
8228:                                                      jämkanaltrafiken upphör nästa vinter bortfaller
8229:    Vid den obevakade plankorsning, där en pri-       också hälften av dessa tåg. De begränsade medel
8230: vat väg korsar jämvägen norr om Vihtavuori           man har att förfoga över för att bygga säkerhets-
8231: haltpunkt på bansträckan Jyväskylä-Suolahti, är      anläggningar i plankorsningama måste an-
8232: såväl vägens proftl som sikten så dåliga att         vändas på bansträckor där jämvägstrafiken är
8233: korsningen är farlig. Statsjämvägama har plane-      betydligt livligare än så.
8234: rat att fordonstrafiken helt skall upphöra i plan-
8235: 
8236:      Helsingfors den 6 juli 1992
8237: 
8238:                                                                            Minister Elisabeth Rehn
8239:                                                1992 vp
8240: 
8241: Kirjallinen kysymys 334
8242: 
8243: 
8244: 
8245: 
8246:                                   von Bell ym.: Naaraskarhujen kevätmetsästyksen kieltämisestä
8247: 
8248: 
8249: 
8250:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8251: 
8252:    Metsästyslain (290/62) 25 §:n ja 47 §:n nojalla      On myös mahdollista, että osoittautuu mah-
8253: annetussa asetuksessa karhun, suden ja ahman         dottomaksi valvoa, metsästetäänkö naaraskar-
8254: metsästämisestä määrätään, että sellainen naa-       huja, joita pentu seuraa, vai muita karhuja.
8255: raskarhu, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, on      Tällöin karhujen kevätmetsästys olisi syytä ko-
8256: aina rauhoitettu. Muita karhuja saa metsästää        konaan kieltää.
8257: mainitussa asetuksessa tarkoitetuilla alueilla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8258: toukokuun 1 päivän alusta kesäkuun 15 päivän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8259: loppuun.                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8260:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kar-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8261: hujen kevätmetsästyksen yhteydessä on kuiten-
8262: kin kaadettu myös sellaisia naaraskarhuja, joilla
8263: on ollut poikasia. Tiedot ovat herättäneet run-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8264: saasti kysymyksiä ja närkästystä varsinkin pai-             ryhtyä estääkseen tehokkaasti asetuksen
8265: kallisten asukkaiden keskuudessa. Ilmeisesti ky-            vastaisen karhujen metsästyksen, ja
8266: symys on ollut mainitun asetuksen vastaisesta                  onko Hallitus harkinnut muuttaa met-
8267: karhujen kaatamisesta, jolloin on selvää, että              sästyslakia ja sen nojalla annettua asetus-
8268: asetuksen noudattamisessa ja valvonnassa on                 ta siten, että karhujen kevätmetsästys
8269: puutteita, varsinkin jos kaatoon on osallistunut            voitaisiin kokonaan kieltää?
8270: jopa ylempiä poliisiviranomaisia.
8271: 
8272:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
8273: 
8274:            Aamo von Bell                Eero Paloheimo                 Ulla Anttila
8275:            Pekka Haavisto               Erkki Pulliainen               Kyllikki Muttilainen
8276:            Jukka Gustafsson             Tarja Kautto                   Timo Roos
8277:            Erja Lahikainen              Johannes Koskinen              Ulpu Iivari
8278:            Matti Vähänäkki              Heikki Rinne                   Leena Luhtanen
8279:            Arja Ojala                   Martti Korhonen                Lauri Metsämäki
8280:            Riitta Myller                Virpa Puisto                   Osmo Polvinen
8281:            Outi Ojala                   Iivo Polvi                     Marja-Liisa Tykkyläinen
8282:            Hannele Luukkainen           Eeva Kuuskoski                 Jouko Skinnari
8283: 
8284: 
8285: 
8286: 
8287:  220051L
8288: 2                                        1992 vp -   KK 334
8289: 
8290: 
8291: 
8292: 
8293:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8294: 
8295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja siten karhukannan kasvattaminen tuottavia
8296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        naaraskarhuja säästämällä.
8297: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          Kiellosta huolimatta metsästyksen yhteydessä
8298: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     on ammuttu joitakin naaraskarhuja, joita pen-
8299: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nut ovat seuranneet. Tällaisia tapauksia ei ole
8300: von Bellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   ollut kovin useita ja kaikissa tietoon tulleissa
8301: myksestä n:o 334:                                    tapauksissa ampuja on itse ilmoittanut asiasta
8302:                                                      poliisille. Muutoin säädös on toiminut tarkoite-
8303:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tulla tavalla.
8304:        ryhtyä estääkseen tehokkaasti asetuksen          Karhun pentu tarvitsee emonsa suojan paitsi
8305:        vastaisen karhujen metsästyksen, ja           kevään vielä seuraavan kesän, syksyn ja alkutal-
8306:           onko Hallitus harkinnut muuttaa met-       venkin ajan. Pelkät metsästysaikarajoitukset ei-
8307:        sästyslakia ja sen nojalla annettua asetus-   vät siten riitä, vaan oikeiden metsästysmenetel-
8308:        ta siten, että karhujen kevätmetsästys        mien suosiminen, metsästäjien oman tiedon ja
8309:        voitaisiin kokonaan kieltää?                  vastuun lisääminen sekä noissa tarkoituksissa
8310:                                                      suoritettava valistustyö antavat ilmeisesti par-
8311:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         haan tuloksen naaraskarhujen ja niitä seuraa-
8312: vasti seuraavaa:                                     vien pentujen suojaamiseksi.
8313:                                                         Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
8314:   Karhun, suden ja ahman metsästäruisestä an-        teilla metsästyslainsäädännön kokonaisuudis-
8315: netun asetuksen ( 1136/90) 1 §:n 1 momentin          tus. Tämän työn yhteydessä tulevat karhun met-
8316: mukaan aina rauhoitettu on vuotta nuorempi           sästysajat samoin kuin karhun metsästystä kos-
8317: karhun pentu samoin kuin naaraskarhu, jota           kevat säädökset kokonaisuudessaan uudelleen
8318: vuotta nuorempi pentu seuraa. Säädöksen tar-         harkittaviksi.
8319: koituksena on lisääntymisajan suojan antaminen
8320: 
8321:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
8322: 
8323:                                                                          Ministeri Hannele Pokka
8324:                                         1992 vp -   KK 334                                          3
8325: 
8326: 
8327: 
8328: 
8329:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8330: 
8331:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skydd under den tid bjömama förökar sig och på
8332: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      detta sätt öka bjömbeståndet i och med att
8333: den 18 juni 1992 tili vederbörande medlem av        produktiva björnhonor sparas.
8334: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Trots förbudet har i samband med jakt skju-
8335: dagsman von Bell m.fl. undertecknade spörsmål       tits några bjömhonor som åtföljts av ungar.
8336: nr 334:                                             Dylika fall har inte förekommit i större utsträck-
8337:                                                     ning och i samtliga fall som man känner till har
8338:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skytten själv gjort anmälan till polisen. 1 övrigt
8339:        ta för att effektivt förhindra sådan jakt    har stadgandet fungerat såsom avsetts.
8340:        på bjöm som strider mot förordningen,            En bjömunge behöver honans skydd på våren
8341:        och                                          och ännu under sommaren, hösten och i början
8342:           har Regeringen för avsikt att ändra       av vintem. Begränsningama gällande jakttiden
8343:        jaktlagen och den förordning som utfår-      är således inte tillräckliga, utan gynnandet av
8344:        dats med stöd av lagen sålunda, att          rätta jaktmetoder, ökad kunskap och ökat an-
8345:        vårjakten på bjöm kunde förbjudas helt?      svar hos jägama samt upplysning för detta
8346:                                                     ändamål ger synbarligen det bästa resultatet för
8347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skydd av bjömhonor och ungar som åtföljer
8348: anföra följande:                                    dem.
8349:                                                         Jord- och skogsbruksministeriet håller på att
8350:   Enligt 1 § 1 mom. förordningen om jakt på         bereda en totalreform av jaktlagstiftningen. 1
8351: bjöm, varg och järv (1136/90) är en bjömunge        samband med detta arbete skall jakttiden för
8352: som är yngre än ett år alltid fridlyst. Samma       bjöm och de stadganden som gäller jakt på bjöm
8353: gäller en björnhona som åtföljs av en unge yngre    som helhet betraktade omprövas.
8354: än ett är. Avsikten med stadgandet är att ge
8355: 
8356:      Helsingfors den 15 juli 1992
8357:                                                                          Minister Hannele Pokka
8358:                                                1992 vp
8359: 
8360: Kirjallinen kysymys 335
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 
8365:                                   Lipponen: Tullilaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta
8366: 
8367: 
8368: 
8369:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8370: 
8371:    Tullilaitoksen toimintoja on viimeisten 20        miseen. Valtiovarainministeriö perusteli päätös-
8372: vuoden aikana kehitetty määrätietoisesti. Ulko-      tään sillä, että Euroopan yhdentymisen seurauk-
8373: maankauppa ja -liikenne ovat kasvaneet voi-          sena henkilöstöä on mahdollisuus vähentää jo
8374: makkaasti. Tulosbudjettivirastona tullilaitoksen     vuosina 1992-1995.
8375: tavoite on edelleenkin kehittää toimintojaan.           Tullilaitoksen henkilöstön kaikkiaan yli 11
8376:    Valvontatehtävistä selviytyminen on nykyisel-     prosentin vähentämisvelvoite vaarantaa tullilai-
8377: lä henkilöstömäärällä vaikeutunut. Syynä tähän       toksen tehtävien, veronkannon sekä huumeiden
8378: ovat mm. tullipetos- ja salakuljetusyritysten li-    ja muiden kiellettyjen tavaroiden tuontia ehkäi-
8379: sääntyminen Itä-Euroopan maista, etenkin enti-       sevän tullivalvonnan asianmukaisen suorittami-
8380: sestä Neuvostoliitosta. Tullausilmoituksissa on      sen. Päätöstä tehtäessä ei ole otettu huomioon jo
8381: havaittu paljon virheellisyyksiä, jolloin tavara-    toteutettua rationalisointia ja oleellisesti muuttu-
8382: valvonnan otantaa tulisi lisätä. Huumeiden, hor-     neita toimintaolosuhteita.
8383: monien ja aseiden salakuljetus kasvaa jatkuvasti.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8384: Passintarkastus on läntisellä maarajallamme siir-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8385: retty tullin tehtäväksi. Samoin uusia kansainvä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8386: lisen liikenteen tullitoimipaikkoja on avattu ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8387: lisää on suunnitteilla.
8388:    Päätettäessä tullilaitoksen säästövelvoitteesta             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
8389: valtiovarainministeriö lupasi suhtautua pidätty-            tullilaitoksen toimintaedellytysten tur-
8390: västi juuri uusien rajanylityspaikkojen perusta-            vaamiseksi?
8391: 
8392:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
8393: 
8394:                                            Paavo Lipponen
8395: 
8396: 
8397: 
8398: 
8399: 22005IL
8400: 2                                         1992 vp -    KK 335
8401: 
8402: 
8403: 
8404: 
8405:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8406: 
8407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuessaan lisäksi vähentävän työvoiman tarvetta
8408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          100---200 henkilöllä.
8409: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-             Itä-Euroopan valtiolliset ja yhteiskunnalliset
8410: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mullistukset ja niistä seurannut liikkumisen va-
8411: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        pautuminen sekä uudet taloudellisen yhteistyön
8412: Lipposen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymy k-       muodot aiheuttavat kieltämättä tullille runsaasti
8413: sestä n:o 335:                                         lisäongelmia ja -työtä, ainakin jos perinteisestä
8414:                                                        tiukasta tavaravalvonnasta ja -verotuksesta itä-
8415:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        rajalla halutaan pitää kiinni. Vakavampia uhkia
8416:        tullilaitoksen toimintaedellytysten tur-        siellä lienevät kuitenkin vain rikolliseen toimin-
8417:        vaamiseksi?                                     taan liittyvä tavaran kuljetuksen ja erityisesti
8418:                                                        huumeiden salakuljetuksen kasvu, joka ei aina-
8419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaan toistaiseksi näytä hälyttävältä. - Suomen
8420: vasti seuraavaa:                                       pyrkiessä aktiivisesti taloudellisen avun ja yhteis-
8421:                                                        työn lisäämiseen itäisten lähialueiden kanssa on
8422:    Julkishallinnon ja julkisten menojen kansan-        liikkumis- ja rajanylitysmahdollisuuksien ylläpi-
8423: tuoteosuuden voimakas kasvu viime vuosikym-            täminen ja lisääminenkin välttämätöntä. Tois-
8424: meninä tunnustettaneen yleisesti yhdeksi merkit-       taiseksi itärajalle on kuitenkin avattu vain yksi
8425: täväksi syyksi Suomen talousvaikeuksiin. Sekä          uusi, jo aiemminkin tilapäisessä käytössä ollut
8426: edellinen että nykyinen hallitus ovat sen vuoksi       rajanylityspaikka, ja toisen, myös jo tosi-
8427: tehneet useita päätöksiä valtion palveluksessa         asiallisesti käytössä olevan, avaamista suunnitel-
8428: olevan henkilöstön kasvun rajoittamiseksi, jopa        laan; muiden avaamiseen valtiovarainministeriö
8429: supistamiseksi. Näiden päätösten perusteella tul-      suhtautuu edelleen pidättyvästi.
8430: lilaitoksen henkilöstön vähentämistavoitteeksi             Jos Suomi lähivuosina liittyy Euroopan yhtei-
8431: on asetettu yhteensä 283 henkilötyövuotta vuosi-       söjen jäseneksi, ja etenkin, jos myös Ruotsi ja
8432: na 1990---1995 eli noin 11 prosenttia laitoksen        Norja tekevät niin, kolme neljännestä Suomen
8433: koko työvoimasta.                                      ulkomaankaupasta tulee olemaan ns. sisämark-
8434:     Tullilaitoksen tehtäväkenttä on erityisesti kol-   kinakauppaa, johon ei kohdisteta minkäänlaisia
8435: men viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana             tullitoimenpiteitä. Ja vaikka mahdollisesti edel-
8436: kasvanut olennaisesti, lähinnä vapaakauppake-          leen vilkastuvasta itä- ja etelärajasta tuleekin
8437: hityksen ja yleensä ulkomaankaupan muutosten           silloin EY:n ulkorajana entistä vaativampi val-
8438: vuoksi. Samalla tehtävien painopisteet ovat siir-      vottava, tullilaitoksen tehtävämäärä ja siten
8439: tyneet tuntuvasti. Vapaakaupan edellyttämät            myös voimavarojen tarve vähenisivät ainakin
8440: verotus- ja valvontatehtävät ovat lisääntyneet ja      puoleen nykyisestään. Kun Suomen jäsenyyttä
8441: monipuolistuneet, samalla kun ulkomaankau-             on pidettävä melko todennäköisenä, tulevaan
8442: pan verotus on tullien aletessa tai poistuessa         tilanteeseen on syytä valmistautua mahdollisim-
8443: menettänyt lähes kokonaan fiskaalisen merki-           man hyvissä ajoin, jotta vältyttäisiin kovin äkil-
8444: tyksensä, mistä syystä perinteistä tavaravalvon-       lisiltä muutoksilta. Sopeutumista nykytilantees-
8445: taa on toisaalta voitu keventää. Poikkeuksena          sa helpottaa toisaalta ulkomaankaupan ja erityi-
8446: on huumeiden valvonta niiden kansainvälisen            sesti tullia työllistävän tuonnin jo pari vuotta
8447: kaupan jatkuvan kasvun takia.                          jatkunut supistuminen, johon ei merkittävää
8448:    Tehtäviensä kasvusta ja monipuolistumisesta         käännettä ole lähiaikoina odotettavissa. - Tu-
8449: huolimatta tu11ilaitos on kyennyt kehittämään ja       losjohdettuna ja -budjetoituna toimivan tu11ilai-
8450: automatisoimaan toimintaansa, erityisesti tul-         toksen hallintoa muutettiin runsas vuosi sitten
8451: lausprosessia niin, ettei henkilöstöä ole pitem-       niin, että laitoksenjohto sai huomattavan suuren
8452: mällä aikavälillä tarvinnut lisätä. Aloitusvai-        vallan sekä vastuunjärjestää itse oma organisaa-
8453: heessa olevan sähköiseen tiedonsiirtoon perustu-       tionsa ja toimintansa muuttuvien tarpeiden mu-
8454: van ns. EDI-tullauksen odotetaan ainakin onnis-        kaisesti.
8455:                                         1992 vp -   KK 335                                         3
8456: 
8457:    Edellä esitettyyn viitaten katson, että vaikka   vaikeita vuosia, sen toimintaedellytykset on tur-
8458: tullilaitoksella ehkä onkin edessään muutamia       vattu riittävästi.
8459:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1992
8460: 
8461:                                                                         Ministeri Hannele Pokka
8462: 4                                         1992 vp -    KK 335
8463: 
8464: 
8465: 
8466: 
8467:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
8468: 
8469:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på elektronisk dataöverföring, förväntas åtmin-
8470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         stone då den blivit införd ytterligare minska
8471: den 18 juni 1992 till vederbörande medlem av           arbetskraftsbehovet med 100-200 personer.
8472: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         De statliga och samhälleliga omvälvningaroa
8473: dagsman Lipponen undertecknade spörsmål nr             i Östeuropa och den fria rörligheten till följd av
8474: 335:                                                   dessa samt de nya formeroa för ekonomiskt
8475:                                                        samarbete föranleder onekligen tullen många
8476:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för         nya problem och extra arbete, åtminstone om
8477:        att trygga tullverkets verksamhetsbetin-        man vill hålla fast vid den traditionellt stränga
8478:        gelser?                                         övervakningen och beskattningen av varor vid
8479:                                                        östgränsen. Allvarligare hot på detta område
8480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          torde dock vara endast den ökande transporten
8481: anföra följande:                                       av varor i samband med krimineli verksamhet
8482:                                                        och särskilt den ökande narkotikasmugglingen,
8483:     Den kraftiga tillväxt som under de senaste         som åtminstone tills vidare inte förefaller vara
8484: deeennieroa förekommit i nationalproduktsan-           alarmerande. - Då Finland strävar efter att
8485: delen av den offentliga förvaltningens utgifter        aktivt öka det ekonomiska biståndet och samar-
8486: och de offentliga utgifteroa torde allmänt erkän-      betet med de östliga närområdena är det nöd-
8487: nas som en viktig orsak till Finlands ekonomiska       vändigt att upprätthålla och rentav öka möj-
8488: svårigheter. Såväl föregående som nuvarande            ligheteroa till rörlighet, även till gränsöverskrid-
8489: regering har därför fattat flera beslut om             ningar. Tills vidare har man vid östgränsen
8490: begränsning och rentav minskning av tillväxten i       öppnat endast ett nytt, redan tidigare tillfälligt
8491: fråga om den statsanställda personalen. På basis       använt gränsövergångsställe. Dessutom planerar
8492: av dessa beslut är målet för personalminskning-        man att ytterligare öppna ett övergångsställe,
8493: en inom tullverket sammanlagt 283 årsverken            som redan de facto används. Till andra nya
8494: åren 1990-1995, dvs. ca 11 % av verkets hela           gränsövergångsställen intar fmansministeriet
8495: arbetskraft.                                           fortfarande en återhållsam ståndpunkt.
8496:     Tullverkets arbetsfålt har särskilt under de          Om Finland under de närmaste åren blir
8497: senaste tre deeennieroa vuxit i hög grad, främst       medlem i Europeiska gemenskaperoa, och sär-
8498: på grund av frihandelsutvecklingen och allmänt         skilt om även Sverige och Norge blir medlem-
8499: på grund av förändringar i utrikeshandeln. Sam-        mar, kommer tre fjärdedelar av Finlands utri-
8500: tidigt har tyngdpunkteroa i uppgifteroa förskju-       keshandel att omfatta handel inom ramen för
8501: tits kännbart. De beskattnings- och tillsynsupp-       den inre marknaden, som inte blir föremål för
8502: gifter som frihandeln förutsätter har ökat och         några som helst tullåtgärder. Och även om öst-
8503: blivit mångsidigare samtidigt som beskattningen        och sydgränsen, där verksamheten alltjämt kan
8504: inom utrikeshandeln genom sänkta eller slopade         öka, då blir EG:s yttre gräns och ännu svårare
8505: tullar nästan helt förlorat sin fiskala betydelse,     att övervaka kommer tullverkets uppgifter och
8506: vilket har lett till att den traditionella varuöver-   därmed även resursbehov att minska med åt-
8507: vakningen å andra sidan kunnat lindras. Undan-         minstone hälften. Då Finlands medlemskap bör
8508: tag utgör narkotikaövervakningen på grund av           anses rätt sannolikt är det skäl att förbereda sig
8509: att den interoationella narkotikahandeln hela          för den kommande situationen i så god tid som
8510: tiden ökar.                                            möjligt om man vill undvika mycket snabba
8511:     Trots att tullverkets uppgifter ökat och blivit    förändringar. Anpassningen i dagens läge under-
8512: mångsidigare har verket kunnat utveckla och            lättas å andra sidan av att utrikeshandeln och
8513: automatisera sin verksamhet, särskilt förtull-         särskilt den import som sysselsätter tullen redan
8514: ningsproeessen så att man på lång sikt inte            under ett par år hela tiden minskat. Trenden
8515: behövt öka personalen. Den s.k. EDI-förtull-           kommer sannolikt inte att svänga under den
8516: ningen, som är i begynnelsestadiet och bygger          närmaste tiden. - Förvaltningen inom tullver-
8517:                                          1992 vp -   KK 335                                         5
8518: 
8519: ket, som fungerar med resultatstyrning och re-          Med hänvisning tili det ovan anförda anser
8520: sultatbudget, ändrades för drygt ett år sedan så     jag att fastän tullverket kanske står inför några
8521: att verkets ledning fick mycket stor makt och        svåra år så är dess verksamhetsbetingelser till-
8522: stort ansvar att själv ordna sin egen organisation   räckligt tryggade.
8523: och verksamhet enligt nya behov.
8524:      Helsingforsden 24 juli 1992
8525: 
8526:                                                                           Minister Hannele Pokka
8527:                                                  1992 vp
8528: 
8529: Kirjallinen kysymys 336
8530: 
8531: 
8532: 
8533: 
8534:                                     Laakkonen ym.: Suomalaisten YK-sotilaiden koulutuksesta
8535: 
8536: 
8537:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8538: 
8539:    Yleisesti ottaen suomalaiset YK-sotilaat ovat       puolueettoman asennoitumisen merkitys sekä
8540: hoitaneet tehtävänsä hyvin vaikeissakin olosuh-        paikallisten olosuhteiden mahdollisimman hyvä
8541: teissa ja ristiriitatilanteissa. Tärkeimpiä YK-soti-   tuntemus.
8542: laan ominaisuuksia lieneekin puolueeton asenne            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8543: paikallisen väestön eri osapuolten ristiriitoihin.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8544:    Joitakin tapauksia on kuitenkin tullut ilmi,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8545: joissa YK-sotilaittemme puolueellinen asenne ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8546: harkitsemattomat puheet ovat johtaneet jopa
8547: pieniin väkivaltaisuuksiin paikallisen väestön                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8548: kanssa.                                                       ryhtyä, jotta YK-sotilaiden koulutukses-
8549:    Jotta edellä mainitun kaltaiselta käyttäytymi-             sa kiinnitettäisiin entistä enemmän huo-
8550: seltä vältyttäisiin, olisi sotilaille annettavassa            miota puolueettoman asenteen merkityk-
8551: koulutuksessa huomioitava entistä paremmin                    seenja paikallisten olojen tuntemukseen?
8552: 
8553:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
8554: 
8555:           Pirkko Laakkonen                Heidi Hautala                  Lea Mäkipää
8556:           Ismo Seivästö                   Bjarne Kallis                  Hannu Suhonen
8557:           Tina Mäkelä                     Leea Hiltunen                  Jouko Jääskeläinen
8558: 
8559: 
8560: 
8561: 
8562: 220051L
8563: 2                                        1992 vp -   KK 336
8564: 
8565: 
8566: 
8567: 
8568:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8569: 
8570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olevissa että perostettavissa rauhanturvaoperaa-
8571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tioissa.
8572: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          Suomalaisten YK-sotilaiden rekrytoinnissa ja
8573: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     koulutuksessa ovat huolellisesti suoritetut henki-
8574: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         lövalinnat ja onnistunut tehtävään sijoittaminen
8575: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        koko toiminnan perusta.
8576: myksen n:o 336:                                         Sopivuutta rauhanturvaamistehtävään tutki-
8577:                                                      taan muun muassa pääesikunnan sotilaspsyko-
8578:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       logian toimiston vuonna 1985 kehittämällä testi-
8579:        ryhtyä, jotta YK-sotilaiden koulutuk-         sarjalla. Testi perustuu laajaan kenttätutkimuk-
8580:        sessa kiinnitettäisiin entistä enemmän        seen, joka suoritettiin Libanonissa olevassa suo-
8581:        huomiota puolueettoman asenteen mer-          malaisessa valvontajoukossa.
8582:        kitykseen ja paikallisten olojen tunte-          Puolustusministeriön johdolla kehitetään
8583:        mukseen?                                      YK-koulutuskeskuksessa annettavaa rauhantur-
8584:                                                      vaamiskoulutusta jatkuvasti. Tässä kehittämi-
8585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sessä otetaan huomioon myös suomalaisten val-
8586: vasti seuraavaa:                                     vontajoukkojen esitykset. Viimeksi koulutus- ja
8587:                                                      valintatilaisuuden koulutussuunnitelma on uu-
8588:     Kansanedustajien kirjallisessa kysymyksessä      sittu lokakuussa 1990.
8589: viitataan täsmentämättä joihinkin tapauksiin,           Koulutusjakso käsittää yhteensä 195 tuntia.
8590: joissa suomalaisen YK-sotilaan puolueellinen         Aiheryhmä YK-koulutus kestää 8 tuntia, jolloin
8591: asenne ja harkitsemattomat puheet ovat joh-          koulutettaville annetaan perustiedot tulevasta
8592: taneet jopa pieniin väkivaltaisuuksiin paikal-       toiminta-alueesta, sen historiasta ja kansoista,
8593: lisen väestön kanssa. Puolustusministeriön tie-      kriisien taustoista, YK:n toiminnasta alueella ja
8594: toon ei tällaisia tapauksia, jotka olisivat ta-      YK:n rauhanturvaajien liikkumisvapauksista
8595: pahtuneet palvelusta suoritettaessa, ole tullut.     sekä turvallisuuskysymyksistä. Koulutuksessa
8596: Valitettavasti Libanonissa toukokuussa 1990          kiinnitetään myös huomiota alueen eri uskontoi-
8597: on sattunut tapaus, jossa vapaa-aikana al-           hin ja väestön kulttuuriin ja elintapoihin. Var-
8598: koholin vaikutuksen alainen YK-sotilas on            tiokoulutuksen (13 tuntia) sekä taistelu- ja toi-
8599: käytöksellään aiheuttanut vaikeuksia paikalli-       mintavalmiuskoulutuksen (38 tuntia) yhteydessä
8600: selle väestölle. Tämä asia on käsitelty oi-          opetetaan käytännössä YK-sotilaan käyttäyty-
8601: keudessa. On kuitenkin useita tapauksia,             mistä osapuolia ja paikallista väestöä kohtaan
8602: joissa YK:n määräysten mukaisesti toimineet          eri tilanteissa.
8603: suomalaiset ovat saaneet kiitosta paikallisen           Koulutus- ja valintatilaisuudessa toimivat
8604: väestön johtavilta henkilöiltä. Haluan tässä eri-    pääkouluttajina vastikään Libanonista ja Gola-
8605: tyisesti korostaa kiitoksia, joita ovat esittäneet   nilta Suomeen palanneet komppanian päällik-
8606: Etelä-Libanonin väestön johtavat henkilöt.           köinä toimineet upseerit. Opetuksessa käytettä-
8607: Näistä kiitoksista alueella vierailleet kansan-      vän toimialuekoulutusmateriaalin ajan tasalla
8608: edustajatkin todennäköisesti ovat päässeet osal-     pitämisestä huolehtivat valvontajoukot. Koulu-
8609: lisiksi.                                             tuksen aikana opetetaan kaikille, sekä päällys-
8610:     Kuluneiden 36 vuoden aikana on suomalai-         tölle että miehistölle, rauhanturvaajan oikea
8611: sesta rauhanturvaajasta myös YK:n pääsihteeril-      asenne. Mikäli kouluttajat toteavat, että jollakin
8612: tä, muiden maiden rauhanturvaajilta ja kriisien      koulutettavalla on täysin väärä asenne tehtä-
8613: osapuolilta saatu palaute ollut myönteistä. Puo-     vään, riittää tämä koulutuksen keskeyttämis-
8614: lueettoman toimintansa ja ihmisiä, heidän kult-      syyksi.
8615: tuuriaan sekä uskontoaan kunnioittavan käy-             Koulutustilaisuuden aikana annetaan kuiten-
8616: töksensä johdosta suomalainen rauhanturvaaja         kin vain perusteet rauhanturvaamistehtävälle.
8617: on arvostettu ja haluttu jäsen sekä käynnissä        YK-sotilaan koulutus jatkuu toimialueella, esi-
8618:                                          1992 vp -   KK 336                                         3
8619: 
8620: merkiksi Lähi-idässä. Suomalainen henkilötäy-        suhteensa keskeyttää, kuten myös mainitussa
8621: dennysjärjestelmä, ns. rotaatio, jossa noin 30 %     vuonna 1990 Libanonissa sattuneessa tapaukses-
8622: valvontajoukon henkilöstöstä vaihtuu 4 kuukau-       sa tehtiin.
8623: den välein, takaa sen, että tulokkaalle voidaan jo      Suomalainen rauhanturvaamiskoulutusjär-
8624: alueella työskennelleidenjohdolla konkreettises-     jestelmä on toiminut hyvin. Puolustusministeriö
8625: ti käytännössä selvittää oikeat käyttäytymismal-     tulee edelleen kehittämään järjestelmää. Käsitel-
8626: lit sekä työssä että vapaa-aikana. Tämä koulutus     tävänä olevasta kirjallisesta kysymyksestä johtu-
8627: tapahtuu vahvistettujen suunnitelmien mukai-         en tullaan YK-koulutuskeskuksessa 20.7.1992
8628: sesti työn ohessa neljän ensimmäisen palvelus-       alkavan koulutus- ja valintatilaisuuden aikana
8629: kuukauden aikana.                                    entistä enemmän korostamaan puolueetonta
8630:     Mikäli YK-sotilas havaitaan sopimaHornaksi       käyttäytymistä sekä oikeaa suhtautumista osa-
8631: esimerkiksi suhtautumisessaan osapuoliin tai         puoliin ja paikalliseen väestöön.
8632: paikalliseen väestöön, voidaan hänen palvelus-
8633:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1992
8634: 
8635:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
8636: 4                                        1992 vp -    KK 336
8637: 
8638: 
8639: 
8640: 
8641:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8642: 
8643:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och en lyckad uppgiftsplacering grunden för hela
8644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        verksamheten.
8645: den 18 juni 1992 till vederbörande medlem av             Lämpligheten för fredsbevararuppgiften un-
8646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dersöks bland annat med ett test, som huvudsta-
8647: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade spörs-          bens militärpsykologiska byrå har utvecklat år
8648: mål nr 336:                                           1985. Testet baserar sig på en utförlig fåltunder-
8649:                                                       sökning, som gjordes i den finska övervaknings-
8650:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen        truppen i Libanon.
8651:        skrida för att man vid utbildningen av            Under ledning av försvarsministeriet utveck-
8652:        FN-soldater skulle fåsta mera uppmärk-         las hela tiden den fredsbevarande utbildningen,
8653:        samhet än tidigare på betydelsen av en         som ges i FN-utbildningscentralen. I detta ut-
8654:        neutral inställning och kännedom om de         vecklingsarbete beaktas också de förslag, som
8655:        lokala förhållandena?                          görs av övervakningstruppema. Utbildningspla-
8656:                                                       nen för utbildnings- och urvalstillfållet har
8657:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         senast fömyats år 1990.
8658: anföra följande:                                         Utbildningsperioden omfattar sammanlagt
8659:                                                       195 timmar. Åmnesgruppen FN-utbildning har
8660:     I riksdagsmännens skriftliga spörsmål hänvi-      8 timmar, under vilka personalen lär sig grund-
8661: sar man utan att precisera till några händelser,      uppgiftema om det kommande verksamhetsom-
8662: där en finsk FN-soldats partiska inställning och      rådet, dess historia och folk, bakgrunden till
8663: ovarsamma tal har till och med lett till våldsam-     krisema, FN:s verksamhet på området och FN:s
8664: heter i mindre skala med den lokala befolkning-       fredsbevarares rättighet att röra sig på området
8665: en. Till försvarsministeriets kännedom har inte       samt säkerhetsfrågor. I utbildningen fåster man
8666: sådana här händelser, som skulle ha skett under       också uppmärksamhet på områdets olika religio-
8667: tjänsteutförande, kommit. Tyvärr har det i maj        ner och befolkningens kultur och levnadsvanor.
8668: år 1990 i Libanon skett en händelse, där en FN-       I samband med vaktutbildningen (13 timmar)
8669: soldat under fritiden i berusat tillstånd med sitt    samt strids- och beredskapsutbildningen (38 tim-
8670: uppträdande förorsakat svårigheter åt den loka-       mar) inlärs i praktiken hur FN-soldaten skall
8671: la befolkningen. Denna händelse har behandlats        uppträda mot partema och den lokala befolk-
8672: i rätten. Det fmns dock flera händelser, där enligt   ningen i olika situationer.
8673: FN:s bestämmelser fungerande finnar har fått             Sam huvudutbildare under utbildnings- och
8674: tack av den lokala befolkningens ledande perso-       urvalstillfållet fungerar officerare, som nyligen
8675: ner. Jag vill här speciellt poängtera det tack, som   återvänt från Libanon och Golan, där de har
8676: ledande personer för befolkningen i Södra Liba-       fungerat som kompanichefer. Materialet om
8677: non har framfört. De riksdagsmän, som har             verksamhetsområdet, vilket används i utbild-
8678: besökt området, har troligtvis fått ta del av         ningen, hålls tidsenligt av övervakningstrup-
8679: tacket.                                               pema. Under utbildningen lär man alla, både
8680:     Under de gångna 36 åren har också FN:s            befäl och manskap, den rätta attityden en
8681: generalsekreterare, övriga länders fredsbevarare      fredsbevarare bör ha. Om utbildama konstate-
8682: och krisemas parter uttalat sig positivt om den       rar att någon av dem som utbildas har helt fel
8683: fmska fredsbevararen. Tack vare sin opartiska         attityd för uppgiften, är detta en tillräcklig orsak
8684: verksamhet och sitt människor, deras kultur och       att avbryta denna persons utbildning.
8685: religion respekterande uppförande, är den fmska          Under utbildningstillfället ges dock endast
8686: fredsbevararen en respekterad och uppskattad          grundema för den fredsbevarande uppgiften.
8687: medlem i de nuvarande och kommande fredsbe-           FN-soldatens utbildning fortsätter på verksam-
8688: varande operationema.                                 hetsområdet till exempel i Mellan Östem. Det
8689:     I rekryteringen och utbildningen av de fmska      finska personalutbytessystemet, den så kallade
8690: FN-soldatema bildar noggrant gjorda personvai         rotationen, där 30 % av övervakningstruppens
8691:                                        1992 vp -   KK 336                                          5
8692: 
8693: personai byts med 4 månaders mellanrum, ga-           Det finska systemet för fredsbevarandeutbild-
8694: ranterar att de som redan tjänstgjort på området   ning har fungerat bra. Försvarsministeriet kom-
8695: i praktiken kan lära nykomlingen att uppträda      mer även i fortsättningen att utveckla
8696: på rätt sätt både i arbetet och på fritiden. Den   utbildningen. På grund av frågan, som är under
8697: här utbildningen sker enligt fastställda utbild-   behandling, kommer man under det utbildnings-
8698: ningsplaner under de fyra första tjänstgörings-    och urvalstillfålle, som börjar den 20 juli 1992 i
8699: månadema.                                          FN-utbildningscentralen, att mera än förut po-
8700:     Om man konstaterar att FN-soldaten är          ängtera det neutrala uppträdandet och rätt för-
8701: olämplig tili exempel i fråga om sin inställning   hållande tili partema och den lokala befolk-
8702: tili partema eller den lokala befolkningen, kan    ningen.
8703: hans tjänstgöringsförhållande avbrytas, så som
8704: man gjorde i det tidigare nämnda fallet år 1990
8705: i Libanon.
8706:      Helsingfors den 17 juli 1992
8707: 
8708:                                                                 F örsvarsminister Elisabeth Rehn
8709:                                                1992 vp
8710: 
8711: w-jallinen kysymys 337
8712: 
8713: 
8714: 
8715: 
8716:                                    Laakkonen ym.: YK-sotilaan oikeudesta laskea päiväraha hyväksi
8717:                                       auton hankintahintaan
8718: 
8719: 
8720:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8721: 
8722:    Pitkäaikainen käytäntö on ollut, että YK-           Ero. epäselvä tilanne on vallinnut jo vuoden ja
8723: ;otilas on saanut laskea komennuksen aikaisen       on aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä viran-
8724: Jalkan ja päivärahat hyväkseen auton hankinta-      omaisille valitusten käsittelyn vuoksi. Sotilaiden
8725: linnassa.                                           kannalta tilanne on myös ongelmallinen. Heillä
8726:    Tullihallitus on 3.7.1991 jälkeen muuttanut      on saattanut olla annetun virallisen informaa-
8727: cäytäntöään erään tapauksen vuoksi. Siinä YK-       tion vuoksi toinen käsitys auton hankintamah-
8728: ;otilas kysyi mahdollisuutta laskea YK-palve-       dollisuudesta ennen komennusta, ja tieto onkin
8729: uksen jälkeen Saksassa saadut päivärahat hy-        sitten muuttunut komennuksen tai viimeistään
8730: läkseen auton hankintahintaan. Tullihallituksen     tullikäsittelyn aikana.
8731: vastauksesta ilmeni, että YK-päivärahoja ei saa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8732: askea hyväksi auton hankintahintaan. KHO oli        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8733: cuitenkin poistanut lausuman, kun ao. henkilö       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8734: ~i sitä ollut varsinaisesti kysynyt.                sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8735:    Tapauksenjälkeen on tulli omaksunut kuiten-      sen:
8736:  cin uuden menettelytavan. Autot on tullattu
8737:  vanhan käytännön mukaan, mutta tulliasiamie-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8738:  let ovat tullihallituksen ohjeiden mukaan teh-            ryhtyä, jotta jo vuoden jatkunut epäselvä
8739:  leet valituksen aina, kun YK-sotilaan nettopalk-          tilanne oikeudesta laskea YK-päivärahat
8740:  ca ei ole riittänyt auton hankintahintaan, vaan           hyväksi auton hankintahintaan selkiin-
8741:  )n jouduttu laskemaan mukaan päivärahoja.                 tyisi?
8742:  Valitusten vuoksi autot joutuvat odottamaan
8743:  :ullissa kuukausimääriä.
8744: 
8745:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
8746: 
8747:            Pirkko Laakkonen             Vesa Laukkanen                Ismo Seivästö
8748:            Jouko Jääskeläinen           Bjarne Kallis                 Erkki Pulliainen
8749:            Pentti Lahti-Nuuttila        Heidi Hautala                 Lea Mäkipää
8750:            Tina Mäkelä                  Hannu Suhonen                 Kalevi Lamminen
8751:                                         Leea Hiltunen
8752: 
8753: 
8754: 
8755: 
8756:  !2005IL
8757: 2                                         1992 vp -   KK 337
8758: 
8759: 
8760: 
8761: 
8762:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8763: 
8764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nuksista, joita työntekijälle aiheutuu siitä, että
8765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hän joutuu elämään poissa kotoaan. Näiden
8766: olette 18 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        korvausten oletetaan kuluvan mainittuihin kus-
8767: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tannuksiin, jolloin ne eivät olisi palkansaajan
8768: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       käytettävissä muihin tarkoituksiin. Tästä syystä
8769: Laakkosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       tullihallitus ei ole katsonut voitavan lukea niitä
8770: symyksestä n:o 337:                                   ansiotuloihin tulliveroasetuksen tarkoittamassa
8771:                                                       mielessä, vaikka piiritullikamarit ovat joissakin
8772:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tapauksissa niin menetelleet. Tullihallituksen
8773:        ryhtyä, jotta jo vuoden jatkunut epäselvä      ratkaistavaksi juuri tämän tyyppinen asia tuli
8774:        tilanne oikeudesta laskea YK-päivärahat        ensimmäisen kerran vasta kysymyksessä maini-
8775:        hyväksi auton hankintahintaan selkiin-         tussa tapauksessa 3.7.1991.
8776:        tyisi?                                            Ulkomailla rauhanturvatehtävissä oleville
8777:                                                       YK-jääkäreille on kuitenkin maksettu vapaan
8778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          majoituksen ja muun ylläpidon lisäksi palkan
8779: vasti seuraavaa:                                      ohella myös päivärahaa. Samanlaista käytäntöä
8780:                                                       on esiintynyt yksityisellä sektorillakin. Korkeim-
8781:    Tulliveroasetuksen (576/78) 17 §:n, 1.7.1992       man hallinto-oikeuden ratkaistua 25.5.1992 ta-
8782: lukien väliaikaisesti muutetun tulliverolain          pauksen, jossa valittaja oli saanut ylläpidon
8783: 14 §:n (479/92) mukaan edellytetään Suomeen           lisäksi ulkomaan päivärahaa, valittajan hyväksi
8784: takaisin muuttavalta henkilöltä, että saadakseen      siten, että päiväraha oli luettava ansaittuihin
8785: tuoda maahan henkilöauton verottomana muut-           varoihin, tullihallitus on menetellyt tämän linjan
8786: totavarana hän on mm. voinut hankkia auton            mukaisesti.
8787: varoilla, jotka hän ja/tai hänen aviopuolisoosa           Kun jo ennen edellä mainittua korkeimman
8788: on ansainnut ko. ulkomailla oleskelun aikana.         hallinto-oikeuden ratkaisua piiritullikamarit siis
8789:    Muuttoauton, kuten yleensä muuttotavaran           noudattivat käytäntöä lukea päivärahat ansioi-
8790: tullittomuus -      josta seuraa vapautus myös        hin, niiden tulliasiamiehet ryhtyivät tullihallituk-
8791: muista, sisäisistäkin veroista - on tarkoitettu       sen 3.7.1991 tekemän, vaikkakin korkeimman
8792: helpottamaan ihmisten muuttoa maasta toiseen          hallinto-oikeuden sittemmin poistaman ennak-
8793: niin, ettei heidän enää tarvitsisi maksaa veroja      kotiedon osan perusteella valittamaan piiritulli-
8794: muuttomaahan sellaisista kotitalouteensa kuulu-       kamarien ratkaisuista tullihallitukseen. Näin vi-
8795: vista tavaroista, jotka he ovat hankkineet, yleen-    reillä olleiden valitusten vuoksi ei kuitenkaan
8796: sä verollisina, edellisessä asuinmaassaan silloista   yksikään auto ole jout·unut odottamaan tullissa
8797: tarvettaan varten. On syytä korostaa, ettei verot-    päivääkään, niin kuin kysymyksessä väitetään;
8798: tomuutta ole tarkoitettu "palkkioksi" ulkomail-       verottomuuspäätöksellä vapaaseen liikkeeseen
8799: la oleskelusta eikä valtion verohelpotuksen muo-      laskettua tavaraa ei voida ottaa takaisin tullival-
8800: dossa suorittamaksi palkanlisäksi tavaroiden          vontaan sillä perusteella, että päätöksestä valite-
8801: hankkimiseksi vain Suomeen tuontia ja täällä          taan.
8802: tulevaa tarvetta varten. Muun muassa tästä                Vaikka muun muassa ansaintavaatimusta
8803: syystä on katsottu aiheelliseksi säilyttää edellä     koskeva muuttoautosäännös onkin, kuten jo
8804: mainittu ansaintavaatimus muuttoauton verot-          edellä on todettu, vaikeasti sovellettavissa, sen
8805: tomuuden ehtona.                                      sisältö vakiintunee oikeuskäytännössä, viime
8806:    Ansaittujen varojen määrittely on aina ollut       kädessä korkeimman hallinto-oikeuden päätök-
8807: ongelmallista. Esimerkiksi päivärahojahan ei ole      sillä, joiden mukaiseen linjaan hallinto joutuu
8808: tarkoitettu korvaukseksi tehdystä työstä, vaan        mukautumaan.
8809: niistä ylimääräisistä asuin- ja muista elinkustan-
8810: 
8811:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1992
8812: 
8813:                                                                            Ministeri Hannele Pokka
8814:                                              1992 vp -    KK 337                                          3
8815: 
8816: 
8817: 
8818: 
8819:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
8820: 
8821:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              arbete, utan för de extra boende- och övriga
8822: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            levnadskostnader som den anställda har för att
8823: den 18 juni 1992 till vederbörande medlem av              han måste bo borta. Dessa ersättningar antas
8824: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         hänföra sig tili nämnda kostnader och kan då
8825: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade spörs-              inte disponeras av löntagaren för andra ända-
8826: mål nr 337:                                               mål. Av denna orsak har tullstyrelsen inte ansett
8827:                                                           att de kan hänföras tili förvärvsinkomster i den
8828:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           bemärkelse som avses i tullskatteförordningen,
8829:         ta för att den oklara situation som rått          fastän distriktstullkamrama har förfarit så i
8830:         redan i ett års tid beträffande rätten att        vissa fall. Tullstyrelsen fick ett ärende av denna
8831:         räkna FN-dagtraktamentena tili godo i             typ för avgörande första gången först i det fall
8832:         anskaffningspriset för en bil skall klarläg-      som nämns i spörsmålet den 3 juli 1991.
8833:         gas?                                                 FN-jägare som tjänstgör utomlands i fredsbe-
8834:                                                           varande uppgifter har dock utöver fri inkvarte-
8835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             ring och annat uppehälle vid sidan av lön fått
8836: anföra följande:                                          även dagtraktamente. Liknande praxis har före-
8837:                                                           kommit inom den privata sektom. Sedan ett fall
8838:     Enligt 17 § tullskatteförordningen (576/78),          där ändringssökanden förutom uppehälle hade
8839: från och med den 1 juli 1992 enligt temporärt             fått utlandsdagtraktamente den 25 maj 1992
8840: ändrad 14 § tullskattelagen (479/92), förutsätts          hade avgjorts tili ändringssökandens fördel av
8841: av en person som flyttar tillbaka till Finland att        högsta förvaltningsdomstolen så att dagtrakta-
8842: han, om han vili införa en personbil som tullfritt        mentet skulle hänföras till de pengar han förtjä-
8843: flyttgods tilllandet, bl.a. har kunnat skaffa bilen       nat, har tullstyrelsen följt denna linje.
8844: med pengar som han och/eller hans maka har                   Då praxis vid distriktstullkamrama redan
8845: förtjänat under utlandsvistelsen.                         före nämnda avgörande av högsta förvaltnings-
8846:     Tullfriheten för flyttbilar, liksom för flyttgods     domstolen således var att man hänförde dag-
8847: i allmänhet - en tullfrihet som medför befrielse          traktamentena till förvärvsinkomsten, började
8848: även från andra, också intema skatter - är                distriktstullkamramas tullombud på grundvalen
8849: avsedd att underlätta människors flyttning från           av tullstyrelsens förhandsbesked av den 3 juli
8850: ett land till ett annat så att de inte längre behöver     1991, som sedermera upphävdes av högsta för-
8851: betala skatt till flyttningslandet för sådana varor       valtningsdomstolen till den berörda delen, an-
8852: som hör tili deras hushåll och som de, vanligen           föra besvär över distriktstullkamramas avgöran-
8853: till ett pris i vilket skatt ingått, anskaffat för eget   den hos tullstyrelsen. På grund av de besvär som
8854: behov i det land där de tidigare bott. Det är skäl        sålunda varit anhängiga har dock inte en enda bil
8855: att framhäva att skattefriheten inte är avsedd att        behövt vänta ens en dag i tullen, såsom det
8856: vara en "premie" för vistelse i utlandet eller ett        påstås i spörsmålet. Gods som tullen genom
8857: lönepåslag som staten betalar i form av skatte-           beslut om skattefrihet låter komma ut fritt kan
8858: lättnad för anskaffning av varor avsedda endast           inte tas tilihaka under tullövervakning på den
8859: för införsel till Finland och för ett framtida            grunden att besvär anförs över beslutet.
8860: behov här. Bl.a. av denna orsak har det ansetts              Även om bl.a. stadgandet om flyttbilar, såsom
8861: motiverat att bibehålla ovan nämnda krav på att           redan ovan anförts, är svårt att tillämpa i fråga
8862: pengama förtjänats under utlandsvistelsen be-             om kravet på att pengama skall ha förtjänats
8863:  träffande skattefriheten för flyttbilar.                 under utlandsvistelsen, torde dess innehåll bli
8864:     Det har alltid varit svårt att definiera vad som      vedertaget i rättspraxis, i sista hand genom
8865:  avses med förtjänade pengar. T.ex. dagtrakta-            högsta förvaltningsdomstolens beslut, vilkas lin-
8866:  menten är inte avsedda som ersättning för utfört         je förvaltningen måste rätta sig efter.
8867: 
8868:       Helsingfors den 24 juli 1992
8869: 
8870:                                                                                Minister Hannele Pokka
8871:                                               1992 vp
8872: 
8873: Kirjallinen kysymys 338
8874: 
8875: 
8876: 
8877: 
8878:                                   Myller: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteiden tarkista-
8879:                                      misesta
8880: 
8881: 
8882:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8883: 
8884:    Joukossamme on edelleen sodan aikana eri            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8885: tehtävissä palvelleita, jotka eivät ole saaneet     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8886: rintamasotilastunnusta, vaikka itse kokevat sen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8887: heille kuuluvan. Esimerkkinä tästä on henkilö,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8888: joka ikänsä puolesta ei ollut vielä palveluun
8889: joutuessaan suorittanut asevelvollisuutta, mutta              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8890: joutui työskentelemään aina etulinjassa asti.              ryhtyä, ettei väliinputoamisia syntyisi
8891: Työnä oli kenttäpostista ja arvolähetyksistä vas-          veteraanitunnuksia jaettaessa?
8892: taaminen sekä niiden kuljettaminen.
8893: 
8894:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
8895: 
8896:                                            Riitta Myller
8897: 
8898: 
8899: 
8900: 
8901: 220051L
8902: 2                                         1992 vp -   KK 338
8903: 
8904: 
8905: 
8906: 
8907:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8908: 
8909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä mainitun tapauksen osalta ei-
8910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vät käy riittävästi ilmi ne olosuhteet, joissa
8911: olette 25 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        asianomainen henkilö on toiminut. Posti- ja
8912: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lennätinlaitoksen virkamiehiä komennettiin so-
8913: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tien alkaessa muun muassa kenttäpostin palve-
8914: Riitta Myllerin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     lukseen. Syntynyttä henkilöstövajausta täyden-
8915: symyksestä n:o 338:                                   nettiin nuoriso- ja etenkin naistyövoimalla. Val-
8916:                                                       latulla alueella Itä-Karjalan postilaitos oli soti-
8917:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lashallinnon alainen palvellen erityisesti sotilas-
8918:        ryhtyä, ettei väliinputoamisia syntyisi        hallinnon elimiä. Kenttäposti oli nivelletty Posti-
8919:        veteraanitunnuksia jaettaessa?                 ja lennätinlaitoksen toimipaikkaverkkoon.
8920:                                                       Kenttäpostikonttorit olivat usein rautatieasemil-
8921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          la tai niiden välittömässä läheisyydessä. Osa
8922: vasti seuraavaa:                                      kenttäpostikonttoreista on luetteloitu kuuluviksi
8923:                                                       joukko-osastoihin, joissa palvelleet henkilöt voi-
8924:    Rintamasotilastunnuksen saa sitä koskevan          daan katsoa rintamasotilastunnuksesta annetun
8925: asetuksen (772/69) perusteella henkilö, joka on       asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi ja ovat
8926: Suomen kansalaisena osallistunut taijoka nyt on       tällä perusteella saaneet tunnuksen. Luette-
8927: Suomen kansalainen ja on osallistunut vuosien         loiduissa kenttäpostikonttoreissa palvelleet nai-
8928: 1939-1945 sotiin puolustusvoimien joukoissa           set ovat voineet saada rintamapalvelustunnuk-
8929: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena          sen. Ratkaisevaa tunnuksen saamisen kannalta
8930: tai vakinaisessa palveluksessa olevana. Lisäksi       ei ole ollut henkilön ikä, vaan se, onko hänen
8931: edellytetään osallistumista taisteluun rintama-       voitu todistettavasti katsoa palvelleen sellaisella
8932: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa           alueella, joka täyttää rintamapalvelustunnukses-
8933: tai sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannik-     ta annetussa asetuksessa tunnuksen saamiselle
8934: kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai il-       säädetyt edellytykset. Tällöin palvelun riittä-
8935: mavoimien lentoyksiköissä. Rintamasotilastun-         vyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös sen
8936: nus kuuluu siten taisteluihin osallistuneelle soti-   kesto. Esimerkiksi toimiminen rintama-alueen
8937: laalle.                                               ulkopuolella sijainneessa kenttäpostikonttorissa
8938:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-         ja käynti kerran etulinjassa tai sen välittömässä
8939: sen (554/78) mukaan rintamapalvelustunnus an-         läheisyydessä ei täytä tunnuksen saamisen edel-
8940: netaan naiselle, joka Suomen kansalaisena on          lytyksiä.
8941: palvellut tai joka on nyt Suomen kansalainen ja          Eri sukupuolta olevien asema maanpuolus-
8942: on palvellut vuosien 1939-1945 sotien aikana          tusvelvollisuuteen nähden on ollut ja on yhä
8943: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-         erilainen. Miehet ovat välittömästi asevelvolli-
8944: koissa taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukois-      suuslain nojalla asevelvollisia. Naisten osallistu-
8945: sa, merivoimien alusyksikössä tai ilmavoimien         misessa maanpuolustustyöhön on sen sijaan ko-
8946: lentoyksikössä taikka muutoin toiminut rinta-         rostunut vapaaehtoisuus. Tämä puolustaa myös
8947: mapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rinta-     jossain määrin sitä, että naiset saavat käytännös-
8948: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.         sä rintamapalvelustunnuksen väljemmin edelly-
8949:    Rintamatunnuksesta annetun asetuksen (256/         tyksin kuin miehet rintamasotilas- tai rintama-
8950: 88) mukaan rintamatunnus myönnetään henki-            palvelustunnuksen.
8951: lölle, joka on Suomen kansalaisena palvellut tai         Kysymys erityisen sosiaaliturvan antamisesta
8952: joka on nyt Suomen kansalainen ja on palvellut        muille kuin edellä mainituissa asetuksissa sää-
8953: vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-          detyt edellytykset täyttäville henkilöille on erit-
8954: suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-      täin vaikeasti ratkaistavissa. Tunnusten saami-
8955: voimien linnoitusrakennusjoukoissa rintamavas-        sen jatkuvat laajentamisvaatimukset ovat herät-
8956: tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.              täneet arvostelua sotaveteraanien keskuudessa.
8957:                                             1992 vp -     KK 338                                          3
8958: 
8959: Asiaan on kiinnittänyt huomiota rintama-                 lastunnuksen myöntämiselle asetetaan kolmen
8960: veteraaniasiain neuvottelukunta sosiaali- ja ter-        vuoden määräaika ja rintamapalvelus- sekä rin-
8961: veysministeriölle antamassaan lausunnossa.               tamatunnuksen myöntämiselle kahden vuoden
8962: Neuvottelukunta on vaatinut laajentamisesitys-           määräaika 1.1.1991 lukien.
8963: ten pysäyttämistä ja puoltanut puolustusminis-               Veteraanitunnusten myöntämisedellytysten
8964: teriön sosiaali- ja terveysministeriölle tekemää         laajentamista siten, että ne sallisivat uusien hen-
8965: ehdotusta tunnusten myöntämiskäytännön lo-               kilöryhmien tulon tunnuksiin oikeutettujen pii-
8966: pettamiseksi.                                            riin, ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Sen
8967:    Mahdollisuudet tunnusten myöntämisedelly-             sijaan nykyisten säännösten mukaan etuuksiin
8968: tysten laajentamiseen ovat olleet selvitettävinä         oikeutettujen henkilöiden aseman parantamisek-
8969: sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa rin-         si ja sodissamme vapaaehtoisina palvelleiden
8970: tamaveteraanitunnusten selvitystyöryhmässä.              ulkomaiden kansalaisten palkitsemiseksi valtio-
8971: Työryhmä totesi muistiossaan (1990: 19) useiden          neuvosto on Suomen itsenäisyydenjuhlavuoteen
8972: henkilöryhmien panoksen olleen olennainen                liittyen tehnyt 27.4.1992 periaatepäätöksen so-
8973: Suomen puolustustaistelussa. Se katsoi kuiten-           tiemme veteraanien aseman parantamiseksi suo-
8974: kin, että rintamalla taistelleille veteraaneille tulee   ritettavista toimenpiteistä. Tällaisia toimenpitei-
8975: tunnustaa selvästi erityisasema. Työryhmä totesi         tä, joista osan toteuttaminen aloitetaan jo vuo-
8976: edelleen, että rintamaveteraanien erityisetuudet,        den 1992 aikana, ovat ylimääräisen rintamalisän
8977: erityisesti eläke-etuudet, kysyvät yhä runsaasti         korottaminen, koko veteraaniväestön kuntou-
8978: resursseja, eikä se sen vuoksi pitänyt mahdol-           tustarpeen kartoittaminen, lievävammaisten so-
8979: lisena rintamaveteraanietuuksien myöntämistä             tainvalidien kuntoutuskierron nopeuttaminen,
8980: uusille henkilöryhmille. Työryhmä suhtautui              veteraanien hammashuollon järjestäminen, vete-
8981: kielteisesti myös erityisten uusien tunnusten            raanijärjestöille maksettavan valtionavustuksen
8982: myöntämiseen, vaikkei niiden mukana seuraisi             lisääminen sekä sodissamme vapaaehtoisina pal-
8983:  oikeutta etuuksiin. Ainoana mahdollisena poik-          velleiden ulkomaiden kansalaisten oikeuttami-
8984: keuksena se näki ne ulkomaiset vapaaehtoiset,            nen kuntoutukseen ja kertasuorituksena makset-
8985: jotka ovat osallistuneet todistettavasti taistelui-      tavaan tuhannen markan suuruiseen rintamara-
8986: hin. Lisäksi työryhmä ehdotti, että rintamasoti-         haan.
8987: 
8988:       Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1992
8989: 
8990:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8991: 4                                         1992 vp -    KK 338
8992: 
8993: 
8994: 
8995: 
8996:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
8997: 
8998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           frontansvar, och en person som nu är finsk
8999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av         medborgare och som tjänstgjort som befåst-
9000: den 25 juni 1992 till vederbörande med1em av           ningsbyggare på ovan anfört sätt.
9001: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          1 det fall som närnns i spörsmålet framgår inte
9002: dagsman Riitta Myller undertecknade spörsmål           tillräckligt klart under vilka förhållanden perso-
9003: nr 338:                                                nen i fråga verkat. Post- och telegrafverkets
9004:                                                        tjänstemän fick i början av krigen kommende-
9005:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-         ring bl.a. till fåltposttjänst. Det personalunder-
9006:        ta för att ingen skall bli styvmoderligt        skott som uppstod av denna orsak komplettera-
9007:        behandlad vid fördelningen av veteran-          des med ungdomar och särskilt med kvinnoar-
9008:        tecken?                                         betskraft. lnom det ockuperade området lydde
9009:                                                        Östra Karelens postverk under militärförvalt-
9010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen och betjänade därvid särskiit militärför-
9011: anföra följande:                                       valtningens organ. Fältposten var sammanlän-
9012:                                                        kad med Post- och telegrafverkets anstaltsnät.
9013:     Frontmannatecken tilldelas enligt förordning-      Fältpostkontoren var ofta förlagda till järnvägs-
9014: en om frontmannatecken (772/69) en person              stationer eller i omedelbar närhet av dessa. En
9015: viiken som finsk medborgare har deltagit, eller        del av fåltpostkontoren var klassificerade att
9016: viiken nu är finsk medborgare och har deltagit i       höra till truppförbanden. Personer som tjänst-
9017: krigen 1939-1945 inom försvarsväsendet trup-           gjorde vid sådana fåltpostkontor kan betraktas
9018: per såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig      som frontmän enligt förordningen om frontman-
9019: eller i aktiv tjänst. Dessutom förutsätts att perso-   natecken och har på denna grund fått tecknet.
9020: nen i fråga deltagit i strider inom trupper höran-     De kvinnor som tjänstgjort vid de i klassifi-
9021: de till en operativ enhet med frontansvar eller        ceringen upptagna fåltpostkontoren har kunnat
9022: inom dess område eller också i luftvärns- eller        få fronttjänsttecken. Det som avgjort om teeken
9023: kusttrupper, inom sjöstridskrafternas fartygsen-       kan tilldelas en person har inte varit personens
9024: heter eller inom luftstridskrafternas flygenheter.     ålder utan det om hon bevisligen kan anses ha
9025: Varje krigsman som deltagit i strider har således      tjänstgjort på ett sådant område som uppfyller
9026: rätt till frontmannatecken.                            de krav som förordningen om fronttjänsttecken
9027:     Enligt förordningen om fronttjänsttecken           ställer för erhållande av tecknet. Vid bedöming-
9028: (554178) tilldelas fronttjänsttecken en kvinna         en av om tjänstgöringen är tillräcklig beaktas
9029: viiken som finsk medborgare under krigen               även dess längd. Kraven uppfylls t.ex. inte om
9030: 1939-1945 har tjänstgjort vid en trupp hörande         personen arbetat vid ett fältpostkontor utanför
9031: till en operativ enhet med frontansvar, eller vid      frontområdet och en gång besökt eldlinjen eller
9032: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-      dess omedelbara närhet.
9033: ternas fartygsenheter eller luftstridskrafternas           Skyldigheterna i samband med försvaret har
9034: flygenheter eller på annat sätt har verkat i med       varit och är alltjämt olika för män och kvinnor.
9035: fronttjänst järnförbara uppgifter inom området         Männen är direkt värnpliktiga med stöd av
9036: för en operativ enhet med frontansvar. Front-          värnpliktslagen. Kvinnornas medverkan i för-
9037: tjänsttecken tilldelas även en kvinna som nu är        svarsarbetet har däremot varit präglad av frivil-
9038: finsk medborgare och som har tjänstgjort vid en        lighet. Detta är också i någon mån ett försvar för
9039: trupp på ovan anfört sätt.                             att det i praktiken är lättare för kvinnor att få
9040:     Enligt förordningen om fronttecken (256/88)        fronttjänsttecken än för män att få fronttjänst-
9041: tilldelas fronttecken en person viiken som finsk       eller fronttecken.
9042: medborgare under krigen 1939-1945 med stöd                 Frågan om att ge andra än sådana personer
9043: av lagen om arbetsplikt tjänstgjort som befäst-        som uppfyller kraven i ovan nämnda förordning-
9044: ningsbyggare i försvarsmaktens fortifikations-         ar ett särskilt socialskydd är mycket svår att lösa.
9045: trupper inom området för en operativ enhet med         Kraven på att ytterligare utvidga möjligheterna
9046:                                            1992 vp -   KK 338                                          5
9047: 
9048: att få tecknen har väekt kritik bland krigsvetera-     dare föreslog arbetsgruppen att frontmanna-
9049: nema. Delegationen för frontveteranfrågor har          teeken skall kunna beviljas under högst tre år
9050: fäst uppmärksamhet vid saken i ett utlåtande till      och fronttjänst- och fronttecken under högst två
9051: social- och hälsovårdsministeriet. Delegationen        år från och med den 1 januari 1991.
9052: har krävt att förslagen till utvidgning skall stop-        Det har inte ansetts vara ändamålsenligt att
9053: pas och förordat försvarsministeriets förslag till     utvidga förutsättningama för beviljande av vete-
9054: social- och hälsovårdsministeriet om att praxis        rantecken så att de tiliåter att nya persongrupper
9055: med att bevilja teeken skall upphöra.                  blir berättigade tili tecken. För att i stället
9056:    Möjlighetema att utvidga förutsättningama           förbättra ställningen för dem som enligt nuva-
9057: för beviljande av teeken har utretts i en arbets-      rande stadganden är berättigade tili förmåner
9058: grupp som social- och hälsovårdsministeriet till-      och för att belöna utländska medborgare vilka
9059: satt för att utreda frågan om frontveterantecken.      som frivilliga tjänstgjorde i våra krig fattade
9060: Arbetsgruppen framhöll i sitt betänkande               statsrådet den 27 april 1992 i anknytning tili
9061: (1990:19) att många persongruppers insats var          jubileumsåret med anledning av Finlands själv-
9062: väsentlig i Finlands försvarsstrider. Den ansåg        ständighet ett principbeslut om de åtgärder som
9063: dock att de veteraner som kämpat vid fronten           skall vidtas för förbättrande av ställningen för
9064: klart skall tillerkännas en särställning. Arbets-      våra krigsveteraner. Sådana åtgärder, av vilka en
9065: gruppen framhöll vidare att de särskilda förmå-        del kommer att vidtas redan under 1992, är
9066: nema för frontveteraner, i synnerhet deras pen-        höjning av det extra fronttiliägget, kartläggning
9067: sionsförmåner, alltjämt kräver stora resurser och      av hela veteranbefolkningens rehabiliteringsbe-
9068: ansåg därför att det inte är möjligt att bevilja nya   hov, försnabbning av rotationen inom rehabilite-
9069: persongrupper frontveteranförmåner. Arbets-            ringen av lindrigt skadade krigsinvalider, tand-
9070: gruppen förhöll sig också negativt tili beviljandet    vård för krigsveteranema, utökat statsunderstöd
9071: av nya tecken, fastän de inte skulle vara förknip-     tili veteranorganisationema samt rätt tili rehabi-
9072: pade med rätt tili förmåner. Det enda tänkbara         litering för de utlänningar som tjänstgjorde som
9073: undantaget är enligt arbetsgruppen de utländska        friviliiga i våra krig och en frontpenning om
9074: friviliiga som bevisligen deltagit i stridema. Vi-     tusen mark, som betalas en gång.
9075:      Helsingfors den 27 juli 1992
9076: 
9077:                                                    Social- oeh hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9078:                                     j
9079:                                 j
9080:                                 j
9081:                             j
9082:                             j
9083:                         j
9084:                         j
9085:                     j
9086:                     j
9087:                 j
9088:                 j
9089:             j
9090:             j
9091:         j
9092:         j
9093:     j
9094:     j
9095: j
9096: j
9097:                                                1992 vp
9098: 
9099: Kirjallinen kysymys 339
9100: 
9101: 
9102: 
9103: 
9104:                                   Seppänen: Osinkotuloverotuksen uudistamisesta
9105: 
9106: 
9107: 
9108:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9109: 
9110:    Kauppalehden Optiossa 7.5.1992 kerrotaan          sen palautuksen. Tämän tehtyään viedään mo-
9111: seuraavasta avoir fiscal-järjestelmään liittyvästä   lemmat yritykset konkurssiin.
9112: ongelmasta, joka pannaan lakiesityksen pinnalli-        Riski on olemassa, että valtio joutuu maksu-
9113: sen valmistelun tiliin:                              mieheksi, vaikka veroja ei olisi maksettu. Tämä
9114:    "Alkuperäisessä laissa ei ole otettu huomioon,    nimenomaan tilanteessa, jossa epätoivoinen os-
9115: että veronpalautus on voimassa myös tilantees-       taja näkee viimeiseksi mahdollisuudeksi käyttää
9116: sa, jossa veronmaksuvelvollinen yritys vaihtaa       veroaukkoa hyväkseen, arvioi Andersen Vero-
9117: omistajaa. Toki verolaissa on pykälä selvitysti-     konsultointi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pallo-
9118: lan tai konkurssin varalta. Osingonsaajan on         neo."
9119: maksettava vero takaisin, jos yritys asetetaan          Lisäksi näyttää niiden tietojen perusteella,
9120: selvitystilaan. Tämä pykälä on tehoton, jos myös     jotka liittyvät pääomatulojen verotuksen uudis-
9121: ostajayritys tekee konkurssin.                       tamiseen siltä, että osingot ollaan kokonaan
9122:    Voittojen ja tappioiden yhdistämismahdolli-       vapauttamassa tuloverolta silloin, kun verohyvi-
9123: suus houkuttelee jo sinänsä yrityskauppoihin.        tys on suurempi kuin osingoista maksettava
9124: Saadaanbao siinä osa kauppahinnasta makse-           lähdevero.
9125: tuksi verovaroin. Tappiota tuottava yritys ostaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9126: voittoa tuottavan yrityksen ja käyttää avoir         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9127: fiscal-veron tappioiden kuittaamiseen. Tämä on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9128: laillista ja hyväksyttävää.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9129:    Sen sijaan vähemmän hyväksyttävää on se,
9130: että yrityskauppoihin on houkutus tahoilla, jot-               Ollaanko osinkojen verotusta uudista-
9131: ka pyrkivät hyötymään enemmän kuin laki si-                 massa niin, että osingot vapautuvat käy-
9132: nänsä sallisi. Itse asiassa lainsäätäjän kömmäh-            tännössä kokonaan verotukselta lähde-
9133: dyksen aiheuttama aukko mahdollistaa tällai-                veron ja avoir fiscal -järjestelmän yhteis-
9134: seen ryhtymisen.                                            vaikutuksesta, ja
9135:    Väärinkäytös merkitsee sitä, että ostaja ei                 mitä Hallitus aikoo tehdä avoir fiscal
9136: maksakaan ostetun yrityksen maksuunpantua                   -järjestelmään liittyvien, edellä esitettyjen
9137: avoir fiscal -järjestelmään kuuluvaa yhtiöveroa,            epäkohtien ja keinottelumahdollisuuk-
9138: mutta siitä huolimatta saa veromäärän suurui-               sien korjaamiseksi?
9139: 
9140:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
9141: 
9142:                                            Esko Seppänen
9143: 
9144: 
9145: 
9146: 
9147: 220051L
9148: 2                                         1992 vp -    KK 339
9149: 
9150: 
9151: 
9152: 
9153:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9154: 
9155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta yhtiön maksamaa veroa voidaankin yhtiöve-
9156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ron hyvitysjärjestelmässä pitää eräänlaisena
9157: olette 25 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         osakkaan osinkotulon veron ennakkona.
9158: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Osinkotuloja ei siten ole tarkoitus vapauttaa
9159: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        verotuksesta, mutta yhtiön maksama vero lue-
9160: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        taan osakkaan hyväksi yhtiöveron hyvityksen
9161: symyksestä n:o 339:                                    muodossa. Näin pääomatuloina verotettaviin
9162:                                                        osinkotuloihin kohdistuva kokonaisverorasitus
9163:           Ollaanko osinkojen verotusta uudista-        vastaa muiden pääomatulotyyppien kokonaisve-
9164:        massa niin, että osingot vapautuvat käy-        rorasitusta, kun otetaan huomioon myös yhtiön
9165:        tännössä kokonaan verotukselta lähde-           maksama vero. Esimerkiksi korkojen ollessa
9166:        veron ja avoir fiscal -järjestelmän yhteis-     yhtiölle vähennyskelpoisia menoja korkoihin ei
9167:        vaikutuksesta, ja                               kohdistu yhtiön tasolla verotusta, jolloin yhden-
9168:           mitä Hallitus aikoo tehdä avoir fiscal       kertainen verotus toteutuu koronsaajan mak-
9169:        -järjestelmään liittyvien, edellä esitettyjen   saessa korkotulostaan veron.
9170:        epäkohtien ja keinottelumahdollisuuk-              Hallitus pitää tärkeänä, että eri pääomatulo-
9171:        sien korjaamiseksi?                             jen ja yritysten eri rahoitusmuotojen verotus
9172:                                                        yhtenäistyy. Tähän pyritään pääomatulojen ve-
9173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rotuksen uudistuksessa, jossa pääomatuloihin
9174: vasti seuraavaa:                                       kohdistuu yhtenäinen 25 prosentin verokanta ja
9175:                                                        yritysten rahoitusmuotojen kokonaisverorasitus
9176:    Osinkotulojen verotusta uudistettiin koko-          on 25 prosenttia. Lähdeverotettujen korkojen
9177: naisverouudistuksessa, jolloin otettiin käyttöön       osalta yhtenäiseen verokantaan siirryttäisiin kui-
9178: yhtiöveron hyvitysjärjestelmä eli niin sanottu         tenkin asteittain.
9179: avoir fiscal -järjestelmä. Hyvitysjärjestelmän ta-        Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan yhtiö-
9180: voitteena on toisaalta jaetun osingon kahdenker-       veron hyvitysjärjestelmän niin sanottujen ve-
9181: taisen verotuksen poistaminen, ja toisaalta osin-      roylijäämien käsittelyyn nykyisin liittyvä epä-
9182: kotulon yhdenkertaisen verotuksen turvaami-            kohta. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä vero-
9183: nen. Kahdenkertaisen verotuksen poistaminen            vuosien välinen tasaus tapahtuu veroylijäämien
9184: toteutetaan siten, että osingonsaajalle hyvitetään     avulla. Kun yhtiö jakaa osinkoa, edellytetään,
9185: täysimääräisesti osinkotuloon kohdistuva yhtiön        että se maksaa vähintään osinkoon liittyvän
9186: vero. Osinkotulon lopullinen verorasitus mää-          yhtiöveron hyvityksen suuruisen veron. Jos yhtiö
9187: räytyy tällöin Osingonsaajan henkilökohtaisen          ei jaa koko kyseisen verovuoden verotettavaa
9188: tuloveroprosentin mukaan.                              tuloa vastaavaa voittoa, yhtiölle syntyy veroyli-
9189:    Osana pääomatulojen verotuksen uudistusta           jäämä. Tämä voidaan hyödyntää myöhempänä
9190: on tarkoitus uudistaa osinkotulojen verotusta.         verovuonna, kun pidätetty voitto jaetaan osak-
9191: Yhtenäistä 25 prosentin pääomatulojen vero-            kaille.
9192: kantaa sovellettaisiin myös osinkotuloon. Kun             Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain mu-
9193: yhteisöverokantakin alenisi 25 prosenttiin, yh-        kaan veroylijäämien hyödyntäminen estyy fuu-
9194: tiön maksama vero olisi pääsääntöisesti yhtä           siossa, jos yli puolet yhtiön osakkeista on vaihta-
9195: suuri kuin Osingonsaajan osinkotuloon kohdis-          nut omistajaa. Laista puuttuu kuitenkin sään-
9196: tuva henkilökohtainen tuloveroprosentti. Näin          nös, jolla veroylijäämien käyttämistä rajoitettai-
9197: ollen osakkaalle ei maksuunpantaisi lisää veroa,       siin muissa omistajanvaihdostilanteissa. Tämän
9198: koska yhtiö on jo maksanut veron osakkaan              vuoksi on vaarana, että veroylijäämiä omaavien
9199: puolesta. Yhtiön osinkana jakaman voiton osal-         yhtiöiden kaupoilla syntyy keinottelua. Epäkoh-
9200:                                         1992 vp -   KK 339                                       3
9201: 
9202: taan kiinnitettiin huomiota pääomatulojen vero-     1991:28). Tarkoitus on pääomatulojen verotuk-
9203: tuksen ja yritysverotuksen kehittämislinjoja sel-   sen uudistamisen yhteydessä tarkistaa yhtiöve-
9204: vittäneen asiantuntijaryhmän muistiossa (VM         ron hyvityksestä annettua lakia tältä osin.
9205:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1992
9206: 
9207:                                                                        Ministeri Hannele Pokka
9208: 4                                        1992 vp -   KK 339
9209: 
9210: 
9211: 
9212: 
9213:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9214: 
9215:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         slags skatteförskott på delägarens dividendin-
9216: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       komst.
9217: den 25 juni 1992 till vederbörande medlem av             A vsikten är således inte att dividendinkomster
9218: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    skall befrias från skatt, men den skatt som
9219: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-           bolaget betalar räknas delägaren till godo i form
9220: mål nr 339:                                          av gottgörelse för bolagsskatt. Sålunda motsva-
9221:                                                      rar den totala skattebördan för dividendinkoms-
9222:           Revideras beskattningen av dividen-        ter som beskattas som kapitalinkomster den
9223:        der så att dividendema i praktiken blir       totala skattebördan för andra typer av kapitalin-
9224:        helt befriade från skatt genom källskat-      komst, om även den skatt som bolaget betalar
9225:        tens och avoir fiscal -systemets samver-      beaktas. Om räntoma t.ex. är avdragsgilla utgif-
9226:        kan, och                                      ter för bolaget beskattas inte räntoma på bolags-
9227:           vad ämnar regeringen göra för att          nivå och då är beskattningen enkel när ränteta-
9228:        avhjälpa ovan nämnda missförhållanden         garen betalar skatt på sin ränteinkomst.
9229:        och förhindra de spekulationsmöjligheter          Regeringen anser att det är viktigt att beskatt-
9230:        som är förknippade med avoir fiscal           ningen av olika kapitalinkomster och av företa-
9231:        -systemet?                                    gens olika finansieringsformer förenhetligas.
9232:                                                      Detta är målet vid reformeringen av beskattning-
9233:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en av kapitalinkomster, där den enhetliga skat-
9234: anföra följande:                                     tesatsen för kapitalinkomster är 25 % och den
9235:                                                      totala skattebördan för företagens fmansierings-
9236:     Beskattningen av dividender reviderades vid      former är 25 %. När det gäller källbeskattade
9237: totalskattereformen och då infördes ett system       räntor kommer övergången tili en enhetlig skat-
9238: med gottgörelse för bolagsskatt, dvs. det s.k.       tesats dock att ske gradvis.
9239: avoir fiscal-systemet. Målet för gottgörelsesyste-       I det skriftliga spörsmålet nämns det nuvaran-
9240: met är å ena sidan att utdelad dividend inte         de missförhållandet i samband med behandling-
9241: längre skall beskattas dubbelt och å andra sidan     en av s.k. skatteöverskott inom systemet med
9242: att en enkel beskattning av dividendinkomst          gottgörelse for bolagsskatt. I systemet med gott-
9243: skall tryggas. Dubbelbeskattning slopas så att       görelse för bolagsskatt sker en utjämning mellan
9244: dividendtagaren till fullt belopp får gottgörelse    skatteåren med hjälp av skatteöverskott. När ett
9245: för bolagsskatten på dividendinkomst. Den slut-      bolag delar ut dividend förutsätts att bolaget
9246: liga skattebördan för dividendinkomst fastställs     betalar en skatt som åtminstone är lika stor som
9247: då enligt dividendtagarens egen inkomstskatte-       den gottgörelse för bolagsskatt som ansluter sig
9248: procent.                                             till dividenden. Om bolaget inte delar ut en vinst
9249:     Beskattningen av dividendinkomster skall en-     som motsvarar hela den beskattningsbara in-
9250: ligt planema reformeras som en del av reforme-       komsten för det aktuella skatteåret, uppstår ett
9251: ringen av beskattningen av kapitalinkomster. En      skatteöverskott för bolaget. Detta kan utnyttjas
9252: enhetlig skattesats om 25 % för kapitalinkomster     senare under skatteåret när innehållen vinst
9253: tillämpas även på dividendinkomst. Om även           delas ut till delägama.
9254: samfundsskattesatsen sjunker till 25 %, är den           Enligt lagen om gottgörelse för bolagsskatt
9255: skatt som bolagen betalar i regel lika stor som      förhindras utnyttjandet av skatteöverskott i en
9256: den individuella inkomstskatteprocenten för di-      fusion, om över hälften av bolagets aktier har
9257: videntagarens dividendinkomst. Sålunda debite-       bytt ägare. Lagen innehåller dock inte något
9258: ras inte delägaren mera skatt, eftersom bolaget      sådant stadgande genom vilket användningen av
9259: redan har betalat skatten för delägarens del.        skatteöverskott skulle begränsas i andra fall av
9260: Inom systemet med gottgörelse för bolagsskatt        ägarväxling. Därför föreligger faran att spekule-
9261: kan den skatt som bolaget betalar för vinst som      ringar uppstår genom affårer som görs av bolag
9262: bolaget delar ut som dividend betraktas som ett      med skatteöverskott. Missförhållandet upp-
9263:                                        1992 vp -   KK 339                                         5
9264: 
9265: märksammades i en promemoria av den sakkun-        lagen om gottgörelse för bolagsskatt skall ändras
9266: niggrupp som har utrett utvecklingslinjer för      på denna punkt i samband med att beskattning-
9267: beskattningen av kapitalinkomster och företags-    en av kapitalinkomster reformeras.
9268: beskattningen (FM 1991:28). Avsikten är att
9269: 
9270:      Helsingfors den 23 juli 1992
9271: 
9272:                                                                         Minister Hannele Pokka
9273:                                                 1992 vp
9274: 
9275: Kirjallinen kysymys 340
9276: 
9277: 
9278: 
9279: 
9280:                                    Seppänen: Työeläkejärjestelmän uudistamisesta
9281: 
9282: 
9283: 
9284:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9285: 
9286:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9287: hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään liitty-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9288: viä uudistuksia.
9289:    Esillä on ollut maksimieläkkeen säätäminen
9290: ja sitä kautta eläketurvan leikkaus kaikkein                    Suunnitteleeko Hallitus työeläkejär-
9291: suurituloisimpien ihmisten osalta.                          jestelmän uudistamista niin, että käyt-
9292:    Ajatus on oikeansuuntainen ja kannatettava.              töön otettaisiin maksimieläke, ja jos
9293:    Sen ajattelun mukaan ne, jotka haluavat ostaa            suunnittelee,
9294: itselleen paremman eläketurvan, voisivat ostaa                  kuinka paljon eläkemaksuja voitaisiin
9295: sen yksityisistä vakuutusyhtiöistä.                         säästää esimerkiksi siinä tapauksessa,
9296:     Ajatusta on vastustettu muun muassa sillä               että kyseinen eläkkeen yläraja olisi
9297: perusteella, että nykyisen jätjestelmän hallin-              15 000 markkaa? Kun eläkekattoa on
9298: nointi on halvempaa kuin lisäeläketurvan osta-              vastustettu nykyjätjestelmän "tehokkuu-
9299: minen yksityisiltä markkinoilta huolimatta siitä,           den" perusteella, kysyn edelleen,
9300: että työeläkejärjestelmä on tullut tunnetuksi työ-              mitkä ovat nykyisten TEL-, LEL-,
9301: markkinajätjestöjen entisten toimihenkilöiden               YEL- ja MYEL-jätjestelmien hallin-
9302: suojatyöpaikoista.                                          nointikustannukset ja onko Hallituksen
9303:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-         mielestä sillä alueella tehostamisen va-
9304:  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            raa?
9305: 
9306:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
9307:                                             Esko Seppänen
9308: 
9309: 
9310: 
9311: 
9312: 220051L
9313: 2                                         1992 vp -    KK 340
9314: 
9315: 
9316: 
9317: 
9318:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9319: 
9320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nykyisin lakisääteisen täysimääräisen eläk-
9321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keen tavoitetaso on yksityisen sektorin työnteki-
9322: olette 25 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        jöiden osalta 60 %ja julkisen sektorin työnteki-
9323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jöiden osalta 66 % palkasta. Edellä tarkoitetun
9324: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       niin sanotun taitetun eläkekarttuman vaikutuk-
9325: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       sia selvitettäessä on ilmennyt, että noin 90 %
9326: symyksestä n:o 340:                                   nykyisistä yksityisen sektorin suurimmista eläk-
9327:                                                       keistä sisältää lakisääteisen eläkkeen lisäksi
9328:           Suunnitteleeko Hallitus työeläkejär-        työnantajan ja työntekijän keskenään sopiman
9329:        jestelmän uudistamista niin, että käyt-        vapaaehtoisen eläkkeen. Lisäeläkejärjestelmissä
9330:        töön otettaisiin maksimieläke, ja jos          lakisääteisen eläkkeen osuus on tavallisimmin
9331:        suunnittelee,                                  noin 35-50% palkasta, ja täydentävä lisäosa
9332:           kuinka paljon eläkemaksuja voitaisiin       nostaa kokonaiseläkkeen 60 tai 66 %:n tasolle.
9333:        säästää esimerkiksi siinä tapauksessa,            Lähivuosikymmenien kuluessa vanhuuseläk-
9334:                                                       keellä olevien henkilöiden lukumäärä kasvaa
9335:        että kyseinen eläkkeen yläraja olisi
9336:        15 000 markkaa? Kun eläkekattoa on             tuntuvasti. Siitä on seurauksena suuri paine
9337:        vastustettu nykyjärjestelmän "tehokkuu-        eläkemenojen kasvuun ja niiden sosiaaliturvan
9338:        den" perusteella, kysyn edelleen,              kokonaismenoista muodostaman osuuden kas-
9339:           mitkä ovat nykyisten TEL-, LEL-,            vuun. Siksi muun sosiaaliturvan säilyttäminen
9340:        YEL- ja MYEL-järjestelmien hallinnoin-         edellyttää- eläkeiän nostamisen lisäksi- elä-
9341:        tikustannukset ja onko Hallituksen mie-        keturvan kustannustenjaon muuttamista. Yksi
9342:        lestä sillä alueella tehostamisen varaa?       tapa olisi edistää erityisesti suurituloisempien
9343:                                                       henkilöiden vapaaehtoisen lisäeläketurvan
9344:                                                       hankkimista, jolloin lakisääteinen eläketavoite
9345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voisi suurituloisilla olla alempi kuin muilla. Tätä
9346: vasti seuraavaa:                                      linjaa edustaa juuri valtioneuvoston periaate-
9347:                                                       päätös 5.4.1992.
9348:     Valtioneuvoston 5.4.1992 tekemässä periaate-         Mitä tulee yksityisen työeläkejärjestelmän
9349: päätöksessä hallituksen talouspoliittisista toi-       (TEL:n, LEL:n, TaEL:n, MYEL:n ja YEL:n)
9350: menpiteistä edellytettiin eläkkeiden tasaamiseksi     hoitokuluihin, niin ne olivat esimerkiksi vuonna
9351: julkisten ja yksityisten eläkkeiden kertymän           1990 lähes 950 miljoonaa markkaa, mikä on
9352: muuttamista 55 %:iin eläkepalkan 12 000 mk/kk          3,4% maksutulosta (peruseläketurva ja rekiste-
9353: ylittävältä osalta vuodesta 1993lähtien alkavissa     röity lisäeläketurva) ja maksetuista eläkkeistä
9354: uusissa palvelussuhteissa. Periaatepäätökseen         4,5 %. Hoitokulut ovat sinänsä huomattava me-
9355: liittyvän erillisen pöytäkirjan mukaan oli lisäksi    noerä, ja niiden kehitykseen kiinnitetään jatku-
9356: selvitettävä, miten järjestely voitaisiin toteuttaa   vasti huomiota. Suhteessa toiminnan kokonais-
9357: jo maksussa olevissa eläkkeissä ja palvelussuh-       laajuuteen ei hoitokuluja kuitenkaan voida pitää
9358: teessa oleville myönnettävissä eläkkeissä.            hälyttävän suurina.
9359: 
9360:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuu ta 1992
9361: 
9362:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9363:                                           1992 vp -   KK 340                                           3
9364: 
9365: 
9366: 
9367: 
9368:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9369: 
9370:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varande 60 % av lönen för arbetstagare inom den
9371: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        privata sektom och 66 % av lönen får arbetsta-
9372: den 25 juni 1992 tili vederbörande medlem av          gare inom den offentliga sektom. Vid utredning
9373: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     av verkningarna av den s.k. brutna pensionstill-
9374: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-            växt som avses ovan har det framgått att utom
9375: mål nr 340:                                           lagstadgad pension ingår i ca 90 % av de största
9376:                                                       pensionema inom den privata sektom en frivillig
9377:           Planerar Regeringen att revidera ar-        pension som arbetsgivaren och arbetstagaren
9378:        betspensionssystemet så att en maximi-         kommit överens om. 1 tilläggspensionssystemen
9379:        pension infårs, och om så är,                  är den lagstadgade pensionens andel vanligen ca
9380:           hur mycket kan besparas i pensionsav-       35-50% av lönen och den kompletterande
9381:        gifter t.ex. i det fall då arbetspensionens    tilläggsdelen höjer den totala pensionen tili 60
9382:        övre gräns är 15 000 mark? Då ett pen-         eller 66 %:s nivå.
9383:        sionstak har stött på motstånd med mo-             Under de närmaste årtiondena ökar antalet
9384:        tiveringen att det nuvarande systemet är       personer som får ålderspension kännbart. Det
9385:        "effektivt" frågar jag dessutom,               leder tili att pensionsutgiftema ökar liksom deras
9386:           vilka är förvaltningskostnadema för         andel av de totala utgiftema får deras andel av
9387:        de nuvarande APL-, KAPL-, FöPL- och            socialskydd. Om det övriga socialskyddet skall
9388:        LFöPL-systemen och anser Regeringen            bibehållas förutsätter det- utom att pensionsål-
9389:        att det finns mån att effektivera verksam-     dem höjs - att kostnadsfördelningen får pen-
9390:        heten?                                         sionsskyddet ändras. Ett sätt vore att få särskilt
9391:                                                       höginkomsttagare att ta ett frivilligt tilläggspen-
9392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sionsskydd varvid höginkomsttagamas lagstad-
9393: anfåra följande:                                      gade pensionsmål kunde vara lägre än andras.
9394:                                                       Statsrådets principbeslut 5.4.1992 företräder just
9395:    1 statsrådets principbeslut av 5.4.1992 om         denna linje.
9396: regeringens ekonomiskpolitiska åtgärder förut-            Förvaltningskostnadema för det privata ar-
9397: sattes för utjämnande av pensionema att intäk-        betspensionssystemet (APL, KAPL, KoPL,
9398: tema från offentliga och privata pensioner än-        LFöPL och FöPL) uppgick tili nästan 950 milj.
9399: dras tili 55 % för den del som överstiger en          mk år 1990, vilket är 3,4% av betalningsintäkter-
9400: pensionslön på 12 000 mk/mån. från och med            na (grundpensionsskydd och registrerat tilläggs-
9401: 1993 i nya anställningsförhållanden. Enligt ett       pensionsskydd) och 4,5 % av de betalda pensio-
9402: särskilt protokoll som hänför sig tili principbe-     nema. Förvaltningskostnadema är i och för sig
9403: slutet skall dessutom utredas på vilket sätt arran-   en stor utgiftspost och man följer hela tiden
9404: gemanget kunde genomföras i fråga om pensio-          deras utveckling. 1 förhållande tili verksamheten
9405: ner som redan går tili betalning och pensioner        som helhet kan förvaltningskostnadema dock
9406: som beviljas personer i anställningsförhållande.      inte anses vara alarmerande.
9407:    Målet för lagstadgad full pension är för när-
9408: 
9409:      Helsingforsden 31 juli 1992
9410: 
9411:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9412:                                              1992 vp
9413: 
9414: Kirjallinen kysymys 341
9415: 
9416: 
9417: 
9418: 
9419:                                  P. Leppänen ym.: Kotimaisen aseteollisuuden työpaikkojen turvaa-
9420:                                      misesta
9421: 
9422:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9423: 
9424:     Maamme talouspoliittinen lama näyttää jat-     olisi työllistänyt Sakon henkilöstön vuosiksi
9425: kuvan yhä hyvin vakavana, tuleva syksy saattaa     eteenpäin.
9426: olla vielä ennakoitua pahempi. Lamasta on seu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9427: rannut suurtyöttömyys, joka ei näytä muuta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9428: maan vuoteen laskevan edes kohtuulliselle tasol-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9429: le.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9430:     Nyt kun kansalaiset odottavat kotimaisen
9431: kysynnän lisäämistä ja työllisyyttä tukevia toi-             Miksi valtioneuvosto ei suorittanut
9432: menpiteitä, samaan aikaan maamme hallitus                 rynnäkkökiväärien tilausta Suomesta, ja
9433: ostaa 100 000 rynnäkkökivääriä Kiinasta.                     liittyikö kauppaan Kiinan kanssa vas-
9434:     Meillä on Sako Oy:ssä asiantunteva henkilös-          taostoja?
9435: tö, ja näin suuren erän tilaaminen kotimaasta
9436:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
9437:                     Pekka Leppänen                          Outi Ojala
9438: 
9439: 
9440: 
9441: 
9442: 220051L
9443: 2                                          1992 vp -    KK 341
9444: 
9445: 
9446: 
9447: 
9448:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9449: 
9450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hankinta Kiinasta oli selvästi edullisin vaih-
9451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           toehto, ja tarjottu rynnäkkökivääri täyttää myös
9452: olette 24 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          laadullisesti tälle hankinnalle asetetut vaatimuk-
9453: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        set. Taloudellisuusvertailusta voidaan todeta,
9454: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         että valitulla vaihtoehdolla saatiin hankintaan
9455: Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallises-         käytettävissä olleilla varoilla rynnäkkökiväärei-
9456: ta kysymyksestä n:o 341:                                tä lukumääräisesti yli viisinkertainen määrä ko-
9457:                                                         timaiseen vaihtoehtoon verrattuna, mikä lisä-
9458:            Miksi valtioneuvosto ei suorittanut          määrä materiaalista valmiuttamme ajatellen on
9459:         rynnäkkökiväärien tilausta Suomesta, ja         hyvin merkittävä. Emme myöskään nykyisissä
9460:            liittyikö kauppaan Kiinan kanssa vas-        määrärahakehyksissä olisi voineet saada koti-
9461:         taostoja?                                       maiseen, määrältään samansuuruiseen vaihtoeh-
9462:                                                         toon tarvittavaa lisärahoitusta.
9463:   Vastauksena kysymykseen esitän kuunioitta-               Päätöstä tehtäessä lähdettiin myös siitä, että
9464: vasti seuraavaa:                                        tärkeätä kotimaista rynnäkkökiväärituotantoa
9465:                                                         ei vaarannettaisi ja että asehankinta Kiinasta ei
9466:    Puolustusvoimien materiaalinen valmius               millään lailla vaikuttaisi voimassa oleviin eikä
9467: koostuu paitsi rauhan ajan joukkojen materiaa-          suunniteltuihin rynnäkkökiväärihankintoihin
9468: lista myös siitä materiaalista, joka on tarkoitus       Sako Oy:ltä. Voimassa olevan ja vuoteen 1994
9469: ottaa käyttöön mahdollisen kriisin sattuessa ja         jatkuvan sopimuksen mukaan Sako Oy toimit-
9470: jolla varustetaan reservin joukkomme. Kun pu-           taa puolustusvoimille noin 9 000 rynnäkköki-
9471: hutaan reservin joukkojen käsiase kannasta, niin        vääriä vuodessa. Jatkohankinnoista on neuvot-
9472: tällä hetkellä jouduttaisiin merkittävä osa reser-      telut aloitettu, ja jatkotoimenpiteistä tehdään
9473: vistämme varustamaan toisen maailmansodan               päätökset neuvottelujen tulosten selvittyä. Koti-
9474: aikaisilla tai sitä vanhemmilla kivääreillä, jotka      maista rynnäkkökiväärituotantoa on kuitenkin
9475: eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia.                 tarkoitus ylläpitää jatkossakin taloudellisten re-
9476:     Nykaikaisten käsiaseiden perusvajaus on niin        surssien mahdollistamissa puitteissa.
9477: suuri, että sen pienentäminen on katsottu erääksi          Mitä sitten tulee kysymyksessä esitettyyn vas-
9478: materiaalisen valmiutemme parantamisen tär-             taostoasiaan, niin on todettava, että tähän kaup-
9479: keäksi elementiksi, johon seikkaan myös parla-          paan ei ole sisällytetty vastaostovelvoitetta.
9480: mentaarinen puolustuspoliittinen neuvottelu-            Tämä johtuu siitä, että hankintapäätöstä teh-
9481: kunta mietinnössään viittaa.                            täessä olivat voimassa periaatteet, joiden mu-
9482:    Nyt kyseessä olevassa hankinnassa pyritään           kaan pääsääntöisesti vain sadan miljoonan mar-
9483: edellä mainitun vajeen pienentämiseksi kerta-           kan ja sitä suurempiin ulkomaisiin puolustusvä-
9484: luonteisella ratkaisulla hankkimaan suurehko            linehankintoihin sisällytetään myyjälle vasta-
9485: määrä rynnäkkökivääreitä. Hankintavalmiste-             kauppavelvoite. Nyt kyseessä oleva hankinta jäi
9486: luissa selvitettiin ja harkittiin erilaisia vaihtoeh-   selvästi tämän rajan alle. Tässä yhteydessä voi-
9487: toja, joissa todettiin, että puhtaasti kotimaisella     daan kuitenkin todeta, että Kiina on ostanut
9488: ratkaisulla vajetta on kustannussyistä hyvin vai-       Suomesta myös oman teollisuutemme puolus-
9489: kea täyttää. Asia oli vuoden 1991 kesällä kahdes-       tustuotteita, kun se vuonna 1990 osti Oy Sisu-
9490: ti esillä myös puolustusneuvostossa. Päätös             Auto Ab:ltä 34 kpl "NASU" NA-140 telamaas-
9491: hankkia 100 000 rynnäkkökivääriä Kiinasta teh-          toajoneuvoja. Myös mahdollisista jatkohankin-
9492: tiin elokuussa 1991, aseet toimitetaan kuluvana         noista ovat neuvottelut käynnissä.
9493: syksynä ja varastoidaan puolustusvoimien vari-
9494: koihin.
9495: 
9496:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1992
9497: 
9498:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
9499:                                          1992 vp -   KK 341                                          3
9500: 
9501: 
9502: 
9503: 
9504:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9505: 
9506:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Anskaffningen från Kina är det klart mest
9507: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förmånliga altemativet, och det stormgevär som
9508: den 24 juni 1992 till vederbörande medlem av         erbjuds uppfyller också de kvalitetskrav som
9509: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ställs på detta köp. På basis av en lönsamhets-
9510: dagsman Pekka Leppänen m.fl. undertecknade           jämförelse kan konstateras att man för de dispo-
9511: spörsmål nr 341:                                     nibla medlen kunde inköpa ett mer än fem
9512:                                                      gånger så stort antal stormgevär genom det
9513:          Varför beställde statsrådet inte storm-     valda altemativet än genom det inhemska alter-
9514:                                                      nativet, vilket är av stor betydelse med tanke på
9515:        gevär från Finland, och
9516:                                                      vår materiella beredskap. Vi hade inte heller
9517:          hör motköp till affären med Kina?
9518:                                                      inom ramen för våra nuvarande anslag kunnat få
9519:                                                      den tilläggsfinansiering som krävs för ett lika
9520:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stort antal inhemska gevär.
9521: anföra följande:                                        Då beslutet fattades utgick man också från att
9522:                                                      den viktiga inhemska tillverkningen av stormge-
9523:    Försvarsmaktens materiella beredskap består       vär inte skulle äventyras och att affären med
9524: förutom av materiel för de fredstida truppema        Kina inte på något vis skulle inverka på gällande
9525: också av sådan materiel som är avsedd att tas i      eller planerade anskaffningar av stormgevär från
9526: bruk vid en eventuell kris och med viiken reser-     Sako Oy. Enligt det gällande avtalet, som är i
9527: vens trupper utrustas. Då det gäller reservtrup-     kraft ti111994, levererar Sako Oy ca 9 000 storm-
9528: pemas handvapenbestånd kan konstateras att vi        gevär per år till försvarsmakten. Förhandlingar
9529: för närvarande skulle vara tvungna att utrusta en    har inletts om ytterligare anskaffningar, och
9530: betydande del av vår reserv med gevär från           beslut om vidare åtgärder fattas sedan resultaten
9531: andra världskriget eller ännu längre tillbaka,       av förhandlingama blivit klara. A vsikten är
9532: vilka inte längre uppfyller tidens krav.             dock att den inhemska produktionen av storm-
9533:    Den grundläggande bristen på modema               gevär även i fortsättningen skall upprätthållas
9534: handvapen är så stor att det anses som ett viktigt   inom de ramer som de ekonomiska resursema
9535: element i förbättrandet av vår materiella be-        möjliggör.
9536: redskap att minska den. Till denna omständighet         Vad gäller frågan om motköp, som ställs i
9537: hänvisar också parlamentariska försvarspolitis-      spörsmålet, kan konstateras att denna affår inte
9538: ka delegationen i sitt betänkande.                   innefattar någon skyldighet till motköp. Detta
9539:    Med den anskaffning det nu är fråga om har        beror på att då anskaffningsbeslutet fattades
9540: avsikten varit att genom en lösning av engångs-      gällde principer, enligt vilka skyldighet för säl-
9541: natur skaffa en större mängd stormgevär för att      jaren att göra motköp i regel endast ingår i
9542: minska den nämnda bristen. Vid beredningen av        sådana anskaffningar av utländsk försvarsmate-
9543: anskaffningen utreddes och övervägdes olika          riel vilka överskrider 100 milj. mk. Den anskaff-
9544: altemativ, varvid man konstaterade att det av        ning det nu är fråga om underskred klart denna
9545: kostnadsskäl var mycket svårt att eliminera bris-    gräns. 1 detta sammanhang kan dock konstate-
9546: ten genom en rent inhemsk lösning. Frågan togs       ras att Kina också har köpt vår egen industris
9547: också upp i försvarsrådet två gånger sommaren        försvarsprodukter från Finland, då landet 1990
9548:  1991. Beslutet att inköpa 100 000 stormgevär        av Oy Sisu-Auto Ab köpte 34 st. "NASU" NA-
9549: från Kina fattades i augusti 1991. Vapnen levere-     140 bandterrängfordon. Förhandlingar pågår
9550: ras i höst och lagras i försvarsmaktens depåer.      också om eventuella ytterligare anskaffningar.
9551: 
9552:      Helsingforsden 27 juli 1992
9553: 
9554:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
9555:                                                    1992 vp
9556: 
9557: Kirjallinen kysymys 342
9558: 
9559: 
9560: 
9561: 
9562:                                     Paasio: Postipalvelujen turvaamisesta paikalliset tarpeet huomioon
9563:                                          ottaen
9564: 
9565: 
9566:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9567: 
9568:     Posti- ja telelaitoksen jatkuvasti heikentäessä      postin toiminta- ja palvelutavoitteiden määrit-
9569: palveluksiaan on paikoin jouduttu tilanteisiin,          tämisessä.
9570: jotka kansalaisten kannalta ja myös oikeudelli-              Oikeudellisesti postilähetystä voidaan pitää
9571: sesti ovat hyvin pulmallisia. Laissa Posti- ja           lähettäjän ja postin väliseen sopimukseen perus-
9572: telelaitoksesta annetaan liikenneministeriön teh-        tuvana toimena, jonka puitteissa posti sitoutuu
9573: täväksi päättää Posti- ja telelaitoksen palvelu- ja      lähettäjän maksamaa vahvistettua postimaksua
9574: toimintatavoitteista. Liikenneministeriön on             vastaan toimittamaan lähetyksen perille. Nyt
9575: syytä myös tämän tehtävän puitteissa kiinnittää          postia ei em. kaltaisissa tapauksissa toimiteta-
9576: huomiota postitoimen jatkuvaan taantumiseen              kaan perille. Sopimus ei siis täyty postin osalta.
9577: ja niihin kohtuuttomiin tilanteisiin, joihin kansa-          Saadakseen aikaisemman tasoiset postipalve-
9578: laiset ovat monin paikoin joutuneet.                     lut lähetyksen saaja joutuu maksamaan siitä, siis
9579:     Turussa on syntynyt tilanne, jossa postin            palvelusta, josta jo kerran on maksettu posti-
9580: kanto on kokonaan lopetettu laajoilla alueilla.          maksu. Lähetyksen saaja ei ole sellaisessa tilan-
9581:  Tilanne on syntynyt siksi, että Posti- ja telelaitos    teessa, jossa hän voisi edes valikoida, mitä lähe-
9582:  on vaatinut postin kotiinkannon piirissä olleita        tyksiä hän haluaa ja mitä ei. Todellisena vaihto-
9583:  omakotitalouksia sijoittamaan postilaatikot yh-         ehtona Iisämaksulie on vain taipua palveluiden
9584:  teen paikkaan vilkkaasti liikennöidyn kadun             heikkenemiseen.
9585:  varrelle. Kyseisen maa-alueen omistajana Turun              Koska maassa on joukoittain osoitteita, joi-
9586:  kaupunki on kieltänyt postilaatikkojen sijoitta-        hin postia ei enää kanneta, on kysyttävä, eikö
9587:  misen kyseiseen paikkaan.                               postin olisi laadittava näistä julkinen luettelo
9588:     Näiden alueiden asukkaat joutuvat nyt nouta-         mm. mahdollisten lähettäjien intressin vuoksi.
9589:  maan postinsa postitoimipaikasta eli paikoin               Asiaan liittyy useita oikeudellisia pulmakysy-
9590:  hyvinkin kaukaa. Vanhan järjestelmän jatkumi-           myksiä. Muiden ohella useat määräpäivänä
9591:  nen edellyttäisi Posti- ja telelaitoksen vaatimuk-      erääntyvät laskut toimitetaan postin välityksellä.
9592:  sen mukaan lisämaksua. Näin jouduttaisiin ti-           Koska posti ei em. tapauksissa ilmoita mahdol-
9593:  lanteeseen, jossa vastaanottaja joutuisi uudel-         lisesta saapuneesta lähetyksestä, asianomainen
9594:  leen maksamaan postilähetyksestä, josta jo ker-         ei voi tietää, milloin hänelle on postia saapunut.
9595:  taalleen on maksettu postimaksu.                        Postilähetyksen vastaanottajaksi tarkoitettu
9596:      Vastaavia tilanteita on monilla paikkakunnil-       kansalainen voi tällöin joutua merkittäviin vai-
9597:  la. Kaikilla on yhteistä se, että posti pyrkii näin     keuksiin.
9598:  jatkamaan sitä linjaa, jolle tunnusmerkillistä on          Lehtitietojen mukaan on äskettäin Turussa
9599:  postin palvelujen systemaattinen huonontami-            sattunut ainakin yksi tapaus, jolloin asiakas ei
9600:  nen, mikä ilmenee em. kaltaisten tapausten ohel-        edes postiaan toimipaikasta noutaessaan saanut-
9601:  la mm. laajamittaisena postikonttorien lopetta-         kaan kaikkea hänelle osoitettua postia. Unohtu-
9602:  misena.                                                 neet lähetykset toimitettiin vasta viikkojen ku-
9603:      Ongelmaksi muiden joukossa asian eri vai-           luttua. Tällaisessa tapauksessa on kyse kansalai-
9604:  heissa näyttää nousseen se, ettei postin toimin-        sen oikeusturvan vaarantumisesta.
9605:   taa liikelaitosuudistuksen jälkeen enää pidetä            Tiedustelu- ja noutomatkat postitoimipaik-
9606:   viranomaistoimintana, johon sisältyisi mm. vir-        kaan aiheuttavat kustannuksia mm. matkakulu-
9607:   kavastuu päätöksistä. Sitä tärkeämmäksi nou-          jen, mahdollisesti myös työansion menetyksen
9608:   see nyt hallituksen ja liikenneministeriön rooli      .muodossa. On kysyttävä, eikö Posti- ja telelaitos
9609: 
9610: 220051L
9611: 2                                        1992 vp -   KK 342
9612: 
9613: ole velvollinen korvaamaan sen oman toiminnan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9614: heikentämisestä aiheutuvat ylimääräiset kulut.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9615:    On syytä ottaa huomioon sekin, että Suomen-
9616: kin postipalvelut kuuluvat kansainvälisten alan                 Onko Hallitus tietoinen postin palve-
9617: sopimusten piiriin, jolloin kyseessä on myös                 luiden heikentämisestä johtuvasta tilan-
9618: kansainvälisen postin kulkuvarmuus.                          teesta monilla paikkakunnilla, tilantees-
9619:    Yleiseltä kannalta kyseessä on postin luotetta-           ta, jossa postin kanto määräosoitteisiin
9620: vuuden heikkeneminen, mistä voi seurata ja ajan              on lopetettu ja jonka johdosta lukuisat
9621: mittaan seuranneekin mm. suurasiakkaiden siir-               kansalaiset joutuvat noutamaan postinsa
9622: tyminen korvaavien palvelumuotojen käyttöön                  postitoimipaikasta, ja
9623: ja vastaavat tulonmenetykset Posti- ja telelaitok-              minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo
9624: selle.                                                       ryhtyä mm. Posti- ja telelaitokselle annet-
9625:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tavien ohjeiden avulla varmistaakseen
9626: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              postin normaalin kulun?
9627: 
9628:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1992
9629: 
9630:                                              Pertti Paasio
9631:                                          1992 vp -   KK 342                                               3
9632: 
9633: 
9634: 
9635: 
9636:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9637: 
9638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       raavana päivänä. Selvitysten mukaan tämä ta-
9639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voite myös toteutuu.
9640: olette 2 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn kir-          Liikelaitoksen toimitusehdoissa määritellään
9641: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     postinsaajien ja postin lähettäjien oikeudet. Pal-
9642: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         velu- ja toimintatavoitteisiin kuuluvat mm. edellä
9643: Paasion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mainitut postin kulkunopeutta ja kulkuvarmuut-
9644: n:o 342:                                             ta koskevat tavoitteet. Posti voidaan toimittaa
9645:                                                      perille monin tavoin, esim. jakelulla luukkuun,
9646:           Onko Hallitus tietoinen postin palve-      jakelulla laatikkoon, noutamalla postitoimistos-
9647:        luiden heikentämisestä johtuvasta tilan-      ta sekä eräin erityispalveluin. Postin peruspalve-
9648:        teesta monilla paikkakunnilla, tilantees-     luun kuuluvat jakelutavat ovat tällä hetkellä yli
9649:        ta, jossa postin kanto määräosoitteisiin      kaksikerroksisissa kerrostaloissa luukkuunjake-
9650:        on lopetettu ja jonka johdosta lukuisat       lu, muissa talotyypeissä laatikkoonjakelu.
9651:        kansalaiset joutuvat noutamaan postinsa          Mitkään kansainväliset sopimukset eivät
9652:        postitoimipaikasta, ja                        myöskään sisällä vaatimuksia postin jakelun
9653:           minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo        tavasta. Yleisin tapa kansainvälisesti onkin laa-
9654:        ryhtyä mm. Posti- ja telelaitokselle annet-   tikkoonkanto. Suomessa tapa määräytyy Postin
9655:        tavien ohjeiden avulla varmistaakseen         toimitusehdoissa.
9656:        postin normaalin kulun?                          Integraatiokehitykseen liittyvänäkään ei ole
9657:                                                      odotettavissa muutoksia asiaan. EY:n piirissä
9658:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tällä hetkellä valmisteltavana olevat postitoimin-
9659: vasti seuraavaa:                                     taa koskevat säännökset eivät sisälläjakelutapaa
9660:                                                      koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia.
9661:     Valtioneuvoston ja ministeriön ohjaus toteu-        Maailman Postiliiton sopimukset, joihin Suo-
9662: tuu Posti- ja telelaitoksesta annetun lain ja ase-   mikin on valtiona sitoutunut, ovat kansainvälis-
9663: tuksen sekä valtioneuvoston vuosittain päättä-       tä postitointa sääteleviä valtioiden välisiä sopi-
9664: missä palvelu- ja toimintatavoitteissa.              muksia. Sopimusten määräykset koskevat yleen-
9665:     Eduskunta on määritellyt vuoden 1992 tulo-       sä vain kansainvälistä liikennettä, eikä niissä
9666: ja menoarviossa ne peruspalvelut, jotka Posti- ja    puututa lähetysten vastaanottajamaan palvelui-
9667: telelaitoksen on tarjottava koko maassa tasa-        hin. Ne jätetään kunkin jäsenmaan omaan har-
9668: puolisin ehdoin:                                     kintaan.
9669:     - 1. luokan kirje                                   Posti- ja telelaitos on valtion liikelaitoksena
9670:     - lehti normaalissa postinkannassa               velvollinen toimimaan myös liiketaloudellisin
9671:     - puhelinliittymän toimitusvelvoite              periaattein. Posti- ja telelaitoksen tavoitteina
9672:     - kaukoverkon palvelut.                          ovat siten myös hintatason kurissa pitäminen ja
9673:     Lisäksi valtioneuvosto on antanut Posti- ja      sen laskeminen. Tämä on kansalaisten ja liike-
9674: telelaitokselle eduskunnan hyväksymään val-          elämän sekä julkisen hallinnon yhteinen etu. Jos
9675: tion tulo- ja menoarvioon perustuvat palvelu-        säännökset veivoittaisivat kattavaan luukkuun-
9676: ja toimintatavoitteet Nämä on tarkoitettu tu-        jakeluun koko maassa, merkitsisi tämä noin 950
9677: lostavoitteiksi, joilla ei puututa peruspalvelui-    milj. markan lisäkustanousta postin jakeluun.
9678: den toteuttamistavan yksityiskohtiin. Palvelu-       Jos liikelaitokselle liikelaitoslain ja Posti- ja tele-
9679: jen lähempi toteuttamistapa, se miten palvelut       laitoslain mukaan annetaan kannattamaton teh-
9680: käytännössä järjestetään asiakkaille, esimerkik-     tävä, se suorittaa tehtävän siitä saatujen tulojen
9681:  si jakelu- tai konttoriverkon kautta sekä jake-     sekä valtion budjetissa osoitettavan korvaus-
9682: lun yksityiskohdat, ovat Posti- ja telelaitoksen     määrärahan puitteissa. On täysin mahdotonta
9683: päätösvallassa. Peruspalveluille on määritelty       ajatella, että valtion budjetissa tällä hetkellä
9684:  myös laatutasotavoitteet, esim. 1. luokan kir-      osoitettaisiin miljardiluokan määräraha luuk-
9685: jeistä 95% on oltava perillä lähettämistä seu-       kuunjakelua varten.
9686:      Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1992
9687: 
9688:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
9689: 4                                         1992 vp -    KK 342
9690: 
9691: 
9692: 
9693: 
9694:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9695: 
9696:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I affärsverkets leveransvillkor finns bestäm-
9697: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         melser om mottagarnas och avsändarnas rät-
9698: den 2 juli 1992 till vederbörande medlem av            tigheter. Till service- och verksamhetsmålen hör
9699: statsrådet översänt följande av riksdagsman            bl.a. tidigare nämnda mål gällande postens
9700: Paasio undertecknade spörsmål nr 342:                  snabbhet och säkerhet. Posten kan levereras på
9701:                                                        många sätt, t.ex. genom utdelning i postlucka,
9702:           Är Regeringen medveten om hur läget          utdelning i postlåda, avhämtning från postexpe-
9703:        på många orter är på grund av försäm-           dition och genom vissa specialtjänster. De utdel-
9704:        ringen av postens tjänster, ett läge, där       ningssätt som hör till Postens basservice är för
9705:        utdelning av posten till en bestämd adress      närvarande utdelning i postlucka i höghus med
9706:        har upphört, vilket har lett till att åtskil-   fler än två våningar och utdelning i postlåda i
9707:        liga medborgare måste avhämta posten            andra hustyper.
9708:        på postanstalten, och                              Inga internationella avtal innehåller heller
9709:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        några krav på sättet att dela ut post. Det
9710:        bl.a. med hjälp av anvisningar till Post-       vanligaste sättet internationellt är utdelning i
9711:        och televerket för att säkra en normal          postlåda. I Finland bestäms sättet i Postens
9712:        postgång?                                       leveransvillkor.
9713:                                                           I anslutning till integrationsutvecklingen är
9714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          heller inga förändringar att vänta. De stadgan-
9715: anföra följande:                                       den som för närvarande bereds inom EG och
9716:                                                        som gäller postverksamhet innehåller inga detal-
9717:     Statsrådets och ministeriets styrning av verket    jerade krav gällande sättet att dela ut post.
9718: sker med service- och verksamhetsmålen i lagen            Världspostföreningens avtal, vilka också Fin-
9719: och förordningen om Post- och televerket och           land som stat har förbundit sig att iaktta reglerar
9720: med de service- och verksamhetsmål som statsrå-        den internationella postgången mellan stater.
9721: det årligen beslutar om.                               Bestämmelserna i avtalen gäller i allmänhet en-
9722:     Riksdagen har i budgeten för 1992 fastställt       dast den internationella posttrafiken och man
9723: den basservice som Post- och televerket skall se       befattar sig inte med servicen i försändelsernas
9724: till att finns tillgänglig i hela landet på lika       mottagarland. Det ankommer på varje medlems-
9725: villkor:                                               land att själv bedöma den egna servicen.
9726:     - 1 klass brev                                        Post- och televerket är som statligt affärsverk
9727:     - tidningar i normal postutbärning                 också skyldigt att verka enligt företagsekono-
9728:     - leverans av telefonanslutningar                  miska principer. Till Post- och televerkets mål
9729:     - fjärrnätets tjänster.                            hör sålunda också att hålla prisnivån i styr och
9730:     Dessutom har statsrådet för Post- och telever-     sänka den. Detta ligger i medborgarnas och
9731: ket uppställt service- och verksamhetsmål som          affårslivets samt den offentliga förvaltningens
9732: riksdagen godkänt i samband med behandlingen           gemensamma intresse. Om stadgandena skulle
9733: av statsbudgeten. Dessa skall beaktas som resul-       förutsätta en täckande utdelning i postlucka i
9734: tatmål, med vilka man inte ingriper i detaljer i       hela landet skulle detta innebära en tilläggsutgift
9735: sättet att genomföra basservicen. Hur tjänsterna       om ca 950 milj. mk för utdelningen av posten.
9736: genomförs närmare, dvs. hur de i praktiken             Om verket enligt lagen om statliga affårsverk
9737: ordnas för kunderna, t.ex. genom utdelnings-           och lagen om Post- och televerket åläggs en
9738: eller kontorsnät samt detaljeL' i utdelningen, har     uppgift som är olönsam, sköter det uppgiften
9739: Post- och televerket rätt att besluta om. För          med de medel som inflyter av uppgiften och med
9740: basservicen har även mål gällande kvalitetsnivån       det ersättningsanslag som tas in i statsbudgeten.
9741: uppställts, t.ex. 95 % av alla 1 klass brev skall      Det är helt omöjligt att man i statsbudgeten i
9742: vara framme dagen efter avsändandet. Enligt            detta skede skulle anslå ett belopp i miljardklas-
9743: gjorda utredningar uppnås också detta mål.             sen för utdelning i postlucka.
9744: 
9745:      Helsingfors den 4 augusti 1992
9746: 
9747:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
9748:                                                 1992 vp
9749: 
9750: Kirjallinen kysymys 343
9751: 
9752: 
9753: 
9754: 
9755:                                    Tennilä: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisperusteiden väljen-
9756:                                       tämisestä
9757: 
9758: 
9759:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9760: 
9761:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-         suunnilleen samoissa tehtävissä olleista jotkut
9762: sen (554/78) 1 §:n (340/86) mukaan tunnus voi-        ovat saaneet, mutta he taas ovat jääneet tunnus-
9763: daan antaa naiselle, joka on palvellut vuosien        ta vaille, kyse on siitä, että myöntämisperusteissa
9764: 1939-1945 sotien aikana rintamavastuussa ol-          on epäselvyyttä ja sattumanvaraisuutta. On väi-
9765: leen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi muutoin          tetty, että "sopiva vaikutuskanava" vaikuttaa
9766: toiminut rintamapalvelukseen rinnastettavissa         lopputulokseen.
9767: tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9768: tymän alueella.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9769:    Laajaa epäselvyyttä ja tyytymättömyyttä on         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9770: herättänyt se, että esimerkiksi pohjoisessa kar-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9771: jankuljetustehtävissä olleista jotkut ovat saa-
9772: neet, toiset taas eivät ole saaneet tunnusta ja sen             Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
9773: antamaa pientä lisäeläkettä. Tunnusta vaille jää-            että kaikki rintamapalvelustunnusta
9774: neet, pitkälliseen valitustiemenettelyyn joutu-              anoneet naiset ovat tulleet ja tulevat koh-
9775: neet, ovat tuoneet kantanaan esille, että kun                delluiksi samanarvoisesti?
9776: 
9777:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1992
9778: 
9779:                                          Esko-Juhani Tennilä
9780: 
9781: 
9782: 
9783: 
9784: 220051L
9785: 2                                           1992 vp -    KK 343
9786: 
9787: 
9788: 
9789: 
9790:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9791: 
9792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tehtävästä. Evakuointimatkat ja -ajat olivat
9793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            näissä tapauksissa olleet huomattavasti lyhyem-
9794: olette 5 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn kir-           piä kuin esimerkiksi Karjalan kannaksen ja Laa-
9795: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tokan Karjalan evakuoinnissa. Kokonaistilan-
9796: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          teen selvittämiseksi lautakunta oli ryhtynyt sel-
9797: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-           vittämään evakuointia yksityiskohtaisemmin.
9798: sesta kysymyksestä n:o 343:                              Tämän selvitystyön perusteella oli laadittu oh-
9799:                                                          jeet siitä, milloin karjanevakuointitehtävää voi-
9800:            Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
9801:                                                          daan pitää perusteena rintamapalvelustunnuk-
9802:         että kaikki rintamapalvelustunnusta              sen myöntämiselle.
9803:         anoneet naiset ovat tulleet ja tulevat koh-
9804:                                                             Veteraanitunnuslautakunta oli kokoukses-
9805:         delluiksi samanarvoisesti?
9806:                                                          saan 24.5.1989 hyväksynyt nämä uudet menette-
9807:                                                          lytapaohjeet, jotka siis koskivat erityisesti
9808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9809:                                                          karjanevakuointia rintamapalvelustunnuksen
9810: vasti seuraavaa:
9811:                                                          myöntämisen perusteena. Tämän periaatepää-
9812:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-            töksen myötä lautakunnan aikaisempi asetuksen
9813: sen (554178) mukaan rintamapalvelustunnus an-            soveltaminen oli muuttunut eräiltä osin sup-
9814: netaan naiselle, joka Suomen kansalaisena on             peammaksija tunnuksen myöntämisedellytykset
9815: palvellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rin-           olivat tiukentuneet. Edellä mainittujen ohjeiden
9816: tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-               mukaan kuljetettavana on pääsääntöisesti täyty-
9817: koissa, taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-            nyt olla vähintään neljä lehmää, kuljetun mat-
9818: koissa, merivoimien alusyksikössä tai ilmavoi-           kan on täytynyt olla yli 100 kilometriä ja sen on
9819: mien lentoyksikössä taikka muutoin toiminut              täytynyt kestää vähintään seitsemän päivää.
9820: rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä             Veteraanitunnuslautakunta sekä puolustus-
9821: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alu-            ministeriö muutoksenhakuasteena joutuvat ha-
9822: eella.                                                   kemuksia käsitellessään arvioimaan, minkälai-
9823:    Mahdollisuudet tunnusten myöntämisedelly-             nen toiminta katsotaan rintamapalvelukseen rin-
9824: tysten laajentamiseen ovat olleet selvitettävänä         nastettavaksi tehtäväksi. Myös eduskunnan oi-
9825: sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa rinta-       keusasiamies on ottanut kantaa asiaan ja toden-
9826: maveteraanitunnusten           selvitystyöryhmässä.      nut olevan ymmärrettävää, että yhdenmukaisen
9827: Työryhmä totesi muistiossaan (1990:19) useiden           käytännön luomiseksi on ollut aihetta sopia
9828: henkilöryhmien panoksen olleen olennainen                joistakin menettelytapaohjeista ja harkintape-
9829: Suomen puolustustaistelussa. Se katsoi kuiten-           rusteista ja että tähän mainituilla viranomaisilla
9830: kin, että rintamalla taistelleille veteraaneille tulee   on myös katsottava toimivaltansa puitteissa ole-
9831: tunnustaa selvästi erityisasema.                         van oikeus.
9832:    Rintamapalvelustunnuksen antaa veteraani-                Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että
9833: tunnuslautakunta. Lautakunnan asettaa valtio-            erilaisten tunnusten myöntämiseen liittyvät oh-
9834: neuvosto puolustusministeriön esityksestä.               jeet eivät ole samalla tavoin sitovia kuin laki tai
9835:    Veteraanitunnuslautakunnalta saadun selvi-            asetus. Niitä on siten mahdollista, ja niitä tulee-
9836: tyksen mukaan lautakunnalle oli vuosina 1986-            kin, soveltaa joustavasti ja sillä tavoin, että ne
9837: 1987 alkanut saapua runsaasti karjanevakuointi-          eivät johda hakijan kannalta kohtuuttamaan
9838: tehtäviin osallistuneiden rintamapalvelustunnus-         lopputulokseen. Ohjeiden soveltaminen ei saa
9839: hakemuksia. Varsin monissa hakemuksissa oli              myöskään johtaa siihen, että kansalaiset joutu-
9840: ollut kyse Lapin sodasta johtuneesta evakuointi-         vat keskenään eriarvoiseen asemaan.
9841:                                          1992 vp -   KK 343                                          3
9842: 
9843:   Saatujen selvitysten mukaan sosiaali- ja ter-      raa tunnusten myöntämiskäytäntöä ja ryhtyy
9844: veysministeriö katsoo, että rintamapalvelustun-      tarvittaessa toimenpiteisiin asetuksen muuttami-
9845: nuksia pyritään käsittelemään keskenään sa-          seksi.
9846: manarvoisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö seu-
9847:      Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1992
9848: 
9849:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9850: 4                                        1992 vp -   KK 343
9851: 
9852: 
9853: 
9854: 
9855:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9856: 
9857:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ansökningar var det fråga om evakueringsupp-
9858: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gifter med anledning av kriget i Lappland. Eva-
9859: den 5 juli 1992 till vederbörande medlem av          kueringsresorna och -tiderna hade i dessa fall
9860: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    varit avsevärt kortare än i till exempel vid
9861: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            evakueringen från Karelska näset och Ladoga-
9862: spörsmål nr 343:                                     Karelen. För att kartlägga helhetssituationen
9863:                                                      hade nämnden börjat utreda evakueringen mera
9864:           Hur ämnar Regeringen säkra att alla        detaljerat. På basis av detta utredningsarbete
9865:        de kvinnor som ansökt om front-               hade anvisningar utarbetats om när evakuering
9866:        tjänsttecken har blivit och blir likvärdigt   av boskap kan anses vara en grund för beviljan-
9867:        bemötta?                                      de av fronttjänsttecken.
9868:                                                         Veteranteckensnämnden hade vid sitt möte
9869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den 24 maj 1989 godkänt dessa nya anvisningar
9870: anföra följande:                                     rörande förfaringssättet, vilka alltså särskilt gäll-
9871:                                                      de evakuering av boskap som en grund för
9872:     Med stöd av förordningen om front-               beviljande av fronttjänsttecken. I och med detta
9873: tjänsttecken (554178) tilldelas fronttjänsttecken    principbeslut hade nämndens tidigare tillämp-
9874: en kvinna, viiken såsom finsk medborgare under       ning av förordningen blivit snävare till vissa
9875: krigen 1939-1945 har tjänat vid trupp, hörande       delar och förutsättningarna för beviljande av
9876: till en operativ enhet med frontansvar, eller vid    tecknet skärpts. Enligt de ovan nämnda anvis-
9877: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-    ningarna bör man i regel ha transporterat bort
9878: ternas fartygsenheter eller luftstridskrafternas     minst fyra kor, transportsträckan bör ha varit
9879: flygenheter eller på annat sätt har verkat i med     minst 100 kilometer lång och färden bör ha varat
9880: fronttjänst jämförbara uppgifter inom området        minst sju dagar.
9881: för en operativ enhet med frontansvar.                  Veteranteckensnämnden samt försvarsmini-
9882:     En utredningsarbetsgrupp som tillsatts av so-    steriet som besvärsinstans är tvungna att vid
9883: cial- och hälsovårdsministeriet har haft som         behandlingen av ansökningarna bedöma huru-
9884: uppgift att utreda möjligheterna till en upp-        dan verksamhet som anses jämförbar med
9885: luckring av förutsättningarna för beviljande av      fronttjänst. Ä ven riksdagens justitieombudsman
9886: frontveterantecknen. Arbetsgruppen konstatera-       har tagit ställning i ärendet och konstaterat att
9887: de i sin promemoria (1990:19) att flera person-      det är förståeligt att det för skapandet av en
9888: gruppers insats varit betydande vid Finlands         enhetlig praxis har varit skäl att komma överens
9889: försvarsstrid. Arbetsgruppen ansåg emellertid        om vissa anvisningar rörande förfarinssättet och
9890: att de veteraner som kämpat vid fronten klart        vissa prövningsgrunder och att de nämnda myn-
9891: skall tillerkännas en särställning.                  digheterna även skall kunna anse sig ha rätt till
9892:     Fronttjänsttecken tilldelas av veteranteckens-   detta inom ramen for sina befogenheter.
9893: nämnden. Statsrådet tillsätter nämnden på               Riksdagens justitieombudsman har konstate-
9894: framställning från försvarsministeriet.              rat att anvisningar som gäller beviljande avolika
9895:     Enligt den utredning som erhållits från vete-    teeken inte är bindande på samma sätt som en
9896: ranteckensnämnden hade den under åren 1986-          lag eller en förordning. Anvisningarna kan så-
9897: 1987 fått ta emot en riklig mängd ansökningar        lunda tillämpas flexibelt, vilket också bör göras,
9898: om fronttjänsttecken från personer som deltagit      och på så sätt att de inte 1eder till ett oskäligt
9899: i evakuering av boskap. I synnerligen många          slutresultat för sökanden. Tillämpningen av an-
9900:                                          1992 vp -   KK 343                                       5
9901: 
9902: visningama får inte heller leda tili att medbor-     behandling av fronttjänsttecknen eftersträvas.
9903: g~ma sinsemellan hamnar i en icke jämlik ställ-      Social- och hälsovårdsministeriet följer med
9904: nmg.                                                 praxis vid beviljande av tecknen och vidtar vid
9905:    På basis av de utredningar som erhållits anser    behov åtgärder för en ändring av förordningen.
9906: social- och hälsovårdsministeriet att en likvärdig
9907:      Helsingfors den 6 augusti 1992
9908:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9909:                                               1992 vp
9910: 
9911: Kirjallinen kysymys 344
9912: 
9913: 
9914: 
9915: 
9916:                                   Moilanen: Laittoman rahanpesun estämisestä
9917: 
9918: 
9919:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9920: 
9921:    Entisen Neuvostoliiton alueella tapahtunei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9922: den muutosten myötä on siellä myös ammatti-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9923: mainen rikollisuus kasvanut ja suuntautunut yhä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9924: laajemmin myös Suomeen. Suomeen on myös             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9925: pyritty suuntaamaan niitä laittomia rahoja, joita
9926: on syntynyt rikollisen toiminnan tuloksena. Ky-              Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
9927: seisistä rahoista yritetään päästä eroon mm.               ryhtyä laittoman rahanpesun estämiseksi
9928: siten, että niitä viedään pestäväksi eri maihin            maassamme?
9929: mm. Suomeen.
9930: 
9931:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
9932: 
9933:                                         Eeva-Liisa Moilanen
9934: 
9935: 
9936: 
9937: 
9938:  220051L
9939: 2                                       1992 vp -   KK 344
9940: 
9941: 
9942: 
9943: 
9944:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9945: 
9946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rahanpesutarkoituksiin. Lisäksi Suomi on mu-
9947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kana OECD:n yhteydessä toimivassa rahan-
9948: olette 9 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn kir-      pesua vastustavassa F ATF-työryhmässä (Finan-
9949: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    cial Action Task Force), joka on laatinut muun
9950: omaiselle jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja    muassa 40 asiaa koskevaa suositusta.
9951: Moilasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          EY :n rahanpesudirektiivi edellyttää muun
9952: n:o 344:                                            muassa, että luotto- ja vakuutuslaitokset tunnis-
9953:                                                     tavat asiakkaansa, seuraavat valppaasti sellaisia
9954:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo     toimitteita, joilla saattaa olla yhteyttä rahanpe-
9955:        ryhtyä laittoman rahanpesun estämiseksi      suun, säilyttävät tällaisiin toimitteisiin liittyvät
9956:        maassamme?                                   tunnistamistiedot ja ilmoittavat oma-aloitteisesti
9957:                                                     havaitsemistaan epäilyistä toimivaltaisille viran-
9958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        omaisille.
9959: vasti seuraavaa:                                       Vakuutus- ja luottolaitosten osalta on EY:n
9960:                                                     rahanpesudirektiivin mukainen sääntely tarkoi-
9961:    Rahanpesu on yleismaailmallinen ilmiö, eikä      tus toteuttaa ETA-sopimuksesta johtuvien halli-
9962: se tunne valtioiden rajoja. Rahanpesun vastai-      tuksen vakuutus- ja luottolaitoslainsäädännön
9963: nen taistelu on siten osa kansainvälistä ponnis-    muutosesitysten yhteydessä, jotka on tarkoitus
9964: tusta hillitä järjestäytyneen ja muun törkeän       antaa eduskunnalle loppukesästä.
9965: talous- ja huumausainerikollisuuden leviämistä.        Wienin sopimus edellyttää rahanpesun krimi-
9966:    Tähän liittyen Suomi on allekirjoittanut kaksi   nalisointia. Tämä on tarkoitus toteuttaa huu-
9967: kansainvälistä sopimusta, Wienin vuoden 1988        mausainerikoksia koskevan rikoslain muutok-
9968: huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laitonta      sen yhteydessä. Hallituksen esitys rikoslain täy-
9969: kauppaa vastaan tehdyn yleissopimuksen sekä         dentämisestä huumausainerikoksia koskevilla
9970: vuoden 1990 Euroopan neuvoston konfiskaatio-        säännöksillä on tarkoitus antaa eduskunnalle
9971: sopimuksen. ETA-sopimuksen yhteydessä Suo-          ennen syysistuntokauden alkua.
9972: mi on sitoutunut toteuttamaan EY:n rahanpesu-          Edellä tarkoitetut lainmuutokset antavat vi-
9973: direktiivin mukaiset toimenpiteet, jotka kos-       ranomaisille hyvät edellytykset vastustaa rahan-
9974: kevat rahoitusjärjestelmän käytön estämistä         pesua.
9975: 
9976:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1992
9977: 
9978:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
9979:                                        1992 vp -   KK 344                                           3
9980: 
9981: 
9982: 
9983: 
9984:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9985: 
9986:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Task Force), som bekämpar penningtvätt och
9987: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     har utarbetat bl.a. 40 rekommendationer i frå-
9988: den 9 juli 1992 till vederbörande medlem av        gan.
9989: statsrådet översänt följande av riksdagsman           EG:s penningtvättsdirektiv förutsätter att
9990: Moilanen undertecknade spörsmål nr 344:            kredit- och försäkringsanstaltema identifierar
9991:                                                    sina kunder, vaksamt följer med sådana transak-
9992:           Vilka skyndsamma åtgärder ämnar          tioner som kan ha något samband med penning-
9993:        Regeringen vidta för att förhindra att      tvätt, uppbevarar identifieringsuppgifter i an-
9994:        olaglig penningtvätt utförs i värt land?    slutning till dessa transaktioner och på eget
9995:                                                    initiativ underrättar behöriga myndigheter om
9996:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sina misstankar.
9997: anföra följande:                                      A vsikten är att en reglering i enlighet med
9998:                                                    EG:s penningtvättsdirektiv skall genomföras i
9999:    Penningtvätten är ett universellt fenomen som   fråga om försäkrings- och kreditanstaltema i
10000: inte känner några riksgränser. Kampen mot          samband med de propositioner om ändring av
10001: penningtvätten utgör sålunda en del av de inter-   lagstiftningen om försäkrings- och kreditanstal-
10002: nationella bemödandena att hejda spridningen       ter som EES-avtalet ger upphov till och som
10003: av den organiserade och på andra sätt grova        regeringen har för avsikt att överlämna till riks-
10004: ekonomiska brottsligheten och narkotikabrotts-     dagen i slutet av sommaren.
10005: ligheten.                                             Wienkonventionen förutsätter att penning-
10006:    I detta sammanhang har Finland underteck-       tvätt kriminaliseras. A vsikten är att så skall ske
10007: nat två intemationella konventioner, 1988 års      i samband med den ändring av strafflagen som
10008: Wienkonvention om narkotikabrott samt Euro-        gäller narkotikabrott. Det är meningen att en
10009: parådets konfiskationskonvention av 1990. I        regeringsproposition om komplettering av
10010: samband med EES-avtalet har Finland förbun-        strafflagen med stadganden om narkotikabrott
10011: dit sig att vidta åtgärder enligt EG:s penning-    skall överlämnas till riksdagen innan höstsessio-
10012: tvättsdirektiv, som gäller förhindrande av an-     nen inleds.
10013: vändning av fmansieringssystemet för penning-         Dessa lagändringar skapar goda förutsätt-
10014: tvättsändamål. Finland är dessutom med i           ningar för myndighetema att bekämpa pen-
10015: OECD-arbetsgruppen F ATF (Financial Action         ningtvätt.
10016: 
10017:      Helsingforsden 3 augusti 1992
10018: 
10019:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
10020:                                               1992 vp
10021: 
10022: Kirjallinen kysymys 345
10023: 
10024: 
10025: 
10026: 
10027:                                        Moilanen: Varastetun tavaran maastaviennin estämisestä
10028: 
10029: 
10030:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10031: 
10032:    Entisen Neuvostoliiton alueelta on ammatti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10033: mainen rikollisuus suuntautunut yhä laajemmin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10034: myös Suomeen. Tämä kielteinen kehitys on tuo-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10035: nut mm. tullin ja poliisin toimintaan uusia haas-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10036: teita. Tullin työmäärä on kasvussa niin tulevien
10037: kuin menevienkin matkustajien tarkastuksessa.                 Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
10038:    Laittomasti maahan tuotavan tavaran ohella              ryhtyä varastetun tavaran maastaviennin
10039: ongelmana tullin työssä on myös se, että maa-              estämiseksi?
10040: hamme pesiytyneet itärikolliset kuljettavat Suo-
10041: mesta varastetut tavarat maastamme lähinnä
10042: entisen Neuvostoliiton alueen maihin.
10043: 
10044:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
10045: 
10046:                                         Eeva-Liisa Moilanen
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 
10051: 220051L
10052: 2                                       1992 vp -    KK 345
10053: 
10054: 
10055: 
10056: 
10057:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10058: 
10059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liittyvien valvonnallisten ongelmien vuoksi tulli-
10060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laitos on siirtänyt valvontatoiminnan painopis-
10061: olette 9 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn kir-       tettä mm. tähän liikenteeseen.
10062: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Tullivalvonnan pääpaino kohdistuu saapu-
10063: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vaan liikenteeseen, mutta myös lähtevän liiken-
10064: Moilasen kirjallisesta kysymyksestä n:o 345:         teen valvontaa on lisätty. Itäliikenteeseen koh-
10065:                                                      distuvia valvontataktisia keinoja on kehitetty ja
10066:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo     uusia teknisiä apuvälineitä on otettu käyttöön.
10067:        ryhtyä varastetun tavaran maastaviennin       Entisen Neuvostoliiton alueelta saapuvaan lii-
10068:        estämiseksi?                                  kenteeseen joudutaan kohdistamaan normaalia
10069:                                                      enemmän tullivalvontaa, jotta riittävän kattavat
10070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkastustoimenpiteet voidaan suorittaa ja il-
10071: vasti seuraavaa:                                     menneet epäkohdat estää. Tullilaitoksen edelly-
10072:                                                      tetään vähentävän henkilöstövoimavarojaan
10073:    Kansanedustaja Moilanen on esittänyt sa-          vuosina 1990-1995 yhteensä 283 henkilötyö-
10074: mansisältöisen suullisen kysymyksen n:o 150 val-     vuodella. Itäliikenteen tullivalvonnassa nykyi-
10075: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle 22 päivänä     sen valvontahenkilöstön työmäärän lisääminen
10076: toukokuuta 1992 päivätyllä kirjeellä.                on rajoitettua. Tämänkään vuoksi lähtevässä
10077:    Entisen Neuvostoliiton alueelta saapuvien tu-     liikenteessä ei voida suorittaa mitään laajamit-
10078: ristien ja muiden matkustajien lisääntyessä on       taista ja jatkuvaa tehostettua valvontaa.
10079: havaittu sieltä saapuvien henkilöiden suorittavan        Varkaus- ja omaisuusrikosten estäminen ja
10080: Suomessa erilaisia rikoksia, myös varkaus- ja        tutkiminen kuuluvat poliisin tehtäviin. Poliisilla
10081: omaisuusrikoksia. Valvontaviranomaiset ovat          on oikeus saada virka-apua muilta viranomaisil-
10082: todenneet, että Suomessa varastettua tavaraa         ta. Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset har-
10083: pyritään myös viemään entisen Neuvostoliiton         joittavat valtakunnan rajan ylittävään liikentee-
10084: alueelle.                                            seen kohdistuvaa valvontayhteistyötä poliisi-,
10085:    Tämän epäkohdan syntymiseen tulisi pyrkiä         tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoimintaa
10086: vaikuttamaan jo entisen Neuvostoliiton alueella      koskevan asetuksen ja siihen perustuvien yhteis-
10087: tarkastamaHa viisumin hakijoiden viisumin saan-      toimintasopimusten nojalla. Toimivaltaansa
10088: nin edellytykset entistä tarkemmin. Viisumin ha-     kuuluvin hallinnollisin keinoin tulliviranomai-
10089: kijoiden suuren määrän ja rekisterijärjestelmien     sella on kuitenkin useimmiten mahdollisuus es-
10090: puutteellisuuden vuoksi viisumin hakijoiden          tää tavaran vienti niissä tapauksissa, joissa on
10091: taustaselvitykseen ei ole ollut mahdollisuutta       erityistä syytä epäillä sitä esim. varastetuksi.
10092: syventyä riittävästi. Moskovan ja Tallinnan          Erityisesti silloin, kun poliisilta saadaan etukä-
10093: edustustoissa on otettu käyttöön atk-järjestelmä,    teen tieto tai vihje tällaisen tavaran viennistä, on
10094: jonka avulla voidaan paremmin tutkia viisumin        tavaran vienti mahdollista estää, kunnes tavaran
10095: saannin edellytykset. Järjestelmää laajennetaan      alkuperä voidaan varmistaa.
10096: myös muihin entisen Neuvostoliiton alueella ole-         Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yh-
10097: viin edustustoihin. Lisäksi ulkoasiainhallinnon ja   teistoimintaa koskeva asetus on tarkoitus korva-
10098: valvontaviranomaisten yhteistyötä on näissä asi-     ta vielä kuluvan vuoden aikana säädettävällä
10099: oissa kehitetty.                                     lailla. Lakia valmistellaan parhaillaan sisäasi-
10100:    Tullivalvonnan pääasiallinen tehtävä on tava-      ainministeriössä ja sen avulla voidaan parantaa
10101: roiden oikean verotuksen, tuonti- ja vientikielto-   mainittujen viranomaisten tietojenvaihtoa eri-
10102: jen ja -rajoitusten noudattamisen valvonta.          tyisesti atk-rekisterien osalta ja siten tehostaa
10103: Tämä tehtävä tullilaitoksen on suoritettava mah-     yhteistoimintaa rikosten ja myös anastetun tava-
10104: dollisimman tehokkaasti käytettävissä olevilla       ran viennin estämiseksi. Paikallisella tasolla näi-
10105: voimavaroilla. Entisen Neuvostoliiton alueelta        den viranomaisten yhteistoiminnan suunnitel-
10106: tulevan liikenteen jatkuvasti kasvaessa ja siihen    mallisuutta ja tavoitteellisuutta on lisätty myös
10107:                                        1992 vp -   KK 345                                          3
10108: 
10109: entisen Neuvostoliiton alueelta suuntautuvan ri-   teistyösopimukseen, jota on tarkoitus uusia ny-
10110: kollisuuden ehkäisemiseksi. Varastetun tavaran     kyisen tulliyhteistyön vaatimuksia vastaavaksi.
10111: viennin estämiseksi valvontaviranomaiset ovat      Baltian maiden kanssa ei vielä ole yhteistoimin-
10112: järjestäneet yhteisiä tehoiskuja.                  tasopimuksia. Viron kanssa sopimusneuvottelut
10113:    Entisen Neuvostoliiton alueelta suuntautuvan    ovat käynnistyneet ja lähitulevaisuudessa myös
10114: rikollisuuden ehkäisemisessä keskeisenä on li-     muiden Baltian maiden kanssa on tarkoitus
10115: säksi kansainvälinen yhteistyö erityisesti Poh-    tutkia yhteistyösopimuksen solmimismahdolli-
10116: joismaiden, Venäjän ja Baltian maiden kanssa.      suutta. Toimivien tulliyhteistyösopimusten avul-
10117: Tullilaitoksen yhteistoiminnan perustana ovat      la voidaan saada tietoja ammattimaisesta rikol-
10118: kahdenkeskiset tulliyhteistyösopimukset, joissa    lisuudesta ja kohdistaa tarkastustoimenpiteet
10119: tärkeänä osana on tietojenvaihto. Yhteistoimin-    oikeaan aikaan tiettyihin kohteisiin.
10120: ta Venäjän kanssa perustuu vuoden 1975 tulliyh-
10121:    Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1992
10122: 
10123:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
10124: 4                                          1992 vp -    KK 345
10125: 
10126: 
10127: 
10128: 
10129:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10130: 
10131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            övervakningsproblem som är förknippade med
10132: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av          den har tullverket flyttat tyngdpunkten i över-
10133: den 9 ju1i 1992 tili vederbörande medlem av             vakningsverksamheten bl.a. till denna trafik.
10134: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-           I tullövervakningen prioriteras den ankom-
10135: dagsman Moilanen undertecknade spörsmål nr              mande trafiken, men även övervakningen av den
10136: 345:                                                    avgående trafiken har ökats. Övervakningstak-
10137:                                                         tiska metoder som inriktas på östtrafiken har
10138:            Vilka snara åtgärder ämnar Regering-         utvecklats och nya tekniska hjälpmedel har ta-
10139:         en vidta för att förhindra att stöldgods        gits i bruk. För att tillräckligt omfattande kon-
10140:         förs ut ur landet?                              trollåtgärder skall kunna vidtas och för att
10141:                                                         uppkomna missförhållanden skall kunna för-
10142:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hindras blir man tvungen att öka tullövervaknin-
10143: anföra följande:                                        gen från det normala i fråga om den ankomman-
10144:                                                         de trafiken från det foma Sovjetunionen. Tull-
10145:    Riksdagsman Moilanen har ställt ett muntligt         verket förutsätts reducera sina personalresurser
10146: spörsmål nr 150 med samma innehåll till veder-          med sammanlagt 283 årsverken under åren
10147: börande medlem av statsrådet med en skrivelse           1990-1995. I tullövervakningen av östrafiken
10148: av den 22 maj 1992.                                     kan den nuvarande övervakningspersonalens ar-
10149:    Med det ökade antalet turister och andra             betsmängd ökas endast i begränsad omfattning.
10150: resenärer från det forna Sovjetunionen har det          På grund av dettakan någon vitt omfattande och
10151: observerats att personer som anländer från              kontinuerlig effektiverad övervakning av den
10152: området begår olika brott i Finland, även stölder       avgående trafiken inte utföras.
10153: och egendomsbrott. Övervakningsmyndigheter-                 Till polisens uppgifter hör att förhindra och
10154: na har konstaterat att det även förekommer              undersöka stölder och egendomsbrott. Polisen
10155: försök att föra gods som stulits i Finland till det     har rätt att få handräckning av andra myndighe-
10156: forna Sovjetunionen.                                    ter. Polis-, tull- och gränsbevakningsmyndighe-
10157:    Man borde sträva efter att stävja detta miss-        tema bedriver samarbete i fråga om övervakning
10158: förhållande redan inom det foma Sovjetunionen           av trafiken över rikets gränser med stöd av
10159: genom att noggrannare än förut pröva de sökan-          förordningen angående samarbete mellan polis-,
10160: des förutsättningar för erhållande av visum. På         tull- och gränsbevakningsmyndighetema och de
10161: grund av det stora antalet personer som ansöker         samarbetsavtal som baserar sig på denna. Tull-
10162: om visum och bristfälligheten i registersystemen        myndigheterna har emellertid oftast möjlighet
10163: har det inte varit möjligt att tillräckligt fördjupat   att med sådana administrativa åtgärder som hör
10164: utreda sökandenas bakgrund. Vid beskickning-            till deras befogenheter förhindra utförsel av
10165: ama i Moskva och Tallinn har ett ADB-system             varor i sådana fall där det föreligger särskilda
10166: tagits i bruk, med hjälp av vilket förutsättningar-     skäl att misstänka att det t.ex. är fråga om
10167: na för erhållande av ett visum bättre kan prövas.       stöldgods. Det är möjligt att förhindra utförseln
10168: Systemet utvidgas även till andra beskickningar         av dylikt gods i synnerhet då man av polisen på
10169: i det forna Sovjetunionen. Dessutom har samar-          förhand får information eller tips om utförseln
10170: betet mellan utrikesförvaltningen och övervak-          av sådant gods tills dess ursprung kan bekräftas.
10171: ningsmyndighetema utvecklats i dessa ärenden.               Avsikten är att ersätta förordningen angående
10172:    Tullövervakningens huvudsakliga uppgift är           samarbete mellan polis-, tull- och gränsbevak-
10173: att övervaka att varor beskattas på rätt sätt och       ningsmyndighetema med en lag som stiftas ännu
10174: att import- och exportförbud och -begränsning-          under detta år. Lagen är som bäst under bered-
10175: ar iakttas. Tullverket skall utföra denna uppgift       ning vid inrikesministeriet och med hjälp av den
10176: så effektivt som möjligt med till buds stående          kan informationsutbytet mellan de nämnda
10177: resurser. Medan trafiken från det foma Sovjetu-         myndighetema förbättras i synnerhet med tanke
10178: nionen fortfarande ökar och på grund av de              på ADB-registren och därigenom kan samarbe-
10179:                                        1992 vp -   KK 345                                         5
10180: 
10181: tet för att förhindra brott och även utförsel av   som en viktig del. Samarbetet med Ryssland
10182: stöldgods effektiveras. På det lokala planet har   baserar sig på tullsamarbetsavtalet från år 1975.
10183: planmässigheten och målinriktningen inom sam-      A vsikten är att avtalet skall fömyas så att det
10184: arbetet mellan dessa myndigheter ökats även för    motsvarar dagens krav på tullsamarbete. Sam-
10185: att man vill förebygga brottsligheten från det     arbetsavtal har inte ännu ingåtts med de baltiska
10186: foma Sovjetunionen. För att förebygga utförsel     statema. A vtalsförhandlingar har inletts med
10187: av stöldgods har bevakningsmyndighetema ar-        Estland och avsikten är att inom den närmaste
10188: rangerat gemensamma effektiva razzior.             framtiden också utreda möjlighetema för att
10189:    Vid förebyggandet av brottsligheten från det    ingå samarbetsavtal med de övriga baltiska sta-
10190: foma Sovjetunionen är dessutom det intematio-      tema. Med hjälp av fungerande tullsamarbets-
10191: nella samarbetet särskilt mellan Norden, Ryss-     avtal kan uppgifter om yrkesmässig brottslighet
10192: land och Baltikum viktigt. Grunden för tullver-    erhållas och kontrollåtgärdema kan vid rätt
10193: kets samarbete utgörs av bilaterala tullsam-       tidpunkt inriktas på bestämda objekt.
10194: arbetsavtal, i vilka informationsutbytet ingår
10195:      Helsingfors den 14 augusti 1992
10196: 
10197:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
10198:                                                  1992 vp
10199: 
10200: Kirjallinen kysymys 346
10201: 
10202: 
10203: 
10204: 
10205:                                     Moilanen: Huumeiden väärinkäytön vastaisen toiminnan tehosta-
10206:                                        misesta
10207: 
10208: 
10209:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10210: 
10211:     Suomessa on huumeiden käyttö ja siihen liit-       vaikeuttavien lainmuutosten kanssa. Poliisin
10212: tyvä muu rikollisuus yleistynyt hitaammin kuin         mahdollisuuksia entisestään heikentää toteu-
10213: monissa muissa maissa. Vastaavasti huumeisiin          tuessaan aivan ilmeisesti myös kaavailtu huume-
10214: liittyvä rikollisuus ei ole ollut niin vakavaa,        lain lievennys, mm. pidätysmahdollisuuden pois-
10215: väkivaltaista ja raakaa kuin niissä maissa, joissa     taminen, mikä heikentää huumejuttujen tutkin-
10216: huumeongelma on pitkään ollut erityisen vaka-          tamahdollisuuksia entisestään. Lisäksi suuntaus
10217: va.                                                    on täysin vastakkainen kansainväliseen suunta-
10218:     Kuitenkin maamme kokonaisuudessaan ja              ukseen verrattuna.
10219: erityisesti pääkaupunkiseutu ovat myös huumei-             Nykytilanteessa poliisilla ei ole enää mitään
10220: den käytön, hallussapidon, myynnin ja salakulje-       mahdollisuuksia katukaupan valvomiseen ja
10221: tuksen sekä huumeisiin liittyvän muun rikolli-         muuhun ehkäisevään toimintaan. Ilmitulleiden
10222: suuden osalta lähestymässä kansainvälistä tilan-       rikosten tutkintakin alkaa olla jo kapasiteetin
10223: netta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla huumei-         ylärajoilla. Edellä sanotussa tilanteessa on melko
10224: den käyttö on yleistynyt ja sen myötä ovat             vaikeata ajatella poliisin voimavarojen riittävän
10225: yleistyneet myös omaisuusrikokset                      minkäänlaiseen huume- ja muuta huumeisiin
10226:     Huumeiden käytön yleistymisen ohella on            liittyvää rikollisuutta ehkäisevään työhön. Kui-
10227: aivan ilmeisesti alettu etenkin nuorten käyttäjien     tenkin huumetilanteen korjaamisessa ennalta
10228:  keskuudessa siirtyä lievistä aineista koviin ainei-   ehkäisevä työ olisi avainasemassa. Se kuuluu
10229:  siin entistä nopeammin. Myös alle 20-vuotiaiden       muiden viranomaisten ohella myös poliisille.
10230:  osuus huumeiden käyttäjistä on kasvanut. Sa-              Mikäli edellä selostettuun problematiikkaan
10231:  moin huumeisiin liittyvä väkivaltaisuus on li-        ei viivytyksettä vakavasti puututa, tilanne pääsee
10232:  sääntynyt.                                            täysin ryöstäytymään hallinnasta muutaman
10233:      Täysin uusi ja uhkaava tekijä ovat lähinnä        vuoden kuluessa.
10234:  idästä ja etelästä tulevat epäpuhtaat aineet mm.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10235:  uusi heroiinijohdannainen, joka on hyvin hal-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10236:  paa. Se maksaa vain kolmanneksen siitä, mitä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10237:  puhdas heroiini. Lisäksi sen käyttö on entistä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10238:  helpompaa, koska sitä voidaan polttaa tai käyt-
10239:  tää nenän kautta, eikä siten enää tarvita pistä-               Onko Hallitus tiedostanut maamme
10240:  mistä. Tämä aine kiehtoo uusiakin käyttäjiä                  pahenevan huumeongelman ja poliisin
10241:  edullisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi.              kasvavan voimattomuuden, ja
10242:      Samanaikaisesti huumetilanteen heikentymi-                 mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
10243:  sen kanssa poliisin mahdollisuudet vastata haas-             ryhtyä maamme huumetilanteen pahene-
10244:  teisiin ovat heikentyneet mm. työvoimapulan ja               misen estämiseksi?
10245:  joidenkin poliisin työtä lisäävien ja toimintaa
10246: 
10247:       Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
10248: 
10249:                                           Eeva-Liisa Moilanen
10250: 
10251: 
10252: 
10253: 
10254:  220051L
10255: 2                                        1992 vp -   KK 346
10256: 
10257: 
10258: 
10259: 
10260:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10261: 
10262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       litus tulee antamaan asiaa koskevan esityksen
10263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eduskunnalle syysistuntokauden aikana. Oikeus-
10264: olette 9 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn kir-       ministeriössä on vireillä rikoslain kokonais-
10265: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     uudistuksen osana huumausainerikoksia koske-
10266: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      van lainsäädännön uudistus. Samalla on tarkoi-
10267: Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      tus uudistaa muuta lainsäädäntöä siten, että
10268: sestä n:o 346:                                       maamme voi ratifioida vuoden 1988 huumausai-
10269:                                                      neyleissopimuksen. Uudistukset tulevat merkit-
10270:          Onko Hallitus tiedostanut maamme            semään huumausainekontrollin alan laajentu-
10271:        pahenevan huumeongelman ja poliisin           mista valvottavien aineiden määrän kasvaessa.
10272:        kasvavan voimattomuuden, ja                   Huumausainekontrolli tiukkenee myös, kun ai-
10273:          mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo      emmin valvonnan ulkopuolella olleita, lähinnä
10274:        ryhtyä maamme huumetilanteen pahene-          ammattimaiseen rikollisuuteen liittyviä teko-
10275:        misen estämiseksi?                            muotoja kriminalisoidaan. Rangaistusseuraa-
10276:                                                      muksia ei ole tarkoitus lieventää, vaan rikoslain-
10277:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säädännön otetta pikemminkin tiivistetään. Pak-
10278: taen seuraavaa:                                      kokeinojen käyttömahdollisuus säilytetään ny-
10279:                                                      kyisellään.
10280:    Huumausainetilanne on maassamme alkanut               Suomi osallistuu kansainväliseen huumausai-
10281: uudelleen pahentua 1990-luvulla. Tämän osoit-        neasioita koskevaan yhteistyöhön YK:n huu-
10282: tavat niin epidemiologiset tutkimukset kuin          mausainetoimikunnassa, Euroopan neuvostossa
10283: myös valvontaviranomaisten tilastot. Huumaus-        sekä Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Olem-
10284: aineet ovat jatkuvasti kasvava taakka yhteis-        me viime vuonna menneet mukaan Euroopan
10285: kunnille ja niiden kokonaistaloudelle koko maa-      neuvoston piirissä toteutettavaan tutkimus-
10286: ilmassa. Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut       hankkeeseen, jossa seurataan ja verrataan eu-
10287: 1990-luvun huumausaineiden vastaiseksi vuosi-        rooppalaisten kaupunkien huumausainetilan-
10288: kymmeneksi. Kansainvälisen yhteistyön tarve          netta. Poliisi- ja tulliviranomaiset osallistuvat
10289: on jatkuvasti korostumassa rajoitettaessa myös       kansainväliseen yhteistyöhön omissa erityisjär-
10290: Suomeen kohdistuvaa huumausaineiden tarjon-          jestöissään.
10291: taa.                                                     Vuosi sitten pidettiin Oslossa Euroopan neu-
10292:    YK on vuonna 1988 hyväksynyt laajan yleis-        voston ns. Pompidou-ryhmän aloitteesta ensim-
10293: sopimuksen huumausaineiden ja psykotrooppis-         mäinen yleiseurooppalainen huumausaineasioita
10294: ten aineiden kaupan estämiseksi. Suomi on alle-      käsittelevä ministeritason kokous. Kokouksessa
10295: kirjoittanut tämän sopimuksen ja pyrkii ratifioi-    korostettiin laajan yhteistyön tarvetta huumaus-
10296: maan sen ensi vuoden alkupuolella. Sopimukses-       aineongelman ehkäisemiseksi poliittisten ja
10297: sa vaikeutetaan huumausaineiden tuotantoa ot-        taloudellisten muutosten kohteena olevassa Eu-
10298: tamalla valvonnan piiriin myös aineita, joita        roopassa. Oslon konferenssissa tehdyn Suomen
10299: käytetään huumausaineiden valmistuksessa. So-        aloitteen pohjalta järjestettiin viime kesäkuussa
10300: pimuksella kriminalisoidaan huumausainekau-          Turussa Itämeren aluetta koskeva asiantuntija-
10301: palla saatujen rahojen pesu, veivoitetaan valtiot    kokous, jossa sosiaali- ja terveysviranomaisten,
10302: luovuttamaan huumausainerikollisia tai nosta-        poliisin ja tullin sekä kansainvälisten järjestöjen
10303: maan syyte heitä vastaan. Sopimuksella paran-        kesken etsittiin keinoja huumausaineiden vastai-
10304: netaan mahdollisuuksia kansainvälisiin konfis-       sen työn tekemiseksi Itämeren kaupunkien välil-
10305: kaatioihin, joilla huumausainekaupalla saadut        lä.
10306: varat otetaan rikollisilta.                              Kokouksessa hyväksyttiin konkreettisen ete-
10307:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-   nemistien sisältävä julkilausuma, jonka olen lä-
10308: tu uusi huumausainelaki, joka täyttää uuden          hettänyt kaikkien Itämeren valtioiden hallitus-
10309: huumausaineyleissopimuksen vaatimukset. Hal-         ten sosiaali- tai terveysministereille. Julkilausu-
10310:                                            1992 vp -    KK 346                                          3
10311: 
10312: massa korostetaan yhteysverkkojen luomista             dännön uudistus tulee suunnitelmien mukaan
10313: Itämeren alueen kaupunkien ja valtioiden viran-        parantamaan mahdollisuuksia käyttää sosiaali-
10314: omaisten ja järjestöjen välillä. Olen pyrkinyt         ja terveydenhuollon toimia rangaistusten vaihto-
10315: siihen, että kansainväliset järjestöt panostaisivat    ehtona.
10316: entistä voimallisemmin alueemme huumausaine-               Sosiaali- ja terveysministeriössä on runsas
10317: ongelmien torjumiseksi. Toivon myös, että huu-         vuosi sitten toteutettu hallinnonuudistus, jossa
10318: mausaineasiat voidaan ottaa erääksi vasta perus-       ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittä-
10319: tetun Itämeren neuvoston käsittelemäksi yhteis-        miselle on luotu aikaisempaa paremmat edelly-
10320: työkysymykseksi.                                       tykset. Valtionosuusuudistuksen tullessa voi-
10321:     Suomen kannalta on edullista pyrkiä torju-         maan ensi vuoden alusta on tärkeää huolehtia
10322: maan huumausaineongelma jo rajojemme ulko-             siitä, että kunnat taloudellisista vaikeuksista
10323: puolella. Tämä edellyttää meiltä entiseen Neu-         huolimatta pyrkivät edelleen etsimään uusia kei-
10324: vostoliittoon kuuluneiden maiden auttamista            noja huumausaineiden ja muiden päihteiden
10325: järjestämällä koulutusta ja asiantuntijavaihtoa.       käytön kysynnän ehkäisemiseksi.
10326: Meillä on viranomaisten lisäksi järjestöjä, joilla         Valtioneuvosto raportoi alkoholi- ja huu-
10327: on merkittävää taitotietoa näissä kysymyksissä.        mausaineolojen kehittymisestä antamalla edus-
10328: Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään par-     kunnalle vuosittain kertomuksen. Seuraava ker-
10329: haillaan keinoja, joilla yhteistyötä erityisesti Vi-   tomus, joka tulee kuvaamaan laajasti myös huu-
10330: ron sekä muun lähialueemme kanssa voitaisiin           mausainekysymystä, tullaan antamaan eduskun-
10331: kehittää huumausaineiden käytön ehkäisemisek-          nalle syysistuntokaudella. Sosiaali- ja terveysmi-
10332: si.                                                    nisteri vastaanotti viime helmikuussa järjestöjen
10333:     Huumausaineiden käyttöä ehkäistään tarjon-         ja viranomaisten työnjakoa ja yhteistoimintaa
10334: nan rajoittamisen lisäksi myös vaikuttamalla           ehkäisevässä huumetyössä käsitelleen työryh-
10335: ehkäisevästi kysyntään. Suomeen ei toistaiseksi        män raportin. Olen pyrkinyt siihen, että työryh-
10336:  ole muodostunut kovin laajoja alakulttuureja,         män ehdotukset otetaan huomioon niin sosiaali-
10337: joihin liittyisi huumausaineiden käyttöä. Tästä        ja terveydenhuollossa, opetustoimessa kuin työ-
10338:  kiitos nuorisonemme ja vanhemmille. Tilanne ei        paikoillakin toteutettavassa päihteiden käytön
10339:  kuitenkaan välttämättä jatkuvasti pysy tällaise-      ehkäisyssä.
10340:  na, ellemme kykene huolehtimaan kansalaisten              Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.6.1992
10341:  perusturvallisuudesta, koulutuksesta ja toimeen-      työryhmän selvittämään nuorten päihteiden
10342:  tulosta. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan          käytön ehkäisyn tehostamista. Olemme juuri
10343:  säilyttäminen on keskeinen keino pyrittäessä          myös uudistaneet sosiaali- ja terveysministeriön
10344:  ehkäisemään huumausaineiden kysyntää.                 oppaan, jossa annetaan tietoja huumausaineon-
10345:     Laaja-alaisen yhteiskuntapolitiikan lisäksi        gelmista nuorille, vanhemmille ja ammattiautta-
10346:  tarvitaan myös erityistoimia. Huumausaineiden         jille. Tukiessamme raittius-, sosiaali- ja terveys-
10347:  kysynnän ehkäisemiseksi on kaikin tavoin tuet-        alan järjestöjen työtä kiinnitämme erityistä huo-
10348:  tava keinoja, joilla huumausaineiden käytöstä         miota hankkeisiin, joissa etsitään uusia keinoja
10349:  riippuvat henkilöt voidaan kuntouttaa irti huu-       vahvistaa nuorten ja heidän vanhempiensa elä-
10350:  meista. Huumausainerikoksia koskeva lainsää-          mänhallintaa terveyden edistämisessä.
10351:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1992
10352: 
10353:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10354: 4                                        1992 vp- KK 346
10355: 
10356: 
10357: 
10358: 
10359:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10360: 
10361:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för avsikt att under höstsessionen till riksdagen
10362: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       avlåta en proposition i ärendet. Vid justitiemini-
10363: den 9 juli 1992 till vederbörande medlem av          steriet pågår såsom en del av totalrevideringen
10364: statsrådet översänt·avskrift av följande av riks-    av strafflagen en revidering av lagstiftningen om
10365: dagsman Moilanen undertecknade spörsmål nr           narkotikabrott. Avsikten är att samtidigt revide-
10366: 346:                                                 ra lagstiftningen i övrigt så att vårt land kan
10367:                                                      ratificera narkotikakonventionen av 1988. Dessa
10368:           Har Regeringen noterat att narkotika-      reformer innebär att området för narkotikakon-
10369:        problemet i vårt land håller på att förvär-   trollen utvidgas, då antalet ämnen som överva-
10370:        ras och polisens maktlöshet att tillta, och   kas utökas. Narkotikakontrollen skärps även då
10371:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        sådana former av gämingar, som hänför sig
10372:        geringen vidta för att förebygga en för-      främst till den professionella brottsligheten och
10373:        värring av narkotikasituationen i vårt        som tidigare inte berörts av övervakningen,
10374:        land?                                         kriminaliseras. A vsikten är inte att lindra straff-
10375:                                                      påföljdema, utan snarare att strama åt det straff-
10376:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rättsliga greppet. Möjligheten att använda
10377: anföra följande:                                     tvångsmedel bibehålls.
10378:                                                         Finland deltar inom ramen för FN:s narkoti-
10379:    Narkotikasituationen i vårt land har åter         kakommission, Europarådet samt Nordiska mi-
10380: börjat försämras på 1990-talet. Det framgår          nisterrådet i det intemationella samarbetet gäl-
10381: såväl av epidemiologiska undersökningar som          lande narkotikafrågor. I fjol anslöt vi oss till ett
10382: av övervakningsmyndighetemas statistikuppgif-        forskningsprojekt inom Europarådet, vilket pro-
10383: ter. Narkotikan är en kontinuerligt ökande bör-      jekt följer och jämför narkotikaläget i de euro-
10384: da för världens samhällen och deras tota1ekono-      peiska städema. Polis- och tullmyndighetema
10385: mi. Förenta Nationema har förklarat 1990-talet       deltar i det intemationella samarbetet genom
10386: för ett decennium för bekämpning av narkotika.       sina specialorganisationer.
10387: Behovet av intemationellt samarbete blir hela           På initiativ av Europarådets s.k. Pompidou-
10388: tiden allt viktigare i kampen för att begränsa det   grupp hölls i Oslo för ett år sedan det första
10389: utbud av narkotika som riktar sig även till          alleuropeiska ministermötet för behandling av
10390: Finland.                                             narkotikaärenden. Vid mötet framhölls behovet
10391:    FN godkände 1988 en omfattande konven-            av ett omfattande samarbete i syfte att förebygga
10392: tion mot olaglig hantering av narkotika och          narkotikaproblemet i ett Europa som undergår
10393: psykotropa ämnen. Finland har undertecknat           politiska och ekonomiska förändringar. På basis
10394: konventionen och har som mål att ratificera den      av Finlands initiativ vid konferensen i Oslo
10395: i början av nästa år. Enligt konventionen skall      anordnades i Åbo i juni ett expertmöte som
10396: narkotikaproduktionen försvåras genom att            gällde Östersjöområdet och vid vilket social- och
10397: övervakningen utsträcks även till ämnen som          hälsovårdsmyndigheter, polis- och tullmyn-
10398: används vid framställning av narkotika. Genom        digheter samt intemationella organisationer för-
10399: konventionen kriminaliseras tvättning av pengar      sökte finna metoder för bekämpandet av narko-
10400: som erhållits i narkotikahandeln samt förpliktas     tikan Östersjöstädema emellan.
10401: statema att överlåta narkotikabrottslingar eller        Vid mötet antogs en resolution om konkreta
10402: att väcka åtal mot dem. Genom konventionen           åtgärder, som jag sänt till social- och hälso-
10403: förbättras möjlighetema till intemationella kon-     vårdsministem i samtliga Östersjöstaters rege-
10404: fiskeringar, genom vilka medel som erhållits i       ringar. I resolutionen framhålls att kontaktnät
10405: narkotikahandeln fråntas brottslingama.              bör skapas mellan myndigheter och organisatio-
10406:    Vid social- och hälsovårdsministeriet har man     ner i Östersjöområdets städer och stater. Jag har
10407: berett en ny narkotikalag som uppfyller kraven i     haft som mål att få intemationella organisatio-
10408: den nya narkotikakonventionen. Regeringen har        ner att satsa allt kraftigare på förebyggandet av
10409:                                          1992 vp -   KK 346                                             5
10410: 
10411: narkotikaproblem i vårt område. Jag hoppas               För ett drygt år sedan genomfördes vid social-
10412: aven att narkotikaärendena skall kunna tas upp       och hälsovårdsministeriet en förvaltningsreform,
10413: som en samarbetsfråga inom det nygrundade            där bättre förutsättningar skapades för utveck-
10414: Östersjörådet.                                       landet av den förebyggande social- och hälso-
10415:     För Finlands del är det ändamålsenligt att       vårdspolitiken. Då statsandelsreformen vid in-
10416: försöka avstyra narkotikaproblemet redan             gången av nästa år träder i kraft är det viktigt att
10417: utanför de egna gränserna. Det förutsätts då         se till att kommunerna trots de ekonomiska
10418: av oss att vi hjälper de Iänder som hört till det    svårigheterna alltjämt försöker finna nya meto-
10419: forna Sovjetunionen genom att ordna utbild-          der för förebyggandet av efterfrågan på narkoti-
10420: ning och expertutbyte. Förutom myndigheter           ka och andra rusmedel.
10421: har vi organisationer med betydande know-                Statsrådet rapporterar om utvecklingen av
10422: how i dessa frågor. Social- och hälsovårdsmi-        läget i fråga om alkohoi och narkotika genom att
10423: nisteriet utreder som bäst metoder genom vilka       tili riksdagen årligen överlämna en berättelse.
10424: samarbetet med Estland samt vårt övriga när-         Följande berättelse i viiken även narkotikafrå-
10425: område skall kunna utvecklas i syfte att före-       gan behandlas utförligt, överlämnas tili riks-
10426: bygga narkotikabruket.                               dagen under höstsessionen. Social- och hälso-
10427:     Narkotikabruket kan förebyggas genom att         vårdsministern mottog i februari en rapport av
10428: utbudet begränsas och efterfrågan effektivt mot-     en arbetsgrupp för utredning av frågan om
10429: arbetas. I Finland har det ännu inte bildats några   organisationernas och myndigheternas arbets-
10430: särskilt omfattande subkulturer där narkotika-       fördelning och samarbete i fråga om det förebyg-
10431: bruk förekommer. Det har vi våra ungdomar            gande narkotikaarbetet. Jag har arbetat för att
10432: och deras föräldrar att tacka för. Det rådande       arbetsgruppens förslag skall bli beaktade i det
10433: läget blir dock inte nödvändigtvis bestående om      förebyggande av rusmedelsmissbruk som be-
10434: vi inte förmår trygga medborgarnas grund-            drivs inom social- och hälsovården, inom under-
10435: trygghet, utbildning och utkomstmöjligheter.         visningsväsendet och på arbetsplatserna.
10436: Upprätthållandet av det finländska välfärdssam-          Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
10437: hället är en centralmetodi strävan att förebygga     2.6.1992 en arbetsgrupp för utredande av hur
10438: efterfrågan på narkotika.                            förebyggandet av rusmedelsmissbruket bland
10439:     Förutom en bred samhällspolitisk insats be-      ungdomar skall kunna effektiveras. Vi har nyli-
10440:  hövs även specialåtgärder. För att efterfrågan på   gen även reviderat social- och hälsovårdsministe-
10441:  narkotika skall kunna förebyggas måste man på       riets publikation innehållande information om
10442:  allt sätt satsa på metoder genom vilka personer     narkotikaproblem tili föräldrar, unga och fack-
10443:  som är beroende av narkotika kan avvänjas från      män. Då vi stöder det arbete som utförs av
10444:  narkotikabruket. Revideringen av lagstiftningen     nykterhets- samt social- och hälsovårdsorganisa-
10445:  om narkotikabrott kommer enligt planerna att        tionerna fäster vi särskild uppmärksamhet vid
10446:  förbättra möjligheterna att använda åtgärder        projekt som gäller nya metoder för förbättrande
10447:  inom ramen för social- och hälsovården som ett      av de ungas och deras föräldrars möjligheter att
10448:  alternativ till straffåtgärder.                     behärska sin livssituation i syfte att främja hälsan.
10449: 
10450:      Helsingfors den 13 augusti 1992
10451: 
10452:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10453:                           j
10454:                       j
10455:                       j
10456:                      j
10457:                     j
10458:                    j
10459:                  j
10460:                 j
10461:                j
10462:               j
10463:              j
10464:             j
10465:            j
10466:          j
10467:         j
10468:        j
10469:        j
10470:       j
10471:      j
10472:     j
10473:   j
10474:  j
10475: j
10476: j
10477:                                                 1992 vp
10478: 
10479: Kirjallinen kysymys 347
10480: 
10481: 
10482: 
10483: 
10484:                                    Paloheimo: Virkojen lakkautuksen ehdoista
10485: 
10486: 
10487: 
10488:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10489: 
10490:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työ-        virkamiesten irtisanomissuojan purkaminen ja
10491: ministeriö on lähettänyt työvoimapiirien toimis-      heidän saattamisensa siten tasavertaiseen ja oi-
10492: toille kyselyn lakkautettaviksi sopivista viroista.   keudenmukaiseen asemaan yksityisen sektorin
10493: Tässä yhteydessä on kerrottu, että turhille virka-    työntekijöiden kanssa.
10494: miehille tarjotaan vuoden palkkaa, täyttä eläket-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10495: tä virkavuosista riippumatta ja mahdollisuutta        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10496: näistä eduista huolimatta siirtyä täysipaikkai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10497: seen toimeen yksityisen sektorin palveluksessa.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10498:    Uutinen tuntuu mätäkuun jutulta älyttömyy-
10499: dessään. Siltä varalta, että uutinen edes pääpiir-              Miksi Hallitus ei sovella valtiontalou-
10500: teissään olisi totta, on asiasta todettava, että             den kannalta järkevämpiä keinoja tur-
10501: valtion nykyisessä taloudellisessa tilanteessa löy-          hien virkojen lopettamiseen kuin virko-
10502: tyisi varmasti lukemattomia, valtiontalouden                 jen lakkauttamista maksamalla samalla
10503: kannalta edullisempia tapoja turhien virkamies-              virkamiehille kohtuuttomia ja ylimitoi-
10504: ten työsuhteen lopettamiseen. Eräs sellainen olisi           tettuja taloudellisia korvauksia?
10505: 
10506:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
10507: 
10508:                                             Eero Paloheimo
10509: 
10510: 
10511: 
10512: 
10513:  220051L
10514: 2                                         1992 vp -   KK 347
10515: 
10516: 
10517: 
10518: 
10519:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10520: 
10521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lakkautuspalkalle lakkautuspalkkalain säännös-
10522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ten mukaisesti. Näiden rajoitusten vuoksi lak-
10523: olette 15 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn            kautuspalkkalain säännökset koskevat tällä het-
10524: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kellä vain pientä osaa virkamiehistä, ja heidän-
10525: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        kin osaltaan säännöksiä sovelletaan vain kulu-
10526: taja Paloheimon näin kuuluvan kirjallisen kysy-       van vuoden loppuun. Lakkautuspalkan määrä
10527: myksen n:o 347:                                       on ensimmäisenä vuotena lakkautuspalkalle
10528:                                                       asettaruishetkellä virkamiehelle maksettavan pe-
10529:           Miksi Hallitus ei sovella valtiontalou-     ruspalkan, kalliinpaikanlisän ja ikälisien yhteis-
10530:        den kannalta järkevämpiä keinoja tur-          määrä. Seuraavina vuosina lakkautuspalkan
10531:        hien virkojen lopettamiseen kuin virko-        määrä on 66 prosenttia tästä summasta. Lak-
10532:        jen lakkauttamista maksamalla samalla          kautuspalkka ei ole eläkettä, eikä sen määrää
10533:        virkamiehille kohtuuttomia ja ylimitoi-        tarkisteta esimerkiksi indeksikorotuksin.
10534:        tettuja taloudellisia korvauksia?                 Valtion virkamieslain muuttamisesta annetul-
10535:                                                       la lailla (306/92), joka tuli voimaan 15.4.1992,
10536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          virastojen virkajärjestelytoimivaltaa laajennet-
10537: vasti seuraavaa:                                      tiin mm. siten, että virat lakkautetaan pääsään-
10538:                                                       töisesti viraston päätöksellä. Virka on virkamies-
10539:    Valtioneuvosto on tehnyt useita päätöksiä          lain mukaan lakkautettava sen tultua tarpeetto-
10540: valtion henkilöstömäärän supistamisesta. Pää-         maksi. Lakkauttamisen perusteena ei siten voi
10541: tösten edellyttämiä toimenpiteitä pyritään to-        olla se, että virkaa hoitavalla virkamiehellä olisi
10542: teuttamaan ensisijaisesti ns. luonnollisen poistu-    oikeus lakkautuspalkkaan. Lakkautuspalkalle
10543: man avulla eli lakkauttamaHa avoimeksi tulevia        mahdollisesti asetettavien virkamiesten määrä
10544: virkoja ja tehtäviä. Koska supistamistavoitteet       tulee joka tapauksessa olemaan vähäinen ja he
10545: ovat melko mittavia, ei niiden toteuttaminen          ovat lähellä eläkeikää.
10546: pelkästään luonnollisen poistuman avulla ole             Valtion virkamieslain mukaan viran lakkaut-
10547: kaikilla hallinnonaloilla välttämättä mahdollis-      taminen on irtisanomisperuste. Virkamieslain
10548: ta. Osittain tästä syystä on eräänä henkilöstö-       46 §:n mukaan virkamies voidaan irtisanoa, kun
10549: määrän vähentämistoimenpiteenä noussut esiin          asianomainen virka lakkautetaan eikä virka-
10550: täytettynä olevien virkojen lakkauttaminen, jol-      miestä voida siirtää saman viraston muuhun
10551: loin kyseeseen voi tulla asianomaisen virkamie-       virkaan. Muille kuin lakkautuspalkkaan oikeu-
10552: hen asettaminen lakkautuspalkalle.                    tetuille irtisanotuille virkamiehille maksetaan
10553:    Vuodelta 1931 peräisin ollut laki viran ja         erorahaa ja toistuvaa korvausta. Valtion virka-
10554: toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista,    mieslain irtisanomissäännökset ja taloudelliset
10555: kun virka tai toimi lakkautetaan (lakkautuspalk-      etuudet irtisanottaessa eivät olennaisesti eroa
10556: kalaki) kumottiin virkamieslainsäädännön ko-          työsopimuslain irtisanomisperusteista ja talou-
10557: konaisuudistuksen yhteydessä 1.1.1988 lukien.         dellisista etuuksista. Valtion harjoittaman pitkä-
10558: Lakia sovelletaan kuitenkin tuolloin peruspalk-       jänteisen henkilöstöpolitiikanjohdosta henkilös-
10559: kaisessa virassa olleisiin virkamiehiin viiden vuo-   tön irtisanomista on kuitenkin pyritty välttä-
10560: den ajan eli vuoden 1992 loppuun. Virkamies,          mään ja henkilöstömäärän vähentäminen toteut-
10561: jonka virka lakkautetaan, ja joka viran lakkaut-      tamaan avoimiksi tulevia virkoja ja tehtäviä
10562: tamishetkellä on edelleen siinä peruspalkkaisessa     lakkauttamalla.
10563: virassa, jossa hän oli 1.1.1988, on asetettava
10564: 
10565:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1992
10566: 
10567:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
10568:                                           1992 vp -    KK 347                                          3
10569: 
10570: 
10571: 
10572: 
10573:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10574: 
10575:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           indragningsstat. På grund av dessa begränsning-
10576: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ar gälier stadgandena i lagen om lön på indrag-
10577: den 15 juli 1992 tili vederbörande medlem av           ningsstat för tilifället endast en liten del av
10578: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pa-        tjänstemännen och också för deras del tiliämpas
10579: loheimo undertecknade spörsmål nr 347:                 lagen endast tili utgången av innevarande år.
10580:                                                        Lönen på indragningsstat uppgår det första året
10581:           Varför vidtar Regeringen inte rimliga-       tili den sammanlagda summan av grundlönen,
10582:        re åtgärder med tanke på statshushåll-          dyrortstiliägget och ålderstilläggen som betalas
10583:        ningen för att slopa onödiga tjänster i         tili tjänstemannen vid uppförandet på indrag-
10584:        stället för att dra in tjänster och samtidigt   ningsstat. Under de följande åren uppgår lönen
10585:        betala tjänstemännen oskäliga och över-         på indragningsstat tili 66% av denna summa.
10586:        dimensionerade ekonomiska ersättning-           Lönen på indragningsstat är ingen pension och
10587:        ar?                                             den justeras inte heller genom indexförhöjning-
10588:                                                        ar.
10589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              I lagen om ändring av statstjänstemannalagen
10590: anföra följande:                                       (306/92), som trädde i kraft den 15 april 1992,
10591:                                                        utvidgades ämbetsverkens tjänsteregleringsbefo-
10592:     Statsrådet har fattat flera beslut om att min-     genhet bl.a. så att tjänster indras i huvudsak
10593: ska antalet statsanställda. De åtgärder som fö-        genom beslut av ämbetsverket. En tjänst som
10594: rutsätts av besluten försöker man i första hand        inte längre behövs skall enligt statstjänstemanna-
10595: genomföra med hjälp av s.k. naturlig avgång            lagen indras. En tjänst kan således inte indras
10596: elier genom att dra in tjänster och uppgifter som      p.g.a. att den tjänsteman som innehar tjänsten
10597: blivit vakanta. Eftersom målen för minskningar-        skulle ha rätt tililön på indragningsstat. Antalet
10598: na är rätt omfattande, är det inom alla förvalt-       tjänstemän som eventuellt uppförs på indrag-
10599: ningsområden inte nödvändigtvis möjligt att            ningsstat kommer i varje fall att vara litet och
10600: uppnå dem enbart med hjälp av naturlig avgång.         tjänstemännen är nära pensionsåldem.
10601: Delvis av denna orsak har indragning av besatta            Enligt statstjänstemannalagen är indragning
10602: tjänster framkommit som en åtgärd för att min-         av en tjänst ett skäl för uppsägning. Enligt 46 §
10603: ska antalet anstälida, varvid uppförande av be-        statstjänstemannalagen kan en tjänsteman upp-
10604: rörda tjänstemän på indragningsstat kan komma          sägas när tjänsten i fråga indras och tjänsteman-
10605: i fråga.                                               nen inte kan förflyttas tili någon annan tjänst
10606:     Lagen om de rättigheter och skyldigheter,          inom samma ämbetsverk. Tili andra än de upp-
10607: som tillkomma innehavare av tjänst eller befatt-       sagda tjänstemän som har rätt tili lön på indrag-
10608: ning, viiken indrages (lagen om lön på indrag-         ningsstat betalas avgångsbidrag och periodisk
10609: ningsstat) från 1931 upphävdes i samband med           ersättning. Stadgandena för uppsägning och de
10610: tota1revisionen       av    statstjänstemannalagen     ekonomiska fördelama vid uppsägning i stats-
10611: fr.o.m. den 1 januari 1988. Lagen tillämpas dock       tjänstemannalagen skiljer sig inte väsentligt från
10612: i fem år elier tili utgången av 1992 på tjänstemän     skälen för uppsägning och de ekonomiska förde-
10613: som då innehade en tjänst med grundlön. En             lama i lagen om arbetsavtal. Tili följd av den
10614: tjänsteman, vars tjänst indras, och som vid            långsiktiga personalpolitik som staten utövar
10615: indragningen av tjänsten fortfarande innehar           har man försökt undvika att säga upp personai
10616: samma tjänst med grundlön som han innehade             och minskningama av antalet anställda försöker
10617: den 1 januari 1988, skall uppföras på indrag-          man genomföra genom att dra in vakanta tjäns-
10618: ningsstat enligt stadgandena i lagen om lön på         ter och uppgifter.
10619: 
10620:      Helsingfors den 13 augusti 1992
10621: 
10622:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
10623:                                               1992 vp
10624: 
10625: Kirjallinen kysymys 348
10626: 
10627: 
10628: 
10629: 
10630:                                   Laakso: Opintolainojen korkojen alentamisesta
10631: 
10632: 
10633: 
10634:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10635: 
10636:     Heinäkuun 1992 alussa voimaan tulleen uu-       työttömyyden kasvun myötä aikaisempaa vai-
10637: den opintotukilain myötä korkeakouluopiskeli-       keampaa. Opiskelijat eivät enää entiseen tapaan
10638: jat joutuvat maksamaan uusista opintolainois-       voi laskea opintojensa rahoitukseen kesätöillä.
10639: taan pankeille markkinakoron.                          Pelkkä opintoraha ei yllä edes perustoimeen-
10640:     Kun ennen heinäkuun alkua otettujen vanho-      tuloturvaan, jonka alittavat tulot yleensä oikeut-
10641: jen opintolainojen korko on enimmillään 11,55       tavat toimeentuloturvan saamiseen.
10642: prosenttia, joutuvat opiskelijat maksamaan             Ainakin Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto
10643: uusista opintolainoistaan jopa 16,25 prosentin      on jo tehnyt periaatepäätöksen, ettei se kelpuuta
10644: korkoa.                                             opiskelijoita toimeentuloturvan piiriin, jos opis-
10645:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan uusis-   kelija ei ole hakenut markkinakorkoista opinto-
10646: ta opintolainoista vaaditut korot ovat vaihdel-     lainaa.
10647: leet 12,9-16,25 prosentin välillä.                     Kaiken kaikkiaan opintolainojen muuttumi-
10648:     Uusien opintolainojen korkeat korot ovat        nen markkinakorkoisiksi merkitsee monen opis-
10649: johtamassa siihen, että yhä useampi opiskelija      kelijan kohdalla opintojen vaikeutumista ja jopa
10650:  yrittää tulla toimeen ilman lainaa.                uhkaa opintojen jatkamiselle.
10651:     Heinäkuun alussa vain runsas kolmannes             Samanaikaisesti on opintolainan ottamiseen
10652:  opintotukihakemustenjättäjistä oli hakenut Val-    pakotetuista opiskelijoista tullut pankeille uusi
10653:  tion opintotukikeskukselta myös opintolainan       koronkiskonnan kohde.
10654:  takausta.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10655:     Lukuvuonna 1990-1991 opintotuen haki-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10656: joista 90 prosenttia haki myös opintolainaa.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10657:     Vaikka veronalainen opintoraha on noussut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10658:  1 570 markkaan kuukaudessa, ei se yksin riitä
10659:  toimeentuloon. Lisätukea on saatava joko van-                Aikooko Hallitus neuvotella opinto-
10660:  hemmilta ja/tai käymällä työssä, mikäli aikoo             lainoja myöntävien pankkien kanssa
10661:  selvitä ilman opintolainaa.                               opintolainojen korkojen alentamisesta
10662:     Työssäkäynti samanaikaisen opiskelun kans-             tuntuvasti nykyisestä, ja jos pankit eivät
10663:  sa pidentää valmistumista ja katkaisee monissa            tähän suostu,
10664:  tapauksissa opinnot kokonaan. Siksi työhön                   aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
10665:  hakeutumista ei voida pitää tarkoituksenmukai-            lakiesityksen palaamisesta markkinakor-
10666:  sena opintojen rahoittamiseksi.                           koja edullisempaan opintolainojen enim-
10667:      Loma-aikaan ajoittuva työssäkäynti taas on            mäiskorkojärjestelmään?
10668: 
10669:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
10670:                                           Jaakko Laakso
10671: 
10672: 
10673: 
10674: 
10675:  220051L
10676: 2                                         1992 vp -   KK 348
10677: 
10678: 
10679: 
10680: 
10681:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10682: 
10683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestelmään verrattavan tulotason opiskelijan
10684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on nostettava markkinaehtoista opintolainaa
10685: olette 20 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn            noin 600-700 markkaa kuukautta kohti. Vielä
10686: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           15-16 prosentin korollakin uuden järjestelmän
10687: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi kansan-        mukainen velkarasite jää näillä lainamäärillä
10688: edustaja Jaakko Laakson näin kuuluvan kirjalli-       kevyemmäksi kuin vanhan opintolainajärjestel-
10689: sen kysymyksen n:o 348:                               män mukainen velkataakka.
10690:                                                          Rakenteellisesti opintotukiuudistus tarkoittaa
10691:           Aikooko Hallitus neuvotella opinto-         myös sitä, että opintotuen voimavarat kohdiste-
10692:        lainoja myöntävien pankkien kanssa             taan vanhaa järjestelmää selkeämmin suoraan
10693:        opintolainojen korkojen alentamisesta          opiskelijalle. Aiemmin pankeille maksettuun
10694:        tuntuvasti nykyisestä, ja jos pankit eivät     korkotukeen ohjatut määrärahat menevät nyt
10695:        tähän suostu,                                  opintorahoina opiskelijoille. Opiskelukuukau-
10696:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         sien aikana pankki lisää lainan korot automaat-
10697:        lakiesityksen palaamisesta markkinakor-        tisesti velkapääomaan. Tietenkin opiskelija voi
10698:        koja edullisempaan opintolainojen enim-        rahavarojensa niin salliessa myös lyhentää lai-
10699:        mäiskorkojärjestelmään?                        naansa jo opiskeluaikanaan. Opiskelijat voivat
10700:                                                       siten viime kädessä valita, käyttävätkö he rahat
10701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          velan hoitoon vai muuhun toimeentuloonsa.
10702: vasti seuraavaa:                                          Opetusministeriö on neuvotellut pankkien
10703:                                                       kanssa uusimuotoisen, markkinaehtoisen opin-
10704:     Korkeakouluopiskelijoiden          opintotuesta   tolainajärjestelmän toiminnasta ja sopinut Suo-
10705: 1. 7.1992 aloitetun opintotukiuudistuksen keskei-     men Pankkiyhdistyksen kanssa viime kesäkuus-
10706: nen sisältö on tuen opintorahaosuuden selkeä          sa yhteistoiminnasta tässä asiassa. Yhteistoimin-
10707: nostaminen entisen lainapainotteisuuden kus-          nana pyritään luomaan edellytykset terveelle
10708: tannuksella. Markkamääräisesti yli 20-vuotiaan        kilpailulle opintolainaehdoista. Tavoitteena on
10709: itsenäisesti asuvan, perheellisen tai huoltovelvol-   opintolainajärjestelmän häiriötön ja hyvän
10710: lisen opintoraha nousi 640 markasta 1 570 mark-       pankkitavan mukainen toiminta. Osapuolet seu-
10711: kaan kuukaudessa. Yli 20-vuotias kotona asuva         raavat lainajärjestelmän toimintaa, tiedottavat
10712: ja alle 20-vuotias itsenäisesti asuva saavat 750      siitä, perehtyvät asiakkaiden kokemuksiin ja
10713: markkaa ja alle 20-vuotias kotona asuva 350           mielipiteisiin mm. pitämällä yhteyttä opiskelija-
10714: markkaa opintorahaa kuukautta kohti. Ai-              järjestöihin ja neuvottelevat järjestelmään liitty-
10715: kuisopintoraha on korkeakouluissa aina vähin-         vistä kysymyksistä ja kehittämisehdotuksista.
10716: tään 1 570 markkaa kuukaudessa. Opintotuen                Opintotukiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli
10717: asumislisän perusmäärä on 440 markkaa kuu-            opintojen rahoituksen turvaaminen. Vanhoja
10718: kaudessa, ja sitä maksetaan yli 620 markan            korkotuettuja ja säänneltyjä opintolainoja pan-
10719: kuukausittaisiin asumiskuluihin korotettuna.          kit eivät enää suostuneet myöntämään, minkä
10720:     Ennen uudistusta opintolainan määrä oli           moni opiskelija ehtikin jo karvaasti kokea. Opis-
10721: 1 800 markkaa kuukaudessa, ja opiskeluaikai-          kelijan toimeentulon rahoittaminen pelkästään
10722: nen opiskelijan korko-osuus 4,25 prosenttiyksik-      opintorahoina valtion budjetin kautta näyttää
10723: köä. Kuusi vuotta opintotuella opiskelleelle vel-     niin ikään mahdottomalta.
10724: kaa kertyi näin ollen 86 000 markkaa. Opiskelu-           Opintotuen rakenteeseen kuuluu opiskelijan
10725: aikaiset lainan korot pienensivät opiskelijan kä-     omalle vastuulle tuleva rahoitusosuus, jonka
10726: teen jäävän opintotuen käytännössä keskimää-          omavastuun voi tällä hetkellä katsoa tarkoitta-
10727: rin noin 2 200 markkaan kuukautta kohti.              van lainanottoa opintorahan ja opintotuen asu-
10728:     Uudessa opintotukijärjestelmässä opintolai-       mislisän täydennykseksi. Nykyinen korkotaso
10729: nan valtiontakauksen enimmäismäärä on 1 200           on kiistämättä vaikea ongelma opiskelijoiden ja
10730: markkaa kuukaudessa. Saavuttaakseen vanhaan           uuden lainajärjestelmän käynnistymisen kannal-
10731:                                        1992 vp -   KK 348                                           3
10732: 
10733: ta. Tämä vakava korko-ongelma koskee kuiten-       poliittisista toimista kuin siitä, että purkaisimme
10734: kin myös kaikkia muitakin kansalaisryhmiä ja       uuden opintotukijärjestelmän, jota kritiikistä
10735: toiminnanaloja. Ongelman hoitokeinon ja rat-       huolimatta pidän perusteiltaan paremptlna kuin
10736: kaisun on siten löydyttävä yleisemmistä talous-    aiempaa opintojen rahoitusjärjestelmäij..
10737: 
10738:     Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1992
10739: 
10740:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
10741: 4                                         1992 vp -   KK 348
10742: 
10743: 
10744: 
10745: 
10746:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10747: 
10748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          heloppet för statshorgen för studielån till 1 200
10749: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mark i månaden. För att uppnå en inkomstnivå
10750: den 20 juli 1992 till vederhörande medlem av          jämförhar med det gamla systemet hör den
10751: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     studerande lyfta 600-700 mark i marknadshun-
10752: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            det studielån per månad. Även med en ränta på
10753: mål nr 348:                                           15-16 procent hlir skuldhördan utgående från
10754:                                                       dessa lånehelopp mindre i det nya systemet än i
10755:           Ämnar Regeringen föra förhandlingar         det gamla studielånssystemet.
10756:        med hanker som heviljar studielån om en           Strukturellt innehär studiestödsreformen ock-
10757:        kännhar sänkning av de nu gällande             så att studiestödets resurser nu kanaliseras mer
10758:        räntoroa, och om hankeroa inte går med         direkt till den studerande än i det gamla syste-
10759:        på detta,                                      met. Anslagen för räntestöd som tidigare hetala-
10760:           ämnar Regeringen avlåta en proposi-         des till hankeroa går nu till de studerande i form
10761:        tion till riksdagen om en återgång till ett    av studiepenning. Under studiemånaderoa läg-
10762:        system med en maximiränta på studielån         ger hanken automatiskt låneräntoroa till skuld-
10763:        som är förmånligare än marknadsrän-            kapitalet. Den studerande kan naturligtvis också
10764:        toroa?                                         om pengaroa räcker korta av på lånet redan
10765:                                                       under studietiden. 1 sista hand är det de stude-
10766:   Som svar på detta spörsmål anför jag                rande som bestämmer om de använder pengaroa
10767: vördsamt följande:                                    för skötseln av skulden eller för sin utkomst.
10768:                                                          Undervisningsministeriet har förhandlat med
10769:    Det centrala innehållet i den studiestödsre-       hankeroa om det nya marknadshundna stu-
10770: form som inleddes 1.7.1992 med studiestödet för       dielånssystemet och i juni kommit överens med
10771: högskolestuderande är att lyfta fram studiepen-        Bankföreningen i Finland om samarhete i denna
10772: ningens andel av stödet på hekostnad av den           fråga. Genom samarhete försöker man skapa
10773: låneandel som gällt tidigare. Studiepenningen         förutsättningar för en sund konkurrens om vill-
10774: för en studerande över 20 år som flyttat hem-         koren för studielånen. Målet är att studielånssys-
10775: ifrån, har familj eller är försörjningsskyldig steg   temet skall fungera utan störoingar och enligt
10776: från 640 mark till 1 570 mark i månaden. En           god hanksed. Parteroa följer med hur lånesyste-
10777: studerande över 20 år som hor hemma och en            met fungerar, informerar om det, tar del av
10778: studerande under 20 år som flyttat hemifrån får       kunderoas erfarenheter och åsikter hl.a. genom
10779: 750 mark och en studerande under 20 år som hor        att hålla kontakt med studentorganisationeroa
10780: hemma får 350marki studiepenning per månad.           och för diskussioner om frågor som gäller syste-
10781: Vuxenstudiepenningen är alltid minst 1 570            met och förslag till utvecklingen av det.
10782: mark i månaden i högskoloroa. Grunddelen för             Ett av målen för studiestödsreformen var att
10783: studiestödets hostadstillägg är 440 mark i måna-      trygga finansieringen av studieroa. Bankeroa
10784: den. Om hoendekostnaderoa per månad översti-          gick inte längre med på att hevilja de gamla
10785: ger 620 mark hetalas ett högre hostadstillägg för     reglerade studielånen med räntestöd, vilket
10786: den överskjutande delen.                              mången studerande redan hittert fått erfara.
10787:    Före reformen var studielånet 1 800 mark i         Likaså förefaller det omöjligt att via statshudge-
10788: månaden och den studerandes ränteandel under          ten finansiera de studerandes utkomst enhart i
10789: studietiden 4,25 procentenheter. För en som           form av studiepenningar.
10790: studerat sex år med studiestöd uppgick skulden           Studiestödet är upphyggt så att den studeran-
10791: således till 86 000 mark. Låneräntoroa under          de själv svarar för en del av finansieringen.
10792: studietiden minskade i praktiken på det studie-       Denna del kan för närvarande anses innehära
10793: stöd den studerande fick i handen med i ge-           låntagning som komplettering till studiepen-
10794: nomsnitt ca 2 200 mark per månad.                     ningen och studiestödets hostadstillägg. Dagens
10795:    I det nya studiestödssystemet uppgår maximi-       räntenivå är utan tvivel ett svårt prohlem med
10796:                                        1992 vp -   KK 348                                       5
10797: 
10798: tanke på de studerande och för införandet av det   åtgärder snarare än att vi river upp det nya
10799: nya lånesystemet. Detta allvarliga ränteproblem    studiestödssystemet som jag trots kritiken dock
10800: berör dock också alla andra medborgargrupper       anser stå på en bättre grund än det tidigare
10801: och branscher. Lösningen på problemet måste        studiefinansieringssystemet.
10802: således sökas i allmännare ekonomiskpolitiska
10803:      Helsingforsden 21 augusti 1992
10804:                                                             Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
10805:                                                1992 vp
10806: 
10807: Kirjallinen kysymys 349
10808: 
10809: 
10810: 
10811: 
10812:                                   Tennilä: Vuokrasuhteiden jatkamisesta rakennushallituksen omis-
10813:                                      tamassa kerrostalossa Jeernissä
10814: 
10815: 
10816:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10817: 
10818:    }Cernissä Valtakatu 28:n vanha kerrostalo            Rakennuksen purkaminen olisi täysin järje-
10819: nousi julkisuuteen viitisen vuotta sitten, jolloin   töntä, koska se on hyvällä paikalla ja asukkaat
10820: joukko kemiläisiä nuoria valtasi purku-uhan alla     ovat vuokra-asuntoihinsa varsin tyytyväisiä.
10821: olleen 27-asuntoisen kivitalon. Talon omistaja,      Talossa asuvia ihrnetyttääkin, miksi taloon kaa-
10822: rakennushallitus, luopui valtauksen jälkeen pur-     vaillaan jättisumman nielevää luksusrernonttia.
10823: kuhankkeesta kaupungin tarjottua viiden vuo-            lCiistaan tulee saada järkevä, vuokralaisia
10824: den vuokrasopirnusta.                                tyydyttävä ratkaisu.
10825:     Vuokrasopimus on nyt urnpeuturnassa eikä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10826: jatkosopimusta ole saatu aikaan, koska talon         tyksen 37 §:n 1 rnornenttiin viitaten esitän kun-
10827: peruskorjaukselle ei löydy rnaksajaa. Rakennus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10828: hallituksen puolelta on tehty esitykset kaupun-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10829: gille joko talon ostamisesta tai pitkästä vuokra-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10830:  sopimuksesta, mutta niin, että kaupungin mak-               ryhtyä, jotta lCemissä rakennushallituk-
10831:  settavaksi jäisi kummassakin tapauksessa peräti             sen omistamassa Valtakatu 28 :ssa olevas-
10832: 4,8 miljoonaksi markaksi arvioidut rernontointi-             sa kerrostalossa vuokralla a:;uvat voivat
10833: kustannukset. }(aupungilta ei rahaa löydy osta-              jatkaa vuokrasuhteitaan niin, etteivät he
10834: miseen eikä remonttiin. Rakennushallituksen                  joudu maksamaan luksusmaisen remon-
10835:  kannaksi on sitten tullut uudelleen kerrostalon             toinnin tuomaa kovaa vuokrankorotus-
10836:  purku.                                                      ta?
10837:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1992
10838:                                         Esko-Juhani Tennilä
10839: 
10840: 
10841: 
10842: 
10843: 220051L
10844: 2                                         1992 vp -    KK 349
10845: 
10846: 
10847: 
10848: 
10849:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10850: 
10851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kyseessä oleva asuinkerrostalo on valmistu-
10852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nut vuonna 1951. Posti- ja lennätinhallitus on
10853: olette 29 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn             vuonna 1984 todennut rakennuksen purkami-
10854: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sen vaihtoehtona olevan säilyttämisen edellyttä-
10855: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          vän täydellistä peruskorjausta. Lapin rakennus-
10856: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta        piiri on vuonna 1987 arvioinut peruskorjaus-
10857: kysymyksestä n:o 349:                                  kustannusten nousevan uudisrakennuksen hin-
10858:                                                        tatasoon ja todennut mm. rakennuksen putkis-
10859:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tojen olevan hajoamispisteessä ja sähköjohtojen
10860:        ryhtyä, jotta Kemissä rakennushallituk-         yli-ikäisiä. Kemin kaupungin toimesta on arvi-
10861:        sen omistamassa Valtakatu 28:ssa olevas-        oitu rakennuksen käytön asuntotarkoituksiin
10862:        sa kerrostalossa vuokralla asuvat voivat        edellyttävän yli 4 000 000 markan peruskorjaus-
10863:        jatkaa vuokrasuhteitaan niin, etteivät he       ta, jonka aikana talossa ei voi asua. Korjaus-
10864:        joudu maksamaan luksusmaisen remon-             tarvetta harkittaessa on otettava huomioon
10865:        toinnin tuomaa kovaa vuokrankorotus-            myös huoneenvuokralain säännökset vuokran-
10866:        ta?                                             antajan velvollisuudesta vuokratun asuinhuo-
10867:                                                        neiston kunnosta.
10868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtiolla ei ole määrärahoja rakennuksen
10869: vasti seuraavaa:                                       välttämättömäksi katsottuun peruskorjaukseen.
10870:                                                        Kunnan asuntotarpeen tyydyttäminen kuuluu
10871:    Kemin kaupungissa, osoitteessa Valtakatu 28,        lähinnä ao. kunnan toimialaan. Rakennushalli-
10872: valtion omistuksessa ja nykyisin rakennushalli-        tus onkin esittänyt Kemin kaupungille valtion
10873: tuksen hallinnassa oleva, alun perin postin hen-       olevan valmis myymään tai vuokraamaan pitkä-
10874: kilökunnan käytössä ja posti- ja lennätinhalli-        aikaisella sopimuksella kerrostalokiinteistön
10875: tuksen hallinnassa ollut asuinrakennus on kaa-         kaupungille. Valtion mahdollisesta osallistumi-
10876: vallisesti sijainnut valtion virastotalon tontilla.    sesta peruskorjauskustannuksiin kaupungin tuli-
10877: Rakennuksen paikan on katsottu olevan pitkällä         si neuvotella asuntohallituksen kanssa.
10878: tähtäyksellä virastotalon laajennusaluetta. Ke-           Edellä sanotun perusteella hallitus toteaa, että
10879: min kaupungin toimesta on asemakaavaa muu-             valtion osalta on ryhdytty tarpeellisiin toimenpi-
10880: tettu vuonna 1991 siten, että po. asuinrakennuk-       teisiin Kemissä osoitteessa Valtakatu 28 sijaitse-
10881: sen alue on erotettu virastotalotontista asuinra-      van kerrostalon säilyttämiseksi vuokrakäytössä.
10882: kennustontiksi. Näin ollen tontilla ei enää voi        Asian edistyminen on lähinnä Kemin kaupungin
10883: toteuttaa valtion omia rakennushankkeita, eikä         jatkotoimenpiteiden varassa.
10884: valtiolla näin ollen ole enää käyttöä kiinteistölle.
10885: 
10886:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1992
10887: 
10888:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
10889:                                         1992 vp -   KK 349                                             3
10890: 
10891: 
10892: 
10893: 
10894:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10895: 
10896:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bostadsbyggnaden blev färdig 1951. Post- och
10897: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      telegrafstyrelsen konstaterade 1984 att bevaran-
10898: den 29 juli 1992 tili vederbörande medlem av        det av byggnaden som ett alternativ tili rivning
10899: statsrådet översänt avskrift av följande av         förutsätter en fullständig sanering av byggnaden.
10900: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål          Lapplands byggnadsdistrikt har 1987 konsta-
10901: nr 349:                                             terat att rörnätet håller på att falla sönder och att
10902:                                                     elledningarna är överåriga samt uppskattat att
10903:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      renoveringskostnaderna uppgår tili samma pris-
10904:        ta för att de hyresgäster som bor i bygg-    nivå som kostnaderna för en nybyggnad. En
10905:        nadsstyrelsens flervåningshus vid Valta-     uppskattning som Kemi stad har låtit göra visar
10906:        katu 28 i Kemi kan förlänga sina hyres-      att användningen av byggnaden för bostads-
10907:        förhållanden så att de inte behöver betala   ändamål förutsätter en sanering på över
10908:        den stora hyreshöjning som föranleds av      4 000 000 mk. Under denna tid kan huset inte
10909:        en lyxbetonad renovering av byggnaden?       bebos. När renoveringsbehovet övervägs skall
10910:                                                     också stadgandena i hyreslagen om hyresvär-
10911:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dens skyldighet rörande hyreslägenhetens skick
10912: anföra följande:                                    beaktas.
10913:                                                        Staten har inte anslag för den nödvändiga
10914:    Bostadsbyggnaden vid Valtakatu 28 i Kemi,        renoveringen av byggnaden. Tiligodoseende av
10915: som ursprungligen var i post- och telegrafstyrel-   behovet av bostäder i kommunen hör främst tili
10916: sens besittning och användes av postens perso-      kommunens kompetens. Byggnadsstyrelsen har
10917: nai, ägs av staten och är för närvarande i          sålunda föreslagit för Kemi stad att staten är
10918: byggnadsstyrelsens besittning. Planmässigt har      redo att sälja eller med ett långfristigt avtal hyra
10919: byggnaden varit belägen på statens ämbetshus        fastigheten tili staden. Kemi stad bör förhandla
10920: tomt. På lång sikt har byggnadsplatsen ansetts      med byggnadsstyrelsen om statens eventuella
10921: höra till ämbetshusets utbyggnadsområde. Ge-        deltagande i saneringskostnaderna.
10922: nom Kemi stads försorg har stadsplanen 1991            Med stöd av vad som framförts ovan konsta-
10923: ändrats så att nämnda område har avskiljts från     terar regeringen att staten har vidtagit behövliga
10924: ämbetshustomten tili en bostadsbyggnadstomt.        åtgärder i syfte att bevara flervåningshuset vid
10925: Sålunda kan staten inte längre genomföra sina       Valtakatu 28 i Kemi för hyresändamål. Hur
10926: egna byggnadsprojekt på tomten och har därför       ärendet framskrider beror främst på Kemi stads
10927: ingen användning för fastigheten.                   fortsatta åtgärder.
10928: 
10929:      Helsingforsden 21 augusti 1992
10930: 
10931:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
10932:                                                1992 vp
10933: 
10934: Kirjallinen kysymys 350
10935: 
10936: 
10937: 
10938: 
10939:                                   Laakso: Hätäohjelman laatimisesta Uudenmaan työttömyyden
10940:                                      alentamiseksi
10941: 
10942: 
10943:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10944: 
10945:     Uudenmaan työvoimapiirissä oli kesäkuun          määrä kasvoi yhdessä kuukaudessa 1 255 henki-
10946: lopussa 80 615 työtöntä työnhakijaa.                 löllä ja oli kesäkuun lopussa 5 994.
10947:     Työttömyys kasvaa työvoimapiirin alueella           Peräti 24 687 eli 35 prosenttia Uudenmaan
10948: erittäin nopeasti, sillä toukokuun lopussa työttö-   työttömistä työnhakijoista on ollut työttömänä
10949: miä työnhakijoita oli 72 702. Kasvu oli siten        jo yli puoli vuotta.
10950: yhdessä kuukaudessa peräti 7 913 työtöntä eli           Kun työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun
10951: 10,9 prosenttia.                                     lopussa yli 80 000, avoimia työpaikkoja oli sa-
10952:     Työttömistä työnhakijoista lomautettuja oli      maan aikaan vain 1 362.
10953: kesäkuun lopussa yhteensä 10 891. Myös lo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10954: mautettujen määrä kasvoi toukokuusta 552 hen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10955: kilöllä eli 5,3 prosentilla.                         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10956:     Valtaosa Uudenmaan työttömyyden kasvusta         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10957: koski siis pysyvämpää työttömyyttä. Ilman lo-
10958: mautettuja työttömien määrä lisääntyi 7 361                    Tietääkö Hallitus, että Uusimaa on yksi
10959: henkilöllä eli 11,8 prosentilla.                            maamme pahimmista työttömyysalueista,
10960:     Työttömien ja lomautettujen ohella osa työn-            jossa työttömyys kasvaa jatkuvasti, ja
10961:  tekijöistäjoutui tekemään myös lyhennettyä työ-               aikooko Hallitus ryhtyä erityistoimiin
10962:  viikkoa. Heitä oli Uudellamaalla kesäkuun lo-              työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja
10963:  pussa 6 897 henkil_öä. Työttömyyseläkkeellä on             kääntämiseksi laskuun esimerkiksi laati-
10964:  lisäksi 5 253 henkilöä.                                    malla Uudellemaalle ennen kaikkea ra-
10965:     Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa sekin Uudella-             kennustoimintaa elvyttävän hätäohjel-
10966:  maalla nopeasti. Yli vuoden työttömänä olleiden            man?
10967: 
10968:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1992
10969: 
10970:                                            Jaakko Laakso
10971: 
10972: 
10973: 
10974: 
10975:  220051L
10976: 2                                       1992 vp -   KK 350
10977: 
10978: 
10979: 
10980: 
10981:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10982: 
10983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      syyden hoitoon ja työvoimapoliittiseen aikuis-
10984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koulutukseen.
10985: olette 29 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn             Talousarvioesitys ei sisällä yksityiskohtaisia
10986: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kokonaissuunnitelmia maan minkään alueen
10987: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osalta. Monien määrärahojen alueellinen koh-
10988: edustaja Jaakko Laakson näin kuuluvasta kirjal-     dentaminen jää talousarvion hyväksymisen jäl-
10989: lisesta kysymyksestä n:o 350:                       keen valtioneuvoston tehtäväksi. Määrärahojen
10990:                                                     alueellisessa kohdentamisessa huomioidaan yhä
10991:           Tietääkö Hallitus, että Uusimaa on        enemmän alueet, joissa työttömyyden määrälli-
10992:        yksi maamme pahimmista työttömyys-           nen kehitys on ollut huomattavaa.
10993:        alueista, jossa työttömyys kasvaa jatku-        Valtion talous ei anna edellytyksiä toteuttaa
10994:        vasti, ja                                    budjetin loppusummaa kasvattavaa rakennus-
10995:           aikooko Hallitus ryhtyä erityistoimiin    toiminnan tai muutakaan elvytystä. Lisävel-
10996:        työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja       kaantumisen varaan ei voida rakentaa kestävää
10997:        kääntämiseksi laskuun esimerkiksi laati-     työllisyyttä. Voimavarat on löydettävä paisutta-
10998:        malla Uudellemaalle ennen kaikkea ra-        matta menotaloutta.
10999:        kennustoimintaa elvyttävän hätäohjel-           Hallitus onkin nimittänyt ministerityöryhmän
11000:        man?                                         ja erityisen selvitysmiehen tutkimaan työllisyys-
11001:                                                     määrärahojen mahdollisimman tehokasta koh-
11002:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dentamista. Tämä selvitystyö ei kohdistu yksin-
11003: vasti seuraavaa:                                    omaan työministeriön hallinnonalan pääluokan
11004:                                                     määrärahoihin, vaan kaikkiin niihin määrära-
11005:    Koko maan työllisyystilanne on jatkuvasti        hoihin, joilla on merkitystä työllisyyden hoidon
11006: heikentynyt ja korkea työttömyys vaivaa myös        kannalta.
11007: alueita, joilla työttömyys on perinteisesti ollut      Selvitystyön tulokset tullaan ottamaan huo-
11008: alhainen. Työttömyyden ennakoitua voimak-           mioon vuoden 1993 talousarvion määrärahojen
11009: kaampi kasvu on pakottanut hallituksen muut-        kohdentamisessa. Selvitystyö tulee valmistuttu-
11010: tamaan suunnitelmiaan ja keskittämään käytet-       aan olemaan myös eduskunnan käytettävissä sen
11011: tävissä olevat voimavarat entistä enemmän juuri     käsitellessä vuoden 1993 talousarvioesitystä.
11012: työllisyyden hoitoon.                                  Hallituksen tehtävänä on ensisijaisesti koko
11013:    Tämän johdosta hallitus on tarkistanut vuo-      maan tilanteen seuraaminen ja valtakunnallisten
11014: den 1993 talousarvioesitystään. Budjetin loppu-     suunnitelmien laatiminen. Lääni- ja aluekohtai-
11015: summaa kasvattamatta lisämäärärahoja on             set suunnitelmat on tarkoituksenmukaisinta laa-
11016: suunnattu työministeriön pääluokkaan työlli-        tia alue- ja paikallistasolla.
11017: 
11018:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
11019: 
11020:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
11021:                                          1992 vp -   KK 350                                         3
11022: 
11023: 
11024: 
11025: 
11026:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11027: 
11028:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Budgetpropositionen innehåller inte några
11029: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       detaljerade helhetsplaner för någon region. Efter
11030: den 29 juli 1992 tili vederbörande medlem av         det att budgetpropositionen blivit godkänd blir
11031: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    det statsrådets uppgift att regionalt inrikta de
11032: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-           många anslagen. Vid den regionala inriktningen
11033: mål nr 350:                                          av anslagen beaktar man mer än förut de områ-
11034:                                                      den där den kvantitativa arbetslöshetsutveck-
11035:           Vet Regeringen att Nyland är ett av de     lingen varit kännbar.
11036:        värsta arbetslöshetsområdena i vårt land,        Statsekonomin ger inga förutsättningar för
11037:        där arbetslösheten hela tiden ökar, och       att genomföra en sådan stimulering av bygg-
11038:           ämnar Regeringen vidta specialåtgär-       nadsverksamheten eller någon annan form av
11039:        der för att stoppa ökningen av arbetslös-     stimulering som ökar slutsumman för budgeten.
11040:        heten och för att få den att böija minska     En bestående sysselsättning kan inte byggas på
11041:        t.ex. genom att göra upp ett nödprogram       ytterligare skuldsättning. Man måste finna dessa
11042:        för stimulering av framför allt bygg-         resurser utan att man låter utgiftssidan svälla.
11043:        nadsverksamheten i Nyland?                       Regeringen har därför utsett en ministerar-
11044:                                                      betsgrupp och en särskild utredningsman för att
11045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        forska i hur sysselsättningsanslagen skall kunna
11046: anföra följande:                                     inriktas så effektivt som möjligt. Detta utred-
11047:                                                      ningsarbete gäller inte enbart anslagen under hu-
11048:     Sysselsättningsläget för hela landet har hela    vudtiteln för arbetsministeriets förvaltnings-
11049: tiden försämrats och en hög arbetslöshet har         område, utan det omfattar alla de anslag som har
11050: drabbat också områden med en traditionellt låg       betydelse för skötseln av sysselsättningen.
11051: arbetslöshet. En oväntat kraftig ökning av ar-          Resultaten av utredningsarbetet kommer att
11052: betslösheten har tvingat regeringen att ändra        beaktas vid inriktandet av anslagen i statsbudge-
11053: sina planer och att mer än tidigare koncentrera      ten för 1993. Sedan utredningsarbetet blivit fär-
11054: de tillgängliga resursema enkom på skötseln av       digt kommer det att vara tillgängligt också för
11055: sysselsättningen.                                    riksdagen då den behandlar budgetpropositio-
11056:     Av denna andelning har regeringen justerat       nen för 1993.
11057: budgetpropositionen för 1993. Utan att budge-           Regeringens uppgift är i första hand att beva-
11058: tens slutsumma har ökats har man riktat in           ka situationen i hela landet och att göra upp de
11059: tilläggsanslag på skötseln av sysselsättningen och   riksomfattande planema. Det är ändamålsenli-
11060: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning under hu-       gast att pianeroa för olika Iän och regioner görs
11061: vudtiteln för arbetsministeriet.                     upp på den regionala och lokala planen.
11062: 
11063:      Helsingforsden 2 september 1992
11064: 
11065:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
11066: 1
11067: 
11068: 1
11069: 
11070: 1
11071: 
11072:     1
11073: 
11074:     1
11075: 
11076:     1
11077: 
11078:         1
11079: 
11080:         1
11081: 
11082:         1
11083: 
11084:             1
11085: 
11086:             1
11087: 
11088:             1
11089: 
11090:                 1
11091: 
11092:                 1
11093: 
11094:                 1
11095:                                               1992 vp
11096: 
11097: Kirjallinen kysymys 351
11098: 
11099: 
11100: 
11101: 
11102:                                  Laakso: Nuorisotyöttömyyden alentamisesta Uudellamaalla
11103: 
11104: 
11105: 
11106:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11107: 
11108:    Uudenmaan työvoimapiirissä oli kesäkuun            Kaiken kaikkiaan alle 25-vuotiaita nuoria oli
11109: lopussa työttömiä työnhakijoita runsaat 80 000.    Uudellamaalla työttömänä kesäkuun lopussa
11110: Kuukauden aikana työttömien määrä kasvoi           17 546. Heistä alle 20-vuotiaita oli 5 853 nuorta.
11111: lähes yksitoista prosenttia.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11112:    Erityisen voimakasta työttömyyden kasvu oli     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11113: nuorten alle 25-vuotiaiden kohdalla. Kuukau-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11114: den aikana työttömien määrä kasvoi yli 4 000       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11115: nuorella.
11116:    Kaikkein suurinta työttömyyden kasvu oli                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11117: alle 20-vuotiaiden keskuudessa, joiden työttö-            lähes kahdenkymmenentuhannen uus-
11118: myys lisääntyi peräti 92,9 prosentilla eli 2 818          maalaisen nuoren työttömän työllistämi-
11119: nuorella.                                                 seksi tai vaihtoehtoisesti opintomahdolli-
11120:                                                           suuksien takaamiseksi työtä vaille jää-
11121:                                                           neille nuorille?
11122: 
11123:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1992
11124: 
11125:                                          Jaakko Laakso
11126: 
11127: 
11128: 
11129: 
11130: 220051L
11131: 2                                       1992 vp -   KK 351
11132: 
11133: 
11134: 
11135: 
11136:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11137: 
11138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuhannelle alle 25-vuotiaalle ammatillisessa op-
11139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pilaitoksessa tai korkeakoulussa opiskelevalle
11140: olette 29 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn          nuorelle.
11141: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Koulutus on keskeinen tekijä nuorten työ-
11142: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       markkina-aseman parantamisessa. Koulutus-
11143: edustaja Jaakko Laakson näin kuuluvasta kirjal-     vaihtoehtoja kartoitettaessa otetaan huomioon
11144: lisesta kysymyksestä n:o 351:                       nuoren omat edellytykset ja hänen toivomuksen-
11145:                                                     sa koulutusalasta sekä työmarkkinoiden tarpeet
11146:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       työvoiman koulutuksen osalta.
11147:        lähes kahdenkymmenentuhannen uus-                Alle 20-vuotiaille ammatillista peruskoulutus-
11148:        maalaisen nuoren työttömän työllistämi-      ta on yleensä pidettävä ensisijaisena vaihtoehto-
11149:        seksi tai vaihtoehtoisesti opintomahdolli-   na, jollei henkilöllä sitä jo ennestään ole. Avoi-
11150:        suuksien takaamiseksi työtä vaille jäävil-   mia koulutuspaikkoja on koko maassa tarjolla,
11151:        le nuorille?                                 vaikkakaan aina ei juuri niillä aloilla, joille on
11152:                                                     eniten kysyntää.
11153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Voimassa olevan työllisyyslain mukaan on
11154: vasti seuraavaa:                                    ensisijaisesti kotikunnan velvollisuutena työllis-
11155:                                                     tää kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä
11156:    Nuorten työllisyystilanne on heikentynyt voi-    työnhakijana työvoimatoimistossa ollut alle 20-
11157: makkaasti muun työllisyystilanteen seuraukse-       vuotias nuori henkilö.
11158: na. Työministeriössä onkin ryhdytty erityistoi-         Työvoimatoimiston tehtävänä on tehdä kus-
11159: menpiteisiin nuorten työllisyystilanteen helpot-    sakin tapauksessa kunnalle ns. työllistämisilmoi-
11160: tamiseksi. Pääsääntöisesti nuorten työllisyysti-    tus ja sen jälkeen antaa kyseiselle nuorelle työ-
11161: lannekin on riippuvainen yleisen työllisyystilan-   hönosoitus kotikuntaansa. Työvoimatoimisto ei
11162: teen kehityksestä.                                  periaatteessa voi puuttua siihen, minkälaisia työ-
11163:    Ministeriön puitteissa on toiminut kolmikan-     tehtäviä kunta nuorelle järjestää, mutta käytän-
11164: tainen pikatyöryhmä, jonka tehtävänä on val-        nössä työvoimatoimistot yleensä neuvottelevat
11165: mistella ehdotuksia nuorisotyöttömyyden hel-        kuntien kanssa työllistämisvelvollisuuden järjes-
11166: pottamiseksi. Työryhmän ehdotukset pyritään         tämisestä sekä nuorille että pitkäaikaistyöttömil-
11167: viemään eteenpäin mahdollisimman nopealla ai-       le.
11168: kataululla.                                             Kunnalle maksetaan työllisyyslain mukaisen
11169:    Työministeriön tarkoituksena on myös edel-       työllistämisvelvollisuuden perusteella valtion-
11170: leen valmistella niin sanottua nettopalkkamallia.   osuutta, joka kattaa osan palkkauskustannuk-
11171: Siinä työnantaja työllistäessään nuoren työttö-     sista.
11172: män välttyisi sosiaalikustannuksilta ja työnteki-       Työllisyysasetuksen uusien säännösten perus-
11173: jän ei tarvitsisi maksaa palkastaan veroa.          teella on mahdollista myöntää työllistämistukea
11174:    Keväällä 1992 otettiin kokeilunluonteisesti      myös yksityiselle työnantajalle, joka ottaa palve-
11175: käyttöön nuorten kesätyötukijärjestelmä, jonka      lukseensa työvoimatoimistossa yhtäjaksoisesti
11176: tarkoituksena oli mahdollistaa opiskeluun liitty-   kuusi kuukautta työttömänä työnhakijana ol-
11177: vä pakollinen työharjoittelupaikka noin Viidelle-   leen alle 20-vuotiaan henkilön.
11178: 
11179:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
11180: 
11181:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
11182:                                           1992 vp -   KK 351                                           3
11183: 
11184: 
11185: 
11186: 
11187:                                      Till Riksdagens Herr Talman
11188: 
11189:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gatorisk arbetspraktikplats i anslutning tili stu-
11190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dierna.
11191: den 29 juli 1992 tili vederbörande medlem av              Utbildning är en central faktor då det gäller
11192: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     att förbättra arbetsmarknadsläget för ungdo-
11193: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            marna. Då de olika utbildningsalternativen kart-
11194: mål nr 351:                                           läggs beaktar man den unga personens egna
11195:                                                       förutsättningar och önskemål beträffande ut-
11196:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        bildningsområdet samt arbetsmarknadens behov
11197:        ta för att sysselsätta de nästan tjugotusen    rörande arbetskraftens utbildning.
11198:        nyländska ungdomar som är utan arbete              För dem som inte fyllt 20 år bör i allmänhet
11199:        eller alternativt för att garantera stu-       yrkesinriktad grundutbildning anses som det
11200:        diemöjligheter till de ungdomar som blir       primära alternativet, förutsatt att personen inte
11201:        utan arbete?                                   har en sådan. Lediga utbildningsplatser fmns
11202:                                                       tillgängliga runtom i landet, även om de inte
11203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         alltid finns just inom de mest efterfrågade bran-
11204: anföra följande:                                      scherna.
11205:                                                           Enligt den gällande sysselsättningslagen är det
11206:    Sysselsättningsläget för de unga har försäm-       i första hand hemkommunen som är skyldig att
11207: rats kraftigt som en följd av utvecklingen i den      sysselsätta sådan ung person som inte fyllt 20 år
11208: övriga sysselsättningssituationen. Vid arbetsmi-      och som utan avbrott i sex månader varit arbets-
11209: nisteriet har man därför vidtagit specialåtgärder     lös och anmäld som arbetslös arbetssökande vid
11210: för att hjälpa upp ungdomarnas sysselsättning.        arbetskrafts byrån.
11211: Huvudsakligen är ju sysselsättningsläget för de           Arbetskraftsbyrån skall i varje enskilt fall
11212: unga beroende av utvecklingen i det allmänna          göra kommunen en s.k. sysselsättningsanmälan
11213: arbetsmarknadsläget.                                  och därefter ge den unga personen en anvisning
11214:    En snabbarbetsgrupp på trepartsbasis har           till arbete i sin hemkommun. I princip kan
11215: arbetat inom ministeriet med uppgift att bereda       arbetskraftsbyrån inte ingripa i vilka slags
11216: förslag för att råda bot på ungdomsarbetslöshe-       arbetsuppgifter kommunen ordnar åt den unga,
11217: ten. Arbetsgruppens förslag försöker man driva        men i praktiken diskuterar arbetskraftsbyråerna
11218: fram i en så brådskande ordning som möjligt.          i allmänhet med kommunerna hur sysselsätt-
11219:    Arbetsministeriet har för avsikt att vidarebe-     ningsskyldigheten både för de unga och de lång-
11220: reda den s.k. nettolönemodellen. Enligt den fö-       tidsarbetslösa skall ordnas.
11221: reslagna modellen skall en arbetsgivare som               På basis av sysselsättningsskyldigheten enligt
11222: sysselsätter en ung arbetslös slippa social-          sysselsättningslagen betalas kommunen en stats-
11223: skyddsavgiften, medan arbetstagaren inte behö-        andel som täcker en del av lönekostnaderna.
11224: ver betala skatt på sin lön.                              Enligt de nya stadgandena i sysselsättnings-
11225:    Våren 1992 togs försöksvis i bruk ett system       förordningen är det möjligt att bevilja sysselsätt-
11226: med stöd till ungdomar för sommararbete. Av-          ningsstöd också åt de privata arbetsgivare som
11227: sikten med detta var att cirka femtusen ungdo-        anställer en person under 20 år som utan avbrott
11228: mar under 25 år som studerar vid yrkesläroan-         varit anmäld som arbetslös arbetssökande vid
11229: stalter eller högskolor ges möjlighet till en obli-   arbetskraftsbyrån i sex månader.
11230: 
11231:      Helsingfors den 2 september 1992
11232: 
11233:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
11234:                                               1992 vp
11235: 
11236: Kirjallinen kysymys 352
11237: 
11238: 
11239: 
11240: 
11241:                                 Laakso: Rakennusinvestointien aikaistamisesta Vantaalla työttö-
11242:                                    myyden alentamiseksi
11243: 
11244: 
11245:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11246: 
11247:    Vantaa on perinteisesti kuulunut kaupunkei-    nut olemaan 857 vantaalaista. Pitkäaikaistyöttö-
11248: hin, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on    mien määrä kasvaa tulevina kuukausina nopeas-
11249: ollut varsin alhainen. Nykyinen lama on kuiten-   ti.
11250: kin nopeasti lisännyt työttömien määrää myös          Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli kesäkuun
11251: Vantaalla.                                        lopussa vain 89, joten työnsaantinäkymät olivat
11252:     Kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden    äärimmäisen huonot.
11253: määrä nousi Vantaalla jo yhteentoista prosent-        Vantaan ja koko pääkaupunkiseudun työttö-
11254: tiin työvoimasta. Työttömänä oli melkein kym-     myyttä voitaisiin tuntuvasti helpottaa, jos halli-
11255: menentuhatta vantaalaista.                        tus aikaistaisi mm. omia rakennusinvestointe-
11256:     Työttömien määrä kasvaa lisäksi Vantaalla     jaan Suur-Helsingin alueella.
11257: poikkeuksellisen nopeasti. Kuukauden aikana           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11258: työttömyyskortistoon ilmoittautui melkein tuhat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11259: työnhakijaa lisää.                                oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11260:     Kymmenestätuhannesta työttömästä työnha-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11261: kijasta noin tuhat on lomautettuja. Lisäksi ly-
11262: hennettyä työviikkoa tekeviä oli Vantaalla kuu-             Aikooko Hallitus aikaistaa raken-
11263: tisensataa.                                              nusinvestointejaan pääkaupunkiseudulla
11264:     Samanaikaisesti myös työttömyyden kesto on           ja siten lieventää yhä pahemmaksi muo-
11265: pidentymässä. Yli vuoden työttömänä on joutu-            dostunutta työttömyystilannetta mm.
11266:                                                          Vantaalla?
11267: 
11268:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1992
11269: 
11270:                                          Jaakko Laakso
11271: 
11272: 
11273: 
11274: 
11275: 220051L
11276: 2                                         1992 vp -    KK 352
11277: 
11278: 
11279: 
11280: 
11281:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11282: 
11283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Budjettiin merkittyjen investointien lisäksi
11284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toteutetaan lukuisia investointeja myös valtion
11285: olette 29 päivänä heinäkuuta 1992 päivätyn             työ- ja työllisyystyöohjelman puitteissa. Näiden
11286: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           investointien lopullinen alueellinen kohdentami-
11287: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          nen ratkaistaan talousarvion hyväksymisen jäl-
11288: edustaja Jaakko Laakson näin kuuluvasta kirjal-        keen juuri tässä työ- ja työllisyystyöohjelma-
11289: lisesta kysymyksestä n:o 352:                          menettelyssä.
11290:                                                           Uudenmaan läänin työvoimapiirin alueella
11291:           Aikooko Hallitus aikaistaa rakennusin-       valtion työvirastojen investoinnit ovat kuluvana
11292:        vestointejaan pääkaupunkiseudulla ja siten      vuonna 2,1 miljardia markkaa eli noin 22 pro-
11293:        lieventää yhä pahemmaksi muodostunutta          senttia kaikista valtion työvirastojen investoin-
11294:        työttömyystilannetta mm. Vantaalla?             neista koko maassa tänä vuonna. Osuutta koko
11295:                                                        maan työohjelmainvestoinneista voidaan pitää
11296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sekä työllisyysnäkökohdat että työvirastojen toi-
11297: vasti seuraavaa:                                       minnalliset tarpeet huomioon ottaen varsin koh-
11298:                                                        tuullisena.
11299:    Rakennusinvestointien toteuttaminen on ny-             Valtion rakennusinvestointien edelleen lisää-
11300: kyisessä taloudellisessa tilanteessa edullista. Val-   minen valtion budjetin loppusummaa kasvatta-
11301: tion vuoden 1993 talousarvioesitykseen onkin           malla ei ole nykyisessä rahoitustilanteessa perus-
11302: sisällytetty koko joukko valtion omia raken-           teltua. Lisävelkaantuminen nostaisi korkotasoa
11303: nusinvestointeja. Talousarvio on pyritty raken-        ja supistaisi yritysten investointeja entisestään.
11304: tamaan niin, että se mahdollisimman hyvin edis-
11305: tää työllisyyden hoitoa.
11306: 
11307:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
11308:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
11309:                                         1992 vp -   KK 352                                          3
11310: 
11311: 
11312: 
11313: 
11314:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
11315: 
11316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Utöver de investeringar som upptagits i
11317: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      budgeten genomförs många investeringar också
11318: den 29 juli 1992 tili vederbörande medlem av        inom ramen för de statliga arbets- och sysselsätt-
11319: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ningsarbetsprogrammen. Det slutliga regionala
11320: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-          inriktandet av dessa investeringar avgörs efter
11321: mål nr 352:                                         det att statsbudgeten blivit godkänd just genom
11322:                                                     detta förfarande med arbetsprogram och syssel-
11323:           Ämnar Regeringen tidigarelägga sina       sättningsarbetsprogram.
11324:        byggnadsinvesteringar i huvudstadsre-           Inom Nylands läns arbetskraftsdistrikt upp-
11325:        gionen för att därigenom lindra den allt     går statens arbetsverks investeringar innevaran-
11326:        mer kritiska arbetslöshetssituationen i      de år tili 2,1 miljarder mark, dvs. tili ca 22
11327:        bl.a. Vanda?                                 procent av de statliga arbetsverkens samtliga
11328:                                                     investeringar i hela landet 1992. Denna andel av
11329:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hela landets arbetsprogramenliga investeringar
11330: anföra följande:                                    kan anses vara rätt rimlig med tanke på såväl
11331:                                                     sysselsättningssynpunktema som arbetsverkens
11332:    Att genomföra byggnadsinvesteringar i det        funktionella behov.
11333: rådande ekonomiska läget är förmånligt. Därför         Att ytterliga öka statens byggnadsinvestering-
11334: har det i budgetpropositionen för 1993 upptagits    ar genom att låta budgetens slutsumma växa är
11335: en hei del av statens egna byggnadsinvesteringar.   inte motiverat i det nuvarande finansieringsläget.
11336: Man har försökt bygga upp statsbudgeten så att      En extra skuldsättning skulle höja räntenivån
11337: den så väl som möjligt skall främja skötseln av     och innebära en ännu större nedskäming av
11338: sysselsättningen.                                   företagens investeringar.
11339: 
11340:      Helsingforsden 2 september 1992
11341: 
11342:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
11343:                                                 1992 vp
11344: 
11345: Kirjallinen kysymys 353
11346: 
11347: 
11348: 
11349: 
11350:                                    Perho-Santala: Kasvinjalostustoiminnan järjestämisestä Valtion
11351:                                        siementarkastuslaitoksen yhteyteen
11352: 
11353: 
11354:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11355: 
11356:    Julkisuuteen on saatettu tieto konkurssin teh-     västi tiloja ilman suuria investointikustannuksia.
11357: neen Novera-Yhtymän omistaman kasvinjalos-            Tämä johtuu maatalouspoliittisen tilanteen ai-
11358: tuslaitoksen toimintojen alistamisesta kuluvan        kaansaamasta voimakkaasta tuotannon leikkaa-
11359: kasvukauden ajaksi Valtion viljavaraston hoi-         misesta ja sen mukanaantuomasta, valtion toi-
11360: toon. Järjestelyä voitaneen pitää perusteltuna        mesta tapahtuvan varsinaisen siementarkastus-
11361: väliaikaisratkaisuna.                                 toiminnan supistumisesta.
11362:    Valtion viljavaraston toimenkuvaa ollaan voi-         Kahden kasvinjalostuslaitoksen säilyttäminen
11363: makkaasti liikelaitostamassa. Tämä tuo muka-          tulevaisuudessa olisi perusteltua toisaalta laitos-
11364: naan kannattavuusvaatimuksia. Toisaalta kas-          ten sisäisen motivaation parantamiseksi ja mie-
11365: vinjalostuslaitoksen kuuluminen tavallaan kil-        lekkään työnjaon saavuttamiseksi.
11366: pailevalle yritykselle saattaa aiheuttaa vierok-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11367: suntaa muiden maatalouskauppaa käyvien kes-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11368: kusliikkeiden taholta sen jalosteita kohtaan.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11369: Hankkijan aikoinaan perustaman jalostuslaitok-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11370: sen työn jatkajaksi olisikin valittava kaupallisis-
11371: ta sidoksista vapaa yhteisö.                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11372:    Loimaalle on juuri valmistunut ajanmukainen               ryhtyä Novera-Hankkijan kasvinjalos-
11373: ja tilava Valtion siementarkastuslaitos. Laitok-             tuslaitoksen pysyväksi siirtämiseksi val-
11374: sella on myös käytettävissään runsaasti koetoi-              tion toiminnaksi ja sen sijoittamiseksi
11375: mintaan tarvittavaa peltoa. Kasvinjalostustoi-               Valtion siementarkastuslaitoksen yhtey-
11376: mintaa varten voitaisiin laitoksesta saada riittä-           teen Loimaalle?
11377: 
11378:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1992
11379: 
11380:                                          Maija Perho-Santala
11381: 
11382: 
11383: 
11384: 
11385: 220051L
11386: 2                                        1992 vp -   KK 353
11387: 
11388: 
11389: 
11390: 
11391:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11392: 
11393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Näistä syistä maa- ja metsätalousministeriö
11394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on viime vuosina pitänyt tarpeellisena selvittää
11395: olette 3 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kirjeen-     kotimaisen kasvinjalostuksen vahvistamisen ja
11396: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         kehittämisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Teh-
11397: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      dyissä selvityksissä ja suunnitelmissa on todettu,
11398: Perho-Santalan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     että kotimaisten laitosten toimintaa pitäisi koor-
11399: symyksestä n:o 353:                                  dinoida ja sopia niiden työnjaosta.
11400:                                                         Kasvinjalostustoimintaa harjoittaneen Osuus-
11401:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kunta Hankkijanjouduttua konkurssiin on edel-
11402:        ryhtyä Novera-Hankkijan kasvinjalos-          leen, strategisista syistä, tavoitteena pidettävä
11403:        tuslaitoksen pysyväksi siirtämiseksi val-     kotimaisen kasvinjalostuksen vahvistamista.
11404:        tion toiminnaksi ja sen sijoittamiseksi          Mainituista syistä Valtion viljavarasto on
11405:        Valtion siementarkastuslaitoksen yhtey-       maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta
11406:        teen Loimaalle?                               konkurssipesän kanssa sopinut toimenpiteistä,
11407:                                                      joilla konkurssin estämättä turvataan Hankkijan
11408:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kasvinjalostuslaitoksen koeviljelyssä, kypsymäs-
11409: taen seuraavaa:                                      sä olevan sadon asianmukainen korjuutyö. Tar-
11410:                                                      koitus on, edellyttäen, että konkurssipesän kans-
11411:    Kasvinjalostustoiminta on kansainvälisesti ja     sa päästään sopimukseen jalostuslaitoksen ai-
11412: myös Suomessa kehittynyt viimeisten kymme-           neiston kaupasta ja ottaen huomioon mainitut
11413: nen vuoden aikana erittäin voimakkaasti; se on       aikaisemmat selvitykset, hakea mahdollisimman
11414: samalla muodostunut kilpailuksi lajikemarkki-        tarkoituksenmukainen ratkaisu kotimaisen ja-
11415: noista. Tämä kilpailu johtuu siitä, että kasvinja-   lostustoiminnan järjestämiseksi.
11416: lostustoiminnasta entistä suurempi osa rahoite-         Tässä vaiheessa ei vielä ole mahdollista esit-
11417: taan ja pyritään rahoittamaan lajikemarkkinoil-      tää, mikä tuo ratkaisu tulee olemaan.
11418: ta saatavalla rahoituksella. Tätä kilpailua on
11419: myös suomalaisilla lajikemarkkinoilla.
11420: 
11421:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1992
11422: 
11423:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
11424:                                         1992 vp -   KK 353                                           3
11425: 
11426: 
11427: 
11428: 
11429:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11430: 
11431:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nisteriet under de senaste åren ansett det vara
11432: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      nödvändigt att utreda behovet och möjligheter-
11433: den 3 augusti 1992 tili vederbörande medlem av      na att stärka och utveckla växtförädlingen. 1
11434: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   några utredningar och planer har det konstate-
11435: dagsman Perho-Santala undertecknade spörs-          rats att de inhemska anstaltemas verksamhet bör
11436: mål nr 353:                                         koordineras och att överenskommelse bör ingås
11437:                                                     om deras arbetsfördelning.
11438:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Sedan Andelslaget Hankkija, som bedrev
11439:        ta för att Novera-Hankkijas växtföräd-       växtforädlingsverksamhet, försattes i konkurs
11440:        lingsanstalt skall ombildas till en perma-   bör målsättningen fortfarande av strategiska
11441:        nent statlig verksamhet och att den place-   skäl anses vara att den inhemska växtförädlingen
11442:        ras i Loimaa i samband med Statens           skall stärkas.
11443:        frökontrollanstalt?                              Av nämnda orsaker har Statens spannmåls-
11444:                                                     förråd på uppdrag av jord- och skogsbruksmi-
11445:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nisteriet kommit överens med konkursboet om
11446: anföra följande:                                    åtgärder som utan hinder av konkursen garante-
11447:                                                     rar att den skörd som mognar på försöksodling-
11448:    Växtförädlingsverksamheten har intematio-        en vid Hankkijas växtforädlingsanstalt kan bär-
11449: nellt sett och även i Finland utvecklats mycket     gas. Avsikten är, under förutsättning att man
11450: kraftigt under de senaste tio åren och den har      tillsammans med konkursboet kommer överens
11451: samtidigt gett upphov tili konkurrens om sort-      om försäljningen av växtförädlingsanstaltens
11452: marknadema. Denna konkurrens beror på att en        materia!, och med beaktande av tidigare nämnda
11453: allt större andel av växtförädlingsverksamheten     utredningar, att finna en lösning som är så
11454: fmansieras och skall fmansieras med hjälp av en     ändamålsenlig som möjligt för ordnande av den
11455: fmansiering som kommer från sortmarknader-          inhemska förädlingsverksamheten.
11456: na. En dylik konkurrens förekommer även på              Det är ännu inte i detta skede möjligt att säga
11457: den finska sortmarknaden.                           viiken denna lösning kommer att vara.
11458:    Av denna orsak har jord- och skogsbruksmi-
11459:      Helsingfors den 4 september 1992
11460:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
11461:                                                 1992 vp
11462: 
11463: Kirjallinen kysymys 354
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:                                    Särkijärvi: Puurakenteita koskevien rakennusmääräysten lieventä-
11469:                                        misestä
11470: 
11471: 
11472:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11473: 
11474:     Puu on tärkeä kotimainen rakennusmateriaa-        syntää ja sen osaamisen kehittämiselle olisi laa-
11475: li. Sen käyttöä ei tulisi vaikeuttaa tarpeettomilla   jempi taloudellinen pohja. Tällä olisi siten merki-
11476: rajoituksilla.                                        tystä myös suomalaisen teollisuuden kansainvä-
11477:     Suomessa on kuitenkin voimassa vanha mää-         liselle kilpailukyvylle.
11478: räys siitä, että puutalo saa olla korkeintaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11479: kaksikerroksinen. Tähän on aikanaan ilmeisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11480: päädytty puukaupunkeja vaivanneiden laajojen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11481: tulipalojen seurauksena. Nykyisin käytettävät         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11482: liimapuurakenteet ovat kuitenkin palonkestä-
11483: vyydeltään parempia kuin esimerkiksi teräsra-                   Aikooko Hallitus lieventää puuraken-
11484: kenteet, joiden käyttäminen korkeissakin raken-              tamista koskevia määräyksiä siten, että
11485: nuksissa on sallittua.                                       ne takaavat saman paloturvallisuuden
11486:     Jos puurakentamista ei asetettaisi säädöksissä           tason kuin muitakin rakennusmateriaale-
11487:  heikompaan asemaan, olisi sillä enemmän ky-                 ja koskevat määräykset?
11488: 
11489:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1992
11490: 
11491:                                           Jouni J. Särkijärvi
11492: 
11493: 
11494: 
11495: 
11496:  22005IL
11497: 2                                       1992 vp -   KK 354
11498: 
11499: 
11500: 
11501: 
11502:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11503: 
11504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eräs rakennusten henkilöturvallisuudelle tär-
11505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keä asia on palon syttymisvaiheessa huoneistois-
11506: olette 7 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kirjeen-    sa käytettyjen materiaalien syttymisherkkyys- ja
11507: ne n:o 1155 ohella toimittanut valtioneuvoston      palonlevittämisominaisuudet. Kuolemantapaus-
11508: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ten, vammautumisten ja omaisuusvahinkojen
11509: edustaja Jouni J. Särkijärven kirjallisesta kysy-   välttämiseksi herkästi paloa levittäviä materiaa-
11510: myksestä n:o 354, jossa tiedustellaan:              leja ei ole hyväksytty kaikkiin kohteisiin. Viime
11511:                                                     aikoina sattuneiden kuolemaan johtaneiden tuli-
11512:           Aikooko Hallitus lieventää puuraken-      palojen johdosta on jopa julkisuudessa esitetty
11513:        tamista koskevia määräyksiä siten, että      vaatimuksia määräysten tiukentamisesta tältä
11514:        ne takaavat saman paloturvallisuuden         osin.
11515:        tason kuin muitakin rakennusmateriaale-         Ympäristöministeriö on mukana rahoitta-
11516:        ja koskevat määräykset?                      massa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
11517:                                                     palolaboratoriossa tehtävää tutkimusta nimel-
11518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tään "Puun paloturvallinen käyttö rakentami-
11519: vasti seuraavaa:                                    sessa". Tutkimuksen tavoitteena on kehittää
11520:                                                     paloturvallisia käyttömahdollisuuksia ja tutki-
11521:    Ympäristöministeriön antamissa Suomen ra-        muksen antamia tietoja tullaan käyttämään
11522: kentamismääräyskokoelman määräyksissä ei ole        Suomen rakentamismääräyskokoelmaa uusit-
11523: paloturvallisuuden osalta suoraan puulle asetet-    taessa.
11524: tuja määräyksiä, vaan niissä käsitellään raken-        Yhdentyvä Eurooppa muovaa uudet palo-
11525: nusmateriaalien palo-ominaisuuksia yleisesti.       luokitusmenetelmänsä. Tällöin vanhoihin luoki-
11526: Vaatimukset siis koskevat kaikkia rakennusma-       tusmenetelmiin perustuvat kansalliset palomää-
11527: teriaaleja. Määräyksissä asetetaan vaatimuksia      räykset joutuvat perusremonttiin. Tähän kirjalli-
11528: rakenteiden palonkestoajoille ja palavuusominai-    seen kysymykseen vastattaessa ei vielä ole uusia
11529: suuksille eri käyttökohteissa myös huomioon         hyväksyttyjä luokitusmenetelmiä eikä myöskään
11530: ottaen sen, osallistuuko rakennusmateriaali pa-     tiedetä sitä, miten puu luokitellaan niissä. Yleis-
11531: loon. Palonkestoaika- ja palavuus-/palamatto-       eurooppalaisien koemenetelmien laatimiseen py-
11532: muusvaatimukset määrävät sallitut rakennusma-       ritään vaikuttamaan siten, että puu ei jää epä-
11533: teriaalit kussakin kohteessa. Palava rakennusma-    edulliseen asemaan uusia koemenetelmiä kehi-
11534: teriaali lisää rakennuksen palokuormaa.             tettäessä.
11535: 
11536:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
11537: 
11538:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
11539:                                         1992 vp -   KK 354                                             3
11540: 
11541: 
11542: 
11543: 
11544:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11545: 
11546:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           En viktig sak som påverkar personsäkerheten
11547: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      i antändningsögonblicket i lokalen i fråga är de
11548: 1155 av den 7 augusti 1992 till vederbörande        använda materialens antändnings- och brand-
11549: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   spridningsegenskaper. För att undvika dödsfall,
11550: de av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteck-    invaliditet och egendomsskador har inte lättan-
11551: nade spörsmål nr 354:                               tändbara och brandspridande materia! godkänts
11552:                                                     för vissa ändamål. På basis av de bränder som
11553:           Åmnar Regeringen mildra bestämmel-        den senaste tiden lett tili dödsfall har man till och
11554:        serna för trämaterial så att de garanterar   med i offentligheten ställt krav på skärpta brand-
11555:        samma brandsäkerhetsnivå som de be-          bestämmelser tili denna del.
11556:        stämmelser som gäller andra materia!?            Miljöministeriet stöder ekonomiskt ett pro-
11557:                                                     jekt "Användning av trämaterial och brandsä-
11558:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kerheten" som pågår inom Statens tekniska
11559: anföra följande:                                    forskningscentral, i brandlaboratoriet. Forsk-
11560:                                                     ningsuppdragets ändamål är att utveckla brand-
11561:    I de av miljöministeriet utgivna bestämmelser-   säkra användningsmöjligheter och forskningsre-
11562: na som ingår i Finlands byggbestämmelsesam-         sultaten kommer att användas för att utveckla
11563: ling anges inte särskilda bestämmelser för trä-     Finlands byggbestämmelsesamling.
11564: konstruktioner      utan     byggnadsmateria1ens        Ett integrerat Europa utvecklar nya brand-
11565: brandsäkerhet behandlas i allmänhet. Kraven         klassificeringsmetoder. Härvid kommer de na-
11566: gäller således alla byggnadsmaterial. I bestäm-     tionella brandbestämmelsema som baserar sig
11567: melserna ställs krav på konstruktionemas            på nuvarande metoder att omformas. Då svaret
11568: brandmotståndstid och brännbarhetsegenskaper        på detta skriftliga spörsmål avges finns inte dessa
11569: för olika användningsändamål, vilka även beak-      nya godkännandekriterier att tiligå, ej heller
11570: tar den omständigheten om materialet själv med-     vetskap om hur trämaterialen kommer att klas-
11571: verkar i branden. Kraven visavi brandmot-           sificeras enligt dessa. I samband med utforman-
11572: ståndstid och brännbarhet/ icke brännbarhet         det av allmänna europeiska provningsmetoder
11573: bestämmer de byggnadsmaterial som kan an-           försöker vi medverka tili att byggandet i trä inte
11574: vändas i ifrågavarande fall. Brännbara materia!     får ett sämre utgångsläge än hittills.
11575: ökar byggnadens brandlast.
11576: 
11577:      Helsingforsden 2 september 1992
11578: 
11579:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
11580:                                                 1992 vp
11581: 
11582: Skriftligt spörsmål 355
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 
11587:                                    Lax: Om inverkan av Postbanken Ab:s finansieringspolitik på
11588:                                       företagssektom
11589: 
11590: 
11591:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11592: 
11593:     Det har i olika sammanhang framkommit att            Med hänsyn tili den utveckling som skett är
11594: Postbanken Ab, en finansieringsinrättning som         det min bedömning att Postbanken Ab:s linje
11595: kontrolleras av staten, har skärpt sin kreditgiv-     inte varit riktig som sådan och inte heller i
11596: ning tili näringslivet, möjligen i syfte att främst   förhållande till de principer som omfattats inom
11597: minimera sina egna kreditförlustrisker. Detta         andra ledande affårsbanker.
11598: har lett tili förfång, förluster och nya konkurser       Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
11599: inom näringslivet. Jag hänvisar bl.a. till de för-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11600: luster som vållats tecknama av Novera-Koncer-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
11601: nen Ab:s masskuldebrev och till de konkurser          följande spörsmål:
11602: som drabbat dotterbolag inom samma koncem.
11603:     Då regeringen ställt en särskild garantifond                Är Regeringen av den uppfattningen
11604: till bankemas förfogande, förutsätter detta enligt           att Postbanken Ab:s kreditgivningspoli-
11605: mitt förmenande att resursema i så stor utsträck-            tik på ett riktigt sätt tar hänsyn till de
11606: ning som möjligt sätts in för att trygga kundfö-             behov som gäller för landets näringsliv i
11607: retagens verksamhetsförutsättningar. I det nuva-             dess nuvarande läge, och
11608: rande konjunkturläget har man rätt att av en                    är en skärpning av kundföretagens
11609: penninginrättning som kontrolleras av staten                 fmansieringsvillkor förenlig med de krav
11610: vänta sig ett långsiktigt arbete i fmansieringen av          som ställs i det nuvarande marknadsläget
11611: näringslivet, där banken bär ett samhällsansvar              och andan i det särskilda stödpaket som
11612: åtminstone i samma utsträckning som de privat-               skapats för bankverksamheten?
11613: ägda penninginrättningama.
11614: 
11615:      Helsingfors den 12 augusti 1992
11616: 
11617:                                               Henrik Lax
11618: 
11619: 
11620: 
11621: 
11622:  220051L
11623: 2                                        1992 vp -    KK 355
11624: 
11625: Kirjallinen kysymys 355                                                                     Suomennos
11626: 
11627: 
11628: 
11629: 
11630:                                   Lax: Postipankki Oy:n luotonantopolitiikan vaikutuksesta yri-
11631:                                       tystoimintaan
11632: 
11633: 
11634:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11635: 
11636:    Eri yhteyksissä on käynyt ilmi, että Posti-           Toteutuneen kehityksen perusteella arv10m,
11637: pankki Oy, valtion määräysvallassa oleva raha-        ettei Postipankki Oy:n linja ole ollut oikea sen
11638: laitos, on kiristänyt luotonantoaan elinkeinoelä-     enempää sellaisenaan kuin suhteessa muiden
11639: mälle, mahdollisesti ensi sijassa omien luottotap-    johtavien liikepankkien omaksumiin periaattei-
11640: pioriskiensä minimoimiseksi. Tästä on koitunut        siin.
11641: haittaa, tappioita ja uusia konkurssitapauksia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11642: elinkeinoelämässä. Viittaan muun muassa No-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11643: vera-Yhtymä Oy:n joukkovelkakirjalainan mer-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11644: kitsijöille aiheutuneisiin tappioihin ja saman        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11645: konsernin eräiden tytäryhtiöiden vararikkoon.
11646:    Se, että hallitus on asettanut pankkien käytet-              Onko Hallitus sitä mieltä, että Posti-
11647: täväksi erillisen takuurahaston, edellyttää käsi-            pankki Oy:n rahoituspolitiikka oikealla
11648: tykseni mukaan voimavarojen kohdistamista                    tavalla ottaa huomioon maamme elinkei-
11649: mahdollisimman laajamittaisesti asiakasyritys-               noelämän nykytilan mukaiset tarpeet, ja
11650: ten toimintaedellytysten varmistamiseen. Vallit-                onko asiakasyritysten luottoehtojen
11651: sevassa suhdannetilanteessa on oikeutettua                   kiristäminen vallitsevan markkinatilan-
11652: odottaa valtion määräysvallassa olevalta raha-               teen mukainen ja sopusoinnussa pankki-
11653: laitokselta pitkäjänteistä toimintaa elinkeinoelä-           toiminnan tukemiseksi kootun erillisen
11654: män rahoittamisen hyväksi ja vähintään yhtä                  tukipaketin hengen kanssa?
11655: laajan yhteiskunnallisen vastuun kantamista
11656: kuin yksityisiltä rahalaitoksilta.
11657: 
11658:      Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1992
11659: 
11660:                                              Henrik Lax
11661:                                         1992 vp -   KK 355                                         3
11662: 
11663: 
11664: 
11665: 
11666:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11667: 
11668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Postipankki Oy joutuu, samalla tavalla kuin
11669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muutkin pankit, elinkeinoelämää rahoittaes-
11670: olette 12 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-       saan arvioimaan, millä edellytyksillä luotonan-
11671: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    toa vaikeuksiin joutuneille yrityksille voidaan
11672: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     jatkaa. Tällöin kiinnitetään erityisesti huomio-
11673: Laxin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    ta siihen, kykeneekö yritys sopeuttamaan toi-
11674: n:o 355:                                            mintaansa siten, että tulot kattavat juoksevat
11675:                                                     kulut. Mikäli yrityksen käyttökate-ennusteet
11676:           Onko Hallitus sitä mieltä, että Posti-    ovat olleet positiiviset, pankit, Postipankki Oy
11677:        pankki Oy:n rahoituspolitiikka oikealla      mukaan lukien, ovat omalta osaltaan olleet
11678:        tavalla ottaa huomioon maamme elinkei-       yleensä valmiit siirtämään erääntyviä lainojen
11679:        noelämän nykytilan mukaiset tarpeet, ja      lyhennyksiä myöhemmäksi ja jopa lisäämään-
11680:           onko asiakasyritysten luottoehtojen       kin luotonantoa välttämättömien investointien
11681:        kiristäminen vallitsevan markkinatilan-      rahoittamiseksi, mikäli muutkin rahoittajat
11682:        teen mukainen ja sopusoinnussa pankki-       ovat osaltaan joustaneet.
11683:        toiminnan tukemiseksi kootun erillisen           Suhdanteiden nopea kääntyminen ja rakenta-
11684:        tukipaketin hengen kanssa?                   misen volyymin asettuminen useiksi vuosiksi
11685:                                                     lähes puoleen viime vuosien tasosta ei mahdollis-
11686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tanut Novera-konsernin toiminnan jatkamista.
11687: vasti seuraavaa:                                    Postipankki Oy yritti yhdessä muiden merkittä-
11688:                                                     vien rahoittajien kanssa löytää ratkaisun, joka
11689:    Koko pankkisektorin luotonanto oli supistu-      olisi mahdollistanut konsernin toiminnan jatku-
11690: nut vuoden 1992 heinäkuun lopussa edellisen         misen. Pankki antoi Noveralle uusia luottoja
11691: vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna run-       vielä viime keväänä. Viime heinäkuussa yksi-
11692: saat 4 prosenttia. Luotonannon supistuminen on      kään merkittävä rahoittaja ei kuitenkaan ollut
11693: seurausta pankkien omien pääomien niukkuu-          enää halukas jatkamaan yhtiön rahoittamista.
11694: desta, talletuskehityksen laimeudesta sekä luo-         Noveran tytäryhtiöiden Hantec Oy:n ja Etek
11695: tankysynnän vähäisyyteen johtaneesta korkeas-       Oy:n konkursseja ei voitu välttää, koska yhtiöt
11696: ta korkotasosta ja investointien supistumisesta.    olivat lainanneet merkittäviä summia emoyhtiöl-
11697:    Kotimaisessa suljetussa sektorissa on useita     leen ja nämä saamiset kävivät arvottomiksi No-
11698: toimialoja, joilla kysyntä on pysyvästi pudonnut    vera-Yhtymän konkurssissa.
11699: 1980-lopun tasolta. Tämänjohdosta näille aloille        Saatujen selvitysten mukaan Postipankki Oy
11700: on syntynyt runsaasti ylikapasiteettia, jonka ai-   on jatkanut luotonantoaan lähes entisessä laa-
11701: heuttama kustannusrasitus on monessa tapauk-        juudessa viimeksi kuluneen vuoden aikana ja
11702: sessa johtanut konkursseihin. Kapasiteetin pur-     suunnannut luotonantoaan elinkeinoelämälle
11703: kaminen on kuitenkin välttämätöntä jäljelle jää-    erityisesti elinkelpoisten kotimaisten yritysten
11704: vien yritysten elinkelpoisuuden varmistamiseksi.    toimintaedellytysten turvaamiseen. Pankin il-
11705: Pankit eivät voi lisätä luotonantoaan suljetun      moituksen mukaan sen luotonannossa varaudu-
11706: sektorin kaikkein heikoimmille yrityksille vaka-    taan ensisijaisesti viennin kasvun rahoittamiseen
11707: varaisuuttaan vaarantamatta. Myös talletus-         sekä muutoinkin vientiyritysten toiminnan tur-
11708: pankkeja koskeva lainsäädäntö edellyttää pidät-     vaamiseen. Postipankki Oy:n merkitys yritysten
11709: täytymistä liiallisilta riskeiltä.                  rahoituksessa on viimeksi kuluneen vuoden ai-
11710:    Postipankki Oy on liikepankkitoimintaa har-      kana todennäköisesti kasvanut. Luottoja ja mui-
11711: joittava rahalaitos, johon sovelletaan talletus-    ta vastuita uudistettaessa, kuten myös uusista
11712: pankkilain, Postipankkilain ja liikepankkilain      luotoista päätettäessä, pankki joutuu kuitenkin
11713: säännöksiä. Sen on toiminnassaan noudatettava       muiden liikepankkien tavoin jo lain säädösten
11714: samoja liiketaloudellisia periaatteita kuin yksi-   nojalla välttämään sellaisten liiallisten riskien
11715: tyistenkin liikepankkien.                            ottamista, jotka realisoituneina suurina luotto-
11716: 4                                        1992 vp -   .KK 355
11717: 
11718: tappioina saattaisivat vaarantaa pankin vakava-      määrärahasta on 903 milj. markkaa. Pääomasi-
11719: raisuuden ja toiminnan häiriöttömän jatkumi-         joituksen ehtojen mukaan pankin, johon sijoitus
11720: sen.                                                 on tehty, on toimitettava pankkitarkastusviras-
11721:    Valtion kuluvan vuoden 1 lisätalousarvioon        ton hyväksyttäväksi suunnitelma toimenpiteistä,
11722: on otettu 8 miljardin markan määräraha käytet-       joihin pankki ryhtyy pääomasijoituksen tarkoi-
11723: täväksi valtion pääomasijoituksiin talletuspank-     tuksen toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulee si-
11724: keihin. Sijoitusten tarkoituksena on torjua talle-   sältyä mm. selvitys pääomasijoituksen varojen
11725: tuspankkien vakavaraisuuden sellainen heikke-        käytöstä pankin luotonantokyvyn turvaamiseen.
11726: neminen, joka olennaisesti rajoittaisi niiden luo-   Pankkitarkastusvirasto valvoo pääomasijoituk-
11727: tonantokykyä ja sitenjohtaisi taloudellisen taan-    sen ehtojen noudattamista ja siten myös Posti-
11728: tuman syvenemiseen investointien ja kulutusky-       pankki Oy:n sille toimittaman suunnitelman to-
11729: synnän supistuessa. Postipankki Oy:n osuus           teutumista.
11730:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1992
11731: 
11732:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11733:                                              1992 vp -    KK 355                                           5
11734: 
11735: 
11736: 
11737: 
11738:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
11739: 
11740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Postbaoken Ab skall, på samma sätt som
11741: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            övriga banker, vid finansiering av affårslivet
11742: den 12 augusti 1992 till vederbörande medlem av           överväga under vilka förutsättningar kreditgiv-
11743: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         ningen tili företag i svårigheter kan fortsätta.
11744: dagsman Lax undertecknade spörsmål nr 355:                Härvid fåsts särskild uppmärksamhet vid om
11745:                                                           företaget är kapabelt att anpassa sin verksamhet
11746:            Är Regeringen av den uppfattningen             så att intäktema täcker de löpande utgiftema.
11747:         att Postbaoken Ab:s kreditgivningspoli-           Om företagets driftsbidragsprognoser varit posi-
11748:         tik på ett riktigt sätt tar hänsyn till de        tiva har bankema, inklusive Postbaoken Ab, för
11749:         behov som gäller för landets näringsliv i         egen del i allmänhet varit redo att skjuta upp
11750:         dess nuvarande läge, och                          amorteringar på krediter som förfaller tili betal-
11751:            är en skärpning av kundföretagens              ning och tili och med att öka kreditgivningen för
11752:         finansieringsvillkor förenlig med de krav         finansiering av nödvändiga investeringar, om
11753:         som ställs i det nuvarande marknadsläget          även de andra finansiärema för sin del varit
11754:         och andan i det särskilda stödpaket som           flexibla.
11755:         skapats för bankverksamheten?                         De snabba konjunkturväxlingama och det
11756:                                                           faktum att volymen av byggandet för flera år
11757:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             framåt stannat på nästan halva nivån jämfört
11758: anföra följande:                                          med de senaste åren gjorde det omöjligt för
11759:                                                           Novera-koncemen att fortsätta sin verksamhet.
11760:    Kreditgivningen inom hela banksektom hade              Postbaoken Ab försökte tilisammans med andra
11761: vid utgången av juli 1992 inskränkts med drygt            betydande finansiärer finna en lösning för att
11762: 4 % jämfört med motsvarande tidpunkt före-                göra det möjligt för koncemen att fortsätta
11763: gående år. lnskränkningen av kreditgivningen är           verksamheten. Banken gav ännu senaste vår
11764: en följd av att bankema har knappt med eget               Novera nya krediter. 1 juli fanns det dock inte
11765: kapital, att depositionsutvecklingen är svag samt         längre några fmansiärer som var villiga att fort-
11766: att investeringama har minskat och räntenivån är          sätta finansieringen av bolaget.
11767: hög, vilket lett till en liten efterfrågan på krediter.       Det gick inte att forhindra att Noveras dotter-
11768:    Den inhemska slutna sektom omfattar flera              bolag, Hantec Oy och Etek Oy gick i konkurs,
11769: branscher där efterfrågan stadigt sjunkit jämfört         eftersom bolagen hade lånat betydande summor
11770: med nivån i slutet av 1980-talet. Följden av detta        till sitt moderbolag och dessa fordringar blev
11771: har varit en stor överkapacitet inom branscher-           värdelösa när Novera-koncemen gick i konkurs.
11772: na. Den kostnadspåfrestning som överkapacite-                 Enligt utredningar som erhållits har Postban-
11773: ten förorsakat har i många falllett tili konkurser.       ken Ab:s kreditgivning under det senaste året
11774: Denna kapacitet måste dock avvecklas för att              varit nästan lika omfattande som tidigare. Ban-
11775: livsdugligheten hos övriga företag skall tryggas.         ken har riktat sin kreditgivning till näringslivet
11776: Bankema kan inte utan att äventyra sin soliditet          speciellt för att trygga livsdugliga inhemska före-
11777: öka kreditgivningen tili de all:ra svagaste företa-       tags verksamhetsförutsättningar. Enligt uppgift
11778: gen inom den slutna sektom. Aven lagstiftningen           från banken är man vid kreditgivningen i första
11779: om depositionsbanker förutsätter avhållsamhet             hand beredd på att finansiera exporttiliväxten
11780: från alltför stora risktaganden.                          samt även i övrigt på att säkerställa exportföre-
11781:     Postbaoken Ab är en penninginrättning som             tagens verksamhet. Postbaoken Ab:s betydelse
11782: bedriver affärsbanksverksamhet och på viiken              när det gäller finansieringen av företag har under
11783: tillämpas stadgandena i lagen om depositions-             det senaste året sannolikt ökat. När banken
11784: bankemas verksamhet, lagen om Postbaoken                  fomyar krediter och andra ansvarsförbindelser
11785: Ab och affärsbankslagen. Den skall i sin verk-            samt fattar beslut om nya krediter är det dock
11786: samhet följa samma företagsekonomiska princi-             nödvändigt att banken, liksom andra affärsban-
11787: per som privata afflirsbanker.                            ker, med stöd av stadgandena i lagen undviker
11788: 6                                        1992 vp -   KK 355
11789: 
11790: att ta alltför stora risker som om de förverkligas   avtar. Postbaoken Ab:s andel av anslaget är 903
11791: kan leda till stora kreditförluster och äventyra     milj. mk. Enligt de villkor som gäller för kapital-
11792: bankens soliditet och en ostörd fortsättning av      investeringen skall den bank, i vilken placeringen
11793: verksamheten.                                        har gjorts, för godkännande tillställa Bank-
11794:    1 statens 1 tilläggsbudget för innevarande år     inspektionen en plan över de åtgärder som
11795: har ett anslag om 8 mrd mk upptagits för statens     banken ämnar vidta för att uppnå syftet med
11796: kapitalinvesteringar i depositionsbanker. Avsik-     kapitalinvesteringen. För att bankens kreditgiv-
11797: ten med placeringama är att avvärja en sådan         ningsförmåga skall tryggas bör planen bl.a. in-
11798: försvagning av depositionsbankemas soliditet         nehålla en utredning över användningen av kapi-
11799: som väsentligt begränsar deras kreditgivnings-       talinvesteringens medel. Bankinspektionen över-
11800: förmåga, vilket följaktligen innebär en allt mer     vakar att villkoren för kapitalinvesteringen följs
11801: omfattande ekonomisk tillbakagång i och med          och således även att den plan som Postbaoken
11802: att investeringama och konsumtionsefterfrågan        Ab har överlåtit genomförs.
11803:      Helsingfors den 17 september 1992
11804: 
11805:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
11806:                                                 1992 vp
11807: 
11808: Kirjallinen kysymys 356
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 
11813:                                    Mäkelä ym.: Hoitomaksujen määräytymisperusteiden selkiyttä-
11814:                                       misestä
11815: 
11816: 
11817:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11818: 
11819:    Kansaneläkelain ja -asetuksen mukaan rinta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11820: malisää ja ylimääräistä rintamalisää ei lasketa       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11821: mukaan maksuperusteisiin henkilön ollessa hoi-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11822: dossa jossain laitoksessa. Tällä tavoin on pyritty    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11823: takaamaan kyseisten !isien koskemattomuus ja          sen:
11824: säilyttämään niiden erityisluonne. Viime aikoina
11825: on kuitenkin esiintynyt tapauksia, joissa terveys-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11826: keskukset ovat hoitomaksua määrätessään otta-                ettei kansaneläkkeen rintamalisää ja yli-
11827: neet huomioon kyseiset lisät maksun suuruutta                määräistä rintamalisää voitaisi tulkita
11828: määrättäessä. Mikäli näin on mahdollista mene-               otettavaksi huomioon laskettaessa laitos-
11829: tellä, tulisi määräyksiä selkeyttää niin, ettei ky-          paikkojen hoitomaksujen suuruutta?
11830: seisiä tapauksia pääsisi esiintymään.
11831: 
11832:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1992
11833: 
11834:                      Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
11835: 
11836: 
11837: 
11838: 
11839: 220051L
11840: 2                                         1992 vp -    KK 356
11841: 
11842: 
11843: 
11844: 
11845:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11846: 
11847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asiakasmaksuja koskevassa lainsäädännössä on
11848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tarkoitus säilyttää edellä kuvattu järjestelmä en-
11849: olette 18 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-          nallaan.
11850: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Mitä tulee kansaneläkelain ja -asetuksen
11851: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        säännöksiin, voidaan todeta, että kansaneläke-
11852: Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          lain 43 §:n mukaan eläkkeensaajan ollessa laitos-
11853: symyksestä n:o 356:                                    hoidossa tai sijoitettuna yksityiskotihoitoon, elä-
11854:                                                        ke voidaan maksaa tällaisen hoidon ajalta siitä
11855:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         perittävien maksujen korvaamista varten sille
11856:        ettei kansaneläkkeen rintamalisää ja yli-       kunnalliselle lautakunnalle tai kuntainliitolle,
11857:        määräistä rintamalisää voitaisi tulkita         jonka alainen laitos on tai joka on sijoittanut
11858:        otettavaksi huomioon laskettaessa laitos-       eläkkeensaajan edellä mainittuun hoitoon. Eläke
11859:        paikkojen hoitomaksujen suuruutta?              voidaan saman säännöksen mukaan maksaa
11860:                                                        myös sille laitokselle, jossa eläkkeensaaja on tai
11861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            joka on sijoittanut eläkkeensaajan muualle hoi-
11862: taen seuraavaa:                                        toon. Näin laitokselle tai viranomaiselle makset-
11863:                                                        tavasta eläkkeestä saadaan pidättää vain sen
11864:    Laitoshoidon potilasmaksuista on säädetty           kuukauden aikana annettavasta hoidosta mää-
11865: terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja           rätty maksu, jolta eläke-erä suoritetaan. Heti
11866: korvauksista annetussa asetuksessa (206/72), eri-      eläke-erän eräännyttyä on eläkkeensaajalle itsel-
11867: koissairaanho.idosta perittävistä maksuista ja         leen hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia
11868: korvauksista annetussa asetuksessa (1248/90) ja        tarpeita varten maksettava vähintään asetuksella
11869: sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-       erikseen vahvistettava eläkkeen osa, jollei eläke-
11870: tussa asetuksessa (887/83), jotka kaikki ovat          laitos 44 §:n 1 momentissa mainitusta syystä ole
11871: voimassa vuoden 1992 loppuun. Vuoden 1993              päättänyt sen käyttämisestä tähän tarkoitukseen
11872: alusta sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista         muulla tavoin.
11873: säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-          Kansaneläkeasetuksen 64 §:n mukaan eläk-
11874: maksuista annetussa laissa (734/92) ja asetukses-      keensaajalle itselleen on henkilökohtaisia tarpei-
11875: sa. Asetus annetaan syyskuun 1992 aikana.              ta varten kansaneläkelain 43 §:n 3 momentin
11876:     Sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa ly-     mukaisesti annettava vähintään kansaneläkkeen
11877: hytaikaisesti hoidettavilta potilailta peritään        pohjaosan määrä kuukaudessa.
11878: kiinteä maksu, joka ei ole tuloista riippuvainen.         Kansaneläkeasioiden valitusasteena toimiva
11879: Siihen eivät siis potilaan saarnat eläkkeet tai        tarkastuslautakunta on useissa päätöksissään
11880: muut tulot vaikuta.                                    katsonut, että rintamalisän saajalle on maksetta-
11881:     Jatkuvasti tai pysyvästi laitoshoidossa olevilta   va erikseen käyttövarat kansaneläkkeestä ja rin-
11882: potilailta peritään maksukyvyn mukainen mak-           tamasotilaseläkelain mukaisista etuuksista eli
11883: su. Maksu määräytyy nettotulojen perusteella eli       rintamalisistä. Tarkastuslautakunta on tulkin-
11884: siitä määrättäessä otetaan huomioon veronalai-         nut rintamalisää erilliseksi kansaneläkkeestä
11885: set tulot ennakonpidätyksen tai ennakonkannon          maksettavaksi eläkkeeksi. Kansaneläkelaitos on
11886: jälkeen sekä verosta vapaat tulot. Eläkkeet ote-       myös antanut tätä koskevat ohjeet paikallistoi-
11887: taan nimenomaisen säännöksen nojalla tuloina           mistoille.
11888: huomioon. Erikseen on lueteltu ne tulot, joita ei         Kysymys kahden asetuksen välisestä risti-
11889: oteta huomioon. Rintamalisä tai ylimääräinen           riidasta on ongelmallinen. Sitä on viimeksi selvi-
11890: rintamalisä eivät kuulu näihin tuloihin. Rinta-        tetty sosiaali- ja terveysministeriön käyttövara-
11891: malisän ja ylimääräisen rintamalisän huomioon          työryhmän muistiossa (työryhmän muistio
11892: ottaminen hoitomaksuja määrättäessä ei siten            1990:25). Käyttövaratyöryhmän työ liittyy kan-
11893: perustu tulkintaan, vaan nimenomaisiin sään-           saneläkeuudistuksen neljänteen vaiheeseen, jos-
11894: nöksiin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa          sa on tarkoitus poistaa kansaneläkkeen lisäosan
11895:                                           1992 vp -    KK 356                                            3
11896: 
11897: naksamisesta laitoshoidon aikana niin sanottu         lon maksuasetuksia voitaisiin muuttaa siten, että
11898: aitoshoitorajoitus. Laitoshoitorajoituksen erää-      rintamalisä katsottaisiin hoitomaksua määrättä-
11899: lä keskeisenä sisältönä on, että kansaneläkkeen       essä niin sanotuksi etuoikeutetuksi tuloksi, ja
11900: isäosasta ei makseta sitä osaa, joka ylittää I        joka siis jäisi hoidettavalle itselleen. Sen sijaan
11901: mutaryhmässä 43 %ja II kuntaryhmässä 40 %.            ylimääräinen rintamalisä voitaisiin ottaa tulona
11902:     Työryhmä ehdotti, että kansaneläkkeen lai-        huomioon. Jos rintamalisä työryhmän ehdotta-
11903: oshoitorajoitus poistetaan. Tämä merkitsisi           maHa tavalla etuoikeutettaisiin, kansaneläke-
11904: win 43 000 eläkkeensaajan lisäosan korottamis-        lainsäädännöstä voitaisiin samalla poistaa kan-
11905: a. Työryhmä katsoi, että samassa yhteydessä           saneläkeasetuksen 64 §:n säännökset käyttöva-
11906: :osiaali- ja terveyspalveluilla järjestettävää        roista.
11907: aitoshuollon maksujärjestelmää on tarkoituk-              Työryhmässä esiintyi myös näkemyksiä, joi-
11908: :enmukaista muuttaa uudistamalla pitkäaikais-         den mukaan maksuasetuksiin ei tulisi tehdä
11909: widon ja lyhytaikaishoidon rajat samansisältöi-       rintamalisää koskevia muutoksia. Tämän risti-
11910: ·,iksi. Työryhmä toteaa, että käyttövarat pitkä-      riitaisuuden todeten työryhmän yhteinen päätel-
11911: tikaishoidon aikana on määritelty pääsääntöi-         mä oli, että rintamalisän saajia pitäisi kohdella
11912: :esti 20 o/o:ksi asiakkaan nettotuloista. Työryh-     käyttövarasäännösten osalta sekä kansaneläke-
11913: nän saarnat selvitykset osoittivat, että merkittä-    lainsäädännössä että sosiaali- ja terveydenhuol-
11914: rälle osalle pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevis-   lon maksusäännöksissä samalla tavoin, jotta
11915:  a jää käyttövaroiksi mainittu kansaneläkkeen         käytäntö ei kunnittain vaihtelisi.
11916:  >ohjaosa.                                                Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen
11917:      Työryhmä totesi lisäksi, että käyttövarojen      toteutus on paljolti kiinni siihen liittyvistä talou-
11918:  naksamistaja niiden suuruutta koskeva sosiaali-      dellisista seikoista. Koska myös sosiaali- ja ter-
11919:  a terveydenhuollon ja kansaneläkelainsäädän-         veydenhuollon maksujärjestelmän perusteelli-
11920:  lön välinen ristiriita olisi saatava ratkaistuksi.   sempi uudistaminen on ollut ministeriössä vireil-
11921:  :<:nnen ratkaisukeinojen valitsemista on otettava    lä, ei rintamalisään liittyvän yksityiskohdan rat-
11922:  .:anta siihen, onko ja minkä suuruisina rintama-     kaisemista ole nähty tarkoituksenmukaiseksi
11923:  isät jätettävä käyttövaroiksi. Työryhmässä tuo-      osa uudistukseksi.
11924:  iin esille näkemys, jonka mukaan rintamalisän            Maksupolitiikan uudistamista varten minis-
11925:  naksaminen käyttövaroina on perusteltua tä-          teriö on 18.12.1991 asettanut toimikunnan,
11926:  nän etuuden luonteen vuoksi, koska rintamali-        jonka tehtävänä on muun muassa valmistella
11927:  :ää maksetaan tunnuksena rintamaveteraanien          tavoitellun maksupolitiikan mukaiset esitykset
11928:   yöstä. Sen sijaan ylimääräinen rintamalisä on       tarvittaviksi säädösmuutoksiksi. Tässä yhtey-
11929:  ähempänä toimeentuloetuuksia, koska se on            dessä on tarkoitus selvittää myös maksujen ja
11930:  arkoitettu pientä työeläkettä saaville ja sen        sosiaaliturvaetuuksien väliset yhteydet koko-
11931:   näärä riippuu muista eläketuloista. Näiden nä-      naisvaltaisesti .
11932:   .:emysten perusteella sosiaali- ja terveydenhuol-
11933:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
11934:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
11935: 4                                          1992 vp -   KK 356
11936: 
11937: 
11938: 
11939: 
11940:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11941: 
11942:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           träder i kraft vid ingången av nästa år är avsikten
11943: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         att bibehålla det ovan beskrivna systemet oför-
11944: den 18 augusti 1992 till vederbörande medlem av        ändrat.
11945: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          När det gäller stadgandena i folkpensionsla-
11946: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål            gen och folkpensionsförordningen kan det kon-
11947: nr 356:                                                stateras att enligt 43 § folkpensionslagen kan
11948:                                                        pension då pensionstagaren har intagits för vård
11949:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         på anstalt eller placerats för vård i enskilt hem
11950:        ta för att inte folkpensionens fronttillägg     utbetalas för ersättande av de för vården upp-
11951:        och extra fronttillägg skall kunna tolkas       buma vårdavgiftema under vårdtiden till den
11952:        så att det skall beaktas då vårdavgiftema       kommunala nämnd eller det kommunalförbund
11953:        för anstaltsplatser räknas ut?                  som anstalten lyder under eller som placerat
11954:                                                        pensionstagaren i ovan avsedd vård. Pensionen
11955:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kan enligt samma stadgande även utbetalas till
11956: anföra följande:                                       den anstalt där pensionstagaren vårdas eller som
11957:                                                        placerat pensionstagaren annanstans för vård.
11958:    1 förordningen om avgifter och ersättningar         Sålunda får på pension som betalas till en anstalt
11959: som skall uppbäras vid hälsovårdscentral (206/         eller myndighet innehållas endast ett belopp som
11960: 72), förordningen om avgifter och ersättningar i       motsvarar vårdavgiften för den månad för vilken
11961: den specialiserade sjukvården (1248/90) och för-       pensionsraten utgår. Då pensionsraten förfallit
11962: ordningen om avgifter för socialservice (887/83)       till betalning skall till pensionstagaren själv ome-
11963: stadgas om patientavgifter för anstaltsvård.           delbart betalas minst en genom förordning sär-
11964: Samtliga förordningar gäller till utgången av          skilt fastställd del av pensionen som han får
11965: 1992. 1 lagen (734/92) och förordningen om             använda för personliga behov, såvida inte pen-
11966: klientavgifter inom social- och hälsovården stad-      sionsanstalten av orsak som nämns i 44 § 1 mom.
11967: gas om avgifter inom social- och hälsovården           har beslutat om användande av den för detta
11968: från ingången av 1993. Förordningen kommer             ändamål på annat sätt.
11969: att utfårdas i september 1992.                             Enligt 64 § folkpensionsförordningen skall
11970:    Av patienter som kortvarigt vårdas vid en           pensionstagaren i enlighet med 43 § 3 mom.
11971: anstalt inom social- och hälsovården uppbärs en        folkpensionslagen för sina personliga behov
11972: fast avgift som inte är beroende av inkomstema.        månatligen få erläggas minst ett belopp som
11973: På avgiften inverkar således inte patientens pen-      motsvarar folkpensionens basdel.
11974: sioner eller andra inkomster.                              Prövningsnämnden, som är besvärsinstans i
11975:    Av patienter som fortgående eller permanent         folkpensionsfrågor, har i många av sina beslut
11976: vårdas vid anstalt uppbärs en avgift som grundar       ansett att den som lyfter fronttillägg skall få
11977: sig på betalningsförmågan. Avgiften bestäms på         skilda medel till sin disposition av folkpensionen
11978: basis av nettoinkomstema, dvs. då den fastställs       och av förmånema enligt lagen om frontmanna-
11979: beaktas de skattepliktiga inkomstema efter för-        pension, dvs. av fronttillägget. Prövningsnämn-
11980: skottsinnehållningen eller förskottsbetalningen        den har tolkat fronttillägget som en pension som
11981: samt inkomster som är fria från skatt. Pensioner       betalas separat från folkpensionen. Folkpen-
11982: beaktas såsom inkomster med stöd av ett ut-            sionsanstalten har gett lokalbyråema direktiv i
11983: tryckligt stadgande. De inkomster som inte             denna fråga.
11984: beaktas uppräknas särskilt. Fronttillägget och             Frågan om en konflikt mellan två förordning-
11985: det extra fronttillägget hör inte till dessa inkoms-   ar är problematisk. Den har senast utretts i en
11986: ter. Beaktandet av fronttillägget och det extra        promemoria (1990:25) av en av social- och hälso-
11987: fronttillägget grundar sig således inte på en          vårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som dryftat
11988: tolkning, utan på uttryckliga stadganden. 1 den        frågan om pensionstagamas medel för person-
11989: lagstiftning som gäller klientavgifter och som         liga behov.
11990:                                            1992 vp -   KK 356                                          5
11991: 
11992:     Arbetsgruppens arbete ansluter sig till folk-      dess belopp är beroende av andra pensionsin-
11993: pensionsreformens fjärde skede, där avsikten är        komster. Utgående från dessa synsätt kunde
11994: att avskaffa den s.k. slutenvårdsbegränsningen i       social- och hälsovårdens avgiftsförordningar
11995: fråga om erläggandet av folkpensionens tilläggs-       ändras så att fronttiliägget ses som s.k. privile-
11996: del under sluten vård. Ett centralt innehåll i         gierad inkomst vid fastställandet av vårdavgiften
11997: slutenvårdsbegränsningen är att av folkpensio-         och således disponeras av den som får vård.
11998: nens tilläggsdel inte erläggs den del, som i första    Däremot kunde det extra fronttillägget beaktas
11999: kommungruppen överstiger 43% och i andra               som inkomst. Om fronttillägget anses som privi-
12000: kommungruppen 40 %.                                    legierad inkomst såsom arbetsgruppen har före-
12001:     Arbetsgruppen föreslog att folkpensionens          slagit, kunde stadgandena i 64 § folkpensionsför-
12002: slutenvårdsbegränsning avskaffas. Detta skulle         ordningen om pensionstagamas medel för per-
12003: innebära att tilläggsdelen höjs för ca 43 000          sonliga behov på samma gång upphävas i folk-
12004: pensionstagare. Arbetsgruppen ansåg att det i          pensionslagstiftningen.
12005: detta sammanhang är ändamålsenligt att ändra              1 arbetsgruppen fördes även fram synpunkter
12006: avgiftssystemet för anstaltsvård som ordnas            på att ändringar som gäller fronttiliägget inte
12007: såsom social- och hälsovårdstjänster genom att         bör göras i avgiftsförordningama. Mot bakgrun-
12008: gränsema för långtidsvård och korttidsvård änd-        den av denna konflikt var arbetsgruppens ge-
12009: ras så att de får samma innehåll. Arbetsgruppen        mensamma slutsats att de som får fronttillägg
12010: konstaterar att de medel som är avsedda för            bör behandlas på samma sätt beträffande stad-
12011: personliga behov under långtidsvård har fast-          gandena om medel för personliga behov både i
12012:  ställts tili i regel 20% av klientens nettoin-        folkpensionslagstiftningen och social- och hälso-
12013:  komster. De utredningar som tiliställts arbets-       vårdens avgiftsstadganden för att praxis inte
12014:  gruppen visade att för en betydande del av dem        skall variera i kommunema.
12015:  som vårdas långvarigt på anstalt blir dessa medel        Genomförandet av det fjärde skedet i folkpen-
12016:  folkpensionens ovan nämnda basdel.                    sionsreformen är tili stor del beroende av de
12017:     Därtill konstaterade arbetsgruppen att kon-        ekonomiska frågor som ansluter sig tili det.
12018:  flikten mellan social- och hälsovården och folk-      Eftersom en grundlig reform av social- och
12019:  pensionslagstiftningen beträffande betalningen        hälsovårdens avgiftssystem har varit uppe tili
12020:  av medel för personliga behov och storleken på        behandling vid ministeriet har det inte ansetts
12021:  dem borde lösas. Före valet av lösningar måste        vara ändamålsenligt att såsom en egen delreform
12022:  det tas ställning till om fronttilläggen skall bi-    avgöra den detalj som hör ihop med fronttill-
12023:  behållas som ovan avsedda medel och tili vilket       lägget.
12024:  belopp. 1 arbetsgruppen fördes fram en åsikt             För en reforrn av avgiftspolitiken tillsatte
12025:  enligt viiken betalningen av fronttillägg i form av   ministeriet den 18 december 1991 en kommission
12026:  medel för personliga behov motiveras p.g.a.           som har som uppgift att bl.a. bereda förslag tili
12027:  denna förmåns karaktär, eftersom fronttillägget       behövliga författningsändringar som stämmer
12028:  betalas såsom erkänsla för frontveteranemas           överens med den eftersträvade avgiftspolitiken. 1
12029:  arbete. Däremot ligger det extra fronttiliägget       detta sammanhang är avsikten även att utreda
12030:  närmare utkomstförmånema, eftersom det är             sambandet mellan avgiftema och socialskydds-
12031:  avsett för dem som får en liten arbetspension och     förrnånerna.
12032: 
12033:       Helsingforsden 18 september 1992
12034:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12035:                                                1992 vp
12036: 
12037: Kirjallinen kysymys 357
12038: 
12039: 
12040: 
12041: 
12042:                                   Mäkelä ym.: Aidsin tartuttamisen saattamisesta rangaistavaksi
12043:                                      teoksi
12044: 
12045: 
12046:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12047: 
12048:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan       selkeä tässä tapauksessa, ja kyseiset henkilöt
12049: Euroopassa on tällä hetkellä kaksi maata, joissa     saattavat päästä teostaan täysin ilman rangais-
12050: tietoisesta aidsin tartuttamisesta toiseen henki-    tusta. Nykyistä lakia tulisi pikaisesti muuttaa
12051: löön on säädetty rangaistus eli teko on tehty        siten, että tietoinen aidsin tartuttaminen toiseen
12052: rangaistavaksi teoksi. Myös Suomessa on tullut       henkilöön saatettaisiin rangaistavaksi teoksi.
12053: esiin tapauksia, joissa aidsia sairastanut henkilö      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12054: on tietoisena sairaudestaan ollut sukupuoliyhte-     tyksen ·37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12055: ydessä hänen sairaudestaan tietämättömän hen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12056: kilön kanssa kertomatta tästä hänelle. Tällä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12057: tavoin ovat joutuneet hänen kanssaan tekemisis-
12058: sä olleet henkilöt suoranaiseen hengenvaaraan ja               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12059: ovat todennäköisesti saaneet myös tartunnan.                aidsin tietoisen toiseen henkilöön tartut-
12060: Kyse on käytännössä suunnitelmallisesta toisen              tamisen saattamiseksi myös Suomen
12061: vahingoittamisesta tai jopa surmaamisesta. Ny-              lainsäädännössä rangaistavaksi teoksi?
12062: kyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole riittävän
12063: 
12064:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1992
12065: 
12066:                     Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 
12071: 220051L
12072: 2                                       1992 vp -   KK 357
12073: 
12074: 
12075: 
12076: 
12077:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12078: 
12079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Mikäli sairauden aiheuttamisella tahallisesti sur-
12080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mataan toinen, tekoa voidaan pitää tappona,
12081: olette 18 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-       josta rangaistus on 21 luvun 1 §:n mukaan van-
12082: jeenne n:o 1158 ohella toimittanut valtioneuvos-    keutta vähintään kahdeksan vuotta ja enintään
12083: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kaksitoista vuotta.
12084: sanedustaja Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta           Aidsin tai sen esiasteen HI-viruksen tartutta-
12085: khjallisesta kysymyksestä n:o 357:                  minen tahallaan toiseen täyttää törkeän pahoin-
12086:                                                     pitelyn tunnusmerkistön. Kuten edellä kerrotuis-
12087:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ta lainkohdista ilmenee, tällaiseen tekoon syylli-
12088:        aidsin tietoisen toiseen henkilöön tartut-   nen voidaan tuomita lisäksi muista rikoksista.
12089:        tamisen saattamiseksi myös Suomen            Myös rikosten rangaistusasteikot ovat riittävän
12090:        lainsäädännössä rangaistavaksi teoksi?       ankarat.
12091:                                                        Tarvetta aidsin tartuHaroisen erityiskriminali-
12092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sointiin ei ole, koska rikoslain voimassa olevat
12093: taen seuraavaa:                                     rangaistussäännökset säätävät sanotun teon yk-
12094:                                                     siselitteisesti rangaistavaksi. Pahoinpitelyn eri-
12095:    Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan henkilö,         laisten tekotapojen säätäminen rangaistavaksi
12096: joka tahallaan aiheuttaa toiselle ruumiinvam-       omana rikoksenaan synnyttäisi rajanveto- ja so-
12097: man tai sairauden, tuomitaan pahoinpitelystä.       veltamisvaikeuksia. Rikoslainsäädännössä on
12098: Pahoinpitely voidaan saman luvun 6 §:n mukaan       yleensäkin syytä välttää päällekkäisiä kriminali-
12099: katsoa törkeäksi, jos toiselle aiheutetaan tahal-   sointeja ja pyrkiä mahdollisimman pitkälle yh-
12100: laan vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai        dennettyihin rikostunnusmerkistöihin.
12101: hengenvaara. Rangaistus törkeästä pahoinpite-          Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vai-
12102: lystä on vankeutta vähintään kuusi kuukautta ja     heen ehdotukseen, joka annetaan eduskunnalle
12103: enintään kymmenen vuotta.                           tänä syksynä, sisältyy myös 21luvun uudistami-
12104:    Jos sairauden aiheuttamisesta seuraa toisen      nen. Uudistuksessa aidsin tartuttamisen rangais-
12105: kuolema, syyllinen tuomitaan rikoslain 21 luvun     tavuus säilyy entisellään.
12106: 9 §:n mukaan myös kuolemantuottamuksesta.
12107: 
12108:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
12109: 
12110:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
12111:                                           1992 vp -   KK 357                                             3
12112: 
12113: 
12114: 
12115: 
12116:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12117: 
12118:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förorsaka en sjukdom uppsåtligen dödar någon
12119: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        annan, kan gämingen anses vara dråp, för vilket
12120: 1158 av den 18 augusti 1992 tili vederbörande         straffet enligt 21 kap. 1 § är fängelse i minst åtta
12121: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     och högst tolv år.
12122: de av riksdagsman Tina Mäkelä m.fl. underteck-            Att medvetet besmitta någon med aids eller
12123: nade spörsmål nr 357:                                 dess förstadium HIV uppfyller brottsrekvisitet
12124:                                                       för grov misshandel. Såsom framgår av de ovan
12125:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        relaterade lagrummen kan den som gör sig
12126:        ta för att det också enligt finsk lagstift-    skyldig till en dylik gäming också dömas för
12127:        ning skall bli straffbart att medvetet be-     andra brott. Också straffskaloma för brotten är
12128:        smitta någon med aids?                         tillräckligt stränga.
12129:                                                           Det finns inget behov att kriminalisera aids-
12130:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         besmittning separat, eftersom de gällande
12131: anföra följande:                                      straffstadgandena i straffiagen entydigt gör den-
12132:                                                       na gäming straffbar. Att göra olika sätt att begå
12133:    Enligt 21 kap. 5 § straffiagen skall den som       misshandel straffbara som separata brott skulle
12134: uppsåtligen förorsakar en annan en kroppsskada        medföra problem såväl vid gränsdragning som
12135: eller sjukdom dömas för misshandel. Misshan-          vid tillämpning. lnom straffiagstiftningen är det
12136: deln kan enligt 6 § anses vara grov, om någon         därför i allmänhet skäl att undvika överlappande
12137: uppsåtligen förorsakas en svår kroppsskada,           kriminaliseringar och så långt som möjligt sträva
12138: allvarlig sjukdom eller livsfara. Straffet för grov   efter enhetliga brottsrekvisit.
12139: misshandel är fångelse i minst sex månader och            1 förslaget tili det andra skedet av totalrevide-
12140: högst tio år.                                         ringen av straffiagen som kommer att överläm-
12141:    Om en person avlider tili följd av att någon       nas tili riksdagen denna höst ingår också en
12142: annan har förorsakat honom en sjukdom, skall          revidering av 21 kap. Vid revideringen kommer
12143: den skyldige enligt 21 kap. 9 § straffiagen också     straflbarheten för aids-besmittning att förbli
12144: dömas för dödsvållande. Om någon genom att            oförändrat.
12145: 
12146:      Helsingfors den 2 september 1992
12147: 
12148:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
12149:                                                   1992 vp
12150: 
12151: Kirjallinen kysymys 358
12152: 
12153: 
12154: 
12155: 
12156:                                     Särkijärvi: Työttömien mahdollisuudesta osallistua taikootyöhön
12157: 
12158: 
12159: 
12160:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12161: 
12162:    Työttömyys on Suomessa järjestetty abso-             "Food for Work" -ohjelma, jossa kadon vuoksi
12163: luuttiseksi joutilaana olemiseksi. Myös taikoo-         kotiseudultaan lähteneet saavat ruokaa ja työ-
12164: työ on osoittautunut kielletyksi, vaikka se yleen-      tehtäviä. Avunsaajia ei vieroiteta työnteosta ja
12165: sä luonteeltaan on sellaista, että siitä voi ensinnä-   oma-aloitteisuudesta, vaan olosuhteet pyritään
12166: kin irrottautua välittömästi työmarkkinoiden            pitämään mahdollisimman lähellä normaalielä-
12167: käyttöön ja toiseksikin se käsittää useimmiten          mää, johon toivotaan avustettavan jälleen voi-
12168: työtä, jonka teettämiseen normaalilla palkalla ei       van palata.
12169: ole resursseja, eikä siten ole kyse sekä pimeän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12170: palkan että työttömyyskorvauksen yhtäaikaises-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12171: ta maksamisesta.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12172:    Moni työtön olisi itsekin valmis puuhaHe-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12173: maan jotain mielekästä. Kansantalouden kan-
12174: nalta kaikki hyödyllinen työ nostaa elintasoa,                    Aikooko Hallitus kehittää työllisyys-
12175: vaikka se ei näkyisikään ansiotilastossa. Pelkän               lainsäädäntöä siten, että työttömillä olisi
12176: sosiaalisen tuen varassa elämistä ilman vastasuo-              mahdollisuus taijopa velvollisuus vastik-
12177: rituksia eivät kaikki työttömät pidä oikeana,                  keettorniin työsuorituksun ilman, että
12178: työssä olevista puhumattakaan.                                 tämä heikentää heidän työttömyyspäivä-
12179:     Eräs onnistunut kehitysavun metodi on                      rahaetujaan?
12180: 
12181:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1992
12182: 
12183:                                             Jouni J. Särkijärvi
12184: 
12185: 
12186: 
12187: 
12188: 220051L
12189: 2                                          1992 vp -    KK 358
12190: 
12191: 
12192: 
12193: 
12194:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12195: 
12196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vän työn välillä on eräissä tapauksissa hankalaa.
12197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Sellaisen työn tekeminen, jota yleensä yhteiskun-
12198: olette 19 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-           nassa tehdään palkkatyönä, tekeminen ilman
12199: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        palkkaa ja työttömyysturvaa ei liene tarkoituk-
12200: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         senmukaista.
12201: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta         Menettely johtaisi "pyöröovi-ilmiöön", jossa
12202: kysymyksestä n:o 358:                                   nyt työsuhteessa tehtäviä töitä siirtyisi työttö-
12203:                                                         mien tehtäväksi. Tällöin työelämän perusperi-
12204:            Aikooko Hallitus kehittää työllisyys-        aatteet sekä työnantajien keskinäiset kilpailuase-
12205:         lainsäädäntöä siten, että työttömillä olisi     mat järkkyisivät ja työttömyys lisääntyisi.
12206:         mahdollisuus taijopa velvollisuus vastik-          Työttömyysturvalakiin tehtävien muutosten
12207:         keettorniin työsuorituksiin ilman, että         esitteleminen valtioneuvostossa kuuluu sosiaali-
12208:         tämä heikentää heidän työttömyyspäivä-          ja terveysministeriölle. Edellä mainitsemieni
12209:         rahaetujaan?                                    määrittelyvaikeuksien ratkaisemiseksi ja sovelta-
12210:                                                         miskäytännön selkiyttämiseksi työministeriö on
12211:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuluvan vuoden kesäkuussa esittänyt sosiaali- ja
12212: vasti seuraavaa:                                        terveysministeriölle, että työttömyysturvalakiin
12213:                                                         lisättäisiin valtuutussäännös, jotta asetuksella
12214:    Oikeudesta saada työttömyyspäivärahaa sää-           voitaisiin määritellä ko. toiminta. Lainmuutos
12215: detään työttömyysturvalaissa. Lain säännökset           on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1993
12216: eivät nykyiselläänkään estä työttömyyspäivära-          alusta ja sitä koskeva hallituksen esitys tultaneen
12217: han saamista, vaikka työtön henkilö osallistuisi        antamaan eduskunnalle lähiaikoina.
12218: taikoo- tai vapaaehtoistyöhön tahi vastaavaan              Asetusluonnoksen valmistelu on virkatyönä
12219: toimintaan.                                             käynnissä työministeriössä. Valmistelun yhtey-
12220:     Mainittuun toimintaan osallistuminen on,            dessä tullaan myös selvittämään mahdollisuudet
12221: paitsi mahdollista työttömyyspäivärahaoikeutta          laajentaa sallittuja toimintoja. Laajentamismah-
12222: menettämättä, myös suotavaa työttömän aktiivi-          dollisuuksia on selvitetty sosiaali- ja terveysmi-
12223: suuden säilyttämiseksi ja vieraantumisen estämi-        nisteriön asettamassa työttömyysturvatoimikun-
12224: seksi.                                                  nassa, jossa ovat edustettuina myös työmarkki-
12225:     Käsityksen siitä, että taikootyö olisi kiellettyä   najärjestöt.
12226: ja työttämäitä edellytettäisiin absoluuttista jouti-       Työttömyysturvana sallittuihin toimintoihin
12227: laisuutta, lienee osaltaan aiheuttanut Konevit-         puututaan myös selvitysmies Relanderin tuo-
12228: san talkooleiriläisten työttömyysturvasta nous-         reessa raportissa. Siinä viitataan sosiaali- ja ter-
12229: sut julkinen keskustelu.                                veysministeriössä valmisteilla olevaan asetuk-
12230:    Kyseisessä tapauksessa ei työn laatu sinänsä         senantovaltuuteen. Selvitysmies ehdottaa lisäksi
12231: aiheuttanut ongelmia, vaan taikooleirin sijainti        selvitettäväksi, voidaanko työn tekeminen, opis-
12232: ulkomailla, vieläpä paikassa, jonne ei ole min-         kelu ja omaehtoinen opiskelu tehdä mahdolli-
12233: käänlaisia julkisia kulkuyhteyksiä.                     seksi ainakin rajoitetussa mitassa työttömyys-
12234:     Rajanveto taikootyön ja työsuhteessa tehtä-         päivärahalla.
12235: 
12236:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
12237: 
12238:                                                                            Työministeri Ilkka Kanerva
12239:                                            1992 vp -    KK 358                                          3
12240: 
12241: 
12242: 
12243: 
12244:                                       Tili Riksdagens H err Talman
12245: 
12246:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fall svårt. Det torde inte vara ändamålsenligt att
12247: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          utan lön och utkomstskydd utföra ett arbete som
12248: den 19 augusti 1992 till vederbörande medlem av         i allmänhet utförs som avlönat arbete i vårt
12249: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       samhälle.
12250: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade                  Detta förfarande skulle leda tili "svängdörrfe-
12251: spörsmål nr 358:                                        nomen", där arbeten som nu utförs i arbetsför-
12252:                                                         hållande skulle föras över på de arbetslösa. Detta
12253:           Ämnar Regeringen utveckla syssel-             skulle rubba såväl arbetslivets grund1äggande
12254:        sättningslagstiftningen så att de arbets-        principer som arbetsgivamas inbördes konkur-
12255:        lösa har en möjlighet eller rentav skyl-         rensställning samt öka arbetslösheten.
12256:        dighet tili vederlagsfria arbetsprestatio-           Föredragandet av ändringar i lagen om ut-
12257:        ner utan att detta försämrar deras arbets-       komstskydd för arbetslösa ankommer i statsrå-
12258:        löshetsdagpenningförmåner?                       det på social- och hälsovårdsministeriet. För att
12259:                                                         lösa ovan nämnda definieringsproblem och klar-
12260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsam-           lägga tiliämpningspraxisen har arbetsministeriet
12261: anföra följande:                                        innevarande juni föreslagit social- och hälso-
12262:                                                         vårdsministeriet att ett stadgande om bemyndi-
12263:    Om rätten att få arbetslöshetsdagpenning             gande att utfärda förordning skall fogas tilllagen
12264: stadgas i lagen om utkomstskydd för arbetslösa.         om utkomstskydd för arbetslösa, för att berörda
12265: Lagens nuvarande stadganden utgör dock inte             verksamhet skall kunna definieras genom för-
12266: heller de något hinder för erhållande av arbets-        ordning. Lagändringen avses träda i kraft i
12267: löshetsdagpenning, trots att en arbetslös person        böljan av 1993 och en regeringsproposition an-
12268: skulle delta i talkoarbete, volontärarbete eller        gående den torde avlåtas tili riksdagen inom en
12269: motsvarande verksamhet.                                 nära framtid.
12270:    Att delta i nämnda verksamhet utan att förlo-            Beredningen av ett förordningsutkast pågår
12271: ra sin rätt tili arbetslöshetsdagpenning är inte        som bäst som tjänstearbete vid arbetsministeriet.
12272: bara möjligt utan också önskvärt för att den            I samband med beredningen kommer också
12273: arbetslöse skall bevara sin aktivitet och förhin-       möjlighetema att utvidga kretsen av tillåtna
12274: dras från att fjärma sig från arbete.                   funktioner att utredas. Utvidgningsmöjligheter-
12275:    En uppfattning om att talkoarbete skulle vara        na har utretts också av den av social- och
12276: förbjudet och att man skulle förutsätta absolut         hälsovårdsministeriet tilisatta utkomstskydds-
12277: sysslolöshet av de arbetslösa, torde dels bero på       kommissionen, där också arbetsmarknadsorga-
12278: den diskussion som uppstått i offentligheten om         nisationema är företrädda.
12279: utkomstskyddet för dem som utfört talkoarbete               Också i utredningsman Timo Relanders fär-
12280: vid ett läger i Konevitsa.                              ska rapport tas upp de funktioner som tillåts
12281:    I detta fall var det i själva verket inte arbetets   med utkomstskydd. I den hänvisas tili det be-
12282: art som medförde problem, utan det faktum att           myndigande att utfårda förordning som bereds
12283: talkolägret var beläget utomlands, till och med         vid social- och hälsovårdsministeriet. Utred-
12284: på ett ställe utan några som helst allmänna             ningsmannen föreslår vidare en utredning om,
12285: kommunikationsmedel.                                    huruvida arbete, studier och på eget initiativ
12286:    Att dra en gräns mellan talkoarbete och              skeende studier kan göras möjliga åtminstone i
12287: arbete som utförs i arbetsförhållande är i vissa        viss utsträckning med arbetslöshetsdagpenning.
12288: 
12289:      Helsingforsden 18 september 1992
12290: 
12291:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
12292:                                               1992 vp
12293: 
12294: Kirjallinen kysymys 359
12295: 
12296: 
12297: 
12298: 
12299:                                   Särkijärvi: Virkasuhteen kehittämisestä
12300: 
12301: 
12302: 
12303:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12304: 
12305:     Sekä valtion että kuntien piirissä pyritään        Yhtiöittämisellä on myös varjopuolia. Siten
12306: parhaillaan yhtiöittämään toimintoja. Tämä          olisikin järkevää kehittää itse virkamiesasemaa
12307: on eräs niistä ratkaisuista, joilla pyritään hel-   siten, että se olisi kilpailukykyinen yksityissekto-
12308: pottamaan laskusuhdanteen aiheuttamaa sääs-         rin kanssa.
12309: tämispakkoa. Säästö syntyy siitä, että toimin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12310: not voidaan organisoida tehokkaammin, tu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12311: losvastuu ja suoritepalkkaus voidaan toteuttaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12312: ja kilpailuttamalla voidaan etsiä taloudellisim-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12313: mat ratkaisut.
12314:     Ongelmana näyttää siis olevan, että virka-                Aikooko Hallitus esittää lainsäädän-
12315: mieslainsäädäntö ja virkaehtosopimukset estä-              nöllisiä muutoksia, joilla parannettaisiin
12316: vät riittävän tehokkaan toiminnan. Ne suojaavat            virkasuhteen kilpailukykyisyyttä julkisen
12317: yksittäistä virkamiestä käytännössä niin hyvin,            palvelutuotannon organisoimisessa?
12318: että häntä ei ole mahdollista erottaa, vaikka hän
12319: ei saavuttaisikaan yhtä hyviä tuloksia kuin yksi-
12320:  tyissektorilla vaaditaan.
12321:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1992
12322:                                          Jouni J. Särkijärvi
12323: 
12324: 
12325: 
12326: 
12327:  220051L
12328: 2                                          1992 vp -    KK 359
12329: 
12330: 
12331: 
12332: 
12333:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12334: 
12335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          haillaan hallituksen esitys valtion virkamieslain
12336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           muuttamisesta siten, että myös virkamies voitai-
12337: olette 19 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-           siin työn tilapäisen vähentymisen vuoksi lomaut-
12338: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        taa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi virkamiehen
12339: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            palvelussuhdeturvaa koskeviin säännöksiin
12340: Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          muutoksia, jotka lähentävät sitä työsopimussuh-
12341: sen n:o 359:                                            teeseen.
12342:                                                            Kysymyksessä viitattu työnantajan oikeus
12343:            Aikooko Hallitus esittää lainsäädän-         palvelussuhteen päättämiseen tulostavoitteiden
12344:         nöllisiä muutoksia, joilla parannettaisiin      saavuttamatta jättämisen vuoksi ei hallituksen
12345:         virkasuhteen kilpailukykyisyyttä julkisen       käsityksen mukaan nykyisenkään lainsäädän-
12346:         palvelutuotannon organisoimisessa?              nön perusteella ole erilainen toisaalta valtion
12347:                                                         virastoilla ja laitoksilla palvelussuhteen laadusta
12348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            riippumatta ja toisaalta yksityisillä yrityksillä.
12349: vasti seuraavaa:                                        Virkasuhdetta ei tehtyjen selvitysten perusteella
12350:                                                         ole muutoinkaan todettu ongelmalliseksi toimin-
12351:    Valtion palveluksessa on tällä hetkellä sekä         tojen organisoinnin ja tulosvastuun kannalta,
12352: virka- että työsopimussuhteista henkilöstöä. Vir-       eikä valtion toimintoja ole yhtiöitetty virkamies-
12353: kasuhteessa on koko henkilöstöstä noin 67 pro-          lainsäädännön tai virkaehtosopimusten vuoksi.
12354: senttia. Valtion suurimpien budjettitalouden ul-           Valtiovarainministeriö on 31.5.1991 asettanut
12355: kopuolisten liikelaitosten palveluksessa olevista       hankkeen, jonka tavoitteena on toimeksiannon
12356: virkasuhteessa on noin 65 prosenttia. Näitä ovat        mukaan siirtyminen valtionhallinnossa yhteen ja
12357: Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet ja Ilmailulai-   perusteiltaan yhtenäiseen palvelussuhteeseen
12358: tos. Pienten, ensi vuoden alusta yhtiöitettävien        sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään vuo-
12359: liikelaitosten henkilöstö on kokonaisuudessaan          teen 1995 mennessä. Valtioneuvosto on keväällä
12360: jo tällä hetkellä työsopimussuhteessa.                  1992 kiirehtinyt hanketta ja päättänyt valmiste-
12361:    Valtion palveluksessa yksityisoikeudellisessa        lusta siten, että uudistus on voimassa jo vuonna
12362: työsopimussuhteessa olevien oikeudellinen ase-          1994. Kehitettävä palvelussuhde sekäneuvottelu-
12363: ma ei poikkea yksityisten yritysten palveluksessa       ja sopimusjärjestelmä vastaa mahdollisimman
12364: olevien asemasta. Myös valtion virkasuhdetta on         pitkälle työmarkkinoilla yleensä sovellettavaa
12365: vuoden 1988 alusta voimaan tulleella virkamies-         järjestelmää ja lainsäädäntöä. Palkkausjärjestel-
12366: lainsäädännön kokonaisuudistuksella ja sen jäl-         mä, joka perustuu muun muassa henkilökohtai-
12367: keen toteutetuilla useilla osittaisuudistuksilla lä-    seen työsuoritukseen ja asetettujen tulostavoittei-
12368: hennetty työsopimuslain mukaiseen työsopimus-           den saavuttamiseen, on myös parhaillaan kehitet-
12369: suhteeseen. Eduskunnan käsiteltävänä on par-            tävänä ja osaksi jo käytössä valtionhallinnossa.
12370: 
12371:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
12372: 
12373:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12374:                                           1992 vp -   KK 359                                           3
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12380: 
12381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetet är för närvarande föremål för behandling
12382: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        i riksdagen. Propositionen innehåller dessutom
12383: den 19 augusti 1992 till vederbörande medlem av       förslag till ändringar i stadgandena om anställ-
12384: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sär-      ningsskyddet för tjänstemän. Ändringarna med-
12385: kijärvi undertecknade spörsmål nr 359:                för att anställningsskyddet mer kommer att på-
12386:                                                       minna om ett arbetsavtalsförhållande.
12387:           Ämnar Regeringen föreslå ändringar i            Den i spörsmålet avsedda rätten för en arbets-
12388:        lagstiftningen med vilka tjänsteförhållan-     givare att häva ett tjänstgöringsförhållande till
12389:        dets konkurrenskraft i organiserandet av       följd av att resultatmålen inte uppnåtts är enligt
12390:        den offentliga produktioneo av service         regeringens uppfattning inte heller med stöd av
12391:        förbättras?                                    den nuvarande lagstiftningen olika inom dels
12392:                                                       statliga ämbetsverk och anstalter, oberoende av
12393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tjänstgöringsförhållandets natur, dels privata
12394: anföra följande:                                      företag. På basis av utredningar som gjorts har
12395:                                                       tjänsteförhållandena inte heller i övrigt ansetts
12396:    Staten har för närvarande i sin tjänst personai    vara problematiska i fråga om organiseringen av
12397: både i tjänsteförhållande och i arbetsavtalsför-      verksamheterna och resultatansvaret. Statlig
12398: hållande. Av hela personalen är ca 67 % i tjänste-    verksamhet har inte heller bolagiserats till följd
12399: förhållande. Av dem som är anställda vid de           av tjänstemannalagstiftningen eller tjänstekol-
12400: största statliga aff"årsverken som inte är inklude-   lektivavtalen.
12401: rade i budgethushållningen står ca 65 % i tjänste-        Finansministeriet tillsatte den 31 maj 1991 ett
12402: förhållande. Dessa affårsverk är Post- och tele-      projekt för vilket målet enligt uppdraget är att
12403: verket, Statsjärnvägarna och Luftfartsverket.         statsförvaltningen övergår till ett tjänstgörings-
12404: Personalen vid små affårsverk som vid ingången        förhållande som till grunderna är enhetligt samt
12405: av nästa år skall bolagiseras står redan i detta      till ett förhandlings- och avtalssystem före
12406: skede helt och hållet i arbetsavtalsförhållande.      utgången av 1995. Statsrådet har under våren
12407:    Den rättsliga ställningen för dem som är           1992 påskyndat projektet och i fråga om bered-
12408: anställda hos staten i privaträttsliga arbetsav-      ningen beslutat att reformen skall gälla redan
12409: talsförhållanden avviker inte från den ställning      1994. Det tjänstgöringsförhållande som skall
12410: som anställda inom privata företag innehar. Det       utvecklas samt förhandlings- och avtalssystemet
12411: statliga tjänsteförhållandet har genom en totalre-    motsvarar i så hög grad som möjligt det system
12412: form av tjänstemannalagstiftningen, som trädde        och den lagstiftning som allmänt skall tillämpas
12413: i kraft 1988, och genom flera senare delreformer      på arbetsmarknaden. A vlöningssystemet, som
12414: kommit närmare ett arbetsavtalsförhållande en-        bl.a. baserar sig på den personliga arbetspresta-
12415: ligt lagen om arbetsavtal. Regeringens proposi-       tionen och uppnåendet av uppställda resultat-
12416: tion med förslag till ändring av statstjänsteman-     mål, är som bäst föremål för utveckling och är
12417: nalagen så att även en tjänsteman kan bli permit-     delvis redan i bruk inom statsförvaltningen.
12418: terad till följd av en tillfällig minskning av
12419: 
12420:      Helsingfors den 16 september 1992
12421: 
12422:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
12423: 1
12424: 1
12425:  1
12426:   1
12427:   1
12428:    1
12429:     1
12430:     1
12431:      1
12432:       1
12433:       1
12434:        1
12435:         1
12436:         1
12437:          1
12438:          1
12439:           1
12440:            1
12441:            1
12442:             1
12443:              1
12444:              1
12445:               1
12446:                                                   1992 vp
12447: 
12448: Kirjallinen kysymys 360
12449: 
12450: 
12451: 
12452: 
12453:                                     Hassi: Jyväskylän suurajojen ajoharjoittelun nopeusvalvonnasta
12454: 
12455: 
12456: 
12457:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12458: 
12459:     Jyväskylän suurajojen pikataipaleiksi valitut       tunnen, jo 80 krnlh on liian suuri nopeus. Aikai-
12460: tiet muuttuvat joka vuosi tavallisten tiellä liikku-    semmin rajoitus olikin 60 krn!h.
12461: jien kannalta vaarallisiksi rallien edellä, koska           Paikalliset asukkaat ja mökkiläiset harvoin
12462: kilpailijat ylittävät niillä harjoitellessaan roimas-   ajavatkaan yli kuuttakymppiä näillä "lehmän
12463: ti sallitut nopeudet. Jokainen rallireittien varren     suunnittelemilla" teillä.
12464: asukas ja mökkiläinen voi kertoa tästä omakoh-              Viranomaiset eivät tietenkään voi määrätä
12465: taisia kokemuksia, tämän kysymyksen allekir-            suurajojen sääntöjä. Mutta ne voivat estää sallit-
12466: joittaja mukaan lukien.                                 tujen nopeuksien ylitykset harjoitteluaikana.
12467:     Suurajojen järjestäjät vakuuttivat aikaisempi-      Luvan suurajojen järjestämiseen myöntää lää-
12468: na vuosina valvovansa itse, ettei nopeusrajoituk-       ninhallitus. Se voi lupaehdoissa edellyttää, että
12469:  sia ylitetä harjoitteluaikana ja että ylinopeuksilla   jokainen nopeusrajoitusten rikkomisesta kiinni
12470: harjoittelevat suljetaan kilpailusta. Kun poliisi       jäänyt ajaja suljetaan pois kilpailusta. Viran-
12471:  sai ylinopeudesta kiinni erään kansainvälisesti        omaiset voivat myös asettaa pikataipaleiden var-
12472:  tunnetun suomalaisen ralliajajan, suurajojen jär-      sille nopeuslaskureita, jotka rekisteröivät ohi
12473: jestäjät ilmoittivat, että kilpailusta pois sulkemi-    ajavien autojen nopeudet valokuvaamatta rekis-
12474:  nen edellyttää, että ylinopeuden on todennut           terikilpeä. Tällaiset laskurit tuskin tulevat edes
12475:  suurajojen oma valvoja.                                kalliiksi. Jos sallitut nopeudet jollakin tieosuu-
12476:     Viime vuonna keskisuomalainen Kävelyvauh-           della ylitetään tiettyä lukumäärää useammin, tie
12477:  titoimikunta hankki käyttöönsä nopeustutkan ja         voidaan sulkea pois kilpailusta. Näiden keinojen
12478:  osoitti sen avulla nopeusrajoitusten rikkomisen        käyttäminen estäisi todennäköisesti ylinopeus-
12479:  yleisyyden. Myös poliisi totesi useita räikeitä        harjoittelun varsin tehokkaasti.
12480:  nopeusrajoitusten ylityksiä. Suurajojen järjestä-          Rallit ovat myös asennemuokkausta, halu-
12481: jät ilmoittivat tällöin, että kilpailusta pois sulke-   simme tai emme. Jos viranomaiset lepsuudellaan
12482:  minen edellyttää kuljettajan jäämistä kolmeen          sallivat ylinopeudet itse kilpailun lisäksi myös
12483:  kertaan kiinni ylinopeudesta. Viimeistään tässä        harjoittelussa, he samalla edesauttavat sitä, että
12484:  vaiheessa lienee kaikille tullut selväksi, että ral-   kanssaihmisten hengen ja terveyden vaarantavat
12485:  lien järjestäjät eivät ole kiinnostuneita liikenne-    kaaharit saavat sankarin sädekehän- ja paljon
12486:  turvallisuudesta pikataipaleiden varsilla, vaan        jäljittelijöitä, pieniä ja suuria.
12487:  ainoastaan taloudellisesta hyödystä.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12488:      Ajajat itse viittaavat kintaalla nopeusrajoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12489:  tuksille. Tänä vuonna Kävelyvauhtitoimikunta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12490:  on mittauksillaan todennut, että valtaosa aja-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12491:  jista rikkoo nopeusrajoituksia räikeästi. 80
12492:   km!h:n rajoitusalueella on todettu jopa 130                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
12493:   km!h:n nopeuksia. Muuan suomalainen alan                     jotta yleisen liikenneturvallisuuden vaa-
12494:   kuuluisuus on jopa julkisesti lehtihaastattelus-             rantava nopeusrajoitusten rikkominen
12495:   sa kehuskellut sillä, miten tyttöystävä pelkäsi              Jyväskylän suurajoja edeltävänä aikana
12496:   hänen kyydissään.                                            rallien pikataipaleilla saadaan loppu-
12497:      Niillä suurajojen pikataipaleilla, jotka itse             maan?
12498: 
12499:       Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1992
12500: 
12501:                                                 Satu Hassi
12502:  22005IL
12503: 2                                         1992 vp -    KK 360
12504: 
12505: 
12506: 
12507: 
12508:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12509: 
12510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mautus, toisesta 1 500markkaa sakkoaja toinen
12511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          huomautus sekä kolmannesta lähtöoikeuden
12512: olette 20 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-          epääminen. Kilpailija voidaan määrätä myös
12513: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       pidempiaikaiseen kilpailukieltoon törkeämmistä
12514: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           rikkomuksista. Kilpailusäännöt, rikkomuksista
12515: Satu Hassin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         aiheutuvat seuraamukset sekä valvojien toimin-
12516: sen n:o 360:                                           talinjat saatetaan kilpailijoiden tietoon ennalta
12517:                                                        ja liikennesääntöjen noudattamista korostetaan
12518:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         kilpailijoille järjestettävässä tiedotustilaisuudes-
12519:        jotta yleisen liikenneturvallisuuden vaa-       sa.
12520:        rantava nopeusrajoitusten rikkominen                Poliisi valvoi liikennettä kilpailureitillä reit-
12521:        Jyväskylän suurajoja edeltävänä aikana          tiintutustumisaikana tänä vuonna noin 150 tun-
12522:        rallien pikataipaleilla saadaan loppu-          tia. Valvonnan aikana todettiin kuuden kilpaili-
12523:        maan?                                           jan ylittäneen sallitun ajonopeuden. Ylitykset
12524:                                                        tapahtuivat erikoiskokeiden välisillä siirtymä-
12525:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osuuksilla eivätkä olleet vakavia. Poliisi tai jär-
12526: vasti seuraavaa:                                       jestäjät eivät havainneet kilpailijoiden syyllisty-
12527:                                                        neen reittiin tutustumisen yhteydessä muita kul-
12528:     Jyväskylän Suurajot on merkittävä kansain-         jettajia enempää ylinopeuksiin tai muihin liiken-
12529: välinen urheilutapahtuma, jota seuraa vuosittain       nettä vaarantaviin rikkomuksiin.
12530: 300 000-400 000 katsojaa. Kilpailu järjestetään            Poliisin havainnot ja luotettavasti todetut to-
12531: Autourheilun Kansainvälisen Keskusjärjestön            siseikat eivät tue sitä käsitystä, että Jyväskylän
12532: FISA:n hyväksymien sääntöjen mukaisesti.               Suurajojen reittiintutustumiseen liittyvä kilpaili-
12533: Säännöissä on tarkat määräykset paitsi itse kil-       joiden liikkuminen aiheuttaisi erityistä vaaraa
12534: pailusta, myös siitä, miten kilpailijat voivat tu-     liikenneturvallisuudelle. Mahdollisuudet nykyis-
12535: tustua kilpailureittiin.                               tä tehokkaammalle kilpailijoiden vaivonnalle
12536:     Kilpailusääntöjen 13 artiklan mukaan kilpai-       paranevat automaattisen liikennevalvonnan ke-
12537: lijoiden on ajettaessa muualla kuin suljetuilla        hittymisen myötä. Lupaehtoja harkitessaan lää-
12538: erikoiskokeilla noudatettava Suomessa voimas-          ninhallitus ottaa nimenomaan huomioon mui-
12539: sa olevia liikennesääntöjä. Kilpailijat saavat tu-     den tienkäyttäjien turvallisuuden. Jos lupaehtoja
12540: tustua kilpailureittiin vain sarjavalmisteisilla au-   tiukennettaisiin ehdotetuna tavalla, ei Suomessa
12541: toilla järjestäjän ilmoittamana aikana. Muuna          voitaisi järjestää lainkaan kansainvälisiä rallikil-
12542: aikana reitillä liikkumisesta seuraa lähtöoikeu-       pailuja.
12543: den epääminen.                                             Edellä selvitetyn perusteella sisäasiainministe-
12544:     Poliisi ja kilpailun järjestäjä valvovat liikku-   riö katsoo, että liikenneturvallisuus rallikilpailu-
12545: mista sekä ajoneuvojen nopeuksia kilpailureitillä      jen reittiintutustumisen aikana voidaan riittäväs-
12546: reittiintutustumisaikana. Kilpailijalle, jonka to-     ti taata tiivistämällä järjestäjien ja viranomaisten
12547: detaan tutustumisen yhteydessä rikkoneen lii-          välistä yhteistyötä sekä korostamalla järjestäjien
12548: kennesääntöjä, voidaan määrätä yleisten ran-           vastuuta kilpailureittien valvonnassa. Poliisilla
12549: gaistusseuraamusten lisäksi kilpailurangaistus,        on myös tarkoitus selvittää mahdollisuudet
12550: josta päättää kilpailujen järjestäjä. Kilpailuran-     käyttää automaattisia valvontalaitteita rallikil-
12551: gaistus on ensimmäisestä rikkomuksesta huo-            pailuihin liittyvässä liikennevalvonnassa.
12552: 
12553:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992
12554: 
12555:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12556:                                            1992 vp -   KK 360                                          3
12557: 
12558: 
12559: 
12560: 
12561:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12562: 
12563:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           En deltagare kan även åläggas ett längre täv-
12564: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         lingshörhud för de grövsta förseelserna. Delta-
12565: den 20 augusti 1992 till vederhörande medlem av        garna underrättas på förhand om tävlingsregler-
12566: statsrådet översänt följande av riksdagsman            na, följderna av förseelserna samt övervakarnas
12567: Satu Hassi undertecknade spörsmål nr 360:              verksamhetslinjer. Iakttagandet av trafikregler-
12568:                                                        na hetonas i samhand med den information som
12569:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ordnas för deltagarna.
12570:        ta f6r att överskridningarna av has-               Polisen övervakade trafiken på tävlingshanan
12571:        tighetshegränsningarna på Jyväskylä-ral-        ca 150 timmar i år under den tid då deltagarna
12572:        lyts specialetapper som äventyrar den           hekantade sig med hanan. Under övervakningen
12573:        allmänna trafiksäkerheten under tiden           konstaterades att sex deltagare hade överskridit
12574:        före rallyt skall upphöra?                      den tillåtna hastigheten. Överskridningarna in-
12575:                                                        träffade på övergångssträckorna mellan special-
12576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sträckorna och de var inte allvarliga. Polisen och
12577: anföra följande:                                       arrangörerna märkte inte att deltagarna i större
12578:                                                        utsträckning än andra bilf6rare skulle ha gjort
12579:    Jyväskylä-rallyt är ett hetydande internatio-       sig skyldiga till överhastighet eller andra för-
12580: nellt sportevenemang, som 300 000--400 000             seelser som äventyrar trafiken då de hekantade
12581: åskådare årligen följer. Tävlingen anordnas i          sig med hanan.
12582: enlighet med regler som är godkända av FISA,              Polisens iakttaganden och tillförlitliga fakta
12583: den internationella centralorganisationen för          stöder inte den uppfattningen att deltagarna då
12584: hilsport. I reglerna ingår noggranna hestämmel-        de hekantar sig med hanan tör Jyväskylä-rallyt
12585: ser om själva tävlingen och därtill om hur             skulle orsaka särskild fara för trafiksäkerheten.
12586: deltagarna kan hekanta sig med tävlingshanan.          Möjligheterna att allt effektivare övervaka delta-
12587:    Enligt artikel 13 i tävlingsreglerna skall delta-   garna förhättras i och med att den automatiska
12588: garna då de kör någon annanstans än på slutna          trafikövervakningen utvecklas. Då länsstyrelsen
12589: specialsträckor iaktta de trafikregler som gäller i    överväger tillståndsvillkoren heaktar den andra
12590: Finland. Deltagarna får hekanta sig med täv-           trafikanters och fotgängares säkerhet. Om till-
12591: lingshanan endast med serietillverkade hilar un-       ståndsvillkoren skärps såsom föreslås, skulle det
12592: der en tid som arrangören meddelar. Om delta-          vara omöjligt att över huvud taget anordna
12593: garna rör sig på hanan under andra tider leder         internationella rallytävlingar i Finland.
12594: detta till att starträtten indras.                        På hasis av det ovan anförda anser inrikesmi-
12595:    Polisen och tävlingsarrangören övervakar del-       nisteriet att trafiksäkerheten under den tid då
12596: tagarna och fordonens hastigheter då dessa rör         deltagarna bekantar sig med tävlingshanan i
12597: sig på tävlingshanan under den tid de får hekan-       rallyt i tillräcklig utsträckning kan garanteras
12598: ta sig med hanan. En deltagare som har hrutit          genom ett intensifierat samarbete mellan arran-
12599: mot trafikreglerna då han hekantat sig med             görerna och myndigheterna samt genom att
12600: hanan kan utöver de allmänna straffpåföljderna         accentuera arrangörernas ansvar vid övervak-
12601: även åläggas tävlingsstraff, om vilket tävlingsar-     ningen av tävlingsbanorna. Avsikten är även att
12602: rangören heslutar. Tävlingsstraffet är för den         polisen skall utreda möjligheterna att använda
12603: första förseelsen en anmärkning, för den andra         automatiska övervakningsapparater i den trafik-
12604: höter på 1 500 mk och ytterligare en anmärkning        övervakning som ansluter sig till rallytävlingar-
12605: samt f6r den tredje f6rseelsen indragen starträtt.     na.
12606:      Helsingfors den 24 september 1992
12607: 
12608:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
12609:                                                 1992 vp
12610: 
12611: Kirjallinen kysymys 361
12612: 
12613: 
12614: 
12615: 
12616:                                    Laakso: Koulumäärärahojen leikkauksista Sipoossa
12617: 
12618: 
12619: 
12620:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12621: 
12622:     Opetusmäärärahoihin tehdyt leikkaukset ovat          Sipoo on lisäksi esittänyt kuntainliitolle, ettei
12623: vaikeuttaneet varsin monen opiskelua. Vast-           ammattikoululaisten kyytejä enää maksettaisi
12624: ikään om mm. Sipoossa tullut esille tapaus, jossa     syyslukukaudelta. Päätös ehtinee voimaan tosin
12625: opintie on katkeamassa kokonaan koulumäärä-           vasta kevätlukukaudella.
12626: rahojen leikkaukseen.                                    Porvoossa ammattikoulua käyvät joutunevat
12627:     Sipoon kunnassa tehdyt koulumäärärahojen          tulevaisuudessa maksamaan myös joko koulu-
12628: leikkaukset ovat kohdistuneet mm. matkakorva-         ateriamaksun tai lukukausimaksun. Maksun
12629: uksiin, joita aiemmin on maksettu muissa kun-         suuruudeksi on kaavailtu 500 markkaa lukuvuo-
12630: nissa käyville opiskelijoille.                        dessa. Uudet maksut nostaisivat Suonpään per-
12631:     Peruskoulun ylimääräistä kymmenettä luok-         heen koululaisten koulunkäynnin lisäkustan-
12632: kaa ei Sipoossa ole lainkaan. Kuntainliittojärjes-    nukset kaikkiaan 15 700 markkaan vuodessa.
12633: telyn vuoksi kymmenes luokka on käytävä Por-             Oppilaiden on lisäksi itse kustannettava am-
12634: voossa. Sipoossa ei myöskään ole omaa ammat-          mattikoulussa oppikirjansa. Suonpään perhees-
12635: tikoulua, vaan sekin sijaitsee Porvoossa.             sä äiti on työttömänä ja perheen tuloista huo-
12636:     Matkaa Sipoosta Porvooseen kertyy Lounais-        mattava osa menee omakotitalon rakentamiseen
12637: Sipoossa asuviita Petri ja Jarkko Suonpäältä          otettujen lainojen maksamiseen.
12638: nelisenkymmentä kilometriä. Petri Suonpään               Jo nyt näyttää selvältä, ettei perheellä ole
12639:  tarkoituksena on käydä peruskoulun kymmenes          taloudellisia mahdollisuuksia kustantaa molem-
12640: luokka ja Jarkko Suonpää on aloittanut Por-           pien lastensa koulutusta. Ainakin toisen lapsen
12641:  voon ammattikoulun sähkölinjan kolmannen             koulunkäynti katkeaa, ellei Sipoon kunta muuta
12642:  vuosikurssin.                                        päätöstään.
12643:     Edestakainen koulumatka maksaa 800 mark-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12644:  kaa kuukaudessa yhdeltä hengeltä. Kahden kou-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12645:  lulaisen kuukausittaiseen matkaan menee siten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12646:  peräti 1 600 markkaa. Lukuvuoden aikana kou-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12647:  lumatkakustannukset ovat Suonpään perheessä
12648:  siten 15 200 markkaa.                                          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12649:     Näitä matkoja Sipoon kunta ei aio enää                   estääkseen koulunkäynnin keskeytymi-
12650:  aikaisempaan tapaan maksaa. Sipoon kunta ai-                sen taloudellisten vaikeuksien johdosta,
12651:  koo luistaa maksuvelvollisuudestaan sillä, että             ja
12652:  peruskoulun kymmenes luokka on vapaaehtoi-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
12653:  nen eikä pakollinen.                                        Sipoon kunta ei omilla päätöksillään pa-
12654:     Kaikkiaan seitsemän oppilasta Sipoosta on                kottaisi muilla paikkakunnilla koulua
12655:  hakenut ylimääräiselle kymppiluokalle Porvoo-               käymään joutuvia sipoolaisnuoria lopet-
12656:  seen, joten kovin suurista säästöistä ei ole kyse.          tamaan opiskeluaan?
12657: 
12658:       Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1992
12659: 
12660:                                             Jaakko Laakso
12661: 
12662: 
12663: 
12664: 
12665:  220051L
12666: 2                                       1992 vp -   KK 361
12667: 
12668: 
12669: 
12670: 
12671:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12672: 
12673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta eikä vieraan kunnan oppilaan opetukseen
12674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osallistumisesta aiheutuvia matkakustannuksia
12675: olette 20 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-       pidetä valtionosuuteen oikeuttavina menoina.
12676: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-
12677: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        tososiaalisista eduista annetun lain mukaan am-
12678: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        matillinen oppilaitos voi valtioneuvoston vahvis-
12679: n:o 361:                                            tamien perusteiden mukaisesti järjestää oppilaal-
12680:                                                     le maksuttoman koulukuljetuksen tai suorittaa
12681:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       koulumatkasta aiheutuvat kustannukset. Pää-
12682:        estääkseen koulunkäynnin keskeytymi-         töksen tekeminen edun myöntämisestä kuuluu
12683:        sen taloudellisten vaikeuksien johdosta,     oppilaitoksen ylläpitäjän toimivaltaan.
12684:        ja                                              Kysymyksessä tarkoitetut oppilaille tarjotut
12685:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta    etuudet ovat siten oppilaitoksen ylläpitäjän har-
12686:        Sipoon kunta ei omilla päätöksillään pa-     kinnasta riippuvia eivätkä perustu lakisääteiseen
12687:        kottaisi muilla paikkakunnilla koulua        velvoitteeseen. Sipoon kunnan edellä mainittuja
12688:        käymään joutuvia sipoolaisnuoria lopet-      säästötoimenpiteitä ei näin ollen voida pitää
12689:        tamaan opiskeluaan?                          säädösten vastaisina.
12690:                                                        Vastuu käytännön ongelmien ratkaisemisesta
12691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on entistä enemmän siirtynyt kuntatasolle. Tämä
12692: vasti seuraavaa:                                    on sopusoinnussa hallinnon kehittämisessä var-
12693:                                                     sin yksimielisesti omaksutun linjauksen kanssa.
12694:     Seurauksena yleisen taloudellisen tilanteen     Vuoden 1993 alusta voimaan tuleva laki opetus-
12695: oleellisesta heikkenemisestä on kaikilla hallin-    ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja siihen liitty-
12696: nonaloilla jouduttu ryhtymään voimakkaisiin         vät säännösmuutokset lisäävät edelleen kuntien
12697: säästötoimenpiteisiin. Toimenpiteet kohdistuvat     päätäntävaltaa.
12698: valtion talousarviossa myös opetusministeriön          Ensisijaisen tärkeätä on, että oppilaille laissa
12699: pääluokkaan,jolle on jouduttu asettamaan omat       turvatut etuudet voidaan turvata kaikissa olo-
12700: markkamääräiset säästötavoitteensa.                 suhteissa. Ylläpitäjien on voitava tarjota lain
12701:    Valtioneuvosto on 14.5.1992 antanut periaa-      edellyttämät opintososiaaliset etuudet myös ta-
12702: tepäätöksen eräistä opetustoimen säästötoimis-      loudellisesti vaikeina aikoina. Muiden etuuksien
12703: ta. Säästötavoitteiden toteuttaminen edellyttää     suhteen ylläpitäjät joutuvat tällöin tapauskoh-
12704: käytännössä kustannusten karsintaa myös kun-        taisesti arvioimaan, mikä on kiireellisintä ja
12705: ta- ja oppilaitostasolla. Tarvittavien säästöjen    välttämätöntä lakisääteisten velvoitteiden hoita-
12706: kohdentaminen on suurelta osin ylläpitäjien pää-    misen ohella.
12707: tettävissä.                                            Taloudellisten resurssien kohdentaminen ta-
12708:    Peruskoululain mukaan peruskoulussa voi-         pahtuu paikallistasolla tehtävän arvioinnin pe-
12709: daan järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisä-      rusteella. Sen selvittäminen, mikä on kiireellisin-
12710: opetusta peruskoulun oppimäärän suorittaneil-       tä ja välttämätöntä, edellyttää kunnan viran-
12711: le. Lisäopetukseen osallistuminen on oppilaalle     omaisilta ja oppilaitoksilta selkeätä ja vastuullis-
12712: vapaaehtoista. Lisäopetusluokka voidaan muo-        ta kokonaisnäkemystä vallitsevasta tilanteesta ja
12713: dostaa, mikäli opetukseen osallistuu asianomai-     käytännön mahdollisuuksista sekä kunnan yk-
12714: sen peruskoulun yläasteen piiristä vähintään 10     sittäisten asukkaiden ja oppilaiden tarpeista.
12715: oppilasta. Lisäopetus on näin ollen piirikohtais-
12716: 
12717:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1992
12718: 
12719:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
12720:                                          1992 vp -   KK 361                                            3
12721: 
12722: 
12723: 
12724: 
12725:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12726: 
12727:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mande kommun inte anses vara statsandelsbe-
12728: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       rättigande utgifter.
12729: den 20 augusti 1992 till vederbörande medlem av          Enligt lagen om studiesociala förmåner åt
12730: statsrådet översänt följande av riksdagsman          yrkesläroanstalteroas elever kan en yrkesläro-
12731: Laakso undertecknade spörsmål nr 361:                anstalt i enlighet med av statsrådet fastställda
12732:                                                      grunder ordna avgiftsfri skolskjuts för eleveroa
12733:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       eller betala kostnaderoa för skolresan. Det hör
12734:        ta för att hindra att skolgången avbryts      tili huvudmannen för läroanstalten att fatta
12735:        på grund av de ekonomiska svårigheter-        beslut om förmånen skall beviljas.
12736:        na, och                                           De förmåner som enligt spörsmålet erbjuds
12737:           ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-       eleveroa är sålunda beroende av huvudmannens
12738:        der att Sibbo kommun genom sina egna          gottfmnande och grundar sig inte på någon
12739:        beslut inte tvingar sibboungdomar, som        lagstadgad förpliktelse. De nämnda sparåtgär-
12740:        måste gå i skola på andra orter, att sluta    derna i Sibbo kommun kan så luoda inte anses
12741:        studera?                                      stå i strid med gällande stadganden.
12742:                                                          Ansvaret när det gäller att lösa praktiska
12743:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            problem har i högre grad övergått tili kommu-
12744: anföra följande:                                     nerna. Detta överensstämmer med den rätt en-
12745:                                                      hälligt vedertagna linjen i utvecklingen av för-
12746:    Som en följd av det väsentligt försvagade         valtningen. Den lag om fmansiering av undervis-
12747: ekonomiska läget har man inom alla förvalt-          nings- och kulturverksamhet som träder i kraft
12748: ningsområden blivit tvungen att vidta kraftiga       vid ingången av 1993 jämte anknytande ändring-
12749: sparåtgärder. 1 statsbudgeten drabbar åtgärder-      ar i bestämmelserna kommer ytterligare att öka
12750: na även undervisningsministeriets huvudtitel, för    kommuneroas beslutanderätt.
12751: viiken man blivit tvungen att sätta egna sparmål         Det är i första hand viktigt att de för eleveroa
12752: i mark.                                              1agstadgade förmåneroa säkerställs under alla
12753:    Statsrådet fattade 14.5.1992 ett principbeslut    förhållanden. Huvudmännen kan också under
12754: om vissa sparåtgärder inom undervisningsverk-        ekonomiskt svåra tider erbjuda de studiesociala
12755: samheten. Sparmålen förutsätter i praktiken att      förmåner som lagen förutsätter. 1 fråga om
12756: kostnaderoa skärs ner även på kommun- och            andra förmåner blir huvudmännen tvungna att
12757: läroanstaltsnivå. Tili stor del är det huvudmän-     in casu bedöma vad som förutom de lagstadgade
12758: nen för läroanstalteroa som bestämmer hur de         förpliktelserna är mest brådskande och nödvän-
12759: behövliga besparingaroa skall inriktas.              digt.
12760:    Enligt grundskolelagen kan tiliäggsundervis-          lnriktningen av ekonomiska resurser sker på
12761: ning för ett läsår ordnas för dem som har slutfört   basis av lokal bedömning. Att utreda vad som är
12762: grundskolans lärokurs. Eleveroa kan friviliigt       mest brådskande och nödvändigt förutsätter att
12763: delta i tiliäggsundervisningen. En tiliäggsunder-    de kommunala myndigheteroa och läroanstal-
12764: visningsårskurs kan bildas om minst 10 elever        terna har en klar och ansvarsfylld helhetssyn på
12765: från vederbörande grundskolas högstadiedistrikt      den rådande situationen och möjligheteroa i
12766: deltar i undervisningen. Tiliäggsundervisningen      praktiken och på behoven hos de enskilda in-
12767: sker alltså distriktsvis, varför resekostnaderoa     vånaroa och eleveroa i kommunen.
12768: för att eleveroa deltar i undervisning i en främ-
12769: 
12770:      Helsingforsden 11 september 1992
12771: 
12772:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
12773:                                                 1992 vp
12774: 
12775: Kirjallinen kysymys 362
12776: 
12777: 
12778: 
12779: 
12780:                                    Rajamäki ym.: Omaehtoisen ammatillisen täydennyskoulutuksen
12781:                                        aikaisesta toimeentuloturvasta
12782: 
12783: 
12784:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12785: 
12786:    Työttömyysturvalain 4 §:n 1 momentin mu-           ilmoittavat olevansa ja ovat tosiasiallisesti läh-
12787: kaan työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoi-          dössä työhön heti, kun tilaisuus siihen tarjoutuu.
12788: matoimistoon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä         Työttömyysturvaa ei makseta ja erinäisten rajoi-
12789: hakevalla, työkykyisellä työttömällä henkilöllä,      tusten johdosta opiskelija voi pudota kokonaan
12790: joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei     aikuisopintotukien väliin. Tämän vuoksi olisi
12791: ole voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu        välttämätöntä joko väljentää työttömyysturva-
12792: osoittaa koulutukseen. Saman lain 5 §:n 1 mo-         lain säännöksiä ja tulkintaa sen suhteen, mitä
12793: mentin 10 kohdan mukaan työttömyyspäivära-            askareita/opiskelua voi työttömyyspäiväraha-
12794: haan ei ole oikeutta henkilöllä, joka on katsotta-    kautena harjoittaa, tai yhteensovittaa työttö-
12795: va päätoimiseksi opiskelijaksi. Tulkinnat siitä,      myysturva ja aikuisopintotuet niin, ettei työtön
12796: mikä katsotaan päätoimiseksi opiskeluksi, tekee       aikuisopiskelija putoa väliin. Tältä osin olisi
12797: työvoimatoimikunta. Tulkintojen perusteella           kiireellisesti työministeriön ja edelleen lainsää-
12798: päätöksen tekevät työttömyyskassat ja sosiaali-       däntöteitse ryhdyttävä toimenpiteisiin, joissa
12799: vakuutustoimikunnat. Valitusasteena on työttö-        epäkohta selvitetään.
12800: myysturvalautakunta. Työvoimatoimikuntia on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12801:  180 ja tulkinnat voivat olla melko kirjaviakin.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12802:     Jatkuvasti tulee ilmi tapauksia, joissa työttö-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12803: myysturvan kautta aikuisopintotuen määrittely         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12804: johtaa epäoikeudenmukaisuuksiin ja erityisesti
12805:  rankaisee tässä vaikeassa työttömyystilanteessa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12806:  opiskeluaanjatkavan asemaa. Heikoimpaan ase-                ryhtyä yhteensovittaakseen työttömyys-
12807:  maan jäävät opiskelemaan lähtevät työttömät,                turvaa ja aikuisopintotukea niin, että
12808: joiden opiskelun työvoimatoimikunta tulkitsee                työtön opiskeluaan jatkava henkilö ei
12809:  "päätoimiseksi" huolimatta siitä, että henkilöt             putoa järjestelmien väliin?
12810: 
12811:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1992
12812: 
12813:            Kari Rajamäki                 Kari V rpilainen               Ulpu Iivari
12814: 
12815: 
12816: 
12817: 
12818:  220051L
12819: 2                                        1992 vp -    KK 362
12820: 
12821: 
12822: 
12823: 
12824:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12825: 
12826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn
12827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vastaanottamiselle.
12828: olette 25 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-           Työttömyyspäivärahan saamiseen on liittynyt
12829: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraisuutta sen suh-
12830: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      teen, millaista toimintaa, esim. opiskelua tai
12831: Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       vapaaehtoistyötä, työtön henkilö voi harjoittaa
12832: symyksestä n:o 362:                                  päivärahaoikeuttaan menettämättä. Koska edel-
12833:                                                      lytysten selventäminen on tarpeen eikä sitä edel-
12834:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lytysten yksityiskohtaisuuden vuoksi ole tarkoi-
12835:        ryhtyä yhteensovittaakseen työttömyys-        tuksenmukaista säätää lailla, sosiaali- ja terveys-
12836:        turvaa ja aikuisopintotukea niin, että        ministeriössä on valmisteltu hallituksen esitystä
12837:        työtön opiskeluaan jatkava henkilö ei         työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että
12838:        putoa järjestelmien väliin?                   asetuksenantovaltuutusta täydennettäisiin tältä
12839:                                                      osin.
12840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Siltä osin kuin kysymyksessä tarkoitetaan
12841: vasti seuraavaa:                                     työttömänä olevien henkilöiden kouluttautumis-
12842:                                                      mahdollisuuksien parantamista, hallitus viittaa
12843:    Työttömyysturvalain 5 §:ssä on säädetty työt-     käynnistämiinsä selvityksiin pikaisesti työlli-
12844: tömyyspäivärahaoikeuden rajoituksista. Työttö-       syyden hoidossa tarvittavista toimenpiteistä.
12845: myyspäivärahaan ei ole oikeutta muun muassa          Koulutuksen osalta selvitettävänä ovat mahdol-
12846: henkilöllä, joka on katsottava päätoimiseksi         lisuudet koulutuksen tarjonnan lisäämiseen sekä
12847: opiskelijaksi. Päätoimisena opiskelijana, jolla ei   kysymyksessä tarkoitettua laajemminkin kou-
12848: ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, pidetään         lutusajan toimeentulojärjestelmissä tarvittaviin
12849: henkilöä, jonka opiskelun vaatima työmäärä on        muutoksiin.
12850: 
12851:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1992
12852: 
12853:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12854:                                         1992 vp -   KK 362                                          3
12855: 
12856: 
12857: 
12858: 
12859:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12860: 
12861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stor arbetsinsats att den utgör hinder för motta-
12862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      gande av heldagsarbete.
12863: den 25 augusti 1992 tili vederbörande medlem av        Möjligheten till arbetslöshetsdagpenning har
12864: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   varit oklar och beroende av tolkning beträffande
12865: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-         hurdan verksamhet, t.ex. studier eller frivilligt
12866: mål nr 362:                                         arbete, en arbetslös person kan bedriva utan att
12867:                                                     förlora sin rätt till dagpenning. Eftersom det är
12868:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nödvändigt att klarlägga förutsättningama, och
12869:        ta i syfte att koordinera utkomstskyddet     det på grund av de talrika detaljema inte är
12870:        för arbetslösa och vuxenstudiestödet så      ändamålsenligt att sköta saken lagstiftningsvä-
12871:        att en arbetslös person som fortsätter       gen, har social- och hälsovårdsministeriet berett
12872:        sina studier inte råkar i kläm mellan        en regeringsproposition med förslag till ändring
12873:        bägge systemen?                              av lagen om utkomstskydd för arbetslösa så att
12874:                                                     bemyndigandet att utfårda förordning komplet-
12875:                                                     teras tili denna del.
12876:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Tili dendel frågan gäller förbättrandet av de
12877: anföra följande:                                    arbetslösas möjligheter att få utbildning hänvisar
12878:                                                     regeringen tili de utredningar den har igångsatt
12879:    1 5 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa       angående åtgärder som snabbt måste vidtas i
12880: stadgas om begränsningar i rätten till arbetslös-   skötseln av sysselsättningen. Beträffande utbild-
12881: hetsdagpenning. Berättigad tili arbetslöshetsdag-   ningen utreds möjlighetema att öka utbudet,
12882: penning är bl.a. inte en person som skall anses     samt t.o.m. i större utsträckning än vad som
12883: vara studerande på heltid. Studerande på heltid,    avses i spörsmålet, de ändringar som behövs i
12884: och alltså inte berättigad tili arbetslöshetsdag-   systemen för utkomstskydd under utbildnings-
12885: penning, är en person vars studier kräver en så     tiden.
12886: 
12887:      Helsingfors den 28 september 1992
12888: 
12889:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12890:                                                  1992 vp
12891: 
12892: Kirjallinen kysymys 363
12893: 
12894: 
12895: 
12896: 
12897:                                     Rajamäki ym.: Yhtenäisen talousalueen muodostamisesta Varkau-
12898:                                         den alueelle
12899: 
12900: 
12901:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12902: 
12903:     Hallitusohjelmassa edellytetään aluejaotuksia      koskevassa periaatepäätösesityksessään huo-
12904: yhtenäistettävän niin, että ne mahdollisimman          mioon Varkauden kaupungin asiasta antamia
12905: hyvin vastaavat toiminnallisia aluekokonaisuuk-        lausuntoja, joiden keskeisenä sisältönä oli ta-
12906: sia sekä kielellisiä ja talousmaantieteellisiä rajo-   lousalueen kehittämisedellytysten heikkenemi-
12907: ja.                                                    nen, mikäli toiminnallis-taloudellisesti yhtenäi-
12908:     Valtioneuvosto onkin tehnyt periaatepäätök-        nen, jo nyt sekä kunnallisten että valtion paikal-
12909: sen valtion aluejaotusten yhtenäistämisestä            lishallinnonkin palvelujen järjestämisessä yhteis-
12910: tavoitteenaan mm. se, että läänit vastaavat toi-       työtä harjoittava talousalue jaetaan hallinnolli-
12911: minnallis-taloudellista aluejakoa siten, että ne       sesti kahteen lääniin.
12912: muodostuvat yhdestä tai useammasta maakun-                 Puheena olevan talousalueen kahden Mikkelin
12913: nasta.                                                 läänin puoleisen kunnan kunnanhallitusten (Jo-
12914:     Periaatepäätös liittyy asiallisesti hallinnon      roinen, Kangaslampi) kihlakuntajakoa koskevis-
12915: kehittämishankkeeseen, johon kuuluu piirihal-          sa lausunnoissa halutaan samaan kihlakuntaan
12916: linnon yhtenäistämistavoitteen lisäksi myös val-       Varkauden kanssa, yli nykyisen lääninrajan.
12917: tion paikallishallinnon uudistaminen, jota ohja-           Valtioneuvoston periaatepäätös aluejaotusten
12918:  taan lailla valtion paikallishallinnon kehittämi-     yh tenäistämisestä edellyttää sisäasiainministe-
12919:  sen perusteista.                                      riöitä vuoden 1992 loppuun mennessä selvitystä
12920:     Meneillään on sisäasiainministeriön ohjauk-        ja ehdotusta läänijaon osalta.
12921:  sessa valmistelu kihlakuntajaon uudistamisesta,           Yleinen taloudellinen tilanne ja hallinnon ke-
12922: joka asiallisesti ohjaa, paitsi kihlakuntaviraston     ventämispyrkimysten ajankohtaisuus vaativat
12923:  palvelujen uudelleenjärjestämistä, myös myö-          taloudellisesti, toiminnallisesti ja kansalaisten
12924:  hemmin muunkin valtion paikallishallinnon jär-        palvelujen saatavuuden kannalta pikaisesti rat-
12925: jestämistä ja rakennetta.                              kaisuja, joilla tehostetaan valtion piirihallinnon
12926:     Kuopion ja Mikkelin läänien raja-alueella          ja paikallishallinnon palveluverkostoa ja alenne-
12927:  sijaitsee Varkauden ja sen ympäristökuntien           taan sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuk-
12928:  muodostama selkein toiminnallis-taloudellisin         sia. Hallinnon tulisi olla väline joustavalle ihmis-
12929:  sidoksin muodostunut yhtenäinen talousalue,           ten palvelulle.
12930: joka on hallinnollisesti jakautunut kahden lää-            Nykytilanteessa valtioneuvoston periaatepää-
12931:  nin alueelle. Lääninraja noudattaa talousalueen       töksen mukainen taloudellisesti ja toiminnalli-
12932:  keskuksen, Varkauden kaupungin, rajaa. Lää-           sesti varsin yhtenäisen talousalueen jakava maa-
12933:  ninrajalle on kaupungin keskustasta noin viisi        kuntajakopäätös ja valtion paikallishallinnon
12934:  kilometriä.                                           kehittämisen perusteista annetun lain 3 §:n tul-
12935:     Talousalueen väestöstä (noin 50 000 asukas-        kintamahdollisuudet herättävät talousalueen
12936:  ta) noin 80% asuu 22 km:n säteellä Varkaudes-         kunnissa levottomuutta mahdollistaessaan rat-
12937:  ta, alueella, joka käsittää neljän ympäristökun-      kaisut, jotka säilyttävät nykyisen, toiminnallises-
12938:  nan keskustaajamat                                    ti epätyydyttävän ja epätarkoituksenmukaisen
12939:     Laissa paikallishallinnon kehittämisen perus-      tilanteen alueella.
12940:  teista todetaan, ettei kihlakunta voi ulottua kah-        Kunnissa pelätään, että sekä valtion piirihal-
12941:  den läänin alueelle.                                  linnon että paikallishallinnon aluejaotukseen
12942:      Todettakoon, ettei aluejakoa valmistellut neu-    liittyvät, jo tehtyjen päätösten perusteella arvioi-
12943:  vottelukunta, sen paremmin kuin asiaa valmis-         tavissa olevat ratkaisut heikentävät oleellisesti
12944:  tellut ministeriökään, ottanut maakuntajakoa          kansalaisten palvelujen saantiedellytyksiä pakot-
12945: 
12946: 220051L
12947: 2                                          1992 vp -   KK 363
12948: 
12949: tamalla keinotekoisiin, asiointietäisyyksiä ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12950: -kustannuksia lisääviin ratkaisuihin.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12951:    Lisäksi ennakoitavissa olevat, nykyisen lää-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12952: ninrajan mukaiset ratkaisut johtavat lopputu-
12953: loksiltaan valtion, kuntien ja erityisesti kansa-                Aikooko sisäasiainministeriö ratkaista
12954: laisten kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti         Kuopion ja Mikkelin läänien raja-aluetta
12955: tehottomiin ja kustannusvaikutuksiltaan kallii-              koskevan valtioneuvoston aluejaotusten
12956: siin järjestelyihin, joihin ei nykyisessä yhteiskun-         yhtenäistämispäätöksen, paikallishallin-
12957: nallisessa tilanteessa olisi edes hallituksellakaan          tolain 3 §:n tulkinnan ja kuntien ilmaise-
12958: varaa.                                                       man kihlakuntanäkemyksen välisen ris-
12959:    Talousalueen kuntien luottamus- ja virka-                 tiriidan tekemällä vihdoinkin esityksen
12960: miesjohdon tapaamisessa 13.8.1992 hallinnolli-               läänien lukumäärän vähentämisestä,
12961: set ongelmat yksimielisesti todeten ilmaistiin               mikä tässä tapauksessa tarkoittaa joko
12962: yhteinen tahto talousalueen saamisesta samaan                Kuopion ja Mikkelin läänien yhdistämis-
12963: lääniin.                                                     tä tai lääninrajan muuttamista siten, että
12964:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           koko talousalue kuuluisi samaan lääniin?
12965:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1992
12966: 
12967:                      Kari Rajamäki                              Armas Komi
12968:                                           1992 vp -   KK 363                                           3
12969: 
12970: 
12971: 
12972: 
12973:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12974: 
12975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jaon osalta vastaavan selvityksen ja ehdotuksen
12976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tekee sisäasiainministeriö.
12977: olette 25 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-            Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvä
12978: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toiminnallis-taloudellinen maakuntajako perus-
12979: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tuu pääsääntöisesti valtion aluejakoneuvottelu-
12980: Rajamäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kunnan syksyllä 1991 eräiltä aluetason organi-
12981: myksen n:o 363:                                       saatioilta sekä kunnilta saatujen lausuntojen pe-
12982:                                                       rusteella määrittelemään ehdotukseen.
12983:           Aikooko sisäasiainministeriö ratkaista         Varkaus ja sen ympäristökunnat muodosta-
12984:        Kuopion ja Mikkelin läänien raja-aluetta       vat kiinteän pientalousalueen, jonka tulisi sijaita
12985:        koskevan valtioneuvoston aluejaotusten         samassa läänissä. Tämä tukisi pientalousalueen
12986:        yhtenäistämispäätöksen, paikallishallin-       kehittymistä sekä parantaisi myös kansalaisten
12987:        tolain 3 §:n tulkinnan ja kuntien ilmaise-     vaikutusmahdollisuuksia. Viimeisten 20-30
12988:        man kihlakuntanäkemyksen välisen risti-        vuoden aikana on eri yhteyksissä pyritty saa-
12989:        riidan tekemällä vihdoinkin esityksen          maan Varkaus ja sen ympäristökunnat samaan
12990:        läänien lukumäärän vähentämisestä,             lääniin. Tähän ei kuitenkaan ole ollut edellytyk-
12991:        mikä tässä tapauksessa tarkoittaa joko         siä, koska yhteisymmärrystä siitä, tulisiko
12992:        Kuopion ja Mikkelin läänien yhdistämis-        lääninrajan kulkea alueen pohjoispuolelta vai
12993:        tä tai lääninrajan muuttamista siten, että     eteläpuolelta, ei ole saavutettu. Myöskään toi-
12994:        koko talousalue kuuluisi samaan lääniin?       minnallis-taloudellisessa maakuntajaossa Var-
12995:                                                       kauden aluetta ei kuntien kannanottojen perus-
12996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teella voitu määritellä samaan maakuntaan.
12997: vasti seuraavaa:                                      Tämä on seurausta siitä, että maakuntatasolla
12998:                                                       kuntien suuntautuminen on erilaista, osan kun-
12999:    Valtioneuvosto teki 8.7.1992 periaatepäätök-       nista suuntautuessa Kuopioon, osan Mikkeliin
13000: sen valtion aluejaotusten yhtenäistämisestä. Pää-     ja Kuopioon ja osan taas Joensuuhun ja Kuo-
13001: tös koskee valtion piirihallintoviranomaisten tai     pioon.
13002: niitä vastaavien valtion aluehallintoyksiköitten         Lääninrajan siirtäminen Varkauden seudulla
13003: aluejaotuksia sekä läänijakoa. Päätöksessä on         edellyttää, että Kuopion läänissä sijaitsevat tai
13004: määritelty valtion aluejaotusten yhtenäistämisen      Mikkelin läänissä sijaitsevat samaan pientalous-
13005: perustana käytettävä toiminnallis-taloudellinen       alueeseen kuuluvat kunnat tekevät lääninrajan
13006: maakuntajako. Yhtenäistämisen tavoitteeksi on         siirrosta esityksen sisäasiainministeriölle.
13007: muun muassa asetettu, että läänit sekä yhteis-           Keskushallinnon uudistaminen, valtion pai-
13008: kunnallisen ja alueellisen kehittämisen kannalta      kallishallintouudistus sekä maakuntahallinto-
13009: merkittävän piirihallinnon aluejaotukset vastaa-      hanke tulevat mitä ilmeisimmin merkitsemään
13010: vat toiminnallis-taloudellista maakuntajakoa          tarvetta vähentää aluehallinnossa toimivien yk-
13011: niin, että ne muodostuvat yhdestä tai useammas-       siköitten lukumäärää ja täten tarvetta siirtyä
13012: ta maakunnasta. Päätöksessä edellytetään, että        nykyistä suurempiin toimialueisiin. Sisäasiain-
13013: ministeriöt laativat vuoden 1992 loppuun men-         ministeriössä asiaa tullaan lähiaikoina selvittä-
13014: nessä selvitykset ja ehdotukset alaisensa piirihal-   mään.
13015: linnon sopeuttamisesta maakuntajakoon. Lääni-
13016: 
13017:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
13018: 
13019:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13020: 4                                         1992 vp -   KK 363
13021: 
13022: 
13023: 
13024: 
13025:                                      Till Riksdagens Herr Talman
13026: 
13027:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan anpassas tilllandskapsindelningen. Vad be-
13028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        träffar länsindelningen görs motsvarande utred-
13029: den 25 augusti 1992 till vederbörande medlem av       ningar och förslag av inrikesministeriet.
13030: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Den funktionella och ekonomiska landskaps-
13031: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-           indelningen i statsrådets principbeslut baserar
13032: mål nr 363:                                           sig huvudsakligen på ett förslag som hösten 1991
13033:                                                       utarbetades av statens regionindelningsdelega-
13034:           Ämnar inrikesministeriet avgöra den         tion med stöd av utlåtanden som inhämtades hos
13035:        konflikt i fråga om gränsområdet i Kuo-        vissa organisationer på regional nivå samt hos
13036:        pio län och S:t Michels län som råder          kommunema.
13037:        mellan statsrådsbeslutet om förenhetli-            Varkaus och dess omgivande kommuner bil-
13038:        gande av områdesindelningen, tolkning-         dar ett enhetligt ekonomiområde som bör vara
13039:        en av 3 § lokalförvaltningslagen och           beläget i ett och samma län. Detta skulle stimu-
13040:        kommunemas syn på häradsindelningen            lera utvecklingen av ekonomiområdet samt även
13041:        genom att äntligen framställa ett förslag      förbättra medborgamas påverkningsmöjlighe-
13042:        om minskning av antalet län, vilket i          ter. Under de senaste 20--30 åren har man i
13043:        detta fall innebär antingen en samman-         olika sammanhang strävat efter att Varkaus och
13044:        slagning av Kuopio län och S:t Michels         dess omgivande kommuner skallligga i samma
13045:        län eller en justering av länsgränsen så att   1än. För detta har dock inte funnits förutsätt-
13046:        hela detta ekonomiska område hör till          ningar eftersom ingen överenskommelse har
13047:        samma län?                                     kunnat nås om var länsgränsen skall gå, norrom
13048:                                                       eller söderom området. Varkausområdet kunde
13049:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inte heller på basis av kommunemas ställnings-
13050: anföra följande:                                      taganden hänföras till samma 1andskap inom
13051:                                                       ramen för den funktionella och ekonomiska
13052:    Statsrådet fattade den 8 juli 1992 ett princip-    landskapsindelningen. Detta är en följd av kom-
13053: beslut om förenhetligande av statens områdesin-       munemas olika inriktning i fråga om landskaps-
13054: delning. Beslutet gäller den geografiska              tillhörigheten, vissa av kommunema orienterar
13055: indelningen av de statliga distriktsförvalt-          sig mot Kuopio, vissa mot S:t Michel och Kuo-
13056: ningsmyndighetema och av de regionala statliga        pio och andra åter mot Joensuu och Kuopio.
13057: förvaltningsenheter som motsvarar dessa samt              En förflyttning av länsgränsen i Varkaustrak-
13058: länsindelningen. I beslutet definieras den funk-      ten förutsättet att de kommuner som hör till
13059: tionella och ekonomiska landskapsindelningen          ekonomiområdet antingen i Kuopio län eller i S:t
13060: som ligger som grund för förenhetligandet av          Michels län för inrikesministeriet lägger fram ett
13061: statens områdesindelning. Som mål för förenhet-       förslag om en förflyttning av länsgränsen.
13062: ligandet har bl.a. uppställts att länen samt den          Reformen av centralförvaltningen och av den
13063: geografiska indelningen av den distriktsförvalt-      statliga lokalförvaltningen samt landskapsför-
13064: ning som är av betydelse för den samhälleliga         valtningsprojektet kommer uppenbart att in-
13065: och regionala utvecklingen motsvarar den funk-        nebära ett behov av att minska antalet enheter
13066: tionella och ekonomiska landskapsindelningen          inom regionalförvaltningen och därmed ett be-
13067: så att de består av ett eller flera landskap.         hov av att övergå till större verksamhetsområden
13068: Beslutet förutsätter att ministerieroa inom 1992      än de nuvarande. Ärendet kommer inom den
13069: gör utredningar och lägger fram förslag om            närmaste framtiden att utredas inom inrikesmi-
13070: hur den distriktsförvaltning som underlyder dem       nisteriet.
13071: 
13072:      Helsingfors den 30 september 1992
13073: 
13074:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13075:                                                  1992 vp
13076: 
13077: Kirjallinen kysymys 364
13078: 
13079: 
13080: 
13081:                                     Vistbacka: Tarnalan ja Sorakulman välisen tieosuuden perus-
13082:                                         parantamisesta Saaren kunnassa
13083: 
13084: 
13085:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13086: 
13087:    Saaren kunnassa sijaitsee tie n:o 4014 Tar-         Näin ollen olisi erittäin kiireisellä aikataululla
13088: nala-Sorokulma. Se on kunnoltaan tällä het-            saatava käyntiin maantien n:o 4014 peruskor-
13089: kellä niin heikko, että kelirikkaaikana liiken-        jaus sellaiseen kuntoon, että se sallisi myös
13090: nöinti kyseisellä tiellä raskaalla kalustolla ei ole   raskaan liikenteen häiriöttömän jatkuvuuden
13091: lainkaan mahdollista ja myös normaali henkilö-         myös kelirikkoaikana. Tämän takia tulisi tarkoi-
13092: autoliikenne on monesti suurissa vaikeuksissa.         tukseen varata määrärahat jo valtion vuoden
13093: Tien vaikutuspiiriin kuuluva asujaimisto on ollut      1993 talousarvioon.
13094: vuosikausia huolestunut tilanteesta, koska lu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13095: pauksia korjauksesta on annettu, mutta niitä ei        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13096: ole toteutettu.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13097:    Saaren kunnassa Kymen lääninhallituksen             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13098: pelastustoimisto suoritti toimialansa tarkistusta
13099: keväällä 1992ja totesi, että kylän alueella asuvil-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13100: le palo- ja pelastustoimen palveluiden saavutet-              Kymen tiepiirin alueella sijaitsevan tien
13101: tavuus voi aiheuttaa viipeitä. Nämä viipeet ai-               n:o 4014 Tarnala-Sorokulma perus-
13102: heutuvat lähes yksinomaan tien huonokuntoi-                   parannuksen pikaiseksi aloittamiseksi?
13103: suudesta raskailla ajoneuvoilla liikennöitäessä.
13104:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1992
13105:                                             Raimo Vistbacka
13106: 
13107: 
13108: 
13109: 
13110: 220051L
13111: 2                                      1992 vp -   KK 364
13112: 
13113: 
13114: 
13115: 
13116:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13117: 
13118:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Maantie n:o 4014 Tamala-Sorokulma on
13119: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sorapintainen ja sen liikennemäärä on 70-180
13120: olette 25 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-      ajoneuvoa/vrk eli tie on erittäin vähäliikentei-
13121: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   nen. Tie on kelirikkaaikana huonokuntoinen,
13122: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       kuten lähes kaikki vastaavantyyppiset vähälii-
13123: Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen ky-     kenteiset soratiet Painorajoituksia tielle ei
13124: symyksen n:o 364:                                  kuitenkaan ole jouduttu asettamaan.
13125:                                                       Tien vähäinen liikenne ja muut kiireellisem-
13126:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      mät parantamishankkeet huomioon ottaen ei
13127:        Kymen tiepiirin alueella sijaitsevan tien   varsinainen peruskorjaus ole lähiaikoina mah-
13128:        n:o 4014 Tamala-Sorokulma perus-            dollista nykyisen suuruisilla tiemäärärahoilla.
13129:        parannuksen pikaiseksi aloittamiseksi?      Tie on tarkoitus pitää liikennemääräänsä näh-
13130:                                                    den tyydyttävässä kunnossa peruskorjausta ke-
13131:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vyemmillä hoito- ja kunnostustoimenpiteillä.
13132: vasti seuraavaa:
13133: 
13134:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1992
13135: 
13136:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
13137:                                          1992 vp -   KK 364                                        3
13138: 
13139: 
13140: 
13141: 
13142:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13143: 
13144:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Landsväg nr 4014, Tamala-Sorokulmavä-
13145: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gen, är grusbelagd och har en trafikmängd på
13146: den 25 augusti 1992 tili vederbörande medlem av      70-180 fordonldygn och är följaktligen väldigt
13147: statsrådet översänt följande av riksdagsman          litet trafikerad. Under menförestiden är vägen i
13148: Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål nr            dåligt skick liksom de flesta grusbelagda vägama
13149: 364:                                                 av samma typ under menförestiden. Det har
13150:                                                      dock inte varit nödvändigt att införa vikt-
13151:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     begränsningar.
13152:          ta för att skyndsamt inleda grundrepara-        Med beaktande av att vägen används så litet
13153:          tionen av väg nr 4014 Tamala-Soro-          och att det fmns andra mera skyndsamma re-
13154:          kulma i Kymmene vägdistrikt?                parationsprojekt, räcker inte nuvarande vägan-
13155:                                                      slag tili för en egentlig reparation av vägen
13156:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        under närmaste framtid. Avsikten är att i
13157: anföra följande:                                     relation tili fordonsmängden hålla vägen i
13158:                                                      tilifredsställande skick genom lättare metoder
13159:                                                      för skötsel och underhåll än vad en grundre-
13160:                                                      paration förutsätter.
13161:        Helsingforsden 23 september 1992
13162: 
13163:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
13164:                                                 1992 vp
13165: 
13166: Kirjallinen kysymys 365
13167: 
13168: 
13169: 
13170: 
13171:                                    Vistbacka: Rajanylityspaikan avaamisesta Uukuniemellä
13172: 
13173: 
13174: 
13175:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13176: 
13177:    Uukuniemen kunnassa on vuosia kehitelty            kyseisestä uudesta rajanylityspaikasta on Mos-
13178: hanketta uuden rajanylityspaikan avaamiseksi          kovassa tehty jo myönteinen päätös.
13179: Suomen ja Venäjän välille Uukuniemen kunnan               Uukuniemen rajanylityspaikan pikaista avaa-
13180: alueelle. Hanke olisi kannatettava ja järkevä         mista puoltaa myös se, että esimerkiksi Sortava-
13181: siksi, että kyseiseltä alueelta on lyhin matka sekä   lan ja Lahdenpohjan alueella on suuria tavaran-
13182: Sortavalaan että Lahdenpohjaan ja näin ollen          kuljetustarpeita Suomen puolelle. Lisäksi kysei-
13183: myös Petroskoihin. Kaijalan tasavallassa ja eri-      nen uusi ylityspaikka palvelisi myös matkailun ja
13184: tyisesti Sortavalan kaupungissa sekä ministeri-       jatkuvasti tiivistyvän ja monipuolistuvan raja-
13185: neuvostossa on osoitettu suurta halukkuutta           alueiden lähialueyhteistyön tarpeita. Vähim-
13186: uuden rajanylityspaikan avaamiseksi Uukunie-          mäisvaatimuksena olisi tiestön saattaminen no-
13187: melle.                                                pealla aikataululla henkilöautolla ajettavaan
13188:    Kyseisellä alueella on Tehdaspuu Oy:n Venä-        kuntoon ja myöhemmin parantaminen raskasta
13189: jän puolella aloittamien hakkuiden ansiosta teh-      liikennettä kestäväksi. Kyseiseen tarkoitukseen
13190: ty tienpohjaa pitkälti vanhan valtamaantien           tulisi saada määrärahat jo valtion vuoden 1993
13191: pohjan mukaisesti siten, että Suomen puolella         talousarvioon.
13192: kyseinen tie on päällystetty noin kilometrin pää-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13193: hän rajasta. Venäjän puolella vanha suomalais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13194: ten 1930-1940-luvuilla rakentama tienpohja on         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13195: edelleen olemassa ja kohtuullisin kustannuksin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13196: kunnostettavissa tämän päivän tarpeita vastaa-
13197: vaan kuntoon. Näin ollen rajanylityspaikan                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13198: avaaminen ei olisi tiestön rakentamiskustannus-              uuden rajanylityspaikan avaamiseksi
13199: ten osalta estävänä tekijänä. Lisäksi Sortavalan             Uukuniemelle ja tiestön saattamiseksi
13200: kaupunginjohtajan antamien tietojen mukaan                   tarvetta vaativaan kuntoon alueella?
13201: 
13202:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1992
13203: 
13204:                                            Raimo Vistbacka
13205: 
13206: 
13207: 
13208: 
13209: 22005IL
13210: 2                                       1992 vp- KK 365
13211: 
13212: 
13213: 
13214: 
13215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13216: 
13217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sainväliselle liikenteelle 1.5.1992 lukien. Imatran
13218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja Niiralan rajanylityspaikkojen kautta tapahtuu
13219: olette 25 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-       rajoitettua liikennettä rajaviranomaisten sopi-
13220: jeenne n:o 1166 ohella lähettänyt valtioneuvos-     min järjestelyin.
13221: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Koska uusien rajanylityspaikkojen avaami-
13222: sanedustaja Vistbackan kirjallisesta kysymykses-    sessa on pitkälti kysymys voimavaroista, joudu-
13223: tä n:o 365, jossa tiedustellaan:                    taan tehdyt aloitteet asettamaan tärkeysjärjes-
13224:                                                     tykseen. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmu-
13225:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kaista saada jo sovitut uudet rajanylityspaikat
13226:        uuden rajanylityspaikan avaamiseksi          avaamiskuntoon. Suomen ja Venäjän viran-
13227:        Uukuniemelle ja tiestön saattamiseksi        omaisten välisissä keskusteluissa ovat olleet esil-
13228:        tarvetta vaativaan kuntoon alueella?         lä seuraavina uusina rajanylityspaikkoina Sallan
13229:                                                     Kelloselkä ja Kuusamon Kortesalmi, joiden
13230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        avaamisesta sovittaisiin siinä vaiheessa, kun ties-
13231: vasti seuraavaa:                                    tö ja muut rakenteelliset kysymykset on saatu
13232:                                                     kuntoon. Lähtökohtana uusien rajanylityspaik-
13233:     Uusien rajanylityspaikkojen avaamista käsi-     kojen ottamiselle virallisten valtioiden välisten
13234: tellään Suomen ja Venäjän ulkoasiainministeri-      keskustelujen kohteeksi pidetään rajanylityspai-
13235: öiden ja rajaviranomaisten välillä. Kysymystä on    kan kautta tapahtuvan liikenteen määrää ja
13236: käsitelty säännöllisesti myös korkean tason po-     etäisyyttä jo auki olevista rajanylityspaikoista.
13237: liittisissa tapaamisissa. Huhtikuussa 1990 vah-        Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
13238: vistettiin noottien vaihdolla Suomen ja silloisen   tässä vaiheessa ei ole edellytyksiä avata uutta
13239: Neuvostoliiton välinen periaatteellinen yhteis-     rajanylityspaikkaa eikä rakentaa rajan ylittävää
13240: ymmärrys uusien rajanylityspaikkojen avaami-        tiestöä Uukuniemelle. Hallitus on puolestaan
13241: sesta Imatran, Niiralan ja Vartiuksen kohdalla.     valmis ottamaan hankkeen aikanaan esille mai-
13242:     Vartiuksen rajanylityspaikka avattiin kan-      nittujen edellytysten tultua täytetyiksi.
13243:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
13244: 
13245:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13246:                                         1992 vp -   KK 365                                            3
13247: 
13248: 
13249: 
13250: 
13251:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13252: 
13253:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid Imatra och Niirala trafikeras i begränsad
13254: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      utsträckning och inom ramen för arrangemang
13255: 1166 av den 25 augusti 1992 tili vederbörande       som gränsmyndigheterna har kommit överens
13256: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   om.
13257: de av riksdagsman Vistbacka undertecknade              Eftersom öppnandet av nya gränsövergångs-
13258: spörsmål nr 365:                                    ställen i hög grad är en fråga om resurser, måste
13259:                                                     de initiativ som tagits ställas i viktighetsordning.
13260:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      1 detta skede är det ändamålsenligt att få de
13261:        ta i syfte att öppna ett nytt gränsöver-     redan överenskomna övergångsställena i sådant
13262:        gångsställe vid Uukuniemi och f6r att få     skick att de kan öppnas. Under de samtai som
13263:        vägnätet på området i behörigt skick?        förts mellan de finska och ryska myndigheterna
13264:                                                     har Kelloselkä i Salla och Kortesalmi i Kuusamo
13265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nämnts som de följande nya övergångsställena.
13266: anföra följande:                                    A vsikten är att beslut om qppnandet skall fattas
13267:                                                     så fort vägarna och de övriga strukturella frågor-
13268:    Frågan om öppnandet av nya gränsöver-            na är klara. Utgångspunkten för officiella dis-
13269: gångsställen behandlas mellan Finlands och          kussioner mellan staterna om nya gränsöver-
13270: Rysslands utrikesministerier och gränsmyn-          gångsställen är trafiktätheten på övergångsstäl-
13271: digheter. Frågan har regelbundet behandlats         let och avståndet tili de övergångsställen som
13272: också under möten på hög politisk nivå. 1 april     redan har öppnats.
13273: 1990 fastslogs genom notväxling det principiella       Med anledning av det ovan anförda anser
13274: samförståndet mellan Finland och det dåvaran-       regeringen att det i detta skede inte finns f6rut-
13275: de Sovjetunionen angående öppnandet av nya          sättningar att öppna ett nytt övergångsställe eller
13276: gränsövergångsställen vid Imatra, Niirala och       att anlägga vägar över gränsen vid Uukuniemi.
13277: Vartius.                                            Regeringen är för sin del beredd att ta upp
13278:    Övergångsstället vid Varti):lS öppnades för      projektet tili diskussion när de nämnda villkoren
13279: internationell trafik 1.5.1992. Overgångsställena   har blivit uppfyllda.
13280:      Helsingfors den 18 september 1992
13281:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13282:                                                  1992 vp
13283: 
13284: Kirjallinen kysymys 366
13285: 
13286: 
13287: 
13288: 
13289:                                     Gustafsson: Tampellan valimon toiminnan turvaamisesta
13290: 
13291: 
13292: 
13293:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13294: 
13295:    Yhteiskunnan vakavan taloudellisen ja työlli-          Viime kädessä maan hallituksen tulee vähin-
13296: syystilanteen huomioon ottaen kannattavia yri-         täänkin valtionjobtoisten ja valtion tukemien -
13297: tyksiä tai niiden osia tulee pyrkiä tukemaan.          kuten Tampella - yritysten osalta valvoa, ettei
13298: Tällainen kiistatta kannattava yksikkö on ollut        kannattavaa yritystoimintaa Suomesta !opeteta.
13299: Tampellan valimo Tampereella. Kannattavuu-                Maan hallituksen- muun muassa työvoima-
13300: den on tunnustanut myös yrityksen omistaja.            sekä kauppa- ja teollisuusministeriön - tulee
13301:    Valmet-Tampellan päätös lopettaa valimotoi-         pikaisesti paneutua henkilöstön esityksiin itse-
13302: minta Tampereella ja siirtää se Ruotsissa              näisen valimoyhtiön perustamiseksi ja siten lo-
13303: Karlstadissa toimivalle tytäryhtiölle on vallitse-     pettamispäätösten uudelleenarvioimiseksi ja pe-
13304: vassa tilanteessa kestämätön ja käsittämätön.          rumiseksi.
13305:    Henkilöstö on esittänyt Valmetin johdolle              Tampereen ja koko Pirkanmaan työllisyysti-
13306: kannattavan valimotoiminnan jatkamista pel-            lanne on jo niin huono, että se ei kestä enää lisää
13307: kän ulkoisen myynnin varassa, jolloin ei aiheu-        työttömiä.
13308: tettaisi kustannuksia konsernille. Tällöin päin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
13309: vastoin mahdollistettaisiin uusien asiakkaiden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13310: hankkiminen koko konsernin IS0-9002 laatu-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13311:  sertifikaattia hyväksi käyttäen, mitä konsernin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13312: muilla valimoilla ei ole.
13313:     Työntekijät ja toimihenkilöt ovat korostaneet                Onko Hallitus tietoinen Valmet-Tam-
13314: perustellusti osaamistaan toimittaa Valmet-                   pellan johdon päätöksistä lopettaa kan-
13315:  Tampellalie paperikonevaluja tilanteissa, joissa             nattava ja laadultaan korkeatasoinen
13316:  muilla valimoilla on toimitusvaikeuksia, lähes               Tampellan valimo, ja
13317:  välittömillä kustannuksilla.                                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13318:     Kauppa- ja teollisuusministeriö ja maan halli-            tehdyn päätöksen uudelleenarvioimiseksi
13319:  tus eivät voi sivusta seurata lähes 200 työntekijän          ja valimon toiminnan jatkamiseksi hen-
13320:  työpanoksen maasta "ulosliputusta".                          kilöstöryhmien esittämällä tavalla?
13321: 
13322:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1992
13323:                                            Jukka Gustafsson
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:  220051L
13329: 2                                        1992 vp -   KK 366
13330: 
13331: 
13332: 
13333: 
13334:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13335: 
13336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valmet-Tampella Oy:n hallitus päätti
13337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        26.6.1992 sulkea Tampereen tehtaan valimon
13338: olette 26 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-        syntyneen pysyvän liikakapasiteetin purkami-
13339: jeenne n:o 1167 ohella toimittanut valtioneuvos-     seksi. Sulkemiseen liittyvät toimenpiteet on käsi-
13340: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       telty yhteistoimintalain mukaisissa neuvotteluis-
13341: sanedustaja Gustafssonin näin kuuluvasta kirjal-     sa loppuun saakka. Tampereen valimon lopetta-
13342: lisesta kysymyksestä n:o 366:                        misen seurauksena jää työttömäksi 91 henkilöä,
13343:                                                      joista osa voitaneen työllistää irtisanomisaika-
13344:           Onko Hallitus tietoinen Valmet-Tam-        naan.
13345:        pellan johdon päätöksestä lopettaa kan-           Sulkemispäätös kohdistui Tampereen vali-
13346:        nattava ja laadultaan korkeatasoinen          moon lähinnä strategisista syistä. Tampereen
13347:        Tampellan valimo, ja                          valimon kiinteistö on myyty Kehitysyhtiölle ja
13348:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        rakennussuunnitelmien mukaan valimon olisi
13349:        tehdyn päätöksen uudelleenarvioimiseksi       joka tapauksessa siirryttävä muualle lähivuosi·
13350:        ja valimon toiminnan jatkamiseksi henki-      na. Liiketaloudellisesti uuden valimon rakenta·
13351:        löstöryhmien esittämällä tavalla?             minen Tampereelle ei ole perusteltua vallitsevas·
13352:                                                      sa ylikapasiteettitilanteessa, vaikka Tampereer.
13353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valimo on vastannut tehokkuudeltaan ja kannat·
13354: vasti seuraavaa:                                     tavuudeltaan Valmetin muita valimoyksiköitä.
13355:                                                          Valtio-omistaja edellyttää jo vuonna 198~
13356:    Valmet osti viime keväänä enemmistön Tam-         hyväksytyn periaatepäätöksen mukaan yhtiöi·
13357: pella-konserniin kuuluneesta Tampella-Paper-         densä toimivan yleisten liiketaloudellisten peri·
13358: tech Oy:stä, m~11kä yhteydessä Valmetille siirtyi    aatteiden mukaisesti riittävään kannattavuuteer
13359: mm. lähinnä konsernin sisäistä paperi- ja kar-       pyrkien. Valtio kohtelee omistamiaan yhtiöitl
13360: tonkiteollisuutta palveleva Tampereen valimo.        samalla tavalla kuin vastaavan kokoisia yksityi·
13361:    Valmetin ja Tampellan paperi- ja kartonkiko-      siä yhtiöitä silloin, kun on kysymys teollisuuspo·
13362: neteollisuuden yhdistäminen johti, kuten toimi-      liittisista, aluepoliittisista, työllisyyspoliittisist<
13363: alarationalisoinnissa yleensä, päällekkäisten toi-   tai muista sellaisista toimenpiteistä. Toisaalt<
13364: mintojen syntyyn. Päällekkäisyyttä on erityisesti    yksittäisen yrityksen tukeminen, olkoonpa se
13365: suunnittelu- ja tutkimustoiminnassa sekä vali-       sitten valtion tai yksityisessä omistuksessa, e
13366: motuotannossa. Päällekkäisyyksien poistaminen        yleensä ole suotavaa alalla, jossa vallitsevat nor·
13367: merkinnee kaikkiaan sitä, että henkilöstöä vä-       maalit vapaat kilpailuolosuhteet, kuten valimo·
13368: hennettäneen asteittain Valmet-Tampellassa           teollisuudessa.
13369: usealla sadalla hengellä. Vaikka yhdistäminen            Suomen valimoalan rakenteellinen järjestäy
13370: aiheuttaa välittömästi valitettaviakin vaikutuk-     tyminen alkoi jo 1970-luvulla, ja kuluneen noir
13371: sia, se parantaa kuitenkin kokonaisuudessaan         20 vuoden aikana toimialalta on poistunut tois·
13372: kotimaisen alan tuotannon kilpailukykyä ja tu-       takymmentä valimoa. Toimialarakenteen muu
13373: kee näin pitkällä tähtäyksellä alan työllisyyttä     tokselle on ollut ominaista itsenäisten valimoyk
13374: myös Suomessa.                                       siköiden muodostuminen entisten konepajakon
13375:    Valmetilla on kaikkiaan kuusi paperi- ja kar-     sernia palvelevien valimoiden tilalle. Tämän ke
13376: tonkiliiketoimintaansa palvelevaa valimoa. Poh-      hityksen edellytyksenä on ollut mm. riittävä
13377: joismaissa yhtiöllä on Tampereen lisäksi yksi        vientimahdollisuudet. Vallitseva taloudellinet
13378: valimo Jyväskylässä sekä yksi Ruotsissa. Valme-      taantuma, alan kasvanut tuontikilpailu halvat
13379: tin paperi- ja kartonkikoneteollisuuden toiminta-    työvoiman maista ja erityisesti Ruotsin ja myö
13380: edellytyksiä rasittaa tällä hetkellä Euroopan        Saksan autoteollisuuden ongelmat, jotka eivä
13381: metsäteollisuuteen viime vuosina syntynyt suuri      liene lyhytaikaisia, ovat synnyttäneet valimoalal
13382: ylikapasiteetti. Näillä näkymillä metsäteollisuu-    le suuren ylikapasiteetin. Viime aikoina toimi
13383: den ylikapasiteetin purkautuminen vienee vuosia.     alan kysyntä on puoliintunut. Valimot Suomess.
13384:                                            1992 vp -     KK 366                                           3
13385: 
13386: ja muissa Pohjoismaissa ovat joutuneet ja joutu-         tä. Tampereen yksikön toiminnan jatkaminen
13387: vat edelleen sopeuttamaan toimintansa vallitse-          henkilöstöryhmien esittämällä tavalla pelkän ul-
13388: vaan ja pidemmällä tähtäyksellä odotettavissa            koisen myynnin varassa olisi näin korkeintaan
13389: olevaan synkähköön markkinatilanteeseen.                 väliaikainen ja ilmeisesti pitkällä tähtäykselläkin
13390:    Lähivuosina valimoalan rakennemuutos jat-             kannattamaton ratkaisu. Suomen nykyinen vali-
13391: kunee ja on todennäköistä, että valimoiden luku-         moteollisuus on viime vuosien melko huomatta-
13392: määrä vähenee edelleen, kunnes alan kysynnän             vien investointiensa ansiosta pääsääntöisesti tek-
13393: ja tatjonnan tasapaino on riittävä kannattavan           nisesti hyvin kilpailukykyinen verrattuna esim.
13394: toiminnan turvaamiseksi pitkällä tähtäyksellä.           ruotsalaisiin kilpailijoihinsa, joten kokonaisuu-
13395:    Edellä esitetyn perusteella ei vaikuta todennä-       tena ottaen tarpeellisista sopeutustoimenpiteistä
13396: köiseltä, että alalle voisi syntyä lähiaikoina uusia     huolimatta toimialan tulevaisuuden näkymiä
13397: riittävän kannattavia, pelkästään ulkoiseen              voidaan pitää tältä osin rohkaisevina.
13398: myyntiin perustuvia itsenäisiä toimintayksiköi-
13399:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1992
13400: 
13401:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
13402: 4                                          1992 vp -    KK 366
13403: 
13404: 
13405: 
13406: 
13407:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
13408: 
13409:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt vad man nu kan se kommer det att ta år
13410: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          i anspråk innan överkapaciteten inom skogsin-
13411: 1167 av den 26 augusti 1992 till vederbörande           dustrin har avvecklats.
13412: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-           Valmet-Tampella Ab:s styrelse beslöt den 26
13413: de av riksdagsman Gustafsson undertecknade              juni 1992 att stänga Tammerfors-fabrikens gju-
13414: spörsmål nr 366:                                        teri för att på så vis avveckla den konstanta
13415:                                                         överkapaciteten. Om åtgärdema i samband med
13416:            Är Regeringen medveten om Valmet-            stängningen har hela tiden förhandlats enligt
13417:         Tampellas lednings beslut att avveckla          lagen om samarbete inom statens ämbetsverk
13418:         det lönande och till kvaliteten högklas-        och inrättningar. Till följd av att Tammerfors
13419:         siga Tampella-gjuteriet och                     gjuteri upphör med sin verksamhet blir 91 perso-
13420:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ner arbetslösa. Av dessa kan en del troligen
13421:         för att ompröva beslutet och fortsätta          sysselsättas under uppsägningstiden.
13422:         gjuteriets verksamhet på det sätt som               Det var främst av strategiska skäl som man
13423:         personalgruppema föreslagit?                    beslöt sig för att stänga Tammerfors gjuteri.
13424:                                                         Gjuteriets fastighet har sålts till bolaget Kehitys-
13425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           yhtiö och enligt byggnadsplanema var avsikten i
13426: anföra följande:                                        vilket fall som helst att flytta gjuteriet till något
13427:                                                         annat ställe inom de närmaste åren. Företags-
13428:    Valmet köpte i våras majoriteten av Tampel-          ekonomiskt sett är det på grund av överkapaci-
13429: la-Papertech Ab, som hörde till Tampella-kon-           teten inte motiverat att bygga ett nytt gjuteri i
13430: cemen. 1 samband med detta överfördes till              Tammerfors, trots att Tammerfors gjuteri med
13431: Valmet Tammerfors gjuteri, som främst betjänar          avseende på effektivitet och lönsamhet har mot-
13432: bl.a. koncemens intema pappers- och kartongin-          svarat Valmets övriga gjuterienheter.
13433: dustri.                                                     1 ett principbeslut som godkändes redan 1983
13434:     Fusionen av Valmets och Tampellas pappers-          förutsätter staten som ägare att dess bolag skall
13435: och kartongmaskinindustri fick, som branschra-          eftersträva tillräcklig lönsamhet i enlighet med
13436: tionalisering i allmänhet, till följd att det uppstod   allmänna företagsekonomiska principer. Staten
13437: funktioner som överlappar varandra. Överlap-            behandlar de bolag som den äger på samma sätt
13438: pande verksamhet finns speciellt inom planering-        som den behandlar privata bolag av motsvaran-
13439: en och forskningen samt inom gjuteriproduk-             de storlek när det är fråga om industripolitiska,
13440: tionen. Avvecklandet av dessa funktioner in-            regionalpolitiska, sysselsättningspolitiska eller
13441: nebär troligen att personalen vid Valmet-Tam-           andra sådana åtgärder. Det är dock inte önsk-
13442: pella gradvis kommer att minskas med flera              värt att stöda ett enskilt företag, vare sig det är
13443: hundra personer. Trots att de direkta följdema          i statlig eller privat ägo, när det gäller en bransch
13444: av fusionen är beklagliga, förbättrar den dock          som gjuteriindustrin där det råder normal fri
13445: med avseende på helheten den inhemska bran-             konkurrens.
13446: schens konkurrenskraft vad gäller produktionen              Den strukturella organiseringen inom gjute-
13447: och stöder alltså på lång sikt sysselsättningen         ribranschen i Finland inleddes redan på 1970-
13448: inom branschen även i Finland.                          talet och under en period på ca 20 år har mer än
13449:    Valmet har inalles sex gjuterier för sin pap-        tio gjuterier inom branschen upphört med sin
13450: pers- och kartongaffärsverksamhet. lnom Nor-            verksamhet. Betecknande för förändringen inom
13451: den har bolaget förutom ett gjuteri i Tammerfors        branschstrukturen har varit att självständiga
13452: dessutom ett i Jyväskylä och ett i Sverige. Verk-       gjuterienheter har uppkommit i stället för de
13453: samhetsförutsättningama för Valmets pappers-            tidigare gjuteriema som betjänade maskin-
13454: och kartongmaskinindustri försvåras för tillfäl-        verkstadskoncemen. Förutsättningen för denna
13455: let av den stora överkapacitet som uppstått inom        utveckling har varit bl.a. tillräckliga möjligheter
13456: skogsindustrin under de senaste åren i Europa.          till export. Den nuvarande ekonomiska tillbaka-
13457:                                            1992 vp -     KK 366                                            5
13458: 
13459: gången, den ökade importkonkurrensen inom                  Tili följd av det som anförts tidigare verkar
13460: branschen när det gäller Iänder med biliig arbets-      det inte troligt att det inom branschen under den
13461: kraft och problemen inom bilindustrin speciellt i       närmaste tiden kommer att uppstå nya enskilda
13462: Sverige, men även i Tyskland, vilka problem             verksamhetsenheter som är tillräckligt lönande
13463: sannolikt inte är av snabbt övergående art, har         och som baserar sin verksamhet enbart på extern
13464: Iett tili en stor överkapacitet inom gjuteribran-       försäljning. En fortsättning av enhetens verk-
13465: schen. På senaste tid har efterfrågan inom bran-        samhet i Tammerfors på det sätt som personal-
13466: schen halverats. Gjuterierna i Finland och i de         grupperna föreslagit, dvs. såsom beroende en-
13467: övriga nordiska länderna har varit och är även i        bart av extern försäljning, är följaktligen högst
13468: fortsättningen tvungna att anpassa sin verksam-         en tillfållig lösning som på lång sikt dessutom
13469: het tili den nuvarande marknadssituationen, som         inte bär sig. Finlands gjuteriindustri av idag är i
13470: på lång sikt ser relativt dyster ut.                    de flesta fall, tili följd av rätt betydande investe-
13471:    Det är troligt att strukturförändringen inom         ringar under de senaste åren, mycket konkur-
13472: gjuteribranschen fortgår under de närmaste åren         renskraftig tekniskt sett vid en jämförelse med
13473: och att antalet gjuterier fortsätter att minska tili    t.ex. de svenska konkurrenterna. På grund av
13474: dess att efterfrågan och utbudet inom branschen         detta kan framtidsutsikterna för branschen tili
13475: är så i jämvikt att en lönande verksamhet kan           dessa delar anses vara uppmuntrande, trots nöd-
13476: tryggas på lång sikt.                                   vändiga anpassningsåtgärder.
13477:      Helsingforsden 28 september 1992
13478: 
13479:                                                        Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
13480:                                 j
13481:                                 j
13482:                             j
13483:                             j
13484:                         j
13485:                         j
13486:                     j
13487:                     j
13488:                 j
13489:                 j
13490:             j
13491:             j
13492:         j
13493:         j
13494:     j
13495:     j
13496: j
13497: j
13498:                                                 1992 vp
13499: 
13500: Skriftligt spörsmål 367
13501: 
13502: 
13503: 
13504: 
13505:                                    Lax: Om bankemas rätt att dra av kreditförluster i beskattningen
13506: 
13507: 
13508: 
13509:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13510: 
13511:    Enligt uppgifter i offentligheten har skattesty-      Sunda fömuftet säger att beskattningen borde
13512: relsen nyligen utfårdat ett cirkulär med innehål-     överensstämma med bankinspektionens bindan-
13513: let att banker är skyldiga att vid beskattningen      de föreskrifter. Helt absurt vore om detta saker-
13514: redovisa såsom intäkt Iäneräntor som gäldenä-         nas tilistånd fick fortsätta i ett läge då staten
13515: rema en längre tid har lämnat obetalda. Bank-         samtidigt pumpar in miljarder av kapital för att
13516: inspektionen har däremot på bindande sätt fö-         rädda vårt bankväsen.
13517: reskrivit för bankema att räntor inte får intäkts-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
13518: föras om de varit utestående i tre månader efter      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13519: förfallodagen. 1 bokslutet för 1991 torde alla        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13520: banker ha iakttagit detta.                            följande spörsmål:
13521:    Har skattestyrelsens direktiv stöd i lag? Om så
13522: är fallet och direktivet upprätthålls, kan man i                 Är Regeringen medveten om att skat-
13523: värsta fall tänka sig att en bank som för år 1991            testyrelsen utfårdat direktiv som kan leda
13524: t.ex. uppvisat en förlust på 200 miljoner mark               tili att bankema blir inkomstbeskattade
13525: och för 600 miljoner mark haft dylika oerhållna              för obetalda räntor som de enligt bank-
13526: räntor, blir beskattad för 400 miljoner marks                inspektionens föreskrifter inte får redovi-
13527: inkomst. Om det under 1992-1993 visar sig att                sa som intäkt, och
13528: räntoma är definitivt förlorade, beviljar skatte-                är Regeringens uppfattning att detta
13529: myndighetema nog kreditförlustavdrag men den                 är riktigt eller avser Regeringen att skrida
13530: oriktiga beskattningen för år 1991 består.                   tili åtgärder för att rätta tili situationen?
13531: 
13532:      Helsingfors den 26 augusti 1992
13533: 
13534:                                               Henrik Lax
13535: 
13536: 
13537: 
13538: 
13539: 22005IL
13540: 2                                              1992 vp
13541: 
13542: Kirjallinen kysymys 367                                                                     Suomennos
13543: 
13544: 
13545: 
13546: 
13547:                                   Lax: Pankkien oikeudesta vähentää luottotappioita verotuksessa
13548: 
13549: 
13550:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13551: 
13552:    Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan           Terve järki sanoo, että verotuksen tulisi olla
13553: verohallitus on äskettäin laatinut yleiskirjelmän,   yhdenmukainen pankkitarkastusviraston sito-
13554: jonka mukaan pankit ovat velvollisia verotukses-     vien ohjeiden kanssa. Olisi täysin järjenvastaista,
13555: sa ilmoittamaan tulona lainakorot, jotka velalli-    jos tämä asioiden tila saisi jatkua tilanteessa,
13556: set ovat jättäneet pidemmäksi aikaa maksamatta.      jolloin valtio samanaikaisesti pumppaa miljardi-
13557: Pankkitarkastusvirasto on sen sijaan sitovasti       pääomia pankkilaitoksemme pelastamiseksi.
13558: määrännyt, etteivät pankit saa tulouttaa korkoja,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13559: jos ne ovat olleet maksamatta kolme kuukautta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13560: eräpäivänjälkeen. Vuoden 1991 tilinpäätöksessä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13561: kaikki pankit lienevät noudattaneet tätä.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13562:    Onko verohallituksen ohjeilla lain tuki? Jos
13563: asia on näin ja jos ohje pidetään voimassa,                     Onko Hallitus tietoinen, että verohal-
13564: voidaan pahimmassa tapauksessa ajatella pank-               litus on antanut ohjeen, joka voi johtaa
13565: kia, joka on vuodelta 1991 esim. osoittanut 200             pankkien tuloverottamiseen maksamat-
13566: miljoonan markan tappion ja jolla on ollut 600              tomista koroista, joita ne eivät pankki-
13567: miljoonaa markkaa tällaisia saarnattornia korko-            tarkastusviraston määräysten mukaan
13568: ja, verotettavan 400 miljoonan markan tulosta.              saa ilmoittaa tuottona, ja
13569: Jos vuosien 1992-1993 aikana korot osoittautu-                  pitääkö Hallitus tätä oikeana vai ai-
13570: vat lopullisesti menetetyiksi, veroviranomaiset             kooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin ti-
13571: myöntävät kyllä luottotappiovähennyksen, mut-               lanteen korjaamiseksi?
13572: ta vuoden 1991 verotus jää virheelliseksi.
13573: 
13574:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1992
13575: 
13576:                                              Henrik Lax
13577:                                          1992 vp -   KK 367                                          3
13578: 
13579: 
13580: 
13581:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13582: 
13583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       daan verotuksessa vähentää elinkeinotulon ve-
13584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rottamisesta annetun lain 17 §:n 2 momentin
13585: olette 26 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-        nojalla. Pelkästään sillä perusteella, että tietty
13586: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     osa koroista on käynyt epävarmaksi, saamista ei
13587: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      voida pitää laissa tarkoitetulla tavalla menetet-
13588: Henrik Laxin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tynä. Epävarmoista saamisista johtuva riski ote-
13589: myksestä n:o 367:                                    taan verotuksessa huomioon vähennyskelpoise-
13590:                                                      na luottotappiovarauksena. Luottotappiovara-
13591:            Onko Hallitus tietoinen, että verohal-    uksena vähennettävä määrä saa rahalaitoksilla
13592:        litus on antanut ohjeen, joka voi johtaa      olla enintään 0,6 prosenttia saamisten yhteis-
13593:        pankkien tuloverottamiseen maksamat-          määrästä verovuoden päättyessä, kuitenkin niin,
13594:        tomista koroista, joita ne eivät pankki-      että verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen luotto-
13595:        tarkastusviraston määräysten mukaan           tappiovarausten enimmäismäärä ei saa ylittää 5
13596:        saa ilmoittaa tuottona, ja                    prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä ole-
13597:            pitääkö Hallitus tätä oikeana vai ai-     vien saamisten yhteismäärästä.
13598:        kooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin ti-        Pankkitarkastusvirastolla on oikeus antaa ra-
13599:        lanteen korjaamiseksi?                        halaitoksille kirjanpitoa koskevia ohjeita. Se,
13600:                                                      että pankkitarkastusvirasto antaa aikaisemmas-
13601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta käytännöstä poikkeavan kirjanpito-ohjeen, ei
13602: vasti seuraavaa:                                     sellaisenaan merkitse, että verotusta toimitetta-
13603:                                                      essa verolakia ryhdyttäisiin soveltamaan aikai-
13604:    Verohallitus on 23 päivänä heinäkuuta 1992        semmasta tulkintakäytännöstä poikkeavana ta-
13605: antanut pankkien järjestämättömien luottojen         valla. Elinkeinotulon verottamisesta annettua
13606: korkojen tuloksi lukemista koskevan ohjeen lää-      lakia ei tässä yhteydessä ole muutettu. Riskeihin
13607: ninverovirastoille ja verotoimistoille lähettämäs-   varautuminen luottotappiovarauksen avulla ei
13608: sään kirjeessä (6669/1/35/92). Verohallituksen       ehkä vastaa pankkitarkastusviraston kantaa,
13609: oikeus antaa ohjeita perustuu verohallintolain       mutta voimassa olevan verolain nojalla vähen-
13610: (188/91) 2 §:n säännökseen,jonka mukaan vero-        nys saadaan edelleen tehdä.
13611: hallituksen tulee johtaessaan verohallinnon toi-        Kysymys verolainsäädännön muutostarpees-
13612: mintaa edistää oikeaa ja yhdenmukaista verotus-      ta on parhaillaan esillä elinkeinotulon verotuk-
13613: ta. Verohallituksen kanta perustuu elinkeinotu-      sesta annettua lakia uudistettaessa. Tässä yhtey-
13614: lon verottamisesta annetun lain tulkintaan. Ve-      dessä harkitaan myös tarvetta muuttaa vero-
13615: rohallintolakia koskevan hallituksen esityksen       säännöksiä siten, että kirjanpitolainsäädäntö ja
13616: (HE 160/1990 vp) perustelujen mukaan verohal-        verolainsäädäntö niveltyisivät mahdollisimman
13617: litukselle annettu tehtävä toteutuu muun muassa      hyvin yhteen. Siltä osin kuin saamisiin liittyvä
13618: veroviranomaisiin suuntautuvana pääosin kirjal-      epävarmuus otettaisiin verotuksessa aikaisem-
13619: lisena ohjauksena, sekä koulutuksena ja muuna        masta poiketen huomioon saamisten arvonalen-
13620: ohjauksena ja neuvontarra sekä verovelvollisiin      tumiseen kohdistuvana vähennyksenä, olisi ve-
13621: suuntautuvana verotusta koskevana tiedottami-        rojärjestelmää kehitettävä samalla niin, että luo-
13622: sena. Verohallintolain 2 §:n nojalla annetut oh-     vutaan varauksen muodossa tapahtuvasta riskin
13623: jeet eivät ole viranomaisia sitovia, vaan ainoas-    vähentämisestä. Verolainsäädännön muutosta
13624: taan suosituksenluonteisia.                          koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa
13625:     Kannanoton mukaan korko, samoin kuin             eduskunnalle kuluvan syyskuun aikana kuiten-
13626: muukin tulo, luetaan sen verovuoden tuloksi,         kin niin, että raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten
13627: jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai       luottotappiovarausta koskevat uudistusehdo-
13628: muuna rahanarvoisena etuutena. Jos saaminen          tukset annettaisiin kuluvan syksyn aikana erilli-
13629: kuitenkin on katsottava arvottomaksi, se voi-        sessä hallituksen esityksessä.
13630: 
13631:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
13632: 
13633:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13634: 4                                         1992 vp -    KK 367
13635: 
13636: 
13637:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13638: 
13639:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beskattning av inkomst av näringsverksamhet
13640: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         dras av i beskattningen. Enbart på den grunden
13641: den 26 augusti 1992 till vederbörande medlem av        att en viss del av räntoma blivit osäkra kan en
13642: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      fordran inte anses förlorad på det sätt som avses
13643: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål              i lagen. Den risk som föranleds av osäkra ford-
13644: nr 367:                                                ringar betraktas i beskattningen som avdragbar
13645:                                                        kreditförlustreservering. Det belopp som kan
13646:            Är Regeringen medveten om att skat-         dras av i form av kreditförlustreservering får hos
13647:        testyrelsen utfårdat direktiv som kan leda      penninginrättningar utgöra högst 0,6 procent av
13648:        till att bankema blir inkomstbeskattade         fordringamas sammanlagda belopp vid utgång-
13649:        för obetalda räntor som de enligt bank-         en av skatteåret, dock så att maximibeloppet
13650:        inspektionens föreskrifter inte får redo-       kreditförlustreserveringar som gjorts under skat-
13651:        visa som intäkt, och                            teåret och tidigare inte får överstiga 5 procent av
13652:            är Regeringens uppfattning att detta        det totala beloppet fordringar som inrättningen
13653:        är riktigt eller avser Regeringen skrida till   har vid utgången av skatteåret.
13654:        åtgärder för att rätta till situationen?            Bankinspektionen har rätt att meddela pen-
13655:                                                        ninginrättningama anvisningar om bokföringen.
13656:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Det faktum att bankinspektionen meddelar så-
13657: anföra följande:                                       dana anvisningar om bokföringen som avviker
13658:                                                        från tidigare praxis innebär i sig självt inte att
13659:    Skattestyrelsen har den 23 juli 1992 i sitt brev    man vid verkställandet av beskattningen börjar
13660: (6669/1/35/92) till länsskatteverket och skatte-       tillämpa skatte1agen på ett sätt som avviker från
13661: byråema meddelat anvisningar om betraktandet           tidigare tolkningspraxis. Lagen om beskattning
13662: av räntor på oskötta krediter som intäkter.            av inkomst av näringsverksamhet har inte
13663: Skattestyrelsens befogenhet att meddela anvis-         ändrats i detta sammanhang. Bankinspektionens
13664: ningar grundar sig på 2 § lagen om skatteförvalt-      ståndpunkt motsvaras kanske inte av en garde-
13665: ningen (188/91), enligt vilken skattestyre1sen, då     ring mot risker med hjälp av kreditförlustreser-
13666: den leder skatteförvaltningens verksamhet, skall       vering, men med stöd av den gällande skattela-
13667: främja en riktig och enhetlig beskattning. Skat-       gen får avdraget fortfarande göras.
13668: testyrelsens synpunkt grundar sig på tolkningen            Frågan om behovet av en ändring av skatte-
13669: av lagen om beskattning av inkomst av närings-         lagstiftningen behandlas som bäst i samband
13670: verksamhet. Enligt motiveringen till regeringens       med revideringen av lagen om beskattning av
13671: proposition (RP 160/1990 rd) med förslag tilllag       inkomst av näringsverksamhet. I detta samman-
13672: om skatteförvaltningen fullgör skattestyrelsen de      hang övervägs också behovet av att ändra stad-
13673: uppgifter som den tilldelats främst genom skrift-      gandena så att bokföringslagstiftningen och
13674: lig styming, som riktas bl.a. till skattemyndighe-     skattelagstiftningen kopplas samman så väl som
13675: tema, samt genom utbildning och annan hand-            möjligt. Till dendel osäkra fordringar i motsats
13676: ledning och rådgivning samt information om             till tidigare betraktas som avdrag som hänför sig
13677: beskattningen till de skattepliktiga. Anvisningar      till värderninskning i beskattningen, skall skatte-
13678: som meddelats med stöd av 2 § lagen om skatte-         systemet samtidigt utvecklas så att risker i form
13679: förvaltningen är inte bindande för myndigheter-        av reserveringar inte längre kan dras av. Mening-
13680: na utan endast rekommendationer.                       en är att regeringens proposition om ändring av
13681:    Enligt ställningstagandet räknas räntor lik-        skattelagstiftningen avlåts till riksdagen under
13682: som även övriga inkomster till intäktema för det       september månad, dock så att reformförslagen
13683: skatteår under vilket dessa erhållits i form av        gällande kreditförlustreservering för penningin-
13684: pengar, fordringar eller andra penningförmåner.        rättningar samt försäkrings- och pensionsanstal-
13685: Om en fordran dock skall anses vara värdelös,          ter överlämnas i en separat regeringsproposition
13686: får den med stöd av 17 § 2 mom. lagen om               under hösten.
13687: 
13688:      Helsingfors den 29 september 1992
13689: 
13690:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
13691:                                                   1992 vp
13692: 
13693: Kirjallinen kysymys 368
13694: 
13695: 
13696: 
13697: 
13698:                                     Urpilainen: Kemira Oy:n Kokkolan tehtaiden lannoitetuotannon
13699:                                        jatkamisesta
13700: 
13701: 
13702:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13703: 
13704:    Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan                puisi ensi vuoden keväällä. Toiminnan loppumi-
13705: talousmaakunnan keskus. Eritoten kaupungissa            sen takia jäisi työttömäksi yhteensä 178 työnte-
13706: sijainneet teolliset työpaikat ovat jo vuosikym-        kijää ja toimihenkilöä. On selvää, että 178 työ-
13707: menien ajan tarjonneet työtä ja toimeentuloa            paikan menetys perustuotannossa heijastuu laa-
13708: koko maakunnan alueelle, eivät pelkästään kok-          jasti seutukunnan toimeliaisuuteen. Perustellusti
13709: kolalaisille. Kaupungin kehitys on paljolti ra-         voidaan väittää, että lannoitetehtaan lopettami-
13710: kentunutkin sataman ja sitä käyttävän suurteol-         sen välittömät ja välilliset vaikutukset merkitse-
13711: lisuuden, valtiojohtoisten Outokumpu Oy:n sekä          vät noin 350-500 työpaikan menetyksiä Kok-
13712: Kemira Oy:n, varaan ja myös näihin aikoihin             kolassa ja sen välittömässä vaikutuspiirissä.
13713: saakka vahvana säilyneen tekstiili- ja vaatetus-        Tämä merkitsee työttömyyden huomattavaa li-
13714: teollisuuden sekä nahkateollisuuden varaan.             sääntymistä, jolloin työttömyysaste nousee rei-
13715:    Viimeisten vuosien aikana tapahtunut raju            lusti yli 20 prosenttiin. On selvää, että työttö-
13716: rakennemuutos on merkittävällä tavalla kaven-           myyden voimakas lisääntyminen tulee kasvatta-
13717: tanut kaupungissa toimineen elinkeinoelämän             maan julkisen hallinnon työttömyysturva- ja
13718: toiminnallista pohjaa. Etenkin tekstiili- ja vaa-       sosiaalitoimen menoja.
13719: tetusteollisuus sekä nahkateollisuus ovat supis-           Yleisen tilanteen huomioon ottaen olisi erit-
13720: taneet toimintaansa, mikä näkyy työpaikkojen            täin tärkeätä, että maan hallitus pyrkisi osaltaan
13721: määrän romahtamisena juuri näillä aloilla.              vaikuttamaan erilaisin toimenpitein niin, että
13722: Mutta myös mm. kauppa-, rahoitus- sekä kul-             Kemira Oy:n tekemä päätös lannoitetehtaan
13723: jetusalat ovat vähentäneet työvoimaansa tuntu-          lopettamiseksi otettaisiin uudelleen arvioitavaksi
13724: vasti. Näiden seurauksena työttömyys on li-             ja että tehtaan toiminnalle saataisiin useamman
13725: sääntynyt jyrkästi. Kehitystä kuvaavat parhai-          vuoden jatkoaika, jona aikana voitaisiin saada
13726: ten työvoimapiirin tarjoamat viimeisimmät ti-           työpaikkamenetyksiä korvaavaa tuotantoa
13727: lastotiedot. Niiden mukaan 30.7.1992 Kokko-             Kokkolan tehtaille.
13728: lan kaupungin työttömyysaste oli 18,2% eli                 Hallitusmuodon 6 §:n toisessa momentissa
13729: korkein mitä koskaan on tilastoitu. Tämä mer-           todetaan: "Kansalaisten työvoima on valtakun-
13730: kitsee sitä, että 3 048 kokkolalaista oli heinä-        nan erikoisessa suojeluksessa".
13731: kuun lopussa ilman työtä. Lisäystä vuoden ta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13732: kaiseen aikaan on lähes tuhat työtöntä eli tar-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13733: kasti ottaen 940 henkilöä. Työttömistä on alle          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13734: 25-vuotiaita 975 eli yli 30 %.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13735:     Samaan aikaan oli erilaisilla tuki- ja työllistä-
13736: mistoimenpiteillä sijoitettu yksityiselle sekä jul-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13737: kiselle sektorille yhteensä 580 työtöntä työnhaki-             ryhtyä Kemira Oy:n Kokkolan tehtaiden
13738: jaa, mikä on 3,4 %Kokkolan koko työvoimasta.                   lannoitetuotannon jatkumisen turvaami-
13739:     Valtiojohtoinen Kemira Oy päätti kesäkuussa                seksi, ja
13740: lopettaa Kokkolan tehtailta lannoitetehtaan toi-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kemi-
13741: minnan. Käydyissä yhteistoimintalain mukaisis-                 ra Oy:n Kokkolan tehtaille saataisiin
13742:  sa neuvotteluissa on todettu, että toiminta lop-              uustuotantoa turvaamaan työllisyyttä?
13743: 
13744:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1992
13745: 
13746:                                              Kari Urpilainen
13747: 220051L
13748: 2                                         1992 vp -     KK 368
13749: 
13750: 
13751: 
13752: 
13753:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13754: 
13755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oleva vientikysyntä voidaan kattaa turvallisin
13756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          marginaalein Siilinjärven ja Uudenkaupungin
13757: olette 26 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-          tehtaiden tuotannolla niiden yhteisen kapasitee-
13758: jeenne n:o 1168 ohella toimittanut valtioneuvos-       tin ollessa noin 1,2 milj. tonnia/v.
13759: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-            Supistuneen kysynnän johdosta Kemiran on
13760: sanedustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta            ollut pakko neuvotella henkilökuntansa kanssa
13761: kirjallisesta kysymyksestä n:o 368:                    Kokkolan ja Oulun lannoitetehtaiden toiminto-
13762:                                                        jen supistamisesta. Samalla henkilökunnan
13763:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kanssa on haettu mahdollisuuksia korvaavaan
13764:        ryhtyä Kemira Oy:n Kokkolan tehtaiden           tuotantoon. Valitettavasti korvaavan tuotannon
13765:        lannoitetuotannon jatkumisen turvaami-          mahdollisuuksia ei toistaiseksi ole löydetty niin
13766:        seksi, ja                                       paljon, että irtisanomisilta kokonaan voitaisiin
13767:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kemi-       välttyä. Tilanne Kemiran Kokkolan ja Oulun
13768:        ra Oy:n Kokkolan tehtaille saataisiin           tehtailla johtuu pohjimmiltaan Suomen maata-
13769:        uustuotantoa turvaamaan työllisyyttä?           loustuotannon supistumisesta, mistä luonnolli-
13770:                                                        sesti aiheutuu tarve supistaa myös lannoitteiden
13771:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           valmistusta. Sama heijastuu myös maatalous-
13772: vasti seuraavaa:                                       alan kauppaan ja maatalouskoneiden valmistuk-
13773:                                                        seen.
13774:    Suomen pelto- ja metsälannoitteiden käyttö             Koska Kemirassa on jo pitkään ounasteltu
13775: väheni vuonna 1990 6,1 %ja vuonna 1991 edel-           Suomen lannoitekysynnän supistuvan, merkittä-
13776: leen 28 % eli kahdessa vuodessa runsaalla kol-         vimmät Kemiran viime vuosina kotimaassa to-
13777: manneksella. Lannoitteiden käytön odote-               teuttamat investointiprojektit on suunnattu Ou-
13778: taan edelleen vähenevän, koska peltojen viljely-       luun (muurahaishappo- ja vetyperoksiditehtaat)
13779: alaa pyritään edelleen supistamaan kesannoimis-        ja Kokkolaan (hienokemikaalitehdas). Kemiras-
13780: palkkioin ja myös pysyvästi peltoa tuotannosta         sa tutkitaan myös nykytilanteessa rahoitusmah-
13781: siirtävin toimenpitein.                                dollisuuksia eräille investointiprojekteille, jotka
13782:    Kemiran Suomen tehtaiden kapasiteetti on            voitaisiin käynnistää ao. paikkakunnilla tavoit-
13783: lähes 2 milj. tonnia seoslannoitteita vuodessa.        teena Kokkolan ja Oulun kokeneen henkilökun-
13784: Suomen oma kulutus on jäämässä pysyvästi alle          nan työllisyyden turvaaminen. Sikäli kuin yhtiöt
13785: 1 milj. tonniin vuodessa. Vaikka vientimääriä          toteavat, että investoinneille on markkinoiden
13786: onkin parin viime vuoden aikana saatu kasvate-         kehityksen ja rahoitustilanteen valossa riittävät
13787: tuksi, viennin lisääminen Suomen lannoitteiden         kannattavuusedellytykset, valtio on valmis tuke-
13788: käytön viimeaikaista supistumista vastaavasti on       maan niiden toteutumista käytettävissään olevin
13789: todettu käytännössä mahdottomaksi. Suomen              keinoin.
13790: lannoitteiden käyttö ja realistisesti odotettavissa
13791: 
13792:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1992
13793: 
13794:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
13795:                                          1992 vp -     KK 368                                            3
13796: 
13797: 
13798: 
13799: 
13800:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13801: 
13802:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kan med trygg marginal täckas med produktio-
13803: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        neo vid Siilinjärvi- och Nystads-fabrikema, vil-
13804: 1168 av den 26 augusti 1992 tili vederbörande         kas kapacitet uppgår tili sammanlagt 1,2 milj.
13805: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     ton per år.
13806: de av riksdagsman Kari Urpilainen underteck-              På grund av den minskade efterfrågan har
13807: nade spörsmål nr 368:                                 Kemira nödgats förhandla med sin personai om
13808:                                                       inskränkning av verksamheten vid gödselfabri-
13809:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kema i Karleby och Uleåborg. Samtidigt har
13810:        ta för att trygga att gödselproduktionen       man tillsammans med personalen sökt olika
13811:        vid Kemira Oy:s fabriker i Karleby fort-       möjligheter för någon annan produktion. Tyvärr
13812:        sätter och                                     finns det inte möjligheter tili ersättande produk-
13813:           vad ämnar Regeringen göra för att ny        tion i den utsträckningen att uppsägningama
13814:        produktion skall kunna inledas vid Ke-         helt kunde undvikas. Situationen vid Kemiras
13815:        mira Oy:s fabriker för att trygga syssel-      fabriker i Karleby och Uleåborg bottnar egent-
13816:        sättningen?                                    ligen i minskningen av Iantbruksproduktionen i
13817:                                                       Finland, vilket naturligtvis leder till ett behov att
13818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         minska tillverkningen av gödsel. Detsamma gäl-
13819: anföra följande:                                      ler också handeln inom lantbruket och tillverk-
13820:                                                       ningen av lantbruksmaskiner.
13821:    Användningen av åker- och skogsgödsel i                Då man redan Iänge inom Kemira har förut-
13822: Finland minskade med 6,1% år 1990 och ytter-          sett att efterfrågan på gödsel minskar i Finland,
13823: ligare med 28% år 1991, dvs. med drygt en             har Kemira under de senaste åren koncentrerat
13824: tredjedel på två år. Användningen av gödsel           de viktigaste investeringsprojekten i hemlandet
13825: väntas alltjämt minska, eftersom strävan är att       tili Uleåborg (myrsyra- och väteperoxidfabriker-
13826: minska odlingsarealen medelst trädespremier           na) och Karleby (finkemikaliefabriken). Vid
13827: och åtgärder som för gott tar åker ur produk-         Kemira undersöker man också finansieringsmöj-
13828: tion.                                                 lighetema för vissa investeringsprojekt som man
13829:    Kemiras fabriker i Finland har en kapacitet        kunde starta på ifrågavarande orter i syfte att
13830: på närmare 2 milj. ton gödselblandning per år.        trygga sysselsättningen för den erfama perso-
13831: Konsumtionen i Finland håller på att stabilisera      nalen vid fabrikema i Karleby och Uleåborg. Tili
13832: sig på en nivå av 1 milj. ton om året. Åven om        dendel bolagen konstaterar att det med beaktan-
13833: man under de allra senaste åren har lyckats öka       de av marknadsutvecklingen och finansieringslä-
13834: exportmängdema, har det i praktiken visat sig         get fmns tillräckliga lönsamhetsförutsättningar
13835: vara omöjligt att öka exporten av gödsel så att       för investeringar är staten redo att stöda dessa
13836: den motsvarar den minskade användningen i             projekt och förverkligandet av dem med utnytt-
13837:  Finland. Användningen i Finland och den ex-          jande av alla tili buds stående medel.
13838:  portefterfrågan som realistiskt sett är att vänta
13839: 
13840:      Helsingfors den 28 september 1992
13841:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
13842:                                                 1992 vp
13843: 
13844: Kirjallinen kysymys 369
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 
13849:                                    Pulliainen: Luvatta kaadetun hirven lihan ostamisen saattamisesta
13850:                                        rangaistavaksi
13851: 
13852: 
13853:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13854: 
13855:    Taloudellisella lamalla on ollut monta seuraa-     saatettava eduskunnan käsiteltäväksi lakiesitys,
13856: musta. Yksi niistä on ollut hirvien salakaatojen      jolla syntynyt epäkohta korjataan.
13857: lisääntyminen eräillä alueilla. Ilmitulleet tapauk-      Vastaukseksi kysymykseeni ei riitä, että rau-
13858: set ovat johtaneet luonnollisesti tutkimuksiin ja     hoitusaikana hirveä ei omista kukaan eikä mi-
13859: yrityksiin saattaa syylliset edesvastuuseen. Täl-     kään. Omistaja voisi olla vaikkapa valtio.
13860: löin on kuitenkin ajauduttu turhauttavaan tilan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13861: teeseen, sillä voimassa olevien säädösten mu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13862: kaan salakaadetun hirven lihan ostaminen ei ole       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13863: rikos.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13864:    Julkisuudessa on jopa viitattu uhatun, että
13865: pian ruvetaan mainostamaan, että paikallisessa                   Aikooko Hallitus saattaa eduskunnan
13866: kauppaliikkeessä on myytävänä salakaadetun                     käsiteltäväksi lakiesityksen, jonka mu-
13867: hirven lihaa. Vaikkei näin tapahtuisikaan, nykyi-              kaan salakaadetun hirven lihan ostami-
13868: nen tilanne on riistanhoidollisesti ja oikeustajun             nen on rikos?
13869: kannalta kestämätön. Hallituksen on pikaisesti
13870: 
13871:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1992
13872: 
13873:                                             Erkki Pulliainen
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 
13878:  220051L
13879: 2                                        1992 vp- KK 369
13880: 
13881: 
13882: 
13883: 
13884:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13885: 
13886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taloudessaan. Perheen muiden jäsenten saatta-
13887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        minen rangaistusuhan alaiseksi ei ole tarpeen
13888: olette 27 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-        eikä kohtuullista. Tällaista rangaistusuhkaa ei
13889: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nykyisen lain mukaan liity myöskään esimerkik-
13890: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         si tavanomaisiin tarpeisiin hankitun omaisuuden
13891: Erkki Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-     käyttöön yhteistaloudessa, vaikka omaisuus olisi
13892: myksen n:o 369:                                      saatu varastamalla.
13893:                                                          Selvästi paheksuttavampaa on, jos ulkopuoli-
13894:          Aikooko Hallitus saattaa eduskunnan         set tukevat luvatonta pyyntiä ja pyrkivät hyöty-
13895:        käsiteltäväksi lakiesityksen, jonka mu-       mään siitä ostamalla luvatta pyydettyä lihaa tai
13896:        kaan salakaadetun hirven lihan ostami-        jopa saattamalla sitä kaupassa myytäväksi. Niin
13897:        nen on rikos?                                 kuin kysymyksestäkin ilmenee, on varsin epäto-
13898:                                                      dennäköistä, että luvatta pyydetystä lihasta to-
13899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dellisuudessa muodostuu kauppa-artikkeli. Jos
13900: taen seuraavaa:                                      sitä paitsi näin kävisi, voitaisiin asianomaista
13901:                                                      kauppiasta teko-olosuhteista riippuen syyttää
13902:    Rikoksella saatuun omaisuuteen ryhtymisen         osallisuudesta luvattomaan pyyntiin joko yllyt-
13903: rangaistavuudesta säädetään rikoslain 32 luvun       täjänä tai jopa tekijäkumppanina.
13904: 1 §:n säännöksessä kätkemisrikoksesta. Kun tätä          Edellä esitetyistä syistä ei näytä olevan aina-
13905: säännöstä rikoslain kokonaisuudistuksen ensim-       kaan välitöntä tarvetta ryhtyä kriminalisoimaan
13906: mäisessä vaiheessa uudistettiin, päädyttiin sii-     ryhtymistä luvattomasti pyydettyyn riistaan. Jos
13907: hen, ettei tämän rikoksen niin sanottuihin esiri-    kuitenkin ilmenee, että myös muut kuin luvatto-
13908: koksiin otettu luvatonta pyyntiä, ja näin ollen      maan pyyntiin osallistuneet pyrkivät kauppaa-
13909: luvatta pyydetyn hirven lihan ostaminen ei sellai-   maan luvatta pyydettyä lihaa eikä heihin voida
13910: senaan ole rikos. Aikaisemmankaan lain mu-           kohdistaa syytetoimia edellä kerrotuilla perus-
13911: kaan kätkemisrikoksia koskevia säännöksiä ei         teilla, rangaistavuuden laajentamista on syytä
13912: voitu soveltaa luvattomasti pyydettyyn riistaan      harkita. Asian tarkempaan selvittelyyn on tilai-
13913: ryhtymiseen, kun kysymyksessä oli rauhoitusai-       suus, kun vakavimpia metsästykseen liittyviä
13914: kana tapahtunut hirven luvaton tappaminen            rikoksia koskevat säännökset tulevat valmistel-
13915: (KKO 1983 II 67).                                    taviksi rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydes-
13916:    Ryhtymistä luvatta pyydettyyn saaliiseen voi-     sä ilmeisesti tulevana vuonna. Salakaatojen tut-
13917: daan vain poikkeuksellisesti pitää niin moititta-    kimista ja rikoksentekijän saattamista syyttee-
13918: vana, että se olisi säädettävä rangaistavaksi.       seen ei nykyinenkään lainsäädäntö estä. Luva-
13919: Luvatta pyydetyn hirven lihat käyttänee yleensä      ton pyynti on kiistatta rikos.
13920: luvattomaan metsästykseen syyllistynyt omassa
13921: 
13922:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1992
13923: 
13924:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
13925:                                            1992 vp -    KK 369                                           3
13926: 
13927: 
13928: 
13929: 
13930:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
13931: 
13932:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            är varken nödvändigt eller rimligt. Ett sådant
13933: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr          hot om straff finns inte heller enligt den gällande
13934: 1170 av den 27 augusti 1992 tili vederbörande           lagen för t.ex. egendom som används i gemen-
13935: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          samt hushåll och som har förvärvats för normala
13936: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-            behov, även om egendomen har förvärvats gen-
13937: tecknade spörsmål nr 369:                               om stöld.
13938:                                                            Det är klart mera förkastligt om utomstående
13939:           Ämnar Regeringen överlämna ett lag-           stöder den olovliga fångsten och försöker dra
13940:        förslag tili riksdagen enligt vilket försälj-    nytta av den genom att köpa kött från olovligt
13941:        ning av kött från olovligt fållda älgar är       fångat byte eller t.o.m. förmedla det tili försälj-
13942:        ett brott?                                       ning i affärer. Såsom framgår av spörsmålet är
13943:                                                         det synnerligen osannolikt att kött från olovligt
13944:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fångat byte verkligen blir en handelsvara. Om
13945: anföra följande:                                        det trots allt skulle gå så, skulle det beroende på
13946:                                                         omständigheterna vara möjligt att åtala handels-
13947:    1 32 kap. 1 § om häleri stadgas om den som tar       mannen i fråga för delaktighet i olovlig fångst
13948: befattning med egendom som har frånhänts                antingen som anstiftare eller t.o.m. som medgär-
13949: någon annan genom brott. När detta stadgande            ningsman.
13950: reviderades i det första skedet av totalrevidering-        Av ovan nämnda skäl ser det inte ut att finnas
13951: en av straffiagen bestämdes att olovlig fångst          något omedelbart behov av att kriminalisera att
13952: inte skulle räknas tili de s.k. förbrotten för detta    någon tar befattning med olovligt fångat byte.
13953: brott och således är det inte i sig ett brott att       Om det trots allt framgår att också andra än de
13954: köpa älgkött som kommer från olovligt fällda            som har deltagit i den olovliga fångsten försöker
13955: älgar. lnte heller enligt den gamla lagen kunde         sälja köttet från det olovligt fångade bytet och de
13956: stadgandena om häleri tillämpas då någon tog            inte kan åtalas på ovan nämnda grunder är det
13957: befattning med olovligt fångat viliebråd, om det        skäl att överväga en utökning av straffbarheten.
13958: var fråga om att en älg olovligt hade dödats            Det finns möjlighet tili närmare utredning i
13959: under fredningstiden (HD 1983 II 67).                   saken när stadganden om allvarligare brott i
13960:    Det kan endast i exceptionella fall anses vara       anslutning tili jakt skall beredas - sannolikt
13961: så förkastligt att ta befattning med ett olovligt       nästa år - i samband med totalrevideringen av
13962: fångat byte att det skulle vara nödvändigt att          strafflagen. Den gällande lagstiftningen hindrar
13963: kriminalisera det. Kött från olovligt fållda älgar      inte att olovligt fållande utreds och lagöverträda-
13964: torde i allmänhet användas i eget hushåll av den        ren åtalas. Olovlig fångst är otvivelaktigt ett
13965: som gjort sig skyldig tili olovligjakt. Att ställa de   brott.
13966:  övriga familjemedlemmarna under hot om straff
13967: 
13968:      Helsingfors den 11 september 1992
13969: 
13970:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
13971:                                              1992 vp
13972: 
13973: Kirjallinen kysymys 370
13974: 
13975: 
13976: 
13977: 
13978:                                  Pulliainen: Kierrätyskelpoisen materiaalin käyttämisestä mainos-
13979:                                      postin kääreenä
13980: 
13981: 
13982:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13983: 
13984:    Kuluneen kesän aikana on useilta tahoilta       muovisten kääreiden käyttöä mainos- ja muun
13985: kuulunut pettyneitä tunteenpurkauksia sen joh-     vastaavan pakkolevikkisen postin lähetyksessä.
13986: dosta, että keräyspaperin joukossa olleet mai-     Tässä hallitus on avainasemassa.
13987: nospostin muovikääreet ovat johtaneet koko            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13988: keräyspaperierän ajamiseen kaatopaikalle.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13989:    Ko. mainosposti tulee pakkolevikkisenä lehti-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13990: postin joukossa. Tyypillinen esimerkki on Tie-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13991: teen kuvalehden mainosposti, joka on tiettyjen
13992: lehtien mukana. Tieteen kuvalehti voisi lähettää               Aikooko Hallitus ryhtyä rajoittamaan
13993: mainoksensa (kierrätys)paperikuoressa, mutta ei             ympäristönsuojelu- ja kierrätysperustein
13994: näytä niin tekevän vapaaehtoisesti.                         muovikääreiden käyttöä mainospostin
13995:    Tämän vuoksi on välttämätöntä rajoittaa                  lähettämisessä postin välityksellä?
13996: 
13997:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1992
13998: 
13999:                                          Erkki Pulliainen
14000: 
14001: 
14002: 
14003: 
14004: 220051L
14005: 2                                      1992 vp -   KK 370
14006: 
14007: 
14008: 
14009: 
14010:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14011: 
14012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rätysperustein kieltää tai muutoin raJOittaa
14013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuotteiden ja pakkausten käyttöä lukuun otta-
14014: olette 27 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-      matta eräitä mainitussa laissa tarkoin yksilöi-
14015: jeenne n:o 1171 ohella lähettänyt valtioneuvos-    tyjä tapauksia. Muovikääreiden käyttö mainos-
14016: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     postin lähettämisessä postin välityksellä ei
14017: sanedustaja Erkki Pulliaisen kirjallisesta kysy-   kuulu näihin.
14018: myksestä n:o 370, jossa tiedustellaan:                Ympäristöministeriön 11.4.1991 asettama
14019:                                                    jätelakitoimikunta jätti osamietintönsä 30.4.
14020:           Aikooko Hallitus ryhtyä rajoittamaan      1992. Osamietintö sisältää ehdotuksen uudeksi
14021:        ympäristönsuojelu- ja kierrätysperustein    jätelaiksi. Ehdotukseen sisältyy säännöksiä,
14022:        muovikääreiden käyttöä mainospostin         joiden nojalla valtioneuvosto voisi antaa ym-
14023:        lähettämisessä postin välityksellä?         päristönsuojelu- ja kierrätysperustein yleisiä
14024:                                                    tuotteen ja pakkauksien käyttöä koskevia
14025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rajoituksia, muun muassa kysymyksessä tarkoi-
14026: vasti seuraavaa:                                   tetun muovipakkauksen käytön kieltävän
14027:                                                    määräyksen. Hallituksen on tarkoitus antaa
14028:    Jätehuoltolain (673178) nojalla hallituksella   esitys jätelaiksi eduskunnan käsiteltäväksi syk-
14029: ei ole valtuuksia ympäristönsuojelu- tai kier-     syn 1992 aikana.
14030: 
14031:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
14032:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
14033:                                          1992 vp -   KK 370                                            3
14034: 
14035: 
14036: 
14037: 
14038:                                     Till Riksdagens Herr Talman
14039: 
14040:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       annat sätt begränsa användningen av produk-
14041: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     ter och förpackningar, med undantag av vissa
14042: se nr 1171 av den 27 augusti 1992 tili vederböran-   noggrant specificerade fall som nämns i lagen.
14043: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av      Tili dem hör inte användningen av plastomslag
14044: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-      då reklampost sänds genom postens förmed-
14045: tecknade spörsmål nr 370:                            ling.
14046:                                                         Miljöministeriet tillsatte 11.4.1991 en avfalls-
14047:           Ämnar Regeringen av miljövårds- och        lagskommission, som lämnade in ett delbe-
14048:        återbruksskäl börja begränsa sändningen       tänkande 30.4.1992. Delbetänkandet innehåller
14049:        av reklampost i plastomslag genom för-        ett förslag tili en ny avfallslag. I förslaget ingår
14050:        medling av posten?                            stadganden med stöd av vilka statsrådet av
14051:                                                      miljövårds- och återbruksskäl kan bestämma
14052:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               om allmän begränsning av användningen av
14053: vördsamt anföra följande:                            produkter och förpackningar, bland annat
14054:                                                      kunde den i spörsmålet avsedda användningen
14055:    Regeringen har med stöd av lagen om av-           av plastomslag förbjudas. Regeringen avser att
14056: fallshantering (673/78) inga befogenheter att av     avlåta en proposition med förslag tili avfallslag
14057: miljövårds- eller återbruksskäl förbjuda eller på    för behandling i riksdagen under hösten 1992.
14058: 
14059:      Helsingfors den 1 oktober 1992
14060: 
14061:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
14062:                                                1992 vp
14063: 
14064: Kirjallinen kysymys 371
14065: 
14066: 
14067: 
14068: 
14069:                                   Pulliainen: Olkiluodon ydinvoimalan radioaktiivisuuden selvittä-
14070:                                       misestä
14071: 
14072: 
14073:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14074: 
14075:    Ilta-Sanomissa julkaistiin 17.7.1992 otsikon         Ilta-Sanomissa julkaistu kirjoitus velvoittaa
14076: "Olkiluodossa säteilee" alla nimimerkin "Uusi        vähintäänkin tarkistuttamaan tilanteen todella
14077: ydinvoiman vastustaja" kirjoitus, jossa kirjoitta-   puolueettomilla, luotettavilla tahoilla. Vastuu
14078: ja kuvailee säteilyhavaintojaan Olkiluodon ydin-     tästä kuuluu hallituksen alaisille viranomaisille
14079: voimalassa.                                          ja viime kädessä hallitukselle.
14080:    Kirjoittaja oli mitannut ydinvoimalan pihalla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14081: taustasäteilyn moninkertaisesti ylittäviä säteily-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14082: määriä. Mittauslaitteensa kirjoittaja ilmoittaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14083: tarkistuttaneensa, jolloin se oli todettu oikeita    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14084: mittaustuloksia antavaksi.
14085:    Ydinvoimalan edustajat ilmoittivat kirjoitta-                 Aikooko Hallitus selvityttää luotetta-
14086: jan mittaustuloksista poikkeavia arvoja ja kuten              vasti Olkiluodon ydinvoimalan alueella
14087: olettaa sopii, tasoltaan alhaisempia. Laitoksen               esiintyvät radioaktiivisuustasot ja jul-
14088: puolesta oli mainittu mahdollisuutena saatuihin               kaista ne ensi tilassa?
14089: arvoihin kirjoittajan mittauslaitteen viallisuus.
14090: 
14091:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1992
14092: 
14093:                                            Erkki Pulliainen
14094: 
14095: 
14096: 
14097: 
14098: 220051L
14099: 2                                        1992 vp -    KK 371
14100: 
14101: 
14102: 
14103: 
14104:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14105: 
14106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydin-
14107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voimalaitoksen laitosalueella turpiinirakennus-
14108: olette 27 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-        ten läheisyydessä on laitoksen tehokäytön ai-
14109: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kana kiehutusreaktoreille ominaiseen tapaan
14110: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      luonnon taustasäteilytasoon, 0,00012 millisie-
14111: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    vertiä tunnissa (mSv/h), verrattuna paikoin yli
14112: sestä n:o 371:                                       kolminkertainen ulkoisen säteilyn annosno-
14113:                                                      peus. TVO I -yksikön jäterakennuksessa olevat
14114:           Aikooko Hallitus selvityttää luotetta-     radioaktiiviset aineet aiheuttavat tällä hetkellä
14115:        vasti Olkiluodon ydinvoimalan alueella        sen ulkopuolella säteilykentän, joka vaimenee
14116:        esiintyvät radioaktiivisuustasot ja jul-      ympäristön normaalin taustasäteilyn tasolle
14117:        kaista ne ensi tilassa?                       muutamien kymmenien metrien matkalla. Täl-
14118:                                                      lä säteilytason kohoamisella ei ole turvallisuu-
14119:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14120:                                                      den kannalta erityistä merkitystä, koska se ra-
14121: vasti seuraavaa:
14122:                                                      joittuu alueelle, jossa ei pysyvästi oleskella.
14123:    Käytössä oleva ydinreaktori ja laitosalueella     Kohonneet säteilytasot eivät ylitä asetettuja
14124: olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat säteily-   turvallisuusrajoja.
14125: tason kohoamista luonnollisesta tasosta eräissä         Säteilyturvakeskus on suorittanut Olkiluodon
14126: rakennuksissa ja niiden välittömässä läheisyy-       ydinvoimalaitoksen alueella omia valvontamit-
14127: dessä. Tämä on otettu huomioon sekä ydinvoi-         tauksia, jotka varmentavat laitoksen säteilysuo-
14128: malaitosten rakenteessa että käytön aikana to-       jelujaoksen mittaustulokset
14129: teutettavassa säteilysuojelussa.
14130: 
14131:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
14132: 
14133:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14134:                                         1992 vp -   KK 371                                        3
14135: 
14136: 
14137: 
14138: 
14139:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14140: 
14141:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vid lndustrins Kraft Ab:s Olkiluoto
14142: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      kämkraftverk är den extema strålningens dos-
14143: den 27 augusti 1992 till vederbörande medlem av     rat på ett för kokarreaktorema karaktäristiskt
14144: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   sätt, då kraftverket är i normaldrift i närheten
14145: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr        av turbinbyggnadema ställvis mera än tredub-
14146: 371:                                                bel i jämförelse med bakgrundsstrålningsnivån
14147:                                                     i naturen, 0,00012 millisievert per timme (mSv/
14148:           Ämnar Regeringen på ett tillförlitligt    h). De radioaktiva ämnena i den s.k. TVO 1-
14149:        sätt låta utreda radioaktivitetsnivåema      enhetens avfallsbyggnad förorsakar i detta nu
14150:        på Olkiluoto kämkraftverks område och        utanför byggnaden ett strålningsfält som på en
14151:        med det snaraste offentliggöra dem?          sträcka av några tiotal meter reduceras tili den
14152:                                                     norma1a nivån för bakgrundsstrålningen i mil-
14153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       jön. Denna höjning i strålningsnivån är inte av
14154: anföra följande:                                    någon större betydelse med tanke på säkerhe-
14155:                                                     ten, eftersom den begränsas till ett område där
14156:    Den kämreaktor som är i bruk och de radio-       ingen vistas permanent. De förhöjda strål-
14157: aktiva ämnen som finns på kraftverksområdet         ningsnivåema överstiger inte gällande säker-
14158: orsakar en förhöjning av strålningsnivån från       hetsgränser.
14159: den naturliga nivån i vissa byggnader och i den        Strålsäkerhetscentralen har utfört sina egna
14160: omedelbara närheten av dem. Detta har beaktats      kontrollmätningar vid Olkiluoto kämkraftverk
14161: såväl i kämkraftverkens konstruktion som i det      resultat. Mätningama bekräftar de som utförts
14162: strålskydd som tillämpas då kraftverket är i        av kraftverkets strålskyddssektion.
14163: funktion.
14164:      Helsingfors den 30 september 1992
14165: 
14166:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14167:                                                 1992 vp
14168: 
14169: Kirjallinen kysymys 372
14170: 
14171: 
14172: 
14173: 
14174:                                    Pulliainen: Rikki- ja typpipäästöjen rajoittamisesta
14175: 
14176: 
14177: 
14178:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14179: 
14180:     Elokuun alussa julkistettiin tuoreimpia tietoja   tavia päästöjä. Melkoinen osa vientiteollisuutta
14181: rikin ja typen aiheuttamasta happamoittavan           itse asiassa nojaa juuri näihin päästöihin, jotka
14182: laskeuman kriittisestä kuormituksesta maan eri        pitkällä aikavälillä tuhoavat Suomen luonnon.
14183: osissa. Aiemmista Hapro-projektin tuloksista             Juuri tällaisessa tilanteessa on kiinnitettävä
14184: poiketen se näyttäisi ylittyvän suurimmassa           erityistä huomiota päästöjen vähentämiseen.
14185: osassa Suomea.                                        Tässä suhteessa hallituksen toimet ovat avain-
14186:     Monilla eteläisimmän Suomen alueilla happa-       asemassa. Niitä odotetaan nyt pikaisina toimen-
14187: moittavan laskeuman vähennystarve on tämän            piteinä.
14188: tuoreen raportin mukaan yli 60 %. Samanlaisia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
14189: alueita löytyy myös sieltä täältä Pohjois-Suomes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14190: ta.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14191:     Selvitys osoittaa, että toteutuneet päästöjen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14192: (erityisesti rikin osalta) vähennykset eivät ole
14193: alkuunkaan riittäneet. Luvut saattavat vaikuttaa                   Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
14194: komeiltakin, mutta käytännön tulokset ovat ole-                litus ryhtyy hapanta laskeumaa tuotta-
14195: mattomia.                                                      vien rikki- ja typpiyhdisteiden päästöjen
14196:     Meneillään oleva taloudellinen lama ei ole                 pikaiseksi vähentämiseksi Suomessa ja
14197: juurikaan vähentänyt hapanta laskeumaa tuot-                   lähialueilla?
14198:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1992
14199:                                             Erkki Pulliainen
14200: 
14201: 
14202: 
14203: 
14204:  2200SIL
14205: 2                                        1992 vp -   KK 372
14206: 
14207: 
14208: 
14209: 
14210:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14211: 
14212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tin vähentämiseen Neuvostoliiton kanssa tehdyl-
14213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lä kahdenvälisellä sopimuksella, jonka voimas-
14214: olette 27 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-        saoloa on periaatteessa jatkettu sekä Venäjän
14215: jeenne n:o 1170 ohella toimittanut valtioneuvos-     että Viron kanssa. Näiden maiden taloudellinen
14216: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tilanne on nyt niin heikko, etteivät tarpeelliset
14217: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä    investoinnit ole mahdollisia sovitun ajan kulues-
14218: n:o 372, jossa tiedustellaan:                        sa.
14219:                                                          Ns. Itä-Eurooppa-yhteistyössä Suomi on tä-
14220:             Mihin välittömiin toimenpiteisiin        hän mennessä saanut alulle yhteistyön Koillis-
14221:        Hallitus ryhtyy hapanta laskeumaa tuot-       Viron öljyliuskevoimalaitosten, Tallinnan lähel-
14222:        tavien rikki- ja typpiyhdisteiden päästö-     lä olevan Irun voimalaitoksen, Kostamuksen
14223:        jen pikaiseksi vähentämiseksi Suomessa        rautametalliteollisuuden sekä Kuolan nikkeli- ja
14224:        ja lähialueilla?                              kupariteollisuuden rikkipäästöjen vähentämi-
14225:                                                      seksi.
14226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Happamoitumisprojektin loppuraportissa ar-
14227: vasti seuraavaa:                                     vioitiin, että rikkipäästöjä tulisi vähentää 80
14228:                                                      prosenttia vuoden 1980 määrästä Suomessa ja
14229:    Ympäristöministeriön asettaman- jo toisen         muissa maissa, joista laskeumaa Suomeen tulee.
14230: järjestyksessä- rikkitoimikunnan tehtävänä on        Kriittisten kuormitusten tutkimusta on jatkettu
14231: valmistella valtioneuvoston 17.1.1991 tekemän        ja siinä saatuja, aiempaa täsmällisempiä tuloksia
14232: periaatepäätöksen mukaisesti kymmenvuotisoh-         on käytetty etenkin kansainvälisten neuvottelu-
14233: jelma Suomen rikkipäästöjen vähentämiseksi 80        jen perusteina. Neuvotteluissa pyritään sopi-
14234: prosenttia verrattuna vuoden 1980 määrään ja         maan rikkipöytäkirjasta, joka perustuu muun
14235: tehdä ehdotus tarpeellisista hallinnollisista ja     muassa happamoittavan laskeuman kriittisiin
14236: mahdollisista muista keinoista ohjelman pane-        kuormituksiin. Euroopan erilaiset talousvaikeu-
14237: IDiseksi toimeen. Toimikunnan välimietinnön          det hidastavat pikaisiin konkreettisiin tuloksiin
14238: perusteella on tehty kaksi valtioneuvoston pää-      pääsemistä.
14239: töstä niukkarikkisen raskaan polttoöljyn käyt-           Suomen omia toimia rikkipäästöjen vähentä-
14240: töön ottamiseksi koko maassa. Rikkitoimikun-         miseksi valmistellaan edellä mainitussa toimi-
14241: nan määräaika päättyy 30.11.1992.                    kunnassa. Hallitus on jo pannut täytäntöön
14242:    Suomen rikkipäästöt olivat vuonna 1991 enää       toimikunnan toistaiseksi tekemät ehdotukset.
14243: kolmasosa vuoden 1980 päästöistä. Useimmissa             Vuonna 1992 on hallituksessa tehty päätös
14244: muissa maissa ei ole toistaiseksi päästy yhtä        uusien raskaiden ajoneuvojen päästöjen vähen-
14245: suuriin päästövähennyksiin. Euroopassa päästöt       tämisestä vuosina 1992-1996. Tämä päätös,
14246: ovat vähentyneet keskimäärin noin 25 prosent-        ammoniakkipäästöjä vähentävä maaseudun ym-
14247: tia, joten näyttää todennäköiseltä, että Helsingin   päristöohjelma sekä kansainväliset ja Suomen
14248: ns. rikkipöytäkirjassa vuonna 1985 sovittu 30        omat toimet kasvihuoneilmiötä voimistavien
14249: prosentin vähennys vuoden 1980 määrästä pää-         päästöjen rajoittamiseksi vähentänevät omalta
14250: osin saavutetaan. Helsingin rikkipöytäkirjan li-     osaltaan happamoittavaa laskeumaa tulevina
14251: säksi Suomi on sitoutunut päästöjen 50 prosen-       vuosina.
14252: 
14253:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
14254: 
14255:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
14256:                                            1992 vp -    KK 372                                          3
14257: 
14258: 
14259: 
14260: 
14261:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14262: 
14263:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          protokollet förbundit sig tili en 50 procents
14264: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-        minskning genom ett bilateralt avtal med Sovjet-
14265: se nr 1170 av den 27 augusti 1992 till vederböran-      unionen, som i princip fortsätter både med
14266: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av         Ryssland och med Estland. Den ekonomiska
14267: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-         situationen i dessa Iänder är nu så dålig att de
14268: tecknade spörsmå1 nr 372:                               behövliga investeringama är omöjliga inom tids-
14269:                                                         ramen.
14270:             Vi1ka omedelbara åtgärder ämnar                I det så kallade Östeuropasamarbetet har
14271:         Regeringen vidta för att i Finland och          Finland hittills inlett samarbete för att minska
14272:         närliggande områden snabbt minska ut-           svavelutsläppen från oljeskifferkraftverket i
14273:         släppen av svavel- och kväveföreningar          nordöstra Estland, från kraftverket Iru nära
14274:         som orsakar sur deposition?                     Tallinn, från jämmetallindustrin i Kostamus
14275:                                                         samt från nickel- och kopparindustrin på Kola-
14276:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                  halvön.
14277: vördsamt anföra följande:                                  Slutrapporten från försumingsprojektet räk-
14278:                                                         nade med att svavelutsläppen borde minskas
14279:     Den av miljöministeriet tillsatta svavelkom-        med 80 procent jämfört med 1980 års nivå i
14280: missionen - redan den andra i ordningen - har           Finland och i de övriga Iänder från vilka deposi-
14281: i uppgift att enligt det principbeslut som statsrå-     tionen i Finland härrör. Undersökningen av
14282: det fattade 17.1.1991 bereda ett tioårsprogram          kritiska belastningar har fortsatt och de allt mer
14283: för nedskäming av svavelutsläppen i Finland             exakta resultaten har använts som bas speciellt
14284: med 80 procentjämfört med 1980 års volym och            vid intemationella underhandlingar. Vid dessa
14285: att ställa förslag om de administrativa och andra       arbetar man för ett svavelprotokoll som bland
14286: åtgärder som krävs för att genomföra program-           annat bygger på kritiska belastningar av surt
14287: met. På basis av svavelkommissionens delbe-             nedfall. De varierande ekonomiska svårigheter-
14288: tänkanden har två statsrådsbeslut fattats om            na i Europa försinkar uppnåendet av snabba
14289: ibruktagandet av lågsvavlig tung brännolja i hela       konkreta resultat.
14290: landet. Svavelkommissionens mandattid går ut               Finlands åtgärder för minskning av de egoa
14291: 30.11.1992.                                             svavelutsläppen bereds i svavelkommissionen.
14292:    År 1991 uppgick svavelutsläppen i Finland            Regeringen har redan genomfört de förslag som
14293: bara tili en tredjedel av utsläppen 1980. I de flesta   kommissionen hittilis har ställt.
14294: andra Iänder har det inte varit möjligt att få tili        Regeringen har år 1992 beslutat om minsk-
14295: stånd en lika stor minskning. I Europa har              ning av utsläppen från nya tunga lastbilar åren
14296: utsläppen i genomsnitt minskat med ca 25 pro-           1992-1996. Detta beslut, landsbygdsmiljöpro-
14297: cent, vilket gör det sannolikt att den i det            grammet som minskar ammoniakutsläppen och
14298: så kallade svavelprotokollet i Helsingfors 1985         de intemationella och fmländska åtgärdema för
14299: överenskomna nedskämingen av svavelutsläp-              att begränsa utsläpp som bidrar tili drivhusfeno-
14300: pen med 30 procent jämfört med 1980 års nivå i          menet torde också bidra tili att minska det sura
14301: stort sett kan uppnås. Finland har utöver svavel-       nedfallet under de kommande åren.
14302: 
14303:      Helsingfors den 1 oktober 1992
14304: 
14305:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
14306:                                                  1992 vp
14307: 
14308: Kirjallinen kysymys 373
14309: 
14310: 
14311: 
14312: 
14313:                                     Rask ym.: Henkilökohtaisten suojaliivien hankkimisesta poliisien
14314:                                        käyttöön
14315: 
14316: 
14317:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14318: 
14319:    1950-luvulta lähtien on 31 poliisia saanut          olisivat olleet lievempiä. Poliisilla on tällä hetkel-
14320: surmansa virantoimituksessa väkivallan uhrina.         lä Suomessa käytössä noin 1 000 suojaliiviä,
14321: Loukkaantuneita lienee satoja. Viimeksi järkyt-        lisätarve on noin 5 000 kappaletta. Suojaliivien
14322: tävä väkivallanteko sattui elokuussa 1992, kun         hinta on noin 2 000 markkaa kappaleelta. Se on
14323: hälytystehtävissä ollut poliisi surmattiin ja toi-     pieni hinta ihmisen elämästä tai vaikean vam-
14324: nen loukkaantui vakavasti.                             mautumisen estämisestä. Poliisi tarvitsisi ehdot-
14325:    Suomessa poliisi joutuu fyysisen väkivallan         tomasti kevyet suojaliivit kaikille hälytystehtä-
14326: kohteeksi keskimäärin kolme kertaa vuorokau-           vissä toimiville.
14327: dessa. Lama ja henkinen ja taloudellinen ahdis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14328: tuneisuus ovat viime aikoina lisääntyneet voi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14329: makkaasti, ja se on omiaan lisäämään myös              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14330: fyysistä väkivaltaa. Virantoimituksessa kuollei-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14331: den ja loukkaantuneiden poliisien menetyksien
14332: taloudellista vaikutusta yhteiskunnalle ei ku-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14333: kaan liene laskenut. Tapauksiin liittyvää inhimil-             ryhtyä, jotta poliisin käyttöön saadaan
14334: listä surua ja hätää ei voi rahassa arvioida.                  ensi tilassa hankituksi tarvittava määrä
14335:     Henkilökohtaisilla suojaliiveillä olisi varmasti           työturvallisuutta lisääviä henkilökohtai-
14336: osa kuolemista voitu estää, ja loukkaantumiset                 sia suojaliivejä?
14337: 
14338:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1992
14339: 
14340:           Maija Rask                      Maria Kaisa Aula                 Asko Apukka
14341: 
14342: 
14343: 
14344: 
14345: 220051L
14346: 2                                         1992 vp -   KK 373
14347: 
14348: 
14349: 
14350: 
14351:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14352: 
14353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen käyttöön tarkoitettuja liivejä. Muun muas-
14354: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa poliisiautojen vakiovarustukseen kuuluu kak-
14355: olette 27 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-         si noin kolmen kilon painoista suojaliiviä, joiden
14356: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      käytössä on kuitenkin ollut toivomisen varaa.
14357: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              Henkilökohtaisten suojaliivien välttämättö-
14358: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mäksi lisätarpeeksi on arvioitu 3 500 liiviä, joista
14359: sen n:o 373:                                          noin puolet on jo tilattu ja toimitetaan vielä
14360:                                                       tämän vuoden kuluessa. Loput noin 1 750 suoja-
14361:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        liiviä on tarkoitus hankkia heti vuoden 1993
14362:        ryhtyä, jotta poliisin käyttöön saadaan        alussa, jolloin kiireeliisin tarve tulee tyydytetyk-
14363:        ensi tilassa hankituksi tarvittava määrä       si. Suojaliivikannan täydennys- ja ylläpitohan-
14364:        työturvallisuutta lisääviä henkilökohtai-      kintoja tullaan tarpeellisessa mitassa jatkamaan
14365:        sia suojaliivejä?                              myös myöhempinä vuosina. Keskitetyn hankin-
14366:                                                       nan ohella myös poliisiyksiköt voivat toiminta-
14367:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           määrärahojensa puitteissa suorittaa lisähankin-
14368: taen seuraavaa:                                       toja ja ovat niitä jossain määrin suorittaneetkin.
14369:                                                       Suojaliivitilanne tulee siis runsaan puolen vuo-
14370:    Poliisin käytössä on jo nyt noin 3 700 suojalii-   den kuluessa paranemaan varsin tyydyttävälle
14371: viä, joista vajaat 700 on keveitä henkilökohtai-      tasolle.
14372: 
14373:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1992
14374: 
14375:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
14376:                                            1992 vp -   KK 373                                         3
14377: 
14378: 
14379: 
14380: 
14381:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14382: 
14383:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen av dem har emellertid lämnat mycket
14384: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            övrigt att önska.
14385: av den 27 augusti 1992 till vederbörande med-              Det nödvändiga tilläggsbehovet beträffande
14386: lem av statsrådet översänt följande av riks-           personliga skyddsvästar har uppskattats vara
14387: dagsman Rask m.fl. undertecknade spörsmål              3 500 västar, varav hälften redan har beställts
14388: nr 373:                                                och kommer att levereras före utgången av detta
14389:                                                        år. De resterande ca 1 750 skyddsvästama skall
14390:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skaffas genast i början av 1993, och då blir det
14391:           ta för att polisen så snabbt som möjligt     mest brådskande behovet tillfredsställt. Kom-
14392:           skall få ett tillräckligt antal personliga   pletterings- och underhållsanskaffningama av
14393:           skyddsvästar som ökar skyddet i arbete?      skyddsvästar skall i nödvändig utsträckning
14394:                                                        fortsätta även i framtiden. Vid sidan av den
14395:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          koncentrerade anskaffningen kan polisenhetema
14396: anföra följande:                                       också om verksamhetsanslagen medger göra
14397:                                                        tilläggsanskaffningar och har även gjort detta
14398:   Polisen använder redan nu ca 3 700                   i viss utsträckning. Situationen beträffande
14399: skyddsvästar, av vilka knappt 700 är lätta västar      skyddsvästama kommer således efter drygt ett
14400: som är avsedda för personligt bruk. Till               halvår att förbättras och kommer upp till en rätt
14401: en polisbils normalutrustning hör bl.a. två            tillfredsställande nivå.
14402: skyddsvästar som väger ca tre kilo, men använd-
14403: 
14404:      Helsingfors den 11 september 1992
14405:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
14406:                                                1992 vp
14407: 
14408: Kirjallinen kysymys 374
14409: 
14410: 
14411: 
14412: 
14413:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Kotimaisen raideliikennekaluston valmis-
14414:                                       tuksen turvaamisesta
14415: 
14416: 
14417:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14418: 
14419:    Rautaruukin ja Valmetin omistama Trans-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14420: tech Oy on ilmoittanut lopettavansa Tampereel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14421: la sijaitsevan tehtaansa. Ilmoitus on työntekijöi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14422: den mukaan tullut heille yllätyksenä.                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14423:    Tehtaan lopettaminen merkitsisi tuntuvaa
14424: teollisten työpaikkojen ja korkean ammat-                       Aikooko Hallitus toimia kotimaisen
14425: tiosaamisen menettämistä Tampereella ja sa-                 kiskoliikennekaluston tuotannon turvaa-
14426: malla kotimaisen raideliikennekalustotuotan-                miseksi silmällä pitäen tulevia hankintoja
14427: non tulevaisuuden mahdollisuuksien supista-                 ja ryhtyä toimenpiteisiin Transtech Oy:n
14428: mista. Kuitenkin raideliikenteen kehittämis-                Tampereen tehtaan toiminnan jatkami-
14429: suunnitelmat edellyttävät varsin laajoja kalus-             seksi ja ammattiosaamisen säilyttämisek-
14430: tohankintoja.                                               si?
14431: 
14432:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1992
14433: 
14434:            Marjatta Stenius-Kaukonen           Eila Rimmi              Esko Helle
14435: 
14436: 
14437: 
14438: 
14439:  220051L
14440: 2                                        1992 vp -   KK 374
14441: 
14442: 
14443: 
14444: 
14445:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14446: 
14447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rahoitusehdotuksista ja siitä, että Suomen kor-
14448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kein poliittinen johto on ottanut Transteehin
14449: olette 27 päivänä elokuuta 1992 päivätyn kir-        vaunukysymyksen vastaavien venäläisten poliit-
14450: jeenne n:o 1175 ohella toimittanut valtioneu-        tisten päättäjien kanssa esille.
14451: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Tältä pohjalta on pelättävissä, että Trans-
14452: kansanedustaja Stenius-Kaukosen ym. näin             teehin vaunuvienti Venäjälle ei tule lähivuosina
14453: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 374:       käynnistymäänja varastossa olevien autovaunu-
14454:                                                      jenkin toimittaminen voi osoittautua vaikeaksi.
14455:            Aikooko Hallitus toimia kotimaisen           Transteehin tilanteen johdosta kauppa- ja
14456:        kiskoliikennekaluston tuotannon turvaa-       teollisuusministeriö asetti vuonna 1991 työryh-
14457:        miseksi silmällä pitäen tulevia hankintoja    män käsittelemään Transteehin tehdaspaikka-
14458:        ja ryhtyä toimenpiteisiin Transteeh Oy:n      kuntien Vuolijoen, Taivalkosken ja Posion mui-
14459:        Tampereen tehtaan toiminnan jatkami-          ta teollistamisvaihtoehtoja siinä tapauksessa,
14460:        seksija ammattiosaamisen säilyttämisek-       että Transteehin vaunutuotanto joko loppuu
14461:        si?                                           kokonaan tai supistuu olennaisesti Venäjän-kau-
14462:                                                      pan loppumisen johdosta. Asetettu työryhmä sai
14463:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          myös tehtäväkseen selvittää niitä toimenpiteitä,
14464: taen seuraavaa:                                      joihin valtiovalta voisi ryhtyä tukeakseen Trans-
14465:                                                      teehin kiskokalustotuotannon jatkamista.
14466:     Suomessa on tällä hetkellä kaksi merkittävää         Asetetun työryhmän tähänastisen työn tulok-
14467: kiskokaluston valmistajaa: Oy Transteeh Ltd          sena on päästy ratkaisumalliin Transteehin toi-
14468: sekä Valtionrautatiet (VR). Rautaruukki Oy:n         minnanjatkamisesta myös ilman Venäjän-kaup-
14469: (75 %) ja Valmet Oy:n (25 %) omistamalla             paa, mikäli VR ja Transteeh voivat sopia kisko-
14470: Transteehilla on kiskokalustotuotantoa Otan-         kalustotuotantojensa yhdistämisestä siten, että
14471: mäessä, Taivalkoskella ja Tampereella. Tämän         Suomessa oleva valmistuskapasiteetti voidaan
14472: lisäksi Transteehilla on Oulussa konttori, jossa     sopeuttaa sellaiselle kysynnän tasolle, joka on
14473: on Transteehinjohto, markkinointi ja suunnitte-      saavutettavissa ilman Venäjän-kauppaa.
14474: lu. Transteehin palveluksessa on noin 1 000 hen-         Tämänjohdosta VR ja Transteeh ovat allekir-
14475: kilöä, ja sen päämarkkina-alueena ovat olleet        joittaneet aiepöytäkirjan tuotantojensa yhdistä-
14476: NeuvostoliittoNenäjä ja Suomi, minkä lisäksi         misestä siten, että Suomen kiskokalustotuotanto
14477: tavaravaunutuotannosta noin 10 % on viety            keskitetään Transteehille ja VR tulee Trans-
14478: Länsi-Eurooppaan.                                    teehin osakkaaksi. Mikäli nämä neuvottelut joh-
14479:    VR:llä on kiskokalustotuotantoa omaan             tavat tulokseen, joudutaan olemassa olevaa ka-
14480: käyttöönsä Pasilan konepajassa, minkä lisäksi        pasiteettia leikkaamaan. Tässä yhteydessä yhte-
14481: VR on aloittamassa tavaravaunuvalmistusta            nä mahdollisuutena on kiskokalustotuotannon
14482: myös Pieksämäen konepajalla siten, että tava-        lopettaminen Tampereella, jolloin Suomessa ta-
14483: ravaunutuotanto Pasilasta siirrettäisiin Pieksä-     pahtuvan kiskokalustotuotannon tuotantopaik-
14484: mäelle.                                              kakunniksi jäisivät Transteehin nykyiset Otan-
14485:     Suomen ja Venäjän kaupan romahdus johti          mäen ja Taivalkosken tehtaat sekä osa VR:n
14486: siihen, että Transteehin Venäjälle tapahtunut        nykyisestä Pasilan konepajasta, jossa Transteeh
14487: vaunuvienti loppui vuoden 1991 alussa. Tämän         suorittaisi veto- ja matkustajakaluston kokoon-
14488: johdosta Transteeh joutui lomauttamaan Venä-         panot. Tavaravaunuvalmistus sekä muun kisko-
14489: jälle tapahtuneen vaunutuotannon palveluksessa       kaluston hitsaustyöt keskitettäisiin pääosin
14490: olleet henkilöt, joista on edelleen lomautettuina    Otanmäkeen ja Taivalkoskelle. Tampereelle ja
14491: noin 500. Tämän lisäksi Transteehille jäi varas-     Ouluun jäisivät edelleen suunnittelutoimistot si-
14492: toon 383 autojenkuljetusvaunua. Näiden vaunu-        ten, että Transteehinjohto, markkinointi ja tava-
14493: jen rahoitusta venäläiset eivät vieläkään ole hoi-   ravaunusuunnittelu sijoitettaisiin Ouluun ja
14494: taneet huolimatta Transteehill tekemistä useista     muun kiskokaluston suunnittelu jäisi edelleen
14495:                                            1992 vp -     KK 374                                           3
14496: 
14497: Tampereelle. Tätä koskevat neuvottelut ovat              turvaamiseksi. Tässä on onnistuttu sikäli, että
14498: parhaillaan käynnissä VR:n ja Transteehin kes-           tämänhetkisen näkemyksen mukaan kiskokalus-
14499: ken. Tämän johdosta Transteeh on aloittanut              toteollisuuden säilyminen Suomessa voidaan pit-
14500: myös YT-neuvottelut Tampereella olevien työn-            källä tähtäimellä turvata Transteehin ja VR:n
14501: tekijöittensä (40) kanssa siltä varalta, että loppu-     välisellä yhteistyöllä. Sen sijaan kysymys tuotan-
14502: tuloksena on tuotannon lopettaminen Tampe-               nossa tarvittavan henkilöstön määrästä ja siitä,
14503: reella. Myös muilla edellä mainituilla paikka-           mitkä tuotantotoimipaikat voidaan säilyttää, on
14504: kunnilla joudutaan vielä sopeuttamaan henkilö-           riippuvainen tuotantotoimintaa harjoittavien
14505: kuntaa kysyntää vastaavaksi.                             VR:n ja Transteehin välisistä neuvotteluista,
14506:    Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että se       koska Venäjän-kaupan loppumisen johdosta
14507: on jo aikaisessa vaiheessa, kun Venäjän vaunu-           Suomessa on tällä hetkellä ylimääräistä tuotan-
14508: kaupan romahdus oli nähtävissä, ryhtynyt toi-            tokapasiteettia, jota tässä järjestelyssä joudutaan
14509: menpiteisiin kotimaisen kiskokalustotuotannon            supistamaan.
14510: 
14511:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
14512: 
14513:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
14514: 4                                         1992 vp -   KK 374
14515: 
14516: 
14517: 
14518: 
14519:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14520: 
14521:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om trots de finansieringsförslag som Transtech
14522: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        har kommit med och trots att Finlands högsta
14523: 1175 av den 27 augusti 1992 till vederbörande         politiska ledning har tagit upp vagnsfrågan till
14524: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     diskussion med motsvarande ryska politiska be-
14525: de av riksdagsman Stenius-Kaukonen m.fl. un-          slutsfattare.
14526: dertecknade spörsmål nr 374:                             Utgående från detta kan man befara att
14527:                                                       Transtechs vagnexport till Ryssland inte kom-
14528:           Har Regeringen för avsikt att vidta         mer igång under de närmaste åren och det kan
14529:        åtgärder för att trygga den inhemska           visa sig ytterst svårt att leverera de vagnar för
14530:        produktionen av materiel för spårbunden        biltransporter som redan finns i lager.
14531:        trafik med iakttagande av kommande                Till följd av Transtechs situation tillsatte han-
14532:        anskaffningar och för att verksamheten         dels- och industriministeriet år 1991 en arbets-
14533:        vid Transtech Oy:s fabrik i Tammerfors         grupp för att behandla andra industrialise-
14534:        skall kunna fortgå och yrkeskunskapen          ringsaltemativ för Vuolijoki, Taivalkoski och
14535:        bibehållas?                                    Posio för den händelse att Transtechs vagnpro-
14536:                                                       duktion antingen helt tar slut eller inskränks i
14537:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                väsentlig grad som en följd av att handeln med
14538: vördsamt anföra följande:                             R yssland har upphört. Arbetsgruppen fick också
14539:                                                       i uppdrag att utreda de åtgärder som statsmak-
14540:     I Finland finns i detta nu två betydande          ten kunde vidta för att stöda Transtechs fortsatta
14541: tillverkare av spårbunden materiel: Oy Trans-         produktion av spårbunden materiel.
14542: tech Ltd samt Statsjämvägama (SJ). Transtech,            Som ett resultat av arbetsgruppens arbete
14543: som till 75 % ägs av Rautaruukki Oy och till          hittills har man kommit till en lösningsmodell
14544: 25% av Valmet Oy, har produktion av spårbun-          genom viiken Transtechs verksamhet kan fortgå
14545: den materiel i Otanmäki, Taivalkoski och Tam-         också utan handeln med R yssland, om SJ och
14546: merfors. Dessutom har Transtech kontor i Uleå-        Transtech kan komma överens om att förena sin
14547: borg där bolagets ledning, marknadsföring och         produktion av spårbunden materiel så att till-
14548: planering finns. Transtech har ca 1 000 personer      verkningskapaciteten i Finland kan anpassas till
14549: i sin tjänst och dess huvudsakliga mark-              den efterfrågenivå som råder utan handeln med
14550: nadsområde har varit Sovjetunionen/Ryssland           Ryssland.
14551: och Finland och dessutom har ca 10 % av                  Till följd av detta har SJ och Transtech
14552: godsvagnsproduktionen exporterats till Väst-          undertecknat en avsiktsförklaring om samman-
14553: europa.                                               slagning av sin produktion så att den finska
14554:     SJ producerar spårbunden materiel för eget        produktionen av spårbunden materiel koncen-
14555: bruk i verkstaden i Böle och dessutom håller SJ       treras till Transtech och SJ blir delägare i Trans-
14556: på att inleda godsvagnstillverkning i verkstaden      tech. Ifall dessa förhandlingar leder till resultat
14557: i Pieksämäki på så sätt att godsvagnsproduktio-       blir man tvungen att skära ned existerande
14558: nen kommer att överföras från Böle till Pieksä-       kapacitet. I detta sammanhang är en möjlighet
14559: mäki.                                                 att produktionen av spårbunden materiel i Tam-
14560:     Sammanbrottet i handeln mellan Finland och        merfors upphör, varvid produktionen av spår-
14561: Ryssland ledde till att Transtechs vagnexport till    bunden materiel i Finland kommer att försiggå i
14562: Ryssland tog slut vid början av 1991. Till följd av   Transtechs nuvarande fabriker i Otanmäki och
14563: detta blev Transtech tvunget att permittera den       Taivalkoski samt i en del av SJ:s nuvarande
14564: personai som varit sysselsatt med vagnproduk-         verkstad i Böle, där Transtech i så fall kommer
14565: tion för Ryssland. Av dessa är ca 500 ännu            att montera drag- och passagerarmateriel. Till-
14566: permitterade. Dessutom har Transtech 383 vag-         verkningen av godsvagnar samt svetsningsarbe-
14567: nar för biltransporter i lager. Finansieringen av     tena på övrig spårbunden materiel koncentreras
14568: dessa vagnar har ryssama inte ännu heller skött       huvudsakligen till Otanmäki .och Taivalkoski. I
14569:                                           1992 vp -     KK 374                                          5
14570: 
14571: Tammerfors och Uleåborg kvarstår planerings-           vagnshandeln med Ryssland kunde ses, vidtog
14572: byråerna på så sätt att Transtechs ledning, mark-      åtgärder för att trygga den inhemska produktio-
14573: nadsföring och godsvagnsplanering placeras i           neo av spårbunden materiel. Detta har lyckats så
14574: Uleåborg och planeringen av övrig spårbunden           till vida att, som läget ser ut idag, industrin för
14575: materiel kvarstår i Tammerfors. Förhandlingar-         spårbunden materiel kan tryggas på lång sikt i
14576: na om detta pågår som bäst mellan SJ och               Finland genom samarbetet mellan Transtech och
14577: Transtech. Till följd av detta har Transtech           SJ. Däremot är frågan om hur stor personai som
14578: också inlett samarbetsförhandlingar med sina           behövs vid produktioneo och om vilka produk-
14579: arbetstagare i Tammerfors (40) för den händelse        tionsenheter som kan bevaras beroende av för-
14580: att slutresultatet blir att produktioneo i Tam-        handlingarna mellan SJ och Transtech, som står
14581: merfors upphör. Också på övriga ovan nämnda            för produktionen, eftersom det i detta nu fmns
14582: orter blir man tvungen att anpassa personalen          extra produktionskapacitet i Finland till följd av
14583: till efterfrågan.                                      att handeln med Ryssland upphörde och denna
14584:     Handels- och industriministeriet konstaterar       kapacitet måste inskränkas i och med detta
14585: att det redan i ett tidigt skede, då stagnationen i    arrangemang.
14586: 
14587:      Helsingfors den 1 oktober 1992
14588: 
14589:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
14590:                                                 1992 vp
14591: 
14592: Kirjallinen kysymys 375
14593: 
14594: 
14595: 
14596: 
14597:                                    M. Laukkanen: Tavaraliikenteen matkalupajärjestelmän uudista-
14598:                                       misesta Suomen ja Baltian maiden välillä
14599: 
14600: 
14601:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14602: 
14603:     Suomen ja Baltian maiden välistä tavaralii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14604: kennettä säädellään ns. matkalupajärjestelmän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14605: puitteissa. Liikenneministeriön myöntämien            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14606: matkalupien määrä on osoittautunut kuitenkin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14607: riittämättömäksi liikennetarpeeseen nähden.
14608: Erityisesti yhteisyritykset ovat kärsineet tavaran-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14609: kuljetusten aiheuttamista ongelmista.                        Suomen ja Baltian maiden välisen tava-
14610:     Lupien vähäisyys koskee myös Baltian maihin              raliikenteessä käytetyn matkalupajärjes-
14611: rekisteröityjä suomalaisautoja, jotka kuljettavat            telmän uudistamiseksi siten, että lupajär-
14612: yritysten omaa tavaraa aiheuttaen kohtuuttomia               jestelmä ei toimi elinkeinotoiminnan es-
14613: toiminnallisia ja taloudellisia vaikeuksia yrityk-           teenä vaan tukee sitä?
14614: sille.
14615:        Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
14616: 
14617:                                          MarkkuLaukkanen
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 220051L
14623: 2                                       1992 vp -   KK 375
14624: 
14625: 
14626: 
14627: 
14628:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14629: 
14630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ron liikenneministeriön näin pyydettyä. Tullin
14631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tilastojen mukaan on Suomeen saapuneiden vi-
14632: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       rolaisten kuorma-autojen lukumäärä ollut lähes
14633: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    aina selvästi pienempi kuin virolaisten käytössä
14634: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        olevien matkalupien määrä, joten mitään jatku-
14635: Markku Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen          vaa matkalupien puutteesta johtuvaa kuljetus-
14636: kysymyksen n:o 375:                           ·     ongelmaa ei olisi pitänyt syntyä. Lisäksi virolai-
14637:                                                     silla yrityksillä on aina vaihtoehtona käyttää
14638:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       suomalaisia kuorma-autoja maittemme välisiin
14639:        Suomen ja Baltian maiden välisen tava-       kuljetuksiin, mikäli lupien saannissa virolaisille
14640:        raliikenteessä käytetyn matkalupajärjes-     kuorma-autoille on ongelmia.
14641:        telmän uudistamiseksi siten, että lupajär-       Korostettakoon kuitenkin, että kussakin
14642:        jestelmä ei toimi elinkeinotoiminnan es-     maassa matkaluvan ao. maan kuljetusliikkeille
14643:        teenä vaan tukee sitä?                       jakavat tämän maan viranomaiset ja noudatetut
14644:                                                     jakoperusteet ovat kunkin maan sisäinen asia,
14645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        johon toisen maan on vaikeata vaikuttaa.
14646: vasti seuraavaa:                                        Koska lupaongelmia näyttää olevan lähinnä
14647:                                                     Viron liikenneviranomaisten ja virolaisten kulje-
14648:    Suomen ja Baltian välillä käytössä oleva         tusliikkeiden tai virolaisten omaa tavaraa kuljet-
14649: matkalupajärjestelmä on käytössä myös useim-        tavien ulkomaankauppayritysten välillä, ei Suo-
14650: pien muiden maiden ja Suomen välisissä kulje-       men liikenneministeriöllä ole syytä ryhtyä mat-
14651: tuksissa, kuten muutenkin eri Euroopan mai-         kalupajärjestelmän täydelliseen uudistamiseen
14652: den välisissä kansainvälisissä kuorma-autokul-      tai tästä luopumiseen, varsinkin kun se saattaisi
14653: jetuksissa. Järjestelmällä pyritään varmista-       vain vaikeuttaa Suomen kuljetuselinkeinon ase-
14654: maan se, että kuljetuksia suorittavat vain          maa, mutta ei kuitenkaan helpottaisi suomalais-
14655: siihen oikeutetut kuljetusliikkeet ja että kulje-   ten yritysten kauppaa Viron kanssa.
14656: tukset jakautuisivat likimain tasapuolisesti            Suomen nykyisessä vaikeassa taloudellisessa
14657: kahden maan yrittäjien välillä.                     tilanteessa on pyrittävä turvaamaan suomalaisen
14658:    Suomen ja Viron viranomaiset ovat vastavuo-      maantiekuljetuselinkeinon kilpailukyky. Ulko-
14659: roisesti lisänneet kuluvan vuoden kuljetuksiin      maisten yritysten kilpailukyvystä huolehtivat
14660: tarkoitettujen matkalupien määrää, lähinnä Vi-      yritysten kotimaan viranomaiset.
14661: 
14662:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1992
14663: 
14664:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
14665:                                           1992 vp -   KK 375                                             3
14666: 
14667: 
14668: 
14669: 
14670:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14671: 
14672:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          estniska lastbilar nästan alltid varit klart mindre
14673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        än antalet resetillstånd, som tilldelats ester, var-
14674: den 1 september 1992 till vederbörande medlem         vid något permanent transportproblem, orsakat
14675: av statsrådet översänt avskrift av följande av        av brist på resetillstånd, inte torde ha kunnat
14676: riksdagsledamot Markku Laukkanen under-               uppstå. Dessutom har de estniska företagen
14677: tecknade spörsmål nr 375:                             alltid möjlighet att anlita finländska lastbilar för
14678:                                                       transporter mellan våra Iänder ifall skaffandet av
14679:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tillstånd för estniska lastbilar skulle vålla pro-
14680:        ta för att föroya systemet för resetillstånd   blem.
14681:        inom godstrafiken mellan Finland och               Låt oss dock betona det faktum att varje lands
14682:        Baltikum på ett sådant sätt att tillstånds-    egna myndigheter beviljar resetillstånd till veder-
14683:        systemet inte hindrar idkandet av              börande lands transportföretag och att gängse
14684:        näringsverksamhet utan stödjer detta?          förutsättningar för beviljande hör till varje lands
14685:                                                       inre angelägenheter, på vilka ett annat land har
14686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svårt att utöva inflytande.
14687: anföra följande:                                          Då tillståndsproblemen förefaller ha uppstått
14688:                                                       närmast mellan trafikmyndigheteroa i Estland
14689:    Systemet för resetillstånd som är i bruk mellan    och estniska transportföretag eller mellan estnis-
14690: Finland och Baltikum används också vid trans-         ka företag som för egna varor till utlandet, har
14691: porter mellan de flesta andra Iänder och Finland      trafikministeriet i Finland ingen orsak att skrida
14692: liksom även vid interoationella lastbilstranspor-     till ett fullständigt föroyande av resetillståndssys-
14693: ter mellan olika europeiska länder. Med hjälp av      temet eller till dess avskaffande, i synnerhet som
14694: systemet vill man försäkra sig om att transpor-       det bara skulle förvärra transportnäringens ställ-
14695: teroa genomförs enbart av transportföretag som        ning i Finland utan att ändå underlätta de
14696: är berättigade till detta och att transporteroa       finländska företagens handel med Estland.
14697: fördelas i det stora hela jämlikt mellan de båda          I Finlands nuvarande svåra ekonomiska läge
14698: länderoas företagare.                                 måste man försöka bibehålla den finländska
14699:    Myndigheteroa i Finland och Estland har            landsvägstransportnäringens konkurrenskraft.
14700: under årets lopp ömsesidigt ökat antalet resetill-    De utländska företagens konkurrenskraft stöds
14701: stånd för transporter, närmast på begäran av          av myndigheteroa i företagens respektive hem-
14702: trafikministeriet i Estland. Enligt tullmyndighe-     länder.
14703: teroas statistik har antalet till Finland anlända
14704: 
14705:      Helsingfors den 25 september 1992
14706: 
14707:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
14708:                                                 1992 vp
14709: 
14710: Kirjallinen kysymys 376
14711: 
14712: 
14713: 
14714: 
14715:                                     Korhonen ym.: Työllisyystilanteen huomioon ottamisesta valtion-
14716:                                        yhtiöiden henkilöstöpolitiikassa
14717: 
14718: 
14719:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14720: 
14721:    Valtionyhtiö Kemira on ottamassa uutta            den" huomioiden on tällainen suuntaus erittäin
14722: suuntaa henkilöstöpolitiikassaan. Yhtiö on irti-     riskialtista. Koulutettu ja pätevä korjaus- ja
14723: sanomassa satoja henkilöitä eri tuotantopisteis-     huoltohenkilöstö irtisanottaisiin ja sen tilalle
14724: tä. Tiedossa on, että kotimaan yksiköt ovat          otettaisiin halvin. Tämä on mahdollisimman
14725: tehneet positiivista tulosta, kun sen sijaan ulko-   epätarkoituksenmukaista säästämistä, missä ris-
14726: maan yksiköt ovat tehneet usean sadanmiljoo-         kejä luodaan ja lisätään, ehkä hetkellisten sääs-
14727: nan markan tappion. Tästä syntyy väistämättä         töjen toivossa.
14728: kuva, että kotimaan supistuksilla peitetään ulko-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14729: maisten sijoitusten epäonnistuminen.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14730:    Maamme työllisyystilanteen ollessa jo muu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14731: tenkin kestämätön on aivan vääränlaista työlli-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14732: syyspolitiikkaa tehdä lisää työttömiä tuottavista
14733: laitoksista.                                                   Tietääkö Hallitus Kemira Oy:n henki-
14734:    Yhtiö on kehittämisen sijaan supistamassa                löstön vähentämisestä, ja
14735: hyvin rajusti myös tutkimus- ja tuotekehittämis-               aikooko Hallitus puuttua valtionyhti-
14736: toimintaa, vaikka juuri nyt siihen pitäisi panos-           öiden henkilöstöpolitiikan muutoksiin,
14737: taa. Esimerkiksi Kemiran Kokkolan ja Oulun                  jotka saattavat johtaa näennäisten sääs-
14738: tehtailla ollaan vähentämässä työntekijöitä mo-             töjen toivossa yhä lisääntyvään työttö-
14739: ninkertainen määrä lopetettaviin toimintoihin               myyteen, tutkimus- ja kehittämistoimin-
14740: nähden. Samalla ollaan ns. tehdaspalvelua eli               nan laiminlyöntiin ja siihen, että säästä-
14741: ylläpito- ja k01jaustoimintaa yksityistämässä.              misen nimissä lasketaan turvallisuusta-
14742: Kemian teollisuuden ns. "ympäristöherkkyy-                  soa?
14743: 
14744:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
14745: 
14746:            Martti Korhonen               Marjatta Stenius-Kaukonen       Raimo Vuoristo
14747:            Jaakko Laakso                 Asko Apukka                     Timo Laaksonen
14748:            Raila Aho                     Liisa Jaakonsaari               Erkki Pulliainen
14749:            Eila Rimmi                    Pekka Leppänen                  Ensio Laine
14750:            Esko Helle                    Heli Astala                     Claes Andersson
14751:            Osmo Polvinen                 Reijo Lindroos                  Outi Ojala
14752:            Reijo Laitinen                Arja Ojala                      Jukka Gustafsson
14753:            Matti Vähänäkki               Jussi Ranta                     Iivo Polvi
14754:            Jouni Backman                 Aamo von Bell                   Lauri Metsämäki
14755:            Riitta Myller                 Heikki Rinne                    Jukka Roos
14756:                      Virpa Puisto                           Esko-Juhani Tennilä
14757: 
14758: 
14759: 
14760: 
14761:  220051L
14762: 2                                         1992 vp -    KK 376
14763: 
14764: 
14765: 
14766: 
14767:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14768: 
14769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         raustoimenpiteitä on pakko toteuttaa myös
14770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muilla sektoreilla. Vastaavat toimenpiteet ovat
14771: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          ajankohtaisia myös muissa Kemiran toimialoilla
14772: jeenne n:o 1198 ohella toimittanut valtioneuvos-       toimivissa yhtiöissä. Tuotekehitys ja tutkimus
14773: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         organisoidaan samassa yhteydessä siten, että
14774: sanedustaja Korhosen ym. näin kuuluvasta kir-          yhteys konsernin tulosryhmiin muodostuu kiin-
14775: jallisesta kysymyksestä n:o 376:                       teämmäksi ja tulosryhmät itse keskushallinnon
14776:                                                        asemesta vastaavat entistä suuremmalta osin
14777:           Tietääkö Hallitus Kemira Oy:n henki-         sekä tutkimustoiminnan ohjauksesta ja mitoi-
14778:        löstön vähentämisestä, ja                       tuksesta että siitä aiheutuvista kustannuksista.
14779:           aikooko Hallitus puuttua valtionyhti-        Päätavoitteena on tutkimustoiminnan tuotta-
14780:        öiden henkilöstöpolitiikan muutoksiin,          vuuden parantaminen, ei tutkimustoiminnan
14781:        jotka saattavat johtaa näennäisten sääs-        vähentäminen, puhumattakaan sen laiminlyömi-
14782:        töjen toivossa yhä lisääntyvään työttö-         sestä.
14783:        myyteen, tutkimus- ja kehittämistoimin-             Kemiran henkilöstöpolitiikan osalta on syytä
14784:        nan laiminlyöntiin ja siihen, että säästä-      todeta, että yhtiön hyvinä tulosvuosina konser-
14785:        misen nimissä lasketaan turvallisuusta-         nissa kanavoitiin tulosta monin eri tavoin henki-
14786:        soa?                                            löstölle. Nyt on käynyt ilmeiseksi, että eräät niin
14787:                                                        Kemirassa kuin muuallakin tuolloin tehdyt ar-
14788:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           viot markkinoiden ja maailmantilanteen kehi-
14789: vasti seuraavaa:                                       tyksestä ovat osin pettäneet. Tämän seurauksena
14790:                                                        Kemiraan pääomia sijoittanut osakkeenomista-
14791:    Tilanne Euroopan lannoitemarkkinoilla on            ja, valtio, joutui jäämään viime vuodelta koko-
14792: kehittynyt viime vuosina huomattavasti vai-            naan ilman osinkojaan. Kilpailutaloudessa ei ole
14793: keammaksi kuin alan teollisuudessa Suomessa            perusteltua, että valtio, eli itse asiassa veronmak-
14794: tai muualla on osattu odottaa. Lannoitteiden           sajat, tässä tilanteessa merkittävästi lisäisi tuke-
14795: käyttö on laskenut sekä Euroopan teollistuneis-        aan Kemiralle yli menetettyjen sijoitustulojen
14796: sa maissa että erityisesti entisissä sosialistimais-   tason. Ei myöskään ole olemassa muita mekanis-
14797: sa, joiden lannoiteteollisuus on tässä tilanteessa     meja tai varoja, joilla voitaisiin suojata henkilös-
14798: myynyt lannoitteitaan Länsi-Euroopan markki-           tö konsernin tuloskehityksen heikentymisen vai-
14799: noille. Myös Suomessa lannoitteiden kysyntä            kutuksilta. Kun henkilöstöä ei valtion tavoin
14800: väheni vuonna 1991 romahdusmaisesti, peräti            voida jättää ilman palkkaa yhtiöön antamastaan
14801: 28 %. Lannoiteteollisuuden kattaessa 40 % Ke-          panoksesta, joudutaan konsernin varojen loppu-
14802: mira-konsernin liikevaihdosta ei konserni ole          minen ehkäisemään vähentämällä tuotantoa ky-
14803: voinut välttyä tappioilta ja rahoitusasemansa          synnän kehitystä vastaavasti ja tehostamalla jäl-
14804: jyrkältä heikentymiseltä. Tilannetta on pahenta-       jelle jääviä toimintoja, mikä eräissä tapauksissa
14805: nut myös se, että kysyntä eräillä konsernin            johtaa henkilöstövähennyksiin. Kemirassa hen-
14806: muilla toimialoilla on samanaikaisesti heikenty-       kilöstövähennykset ovat pääosin kohdistuneet
14807: nyt osin maailmanmarkkinoiden taantumavai-             konsernin ulkomaisiin yksiköihin, mutta tänä
14808: heen, osin eri puolilla maailmaa rakennettujen         vuonna Suomen kysynnän supistuminen aiheut-
14809: uusien tehtaiden markkinoilletulon aiheuttaman         taa vähennyksiä myös kotimaisissa toimipai-
14810: hintatason laskun johdosta.                            koissa.
14811:    Koska Kemiran päätoimialojen kysynnän ei                Kemiran kauppa- ja teollisuusministeriölle
14812: odoteta lähiaikoina merkittävästi elpyvän, on          antaman selvityksen mukaan yhtiössä on kaikin
14813: Kemira pakotettu pahempien seuraamusten                mahdollisin keinoin haettu uusia tuotteita ja
14814: välttämiseksi voimakkaisiin saneeraustoimenpi-         investointikohteita, joiden avulla henkilöstön
14815: teisiin. Toimenpiteet kohdistuvat erittäin voi-        työllisyys voitaisiin turvata huolimatta siitä, että
14816: makkaina lannoiteteollisuuteen, mutta sanee-           eräissä toiminnoissa henkilöstön vähentämistar-
14817:                                          1992 vp -     KK 376                                          3
14818: 
14819: ve näyttää väistämättömältä. Epävakaa markki-          mista päästään vain luovalla työllä, löytämällä
14820: nakehitys ja pääomamarkkinoiden korkea kor-            markkinapotentiaalinsa menettäneiden tuottei-
14821: kotaso ehkäisevät kuitenkin tällä hetkellä kon-        den tilalle uudet tuotteet ja investoimalla niiden
14822: sernin heikon rahoitusaseman ohella todella            tuotantoon. Valtio tukee investointeja sekä työl-
14823: merkittävien investointiprojektien käynnistämi-        lisyyspolitiikkansa että aluepoliittisen lainsää-
14824: sen. Yhdessä henkilöstön kanssa yhtiö pyrkii           dännön puitteissa, koska jokainen uusi työpaik-
14825: kuitenkin selvittämään tarkkaan, mitä mahdolli-        ka osaltaan vähentää työttömyydestä koituvia
14826: suuksia uusien toimintojen käynnistämiseen osin        kärsimyksiä ja samalla myös työttömyystuen
14827: konsernin tuella olisi. Myös eräiden uusien in-        tarvetta.
14828: vestointiprojektien käynnistämisen edellytyksiä           Vaikka myös valtionyhtiöt ovat viimeisten
14829: selvitetään, ja mikäli ao. tuotannolle on markki-      kuukausien aikana olleet pakotettuja vähentä-
14830: nat ja projektien rahoitus saadaan jätjestymään,       mään henkilökuntaansa, ovat ne hallituksen saa-
14831: investoinnit käynnistetään välittömästi. Etusijal-     mien tietojen mukaan kaikin keinoin pyrkineet
14832: la hankkeiden toteuttamisessa ovat tällöin nyt         välttämään henkilökunnan irtisanomista. Eräin
14833: supistusten kohteena olevat kotimaiset tehdas-         osin ne kuitenkin ovat tässä suhteessa joutuneet
14834: paikkakunnat, Kokkola ja Oulu.                         antautumaan markkinakehityksen edessä, mutta
14835:     Kemira hakee toimintojen kannattavuutta            tämä ei merkitse sitä, että henkilöstöpolitiikan
14836: myös yritysmaailmassa yleiseen tapaan erityis-         periaatteita olisi muutettu.
14837: palveluja yksityistämällä, jolloin tavoitteena on         Arvosteltaessa valtionyhtiöiden henkilöstö-
14838: entistä joustavammin ja palvelukykyisemmin             ratkaisuja on syytä myös muistaa se, että valtio
14839: hoidettu toiminto, ja Kemirassa voidaan entistä        ei voi määrätä edes kokonaan omistamiaan yh-
14840: paremmin keskittyä yhtiön päätoimintojen ke-           tiöitä, pörssiyhtiöistä puhumattakaan, jatka-
14841: hittämiseen. Eräissä tapauksissa on harkittu teh-      maan kannattamatonta tuotantoa, jollei valtio
14842: daspalvelutoimintojen yksityistämistä. Yksityis-       samalla korvaa siitä yhtiöille aiheutuvia kustan-
14843: tetty tehdaspalvelutoiminto ei ole sidottu vain        nuksia. Kun tällaiset kustannukset muodostuvat
14844: Kemiraan, vaan voi kehittää toimintojaan ja            usein paljon suuremmiksi kuin työttömyysme-
14845: tarjota niitä myös yhtiön ulkopuolelle. Kemiran        not, ei menettely ole perusteltavissa sen enempää
14846: käsityksen mukaan oikein toteutettu yksityistä-        henkilöstöpoliittisista kuin muistakaan syistä.
14847: minen parantaa tehdaspalvelutoimintojen tasoa,            Kemiran Kokkolan ja Oulun tehtaiden osalta
14848: turvallisuutta ja tehokkuutta. Missään tapauk-         myönteistä on, että Kemira ja sen henkilökunta
14849:  sessa hinta ei ole myöskään vastaisuudessa ainoa      parhaillaan selvittävät mahdollisuuksia käynnis-
14850: tekijä, jonka mukaan palvelun toimittaja vali-         tää uutta tuotantoa nyt menekkivaikeuksiin jou-
14851:  taan, vaan pääpaino asetetaan ammattitaidolle,        tuneen lannoiteteollisuuden tilalle. Sikäli kuin
14852:  turvallisuudelle ja palvelukyvylle.                   tällaisen tuotannon aloittamiselle on riittävät
14853:     Kemira on kohdannut Suomen valtion tavoin          edellytykset, on selvää, että hallitus myötävai-
14854:  Euroopan ja maailman talouskehityksessä viime         kuttaa sen käynnistämiseen käytettävissään ole-
14855:  aikoina tapahtuneet käänteet ankarina. Ongel-         vin keinoin.
14856: 
14857:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1992
14858: 
14859:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
14860: 4                                         1992 vp -    KK 376
14861: 
14862: 
14863: 
14864: 
14865:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14866: 
14867:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            delsindustrin, men också inom andra sektorer
14868: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         blir man tvungen att vidta saneringsåtgärder.
14869: 1198 av den 1 september 1992 till vederbörande         Motsvarande åtgärder är aktuella också inom
14870: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      andra bolag som är verksamma inom samma
14871: de av riksdagsman Korhonen m.fl. underteck-            branscher som Kemira. Produktutvecklingen
14872: nade spörsmål nr 376:                                  och forskningen organiseras i samband med
14873:                                                        detta på så sätt att kontakterna till koncernens
14874:           Är Regeringen medveten om Kemira             resultatgrupper blir fastare, och resultatgrupper-
14875:        Oy:s minskning av sin personai och              na själva svarar i allt större grad för både
14876:           har Regeringen för avsikt att ingripa i      styrningen och dimensioneringen av forskningen
14877:        ändringarna i statsbolagens personalpoli-       och för de kostnader som föranleds av detta,
14878:        tik, som i hopp om skenbara inbesparing-        något som centralförvaltningen hittills har svarat
14879:        ar kan leda till en allt större arbetslöshet,   för. Det huvudsakliga målet är att förbättra
14880:        försummelse av forskningen och utveck-          forskningens produktivitet, inte att minska
14881:        lingen och till att säkerhetsnivån i inbe-      forskningen för att inte tala om att man skulle
14882:        sparingens namn sänks?                          försumma den.
14883:                                                            1 fråga om Kemiras personalpolitik är det skäl
14884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att konstatera att under bolagets goda resultatår
14885: anföra följande:                                       kanaliserades resultatet inom koncernen på
14886:                                                        många olika sätt till personalen. Nu har det visat
14887:    Situationen på den europeiska gödningsme-           sig att vissa av både de uppskattningar som
14888: delsmarknaden har under de senaste åren blivit         gjordes inom Kemira och av dem som gjordes på
14889: märkbart svårare än industrin i denna bransch i        annat håll om marknadens och världslägets ut-
14890: Finland och på annat håll har kunnat vänta sig.        veckling delvis har slagit fel. Som en följd av
14891: Bruket av gödningsmedel har minskat både i de          detta blev staten, som i egenskap av aktionär
14892: europeiska industriländerna och i synnerhet i de       placerat kapital i Kemira, tvungen att helt avstå
14893: f.d. socialistiska länderna, vilkas gödningsme-        från sina dividender för i fjol. 1 en konkurrens-
14894: delsindustri i detta läge har sålt sitt gödningsme-    ekonomi är det inte motiverat att staten, d.v.s. i
14895: del på den västeuropeiska marknaden. Också             själva verket skattebetalarna, i detta läge i bety-
14896: här i Finland sjönk efterfrågan på gödningsme-         dande grad utökar sitt stöd till Kemira utöver
14897: del kraftigt år 1991 med t.o.m. 28%. Eftersom          den nivå som de förlorade investeringsinkom-
14898: gödningsmedelsindustrin står för 40 % av Kemi-         sterna medför. Det finns inte heller andra meka-
14899: ra-koncernens omsättning har koncernen inte            nismer eller resurser genom vilka personalen
14900: kunnat undgå förluster och en kraftig försvag-         kunde skyddas mot verkningarna av koncernens
14901: ning av sin finansieringsställning. Situationen        försvagade inkomstutveckling. Då personalen
14902: har också försämrats av det att efterfrågan inom       inte som staten kan lämnas utan lön för den
14903: en del andra av koncernens branscher samtidigt         insats den gett bolaget blir man tvungen att
14904: har försvagats delvis till följd av regressionsske-    förhindra att koncernens medel tar slut genom
14905: det på världsmarknaden, delvis till följd av den       att minska produktioneo så att den motsvarar
14906: sänkta prisnivån som beror på att nya fabriker         utvecklingen i efterfrågan och genom att effekti-
14907: som har byggts runtom i världen har kommit ut          vera resterande funktioner, vilket i vissa fallleder
14908: på marknaden med sina produkter.                       till personalminskning. lnom Kemira har perso-
14909:    Eftersom efterfrågan inom Kemiras huvud-            nalminskningen huvudsakligen gällt koncernens
14910: branscher inte förväntas återhämta sig i mera          utländska enheter men i år förorsakar den
14911: betydande grad under den närmaste tiden, är            sjunkande efterfrågan i Finland minskningar
14912: bolaget tvunget att vidta kraftiga saneringsåtgär-     också vid verksamhetsenheterna inom landet.
14913: der för att undvika ännu värre påföljder. Åtgär-           Enligt den utredning som Kemira har gett
14914: derna är ytterst kraftiga vad gäller gödningsme-       handels- och industriministeriet har man inom
14915:                                           1992 vp -     KK 376                                        5
14916: 
14917: bolaget med alla möjliga metoder försökt hitta         mött de bistra vändningama på sista tiden i den
14918: nya produkter och investeringsobjekt med hjälp         ekonomiska utvecklingen i Europa och i världen.
14919: av vilka personalens sysselsättning kunde tryg-        Problemen blir man av med endast genom krea-
14920: gas trots att behovet att minska personalen inom       tivt arbete, genom att finna nya produkter i
14921: vissa funktioner verkar vara oundvikligt. Den          stället för dem som har förlorat sin marknadspo-
14922: instabila marknadsutvecklingen och den höga            tential och genom att investera i produktionen
14923: räntenivån på kapitalmarknaden förhindrar              av dem. Staten stöder investeringama både inom
14924: dock i detta nu vid sidan av koncemens svaga           ramen för sin sysselsättningspolitik och den
14925: finansieringsställning inledandet av verkligt be-      regionalpolitiska lagstiftningen, eftersom vatje
14926: tydande investeringsprojekt. Tillsammans med           ny arbetsplats minskar de lidanden som arbets-
14927: personalen försöker bolaget emellertid noggrant        lösheten medför och samtidigt behovet av ar-
14928: utreda vilka möjligheter det finns att inleda nya      betslöshetsunderstöd.
14929: funktioner delvis med koncemens stöd. Förut-              Fastän också statsbolagen under de senaste
14930: sättningama för att vissa nya investeringsprojekt      månadema har varit tvungna att minska sin
14931: skall kunna inledas utreds också och ifall det         personai har de enligt regeringens uppgifter med
14932: fmns en marknad för ifrågavarande produktion           alla metoder försökt undvika att behöva säga
14933: och finansieringen av projekten kan ordnas,            upp personalen. Till vissa delar har de dock i
14934: inleds investeringama omedelbart. Då det gäller        detta hänseende blivit tvungna att ge sig inför
14935: att realisera projekten står härvid de inhemska        marknadsutvecklingen, men detta innebär inte
14936: fabriksortema Karleby och Uleåborg, som nu är          att principema för personalpolitiken skulle ha
14937: föremål för nedskämingar, först i tur.                 ändrats.
14938:     Kemira försöker få funktionema lönsamma               Då statsbolagens personallösningar bedöms
14939:  också på det sätt som är allmänt i företagsvärl-      är det skäl att också rninnas att staten inte kan
14940: den - genom att privatisera specialtjänster.           besluta att ens de bolag den helt äger - för att
14941: Härvid är målet att funktionema skall skötas           inte tala om börsbolagen - skall fortsätta med
14942:  smidigare och mera serviceinriktat än tidigare        en olönsam produktion, om inte staten samtidigt
14943:  och att man inom Kemira bättre skall kunna            ersätter bolaget för de kostnader detta ger
14944:  koncentrera sig på att utveckla bolagets huvud-       upphov till. Då dylika kostnader ofta blir mycket
14945:  funktioner. I vissa fall har man övervägt att         större än arbetslöshetsutgiftema kan förfarandet
14946:  privatisera de funktioner som gäller fabrikstjäns-    inte motiveras varken med personalpolitiska
14947:  tema. Dylika funktioner vore då inte enbart           eller andra skäl.
14948:  bundna vid Kemira utan de kunde utvecklas och            Positivt i fråga om Kemiras fabriker i Karleby
14949:  erbjudas också utanför bolaget. Enligt Kemiras        och Uleåborg är att Kemira och dess personai
14950:  åsikt förbättrar en rätt genomförd privatisering      som bäst utreder möjlighetema att inleda ny
14951:  dessa funktioners nivå, säkerhet och effektivitet.    produktion i stället för gödningsmedelsindustrin
14952:  I inget fall är priset heller i framtiden den enda    som nu har fått avsättningssvårigheter. Ifall det
14953:  faktom enligt viiken leverantören av en tjänst        finns tiliräckliga förutsättningar för att inleda
14954:  väljs, utan huvudvikten läggs på yrkesskick-          dylik produktion är det klart att regeringen
14955:  lighet, säkerhet och serviceinriktning.               medverkar tili inledandet av den med de metoder
14956:     Kemira har på samma sätt som finska staten         som står tili regeringens förfogande.
14957: 
14958:      Helsingfors den 5 oktober 1992
14959: 
14960:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
14961:                                                  1992 vp
14962: 
14963: Kirjallinen kysymys 377
14964: 
14965: 
14966: 
14967: 
14968:                                     Hautala: Pohjavesien pilaantumisen kartoittamisesta
14969: 
14970: 
14971: 
14972:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14973: 
14974:    Viime aikoina on Suomessa ilmennyt vaka-               Olisi tarkoituksenmukaista, että vesi- ja ym-
14975: via pohjaveden pilaantumistapauksia, jotka             päristöpiirit jatkaisivat ja saattaisivat loppuun
14976: ovat vaarantaneet ympäristön ja jättäneet yh-          aluillaan olevan valtakunnallisen pohjavesikar-
14977: dyskuntia ilman juomavettä. Muualla, mm.               toituksen, joka nykyresurssein etenee liian hi-
14978: USA:ssa Floridassa ja Saksassa, pohjaveden             taasti. Taloudellista olisi liittää tähän kartoituk-
14979: pilaantuminen on tiedostettu salakavalaksi ja          seen myös mahdollisesti saastuneiden alueiden
14980: polttavaksi ympäristö- ja terveysongelmaksi.           jäJ.jestelmällinen läpikäynti.
14981: Pohjavesiesiintymää on pidettävä uusiutumat-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14982: tomana luonnonvarana, joka tarvitsee erityis-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14983: suojelua. Pienikin vahinko voi olla kalliimpi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14984: kuin todennäköisten haittalähteiden systemaat-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14985: tinen tarkastus.
14986:    Suomessa ei ole järjestelmällisesti kartoitettu               Aikooko Hallitus kartoittaa järjestel-
14987: alueita ja kohteita, joilla voisi olettaa pohjaveden          mällisesti Suomen pohjavesien saastunei-
14988: saastuneen kemikaaleista. Esimerkiksi taimitar-               suuden sekä pohjavesien pilaantumisen
14989: hoissa on ennen käytetty erittäin vaarallisia tu-             riskikohteet, ja
14990: holaistentorjunta-aineita, kuten lindaania ja                    miten Hallitus aikoo edistää sitä, että
14991: DDT:tä.                                                       pohjavesien pilaajat joutuvat vastuuseen?
14992: 
14993:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
14994: 
14995:                                               Heidi Hautala
14996: 
14997: 
14998: 
14999: 
15000: 220051L
15001: 2                                        1992 vp -   KK 377
15002: 
15003: 
15004: 
15005: 
15006:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15007: 
15008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toteamiseksi sekä järjestettävä sen laadun pysy-
15009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vä seuranta. Mahdollisissa pohjaveden pilaamis-
15010: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        kiellon rikkomistapauksissa on likaaja saatetta-
15011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     va edesvastuuseen. Tämä vaihe on erittäin työ-
15012: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      läs. Vesi- ja ympäristöviranomaisten mahdolli-
15013: Hautalan kirjallisesta kysymyksestä n:o 377,jos-     suudet yksin suoriutua tästä tehtävästä ovat
15014: sa tiedustellaan:                                    toistaiseksi varsin vajavaiset. Maassamme on
15015:                                                      alustavien selvitysten perusteella useita tuhansia
15016:           Aikooko Hallitus kartoittaa järjestel-     pohjavesialueita. Monilla pohjavesialueilla, eri-
15017:        mällisesti Suomen pohjavesien saastunei-      tyisesti eteläisessä Suomessa, on laitoksia ja toi-
15018:        suuden sekä pohjavesien pilaantumisen         mintoja, jotka voivat vaarantaa pohjavesiä.
15019:        riskikohteet, ja                                 Pohjavesien suojelua pyritään tehostamaan ja
15020:           miten Hallitus aikoo edistää sitä, että    järkeistämään laatimalla ja panemalla täytän-
15021:        pohjavesien pilaajatjoutuvat vastuuseen?      töön pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia
15022:                                                      vesi- ja ympäristöviranomaisten, kuntien ja mui-
15023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den vedenottajien yhteistoimin. Samoin pyritään
15024: vasti seuraavaa:                                     lisäämään pohjavedenottarnoiden veden laadun
15025:                                                      valvontaa, mm. sen mukaan, millaisia aineita
15026:    Vesi- ja ympäristöhallinto tutkii ja luokittaa    vedenottamon ympäristössä käytetään tai on
15027: parhaillaan maamme pohjavesiä. Kaikkein tär-         käytetty.
15028: keimmät pohjavedet on selvitetty jo aikaisem-           Tavoitteet kysymyksessä tarkoitettujen tehtä-
15029: min. Nyt tutkitaan kaikki maamme pohjave-            vien hoitamiseksi on siis asetettu, ja niiden saa-
15030: siesiintymät ja luokitetaan ne niiden käyttökel-     vuttamiseen tähtäävät toimet aloitettu.
15031: poisuuden ja suojelutarpeen perusteella. Luok-          Mitä pohjavesien pilaajien oikeudelliseen ase-
15032: kia on kolme: luokka I (tärkeät pohjavesialueet),    maan tulee, on lainsäädäntömme tältä osin
15033: luokka II (muut vedenhankintaan soveltuvat           asianmukainen. Pohjavesien pilaamiskielto on
15034: pohjavesialueet) ja luokka III (muut pohjavesi-      ehdoton ja kieltää jopa pohjaveden vaarantami-
15035: alueet).                                             sen tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltu-
15036:    Pohjavesialueita selvitettäessä luetteloidaan     villa pohjavesialueilla sekä naapurikiinteistöillä
15037: pohjavesialueilla olevat riskit hyödyntämällä        tällaisten alueiden ulkopuolellakin. Tämä kielto
15038: mm. saastuneiden maa-alueiden tutkimuksista          on jopa ankarampi kuin esimerkiksi vesistöjen
15039: kertyneitä tietoja.                                  pilaamiskielto. Vesioikeuskaan ei voi myöntää
15040:    Voimavaroja pohjavesitutkimuksiin on voitu        lupaa siitä poikkeamiseen. Uusi laki ympäristö-
15041: osoittaa melko vähän. Selvitykset ovat siksi         vahinkojen korvaamisesta tulee omalta osaltaan
15042: edistyneet suhteellisen hitaasti. Tavoitteena kui-   selkiinnyttämään vastuusuhteita. Asia jääkin
15043: tenkin on, että ainakin maastotyöt saataisiin        riippumaan pohjavesivalvonnan tehokkuudesta,
15044: pääosiltaan tehdyiksi vuoden 1993 loppuun            se taas puolestaan käytettävissä olevista voima-
15045: mennessä ja koko ohjelma päätökseen vuosina          varoista.
15046: 1994--1995.                                             Voimavaroja joudutaan nykyisin vähentä-
15047:    Viranomaisten tulee valvoa, ettei pohjavesi-      mään, mutta hallitus pyrkii kohdentamaan nii-
15048: alueilla ole vesilain vastaisia toimintoja. Riski-   den käyttöä uudelleen, jotta tärkeistä tehtävistä,
15049: kohteet on kartoitettava ja vesilain rikkomuksiin    kuten pohjavesien suojelun parantamisesta, voi-
15050: on puututtava. Pohjaveden laatua on havainnoi-       taisiin huolehtia.
15051: tava mahdollisen piiaarnisen tai vaarantamisen
15052: 
15053:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1992
15054: 
15055:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
15056:                                          1992 vp -   KK 377                                          3
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 
15061:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15062: 
15063:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       brott mot förbudet att förorena grundvattnet
15064: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     måste förorenaren ställas till ansvar. Detta skede
15065: se av den 1 september 1992 till vederbörande         är ytterst arbetsdrygt. Vatten- och miljömyn-
15066: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         digheternas möjligheter att ensamma sköta den-
15067: följande av riksdagsman Hautala undertecknade        na uppgift är tills vidare mycket bristfälliga.
15068: spörsmål nr 377:                                     Enligt preliminära undersökningar har vi flera
15069:                                                      tusen grundvattenområden i landet. 1 många
15070:           Ämnar Regeringen systematiskt in-          grundvattenområden speciellt i södra Finland
15071:        ventera grundvattenföroreningen i Fin-        finns inrättningar och verksamhet som kan utgö-
15072:        land och de ställen där risk för grundvat-    ra en risk för grundvattnet.
15073:        tenförorening föreligger, och                    Effektiveringen och rationaliseringen av skyd-
15074:           på vilket sätt ämnar Regeringen arbeta     det av grundvattnen görs så att vatten- och
15075:        för att de som förorenar grundvattnet         miljömyndigheterna, kommunerna och andra
15076:        ställs till ansvar?                           vattenbrukare i samråd verkställer planer för
15077:                                                      skydd av grundvattenområden. På samma sätt
15078:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               går man in för att förbättra övervakningen av
15079: vördsamt anföra följande:                            vattenkvaliteten i grundvattentäkterna bland
15080:                                                      annat på basis av hurdana ämnen som används
15081:     Vatten- och miljöstyrelsen undersöker och        eller har använts i närheten av vattentäkterna.
15082: klassificerar som bäst grundvattenförekomster-          Målen för skötseln av de uppgifter som avses
15083: na i Finland. Alla de viktigaste grundvatten-        i spörsmålet har alltså ställts upp, och åtgärder
15084: förekomsterna har redan tidigare inventerats.        som syftar till måluppfyllelse har inletts.
15085: Nu undersöks samtliga förekomster i landet och          Vad frågan om den juridiska ställningen för
15086: klassificeras på basis av deras användbarhet och     den som förorenar grundvattnet beträffar är vår
15087: behov av skydd. Klasserna är tre: klass 1 (viktiga   lagstiftning i vederbörligt skick. Förbudet mot
15088: grundvattenområden), klass II (andra grundvat-       förorening av grundvattnet är absolut och in-
15089: tenområden som lämpar sig för vattentäkt) och        nehåller rentav förbud mot att grundvattnet
15090: klass 111 (övriga grundvattenområden).               riskeras i viktiga grundvattenområden och
15091:     1 detta sammanhang katalogiseras riskerna i      andra sådana som kan komma i fråga för vat-
15092: grundvattenområdena genom att bl.a. uppgifter-       tentäkt, likaså på angränsande lägenheter utan-
15093: na om förorenade markområden nyttjas.                för sådana områden. Detta förbud är rentav
15094:     Relativt små resurser har kunnat anvisas för     strängare än t.ex. förbudet mot förorening av
15095: grundvattenundersökningarna. Därför har arbe-        vattendrag. lnte ens vattendomstolen kan bevil-
15096: tet fortskridit relativt långsamt. Målet är dock     ja undantag i detta hänseende. Den nya lagen
15097: att åtminstone största delen av terrängarbetena      om ersättning av miljöskador kommer också att
15098: skall slutföras före utgången av 1993 och hela       bidra till att ansvarsförhållandena klarläggs.
15099: programmet 1994-1995.                                Saken kommer sist och slutligen att bero på hur
15100:     Myndigheterna skall vaka över att verksam-       effektiv övervakningen av grundvattnen är, och
15101: het som står i strid med vattenlagen inte bedrivs    övervakningen å sin sida av vilka resurser som
15102:  i grundvattenområden. Riskställena måste kart-      står till buds.
15103: läggas och brott mot vattenlagen beivras. K vali-       1 detta nu måste resurserna skäras ned, men
15104:  teten på grundvattnet måste kontrolleras för att    regeringen eftersträvar en nyinriktning av dem
15105:  konstatera eventuell förorening eller risk för      för att det skall bli möjligt att sköta viktiga
15106:  förorening, och en kontinuerlig uppföljning av      uppgifter såsom förbättrat skydd av grundvatt-
15107:  kvaliteten måste organiseras. Vid eventuella        nen.
15108: 
15109:      Helsingfors den 12 oktober 1992
15110: 
15111:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
15112:                                              1992 vp
15113: 
15114: Kirjallinen kysymys 378
15115: 
15116: 
15117: 
15118: 
15119:                                  Seivästö: Ammattiliittojen jäsenmaksujen käyttämisestä
15120: 
15121: 
15122: 
15123:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15124: 
15125:    Ammattiyhdistysjäsenmaksun suoritus on          joitustoimintaan, joka nykyisessä taloudellisessa
15126: mahdollista hoitaa lakisääteisesti työnantajan     tilanteessa ajaa yrityksiä konkursseihin.
15127: toimesta. Jäsenmaksut ovat myös verotuksessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15128: vähennyskelpoisia. Yhteiskunta on täten helpot-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15129: tanut ja suosinut ammattiyhdistyksiin liittymis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15130: tä. Jäsenyysprosentit ovat Suomessa korkeam-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15131: pia kuin yleensä Länsi-Euroopan maissa. Ay-
15132: toiminnalla on ollut toki paljon myönteisiä vai-              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
15133: kutuksia yhteiskunnassamme.                               tus aikoo ryhtyä jäsenten suorittamien
15134:    Jäsenmaksuina kerätyt summat ovat olleet               jäsenmaksujen kohdistamiseksi ammatti-
15135: huomattavia. Varoja on riittänyt varsinaisen              liittojen varsinaisen toimintatarkoituk-
15136: ammattiyhdistystoiminnan lisäksi erilaiseen si-           sen toteuttamiseen?
15137:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15138: 
15139:                                           Ismo Seivästö
15140: 
15141: 
15142: 
15143: 
15144: 22005IL
15145: 2                                          1992 vp -   KK 378
15146: 
15147:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15148: 
15149:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         erityislainsäädännön sekä valtioneuvoston pää-
15150: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          töksen valtionavustuksia koskeviksi yleismää-
15151: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          räyksiksi (490/65) sääntelyn alaisia. Yhdistyksel-
15152: jeenne n:o 1200 ohella toimittanut valtioneuvos-       lä ei ole yleistä velvollisuutta antaa tietoja toi-
15153: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         minnastaan ulkopuolisille. Viranomaisten tieto-
15154: edustaja Ismo Seivästön näin kuuluvan kirjalli-        jensaatioikeus perustuu lain nimenomaiseen
15155: sen kysymyksen n:o 378:                                säännökseen. Sen sijaan yhdistyksen jäsenillä on
15156:                                                        oikeus saada nähtäväksi yhdistyksen kokouksen
15157:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      pöytäkirjat yhdistyslain 31 §:n 3 momentin pe-
15158:        tus aikoo ryhtyä jäsenten suorittamien          rusteella. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus tehdä
15159:        jäsenmaksujen kohdistaiDiseksi ammatti-         hallitukselle ja yhdistyksen kokoukselle aloittei-
15160:        liittojen varsinaisen toimintatarkoituk-        ta, jotka voivat koskea myös yhdistyksen varain-
15161:        sen toteuttamiseen?                             käyttöä tai sen valvontaa.
15162:                                                           Yhdistyslain 35 §:n 1 momentin mukaan hal-
15163:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen
15164: vasti seuraavaa:                                       päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdis-
15165:    Hallitusmuodon 10 §:n takaaman yhdistymis-          tyksen asioita, mihin sisältyy velvollisuus huo-
15166: vapauden piiriin kuuluu yhdistyksen sisäinen           lehtia yhdistyksen varainkäytöstä. Hallituksella
15167: toimintavapaus eli yhdistysautonomia. Yhdis-           ei kuitenkaan ole oikeutta ryhtyä yhdistyksen
15168: tyslain 16 §:n mukaan päätösvalta yhdistyksessä        puolesta sellaiseen sitoumukseen, joka ei liity
15169: kuuluu sen jäsenille, jos ei säännöissä ole päätös-    yhdistyksen toimintaan eikä tue sen tarkoitusta.
15170: valtaa siirretty. Lain 17 §:n 1 momentin mukaan            Kirjanpitolain (655173) 1 §:n 3 momentin mu-
15171: jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen          kaan yhdistykset ovat aina kirjanpitovelvollisia
15172: kokouksessa, joten julkinen valta tai mikään           ja yhdistysten on soveltuvin osin noudatettava
15173: muu ulkopuolinen taho ei voi määrätä yhdistyk-         tämän lain säännöksiä. Yhdistyslain 38 §:n mu-
15174: sen päätöksen sisältöä. Palkansaajien ja työnan-       kaan yhdistyksen tilintarkastajan tulee hyvän
15175: tajien keskusjärjestöt sekä niiden jäsenyhdistyk-      tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa
15176: set kuuluvat aatteellisina yhdistyksinä yhdistys-      tarkastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja
15177: lain soveltamisalan piiriin.                           hallinto. Tilintarkastajan tulee ilmoittaa havait-
15178:    Yhdistyslain 8 §:n mukaan yhdistyksen sään-         semistaan lain ja sääntöjen vastaisuuksista yh-
15179: nöissä on mainittava muun muassa yhdistyksen           distyksen kokoukselle.
15180: tarkoitus ja toimintamuodot sekä jäsenen velvol-           Yhdistyslain 43 §:n mukaan yhdistyksen koti-
15181: lisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja.       paikan alioikeus voi sisäasiainministeriön, viral-
15182: Yhdistyslain 5 §:n mukaan yhdistys saa harjoit-        lisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen kanteesta
15183: taa vain sellaista taloudellista toimintaa, josta on   julistaa yhdistyksen lakkautetuksi muun muas-
15184: määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välit-        sa, jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen
15185: tömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.       säännöissä määrättyä tarkoitusta. Jos yleinen
15186: Säännöissä olisi määrättävä sijoitustoiminnasta,       etu ei vaadi yhdistyksen lakkauttamista, yhdis-
15187: jota olisi pidettävä laajuutensa ja sisältönsä         tykselle voidaan lakkauttamisen sijasta antaa
15188: vuoksi elinkeinon harjoittamisena eikä vain            varoitus. Lisäksi lain 39 §:ssä säädetään yhdis-
15189: omaisuuden hoitona. Yhdistys voi tosin siirtää         tyksen hallituksen jäsenen, toimihenkilön ja ti-
15190: taloudellisen toimintansa tukiyhdistykselle tai        lintarkastajan vahingonkorvausvastuusta.
15191: perustamalleen osakeyhtiölle, mutta tällaisin-             Voimassa oleva yhdistyksiä koskeva lainsää-
15192: kaan toimin ei voida kiertää yhdistyslain sovelta-     däntö tarjoaa jäsenille yhdistyksen sisäisinä kei-
15193: misalaa.                                               noina riittävät mahdollisuudet valvoa yhdistyk-
15194:    Yhdistysten jäsenmaksuina koottujen varojen         sen varainkäyttöä. Samoin voimassa oleva lain-
15195: käyttö sekä niiden kohdistuminen yhdistyksen           säädäntö mahdollistaa yleisen edun valvonnan
15196: sääntömääräiseen tarkoitukseen kuuluu yhdis-           yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa. Hallitus
15197: tysautonomian piiriin. Sen sijaan yhdistyksen          katsoo, ettei yhdistysten autonomiaa ole syytä
15198: avustuksina saarnat varat ovat niitä koskevan          kaventaa nykyisestä.
15199: 
15200:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
15201:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
15202:                                           1992 vp -   KK 378                                           3
15203: 
15204:                                      Till Riksdagens Herr Talman
15205: 
15206:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ning som gäller detta samt statsrådets beslut om
15207: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        allmänna föreskrifter angående statsbidrag och
15208: 1200 av den 1 september 1992 tili vederbörande        -understöd (490/65). En forening har ingen all-
15209: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       män skyldighet att lämna uppgifter om sin verk-
15210: dagsman Ismo Seivästö undertecknade spörsmål          samhet tili utomstående. Myndighetemas rätt tili
15211: nr 378:                                               information bygger på ett uttryckligt stadgande
15212:                                                       i lag. Däremot har föreningens medlemmar med
15213:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         stöd av 31 § 3 mom. rätt att få ta del av protokoll
15214:        geringen vidta för att de medlemsavgifter      från föreningens möten. Föreningens medlem-
15215:        som medlemmama betalar skall an-               mar har rätt att väcka motioner och lämna in
15216:        vändas för att förverkliga det egentliga       dem tili styrelsen och föreningmötet. Dessa kan
15217:        syftet med fackförbundens verksamhet?          också gälla hur föreningen använder sina medel
15218:                                                       eller hur användningen skall övervakas.
15219:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Enligt 35 § 1 mom. föreningslagen skall styrel-
15220: anföra följande:                                      sen omsorgsfullt sköta föreningens angelägenhe-
15221:     Till den föreningsfrihet som 10 § regeringsfor-   ter i enlighet med lag samt foreningens stadgar
15222: men garanterar hör att föreningen har intem           och beslut. 1 denna förpliktelse ingår en skyl-
15223: frihet för sin verksamhet, dvs. föreningsautono-      dighet att övervaka hur föreningens medel an-
15224: mi. Enligt 16 § foreningslagen hör beslutanderät-     vänds. Styrelsen har emellertid inte någon rät-
15225: ten i en förening till föreningens medlemmar, om      tighet att för föreningens del ingå sådana förbin-
15226: inte beslutanderätten genom stadgama har över-        delser som inte hör till föreningens verksamhet
15227: förts. Enligt 17 § 1 mom. utövar medlemmama           och som inte stöder dess syfte.
15228: sin beslutanderätt vid föreningsmötet. Därför             Enligt 1 § 3 mom. bokföringslagen (655/73) är
15229: kan varken statsmakten eller någon annan              foreningar alltid bokföringsskyldiga och före-
15230: utomstående bestämma om innehållet i de beslut        ningar skall i tiliämpliga delar iaktta stadgande-
15231: en förening fattar. Löntagamas och arbetsgivar-       na i lagen. Enligt 38 § föreningslagen skall för-
15232: nas centralförbund samt deras medlemsför-             eningens revisor i den omfattning som god revi-
15233: eningar hör tili tillämpningsområdet for för-         sionssed förutsätter granska föreningens bok-
15234: eningslagen, eftersom föreningama är ideella.         slut, bokföring och forvaltning. Revisom skall
15235:      Enligt 8 § föreningslagen skall i en förenings   underrätta föreningsmötet om eventuella lag-
15236: stadgar nämnas bl.a föreningens syfte och verk-       överträdelser och brott mot föreningens stadga
15237: samhetsformer samt medlemmamas skyldighet             som han upptäcker.
15238: att betala medlemsavgifter till föreningen. Enligt        Enligt 43 § föreningslagen kan underrätten på
15239: 5 § föreningslagen får en förening endast idka        en förenings hemort på talan av inrikesministe-
15240: sådan ekonomisk verksamhet som nämns i stad-          riet, allmän åklagare eller en föreningsmedlem
15241: gama eller som annars direkt hänför sig till dess     förklara en förening upplöst, bl.a. om föreningen
15242: syfte. 1 stadgama skall sådan placeringsverksam-      i väsentlig grad utövar verksamhet som strider
15243: het nämnas som på grund av sin omfattning och         mot dess syfte. Om inte ett allmänt intresse
15244: sitt innehåll skall anses vara idkande av näring      kräver att föreningen upplöses, kan den i stället
15245:  och inte endast egendomsskötsel. En förening         tilidelas en vaming. Dessutom stadgar 39 § om
15246:  kan visserligen överföra sin ekonomiska verk-        skadeståndsskyldighet för föreningens styrelse-
15247:  samhet på en stödförening eller på ett aktiebolag    medlemmar, funktionärer och revisorer.
15248:  som den har bildat, men inte heller genom detta          Den gällande lagstiftningen om föreningar ger
15249:  slag av verksamhet kan tiliämpningsområdet för       föreningsmedlemmar tiliräckliga möjligheter att
15250:  föreningslagen kringgås.                             genom intema metoder ha tillsyn över hur för-
15251:      Användningen av de medel som har influtit        eningen använder sina medel. Likaså möjliggör
15252:  tili en förening genom medlemsavgifter samt          den gällande lagstiftningen övervakningen av
15253:  fördelningen av dem i föreningens stadgeenliga       allmänna intressen i angelägenheter som hänför
15254:  syften hör till området för föreningsautonomin.      sig till föreningsverksamheten. Regeringen anser
15255:  Däremot gäller för sådana medel som en före-         att det inte finns något behov att beskära för-
15256:  ning har fått som understöd den speciallagstift-     eningsautonomin.
15257: 
15258:      Helsingfors den 16 september 1992
15259: 
15260:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
15261: 1
15262: 
15263: 1
15264: 
15265: 1
15266: 
15267:     1
15268: 
15269:     1
15270: 
15271:     1
15272: 
15273:         1
15274: 
15275:         1
15276: 
15277:         1
15278: 
15279:             1
15280: 
15281:             1
15282: 
15283:             1
15284: 
15285:                 1
15286: 
15287:                 1
15288: 
15289:                 1
15290: 
15291:                     1
15292: 
15293:                     1
15294: 
15295:                     1
15296: 
15297:                         1
15298:                                               1992 vp
15299: 
15300: Kirjallinen kysymys 379
15301: 
15302: 
15303: 
15304: 
15305:                                   Aittoniemi: Turvapaikanhakijoiden rikosoikeudellisesta kohtelusta
15306: 
15307: 
15308: 
15309:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15310: 
15311:    Olemassa olevien tietojen mukaan pakolais-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15312: keskuksissa turvapaikkapäätöstään odottavat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15313: ulkomaalaiset syyllistyvät sijoituspaikkakunnil-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15314: laan erilaisiin rikoksiin, muun muassa myymälä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15315: varkauksiin. Eräiden, tosin tarkistamattomien,
15316: tietojen mukaan näitä rikoksia pyrittäisiin pako-              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
15317: laiskeskuksista vastaavien taholta salaamaan                Suomessa tehdyt rikokset käsitellään
15318: mahdollisesti suorittamalla asianomistajalle ri-            myös turvapaikanhakijoiden osalta voi-
15319: koksen kautta syntynyt vahinko ja estämällä                 massa olevien lakien mukaan pyrkimättä
15320: näin asian tuleminen lain mukaiseen käsittelyyn.            niitä salaamaan?
15321: 
15322:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15323:                                           Sulo Aittoniemi
15324: 
15325: 
15326: 
15327: 
15328: 220051L
15329: 2                                          1992 vp -   KK 379
15330: 
15331: 
15332: 
15333: 
15334:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15335: 
15336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         harkittavaksi. Asianomistajarikoksessa on sopi-
15337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mismahdollisuus rikoksesta epäillyn ja asian-
15338: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          omistajan välillä. Sama mahdollisuus on viralli-
15339: jeenne n:o 1201 ohella lähettänyt valtioneuvos-        sen syytteen alaisissa rikoksissa korvauksen osal-
15340: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         ta.
15341: sanedustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysy-           Tiedossa ei ole, että vastaanottoasema tai
15342: myksestä n:o 379, jossa tiedustellaan:                 -keskus olisi salannut turvapaikanhakijan teke-
15343:                                                        mää rikosta tai korvannut rikoksesta aiheutu-
15344:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      neen vahingon asianomistajalle. Rikoslaissa on
15345:         Suomessa tehdyt rikokset käsitellään           säädetty rangaistavaksi salaamallatapahtuva ri-
15346:         myös turvapaikanhakijoiden osalta voi-         koksen suosiminen. Vastaanottoyksiköissä on
15347:         massa olevien lakien mukaan pyrkimättä         sosiaalityöntekijöitä, jotka ohjaavat ja neuvovat
15348:         niitä salaamaan?                               rikoksesta epäiltyjä tai rikoksiin syyllistyneitä ja
15349:                                                        selvittelevät heille heidän asemaansa esitutkin-
15350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nassa, oikeaa suhtautumista poliisiin, rikosten
15351: vasti seuraavaa:                                       uhreihin ja yleensä rikollisen toiminnan välttä-
15352:                                                        mistä.
15353:     Vastaanottoasemat ja -keskukset tarjoavat              Vastaanottoyksiköiden henkilökunnan toi-
15354: turvapaikanhakijoille asunnon ja heidän vas-           menkuvaan ei kuulu rikoksesta epäiltyjen avus-
15355: taanottoansa kuuluvat muut palvelut. Vastaan-          tajana toimiminen eikä sovittelu. Rikosten tut-
15356: ottoyksiköiden henkilökunta huolehtiijärjestyk-        kinta ja valvontatehtävä kuuluu poliisille tai
15357: sen ja turvallisuuden säilymisestä yksikössä. Ri-      muulle esitutkintaviranomaiselle, jolle annetaan
15358: kosten ilmoittaminen poliisille, niiden estäminen      tutkinnassa tarvittavia tietoja.
15359: ja selvittelyyn osallistuminen poliisin kanssa yh-         Turvapaikanhakijat eivät ole erityisasemassa,
15360: teistyössä ovat eräitä henkilökunnan tehtäviä.         vaan he ovat myös rikosoikeudellisessa vastuus-
15361:     Esitutkintalain mukaan poliisi tai muu esitut-     sa teoistaan Suomen lain mukaan. Turvapaikan-
15362: kintaviranomainen suorittaa esitutkinnan, kun          hakijoiden tekemistä rikoksista on viime aikoina
15363: sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin       julkisuudessa puhuttu paljon. Tiedossa on joita-
15364: on syytä epäillä, että rikos on tehty. Poliisi         kin tapauksia, joissa vastaanottoyksikköihin si-
15365: suorittaa tutkinnan edellä olevan periaatteen          joitetut henkilöt ovat syyllistyneet rikoksiin, jois-
15366: mukaan aina, kun rikos on tullut sen tietoon,          sa on ammattimaisia piirteitä.
15367: riippumatta siitä, ketä epäillään rikoksen teki-           Pollisissa ollaan tekemässä selvitystä eräistä
15368: jäksi.                                                 rikoksista, joihin turvapaikanhakijoiden epäil-
15369:     Kansalaisilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa      lään syyllistyneen vuoden 1992 aikana. Kan-
15370: poliisille tapahtuneesta rikoksesta. Sitä vastoin      sainvälinen rikollisuus on leviämässä myös
15371: rikoslaissa luetelluista eräistä rikoksista on il-     Suomeen ja sen mukana myös turvapaikanha-
15372: moitettava viranomaiselle tai sille, jota vaara        kijoiden joukossa voidaan epäillä olevan rikol-
15373: uhkaa, kun joku saa tiedon, että ko. rikos on          lista ainesta. Ministeriö pitää tärkeänä, että
15374: hankkeissa, ja kun se voitaisiin estää.                toimintaedellytykset ulkomaalaisten, myös tur-
15375:     Virallisen syytteen alaiset rikokset tulee saat-   vapaikanhakijoiden, valvontatoimien osalta on
15376: taa syyteharkintaan esitutkinnan jälkeen, ellei        turvattu.
15377: tehdä päätöstä olla saattamatta asiaa syyttäjän
15378: 
15379:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
15380: 
15381:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
15382:                                          1992 vp -   KK 379                                            3
15383: 
15384: 
15385: 
15386: 
15387:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15388: 
15389:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vid målsägandebrott finns det möjlighet tili
15390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       förlikning mellan den misstänkta och målsägan-
15391: 1201 av den 1 september 1992 till vederbörande       den. Samma möjlighet råder i fråga om ersätt-
15392: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    ning då det gäller brott som faller under allmänt
15393: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-       åtal.
15394: de spörsmål nr 379:                                     Veterligen har ingen mottagningsstation eller
15395:                                                      förläggning för asylsökande hemlighållit ett
15396:           Ämnar Regeringen se tili att även          brott som begåtts av en asylsökande eller ersatt
15397:        brott som begåtts av asylsökande i Fin-       en målsägande för skada som vållats genom
15398:        land behandlas enligt gällande lagar utan     brott. 1 straffiagen stadgas om straff för främjan-
15399:        försök att hemlighålla dem?                   de av brott genom förtigande. Vid mottagnings-
15400:                                                      enheterna verkar socialarbetare som vägleder
15401:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och ger råd åt personer som misstänks för eller
15402: anföra följande:                                     som gjort sig skyldiga tili brott genom att för-
15403:                                                      klara deras ställning i förundersökningen, hur de
15404:     Mottagningsstationerna och förläggningarna       skall förhålla sig till polisen och tili offren för
15405: för asylsökande erbjuder asylsökande en bostad       brott samt rent allmänt hur de skall undvika
15406: och annan service i anslutning tili deras emotta-    brottsliga handlingar.
15407: gande. Personalen vid mottagningsenheterna              Det hör inte till mottagningsenheternas perso-
15408: sköter om att ordningen och säkerheten i enhe-       nals uppgifter att fungera som biträde till brotts-
15409: ten bevaras. Polisanmälan om brott, förhindran-      misstänkta eller att förlika. Utredningen av brott
15410: de av brott och deltagande i brottsutredning         och övervakningsuppdraget åligger polisen och
15411: tilisammans med polisen hör tili personalens         andra förundersökningsmyndigheter, som ges de
15412: uppgifter.                                           uppgifter som behövs för utredningen.
15413:     Enligt förundersökningslagen skall polisen          Asylsökande är inte i någon särställning utan
15414: eller någon annan förundersökningsmyndighet          de är också straffrättsligt ansvariga för sina
15415: göra förundersökning när det på grund av anmä-       handlingar enligt Finlands lag. På sistone har det
15416: lan till den eller annars finns skäl att misstänka   talats mycket i offentligheten om brott som
15417: att ett brott har begåtts. Polisen utför undersök-   begåtts av asylsökande. Man känner till vissa fall
15418: ningen enligt ovan nämnda princip alltid då den      där personer som varit placerade i mottagnings-
15419: fått kännedom om ett brott, oberoende av vem         enheter har begått brott som haft professionella
15420: som misstänks ha begått brottet.                     drag.
15421:     Medborgarna är inte förpliktade att meddela         Polisen håller på att göra utredningar om
15422: polisen om brott som begåtts. Däremot skall          vissa brott som asylsökande misstänks ha gjort
15423: vissa brott som är uppräknade i straffiagen          sig skyldiga till under 1992. Den internationella
15424: anmälas tili en myndighet eller till den som hotas   brottsligheten håller på att spridas också till
15425: av faran då någon får uppgift om att brottet i       Finland och därmed kan det misstänkas att det
15426: fråga är på gång och då det kunde förhindras.        finns kriminella element också bland de asyl-
15427:     Brott som faller under allmänt åtal skall        sökande. Ministeriet anser det viktigt att tillräck-
15428: underkastas åtalsprövning efter förundersök-         liga förutsättningar tryggas för övervakningen
15429: ningen, ifall inte beslut fattas om att inte         av utlänningar, även asylsökande.
15430: överlämna ärendet till åklagare för prövning.
15431: 
15432:      Helsingforsden 30 september 1992
15433: 
15434:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
15435:                                                1992 vp
15436: 
15437: Kirjallinen kysymys 380
15438: 
15439: 
15440: 
15441: 
15442:                                   Aittoniemi: Ikaalisten maanmittaustoimiston toiminnan uudelleen
15443:                                       järjestämisestä
15444: 
15445: 
15446:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15447: 
15448:    Saatujen tietojen mukaan Ikaalisten maan-                    Miten Hallitus perustelee sitä, että
15449: mittaustoimiston toimintaa ollaan lakkautta-                 Ikaalisten maanmittaustoimiston toimin-
15450: massa siten, että siitä tulisi Tampereen maanmit-            ta nykyisellään aiotaan lopettaa ja siirtää
15451: tauspiirin maanmittaustoimiston sivupiste. Sa-               Tampereen maanmittauspiirin maanmit-
15452: malla se merkitsisi kahden viran lakkauttamista              taustoimiston sivupisteeksi sillä seurauk-
15453: Ikaalisten toimistossa.                                      sella, että Ikaalisten maanmittaustoimis-
15454:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ton kaksi tarpeellista virkaa tullaan lak-
15455: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              kauttamaan?
15456: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15457: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15458: 
15459:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15460: 
15461:                                            Sulo Aittoniemi
15462: 
15463: 
15464: 
15465: 
15466: 220051L
15467: 2                                        1992 vp -   KK 380
15468: 
15469: 
15470: 
15471: 
15472:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15473: 
15474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den tai useamman läänin alueen tai yhden läänin
15475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osa-alueen. Minkään nykyisin voimassa olevan
15476: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        kartasto- ja tietopalvelutoimiston tai maanmit-
15477: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     taustoimiston toimialue ei käsitä osia kahdesta
15478: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      eri läänistä. Toimialuemäärittely on osoittautu-
15479: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      nut hallinnollisesti selväksi ja toimivaksi. Tilan-
15480: myksestä n:o 380:                                    netta, että 1.1.1993 lukien Ikaalisten maanmit-
15481:                                                      taustoimiston toimialueeseen kuuluisi osia kah-
15482:           Miten Hallitus perustelee sitä, että       desta eri läänistä, ei voida pitää toiminnallisesti
15483:        Ikaalisten maanmittaustoimiston toimin-       ja hallinnollisesti hyvänä ratkaisuna. Tästä syys-
15484:        ta nykyisellään aiotaan lopettaa ja siirtää   tä Ikaalisten maanmittaustoimiston hallinnollis-
15485:        Tampereen maanmittauspiirin maanmit-          ta asemaa ja toimialuetta joudutaan harkitse-
15486:        taustoimiston sivupisteeksi sillä seurauk-    maan uudestaan.
15487:        sella, että Ikaalisten maanmittaustoimis-        Kysymyksessä esitetty virkojen lakkauttami-
15488:        ton kaksi tarpeellista virkaa tullaan 1ak-    nen ei ole yhteydessä Ikaalisten maanmittaustoi-
15489:        kauttamaan?                                   miston mahdolliseen hallinnollisen aseman muu-
15490:                                                      tokseen. Virkojen lakkauttaminen kytkeytyy
15491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maanmittauslaitoksessa ja yleisemminkin val-
15492: vasti seuraavaa:                                     tionhallinnossa käynnissä olevaan henkilöstön
15493:                                                      vähentämiseen, joka vaikuttaa kaikkien maan-
15494:    Ikaalisten maanmittaustoimisto, jonka tehtä-      mittauslaitoksen yksiköiden henkilöstömäärään
15495: vänä on huolehtia sille määrätyllä toimialueella     organisaatiotasosta riippumatta.
15496: maanmittaustoimitusten ja muiden sille säädet-          Ikaalisten maanmittaustoimiston hallinnollis-
15497: tyjen tai määrättyjen tehtävien suorittamisesta,     ta asemaa tarkasteltaessa on otettava huomioon
15498: on yksi kaikkiaan 39 maanmittaustoimistosta.         myös, että Ikaalisten maanmittaustoimisto sijait-
15499: Ikaalisten maanmittaustoimiston toimialue kä-        see vain noin 50 km:n etäisyydellä Tampereen
15500: sittää Turun ja Porin lääniin kuuluvat Hämeen-       maanmittaustoimistosta. Tällä hetkellä vaikut-
15501: kyrön, Ikaalisten, Kihniön, Mouhijärven, Par-        taa siltä, että edellytykset Ikaalisten maanmit-
15502: kanon, Suodenniemen, Vammalan ja Viljakka-           taustoimiston hallinnollisen aseman muutokselle
15503: lan kuntien alueet.                                  ovat olemassa. Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihni-
15504:    Valtioneuvosto on 25.6.1992 tekemällään           ön, Mouhijärven, Parkanoo ja Viljakkalan kun-
15505: päätöksellä määrännyt, että Hämeenkyrön kun-         tien siirtäminen 1.1.1993 lukien Tampereen
15506: ta, Ikaalisten kaupunki, Kihniön kunta, Mouhi-       maanmittaustoimiston toimialueeseen ja Suo-
15507: järven kunta, Parkanoo kaupunki ja Viljakkalan       denniemen ja Vammalan kuntien siirtäminen
15508: kunta siirretään 1 päivästä tammikuuta 1993          Turun ja Porin läänin maanmittaustoimistojen
15509: lukien Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.       toimialueeseen ei oleellisesti heikentäisi asiakas-
15510: Valtioneuvoston päätös merkitsee, että Ikaalis-      palvelua. Toimenpiteen toteuttaminen edistäisi
15511: ten maanmittaustoimiston toimialueen kunnista        kuitenkin pyrkimystä alentaa maanmittaustoi-
15512: osa tulee sijaitsemaan 1.1.1993 lukien Turun ja      mitusten tuotantokustannuksia ja antaisi parem-
15513: Porin läänin alueella ja osa Hämeen läänin           mat edellytykset kohdentaa työvoimaa tasaisem-
15514: alueella.                                            min toimialueen toimituskysyntää vastaavasti,
15515:    Maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimin-       koska alueen maanmittaustoimistojen toimialu-
15516: tayksiköiden toimialueet on pyritty tähän asti       eet laajenisivat.
15517: määrittelemään siten, että ne kattavat joko yh-
15518: 
15519:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
15520: 
15521:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
15522:                                           1992 vp -   KK 380                                         3
15523: 
15524: 
15525: 
15526: 
15527:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
15528: 
15529:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          område eller ett delområde inom ett och samma
15530: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Iän. Inget av verksamhetsområdena för kart-
15531: den 1 september 1992 tili vederbörande medlem         verks- och dataservicebyrån eller för någon lant-
15532: av statsrådet översänt avskrift av följande av        mäteribyrå omfattar för närvarande delar av två
15533: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-           skilda Iän. Det har visat sig att verksamhetsom-
15534: mål nr 380:                                           rådena i administrativt avseende är klara och
15535:                                                       fungerar. Att Ikalis lantmäteribyrås verksam-
15536:           Hur motiverar Regeringen det faktum         hetsområde fr.o.m. 1.1.1993 skulle omfatta delar
15537:        att verksamheten vid Ikalis lantmäteri-        av två olika Iän kan inte anses vara någon god
15538:        byrå i dess nuvarande form skallläggas         lösning med avseende på funktion och admi-
15539:        ned och flyttas över tili Tammerfors lant-     nistration. Det är därför nödvändigt att omprö-
15540:        mäteridistrikt som en filial vid lant-         va Ikalis lantmäteribyrås administrativa ställ-
15541:        mäteribyrån, med påföljd att två nödvän-       ning och verksamhetsområde.
15542:        diga tjänster vid Ikalis lantmäteribyrå           Indragningen av tjänster som nämns i spörs-
15543:        dras in?                                       målet har inget samband med en eventuell
15544:                                                       ändring av Ikalis lantmäteribyrås administrativa
15545:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ställning. Den hänför sig tili en aktuell minsk-
15546: anföra följande:                                      ning av personalen vid lantmäteriverket och
15547:                                                       även på annat håll inom statsförvaltningen, vil-
15548:    Ikalis lantmäteribyrå, som har tili uppgift att    ket inverkar på antalet anställda vid samtliga
15549: inom ett för byrån fastställt verksamhetsområde       enheter vid lantmäteriverket, oberoende av orga-
15550: verkställa lantmäteriförrättningar och andra för      nisationsnivån.
15551: den stadgade och bestämda uppgifter, är en av            När man betraktar Ikalis lantmäteribyrås ad-
15552: sammanlagt 39 lantmäteribyråer. Ikalis lantmä-        ministrativa ställning bör man dessutom beakta
15553: teribyrås verksamhetsområde omfattar Tavast-          att byrån är belägen endast på 50 kilometers
15554: kyro, Ikalis, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano, Suo-       avstånd från Tammerfors lantmäteribyrå. För
15555: denniemi, Vammala och Viljakkala kommuners            närvarande förefaller det finnas förutsättningar
15556: områden i Åbo och Björneborgs Iän.                    för en ändring av Ikalis lantmäteribyrås admi-
15557:    Statsrådet har genom sitt beslut av 25.6.1992      nistrativa ställning. Kundservicen blir inte
15558: bestämt att Tavastkyro kommun, Ikalis stad,           nämnvärt lidande av att kommunerna Tavast-
15559: Kihniö kommun, Mouhijärvi kommun, Parka-              kyro, Ikalis, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano och
15560: no stad och Viljakkala kommun överförs från           Viljakkala 1.1.1993 överförs tili Tammerfors
15561: Åbo och Björneborgs Iän tili Tavastehus Iänden        lanmäteribyrås versamhetsområde och kommu-
15562: 1 januari 1993. Statsrådets beslut innebär att en     nerna Suodenniemi och Vammala tili verksam-
15563: del av kommunerna inom Ikalis lantmäteribyrås         hetsområdet för Åbo och Björneborgs läns lant-
15564: verksamhetsområde från och med 1.1.1993 kom-          mäteribyråer. Denna åtgärd skulle dock främja
15565: mer att vara belägna inom Åbo och Björneborgs         strävan att sänka produktionskostnaderna för
15566: läns område och en del inom Tavastehus läns           lantmäteriförrättningarna och ge bättre förut-
15567: område.                                               sättningar för en jämnare fårdelning av arbets-
15568:    Verksamhetsområdena för verksamhetsenhe-           kraften så att den motsvarar efterfrågan på
15569: terna inom lantmäteriverkets distriktsförvalt-        förrättningar inom verksamhetsområdet, då
15570: ning har hittilis i mån av möjlighet fastställts så   lantmäteribyråernas verksamhetsområden där-
15571: att de omfattar antingen ett eller flera läns         igenom skulle bli större.
15572: 
15573:      Helsingfors den 29 september 1992
15574: 
15575:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
15576:                                                 1992 vp
15577: 
15578: Kirjallinen kysymys 381
15579: 
15580: 
15581: 
15582: 
15583:                                    Aittoniemi: Rahamarkkinoiden keventämisestä setelikantaa lisää-
15584:                                        mällä
15585: 
15586: 
15587:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15588: 
15589:    Niin sanotut talousasiantuntijat ovatjakautu-         Operaatio edellyttäisi ilmeisesti ja myös var-
15590: neet tietyllä tavalla kahteen leiriin sen ajatuksen   muudella eräitä valuuttasääntelyyn sekä raha-
15591: suhteen, olisiko rahamarkkinoita mahdollista          markkinoihin kohdistuvia sääntelytoimenpitei-
15592: keventää kysyntää ja tuotantoa lisäävästi lisää-      tä. Operaatio on äärimmäisen riskialtis, mutta
15593: mällä maan setelikantaa. Setelikannan lisäämi-        lienee ainoa keino ennen lopullista romahdusta.
15594: nen käsitteenä lienee sellaisenaan varsin yksioi-        Hallitus ei ole kyselyistä ja kannanotoista
15595: koinen ja harhaanjohtavakin, koska vaihdan-           huolimatta koskaan ottanut kantaa asiaan ja
15596: nasta valtaosa tapahtuu nykyaikana muulla ta-         selvitellyt sen vaikutuksia ja riskejä, kuten va-
15597: voin kuin setelikantaa liikuttamalla. Asiaa ei        paassa yhteiskunnassa pitäisi, ei edes vastannut
15598: kuitenkaan kannata kysymyksessä ryhtyä enem-          suoraan ajatuksen olevan niin mielisairas, ettei
15599: mälti teoretisoimaan, koska käsite riittävästi        siihen korkealla valtiollisella tasolla voi ottaa
15600: ilmaisee sen, mitä toimenpiteellä tarkoitetaan.       kantaa. On vain lueteltu samat litaniat siitä, että
15601:    Toimenpide merkitsisi ainakin teoriassa pai-       maallamme on vain yksi tie, valtiovarainministe-
15602: neiden laskemista korkotason suuntaan siinä           ri Viinasen viitoittama tie, jota pitää kulkea.
15603: tapauksessa, että valtion eli Suomen Pankin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15604: taholta yhteiskuntaan syötettävä likvidi vähen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15605: täisi riippuvuutta korkeakorkoisesta markkina-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15606: rahasta. Toimenpide merkitsisi onnistuessaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15607: kiistämättä inflaation liikkeellelähtöä ja kah-
15608: den edellä mainitun tekijän ansiosta reaalikor-                  Onko Hallitus käsitellyt mahdolli-
15609: kojen laskua. Inflaation liikkeellelähtö ja kor-              suuksia rahamarkkinoiden keventämi-
15610: kojen lasku auttaisi velkataakan alla tuskaile-               seen kysynnän, tuotannon ja investoin-
15611: via yksityisiä ja yrityksiä. Reaalikorkojen lasku             tien liikkeellepanemiseksi setelikantaa eli
15612: taas yhdessä lisääntyvän inflaation kanssa pa-                rahamarkkinoiden likvidiä lisäämällä, ja
15613: kottaisi markkinarahan investointeihin. Seu-                  jos on,
15614: rauksena olisi siis kysynnän, tuotannon ja in-                   mihin tulokseen ja millä perusteella
15615: vestointien liikkeellelähtö.                                  Hallitus on asiassa tullut?
15616: 
15617:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15618: 
15619:                                             Sulo Aittoniemi
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624: 220051L
15625: 2                                        1992 vp -   KK 381
15626: 
15627: 
15628: 
15629: 
15630:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15631: 
15632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pankkirahoituksen avulla. Toimenpide lisäisi
15633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        epäluottamusta talouspolitiikkaa kohtaan. Tä-
15634: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        män vuoksi valuuttavarannon ylläpitämiseen,
15635: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tai nykyisessä tilanteessa sen palauttamiseen,
15636: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tarvittava korkotaso nousisi. Kun samanaikai-
15637: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      sesti luototus tilapäisesti keventäisi rahamarkki-
15638: myksestä n:o 381:                                    noita, markkinakorkotaso pyrkisi päinvastoin
15639:                                                      alenemaan. Tästä seurauksena olisi pääomapa-
15640:           Onko Hallitus käsitellyt mahdolli-         ko, joka johtaisi valuuttakurssin heikkenemi-
15641:        suuksia rahamarkkinoiden keventämi-           seen. Suomen Pankin olisi kiristettävä rahajär-
15642:        seen kysynnän, tuotannon ja investoin-        jestelmän maksuvalmiutta alkuperäinen muutos
15643:        tien liikkeellepanemiseksi setelikantaa eli   ylikompensoiden, jotta luottamus voitaisiin pa-
15644:        rahamarkkinoiden likvidiä lisäämällä, ja      lauttaa.
15645:        jos on,                                           Toimenpiteen seurauksena päädyttäisiin ti-
15646:           mihin tulokseen ja millä perusteella       lanteeseen, jossa Suomen Pankki on myöntänyt
15647:        Hallitus on asiassa tullut?                   luoton valtiolle, mutta samanaikaisesti ottanut
15648:                                                      luottoa pankeilta. Korkotaso olisi todennäköi-
15649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti entistä korkeampi, sillä luottamus talouspo-
15650: vasti seuraavaa:                                     litiikkaan olisi horjunut ja sen vuoksi rahamark-
15651:                                                      kinoita olisi jouduttu kiristämään enemmän
15652:    Turvautuminen Suomen Pankin rahoitukseen          kuin valtion saaman luoton määrällä. Jos valtio
15653: valtiontalouden alijäämien kattamisessa johtaisi     ottaa luoton markkinoilta ilman, että luotto
15654: joko muun keskuspankkirahoituksen kiristymi-         kiertää Suomen Pankin kautta, päädytään sel-
15655: seen tai valuuttakurssin heikentymiseen. Vaikka      västi parempaan lopputulokseen.
15656: Suomen Pankin ohjesääntö ei suoraan tällaista            Talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee
15657: luototusta kiellä, sitä voi pitää kyseenalaisena     nykyisessä tilanteessa olla maan ulkomaisen
15658: myös ohjesäännön kannalta. Se herättäisi erit-       velan rahoituksen turvaaminen. Jos ulkomai-
15659: täin kielteistä huomiota kansainvälisesti ja va-     sen rahoituksen saatavuus vaikeutuu, vaiku-
15660: hingoittaisi Suomen mahdollisuuksia jälleenra-       tukset kansantalouteen ovat erittäin vahingolli-
15661: hoittaa suurta ulkomaista velkaa. Euroopan yh-       sia. On välttämätöntä pidättäytyä sellaisista
15662: teisön piirissä on voimakkaasti korostettu tällai-   ratkaisuista, jotka harjuttaisivat luottamusta
15663: sen politiikan vahingollisuutta ja sitä ollaan       maan talouspolitiikkaa kohtaan. Valtiontalou-
15664: kieltämässä jo ensi vuoden aikana.                   den alijäämän rahoittaminen keskuspankin
15665:    Rahamarkkinoita ei voida keventää kestäväl-       luotolla olisi mitä suurimmassa määrin tällai-
15666: lä tavalla valtiontalouden alijäämien keskus-        nen toimenpide.
15667: 
15668:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
15669: 
15670:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15671:                                          1992 vp -   KK 381                                            3
15672: 
15673: 
15674: 
15675: 
15676:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15677: 
15678:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av underskotten i statsekonomin. Åtgärden skul-
15679: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       le minska den ekonomiska politikens trovär-
15680: den 1 september 1992 till vederbörande medlem        dighet. Det skulle leda tili en stegring av den
15681: av statsrådet översänt avskrift av följande av       räntenivå som behövs för att upprätthålla valu-
15682: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          tareserven eller, i det nuvarande läget, att åter-
15683: mål nr 381:                                          ställa den. När penningmarknaden samtidigt
15684:                                                      tillfälligt skulle lättas av kreditgivningen, skulle
15685:           Har Regeringen behandlat möjlighe-         marknadsräntenivån tvärtom börja sjunka. Följ-
15686:        terna att lätta penningmarknaden för att      den av detta är kapitalflykt som leder tili en
15687:        sätta fart på efterfrågan, produktionen       försvagning av valutakursen. Finlands Bank
15688:        och investeringarna genom att öka             skulle bli tvungen att skärpa penningsystemets
15689:        sedelstocken, dvs. de likvida medlen på       betalningsberedskap och överkompensera den
15690:        penningmarknaden och i så fall,               ursprungliga ändringen för att återvinna förtro-
15691:           tili vilket resultat har Regeringen kom-   endet.
15692:        mit och på vilka grunder?                         Åtgärden skulle resultera i en situation där
15693:                                                      Finlands Bank har beviljat staten kredit, men
15694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samtidigt tagit kredit av bankerna. Räntenivån
15695: anföra följande:                                     skulle sannolikt bli högre än förut, ty förtroendet
15696:                                                      för den ekonomiska politiken skulle ha rubbats
15697:    Att anlita Finlands Banks finansiering för att    och man hade blivit tvungen att skärpa den
15698: täcka underskotten i statsekonomin skulie leda       ekonomiska politiken med ett större belopp än
15699: antingen tili att den övriga centralbanksfinansie-   den kredit staten hade fått. Om staten tar kredit
15700: ringen skärps eller tili att valutakursen försva-    av marknaden utan att krediten går via Finlands
15701: gas. Ä ven om reglementet för Finlands Bank inte     Bank, är slutresultatet klart bättre.
15702: direkt förbjuder en sådan kreditgivning kan den          Det centrala målet för den ekonomiska politi-
15703: ifrågasättas även från reglementets synpunkt.        ken skall i dagens läge vara att trygga finansie-
15704: Det skulle väcka mycket negativ uppmärksam-          ringen av den utländska skulden. Om det blir
15705: het internationellt och skada Finlands möjlighe-     svårare att få utländsk finansiering inverkar det
15706: ter att refinansiera den stora utländska skulden.    mycket skadligt på samhällsekonomin. Det är
15707: Inom den Europeiska gemenskapen har man              nödvändigt att avhålla sig från sådana lösningar
15708: kraftigt framhävt skadeverkningarna av en så-        som leder tili minskad trovärdighet för landets
15709: dan politik och den kommer att förbjudas redan       ekonomiska politik. En finansiering av under-
15710: under nästa år.                                      skottet i statsekonomin genom kredit från cen-
15711:    Penningmarknaden kan inte lättas på ett be-       tralbanken skulle i högsta grad vara en sådan
15712: stående sätt genom en centralbanksfinansiering       åtgärd.
15713: 
15714:      Helsingfors den 1 oktober 1992
15715: 
15716:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
15717:                                                   1992 vp
15718: 
15719: Kirjallinen kysymys 382
15720: 
15721: 
15722: 
15723: 
15724:                                     Aittoniemi: Mansoniemen ja Raivalan välisen tieosuuden päällystä-
15725:                                         misestä
15726: 
15727: 
15728:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15729: 
15730:    Tie n:o 2611 Mansoniemi - Raivala Ikaali-            ties miten pitkään. Routimisvaurioita tiellä ei
15731: sissa Turun ja Porin läänissä peruskorjattiin           näy. Sen sijaan on ilmeistä, että tielaitoksen
15732: vuosina 1990-91 lukuun ottamatta päällysteen            pitkään jatkunut vastenmielisyys tien tarpeelli-
15733: laskemista.                                             suudesta yleensä "routii" edelleen.
15734:     Tietyön loppuun saattamista koskevaan kir-             Vaikka tien päällystäminen kysymykseni joh-
15735: jalliseen kysymykseen n:o 317/1991 vp antamas-          dosta saattaa siirtyä useita vuosia, esitän edellä
15736: saan vastauksessa liikenneministeri Ole Norr-           olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen
15737: back totesi, että tiellä yllättäen esiintyneen routi-   37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti val-
15738: misen vuoksi tietyötä ei päällysteen osalta voitu       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
15739: viedä loppuun, vaan sitä piti siirtää vuodella, ja      si seuraavan kysymyksen:
15740: että kunnostustyöt kuitenkin tältäkin osin vie-
15741:  dään loppuun vuoden 1992 kesällä siihen vara-                     Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
15742: tun 1,5 miljoonan markan määrärahan turvin.                     tien n:o 2611 Mansoniemi-Raiva1a
15743:     Tielle on kesällä 1992 laskettu väliaikaiseksi              päällystäminen saatetaan liikenneminis-
15744:  katsottava kivimurskepäällyste. Tuo päällyste                  terin aikaisemman vastauksen mukaisesti
15745:  on rikkonut useiden autojen renkaat, ja tiellä on              loppuun mahdollisimman nopeasti?
15746:  15 kilometrin matkalla 50 km:n nopeusrajoitus
15747: 
15748:       Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15749: 
15750:                                               Sulo Aittoniemi
15751: 
15752: 
15753: 
15754: 
15755:  220051L
15756: 2                                      1992 vp -   KK 382
15757: 
15758: 
15759: 
15760: 
15761:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15762: 
15763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rin päällystepolitiikan mukainen päällyste teille,
15764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      joiden keskivuorokausiliikenne on alle 350 ajo-
15765: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      neuvoa/vrk. Päällyste ei ole tilapäinen. Vaikka
15766: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tien kerrokset on rakennettu vastaamaan öljyso-
15767: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       ran kantavuustavoitetta, on tielle valittu ja tehty
15768: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-     lopulliseksi päällysteeksi mainittu sorapintaus.
15769: symyksen n:o 382:                                  Se on eräs tielaitoksen normien mukainen pääl-
15770:                                                    lystetyyppi samalla tavoin kuin asfalttipäällyste,
15771:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   öljysorapäällyste jne.
15772:        tien n:o 2611 Mansoniemi - Raivala              Sorapintaukset vaativat pintauksen jälkeen
15773:        päällystäminen saatetaan liikenneminis-     nopeusrajoituksen 50 km/h, ja nopeusrajoitusta
15774:        terin aikaisemman vastauksen mukaisesti     pidetään irtokivien vuoksi yleensä 2 viikkoa.
15775:        loppuun mahdollisimman nopeasti?            Mansoniemen- Raivalan maantiellä ei ole ollut
15776:                                                    enää ainakaan kuukauteen tätä nopeusrajoitus-
15777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta. Mansoniemen - Raivalan maantien työt on
15778: vasti seuraavaa:                                   siis saatettu myös päällysteen osalta loppuun
15779:                                                    vuoden 1992 aikana, niin kuin liikenneministerin
15780:    Mansoniemen - Raivalan maantie on pääl-         aikaisemmassa vastauksessa samaa asiaa koske-
15781: lystetty sorapintauksella, mikä on Turun tiepii-   vaan kirjalliseen kysymykseen on sanottu.
15782: 
15783:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
15784: 
15785:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
15786:                                        1992 vp -   KK 382                                        3
15787: 
15788: 
15789: 
15790: 
15791:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
15792: 
15793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       trafik som i medeltal underskrider 350 fordon/
15794: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     dygn. Beläggningen är inte provisorisk. Även om
15795: den 1 september 1992 till vederbörande medlem      väglagren har byggts med tanke på att de skall
15796: av statsrådet översänt avskrift av följande av     bära oljegrus, har man valt och därmed beståen-
15797: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade          de belagt vägen med ovan nämnda grusbelägg-
15798: spörsmål nr 382:                                   ning. Denna beläggning är en av de beläggnings-
15799:                                                    typer som uppfyller vägverkets normer, i likhet
15800:           Ämnar Regeringen sköta om att be-        med asfalt- eller oljegrusbeläggning o.s.v.
15801:        läggningen av väg nr 2611, Mansoniemi          Vägar som belagts med grus förutsätter en
15802:        - Raivala, slutförs så fort som möjligt i   hastighetsbegränsning på 50 kmJh som p.g.a. lös
15803:        enlighet med trafikministerns tidigare      sten är gällande vanligtvis under två veckor. På
15804:        svar?                                       Mansoniemi-Raivala-vägen har denna has-
15805:                                                    tighetsbegränsning inte varit gällande under åt-
15806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      minstone en månad. Vägarbetena på Mansonie-
15807: anföra följande:                                   mi-Raivala-vägen har således slutförts vad be-
15808:                                                    läggningen gäller under 1992 i enlighet med
15809:   Vägen från Mansoniemi tili Raivala är grus-      trafikministems tidigare svar på det skriftliga
15810: belagd i enlighet med den beläggningspolitik       spörsmål som gällde samma sak.
15811: som Åbo vägdistrikt tillämpar på vägar med en
15812:     Helsingfors den 29 september 1992
15813: 
15814:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
15815:                                                1992 vp
15816: 
15817: Kirjallinen kysymys 383
15818: 
15819: 
15820: 
15821: 
15822:                                   Aittoniemi: Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistuksen toteut-
15823:                                       tamisesta
15824: 
15825: 
15826:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15827: 
15828:    Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistuk-        lutoimisto sekä maanmittaustoimisto voitaisiin
15829: sessa lähdetään siitä, että nykyisten piiritoimis-   yhdistää yhdeksi maanmittaustoimistoksi.
15830: tojen määrä alennetaan nykyisestään lähes               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15831: puoleen. Maanmittaustoimistojen toiminta on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15832: kuitenkin kokemusten perusteella osoittautu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15833: nut varsin tehokkaaksi, palvelukykyiseksi ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15834: myös tuloa tuottavaksi. Parhaiten lienevät joka
15835: suhteessa toimineet pienet maanmittaustoimis-                   Aikooko Hallitus huolehtia maanmit-
15836: tot, joiden toiminta on ollut varsin tehokasta.              tauslaitoksen organisaatiouudistuksen
15837:    Organisaatiouudistuksessa näyttää käyvän si-              yhteydessä siitä, että säästöjä ei haeta
15838: ten, että mahtavan ja tuloa tuottamaUoman                    tehokkaiksi ja tuloa tuottaviksi osoittau-
15839: maanmittaushallituksen puolella tehoton orga-                tuneita maanmittaustoimistoja karsimal-
15840: nisaatio pidetään lähes ennallaan eli päinvastoin            la, vaan vähentämällä maanmittaushalli-
15841: kuin järkevä suunnittelu edellyttäisi. Kenttä- eli           tuksen tarpeetonta ja tehotonta byrokra-
15842: suoritusporras tulisi pitää tehokkaana ja tuotta-            tiaa sekä mahdollisesti yhdistämällä eräi-
15843: vana, sikariporrasta tulisi karsia. Kentän toimin-           tä kartasto- ja tietopalvelutoimistoja sa-
15844: toja tulisi karsia nykyisestä enintään siten, että           malla alueella toimiviin maanmittaustoi-
15845: esimerkiksi samassa kaupungissa toimivat ja                  mistoihin?
15846: samaa aluetta palvelevat kartasto- ja tietopalve-
15847: 
15848:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15849: 
15850:                                            Sulo Aittoniemi
15851: 
15852: 
15853: 
15854: 
15855: 22005IL
15856: 2                                       1992 vp -   KK 383
15857: 
15858: 
15859: 
15860: 
15861:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15862: 
15863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maa- ja metsätalousministeriö tulee jatka-
15864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maan maanmittauslaitoksen organisaatiouudis-
15865: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       tusta siten, että säästöjä aikaansaadaan ja tar-
15866: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    peetonta ja tehotonta byrokratiaa vähennetään
15867: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     koko maanmittauslaitoksesta.
15868: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Maa- ja metsätalousministeriön maanmit-
15869: myksestä n:o 383:                                   tauslaitokselle 19.12.1991 osoittamassa tulosoh-
15870:                                                     jauskirjeessä asetettiin erääksi tulostavoitteeksi
15871:           Aikooko Hallitus huolehtia maanmit-       selvittää maanmittauslaitoksen piirihallinnon
15872:        tauslaitoksen organisaatiouudistuksen        toimintayksiköiden, kartasto- ja tietopalveluyk-
15873:        yhteydessä siitä, että säästöjä ei haeta     siköiden sekä maanmittaustoimistojen lukumää-
15874:        tehokkaiksi ja tuloa tuottaviksi osoittau-   rän vähentämismahdollisuudet. Selvitystyön
15875:        tuneita maanmittaustoimistoja karsimal-      lähtökohtana oli, että kartasto- ja tietopalvelu-
15876:        la, vaan vähentämällä maanmittaushalli-      toimistojen sekä maanmittaustoimistojen tuotta-
15877:        tuksen tarpeetonta ja tehotonta byrokra-     mien suoritteiden tuotantokustannukset piene-
15878:        tiaa sekä mahdollisesti yhdistämällä eräi-   nevät ilman, että toimistojen asiakaspalvelutaso
15879:        tä kartasto- ja tietopalvelutoimistoja sa-   oleellisesti heikkenee. Maanmittauslaitos on il-
15880:        malla alueella toimiviin maanmittaustoi-     moittanut edellä mainitun selvityksen valmistu-
15881:        mistoihin?                                   van kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennes-
15882:                                                     sä.
15883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Selvitystyön pohjalta maa- ja metsätalous-
15884: vasti seuraavaa:                                    ministeriö valmistelee ratkaisuehdotuksen piiri-
15885:                                                     hallintoyksiköiden tarkoituksenmukaisesta lu-
15886:    Maanmittauslaitoksessa toteutettiin organi-      kumäärästä. Samalla selvitetään maanmittaus-
15887: saatiouudistus 1.9.1991lukien, jolloin maanmit-     hallituksen hallinnon keventämistä. Valmistelu-
15888: tauslaitoksen organisaatio muutettiin kaksipor-     työssä otetaan huomioon edellä mainitussa tu-
15889: taiseksi siten, että keskusvirastona toimii maan-   losohjauskirjeessä mainitut näkökohdat suorit-
15890: mittaushallitus ja piirihallinnon muodostavat       teiden tuotantokustannusten vähentämisestä ja
15891: kartasto- ja tietopalvelutoimistot sekä maanmit-    asiakaspalvelutasosta sekä arvioidaan mahdol-
15892: taustoimistot.                                      lisuudet keventää hallintoa vähentämällä
15893:    Maanmittaushallituksen         toimintayksiköt   maanmittaushallituksen toimintayksiköitä sekä
15894: ovat tällä hetkellä: yleinen osasto, karttaosasto   yhdistämällä piirihallinnon kartasto- ja tieto-
15895: ja kiinteistöosasto sekä paikkatietokeskus.         palvelutoimistoja ja maanmittaustoimistoja
15896: Maanmittauslaitoksessa on 50 piirihallintoyk-       keskenään. Tarvittavat ratkaisut asiassa pyri-
15897: sikköä. Näistä kartasto- ja tietopalvelutoimisto-   tään saamaan aikaan lähimpien kuukausien ai-
15898: ja on 11 ja maanmittaustoimistoja on 39.            kana.
15899: 
15900:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
15901: 
15902:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
15903:                                         1992 vp -   KK 383                                          3
15904: 
15905: 
15906: 
15907: 
15908:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
15909: 
15910:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Jord- och skogsbruksministeriet kommer att
15911: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      fortsätta lantmäteriverkets organisationsreform,
15912: den 1 september 1992 tili vederbörande medlem       så att inbesparingar fås tili stånd och den onödi-
15913: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ga och ineffektiva byråkratin minskas vid hela
15914: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-         lantmäteriverket.
15915: mål nr 383:                                            Ijord- och skogsbruksministeriets skrivelse av
15916:                                                     19.12.1991 tilllantmäteriverket om resultatstyr-
15917:            Åmnar Regeringen i samband med           ning har som ett mål uppställts att utreda möj-
15918:        lantmäteriverkets organisationsreform se     lighetema att reducera antalet verksamhetsenhe-
15919:        tili att inbesparingar inte söks genom en    ter vid lantmäteriverkets distriktsförvaltning,
15920:        gallring av lantmäteribyråema, som visat     kartverks- och dataserviceenheter samt lantmä-
15921:        sig vara effektiva och inkomstbringande,     teribyrå. Utgångspunkten för utredningen har
15922:        utan genom en minskning av lantmäteri-       varit att produktionskonstnadema för kart-
15923:        styrelsens onödiga och ineffektiva byrå-     verks- och dataservicebyråemas samt lantmäte-
15924:        krati, samt eventuellt genom en sam-         ribyråemas prestationer minskar utan att
15925:        manslagning av vissa kartverks- och da-      byråemas kundservicenivå väsentligt sjunker.
15926:        taservicebyråer med lantmäteribyråer         Lantmäteriverket har meddelat att den ovan
15927:        inom samma område?                           nämnda utredningen blir fårdig före utgången av
15928:                                                     september innevarande år.
15929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          På basis av utredningen bereder jord- och
15930: anföra följande:                                    skogsbruksministeriet ett fårslag tili lösning av
15931:                                                     frågan om ett ändamålsenligt antal distriktsför-
15932:    Inom lantmäteriverket genomfördes en or-         valtningsenheter. Det skall samtidigt utredas på
15933: ganisationsreform 1.9.1991, då organisationen       vilket sätt administrationen vid lantmäteristyrel-
15934: ändrades tili en tvåstegsorganisation, så att det   sen kan förenklas. Vid beredningen beaktas de
15935: centrala ämbetsverket är lantmäteristyrelsen        synpunkter i det ovan nämnda brevet som gäller
15936: och distriktsförvaltningen består av kartverks-     en sänkning av produktionskostnadema för
15937: och dataservicebyråema samt lantmäteri-             prestationer och kundservicenivån samt bedöms
15938: byråema.                                            möjlighetema att förenkla administrationen ge-
15939:    Lantmäteristyrelsens verksamhetsenheter är       nom en reducering av antalet verksamhetsenhe-
15940: för närvarande: en allmän avdelning, en kartav-     ter vid lantmäteristyrelsen samt genom en sam-
15941: delning och en fastighetsavdelning samt en          manslagning av kartverks- och dataservice-
15942: landskapsinformationscentral. Inom lantmäteri-      byråer med lantmäteribyråer inom distriktsför-
15943: verket finns 50 distriktsförvaltningsenheter. Av    valtningen. De nödvändiga besluten i ärendet
15944: dessa är 11 kartverks- och dataservicebyråer och    kommer i mån av möjlighet att fattas inom de
15945: 39 lantmäteribyråer.                                närmaste månadema.
15946: 
15947:      Helsingforsden 29 september 1992
15948: 
15949:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
15950:                                                  1992 vp
15951: 
15952: Kirjallinen kysymys 384
15953: 
15954: 
15955: 
15956: 
15957:                                     Aittoniemi: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaikutuksesta työttömyys-
15958:                                         korvaukseen
15959: 
15960: 
15961:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15962: 
15963:    Tulevaisuudessa yhä alenevaa työttömyys-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15964: korvausta saaville usein ylivelkaisille ihmisille      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15965: lisäansion saaminen olisi varsin tärkeää. He           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15966: eivät kuitenkaan uskalla ottaa pieniäkään am-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15967: mattiinsa kuuluvia työkeikkoja, koska pelkäävät
15968: työttömyyskorvauksen menettämistä. Toisaalta                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15969: esimerkiksi kesäaikaan on usein huutava puute                  siin lain ja käytännön muuttamiseksi si-
15970: kirvesmiesten, timpurien, muurarien, rapparien,                ten, että työvoimatoimistot pitäisivät
15971: sähkömiesten ynnä muiden ammattimiesten saa-                   kortistoa lyhytaikaisiin työsuhteisiin ha-
15972: miseksi lyhyeen työsuhteeseen alan asioissa eri-               lukkaista työttömistä ammattimiehistä,
15973: tyisesti yksityisten kansalaisten taholta. Kaiken              joita ohjattaisiin alan tarpeisiin siten, että
15974: lisäksi tällaisten työtilaisuuksien tarjoajat ja am-           heille kuuluva työttömyyskorvaus ei vaa-
15975: mattimiehet eivät kohtaa toisiaan edes neuvotte-               rantuisi työn lyhytkestoisuuden johdos-
15976: lua varten. Työtjäävät tekemättä tai ammattitai-               ta?
15977: doton itse yrittää rääpiä työtä omilla taidoillaan.
15978: 
15979:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
15980: 
15981:                                              Sulo Aittoniemi
15982: 
15983: 
15984: 
15985: 
15986: 220051L
15987: 2                                          1992 vp -    KK 384
15988: 
15989: 
15990: 
15991:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15992: 
15993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          paikkoihin löytyy työvoimatoimistosta melkoi-
15994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sella varmuudella ammattitaitoinen työntekijä
15995: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-           nopeasti.
15996: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Edellä toteamillani perusteilla ei ole välitöntä
15997: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tarvetta luoda kysymyksessä kuvattua erillistä
15998: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta          rekisteriä.
15999: kysymyksestä n:o 384:                                      Työn lyhytkestoisuudesta ei käsittääkseni ai-
16000:                                                         heudu työttömyyspäivärahaan haitallisia seu-
16001:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          raamuksia, päinvastoin työttömyysturvan kan-
16002:        siin lain ja käytännön muuttamiseksi si-         nalta lyhytaikaiset työsuhteet ovat parhaiten
16003:        ten, että työvoimatoimistot pitäisivät           turvattuja.
16004:        kortistoa lyhytaikaisiin työsuhteisiin ha-          Päivärahaa ei luonnollisesti makseta siltä ajal-
16005:        lukkaista työttömistä ammattimiehistä,           ta, jolloin henkilö on työssä. Sen sijaan lyhytai-
16006:        joita ohjattaisiin alan tarpeisiin siten, että   kaisen työn päätyttyä, jollei työ ole päättynyt
16007:        heille kuuluva työttömyyskorvaus ei vaa-         henkilön omasta syystä, oikeus palautuu.
16008:        rantuisi työn lyhytkestoisuuden johdos-             Päiväraha maksetaan aikaisemman suuruise-
16009:        ta?                                              na, koska ansiopäivärahaa ei määritellä uudel-
16010:                                                         leen alle 27 viikon työn perusteella ja peruspäivä-
16011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            rahan tarveharkinnassa ei oteta työsuhteen ai-
16012: vasti seuraavaa:                                        kaisia tuloja huomioon.
16013:                                                            Itse asiassa ainoa työttömyysturvalain sään-
16014:     Työvoimatoimiston keskeinen tehtävä on vä-          nös, jonka lyhytaikaisessa työssä olleet saattavat
16015: littää työtä siten, että työnantaja saa tarjottuun      kokea joissakin tilanteissa epäoikeudenmukai-
16016: työpaikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa            seksi, on omavastuuaikaa koskeva säännös.
16017: olevan työntekijän ja työnhakija työtä, jota hän           Työttömyyspäivärahaa maksetaan vasta sen
16018: parhaiten kykenee suorittamaan.                         jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työn-
16019:     Työnvälityksen käytössä on atk-järjestelmä,         hakijana työvoimatoimistossa yhteensä viisi ar-
16020: jossa on kaikki avoimiksi ilmoitetut työpaikat ja       kipäivää kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon
16021: toisaalta kaikki työnhakijat. Työsuhteen kestol-        aikana. Omavastuuaika on aina voimassa sen
16022: la ei työnvälityksen toiminnan kannalta ole mer-        kalenterivuoden loppuun, jona se on hankittu.
16023: kitystä, vaan työnhakijoita pyritään työllistä-            Työsuhde ei siis koskaan johda uuteen oma-
16024: mään lyhytaikaisiinkin työsuhteisiin, mikäli työ-       vastuuaikaan saman kalenterivuoden aikana.
16025: paikka on työvoimatoimistoon ilmoitettu.                Sen sijaan seuraavana vuonna edellytetään uutta
16026:     Valtaosa työttömistä työnhakijoista saa työt-       omavastuuaikaa, jos päivärahan maksaminen
16027: tömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahan saa-             on tällöin katkennut.
16028: ja on velvollinen ottamaan vastaan tarjotun                 Kohtuuttomuuksien estämiseksi työttömyys-
16029: työn, lyhytaikaisenkin, työttömyysturvan me-            turvalakia muutettiin 1.4.1987 alkaen siten, että
16030: nettämisen uhalla.                                      alle 14 päivän työ ei seuraavanakaan kalenteri-
16031:     Nykyisessä työllisyystilanteessa avoimia työ-       vuonna johda uuteen omavastuuaikaan. Kan-
16032: paikkoja on vähän. Niistäkin ainoastaan murto-          sandustaja Aittaniemen kysymyksessä tarkoite-
16033: osa ilmoitetaan työvoimatoimistoihin. Kohtaan-          tut työtilaisuudet eivät siis tässäkään suhteessa
16034: to-ongelma johtuu siis ensi sijassa välitettävän        vaaranna tai aiheuta haitallisia seuraamuksia
16035: työn vähyydestä. Avoimiksi ilmoitettuihin työ-          päivärahaoikeuteen.
16036: 
16037:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1992
16038: 
16039:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
16040:                                          1992 vp -   KK 384                                           3
16041: 
16042: 
16043: 
16044: 
16045:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16046: 
16047:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Med stöd av det ovan anförda föreligger det
16048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       inget omedelbart behov att skapa sådant separat
16049: den 1 september 1992 till vederbörande medlem        register som avses i spörsmålet.
16050: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Arbetets kortvarighet medför enligt min me-
16051: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade            ning inga menliga verkningar på arbetslöshets-
16052: spörsmål nr 384:                                     dagpenningen, tvärtom ger de kortvariga arbets-
16053:                                                      förhållandena den bästa tryggheten med avseen-
16054:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        de på utkomstskyddet för arbetslösa.
16055:        ändrande av lagen och praxisen så att            Dagpenning betalas givetvis inte för den tid
16056:        arbetskraftsbyråerna skulle föra register     då en person har arbete. Däremot återställs
16057:        över sådana arbetslösa yrkesmän som är        rätten, när det kortvariga arbetet upphört, för-
16058:        villiga till korttidsarbeten och som skulle   utsatt att det inte upphört på personens egen
16059:        anvisas jobb efter branschens behov så        förskyllan.
16060:        att den arbetslöshetsersättning som till-        Dagpenningen betalas till samma belopp som
16061:        kommer dem inte skulle äventyras på           tidigare, eftersom dagpenningen avvägd enligt
16062:        grund av arbetets kortvarighet?               förtjänsten inte skall bestämmas på nytt efter ett
16063:                                                      arbete som varar mindre än 27 veckor och
16064:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        eftersom man vid behovsprövning av grunddag-
16065: anföra följande:                                     penningen inte beaktar inkomsterna under ar-
16066:                                                      betsförhållandet.
16067:    Arbetskraftsbyråns viktigaste uppgift är att         1 själva verket finns det endast ett stadgande,
16068: förmedla arbete så att arbetsgivaren får till den    det om självrisktid, i lagen om utkomstskydd för
16069: erbjudna platsen den lämpligaste och bästa ar-       arbetslösa som i vissa situaticner kan upplevas
16070: betstagaren som finns att tillgå och att arbets-     som orättvist av de personer som utfört korttids-
16071: sökanden får arbete som han eller hon bäst kan       arbeten.
16072: utföra.                                                 Arbetslöshetsdagpenning betalas först sedan
16073:    Arbetsförmedlingen förfogar över ett ADB-         en person varit arbetslös arbetssökande vid ar-
16074: system som omfattar såväl alla lediganmälda          betskraftsbyrån sammanlagt fem arbetsdagar
16075: platser som alla arbetssökande. Arbetsförhållan-     under en period av åtta på varandra följande
16076: dets längd har ingen betydelse för arbetsförmed-     kalenderveckor. Självrisktiden är i kraft till ut-
16077: lingens funktion, utan man försöker sysselsätta      gången av det kalenderår under vilket den har
16078: de arbetssökande även i kortvariga arbetsförhål-     uppkommit.
16079: landen, om arbetsplatsen är anmäld till arbets-         Ett arbetsförhållande leder således aldrig till
16080: kraftsbyrån.                                         en ny självrisktid under samma kalenderår.
16081:    Största delen av de arbetslösa arbetssökande-     Däremot förutsätts följande år en ny självrisktid,
16082: na får arbetslöshetsdagpenning. Mottagare av         om utbetalningen av dagpenning då har upp-
16083: arbetslöshetsdagpenning är skyldig att ta emot       hört.
16084: det arbete som erbjuds, om ock kortvarigt, med          För att inga oskäligheter skall uppstå ändra-
16085: risk för att annars gå miste om utkomstskyddet.      des lagen om utkomstskydd för arbetslösa med
16086:    1 det nuvarande sysselsättningsläget finns det    början från 1.4.1987 så att ett arbete som varar
16087: endast få lediga arbetsplatser. Och av dem an-       mindre än 14 dagar ej heller följande kalenderår
16088: mäls endast en bråkdel till arbetskraftsbyråerna.    leder till en ny självrisktid. De arbetstillfållen
16089: Matchningsproblemet beror således i första           som avses i riksdagsman Aittoniemis spörsmål
16090: hand på att de platser som kan förmedlas är så       medför alltså ej heller i detta avseende någon risk
16091: få. Till de lediganmälda platserna kan arbets-       eller några menliga följder då det gäller rätt till
16092: kraftsbyrån med ganska stor säkerhet snabbt          dagpenning.
16093: fmna en yrkeskunnig arbetstagare.
16094: 
16095:      Helsingforsden 22 september 1992
16096: 
16097:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
16098:                                               1992 vp
16099: 
16100: Kirjallinen kysymys 385
16101: 
16102: 
16103: 
16104: 
16105:                                   Aittoniemi: Starttirahan myöntämisehtojen väljentämisestä
16106: 
16107: 
16108: 
16109:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16110: 
16111:    Työttömyyden kohdatessa työtön ryhtyy               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16112: usein harkitsemaan mahdollisuuksiaan yrittäjä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16113: nä. Liikkeellelähtöä on tarkoitettu helpotta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16114: maan ns. starttiraha. Starttiraha voidaan kuiten-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16115: kin yleensä myöntää vasta, kun työttömyys on
16116: kestänyt tietyn ajan.                                          Katsooko Hallitus, että työttömän
16117:    Opiskelu työttömyysaikana työttömyyspäivä-               omaehtoista työllistymistä yrityksen pe-
16118: rahan turvin edellyttää tiettyä sidonnaisuutta              rustamisen kautta olisi starttirahan muo-
16119: työttömän ammattiin. Tämä tuntuu järjenvastai-              dossa syytä tukea nykyistä väljemmin
16120: selta, koska usein on paremmat edellytykset                 ehdoin ja että työttömän opiskelumah-
16121: työllistyä valmentautumalla opiskelun kautta                dollisuuksia päivärahan turvin olisi syytä
16122: kokonaan toiselle alalle.                                   laajentaa?
16123: 
16124:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
16125: 
16126:                                           Sulo Aittoniemi
16127: 
16128: 
16129: 
16130: 
16131: 220051L
16132: 2                                          1992 vp -   KK 385
16133: 
16134: 
16135: 
16136: 
16137:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16138: 
16139:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perusteita. Tällainen lievennys voisi koskea esi-
16140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          merkiksi niitä tapauksia, joissa työvoimatoimis-
16141: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          to on hankkinut työttömälle työnhakijalle yrittä-
16142: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       jäksi ryhtyvälle tarkoitettua valmentavaa koulu-
16143: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tusta.
16144: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta             Tällaisen koulutuksen suorittamisen jälkeen
16145: kysymyksestä n:o 385:                                  voitaisiin myöntää starttirahaa ilman edellä mai-
16146:                                                        nittua kuuden kuukauden työttömänä oloa var-
16147:           Katsooko Hallitus, että työttömän            sinkin, jos asianomainen on jo ennen koulutuk-
16148:        omaehtoista työllistymistä yrityksen pe-        sen alkamista ollut tämän ajan työttömänä.
16149:        rustamisen kautta olisi starttirahan muo-           Kansanedustaja Aittoniemen kysymyksen
16150:        dossa syytä tukea nykyistä väljemmin            toisessa osassa käsitellään opiskelua ja työttö-
16151:        ehdoin ja että työttömän opiskelumah-           myyspäivärahaa. Tältä osin työttömyysturva-
16152:        dollisuuksia päivärahan turvin olisi syytä      laissa on lähtökohtana pidetty sitä, että kaikki
16153:        laajentaa?                                      päätoiminen opiskelu on esteenä työttömyys-
16154:                                                        päivärahan saamiselle.
16155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Päätoimisena opiskeluna pidetään työttö-
16156: vasti seuraavaa:                                       myysturvalakia sovellettaessa sellaista opiske-
16157:                                                        lua, joka on esteenä kokopäivätyön vastaanotta-
16158:    Kun työttömäksi jäänyt henkilö ilmoittautuu         miselle.
16159: työvoimatoimistoon työnhakijaksi, ryhdytään                Muu opiskelu ei sen sijaan ole työttömyystur-
16160: toteuttamaan työllisyyslain 16 §:n mukaista työ-       valain tarkoittamalla tavalla esteenä sille, että
16161: voimatoimistossa suoritettavien toimenpiteiden         henkilön opiskellessaankin katsotaan olevan
16162: keskinäistä toteuttamisjärjestystä.                    työmarkkinoiden käytettävissä ja näin ollen
16163:    Työvoimatoimistoon työnhakijaksi ilmoittau-         työntekomahdollisuuden puuttuessa myös ole-
16164: tunut henkilö on pyrittävä ensisijaisesti työllistä-   van oikeutettu työttömyyspäivärahaan.
16165: mään työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitet-            Työttömyyspäivärahajärjestelmän lähtökoh-
16166: tuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla         tana on se, että opiskelijoiden toimeentulo on
16167: taikka ohjaamaan hänet työnsaantia edistävään          turvattava muilla sosiaaliturvajärjestelmillä kuin
16168: koulutukseen.                                          työttömyyspäivärahalla.
16169:    Mikäli työttömän työnhakijan työllistäminen             Opiskelijan toimeentulo olisi turvattava koko
16170: ei onnistu pelkästään työvoimapalvelujen eikä          opintojen keston ajaksi erilaisilla opintososiaali-
16171: koulutuksenkaan avulla, on valtion tai työnha-         silla eduilla, koska opiskelija ei opintojensa kes-
16172: kijan kotikunnan sen jälkeen pyrittävä järjestä-       täessä ole hakemassa itselleen päätoimista työ-
16173: mään hänelle työntekomahdollisuus työssä-              paikkaa, jonka puuttumisesta aiheutuvia talou-
16174: käyntialueella omassa tai toisen yrityksessä, yh-      dellisia menetyksiä työttömyyspäiväraha on tar-
16175: distyksessä, kunnassa, kuntainliitossa taikka          koitettu lievittämään.
16176: valtion virastossa tai laitoksessa siten kuin työl-        Opiskelijan oikeus työttömyyspäivärahaan ei
16177: lisyysasetuksessa tarkemmin säädetään.                 edellä olevan mukaisesti ole millään tavalla riip-
16178:    Tämän jälkeen esimerkiksi harkinnanvaraisia         puvainen opiskelijan entisestä ammatista, koulu-
16179: työllisyysmäärärahoja voidaan valtion talousar-        tusalasta, oppilaitoksesta tai muustakaan vas-
16180: vion momenttiperustelujen mukaan käyttää               taavasta tekijästä, vaan ainoastaan opiskelun
16181: muun muassa starttirahan myöntämiseen kui-             päätoimisuudesta.
16182: tenkin vasta sen jälkeen, kun työnhakijan työttö-          Työvoimatoimistolla on mahdollisuus hank-
16183: myys on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuu-           kia työnhakijoille työvoimapoliittista aikuiskou-
16184: kautta.                                                lutusta, johon liittyy oikeus suunnilleen työttö-
16185:    Eräissä tapauksissa saattaisi olla tarkoituk-       myyspäivärahan suuruiseen koulutustukeen.
16186: senmukaista lieventää starttirahan myöntämis-          Tämä koulutustuki ei kuitenkaan ole työttö-
16187:                                          1992 vp -   KK 385                                            3
16188: 
16189: myyspäivärahaa, vaan se on erillinen opintoso-       viointi ei ole riittävän yksiselitteinen ratkaisupe-
16190: siaalinen etuus.                                     ruste opiskelijan työttömyyspäivärahaoikeutta
16191:    Työnhakija voi luonnollisesti itsekin omatoi-     harkittaessa.
16192: misesti hankkia itselleen koulutuspaikan, mutta         Tämän vuoksi työministeriö on esittänyt työt-
16193: jos tämä itse järjestetty opiskelu on päätoimista,   tömyysturvalakiin lisättäväksi valtuussäännök-
16194: ei työnhakijana ole opiskeluaikana oikeutta          sen, joka oikeuttaisi asetuksella määrittelemään
16195: työttömyyspäivärahaan.                               sen, minkälainen opiskelu, harrastustoiminta,
16196:    Itse järjestetyn opiskelun ajalta ei myöskään     taikootyö tai muu vastaava toiminta olisi mah-
16197: voida henkilölle maksaa työvoimapoliittiseen         dollista ilman, että se vaikuttaisi asianomaisen
16198: aikuiskoulutukseen liittyvää koulutustukea,          työttömyyspäivärahaoikeuteen.
16199: vaan henkilön on itse selvitettävä mahdollisuu-         Lainmuutosesitys annettaneen piakkoin edus-
16200: tensa erilaisiin opintososiaalisiin etuuksiin.       kunnalle, ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan
16201:    Käytännössä on esiintynyt tulkintavaikeuksia      vuoden 1993 alusta lukien. Asetusta valmistel-
16202: ja vaihtelevaa soveltamiskäytäntöäkin muun           laan työministeriössä virkatyönä siten, että se
16203: muassa sen suhteen, milloin opiskelu on esteenä      voidaan antaa heti lain voimaantulon jälkeen.
16204: työttömyyspäivärahan saamiselle.                        Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on aset-
16205:    Tämä johtuu muun muassa siitä, että on            tanut työttömyysturvatoimikunnan, joka myös
16206: otettu käyttöön uusia opiskelumuotoja, joiden        parhaillaan selvittää muun muassa opiskelun ja
16207:  osalta pelkästään opiskelun päätoimisuuden ar-      työttömyysturvan suhdetta.
16208:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1992
16209: 
16210:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
16211: 4                                         1992 vp -   KK 385
16212: 
16213: 
16214: 
16215: 
16216:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16217: 
16218:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetssökanden utbildning avsedd för blivande
16219: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        företagare.
16220: den 1 september 1992 till vederbörande medlem            Efter slutförd utbildning av detta slag kunde
16221: av statsrådet översänt avskrift av följande av        startpenning beviljas utan nämnda sex månaders
16222: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             arbetslöshetsperiod speciellt om personen redan
16223: spörsmål nr 385:                                      före utbildningen hade varit arbetslös i sex må-
16224:                                                       nader.
16225:           Anser Regeringen detvara skäl att den          Andra delen av riksdagsman Aittoniemis
16226:        arbetslöses sysselsättning på eget initiativ   spörsmål berör studier och arbetslöshetsdagpen-
16227:        genom grundande av eget företag stöds          ning. I detta hänseende utgår lagen om ut-
16228:        genom lindrigare villkor för startpennin~      komstskydd för arbetslösa från att alla studier
16229:        samt att den arbetslöses studiemöjlighe-       på heltid utgör hinder för erhållande av arbets-
16230:        ter utvidgas med stöd av dagpenning?           löshetsdagpenning.
16231:                                                          Vid tillämpning av lagen om utkomstskydd
16232:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för arbetslösa betraktas som heltidsstudier såda-
16233: anföra följande:                                      na studier som utgör hinder för mottagande av
16234:                                                       heltidsarbete.
16235:    Då en arbetslös person anmäler sig som ar-            Övriga studier utgör däremot inte enligt lagen
16236: betssökande vid arbetskraftsbyrån, följer man         om utkomstskydd för arbetslösa något hinder
16237: den ordningsföljd som gäller för de åtgärder som      för att en person också då han eller hon studerar
16238: arbetskraftsbyrån enligt 16 § sysselsättningsla-      står till arbetsmarknadens förfogande och där-
16239: gen skall vidta.                                      igenom, om möjlighet att arbete inte fmns, även
16240:    Den som anmält sig som arbetssökande vid           har rätt till arbetslöshetsdagpenning.
16241: arbetskraftsbyrån skall i första hand med hjälp          Utgångspunkten för systemet med arbetslös-
16242: av arbetskraftsservicen försöka sysselsättas i de     hetsdagpenning är att utkomsten för de stude-
16243: lediga platsema inom pendlingsregionen eller          rande skall tryggas genom andra trygghetsarran-
16244: anvisas till sådan utbildning som främjar hans        gemang än arbetslöshetsdagpenning.
16245: eller hennes möjligheter att få arbete.                  Så länge studiema pågår bör studerandens
16246:    Om man inte genom arbetskraftsservice eller        utkomst tryggas genom olika studiesociala för-
16247: utbildning lyckas sysselsätta den arbetslösa ar-      måner, eftersom studeranden inte under studie-
16248: betssökanden, skall staten eller den sökandens        tiden kommer att söka sig heltidsarbete. Arbets-
16249: hemkommun därefter försöka ordna honom                löshetsdagpenningen igen är avsedd att lindra de
16250: eller henne möjlighet att arbeta inom pendlings-      ekonomiska förluster som brist på sådant arbete
16251: regionen vid eget eller annans företag, hos ett       medför.
16252: samfund, en kommun eller ett kommunalför-                I enlighet med detta är studerandens rätt till
16253: bund eller vid statens ämbetsverk eller inrätt-       arbetslöshetsdagpenning inte på något sätt be-
16254: ning, på det sätt som närmare stadgas i syssel-       roende av hans eller hennes tidigare yrke, utbild-
16255: sättningsförordningen.                                ningsområde, läroanstalt eller annan motsvaran-
16256:    Därefter kan t.ex. behovsprövade sysselsätt-       de faktor, utan endast av huruvida det är fråga
16257: ningsanslag enligt momentmotiveringen för             om studier på heltid.
16258: statsbudgeten användas bl.a. för att bevilja             Arbetskraftsbyrån har möjlighet att åt arbets-
16259: startpenning, men först sedan den arbetssökan-        sökande anskaffa arbetskraftspolitisk vuxenut-
16260: des arbetslöshet pågått utan avbrott i sex må-        bildning med rätt till ett ungefår lika stort
16261: nader.                                                utbildningsstöd som arbetslöshetsdagpenning.
16262:    I vissa fall kunde det vara ändamålsenligt att     Utbildningsstödet är dock inte arbetslöshetsdag-
16263: lindra grundema för beviljande av startpenning.       penning, utan en separat studiesocial förmån.
16264: Sådan lindring kunde exempelvis gälla de fall där        Givetvis kan sökanden också på eget initiativ
16265: arbetskraftsbyrån har anskaffat den arbetslösa        skaffa sig en utbildningsplats, men om den
16266:                                           1992 vp -   KK 385                                            5
16267: 
16268: självanskaffade utbildningen bedrivs på heltid,           Arbetsministeriet har därför föreslagit att
16269: har sökanden inte under studietiden rätt till         tili lagen om utkomstskydd för arbetslösa skall
16270: arbetslöshetsdagpenning.                              fogas närmare stadganden om rätt att genom
16271:     För tiden för självarrangerade studier kan inte   förordning definiera vilka slags studier, hobby-
16272: heller betalas sådant utbildningsstöd som hör         verksamhet, talkoarbete eller annan motsva-
16273: till den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen,     rande verksamhet som vore möjligt utan att
16274: utan personen skall själv reda ut eventuella          inverka på personens rätt till arbetslöshetsdag-
16275: möjligheter till studiesociala förmåner.              penning.
16276:     Det har i praktiken förekommit tolkningssvå-          En lagändringsproposition torde inom kort
16277: righeter och till och med olika tillämpningspraxis    avlåtas tili riksdagen och lagen avses träda i kraft
16278: då det gäller att avgöra när studierna utgör          fr.o.m. böijan av 1993. Förordningen bereds
16279: hinder för erhållande av arbetslöshetsdagpen-         som tjänsteuppdrag vid arbetsministeriet så att
16280: ning.                                                 den skall kunna utfärdas genast efter det att
16281:     Detta beror bl.a. på att nya studieformer har     lagen har trätt i kraft.
16282: införts, för vilka en bedömning av huruvida det           Dessutom har social- och hälsovårdsministe-
16283: är fråga om heltidsstudier inte anses som en          riet tillsatt en utkomstskyddskommission som
16284: tillräckligt entydig grund för prövning av stude-     håller på att utreda bl.a. förhållandet mellan
16285: randens rätt till arbetslöshetsdagpenning.            studier och utkomstskyddet för arbetslösa.
16286:      Helsingforsden 22 september 1992
16287: 
16288:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
16289:                                                  1992 vp
16290: 
16291: Kirjallinen kysymys 386
16292: 
16293: 
16294: 
16295: 
16296:                                     Aittoniemi: Virastojen sijoitusjätjestelyistä kihlakuntauudistuksen
16297:                                         yhteydessä
16298: 
16299: 
16300:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16301: 
16302:     Hallinnon jätjestelyissä on yleensä mainittu       keskuspaikalla asiointi olisi helpompaa ja tulisi
16303: pyrittävän ns. yhden luukun menetelmään. Laa-          halvemmaksi.
16304: jemmin ajateltuna tämä merkitsee käytännössä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
16305: esimerkiksi sitä, että tietyllä hallintoalueelia eri   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16306: virastojen palvelut voisi saada samalla matkalla,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16307: eli että merkittävät virastot olisivat samalla kes-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16308: kuspaikalla. Esimerkiksi Valkeakosken-Toija-
16309: lan alueella tiettävästi suunnitelma on se, että                  Aikooko Hallitus pyrkiä esimerkiksi
16310: kihlakuntajaon mukaiseksi keskuspaikaksi tulisi                uuden kihlakuntajaon yhteydessä siihen,
16311: Valkeakoski, veroviraston taas Toijala. Asioiden               että muidenkin virastojen sijoitusjätjeste-
16312: hoitamiseksi joutuisi näin tekemään useampia                   lyt palvelevat palvelujensaannin keskittä-
16313: matkoja, kun taas virastojen sijaitessa samalla                mistä ja helpottamista?
16314: 
16315:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
16316: 
16317:                                              Sulo Aittoniemi
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:  220051L
16323: 2                                        1992 vp -   KK 386
16324: 
16325: 
16326: 
16327: 
16328:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16329: 
16330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Järjestely koskee aluksi poliisitoimen, syyttä-
16331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jäntoimen, ulosottotoimen, rekisteritoimen sekä
16332: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        yleishallinnon tehtäviä ja myöhemmässä vai-
16333: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     heessa muutakin valtion paikallishallintoa. Sisä-
16334: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         asiainministeriö tulee lähiaikoina asettamaan
16335: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan pe-
16336: sen n:o 386:                                         riaatepäätöksen mukaisesti työryhmän selvittä-
16337:                                                      mään niitä mahdollisia toiminnallisia hyötyjä,
16338:           Aikooko Hallitus pyrkiä esimerkiksi        joita verotoimistojen ja kihlakunnanvirastojen
16339:        uuden kihlakuntajaon yhteydessä siihen,       yhteistoiminnan kehittämisellä olisi saavutetta-
16340:        että muidenkin virastojen sijoitusjärjeste-   vissa. Vastaavanlaiset selvitykset tullaan myö-
16341:        lyt palvelevat palvelujensaannin keskittä-    hemmin tekemään myös muun valtion paikallis-
16342:        mistä ja helpottamista?                       hallinnon osalta.
16343:                                                         Valtion paikallishallintopalvelujen käyttäjien
16344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kannalta kihlakunnanviraston sijainnilla ei ole
16345: vasti seuraavaa:                                     kovinkaan suurta merkitystä. Asiakkaiden kan-
16346:                                                      nalta ei ole ratkaisevaa se, missä hallinto hoide-
16347:    Valtion paikallishallinnon kehittämisen pe-       taan ja osa palveluista tuotetaan, vaan se, mistä
16348: rusteita koskeva laki sisältää paikallishallinnon    ja miten asiakkaat voivat saada tarvitsemansa
16349: yhteenkokoamista koskevat yleiset perusteet          palvelut. Tällöin keskeistä on se, minkälaiseksi
16350: sekä määrittää yhteenkootun paikallishallinto-       paikallishallintouudistuksen yhteydessä perus-
16351: organisaation perusosat. Valtion paikallishal-       tettaviksi tulevien kihlakunnanvirastojen palve-
16352: lintouudistus merkitsee paikallishallinnon ko-       lutoimistojen tai -pisteiden tarjoamien palvelu-
16353: koamista, sen hallinnollisten toimintojen sekä       jen sisältö tulee muodostumaan. Sisäasiainminis-
16354: erityisasiantuntemuksen keskittämistä, yhden         teriön toimesta tullaan lähiaikoina selvittämään
16355: luukun periaatteen toteuttamista ja palvelu-         mahdollisuuksia aikaansaada sellainen palvelu-
16356: pisteajattelua, paikallishallinnon toimintaedel-     pisteverkosto, josta hallinnon asiakkaat saisivat
16357: lytysten parantamista, edellytysten luomista         nykyistä helpommin ja nopeammin mahdolli-
16358: päätösvallan siirtämiselle paikallistasolle sekä     simman monet tarvitsemistaan paikallishallinto-
16359: palvelujen nykyistä taloudellisempaa tuotta-         palveluista, myös muualla kuin kihlakunnan-
16360: mista.                                               virastoissa tuotettavat palvelut.
16361:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
16362: 
16363:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16364:                                         1992 vp -   KK 386                                           3
16365: 
16366: 
16367: 
16368: 
16369:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
16370: 
16371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Arrangemanget gäller till en början uppgifter
16372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      inom polis-, åklagar-, utsöknings- och register-
16373: den 1 september 1992 till vederbörande med1em       väsendet samt allmänna förvaltningsuppgifter
16374: av statsrådet översänt avskrift av följande av      och i ett senare skede även annan statlig lokalför-
16375: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         valtning. Inrikesministeriet kommer inom kort
16376: mål nr 386:                                         att i enlighet med ett principbeslut av minister-
16377:                                                     utskottet för utvecklande av förvaltningen till-
16378:           Åmnar Regeringen t.ex. i samband          sätta en arbetsgrupp som har som uppgift att
16379:        med den nya häradsindelningen gå in för      utreda de eventuella funktionella fördelar som
16380:        att även andra ämbetsverk förläggs så att    kunde uppnås genom en utveckling av samarbe-
16381:        en koncentration av servicen möjliggörs      tet mellan skattebyråerna och häradsämbetena.
16382:        och tillgången på servicen underlättas?      Motsvarande utredningar kommer senare att
16383:                                                     göras även inom statens övriga lokalförvaltning.
16384:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Med tanke på dem som använder den statliga
16385: anföra följande:                                    lokalförvaltningsservicen är häradsämbetets läge
16386:                                                     av ringa betydelse. Ur kundernas synvinkel är
16387:    Lagen om grundema för utvecklande av den         inte platsen där förvaltningen sköts och en del av
16388: statliga lokalförvaltningen innehåller de allmän-   servicen produceras av avgörande betydelse,
16389: na grunderna för en centralisering av lokalför-     utan det väsentliga är var och hur kunderna kan
16390: valtningen samt fastställer de grundläggande        få den service som de behöver. Sålunda är det
16391: faktorerna för den centraliserade lokalförvalt-     centrala i frågan på vilket sätt innehållet i den
16392: ningsorganisationen. Statens lokalförvaltnings-     service som servicebyråerna eller servicepunkter-
16393: reform innebär en centralisering av lokalförvalt-   na vid häradsämbeten som inrättas i samband
16394: ningen, en koncentration av dess administrativa     med lokalförvaltningsreformen kommer att for-
16395: funktioner samt specialexpertis, genomförande       mas. På uppdrag av inrikesministeriet kommer
16396: av principen om "service vid en lucka" samt         man inom kort att utreda vilka möjligheter som
16397: servicepunktstänkande, förbättring av lokalför-     finns att skapa ett sådant nät av servicepunkter
16398: valtningens verksamhetsförutsättningar, ska-        som lättare och snabbare än förut och i så stor
16399: pande av förutsättningar för överföring av be-      utsträckning som möjligt ger kunderna den lo-
16400: slutanderätten till lokalförvaltningen samt en      kalförvaltningsservice de behöver, även sådan
16401: mer ekonomisk produktion av service.                service som produceras utanför häradsämbetet.
16402: 
16403:      Helsingforsden 6 oktober 1992
16404: 
16405:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
16406:                                              1992 vp
16407: 
16408: Kirjallinen kysymys 387
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413:                                  Aittoniemi: Ensiasunnon asumistukeen oikeuttavan neliömäärän
16414:                                      korottamisesta
16415: 
16416:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16417: 
16418:    Kahden henkilön asunnossa asumistukea           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16419: maksetaan vain 60 asuntoneliöön saakka. Tämä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16420: koskee myös nuorten avio- tai avoparien ensi-
16421: asuntoja. Kun perheen tarkoituksena yleisimmin                Aikooko Hallitus korottaa nuorten-
16422: on aikomus hankkia myös lapsia, tämänkokoi-                parien osalta ensiasunnon asumistukeen
16423: nen asunto osoittautuu heti perheenlisäyksen               oikeuttavaa neliömäärää nykyisestä 60
16424: tapahduttua liian pieneksi. Perhe joutuu vaihta-           asuntoneliöstä, jotta todennäköisen per-
16425: maan asuntoa, mikä aiheuttaa omat hankaluu-                heenlisäyksen johdosta asumistukeen oi-
16426: tensa.                                                     keuttava neliömäärä olisi riittävä jo ensi-
16427:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            asunnon osalta?
16428: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16429:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
16430:                                          Sulo Aittoniemi
16431: 
16432: 
16433: 
16434: 
16435:  220051L
16436: 2                                        1992 vp -   KK 387
16437: 
16438: 
16439: 
16440: 
16441:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16442: 
16443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että asumistuessa huomioon otettavat enimmäis-
16444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pinta-alat vastaavat nykyisin varsin hyvin arava-
16445: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        lainoituksen keskipinta-aloja, mutta ovat jonkin
16446: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     verran alle aravalainoituksessa hyväksyttävien
16447: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      enimmäisneliömetrimäärien.
16448: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta          Vuoden 1991 asumistukitilastojen mukaan
16449: kysymyksestä n:o 387:                                vuokra-asuntojen keskimääräinen pinta-ala eri-
16450:                                                      kokoisilla asumistukiperheillä oli 4-22 m 2 alle
16451:          Aikooko Hallitus korottaa nuorten-          vastaavan kohtuullisen asumistukijärjestelmässä
16452:        parien osalta ensiasunnon asumistukeen        sovellettavan pinta-alanormin. Omistusasun-
16453:        oikeuttavaa neliömäärää nykyisestä 60         noissa 2-5-henkisillä perheillä asuntojen keski-
16454:        asuntoneliöstä, jotta todennäköisen per-      määräinen pinta-ala oli 0,5-6,36 m 2 yli normi-
16455:        heenlisäyksen johdosta asumistukeen oi-       pinta-alan ja yli 6-henkisillä perheillä jonkin
16456:        keuttava neliömäärä olisi riittävä jo ensi-   verran sen alle.
16457:        asunnon osalta?                                  Yhtenä asumistuen tavoitteena on ollut ohja-
16458:                                                      ta perheitä hakeutumaan kokoonsa nähden koh-
16459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuullisen suuruiseen asuntoon perhekoon muut-
16460: vasti seuraavaa:                                     tuessa. Tämänsuuntaista vaikutusta pinta-
16461:                                                      alanormilla voidaan käytännössä katsoa olevan
16462:    Asumistuki myönnetään toistaiseksi ja tarkis-     ainakin jonkin verran. Asumistukirekisteristä
16463: tetaan kerran vuodessa. Sen lisäksi tuki tarkiste-   saatujen tietojen mukaan ajalla 1.9.1991-
16464: taan, kun ruokakunnan jäsenmäärä pysyvästi           31.8.1992 asumistukia on lakkautettu poismuu-
16465: muuttuu. Näin ollen nuorenparin tuki tarkiste-       ton perusteella 38 592 tapauksessa. Tämä mer-
16466: taan heti lapsen syntymän jälkeen.                   kitsee sitä, että useampi kuin joka neljäs asumis-
16467:    Asumistuella tuetaan kohtuutasoista asumis-       tukiruokakunta on vaihtanut asuntoa viimeisen
16468: ta. Kohtuullisten asumismenojen määrittelemis-       vuoden aikana. Ainakin osa näistä muutoista
16469: tä varten valtioneuvosto vahvistaa ruokakunnan       johtunee siitä, että ruokakunta on hakeutunut
16470: koon mukaiset asunnon kohtuulliset pinta-alat        uuteen asuntoon ruokakunnan koon muututtua.
16471: sekä enimmäisasumismenot asunnon koon, iän,             Koska tuki tarkistetaan vuosittain ja lapsen
16472: sijainnin ja varustetason mukaan.                    syntymän yhteydessä, ei ole ollut tarvetta lähteä
16473:    Tuensaaja voi asua normeja suuremmassakin         ennakoimaan perheen tulevaa tilan tarvetta. Toi-
16474: asunnossa, mutta asunnon kohtuullinen pinta-         saalta on mahdotonta etukäteen arvioida, mil-
16475: ala rajaa sen neliömetrimäärän, joka erikokoisil-    loin on kysymys sellaisesta perheestä, jonka
16476: la ruokakunnilla asumistuen suuruutta lasketta-      koko myöhemmin kasvaa. Pinta-alanormin ylei-
16477: essa voidaan ottaa huomioon. Pinta-alanormin         nen nostaminen niin, että asumistukea myönnet-
16478: määrittelyssä on ollut tavoitteena, että asumistu-   täessä otettaisiin huomioon mahdollisen lisähen-
16479: essa hyväksyttävän asumisväljyyden tulisi olla       kilön edellyttämä tilantarve, merkitsisi myös
16480: ruokakunnan kokoon nähden samantasoista              huomattavaa asumistukimenojen lisäystä, mikä
16481: kuin mitä valtion asuntolainoituksessa sovelle-      ei ole valtiontaloudelliset näkökohdat huomioon
16482: taan. Normitusta on asumistukijärjestelmän voi-      ottaen tarkoituksenmukaista.
16483: maantulon jälkeen asteittain väljennetty siten,
16484: 
16485:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
16486: 
16487:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
16488:                                            1992 vp -   KK 387                                             3
16489: 
16490: 
16491: 
16492: 
16493:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16494: 
16495:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         normsättningen successivt ändrats så att de
16496: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       maximala arealer som beaktas i bostadsbidraget
16497: se av den 1 september 1992 till vederbörande           numera mycket väl motsvarar de genomsnittliga
16498: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           arealerna inom aravalångivningen, men de ligger
16499: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-         något under detmaximala antalet kvadratmeter
16500: tecknade spörsmål nr 387:                              som godkänns för aravalångivning.
16501:                                                           Enligt bostadsbidragsstatistiken för år 1991
16502:           Ämnar Regeringen höja den till bo-           låg den genomsnittliga hyresbostadsarealen för
16503:        stadsbidrag berättigande arealen för för-       familjer av olika storlek som åtnjöt bostadsbi-
16504:        sta bostaden för unga par från nuvarande        drag mellan 4 och 22 m 2 under den skäliga
16505:        60 kvadratmeter, så att den till bo-            arealnorm som tillämpas i bostadsbidragssyste-
16506:        stadsbidrag berättigande arealen redan i        met. 1 ägarbostäder låg den genomsnittliga bo-
16507:        den första bostaden är tillräcklig med          stadsarealen för familjer på 2-5 personer 0,5-
16508:        tanke på en sannolik tillökning i famil-        6,36 m 2 över normarealen och för familjer på sex
16509:        jen?                                            eller fler personer något under detta.
16510:                                                           Ett mål för bostadsbidraget har varit att
16511:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                 hjälpa familjerna att finna bostäder av skälig
16512: vördsamt anföra följande:                              storlek i relation till att familjens storlek ändras.
16513:                                                        1 praktiken kan man anse att arealnormen åt-
16514:     Bostadsbidrag beviljas tills vidare och justeras   minstone i någon mån verkar i denna riktning.
16515: en gång om året. Dessutom justeras bidraget då         Enligt uppgifter i bostadsbidragsregistret har
16516: antalet medlemmar i hushållet genomgår en              bostadsbidraget under tiden                1.9.1991-
16517: permanent ändring. Detta innebär att stödet till       31.8.1992 dragits in i 38 592 fall på grund av
16518: unga par justeras omedelbart då ett barn har           bortflyttning. Detta betyder att fler än vart
16519: fötts.                                                 fjärde hushåll som åtnjuter bostadspidrag har
16520:     Bostadsbidraget utgör ett stöd till boende på      bytt bostad under det senaste året. Atminstone
16521: en skälig nivå. För att definiera de skäliga           en del av flyttningarna torde bero på att hushål-
16522: bostadsutgifterna fastställer statsrådet skäliga       let har sökt sig till en ny bostad då antalet
16523: bostadsarealer i relation till antalet medlemmar i     medlemmar har ökat.
16524: hushållet samt de maximala bostadsutgifterna              Eftersom bidraget kontrolleras årligen och i
16525: med tanke på bostadens storlek, ålder, läge och        samband med barnafödsel har det inte funnits
16526: utrustning.                                            behov att på förhand tänka över familjens fram-
16527:     En bidragstagare kan bo i en större bostad än      tida utrymmesbehov. Å andra sidan är det omöj-
16528: normen anger, men den skäliga bostadsarealen           ligt att på förhand avgöra när det är fråga om en
16529: avgränsar det antal kvadratmeter som kan beak-         familj som kommer att öka i storlek. En allmän
16530: tas vid uträkningen av bostadsbidragsbeloppet          höjning av arealnormen så att en eventuell utök-
16531: för hushåll av olika storlek. Defmitionen av           ning av familjens medlemsantal med därpå föl-
16532: arealnormen syftar till att den rymlighet i boen-      jande ökat behov av utrymme beaktas redan då
16533: det som godkänns för bostadsbidrag i relation          bostadsbidraget beviljas skulle också innebära
16534: till hushållets storlek skallligga i nivå med vad      att utgifterna för bostadsbidrag ökar avsevärt,
16535: som tillämpas i statens bostadslångivning. Efter       vilket inte kan anses ändamålsenligt med tanke
16536: det att bostadsbidragssystemet trädde i kraft har      på statsekonomiska synpunkter.
16537: 
16538:      Helsingfors den 8 oktober 1992
16539: 
16540:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
16541:                                              1992 vp
16542: 
16543: Kirjallinen kysymys 388
16544: 
16545: 
16546: 
16547: 
16548:                                  Aittoniemi: Turvapaikkahakemusten käsittelemisestä nopeutetussa
16549:                                      järjestyksessä
16550: 
16551: 
16552:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16553: 
16554:    Olemassa olevien tietojen mukaan Suomeen           Uuden ulkomaalaislain 34 § säätelee asioiden
16555: pyrkii runsaasti sellaisia ulkomaalaisia, jotka    käsittelyä nopeutetussa järjestyksessä silloin,
16556: pyytävät turvapaikkaa, mutta joiden turva-         kun on kysymys näistä tapauksista.
16557: paikkahakemus on jo lähtökohdiltaan ilmeisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16558: perusteeton. He ovat joko tulleet viimeksi tur-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16559: valliseksi katsottavasta maasta tai olosuhteet     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16560: heidän kotimaassaan ovat sellaiset, että heidän    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16561: ei voida katsoa joutuneen vainon kohteeksi.
16562: Esimerkkinä tästä ovat Suomeen pyrkivät Ko-                    Katsooko Hallitus, että ulkomaalais-
16563: sovon albaanit, jotka lähtevät etsimään uusia              lain 34 §:ää ilmeisen perusteettomien tur-
16564: olinpaikkoja siltä varalta, että olot kotimaassa           vapaikkahakemusten osalta on Suomes-
16565: joskus myöhemmin kävisivät tukaliksi lähi-                 sa sovellettu riittävän tehokkaasti perus-
16566: alueilla riehuvan sodan mahdollisesti levitessä            teettomien turvapaikkahakemusten kä-
16567: heidän asuintiloilleen.                                    sittelyssä?
16568: 
16569:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
16570: 
16571:                                          Sulo Aittoniemi
16572: 
16573: 
16574: 
16575: 
16576: 220051L
16577: 2                                        1992 vp -   KK 388
16578: 
16579: 
16580: 
16581: 
16582:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16583: 
16584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jos hakija on ennen Suomeen saapumistaan
16585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oleskellut turvallisessa maassa, johon hän voi
16586: olette 1 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        palata, taikka jos hakemus on muuten selvästi
16587: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     perusteeton.
16588: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Vuonna 1991 sisäasiainministeriö teki kaik-
16589: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       kiaan 2 347 turvapaikkaratkaisua, joista 345 ul-
16590: symyksen n:o 388:                                    komaalaislain 34 §:ssä tarkoitetussa nopeutetus-
16591:                                                      sa menettelyssä, uuden ulkomaalaislain tultua
16592:            Katsooko Hallitus, että ulkomaalais-      voimaan 1.3.1991. Kuluvana vuonna syyskuun
16593:        lain 34 §:ää ilmeisen perusteettomien tur-    puoliväliin mennessä sisäasiainministeriö on teh-
16594:        vapaikkahakemusten osalta on Suomes-          nyt yhteensä 1 465 turvapaikkaratkaisua, joista
16595:        sa sovellettu riittävän tehokkaasti perus-    785 nopeutetussa menettelyssä. Nopeutetussa
16596:        teettomien turvapaikkahakemusten kä-          menettelyssä on siis kuluvana vuonna tehty yli
16597:        sittelyssä?                                   puolet kaikista turvapaikkaratkaisuista. Lisäksi
16598:                                                      valtaosa ilmeisen perusteettomien hakemusten
16599:                                                      tekijöistä on saatu käännytetyksi, jolloin näiden
16600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hakemusten kokonaiskäsittelyaika on ollut alle
16601: vasti seuraavaa:                                     kolme kuukautta. Kielteisen turvapaikkapää-
16602:                                                      töksen tekeminen normaalimenettelyssä muu-
16603:    Ulkomaalaislain 34 § mahdollistaa ilmeisen        toksenhakuineen saattaa merkitä, että hakija
16604: perusteettomien turvapaikkahakemusten käsit-         oleskelee maassa noin puolitoista vuotta. Mikäli
16605: telyn nopeutetussa menettelyssä. Sisäasiainmi-       turvapaikanhakija taas joudutaan poistamaan
16606: nisteriön kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ei     maasta tekemällä karkotuspäätös, josta hän va-
16607: 34 §:n nojalla ole valitusoikeutta turvapaikka-      littaa, asian kokonaiskesto voi olla noin kaksi
16608: lautakuntaan, mikäli myös lautakunnan puheen-        vuotta. Ilmeisen perusteettomien turvapaikka-
16609: johtaja tai varapuheenjohtaja sisäasiainministe-     hakemusten tehostunut käsittely nopeutetussa
16610: riölle antamassaan lausunnossa pitää turvapaik-      menettelyssä onkin merkinnyt näiden odotusai-
16611: kahakemusta ilmeisen perusteettomana.                kojen lyhentymistä ja siten säästöjä käsittelyku-
16612:    Turvapaikkahakemus katsotaan ulkomaa-             lujen ja pakolaishuollon osalta.
16613: laislain 34 §:n nojalla ilmeisen perusteettomaksi,
16614: 
16615:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
16616: 
16617:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16618:                                          1992 vp -   KK 388                                           3
16619: 
16620: 
16621: 
16622: 
16623:                                     Till Riksdagens Herr Talman
16624: 
16625:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         säkert land som han kan återvända till, eller om
16626: anger har Ni, herr Talman, med Er skrivelse av       ansökan annars är uppenbart ogrundad.
16627: den 1 september 1992 tili vederbörande medlem           Inrikesministeriet fattade 1991 sammanlagt
16628: av statsrådet översänt avskrift av följande av       2 347 asylbeslut, varav 345 beslut, efter det att
16629: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade            den nya utlännigslagen trädde i kraft den 1 mars
16630: spörsmål nr 388:                                     1991, fattades genom den snabbare behandling
16631:                                                      som avses i 34 § utlänningslagen. I år har inrikes-
16632:           Anser Regeringen att 34 § utlännings-      ministeriet fram till mitten av september fattat
16633:        lagen om uppenbart ogrundade asylan-          sammanlagt 1 465 asylbeslut, varav 785 genom
16634:        sökningar har tillämpats tillräckligt ef-     snabbare behandling. Över hälften av alla asyl-
16635:        fektivt i Finland i behandlingen av           beslut har alltså fattats genom snabbare behand-
16636:        ogrundade asylansökningar?                    ling i år. Dessutom har de flesta av dem som har
16637:                                                      inlämnat uppenbart ogrundade asylansökningar
16638:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avvisats, varvid den totala behandlingstiden för
16639: anföra följande:                                     dessa ansökningar har varit mindre än tre måna-
16640:                                                      der. Om ett negativt asylbeslut fattas genom
16641:    Utlänningslagens 34 § möjliggör en snabbare       normalt förfarande med sökande av ändring,
16642: behandling av uppenbart ogrundade asylansök-         kan det betyda att sökanden uppehåller sig i
16643: ningar. Om inrikesministeriet har fattat ett nega-   landet i ca ett och ett halvt år. Om asylsökanden
16644: tivt beslut i ett asylansökningsärende, så får       måste förpassas ur landet med ett utvisningsbe-
16645: ändring i detta beslut inte med stöd av 34 § sökas   slut, som han söker ändring i, kan behandlingen
16646: genom besvär hos asylnämnden, om också               av ärendet totalt fortgå ca två år. Den effektive-
16647: nämndens ordförande eller en av dess vice ord-       rade behandlingen av uppenbart ogrundade
16648: förande i sitt utlåtande till inrikesministeriet     asylansökningar har inneburit kortare väntetider
16649: anser att asylansökan är uppenbart ogrundad.         och därigenom inbesparingar i fråga om utgifter-
16650:    En asylansökan anses enligt 34 § utlänningsla-    na för behandlingen av asylärenden och i fråga
16651: gen vara uppenbart ogrundad, om sökanden             om flyktingvården.
16652: före sin ankomst tili Finland har vistats i ett
16653:      Helsingfors den 30 september 1992
16654: 
16655:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
16656:                                                 1992 vp
16657: 
16658: Kirjallinen kysymys 389
16659: 
16660: 
16661: 
16662: 
16663:                                    Aittoniemi: Tasavallan presidentin virka-asunnon lopullisista ra-
16664:                                        kentamiskustannuksista
16665: 
16666: 
16667:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16668: 
16669:    Mäntyniemeen rakennettavan tasavallan pre-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16670: sidentin virka-asunnon rakentamiskustannuksia         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16671: on jouduttu toistuvasti tarkistamaan. Tiedossa
16672: oleva kustannusarvio lienee tällä hetkellä noin                  Tietääkö Hallitus syyn siihen, miksi
16673: 200 miljoonaa markkaa, joka on moninkertai-                   tasavallan presidentin uuden virka-asun-
16674: nen alkuperäiseen kustannusarvioon verrattuna.                non rakentamiskustannukset nousevat
16675:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäJ.jes-           moninkertaisiksi alkuperäiseen kustan-
16676: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               nusarvioon verrattuna?
16677: 
16678:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
16679: 
16680:                                             Sulo Aittoniemi
16681: 
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 220051L
16686: 2                                         1992 vp -   KK 389
16687: 
16688: 
16689: 
16690: 
16691:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16692: 
16693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kustannuksista ja ne olivat tällöin 20,2 miljoonaa
16694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         markkaa, mikä vastaa 11,5 prosenttia. Pienissä
16695: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         hankkeissa nousevat tällä tavalla lasketut raken-
16696: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nuttajan kustannukset enimmillään 14,5 prosent-
16697: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tiin, mutta koska tasavallan presidentin virka-
16698: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-        asunto on kustannuksiltaan kallis hanke, katsot-
16699: symyksen n:o 389:                                     tiin 11,5 prosenttia riittäväksi. 11,5 prosenttiakin
16700:                                                       on enemmän kuin rakennuttajan kustannukset
16701:           Tietääkö Hallitus syyn siihen, miksi        keskimäärin.
16702:        tasavallan presidentin uuden virka-asun-           Vuoden 1993 TAE:n perusteena olevaa kus-
16703:        non rakentamiskustannukset nousevat            tannusarviota varten selvitettiin rakennushalli-
16704:        moninkertaisiksi alkuperäiseen kustan-         tuksessa kaikki kertyneet suunnittelukustannuk-
16705:        nusarvioon verrattuna?                         set ja muut rakennuttajan kustannukset kirjan-
16706:                                                       pidosta ja arvioitiin sopimusten perusteella lop-
16707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          purahan tarve. Näin päädyttiin 31,3 miljoonan
16708: vasti seuraavaa:                                      markan määräisiin rakennuttajan kustannuk-
16709:                                                       siin, jotka vastaavat 15,8 prosenttia kokonais-
16710:    Tasavallan presidentin virka-asunnon suunni-       kustannuksista. Rakennuttajan kustannusten
16711: telma on syntynyt laajan arkkitehtikilpailun          kohoamista näin korkeiksi selittää osaltaan pit-
16712: pohjalta arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän         kä suunnitteluaika, jonka johdosta myös suun-
16713: laatimana. Kysymyksessä on ainutlaatuinen ark-        nittelukustannukset ovat muodostuneet suurik-
16714: kitehtoninen taideteos, jonka kustannusten en-        si. Suunnittelukustannukset muodostavatkin
16715: nakoiminen luotettavasti käytettävissä olleilla       suurimman osan rakennuttajan kustannuksista.
16716: laskentamenetelmillä on osoittautunut miltei          Suunnittelu aloitettiin vuoden 1984 puolivälissä
16717: mahdottomaksi tehtäväksi. Arkkitehtien työs-          ja se jatkuu edelleen tiiviinä ainakin kuluvan
16718: kentelytapa on sellainen jatkuva, luova prosessi,     vuoden loppuun asti.
16719: että siitä syntyvät dokumentit soveltuvat vain            Toinen kohta, jossa vuoden 1993 TAE:n pe-
16720: työläästi kustannuslaskelmien pohjaksi. Näin          rusteena oleva kustannusarvio ylittää vuoden
16721: ollen kustannusten hallinta ja ohjaus on ollut        1992 TMA:n perusteena olleen kustannusarvion,
16722: poikkeuksellisen vaikeaa tässä hankkeessa.            on urakkakustannukset Runkourakka oli urak-
16723:    Normaalien rakennushankkeiden hinta voi-           kakyselyvaiheessa rajattu päärakennuksen osal-
16724: daan nykyisillä laskentamenetelmillä laskea en-       ta melko tiukasti pelkän rakennuksen rungon
16725: nakkoon hyvinkin tarkasti. Vaikeudet tasavallan       töihin. Urakka-aikana suunnitelmien täyden-
16726: presidentin virka-asunnon hinnan määräämises-         tyessä on ilmennyt tarve, erityisesti aikataululli-
16727: sä johtuvat siitä, että vaikka määrät vielä suurel-   sista syistä, liittää runkourakkaan monia töitä,
16728: la työllä voidaan laskeakin, on hinnoittelu han-      jotka alun perin ajateltiin tehtäväksi jatkoura-
16729: kalaa, koska hanke sisältää monia ainutlaatuisia      kassa. Tällaisia ovat olleet aluetyöt, kuten sala-
16730: ratkaisuja, jotka hinnoitellaan ensimmäisen ker-      ojat, vesijohdot, viemärit ja niihin liittyvät maan-
16731: ran silloin, kun joku urakoitsija antaa niistä        rakennustyöt sekä erilaiset tukimuurit ja terassit.
16732: sitovan tarjouksen.                                   Aluetöille kustannusarviossa varattu summa,
16733:    Vuoden 1993 talousarvioesityksen perusteena        noin 3,5 miljoonaa markkaa, on toteutuneiden
16734: oleva kustannusarvio on noussut vuoden 1992           kustannusten perusteella osoittautunut riittä-
16735: tulo- ja menoarvion perusteena olevaan kustan-        mättömäksi. Aluetöiden osuus runkourakan li-
16736: nusarvioon verrattuna pääasiassa kahdessa koh-        sätöistä on noin 8 miljoonaa markkaa.
16737: dassa: rakennuttajan kustannuksissa ja urakka-            Sivu-urakoissa on kustannusten nousua yh-
16738: kustannuksissa. Vuoden 1992 TMA:n perusteena          teensä noin 2,7 miljoonaa markkaa. Nykyinen
16739: olevassa kustannusarviossa arvioitiin rakennut-       kustannusarvio perustuu kaikkien töiden osalta
16740: tajan kustannukset prosenttiosuutena kokonais-        saatuihin urakkatarjouksiin, joten koko kustan-
16741:                                           1992 vp- KK 389                                            3
16742: 
16743: nusten nousu on katsottava arviointivirheeksi         set. Rakennusalan laskusuhdanteella ei saatujen
16744: kustannusarvion laatimisvaiheessa.                    urakkatarjousten perusteella näytä olevan tässä
16745:    Varmistaakseen hankkeen kustannusten hal-          hankkeessa merkittävää kustannuksia alentavaa
16746: linnanja toteuttamisen on rakennushallitus näh-       vaikutusta. Tasavallan presidentin virka-asun-
16747: nyt paljon vaivaa urakkamuotojen valinnassa.          non korkeat kustannukset johtuvat pääasiassa
16748: Koko hanke on ajallisesti jaettu moniin peräk-        työkustannusten suuresta määrästä, eivätkä työ-
16749: käisiin vaiheisiin, kuten louhintaan, runkoon,        palkat ole mainittavasti alentuneet.
16750: sisustustöihin jne., jolloin pitkästä rakennusajas-      Vuoden 1993 TAE:n laatimisen yhteydessä
16751: ta ja suhdannevaihteluista aiheutuvat riskit on       valtioneuvoston kanslian ja rakennushallituksen
16752: saatu minimoitua. Pääasiallisena urakkamuoto-         välisissä neuvotteluissa virka-asunnon suunnitel-
16753: na on käytetty tavoitehintapohjaista urakkaa.         maa sovittiin halvennettavaksi noin 10 miljoo-
16754: Vaikeasti arvioitavat erikoistyöt on jätetty ra-      nalla markalla. Siitä huolimatta kokonaiskus-
16755: kennuttajan erikseen kyselemiksi sivu-urakoiksi.      tannukset ovat edellä mainittujen syiden johdos-
16756: Tällöin urakoitsijoiden ei ole tarvinnut sisällyt-    ta vuoden 1993 TAE:n mukaan 198,5 miljoonaa
16757: tää tarjouksiinsa kohtuuttomia riskivarauksia ja      markkaa.
16758: rakennuttaja maksaa vain todelliset kustannuk-
16759:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
16760: 
16761:                                                                             Pääministeri Esko Aho
16762: 4                                         1992 vp -    KK 389
16763: 
16764: 
16765: 
16766: 
16767:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16768: 
16769:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stiger kostnader som räknats på detta sätt till
16770: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         högst 14,5 procent, men eftersom republikens
16771: den 2 september 1992 till vederbörande medlem          presidents tjänstebostad är ett dyrt projekt, an-
16772: av statsrådet översänt avskrift av följande av         sågs 11,5 procent vara tillräckligt. Också 11,5
16773: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              procent är mera än byggherrens kostnader i
16774: spörsmål nr 389:                                       genomsnitt.
16775:                                                           För det kostnadsförslag som utgjorde grun-
16776:           Känner Regeringen till orsaken till att      den för budgetpropositionen för 1993 utreddes
16777:        byggnadskostnaderna för republikens             vid byggnadsstyrelsen alla planeringskostnader
16778:        presidents nya tjänstebostad mångfal-           och byggherrens övriga kostnader utgående från
16779:        digas i jämförelse med det ursprungliga         bokföringen och med stöd av överenskommel-
16780:        kostnadsförslaget?                              serna uppskattades behovet av slutfmansiering.
16781:                                                        Sålunda fastställdes 31,3 milj. mk som byggher-
16782:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rens kostnader, vilket motsvarar 15,8 procent av
16783: anföra följande:                                       de totala kostnaderna. Att byggherrens kostna-
16784:                                                        der steg så här mycket beror till en del på den
16785:    Planerna för republikens presidents tjänstebo-      långa planeringstiden, vilken ledde till att även
16786: stad har uppgjorts av arkitekterna Raili och           planeringskostaderna blev höga. Sålunda utgör
16787: Reima Pietilä till följd av en stor arkitekttävling.   planeringskostnaderna huvuddelen av byggher-
16788: Det rör sig om ett stort arkitektoniskt konstverk,     rens kostnader. Planeringen inleddes i mitten av
16789: vars kostnader har visat sig vara nästan omöjliga      år 1984 och fortsätter intensivt åtminstone till
16790: att uppskatta exakt med hjälp av tillgängliga          utgången av detta år.
16791: kalkyler. Arkitekternas arbetssätt är en sådan            Den andra punkten på vilken kostnadsför-
16792: fortgående, skapande process att de dokument           slaget i budgetpropositionen för 1993 överstiger
16793: som uppstår med stöd av den endast med möda            det kostnadsförslag som låg som grund för
16794: lämpar sig som grund för kostnadskalkylerna. 1         budgetpropositionen för 1992 är entreprenad-
16795: detta projekt har kontrollen och styrningen av         kostnaderna. 1 entreprenadförfrågningsskedet
16796: kostnader sålunda varit exceptionellt svår.            hade stomentreprenaden för huvudbyggnadens
16797:    Priset för vanliga byggnadsprojekt kan med          del begränsats rätt strängt enbart till arbetena på
16798: moderna kalkyleringsmetoder uppskattas med             byggnadens stomme. Medan planerna i entrepre-
16799: stor noggrannhet på förhand. Svårigheterna med         nadskedet håller på att kompletteras har det
16800: uppskattandet av kostnaderna för republikens           uppkommit ett nytt behov, speciellt till följd av
16801: presidents tjänstebostad beror på att fastän be-       tidtabellen, att till stomentreprenaden foga flere
16802: loppen med stor möda kan kalkyleras, är pris-          arbeten som ursprungligen var avsedda att gen-
16803: sättningen besvärlig eftersom projektet innehål-       omföras i den fortsatta entreprenaden. Detta
16804: ler många unika lösningar som prissätts för            gäller t.ex. arbeten i omgivningen såsom t.ex.
16805: första gången när en entreprenör ger ett bindan-       täckdikning, vattenledningar, avlopp och jord-
16806: de anbud.                                              byggnadsarbeten i anslutning till dessa, samt
16807:    Kostnadsförslaget som utgör grund för               olika stödmurar och terrasser. Det belopp på ca
16808: budgetpropositionen för 1993 har i jämförelse          3,5 milj. mk som i kostnadsförslaget reserverats
16809: med kostnadsförlaget i budgetpropositonen för          för arbeten i omgivningen har med stöd av de
16810: 1992 stigit huvudsakligen på två punkter:              realiserade kostnaderna visat sig vara otillräck-
16811: byggherrens kostnader och entreprenadkostna-           ligt. Dessa arbetens andel av stomentrepre-
16812: derna. 1 kostnadsförslaget som utgör grund för         nadens tilläggsarbeten är ca 8 milj. mk.
16813: budgetpropositionen för 1992 uppskattades                 1 sidoentreprenaderna har kostnadema stigit
16814: byggherrens kostnader som en procentandel av           med sammanlagt ca 2, 7 milj. mk. Det nuvarande
16815: de totala kostnaderna och utgjorde då 20,2 milj.       kostnadsförslaget bygger på entreprenadanbud
16816: mk, vilket motsvarar 11,5 procent. 1 små projekt       för alla arbeten och stegringen av de totala
16817:                                           1992 vp -   KK. 389                                        5
16818: 
16819: kostnadema måste sålunda ses som ett uppskatt-        riskreserveringar i sina anbud och byggherren
16820: ningsfel vid uppgörandet av kostnadsförslaget.        betalar endast de reella kostnadema. Med stöd
16821:    1 syfte att säkerställa kontrollen av kostnader-   av de entreprenadanbud som erhållits verkar
16822: na för projektet och att kostnadsförslaget efter-     lågkonjunkturen inom byggnadsbranschen inte i
16823: foljs har byggnadsstyrelsen lagt ner mycken           detta projekt ha haft någon större kost-
16824: möda vid valet av entreprenadformer. Hela pro-        nadssänkande effekt. De höga kostnadema för
16825: jektet är tidsmässigt indelat i många på varandra     republikens presidents tjänstebostad beror hu-
16826: följande skeden, såsom schaktning, stommen,           vudsakligen på höga arbetskostnader. lnte heller
16827: inredningsarbeten o.s.v., då riskema som föran-       arbetslönema har sjunkit nämnvärt.
16828: leds av den långa byggnadstiden och konjunk-             1 samband med uppgörandet av budgetpropo-
16829: turväxlingar har minimerats. Som huvudsaklig          sitionen för 1993 beslutades i förhandlingar mel-
16830: entreprenadform har man använt entreprenad            lan statsrådets kansli och byggnadsstyrelsen att
16831: som grundar sig på riktpris. Specialarbeten vars      kostnadema för planen för tjänstebostaden
16832:  kostnader är svåra att uppskatta har överförts på    sänks med ca 10 milj. mk. Trots det uppgår de
16833:  byggherren som sidoentreprenader som denne           totala kostnadema for projektet av ovan nämn-
16834:  särskilt kan göra förfrågningar om. Sålunda har      da skäl enligt budgetpropositionen för 1993 till
16835:  entreprenören inte behövt innefatta oskäliga         198,5 milj. mk.
16836: 
16837:      Helsingforsden 1 oktober 1992
16838: 
16839:                                                                             Statsminister Esko Aho
16840:                                                1992 vp
16841: 
16842: Kirjallinen kysymys 390
16843: 
16844: 
16845: 
16846: 
16847:                                   Aittoniemi: Lihan hinnan muodostumisesta markkinoilla
16848: 
16849: 
16850: 
16851:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16852: 
16853:    Huono sato lisää lihakarjan tarjontaa teuras-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16854: tamoihin. Samanaikaisesti sekä naudan- että          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16855: sianlihan kulutus on maassamme merkittävästi
16856: vähentynyt. On todennäköistä, että lihaa joudu-                 Tietääkö Hallitus, miksi kysynnän ja
16857: taan tulevan syksyn ja talven aikana merkittä-               tarjonnan laki ei vaikuta alentavasti lihan
16858: västi viemään alhaiseen maailmanmarkkinahin-                 hintaan kuluttajan suunnassa, vaikka li-
16859: taan.                                                        hasta tuottajalle maksettava hinta on
16860:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           alentunut useita markkoja kilolta ja tulee
16861: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              syksyn aikana edelleen alenemaan?
16862: 
16863:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
16864: 
16865:                                            Sulo Aittoniemi
16866: 
16867: 
16868: 
16869: 
16870: 220051L
16871: 2                                        1992 vp -   KK 390
16872: 
16873: 
16874: 
16875: 
16876:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16877: 
16878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nostamalla tavoitehintoja tai lisäämällä valtion
16879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maksamaa tukea. Korvauksen sijoittaminen ta-
16880: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        voitehintoihin nostaa kuluttajahintoja, ja tuen
16881: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lisääminen kasvattaa kuluttajien verovarojen
16882: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         kautta maksamia lihan kustannuksia.
16883: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen Gul-
16884: sen n:o 390:                                         kaisu 9/92) mukaan teurastamojen keskimyynti-
16885:                                                      hinta kaupalle on ollut lievästi nouseva, vaikka
16886:           Tietääkö Hallitus, miksi kysynnän ja       samaan aikaan lihan myynnissä halvempien
16887:        tarjonnan laki ei vaikuta alentavasti lihan   tuotteiden osuus on kasvanut. Teurastamojen
16888:        hintaan kuluttajan suunnassa, vaikka li-      selitykset oman osuutensa kasvattamiselle talou-
16889:        hasta tuottajalle maksettava hinta on         dellisisten lisärasitteiden johdosta eivät ole yksi-
16890:        alentunut useita markkoja kilolta ja tulee    selitteisiä. Näyttääkin siltä, että alan taloudellis-
16891:        syksyn aikana edelleen alenemaan?             ta tilannetta parannettiin aikaisempina vuosina
16892:                                                      hintojen korotuksilla, ja vuodesta 1990 lähtien
16893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tilannetta on korjattu lihasta tuottajille makse-
16894: vasti seuraavaa:                                     tun hinnan alentamisella.
16895:                                                         Edellä mainitun selvityksen mukaan nopeita
16896:    Hallitus on tietoinen lihan ongelmallisesta       toimenpiteitä liha-alan ongelmien selvittämiseksi
16897: hintatilanteesta. Kuluttajahintaindeksin mu-         ei ole. Voimassa olevan maataloustulolain mu-
16898: kaan lihan hintojen nousu on ollut voimakkaam-       kaisen säätelyjärjestelmän vallitessa on liha-alal-
16899: paa kuin muiden elintarvikkeiden hintojen muu-       la lähes mahdotonta toimeenpanna todellisia
16900: tos keskimäärin. Vuosina 1990-1992 sianlihan         muutoksia ilman, että tukimuodot siirtyvät vain
16901: hinnat ovat nousseet 6,6 %ja naudanlihan 3,5 %.      toistensa kesken. Vapaan markkinatalouden
16902: Naudanlihalie on tänä aikana lisätty valtion         aloilla joutuvat yritykset ottamaan huomioon
16903: varoin maksettua hintatukea. Vastaavasti vuo-        tuotteidensa kuluttajahinnat ja niiden vaikutuk-
16904: desta 1990 alkaen lihan tavoitehinnat on alitettu    sen menekkiin riippumatta siitä, mitä taloudelli-
16905: huomattavasti eli lihasta on maksettu tuottajille    sia lisärasitteita yrityksille on tullut. Suljetun
16906: "sopimuksia" alhaisempia hintoja. Myös lihan         sektorin lihateollisuudessa ei tällaista sopeutu-
16907: kulutus kääntyi laskuun vuonna 1990.                 mispakkoa nykyjärjestelmän vallitessa ole. Hal-
16908:    Voimassa olevan maataloustulolain mukaan          litus on pyrkinyt vaikuttamaan suljetun sektorin,
16909: naudan-, sian- ja lampaanlihasta tuottajille mak-    muun muassa elintarviketeollisuuden, kilpailu-
16910: settavien keskimääräisten hintojen poikkeami-        olosuhteisiin vapauttamaHa tuontia määrällisis-
16911: nen kahdella prosentilla vahvistetuista tavoite-     tä rajoituksista ja siirtymällä maksuperusteiseen
16912: hinnoista korvataan seuraavassa maataloustulo-       rajasuojaan.
16913: sopimuksessa. Käytännössä korvaus tapahtuu
16914: 
16915:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1992
16916: 
16917:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
16918:                                          1992 vp -   KK 390                                           3
16919: 
16920: 
16921: 
16922: 
16923:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16924: 
16925:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stöd som staten betalar utökas. Om ersättningen
16926: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bakas in i riktpriserna stiger konsumentpriserna
16927: den 2 september 1992 tili vederbörande medlem        och om stödet utökas stiger de köttkostnader
16928: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som konsumenterna betalar genom skattemedel.
16929: riksdagsman Aittoniemi undertecknade skriftli-           Enligt en utredning som konsumentforsk-
16930: ga spörsmål nr 390:                                  ningscentralen har gjort (publikation 9/92) har
16931:                                                      slakteriernas genomsnittliga försäljningspriser
16932:          Vet Regeringen varför lagen om utbud        tili butikerna stigit något, fastän de billigare
16933:        och efterfrågan inte sänker köttpriset för    produkternas andel av köttförsäljningen samti-
16934:        konsumenten, fastän det pris som produ-       digt har ökat. Slakteriernas utredningar om att
16935:        centen får för köttet har sjunkit med flera   de har utökat sin andel tili följd av ekonomiska
16936:        mark per kilo och fortsättningsvis kom-       tiliäggspåfrestningar är inte entydiga. Det verkar
16937:        mer att sjunka under hösten?                  också som om branschens ekonomiska läge un-
16938:                                                      der tidigare år skulle har förbättrats genom
16939:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        prisförhöjningar och från 1990 har läget korrige-
16940: anföra följande:                                     rats genom att det pris som betalts för köttet tili
16941:                                                      producenten har sänkts.
16942:    Regeringen är medveten om det problematis-            Enligt ovan nämnda utredning finns det inga
16943: ka prisläget i fråga om kött. Enligt konsu-          snabba åtgärder för att utreda problemen inom
16944: mentprisindex har prisstegringen på kött varit       köttbranschen. Då ett regleringssystem enligt
16945: kraftigare än prisförändringen på andra Iivsme-      gällande lantbruksinkomstlag råder, är det så
16946: del i medeltal. Åren 1990---1992 har priserna på     gott som omöjligt att åstadkomma verkliga för-
16947: svinkött stigit med 6,6 % och på nötkött med         ändringar inom köttbranschen utan att stödfor-
16948: 3,5 %. För nötkött har under denna tid det           mema bara övergår från en form tili en annan.
16949: prisstöd som betalas med statens medel utökats.      lnom de branscher där fri marknadsekonomi
16950: På motsvarande sätt har riktpriserna på kött         råder blir företagen tvungna att beakta sina
16951: från början av 1990 underskridits märkbart, dvs.     produkters konsumentpriser och dessas verk-
16952: producenterna har betalts lägre priser för kött än   ningar på åtgången, oberoende av vilka ekono-
16953: de "avtalade". Också köttkonsumtionen började        miska tilläggspåfrestningar företagen har fått. 1
16954: sjunka 1990.                                         en köttindustri som utgör en sluten sektor fmns
16955:    Enligt gällande lantbruksinkomstlag skall         det inget dylikt anpassningstvång inom det nuva-
16956: avvikelse med två procent från de fastställda        rande systemet. Regeringen har försökt påverka
16957: riktpriserna i fråga om de genomsnittliga priser     konkurrensförhållandena inom den slutna sek-
16958: som skall betalas tili producenterna för nöt-,       tom, bl.a. inom livsmedelsindustrin, genom att
16959: svin- och fårkött ersättas i följande lantbruks-     liberalisera importen i fråga om de kvantitativa
16960: inkomstpolitiska avtal. 1 praktiken sker ersätt-     restriktionerna och övergå tili ett avgiftsbaserat
16961: ningen på så sätt att riktpriserna höjs eller det    gränsskydd.
16962: 
16963: 
16964:      Helsingforsden 5 oktober 1992
16965: 
16966:                                                                          Minister Pertti Salolainen
16967:                         j
16968: 
16969:                         j
16970: 
16971:                     j
16972: 
16973:                     j
16974: 
16975:                 j
16976: 
16977:                 j
16978: 
16979:             j
16980: 
16981:             j
16982: 
16983:         j
16984: 
16985:         j
16986: 
16987:     j
16988: 
16989:     j
16990: 
16991: j
16992: 
16993: j
16994:                                                1992 vp
16995: 
16996: Kirjallinen kysymys 391
16997: 
16998: 
16999: 
17000: 
17001:                                   Vuorensola: Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristövaikutus-
17002:                                      ten selvittämisestä
17003: 
17004: 
17005:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17006: 
17007:    Länsi-Suomen vesioikeus on 28.8.1991 anta-        lentoaseman eri vaikutusten osalta olisi aina
17008: nut päätöksen (nro 63/1991/1) Tampere-Pirkka-        lupien myöntämisen yhteydessä tarkoituksen-
17009: lan lentoaseman valumavesien johtamisesta            mukaista suorittaa katselmus. Samoin tulevai-
17010: Juoksijanojaan, Sikojokeen ja Torituoojaan           suudessa luvat tulisi käsitellä valmisteilla olevan
17011: Pirkkalan kunnassa. Muutoksenhaunjälkeen on          YVA-lainsäädännön pohjalta.
17012: vesiylioikeus täydentänyt päätöstä (nro 136/            Tampere-Pirkkalan lentoaseman valumave-
17013: 1992) 3.6.1992. Vesiylioikeuden päätöksestä on       sien asianmukainen hoitaminen edellyttää lu-
17014: haettu valituslupaa ja valitettu korkeimpaan         pamenettelyn ja lupaehtojen täyttämisen lisäksi
17015: hallinto-oikeuteen.                                  vastuuntuntoa alueen ympäristöasioista yleen-
17016:     Kyseessä olevalla tapauksena on - riippu-        sä. Tämäntyyppinen vastuu syntyy vain ilmai-
17017: matta lopullisesta juridisesta päätöksestä -         luhallituksen omista vastuullisista toimista
17018: myös yhteiskuntapoliittinen, ympäristöpoliitti-      alueella.
17019: nen ja periaatteellinen merkitys.                       Lentoasemalla käsitellään vuosittain kiitotien
17020:     1. Luvanhakija on ilmailuhallitus, jonka yh-     sulanapidossa ureaa noin 100 tonnia ja jäänesto-
17021: teiskunnallisena laitoksena tulisi noudattaa eri-    kemikaalina propyleeniglykoolia noin 10 000 lit-
17022: tyistä huolellisuutta ja varovaisuutta ympäris-      raa. Näiden vaikutus luontoon ja mm. Tampe-
17023: tönsä suhteen.                                       reen Pyhäjärveen on erittäin suuri.
17024:     2. Kyseessä on ympäristöhaitta, joka on suu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17025: ruudeltaan Pirkkalan kunnan suurimpia. Lento-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17026: aseman merkitys Pirkkalan kunnalle työnantaja-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17027: na, tulonmuodostajana jne. on erittäin suuri. On     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17028: vaarana, että yleisen edun nimissä viimeksi mai-
17029:  nittu ohittaa päätöksenteon perusteena ensiksi               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Tam-
17030:  mainitun.                                                  pere-Pirkkalan lentoaseman haitallisten
17031:     3. Lentoaseman ympäristöllinen vaikutus on              ympäristövaikutusten minimoimiseksi,
17032:  alueella moninainen mm. ilmanlaadun, melun,                valvonnan tehostamiseksi ja laaja-alaisen
17033:  päästöjen, maaliikenteen ja vaarallisten aineiden          ympäristövaikutusten arvioinnin suorit-
17034:  kuljetuksen osalta. Asian laajuuden johdosta               tamiseksi?
17035: 
17036:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17037: 
17038:                                          Markku Vuorensola
17039: 
17040: 
17041: 
17042: 
17043:  220051L
17044: 2                                         1992 vp -    KK 391
17045: 
17046: 
17047: 
17048: 
17049:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17050: 
17051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mioon. Tämä tapahtuu pääasiassa kaavoitukses-
17052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sa ja rakennuslain mukaisten lupien myöntämi-
17053: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          sessä. Kansainvälisesti on asetettu rajoituksia
17054: jeenne n:o 1213 ohella toimittanut valtioneuvos-       lentokoneiden enimmäismelupäästöille.
17055: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-             Lentoliikenteen vuotuiset pakokaasupäästöt
17056: sanedustaja Vuorensolan kirjallisesta kysymyk-         ovat noin 500 tonnia hiilivetyjä, 1 000 tonnia
17057: sestä n:o 391, jossa tiedustellaan:                    typen oksideja ja 2 000 tonnia hiilimonoksidia,
17058:                                                        mikä vastaa noin 0,5-1,0 prosenttia liikenteen
17059:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Tam-          kokonaispäästöistä Suomessa. Osuus hiilidioksi-
17060:        pere-Pirkkalan lentoaseman haitallisten         dipäästöistä on suurempi, noin 2-3 prosenttia.
17061:        ympäristövaikutusten minimoimiseksi,            Korkealla yläilmakehässä tapahtuvien päästöjen
17062:        valvonnan tehostamiseksi ja laaja-alaisen       ilmakemiallisen muutunnan ja vaikutusten ar-
17063:        ympäristövaikutusten arvioinnin suorit-         viointi vaatii vielä lisäselvityksiä.
17064:        tamiseksi?                                          Lentoliikenteen pakokaasujen merkitys pai-
17065:                                                        kallisen ilmanlaadun kannalta on vähäisempi
17066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kuin esimerkiksi tieliikenteen vaikutus taajamien
17067: taen seuraavaa:                                        ilmanlaatuun. Lentokentän toimintaan liittyväl-
17068:                                                        lä ajoneuvoliikenteellä saattaa olla paikallisesti
17069:    Ilmailulaitos on ympäristönsuojelun lainsää-        suurempi merkitys kuin itse 1entotoiminnalla.
17070: däntöön sisältyvien lupien käsittelyssä valtion        Ajoneuvoliikenteen mahdollisesti ympäristölle ja
17071: liikelaitoksena samassa asemassa kuin muutkin          asutukselle aiheuttamat haitat tulee ottaa huo-
17072: toiminnanharjoittajat Valtion omistuksessa ole-        mioon suunnittelussa.
17073: vien liikelaitosten ja yritysten osalta voidaan toki       Lentokoneiden päästöjen rajoittaminen kan-
17074: odottaa vastuullista suhtautumista ympäristöön.        sallisin määräyksin ei ole mahdollista lentolii-
17075: Tampere-Pirkkalan lentokentän lupa-asioiden            kenteen kansainvälisen luonteen johdosta. Poh-
17076: käsittelyssä ja asetettujen ympäristövelvoitteiden     joismaiden ministerineuvoston alaisena toimii
17077: noudattamisessa ilmailulaitos on toiminut asian-       parhaillaan työryhmä, joka pohtii keinoja lento-
17078: mukaisesti.                                            liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
17079:     Kysymyksen perusteluissa mainitut valuma-          Tavoitteena on luoda lentoliikenteen ympäristö-
17080: vesien johtamista koskevat päätökset on tehty ja       kysymyksissä yhteinen pohjoismainen linja ja
17081: tarvittaessa tehdään vastedeskin Länsi-Suomen          laatia ehdotus toimenpiteistä, joita voidaan vie-
17082: vesioikeudessa Helsingissä ja vesiylioikeudessa        dä eteenpäin kansainvälisissä ilmailualan järjes-
17083: Vaasassa. Pirkkalan kunta ei ole ollut lupaviran-      töissä.
17084: omaisen asemassa, joten kysymyksessä esitetty              Lentokenttien valumavedet ja polttoaineen
17085: epäily lentokentän taloudellisen merkityksen           käsittely lentokentällä saattavat aiheuttaa ongel-
17086: vaikutuksesta kunnan ympäristöä koskevaan              mia erityisesti siksi, että lentokentät sijaitsevat
17087: päätöksentekoon on aiheeton.                           usein lentotoiminnan kannalta edullisilla tasai-
17088:     Lentoasema vaikuttaa ympäristöönsä monel-          silla hiekkamailla, jotka ovat myös pohjavesien
17089: la tavalla. Suurin ympäristöön kohdistuva vai-         muodostumisalueita. Joitakin vahinkotapauksia
17090: kutus aiheutuu lentomelusta. Lentomelua on             on sattunutkin. Periaatteessa lentokenttien valu-
17091: vaikea rajoittaa ja siltä on myös huomattavasti        mavedet ovat hallittavissa. Ympäristövahingon
17092: vaikeampi suojautua kuin esimerkiksi tieliiken-        riski on kuitenkin otettava huomioon lentokent-
17093: teen melulta. Lentomelun haittoja voidaan lie-         tiä rakennettaessa.
17094: ventää suunnittelemalla lentokoneiden lasku- ja            Kysymyksen perusteluissa katsotaan, että len-
17095: nousureitit siten, että niiden alle jää mahdolli-      tokenttiä koskevien lupien myöntämisen yhtey-
17096: simman vähän häiriintyviä toimintoja. Asutuk-          dessä olisi aina tarkoituksenmukaista suorittaa
17097: sen ja muiden melulle herkkien toimintojen si-         katselmus. Vesilain mukaisessa hakemusasiassa
17098: joittamisessa tulee meluvaikutus ottaa huo-             tulee katselmus pitää, jos hankkeen vaikutukset
17099:                                           1992 vp -   KK 391                                           3
17100: 
17101: ulottuvat laajalle alueelle. Lisäksi vesioikeus voi   sentin luokkaa olevan osuuden, eikä typpi ole
17102: erityisestä syystä määrätä hakemuksen käsiteltä-      vesistössä minimiravinne. Glykolia käytetään
17103: väksi katselmustoimituksessa. Ilmailulaitoksen        huomattavasti ureaa vähemmän ja se hajoaa
17104: hakemus vesioikeudelle on tehty joulukuussa           luonnossa suhteellisen nopeasti. Glykolin ei ole
17105: 1990 ja sen vesioikeuskäsittelyssä on ollut käy-      havaittu aiheuttaneen Pyhäjärvessä haittaa. Len-
17106: tettävissä runsaasti tietoja valumavesien vesistö-    tokentän ei ole osoitettu vaikuttaneen haitallises-
17107: vaikutuksista vuosilta 1980--1990. Lain sovelta-      ti käytössä oleviin kaivoihin. Kentän läheisyy-
17108: misesta vastaava vesioikeus ei pitänyt katselmus-     dessä olevien Sikojoen, Juoksijanojan ja Hah-
17109: toimitusta tarpeellisena.                             mojärven vedessä typpiyhdisteiden määrät ovat
17110:     Kysymyksen perusteluissa vaaditaan, että          nousseet valumavesien vuoksi. Mainituissa vesis-
17111: vastedes luvat tulisi aina käsitellä valmisteilla     töissä esiintyneet rehevöitymisilmiöt johtuvat
17112: olevan ympäristövaikutusten arviointia koske-         lähinnä minimiravinteen, fosforin, pitoisuuden
17113: van lain pohjalta. Lakiehdotusta valmistellaan        noususta. Fosfori ei kuitenkaan merkittävässä
17114: ympäristöministeriön YVA '92 -työryhmän eh-           määrin ole peräisin lentokentältä. Vesioikeus ja
17115: dotuksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteel-     vesiylioikeus eivät ole pitäneet vaikutuksia eikä
17116: la. Lakiehdotus perustuu pääosin Euroopan yh-         vesien käyttöä sellaisena, että niiden perusteella
17117: teisön neuvoston eräiden julkisten ja yksityisten     olisi välittömästi määrätty korvauksia.
17118: hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista             Tällä hetkellä ei ole tarvetta Tampere-Pirkka-
17119: antamaan direktiiviin sekä Yhdistyneiden Kan-         lan lentoaseman ympäristövaikutusten arvioin-
17120: sakuntien Euroopan talouskomission, ECE:n,            nin suorittamiseksi. Euroopan yhteisön direktii-
17121: jäsenvaltioiden kesken hankkeiden valtioiden          vin, ECE:n yleissopimuksen ja valmisteilla ole-
17122: rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnis-     van lakiehdotuksen mukaan se on tarpeen, jos
17123: ta tehtyyn yleissopimukseen. Sekä direktiivissä       kentän käytössä tapahtuu olennaisia muutoksia.
17124: että yleissopimuksessa mainitaan aina arviointi-      Lentoliikenteen nopea kasvu ja tarkentuvat tie-
17125: menettelyä edellyttävien hankkeiden joukossa          dot lentoliikenteen ympäristöhaitoista johtavat
17126: lentokenttien rakentaminen, milloin kentän kii-       todennäköisesti lentoliikennettä koskevien ym-
17127: toradan pituus on vähintään 2 100 metriä. Ym-         päristönormien täsmentymiseen ja tiukkenemi-
17128: päristövaikutusten arviointia voitaisiin soveltaa     seen lähivuosina. Tämä kehitys on syytä ottaa
17129: myös jo toimivien lentokenttien olennaiseen           huomioon myös nykyisten kenttien käytön
17130: muuttamiseen, esimerkiksi uuden kiitotien ra-         suunnittelussa.
17131:  kentamiseen. Tavanomaiseen jo rakennetun len-           Tampere-Pirkkalan lentokentän haitallisia
17132:  tokentän toimintaan ja sen vähäiseen muuttami-       vaikutuksia rajoitetaan nykyisten ympäristölu-
17133:  seen liittyvään lupakäsittelyyn ei ympäristövai-     pien nojalla. Lentoaseman valumavesien johta-
17134:  kutusten arviointia lakiehdotuksen mukaan so-        misesta annetut varsin tuoreet päätökset tähtää-
17135:  vellettaisi.                                         vät urean ja glykolin käytön vesistöhaittojen
17136:     Kysymyksessä tähdennetään erityisesti lento-      minimointiin. Ilmailulaitoksen on vuoteen 2001
17137:  kentällä käytettävien urean ja propyleeniglyko-      mennessäjätettävä vesioikeudelle hakemus lupa-
17138:  lin ympäristövaikutuksia. Tampereen vesi- ja         ehtojen tarkistamiseksi. Siihen asti käytetään
17139:  ympäristöpiiriitä saadun selonteon perusteella       vaikutusten seurannassa edellä mainituissa oi-
17140:  lentokenttätoiminnan vaikutus Pyhäjärveen on         keuden päätöksissä tarkoitettua velvoitetarkkai-
17141:  vähäinen. Urean käyttö aiheuttaa Pyhäjärven          lua.
17142:  kokonaistyppikuormasta enintään yhden pro-
17143: 
17144:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1992
17145: 
17146:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
17147: 4                                         1992 vp -   KK 391
17148: 
17149: 
17150: 
17151: 
17152:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17153: 
17154:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bullret beaktas. Detta sker främst vid planlägg-
17155: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      ningen och vid beviljandet av tilistånd enligt
17156: se nr 1213 av den 2 september 1992 till vederbö-      byggnadslagen. Det fmns intemationella gränser
17157: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       för maximala bulleremissioner från flygplan.
17158: följande av riksdagsman Vuorensola underteck-            De årliga utsläppen av avgaser från flygtrafi-
17159: nade spörsmål nr 391:                                 ken i Finland uppgår tili ca 500 ton kolväten,
17160:                                                       1 000 ton kväveoxider och 2 000 ton kolmono-
17161:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för         xid, det vill säga mellan 0,5 och 1,0 procent av de
17162:        att minimera de skadliga miljöverkning-        totala trafikutsläppen i Finland. Av koldioxid-
17163:        ama av Tammerfors Pirkkala flygfålt,           utsläppen är flygtrafikens andel större, nämligen
17164:        för att effektivera övervakningen och för      mellan 2 och 3 procent. För bedömning av de
17165:        att utföra en omfattande miljökonse-           luftkemiska förändringama och verkningama av
17166:        kvensbedömning?                                utsläppen i stratosfären krävs ytterligare utred-
17167:                                                       ningar.
17168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                   Lokalt har avgasema från flygtrafiken mindre
17169: vördsamt anföra följande:                             inverkan på 1uftkvaliteten än vad t.ex. vägtrafi-
17170:                                                       ken har i bosättningscentra. På sina ställen kan
17171:    Såsom ett av statens aflårsdrivande verk be-       fordonstrafiken i anslutning tili flygstationens
17172: finner sig luftfartsväsendet i samma position som     verksamhet ha större betydelse än själva flygan-
17173: andra verksamhetsidkare då det gäller tilistånd       det. De olägenheter som trafiken eventuellt för-
17174: inom ramen för miljölagstiftningen. Statens af-       orsakar i omgivningen och för bosättningen bör
17175: fårsdrivande verk och företag förutsätts ha en        beaktas i planeringen.
17176: ansvarskännande inställning tili miljön. Luft-           Det är ogörligt att begränsa utsläppen från
17177: fartsväsendet har i de tillståndsärenden som          flygplan genom nationella bestämmelser, efter-
17178: gäller Tammerfors Pirkkala flygfält förfarit på       som flygtrafiken är intemationell. Det nordiska
17179: vederbörligt sätt och uppfyllt de miljöskyldighe-     ministerrådet har tilisatt en arbetsgrupp som
17180: ter som åligger verket.                               undersöker olika sätt att minska miljöolägenhe-
17181:    De i motiveringen tili spörsmålet nämnda           tema av flygtrafik. Målet är att de nordiska
17182: besluten om ledning av avrinningsvatten har           ländema skall ha en gemensam linje och kunna
17183: fattats och kommer vid behov även framgent att        ställa förslag som kan drivas i de intemationella
17184: fattas i Västra Finlands vattendomstol i Helsing-     organisationema inom luftfartsområdet.
17185: fors och vattenöverdomstolen i Vasa. I detta             A vrinningen från flygfålten och hanteringen
17186: ärende har Pirkkala kommun inte varit tili-           av bränslen på dem kan förorsaka problem
17187: ståndsmyndighet, vilket leder tili att det i spörs-   speciellt på grund av att fålten ofta har placerats
17188: målet framkommande tvivelsmålet om att flyg-          på jämn sandmark, som är fördelaktig med
17189: stationens ekonomiska betydelse skulle ha inver-      tanke på flygtrafiken men som också är grund-
17190: kat på kommunens beslutsfattande i miljöfrågor        vattenområden. Vissa skador har redan före-
17191: är obefogat.                                          kommit. I princip kan avrinningsvattnen från
17192:    En flygstation påverkar omgivningen på             flygfålten kontrolleras. Risken för miljöskador
17193: många sätt. Det som mest inverkar på miljön är        måste i alla fall beaktas då flygfält byggs.
17194: flygbullret. Det är svårt att begränsa flygbuller,       I motiveringen tili spörsmålet anförs att en
17195: och det är också avsevärt svårare att skydda sig      syneförrättning alltid vore ändamålsenlig i sam-
17196: för flygbuller än t.ex. för buller från vägtrafik.    band med att tillstånd för flygfält beviljas. I
17197: Olägenhetema av flygbullret kan lindras genom         ansökningsärenden enligt vattenlagen skall syn
17198: att flygplanens landnings- och startrutter dras så    förrättas, om verkningama av ett projekt
17199: att så få stömingskänsliga funktioner som möj-        sträcker sig till ett större område. Dessutom kan
17200: ligt kommer under dem. I placeringen av bosätt-       vattendomstolen av särskilda skäl bestämma att
17201: ning och andra bullerkänsliga funktioner bör          ansökan skall behandlas vid en besiktnings- eller
17202:                                           1992 vp -   KK 391                                            5
17203: 
17204: syneförrättning. Luftfartsverket lämnade in sin       urea, och det sönderbryts relativt snabbt. Man
17205: ansökan tili vattendomstolen i december 1990,         har inte kunnat observera några som helst men-
17206: och vid handläggningen i vattendomstolen fanns        liga följdverkningar av glykolanvändningen på
17207: det rikligt med uppgifter om hur avrinningsvatt-      Pyhäjärvi. Det har inte heller visats att flygfältet
17208: nen inverkat på vattendragen åren 1980-1990.          skulle ha inverkat menligt på de brunnar som
17209: Vattendomstolen, som har hand om verkstäl-            används. Mängden kväveföreningar i vattnet i
17210: ligheten av lagen, ansåg det inte nödvändigt med      Sikojoki, Juoksijanoja och Hahmojärvi, som
17211: en syneförrättning.                                   ligger nära flygfältet, har ökat på grund av
17212:     1 motiveringen tili spörsmålet framförs krav      avrinningen. Eutrofieringen beror i dessa vatten
17213: på att tilistånden hädanefter alltid skall behand-    främst på att fosforhalten har ökat. Fosforn
17214: las med stöd av lagen om miljökonsekvensbe-           kommer dock inte i större omfattning från flyg-
17215: dömning, som nu är under beredning. Lagförsla-        fåltet. Vattendomstolen och vattenöverdomsto-
17216: get bereds vid miljöministeriet på basis av ett       len har inte ansett verkningarna eller vattenan-
17217: förslag från arbetsgruppen YVA 92 och utlåtan-        vändningen sådana att ersättningar omedelbart
17218: dena om förslaget. I huvuddrag bygger lagförsla-      skulle ha bestämts på basis av dem.
17219: get på Europeiska gemenskapernas råds direktiv           I detta nu föreligger inget behov av att företa
17220: om bedömningen av miljökonsekvenserna av              en miljökonsekvensbedömning om Tammerfors
17221: vissa offentliga och privata projekt samt Förenta     Pirkkala flygfålt. Enligt Europeiska gemenska-
17222: Nationernas Ekonomiska kommissions för Eu-            pernas direktiv, ECE-konventionen och det lag-
17223: ropa konvention om miljökonsekvensbeskriv-            förslag som nu är under beredning aktualiseras
17224: ningar i ett gränsöverskridande sammanhang.           en miljökonsekvensbedömning, om användning-
17225:  Både direktivet och konventionen tar upp bygg-       en av fåltet ändras väsentligt. Den snabba öknin-
17226: andet av flygfält där startbanan är minst 2 100m      gen i flygtrafiken och de preciserade uppgifterna
17227: lång som projekt som alltid kräver miljökonse-        om miljöskador i samband med flygtrafik kom-
17228:  kvensbedömning. Detta förfarande kunde också         mer sannolikt att leda tili att miljönormerna för
17229: tillämpas på väsentliga omläggningar av funge-        flygtrafiken preciseras och skärps under de när-
17230:  rande flygstationer, t.ex. byggandet av nya start-   maste åren. Det är skäl att beakta denna utveck-
17231:  banor. När det gäller ordinarie verksamhet vid       ling också vid planeringen av användningen av
17232:  befintliga flygstationer och smärre omställningar    de ibrukvarande flygfålten.
17233:  skulle miljökonsekvensbedömning enligt lagför-          De skadliga verkningarna av Tammerfors
17234:  slaget inte ingå i tillståndsbehandlingen.           Pirkkala flygfålt begränsas för närvarande på
17235:     I spörsmålet betonas speciellt miljöverkning-     basis av de nuvarande miljötillstånden. De färs-
17236:  arna av de mängder urea och propylenglykol           ka besluten om ledning av avloppsvattnen från
17237:  som används på flygfålten. Enligt en utredning       flygfåltet syftar tili att minimera de olägenheter
17238:  av Tammerfors vatten- och miljödistrikt har          som vattnen åsamkas genom användningen av
17239:  verksamheten kring flygfåltet föga verkningar på     urea och glykol. Luftfartsverket skall före år
17240:  Pyhäjärvi. Högst en procent av den totala kväve-     2001 tili vattendomstolen lämna in en ansökan
17241:  belastningen på Pyhäjärvi härrör från använd-        om revidering av tiliståndsvilikoren. Till dess
17242:  ningen av urea, och i detta vattendrag är kvävet     sker uppföljningen av verkningarna enligt de
17243:  inte den faktor som förorsakar eutrofiering.         ovan nämnda beslut som vattendomstolen och
17244:  Glykol används i betydligt mindre omfattning än      vattenöverdomstolen fattat.
17245:      Helsingfors den 12 oktober 1992
17246: 
17247:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
17248:                                                  1992 vp
17249: 
17250: Kirjallinen kysymys 392
17251: 
17252: 
17253: 
17254: 
17255:                                     Aittoniemi: Säännösteltävien vesistöjen säännöstelymääräysten tar-
17256:                                         kistamisesta
17257: 
17258: 
17259:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17260: 
17261:     Vesistöjen vedenpintaa on säännelty eri aikoi-     haittaa myös vesiliikenteelle, erityisesti matkus-
17262: na erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erää-      tajaliikenteelle.
17263: nä tavoitteena on ollut estää vesivaivat maanvil-         Vuosikymmenien aikana vahvasti muuttu-
17264: jelykseen käytettäviltä alaviita rantatiluksilta.      neissa olosuhteissa kaikki tekijät huomioiva
17265: Toisena tavoitteena on ollut uittojen edistämi-        joustava sääntely olisi paikallaan niin Näsijär-
17266: nenja kolmantena ja varsin merkittävänä tavoit-        vellä kuin muissakin säännösteltävissä vesistöis-
17267: teena on itse tulvasäännöstely, jolla on luonnol-      sä. Muutoksia on kuitenkin kankean lainsää-
17268: lisesti yhteyksiä jo edellä mainittuihin tekijöihin.   dännön vuoksi mahdotonta saada aikaan.
17269: Merkittävä säännöstelyn peruste ja sanelija on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17270: ollut energiatalous.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17271:     Vedenpinnan sääntelyä koskevia ehtoja on           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17272:  ollut erittäin vaikea saada tarkistettua, vaikka      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17273:  olosuhteet ovat vuosien aikana muuttuneet.
17274:  Maanviljelyksen vaikutus on vähentynyt olemat-                   Aikooko Hallitus vaikuttaa lainsää-
17275:  tomiin. Uitot on nyt lopetettu kokonaan. Jäljelle             dännön ja virkamieskäytännön kautta
17276:  ovat jääneet etupäässä energiatalous sekä ylei-               siihen, että Tampereen Näsijärven ja
17277:  nen tulvavahinkojen estäminen.                                muiden säännösteltävien vesistöjen osal-
17278:     Vedenpinnan sääntelystä on ollut merkittäviä               ta säännöstelymääräyksiä voitaisiin jous-
17279:  haittoja kalataloudelle. Esimerkiksi Tampereen                tavammin toteuttaa ottaen huomioon
17280:  Näsijärvellä hauen pääsy kutupaikoille estyy                  muuttuneet olosuhteet ja eri intressiryh-
17281:  toistuvasti säännöstelystä johtuvan vedenpinnan               mien edut?
17282:  alhaisuuden vuoksi. Säännöstely on aiheuttanut
17283:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17284:                                              Sulo Aittoniemi
17285: 
17286: 
17287: 
17288: 
17289:  22005IL
17290: 2                                        1992 vp -   KK 392
17291: 
17292: 
17293: 
17294: 
17295:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17296: 
17297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuten vesistöön rakentamiseen myönnettävät
17298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luvat yleensäkin. Nykyinen vesilainsäädäntö ei
17299: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        rajoita säännöstelyjen käytön kehittämistä eikä
17300: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lupien muuttamista, jos asiasta vallitsee riittävän
17301: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      suuri yksimielisyys eri tahojen kesken ja luvan-
17302: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       haltija on muutoksille myötämielinen. Jos luvan-
17303: kysymyksestä n:o 392:                                haltija vastustaa muutoksia, ovat mahdollisuu-
17304:                                                      det oleellisesti niukemmat. Jos säännöstelyn
17305:           Aikooko Hallitus vaikuttaa lainsää-        muutostarpeita ei voida tyydyttää voimassa ole-
17306:        dännön ja virkamieskäytännön kautta           van säännöstelyluvan puitteissa, joudutaan vesi-
17307:        siihen, että Tampereen Näsijärven ja          oikeuskäsittelyä varten laatimaan uusi säännös-
17308:        muiden säännösteltävien vesistöjen osal-      telysuunnitelma ja sen edellyttämät laajat selvi-
17309:        ta säännöstelymääräyksiä voitaisiinjous-      tykset.
17310:        tavammin toteuttaa ottaen huomioon               Oikeusministeriö asetti 19.3.1992 toimikun-
17311:        muuttuneet olosuhteet ja eri intressiryh-     nan selvittämään vesilain lupamenettelyä koske-
17312:        mien edut?                                    vien säännösten tarkistamista. Toimikunnan tu-
17313:                                                      lee mm. laatia ehdotus vesilain täydentämisestä
17314:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          yleisillä säännöksillä rakentamis-, säännöstely-
17315: taen seuraavaa:                                      ja voimalaitoslupien ehtojen tarkistamisesta.
17316:                                                      Toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi
17317:    Maassamme on toteutettu yhteensä 221 vesis-       31.12.1992 mennessä. Tämän jälkeen voidaan
17318: töjen säännöstelyhanketta. Vesi- ja ympäristö-       harkita mahdollisia lainmuutostarpeita.
17319: hallitus on valtion puolesta 51 säännöstelyhank-        Näsijärven nykyinen säännöstely perustuu
17320: keen nykyinen luvanhaltija. Säännöstelyhank-         Länsi-Suomen vesioikeuden 9.10.1978 anta-
17321: keista lähes puolet palvelee ensisijaisesti voima-   maan ja korkeimman hallinto-oikeuden
17322: taloutta, noin neljännes tulvasuojelua ja neljän-    28.2.1980 vahvistamaan lupaan. Lupa on siis
17323: nes vedenhankintaa. Suurimmassa osassa sään-         melko uusi. Säännöstelyn luvanhaltija on Näsi-
17324: nöstelyhankkeita tulvavahinkojen estäminen on        järven säännöstely-yhtiö, joka myös hoitaa sään-
17325: ollut tärkeä tavoite, mikä on yhä korostunut         nöstelyä ottaen huomioon Tampereen vesi- ja
17326: rantojen käytön ja rakentamisen lisäännyttyä.        ympäristöpiirin laatimat tulovirtaamaennusteet
17327:    Vesistöjen käytössä ja hoidossa alettiin 1970-    ja käyttöohjeet mm. alapuolisen Kokemäenjoen
17328: luvulla kiinnittää yhä enemmän huomiota vesis-       tulvantorjunnan edistämiseksi. Vesi- ja ympäris-
17329: töjen virkistyskäyttöön, kalatalouteen, veden-       töpiirissä laaditaan myös parhaillaan selvitystä
17330: laatuun, vesiluontoon ja maisemaan liittyviin        Näsijärven säännöstelyn muutostarpeista ja
17331: tavoitteisiin. Päämääränä onkin nykyään, että        -mahdollisuuksista.
17332: säännöstelyhankkeita alkuperäistä tarkoitus-            Näsijärven säännöstely on hoidettu lainvoi-
17333: taan varten käytettäessä myös yhteiskunnan           maisen ja sangen joustavan luvan mukaisesti
17334: myöhemmin asettamat tavoitteet voisivat toteu-       ottaen mahdollisimman hyvin huomioon vesien
17335: tua mahdollisimman hyvin. Säännöstelyjen ke-         eri käyttömuotojen asettamat moninaiset tavoit-
17336: hittämisessä on pyritty neuvotellen ja sopien        teet. Säännöstelyllä on Näsijärven tulvaveden-
17337: kaikkien asianosaisten kanssa joustavasti vähen-     korkeuksia alennettu ja rantojen virkistyskäytön
17338: tämään säännöstelyhaittoja. Yksityiskohtaisia        edistämiseksi on vedenpinta pidetty kesäaikana
17339: selvityksiä säännöstelyjen kehittämiseksi on         mahdollisimman korkealla ja tasaisena. Tältä
17340: käynnistetty.                                        osin tilanne on huomattavasti parempi kuin se
17341:    Säännöstelyluvat ovat eräitä poikkeuksia lu-      olisi luonnontilassa. Säännöstely on lisäksi tar-
17342: kuun ottamatta tähän saakka olleet pysyviä,          peellinen alapuolisen Kokemäenjoen vesivoiman
17343:                                            1992 vp -   KK 392                                       3
17344: 
17345: tuotannon ja erityisesti tulvantorjunnan kannal-       toimenpiteisiin Näsijärven säännöstelyn muutta-
17346: ta. Tämän vuoksi vedenkorkeutta joudutaan              miseksi ei olekaan aiheellista ryhtyä ainakaan
17347: yleensä ennen kevättulvaa laskemaanjonkin ver-         valtion toimesta. Vesi- ja ympäristöhallinnossa
17348: ran luonnontilaisen alapuolelle.                       laaditaan kuitenkin selvityksiä sekä Näsijärven
17349:    Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että   että tarpeen mukaan muidenkin säännöstelyjen
17350: Näsijärven säännöstely toimii hyvin ja siitä mah-      kehittämiseksi vastaamaan paremmin muuttu-
17351: dollisesti aiheutuneet haitat ovat olleet vähäisiä     neita olosuhteita ja nykyisiä tavoitteita.
17352: hyötyihin verrattuna. Nykyisen tiedon mukaan
17353:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
17354: 
17355:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
17356: 4                                          1992 vp -   KK 392
17357: 
17358: 
17359: 
17360: 
17361:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17362: 
17363:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som beviljas för byggande i vattendrag i allmän-
17364: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         het är. Den nuvarande vattenlagstiftningen
17365: den 2 september 1992 till vederbörande medlem          begränsar inte utvecklandet av användningen av
17366: av statsrådet översänt avskrift av följande av         regleringar och inte heller ändrandet av tillstånd,
17367: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              om det råder en tillräckligt stor enighet i frågan
17368: spörsmål nr 392:                                       mellan de olika instanserna och om tillståndsha-
17369:                                                        varen är positivt inställd till ändringar. Om
17370:            Åmnar Regeringen med hjälp av lag-          tillståndshavaren motsätter sig ändringar, är
17371:         stiftning och tjänstemannapraxis med-          möjligheterna väsentligt färre. Om behovet att
17372:         verka till att regleringsbestämmelserna        ändra regleringen inte kan tillfredsställas inom
17373:         för Näsijärvi i Tammerfors och andra           ramen för gällande regleringstillstånd, måste för
17374:         vattendrag som regleras kunde tillämpas        behandlingen i vattendomstolen uppgöras en ny
17375:         smidigare så att förändrade omstän-            regleringsplan och därav föranledda omfattande
17376:         digheter och de olika intressegruppernas       utredningar.
17377:         fördelar beaktas?                                  Justitieministeriet tillsatte 19.3.1992 en kom-
17378:                                                        mission för att utreda en översyn av de stadgan-
17379:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den i vattenlagen som gäller tillståndsförfaran-
17380: anföra följande:                                       det. Kommissionen skall bl.a. göra upp ett
17381:                                                        förslag till komplettering av vattenlagen med
17382:    1 vårt land har genomförts sammanlagt 221           allmänna stadganden om ändring av villkoren i
17383: regleringsprojekt för vattendrag. Vatten- och          tillstånd för byggande, reglering och kraftverk.
17384: miljöstyrelsen är för statens del nuvarande till-      Kommissionen skall ha slutfört sitt arbete senast
17385: ståndshavare i 51 regleringsprojekt. Av regle-         31.12.1992. Efter dettakan man börja överlägga
17386: ringsprojekten tjänar nästan hälften i första          eventuella behov av lagändringar.
17387: hand krafthushållningen, ca en fjärdedel över-             Den nuvarande regleringen av Näsijärvi grun-
17388: svämningsskyddet och en fjärdedel vattenan-            dar sig på det tillstånd som utfärdats av Västa
17389: skaffningen. Beträffande största delen av regle-       Finlands vattendomstol9.10.1978 och fastställts
17390: ringsprojekten har förhindrandet av översväm-          av högsta förvaltningsdomstolen 28.2.1980. Till-
17391: ningsskador varit en viktig målsättning, vilket        ståndet är således relativt nytt. lnnehavare av
17392: ytterligare har framhävts då användningen och          regleringstillståndet är bolaget för reglering av
17393: bebyggandet av stränderna har ökat.                    Näsijärvi, som även handhar regleringen med
17394:    Vid användningen och vården av vattendrag           beaktande av de inströmningsprognoser och
17395: började man på 1970-talet fåsta allt mer upp-          bruksanvisningar som Tammerfors vatten- och
17396: märksamhet vid må1 som ansluter sig till använd-       miljödistrikt har uppgjort bl.a. för att främja
17397: ningen av vattendrag för rekreation, fiskerihus-       översvämningsskyddet för Kumo älv som ligger
17398: hållningen, vattenkvaliteten, vattennaturen och        söder om Näsijärvi. Vid vatten- och miljödistrikt-
17399: landskapet. För närvarande är syftet att även de       et görs som bäst en utredning om behovet av och
17400: mål som samhället senare uppställer skall kunna        möjligheterna att ändra regleringen av Näsijärvi.
17401: genomföras så bra som möjligt då regleringspro-            Regleringen av Näsijärvi har skötts i enlighet
17402: jekt används i ursprungligt syfte. Vid utvecklan-      med det lagakraftvunna och tämligen smidiga
17403: det av regleringen har man med hjälp av under-         tillståndet med beaktande av de mångfaldiga
17404: handlingar och överenskommelser med alla be-           målsättningar som uppställts för de olika an-
17405: rörda parter försökt minska regleringsolägenhe-        vändningsformerna för vattendragen. Med hjälp
17406: terna på ett smidigt sätt. Detaljerade utredningar     av reglering har översvämningsvattenståndet i
17407: har inletts för utvecklande av regleringen.            Näsijärvi sänkts och för att främja användning-
17408:    Regleringstillstånden har hittills, frånsett vis-   en av stränderna för rekreation har vattennivån
17409: sa undantag, varit permanenta såsom tillstånd          hållits så hög och jämn som möjligt under
17410:                                          1992 vp -   KK 392                                         5
17411: 
17412: sommaren. Tili denna del är situationen betyd-       och att de olägenheter som eventuellt föranleds
17413: ligt bättre än vad den vore i naturligt tillstånd.   av den har varit obetydliga jämfört med förde-
17414: Regleringen är därtill nödvändig med tanke på        lama. Enligt nuvarande uppgifter är det inte
17415: produktioneo av vattenkraft och speciellt be-        motiverat åtminstone för statens del att vidta
17416: kämpningen av översvämningar i Kumo älv              åtgärder för en ändring av regleringen av Näsi-
17417: söder om Näsijärvi. Med anledning härav måste        järvi. Inom vatten- och miljöförvaltningen görs
17418: vattenståndet i allmänhet sänkas något före          emellertid utredningar för utvecklandet av regle-
17419: vårflödet så att det ligger under det naturliga      ringama av Näsijärvi och vid behov även andra
17420: tillståndet.                                         regleringar så att de bättre motsvarar de för-
17421:     Utgående från det ovan anförda anser rege-       ändrade förhållandena och de nuvarande målen.
17422: ringen att regleringen av Näsijärvi fungerar bra
17423: 
17424:      Helsingforsden 6 oktober 1992
17425: 
17426:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
17427:                                                   1992 vp
17428: 
17429: Kirjallinen kysymys 393
17430: 
17431: 
17432: 
17433: 
17434:                                     Aittoniemi: Ilman asianmukaista lupaa maassa oleskelevien henki-
17435:                                         löiden oleskeluluvan selvittämisestä
17436: 
17437: 
17438:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17439: 
17440:    Taannoin, vielä parisen vuosikymmentä sit-           järjestykselle ja turvallisuudelle. Lisäksi tällaiset
17441: ten, poliisi järjesti laajoja paikallisia ratsioita     henkilöt houkuttelevat lisää vastaavaa ainesta
17442: etsinnässä olevien rikollisten sekä sakkojaan pa-       maahan.
17443: koilevien löytämiseksi. Tällä hetkellä maassam-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17444: me on varmuudella runsaasti sellaisia ulkomaa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17445: laisia, jotka oleskelevat täällä ilman lupaa ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17446: joiden pääasiallisena toimeentulona on joko pie-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17447: nempi tai suurempi rikollisuus. Sellaisia löytyisi
17448: varmasti Helsingin rautatieaseman ympäristössä                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17449: järjestettävässä ratsiassa, jossa selvitettäisiin oi-           siin maassa laittomasti oleskelevien hen-
17450: keus oleskella maassa. Jos tällainen väestö jatku-              kilöiden etsimiseksi, kiinniottamiseksi ja
17451: vasti lisääntyy, heistä muodostuu uhka yleiselle                maasta poistamiseksi?
17452: 
17453:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17454: 
17455:                                              Sulo Aittoniemi
17456: 
17457: 
17458: 
17459: 
17460: 220051L
17461: 2                                          1992 vp -   KK 393
17462: 
17463: 
17464: 
17465: 
17466:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17467: 
17468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ulkomaalaisasetuksen 29 §:n mukaan ulko-
17469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maalaiskeskus pitää valtakunnallista ulkomaa-
17470: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          laisrekisteriä. Asetus mahdollistaa myös paikal-
17471: jeenne n:o 1215 ohella lähettänyt valtioneuvos-        listen poliisipiirikohtaisten ulkomaalaisrekiste-
17472: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         rien pitämisen. Poliisi voi tallettaa valtakunnalli-
17473: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-       seen ulkomaalaisrekisteriin valvontatietoja ja voi
17474: myksestä n:o 393, jossa tiedustellaan:                 suorittaa rekisteristä kyselyjä.
17475:                                                            Sisäasiainministeriö on neuvotellut ulkomi-
17476:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         nisteriön kanssa poliisin mahdollisuudesta saada
17477:        siin maassa laittomasti oleskelevien hen-       toimittaa tietoja viisumirekisteriin talletettavaksi
17478:        kilöiden etsimiseksi, kiinniottamiseksi ja      ja vastaavasti saada rekisteristä tietoja käytettä-
17479:        maasta poistamiseksi?                           väksi valvontatehtävässä.
17480:                                                            Ulkomaalaisia on Suomessa 41 800 henkilöä,
17481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mikä on 0,8 % väestöstä.
17482: vasti seuraavaa:                                           Poliisi suorittaa ulkomaalaisten valvontaa
17483:                                                        muiden tehtäviensä ohessa. Oleskeluajan ylitys
17484:    Ulkomaalaislain 73 §:n mukaan ulkomaa-              käy usein ilmi oleskelulupahakemusta poliisille
17485: laislain ja sen nojalla annettujen säännösten ja       jätettäessä tai rikostutkinnan tai muun tutkin-
17486: määräysten noudattamista valvovat sisäasiain-          nan yhteydessä.
17487: ministeriön ulkomaalaiskeskus ja poliisi.                  Luvattomasta maassa oleskelusta on ulko-
17488:    Ulkomaalaisten maahantuloa ja maastaläh-            maalaislaissa säädetty sakkorangaistus. Lain
17489: töä koskevien säännösten ja määräysten noudat-         40 §:n mukaan ulkomaalainen, joka oleskelee
17490: tamista valvovat poliisin lisäksi tulli- ja rajavar-   maassa ilman viisumia tai oleskelulupaa, voi-
17491: tioviranomaiset, jotka toimivat myös passintar-        daan myös karkottaa maasta. Karkotetulle voi-
17492: kastajina poliisin ohella. Valvonta tapahtuu täl-      daan määrätä myös maahantulokielto enintään
17493: löin valtakunnan rajoilla passintarkastuspaikoil-      viideksi vuodeksi tai toistaiseksi.
17494: la, joissa todetaan maahantulon edellytykset.              Edellä mainitun tarkastuskorttirekisterin to-
17495: Mikäli ne eivät täyty, henkilö käännytetään.           teutuminen edellyttää myös maasta poistumisen
17496:    Valvonnassa käytetään apuna pohjoismaises-          valvonnan tehostamista. Se merkitsee henkilö-
17497: sa passintarkastussopimuksessa mainittua tar-          resurssien kohdentamista tähän tehtävään. Ny-
17498: kastuskorttia, jota käyttävät viisumipakollisista      kyisessä taloudellisessa tilanteessa ei henkilö-
17499: maista tulevat matkustajat. Suomessa ei ole vielä      resursseja ole saatavissa lisää.
17500: rekisteriä, johon maahan tulevat henkilöt rekis-           Eräänä poliisin toimintaperiaatteena on sel-
17501: teröitäisiin. Sisäasiainministeriössä on työryh-       vittää henkilöiden maahantuloedellytykset sekä
17502: män pohdittavana tarkastuskorttirekisterin pe-         valvoa maassa oleskelun laillisuutta ja näin edis-
17503: rustamisen tarpeellisuus ja edellytykset. Rekiste-     tää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säily-
17504: ri tulisi toteutuessaan helpottamaan ulkomaa-          mistä sekä ehkäistä kansainvälisen rikollisuuden
17505: laisten valvontaa.                                     leviämistä maahan.
17506: 
17507:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
17508: 
17509:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
17510:                                           1992 vp -   KK 393                                            3
17511: 
17512: 
17513: 
17514: 
17515:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17516: 
17517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningscentralen ett riksomfattande register över
17518: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        utlänningar. Förordningen möjliggör även att
17519: 1215 av den 2 september 1992 tili vederbörande        vatje polisdistrikt för lokala personregister över
17520: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     utlänningar. Polisen kan i det riksomfattande
17521: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-        personregistret för utlänningar lagra övervak-
17522: de spörsmål nr 393:                                   ningsuppgifter och göra förfrågningar ur re-
17523:                                                       gistret.
17524:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Inrikesministeriet har förhandlat med utrikes-
17525:        att utreda vilka personer som befinner sig     ministeriet om poliseos möjligheter att få levere-
17526:        illegalt i landet, för att ta fast dem och     ra information som skall lagras i visumregistret
17527:        avlägsna dem ur landet?                        och på motsvarande sätt få uppgifter ur registret
17528:                                                       som skall användas vid övervakningen.
17529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Det fmns i Finland 41 800 utlänningar, vilket
17530: anföra följande:                                      är 0,8 % av befolkningen.
17531:                                                          Polisen utför övervakning av utlänningar vid
17532:    Enligt 73 § utlänningslagen övervakar inrikes-     sidan av sina övriga uppgifter. Om tiden för
17533: ministeriets utlänningscentral och polisen att        vistelsen i landet överskrids framgår detta ofta
17534: utlänningslagen och de stadganden och bestäm-         då ansökan om uppehållstilistånd lämnas tili
17535: melser som utfårdas med stöd av den iakttas.          polisen eller i samband med utredning om brott
17536:    lakttagandet av de stadganden och bestäm-          eller annan utredning.
17537: melser som gäller utlänningars inresa och utresa         För olovlig vistelse i landet har i utlänningsla-
17538: övervakas förutom av polisen även av tull-            gen fastställts bötesstraff. Enligt lagens 40 § kan
17539: och gränsbevakningsmyndighetema, vilka även           en utlänning som vistas i landet utan visum eller
17540: fungerar såsom passkontrollörer vid sidan av          uppehållstillstånd utvisas ur landet. En person
17541: polisen. Övervakningen sker i dessa fall vid rikets   som utvisats kan meddelas inreseförbud för
17542: gränser på passkontrollställena, där förutsätt-       högst fem år eller tills vidare.
17543: ningama för inresan konstateras. Om villkoren            Om det ovan nämnda kontrollkortsregistret
17544: inte uppfylls, avvisas utlänningen.                   inrättas förutsätter detta även att övervakningen
17545:    Vid övervakningen används såsom hjälp det          av utlänningars avresa effektiveras. Det innebär
17546: kontrollkort som nämns i det nordiska passkon-        att personresursema skall inriktas på denna
17547: trollavtalet och som används av resande från          uppgift. 1 den ekonomiska situation som nu
17548: Iänder med viseringstvång. 1 Finland finns det        råder fmns det inte några extra personresurser
17549: inte ännu något register i vilket personer som        att få.
17550: kommer tilllandet införs. Vid inrikesministeriet         En av poliseos verksamhetsprinciper är att
17551: finns en arbetsgrupp som överlägger nödvän-           utreda förutsättningama för en persons inresa
17552: digheten av och förutsättningama för inrättan-        samt att övervaka att vistelsen i landet är laglig
17553: det av ett kontrollkortsregister. Registret borde     och på detta sätt främja att den allmänna ord-
17554: om det inrättas underlätta övervakningen av           ningen och säkerheten bibehålls samt förhindra
17555: utlänningar.                                          att den intemationella brottsligheten sprids tili
17556:     Enligt 29 § utlänningsförordningen för utlän-     landet.
17557: 
17558:      Helsingfors den 30 september 1992
17559: 
17560:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
17561:                                                1992 vp
17562: 
17563: Kirjallinen kysymys 394
17564: 
17565: 
17566: 
17567: 
17568:                                   Aittoniemi: Puolustusvoimien asehankinnoista Kiinasta
17569: 
17570: 
17571:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17572: 
17573:    Suomen puolustusvoimat päätti taannoin            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17574: 100 000 rynnäkkökiväärin hankkimisesta Kii-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17575: nasta. Aseiden hankkimisella Suomesta olisi ol-
17576: lut mittava työllistävä vaikutus asianomaiselle                 Mitkä ovat ne perusteet, joiden nojalla
17577: tehtaalle, jonka valmistamat vastaavat aseet                 Hallitus päätti hankkia puolustusvoi-
17578: ovat tiettävästi korkeatasoisia.                             mien tarvitsemat satatuhatta rynnäkkö-
17579:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kivääriä Kiinasta, eikä vastaavalta koti-
17580: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            maiselta valmistajalta?
17581:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17582: 
17583:                                            Sulo Aittoniemi
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 
17588: 220051L
17589: 2                                        1992 vp -   KK 394
17590: 
17591: 
17592: 
17593: 
17594:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17595: 
17596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ratkaisulla hankkimalla suurehko maara ryn-
17597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        näkkökivääreitä. Erilaisia vaihtoehtoja harkitta-
17598: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        essa todettiin, että puhtaasti kotimaisilla hankin-
17599: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     noilla vajetta on mahdoton nykyisten taloudel-
17600: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      listen resurssien puitteissa poistaa.
17601: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta           Hankinta Kiinasta todettiin teknis-taloudelli-
17602: kysymyksestä n:o 394:                                sesti edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Täten oli
17603:                                                      mahdollista saada noin viisinkertainen määrä
17604:           Mitkä ovat ne perusteet, joiden nojalla    rynnäkkökivääreitä verrattuna niiden ostoon
17605:        Hallitus päätti hankkia puolustusvoi-         kotimaasta.
17606:        mien tarvitsemat satatuhatta rynnäkkö-            Rynnäkkökiväärien hankintaa käsiteltiin
17607:        kivääriä Kiinasta, eikä vastaavalta koti-     puolustusneuvostossa kahdesti (10.5.1991 ja
17608:        maiselta valmistajalta?                       16.8.1991) ennen lopullista päätöstä.
17609:                                                          Kiinasta hankittavilla rynnäkkökivääreillä
17610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         poistetaan huomattava osa puutteesta. Kuiten-
17611: vasti seuraavaa:                                     kin merkittävä määrä jää edelleen korvattavaksi
17612:                                                      kotimaisin hankinnoin tai vanhentunein asein.
17613:    Puolustusvoimien nykyaikaisten käsiaseiden            Päätöstä tehtäessä korostettiin sitä, että koti-
17614: perusvajaus on niin suuri, että sen poistaminen      maista rynnäkkökiväärituotantoa ei vaaranneta.
17615: on katsottu erääksi materiaalisen valmiutemme        Hankinta Kiinasta ei vaikuta voimassa oleviin
17616: tärkeimmistä tavoitteista. Myös parlamentaari-       eikä suunniteltuihin rynnäkkökiväärihankintoi-
17617: nen puolustuspoliittinen neuvottelukunta edel-       hin Sako Oy:ltä, koska vuoteen 1994 jatkuvan
17618: lyttää arviossaan 19.12.1990, ettäjokaisella sota-   sopimuksen mukaan Sako Oy toimittaa puolus-
17619: ajanjoukoHaja niihin sijoitettavalla miehellä on     tusvoimille 9 000 rynnäkkökivääriä vuosittain.
17620: tehtävää vastaava varustus.                          Lisäksi neuvottelut kotimaisista jatkohankin-
17621:    Kysymyksen tarkoittamalla hankinnalla on          noista ovat käynnissä.
17622: pyritty pienentämään vajetta kertaluonteisella
17623: 
17624:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
17625: 
17626:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
17627:                                          1992 vp -   KK 394                                         3
17628: 
17629: 
17630: 
17631: 
17632:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17633: 
17634:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dvs. genom att anskaffa en större mängd storm-
17635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gevär. Då olika altemativ övervägdes konstate-
17636: den 2 september 1992 tili vederbörande medlem        rade man att det inte inom ramen för de nuva-
17637: av statsrådet översänt avskrift av följande av       rande ekonomiska resursema är möjligt att av-
17638: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            hjälpa bristen enbart genom inhemska anskaff-
17639: spörsmål nr 394:                                     ningar.
17640:                                                         Anskaffningen från Kina konstaterades vara
17641:          Enligt vilka grunder beslöt Regeringen      det tekniskt-ekonomiskt sett förmånligaste alter-
17642:        anskaffa de etthundratusen stormgevär         nativet. Den möjliggjorde anskaffningen av ca
17643:        som försvarsmakten behöver från Kina          fem gånger så många stormgevär jämfört med ett
17644:        och inte från motsvarande inhemska till-      motsvarande inköp i hemlandet.
17645:        verkare?                                         Anskaffningen av stormgevär behandlades i
17646:                                                      försvarsrådet två gånger (10.5.1991 och
17647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        16.8.1991) innan det slutliga beslutet gjordes.
17648: anföra följande:                                        Genom de stormgevär som anskaffas från
17649:                                                      ~a elimineras en betydande del av bristen.
17650:    Den grundläggande bristen på modema               Andå måste en ansenlig del av behovet tillgodo-
17651: handvapen inom försvarsmakten är av den stor-        ses med inhemska anskaffningar eller föråldrade
17652: leksordningen att ett av de viktigaste målen för     vapen.
17653: vår materiella beredskap har ansetts vara att           Då beslutet fattades 1mderströks den omstän-
17654: eliminera denna brist. Också den parlamen-           digheten att den inhemska produktionen av
17655: tariska försvarspolitiska delegationen förutsätter   stormgevär inte äventyras. Anskaffningen från
17656: i sitt förslag 19.12.1990 att var och en av de       Kina inverkar varken på de existerande eller de
17657: krigstida truppema och vaije man som placeras        planerade anskaffningama av stormgevär från
17658: i dem har en sådan utrustning som svarar mot         Sako Oy, eftersom Sako Oy enligt det avtal som
17659: uppgiften.                                           fortlöper fram till 1994 årligen levererar 9 000
17660:    Avsikten med den anskaffning som avses i          stormgevär tili försvarsmakten. Dessutom pågår
17661: spörsmålet har varit att minska den ifrågavaran-     förhandlingar om fortsatta inhemska an-
17662: de bristen genom en lösning av engångsnatur,         skaffningar.
17663:      Helsingfors den 6 oktober 1992
17664: 
17665:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
17666:                                              1992 vp
17667: 
17668: Kirjallinen kysymys 395
17669: 
17670: 
17671: 
17672: 
17673:                                  Aittoniemi: Ulkomaalaisten maanhankintaoikeuden rajoittami-
17674:                                      sesta
17675: 
17676:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17677: 
17678:    Köyhtyneen maatilan isäntä myy ensin ran-       olemaan merkittävä. Suurimmat yhteiskuntaa
17679: nat, sitten muut maat ja metsät ja jättää raken-   koskevat vaarat tulevat olemaan teollisuusyri-
17680: nusten ympärille pienen tonttimaan. Viimeksi       tyksissä, joita pyritään ostamaan kilpailijan
17681: myydään sekin polkuhintaan.                        poistamiseksi.
17682:    Suunniteltu, ja hallituksessa jo päätettykin,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17683: ulkomaalaisomistuksen vapauttaminen köyhty-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17684: neessä maassa voi vaikuttaa vastaavalla tavalla.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17685: Myös loma-asuntojen sekä perusteollisuuden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17686: osalta sillä on suojana vain muodolliseksi jäävä
17687: luvanvaraisuus. Suomessa on tällä hetkellä suuri              Miten Hallitus aikoo ulkomaalais-
17688: ja kasvava määrä maatiloja ja yrityksiä, jotka             omistuksen vapauduttua estää maalle
17689: ollaan valmiita myymään kenelle hyvänsä, jopa              käymästä kuten köyhtyneelle talolle,
17690: polkuhintaan, jos vain ostaja löytyy. Ulkomai-             joka pala palalta myydään polkuhintaan
17691: nen kiinnostus Suomeen tietyllä tavoin vehreänä            suuren rahan haltijoille?
17692: ja eksoottisena eurooppalaisena maana tulee
17693:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17694:                                          Sulo Aittoniemi
17695: 
17696: 
17697: 
17698: 
17699: 220051L
17700: 2                                      1992 vp -     KK 395
17701: 
17702: 
17703: 
17704: 
17705:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17706: 
17707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kintaa koskevaksi lainsäädännöksi siitä, että
17708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        uusien pääomien saaminen maahan on niin suo-
17709: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        malaisen elinkeinoelämän kuin koko kansanta-
17710: jeenne n:o 1217 ohella toimittanut valtioneuvos-     loutemme edun mukaista. Tähänastisten koke-
17711: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-       musten perusteella ulkomaisen pääoman saami-
17712: edustaja Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen       sesta suomalaisyrityksiin ei juuri ole todettavissa
17713: kysymyksen n:o 395:                                  kielteisiä vaikutuksia, vaan pikemminkin vaiku-
17714:                                                      tukset ovat olleet hyvinvointimme kannalta
17715:           Miten Hallitus aikoo ulkomaalais-          myönteisiä. Sama koskee myös maanomistusta
17716:        omistuksen vapauduttua estää maalle           maaseudulla. Uusien loma-asukkaiden saami-
17717:        käymästä kuten köyhtyneelle talolle,          nen luo uutta toimeliaisuutta maaseudulle. Sel-
17718:        joka pala palalta myydään polkuhintaan        laisten uhkatilanteiden varalta, joissa tärkeinä
17719:        suuren rahan haltijoille?                     pitämämme kansalliset edut voisivat vaarantua,
17720:                                                      mainittuun hallituksen esitykseen sisältyy varo-
17721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keinoja, toisin sanoen viranomaisilla oleva mah-
17722: vasti seuraavaa:                                     dollisuus estää tarvittaessa merkittävän yrityk-
17723:                                                      sen siirtyminen ulkomaiseen omistukseen sekä
17724:    Hallitus on lähtenyt esityksessään n:o 120        vapaa-ajan kiinteistöjen hankinnan luvanvarai-
17725: ulkomaalaisten yritysostoja ja kiinteistönhan-       suus.
17726: 
17727:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
17728: 
17729:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
17730:                                          1992 vp -     KK. 395                                         3
17731: 
17732: 
17733: 
17734: 
17735:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17736: 
17737:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           köp och fastighetsförvärv utgått ifrån att det är
17738: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        förenligt både med det fmska näringslivets och
17739: 1217 av den 2 september 1992 till vederbörande        hela vår samhällsekonomis intressen att få nytt
17740: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     kapital tili landet. På basis av erfarenhetema
17741: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade            hittills har man inte kunnat påvisa just några
17742: skriftliga spörsmål nr 395:                           negativa effekter av att fmska företag har erhållit
17743:                                                       utländskt kapital, tvärtom har effektema med
17744:           Hur har Regeringen för avsikt att           tanke på vår välfård varit positiva. Detsamma
17745:        sedan utlänningars ägande har liberalise-      gäller också markägandet på landsbygden. Nya
17746:        rats förhindra att det går med landet som      semesterinvånare ger landsbygden mera verk-
17747:        med ett fattigt hus, där bit för bit tili      samhet. För sådana risksituationer där nationel-
17748:        dumpingpris säljs tili dem som har             la intressen, som vi anser vara viktiga, står på
17749:        mycket pengar?                                 spel, finns det i den nämnda regeringspropositio-
17750:                                                       nen avvätjningsmetoder, d.v.s. myndighetema
17751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har en möjlighet att vid behov förhindra att ett
17752: anföra följande:                                      viktigt företag övergår i utländsk ägo samt
17753:                                                       förvärv av fritidsfastigheter är beroende av till-
17754:    Regeringen har i sin proposition nr 120 med        stånd.
17755: förslag tilllagstiftning om utlänningars företags-
17756: 
17757:      Helsingfors den 7 oktober 1992
17758: 
17759:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
17760:                                                1992 vp
17761: 
17762: Kirjallinen kysymys 396
17763: 
17764: 
17765: 
17766: 
17767:                                   Aittoniemi: Hämeenlinnan ja Tampereen välisen moottoritien ra-
17768:                                       kentamisesta
17769: 
17770:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17771: 
17772:    Lehtitietojen mukaan liikenneministeriö on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17773: päättänyt siirtää Hämeenlinnan ja Tampereen          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17774: välisen moottoritien rakentamisen välillä Iitta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17775: la-Kulju ensi vuosituhannen puolelle. Siirto-
17776: päätös on käsittämätön, koska sekä työllisyys-                  Millä perusteilla Hallitus aikoo siirtää
17777: että liikenneperusteet edellyttävät tien raken-              moottoritieosuuden Iittala-Kulju ra-
17778: tamisen jatkamista välittömästi nykyisin raken-              kentamisen Hämeenlinnan ja Tampereen
17779: teilla olevan osan valmistuttua.                             välillä ensi vuosituhannen alkuun ja
17780:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           onko tehty päätös lopullinen?
17781:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17782:                                            Sulo Aittoniemi
17783: 
17784: 
17785: 
17786: 
17787: 220051L
17788: 2                                        1992 vp -   KK 396
17789: 
17790: 
17791: 
17792: 
17793:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17794: 
17795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyliikenne on välillä Hämeenlinna-Iittala
17796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        noin 9 300 ajoneuvoalvrk, välillä Iittala-Val-
17797: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        keakoski noin 7 900 ajoneuvoalvrk ja välillä
17798: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Valkeakoski-Kulju noin 10 200 ajonneuvoal
17799: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         vrk. Moottoritien valmistuminen Helsingistä
17800: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       Hämeenlinnaan lisännee liikennettä Hämeenlin-
17801: symyksen n:o 396:                                    nan pohjoispuolella muutaman prosentin vuo-
17802:                                                      tuista kasvua nopeammin. Noin kuusivuotinen
17803:           Millä perusteilla Hallitus aikoo siirtää   rakentamisaika huomioon ottaen rakennustöi-
17804:        moottoritieosuuden Iittala-Kulju ra-          den käynnistäminen on tielaitoksen käsityksen
17805:        kentamisen Hämeenlinnan ja Tampereen          mukaan jo nyt ajankohtaista.
17806:        välillä ensi vuosituhannen alkuun ja             Tielaitoksella on täydet valmiudet käynnistää
17807:        onko tehty päätös lopullinen?                 rakennustyöt välittömästi välillä Hämeenlin-
17808:                                                      na-Iittala. Hankkeen toteuttaminen samanai-
17809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaisesti nyt käynnissä olevan Helsingin-Tam-
17810: vasti seuraavaa:                                     pereen radan tiejärjestelyjen kanssa olisi koko-
17811:                                                      naistaloudellisuuden kannalta tärkeää.
17812:     Liikenneministeriö on 30.6.1992 tekemässään         Hankkeen mahdollinen aloittaminen ratkeaa
17813: päätöksessä todennut, että moottoritien raken-       tulevien vuosien talousarvioita valmisteltaessa ja
17814: taminen välille Iittala-Kulju tulee t~rpeellisek­    niistä eduskunnassa päätettäessä. Hallitus enem-
17815: si, kun nykyisellä valtatiellä vuorokautinen lii-    pää kuin liikenneministeriökään ei ole tehnyt
17816: kennemäärä ylittää 12 000 ajoneuvoa.                 mitään päätöstä hankkeen aloittamisesta vasta
17817:                                                      ensi vuosituhannen puolella.
17818:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
17819:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
17820:                                        1992 vp -   KK 396                                           3
17821: 
17822: 
17823: 
17824: 
17825:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
17826: 
17827:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 dagens läge är trafikmängden på vägavsnit-
17828: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av     ten Tavastehus-Iittala ca 9 300 fordon/dygn,
17829: den 2 september 1992 tili vederbörande medlem      Iittala-Valkeakoski ca 7 900 fordon/dygn och
17830: av statsrådet översänt avskrift av följande av     Valkeakoski - Kulju ca 10 200 fordon/dygn.
17831: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade          När motorvägen från Helsingfors tili Tavastehus
17832: spörsmål nr 396:                                   blir färdig torde den årliga tillväxten av trafiken
17833:                                                    norr om Tavastehus öka med några procent. Om
17834:           Med vilka motiveringar ämnar Rege-       vi utgår från en byggnadsplan på 6 år är bygg-
17835:        ringen senarelägga byggandet av motor-      nadsarbetena enligt vägverket aktuella redan
17836:        vägsavsnittet Iittala-Kulju mellan Ta-      nu.
17837:        vastehus och Tammerfors tili bötjan av          Vägverket har kapacitet att genast inleda
17838:        följande årtusende och är beslutet som      byggnadsarbetena på vägavsnittet Tavastehus-
17839:        gjorts i frågan slutgiltigt?                Iittala. Förverkligandet av projektet parallellt
17840:                                                    med vägarbetena som pågår i samband med
17841:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       byggnadsarbetena på jämvägen mellan Helsing-
17842: samt anföra följande:                              fors och Tammerfors vore ur helhetsekonomisk
17843:                                                    synvinkel viktigt.
17844:   Trafikministeriet konstaterar i sitt beslut av      A vgörande om när projektet påbötjas sker
17845: den 30 juni 1992 att byggandet av en motorväg      under de närmaste åren vid beredningen av
17846: på vägavsnittet Iittala-Kulju blir nödvändig       budgetpropositionema och i samband med be-
17847: när trafikmängden per dygn på den nuvarande        sluten om dem. Varken regeringen eller trafikmi-
17848: vägen överstiger 12 000 fordon.                    nisteriet har gjort beslut om att påbötja projektet
17849:                                                    först under följande årtusende.
17850:      Helsingfors den 15 oktober 1992
17851: 
17852:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
17853:                    j
17854:                   j
17855:                  j
17856:                 j
17857:                j
17858:               j
17859:              j
17860:             j
17861:            j
17862:           j
17863:          j
17864:         j
17865:        j
17866:       j
17867:      j
17868:     j
17869:    j
17870:   j
17871:  j
17872: j
17873:                                                1992 vp
17874: 
17875: Kirjallinen kysymys 397
17876: 
17877: 
17878: 
17879: 
17880:                                   Aittoniemi: Liike-elämän ja siihen liittyvien omistussuhteiden li-
17881:                                       sääntyvästä monimutkaisuudesta
17882: 
17883: 
17884:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17885: 
17886:    Seurattaessa viime aikoina eri yritysten ja       hän, joka jäisi jäljelle. Tilanne on päässyt mah-
17887: yritysryppäiden konkursseja on herättänyt häm-       dottomaksi nimenomaan viime vuosien kasino-
17888: mästystä se monimutkainen omistamisen ja sen         aallon aikana.
17889: kautta pelimahdollisuuksien viidakko, jonka             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17890: nykyinen lainsäädäntömme tekee yrityselämässä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17891: mahdolliseksi. Useissa tapauksissa on käynyt         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17892: jopa mahdottomaksi selvittää ristiinkäyvät vas-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17893: tuukysymykset eri yhtiöiden johdossa, mikä on
17894: omiaan hidastamaan viranomaistoimintoja kon-                    Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
17895: kurssiketjujen selvittämisessä.                              toimenpiteisiin liike- ja yrityselämää kos-
17896:    Selvää on se, että tällainen yritysryppäiden ja           kevan lainsäädännön muuttamiseksi ja
17897: monimutkainen ristiinomistamisen mahdolli-                   selkeyttämiseksi siten, että lainsäädän-
17898: suus tekee helpoksi lypsää yhtiöt yhden toisensa             nön avulla mahdolliseksi tehty keinottelu
17899: jälkeen tyhjäksi. Loppujen lopuksi maksajina                 monimuotoisten liikeketjujen ja yritys-
17900: ovat rahoituslaitokset, käytännössä tällä hetkel-            ryppäiden avulla, samoin kuin asianaja-
17901: lä yhteiskunta. Ainoat voittajat ovat taas näihin            jien rahastusmahdollisuudet erityisesti
17902: asioihin erikoistuneet umpikierot asianajajat,               konkurssitilanteissa, lopetetaan?
17903: jotka huippupalkkioillaan nyhtävät senkin vä-
17904: 
17905:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
17906: 
17907:                                            Sulo Aittoniemi
17908: 
17909: 
17910: 
17911: 
17912:  220051L
17913: 2                                         1992 vp -   KK 397
17914: 
17915: 
17916: 
17917: 
17918:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17919: 
17920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sessä suhteessa olevien tahojen hyväksi. Osake-
17921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yhtiölain muutosten vaikutusta suunnattujen
17922: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         antien toteuttamiseen ei vielä pystytä lopullisesti
17923: jeenne n:o 1219 ohella toimittanut valtioneuvos-      selvittämään, koska muutokset ovat olleet voi-
17924: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        massa vasta pari kuukautta.
17925: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta             Toimikunnan tehtävänä oli tämän lisäksi sel-
17926: kirjallisesta kysymyksesta n:o 397:                   vittää muun muassa osakeyhtiön ja konsernin
17927:                                                       organisaation, vastuujärjestelmän ja oikeussuo-
17928:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       jakeinojen kehittämistarpeet. Toimikunta on tä-
17929:        toimenpiteisiin liike- ja yrityselämää kos-    män mukaisesti selvittänyt ristiinomistukseen ja
17930:        kevan lainsäädännön muuttamiseksi ja           vastuun samaistamiseen liittyviä ongelmia. Toi-
17931:        selkeyttämiseksi siten, että lainsäädän-       mikunnan määräaika päättyi 31.8.1992 ja mie-
17932:        nön avulla mahdolliseksi tehty keinottelu      tintö luovutetaan lähiaikoina. Mietintö lähete-
17933:        monimuotoisten liikeketjujen ja yritys-        tään laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntopa-
17934:        ryppäiden avulla, samoin kuin asianajaji-      lautteen perusteella arvioidaan muun muassa
17935:        en rahastusmahdollisuudet erityisesti          toimenpiteitä, joihin on tarvetta ryhtyä ristiin-
17936:        konkurssitilanteissa, lopetetaan?              omistukseen ja vastuun samaistamiseen liittyvien
17937:                                                       ongelmien ratkaisemiseksi.
17938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Takaisinsaantia konkurssipesään koskeva
17939: vasti seuraavaa:                                      laki tuli voimaan kuluvan vuoden alussa. Lain
17940:                                                       mukaan on mahdollista puuttua erilaisiin ennen
17941:    Oikeusministeriö asetti tammikuussa 1990           konkurssia tehtyihin varallisuudensiirtoihin ja
17942: toimikunnan (Osakeyhtiölakitoimikunta 1990)           muihin järjestelyihin, joihin on ryhdytty velkoji-
17943: selvittämään osakeyhtiölaissa ilmeneviä epäkoh-       en oikeuksien loukkaaiDiseksi esimerkiksi kon-
17944: tia. Osakeyhtiölakitoimikunta 1990 luovutti jo        sernisuhteessa olevien yritysten välillä taikka
17945: saman vuoden syksyllä osamietinnön, joka koski        muuten sellaisten yritysten välillä, joilla on kes-
17946: osakkaan merkintäetuoikeudesta poikkeamista           kenään yhteisiä taloudellisia etuja.
17947: korotettaessa osakepääomaa uusmerkinnällä eli            Konkurssipesän hoitajina toimivien asianaja-
17948: ns. suunnattuja anteja. Suunnatut annit ovat          jien palkkiosta päättävät velkojat, joille kuuluu
17949: eräs ristiinomistussuhteiden toteutuskeino. Mie-      ylin päätäntävalta konkurssipesän hallintoa kos-
17950: tinnön pohjalta annettiin hallituksen esitys, jon-    kevissa kysymyksissä.
17951: ka eduskunta hyväksyi kesällä 1992. Laki tuli            Oikeusministeriössä vireillä olevassa konkurs-
17952: voimaan 1.7.1992. Uusi sääntely koskee osak-          silainsäädännön uudistustyössä on harkittava-
17953: keenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkea-         na, miten konkurssipesän hallinto ja sen valvon-
17954: IDisen aineellisia perusteita sekä yhtiön hallituk-   ta olisi vastaisuudessa järjestettävä. Tässä yhtey-
17955: sen valtuuttamista päättämään suunnatusta an-         dessä selvitetään, onko tarvetta säätää laissa
17956: nista. Laki rajoittaa mahdollisuuksia poiketa         myös pesänhoitopalkkioiden perusteista.
17957: merkintäetuoikeudesta tiettyjen yhtiöön lähei-
17958: 
17959:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1992
17960: 
17961:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
17962:                                           1992 vp -   KK 397                                         3
17963: 
17964: 
17965: 
17966: 
17967:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17968: 
17969:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          står i ett nära förhållande tili bolaget. Hur
17970: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ändringama i lagen om aktiebolag påverkar
17971: 1219 av den 2 september 1992 tili vederbörande        genomförandet av riktade emissioner kan ännu
17972: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     inte slutligt bedömas, eftersom de har varit i
17973: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-        kraft bara ett par månader.
17974: de spörsmål nr 397:                                      Kommitten hade dessutom som uppgift att
17975:                                                       reda ut behovet av att utveckla organisationen,
17976:           Ämnar Regeringen vidta skyndsamma           ansvarssystemet och rättsskyddsmedlen bl.a.
17977:        åtgärder för att ändra och klargöra lag-       inom aktiebolag och koncemer. Kommitten har
17978:        stiftningen om affårs- och företagslivet så    i enlighet härmed undersökt problemen med
17979:        att den spekulation med hjälp av olika         korsägande och ansvarsgenombrott. Kommit-
17980:        former av affärskedjor och företagssam-        tens tidsfrist gick ut 31.8.1992 och betänkandet
17981:        manslutningar som lagstiftningen har           avlåts inom en nära framtid. Betänkandet kom-
17982:        möjliggjort liksom också advokatemas           mer att skickas på en omfattande remiss. Ut-
17983:        möjligheter att inhösta pengar framför         gående från kommentarema i utlåtandena
17984:        allt i konkurssituationer upphör?              avgörs bl.a. vilka åtgärder som behöver vidtas
17985:                                                       för att lösa problemen med korsägande och
17986:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          ansvarsgenombrott.
17987: följande:                                                Lagen om återvinning tili konkursbo trädde i
17988:                                                       kraft i början av detta år. Enligt lagen är det
17989:     Justitieministeriet tillsatte i januari 1990 en   möjligt att ingripa i olika slag av förmögenhets-
17990: kommitte (Aktiebolagslagskommitten 1990) för          överflyttningar och andra arrangemang som fö-
17991: att reda ut missförhållandena i lagen om aktie-       retagits för att kränka gäldenäremas rättigheter
17992: bolag. Aktiebolagslagskommitten 1990 avlät re-        t.ex. mellan företag inom en koneero eller mellan
17993: dan på hösten samma år ett delbetänkande som          sådana företag som sinsemellan har gemensam-
17994: gällde avvikelse från aktieägamas företrädesrätt      ma ekonomiska intressen.
17995: vid ökning av aktiekapitalet genom nyemission,           Arvodena för de advokater som fungerar som
17996: dvs. s.k. riktade emissioner. De riktade emissio-     konkursförvaltare bestäms av gäldenärema, som
17997: nema är ett sätt att genomföra korsägande. På         har högsta beslutanderätten i frågor som gäller
17998: basis av betänkandet överlämnades en regerings-       förvaltningen av konkursboet.
17999: proposition som godkändes av riksdagen på                 1 samband med det arbete på att revidera
18000: sommaren 1992. Lagen trädde i kraft 1.7.1992.         konkurslagstiftningen som :p::går på justitiemi-
18001: Den nya regleringen gäller de materiella grunder-     nisteriet diskuteras hur förvaltningen av kon-
18002: na för avvikelse från aktieägamas företrädesrätt      kursboet och tillsynen över den skall ordnas i
18003: samt befullmäktigandet av bolagsstyrelsen att         framtiden. 1 detta sammanhang utreds om det är
18004: besluta om riktade emissioner. Lagen begränsar        nödvändigt att i lag stadga också om grundema
18005: möjlighetema att avvika från företrädesrätten         för arvodena för konkursförvaltning.
18006: tili förmån för vissa personer och samfund som
18007: 
18008:      Helsingforsden 22 september 1992
18009: 
18010:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
18011:                                                 1991 vp
18012: 
18013: Kirjallinen kysymys 398
18014: 
18015: 
18016: 
18017: 
18018:                                    Aittoniemi: Opintotukiuudistuksen vaikutuksista
18019: 
18020:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18021: 
18022:    Hallitus mainosti aikanaan opintotukiuudis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18023: tuksen merkittävää positiivista vaikutusta opis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18024: kelijoiden taloudellisen aseman suhteen.              oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18025:    Syksyn tullen on selvinnyt, että ainakin puolet    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18026: opiskelijoista jättää opintolainansa nostamatta,
18027: mikä on myös järkevää. Markkinakorkoinen                         Miten Hallitus aikoo turvata opiskeli-
18028: laina pelästyttää kenet tahansa, koska ei ole edes            joiden taloudelliset mahdollisuudet sen
18029: minkäänlaista tietoisuutta siitä, että valmistumi-            jälkeen, kun opintolainat jätetään perus-
18030: sen jälkeen olisi työtä, jonka tuloilla noita mark-           tellusta syystä markkinakorkoisina nos-
18031: kinakorkoisia lainoja maksetaan.                              tamatta ja mahdollisten työtulojen vai-
18032:    Opiskelijat ovat siis mahdottomassa tilantees-             kutus opintotuen määrään puolittaa
18033: sa, koska laina merkitsi aikaisemmin merkittä-                opiskelijan tulot aikaisempiin vuosiin
18034: vää osaa opiskelun rahoituksessa. Ei ole työtä,               nähden?
18035: jolla tuloaukko täytettäisiin. Jos pääsee työhön
18036: ja ansaitsee jonkin verran, opintotukea alenne-
18037: taan vastaavasti.
18038:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
18039: 
18040:                                             Sulo Aittoniemi
18041: 
18042: 
18043: 
18044: 
18045: 220051L
18046: 2                                        1992 vp -    KK 398
18047: 
18048: 
18049: 
18050: 
18051:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18052: 
18053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Toiseksi uusijärjestelmä pienentää opiskelun-
18054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aikaista korkorasitusta. Kun vanhassa lainajär-
18055: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         jestelmässä opintojen loppuvaiheessa tukea ra-
18056: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sitti opiskelijan jopa 400 markan suuruinen kor-
18057: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ko-osuus kuukautta kohden, voidaan se uudessa
18058: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        järjestelmässä lisätä lainapääomaan.
18059: kysymyksestä n:o 398:                                     Kolmanneksi uusi järjestelmä vähentää olen-
18060:                                                       naisesti opiskelijan velkaantumista, jos opiskeli-
18061:           Miten Hallitus aikoo turvata opiskeli-      ja pyrkii samaan nettotukeen kuin minkä vanha
18062:        joiden taloudelliset mahdollisuudet sen        järjestelmä antoi. Vanhassa lainajärjestelmässä
18063:        jälkeen, kun opintolainat jätetään perus-      kuuden opintovuoden jälkeen lainapääoma ylit-
18064:        tellusta syystä markkinakorkoisina nos-        tää 84 000 markkaa, kun taas uudessa se pää-
18065:        tamatta ja mahdollisten työtulojen vai-        omaan lisättyine korkoineen jää 57 000 mark-
18066:        kutus opintotuen määrään puolittaa             kaan, jos korkotasoksi on oletettu 16%. Tällöin
18067:        opiskelijan tulot aikaisempiin vuosiin         lainatarve on 630 markkaa kuukaudessa.
18068:        nähden?                                            Kysymyksen loppuosan mukaan työtulojen
18069:                                                       vaikutus opintotuen määrään puolittaisi opiske-
18070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lijan tulot aikaisempiin vuosiin nähden. Tämä
18071: vasti seuraavaa:                                      ajatus ei pidä paikkaansa. Opiskelijan opintora-
18072:                                                       ha vähenee asteittain, jos opiskelukuukauden
18073:    Opintotuki on uudistunut korkeakouluopis-          aikainen tulo ylittää 1 700 markkaa. Tällöin
18074: kelijoiden osalta 1.7.1992 lukien. Uudistuksen        opintorahan ja ansiotulon yhteismäärä on 3 270
18075: keskeisenä sisältönä oli opintorahan nouseminen       markkaa kuukaudessa. Tämän lisäksi opiskelija
18076: 640 markasta 1 570 markkaan ja uusien opinto-          saa asumislisää. Vasta tämän ylittävältä osalta
18077: lainojen korkotuesta luopuminen. Varsinaisen          alkavat tulot asteittain vähentää opintorahaa
18078: opintorahan lisäksi opiskelijat saavat asumisli-      siten, että kultakin ylimenevältä 200 markalta
18079: sää, jonka määrä voi nousta yli 800 markkaan           opintorahan määrää vähennetään 10 prosenttia.
18080: kuukaudessa. Suora rahamuotoinen tuki voi siis        Tällöin opiskelijana on jo sellainen tulotaso, että
18081: nousta noin 2 400 markkaan kuukaudessa ilman          hänellä alkaa myös olla kykyä osallistua veron-
18082: velkaantumista.                                       maksuun vastaavasti kuin muillakin kansalaisil-
18083:    Julkisuudessa näkyneiden tietojen valossa          la.
18084: eräät opiskelijat aikovat jättää uuteen opintotu-         Vertailun vuoksi todettakoon, että opinto-
18085: kijärjestelmään kuuluvan lainan nostamatta sel-       vuonna 1991-1992 yli 2 300 markan nousevat
18086: vittämättä itselleen tarkemmin, miten uusijärjes-     tulot alkoivat vähentää opintotuen määrää. Tu-
18087: telmä tosiasiassa vaikuttaisi heidän tilanteeseen-    kea vähennettiin 10 prosentilla kultakin ylimene-
18088: sa. Vain täten on selitettävissä se, että suuri osa   vältä 300 markalta. Tällöin kuitenkin opintora-
18089: opiskelijoista tietojen mukaan aikoo jättää jopa      han määrä oli vain 640 markkaa, joten opiskeli-
18090: lainatakauksen hakematta, puhumattakaan lai-          jan suoran rahatulon määrän ylittäessä 2 940
18091: nan nostamisesta.                                     markkaa alkoi tuen vähentäminen. Nykyisin
18092:    Uusi opintotukijärjestelmä on monin tavoin          opiskelijan saaman nettotulon määrä ennen vä-
18093: opiskelijoille edullisempi kuin entinen. Opiskeli-    hennystä on siis korkeampi.
18094: ja saa ensinnäkin suoraan koko tuen jo ennen              Pelkän opintorahan varassa elävien opiskeli-
18095: velkaantumista. Vanhassa järjestelmässä tukea         joiden aseman turvaamiseksi on valtiovarainmi-
18096: annetaan lisääntyvässä määrin vasta velkaantu-         nisteriön ja opetusministeriön välisen selvitys-
18097: misen myötä korkotuen muodossa. Uudessa jär-          työn tuloksena päätetty opintotuen verotuksessa
18098: jestelmässä koko tuen antaminen opintorahan            ottaa käyttöön kunnallisverotuksen opintoraha-
18099: muodossa opiskelun alkuvaiheessa voi estää jo         vähennys. Asiaa koskeva hallituksen esitys on jo
18100: ennalta velkaantumista.                                annettu eduskunnalle. Tämän vähennyksen
18101:                                      1992 vp -   KK 398                                        3
18102: 
18103: määrä olisi opintorahan kuukausimäärä 12-ker-      Näin ollen katson, että opiskelijoiden toi-
18104: taisena. Tällöin ei pelkän opintotuen varassa    meentulo on turvattu niin hyvin kuin nykyisenä
18105: elävä joudu ensi vuonna maksamaan tuestaan       vaikeana aikana voidaan pitää kohtuullisena.
18106: veroa.
18107:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
18108: 
18109:                                                           Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
18110: 4                                         1992 vp -   KK 398
18111: 
18112: 
18113: 
18114: 
18115:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18116: 
18117:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tebördan under studietiden. Medan den stude-
18118: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rande i det gamla systemet i slutskedet av stu-
18119: den 2 september 1992 till vederbörande medlem         dierna kunde betala upp ti11400 mark per månad
18120: av statsrådet översänt avskrift av följande av        i ränteandel av stödet, kan räntan i det nya
18121: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             systemet läggas tilllånekapitalet.
18122: spörsmål nr 398:                                         För det tredje minskar det nya systemet vä-
18123:                                                       sentligt den studerandes skuldsättning om den
18124:           Hur ämnar Regeringen trygga de stu-         studerande eftersträvar samma nettostöd som
18125:        derandes ekonomiska möjligheter då de          det gamla systemet gav. 1 det gamla lånesystemet
18126:        studerande av grundad anledning låter          överstiger lånekapitalet 84 000 mark efter sex
18127:        bli att lyfta de marknadsbundna studielå-      studieår medan det i det nya systemet understiger
18128:        nen och eventuella arbetsinkomster in-         57 000 mark, inklusive räntor, om räntenivån
18129:        verkar på studiestödsbeloppet så att de        antas vara 16%. Lånebehovet är då 630 mark i
18130:        sänker den studerandes inkomster med           månaden.
18131:        hälften jämfört med tidigare år?                  1 den senare delen av spörsmålet sägs att
18132:                                                       arbetsinkomsterna inverkar på studiestödet så att
18133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de sänker den studerandes inkomster med hälften
18134: anföra följande:                                      jämfört med tidigare. Detta är inte korrekt.
18135:                                                       Studiepenningen för en studerande minskar grad-
18136:     Studiestödet har reformerats för högskole-        vis om inkomsten under en studiemånad översti-
18137: studerandenas dell.7.1992. Det centrala i refor-      ger 1 700 mark. Det sammalagda beloppet av
18138: men var att studiepenningen steg från 640 mark        studiepenningen och inkomsten är då 3 270 mark
18139: till 1 570 mark och att räntestödet för nya lån       i månaden. Dessutom får den studerande
18140: slopades. Utöver det egentliga studiestödet får       bostadstillägg. Endast till den del inkomsterna
18141: de studerande bostadstillägg som kan uppgå till       överstiger detta börjar de gradvis minska på
18142: över 800 mark i månaden. Det direkta stödet i         studiepenningen så att för varje 200 mark som
18143: pengar kan alltså stiga till omkring 2 400 mark i     överstigs sänks studiepenningsbeloppet med 10
18144: månaden utan skuldsättning.                           procent. Den studerande har då uppnått en sådan
18145:     1 skenet av de uppgifter som förekommit i         inkomstnivå att han börjar vara i stånd att betala
18146: offentligheten tänker en del studerande låta bli      skatt på samma sätt som övriga medborgare.
18147: att lyfta det lån som ingår i det nya studiestöds-       F ör jämförelsens skull kan man konstatera att
18148: systemet utan att närmare klargöra hur det nya        studieåret 1991-1992 började studiestödsbe-
18149: systemet de facto skulle inverka på deras situati-    loppet minska så snart inkomsterna översteg
18150: on. Det är den enda förklaring man kan ge till att    2 300 mark. Stödet minskades med 10 procent
18151: en stor del av de studerande enligt uppgift ämnar     för varje 300 mark som överstegs. Studiepen-
18152: låta bli att söka lånegaranti, för att inte tala om   ningen var dock endast 640 mark, vilket innebar
18153: att lyfta lån.                                        att minskningen av stödet började då den stude-
18154:     Det nya studiestödssystemet är på många sätt      randes direkta penninginkomst översteg 2 940
18155: förmånligare för de studerande än det tidigare.       mark. Den nettoinkomst en studerande får för
18156: Den studerande får för det första hela stödet         närvarande innan avdrag görs är alltså högre.
18157: direkt redan innan han skuldsätter sig. 1 det            För att trygga ställningen för de studerande
18158: gamla systemet ges stödet i allt större utsträck-     som lever enbart på studiepenningen har man
18159: ning i takt med ökad skuldsättning i form av          som ett resultat av ett utredningsarbete mellan
18160: räntestöd. Det att stödet i det nya systemet ges i    finansministeriet och undervisningsministeriet
18161: sin helhet i form av studiepenning i början av        beslutat att i beskattningen av studiestödet infö-
18162: studierna kan på förhand bidra till att hindra        ra ett studiepenningsavdrag i kommunalbeskatt-
18163: skuldsättning.                                        ningen. En proposition om detta har redan
18164:     För det andra lindrar det nya systemet rän-       avlåtits till riksdagen. Beloppet av detta avdrag
18165:                                         1992 vp -   KK 398                                       5
18166: 
18167: skulle utgöra studiepenningens månadsbelopp            Jag anser sålunda att de studerandes utkomst
18168: multiplicerat med 12. Nästa år blir den som lever   är tryggad så långt man i dessa svåra tider kan
18169: enbart på studiestöd således inte tvungen att       anse skäligt.
18170: beta1a skatt på stödet.
18171:      Helsingforsden 8 oktober 1992
18172: 
18173:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
18174:                                                 1992 vp
18175: 
18176: Kirjallinen kysymys 399
18177: 
18178: 
18179: 
18180: 
18181:                                    Pulliainen: Kestävän kehityksen käsikiijan laatimisesta
18182: 
18183: 
18184: 
18185:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18186: 
18187:    Käsite "kestävä kehitys" on tullut yleisesti       ilmestynyttä Kansalaisen käsikiijaa. Tämä roh-
18188: omaksutuksi suomalaisten, niin tavallisten kan-       kaisee olettamaan, että sama instituutio taijokin
18189: salaisten kuin heidän valitsemiensa päättäjien,       muu valtionhallinnon yksikkö saattaisijulkisuu-
18190: kielenkäytössä. Käsitteen sisällön tulkinnassa        teen myös kestävän kehityksen käsikirjan, jonka
18191: sen sijaan esiintyy hyvin laaja kiijo. Sillä mark-    ovat laatineet maan johtavat alan asiantuntijat.
18192: kinoidaan toisilleen täysin vastakkaisia asioita ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
18193: hankkeita.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18194:    Vallitseva lähes mielivaltainen tilanne tulevai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18195: suuden kannalta ratkaisevan asian tiimoilta voi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18196: olla todellisen kestävän kehityksen ja siihen olen-
18197: naisesti liittyvän kestävän talouden kannalta                     Aikooko Hallitus edesauttaa kestävän
18198: tuhoisaa. Nyt tarvitaan käsitteellistä kirkastusta             kehityksen käsikirjan aikaansaamista ja
18199: ensi tilassa.                                                  julkaisemista niin viranomais- kuin kan-
18200:    Valtiovarainministeriön palveluhanke on ol-                 salaiskäyttöönkin?
18201: lut julkaisijana saatettaessa julkisuuteen juuri
18202: 
18203:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
18204: 
18205:                                             Erkki Pulliainen
18206: 
18207: 
18208: 
18209: 
18210: 220051L
18211: 2                                       1992 vp -   KK 399
18212: 
18213: 
18214: 
18215: 
18216:                                   Eduskunnan Herra puhemiehelle
18217: 
18218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nen sekä toiminnan ja talouden suunnittelu.
18219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Myös kehittämällä ympäristövaikutusten ar-
18220: olette 3 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       viointia edistetään kestävää kehitystä.
18221: jeenne n:o 1251 ohella lähettänyt valtioneuvos-        Valtion lisäksi myös kunnilla ja yksityisillä
18222: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kansalaisillakin on tärkeä tehtävä kehityksen
18223: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä   muuttamisessa kestäväksi. Yhteistyössä ympä-
18224: n:o 399, jossa tiedustellaan:                       ristöministeriön kanssa laativat Suomen Kun-
18225:                                                     nallisliitto, Suomen Kaupunkiliitto ja Finlands
18226:           Aikooko Hallitus edesauttaa kestävän      svenska kommunförbund kaikille kuntalaisille
18227:        kehityksen käsikirjan aikaansaamista ja      tarkoitetun oppaan Kunta ja kestävä kehitys.
18228:        julkaisemista niin viranomais- kuin kan-     Oppaan tärkein sanoma on, että kestävä kehitys
18229:        salaiskäyttöönkin?                           alkaa paikallisesta toiminnasta. Esitteessä maini-
18230:                                                     taan 12 toimialaa, joilla etenkin on tärkeää
18231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiinnittää päätöksentekijöiden huomio kestävän
18232: vasti seuraavaa:                                    kehityksen edellytyksiin. Näitä ovat mm. maan-
18233:                                                     käytön suunnittelu, liikennepolitiikka, energia-
18234:    Vuonna 1987 YK hyväksyi päätöslauselman,         politiikka, elinkeinopolitiikka, maa- ja metsäta-
18235: jossa kehotettiin kaikkia hallituksia ottamaan      lous sekä ympäristövalistus ja -koulutus. Op-
18236: huomioon ympäristön ja kehityksen maailman-         paanjulkaisemisenjälkeen on aloitettu Kestävän
18237: komission suositukset ja ryhtymään toimiin kes-     kehityksen kuntaprojekti, johon kuuluu 15 eri
18238: tävän kehityksen edistämiseksi. Samalla YK:n        hanketta. Tavoitteena on kehittää ajattelutapoja
18239: yleiskokous hyväksyi maailmankomission suosi-       ja menettelyjä, joilla kestävää kehitystä voidaan
18240: tuksiin pohjautuvan poliittisesti sitovan toimin-   edistää.
18241: taohjelman "Ympäristöperspektiivi vuoteen               Maailmankomission työtä on jatkettu myös
18242: 2000 ja sen jälkeen".                               kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä sekä alu-
18243:    Suomessa asetettiin vuonna 1987 Ympäristön       eellisena toimintana. Vuoden 1992 kesäkuussa
18244: ja kehityksen Suomen toimikunta, joka luovutti      Riossa pidetty YK:n ympäristö- ja kehityskonfe-
18245: mietintönsä keväällä 1989. Mietinnössä tehdään      renssi hyväksyi ympäristöä ja kehitystä koske-
18246: lukuisia ehdotuksia toimista, joilla Suomi voi      van Rion julistuksen, ympäristöä ja kehitystä
18247: edistää kestävää kehitystä. Mietinnön ehdotuk-      koskevan toimintaohjelman ("Agenda 21") sekä
18248: set tähtäävät sellaiseen rakennemuutokseen ja       metsien suojelua koskevat periaatteet. Lisäksi
18249: pitkän ajan strategian luomiseen, mikä tekee        konferenssissa allekirjoitettiin ilmaston suojelua
18250: mahdolliseksi yhdentää ympäristö- ja kehitysky-     koskeva sopimus ja luonnon monimuotoisuuden
18251: symykset muuhun yhteiskuntapolitiikkaan.            suojelua koskeva sopimus. Suomen UNCED-
18252:    Vuonna 1990 annettiin hallituksen selonteko      valmistelutoimikunta totesi, että kansallisina ta-
18253: Kestävä 'kehitys ja Suomi, joka rakentui ympä-      voitteina ovat tärkeitä mm. tuotanto- ja kulutus-
18254: ristön ja kehityksen maailmankomission ja Suo-      tapojen muuttaminen ja kestävän metsätalouden
18255: men vastaavan toimikunnan tilannearvioille ja       kehittäminen. Muita tavoitteita ovat etenkin
18256: suosituksille.                                      köyhyyden lieventäminen ja väestönkasvun hil-
18257:    Selonteossa pyrittiin luomaan katsaus siihen,    litseminen, ympäristöön ja kehitykseen liittyvien
18258: miten kestävää kehitystä toteutetaan Suomessa       rahoitusjärjestelmien kehittäminen sekä YK-jär-
18259: kaikessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa     jestelmän toiminnan tehostaminen nimenomaan
18260: toiminnassa. Kestävä kehitys merkitsee muun         ympäristö- ja kehitysasioiden hoidossa. Parhail-
18261: muassa ympäristövaatimusten sisällyttämistä         laan valmistellaan Rion päätösten toimeenpa-
18262: muuhun päätöksentekoon. Valtiolla on käytös-        noa Suomessa ja selvitetään, mitkä aiheet kan-
18263: sään joitakin keinoja, joilla voidaan ohjata yh-    sainvälisessä yhteistyössä ovat Suomen kannalta
18264: teiskuntaa kestävän kehityksen suuntaan, kuten      tärkeimpiä. Kansallisen toimeenpanon eräs kes-
18265: lainsäädäntö, luonnonvarojen käytön ohjaami-        keinen kysymys on tiedottaminen. Lisäksi on
18266:                                          1992 vp -   KK 399                                          3
18267: 
18268: valmisteilla laajaa jakelua varten julkaisu, jossa   tavoitteen saavuttaminen edellyttää, vaativat jat-
18269: käsitellään konferenssin tuloksia ja jatkotoimia.    kuvasti uudelleenarviointia. Tavoitteen toteutu-
18270:    Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävän        minen on paljolti riippuvainen siitä, mitä kulu-
18271: kehityksen edistämiseksi tapahtuu työtä monella      tamme ja kuinka paljon ja millä tavoin kulutam-
18272: eri taholla. Kestävän kehityksen sisältö on elävä    me.
18273: käsite, joka parhaiten toteutuu sisäistämällä            Tästä aihepiiristä ei yhden ainoan ohjeiston
18274: ajattelutapa kaikkeen yhteiskunnalliseen toimin-     laatiminen ole käyttökelpoinen ratkaisu, vaan
18275: taan. Erityisen suuri vastuu on koululaitoksella,    jokaisen hallinnonalan ja tahon on omissa oh-
18276: joka onkin ottanut tehtävän vastaan. Opetushal-      jeistuksissaan ja suosituksissaan otettava huo-
18277: linnon piirissä on jo toteutettu useita ympäristö-   mioon kestävän kehityksen tavoite. Kansalais-
18278: kasvatushankkeita, mm. laadittu kansallinen          ten tiedontarve ja halu toimia ympäristön kan-
18279: ympäristökasvatusstrategia. Ympäristötietoi-         nalta parhaalla mahdollisella tavalla ovat haas-
18280: suus on kuluvan vuosikymmenen kansalaistai-          te, johon myös hallinnon on pyrittävä mahdolli-
18281: toa. Tämä edellyttää aitoa eri opettajien ja oppi-   simman hyvin vastaamaan. Ympäristöministe-
18282: aineiden välistä yhteistyötä.                        riön tarkoituksena on koota tieto eri tahojen
18283:    Kestävän kehityksen määritelmä "Kestävä           tuottamista kestävän kehityksen tavoitteista ja
18284: kehitys tarkoittaa, että ihmiskunnan nykyiset        keinoista kertovista julkaisuista ja oppaista sekä
18285: perustarpeet voidaan tyydyttää viemättä tulevil-     välittää se laajalti. Samalla arvioidaan mahdolli-
18286: ta sukupolviita mahdollisuutta tyydyttää omat        sen uuden aineiston tuottamistarve sekä tiedon
18287: tarpeensa" on pysyvä, mutta ne toimet, joita         esittämismuoto.
18288:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1992
18289: 
18290:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
18291: 4                                        1992 vp -   KK 399
18292: 
18293: 
18294: 
18295: 
18296:                                     Till Riksdagens Herr Talman
18297: 
18298:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sekvensbedömning främjar en hållbar utveck-
18299: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-     ling.
18300: se nr 1251 av den 3 september 1992 till vederbö-        I tillägg till staten har också kommunema och
18301: rande medlem av statsrådet sänt en avskrift av       likaså de enskilda medborgama en viktig uppgift
18302: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        i att se till att utvecklingen kommer på en hållbar
18303: nade spörsmål nr 399:                                grund. Finlands kommunförbund, Finlands
18304:                                                      Stadsförbund och Finlands svenska kommun-
18305:          Ämnar Regeringen bidra till att en          förbund sammanställde i samråd med miljömi-
18306:        handbok om hållbar utveckling sam-            nisteriet en handledning avsedd för alla kom-
18307:        manställs och ges ut för användning av        muninvånare, betitlad "Kommunen och en håll-
18308:        såväl myndighetema som medborgama?            bar utveckling". Det viktigaste budskapet i den-
18309:                                                      na handledning är att en hållbar utveckling tar
18310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               sin början på det lokala planet. I handledningen
18311: vördsamt anföra följande:                            nämns 12 områden inom vilka det är speciellt
18312:                                                      viktigt att fästa beslutsfattamas uppmärksamhet
18313:     År 1987 godkände FN en resolution där alla       vid vad en hållbar utveckling förutsätter. Till
18314: regeringar uppmanas att beakta de rekommen-          dem hör brand annat planeringen av markan-
18315: dationer som Världskommissionen för miljö och        vändningen, trafikpolitiken, energipolitiken, nä-
18316: utveckling gett och att vidta åtgärder för att       ringspolitiken, jord- och skogsbruket samt miljö-
18317: främja en hållbar utveckling. Samtidigt godkän-      upplysning och miljöutbildning. Efter att hand-
18318: de FN:s generalförsamling det politiskt bindan-      ledningen hade publicerats inleddes ett kom-
18319: de handlingsprogrammet "Miljöperspektivet till       munprojekt för hållbar utveckling, som omfattar
18320: år 2000 och därefter", som bygger på                 15 delprojekt. Målet är att ta fram tänkesätt och
18321: Världskommissionens rekommendationer.                metoder som främjar en hållbar utveckling.
18322:     I Finland tillsattes den nationella kommissio-      Världskommissionens arbete har också fort-
18323: nen för miljö och utveckling år 1987, och den        satt i intemationella samarbetsorganisationer
18324: avlät sitt betänkande våren 1989. Betänkandet        och som regional verksamhet. FN:s miljö- och
18325: innehåller åtskilliga förslag till åtgärder genom    utvecklingskonferens i Rio de Janeiro (UNCED)
18326: vilka Finland kan främja en hållbar utveckling.      ijuni 1992 godkände Riodeklarationen om miljö
18327: F örslagen syftar till en sådan strukturomlägg-      och utveckling, handlingsprogrammet Agenda
18328: ning och långsiktsstrategi som gör det möjligt att   21 för miljö och utveckling och principer för
18329: integrera miljö- och utvecklingsfrågoma i den        skydd av skogama. Dessutom undertecknades
18330: övr}ga samhällspolitiken.                            vid konferensen en klimatkonvention och en
18331:     Ar 1990 gav statsrådet sin redogörelse "Håll-    konvention om skydd av naturens mångfald.
18332: bar utveckling och Finland" som bygger på            Finlands kommission som förberedde UNCED
18333: situationsbedömningama och rekommendatio-            konstaterade att bl.a. en omläggning av produk-
18334: nema från Världskommissionen för miljö och           tions- och konsumtionsvanoma och utveckling-
18335: utveckling och Finlands motsvarande kommis-          en av ett hållbart skogsbruk är viktiga som
18336: sion. I redogörelsen ges en översikt över hur en     nationella mål. Övriga mål är särskilt lindringen
18337: hållbar utveckling bör genomföras i all samhäl-      av fattigdomen och stävjandet av befolkningstill-
18338: lelig och ekonomisk verksamhet i Finland. Håll-      växten, utvecklingen av nya finansieringssystem
18339: bar utveckling innebär bland annat att miljö-        för miljö och utveckling samt en effektivering av
18340: kraven förs in i beslutsfattandet. Staten förfogar   FN-systemets funktion speciellt i fråga om hand-
18341: över vissa ruedel som kan användas för att styra     läggningen av miljö- och utvecklingsärenden.
18342: samhällsutvecklingen i en hållbar riktning,          Som bäst bereds verkställigheten av Riokonfe-
18343: såsom lagstiftning, styming av användningen av       rensens beslut i Finland och diskuteras vilka
18344: naturtillgångama och planering av verksamhet         ämnesområden som är viktigast i Finlands inter-
18345: och ekonomi. Även utvecklingen av miljökon-          nationella samarbete. En central fråga rent na-
18346:                                         1992 vp -   KK 399                                          5
18347: 
18348: tionellt är informationen. En publikation som       tillfredsställa sina" är bestående, men de åtgär-
18349: behandlar konferensens resultat och de fortsatta    der som måluppfyllelsen förutsätter kräver kon-
18350: åtgärdema sammanställs som bäst för omfattan-       tinuerlig ny evaluering, och måluppfyllelsen be-
18351: de distribution.                                    ror i mångt och mycket på vad vi konsumerar,
18352:    Sammandragsvis kan vi konstatera att det         hur mycket, och på vilket sätt. Det är inte
18353: arbetas på många håll för att främja en hållbar     ändamålsenligt att försöka utarbeta detaljerade
18354: utveckling. Innebörden i en hållbar utveckling är   anvisningar inom denna motivkrets, utan varje
18355: något levande: i detalj kan en sådan bäst genom-    förvaltningsområde och organisation bör i sina
18356: föras genom att tänkandet genomsyrar all sam-       egna anvisningar och rekommendationer beakta
18357: hällelig verksamhet. Ett speciellt ansvar åligger   att målet är en hållbar utveckling. Medborgar-
18358: skolväsendet, där man också har gripit sig verket   nas behov av information och deras vilja att på
18359: an. Inom undervisningsförvaltningen har ett an-     bästa sätt arbeta för miljön innebär en utmaning,
18360: tal miljöfostringsprojekt redan genomförts, bl.a.   som också förvaltningen skall anta. Miljöminis-
18361: har en nationell strategi för miljöfostran lagts    teriet har för avsikt att sammanställa informa-
18362: upp. Miljömedvetenhet är en del av medbor-          tion om publikationer och handledningar som
18363: garfårdighetema under detta årtionde. Detta         har publicerats på olika håll och som berättar
18364: förutsätter ett reellt samråd i fråga om olika      om målen och metodema för en hållbar utveck-
18365: läroämnen och mellan olika lärare.                  ling och att se tili att denna fmns allmänt
18366:    Den övergripande definitionen av hållbar ut-     tillgänglig. Samtidigt bedöms behovet av even-
18367: veckling, "en utveckling som låter nu levande       tuell nyproduktion och den _form som informa-
18368:  generationer tillfredsställa sina behov utan att   tionen skall ges.
18369:  kommande generationer berövas möjligheten att
18370: 
18371:      Helsingfors den 12 oktober 1992
18372: 
18373:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
18374:                                                  1992 vp
18375: 
18376: Kirjallinen kysymys 400
18377: 
18378: 
18379: 
18380:                                     Heikkinen: Rakennusmaan hankkimisesta Suomussalmella
18381: 
18382: 
18383:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18384: 
18385:     Joulukuussa 1939 runsaan viikon kuluttua           nousi jyrkästi. Rakennushallitus on 8.11.1991
18386: talvisodan syttymisestä tuhoutui Suomussalmen          lähettämässään kirjeessä 5635/52/91 jopa koko-
18387: kirkonkylä palamaHa lähes täydellisesti. Sodan         naan kieltäytynyt luovuttamasta erästä jäljellä
18388: päätyttyä teki Oulun lääninhallitus 15.6.1940          olevaa kaavoitettua asuntotonttia varsinaisen
18389: (n:o 1905 A) esityksen sisäasiainministeriölle         Ämmänsaaren alueelta, eli alueelta, joka mää-
18390: Suomussalmen kuntakeskuksen siirtämiseksi              rättiin rakennusmaaksi jo vuonna 1940. Raken-
18391: Kiantajärven länsipuolelle Ämmänsaareen, kos-          nushallituksen ja valtiovarainministeriön omak-
18392: ka entisen kirkonkylän asema Kiantajärven itä-         suma käytäntö on jopa vaikeuttanut viime vuo-
18393: puolella oli sekä liikenteen että maanpuolustuk-       sina järkevää ja taloudellista rakentamista Äm-
18394: sen kannalta sopimaton. Lääninhallituksen esi-         mänsaaressa.
18395: tyksen mukaan edellytyksenä tälle pakkosiirrolle          Valtion suhtautuminen Ämmänsaaren alueel-
18396: oli se, että "niinhyvin valtion sekä seurakunnan       la olevien rakennusmaiden luovuttamiseen var-
18397: ja kunnan rakennuksille kuin myös yksityisille         sinkin viime vuosina on jyrkästi ristiriidassa
18398: voidaan osoittaa edullisilla ehdoilla tarpeelliset     valtioneuvoston 27.6.1940 tekemän kuntakes-
18399: rakennustontit, koska rakentajilta entiset tontit      kuksen pakkosiirtoa koskevan päätöksen yhtey-
18400: jäävät käyttämättömiksi. Kirkonkylän siirtämi-         dessä hyväksytyn periaatteen kanssa, jonka mu-
18401: sellä on taas niin suuri yleinen merkitys, ettei nyt   kaan rakennusmaata on luovutettava edullisilla
18402: sattunutta ainutlaatuista tilaisuutta olisi jätettä-   ehdoilla. Suomussalmen kunnalle on aiheutunut
18403: vä käyttämättä sen toimeenpanemiseksi. Nyt             jo muutoinkin kohtuuttoman suuria kustannuk-
18404: tulevat olot ratkaistuksi ehkä vuosisadoiksi           sia, kun koko kuntakeskus on jouduttu rakenta-
18405: eteenpäin."                                            maan uuteen paikkaan.
18406:     Jo kaksitoista päivää myöhemmin eli kesä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18407: kuun 27 päivänä 1940 valtioneuvosto hyväksyi           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18408: Oulun lääninhallituksen kuntakeskuksen pakko-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18409:  siirtoa koskevan esityksen. Suomussalmen kun-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18410: takeskus on rakennettukin tämän päätöksen
18411: mukaisesti kokonaan uuteen paikkaan eli Äm-                      Onko      Hallitus     tietoinen,   että
18412: mänsaareen.                                                   27.6.1940 tehdyn valtioneuvoston paa-
18413:     Ämmänsaaren alueella rakennusmaa on ollut                 töksen, jolla Suomussalmen kunnan kun-
18414:  pääasiallisesti valtion omistuksessa ja metsähal-            takeskus on määrätty siirrettäväksi uu-
18415: lituksen hallinnassa. Jo alkuvaiheessa rakennus-              teen paikkaan, yhteydessä on hyväksytty
18416: maaksi osoitettiin 124,8 ha valtion maata. Myö-               periaate, jonka mukaan tarpeelliset ra-
18417:  hemmin Suomussalmen kunta on voinut hank-                    kennustontit on osoitettava rakentajille
18418:  kia lisää rakennusmaata valtion maista. Sekä                 edullisilla ehdoilla ja että valtion viran-
18419:  rakennuspaikoista että maan hinnasta Suomus-                 omaiset eivät enää noudata tuolloin teh-
18420:  salmen kunta on pystynyt sopimaan yhteisym-                  tyä päätöstä, ja
18421:  märryksessä ja joustavasti metsähallituksen                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18422:  kanssa. Kun rakennuskaava-alueilla sijaitsevat               ryhtyä asian korjaamiseksi pikaisesti
18423:  valtion maat siirtyivät noin kymmenen vuotta                 niin, että valtion viranomaiset noudatta-
18424:  sitten rakennushallituksen hallintaan, käytäntö              vat voimassa olevia päätöksiä?
18425:  muuttui. Neuvottelut vaikeutuivat ja maan hinta
18426: 
18427:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
18428: 
18429:                                            Kauko Heikkinen
18430: 
18431: 22005IL
18432: 2                                          1992 vp -    KK 400
18433: 
18434: 
18435: 
18436: 
18437:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18438: 
18439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomussalmen kunnassa on valtion omista-
18440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mia ja rakennushallituksen hallinnassa olevia
18441: olette 3 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-           alueita yhteensä noin 145 ha, joista valtaosa on
18442: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        rakennuskaava-alueen ulkopuolella. Rakennus-
18443: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kaavan alueista on merkittävä osa osoitettu
18444: Heikkisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 400:           puistoksi sekä liikenne- ja rakennuskaavatiealu-
18445:                                                         eiksi. Asuntotarkoituksiin osoitetut rakennus-
18446:            Onko      Hallitus     tietoinen,   että
18447:         27.6.1940 tehdyn valtioneuvoston pää-           kelpoiset r~kennuspaikat on vuokrattu lukuun
18448:                                                         ottamatta Ammänsaaren rakennuskaava-alueen
18449:         töksen, jolla Suomussalmen kunnan kun-          korttelin 216 ohjeellista rakennuspaikkaa n:o 19
18450:         takeskus on määrätty siirrettäväksi uu-
18451:                                                         ja kirkonkylässä sijaitsevaa kahta korttelin 2506
18452:         teen paikkaan, yhteydessä on hyväksytty         rakennuspaikkaa.
18453:         periaate, jonka mukaan tarpeelliset ra-            Rakennushallituksen hallinnassa olevilla alu-
18454:         kennustontit on osoitettava rakentajille        eilla on yhteensä 109 asuntotarkoituksiin vuokra-
18455:         edullisilla ehdoilla ja että valtion viran-     tuo alueen voimassa olevaa sopimusta. Sopimuk-
18456:         omaiset eivät enää noudata tuolloin teh-
18457:                                                         sista on 84 tehty metsähallituksen toimesta ja 25
18458:         tyä päätöstä, ja                                on rakennushallituksen tekemiä. Noin puolet
18459:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18460:                                                         rakennushallituksen tekemistä sopimuksista on
18461:         ryhtyä asian korjaamiseksi pikaisesti           tehty vuonna 1985 heti alueiden siirryttyä metsä-
18462:         niin, että valtion viranomaiset noudatta-       hallitukselta rakennushallitukselle. Sopimusten
18463:         vat voimassa olevia päätöksiä?                  mukaiset vuokrat pysyivät käytännöllisesti kat-
18464:                                                         soen muuttumattomina 1980-luvun alkupuolelta
18465:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vuosikymmenen loppuun. Minkäänlaatuista
18466: taen seuraavaa:                                         nousua vuokrissa ei rakennushallitukselle siirty-
18467:     Kysymyksessä tarkoitettua 27.6.1940 tehtyä          misen yhteydessä vuonna 1985 ole tapahtunut
18468: valtioneuvoston päätöstä Suomussalmen kunta-            rakennushallituksen ilmoituksen mukaan.
18469: keskuksen siirtämisestä Ämmäosaareen koske-                 Kysymyksessä tarkoitettu korttelin 216 ra-
18470: vassa asiassa oli periaatteellinen suostumus sii-       kennuspaikka n:o 19 on rakennushallituksen
18471: hen, että tietyille, pääasiassa valtion omistamille     hallinnassa oleva ainoa vuokraamaton ja raken-
18472: alueille, saadaan laatia rakennussuunnitelma            ~!lmaton asuinrakennuksen          rake!lnuspaikka
18473: alueen käyttämiseksi Suomussalmen kirkonky-             Ammänsaaren keskustassa. Koska Ammänsaa-
18474: län jälleenrakentamiseksi ja että tältä alueelta        ren keskustassa on puutetta asuntotonttimaasta,
18475: myöhemmin määrättävillä ehdoilla luovutetaan            po. rakennuspaikan ja sen ympäristön valtion
18476: rakentajille tarpeellisia rakennusalueita. Asiasta      alueen maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja
18477: oli Oulun lääninhallitus tehnyt esityksen perus-        näin ollen yksittäisiin vuokrauksiin on suhtau-
18478: tellen valtion maan käyttöä mainittuun tarkoi-          duttu tässä vaiheessa pidättyvästi.
18479: tukseen mm. sillä, että tarpeelliset rakennuston-           Rakennushallituksen ja Suomussalmen kun-
18480: tit tulisi voida luovuttaa edullisilla ehdoilla, kos-   nan kesken on ollut jatkuva neuvotteluyhteys
18481: ka rakentajilta entiset vanhan kuntakeskuksen           maa-alueasioissa. Rakennushallitus on ilmoitta-
18482: tontit jäävät käyttämättömiksi. Näitä lääninhal-        nut valmiutensa luovuttaa kunnalle kunnan tar-
18483: lituksen mainitsemia perusteita ei enää ole ole-        peisiin osoitetut tai muutoin kunnalle tarpeelliset
18484: massa. Valtion maaomaisuuden vuokraamistaja             alueet. Myös yhteistyötä vapaiden tonttien
18485: luovuttamista säätelee nykyisin laki oikeudesta         markkinoinnissa on kehitetty. Rakennushalli-
18486: luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuotta-         tuksen käsityksen mukaan neuvotteluissa ei ole
18487: via oikeuksia (687178). Lain säännökset ja käy-         syntynyt ristiriitoja.
18488: tännön menettelytavat johtavat samansuuntai-                Kysymyksessä esitetty näkemys, jonka mu-
18489: seen lopputulokseen kuin vuonna 1940 noudate-           kaan osan valtion omistamista Suomussalmella
18490: tut periaatteet.                                        sijaitsevista alueista siirryttyä metsähallitukselta
18491:                                         1992 vp -   KK 400                                              3
18492: 
18493: rakennushallitukselle olisi valtion käytäntö ra-        Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, ettei
18494: kennusmaa-asioissa muuttunut, on virheellinen.      se näe olevan syytä ryhtyä mihinkään erityisiin
18495: Jo ennen alueiden hallinnan siirtymistä raken-      toimenpiteisiin kansanedustaja Heikkisen kirjal-
18496: nushallitus osallistui paitsi neuvotteluvaiheessa   lisen kysymyksen suhteen. Valtion tarkoituksena
18497: asioiden valmisteluun niin myös antamalla ra-       on edelleenkin tukea ja edistää järkevää ja talou-
18498: kennusmaa-asioista valtion rakennusmaan hal-        dellista rakentamista niin Suomussalmen kun-
18499: linnosta annetun asetuksen (26/72) mukaisia lau-    nan kuin koko valtakunnan alueella.
18500: suntoja, joihin metsähallituksen toimenpiteet
18501: perustuivat.
18502:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
18503: 
18504:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18505: 4                                          1992 vp -    KK 400
18506: 
18507: 
18508: 
18509: 
18510:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18511: 
18512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I Suomussalmi kommun finns sammanlagt ca
18513: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          145 ha områden i statens ägo och i byggnadssty-
18514: den 3 september 1992 till vederbörande medlem           relsens besittning, av vilka merparten ligger
18515: av statsrådet översänt avskrift av följande av          utanför byggnadsplaneområdet. En betydande
18516: riksdagsman Heikkinen undertecknade spörs-              del av byggnadsplaneområdena har avsatts till
18517: mål nr 400:                                             park samt till trafikområden och områden för
18518:                                                         byggnadsplanevägar. För bostadsändamål av-
18519:            Är Regeringen medveten om att det i
18520:                                                         sedda lämpliga byggnadsplatser har utarrende-
18521:         samband med statsrådets beslut av
18522:                                                         rats med undantag av den instruktiva bygg-
18523:         27.6.1940, genom vilket fastställts att
18524:                                                         nadsplatsen nr 19 i kvarteret 216 på Ämmäusaari
18525:         Suomussalmi kommuncentrum skall flyt-
18526:                                                         byggnadsplaneområde och två byggnadsplatser i
18527:         tas till en ny plats, har godkänts en           kvarteret 2506 i kyrkbyn.
18528:         princip enligt vilken nödvändiga bygg-
18529:                                                            Inom de områden som är i byggnadsstyrelsens
18530:         nadstomter skall anvisas åt byggare på
18531:                                                         besittning finns sammanlagt 109 gällande avtal
18532:         fördelaktiga villkor, och att statsmyn-
18533:                                                         som hänför sig till områden som utarrenderats
18534:         dighetema inte längre iakttar detta bes-
18535:                                                         för bostadsändamål. Av dessa avtal har 84
18536:         lut, och
18537:                                                         träffats av forststyrelsen och 25 av byggnadssty-
18538:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
18539:                                                         relsen. Cirka hälften av de avtal som träffats av
18540:         för att i brådskande ordning rätta till
18541:                                                         byggnadsstyrelsen härstammar från 1985, då
18542:         saken så att statsmyndighetema iakttar
18543:                                                         områdena överfördes från forststyrelsen till
18544:         de gällande besluten?
18545:                                                         byggnadsstyrelsen. De avtalsenliga hyroma för-
18546:                                                         blev praktiskt taget oförändrade från början av
18547:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18548:                                                         1980-talet till slutet av decenniet. Enligt bygg-
18549: anföra följande:
18550:                                                         nadsstyrelsen skedde ingen som helst höjning av
18551:    Statsrådets beslut av 27.6.1940 som avses i          hyroma i samband med överföringen till bygg-
18552: spörsmålet och som gäller fö~yttning av Suo-            nadsstyrelsen 198 5.
18553: mussalmi kommuncentrum till Ammänsaari var                 Den i spörsmålet avsedda byggnadsplatsen nr
18554: ett principiellt bifall till att det för vissa huvud-   19 i kvarteret 216 är den enda byggnadsplatsen
18555: sakligen statsägda områden får uppgöras en              för bostadshus i Ämmäusaari centrum som är i
18556: byggnadsplan, så att området kan användas för           byggnadsstyrelsens besittning och som är varken
18557: återuppbyggnad av Suomussalmi kyrkby, och               utarrenderad eller bebyggd. Emedan det i Am-
18558: att inom detta område på villkor som bestäms            mänsaari centrum råder brist på tomtmark för
18559: senare skall överlåtas nödvändiga bygg-                 bostäder, har man för avsikt att effektivera
18560: nadsområden till byggare. Länsstyrelsen i Uleå-         markanvändningen i fråga om statens område
18561: borgs län har gjort en framställning om saken           på ifrågavarande byggnadsplats och i dess när-
18562: och motiverat användningen av statens mark för          het. Man förhåller sig därför restriktivt till en-
18563: närnnda ändamål bl.a. genom att nödvändiga              skilda utarrenderingar i detta skede.
18564: byggnadstomter skall kunna överlåtas på för-               Mellan byggnadsstyrelsen och Suomussalmi
18565: månliga villkor, emedan de som bygger inte har          kommun har funnits en kontinuerlig förhand-
18566: användning för tomtema i kommunens gamla                lingskontakt i ärenden som gäller markområden.
18567: centrum. De av länsstyrelsen nämnda grundema            Byggnadsstyre1sen har meddelat sin beredskap
18568: gäller inte längre. Utarrenderingen och överlåtel-      att till kommunen överlåta för kommunens be-
18569: sen av statens jordegendom regleras numera              hov anvisade eller för kommunen annars viktiga
18570: genom lagen om rätt att överlåta och upplåta            områden. Ä ven samarbetet vid marknadsfö-
18571: statens jordegendom och inkomstgivande rät-             ringen av fria tomter har utvecklats. Enligt
18572: tigheter (687178). Lagens stadganden och förfa-         byggnadsstyrelsens uppfattning har förhandlin-
18573: randet i praktiken leder tillliknande slutresultat      gama löpt utan motsättningar.
18574: som de principer som tillämpats 1940.                      Den i spörsmålet framförda uppfattningen att
18575:                                          1992 vp -   KK 400                                         5
18576: 
18577: statens praxis i ärenden som gäller bygg-               Med stöd av vad som anförts ovan konstate-
18578: nadsmark har ändrats sedan en del av de statsäg-     rar regeringen att den inte anser det vara nöd-
18579: da områdena i Suomussalmi överförts från             vändigt att vidta några speciella åtgärder med
18580: forststyrelsen tili byggnadsstyrelsen, är oriktig.   avseende på riksdagsman Heikkinens spörsmål.
18581: Redan innan besittningen av områdena överför-        Staten har fortfarande för avsikt att stöda och
18582: des var byggnadsstyrelsen med om att bereda          främja en rationell och ekonomisk bygg-
18583: ärenden och ge utlåtanden som avses i förord-        nadsverksamhet såväl i Suomussalmi kommun
18584: ningen om förvaltningen av statens bygg-             som i hela riket.
18585: nadsmark (26/72) och som forststyrelsens åtgär-
18586: der grundar sig på.
18587:      Helsingfors den 8 oktober 1992
18588: 
18589:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
18590:                  j
18591:                 j
18592:                j
18593:               j
18594:              j
18595:             j
18596:            j
18597:           j
18598:          j
18599:         j
18600:        j
18601:       j
18602:      j
18603:     j
18604:    j
18605:   j
18606:  j
18607: j
18608:                                              1992 vp
18609: 
18610: Kirjallinen kysymys 401
18611: 
18612: 
18613: 
18614: 
18615:                                  Muttilainen: Kuntoutusjaksojen järjestämisestä
18616: 
18617: 
18618: 
18619:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18620: 
18621:    Julkisuudessa on käyty keskustelua kuntou-      hokas kuntoutusviikko vastaa helposti kahta
18622: tuslaitoksissa tapahtuvan kuntoutuksen jaksot-     vajaasti käytettyä viikkoa.
18623: tamisesta ja hoidon järjestämisestä. Kansalaiset      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18624: ovat olleet hämmennyksissään siitä, että esimer-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18625: kiksi kahden viikon kuntoutukseen liittyy tehok-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18626: kaita kuntoutuspäiviä huomattavasti myönnet-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18627: tyä vähäisempi määrä. Kuntoutukseen tulo kes-
18628: kellä viikkoa ja viikonloppujen ajoittuminen                 Katsooko Hallitus, että kuntoutuksen
18629: kuntoutusjaksojen keskelle heikentävät kuntou-            järjestämistä koskeva päätöksenteko on
18630: tuksen tehoa.                                             tällä hetkellä asianmukaista, ja
18631:    Kuntoutuksen epätarkoituksenmukainen jär-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18632: jestäminen synnyttää pettymyksiä kuntoutetta-             ryhtyä tehostaakseen kuntoutusjaksojen
18633: vissa sekä johtaa myös niukkojen ja niukkene-             käyttöä niin kuntoutettavan kuin yhteis-
18634: vien kuntoutusmäärärahojen vajaakäyttöön. Te-             kunnankin eduksi?
18635: 
18636:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
18637: 
18638:                                        Kyllikki Muttilainen
18639: 
18640: 
18641: 
18642: 
18643: 220051L
18644: 2                                        1992 vp -    KK401
18645: 
18646: 
18647: 
18648: 
18649:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18650: 
18651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mahdollinen suositus jatkotoimenpiteiksi. Hoi-
18652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        to-ohjelma pyritään saamaan mahdollisimman
18653: olette 3 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        monipuoliseksi.
18654: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian.        Kuntoutuslaitoksissa annettavan kuntoutuk-
18655: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sen laatu ja määrä vaihtelevat tietyissä rajoissa
18656: Muttilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      riippuen kuntoutettavan tarpeista ja laitoksen
18657: myksestä n:o 401:                                    varustelu- ja valmiustasosta antaa kuntoutusta.
18658:                                                      Samoin vaihtelevat joskus merkittävästikin eri
18659:           Katsooko Hallitus, että kuntoutuksen       veteraanien odotukset kuntoutuksen sisältöön
18660:        järjestämistä koskeva päätöksenteko on        nähden. Mahdollisuuksien mukaan näihin odo-
18661:        tällä hetkellä asianmukaista, ja              tuksiin pyritään laitosten taholta vastaamaan,
18662:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mutta käytännön toteutukseen saattaa vaikuttaa
18663:        ryhtyä tehostaakseen kuntoutusjaksojen        laitoksesta riippuvien tekijöiden lisäksi esimer-
18664:        käyttöä niin kuntoutettavan kuin yhteis-      kiksi kuntoutettavan oma terveydentila, joka
18665:        kunnankin eduksi?                             saattaa sulkea pois osan kuntoutusmuodoista.
18666:                                                         Asuinkunnasta riippuen kunnan veteraaneille
18667:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saatetaan suositella eri laitosten käyttöä. Rinta-
18668: taen seuraavaa:                                      maveteraanilla on kuitenkin suhteellisen suuri
18669:                                                      vapaus valita kuntoutuspaikkansa ja kuntoutuk-
18670:    Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestä-         sen ajankohdan lääninhallituksen ja tapaturma-
18671: misessä noudatetaan rintamaveteraanien kun-          viraston hyväksymistä laitoskuntoutusta anta-
18672: toutuksesta annetussa laissa annettujen säännös-     vista laitoksista. Käytännössä kuntoutuslaitok-
18673: ten lisäksi tapaturmaviraston ja sosiaali- ja ter-   set pyrkivät mahdollisimman hyvin juuri tästä
18674: veyshallituksen antamia ohjeita.                     syystä vastaamaan veteraanien tarpeisiin, koska
18675:    Päätöksen kuntoutukseen hyväksymisestä te-        mahdollinen negatiivinen palaute heijastuu ko-
18676: kee rintamaveteraanin asuinkunnan terveyslau-        kemusten mukaan välittömästi laitoksen suo-
18677: takunta tai sen alainen viranhaltija. Ulkomailla     sioon veteraanien piirissä.
18678: asuvan rintamaveteraanin hyväksyy kuntoutuk-            Lääninhallitusten tehtävänä on valvoa, että
18679: seen tapaturmavirasto. Edellä mainittujen ohjei-     kuntoutusta annetaan tapaturmaviraston ja so-
18680: den mukaan rintamaveteraanin kuntoutukseen           siaali- ja terveysministeriön tarvittaessa anta-
18681: kuuluva tutkimus ja hoito suunnitellaan ja toteu-    mien ohjeiden mukaisesti.
18682: tetaan siten, että kuntoutettava saa kuntoutus-         Sosiaali- ja terveysministeriö asetti elokuussa
18683: jakson aikana terveydentilansa ja kuntoutuksen       1992 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
18684: tuloksellisuuden edellyttämän määrän hoitoja.        rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuk-
18685: Laitoskuntoutukseen kuuluu laitoksen lääkärien       seen liittyviä sisältö-, laatu- ja hintakysymyksiä
18686: suorittama kuntoutettavan alkutarkastus ja sen       sekä sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuk-
18687: perusteella laadittu yksilöllinen hoito-ohjelma,     seen liittyviä yhteistyökysymyksiä. Tarkoitukse-
18688: johon sisältyvät lääkärin valvonnassa toteutettu     na on tätä kautta kehittää veteraanikuntoutuk-
18689: kuntoutus, lääkärin suorittama lopputarkastus        sen sisältöä vastaamaan paremmin ikääntyvien
18690: ja arviointi kuntoutusjakson tuloksista sekä         veteraanien tarpeita.
18691: 
18692:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
18693: 
18694:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18695:                                            1992 vp -   KK 401                                            3
18696: 
18697: 
18698: 
18699: 
18700:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18701: 
18702:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fortsatta åtgärder. Man försöker få vårdpro-
18703: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         grammet så mångsidigt som möjligt.
18704: den 3 september 1992 till vederbörande medlem               Kvaliteten och mängden av den rehabilitering
18705: av statsrådet översänt avskrift av följande av         som ges vid rehabiliteringsanstalterna varierar
18706: riksdagsman Muttilainen undertecknade spörs-           inom vissa gränser beroende på behovet och
18707: mål nr 401:                                            anstaltens utrustnings- och beredskapsnivå för
18708:                                                        rehabilitering. Likaså varierar ibland t.o.m. i
18709:            Anser Regeringen att det besluts-           betydande utsträckning veteranernas förvänt-
18710:        fattande som gäller ordnande av rehabi-         ningar vad gäller innehållet i rehabiliteringen. I
18711:        litering för närvarande är ändamålsen-          mån av möjlighet försöker anstalterna motsvara
18712:        ligt, och                                       dessa förväntningar, men på det praktiska ge-
18713:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nomförandet kan inverka förutom faktorer som
18714:        för att användningen av rehabiliterings-        är beroende av anstalten t.ex. klientens eget
18715:        perioderna skall effektiveras till fördel       hälsotillstånd, som kan utesluta en del av rehabi-
18716:        för både klienten och för samhället?            li teringsformerna.
18717:                                                             Beroende på hemkommunen kan olika anstal-
18718:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ter rekommenderas för veteranerna. Frontvete-
18719: anföra följande:                                       ranerna har dock en relativt stor frihet att själva
18720:                                                        välja sitt rehabiliteringsställe och tidpunkten för
18721:     Då rehabilitering ordnas för frontveteraner        rehabiliteringen av de anstalter som ger anstalts-
18722: iakttas förutom stadgandena i lagen om rehabi-         rehabilitering och som länsstyrelsen och olycks-
18723: litering av frontveteraner även direktiv av            fallsverket har godkänt. I praktiken försöker
18724: olycksfallsverket och social- och hälsostyrelsen.      rehabiliteringsanstalterna av denna orsak så väl
18725:     Beslutet om godkännande av rehabilitering          som möjligt motsvara veteranernas behov, efter-
18726: fattas av hälsovårdsnämnden i frontveteranens          som erfarenheterna visar att ett eventuellt nega-
18727: hemkommun eller av en tjänsteman som är                tivt gensvar omedelbart avspeglar sig i anstaltens
18728: underställd nämnden. Olycksfallsverket godkän-         popularitet bland veteranerna.
18729: ner en frontveteran som bor utomlands till                  Länsstyrelsen har som uppgift att övervaka
18730: rehabilitering. En1igt ovan nämnda direktiv pla-       att rehabilitering vid behov ges i enlighet med
18731: neras och genomförs den vård och den under-            olycksfallsverkets och social- och hälsovårdsmi-
18732: sökning som hör tili frontveteranernas rehabili-       nisteriets direktiv.
18733: tering så att rehabiliteringsklienten under rehabi-         Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i
18734: literingsperioden får den mängd vård som hälso-        augusti 1992 en arbetsgrupp som har som upp-
18735: tillståndet och rehabiliteringens resultat förutsät-   gift att utreda frågor om innehåll, kvalitet och
18736: ter. Till anstaltsrehabiliteringen hör en första       pris i anslutning tili rehabiliteringen av frontve-
18737: undersökning av klienten som utförs av anstal-         teraner och krigsinvalider samt samarbetsfrågor
18738:  tens läkare och på basis av undersökningen ett        i anslutning tili rehabiliteringen av krigsinvalider
18739:  individuellt vårdprogram. Vårdprogrammet in-          och veteraner. A vsikten är att på detta sätt
18740: nebär rehabilitering som genomförs under läka-         utveckla innehållet i veteranrehabiliteringen så
18741:  rens uppsikt, slutundersökning som utförs av en       att den bättre motsvarar de ålderstigna vetera-
18742:  läkare och värdering av rehabiliteringsperiodens      nernas behov.
18743:  resultat samt en eventuell rekommendation till
18744: 
18745:      Helsingfors den 6 oktober 1992
18746: 
18747:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18748:                                                   1992 vp
18749: 
18750: Kirjallinen kysymys 402
18751: 
18752: 
18753: 
18754: 
18755:                                     Aula: Kotihoidon tuen vaikutuksesta korkeakouluopiskelijan
18756:                                         opintorahaan
18757: 
18758: 
18759:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18760: 
18761:     Heinäkuun 1 patvana kuluvaa vuotta tuli             vuotiaasta 3 000 markkaa kuukaudessa. Helsin-
18762: voimaan uusi laki korkeakouluopiskelijoiden             gin kunnallisen tuen saantiin ei edellytetä, että
18763: opintotuesta. Lain mukaan opiskelija saadak-            vanhemmat itse hoitavat lastaan kotona.
18764: seen opintorahaa voi ansaita opiskelukuukausi-             Esimerkiksi erään helsinkiläisen opiskelija-
18765: en aikana enintään 1 700 markkaa kuukaudessa.           perheen alle 3-vuotiaalla lapsella on infektiosai-
18766: Opintorahaa vähennetään kymmenen prosenttia             raus, jonka takia lasta ei voida laittaa kunnalli-
18767: jokaiselta tulorajan ylittävältä täydeltä 200 mar-      seen päiväkotiin. Perhe olisi kotihoidon tuen
18768: kalta. Tuloksi katsotaan valtionverotuksessa            turvin palkannut kotiinsa lastenhoitajan samal-
18769: huomioon otettava veronalainen tulo.                    la, kun perheen äiti olisi jatkanut opiskeluaan
18770:     Lakia säädettäessä jäi kuitenkin huomaamat-         yliopistossa ja isä työssäkäyntiä. Perheen äidille
18771: ta, että eräissä tapauksissa tämä yleisperiaate         myönnettiin opintoraha 70 prosentilla vähennet-
18772: johtaa ristiriitaan päivähoitolain periaatteiden        tynä.
18773: kanssa.                                                    Tapauksen äidin opiskelu tulee hankalaksi.
18774:     Päivähoitolaissa alle 3-vuotiaiden lasten van-      Mikäli hän käyttää päivähoitolain vanhemmille
18775: hemmille taataan oikeus valita lapselleen halua-        takaamaa lapsen hoitomuodon valintaoikeutta,
18776: mansa hoitopaikka eli kunnallinen päivähoito            joka myös perheen lapsen kannalta olisi tässä
18777:  tai lasten kotihoidon tuki. Kotihoidon tuen pe-        tapauksessa sopivin, hän menettää opintorahan
18778:  rusosaa myönnetään myös vanhemmille, joiden            lähes kokonaan.
18779:  kotona lasta hoitaa oma lastenhoitaja tai joiden          Kyseinen perhe voi osittain kiertää ongelman
18780:  lapset ovat yksityisessä päiväkodissa tai yksityi-     hakemalla kotihoidon tukea siten, että se makse-
18781:  sessä perhepäivähoidossa.                              taan isälle. Tämä ei tietenkään verotuksellisesti
18782:      Mitään ongelmaa opintorahan ja kotihoidon          ole perheen kannalta edullisinta. Tämä ei myös-
18783:  tuen yhteensovittamisessa ei tietenkään ole, jos       kään helpota lainsäädännössä olevaa ristiriitaa
18784:  isä tai äiti hoitaa itse lastaan kotona. Tällöin hän   niissä tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat
18785:  ei samanaikaisesti voikaan opiskella täysipäiväi-      ovat opiskelijoita.
18786:  sesti eikä ole siten opintorahan tarpeessa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18787:      Ongelmia tulee niissä tapauksissa, joissa van-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18788:  hemmat palkkaavat lapselle kotiin hoitajan tai         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18789:  he haluavat laittaa lapsensa yksityiseen päiväko-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18790:  tiin tai yksityiseen perhepäivähoitoon. Kotihoi-
18791:  don tuen opintorahaa vähentävä vaikutus kärjis-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18792:  tyy erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa,                   ryhtyä korjatakseen epäkohdan, joka
18793:  joissa maksetaan lakisääteisen kotihoidon tuen                syntyy opintorahan ja kotihoidon tuen
18794:  lisäksi kunnan omaa kotihoidon tukea. Esimer-                 yhteensovittamisessa silloin, kun opiske-
18795:  kiksi Helsingissä vuonna 1992 koko tuki (ilman                leva äiti tai isä haluaa palkata lapselleen
18796:  lisäosaa tai sisarkorotusta) on yhdestä alle 1,5-             kotiin hoitajan tai käyttää yksityistä päi-
18797:  vuotiaasta lapsesta 4 000 markkaa ja !,5-3-                   vähoitoa?
18798: 
18799:       Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
18800: 
18801:                                             Maria Kaisa Aula
18802: 
18803: 
18804: 220051L
18805: 2                                         1992 vp -   KK 402
18806: 
18807: 
18808: 
18809: 
18810:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18811: 
18812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös kunnallistaloudellinen. Tukea myönne-
18813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tään samalla osittaisena korvauksena kunnalta
18814: olette 2 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         säästyvistä päivähoitopaikkamenoista.
18815: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Opiskelijaperheen osalta tilannetta mutkistaa
18816: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       se, että opintotuen saantiedellytyksenä olevia
18817: Maria Kaisa Aulan näin kuuluvasta kirjallisesta       tuloja ei ole eroteltu tulolajeittain. Kotihoidon
18818: kysymyksestä n:o 402:                                 tuki rinnastetaan ansiotuloon.
18819:                                                          Luonnollisestikin ensisijainen tavoite on kes-
18820:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kenään vastaavanlaisissa tilanteissa olevien per-
18821:        ryhtyä korjatakseen epäkohdan, joka            heiden yhdenmukainen kohtelu. Käytännön so-
18822:        syntyy opintorahan ja kotihoidon tuen          veltamistilanteissa eri vaihtoehdot vaikuttavat
18823:        yhteensovittamisessa silloin, kun opiske-      huomattavasti myös lopputulokseen. Lopputu-
18824:        leva äiti tai isä haluaa palkata lapselleen    lokseen vaikuttavat ainakin kunnallisen tuen
18825:        kotiin hoitajan tai käyttää yksityistä päi-    taso, verotettavan tulon määrä ja tosiasialliset
18826:        vähoitoa?                                      mahdollisuudet lapsen päivähoitotavan valitse-
18827:                                                       misessa. Tässä tapauksessa lisärajoituksena oli
18828:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lapsen sairaus.
18829: vasti seuraavaa:                                         Toisaalta on myös otettava huomioon, että
18830:                                                       opintorahan määrä alkaa laskea vasta opintora-
18831:     Korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudis-        han lisäksi tulevien tulojen ylittäessä 1 700 mark-
18832: tusta suunniteltaessa pyrittiin samalla mahdolli-     kaa kuukaudessa. Näin ollen yhdestä alle 3-
18833: simman yksinkertaiseen tukijärjestelmän raken-        vuotiaasta lapsesta saatava kotihoidon tuen ja
18834: teeseen ilman, että tarvitaan esimerkiksi tulolaji-   opintorahan yhteismäärä on Helsingissä 3 470
18835: en erottelua.                                         markkaa kuukaudessa. Opintorahaa esimerkki-
18836:     Eräs uudistuksen eduskuntakäsittelyn yhtey-       tapauksessakin myönnetään vielä 470 markkaa.
18837: dessä nimenomaisesti hyväksytty linjaus oli, että     Ennen opintotukiuudistusta korkeakouluopis-
18838: opiskelijaperheiden perhepoliittinen tuki pyri-       kelijan opintorahan enimmäismäärä oli 640
18839: tään ohjaamaan yleisen perhepoliittisen tuen          markkaa kuukaudessa.
18840: kautta. Opiskelijaperheet ovat näin ollen peri-          Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
18841: aatteessa samalla viivalla muiden perheiden           kotihoidon tuen tasoa aiotaan useimmissa pää-
18842: kanssa.                                               kaupunkiseudun kunnissa ensi vuonna laskea.
18843:     Näistä lähtökohdista huolimatta voi nykyi-        Tämä tulee itsestään lieventämään mainittua
18844: sessä monimuotoisten tukijärjestelmien viida-         ongelmaa, joka pääasiassa on suurimpien kau-
18845: kossa syntyä tilanteita, joissa lopputulos ei ole     punkien ongelma. Periaatteelliselta kannalta
18846: riittävän tasapuolinen. Kysymyksen tarkoitta-         tämä ei tietenkään poista ongelmaa, mutta vä-
18847: massa tilanteessa on siis pohjimmiltaan kysymys       hentää sen käytännön merkitystä.
18848: siitä, että kotihoidontukijärjestelmän perheelle         Asia on luonteeltaan uudenjärjestelmän käyt-
18849: antamaa mahdollisuutta vaihtoehtoiseen menet-         töönottoon liittyvä soveltamisongelma, jota on
18850: telyyn päivähoitoasiassa kaikki perheet eivät voi     tarpeen pikaisesti lähemmin selvittää. Selvitys-
18851: yhtäläisin edellytyksin käyttää hyväkseen. Koti-      työssä on tavoitteeksi asetettava lapsiperheiden
18852: hoidon tuki ei kunnallisen tuen osalta ole tarkoi-    tasapuolisen aseman turvaaminen.
18853: tukseltaan yksinomaan perhepoliittinen vaan
18854: 
18855:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
18856: 
18857:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
18858:                                            1992 vp -   KK 402                                          3
18859: 
18860: 
18861: 
18862: 
18863:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18864: 
18865:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som partiell ersättning för de dagvårdsutgifter
18866: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som kommunen sparar.
18867: den 3 september 1992 tili vederbörande medlem              För studerande familjer kompliceras situatio-
18868: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nen av att de inkomster som är förutsättningen
18869: riksdagsman Maria Kaisa Aula undertecknade             för att få studiestöd inte specificeras enligt in-
18870: spörsmål nr 402:                                       komstslag. Hemvårdsstödet jämställs med för-
18871:                                                        värvsinkomst.
18872:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Naturligtvis är det primära målet en jämlik
18873:        ta för att rätta tili det missförhållande       behandling av alla familjer som befinner sig i en
18874:        som uppkommer i sammanjämkningen                motsvarande situation. I den praktiska tillämp-
18875:        av studiepenningen och hemvårdsstödet           ningen påverkar de olika altemativen avsevärt
18876:        när en studerande mor eller far för sitt        resultatet. På resultatet verkar åtminstone det
18877:        bam önskar anställa en hemvårdare eller         kommunala stödets nivå, den beskattningsbara
18878:        utnyttja privat dagvård?                        inkomsten och de faktiska möjlighetema att
18879:                                                        välja sättet för bamets dagvård. I detta fall var
18880:   Sam svar på spörsmålet får jag vördsamt              en extra begränsande omständighet att bamet
18881: anföra följande:                                       var.sjukt.
18882:                                                            A andra sidan bör även hänsyn tas till att
18883:    Vid planeringen av studiestödsreformen för          studiestödet minskar först när inkomstema i
18884: högskolestuderande eftersträvades samtidigt ett        tillägg tili studiestödet överstiger 1 700 mark i
18885: så enkelt stödsystem som möjligt utan att in-          månaden. Det sammanlagda hemvårdsstödet
18886: komstslagen skall behöva särskiljas.                   och studiestödet för ett bam under 3 år är i
18887:     En linjedragning som i samband med riksda-         Helsingfors sålunda 3 470 mark i månaden.
18888: gens behand1ing av reformen uttryckligen god-          Även i fallet i fråga beviljas 470 mark i studie-
18889: kändes var att det familjepolitiska stödet åt          penning. Före studiestödsreformen var den
18890: studerande familjer i mån av möjlighet skall           maximala studiepenningen för högskolestude-
18891: styras enligt det allmänna familjepolitiska stö-       rande 640 mark i månaden.
18892: det. Studerande familjer har sålunda i princip             Enligt uppgifter i offentligheten ämnar man i
18893: samma ställning som andra familjer.                    de flesta kommunema i huvudstadregionen sän-
18894:     Oavsett dessa utgångspunkter kan det i denna       ka hemvårdsstödet nästa år. Detta kommer i sig
18895: djunge1 av mångformade stödsystem uppkomma             att lindra nämnda problem, som i huvudsak är
18896: situationer där resultatet inte är tillräckligt jäm-   ett problem för de största städema. I princip
18897: likt. I en situation som anges i spörsmålet är det     eliminerar detta inte problemet, men minskar
18898: således i grund och botten fråga om att alla           dess betydelse i praktiken.
18899: familjer under enhetliga förutsättningar inte kan          Frågan är tili sin natur ett problem med
18900: utnyttja den möjlighet som hemvårdsstödet ger          tillämpningen som hänger samman med att ett
18901: tili altemativt förfarande när det gäller dagvår-      nytt system tas i bruk, och den bör närmare
18902: den. I fråga om kommunalt stöd är hem-                 redas ut i brådskande ordning. I utredningen bör
18903: vårdsstödet inte enbart familjepolitiskt utan för      målsättningen vara att trygga en jämlik ställning
18904: kommunen ekonomiskt betingat. Stöd beviljas            för bamfamiljer.
18905: 
18906:      Helsingfors den 6 oktober 1992
18907: 
18908:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
18909:                    j
18910:                    j
18911:                   j
18912:                  j
18913:                 j
18914:                j
18915:               j
18916:              j
18917:             j
18918:            j
18919:           j
18920:          j
18921:         j
18922:        j
18923:       j
18924:      j
18925:     j
18926:    j
18927:    j
18928:   j
18929:  j
18930: j
18931:                                                  1992 vp
18932: 
18933: Kirjallinen kysymys 403
18934: 
18935: 
18936: 
18937: 
18938:                                     Aittoniemi: Eurooppalaisen ja suomalaisen kilpailulainsäädännön
18939:                                         eroista
18940: 
18941: 
18942:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18943: 
18944:    Eurooppalainen kilpailulainsäädäntö on te-          tannon kuin myös muiden hyödykkeiden osal-
18945: hokas erityisesti siitä syystä, että todistelutaak-    ta, lainsäädäntöämme tulisi tältä osin muuttaa.
18946: ka havaitun kartellin haitallisuudesta on kartel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18947: lista epäillyllä. Vasta hiljattain uudistetussa suo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18948: malaisessa lainsäädännössä tämä on päinvas-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18949: toin, eli viranomaisen harteilla. Eurooppalainen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18950: kilpailulainsäädäntö koskee meitä eurooppalai-
18951: sessa toiminnassa, mutta jos kysymys on kilpai-                   Aikooko Hallitus kiireesti antaa esi-
18952: lurikkomuksista, joiden vaikutus jää Suomen                    tyksen kilpailulainsäädännön muuttami-
18953: rajojen sisäiseksi, noudatetaan suomalaista ja                 seksi siten, että se myös kartellien hai-
18954: näin ollen tehotonta lainsäädäntöä. Jotta kil-                 tallisuutta koskevissa kohdin vastaa eu-
18955: pailu saataisiin tehokkaaksi myös sisäisesti,                  rooppalaista lainsäädäntöä, siltä osin
18956: millä on suuri merkitys kansalaisten maksamiin                 kuin kysymys on todistelutaakasta kar-
18957: kustannuksiin niin elintarvikekaupan ja -tuo-                  tellin haitallisuutta koskien?
18958: 
18959:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
18960: 
18961:                                              Sulo Aittoniemi
18962: 
18963: 
18964: 
18965: 
18966:  220051L
18967: 2                                         1992 vp -   KK 403
18968: 
18969: 
18970: 
18971: 
18972:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18973: 
18974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kieltoa sovelletaan kuitenkin vasta kuuden kuu-
18975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kauden kuluttua lain voimaantulosta eli maalis-
18976: olette 3 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         kuun alusta 1993. Laissa lisätään myös kilpailu-
18977: jeenne n:o 1255 ohella toimittanut valtioneuvos-      viranomaisten toimivaltuuksia, kieltojen rikko-
18978: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        misesta määrättäviä seuraamuksia sekä nopeute-
18979: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-       taan kilpailuasioiden käsittelyä.
18980: lisesta kysymyksestä n:o 403:                             Uudessa laissa seuraamusjärjestelmää on
18981:                                                       muutettu siten, että aikaisemman rikosprosessu-
18982:           Aikooko Hallitus kiireesti antaa esi-       aalisen menettelyn sijasta on siirrytty hallinnol-
18983:        tyksen kilpailulainsäädännön muuttami-         listen seuraamusmaksujen käyttämiseen. Kilpai-
18984:        seksi siten, että se myös kartellien haital-   luasioissa kaikki osapuolet joutuvat perustele-
18985:        tisuutta koskevissa kohdin vastaa eu-          maan kantansa, eikä laissa siten tarvita erityisiä
18986:        rooppalaista lainsäädäntöä, siltä osin         todistustaakkasäännöksiä.
18987:        kuin kysymys on todistelutaakasta kar-             Uuden lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan sisäl-
18988:        tellin haitallisuutta koskien?                 tämä kartellikielto, eli kielto rajoittaa tuotantoa,
18989:                                                       jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, tarkoit-
18990:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taa käytännössä sitä, että kartellista epäillyllä on
18991: taen seuraavaa:                                       todistustaakka, eli hän joutuu maksuseuraa-
18992:                                                       muksesta välttyäkseen osoittamaan kilpailuvi-
18993:    Uusi laki kilpailunrajoituksista (480/92) tuli     ranomaisille säännöksen edellytysten mukaisesti
18994: voimaan 1.9.1992. Laissa kielletään samalla tuo-      mm. mainittujen järjestelyjen hyödyllisyyden
18995: tanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinon-      asiakkaille tai kuluttajille. Lisäksi poikkeuslu-
18996: harjoittajien tai näiden yhteenliittymien aikaan-     van saamiseksi lain kielloista lain 19 §:n 1 mo-
18997: saarnat kilpailunrajoitukset eli horisontaaliset      mentissa edellytetään, että elinkeinonharjoittaja
18998: kilpailunrajoitukset, kartellit, sekä elinkeinon-     osoittaa tiettyjen vaikutusten olemassaolon,
18999: harjoittajien tai näiden yhteenliittymien määrää-     mm. järjestelyjen hyödyllisyyden asiakkaille tai
19000: vän markkina-aseman väärinkäyttö. Kartelli-           kuluttajille.
19001: 
19002:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1992
19003: 
19004:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
19005:                                          1992 vp -   KK 403                                           3
19006: 
19007: 
19008: 
19009: 
19010:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19011: 
19012:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det kommer emellertid att tillämpas först om sex
19013: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       månader efter lagens ikraftträdande, med andra
19014: 1255 av den 3 september 1992 tili vederbörande       ord från begynnelsen av mars 1993. I lagen
19015: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    utökas också konkurrensmyndighetemas befo-
19016: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade           genheter, påföljdema för brott mot förbuden
19017: spörsmål nr 403:                                     görs strängare och handläggningen av kon-
19018:                                                      kurrensärenden påskyndas.
19019:           Har Regeringen för avsikt att med det         I den nya lagen har påföljdssystemet ändrats
19020:        snaraste avlåta en proposition för en         så att man i stället för det nuvarande förfarandet
19021:        ändring av konkurrenslagstiftningen så        med brottsprocess övergår till att använda admi-
19022:        att den även angående punktema gällan-        nistrativa påföljdsavgifter. I konkurrensärenden
19023:        de kartellemas skadliga verkningar mot-       blir alla parter tvungna att motivera sin stånd-
19024:        svarar den europeiska lagstiftningen i den    punkt och därmed behövs inga särskilda stad-
19025:        utsträckning det är fråga om den bevis-       ganden om bevisbörda i lagen.
19026:        börda som gäller kartellemas skadlighet?         Kartellförbudet i 6 § 1 mom. 2 punkten i den
19027:                                                      nya lagen, dvs. förbudet mot att begränsa pro-
19028:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               duktionen och dela upp marknaden eller leve-
19029: vördsamt anföra följande:                            ranskälloma innebär i praktiken att den som
19030:                                                      misstänks för kartellbildning har bevisbörda och
19031:    Den nya lagen om konkurrensbegränsningar          därmed är, för att undgå avgiftspåföljder, enligt
19032: (480/92) trädde i kraft 1.9.1992. I lagen förbjuds   stadgandet tvungen att visa för konkurrensmyn-
19033: de konkurrensbegränsningar, med andra ord            dighetema bl.a. att de nämnaa arrangemangen
19034: horisontala konkurrensbegränsningar, karteller,      är till fordel f6r kundema eller konsumentema.
19035: som föranleds av i ett och samma produktions-        För att dispens skall kunna beviljas från de
19036: led verksamma näringsidkare eller sammanslut-        f6rbud som stadgas i 19 § i lagen, förutsätts
19037: ningar av sådana samt missbruk av dominerande        dessutom att näringsidkaren påvisar att särskild
19038: marknadsställning för näringsidkare eller en         verkan existerar, bl.a. att arrangemangen är till
19039: sammanslutning av näringsidkare. Kartellförbu-       nytta för kundema eller konsumentema.
19040: 
19041:      Helsingfors den 21 september 1992
19042: 
19043:                                                                          Minister Pertti Salolainen
19044:                                                 1992 vp
19045: 
19046: Kirjallinen kysymys 404
19047: 
19048: 
19049: 
19050: 
19051:                                    Aittoniemi: Valtion virastojen turvallisuusjärjestelyistä
19052: 
19053: 
19054: 
19055:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19056: 
19057:    Helsingin verovirastoa vastaan on suhteellisen     kotiajatteluun on näissä asioissa todellisuuden
19058: lyhyellä aikavälillä suoritettu kaksi väkivaltaista   kieltämistä.
19059: hyökkäystä räjähteitä käyttäen. Hyökkäykset              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19060: ovat tapahtuneet yöaikaan ja ovat aiheuttaneet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19061: vain aineellisia vahinkoja.                           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19062:    Syvenevän taloudellisen laman sekä lisäänty-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19063: vän rikollisuuden aikana on olemassa jopa
19064: konkreettinen vaara, että tämäntyyppiset hyök-                   Aikooko Hallitus syvenevästä lamasta
19065: käykset lisääntyvät erityisesti valtion virastoja             aiheutuvan tyytymättömyyden ja kasva-
19066: kohtaan ja aikana, jolloin on mahdollisuus muu-               van rikollisuuden johdosta ryhtyä toi-
19067: hunkin kuin aineellisiin vahinkoihin. Hyökkäyk-               menpiteisiin erityisesti valtion virastojen
19068: set voivat syntyä ja lisääntyä myös henkilöitä                turvallisuuden tehostamiseksi?
19069: kohtaan. Tuudittautuminen jonkinlaiseen lintu-
19070: 
19071:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
19072: 
19073:                                             Sulo Aittaniemi
19074: 
19075: 
19076: 
19077: 
19078: 220051L
19079: 2                                        1992 vp -   KK 404
19080: 
19081: 
19082: 
19083: 
19084:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19085: 
19086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rikollisuustilanne on edelleen sisäasiainmi-
19087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nisteriön mukaan poliisin hallittavissa, vaikka se
19088: olette 3 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        on selvästi huonontunut viime vuosina.
19089: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Valtion virastoja kohtaan osoitetut uhkaukset
19090: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      eivät ole lisääntyneet. Rikollisuuden kansainvä-
19091: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      listyessä ja muuttuessa yhä vakavammaksi on
19092: myksestä n:o 404:                                    yhteiskunnassa kuitenkin varauduttava myös
19093:                                                      virastoihin ja henkilöihin kohdistuviin väkival-
19094:           Aikooko Hallitus syvenevästä lamasta       taisiin uhkauksiin ja hyökkäyksiin.
19095:        aiheutuvan tyytymättömyyden ja kasva-             Väkivaltaisten uhkaustenja hyökkäysten tor-
19096:        van rikollisuuden johdosta ryhtyä toi-        jumisessa ennalta estävä viranomaisyhteistyö
19097:        menpiteisiin erityisesti valtion virastojen   uhkakuvien kartoittamisessa ja yksikkökohtais-
19098:        turvallisuuden tehostamiseksi?                ien turvallisuusnormien tarkistamisessa on te-
19099:                                                      hokkainta.
19100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Valtion rakennushallinnossa noudatetaan
19101: en seuraavaa:                                        valtiovarainministeriön vuonna 1989 ohjeellise-
19102:                                                      na vahvistamaa turvallisuusohjetta. Toimitilojen
19103:    Rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten määrä        turvallisuuteen voidaan vaikuttaa rakenteellisilla
19104: on viime vuosina noussut vuosittain. Vuodesta        toimenpiteillä, toimitilojen sijoittamisella, val-
19105: 1990 vuoteen 1991 määrä on noussut ennakko-          vontalaitteilla sekä valvonnalla ja vartioinnilla.
19106: arvion mukaan 6,4 %. Verrattaessa rikosilmoi-        Vastuu turvallisuudesta on ensi sijassa kullakin
19107: tusten kokonaismäärää ennakkotietojen valossa        virastolla itsellään.
19108: vuosien 1991 ja 1992 ensimmäiseltä vuosipuolis-          Kysymyksessä mainittuun kahteen väkivaltai-
19109: kolta voidaan todeta, että rikosilmoitusten mää-     seen hyökkäykseen on suhtauduttava vakavasti.
19110: rä ei ole noussut oleellisesti. Tältä osin voidaan   Kuitenkaan ei ole ilmeistä, että niiden takana
19111: todeta vuonna 1989 alkaneen, poliisin tietoon        olisi suunnitelmallinen, yhteiskuntarauhaan vai-
19112: tulleen rikollisuuden määrän vuosittaisen huo-       kuttamaan pyrkivä yhteenliittymä.
19113: mattavan lisääntymisen, loppuneen.                       Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
19114:    Henkirikosten tai niiden yritysten ja rahalai-    valtionhallinnossa tehdään jatkuvasti turvalli-
19115: tosryöstöjen määrä on noussut edelleen. Samoin       suustyötä valtion virastojen turvallisuuden var-
19116: poliisin ilmisaama rikollisuus, kuten kätkemis- ja   mistamiseksi eikä erityisiin toimenpiteisiin tässä
19117: huumausainerikokset, ovat lisääntyneet. Alueel-      vaiheessa ole syytä ryhtyä. Tarpeen vaatiessa ja
19118: lisesti tarkasteltuna rikollisuus on edelleen li-    olosuhteiden muuttuessa turvallisuusasioihin
19119: sääntynyt pääkaupunkiseudulla.                       tullaan vastaisuudessa paneutumaan entistä te-
19120:                                                      hokkaammin.
19121: 
19122:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992.
19123: 
19124:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19125:                                         1992 vp -   KK 404                                           3
19126: 
19127: 
19128: 
19129: 
19130:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
19131: 
19132:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Polisen har enligt inrikesministeriet fortfaran-
19133: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      de kontroll över brottslighetssituationen, fastän
19134: den 3 september 1992 tili vederbörande medlem       situationen klart försämrats under de senaste
19135: av statsrådet översänt avskrift av följande av      åren.
19136: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            Antalet hot mot statliga ämbetsverk har inte
19137: mål nr 404:                                         ökat. Då kriminaliteten intemationaliseras och
19138:                                                     blir allt allvarligare måste samhället dock förbe-
19139:           Ämnar Regeringen på grund av det          reda sig på våldsamma hot och angrepp som
19140:        missnöje och den växande kriminalitet        riktar sig mot ämbetsverk och personer.
19141:        som förorsakas av den allt djupare reces-       Vid avvärjningen av våldsamma hot och an-
19142:        sionen vidta åtgärder för att höja säker-    grepp är ett förebyggande samarbete mellan
19143:        heten framför allt vid statens ämbets-       myndigheter vid kartläggningen av hotbildema
19144:        verk?                                        och kontrollen av säkerhetsnormema i de enskil-
19145:                                                     da enhetema den effektivaste metoden.
19146:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lnom den statliga byggnadsförvaltningen följs
19147: anföra följande:                                    den säkerhetsanvisning som finansministeriet
19148:                                                     1989 fastställde som riktgivande. Lokalemas
19149:    Antalet brott mot strafflagen har under de       säkerhet kan påverkas genom byggnadsmässiga
19150: senaste åren ökat årligen. Från 1990 ti111991 har   åtgärder, placeringen av lokalema, övervak-
19151: antalet brott enligt förhandsuppskattningar sti-    ningsanordningar samt genom övervakning och
19152: git med 6,4 %. Då det totala antalet brottsanmäl-   bevakning. Varje ämbetsverk ansvarar i första
19153: ningar för 1991 och första hälften av 1992          hand självt för säkerheten.
19154: jämförs på basis av förhandsuppgifter, kan det         De två våldsamma angreppen som nämns i
19155: konstateras att antalet brottsanmälningar inte      spörsmålet bör tas på allvar. Det är dock inte
19156: ökat i någon väsentlig utsträckning. Tili dessa     uppenbart att en planerad sammanslutning som
19157: delar kan det konstateras att den avsevärda         försöker inverka på samhällsordningen skulle
19158: årliga ökningen av kriminalitet som kommit tili     ligga bakom angreppen.
19159: poliseos kännedom och som började 1989 nu              Med hänvisning tili vad som anförts ovan
19160: avstannat.                                          konstaterar regeringen att man inom statsför-
19161:     Antalet brott mot liv och försök tili sådana    valtningen fortgående arbetar för att trygga
19162: och antalet rån av penninginstitut har fortfaran-   säkerheten inom statens ämbetsverk och att det
19163: de ökat. Även kriminalitet som polisen utrönt,      därför inte finns skäl att i detta skede vidta
19164:  som t.ex. häleri- och narkotikabrott, har ökat.    särskilda åtgärder. Om förhållandena ändras
19165:  Regionalt sett har kriminaliteten fortfarande      kommer man vid behov i framtiden att allt
19166:  ökat i huvudstadsregionen.                         effektivare sätta sig in i säkerhetsfrågoma.
19167: 
19168:      Helsingfors den 7 oktober 1992
19169: 
19170:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
19171:                                                 1992vp
19172: 
19173: Kirjalliset kysymykset 405 ja 410
19174: 
19175: 
19176: N:o 405
19177: 
19178: 
19179:                                     Aittoniemi: Ison-Beltin siltakiistaa koskevasta sopimuksesta
19180: 
19181: 
19182:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19183: 
19184:    Suomen hallitus on sopinut Tanskan kanssa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19185: siitä että Suomi luopuu vaatimuksistaan Ison-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19186: Beltin kautta olevasta kulkuoikeudestaan Suo-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19187: messa valmistettavien öljynporauslauttojen kul-
19188: jetuksen osalta 63 miljoonan markan korvauk-                     Tietääkö Hallitus, että mainittu sopi-
19189: sesta. Tämä merkitsee samalla sitä, että tuolla               mus tietää kuoliniskua suomalaisten pit-
19190: summalla Suomi myy öljynporauslauttojen val-                  källe kehittämälle osaamiselle öljynpo-
19191: mistuksen pois maastamme.                                     rauslauttojen valmistuksessa ja tätä kaut-
19192:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-           ta alan työllisyydelle?
19193:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
19194: 
19195:                                             Sulo Aittoniemi
19196: 
19197: 
19198: 
19199: 
19200: 220051L
19201: 2                                    1992 vp -       KK 405 ja 410
19202: 
19203: N:o 410
19204: 
19205: 
19206: 
19207: 
19208:                                   Särkijärvi: Suomen suostumuksesta Ison-Beltin sillan rakentami-
19209:                                       seen
19210: 
19211: 
19212:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19213: 
19214:    Suomen hallitus sopi syyskuun alussa Tans-          tiedossa alusta alkaen, ja siitä huolimatta kanne
19215: kan hallituksen kanssa Ison-Beltin siltaa koske-       jätettiin sisään. Jos tavoitteena oli pelkästään
19216: van kanteen vetämisestä pois Haagin kansainvä-         saada Tanskalta korvausta, olisi tämä onnistu-
19217: lisestä tuomioistuimesta. Näin Tanska saa mah-         nut oletettavasti paljon nopeammin ilmoittamal-
19218: dollisuuden toteuttaa siltaprojektin, joka vastai-     la tämä jo alun alkaen Suomen vaateeksi. Samal-
19219: suudessa estää käytännössä öljynporauslautto-          la olisivat mahdolliset poliittiset vauriot mait-
19220: jen rakentamisen Suomessa, Venäjällä, Baltian          temme välillä jääneet vähäisemmiksi.
19221: maissa, Puolassa ja Saksassa.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19222:    Offshore-teollisuus on työllistänyt Suomessa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19223: tuhatkunta henkilöä. Tanskalta saatu vähäinen          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19224: korvaus ei ole missään suhteessa päätöksen aihe-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19225: uttamiin työllisyyskustannuksiin. Alan yritysten
19226: toki on mahdollista siirtää toimintaansa pois                    Miten Hallitus perustelee päätöstään
19227: Suomesta, mutta tähän pakottaminen ei tunnu                   offshore-teollisuuden lopettamisesta Suo-
19228: järkevältä.                                                   messa Ison-Beltin siltakysymyksen rat-
19229:    Ei luonnollisestikaan ole varmaa, miten tuo-               kaisun seurauksena?
19230: mioistuinkäsittely olisi päättynyt. Tämä on ollut
19231: 
19232:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1992
19233: 
19234:                                          Jouni J. Särkijärvi
19235:                                      1992 vp -      KK 405 ja 410                                    3
19236: 
19237: 
19238: 
19239: 
19240:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19241: 
19242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        salmen yli rakennettavaa siltaa. Tuomioistuiota
19243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pyydettiin toteamaan Suomen nauttivan vapaan
19244: olette 3 ja 8 päivinä syyskuuta 1992 päivättyjen      kauttakulun oikeutta Tanskan salmissa ja että
19245: kirjeidenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Suomen ja Tanskan on sovittava ratkaisusta,
19246: asianomaiselle jäsenelle jäljennökset kansan-         jolla tuo oikeus voidaan toteuttaa. Kanteen
19247: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallises-     taustalla oli huoli Suomessa valmistettujen po-
19248: ta kysymyksestä n:o 405:                              rauslauttojen pääsystä Itämereltä Pohjanmerelle.
19249:                                                          Tuomioistuimen välipäätöksessä heinäkuulta
19250:           Tietääkö Hallitus, että mainittu sopi-      1991 maita kehotettiin pyrkimään asiassa neu-
19251:        mus tietää kuoliniskua suomalaisten pit-       votteluratkaisuun. Tanska kieltäytyi neuvottele-
19252:        källe kehittämälle osaamiselle öljynpo-        masta Suomen alun perin preferoimasta läppä-
19253:        rauslauttojen valmistuksessa ja tätä kaut-     ratkaisusta. Tämän sijaan Tanska tarjosi korva-
19254:        ta alan työllisyydelle?                        usta Suomen offshore-teollisuudelle sillasta ai-
19255:                                                       heutuvasta haitasta. Viime syksynä alkaneissa
19256:   sekä kansanedustaja Särkijärven näin kuulu-         neuvotteluissa kävi ilmeiseksi, että sovintorat-
19257: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 410:             kaisu voikin syntyä vain korvausteitse.
19258:                                                           Kun neuvotteluja korvausratkaisusta käytiin
19259:           Miten Hallitus perustelee päätöstään        kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana, oltiin
19260:        offshore-teollisuuden lopettamisesta Suo-      Suomen taholta jatkuvassa yhteydessä offshore-
19261:        messa lson-Beltin siltakysymyksen rat-         teollisuuden edustajiin. Tavoitteena oli korvaus-
19262:        kaisun seurauksena?                            summa, joka tyydyttäisi lauttoja rakentavaa
19263:                                                       suomalaisyhtiötä. Kun tällainen ratkaisu saatiin,
19264:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-          Suomi oli valmis vetämään pois kanteensa Haa-
19265: vasti seuraavaa:                                      gista. Offshore-teollisuuden edustajat ovatkin
19266:                                                       sittemmin ilmaisseet tyytyväisyytensä saavutet-
19267:    Viime vuoden toukokuun 17 päivänä Suomi            tuun ratkaisuun ja todenneet, ettei siltahanke
19268: jätti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen          tule johtamaan teollisuudenhaaran lopettami-
19269: kanteen Tanskaa vastaan koskien Ison-Beltin           seen.
19270: 
19271:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
19272: 
19273:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19274: 4                                    1992 vp -      KK 405 ja 410
19275: 
19276: 
19277: 
19278: 
19279:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
19280: 
19281:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           konstatera att Finland åtnjuter rätt tili fri ge-
19282: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nomfart i de danska sunden och ålägga Finland
19283: den 3 och den 8 september 1992 till vederbörande      och Danmark att komma överens om en lösning
19284: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     som möjliggör utövandet av denna rätt. Oron för
19285: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade            de finsktillverkade oljeplattformarnas väg från
19286: spörsmål nr 405:                                      Östersjön till Nordsjön låg bakom framställning-
19287:                                                       en.
19288:           Är Regeringen medveten om att                  1 domstolens uppskovsbeslut i juli 1991 upp-
19289:        nämnda avtal innebär dödsstöten för det        manades länderna att sträva efter en förhand-
19290:        högt utvecklade finländska kunnandet           lingslösning. Danmark vägrade förhandla om
19291:        inom     tillverkningen  av   oljeborr-        den klaffbrolösning som Finland ursprungligen
19292:        ningsplattformar och sålunda för syssel-       hade prefererat. 1 stället erbjöd sig Danmark att
19293:        sättningen i denna bransch?                    ersätta Finlands offshoreindustri för den skada
19294:                                                       som bron vållar. Under förhandlingarna, som
19295:   samt följande av riksdagsman Särkijärvi un-         inleddes senaste höst, blev det uppenbart att en
19296: dertecknade spörsmål nr 410:                          förlikning kunde uppnås endast genom att gå in
19297:                                                       för ersättningslinjen.
19298:           På vilket sätt motiverar Regeringen            Under de förhandlingar som under våren och
19299:        sitt beslut att avveckla offshoreindustrin     sommaren fördes om en ersättning stod de finska
19300:        i Finland som en följd av avgörandet i         förhandlarna i ständing kontakt med represen-
19301:        frågan om bron över Stora Bält?                tanter för offshoreindustrin. F örhandlingsmålet
19302:                                                       var en ersättning som skulle tillfredsställa de
19303:   Såsom svar på dessa spörsmål får jag                plattformbyggande finländska bolagen. När ett
19304: vördsamt anföra följande:                             dylikt avgörande uppnåddes, var Finland beredd
19305:                                                       att ta tillbaka yrkandet i Haag. Offshorein-
19306:    Den 17 maj förra året ingav Finland hos            dustrins representanter har sedermera uttryckt
19307: lnternationella domstolen i Haag ett yrkande          sin tillfredsställelse med lösningen och konstate-
19308: mot Danmark om den planerade bron över                rat att broprojektet inte kommer att leda till att
19309: Stora Bält. Finland begärde att domstolen skulle      denna industrisektor läggs ned.
19310: 
19311:      Helsingfors den 15 oktober 1992
19312: 
19313:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
19314:                                                   1992 vp
19315: 
19316: Kirjallinen kysymys 406
19317: 
19318: 
19319: 
19320: 
19321:                                     Pulliainen: Maatalousoppilaitosten toiminnan kehittämisestä
19322: 
19323: 
19324: 
19325:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19326: 
19327:    Varsin monia maatalousoppilaitoksia uhkaa            loisi uskoa maaseudun pärjäämiseen myös tule-
19328: tällä hetkellä joko toiminnan lopettaminen tai          vaisuudessa.
19329: sen merkittävä supistaminen. Syynä on joko                 Päätökset maatalousoppilaitosten uudesta
19330: oppilaiden tai varojen puute tahi jokin muu             käytöstä tulisi tehdä välittömästi.
19331: ratkaisuun vaikuttava tekijä. Samanaikaisesti              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19332: perinteisessä maataloudessa kaivataan keinoja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19333: pienentää kustannuksia ja löytää uusia innovaa-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19334: tioita.                                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19335:    Useimmilla lakkautus- tai supistamisuhan
19336: alaisilla maatalousoppilaitoksilla on käytössään                   Aikooko Hallitus kehittää lakkautus-
19337: nykyaikaiset tilat. Sen sijaan, että laitokset sulje-           tai supistamisuhan alaisista maatalous-
19338: taan, niitä tulisi kehittää seutuosa malli- ja                  oppilaitoksista seutuosa malli- ja koeti-
19339: koetiloiksi sekä innovaatiokeskuksiksi. Tämä                    loja sekä innovaatiokeskuksia?
19340: 
19341:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
19342: 
19343:                                              Erkki Pulliainen
19344: 
19345: 
19346: 
19347: 
19348:  220051L
19349: 2                                       1992 vp- KK 406
19350: 
19351: 
19352: 
19353: 
19354:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19355: 
19356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Jotta edellä mainittuihin uusiin vaatimuksiin
19357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kyetään vastaamaan, edellytetään oppilaitoksil-
19358: olette 3 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       ta tiettyä vähimmäiskokoa sekä monipuolista
19359: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    palvelukykyä.
19360: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Maassamme on joukko pieniä maatalousop-
19361: Erkki Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-    pilaitoksia. Ne ovat aikanaan syntyneet elinkei-
19362: myksen n:o 406:                                     noelämän ja yhteiskunnan tarpeista. Ne ovat
19363:                                                     tehneet työnsä hyvin. On kuitenkin nähtävissä,
19364:           Aikooko Hallitus kehittää lakkautus-      että ne eivät kykene vastaamaan riittävän hyvin
19365:        tai supistamisuhan alaisista maatalous-      maaseudulla tapahtuneen ja parhaillaankin ta-
19366:        oppilaitoksista seutunsa malli- ja koeti-    pahtuvan rajun rakennemuutoksen uusiin vaati-
19367:        loja sekä innovaatiokeskuksia?               muksiin.
19368:                                                        Maaseudun kehittämisen strategiassa koulu-
19369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuspolitiikalle asetettuna tavoitteena on saavut-
19370: vasti seuraavaa:                                    taa ylivoimainen osaaminen keskeisillä vahvuus-
19371:                                                     alueilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, läheises-
19372:    Päättäessään koulutuksen ja korkeakouluissa      ti ensiksi mainittuun liiittyvässä luomutuotan-
19373: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-     nossa, tuotteiden markkinoinnissa ja yleensä
19374: masta vuosille 1991-96 valtioneuvosto on sa-        yritystaloudessa sekä puhtaan luonnon tarjoa-
19375: malla asettanut ammatillisen koulutuksen kehit-     mien mahdollisuuksien kestävässä hyödyntämi-
19376: tämisen tavoitteeksi koulutustason nostamisen,      sessä.
19377: koulutuksen laadun parantamisen ja koulutusra-         Kovassa kilpailussa menestyminen perustuu
19378: kenteen joustavuuden lisäämisen. Samaan ai-         korkeaan ammattitaitoon ja sen edellytyksenä
19379: kaan koulutuspalvelujen käyttäjät vaativat entis-   olevaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutus-
19380: tä yksilöllisempiä palveluja ja lisää valinnan-     tason nostamiseen tähtäävät uudistukset joudu-
19381: mahdollisuuksia. Nopeasti lisääntyvä kansain-       taan toteuttamaan myös taloudellisen tilanteem-
19382: välistyminen tuo myös koulutukseen uusia ulot-      me johdosta nykyistä vähemmillä voimavaroilla.
19383: tuvuuksia.                                          Tällöin vaihtoehdoksi jää niiden uudelleenkoh-
19384:    Kasvavien odotusten ja niukkenevien resurs-      dentaminen siten, että maahamme syntyy vahvo-
19385: sien vuoksi joudutaan arvioimaan koulutuksen        ja monen alan koulutusta ja sitä tukevaa palve-
19386: rakenteita ja järjestämistapoja uudelleen sekä      lutoimintaa antavia oppilaitosyksiköitä.
19387: asettamaan asioita uudelleen tärkeysjärjestyk-         Maaseudun kehittäminen edellyttää myös eri
19388: seen.                                               hallinnonalojen välisen yhteistyön tehostamista.
19389:    Perinteinen maatalous elinkeinona supistuu ja    Hallitus pyrkiikin tiivistämään yhteistyötä kou-
19390: sen rinnalle maaseudulle syntyy uusia elinkei-      lutuksen, neuvonnan ja tutkimuksen kesken.
19391: noja. Jotta koulutus pystyisi palvelemaan elin-     Tarkoituksena on tehostaa näiden erillisten or-
19392: keinoelämää, sen tulee uudistua. Maaseutuelin-      ganisaatioiden ja järjestelmien vuorovaikutusta,
19393: keinojen voimakkaat muutokset asettavat kou-        madaltaa niiden toimialojen välisiä raja-aitoja ja
19394: lutukselle ja oppilaitoksille aivan uudenlaisia     yhdistää vähitellen nyt erillään olevat toiminnot
19395: haasteita. Entistä enemmän kysytään jousta-         alueellisiksi maaseudun kehittämiskeskuksiksi,
19396: vuutta ja kykyä reagoida nopeasti, tehokkaasti      jotka tuottavat monipuolisia koulutus-, neuvon-
19397: ja laadukkaasti työelämän tarpeisiin ja odotuk-     ta- ja tutkimuspalveluita.
19398: siin.
19399:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
19400: 
19401:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
19402:                                          1992 vp -   KK 406                                             3
19403: 
19404: 
19405: 
19406: 
19407:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19408: 
19409:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det finns en mängd mindre lantbruksläroan-
19410: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stalter i vårt land. På sin tid kom de tili tack vare
19411: den 3 september 1992 till vederbörande medlem        näringslivets och samhällets behov. De har ut-
19412: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fört sitt arbete väl. Det är emellertid uppenbart
19413: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           att de inte mera tillräckligt väl förmår svara mot
19414: spörsmål nr 406:                                     de nya krav som uppkommit på grund av den
19415:                                                      strukturomvandling som skett och som nu håller
19416:           Åmnar Regeringen utveckla modell-          på att ske på landsbygden.
19417:        och försökslägenheter samt innovations-          Målsättningen för utbildningspolitiken i stra-
19418:        centrer av de lantbruksläroanstalter som      tegin när det gäller att utveckla landsbygden är
19419:        står inför indragning och nedskämingar?       att nå ett dominerande kunnande inom de cen-
19420:                                                      trala starka områdena, såsom jord- och skogs-
19421:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            bruk, i produktionen av naturenligt odlade pro-
19422: anföra följande:                                     dukter som nära hänger samman med jordbru-
19423:                                                      ket, i marknadsföringen av produktema och
19424:     Vid sitt beslut om utvecklingsplanen 1991-96     generellt i företagens ekonomi samt när det
19425: för utbildningen och forskningen vid högskolor-      gäller att hållbart utnyttja de möjligheter som en
19426: na satte statsrådet samtidigt som mål för utveck-    ren natur har att erbjuda.
19427: lingen av yrkesutbildningen att höja utbildnings-       Framgång i hård konkurrens grundar sig på
19428: nivån, förbättra utbildningens beskaffenhet och      hög yrkesskicklighet och den yrkesutbildning
19429: öka smidigheten i utbildningsstrukturen. Samti-      som är förutsättningen för den. De reformer som
19430: digt kräver de som utnyttjar utbildningsservicen     syftar tili en högre utbildningsnivå måste på
19431: allt individuellare service och mera valmöjlighe-    grund av vår ekonomiska situation genomföras
19432: ter. Den snabbt tilitagande intemationaliseringen    med allt mindre resurser. Härvid blir det enda
19433: tillför också utbildningen nya dimensioner.          altemativet att inrikta dem på nytt så att det i
19434:     På grund av ökande förväntningar och min-        vårt land bildas starka läroanstaltsenheter som
19435: skande resurser blir man tvungen att omvärdera       ger utbildning inom många områden och service
19436: utbildningens strukturer och de sätt på vilka de     som stöder den.
19437: byggs upp samt ånyo sätta frågoma i angelägen-          Landsbygdens utveckling förutsätter också ett
19438: hetsordning.                                         effektivare samarbete mellan olika förvalt-
19439:     Som näringsgren minskar det traditionella        ningsområden. Regeringen försöker intensifiera
19440: lantbruket och vid sidan av det uppkommer nya        samarbetet mellan utbildning, rådgivning och
19441: näringar på landsbygden. De kraftiga omsväng-        forskning. A vsikten är att effektivera växelver-
19442: ningama inom landsbygdsnäringama innebär             kan mellan dessa fristående organisationer och
19443: helt nya utmaningar för utbildningen och läro-       system, sänka barriärema mellan dessa verksam-
19444: anstaltema. Allt mera efterfrågas smidighet och      hetsområden och småningom förena dessa funk-
19445: snabb, effektiv och kvalitativ reaktionsförmåga      tioner som nu är skilda från varandra tili sådana
19446: att svara mot arbetslivets behov och förvänt-        regionala landsbygdens utvecklingscentrer som
19447: ningar.                                              producerar mångsidig utbildnings-, rådgivnings-
19448:     För att man skall kunna fylla de nya kraven är   och forskningsservive.
19449:  förutsättningen en viss minimistorlek på läroan-
19450:  staltema och en mångsidig service.
19451: 
19452:      Helsingfors den 2 oktober 1992
19453: 
19454:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
19455:                                                                                     j
19456:                                                                                 j
19457:                                                                             j
19458:                                                                         j
19459:                                                                     j
19460:                                                                 j
19461:                                                             j
19462:                                                         j
19463:                                                     j
19464:                                                 j
19465:                                             j
19466:                                         j
19467:                                     j
19468:                                     j
19469:                                 j
19470:                             j
19471:                         j
19472:                     j
19473:                     j
19474:                 j
19475:             j
19476:         j
19477:     j
19478: j
19479:                                               1992 vp
19480: 
19481: Kirjallinen kysymys 407
19482: 
19483: 
19484: 
19485: 
19486:                                   Aittoniemi: Televisiolähetysten näkyvyyden parantamisesta Rii-
19487:                                       tialan kylässä Ikaalisissa
19488: 
19489: 
19490:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19491: 
19492:    Ikaalisten kaupungin Riitialan kylässä ja sen    vähäinen, joten tähän selitykseen on vaikea us-
19493: lähialueilla TV 2:n ja TV 3:n lähetykset näkyvät    koa.
19494: joko hyvin heikosti tai sitten ne eivät ole lain-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
19495: kaan katseltavissa. Tilanne on varsin erikoinen,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19496: koska kyseinen alue sijaitsee vain noin 60 km:n     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19497: etäisyydellä Tampereelta pohjoiseen.                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19498:    Ongelmat on saatettu Yleisradion tietoon ja
19499: paikalla on suoritettu asianomaiset mittaukset,                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19500: joissa asianlaita on todettu. Yleisradion tarkoi-           Ikaalisten kaupungin Riitialan kylässä ja
19501: tuksena on ollut asentaa paikalle käytettävissä             sen lähialueilla TV 2:nja TV 3:n lähetys-
19502: olevaan maastoon lisälaite, joka poistaisi kysei-           ten katselumahdollisuuksien ulkopuolel-
19503: sen ongelman. Asia on kuitenkin toistuvasti                 la olevat asukkaat saatetaan näiden pal-
19504: siirtynyt ja nyt viimeksi vetoamalla olemassa               velujen piiriin asentamalla katselualueel-
19505: olevaan lamaan ja määrärahojen puutteeseen.                 le asian koijaava lisälaite?
19506: Asiasta koituva kustannus on tiettävästi kovin
19507: 
19508:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
19509: 
19510:                                           Sulo Aittaniemi
19511: 
19512: 
19513: 
19514: 
19515: 220051L
19516: 2                                       1992 vp -   .KK 407
19517: 
19518: 
19519: 
19520: 
19521:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19522: 
19523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yleisradio on ilmoittanut olevansa tietoinen
19524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Ikaalisten Riitialan kylän näkyvyysolosuhteista
19525: olette syyskuun 3 päivänä 1992 päivätyn kirjeen-    ja suorittaneensa siellä asiaa koskevia tutkimuk-
19526: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sia.
19527: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Vastaavia heikon näkyvyyden alueita on
19528: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     maassamme muuallakin. Taloudellisten vai-
19529: myksestä n:o 407:                              ·    keuksien vuoksi on jouduttu karsimaan inves-
19530:                                                     tointeja, ja myös alilähettimien rakentamista
19531:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    tiedossa oleville heikon näkyvyyden alueille jou-
19532:        Ikaalisten kaupungin Riitialan kylässä ja    dutaan siirtämään.
19533:        sen lähialueilla TV 2:n ja TV 3:n lähetys-      Yhtiön periaatteena on ollut asettaa ko. alu-
19534:        ten katselumahdollisuuksien ulkopuolel-      eet tärkeysjärjestykseen niillä asuvien asukkai-
19535:        la olevat asukkaat saatetaan näiden pal-     den ja katseluolosuhteiden vaikeusasteen perus-
19536:        velujen piiriin asentamalla katselualueel-   teella. Tässä suhteessa Riitiala ei kummankaan
19537:        le asian korjaava lisälaite?                 kriteerin perusteella ole kaikkein vaikeimmassa
19538:                                                     asemassa.
19539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Oy Yleisradio Ab on ilmoittanut, että nykyis-
19540: vasti seuraavaa:                                    ten määrärahojen puitteissa Ikaalisten Riitialan
19541:                                                     alueelle saadaan alilähetin todennäköisesti
19542:                                                     vuonna 1995.
19543: 
19544:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992
19545: 
19546:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
19547:                                          1992 vp -   KK 407                                          3
19548: 
19549: 
19550: 
19551: 
19552:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19553: 
19554:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Yleisradio har meddelat att man inom bolaget
19555: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       känner till sebarhetsförhållandena i Riitiala by i
19556: den 3 september 1992 till vederbörande medlem        Ikalis och att undersökningar har utförts beträf-
19557: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fande detta.
19558: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-             Områden som på motsvarande sätt har dålig
19559: mål nr 407:                                          sebarhet finns även på annat håll i vårt land.
19560:                                                      Med anledning av ekonomiska svårigheter har
19561:            Ämnar Regeringen sörja för att in-        man varit tvungen att gallra bland investeringar-
19562:        vånarna i Riitiala by i Ikalis stad och       na. Också byggandet av slavsändare inom områ-
19563:        dess närområden, vilka inte har möj-          den med dålig sebarhet måste flyttas fram.
19564:        lighet att följa sändningarna i TV 2 och         Ett av bolagets principer har varit att ställa
19565:        TV 3, skall få tillgång till dessa tjänster   ifrågavarande områden i viktighetsordning ut-
19566:        genom att en tilläggsanordning som kor-       gående från invånarna och svårighetsgraden be-
19567:        rigerar denna olägenhet installeras inom      träffande tittarförhållandena. I detta avseende
19568:        tittarområdet?                                befinner sig Riitiala inte i den allra svåraste
19569:                                                      situationen på basis av någotdera kriteriet.
19570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Oy Yleisradio Ab har meddelat att inom
19571: anföra följande:                                     ramen för de nuvarande anslagen fås en slav-
19572:                                                      sändare troligtvis 1995 till Riitiala i Ikalis.
19573: 
19574:     Helsingforsden 9 oktober 1992
19575:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
19576:                                                 1992 vp
19577: 
19578: Kirjallinen kysymys 408
19579: 
19580: 
19581: 
19582: 
19583:                                    Rauramo: Ison-Beltin siltakiistan ratkaisemisesta
19584: 
19585: 
19586: 
19587:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19588: 
19589:     Suomi on jättänyt Kansainväliselle tuomiois-      saan Tanskan aluemerta. Tanskan salmissa val-
19590: tuimelle kanteen Tanskan suunnitelmasta, jossa        litsee kuitenkin kansainvälisesti tunnustettu ja
19591: Ison-Beltin salmeen rakennettava silta estäisi        Tanskan itsensä tunnustama vapaan kauttaku-
19592: korkeiden alusten kulun väylällä. Valtioiden vä-      lun oikeus. Tämä oikeus perustuu sekä kansain-
19593: liset riidat kuuluvat normaaliin kansainväliseen      väliseen tapaan että useisiin sopimuksiin.
19594: elämään ja oikeusvaltion näkökulmasta oikeu-              Riidassa on myös kysymys siitä, missä määrin
19595: delliseen menettelyyn turvautuminen on nor-           salmivaltion pitää ottaa huomioon myös tulevai-
19596: maali tapa selvitellä riitoja.                        suuden aluskoot Aluskokojen kasvu pitää ottaa
19597:     Suomella on rantaviivaa vain Itämerellä.          kohtuullisessa määrin huomioon.
19598: Tanskan salmet ovat ainoa luonnollinen vesiväy-           Sittemmin pääministeri Aho teki Tanskan
19599: lä Itämeren ja valtamerien välillä. Ainoa syväve-     pääministerin kanssa puhelimitse sopimuksen,
19600: siväylä sijoittuu Isoon-Beltiin, mikä lisää ruotsa-   että silta rakennetaan ja Suomi saa 63 milj.
19601: lais-tanskalaisen siltasuunnitelman merkitystä.       markan kertakorvauksen sekä luopuu kanteesta
19602:     Nykyinen projekti käynnistyi vuonna 1987.         kansainväliselle tuomioistuimelle. Yksi öljynpo-
19603: Vasta 1989 ulkomaille tiedotettiin, että tarkoitus    rauslautta tuo Suomelle vientituloja kymmen-
19604: oli rakentaa silta 65 metrin korkeuteen. 65 met-      kertaisesti tämän määrän. Nyt tämä teollisuus
19605: ristä tulisi siis ehdoton maksimi Itämeren aluslii-   menetti toimintaedellytykset Suomessa ja siirtyy
19606: kenteelle.                                            muualle. Muutoinkin vaikeassa työllisyystilan-
19607:     Hankkeen toteutuminen estäisi mm. öljynpo-        teessa menetetään lisää korkean osaamisen työ-
19608:  rausalusten ja porauslauttojen kulun Tanskan         paikkoja ja taito tietoa.
19609:  salmista. Niitä on kulkenut vuodesta 1972lähti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19610: en. Viimeiset Suomessa rakennetut matkustaja-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19611: alukset ovat jo yli 56 metriä korkeita ja kansain-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19612:  välisesti suurimmat risteilijät ovat jo saavutta-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19613:  neet 65 metrin korkeuden.
19614:     Aluskokojen jatkuvasti kasvaessa silta rajoit-              Oliko pääministerillä toimivaltaa teh-
19615:  taisi sekä alusten purjehdusta Itämerellä että              dä Ison-Beltin siltakiistassa selvästi Suo-
19616:  Itämeren maiden telakkateollisuuden mahdolli-               men etujen vastainen sopimus puhelimit-
19617:  suuksia osallistua suuraluksien rakentamiseen.              se Tanskan pääministerin kanssa, ja
19618:     Suomi ja Tanska ovat käyneet 1989-1991                      miten Hallitus aikoo turvata telakka-
19619:  useita neuvotteluja asiasta, mutta Tanska on                teollisuutemme mahdollisuudet suuralus-
19620:  todennut, ettei hanketta voi muuttaa.                       ten rakentamiseen ja torjua siten uhkaa-
19621:     Ison-Beltin keskikohta on kokonaisuudes-                 van lisätyöttömyyden?
19622:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1992
19623: 
19624:                                             Anssi Rauramo
19625: 
19626: 
19627: 
19628: 
19629: 220051L
19630: 2                                        1992 vp -   KK 408
19631: 
19632: 
19633: 
19634: 
19635:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19636: 
19637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tuomioistuimen välipäätöksessä heinäkuulta
19638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1991 maita kehotettiin pyrkimään asiassa neu-
19639: olette 4 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        votteluratkaisuun. Tanska kieltäytyi neuvottele-
19640: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     masta Suomen alun perin preferoimasta läppä-
19641: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ratkaisusta. Tämän sijaan Tanska tarjosi kor-
19642: Rauramon kirjallisesta kysymyksestä n:o 408:         vausta Suomen offshore-teollisuudelle sillasta
19643:                                                      aiheutuvasta haitasta. Viime syksynä alkaneissa
19644:           Oliko pääministerillä toimivaltaa teh-     neuvotteluissa kävi ilmeiseksi, että sovintorat-
19645:        dä lson-Beltin siltakiistassa selvästi Suo-   kaisu voikin syntyä vain korvausteitse.
19646:        men etujen vastainen sopimus puhelimit-          Kun neuvotteluja korvausratkaisusta käytiin
19647:        se Tanskan pääministerin kanssa, ja           kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana, oltiin
19648:           miten Hallitus aikoo turvata telakka-      Suomen taholta jatkuvassa yhteydessä offshore-
19649:        teollisuutemme mahdollisuudet suuralus-       teollisuuden edustajiin. Tavoitteena oli korvaus-
19650:        ten rakentamiseen ja torjua siten uhkaa-      summa, joka tyydyttäisi lauttoja rakentavaa
19651:        van lisätyöttömyyden?                         suomalaisyhtiötä. Kun tällainen ratkaisu saatiin
19652:                                                      aikaan, Suomi oli valmis vetämään pois kan-
19653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teensa Haagista. Offshore-teollisuuden edusta-
19654: vasti seuraavaa:                                     jat ovatkin sittemmin ilmaisseet tyytyväisyyten-
19655:                                                      sä saavutettuun ratkaisuun ja todenneet, ettei
19656:    Viime vuoden toukokuun 17 päivänä Suomi           siltahanke tule johtamaan teollisuudenhaaran
19657: jätti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen         lopettamiseen.
19658: kanteen Tanskaa vastaan koskien Ison-Beltin             Kansandustaja Rauramon toinen kysymys
19659: salmen yli rakennettavaa siltaa. Tuomioistuiota      koskee pääministerin toimivaltaa sopia siltakiis-
19660: pyydettiin toteamaan Suomen nauttivan vapaan         tan päättämisestä. Edellä on todettu, että saavu-
19661: kauttakulun oikeutta Tanskan salmissa ja että        tettu korvaussopimus oli pääasiallisen haitan-
19662: Suomen ja Tanskan on sovittava ratkaisusta,          kärsijän hyväksymä. Tästä seurasi, että Suomen
19663: jolla tuo oikeus voidaan toteuttaa. Kanteen          kanteen olennainen tavoite oli saavutettu eikä
19664: taustalla oli huoli Suomessa valmistettujen po-      oikeuskäsittelyn jatkamiselle ollut enää perus-
19665: rauslauttojen pääsystä Itämereltä Pohjanmerelle.     tetta.
19666:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
19667: 
19668:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19669:                                           1992 vp -   KK 408                                           3
19670: 
19671: 
19672: 
19673: 
19674:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19675: 
19676:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          manades ländema att sträva efter en förhand-
19677: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lingslösning. Danmark vägrade förhandla om
19678: den 4 september 1992 till vederbörande medlem         den klaflbrolösning som Finland ursprungligen
19679: av statsrådet översänt avskrift av följande av        hade prefererat. I stället erbjöd sig Danmark att
19680: riksdagsman Rauramo undertecknade spörsmål            ersätta Finlands offshoreindustri för den skada
19681: nr 408:                                               som bron vållar. Under förhandlingama, som
19682:                                                       inleddes senaste höst, blev det uppenbart att en
19683:           Hade statsministem befogenheter att         förlikning kunde uppnås endast genom att gå in
19684:        per telefon med Danmarks statsminister         för ersättningslinjen.
19685:        ingå ett avtal i tvisten om bron över Stora       Under de förhandlingar som under våren och
19686:        Bält, vilket klart strider mot Finlands        sommaren fördes om en ersättning stod de finska
19687:        intressen, och                                 förhandlama i ständig kontakt med representan-
19688:           på vilket sätt ämnar Regeringen tryg-       ter för offshoreindustrin. Förhandlingsmålet var
19689:        ga vår varvsindustris möjligheter att byg-     en ersättning som skulle tillfredsställa de platt-
19690:        ga storfartyg och förhindra den hotande        forrnbyggande finländska bolagen. När ett dy-
19691:        merarbetslösheten?                             likt avgörande uppnåddes, var Finland beredd
19692:                                                       att ta tilihaka yrkandet i Haag. Offshorein-
19693:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dustrins representanter har sederrnera uttryckt
19694: anföra följande:                                      sin tillfredsställelse med lösningen och konstate-
19695:                                                       rat att broprojektet inte kommer att leda till att
19696:    Den 17 maj förra året ingav Finland hos            denna industrisektor läggs ned, utan att plattfor-
19697: Intemationella domstolen i Haag ett yrkande           mar även i fortsättningen kan transporteras från
19698: mot Danmark om den planerade bron över Stora          Finland till Nordsjön.
19699: Bält. Finland begärde att domstolen skulle kons-         Riksdagsman Rauramos andra fråga gäller
19700: tatera att Finland åtnjuter rätt till fri genomfart   statsministems behörighet att besluta om av-
19701: i de danska sunden och ålägga Finland och             skrivning av brotvisten. Det har konstaterats
19702: Danmark att komma överens om en lösning som           ovan att överenskommelsen om ersättning god-
19703: möjliggör utövandet av denna rätt. Oron för ..de      kändes av den mest skadelidande parten. Av
19704: finsktillverkade oljeplattforrnamas väg från Os-      detta följde att det viktigaste syftet med Finlands
19705: tersjön till Nordsjön låg bakom framställningen.      yrkande hade upnåtts och att det inte längre
19706:    I domstolens uppskovsbeslut i juli 1991 upp-       förelåg skäl att fortsätta domstolsbehandlingen.
19707: 
19708:      Helsingfors den 15 oktober 1992
19709: 
19710:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
19711:                                                 1992 vp
19712: 
19713: Skriftligt spörsmål 409
19714: 
19715: 
19716: 
19717: 
19718:                                    Nyby: Om betalning av dubbel tull och omsättningsskatt
19719: 
19720: 
19721: 
19722:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19723: 
19724:    Mindre importörer anlitar ofta speditionsfö-       företag kan det röra sig om ansenliga summor.
19725: retag. Speditören som är registrerad kund hos         För företagaren känns denna dubbelbetalning
19726: tullstyrelsen fungerar som mellanhand mellan          rättsvidrig eftersom han de facto betalt tull och
19727: företagaren och tullmyndigheterna. När företa-        omsättningsskatt.
19728: garen betalar sin räkning till speditören förut-         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
19729: sätts speditören vidarebefodra pengarna till tull-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19730: myndigheterna. För att bli registrerad kund hos       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
19731: tullstyrelsen måste speditören ordna bank- eller      följande spörsmål:
19732: annan garanti. Ifall speditören går i konkurs eller
19733: av annan anledning underlåter att betala till                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19734: tullmyndigheterna hamnar den företagare som                  ta för att företagare och privatpersoner
19735: använt sig av speditörens tjänster att betala tull           inte skall tvingas betala dubbel tull och
19736: och omsättningsskatt en andra gång, helt i en-               omsä ttningsskatt?
19737: lighet med tullagens 44 §. Också för ett litet
19738: 
19739:      Helsingforsden 8 septemter 1992
19740: 
19741:                                               Mats Nyby
19742: 
19743: 
19744: 
19745: 
19746: 22005JL
19747: 2                                        1992 vp -   KK 409
19748: 
19749: Kirjallinen kysymys 409                                                                    Suomennos
19750: 
19751: 
19752: 
19753: 
19754:                                   Nyby: Kaksinkertaisen tullin ja liikevaihtoveron maksamisesta
19755: 
19756: 
19757: 
19758:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19759: 
19760:    Pienehköt maahantuojat käyttävät usein huo-       sen osalta kyse voi olla huomattavista summista.
19761: lintayrityksiä. Tullihallituksen rekisteröitynä      Y rittäjästä tällainen kahteen kertaan maksami-
19762: asiakkaana toimiva huolitsija toimii yrittäjän ja    nen tuntuu oikeudenvastaiselta, koska hän to-
19763: tulliviranomaisten välisenä välikätenä. Kun yrit-    dellisuudessa on maksanut tullin ja liikevaihto-
19764: täjä maksaa laskunsa huolitsijalle, huolitsijan      veron.
19765: edellytetään toimittavan rahat edelleen tullivi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19766: ranomaisille. Päästäkseen tullihallituksen rekis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19767: teröidyksi asiakkaaksi huolitsijan on järjestettä-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19768: vä pankkitakaus tai muu takaus. Jos huolitsija       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19769: menee konkurssiin taijättää muusta syystä mak-
19770: sut suorittamatta tulliviranomaisille, huolitsijan             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19771: palveluita käyttänyt yrittäjä joutuu maksamaan              ryhtyä, jotta yritykset ja yksityishenkilöt
19772: tullin ja liikevaihtoveron toiseen kertaan, täysin          eivät joutuisi maksamaan kaksinkertais-
19773: tullilain 44 §:n mukaisesti. Myös pienen yrityk-            ta tullia ja liikevaihtoveroa?
19774: 
19775:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1992
19776: 
19777:                                              Mats Nyby
19778:                                             1992 vp -    KK 409                                             3
19779: 
19780: 
19781: 
19782: 
19783:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19784: 
19785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tilanteen vallitessa riski huoliotaliikkeiden mak-
19786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sukyvyttömyydestä on lisääntynyt. Tämän
19787: olette 8 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-            vuoksi tullilaitaskin on pyrkinyt tehostamaan
19788: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         huoliotaliikkeiden maksutarkkailua, ja maksu-
19789: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          häiriötapauksiin pyritään puuttumaan aikaisem-
19790: Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-             paa nopeammin. Samoin tullilaitos arvioi uudes-
19791: sestä n:o 409:                                           taan huoliotaliikkeiden nykyisten ja uusien yri-
19792:                                                          tysten vakuuksien määrän. Tällä tavalla voidaan
19793:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          välillisesti parantaa tavaranhaltijoiden oikeus-
19794:         ryhtyä, jotta yritykset ja yksityishenkilöt      turvaa. Tullilaitos selvittää myös sitä mahdolli-
19795:         eivät joutuisi maksamaan kaksinkertais-          suutta, että tavaranhaltijan ja huolitsijan asia-
19796:         ta tullia ja liikevaihtoveroa?                   miessuhteesta huolimatta tavaranhaltija voisi
19797:                                                          huoliotaliikkeen maksuvaikeustilanteessa mak-
19798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             saa tullilaskun suoraan tullilaitokselle.
19799: vasti seuraavaa:                                             Tullauksen voi suorittaa tavaranhaltija itse
19800:                                                          joko käteis- tai rekisteröitynä asiakkaana. Sen
19801:     Tullilain 44 §:n tarkoituksena on turvata te-        toimittamisen voi tavaranhaltija antaa myös va-
19802: hokkaasti valtion verosaamiset tavaranhaltijalta         litsemalleen huolintaliikkeelle. Tällöin tavaran-
19803: sekä huolitsijalta ja muulta asiamieheltä, kun           haltija vapaasti valitsee asiamiehensä ja vastaa
19804: tullilaskua ei kyetä maksamaan. Valtion kannal-          normaalien siviilioikeudellisten asiamiessuhdet-
19805: ta kysymys on aina verosaamisten perimisestä             ta koskevien periaatteiden mukaisesti tämän toi-
19806: vain yhden kerran niistä vastuussa olevalta.             mista. Tällaiseen toimintaan sisältyy aina liike-
19807:     Huoliotaliikkeiden maksuvalmius on pyritty           riski. Maksu asiamiehelle ei vapauta varsinaises-
19808: varmistamaan vakuusmenettelyllä. Vakuuden                ta vastuusta valtiota kohtaan. Nykyisessä tilan-
19809: tarkoituksena on kuitenkin kattaa vain valtiolle         teessa, jossa yritysten maksuvaikeudet ovat li-
19810: huoliotaliikkeen maksukyvyttömyystilanteesta             sääntyneet, tavaranhaltijoiden omaan valvon-
19811: aiheutuvat tappiot. Käytännössä vakuus turvaa            tavastuuseen asiamiessuhteessa on kiinnitettävä
19812: tällöin valtion saatavat sellaisissa tilanteissa,        entistä enemmän huomiota. Heidän tulisi myös
19813: joissa huoliotaliike ja tavaranhaltija tulevat sa-       itse aktiivisesti seurata, että huoliotaliike tai muu
19814: manaikaisesti maksukyvyttömiksi. Pääsääntöi-             asiamies todellakin hoitaa tullilaskun maksami-
19815: sesti huoliotaliikkeiden maksamatta jättämät             sen.· Tältä osin tavaranhaltijoilla on mahdolli-
19816: tullilaskut on tarkoitettu perittäväksi tavaran-         suus saada tietoja tapauskohtaisesti tullilaitok-
19817: haltijalta. Vakuuksien suuruus määrätään huo-            selta. Yritykset ja yksityiset henkilöt voivat kui-
19818: liotaliikkeiden liiton ja tullilaitoksen välillä sovi-   tenkin asiamiessuhteessa sopia, että ne hoitavat
19819: tun taulukon mukaisesti. Vakuus on mitoitettu            itse tullilaskun maksamisen ja näin kykenevät
19820:  siten, että huoliotaliikkeen ja yksittäisen tava-       välttämään vastuun tullivelasta.
19821:  ranhaltijan samanaikaisessa maksukyvyttö-                   Tulliverolain 26 §:n perusteella on mahdolli-
19822:  myystilanteessa tullilaitos saa suorituksen va-         suus vapauttaa tullilaskun jo huoliotaliikkeelle
19823:  kuudesta. Käytännössä ei ole mahdollista ilman          maksanut tavaranhaltija kokonaan tai osittain
19824:  huoliotaliikkeiden toimintaedellytysten olen-           maksuvelvollisuudesta huoliotaliikkeen maksu-
19825:  naista heikentämistä määrätä vakuuksia niin             kyvyttömyystapauksissa. Lähtökohtana on kui-
19826:  suuriksi, että ne kattaisivat täysimääräisesti          tenkin tavaranhaltijan ensisijainen verovastuu,
19827:  kaikkien toimeksiantosuhteessa olevien tavaran-         ja ainoastaan erityisistä syistä maksuvapautus
19828:  haltijoiden suoritukset huolintaliikkeelle.             voidaan tapauskohtaisesti myöntää.
19829:      Tullilaitoksen osalta luottotappiot ovat tois-          Tullilain 44 §:n mukaisesta vastuusta ei ole
19830:  taiseksi olleet vähäisiä. Vaikean taloudellisen         syytä luopua. Tämä aiheuttaisi valtiolle huomat-
19831: 4                                      1992 vp -   KK 409
19832: 
19833: tavia verosaamisten menetyksiä. Lainsäädännön      tysten sekä yksityishenkilöiden käytössä olevin
19834: muutoksilla ei siten ole tarkoituksenmukaista      keinoin. Näiden keinojen käytön tehostamisella
19835: ratkaista huolintaliikkeiden konkursseista tava-   voidaan tavaranhaltijan oikeusturvaa parantaa
19836: ranhaitijoille aiheutuvia haittoja, vaan sen on    merkittävästi.
19837: tapahduttava nykyisin tulliviranomaisten ja yri-
19838:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992
19839: 
19840:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19841:                                            1992 vp -   KK 409                                            5
19842: 
19843: 
19844: 
19845: 
19846:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19847: 
19848:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionsfirmoma skall bli insolventa ökat. Med
19849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         anledning härav har tullverket försökt effektive-
19850: den 8 september 1992 tili vederbörande medlem          ra betalningskontrollen av speditionsfirmoma
19851: av statsrådet översänt avskrift av följande av         och avsikten är att snabbare än tidigare ta itu
19852: riksdagsman Nyby undertecknade spörsmål nr             med fall av betalningsstömingar. Likaså skall
19853: 409:                                                   tullverket på nytt uppskatta beloppet av säkerhe-
19854:                                                        ter för speditionsfirmomas nuvarande och nya
19855:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         företag. På detta sätt kan man indirekt förbättra
19856:        ta för att företagare och privatpersoner        varuhavamas rättsskydd. Tullverket utreder
19857:        inte skall tvingas betala dubbel tuli och       även den möjligheten att varuhavaren trots sitt
19858:        omsättningsskatt?                               och speditörens ombudsförhållande kunde beta-
19859:                                                        la tullräkningen direkt tili tullverket då spedi-
19860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionsfirman har råkat i betalningssvårigheter.
19861: anföra följande:                                          Förtullningen kan varuhavaren själv utföra
19862:                                                        antingen i egenskap av kontant- eller registrerad
19863:     Syftet med 44 § tullagen är att på ett effektivt   kund. Varuhavaren kan även ge förtullningen i
19864: sätt trygga statens skattefordringar av varuhava-      uppdrag åt en speditionsfirma som han valt. I
19865: ren samt av speditören eller något annat ombud,        detta fall väljer varuhavaren fritt sitt ombud och
19866: då tullräkningen inte kan betalas. För statens del     svarar för dennes verksamhet i enlighet med de
19867: är det alltid fråga om indrivning av skattefor-        normala civilrättsliga principer som gäller om-
19868: dringar en enda gång av den som svarar för dem.        budsförhållandet. I en dylik verksamhet ingår
19869:     Speditionsfirmomas likviditet har man för-         alltid en affärsrisk. A vgiften tili ombudet befriar
19870: sökt trygga med hjälp av ett säkerhetsförfarande.      inte från det egentliga ansvaret mot staten. I den
19871: Syftet med säkerheten är dock endast att täcka         nuvarande situationen, där företagens betal-
19872: de förluster som drabbar staten om en spedi-           ningssvårigheter har ökat, måste allt mer upp-
19873: tionsfirma råkar ut för insolvens. I praktiken         märksamhet fåstas vid varuhavamas eget över-
19874: tryggar säkerheten i dessa fall statens fordringar     vakningsansvar i ombudsförhållandet. De borde
19875: i sådana situationer där speditionsfirman och          även själva aktivt kontrollera att speditionsfir-
19876: varuhavaren samtidigt blir insolventa. I regel         man eller något annat ombud verkligen sköter
19877: skall de tullräkningar som speditionsfirmoma           betalningen av tullräkningen. Tili denna del har
19878: lämnar obetalda indrivas hos varuhavaren. Stor-        varuhavama möjlighet att få uppgifter om varje
19879: leken på säkerhetema bestäms i enlighet med den        enskilt fall av tullverket. Företag och enskilda
19880: tabell som speditionsfirmomas förbund och tull-        personer kan dock i ombudsförhållande komma
19881: verket har kommit överens om. Säkerheten är            överens om att de själva sköter betalningen av
19882: dimensionerad så att om speditionsfirman och           tullräkningen och på detta sätt förmår undvika
19883: den enskilda varuhavaren samtidigt drabbas av          ansvaret för tullskulden.
19884: insolvens, får tullverket betalning av säkerheten.        På basis av 26 § tullskattelagen finns det en
19885: I praktiken är det inte möjligt att utan ett           möjlighet att en varuhavare som redan betalt
19886: väsentligt försvagande av speditionsfirmomas           tullräkningen tili speditionsfirman helt eller del-
19887: verksamhetsförutsättningar fastställa säkerhe-         vis befrias från betalningsskyldigheten då spedi-
19888: tema tili ett sådant belopp att de tili fullständigt   tionsfirman är oförmögen att betala. Utgångs-
19889: belopp täcker betalningama tili speditionsfirman       punkt är dock varuhavarens primära skattean-
19890: från alla varuhavare i uppdragsförhållande.            svar och endast av särskilda skäl kan befrielse
19891:     För tullverkets del har kreditförlustema           från tuli beviljas från fall tili fall.
19892: tilisvidare varit obetydliga. Då det nu råder en          Det fmns inga skäl att avstå från ansvaret
19893: svår ekonomisk situation har risken att spedi-         enligt 44 § tullagen. Detta skulle orsaka staten
19894: 6                                      1992 vp -   KK 409
19895: 
19896: betydande förluster av skattefordringar. Det är    medel som tullmyndigheterna och företagen
19897: således inte ändamålsenligt att med ändringar av   samt privatpersonerna har till sitt förfogande.
19898: lagstiftningen lösa de olägenheter som föranleds   Genom en effektivering av användningen av
19899: varuhavarna av speditionsfirmornas konkurser,      dessa medel kan varuhavarens rättsskydd för-
19900: utan det måste numera ske med hjälp av de          bättras i betydande utsträckning.
19901:     Helsingfors den 9 oktober 1992
19902: 
19903:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
19904:                                       1992 vp
19905: 
19906: Kirjallinen kysymys 410
19907: 
19908: 
19909: 
19910: 
19911:                           Särkijärvi: Suomen suostumuksesta Ison-Beltin sillan rakentami-
19912:                               seen
19913: 
19914: 
19915:                           (Kysymyksen n:o 405 yhteydessä)
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 
19920:  230001A
19921:                                                  1992 vp
19922: 
19923: Kirjallinen kysymys 411
19924: 
19925: 
19926: 
19927: 
19928:                                     Särkijärvi: Yritysten välisestä kilpailutilanteesta Hantec Oy:n kon-
19929:                                         kurssin yhteydessä
19930: 
19931: 
19932:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19933: 
19934:     Noveran konkurssin yhteydessä meni nurin              Työministeriön suunnalta on esitetty kom-
19935: myös sen tytäryhtiö Hantec Oy. Sen toimintaa           mentteja, joiden mukaan Hantec Oy olisi ollut
19936: jatkamaan perustettiin uusi yhtiö, Suomen Säh-         sinänsä terve yhtiö. Tällöin sen olisi ollut mah-
19937: kötalo, johon työministeriö antoi tukea kuusi          dollista hankkia laina ja maksaa se aikanaan
19938: miljoonaa markkaa.                                     terveesti pois. Ilmeisesti kuitenkaan pankit eivät
19939:     Työministeriön avustuksen tarkoituksena oli        olleet ministeriön kanssa samaa mieltä, koska
19940: 400 työpaikan säilyttäminen tässä yksittäisessä        näin ei menetelty.
19941: yrityksessä. Urakoiden määrään tuki ei vaikut-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19942: tanut. Siten vastaavasti 400 hengeltä jäi saamat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19943: ta niitä töitä, jotka Hantecin kaatuessa olisivat      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19944: siirtyneet muille yrityksille.                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19945:     Konkurssit kuuluvat osana markkinatalou-
19946: teen. Taitavimmat yritykset pystyvät tuotta-                     Aikooko Hallitus vastaisuudessakin
19947: maan palveluosa käyttäen vähiten inhimillisiä ja              vääristää kilpailuasetelmia tekohengittä-
19948: muita resursseja. Siksi on kansantaloudelle hai-              mällä valtion varoin yrityksiä, jotka me-
19949:  tallista ja kustannuksia lisäävää, jos verovaroilla          nevät konkurssiin alalla, jossa on selvästi
19950: pönkitetään yrityksiä, jotka eivät muutoin me-                ylikapasiteettia?
19951: nesty.
19952:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1992
19953: 
19954:                                            Jouni J. Särkijärvi
19955: 
19956: 
19957: 
19958: 
19959: 220051L
19960: 2                                        1992 vp -   KK 411
19961: 
19962: 
19963: 
19964: 
19965:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19966: 
19967:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hantec Oy, jonka toimintaa Suomen Sähkö-
19968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        talo Oy jatkaa, joutui konkurssitilaan menettäes-
19969: olette 8 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        sään Novera-Yhtymä Oy:n konkurssin johdosta
19970: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     noin 230 miljoonan markan saatavansa emoyh-
19971: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tiöltä. Kyseisen alan kilpailutilanne ei siis aiheut-
19972: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta   tanut Hantec Oy:n konkurssia. Kilpailutilanteen
19973: kysymyksestä n:o 411:                                kannalta avustuspäätöksen perusteena oli, että
19974:                                                      Suomen Sähkötalo Oy oli sopeuttamassa voi-
19975:           Aikooko Hallitus vastaisuudessakin         makkaasti toimintaansa markkinatilannetta vas-
19976:        vääristää kilpailuasetelmia tekohengittä-     taavaksi. Toimipisteiden ja henkilöstön määrää
19977:        mällä valtion varoin yrityksiä, jotka me-     supistetaan noin kolmannekseen Hantecin toi-
19978:        nevät konkurssiin alalla, jossa on selvästi   mintaan verrattuna. Henkilöstön määrää vähen-
19979:        ylikapasiteettia?                             nettiin 1 200:sta noin 400:aan.
19980:                                                          Lisäksi avustuksen myöntämisen lähtökohta-
19981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na on, että Suomen Sähkötalo Oy:n toiminnan
19982: vasti seuraavaa:                                     käynnistämistä varten tarvittava rahoitus on
19983:                                                      järjestettävä pääosin muutoin kuin valtion tuel-
19984:    Työministeriöllä on käytettävissä määräraha,      la. Päätöksessä on nimenomainen ehto, että
19985: työllisyyspoliittinen rakennetuki, jota voidaan      avustus maksetaan yhtiölle vain, jos yhtiölle on
19986: käyttää muun muassa merkittävien työpaikka-          järjestettävissä riittävä muu rahoitus valtiota
19987: menetysten ehkäisemiseen yrityksen äkillisessä       tyydyttävällä tavalla.
19988: kriisitilanteessa. Kysymyksessä tarkoitetussa ta-        Valtioneuvoston ja työministeriön tarkoituk-
19989: pauksessa valtioneuvosto on myöntänyt työlli-        sena ei ole tukea yrityksiä siten, että tuki vääris-
19990: syyspoliittisesta rakennetuesta annetun valtio-      tää kilpailuasetelmia. Kuten edellä on todettu,
19991: neuvoston päätöksen 7 §:n 1 momentin nojalla         Suomen Sähkötalo Oy:n avustamista pidettiin
19992: Hantec Oy:n toimintaa jatkavalle Suomen Säh-         poikkeuksellisena yksittäistapauksena. Valtio-
19993: kötalo Oy:lle valtionapua 6 200 000 markkaa          neuvoston päätöksessä on nimenomaisesti todet-
19994: käytettäväksi Hantec Oy:n palveluksesta Suo-         tu, ettei työministeriön käytettävissä olevista
19995: men Sähkötalo Oy:n palvelukseen siirtyvien 420       työllisyysmäärärahoista ole mahdollistakaan
19996: henkilön työllistämiseen.                            laajassa mitassa tukea taloudellisen tilanteen
19997:    Avustuksen myöntämispäätöksestä käy ilmi,         seurauksena vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.
19998: että valtioneuvosto on pitänyt avustuksen myön-          Todettakoon vielä, että kilpailuvirasto on
19999: tämistä poikkeuksellisena ja yksittäistapaukse-      Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry:lle 20.8.1992
20000: na. Avustuksen myöntäminen kyseisestä määrä-         antamassaan päätöksessä todennut, että kilpai-
20001: rahasta on yleensäkin mahdollista vain, jos yri-     luviraston käsityksen mukaan kyseisessä tapa-
20002: tyksellä arvioidaan olevan edellytyksiä kannat-      uksessa on ollut kysymys yhteiskunnan tuen
20003: tavaan toimintaan. Avustuksen myöntämistä            kanavoitumisesta pääsääntöisesti tehokkuutta
20004: Suomen Sähkötalo Oy:lle pidettiin perusteltuna       nostavalla tai ylläpitävällä tavalla ilman, että
20005: erityisesti seuraavista syistä.                      sillä merkittävästi vaikutetaan alan kilpailuolo-
20006:                                                      suhteisiin.
20007: 
20008:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
20009: 
20010:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
20011:                                           1992 vp -   KK 411                                             3
20012: 
20013: 
20014: 
20015: 
20016:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20017: 
20018:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det på grund av Novera-koncernen Ab:s kon-
20019: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kurs förlorade sina fordringar på cirka 230
20020: den 8 september 1992 tili vederbörande medlem         miljoner mark från moderbolaget. Konkurrens-
20021: av statsrådet översänt avskrift av följande av        läget inom branschen var alltså inte orsaken tili
20022: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         Hantec Oy:s konkurs. I fråga om konkurrenslä-
20023: spörsmål nr 411 :                                     get var motiveringen för stödbeslutet att Suomen
20024:                                                       Sähkötalo Oy höli på att kraftigt anpassa sin
20025:           Åmnar Regeringen även i fortsätt-           verksamhet efter läget på marknaden. Antalet
20026:        ningen sneddriva konkurrensstäliningar         verksamhetsenheter och personalen skärs ner tili
20027:        genom att med statens medel ge konst-          ungefår en tredjedel från vad det var under
20028:        gjord andning åt företag som går i kon-        Hantec:s verksamhet. Antalet anställda minska-
20029:        kurs inom en bransch där det finns klar        des från 1 200 tili ca 400.
20030:        överkapacitet?                                     En annan utgångspunkt för beviljande av
20031:                                                       stödet är att den finansiering som behövs för att
20032:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         starta Suomen Sähkötalo Oy:s verksamhet skali
20033: anföra följande:                                      huvudsakligen ordnas på annat sätt än genom
20034:                                                       statligt stöd. I beslutet ingår ett uttryckligt vili-
20035:    Arbetsministeriet disponerar över ett anslag,      kor om att detta stöd betalas tili bolaget endast
20036: sysselsättningspolitiskt strukturstöd, som bl.a.      om bolaget kan ordnas tiliräcklig finansiering i
20037: kan användas för att förebygga betydande ar-          annan form på ett sätt som tillfredsstälier staten.
20038: betskraftsförluster vid företagens akuta kris-            Varken statsrådet eller arbetsministeriet har
20039: situationer. I det fali som avses i spörsmålet har    för avsikt att stöda företag så att stödet sned-
20040: statsrådet med stöd av 7 § 1 mom. statsrådets         driver konkurrensstäliningarna. Såsom det ovan
20041: beslut om sysselsättningspolitiskt strukturstöd       konstaterats ansågs stödet tili Suomen Sähkö-
20042: beviljat Suomen Sähkötalo Oy, som fortsätter          talo Oy som ett exceptionelit enskilt fali. I
20043: Hantec Oy:s•verksamhet, 6 200 000 mark i stats-       statsrådsbeslutet konstateras uttryckligen att det
20044: bidrag för att användas för sysselsättning av de      inte ens är möjligt att ur arbetsministeriets dispo-
20045: 420 personer som gått över från Hantec Oy:s           nibla sysselsättningsanslag i någon större ut-
20046: tjänst tili tjänst hos Suomen Sähkötalo Oy.           sträckning stöda företag som råkat i svårigheter
20047:    Av stödets beviliningsbeslut framgår att stats-    tili följd av den ekonomiska situationen.
20048: rådet har ansett beviljandet av stödet som ett            Man bör ytterligare nämna att konkurrens-
20049: exceptionelit och enskilt fall. Att ur ifrågavaran-   verket har i sitt beslut av 20.8.1992 tili Suomen
20050: de anslag bevilja stöd är i alimänhet möjligt bara    Sähköurakoitsijaliitto ry konstaterat att det en-
20051: om företaget bedöms ha förutsättningar för            ligt konkurrensverkets uppfattning i detta fali
20052: lönsam verksamhet. Beviljandet av stöd åt Säh-        har varit fråga om kanalisering av samhäliets
20053: kötalo Oy ansågs motiverat särskilt av följande       stöd på ett sätt som i regel ökar elier upprätthål-
20054: skäl.                                                 ler effektiviteten utan att detta markant påverkar
20055:    Hantec Oy, vars verksamhet fortsätts av Suo-       konkurrensförhåliandena inom branschen.
20056: men Sähkötalo Oy, råkade i konkurstilistånd då
20057: 
20058:      Helsingfors den 6 oktober 1992
20059: 
20060:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
20061:                                                 1992 vp
20062: 
20063: Kirjallinen kysymys 412
20064: 
20065: 
20066: 
20067: 
20068:                                    Särkijärvi: Autojen siirto-oikeuden antamisesta poliisille liikenteen
20069:                                        sujuvuuden turvaamiseksi
20070: 
20071: 
20072:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20073: 
20074:     Nykyisin syntyy käytännön ongelmia, jos on-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20075: nettomuudessa tai muutoin vioittunut tai ratti-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20076: juopon auto jää liikenneturvallisuutta vaaranta-
20077: vaan paikkaan. Jos auton omistajaa tai haltijaa                 Aikooko Hallitus esittää poliisin val-
20078: ei tavoiteta tai jos hän ei suostu kustantamaan              tuuksia lisättäväksi siten, että poliisilla
20079: ajoneuvon siirtämistä, auto jää paikoilleen. Po-             olisi oikeus siirrättää vioittunut tai ratti-
20080: liisilla tai muulla viranomaisella ei ole oikeutta           juopolta jäänyt ajoneuvo tämän omista-
20081: sitä siirrättää.                                             jan kustannuksella sopivaan ja turvalli-
20082:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          seen paikkaan?
20083: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20084: 
20085:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1992
20086: 
20087:                                            Jouni J. Särkijärvi
20088: 
20089: 
20090: 
20091: 
20092:  220051L
20093: 2                                         1992 vp -    KK 412
20094: 
20095: 
20096: 
20097: 
20098:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20099: 
20100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         virheestä tai laiminlyönnistä ajoneuvon siirtämi-
20101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen on johtunut. Mikäli ajoneuvon aiheuttama
20102: olette 8 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          vaara tai haitta on aiheutunut olosuhteista, joita
20103: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ei ole voitu ennalta odottaa, ei omistaja eikä
20104: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           kuljettaja ole velvollinen siirtokustannuksia kor-
20105: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen         vaamaan. Näissäkin tapauksissa siirtokustan-
20106: kysymyksen n:o 412:                                    nukset korvataan yleensä liikenne- tai ajoneuvo-
20107:                                                        vakuutuksesta. Vain poikkeuksellisissa tapauk-
20108:           Aikooko Hallitus esittää poliisin val-       sissa siirtokustannukset jäävät valtion korvatta-
20109:        tuuksia lisättäväksi siten, että poliisilla     viksi.
20110:        olisi oikeus siirrättää vioittunut tai ratti-       Ongelmat erityisesti onnettomuusajoneuvojen
20111:        juopolta jäänyt ajoneuvo tämän omista-          siirtämisessä liittyvät yleensä käytännön kysy-
20112:        jan kustannuksella sopivaan ja turvalli-        myksiin. Vaikka laki antaa poliisille mahdolli-
20113:        seen paikkaan?                                  suuden siirtää ajoneuvo siirrosta säädettyjä
20114:                                                        muotomääräyksiä noudattaen paikkaan, jossa se
20115:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ei aiheuta vaaraa ja jossa sitä ei ilmeisesti vahin-
20116: taen seuraavaa:                                        goiteta, on tällaisen paikan löytäminen joskus
20117:                                                        käytännössä vaikeaa. Ellei ajoneuvon omistajaa
20118:    Ajoneuvojen siirtämistä koskevat säännökset         tai siirtokustannukset korvaavan vakuutusyh-
20119: sisältyvät lakiin ajoneuvojen siirtämisestä ja ro-     tiön edustajaa tavoiteta, vahingoittunut ajoneu-
20120: muautojen hävittämisestä (151175). Kyseisen            vo on siirrettävä joko poliisiasemalle tai kunnan
20121: lain 2 ja 3 §:n mukaan poliisipiirin päälliköllä ja    varastosiirtoja varten varatulle alueelle. Joissa-
20122: hänen ohjeittensa mukaan myös muulla poliisi-          kin tapauksissa hinauksia suorittavat yrittäjät
20123: miehellä on oikeus siirtää ajoneuvo, joka on           huolehtivat siirretystä ajoneuvosta, kunnes sen
20124: pysäköity virheellisesti tai sijoitettu siten, että    sijoituspaikka ratkaistaan. Useimmissa tapauk-
20125: siitä voi aiheutua vaaraa tai että liikenne tarpeet-   sissa poliisi kuitenkin pystyy selvittämään, min-
20126: tomasti estyy.                                         ne omistaja haluaa ajoneuvon siirrettäväksi. Täl-
20127:     Säännöstä sovelletaan liikenneonnettomuu-          löin kysymyksessä ei ole lain tarkoittama siirto-
20128: dessa tai muutoin vioittuneeseen ajoneuvoon            päätös, vaan poliisi välittää omistajan pyynnön
20129: silloin, kun tällainen ajoneuvo aiheuttaa liiken-      ajoneuvon siirtämisestä.
20130: teelle vaaraa tai huomattavaa haittaa ja kun sen           Edellä esitettyyn perustuen sisäasiainministe-
20131: kuljettaja tai se, jonka tehtävänä on tieliikenne-     riö katsoo, että voimassa oleva laki antaa polii-
20132: lain (267/81) 60 §:n mukaan huolehtia ajoneuvon        sille valtuuden siirtää liikennettä vaarantava ajo-
20133: siirtämisestä, on laiminlyönyt velvollisuutensa.       neuvo. Koska lain sanamuoto on kuitenkin tul-
20134: Rattijuopon kuljettamaan ajoneuvoon säännös-           kinnanvarainen erityisesti juuri kysymyksessä
20135: tä sovelletaan niin kuin muunkin kuljettajan           esitetyissä tapauksissa, sisäasiainministeriö sel-
20136: kuljettamaan ajoneuvoon.                               vittää ajoneuvojen siirtämiseen liittyvät ongel-
20137:     Siirrosta aiheutuneet kustannukset korvaa          mat ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lain
20138: ensisijaisesti ajoneuvon omistaja. Omistajana on       sanamuodon selkeyttämiseksi ja tarvittavien oh-
20139: oikeus saada suorittamiensa siirtokustannusten         jeiden antamiseksi.
20140: määrä takaisin ajoneuvon kuljettajalta, jonka
20141: 
20142:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
20143: 
20144:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20145:                                           1992 vp -   KK 412                                             3
20146: 
20147: 
20148: 
20149: 
20150:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20151: 
20152:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          flyttas. Om fordonet har medfört fara eller
20153: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        olägenheter som har berott på sådana omstän-
20154: den 8 september 1992 till vederbörande medlem         digheter som inte kunde förutses, är varken
20155: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ägaren eller föraren skY.ldig att ersätta kostna-
20156: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         dema för flyttningen. Aven i dessa fall ersätts
20157: spörsmål nr 412:                                      flyttningskostnadema i allmänhet av trafik- eller
20158:                                                       fordonsförsäkringen. Endast i exceptionella fall
20159:           Åmnar Regeringen föreslå att poliseos       måste flyttningskostnadema ersättas av staten.
20160:        befogenheter skall ökas sålunda att poli-         Problemen speciellt vid flyttning av olycksfor-
20161:        sen skulle få rätt att på ägarens bekost-      don hör i allmänhet ihop med praktiska frågor.
20162:        nad låta flytta ett skadat fordon eller ett    Fastän lagen ger polisen möjlighet att flytta ett
20163:        fordon som en rattfyllerist lämnat tili en     fordon med iakttagande av de formbestämmel-
20164:        lämplig och trygg plats?                       ser som är stadgade om flyttning av fordon till en
20165:                                                       plats där det inte medför fara eller där det
20166:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         troligen inte skadas, är det i praktiken ibland
20167: anföra följande:                                      svårt att hitta en sådan plats. Om inte fordonets
20168:                                                       ägare eller representanten för det försäkringsbo-
20169:    Stadganden som gäller flyttning av fordon          lag som ersätter flyttningskostnadema kan nås,
20170: ingår i lagen om flyttning av fordon och              skall det skadade fordonet flyttas antingen till
20171: nedskrotning av skrotfordon (151/75). Enligt 2        polisstationen eller till ett område som kommu-
20172: och 3 §§ har chefen för polisdistriktet och i         nen reserverat för upplagsflyttningar. 1 vissa fall
20173: enlighet med hans anvisningar även en annan           sörjer de företagare som sköter bogseringar för
20174: polisman rätt att flytta ett fordon som har           det flyttade fordonet tills beslut fattas om var det
20175: felparkerats eller placerats så att det kan medfö-    skall placeras. 1 de flesta fall kan polisen emeller-
20176: ra fara eller så att trafiken onödigt förhindras.     tid reda ut vart ägaren vill att fordonet skall
20177:    Stadgandet tillämpas på fordon som skadats         flyttas. Då är det inte fråga om ett beslut om
20178: vid trafikolyckor eller på annat sätt, då ett         flyttning som avses i lagen, utan polisen vidare-
20179: sådant fordon medför fara eller betydande olä-        befordrar ägarens anhållan om flyttning av for-
20180: genhet för trafiken och då dess förare eller den      donet.
20181: som enligt 60 § vägtrafiklagen (267/81) har som          Utgående från det ovan anförda anser inrikes-
20182: uppgift att sörja för att fordonet flyttas har        ministeriet att gällande lag ger polisen befogen-
20183: försummat sina plikter. På ett fordon som fram-       heter att flytta ett fordon som äventyrar trafiken.
20184: förts av en rattfyllerist tillämpas stadgandet på     Eftersom ordalydelsen i lagen dock lämnar rum
20185: samma sätt som på ett fordon framfört av en           för tolkning speciellt i sådana fall som avses i
20186: annan förare.                                         spörsmålet, skall inrikesministeriet utreda de
20187:    Kostnadema som föran1etts av flyttningen           problem som ansluter sig till flyttningen av
20188: ersätts i första hand av fordonets ägare. Ägaren      fordon och vid behov vidta åtgärder för att göra
20189: har rätt att få ersättning för de flyttningskostna-   ordalydelsen i lagen klarare och ge nödvändiga
20190: der som han betalt av fordonets förare, vars fel      anvisningar.
20191: eller försummelse ledde till att fordonet skulle
20192: 
20193:      Helsingfors den 8 oktober 1992
20194: 
20195:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
20196:                                               1992 vp
20197: 
20198: Kirjallinen kysymys 413
20199: 
20200: 
20201: 
20202: 
20203:                                   Särkijärvi: Aravalainojen maksatuksen nopeuttamisesta
20204: 
20205: 
20206: 
20207:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20208: 
20209:    Aravalainojen maksatusjärjestelmä on moni-       ehdottaneet lain muuttamista siten, että byro-
20210: portainen. Monissa tapauksissa itse rakentami-      kratia vähenisi ja rahan kulku nopeutuisi niin,
20211: nen on jo alkanut, kun asunnontarvitsija jättää     että sakkokoroista päästäisiin.
20212: lainahakemuksen. Lainapäätös, kunnan raken-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20213: nustarkastajan todistus, valtiokonttorin maksa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20214: tuslupa, Postipankin maksatus ja rahan kulku        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20215: kunnallisessa byrokratiassa teettävät yli 70 eri-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20216: laista työvaihetta. Tästä aiheutuu tarpeeton vii-
20217: ve, josta syntyy pääomakustannuksia. Niinpä                   Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt sille
20218: lähes jokainen arava-asunnon ostaja joutuu                 tehtyjen aloitteiden johdosta toimiin, jot-
20219: maksamaan sakkokorkoja, jotka nousevat jopa                ta aravalainojen maksatusta hidastavaa
20220: 24 000 markkaan (kuten vastikään Helsingissä).             ja asunnonsaajille kustannuksia aiheutta-
20221:    Helsingin kaupunki ja asuntohallitus ovat               vaa byrokratiaa kevennettäisiin?
20222:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1992
20223: 
20224:                                          Jouni J. Särkijärvi
20225: 
20226: 
20227: 
20228: 
20229: 220051L
20230: 2                                        1992 vp -   KK 413
20231: 
20232: 
20233: 
20234: 
20235:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20236: 
20237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Arava-asunnon ostajalle voi syntyä viivästys-
20238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korkoa myös muusta kuin aravalainan maksa-
20239: olette 8 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        tukseen liittyvästä syystä. Viivästyskorko saat-
20240: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     taajohtua ostajan oman rahoitusosuuden viiväs-
20241: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tymisestä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa
20242: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta   entisen asunnon myynti on vaikeaa. Myös va-
20243: kysymyksestä n:o 413:                                kuusjärjestelyjen vaatima aika tai asunnon myy-
20244:                                                      jän menettely voivat olla syynä viivästyskoron
20245:           Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt sille       syntymiseen.
20246:        tehtyjen aloitteiden johdosta toimiin, jot-       Myös aravalainan maksatuksen viivästymisen
20247:        ta aravalainojen maksatusta hidastavaa        syistä voidaan saada melko selvä kuva. Kuntien
20248:        ja asunnonsaajille kustannuksia aiheutta-     rahatilausten käsittely valtiokonttorissa on ny-
20249:        vaa byrokratiaa kevennettäisiin?              kyisin varsin nopeaa ja kestää normaalisti 3-5
20250:                                                      päivää. Käsittelyaika johtuu lähinnä siitä, että
20251:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         atk-maksatuksessa on ulosmaksatuspäivä kah-
20252: vasti seuraavaa:                                     desti viikossa. Näin ollen on selvää, että lainaeri-
20253:                                                      en viivästyminen ei voijohtua tästä maksatuksen
20254:    Aravalainojen maksatuksessa on vakiintu-          vaiheesta.
20255: neesti noudatettu sitä periaatetta, että lainaa          Omistusaravalainojen maksatusta ja asunnon
20256: voidaan nostaa rakennusaikana rakennustyön           ostajille kertyneiden viivästyskorkojen syytä on
20257: edistymisen mukaan. Pyrkimyksenä on ollut            selvitetty suurimmille valtakunnallisille asunto-
20258: välttää liian ennakkopainotteinen maksatus ja        rakennuttajille suunnatun kyselyn avulla. Vii-
20259: tähän liittyvä luottotappioiden syntyminen sel-      västyskorkotapausten lukumäärissä on suuria
20260: laisissa tilanteissa, joissa rakentaminen jostain    alueellisia eroja. Eräiden rakennuttajien ilmoi-
20261: syystä viivästyy.                                    tusten perusteella viivästyskorkoja ei aiheudu
20262:    Aravalainan maksatusaikataulu toimii pää-         lainkaan ja eräiden ilmoitusten perusteella vii-
20263: piirteissään seuraavasti. Rakennustyötä aloitet-     västyskorkoja aiheutuu useimmissa tapauksissa.
20264: taessa voidaan enintään 10 prosenttia lainamää-      Tämä osoittaa toisaalta sen, että maksatusjärjes-
20265: rästä nostaa ennakkona. Tämän jälkeen lainaa         telmä voidaan saada toimimaan joustavasti
20266: maksetaan useissa erissä rakennushankkeen            myös käytännössä ja toisaalta sen, että aravalai-
20267: edistymisen mukaan. Kutakin erää tilattaessa on      nojen käsittelyajoissa on suuria eroja eri kunnis-
20268: osoitettava, että kiinteistön arvo vastaa aiemmin    sa.
20269: nostettua osaa lainasta lisättynä kiinteistöön            Kyselyn perusteella viivästyskorkojen suu-
20270: paremmalla etuoikeudella kiinnitettyjen ja nos-      ruus on useimmissa tapauksissa ollut korkein-
20271: tettujen lainojen yhteismäärällä. Rakennustyön       taan noin 2 000-3 000 markan luokkaa. Kysy-
20272: vaihe osoitetaan rakennusvalvontaviranomaisen        myksessä mainittu tapaus, jossa viivästyskoron
20273: antamalla todistuksena tai muulla luotettavana        suuruus on ollut 24 000 markkaa, on poikkeuk-
20274: tavalla. Lainan viimeinen erä voidaan nostaa          sellinen yksittäistapaus, jonka perusteella ei saa-
20275: vasta kun rakennustyö on hyväksyttävällä taval-       da oikeaa kuvaa viivästyskorkojen käytännön
20276: la loppuun suoritettu.                               merkityksestä ja maksatusjärjestelmän toimi-
20277:    Edellä mainitulla menettelyllä on pyritty sii-    vuudesta. Lisäksi kyseisessä tapauksessa osa
20278: hen, että aravalainan erät olisivat nostettavissa     koroista on ollut erääntymiskorkoa, joka johtuu
20279: samassa tahdissa kuin mitä asunnon ostaja on          siitä, että ostosopimus on tehty muita ostajia
20280: sitoutunut suorittamaan asunnon kauppahinnan         myöhemmin vaiheessa, jolloin osa kauppahin-
20281: eriä myyjälle. Useissa tapauksissa asunnon osta-     nan maksueristä on jo erääntynyt. Samanlaista
20282: jalle syntyy kuitenkin viivästyskorkoja, joiden      menettelyä noudatetaan myös vapaarahoittei-
20283: syyt ovat hyvin erilaisia.                            sessa asuntokaupassa.
20284:                                          1992 vp -   KK 413                                         3
20285: 
20286:    Kysymyksessä tarkoitetut aloitteet asuntolai-     tehnyt 30 päivänä kesäkuuta 1992 asuntohalli-
20287: nojen maksatuksen nopeuttamisesta on jo pää-         tukselle eräitä ehdotuksia henkilökohtaisten osa-
20288: osin toteutettu. Asuntohallituksen kesäkuussa        kelainojen haku- ja maksatusmenettelyn nopeut-
20289: 1990 esittämässä aloitteessa tarkoitettu yhden       tamiseksi. Pääasiallisena muutoksena on esitetty
20290: lainaerän ennakkomaksatukseen siirtyminen to-        sitä, että valtio maksaisi lainaerät suoraan ra-
20291: teutettiin omistusaravajärjestelmän uudistami-       kennuttajalle eikä kaupungin käytössä olevalle
20292: sen yhteydessä 21 päivänä joulukuuta 1990 an-        tilille.
20293: netulla asuntotuotantoasetuksen muutoksella.             Asuntohallituksen mukaan viimeksi mainittu
20294: Samassa yhteydessä asetusta muutettiin siten,        muutos saattaisi nopeuttaa osakelainojen mak-
20295: että rakennuslupa asetettiin vasta lainan maksa-     satusta lähinnä Helsingissä ja eräissä muissa
20296: tuksen edellytykseksi. Aiemmassa jäljestelmässä      kunnissa, joissa maksuliikenne on hallinnollisis-
20297: rakennuslupa edellytettiin jo lainapäätöstä teh-     ta syistä normaalia hitaampaa. Muutos edellyt-
20298: täessä.                                              tää kuitenkin sitä, että asunnon ostajien edut
20299:    On syytä muistaa, että aravalainan ennakko-       voidaan riittävästi turvata.
20300: maksatukseen on siirrytty vasta tämän vuoden             Aravalainojen maksatusjärjestelmän toimi-
20301: alusta lukien. Näin ollen suurin osa esimerkiksi     vuus on aravalainan saajien ja koko aravajärjes-
20302: edellä mainituista rakennuttajilta kerätyistä tie-   telmän kannalta erityisen tärkeä. Aravalainojen
20303: doista perustuu aiempaan maksatusjärjestel-          maksatuksen käytännön järjestelyjen nopeutta-
20304: mään. Eräiden rakennuttajien taholta on ilmoi-       miseen ja yksinkertaistamiseen on kiinnitettävä
20305: tettu, että uusitussa järjestelmässä viivästyskor-   jatkuvaa huomiota. Nämä kysymykset ovat par-
20306: kotapausten määrä on olennaisesti pienentynyt.       haillaan esillä asuntotuotantolainsäädännön ko-
20307:    Helsingin kaupunginhallitus on puolestaan         konaisuudistuksen yhteydessä.
20308:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
20309: 
20310:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
20311: 4                                         1992 vp -   KK 413
20312: 
20313: 
20314: 
20315: 
20316:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20317: 
20318:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara att köparens egen finansieringsandel har
20319: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        försenats, om exempelvis den tidigare bostaden
20320: den 8 september 1992 till vederbörande medlem         har varit svår att sälja. Andra eventuella orsaker
20321: av statsrådet översänt avskrift av följande av        till uppkomsten av dröjsmålsränta kan vara den
20322: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         tid som behövs för säkerhetsarrangemang eller
20323: spörsmål nr 413:                                      bostadssäljarens förfarande.
20324:                                                           Orsakerna till fördröjningen vid utbetalning-
20325:           Varför har Regeringen med anledning         en av ett aravalån kan vara helt klara. Vid
20326:        av de initiativ som tagits inte vidtagit       statskontoret behandlas kommunernas rekvire-
20327:        några åtgärder för att den byråkrati som       ring av medel för närvarande rätt snabbt, nor-
20328:        fördröjer utbetalningen av aravalån och        malt på 3-5 dagar. Behandlingstiden beror
20329:        förorsakar kostnader för bostadsköpare         främst på att utbetalningen via ADB sker två
20330:        skall kunna förenklas?                         gånger i veckan. Det är uppenbart att försenade
20331:                                                       lånerater därför inte kan bero på detta utbetal-
20332:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningsskede.
20333: anföra följande:                                          Utbetalningen av aravaägarbostadslån och
20334:                                                       orsakerna till köparnas dröjsmålsräntor har ut-
20335:    Vid utbetalningen av aravalån iakttas normalt      retts med hjälp av en förfrågan som riktats till
20336: en sådan princip att lånet kan lyftas under           landets största byggherrar. I fråga om antalet
20337: byggnadstiden allteftersom byggnadsarbetet            dröjsmålsräntefall är de regionala skillnaderna
20338: framskrider. A vsikten är att undvika en alltför      betydande. En del byggherrar uppger att dröjs-
20339: förskottsbetonad utbetalning som leder till kre-      målsräntor överhuvudtaget inte förekommer
20340: ditförluster i sådana situationer i vilka byggan-     medan andra säger att de förekommer i de flesta
20341: det av någon orsak fördröjs.                          fall. Det tyder på att utbetalningssystemet kan
20342:    Tidsschemat för utbetalningen av aravalån          fås att fungera smidigt även i praktiken men
20343: fungerar generellt sett enligt följande. När bygg-    visar samtidigt att behandlingstiderna för ara-
20344: nadsarbetet inleds kan högst 10% av lånebe-           valånen varierar kraftigt i olika kommuner.
20345: loppet lyftas i förskott. Därefter betalas lånet i        Av förfrågan framgår att dröjsmålsräntans
20346: flera rater allteftersom byggnadsprojektet fram-      storlek i de flesta fall är högst ca 2 000-3 000
20347: skrider. Då en rat rekvireras skall det påvisas att   mk. Det i spörsmålet nämnda fall där dröjsmåls-
20348: fastighetens värde motsvarar den lyfta delen av       räntans storlek varit 24 000 mk är ett exceptio-
20349: lånet ökad med det sammanlagda beloppet av            nellt undantag, som inte ger en riktig bild av
20350: lån som har intecknats i fastigheten med bättre       dröjsmålsräntornas praktiska betydelse och av
20351: förmånsrätt och som har lyfts. Byggnadsarbets-        hur utbetalningssystemet fungerar. I ovan ståen-
20352: skedet påvisas genom ett intyg av byggnadstill-       de fall är en del av räntorna dessutom förfallna
20353: synsmyndigheten eller på något annat tillförlit-      räntor, vilket beror på att köparen träffat köpav-
20354: ligt sätt. Den sista låneraten kan lyftas först när   talet senare än andra köpare, dvs. i ett skede då
20355: byggnadsarbetet slutförts på ett godtagbart sätt.     en del av köpeskillingens betalningsrater förfallit
20356:    Avsikten med det ovan nämnda förfarandet           till betalning. Motsvarande förfarande tillämpas
20357: är att aravalåneraterna skall kunna lyftas i          även i den fritt finansierade bostadshandeln.
20358: samma takt som bostadsköparen förbundit sig               De i spörsmålet avsedda initiativ som gäller
20359: att till säljaren betala raterna av köpeskillingen.   påskyndandet av utbetalningen av bostadslån
20360: I många fall kan dock bostadsköparen av olika         har till största delen verkställts. Övergången till
20361: skäl få betala dröjsmålsränta.                        förskottsutbetalning av en lånerat som bo-
20362:    Åven andra orsaker än utbetalningen av ett         stadsstyrelsen i juni 1990 tog initiativet till sked-
20363: aravalån kan leda till att en aravabostadsköpare      de i samband med revideringen av systemet med
20364: får betala dröjsmålsränta. En orsak till detta kan    aravaägarbostäder genom en ändring av förord-
20365:                                           1992 vp -   KK 413                                         5
20366: 
20367: ningen om bostadsproduktion av den 21 decem-          staten skulle betala läneraterna direkt till en
20368: ber 1990. Samtidigt ändrades förordningen sä att      byggherre och inte pä ett kanto som används av
20369: ett byggnadstillständ krävs först vid utbetal-        staden.
20370: ningen av länet. I det tidigare systemet krävdes         Enligt bostadsstyrelsen kunde ovan stäende
20371: byggnadstillständ redan dä beslut fattades om ett     ändring päskynda utbetalningen av aktielän
20372: Iän.                                                  främst i Helsingfors och i vissa andra kommu-
20373:    Det är skäl att beakta att förskottsutbetal-       ner, i vilka betalningsrörelsen av administrativa
20374: ningen av aravaiän inleddes först vid ingängen        skäl är längsammare än normalt. Denna ändring
20375: av detta är. En stor del av byggherrarnas ovan        förutsätter dock att bostadsköparnas intressen
20376: nämnda uppgifter baserar sig därför pä det            kan tryggas i tillräcklig män.
20377: tidigare utbetalningssystemet. En del byggherrar         Att utbetalningssystemet för aravaiän funge-
20378: har uppgett att antalet dröjsmälsräntefall väsent-    rar är särskilt viktigt med tanke pä läntagarna
20379: ligt minskat till följd av det reviderade systemet.   och hela aravasystemet. Uppmärksamhet bör
20380:    Helsingfors stadsstyrelse framlade i sin tur       kontinuerligt fästas vid päskyndandet och för-
20381: den 30 juni 1992 för bostadsstyrelsen vissa för-      enklandet av de praktiska arrangemangen vid
20382: slag som gär ut pä att päskynda ansöknings- och       utbetalningen av aravalän. Dessa frägor har
20383: utbetalningsförfarandet i fräga om personliga         tagits upp i samband med den aktuella totalre-
20384: aktielän. Den huvudsakliga ändringen är att           formen av lagstiftningen om bostadsproduktion.
20385:      Helsingfors den 13 oktober 1992
20386: 
20387:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
20388:                                                1992 vp
20389: 
20390: Kirjallinen kysymys 414
20391: 
20392: 
20393: 
20394: 
20395:                                   Laivoranta ym.: Työllisyysvarojen käytöstä Harrtee Oy:n konkurs-
20396:                                       sin yhteydessä
20397: 
20398: 
20399:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20400: 
20401:    Valtioneuvoston päätös tukea konkurssiin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20402: menneen Harrtee Oy:n toimintaa jatkavaa Suo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20403: men Sähkötalo Oy:tä ei edistä työllisyyttä. Päin-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20404: vastoin yhteiskunnan tuki jollekin yritykselle       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20405: alalla, jossa on runsaasti ylikapasiteettia, on
20406: työllisyysvarojen väärinkäyttöä. Annettu tuki ei               Millä perusteella myönnettiin tukea
20407: luo yhtään uutta työpaikkaa eikä estä lomautuk-             Harrtee Oy:n toimintaa jatkavalle Suo-
20408: sia ko. alalla. Sen sijaan näin kohdennettu tuki            men Sähkötalo Oy:lle, ja
20409: vääristää kilpailua ja ajaa terveet yritykset kon-             miten Hallitus aikoo jatkossa edistää
20410: kurssiin, toisin sanoen syventää taloudellista              työllisyyttä budjettivaroilla?
20411: kriisiä ja työttömyyttä.
20412:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1992
20413: 
20414:                      Jarmo Laivoranta                         Ismo Seivästö
20415:                      Johannes Leppänen                        Raimo Liikkanen
20416: 
20417: 
20418: 
20419: 
20420: 220051L
20421: 2                                       1992 vp -   KK 414
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20427: 
20428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiöltä. Kyseisen alan kireä kilpailutilanne ei ai-
20429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       heuttanut Hantec Oy:n konkurssia. Kilpailuti-
20430: olette 8 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       lanteen kannalta avustuspäätöksen perusteena
20431: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    oli, että Suomen Sähkötalo Oy oli sopeuttamas-
20432: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sa voimakkaasti toimintaansa markkinatilannet-
20433: Jarmo Laivorannan ym. näin kuuluvasta kirjal-       ta vastaavaksi. Toimipisteiden ja henkilöstön
20434: lisesta kysymyksestä n:o 414:                       määrää supistetaan noin kolmannekseen Hante-
20435:                                                     cin toimintaan verrattuna. Henkilöstön määrää
20436:           Millä perusteella myönnettiin tukea       vähennettiin 1 200:sta noin 400:aan.
20437:        Hantec Oy:n toimintaa jatkavalle Suo-           Lisäksi avustuksen myöntämisen lähtökohta-
20438:        men Sähkötalo Oy:lle, ja                     na on, että Suomen Sähkötalo Oy:n toiminnan
20439:           miten Hallitus aikoo jatkossa edistää     käynnistämistä varten tarvittava rahoitus on
20440:        työllisyyttä budjettivaroilla?               järjestettävä pääosin muutoin kuin valtion tuel-
20441:                                                     la. Päätöksessä on nimenomainen ehto, että
20442:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        avustus maksetaan yhtiölle vain, jos yhtiölle on
20443: vasti seuraavaa:                                    järjestettävissä riittävä muu rahoitus valtiota
20444:                                                     tyydyttävällä tavalla.
20445:    Työministeriöllä on käytettävissä määräraha,        Valtioneuvoston ja työministeriön tarkoituk-
20446: työllisyyspoliittinen rakennetuki, jota voidaan     sena ei ole tukea yrityksiä siten, että tuki vääris-
20447: käyttää muun muassa merkittävien työpaikka-         tää kilpailuasetelmia. Kuten edellä on todettu,
20448: menetysten ehkäisemiseen yrityksen äkillisessä      Suomen Sähkötalo Oy:n avustamista pidettiin
20449: kriisitilanteessa. Kysymyksessä tarkoitetussa ta-   poikkeuksellisena yksittäistapauksena.
20450: pauksessa valtioneuvosto on myöntänyt työlli-          Valtioneuvoston päätöksessä on nimenomai-
20451: syyspoliittisesta rakennetuesta annetun valtio-     sesti todettu, ettei työministeriön käytettävissä
20452: neuvoston päätöksen 7 §:n 1 momentin nojalla        olevista työllisyysmäärärahoista ole mahdollis-
20453: Hantec Oy:n toimintaa jatkavalle Suomen Säh-        takaan laajassa mitassa tukea taloudellisen tilan-
20454: kötalo Oy:lle valtionapua 6 200 000 markkaa         teen seurauksena vaikeuksiin joutuneita yrityk-
20455: käytettäväksi Hantec Oy:n palveluksesta Suo-        siä.
20456: men Sähkötalo Oy:n palvelukseen siirtyvien 420          Sen sijaan työllisyyttä edistetään työllisyysva-
20457: henkilön työllistämiseen.                           roin jatkossakin ensi sijassa työvoimapalvelujen
20458:    Avustuksen myöntämispäätöksestä käy ilmi,        ja koulutukseen ohjaamisen avulla sekä viimesi-
20459: että valtioneuvosto on pitänyt avustuksen myön-     jaisesti työllisyyslaissa säädetyillä tukitoimenpi-
20460: tämistä poikkeuksellisena ja yksittäistapaukse-     teillä.
20461: na. Avustuksen myöntäminen kyseisestä määrä-            Todettakoon vielä, että kilpailuvirasto on
20462: rahasta on yleensäkin mahdollista vain, jos yri-    Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry:lle 20.8.1992
20463: tyksellä arvioidaan olevan edellytyksiä kannat-     antamassaan päätöksessä todennut, että kilpai-
20464: tavaan toimintaan. Avustuksen myöntämistä           luviraston käsityksen mukaan kyseisessä tapa-
20465: Suomen Sähkötalo Oy:lle pidettiin perusteltuna      uksessa on ollut kysymys yhteiskunnan tuen
20466: erityisesti seuraavista syistä.                     kanavoitumisesta pääsääntöisesti tehokkuutta
20467:    Hantec Oy, jonka toimintaa Suomen Sähkö-         nostavalla tai ylläpitävällä tavalla ilman, että
20468: talo Oy jatkaa, joutui konkurssitilaan menettäes-   sillä merkittävästi vaikutetaan alan kilpailuolo-
20469: sään Novera-Yhtymä Oy:n konkurssinjohdosta          suhteisiin.
20470: noin 230 miljoonan markan saatavansa emoyh-
20471: 
20472:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
20473: 
20474:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
20475:                                           1992 vp -   KK 414                                             3
20476: 
20477: 
20478: 
20479: 
20480:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20481: 
20482:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          miljoner mark från moderbolaget. Det var inte
20483: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        någon hård konkurrens inom branschen som
20484: den 8 september 1992 tili vederbörande medlem         förorsakade Hantec Oy:s konkurs. I fråga om
20485: av statsrådet översänt avskrift av följande av        konkurrensläget var motiveringen för stödbeslu-
20486: riksdagsman Jarmo Laivoranta m.fl. underteck-         tet att Suomen Sähkötalo Oy höll på att kraftigt
20487: nade spörsmål nr 414:                                 anpassa sin verksamhet efter läget på markna-
20488:                                                       den. Antalet verksamhetsenheter och personalen
20489:           På vilka grunder beviljades stödet åt       skärs ner tili ungefär en tredjedel från vad det var
20490:        Suomen Sähkötalo Oy som fortsätter             under Hantec:s verksamhet. Antalet anställda
20491:        Hantec Oy:s verksamhet, och                    minskades från 1 200 tili ca 400.
20492:           hur kommer Regeringen att framdeles            En annan utgångspunkt för beviljande av
20493:        främja sysselsättningen genom budget-          stödet är att den finansiering som behövs för att
20494:        medel?                                         starta Suomen Sähkötalo Oy:s verksamhet skall
20495:                                                       huvudsakligen ordnas på annat sätt än genom
20496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         statligt stöd. I beslutet ingår ett uttryckligt vili-
20497: anföra följande:                                      kor om att detta stöd betalas tili bolaget endast
20498:                                                       om bolaget kan ordnas tiliräcklig finansiering i
20499:    Arbetsministeriet disponerar över ett anslag,      annan form på ett sätt som tilifredsställer staten.
20500: sysselsättningspolitiskt strukturstöd, som bl.a.         Varken statsrådet eller arbetsministeriet har
20501: kan användas för att förebygga betydande ar-          för avsikt att stöda företag så att stödet sned-
20502: betskraftsförluster vid företagens akuta kris-        driver konkurrensställningarna. Såsom det ovan
20503: situationer. I det fall som avses i spörsmålet har    konstaterats ansågs stödet till Suomen Sähköta-
20504: statsrådet med stöd av 7 § 1 mom. statsrådets         lo Oy som ett exceptionellt enskilt fall.
20505: beslut om sysselsättningspolitiskt strukturstöd          I statsrådsbeslutet konstateras uttryckligen
20506: beviljat Suomen Sähkötalo Oy, som fortsätter          att det inte ens är möjligt att ur arbetsministeriets
20507: Hantec Oy:s verksamhet, 6 200 000 mark i stats-       disponibla sysselsättningsanslag i någon större
20508: bidrag för att användas för sysselsättning av de      utsträckning stöda företag som råkat i svårighe-
20509: 420 personer som gått över från Hantec Oy:s           ter tili följd av den ekonomiska situationen.
20510: tjänst tili tjänst hos Suomen Sähkötalo Oy.              Sysselsättningen med hjälp av sysselsättnings-
20511:    Av stödets beviliningsbeslut framgår att stats-    medel kommer i stället att främjas i första hand
20512: rådet har ansett beviljandet av stödet som ett        genom arbetskraftsservicen och i sista hand ge-
20513: exceptionellt och enskilt fall. Att ur ifrågavaran-   nom de stödåtgärder som avses i sysselsättnings-
20514: de anslag bevilja stöd är i allmänhet möjligt bara    lagen.
20515: om företaget bedöms ha förutsättningar för               Man bör ytterligare nämna att konkurrens-
20516: lönsam verksamhet. Beviljandet av stöd åt Säh-        verket har i sitt beslut av 20.8.1992 tili Suomen
20517: kötalo Oy ansågs motiverat särskilt av följande       Sähköurakoitsijaliitto ry konstaterat att det en-
20518: skäl.                                                 ligt konkurrensverkets uppfattning i detta fall
20519:    Hantec Oy, vars verksamhet fortsätts av Suo-       har varit fråga om kanalisering av samhällets
20520: men Sähkötalo Oy, råkade i konkurstilistånd då        stöd på ett sätt som i regel ökar eller upprätthål-
20521: det på grund av Novera-koncernen Ab:s kon-            ler effektiviteten utan att detta markant påverkar
20522: kurs förlorade sina fordringar på cirka 230           konkurrensförhållandena inom branschen.
20523: 
20524:      Helsingfors den 6 oktober 1992
20525: 
20526:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
20527:                                                  1992 vp
20528: 
20529: Kirjallinen kysymys 415
20530: 
20531: 
20532: 
20533: 
20534:                                     Räty ym.: Radioaktiivisen säteilyn mittausten keskeyttämisestä
20535:                                         Jäämerellä
20536: 
20537: 
20538:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20539: 
20540:    Viime päivien lehtitietojen mukaan Venäjän             Jäämeren ympäristö on myös Suomen kan-
20541: viranomaiset ovat estäneet nm:jalaisilta tiedemie-     nalta eräänlainen etupiiri, joten Jäämereen dum-
20542: hiltä pääsyn arktisille merialueilleen. Norjalais-     pattujen ydinjätteiden moninaiset vaikutukset
20543: ten tarkoituksena oli mitata radioaktiivisen sä-       saattavat ulottua myös Suomeen, muutoinkin
20544: teilyn pitoisuuksia arktisilla merialueilla, jonne     kuin välillisesti.
20545: entisen Neuvostoliiton merivoimat ovat useiden            Lisäksi tulevien kansainvälisten ympäristö-
20546: vuosien ajan upottaneet radioaktiivista jätettä.       hankkeiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää,
20547:    Norjan ympäristöministeriön tietojen mu-            että Venäjän ja sen naapurimaiden yhteistyö
20548: kaan Neuvostoliitto on upottanut koko 1970-            ympäristöhankkeiden käynnistämiseksi ja tutki-
20549: luvun ajan tuhansia tynnyreitä radioaktiivista         miseksi toimisi saumattomasti.
20550: jätettä sekä kymmeniä ydinreaktoreita Karan-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20551: mereen Novaja Zemljan itäpuolelle.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20552:     Norjan tiedemiehet ja viranomaiset ovat ha-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20553: lunneet selvittää säteilyn pitoisuudet ja laajuu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20554: den, jotta Jäämeren huippuherkässä elinympä-
20555: ristössä voitaisiin ryhtyä tarvittaviin toimenpitei-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20556: siin. Venäjän viranomaiset ovat kuitenkin kieltä-             ryhtyä selvittääkseen Jäämeren säteily-
20557: neet kaikenlaiset mittaukset alueella.                        mittausten keskeyttämisen syitä?
20558: 
20559:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1992
20560: 
20561:           Pekka Räty                      Tuija Maaret Pykäläinen        Ulla Anttila
20562:           Erkki Pulliainen                Pekka Haavisto                 Hannele Luukkainen
20563:           Paavo Nikula                    Eero Paloheimo                 Satu Hassi
20564: 
20565: 
20566: 
20567: 
20568: 220051L
20569: 2                                         1992 vp -    KK 415
20570: 
20571: 
20572: 
20573: 
20574:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20575: 
20576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Selvitystyötä Karanmeren alueella ovat teh-
20577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neet lähinnä norjalaiset. Säteilyturvakeskuksen
20578: olette 9 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         saamien tietojen mukaan norjalaisilla tutkijoilla
20579: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      on ollut mahdollisuus saada tietoja upotetuista
20580: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jätteistä ja ottaa näytteitä Karanmeren alueelta
20581: Rädyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         laboratoriotutkimuksia varten. Yleisenä piirtee-
20582: myksestä n:o 415:                                     nä Pohjoismaiden ja Venäjän välisessä ympäris-
20583:                                                       töyhteistyössä on ollut avoimuuden lisääntymi-
20584:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nen entisen Neuvostoliiton aikaiseen toimintaan
20585:        ryhtyä selvittääkseen Jäämeren säteily-        verrattuna. On myös täysi syy olettaa, että mah-
20586:        mittausten keskeyttämisen syitä?               dollisuudet kehittää edelleen yhteistyötä ympä-
20587:                                                       ristöongelmien ratkaisemiseksi ovat olemassa.
20588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Karanmeren alueelle upotetut radioaktiiviset
20589: vasti seuraavaa:                                      jätteet eivät nykytietojen mukaan aiheuta turval-
20590:                                                       lisuusuhkaa suomalaisille, eivätkä Suomen alu-
20591:     Käytettävissä olevien tietojen mukaan Karan-      eeseen kohdistuvaa radioaktiivisen saastumisen
20592: meren alueelle Novaja Zemljan itäpuolelle on          vaaraa. Mahdollista on, että radioaktiivisia ai-
20593: upotettu lähinnä keskiaktiivista ja alhaisaktiivis-   neita siirtyy ravintoketjujen kautta kalaan. Tä-
20594: ta jätettä sisältäviä jäte-eriä. Onko ja missä        hänkin liittyvät välillisen haitan mahdollisuudet
20595: määrin alueelle upotettu käytettyä ydinpolttoai-      ovat suomalaisten kannalta katsoen epätoden-
20596: netta tai muuta korkea-aktiivista jätettä, on         näköisiä. Mikään tiedossa oleva havainto tai
20597: toistaiseksi selvittämätön kysymys.                   tosiseikka ei osoita, että Suomen kannalta kat-
20598:     Pohjoismaiden kesken on tehty ja tehdään          soen olisi tarvetta muihin kuin jo olemassa
20599: yhteistyötä niiden ympäristöongelmien selvittä-       olevan yhteistyön mukaisiin toimiin Karanme-
20600: miseksi, jotka ovat syntyneet entisen Neuvosto-       ren alueen osalta.
20601: liiton toimenpiteiden seurauksena.
20602:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992
20603:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20604:                                         1992 vp -   KK 415                                          3
20605: 
20606: 
20607: 
20608: 
20609:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
20610: 
20611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det är främst norrmännen som har gjort
20612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      utredningar på Karahavsområdet. Enligt uppgif-
20613: den 9 september 1992 till vederbörande medlem       ter från strålsäkerhetscentralen har norska fors-
20614: av statsrådet översänt avskrift av följande av      kare haft möglighet att få information om dum-
20615: riksdagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål       pat avfall och kunnat ta prover på Kara-
20616: nr 415:                                             havsområdet för laboratorieundersökningar. Ett
20617:                                                     allmänt drag i miljösamarbetet mellan de nordis-
20618:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ka ländema och Ryssland har varit att öppenhe-
20619:        ta för att utreda avbrytandet av mätning-    ten i jämförelse med tiden för det foma Sovjet-
20620:        ama av radioaktiv strålning på Ishavet?      unionen har ökat. Det fmns också goda skäl att
20621:                                                     anta att en vidareutveckling av samarbetet i syfte
20622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att lösa miljöproblemen är möjlig.
20623: anföra följande:                                       Det radioaktiva avfall som dumpats på Kara-
20624:                                                     havsområdet medför enligt nuvarande uppgifter
20625:    Enligt tillgängliga uppgifter har avfallsmäng-   inget hot mot finländamas säkerhet eller fara för
20626: der som främst innehåller medelaktivt och lågak-    radioaktiv förorening av finskt område. Det är
20627: tivt avfall dumpats i havet på Karahavsområdet      dock möjligt att radioaktiva ämnen överförs tili
20628: öster om Novaja Semlja. Tillsvidare är det oklart   fisk genom näringskedjoma. Även risker för
20629: om, och i så fall i viiken mån, använt kämbränsle   indirekta skador av detta slag är för finländamas
20630: eller annat högaktivt avfall har dumpats i havet    del osannolika. Inga observationer eller faktum
20631: på området.                                         man känner tili visar att Finland för sin del har
20632:    De nordiska ländema samarbetar fortsätt-         behov av andra samarbetsåtgärder på Kara-
20633: ningsvis med att reda ut de miljöproblem som        havsområdet än de som redan existerar.
20634: uppkommit till följd av det foma Sovjetunionens
20635: åtgärder.
20636:      Helsingfors den 9 oktober 1992
20637: 
20638:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20639:                                                1992 vp
20640: 
20641: Kirjallinen kysymys 416
20642: 
20643: 
20644: 
20645: 
20646:                                   Mölsä ym.: Liikenneluvan peruuttamisesta yhtiömuotoisen taksi-
20647:                                      yrityksen myynnin yhteydessä
20648: 
20649: 
20650:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20651: 
20652:     Maassamme on noin 400 yhtiömuotoista tak-        kohdalla. Aikaisemmin on yhtiöille myönnetty
20653: siyritystä. Maaliskuun 1 päivänä 1991 tuli voi-      yrityskiinnityksiä. Asetuksen antamisen jälkeen
20654: maan uusi laki luvanvaraisesta henkilöliikentees-    tilanne on muuttunut.
20655: tä tiellä. Lakiin liittyvän asetuksen 16 §:n mu-         Myyntirajoitusta voidaan perustella lain voi-
20656: kaan oikeushenkilölle myönnetty lupa on voi-         maantulon jälkeen perustettujen yhtiöiden osal-
20657: massa enintään niin kauan kuin liikennelupaa         ta. Vanhojen yhtiöiden osalta herää kysymys,
20658: myönnettäessä hyväksytty liikenteestä vastaava       onko asetuksella puututtu yksityiseen omistusoi-
20659: henkilö tosiasiallisesti vastaa liikenteen hoidos-   keuteen.
20660: ta.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20661:     Tämä merkitsee sitä, ettei taksiyrittäjä enää    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20662: voi myydä yhtiötään liikennelupineen. Suuri osa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20663: yrittäjistä on kuitenkin hankkinut yhtiön luot-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20664: taen siihen, että yrityksen toiminnan perustana
20665: oleva lupa on osa yhtiön varallisuutta. Muutos                  Aikooko Hallitus esimerkiksi verotuk-
20666: on vähentänyt yhtiöiden arvoa ja saattanut                  sellisin toimenpitein korvata taksiyrittä-
20667: omistajat taloudelliseen ahdinkoon. Näin on                 jille lainsäädännön muutoksesta aiheutu-
20668: käynyt erityisesti velkaantuneiden yrittäjien               neen yhtiöiden arvon alenemisen?
20669: 
20670:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1992
20671: 
20672:                      Tero Mölsä                               Matti Vanhanen
20673:                      Pekka Viljanen                           Olli Rehn
20674: 
20675: 
20676: 
20677: 
20678:  220051L
20679: 2                                        1992 vp -   KK 416
20680: 
20681: 
20682: 
20683: 
20684:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20685: 
20686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan vasta 1.1.1995. Eduskunta on perustellut
20687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säännöksen myöhäisempää voimaansaattamista
20688: olette 11 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       yhtiöiden sopeutumisen helpottamisella.
20689: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an-
20690: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      netun asetuksen 16 §:n mukaan henkilö- ja sai-
20691: Tero Mölsän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        rasauton tilausliikennelupa, joka on myönnetty
20692: kysymyksestä n:o 416:                                oikeushenkilölle, on voimassa enintään niin kau-
20693:                                                      an kuin liikennelupaa myönnettäessä hyväksytty
20694:            Aikooko Hallitus esimerkiksi verotuk-     liikenteestä vastaava henkilö tosiasiallisesti vas-
20695:        sellisin toimenpitein korvata taksiyrittä-    taa liikenteen hoidosta. Jos liikenteestä vastaava
20696:        jille lainsäädännön muutoksesta aiheutu-      henkilö on vaihdettava kuoleman, äkillisen va-
20697:        neen yhtiöiden arvon alenemisen?              kavan sairauden, tapaturman tai muun näihin
20698:                                                      verrattavan ennalta arvaamattoman tapahtu-
20699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         man vuoksi, ei vaihtamisella ole vaikutusta lu-
20700: vasti seuraavaa:                                     van voimassaoloaikaan. Säännös tulee voimaan
20701:                                                      1.1.1995, niin kuin eduskunta on edellyttänyt.
20702:    Laki ja asetus luvanvaraisesta henkilöliiken-         Yhtiöitä koskeva lainmuutos merkitsee taksi-
20703: teestä tiellä tulivat voimaan 1.3.1991. Lain 9 §:n   yrittäjien kohtelun tasapuolistamista liikennelu-
20704: 4 momentin mukaan henkilöauton ja sairasau-          pa-asioissa. Se antaa yrittäjille mahdollisuuden
20705: ton tilausliikennelupa voidaan myöntää luon-         valita, harjoittavatko ne toimintaa yhtiömuo-
20706: nolliselle henkilölle, vaikka toimintaa harjoite-    dossa vai eivät. Lain voimaan tullessa toimineille
20707: taan yhtiömuotoisesti.                               yhtiöille on varattu lähes viiden vuoden sopeutu-
20708:    Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ne      misaika. Lisäksi on varmistuttu siitä, etteivät
20709: yhtiöt, jotka ovat aiemmin saaneet taksiluvan,       ennalta arvaamattomat tapahtumat estä liiken-
20710: voivat jatkossakin harjoittaa toimintaa yhtiölle     teestä vastaavan henkilön vaihtamista. Näin
20711: myönnetyn luvan puitteissa. Koska yhtiöille          ollen liikenneministeriö ei katso tarpeelliseksi
20712: myönnetyt luvat ovat suhteellisen vähälukuiset,      suunnitella toimenpiteitä, joilla korvattaisiin
20713: asetukseen on tarkoitus ottaa tasapuolisuutta        taksiyrittäjille lainsäädännön muutoksista ai-
20714: korostava säännös, joka estää luvan myynnin          heutuneita seuraamuksia. Myöskään tällaisia
20715: yhtiön myynnin yhteydessä. Hallituksen esityk-       verotuksellisia toimenpiteitä ei ole valmisteltava-
20716: sen mukaan tämä asetuksen säännös oli tarkoi-        na. Sen sijaan liikenneministeriön suunnitelmis-
20717: tus saattaa voimaan 1.1.1994.                        sa on muuttaa taksiliikenteen lupajärjestelmää
20718:    Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-       niin, että vuoden 1995 alusta siirryttäisiin sovel-
20719: seen on edellytetty, että asetukseen otettava,       tuvuuteen perustuvaan järjestelmään, jossa lu-
20720: tasapuolisuutta korostava säännös otetaan voi-       pien määrä ainakin aluksi olisi kiintiöity.
20721: 
20722:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
20723: 
20724:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
20725:                                            1992 vp -   KK 416                                           3
20726: 
20727: 
20728: 
20729: 
20730:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20731: 
20732:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riksdagen motiverat med att detta underlättar
20733: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bolagens anpassning tili ändringen.
20734: den 11 september 1992 till vederbörande medlem             Enligt 16 § förordningen om tiliståndspliktig
20735: av statsrådet översänt avskrift av följande av         persontrafik på väg gäller beställningstrafiktili-
20736: riksdagsman Tero Mölsä m.fl. undertecknade             stånd för personbil eller ambulans som har
20737: spörsmål nr 416:                                       beviljats någon annan än en fysisk person högst
20738:                                                        så länge som den person som när trafiktillståndet
20739:           Ämnar Regeringen t.ex. med hjälp av          beviljades godkändes att svara för trafiken fak-
20740:        beskattningsåtgärder ersätta den sänkning       tiskt svarar för skötseln av trafiken. Om den
20741:        av bolagens värde som ändringen av lag-         person som svarar för trafiken måste bytas på
20742:        stiftningen medförde för taxiföretagare?        grund av dödsfall, plötslig allvarlig sjukdom,
20743:                                                        olycksfall eller någon annan därmed jämförbar
20744:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          oförutsedd händelse, inverkar bytet av person
20745: anföra följande:                                       inte på tiliståndets giltighetstid. Stadgandet trä-
20746:                                                        der i kraft den 1 januari 1995 i enlighet med vad
20747:    Lagen och förordningen om tillståndspliktig         riksdagen förutsatte.
20748: persontrafik på väg trädde i kraft den 1 mars              Lagändringen gällande bolag innebär ett rätt-
20749: 1991. Enligt lagens 9 § 4 mom. kan tilistånd tili      visare bemötande av taxiföretagama i frågor
20750: beställningstrafik med personbil och ambulans          som gäller trafiktillstånd. Den ger företagama
20751: beviljas en fysisk person även om verksamheten         möjlighet att välja om de vill bedriva verksamhe-
20752: bedrivs i bolagsform.                                  ten i bolagsform eller inte. Bolag som är verk-
20753:    Enligt motiveringen i regeringens proposition       samma då lagen träder i kraft har givits en
20754: kan de taxibolag som tidigare fått trafiktillstånd     anpassningstid på inemot fem år. Därtill har
20755: även i fortsättningen bedriva verksamhet inom          man försäkrat sig om att plötsliga oförutsedda
20756: ramen för det tillstånd som beviljats bolaget.         händelser inte hindrar att denperson som svarar
20757: Eftersom antalet tilistånd som har beviljats bo-       för trafiken byts ut. Sålunda anser trafikministe-
20758: lag är relativt litet, är det meningen att i förord-   riet att det inte är nödvändigt att planera sådana
20759: ningen innefatta ett stadgande som poängterar          åtgärder genom vilka taxiföretagare skulle få
20760: objektivitet och med syftet att förhindra en           ersättning för de följder som ändringen av lag-
20761: försäljning av tiliståndet i samband med en            stiftningen har medfört. Inte heller beskattnings-
20762: försäljning av bolaget. Enligt regeringsproposi-       åtgärder av detta slag är under beredning. Där-
20763: tionen är det meningen att stadgandet träder i         emot har trafikministeriet planer på att ändra
20764: kraft den 1 januari 1994.                              tiliståndssystemet för taxitrafiken så att man
20765:    Riksdagen har i sitt svar på regeringsproposi-      från ingången av 1995 övergår tili ett system som
20766: tionen förutsatt att stadgandet om objektivitet        grundar sig på lämplighet. I detta system skulle
20767: som skall innefattas i förordningen träder i kraft     antalet tilistånd åtminstone tili en böljan vara
20768: först den 1 januari 1995. Denna ståndpunkt har         kvoterat.
20769: 
20770:      Helsingfors den 15 oktober 1992
20771: 
20772:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20773:                                               1992 vp
20774: 
20775: Kirjallinen kysymys 417
20776: 
20777: 
20778: 
20779: 
20780:                                   Kallis: Turhien konkurssien estämisestä
20781: 
20782: 
20783: 
20784:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20785: 
20786:    Vuosia odotettu esitys konkurssilainsäädän-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20787: nön uudistamisesta on valmisteilla. Suunnitel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20788: mien mukaan verosaatavien etuoikeusjärjestys        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20789: konkurssitilanteessa huononee. Verosaatavien        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20790: turvaamiseksi on konkurssihakemuksia jätetty
20791: osin tulossa olevan lainmuutoksen vuoksi.                      Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
20792:    Hallituksen tulisikin vedota ohjekirjeellä ve-           ryhtyä, jotta tulossa olevan konkurssi-
20793: rohallintoon, niin ettei tarpeettomia konkurssi-            lainsäädännön muuttamisen vuoksi haet-
20794: hakemuksia tulossa olevan konkurssilain uudis-              tavat turhat konkurssit voitaisiin estää?
20795: tamisen vuoksi jätettäisi.
20796:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
20797:                                             Bjarne Kallis
20798: 
20799: 
20800: 
20801: 
20802:  220051L
20803: 2                                         1992 vp- KK 417
20804: 
20805: 
20806: 
20807: 
20808:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20809: 
20810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keus koskee ennakkoperintälakiin ja työnanta-
20811: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jan sosiaaliturvamaksusta annettuun lakiin pe-
20812: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        rustuvaa saamista kuluvalta ja edelliseltä vuodel-
20813: jeenne n:o 1338 ohella toimittanut valtioneuvos-      ta. Kalenterivuoden vaihtuessa 4 a §:ssä tarkoi-
20814: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        tetun saamisen etuoikeus lakkaa siten nykyisten
20815: edustaja Bjarne Kalliksen kirjallisen kysymyksen      säännösten mukaan päättynyttä kalenterivuotta
20816: n:o 417:                                              edeltäneeltä vuodelta. Etuoikeusjärjestelmän
20817:                                                       uudistaminen merkitsee sitä, että lain voimaan
20818:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo      tullessa etuoikeus lakkaisi myös päättyneeitä
20819:        ryhtyä, jotta tulossa olevan konkurssi-        kalenterivuodelta olevilta saamisilta, jos kon-
20820:        lainsäädännön muuttamisen vuoksi haet-         kurssi alkaa tai ulosmittaus toimitetaan lain
20821:        tavat turhat konkurssit voitaisiin estää?      tultua voimaan.
20822:                                                           Etuoikeusasetuksen 7 §:n mukainen etuoikeus
20823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koskee lopullista veroa kuluvalta ja kolmelta
20824: vasti seuraavaa:                                      lähinnä edeltävältä vuodelta. Tässäkin tapauk-
20825:                                                       sessa kalenterivuoden vaihtuessa etuoikeus lak-
20826:    Hallitus antoi 25 päivänä syyskuuta 1992           kaa vanhimmalta etuoikeutetulta kalenterivuo-
20827: eduskunnalle esityksen etuoikeusjärjestelmän          delta olevilta saamisilta. Ehdotuksen mukaan
20828: uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE           etuoikeus lakkaisi edellä kerrotuin tavoin kaikil-
20829: 181). Samassa yhteydessä annettiin esitys yrityk-     ta verosaamisilta.
20830: sen saneerausta koskevaksi lainsäädännöksi (HE            Edellä sanottu merkitsee sitä, että etuoikeus-
20831: 182) ja esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjes-   uudistus ei tuo kokonaan uudenlaista tilannetta
20832: telystä (HE 183).                                     verohallinnolle. Nykyisenkin etuoikeusjärjestel-
20833:     Etuoikeusjärjestelmän uudistamista koskevan       män vallitessa konkurssihakemusten määrä voi
20834: esityksen mukaan kaikkeen velallisen täytän-          lisääntyä kalenterivuoden viimeisinä kuukausi-
20835: töönpanokelpoiseen omaisuuteen kohdistuvat            na.
20836: yleiset etuoikeudet poistettaisiin lapselle tulevaa       Jos eduskunta hyväksyy etuoikeusjärjestel-
20837: elatusavun etuoikeutta lukuun ottamatta. Etuoi-       män uudistamisen hallituksen ehdottamassa
20838: keutta ei siten olisi enää työpalkkasaatavilla,       muodossa, veronsaajille tulevaan kertymään vai-
20839: ennakonpidätysmaksuilla, sosiaaliturvamaksuil-        kuttaa se, onko konkurssi alkanut ennen vai
20840: la, työeläkevakuutusmaksuilla, vakuutusmaksu-         jälkeen lain voimaantulon. Verokertymä ei uu-
20841: lainasaatavilla eikä veroilla. Uusi lainsäädäntö      distuksen vuoksi välttämättä vähene merkittä-
20842: on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1993           västi, koska etuoikeudettomille saataville tulisi
20843: alusta.                                               uudessa järjestelmässä nykyistä suurempi jako-
20844:    Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin, kun kon-      osuus.
20845: kurssi on alkanut tai ulosmittaus on toimitettu           Verojen erikoisperinnästä, johon kuuluu
20846: lain voimaantulon jälkeen. Työpalkkasaatavien         myös konkurssiin hakeminen, säädetään veron-
20847: osalta ehdotetaan kuitenkin kahden vuoden siir-       kantolain 27 a §:ssä. Verohallitus on antanut
20848: tymäkautta.                                           29.1.1991 ohjeet erikoisperinnästäja konkurssiin
20849:    Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan, että         hakemisesta. Näiden ohjeiden mukaan lääninve-
20850: verosaatavien turvaamiseksi on konkurssihake-         rovirasto käyttää konkurssiin hakemista perin-
20851: muksia jätetty osin tulossa olevan lainmuutok-        täkeinona silloin. kun konkurssilla tai siihen
20852: sen vuoksi. Kysymyksessä esitetään, että halli-       liittyvillä erillistoimenpiteillä voidaan varmistaa
20853: tuksen tulisi ohjekirjeellä vedota verohallintoon,    perittävänä olevien saamisten kertymistä eikä
20854: niin ettei tarpeettomia konkurssihakemuksia tu-       tätä tavoitetta voida toteuttaa muilla toimenpi-
20855: lossa olevan konkurssilain uudistamisen vuoksi        teillä. Konkurssihakemuksen ajankohtaa harkit-
20856: jätettäisi.                                           taessa tulee yleisohjeiden mukaan kiinnittää
20857:    Etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukainen etuoi-         huomiota muun muassa siihen, ettei saatavan
20858:                                          1992vp- KK417                                             3
20859: 
20860: etuoikeuden lakkaamisesta kalenterivuoden            maksujärjestelyjen sijasta uutta lainsäädäntöä
20861: vaihtuessa aiheudu verosaamisiin liittyviä oikeu-    silmällä pitäen aikaisempaa herkemmin hakea
20862: denmenetyksiä.                                       velallisyrityksen konkurssiin mahdollisimman
20863:    Julkistaloudenkaan kannalta ei ole järkevää       suuren kertymän turvaamiseksi. Tätä uuden
20864: se, että velallinen haetaan konkurssiin ennen        lainsäädännön voimaantuloon liittyvää ongel-
20865: uuden lainsäädännön voimaantuloa pelkästään          maa ei voida lainsäädäntöteitse kokonaan tor-
20866: siksi, että verottajan saaminen olisi konkurssissa   jua. Vaikka yritys haetaan konkurssiin ennen
20867: etuoikeutettu ja tuottaisi jonkin verran suurem-     lain voimaantuloa, voisi saneerausmenettely kui-
20868: man kertymän kuin jos sovelletaan uutta lain-        tenkin olla mahdollinen. Ehdotetun yrityksen
20869: säädäntöä. Tällöin konkurssiin saattaa joutua        saneerausta koskevan lain voimaantulosäännök-
20870: sellainen pohjimmiltaan elinkelpoinen yritys,        sen (102 § 2 mom.) mukaan saneerausmenettely
20871: joka ehkä olisi maksusuunnitelman avulla sel-        voidaan näet aloittaa silloinkin, kun yritys on
20872: vinnyt verorästeistään tai johon voitaisiin sovel-   asetettu konkurssiin ennen lain voimaantuloa,
20873: taa ehdotettua yrityksen saneerausta koskevaa        jos saneerausta koskeva hakemus tehdään ennen
20874: lainsäädäntöä. Elinkelpoisen yrityksen toimin-       kuin velallisen omaisuutta on merkittävässä
20875: nan jatkaminen on veronsaajillekin edullisempi       määrin ryhdytty muuttamaan rahaksi ja viimeis-
20876: vaihtoehto kuin konkurssi. Verohallituksen ta-       tään ennen konkurssituomion julistamista.
20877: holta onkin lääninverovirastoille korostettu sitä,      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomis-
20878: että konkurssiin hakemista ei tule lainuudistuk-     ton johtamassa yritysten ja yksityisten velkaon-
20879: sen johdosta käyttää perintäkeinona niissä ta-       gelmia selvittelevässä työryhmässä tulee harkit-
20880: pauksissa, joissa sitä ei muuten käytettäisi.        tavaksi, mihin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä
20881:    Muutkin nykyisen lainsäädännön mukaan             turhien konkurssien välttämiseksi uuden lain-
20882: etuoikeutetut velkojat saattavat vapaaehtoisten      säädännön voimaantulon yhteydessä.
20883: 
20884:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
20885: 
20886:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
20887: 4                                         1992 vp -   KK 417
20888: 
20889: 
20890: 
20891: 
20892:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20893: 
20894:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skottsuppbörd och lagen om arbetsgivares soci-
20895: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        alskyddsavgift för löpande år och året därförin-
20896: 1338 av den 15 september 1992 till vederbörande       nan. Vid årsskiftet upphör förmånsrätten enligt
20897: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     4 a § enligt de nya stadgandena i fråga om
20898: de av riksdagsman Bjarne Kallis undertecknade         fordringar från året före det kalenderår som löpt
20899: spörsmål nr 417:                                      ut. Revideringen av förmånsrättssystemet in-
20900:                                                       nebär att när lagen träder i kraft ändras för-
20901:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        månsrätten också för fordringar från det kalen-
20902:        geringen vidta för att onödiga konkurser       derår som löpt ut, om konkursen inleds eller
20903:        till följd av den ändring av konkurslag-       utmätningen verkställs efter att lagen har trätt i
20904:        stiftningen som är på kommande skall           kraft.
20905:        kunna förhindras?                                 F örmånsrätt enligt 7 § förordningen om för-
20906:                                                       månsrätt gäller den slutliga skatten för det lö-
20907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pande och de tre närmast föregående åren.
20908: anföra följande:                                      Också i detta fall upphör förmånsrätten vid
20909:                                                       årsskiftet för de fordringar som härstammar från
20910:    Regeringen överlämnade den 25 september            det tidigaste kalenderåret med förmånsrätt. En-
20911: 1992 en proposition till riksdagen med förslag till   ligt förslaget skall förmånsrätten för alla skatte-
20912: lagstiftning om revidering av förmånsrättssyste-      fordringar upphöra på det sätt som nämndes
20913: met (RP 181). I samband med den överlämnades          ovan.
20914: propositioner med förslag till lagstiftning om           Det som har sagts ovan innebär att revide-
20915: sanering av företag (RP 182) och till lag om          ringen av förmånsrättssystemet inte medför en
20916: skuldsanering för privatpersoner (RP 183).            helt ny situation för skatteförvaltningen. Också
20917:    Enligt propositionen om revidering av för-         med det förmånssystem som nu råder kan kon-
20918: månsrättssystemet föreslås alla allmänna för-         kursansökningarna öka i antal under ett kalen-
20919: månsrätter som gäller gäldenärens exigibla egen-      derårs sista månader.
20920: dom bli slopade, med undantag av förmånsrät-             Om riksdagen godkänner revideringen av för-
20921: ten för underhållsbidrag till barn. Därmed skulle     månsrättssystemet i den form som regeringen
20922: arbetslönefordringar, förskottsinnehållningsbe-       har föreslagit, kommer skatteintäktema för skat-
20923: talningar, socialskyddsavgifter, arbetspensions-      tetagarna att bero på om en konkurs har inletts
20924: försäkringspremier, premielånefordringar eller        innan eller efter att lagen har trätt i kraft.
20925: skatter inte längre ha förmånsrätt. Avsikten är       Skatteintäkterna kommer inte nödvändigtvis att
20926: att lagen skall träda i kraft från början av 1993.    minska i någon betydande grad, eftersom for-
20927:    Den nya lagstiftningen skall tillämpas om en       dringar som saknar förmånsrätt enligt det nya
20928: konkurs har inletts eller om utmätning har            systemet kommer att få en större utdelningskvot.
20929: verkställts efter att lagen har trätt i kraft. En        Om specialindrivning, till vilken också kon-
20930: övergångsperiod på två år föreslås dock för           kursansökan hör, stadgas i 27 a § skatteupp-
20931: lönefordringar.                                       bördslagen. Skattestyrelsen meddelade den 29
20932:    I det skriftliga spörsmålet nämns att det för      januari 1991 anvisningar om specialindrivning
20933: att trygga skattefordringar har lämnats in kon-       och konkursansökan. Enligt dessa anvisningar
20934: kursansökningar delvis på grund av den kom-           använder länsskatteverket konkursansökan som
20935: mande lagändringen. I spörsmålet sägs att rege-       indrivningsmetod, om det genom en konkurs
20936: ringen genom en skriftlig anvisning bör vädja till    eller separata åtgärder i samband med en kon-
20937: skatteförvaltningen för att inte onödiga kon-         kurs kan säkerställa de intäkter som skall drivas
20938: kursansökningar skalllämnas in på grund av den        in och om detta mål inte kan nås med hjälp av
20939: kommande revideringen av konkurslagen.                andra åtgärder. När tidpunkten för en konkurs-
20940:    Förmånsrätt enligt 4 a § förordningen om för-      ansökan prövas skall enligt de allmänna anvis-
20941: månsrätt gäller fordringar enligt lagen om för-       ningarna uppmärksamhet fästas vid bl.a. att inga
20942:                                           1992 vp- KK 417                                              5
20943: 
20944: rättsförluster i anslutning till en skattefordran     gäldenärsföretag i konkurs i stället för att ordna
20945: följer av att en förmånsrätt upphör vid utgången      med frivilliga betalningsarrangemang för att sä-
20946: av ett kalenderår.                                    kerställa en så stor intäkt som möjligt. Detta
20947:    Det är inte heller förnuftigt med tanke på den     problem som ansluter till införandet av den nya
20948: offentliga ekonomin att en gäldenär söks i kon-       lagstiftninge~. kan inte helt avväijas lagstift-
20949: kurs innan den nya lagstiftningen har trätt i kraft   ningsvägen. Aven om ett företag söks i konkurs
20950: bara för att skattetagarens fordran då har för-       innan lagen träder i kraft, kan ett saneringsförfa-
20951: månsrätt och skulle ge något större intäkter än       rande bli möjligt. Enligt ikraftträdelsestadgandet
20952: om den nya lagstiftningen tillämpas. Då kan det       (102 § 2 mom.) i den föreslagna lagen om sane-
20953: hända att ett företag som i grunden är livskraf-      ring av företag kan ett saneringsförfarande näm-
20954: tigt försätts i konkurs fastän det kanske med         ligen inledas också om ett företag har försatts i
20955: hjälp av en betalningsplan kunde klara av sin         konkurs innan lagen har trätt i kraft, om ansö-
20956: skatteskuld eller altemativt lagstiftningen om        kan om sanering görs innan gäldenärens egen-
20957: sanering av företag kunde tillämpas på det.           dom i betydande omfattning har realiserats till
20958: Fortsatt verksamhet för ett livskraftigt företag är   pengar och senast innan konkursdomen har
20959: också för skattetagaren ett billigare alternativ än   avkunnats.
20960: en konkurs. Skattestyrelsen har därför betonat           Den arbetsgrupp under ledning av handels-
20961: för länsskatteverken att konkursförfarande inte       och industriminister Pekka Tuomisto som har
20962: med anledning av lagreformen skall användas           som uppgift att reda ut företags och enskilda
20963: som indrivningsmetod i sådana fall där det inte       personers skuldproblem kommer att pröva vilka
20964: annars skulle användas.                               åtgärder som kan vidtas för att onödiga konkur-
20965:    Också andra borgenärer som enligt gällande         ser skall kunna undvikas i samband med att den
20966: lagstiftning har förmånsrätt kan med tanke på         nya lagstiftningen träder i kraft.
20967: den nya lagstiftningen lättare än tidigare söka ett
20968:      Helsingfors den 13 oktober 1992
20969: 
20970:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
20971:                                              1992 vp
20972: 
20973: Kirjallinen kysymys 418
20974: 
20975: 
20976: 
20977: 
20978:                                  Aittoniemi: Eduskunnan hyväksymien perustelulausumien merki-
20979:                                      tyksestä
20980: 
20981: 
20982:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20983: 
20984:     Hallituksella on tapana myötävaikuttaa sii-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20985: hen, että hallituksen esitysten hyväksymiselle     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20986: vastaanhangoitteleva ryhmä saa porkkanana          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20987: hyväksytyksi asiaan liittyvän ponsilausuman.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20988: Viimeksi tällainen merkittävä perustelulausuma,
20989: joka koski presidentin valtaoikeuksia, hyväksyt-              Aikooko Hallitus ryhtyä tarkemmin
20990: tiin käsiteltäessä enemmistöparlamentarismiin              harkitsemaan perustelulausumien käyt-
20991: johtavaa valtiosäännön muutosta. Jälkeenpäin               tämistä poliittisena kaupantekovälineenä
20992: useat hallitusryhmien kansanedustajat ovat esit-           erityisesti silloin, kun kysymys on perus-
20993: täneet eriäviä näkemyksiä perustelulausuman                luonteisista asioista?
20994: sisältämästä suuntauksesta.
20995: 
20996:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
20997: 
20998:                                          Sulo Aittoniemi
20999: 
21000: 
21001: 
21002: 
21003: 220051L
21004: 2                                        1992 vp -   KK 418
21005: 
21006: 
21007: 
21008: 
21009:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21010: 
21011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitus on sisällyttänyt toimenpiteistään kul-
21012: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        takin vuodelta eduskunnalle antamaansa kerto-
21013: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       mukseen selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin
21014: jeenne n:o 1339 ohella toimittanut valtioneuvos-     valtiopäiväpäätösten johdosta asianomaisena
21015: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vuonna on ryhdytty, ja luettelon kertomusvuo-
21016: sanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta         den aikana loppuun käsitellyisiä eduskunnan
21017: kirjallisesta kysymyksestä n:o 418:                  päätöksistä.
21018:                                                         Eduskunnan perustuslakivaliokunta huolehtii
21019:           Aikooko Hallitus ryhtyä tarkemmin          hallituksen kertomusten käsittelyn yhteydessä
21020:        harkitsemaan perustelulausumien käyt-         eduskunnan päätösten täytäntöönpanaan koh-
21021:        tämistä poliittisena kaupantekovälineenä      distuvasta parlamentaarisesta valvonnasta. Vuo-
21022:        erityisesti silloin, kun kysymys on perus-    teen 1978 saakka, jolloin valvontatehtävät keski-
21023:        luonteisista asioista?                        tettiin perustuslakivaliokunnalle, myös eduskun-
21024:                                                      nan oikeusasiamiehen tuli vuosittain seurata
21025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hallituksen toimenpiteitä niiden eduskunnan
21026: vasti seuraavaa:                                     päätösten osalta, joita koskevat toimenpiteet
21027:                                                      vielä olivat kesken. Edelleenkin oikeusasiamie-
21028:    Eduskunnalla on ollut tapana liittää muun         hen on kuitenkin suorittamassaan laillisuusval-
21029: muassa lainsäädäntöasioissa sekä erilaisten ker-     vonnassa seurattava hallituksen toimenpiteitä
21030: tomusten käsittelyssä tekemiinsä päätöksiin lau-     niiden eduskunnan päätösten johdosta, joissa on
21031: sumia, jotka edellyttävät hallituksen toimenpi-      kysymys kansalaisten oikeusturvan kehittämi-
21032: teitä. Lausumista päättäminen on yksinomaan          sestä ja muutoinkin lainsäädännössä havaittujen
21033: eduskunnan asia, eikä hallitus voi vaikuttaa         puutteiden poistamisesta.
21034: niistä päättämiseen. Tavanomainen menettelyta-          Kuten edellä esitetystä selviää, eduskunnan
21035: pa näissä asioissa on ollut, että presidentti, sen   lausumiin suhtaudutaan hallituksen piirissä
21036: jälkeen kun lausuma on hänelle esitelty, antaa       poikkeuksetta asian vaatimalla vakavuudella.
21037: valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä siitä aiheutu-   Myös eduskunta seuraa kiinteästi hallituksen
21038: viin toimenpiteisiin. Eduskunnan päätösten to-       toimenpiteitä näissä asioissa. Minkäänlaisesta
21039: teuttamiseksi tarvittavat hallituksen toimenpi-      poliittisesta kaupankäynnistä ei hallituksen ta-
21040: teet on tämän jälkeen pyrittävä suorittamaan         holta näissä asioissa ole eikä saakaan olla kysy-
21041: ilman aiheetonta viivytystä.                         mys.
21042: 
21043:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
21044: 
21045:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
21046:                                           1992 vp -   KK 418                                           3
21047: 
21048: 
21049: 
21050: 
21051:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21052: 
21053:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 den berättelse över sina åtgärder som rege-
21054: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ringen vaije år avger till riksdagen har regeringen
21055: 1339 av den 15 september 1992 till vederbörande       intagit en redogörelse för de åtgärder som den
21056: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     under vart och ett år har vidtagit med anledning
21057: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-        av riksdagsbesluten och en förteckning över
21058: de spörsmål nr 418:                                   riksdagsbeslut som slutbehandlats under berät-
21059:                                                       telseåret.
21060:           Ämnar Regeringen närmare skärskå-               1 samband med behandlingen av regeringens
21061:        da användningen av uttalanden i motive-        berättelser söijer riksdagens grundlagsutskott
21062:        ringama såsom ett medel för politiskt          för den parlamentariska tillsynen över verkstäl-
21063:        köpslående i synnerhet i frågor av grund-      ligheten av riksdagens beslut. Fram till1978, då
21064:        läggande natur?                                tillsynsuppgifterna koncentrerades till grund-
21065:                                                       lagsutskottet, skulle också riksdagens justitieom-
21066:    Sam svar på frågan anför jag vördsamt följan-      buds man årligen följa med regeringens åtgärder
21067: de:                                                   till följd av sådana riksdagsbeslut i fråga om
21068:                                                       vilka åtgärderna inte hade slutförts. Justitieom-
21069:    Riksdagen har haft för vana att till sina beslut   budsmannen skall fortfarande i sin laglighets-
21070: bl.a. i lagstiftningsfrågor och vid behandlingen      övervakning följa med de åtgärder som regering-
21071: avolika slag av berättelser foga uttalanden som       en vidtar med anledning av riksdagsbeslut som
21072: förutsätter åtgärder av regeringen. Besluten om       gäller utvecklandet av medborgarnas rättsskydd
21073: uttalandena är helt och hållet riksdagens sak och     och avlägsnandet av brister i lagstiftningen i
21074: regeringen kan inte påverka dem. Det sedvanliga       övrigt.
21075: förfarandet i dessa frågor har varit att presiden-        Såsom av det ovan nämnda framgår förhåller
21076: ten, efter det uttalandet har förelagts honom, har    sig regeringen undantagslöst med tillbörligt all-
21077: givit statsrådet i uppgift att vidta de åtgärder      var till riksdagens uttalanden. Också riksdagen
21078: som uttalandet ger anledning till. De åtgärder        följer noggrant med regeringens åtgärder i dessa
21079: som regeringen måste vidta för att verkställa         frågor. Det är inte och får inte heller vara fråga
21080: riksdagens beslut skall därefter utföras utan         om något politiskt köpslående från regeringens
21081: oskäligt dröjsmål.                                    sida i dessa frågor.
21082: 
21083:      Helsingfors den 13 oktober 1992
21084: 
21085:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
21086:                                                1992 vp
21087: 
21088: Kirjallinen kysymys 419
21089: 
21090: 
21091: 
21092: 
21093:                                   Aittoniemi: Uuden ulkomaalaislain vaikutuksista turvapaikkaha-
21094:                                       kemusten käsittelyyn
21095: 
21096: 
21097:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21098:    Viime eduskunnan hyväksymän ulkomaalais-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21099: lain oli tarkoitus nopeuttaa turvapaikkahake-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21100: musten käsittelyä ja näin vähentää asiansa käsit-
21101: telyä odottavien pakolaisten määrää. On ole-                     Millä tavoin uusi ulkomaalaislaki on
21102: massa perusteltuja epäilyksiä, että toivottua vai-           vaikuttanut turvapaikkahakemusten kä-
21103: kutusta ei ole aikaansaatu ja että hakemustensa              sittelyä nopeuttavasti, ja
21104: käsittelyä odottavien määrä ja sen kautta yhteis-                mikä on tällä hetkellä sellaisten maas-
21105: kunnan kustannukset kasvavat jatkuvasti.                     sa olevien pakolaisten määrä, joiden ha-
21106:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kemukset on käsitelty, ja toisaalta, mikä
21107: tyksen 37§:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-             on käsittelyä odottavien määrä?
21108: 
21109:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21110: 
21111:                                            Sulo Aittaniemi
21112: 
21113: 
21114: 
21115: 
21116: 220051L
21117: 2                                        1992 vp -   KK 419
21118: 
21119: 
21120: 
21121: 
21122:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21123: 
21124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kun resurssit ovat niin rajoitetut kuin nykytilan-
21125: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teessa ovat.
21126: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          Ulkomaalaislain eduskuntakäsittelyn aikana
21127: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Suomeen turvapaikkaa hakemaan tulleiden ul-
21128: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         komaalaisten määrät muuttuivat olennaisesti si-
21129: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       ten, että turvapaikanhakijoita oli vuoden 1990
21130: symyksen n:o 419:                                    alusta syksyyn mennessä saapunut maahan yli
21131:                                                      2 000. Sisäasiainministeriöehdotti lakivaliokun-
21132:            Millä tavoin uusi ulkomaalaislaki on      nalle 7.11.1990, että ulkomaalaislakiin otettaisiin
21133:        vaikuttanut turvapaikkahakemusten kä-         erillinen säännös menettelystä ilmeisen perusteet-
21134:        sittelyä. nopeuttavasti, ja                   tornia hakemuksia varten. Tämä ns. nopeutettu
21135:            mikä on tällä hetkellä sellaisten maas-   menettely, josta on säädeHy ulkomaalaislain
21136:        sa olevien pakolaisten määrä, joiden ha-      34 §:ssä, on merkinnyt käsittelyaikojen nopeutu-
21137:        kemukset on käsitelty, ja toisaalta, mikä     mista ilmeisen perusteettomien hakemusten kä-
21138:        on käsittelyä odottavien määrä?               sittelyssä ja tällaisten hakemusten tekijöiden
21139:                                                      maasta poistamisessa verrattuna siihen tilantee-
21140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen, että tällainen säännös puuttuisi laista.
21141: vasti seuraavaa:                                         Ulkomaalaislain voimaantulon jälkeen on il-
21142:                                                      mennyt tarvetta muuttaa turvapaikkahakemus-
21143:    Voimassa olevaa ulkomaalaislakia valmistel-       ten käsittelyä eräiltä osin erityisesti turvapaik-
21144: taessa ei ensisijaisena tavoitteena ollut turva-     kainstituution väärinkäytön estämiseksi sekä
21145: paikkahakemusten käsittelyn nopeuttaminen,           turvapaikkahakemusten käsittelyprosessin no-
21146: koska hakemusten määrä oli nykyiseen verrat-         peuttamiseksi. Mm. näistä syistä sisäasiainminis-
21147: tuna pieni. Vielä vuonna 1989 turvapaikkaa           teriössä on valmisteltu hallituksen esitys eräiksi
21148: haki vain 179 ulkomaalaista. Uuden lain tavoit-      muutoksiksi nykyiseen ulkomaalaislakiin. Esitys
21149: teista ehkä eniten painottui oikeusturvan lisää-     annetaan eduskunnalle lähiaikoina.
21150: minen. Tämä toteutettiin mm. siten, että annet-          Vuodesta 1990 lähtien syyskuun 1992 lop-
21151: tiin muutoksenhakumahdollisuus kielteisestä          puun mennessä sisäasiainministeriö oli ratkais-
21152: turvapaikkapäätöksestä. Sen sijaan hakemusten        sut noin 4 360 ulkomaalaisen turvapaikkahake-
21153: käsittelyn nopeuttaminen jäi vähäisemmälle           muksen. Heistä 39:lle oli annettu turvapaikka ja
21154: huomiolle, koska lain valmisteluvaiheessa käsit-     noin 2 130:lle oleskelulupa joko suojelun tarpeen
21155: telyn hitaus ei ollut ongelma. Voidaan sanoa,        tai humanitaaristen syiden vuoksi. Hakemuk-
21156: että käsittelynopeus ja oikeusturvan lisääminen      sensa käsittelyä odottaa tällä hetkellä noin 2 900
21157: ovat keskenään kilpailevia tavoitteita silloin,      turvapaikanhakijaa.
21158:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1992
21159: 
21160:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
21161:                                          1992 vp -   KK 419                                         3
21162: 
21163: 
21164: 
21165: 
21166:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21167: 
21168:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rerande mål i en situation där resurserna är så
21169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       knappa som de är för närvarande.
21170: den 15 september 1992 till vederbörande medlem          Under utlänningslagens riksdagsbehandling
21171: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skedde det dock en märkbar ändring i antalet
21172: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade            utlänningar som kom tili Finland för att ansöka
21173: spörsmål nr 419:                                     om asyl. År 1990 hade det fram till slutet av
21174:                                                      sommaren kommit över 2 000 asylsökande tili
21175:           På vilket sätt har den nya utlännings-     landet. Inrikesministeriet föreslog för lagut-
21176:        lagen påskyndat behandlingen av asylan-       skottet 7.11.1990 att ett särskilt stadgande om
21177:        sökningar och hur många flyktingar up-        uppenbart ogrundade ansökningar skulle med-
21178:        pehåller sig för närvarande i landet vilkas   tas i utlänningslagen. Denna s.k. snabbehand-
21179:        ansökningar redan behandlats och hur          ling, varom stadgas i 34 § utlänningslagen har
21180:        många väntar fortfarande på behandling        inneburit att behandlingen av uppenbart ogrun·
21181:        av sin ansökan?                               dade ansökningar har blivit snabbare och att de
21182:                                                      som lämnat in dylika ansökningar har snabbare
21183:                                                      kunnat avlägsnas från landet i jämförelse med
21184:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att detta stadgande skulle saknas i lagen.
21185: anföra följande:                                        Sedan utlänningslagen trätt i kraft har det
21186:                                                      uppstått behov av att tili vissa delar ändra
21187:    När den gällande utlänningslagen bereddes         behandlingen av asylansökningar, särskilt för att
21188: eftersträvade man inte i första hand att påskynda    förhindra missbruk av asylinstitutionen samt för
21189: behandlingen av asylansökningar, eftersom an-        att påskynda behandlingen av asylansökningar.
21190: talet ansökningar var litet i jämförelse med den     Inrikesministeriet har bl.a. av dessa orsaker
21191: nuvarande situationen. Ännu så sent som 1989         berett regeringens proposition med förslag tili
21192: ansökte endast 179 utlänningar om asyl. I den        vissa ändringar i den nuvarande utlänningsla-
21193: nya lagen lades kanske den största vikten vid        gen. Propositionen kommer att avlåtas till riks-
21194: ökningen av rättsskyddet. Detta genomfördes          dagen inom den närmaste framtiden.
21195: bl.a. genom att det blev möjligt att söka ändring       Från år 1990 fram till slutet av september
21196: i ett nekande asylbeslut. Däremot fäste man          1992 hade inrikesministeriet avgjort ca 4 360
21197: mindre vikt vid att påskynda behandlingen av         asylansökningar. 39 sökande hade beviljats asyl
21198: ansökningar, eftersom den långsamma behand-          och ca 2 130 uppehållstilistånd antingen på
21199: lingen inte var ett problem då lagen bereddes.       grund av behov av skydd eller humanitära skäl.
21200: Man kan säga att behandlingens snabbhet och          Ca 2 900 asylsökande väntar i detta nu på
21201: ökningen av rättsskyddet är sinsemellan konkur-      behandling av sin ansökan.
21202:      Helsingfors den 12 oktober 1992
21203: 
21204:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
21205:     1
21206: 
21207: 
21208:     1
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 
21213: 1
21214: 
21215: 
21216: 1
21217:                                               1992 vp
21218: 
21219: Kirjallinen kysymys 420
21220: 
21221: 
21222: 
21223: 
21224:                                   Aittoniemi: Vapaa-ajattelijain Liiton toiminnan tukemisesta
21225: 
21226: 
21227: 
21228:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21229:   Vapaa-ajattelijain Liitto on uskonnottomien       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21230: ihmisten etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21231: Tätä näkemystä edustavia ihmisiä on Suomessa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21232: noin puoli miljoonaa. Liitto on virallisesti tun-
21233: nustettu ja se on saanut vuosittain valtionapua.               Aikooko Hallitus huolehtia tasapuoli-
21234: Valtionapu on kuitenkin jatkuvasti laskenut, ja             suuden nimissä siitä, että Vapaa-ajatteli-
21235: mielipidelehti Vapaa Ajattelija on jäänyt koko-             jain Liitto ja sen mielipidelehti Vapaa
21236: naan vaille mielipidelehtien tukea.                         Ajattelija tulevana vuonna 1993 saa val-
21237:   Vaikka itse edustankin kirkkokansan näke-                 tion tukea muiden vastaavien järjestöjen
21238: myksiä, tasapuolisuuden vuoksi ja valtiopäivä-              ja mielipidelehtien tavoin?
21239: 
21240:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21241: 
21242:                                           Sulo Aittaniemi
21243: 
21244: 
21245: 
21246: 
21247: 220051L
21248: 2                                       1992 vp -   KK 420
21249: 
21250: 
21251: 
21252: 
21253:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21254: 
21255:    Valtiopäiväjärjestyksen ,37 §:n. l rnomentissa     Valtion. budjettikäytännön muutoksen joh-
21256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dosta vuoden 1993 talousarvioesityksessä ei enää
21257: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir- mainita Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n valtion-
21258: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- apua erikseen. Liittoa voidaan kuitenkin edel-
21259: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja , leenkin tukea hakemuksesta talousarviossa ole-
21260: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky- van uuden momentin 29.96.50 määrärahasta,
21261: symyksen n:o42Q: .                                 jota voidaan käyttää ehdotuksen mukaan kansa-
21262:            .          .. .     .·. . •,            laisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
21263:            Aikooko Hallitus huolehtia tasapuoli-      Vapaa-ajattelijain Liitto ry:njulkaisemalehti,
21264:         suuden nimissä siitä, että Vapaa-ajatteli- Vapaa Ajattelija, ei ole saanut mielipidelehtien
21265:         jain .Liitto ja sen mielipidelehti Vapaa tukemiseen osoitetusta määrärahasta valtion-
21266:         Ajattelija tulevana vuonna 1993 saa val- avustuksia vuonna 1991 siksi, että lehti ei sitä ole
21267:         tion tukea muiden vastaavien järjestöjen hakenut, eikä vuonna 1992 siksi, että tuen jaka-
21268:         ja mielipidelehtien tavoin?                miseen asiantuntijaorganisaationa käytetyn Tie-
21269:                                                    donjulkistamisen neuvottelukunnan mielestä se
21270:    Vastauksena kysymykseen· esitän kunnioitta- ei täytä opetusministeriön tuenjakamisesta anta-
21271: vasti seuraavaa:                                   man päätöksen (276/88) ehtoja.
21272:                                                       Opetusministeriön päätöksen mukaan avus-
21273:    Vapaa-ajattelijain Liitto ry. on vuodesta 1978 tettavan lehden tulee kaupallisia pyrkimyksiä
21274: saanut valtion tulo- ja menoarviossa erikseen palvelematta välittää informaatiota kulttuurista,
21275: mainitun avustuksen toimintaansa. Vapaa-ajat- tieteestä, taiteesta tai yhteiskunnallisesta toimin-
21276: telijain Liitto ry. onkin tässä suhteessa ollut nasta, eikä se saa toimia yksinomaan taikka
21277: useisiin muihin kansalaisjärjestöihin nähden eri- pääasiassajonkin yhteisön sisäisen tiedottamisen
21278: tyisasemassa. Kansalaisjärjestöjen valtionavus- välineenä. Tiedonjulkistamisen neuvottelukun-
21279: tukset myönnetään yleensä toimintaa varten nan käsityksen mukaan Vapaa Ajattelija -lehteä
21280: taikka hankekohtaisesti osana valtionjärjestöille on pidettävä sisältönsä vuoksi jäsenlehtenä, sillä
21281: osoittamaa yleisavustusta.                         se ei julkaise tarpeeksi laajasti mielipide- ja
21282:    Viime vuosina Vapaa-ajattelijain Liitto ry. on kulttuurimateriaalia. Neuvottelukunta muistut-
21283: saanut toimintansa tukemiseksi seuraavat avus- taa myös siitä, että julkaisijajärjestö saa toimin-
21284: tukset:                                            taansa muutenkin valtionavustusta.
21285:    vuonna 1990         160 000 markkaa                Vuoden 1993 mielipidelehtituen valtionavus-
21286:    vuonna 1991         160 000 markkaa             tuksesta päätetään eduskunnan myönnettyä va-
21287:    vuonna 1992         100 000 markkaa.            roja näiden lehtien toiminnan tukemista varten
21288:    Vuonna 1992 valtion avustusta on valtionta- opetusministeriön päätöksen (276/88) mukaises-
21289: louden syiden perusteella jouduttu laskemaan. ti. Vapaa Ajattelija -nimisen lehden mahdollista
21290: Myös muiden valtionavustuksia saaneiden kan- hakemusta kohdellaan yhdenvertaisesti muiden
21291: salaisjärjestöjen tukea on ollut pakko vähentää hakemusten kanssa ja siten kuin avustuksen
21292: vastaavan suuruusluokan kaltaisilla määrillä.      jakoperusteista annetut säädökset edellyttävät.
21293: 
21294:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992
21295: 
21296:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
21297:                                           1992 vp -   KK 420                                             3
21298: 
21299: 
21300: 
21301: 
21302:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21303: 
21304:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          längre statsunderstödet till förbundet Vapaa-
21305: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ajattelijain Liitto ry. särskilt. Förbundet kan
21306: den 15 september 1992 tili vederbörande medlem        dock fortfarande på ansökan få understöd av
21307: av statsrådet översänt avskrift av följande av        anslaget under det nya momentet 29.96.50 i
21308: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-           budgeten som enligt förslaget kan användas för
21309: mål nr 420:                                           stödjande av medborgarorganisationemas verk-
21310:                                                       samhet.
21311:           Åmnar Regeringen i jämlikhetens                Tidningen Vapaa Ajattelija som utges av Va-
21312:        namn sörja för att förbundet Vapaa-            paa-ajattelijain Liitto ry. har inte fått statsunder-
21313:        ajattelijain Liitto och dess opinionstid-      stöd av det anslag som anvisats för stödjande av
21314:        ning Vapaa Ajattelija under år 1993 får        opinionstidningar år 1991, eftersom tidningen
21315:        statsunderstöd på samma sätt som mots-         inte ansökt om det och inte heller år 1992
21316:        varande organisationer och opinionstid-        eftersom den enligt Delegationen för informa-
21317:        ningar?                                        tionsspridning, som anlitas som sakkunnigorga-
21318:                                                       nisation vid fördelningen av stödet, inte uppfyl-
21319:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ler de villkor som anges i undervisningsministe-
21320: anföra följande:                                      riets beslut om fördelningen av understödet (276/
21321:                                                       88).
21322:    Förbundet Vapaa-ajattelijain Liitto ry. har           Enligt undervisningsministeriets beslut skall
21323: sedan år 1978 fått ett understöd för sin verksam-     en tidning för att få understöd förmedla infor-
21324: het som särskilt nämnts i statsbudgeten. Förbun-      mation om kultur, vetenskap, konst eller sam-
21325: det Vapaa-ajattelijain Liitto ry. har i detta hän-    hällelig verksamhet utan att tjäna kommersiella
21326: seende haft en särställning i förhållande till        strävanden och inte verka enbart eller i huvud-
21327: många andra medborgarorganisationer. Stats-           sak som intemt informationsmedium för sam-
21328: understöden tili medborgarorganisationema be-         fund. Enligt Delegationen för informa-
21329: viljas i allmänhet för verksamheten eller för         tionsspridning bör tidningenVapaa Ajattelija på
21330: något projekt som en del av det allmänna under-       grund av sitt innehåll betraktas som en med-
21331: stöd staten anvisar organisationer.                   lemstidning, eftersom den inte i tillräcklig ut-
21332:    Under de senaste åren har förbundet Vapaa-         sträckning publicerar opinions- och kulturmate-
21333: ajattelijain Liitto ry. fått följande understöd för   rial. Delegationen påminner också om att en
21334: sin verksamhet:                                       organisation som ger ut publikationer även an-
21335:     år 1990 160 000 mark                              nars får statsunderstöd för sin verksamhet.
21336:     år 1991 160 000 mark                                 Beslut om statsunderstöd för stödjande av
21337:     år 1992 100 000 mark.                             opinionstidningar år 1993 fattas utgående från
21338:    År 1992 har man på grund av statens ekonomi        undervisningsministeriets beslut (276/88) sedan
21339: varit tvungen att skära ned på statsunderstödet.      riksdagen beviljat medel för stödjande av dessa
21340: Man har också varit tvungen att minska på             tidningars verksamhet. En eventuell ansökan
21341: stödet tili andra statsunderstödda medborgaror-       från tidningen Vapaa Ajattelija behandlas
21342: ganisationer med belopp i motsvarande storleks-       likvärdigt med andra ansökningar och på det
21343: klass.                                                sätt som författningama om grundema för för-
21344:     Till följd av att praxis i fråga om statsbudge-   delningen av understödet förutsätter.
21345: ten har ändrats nämns i budgeten för år 1993 inte
21346:      Helsingfors den 16 oktober 1992
21347: 
21348:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
21349:                                              1992 vp
21350: 
21351: Kirjallinen kysymys 421
21352: 
21353: 
21354: 
21355: 
21356:                                Aittoniemi: Elintarvikkeiden hintojen alentumista koskeneista väit-
21357:                                    teistä
21358: 
21359: 
21360:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21361: 
21362:    Hallituksen taholta on annettu ymmärtää ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21363: suoraan sanottukin, että elintarvikkeet ovat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21364: maassamme vuoden 1992 aikana halventuneet.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21365: Tavallisen kadunmiehen, myös kansanedusta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21366: jan, näkökulmasta katsottuna ne ovat selkeästi               Mihin Hallitus perustaa väitteensä sii-
21367: kallistuneet. Poikkeuksen on saattanut tehdä
21368:                                                           tä, että elintarvikkeiden hinnat ovat vuo-
21369: jokin erikoistaijouksessa oleva kahvi.                    den 1992 aikana maassamme alentuneet?
21370:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21371: 
21372:                                        Sulo Aittoniemi
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 
21377: 220051L
21378: 2                                       1992 vp -    1m. 421
21379: 
21380: 
21381: 
21382: 
21383:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21384: 
21385:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n: l momentissa .      Mainitun indeksin mukaan ruuan hinnan 12
21386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuukauden muutosvauhti oli kuluvan vuoden
21387: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       heinäkuussa ensimmäisen kerran lähes 40 vuo-
21388: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teen negatiivinen. Ravintoryhmän indeksi laski
21389: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustajä ·       tuolloin 0,6 prosenttia. Myös elokuussa ruuan
21390: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       hinnan vuosimuutosvauhti oli edelleen negatiivi-
21391: senn:o421:                                           nen, -{),4 prosenttia;
21392:                                                        . Ravintoryhmän sisällä hintojen muutokset
21393:           Mihin Hallitus perustaa väitteensä sii-    ovat pieniä, monissa· tuotteissa hinnat ovat py-
21394:        tä, että elintarvikkeiden hinnat ovat vuo-    syneet ennallaan. Toisaalta esimerkiksi leivän
21395:        den 1992 aikana maassamme alentuneet?         hinta on laskenut koko tämän vuoden. Muun
21396:                                                      muassa ranskanleivän kuluttajahinta on alen-
21397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tunut vuoden alusta 5,4 prosenttia. Maidon
21398: vasti seuraavaa:                                     hinnassa laskua on vuoden alusta ollut 1,2
21399:                                                      prosenttia ja voin hinnassa 1,4 prosenttia.
21400:    Tilastokeskus julkaisee kuukausittain kulut-      Kahvipaketin hinta on halventunut 1,4 pro-
21401: tajahintaindeksiä, joka sisältää myös elintarvik-    senttia.
21402: keiden hintatietoja. Indeksiä varten Tilastokes-         Tilastokeskuksen mukaan ruuan hinnan las-
21403: kus kerää joka kuukausi 2 000 liikkeestä 38 000      kuun on selkeimmin vaikuttanut vihannesten
21404: hintatietoa. Jokaisesta liikkeestä kerätään liik-    hyvä sato.
21405: keen keräyshetkellä kuluttajalta perimä hinta.
21406:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
21407:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
21408:                                         1992 vp -   KK 421                                          3
21409: 
21410: 
21411: 
21412: 
21413:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
21414: 
21415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt nämnda index var förändringsfarten
21416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      under 12 månader för matpriset i juli i år för
21417: den 15 september 1992 tili vederbörande medlem      första gången på närmare 40 år negativ. Indexet
21418: av statsrådet översänt avskrift av följande av      för näringsgruppen sjönk då med 0,6 procent.
21419: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         Också i augusti var den årliga förändringsfarten
21420: mål nr 421:                                         för matpriset negativ, -0,4 procent. ·
21421:                                                        Inom näringsgruppen var prisändringama
21422:           På vad grundar Regeringen sitt på-        små, i fråga om många produkter har priserna
21423:        stående om att livsmedelsprisema i Jan-      kvarstått på tidigare nivå. Men t.ex. priset på
21424:        det har sjunkit under år 1992?               bröd har sjunkit hela detta år. Bland annat
21425:                                                     konsumentpriset på franskt bröd har sjunkit
21426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
21427:                                                     med 5,4 procent från början av året. Mjölkpriset
21428: anföra följande:                                    har sjunkit med 1,2 procent sedan början av året
21429:    Statistikcentralen publicerar månadsvis kon-     och smörpriset med 1,4 procent. Ett kaffepaket
21430: sumentprisindex som också innehåller prisupp-       har blivit 1,4 procent billigare.
21431: gifter om livsmedlen. För dessa index samlar           Enligt Statistikcentralen har den goda grön-
21432: Statistikcentralen varje månad in 38 000            saksskörden tydligast sänkt matpriserna.
21433: prisuppgifter från 2 000 butiker. För varje butik
21434: noteras det pris som den vid insamlingstidpunk-
21435: ten debiterar av konsumenten.
21436: 
21437:      Helsingforsden 14 oktober 1992
21438: 
21439:                                                                        Minister Pertti Salolainen
21440:                                                1992 vp
21441: 
21442: Kirjallinen kysymys 422
21443: 
21444: 
21445: 
21446: 
21447:                                   Aittoniemi: Yrityksiä palvelevan erityispankin perustamisesta
21448: 
21449: 
21450:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21451: 
21452:    Suomessa erityisesti pienen ja keskisuuren        sisältyisivät myös valtion tukimuodot ja rahoi-
21453: yritystoiminnan rahoitus- ja tukijärjestelmät        tusapu.
21454: ovat sekavat ja epämääräiset. Kaiken lisäksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21455: päätökset esimerkiksi Kerassa sekä muussa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21456: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisessa tuki-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21457: järjestelmässä tehdään usein poliittisin perustein   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21458: ja subjektiivisesti. Kuluu paljon rahaa kohtuulli-
21459: sen vaatimattomin tuloksin.                                     Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
21460:    Tiettävästi eräissä maissa toimii yritysten ra-           maahamme perustetaan erityinen yri-
21461: hoitustoimintaa palveleva yrityspankki, johon                tyselämää palveleva yrityspankki, jonka
21462: myös valtion taholta tulevat tukitoimet voidaan              kautta kanavoidaan keskitetysti myös
21463: toiminnallisesti keskittää. Pankki toimisi nor-              valtiovallan taholta tuleva korko- ja ra-
21464: maalin pankkitoiminnan perustein, mutta siihen               hoitustuki?
21465:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21466: 
21467:                                            Sulo Aittoniemi
21468: 
21469: 
21470: 
21471: 
21472: 220051L
21473: 2                                         1992 vp -      KK 422
21474: 
21475: 
21476: 
21477: 
21478:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21479: 
21480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den korvaamiseen yhtiölle. Kera Oy saa myös
21481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           merkittävää tukea rahoitusehtojensa edullista-
21482: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          miseksi. Myös Valtiontakuukeskus edistää taka-
21483: jeenne n:o 1343 ohella toimittanut valtioneuvos-        usten ja takuiden myöntäjänä yritysten rahoi-
21484: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          tuksen saantia.
21485: sanedustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjal-            Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
21486: lisesta kysymyksestä n:o 422:                           lun piiritoimistot ja Kera Oy ovat siten toiminta-
21487:                                                         poliittisesti selkeästi toisistaan eroavia työväli-
21488:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että          neitä. Kera Oy on merkittävä valtion erityisra-
21489:        maahamme perustetaan erityinen yri-              hoituslaitos, jolle on annettu tärkeitä yritystoi-
21490:        tyselämää palveleva yrityspankki, jonka          minnan riskiluototus- ja riskipääomarahoitus-
21491:        kautta kanavoidaan keskitetysti myös             tehtäviä. Valtionhallinnon osana tuotetut KTM
21492:        valtiovallan taholta tuleva korko- ja ra-        yrityspalvelun suorat yritystuet sekä yrityspalve-
21493:        hoitustuki?                                      lutehtävät soveltuvat luonteensa puolesta erit-
21494:                                                         täin huonosti liiketaloudellisin periaattein toimi-
21495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            valle luottolaitokselle.
21496: vasti seuraavaa:                                           Valtiontakuukeskuksen toimiala eroaa puo-
21497:                                                         lestaan merkittävästi sekä KTM yrityspalvelun
21498:    Yritystoiminnan ja erityisesti pienen ja keski-      että Kera Oy:n toimialasta. Pk-yritysten takaus-
21499: suuren yritystoiminnan edistämiseksi toimivat           toiminnan päällekkäisyyttä ei käytännössä ole
21500: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla        juurikaan, koska Kera Oy ei tätä toimintaa ole
21501: KTM yrityspalvelun piiritoimistojen muodosta-           merkittävästi harjoittanut.
21502: ma palveluorganisaatio sekä riskirahoitusyksi-             Mainitut asiantuntijaorganisaatiot toimivat
21503: köt Kera Oy ja Valtiontakuukeskus. Näistä               ammatillisesti korkeatasaisesti noudattaen ao.
21504: ensin mainittu edistää pk-yritystoimintaa myön-         säännöksiä ja määräyksiä.
21505: tämällä yrityksille aluepoliittista ym. yritystukea        Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
21506: sekä harjoittamalla yritysneuvontaa ja järjestä-        ettei erityisen yrityspankin perustamiseen ole
21507: mällä yrittäjäkoulutusta ja muita kehittämispal-        tarvetta. Nykyisiä yksiköitä on kehitettävä
21508: veluita. Kera Oy on puolestaan valtion omista-          niiden toiminnan luonteen ja niissä olevan
21509: ma erityisluottolaitos, jonka toiminta vuoden           oman toimialan erityisosaamisen huomioon
21510: 1993 alusta lukien on tarkoitus hallituksen esi-        ottaen siten, että niiden keskinäistä yhteistyötä
21511: tyksen mukaisesti valtakunnallistaa. Yhtiön tar-        tehostetaan ja organisaatioiden asiakkaina ole-
21512: koituksena on jakaa yritystoiminnan riskejä ja          vien yritysten asiointia helpotetaan. Hallitus
21513: toimia liiketaloudellisin periaattein. Yhtiön tär-      kiinnittää myös huomiota siihen, että parhail-
21514: kein toimintamuoto on ns. riskiluottojen myön-          laan on menossa valtion aluehallinnon uudis-
21515: täminen. Yhtiön toiminta riskien jakajana ei            tamisen selvitystyö, jonka yhteydessä käsitel-
21516: tietenkään olisi mahdollista, ellei valtio merkittä-    lään laajasti aluetason organisaatioiden yhteis-
21517: västi osallistuisi tästä aiheutuvien luottotappioi-     työn kehittämistä.
21518:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1992
21519: 
21520:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
21521:                                           1992 vp -     KK 422                                            3
21522: 
21523: 
21524: 
21525: 
21526:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21527: 
21528:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            re. I egenskap av beviljare av borgen och garan-
21529: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         tier främjar också Statsgaranticentralen bola-
21530: 1343 av den 15 september 1992 tili vederbörande        gens tiligång tili finansiering.
21531: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-         Distriktsbyråema för handels- och industri-
21532: de av riksdagsman Aitioniemi undertecknade             ministeriets företagstjänst och Kera Ab är sålun-
21533: spörsmål nr 422:                                       da arbetsredskap som verksamhetspolitiskt klart
21534:                                                        skiljer sig från varandra. Kera Ab är ett betydan-
21535:           Anser Regeringen det nödvändigt att          de statligt specialfinansieringsinstitut, som har
21536:        det i vårt land grundas en särskild före-       getts viktiga uppgifter i anslutning tili riskkredit-
21537:        tagsbank för näringslivet genom viiken          givningen och riskkapitalfinansieringen av före-
21538:        också det ränte- och finansieringsstöd          tagsverksamheten. HIM företagstjänsts direkta
21539:        som kommer från statsmakten kan kana-           företagsstöd, som har producerats som en del av
21540:        liseras centraliserat?                          statsförvaltningen, samt dess företagstjänsteupp-
21541:                                                        gifter lämpar sig till sin karaktär ytterst illa för
21542:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                 ett kreditinstitut som verkar enligt affärsekono-
21543: vördsamt anföra följande:                              miska principer.
21544:                                                           Statsgaranticentralens bransch skiljer sig för
21545:    För att främja företagsverksamheten och i           sin del betydligt både från HIM företagstjänsts
21546: synnerhet den som gäller små och medelstora            och Kera Ab:s bransch. Någon dubblering i
21547: företag finns inom handels- och industriministe-       fråga om garantiverksamheten för småföretagen
21548: riets förvaltningsområde en serviceorganisation        kan man i praktiken inte just tala om, eftersom
21549: som bildats av distriktsbyråema för HIM före-          Kera Ab inte i mera betydande grad har idkat
21550: tagstjänst samt riskfinansieringsenhetema Kera         dylik verksamhet.
21551: Ab och Statsgaranticentralen. Av dessa främjar            De nämnda sakkunnigorganisationema har
21552: den först nämnda småföretagsverksamheten               en hög yrkesmässig standard på sin verksamhet
21553: genom att bevilja företagen regionalpolitiskt och      och iakttar vederbörliga stadganden och bestäm-
21554: annat dylikt företagsstöd samt genom att idka          melser.
21555: företagsrådgivning och arrangera företagarut-             På basis av det ovanstående konstaterar rege-
21556: bildning och andra utvecklingstjänster. Kera Ab        ringen att det inte finns något behov av en
21557: är för sin del ett specialkreditinstitut som ägs av    särskild företagsbank. De nuvarande enhetema
21558: staten och vars verksamhet vid ingången av 1993        skall utvecklas med beaktande av deras verksam-
21559: är avsedd att göras riksomfattande enligt vad          hets karaktär och det specialkunnande om
21560: som föreslås i en regeringsproposition. A vsikten      branschen som finns i dem på så sätt att deras
21561: med bolaget är att fördela företagsverksamhe-          ömsesidiga samarbete effektiveras och de företag
21562: tens risker och verka enligt affärsekonomiska          som är kunder hos organisationema får det
21563: principer. Den viktigaste verksamhetsformen är         lättare att uträtta sina ärenden. Regeringen fås-
21564: beviljandet av s.k. riskkrediter. Bolagets verk-       ter dessutom uppmärksamhet vid att ett utred-
21565: samhet som riskfördelare vore naturligtvis inte        ningsarbete som bäst pågår gällande en reforme-
21566: möjlig om inte staten i betydande grad deltog i        ring av statens regionalförvaltning. I samband
21567: ersättandet av de kreditförluster detta medför         med detta arbete behandlas i stor omfattning
21568: för bolaget. Kera Ab får också ett ansenligt stöd      utvecklingen av samarbetet mellan organisatio-
21569: för att göra sina finansieringsvillkor förmånliga-     nerna på regionnivå.
21570: 
21571:      Helsingforsden 19 oktober 1992
21572: 
21573:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
21574:                                                   1992 vp
21575: 
21576: Kirjallinen kysymys 423
21577: 
21578: 
21579: 
21580: 
21581:                                     M. Laukkanen: Työttömyyskassajärjestelmän kehittämisestä
21582: 
21583: 
21584: 
21585:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21586: 
21587:    Jyrkän suhdannetaantuman seurauksena                 työttömyysturvaa kuin alalla maksettava palkka
21588: työttömyys on noussut Suomessa ennätyskor-              tällä erää on. Tämän seurauksena avoinna ole-
21589: kealle ja saattanut työttömyyskassat vakavaan           viin työpaikkoihin on ollut vaikea saada työvoi-
21590: maksukriisiin. Monet liitot ovat joutuneet peri-        maa.
21591: mään jäseniltään korotettuja kassamaksuja voi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21592: dakseen säilyttää työttömyysturvan maksuky-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21593:                                                         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21594: vyn.
21595:    TVK:n konkurssi· on nostanut esun   ·· mahd o11"1-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21596: suuden, että liittojen hallinnaimien työttömyys-
21597: kassojen varoja on käytetty sijoituksiin, jotka                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21598: vaarantavat kassojen maksu- ja toimintakyvyn.                  ryhtyä luodakseen yhtenäisen, työllisty-
21599:    Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä perus-                  mistä edistävän ja kaikkia työttömiä
21600: tuu keskimäärin 5,5 %:n vakuutettujen maksu-                   tasa-arvoisesti kohtelevan työttömyys-
21601: osuuteen lopunjakaantuessa työnantajien ja val-                kassajärjestelmän, jolle kyetään takaa-
21602: tion kesken. Kassojen maksukyvystä huolehti-                   maan korkeankin työttömyyden aikana
21603: minen merkitsee valtiontalouden alijäämän kas-                 maksuvalmius, ja selvittääkseen, onko
21604: vamista ja yrityksille merkittävää kustannusrasi-              liittojen hallinnaimien työttömyyskasso-
21605: tetta ja työpaikkojen menetyksiä.                              jen varojen sijoitustoiminnassa syyllistyt-
21606:    Järjestelmä tuottaa eräillä aloilla korkeampaa              ty väärinkäytöksiin?
21607: 
21608:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21609: 
21610:                                            Markku Laukkanen
21611: 
21612: 
21613: 
21614: 
21615:  220051L
21616: 2                                        1992 vp -    KK 423
21617: 
21618: 
21619: 
21620: 
21621:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21622: 
21623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuin ansioturvassa. Lisäksi toimikunta esitti,
21624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla
21625: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        vapaaehtoinen kassan jäsenyyteen perustuvan
21626: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ansioturvan muuttaminen kaikille palkansaajille
21627: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       pakolliseksi. Väliraporttiin liittyy lisäksi muita
21628: Markku Laukkasen näin kuuluvasta kirjallisesta        kehittämisehdotuksia mm. rahoituksesta, an-
21629: kysymyksestä n:o 423:                                 sioon suhteutetun päivärahan palkanmäärityk-
21630:                                                       sestä ja yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan.
21631:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Voimassa oleva työttömyyskassalakikin ta-
21632:        ryhtyä luodakseen yhtenäisen, työllisty-       kaa kassojen maksuvalmiuden kaikissa tilanteis-
21633:        mistä edistävän ja kaikkia työttömiä           sa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kasso-
21634:        tasa-arvoisesti kohtelevan työttömyys-         jen jäsenmaksut vuosittain kassan tekemän esi-
21635:        kassajärjestelmän, jolle kyetään takaa-        tyksen pohjalta siten, että niitä yhdessä valtion-
21636:        maan korkeankin työttömyyden aikana            osuuden ja työttömyyskassojen keskuskassan
21637:        maksuvalmius, ja selvittääkseen, onko          tukimaksun kanssa voidaan pitää riittävinä kas-
21638:        liittojen hallinnoimien työttömyyskasso-       san sitoumusten täyttämiseen. Tapauksissa, jois-
21639:        jen varojen sijoitustoiminnassa syyllistyt-    sa työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy am-
21640:        ty väärinkäytöksiin?                           mattiliiton jäsenmaksuun, kassan jäsenmaksun
21641:                                                       noustessa liiton jäsenmaksuosuus pienenee vas-
21642:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taavasti. Jos kassan tilinpäätös osoittaa vajaus-
21643: vasti seuraavaa:                                      ta, täytetään vajaus kassan omasta tasoitusra-
21644:                                                       hastosta, työttömyyskassojen tukikassan varois-
21645:     Vuosille 1992 ja 1993 solmittuun tulopoliitti-    ta ja viime kädessä valtion varoista myönnettä-
21646: seen sopimukseen liittyen sosiaali- ja terveysmi-     vällä lisäosuudella. Hallitus on budjettineuvotte-
21647: nisteriö asetti 29.1.1992 toimikunnan selvittä-       lun yhteydessä päättänyt selvittää, voitaisiinko
21648: mään työttömyysturvajärjestelmän toimivuutta          kassojen omavastuuosuutta lisätä alijäämien
21649: ja kehittämistarpeita.                                kattamisessa. Asia on parhaillaan valmisteltava-
21650:     Toimikunnan tuli saada työnsä valmiiksi           na sosiaali- ja terveysministeriössä. Työnantajien
21651: 1.10.1992 mennessä ja antaa väliraportti kehittä-     rahoitusosuus kerätään työttömyysvakuutus-
21652: misehdotusten suuntaviivoista 31.5.1992 men-          maksulla, joka vahvistetaan vuosittain siten, että
21653: nessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut     keskuskassa voi suoriutua velvoitteistaan.
21654: toimikunnan määräaikaa vuoden 1992loppuun.               Työttömyyskassalain mukaan työttömyys-
21655:     Toimikunnan työn tavoitteena on kokonais-         kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva
21656: uudistus, joka parantaa työttömyysturvan toimi-       yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyystur-
21657: vuutta sekä sosiaalipoliittiset että työvoimapo-      valaissa tarkoitetun ansioturvan ja työllisyys-
21658: liittiset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoit-         koulutuksesta annetun lain mukaisen koulutus-
21659: teena on myös järjestelmän rahoituksen saatta-        tuen järjestäminen jäsenilleen siltä osin kuin
21660: minen riittävän laajaksi niin, ettei minkään ta-      koulutustuki maksetaan ansioon suhteutettuna.
21661: hon osuus muodostu kohtuuttoman suureksi.                Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta
21662: Rahoitusjärjestelmän tulisi myös pystyä tasoitta-     kuin laissa tarkoitettua toimintaa. Se ei myös-
21663: maan menojen aiheuttamaa rasitusta tilanteessa,       kään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista
21664: jossa työttömyys nopeasti lisääntyy.                  toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön
21665:     Toimeksiantonsa mukaisesti toimikunta antoi       tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itse-
21666: väliraporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle     näisyys tulisi rajoitetuksi.
21667:  1.6.1992, jossa se esitti peruspäivärahaan liitty-      Työttömyyskassojen valvontaviranomainen
21668: vää tulovähenteisyyttä (tarveharkintaa) poistet-      on sosiaali- ja terveysministeriö. Valvontaviran-
21669: tavaksi. Peruspäivärahan saamisedellytykseksi         omaisella on oikeus olla läsnä kassan ja sen
21670: esitetään pääsääntöisesti samaa työssäoloehtoa        hallintoelinten kokouksissa sekä saada tarkas-
21671:                                         1992 vp -    KK 423                                         3
21672: 
21673: tettavakseen kassan toimintaa koskevat asiakir-     taa, jonka yhteydessä tarkastetaan myös se, että
21674: jat.                                                kassojen rahastot on sijoitettu varmaa vakuutta
21675:    Kassat toimittavat ministeriöön vuosittain ti-   vastaan. Kassojen tilintarkastajista ainakin yh-
21676: linpäätöksensä tilintarkastuskertomuksineen.        den tulee olla Kauppakamarin tai Keskuskaup-
21677: Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa lisäksi    pakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
21678: jatkuvaa kassoissa tapahtuvaa tarkastustoimin-
21679:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1992
21680: 
21681:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
21682: 4                                        1992 vp -   KK. 423
21683: 
21684: 
21685: 
21686: 
21687:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21688: 
21689:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för grunddagpenning är det samma som för
21690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förtjänstskydd. Vidare föreslog kommissionen
21691: den 15 september 1992 till vederbörande medlem       att målet på lång sikt är att ändra det förtjänst-
21692: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skydd som baserar sig på frivilligt medlemskap i
21693: riksdagsman Markku Laukkanen underteckna-            en kassa så att medlemskapet är obligatoriskt
21694: de spörsmål nr 423:                                  för alla löntagare. I mellanrapporten ingår dess-
21695:                                                      utom andra utvecklingsförslag bl.a. om finan-
21696:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sieringen, om bestämmande av lön som hänför
21697:        ta för att skapa ett sådant enhetligt sys-    sig till dagpenning avvägd enligt förtjänsten och
21698:        tem med arbetslöshetskassor som främ-         företagares rätt till utkomstskydd för arbets-
21699:        jar sysselsättningen, som behandlar alla      lösa.
21700:        arbetslösa jämlikt och som kan garante-          Redan den gällande lagen om arbetslöshets-
21701:        ras betalningsberedskap även under en         kassor garanterar kassomas betalningsbe-
21702:        tid av hög arbetslöshet, och för att utreda   redskap i alla situationer. Medlemsavgiften till
21703:        om det har förekommit missbruk vid            en kassa fastställs av social- och hälsovårdsmi-
21704:        investering av arbetslöshetskassomas          nisteriet årligen på framställning av kassan så att
21705:        medel som förvaltas av förbunden?             medlemsavgiftema jämte statsandelen och den
21706:                                                      stödavgift som skall betalas av centralkassan för
21707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetslöshetskassoma kan anses tillräckliga för
21708: anföra följande:                                     att fullgöra kassans förbindelser. 1 de fall då
21709:                                                      medlemsavgiften till en arbetslöshetskassa ingår
21710:     1 anslutning till det inkomstpolitiska avtal     i medlemsavgiften till ett fackförbund minskar
21711: som ingicks för åren 1992 och 1993 tillsatte         fackförbundsmedlemsavgiftsdelen då medlems-
21712: social- och hälsovårdsministeriet 29.1.1992 en       avgiften till kassan stiger. Om kassans bokslut
21713: kommission med uppgift att utreda hur systemet       visar brist skall bristen täckas med utjämnings-
21714: med utkomstskydd för arbetslösa fungerar och         fondens medel, medel ur stödkassan för arbets-
21715: hur det bör utvecklas.                               löshetskassoma och i sista hand med en tilläggs-
21716:     Kommissionen skulle slutföra sitt arbete före    andel av statens medel. Regeringen har i sam-
21717: 1.10.1992 och avlägga mellanrapport om riktlin-      band med budgetförhandlingama beslutat utre-
21718: jema för utvecklingsförslagen senast 31.5.1992.      da om kassomas självriskandel kan utökas för
21719: Social- och hälsovårdsministeriet har förlängt       täckande av underskotten. Frågan bereds för
21720: kommissionens mandat till årets slut.                närvarande i social- och hälsovårdsministeriet.
21721:     Målet för kommissionens arbete är en tota1re-    Arbetsgivamas fmansieringsandel samlas in i
21722: form som gör att systemet med utkomstskydd           form av en arbetslöshetsförsäkringspremie som
21723: fungerar bättre med beaktande av både socialpo-      fastställs årligen så att centralkassan kan uppfyl-
21724: litiska och arbetskraftspolitiska synpunkter. Av-    la sina skyldigheter.
21725: sikten är också att utvidga finansieringen av           Enligt lagen om arbetslöshetskassor är arbets-
21726: systemet i så stor utsträckning att inte någon       löshetskassan ett på grundval av ömsesidig an-
21727: instans får en oskäligt stor andel. Finansierings-   svarighet verksamt samfund vars syfte är att för
21728: systemet bör också kunna utjämna den belast-         sina medlemmar anordna förtjänstskydd enligt
21729: ning som utgiftema utgör i en situation där          lagen om utkomstskydd för arbetslösa och ut-
21730: arbetslösheten snabbt ökar.                          bildningsstöd enligt lagen om sysselsättnings-
21731:     Enligt uppdraget gav kommissionen sin mel-       främjande utbildning till den del utbildningsstö-
21732: lanrapport till social- och hälsovårdsrninisteriet   det betalas avvägt enligt förtjänsten.
21733:  1.6.1992. I rapporten föreslog kommissionen att        En arbetslöshetskassa får inte bedriva annan
21734: inkomstavdraget i anslutning till grunddagpen-       verksamhet än sådan som avses i lagen. Den får
21735: ningen (enligt prövning) slopas. Det föreslås att    inte heller stå i sådan förbindelse med en för-
21736: det arbetsvillkor som skall utgöra förutsättning     ening, organisation eller annan sammanslutning
21737:                                        1992 vp -   KK 423                                         5
21738: 
21739: genom viiken kassans självständighet skulle        hälsovårdsministeriet sitt bokslut och revisions-
21740: begränsas.                                         berättelsen. Social- och hälsovårdsministeriet
21741:   Tillsynsmyndighet för arbetslöshetskassoma       granskar dessutom kontinuerligt kassomas verk-
21742: är social- och hälsovårdsministeriet. Tillsyns-    samhet och i samband härmed kontrolleras ock-
21743: myndigheten har rätt att närvara vid en kassas     så att kassomas fonder har placerats mot betryg-
21744: och dess förvaltningsorgans möten samt granska     gande säkerhet. Åtminstone en av kassans revi-
21745: de handlingar som rör kassans verksamhet.          sorer skall vara av Handelskammare eller Cen-
21746:    Kassoma skall årligen tillställa social- och    tralhandelskammaren godkänd revisor.
21747:      Helsingfors den 19 oktober 1992
21748: 
21749:                                               Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
21750:                                                  1992 vp
21751: 
21752: Kirjallinen kysymys 424
21753: 
21754: 
21755: 
21756: 
21757:                                     V. Laukkanen: Suomensukuisten paluumuuttajien oleskelu- ja
21758:                                        työlupahakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
21759: 
21760: 
21761:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21762: 
21763:    Viime aikoina on julkisuudessa saatu kuulla,        tulisi käsitellä olennaisesti nykyistä lyhyemmäs-
21764: että Venäjältä ja Eestistä tulleiden paluumuutta-      sä ajassa.
21765: jien oleskelu- ja työlupahakemukset viipyvät              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21766: ulkomaalaistoimistossa kohtuuttoman kauan,             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21767: 4-5 kuukautta. Kysymyksessä ovat Suomeen               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21768: turistiviisumilla tulleet henkilöt, jotka täällä ol-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21769: lessaan ovat jättäneet hakemuksensa.
21770:    Asian selvittäminen olisi parempi tehdä jo                    Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
21771: lähtömaassa, mutta oleskelu- ja työlupaa tulisi               tus aikoo ryhtyä, jotta suomensukuisten
21772: voida hakea myös Suomesta käsin.                              paluumuuttajien Suomessa tehdyt oles-
21773:    Pitkä päätöksen odotusaika useimmiten sel-                 kelu- ja työlupahakemukset ratkaistaisiin
21774: vässä tapauksessa on henkisesti raskas hakijalle              nykyistä nopeammassa ajassa?
21775: ja huonoa mainosta Suomelle. Siksi hakemukset
21776: 
21777:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21778: 
21779:                                             Vesa Laukkanen
21780: 
21781: 
21782: 
21783: 
21784: 220051L
21785: 2                                        1992 vp __,;, KK 424
21786: 
21787: 
21788: 
21789: 
21790:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21791: 
21792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkoituksessa. Tämä ruuhkautti pahoin inkeri-
21793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        läisiä koskevien lupapäätösten teon ulkomaa-
21794: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       laiskeskuksessa.
21795: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Oleskeluluvan saaminen paluumuuttoa var-
21796: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         t(m edellyttää tiettyjen syntyperää osoittavien
21797: V. Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         alkuperäisten asiapapereiden esittämistä sekä
21798: myksen n:ö 424:                                      pysyvää maahanmuuttotarkoitusta. Turistivii-
21799:                                                      sumilla maahan saapuneilla inkeriläisillä ei usein
21800:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     ole tarvittavia selvityksiä lupahakemusten yh-
21801:        tus aikoo ryhtyä, jotta suomensukuisten       teydessä, ja luonnollisesti niiden hankkiminen
21802:        paluumuuttajien Suomessa tehdyt oles-         Suomeen saapumisen jälkeen on aikaavievää ja
21803:        kelu- ja työlupahakemukset ratkaistaisiin     hankalaa. Tämä on aiheuttanut sen, että inkerin-
21804:        nykyistä nopeammassa ajassa?                  suomalaisten oleskelulupien käsittelyajat Suo-
21805:                                                      messa ovat huomattavasti pidentyneet. Tällä
21806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hetkellä päätöstä odottaa n. 700 turisteina maa-
21807: vasti seuraavaa:                                     han tullutta paluumuuttaja-aseman hakijaa.
21808:                                                          Koska suomalaisuuden selvittäminen on
21809:    Ulkomaalaislain mukaan maahanmuuttavien           asianosaiselle paljon helpompaa ja nopeampaa
21810: ulkomaalaisten oleskelu- ja työlupa tulee hakea      lähtömaassa, sisäasiainministeriö on 14.9.1992
21811: jo ennen Suomeen saapumista henkilön koti-           päättänyt, että ensimmäinen oleskelulupa myön-
21812: maan Suomen edustustosta. Näin ensimmäisen           netään inkerinsuomalaiselle kotimaassa. Tällöin
21813: oleskelu- ja työluvan myöntää ao. Suomen edus-       oleskelulupa merkitään passiin jo ennen Suo-
21814: tusto, ja henkilöllä on tarvittavat luvat jo Suo-    meen muuttoa.
21815: meen saapuessaan.                                        Turistina maahan saapuneelle inkerinsuoma-
21816:    Turistiviisumilla maahan tullut ulkomaalai-       laiselle ei enää myönnetä Suomessa oleskelulu-
21817: nen voi saada oleskelu- ja työluvan Suomessa         paa. Poikkeuksena tästä ovat ne hakemukset,
21818: vain lain 20 §:n osoittamien erityisten edellytys-   jotka ovat saapuneet sisäasiainministeriöön en-
21819: ten vallitessa. Näihin poikkeustapauksiin lukeu-     nen 14.9. tehtyä päätöstä. Tällä tavoin voidaan
21820: tuvat eri maista tulevat paluumuuttajat, jol-        nämä ruuhkaantuneet, jo jätetyt hakemukset,
21821: laisiksi myös inkerinsuomalaiset vallitsevan käy-    käsitellä nopeasti loppuun, kun uusia vastaavia
21822: tännön mukaan luokitellaan. Tämä menettely           tapauksia ei enää Suomessa ratkaista. Asian
21823: ulotettiin koskemaan myös inkerinsuomalaisia         hoitamiseen suunnatut voimavarat voidaan näin
21824: tarkoituksena lisätä maahanmuuton sujuvuutta.        ollen suunnata kokonaisuudessaan pitkään pää-
21825:    Tämä poikkeukselliseksi tarkoitettu menette-      töstä odottaneiden henkilöiden hakemusten kä-
21826: ly muodostui kuitenkin pääsäännöksi inkeriläis-      sittelyyn. Samalla estetään vastaavan, kaikkien
21827: ten maahanmuutossa. Valtaosa saapui maahan           osapuolien kannalta epätarkoituksenmukaisen
21828: turisteina, kuitenkin pysyvässä maahanmuutto-        tilanteen kehittyminen tulevaisuudessa.
21829:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
21830: 
21831:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
21832:                                            1992 vp -   KK 424                                            3
21833: 
21834: 
21835: 
21836: 
21837:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21838: 
21839:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           des av ärenden som gällde tiliståndbeslut för
21840: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ingermanländare.
21841: den 15 september 1992 tili vederbörande medlem             För att en person skall få uppehållstillstånd
21842: av statsrådet översänt avskrift av följande av         för återflyttning krävs att han kan visa upp vissa
21843: riksdagsman V. Laukkanen undertecknade                 originaldokument om sin härkomst samt att han
21844: spörsmål nr 424:                                       kan redogöra för att han har för avsikt att stanna
21845:                                                        i landet. Ingermanländare som anlänt med tu-
21846:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          ristvisum har vanligtvis inte de utredningar som
21847:        geringen vidta för att de ansökningar om        behövs för en ansökan om tillstånd. Att skaffa
21848:        uppehålls- och arbetstillstånd som åter-        dessa efter ankomsten till Finland är förklarligt
21849:        flyttare av finsk härkomst har gjort i          nog en lång och besvärlig process. Detta har lett
21850:        Finland skall avgöras i snabbare takt än        tili att behandlingstiden i Finland för ingerman-
21851:        för närvarande?                                 ländares uppehållstillstånd har blivit betydligt
21852:                                                        längre. För närvarande väntar ca 700 sökande
21853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som kommit tili landet som turister på att få
21854: anföra följande:                                       status som återflyttare.
21855:                                                            Då det är betydligt enklare och snabbare att i
21856:     Enligt utlänningslagen skall en utlänning före     utflyttningslandet reda ut om en person är av
21857: ankomsten tili Finland skaffa uppehålls- och           finsk härkomst, har inrikesministeriet den 14
21858: arbetstillstånd genom en finsk beskickning i sitt      september 1992 beslutat att det första uppehålls-
21859: hemland. Det första uppehålls- och arbetstill-         tillståndet beviljas ingermanländare i hemlandet.
21860: ståndet beviljas då alltså av en finsk beskickning     I dessa fall antecknas uppehållstillståndet i pas-
21861: och personen i fråga har redan när han anländer        set redan före flyttningen tili Finland.
21862: till Finland de tillstånd som behövs.                      Ingermanländare som kommit tililandet som
21863:     En utlänning som anlänt tili landet med tu-        turister beviljas inte längre uppehållstilistånd i
21864: ristvisum kan få uppehålls- och arbetstillstånd i      Finland. Undantag är de ansökningar som läm-
21865: Finland endast om de speciella förutsättningar         nats in tili inrikesministeriet före beslutet den 14
21866: uppfylls som nämns i lagens 20 §. Tili dessa           september 1992. Följden av detta blir att anhop-
21867: undantagsfall hör återflyttare från olika länder.      ningen av ansökningar som redan lämnats in kan
21868: Ä ven ingermanländare räknas enligt gängse             slutbehandlas snabbt, eftersom nya motsvarande
21869: praxis tili dem. Förfarandet utvidgades tili att       fall inte längre avgörs i Finland. De medel som
21870: gälla ingermanländare för att inflyttningen skul-      anvisats för ärendet kan då i sin helhet inriktas
21871: le bli smidigare.                                      på behandligen av ansökningar vad gäller perso-
21872:     Detta förfaringssätt, som var avsett att gälla i   ner som väntat länge på ett beslut. Samtidigt
21873: undantagsfall, blev dock huvudregel för inger-         förhindrar man att det i framtiden uppstår lik-
21874: manländarna. Majoriteten av dem kom tililan-           nande situationer som inte är ändamålsenliga för
21875: det som turister, men hade för avsikt att stanna.      någon part.
21876: Följden blev att utlänningscentralen överhopa-
21877: 
21878:      Helsingfors den 8 oktober 1992
21879: 
21880:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
21881: 1
21882: 1
21883:  1
21884:   1
21885:   1
21886:    1
21887:    1
21888:     1
21889:      1
21890:      1
21891:       1
21892:       1
21893:        1
21894:         1
21895:         1
21896:          1
21897:           1
21898:           1
21899:            1
21900:             1
21901:             1
21902:              1
21903:              1
21904:               1
21905:                1
21906:                1
21907:                 1
21908:                 1
21909:                                                1992 vp
21910: 
21911: Kirjallinen kysymys 425
21912: 
21913: 
21914: 
21915: 
21916:                                   V. Laukkanen: Suomensukuisten paluumuuttajien aseman paran-
21917:                                       tamisesta
21918: 
21919: 
21920:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21921: 
21922:    Viime aikoina on julkisuudessa toistuvasti        tajien alkuun pääsemistä olisi myös helpotettava
21923: saatu kuulla, että Venäjältä ja Eestistä tulee       luomalla toimiva vastaanottojärjestelmä, joka
21924: maahamme suomensukuisia paluumuuttajia tu-           kattaisi myös suomen kielen opetuksen sekä
21925: ristiviisumilla. Täällä he joutuvat sosiaalitoimen   aikuisille että lapsille.
21926: harteille, mikä on ikävää puolin ja toisin.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21927:    Paluumuuttajien asemaa selvitetään ja oleske-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21928: lu- ja työlupia myönnetään kuitenkin ainakin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21929: Pietarin konsulaatissa. Tallinnassa tällaiseen on    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21930: jopa kielteistä suhtautumista. Kun suomensu-
21931: kuisilla ihmisillä on oikeus muuttaa Suomeen,                  Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
21932: olisi tämä muutto tehtävä mahdollisimman jous-              tus aikoo ryhtyä, jotta suomensukuisten
21933: tavaksi.                                                    paluumuuttajien asema selvitettäisiin
21934:     Edellä mainituista maista saapuvilla paluu-             asiallisesti ja joustavasti lähtömaassa ja
21935: muuttajilla ei ole mahdollisuutta tuoda muka-               jotta muuttajien asema Suomessa hoidet-
21936: naan merkittävää alkupääomaa, kuten esimer-                 taisiin asianmukaisesti?
21937: kiksi Ruotsista tulevilla paluumuuttajilla. Muut-
21938: 
21939:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
21940: 
21941:                                           Vesa Laukkanen
21942: 
21943: 
21944: 
21945: 
21946: 220051L
21947: 2                                        1992 vp "'-. KK 425
21948: 
21949: 
21950: 
21951: 
21952:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21953: 
21954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Inkerinsuomalaisille pysyvää maahanmuut-
21955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toa varten myönnettävä oleskelulupa edellyttää
21956: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        tiettyjen alkuperäisten, suomalaisuutta osoitta-
21957: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vien asiakirjojen esittämistä. Näiden selvitysten
21958: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja·         hankkiminen on vaikeaa Suomesta käsin. Tä-
21959: V. Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          män johdosta sisäasiainministeriö kuultuaan
21960: myksen n:o 425:                                       ulko-, työ- ja sosiaali- ja terveysministeriötä on
21961:                                                       14.9;1992 päättänyt, että Suomeen pysyvästi
21962:           Mihin. pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     muuttavien inkerinsuomalaisten ensimmäinen
21963:        tus aikoo ryhtyä, jotta suomensukuisten        oleskelulupa myönnetään lähtömaassa ja että
21964:        paluumuuttajien asia selvitettäisiin           turisteina maahan tulleet inkeriläiset eivät saa
21965:        asiallisesti ja joustavasti lähtömaassa ja     paluumuuttajan asemaan oikeuttavaa oleskelu-
21966:        jotta muuttajien asema Suomessa hoidet"        lupaa hakiessaan sitä vasta Suomessa.
21967:        taisiin asianmukaisesti?                          Tällä menettelyllä paluumuutto on lupame-
21968:                                                       nettelyn osalta tarkoituksenmukaisempaa, kun
21969:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          henkilöllä on jo Suomeen saapuessaan passiin
21970: vasti seuraavaa:                                      merkittynä oleskelu- ja työlupa eik:ä ko. päätök-
21971:                                                       siä tarvitse enää odotella Suomessa. Tämä tulee
21972:    Ulkomaalaislaki lähtee siitä periaatteesta, että   merkitsemään paluumuuttajan aseman hakijoil-
21973: maahanmuuton edellytysten tutkinta on tarkoi-         le nykyistä pidempiä odotusaikoja lähtömaassa,
21974: tuksenmukaisinta suorittaa ulkomaalaisen koti-        koska edustustojen henkilöresurssit eivät ole riit-
21975: maassa ennen maahan saapumista. Tätä näke-            tävät. On kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa,
21976: mystä puoltavat maahanmuuttoon liittyvät              että siirtolaisiksi lähtevät odottavat päätöstä
21977: suunnitelmallisuuden, ennakkovalmentautumi-           kotimaassaan kuin Suomessa, jolloin myös lo-
21978: sen ja harkitun muuttopäätöksen vaatimukset.          pullisen muuttopäätöksen tekemiseen jää har-
21979: Paluumuuttoa suunnitteleva ulkomaalainen voi          kinta-aikaa. Asiointi Suomen muissa viranomai-
21980: lähtömaassa saada Suomen edustuston kautta            sissa helpottuu olennaisesti, kun paluumuutta-
21981: tarpeellista tietoa Suomen oloista, mikä osaltaan     jan asema on merkitty passiin ennen maahan-
21982: helpottaa päätöksentekoa. Edustusto voi ensim-        muuttoa.
21983: mäisen oleskeluluvan myöntävänä viranomaise-              Suomalaisuuden selvittäminen henkilön koti-
21984: na samalla informoida maahanmuuttoa varten            maassa ja pysyvän maahanmuuttoluvan myön-
21985: tarvittavista selvityksistä, jolloin lupamenettelyn   täminen tällä perusteella ennen Suomeen saapu-
21986: osalta tilanne saadaan ratkaistua ennen Suo-          mista on tullut vallitsevaksi käytännöksi inkerin-
21987: meen saapumista. Tällöin vältetään ne ongelmat,       suomalaisia koskevien lupahakemusten käsitte-
21988: jotka syntyvät, kun oleskelu- ja työlupaa hae-        lyssä 14.9.1992 alkaen.
21989: taan vasta maahantulon jälkeen.
21990: 
21991:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
21992: 
21993:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
21994:                                           1992 vp -   KK 425                                           3
21995: 
21996: 
21997: 
21998: 
21999:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22000: 
22001:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vissa originaldokument om den finska här-
22002: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        komsten visas upp. Det är svårt att skaffa dessa
22003: den 15 september 1992 tili vederbörande medlem        utredningar om personerna redan befinner sig i
22004: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Finland. Till följd av detta har inrikesministeriet
22005: riksdagsman V. Laukkanen undertecknade                den 14 september 1992 efter att ha hört utrikes-
22006: spörsmål nr 425:                                      ministeriet, arbetsministeriet samt social- och
22007:                                                       hälsovårdsministeriet i ärendet, beslutat att det
22008:           Vilka     snabba åtgärder ämnar             första uppehållstillståndet for ingermanländare
22009:        Regeringen vidta för att situationen för       som permanent flyttar till Finland utfärdas i
22010:        återflyttare av finsk härkomst skall utre-     utflyttningslandet och att de ingermanländare
22011:        das sakligt och smidigt i utflyttningslan-     som kommit tilllandet som turister inte erhåller
22012:        det och för att deras status i Finland skall   uppehållstillstånd om de först i Finland ansöker
22013:        skötas sakenligt?                              om status som återflyttare.
22014:                                                           Detta förfarande i fråga om tillstånd för
22015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         återflyttning är mera praktiskt då personen re-
22016: anföra följande:                                      dan vid ankomsten har uppehålls- och arbetstill-
22017:                                                       ståndet antecknat i passet och inte behöver vänta
22018:     Utlänningslagen utgår från principen att det      på det i Finland. Väntetiderna för de personer
22019: är mest ändamålsenligt att förutsättningarna för      som ansöker om status som återflyttare kommer
22020: inflyttning reds ut i utlänningarnas hemland före     till följd härav att bli längre för dem som väntar
22021: ankomsten tili det nya landet. Detta synsätt          på beslutet i utflyttningslandet, eftersom det inte
22022: sammanfaller med kraven på planenlighet, för-         finns tiliräckligt med personalresurser vid be-
22023: beredelser och genomtänkta flyttningsbeslut. En       skickningarna. Det är ändå meningsfullare att de
22024: utlänning som överväger återflyttning kan i           som överväger att flytta väntar på avgörandet i
22025: utflyttningslandet genom den finska beskick-          hemlandet och inte i Finland. Då blir det även
22026: ningen få nödvändig information om förhållan-         mer tid över för personen i fråga att överväga det
22027: dena i Finland, vilket kan underlätta beslutet.       slutgiltiga beslutet om flyttningen. Kontakterna
22028: Beskickningen kan dessutom som den myn-               med andra myndigheter i Finland underlättas
22029: dighet som beviljar det första uppehållstilistån-     också betydligt när återflyttarens status har an-
22030: det informera om de utredningar som behövs för        tecknats i passet före ankomsten tili landet.
22031: flyttningen. På så sätt kan situationen vad gäller        Praxis vid behandlingen av ingermanländares
22032: tillståndsförfarandet avgöras före ankomsten tili     ansökningar om tillstånd har fr.o.m. den 14
22033: Finland. Då undviker man också de problem             september 1992 varit att frågan om finsk här-
22034: som uppstår om uppehålls- och arbetstillståndet       komst utreds i utflyttningslandet och permanent
22035: söks först efter ankomsten tili landet.               uppehållstillstånd utgående från det beviljas före
22036:     Det uppehållstilistånd som beviljas ingerman-     ankomsten tili Finland.
22037: ländare för permanent inflyttning förutsätter att
22038:      Helsingfors den 8 oktober 1992
22039: 
22040:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
22041:               j
22042:              j
22043:             j
22044:            j
22045:           j
22046:          j
22047:         j
22048:        j
22049:       j
22050:      j
22051:     j
22052:    j
22053:   j
22054:  j
22055: j
22056:                                              1992 vp
22057: 
22058: Kirjallinen kysymys 426
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063:                                  Mäkelä: Jyväskylän kaupungin musiikkikoulun saattamisesta laki-
22064:                                     sääteisen valtionosuuden piiriin
22065: 
22066: 
22067:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22068: 
22069:    Jyväskylän kaupungin musiikkikoulu saa täl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22070: lä hetkellä harkinnanvaraista valtionavustusta.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22071: Vuoden 1993 alusta voimaan tulevaan musiikin-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22072: opetusta koskevaan lakiin perustuvaan valtion-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22073: osuuden piiriin tullaan ottamaan uusia musiikki-
22074: oppilaitoksia tänä vuonna tehtävällä päätöksel-              Aikooko Hallitus ottaa Jyväskylän
22075: lä. Jyväskylän kaupunki on esittänyt musiikki-            kaupungin musiikkikoulun musiikinope-
22076: koulun ottamista lakisääteisen valtionosuuden             tusta koskevaan lakiin perustuvan val-
22077: piiriin opetusministeriölle jättämällään kirjel-          tionosuuden piiriin vuoden 1993 alusta
22078: mällä. Valtionosuuden piiriin pääseminen takai-           alkaen?
22079: si musiikkikoulun toiminnan jatkuvuuden ja
22080: edelleenkehittämismahdollisuudet.
22081: 
22082:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
22083: 
22084:                                            Tina Mäkelä
22085: 
22086: 
22087: 
22088: 
22089:  220051L
22090: 2                                      1992 vp -   KK 426
22091: 
22092: 
22093: 
22094: 
22095:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22096: 
22097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
22099: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-
22100: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Opetusministeriö on 30.9.1992 päättänyt oi-
22101: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       keuttaa Jyväskylän kaupungin musiikkikoulun
22102: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       saamaan toimintaansa valtionosuutta 1.8.1993
22103: n:o 426:                                           lukien edellyttäen, että vuoden 1993 talousarvi-
22104:                                                    ossa varataan tarkoitukseen tarvittavat määrä-
22105:           Aikooko Hallitus ottaa Jyväskylän        rahat.
22106:        kaupungin musiikkikoulun musiikinope-
22107:        tusta koskevaan lakiin perustuvan val-
22108:        tionosuuden piiriin vuoden 1993 alusta
22109:        alkaen?
22110: 
22111:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
22112: 
22113:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
22114:                                        1992 vp -   KK 426                                         3
22115: 
22116: 
22117: 
22118: 
22119:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22120: 
22121:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
22122: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     anföra följande:
22123: den 15 september 1992 till vederbörande medlem
22124: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Undervisningsministeriet har 30.9.1992 beslu-
22125: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål          tat berättiga Jyväskylä stads musikskola att för
22126: nr 426:                                            sin verksamhet få statsandel från 1.8.1993 förut-
22127:                                                    satt att det i statsbudgeten för 1993 reserveras
22128:           Ämnar Regeringen berättiga Jyväs-        sådana anslag som behövs för detta ändamål.
22129:        kylä stads musikskola att enligt lagen om
22130:        musikläroanstalter med statsandel få
22131:        statsandel från ingången av 1993?
22132: 
22133:     Helsingfors den 2 oktober 1992
22134: 
22135:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
22136:                                              1992 vp
22137: 
22138: Kirjallinen kysymys 427
22139: 
22140: 
22141: 
22142: 
22143:                                  Mäkelä: Kinnulan säilymisestä erityisalueena
22144: 
22145: 
22146: 
22147:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22148: 
22149:    Uuden aluepoliittisen lain voimaantuloa on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22150: siirretty vuodella 1.1.1994 alkavaksi. Kinnulan    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22151: kunnan erityisaluekausi päättyy kuluvan vuoden     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22152: lopussa, mikä hankaloittaa kunnan kehitys-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22153: mahdollisuuksia. Koska Kinnulan kunta ei ole
22154: saavuttanut erityisaluekautenaan toivottuja tu-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22155: loksia yleisen laman, pääomien puutteen ja yksi-          Kinnulan kunnan erityisalue-etujen säi-
22156: puolisen elinkeinorakenteen sekä kotimaisen ky-           lyttämiseksi vuonna 1993?
22157: synnän heikentymisen vuoksi, olisi kunnan eri-
22158: tyisaluekautta jatkettava vuoden 1993loppuun.
22159: 
22160:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
22161: 
22162:                                            Tina Mäkelä
22163: 
22164: 
22165: 
22166: 
22167: 22005IL
22168: 2                                        1992 vp -   KK 427
22169: 
22170: 
22171: 
22172: 
22173:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22174: 
22175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         - elinkeino.toiminnan kehittäminen on
22176: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osoittautunut muutoin poikkeuksellisen vai-
22177: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       keaksi
22178: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja sen asema on tällaisesta syystä muuta
22179: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      perusvyöhykettä oleellisesti huonommassa ase-
22180: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       massa.
22181: sestä n:o 427:                                          Uusi aluepoliittinen lainsäädäntö on tarkoitus
22182:                                                      saada voimaan vuoden 1994 alusta. Siksi nyky-
22183:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        muotoista erityisaluemenettelyä sovelletaan
22184:        Kinnulan kunnan erityisalue-etujen säi-       enää vuoden 1993loppuun,ja uudet erityisalueet
22185:        lyttämiseksi vuonna 1993?                     määrätään vain ensi vuodeksi.
22186:                                                         Kinnulan kunta määrättiin yhdessä Kannon-
22187:   Vastauksena kysymykseen esitäJl kunnioitta-        kosken ja Kivijärven kanssa uutena alueena
22188: vasti seuraavaa: ·                                   vuosi sitten erityisalueeksi vuodeksi 1992. Kun-
22189:                                                      nan työttömyystilanne on edelleen korkea. Kin-
22190:     Aluepolitiikasta annetun lain perusteella val-   nulan työttömyys oli elokuun lopulla yli 20
22191: tioneuvosto voi sisäasiainministeriön esityksestä    prosenttia ja oli yksi 1 B-perusvyöhykkeen kor-
22192: määrätä kunnan tai kunnan osan erityisalueeksi       keimmista. Keskipitkällä aikavälillä vuosina
22193: yhtäjaksoisesti enintään kolmen vuoden määrä-        1988-1991 se oli vyöhykkeen korkein.
22194: ajaksi,                                                 Sisäasiainministeriö valmistelee paraikaa esi-
22195:     -- jos sen työttömyysaste tai muuttotappio       tystä ensi vuoden erityisalueista, ja Kinnulan
22196: on pysynyt pitkään poikkeuksellisen suurena          asema erityisalueena vuonna 1993 ratkeaa loka-
22197: tai                                                  kuun aikana.
22198:     - työllisyys on heikentynyt tai heikentyy
22199: äkillisen muutoksen seurauksena voimakkaasti
22200: tai
22201:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
22202: 
22203:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
22204:                                          1992 vp -   KK 427                                           3
22205: 
22206: 
22207: 
22208: 
22209:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22210: 
22211:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            - det annars har visat sig vara exceptionellt
22212: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       svårt att utveckla näringsverksamheten
22213: den 15 september 1992 tili vederbörande medlem          och kommunen eller kommundelen av en
22214: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sådan orsak befmner sig i en väsentligt sämre
22215: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr         ställning än baszonen i övrigt.
22216: 427:                                                    Avsikten är att den nya regionalpolitiska
22217:                                                      lagstiftningen skall träda i kraft från ingången av
22218:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      1994. Därför tillämpas specialområdesförfaran-
22219:          ta för att Kinoula kommun skall få          det i dess nuvarande form endast tili utgången av
22220:          behålla sina specialområdesförmåner         1993 och nya specialområden fastställs enbart
22221:          1993?                                       för nästa år.
22222:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Kinoula kommun tillsammans med Kannon-
22223: anföra följande:                                     koski och Kivijärvi såsom nytt område blev för
22224:                                                      ett år sedan valt tili specialområde för 1992.
22225:    På basis av lagen om regionalpolitik kan          Arbetslöshetssituationen i kommunen är tillsvi-
22226: statsrådet på framställning av inrikesministeriet    dare svår. Arbetslösheten i Kinoula var i slutet
22227: besluta, att en kommun eller en del av en            av augusti drygt 20 % och var en av I B-
22228: kommun skall vara specialområde under en             baszonens högsta. På medellång sikt åren 1988-
22229: sammanhängande period av högst tre år, om            1991 var den t.o.m. den högsta i zonen.
22230:    - arbetslöshetsgraden eller flyttningsunder-         Inrikesministeriet bereder för närvarande en
22231: skottet länge har stått på en exceptionellt hög      proposition om nästa års specialområden och
22232: nivå,                                                Kinnulas ställning som specialområde 1993
22233:    - sysselsättningen tili följd av en plötslig      avgörs under oktober.
22234: förändring kraftigt har försvagats eller försvagas
22235: eller
22236:        Helsingfors den 13 oktober 1992
22237: 
22238:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
22239:                                               1992 vp
22240: 
22241: Kirjallinen kysymys 428
22242: 
22243: 
22244: 
22245: 
22246:                                   M. Laukkanen: Valkealan Repoveden kansallispuiston toteuttami-
22247:                                      sesta
22248: 
22249: 
22250:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22251: 
22252:    Kansallispuistokomitea on vuonna 1976 esit-         Oikeusministeri Hannele Pokka on keväällä
22253: tänyt kansallispuiston perustamista Valkealan       1992 antamassaan vastauksessa suulliseen kysy-
22254: Repoveden alueelle. Kymen lääninhallituksen         mykseen kiinnittänyt huomiota maanomistajien
22255: asettama Repovesi-työryhmä on raportissaan          oikeusturvan vaarantumiseen.
22256: vuoden 1991 tammikuutta esittänyt noin 850             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22257: hehtaaria käsittävän ydinalueen suojelemista ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22258: lisäksi erityisten luonnonarvojen turvaamista       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22259: yhteensä noin 100 hehtaaria käsittävillä erillis-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22260: alueilla.
22261:    Aluetta koskevia maanhankintaneuvotteluja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22262: on käyty niiden johtamatta tuloksiin. Maan-                ryhtyä saattaakseen Valkealan Repove-
22263: omistajien kannalta ko. alueet ovat asiallisesti           den alueella suojelualueen maanhankin-
22264: toimenpidekiellossa, koska metsätalouden tai               nat päätökseen joko ostojen tai maan-
22265: rakentamisen harjoittaminen alueella on mahdo-             vaihtojen muodossa ja lopettaakseen pit-
22266: tonta.                                                     kään jatkuneen epävarmuuden maan-
22267:                                                            hankintojen toteutumisen suhteen?
22268:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
22269: 
22270:                                         MarkkuLaukkanen
22271: 
22272: 
22273: 
22274: 
22275:  220051L
22276: 2                                         1992 vp -   KK 428
22277: 
22278: 
22279: 
22280: 
22281:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22282: 
22283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rin luonnonsuojelualuetta. Alueen ydinosasta on
22284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jo osa valtion maata ja loputkin on tarkoitus
22285: olette 15 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        hankkia valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Muil-
22286: jeenne n:o 1349 ohella toimittanut valtioneuvos-      la alueilla säilytetään luonnon erityispiirteet ja ne
22287: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        voidaan rauhoittaa maanomistajille maksetta-
22288: sanedustaja M. Laukkasen kirjallisesta kysy-          vaa korvausta vastaan. Näiden luonnonsuojelu-
22289: myksestä n:o 428, jossa tiedustellaan:                alueiden ulkopuolelle jäävien, mutta rantojen-
22290:                                                       suojelualueeseen kuuluvien muiden ranta-aluei-
22291:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         den luonnonsuojelusta sovitaan luonnonsuojelu-
22292:        ryhtyä saattaakseen Valkealan Repove-          viranomaisten ja maanomistajien kesken siten
22293:        den alueella suojelualueen maanhankin-         kuin rantojensuojeluohjelmasta on päätetty.
22294:        nat päätökseen joko ostojen tai maan-             Pääosan Repoveden alueesta omistavat yhtiöt
22295:        vaihtojen muodossa ja lopettaakseen pit-       ja valtio. Yhden suuren maanomistajan kanssa
22296:        kään jatkuneen epävarmuuden maan-              on neuvoteltu Repoveden alueesta siten, että
22297:        hankintojen toteutumisen suhteen?              sopimuksen toimeenpano alkaisi vuonna 1993.
22298:                                                       Se ei ollut mahdollista vuoden 1992 aikana, sillä
22299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valtio ja tämä maanomistaja olivat jo sopineet
22300: vasti seuraavaa:                                      huomattavasti varoja vaativasta maakaupasta
22301:                                                       Lopen Kerityn rannoilla. Nykyinen omistaja
22302:    Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976,        toivoo Repovedellä omistamiensa alueitten vaih-
22303: että Valkealan ja Mäntyharjun kunnissa sijaitse-      toa valtion maihin. Ympäristöministeriö ja met-
22304: vasta Repoveden alueesta perustettaisiin kansal-      sähallitus selvittävät parhaillaan, onko siihen
22305: lispuisto, jonka pinta-ala olisi noin 3 700 hehtaa-   mahdollisuuksia.
22306: ria. Aluetta ei kuitenkaan sisällytetty kansallis-       Ympäristöministeriö on neuvotellut myös toi-
22307: puistoverkon lähiajan kehittämissuunnitelmaan.        sen suuren maanomistajan kanssa Repoveden
22308:    Repoveden alueen virkistyskäyttö ja vaati-         luonnonsuojelusta. Myös tältä osin tulisi parhai-
22309: mukset alueen luonnon suojelemisesta ovat pal-        ten kysymykseen maanvaihto. Vaihtomahdolli-
22310: jon kasvaneet viime vuosina. Alueen luonto on         suuksia selvitetään sekä metsähallituksen että
22311: jylhää ja alue on helposti saavutettavissa, mikä      maatilahallituksen kanssa.
22312: juuri lisää virkistyskäyttöä. Suomen luonnon-            Kolmannen suuren maanomistajan mailla on
22313: suojeluliitto ja Kymenlaakson Maakuntaliitto          rantakaava ja tonteille on jo rakennettu paljon.
22314: ovat 1980-luvun lopulla tehneet esitykset kansal-     Metsät puolestaan ovat pääasiassa taimikoita.
22315: lispuiston perustamisesta Repoveden alueelle.         Neuvotteluja on käyty valtion ja tämänkin
22316: Repoveden alue kuuluu rantojensuojeluohjel-           maanomistajan kanssa.
22317: maan, josta valtioneuvosto on tehnyt periaate-           Vielä syksyn 1992 aikana ympäristöministeriö
22318: päätöksen vuonna 1990.                                aikoo neuvotella Repoveden alueen suojelun
22319:    Ympäristöministeriön aloitteesta Kymen lää-        toteuttamisesta maanomistajien kanssa. Alueen
22320: ninhallitus asetti 3.8.1990 työryhmän selvittä-       maanhankinnassa todennäköisesti edistytään
22321: mään Repoveden alueen käyttöä. Työryhmä               vuoden 1993 aikana. Toteuttamistapana voisi
22322: esitti yksimielisesti, että alueen ydinosaan perus-   yleensä olla maanvaihto, johon kuitenkin metsä-
22323: tettaisiin noin 850 hehtaarin luonnonsuojelualue      hallituksen hallinnassa olevilla alueilla vaaditaan
22324: ja muihin osiin kuusi yhteensä noin 100 hehtaa-       maa- ja metsätalousministeriön suostumus.
22325: 
22326:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992
22327: 
22328:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
22329:                                           1992 vp -   KK 428                                            3
22330: 
22331: 
22332: 
22333: 
22334:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22335: 
22336:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        delarna. En del av områdets kärna är redan i
22337: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      statens besittning och avsikten är att också
22338: se nr 1349 av den 15 september 1992 till vederbö-     resten skall införskaffas till staten för natur-
22339: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift       skyddsändamål. I de övriga delarna skall de för
22340: av följande av riksdagsman M. Laukkanen un-           naturen karakteristiska dragen bevaras, och de
22341: dertecknade spörsmål nr 428:                          kan fridlysas mot ersättning som betalas till
22342:                                                       markägarna. Överenskommelse om skyddet av
22343:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        naturen i dessa områden som inte ingår i natur-
22344:        ta för att slutföra markanskaffningen för      skyddsområdena men väl i strandskyddsområ-
22345:        skyddsområdet i Repovesiområdet i Val-         dena träffas mellan naturvårdsmyndigheterna
22346:        keala antingen i form av köp eller såsom       och markägarna så som har beslutats i fråga om
22347:        markbyten för att göra slut på den lång-       strandskyddsprogrammet.
22348:        variga ovissheten om hur markanskaff-              Huvuddelen av Repovesiområdet ägs avolika
22349:        ningen skall ske?                              bolag och av staten. Underhandlingar har förts
22350:                                                       med en av de stora markägarna på så sätt att
22351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genomförandet av överenskommelsen inleds
22352: anföra följande:                                      1993. Detta kunde inte ske under 1992, eftersom
22353:                                                       staten och denna markägare redan hade kommit
22354:    Nationalparkskommitten föreslog 1976 att           överens om en marktransaktion utmed stranden
22355: Repovesiområdet, som ligger i Valkeala och            av Keritty i Loppi som kräver avsevärda medel.
22356: Mäntyharju kommuner, skulle bli en national-          Den nuvarande ägaren vill byta ut sina områden
22357: park med en areal av ca 3 700 hektar. Området         i Repovesi mot statens mark. Miljöministeriet
22358: inkluderades dock inte i korttidsplanen för ut-       och forststyrelsen utreder som bäst huruvida
22359: veckling av nätverket av nationalparker.              förutsättningar för detta föreligger.
22360:    Både rekreationen i Repovesiområdet och                Miljöministeriet har också förhandlat med en
22361: kraven på skydd av naturen där har ökat kraftigt      annan stor markägare om naturskyddet i Repove-
22362: under de senaste åren. Naturen i området är           si. Också i detta fall skulle ägobyte vara den bästa
22363: ståtlig och det är lätt att komma dit, något som      lösningen. Möjligheterna undersöks i samråd
22364: bidragit till att området allt mer börjat användas    med både forststyrelsen och jordbruksstyrelsen.
22365: för rekreation. Finlands naturskyddsförbund               En tredje stor markägare har mark för viiken
22366: och Kymmenedalens landskapsförbund har i              det redan finns en strandplan, och rätt många
22367: slutet av 1980-talet gjort förslag om att en          tomter har byggts. Skogarna är å andra sidan
22368: nationalpark skall inrättas i Repovesiområdet.        huvudsakligen plantskog. Underhandlingar har
22369: Repovesiområdet ingår i strandskyddsprogram-          också förts mellan staten och markägaren.
22370: met, om vilket statsrådet fattade principbeslut           Miljöministeriet kommer redan i höst att
22371: 1990.                                                 diskutera med markägarna om skyddet av Repo-
22372:    På initiativ av miljöministeriet tillsatte läns-   vesiområdet. Vissa framsteg i markanskaffning-
22373: styrelsen i Kymmene län 3.8.1990 en arbetsgrupp       en torde kunna göras under 1993. Huvudsakli-
22374: som skulle undersöka användningen av Repove-          gen skulle detta ske i form av ägobyten, men för
22375: siområdet. Arbetsgruppen föreslog enhälligt att       detta krävs att jord- och skogsbruksministeriet
22376: ett naturskyddsområde på ca 850 hektar skulle         går med på saken i fråga om de områden som är
22377: inrättas i kärnan av området och sex natur-           i forststyrelsens besittning.
22378: skyddsområden på ca 100 hektar i de övriga
22379: 
22380:      Helsingfors den 16 oktober 1992
22381: 
22382:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
22383:                                                 1992 vp
22384: 
22385: Kirjallinen kysymys 429
22386: 
22387: 
22388: 
22389: 
22390:                                    Aittoniemi: Varsinaisen ajokortin edellyttämästä jatkokoulutuk-
22391:                                        sesta
22392: 
22393:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22394: 
22395:    Suomessa ajokortin saaminen tulee kohtuut-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22396: toman kalliiksi. Erityisesti se koskee nuoria,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22397: joille ajokortti on tiettyyn ikärajaan liittyvä eh-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22398: doton tavoite, mutta varallisuus vähäinen. Kus-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22399: tannuksia lisää nykyisin jatkokoulutus, jota
22400: edellytetään ensimmäisen lyhytaikaisen ajokor-                   Aikooko Hallitus muuttaa vaatimuk-
22401: tin jälkeen varsinaisen ajokortin saamiseksi.                 sia, jotka kohdistuvat lisäkoulutukseen
22402: Kustannus on noin 1 000 markan luokkaa ja                     ensimmäisen lyhytaikaisen ajokortin
22403: lihottaa entisestään autokouluja, joille hyöty                vaihtamiseksi varsinaiseen ajokorttiin si-
22404:  kohdistuu. Tuolla lisäkoulutuksella ei liene mi-             ten, että ajokortinhaltija vapautuisi pel-
22405: tään merkitystä, mutta kustannukset ärsyttävät                kästään autokoulujen taloudelliseen hyö-
22406:  ihmisiä erityisesti laman aikana.                            dyntämiseen tarkoitetusta maksusta?
22407:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
22408:                                             Sulo Aittoniemi
22409: 
22410: 
22411: 
22412: 
22413:  22005IL
22414: 2                                        1992 vp -   KK 429
22415: 
22416: 
22417: 
22418: 
22419:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22420: 
22421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       su muodostaakio huomattavan osan jatko-ope-
22422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen kustannuksista.
22423: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-           Itsenäisen harjoittelun aikana saatavan ajo-
22424: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kokemuksen määrä ja laatu vaihtelevat ja oppi-
22425: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      laille saattaa syntyä myös turvallisuuden kannal-
22426: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ta virheellisiä toiminta- ja ajattelutapoja. Tämän
22427: myksestä n:o 429:                                    vuoksi on tärkeää, että toisen vaiheen opetukses-
22428:                                                      sa voidaan keskittyä valmentamaan oppilaita
22429:           Aikooko Hallitus muuttaa vaatimuk-         niissä asioissa, joissa vaikeuksia esiintyy.
22430:        sia, jotka kohdistuvat lisäkoulutukseen           Jatko-opetuksessa syvennetään turvalliseen
22431:        ensimmäisen lyhytaikaisen ajokortin           ajamiseen liittyviä tietoja ja taitoja, vahvistetaan
22432:        vaihtamiseksi varsinaiseen ajokorttiin si-    turvallisuutta lisääviä asenteita ja ensimmäisessä
22433:        ten, että ajokortinhaltija vapautuisi pel-    koulutusvaiheessa saatuja ja välivaiheen aikana
22434:        kästään autokoulujen taloudelliseen hyö-      itsenäisesti harjoiteltuja valmiuksia sekä opete-
22435:        dyntämiseen tarkoitetusta maksusta?           taan mahdolliset säädösmuutokset Opetus läh-
22436:                                                      tee entuudestaan tuttujen asiakokonaisuuksien
22437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pohjalta. Jo saatujen tiedollisten ja taidollisten
22438: vasti seuraavaa:                                     perusvalmiuksien ja välivaiheen aikana hankitun
22439:                                                      kokemuksen pohjalta asioita voidaan tarkastella
22440:    Vuonna 1989 toteutettiin kuljettajaopetuksen      kehittyneemmällä tavalla.
22441: laajempi sisällöllinen, rakenteellinen ja menetel-       Jatko-opetus on oleellinen osa liikenneturval-
22442: mällinen uudistaminen.                               lisuussyistä pidemmälle ajanjaksolle jaettua op-
22443:     Samassa yhteydessä jaettiin auton ajokortin      pimisprosessia. Kokemukset uudesta järjestel-
22444: saamiseksi annettava koulutus kahteen vaihee-        mästä ovat vielä vähäiset sen lyhyen voimassa-
22445: seen. Uudistus edellytti tieliikennelain muutta-     oloajan johdosta. Uudistuksen toteutumiseen
22446: mista ja mm. jatko-opetuksen toteuttamiseksi         liittyy monia osa-alueita, joiden kehittämisessä
22447: tarvittavan ajoharjoittelurataverkoston rakenta-     ei ole kyetty etenemään uudistuksen aikataulus-
22448: mista maahan.                                        sa. Uudistuksen tavoitteet sekä jatko-opetuksen
22449:     Kuljettajaopetuksen vaiheistamisen tavoittee-    mahdollisuudet huomioon ottaen liikenneminis-
22450: na oli uusien kuljettajien moninkertaisen onnet-     teriö katsoo, että kuljettajaopetusuudistuksella
22451: tomuusriskin alentaminen ja ajokortin saamista       aloitettua kehittämistyötä tulee jatkaa siitä saa-
22452: seuraavan riskialttiin ajan lyhentäminen. Ensim-     tavien kokemusten pohjalta mm. opetussisältö-
22453: mäisen ajokortin saamisen jälkeen annettavana        jen painotuksia tarkistamaHa sekä kuljettajan-
22454: jatko-opetuksella pyritään erityisesti lisäämään     tutkionooja liikenneopettajien koulutusta kehit-
22455: valmiuksia vaikeissa olosuhteissa ajamisessa ja      tämällä. Kuljettajaopetusuudistuksen yhteydes-
22456: liikenteen tavallisimpien vaaratilanteiden enna-     sä edellytettiin uudistuksen vaikutusten seuraa-
22457: koimisessa ja välttämisessä.                         mista. Tässä tarkoituksessa tehty Turun yliopis-
22458:     Jatko-opetuksesta aiheutuva ajokorttikustan-     ton asiaa koskeva tutkimus on lähiaikoina val-
22459: nusten nousu oli uudistuksesta päätettäessä tie-     mistumassa. Liikenneministeriö harkitsee tämän
22460: dossa. Jatko-opetus annetaan pääasiassa ajohar-      tutkimuksen pohjalta mahdollisesti tarvittavia
22461: joitteluradalla. Ajoharjoitteluradan käyttömak-      toimenpiteitä.
22462: 
22463:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1992
22464: 
22465:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
22466:                                           1992 vp -   KK 429                                          3
22467: 
22468: 
22469: 
22470: 
22471:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22472: 
22473:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Omfattningen och arten av den körerfarenhet
22474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som eleven får under den självständiga övningen
22475: den 16 september 1992 tili vederbörande medlem        kan variera och eleven kan också tillägna sig
22476: av statsrådet översänt avskrift av följande av        handlings- och tänkesätt som är felaktiga med
22477: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-           tanke på säkerheten. Därför är det viktigt att
22478: mål nr 429:                                           man i det senare skedet av undervisningen kan
22479:                                                       koncentrera sig på att träna eleveroa i sådana
22480:            Ämnar Regeringen ändra kraven på           saker där svårigheter förekommer.
22481:        den tiliäggsundervisning som fordras för          Under tilläggsundervisningen fördjupas de
22482:        utbyte av det första kortvariga körkortet      kunskaper och färdigheter som behövs för trygg
22483:        tili ett egentligt körkort, så att innehava-   köming, förstärks de attityder som ökar säker-
22484:        ren av körkortet skulie befrias från en        heten och de fårdigheter som vunnits under det
22485:        avgift som endast syftar till att gynna        första utbildningsskedet och som självständigt
22486:        bilskoloma ekonomiskt?                         övats under melianperioden samt undervisas i
22487:                                                       eventuella ändringar i lagstiftningen. Under-
22488:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         visningen utgår från sådana sakkomplex som är
22489: anföra följande:                                      kända från förut. På basis av de grundläggande
22490:                                                       kunskaper och färdigheter som eleven redan har
22491:    År 1989 genomfördes en omfattande reform           och den erfarenhet som han vunnit under
22492: av förarundervisningen i fråga om såväl innehål-      melianperioden kan sakema granskas på ett
22493: let och strukturen som metodema. I samband            mera avancerat sätt.
22494: därmed spjälktes den utbildning som fordras för          Tilläggsundervisningen utgör en väsentlig del
22495: bilkörkort upp i två skeden. Reformen förutsatte      av den inlämingsprocess som av trafiksäkerhets-
22496: ändring av vägtrafiklagen och att i landet byggs      skäl sker under en längre tidsperiod. På grund av
22497: ett nät av övningsbanor som behövs för genom-         att det nya systemet varit i kraft så kort tid har
22498: förande av tilläggsundervisningen.                    man föga erfarenhet av det. Genomförandet av
22499:    Avsikten med att spjälka upp förarunder-           reformen omfattar många delområden, som man
22500: visningen i två skeden var att minska den             inte kunnat utveckla i den takt som tidsplanen
22501: mångdubbla olycksrisk som nya förare har och          för reformen förutsatt. Med beaktande av målen
22502: att förkorta den riskfylida tiden efter erhålian-     för reformen samt tilläggsundervisningens möj-
22503: det av körkort. Strävan med den tiliäggsunder-        ligheter anser trafikministeriet att det utveck-
22504: visning som meddelas efter att det första kör-        lingsarbete som genom reformen av förarunder-
22505: kortet erhållits är i synnerhet att öka förmågan      visningen inletts bör fortsättas utgående från de
22506: att köra i svåra förhållanden samt att förutse        erfarenheter som fås av saken, bl.a. i syfte att
22507: och undvika de vanligaste faromomenten i tra-         justera tyngdpunkten inom undervisningens
22508: fiken.                                                innehåll samt att utveckla förarexamen och ut-
22509:    Att kostnadema för körkort skulie stiga tili       bildningen av trafiklärama. I samband med
22510: följd av tilläggsundervisningen var känt när          reformen av förarundervisningen förutsattes att
22511: beslutet om reformen fattades. Tiliäggsunder-         man följer verkningama av reformen. En under-
22512: visningen meddelas främst på övningsbanor.            sökning som i detta syfte utförts vid Åbo
22513: Avgiften för utnyttjande av övningsbanan utgör        universitet blir färdig inom den närmaste
22514: i själva verket en betydande del av kostnadema        framtiden. Trafikministeriet kommer utgående
22515: för tilläggsundervisningen.                           från denna undersökning att överväga vilka
22516:                                                       åtgärder som eventuelit behövs.
22517:      Helsingfors den 19 oktober 1992
22518: 
22519:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
22520:                                              1992 vp
22521: 
22522: Kirjallinen kysymys 430
22523: 
22524: 
22525: 
22526: 
22527:                                  Aittoniemi: Kehitysyhteistyömäärärahojen käytöstä
22528: 
22529: 
22530: 
22531:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22532:    Suomen kehitysapuun käyttämät määrärahat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22533: olivat taannoisina vuosina lähes 4 miljardia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22534: markkaa eli 0,7 prosenttia kansantuotteesta.       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22535: Vielä vuoden 1993 talousarviossakin rahamäärä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22536: on runsaat 2 miljardia markkaa.
22537:    Kehitysavun antaminen rahana on osaksi ra-                 Katsooko Hallitus olevan perusteita
22538: han tuuleen kylvämistä. Osa menee byrokra-                 siihen, että kehitysapumme suunnattai-
22539: tiaan, osa huijareiden taskuun ja osalla tehdään           siin tulevaisuudessa suomalaisen työvoi-
22540: keskeneräiseksi jotakin, jolla ei ole lopullista           man avulla toteutettavina suoritteina esi-
22541: käyttöä.                                                   merkiksi rakentamisen alueella, jolloin
22542:    Jos varat käytettäisiin suomalaisessa valvon-           avun tehollisuus kasvaisi ja sillä olisi
22543: nassa suomalaisen työvoiman avulla esimerkiksi             vaikutusta myös suomalaiseen työllisyy-
22544: kehitysaluerakentamiseen, tulos olisi hyödylli-            teen?
22545: nen ja sillä olisi myös merkitystä suomalaiseen
22546: työllistämiseen.
22547:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
22548: 
22549:                                          Sulo Aittaniemi
22550: 
22551: 
22552: 
22553: 
22554: 220051L
22555: 2                                        1992 vp -   KK. 430
22556: 
22557: 
22558: 
22559: 
22560:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22561: 
22562:    Valtiopäiväjärjestyksen· 37 §:n 1· momentissa     muotoja ovat korkotuki, kehitysluotot ja tuki
22563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teolliselle kehitysyhteistyölle.
22564: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          Yli neljännes määrärahoista käytetään noin
22565: jeenne n:o 1351 ohella toimittanut valtioneuvos-     400 kahdenväliseen hankkeeseen, joissa pää-
22566: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       sääntöisesti käytetään sekä suomalaisia tuotteita
22567: sanedustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjal-      että suomalaisia työntekijöitä. Noin 500 kansa-
22568: lisesta kysymyksestä n:o 4:30:                       laisjärjestöhankkeessa painopiste on henkilö-
22569:                                                      avussa.
22570:           Katsooko Hallitus olevan perusteita           Kehitysyhteistyömäärärahojen työllistävästä
22571:        siihen, että kehitysapumme suunnattai-        vaikutuksesta on tehty useita selvityksiä. Niiden
22572:        siin tulevaisuudessa suomalaisen työvoi-      tulokset vaihtelevat riippuen siitä, miten pitkälle
22573:        man avulla toteutettavina suoritteina esi-    lasketaan eri toimenpiteiden kerrannaisvaiku-
22574:        merkiksi ·rakentamisen. alueella; jolloin     tuksia. Yhteistä kaikille selvityksille on, että ne
22575:        avun tehollisuus kasvaisi ja sillä olisi      osoittavat määrärahojen ns .. palaumaksi selvästi
22576:        vaikutusta myös suomalaiseen työllisyy-       yli 50%. Monenkeskisen kehitysyhteistyön työl-
22577:        teen                                          lisyys- ja maksutasevaikutuksista ei ole käytettä-
22578:                                                      vissä tutkimustietoa.
22579:   Vastauksena kysymykseen esitän. kunnioitta-           Arvioitaessa toteutettujen hankkeiden kehi-
22580: vasti seuraavaa:                                     tysvaikutuksia vastaanottajamaassa on· käynyt
22581:                                                      ilmeiseksi, että ulkomaalaisten yksinään toteut-
22582:    Eduskunnan käsittelyssä olevassa vuoden           tamat rakennushankkeet eivät luo kestävää ke- ·
22583: 1993 talousarvioesityksessä on kansainväliseen       hitystä. "Avaimet käteen" -toimitukset eivät ole
22584: kehitysyhteistyöhön varattu 2 021 mmk. Määrä-        hyvää kehitysyhteistyötä.
22585: rahat ovat aleutumassa selvästi. Tältä osin esite-       Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen
22586: tyn kysymyksen lähtökohdat ovat oikeat.              on nykyisten määrärahojen ja sopimusvaltuuk-
22587:    Runsas kymmenesosa käytetään niihin kah-          sien vallitessa teoreettisten keskustelujen kohde.
22588: denvälisiin toimintoihin, joissa välitön edunsaaja   Kaikki mahdolliset uudet hankkeet ajoittuvat
22589: on suomalainen vientiteollisuus. Näitä rahoitus-     tuleville vuosille.
22590: 
22591:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
22592: 
22593:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
22594:                                          1992 vp -   KK 430                                          3
22595: 
22596: 
22597: 
22598: 
22599:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22600: 
22601:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Mer än en fjärdedel av anslagen används tili
22602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ca 400 bilaterala projekt i vilka både finska
22603: 1351 av den 16 september 1992 tili vederbörande      produkter och fmländsk personai i regel an-
22604: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    vänds. I ca 500 medborgarorganisationsprojekt
22605: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade           ligger tyngdpunkten på personalbistånd.
22606: spörsmål nr 430:                                         Det har gjorts flera utredningar om utveck-
22607:                                                      lingssamarbetsanslagens sysselsättande verkan.
22608:           Anser Regeringen det vara motiverat        Resultaten av dessa varierar beroende på hur
22609:        att vår utvecklingshjälp t.ex. på området     långt multipeleffekten för olika åtgärder kalkyle-
22610:        för byggande i framtiden inriktas på          ras. Gemensamt för alla utredningar är att de
22611:        prestationer som kan genomföras med           visar att restitutionen av anslagen klart översti-
22612:        fmsk arbetskraft, varvid hjälpen skulle       ger 50 %. Om verkningama ifråga om sysselsätt-
22613:        bli effektivare och även påverka syssel-      ningen och betalningsbalansen inom det multila-
22614:        sättningen i Finland?                         terala utvecklingssamarbetet finns inga tillgäng-
22615:                                                      liga forskningsresultat.
22616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Vid uppskattandet av utvecklingseffekten av
22617: anföra följande:                                     genomförda projekt i det mottagande Jandet har
22618:                                                      det framgått att de byggnadsprojekt som utlän-
22619:    1 budgetpropositionen för 1993 som behand-        ningama ensamma genomför inte skapar en
22620: las i riksdagen har 2 021 milj. mk reserverats för   bestående utveckling. "Nycklama i handen"
22621: intemationellt utvecklingssamarbete. Anslagen        -leveranser kännetecknar inte gott utvecklings-
22622: kommer att sjunka betydligt. Tili denna del är       samarbete.
22623: utgångspunkten för spörsmålet riktig.                    Startandet av nya byggnadsprojekt med nuva-
22624:    En dryg tiondedel av anslagen används tili        rande anslag och avtalsfullmakter är föremål för
22625: sådan bilateral verksamhet där den direkta för-      diskussioner på det teoretiska planet. Samtliga
22626: månstagaren är finsk exportindustri. Sådana          eventuella nya projekt kommer att skjutas upp
22627: fmansieringsformer är räntestöd, utvecklings-        tili kommande år.
22628: krediter och understöd tili det industriella ut-
22629: vecklingssamarbetet.
22630: 
22631:      Helsingfors den 14 oktober 1992
22632: 
22633:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
22634:     /
22635: /
22636:                                                1992 vp
22637: 
22638: Kirjallinen kysymys 431
22639: 
22640: 
22641: 
22642: 
22643:                                   Aittoniemi: Euroopan talousalueen perustamiseen liittyvien lakien
22644:                                       käsittelystä eduskunnassa
22645: 
22646: 
22647:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22648: 
22649:    Hallitus antaa eduskunnalle kiihtyvässä tah-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
22650: dissa ns. ETA-lakeja, joiden käsittely ja hyväksy-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22651: minen on välttämätöntä, jos Suomi liittyy Euroo-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22652: pan talousalueen jäseneksi ensi vuoden alusta.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22653: Euroopan talousalueen syntyminen on kuitenkin
22654: epävarmaa Sveitsin kansanäänestyksen ja N oijan                 Miten Hallitus aikoo purkaa eduskun-
22655: päätösvaikeuksien vuoksi. Myös Suomessa edus-                nassa hyväksyttävän ETA-lainsäädäntö-
22656: kunnan tulee hyväksyä allekiijoitettu sopimus                paketin, jos mainittu sopimus syystä tai
22657: ennen sen voimaansaattamista. Vaikeuksia voi                 toisesta raukeaa?
22658: tulla myös EY-jäsenmaiden suunnasta.
22659: 
22660:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
22661: 
22662:                                            Sulo Aittoniemi
22663: 
22664: 
22665: 
22666: 
22667: 220051L
22668: 2                                         1992 vp -    KK 431
22669: 
22670: 
22671: 
22672: 
22673:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22674: 
22675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mus raukeaa, tällaiset lait on jätettävä vahvista-
22676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          matta tai voimaansaattamatta.
22677: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-            Erillisissä esityksissä ehdotetuista laeista li-
22678: jeenne n:o 1352 ohella toimittanut valtioneuvos-       säksi osa on sellaisia, että niitä ei asiallisista
22679: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         syistä katsota olevan syytä saattaa voimaan
22680: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kitjal-        riippumatta ETA-sopimuksesta. Monet ETA-
22681: lisen kysymyksen n:o 431:                              sopimuksen voimaansaattamiseen liittyvistä la-
22682:                                                        kiehdotuksista ovat kuitenkin sellaisia, että ne
22683:           Miten Hallitus aikoo purkaa eduskun-         olisi järkevää saattaa voimaan myös ETA-sopi-
22684:        nassa hyväksyttävän ETA-lainsäädäntö-           muksesta riippumatta. Kysymys olisi tällöin sii-
22685:        paketin, jos mainittu sopimus syystä tai        tä, että Suomi oma-aloitteisesti yhdenmukaistai-
22686:        toisesta raukeaa?                               si lainsäädäntöään EY-oikeuden kanssa. Jos
22687:                                                        ETA-sopimus raukeaa, joudutaan harkitse-
22688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maan, mitkä näistä laeista voidaan saattaa voi-
22689: vasti seuraavaa:                                       maan ETA-sopimuksesta riippumatta ja mitkä
22690:                                                        lait on jätettävä vahvistamatta tai voimaansaat-
22691:    Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen           tamatta.
22692: (ETA-sopimus) 129 artiklan mukaan sopimus                 Useimmat ETA-sopimuksen voimaansaatta-
22693: tulee voimaan 1.1.1993. Jolleivät kaikki sopi-         miseen liittyvät lait ja varsinkin ne lait, joiden
22694: muspuolet ole ennen tätä päivää tallettaneet           voimaantulo on välttämättä sidoksissa ETA-
22695: ratifioimis- tai hyväksymiskitjaansa, sopimus          sopimuksen voimaantuloon, on ehdotettu tule-
22696: tulee voimaan viimeistä ilmoitusta seuraavan           viksi voimaan asetuksella säädettävänä ajankoh-
22697: toisen kuukauden 1 päivänä. Ilmoitus on tehtävä        tana. Tällaiset lait voidaan normaalissa jätjes-
22698: viimeistään 30.6.1993, jonka jälkeen sopimus-          tyksessä hyväksyä ja vahvistaa, mutta niiden
22699: puolet kutsuvat koolle diplomaattikonferenssin         voimaansaattaminen voidaan jättää riippuvaksi
22700: arvioimaan tilannetta.                                 ETA-sopimuksen kohtalosta. Jos ETA-sopimus
22701:    Tämän mukaisesti tavoitteena on, että sopi-         raukeaa, lait voidaan aikanaan kumota, jollei
22702: mus voidaan saattaa voimaan 1.1.1993, mutta            Suomen mahdollisesta EY-jäsenyydestä muuta
22703: myös siihen, että sopimus viivästyy tai jopa           johdu.
22704: raukeaa, on varauduttava.                                  Osassa ETA-sopimukseen liittyviä lakiehdo-
22705:    Hallituksen esityksessä n:o 95 ehdotetut ETA-       tuksia on kuitenkin tavanmukainen voimaantu-
22706: sopimuksen ja siihen liittyvien sopimusten voi-        losäännös, jossa voimaantuloajankohta on jätet-
22707: maansaattamislait ovat niin sanottuja sekamuo-         ty avoimeksi. Yleensä tällaiset lait ovat tarkoite-
22708: toisia blankettilakeja, joiden voimaantulo on          tut saatettaviksi voimaan tarvittaessa myös
22709: muodollisestikin sidottu sopimuksen voimaan-           ETA-sopimuksesta riippumatta. Jos tämä ei kui-
22710: tuloon. Sama koskee sellaisia erillisissä esityksis-   tenkaan jostakin syystä ole mahdollista eikä
22711: sä ehdotettuja asiasisältöisiä voimaansaattamis-       ETA-sopimuksen voimaantuloajankohta selviä
22712: lakeja tai niiden säännöksiä, joissa viitataan         vahvistamiselle varatun kolmen kuukauden ajan
22713: ETA-sopimukseen tai siinä tarkoitettuun Euroo-         kuluessa, tällainen laki joudutaan jättämään
22714: pan yhteisöjen (EY) säädökseen. Jos ETA-sopi-          vahvistamatta.
22715: 
22716:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
22717: 
22718:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
22719:                                           1992 vp -   KK 431                                           3
22720: 
22721: 
22722: 
22723: 
22724:                                      Till Riksdagens Herr Talman
22725: 
22726:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skaperna (EG). Om EES-avtalet förfaller, skall
22727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        sådana lagar inte stadfåstas eller bringas i kraft.
22728: 1352 av den 16 september 1992 till vederbörande          En del av de lagar som har föreslagits i
22729: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     separata propositioner är dessutom sådana att
22730: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-        det av sakliga orsaker inte anses vara skäl att
22731: de spörsmål nr 431:                                   bringa dem i kraft oberoende av EES-avtalet.
22732:                                                       Många av de lagförslag som hänför sig tili
22733:           Hur ämnar Regeringen riva upp EES-          införandet av EES-avtalet är emellertid sådana
22734:        lagstiftningspaketet, som skall godkän-        att det vore förnuftigt att bringa dem i kraft även
22735:        nas av riksdagen, om EES-avtalet av en         oberoende av EES-avtalet. Det vore då fråga om
22736:        eller annan anledning förfaller?               att Finland på eget initiativ skulle bringa sin
22737:                                                       lagstiftning i överensstämmelse med EG-rätten.
22738:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          Om EES-avtalet förfaller, måste man överväga
22739: följande:                                             vilka av dessa lagar som kan bringas i kraft
22740:                                                       oberoende av EES-avtalet och vilka som inte
22741:    Enligt artikel 129 i Avtalet om europeiska         skall stadfiistas eller bringas i kraft.
22742: ekonomiska samarbetsområdet (EES-avtalet)                De flesta lagar som hänför sig tili införandet
22743: träder avtalet i kraft 1.1.1993. Om inte alla         av EES-avtalet och i synnerhet de lagar vilkas
22744: avtalsslutande parter då har deponerat sina rati-     ikraftträdande ovillkorligen är bundet vid EES-
22745: fikations- eller godkännandeinstrument, träder        avtalets ikraftträdande har föreslagits träda i
22746: avtalet i kraft den första dagen i den andra          kraft vid en tidpunkt som stadgas genom förord-
22747: månaden som följer efter den sista anmälan.           ning. Sådana lagar kan i normal ordning god-
22748: Anmälan skall göras senast 30.6.1993, varefter        kännas och stadfåstas, men ikraftträdandet kan
22749: de avtalsslutande parterna sammankallar en dip-       lämnas beroende av EES-avtalets öde. Om EES-
22750: lomatkonferens för att bedöma läget.                  avtalet förfaller, kan lagarna i sinom tid upphä-
22751:    1 enlighet härmed är målet att kunna bringa        vas, om inte Finlands eventuella medlemskap i
22752: avtalet i kraft 1.1.1993, men möjligheten att         EG föranleder något annat.
22753: avtalet fördröjs eller t.o.m. förfaller måste beak-      1 en del av de lagförslag som hänför sig tili
22754: tas.                                                  EES-avtalet finns emellertid ett sedvanligt ikraft-
22755:    De lagar om införande av EES-avtalet och           trädelsestadgande, i vilket tidpunkten för ikraft-
22756: därmed sammanhängande avtal som föreslås i            trädandet har lämnats öppen. 1 allmänhet har
22757: regeringens proposition nr 95 är s.k. blandade        avsikten varit att dessa lagar vid behov skall
22758: blankettlagar, vilkas ikraftträdande också for-       bringas i kraft också oberoende av EES-a"talet.
22759: mellt är bundet tili avtalets ikraftträdande. Det-    Om emellertid detta av någon anledning inte är
22760: samma gäller sådana ikraftträdelselagar med           möjligt och tidpunkten för EES-avtalets ikraft-
22761: sakinnehåll och stadganden i dem som har före-        trädande inte blir klar inom de tre månader som
22762: slagits i separata propositioner och i vilka hän-     har reserverats för stadfästandet, kan en sådan
22763: visningar görs tili EES-avtalet eller den däri        lag inte stadfåstas.
22764: avsedda författningen om de Europeiska gemen-
22765: 
22766:      Helsingforsden 14 oktober 1992
22767: 
22768:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
22769:                                                1992 vp
22770: 
22771: Kirjallinen kysymys 432
22772: 
22773: 
22774: 
22775: 
22776:                                   Aittoniemi: Hornet-hävittäjähankintoihin liittyvien vastakauppo-
22777:                                       jen työllistävästä vaikutuksesta
22778: 
22779: 
22780:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22781: 
22782:    Suomen hävittäjäkaupat Yhdysvalloista                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22783: tuottavat suunnitelmien mukaan usean miljar-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22784: din markan vastaostot. Vastaostoista osa on jo       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22785: vireillä, osa suunnittelun alaisena. Vastaostoilla   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22786: on toivon mukaan mahdollisimman suuri työl-
22787: listävä vaikutus, joka näinä vaikeina aikoina                   Minkälaisia mahdollisuuksia Halli-
22788: mahdollisimman hyvin kompensoisi mittavaa                    tuksella on ohjata hävittäjähankintojen
22789: hankintaa ja lisäisi myötämielistä suhtautumis-              yhteydessä syntyviä vastakauppoja alu-
22790: ta näihin puolustusvoimien hankintoihin.                     eelle, jossa niillä olisi mahdollisimman
22791:                                                              suuri työllistävä vaikutus?
22792:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
22793: 
22794:                                            Sulo Aittaniemi
22795: 
22796: 
22797: 
22798: 
22799:  220051L
22800: 2                                      1992 vp -   KK 432
22801: 
22802: 
22803: 
22804: 
22805:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22806: 
22807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ja että kompensaatioksi esitetty liiketoimi hyö-
22808: mainituissa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     dyttää merkittävästi suomalaisia taloudellisia
22809: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-     etuja.
22810: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       F/A-18 Hornet-hävittäjähankintaan liittyvää
22811: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vastaostojärjestelmää on kehitetty laajentamalla
22812: Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysymyksestä n:o    vastaostoiksi hyväksyttävien liiketoimien alaa
22813: 432:                                               kelpuuttamalla myös tuotannolliset investoinnit
22814:                                                    sekä teknologian ja taitotiedon siirron Suomesta
22815:           Minkälaisia mahdollisuuksia Halli-       tai Suomeen kompensaatioiksi. Uutta on myös
22816:        tuksella on ohjata hävittäjähankintojen     ns. kerroinjärjestelmä. Edelliset tuovat uutta
22817:        yhteydessä syntyviä vastakauppoja alu-      osaamista ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia
22818:        eelle, jossa niillä olisi mahdollisimman    suomalaisille yrityksille. Kerroinjärjestelmän
22819:        suuri työllistävä vaikutus?                 tarkoituksena taas on suunnata vastaostot niille
22820:                                                    sektoreille ja sen tyyppiseen toimintaan, jossa
22821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       niillä katsotaan olevan suurin hyöty. Kerroinjär-
22822: vasti seuraavaa:                                   jestelmässä on otettu huomioon myös itsenäiset
22823:                                                    pienet tai keskisuuret yritykset, joille voidaan
22824:    Puolustusvoimien suuriin materiaalihankin-      antaa korotettuja kertoimia, ns. PK-kertoimia.
22825: toihin on sovellettu vuodesta 1977lähtien vasta-       Alueellisia näkökohtia ei ole korostettu ensisi-
22826: ostoehtoa. Tämän mukaisesti puolustusmateri-       jaisina kriteereinä kehitettäessä vastaostojärjes-
22827: aalin myyjät ovat sitoutuneet hankkimaan suo-      telmää. Kuitenkin nyt luodun PK-kertoimen
22828: malaiselta teollisuudelta vastaostoja hankinnan    avulla voidaan saada vastaostovelvolliset aikai-
22829: hintaa vastaavan määrän. Näin puolustusmate-       sempaa laajemmin kiinnostumaan eri alueilla
22830: riaalihankinnoilla edistetään suomalaisten tuot-   olevista pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
22831: teiden vientiä, tuetaan työllisyyttä ja kevenne-       F/A-18 Hornet-hankinnan vastaostovelvolli-
22832: tään hankintojen aiheuttamaa maksutaserasi-        set yritykset järjestivät yhdessä Suomen Ulko-
22833: tusta. Järjestelmän mukaan vastaostoksi hyväk-     maankauppaliiton kanssa alkusyksystä eri puo-
22834: sytään vain liiketoimen suomalaisuusaste eli       lilla Suomea nimenomaan pienille ja keskisuuril-
22835: vastaostoprojektin suoranaisesti Suomea hyö-       le yrityksille suunnattuja seminaareja vastaos-
22836: dyttävä osuus. Pääperiaatteina kuitenkin on,       toista. On myös tutkittu mahdollisuuksia edistää
22837: että puolustusmateriaalin toimittaja vaikuttaa     erityisesti näiden yritysten markkinoillepääsyä
22838: olennaisesti kompensaatiokaupan syntymiseen        Yhdysvalloissa vastaostojärjestelmän puitteissa.
22839: 
22840:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1992
22841: 
22842:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
22843:                                          1992 vp -   KK 432                                         3
22844: 
22845: 
22846: 
22847: 
22848:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22849: 
22850:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det motköpssystem som hör tili anskaffning-
22851: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       en av F/A-18 Hornetjaktplanen har utvecklats
22852: den 16 september 1992 till vederbörande medlem       genom att området för de affärstransaktioner
22853: av statsrådet översänt avskrift av följande av       vilka godkänns som motköp utvidgats så att
22854: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            också produktiva investeringar samt överföring
22855: spörsmål nr 432:                                     av know-how från eller tili Finland kan komma
22856:                                                      i fråga. Nytt är också det s.k. koefficientsyste-
22857:           Vilka möjligheter har Regeringen att       met. Den förstnämnda utvidgningen av systemet
22858:        styra de motköp som uppstår i samband         för med sig nytt kunnande och nya möjligheter
22859:        med jaktplansanskaffningarna tili såda-       tili affårsverksamhet för finländska företag. Av-
22860:        na områden där de har största möjliga         sikten med koefficientsystemet är åter att rikta
22861:        sysselsättande inverkan?                      in motköpen på de sektorer och det slag av
22862:                                                      verksamhet där de anses medföra den största
22863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nyttan. Koefficientsystemet beaktar också
22864: anföra följande:                                     självständiga små eller medelstora företag, vilka
22865:                                                      kan tilidelas höjda koefficienter, s.k. PK-koef-
22866:    På försvarsmaktens stora materielanskaff-         ficienter (koefficienter för små- och medelstora
22867: ningar har sedan 1977 tillämpats ett motköps-        företag).
22868: villkor. En1igt detta har försäljarna av försvars-       När motköpssystemet utvecklats har de regio-
22869: materiel förbundit sig att förvärva motköp från      nala aspekterna inte tagits upp som första-
22870: den finländska industrin tili ett belopp som         handskriterier. Med hjälp av de PK-koefficienter
22871: motsvarar anskaffningens pris. Genom försvars-       som nu skapats är det likväl möjligt att i större
22872: materielanskaffningarna främjas på så sätt ex-       utsträckning än förut väcka de motköpsskyldi-
22873: porten av finländska produkter, produceras sys-      gas intresse för små och medelstora företag på
22874: selsättning och lindras den belastning av betal-     olika områden.
22875: ningsbalansen som anskaffningarna medför.                De företag som är motköpsskyldiga i sam-
22876: Enligt systemet godkänns som motköp endast           band med F/A-18 Hornetanskaffningen ordnade
22877: affårstransaktionens finländska produktions-         i bötjan av hösten tillsammans med Finlands
22878: grad, dvs. den del av motköpsprojektet som           utrikeshandelsförbund på olika håll seminarier
22879: direkt gagnar Finland. Huvudprincipen är dock        som gällde motköpen och som var avsedda just
22880: att den som levererar försvarsmateriel väsentligt    för små och medelstora finländska företag. Man
22881: inverkar på uppkomsten av kompensationsköp           har också undersökt möjligheterna att främja
22882: och att den affårstransaktion som föreslås som       särskilt dessa företags möjligheter att komma in
22883: kompensation på ett betydande sätt gagnar fm-        på marknaden i Förenta Staterna inom ramen
22884: ländska ekonomiska intressen.                        för motköpssystemet.
22885: 
22886:      Helsingfors den 19 oktober 1992
22887: 
22888:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
22889:                                              1992 vp
22890: 
22891: Kirjallinen kysymys 433
22892: 
22893: 
22894: 
22895: 
22896:                                  Aittoniemi: Asevelvollisuusajan lyhentämisen vaikutuksista nuor-
22897:                                      ten työllisyyteen
22898: 
22899: 
22900:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22901: 
22902:    Suomea vaivaa ankara nuorisotyöttömyys             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22903: esimerkiksi juuri asevelvollisuusiässä olevien     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22904: osalta. Viimeksi julkaistun säästösuunnitelman     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22905: mukaan hallitus on kaavaillut asevelvollisuus-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22906: ajan lyhentämistä kahdella kuukaudella. Tosin
22907: hallitus on väittänyt suunnitelmaa ns. Sailaksen              Aikooko Hallitus todella toteuttaa
22908: paperiksi, mutta koska se on tuotu viralliseen             asevelvollisuusajan lyhentämisen sen
22909: käsittelyyn talousneuvostoon, hallituksen on               nuorisotyöttömyyttä lisäävästä ja maan-
22910: täytynyt se hyväksyä. Asevelvollisuusajan lyhen-           puolustusta heikentävästä vaikutuksesta
22911: täminen lisää edelleen työmarkkinoilla työttömi-           huolimatta?
22912: nä olevien määrää samalla kun toimenpide hei-
22913: kentää maanpuolustusta.
22914:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
22915: 
22916:                                          Sulo Aittaniemi
22917: 
22918: 
22919: 
22920: 
22921: 220051L
22922: 2                                         1992 vp ·.- KK 433
22923: 
22924: 
22925: 
22926: 
22927:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22928: 
22929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen puutteita jouduttaisiin korjaamaan varus-
22930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mieskoulutusta kalliimmissa kertausharjoituk-
22931: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        sissa. Lisäksi oloissamme edellytettyä koulutusta
22932: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sekä kesä- että talviolosuhteissa ei lyhennetyssä
22933: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          mallissa voitaisi toteuttaa.
22934: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-           Pelkästään laskennallisesti asiaa tarkastellen
22935: symyksen n:o 433:                                     voidaan todeta, että palvelusajan lyhentäminen
22936:                                                       kahdella kuukaudella pienentäisi varusmiesten
22937:           Aikooko Hallitus todella toteuttaa          ylläpitokustannuksia vuositasolla noin 102
22938:        asevelvollisuusajan lyhentämisen sen           Mmk. Kun noin 60 %kahta kuukautta aiemmin
22939:        nuorisotyöttömyyttä lisäävästä ja maan-        kotiutetuista varusmiehistä kuite11kin jäisi työt-
22940:        puolustusta heikentävästä vaikutuksesta        tömiksi, aiheutuisi tästä muulle yhteiskunnalle
22941:        huolimatta?                                    työttömyys- ja muina sosiaalikuluina kaikkiaan
22942:                                                       noin 105 Mmk:n lisäkustann.ukset.
22943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Palvelusajan pysyvä lyhentäminen edellyttäisi
22944: vasti seuraavaa:                                      palvelukseenastumisjärjestelmän kokonaisuu-
22945:                                                       distusta, mikä kutsuntajärjestelmän ja riittävän
22946:    Puolustusvoimien on koko ajan ylläpidettävä        Valmisteluajan johdosta voitaisiin .toteuttaa. ai-
22947: sellaista valmiutta, että se voi riittävän nopeasti   kaisintaan vuonna 1995. Uudistus koskisi palve-
22948: reagoida kaikkiin odotettavissa oleviin uhkiin.       lukseenastumisaikoja, ·koulutuspaikkoja, koulu-
22949: Tämä edellyttää, että puolustusvoimilla erityi-       tuksen jaksottelua ja sisältöä, henkilöstön käyt-
22950: sesti valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa on         töä, vuosittaisia harjoituksia sekä reserviläiskou-
22951: noin 20 000 peruskoulutettua varusmiestä. Pal-        lutusta.
22952: velusajan lyhentäminen aiheuttaisi ainakin kah-          Kun tehtyjen selvitysten perusteella palvelus-
22953: desti vuodessa sellaisia ajanjaksoja, jolloin pe-     ajan lyhentämisestä ei ole osoitettavissa säästöä,
22954: ruskoulutettuja varusmiehiä ei olisi riittävästi.     vaan nykyisessä työllisyystilanteessa pikemmin-
22955:    Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä on so-        kin lisäkustannuksia, ja kun lyhentäminen aihe-
22956: peutettu nykyiseen palvelusaikaan ja kertaushar-      uttaisi puolustusvoimien valmiuden ainakin tila-
22957: joitusjärjestelmään siten, että vaadittava koulu-     päisen heikkenemisen ja koulutustason merkittä-
22958: tustaso on saavutettavissa. Lyhennetty palvelus-      vän laskemisen, ei varusmiespalvelusajan lyhen-
22959: aika ei mahdollistaisi toimintakykyisten joukko-      täminen ole tarkoituksenmukaista.
22960: jen tuottamista reserviin, ja varusmieskoulutuk-
22961: 
22962:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1992
22963: 
22964:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
22965:                                          1992 vp -   KK 433                                            3
22966: 
22967: 
22968: 
22969: 
22970:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22971: 
22972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utbildningen. Inom ramen för den kortare mo-
22973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dellen skulle det inte heller vara möjligt att såväl
22974: den 16 september 1992 till vederbörande medlem       under sommar- som vinterförhållanden för-
22975: av statsrådet översänt avskrift av följande av       verkliga den utbildning som omständighetema
22976: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            hos oss förutsätter.
22977: spörsmål nr 433:                                        En granskning av saken utgående från en rent
22978:                                                      kalkylmässig synpunkt ger vid handen att en
22979:           Har Regeringen verkligen för avsikt        förkortning av tjänstgöringstiden med två måna-
22980:        att förkorta vämpliktstiden trots att det-    der skulle minska underhållskostnadema för
22981:        ta skulle medföra ökad ungdomsarbets-         beväringarna med ca 102 Mmk på årsnivå. Då
22982:        löshet och en försämring av försvaret?        största delen av de beväringar som hemförlovats
22983:                                                      två månader i förtid skulle bli arbetslösa, skulle
22984:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        detta för det övriga samhället medföra samman-
22985: anföra följande:                                     lagt ca 105 Mmk i tilläggskostnader för arbets-
22986:                                                      löshets- och andra socialutgifter.
22987:    Försvarsmakten måste fortgående upprätt-             En bestående förkortning av tjänstgöringsti-
22988: hålla en sådan beredskap, att den tillräckligt       den skulle förutsätta en totalreform av systemet
22989: snabbt kan reagera på alla hot som kan tänkas        för inträde i tjänst, vilket på grund av uppbåds-
22990: uppstå. Detta förutsätter att försvarsmakten då      systemet och behovet av tillräcklig tid för bered-
22991: beredskapen höjs särskilt i det inledande skedet     ning av saken skulle kunna förverkligas tidigast
22992: förfogar över ca 20 000 grundutbildade bevä-         år 1995. Reformen skulle gälla tidpunkterna för
22993: ringar. En förkortning av tjänstgöringstiden         inträde i tjänst, utbildningsställena, utbildning-
22994: skulle åtminstone två gånger om året medföra         ens periodisering och innehåll, användningen av
22995: perioder under vilka det inte finns tillräckligt     personalen, de årliga övningarna samt reservis-
22996: många grundutbildade beväringar.                     ternas utbildning.
22997:    Försvarsmaktens utbildningssystem är anpas-          Då en förkortning av tjänstgöringstiden enligt
22998: sat tili den nuvarande tjänstgöringstiden och det    de utredningar som gjorts inte skulle medföra
22999: nuvarande systemet för repetitionsövningar så        någon inbesparing, utan i nuvarande sysselsätt-
23000: att den erforderliga utbildningsnivån kan upp-       ningsläge snarare tilläggskostnader, och då en
23001: nås. Om tjänstgöringstiden förkortas är det inte     förkortning åtminstone tillfålligt skulle försämra
23002: möjligt att få till stånd funktionsdugliga trupper   försvarsmaktens beredskap och väsentligt sänka
23003: för reserven, och det skulle bli nödvändigt att      utbildningsnivån är det inte ändamålsenligt att
23004: avhjälpa bristema i beväringsutbildningen vid        förkorta tiden f6r beväringstjänsten.
23005: reservövningama, vilka är dyrare än bevärings-
23006: 
23007:      Helsingfors den 12 oktober 1992
23008: 
23009:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
23010:                                              1992 vp
23011: 
23012: Kirjallinen kysymys 434
23013: 
23014: 
23015: 
23016: 
23017:                                Aittoniemi: EY-kansanäänestyksen merkityksestä jäsenyysratkai-
23018:                                    sua tehtäessä
23019: 
23020: 
23021:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23022: 
23023:    Suomessa on aikomuksena suorittaa neuvoa-      niin kriittiseksi jopa sen jäsenmaissa, että pää-
23024: antava kansanäänestys, joka koskee lopullista     töksen Suomenkin jäsenyydestä pitäisi ehkä
23025: ratkaisua EY-jäsenyydestä. Tanskassa ja Rans-     perustua laajemmalle ja vakaammalle pohjalle.
23026: kassa kansanäänestys on ratkaiseva, samoin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23027: Sveitsissä jopa ETA-jäsenyyttä koskien. Tosin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23028: Tanskan ja Ranskan kansanäänestyksissä kysy-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23029: mys oli Maastrichtin sopimuksen hyväksymises-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23030: tä, mutta käytännössä Suomen EY-jäsenyys
23031: merkitsee samaa asiaa.                                      Katsooko Hallitus muuttuvissa olois-
23032:    Koska kansa on valinnut eduskunnan teke-              sa tarpeelliseksi järjestää myös Suomen
23033: mään päätöksiä, eduskunnan tulee tietysti kan-           EY-jäsenyyttä koskevan kansanäänes-
23034: taa vastuu. Suhtautuminen Euroopan integraati-           tyksen, joka sitoo mainittua jäsenyysrat-
23035: on kehitykseen on käynyt ja käymässä kuitenkin           kaisua tehtäessä?
23036: 
23037:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
23038:                                        Sulo Aittoniemi
23039: 
23040: 
23041: 
23042: 
23043:  220051L
23044: 2                                      1992 vp -   KK 434
23045: 
23046: 
23047: 
23048: 
23049:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23050: 
23051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     myksestä voidaan toimeenpanna neuvoa-antava
23052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kansanäänestys. Tällaisen kansanäänestyksen
23053: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-     toimittamisesta on kussakin tapauksessa päätet-
23054: jeenne n:o 1355 ohella toimittanut valtioneuvos-   tävä lailla. Lopullinen päätösvalta ja vastuu
23055: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tehtävästä ratkaisusta kansanäänestyksen koh-
23056: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta       teena olevassa asiassa säilyy kuitenkin eduskun-
23057: kirjallisesta kysymyksestä n:o 434:                nalla. Toistaiseksi ei vielä yhtään neuvoa-anta-
23058:                                                    vaa kansanäänestystä ole tämän uuden lainsää-
23059:           Katsooko Hallitus muuttuvissa olois-     dännön mukaan järjestetty.
23060:        sa tarpeelliseksi järjestää myös Suomen        Sitovan kansanäänestyksen käyttöönoton on
23061:        EY-jäsenyyttä koskevan kansanäänes-         katsottu merkitsevän liian merkittävää poikkea-
23062:        tyksen, joka sitoo mainittua jäsenyysrat-   mista edustuksellisen demokratian periaatteista.
23063:        kaisua tehtäessä?                           Vaikka eduskunta itse päättäisi kansanäänestyk-
23064:                                                    sen toimeenpanosta ja siihen alistettavista kysy-
23065:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       myksistä, on katsottu, että ei ole edustukselliseen
23066: vasti seuraavaa:                                   järjestelmään sopivaa sallia eduskunnan luopua
23067:                                                    osittainkaan sille valtiosäännön mukaan kuulu-
23068:    Hallitusmuodon mukaan valtiovalta Suomes-       vasta päätösvallasta edes sen edustaman kansan
23069: sa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville    hyväksi. Lisäksi on otettava huomioon, että
23070: kokoontunut eduskunta. Eduskunta käyttää           sitovan kansanäänestyksen järjestäminen edel-
23071: lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa sekä hyväk-   lyttää valtiosäännön muuttamista. Tässä yhtey-
23072: syy sellaiset kansainväliset sopimukset, jotka     dessä voidaan toki mainita, että uutta kunnallis-
23073: sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia sään-      lakia valmisteltaessa on ollut esillä vaihtoehto
23074: nöksiä tai jotka valtiosäännön mukaan muuten       ottaa käyttöön kunnissa sitova kansanäänestys.
23075: vaativat eduskunnan suostumusta. Näissä kes-          Hallituksen eduskunnalle Euroopan yhteisön
23076: keisissä valtiovallan käyttöä koskevissa kysy-     jäsenyydestä antaman tiedonannon yhteydessä
23077: myksissä on meillä omaksuttu edustuksellinen       tekemän periaatepäätöksen mukaan on tarkoi-
23078: järjestelmä.                                       tuksena kuitenkin järjestää ennen EY-jäsenyy-
23079:    Tätä edustuksellista demokratiaa täydentä-      teen johtavan neuvottelutuloksen lopullista hy-
23080: mään on tarkoitettu vuonna 1987 voimaan saa-       väksymistä asiasta neuvoa-antava kansanäänes-
23081: tettu lainsäädäntö, jonka mukaan tietystä kysy-    tys.
23082: 
23083:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
23084: 
23085:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
23086:                                           1992 vp -   KK 434                                          3
23087: 
23088: 
23089: 
23090: 
23091:                                      Till Riksdagens Herr Talman
23092: 
23093:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           folkomröstning skall anordnas intas i lag. Den
23094: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        slutliga beslutsmakten och ansvaret för det be-
23095: 1355 av den 16 september 1992 till vederbörande       slut som fattas i det ärende som är föremål för
23096: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     folkomröstning förblir dock hos riksdagen.
23097: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-        Tillsvidare har inte en enda rådgivande folk-
23098: de spörsmål nr 434:                                   omröstning anordnats i enlighet med den nya
23099:                                                       lagstiftningen.
23100:           Anser Regeringen att det med                    Det har ansetts att det skulle innebära ett
23101:        beaktande av att förhållandena föränd-         alltför betydande avsteg från principen om re-
23102:        ras är nödvändigt att anordna en folk-         presentativ demokrati att ta i bruk en bindande
23103:        omröstning också om Finlands EG-med-           folkomröstning. Fastän riksdagen själv skall fat-
23104:        lemskap så att denna är bindande då            ta beslut om att en folkomröstning skall anord-
23105:        frågan om medlemskap avgörs?                   nas och om de frågor som skall underställas
23106:                                                       denna, har det ansetts att det inte är förenligt
23107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med det representativa systemet att tillåta att
23108: anföra följande:                                      riksdagen ens partiellt avstår från den besluts-
23109:                                                       makt som enligt statsförfattningen tillkommer
23110:    Enligt regeringsformen tillkommer statsmak-        den och inte ens till förmån för det folk som den
23111: ten i Finland folket som företräds av dess till       representerar.Vidare bör man beakta att anord-
23112: riksdag församlade representation. Riksdagen          nande av en bindande folkomröstning förutsät-
23113: utövar lagstiftningsmakt och budgetmakt samt          ter en ändring av statsförfattningen. 1 detta
23114: godkänner sådana intemationella avtal som in-         sammanhang kan det nämnas att vid beredning-
23115: nehåller stadganden som omfattas av lagstift-         en av den nya kommunallagen har ibruktagande
23116: ningen eller som enligt statsförfattningen i övrigt   av bindande folkomröstningar i kommunema
23117: kräver samtycke av riksdagen. 1 dessa centrala        tagits upp som ett altemativ.
23118: frågor om utövande av statsmakten har man hos             Enligt det principbeslut som regeringen fatta-
23119: oss tillämpat ett representativt system.              de i samband med det meddelande om medlem-
23120:    Den lagstiftning som trädde i kraft 1987 och       skap i de europeiska gemenskapema som gavs
23121: enligt viiken man i en angiven fråga kan anordna      till riksdagen är avsikten dock att innan det
23122: rådgivande folkomröstningar är avsedd att             förhandlingsresultat som leder till EG-medlem-
23123: komplettera den representativa demokratin. 1          skap slutgiltigt godkänns anordna en rådgivande
23124: varje enskilt fall skall beslut om att en sådan       folkomröstning i frågan.
23125: 
23126:      Helsingfors den 2 oktober 1992
23127: 
23128:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
23129:                                              1992 vp
23130: 
23131: Kirjallinen kysymys 435
23132: 
23133: 
23134: 
23135: 
23136:                                 Aittoniemi: Puolustusministerin vastauksesta Suomen ja Ruotsin
23137:                                     tiedusteluyhteistyötä koskeneisiin väitteisiin
23138: 
23139: 
23140:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23141: 
23142:    Ruotsin entinen puolustusministeri on anta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23143: nut lausunnon, jossa hän antoi ymmärtää Ruot-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23144: sin ja Suomen viranomaisten toimineen yhdessä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23145: tietojen hankintaa ja vaihtoa koskien eräissä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23146: turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Puolus-
23147: tusministeri Rehn antoi asiaan heti ehdottoman               Pitäisikö Hallituksen ja sen jäsenten
23148: kielteisen kannanoton, vaikka hän tarkoitettuna           tutustua asioihin ja tarkemmin harkita
23149: aikana ei ole ollut tekemisissä asiaa sivuavien           nopeita kannanottoja Ruotsin entisen
23150: tehtävien kanssa. Kannanotto ei tästä syystä              puolustusministerin esittämien näkemys-
23151: liene ollut erityisen vakuuttava.                         ten tyyppisiin julkisiin kannanottoihin?
23152: 
23153:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
23154:                                         Sulo Aittoniemi
23155: 
23156: 
23157: 
23158: 
23159: 220051L
23160: 2                                      1992 vp -   KK 435
23161: 
23162: 
23163: 
23164: 
23165:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23166: 
23167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tietoja viranomaisten toiminnasta. Täten myös
23168: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hallituksen jäsenillä odotetaan olevan valmiutta
23169: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-     antaa tietoja edustamansa hallinnonalan asiois-
23170: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ta.
23171: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Kysymyksessä tarkoitetuista, Ruotsin tiedo-
23172: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-     tusvälineissä esitetyistä väitteistä Suomen ja
23173: symyksen n:o 435:                                  Ruotsin välisestä tiedusteluyhteistyöstä tehtiin
23174:                                                    selvitys jo vuosi sitten. Selvitys osoitti, että Suo-
23175:           Pitäisikö Hallituksen ja sen jäsenten    men puolustusvoimat eivät ole tiedustelleet vie-
23176:        tutustua asioihin ja tarkemmin harkita      raiden valtioiden laskuun eivätkä harjoittaneet
23177:        nopeita kannanottoja Ruotsin entisen        tiedustelutietojen vaihtoa muiden valtioiden
23178:        puolustusministerin esittämien näkemys-     kanssa. Koska olin perehtynyt selvitykseen ja
23179:        ten tyyppisiin julkisiin kannanottoihin?    saatuani lisäksi ennen tiedotusvälineiden edusta-
23180:                                                    jien tapaamista tiedon siitä, että mitään uutta ei
23181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       väitetyn tiedusteluyhteistyön suhteen ole ilmen-
23182: vasti seuraavaa:                                   nyt, saatoin esittää kantani sitä kysyttäessä välit-
23183:                                                    tömästi julkisuuteen. Myöskään tiedotustilai-
23184:    Viranomaistoimintaa koskevan julkisuusperi-     suuden jälkeen asiassa ei ole ilmennyt mitään
23185: aatteen mukaisesti kansalaisilla on oikeus saada   sellaista, mikä olisi vaikuttanut kannanottooni.
23186: 
23187:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1992
23188: 
23189:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
23190:                                       1992 vp -   KK 435                                          3
23191: 
23192: 
23193: 
23194: 
23195:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
23196: 
23197:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       frågor som gäller det förvaltningsområde som de
23198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av    representerar.
23199: den 16 september 1992 tili vederbörande medlem        En utredning om de i spörsmålet avsedda
23200: av statsrådet översänt följande av riksdagsman    påståendena om underrättelsesamarbete mellan
23201: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 435:    Sverige och Finland som framförts i svenska
23202:                                                   massmedia gjordes redan för ett år sedan. Av
23203:           Borde Regeringen och dess ledamöter     utredningen framgick att Finlands försvarsmakt
23204:        bekanta sig med frågoma och närmare        inte har bedrivit underrättelseverksamhet för
23205:        överväga snabba ställningstaganden tili    främmande staters räkning eller utbytt uppgifter
23206:        det slag av offentliga synpunkter som de   som baserar sig på sådan verksamhet med andra
23207:        av Sveriges förra försvarsminister fram-   stater. Eftersom jag var insatt i resultaten av
23208:        förda åsiktema representerar?              utredningen och dessutom innan jag träffade
23209:                                                   massmedias representanter hade fått uppgift om
23210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     att någonting nytt beträffande det påstådda
23211: anföra följande:                                  underrättelsesamarbetet inte hade kommit fram,
23212:                                                   ansåg jag det vara befogat att då jag blev
23213:    Enligt den offentlighetsprincip som gäller     tillfrågad omedelbart framföra min ståndpunkt i
23214: myndighetemas verksamhet har medborgama           offentligheten. Inte heller efter informa-
23215: rätt att få uppgifter om myndighetemas verk-      tionstillfållet har någonting sådant som skulle ha
23216: samhet. Sålunda förväntas också regeringens       inverkat på min ståndpunkt kommit fram.
23217: ledamöter ha beredskap att ge uppgifter om
23218: 
23219:      Helsingforsden 22 september 1992
23220: 
23221:                                                                Försvarsminister Elisabeth Rehn
23222:                                                   1992 vp
23223: 
23224: Kirjallinen kysymys 436
23225: 
23226: 
23227:                                     Paasio: Hallituksen vastattavaksi esitettyihin kysymyksiin annettu-
23228:                                         jen vastausten tasosta
23229: 
23230:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23231: 
23232:     Kansanedustajan oikeus esittää hallituksen          neuvoston kyselytunnilla 10.9.1992 seuraavasti:
23233: vastattavaksi kirjallisia ja suullisia kysymyksiä       "Onko tarkoitus, että laadittaisiin asiakkaiden
23234: on tärkeä ja keskeinen parlamentaarisen valvon-         intresseistä lähtien sellainen luettelo niistä osoit-
23235: nan muoto. Edellytyksenä tämän välineen todel-          teista tässä maassa, joihin postia ei lainkaan
23236: lisuudelle on, että kysymyksiin annetaan asialli-       kanneta, ja niitä on tuhansia?"
23237: set vastaukset. Tässä suhteessa varsinkin suulli-          Liikenneministerin vastatessa osoittautui, että
23238: siin kysymyksiin mm. valtioneuvoston kysely-            hän oli koko asiasta täysin tietämätön siitä
23239: tunnilla annetut vastaukset jättävät runsaasti          huolimatta, että siitä on julkisuudessa puhuttu ja
23240: toivomisen varaa. Ministereiden vastaukset liik-        kirjoitettu runsaasti, ja siitäkin huolimatta, että
23241: kuvat usein aivan eri alueilla kuin ao. kysymyk-        asia sisältyi em. kirjalliseen kysymykseen.
23242: set.                                                       On selvää, ettei liikenneministeriö voi suoriu-
23243:     Kirjallisiin kysymyksiin ministerillä on huo-       tua tehtävästään valvoa postin toimintaa, ellei
23244: mattavan pitkä aika antaa asianmukainen vas-            ministeri tunne aivan perusasioihin kuuluvaa
23245: taus. Tällöin kirjalliseen kysymykseen annetulle        ongelmaa, eli sitä, ettei postia toimiteta kaikkiin
23246: vastaukselle voidaan ja tulee asettaa erittäin          osoi tteisiin.
23247: korkeat täsmällisyys- ja totuudellisuusvaatimuk-           Omalaatuista on sekin, että ministeri tuntuu
23248: set. Näiden vaatimusten täyttämättä jättäminen          pitävän mainituntaisen luettelon laatimista kan-
23249: loukkaa kansanedustajan perustuslaillista oike-         sanedustajan eikä esimerkiksi postin tehtävänä.
23250: utta. Tämänkin vuoksi asiaan on syytä kiinnit-             Postinkulun häiriöiden ongelmia ei ole riittä-
23251:  tää hyvin vakavaa huomiota.                            västi tarkasteltu postin lähettäjän kannalta. Vas-
23252:     Jätin 2.7.1992 valtioneuvoston asianomaisen         taanottajan kannalta kysymys on myös perus-
23253: jäsenen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen,           luonteisista kansalaisoikeuksista ja -velvolli-
23254: joka koski postin palvelujen heikentämistä. Lii-        suuksista, kun tieto äänioikeudesta ja vaikkapa
23255:  kenneministeri Norrback antoi kysymykseen              kutsu kertausharjoituksiin jää saapumatta.
23256:  4.8.1992 päivätyn vastauksen.                             Kun lähettäjä varustaa kirjeen asianomaisella
23257:     Vastaus noudattaa samaa standardia, jota            merkillä ja jättää sen postin kuljetettavaksi,
23258:  posti aika ajoin julkaisee, eikä se anna kysymyk-      hänen on katsottava tehneen postin kanssa sopi-
23259:  sessä kosketeltuihin asioihin olennaista valais-       muksen, että lähetys toimitetaan perille. Kun
23260:  tusta.                                                 näin ei tapahdukaan, posti jättää täyttämättä
23261:      Erityisen vakavaksi asian tekee se, että liiken-   oman osansa sopimuksesta, vaikka se on jo
23262:  neministeri jälkeenpäin on osoittautunut täysin        saanut siitä maksun.
23263:  tietämättömäksi eräistä keskeisistä asioista, joita       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23264:  kysymykseni perusteluissa oli kosketeltu. Tästä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23265:  on pääteltävissä, ettei ministeri ole lukenut kysy-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23266:  mystä eikä ilmeisesti myöskään tutustunut alle-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23267:  kirjoittamaansa vastaukseen.
23268:      Kysymyksen perusteluissa on seuraava kap-                     Pitääkö Hallitus ongelmana sitä, ettei
23269:   pale: "Koska maassa on joukoittain osoitteita,                kansanedustajien kysymyksiin anneta
23270:  joihin postia ei enää kanneta, on kysyttävä, eikö              asianmukaisia vastauksia, ja
23271:   postin olisi laadittava näistä julkinen luettelo                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin postin
23272:   mahdollisten lähettäjien intressin vuoksi."                   lähettäjien informoimiseksi sellaisista
23273:      Vastauksessa ei asiaa lainkaan käsitellä tästä             Suomessa olevista osoitteista, joihin pos-
23274:   näkökulmasta. Siksi toistin kysymyksen Valtio-                tia ei kanneta?
23275:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
23276: 
23277:                                                Pertti Paasio
23278:  220051L
23279: 2                                         1992 vp -    KK 436
23280: 
23281: 
23282: 
23283: 
23284:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23285: 
23286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Posti- ja telelaitos toimitusehtojensa mukaisesti
23287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuo perille kotiin pikalähetykset ja kaikki muut
23288: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         lähetykset, joiden erillisen kotiinkuljetuksen lä-
23289: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       hettäjä on maksanut. Pikalähetyksiä lukuun ot-
23290: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           tamatta postilähetysten kuljetusmaksuun ei si-
23291: Paasion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sälly toimitus perille kotiin, vaan ainoastaan
23292: n:o 436:                                               postin peruspalveluna toteutettu jakelu luuk-
23293:                                                        kuun, lokerikkoon tai laatikkoon.
23294:           Pitääkö Hallitus ongelmana sitä, ettei          Tällä hetkellä postin lähettäjien informoimi-
23295:        kansanedustajien kysymyksiin anneta             nen sellaisista Suomessa olevista osoitteista, joi-
23296:        asianmukaisia vastauksia, ja                    hin postia ei kanneta, on mm. henkilörekisteri-
23297:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin postin       lain säännökset huomioon ottaen juridisesti
23298:        lähettäjien informoimiseksi sellaisista         mahdotonta. Tällaisten julkiseen luetteloon si-
23299:        Suomessa olevista osoitteista, joihin pos-      sältyvien tietojen saaminen edellyttää asianosais-
23300:        tia ei kanneta?                                 ten suostumusta tietojen luovuttamiseen. Tätä
23301:                                                        suostumusta tuskin saataneen kaikilta asianosai-
23302:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           silta.
23303: vasti seuraavaa:                                           Posti- ja telelaitos on kuitenkin selvittänyt
23304:                                                        mahdollisuutta hoitaa jakelun keskeytys lähitu-
23305:    Posti- ja telelaitoksen yhteiskunnallisena pal-     levaisuudessa muulla tavalla. Eräänä mahdolli-
23306: veluvelvoitteena on järjestää 1. luokan kirjeen ja     suutena tulisi kysymykseen postinsaajatalouden
23307: perusjakelussa toimitettavan lehden jakelu ja          jääminen postin kaikkien jakelupalvelujen ulko-
23308: kuljetus yleisesti koko maassa tasapuolisin eh-        puolelle. Postinsaajan ilmoituksesta tai tietyn
23309: doin.                                                  ajan kuluttua postinsaajatalous merkitään jake-
23310:     Posti- ja telelaitos on liikelaitokseksi muutut-   lupalvelujen ulkopuolelle jääneeksi taloudeksi,
23311: tuaan pitänyt palvelutasonsa yllä. Postinjakelua-      jolle osoitetut lähetykset palautetaan välittömäs-
23312: kio on vain yhtenäistetty ja kehitetty tasapuoli-      ti lähettäjille asianmukaisin ilmoituksin. Yksit-
23313: sesti kaikkien postinsaajaryhmien kannalta.            täinen henkilö voisi kuitenkin omalta osaltaan
23314:     Postin yhteiskunnalliseen velvoitteeseen kuu-      määrätä, kuinka hänen postinjakeluosa järjeste-
23315: luu myös järjestää jokaiselle Suomessa asuvalle        tään.
23316: ilmaiseksi kohtuullinen jakelupalvelu ottaen               Sellaisia talouksia, jotka ovat kokonaan
23317: huomioon samalla tietyt tasapuolisuusvaati-            kieltäytyneet ottamasta vastaan postia, on
23318: mukset. Vastaavasti voitaneen myös jokaiselta          koko maassa noin 80. Esim. kiistanalaisimmas-
23319: postiusaajalta edellyttää hänelle tulevien lähetys-    sa Turun kaupungissa kokonaan palveluista
23320: ten kohtuullista vastaanottamista. Postinsaajaa        kieltäytyneitä on vain 8. Maassa ei ole "jou-
23321: ei luonnollisestikaan voida velvoittaa vastaanot-      koittain osoitteita, joihin postia ei kanneta".
23322: tamaan Postin jakelupalveluita. Mikäli hän ei          Ongelman todellinen sisältö ei siis ole sellainen
23323: hyväksy tarjottua ilmaista peruspalvelua eikä          kuin kysymyksessä oletetaan. Mihin tahansa
23324: muitakaan jakeluvaihtoehtoja, hänen ei tieten-         kaikkia kansalaisia koskevaan asiaan verrattu-
23325: kään tarvitse niitä vastaanottaa.                      na määrä on hyvin vähäinen. Osaltaan se ker-
23326:     Posti- ja telelaitoksen toimitusehdoissa määri-    too, että Postin palvelut ovat kaikkien kannal-
23327: tellään postin lähettämisessä ja saamisessa nou-       ta tärkeitä, sekä postinkulun luotettavuudesta.
23328: datettavat menettelyt. Pääsäännön mukaan pos-          Postinkulun varmuus ja nopeus ovat Suomessa
23329: tin perusjakelussa kirjeposti jaetaan luukkuun,        kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa. Nii-
23330: lokerikkoon tai laatikkoon. Posti- ja telelaitos       den noin 10 000 kansalaisen osalta, jotka heillä
23331: toimittaa niistä lähetyksistä, jotka eivät sovi        olevan oikeuden mukaisesti vahvistaakseen
23332: perusjakeluun, saapumisilmoituksen. Vaikka              kannanottojaan Postin palveluista noutavat
23333: postiusaajan jakelu mahdollisesti on keskeytetty,      postinsa toimipaikoista, postin kulku ei kuiten-
23334:                                           1992 vp -   KK 436                                             3
23335: 
23336: kaan ole katkennut. He saavat säännöllisesti          muistuttaviin kysymyksiin annetut vastaukset
23337: postinsa.                                             ovat sisällöltään varsin samansuuntaisia. Vas-
23338:    Ne ongelmat, jotka postinjakelussa ovat nos-       tausten samankaltaisuus on kuitenkin luonnol-
23339: taneet voimakkaan keskustelun, liittyvät jakelu-      lista, mikäli vallitsevassa tilanteessa ei ole tapah-
23340: tavan muutokseen, joka koskee noin 10 % pien-         tunut huomattavia muutoksia. Vastaukset vas-
23341: taloista. Näiden osalta on siirrytty luukkuun-        taavat vallitsevaa asiantilaa, vaikka joitain osin
23342: kannosta laatikkoonkantoon muiden pientalo-           asiaintilan toivoisi olevan toisenlainen.
23343: jen tapaan. Uskon, että kuluttaja-asiamiehen ja           Ratkaisuissa ei voi sivuuttaa myöskään vaih-
23344: Postin välisissä neuvotteluissa löydetään ne me-      toehtoisen ratkaisutavan lähes 1 miljardin mar-
23345: nettelytavat, joilla osaksi Postin jäykkään me-       kan kustannuksia. Nyt näen kuitenkin julkisen
23346: nettelyyn perustuneet ristiriitaiset tilanteet rat-   keskustelun esille nostamien ongelmien ratkai-
23347: kaistaan. Kuluttaja-asiamies ja Posti ovatkin jo      sun olevan syntymässä Postin ja kuluttaja-asia-
23348: sopineet eräistä yhteisistä hyväksytyistä toimen-     miehen kesken. Osaksi jäykähköistä käytännön
23349: piteistä.                                             tason toimintamalleista päästään asiakas- ja pal-
23350:    Kysymyksestä hallituksen kirjallisiin ja suulli-   velulähtöiseen yhteistoimintatapaan. Toivon,
23351: siin kysymyksiin antamien vastausten tasosta          että seuraavaan Postin palveluja koskevaan ky-
23352: noussee epäilys siitä, että vastauksessa annetun      symykseen voin jo vastata, että hyvät ratkaisut
23353: tiedon sisältö ei valottaisi kysymyksessä tarkoi-     on kaikin osin yhteisymmärryksessä löydetty.
23354: tettua asiaa kaikilta osin. Toisiaan läheisesti
23355:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
23356: 
23357:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
23358: 4                                         1992 vp -    KK 436
23359: 
23360: 
23361: 
23362: 
23363:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23364: 
23365:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           delning frambefordrar Post- och televerket ex-
23366: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         pressförsändelser och alla övriga försändelser,
23367: den 16 september 1992 till vederbörande medlem         för vilkas hembäming avsändaren har betalt en
23368: av statsrådet översänt avskrift av följande av         särskild avgift, till mottagaren enligt sina expedi-
23369: riksdagsman Paasio undertecknade spörsmål nr           tionsvillkor. Med undantag av expressförsändel-
23370: 436:                                                   ser ingår i befordringsavgiften för postförsändel-
23371:                                                        ser inte utdelning ända hem, utan enbart postens
23372:           Anser Regeringen detvara ett problem         basservice som består av avlämning i postinlägg,
23373:        att riksdagsmännen inte får sakliga svar        fastighetsbox eller postlåda.
23374:        på sina spörsmål, och                              För tillfället är det bl.a. med stöd av person-
23375:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          registerlagen juridiskt omöjligt att informera
23376:        att informera avsändama om sådana               avsändama om sådana adresser i Finland till
23377:        postadresser i Finland till vilka posten        vilka posten inte bärs ut. Överlåtandet av infor-
23378:        inte bärs ut?                                   mation som ingår i dessa offentliga register
23379:                                                        förutsätter den berörda personens samtycke. Det
23380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är osannolikt att detta samtycke fås av alla som
23381: anföra följande:                                       saken gäller.
23382:                                                           Post- och televerket har ändå utrett möjlighet-
23383:    Post- och televerkets samhälleliga servicemål       ema att inom den närmaste framtiden sköta
23384: är att allmänt i hela landet och på likadana           avbrotten i postutdelningen på något annat sätt.
23385: villkor organisera utdelningen och transporten         Ett altemativ som kommer i fråga är att berörda
23386: av första klass brev och tidningar som ingår i         postmottagarhushåll står utanför all utdelnings-
23387: basdistributionen.                                     service. På postmottagarens anmälan eller efter
23388:    Post- och televerket har bibehållit sin servi-      en viss tid antecknas postmottagaren som ett
23389: cenivå efter att det blev ett affärsverk. Postutdel-   hushåll som står utanför postutdelningen, vilket
23390: ningen har bara samordnats och utvecklats så att       innebär att postförsändelser som adresseras till
23391: den med tanke på alla postmottagargrupper är           detta hushåll omedelbart retumeras till avsända-
23392: rättvis.                                               ren med meddelande om detta. En enskild per-
23393:    Till postens samhälleliga skyldighet hör även       son kan dock för egen del bestämma på vilket
23394: att för varje invånare i Finland ordna en skälig       sätt postutdelningen till honom skall ordnas.
23395: avgiftsfri utdelningsservice och samtidigt beakta         1 hela landet finns ca 80 hushåll som helt och
23396: vissa krav på objektivitet. På motsvarande sätt        l}ållet har avstått från att ta emot post. T.ex. i
23397: torde man av varje postmottagare kunna förut-          Abo, som i denna fråga är den mest omtvistade
23398: sätta ett rimligt mottagande av post som adres-        staden, finns endast 8 hushåll som helt har
23399: seras till honom. Postmottagaren kan naturligt-        avstått från servicen. 1 landet finns inte "mäng-
23400: vis inte förpliktas att motta försändelser i post-     der av adresser till vilka posten inte bärs ut".
23401: ens utdelningsservice. Om han inte accepterar          Problemets verkliga innehåll är sålunda inte
23402: den avgiftsfria basservice som erbjuds eller andra     sådant som det antas i spörsmålet. Antalet hus-
23403: altemativ till postutdelning behöver han natur-        håll som här avses är ijämförelse med viiken som
23404: ligtvis inte ta emot dem.                              helst annan fråga gällande alla medborgare
23405:    1 Post- och televerkets expeditionsvillkor          mycket litet. 1 stället vittnar den om att postser-
23406: fastställs det förfarande som tillämpas vid avsän-     vicen är viktig för alla medborgare samt om
23407: dande och mottagande av post. 1 postens utdel-         postgångens tillförlitlighet. 1 Finland är post-
23408: ning bärs brevförsändelser enligt huvudregeln ut       gångens säkerhet och snabbhet vid intemationell
23409: i postinlägg, fastighetsbox eller postlåda. Post-      jämförelse av toppklass. För de ca 10 000 med-
23410: och televerket sänder en ankomstavi om de              borgares del, som i överensstämmelse med sin
23411: försändelser som inte passar in i utdelningen.         rätt och för att befåsta sin ståndpunkt om
23412: Trots ett eventuellt avbrott i mottagarens postut-     Postens tjänster avhämtar sin post på postanstal-
23413:                                           1992 vp -   KK 436                                          5
23414: 
23415: ten, har postgången dock inte avbrutits utan de       avses i spörsmålet. Svaren på varandra liknande
23416: får sin post regelbundet.                             ~pörsmål är till sina innehåll mycket likartade.
23417:    De problem i postutdelningen som har fått till     Overensstämmelsen i svaren är dock självfallen
23418: stånd en livlig diskussion hänför sig till ändring-   om inga avsevärda förändringar har skett i
23419: en av utdelningssystemet. Denna berör ca 10%          rådande situation. Svaren överensstämmer med
23420: av småhusen. I dessa fall har man övergått från       rådande sakförhållanden fastän man till vissa
23421: postavlämning i postinlägg tilllådbrevbäring i        delar önskade att dessa skulle vara annorlunda.
23422: likhet med systemet för andra småhus. Jag tror            I avgörandena kan heller inte kostnadema på
23423: att diskussionema mellan konsumentombuds-             inemot 1 mrd. mk för altemativa lösningar
23424: mannen och Posten leder till att man finner en        förbises. Enligt min uppfattning håller Posten
23425: utväg ur de konfliktsituationer som delvis grun-      och konsumentombudsmannen på att få till
23426: dar sig på Postens strama förfarande. Konsu-          stånd ett avgörande som gäller de problem som
23427: mentombudsmannen och Posten har redan kom-            den offentliga diskussionen lyft fram. Från delvis
23428: mit överens om vissa åtgärder som man tillsam-        rätt stela praktiska handlingsmönster kan man
23429: mans har godkänt.                                     övergå till samarbete utgående från kundema
23430:    Frågan om kvaliteten på regeringens svar på        och servicen. Jag hoppas att jag redan på nästa
23431: skriftliga och muntliga spörsmål antyder miss-        spörsmål om Postens service kan svara att man
23432: tankar om att innehållet i informationen i spörs-     till alla delar i samförstånd har funnit goda
23433: målssvar inte till alla delar belyser det tema som    lösningar på problemen.
23434:      Helsingfors den 21 oktober 1992
23435: 
23436:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
23437:                                              1992 vp
23438: 
23439: Skriftligt spörsmål 437
23440: 
23441: 
23442: 
23443: 
23444:                                  Nyby: Om åtgärder för att utveckla vuxenstudiestödet
23445: 
23446: 
23447: 
23448:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
23449: 
23450:    F ör att beviljas vuxenstudiepenning bör        gör inte något reellt altemativ för ensamförsör-
23451: sökanden vara studieledig eller tjänstledig utan   jare. '
23452: Iön eller att arbetsförhållandet upphört. Den         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
23453: som erhåller vuxenstudiepenning kan under          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23454: stödmånadema ha en bruttoinkomst på högst ca       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
23455: 2 000 mk/mån. Studiepenningen är 25 % av           följande spörsmål:
23456: sökandens fasta bruttoinkomst per månad innan
23457: studiema inleddes, dock minst 1 200 och högst                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
23458: 2 800 mk/mån. Vuxenstudiepenningen är skatte-             ta för att göra det ekonomiskt möjligt
23459: pliktig inkomst. Makans/makens inkomst eller              också för ensamförsörjare att bedriva
23460: förmögenhet beaktas inte vid beviljandet av               vuxenstudier?
23461: vuxenstudiepenning. Vuxenstudiepenningen ut-
23462: 
23463:      Helsingforsden 16 september 1992
23464: 
23465:                                            Mats Nyby
23466: 
23467: 
23468: 
23469: 
23470:  220051L
23471: 2                                         1992 vp -   KK 437
23472: 
23473: Kirjallinen kysymys 437                                                                     Suomennos
23474: 
23475: 
23476: 
23477: 
23478:                                    Nyby: Aikuisopintotuen kehittämisestä
23479: 
23480: 
23481:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23482: 
23483:    Aikuisopintorahan saamiseksi hakijan tulee         täessä. Aikuisopintoraha ei ole todellinen vaih-
23484: olla opintovapaalla tai palkattomalla virkava-        toehto yksinhuoltajalle.
23485: paalla tai hänen työsuhteensa tulee olla päätty-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23486: nyt. Aikuisopintorahaa saavalla saa olla tuen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23487: saamiskuukausien aikana enintään 2 000 mar-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23488: kan bruttotulot kuukaudessa. Opintoraha on 25         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23489: prosenttia hakijan kiinteistä bruttotuloista kuu-
23490: kaudessa ennen opintojen aloittamista, kuiten-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23491: kin vähintään 1 200 markkaa ja enintään 2 800                ryhtyä tehdäkseen myös yksinhuoltajien
23492: markkaa kuukaudessa. Aikuisopintoraha on ve-                 aikuisopintojen harjoittamisen taloudel-
23493: ronalaista tuloa. Puolison tuloja tai varallisuutta          lisesti mahdolliseksi?
23494: ei oteta huomioon aikuisopintorahaa myönnet-
23495: 
23496:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1992
23497: 
23498:                                               Mats Nyby
23499:                                          1992 vp -   KK 437                                          3
23500: 
23501: 
23502: 
23503: 
23504:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23505: 
23506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vakiintuneesta ansiotasosta, vähintään kuiten-
23507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kin 1 570 markkaa ja enintään 2 800 markkaa
23508: olette 16 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       kuukaudessa. Korkeakouluopiskelija saa opin-
23509: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tolainan valtiontakauksen, mutta ei korkotukea
23510: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      eikä huoltajakorotusta.
23511: Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           1.1.1993 lukien yhtenäistetään keskiasteen
23512: myksestä n:o 437:                                    ja korkeakouluopiskelijoiden aikuisopintotuki-
23513:                                                      etuudet korkeakouluopiskelijoiden tukea vas-
23514:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taavaksi. Lainajärjestelmän osalta muutos tulee
23515:        ryhtyä tehdäkseen myös yksinhuoltajien        voimaan 1.7.1993 lukien.
23516:        aikuisopintojen harjoittamisen taloudel-          Aikuisopiskelijoiden huollettavana on keski-
23517:        lisesti mahdolliseksi?                        määrin 1,9 lasta. Verrattaessa aikuisopiskelijan
23518:                                                      taloudellista asemaa opintovuoden 1991-92
23519:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alussa vallinneeseen tilanteeseen voidaan todeta
23520: vasti seuraavaa:                                     seuraavaa: Kaksilapsisen perheen kotiäidin, sa-
23521:                                                      moin kuin myös kotona olleen yksinhuoltajaäi-
23522:    Kysymyksen lähtökohtana näyttää olevan            din, aikuisopintorahan määrä nousee 1 200 mar-
23523: ajatus, että aikuisopintotukijärjestelmä asettaisi   kasta 1 570 markkaan. Lapsilisät ovat nousseet
23524: perheelliset opiskelijat parempaan asemaan kuin      1.10.1991 lukien kahdelta lapselta 144 markkaa
23525: yksinhuoltajat. Tämä lähtökohta ei ole kuiten-       kuukaudessa. Etuuksien nousu on siis yhteensä
23526: kaan oikea.                                          514 markkaa kuukaudelta. Keskimääräinen
23527:     Aikuisopintotukijärjestelmän pyrkimyksenä        huoltajakorotuksen poisjäämisestä aiheutunut
23528: on nimittäin se, että tukea myönnettäessä ei         vähentymä on noin 720 markkaa kuukaudessa.
23529: oteta huomioon puolison taloudellista asemaa.        Näin erityisesti juuri vähän ansaitsevien perheel-
23530: Tällöin opiskelijan itsenäisesti saama tuki tekee    listen saarnat aikuisopintorahaetuudet eivät
23531: hänet riippumattomaksi puolison taloudellisesta      huoltajakorotuksen poistumisen johdosta mer-
23532: asemasta. Opiskelun tuen lisäksi tuleva muu          kittävästi vähene. Osana valtiontalouden säästö-
23533: mahdollinen tuki puolisoita tai yhteiskunnalta       toimia on kuluvan opintovuoden alusta lukien
23534: sosiaaliturvan kautta on sellainen lisäelementti,    luovuttu myös maksamasta opintorahan perus-
23535: joka saattaa vaikuttaa opiskelijan tosiasialliseen   osaa aikuisopintorahan lisänä.
23536: tilanteeseen, mutta syynä ei ole aikuisopintotuki-       Opintotukiuudistuksen käsittelyn yhteydessä
23537: järjestelmä sinällään.                               eduskunta hyväksyi linjauksen, jonka mukaan
23538:     Tilanteen tarkemmaksi valaisemiseksi on pai-     kunkin tukijärjestelmän tulee keskittyä sille omi-
23539: kallaan tarkastella aikuisopintotukijärjestelmän     naiseen tukitarpeeseen. Tämä oli eräänä perus-
23540: tarjoamaa koulutuksen tukea.                         teena luovuttaessa opintotuen lapsikorotukses-
23541:     Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja        ta. Myös eri opiskelijaryhmien mahdollisimman
23542: kansanopistossa aikuisopintorahan määrä on 25        yhdenmukainen kohtelu puoltaa tällaista menet-
23543: prosenttia opintoja edeltävästä tulotasosta, vä-     telyä.
23544: hintään kuitenkin 1 200 markkaa ja enintään              Yksinhuoltajan muutoin saamaan sosiaali-
23545: 2 800 markkaa kuukaudessa. Opintolainamäärä          seen tukeen ei aikuisopintotuki sinällään vaiku-
23546: on pääsääntöisesti 1 650 markkaa kuukaudessa         ta. Aikuisopiskelija on edelleen oikeutettu niihin
23547: ja lainalle myönnetään korkotuki. Opiskelijalle      tukimuotoihin, joihin hänellä kulloisenkin per-
23548: myönnetään myös huoltajakorotus enintään             hepoliittisen tukijärjestelmän mukaan on oikeus.
23549: kolmelta lapselta, kultakin 380 markkaa opiske-          Asiaa arvioitaessa on edelleen muistettava,
23550: lukuukaudelta.                                       että työsuhteessa olevilla yksinhuoltajilla, kuten
23551:     Korkeakouluopiskelijan aikuisopintoraha on       muillakin, on työssäolon kestettyä vähintään
23552: vastaavasti 25 prosenttia opintoja edeltäneestä      vuoden, oikeus myös ammattikoulutusrahaan,
23553: 4                                           1992 vp -    KK 437
23554: 
23555: jos opiskelija on 30-60-vuotias. Ammattikoulu-           työllistämistä. Ensi vuodelle ennakoitujen saaja-
23556: tusrahan suuruus on 1 300-1 700 markkaa kuu-             määrien mukaan täten työllistettävien määrä
23557: kaudessa riippuen tueusaajan iästä. Ammatti-             nousee noin 20 OOO:een. Aikuisopintotukeen si-
23558: koulutusraha on veroton etuus. Käytännössä               joitetut varat tulevat täten käytännössä kokonai-
23559: noin puolet aikuisopintorahan saajista saa am-           suudessaan valtiolle takaisin säästyneinä työttö-
23560: mattikoulutusrahaa.                                      myysturvamenoina. Kaikki tämä tulee lisäksi
23561:     Edellä mainitun suoran taloudellisen tuen li-        ilman työvoimahallinnon kuormittamista ja il-
23562: säksi aikuisopiskelijalla on mahdollisuus saada          man että sijaiseksi tullut henkilö välttämättä on
23563: opintolainaa 1 650 markkaa kuukaudessa. Lai-             joutunut edes työttömäksi. Tässä mielessä ai-
23564: najärjestelmän muuttuessa myös keskiasteella             kuisopintotuki on siis itsekannattavaa.
23565: markkinaehtoiseksi nousee lainamäärä 1 700                  Aikuisopintotukijärjestelmän lähtökohtana
23566: markkaan kuukaudessa, kuten se on korkea-                on ollut ajatus opiskelijan, työnantajan ja val-
23567: kouluopiskelijoillakin.                                  tion yhteisvastuusta aikuisopintojen rahoittami-
23568:     Tällä hetkellä aikuisopintotuen saajien sallit-      sessa. Omavastuu toteutuu juuri siten, että kou-
23569: tujen sivuansioiden määrä on 2 000 markkaa               lutuksen tuki jää alhaisemmaksi kuin työssäolon
23570: kuukaudessa. Tulojen ylittäessä tämän rajan              aikainen tulotaso.
23571: tukioikeus lakkaa. Mielestäni tämä linjaus on                Kansainvälisesti katsoen aikuisopintotukijär-
23572: monestakin syystä oikea. Aikuisopintotuen va-            jestelmämme on edelleen varsin laajat koulutus-
23573: rassa opiskelevan tulee keskittyä mahdollisim-           mahdollisuudet antava. Eräänä ominaispiirteenä
23574: man täysiaikaisesti opiskeluunsa. Nykyisessä ta-         on se, että aikuisopintotukea voidaan myöntää
23575: loudellisessa tilanteessa ei myöskään ole moraa-         myös ns. omaehtoiseen opiskeluun. Opiskelun ei
23576: lisesti oikeutettua antaa tukea sellaisille, joilla on   välttämättä siis tarvitse liittyä henkilön kulloi-
23577: muitakin toimeentulomahdollisuuksia.                     siinkin työtehtäviin tai ammattiin.
23578:     Aikuisopintotukijärjestelmä sinällään on erit-           Hallitus katsoo, että aikuisopintotukijärjestel-
23579: täin toimiva ja tarpeellinen tukijärjestelmä. Tie-       män kehittämiseen nykyisessä taloudellisessa ti-
23580: don nopean uusiutumisen edellyttämä sopeutu-             lanteessa ei ole edellytyksiä, jollei sitä voida
23581: minen työelämän tarpeisiin edellyttää koulutus-           tehdä määrärahoja uudelleen kohdentamalla.
23582:  ta myös aikuisiällä.                                    Asiaa selvitetään parhaillaan opetusministeriön
23583:     Aikuisopintotuen saajista noin 65% eli 2/3           asettamassa työryhmässä, joka selvittää opinto-
23584:  työllistää sijaistarpeellaan. Aikuisopintotuki           tuen ja työttömyysturvan yhteensovittamiskysy-
23585: merkitsee siis koulutusmahdollisuuden lisäksi            myksiä.
23586: 
23587:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
23588: 
23589:                                                                   Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
23590:                                          1992 vp -   KK 437                                              5
23591: 
23592: 
23593: 
23594: 
23595:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23596: 
23597:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Fr.o.m. 1.1.1993 förenhetligas förmånema då
23598: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       det gäller vuxenstuderande på mellanstadiet och
23599: den 16 septemper 1992 till vederbörande medlem       vid högskoloma så de motsvarar stödet för
23600: av statsrådet översänt avskrift av följande av       högskolestuderande. För lånesystemets del trä-
23601: riksdagsman Mats Nyby undertecknade spörs-           der ändringen i kraft 1.7.1993.
23602: mål nr 437:                                             Vuxenstuderande har i genomsnitt 1,9 bam
23603:                                                      att försörja. Då man jämför en vuxenstuderan-
23604:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       des ekonomiska ställning med den situation som
23605:        ta för att göra det ekonomiskt möjligt        rådde vid början av läsåret 1991-92 kan man
23606:        också för ensamförsörjare att bedriva         konstatera följande: Vuxenstudiepenningen för
23607:        vuxenstudier?                                 en hemmamamma i en familj med två bam,
23608:                                                      liksom för en ensamförsörjande mamma som
23609:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        varit hemma, stiger från 1 200 mark tili 1 570
23610: anföra följande:                                     mark. Bambidragen har från 1.10.1991 stigit
23611:                                                      med 144marki månaden för två bam. Förmå-
23612:    Utgångspunkten för spörsmålet tycks vara          nema har alltså stigit med sammanlagt 514 mark
23613: tanken att vuxenstudiesystemet placerar stude-       per månad. Den genomsnittliga minskningen tili
23614: rande med familj i en bättre ställning än ensam-     följd av att försörjartillägget faller bort är om-
23615: försörjare. Denna utgångspunkt är dock inte          kring 720 mark per månad. Förmånema i form
23616: korrekt.                                             av vuxenstudiepenning speciellt i fråga om en
23617:    Vuxenstudiesystemet har nämligen som mål          studerande med familj som har små inkomster
23618: att makens ekonomiska ställning inte skall beak-     minskar inte avsevärt till följd av att försörjartill-
23619: tas då stödet beviljas. Det stöd den studerande      lägget faller bort. Som en del av sparåtgärdema
23620: då får gör honom eller henne oberoende av            inom statsekonomin har man från början av
23621: makens ekonomiska ställning. Det övriga stöd         innevarande studieår också avstått från att beta-
23622: utöver studiestödet som eventuellt kommer från       la studiepenningens grunddel som tillägg tili
23623: maken eller via samhällets socialskydd är ett        vuxenstudiepenningen.
23624: sådant tilläggselement som kan inverka på den           I samband med behandlingen av studiestöds-
23625: studerandes faktiska situation, men orsaken är       reformen godkände riksdagen en linjedragning
23626: inte vuxenstudiesystemet i sig.                      enligt viiken varje studiesystem skall koncentrera
23627:     För att närmare belysa situationen är det på     sig på det stödbehov som är specifikt för det.
23628: sin plats att granska det utbildningsstöd vuxen-     Detta utgjorde en motivering tili att man avstod
23629: studiestödet erbjuder.                               från studiestödets bamförhöjning. För ett så-
23630:     I gymnasium, yrkesutbildning och folkhög-        dant förfarande talar också en så lika behandling
23631: skola är vuxenstudiepenningen 25 procent av          som möjligt av olika grupper av studerande.
23632: inkomstnivån före studiema, dock minst 1 200            Vuxenstudiestödet inverkar inte som sådant
23633: mark och högst 2 800 mark i månaden. Studielå-       på det sociala stöd som en ensamförsörjare
23634: net är i regel 1 650 mark i månaden. Räntestöd       annars får. En vuxenstuderande är fortsättnings-
23635: beviljas för lånet. Den studerande beviljas också    vis berättigad tili de stödformer som han enligt
23636: försörjartillägg för högst tre bam, 380 mark per     det familjepolitiska stödsystemet har rätt tili.
23637: bam för varje studiemånad.                              Man bör vidare minnas att en ensamförsörja-
23638:     Vuxenstudiepenningen för en högskolestude-       re i arbetsavtalsförhållande på samma sätt som
23639:  rande är på motsvarande sätt 25 procent av den      andra också har rätt tili yrkesutbildningspenning
23640: fasta inkomstnivån före studiema, dock minst         efter en arbetsperiod på minst ett år, förutsatt att
23641:  1 570 mark och högst 2 800 mark i månaden. En       den studerande är 30-60 år. Yrkesutbildnings-
23642:  högskolestuderande får statsgaranti för sitt stu-   penningen uppgår tili 1 300-1 700 mark per
23643:  dielån men inget räntestöd och heller inget för-    månad beroende på mottagarens ålder. Yrkesut-
23644:  sörjartillägg.                                      bildningspenningen är en skattefri förmån.
23645: 6                                         1992 vp -    KK 437
23646: 
23647: 1 praktiken får ungefår hälften av dem som             antal som därigenom sysselsätts till omkring
23648: beviljas vuxenstudiepenning också yrkesutbild-         20 000. De medel som investerats i vuxenstudie-
23649: ningspenning.                                          stödet kommer därför i praktiken i sin helhet
23650:    Utöver det direkta ekonomiska stöd som              tillbaka till staten i form av inbesparade utgifter
23651: nämnts ovan har en vuxenstuderande möjlighet           för utkomstskydd för arbetslösa. Allt detta sker
23652: att få 1 650 mark i studielån per månad. 1 och         dessutom utan att arbetskraftsförvaltningen be-
23653: med att lånesystemet också på mellanstadiet blir       lastas och utan att den person som är vikarie
23654: marknadsbundet stiger lånebeloppet till 1 700          nödvändigtvis blivit arbetslös. 1 detta avseende
23655: mark i månaden, på samma sätt som för högsko-          är alltså vuxenstudiestödet livsdugligt.
23656: lestuderande.                                              Utgångspunkten för vuxenstudiesystemet har
23657:    För närvarande får de som beviljas vuxenstu-        varit tanken att den studerande, arbetsgivaren
23658: diestöd ca 2 000 mark i biinkomster per månad.         och staten gemensamt bär ansvaret vid finansie-
23659: Om inkomstema överskrider denna gräns upp-             ringen av studiema. Det egna ansvaret består
23660: hör rätten till stöd. Enligt min mening är en          just i att utbildningsstödet understiger inkomst-
23661: sådan linje riktig av många skäl. Den som              nivån vid arbete.
23662: studerar med hjälp av vuxenstudiestöd bör så               lntemationellt sett ger vårt vuxenutbildnings-
23663: långt det är möjligt koncentrera sig på studiema       system fortsättningsvis rätt omfattande utbild-
23664: på heltid. 1 det nuvarande ekonomiska läget är         ningsmöjligheter. Ett särdrag är att vuxenutbild-
23665: det inte heller moraliskt riktigt att ge stöd åt       ningsstöd också kan beviljas för s.k. frivilliga
23666: sådana som har andra utkomstmöjligheter.               studier. Studiema måste således inte nödvändigt-
23667:    Vuxenstudiesystemet i sig är ett mycket funge-      vis ha samband med de arbetsuppgifter eller yrke
23668: rande och nödvändigt stödsystem. Den anpass-           en person har.
23669: ning till arbetslivets krav som föranleds av att all       Enligt regeringen finns det i det nuvarande
23670: kunskap ständigt fömyas leder till att utbildning      ekonomiska läget inga förutsättningar för en
23671: behövs också i vuxen ålder.                            utveckling av vuxenstudiesystemet om detta inte
23672:    Av dem som får vuxenstudiestöd har 2/3 eller        kan göras genom en omfördelning av anslagen.
23673: omkring 65 procent en sysselsättande effekt i och      Frågan utreds som bäst inom ramen för en av
23674: med det behov av vikarier som uppstår. Vuxen-          undervisningsministeriet tillsatt arbetsgrupp
23675: studiestödet innebär alltså förutom utbildnings-       som har till uppgift att utreda frågor kring
23676: möjligheter också sysselsättning. Enligt det be-       sammanjämkningen av studiestödet och ut-
23677: räknade antalet mottagare nästa år uppgår det          komstskyddet för arbetslösa.
23678: 
23679:      Helsingfors den 15 oktober 1992
23680: 
23681:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
23682:                                                  1992 vp
23683: 
23684: Kirjallinen kysymys 438
23685: 
23686: 
23687: 
23688: 
23689:                                    Mäkipää: Konepajatoiminnan turvaamisesta Karviassa
23690: 
23691: 
23692:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23693: 
23694:     Karvian Konepaja Oy käynnistettiin nopeasti        maa sietämätöntä tappiota, joka kuluvana
23695: edeltäjäyrityksen konkurssin jälkeen elokuussa         vuonna ilmeisesti edelleen pahenee. Karvian
23696: 1989. Tällöin pääosakkaat Valmet Oy (48 %) ja          Konepajaa toimenpide koskettaa sikäli, että
23697: Lakespo Oy (35 %) edellyttivät koko yrityksen          Valmet Transmec osti itselleen koko konepajan
23698: kapasiteetin käyttämistä yksinomaan Valmet             osakekannan elokuussa 1992, ja sai näin ollen
23699: Siirtokonetehtaan teräskomponenttien valmis-           täyden määräysvallan. Tämän toimenpiteen
23700: tustarpeisiin. Tuolloin 40 työntekijän kapasiteet-     jälkeen se päätti välittömästi siirtää aiemmin
23701: ti katsottiin liian pieneksi ja se pyrittiin kaksin-   Karviassa tehdyt teräsrakennetyöt Kurikan
23702: kertaistamaan vuoden 1989 lopulla ja vuoden            tehtaalle. Täten täytettäisiin metsäkonejärjeste-
23703: 1990 alkupuolella. Tällöin oli saatu komponent-        lyistä syntynyttä kuormitusvajausta, joka tosin
23704: tivalmistus täysipainoisesti käyntiin ja lisäkapa-     vain vähäiseltä osin helpottaisi kyseisen teh-
23705: siteetiksi oltiin hankkimassa nopeasti paluu-          taan saattamista kannattavaksi. Toisaalta edel-
23706: muuttajia Petroskoista, koska silloin ei ammatti-      leenkin kannattavan Karvian Konepaja Oy:n
23707: taitoisia metallimiehiä Suomesta ollut kohtuu-         se sen sijaan saattaa hiljentää toiminnasta lo-
23708: kustannuksin saatavissa.                               pullisesti. Päätöksellä ei kuitenkaan synny kus-
23709:     Pääasiakkaan markkinat olivat kuitenkin en-        tannussäästöjä konsernille, ei Metsäkoneelle
23710: nusteesta poiketen kääntyneet laskuun, eikä saa-       eikä Transmecille. Suomen tekemien valuutta-
23711: tuja paluumuuttajia enää syksyllä 1990 voitu-          päätösten marraskuussa 1991 ja syyskuussa
23712: kaan sijoittaa Karvian Konepaja Oy:lle, vaan he         1992 jälkeen tilanne on kuitenkin muuttumassa
23713: menivät kurssituksen jälkeen muihin yrityksiin.        olennaisesti sekä Metsäkoneen että Karvian
23714: Päinvastoin yrityksessä oli pelkona jo perustyö-       Konepajan suhteen. Ulkomaisten yksiköiden
23715: voimankin vähennystarve. Kevätkautena 1991             kilpailukyvyn heikentyessä on entistä aiheelli-
23716:  yrityksen kuormitus pystyttiin säilyttämään 40        sempaa siirtää metsäkoneiden osavalmistus ja
23717:  työntekijän tasolla ja kustannustehokkuus para-       kokoonpanot Kurikkaan, jossa 1980-luvun
23718:  ni. Alkusyksystä 1991 jouduttiin kapasiteettia        tehdas on uudistettu ja jossa työn tuottavuus
23719:  laskemaan 1omauttamalla henkilöstöä, koska            on aina ollut vastaavia ruotsalaisia yksiköitä
23720:  siirtokoneiden kysyntä laski maailmanlaajuisesti      tuntuvasti parempi. Tämän toimenpiteen seu-
23721: ja pääomistaja siirsi myös töitä omille tehtail-       rauksena vältyttäisiin myös lisäkustannusten
23722:  leen. Vaikka tilauskanta ei pääomistajantaholta       aiheuttamisesta siirtokoneille, kun nyt Karvias-
23723:  noussutkaan, saatiin ulkopuolisilta asiakkailta        sa olevia töitä ei siirrettäisi Kurikkaan, jonne
23724:  töitä syksystä 1991 lähtien niin paljon, että         ne eivät edes täysin sovellu. Vältyttäisiin myös
23725:  kannattavuus ja likviditeetti ovat säilyneet tyy-     Kurikan tehtaan muutostöiltä, uudelleenkoulu-
23726:  dyttävällä tasolla.                                    tukselta sekä siirto- ja harjaantumiskustannuk-
23727:      Karvian Konepaja Oy:n kannalta tilanne             silta. Karvian Konepaja on myös viimeisen
23728:  muuttui olennaisesti toukokuun 1992 lopulla,          puolentoista vuoden aikana tehnyt paljon työ-
23729:  jolloin Valmet Transmec Ltd. Oy:hyn liitettiin         tä vientiyrityksiin tunnettavuutensa lisäämisek-
23730:  konsernipäätöksellä raskaasti tappiollinen Val-        si, ja tulokset ovat jo näkyvissä. Kuluvan vuo-
23731:  met Metsäkoneet Oy. Parin vuoden ajan ruot-            den aikana on liikevaihdosta jo neljännes saatu
23732:   salaisten johtama metsäkonetoiminta on ollut          omatoimisesti Valmetin ulkopuolelta, ja muut-
23733:  niin raskaasti tappiollista, että se saattaa viedä     kin asiakkaat arvostavat Konepajan jous-
23734:   mukanaan myös Valmet Transmecin, ellei kon-           tavuutta, korkeaa laatua ja kustannustehok-
23735:   serni ota kantaakseen Metsäkoneen aikaansaa-          kuutta.
23736: 
23737:  220051L
23738: 2                                        1992 vp -   KK 438
23739: 
23740:    Koska tilanne metallin alihankintamarkki-         kyistä ja kannattavaa pienyritystä päästetä lop-
23741: noilla Suomessa on nopeasti muuttumassa vien-        pumaan. Tätä puoltaisi myös Karvian vaikea
23742: nin kasvaessa, on mieletöntä lopettaa elinkel-       työttömyystilanne.
23743: poista ja tehokasta pienyritystä. Näin asia on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23744: semminkin, kun päätös johtuu pitkälti muuta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23745: mien päättäjien henkilökohtaisista näkemyksis-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23746: tä. Karvian Konepaja voi jatkossakin toimia          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23747: kustannustehokkaana Valmet Oy:n tytäryhtiönä
23748: tai sen omistuspohjaa voidaan laajentaa joko                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kar-
23749: valtionenemmistöisellä tai yksityisellä pohjalla            vian Konepaja Oy:n toiminnan turvaa-
23750: taikka niitä yhdistelemällä. Olennaista tilantees-          miseksi myös jatkossa Valmet Oy:n päin-
23751: sa olisi kuitenkin se, ettei tervettä, toimintaky-          vastaisista pyrkimyksistä huolimatta?
23752:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1992
23753: 
23754:                                             Lea Mäkipää
23755:                                             1992 vp -      KK 438                                          3
23756: 
23757: 
23758: 
23759: 
23760:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23761: 
23762:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Valmetilla on Skandinavian markkinoilla kol-
23763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             me metsäkoneita valmistavaa tuotantoyksikköä,
23764: olette 17 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-            joista yksi on kotimaassa Kurikassa. Henkilös-
23765: jeenne n:o 1359 ohella toimittanut valtioneuvos-          tön määrä Kurikassa on noin 150. Toiminnan
23766: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-            pääpaino on kuitenkin Ruotsissa. Skandinavian
23767: sanedustaja Mäkipään näin kuuluvasta kitjalli-            metsäkonemarkkinat pienenivät vuosina 1990-
23768: sesta kysymyksestä n:o 438:                               1992 jopa noin 70 prosentilla, mistä syystä mm.
23769:                                                           Valmet Metsäkoneet Oy:n Kurikan tehtaiden
23770:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kar-
23771:                                                           toiminnan jatkaminen tuli liiketaloudellisesta
23772:         vian Konepaja Oy:n toiminnan turvaa-
23773:                                                           näkökulmasta tarkasteltuna kyseenalaiseksi.
23774:         miseksi myös jatkossa Valmet Oy:n päin-
23775:                                                              Vallitsevassa erittäin heikossa markkinatilan-
23776:         vastaisista pyrkimyksistä huolimatta?
23777:                                                           teessa Valmetinjohto päätti metsäkoneteollisuu-
23778:                                                           den toimintaedellytysten parantamiseksi yhdis-
23779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23780:                                                           tää Valmetin metsäkoneliiketoiminnan osaksi
23781: vasti seuraavaa:                                          Valmetin siirtokoneliiketoimintaa eli Valmet
23782:     Karvian kunnassa sijainnut yksityinen kone-           Transmecia. Valmet Transmec on puolestaan
23783: paja, Karvian Metalli Oy, joutui konkurssiin              päättänyt jatkaa toimintaa Kurikan konepajas-
23784: vuonna 1989. Valmet-konserni perusti tämän                sa. Karvian konepajan toiminta on sen sijaan
23785: jälkeen vuonna 1989 yhdessä Lakespo Oy:n                  päätetty ajaa alas hallitusti ja velvoitteista huo-
23786: (myöhemmin Incap Oy) ja neljän toimihenkilön              lehtien, koska työtä ei ole riittävästi molemmille
23787: kanssa Karvian Konepaja Oy:n, josta Valmet                konepajoille.
23788: omisti tuolloin 47,8% ja Lakespo 34,8 %. Kar-                Valtio-omistaja edellyttää jo vuonna 1983
23789: vian Konepaja hankki vuonna 1989 konkurssiin              hyväksytyn periaatepäätöksen mukaan yhti-
23790: menneen yrityksen käyttöomaisuutta ja työllisti           öidensä toimivan yleisten liiketaloudellisten peri-
23791: merkittävän osan konkurssissa työttömiksi jää-            aatteiden mukaisesti kannattavuuteen pyrkien.
23792: neitä työntekijöitä. Toiminnan jatkaminen pe-             Pysyvän ylikapasiteetin purkaminen on liiketa-
23793: rustui lähinnä Valmetin siirtokoneliiketoimin-            loudellisesti välttämätöntä. Koska Kurikan ko-
23794: nan (myöhemmin Valmet Transmec Ltd. Oy)                   nepaja on suurempi ja monipuolisempi kuin
23795: tatjoamaan alihankintatyöhön.                             Karvian Konepaja, Kurikan konepajalla on näin
23796:     Valmetin tuoterakenne painottuu melko voi-            menetellen pitkällä tähtäyksellä paremmat mah-
23797: makkaasti metsäteollisuuden tarvitsemiin konei-           dollisuudet kannattavampaan toimintaan kuin
23798:  siin, laitteisiin ja ohjausjätjestelmiin. Varsinaisen    Karvian Konepajalla.
23799: paperi- ja kartonkikonetuotannon lisäksi mm.                 Valmet on ilmoittanut kauppa- ja teollisuus-
23800: yhtiön metsäkoneet ja osin myös siirtokoneet              ministeriölle selvittäneensä, onko yhtiöllä muita
23801: puunkäsittelyjätjestelmineen ovat hyvin riippu-           vaihtoehtoja Karvian konepajan toiminnan yllä-
23802: vaisia metsäteollisuuden kehityksestä. Yleisen            pitämiseksi kannattavana. Lisäksi kauppa- ja
23803:  taloudellisen taantuman lisäksi Valmetin toimin-         teollisuusministeriö on selvittänyt muiden val-
23804:  taedellytyksiä Suomessa rasittaa tällä hetkellä          tionyhtiöiden tarpeita esimerkiksi alihankintoi-
23805:  erityisesti Euroopan metsäteollisuuteen viime            hin,joita Karvian konepaja voisi hoitaa. Toistai-
23806: vuosina syntynyt suuri ylikapasiteetti. Näillä            seksi uusia vaihtoehtoja ei ole löytynyt. Lopuksi
23807:  näkymillä metsäteollisuuden ylikapasiteetin pur-         on todettava, että hallitus ei voi puuttua yksit-
23808:  kautuminen vienee vuosia. Näin myös metsä-               täisten tapausten ratkaisemiseen, vaan hallitus
23809:  teollisuuteen perustuva Suomen konepajateolli-           edellyttää, että yhtiöiden asioita hoidetaan halli-
23810:  suus on joutunut sopeuttamaan toimintaansa ja            tusti, pitkäjänteisesti ja eri osapuolten edut huo-
23811: joutunee myös jatkossa purkamaan kapasiteetti-            mioon ottaen.
23812:  aan vastaamaan odotettavissa olevaa kysyntää.
23813:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
23814: 
23815:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
23816: 4                                        1992 vp -     KK 438
23817: 
23818: 
23819: 
23820: 
23821:                                     Till Riksdagens Herr Talman
23822: 
23823:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Valmet har tre produktionsenheter som till-
23824: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        verkar skogsmaskiner för den skandinaviska
23825: 1359 av den 17 september 1992 till vederbörande       marknaden. En av dessa är inhemsk och finns i
23826: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     Kurikka. Personalantalet i Kurikka är ca 150
23827: de av riksdagsman Mäkipää undertecknade               personer. Verksamheten försiggår dock huvud-
23828: spörsmål nr 438:                                      sakligen i Sverige. Den skandinaviska markna-
23829:                                                       den för skogsmaskiner minskade 1990-1992
23830:           Har Regeringen för avsikt att vidta
23831:                                                       med t.o.m. 70 procent, vilket gjorde att en
23832:        åtgärder för att trygga verksamheten vid
23833:                                                       fortsatt verksamhet bl.a. vid Valmet Metsäko-
23834:        Karvian Konepaja Oy också i fortsätt-
23835:                                                       neet Oy:s fabriker i Kurikka ifrågasattes sedd ur
23836:        ningen trots Valmet Oy:s strävanden i
23837:                                                       affårsekonomiskt perspektiv.
23838:        motsatt riktning?                                 1 det rådande synnerligen dåliga marknadslä-
23839:                                                       get beslöt Valmets ledning att slå samman Val-
23840:   Såsom svar på detta spörsmål får jag
23841:                                                       mets affårsverksamhet gällande skogsmaskiner
23842: vördsamt anföra följande:
23843:                                                       med Valmets affårsverksamhet gällande trans-
23844:    Den privata verkstaden Karvian Metalli Oy i        portmaskiner, dvs. Valmet Transmec bildades,
23845: kommunen Karvia gick i konkurs 1989. Valmet-          för att skogsmaskinindustrins verksamhetsförut-
23846: koncernen grundade efter detta samma år till-         sättningar skulle kunna förbättras. Valmet
23847: sammans med Lakespo Oy (senare 1ncap Oy)              Transmec har för sin del beslutat fortsätta med
23848: och fyra anställda Karvian Konepaja Oy, som           verksamheten vid verkstaden i Kurikka. Verk-
23849: då till47,8% ägdes av Valmet och till 34,8% av        samheten vid verkstaden i Karvia har man där-
23850: Lakespo. Karvian Konepaja skaffade sig drifts-        emot beslutat lägga ned på ett kontrollerat sätt
23851: egendomen av det företag som gått i konkurs           och med beaktande av förpliktelserna, eftersom
23852: 1989 och sysselsatte en betydande del av de           det inte finns tillräckligt med arbete för båda
23853: arbetstagare som blivit arbetslösa i och med          verkstäderna.
23854: konkursen. Verksamhetens fortgång baserade               Staten i egenskap av ägare förutsätter enligt
23855: sig främst på det underleverantörsarbete som          ett principbeslut som godkändes redan 1983 att
23856: Valmets affårsverksamhet med transportmaski-          dess bolag skall verka enligt allmänna affärseko-
23857: ner (senare Valmet Transmec Ltd) erbjöd.              nomiska principer och sträva efter lönsamhet.
23858:    Valmets produktuppbyggnad består till en           Det är affårsekonomiskt nödvändigt att häva
23859: mycket stor del av maskiner, anordningar och          den bestående överkapaciteten. Eftersom
23860: styrsystem som skogsindustrin behöver. Utöver         verkstaden i Kurikka är större och mångsidigare
23861: den egentliga pappers- och kartongmaskinpro-          än den i Karvia har verkstaden i Kurikka, då
23862: duktionen är bl.a. bolagets skogsmaskiner och         man förfar på detta sätt, på lång sikt bättre
23863: delvis också transportmaskiner med virkeshan-         möjligheter till en lönsam verksamhet än
23864: teringssystem mycket beroende av hur skogsin-         verkstaden i Karvia.
23865: dustrin utvecklar sig. Förutom av den allmänna           Valmet har meddelat handels- och industrimi-
23866: ekonomiska regressionen ansträngs Valmets             nisteriet att bolaget har utrett om det finns andra
23867: verksamhetsförutsättningar i Finland i dagens         alternativ vad gäller upprätthållandet av en lön-
23868: läge särskilt av den stora överkapaciteten under      sam verksamhet vid verkstaden i Karvia. Dess-
23869: de senaste åren inom den europeiska skogsin-          utom har handels- och industriministeriet utrett
23870: dustrin. Så som det ser ut just nu torde det ta år    övriga statsbolags behov vad gäller t.ex. underle-
23871: innan överkapaciteten inom skogsindustrin har         veranser som verkstaden i Karvia kunde sköta.
23872: hävts. Därför har också den finska verkstadsin-       Hittills har man inte hittat några nya alternativ.
23873: dustrin, som grundar sig på skogsindustrin, bli-      Till slut skall det konstateras att regeringen inte
23874: vit tvungen att anpassa sin verksamhet och torde      kan ingripa i hur enskilda fall avgörs, utan
23875: också i fortsättningen få lov att häva sin kapaci-    regeringen förutsätter att bolagens ärenden sköts
23876: tet så att den motsvarar den efterfrågan som kan      kontrollerat, långsiktigt och med beaktande av
23877: förväntas.                                            de olika parternas intressen.
23878:      Helsingfors den 21 oktober 1992
23879: 
23880:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
23881:                                                  1992 vp
23882: 
23883: Kirjallinen kysymys 439
23884: 
23885: 
23886: 
23887: 
23888:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Hengityshalvauspotilaiden kotihoidon
23889:                                         tukemisesta
23890: 
23891: 
23892:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23893: 
23894:     Kynnys ry:n projektisihteeri Jari Korpi on         muutoksilla purettu siten, että hengityshalvaus-
23895: laatinut muistion hengityshalvauspotilaiden oi-        potilaiden hoitokustannuksista vastaa jälleen
23896: keudellisesta asemasta kotihoidossa. Muistion          vuoden 1993 alusta kotikunta.
23897: yhteenvetoon on koottu olennaiset kysymykset,              Yleisesti on esitetty kannanottoja ja arvioitu,
23898: joten toistamme sen kokonaisuudessaan seuraa-          että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kuntien
23899: vassa:                                                 menojen karsinta ja säästöt saattavat kohdistua
23900:     Vuoden 1993 alussa voimaan tulevan valtion-        jo muutoinkin huonossa asemassa olevien palve-
23901: osuusuudistuksen yhteydessä on ehdotettu sää-          luihin, erityisesti pienten vammaisryhmien tarvit-
23902: dettäväksi uusi sosiaali- ja terveydenhuollon          semiin palveluihin. Vaarana on, että hengityshal-
23903: asiakasmaksuista annettu laki ja asetus. Niiden        vauspotilaat ovat joutumassa tähän asemaan.
23904: tarkoituksena on selventää ja yhdenmukaistaa           Valtionosuusuudistuksen vaikutusten kannalta
23905: sekä koota yhteen asiakasmaksuja koskeva               keskeiseen asemaan tulevat palveluja järjestävät
23906: säännöstö.                                             kunnat. Kun valtionosuus ei enää ole sidottu
23907:     Tässä yhteydessä on tarkoitus myös kumota          määrätyn tehtävän suorittamiseen ja kun
23908: erilliset hengityshalvauspotilaiden hoitokustan-       valtionosuus on kiinteä, eivät kunnat uudistuk-
23909: nuksista annettu laki (129/57) ja asetus hengitys-     sen jälkeen saa valtionosuutta lisää, vaikka toi-
23910:  halvauspotilaiden hoitokustannusten korvaami-         minnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset
23911:  sesta (187/57) niihin myöhemmin tehtyine muu-         lisääntyvät. Tämä pakottaa kunnat aikaisempaa
23912:  toksineen ja siirtää hengityshalvauspotilaiden        tarkemmin sopeuttamaan toiminnan omissa ta-
23913:  hoitoa koskevat säännökset asiakasmaksulakiin         lousarvioissaan asettamiinsa rajoihin. Tällöin tu-
23914: ja -asetukseen. Asialliselta sisällöltään asiakas-     levat kunnan taloudelliset edellytykset määrää-
23915:  maksulakiin ja -asetukseen otetut säännökset          vään asemaan. Hyvässä taloudellisessa asemassa
23916:  eivät poikkeaisi voimassa olevista säännöksistä.      oleva kunta saattaa tuottaa palveluja entisessä
23917:  Muodollisessa ja oikeusturvanäkökohtia koros-         laajuudessaan. Toisaalta suuretkin muutokset
23918:  tavassa mielessä uudistus kuitenkin aiheuttaisi       palvelujen tuottamisessa ovat mahdollisia.
23919:  sen, että aiemmin lain tasoisena säädetty mah-            Maksupolitiikkatoimikunnan asiakasmaksu-
23920:  dollisuus siirtää hengityshalvauspotilas kotihoi-     asetusehdotuksen perusteluissa hengityshalvaus-
23921:  toon säänneltäisiin uudistuksen jälkeen lakia         potilaille annettava maksuton hoito tulee järjes-
23922:  hierarkkisesti alemmantasoisessa asetuksessa.         tää sairaalassa tai sen toimesta sairaalan kirjois-
23923:      Vuoden 1993 alussa toteutettava valtion-          ta poistamaHa kotihoidossa. Tällöin sairaala on
23924:  osuusuudistus merkitsee sitä, että aiemmin kun-       aina vastuussa siitä, että hoito tulee järjestetyksi
23925:  tainliitolle maksettu valtionosuus maksetaan          asianmukaisesti. Perustelut jättävät avoimeksi,
23926:  suoraan kunnalle ja kuntainliitto laskuttaa kun-      mikä on asianmukaista hoitoa. Kun asiakas-
23927:  taa tarjoamistaan palveluista bruttomääräisesti.      maksusäännöksiä uudistettaessa on perustelui-
23928:  Käytännössä tilanne on hengityshalvauspotilai-        den mukaan lähdetty pitkälti olemassa olevasta
23929:  den osalta johtamassa siihen, että vuonna 1957        tilanteesta, voitaneen tulkinta-apua hakea voi-
23930:  säädetyn erityislain periaate, jolla valtio velvoi-   massa olevasta laista ja sen esitöistä.
23931:  tettiin korvaamaan hengityshalvauspotilaiden              Hengityshalvauspotilaslaki syntyi tilanteessa,
23932:  hoidosta aiheutuvat kustannukset, koska niitä         jolloin maassamme esiintyi polioepidemia. Laki
23933:   pidettiin silloin kohtuuttomina kunnan tai hen-      säädettiin kustannusvastuun keventämiseksi ja
23934:   gityshalvauspotilaan itsensä korvattaviksi tulevi-   poistamiseksi ja sen tarkoituksena oli toisaalta
23935:   na, on valtionosuusuudistuksiin liittyvillä lain-    taata hengityshalvauspotilaalle maksuton hoito
23936: 
23937:  220051L
23938: 2                                         1992 vp -   KK 439
23939: 
23940: ja ylläpito ja toisaalta korvata em. kustannukset     hoidossa. Lailla on vain haluttu ratkaista lääke-
23941: valtion varoista sairaalalle, jossa hoito annettin.   tieteellinen vastuu hengityshalvaushoidon asian-
23942:    Alkuperäinen lainsäädäntö ei sisältänyt erik-      mukaisesta jätjestämisestä ja hengitystoiminnan
23943: seen säännöksiä hengityshalvauspotilaan koti-         turvaamisesta aiheutuva välitön kustannusvas-
23944: hoidosta ja hoitoon liittyvistä kuljetuksista. Ne     tuu.
23945: lisättiin lakiin 1960-luvun alkupuolella.                 Edellä esitetyn mukaisesti sairaalan tulee laa-
23946:    Hengityshalvauspotilaslakia           muutettiin   tia kotihoitosuunnitelma lääketieteellisin perus-
23947: 1.1.1984 voimaan tulleella lailla (689/82) nykyi-     tein ottaen huomioon hengityshalvauksen aihe-
23948: seen muotoonsa. Hengityshalvauspotilaiden hoi-        uttama potilaan hoidon tarve kokonaisuudes-
23949: dosta tuli tällöin osa kunnan muuta tavanomai-        saan, hengityshalvauksen vaikeusaste sekä koto-
23950: sin valtionosuuksin tuettua sairaanhoitoa, joka       na vallitsevat olosuhteet. Kotihoidon tulisi olla
23951: edelleen säilytettiin potilaalle maksuttomana.        mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja kun-
23952:     Lääkintöhallituksen työryhmä on mietinnös-        kin potilaan hoitotarpeet, jotka saattavat vaih-
23953: sään 1982:2 selvittänyt hengityshalvauspotilaan       della potilaiden kotiolosuhteiden ja elämäntapo-
23954: hoidon jätjestämistä. Lain mukaan hengityshal-        jen mukaan suurestikin, riittävästi tyydyttävä.
23955: vauspotilaan hoito voidaanjätjestää joko sairaa-      Myös hengityshalvauspotilaat itse ovat korosta-
23956: lahoitona tai kotihoitona. Perusedellytyksenä         neet hoitojätjestelmän edelleen kehittämisessä
23957: potilaan siirtämiselle kotihoitoon on sairaalan       erilaisten hoidon toteuttamisvaihtoehtojen ole-
23958: lääkärin arvio ja päätös siitä, että potilaan sai-    massaolon tärkeyttä. Työryhmä onkin tuonut
23959: raudentilan kehitys on sellainen, että hengitys-      esiin, että eri sairaaloiden osalta saattaa esiintyä
23960: halvausta on mahdollista hoitaa kotihoidossa.         joitakin eroavaisuuksia kotihoidon käytännön
23961: Potilaan siirtyessä kotihoitoon on halvauksen         toteutuksessa. Tästä viestii myös Turun raastu-
23962: aiheuttanut sairaudentila yleensä pysähtynyt tai      vanoikeuden ratkaisu vuodelta 1988.
23963: tila on muutoin hallittavissa. Lääketieteen ja            Sairaalan käyttökustannuksina korvattavaksi
23964: laitetekniikan kehityksen myötä hengityslaitteen      tulevat kitjallisen kotihoitosuunnitelman mukai-
23965: käyttö on jatkuvana apuvälineenä suhteellisen         set toteutuneet kotihoidon kustannukset, joita
23966: yksinkertaista ja siten mahdollistaa hoidon jär-      työryhmän mukaan ovat ainakin potilaan hengi-
23967: jestämisen ja porrastuksen eri tasoilla. Siirto       tystoiminnan turvaamisessa ja sairauden hoidos-
23968: kotihoitoon suoritetaan kotihoitosuunnitelman         sa tarvittavan henkilökunnan palkkakustannuk-
23969: mukaisesti lääketieteellisin perustein.               set, tarpeelliset laite- ja laitteen ylläpitokustan-
23970:     Työryhmän kannanotoista käy suhteellisen          nukset sekä lääke- ja potilaan valvonnasta johtu-
23971: yksiselitteisesti ilmi, että lain 1 §:n 3 momentin    vat menot ja erikseen arvioitavat hoidosta johtu-
23972: säännöksen, jonka mukaan hengityshalvauspo-           vat ja siihen välittömästi liittyvät ylläpidon kus-
23973: tilas voidaan sairaalan kirjoista poistamatta siir-   tannukset. Tällaisina kustannuksina työryhmä
23974: tää kotihoitoon, tarkoituksena on ollut mahdol-       luettelee ruokailusta, vuodevaatteista, huoneen
23975: listaa hengityshalvauspotilaan kotihoito siten,       siivouksesta, lämmöstä, valaistuksesta ja hoidos-
23976: että säilytetään kuitenkin mahdollisimman pysy-       sa tarvittavasta sähköstä aiheutuneet kustan-
23977: vä lääkäri-potilassuhde ja että potilas voi tarvit-   nukset.
23978: taessa edelleenkin, mikäli hengityshalvauksesta           Muut elämiseen liittyvät, hoidon suhteen vä-
23979: johtuvat olosuhteet sitä vaativat, joustavasti ja     lilliset kustannukset, kuten vaatetuskustannuk-
23980: nopeasti tukeutua häntä hoitaneeseen erikoislää-      set, vapaa-ajan vietosta ja mahdollisista muista
23981: kärijobtoiseen sairaalaan ilman tavanomaisia          kuin hoitoon liittyvistä matkoista johtuvat kus-
23982: sairaalabyrokraattisia viivyty ksiä.                  tannukset eivät työryhmän käsityksen mukaan
23983:     Koska sosiaalilainsäädännön tai minkään           kuulu korvattaviin kustannuksiin.
23984: muunkaan lainsäädännön perusteella ei ole voitu           Hengityshalvauspotilaslain suhteesta muihin
23985: taata kaikissa olosuhteissa ympärivuorokauti-         lakeihin työryhmä toteaa, että hengityshalvaus-
23986: sesti hengityshalvauspotilaan hoidon keskeisintä      potilaan olosuhteet kotihoidossa on tyypillinen
23987: ongelmaa, hengitystoiminnan ylläpitämistä, on         tilanne, jossa sairaanhoidon ja sosiaalitoimen
23988: se erityislailla säädetty sairaalan toimesta mak-     riittävä yhteensovittaminen on tarpeellista ja
23989: suttomana järjestettäväksi.                           välttämätöntä. Työryhmä viittaa tuolloin voi-
23990:     Lain 1 §:n sanamuodon ja lain ration perus-       massa olleisiin invaliidihuoltolain mahdollista-
23991: teella ei ole pääteltävissä, että hengityshalvaus-    miin toimenpiteisiin. Invaliidihuoltolain tultua
23992: potilas siirryttyään kotihoitoon olisi edelleen       kumotuksi vammaispalvelulain voimaan saatta-
23993: laitoshoidossa tai siihen rinnastettavassa muussa     misen yhteydessä tulevat edellä esitetyn perus-
23994:                                            1992 vp -   KK 439                                            3
23995: 
23996: teella vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja             Hoitotuen maksamisen edellytyksenä on sai-
23997: tukitoimet sovellettaviksi muihin kuin hengi-          raudesta tai vammasta johtuvan toisen henkilön
23998: tyshalvauslain nojalla korvattaviksi tuleviin vä-      avun, ohjauksen ja valvonnan lisäksi myös sai-
23999: littömiin hoito-, ylläpito- ja hoitoon liittyviin      raudesta ja vammasta aiheutuvat erityiskustan-
24000: kuljetuskustannuksiin, mikäli hengityshalvaus-         nukset. Lain esitöiden mukaan erityiskustan-
24001: potilas täyttää vammaispalvelulaissa asetetut          nuksia aiheutuu mm. erityisruokavaliosta, eri-
24002: edellytykset palvelujen ja tukitoimien saamiseen.      tyisvaatetuksesta, lääkkeistä, erityiskulkuneuvo-
24003:     Hengityshalvauslain suhteesta kansaneläke-         jen tarpeesta, lisääntyneistä matkakustannuksis-
24004: lainsäädäntöön on jo lääkintöhallituksen työ-          ta, asumisjärjestelyistä ym. Hallituksen esityksen
24005: ryhmä todennut mietinnössään 1982:2, että koti-        n:o 126/1987 vp mukaan hoitotuen saamisedelly-
24006: hoidossakin oleva hengityshalvauspotilas katso-        tykset on laadittu siten, että riittää, kun jokin
24007: taan tiettävästi kansaneläkelainsäädännössä ns.        rinnakkaisista edellytyksistä avuntarpeen, ohja-
24008: laitoshoidossa olevaksi, eikä hänelle sen vuoksi       uksen tai valvonnan tai erityiskustannusten suh-
24009: makseta kansaneläkettä sen peresosaa lukuun            teen täyttyy. Ainoana poissulkevana muuna
24010: ottamatta.                                             lainsäädäntönä HE:ssä luetellaan tapaturmava-
24011:     Kansaneläkelain 42 a § määrittää eläkkeen-         kuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammajär-
24012: saajan laitoshoidon käsitettä. Oikeus hoitotu-         jestelmästä avuttomuutensa tai erityiskustannus-
24013: keen ja lisäosaan määräytyy sen mukaan, onko           ten perusteella korvausta saavat henkilöt.
24014: henkilö 42 a §:n mukaisessa laitoshoidossa vai ei.         Verrattaessa hengityshalvauspotilaslain pe-
24015: Muodollisesti vastaava laitoshoidon määritelmä         rusteella korvattavaksi tulevia kustannuksia ja
24016: sisältyy myös eläkkeensaajien asumistukilain           hoitotuella korvattavaksi tulevia erityiskustan-
24017: 7 §:ään, lapsen hoitotuesta annetun lain 4 §:ään       nuksia, korvataan erityiskustannuksilla myös
24018: ja vammaistukilain 4 §:ään.                            hengityshalvauspotilaslain kannalta muuhun
24019:     Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidol-    elämiseen liittyviä, hengityshalvaushoidon suh-
24020: la tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa val-       teen välillisiä kustannuksia, joten oikeus hoito-
24021:  tion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai        tuen saantiin tulee turvata myös kotihoitoon
24022: laitoksessa taikka hoitolaitosasetuksessa (1129/       siirretylle hengityshalvauspotilaalle, mikäli hän
24023:  83) määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitok-       sairautensa tai vammansa perusteella muutoin
24024:  sessa, jonka kustannuksiin käytetään pääosin          täyttää lain edellytykset.
24025:  (yli 50%) julkisia varoja, samoin kuin hoitoa             Vammaistuen tarkoituksena on toisaalta ta-
24026:  muualla, johon etuudensaaja on kunnan tai em.         soittaa pääasiallisesti muiden kuin eläkkeellä
24027:  sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.      olevien työikäisten henkilöiden vaikeavammai-
24028:     Mikäli hengityshalvauspotilaan, joka hengi-        suudesta aiheutuvaa haittaa ja toisaalta korvata
24029:  tyshalvauspotilaslain mukaan on siirretty koti-       sitä avuntarvetta ja niitä jatkuvia ylimääräisiä
24030:  hoitoon sairaalan kirjoista poistamatta, katso-       kustannuksia, joita vammaisuudesta aiheutuu
24031:  taan täyttävän em. laitoshoidon kriteerit, ei hä-     jokapäiväisessä elämässä sekä työelämään ja
24032:  nellä lainsäännösten tiukan muodollisen tulkin-       opiskeluun osallistumisessa. Valtaosa erityiskus-
24033:  nan mukaan olisi oikeutta yllä lueteltujen lakien     tannuksista syntyy hallituksen esityksen n:o 126/
24034:  mukaisiin etuuksiin. Omaksutun säädösteknii-           1987 vp mukaan liikkumisesta (matka- ja kulje-
24035:  kan johdosta Kansaneläkelaitoksen järjestämäs-        tuskustannuksista), toisen henkilön avunannos-
24036:  tä kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n mukaiseen        ta, terveydenhoidosta, kuntoutuksesta, erityis-
24037:  vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutuk-           ruokavaliosta, erityisvaatetuksesta, asumisesta,
24038:  seen ei hengityshalvauspotilaalla myöskään olisi      asiantuntija-avun tarpeesta sekä työhön ja kou-
24039:  oikeutta.                                             lutukseen liittyvistä asioista. Vammaistuen kah-
24040:      Tarkasteltaessa hoitotuen ja vammaistuen ja       den ylemmän etuuden saamisedellytykset on laa-
24041:  myös lapsen hoitotuen, silloin kun sillä korva-       dittu samalla tavoin kuin hoitotuen siten, että
24042:  taan sairaan ja vammaisen lapsen aiheuttamaa          riittää, kunjokin rinnakkaisista edellytyksistä on
24043:  ylimääräistä hoidollista vaivaa, saamisedellytyk-     osoitettu. Myös vammaistuen osalta ainoana
24044:  siä em. tukimuodoilla tuetaan, huolimatta osit-       poissulkevana muuna lainsäädäntönä tulee
24045:  taisesta päällekkäisyydestä hengityshalvauspoti-      HE:n mukaan kyseeseen tapaturmavakuutus-,
24046:  laslain perusteella korvattavaksi tulevien välittö-   liikennevakuutus- tai sotilasvammalainsäädän-
24047:  mien hoitokustannusten kanssa, sairaudesta ja         tö. Valtaosa myös vammaistuen erityiskustan-
24048:  vammasta henkilölle aiheutuvia muitakin lisä-         nuksista syntyy hengityshalvauspotilaslain kan-
24049:  kustannuksia kuin vain hoitokustannuksia.             nalta elämiseen liittyvistä, välillisistä kustannuk-
24050: 4                                        1992 vp -   KK 439
24051: 
24052: sista, joten oikeus vammaistuen saantiin kotihoi-    loudellisten suhdannevaihteluiden ja kunnallis-
24053: toon siirretylle hengityshalvauspotilaalle tulisi    ten erojen aiheuttamilta epäkohdilta,
24054: taata, mikäli hän sairautensa tai vammansa pe-          -lainsäädännössä tulisi määritellä hengitys-
24055: rusteella muutoin täyttää lain edellytykset.         halvauspotilaiden subjektiivisesta oikeudesta
24056:    Lapsilisää suoritetaan jokaisesta Suomessa        siirtyä kotihoitoon silloin, kun lääketieteellisiä
24057: asuvasta alle 16-vuotiaasta lapsesta elatusta ja     perusteita sairaalahoitoon ei enää ole,
24058: kasvatusta varten lähtökohtaisesti lapsen äidille.      - lainsäädännössä tulisi määritellä tarkem-
24059: Ottaen huomioon lapsilisän tarkoituksen kaik-        min hengityshalvauspotilaiden oikeusasema suh-
24060: kia lapsiperheitä koskevana tukimuotona ja           teessa muuhun lainsäädäntöön, erityisesti kan-
24061: lapsilisälain 6 §:n kansaneläkelainsäädännöstä       saneläkelainsäädäntöön siten, että he olisivat
24062: poikkeavat laitoshoidon kriteerit (perhehoito tai    tasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin pal-
24063: laitoshoito kunnan kustannuksella) tulisi jo lain    velujen, tukitoimien ja toimeentulon osalta.
24064: sanamuodonkin mukaisesti lapsilisä kotihoidos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24065: sa olevasta hengityshalvauslapsesta maksaa lap-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24066: silisälain 3 §:n mukaisesti.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24067:     Hengityshalvauspotilaiden oikeudellisen ase-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24068: man turvaamiseksi ja käytännössä esiin tulleiden
24069: epäkohtien korjaamiseksi olisi kaiken edellä esi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24070: tetyn perusteella perusteltua hengityshalvauspo-            ryhtyä turvatakseen hengityshalvauspo-
24071: tilaslainsäädännön uudistuksen yhteydessä kiin-             tilaille mahdollisuuden asua kotihoidos-
24072: nittää huomiota seuraaviin seikkoihin:                      sa sekä estääkseen hengityshalvauspoti-
24073:    -lainsäädännöllä tulisi turvata hengityshal-             laita jäämästä vammaisille tarkoitettujen
24074: vauspotilaiden tarkoituksenmukainen hoito ta-               palvelujen ja tukitoimien ulkopuolelle?
24075:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1992
24076: 
24077:                     Marjatta Stenius-Kaukonen                        Jouko Skinnari
24078:                     Outi Ojala                                       Sinikka Hurskainen
24079:                     Virpa Puisto                                     Kyllikki Muttilainen
24080:                     Ulla Anttila                                     Pirjo-Riitta Antvuori
24081:                     Maija Perho-Santala                              Kirsti Ala-Harja
24082:                                            Anneli Taina
24083:                                          1992 vp -   KK 439                                          5
24084: 
24085: 
24086: 
24087: 
24088:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24089: 
24090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          "Kunnan vastuulla on palvelujen järjestämi-
24091: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nen ja taloudellisten voimavarojen ohjaaminen
24092: olette 17 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       eri palveluihin ja jopa mahdollisuus jättää joita-
24093: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kin palveluja tarjoamatta. Tämä korostaa kun-
24094: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nallisen itsehallinnon ja luottamushenkilöjärjes-
24095: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       telmän merkitystä. Kuntakohtaiset erot ovat
24096: sesta kysymyksestä n:o 439:                          nykyiseen tapaan mahdollisia ja hyväksyttäviä-
24097:                                                      kin, kunhan sosiaali- ja terveydenhuollon valta-
24098:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kunnallisen suunnitelman edellyttämää yleistä
24099:        ryhtyä turvatakseen hengityshalvauspo-        linjaa seurataan. Kuntien itsehallintoon kuuluu
24100:        tilaille mahdollisuuden asua kotihoidos-      myös palvelujen etusijajärjestykseen asettami-
24101:        sa sekä estääkseen hengityshalvauspoti-       nen. Tämä edellyttää kansalais- ja arvokeskuste-
24102:        laita jäämästä vammaisille tarkoitettujen     lua sekä monipuolista pohdintaa myös valtakun-
24103:        palvelujen ja tukitoimien ulkopuolelle?       nallisella ja kunnan tasolla.
24104:                                                         Valiokunta toteaa, että kuntien toimintava-
24105:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pautta rajoittavien säännösten purkaminen on
24106: taen seuraavaan:                                     välttämätöntä. Kuntatasolla tunnetaan parhai-
24107:                                                      ten kansalaisten tarpeet ja mahdollisuudet tehtä-
24108:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     vien asianmukaiseen hoitamiseen. Kunnallissek-
24109: ta annetun lain (734/92) 5 §:n 1 momentin 3 koh-     torilla on myös pitkään vaadittu uudistuksen
24110: dan mukaan hengityshalvauspotilaille annettava       toteuttamista ja vakuutettu kuntien kykyä ja
24111: hoito ja ylläpito sekä hoitoon liittyvät kuljetuk-   tahtoa hoitaa nykyiset valtionosuustehtävät vas-
24112: set ovat maksuttornia siten kuin asetuksella tar-    taisuudessakin kunnolla. Valiokunta haluaa tor-
24113: kemmin säädetään. Hengityshalvauspotilaiden          jua ne epäilykset, joita on esitetty sen suhteen,
24114: hoitokustannusten korvaamisesta annettu laki         että uudistus tältä osin johtaisi palvelujen heik-
24115: (129/57) kumotaan 1.1.1993 lukien. Sosiaali- ja      kenemiseen. Valiokunta uskoo kuntien pystyvän
24116: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun ase-       ja haluavan hoitaa valtionosuustehtävät turva-
24117: tuksen hengityshalvauspotilaiden hoitoa käsitte-     ten palvelujen tason ja palveluille asetettavat
24118: levän 22 §:n sisältö vastaa kunnallisen sairaan-     laadulliset tavoitteet sekä kansalaisten oikeus-
24119: hoidon osalta kumottavan erityislain sisältöä.       turvan.
24120: Hallituksen esityksessä eduskunnalle sosiaali- ja       Valiokunta korostaa, että asianmukainen hoi-
24121: terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta      to tulee turvata kaikille sitä tarvitseville. Hoi-
24122: koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE            toon pääsyä ei saa ratkaista vain rahoituskysy-
24123: 216/1991 vp) todetaan, että hengityshalvauspoti-     myksenä, vaan se on kussakin yksittäistapauk-
24124: laiden hoitokustannukset ja kuljetukset ovat         sessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiosaa-
24125: potilaalle maksuttomia. Esityksen mukaan käy-        misen piiriin kuuluva asia. Kaikilla kansalaisilla
24126: täntöä ehdotetaan edelleen jatkettavaksi. Toisin     ei ole riittäviä voimavaroja omakohtaisen vas-
24127: kuin kysymyksessä on esitetty, valtionosuusuu-       tuun ottamiseen. Yhteiskunnan tuki on heille
24128: distus ei hengityshalvauspotilaiden osalta mer-      välttämätön hoitomahdollisuuksien turvaami-
24129: kitse kustannusvastuun siirtämistä valtiolta kun-    seksi.
24130: nalle. Kunnat ovat tähänkin saakka osaltaan             Uudistus ei saa johtaa siihen, että lapset,
24131: vastanneet kustannuksista.                           kehitysvammaiset, vanhukset tai muut ryhmät,
24132:    Sen sijaan valtionosuusuudistus merkitsee         jotka eivät kykene itse huolehtimaan itsestään ja
24133:  kunnan toimintavapauden lisäämistä palvelujen       oikeuksistaan, jäävät turvattomaan asemaan.
24134: järjestämisessä. Tältä osin eduskunnan hallinto-     Vastuu tällaisten ryhmien palvelujen olemassa-
24135: valiokunta on mietinnössään n:o 7/1992 vp.           olosta ja heidän ohjaamisestaan palvelujen pii-
24136:  todennut muun muassa seuraavaa:                     riin kuuluu ensisijaisesti kunnalle.
24137: 6                                        1992 vp -    KK 439
24138: 
24139:    Eduskunta on siten arvovaltaisesti todennut       lain perusteella myönnettävien palvelujen ja tu-
24140: ne periaatteet, joiden mukaan valtionosuus-          kimuotojen piiriin niissä tilanteissa, joissa he
24141: uudistusta on kunnissa toimeenpantava.               ovat kotihoidossa.
24142:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä            Kotihoidossa oleva hengityshalvauspotilas ei
24143: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/       ole lapsilisälain tarkoittamalla tavalla kunnan
24144: 87) nojalla vammaisen henkilön on mahdollista        kustannuksella hoidettavana perhehoidossa tai
24145: saada tukea auton hankintaan tai asunnon             laitoksessa. Oikeus lapsilisän nostamiseen ei si-
24146: muutostöihin. Vaikeavammaisilla henkilöillä on       ten kuulu kunnalle, vaan lapsilisä on perheen
24147: oikeus kuljetuspalveluihin. Korkein hallinto-        käytettävissä lapsen kotihoidon kustannuksiin.
24148: oikeus on kuitenkin eräissä ratkaisuissaan           Samoin lasten kotihoidon tuki tulee ministeriön
24149: katsonut, ettei hengityshalvauspotilaan kohdal-      käsityksen mukaan maksaa normaaliin tapaan
24150: la ole ollut kyse suoriutumisesta tavanomaisen       hengityshalvauspotilaan perheelle.
24151: elämän toiminnoista, jotka laki on asettanut            Jos hengityshalvauspotilas on sijoitettu koti-
24152: asunnon muutostöiden ja kuljetuspalvelujen           hoitoon sairaalan toimesta, hänen kotihoitoaan
24153: saamisen edellytyksiksi. Tämän tulkinnan             on kansaneläkejärjestelmää koskevia lakeja so-
24154: vuoksi potilas on jäänyt vaille vammaispalve-        vellettaessa aina pidetty laitoshoitoon verratta-
24155: lulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.             vana. Muutoksenhakuelimet ovat hyväksyneet
24156:    Suomalaisen vammaispolitiikan tavoitteena         tämän käytännön. Tämän mukaisesti laitoshoi-
24157: on vammaisten henkilöiden palvelujen järjestä-       tona pidetään myös tilannetta, jossa sairaala
24158: minen yleisten palvelujärjestelmien pohjalta.        sijoittaa hengityshalvauspotilaan hänen omaan
24159: Vammaispalvelulain nojalla tulee edistää vam-        kotiinsa hoidettavaksi. Kotihoito järjestetään
24160: maisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia mui-     sairaalan toimesta maksuttomana. Sairaala jär-
24161: den kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jä-          jestää kotihoitoon sijoitetulle hänen tarvitse-
24162: senenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden         mansa koneet ja laitteet sekä palkkaa hänen
24163: aiheuttamia haittoja ja esteitä.                     tarvitsemansa hoito- tai muun henkilökunnan.
24164:    Kotihoito on hengityshalvauspotilaille laitos-    Kansaneläkelaitoksen käytännön perustana on
24165: hoitoa parempi ratkaisu. Siitä huolimatta, että      ollut myös se tieto, että sairaala maksaa hengi-
24166: hengityshalvauspotilas joutuu ottamaan vam-          tyshalvauspotilaalle saamatta jääneen ylläpidon
24167: mansa huomioon kaikessa toiminnassaan, ei            korvauksena vuorokausimaksua.
24168: hänen koko elämäänsä voi määritellä hoitoon              Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheeseen on
24169: kuuluvaksi. Yleisen tasa-arvoisen kohtelun           kuulunut tavoite poistaa kansaneläkejärjestel-
24170: vuoksi häntä tulisi voida tukea arkielämäs-          mästä laitoshoidon käsite. Tällöin eläkkeensaa-
24171: sään samoin kuin muitakin vammaisia henki-           jat olisivat samanarvoisessa asemassa siitä riip-
24172: löitä.                                               pumatta, asuvatko he kotonaan vai laitoksessa.
24173:    Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-   Valtiontaloudellisista syistä tätä uudistusta ei ole
24174: ministeriö tulee selvittämään, miten hengityshal-    voitu toteuttaa.
24175: vauspotilaat voidaan saattaa vammaispalvelu-
24176:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1992
24177: 
24178:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24179:                                           1992 vp -    KK 439                                            7
24180: 
24181: 
24182: 
24183: 
24184:                                      Tili Riksdagens H err Talman
24185: 
24186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              "Kommunen har ansvaret för att ordna servi-
24187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ce och styra ekonomiska resurser tili olika servi-
24188: den 17 september 1992 till vederbörande medlem         cesektorer. Kommunen har också möjlighet att
24189: av statsrådet översänt avskrift av följande av         låta bli att erbjuda en viss service. Detta under-
24190: riksdagsman Stenius-Kaukonen m.fl. underteck-          stryker det kommunala självstyrets och förtroen-
24191: nade spörsmål nr 439:                                  demannasystemets betydelse. Skillnader mellan
24192:                                                        kommunema är enligt gällande praxis möjliga
24193:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         och t.o.m. acceptabla så länge kommunema
24194:        ta för att trygga möjlighetema för and-         följer den allmänna linjen i den riksomfattande
24195:        ningsförlamningspatienter att vårdas i          planen. Till det kommunala självstyret hör också
24196:        hemmet samt för att förhindra att and-          att kommunema får ställa upp en angelägenhets-
24197:        ningsförlamningspatienter lämnas utan-          ordning för kommunal service. Detta förutsätter
24198:        för den service och det stöd som är             en allmän opinion och diskussion om samhällets
24199:        avsedda för handikappade?                       värderingar, liksom en bred debatt i ett nationellt
24200:                                                        sammanhang och på det kommunala planet.
24201:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Utskottet anför att det är nödvändigt med
24202: anföra följande:                                       en avreglering för att kommunemas handlings-
24203:                                                        frihet inte skall inskränkas. Kommunema kän-
24204:     Enligt 5 § 1 mom. 3 punkten lagen om klient-       ner själva bäst till kommuninvånamas behov
24205: avgifter inom social- och hälsovården (734/92) är      och har bästa möjligheter att ordna adekvat
24206: vård och uppehälle för andningsförlamningspa-          service. Inom den kommunala sektom har det
24207: tienter samt transport i anslutning till vården        länge höjts röster för en reform och kommu-
24208: avgiftsfria så som närmare anges i förordning.         nema har intygat att de också i framtiden kan
24209: Lagen om kostnadema för vården av andnings-            och vill ha hand om de statsandelsbestämda
24210: förlamningspatienter (129/57) upphävs den 1            uppgiftema på behörigt sätt. Utskottet vill här
24211: januari 1993. Innebörden i 22 §, som gäller            dementera misstankama om att reformen kan
24212: vården av andningsförlamningspatienter, i för-         leda tili sämre service. Utskottet är övertygat
24213: ordningen om klientavgifter inom social- och           om att kommunema kan och vill sköta sina
24214: hälsovården motsvarar för den kommunala                statsandelsbestämda uppgifter på behörigt sätt
24215: sjukvårdens del den speciallag som skall upphä-        och att de är kapabla att hålla en hög stan-
24216: vas. I Regeringens proposition tili Riksdagen          dard på servicen och vämar kommuninvånar-
24217: med förslag tili revidering av lagstiftningen om       nas rättsskydd.
24218: planering av och statsandel för social- och hälso-        Utskottet understryker att det gäller att se tili
24219: vården (RP 216/1991 rd) konstateras det att            att alla vårdbehövande får vård. Möjligheten att
24220: vårdkostnadema och transporteroa är avgifts-           få vård får inte enbart ses som en finansierings-
24221: fria för andningsförlamningspatienter. Det fö-         fråga utan måste i varje enskilt fall betraktas som
24222:  reslås i propositionen att detta skall vara praxis    en fråga om yrkeskunskapen inom social- och
24223: även i fortsättningen. I motsats till det som          hälsovården. Alla medborgare har inte tillräck-
24224:  framställts i spörsmålet innebär statsandelsrefor-    ligt stora resurser för att själva kunna ta ansvar.
24225:  men för andningsförlamningspatientemas del            För dem är samhällets stöd en nödvändighet för
24226:  inte att kostnadsansvaret överförs från staten till   att de skall få vård.
24227:  kommunen. Kommunema har även hittills ans-               Reformen får inte ha den konsekvensen att
24228:  varat för sin del av kostnadema.                      bam, utvecklingsstörda, åldringar och andra
24229:     Däremot innebär statsandelsreformen att            grupper som inte själva förmår ta vara på sig och
24230:  kommunema får större frihet att ordna service.        sina rättigheter blir eftersatta. Det är i första
24231:  I anslutning till detta har riksdagens för-           hand kommunen som har ansvaret för att det
24232:  valtningsutskott i sitt betänkande nr 7/1992 rd.      finns service för dessa grupper och att de blir
24233:  konstaterat bl.a. följande:                           hänvisade till denna service."
24234: 8                                         1992 vp -    KK 439
24235: 
24236:    Riksdagen har härmed fastställt de principer i      skall omfattas av den service och det stöd som
24237: enlighet med vilka statsandelsreformen skall           beviljas med stöd av handikappservicelagen.
24238: verkställas i kommunerna.                                 En andningsförlamningspatient som vårdas i
24239:    En handikappad har enligt lagen om service          hemmet får inte på kommunens bekostnad fa-
24240: och stöd på grund av handikapp (380/87) möj-           miljevård eller vård i någon anstalt så som avses
24241: lighet att få stöd för anskaffning av bil eller för    i lagen om barnbidrag. Rätten att lyfta barnbi-
24242: ändringsarbeten i bostaden. Gravt handikappa-          drag hör därför inte till kommunen, utan bidra-
24243: de har rätt till fårdtjänst. Högsta förvaltnings-      get kan utnyttjas av familjen till kostnaderna för
24244: domstolen har dock i en del av sina beslut ansett      vård i hemmet. På samma sätt skall stödet för
24245: att det för andningsförlamningspatienternas del        vård av barn i hemmet, enligt ministeriets upp-
24246: inte har varit fråga om att klara av de funktioner     fattning, i normal ordning betalas till en and-
24247: som hör till normal livsföring, vilket lagen har       ningsförlamningspatients familj.
24248: uppställt som villkor för ändringsarbeten i bo-            Om en andningsförlamningspatient genom
24249: staden och färdtjänst. Till följd av denna tolk-       försorg av sjukhuset har placerats i hemvård,
24250: ning har patienten blivit utan den service och det     har hemvård alltid ansetts vara jämförbar med
24251: stöd som avses i handikappservicelagen.                antaltsvård vid tillämpningen av de lagar som
24252:    Målsättningen med Finlands politik vad gäl-         gäller folkpensionssystemet. Rättsmedelsinstan-
24253: ler de handikappade är att ordna service för           serna har godkänt denna praxis. Som anstalts-
24254: dessa utgående från de allmänna servicesyste-          vård uppfattas till följd härav även de situa-
24255: men. Enligt lagen om service och stöd på grund         tioner då sjukhuset placerar en andningsför-
24256: av handikapp är syftet att främja de handikappa-       lamningspatient för vård i sitt eget hem. Den
24257: des förutsättningar att leva och vara verksamma        vård i hemmet som sjukhuset arrangerar är
24258: som jämbördiga medlemmar av samhället samt             avgiftsfri. Sjukhuset ordnar de maskiner och
24259: att förebygga och undanröja olägenheter som            anläggningar och anställer den vård- eller
24260: handikappet medför.                                    annan personai som behövs för hemvården.
24261:    För andningsförlamningspatienter är vård i          Grunden för den praxis som är gällande inom
24262: hemmet en bättre lösning än anstaltsvård. Bort-        folkpensionsanstalten har dessutom varit vet-
24263: sett från att en andningsförlamningspatient mås-       skapen om att sjukhuset betalar andningsför-
24264: te ta hänsyn till sitt handikapp i allt det han gör,   lamningspatienten en dygnsavgift som ersätt-
24265: kan inte hela hans liv sägas vara beroende av          ning för uteblivet uppehälle.
24266: vård. För att patienten skall få en allmänt                En delmålsättning i fråga om folkpensionsre-
24267: likvärdig behandling bör det finnas möjligheter        formens IV skede har varit att slopa begreppet
24268: för honom, på samma sätt som för andra handi-          anstaltsvård i folkpensionssystemet. Syftet är att
24269: kappade, att få hjälp i vardagslivet.                  pensionstagare skall ha samma status oberoende
24270:    Till följd härav ämnar social- och hälso-           av om de bor i sitt hem eller i en anstalt. Av
24271: vårdsministeriet reda ut hur andningsförlam-           statsekonomiska skäl har det inte varit möjligt
24272: ningspatienterna, i de fall de vårdas i hemmet,        att genomföra denna reform.
24273:      Helsingfors den 20 oktober 1992
24274: 
24275:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24276:                                               1992 vp
24277: 
24278: Kirjallinen kysymys 440
24279: 
24280: 
24281: 
24282: 
24283:                                 Aittoniemi: Kehitysavun suuntaamisesta Jugoslaviaan
24284: 
24285: 
24286: 
24287:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24288: 
24289:    Kansainvälisessäkin keskustelussa on yhä       Myös kansalaiset hyväksyisivät paremmin ke-
24290: enemmän kiinnitetty huomiota humanitaarisen       hitysyhteistyöhön myönnettävät määrärahat,
24291: avun tärkeyteen entisen Jugoslavian alueella.     jos niillä olisi käyttöä sellaisen hädän lievittä-
24292: Tarkoituksena olisi saada pysäytetyksi yhä kas-   misessä, joka koskee lähialueitamme.
24293: vava pakolaisvirta, josta Suomikin on saamassa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24294: osansa.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24295:    Suomi on jonkin verran myöntänyt ja on         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24296: myöntämässä varoja kyseiseen tarkoitukseen.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24297: Suomen pitäisi kuitenkin ryhtyä mielestäni
24298: toimenpiteisiin mainitun maan, ainakin sen eri               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24299: osien, saamiseksi kehitysyhteistyön kohdemai-             siin, joiden kautta kehitysyhteistyömää-
24300: den luetteloon, jonka jälkeen varoja meidän               rärahoja voitaisiin käyttää tiettyjen lähi-
24301: varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoistam-             alueiden, esimerkiksi entisen Jugoslavian
24302: me voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen.                alueen, kehittämiseen?
24303: 
24304:      Helsingissä ·17 päivänä syyskuuta 1992
24305: 
24306:                                         Sulo Aittoniemi
24307: 
24308: 
24309: 
24310: 
24311: 220051L
24312: 2                                        1992 vp -   KK 440
24313: 
24314: 
24315: 
24316: 
24317:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24318: 
24319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Kuluvan vuoden kolmanteen lisämenoarvio-
24320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        esitykseen sisältyy 10 mmk:n lisäysesitys huma-
24321: olette 17 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       nitaariseen apuun entisen Jugoslavian alueelle.
24322: jeenne n:o 1361 ohella toimittanut valtioneuvos-     Kaikkiaan on vielä tänä vuonna tarkoitus ohjata
24323: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       varoja tähän tarkoitukseen mainittu 10 mmk
24324: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-      mukaan luettuna 18 mmk.
24325: lisesta kysymyksestä n:o 440:                           Avun sisältö on muodostunut ns. "perhepake-
24326:                                                      teista", jotka sisältävät ruoka- ja hygieniatuot-
24327:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       teita. Apuvaroja on käytetty myös suomalaisten
24328:        siin, joiden kautta kehitysyhteistyömää-      elintarvikkeiden hankintaan ja kuljetuksiin hä-
24329:        rärahoja voitaisiin käyttää tiettyjen lähi-   dänalaisille.
24330:        alueiden, esimerkiksi entisen Jugoslavian         Kaikkiaan humanitaarinen apumme entisen
24331:        alueen, kehittämiseen?                        Jugoslavian alueen pakolaisille tullee olemaan
24332:                                                      kuluvana vuonna 28,2 mmk.
24333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Jugoslaviassa vallitseva sotilaallinen ja poliit-
24334: vasti seuraavaa:                                     tinen tilanne sekä Suomen vähenevät kehitysyh-
24335:                                                      teistyövarat tekevät kehitysyhteistyön suunnitte-
24336:    Humanitaarisen avun tarve on kasvanut enti-       lemisen siellä toistaiseksi epärealistiseksi. Näin
24337: sen Jugoslavian alueella koko kuluvan vuoden         siitä huolimatta, että OECD:n luokituksessa Ju-
24338: ajan. Suomi on kanavoinut apuaan tähän tarkoi-       goslavia oli luettu kehitysmaaksi.
24339: tukseen tänä vuonna yhteensä 10,2 mmk. Tuosta            On helppoa olla kysyjän kanssa samaa mieltä
24340: summasta 8, 7 mmk on toimitettu perille kolmes-      siitä, että pakolaisuutta on torjuttava pitkäjän-
24341: sa eri erässä YK:n pakolaisavun UNHCR:n              teisellä kehitysyhteistyöllä ja pakolaisia on ensi
24342: toimin ja 1,5 mmk on ohjattu Kansainvälisen          sijassa autettava mahdollisimman lähellä heidän
24343: Punaisen Ristin Liiton kautta.                       kotialueitaan.
24344:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
24345: 
24346:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
24347:                                          1992 vp -   KK 440                                           3
24348: 
24349: 
24350: 
24351: 
24352:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24353: 
24354:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I detta års tredje tilläggsbudgetproposition
24355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ingår ett förslag om ett tillägg av 10 milj. mk i
24356: 1361 av den 17 september 1992 till vederbörande      humanitär hjälp tili det foma Jugoslaviens områ-
24357: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    de. Avsikten är att tili detta ändamål i år rikta
24358: de av riksdagsman Aittonierni undertecknade          sammanlagt 18 milj. mk, nämnda belopp om 10
24359: spörsmål nr 440:                                     rnilj. mk inberäknat.
24360:                                                         Hjälpen har utgjorts av s.k. "familjepaket"
24361:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som innehåller mat- och hygienprodukter. Bi-
24362:        att utvecklingssamarbetsanslagen skall        ståndsmedlen har även använts till anskaffning
24363:        kunna användas tili utvecklande av vissa      och. transport av inhemska livsmedel tili de
24364:        närområden, t.ex. det foma Jugoslavien?       nödställda.
24365:                                                         Allt som allt kommer vår humanitära hjälp tili
24366:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        flyktingama i det foma Jugoslavien i år att
24367: anföra följande:                                     uppgå tili 28,2 milj. mk.
24368:                                                         Det militära och politiska läget i Jugoslavien
24369:    Behovet av humanitär hjälp har under hela         samt Finlands sinande utvecklingssamarbetsme-
24370: detta år vuxit inom det foma Jugoslaviens områ-      del innebär att det tillsvidare är orealistiskt att
24371: de. Finland har i år kanaliserat sammanlagt 10,2     planera utvecklingssamarbete i Jugoslavien. Det-
24372: rnilj. mk av sitt understöd tili detta ändamål. Av   ta trots att Jugoslavien i OECD:s klassificiering
24373: denna summa har 8,7 milj. mk frambefordrats i        anses vara ett utvecklingsland.
24374: tre olika rater genom FN:s flyktingkommissariat          Det är lätt att instämma med spörsmålsställa-
24375: (UNHCR) och 1,5 milj. mk har styrts genom            ren i att landsflykt bör förebyggas genom ett
24376: Röda kors och Röda halvmånen -föreningamas           långsiktigt utvecklingssamarbete och att flyk-
24377: intemationella förbund.                              tingar i första hand bör hjälpas så nära deras
24378:                                                      hemområden som möjligt.
24379:      Helsingfors den 14 oktober 1992
24380: 
24381:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
24382:                        j
24383:                       j
24384:                      j
24385:                     j
24386:                    j
24387:                   j
24388:                  j
24389:                 j
24390:                j
24391:               j
24392:              j
24393:             j
24394:            j
24395:           j
24396:          j
24397:         j
24398:        j
24399:       j
24400:      j
24401:     j
24402:    j
24403:   j
24404:  j
24405: j
24406:                                                 1992 vp
24407: 
24408: Kirjallinen kysymys 441
24409: 
24410: 
24411: 
24412: 
24413:                                    Aittoniemi: Pakolaisten perheiden yhdistämisestä
24414: 
24415: 
24416:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24417: 
24418:    Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa            määrä tulee aiheuttamaan entistä suurempaa
24419: kuluvan vuoden aikana kasvanut räjähdysmäi-           tyytymättömyyttä, joka saattaa eurooppalaisten
24420: sesti. Ensi vuonna Suomeen on varauduttu vas-         esikuvien tavoin purkautua pakolaisiin.
24421: taanottamaan kaikkiaan noin 6 000 uutta pako-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24422: laista.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24423:    Pakolaisten perhejärjestelyihin liittyvät toimet   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24424: tulevat moninkertaistamaan pakolaisten mää-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24425: rän, koska kansainvälisten sopimusten mukaan
24426: pakolaisten vastaanottajamaa on velvollinen toi-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä maahan
24427: mimaan myös siten, että perheitä voitaisiin yh-               saapuvien pakolaisten ja heidän perheen-
24428: distää. Pakolaisista tulee köyhtyvälle maalle ra-             jäsentensä määrän hillitsemiseksi ja tä-
24429: site, josta se ei pysty kunnolla selviämään. Elin-            hän liittyvän yleisen tyytymättömyyden
24430: tason laskuun liittyen lisääntyvä pakolaisten                 vähentämiseksi?
24431: 
24432:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1992
24433: 
24434:                                             Sulo Aittaniemi
24435: 
24436: 
24437: 
24438: 
24439:  22005IL
24440: 2                                       1992 vp -   KK 441
24441: 
24442: 
24443: 
24444: 
24445:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24446: 
24447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta haki yhteensä 2 137 ulkomaalaista. Vuoden
24448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1991 aikana taas sisäasiainmininisteriö hake-
24449: olette 17 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      muksia ratkaistessaan myönsi perheenyhdistä-
24450: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    miseen oikeuttavia statuksia 1 700. Kuluvana
24451: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        vuonna 1.1.-31.9. välisenä aikana turvapaikan-
24452: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-      hakijoita on ollut 3 081, perheenyhdistämiseen
24453: symyksen n:o 441:                                   oikeuttavia statuksia taas on myönnetty 359.
24454:                                                     Kun pakolaisten perheenyhdistämiseen oikeute-
24455:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maahan          tun statuksen lisäksi kuitenkin edellytetään
24456:        saapuvien pakolaisten ja heidän perheen-     myös, että perheenyhdistämistapauksena Suo-
24457:        jäsentensä määrän hillitsemiseksi ja tä-     meen tuleva on ydinperheen jäsen, on pakolais-
24458:        hän liittyvän yleisen tyytymättömyyden       ten perheenyhdistämistapauksina Suomeen tul-
24459:        vähentämiseksi?                              leiden henkilöiden määrä vuosittain ollut paljon
24460:                                                     pienempi kuin perheenyhdistämiseen oikeutta-
24461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vien statusten määrä. Esimerkiksi vuonna 1991
24462: vasti seuraavaa:                                    sisäasiainministeriö puolsi pakolaisten perheen-
24463:                                                     yhdistämistapauksina yhteensä 151 henkilön
24464:    Useat Suomen ratifioimat kansainväliset sopi-    Suomeen ottamista. Kuluvana vuonna 30.9.
24465: mukset sisältävät perheiden yhdistämistä koske-     mennessä perheenyhdistämistapauksina on
24466: via periaatteita. YK:n pakolaisasiain päävaltuu-    puollettu yhteensä 385 omaisen Suomeen tuloa.
24467: tetun suositteleman perheenyhdistämisohjelman          Pakolaisten      perheenyhdistämistapauksina
24468: mukaista pakolaisten perheenyhdistämistoimin-       Suomeen otettavien omaisten määrää siis valvo-
24469: taa on Suomella ollut jo vuosia. Pakolaisia         taan vaatimalla asiakirjanäyttöä lähiomaisten
24470: koskevaan perheenyhdistämiseen on oikeutettu        piiriin rajoitetusta sukulaisuudesta. Perheenyh-
24471: vain pakolaisena Suomeen otettu tai sellainen       distämistä harkittaessa täysi-ikäisyys ja lähisu-
24472: turvapaikkaa hakenut, jolle on myönnetty turva-     kulaisuus määritellään lisäksi Suomen lainsää-
24473: paikka tai oleskelulupa suojelun tarpeen taikka     dännön mukaisesti.
24474: humanitaaristen syiden perusteella. Toisena            Päätettäessä pakolaisten perheenyhdistämi-
24475: edellytyksenä on, että Suomessa pakolaisaseman      sen toisena edellytyksenä olevasta pakolaissta-
24476: saaneen tai häneen rinnastetun oleskeluluvan        tuksesta tai oleskeluluvasta suojelun tarpeen
24477: saaneen omainen on ydinperheenjäsen (avio- tai      taikka humanitaaristen syiden perusteella nou-
24478: avopuoliso ja alaikäinen naimaton lapsi tai ala-    datetaan Suomen ratifioimaa pakolaisten oi-
24479: ikäisen Suomessa olevan vanhemmat ja alaikäi-       keusasemaa koskevaa, Genevessä 28.7.1951 teh-
24480: set naimattomat sisarukset). Muita kuin edellä      tyä yleissopimusta ja voimassa olevaa ulkomaa-
24481: lueteltuja lähiomaisia otetaan perheenyhdistä-      laislakia.
24482: mistapauksina vain, jos on olemassa erityisen          Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleisso-
24483: painavia humanitaarisia perusteita (esimerkiksi     pimuksen ratifioineet maat voivat säännellä
24484: tulija on täysin riippuvainen Suomessa jo olevas-   maahan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden
24485: ta omaisestaan). Sukulaisuus osoitetaan asiakir-    määrää vain rajoitetusti. Eräitä kansainvälisesti
24486: janäytöllä. Pakolaisten perheenyhdistämistapa-      tunnettuja turvapaikanhakijoiden määrää vä-
24487: uksissa Suomeen matkustamisesta ja vastaanot-       hentäviä menettelytapoja ovat esimerkiksi viisu-
24488: totoiminnasta aiheutuvat kustannukset suorite-      min edellyttäminen sellaisten maiden kansalaisil-
24489: taan valtion varoista.                              ta, jotka laajamittaisesti hakevat turvapaikkaa
24490:    Edellä mainittujen vaatimuksien johdosta pa-     lähinnä vain taloudellisista syistä, sekä lainsää-
24491: kolaisten perheenyhdistämistapauksina otetta-       dännöllä mahdollistettu nopeutettu käsittely ja
24492: vien lukumäärä ei ole siten läheskään sama kuin     riittävän tehokas käännytysnormisto silloin, kun
24493: Suomeen vuosittain tulevien turvapaikanhaki-        kysymyksessä ovat sellaiset ilmeisen perusteetto-
24494: joiden tai kiintiöpakolaisina otettujen määrä.      mat turvapaikkahakemukset, jotka merkitsevät
24495: Esimerkiksi vuonna 1991 turvapaikkaa Suomes-        turvapaikkamekanismin väärinkäyttämistä.
24496: 
24497:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
24498: 
24499:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
24500:                                            1992 vp -   KK 441                                            3
24501: 
24502: 
24503: 
24504: 
24505:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24506: 
24507:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            manlagt 2 137 utlänningar om asyl i Finland.
24508: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         Det nämnda året beviljade inrikesministeriet vid
24509: den 17 september 1992 till vederbörande medlem         avgörandet av ansökningarna 1 700 personer en
24510: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         status som berättigar till familjeåterförening. 1 år
24511: Sulo Aitioniemi undertecknade spörsmål nr 441:         har under perioden 1.1-30.9 asyl sökts av 3 081
24512:                                                        personer och i 359 fall har beviljats en status som
24513:           Vad ämnar Regeringen göra för att            berättigar till familjeåterförening. Eftersom det
24514:         hejda de skaror av flyktingar och familje-     förutom en status som berättigar till familjeåter-
24515:         medlemmar till dem som kommer till             förening även förutsätts att den som kommer till
24516:         Finland och för att minska det allmänna        Finland i egenskap av ett familjeåterföreningsfall
24517:         missnöje som har samband med detta?            hör till kärnfamiljen, har det antal personer som
24518:                                                        kommit till Finland som familjeåterförsningsfall
24519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          årligen varit mycket mindre än det antal perso-
24520: anföra följande:                                       ner som erhållit en status som berättigar till
24521:                                                        familjeåterförening. T.ex. 1991 förordade inri-
24522:     Flera internationella fördrag som Finland har      kesministeriet att sammanlagt 151 personer skul-
24523: ratificerat innehåller principer om återförening       le tas till Finland inom ramen för återföreningen
24524: av familjer. 1 Finland har man redan i flera års       av flyktingfamiljer. 1 år hade före 30.9 förordats
24525: tid bedrivit verksamhet som syftar till återför-       att sammanlagt 385 anhöriga skulle få komma
24526: ening av flyktingfamiljer i enlighet med det           till Finland som familjeåterföreningsfall.
24527: familjeåterföreningsprogram som FNs flykting-              Antalet anhöriga som får komma till Finland
24528: kommissarie har rekommenderat. Berättigade             som familjeåterföreningsfall övervakas sålunda
24529: till familjeåterförening är bara personer som          genom att dokument fordras som bevis på att
24530: tagits till Finland som flyktingar samt sådana         släktingen är en nära anhörig. Vid prövningen av
24531: asylsökande som beviljats asyl eller uppehållstill-    ett ärende som gäller familjeåterförening definie-
24532: stånd på grund av behov av skydd eller av              ras dessutom myndighetsålder och nära släkt-
24533: humanitära skäl. En annan förutsättning är att         skap i enlighet med finsk lag.
24534: den ifrågavarande anhöriga till en utlänning som           När beslut fattas om den andra förutsättning-
24535: i Finland erhållit flyktings status eller till en      en för återförening av flyktingfamiljer, dvs.
24536: jämförbar utlänning som beviljats uppehållstill-       flyktings status eller uppehållstillstånd på grund
24537: stånd hör till kärnfamiljen (make eller sambo,         av behov av skydd eller av humanitära skäl,
24538: minderårigt ogift barn, en minderårigs föräldrar       iakttas den i Geneve den 28 juli 19 51 ingångna
24539: i Finland och minderåriga ogifta syskon). Andra        konventionen angående flyktingars rättsliga
24540: nära anhöriga än de som nämns ovan tas emot            ställning, som Finland har ratificerat, och gäl-
24541: som familjeåterföreningsfall bara om det finns         lande utlänningslag.
24542: särskilt vägande humanitära grunder (t.ex. att             De Iänder som har ratificerat konventionen
24543: utlänningen i fråga är helt beroende av en             angående flyktingars rättsliga ställning kan en-
24544: anhörig som redan befinner sig i Finland). Släkt-      dast i begränsad utsträckning reglera det antal
24545: skapet bevisas genom uppvisande av dokument.           asylsökande som söker sig tilllandet. lnternatio-
24546: Kostnaderna för resorna till Finland och för           nellt kända förfaringssätt för att minska antalet
24547: mottagningsverksamheten i samband med åter-            asylsökande är t.ex. att förutsätta visum av
24548: föreningen av flyktingfamiljer betalas av statens      sådana länders medborgare som i stor skala
24549: medel.                                                 söker asyl närmast bara av ekonomiska orsaker
24550:     På grund av de ovan nämnda kraven är det           samt att genom lagstiftning möjliggöra en snab-
24551: antal flyktingar som tas emot som familjeåterfö-       bare behandling och tillräckligt effektiva avvis-
24552:  reningsfall inte närmelsevis lika stort som antalet   ningsnormer i fråga om sådana uppenbart
24553:  asylsökande eller kvotflyktingar som årligen          ogrundade asylansökningar som innebär miss-
24554:  kommer till Finland. T.ex. ansökte 1991 sam-          bruk av asylmekanismen.
24555: 
24556:      Helsingfors den 23 oktober 1992
24557: 
24558:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
24559:                                               1992 vp
24560: 
24561: Kirjallinen kysymys 442
24562: 
24563: 
24564: 
24565: 
24566:                                  Kallis: Velkojien oikeuksien turvaamisesta yrityksen vaihtaessa
24567:                                      nimeä ja kotipaikkaa
24568: 
24569: 
24570:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24571: 
24572:     Viime aikoina monet konkurssiyritykset ovat        Useimmissa tapauksissa konkurssipako-
24573: juuri ennen konkurssihakemuksen jättämistä          laisuuteen ei liity rikollisia pyrkimyksiä. Kuiten-
24574: vaihtaneet nimeä ja kotipaikkaa. Näin monet         kin myös niitä on. Siksi olisi tärkeää, että nimeä
24575: yrittäjät ovat halunneet käydä konkurssi-           ja kotipaikkaa vaihtaneiden yritysten konkurssit
24576: oikeudenkäyntiprosessin vieraalla paikkakun-        tulisivat käsittelyyn paikkakunnalla, jossa yritys
24577: nalla mahdollisimman rauhassa paikalliselta jul-    on toiminut.
24578: kisuudelta. Tällaisen toiminnan syyt ovat monel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24579: ta osin ymmärrettäviä, mutteivät hyväksyttäviä,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24580: sillä se heikentää velkojien oikeusturvaa.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24581:     Konkurssipesän kaikilla velkojilla tulee olla   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24582: samat mahdollisuudet valvoa saataviaan. Jos
24583: nimi ja kotipaikka muuttuvat, kuluu pitkä aika                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24584: ennen kuin kaikki velkojat saavat tiedon muu-               jotta yritysten mahdollisuus vaihtaa ni-
24585: toksesta- vaikkakin siitä olisi määräysten mu-              meä ja kotipaikkaa ei vaarantaisi velko-
24586: kaisesti ilmoitettu kaupparekisteriin.                      jien oikeusturvaa?
24587: 
24588:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1992
24589: 
24590:                                             Bjarne Kallis
24591: 
24592: 
24593: 
24594: 
24595: 220051L
24596: 2                                       1992 vp -   KK 442
24597: 
24598: 
24599: 
24600: 
24601:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24602: 
24603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      säännöksiäkin huomioon konkurssimenettelys-
24604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sä. Kun kuulutus konkurssivalvonnasta julkais-
24605: olette 17 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      taan Virallisessa lehdessä, merkitään kuulutuk-
24606: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    seen yleensä konkurssiyrityksen entinen toimini-
24607: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        mi. Entinen toiminimi merkitään myös velko-
24608: Bjarne Kalliksen kirjallisen kysymyksen n:o 442:    jainkokousta koskeviin ilmoituksiin. Konkurssi-
24609:                                                     lainsäädännön jatkovalmistelussa on lakiin tar-
24610:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      koitus ottaa nimenomaiset säännökset siitä, mi-
24611:        jotta yritysten mahdollisuus vaihtaa ni-     ten yrityksen entinen kotipaikka ja toiminimi
24612:        meä ja kotipaikkaa ei vaarantaisi velkoji-   tulee saattaa velkojien tietoon oikeudenmenetys-
24613:        en oikeusturvaa?                             ten ehkäisemiseksi. Samassa yhteydessä tullaan
24614:                                                     valmistelemaan säännökset konkurssiasioiden
24615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oikeuspaikasta. Tällöin otetaan kantaa myös
24616: vasti seuraavaa:                                    siihen kysymyksessä kuvattuun tilanteeseen, jos-
24617:                                                     sa yrityksen kaupparekisteriin merkitty koti-
24618:  Yrityksen konkurssia edeltänyt toiminimen          paikka on muuttunut ennen konkurssin alka-
24619: muutos otetaan nykyisin ilman nimenomaisia          mista.
24620: 
24621:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
24622: 
24623:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
24624:                                          1992 vp -   KK 442                                        3
24625: 
24626: 
24627: 
24628: 
24629:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24630: 
24631:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         liga stadganden vid ett konkursförfarande. När
24632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       kungörelse om konkursbevakning publiceras i
24633: den 17 september 1992 tili vederbörande med1em       Officiella tidningen, anges i allmänhet konkurs-
24634: av statsrådet översänt avskrift av följande av       företagets tidigare firma i kungörelsen. Den
24635: riksdagsman Bjarne Kallis undertecknade spörs-       tidigare firman anges också i annonser om bor-
24636: mål nr 442:                                          genärssammanträdet. A vsikten är att vid den
24637:                                                      fortsatta beredningen av konkurslagstiftningen i
24638:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lagen ta in uttryckliga stadganden om hur upp-
24639:        ta för att möjligheten för företag att byta   lysningar om ett företags tidigare hemort och
24640:        namn och hemort inte skall äventyra           firma skall delges borgenärema för att förhindra
24641:        borgenäremas rättsskydd?                      rättsförluster. I samband med detta kommer att
24642:                                                      beredas stadganden om forum vid konkursmål.
24643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Då tas också ställning tili den situation som
24644: anföra följande:                                     beskrivs i spörsmålet där ett företags hemort
24645:                                                      enligt handelsregistret har ändrats innan kon-
24646:    En ändring av ett företags firma som föregår      kursen inleds.
24647: en konkurs beaktas för närvarande utan uttryck-
24648: 
24649:      Helsingfors den 14 oktober 1992
24650: 
24651:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
24652:                                                1992 vp
24653: 
24654: Kirjallinen kysymys 443
24655: 
24656: 
24657: 
24658: 
24659:                                   Dromberg: Naisten osallistumisesta kansainväliseen päätöksente-
24660:                                      koon
24661: 
24662: 
24663:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24664: 
24665:     Yhteiskunnallinen päätöksenteko, päätöksen-          Tässä tilanteessa on olennaisen tärkeää huo-
24666: teon foorumit ja siihen vaikuttavat eri tekijät      lehtia siitä, ettei naisten demokraattisen osallis-
24667: ovat Suomessakin viime vuosina yhä nopeam-           tumisen alalla saavutettu edistys koe taka-aske-
24668: min kansainvälistyneet. Sekä poliittisen päätök-     leita siirryttäessä kansainväliseen päätöksente-
24669: senteon että virkamiesvalmistelun ja kansalais-      koon. Tämä edellyttää tietoista toimintaa ja
24670: osallistumisen vaikutuskeinot ovat yhä lähei-        huomion kiinnittämistä tässä yhteydessä sekä
24671: semmässä vuorovaikutuksessa maamme rajojen           poliittiseen päätöksentekoon että virkamiesval-
24672: ulkopuolella oleviin tahoihin.                       misteluun osallistumiseen. Tässä yhteydessä on
24673:     Miten hallitus aikoo tässä uudessa tilanteessa   nähtävissä myös, että vuorovaikutusmahdolli-
24674: huolehtia siitä, että suomalaisten naisten erin-     suuksien lisääntyminen on heijastumassa myös
24675: omaiset koulutukselliset ja muut valmiudet osal-     siten, että erilaiset kansalaisjärjestöt ovat luo-
24676: listua aktiivisesti tähän kansainväliseen päätök-    massa uudella tavalla toimivia kansainvälisiä
24677: sentekoon hyödynnetään niin, että Suomi voi          verkostoja, joihin osallistuminen on kansallisten
24678: osallistua voimavarojensa mukaisesti eturivin        vaikutusmahdollisuuksiemme kannalta yhä tär-
24679: maitten joukossa naisten osuuden lisäämiseen         keämpää. Kaikissa näissä yhteyksissä suomalai-
24680: kansainvälisessä yhteistyössä?                       set naiset muodostavat voimavaran, jonka hyö-
24681:     Suomea sitovien kansainvälisten velvoittei-      dyntämisestä on etua koko maalle.
24682: den, erityisesti YK:n naisten oikeuksien sopi-           Suomi on parhaillaan ainoana pohjoismaise-
24683: muksen ja YK:ssa yksimielisesti hyväksyttyjen        na jäsenenä sekä YK:n naistenasematoimikun-
24684: Nairobin strategioiden, samoin kuin Euroopan         nassa että YK:n ihmisoikeustoimikunnassa.
24685: neuvoston piirissä hyväksyttyjen demokratia-         Näin meillä on tilaisuus ja velvollisuus pohjois-
24686: päämäärien mukainen edistyminen todellisen           maisen kulttuuripiirin edustajina viedä kehitystä
24687:  tasa-arvon suuntaan edellyttää aktiivisia toimia    eteenpäin toimivan demokratian syventämiseksi
24688:  kaikilla tasoilla.                                  ulottamalla se koskemaan naisia myös kansain-
24689:     Kansallisen päätöksenteon osalta Suomi on        välisellä tasolla.
24690:  nykyisin saavuttanut kärkiaseman maailman               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24691:  parlamenttien naisosuudessa. Samalla kuitenkin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24692:  olennaiset osat kansallista päätöksentekoa ovat     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24693: jo tehtyjen ja valmisteltavina olevien Euroopan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24694:  integraatioon liittyvien päätösten johdosta ja
24695:  osana muuta yleistä kansainvälistymiskehitystä               Miten Hallitus aikoo huolehtia, että
24696:  siirtymässä kansainvälisillä foorumeilla ratkais-          naisten osallistuminen kansainväliseen
24697:  taviksi.                                                   päätöksentekoon turvataan?
24698: 
24699:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
24700: 
24701:                                          Kaarina Dromberg
24702: 
24703: 
24704: 
24705: 
24706:  220051L
24707: 2                                         1992 vp -   KK 443
24708: 
24709: 
24710: 
24711: 
24712:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24713: 
24714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edelleenkin kiinnittämään huomiota näitä edus-
24715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tajia valittaessa.
24716: olette 18 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-            Jokaisen hallinnonalan on määrä laatia toi-
24717: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      minnallinen tasa-arvosuunnitelma 28.2.1993
24718: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mennessä asetukseen (1262/90) perustuen. Tä-
24719: Drombergin kirjallisesta kysymyksestä n:o 443:        män lisäksi valtiovarainministeriön tammikuus-
24720:                                                       sa 1990 antaman ohjeen mukaisesti valtion viras-
24721:          Miten Hallitus aikoo huolehtia, että         tojen ja laitosten on laadittava henkilöstöpoliit-
24722:        naisten osallistuminen kansainväliseen         tinen tasa-arvosuunnitelma. Sekä henkilöstöpo-
24723:        päätöksentekoon turvataan?                     liittiset että toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat
24724:                                                       kohdistuvat osaltaan myös naisten kansainväli-
24725:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen osallistumisen lisäämiseen hallinnon eri toi-
24726: vasti seuraavaa:                                      mialoilla.
24727:                                                           YK on vahvistanut tavoitteekseen, että vuo-
24728:     Osallistumisessa kansainväliseen yhteistyö-       teen 1995 mennessä YK:nsihteeristöviroissa oli-
24729: hön hallitus on pyrkinyt korostamaan kaikkia          si naisia kaikkiaan 35 prosenttia. Suomi tukee
24730: hallinnonaloja velvoittavaa naisten ja miesten        omassa YK-politiikassaan aktiivisesti tätä tavoi-
24731: välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/86) 4 §:n    tetta. Suomalaisten rekrytointi kansainvälisten
24732: säännöstä viranomaisten velvollisuudesta edis-        järjestöjen palvelukseen sekä kehitysyhteistyö-
24733: tää tasa-arvoa muun muassa valmistelevia neu-         tehtäviin tapahtuu ulkoasiainministeriön koor-
24734: vottelukuntia ja valtuuskuntia asetettaessa. Li-      dinoimana ja tällä hetkellä näissä tehtävissä
24735: säksi hallitus korostaa naisten syrjinnän poista-     toimivista suomalaisista on kaikkiaan yli kol-
24736: mista koskevan yleissopimuksen (SopS 67-69/           masosa naisia.
24737: 1986) 8 artiklan velvoitetta, jonka mukaan nai-           Suomen pohjoismainen jäsenyys YK:n nais-
24738: sille tulee varmistaa mahdollisuus edustaa halli-     ten asemaa käsittelevässä toimikunnassa sekä
24739: tustaan kansainvälisellä tasolla ja osallistua kan-   naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleisso-
24740: sainvälisten järjestöjen työhön.                      pimusta valvovassa komiteassa (CEDAW)
24741:     Kansainväliseen yhteistyöhön ja kokouksiin        asettavat kansainvälisen toimintamme erityisek-
24742: osallistuminen käsittää myös kansallisen valmis-      si painopistealueeksi naisten aseman edistämi-
24743: telun, mihin kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien      sen. Tämä kysymys on esillä myös Suomen
24744: naisjärjestöjen, edustajat pyydetään asianmukai-      valmistautuessa vuonna 1995 pidettävään YK:n
24745: sella tavalla osallistumaan. Kansalaisjärjestöjen     Naisten maailmankonferenssiin.
24746: osallistumista kansainvälisten kokousten ns. rin-         Naisten syrjinnän poistamista koskevaan
24747: nakkaiskokouksiin tuetaan mahdollisuuksien            yleissopimukseen liittyen hallitus antoi CE-
24748: mukaan erikseen. Eräs viimeisimpiä esimerkkejä        DAW-komitealle luovutettavan Suomen määrä-
24749: kokonaisvaltaisesta valmistelutyöstä ja osallistu-    aikaisraportin hyväksymisen yhteydessä 16.9.
24750: misesta oli YK:n ympäristö- ja kehityskonfe-           1992 kannanoton, jossa edellytetään laadittavak-
24751: renssi (UNCED) kesällä 1992 valmistelutoimi-          si perusselvitys siitä, miten hallinnon piirissä ja
24752: kuntineen.                                            muussa päätöksenteon valmistelussa toteutetaan
24753:     Suomen hallituksen edustajat kansainvälisiin      naisten osallistuminen kansainväliseen yhteistyö-
24754: neuvotteluihin ja valmistelutoimikuntiin vali-        hön ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan.
24755: taan ensi sijassa virkatehtävän ja asiantuntija-      Selvityksen on tarkoitus kattaa myös naisjärjes-
24756: aseman perusteella. Naisten osuuteen tullaan          töjen kansainvälisen osallistumisen tukeminen.
24757: 
24758:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
24759: 
24760:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24761:                                            1992 vp -   KK 443                                           3
24762: 
24763: 
24764: 
24765: 
24766:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24767: 
24768:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sättningen att fåsta uppmärksamhet vid andelen
24769: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kvinnor då dessa representanter utses.
24770: den 18 september 1992 tili vederbörande medlem             Med stöd av en förordning (1262/90) skall
24771: av statsrådet översänt avskrift av följande av         samtliga förvaltningsområden utarbeta en hand-
24772: riksdagsman Dromberg undertecknade spörs-              lingsplan för jämställdhet före 28.2.1993. Enligt
24773: mål nr 443:                                            finansministeriets föreskrifter från januari 1990
24774:                                                        skall statens ämbetsverk och inrättningar dess-
24775:           Hur ämnar Regeringen se tili att kvin-       utom utarbeta en personalpolitisk jämställd-
24776:        nors möjligheter att deltai det internatio-     hetsplan. Såväl de personalpolitiska jämställd-
24777:        nelia beslutsfattandet tryggas?                 hetsplanerna som handlingsplanerna för jäm-
24778:                                                        ställdhet inriktas bl.a. på att öka kvinnors inter-
24779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nationella deltagande på olika områden inom
24780: anföra följande:                                       förvaltningen.
24781:                                                            FN har som mål uppställt att sammanlagt
24782:    Regeringen har vad gäller deltagande i inter-       35% av de anställda vid FN-sekretariatet skall
24783: nationellt samarbete eftersträvat att betona stad-     vara kvinnor år 1995. I sin egen FN-politik
24784: gandet i 4 § lagen om jämstälidhet mellan kvin-        stöder Finland aktivt detta mål. Rekryteringen
24785: nor och män (609/86) om myndigheternas plikt           av finländare tili internationella organisationer
24786: att främja jämstälidheten, t.ex. vid tillsättandet     och biståndsuppdrag koordineras av utrikesmi-
24787: av delegationer och motsvarande beredningsor-          nisteriet, och för närvarande utgör kvinnornas
24788: gan, vilket gäller för samtliga förvaltningsområ-      andel mer än en tredjedel av de finländare som
24789: den. Regeringen betonar också förpliktelsen i          arbetar i dessa uppgifter.
24790: artikel 8 i konventionen om avskaffande av ali             Finlands nordiska mandat i FN:s kvinnokom-
24791: slags diskriminering av kvinnor (FördrS 67-69/         mission och kommiW:n för övervakning av
24792: 1986), enligt viiken kvinnor skali tillförsäkras       diskrimineringskonventionen (CEDAW) in-
24793: möjligheten att företräda sina regeringar på           nebär att arbetet på förbättrandet av kvinnans
24794: internationell nivå och delta i arbetet i interna-     ställning utgör ett särskilt tyngdpunktsområde
24795: tionella organisationer.                               inom vår internationelia verksamhet. Detta äm-
24796:    Deltagande i internationellt samarbete och          nesområde är även aktuellt då Finland förbere-
24797: internationella möten innebär även förberedelser       der sig för FN:s Världskvinnokonferens 1995.
24798: på nationell nivå, i vilka företrädare för medbor-         I samband med att regeringen godkände Fin-
24799: garorganisationerna, inbegripet kvinnoorganisa-        lands återkommande rapport till CEDAW-kom-
24800: tionerna, ombeds delta på lämpligt sätt. Med-          rnitten meddelade regeringen ett ställningstagan-
24801: borgarorganisationernas deltagande i internatio-       de 16.9.1992 med anknytning till konventionen
24802: nella konferensers s.k. parallellmöten stöds sepa-     om avskaffande av all slags diskriminering av
24803: rat i mån av möjlighet. Ett av de senaste exem-        kvinnor. I ställningstagandet förutsätter rege-
24804: plen på övergripande beredning och deltagande          ringen att en grundläggande utredning görs om
24805: är FN:s möte om miljö och utveckling                   tillvägagångssätten inom förvaltningen och det
24806: (UNCED) sommaren 1992 och beredningsdele-              övriga beslutsfattandet i fråga om kvinnors del-
24807: gationerna inför detta möte.                           tagande i internationellt samarbete och i verk-
24808:    Företrädarna för Finlands regering i interna-       samheten i internationella organisationer. Me-
24809: tionella förhandlingar och förberedande delega-        ningen är att utredningen också skall omfatta det
24810: tioner utses främst på basis av sin tjänsteställning   stöd som kvinnoorganisationerna får för inter-
24811: och sin sakkunskap. Man kommer också i fort-           nationellt deltagande.
24812: 
24813:      Helsingfors den 15 oktober 1992
24814: 
24815:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
24816:                                                 1992 vp
24817: 
24818: Skriftligt spörsmål 444
24819: 
24820: 
24821: 
24822: 
24823:                                    Enestam m.fl.: Om indragning av statens audivisuella central
24824: 
24825: 
24826: 
24827:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24828: 
24829:    Arbetsgruppen för läromedelsfunktioner                     Finner Regeringen det motiverat att
24830: (Valtion oppimateriaalitoimintojen työryhmä,               trots reservationen förverkliga arbets-
24831: Opetusministeriön työryhmän muistio 1992:23)               gruppens majoritets förslag, och om så är
24832: föreslår i sitt betänkande att statens audivisuella        fallet,
24833: central indras och att läromedelsfunktionerna i               vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24834: framtiden delas mellan Oy Yleisradio Ab och                   - för att den sakkunskap som cen-
24835: utbildningsstyrelsen.                                      tralen representerar inte går förlorad,
24836:    Om förslaget förverkligas innebär det att                  - för att utlåningsverksamheten inte
24837: utlåningsverksamheten, som 1991 omfattade ca               avbryts,
24838: 30 000 lån helt indras och att produktion och                 - för att AV-centralens lager av film
24839: distribution av material för alla typer av minori-         och videoband blir utnyttjat, vilket bl.a.
24840: teter såsom små yrkesgrupper, språkliga minori-            förutsätter att kontrakten med upphovs-
24841: teter, specialundervisning m.fl. löper risk att            rättsinnehavarna förnyas,
24842: starkt beskäras.                                              - för att verksamheten efter över-
24843:    Arbetsgruppen har inte varit enig i sitt be-            flyttningen till Oy Yleisradio Ab även är
24844: tänkande. I reservationen framförs en ekono-               klart profilerad i en egen enhet,
24845: miskt förnuftig alternativ modell som, om den                 - för att produktion och distribution
24846: förverkligades, skulle konsolidera en för skol-            av material för alla typer av minoriteter
24847: och utbildningsväsendet viktig stödfunktion. I             garanteras, samt
24848: denna modell tillgodoses även minoriteternas                  hur avser Regeringen att handha upp-
24849: speciella behov.                                           följningen av verksamheten på området i
24850:    Hänvisande till det ovan anförda får vi i den           fortsättningen?
24851: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24852: ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
24853: följande spörsmål:
24854: 
24855:      Helsingfors den 18 september 1992
24856: 
24857:           Jan-Erik Enestam               Eva Biaudet                  Margareta Pietikäinen
24858:           Håkan Malm                     Boris Renlund                Maija Perho-Santala
24859:           Olavi Ala-Nissilä              Bjarne Kallis                Lauri Metsämäki
24860:           Henrik Lax                     Gunnar Jansson               Henrik Westerlund
24861: 
24862: 
24863: 
24864: 
24865: 220051L
24866: 2                                               1992 vp
24867: 
24868: Kirjallinen kysymys 444                                                                  Suomennos
24869: 
24870: 
24871: 
24872: 
24873:                                    Enestam ym.: Valtion audiovisuaalisen keskuksen lakkauttami-
24874:                                       sesta
24875: 
24876: 
24877:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24878: 
24879:    Valtion oppimateriaalitoimintojen työryhmä                Pitääkö Hallitus perusteltuna toteut-
24880: (Opetusministeriön työryhmän muistio 1992:23)             taa eriävästä mielipiteestä huolimatta
24881: ehdottaa mietinnössään valtion audiovisuaalisen           työryhmän enemmistön ehdotukset, ja
24882: keskuksen lakkauttamista ja oppimateriaalitoi-            jos pitää,
24883: mintojen jakamista tulevaisuudessa Oy Yleisra-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24884: dio Ab:n ja opetushallituksen kesken.                     ryhtyä,
24885:    Toteutuessaan ehdotus merkitsee lainaustoi-               - jotta keskuksen edustama asian-
24886: minnan, joka käsitti vuonna 1991 noin 30 000              tuntemus ei jää hyödyntämättä,
24887: lainaa, lakkauttamista kokonaan ja kaikentaisil-             - jotta lainaustoiminta ei keskeydy,
24888: le vähemmistöille, kuten pienille ammattiryhmil-             - jotta AV-keskuksen elokuva- ja
24889: le, kielellisille vähemmistöille, erityisopetukseen       videonauhavarastot eivät jää käyttä-
24890: ym. tarkoitetun aiheiston tuotannon ja jakelun            mättä, mikä mm. edellyttää sopimusten
24891: voimakasta supistamista.                                  uusimista tekijänoikeuksien haltijoiden
24892:    Työryhmä ei ole ollut mietinnössään yksimie-           kanssa,
24893: linen. Eriävässä mielipiteessä esitetään taloudel-           - jotta toiminta Oy Yleisradio Ab:lle
24894: lisesti järkevä, vaihtoehtoinen malli, joka toteu-        siirronjälkeen olisi selkeästi omassa yksi-
24895: tuessaan merkitsisi koulu- ja opetustoimen kan-           kössään,
24896: nalta tärkeän tukitoiminnan lujittamista. Tässä              - jotta aineiston tuotanto ja jakelu
24897: mallissa turvataan myös vähemmistöjen erityis-            kaikentaisille vähemmistöille turvattai-
24898: tarpeet.                                                  siin, sekä
24899:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          miten Hallitus aikoo järjestää alan
24900: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              toiminnan seurannan jatkossa?
24901: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24902: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24903: 
24904:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
24905: 
24906:           Jan-Erik Enestam               Eva Biaudet                 Margareta Pietikäinen
24907:           Håkan Malm                     Boris Renlund               Maija Perho-Santala
24908:           Olavi Ala-Nissilä              Bjarne Kallis               Lauri Metsämäki
24909:           Henrik Lax                     Gunnar Jansson              Henrik Westerlund
24910:                                          1992 vp -   KK 444                                          3
24911: 
24912: 
24913: 
24914: 
24915:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24916: 
24917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nisteriön työryhmien muistioita 1992:23). Työ-
24918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ryhmä laati toimeksiantoosa mukaisesti eri vaih-
24919: olette 18 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       toehtojen pohjalta suunnitelman opetushallituk-
24920: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sen oppimateriaalitoimintojen ja valtion audio-
24921: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         visuaalisen keskuksen uudelleen järjestämiseksi.
24922: Jan-Erik Enestamin ym. näin kuuluvan kirjalli-       Tavoitteena oli mm. toimintojen tehokkuuden
24923: sen kysymyksen n:o 444:                              lisääminen ja päällekkäisten tehtävien poistami-
24924:                                                      nen nykyisistä organisaatioista.
24925:            Pitääkö Hallitus perusteltuna toteut-        Työryhmä päätyi ehdottamaan vaihtoehtoa,
24926:        taa eriävästä mielipiteestä huolimatta        jonka mukaan valtion audiovisuaalinen keskus
24927:        työryhmän enemmistön ehdotukset, ja           lakkautettaisiin ja oppimateriaalitoiminnot kes-
24928:        jos pitää,                                    kitettäisiin opetushallitukseen ja Oy Yleisradio
24929:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Ab:hen. Työryhmän ehdotuksen mukaan ope-
24930:        ryhtyä,                                       tushallituksen tehtävänä olisi opetussuunnitel-
24931:            - jotta keskuksen edustama asian-         mien ja -menetelmien kehittämisen, seurannan
24932:        tuntemus ei jää hyödyntämättä,                ja arvioinnin pohjalta tapahtuva oppimate-
24933:            - jotta lainaustoiminta ei keskeydy,      riaalien ja oppimateriaalityyppien yleinen kehit-
24934:            - jotta AV-keskuksen elokuva- ja vi-      täminen, vähälevikkisen oppimateriaalin tuotta-
24935:        deonauhavarastot eivät jää käyttämättä,       minen ja tuotannon tukeminen ja jakelu sekä
24936:        mikä mm. edellyttää sopimusten uusimis-       em. tehtäviin liittyvä koulutus, konsultointi ja
24937:        ta tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa,      tiedotus. Oy Yleisradio Ab:hen työryhmä eh-
24938:            - jotta toiminta Oy Yleisradio Ab:lle     dotti siirrettäväksi oppilaitoksille suuntautuvan
24939:        siirronjälkeen olisi selkeästi omassa yksi-   tallennevälityksen. Lisäksi työryhmä ehdotti,
24940:        kössään,                                      että Yleisradio ryhtyisi tarkoitukseen myönnet-
24941:            - jotta aineiston tuotanto ja jakelu      tävän määrärahan rajoissa mm. tuottamaan ja
24942:        kaikenlaisille vähemmistöille turvattai-      hankkimaan oppilaitosten tarvitsemaa av-oppi-
24943:        siin, sekä                                    materiaalia ja huolehtimaan tähän liittyvästä
24944:            miten Hallitus aikoo järjestää alan       tiedotuksesta.
24945:         toiminnan seurannan jatkossa?                   Valtion oppimateriaalitoimintojen työryhmä
24946:                                                      on muistiossaan selvittänyt myös kirjallisessa
24947:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kysymyksessä mainittuja henkilöstöä, lainaus-
24948: vasti seuraavaa:                                     toimintaa ja nykyisiä varastoja koskevia asioita.
24949:                                                         Hallituksen tarkoituksena on toteuttaa op-
24950:    Valtion audiovisuaalisen keskuksen asemaa         pimateriaalitoimintojen uudelleenorganisointi
24951: on selvitetty viime vuosien aikana eri toimi-        vuoden 1994 aikana. Sen mukaisesti on valtion
24952: kunnissa ja työryhmissä. Oppimateriaalitoimin-       vuoden 1993 talousarvioesityksen luvun 29.06
24953: tojen uudistamisen tarve on todettu myös muun        (Valtion audiovisuaalinen keskus) selvitysosaan
24954: muassa valtioneuvoston 20.11.1991 vuosille           sisällytetty maininta valtion audiovisuaalisen
24955: 1991-1996 hyväksymässä koulutuksen ja kor-           keskuksen lakkauttamisesta 1.3.1994lukien seu-
24956: keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-          raavin perusteluin: "Audiovisuaalisen oppimate-
24957: hittämissuunnitelmassa. Suunnitelman mukaan          riaalin kehittämistehtävät siirretään opetushalli-
24958: valtion oppimateriaalitoiminnot järjestetään         tukselle, jonka tehtävänä on myös vähälevikki-
24959: uudelleen.                                           sen oppimateriaalin tuotannon tukeminen. Kes-
24960:    Viimeksi asiaa on selvittänyt kuluvan vuoden      kuksen muut tehtävät on tarkoitus siirtää yleis-
24961: toukokuun lopussa työnsä päättänyt valtion           radion sekä muiden julkisten ja yksityisten orga-
24962: oppimateriaalitoimintojen työryhmä (Opetusmi-        nisaatioiden tehtäväksi."
24963: 4                                     1992 vp -   KK 444
24964: 
24965:   Työryhmän mietinnön valmistumisen jälkeen       naalitoimintoihin liittyviä tehtäviä. Opetusmi-
24966: on ilmaantunut myös muita tahoja, jotka voisi-    nisteriö haluaa selvittää vastuullisesti eri vaihto-
24967: vat hoitaa modernisti ja mielekkäästi oppimate-   ehdot.
24968:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
24969: 
24970:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
24971:                                          1992 vp -   KK 444                                           5
24972: 
24973: 
24974: 
24975: 
24976:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24977: 
24978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         maj i år. Enligt sitt uppdrag utarbetade arbets-
24979: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gruppen, på basis av olika altemativ, en plan för
24980: den 18 september 1992 tili vederbörande medlem       omorganisering av utbildningsstyrelsens lärome-
24981: av statsrådet översänt avskrift av följande av       delsfunktioner och statens audivisuella central.
24982: riksdagsman Jan-Erik Enestam m.fl. underteck-        Målet var bl.a. att öka effektiviteten i verksam-
24983: nade spörsmål nr 444:                                heten och att eliminera överlappande uppgifter i
24984:           Finner Regeringen det motiverat att        den nuvarande organisationen.
24985:        trots reservationen förverkliga arbets-          Arbetsgruppen stannade för ett altemativ en-
24986:        gruppens majoritets förslag, och om så är     ligt vilket statens audivisuella central skall dras
24987:                                                      in och läromedelsfunktionema skall koncentre-
24988:        fallet,
24989:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ras till utbildningsstyrelsen och Oy Yleisradio
24990:           - för att den sakkunskap som cen-          Ab. Enligt arbetsgruppens förslag har utbild-
24991:        tralen representerar inte går förlorad,       ningsstyrelsen till uppgift att utveckla läropla-
24992:           - för att utlåningsverksamheten inte       nema och undervisningsmetodema, att i allmän-
24993:                                                      het utveckla läromedlen och de olika typema av
24994:        avbryts,
24995:           - för att A V-centralens lager av film     dem utgående från uppföljning och utvärdering,
24996:        och videoband blir utnyttjat, vilket bl.a.    att producera läromedel med liten spridning och
24997:        förutsätter att kontrakten med upphovs-       att stöda produktionen och distributionen av
24998:        rättsinnehavama fömyas,                       dem samt utbildning, konsultering och infor-
24999:           - för att verksamheten efter över-         mation i samband med dessa åtgärder. Arbets-
25000:        flyttningen till Oy Yleisradio Ab även är     gruppen föreslog att den förmedling av upptag-
25001:                                                      ningar som riktar sig tillläroanstaltema överförs
25002:        klart profilerad i en egen enhet,
25003:           - för att produktion och distribution      på Oy Yleisradio Ab. Vidare föreslog arbets-
25004:        av materia! för alla typer av minoriteter     gruppen att Oy Yleisradio Ab, inom ramen för
25005:                                                      det anslag som beviljas för ändamålet, bl.a.
25006:        garanteras, samt
25007:            hur avser Regeringen att handha upp-      börjar producera och anskaffa sådana av-läro-
25008:        följningen av verksamheten på området i       medel som läroanstaltema behöver och sköter
25009:                                                      informationen om dem.
25010:        fortsättningen?
25011:                                                         Arbetsgruppen för statens läromedelsfunktio-
25012:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            ner har i sin promemoria även utrett den perso-
25013:                                                      nai, utlåning och de frågor om nuvarande förråd
25014: anföra följande:
25015:                                                      som nämns i det skriftliga spörsmålet.
25016:    Statens audivisuella centrals ställning har un-      Regeringen har för avsikt att låta omorganise-
25017: der de senaste åren utretts i olika kommissioner     ra läromedelsfunktionema under 1994. 1 förkla-
25018: och arbetsgrupper. Behovet att reformera läro-       ringen till kapitel 29.06 (Statens audivisuella
25019: medelsfunktionema har bl.a. fastslagits i den av     central) i budgetpropositionen 1993 ingår ett
25020: statsrådet 20.11.1991 godkända planen för ut-        omnämnande att statens audivisuella central
25021: veckling av utbildningen och av forskningen vid      skall indras 1.3.1994 med följande motivering:
25022: högskoloma för åren 1991-1996. Enligt denna          "Uppgiftema för utvecklandet av audivisuellt
25023: plan skall statens läromedelsfunktioner omorga-      läromaterial överförs på utbildningsstyrelsen
25024: niseras.                                             som även har till uppgift att stöda produktionen
25025:    Senast har arbetsgruppen för statens lärome-      av läromaterial med liten spridning. A vsikten är
25026: delsfunktioner (Promemorior av undervisnings-        att centralens övriga uppgifter skall överföras på
25027: ministeriets arbetsgrupper 1992:23) utrett frå-      rundradion samt andra offentliga och privata
25028: gan. Den slutförde sitt arbete vid utgången av       organisa tioner".
25029: 6                                      1992 vp -   KK 444
25030: 
25031:    Sedan betänkandet av arbetsgruppen fårdig-      sköta uppgifter i samband med läromedelspro-
25032: ställdes, har det även framträtt andra instanser   duktionen. Undervisningsministeriet önskar på
25033: som på ett modemt och meningsfullt sätt kunde      ett ansvarsfullt sätt reda ut de olika altemativen.
25034:     Helsingfors den 23 oktober 1992
25035: 
25036:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
25037:                                                1992 vp
25038: 
25039: Kirjallinen kysymys 445
25040: 
25041: 
25042: 
25043:                                   U. Anttila ym.: Turkin kurdikysymyksen ratkaisemiseksi tarvitta-
25044:                                      vista toimenpiteistä
25045: 
25046:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25047: 
25048:     Kurdit ovat maailman suurin kansa, jolla ei      kohdistettua syytettä. Zanaa syytetään maanpe-
25049: ole omaa valtiota. Kurdien lukumääräksi on           toksellisesta toiminnasta, koska hän vannoi kan-
25050: arvioitu yli 20 miljoonaa, Heistä arviolta puolet    sanedustajan valan kurdin kielellä tähdentäen
25051: asuu Turkin kaakkoisosissa.                          kurdien ja turkkilaisten veljeyttä. Syytettä käyte-
25052:     Turkin kurdien arkipäivä ja elämä on monella     tään painostuskeinona, jolla yritetään vaientaa
25053: tapaa viranomaisten ja hallituksen armoilla.         kansanedustaja. Syytteen toteennäyttäminen
25054: Turkin kaakkoisosa on poikkeustilassa, jossa         merkitsee kuolemantuomiota.
25055: alueen viranomaisille on myönnetty laajat val-          Virallisesti Turkin viranomaiset kiistävät ih-
25056: tuudet voimatoimiin - lähes rajoittamattomiin,       misoikeusloukkaukset vedoten viranomaisten ja
25057: sillä poikkeustila muistuttaa sotaa.                 hallituksen allekiijoittamiin lukuisiin ihmisoi-
25058:     Eräiden arvioiden mukaan tämän vuoden ai-        keussopimuksiin. Ainoa tehokas keino Turkin
25059: kana on kuollut toistasataa kurdia lähes päivit-     kurdialueiden tilanteen rauhoittamiseksi on, että
25060: täisissä yhteenotoissa. Kuolleiden joukossa on       kansainvälinen yhteisö sanoo jyrkän kielteisen
25061: lukemattomia siviilejä. Viranomaiset perustele-      kantansa Turkin ihmisoikeusrikkomuksille sekä
25062: vat siviileihin kohdistunutta väkivaltaa kansa-      sen harjoittamille massiivisille voimatoimille si-
25063: laisten suojelulla vasemmistolaiselta PKK-puo-       viiliväestöä vastaan.
25064: lueelta.                                                Tähän päivään mennessä muut valtiot ovat
25065:     Ihmisoikeusrikkomukset - jotka kohdistu-         kuitenkin suhtautuneet välinpitämättömästi
25066: vat myös muihin kuin kurdeihin- ovatjokapäi-         kurdien tilanteen ratkaisemiseen. Jotta Turkin
25067: väistä elämää Turkissa. Amnesty Intemational         kaakkoisosan räjähdysherkkä tilanne saataisiin
25068: ja paikalliset ihmisoikeusjäijestöt raportoivat      rauhoitetuksi sekä siviilien silmitön tappaminen
25069: miltei päivittäin lukuisista ihmisoikeusrikko-       ja alistaminen lopetetuksi, kansainvälisen yhtei-
25070: muksista Turkissa ja erityisesti sen kaakkoisosis-   sön tulisi painostaa Turkkia. Tarvitaan selkeää
25071: sa. Ihmisiä mm. pidätetään perusteettomasti, ja      aloitetta. Suomen edustajien tulisi pyrkiä kaikis-
25072: heitä myös kidutetaan. Siviilit ovat joutuneet       sa mahdollisissa kansainvälisissä yhteyksissä,
25073: turkkilaisten joukkojen aseellisen väkivallan        kuten ETYKissä, YK:ssa ja Euroopan neuvos-
25074: kohteeksi myös tilanteissa, joissa vasemmistolai-    tossa, ja kauppapoliittisia päätöksiä tehtäessä
25075: sesta PKK-puolueesta tai sen hyökkäyksistä ei        ottamaan Turkin kurdien asia esille. Suomen
25076: ole näkynyt merkkiäkään. Sotilaat syyttävät ky-      tulisi myös pakolaispolitiikassaan ottaa huomi-
25077: lien asukkaita PKK-jäijestön tukemisesta ja pe-      oon Turkin alueella tapahtuvat räikeät ihmisoi-
25078:  rustelevat sillä väkivallantekojaan.                keusrikkomukset.
25079:     Väkivaltaisten hyökkäysten lisäksi kurdeja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25080:  alistetaan myös psyykkisen väkivallan keinoin.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25081:  Vaikka kurdin kieltä on nykyisin luvallista käyt-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25082:  tää epävirallisena puhekielenä, kurdit joutuvat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25083:  kokemaan syrjintää ja alistamista. Pelkkä tietys-
25084:  sä kylässä liikkuminen saatetaan tulkita valtion              Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli-
25085:  vastaiseksi toimenpiteeksi - puhumattakaan                 tus aikoo ryhtyä kansainvälisen politii-
25086:  osallistumisesta PKK:n tai kurdien kokouksiin.             kan kentällä, jotta kansainväliset järjes-
25087:     Räikeänä esimerkkinä turkkilaisen demokra-              töt käynnistäisivät neuvottelut Turkin
25088:  tian tilasta voidaan pitää viime syksynä parla-            kurdikysymyksen ratkaisemiseksi ja jotta
25089:  menttiin valittuun kansanedustajaan Leyla                  varsinaiset rauhanneuvottelut taistele-
25090:  Zanaan ja 21 muuhun kurdikansanedustajaan                  vien osapuolten kesken alkaisivat?
25091:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
25092: 
25093:           Ulla Anttila                  Outi Ojala                      Marjut Kaarilahti
25094: 220051L
25095: 2                                        1992 vp -    KK 445
25096: 
25097: 
25098: 
25099: 
25100:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25101: 
25102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siin levottomuuksiin. Tällöin Suomen valtuus-
25103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunta osallistui keskusteluun täysistunnossa to-
25104: olette 18 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        deten mm. tapauksen antavan aihetta vakavaan
25105: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston.asian-      huoleen. Lukuisten raporttien mukaan Turkin
25106: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hallituksen toiminta on ollut liioiteltua tapahtu-
25107: U. Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         miin nähden. Puheenvuorossa todettiin Suomen
25108: kysymyksestä n:o 445:                                 tuomitsevan terrorisrnin'sen kaikissa ilmenemis-
25109:                                                       muodoissaan. Terroristien toiminta Turkissa ei
25110:           Mihin toimenpiteisiin Suomen Halli-         ole mitenkään puolustettavissa. Suomen valtuus-
25111:        tus aikoo ryhtyä kansainvälisen politii-       kunta kannatti kokouksessa tehtyä aloitetta,
25112:        kan kentällä, jotta kansainväliset järjes-     jossa toivottiin Turkin tuovan lisäselvitystä kur-
25113:        töt käynnistäisivät neuvottelut Turkin         dien tilanteeseen ja Turkin hallituksen pyrkimyk-
25114:        kurdikysymyksen ratkaisemiseksi ja jotta       siin parantaa maassa asuvien kurdien asemaa
25115:        varsinaiset rauhanneuvottelut taistele-        kutsumalla ETYKin tarkkailijaryhmä alueelle.
25116:        vien osapuolten kesken alkaisivat?                Hallitusten yleisenä velvollisuutena on varjel-
25117:                                                       la kaikkien kansalaistensa turvallisuutta, alueen-
25118:   Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioitta-         sa loukkaamattomuutta ja yleistä yhteiskunta-
25119: vasti seuraavaa:                                      rauhaa. Mihinkään yksittäiseen ryhmään ei saa
25120:                                                       kohdistaa syrjiviä erityistoimia. Vähemmistöjä
25121:    Suomen hallitus on huolestunut Turkissa ta-        koskevilla viimeaikaisilla toimenpiteillä ja stan-
25122: pahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ja erityi-        dardien luomisella voidaan katsoa olevan merki-
25123: sesti kurdiväestön kohtelusta. Erityisen huoles-      tystä myös kurdien asemalle. Ponnistelut, joissa
25124: tuttavina on pidettävä luotettaviin lähteisiin pe-    myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana, ovat
25125: rustuvia tietoja siviileihin kohdistuvasta väkival-   keskittyneet ETYKiin ja Euroopan neuvostoon,
25126: lasta.                                                mutta viime aikoina myös YK on ollut aktiivi-
25127:    Hallituksen peruslähtökohta on, että kansain-      nen asiassa. Suomi on osallistunut mm. kansalli-
25128: väliset sopimukset samoin kuin YK:n, ETYKin           siin, etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähem-
25129: ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia koskevat         mistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia kos-
25130: normit ja periaatteet sitovat kaikkia järjestelyi-    kevan YK:n julistusluonnoksen laatimiseen.
25131: den osapuolia ja että sopimuksia noudatetaan          YK:n ihmisoikeustoimikunnan 48. istunto hy-
25132: myös käytännössä. Suomen hallitus pitää tärkeä-       väksyi ao. julistusluonnoksen talvella 1992, ja
25133: nä, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ediste-      YK:n 47. yleiskokouksen on tarkoitus hyväksyä
25134: tään kaikkialla maailmassa. Yhä laajemmin hy-         se meneillään. olevassa istunnossaan. Lisäksi
25135: väksytty kanta, ettei jonkin maan ihmisoikeus-        esim. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia kos-
25136: kysymyksiin puuttuminen merkitse sekaantumis-         kevalla valvontajärjestelmällä on merkitystä
25137: ta maan sisäisiin asioihin, on myös Suomen            myös kurdien ihmisoikeuksien suojelussa. Erää-
25138: ihrnisoikeuspolitiikassaan noudattaman linjan         nä uutena toimenpiteenä voidaan mainita
25139: mukaista. Viimeksi tämä näkemys vahvistettiin         ETYKin 4. seurantakokouksen päätös nimittää
25140: Suomen yleispuheenvuorossa meneillään olevas-         vähemmistövaltuutettu, mitä myös Suomi oli
25141: saYK:nyleiskokouksen 47. istunnossa.                  tukemassa.
25142:    Suomi seuraa aktiivisesti kurdien tilannetta.          Suomi seuraa aktiivisesti Turkin ihmisoikeus-
25143: Viimeksi Turkin kurdiväestön asema on ollut           tilanteen kehittymistä ja erityisesti kurdien tilan-
25144: keskustelun kohteena ETYKin neljännessä seu-          netta. Hallitus pyrkii sopivissa yhteyksissä kan-
25145: rantakokouksessa Helsingissä kesällä 1992 Tur-        sainvälisillä foorumeilla edistämään kurdien oi-
25146: kin hallituksen reagoitua voimankäytöllä kur-         keuksien turvaamista ihmisoikeuspolitiikkansa
25147: dien uudenvuodenjuhlan yhteydessä esiintynei-         mukaisesti.
25148: 
25149:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
25150: 
25151:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
25152:                                           1992 vp -   KK 445                                            3
25153: 
25154: 
25155: 
25156: 
25157:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25158: 
25159:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          konstaterade bl.a. att incidenten ger anledning
25160: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tili djup oro. Enligt ett flertal rapporter har den
25161: den 18 september 1992 tili vederbörande medlem        turkiska regeringen överreagerat på händelser-
25162: av statsrådet översänt avskrift av följande av        na. I sitt anförande fördömde Finland terrorism
25163: rikdagsman U. Anttila m.fl. undertecknade             i alla former. Det finns inget försvar för terroris-
25164: spörsmål nr 445:                                      ternas verksamhet i Turkiet. Finlands delegation
25165:                                                       stödde det initiativ vid mötet som uttryckte en
25166:           Vilka åtgärder ämnar Finlands rege-         vädjan tili Turkiet att utreda kurdernas situation
25167:        ring vidta i den intemationella politiken i    ytterligare och att påvisa den turkiska regering-
25168:        syfte att få intemationella organisationer     ens strävan att förbättra situationen för de i
25169:        att öppna förhandlingar i den turkiska         landet bosatta kurderna genom att inbjuda
25170:        kurdfrågan och inleda egentliga fredsför-      KSSE-observatörer tili området.
25171:        handlingar mellan de stridande parterna?           Regeringarnas generella skyldighet är att
25172:                                                       skydda alla sina medborgares säkerhet, sina
25173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         territoriers okränkbarhet och allmän fred i sam-
25174: anföra följande:                                      hället. Ingen enskild grupp får utsättas för diskri-
25175:                                                       minerande särbehandling. De åtgärder för mi-
25176:     Finlands regering känner oro för kränkning-       noriteterna som vidtagits den senaste tiden och
25177: arna av de mänskliga rättigheterna i Turkiet och      upprättandet av standarder kan anses ha bety-
25178: i synnerhet behandlingen av den kurdiska be-          delse också för kurderna. Insatserna, som också
25179: folkningen. Särskilt oroväckande är uppgifterna       Finland har deltagit aktivt i, har koncentrerats
25180: från tillförlitliga källor om våldet mot civilbe-     tili KSSE och Europarådet, men den senaste
25181: folkningen.                                           tiden har också FN uppvisat aktivitet i frågan.
25182:     Regeringen utgår från att internationella över-   Finland har medverkat i utarbetandet av en FN-
25183: enskommelser, också FN:s, KSSE:s och Euro-            deklaration om rättigheterna för dem som tillhör
25184: parådets normer och principer för de mänskliga        bl.a. nationella, etniska, religiösa och språkliga
25185: rättigheterna, är bindande för alla parter och att    minoriteter. Deklarationsutkastet godkändes av
25186: överenskommelserna efterlevs också i praktiken.       FN:s människorättskommission vid dess 48 ses-
25187: Finlands regering anser det viktigt att de mänskli-   sion vintern 1992, och meningen är att FN:s 47
25188: ga rättigheterna respekteras och att de främjas       generalförsamling skall anta deklarationen vid
25189: överallt i världen. Det allt allmännare acceptera-    sitt pågående möte. I fråga om skyddet av
25190: de synsättet att ett ingripande i ett lands männi-    kurdernas mänskliga rättigheter har också t.ex.
25191: skorättsfrågor inte betyder inblandning i landets     Europarådets övervakningssystem för de mänsk-
25192: interna ärenden överensstämmer med Finlands           liga rättigheterna betydelse. En ny åtgärd som
25193: människorättspolitiska linje. Senast bekräftades      kan nämnas är det beslut om tillsättande av en
25194:  dettai Finlands anförande vid FN:s 47 general-       minoritetsombudsman som fattades av KSSE:s
25195:  församling, som pågår som bäst.                      fjärde uppföljningsmöte. Finland understödde
25196:     Finland följer aktivt den kurdiska situationen.   detta beslut.
25197:  Senast diskuterades de turkiska kurdernas ställ-         Finland följer aktivt människorättsläget i
25198:  ning under det fjärde KSSE-uppföljningsmötet i       Turkiet och i synnerhet kurdernas situation.
25199:  Helsingfors sommaren 1992 sedan Turkiets rege-       Regeringen eftersträvar att främja tryggandet av
25200:  ring reagerat med våldshandlingar på orolighe-       kurdernas rättigheter i lämpliga sammanhang på
25201:  terna i samband med kurdernas nyårsfirande.          intemationella fora och i enlighet med regering-
25202:  Finlands delegation deltog i plenardebatten och      ens människorättspolitik.
25203: 
25204:      Helsingfors den 15 oktober 1992
25205: 
25206:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
25207:                                              1992 vp
25208: 
25209: Kirjallinen kysymys 446
25210: 
25211: 
25212: 
25213: 
25214:                                  Mäkelä: Suopalojen kustannusten korvaamisesta
25215: 
25216: 
25217:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25218:     Leivonmäki on alle 1 400 asukkaan kunta,          Kunnalle on koitunut tulipatosta kustannuk-
25219: jossa hatjoitetaan laajaa turvetuotantoa. Vapo     sia tähän mennessä yhteensä yli 724 000 mark-
25220: Oy:llä on turvesuovarauksia noin 1 200 hehtaa-     kaa. Lisäksi osa laskuista on vielä saapumatta,
25221: ria, josta turvetuotannossa on noin 800 hehtaa-    joten yhteissumma tulee vielä kasvamaan arvion
25222: ria. Leivonmäen turvetuotannolla on ener-          mukaan jopa 900 000 markkaan. Huomattava
25223: giataloudellista merkitystä Mikkelin-Heino-        on se, että kunnan koko palotoimen budjetti on
25224: lan-Jyväskylän alueella, jonne jyrsinturvetta      tänä vuonna noin 600 000 markkaa. Suurpalo
25225: Leivonmäeltä kuljetetaan.                          on raskas isku kunnan taloudelle. Onkin koh-
25226:     Leivonmäen Haapasuolla syttyi juhannukse-      tuutonta, että pieni kunta asetetaan yksin vas-
25227:  na 1992 suurtulipalo. Vapon valtavalla beltei-    tuuseen tällaisen onnettomuuden kustannuksis-
25228:  den kuivattamalla turvesuolla riehui tulipalo,    ta,johon kunta itse on syytön. Turpeen nostami-
25229: jonka taltuttaminen osoittautui äärimmäisen        nen on Leivonmäen kunnalle kuitenkin merki-
25230:  vaikeaksi tehtäväksi. Tulipaloa oli sammutta-     tyksellistä.
25231:  massa Leivonmäen vapaapalokunnan lisäksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
25232:  myös virka-apua naapurikuntien palokunnista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25233:  ja lähiseudun varuskunnista. Sammutustöissä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25234:  oli enimmillään kaikkiaan parisataa miestä 11     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25235:  palokunnasta ja kahdesta varuskunnasta. Apu-
25236:  na oli myös kaksi pelastushelikopteria ja yksi              Tietääkö Hallitus, että laskut ympäris-
25237:  tarkkailulentokone. Suurpalo kesti neljä päivää          töonnettomuuksien pelastustöistä lan-
25238:  ja kolme yötä. Tulipalossa tuhoutui turvesuota           keavat lähes aina kunnan maksettaviksi
25239:  lähes 32 hehtaaria ja metsää menetettiin heh-            ja tämä vaikeuttaa ainakin pienten kun-
25240:  taari.                                                   tien taloudellista tilannetta?
25241:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
25242:                                            Tina Mäkelä
25243: 
25244: 
25245: 
25246: 
25247:  220051L
25248: 2                                        1992 vp -    KK 446
25249: 
25250: 
25251: 
25252: 
25253:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25254: 
25255:    Valtiopäiväjärjestyksen. 37 §:n 1 momentissa       heutuneilla kustannuksilla ole laskennallista yh-
25256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teyttä.
25257: olette 18 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-           Valtio korvaa kunnille erikseen kustannukset,
25258: jeenne n:o 1378 ohella lähettänyt valtioneuvos-       jotka aiheutuvat suuronnettomuuksien pelastus-
25259: ton asianomaiselle jäsenelle jäljemiöksen kan-        toiminnassa lääninhallituksen tai sen valtuutta-
25260: sanedustaja Mäkelän kirjallisesta kysymyksestä        man viranomaisen määräyksestä annetusta
25261: n:o 446, jossa tiedus~ellaan: ,                       avusta, kun apua antavat· kunnat ovat toiselta
25262:                                                       yhteistoiminta-alueelta.
25263:            Tietääkö Hallitus, että laskut ympäris-       llma-aluksien käytöstä pelastustoimintaan ai-
25264:       , töonnettomuuksien · pelastustöistä lan-       heutuneet kulut on yleisesti suoritettu valtion.
25265:       • keavat lähes aina kunnan' maksettaviksi       varoista sellaisissakin tapauksissa, joissa .varsi-
25266:         ja tämä vaikeuttaa ainakin pienten kun-       nainen pelastustoiminta on ollut kunnan velvol-
25267:         tien taloudellista· tilannetta?               lisuutena.·
25268:                                                          Valtion metsissä ja valtion suoalueilla sattu-
25269:    Vastauksena kysymykseen .esitän •kunnioit-         vien palojen sammutuskustannukset suorittaa
25270: taen seuraavaa: ·   · ·,                              valtio. Valtion omistamien yhtiöiden, kuten esi-
25271:                                                       merkiksi Vapo Oy:n, omistamia metsiä ja soita ei
25272:    Palo• ja pelastustoimi on paikallistasolla sää-    kui!enkaan voida pitää valtion omistamina.
25273: detty kuntien tehtäväksi. Siihen kuuluvat mm.            Oljyvahinkojen torjunnasta aiheutuvat kulut
25274: tulipalojen sanimuttaminen. ja sellaiset muut         korvataan kunnille kokonaan öljysuojarahaston
25275: petastustehtävät, jotka· palokunnat voivat tar-       varoista. Tämä rahasto saa varansa öljyn maa-
25276: koituksenmukaisesti suorittaa. Useimpien ym-          hantuonnin yhteydessä. perittävästä öljysuoja-
25277: päristöäuhkaavien onnettomuuksienvuoksi tar-.         maksusta.
25278: peellinen pelastustoiminta kuuluu näin kuntien           Palontorjunnan edistämiseksi on olemassa
25279: tehtäviin,. ja kunnat joutuvat ainakin ensi vai-      valtion budjetin ulkopuolinen palosuojelurahas-
25280: heessa yleensä maksamaan siitä aiheutuvat kus-        to, johon varat kertyvät palovakuutusmaksujen
25281: tannukset.                                            yhteydessä perittävästä kolmen·.proseiitin suu-
25282:    Valtio osallistuu·kuntien palo.; ja pelastustoi-   ruisesta palosuojelumaksusta. Yksittäisestä sam-
25283: men kustannuksiin. VuOdesta 1975 vuoteen 1988         mutus- ja pelastustoimenpiteestä aiheutuneet
25284: valtio maksoi kunnalle sen kantokykyluokan            kulut voidaan erityisestä syystä korvata rahas-
25285: mukaan määräytyvän osuuden kunnan palo- ja            ton varoista. .
25286: pelastustoimen käyttökustannuksista. Tällöin             Suuronnettomuuden torjuntakustannukset
25287: esimerkiksi 1. kantokykyluokan kunnalle jon-          voivat mainituista korvausjärjestelyistä huoli-
25288: kin onnettomuuden torjuntatoimista aiheutu-           matta vaikeuttaa pienten kuntien taloudellista
25289: neista kustannuksista valtio korvasi 75 prosent-      tilannetta. Tämä on käynyt ilmi kuluneen kesän
25290: tia. Valtio maksoi kunnille osuudestaan ennak-        aikana sattuneissa muutamissa suurehkoissa
25291: koa, jota saatettiin korottaa, kun kävi ilmeiseksi,   suo- ja metsäpaloissa. Pelastustoiminnasta ja
25292: että kustannukset nousivat merkittävästi edelli-      siihen varautumisesta aiheutuvien kustannusten
25293: sen vuoden kustannuksia korkeammiksi.                 jakautuminen kuntien, valtion ja riskin aiheutta-
25294:    Vuoden 1989 alusta lukien palo- ja pelastus-       jien kesken sekä siihen liittyen kysymyksessä
25295: toimen valtionosuudet siirrettiin niiden koko-        tarkoitetun ongelman ratkaisu tulee selvitettä-
25296: naismäärää vähentämättä osaksi kuntien yleistä        väksi sisäasiainministeriössä kuluvan syksyn ai-
25297: asukaslukuperusteista valtionosuutta. Nykyisen        kana käynnistettävässä palo- ja pelastustoimesta
25298: järjestelmän mukaan ei valtionosuudella ja ai-        annetun lain kokonaistarkistustyössä.
25299: 
25300:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
25301: 
25302:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25303:                                           1992 vp -    KK 446                                        3
25304: 
25305: 
25306: 
25307: 
25308:                                      Till Riksdagens Herr Talman
25309: 
25310:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Staten ersätter kommunerna separat för kost-
25311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         nadema för det bistånd de på uppmaning av
25312: 1378 av den 18 september 1992 tili vederbörande        länsstyrelsen eller av någon av länsstyrelsen
25313: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      befullmäktigad myndighet lämnar vid rädd-
25314: de av riksdagsman Mäkelä undertecknade spörs-          ningsverksamheten i samband med storolyckor,
25315: mål nr 446:                                            då de kommuner som lämnar sitt bistånd är från
25316:                                                        ett annat samarbetsområde.
25317:           Är Regeringen medveten om att det               Kostnaderna för användningen av luftfartyg
25318:        nästan alltid är kommunerna som får             vid räddningsverksamheten har i allmänhet beta-
25319:        betala räkningarna för räddningsarbete-         lats av statens medel även i de fall då kommunen
25320:        na vid miljöolyckor och att detta belastar      varit skyldig att svara för den egentliga rädd-
25321:        åtminstone de små kommunernas ekono-            ningsverksamheten.
25322:        mi?                                                Släckningskostnaderna för bränder i statens
25323:                                                        skogar och på statens kärrområden betalas av
25324:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25325:                                                        staten. De skogar och kärr som ägs av statsägda
25326: anföra följande:                                       bolag, exempelvis Vapo Oy, kan dock inte be-
25327:    Enligt vad som stadgas är brand- och rädd-          traktas som statsägda.
25328: ningsväsendet på loka! nivå en kommunal upp-              För kostnaderna för bekämpningen av olje-
25329: gift. Det omfattar bl.a. släckning av eldsvådor        skador ersätts kommunerna tili det fulla be-
25330: och andra sådana räddningsuppgifter som                loppet av oljeskyddsfondens medel. Denna fond
25331: brandkårerna kan utföra på ett ändamålsenligt          får sina medel av den oljeskyddsavgift som
25332: sätt. Den räddningsverksamhet som är nödvän-           uppbärs i samband med import av olja.
25333: dig för de flesta olyckor, som utgör ett miljöhot         För främjandet av brandskyddet finns en
25334: ingår i kommunernas uppgifter och åtminstone i         brandskyddsfond som står utanför statsbudge-
25335: ett första skede får kommunerna i regel betala         ten och tili viiken medel inflyter i form av en
25336: kostnaderna för den.                                   brandskyddsavgift om 3 % som uppbärs i sam-
25337:     Staten deltar i kostnaderna för kommunernas        band med brandförsäkringsavgifterna. Av sär-
25338: brand- och räddningsväsende. Under perioden            skilda skäl kan av fondens medel även ersättas
25339: 1975-1988 betalade staten tili kommunerna en           kostnader för enskilda släcknings- och rädd-
25340: på basis av deras bärkraftsklass fastställd andel      ningsåtgärder.
25341: av driftskostnaderna för brand- och räddnings-            Bekämpningskostnaderna för en storolycka
25342: väsendet. En kommun t.ex. i bärkraftsklass 1           kan oberoende av nämnda ersättningsarrange-
25343: fick av staten i ersättning 75% av kostnaderna         mang f6rsvåra det ekonomiska läget i de små
25344: för bekämpningen av en olycka. På sin andel            kommunema. Detta kom fram i samband med
25345: betalade staten tili kommunerna ett förskott som       ett antal större kärr- och skogsbränder under
25346: kunde höjas, om det visade sig att kostnaderna         den gångna sommaren. Hur kostnaderna för
25347: stigit betydligt jämfört med kostnaderna året          räddningsverksamheten och räddningsbered-
25348: förut.                                                 skapen skall fördelas mellan kommunerna, sta-
25349:     Vid ingången av 1989 intogs statsandelarna         ten och dem som vållar riskema samt hur det i
25350:  för brand- och räddningsväsendet, utan att det        spörsmålet avsedda problemet kan lösas är en
25351:  totala beloppet minskades, som en del i kommu-        fråga som kommer att utredas vid inrikesminis-
25352:  nernas på antalet invånare baserade allmänna          teriet i samband med den översyn av lagen om
25353:  statsandel. Enligt det gällande systemet har stats-   brand- och räddningsväsendet i dess helhet, som
25354:  andelen och de föranledda kostnaderna inget           inleds i höst.
25355:  beräknat samband.
25356:       Helsingfors den 13 oktober 1992
25357: 
25358:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
25359:                                               1992 vp
25360: 
25361: Kirjallinen kysymys 447
25362: 
25363: 
25364: 
25365: 
25366:                                   Mäkelä ym.: Kemijokilain ja Ounasjokilain säännösten ristiriitai-
25367:                                      suuden selvittämisestä
25368: 
25369: 
25370:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25371: 
25372:     Valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa perus-     kiinteistö- ym. verotuloina tähän mennessä mil-
25373: tettavalle Kemijoki Oy -nimiselle osakeyhtiölle     jardi markkaa.
25374: valtion Kemijoessa ja sen lisäjoissa omistamia         Edellä olevat laskelmat perustuvat Lapin lää-
25375: vesivoimaoikeuksia annetun lain (458/52) 1 §:ssä    ninhallituksen asettaman Ounasjoki-työryhmän
25376: (311154) todetaan mm., että Kemijoki Oy:lle tai     mietintöön vuonna 1990.
25377: valtiolle Kemijoen vesistössä tai muualla kuulu-       Ympäristöministeriö on viimeksi 27.7.1992
25378: vaan maaomaisuuteen voidaan tällainen maa-          todennut kirjeellään Ounasjokivarren kuntien
25379: omaisuuden vaihto suorittaa, mikäli sen on kat-     kunnanhallitukselle mm., että perusteita erillisen
25380: sottava edistävän Kemijoen vesistön yhtenäistä      poikkeuksellisen korvauslain antamiseen ei ole,
25381: ja järkiperäisiä rakentamista sekä maan vesivoi-    eväten näin samalla kuntien yli miljardiin mark-
25382: mavarojen tarkoituksenmukaista hyväksikäyt-         kaan nousevat korvausvaatimukset.
25383: töä.                                                   Näin ollen on katsottava, että Ounasjokivar-
25384:     Säädettäessä lakia Ounasjoen erityissuojelus-   ren kunnille annetut lupaukset eivät ole pitäneet
25385: ta (703/83) jätettiin edellä mainittu Kemijokea     paikkaansa ja kunnat ovat tulleet petetyiksi.
25386: koskeva laki täysin huomioon ottamatta. Näin           Koska ns. Ounasjokilaki on myös ristiriidassa
25387:  ollen ns. Kemijokilain ja Ounasjokea koskevan      aikaisemmin säädetyn Kemijokilain kanssa, niin
25388: uudemman lain välillä vallitsee avoin ristiriita,   tällainen väärämielineo laki olisi kumottava.
25389:  koska alkuperäinen Kemijokilaki olisi edellyttä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25390:  nyt tämän 1 momentissa mainitun lakitekstin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25391:  kumoamista.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25392:     Ounasjokea koskeva laki on johtanut alueen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25393:  asukkaiden kannalta kohtuuttomuuksiin: työ-
25394:  paikkojen menetyksiin, jokivarren väestön                    Onko Hallitus tietoinen, että eduskun-
25395:  muuttoon paikkakunnalta pois ja jokivarren                ta on aikanaan päättänyt luovuttaa Ke-
25396:  kylien autioitumiseen.                                    mijoki Oy:lle koko Kemijoen vesistön
25397:     Ounasjokilain seurauksena on menetetty La-             rakennusoikeuden sen valuma-alueet
25398:  pissa 4 730 miljoonaa markkaa: kokonaisinves-             mukaan lukien, ja
25399:  toinnit, noin 700 työpaikan menetykset jokivar-              aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kemi-
25400:  ren kunnissa, energiataloudelliset tappiot noin           jokilain kanssa ristiriitaisen Ounasjoki-
25401:  3 600 miljoonaa markkaa ja kuntien menetykset             lain kumoamiseksi?
25402: 
25403:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1992
25404: 
25405:                     Tina Mäkelä                                     Hannu Suhonen
25406: 
25407: 
25408: 
25409: 
25410:  22005JL
25411: 2                                        1992 vp -   KK 447
25412: 
25413: 
25414: 
25415: 
25416:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25417: 
25418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       da vesioikeuden päätöksellä rakennusoikeus.
25419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Ounasjoen erityissuojelulakia säädettäessä Ke-
25420: olette 18 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       mijoki Oy:llä ei ole ollut tämän vesistön rakenta-
25421: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mista koskevaa vesioikeudellista lupaa. Yhtiön
25422: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      taloudelliset menetykset on sittemmin järjestetty
25423: Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       koskiensuojelulakiin (35/87) sisältyvillä korvaus-
25424: kysymyksestä n:o 447:                                säännöksillä, joiden nojalla yhtiö on hakenut ja
25425:                                                      saanut korvaukset valtiolta. Ounasjoen suojelus-
25426:           Onko Hallitus tietoinen, että eduskun-     ta aiheutuvia korvauksia on maksettu lähes 130
25427:        ta on aikanaan päättänyt luovuttaa Ke-        mmk.
25428:        mijoki Oy:lle koko Kemijoen vesistön              Muutoin kuin mitä edellä on todettu, ei ole
25429:        rakennusoikeuden sen valuma-alueet            lakiin perustuvaa eikä muutakaan korvausoi-
25430:        mukaan lukien, ja                             keutta eikä perusteita yksittäistapauksellisen
25431:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kemi-      korvauslain säätämiseen. Sen sijaan on toteutet-
25432:        jokilain kanssa ristiriitaisen Ounasjoki-     tu runsaasti erityisesti Lapin lääniä koskevia
25433:        lain kumoamiseksi?                            aluepoliittisia, elinkeinopoliittisia ja työllisyys-
25434:                                                      poliittisia toimia sekä lainsäädännön että valtion
25435:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          talousarvion kautta.
25436: taen seuraavaa:                                          Ounasjoen erityissuojelulain tultua hyväksy-
25437:                                                      tyksi asetti maa- ja metsätalousministeriö työ-
25438:    Ns. Kemijokilain (458/52, muutettu 311154)        ryhmän johtamaan Ounasjoen luonnontalou-
25439: ja Ounasjoen erityissuojelulain (703/83) suhtees-    dellisen kehittämissuunnitelman laatimista.
25440: ta voidaan todeta, että Ounasjoen erityissuo-        Suunnittelun kuluessa laadittiin kymmenen osa-
25441: jelulaki säädettiin eduskunnan perustuslakiva-       raporttia, joista viimeinen valmistui vuonna
25442: liokunnan lausunnon mukaisesti perustuslain           1986. Siinä on tiivistelmä selvityksistä ja toimen-
25443: säätämisjärjestyksessä. Ratkaisussa otettiin         pidesuositukset Ounasjoen luonnontaloudelli-
25444: huomioon lain säätämisestä vesivoiman omis-          selle kehittämiselle. Näiden suositusten perus-
25445: tajille aiheutuvat menetykset. Eduskunta on          teella on vesi- ja ympäristöhallinto kunnostanut
25446: siten asianmukaisessa järjestyksessä muuttanut       kalataloudellisesti ja muutenkin käyttämättä
25447: aiemmin vallinnutta lainsäädäntöä. Lakien            jääneitä uittoväyliä, rakentanut virkistyskäyttöä
25448: välillä ei ole kysymyksessä tarkoitettua ristirii-   palvelevia alueita ja rakenteita sekä ohjannut
25449: taa, sillä myöhemmin annettu erityislaki on          vesihuollon kehittämiseen määrärahoja. Kehit-
25450: ensisijainen.                                        tämissuunnitelma on vaikuttanut muiden hallin-
25451:    Kemijokilaissa eduskunta on oikeuttanut val-      nonalojen toimintaan nopeuttamaHa muutoin-
25452: tioneuvoston luovuttamaan Kemijoki Oy:lle            kin ohjelmissa olleiden hankkeiden rahoittamis-
25453: mm. valtion Kemijoen vesistössä omistamia ve-        ta.
25454: sivoimaoikeuksia sekä maa-alueita. Valtio on             Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
25455: myöhemmin ns. apportointien kautta siirtänyt         eduskunta ei ole aikanaan päättänyt luovuttaa
25456: koskiosuudet yhtiölle. Valtio ei ole luovuttanut     Kemijoki Oy:lle koko Kemijoen vesistön raken-
25457: yhtiölle vesistön rakennusoikeutta, vaan erinäi-     nusoikeutta. Hallitus katsoo myös, että Kemi-
25458: siä oikeuksia vesivoimaan ja maa-alueisiin. Yhti-    jokilain ja Ounasjoen erityissuojelulain välillä ei
25459: öllä on vasta tämän jälkeen ollut mahdollisuus       ole ristiriitaa, eikä hallitus aio ryhtyä toimiin
25460: vesilakiin perustuvan lupakäsittelyn jälkeen Saa-    Ounasjoen erityissuojelulain kumoamiseksi.
25461: 
25462:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
25463: 
25464:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
25465:                                            1992 vp -    KK 447                                           3
25466: 
25467: 
25468: 
25469: 
25470:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25471: 
25472:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vattenrättsligt tillstånd att bygga ut detta vat-
25473: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-        tendrag. Sedermera har bolagets ekonomiska
25474: se av den 18 september 1992 till vederbörande           förluster reglerats genom de i forsskyddslagen
25475: medlem av statsrådet översänt en avskrift av            (35/87) ingående ersättningsstadgandena, på ba-
25476: följande av riksdagsman Tina Mäkelä m.fl. un-           sis av vilka bolaget har ansökt om och fått
25477: dertecknade spörsmål nr 447:                            ersättningar av staten. lnemot 130 milj. mark har
25478:                                                         betalats ut i ersättning på grund av att Ounasjoki
25479:           Är Regeringen medveten om att riks-           skyddades.
25480:        dagen i tiden fattade beslut om att över-            1 annat än vad som ovan konstaterats före-
25481:        låta byggnadsrätten för hela Kemi älvs           ligger ingen på lag grundad eller annan rätt till
25482:        vattendrag till bolaget Kemijoki Oy,             ersättning, inte heller grunder för stiftande av en
25483:        inklusive dess avrinningsområden, och            ersättningslag på basis av ett specifikt fall. Där-
25484:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           emot har många åtgärder som uttryckligen gäller
25485:        att upphäva Ounasjokilagen som står i            Lapplands Iän vidtagits inom regionalpolitiken,
25486:        strid med Kemijokilagen?                         näringspolitiken och sysselsättningspolitiken
25487:                                                         både inom lagstiftningen och genom statsbudge-
25488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                  ten.
25489: vördsamt anföra följande:                                   Efter att lagen om specialskydd av Ounasjoki
25490:                                                         älv hade blivit antagen tillsatte jord- och skogs-
25491:    1 fråga om relationen mellan den så kallade          bruksministeriet en arbetsgrupp för att leda
25492: Kemijokilagen (458/52, ändrad 311/54) och la-           utarbetandet av en utvecklingsplan för näringar-
25493: gen om specialskydd av Ounasjoki älv (703/83)           na och naturahushållningen i Ounasjokiområ-
25494: kan konstateras att den senare i enlighet med ett       det. Under planeringen framlades tio delrappor-
25495: utlåtande av riksdagens grundlagsutskott be-            ter, av vilka den nyaste förelåg 1986. Den in-
25496: handlades i den ordning som gäller grundlag.            nehåller ett sammandrag av utredningarna och
25497: Vid avgörandet beaktades de förluster som ägar-         rekommendationer om åtgärder för utveckling-
25498: na till vattenkraften åsamkades genom att denna         en av näringarna i Ounasjokiområdet. På basis
25499: lag stiftades. Riksdagen har sålunda i vederbör-        av dessa rekommendationer har vatten- och
25500: lig ordning ändrat den tidigare lagstiftningen.         miljöförvaltningen iståndsatt flottningsleder
25501: Mellan dessa lagar råder inte ett sådant motsats-       som förblivit outnyttjade också i fråga om fiske-
25502: förhållande som avses i spörsmålet, eftersom den        ri, byggt ut områden och uppfört konstruktioner
25503: senare speciallagen har företräde.                      för rekreationsändamål och anvisat anslag till
25504:    1 Kemijokilagen har riksdagen berättigat             utveckling av vattenförsörjningen. Utveck-
25505: statsrådet att till Kemijoki Oy överlåta bland          lingsplanen har också påverkat verksamheten
25506: annat vattenkraftsrättigheter och markområden           inom andra förvaltningsområden genom att pro-
25507: som staten äger kring vattendraget. Staten har          jekt som också annars ingick i programmen har
25508: senare genom så kallat apportförfarande över-           kunnat fmansieras snabbare.
25509: fört forsavsnitten till bolaget. Staten har inte till       På basis av det ovan anförda anser regeringen
25510: bolaget överlåtit rätten till utbyggnad av vat-         att riksdagen inte tidigare har beslutat överlåta
25511: tendraget, utan vissa rättigheter till vattenkraft      byggnadsrätten i hela Kemijokivattendraget till
25512: och markområden. Först efter detta har bolaget          Kemijoki Oy. Regeringen anser inte heller att det
25513: haft möjlighet att efter tillståndsbehandling en-       föreligger några motstridigheter mellan Kemijo-
25514: ligt vattenlagen genom vattendomstolens utslag          kilagen och lagen om specialskydd av Ounasjoki
25515: få byggnadsrätt. Då lagen om specialskydd av            älv och avser inte vidta åtgärder för att upphäva
25516: Ounasjoki älv stiftades, hade Kemijoki Oy inte          lagen om specialskydd av Ounasjoki älv.
25517: 
25518:      Helsingfors den 23 oktober 1992
25519: 
25520:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
25521:                                                1992 vp
25522: 
25523: Kirjallinen kysymys 448
25524: 
25525: 
25526: 
25527: 
25528:                                   Aittoniemi: Valtiosihteeri Relanderin työllistämisohjelman toteut-
25529:                                       tamisesta
25530: 
25531: 
25532:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25533: 
25534:    Talousneuvoston säästösuunnitelmien käsit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
25535: telyn aikaan julkistettiin myös ns. Relanderin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25536: paperi, jossa esitettiin mittavia suunnitelmia       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25537: 200 000 työ- tai koulutuspaikan luomisesta lie-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25538: vittämään nykyistä työttömyyttä. Suunnitelman
25539: keskeinen sanoma oli käsitykseni mukaan se,                      Katsooko Hallitus ns. Relanderin pa-
25540: että työttömyyskorvaukseen käytettäviä määrä-                perin olevan toteuttamiskelpoinen työl-
25541: rahoja käytettäisiin työllistävään toimintaan ja             listävässä tarkoituksessa, ja
25542: myös koulutukseen.                                               milloin Hallitus aikoo ryhtyä sitä to-
25543:    Varsin yleinen käsitys on, että todellisuudessa           teuttamaan?
25544: Relanderin paperin toteuttaminen merkitsee sa-
25545: man asian sanomista toisilla sanoilla ja rahojen
25546: siirtämistä toisesta kasasta toiseen.
25547: 
25548:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1992
25549: 
25550:                                            Sulo Aittoniemi
25551: 
25552: 
25553: 
25554: 
25555: 220051L
25556: 2                                       1992 vp -   KK 448
25557: 
25558: 
25559: 
25560: 
25561:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25562: 
25563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      van valtaosaltaan toteuttamiskelpoinen. Selvi-
25564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tysmiehen keskeiset ehdotukset on sisällytetty
25565: olette 22 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      hallituksen 1.10.1992 antamaan kannanottoon
25566: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja
25567: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        teollisuuspoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman ta-
25568: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-      voitteena on mm. koulutuksen lisäämisen, ra-
25569: symyksen n:o 448:                                   hoituskustannusten alentamisen ja investointien
25570:                                                     aientamisen avulla terveellä tavalla parantaa
25571:            Katsooko Hallitus ns. Relanderin pa-     työllisyyttä ja turvata elinkelpoisten, mutta la-
25572:        perin olevan toteuttamiskelpoinen työl-      man vuoksi uhanalaisten työpaikkojen olemas-
25573:        listävässä tarkoituksessa, ja                saolo. Tarkoituksena on myös aktivoida työt-
25574:            milloin Hallitus aikoo ryhtyä sitä to-   tömiä hakeutumaan lisäkoulutukseen ja sitäkin
25575:        teuttamaan?                                  kautta parantaa työttömien ja työttömyys-
25576:                                                     uhanalaisten henkilöiden työllistymisedellytyk-
25577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siä. Selvitysmiehen ehdotusten toteuttaminen
25578: vasti seuraavaa:                                    alkaa jo tämän vuoden 111 lisätalousarvioesityk-
25579:                                                     sessä. Hallitus myös esittää selvitysmiehen ra-
25580:    Hallitus katsoo selvitysmies Relanderin oh-      porttiin perustuvia muutoksia vuoden 1993
25581: jelman työttömyydestä ja työllistämisestä ole-      talousarvioon.
25582:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
25583:                                                                           Pääministeri Esko Aho
25584:                                        1992 vp -   KK 448                                           3
25585: 
25586: 
25587: 
25588: 
25589:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
25590: 
25591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       redningsmannens viktigaste förslag ingår i re-
25592: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     geringens ställningstagande av den 1 oktober
25593: den 22 september 1992 till vederbörande medlem     1992 om ett sysselsättnings- och industripoli-
25594: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tiskt program på kort och medellång sikt. Syftet
25595: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade          med programmet är bl.a. att öka utbildningen,
25596: spörsmål nr 448:                                   sänka fmansieringskostnadema och att genom
25597:                                                    att påskynda investeringar, på ett sunt sätt
25598:           Anser Regeringen att det s.k. Relan-     förbättra sysselsättningen och trygga livsdug-
25599:        der-pappret är möjligt att genomföra i      liga, men till följd av lågkonjunkturen hotade
25600:        sysselsättande syfte och                    arbetsplatser. Meningen är också att aktivera
25601:           när ämnar Regeringen vidta åtgärder      arbetslösa så att de söker sig till tilläggsutbild-
25602:        för att genomföra det?                      ning och även därigenom förbättra sysselsätt-
25603:                                                    ningsförutsättningama för arbetslösa och per-
25604:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      soner som hotas av arbetslöshet. Genomföran-
25605: anföra följande:                                   det av utredningsmannens förslag inleds redan i
25606:                                                    detta års tredje tilläggsbudgetproposition. Re-
25607:     Regeringen anser att utredningsman Relan-      geringen föreslår också ändringar som grundar
25608: ders arbetslöshets- och sysselsättningsprogram     sig på utredningsmannens rapport i 1993 års
25609: till huvuddelen är möjligt att genomföra. Ut-      statsbudget.
25610: 
25611:      Helsingfors den 21 oktober 1992
25612:                                                                           Statsminister Esko Aho
25613:                                                1992 vp
25614: 
25615: Kirjallinen kysymys 449
25616: 
25617: 
25618: 
25619: 
25620:                                   Aittoniemi: Itä-Eurooppaan suuntautuvasta avusta
25621: 
25622: 
25623:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25624: 
25625:    Julkisuuteen on levinnyt tieto siitä, että Suo-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25626: meen olisi perustettu jonkinlainen virallinen sa-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25627: laryhmä,jonka tehtävänä on syytää miljardikau-
25628: palla tukea entiselle Neuvostoliiton alueelle sekä             Aikooko Hallitus toimia entisen Neu-
25629: Baltiaan. Varat olisi upotettu talousarvion eri              vostoliiton alueelle sekä Baltiaan kohdis-
25630: kohtiin siten, että niiden yhteinen suuri määrä              tamansa avun suuntaamisessa hämärä-
25631: jäisi huomaamatta.                                           hommien tapaisesti siten, että asian ja
25632:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           avustuksen määrän todellinen laatu ja
25633: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              määrä jäävät hämärän varjoon?
25634: 
25635:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1992
25636: 
25637:                                            Sulo Aittoniemi
25638: 
25639: 
25640: 
25641: 
25642:  220051L
25643: 2                                        1992 vp -   KK 449
25644: 
25645: 
25646: 
25647: 
25648:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25649: 
25650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alueilla pienenevät. Suomen avustustoimilla py-
25651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ritään edistämään näitä tavoitteita. Tämän joh-
25652: olette 23 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       dosta ulkoasiainministeriö on pyrkinyt mahdol-
25653: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lisimman aktiivisesti informoimaan suunnitel-
25654: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mista lähialueyhteistyön ja Baltian yhteistyön
25655: Aittoniemen kirjallisesta kysymyksestä n:o 449:      osalta. Tiedottamista tullaan jatkamaan ja te-
25656:                                                      hostamaan.
25657:          Aikooko Hallitus toimia entisen Neu-            KIE-toimintaohjelman koordinointi kuuluu
25658:        vostoliiton alueelle sekä Baltiaan kohdis-    ulkoasiainministeriön kauppapoliittiselle osas-
25659:        tamansa avun suuntaamisessa hämärä-           tolle. Toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen
25660:        hommien tapaisesti siten, että asian ja       osallistuvat sektoriministeriöt, keskusvirastot,
25661:        avustuksen määrän todellinen laatu ja         lääninhallitukset sekä rahoituslaitokset oman
25662:        määrä jäävät hämärän varjoon?                 toimivaltansa puitteissa. Ulkoasiainhallintoase-
25663:                                                      tuksen muutoksella 1.6.1992 ministeriön kaup-
25664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         papoliittiselle osastolle perustettiin Itä-Euroo-
25665: vasti seuraavaa:                                     pan ja itäisen Keski-Euroopan toimintaohjel-
25666:                                                      mien yksikkö, jossa työskentelee tällä hetkellä
25667:     Suomi aloitti muiden läntisten teollisuusmai-    seitsemän virkamiestä. Toimenpiteen tarkoituk-
25668: den tavoin Keski- ja Itä-Euroopan maiden po-         sena oli selkeyttää hallintoa ja tehostaa avun
25669: liittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukemi-   koordinaatiota, suunittelua ja seurantaa. Eri
25670: sen vuoden 1989loppupuolella. Suomi osallistuu       ministeriöt ovat omalta osaltaan perustaneet
25671: OECD-maista koostuvaan, G-24-ryhmän toi-             KIE-maiden avustamista hoitavia yksiköitä tai
25672: mintaan, jonka tarkoituksena on KIE-maihin           määränneet yksittäisiä virkamiehiä koordinaat-
25673: suuntautuvan taloudellisen avun koordinointi.        toreiksi. Syksyllä 1991 aloitti toimintansa valtio-
25674: Avustustoiminnan perusehtoja ovat demokraat-         sihteeri Martti Ahtisaaren johtama kansliapääl-
25675: tisen poliittisen järjestelmän ja markkinatalou-     likkö/ maaherratason koordinaatioryhmä, joka
25676: teen perustuvan talousjärjestelmän toteuttami-       on tähän mennessä kokoontunut neljä kertaa.
25677: nen sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.            Ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osas-
25678:     Hallituksen ulkoasiainvaliokunta on käsitel-     ton johdolla toimii myös eri ministeriöiden ja
25679: lyt useita kertoja Suomen KIE-maihin suuntau-        tahojen KIE-asioita hoitavista henkilöistä koos-
25680: tuvaa avustustoimintaa, sen linjauksia ja hallin-    tuva koordinaatioryhmä, joka on kokoontunut
25681: toa. Ulkoasiainministeriö on tiedottanut Suo-        kuukausittain. Näillä toimilla on pyritty lisää-
25682: men KIE-toimintaohjelman sisällöstä asianmu-         mään avustustoimien koordinaatiota, tietojen-
25683: kaisesti. Hallituksen KIE-toimintaohjelmaa kä-       vaihtoa ja tehokkuutta.
25684: siteltiin laajasti joulukuussa 1991, jolloin ulko-       Budjettiteknisesti KIE-toimintaan tarkoitetut
25685: asiainministeri Väyrynen piti tiedotustilaisuu-      määrärahat ovat jakautuneet ulkoasiainministe-
25686: den. Samalla jaettiin hyväksytty toimintaohjel-      riön sekä useiden muiden ministeriöiden pää-
25687: ma laajasti eri tahoille, myös eduskunnan ulko-      luokkiin. Ensi vuoden TAE:ssä on UM:n pää-
25688: asiainvaliokunnalle sekä tiedotusvälineille. Ul-     luokan kohdalla yhteenveto myös muiden mi-
25689: koasiainministeriö täydensi mainitun toiminta-       nisteriöiden pääluokissa olevista KIE-määrära-
25690: ohjelman vastaamaan muuttunutta tilannetta           hoista. Tällä on nimenomaan pyritty siihen, että
25691: heinäkuussa 1992. Myös tämä asiakirja on saa-        eduskunnalle tulisi kokonaisvaltainen käsitys
25692: tettu mahdollisimman laajasti viranomaisten,         KIE-määrärahojen suuruudesta.
25693: etujärjestöjen, yritysten, tiedotusvälineiden ja         Avun perillemenon varmistaminen on ollut
25694: muiden tahojen tietoon.                              eräs Suomen KIE-toimintaohjelman perusperi-
25695:     Suomelle on tärkeää, että kehitys lähialueil-    aatteista. Esimerkiksi Suomen lähialueille Venä-
25696: lamme Venäjän federaatiossa ja Baltiassa on          jän federaatiossa viime talveksi annettu humani-
25697: vakaata ja että taloudelliset kehityserot näillä     taarinen apu toimitettiin suoraan kohteisiin,
25698:                                         1992 vp -   KK 449                                           3
25699: 
25700: joissa Suomen Punainen Risti valvoi sen jakelua.    pankilla on keskeinen rooli. Suomen maksutase-
25701: Näillä toimenpiteillä haluttiin varmistaa avun      luottojen osalta puolestaan noudatetaan Kan-
25702: perillemeno. KIE-toiminnassa on myös pyritty        sainvälisen valuuttarahaston ja EY:n määrittele-
25703: hyödyntämään kansainvälisiä rahoituslaitoksia       mää ehdollisuutta ja toimintatapoja.
25704: ja niiden asiantuntemusta avun perillemenon            Julkisuudessa olleet tiedot KIE-avustustoi-
25705: varmistamiseksi. Esimerkiksi Baltian investointi-   mien salailusta eivät vastaa todellista tilannetta.
25706: ohjelman osalta Euroopan jälleenrakennus- ja        Hallitus ja ulkoasiainministeriö ovat johdonmu-
25707: kehityspankilla ja Pohjoismaiden investointi-       kaisesti tiedottaneet KIE-avustustoiminnasta.
25708:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
25709: 
25710:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
25711: 4                                        1992 vp -   KK 449
25712: 
25713: 
25714: 
25715: 
25716:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25717: 
25718:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         möjligt tillställts myndigheter, intresseorganisa-
25719: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tioner, företag, massmedier och andra instanser.
25720: den 23 september 1992 till vederbörande medlem           För Finland är de viktigt att utvecklingen
25721: av statsrådet översänt avskrift av följande av       inom våra närområden i Ryska Federationen
25722: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          och de baltiska staterna är stabil och att skillna-
25723: mål nr 449:                                          derna i den ekonomiska utvecklingen minskar
25724:                                                      inom dessa områden. A vsikten med de fmska
25725:           Ämnar Regeringen i fråga om inrik-         biståndsåtgärderna är att främja dessa mål. Med
25726:        tandet av hjälpen till området för det        anledning härav har utrikesministeriet så aktivt
25727:        tidigare Sovjetunionen och de baltiska        som möjligt försökt informera om planerna för
25728:        staterna tillgripa skumraskmetoder så att     samarbetet med närområdena och samarbetet
25729:        frågans verkliga natur och bidragets          med de baltiska staterna. Informationen
25730:        verkliga belopp förblir höljt i ett dunkel?   kommer att fortsätta och göras effektivare.
25731:                                                          Koordineringen av verksamhetsprogrammet
25732:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för Mellan- och Östeuropa hör till utrikesminis-
25733: anföra följande:                                     teriets handelspolitiska avdelning. I planeringen
25734:                                                      och genomförandet av verksamheten deltar sek-
25735:    Finland började i likhet med de övriga västli-    torministerierna, de centrala ämbetsverken, läns-
25736: ga industriländerna i slutet av 1989 stöda proces-   styrelserna samt finansinstituten inom ramen för
25737: sen av politiska och ekonomiska ändringar i de       sin egen behörighet. Genom en ändring av för-
25738: mellan- och östeuropeiska länderna. Finland          ordningen om utrikesförvaltningen 1.6.1992 in-
25739: deltar i den av OECD-länder bestående G-24-          rättades för ministeriets handelspolitiska avdel-
25740: gruppens verksamhet, vars syfte är att koordine-     ning en enhet för verksamhetsprogrammen för
25741: ra den ekonomiska hjälpen till Mellan- och           Östeuropa och östra Cenraleuropa, inom viiken
25742: Östeuropa. Grundläggande villkor för bistånds-       för närvarande arbetar sju tjänstemän. A vsikten
25743: verksamheten är införandet av ett demokratiskt       med åtgärden var att klarlägga förvaltningen
25744: politiskt system och ett ekonomiskt system som       och effektivera koordineringen, planeringen och
25745: grundar sig på marknadsekonomi samt                  uppföljningen av hjälpen. Olika ministerier har
25746: respekterandet av de mänskliga rättigheterna.        för egen del inrättat enheter som handhar bistån-
25747:    Regeringens utrikesutskott har ett flertal        det till Mellan- och Östeuropa eller har utsett
25748: gånger behandlat den finska biståndsverksamhe-       enskilda tjänstemän till koordinatorer. På hösten
25749: ten som riktar sig till Mellan- och Östeuropa,       1991 inledde koordinationsgruppen på kansli-
25750: dess linjedragningar och administration. Utri-       chefs/landshövdingsnivå under ledning av stats-
25751: kesministeriet har på ett behörigt sätt informerat   sekreterare Martti Ahtisaari sin verksamhet och
25752: om innehållet i verksamhetsprogrammet för Fin-       gruppen har hittills sammanträtt fyra gånger.
25753: lands bistånd till Mellan- och Osteuropa. Rege-      Under ledning av utrikesministeriets handelspo-
25754: ringens verksamhetsprogram för Mellan- och           litiska avdelning fungerar även en koordina-
25755: Östeuropa behandlades i omfattande utsträck-         tionsgrupp bestående av personer från olika
25756: ning i december 1991, då utrikesminister             ministerier och andra instanser som handhar
25757: Väyrynen vid ett tillfålle informerade om            frågor beträffande staterna i Mellan- och
25758: programmet. På samma gång delades det                Östeuropa, och denna grupp har sammanträtt
25759: godkända verksamhetsprogrammet ut till olika         månatligen. Med hjälp av dylika åtgärder har
25760: instanser, även till riksdagens utrikesutskott       man      försökt     förbättra    koordinationen,
25761: samt till massmedierna. Utrikesministeriet           informationsutbytet och effektiviteten i fråga om
25762: kompletterade det nämnda verksamhets-                biståndsverksamheten.
25763: programmet så att det motsvarade den                     Budgettekniskt har de anslag som är avsedda
25764: förändrade situationen i juli 1992. Även detta       för verksamheten i Mellan- och Östeuropa för-
25765: dokument har. i så omfattande utsträckning som       delat sig på utrikesministeriets och flera andra
25766:                                          1992 vp -   KK 449                                         5
25767: 
25768: ministeriers huvudtitlar. 1 budgetpropositionen      lan- och Östeuropa har man också försökt ut-
25769: för nästa år finns under huvudtiteln för utrikes-    nyttja internationella finansinstitut och deras
25770: ministeriet ett sammandrag av anslagen för Mel-      sakkunskap för att säkerställa att hjälpen når
25771: lan- och Östeuropa under övriga ministeriers         fram. Tili exempel beträffande investeringspro-
25772: huvudtitlar. Avsikten med detta är uttryckligen      grammet för de baltiska staterna har Europeiska
25773: att riksdagen skall få en helhetsbetonad uppfatt-    banken för återuppbyggnad och utveckling samt
25774: ning om anslagsbeloppet för Mellan- och Östeu-       Nordiska investeringsbanken spelat en central
25775: ropa.                                                roll. Vad gäller de finska betalningsbalanskredi-
25776:    En av grundprinciperna för F:!nlands verk-        terna iakttas åter den villkorlighet och de verk-
25777: samhetsprogram för Mellan- och Osteuropa har         samhetssätt som fastställts av Internationella
25778: varit att säkerställa att hjälpen når fram. Tili     valutafonden och EG.
25779: exempel den humanitära hjälpen tili de finska           De uppgifter om hemlighetsmakeriet beträf-
25780: närområdena i Ryska Federationen senaste vin-        fande biståndet tili Mellan- och Östeuropa som
25781: ter levererades direkt tili destinationsorten, där   cirkulerat i offentligheten överensstämmer inte
25782: FRK övervakade distributionen av den. Med            med verkligheten. Regeringen och utrikesminis-
25783: hjälp av dessa åtgärder ville man försäkra sig om    teriet har konsekvent informerat om bistånds-
25784: att hjälpen når fram. Inom verksamheten i Mel-       verksamheten i Mellan- och Östeuropa.
25785: 
25786:      Helsingfors den 15 oktober 1992
25787: 
25788:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
25789:                                                1992 vp
25790: 
25791: Kirjallinen kysymys 450
25792: 
25793: 
25794: 
25795: 
25796:                                   Aittoniemi: Ahvenanmaan maakunnan puolustusvalmiudesta
25797:                                       kriisitilanteissa
25798: 
25799: 
25800:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25801: 
25802:    Ahvenanmaan maakunta ei salli minkäänlai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25803: sia toimia alueensa puolustusvalmiuden tehosta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25804: miseksi. Se suhtautuu kielteisesti sotaharjoitus-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25805: ten pitoon alueella eikä tähän liittyen aloita       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25806: suunnitelmien laatimista muun muassa kriisiai-
25807: kaisen liikenteen suunnittelemiseksi saaristoisel-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25808: la alueella. Ahvenanmaalaisilla ei ole myöskään              siin asevelvollisuuden toteuttamiseksi
25809: velvollisuutta suorittaa asevelvollisuutta, mutta            myös ahvenanmaalaisten osalta sekä sel-
25810: he vaatinevat kuitenkin, että Suomi kriisin aika-            laisiin toimenpiteisiin, jotka takaavat
25811: na puolustaa aluetta.                                        puolustusvoimille riittävät puolustuksel-
25812:                                                              liset valmiudet Ahvenanmaalla?
25813:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1992
25814: 
25815:                                            Sulo Aittoniemi
25816: 
25817: 
25818: 
25819: 
25820:  220051L
25821: 2                                         1992 vp -    KK 450
25822: 
25823: 
25824: 
25825: 
25826:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25827: 
25828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Itämeren alueella. Yleisestä asevoimien supista-
25829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          misesta huolimatta on näiden iskukyky ja rea-
25830: olette 23 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         gointinopeus kasvanut. Erityisesti ovat kehityk-
25831: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sen kohteena olleet ns. nopean toiminnan jou-
25832: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           kot, joita suunnitellaan käytettäväksi muun
25833: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-         muassa tärkeiden kohteiden haltuunottoon il-
25834: symyksen n:o 450:                                      moitse.
25835:                                                           Sotilaspoliittisen tilanteen muutos tuo Itäme-
25836:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ren alueelle uusia epävarmuustekijöitä. Suomen
25837:        siin asevelvollisuuden toteuttamiseksi          osalta niiden kosketuspiiriin joutuvat eteläran-
25838:        myös ahvenanmaalaisten osalta sekä sel-         nikko ja Ahvenanmaa. Pohjoista Itämerta hallit-
25839:        laisiin toimenpiteisiin, jotka takaavat         sevana suurena saariryhmänä Ahvenanmaan
25840:        puolustusvoimille riittävät puolustuksel-       strateginen merkitys ei ole vähenemässä. Syvyys-
25841:        liset valmiudet Ahvenanmaalla?                  olosuhteidensa ja merenpohjan topografiansa
25842:                                                        vuoksi se saattaa joutua kriistilanteessa käyte-
25843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tyksi sukellusveneiden tukikohtana. Puolusta-
25844: vasti seuraavaa:                                       mattomana Ahvenanmaa on kriisitilanteessa al-
25845:                                                        tis alueloukkauksille ja voi sellaisena myötävai-
25846:    Merivoimien komentajan kannanotto syksyn            kuttaa Suomen joutumiseen mukaan sotilaalli-
25847: sotaharjoitukseen liittyen siitä, että Ahvenan-        seen kriisiin.
25848: maalla tulisi sallia puolustusvalmisteluja, on             Ahvenanmaalaisista asevelvollisuusiän saa-
25849: käynnistänyt sinänsä tarpeellisen keskustelun          vuttaa vuosittain noin 160 kotiseutuoikeuden
25850: Ahvenanmaan sopimusten merkityksestä. Meri-            omaavaa nuorta, joista kuitenkin vain muutama
25851: voimien komentajan huoli Ahvenanmaan vyö-              astuu palvelukseen. Asevelvollisten vähäinen
25852: hykkeen puolustuksesta on yhteinen ja aiheelli-        määrä ei näin ollen yksinään riitä tuottamaan
25853: nen tarkasteltaessa asioita sotilaallisista lähtö-     Ahvenanmaan puolustuksessa tarvittavia jouk-
25854: kohdista.                                              koja.
25855:    Tällöin on otettava huomioon, että Euroopan             Sotilaspoliittisten tekijöiden ohella on otetta-
25856: sotilaspoliittinen muutos on vaikuttanut merkit-       va huomioon lisääntyvä kansainvälinen yhteis-
25857: tävästi myös Itämeren tilanteeseen. Entisen Var-       työ eri ilmenemismuotoineen. Tässä yhteistyössä
25858: sovan liiton ja entisen Neuvostoliiton länsirajan      Ahvenanmaalla on omat erityispiirteensä. Moni-
25859: siirryttyä satoja kilometrejä itään on sotilaallista   naisesta yhteistyöstä mainittakoon esimerkkinä
25860: toimintaa vastaavasti siirtymässä Itämerellä yhä       Etykin luottamusta ja turvallisuutta lisäävät toi-
25861: pohjoisemmaksi. Venäjän laivaston tukeutumis-          met sekä Itämeren valtioiden alueellinen yhteis-
25862: mahdollisuudet ovat supistumassa Kaliningra-           työ.
25863: din ja Suomenlahden pohjukan alueille.                     Kun lisäksi otetaan huomioon, että Ahvenan-
25864:    Venäjän joukkojen vetäytyessä Baltiasta on          maan demilitarisointi ja neutralisointi katsotaan
25865: sinne muodostumassa sotilaallinen tyhjiö. Tä-          yleisesti luonteeltaan pysyväksi järjestelyksi, ei
25866: män poistamiseksi ovat eräät Baltian maat avoi-        hallitus näe tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin
25867: mesti ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön          Ahvenanmaan sopimuksilla ja itsehallintolailla
25868: Naton kanssa. Venäjän sotilastahot ovat puoles-        vahvistetun aseman tai ahvenanmaalaisten ase-
25869: taan ilmaisseet huolensa Naton aktiviteetista          velvollisuuden muuttamiseksi.
25870: 
25871:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
25872:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
25873:                                            1992 vp -   KK 450                                          3
25874: 
25875: 
25876: 
25877: 
25878:                                       Tili Riksdagens Herr Ta/man
25879: 
25880:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            får samarbete med Nato. 1 Ryssland har man för
25881: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            sin del på militärt håll uttryckt oro inför Natos
25882: av den 23 september 1992 till vederbörande             aktiviteter på Östersjöområdet. Oavsett den all-
25883: medlem av statsrådet översänt fåljande av riks-        männa nedskärningen av de militära styrkorna
25884: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           har dessas slagkraft och den snabbhet med
25885: mål nr 450:                                            viiken de reagerar ökat. Föremål för utveckling
25886:                                                        har särskilt varit de s.k. insatsstyrkorna, som
25887:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           enligt planerna skall användas bl.a. för överta-
25888:        syfte att förverkliga fullgörandet av värn-     gandet av viktiga punkter luftvägen.
25889:        plikten också för ålänningarnas del samt           Det förändrade militärpolitiska läget för med
25890:        i syfte att vidta sådana åtgärder som           sig nya osäkerhetsfaktorer för Östersjöområdet.
25891:        tillförsäkrar försvarsmakten tillräcklig        För Finlands del berörs sydkusten och Aland
25892:        fårsvarsberedskap på Åland?                     därav. Genom att Åland består av en stor grupp
25893:                                                        öar som behärskar norra Östersjön kommer dess
25894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          strategiska betydelse inte att minska. På grund
25895: anföra följande:                                       av djupfårhållandena kring öarna och havsbott-
25896:                                                        nens topografi kan Åland i en krissituation
25897:    Det ställningstagande som kommendören för           komma att utnyttjas som ubåtsbas. Om landska-
25898: sjöstridskrafterna gav uttryck för i anslutning till   pet är försvarslöst kan det i en krissituation bli
25899: höstens stridsövningar och enligt vilket försvars-     föremål för territoriella kränkningar och sålunda
25900: förberedelser borde tillåtas på Åland, har gett        bidra till att Finland dras med i en militär kris.
25901: upphov till en i sig behövlig diskussion om               Av ålänningarna uppnår årligen ca 160 ung-
25902: betydelsen av de avtal som gäller Åland. Den           domar som innehar hembygdsrätt värnpliktsål-
25903: omtanke om försvaret av den åländska zonen             dern. Av dem träder likväl endast några få i
25904: som kommendören för sjöstridskrafterna hyser           tjänst. Detta obetydliga antal värnpliktiga räcker
25905: är gemensam och motiverad når frågorna gran-           sålunda inte ensamt till får att producera de
25906: skas från militära utgångspunkter.                     trupper som behövs för försvaret av Åland.
25907:    Härvid bör beaktas att den militärpolitiska            Utöver de militärpolitiska faktorerna måste
25908: förändring som s~_ett i Europa i betydande grad        också det ökande internationella samarbetet och
25909: påverkat också Ostersjöns situation. Då den            de olika slag av former detta tar sig beaktas.
25910: västliga gränsen för den forna Warszawapakten          lnom detta samarbete har Åland sina egna
25911: och den forna Sovjetunionen förflyttats hundra-        särdrag. Som exempel på det mångsidiga samar-
25912: tals kilometer österut, fårflyttas också den mili-     betet kan nämnas KSSE:s åtgärder i syfte att öka
25913: tära verksamheten på Östersjön i motsvarande           förtroendet och säkerheten samt det regionala
25914: mån allt mer norrut. Den ryska flottans möj-           samarbetet mellan Östersjöstaterna.
25915: ligheter att finna basområden håller på att in-           Om man ytterligare beaktar att demilitarise-
25916: skränkas tili Kaliningrad och den innersta delen       ringen och neutraliseringen av Åland allmänt
25917: av Finska viken.                                       anses vara ett arrangemang av bestående natur,
25918:    1 och med att de ryska trupperna dras tillbaka      anser regeringen det inte vara påkallat att vidta
25919: från Balticum håller där på att uppstå ett miltärt     åtgärder i syfte att ändra Ålands genom fördrag
25920: vakuum. 1 syfte att eliminera detta har vissa av       och självstyrelselagen fastställda ställning eller
25921:  de baltiska länderna öppet uttryckt sitt intresse     ålänningarnas värnplikt.
25922: 
25923:      Helsingfors den 23 oktober 1992
25924: 
25925:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
25926:                                                    1992 vp
25927: 
25928: Kirjallinen kysymys 451
25929: 
25930: 
25931: 
25932: 
25933:                                      Aittoniemi: Suomi 75-juhlavuoden merkin käyttämisestä ulko-
25934:                                           maisissa tuotteissa
25935: 
25936: 
25937:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25938: 
25939:    Suomen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25940: eräisiin kotimaisiin tuotteisiin sallittu liittää mai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25941: nittua asiaa koskeva merkintä. Yleisen käsityk-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25942: sen mukaan merkin käyttö osoittaa tuotteen               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25943: suomalaisuutta ja antaa arvoa suomalaiselle
25944: tuotteelle.                                                        Tietääkö Hallitus, mitä tekemistä Suo-
25945:    Mainitunlainen merkintä on tiettävästi sallit-               mi 75-juhlavuoden merkillä on TSekko-
25946: tu myös TSekkoslovakiassa valmistetussa tulitik-                slovakiassa valmistetun tulitikkuaskin
25947: kuaskissa.                                                      kyljessä?
25948: 
25949:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1992
25950: 
25951:                                               Sulo Aittoniemi
25952: 
25953: 
25954: 
25955: 
25956: 22005IL
25957: 2                                         1992 vp -   KK 451
25958: 
25959: 
25960: 
25961: 
25962:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25963: 
25964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään lisäämään itsenäisyysjuhlan iloa ja teke-
25965: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mään juhlavuotta tunnetuksi.
25966: olette 23 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-            Valtioneuvoston asettama Suomi 75 vuotta
25967: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      -toimikunta on myöntänyt juhlavuoden tunnuk-
25968: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          sen käyttöoikeuden tuotevalmistajille korvausta
25969: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-        vastaan. Korvauksilla avustetaan pääasiassa
25970: symyksen n:o 451:                                     vammaisia lapsia. Tulitikkujen osalta korvaus
25971:                                                       vammaisille lapsille on 2 penniä rasialta.
25972:           Tietääkö Hallitus, mitä tekemistä Suo-          Juhlavuoden tulitikkujen vähittäishinta on
25973:        mi 75-juhlavuoden merkillä on TSekko-          50-60 penniä rasialta. Hinnasta vain noin 20
25974:        slovakiassa valmistetun tulitikkuaskin         prosenttia ohjautuu Suomen rajojen ulkopuolel-
25975:        kyljessä?                                      le. Näin tulitikut pääosin hyödyntävät kotimais-
25976:                                                       ta elinkeinoelämää.
25977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Oikeutta juhlavuoden tulitikkujen markki-
25978: vasti seuraavaa:                                      nointiin ei ole myönnetty yksinoikeudella. Näin
25979:                                                       myös kotimaiset tulitikkuvalmistajat voivat ha-
25980:    Suomen itsenäisyyden 75. juhlavuoden kun-          lutessaan hakea juhlavuoden tunnuksen käyttö-
25981: niaksi on valmistettu yli 30 tuotetta, joilla pyri-   oikeutta tuotteissaan käytettäväksi.
25982: 
25983:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
25984: 
25985:                                                                             Pääministeri Esko Aho
25986:                                          1992 vp -   KK 451                                           3
25987: 
25988: 
25989: 
25990: 
25991:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25992: 
25993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och göra jubileumsåret känt.
25994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Den av statsrådet tillsatta kommissionen Fin-
25995: den 23 september 1992 tili vederbörande medlem       land 75 år har beviljat produkttillverkare rätt att
25996: av statsrådet översänt avskrift av följande av       mot ersättning använda jubileumsårets emblem.
25997: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            Ersättningama används huvudsakligen för un-
25998: spörsmål nr 451:                                     derstödjande av handikappade bam. Vad beträf-
25999:                                                      far tändsticksaskama betalas 2 penni per ask till
26000:           Vet Regeringen varför emblemet för         handikappade bam.
26001:        Finlands 75-årsjubileum finns på tänd-           Minutpriset på jubileumsårets tändstickor är
26002:        sticksaskar som tillverkats i Tjeckoslova-    50-60 penni per ask. Endast cirka 20 % av
26003:        kien?                                         priset dirigeras utanför Finlands gränser. Sålun-
26004:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        da gynnar tändstickoma huvudsakligen det in-
26005:                                                      hemska näringslivet.
26006: anföra följande:
26007:                                                         På marknadsföringen av jubileumsårets tänd-
26008:    Med anledning av hedrandet av Finlands            stickor har inte beviljats monopol. Därmed kan
26009: självständighets 75:e jubileumsår har över trettio   även inhemska tändstickstillverkare om de så
26010: produkter tillverkats som är ägnade att öka          önskar ansöka om rätt att använda jubileums-
26011: glädjen vid firandet av självständighetsjubileet     årets emblem på sina produkter.
26012: 
26013:      Helsingfors den 13 oktober 1992
26014: 
26015:                                                                             Statsminister Esko Aho
26016:                                                 1992 vp
26017: 
26018: Kirjallinen kysymys 452
26019: 
26020: 
26021: 
26022: 
26023:                                    Pykäläinen ym.: Totaalikieltäytymisestä aiheutuvista rangaistus-
26024:                                       seuraamuksista
26025: 
26026: 
26027:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26028: 
26029:     Asevelvollisuuslaki ei tunne totaalikieltäyty-    nojalla jatkuvaa palvelusrikoskierrettä. Vangit-
26030: mistä, minkä seikan ongelmallisuuden ensim-           semis-, pidätys-, oikeudenkäynti- ja rangaistus-
26031: mäinen kokonaan asevelvollisuudesta, suoraan          kierre jatkuu tauotta. Nykyisten lakien mukaan
26032: armeijasta kieltäytymistapaus on selkeästi tuo-       kierre jatkuu aina sen vuoden loppuun, kun
26033: nut esille.                                           asevelvollinen täyttää 30 vuotta, jolloin hänen
26034:     Porin Prikaatiin määrätty aiokas Kaj Rani-        asevelvollisuutensa päättyy. Toistaiseksi 25-vuo-
26035: nen on ollut 8.4.1992 lähtien yhtäjaksoisesti         tiaan Ranisen tilanteen korjaamiseksi ei ole ta-
26036: vapautensa menettäneenä. Hän kieltäytyy suo-          pahtunut mitään.
26037: rittamasta aseellista tai aseetonta palvelusta sekä       Vuoden 1992 alusta alkaen on siviilipalveluk-
26038: siviilipalvelusta. Raninen on ilmoittanut asevel-     seen voitu määrätä vain hakemuksesta. Tuolloin
26039: vollisuuden vastustamisensa omantunnonsyihin          tulivat voimaan uusi siviilipalveluslaki (1723/91)
26040: perustuvaksi, mutta kuitenkin poliittiseksi teok-     ja laki asevelvollisuuslain muuttamisesta (1728/
26041: si.                                                   91 ). Siviilipalvelusta koskevat säännökset siirret-
26042:     Pysyttämällä ongelman sotilasviranomaisilla       tiin omaan lakiinsa ja aseetonta palvelusta kos-
26043: Raninen on jatkuvasti asevelvollisuuslain alai-       kevat säännökset liitettiin osaksi asevelvollisuus-
26044: nen ja hänen palvelusrikoksiaan käsitellään soti-     lakia. Siviilipalveluksesta kieltäytyvät saavat
26045: lasrikossäännösten mukaan. Asevelvollisuuslain        tuomionsa siviilipalveluslain 26 §:n nojalla. Ran-
26046: soveltamista koskevan asetuksen mukaan ase-           gaistusseuraamus siviilipalvelusrikoksesta on
26047: velvollinen, joka on ilman laillista estettä jättä-   ehdotonta vankeutta aika, joka vastaa puolta
26048: nyt määräpäivänä saapumatta palvelukseen, on          jäljellä olevasta palvelusajasta. Rangaistus tuo-
26049: poliisin toimesta välittömästi tuotava palvelus-      mitaan vain kerran ja sen suorittamisen jälkeen
26050: paikkaansa, jossa hän palveluksesta kieltäytyes-      siviilipalvelusvelvollisuus on päättynyt. Siviili-
26051: sään syyllistyy palvelusrikokseen (Raninen tä-        palveluksesta kokonaan kieltäytyvän tuomio on
26052: hän mennessä seitsemän kertaa). Toisin kuin           siis 197 päivää ehdotonta vankeutta, mikä aika
26053: siviilipalveluksesta kieltäytyvän osalta karkaa-      Ranisen osalta täyttyy 22.10.1992.
26054: misesta tai palvelusrikoksesta tuomitun van-              Kokonaan asevelvollisuudesta kieltäytyviä
26055: keusrangaistuksen suorittaminen ei korvaa mil-        koskevien säännösten tarkistamisen puolesta
26056: lään tavoin palvelusaikaa. Rangaistusten suorit-      puhuu myös yhdenvertaisuusperiaate. Erityisesti
26057: tamisesta huolimatta hänellä on jatkuvasti ase-       tulisi huomiota kiinnittää lakiin Jehovan todista-
26058: velvollisuutensa suorittamatta. Aina vapaalle         jien vapauttamisesta asevelvollisuuden suoritta-
26059: jalalle päästessään asevelvollinen on toimitetta-     misesta eräissä tapauksissa (645/85).
26060: va palveluspaikkaansa ja kierros eristyksineen            Kesäkuun alussa voimaan tulleen siviilipalve-
26061: alkaa taas alusta. Jokaista palvelusrikosta seu-      luslain muutoksen yhteydessä eduskunta edellyt-
26062: raa yhdestä neljään vuorokauden pituinen pidä-        ti, että hallitus selvittää mahdolliset muutostar-
26063: tysjakso ennen vangitsemisoikeudenkäyntiä,            peet palveluksesta kokonaan kieltäytyviä koske-
26064: minkä ajan aseistakieltäytyjä joutuu viettämään       viin säännöksiin ja antaa tarvittaessa näitä kos-
26065: käytännössä täydellisessä eristyksessä päävar-        kevat esitykset eduskunnalle (1992 vp- Edus-
26066: tion putkassa.                                        kunnan vastaus- HE 31).
26067:     Yhdeksi teoksi katsottava palveluksesta kiel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26068: täytyminen merkitsee nykyisen lainsäädännön           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26069: 
26070: 22005JL
26071: 2                                   1992 vp -   KK 452
26072: 
26073: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen         set, jotka estäisivät kokonaan asevelvolli-
26074: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:          suudesta kieltäytyvälle nykyisten lainsää-
26075:                                                      dösten nojalla seuraavan täysin kohtuut-
26076:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toman ja yhteiskunnallekin tarkoitukset-
26077:       ryhtyä kehittääkseen palveluksesta ko-         tornia kuluja aiheuttavan oikeudenkäyn-
26078:       konaan kieltäytyviä koskevat säännök-          ti- ja rangaistuskierteen?
26079: 
26080:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1992
26081: 
26082:         Tuija Maaret Pykäläinen    Paavo Nikula                  Erkki Pulliainen
26083:         Arja Ojala                 Pekka Leppänen                Hannele Luukkainen
26084:         Satu Hassi                 Ulla Anttila                  Marjatta Vehkaoja
26085:                   Marja-Leena Viljamaa                   Johannes Koskinen
26086:                                           1992 vp -    KK 452                                            3
26087: 
26088: 
26089: 
26090: 
26091:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26092: 
26093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muutettiin vuoden 1987 alusta voimaan tulleella
26094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lailla (647/85) niin, että asevelvolliset saattoivat
26095: olette 23 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         hakemuksensa mukaan ilman uskonnollisen tai
26096: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       eettisen vakaumuksen tutkimista päästä halua-
26097: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           maansa, aseellisen palveluksen korvaavaan pal-
26098: Tuija Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan              velukseen, toisin sanoen joko aseettomaan tai
26099: kirjallisen kysymyksen n:o 452:                        siviilipalvelukseen, katsottiin edellä mainittu
26100:                                                        vuodelta 1972 oleva laki tarpeettomaksi.
26101:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Vuoden 1987 alusta vuoden 1991 loppuun
26102:        ryhtyä kehittääkseen palveluksesta ko-          palveluksesta kieltäytymistä koskevat asiat käsi-
26103:        konaan kieltäytyviä koskevat säännök-           teltiin palvelusmuodosta riippuen joko rikoslain
26104:        set, jotka estäisivät kokonaan asevelvolli-     45luvussa tai aseettomasta palveluksesta ja sivii-
26105:        suudesta kieltäytyvälle nykyisten lainsää-      lipalveluksesta annetussa laissa säädetyssä jär-
26106:        dösten nojalla seuraavan täysin kohtuut-        jestyksessä. Ensiksi mainitun lain piiriin kuului
26107:        toman ja yhteiskunnallekin tarkoitukset-        aseellisessa ja aseettomassa palveluksessa olevan
26108:        tornia kuluja aiheuttavan oikeudenkäyn-         kieltäytyminen ja jälkimmäisen piiriin siviilipal-
26109:        ti- ja rangaistuskierteen?                      velusmiehen palveluksesta kieltäytyminen.
26110:                                                            Vuoden 1992 alussa voimaan tulleet siviilipal-
26111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           veluslaki (1723/91) ja asevelvollisuuslain muutos
26112: vasti seuraavaa:                                       (1728/91) eivät merkinneet asiallista muutosta
26113:                                                        aseettomaan palvelukseen tai siviilipalvelukseen
26114:    Suomen hallitusmuodon mukaan jokainen               hakeutumista eikä palveluksesta kokonaan kiel-
26115: Suomen kansalainen on velvollinen olemaan              täytymistä koskeviin säännöksiin.
26116: osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä avus-          Henkilön, joka ei hakeudu siviilipalveluk-
26117: tamaan, niin kuin siitä laissa säädetään. Asevel-      seen eikä aseettomaan palvelukseen ja joka
26118: vollisuudesta ei voi laillisesti kieltäytyä. Ainoas-   jää saapumatta palvelukseen ja siihen tuotuna
26119: taan Jehovan todistajat -nimiseen uskonnolli-          kieltäytyy kaikesta palveluksesta, katsotaan
26120: seen yhdyskuntaan kuuluvat voidaan lain mu-            syyllistyneen rikoslain 45 luvussa tarkoitettuun
26121: kaan vapauttaa asevelvollisuuden suorittamises-        luvattomaan poissaoloon, karkaamiseen tai
26122: ta rauhan aikana.                                      palvelusrikokseen. Rangaistus karkaamisesta
26123:    Ennen vuotta 1987 eli aikana, jolloin aseetto-      ja palvelusrikoksesta on vankeutta enintään
26124: maan tai siviilipalvelukseen pääsyn edellytykse-       vuosi tai kurinpitorangaistus. Ankarin ran-
26125: nä oleva vakaumus erityisesti säännellyssä me-         gaistus luvattomasta poissaolosta on kuusi
26126: nettelyssä tutkittiin, oli voimassa eräiden vaki-      kuukautta vankeutta. Vankeus voidaan tuomi-
26127: naisesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollis-     ta ehdollisena. Sanotuista rikoksista tuomittu-
26128: ten rankaisemisesta annettu laki (23/72). Se kos-      jen vankeusrangaistusten suorittaminen ei vä-
26129: ki asevelvollisia, joita tekemästään ilmoituksesta     hennä palvelusvelvollisuutta.
26130: huolimatta ei hyväksytty aseettomaan palveluk-             Puolustusministeriö on yhdessä oikeusminis-
26131: seen tai siviilipalvelukseen ja jotka kieltäytyivät    teriön kanssa kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja
26132: kaikesta palveluksesta. Lain mukaan palveluk-          asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytyvän kä-
26133: sesta kieltäytynyt henkilö voitiin tuomita van-        sittelemiseksi. Tällöin on voitu todeta, että esi-
26134:  keuteen ajaksi, joka vastasi hänen jäljellä olevaa    merkiksi siviilipalveluslaissa olevan rangaistus-
26135: asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä palvelusai-    järjestelmän kaltaisen järjestelmän luominen
26136:  kaansa lisättynä enintään neljällä kuukaudella.       myös aseelliseen palvelukseen määrätyille on
26137:  Rangaistuksen suorittamisen jälkeen asian-            ongelmallista. Kaikissa tapauksissa ei kokonais-
26138:  omaista ei enää kutsuttu palvelukseen.                kieltäytymisen erottaminen sotilaskarkuruudes-
26139:    Kun aseettomasta palveluksesta ja siviilipal-       ta ole yksiselitteistä, ja olisi vaikeaa luoda ran-
26140:  veluksesta annettua lakia (132/69) väliaikaisesti     gaistusjärjestelmä, joka olisi oikeudenmukaises-
26141: 4                                        1992 vp -   KK 452
26142: 
26143: sa suhteessa toisaalta tavanomaisiin karkuruus-      yhden osa-alueen ongelman ratkaisemisella ai-
26144: tuomioihin ja toisaalta siviilipalvelusrikostuomi-   heuteta suurempia ongelmia toisaalla. Asian sel-
26145: oihin. Asiassa on edettävä harkiten niin, ettei      vittelyä jatketaan.
26146:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
26147: 
26148:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
26149:                                           1992 vp -   KK 452                                            5
26150: 
26151: 
26152: 
26153: 
26154:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26155: 
26156:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           85) så att det utan undersökning av etisk eller
26157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        religiös övertygelse blev möjligt att placera
26158: den 23 september 1992 till vederbörande med-          vämpliktiga i sådan tjänstgöring som ersat-
26159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      te vapentjänst och som de uttryckte önskemål
26160: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteck-          om, med andra ord vapenfri tjänst eller civil-
26161: nade spörsmål nr 452:                                 tjänst, ansågs den ovan nämnda lagen från
26162:                                                       1972 vara obehövlig.
26163:           Vilka åtgärder ämnar Regerinen vidta           Från början av 1987 till slutet av 1991 be-
26164:        i syfte att utarbeta sådana stadganden         handlades frågor som gällde vägran att fullgö-
26165:        om totalvägrama, som skulle förhindra          ra vämplikt beroende på tjänstgöringsformen
26166:        att de dras in i det helt oskäliga rätte-      antingen i den ordning som stadgas i 45 kap.
26167:        gångs- och bestraffningskretslopp som är       strafflagen eller i den ordning som stadgas i lagen
26168:        en följd av den nuvarande lagstiftningen       om vapenfri tjänst och civiltjänst. Den först-
26169:        och som också åsamkar samhället                nämnda lagen omfattade vägran att fullgöra
26170:        oändamålsenliga kostnader?                     vapentjänst och vapenfri tjänst och den senare
26171:                                                       vägran att fullgöra civiltjänst.
26172:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Civiltjänstlagen (1723/91) och ändringen av
26173: anföra följande:                                      värnpliktslagen (1728/91) vilka trädde i kraft vid
26174:                                                       ingången av 1992 innebar inte någon ändring i
26175:    Enligt regeringsformen för Finland är varje        sak i stadgandena gällande ansökan om vapenfri
26176: finsk medborgare skyldig att delta i fådemes-         tjänst eller civiltjänst, inte heller i stadgandena
26177: landets försvar eller att biträda därvid så som       gällande totalvägran.
26178: stadgas i lag. Med stöd av lag kan man inte              En person som inte ansöker om civiltjänst
26179: vägra fullgöra vämplikt. Endast de som till-          eller vapenfri tjänst och som underlåter att
26180: hör religionssamfundet Jehovas vittnen kan            infinna sig i tjänst och då han förts dit vägrar att
26181: enligt lag befrias från fullgörandet av väm-          fullgöra någon som helst tjänst, anses vara skyl-
26182: plikt i fredstid.                                     dig till olovlig frånvaro, rymning eller tjänstgö-
26183:    Före 1987, dvs. på den tiden då den övertygel-     ringsbrott enligt 45 kap. straffiagen. Straffet för
26184: se som utgjorde förutsättningen för att en väm-       rymning och tjänstgöringsbrott är fångelse i
26185: pliktig skulle beviljas rätt att fullgöra vapenfri    högst ett år eller disciplinstraff. Det strängaste
26186: tjänst eller civiltjänst undersöktes genom ett        straffet för olovlig frånvaro är fängelse i högst
26187: särskilt reglerat förfarande, var lagen om best-      sex månader. Fängelsestraff kan utdömas vill-
26188: raffning av vissa vämpliktiga för vägran att          korligt. Avtjänat fångelsestraff medför inte
26189: fullgöra aktiv tjänst (23/72) i kraft. Den gällde     minskad tjänstgöringsskyldighet för dem som
26190: sådana vämpliktiga som trots att de gjort anmä-       ådömts ifrågavarande straff.
26191: lan inte godkänts för vapenfri tjänst eller civil-       Försvarsministeriet har i samarbete med justi-
26192: tjänst och som vägrade att fullgöra någon som         tieministeriet kartlagt olika altemativ när det
26193: helst tjänst. Enligt lagen kunde en person som        gäller behandlingen av totalvägrama. Det har
26194: vägrade att fullgöra tjänst dömas till fångelse för   härvid kunnat konstateras att det är problema-
26195: en tid som motsvarade hans återstående, i väm-        tiskt att också för dem som förordnats till
26196: pliktslagen stadgade allmänna tjänstgöringstid,       vapentjänst skapa ett bestraffningssystem som
26197: ökad med högst fyra månader. Efter avtjänat           skulle motsvara det som gäller t.ex. enligt civil-
26198: straff inkallades personeo i fråga inte längre i      tjänstlagen. Skillnaden mellan totalvägran och
26199: tjänst.                                               rymning när det gäller en värnpliktig är inte
26200:     Då lagen om vapenfri tjänst och civiltjänst       alltid entydig, och det skulle vara svårt att skapa
26201:  (132/69) temporärt ändrades genom en lag             ett straffsystem som skulle stå i ett rättvist
26202:  som trädde i kraft vid ingången av 1987 (647/        förhållande till å ena sidan sedvanliga domar
26203: 6                                       1992 vp -   KK 452
26204: 
26205: gällande rymning och å andra sidan domar som        gande så att lösningen av ett problem som gäller
26206: meddelats för civiltjänstgöringsbrott. Beredning-   ett visst delområde inte medför större problem
26207: en av frågan måste ske med noggrannt övervä-        på ett annat. Utredningen av frågan fortgår.
26208: 
26209:      Helsingfors den 21 oktober 1992
26210: 
26211:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
26212:                                                 1992 vp
26213: 
26214: Kirjallinen kysymys 453
26215: 
26216: 
26217: 
26218: 
26219:                                    Pulliainen: Suomussalmella suoritetuista avohakkuista
26220: 
26221: 
26222: 
26223:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26224: 
26225:    Suomussalmi julistautui jo vuosia sitten eko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26226: kunnaksi. Tämä julistus loi odotuksen siitä, että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26227: paikkakunnalla kiinnitetään aivan erityistä huo-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26228: miota metsien käsittelyyn monikäytön ja luon-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26229: nonsuojelun näkökohdat huomioon ottaen.
26230:    Toiveissa ja odotuksissa on petytty. Luon-                     Aikooko Hallitus selvityttää Suomus-
26231: nonsuojelijat ovat toistuvasti kiinnittäneet huo-              salmella suoritettujen laajojen avohak-
26232: miota siihen, että niin valtion kuin yksityistenkin            kuiden oikeutuksen ja antaa ohjeet, että
26233: metsissä on suoritettu erittäin laajoja aukkohak-              sellaisista tulevaisuudessa pidättäydyttäi-
26234: kuita ja metsien käsittely on ollut muutoinkin                 siin ja metsien käsittelyssä otettaisiin ny-
26235: poikkeuksellisen "karkeaa".                                    kyistä enemmän huomioon luonnonsuo-
26236:    Tämä antaa aiheen tarpeeseen analysoida ta-                 jelulliset näkökohdat?
26237: pahtunutta ja kysyä, kuinka tulevaisuudessa tul-
26238: laan käyttäytymään.
26239: 
26240:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992
26241: 
26242:                                             Erkki Pulliainen
26243: 
26244: 
26245: 
26246: 
26247: 220051L
26248: 2                                        1992 vp -    KK 453
26249: 
26250: 
26251: 
26252: 
26253:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26254: 
26255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ristönsuojelulliset ja virkistyskäytön arvot. Esi-
26256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         merkiksi vuonna 1991 suunniteltujen uudistus-
26257: olette 24 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        alojen keskikoko oli aikaisempaa pienempi, 5-
26258: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      6 hehtaaria.
26259: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Suomussalmella on etsitty aktiivisesti myös
26260: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja. Kiannan
26261: sestä n:o 453:                                        hoitoalueen Riuskankairassa metsäntutkimus-
26262:                                                       laitoksen Muhoksen tutkimusasema on perusta-
26263:           Aikooko Hallitus selvityttää Suomus-        nut uudistamistapojen vertailukokeen, jossa tar-
26264:        salmella suoritettujen laajojen avohak-        kastellaan myös perinteisistä poikkeavia uudis-
26265:        kuiden oikeutuksen ja antaa ohjeet, että       tamistapoja.
26266:        sellaisista tulevaisuudessa pidättäydyttäi-        Metsähallituksen 1.5.1992 voimaan tulleessa
26267:        siin ja metsien käsittelyssä otettaisiin ny-   uudessa organisaatiossa suojelullisesti arvokkai-
26268:        kyistä enemmän huomioon luonnonsuo-            den kohteiden käsittelystä sovitaan yhteistyössä
26269:        jelulliset näkökohdat?                         metsähallituksen metsätalouden ja luonnonsuo-
26270:                                                       jelun yksiköiden kanssa paikallisella tasolla met-
26271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sien monikäytön periaatteiden mukaisesti. Jat-
26272: en seuraavaa:                                         kossa on tarkoitus aikaisempaa enemmän toimia
26273:                                                       tiiviissä yhteistyössä Suomussalmen kunnan ja
26274:    Viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden ai-           eri intressipiirien kanssa, jotta ekokunta-ajatte-
26275: kana metsähallituksen Suomussalmen hoito-             luun liittyvät tavoitteet tulisivat otettua huo-
26276: alueessa on toimittu vahvistettujen metsätalous-      mioon metsätaloustoimenpiteitä suunniteltaessa
26277: suunnitelmien mukaisesti. Hakkuukertymä on            ja toteutettaessa.
26278: ollut melko tarkkaan käyttöpuusuunnitteen                 Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
26279: mukainen, mutta uudistamisvauhti on ollut uu-         Suomussalmen valtionmaiden hakkuutoimin-
26280: distamispinta-alalla mitattuna suunniteltua hi-       nassa on toimittu vahvistettujen metsätalous-
26281: taampaa. Uudistusalojen keskimääräinen koko           suunnitelmien mukaisesti. Metsähallituksen tu-
26282: on kuluvan toimintakierron aikana ollut alle 10       levassa toiminnassa korostuvat myös luonnon-
26283: hehtaaria.                                            suojelulliset näkökohdat aikaisempaa voimak-
26284:    Metsähallitus on vuoden 1991 alusta alkanut        kaammin metsien monikäytön periaatteiden
26285: soveltaa uusia metsänhoito-ohjeita, joissa ote-       mukaisesti. Hallitus pitää tärkeänä, että nämä
26286: taan aiempaa korostuneemmin huomioon metsi-           periaatteet otetaan huomioon sekä yksityis- että
26287: en monipuolisen käytön vaatimukset ja vastaa-         valtion metsien hoidon, kestävän käytön ja suo-
26288: vasti metsien käsittelyssä maisemalliset, ympä-       jelun suunnittelussa ja metsien käsittelyssä.
26289: 
26290:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
26291: 
26292:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
26293:                                          1992 vp -   KK 453                                         3
26294: 
26295: 
26296: 
26297: 
26298:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26299: 
26300:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delstorleken av de fömyelseytor som planerades
26301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       1991 mindre än förut, dvs. 5-6 hektar.
26302: den 24 september 1992 tili vederbörande medlem          1 Suomussalmi har aktivt sökts också altema-
26303: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tiva sätt för skogsskötsel. 1 Riuskankaira inom
26304: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål        Kianta revir har skogsforskningsinstitutets
26305: nr 453:                                              forskningsstation i Muhos inlett ett försök med
26306:                                                      jämförelse av fömyelsesätt. 1 försöket ingår ock-
26307:           Ämnar Regeringen låta utreda om de         så sådana fömyelsesätt som avviker från de
26308:        omfattande kalhuggningama i Suomus-           traditionella.
26309:        salmi har varit berättigade och meddela          lnom forststyrelsens nya organisation, som
26310:        anvisningar om att man framdeles skall        trädde i kraft den 1 maj 1992, avtalar man om
26311:        avhålla sig från sådant och om att man        behandlingen av sådana objekt som är värdefulla
26312:        vid skogsbruket i större utsträckning än      i skyddsavseende i samarbete med forststyrelsens ·
26313:        nu skall beakta naturskyddssynpunkter?        enheter för skogsbruk och naturskydd på lokal
26314:                                                      nivå i enlighet med principema om allsidigt
26315:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nyttjande av skogama. A vsikten är att i större
26316: anföra följande:                                     utsträckning än förut idka nära samarbete med
26317:                                                      Suomussalmi kommun och olika intressegrup-
26318:    U nder de senaste tio åren har man inom           per, för att de mål som ansluter sig tili ekokom-
26319: forststyrelsens revir i Suomussalmi följt de fast-   mun-tänkandet skall bli beaktade när skogs-
26320: ställda skogsbruksplanema. A vverkningsutfallet      bruksåtgärder planeras och förverkligas.
26321: har rätt noga stämt överens med planen för              Med hänvisning tili vad som anförts ovan
26322: gagnvirke, men fömyelsetakten har mätt enligt        anser regeringen att avverkningsverksamheten
26323: fönyelseytan varit långsammare än planerat.          på statens mark i Suomussalmi har skett i
26324: Den genomsnittliga storleken av fömyelseytoma        enlighet med de fastställda skogsbruksplanema.
26325: har under det pågående åtgärdsomloppet under-        1 forststyrelsens framtida verksamhet kommer
26326: stigit 10 hektar.                                    naturskyddssynpunktema också att ha en mera
26327:    F orststyrelsen har vid ingången a v år 1991      framträdande roll än förut i enlighet med princi-
26328: börjat tillämpa nya skogsvårdsanvisningar, i vil-    perna om allsidigt nyttjande av skogama. Rege-
26329: ka det mer än förut betonas att man skall beakta     ringen anser det vara viktigt att man skall beakta
26330: kraven på allsidigt nyttjande av skogama och vid     dessa principer då man planerar och förverkligar
26331: skogsbruket ta hänsyn tilllandskapsmässiga vär-      åtgärder för skötseln, det uthålliga nyttjandet
26332: den och sådana som gäl1er miljövård och an-          och skyddet av såväl enskilda skogar som statens
26333: vändning för rekreation. Tili exempel var me-        skogar.
26334: 
26335:      Helsingfors den 27 oktober 1992
26336: 
26337:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
26338:                                               1992 vp
26339: 
26340: Kirjallinen kysymys 454
26341: 
26342: 
26343: 
26344: 
26345:                                  Hiltunen: Rauman satamaväylän syventämishankkeesta
26346: 
26347: 
26348: 
26349:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26350: 
26351:     Rauman satama on läntisen Suomen kemial-        valittavasta linjausvaihtoehdosta riippuen 65-
26352: lisen metsäteollisuuden vienti- ja tuontituottei-   105 miljoonaa markkaa. Kuljetustaloudelliset
26353: den keskussatama. Joka neljäs paperitonni löy-      säästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Väylähan-
26354: tää tiensä ulkomaille Rauman sataman kautta.        ke sisältyy merenkulkuhallituksen suunnitelmiin
26355: Satama on valtakunnallisesti merkittävä ja liike-   ja on esitetty aloitettavaksi vuonna 1994.
26356: taloudellisesti kannattava. Kuitenkin Rauman           Rauman väylän syventämisellä olisi merkittä-
26357: satama on pääsatamistamme ainoa, johon joh-         vät myönteiset vaikutukset Satakunnan elinkei-
26358: taa alle 10 metrin väylä.                           noelämään ja työllisyyteen. Väylän rakentami-
26359:     Sataman kautta kulkeva kokonaisliikenne on      seen tulisikin ryhtyä jo vuonna 1993 muista
26360: nykyisin lähes neljä miljoonaa tonnia, ja sen       väylärakennuskohteista saatavilla säästöillä.
26361: ennustetaan ylittävän kuuden miljoonan tonnin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26362: rajan vielä tällä vuosikymmenellä edellyttäen,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26363: että Raumalle suunniteltu sellutehdashanke to-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26364: teutuu.                                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26365:     Rauman satamaan johtava 9,0 metrin väylä
26366: tulee syventää 10,0 metriin. Tätä puoltavat teh-              Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
26367: dyt kannattavuustutkimukset ja useat muut teki-            ryhtyä Rauman satamaan johtavan väy-
26368: jät, kuten mm. metsäteollisuuden raaka-aineiden            län syventämiseksi, ja
26369: ja hiilen kaukotuonnin kasvava osuus sekä mah-                mihin meriväyläohjelman mukaisesti
26370: dollisuus suuriin viljan- ja sahatavarankuljetuk-          toteutetuista hankkeista mahdollisesti
26371:  siin. Väylätöiden kokonaiskustannukset ovat               jääneet säästöt tullaan kohdentamaan?
26372:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1992
26373: 
26374:                                            Leea Hiltunen
26375: 
26376: 
26377: 
26378: 
26379: 220051L
26380: 2                                       1992 vp -   KK 454
26381: 
26382: 
26383: 
26384: 
26385:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26386: 
26387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Meriväylähankkeisiin osoitetut määrärahat
26388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ovat viimeisten kolmen vuoden aikana pudon-
26389: olette 25 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      neet lähes kolmannekseen vuosien 1988-1997
26390: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    meriväyläohjelmassa kaavaillusta noin 60 mil-
26391: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        joonan markan vuositasosta. Hankkeiden toteu-
26392: Hiltusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tusta on jouduttu lykkäämään ja rahoitusaika-
26393: n:o 454:                                            taulua venyttämään. Myös pienehköihin väylä-
26394:                                                     töihin varattuja määrärahoja on supistettu. Ni-
26395:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo    metyiltä hankkeilta mahdollisestijäävien "saldo-
26396:        ryhtyä Rauman satamaan johtavan väy-         jen" käyttämiseen merenkulkulaitoksen toimin-
26397:        län syventämiseksi, ja                       talinjana on ollut näiden "saldojen" varaaminen
26398:           mihin meriväyläohjelman mukaisesti        ensisijaisesti väylästön parantamishankkeisiin.
26399:        toteutetuista hankkeista mahdollisesti       Toisaalta nyt meneillään olevista hankkeistajää-
26400:        jääneet säästöt tullaan kohdentamaan?        vien säästyvien "saldojen" arviointi on vaikeaa
26401:                                                     hankkeiden toteuttamisen ollessa kesken.
26402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Rauman väylähankkeelle tarvitaan oma han-
26403: vasti seuraavaa:                                    kekohtainenja riittävä vuotuinen rahoitus. Näin
26404:                                                     merkittävää hanketta ei voida käynnistää muista
26405:    Liikenneministeriö pitää Rauman 10 metrin        hankkeista säästyneillä määrärahojen "saldoil-
26406: väylän rakentamista tärkeänä ja myös kiireellise-   la".
26407: nä hankkeena. Hanke on tehdyissä selvityksissä         Liikenneministeriön mielestä Rauman väylä-
26408: todettu kuljetustaloudellisesti kannattavaksi.      hanke tulisi käynnistää vuonna 1994 ja hanke
26409: Viimeisin kannattavuustarkastelu on tehty kulu-     tulisi viedä läpi tehokkaasti ja taloudellisesti
26410: vana syksynä vuosien 1993-2002 väyläohjel-          mahdollisimman lyhyessä ajassa. Vallitseva val-
26411: man laatimisen yhteydessä. Valtion kustannus-       tiontalouden tilanne saattaa kuitenkin asettaa
26412: osuus olisi noin 75 miljoonaa markkaa. Hanke        omat reunaehtonsa toteutukselle. Hankkeen
26413: on merenkulkulaitoksen toiminta- ja talous-         kohtalo ratkeaa valtion vuoden 1994 talousar-
26414: suunnitelmassa vuosille 1993-1996 merkitty          vioesitystä laadittaessa.
26415: aloitettavaksi vuonna 1994.
26416:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1992
26417: 
26418:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
26419:                                          1992 vp -   KK 454                                           3
26420: 
26421: 
26422: 
26423: 
26424:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26425: 
26426:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det anslag som anvisats för sjöledsprojekten
26427: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       har under de tre senaste åren sjunkit med inemot
26428: den 25 september 1992 till vederbörande med1em       en tredjedel från en årsnivå på 60 milj. mk som
26429: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman       planerades i sjöledsprogrammet för 1988-1997.
26430: Hiltunen undertecknade spörsmål nr 454:              Man har varit tvungen att skjuta upp projekt
26431:                                                      och dra ut på finansieringstidtabellen. Också
26432:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        sådana anslag som reserverats för rätt små
26433:        geringen vidta i syfte att få farleden till   farledsarbeten har minskats. Beträffande an-
26434:        Rauma hamn fördjupad, och                     vändningen av eventuella "saldon" efter namn-
26435:           till vilka ändamål kommer de eventu-       givna projekt har sjöfartsverkets verksamhets-
26436:        ella besparingama efter genomförandet         linje varit att dessa "saldon" i första hand
26437:        av projekten enligt sjö1edsprogrammet         reserveras för projekt som syftar tili en förbätt-
26438:        att anvisas?                                  ring av farledema. Å andra sidan är det svårt
26439:                                                      att uppskatta "saldona" efter de pågående pro-
26440:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        jekten på grund av att dessa ännu inte är he1t
26441: anföra följande:                                     genomförda.
26442:                                                         För Raumos farledsprojekt behövs en egen
26443:    Trafikministeriet anser detvara ett både vik-     och tillräcklig årlig finansiering. Ett så betydan-
26444: tigt och brådskande projekt att bygga Raumos         de projekt kan inte startas med "saldon" som
26445: 10 meters farled. I de undersökningar som ut-        sparats ihop från andra anslag.
26446: förts har det konstaterats att projektet är trans-      Trafikministeriet anser att Raumos farleds-
26447: portekonomiskt 1önsamt. Den senaste lönsam-          projekt skall startas 1994 och att projektet skall
26448: hetskontrollen gjordes i höstas i samband med        genomföras effektivt och ekonomiskt inom en så
26449: uppgörandet av farledsprogrammet för åren            kort tid som möjligt. Det rådande statsekono-
26450: 1993-2002. Statens kostnadsandel beräknas            miska läget ställer dock sina egna villkor för
26451: vara ca 75 milj. mk. I sjöfartsverkets verksam-      genomförandet. Projektets öde avgörs när stats-
26452: hets- och ekonomipian för 1993-1996 har an-          budgeten för 1994 uppgörs.
26453: tecknats att det påböijas 1994.
26454: 
26455:      Helsingforsden 2 november 1992
26456: 
26457:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
26458:                                               1992 vp
26459: 
26460: Kirjallinen kysymys 455
26461: 
26462: 
26463: 
26464: 
26465:                                   Vanhanen ym.: Kihlakuntajaon soveltamisesta veropiirijakoa teh-
26466:                                      täessä
26467: 
26468: 
26469:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26470: 
26471:     Laki valtion paikallishallinnon kehittämisen    esillä malli, jossa veropnreJa muodostettaisiin
26472: perusteista tähtää maan jakamiseen kihlakun-        vain seitsemän, eivätkä niiden rajat vastaisi kih-
26473: tiin. Asiasta lausunnon antanut hallintovalio-      lakuntajakoa.
26474: kunta edellytti valtion paikallishallinnon kokoa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26475: mista laajemminkin saman aluejaottelun pohjal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26476: ta. Huhtikuussa 1992 asianomainen ministeriva-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26477: liokunta antoi vastaavansisältöisen ohjeen.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26478:     Näistä linjavedoista huolimatta ainakin Uu-
26479: denmaan lääninveroviraston johtoryhmä 17.8.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
26480: 1992 on päätynyt muuttamaan veropiirijakoa                 valtion paikallishallinnon rajat muodos-
26481: kihlakuntajaosta poiketen. Uudellamaalla on                tuisivat yhtenäisiksi?
26482: 
26483:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1992
26484: 
26485:           Matti Vanhanen                Pekka Viljanen                Tero Mölsä
26486: 
26487: 
26488: 
26489: 
26490: 220051L
26491: 2                                       1992 vp -   KK 455
26492: 
26493: 
26494: 
26495: 
26496:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26497: 
26498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta
26499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on verohallinnon alue- ja paikallistason kehittä-
26500: olette 25 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      mistä koskevassa kannanotossaan 24.4.1992 to-
26501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    dennut, että lääninverovirastot ja verotoimistot
26502: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tulee yhdistää asteittain yksitasoiseksi hallinnok-
26503: Matti Vanhasen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     si. Tavoitteena on, että verotuksen alueorgani-
26504: ta kysymyksestä n:o 455:                            saatio koostuu itsenäisistä ja nykyistä palveluky-
26505:                                                     kyisemmistä verotoimistoista ja alueverohallin-
26506:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta    non yhteisistä yksiköistä. Lääninverovirastot on
26507:        valtion paikallishallinnon rajat muodos-     tarkoitus hajauttaa tarkoituksenmukaisemmiksi
26508:        tuisivat yhtenäisiksi?                       tulosyksiköiksi, jotka yhdessä verotoimistojen
26509:                                                     kanssa muodostavat nykyistä kevyemmän alue-
26510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26511:                                                     verohallinnon. Verohallinnon paikallistason uu-
26512: vasti seuraavaa:                                    distuksessa on tarkoitus ottaa huomioon palve-
26513:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu Uuden-      lujen saatavuus sekä muut asiaan liittyvät julkis-
26514: maan lääninverovirastossa vireillä oleviin vero-    ta hallintoa koskevat uudistussuunnitelmat
26515: piirien yhdistämissuunnitelmiin. Asiaa valmistel-       Veropiirejä yhdistettäessä on tavoitteena seu-
26516: laan parhaillaan verohallinnossa. Asiasta ei ole    rata mahdollisimman pitkälle uutta kihlakunta-
26517: vielä tehty esitystä valtiovarainministeriölle.     jakoa koskevia suunnitelmia. Tavoitteena on
26518: Uudenmaan lääninverovirastossa vireillä olevat      myös kielialueiden yhtenäisyys. Myös Uudella-
26519: suunnitelmat liittyvät osana verohallinnon piiri-   maalla on tavoitteena, että veropiirijako olisi
26520: ja paikallistason organisaation uudistamiseen,      pääosin kihlakuntajakoa koskevien suunnitelmi-
26521: joka on tarpeen verohallinnolle asetettujen sääs-   en mukainen. Samalla toimintaa on voitava
26522: tö- ja tulostavoitteiden saavuttamiseksi sekä ve-   tehostaa ja säästöjä on voitava saada aikaan.
26523: rohallinnon siirtymiseksi tulosohjaukseen vuo-      Tämän vuoksi on tarpeen, että toteuttava orga-
26524: den 1993 alusta. Säästö- ja tulostavoitteet edel-   nisaatio myös turvaa toiminnan tehokkuuden ja
26525: lyttävät verohallinnon toiminnan tehostamista       riittävän palvelukyvyn Uudenmaan verohallin-
26526: ja henkilöstön vähentämistä. Se on voitava to-      non toimintaympäristöön kohdistuvissa muu-
26527: teuttaa muun muassa yhdistämällä veropiirejä        tospaineissa sekä luo riittävät edellytykset asetet-
26528: siten, että verohallinnon tuottavuus ja taloudel-   tujen säästöjen toteuttamiseen.
26529: lisuus paranevat eivätkä hallinnon toimintaedel-
26530: lytykset ja palvelujen saatavuus vaarannu.
26531:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
26532: 
26533:                                                                Valtovarainministeri Iiro Viinanen
26534:                                         1992 vp -   KK 455                                          3
26535: 
26536: 
26537: 
26538: 
26539:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
26540: 
26541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ministerutskottet för utvecklande av förvalt-
26542: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ningen konstaterar i sitt ställningstagande av
26543: den 25 september 1992 tili vederbörande medlem      24.4.1992 som gäller utvecklandet av skatteför-
26544: av statsrådet översänt avskrift av följande av      valtningen på regional och lokal nivå att läns-
26545: riksdagsman Matti Vanhanen m.fl. underteck-         skatteverken och skattebyråema stegvis bör
26546: nade spörsmål nr 455:                               sammanslås tili en enplansförvaltning. Målet är
26547:                                                     att den regionala organisationen i fråga om
26548:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       beskattningen skall bestå av självständiga och
26549:        att gränsema för statens lokalförvaltning    mera serviceinriktade skattebyråer än för närva-
26550:        skall bli enhetliga?                         rande och gemensamma enheter inom den regio-
26551:                                                     nala skatteförvaltningen. A vsikten är att läns-
26552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skatteverken skall decentraliseras och bli ända-
26553: anföra följande:                                    målsenligare resultatenheter, som tillsammans
26554:                                                     med skattebyråema bildar en lättare regional
26555:    1 motiveringen till spörsmålet hänvisas tili     skatteförvaltning än den nuvarande. A vsikten är
26556: Nylands länsskatteverks aktuella planer som         att vid reformeringen av lokalnivån inom skatte-
26557: gäller en sammanslagning av skattedistrikt.         förvaltningen beakta tillgången tili service samt
26558: Arendet bereds som bäst inom skatteförvaltning-     de andra reformplaner i ärendet som gäller den
26559: en. Till finansministeriet har ännu inte gjorts     offentliga förvaltningen.
26560: någon framställning i ärendet. De aktuella pla-        Avsikten vid sammanslagningen av skatte-
26561: nema vid Nylands länsskatteverk är en del av        distrikt är att i så stor utsträckning som möjligt
26562: den organisationsreform på skatteförvaltningens     följa planema för den nya häradsindelningen.
26563: distrikts- och lokalnivå som behövs för att inbe-   Ett ytterligare mål är enhetliga språkområden.
26564: sparings- och resultatmål skall kunna uppnås        Även för Nylands del gäller att skattedistriktsin-
26565: och resultatstyming införas inom skatteförvalt-     delningen i huvudsak skall motsvara planema
26566: ningen vid ingången av 1993. Inbesparings- och      för häradsindelningen. Samtidigt skall verksam-
26567: resultatmålen förutsätter att verksamheten inom     heten kunna effektiveras och inbesparingar gö-
26568: skatteförvaltningen effektiveras och personalen     ras. Det är därför nödvändigt att den organisa-
26569: minskas. Detta skall kunna verkställas bl.a.        tion som genomförs också tryggar en effektiv
26570: genom att skattedistrikt slås samman så att         verksamhet och en tillräcklig serviceförmåga
26571: produktiviteten och resurshushållningen inom        under de påfrestningar som de förändringar som
26572: skatteförvaltningen förbättras och verksamhets-     hänför sig till verksamhetsmiljön inom Nylands
26573: förutsättningama och tillgången till service inte   skatteförvaltning medför och skapar tillräckliga
26574: äventyras.                                          förutsättningar för genomförandet av de plane-
26575:                                                     rade inbesparingama.
26576:      Helsingfors den 27 oktober 1992
26577: 
26578:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
26579:                                                  1992 vp
26580: 
26581: Kirjallinen kysymys 456
26582: 
26583: 
26584: 
26585: 
26586:                                     U. Anttila: Jätteiden kierrätyksen työllistävästä vaikutuksesta
26587: 
26588: 
26589: 
26590:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26591: 
26592:      Jätehuolto, joka kierrättäisi ratkaisevasti ny-   tömyyspäivärahojen säästöjen hyödyntämiseen
26593:  kyistä enemmän jätettä uusiakäyttöön ja jonka         työllistämisessä.
26594:  tavoitteena olisi jätemäärän minimoiminen,               Kierrätyksen työllistävyyttä tulisi selvittää ni-
26595:  työllistäisi paljon nykyistä jätehuoltoa enem-        menomaan kierrättävän jätehuollon lähtökoh-
26596: .män. Jätteiden kierrättämisen edistäminen mer-        dista käsin. Tällaisista tutkimustuloksista olisi
26597:  kitsisi myös kehitystä kohti kestävän kehityksen      hyötyä nykyisen massatyöttömyyden vallitessa
26598:  jätehuoltoa. Kierrättävän jätehuollon työllistä-      sekä jätehuollon suunnittelua että työllistämistä
26599:  misvaikutuksia on kuitenkin tutkittu valitetta-       silmällä pitäen.
26600:  van vähän.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26601:      Laatiessani vihreän eduskuntaryhmän ryh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26602:  mäpuheenvuoroa työllisyysvälikysymyskeskus-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26603:  teluun etsin tietoja ja tutkimuksia kierrätyksen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26604:  työllistävyydestä. Saamieni tietohakujen tulos
26605:   oli masentava: yhtään suoraan aihetta koskevaa                 Aikooko Hallitus parantaa maamme
26606:  artikkeli- tai tutkimusnimikettä ei löytynyt. Oli-           heikkoa työllisyystilannetta kehittämällä
26607:  siko tutkimuksia ja artikkeleita löytynyt pitkään            jätteiden kierrätystä ja laadituttaa jättei-
26608:   kestäneellä hakuoperaatiolla, jäi kylläkin selvit-          den hyötykäytön lisäämisestä ja sen työl-
26609:  tämättä. Jouduin ryhmäpuheenvuorossa esitte-                 listävästä vaikutuksesta perusteellisen
26610:   lemään kierrätyksen työllistävyysarvioita, jotka            selvityksen?
26611:  perustuivat kaatopaikkakustannuksien ja työt-
26612: 
26613:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1992
26614: 
26615:                                                Ulla Anttila
26616: 
26617: 
26618: 
26619: 
26620:  220051L
26621: 2                                         1992 vp -   KK 456
26622: 
26623: 
26624: 
26625: 
26626:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26627: 
26628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mahdollisuudet työllisyyden edistämisessä, Ym-
26629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päristöministeriö, Ympäristön- ja luonnonsuoje-
26630: olette 28 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        luosasto, Sarja C, 28/1987.
26631: jeenne n:o 1475 ohella lähettänyt valtioneuvos-          2. Ympäristönsuojelun ja -hoidon tarjoamia
26632: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseksi ja
26633: jennöksen kansanedustaja Ulla Anttilan kirjalli-      työpaikkojen luomiseksi Lapin läänissä vuosille
26634: sesta kysymyksestä n:o 456, jossa tiedustellaan:      1987-1989.
26635:                                                          Lisäksi asetettiin alueelliset työllistämistyö-
26636:           Aikooko Hallitus parantaa maamme            ryhmät Keski-Suomen, Kuopion, Mikkelin,
26637:        heikkoa työllisyystilannetta kehittämällä      Oulun, Pohjois-Karjalan sekä Turun ja Porin
26638:        jätteiden kierrätystä ja laadituttaa jättei-   lääneihin. Nämä työryhmät toimittivat ehdotuk-
26639:        den hyötykäytön lisäämisestä ja sen työl-      sensa ympäristöministeriölle keväällä 1988.
26640:        listävästä vaikutuksesta perusteellisen        Myöhemmin on Hämeen läänin alueella tehty
26641:        selvityksen?                                   asiaa koskeva seurantaselvitys (ympäristönhoi-
26642:                                                       don työllisyysprojekti Hämeessä 1989-1991,
26643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Päivi Sieppi 1992).
26644: vasti seuraavaa:                                         Tehdyt selvitykset eivät enää ole kaikilta osin
26645:                                                       ajankohtaisia. Monet niissä ehdotetut hankkeet
26646:    Ympäristöministeriö ja työministeriö aikovat       eivät myöskään soveltune toteutettaviksi aina-
26647: asettaa työryhmän, jonka tehtävänä olisi ympä-        kaan sellaisinaan julkisen talouden nykyisen ali-
26648: ristönsuojelun ja työllisyyden edistämiseksi sel-     jäämän vallitessa. Asetettavan työryhmän ta-
26649: vittää työllisyyden hoitoon liittyviä ympäristön-     voitteena olisikin saattaa aikaisemmin tehdyt
26650: suojelutehtäviä. Työryhmän tulisi tehdä ehdotus       ehdotukset vastaamaan nykytilannetta. Jättei-
26651: sellaisen järjestelmän kehittämiseksi, että alueel-   den uusiokäyttöön, kierrätykseen ja jätteiden
26652: linen ja paikallinen työhallinto voisi yhteistyössä   hyödyntämiseen liittyvät työllistämismahdolli-
26653: ympäristönsuojelusta vastaavien viranomaisten,        suudet selvitettäisiin tarkemmin, koska tätä ei
26654: kuntien sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa luoda     aikaisemmin ole riittävästi tehty.
26655: työttömille työnhakijoille sopivia työpaikkoja           Jätehuoltoa ja sen osana kierrätystä paranne-
26656: ympäristönsuojelussa ja erityisesti jätehuollossa.    taan lähivuosina voimakkaasti. Eduskuntakäsit-
26657: Ehdotuksessa olisi otettava huomioon myös             telyyn pyritään saamaan syysistuntokauden
26658: työnjohto- ja koulutuskysymykset                      1992 aikana uutta jätelakia koskeva hallituksen
26659:    Ympäristöministeriö on selvittänyt jo aikai-       esitys. Lakiesityksen keskeisiin periaatteisiin
26660: semmin ympäristönsuojelun tarjoamia mahdol-           kuuluu vaatimus nykyistä pitemmälle ulottuvas-
26661: lisuuksia työllisyyden edistämisessä. Tämän           ta jätteiden kierrättämisestä ja muusta niiden
26662: työn tuloksena on 1980-luvun lopulla julkaistu        hyödyntämisestä. Uudistuvan lainsäädännön
26663: kaksi seikkaperäistä selvitystä:                      toimeenpano vaikuttaa sinänsä myönteisesti
26664:    1. Ympäristön- ja luonnonsuojelun tarjoamat        työllisyyteen.
26665: 
26666:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
26667: 
26668:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26669:                                           1992 vp -   KK 456                                             3
26670: 
26671: 
26672: 
26673: 
26674:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26675: 
26676:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           teriet, Miljö- och naturskyddsavdelningen, Serie
26677: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        C, 28/1987. (endast på finska)
26678: 1475 av den 28 september 1992 tili vederbörande           2. Möjligheter som miljövården erbjuder att
26679: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     främja sysselsättningen och skapa arbetsplatser i
26680: de av riksdagsman Ulla Anttila undertecknade          Lapplands Iän 1987-1989 (Ympäristönsuojelun
26681: spörsmål nr 456:                                      ja -hoidon tarjoamia mahdollisuuksia työllisyy-
26682:                                                       den edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi
26683:           Ämnar Regeringen förbättra det svaga        Lapin läänissä vuosille 1987-1989). (endast på
26684:        sysselsättningsläget i vårt land genom att     finska)
26685:        utveckla återvinningen av avfall och äm-           Dessutom tillsattes regionala sysselsättnings-
26686:        nar Regeringen låta göra en grundlig           arbetsgrupper i Mellersta Finlands, KuopioÅS:t
26687:        utredning över ett ökat avfallsutnyttjan-      Michels, Uleåborgs, Norra Karelens samt bo
26688:        de och dess sysselsättande inverkan?           och Bjömeborgs Iän. Dessa arbetsgrupper till-
26689:                                                       ställde miljöministeriet sina förslag våren 1988. I
26690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga om Tavastehus Iän har senare gjorts en
26691: anföra följande:                                      uppföljande utredning (ympäristönhoidon työl-
26692:                                                       lisyysprojekti Hämeessä 1989-1991, Päivi Siep-
26693:     Miljöministeriet och arbetsministeriet ämnar      pi 1992).
26694: tillsätta en arbetsgrupp, som för att främja              De ovan nämnda utredningama är inte längre
26695: miljövården och sysselsättningen skall utreda         tili alla delar aktuella. Många av de projekt som
26696: miljövårdsuppgifter som ansluter sig tili skötseln    föreslås i utredningama torde åtminstone inte
26697: av sysselsättningen. Arbetsgruppen skall fram-        som sådana vara tillämpliga med det rådande
26698: lägga ett förslag tili utvecklande av ett sådant      underskottet i den offentliga ekonomin. Den
26699: system att den regionala och lokala arbetsför-        arbetsgrupp som skall tillsättas bör ha som mål
26700: valtningen i samarbete med de miljövårdsansva-        att bringa de tidigare förslagen i motsvarighet tili
26701: riga myndighetema, kommunema samt företag             nuläget. Möjlighetema tili sysselsättning i sam-
26702: och samfund kan skapa lämpliga arbetsplatser          band med materialåtervinning, återvinning samt
26703: inom miljövården och i synnerhet inom avfalls-        utnyttjande av avfall skall utredas noggrannare,
26704: hanteringen för arbetslösa arbetssökande. För-        eftersom detta inte har gjorts tillräckligt tidigare.
26705: slaget bör även beakta arbetslednings- och ut-            Avfallshanteringen och, som en del av denna,
26706: bildningsfrågor.                                      återvinningen kommer att förbättras avsevärt de
26707:     Miljöministeriet har redan tidigare utrett vil-   närmaste åren. Målet är att regeringens proposi-
26708: ka möjligheter miljövården erbjuder att främja        tion med förslag tili en ny lag om avfallshante-
26709:  sysselsättningen. Detta arbete resulterade i att     ring skall fås tili riksdagsbehandling under höst-
26710: två utförliga utredningar publicerades i slutet av    sessionen 1992. En av de centrala principema i
26711:  1980-talet:                                          lagförslaget är kravet på en mer omfattande
26712:     1. Möjligheter som miljö- och naturvården         avfallsåtervinning samt annat utnyttjande av
26713:  erbjuder att främja sysselsättningen (Ympä-          avfall än för närvarande. När den reviderade
26714:  ristön- ja luonnonsuojelun tarjoamat mahdol-         lagstiftningen verkställs, inverkar detta i sig
26715:  lisuudet työllisyyden edistämisessä), Miljöminis-    gynnsamt på sysselsättningen.
26716:      Helsingfors den 29 oktober 1992
26717: 
26718:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26719:                                                 1992 vp
26720: 
26721: Kirjallinen kysymys 457
26722: 
26723: 
26724: 
26725: 
26726:                                    Aittoniemi: Rintamalisän ja kansaneläkkeen välisen sidonnaisuu-
26727:                                        den poistamisesta
26728: 
26729: 
26730:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26731: 
26732:    Sekä rintamalisä että ylimääräinen rintamali-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26733: sä ovat sidoksissa kansaneläkkeeseen. Toisin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26734: sanoen etu ei ole saatavissa, jos ei ota kansanelä-
26735: kettä. Kansaneläkkeen hakeminen rintamalisien                    Katsooko Hallitus, että rintamalisä ja
26736: edellytyksenä taas saattaa vaikuttaa puolisoiden              ylimääräinen rintamalisä tulee tulevai-
26737: yhteiseen eläketurvaan.                                       suudessakin pitää sidoksissa kansaneläk-
26738:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            keen ja sen lisäosan saamiseen?
26739: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26740: 
26741:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
26742: 
26743:                                             Sulo Aittoniemi
26744: 
26745: 
26746: 
26747: 
26748:  220051L
26749: 2                                         1992 vp -   KK 457
26750: 
26751: 
26752: 
26753: 
26754:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26755: 
26756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mista. Rintamalisän maksamiseksi ulkomailla
26757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asuville rakennettiin oma atk-järjestelmä, joka
26758: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        poikkeaa muun muassa maksatuksen osalta
26759: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kansaneläkejärjestelmästä. Tässä yhteydessä
26760: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Suomessa asuvien kansaneläkettä saavien rinta-
26761: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        malisää ei irrotettu kansaneläkkeestä.
26762: kysymyksestä n:o 457:                                    Perustelut rintamalisän irrottamiseksi kan-
26763:                                                       saneläkkeestä ovat liittyneet eläkkeensaajapuoli-
26764:             Katsooko Hallitus, että rintamalisä ja    soiden lisäosajärjestelmään. Eräissä tapauksissa
26765:          ylimääräinen rintamalisä tulee tulevai-      kansaneläkkeen ottaminen on ollut epäedullista,
26766:          suudessakin pitää sidoksissa kansaneläk-     koska puolison lisäosa on alentunut ja samalla
26767:          keen ja sen lisäosan saamiseen?              puolisoiden yhteiset nettotulot ovat voineet alen-
26768:                                                       tua. Tällöin myöhemmin eläkkeelle siirtyvä puo-
26769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liso on saattanutjättää kansaneläkkeen ottamat-
26770: vasti seuraavaa:                                      ta eikä rintamalisääkään siis ole voitu maksaa
26771:                                                       sen kansaneläkesidonnaisuuden vuoksi. Tämä
26772:    Rintamalisää on maksettu vuodesta 1971 al-         syy on poistunut kuitenkin 1.9.1991 kansanelä-
26773: kaen pienituloiselle kansaneläkettä saavalle vete-    kelain muutoksen jälkeen. Eläkkeen alenemista
26774: raanille. Valmisteluvaiheessa oli selvitettävänä      ei enää tapahdu toisen puolison eläkkeelle siirty-
26775: myös mahdollisuus maksaa etuutta osana vete-          misen yhteydessä.
26776: raanien työeläketurvaa, mutta muun muassa                 Ulkomaille maksettavaa rintamalisää voi-
26777: palveluaikojen selvittämisen suuritöisyyden           daan maksaa myös Suomessa asuvalle ulko-
26778: vuoksi tästä luovuttiin. Lisä on sidottu kansan-      mailta muuttaneelle veteraanille, jolla ei muut-
26779: eläkkeeseen, jonka yhteydessä sen maksaminen          toa seuraavan karenssiajan vuoksi ole vielä
26780: kuukausittain on joustavasti hoidettu.                oikeutta Suomen kansaneläkkeeseen. Kun täl-
26781:    Marraskuusta 1986 alkaen on rintamalisää           lainen henkilö karenssiajan jälkeen siirtyy kan-
26782: saaneelle kansaneläkkeen lisäosan saajalle voitu      saneläkkeelle, maksetaan myös rintamalisä.
26783: lisäksi maksaa ylimääräistä rintamalisää. Huhti-          Syyskuussa 1991 voimaan tulleen kansanelä-
26784: kuusta 1989 alkaen on ulkomailla asuville 65          kelain muutoksen jälkeen ongelma koskettaa
26785: vuotta täyttäneille veteraaneille maksettu rinta-     vain suhteellisen vähälukuista määrää vete-
26786: malisää, jonka maksaminen ei ole edellyttänyt         raaneja, jotka Suomen kansaneläkkeeseen oi-
26787: kansaneläkkeen saamista Suomesta. Rintamali-          keutettuina eivät sitä hae. Rintamalisän irrot-
26788: sän saajia oli syyskuussa 1992 runsas 244 000 ja      taminen kansaneläkkeestä edellyttäisi lainsää-
26789: ylimääräisen rintamalisän saajia runsas 151 000.      däntömuutoksia sekä hallinnollisia ja teknisiä
26790: Ulkomaille maksettavia rintamalisiä on noin           muutoksia, joiden kustannukset ovat melko
26791: 5 500.                                                suuret. Lisäksi on huomattava, että ylimääräi-
26792:    Rintamalisän irrottaminen kansaneläkkeestä         nen rintamalisä on lainsäädännöllisesti kytketty
26793: on ollut useita kertoja esillä. Rintamalisän irrot-   sekä rintamalisän että kansaneläkkeen lisäosan
26794: tamista on viimeksi perusteellisesti käsitelty ve-    saamiseen. Järjestelmien irrottaminen koskisi
26795: teraaniasiain neuvottelukunnassa siinä yhtey-         siten myös nykyisiä etuuksien saajia ja se
26796: dessä, jolloin selvitettiin mahdollisuutta ulko-      merkitsisi suurta työmäärää. Koska ulkomailta
26797: maille maksettavaan rintamalisään (vuosina            muuttaneilla veteraaneilla on oikeus kansan-
26798: 1986-1988). Ulkomailla asuvilla veteraaneilla         eläkkeeseen, ei merkittäviä sosiaalipoliittisia
26799: ei ole yleensä oikeutta saada Suomesta kansan-        perusteita lainsäädäntömuutoksille ole olemas-
26800: eläkettä. Kun myös ulkomailla asuvat veteraa-         sa.
26801: nit tahdottiin asettaa yhdenvertaiseen asemaan            Sosiaali- ja terveysministeriö on 15 päivänä
26802: rintamalisän saamisen suhteen, edellytykseksi ei      tammikuuta 1992 asettanut toimikunnan, jonka
26803: ollut mahdollista asettaa kansaneläkkeen saa-         tehtävänä on pohtia, minkälaisille periaatteelli-
26804:                                     1992 vp -    KK 457                                         3
26805: 
26806: sille näkökohdille rintamaveteraanin vähim-     työn on määrä valmistua 31 päivään maaliskuu-
26807: mäiseläkkeen taso määräytyisi. Toimikunnan      ta 1993 mennessä.
26808:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
26809:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26810: 4                                         1992 vp -    KK 457
26811: 
26812: 
26813: 
26814: 
26815:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26816: 
26817:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sättning för detta inte kräva att de får folkpensi-
26818: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         on. För utbetalningen av fronttillägg till perso-
26819: den 29 september 1992 till vederbörande medlem         ner som är bosatta utomlands konstruerades ett
26820: av statsrådet översänt avskrift av följande av         eget ADB-system som avviker från folkpen-
26821: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              sionssystemet bl.a. i fråga om utbetalningen. 1
26822: spörsmål nr 457:                                       detta sammanhang avskiljdes fronttillägget för
26823:                                                        personer som är bosatta i Finland och får
26824:           Anser Regeringen att fronttillägget          folkpension inte från folkpensionen.
26825:        och det extra fronttillägget även i framti-         Motiveringen till avskiljandet av fronttilläg-
26826:        den skall vara bundna till erhållandet av       get från folkpensionen hänför sig till pensionsta-
26827:        folkpension och folkpensionens tilläggs-        garmakars tilläggsdelssystem. 1 vissa fall har det
26828:        del?                                            varit ofördelaktigt att lyfta folkpension eftersom
26829:                                                        makens tilläggsdel har sjunkit. Samtidigt har
26830:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          makarnas sammanlagda nettoinkomster kunnat
26831: anföra följande:                                       sjunka. Sålunda har den make som senare gått i
26832:                                                        pension eventuellt avstått från att lyfta folkpen-
26833:    Fr.o.m. 1971 har fronttillägg betalats till vete-   sion och då har alltså inte heller fronttillägget
26834: raner som har små inkomster och får folkpensi-         kunnat utbetalas på grund av att det har varit
26835: on. 1 beredningsskedet utreddes även möjlighe-         bundet till folkpensionen. Denna olägenhet har
26836: ten att betala förmånen som en del av veteraner-       dock avlägsnats efter ändringen av folkpensions-
26837: nas arbetspensionsskydd, men bl.a. med anled-          lagen den 1 september 1991. Pensionen kan
26838: ning av den stora arbetsbörda som utredandet av        numera inte sänkas i samband med att maken
26839: tjänstgöringstiderna skulle ha medfört avstod          går i pension.
26840: man från detta. Fronttillägget är bundet vid               Fronttillägg som betalas till utlandet kan
26841: folkpensionen och utbetalas månatligen smidigt         också betalas till en i Finland bosatt veteran som
26842: i samband med denna.                                   har flyttat hit från utlandet, även om han ännu
26843:    Till en person som får folkpensionens tilläggs-     inte har rätt till folkpension i Finland på grund
26844: del och fronttillägg har man fr.o.m. november          av den karenstid som följer efter flyttningen. När
26845: 1986 kunnat betala ett extra fronttillägg. Fr.o.m.     en sådan person efter karenstiden övergår till att
26846: april 1989 har man betalat fronttillägg till 65 år     lyfta folkpension utbetalas även fronttillägget.
26847: fyllda veteraner som bor utomlands även om de              Efter ändringen av folkpensionslagen som
26848: inte får folkpension från Finland. Antalet perso-      trädde i kraft i september 1991 gäller detta
26849: ner som får fronttillägg uppgick i september           problem endast ett relativt litet antal av de
26850: 1992 till drygt 244 000 och antalet personer som       veteraner som är berättigade tili folkpension
26851: får extra fronttillägg till drygt 151 000. Antalet     men inte ansöker om den. Avskiljandet av front-
26852: fronttillägg som betalas till utlandet uppgår till     tillägget från folkpensionen skulle förutsätta
26853: ca 5 500.                                              ändringar i lagstiftningen samt administrativa
26854:    Frågan om avskiljandet av fronttillägget från       och tekniska ändringar. Kostnaderna för dessa
26855: folkpensionen har tagits upp flera gånger. Av-         ändringar är rätt stora. Dessutom skall man
26856: skiljandet av fronttillägget har senast ingående       beakta att det extra fronttillägget lagstiftnings-
26857: behandlats i delegationen för frontveteranfrågor       mässigt är bundet vid både fronttillägget och
26858: i samband med att möjligheterna att betala             folkpensionens tilläggsdel. Avskiljandet av syste-
26859: fronttillägg till utlandet utreddes (åren 1986-        men skulle sålunda även gälla de nuvarande
26860: 1988). Veteraner som är bosatta utomlands har i        förmånstagarna och innebära mycket arbete.
26861: vanliga fall inte rätt till folkpension i Finland.     Eftersom de veteraner som flyttat till Finland
26862: När man i fråga om fronttillägget ämnade jäm-          från utlandet har rätt till folkpension finns det
26863: ställa de veteraner som bor utomlands med              inga socialpolitiska grunder för ändringar i lag-
26864: veteranema i Finland kunde man som en förut-           stiftningen.
26865:                                          1992 vp -   KK 457                                         5
26866: 
26867:    Social- och hälsovårdsministeriet har den 15      för frontveteranemas minimipension skall fast-
26868: januari 1992 tillsatt en kommission som har till     ställas. Kommissionens arbete skall vara slutfört
26869: uppgift att utreda de principer enligt vilka nivån   den 31 mars 1993.
26870:      Helsingforsden 3 november 1992
26871: 
26872:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26873: 1
26874: 1
26875:  1
26876:  1
26877:   1
26878:   1
26879:    1
26880:    1
26881:     1
26882:     1
26883:      1
26884:      1
26885:       1
26886:       1
26887:        1
26888:        1
26889:         1
26890:         1
26891:          1
26892:          1
26893:           1
26894:           1
26895:                                                 1992 vp
26896: 
26897: Kirjallinen kysymys 458
26898: 
26899: 
26900: 
26901: 
26902:                                    Aittoniemi: Lihan alennusmyynnin järjstämisestä
26903: 
26904: 
26905: 
26906:                                    Eduskunnan Herra puhemiehelle
26907: 
26908:    Kansalle tulee vain huonoja uutisia. Ensin         kaupasta. Kotimaan alennusmyynti taas olisi
26909: ilmoitetaan, että syksyllä jätjestetään laaja lihan   haitannut sen jälkeistä kotimaista kysyntää.
26910: alennusmyynti, sitten annetaan lehdistön väli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
26911: tyksellä ymmärtää, että asiasta ei tulekaan mi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26912: tään. Selitykset, joita asiasta annetaan, eivät       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26913: mahdu tavallisen ymmärryksen piiriin. Kaiken          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26914: lisäksi juonen toteutustapa on laman aikana
26915: arveluttava. Ensin luvataan, sitten luowutaan.                   Milloin Hallitus uskaltaa tehdä esi-
26916: Kaiken jäljen mukaan pitäisi olla päinvastoin.                merkiksi lihan alennusmyyntiä koskevia
26917:    Todellisuudessa määräykset asiasta lienee an-              itsenäisiä päätöksiä, jotka eivät ole si-
26918: tanut lihateollisuuden kartelli, koska toimenpide             doksissa lihanjalostuskartellien edunval-
26919: olisi haitannut sen myöhempää tulonhankintaa.                 vontaan?
26920: Lihakartelli kun saa tulonsa myös ulkomaan-
26921: 
26922:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
26923: 
26924:                                             Sulo Aittoniemi
26925: 
26926: 
26927: 
26928: 
26929: 220051L
26930: 2                                       1992 vp -   KK 458
26931: 
26932: 
26933: 
26934: 
26935:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26936: 
26937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telun yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö
26938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yhdessä eri intressiryhmien kanssa selvitti, voi-
26939: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-      taisiinko lihamarkkinoita tasapainottaa julkisil-
26940: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    la varoilla rahoitetuilla alennusmyynneillä lihan
26941: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     viennin vaihtoehtona. Selvitystyön mukaan ly-
26942: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     hytaikaisen alennusmyynnin ei uskota muun
26943: myksestä n:o 458:                                   muassa Ruotsista saatujen kokemusten perus-
26944:                                                     teella lisäävän pysyvästi lihan kulutusta ja siten
26945:           Milloin Hallitus uskaltaa tehdä esi-      vähentävän vientitarvetta. Myöskään alennuk-
26946:        merkiksi lihan alennusmyyntiä koskevia       sen perille menoa markkinaketjun kautta kulut-
26947:        itsenäisiä päätöksiä, jotka eivät ole si-    tajalle ei olisi voitu varmistaa.
26948:        doksissa lihanjalostuskartellien edunval-       Lihamarkkinoiden tasapainottaminen oli
26949:        vontaan?                                     mahdollista toteuttaa vain budjetin sisäisin siir-
26950:                                                     roin, mikä edellytti keväällä 1992 solmitun maa-
26951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taloustulosopimuksen muuttamista. Maatalous-
26952: vasti seuraavaa:                                    tuottajajärjestöt olivat valmiita tinkimään pin-
26953:                                                     taalalisästä ja hehtaarituesta lihan viennin mutta
26954:    Heikko taloudellinen tilanne on vähentänyt       ei alennusmyynnin hyväksi.
26955: lihan kulutusta, minkä vuoksi lihan tarjonta           Edellä esitettyyn viitaten hallituksella ei ole
26956: ylittää kysynnän enemmän kuin aikaisemmin           suunnitelmia toteuttaa lihan alennusmyyntiä jul-
26957: ennustettiin. UI lisätalousarvioesityksen valmis-   kisin varoin
26958: 
26959:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1992
26960: 
26961:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
26962:                                          1992 vp -   KK 458                                           3
26963: 
26964: 
26965: 
26966: 
26967:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26968: 
26969:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tressegrupper möjligheten att balansera kött-
26970: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       marknaden genom en köttrea fmansierad med
26971: den 29 september 1992 tili vederbörande medlem       offentliga medel som ett alternativ tili köttexpor-
26972: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ten. Enligt utredningen och bl.a. på grundval av
26973: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          de erfarenheter man haft i Sverige tror man inte
26974: mål nr 458:                                          att en kortvarig rea ökar köttkonsumtionen
26975:                                                      bestående och att den på så sätt minskar export-
26976:           När vågar Regeringen fatta självstän-      behovet. Det hade inte heller varit möjligt att
26977:        diga beslut om t.ex. köttrea, vilka inte är   garantera att rabatten hade nått kunderna ge-
26978:        förbundna med köttförädlingskarteller-        nom marknadskedjan.
26979:        nas intressebevakning?                            Balanseringen av köttmarknaden var möjlig
26980:                                                      endast genom överföringar inom budgeten, vil-
26981:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsam         ket förutsatte en ändring av det lantbruks-
26982: anföra följande:                                     inkomstavtal som ingicks våren 1992. Lant-
26983:                                                      bruksproducenterna var redo att pruta på areal-
26984:     Det svaga ekonomiska läget har minskat kött-     tillägget och hektarstödet tili godo för köttex-
26985: konsumtionen, varför utbudet av kött överstiger      porten men inte för en realisation.
26986: efterfrågan mer än vad som tidigare förutspåd-           Med hänvisning tili det som anförts ovan har
26987: des. I samband med beredningen av den III            regeringen inga planer på att genomföra en
26988: tilläggsbudgetpropositionen utredde jord- och        köttrea med offentliga medel.
26989: skogsbruksministeriet tillsammans med olika in-
26990:      Helsingfors den 30 oktober 1992
26991: 
26992:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
26993:                                               1992 vp
26994: 
26995: Kirjallinen kysymys 459
26996: 
26997: 
26998: 
26999: 
27000:                                   Aittoniemi: Enimmäisrajan asettamisesta valtion maksamille pai-
27001:                                       koille ja eläkkeille
27002: 
27003: 
27004:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27005: 
27006:    Maassamme eletään vaikeita aikoja. Köyhät           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27007: köyhtyvät entisestään ja rikkaat rikastuvat.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27008: Köyhtyviä kansalaisia ärsyttävät toteutumatto-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27009: mat puheet eläke- ja palkkakaton rakentamises-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27010: ta kohtuuttomien eläkekertymien estämiseksi.
27011: Korjaamisen aihetta olisi myös siinä, että enti-               Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
27012: nen kansanedustaja ja ministeri saa eläkkeen                piteisiin ylikorkeisiin eläkkeisiin ja palk-
27013: menneestä ja menee uuteen valtion virkaan,                  koihin puuttuvan ns. eläke- ja palkka-
27014: esimerkiksi Suomen Pankkiin. Tosin ainakin                  katon rakentamiseksi sekä sellaisen me-
27015: entinen ministeri Kalevi Sorsa lienee tällaisesta           nettelyn estämiseksi, että henkilö saa sa-
27016: kieltäytynyt, mikä hänen kunniakseen mainit-                manaikaisesti eläkettä ja palkkaa?
27017: takoon.
27018:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27019: 
27020:                                           Sulo Aittaniemi
27021: 
27022: 
27023: 
27024: 
27025: 220051L
27026: 2                                          1992 vp -    KK 459
27027: 
27028: 
27029: 
27030: 
27031:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27032: 
27033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sisältyy säännös siitä, että mikäli alle 65-vuo-
27034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tiaalla eläkkeellä olevalla on ansiotuloja, vähen-
27035: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          tävät nämä maksettavan eläkkeen määrää. En
27036: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        pidä muutoinkaan perusteltuna sellaista järjeste-
27037: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            lyä, jossa työikäinen henkilö voi ollessaan täy-
27038: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          dellä eläkkeellä saada samanaikaisesti täyttä
27039: sen n:o 459:                                            palkkaa.
27040:                                                            Kansanedustajien eläkkeistä säädetään kan-
27041:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-        sanedustajain eläkelaissa (329/67). Lain mukaan
27042:         piteisiin ylikorkeisiin eläkkeisiin ja palk-    kansanedustaja voi saada eläkettä edustajantoi-
27043:         koihin puuttuvan ns. eläke- ja palkka-          men päätyttyä, mikäli hän on täyttänyt 60 vuot-
27044:         katon rakentamiseksi sekä sellaisen me-         ta tai hänellä on eläkeaikaa seitsemän vuotta.
27045:         nettelyn estämiseksi, että henkilö saa sa-      Mikäli edunsaaja on täyttänyt 60 vuotta, eivät
27046:         manaikaisesti eläkettä ja palkkaa?              mahdolliset ansiotulot vaikuta eläkkeen mak-
27047:                                                         samiseen. Valtioneuvoston jäsenen oikeudesta
27048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            eläkkeeseen säädetään laissa valtioneuvoston jä-
27049: vasti seuraavaa:                                        senen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeen-
27050:                                                         sä suoritettavasta perhe-eläkkeestä (870177).
27051:    Mahdollisuus saada samanaikaisesti sekä              Lain 1 §:n mukaan valtioneuvoston jäsenellä on
27052: palkkaa että eläkettä koskee lähinnä sellaisia          oikeus saada eläkettä siten, kuin on säädetty
27053: ryhmiä, jotka voivat jäädä vanhuuseläkkeelle            kansanedustajain eläkelaissa.
27054: ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Yksityisellä                Valtioneuvosto on 14 päivänä lokakuuta 1992
27055: sektorilla tällaisia ryhmiä ovat ne, joille laki-       tehnyt periaatepäätöksen hallituksen toimen-
27056: sääteisestä eläketurvasta poiketen on järjestetty       piteistä julkisen talouden tasapainon paranta-
27057: lisäeläke-etuna alennettu eläkeikä. Valtion pal-        miseksi. Periaatepäätöksen mukaan verovelvol-
27058: veluksessa olevien osalta tällainen mahdollisuus        listen ansiotuloista peritään vuosien 1993-95
27059: on lähinnä puolustusvoimien ja rajavartiolai-           ennakkoperinnän yhteydessä korotusta. Sen
27060: toksen sotilaallisissa viroissa palvelevilla. Valtio-   määrä porrastetaan tulotason mukaan. Täten
27061: varainministeriön asettama valtion eläketoimi-          suurituloiset osallistuvat suuremmassa määrin
27062: kunta on valmistellut ehdotuksen sotilaseläke-          julkisen talouden tasapainottamiseen kuin pieni-
27063: järjestelmän muuttamisesta. Ehdotus pyritään            tuloiset. Mitään yleistä palkkakattoa ei tällä
27064: antamaan eduskunnalle piakkoin. Ehdotukseen             hetkellä ole harkittavana.
27065: 
27066:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1992
27067: 
27068:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27069:                                           1992 vp -    KK 459                                            3
27070: 
27071: 
27072: 
27073: 
27074:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27075: 
27076:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en pensionär under 65 år som har förvärvs-
27077: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         inkomster får sitt pensionsbelopp nedsatt. Ett
27078: den 29 september 1992 till vederbörande medlem         sådant förfarande att en person i arbetsför ålder
27079: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         kan få full pension samtidigt som han får full
27080: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 459:              lön, anser jag också i övrigt vara omotiverat.
27081:                                                            Om riksdagsmännens pensioner stadgas i la-
27082:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder          gen om pension f6r riksdagsmän (329/67). Enligt
27083:        för att införa ett s.k. pensions- och lö-       lagen kan en riksdagsman få pension sedan
27084:        netak för överstora pensioner och löner         riksdagsmannauppdraget upphört, om han fyllt
27085:        samt för att hindra ett sådant förfarande       60 år eller har en pensionstid om sju år. Har
27086:        att en person får såväl pension som lön         förmånstagaren fyllt 60 år, inverkar eventuella
27087:        samtidigt?                                      förvärvsinkomster inte på utbetalningen av pen-
27088:                                                        sion. Om en statsrådsmedlems rätt till pension
27089:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stadgas i lagen om medlems av statsrådet rätt till
27090: anföra följande:                                       pension och om familjepension efter honom
27091:                                                        (870/77). Enligt lagens 1 § har en medlem av
27092:    Möjligheten att få såväl pension som lön            statsrådet rätt till pension på det sätt som stadgas
27093: samtidigt gäller främst de grupper som kan få          i lagen om pension för riksdagsmän.
27094: ålderspension före den allmänna ålderspen-                 Statsrådet fattade den 14 oktober 1992 ett
27095: sionsåldem. Sådana grupper inom den privata            principbeslut om regeringens åtgärder för en
27096: sektom är de som i avvikelse från det lagstad-         bättre balansering av den offentliga ekonomin.
27097: gade pensionsskyddet har nedsatt pensionsålder         Enligt principbeslutet uppbärs av den skattskyl-
27098: som en tilläggspensionsförmån. I fråga om de           diges förvärvsinkomster ett höjt belopp i sam-
27099: statsanställda gäller detta närmast dem som            band ,med förskottsinnehållningen för 1993-
27100: tjänstgör i militära uppgifter inom försvarsmak-       1995. Beloppet differentieras enligt inkomst-
27101: ten och gränsbevakningsväsendet. Statens pen-          nivån. Därigenom deltar höginkomsttagama
27102: sionskommission som tillsatts av finansministe-        med en större andel i balanseringen av den
27103: riet har berett ett förslag till ändring av militär-   offentliga ekonomin än småinkomsttagama. Ett
27104: pensionssystemet. A vsikten är att till riksdagen      allmänt lönetak är för närvarande inte under
27105: inom kort skall avlåtas en proposition i ärendet.      övervägande.
27106: I propositionen ingår ett stadgande enligt vilket
27107: 
27108:      Helsingforsden 2 november 1992
27109: 
27110:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
27111:                                                1992 vp
27112: 
27113: Kirjallinen kysymys 460
27114: 
27115: 
27116: 
27117: 
27118:                                   Aittoniemi: Saamelaisten kansanopiston toiminnan turvaamisesta
27119:                                       Inarissa
27120: 
27121:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27122: 
27123:    Saamelaisten kansanopisto Inarissa on saa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27124: melaisille hyvin tärkeä heidän alkuperäiskulttuu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27125: rinsa säilyttämisessä. Tästä huolimatta mainittu     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27126: kansanopisto on viime vuosina paininut mitta-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27127: vien taloudellisten ongelmien kanssa ja ollut jopa
27128: lopettamisuhan alaisena.                                        Aikooko Hallitus huolehtia säästö- ja
27129:    Valtio karsii nyt ja tulevien vuosien aikana              saneeraustoimistaan huolimatta saame-
27130: voimakkaasti tukeaan mm. kansanopistoille, joi-              laisille tärkeän kansanopiston toiminta-
27131: ta jouduttaneen lakkauttamaan.                               mahdollisuuksista Inarissa?
27132: 
27133:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27134: 
27135:                                            Sulo Aittoniemi
27136: 
27137: 
27138: 
27139: 
27140: 220051L
27141: 2                                        1992 vp -   KK 460
27142: 
27143: 
27144: 
27145: 
27146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27147: 
27148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       matillisen ja aikuiskoulutuksen rationalisointi-
27149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työryhmän ehdotuksiin (Opetusministeriön työ-
27150: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       ryhmien muistiaita 1992:15). Työryhmässä oli-
27151: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vat opetusviranomaisten lisäksi edustettuina
27152: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         myös oppilaitosten ja saamelaisväestön edusta-
27153: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       jat. Työryhmä oli ehdotuksissaan yksimielinen.
27154: symyksen n:o 460:                                       Inarin opisto toimisi siis enää vain vuoden
27155:                                                      1993 ajan kansanopistojen valtionavusta anne-
27156:           Aikooko Hallitus huolehtia säästö- ja      tun lain mukaisena kansanopistona, mutta muo-
27157:        saneeraustoimistaan huolimatta saame-         dostaisi sen jälkeen yhteisessä oppilaitoksessa
27158:        laisille tärkeän kansanopiston toiminta-      saamen kieleen ja kulttuuriin keskittyvän yksi-
27159:        mahdollisuuksista Inarissa?                   kön. Koulutuskeskuksen perustaminen tähtää
27160:                                                      paitsi saamelaisalueen nuorisoasteen ammatilli-
27161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen ja aikuiskoulutuksen tehostamiseen myös
27162: vasti seuraavaa:                                     luontaiselinkeinoihin sekä saamen kieleen ja
27163:                                                      kulttuuriin liittyvän koulutuksen turvaamiseen.
27164:    Hallituksen tarkoituksena on antaa lokakuun       Tämän vuoksi ehdotetaan, että poiketen koulu-
27165: aikana eduskunnalle lakiesitys saamelaisalueen       tuksen muusta rahoitusratkaisusta saamen kie-
27166: koulutuskeskuksesta. Tällä lailla kumottaisiin       len ja kulttuurin opetukseen varattaisiin 1 200
27167: nykyinen vuodelta 1977 oleva laki saamelaisalu-      opiskelijaviikon kapasiteetti, joka rahoitettaisiin
27168: een ammatillisesta koulutuskeskuksesta. Saame-       kokonaan valtion varoin. Myös muun yleissivis-
27169: laisalueen koulutuskeskuksesta muodostettaisiin      tävän koulutuksen antaminen koulutuskeskuk-
27170: ehdotuksen mukaan 1.8.1993 lukien uusi valtion       sessa olisi mahdollista. Inarin opiston liittäminen
27171: oppilaitos, johon yhdistettäisiin valtion oppilai-   uuteen oppilaitokseen tapahtuisi sen omistajayh-
27172: toksina toimivat Saamelaisalueen ammatillinen        teisön ja valtion keskinäisellä sopimuksella, jolla
27173: koulutuskeskus ja Ivalon kotitalousoppilaitos        valtio ottaisi vastatakseen Inarin opiston varois-
27174: sekä 1.1.1994 lukien kansanopistona toimiva          ta ja veloista. Vuoden 1992 elokuussa Inarin
27175: Inarin opisto.                                       opiston kannatusyhdistys ry:llä oli pitkäaikaista
27176:    Esitys pohjautuu pitkälti opetusministeriön       velkaa noin 4, 7 miljoonaa markkaa.
27177: asettaman saamelaisalueen nuorisoasteen am-
27178: 
27179:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
27180: 
27181:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
27182:                                           1992 vp -   KK 460                                           3
27183: 
27184: 
27185: 
27186: 
27187:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27188: 
27189:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sameområdet (Promemorior av undervisnings-
27190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        m.inisteriets arbetsgrupper 1992:15). 1 arbets-
27191: den 29 september 1992 tili vederbörande medlem        gruppen var förutom undervisningsmyndighe-
27192: av statsrådet översänt avskrift av följande av        terna också läroanstalterna och samebefolkning-
27193: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade             en företrädda. Arbetsgruppen var enig i sina
27194: spörsmål nr 460:                                      förslag.
27195:                                                          Inarin opisto skall alltså endast år 1993 funge-
27196:          Ämnar Regeringen trots sina spar- och        ra som en i lagen om statsunderstöd tili folkhög-
27197:        saneringsåtgärder sörja för verksamhets-       skolor angiven folkhögskola, därefter bildar den
27198:        möjligheterna för den för samerna vikti-       en enhet som är inriktad på det samiska språket
27199:        ga folkhögskolan i Enare?                      och den samiska kulturen i den gemensamma
27200:                                                       läroanstalten. A vsikten med inrättandet av ut-
27201:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bildningscentralen är förutom en effektivering av
27202: anföra följande:                                      yrkesutbildningen på ungdomsstadiet och vu-
27203:                                                       xenutbildningen på sameområdet också tryggan-
27204:    Regeringen har för avsikt att under oktober        det av utbildningen för naturnäringarna samt det
27205: förelägga riksdagen en proposition om                 samiska språket och den samiska kulturen. A vvi-
27206: sameområdets utbildningscentral. Genom denna          kande från övriga lösningar i fråga om utbild-
27207: lag upphävs den nuvarande lagen från år 1977          ningens fmansiering föreslås därför att en kapa-
27208: om sameområdets yrkesutbildningscentral. En-          citet om 1 200 studieveckor för undervisning i
27209: ligt förslaget skall sameområdets utbildnings-        samiska och samisk kultur skall reserveras. Den-
27210: central 1.8.1993 bilda en ny statlig läroanstalt i    na skall helt finansieras med statliga medel. Det
27211: viiken sameområdets yrkesutbildningscentral           är också möjligt att ordna annan allmänbildande
27212: och Ivalon kotitalousoppilaitos, som utgör stat-      utbildning i utbildningscentralen. Anslutningen
27213: liga läroanstalter, samt fr.o.m. 1.1.1994 Inarin      av Inarin opisto till den nya läroanstalten sker
27214: opisto, som är en folkhögskola, sammanslås.           genom ett avtal mellan dess ägarsamfund och
27215:     Förslaget baserar sig i stor utsträckning på de   staten. 1 och med avtalet påtar sig staten ansva-
27216: förslag som framförts av den av undervisnings-        ret för de tillgångar och skulder Inarin opisto
27217: ministeriet tillsatta arbetsgruppen för rationali-    har. I augusti 1992 hade Inarin opiston kanna-
27218: sering av yrkesutbildningen på ungdomsstadiet         tusyhdistys ry omkring 4, 7 miljoner mark i
27219: och den yrkesinriktade vuxenutbildningen i            långfristiga skulder.
27220: 
27221:      Helsingfors den 15 oktober 1992
27222: 
27223:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
27224:                                                 1992 vp
27225: 
27226: Kirjallinen kysymys 461
27227: 
27228: 
27229: 
27230: 
27231:                                    Aittoniemi: Toimenpiteistä metsäteollisuuden viennin turvaami-
27232:                                        seksi
27233: 
27234: 
27235:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27236: 
27237:     Metsäteollisuus on avainasemassa metalli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27238: teollisuuden ohella Suomen ulkomaankaupassa.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27239: Tilastojen mukaan metsäteollisuuden vienti aleni      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27240: elokuussa viime vuoteen verrattuna, kun taas
27241: metalliteollisuuden vienti kasvoi huomattavasti.                 Millaisena Hallitus näkee meille elin-
27242:     Metsäteollisuuden vientiä ja kannattavuutta               tärkeän metsäteollisuuden vientinäky-
27243: rasittaa dollarin alamäki. Kehitys kokonaisuute-              mät tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, ja
27244: na saattaa johtaa siihen, että tämän hetken ainoa                minkälaisten toimenpiteiden Hallitus
27245: toive lamasta selviytymisessä on, että juuri vien-            omalta taholtaan katsoo parantavan
27246: titeollisuus kokonaisuutena kääntyy laskuun.                  metsäteollisuuden epävarmoja tulevai-
27247:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           suuden näkymiä?
27248:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27249: 
27250:                                             Sulo Aittaniemi
27251: 
27252: 
27253: 
27254: 
27255: 220051L
27256: 2                                        1992 vp -   .KK 461
27257: 
27258: 
27259: 
27260: 
27261:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27262: 
27263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markkinahinnat ovat mm. vallitsevan ylikapasi-
27264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teetin ja -tarjonnan johdosta pudonneet puoles-
27265: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       satoista vuodessa laadusta riippuen 15-25 %.
27266: jeenne n:o 1480 ohella toimittanut valtioneuvos-     Tästä syystä massa- ja paperiteollisuus, niin
27267: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       meillä kuin useimmissa kilpailijamaissakin, on
27268: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kir-         toiminut tappiollisena.
27269: jallisesta kysymyksestä n:o 461:                         Valuuttakurssimuutosten, raakapuun hinto-
27270:                                                      jen tuntuvan alentumisen ja myös kustannuk-
27271:           Millaisena Hallitus näkee meille elin-     sia vähentäneiden rationalisointitoimenpiteiden
27272:        tärkeän metsäteollisuuden vientinäky-         johdosta metsäteollisuuden kilpailukyky on vuo-
27273:        mät tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, ja     den aikana tuntuvasti kohentunut. Vaikka pää-
27274:           minkälaisten toimenpiteiden Hallitus       markkinamaiden talouskasvu ei ensi vuonna-
27275:        omalta taholtaan katsoo parantavan            kaan oleellisesti voimistuisi, on paperiteollisuu-
27276:        metsäteollisuuden epävarmoja tulevai-         dellamme parantuneen kilpailukyvyn avulla hy-
27277:        suuden näkymiä?                               vät edellytykset kasvattaa vuonna 1993 vien-
27278:                                                      tiään jälleen määrällisesti 6-7% ja markka-
27279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          arvoltaan jopa 15 %. Tämä voi merkitä markki-
27280: taen seuraavaa:                                      naosuuksien lisäämistä Euroopan markkinoilla,
27281:                                                      mutta myös lisääntyviä vientitoimituksia etäi-
27282:    Tilastojen mukaan metsäteollisuuden vienti        semmille markkinoille.
27283: tosiaankin aleni elokuussa viime vuoteen verrat-         Kauppa- ja teollisuusministeriö näkee, toisin
27284: tuna, kun taas metalliteollisuuden vienti kasvoi     kuin kansanedustaja Aittoniemi, että elintär-
27285: huomattavasti. Koko teollisuuden vienti, jossa       keän metsäteollisuuden vienti tällä hetkellä ja
27286: metsäteollisuus on avainasemassa metalliteolli-      lähivuosina on noususuunnassa, eikä suinkaan
27287: suuden ohella, lisääntyi arvoltaan tammi--elo-       kääntymässä laskuun. Maailmanlaajuinen ylika-
27288: kuussa edelliseen vuoteen verrattuna noin 15 %.      pasiteetti sellun ja lähes kaikkien paperilaatujen
27289: Vastaavasti puutavarateollisuuden vienti lisään-     tuotannossa saattaa hyvinkin purkautua jo vuo-
27290: tyi runsaalla 12 prosentilla, massa- ja paperi-      sikymmenen puoliväliin mennessä teollisuusmai-
27291: teollisuudenkin runsaalla 6 prosentilla ja metsä-    den talouksien ja kysynnän elpyessä. Kun pape-
27292: teollisuuden yhteensä runsaalla 7 prosentilla.       reiden tarjonnassa ja kysynnässä päästään ny-
27293:    Kuten yleisesti tiedetään, vuonna 1991 kulje-      kyistä parempaan tasapainoon, syntyvät myös
27294: tusalan lakon johdosta metsäteollisuuden vienti-     edellytykset kapasiteetin laajentamiselle ja uus-
27295: toimituksista huomattava osa siirtyi heinä- ja       investoinneille.
27296: myös elokuulle, joten vertailujen ja johtopäätös-        Kauppa- ja teollisuusministeriö on hyvin tie-
27297: ten teko kuukausitasolla on jo tästä syystä har-      toinen metsäteollisuuden taloudellisesta tilan-
27298: haanjohtavaa. Tämän toivottavasti poikkeuksel-       teesta ja keskimääräisestä ylivelkaantuneisuu-
27299: liseksi jäävän syyn lisäksi kuukausitasolla tehty-   desta. On selvää, että ylikapasiteettitilanteessa ja
27300: jä vertailuja tunnetusti vaikeuttaa sekä ostajien     korkeiden reaalikorkojen vallitessa metsäteolli-
27301: että myyjien tuotevarastojen määrä ja erityisesti     suus pyrkii mieluummin käyttämään kohentu-
27302: paperiteollisuudessa eri aikoihin ajoittuneet tuo-   vaa kannattavuuttaan velkataakan keventämi-
27303: tannon seisokit. Mitä pidemmälle vuosi edistyy,       seen ja rahoitusaseman parantamiseen kuin
27304: sitä selkeämpi kuva viennin kehityksestä ja ulko-     käynnistämään mittavia kapasiteettilaajennuk-
27305: maankaupan tilanteesta saadaan.                       sia. Kauppa- ja teollisuusministeriö on jo pit-
27306:     Metsäteollisuuden omien, julkisuudessakin         kään ollut selvillä näistä vireillä ja suunnitteilla
27307: esitettyjen arvioiden mukaan metsäteollisuuden        olevista hankkeista. Ministeriö ei kuitenkaan
27308: vienti lisääntyy vuositasolla viime vuodesta mää-     katso tarkoituksenmukaiseksi eikä edes mahdol-
27309: rällisesti 6--7 % ja markka-arvoltaan ainakin         liseksi kansainvälisesti tarkoin seuratulla teolli-
27310: 10%. Valuutoissa laskien paperien maailman-           suudenalalla rahoituksellisin tukitoimin nyt vai-
27311:                                          1992 vp -     KK 461                                          3
27312: 
27313: kuttaa yritysten investointipäätöksiin ja varsin           Aina voidaan tietysti kysyä, säilyykö valuut-
27314: mittavien investointien ajoitukseen.                   takurssimuutosten, puun hintojen laskun, kus-
27315:     Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan          tannuksia alentaneiden rationalisointien ja mal-
27316: ja sen kolmen asiantuntijajaoston, kansantalou-        tillisen hinta- ja kustannuskehityksen johdosta
27317: den, metsätalouden ja metsäteollisuuden jaosto-        nyt suhteellisen hyväksi palautunut metsäteolli-
27318: jen, mietinnöt valmistuivat kuluvan vuoden tam-        suuden hintakilpailukyky myös lähivuosina sel-
27319: mikuussa. Niiden varsin seikkaperäisissä selvi-        laisena, että koko talouden kannalta tärkeät
27320: tyksissä tarkasteltiin metsäteollisuuden ja koko       metsäteollisuuden laajennukset kotimaassa voi-
27321: metsäsektorin kansantaloudellista merkitystä           vat toteutua. Kotimaisen raakapuun tarjonta
27322: sekä kysyntä-, vienti- ja kasvunäkymiä pitkälle        ylittää lisääntyvässä määrin teollisuuden käyttö-
27323: tulevaisuuteen. Tulokset ja johtopäätökset eivät       puun kysynnän. Puun tehdashintojen reaaliselle
27324: osoittaneet metsäteollisuuden tulevaisuudennä-         nousulle ei lähivuosina ole edellytyksiä. Myös-
27325: kymiä epävarmoiksi eivätkä suinkaan huo-               kään työvoimakustannuksia ei voida lisätä.
27326: noiksi.                                                Maltilliset, vastuulliset ja joustavuutta lisäävät
27327:     Kysyntä markkinoilla kasvaa pidemmälläkin          palkkaratkaisut ovat välttämättömiä. Edullisen
27328: aikavälillä ja suhteellisesti nopeimmin paperilaa-     energian saatavuus ja riittävyys on perusvoima-
27329: duissa, joita Suomessa osataan hyvin valmistaa.        ratkaisulla varmistettava. Velkarasitetta ja pää-
27330: Fyysiset edellytykset tuotannon ja viennin kas-        omakustannuksia on voitava alentaa. Mikäli
27331: vattamiseen ovat hyvät. Metsät kasvavat puuta          nämä keskeiset asiat saadaan hyvään järjestyk-
27332: lisääntyvässä määrin enemmän kuin teollisuus           seen, on metsäteollisuudella hyvät toimintaedel-
27333: pystyy sitä jalostamaan. Metsäteollisuuden fyy-        lytykset kansantaloudellisen merkityksensä li-
27334:  sinen kunto on pääosin myös hyvä. Tuotantolai-        säämiseen ja tuotannon kasvattamiseen Suo-
27335: tokset ovat moderneja ja teknologian sekä osaa-        messa.
27336: misen taso kansainvälisestikin arvioiden on kor-           Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt tuke-
27337:  kea.                                                  maan noiden em. edellytysten toteutumista. Hal-
27338:     Teknologian ja taitotiedon edelleen kehittä-       lituksen viimeksi päättämät julkisen talouden
27339:  miseksi on julkisen rahoitustuen avulla kansalli-     säästötoimet ovat siinä määrin lisänneet luotta-
27340:  sina teknologiaohjelmina toteutettavina useam-        musta talouden elpymiseen, että myös korkotaso
27341:  pivuotiset niin mekaanista metsäteollisuutta          on tuntuvasti alentunut ja alentuu edelleen. Kun
27342:  kuin paperiteollisuuttakin koskevat teknologia-       metsäteollisuuden annetaan käyttää parantuva
27343:  ohjelmat. Niiden läpiviemiseen metsäteollisuus        kannattavuutensa tuloksen parantamiseen ja el-
27344: ja myös yritykset ovat vahvasti sitoutuneet. Epä-      pymiseen, ovat kotimaiset laajennusinvestoinnit
27345:  varmuuden sijasta tämä osoittaa vahvaa luotta-        hyvässä käynnissä parin vuoden kuluttua.
27346:  musta metsäteollisuuden tulevaisuuteen Suo-
27347:  messa.
27348:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1992
27349: 
27350:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
27351: 4                                        1992 vp -   KK 461
27352: 
27353: 
27354: 
27355: 
27356:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27357:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nadsprisema på papper bl.a. till följd av den
27358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       rådande överkapaciteten och överutbudet under
27359: 1480 av den 29 september 1992 till vederbörande      ett och ett halvt år sjunkit med 15-25% beroen-
27360: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    de på kvaliteten. Av detta skäl har massa- och
27361: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade           pappersindustrin såväl här hemma som i de
27362: spörsmål nr 461:                                     flesta konkurrentländema varit förlustbring-
27363:                                                      ande.
27364:           Hur ser exportutsiktema enligt Rege-          Till följd av ändringama i valutakursema, en
27365:        ringen i dagens läge och i framtiden ut för   kännbar sänkning av prisema på råvirke och
27366:        den för oss livsviktiga skogsindustrin och    även rationaliseringsåtgärder som minskar kost-
27367:           hurdana åtgärder anser Regeringen att      nadema har skogsindustrins konkurrenskraft
27368:        det bör vidtas för att skogsindustrins        under året blivit märkbart bättre. Också i det fall
27369:        osäkra framtidsutsikter skall kunna för-      att den ekonomiska tillväxten i de Iänder där den
27370:        bättras?                                      huvudsakliga marknaden finns inte blir väsent-
27371:                                                      ligt bättre under nästa år, finns det till följd av
27372:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         pappersindustrins bättre konkurrenskraft goda
27373: samt anföra följande:                                förutsättningar att under 1993 öka exporten
27374:                                                      kvantitativt med 6-7 % och till markvärdet med
27375:    Enligt statistiken minskade skogsindustrins       upp till 15%. Dettakan innebära ökade mark-
27376: export verkligen i augusti jämfört med i fjol,       nadsandelar på den europeiska marknaden, men
27377: medan metallindustrins export märkbart ökade.        också mera exportleveranser till marknader
27378: Hela industrins export, där skogsindustrin intar     längre bort.
27379: en nyckelställning vid sidan av metallindustrin,        Handels- och industriministeriet anser, i mot-
27380: ökade till sitt värde med ca 15 % i januari-         sats till riksdagsman Aittoniemi, att den livsvik-
27381: augusti jämfört med motsvarande period i fjol.       tiga skogsindustrins export i dagens läge och
27382: På motsvarande sätt ökade trävaruindustrins          under de närmaste åren är på uppåtgående och
27383: export med drygt 12 procent, massa- och pap-         inte alls på väg att vända neråt. Den världsom-
27384: persindustrin med drygt 6 procent och skogs-         fattande överkapaciteten på cellulosa och så gott
27385: industrin totalt med drygt 7 procent.                som alla papperskvaliteter kan gott och väl bli
27386:    Det är allmänt bekant att en avsevärd del         upphävd redan i medlet av decenniet som en
27387: av skogsindustrins exportleveranser försköts till    följd av att industriländemas ekonomi och efter-
27388: juli och augusti p.g.a. transportbranschens strejk   frågan återhämtar sig. Då bättre balans än för
27389:  1991. Detta gör att det är vilseledande att         närvarande nås i utbudet och efterfrågan på
27390: göra några jämförelser och dra några slutsatser      papper uppkommer också förutsättningar för
27391: på månadsnivå. Utöver detta förhoppningsvis          en utbyggnad av kapaciteten och för nyinves-
27392: exceptionella skäl försvåras jämförelser på må-      teringar.
27393: nadsbasis som känt av både köpamas och säljar-          Handels- och industriministeriet är mycket
27394: nas produktlagermängder och i synnerhet pro-         medvetet om skogsindustrins ekonomiska situa-
27395: duktionsstoppen i pappersindustrin som infaller      tion och genomsnittliga överskuldsatthet. Det är
27396: vid olika tidpunkter. Ju längre året går desto       klart att skogsindustrin i en situation med över-
27397: klarare bild av exportens utveckling och situatio-   kapacitet och höga realräntor hellre strävar efter
27398: nen inom utrikeshandeln får man.                     att använda sin stigande lönsamhet till att lätta
27399:    Enligt skogsindustrins egna beräkningar, som      på sin skuldbörda och förbättra sin finansie-
27400: också presenterats i offentligheten, kommer          ringsställning än till att inleda omfattande ut-
27401: dess export att på årsnivå öka kvantitativt med      byggnad av kapaciteten. Handels- och industri-
27402: 6-7 % och till markvärdet med åtminstone 10 %        ministeriet har redan länge vetat om dessa ak-
27403: sedan i fjol. Beräknat i valuta har världsmark-      tuella och planerade projekt. Ministeriet anser
27404:                                           1992 vp -     KK 461                                          5
27405: 
27406: dock att det inte är ändamålsenligt och inte ens          Alltid kan man ju fråga sig om skogsin-
27407: möjligt att nu med finansiella stödåtgärder på-        dustrins relativt goda konkurrenskraft vad gäller
27408: verka företagens investeringsbeslut och tidsbe-        priset till följd av ändringama i valutakursema,
27409: stämningen av synnerligen omfattande inves-            de sjunkande virkesprisema, rationaliseringama
27410: teringar inom denna industrigren som intema-           som har sänkt kostnadema och den måttliga
27411: tionellt är mycket påpassad.                           pris- och kostnadsutvecklingen kommer att
27412:     Kontrollkommissionen för Skogen 2000-pro-          kvarstå också under de närmaste åren på en
27413: grammet och dess tre sakkunnigsektioner -              sådan nivå att utbyggnaden av skogsindustrin
27414: sektionen för samhällsekonomi, skogshushåll-           inom landet, som är viktig för hela ekonomin,
27415: ning och skogsindustri- fick sina betänkanden          kan realiseras. Utbudet på inhemskt råvirke
27416: klara i januari i år. I de synnerligen detaljerade     överstiger i allt högre grad industrins efterfrågan
27417: utredningama i dem granskades den samhälls-            på bruksvirke. Det finns inga förutsättningar
27418: ekonomiska betydelsen av skogsindustrin och            under de närmaste åren för en reell stegring av
27419: hela skogssektom samt dess efterfråge-, export-        virkets fabrikspriser. Inte heller arbetskrafts-
27420: och tillväxtutsikter långt in i framtiden. Resulta-    kostnadema kan utökas. Måttliga och ansvars-
27421: ten och slutledningama påvisade inga osäkra            medvetna löneuppgörelser som ökar smidighe-
27422: framtidsutsikter för skogsindustrin för att inte       ten är nödvändiga. Genom en baskraftslösning
27423: tala om att de vore dåliga.                            måste tillgången tili och tillräckligheten i fråga
27424:     Efterfrågan på marknaden ökar också på             om förmånlig energi garanteras. Skuldbelast-
27425: längre sikt och relativt sett snabbare för de          ningen och kapitalkostnadema måste kunna
27426: papperskvaliteter som man här i Finland kan            sänkas. Ifall ordning kan fås på dessa viktiga
27427: producera väl. De fysiska förutsättningama för         angelägenheter har skogsindustrin goda verk-
27428: att produktionen och exporten skall kunna ökas         samhetsförutsättningar då det gäller att utöka
27429: är goda. I skogama växer i allt högre grad mera        dess samhällsekonomiska betydelse och få pro-
27430: träd än vad industrin klarar av att förädla.           duktionen att växa i Finland.
27431: Skogsindustrin är också fysiskt huvudsakligen i           Regeringen har med sina åtgärder försökt
27432: gott skick. Produktionsinrättningama är moder-         stöda realiserandet av ovan nämnda förutsätt-
27433:  na och nivån på teknologin och kunnandet även         ningar. De sparåtgärder gällande den offentliga
27434:  intemationellt bedömt hög.                            ekonomin som regeringen senast beslöt om har i
27435:     För vidareutvecklande av teknologi och             så hög grad ökat förtroendet för att ekonomin
27436:  know-how genomförs som bäst fleråriga tekno-          kommer att återhämta sig att också räntenivån
27437:  logiprogram i form av nationella teknologipro-        kännbart har sjunkit och fortsättningsvis sjun-
27438:  gram med offentligt finansieringsstöd både i          ker. Om skogsindustrin tillåts använda sin för-
27439:  fråga om mekanisk skogsindustri och pappers-          bättrade lönsamhet för att förbättra resultatet
27440:  industri. Skogsindustrin och även företagen har       och för att återhämta sig, har de inhemska
27441:  starkt bundit sig vid att genomföra dem. Snarare      utbyggnadsinvesteringama gott och väl inletts
27442:  än osäkerhet visar detta ett starkt förtroende för    om några år.
27443:  skogsindustrins framtid i Finland.
27444:      Helsingfors den 30 oktober 1992
27445: 
27446:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
27447:                                                 1992 vp
27448: 
27449: Kirjallinen kysymys 462
27450: 
27451: 
27452: 
27453: 
27454:                                    Aittoniemi: Elinkeinoelämän mahdollisuuksista osallistua opiskeli-
27455:                                        joiden opintotuen rahoitukseen
27456: 
27457: 
27458:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27459: 
27460:     Opiskelijoiden asemaa on viimeisen vuoden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27461: aikana heikennetty merkittävästi. Opintolaino-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27462: jen korko on 17 prosentin luokkaa, eikä opiske-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27463: lija voi ottaa tällaista lainaa vastaan.              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27464:     Opiskelu antaa resursseja tulevaisuuden tuo-
27465: tantoon mahdollisimman korkean ammattitai-                       Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
27466: don hyödyttäessä tuotantoelämän yrityksiä niin                katsoo olevan siihen, että opiskelijoiden
27467: pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa kuin                 taloudellisia mahdollisuuksia parannet-
27468: suurteollisuudessakin. Opiskelun tukea olisi täs-             taisiin valtion taholta kustannettavan
27469: tä syystä ehkä syytä hakea myös tältä sektorilta.             tuen lisäksi keräämällä eräänlaista kou-
27470: Hyvinä aikoina ei olisi myöskään mahdoton                     lutuksen tukea myös työvaltaiselta teolli-
27471: ajatus, että työssä olevat pienellä promillemää-              suudelta ja ehkä myös työntekijöiden
27472:  rällä palkastaan osallistuisivat tulevan työnteki-           piiristä?
27473: jäpolven koulutukseen.
27474: 
27475:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27476: 
27477:                                             Sulo Aittoniemi
27478: 
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 220051L
27483: 2                                       1992 vp -   KK 462
27484: 
27485: 
27486: 
27487: 
27488:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27489: 
27490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja erorahaston myöntämällä ammattikoulutus-
27491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rahalla.
27492: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-          Muun opintotuen rahoitus perustuu yleisten
27493: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    verovarojen kautta annettuun tukeen ja opiske-
27494: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lijan omavastuuseen.
27495: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta          Verovarojen kautta osallistuvat työntekijät jo
27496: kysymyksestä n:o 462:                               nykyisinkin tulevan työntekijäpolven koulutuk-
27497:                                                     seen. Usein keskustelun kohteeksi on noussut
27498:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus      ajatus, että opintotukijärjestelmän rahoitusta
27499:        katsoo olevan siihen, että opiskelijoiden    varten kerättäisiin erillistä, esimerkiksi palkka-
27500:        taloudellisia mahdollisuuksia parannet-      perusteista, maksua.
27501:        taisiin valtion taholta kustaunettavan           Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on kai-
27502:        tuen lisäksi keräämällä eräänlaista kou-     kin tavoin pyrittävä välttämään työntekijöiden
27503:        lutuksen tukea myös työvaltaiselta teolli-   ja työnantajien kannettavaksi tulevien maksujen
27504:        suudelta ja ehkä myös työntekijöiden         nostamista. Tämän johdosta tällä hetkellä ei
27505:        piiristä?                                    tarkoitetunlaista maksuperustetta voitane pitää
27506:                                                     mahdollisena. Periaatteessa koulutuksen tuen
27507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rahoituspohjan laajentaminen yhteisesti sovitta-
27508: vasti seuraavaa:                                    valla tavalla voisi olla lisäämässä koulutuskus-
27509:                                                     tannusten oikeampaa kohdentumista ja kiinnos-
27510:    Nykyisen aikuisopintotukijärjestelmän lähtö-     tusta niiden tehokkaampaan käyttöön.
27511: kohtana on ajatus koulutuksen tukijärjestelmän          Opiskelujen tukeminen nostaa kansakuntam-
27512: rahoittamisesta opiskelijan, valtion ja työnan-     me osaamisen tasoa ja sitä kautta kilpailukyky-
27513: tajan yhteistoimin. Käytännössä ajatus on to-       ämme. Tätä päämäärää edistävänä kouluttautu-
27514: teutettu siten, että työntekijänä työelämässä       mista tulee tukea mahdollisimman laajalti.
27515: olevan aikuisopiskelijan omavastuu toteutuu             Näin ollen hallitus katsoo, että opiskelijoiden
27516: tulotason alenemisenaja lainaosuudella, valtion     taloudellisen tuen rahoituspohjan ulottamiseen
27517: osuus aikuisopintotukijärjestelmän kautta an-       entistä laajemmin teollisuuteen ja työntekijöihin
27518: netulla tuella ja työnantajan osuus Koulutus-       ei nykyisessä tilanteessa ole mahdollisuuksia.
27519:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
27520: 
27521:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
27522:                                         1992 vp -   KK 462                                          3
27523: 
27524: 
27525: 
27526: 
27527:                                    Till Riksdagens Herr Talman
27528: 
27529:    I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen       medel och den studerandes självfinansieringsan-
27530: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      del.
27531: den 29 september 1992 tili vederbörande medlem         Via skattemedel deltar arbetstagarna redan
27532: av statsrådet översänt avskrift av följande av      nu i utbildningen av nästa generation av arbets-
27533: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           tagare. Man har ofta diskuterat tanken att en
27534: spörsmål nr 462:                                    särskild avgift, som baserar sig på lönen, kunde
27535:                                                     uppbäras av arbetsgivarna eller arbetstagarna
27536:           Vilka möjligheter ser Regeringen ut-      eller vardera för att finansiera studiestödssyste-
27537:        över det stöd som finansieras från sta-      met.
27538:        tens sida att förbättra de studerandes          I det nuvarande ekonomiska läget bör man på
27539:        ekonomiska möjligheter genom att upp-        alla sätt undvika att höja avgifter som arbetsta-
27540:        bära något slag av utbildningsstöd också     garna eller arbetsgivarna sedan skall stå för. Av
27541:        av industrin och kanske också av arbets-     den anledningen torde en sådan betalningsgrund
27542:        tagarna?                                     som avses här inte vara möjlig för närvarande. I
27543:                                                     princip kunde en breddning av grunden för
27544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       finansieringen av utbildningsstödet, på det sätt
27545: anföra följande:                                    man gemensamt kommer överens om, bidra tili
27546:                                                     en riktigare kanalisering av utbildningskostna-
27547:    Utgångspunkten för det nuvarande vuxenstu-       derna och öka intresset för en effektivare an-
27548: diestödssystemet är tanken att stödsystemet för     vändning av dem.
27549: utbildning finansieras gemensamt av den stude-         Genom stödet för studier höjs kunskapsnivån
27550: rande, staten och arbetstagaren. I praktiken har    hos vårt folk och nationens konkurrenskraft
27551: tanken förverkligats så att vuxenstuderandens       förbättras. Utbildning som främjar detta mål
27552: egen andel som arbetstagare i arbetslivet tar sig   bör understödas i så stor utsträckning som
27553: uttryck i sänkt inkomstnivå och Iän, statens        möjligt.
27554: andel utgörs av det stöd som ges via systemet för      Regeringen ser därför i det nuvarande läget
27555: vuxenstudiestöd och arbetsgivarens stöd av den      inga möjligheter att bredda grunden för finansie-
27556: yrkesutbildningspenning som beviljas av Utbild-     ringen av de studerandes studier genom att i
27557: nings- och avgångsbidragsfonden.                    större omfattning än tidigare låta industrin och
27558:    Finansieringen av studiestödet i övrigt grun-    arbetstagarna delta i finansieringen.
27559: dar sig på det stöd som ges via allmänna skatte-
27560:      Helsingfors den 4 november 1992
27561: 
27562:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
27563:                                               1992 vp
27564: 
27565: Kirjallinen kysymys 463
27566: 
27567: 
27568: 
27569: 
27570:                                  Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkepäätösten perusteiden tutkimi-
27571:                                      sesta
27572: 
27573:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27574: 
27575:     Työkyvyttömyyseläkettä koskevilla päätök-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27576: sillä ei ole mitään johdonmukaisuutta. Kahdessa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27577: samanlaisessa tapauksessa, joista lääkärit ovat    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27578: antaneet virkavastuulla lausunnon, toinen on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27579: myönteinen ja toinen kielteinen. Vastaavasti ra-
27580: joitetusti työkyvytön saattaa saada eläkkeen,                 Tietääkö Hallitus, onko viime halli-
27581: täysin työkyvytön ei. Kysymys on vain siitä,               tuksen aikana työkyvyttömyyseläkepää-
27582: miten kansaneläkelaitoksen lääkärit asian näke-            tösten oikeudenmukaisuutta ja siihen liit-
27583: vät, vaikka eivät ole tutkineet eivätkä nähneet            tyviä ongelmia tutkimaan asetettu työ-
27584: koko potilasta.                                            ryhmä saanut työnsä päätökseen ja mit-
27585:     Aikaisemmin esimerkiksi Helena Pesolan ol-             kä ovat olleet sen johtopäätökset, eli
27586: lessa sosiaali- ja terveysministerinä ongelma              onko asiaan odotettavissa korjausta?
27587: myönnettiin, ja vastatessaan muistamani mu-
27588: kaan suulliseen kyselyyni hän sanoi asettaneensa
27589: työryhmän asiaa pohtimaan.
27590:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27591:                                          Sulo Aittoniemi
27592: 
27593: 
27594: 
27595: 
27596: 220051L
27597: 2                                        1992 vp -   KK 463
27598: 
27599: 
27600: 
27601: 
27602:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27603: 
27604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alentunut. Hakijan terveydentilasta saatu sel-
27605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vitys on siis keskeisessä asemassa päätettäessä
27606: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-       henkilön oikeudesta työkyvyttömyyseläkkee-
27607: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seen.
27608: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyt-
27609: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tää kuitenkin myös muiden kuin hakijan ter-
27610: myksestä n:o 463:                                    veydentilaa koskevien seikkojen selvittämistä.
27611:                                                      Työkyvyn alenemista arvioitaessa otetaan huo-
27612:           Tietääkö Hallitus, onko viime halli-       mioon hakijan jäljellä oleva kyky hankkia
27613:        tuksen aikana työkyvyttömyyseläkepää-         itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa oleval-
27614:        tösten oikeudenmukaisuutta ja siihen liit-    la työllä, jonka suorittamista häneltä kohtuu-
27615:        tyviä ongelmia tutkimaan asetettu työ-        della voidaan edellyttää, pitäen silmällä hänen
27616:        ryhmä saanut työnsä päätökseen ja mit-        koulutustaan, kokemustaan, ikäänsä, asumis-
27617:        kä ovat olleet sen johtopäätökset, eli        olosuhteitaan sekä muita näihin verrattavia
27618:        onko asiaan odotettavissa korjausta?          seikkoja. Hakijaa hoitaneella lääkärillä ei vält-
27619:                                                      tämättä ole eikä hänellä tarvitsekaan olla tie-
27620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dossaan kaikkia eläkeasiaan vaikuttavia seik-
27621: vasti seuraavaa:                                     koja. Hoitava lääkäri antaa lausunnossaan
27622:                                                      työkyvyttömyysratkaisua varten tiedot potilaas-
27623:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisujen perusteista        saan havaitsemistaan oireista, suoritettujen
27624: on tehty useita selvityksiä 1980-luvulla. Osana      tutkimusten tuloksista ja muista mahdollisista
27625: laajaa oikeusturvaselvitystä työkyvyttömyyselä-      seikoista, jotka vaikuttavat paitsi henkilön
27626: keratkaisuihin liittyviä kysymyksiä on viimeksi      terveydentilaan myös hänen toimintakykyynsä.
27627: selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asetta-   Hoitava lääkäri esittää lausunnossaan myös
27628: massa ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenette-         oman arvionsa tutkittavan työkyvystä ja kun-
27629: lyä selvittäneessä työryhmässä, joka sai työnsä      toutusmahdollisuuksista.
27630: päätökseen 15.2.1989.                                   Oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen päät-
27631:    Mainittujen selvitysten pohjalta ministeriössä    tää eläkelaitos eläkkeenhakijan hakemuksen pe-
27632: on valmisteltu eläkkeenhakijoiden oikeusturvan       rusteella. Hoitavan lääkärin lausunto on yksi
27633: parantamiseen tähtääviä lainmuutoksia. Osa           keskeinen päätöksentekoon tarvittava selvitys.
27634: työryhmän ehdotuksista liittyi eläkelaitosten        Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri arvioi eläk-
27635: käytännön ratkaisutoimintaan. Nämä ehdotuk-          keenhakijasta kirjoitetun lääkärinlausunnon pe-
27636: set on eläkelaitoksissa otettu huomioon. Myös        rusteella, mitkä seikat ovat terveydentilan osalta
27637: vuoden 1991 lokakuun alusta voimaan tulleen          vaikuttamassa eläkeratkaisuun. Myöskään elä-
27638: kuntoutusjärjestelmän        kokonaisuudistuksen     kelaitoksen asiantuntijalääkärillä ei yksin ole
27639: seurauksena on aina ennen työkyvyttömyyselä-         ratkaisuvaltaa työkyvyttömyyseläkkeestä pää-
27640: keratkaisua selvitettävä henkilön kuntoutus-         tettäessä.
27641: mahdollisuudet. Näin työkyvyttömyyseläkerat-            Hoitavan lääkärin lausunnon merkitystä ja
27642: kaisut ovat ratkaisevalla tavalla aiempaa perus-     sen osuutta ratkaistaessa oikeutta työkyvyttö-
27643: teellisempia.                                        myyseläkkeeseen ei ilmeisesti ole tiedostettu riit-
27644:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisuja on usein ar-        tävästi. Lääkäreille annettavalla koulutuksella,
27645: vosteltu sen vuoksi, että eläkelaitos eläkkeen-      lääkärinlausuntojen sisällön parantamisella ja
27646: hakijaa näkemättä on päätynyt työkyvyttö-            yleisen tietoisuuden lisäämisellä lääkärinlausun-
27647: myysratkaisussa toisenlaiseen lopputulokseen         tojen merkityksestä voidaan kuitenkin vaikut-
27648: kuin hakijaa hoitanut lääkäri on ehdottanut.         taa tähän eläkepäätösten uskottavuuden kan-
27649: Voimassa olevien säännösten mukaan eläkkeen          nalta keskeiseen kysymykseen. Eläkkeenhaki-
27650: saaminen edellyttää aina, että eläkkeenhakijan       joiden oikeusturvaa tehostavien toimenpiteiden
27651: työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi         toteuttamisen lisäksi sosiaali- ja terveysministe-
27652:                                        1992 vp -     KK 463                                        3
27653: 
27654: riö tulee jatkossakin tiedottamaan yhteistyössä     tyksestä työkyvyttömyyseläkeratkaisua tehtäes-
27655: eläkelaitosten kanssa lääkärinlausunnon merki-      sä.
27656:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
27657: 
27658:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27659: 4                                         1992 vp -   KK 463
27660: 
27661: 
27662: 
27663: 
27664:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27665: 
27666:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sökandens arbetsförmåga har nedsatts p.g.a
27667: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sjukdom, lyte eller skada. Utredningen om
27668: den 29 september 1992 till vederbörande medlem        sökandens hälsotillstånd intar således en central
27669: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ställning då beslut fattas om rätten tili invalidi-
27670: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-           tetspension.
27671: mål nr 463:                                              Erhållande av invaliditetspension förutsätter
27672:                                                       dock även att andra omständigheter än de som
27673:            Känner Regeringen till om den arbets-      gäller sökandens hälsotillstånd utreds. Vid upp-
27674:        grupp som under den förra regeringen           skattandet av nedsatt arbetsförmåga beaktas
27675:        tillsattes för att undersöka lagenligheten     sökandens återstående förmåga att skaffa för-
27676:        hos besluten om invaliditetspension och        värvsinkomster genom sådant till buds stående
27677:        problem som ansluter därtill har slutfört      arbete som det med fog kan förutsättas att han
27678:        sitt arbete och vilka slutsatser har den       kan klara av med beaktande av hans utbildning,
27679:        dragit, dvs. kan vi vänta korrigeringar i      arbetserfarenhet, ålder, boendeförhållanden och
27680:        frågan?                                        andra därmed jämförbara omständigheter. Lä-
27681:                                                       karen som har vårdat sökanden känner nödvän-
27682:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                digtvis inte till och behöver inte heller känna till
27683: vördsamt anföra följande:                             alla omständigheter som inverkar på pensions-
27684:                                                       frågan. Den behandlande läkaren ger i sitt ut-
27685:    Ett flertal utredningar har gjorts på 1980-talet   låtande fOr invaliditetsbeslutet uppgifter om
27686: om grundema för besluten om invaliditetspensi-        symptom som han konstaterat hos sin patient,
27687: on. Som en del av den omfattande rättsskyddsut-       resultaten av utförda undersökningar och andra
27688: redningen utreddes frågor i anslutning till beslu-    eventuella omständigheter som kan inverka för-
27689: ten om invaliditetspension senast i den arbets-       utom på personens hälsa även på hans funk-
27690: grupp som social- och hälsovårdsministeriet till-     tionsförmåga. Den behandlande läkaren framför
27691: satte för att utreda förhandsbeskeds- och för-        i sitt utlåtande även sin uppskattning av den
27692: handlingsförfarandet. Arbetsgruppen slutförde         undersöktas arbetsförmåga och möjligheter till
27693: sitt arbete 15.2.1989.                                rehabilitering.
27694:    Utgående från nämnda utredningar bereddes             Pensionsanstalten fattar beslut om rätten till
27695: vid ministeriet lagändringar som är avsedda att       invaliditetspension utgående från pensions-
27696: förbättra pensionssökandenas rättsskydd. En del       sökandens ansökan. Den behandlande läkarens
27697: av arbetsgruppens förslag gällde pensionsanstal-      utlåtande är en central utredning som behövs för
27698: temas praktiska beslutsverksamhet. Dessa för-         beslutsfattandet. Pensionsanstaltens sakkunnig-
27699: slag har beaktats vid pensionsanstaltema. Ä ven       läkare uppskattar på grundval av det läkarut-
27700: som en följd av den totalreform av rehabilite-        låtande som skrivits om pensionssökanden vilka
27701: ringssystemet som trädde i kraft vid ingången av      omständigheter som beträffande hälsotillståndet
27702: oktober 1991 skall en persons rehabiliterings-        inverkar på pensionsbeslutet. Inte heller pen-
27703: möjligheter alltid utredas innan beslut fattas om     sionsanstaltens sakkunnigläkare har ensam bes-
27704: invaliditetspension. Sålunda blir besluten om         lutanderätt i fråga om invaliditetspension.
27705: invaliditetspension på ett avgörande sätt grund-         Betydelsen hos den behandlande läkarens ut-
27706: ligare än förr.                                       låtande och dess andel vid beslutet om rätt till
27707:    Besluten om invaliditetspension har ofta kriti-    invaliditetspension har uppenbarligen inte upp-
27708: serats därför att pensionsanstalten utan att träffa   märksammats i tillräcklig utsträckning. Med
27709: pensionssökanden i sitt invaliditetsbeslut har        hjälp av utbildning för läkare, ett förbättrande
27710: stannat för ett annat slutresultat än vad den         av innehållet i läkarutlåtandena och ett ökande
27711: läkare som har vårdat sökanden har föreslagit.        av den allmänna kännedomen om läkarutlåtan-
27712: Enligt gällande stadganden förutsätter erhållan-      denas betydelse kan man emellertid inverka på
27713: de av invaliditetspension alltid att pensions-        denna fråga som är viktig med tanke på pen-
27714:                                        1992 vp -   KK 463                                        5
27715: 
27716: sionsbeslutets trovärdighet. Förutom att vidta     pensionsanstalterna informera om läkarutlåtan-
27717: åtgärder som effektiverar pensionssökandenas       denas betydelse då beslut om invaliditetspension
27718: rättsskydd kommer social- och hälsovårdsminis-     skall fattas.
27719: teriet även i fortsättningen att i samarbete med
27720: 
27721:      Helsingfors den 3 november 1992
27722: 
27723:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27724:                                               1992 vp
27725: 
27726: Skriftligt spörsmål 464
27727: 
27728: 
27729: 
27730: 
27731:                                  Enestam m.fl.: Om EES-avtalets inverkan på yrkesfiskamas ställ-
27732:                                       ning i Finland
27733: 
27734: 
27735:                                    Till Riksdagens H err Talman
27736: 
27737:    Yrkesfisket i Finland är en traditionell bas-    land varit ett av få Iänder i Europa, som helt
27738: näring av stor betydelse för glesbygdsområden,      saknat kriterier för vem som kan bedriva yrkes-
27739: kuster och skärgård. Liksom många andra käm-        fiske.
27740: par också denna näring nu med problem. Fiske-          Då inga undantagsklausuler för Finlands del
27741: bestånden är begränsade, styming och restriktio-    finns, skulle helt egna lösningar i enlighet med
27742: ner har inte kunnat undvikas, obalans mellan        ovanstående lätt toikas som stridande mot EES-
27743: efterfrågan och utbud förekommer. Ett långsik-      avtalet. Yrkesfiskamas oro måste i alla fall tas på
27744: tigt målprogram för fisket saknas.                  allvar, och ansträngningar göras för att de nega-
27745:    I och med att Finland undertecknat EES-          tiva övergångseffektema skall bli så små som
27746: avtalet berör "de fyra frihetemas princip" natur-   möjligt.
27747: ligtvis också fisket, då ju fiskerifrågoma inte i      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27748: samband med förhandlingama utgjorde någon           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27749: tröskelfråga för Finlands del. EG-medborgare        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27750: får alltså samma rättigheter som finländare att     följande spörsmål:
27751: bedriva yrkesfiske på finländska vatten och
27752: grunda fiskeföretag.                                          Har Regeringen klargjort vilka möj-
27753:    Y rkesfiskama och deras organisationer har              ligheter det finns att inom ramen för
27754: redan under en längre tid förespråkat ett yrkes-           EES-avtalet med administrativa åtgärder
27755: fiskarregister samt begränsningar av rätten att            trygga verksamhetsförutsättningama för
27756: fiska på allmänt vatten, som de bl.a. ansett som           vårt lands yrkesfiskare, och om så inte är
27757: förutsättningar för fördelning av nationella               fallet, vilka åtgärder avser Regeringen
27758: kvoter. De brukar också hänvisa tili att Fin-              vidta?
27759: 
27760:      Helsingfors den 29 september 1992
27761: 
27762:           Jan-Erik Enestam              Boris Renlund                  Håkan Nordman
27763:           Håkan Malm                    Henrik Lax                     Henrik Westerlund
27764:           Gunnar Jansson                Margareta Pietikäinen          Eva Biaudet
27765: 
27766: 
27767: 
27768: 
27769: 22005IL
27770: 2                                              1992 vp
27771: 
27772: Kirjallinen kysymys 464                                                                    Suomennos
27773: 
27774: 
27775: 
27776: 
27777:                                   Enestam ym.: ETA-sopimuksen vaikutuksista ammattikalastajien
27778:                                      asemaan Suomessa
27779: 
27780: 
27781:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27782: 
27783:    Ammattikalastus on Suomessa perinteinen           den jakamiselle. He ovat myös viitanneet siihen,
27784: peruselinkeino, jolla on suuri merkitys haja-        että Suomi on yksi harvoista Euroopan maista,
27785: asutusalueille, rannikolle ja saaristolle. Monien    jolta puuttuu kokonaan kriteerit siitä, kuka saa
27786: muiden elinkeinojen tapaan tämäkin elinkeino         harjoittaa ammattikalastusta.
27787: on nyt vaikeuksissa. Kalakannat ovat rajallisia,        Koska Suomen osalta ei ole mitään poikkeus-
27788: ohjailulta ja rajoituksilta ei ole voitu välttyä,    ehtoja, edellä mainitun mukaiset omat ratkaisut
27789: kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Meiltä     tulkittaisiin helposti ristiriitaisiksi ETA-sopi-
27790: puuttuu kalastuksen pitkän aikavälin tavoite-        muksen kanssa. Ammattikalastajien huoli on
27791: ohjelma.                                             kuitenkin otettava vakavissaan. Onkin ryhdyttä-
27792:    Kun Suomi on allekirjoittanut ETA-sopi-           vä ponnisteluihin kielteisten siirtymävaikutusten
27793: muksen, koskee "neljän vapauden periaate" tie-       tekemiseksi mahdollisimman pieniksi.
27794: tysti myös kalastusta, koska kalastuskysymykset         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27795: eivät neuvotteluissa olleet mikään kynnyskysy-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27796: mys Suomelle. EY:n kansalaiset saavat siis sa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27797: mat oikeudet kuin suomalaisetkin harjoittaa am-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27798: mattikalastusta Suomen vesillä ja perustaa kala-
27799: yrityksiä.                                                     Onko Hallitus selvittänyt, millaisia
27800:    Ammattikalastajat ja heidän järjestönsä ovat             mahdollisuuksia on ETA-sopimuksen
27801: jo pitkään puhuneet ammattikalastajarekisterin              puitteissa hallinnollisin toimenpitein tur-
27802: puolesta sekä rajoituksista oikeuteen kalastaa              vata maamme ammattikalastajien toi-
27803: yleisillä vesillä. Muun muassa näitä seikkoja he            mintamahdollisuudet, ja jollei, mihin
27804: ovat pitäneet edellytyksinä kansallisten kiintiöi-          toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?
27805: 
27806:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27807: 
27808:          Jan-Erik Enestam               Boris Renlund                  Håkan Nordman
27809:          Håkan Malm                     Henrik Lax                     Henrik Westerlund
27810:          Gunnar Jansson                 Margareta Pietikäinen          Eva Biaudet
27811:                                           1992 vp -   KK 464                                          3
27812: 
27813: 
27814: 
27815:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27816: 
27817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mi mahdollisesti sopii erikseen EY:n kanssa
27818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vastavuoroisesti kalastuskiintiöiden vaihdosta.
27819: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        Siirtyminen tänne kalastusta harjoittamaan ei
27820: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      voine kuitenkaan olla merkittävää ainakaan ny-
27821: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          kyisessä tilanteessa, jolloin turskakannat ovat
27822: Enestamin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         romahtaneet ja lohenkalastus eteläisellä Itäme-
27823: myksen n:o 464:                                       relläkin on taantunut niin, ettei edes EY:n oma
27824:                                                       saaliskiintiö siellä ole täyttynyt. Muiden meidän
27825:           Onko Hallitus selvittänyt, millaisia        vesillämme tavattavien kalalajien kalastamiseen
27826:        mahdollisuuksia on ETA-sopimuksen              ei voida olettaa syntyvän muuttokynnyksen ylit-
27827:        puitteissa hallinnollisin toimenpitein tur-    tävää kiinnostusta.
27828:        vata maamme ammattikalastajien toi-               Edellä mainitun kalastuslain muutosesityksen
27829:        mintamahdollisuudet, ja jollei, mihin          yhteydessä on valmisteltu toinenkin lainmuutos,
27830:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?         jonka mukaisesti ammattikalastukseen tarkoi-
27831:                                                       tettujen pyydysten käyttö yleisellä vesialueelia
27832:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          meressä ja Suomen kalastusvyöhykkeellä sallit-
27833: vasti seuraavaa:                                      taisiin vain ammattikalastajille. Syynä tähän on,
27834:                                                       että kalavarojen ja niitä hyödyntävän kalastus-
27835:     Euroopan talousaluetta koskevaan sopimuk-         tehon tulisi olla tasapainoisessa suhteessa keske-
27836: seen sisältyvien ammatinharjoittajien sijoittu-       nään. Kalavarojen rajallisuuden takia niiden
27837: misoikeutta ja kansallisuuteen perustuvan syr-        tehokas, kaupallisessa mittakaavassa tapahtuva
27838: jinnän kieltämistä koskevien periaatteiden pe-        hyödyntäminen tulisi ensisijaisesti voida varata
27839: rusteella Suomi joutuu muuttamaan kalastus-           henkilöille, joiden talous ja toimeentulo ovat
27840: lakiaan siten, että yleisellä merialueella meressä    tästä hyödyntämisestä riippuvaisia. Lakia sovel-
27841: ja Suomen kalastusvyöhykkeellä olisi yhtäläinen       lettaessa ammattikalastajiksi katsottaisiin kalas-
27842: kalastusoikeus (ammatti-, kotitarve-ja virkistys-     tustulolaissa (621/75, muut. 1157/88) tarkoitetut
27843: kalastukseen) jokaisella Euroopan talousaluee-        henkilöt.
27844: seen kuuluvan maan kansalaisella. Nykyisen lain          Tarkoituksena olisi lainmuutoksen jälkeen
27845: mukaan tämä oikeus kuuluu vain Suomen kan-            antaa asetus, jossa määriteltäisiin ammattimitta-
27846:  salaisille. Suunnitellun lainmuutoksen mukaan        kaavan rajat pyydysten laadulle ja niiden koolle.
27847:  tämä oikeus koskisi kuitenkin vain Suomessa          Ne on tarkoitus asettaa sellaisiksi, etteivät ne
27848:  vakinaisesti asuvia henkilöitä. Nykyisin maini-      haittaa kalastusta kotitarpeekseen tai virkistyk-
27849:  tulla vesialueelia on oikeus kotitarve- ja virkis-   sekseen harjoittavien kalastusta, mutta rajoitta-
27850:  tyskalastukseen myös muiden pohjoismaiden            vat näiden kalastajien saaliin määrän sille tasol-
27851:  kansalaisilla. Tätä lainkohtaa muutettaisiin si-     le, ettei siitä osaa tarvitse myydä. Tämäkään
27852:  ten, että mainittu oikeus kuuluisi kaikkien poh-     suunniteltu kalastuksen rajoitustoimenpide ei
27853: joismaiden - siis myös Suomen - kansalaisille         ole ristiriidassa ETA-sopimuksen kanssa, koska
27854:  asuinpaikasta riippumatta.                           se kohdistuu kansalaisuudesta riippumatta sa-
27855:     ETA-sopimukseen ei liity EY:n yhteiseen ka-       manlaisena jokaiseen, jolla on kalastusoikeus
27856:  lastuspolitiikkaan sitoutumista eikä kalastus-       kyseessä olevalla vesialueella.
27857:  kiintiöiden luovutuksia kalavesiltämme EY:lle.          Edellä mainitut toimenpiteet on tässä vaihees-
27858:  Näin mahdollinen EY- ja muiden ETA-maiden            sa arvioitu riittäviksi ammattikalastajien toimin-
27859:  kalastajien kalastaminen kalavesillämme rajoit-      tamahdollisuuksien turvaamiseksi niiltä osin
27860:  tuisi niihin edellä mainitussa kappaleessa tarkoi-   kuin on kysymys kalastuksen harjoittamisen oi-
27861:  tettuihin henkilöihin, jotka asettautuvat asu-       keudesta.
27862:  maan Suomeen, ja myös tilanteisiin, joissa Suo-
27863:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
27864: 
27865:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
27866: 4                                         1992 vp -    KK 464
27867: 
27868: 
27869: 
27870:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27871: 
27872:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Finland eventuellt separat avtalar med EG om
27873: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ett ömsesidigt utbyte av fiskekvoter. En flyttning
27874: den 29 september 1992 till vederbörande medlem         till Finland i avsikt att bedriva fiske torde i alla
27875: av statsrådet översänt avskrift av följande av         fall inte få större omfattning, åtminstone inte i
27876: riksdagsman Jan-Erik Enestam m.fl. underteck-          dagens läge med decimerade torskbestånd och
27877: nade spörsmål nr 464:                                  ett laxfiske inom södra Östersjön, som till den
27878:                                                        grad är på retur att inte ens EG:s egen fångstkvot
27879:           Har Regeringen klargjort vilka möj-          därstädes fyllts. Intresset för bedrivande av fiske
27880:        ligheter det finns att inom ramen för           av övriga inom våra vatten förekommande fisk-
27881:        EES-avtalet med administrativa åtgärder         arter torde knappast bli så stort att det skulle
27882:        trygga verksamhetsförutsättningama för          locka till ett överskridande av flyttningströskeln.
27883:        vårt lands yrkesfiskare, och om så inte är          I anknytning till ovan avsedda proposition
27884:        fallet, vilka åtgärder avser Regeringen         med förslag till ändring av lagen om fiske har
27885:        vidta?                                          även beredning av en annan lagändring skett.
27886:                                                        Enligt detta senare lagändringsförslag skulle an-
27887:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           vändningen av för yrkesmässigt fiske avsedda
27888: samt anföra följande:                                  fångstredskap inom allmänt vattenområde i ha-
27889:                                                        vet och inom Finlands fiskezon förbehållas en-
27890:     Utgående från de principer för näringsidkares      bart yrkesfiskare. Orsaken till detta är att fisktill-
27891: frihet att etablera sig och för förbud av på           gångama och den fiskeeffekt med viiken dessa
27892: nationalitet grundad diskriminering, som ingår i       tillgångar utnyttjas borde stå i ett balanserat
27893: avtalet om det Europeiska ekonomiska sam-              förhållande till varandra. På grund av att fisktill-
27894: arbetsområdet, står Finland inför en revidering        gångama är begränsade borde det effektiva, i
27895: av sin fiskelagstiftning så att varje medborgare i     kommersiell skala utövade utnyttjandet av dem
27896: en stat som tillhör Europeiska ekonomiska sam-         i första hand kunna reserveras för personer vars
27897: arbetsområdet skulle ha enahanda rätt till fiske       ekonomi och utkomst är beroende av detta
27898: (yrkesmässigt, husbehövs- och fritidsfiske) inom       utnyttjande. Vid tillämpningen av lagen skulle
27899: allmänt vattenområde i havet och inom                  personer som enligt fiskeriinkomstlagen (621/75,
27900: Finlands fiskezon. Enligt nu gällande lag till-        ändr. 1157/88) betraktas som yrkesfiskare anses
27901: kommer denna rätt endast finska medborgare.            vara sådana även enligt lagen om fiske.
27902: Enligt ett förslag tilllagändring skulle denna rätt        Avsikten är att efter denna lagändring genom
27903: i alla fall komma att beröra enbart i Finland          stadganden i förordning specificera gränsvärden
27904: permanent bosatta personer. För närvarande             för fångstredskapens beskaffenhet och storlek
27905: äger även medborgare i de övriga nordiska              vid fiske i yrkesmässig skala. Målet är att fast-
27906: ländema rätt till husbehovs- och fritidsfiske          ställa dessa värden på en sådan nivå att de inte
27907: inom nämnda vattenområden. Detta lagrum                medför negativa effekter för dem som bedriver
27908: skulle ändras så att nämnda rätt oberoende av          fiske till husbehov eller som rekreation, men att
27909: fast bostadsort skulle tillkomma medborgare i          de samtidigt begränsar dessa fiskares fångster så
27910: samtliga nordiska Iänder - m.a.o. även finska          att det inte föreligger något behov av att sälja en
27911: medborgare.                                            del. Det råder ej heller någon konflikt mellan
27912:     I EES-avtalet ingår inte någon förpliktelse        denna planerade åtgärd för begränsning av fisket
27913: gällande anslutning till en gemensam fiskepolitik      och EES-avtalet genom att åtgärden oberoende
27914: för EG eller överlåtelse av fiskekvoter från våra      av nationalitet drabbar alla som har rätt till fiske
27915: fiskevatten till EG. Sålunda skulle ett eventuellt     inom ifrågavarande vattenområde.
27916: av fiskare från EG- och övriga EES-länder                  Ovan nämnda åtgärder har i detta skede
27917: bedrivet fiske inom våra fiskevatten begränsas         bedömts vara tillräckliga för att trygga yrkesfis-
27918: till de i föregående stycke avsedda personer som       kamas verksamhetsmöjligheter till de delar det
27919: bosätter sig i Finland samt till situationer i vilka   är fråga om rätten att bedriva fiske.
27920: 
27921:      Helsingfors den 29 oktober 1992
27922: 
27923:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
27924:                                                1992 vp
27925: 
27926: Kirjallinen kysymys 465
27927: 
27928: 
27929: 
27930: 
27931:                                   Seppänen: Nuuksion erämaa-alueen suojelemisesta
27932: 
27933: 
27934: 
27935:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27936:    Nuuksion ylänkö on Etelä-Suomessa poik-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä Nuuksion
27937: keuksellinen erämaa-alue. Sen säilymistä olisi             alueen suojelemiseksi, ja
27938: kaikin keinoin suojeltava ranta- ja asumisraken-              ovatko alueen mahdolliset kaavoitus-
27939: tamiselta.                                                 toimet sopusoinnussa alueen luonnonva-
27940:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         rojen säilyttämisen kanssa?
27941: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27942: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27943: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27944: 
27945:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
27946: 
27947:                                            Esko Seppänen
27948: 
27949: 
27950: 
27951: 
27952:  22005IL
27953: 2                                          1992 vp -   KK 465
27954: 
27955: 
27956: 
27957: 
27958:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27959:                                                                                                        1
27960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rantakaava-asioissa yleisenä periaatteena on,
27961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          että yleiskaava laaditaan ensin ja sen jälkeen
27962: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         rantakaava, mikäli se on tarpeen.
27963: jeenne n:o 1483 ohella toimittanut valtioneuvos-           Kysymyksessä olevaan alueeseen kohdistuu
27964: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         niin voimakkaita maankäytön ristiriitoja, että
27965: sanedustaja Seppäsen näin kuuluvasta khjalli-          suunnittelun tarve, josta on säädetty rakennus-
27966: sesta kysymyksestä n:o 465:                            lain 123 a §:ssä, on ilmeinen. Yhteiskunta haluaa
27967:                                                        erämaan säilyvän luonnonalueena ja maanomis-
27968:            Mitä Hallitus aikoo tehdä Nuuksion
27969:                                                        taja haluaa rakentaa alueelle loma-asuntoja.
27970:         alueen suojelemiseksi, ja
27971:                                                        Myös virkistyskäytölle on voimakkaita paineita.
27972:            ovatko alueen mahdolliset kaavoitus-
27973:                                                            Rantakaavan tarve merkitsee sitä, että raken-
27974:         toimet sopusoinnussa alueen luonnonva-
27975:         rojen säilyttämisen kanssa?                    taminen rannoilla on kielletty, ennen kuin alue
27976:                                                        on asianmukaisesti suunniteltu. Rakennuslain
27977:                                                        säännökset korostavat maanomistajan oikeutta
27978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27979:                                                        saada rakentamattomilla luonnonalueilla toteut-
27980: vasti seuraavaa:
27981:                                                        taa rakentamishankkeitaan ns. hajarakennusoi-
27982:    Nuuksion järviylänkö sijaitsee Kirkkonum-           keuden puitteissa suoraan rakennusluvilla tai
27983: men ja Vihdin kuntien sekä Espoon kaupungin            laatimalla alueelle rantakaava. Jos rantakaavan
27984: alueilla. Se on luontonsa ja maisemiensa puoles-       tarpeen pysyttävää päätöstä ei olisi tehty, olisi
27985: ta parhaiten säilynyt osa uusmaalaista erämaata.       siinä tapauksessa, että toimenpidekielto poistuu,
27986: Valtioneuvosto teki 1.6.1989 periaatepäätöksen         alueelle voitu rakentaa suoraan rakennusluvalla.
27987: Nuuksion järviylänköalueen kehittämiseksi ul-              Espoossa pohjoisosien osayleiskaava on par-
27988: koilun ja luonnonsuojelun tarkoituksiin. Pää-          haillaan yleisesti nähtävillä. Se on mahdollista
27989: töksen mukaan aluetta tulisi kehittää ulkoilu- ja      alistaa vahvistettavaksi ainakin osittain. Nuuk-
27990: erämaisena luonnonalueena pääkaupunkiseu-              sion alueet on pääosin varattu virkistyksen ja
27991: dun ja sen lähikuntien asukkaiden hyväksi              maatalouden tarpeisiin. Kaava sallii rakentami-
27992: alueen luonnonarvot säilyttäen. Alueen maan-           sen virkistysalueille virkistyksen ja maatalouden
27993: käyttö esitettiin suunniteltavaksi kuntien yleis-      tarpeisiin. Maatalousalueilla rakentaminen maa-
27994: kaavoituksen yhteydessä. Periaatepäätöksen             talouden tarpeisiin on mahdollista. Lisäksi salli-
27995: edellyttämä yleiskaavatyö onkin saatu käyntiin         taan haja-asutusluonteinen rakentaminen tietyn
27996: kaikissa kunnissa.                                     pinta-alarajoituksen perusteella, mikä saattaa
27997:    Vihdin kunnassa Nuuksio on jaettu kahteen           muodostua uhkaksi alueen luonteen säilymiselle.
27998: osayleiskaava-alueeseen. Härkälän-Ollilan osa-         Toimenpidekielto kaavan laatimista varten on
27999: yleiskaava on ollut julkisesti nähtävillä ja odottaa   voimassa vuoden 1993 loppuun saakka.
28000: mm. ympäristöministeriön kannanottoa kor-                 Kirkkonummella yleiskaava on ollut yleisesti
28001: vauskysymyksistä. Kaavan eräänä lähtökohtana           nähtävänä. Mahdollista on, että kaava tullaan
28002: on rakennusoikeuden siirtäminen Nuuksion ar-           alistamaan vahvistettavaksi. Toimenpidekieltoa
28003: vokkailta alueilta korvaaville, rakentamiseen pa-      kunta ei ole hakenut. Ongelmallinen kohta on
28004: remmin soveltuville alueille. Laaditun osayleis-       pohjoisosan maatalousalueen kiinteistöjako ja
28005: kaavan voidaan katsoa riittävästi ottavan huo-         sinne jo myönnetyt rakennusluvat
28006: mioon luonnonolosuhteet.                                  Ympäristöministeriö on seurannut yleiskaa-
28007:    Tervalammen-Salmen alueen osayleiskaava             vojen laatimista sekä neuvotellut kuntien ja
28008: on luonnosvaiheessa. Kaavojen laatimista var-          Uudenmaan lääninhallituksen kanssa tilantees-
28009: ten annettu toimenpidekielto päättyy 28.2.1995.        ta. Lääninhallitus on asettanut eri tahoista koos-
28010:    Ympäristöministeriössä tehtiin 4.9.1992 kaksi       tuvan yhteistyöryhmän, joka on yhteensovitta-
28011: päätöstä, joissa todettiin Nuuksiossa Vihdin           nut Nuuksion alueen suunnittelua. Vaikka yleis-
28012: puolella kahdella erillisellä alueella olevan tarve    kaavojen laatimiseen liittyy edellä mainittuja
28013: rantakaavan laatimiseen.                               ongelmia, on sitä pidettävä kuitenkin ensiarvoi-
28014:                                          1992 vp -   KK 465                                        3
28015: 
28016: sena keinona Nuuksion luonnonarvojen turvaa-            Ensi vaiheessa kansallispuisto tulee perustaa
28017: miseksi ja rakentamisen säätelemiseksi.              valtion eri viranomaisten hallinnassa jo pitkään
28018:    Mainituilla kaavoilla voidaan kutakuinkin         olleille tai luonnonsuojelutarkoituksiin myö-
28019: tyydyttävästi estää järviylängön luonto- ja mai-     hemmin ostetuille maille. Maan hankintaa joko
28020: semakokonaisuuden pirstoutuminen, ohjata ra-         ostamalla tai maata vaihtamalla jatketaan eri-
28021: kentaminen merkittävimpien luonnon- ja virkis-       tyisesti valtioneuvoston 20.12.1990 vahvista-
28022: tysalueiden ulkopuolelle sekä turvata luonnon-       maan valtakunnalliseen rantojensuojeluohjel-
28023: suojelun kannalta erityisen arvokkaiden pien-        maan kuuluvalla alueella. Samanaikaisesti yh-
28024: kohteiden säilyminen, siinä määrin kuin valtio-      teistyössä alueen kuntien ja maanomistajien,
28025: neuvoston mainittu periaatepäätös sitä edellyt-      luonnonsuojelun asiantuntijoiden sekä muiden
28026: tää. Ministeriössä on käynnistetty maankäytön        asiaan liittyvien tahojen kanssa selvitetään
28027: ohjauksen uudistaminen, jossa yhtenä keskeise-       mahdollisuudet ja keinot laajentaa vaiheittain
28028: nä tavoitteena on rantarakentamisen suunnitel-       kansallispuisto käsittämään kaikki Nuuksion
28029: mallisuuden parantaminen.                            järviylängön arvokkaimmat luonnon- ja mai-
28030:    Ympäristöministeriö on saanut myös kunnil-        semapiirteet. Keinoina tulevat tällöin kysymyk-
28031: ta selvityksen hakkuutilanteesta, jota tarvittaes-   seen esimerkiksi valtion maanhankinnat ja
28032: sa seurataan edelleen.                               mahdolliset maanvaihdot ja kuntien virkistys-
28033:    Nuuksion järviylänkö sijaitsee hemiboreaali-      tarkoituksiin hankkimien alueiden liittäminen
28034: sella kasvillisuusvyöhykkeellä, jossa on laajoja,    osaksi kansallispuiston aluetta. Periaatteena on
28035: rakentamattomia luonnonalueita erittäin vähän.       kaavoituksen ja muiden toimenpiteiden sopeut-
28036: Se on, paitsi metsä- ja järviluonnon suojelun,       taminen toisiinsa. Tällä tavoin kaavoituksen ja
28037: myös uhanalaisten lajien ja pienvesien säilyttä-     luonnonsuojelulainsäädännön mahdollisuuksia
28038: misen kannalta arvokas alue. Tässä mielessä          käyttäen voidaan ottaa askel kohti kansain-
28039: Nuuksion järviylängön luonnon suojelemisella         välistä käytäntöä, jonka mukaan kansallispuis-
28040: on myös maanlaajuinen merkitys. Kuntien yleis-       to vaihettuu talousalueeksi suojavyöhykkeen
28041: kaavatyön rinnalla tuleekin edistää toimenpitei-     kautta.
28042: tä, joilla keskeinen osa järviylängön ydinosasta
28043: voitaisiin suojella kansallispuistona.
28044:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
28045: 
28046:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
28047: 4                                        1992 vp -   KK 465
28048: 
28049: 
28050: 
28051: 
28052:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28053: 
28054:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ner för två separata områden inom den del av
28055: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     Nouxområdet som ligger i Vichtis.
28056: se nr 1483 av den 29 september 1992 till vederbö-        1 strandplanefrågor är den allmänna princi-
28057: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift      pen den att man börjar med att utarbeta en
28058: av följande av riksdagsman Seppänen under-           generalplan, och därefter görs strandplaner upp,
28059: tecknade spörsmål nr 465:                            om sådana behövs.
28060:                                                          Det råder så starka konflikter i fråga om
28061:          Vad avser Regeringen att göra för att       markanvändningen i de ifrågavarande område-
28062:        skydda N ouxområdet, och                      na att behovet av sådan planering om vilket
28063:          står eventuella planläggningsåtgärder i     123 a § byggnadslagen stadgar är alldeles uppen-
28064:        området i samklang med att naturtill-         bart. Samhället vill bevara ödemarken som ett
28065:        gångama i området bevaras?                    naturområde, markägaren vill bygga fritidshus
28066:                                                      där. Det fmns också starka tryck beträffande
28067:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               rekreationen i området.
28068: vördsamt anföra följande:                                Behovet av strandplan innebär att byggande
28069:                                                      utmed strändema förbjuds tills området veder-
28070:    Noux högplatå ligger i Kyrkslätts och Vichtis     börligen planlagts. Stadgandena i byggnadsla-
28071: kommuner samt inom Esbo stads område. Vad            gen framhäver markägarens rätt att i obebygg-
28072: naturen och landskapet beträffar är Nouxområ-        da naturområden inom ramen för så kallad rätt
28073: det den bäst bevarade delen av den nyländska         till byggande i glesbygden genomföra sina
28074: ödemarken. Statsrådet fattade 1.6.1989 ett prin-     byggnadsprojekt direkt medelst byggnadslov
28075: cipbeslut om att Noux sjöplatå skulle utvecklas      eller så att han låter göra upp en strandplan
28076: för frilufts- och naturskyddsändamål. Enligt be-     för området. Om något beslut om behovet av
28077: slutet skall området utvecklas som ett frilufts-     strandplan inte hade fattats, skulle det ha blivit
28078: område och ett ödemarksartat naturområde som         möjligt att direkt på basis av byggnadslov
28079: betjänar befolkningen i huvudstadsregionen och       bygga i området, så snart åtgärdsförbudstiden
28080: de närliggande kommunema samtidigt som dess          har gått ut.
28081: naturvärde bevaras. Markanvändningen före-               1 Esbo är delgeneralplanen för de nordliga
28082: slogs bli planerad i samband med generalplan-        områdena som bäst anslagen. Åtminstone delvis
28083: läggningen i kommunema. Det generalplanear-          kan den underställas en högre instans för fast-
28084: bete som principbeslutet föranleder har inletts i    ställelse. Nouxområdena har huvudsakligen re-
28085: de berörda kommunema.                                serverats för rekreation och jordbruk. Planen
28086:    1 Vichtis kommun har Noux delats upp på två       tillåter byggande i rekreationsområdena för re-
28087: generalplaneområden. Delgeneralplanen för            kreationsändamål och för behov inom jordbru-
28088: Härkälä-Ollila har varit anslagen och man            ket. 1 jordbruksområdena får man bygga för
28089: inväntar bl.a. miljöministeriets ställningstagande   jordbruksändamål. Dessutom tillåts med vissa
28090: i ersättningsfrågoma. En utgångspunkt för pla-       arealbegränsningar byggenskap av typen spridd
28091: nen var att byggnadsrättema skulle flyttas från      bebyggelse, och dettakan hota områdets karak-
28092: de värdefulla Nouxområdena till andra områden        tär. För att planen skall kunna utarbetas är
28093: som bättre lämpar sig för byggenskap. Den            åtgärdsförbudet i kraft fram till utgången av
28094: föreslagna delgeneralplanen kan anses beakta         1993.
28095: naturförhållandena i tillräcklig utsträckning.           1 Kyrkslätt har planen varit anslagen. Det är
28096:    Delgeneralplanen för Tervalampi-Salmi-            möjligt att planen kommer att underställas en
28097: området befmner sig på utkaststadiet. Det åt-        högre instans för fastställelse. Kommunen har
28098: gärdsförbud som utfårdades för att planema           inte ansökt om åtgärdsförbud. Fastighetsindel-
28099: skulle kunna utarbetas utgår 28.2.1995.              ningen i lantbruksområdet i de norra delama
28100:    Miljöministeriet fattade 4.9.1992 två beslut i    och de byggnadslov som redan beviljats där
28101: vilka det konstaterades att det behövs strandpla-    utgör ett problem.
28102:                                            1992 vp -    KK 465                                           5
28103: 
28104:    Miljöministeriet har följt med utarbetandet av       bevaras. I detta hänseende har skyddet av natu-
28105: pianeroa och diskuterat situationen med kom-            ren i Noux sjöplatåområde också riksomfattan-
28106: muneroa och med länsstyrelsen i Nylands Iän.            de betydelse. Jämsides med generalplanearbetet i
28107: Länsstyrelsen har tillsatt en samarbetsgrupp            kommuneroa är det skäl att främja sådana
28108: med representanter för olika parter, och denna          åtgärder som gör det möjligt att bevara de
28109: har sammanjämkat planeringen av Nouxområ-               centrala delaroa av käroan i sjöplatåområdet i
28110: det. Oavsett att utarbetandet av generalpianeroa        form av en nationalpark.
28111: är förbundet med sådana problem som nämns                   I första skedet bör en nationalpark inrättas i
28112: ovan, måste generalplanläggning dock anses              de områden som redan länge varit i olika statliga
28113: som det primära sättet att säkra naturvärdena i         myndigheters besittning eller som införskaffats
28114: Noux och att reglera byggenskapen.                      till staten för naturskyddsändamål. Markans-
28115:     Genom de nämnda pianeroa blir det möjligt           kaffningen fortsätter antingen genom köp eller
28116: att på ett relativt tillfredsställande sätt förhindra   genom ägobyten speciellt i det område som faller
28117: att natur- och landskapshelheten i sjöplatåområ-        inom det riksomfattande strandskyddsprogram
28118: det splittras, att styra byggenskapen så att den        som statsrådet fastställde 20.12.1990. Samtidigt
28119: placeras utanför de mest betydande natur- och           undersöks i samråd med kommuneroa i området
28120: rekreationsområdena och att säkra att vissa små         och med markägaroa, sakkunniga inom miljö-
28121: områden som har speciellt värde med tanke på            vården och andra berörda instanser vilka möj-
28122: naturskyddet bevaras i den utsträckning som             ligheter och medel som finns att tillgå för att
28123: statsrådets principbeslut förutsätter. Ministeriet      successivt utvidga nationalparken så att den
28124: har börjat revidera styroingen av markanvänd-           omfattar alla de mest värdefulla natur- och
28125: ningen, och ett av de centrala målen är en mer          landskapskarakteristika i Noux sjöplatåområde.
28126: planmässig uppläggning av byggandet utmed               De metoder som då kan komma i fråga är till
28127: stränderoa.                                             exempel statlig markanskaffning och eventuella
28128:     Miljöministeriet har också fått en utredning        ägobyten samt införlivande i nationalparken av
28129: över avverkningssituationen av kommuneroa,              områden som kommuneroa anskaffat för rekre-
28130: och vid behov ägnas avverkningen ytterligare            ationsändamål. Grundtanken är att planlägg-
28131: uppmärksamhet.                                          ningen och de övriga åtgärderoa skall harmonie-
28132:     Noux sjöplatå ligger i den hemiboreala vege-        ra med varandra. På detta sätt blir det möjligt att
28133: tationszonen, där det är mycket ont om vid-             utnyttja planläggningen och naturskyddslagstift-
28134:  sträckta obebyggda naturområden. Området har           ningen för att ta ett steg på vägen mot interoatio-
28135:  stort värde inte bara för att skogs- och insjöna-      nell praxis, enligt viiken nationalparken omges
28136:  turen skall kunna skyddas utan också för att           av en skyddszon som går över i ekonomiområ-
28137:  hotade arter och små vattendrag skall kunna            den.
28138:       Helsingfors den 29 oktober 1992
28139:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
28140:                                                1992 vp
28141: 
28142: Kirjallinen kysymys 466
28143: 
28144: 
28145: 
28146: 
28147:                                   Seppänen: Valuuttakurssimuutoksiin perustuvien voittojen verot-
28148:                                       tamisesta
28149: 
28150: 
28151:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28152: 
28153:    Devalvaation jälkeen ne, jotka ovat keinotel-              Mitä Hallitus on tehnyt kurssinmuu-
28154: leet markalla, saattavat saada kurssinmuutok-              tosten verolle panemiseksi, ja
28155: sesta taloudellista hyötyä.                                   arvioiko Hallitus onnistuneensa viime
28156:    Ei ole mitään perusteita sille, että kyseinen           vuoden devalvaation jälkeen yksityisten
28157: kurssivoitto jäisi verottamatta.                           henkilöiden saamien devalvaatiovoitto-
28158:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         jen verottamisessa?
28159: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28160: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28161: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28162:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
28163: 
28164:                                            Esko Seppänen
28165: 
28166: 
28167: 
28168: 
28169: 22005IL
28170: 2                                      1992 vp -   KK 466
28171: 
28172: 
28173: 
28174: 
28175:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28176: 
28177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     na etuutena saarnat tulot ovat veronalaista tu-
28178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      loa. Mahdollinen devalvaatiovoitto realisoituu
28179: olette 29 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-     muutettaessa ulkomaan valuuttoja Suomen mar-
28180: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   koiksi. Verohallituksenjulkaisussa n:o 569, Hen-
28181: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kilö- ja varallisuusverotus sekä verotusmenet-
28182: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    tely, on liitteenä tarvittavat kurssinoteeraukset
28183: symyksestä n:o 466:                                devalvaatiovoittojen laskemiseksi.
28184:                                                       Kuten muutkin satunnaiset tulot, myös deval-
28185:           Mitä Hallitus on tehnyt kurssinmuu-      vaatiovoitot on ilmoitettava tuloverotuksessa.
28186:        tosten verolle panemiseksi, ja              Erityistä tarkkailutietojärjestelmää ei ole kehi-
28187:           arvioiko Hallitus onnistuneensa viime    tetty devalvaatiovoittoja silmällä pitäen, mutta
28188:        vuoden devalvaation jälkeen yksityisten     tulon veronalaisuus on todettu julkisuudessa, ja
28189:        henkilöiden saamien devalvaatiovoitto-      verovelvollisia on ohjattu voittojen ilmoittami-
28190:        jen verottamisessa?                         seen. Verotustietokannassa satunnaisten tulojen
28191:                                                    ryhmä on erittelemätön, joten luotettavaa tietoa
28192:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       devalvaatiovoittojen määrästä yksityishenkilöi-
28193: vasti seuraavaa:                                   den verotuksessa ei ole saatavissa. Tarkempi
28194:                                                    selvitys edellyttäisi nykyistä yksilöidympää tieto-
28195:  Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 43 §:n     jen saantia pankeilta.
28196: mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoise-
28197: 
28198:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
28199: 
28200:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28201:                                          1992 vp -   KK 466                                          3
28202: 
28203: 
28204: 
28205: 
28206:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28207: 
28208:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         komster i pengar eller pengars värde skatteplik-
28209: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tig inkomst. En eventuell devalveringsvinst reali-
28210: den 29 september 1992 tili vederbörande medlem       seras när utländsk valuta växlas tili fmska mark.
28211: av statsrådet översänt avskrift av foljande av       Skattestyrelsens publikation nr 569, Beskattning
28212: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade              av person och förmögenhet, innehåller en bilaga
28213: spörsmål nr 466:                                     med de kursnoteringar som behövs för en uträk-
28214:                                                      ning av devalveringsvinster.
28215:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        Liksom andra tillfålliga inkomster skall även
28216:        för att belägga kursförändringarna med        vinster av devalveringen uppges i samband med
28217:        skatt, och                                    inkomstbeskattningen. Det finns inget särskilt
28218:           uppskattar Regeringen att den efter        datasystem för kontrollen av devalveringsvin-
28219:        devalveringen i fjol har lyckats i fråga om   ster, men inkomstens skattepliktighet har kon-
28220:        beskattningen av privatpersoners vinster      staterats i offentligheten, och de skattskyldiga
28221:        av devalveringen?                             har uppmanats att anmäla vinsterna. 1 beskatt-
28222:                                                      ningsdatabasen har de tillfälliga inkomsterna
28223:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inte specificerats, så tillförlitliga uppgifter om
28224: anföra följande:                                     devalveringsvinsternas belopp vid beskattningen
28225:                                                      av privatpersoner kan inte erhållas. En närmare
28226:    Enligt 43 § lagen om skatt på inkomst och         utredning skulle förutsätta att mera detaljerade
28227: förmögenhet (1240/88) är den skattskyldiges in-      uppgifter än för närvarande fås av bankerna.
28228: 
28229:      Helsingfors den 29 oktober 1992
28230: 
28231:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
28232:                                                   1992 vp
28233: 
28234: Kirjallinen kysymys 467
28235: 
28236: 
28237: 
28238: 
28239:                                     Pulliainen: Tiedottamisvastuun selvittämisestä Hausjärven Oitin
28240:                                         pohjaveden pilaantumisen osalta
28241: 
28242: 
28243:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28244: 
28245:    Hausjärven Oitin pohjaveden pilaantumisasi-          omaismenettelyä loukkaavat lausunnot olisivat
28246: asta on muodostumassa monessa mielessä mie-             ehkä jääneet professorilta julkisuuteen välittä-
28247: lenkiintoinen esimerkkitapaus siinä katsannos-          mättä.
28248: sa, mikä kaikki voi mennä pieleen.                         Nyt on aivan ratkaisevan merkityksellistä,
28249:     Ensinnäkin tilanteen olisi pitänyt tulla julki jo   että selvitetään mahdollisimman tarkoin kaikki,
28250: silloin, kun pohjaveden tila alueella heikkeni: se      mitä edellä kuvatussa asiassa on tapahtunut ja
28251: pilaantui.                                              tehdään selvityksen mukaiset johtopäätökset jat-
28252:     Toiseksi ilta-Sanomat kertoi 24.9.1992, että        kotoimiksi. Selvityksen tulee koskea myös yli-
28253: professori Mhja Salkinoja-Salonen tiesi jo tam-         opistoissa olevan, tämän asian kannalta olennai-
28254: mikuussa asiasta, mutta ei virkapuhelinongel-           sen tiedon saamista viranomaisten käyttöön.
28255: mien vuoksi päässyt ilmoittamaan asiasta pai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28256: kallisille viranomaisille kuin vasta neljä kuu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28257: kautta myöhemmin. Tähän jo sinänsä voi tode-            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28258: ta, että miksei professori käyttänyt virkakirjettä,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28259: joka kakkospostissakin olisi mennyt perille vii-
28260: kossa.                                                             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti sel-
28261:     Merkityksellisempää on kuitenkin koko ta-                   vittämään Hausjärven Oitin pohjaveden
28262: pauksen kannalta se, että tässäkin tapauksessa                  pilaantumistapauksessa ilmenneitä tie-
28263: olisi tullut menetellä kaikilta osin lääkintöhalli-             donvälityskatkoksia ja tiedonsisältöon-
28264: tuksen yleiskirjeen no 1977/12.12.1990 mukai-                   gelmia sekä ryhtyä selvityksen mahdolli-
28265: sesti (kirje koskee velvollisuutta valvoa talousve-             sesti paljastamien puutteiden korjaami-
28266: den laatua). Jos näin olisi menetelty, niin viran-              seen?
28267: 
28268:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
28269: 
28270:                                              Erkki Pulliainen
28271: 
28272: 
28273: 
28274: 
28275: 2200SlL
28276: 2                                        1992 vp -    KK 467
28277: 
28278: 
28279: 
28280: 
28281:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28282: 
28283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        litus sittemmin kielsi kloorifenolin käytön vuon-
28284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         na 1988.
28285: olette 30 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-            Tämän jälkeen toteutetut lukuisat maaperän
28286: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      saneeraukset ovat käynnistyneet tutkimusryh-
28287: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       män selvitysten perusteella. Esimerkiksi vesi- ja
28288: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     ympäristöhallituksen muutama viikko sitten jul-
28289: sestä n:o 467:                                        kistamassa "saastuneet maa-alueet" -selvitykses-
28290:                                                       sä on luetteloitu professori Salkinoja-Salosen
28291:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti sel-     tutkimusryhmän tekemiä tutkimuksia maaperän
28292:        vittämään Hausjärven Oitin pohjaveden          saastumisesta ja sen puhdistamisesta enemmän
28293:        pilaantumistapauksessa ilmenneitä tie-         kuin muiden korkeakoulujen tutkimuksia yh-
28294:        donvälityskatkoksia ja tiedonsisältöon-        teensä.
28295:        gelmia sekä ryhtyä selvityksen mahdolli-           Kansanedustaja Pulliainen perää selvitystä
28296:        sesti paljastamien puutteiden korjaami-        mahdollisesta tiedonkulun katkoksesta, joka oli-
28297:        seen?                                          si tapahtunut professori Salkinoja-Salosen tutki-
28298:                                                       mushankkeen tulosten välittämisessä viran-
28299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omaisten tietoon nimenomaan Oitin tapaukses-
28300: vasti seuraavaa:                                      sa. Samalla kysymyksessä viitataan lääkintöhal-
28301:                                                       lituksen yleiskirjeeseen, joka koskee velvollisuut-
28302:    Kansanedustaja Pulliaisen esittämä kirjalli-       ta valvoa talousveden laatua.
28303: nen kysymys on tärkeä ja ajankohtainen. Asiaa             Tämän yleiskirjeen sisältämään ohjeistoon on
28304: ei kuitenkaan pidä nähdä pelkkänä virkapuhe-          professori Salkinoja-Salonen 28.7.1990 esittänyt
28305: lin- tai virkapostiongelmana, joihin kansanedus-      orgaanisen kloorimäärityksen lisäämistä. Tämä
28306: taja on kysymyksessään viitannut. Kyse on en-         analyysi olisi paljastanut mm. Kärkölän ja Oitin
28307: nemminkin siitä, miten tieteellistä tutkimustie-      tapaukset. Kyseistä määritystä ei ollut laatuvaa-
28308: toa voitaisiin tehokkaammin välittää yhteiskun-       timuksiin tai -suosituksiin kuitenkaan otettu.
28309: nan ja yleensä tietoa tarvitsevien käyttöön, tässä    Syyt tuskin olivat taloudelliset, koska vuosikus-
28310: tapauksessa viranomaisten tietoon.                    tannukset vesilaitoksille olisivat olleet vain noin
28311:    Professori Salkinoja-Salosen johtama tutki-        350-700 mk vuodessa.
28312: mushanke suomalaisen ympäristön, erityisesti              Julkisuuteen välitettävän tutkimustiedon on
28313: sen (juoma)vesien tilasta on esimerkki hank-          oltava ehdottoman luotettavaa, etenkin jos tieto
28314: keesta, joka on välittänyt harvinaisen paljon         on negatiivinen ja kertoo ympäristön pilaantu-
28315: tietoa yliopistolta yhteiskuntaan, nimenomaan         misesta. Tästä syystä julkisuuteen annettavat
28316: sellaista tietoa, joka on johtanut ympäristöva-       tutkimustulokset tulee tarkistaa moneen kertaan
28317: hinkojen tunnistamiseen ja korjaustoimiin.            ja tutkijan on varmistuttava siitä, että tieto on
28318: Tutkimusryhmän tuottama tieto on johtanut             todellista ja tärkeää. Varmuuden saamiseen ku-
28319: muun muassa siihen, että Kotkan, Imatran,             luu aikaa. Oitin tapauksessa tutkimusryhmä ha-
28320: Valkeakosken ja Vammalan kaupunkien vesi-             vaitsi tammikuussa tutkimushankkeen yhteydes-
28321: laitoksia on ryhdytty korjaamaan ja niiden            sä kerätyn laajan analyysiaineiston perusteella
28322: raakavesilähde vaihdettiin.                           talousveden laatuongelmia, jotka johtuvat raa-
28323:    Professori Salkinoja-Salosen tutkimusryhmän        kaveden likaantumisesta. Jatkotutkimukset
28324: tuottama tutkimustieto 1980-luvun puolivälissä        osoittivat tilanteen vakavuuden, jolloin tutki-
28325: johti siihen, että sahojen puunsuojaustoiminnan       musryhmä myös tiedotti asiasta paikallisille vi-
28326: kemikaalipäästöihin kiinnitettiin huomiota. Täs-      ranomaisille.
28327: tä aiheesta tehdyt kaksi väitöskirjaa olivat perus-       Syytettyjen penkille tiedonkulun heikkoudes-
28328: tana sille, että Kymmene Oy päätti lopettaa           ta on nyt joutunut tutkimusryhmä, joka on ellei
28329: KY-5 kloorifenolituotannonja että lääkintöhal-        valtakunnan ykkönen niin ainakin yksi niistä
28330:                                       1992 vp -   KK 467                                           3
28331: 
28332: tutkimusryhmistä, jotka kaikkein eniten ovat      Myös Oitin tapauksessa voidaan sanoa, että
28333: välittäneet yhteiskunnalle tietoa ympäristömme    yliopiston tutkijan työ johti siihen, että ympäris-
28334: tilasta. Ryhmä on muun muassa palkittu tänä       tön tilaa ryhdyttiin korjaamaan.
28335: vuonna Ympäristön Finlandia-palkinnolla.
28336:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
28337: 
28338:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
28339: 4                                         1992 vp -   KK 467
28340: 
28341: 
28342: 
28343: 
28344:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28345: 
28346:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           klorfenol och att medicinalstyrelsen sedermera
28347: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        1988 förbjöd användningen av klorfenol.
28348: den 30 september 1992 till vederbörande medlem            De otaliga jordmånssaneringar som genom-
28349: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        förts efter det har satts igång utgående från
28350: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 467:             utredningar som gjorts av forskningsgruppen.
28351:                                                       T.ex. i den utredning med namnet "Förorenade
28352:           Ämnar Regeringen inom en snar fram-         jordområden" som Vatten- och miljöstyrelsen
28353:        tid vidta åtgärder för att utreda de           publicerade för några veckor sedan uppräknas
28354:        avbrott i och problem med informatio-          professor Salkinoja-Salonens forskningsgrupps
28355:        nen som uppkom i samband med det               undersökningar om föroreningar i jordmånen
28356:        nedsmutsade grundvattnet i Oitti i Haus-       och reningen av dem. Dessa undersökningar
28357:        järvi samt vidta åtgärder för att rätta till   utgör fler än de övriga högskolornas undersök-
28358:        de brister som eventuellt framkommer           ningar tillsammans.
28359:        vid utredningen?                                   Riksdagsman Pulliainen hör sig för om en
28360:                                                       utredning av ett eventuellt avbrott i informa-
28361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tionsgången vid förmedlingen av resultaten från
28362: anföra följande:                                      professor Salkinoja-Salonens forskningsprojekt
28363:                                                       till myndigheterna speciellt i fallet Oitti. Samti-
28364:     Riksdagsman Pulliainens skriftliga spörsmål       digt hänvisas i spörsmålet till medicinalstyrelsens
28365: är viktigt och aktuellt. Frågan bör dock inte ses     cirkulär som gäller skyldigheten att övervaka
28366: enbart som ett problem som gäller tjänstetelefon      hushållsvattnets kvalitet.
28367: eller tjänstepost, vilket riksdagsmannen antyder          1 de anvisningar som ingår i detta cirkulär har
28368: i sitt spörsmål. Det är snarare fråga om hur          professor Salkinoja-Salonen 28.7.1990 föreslagit
28369: vetenskapliga forskningsuppgifter effektivare         att bestämningen av halten av organiskt klor
28370: skall kunna förmedlas till samhället och allmänt      skall utökas. Denna analys skulle ha avslöjat
28371: till dem som behöver denna information, i detta       bl.a. fallen Kärkölä och Oitti. En sådan bestäm-
28372: fall myndigheterna.                                   ning har dock inte tagits med i kvalitetskraven
28373:     Det forskningsprojekt som leds av professor       eller kvalitetsrekommendationerna. Orsakerna
28374: Salkinoja-Salonen om den finländska miljöns           till detta är knappast ekonomiska eftersom de
28375: och speciellt (dricks)vattnets tillstånd är ett       årliga kostnaderna för vattenverken skulle ha
28376: exempel på ett projekt som förmedlat exceptio-        rört sig endast kring 350-700 mark per år.          ·
28377: nellt mycket information från universitet till            De forskningsuppgifter som ges ut i offent-
28378: samhälle. Det är uttryckligen fråga om sådan          ligheten bör vara absolut tillförlitliga, i syn-
28379: information som lett till att miljöskador kunnat      nerhet om uppgifterna är negativa och berät-
28380: upptäckas och rättas till. Den information forsk-     tar om skador på miljön. Av denna anledning
28381: ningsgruppen producerat har bl.a. lett till att       bör de forskningsresultat som ges ut kontrol-
28382: vattenverken i städerna Kotka, Imatra, Valkea-        leras många gånger och forskaren bör för-
28383: koski och Vammala nu repareras och den råvat-         säkra sig om att informationen är korrekt och
28384: tenskälla de anlitar har bytts ut.                    relevant. Allt detta tar tid. 1 fallet Oitti upp-
28385:     De forskningsuppgifter som professor Sal-         täckte forskningsgruppen i januari, på basis
28386: kinoja-Salonens forskningsgrupp producerade i         av ett omfattande analysmaterial i samband
28387: mitten av 1980-talet ledde till att större upp-       med forskningsprojektet, problem i fråga om
28388: märksamhet fåstes vid kemikalieutsläppen vid          kvaliteten på hushållsvattnet vilka förorsakas
28389: sågarna i samband med träskyddsbehandling-            av nedsmutsat råvatten. De fortsatta under-
28390: en. De två doktorsavhandlingar som gjorts i           sökningarna visade att situationen var allvar-
28391: detta ämne var grunden till att Kymmene Oy            lig och forskningsgruppen informerade då
28392: beslöt upphöra med produktionen av KY-5               också de lokala myndigheterna om saken.
28393:                                       1992 vp -   KK 467                                            5
28394: 
28395:    På grund av bristande information sitter nu    bl.a. tilldelats priset Miljö-Finlandia i år. Också
28396: på de åklagades bänk en forskningsgrupp som är    i fallet Oitti kan man säga att en universitetsfors-
28397: om inte landets främsta så åtminstone en av de    kares arbete ledde tili att ett miljöproblem kunde
28398: forskningsgrupper som mest av alla informerat     rättas tili.
28399: samhället om tillståndet i miljön. Gruppen har
28400: 
28401:     Helsingforsden 23 oktober 1992
28402: 
28403:                                                       Undervisningsminister Riitta Uosukainen
28404:                                               1992 vp
28405: 
28406: Kirjallinen kysymys 468
28407: 
28408: 
28409: 
28410: 
28411:                                   Laine: Liikuntapaikkojen rakentamisen rahoituksen turvaamisesta
28412: 
28413: 
28414: 
28415:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28416: 
28417:    Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa      käytä liikuntapaikkarakentamiseen varoja, jot-
28418: on liikuntapaikkarakentamiseen varattu 46,5         ka kertyvät annettujen lainojen kuoletuksista ja
28419: miljoonaa markkaa. Hallitus on kuitenkin päät-      koroista. Valtioneuvoston päätös alle puolen
28420: tänyt jättää tästä määrärahasta käyttämättä 20      miljoonan markan hankkeiden jättämisestä val-
28421: miljoonaa markkaa, ja näin näyttäisi olevan ensi    tionapua vaille merkitsee lukuisten pururatojen,
28422: vuonna käytettävissä 26,5 miljoonaa markkaa         kiekkokaukaloiden ja muiden pienten urheilu-
28423: liikuntapaikkarakentamiseen. Tämä markka-           paikkojen rakentamatta jäämistä tai niiden ra-
28424: määrä on puolestaan sidottu jo aloitettujen ra-     hoituksen siirtymistä kokonaan kuntien vastuul-
28425: kennusten ja peruskorjausten jatkotöihin ja lop-    le.
28426: puun saattamiseen. Näin ollen ensi vuonna ei            Kaikista edellä kerrotuista syistä tulisi urhei-
28427: päästäisi aloittamaan ensimmäistäkään uutta         lupaikkarakentamiseen varata määrärahoja si-
28428: kohdetta.                                           ten, että myös ensi vuonna voitaisiin rakentaa
28429:     Ottaen huomioon, että tänä vuonna oli liikun-   lähinnä laajoja joukkoja palvelevia liikuntapaik-
28430: tapaikkarakentamiseen varattu 72 miljoonaa          koja.
28431: markkaa, on kaikkien uusien hankkeiden jää-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28432: dyttämistä ensi vuonna pidettävä katastrofma        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28433: niin liikuntapaikkojen tarvetta kuin työttömyys-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28434: lukujen kasvua ajatellen. Kymmenet uimahallit       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28435: ja monet muut liikuntatoimintaa palvelevat ra-
28436:  kennukset ovat rapautumassa ja korjausten tar-               Aikooko Hallitus pysäyttää uusien lii-
28437: peessa. Ellei korjauksiin ryhdytä nyt, ne tulevat          kuntapaikkojen rakentamisen ensi vuon-
28438: myöhemmin paljon kalliimmiksi.                             na kokonaan, ja jos ei aio,
28439:     Vastoin eduskunnan nimenomaista kantaa                    miten Hallitus aikoo huolehtia edes
28440:  hallitus ehdottaa jatkettavaksi veikkausasetuk-           osan ensi vuoden aikana aloitettavaksi
28441:  sen muutosta, jolla liikunnan osuutta veikkaus-           anottujen ja suunniteltujen uusien urhei-
28442:  voittovarojen jaossa pienennetään. Tämä vai-              lulaitosten rakentamisen rahoituksen
28443:  keuttaa osaltaan liikuntapaikkarakentamista.              turvaamisesta?
28444:  Sama vaikutus on myös sillä, että hallitus ei
28445:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
28446:                                             Ensio Laine
28447: 
28448: 
28449: 
28450: 
28451:  220051L
28452: 2                                      1992 vp -   KK 468
28453: 
28454: 
28455: 
28456: 
28457:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28458: 
28459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Viimeisen vuoden aikana valtion talousarvio-
28460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      esitystä on jouduttu maamme vaikean taloudel-
28461: olette 30 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-     lisen tilanteen takia useamman kerran leikkaa-
28462: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   maan. Näin on tapahtunut myös urheilun ja
28463: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       liikuntakasvatustyön tukemiseen tarkoitettujen
28464: Ensia Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      veikkausvoittovarojen osalta.
28465: myksen n:o 468:                                        Osa liikuntahallinnon leikkauksista kohdis-
28466:                                                    tuu liikuntapaikkarakentamiseen. Opetusminis-
28467:           Aikooko Hallitus pysäyttää uusien lii-   teriöllä on kuitenkin tarkoitus hoitaa jo valtion-
28468:        kuntapaikkojen rakentamisen ensi vuon-      apua saaneiden ja aloitettujen liikuntapaikkojen
28469:        na kokonaan, ja jos ei aio,                 rakentamisen rahoitus ensi vuoden aikana.
28470:           miten Hallitus aikoo huolehtia edes          Lisäksi hallituksen talousarvioneuvotteluissa
28471:        osan ensi vuoden aikana aloitettavaksi      ja budjettiministeriryhmän neuvotteluissa on so-
28472:        anottujen ja suunniteltujen uusien urhei-   vittu vuoden 1993 talousarvioesityksen sisällön
28473:        lulaitosten rakentamisen rahoituksen        lisäksi, että liikunnan" säästövaroja on tarkoitus
28474:        turvaamisesta?                              käyttää vuonna 1993 liikuntapaikkarakentami-
28475:                                                    sen valtionosuuksiin ja -avustuksiin".
28476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Opetusministeriö tulee ensi vuoden aikana,
28477: vasti seuraavaa:                                   perehdyttyään hakemuksiin, päättämään miten
28478:                                                    avustukset kohdennetaan.
28479:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
28480: 
28481:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
28482:                                        1992 vp -   KK 468                                        3
28483: 
28484: 
28485: 
28486: 
28487:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
28488: 
28489:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       göra nedskärningar i budgetpropositionen ett
28490: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     flertal gånger. Så har också skett med de tipp-
28491: den 30 september 1992 till vederbörande medlem     ningsvinstmedel som är avsedda för understö-
28492: av statsrådet översänt avskrift av följande av     dande av idrott och fysisk fostran.
28493: riksdagsman Ensia Laine undertecknade spörs-          En del av nedskärningarna inom idrottsför-
28494: mål nr 468:                                        valtningen drabbar grundandet av idrottsan-
28495:                                                    läggningar. Undervisningsministeriet har dock
28496:           Ämnar Regeringen stoppa grundan-         för avsikt att nästa år sköta finansieringen av
28497:        det av nya idrottsanläggningar helt och     idrottsanläggningar som redan fått statsbidrag
28498:        hållet nästa år, och om inte,               och vid vilka byggandet redan påbörjats.
28499:           hur ämnar Regeringen sörja för finan-       Dessutom har man vid regeringens budgetför-
28500:        sieringen av åtminstone en del av de nya    handlingar och budgetministergruppens för-
28501:        idrottsanläggningar som ansökts och pla-    handlingar förutom innehållet i budgetproposi-
28502:        nerats för nästa år?                        tionen 1993 kommit överens om att de medel
28503:                                                    som sparas in inom idrotten "skall användas för
28504:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt      statsandelar och statsunderstöd för grundandet
28505: anföra följande:                                   av idrottsanläggningar år 1993".
28506:                                                       Undervisningsministeriet kommer nästa år,
28507:   Tili följd av vårt lands svåra ekonomiska läge   efter att ha bekantat sig med ansökningarna, att
28508: har man under det senaste året varit tvungen att   fatta beslut om hur understöden skall fördelas.
28509:     Helsingforsden 4 november 1992
28510: 
28511:                                                             Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
28512:                                                1992 vp
28513: 
28514: Kirjallinen kysymys 469
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:                                   Aittoniemi: Puolustusvoimien palkka- ja virkarakenteen kehittämi-
28520:                                       sestä
28521: 
28522: 
28523:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28524: 
28525:    Hyväksyessään valtion vuoden 1992 tulo- ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28526: menoarvion eduskunta on edellyttänyt, että soti-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28527: laseläkejärjestelmää kehitettäessä otetaan huo-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28528: mioon puolustusjärjestelmämme erityistarpei-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28529: den lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös puo-
28530: lustusvoimien palkkaus- ja virkarakenteen kehit-                Miksi Hallitus on jättänyt toteutta-
28531: tämisen tavoitteet.                                          matta eduskunnan tahdon, kun sotilas-
28532:    Palkkaus- ja virkarakenteen kehittämisen ta-              eläkejärjestelmän kehittämistä selvitet-
28533: voitteita ei ole kuitenkaan sotilaseläkejärjestel-           täessä on puolustusvoimien palkkaus- ja
28534: män kehittämistä pohtineen työryhmän työsken-                virkarakenteen kehittämistä koskevat
28535: telyssä selvitetty.                                          selvitykset jätetty tekemättä?
28536:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
28537: 
28538:                                            Sulo Aittaniemi
28539: 
28540: 
28541: 
28542: 
28543: 220051L
28544: 2                                        1992 vp -    KK 469
28545: 
28546: 
28547: 
28548: 
28549:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28550: 
28551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Puolustusvoimien palkkaus- ja virkaraken-
28552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         netta on selvitetty lukuisten eri kehittämishank-
28553: olette 30 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-        keiden yhteydessä. Valtiovarainministeriön toi-
28554: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mesta asiaa on viimeksi selvitetty ministeriön
28555: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       valtioneuvoston ansiotasoselvitysten edellyttä-
28556: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        mistä virkamiespalkkauksista 14.12.1989 teke-
28557: kysymyksestä n:o 469:                                 män päätöksen mukaisesti asettamassa työryh-
28558:                                                       mässä, joka jätti muistionsa ministeriölle
28559:           Miksi Hallitus on jättänyt toteutta-        17.9.1990. Työryhmän tehtävänä oli selvittää,
28560:        matta eduskunnan tahdon, kun sotilas-          miten puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
28561:        eläkejärjestelmän kehittämistä selvitet-       virkasuhteisten henkilöstöryhmien palkkausta ja
28562:        täessä on puolustusvoimien palkkaus- ja        virkarakennetta voidaan kehittää ottaen huo-
28563:        virkarakenteen kehittämistä koskevat           mioon tehtävien vaativuus, henkilökohtainen
28564:        selvitykset jätetty tekemättä?                 työsuoritus ja palkkausten kilpailukykyisyys
28565:                                                       sekä pitäen tavoitteena tuottavuuden, tehokkuu-
28566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den ja palvelutason parantamista.
28567: vasti seuraavaa:                                          Puolustusministeriön ja pääesikunnan toi-
28568:                                                       mesta on lisäksi laadittu useita puolustusvoimien
28569:    Hyväksyessään valtion vuoden 1992 tulo- ja         virkarakennetta koskevia selvityksiä. Keskeisim-
28570: menoarvion eduskunta on edellyttänyt, että soti-      piä puolustusvoimien virkarakennetta koskevia
28571: laseläkejärjestelmää kehitettäessä otetaan huo-       kehittämishankkeita ovat olleet seuraavat: 1)
28572: mioon puolustusjärjestelmämme erityistarpei-          puitesuunnitelma puolustusvoimien henkilöstö-
28573: den lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös puo-         järjestelmien kehittämisestä vuosina 1989-
28574: lustusvoimien palkkaus- ja virkarakenteen kehit-       1999, 2) puolustusvoimien henkilöstö 2000 -työ-
28575: tämisen tavoitteet.                                   ryhmä, 3) puolustusvoimien henkilöstö 2000
28576:    Puolustusministeriö asetti 1.11.1991 työryh-       -työryhmän jatkotyöt: a) kokonaisselvitys soti-
28577: män, jonka tehtäväksi määrättiin selvittää soti-      lasinsinööreistä ja teknikoista, b) kokonaisselvi-
28578: laseläkejärjestelmää ja sen piiriin kuuluvien eläk-   tys siviilihenkilöstöstä ja c) kaksi selvitystä vär-
28579: keellesiirtymisiän mahdollisen nostamisen vai-        vättyjärjestelmästä, 4) puolustusministeriön
28580: kutuksia puolustusjärjestelmäämme ja puolus-          asettama tehtävien vaativuusluokittelutyöryh-
28581: tusvoimien toimintaan sekä tehdä tarpeelliseksi       mä, 5) sotilasteknikoiden asemaa ym. selvittä-
28582: katsomansa ehdotukset asiasta. Toimeksiannos-         neet työryhmät, 6) erikoisupseerityöryhmä, 7)
28583: sa edellytettiin, että työryhmä tarkastelee aina-     musiikkialan selvitystyöryhmä, 8) eläinlääkäri-
28584: kin 55 ja 63 vuoden eläkkeellesiirtymisvaihto-        työryhmä ja 9) sotilaspappityöryhmä.
28585: ehtoja sekä eroamisikää koskevien säännösten              Kun puolustusvoimien palkkaus- ja virka-
28586: tarkoituksenmukaisuutta. Työryhmä ehdotti              rakenteen kehittämisen tavoitteita oli selvitetty
28587: 30.4.1992 päivätyssä muistiossaan ns. MALLI           lukuisten eri kehittämishankkeiden yhteydessä,
28588: 55:n toteuttamista.                                    ei sotilaseläkejärjestelmän kehittämistä pohtinei-
28589:    Valtion eläketoimikunta asetti 5.6.1992 jaos-       den työryhmän tai valtion eläketoimikunnan
28590: ton, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotus sotilaita       asettaman jaoston ole tarvinnut erikseen selvit-
28591: koskevien eläkesäännösten sopeuttamisesta ylei-        tää näitä seikkoja, vaan palkkaus- ja virkaraken-
28592: seen eläkejärjestelmään asteittain vuodesta 1993       teen kehittämisen tavoitteet on eduskunnan tah-
28593: ottaen huomioon puolustusministeriön asetta-           don mukaisesti mahdollisuuksien mukaan huo-
28594: massa työryhmässä tehdyt selvitykset. Jaosto          mioitu näiden ehdotuksissa.
28595: ehdotti 15.9.1992 muistiossaan MALLI 55:n
28596: toteuttamista samoin kuin puolustusministeriön
28597: työryhmäkin.
28598:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
28599: 
28600:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28601:                                          1992 vp -    KK 469                                           3
28602: 
28603: 
28604: 
28605: 
28606:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28607: 
28608:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tur har utretts i samband med ett flertal olika
28609: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utvecklingsprojekt. Genom finansministeriets
28610: den 30 september 1992 tili vederbörande medlem       försorg har ärendet senast undersökts i en ar-
28611: av statsrådet översänt avskrift av följande av       betsgrupp som ministeriet tillsatt med stöd av
28612: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            statsrådets beslut av 14.12.1989 om tjänsteman-
28613: spörsmål nr 469:                                     naavlöningar som avses i utredningama av för-
28614:                                                      tjänstnivån och som överlämnade sin promemo-
28615:           Varför har Regeringen inte förverkli-      ria tili ministeriet 17.9.1990. Arbetsgruppen hade
28616:        gat riksdagens vilja genom att vid utred-     tili uppgift att utreda hur av1öningen och tjäns-
28617:        ningen av utvecklandet av militärpen-         testrukturen för försvarsmaktens och gränsbe-
28618:        sionssystemet inte undersöka hur för-         vakningsväsendets personalgrupper i tjänsteför-
28619:        svarsmaktens avlönings- och tjänste-          hållande kan utvecklas med beaktande av upp-
28620:        struktur skall kunna utvecklas?               giftemas svårighetsgrad, den personliga arbets-
28621:                                                      prestationen och konkurrenskraften i fråga om
28622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avlöningama samt med produktivitet, effektivi-
28623: anföra följande:                                     tet och en bättre servicenivå som mål.
28624:                                                          Vid försvarsministeriet och huvudstaben har
28625:     Då riksdagen antog statsbudgeten för 1992        dessutom gjorts flera utredningar om försvars-
28626: förutsatte den att vårt försvarssystems specialbe-   maktens tjänstestruktur. De centralaste utveck-
28627: hov och i mån av möjlighet även målsättningen        lingsprojekten som gäller försvarsmaktens tjäns-
28628: för utvecklandet av försvarsmaktens avlönings-       testruktur är följande: 1) en pian för ram som
28629: och tjänstestruktur beaktas vid utvecklandet av      gäller utvecklandet av försvarsmaktens perso-
28630: militärpensionssystemet.                             nalsystem 1989-1999, 2) försvarsmaktens per-
28631:     Försvarsministeriet tillsatte 1.11.1991 en ar-   sonai 2000-arbetsgrupp, 3) fortsättningen av ar-
28632: betsgrupp som hade tili uppgift att undersöka        betet i försvarsmaktens personai 2000-arbets-
28633: militärpensionssystemet och att utreda vilka         grupp, a) en helhetsutredning om militäringenjö-
28634: verkningar en eventuell höjning av pensione-         rer och tekniker, b) en helhetsutredning om
28635: ringsåldem har på vårt försvarssystem och för-       civilpersonalen och c) två utredningar om orga-
28636: svarsmaktens verksamhet samt att lägga fram          nisationen för värvade, 4) den av försvarsminis-
28637: nödvändiga förslag i ärendet. 1 uppdraget förut-     teriet tillsatta arbetsgruppen för klassificering av
28638: sattes att arbetsgruppen åtminstone undersöker       svårighetsgraden för uppgifter, 5) arbetsgrupper
28639: altemativen med pensionering vid 55 resp. 63 års     för utredning av militärteknikemas ställning
28640: ålder samt ändamålsenligheten i fråga om de          m.m., 6) specialofficersarbetsgruppen, 7) arbets-
28641: stadganden som gäller avgångsåldem. Arbets-          gruppen för utredning av musikområdet, 8)
28642: gruppen föreslog i sin promemoria av 30.4.1992       veterinärarbetsgruppen och 9) militärprästar-
28643: att den s.k. MODELL 55 skall genomföras.             betsgruppen.
28644:     Statens pensionskommission tillsatte 5.6.1992        Då målsättningen för utvecklandet av för-
28645: en sektion med uppgift att lägga fram ett förslag    svarsmaktens avlönings- och tjänstestruktur har
28646:  om sammanjämkning av pensionsstadgandena            utretts i samband med flera olika utvecklings-
28647: för militärer med det allmänna pensionssystemet      projekt, har den arbetsgrupp som dryftat utveck-
28648:  stegvis från 1993 med beaktande av de utred-        landet av militärpensionssystemet och den av
28649: ningar som gjorts i den av försvarsministeriet       statens pensionskommission tillsatta sektionen
28650: tillsatta arbetsgruppen. 1 likhet med försvarsmi-    inte separat behövt utreda dessa omständigheter,
28651:  nisteriets arbetsgrupp föreslog sektionen i sin     utan målsättningen för utvecklandet av avlö-
28652: promemoria av 15.9.1992 att MODELL 55 skall          nings- och tjänstestrukturen har enligt riksda-
28653:  genomföras.                                         gens vilja i mån av möjlighet beaktats i dessa
28654:     Försvarsmaktens avlönings- och tjänstestruk-     förslag.
28655:      Helsingfors den 4 november 1992
28656: 
28657:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
28658:                                                 1992 vp
28659: 
28660: Kirjallinen kysymys 470
28661: 
28662: 
28663: 
28664: 
28665:                                    Aittoniemi: Ruotsin kieltä taitamattomien ruotsinsuomalaisten
28666:                                        oikeusturvan toteutumisesta
28667: 
28668: 
28669:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28670: 
28671:     Ruotsissa asuu useita satojatuhansia suoma-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
28672: laisia. Osa heistä on kielitaidottomia, mikä aset-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28673: taa heidät eriarvoiseen asemaan asioidensa hoi-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28674: tamisessa kielitaitoisiin verrattuna.                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28675:     Eräiden lehtikitjoitusten perusteella tuntuisi
28676: siltä, että erityisesti vähävaraisen suomalaisväes-              Seuraako Hallitus Ruotsissa asuvien
28677: tön osalta Ruotsissa oikeusturvakysymykset                    suomalaisten oikeusturvan kehittymistä,
28678: ovat rempallaan. Esimerkkinä tästä on erään                   sitä millä tavoin se tapahtuu ja mitä
28679: työtapaturmassa aivovamman saaneen miehen                     havaintoja asian suhteen on olemassa?
28680: kohtalo (Kauko Partanen), joka on joutunut
28681: hakemaan oikeuksiaan Strasbourgin ihmisoi-
28682: keustuomioistuimesta.
28683: 
28684:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1992
28685: 
28686:                                             Sulo Aittoniemi
28687: 
28688: 
28689: 
28690: 
28691: 220051L
28692: 2                                         1992 vp -    KK 470
28693: 
28694: 
28695: 
28696: 
28697:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28698: 
28699:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaan tuomioistuinten lisäksi lähinnä sellaisissa
28700: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          julkisissa toimielimissä kuin sairaanhoito-, ter-
28701: olette 30 päivänä syyskuuta 1992 päivätyn kir-         veydenhuolto-, sosiaali- ja lastensuojeluviran-
28702: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       omaisissa sekä työvoima-, vero-, poliisi- ja kou-
28703: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        luviranomaisissa. Edelleen on tuomioistuinten ja
28704: Sulo Aittoniemen kiijallisesta kysymyksestä n:o        muiden julkisten toimielinten, mikäli mahdollis-
28705: 470:                                                   ta, huolehdittava siitä, että sopimusvaltion kan-
28706:                                                        salainen saa niissä käsiteltävissä asioissa tarvitta-
28707:           Seuraako Hallitus Ruotsissa asuvien          van tulkitsemis- ja kääntämisavun. Rikosasiois-
28708:        suomalaisten oikeusturvan kehittymistä,         ta on lisäksi todettu, että kansalaisen on aina
28709:        sitä millä tavoin se tapahtuu ja mitä           saatava tarvittava tulkitsemisapu.
28710:        havaintoja asian suhteen on olemassa?              Sopimuksen soveltamista seuraa kunkin sopi-
28711:                                                        musvaltion nimeämä viranomainen. Suomessa
28712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tämä viranomainen on oikeusministeriö. Lisäksi
28713: vasti seuraavaa:                                       sopimuksen soveltamista seuraa sopimukseen
28714:                                                        sisältyvän velvoitteen mukaisesti myös Pohjois-
28715:    Pohjoismaisen keskinäisen traditionja vakiin-       maiden ministerineuvosto.
28716: tuneen sopimuskäytännön mukaan palvelut toi-              Niiden kokemusten perusteella, mitä em. so-
28717: sessapohjoismaassaasuvalle kansalaiselle anne-         pimuksesta on käytännössä saatu, kysymyksessä
28718: taan lähtökohtaisesti asumismaaperiaatteen             esitettyä tilannetta ei pitäisi syntyä.
28719: pohjalta. Tämä koskee myös tulkkausta ja oi-              Mikäli sopimuksen soveltamisessa esiintyy
28720: keusapua. Esimerkkinä asumismaaperiaattee-             puutteellisuuksia, Ruotsissa, kuten Suomessa-
28721: seen perustuvasta palvelusta voi mainita sopi-         kin, hallintolainkäytön kohteena olevilla kansa-
28722: muksen Suomen, Islannin, Noijan, Ruotsin ja            laisilla ja maassa asuvilla ulkomaalaisilla on
28723: Tanskan välillä pohjoismaiden kansalaisten oi-         käytettävissään tehokkaat muutoksenhakukei-
28724: keudesta käyttää omaa kieltään muussa pohjois-         not Hallintolainkäyttöä harjoittavien viran-
28725: maassa (SopS 11/87 ja 40/87).                          omaisten tulee aina perustaa toimintansa lailli-
28726:    Sopimuksen taustalla on pohjoismaiden halli-        suusperiaatteelle.
28727: tusten näkemys siitä, että kielellisellä tasa-arvol-      Kohtaloonsa tyytymättömällä kansalaisella
28728: 1a pohjoismaissa on suuri merkitys pohjoismai-         on aina mahdollisuus kääntyä Euroopan neu-
28729: selle yhteistunteelle ja pohjoismaiden kansojen        voston ihmisoikeustoimikunnan puoleen. Sekä
28730: välisille laajemmille yhteyksille. Sopimuksen          Suomi että Ruotsi ovat liittyneet Euroopan neu-
28731: osapuolet ovat sitoutuneet vaikuttamaan siihen,        voston ihmisoikeusyleissopimukseen. Sopimus-
28732: että sopimusvaltion kansalainen voi tarvittaessa       valtiot ovat tunnustaneet Euroopan ihmisoi-
28733: käyttää omaa kieltään asioidessaan toisen sopi-        keustoimikunnan toimivallan ottaa vastaan Eu-
28734: musvaltion viranomaisten kanssa. Tätä peri-            roopan neuvoston pääsihteerille osoitettuja vali-
28735: aatetta noudatetaan sopimusmääräysten mu-              tuksia.
28736: 
28737:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
28738: 
28739:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Vttyrynen
28740:                                          1992 vp -   KK. 470                                         3
28741: 
28742: 
28743: 
28744: 
28745:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28746: 
28747:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ga organ såsom sjukvårds-, hälsovårds-, social-
28748: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vårds- och barnavårdsmyndigheter samt arbets-
28749: den 30 september 1992 tili vederbörande medlem       marknads-, skatte-, polis- och skolmyndigheter.
28750: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Dessutom skall domstolar och andra offentliga
28751: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            organ såvitt möjligt söija för att medborgare i en
28752: spörsmål nr 470:                                     fördragsslutande stat får behövlig tolk- och över-
28753:                                                      sättningshjälp i mål och ärenden. I fråga om
28754:           Följer Regeringen utvecklingen i           brottmål har det dessutom konstaterats att med-
28755:        Sverige i fråga om finländarnas rätts-        borgaren alltid skall få den tolkhjälp som be-
28756:        skydd, vad denna utveckling innebär och       hövs.
28757:        de observationer som gjorts i denna frå-          Det ankommer på de myndigheter som ut-
28758:        ga?                                           nämnts av de fordragsslutande staterna att följa
28759:                                                      tillämpningen av konventionen. I Finland har
28760:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        justitieministeriet utsetts för detta ändamål. En-
28761: anföra följande:                                     ligt konventionen ankommer det även på Nor-
28762:                                                      diska ministerrådet att följa tillämpningen av
28763:    Enligt nordisk tradition och vedertagen för-      konventionen.
28764: dragspraxis utges tjänster tili nordiska medbor-         På basis av de erfarenheter som i praktiken
28765: gare bosatta i ett annat nordiskt land i regel på    erhållits av konventionen borde en i spörsmålet
28766: basis av bosättningsorten. Detta gäller också i      avsedd situation inte uppkomma.
28767: fråga om tolktjänster och rättshjälp. Som ett            Om brister förekommer vid tillämpningen av
28768: exempel på bosättningsortsprincipen kan näm-         konventionen finns i Sverige, likaväl som i Fin-
28769: nas konventionen mellan Finland, Danmark,            land, effektiva medel som medborgarna och i
28770: Island, Norge och Sverige om nordiska medbor-        Jandet bosatta utlänningar kan använda sig av
28771: gares rätt att använda sitt eget språk i annat       för att överklaga förvaltningsmyndigheternas
28772: nordiskt land (FördrS 11/87 och 40/87).              beslut. De förvaltningsrättsliga myndigheternas
28773:    Konventionen är ett uttryck för de nordiska       verksamhet skall grunda sig på legalitetsprinci-
28774: regeringarnas uppfattning att en ökad språklig       pen.
28775: likställighet inom Norden är av stor betydelse för       Medborgaren som är otillfreds i sin sak, har
28776: den nordiska gemenskapskänslan och för vidga-        alltid möjligheten att vända sig tili Europarådets
28777: de kontakter mellan de nordiska folken. De           kommission för de mänskliga rättigheterna.
28778: fördragsslutande parterna har förbundit sig att      Både Finland och Sverige har anslutit sig till
28779: verka för att en medborgare i en fördragsslutan-     Europarådets konvention om de mänskliga rät-
28780: de stat vid behov skall kunna använda sitt eget      tighetema. De fördragsslutande statema har er-
28781: språk vid kontakt med myndigheter i en annan         känt den europeiska kommissionens för de
28782: fördragsslutande stat. Enligt konventionsbe-         mänskliga rättigheterna behörighet att ta emot
28783: stämmelserna gäller detta förutom vid kontakt        klagomål som inlämnats hos Europarådets gene-
28784: med domstolar främst vid kontakt med offentli-       ralsekreterare.
28785: 
28786:      Helsingforsden 5 november 1992
28787: 
28788:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
28789:                                                1992 vp
28790: 
28791: Kirjallinen kysymys 471
28792: 
28793: 
28794: 
28795: 
28796:                                   Aittoniemi: Virolaisen Franek Kalmetin oikeudesta jäädä asumaan
28797:                                       Suomeen
28798: 
28799: 
28800:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28801: 
28802:    Virolaissyntyinen, vielä Neuvostoliiton kan-      varsin kyseenalaisinkin perustein Kalmetin yk-
28803: salainen Franek Kalmet, s. 20.1.1974 Valgassa        sittäistä asiaa ja siihen otettua kantaa ei voi
28804: Virossa, on päätetty karkottaa Suomesta. Kal-        ymmärtää. Vaikka turvapaikkahakemus on ol-
28805: met on toukokuussa 1991 tullut Suomeen kuu-          lut syytä hylätä, hänelle olisi voitu myöntää
28806: kauden turistiviisumilla. Hänen aikomuksenaan        jatkoa määräaikaiseen oleskelulupaan ja tarkas-
28807: on ollut edelleen pyrkiä Yhdysvaltoihin, mikä ei     tella asiaa uudelleen sen jälkeen. Näin on ainakin
28808: ole kuitenkaan onnistunut. Kalmetille myönnet-       siinä tapauksessa, että olen saanut tietooni kaik-
28809: tiin Suomessa määräaikainen oleskelulupa elo-        ki asiaan liittyvät seikat.
28810: kuun loppuun 1991. Ennen oleskeluluvan päät-             Franek Kalmetin asia tulee korkeimman hal-
28811: tymistä Kalmet teki turvapaikkahakemuksen,           linto-oikeuden käsiteltäväksi. Jos sen päätös on
28812: mikä on ollut tietyllä tavalla virhe, koska turva-   kielteinen, Kalmetin on poistuttava maasta, mis-
28813: paikanhakijan statusta hänen olosuhteistaan on       sä ei inhimillisesti ole mitään järkeä ottaen huo-
28814: enää vaikea löytää. Sellainen status oli olemassa    mioon hänen oleskelunsa täällä ja !uomansa
28815: silloin, kun hän poistui 1991 Virosta kieltäydyt-    ihmissuhteet.
28816: tyään asepalveluksesta silloisen Neuvostoliiton         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28817: armeijassa. Nyt tilanne on muuttunut.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28818:     Kalmetin turvapaikkahakemus on toistuvasti       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28819: ja kylläkin perustellusti hylätty. Joensuussa asu-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28820: va Kalmet on Suomessa olonsa aikana opiskellut
28821: Niinivaaran lukiossa, nykyisin Joensuun lukion                  Katsooko Hallitus, että karkotuspää-
28822: iltalinjalla. Hän on kihloissa suomalaisen tytön             tökseen päättyneessä virolaisen Franek
28823: kanssa ja puhuu sujuvasti suomen, venäjän ja                 Kalmetin asioiden käsittelyssä on asian-
28824: viron kieltä. Häntä on käytetty venäjän kielen               mukaisesti otettu huomioon kaikki inhi-
28825: tulkkina. Kalmetin puolesta ovat antaneet lau-               millisen harkinnan vaatimat seikat ot-
28826: sunnon muun muassa Joensuun kaupunki ja                      taen huomioon maassamme vallitsevan
28827: sikäläinen Lions Club.                                       yleisen käytännön oleskelulupien myön-
28828:     Ottaen huomioon Suomen varsin myöntei-                   tämisessä?
28829: sen suhtautumisen oleskelulupien myöntämiseen
28830: 
28831:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
28832: 
28833:                                            Sulo Aittoniemi
28834: 
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 22005IL
28839: 2                                      1992 vp -   KK 471
28840: 
28841: 
28842: 
28843: 
28844:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28845: 
28846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     dot on, sen lisäksi mitä muutoin säädetään
28847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      salassapidosta, pidettävä salassa, jos tiedon jul-
28848: olette 1 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      kistaminen saattaisi vaarantaa turvapaikan ha-
28849: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kijan tai hänen läheisensä turvallisuutta.
28850: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          Turvapaikka- ja oleskelulupahakemukset si-
28851: Sulo Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o        sältävät säännönmukaisesti myös sellaisia tietoja
28852: 471:                                               asianomaisten henkilökohtaisista oloista, jot-
28853:                                                    ka ovat salassapidettäviä yksityisyyden suojan
28854:           Katsooko Hallitus, että karkotuspää-     vuoksi.
28855:        tökseen päättyneessä virolaisen Franek         Edellä kerrotuista syistä julkinen keskustelu
28856:        Kalmetin asioiden käsittelyssä on asian-    päätöksen perusteista ei ole mahdollista. Muu-
28857:        mukaisesti otettu huomioon kaikki inhi-     toinkin eduskunta sopinee melko huonosti yksit-
28858:        millisen harkinnan vaatimat seikat ot-      täisen hallintoasian käsittelypaikaksi.
28859:        taen huomioon maassamme vallitsevan            Turvapaikka- ja oleskelulupahakemusten rat-
28860:        yleisen käytännön oleskelulupien myön-      kaisu on lakiin sidottua hallintotoimintaa. Sisä-
28861:        tämisessä?                                  asiainministeriö perustelee yksilöllisesti ulko-
28862:                                                    maalaislain säännösten nojalla kaikki kielteiset
28863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       päätökset. Perustelut käyvät ilmi asianomaisen
28864: vasti seuraavaa:                                   saamasta päätöksestä. Sekä turvapaikkahake-
28865:                                                    mukseen annetusta päätöksestä että karkotus-
28866:   Kirjallinen kysymys koskee nimeltä mainittua     päätöksestä on ulkomaalaislaissa säädetty muu-
28867: henkilöä. Ulkomaalaislain 65 §:n mukaan turva-     toksenhakumahdollisuus.
28868: paikkaa koskevan asian käsittelyssä saadut tie-
28869: 
28870:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1992
28871: 
28872:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
28873:                                         1992 vp -   KK 471                                          3
28874: 
28875: 
28876: 
28877: 
28878:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28879: 
28880:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stadgas om sekretess, hållas hemliga, om det
28881: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      kan äventyra den asylsökandes eller en närstå-
28882: den 1 oktober 1992 tili vederbörande medlem av      ende persons säkerhet att uppgiften offentlig-
28883: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   görs.
28884: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skrift-          Ansökningama om asyl och uppehållstill-
28885: liga spörsmål nr 471 :                              stånd innehåller regelmässigt även sådana upp-
28886:                                                     gifter om de berörda personemas personliga
28887:           Anser Regeringen att man vid behand-      förhållanden som skall hållas hemliga på grund
28888:        lingen av estländske Franek Kalmets          av intimitetsskyddet.
28889:        ärende, som resulterade i ett utvisnings-       Av ovan nämnda orsaker är det inte möjligt
28890:        beslut, på behörigt sätt har beaktat alla    att offentligen diskutera grundema för beslutet.
28891:        de omständigheter som prövningen av          Riksdagen torde också i övrigt lämpa sig rätt illa
28892:        ärendet förutsätter med hänsyn tili rå-      för behandlingen av ett enskilt förvaltningsären-
28893:        dande praxis i vårt land när det gäller      de.
28894:        beviljande av uppehållstillstånd?               Att avgöra ansökningar om asyl och uppe-
28895:                                                     hållstillstånd är lagbunden förvaltningsverksam-
28896:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        het. Inrikesministeriet motiverar alla nekande
28897: samt anföra följande:                               beslut med stöd av stadgandena i utlänningsla-
28898:                                                     gen. Motiveringen framgår av det beslut som den
28899:    Det skriftliga spörsmålet gäller en namngiven    berörda personeo erhållit. Enligt utlänningsla-
28900: person. Enligt 65 § utlänningslagen skall uppgif-   gen får man söka ändring i både beslut om asyl
28901: ter som kommit fram vid behandlingen av ett         och utvisning.
28902: ärende som gäller asyl, utöver vad som i övrigt
28903:      Helsingfors den 19 oktober 1992
28904: 
28905: 
28906:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
28907:                                                1992 vp
28908: 
28909: Kirjallinen kysymys 472
28910: 
28911: 
28912: 
28913: 
28914:                                   Aittoniemi: Yhteiskunnan toimenpiteistä HIV-positiivista raiskaa-
28915:                                       jaa kohtaan
28916: 
28917: 
28918:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28919: 
28920:    Ns. HIV-raiskaajan aiheuttamat tapaukset          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28921: osoittavat, että yhteiskunta ei pysty suojaamaan     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28922: jäseniään tämäntapaisilta hyökkäyksiltä. Selväs-
28923: ti yleisvaaralliseen sairauteen aidsiin suhtaudu-               Mitä Hallitus aikoo tehdä suojatak-
28924: taan kevytmielisesti, ja oikeuskäytäntö on mitä              seen yhteiskunnan jäseniä sentyyppisiltä
28925: on.                                                          hyökkäyksiltä, joihin ns. HIV-raiskaaja
28926:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           on toistuvasti syyllistynyt?
28927: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28928: 
28929:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
28930: 
28931:                                            Sulo Aittoniemi
28932: 
28933: 
28934: 
28935: 
28936:  20051L
28937: 2                                        1992 vp -   KK 472
28938: 
28939: 
28940: 
28941: 
28942:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28943: 
28944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainittujen rikosten rangaistusasteikot
28945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ovat niin ankarat, että voimakkaimmat rikos-
28946: olette 1 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        prosessuaaliset pakkokeinot ovat käytettävissä.
28947: jeenne n:o 1493 ohella toimittanut valtioneuvos-     Rikoksentekijä voidaan pidättää ja vangita, jos
28948: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       hänen epäillään jatkavan rikollista toimintaa.
28949: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta            Rikosoikeudellinen lainsäädäntö ja pakkokei-
28950: kirjallisesta kysymyksestä n:o 472:                  not ovat siten tarpeellisen tehokkaat estämään
28951:                                                      väkivaltaisen HIV-tartunnan toistuvan levittä-
28952:           Mitä toimia Hallitus aikoo tehdä suo-      misen, jos siitä saadaan riittävän ajoissa tietoa.
28953:        jatakseen yhteiskunnan jäseniä sentyyp-       Aukotonta ennalta estävää toimintaa ei demo-
28954:        pisiltä hyökkäyksiltä, joihin ns. HIV-        kraattisessa oikeusvaltiossa voida luoda sen
28955:        raiskaaja on toistuvasti syyllistynyt?        enempää kysymyksessä tarkoitettujen kuin mui-
28956:                                                      denkaan rikosten osalta. Yleisellä HIV-ongel-
28957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          masta tiedottamisella ja tartunnan saaneiden
28958: taen seuraavaa:                                      asennemuokkauksella voidaan vaaratekijöitä
28959:                                                      vähentää, mutta äärimmäisiä väkivaltapurkauk-
28960:     HIV-tartunnan saanut henkilö, joka pakottaa      sia ei niillä voida kokonaan estää. HIV-tartun-
28961: toisen väkivallalla sukupuoliyhteyteen, voi syyl-    nan saaneiden täydellinen eristäminen yhteis-
28962: listyä tekotavasta ja teon tarkoituksesta riippuen   kunnasta hoidollisin perustein ei meillä saavut-
28963: väkisinmakaamiseen, törkeään pahoinpitelyyn,         taisi yleistä hyväksyntää, ja se johtaisi tartunnan
28964: tapon yritykseen tai jopa tappoon. Rangaistus        saaneiden muuhunkin hoitoon hakeutumishalun
28965: väkisinmakaamisesta on vankeutta kuudesta            vähentymiseen. Ongelman vakavuuden vuoksi
28966: kuukaudesta kymmeneen vuoteen. Muiden ky-            sosiaali- ja terveysministeriössä harkitaan oi-
28967: symykseen tulevien rikosten tunnusmerkistöä ja       keusministeriön saaman tiedon mukaan erillisen
28968: rangaistusasteikkoa on selvitetty kansanedustaja     neuvottelukunnan asettamista HIV-tilanteen
28969: Tina Mäkelän ym. aidsin tietoista toiseen tartut-    seurantaa varten.
28970: tamista koskevaan kirjalliseen kysymykseen n:o
28971: 357 syyskuun 2 päivänä 1992 annetussa vastauk-
28972: sessa.
28973: 
28974:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
28975: 
28976:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
28977:                                           1992 vp -   KK 472                                              3
28978: 
28979: 
28980: 
28981: 
28982:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28983: 
28984:    I det syfte 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen        tvångsåtgärderna står tili buds. Gärningsrnan-
28985: mger har Ni, Herr Talrnan, rned Er skrivelse av       nen kan anhållas och häktas, orn rnan rnisstän-
28986: ien 1 oktober 1992 tili vederbörande rnedlern av      ker att han annars kornrner att fortsätta sin
28987: ;tatsrådet översänt följande av riksdagsrnan          brottsliga verksarnhet.
28988: ~ulo Aittonierni undertecknade spörsrnål nr 4 72:        Den straffprocessuella lagstiftningen och de
28989:                                                       straffprocessuella tvångsåtgärderna är alltså till-
28990:           Vilka åtgärder ärnnar Regeringen vid-       räckligt effektiva för att förhindra att någon
28991:        ta för att skydda sarnhällsrnedlernrnarna      upprepade gånger sprider HIV genorn våld, orn
28992:        rnot det slag av angrepp sorn den s.k.         rnan i tillräckligt god tid får vetskap orn risken.
28993:        HIV-våldtäktsrnannen upprepade gånger          Det är inte rnöjligt att i en dernokratisk rättsstat
28994:        har gjort sig skyldig tili?                    skapa ett förebyggande skyddssystern utan luck-
28995:                                                       ori det fall sorn avses i spörsrnålet, lika litet sorn
28996:  Sorn svar på detta spörsrnål får jag vördsarnt       det är rnöjligt beträffande andra brott. Genorn
28997: mföra följande:                                       allrnän information orn HIV-problernet och ge-
28998:                                                       norn att påverka attityderna hos dern sorn har
28999:     En person sorn har besrnittats rned HIV och       besrnittats kan riskfaktorerna rninskas, rnen det
29000: :orn rned våld tvingar en annan tili könsurngänge     är inte möjligt att på det sättet helt förhindra de
29001: can beroende på handlingssättet och syftet rned       rnest extrerna våldsutbrotten. Att helt isolera
29002: 1andlingen göra sig skyldig till våldtäkt, grov       personer sorn besrnittats med HIV från sarnhäl-
29003: nisshandel, försök tili dråp eller t.o.rn. dråp.      let på grund av behov av vård skulle inte hos oss
29004: itraffet för våldtäkt är fångelse från sex rnånader   rnötas rned ett allrnänt godkännande och skulle
29005:  ill tio år. Rekvisiten och straffskalorna för de     leda till att de sorn besmittats i rnindre grad än
29006: >vriga brotten har utretts i det svar sorn den 2      för närvarande skulle söka andra former av
29007: :epternber 1992 gavs på riksdagsrnan Tina Mä-         vård. På grund av att problernet är så allvarligt
29008: ;:eläs rn.fl. skriftliga spörsrnål nr 357 orn att     har rnan, enligt de uppgifter justitierninisteriet
29009: nedvetet besrnitta en annan person rned AIDS.         har fått, vid social- och hälsovårdsrninisteriet
29010:     Straffskalorna för de ovan närnnda brotten är     övervägt att tillsätta en separat delegation för att
29011: :å höga att de strängaste straffprocessuella          följa HIV-situationen.
29012: 
29013:      Helsingfors den 4 novernber 1992
29014: 
29015:                                                                      Justitierninister Hannele Pokka
29016:                                              1992 vp
29017: 
29018: Kirjallinen kysymys 473
29019: 
29020: 
29021: 
29022: 
29023:                                  Aittoniemi: Puolan kautta Suomeen tulleiden Kosovon albaanien
29024:                                      turvapaikkahakemusten käsittelystä
29025: 
29026: 
29027:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29028: 
29029:    Suomessa on noin 1 700 ns. Kosovon albaa-       että Kosovon albaanit eivät alun perinkään täy-
29030: nia, jotka hakevat turvapaikkaa. Osa heistä on     tä pakolaisstatuksen vaatimuksia.
29031: sellaisia, jotka ovat jo aikaisemmin hakeneet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29032: turvapaikkaa muualta pohjoismaista mutta hei-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29033: dät on palautettu. Suurin osa heistä on tullut     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29034: tänne tiettävästi Puolasta, joka on allekirjoit-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29035: tanut pakolaissopimuksen ja joka on katsot-
29036: tava tällä hetkellä kiistatta ns. turvalliseksi               Aikooko Hallitus palauttaa Puolan
29037: maaksi. Puolassa heidän olisi heti pitänyt                 kautta tänne saapuneet ns. Kosovon al-
29038: pyytää turvapaikkaoikeutta ja sinne heidät                 baanit takaisin Puolaan, koska se on
29039: Suomesta tulisi pakolaissopimuksen mukaan                  katsottava turvalliseksi maaksi eivätkä
29040: palauttaa.                                                 mainitut albaanit täytä alun perinkään
29041:    Saatujen tietojen mukaan hallitus on kuiten-            niitä vaatimuksia, joita perustellusti tur-
29042: kin lähtenyt siitä, että Kosovon albaaneille               vapaikkaa hakevilta edellytetään, Koso-
29043: myönnetään Suomeen oleskelulupa säätämällä                 vossa vallitsevan rauhallisen tilanteen
29044: siitä mahdollisesti oma lakinsa. Todettakoon,              vuoksi?
29045: 
29046:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
29047: 
29048:                                          Sulo Aittoniemi
29049: 
29050: 
29051: 
29052: 
29053: 220051L
29054: 2                                        1992 vp -   KK 473
29055: 
29056: 
29057: 
29058: 
29059:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29060: 
29061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maihin, jotta nämä antaisivat Jugoslavian alueel-
29062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta lähteneille ihmisille väliaikaista suojaa. Pako-
29063: olette 1 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        laispäävaltuutettu, samoin kuin monet jäsenval-
29064: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tiotkin, katsovat tilanteen entisen Jugoslavian
29065: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         alueella olevan siinä määrin vaarallisen ja jännit-
29066: Sulo Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o          tyneen, että sieltä paenneiden henkilöiden tur-
29067: 473:                                                 vallisuus olisi vaarassa, mikäli heidät palautet-
29068:                                                      taisiin, vaikkakaan Geneven pakolaissopimuk-
29069:           Aikooko Hallitus palauttaa Puolan          sen mukaisesta vainosta ei suinkaan aina ole
29070:        kautta tänne saapuneet ns. Kosovon al-        kyse. Jotkut valtiot ovat palauttaneetkinjoitakin
29071:        baanit takaisin Puolaan, koska se on          henkilöitä -lähinnä Kosovon albaaneja, mutta
29072:        katsottava· turvalliseksi maaksi eivätkä      palautukset ovat nykyisissä oloissa äärimmäisen
29073:        mainitut albaanit täytä alun perinkään        hankalia toteuttaa ja niiden aiheuttamat kustan-
29074:        niitä vaatimuksia, joita perustellusti tur-   nukset ovat suuret.
29075:        vapaikkaa hakevilta edellytetään, Koso-          Puola on liittynyt Geneven pakolaissopimuk-
29076:        vossa vallitsevan rauhallisen tilanteen       seen, ja muutoinkin se voidaan katsoa maaksi,
29077:        vuoksi?                                       johon turvapaikanhakija voidaan turvallisesti
29078:                                                      palauttaa. Ennen Suomen asettamaa viisumi-
29079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pakkoa maahamme saapuneet henkilöt olisi kui-
29080: vasti seuraavaa:                                     tenkin palautettava kotimaahansa, koska he,
29081:                                                      kuten edellä olen todennut, ovat saapuneet vii-
29082:    Jugoslavian valtion hajoamisprosessin seu-        sumivapauden vielä ollessa voimassa.
29083: rauksena on sen eri osista joutunut lähtemään           On siis olemassa voimakkaita humanitäärisiä
29084: kodeistaan noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Pohjois-      syitä, jotka puoltavat tilapäisen suojan antamis-
29085: maihin heitä on etsiytynyt siten, että Suomeen ja    ta Jugoslaviasta saapuneille ihmisille Kosovon
29086: Norjaan on tullut vajaat parituhatta turvapai-       albaanit mukaan lukien. Tästä syystä ja myös
29087: kanhakijaa kumpaankin maahan, Tanskaan               sen vuoksi, että Suomi omalta osaltaan ja omista
29088: kolmisentuhatta ja Ruotsiin 55 000 turvapaikan-      vaikeuksistaan huolimatta olisi jakamassa sitä
29089: hakijaa. Hyvin suuri osa näistä ihmisistä on         taakkaa, joka entisen Jugoslavian alueelta paen-
29090: Kosovon alueelta lähteneitä albaaneja. Suomeen       neiden ihmisten liikkeellelähdön myötä on koh-
29091: tulleista mahdollisesti jopa 75% on juuri tuolta     dannut läntisen Euroopan valtioita, hallitus
29092: alueelta peräisin.                                   päätti iltakoulussaan 12.8.1992, että ennen viisu-
29093:    Suurin osa Suomeen saapuneista jugoslaa-          mipakon palauttamista Suomeen saapuneet Ju-
29094: veista saapui parin viikon aikana kesä-heinä-        goslavian passilla matkustaneet turvapaikanha-
29095: kuussa 1992 laivalla Puolasta ja Virosta. Kaikki     kijat saavat jäädä maahamme ja että heille ri-
29096: ovat pyytäneet turvapaikkaa Suomesta.                koksiin syyllistyneitä tapauksia lukuun ottamat-
29097:    Hallitus peruutti Jugoslavian kanssa tehdyn       ta annetaan oleskelulupa Suomessa vuodeksi.
29098: viisumivapaussopimuksen 20.7.1992. Tuohon               Helpottaakseen sisäasiainministeriössä jo en-
29099: päivämäärään saakka Suomeen saapuneet jugo-          nestään olevaa käsittelyruuhkaa hallitus on
29100: slavialaiset olivat siis saapuneet viisumivapau-     päättänyt antaa esityksen erityislaiksi, jolla me-
29101: den ollessa vielä voimassa. Viisumipakon palaut-     nettely toteutetaan yksinkertaistetussa muodos-
29102: tamisen jälkeen jugoslavialaisten maahantulo on      sa. Hallitus tulee arvioimaan tilanteen Balkanilla
29103: huomattavasti vähentynyt.                            uudelleen näiden lupien umpeenkulumisen ai-
29104:    Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaispääval-        kaan ja päättämään jatkotoimista tuon arvion
29105: tuutettu on useissa yhteyksissä vedonnut jäsen-      perusteella.
29106: 
29107:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1992
29108: 
29109:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29110:                                           1992 vp -   KK 473                                             3
29111: 
29112: 
29113: 
29114: 
29115:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29116: 
29117:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          områdena i det forna Jugoslavien temporärt
29118: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skydd. Flyktingkommissarien liksom flere med-
29119: den 1 oktoher 1992 till vederhörande medlem av        lemsstater anser att situationen i det forna.
29120: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Jugoslavien är så pass farlig och spänd att det
29121: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skrift-         skulle äventyra deras säkerhet som flytt därifrån,
29122: liga spörsmål nr 473:                                 ifall de skulle sändas tillhaka, trots att det
29123:                                                       ingalunda alltid är fråga om förföljelse enligt
29124:           Åmnar Regeringen sända de s.k. Ko-          Geneve-konventionen. Några Iänder har sänt en
29125:        sovoalhanerna, som kommit till Finland         del människor tilihaka, närmast är det fråga om
29126:        via Polen, tilihaka till Polen, eftersom       Kosovoalhaner, men det är under nuvarande
29127:        Polen hör hetraktas som ett tryggt land        förhållanden ytterst svårt att sända någon tiliha-
29128:        och då alhanerna i fråga inte heller från      ka och kostnaderna för en återsändning är höga.
29129:        hörjan uppfyller de krav som gäller för            Polen har anslutit sig till Geneve-konventio-
29130:        personer som på goda grunder ansöker           nen och Polen kan också i övrigt hetraktas som
29131:        om asyl med anledning av det lugna läget       ett land dit en asylsökande kan tryggt sändas
29132:        som råder i Kosovo?                            tilihaka. De som kommit innan Finland införde
29133:                                                       viseringstvånget horde dock sändas tilihaka till
29134:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt         sitt hemland, eftersom de, såsom jag ovan redan
29135: anföra följande:                                      konstaterat, har kommit till vårt land medan
29136:                                                       viseringsfriheten ännu var i kraft.
29137:    Till följd av den jugoslaviska statens upplös-         Det finns således vägande humanitära skäl
29138: ning har ca 2,5 miljoner människor varit tvungna      som talar för att man skall ge människorna som
29139: att lämna sina hem i olika delar av landet. Till de   kommit från det forna Jugoslavien, Kosovoalha-
29140: nordiska länderna har de sökt sig så att det till     nema medräknade, temporärt skydd. Av denna
29141: både Finland och Norge har kommit knappa              anledning och också för att Finland för sin del
29142: tvåtusen asylsökande, tili Danmark ca tretusen        och trots sina egna svårigheter skall vara med om
29143: och till Sverige 55 000. En mycket stor andel av      att dela den hörda som de västeuropeiska länder-
29144: dem är alhaner från Kosovo. Av dem som                na har drahhats av i och med att människor flytt
29145: kommit till Finland hör möjligen rentav 75 %          från områdena i det forna Jugoslavien, heslöt
29146: hemma i detta område.                                 regeringen isin aftonskola den 12.8.1992 att de
29147:    Största delen av jugoslaverna som kommit tili      asylsökande som rest med jugoslaviskt pass och
29148: Finland kom med håt från Polen och Estland            som kommit tili Finland innan Finland återin-
29149: under loppet av ett par veckor i juni-juli 1992.      förde viseringstvånget får stanna i landet och att
29150: Alla har ansökt om asyl i Finland.                    de (med undantag av dem som gjort sig skyldiga
29151:    Regeringen återkallade viseringsfrihetsavtalet     tili hrott) heviljas uppehållstillstånd i Finland för
29152: med Jugoslavien den 20. 7.1992. De jugoslaver         ett år.
29153: som hade kommit tili Finland före detta datum             För att underlätta hehandlingen av den redan
29154: hade således kommit tili vårt land medan vise-        från förut stora mängden ansökningar vid inri-
29155: ringsfriheten ännu var i kraft. Sedan vise-           kesministeriet, har regeringen heslutat avlåta en
29156: ringstvånget återinförts har det skett en hetydlig    proposition tili riksdagen med förslag till special-
29157: minskning i antalet jugoslaver som kommit tili        lag med viiken förfarandet genomförs i förenk-
29158: Finland.                                              lad form. Regeringen kommer att hedöma läget
29159:     Förenta Nationernas flyktingkommissarie           på Balkan på nytt när giltighetstiden för dessa
29160: har vid flere tilifållen vädjat tili medlemsländer-   tilistånd går ut och kommer att hesluta om
29161: na för att de skall ge människorna som lämnat         fortsatta åtgärder på hasis av denna hedömning.
29162: 
29163:      Helsingfors den 26 oktoher 1992
29164: 
29165:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29166:                                                  1992 vp
29167: 
29168: Kirjallinen kysymys 474
29169: 
29170: 
29171: 
29172: 
29173:                                     Pulliainen: Tuotteen ekologisuutta kuvaavan merkinnän käyttöön
29174:                                          ottamisesta
29175: 
29176: 
29177:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29178: 
29179:    Ekataseesta on tulossa tärkeä tuotekohtaista        tuotteissa olla perustellusti myönnetyt eka- tai
29180: ympäristönsuojelua edistävä keino. Tätä varten         ympäristömerkit. Merkit voitaisiin myöntää
29181: tarvitaan ns. ekotasemallit. Sellaisten avulla ar-     tuoteryhmittäin. Mm. pesuaineet, pesukoneet,
29182: vioidaan tuotteen koko elinkaarensa aikana ai-         pakkaukset ja kotitalouspaperit tarvitsisivat pi-
29183: heuttamat ympäristövaikutukset Tätä varten             kaisesti objektiivisiin kriteereihin perustuvan
29184: puolestaan tarvitaan tiedot tuotteeseen liittyvistä    ekotasegradeerauksen kuluttajien valintoja var-
29185: raaka-aineista, energian- ja vedenkulutuksesta,        ten. Tässä vaatimustaso on korkeammalla kuin
29186: päästöistä, kuljetuksista, kierrätyksestä, maape-      ns. joutsenmerkissä.
29187: ränkäytöstä, jätteistä ja joskus myös meluhai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29188: toista. Tällöin on otettava huomioon myös ali-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29189: hankkijoiden osuus tuotteen valmistamisessa.           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29190:    Ekatase auttaa vertailemaan kilpailevia tuot-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29191: teita ja valitsemaan niistä ympäristön kannalta
29192: edullisimmat. Sen avulla voidaan asettaa kehit-                   Aikooko Hallitus ryhtyä kehityttä-
29193: tämishankkeet tärkeysjärjestykseen ja suoras-                  mään objektiivisiin kriteereihin perustu-
29194: taan karsia markkinoilta epäkelvot, ympäristölle               via tuotteiden ekotasemalleja, joiden
29195: tuhoisat tuotteet.                                             avulla voidaan tuotteelle/tuoteryhmälle
29196:    Jotta kuluttajat voisivat tehdä valintoja, tulisi           myöntää eka- tai ympäristömerkki?
29197: 
29198:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1992
29199: 
29200:                                             Erkki Pulliainen
29201: 
29202: 
29203: 
29204: 
29205: 220051L
29206: 2                                          1992 vp -   KK 474
29207: 
29208: 
29209: 
29210: 
29211:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29212: 
29213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jestelmän käynnistämistä koskevan päätöksen
29214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          liitteenä olevien merkintäjärjestelmän yleisperi-
29215: olette 1 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          aatteiden mukaan merkki myönnetään vertaile-
29216: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       van arvioinnin perusteella. Vertailun pohjalta
29217: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        määritellään vaatimustaso, ja sen ylittävät tuot-
29218: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      teet saavat merkin. Asetettavan vaatimustason
29219: sestä n:o 474:                                         tulee olla ankara ja joka tapauksessa ylittää
29220:                                                        jossakin pohjoismaassa asetetut ankarimmat
29221:            Aikooko Hallitus ryhtyä kehityttä-          tuotetta koskevat virallissäännökset ja -määrä-
29222:         mään objektiivisiin kriteereihin perustu-      ykset. Myöntämisperusteiden on myös oltava
29223:         via tuotteiden ekotasemalleja, joiden          niin ankaria, että mikään tuote ei saa välittömäs-
29224:         avulla voidaan tuotteelle/tuoteryhmälle        ti merkkiä, jos tiedossa on, että tuotekehittely
29225:         myöntää eko- tai ympäristömerkki?              tekee mahdolliseksi valmistaa piakkoin myöntä-
29226:                                                        misperusteiden mukaisia tuotteita. Tuotteen
29227:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            elinkaari kokonaisuudessaan (raaka-aineiden
29228: taen seuraavaa:                                        käyttö, valmistusprosessi, käyttö, jätteet) tulee
29229:                                                        ottaa huomioon vertailua tehtäessä.
29230:     Pohjoismaiden ministerineuvosto - kulutta-             Pohjoismaisessa ympäristömerkinnässä on
29231: ja-asioista vastaavat ministerit -          tekivät    kriteerit tähän mennessä vahvistettu seuraaville
29232: 6.11.1989 päätöksen harmonisoidusta, vapaaeh-          tuoteryhmille: hienopaperit (kuten kopio-, kont-
29233: toisesta ja positiivisesta tuotteiden ympäristö-       tori- ja painopaperit), astianpesukoneet, pehmo-
29234: merkinnästä. Samalla hyväksyttiin toiminnan            paperit, nappiparistot, moottorisahojen teräket-
29235: määrittävät yleisohjeet.                               juöljyt, tekstiilien pesuaineet, öljypolttimet ja
29236:     Pohjoismaiden ympäristömerkintätoiminta            öljypoltinlkattilayhdistelmät, värikasetit (kopio-
29237: käynnistyi varsinaisesti vuonna 1990, hieman eri       koneisiin ja kirjoittimiin) ja venemoottorit. Lau-
29238: aikaan järjestelmään osallistuvissa eri maissa.        suntovaiheessa on parhaillaan neljää tuoteryh-
29239: Tällä hetkellä järjestelmään ovat liittyneet Nor-      mää koskevat kriteeriehdotukset ja valmisteilla
29240: ja, Ruotsi, Suomi ja Islanti. Tanska ei ole liitty-    on kriteeriehdotukset lähes 20 tuoteryhmälle.
29241: nyt pohjoismaiseen järjestelmään, koska EY:ssä             Merkin käyttöoikeus on tähän mennessä
29242: valmistellaan yhteisön omaa merkintäjärjestel-         myönnetty yli 20 tuotteelle, joista ylivoimaisesti
29243: mää. Tanska osallistuu kuitenkin tarkkailijana         suurimman ryhmän muodostavat erilaiset hieno-
29244: ympäristömerkintäjärjestelmän pohjoismaisen            paperituotteet
29245: yhteistyöelimen työhön.                                    Pohjoismainen ympäristömerkintäjärjestelmä
29246:     Ympäristömerkintäjärjestelmän päätavoittee-        on siten lähtemässä hyvin liikkeelle. Pohjoismai-
29247: na on:                                                 den kuluttajaministereiden kehotuksesta on ku-
29248:     1) Opastaa kuluttajia, jotta he voivat halutes-    luvana vuonna luotu läheiset yhteistyösuhteet
29249: saan valita markkinoilla olevasta runsaasta tava-      Euroopan yhteisön ympäristömerkintäjärjestel-
29250: ravalikoimasta ympäristöä vähiten kuormittavia         män ja pohjoismaiden ympäristömerkintäjärjes-
29251: tuotteita.                                             telmän välille.
29252:     2) Antaa herätteitä sellaiselle tuotekehittelyl-       Edellä esitetyn perusteella ei näytä tarkoituk-
29253: le, joka ottaa taloudellisten ja laadullisten seik-    senmukaiselta eikä tarpeelliselta luoda kysymyk-
29254: kojen ohella huomioon ympäristönäkökohdat              sessä tarkoitettuja ekotasemalleja, joiden avulla
29255:     3) Käyttää suunnitellusti markkinavoimia           tuotteelle tai tuoteryhmälle voidaan myöntää
29256: ympäristöhallinnon lainsäädännön täydentäjä-           erillinen eko- tai ympäristömerkki, vaan jatkaa
29257: nä.                                                    tavoitteiltaan kunnianhimoisen pohjoismaisen
29258:     Pohjoismainen ympäristömerkintäjärjestelmä         merkintäjärjestelmän kehittämistä.
29259: on tavoitteiltaan varsin kunnianhimoinen. Jär-
29260: 
29261:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
29262: 
29263:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
29264:                                           1992 vp -   KK 474                                             3
29265: 
29266: 
29267: 
29268: 
29269:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29270: 
29271:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av en jämförande bedömning. Utgående från
29272: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        jämförelsen definieras en kravnivå och de pro-
29273: den 1 oktober 1992 tili vederbörande medlem av        dukter som överskrider den får märket. Den
29274: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kravnivå som skall ställas skall vara sträng och i
29275: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          varje fall överskrida de strängaste officiella stad-
29276: 474:                                                  ganden och bestämmelser gällande produkten
29277:                                                       som har ställts i något nordiskt land. Bevillnings-
29278:           Har Regeringen för avsikt att för pro-      grunderna skall också vara så stränga att ingen
29279:        dukter utveckla ekobalansmodeller som          produkt genast får märket, om man känner tili
29280:        bygger på objektiva kriterier och med          att produktutvecklingen möjliggör tillverkning
29281:        hjälp av vilka en produkt/produktgrupp         med det snaraste av produkter som uppfyller
29282:        kan beviljas eka- eller miljömärke?            bevillningsgrunderna. Produktens totala livscy-
29283:                                                       kel (bruk av råvaror, tillverkningsprocess, an-
29284:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                vändning, avfall) skall beaktas vid jämförelsen.
29285: vördsamt anföra följande:                                 Inom den nordiska miljömärkningen har kri-
29286:                                                       terier hittilis fastställts för följande produktgrup-
29287:     Nordiska ministerrådet- de ministrar som          per: finpapper (för tryckning, skrivning och
29288: svarar för konsumentärendena - fattade den 6          kopiering), diskmaskiner, mjukpapper, knapp-
29289: november 1989 ett beslut om en harmoniserad,          cellsbatterier, kedjeolja för motorsågar, textil-
29290: frivillig och positiv miljömärkning av produkter.     tvättmedel, oljeförbrännare och oljeförbrännar/
29291: Samtidigt godkändes de allmänna anvisningar           pannkombinationer, färgkassetter (för ko-
29292: som bestämmer verksamheten.                           pieringsmaskiner och skrivare), båtmotorer.
29293:     Den nordiska miljömärkningen började              Förslagen tili kriterier för fyra produktgrupper
29294: egentligen 1990, vid något olika tid i de olika       är som bäst på remiss och för närmare 20
29295: länderna som deltar i systemet. 1 detta nu har        produktgrupper är kriterieförslag under bered-
29296: Norge, Sverige, Finland och lsland anslutit sig       ning.
29297: tili systemet. Danmark har inte anslutit sig till         Bruksrätten tili märket har hittilis beviljats
29298: det nordiska systemet, eftersom EG som bäst           mer än 20 produkter av vilka den överlägset
29299: bereder ett eget märkningssystem. Danmark del-        största gruppen utgörs av olika finpapperspro-
29300: tar dock som observatör i arbetet i det nordiska      dukter.
29301: miljömärkningssystemets samarbetsorgan.                   Det nordiska miljömärkningssystemet håller
29302:     Huvudmålet med miljömärkningssystemet är          således på att komma i gång ordentligt. På
29303:      1) att vägleda konsumenterna så att de om de     uppmaning av de nordiska konsumentministrar-
29304: vill kan välja de produkter som minst belastar        na har man under pågående år skapat nära
29305: miljön av det dryga varuutbudet på marknaden,         samarbetsförhållanden mellan EG:s miljömärk-
29306:     2) att ge impulser tili en sådan produktutveck-   ningssystem och det nordiska miljömärknings-
29307: ling som beaktar miljösynpunkter vid sidan av         systemet.
29308: ekonomiska och kvalitativa faktorer,                     På basis av det ovanstående verkar det varken
29309:     3) att planenligt utnyttja marknadskrafterna      vara ändamålsenligt eller nödvändigt att skapa
29310: som komplettering tili den lagstiftning som gäller    sådana ekobalansmodeller som avses i spörsmå-
29311: miljöförvaltningen.                                   let, med hjälp av vilka en produkt eller produkt-
29312:     Det nordiska miljömärkningssystemet är tili       grupp kunde beviljas ett särskilt eka- eller miljö-
29313:  sina målsättningar synnerligen ambitiöst. Enligt     märke, utan i stället bör man fortsätta att ut-
29314:  de allmänna principerna för märkningssystemet,       veckla det nordiska märkningssystemet som tili
29315:  vilka ingår som bilaga tili det beslut som gällde    sina mål är ambitiöst.
29316:  införandet av systemet, beviljas märket på basis
29317: 
29318:      Helsingfors den 23 oktober 1992
29319: 
29320:                                                                            Minister Pertti Salolainen
29321:                                              1992 vp
29322: 
29323: Kirjallinen kysymys 475
29324: 
29325: 
29326: 
29327: 
29328:                                  Aittoniemi: Toisen velasta takausvastuuseen joutuneiden taloudel-
29329:                                      lisen aseman helpottamisesta
29330: 
29331: 
29332:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29333: 
29334:    Pankit antoivat ns.löysän rahan aikana 1980-    toisen velan maksamisesta annuiteettiperiaat-
29335: luvun loppupuolella lainaa reippaasti jopa ilman   teella kymmenen vuoden aikana, saattaa tuosta
29336: vakuuksia. Ilman vakuuksia olevien lainojen        7 000 markasta mennä 5 500 markkaa kuukau-
29337: :>salta järjestelmä onkin yksinkertainen. Mutta    dessa pankille. Jos ei sovi pankin kanssa, käy
29338: on olemassa kasvava määrä surkeita tapauksia,      vouti tilillä ja sen jälkeen työnantaja potkii pois
29339: joissa velasta joutuu vastuuseen käytännössä       jollakin tekosyyllä.
29340: varaton perhe, joka on mennyt jonkun lainoista        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29341: takuuseen. Nämä ovat yleensä sellaisia takaajia,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29342: joita ei yleensäkään olisi pitänyt ottaa lainaa    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29343: takaamaan, koska heillä ei ole ollut realistisia   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29344: mahdollisuuksia vastata takuustaan, jos lainan-
29345: ottaja tulee maksukyvyttömäksi. Pankit ovat                   Tietääkö Hallitus sen erityisen ankean
29346: ottaneet näitä, yleensä sukulaisia, mukaan ta-             velallisryhmän olemassaolosta, joka alun
29347: kaajina muodon vuoksi.                                     perin muka muodollisesti toisen lainan
29348:    Nyt lukemattomat perheet, joiden nettotulot             takaajaksi joutuneena, vähistä palkkatu-
29349: ovat esimerkiksi 7 000 markkaa kuukaudessa ja              loistaan ja muuten varattomana joutuu
29350: elätettävänä on kolme lasta, ovat vastuussa ta-            vuosikymmenet maksamaan takuuvas-
29351: kuuveloista. Jos pyrkii selviytymään asiasta eli           tuita toisten veloista?
29352:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
29353: 
29354:                                          Sulo Aittoniemi
29355: 
29356: 
29357: 
29358: 
29359: 220051L
29360: 2                                          1992 vp -    KK 475
29361: 
29362: 
29363: 
29364: 
29365:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29366: 
29367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Velkajärjestely koskisi velallisen kaikkia en-
29368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nen velkajärjestelyn aloittamista syntyneitä vel-
29369: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-           koja, mukaan lukien velka, josta velallinen vas-
29370: jeenne n:o 1521 ohella toimittanut valtioneuvos-        taa antamansa takaussitoumuksen perusteella.
29371: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-             Maksuohjelma korvaisi velkasuhteiden alku-
29372: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta            peräiset ehdot. Maksuohjelman toteutettuaan
29373: kirjallisesta kysymyksestä n:o 475:                     velallinen vapautuisi vastaamasta siitä osasta
29374:                                                         velkaa, joka ei sisältynyt ohjelmaan.
29375:            Tietääkö Hallitus sen erityisen anke-           Yksityishenkilölle takausvastuusta aiheutuvi-
29376:         an velallisryhmän olemassaolosta, joka          en kohtuuttomien taloudellisten seuraamusten
29377:         alunperin muka muodollisesti toisen lai-        ehkäisemiseksi lakiehdotukseen on sisällytetty
29378:         nan takaajaksi joutuneena, vähistä palk-        lisäksi säännökset takausvastuun järjestelystä
29379:         katuloistaan ja muuten varattomana jou-         ilman velkajärjestelyä. Järjestely toteutettaisiin
29380:         tuu vuosikymmenet maksamaan takuu-              siten, että takaussitoumuksen antaneelle yksi-
29381:         vastuita toisten veloista?                      tyishenkilölle vahvistettaisiin takausvelkaa kos-
29382:                                                         keva enintään viiden vuoden mittainen mak-
29383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            suohjelma. Tällainen velkajärjestelystä erillinen
29384: en seuraavaa:                                           järjestely tekee mahdolliseksi sen, että velalliselle
29385:                                                         myönnetään maksuaikaa takausvelan suoritta-
29386:     Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan             miseen. Velallinen voi näin välttyä velan pakko-
29387: hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velka-       täytäntöönpanolta, joka muuten voisi johtaa
29388: järjestelystä (HE 183). Lakiehdotuksen mukai-           esimerkiksi velallisen asunnon realisoimiseen ve-
29389: sen velkajärjestelyn tarkoituksena on vaikeuk-          lan suoritukseksi.
29390: siin joutuneen yksityishenkilön taloudellisen ti-          Eduskunnan käsiteltävänä on myös hallituk-
29391: lanteen korjaaminen. Lakiehdotuksen valmiste-           sen esitys yrityksen saneerausta koskevaksi lain-
29392: lussa on otettu huomioon myös se, että yksityis-        säädännöksi (HE 182). Esitykseen sisältyvän
29393: henkilön taloudellisten vaikeuksien syynä voi           lakiehdotuksen mukaan saneerausmenettelyn al-
29394: olla jonkun muun velasta annettu takaussitou-           kaminen estäisi velkojaa perimästä velkaa takaa-
29395: mus.                                                    jalta sekä sivullisen vakuudeksi asettaman asun-
29396:    Velkajärjestely toteutettaisiin siten, että velal-   non tai elinkeinotoiminnan kannalta tarpeellisen
29397: liselle vahvistettaisiin hänen maksukykyään vas-        omaisuuden arvosta, jos takaussitoumus tai va-
29398: taava maksuohjelma, jonka mukaisesti hän suo-           kuuden asettaminen on tehty yksityistalouden
29399: rittaisi velkojaan. Maksuohjelma kestäisi yleensä       puitteissa. Kysymys tällaisen yksityishenkilön
29400: viisi vuotta. Pisimmillään maksuohjelman kesto          vastuusta velkojalle olisi järjestettävä saneeraus-
29401: voisi olla kymmenen vuotta. Velallisen olisi käy-       ohjelmassa. Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan
29402: tettävä velkojensa suoritukseksi kaikki välttä-         ehkäistä yksityishenkilöille, usein yrityksen omis-
29403: mättömien elinkustannusten jälkeen jäävät tu-           tajille ja heidän perheenjäsenilleen takaussitou-
29404: lonsa sekä muu kuin perusturvaan kuuluva va-            muksen tai vakuuden asettamisen vuoksi muuten
29405: rallisuutensa, jos hänellä sellaista on.                aiheutuvia kohtuuttomia tilanteita.
29406: 
29407:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992
29408: 
29409:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
29410:                                          1992 vp -   KK 475                                           3
29411: 
29412: 
29413: 
29414: 
29415:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29416: 
29417:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Skuldsaneringen omfattar alla de skulder som
29418: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       har uppstått innan skuldsaneringen har inletts,
29419: 1521 av den 2 oktober 1992 tili vederbörande         även skulder som gäldenären svarar för på grund
29420: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    av en borgensförbindelse.
29421: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-          Betalningsprogrammet ersätter de ursprungli-
29422: de spörsmål nr 475:                                  ga villkoren i skuldförhållandet. När betalnings-
29423:                                                      programmet har genomförts, befrias gäldenären
29424:           Vet Regeringen om att det finns en         från sitt ansvar för den del av skulden som inte
29425:        ytterst beträngd gäldenärsgrupp, som          ingick i programmet.
29426:        ursprungligen kantänka formellt gått i           För att hindra att en borgensskuld får orimli-
29427:        borgen för en annans lån och under            ga följder för en privatperson har i lagförslaget
29428:        årtionden är tvungen att av sina små          dessutom intagits stadganden om ett arrange-
29429:        löneinkomster och i övrigt medellös beta-     mang för borgensansvar utan skuldsanering.
29430:        la för sitt borgensansvar för en annans       Arrangemanget går ut på att ett program på
29431:        skuld?                                        högst fem år görs upp för en privatperson som
29432:                                                      har iklätt sig en borgensförbindelse. Ett sådant
29433:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         från skuldsaneringen fristående arrangemang
29434: följande:                                            gör det möjligt att ge gäldenären längre tid att
29435:                                                      betala sin borgensskuld. Gäldenären kan här-
29436:    Riksdagen behandlar för närvarande en rege-       igenom undvika att skulden utsöks, vilket annars
29437: ringsproposition med förslag tilllag om skuldsa-     kunde leda t.ex. tili att gäldenärens bostad reali-
29438: nering för privatpersoner (RP 183). Syftet med       seras som betalning av skulden.
29439: skuldsaneringen enligt lagförslaget är att hjälpa       Riksdagen behandlar också för närvarande en
29440: upp den ekonomiska situationen för en privat-        regeringsproposition med förslag tilllagstiftning
29441: person som har råkat i svårigheter. Vid berednin-    om sanering av företag (RP 182). Enligt lagförs-
29442: gen av lagförslaget har också tagits hänsyn tili     laget i propositionen hindrar inledandet av ett
29443: att orsaken tili en privatpersons ekonomiska         saneringsförfarande borgenären att indriva skul-
29444: svårigheter kan vara en borgensförbindelse som       den av borgensmannen eller ur värdet av tredje
29445: han iklätt sig för någon annans skuld.               mans bostad eller egendom som är nödvändig
29446:    Skuldsaneringen genomförs så att ett betal-       för hans näringsverksamhet och som han har
29447: ningsprogram fastställs för gäldenären i vilket      uppställt som säkerhet, förutsatt att borgens-
29448: hans betalningsförmåga beaktas och enligt vilket     mannen har iklätt sig borgensf6rbindelsen eller
29449: han betalar sina skulder. Betalningsprogrammet       ställt säkerheten inom ramen för sitt privathus-
29450: sträcker sig i allmänhet över fem år. Den maxi-      håll. Frågan om en sådan privatpersons ansvar
29451: mala längden för ett betalningsprogram är tio år.    inför borgenären bör regleras i saneringspro-
29452: Gäldenären skall enligt förslaget använda hela       grammet. Syftet med förslaget är att bidra tili att
29453: dendel av sina inkomster som återstår efter det      hindra att orimliga situationer uppkommer för
29454: han har betalt sina nödvändiga levnadskostna-        privatpersoner, ofta företagsinnehavare och de-
29455: der och den del av sin eventuella egendom som        ras familjmedlemmar, tili följd av en borgensför-
29456: inte hör till hans bastrygghet för att betala sina   bindelse som de har iklätt sig eller en säkerhet
29457: skulder.                                             som de har ställt.
29458: 
29459:      Helsingfors den 16 oktober 1992
29460: 
29461:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
29462:                                                  1992 vp
29463: 
29464: Kirjallinen kysymys 476
29465: 
29466: 
29467: 
29468: 
29469:                                     Aittoniemi: Marginaaliverotuksen kiristämisestä
29470: 
29471: 
29472:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29473: 
29474:    Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen                       Aikooko Hallitus pysyä vielä kunnal-
29475: totesi television vaalitentissä 1.1 0.1992, että hy-           lisvaalien jälkeenkin ministeri Salolaisen
29476: vätuloisten tulee ottaa osaa yhteiskunnan talkoi-              ilmoittamassa kannassa, että hyvätulois-
29477: siin, tarkoittaen tällä hyvätuloisten marginaali-              ten verotusta kiristetään vähätuloisten
29478: veroprosentin korottamista.                                    hyväksi marginaaliverotusta nostamalla?
29479:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
29480: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29481: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29482: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29483: 
29484:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
29485: 
29486:                                              Sulo Aittaniemi
29487: 
29488: 
29489: 
29490: 
29491: 22005IL
29492: 2                                       1992 vp -   KK 476
29493: 
29494: 
29495: 
29496: 
29497:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29498: 
29499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vastoin hyvätuloisten osallistuminen muita suu-
29500: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       remmalla panoksella lamatalkoisiin toteutuu
29501: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       hallituksen 14.10.1992 tekemään periaatepää-
29502: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tökseen sisältyvän niin sanotun lainaveron muo-
29503: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     dossa, jota on tarkoitus kantaa 100 000 markan
29504: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      ylittävistä tuloista. Ylimääräinen ennakko on
29505: kysymyksestä n:o 476:                               tarkoitus porrastaa tulotason mukaan nouse-
29506:                                                     vaksi, eikä sille maksettaisi korkoa. Siten laina-
29507:           Aikooko Hallitus pysyä vielä kunnal-      vero kohdistuu ankarimmin juuri hyvätuloisiin
29508:        lisvaalien jälkeenkin ministeri Salolaisen   veronmaksajiin.
29509:        ilmoittamassa kannassa, että hyvätulois-        Ilman hallituksen lainaveroratkaisuakin hy-
29510:        ten verotusta kiristetään vähätuloisten      vätuloisten on katsottava osallistuvan meillä
29511:        hyväksi marginaaliverotusta nostamalla?      julkisten menojen kattamiseen huomattavan
29512:                                                     suurella suhteellisella osuudella tuloistaan, sillä
29513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuloverotuksen progressio on Suomessa edel-
29514: vasti seuraavaa:                                    leenkin kansainvälisesti vertaillen huippuluok-
29515:                                                     kaa. Siten puuttuminen veroasteikkoihin margi-
29516:    Hallituksessa ei ole tehty päätöstä marginaa-    naaliveroja kiristämällä olisi lyhytnäköistä vero-
29517: liverojen nostamisesta. Tällaista ehdotusta ei      politiikkaa.
29518: myöskään ministeri Salolainen ole tehnyt. Sitä
29519:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
29520: 
29521:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29522:                                         1992 vp -   KK 476                                          3
29523: 
29524: 
29525: 
29526: 
29527:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
29528: 
29529:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        deltar med en större insats än andra i de uppoff-
29530: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ringar som måste göras för att vi skall kunna ta
29531: den 2 oktober 1992 tili vederbörande medlem av      oss upp ur den ekonomiska krisen i form av den
29532: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   s.k. låneskatten som nämns i det principbeslut
29533: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        som regeringen fattade 14.10.1992. Låneskatten
29534: mål nr 476.:                                        skall uppbäras på inkomster som överstiger
29535:                                                     100 000 mk. Detta tilläggsförskott kommer att
29536:           Ämnar Regeringen efter kommunal-          differentieras så att det stiger enligt inkomstni-
29537:        valet fortfarande stöda minister Salolai-    vån och det betalas ingen ränta på lånet. Sålunda
29538:        nens åsikt att höginkomsttagamas be-         drabbar låneskatten högavlönade skattebetalare
29539:        skattning skall skärpas tili förmån för      allra hårdast.
29540:        låginkomsttagama genom att marginal-            Även utan regeringens beslut om låneskatt
29541:        beskattningen höjs?                          kan man anse att högavlönade personeri vårt
29542:                                                     land deltar med en betydande proportionell
29543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       andel av sina inkomster i täckandet av de offent-
29544: anföra följande:                                    liga utgiftema, därför att progressionen för in-
29545:                                                     komstbeskattningen i Finland fortfarande är på
29546:    Regeringen har inte fattat beslut om en höj-     toppen i en intemationell jämförelse. Med anled-
29547: ning av marginalskattema. Minister Salolainen       ning härav skulle detvara kortsynt skattepolitik
29548: har inte heller framställt något dylikt förslag.    att ändra skatteskaloma genom att skärpa mar-
29549: Däremot stämmer det att höginkomsttagama            ginalskattema.
29550:       Helsingforsden 5 november 1992
29551: 
29552:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
29553:                                                1992 vp
29554: 
29555: Kirjallinen kysymys 477
29556: 
29557: 
29558: 
29559: 
29560:                                   Aittoniemi: Kehitysyhteistyöstä vastaavan hallinnon vähentämises-
29561:                                       tä kehitysyhteistyömäärärahojen vähentyessä
29562: 
29563: 
29564:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29565: 
29566:    Kehitysyhteistyöhön varattujen määräraho-                    Aikooko Hallitus vähentää byrokra-
29567: jen supistuessa useiksi vuosiksi, mahdollisesti              tiaa ulkoministeriössä ja mahdollisesti
29568: pysyvästi, viranomaistyöskentely asian tiimoilta             muissa toimintaan liittyvissä ministeri-
29569: vähenee.                                                     öissä samassa suhteessa kuin kehitysyh-
29570:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           teistyömäärärahat supistuvat vai anne-
29571: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            taanko ministeriön käydä tyhjäkäyntiä?
29572: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29573: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29574: 
29575:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
29576: 
29577:                                            Sulo Aittoniemi
29578: 
29579: 
29580: 
29581: 
29582:  22005IL
29583: 2                                         1992 vp -   KK 477
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 
29588:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29589: 
29590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lintoon liittyviä tehtäviä, koska YK:n ja muiden
29591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kansainvälisten järjestöjen toimintaan on edel-
29592: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         leen aktiivisesti osallistuttava. Määrärahojen
29593: jeenne n:o 1523 ohella toimittanut valtioneuvos-      vähetessä pyritään osaamisella ja sisällöllisellä
29594: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        panoksella turvaamaan Suomen kansalliset int-
29595: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-       ressit näissä kansainvälisissä yhteyksissä.
29596: lisesta kysymyksestä n:o 477:                            4. Kahdenvälinen yhteistyö perustuu moni-
29597:                                                       vuotisiin sopimuksiin. Vaikka hallinnoitavien
29598:           Aikooko Hallitus vähentää byrokra-          hankkeiden määrä tuleekin jossakin määrin vä-
29599:        tiaa ulkoministeriössä ja mahdollisesti        henemään, ei kahdenvälistä aputoimintaa voida
29600:        muissa toimintaan liittyvissä ministeri-       keskeyttää tai radikaalisti supistaa määräraho-
29601:        öissä samassa suhteessa kuin kehitysyh-        jen laskiessa muutaman vuoden aikana. Hank-
29602:        teistyömäärärahat supistuvat vai anne-         keiden vaatima hallinto ei myöskään ole yksioi-
29603:        taanko ministeriön käydä tyhjäkäyntiä?         koisesti riippuvainen niiden rahallisesta arvosta.
29604:                                                       Laatuun, valvontaan ja tuloksellisuuden arvioin-
29605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiin panostetaan entistä enemmän.
29606: vasti seuraavaa:                                          5. Ulkoasiainministeriön tehtävät ovat muilla
29607:                                                       sektoreilla lisääntymässä: työtä lisäävät mm.
29608:     Suomi on edelleen sitoutunut tavoitteeseen,       uudet yhteistyökohteet Keski- ja Itä-Euroopassa
29609: jonka mukaan julkisen kehitysavun tulee olla          sekä Euroopan integraatioprosessiin liittyvät val-
29610: 0,7% BKT:sta. Hallituksen päätös kehitysyh-           mistelu- ja koordinointitehtävät Näin ollen on
29611: teistyömäärärahojen väliaikaisesta vähentämi-         selvää, että paineet vähentää henkilöstöä valtion-
29612: sestä koskee vuosia 1993-1995. Määrärahake-           hallinnossa kohdistuvat ulkoasiainministeriössä
29613: hitys otetaan luonnollisesti huomioon arvioita-       ensisijaisesti kehitysyhteistyöosastoon kehitysyh-
29614: essa kehitysyhteistyöhallinnon pitkän tähtäimen       teistyömäärärahojen supistumisen myötä. Minis-
29615: työvoimatarpeita. Nykytilanne on kuitenkin ky-        teriön on tarkoitus toteuttaa velvoittaviksi sovi-
29616: symyksestä ilmenevää monitahoisempi.                  tut säästötavoitteet luonnollisen poistuman kaut-
29617:     1. Hallitus on kansainvälisesti sitoutunut nos-   ta sekä käyttäen tiukkaa harkintaa määräaikais-
29618: tamaan kehitysyhteistyömäärärahat jälleen             ten palvelussuhteiden jatkamisessa. Henkilökun-
29619: 0, 7 o/o:iin BKT:sta tämän vuosikymmenen aika-        taa pyritään käyttämään entistä joustavammin
29620: na. Olisi lyhytnäköistä ja epätaloudellista pur-      eri tehtäväalueilla ja kohdentamaan uudelleen
29621: kaa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosas-       myös ulkomaanedustuksessa, jotta tehtävät voi-
29622: ton kaltainen asiantuntijaorganisaatio muuta-         taisiin niukkenevilla voimavaroilla menestyksel-
29623: man vuoden määrärahasupistuksen ajaksi, kun           lisesti hoitaa. Ministeriön osastojen toimintoja
29624: se määrärahojen kasvaessa jouduttaisiin raken-        tullaan myös yhdenmukaistamaan. Määräaikai-
29625: tamaan pian uudelleen. Mistään muualta Suo-           sin työsopimuksin palkattujen henkilöiden sopi-
29626: mesta ei löydy vastaavaa tietoa ja kokemusta          muksia tullaan uusimaan ainoastaan poikkeusta-
29627: kehitysyhteistyöstä.                                  pauksissa kesäkuun 1993 jälkeen.
29628:     2. Kehitysyhteistyön hallintoon tarvittava           6. Hallituksen 14.10.1992 tekemä periaate-
29629: työpanos ei ole suorassa suhteessa määrärahoi-        päätös julkisen talouden tasapainottamiseksi
29630: hin. Suomessa on määrärahojen kasvaessakin            edellyttää koko valtionhallinnon uudistamista.
29631: tultu toimeen suhteellisen kevyellä hallintoko-       Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta
29632: neistolla verrattuna muiden OECD-maiden, eri-         valmistelee asiaa. Ulkoasiainhallinto vastaa jo
29633: tyisesti pohjoismaiden organisaatioihin. Työvoi-      nyt Ojalan hankkeen yleisiä tavoitteita. Muiden
29634: man tarvetta on vähentänyt kehitysyhteistyön          kehitysyhteistyötä, ulkomaanapua ja muuta
29635: toteuttaminen toimeksiannoin.                         kansainvälistä yhteistyötä osaltaan hoitavien
29636:     3. Monenkeskisen kehitysyhteistyön määrära-       hallinnonalojen toiminnan koordinointi on jat-
29637: hojen vähentäminen ei vastaavasti vähennä hal-        kossakin ulkoasiainministeriön vastuulla.
29638:                                       1992 vp -   KK 477                                        3
29639: 
29640:    Esittäessään kehitysyhteistyömäärärahojen      käyntiä. Olemassa olevat voimavarat hyödyn-
29641: väliaikaista supistamista hallitus on pitänyt     netään täysimääräisesti.
29642: huolta siitä, että hallinnossa ei synny tyhjä-
29643:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
29644:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
29645: 4                                         1992 vp -   KK 477
29646: 
29647: 
29648: 
29649: 
29650:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29651: 
29652:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             3. Minskningen av anslagen för multilatera1t
29653: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        biståndsarbete minskar inte uppgiftema inom
29654: den 2 oktober 1992 nr 1523 till vederbörande          förvaltningen i motsvarande grad, eftersom Fin-
29655: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     land också i fortsättningen bör delta aktivt i
29656: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade            verksamheten inom FN och andra intemationel-
29657: spörsmål nr 477:                                      la organisationer. Då anslagen minskar försöker
29658:                                                       vi trygga Finlands nationella intressen i dessa
29659:           Åmnar Regeringen minska byråkratin          intemationella sammanhang genom kompetenta
29660:        i utrikesministeriet och i andra ministe-      och fullödiga insatser.
29661:        rier som eventuellt berörs av verksamhe-          4. Det bilaterala samarbetet baserar sig på
29662:        ten, i samma proportion som biståndsan-        mångåriga avtal. Antalet projekt som skall ad-
29663:        slagen reduceras, eller kommer man att         ministreras kommer visserligen att minska nå-
29664:        låta ministeriet gå på tomgång?                got, men den bilaterala hjälpen kan inte avbrytas
29665:                                                       eller skäras ned radikalt bara för att anslagen
29666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         minskar under några års tid. Den administrering
29667: anföra följande:                                      som projekten kräver är inte heller direkt bero-
29668:                                                       ende av projektens ekonomiska värde. Större
29669:    Finland är fortfarande bundet av den mål-          vikt läggs nu vid kvalitet, kontroll och utvärde-
29670: sättning som fastställer det offentliga utveck-       ring av resultaten.
29671: lingsbiståndet till 0,7 % av BNP. Regeringens            5. Utrikesministeriets uppgifter ökar på andra
29672: beslut om temporär nedskäming av bistånds-            sektorer: mera arbete ger bl.a. nya samarbets-
29673: medlen gäller åren 1993-1995. Ans1agsutveck-          projekt i Central- och Östeuropa samt bered-
29674: lingen beaktas självfallet då bedömningar görs        ningen och koordineringen i samband med inte-
29675: av behovet av arbetskraft på lång sikt inom           grationsprocessen i Europa. 1 utrikesministeriet
29676: biståndsförvaltningen. Dagens läge är emeller-        kommer sålunda kravet på personalnedskär-
29677: tid mera komplicerat än vad spörsmå1et ger vid        ningar inom statsförvaltningen att riktas framför
29678: handen.                                               allt till avdelningen för utvecklingssamarbete,
29679:    1. Regeringen har gett intemationella löften       samtidigt som biståndsanslagen minskar. De
29680: om att biståndsanslagen på nytt kommer att            obligatoriska sparmål som överenskommits har
29681: höjas till 0, 7 % av BNP under detta decennium.       ministeriet för avsikt att genomföra genom na-
29682: Det vore kortsiktigt och oekonorniskt att för         turlig avgång och genom att noga överväga
29683: några år, dvs. under de minskade anslagens tid,       förlängningar av tidsbestämda anställningsför-
29684: upplösa en expertorganisation av den typ som          hållanden. Ministeriet strävar efter en srnidigare
29685: finns vid utrikesministeriets avdelning för ut-       användning av personalen inom olika uppgifts-
29686: vecklingssamarbete. Då anslagen ökar igen, blir       områden och omorganiseringar företas även
29687: man ju tvungen att på nytt bygga upp organisa-        inom utrikesrepresentationen, för att uppgifter-
29688: tionen. A vdelningens kännedom om och erfaren-        na skall kunna skötas framgångsrikt med redu-
29689: heter av biståndsarbete saknar motsvarighet i         cerade resurser. Dessutom rationaliseras verk-
29690: Finland.                                              samheten vid ministeriets olika avdelningar. Ar-
29691:    2. Den arbetsinsats som behövs för att admi-       betsavtalen för interimistiska arbetstagare fömy-
29692: nistrera biståndsarbetet står inte i direkt propor-   as endast i undantagsfall efter juni 1993.
29693: tion till anslagen. 1 jämförelse med andra               6. Regeringens principbeslut 14.10.1992 som
29694: OECD-länder, i synnerhet de nordiska ländema,         gäller återställandet av balansen i den offentliga
29695: har Finland klarat sig med ett relativt lätt för-     ekonomin förutsätter en reformering av hela
29696: valtningsmaskineri även då anslagen ökat. Beho-       statsförvaltningen. Ministerutskottet för utveck-
29697: vet av arbetskraft har kunnat hållas litet, bl.a.     lande av förvaltningen bereder frågan. Utrikes-
29698: som en följd av att biståndsarbetet skett i form      förvaltningen motsvarar redan nu de allmänna
29699: av uppdrag.                                           mål som uppställts inom Ojala-projektet. Ansva-
29700:                                         1992 vp -   KK 477                                       5
29701: 
29702: ret för samordningen av verksamheten inom              Då regeringen föreslog temporära nedskär-
29703: andra förvaltningsgrenar i fråga om biståndsar-     ningar i biståndsanslagen tillsåg den att ingen
29704: betet, hjälpen tili utlandet och annat intematio-   tomgång uppstår inom förvaltningen. De till
29705: nellt samarbete kommer också i fortsättningen       buds stående resursema utnyttjas till fullo.
29706: att vila på utrikesministeriet.
29707:      Helsingforsden 6 november 1992
29708: 
29709:                                                                Utrikesminister Paavo Väyrynen
29710: 1
29711: 1
29712:  1
29713:   1
29714:   1
29715:    1
29716:     1
29717:     1
29718:      1
29719:       1
29720:       1
29721:        1
29722:         1
29723:         1
29724:          1
29725:           1
29726:           1
29727:            1
29728:             1
29729:             1
29730:              1
29731:               1
29732:               1
29733:                1
29734:                 1
29735:                                                1992 vp
29736: 
29737: Kirjallinen kysymys 478
29738: 
29739: 
29740: 
29741: 
29742:                                   Koittinen: Kauppapalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
29743: 
29744: 
29745: 
29746:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29747: 
29748:    Koulu, kauppa ja posti muodostavat haja-         gia" alueellista kehittämisrahaa, joka koottaisiin
29749: asutusalueiden peruspalvelukolmion. Postin toi-     yhdistämällä kaikkien hallinnonalojen alueille
29750: mipaikkaverkon saneeraus ja päivittäistavara-       menevät kehittämisrahat ja osa eri hallinnonalo-
29751: kaupan rakennemuutos ovat olennaisesti hei-         jen aluetasolle ohjaamista määrärahoista. Mää-
29752: kentäneet palvelujen saatavuutta. Myös pienet       rärahan jakamisesta päättäisi lääninhallitus tai
29753: sivukoulut ovat lakkautusuhan alla. Valtion         mahdollinen maakuntahallinnon elin.
29754: tulo- ja menoarviossa on vuodelle 1992 määrära-        Valtion vuoden 1993 talousarviossa todetaan,
29755: hoja haja-asutusalueiden vähittäiskaupan tuke-      että haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-
29756: miseen. Tukimuotoja ovat investointituki, toi-      tustuesta annetun lain mukaisia korkotukia ja
29757: mintatuki ja tavaran kotiinkuljetustuki.            investointiavustuksia ei enää myönnetä vuonna
29758:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-       1993. Tuen lakkauttaminen ei ole oikea tapa
29759: tustuen piiriin kuuluu Pohjois-Karjalassa noin      säästää. Tuen kokonaissumma on valtion kan-
29760: 80 kyläkauppaa. Viimeisten kymmenen vuoden          nalta mitättömän pieni, mutta tuen saajille elin-
29761: aikana ovat läänin kyläkaupat vähentyneet kes-      tärkeä. Kyläkaupan kuolema merkitsee kylän
29762: kimäärin kahdeksalla kaupalla vuodessa. Ilman       väestölle peruspalvelujen heikkenemistä, kaup-
29763: valtion tukea palvelujen katoaminen olisi toden-    piaalle työttömyyttä ja monelle vanhukselle
29764: näköisesti ollut paljon voimakkaampaa. Voi-         muuttoa omasta kodista kalliiseen laitoshoi-
29765: daan arvioida, että kyläkauppoja lakkautettai-      toon.
29766: siin noin 20 kaupan vuosivauhdilla ja myymälä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29767: autotoiminta loppuisi lähes kokonaan ilman ra-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29768: hoitustukijärjestelmää.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29769:    Tukijärjestelmä kaipaa kehittämistä. Nyky-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29770: järjestelmä on vaivalloinen ja päätökset tehdään
29771: kauppa- ja teollisuusministeriössä lääninhalli-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29772: tusten lausuntojen perusteella. Aluepoliittinen            ryhtyä haja-asutusalueiden kauppapalve-
29773: selvitysmies Antti Paasivirta on esittänyt rapor-          lujen turvaamiseksi?
29774: tissaan "Suomen alueellinen uusiutumisstrate-
29775: 
29776:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
29777: 
29778:                                          Tuula Kuittinen
29779: 
29780: 
29781: 
29782: 
29783: 220051L
29784: 2                                         1992 vp -   KK 478
29785: 
29786: 
29787: 
29788: 
29789:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29790: 
29791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myymäläautoa. Vuosittain valtion tuen piirissä
29792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on ollut noin 700 myymälää ja lähes kaikki haja-
29793: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         asutusalueilla liikennöivät myymäläautot. Vuo-
29794: jeenne n:o 1524 ohella lähettänyt valtioneuvos-       sitasolla valtion varoja rahoitustukeen on sitou-
29795: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        tunut vajaat 20 milj. markkaa, joten yksittäista-
29796: sanedustaja Kuittisen kirjallisesta kysymyksestä      pauksessa tuki on pääsääntöisesti ollut määräl-
29797: n:o 478:                                              tään vähäistä eikä näin ollen ole aina vastannut
29798:                                                       odotuksia.
29799:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Nykyinen laki haja-asutusalueiden vähittäis-
29800:        ryhtyä haja-asutusalueiden kauppapalve-        kaupan rahoitustuesta on voimassa vuoden 1993
29801:        lujen turvaamiseksi?                           loppuun eli sen voimassaoloaika on sama kuin
29802:                                                       muullakin aluepoliittisella lainsäädännöllä. Ny-
29803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kyisen lain perusteella ei määrärahoja uusiin
29804: taen seuraavaa:                                       tukipäätöksiin enää valtion vuoden 1993 talous-
29805:                                                       arvioesityksessä ole. Aiemmin myönnettyjen tu-
29806:    Haja-asutusalueiden kauppapalveluja on tuet-       kipäätösten perusteella rahoitustukea makse-
29807: tu vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa           taan vielä ensi vuonna noin 13,5 milj. markkaa.
29808: myönnettävin varoin vuodesta 1975lähtien. Ra-            Aluepoliittisen lainsäädännön kokonais-
29809: hoitustuen tavoitteena on ollut hidastaa haja-        uudistuksen yhteydessä vuoden 1993 aikana on
29810: asutusalueiden päivittäistavarakaupan toimipis-       tarkoitus selvittää maaseudun palvelujen tu-
29811: teiden poistumaa siten, että palvelujen välttävä      kemiseen käytettävien määrärahojen koordi-
29812: saavutettavuus kiinteästä myymälästä tai myy-         nointimahdollisuudet ja haja-asutusalueiden
29813: mäläautosta pystyttäisiin säilyttämään kansan-        myymälöiden tukeminen jatkossa. Hallituksen
29814: taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin.            1.10.1992 sovitun keskipitkän aikavälin työlli-
29815:    Tukijärjestelmää on pyritty kehittämään si-        syys- ja teollisuuspoliittisen ohjelman mukaisesti
29816: ten, että valtion varojen käyttö olisi sekä tarkoi-   valtioneuvoston kanslia asettaa työryhmän
29817: tuksenmukaista että perusteltua, mutta kauppa         koordinointitehtävää varten. Tarkoitus on, että
29818: kuitenkin säilyttäisi oman aktiivisuutensa. Tä-       erilaisten yritys- ja aluepoliittisten rahoitustu-
29819: hän liittyen on esimerkiksi vuonna 1990 helpo-        kien yhteensovittaminen toteutetaan jo vuoden
29820: tettu haja-asutusalueiden myymälöiden toimin-         1994 talousarvioesityksessä. On selvää, että tule-
29821: taa vapauttamaHa ne liikeaikalain säännöksistä.       vaisuudessa välttämättömien palvelujen tukemi-
29822:    Vuoden 1992 alussa haja-asutusalueilla oli         sen prioriteettijärjestys ja rahoitustuen jako tulee
29823: noin 1 500 päivittäistavaramyymälää ja 250            päättää aluetasolla.
29824: 
29825:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
29826: 
29827:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
29828:                                           1992 vp -   KK 478                                              3
29829: 
29830: 
29831: 
29832: 
29833:                                      Till Riksdagens Herr Talman
29834: 
29835:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          butiksbilar som trafikerar i glesbygden fått stat-
29836: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ligt stöd. På årsnivå har knappt 20 milj. mark i
29837: 1524 av den 2 oktober 1992 tili vederbörande          statliga medel bundits i finansieringsstöd, vilket
29838: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        gör att stödet i enskilda fall i regel har varit litet
29839: jande av riksdagsman Kuittinen undertecknade          tili beloppet och därmed inte alltid motsvarat
29840: spörsmål nr 478:                                      förväntningarna.
29841:                                                           Den nuvarande lagen om finansieringsstöd
29842:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       för detaljhandeln i glesbygder gäller tili utgången
29843:        sikt att vidta för att trygga butiksservicen   av år 1993, dvs. dess giltighetstid är densamma
29844:        i glesbygdsområdena?                           som den övriga regionalpolitiska lagstiftningens.
29845:                                                       På basis av den nuvarande lagen finns det inte
29846:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          längre anslag för nya stödbeslut i propositionen
29847: samt anföra följande:                                 med förslag tili statsbudget för 1993. På basis av
29848:                                                       tidigare beviljade stödbeslut betalas ca 13,5 milj.
29849:     Butiksservicen i glesbygdsområdena har se-        mark i finansieringsstöd ännu nästa år.
29850: dan 1975 årligen understötts med medel som                I samband med totalrevideringen av den re-
29851: beviljats i statsbudgeten. Målet med finansie-        gionalpolitiska lagstiftningen under 1993 är av-
29852: ringsstödet har varit att få indragningen av          sikten att utreda möjligheterna att koordinera de
29853: dagligvaruhandelns verksamhetsenheter i gles-         anslag som används för stödande av tjänster på
29854: bygden att gå långsammare så att den nödvän-          landsbygden och stödandet av butikerna i gles-
29855: diga tillgången tili dylik service i en fast butik    bygden i fortsättningen. I enlighet med det sys-
29856: eller butiksbil kan upprätthållas med samhälls-       selsättnings- och industripolitiska program på
29857: ekonomiskt rimliga kostnader.                         medellång sikt som regeringen kom överens om
29858:     Stödsystemet har man strävat efter att utveck-    den 1 oktober 1992 tillsätter statsrådets kansli en
29859: la så att bruket av statliga medel vore både          arbetsgrupp för koordineringsuppgiften. A vsik-
29860: ändamålsenligt och motiverat men att butiken          ten är att olika fåretags- och regionpolitiska
29861: samtidigt kunde bevara sin aktivitet. I anslutning    finansieringsstöd skall sammanpassas redan i
29862: till detta har t.ex. under 1990 verksamheten vid      budgetpropositionen för 1994. Det är klart att
29863: butikema i glesbygden underlättats genom att de       besluten om den framtida prioritetsordningen
29864: har befriats från stadgandena i affärstidslagen.      vad gäller stödandet av nödvändig service och
29865:     Vid början av 1992 fanns det ca 1 500 daglig-     fördelningen av finansieringsstödet bör fattas på
29866: varubutiker och 250 butiksbilar i glesbygden.         regionnivå.
29867: Årligen har ca 700 butiker och nästan alla
29868: 
29869:      Helsingfors den 27 oktober 1992
29870: 
29871:                                                                            Minister Pertti Salolainen
29872:                                               1992 vp
29873: 
29874: Kirjallinen kysymys 479
29875: 
29876: 
29877: 
29878: 
29879:                                   Tykkyläinen: Omaistaan kotona hoitaneiden henkilöiden aseman
29880:                                       parantamisesta
29881: 
29882:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29883: 
29884:    Vanhuksen tai sairaan ja omaisen välinen         Perintöverolain 12 §:n mukaan palkatulla hoita-
29885: hoitosuhde kotihoidossa syntyy yleensä enna-        jalla on oikeus saada pieni vähennys hoidettavan
29886: kolta suunnittelematta omaisen kunnon äkkiä         antamasta perinnöstä. Valtion budjetin kannalta
29887: heikentyessä ja kotona asumisen käytyä mah-         ei olisi merkitystä, jos yli kymmenen vuotta
29888: dottomaksi ilman jatkuvaa apua. Vanhus tai          omaistaan hoitanut omainen saisi vastaavan vä-
29889: sairas haluaa asua kotona ja omainen ottaa          hennyksen.
29890: hänet hoitaakseen. Yli kymmeneksi vuodeksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29891: venyneet hoitosuhteet ovat aluksi olleet väliai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29892: kaisia ratkaisuja. Väliaikaisuuden ja tunnesiteen   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29893: vuoksi ei osapuolille tule edes mieleen tehdä       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29894: taloudellisia sopimuksia. Varsinkinjos hoitajalla
29895: on oma palkka tai eläke, yhteistalous sujuu                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29896: hyvin.                                                     ryhtyä parantaakseen sellaisen henkilön
29897:    Kotona hoidetun vanhuksen kuoltua kaikki                asemaa, joka ilman erityistä sopimusta
29898: perilliset ovat samassa asemassa hoitaneen omai-           hoitosuhteesta on pitkään hoitanut sai-
29899: sen kanssa. Jako tehdään normaalisti tasan.                rasta tai iäkästä omaistaan?
29900: 
29901:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
29902:                                      Marja-Liisa Tykkyläinen
29903: 
29904: 
29905: 
29906: 
29907:  22005IL
29908: 2                                        1992 vp -   KK 479
29909: 
29910: 
29911: 
29912: 
29913:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29914: 
29915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä selostetut säännökset koskevat perittä-
29916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vään nähden eri asemassa olevia henkilöitä.
29917: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        Kysymyksessä tarkoitetaan perittävää hoitavaa
29918: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lähiomaista, jolla on perintöoikeus hänen jäl-
29919: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      keensä. Tällaisella henkilöllä on oikeus perintö-
29920: Marja-Liisa Tykkyläisen näin kuuluvasta kirjal-      kaaren mukaiseen hyvitykseen. Säännös katsot-
29921: lisesta kysymyksestä n:o 4 79:                       tiin perintökaareen tarpeelliseksi siitä syystä,
29922:                                                      että aikaisemmin ei perintökaaressa ollut sään-
29923:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nöstä perittävälle tehdyn työn hyvittämisestä
29924:        ryhtyä parantaakseen sellaisen henkilön       niissä tapauksissa, joissa perillinen on työsopi-
29925:        asemaa, joka ilman erityistä sopimusta        musta solmimatta tehnyt työtä perittävän talou-
29926:        hoitosuhteesta on pitkään hoitanut sai-       dessa saamatta siitä asianmukaista korvausta.
29927:        rasta tai iäkästä omaistaan?                  Kun perittävä ei kuitenkaan kaikissa tapauksis-
29928:                                                      sa ota tätä huomioon jälkisäädöksessä tai testa-
29929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mentti ei ole pätevä, katsottiin tarpeelliseksi
29930: vasti seuraavaa:                                     turvata perillisen asema ottamalla lakiin hyvitys-
29931:                                                      tä koskeva säännös. Perintö- ja lahjaverolaissa
29932:    Perintökaaren 8 luvun 5 §:n mukaan perilli-       olevan säännöksen tarkoituksena on keventää
29933: nen, joka jatkuvasti työllään on avustanut perit-    ns. uskollisen palvelijan perintöveroa. Tämä ei
29934: tävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittami-      ole perillinen, vaan perittävään työsuhteessa ole-
29935: sessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullis-   va, joka on saanut omaisuutta testamentilla.
29936: ta korvausta, on oikeutettu vaadittaessa saa-        Perintö- ja lahjaverolain säätämisaikana tällaiset
29937: maan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn teke-       henkilöt, joiden muu sosiaaliturva oli heikko,
29938: minen ei ole perustunut osapuolten väliseen          haluttiin parempaan asemaan asettamalla heidät
29939: sopimukseen. Säännös lisättiin perintökaareen        lieveropään veroluokkaan ja antamalla testa-
29940: vuonna 1983. Säännös kattaa myös ne tapauk-          mentilla saadusta omaisuudesta erityinen vähen-
29941: set, joissa perillinen on hoitanut perittävää tä-    nys. Kun uskollisen palvelijan tunnusmerkit
29942: män viimeisinä elinvuosina tai avustanut häntä       täyttäviä henkilöitä ei nykyään juuri enää ole,
29943: taloustöissä. Hyvitystä voidaan vaatia enintään      tällaisen säännöksen tarpeellisuus ei ole enää
29944: viideltä vuodelta. Laissa tarkoitettu avustus voi-   ajankohtainen. Perintöverotuksen uudistamis-
29945: daan antaa vain perilliselle.                        toimikunta (1980:16) ehdottikin, että ns. uskol-
29946:    Perintö- ja lahjaverolain 12 §:n mukaan perin-    lista palvelijaa koskeva säännös kumottaisiin
29947: töosuudestaan saa tehdä 7 500 markan suurui-         kokonaan perintö- ja lahjaverolaista.
29948: sen vähennyksen henkilö, joka on viimeiset kym-         Hallituksen käsityksen mukaan perintövero-
29949: menen vuotta ennen perinnönjättäjän kuolemaa         tuksessa ei ole tarkoituksenmukaista myöntää
29950: ollut hänen palveluksessaan ja hoitanut häntä.       erityistä vähennystä omaistaan hoitavalle perilli-
29951: Vähennykseen oikeutettu henkilö ei saa olla          selle. Tällaisen omaisen hoitotyö tulee parhaiten
29952: perittävän perillinen, vaan sellainen, jonka hy-     otetuksi huomioon perintökaaren 8 luvun 5 §:n
29953: väksi perittävä on tehnyt testamentin.               säännöksen avulla.
29954: 
29955:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
29956: 
29957:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29958:                                           1992 vp -   KK 479                                          3
29959: 
29960: 
29961: 
29962: 
29963:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29964: 
29965:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i olika ställning visavi arvlåtaren. 1 spörsmålet
29966: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avses en nära anhörig till arvlåtaren som sköter
29967: den 2 oktober 1992 till vederbörande medlem av        honom och har arvsrätt efter honom. En sådan
29968: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     person har rätt till gottgörelse enligt ärvdabal-
29969: dagsman Marja-Liisa Tykkyläinen underteckna-          ken. Det ansågs nödvändigt att inta stadgandet i
29970: de spörsmål nr 479:                                   ärvdabalken, som saknade stadganden om gott-
29971:                                                       görelse för arbete som utförs till förmån för
29972:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        arvlåtaren i sådana fall, i vilka arvingen utan
29973:        ta för att förbättra situationen för den       något arbetsavtal har arbetat i arvlåtarens hus-
29974:        som utan ett särskilt avtal om vårdförhål-     håll utan vederbörlig ersättning. Då arvlåtaren
29975:        lande länge skött en sjuk eller åldrig         dock inte alltid beaktar detta i ett testamente
29976:        anhörig?                                       eller om testamentet inte är giltigt, har det
29977:                                                       ansetts vara nödvändigt att trygga arvingens
29978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ställning genom att i lagen inta ett stadgande om
29979: anföra följande:                                      gottgörelse. Avsikten med stadgandet i lagen om
29980:                                                       skatt på arv och gåva är att lindra arvsskatten
29981:    Enligt 8 kap. 5 § ärvdabalken har en arvinge,      för en s.k. trotjänare. Denne är inte en arvinge
29982: som fortgående genom eget arbete bistått arvlå-       utan en som står i arbetsförhållande till arvlåta-
29983: taren i hans närings- eller yrkesutövning eller i     ren och som har fått egendom genom ett testa-
29984: hans hushåll utan att erhålla skälig ersättning,      mente. Då lagen om skatt på arv och gåva
29985: rätt att på yrkande få gottgörelse ur kvarlåten-      stiftades var avsikten att förbättra situationen
29986: skapen, även om arbetet inte grundat sig på avtal     för dessa personer, vilkas övriga socialskydd var
29987: mellan partema. Stadgandet fogades till ärvda-        svagt, genom att placera dem i en lindrigare
29988: balken 1983. Det täcker även de fall i vilka          skatteklass och ge dem ett särskilt avdrag på den
29989: arvingen skött arvlåtaren under hans sista lev-       egendom de fått genom testamente. Emedan det
29990: nadsår eller bistått honom i hushållsarbete.          knappast längre finns personer som uppfyller
29991: Gottgörelse kan yrkas för högst fem år. Det           kriteriema för trotjänare, är ett sådant stadgan-
29992: bidrag som avses i lagen kan ges endast åt            de inte längre nödvändigt. Kommissionen för
29993: arvinge.                                              revision av arvsbeskattningen (1980: 16) föreslog
29994:     Enligt 12 § lagen om skatt på arv och gåva får    också att stadgandet om s.k. trotjänare helt
29995: den som under de tio senaste åren före arvlåta-       upphävs i lagen om skatt på arv och gåva.
29996: rens död varit i hans tjänst och vårdat honom,           Enligt regeringens uppfattning är det inte
29997: från sin arvsandel avdra 7 500 mark. Den som är       motiverat att i arvsbeskattningen bevilja ett sär-
29998:  berättigad till avdraget får inte vara arvlåtarens   skilt avdrag för arvinge som sköter anhörig. Det
29999:  arvinge utan han skall vara en person, till vars     arbete som utförs i form av vård av en sådan
30000:  förmån arvlåtaren gjort ett testamente.              anhörig blir bäst beaktat genom stadgandet i 8
30001:     De ovan anförda stadgandena gäller personer       kap. 5 § ärvdabalken.
30002: 
30003:      Helsingforsden 3 november 1992
30004: 
30005:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30006:                                                1992 vp
30007: 
30008: Kirjallinen kysymys 480
30009: 
30010: 
30011: 
30012: 
30013:                                   von Bell ym.: V rheiluopistojen toimintaedellytysten turvaamisesta
30014: 
30015: 
30016: 
30017:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30018: 
30019:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa         roista. Asiaa ei ole kuitenkaan hoidettu, vaan
30020: urheiluopistojen tukemiseen varattiin yhteensä       talousarvioesityksessä koulutuskeskusten eläke-
30021: 87 miljoonaa markkaa. Ensi vuodelle hallitus         kustannukset on merkitty valtion lisätuloiksi
30022: esittää määrärahoja vain 82 miljoonaa markkaa.       ilman vastaavaa varausta opistoille. Tilanne on
30023: Lisäksi vuonna 1993 9 miljoonaa markkaa elä-         opistoille kestämätön ottaen huomioon sen, että
30024: kemaksuja siirretään urheiluopistojen maksetta-      niihin kohdistetaan myös valtionosuuden kah-
30025: viksi, kun ne aiemmin on maksettu suoraan            deksan prosentin opetustoimen yksikköhintojen
30026: valtiokonttorista. Näin ollen urheiluopistojen       supistus.
30027: kokonaisvaltionapu putoaa vuoden 1992 87 mil-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30028: joonasta markasta 73 miljoonaan markkaan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30029: vuonna 1993.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30030:    Valtiokonttori on tähän saakka maksanut           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30031: urheiluopistojen henkilöstön eläkkeet valtion
30032: varoista. Uuden liikunnan koulutuskeskuksista                  Onko Hallitus talousarvioesitystä Jaa-
30033: annetun lain mukaan koulutuskeskusten (= ur-                tiessaan ottanut huomioon esitysten vai-
30034: heiluopistojen) tulee vuoden 1993 alusta maksaa             kutukset urheiluopistojen toimintaedel-
30035: eläkekustannukset valtiokonttorille, joka keski-            lytyksiin, ja
30036: tetysti maksaa eläkkeet niiden saajille. Koulutus-             millä toimenpiteillä Hallitus aikoo tur-
30037:  keskuksille piti tarkoitukseen varata tarvittava           vata urheiluopistojen toiminnan jatkumi-
30038: määräraha eli 9 miljoonaa markkaa budjettiva-               sen?
30039: 
30040:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
30041: 
30042:                      Aarno von Bell                           Kauko Heikkinen
30043:                      Hannu Kemppainen                         Annikki Koistinen
30044:                                            Osmo Polvinen
30045: 
30046: 
30047: 
30048: 
30049: 22005IL
30050: 2                                        1992 vp -   KK 480
30051: 
30052: 
30053: 
30054: 
30055:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30056: 
30057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Urheiluopistojen rakentamisen valtionrahoi-
30058: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tus sisältyy uuden momenttirakenteen mukaises-
30059: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        ti vuoden 1993 talousarvioesityksessä kohtaan
30060: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Liikuntapaikkarakentaminen, jonka loppusum-
30061: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ma on 46 500 000 markkaa. Koska erityismeno-
30062: von Bellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   arviota ei ole vahvistettu, ei urheiluopistojen
30063: myksestä n:o 480:                                    rakentamiseen osoitettavaa määrärahaa voida
30064:                                                      vielä yksilöidä. Vuoden 1992 tulo- ja menoar-
30065:           Onko Hallitus talousarvioesitystä laa-     viossa määräraha urheiluopistojen rakentami-
30066:        tiessaan ottanut huomioon esitysten vai-      seen on 12 000 000 markkaa.
30067:        kutukset urheiluopistojen toimintaedel-          Vuoden 1993 alusta tulee voimaan uusi laki
30068:        lytyksiin, ja                                 valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskes-
30069:           millä toimenpiteillä Hallitus aikoo tur-   kuksista (801192), jonka mukaan urheiluopisto-
30070:        vata urheiluopistojen toiminnan jatkumi-      jen valtionrahoituksessa siirrytään nykyisestä
30071:        sen?                                          kustannusperusteisesta valtionavusta laskennal-
30072:                                                      liseen, suoriteperusteiseen valtionrahoitusjärjes-
30073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         telmään. Opistojen henkilöstöstään maksamat
30074: vasti seuraavaa:                                     eläkevakuutusmaksut sisältyvät siihen kustan-
30075:                                                      nusten menopohjaan, jonka perusteella suorittei-
30076:    Liikunnan koulutuskeskusten käyttökustan-         den yksikköhinnat vahvistetaan ja joiden mukai-
30077: nuksiin on valtion vuoden 1993 talousarvioesi-       sesti puolestaan määräytyy se valtionosuuden
30078: tyksessä esitetty yhteensä 83 220 000 markkaa,       perusteena oleva markkamäärä, johon valtion-
30079: josta 82 720 000 markkaa veikkausvoittovarois-       osuutta maksetaan. Eläkevakuutuskustannukset
30080: ta momentilta 29.98.50 ja 500 000 markkaa ylei-      on näin ollen otettu huomioon osana liikunnan
30081: sistä budjettivaroista momentilta 29.98.52. Vas-     koulutuskeskuksille tulevaa käyttökustannusten
30082: taava määräraha on kuluvan vuoden tulo- ja           valtionosuutta vuoden 1993 talousarvioesityk-
30083: menoarviossa yhteensä 75 500 000 markkaa. Li-        sessä.
30084: säystä opistojen käyttökustannuksiin on vuoden           Vuoden 1993 talousarviossa oleva määräraha
30085: 1993 talousarvioesityksessä kuluvaan vuoteen         liikunnan koulutuskeskusten toimintaan turvaa
30086: verrattuna siten yhteensä 7 720 000 markkaa          urheiluopistojen käyttökustannusten valtionra-
30087: siitäkin huolimatta, että yksikköhintoja on jou-     hoituksen suunnilleen nykyisellä tasolla huoli-
30088: duttu supistamaan kahdeksalla prosentilla kuten      matta yksikköhintojen supistuksista.
30089: muissakin oppilaitoksissa.
30090: 
30091:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
30092: 
30093:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
30094:                                          1992 vp -   KK 480                                           3
30095: 
30096: 
30097: 
30098: 
30099:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30100: 
30101:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Statsfinansieringen för byggande av idrotts-
30102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       institut ingår enligt den nya uppbyggnaden av
30103: den 2 oktober 1992 tili vederbörande medlem av       momenten i budgetpropositionen för 1993 i
30104: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    punkten "Byggande av idrottsanläggningar",
30105: dagsman von Bell undertecknade spörsmål nr           vars slutsumma är 46 500 000 mark. Eftersom
30106: 480:                                                 budgetpropositionen inte har fastställts, kan an-
30107:                                                      slaget för byggande av idrottsinstitut ännu inte
30108:           Har Regeringen, när den utarbetade         specificeras. 1 statsbudgeten för 1992 är ansla-
30109:        budgetpropositionen, tagit hänsyn till        get för byggande av idrottsinstitut 12 000 000
30110:        propositionens verkningar på verksam-         mark.
30111:        hetsbetingelserna för idrottsinstituten,         Vid ingången av 1993 träder en ny lag om
30112:        och                                           idrottsutbildningscentrer med statsandel (8011
30113:           genom vilka åtgärder ämnar Rege-           92) i kraft. Enligt den övergår man i statsfi-
30114:        ringen säkerställa idrottsinstitutens fort-   nansieringen av idrottsinstitut från nuvarande
30115:        satta verksamhet?                             kostnadsbaserade statsbidrag tili ett kalkylerat,
30116:                                                      prestationsbaserat statsfinansieringssystem. De
30117:   Sam svar på spörsmålet får jag vördsamt            pensionspremier som instituten betalar för sin
30118: anföra följande:                                     personai ingår i den utgiftsgrund för kostna-
30119:                                                      dema enligt viiken enhetspriserna för prestatio-
30120:    För idrottscentrernas driftskostnader har i       nema fastställs och enligt vilka det belopp som
30121: budgetpropositionen för 1993 föreslagits sam-        utgör grunden för statsandelen fastställs. Kost-
30122: manlagt 83 220 000 mark, av vilka 82 720 000         naderna för pensionsförsäkringen har sålunda
30123: mark med vinstmedel från tippning under mo-          i budgetpropositionen för 1993 beaktats som en
30124: ment 29.98.50 och 500 000 mark med allmänna          del av den statsandel som idrottsutbildningscen-
30125: budgetmedel under moment 29.98.52. Motsva-           trema får för sina driftskostnader.
30126: rande anslag i årets statsbudget är 75 500 000          Anslagen i budgetpropositionen för 1993 för
30127: mark. Ökningen för institutens driftskostnader i     verksamheten vid idrottsutbildningscentrerna
30128: budgetpropositionen för 1993 jämfört med årets       säkerställer statsfmansieringen av idrottsinstitut-
30129: statsbudget är således 7 720 000 mark, oberoen-      ens driftskostnader på ungefår nuvarande nivå
30130: de av att man blivit tvungen att sänka enhetspri-    oberoende av sänkningen av enhetspriserna.
30131: serna med åtta procent liksom för övriga läroan-
30132: stalter.
30133:      Helsingfors den 4 november 1992
30134: 
30135:                                                               Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
30136:                                                1992 vp
30137: 
30138: Kirjallinen kysymys 481
30139: 
30140: 
30141: 
30142: 
30143:                                   Mäkelä: Kouluruokailusta vastaavien kotitalousopettajien täyden-
30144:                                      nyskoulutuksen turvaamisesta
30145: 
30146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30147: 
30148:    Opetushallituksesta ollaan lakkauttamassa         kasvatusta, on erittäin tärkeää turvata koulu-
30149: kouluruokaitua hoitavan ylitarkastajan virka.        ruokailun tiedollinen taso myös jatkossa. Tä-
30150: Kouluruokailua on Suomessa hoidettu tähänkin         män takia kouluruokailua hoitavan ylitarkasta-
30151: saakka pienin resurssein. Siitä vastaavat lähinnä    jan antama tuki kouluissa toimiville kotitalous-
30152: oto:na koulujen kotitalousopettajat saaden tästä     opettajille on ensiarvoisen tärkeää, eikä kyseistä
30153: työstä yhden vuosiviikkotunnin korvauksen jo-        virkaa tulisi lakkauttaa.
30154: kaista alkavaa kahdeksaa koulua kohden, mikä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30155: merkitsee keskimäärin 1-2 tuntia viikossa. Täl-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30156: lä korvauksella ja työmäärällä heidän tulee hoi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30157: taa kouluruokailun ohjaus ja valvonta. Koulu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30158: ruokailun kehittämistyö on kuulunut opetushal-
30159: lituksen ylitarkastajalle,ja tämän avulla on saatu             Onko Hallitus suunnittelemassa ope-
30160: hyviä tuloksia aikaan.                                      tushallituksen kouluruokaitua hoitavan
30161:     Oman toimensa ohella kouluruokailua hoi-                ylitarkastajan viran lakkauttamista, ja
30162: tavat opettajat tarvitsevat myös yhteyshenkilön             mikäli on,
30163: pitämään heitä tiedollisesti ajan tasalla. Opetus-             kuinka Hallitus aikoo vastaisuudessa
30164: hallitus on tätä varten järjestänyt täydennys-              turvata kouluruokailusta vastaavien ko-
30165: koulutustilaisuuksia ja niiden toivotaan jatku-             titalousopettajien koulutuksellisen toi-
30166: van. Koska kouluruokailu on oleellinen osa                  minnan jatkuvuuden ja jatkuvan tiedon
30167: koulun opetus- ja kasvatustyötä ja siinä ta-                saannin?
30168: pahtuu myös tapakasvatusta ja ympäristö-
30169:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
30170:                                             Tina Mäkelä
30171: 
30172: 
30173: 
30174: 
30175: 220051L
30176: 2                                      1992 vp -   KK 481
30177: 
30178: 
30179: 
30180: 
30181:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30182: 
30183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ovat välttämättömiä myös asetettujen taloudel-
30184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      listen säästötavoitteiden vuoksi.
30185: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          Kouluruokailulla on merkittävä osansa kou-
30186: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   lun opetus- ja kasvatustyössä. Kouluruokailun
30187: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       tärkeä osuus erityisesti ravitsemuskasvatuksessa,
30188: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tapakasvatuksessa ja ympäristökasvatuksessa
30189: n:o 481:                                           tunnustetaan opetushallinnossa. Koulujen koti-
30190:                                                    talousopettajien työn ansiosta kouluruokailun
30191:           Onko Hallitus suunnittelemassa ope-      ohjauksessa ja valvonnassa on saatu hyviä tu-
30192:        tushallituksen kouluruokailua hoitavan      loksia.
30193:        ylitarkastajan viran lakkauttamista, ja         Keskushallinnossa kiinnitetään edelleen huo-
30194:        mikäli on,                                  miota kouluruokailun järjestämiseen ja kehittä-
30195:           kuinka Hallitus aikoo vastaisuudessa     miseen, vaikka päävastuu asiassa on kunnilla.
30196:        turvata kouluruokailusta vastaavien ko-     Kouluruokailu on nähtävä osana kouluyksikön
30197:        titalousopettajien koulutuksellisen toi-    kokonaistyötä ja opetussuunnitelmaa. Koulu-
30198:        minnan jatkuvuuden ja jatkuvan tiedon       ruokailua ohjaavien kotitalousopettajien jatku-
30199:        saannin?                                    va tiedonsaanti ja täydennyskoulutus tullaan
30200:                                                    jatkossakin turvaamaan yhdessä opetussuunni-
30201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telman perusteiden kehittämisen ja tuloksellisuu-
30202: vasti seuraavaa:                                   den arvioinnin kanssa.
30203:                                                        Opetushallituksessa pidetään tarkoituksen-
30204:    Julkisen hallinnon kehittäminen ja päätösval-   mukaisena, että sama henkilö keskusvirastossa
30205: lan hajauttaminen opetustoimen alueella merkit-    vastaa sekä kotitalouden opetuksesta ja ravitse-
30206: see koulun ylläpitäjien eli kuntien vastuun li-    muskasvatuksesta että kouluruokailun kehittä-
30207: sääntymistä. Samalla erityisesti koulujen oma      misestä. Oppiaineiden opetuksesta vastaavat
30208: kehittämisvastuu tulee entistä keskeisempään       henkilöt järjestävät oman alueensa täydennys-
30209: asemaan. Tämän linjauksen johdonmukaisena          koulutusta, johon sisällytetään myös koulu-
30210: seurauksena on, että opetushallinnosta käsin       ruokailusta vastaavien kotitalousopettajien täy-
30211: toteutettavaa koulujen suoraa ohjausta ja tähän    dennyskoulutus. Yksittäisiin projektiluonteisiin
30212: tarkoitukseen palkattua henkilöstöä vähenne-       hankkeisiin voidaan tarvittaessa käyttää myös
30213: tään. Henkilöstösupistukset opetushallituksessa    ostopalveluja.
30214: 
30215:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
30216: 
30217:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
30218:                                          1992 vp -   KK 481                                          3
30219: 
30220: 
30221: 
30222: 
30223:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30224: 
30225:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Skolmåltiden har sin betydelsefulla andel av
30226: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       skolans undervisnings- och fostringsarbete. Dess
30227: den 2 oktober 1992 till vederbörande medlem av       viktiga roll speciellt inom närings-, beteende-
30228: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    och miljöfostran erkänns av undervisningsför-
30229: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             valtningen. Tack vare skolomas lärare i huslig
30230: 481:                                                 ekonomi har man nått goda resultat i fråga
30231:             Håller Regeringen på att planera         om handledning och övervakning av skolmål-
30232:         indragningen av tjänsten som utbild-         tidema.
30233:         ningsstyrelsens överinspektör för skol-         lnom centralförvaltningen fåster man fort-
30234:         måltider, och om den gör det,                farande vikt vid hur skolmåltidema ordnas och
30235:             hur ämnar Regeringen i framtiden se      utvecklas, trots att kommunema bär det huvud-
30236:         till att utbildningen av sådana lärare i     sakliga ansvaret. Skolmåltidema bör ses som en
30237:         huslig ekonomi som svarar för skolmål-       del av arb~tshelheten och läroplanen vid en
30238:         tider fortgår och att de kontinuerligt kan   skolenhet. Aven i fortsättningen kommer man
30239:         förvärva kunskaper?                          att i samband med utvecklingen av grundema
30240:                                                      för läroplanen och utvärderingen av produktivi-
30241:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            teten tillgodose kontinuerlig utbildning och fort-
30242: anföra följande:                                     bildning av sådana lärare som handleder vid
30243:                                                      skolmåltider.
30244:    Utvecklingen av den offentliga förvaltningen         Vid utbildningsstyrelsen anser man det vara
30245: och decentraliseringen av beslutsfattandet inom      ändamålsenligt att samma person vid detta cen-
30246: undervisningsväsendet innebär att ansvaret           tralämbete ansvarar både för undervisningen i
30247: bland skolomas huvudmän, dvs. kommunema              huslig ekonomi, näringsfostran och utvecklingen
30248: ökar. Samtidigt blir skolomas eget ansvar för        av skolmåltidema. De personer som svarar för
30249: utvecklingen allt viktigare. En berättigad kon-      undervisningen i dessa ämnen ordnar fortbild-
30250: sekvens av denna linjedragning är att undervis-      ning inom det egna området. 1 denna ingår också
30251: ningsförvaltningens direkta styming av skoloma       fortbildningen av de lärare i huslig ekonomi som
30252: minskas liksom den personai som anställts för        ansvarar för skolmåltidema. Vid behov kan även
30253: ändamålet. Personalminskningar inom undervis-        köpt service utnyttjas vid enskilda projekt.
30254: ningsförvaltningen är nödvändiga även på grund
30255: av de satta ekonomiska sparmålen.
30256: 
30257:      Helsingfors den 27 oktober 1992
30258: 
30259:                                                          U ndervisningsminister Riitta Uosukainen
30260:                                               1992 vp
30261: 
30262: Kirjallinen kysymys 482
30263: 
30264: 
30265: 
30266: 
30267:                                   Mäkelä: Pihtiputaan verotoimiston lakkauttamisesta aiheutuvasta
30268:                                      palvelujen heikkenemisestä
30269: 
30270: 
30271:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30272: 
30273:     Kinnula on 2 321 asukkaan kunta, josta etäi-    asiointiin heikentyvät oleellisesti. Joukkoliiken-
30274: syys suurempiin palvelukeskuksiin, kuten Jyväs-     neyhteydet Kinnulasta Viitasaarelle ovat tällä
30275: kylään, on 160 kilometriä ja Kokkolaan 128          hetkellä äärimmäisen huonot, mikä tulisi aiheut-
30276: kilometriä. Pihtiputaalle Kinnulan kunnasta on      tamaan ongelmia ennen muuta autottomille hen-
30277: matkaa 46 kilometriä ja Viitasaarelle 64 kilomet-   kilöille. Tämä olisi kansalaisten tasa-arvoisen
30278: riä. Tämä merkitsee sitä, että valtionhallinto ja   kohtelun vastainen tilanne. Mainittakoon lisäk-
30279: erikoispalveluja tarjoavat kuntakeskukset sijait-   si, että Tilastokeskuksen mukaan henkilöauto-
30280: sevat etäällä Kinnu1asta ja sen asukkaista. Tästä   tiheys asukasmäärään nähden on Kinnulassa
30281: aiheutuu kuntalaisille ylimääräisiä kustannuksia    maan pienimpiä. Edellä mainittujen seikkojen
30282: ja runsasta ajanhukkaa. Veropiirien toimintaa       perusteella sekä toimenpiteistä aiheutuvien lisä-
30283: kehitettäessä tulisi tämä ongelma huomioida.        kustannusten kohdentuessa juuri kinnulalaisiin
30284: Pitempien etäisyyksien vuoksi on kuntalaisten       on veropiirien yhdistämissuunnitelma niin, että
30285: asiointi Viitasaarella kalliimpaa kuin Pihtipu-     Pihtiputaan veropiiri lakkautettaisiin ja perus-
30286: taalla. Mikäli Pihtiputaan verotoimisto aiotaan     tettaisiin verotoimiston alatoimisto Pihtiputaal-
30287: siirtää Viitasaarelle Keski-Suomen lääninverovi-    le, erittäin arveluttava toimenpide.
30288: raston suunnitelmien mukaisesti, on yhdistämi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30289: sen aiheuttamia mahdollisia säästöjä arvioitaes-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30290: sa kiinnitettävä huomiota myös siihen, että se      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30291: heikentää oleellisesti kinnulalaisten verohallin-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30292: non palvelujen saatavuutta ja lisää heille aiheu-
30293: tuvia kustannuksia asioidensa hoitamisessa etäi-              Tietääkö Hallitus, että Pihtiputaan
30294: syyksien kasvaessa.                                        verotoimiston lakkauttaminen toisi Kin-
30295:     Kinnulan kunnassa ei ole viikoittain avoinna           nulan kunnan asukkaille runsaasti lisä-
30296:  olevia valtionhallinnon palveluja lukuun otta-            kustannuksia ja heikentäisi heidän palve-
30297:  matta työvoimatoimiston sivutoimistoa. Mikäli             lujaan niissä tapauksissa, joissa heidän
30298:  niitä aiotaan nyt vähentää naapurikunnasta Pih-           on tarvetta asioida veroviranomaisten
30299:  tiputaalta, niin mahdollisuudet verotoimistossa           kanssa?
30300: 
30301:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
30302: 
30303:                                             Tina Mäkelä
30304: 
30305: 
30306: 
30307: 
30308: 2200511
30309: 2                                        1992 vp -   KK 482
30310: 
30311: 
30312: 
30313: 
30314:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30315: 
30316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tus. Verohallitukselle kuuluu myös mahdollisen
30317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alatoimiston perustaminen verotusasetuksen 62
30318: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        §:n mukaisesti.
30319: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan
30320: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Pihtiputaan verotoimistoa ei ole tarkoitus siirtää
30321: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     Viitasaarelle niin kuin kysymyksen perusteluissa
30322: myksestä n:o 482:                                    on viitattu. Tarkoituksena on, että Kinnulan
30323:                                                      kuntalaiset saavat verohallinnon palvelut edel-
30324:            Tietääkö Hallitus, että Pihtiputaan       leen Pihtiputaalla sijaitsevasta alatoimistosta.
30325:         verotoimiston lakkauttaminen toisi Kin-      Verohallituksen arvion mukaan on jopa mah-
30326:         nulan kunnan asukkaille runsaasti lisä-      dollista, että Viitasaaren verotoimisto suurem-
30327:         kustannuksia ja heikentäisi heidän palve-    pana toimistoyksikkönä voi antaa palveluja tila-
30328:         lujaan niissä tapauksissa, joissa heidän     päisratkaisuin Kinnulan kunnassa. Siihen näh-
30329:         on tarvetta asioida veroviranomaisten        den, että Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen
30330:         kanssa?                                      aluekeskus ja kinnulalaiset asioivat jossain mää-
30331:                                                      rin myös siellä, Kinnulan kunnan asukkaiden
30332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mahdollisuus saada palveluja jopa paranee, kun
30333: vasti seuraavaa:                                     he voivat saada veropiirien yhdistämisen seu-
30334:                                                      rauksena palveluja myös Viitasaarelta.
30335:    Verohallitus on esittänyt valtiovarainministe-       Yleisemmällä tasolla on palveluiden turvaa-
30336: riölle Pihtiputaan veropiirin yhdistämistä Viita-    misnäkökohtaan kiinnittänyt huomiota muun
30337: saaren veropiiriin 1.1.1993 lukien. Asia liittyy     muassa hallinnon kehittämisen ministerivalio-
30338: osana verohallinnon piiri- ja paikallistason orga-   kunta 24.4.1992 hyväksymässään kannanotossa
30339: nisaation uudistamiseen, joka on tarpeen vero-       verohallinnon alue- ja paikallistason kehittämi-
30340: hallinnolle asetettujen säästö- ja tulostavoittei-   sestä ja viimeksi valtioneuvosto 22.10.1992 päät-
30341: den saavuttamiseksi ja verohallinnon siirtymi-       tämiensä veropiirijärjestelyjen yhteydessä.
30342: seksi tulosohjaukseen vuoden 1993 alusta. Ase-          Sinänsä verohallinnossa on palveluiden pa-
30343: tetut tavoitteet edellyttävät paitsi verohallinnon   rantamiseksi selvitettävänä muun muassa vero-
30344: henkilöstön vähentämistä myös muun muassa            tusta koskevan lainsäädännön kehittäminen si-
30345: veropiirien yhdistämistä siten, että verohallin-     ten, että tarve verovelvollisen henkilökohtaiseen
30346: non tuottavuus ja taloudellisuus paranevat eivät-    asioimiseen veroviranomaisten kanssa vähenisi.
30347: kä hallinnon toimintaedellytykset ja palvelujen      Tulevaisuudessa verohallinnon palveluiden voi-
30348: saatavuus vaarannu.                                  kin katsoa olevan parhaimmillaan silloin, kun
30349:    Veropiirien yhdistämisen ratkaisee verotus-       oikean verotuspäätöksen tekeminen ei edellyttäi-
30350: lain 6 §:n mukaan valtioneuvosto. Verotoimiston      si verovelvolliselta juuri mitään toimenpiteitä.
30351: sijainnin määrää lainkohdan mukaan verohalli-
30352:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
30353:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30354:                                           1992 vp- KK 482                                              3
30355: 
30356: 
30357: 
30358: 
30359:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30360: 
30361:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sens uppgifter hör även inrättandet av en eventu-
30362: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ell filialbyrå i enlighet med 62 § beskattningsför-
30363: den 2 oktober 1992 tili vederbörande medlem av        ordningen.
30364: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Enligt den utredning som inkommit från skat-
30365: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            testyrelsen är avsikten inte att överföra Pihtipu-
30366: nr 482:                                               das skattebyrå tili Viitasaari, såsom det sägs i
30367:                                                       motiveringen tili spörsmålet. A vsikten är att
30368:           Är Regeringen medveten om att en            kommuninvånama i Kinnula fortfarande skall
30369:        indragning av skattebyrån i Pihtipudas         få skatteförvaltningsservicen på filialbyrån i Pih-
30370:        skulle medföra ansenliga tilläggsutgifter      tipudas. Enligt skattestyrelsens uppskattning är
30371:        för invånama i Kinnula kommun och att          det t.o.m. möjligt att Viitasaari skattebyrå i
30372:        detta skulle försämra servicen för dem i       egenskap av en större byråenhet kan ge service i
30373:        de fall att de har behov att uträtta sina      Kinnula kommun i form av tilifålliga lösningar.
30374:        ärenden hos skattemyndighetema?                Med tanke på att Viitasaari är regioncentrum för
30375:                                                       det nordliga Mellersta Finland och kinnulabor-
30376:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na i viss utsträckning uträttar sina ärenden även
30377: anföra följande:                                      där, förbättras t.o.m. Kinnula kommuninvåna-
30378:                                                       res möjligheter att få service då de som en följd
30379:     Skattestyrelsen har föreslagit för finansminis-   av sammanslagningen av skattedistrikten kan
30380: teriet att Pihtipudas skattedistrikt skall samman-    utnyttja tjänster även i Viitasaari.
30381: slås med Viitasaari skattedistrikt räknat från            På en allmännare nivå har bl.a. ministerut-
30382: 1.1.1993. Frågan ansluter sig tili ändringen av       skottet för utvecklande av förvaltningen fåst
30383: organisationen för skatteförvaltningen på di-         uppmärksamhet vid synpunkten om ett tryggan-
30384: strikts- och lokalnivå. Organisationsändringen        de av servicen i ett ställningstagande om utveck-
30385: är nödvändig för att man skall uppnå de inbe-         landet av skatteförvaltningens region- och lokal-
30386: sparings- och resultatmål som uppställts för          nivå som ministerutskottet godkände den 24
30387: skatteförvaltningen och för att den skall övergå      april1992. Senast fäste statsrådet uppmärksam-
30388: tili resultatstyming från ingången av 1993. De        het vid frågan i samband med besluten om
30389: mål som uppställts förutsätter förutom en             skattedistriktsarrangemangen av den 22 oktober
30390: minskning av personalen inom skatteförvalt-           1992.
30391: ningen även bl.a. en sammanslagning av skatte-            För förbättrande av servicen utreds inom
30392: distrikten så att skatteförvaltningens produktivi-    skatteförvaltningen som bäst bl.a. hur den lag-
30393: tet och resurshushållning förbättras och tillgång-    stiftning som gäller beskattningen skall utvecklas
30394: en på tjänster och verksamhetsförutsättningama        så att den skattskyldiges behov att personligen
30395: för förvaltningen inte äventyras.                     uträtta sina ärenden hos skattemyndighetema
30396:     Enligt 6 § beskattningslagen bestämmer stats-     minskar. I framtiden kan man anse att skatteför-
30397: rådet om en sammanslagning av skattedistrik-          valtningens tjänster är som aUra bäst då ett
30398: ten. Skattestyrelsen bestämmer enligt lagrummet       korrekt skattebeslut egentligen inte förutsätter
30399:  om skattebyråns förläggning. Till skattestyrel-      några åtgärder alls av den skattskyldige.
30400: 
30401:      Helsingfors den 5 november 1992
30402: 
30403:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
30404:                                              1992 vp
30405: 
30406: Kirjallinen kysymys 483
30407: 
30408: 
30409: 
30410: 
30411:                                   Kuuskoski ym.: Invalidikuljetukseen soveltuvaksi varustetun
30412:                                      pakettiauton verokohtelusta
30413: 
30414: 
30415:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30416: 
30417:     Julkisten menojen alentaminen ja parempi       tajaa. Jos yksikin lisäpaikka rakennetaan taakse,
30418: elämänlaatu on joissakin tapauksissa mahdollis-    verotetaan autoa henkilöautona. Tämä merkit-
30419: ta sovittaa yhteen. Näin voidaan menetellä esi-    see tällä hetkellä noin 100 000 markan lisähin-
30420: merkiksi vammaisten henkilöiden osalta, joille     taa.
30421: kalliin laitoshoidon sijaan annetaan mahdolli-        Markkinoilla olevat henkilöautoiksi rekiste-
30422: suus ihmisarvoiseen elämään omassa kodissaan.      röidyt pakettiautot ovat hyvin kalliita eivätkä
30423: Vammaispalvelulaki ja omaishoidon tukeminen        myöskään ilman muutostöitä sovellu vammais-
30424: ovat askelia oikeaan suuntaan. Suomessa on         kuljetukseen. Auton mukana joudutaan osta-
30425: erittäin vaikeasti vammaisia ihmisiä, jotka asu-   maan yksi tarpeeton penkkirivi.
30426: vat kotona, työskentelevät ja opiskelevat. Tek-       Vammaisen ihmisen liikkuminen voitaisiin
30427: niikan hyväksikäyttö on ollut ratkaisevassa ase-   mahdollistaa joustamaila rajoituksista, jotka on
30428: massa tässä myönteisessä kehityksessä. Vaikea-     säädetty fiskaalisin perustein. Pakettiauto pitäisi
30429: vammainen ihminen ja hänen perheensä joutu-        voida varustaa sellaisin laittein ja istuimin, jotka
30430: vat kuitenkin päivittäin kamppailemaan arkisten    ovat vammaisen ja hänen perheensä kannalta
30431: ongelmien kanssa. Eräs niistä on liikkuminen.      soveliaita. Valtion verotulot tuskin vähenisivät
30432:     Vaikka yhteiskunta tarjoaa kuljetuspalvelui-   lievemmän verotulkinnan vuoksi. Vammainen ei
30433: ta, haluaa vammainen ja hänen perheensä itse-      käytännössä valitse kalliimman ja halvemman
30434: näisen mahdollisuuden lähteä kodista ulos. Ta-     auton välillä. Mikäli halvempaa vaihtoehtoa ei
30435: valliseen henkilöautoon ei sähköpyörätuoli         ole, jää ainoaksi vaihtoehdoksi elää ilman autoa.
30436:  mahdu, ja sen nostelemmen on erittäin raskasta.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30437: Pakettiautosta voisi vähäisin muutoksin tehdä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30438:  kuljetukseen soveltuvan ajoneuvon.                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30439:      Voimassa olevien määräysten mukaan paket-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30440:  tiautoksi rekisteröidyllä autolla voi matkustaa
30441:  etupenkillä kolme henkilöä, ja tämän lisäksi                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30442:  vammainen ihminen voidaan sijoittaa tavarati-            siin, jotta pakettiauton varustaminen in-
30443:  laan. Sähköpyörätuolia käyttävä tarvitsee mat-           validikuljetukseen soveltuvaksi olisi
30444:  kan aikana apua. Hänen päänsä saattaa retkah-            mahdollista ilman kohtuuttomia vero-
30445:  taa tai hänen asentonsa saattaa muutoin tarvita          seuraamuksia?
30446:  korjausta. Lain mukaan takana ei saa olla avus-
30447:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1992
30448: 
30449:            Eeva Kuuskoski              Anneli Jäätteenmäki            Tellervo Renko
30450: 
30451: 
30452: 
30453: 
30454:  220051L
30455: 2                                         1992 vp -   KK 483
30456: 
30457: 
30458: 
30459: 
30460:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30461: 
30462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        veronkierroksi katsottavia ilmiöitä henkilöauton
30463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja pakettiauton välisellä raja-alueella.
30464: olette 2 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-            Kun henkilöiden kuljetusta pakettiautossa
30465: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koskevia säädöksiä tarkennettiin, pidettiin sa-
30466: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       malla kohtuullisena laajentaa vaikeavammaisten
30467: Kuuskosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          invalidien mahdollisuutta matkustaa pakettiau-
30468: kysymyksestä n:o 483:                                 ton tavaratilaan asianmukaisesti kiinnitetyssä
30469:                                                       pyörätuolissa ilman, että auton katsottaisiin tä-
30470:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        män vuoksi tulevan autoveron alaiseksi. Tätä
30471:        siin, jotta pakettiauton varustaminen in-      mahdollisuutta ei ole rajoitettu pakettiauton
30472:        validikuljetukseen soveltuvaksi olisi          koon tai painon mukaan. Edellytyksenä on aino-
30473:        mahdollista ilman kohtuuttomia vero-           astaan auton varustaminen liikenneturvallisuu-
30474:        seuraamuksia?                                  den kannalta asianmukaisilla pyörätuolin kiinni-
30475:                                                       tyslaitteilla. Myöskään näin kuljetettavaa henki-
30476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lölukua ei ole rajoitettu. Laissa kylläkin on
30477: vasti seuraavaa:                                      säädetty, että kukin pyörätuolipaikka vähentää
30478:                                                       yhdellä autoon tavaratilan koon perusteella
30479:    Henkilökuljetusmahdollisuuksia pakettiau-          muutoin sallittujen tilapäisistuinten lukumää-
30480: ton tavaratilaan sijoitettavilla istuimilla säädel-   rää.
30481: lään sekä auto- ja moottoripyöräverosta anne-            Kysymyksen perusteluosassa viitataan niihin
30482: tun lain säännöksissä että tieliikennelain nojalla    tapauksiin, joissa vammainen tarvitsee vierellään
30483: annetuissa säännöksissä. Verolain säännösten          ajoneuvossa avustavan henkilön. Mainittua pyö-
30484: tarkoituksena on verotusta varten rajata riittä-      rätuolissa matkustamista koskevaa pakettiauton
30485: vän yksikäsitteisesti ja vailla veronkiertomahdol-    käytön laajennusta ei näissä tapauksissa ole
30486: lisuuksia henkilökuljetukseen tarkoitetut ajo-        pidetty riittävänä. Voidaan todeta, että kun
30487: neuvot. Samoin tieliikennesäännösten mukaan           avustavallehenkilölle voisi nykyisten säännösten
30488: pakettiauto luokitellaan henkilöautoksi, jos au-      mukaan asentaa lisäistuimen vasta tavaratilal-
30489: ton tavaratila varustetaan kiinteillä istuimilla      taan vähintään 8 m 3:n kokoiseen autoon, kysees-
30490: henkilökuljetusta varten. Sen sijaan pakettiau-       sä on pyörätuolia käyttävän vammaisen kulje-
30491: ton tavaratilan tilapäisistuimia koskevissa tielii-   tustarpeeseen nähden epätarkoituksenmukaisen
30492: kennesäännöksissä on kysymys lähinnä liikenne-        kookas ajoneuvo.
30493: turvallisuustavoitteista.                                Yhtenä mahdollisuutena kehittää säännöksiä
30494:    Autoverolain säännöksiä, jotka koskevat pa-        ainakin osalle vammaisia nykyistä paremmin
30495: kettiauton verotusta, tarkistettiin 31.5.1990 an-     soveltuviksi saattaisi olla mahdollistaa pyörä-
30496: netulla lainmuutoksella (478/90). Uusien sään-        tuolikiinnikkeiden lisäksi tilapäisistuimen käyttö
30497: nösten mukaan pakettiauton tavaratilaan saa-          myös pienemmissä pakettiautoissa silloin, kun
30498: daan asentaa yksi tilapäisistuin, jos tavaratilan     pyörätuolia käyttävän vammaisen henkilön
30499: tilavuus on vähintään 7 m 3, kaksi tilapäisistuin-    vamman laatu, kunto, ikä tai muut tällaiset
30500: ta, jos tilavuus on vähintään 8 m 3 ja kolme          tekijät edellyttävät saattajaa. Olosuhteet olisi
30501: tilapäisistuinta, jos tavaratilaa on vähintään        arvioitava tapauskohtaisesti ja ylimääräinen tila-
30502: 9 m 3• Tilapäisistuimet on sijoitettava selkänoja     päisistuin sallittaisiin vain niin kauan kuin auto
30503: menosuuntaan päin heti kuljettajan istuimen ja        on tässä käytössä. Siten ylimääräinen tilapäisis-
30504: tämän vieressä olevien istuinten taakse. Aiem-        tuin olisi poistettava, kun auto esimerkiksi myy-
30505: min lisäistuinten asentaminen oli tieliikenne-        dään tai luovutetaan muuhun kuin pyörätuolia
30506: säännösten sallimissa rajoissa mahdollista kaik-      käyttävän invalidin käyttöön. Kun tilapäisistuin
30507: kiin omalta painoltaan yli 1 800 kilon painoisiin     asennettaisiin tieliikennesäännöksissä määrätyl-
30508: ajoneuvoihin. Tämä aiheutti eräissä tapauksissa       lä tavoin, ajoneuvon luokittelu ei muuttuisi pa-
30509: epäjohdonmukaisia tilanteita tai suoranaiseksi        kettiautosta henkilöautoksi, joskin auto olisi
30510:                                           1992 vp -   KK 483                                          3
30511: 
30512: nykyisten autoverosäännösten mukaan verolli-          teitse. Autoverolain 18 §:ssä oleva veronhuojen-
30513: nen.                                                  nussäännös mahdollistaa veronhuojennuksen
30514:    Yhtenä keskeisenä vaikeutena kuvatunlaises-        myöntämisen esimerkiksi edellä luonnehdituilla
30515: ta säätelystä autoverolaissa on, että laissa olisi    tilapäisistuimen laatua ja auton luovutustilantei-
30516: käytännössä mahdoton tyydyttävällä tavalla            ta koskevilla ehdoilla. Yhtenä merkittävänä teki-
30517: luetella niitä tapauksia, joissa ylimääräisen tila-   jänä huojennusta mahdollisesti myönnettäessä
30518: päisistuimen käyttö sallittaisiin. Nykyisestä au-     voisi olla se, että kyseessä ei olisi pakettiauton
30519: toveronpalautusmenettelystä saatujen kokemus-         henkilöautoksi muuttamisen hyödyntäminen
30520: ten mukaan tällaiselle säätelylle jouduttaisiin       esimerkiksi auton myöhemmissä luovutustilan-
30521: asettamaan korkeat oikeusvarmuusvaatimukset,          teissa. Tällaisen veronhuojennuskäytännön luo-
30522: eikä autoverotuksen alalla ole sellaista viran-       minen olisi lähinnä verohallituksen asiana. Val-
30523: omaista, jolla olisi riittävästi asiantuntemusta      tiovarainministeriö seuraa, tehdäänkö vastedes
30524: tämänkaltaisten seikkojen arviointiin.                tämäntapaisia veronhuojennushakemuksia ja
30525:    Periaatteessa edellä luonnosteltu menettely        myös sitä, miten mahdolliset hakemukset rat-
30526: voitaisiin kuitenkin yksittäistapauksissa toteut-     kaistaan.
30527: taa ilman säädösmuutoksiakin veronhuojennus-
30528:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
30529: 
30530:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30531: 4                                          1992 vp -    KK 483
30532: 
30533: 
30534: 
30535: 
30536:                                       Till Riksdagens Herr Talman
30537: 
30538:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sport i paketbilar reviderades, ansåg man det
30539: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          samtidigt vara skäligt att utvidga gravt handi-
30540: den 2 oktober 1992 till vederbörande medlem av          kappade invaliders möjlighet att resa i en rullstol
30541: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       som var fastgjord på behörigt sätt i lastutrym-
30542: dagsman Kuuskoski m.fl. undertecknade spörs-            met, utan att bilen för den skull påförs bilskatt.
30543: mål nr 483:                                             Denna möjlighet har inte begränsats enligt pa-
30544:                                                         ketbilens storlek eller vikt. Den enda förutsätt-
30545:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ningen är att bilen förses med sådana anordning-
30546:         att göra det möjligt att utrusta en paket-      ar för fastgörande av rullstol som är nödvändiga
30547:         bil för invalidtransport utan oskäliga          från trafiksäkerhetssynpunkt. Antalet personer
30548:         skattepåföljder?                                som transporteras på detta sätt är inte heller
30549:                                                         begränsat. I lagen stadgas det visserligen att
30550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           varje för rullstol avsedd plats minskar antalet
30551: anföra följande:                                        extra sitsar som annars är tillåtet på grundval av
30552:                                                         lastutrymmets volym med en.
30553:     Möjlighetema till persontransport genom in-             I spörsmålets motivering hänvisas det till
30554: stallering av sitsar i en paketbils lastutrymme         sådana fall då den handikappade behöver en
30555: regleras både genom stadganden i lagcn om bil-          ledsagare bredvid sig i fordonet. Nämnda ut-
30556: och motorcykelskatt och genom stadganden som            vidgning av användningen av paketbil som gäller
30557: getts med stöd av vägtrafiklagen. Avsikten med          resa i rullstol har ansetts vara otillräcklig i dessa
30558: stadgandena i skattelagen är att för beskattning-       fall. Det kan konstateras att då det för ledsaga-
30559: en tillräckligt entydigt och utan möjligheter att       ren enligt de nuvarande stadgandena kan instal-
30560: kringgå skatt avgränsa de fordon som är avsed-          leras en extra sits först när bilen har ett lastut-
30561: da för persontransport. På samma sätt klassifice-       rymme vars volym är minst 8 m 3 är det fråga om
30562: ras en paketbil enligt vägtrafikstadgandena som         en oändamålsenligt stor bil med avseende på
30563: en personbil om bilens lastutrymme utrustas             transportbehovet för en handikappad som an-
30564: med fasta sitsar för persontransport. I de vägtra-      vänder rullstol.
30565: fikstadganden som gäller tillfälliga sitsar i en            En möjlighet att utveckla stadgandena så att
30566: paketbils lastutrymme är det däremot närmast            de bättre än nu är anpassade för åtminstone en
30567: fråga om trafiksäkerhetsmål.                            del handikappade kunde vara att göra det möj-
30568:     De stadganden i bilskattelagen som gäller           ligt att också i mindre paketbilar installera en
30569: beskattningen av paketbilar ändrades genom              extra sits utöver anordningama för fastgörande
30570: ändringen av lagen den 31 maj 1990 (478/90).            av rullstol, när den handikappade personens
30571: Enligt de nya stadgandena får i en paketbils            handikapp, kondition, ålder eller andra sådana
30572: lastutrymme installeras en tillfållig sits om lastut-   omständigheter förutsätter en ledsagare. Om-
30573: rymmets volym är minst 7m3, två tillfälliga sitsar      ständighetema bör övervägas från fall till fall
30574: om volymen är minst 8m3 och tre tillfälliga sitsar      och en extra tillfällig sits tillåtas endast så länge
30575: om lastutrymmets volym är minst 9m3• De                 som bilen används för detta ändamål. Sålunda
30576: tillfålliga sitsama skall placeras med ryggen mot       bör den extra tillfålliga sitsen avlägsnas när bilen
30577: färdriktningen omedelbart bakom förarsitsen             t.ex. säljs eller överlåts för annat bruk än för en
30578: och sitsama brevid denna. Tidigare var det inom         invalid som använder rullstol. När den tillfälliga
30579: de gränser vägtrafikstadgandena tillät möjligt att      sitsen installeras på det sätt som bestäms i
30580: installera extra sitsar i alla fordon vars egenvikt     vägtrafikstadgandena skall klassificeringen av
30581: översteg 1 800 kg. Detta ledde i vissa fall till        fordonet inte ändras från paketbil till personbil,
30582: inkonsekvenser eller till fenomen som måste             även om bilen enligt de gällande stadgandena om
30583: betraktas som ren skattesmitning inom gräns-            bilskatt är skattepliktig.
30584: området mellan personbil och paketbil.                     En av de centrala svårighetema med en regle-
30585:     När författningarna angående persontran-            ring av det beskrivna slaget i bilskattelagen är att
30586:                                            1992 vp -    KK 483                                           5
30587: 
30588: iet i praktiken är omöjligt att i lagen på ett          gen gör det möjligt att bevilja skattelättnad t.ex.
30589: :illfredsställande sätt uppräkna de fall där det är     på ovan karaktäriserade villkor angående den
30590: :illåtet att använda en extra tillfållig sits. Enligt   tillfälliga sitsens art och omständighetema vid
30591: ie erfarenheter man fått av det nuvarande förfa-        överlåtelse av bilen. När skattelättnad eventuellt
30592: :ingssättet med bilskatteåterbäring skulle man          beviljas kunde en omständighet av betydelse
30593: ,Ii tvungen att ställa höga rättssäkerhetskrav på       vara att det inte är fråga om att dra nytta av
30594: ;ådant stadgande. Inom bilbeskattningens områ-          ändringen av en paketbil tili personbil t.ex. vid
30595: ie finns det inga sådana myndigheter som har            senare tillfällen när bilen överlåts. Att skapa en
30596: :illräcklig sakkunskap för en värdering av om-          sådan skattelättnadspraxis är närmast skattesty-
30597: ;tändigheter av detta slag.                             relsens sak. Finansministeriet följer med om
30598:     1 princip kunde det ovan beskrivna förfarings-      sådana ansökningar om skattelättnad görs i
30599:  ;ättet dock i enskilda fall även genomföras            framtiden och hur eventuella ansökningar av-
30600:  ~enom skattelättnader, utan stadgeändringar.           görs.
30601:  )tadgandet om skattelättnad i 18 § bilskattela-
30602:      Helsingfors den 5 november 1992
30603:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
30604:                                               1992 vp
30605: 
30606: Kirjallinen kysymys 484
30607: 
30608: 
30609: 
30610: 
30611:                                   Aittoniemi: Hallituksen toimenpiteiden vaikutuksista yksinhuol-
30612:                                       tajaperheen toimeentulomahdollisuuksiin
30613: 
30614: 
30615:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30616: 
30617:    Omassa asunnossaan asuva yksinhuoltajaäiti       ovat lukukausimaksut, kirjastomaksut ja ter-
30618: saa aikuisopintorahaa käteen 1 335 markkaa          veyspalvelumaksut Lukukausimaksusta voisi
30619: kuukaudessa. Siihen tulevat lisäksi kahdesta lap-   vapautua, jos tunnustaisi itsensä köyhäksi, mut-
30620: sesta lapsilisät yhteensä 780 markkaa kuukau-       ta silloin lapset joutuisivat sormella osoitetta-
30621: dessa. Omistuspuoleen kuuluu vaatimattoman          viksi.
30622: asunnon lisäksi kaksi hehtaaria perintönä saatua       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30623: peltoa, joka tällä hetkellä on arvotonta, mutta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30624: estää kuitenkin asumis- ja sosiaalituen saamisen.   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30625:    Menopuoleen kuuluu yhtiövastike, vesimak-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30626: sut, koululaisliput, yksinhuoltajan kuukausi-
30627: kortti bussissa, sähkö, puhelin ja taloyhtiön                  Miten paljon Hallitus arvelee kahden
30628: pesukoneen vuokra. Lisäksi tämän hetken me-                 kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaäidille
30629: noja ovat lapsen koulukirjat sekä perheen välttä-           jäävän rahaa ruokaan yhteensä 2 115
30630: mättömät sairaanhoidon ja hygienian piiriin                 markan tuloista, kun siitä on vähennetty
30631: kuuluvat menot.                                             yhtiövastike- yms. kiinteät kuukausittai-
30632:    Hallituksen suunnittelemia uusia maksuja                 set menot?
30633: 
30634:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1992
30635: 
30636:                                           Sulo Aittoniemi
30637: 
30638: 
30639: 
30640: 
30641: 220051L
30642: 2                                       1992 vp -   KK 484
30643: 
30644: 
30645: 
30646: 
30647:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30648: 
30649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiksi ammatillisessa koulutuksessa olevien opin-
30650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toraha on nykyisin keskituloisten vanhempien
30651: olette 5 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       perheissä 250 markkaa kuukaudelta. Perheen
30652: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tulojen jäädessä alle 80 000 markkaa vuodessa
30653: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     on opintorahan määrä 505 markkaa kuukaudel-
30654: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      ta. Kun kaavailtu lukukausimaksu enimmillään-
30655: kysymyksestä n:o 484:                               kin nousee 111 markkaan opiskelukuukaudelta,
30656:                                                     voidaan opintorahan 250 markan korotuksen
30657:           Miten paljon Hallitus arvelee kahden      katsoa osaltaan kompensoivan jo lukukausi-
30658:        kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaäidille     maksun. Käytännössä kahden ammatillisessa
30659:        jäävän rahaa ruokaan yhteensä 2 115          oppilaitoksessa opiskelevan lapsen äitinä yksin-
30660:        markan tuloista, kun siitä on vähennetty     huoltajaäidin talous saisi siis käyttöönsä 1 010
30661:        yhtiövastike- yms. kiinteät kuukausittai-    markkaa opintorahana, josta lukukausimaksui-
30662:        set menot?                                   hin menisi 222 markkaa kuukautta kohden las-
30663:                                                     kettuna.
30664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Yksinhuoltajalie muutoin tulevaan sosiaali-
30665: vasti seuraavaa:                                    seen tukeen ei aikuisopintotuki sinänsä aseta
30666:                                                     estettä. Muu tuki määräytyy niillä edellytyksillä,
30667:    Aikuisopintotukijärjestelmän tavoitteena on      jotka sosiaalinen tukijärjestelmä yleensäkin aset-
30668: mahdollisimman tasapuolisin perustein edistää       taa.
30669: aikuisiässä olevien koulutusmahdollisuuksia.           Aikuisopiskelijalla on mahdollisuus myös
30670: Taloudellisen kokonaisaseman huomioon otta-         opintolainan käyttöön opiskelunsa rahoittami-
30671: minen tapahtuu samojen perusteiden mukaan           seksi. Opintolainan enimmäismäärä on 1 650-
30672: kaikille ja aikuisopintotukijärjestelmän suosio     1 700 markkaa kuukaudessa.
30673: on noussut varsin korkeaksi.                           Aikuisopintotukijärjestelmää luotaessa lähtö-
30674:    Aikuisopintorahan vähimmäismäärä nousee          kohtana on ollut ajatus siitä, että opiskeluaikai-
30675: ensi vuoden alusta lukien 1 570 markkaan juuri      sen toimeentulon rahoittamiseen osallistuvat
30676: vähän ansaitsevien aseman helpottamiseksi.          yhteisvastuullisesti opiskelija, valtio ja työnanta-
30677:    Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa ky-       ja. Opiskelijan omavastuu toteutuu juuri siten,
30678: seinen perheenäiti on mahdollisesti ollut työelä-   että koulutuksenaikainen tuki jää alhaisemmak-
30679: mässä, koska hänen aikuisopintorahansa ylittää      si kuin työssäoloaikainen tulotaso taikka osit-
30680: nykyisen vähimmäismäärän 1 200 markkaa              tain lainamuotoiseksi. Valtio maksaa omana
30681: kuukaudessa. Jos työssäolo on kestänyt yli vuo-     osuutenaan aikuisopintorahaa ja työnantajata-
30682: den, on työsuhteessa olevalla aikuisopintotuen      horahoittaa osaltaan ammattikoulutusrahaa.
30683: lisäksi oikeus ammattikoulutusrahaan koulutus-         Aikuisopintotukijärjestelmän suoma tuki-
30684: ja erorahastosta. Ammattikoulutusrahan suu-         mahdollisuus ja sen laaja soveltamisala antaa
30685: ruus on 1 300-1 700 markkaa kuukaudessa             varsin laajat mahdollisuudet työelämässä oleville
30686: riippuen opiskelijan iästä. Käytännössä tätä        kehittää itseään työelämän tarpeiden ja henkilö-
30687: etuutta saa yli puolet aikuisopintotuen varassa     kohtaisten taipumusten vaatimalla tavalla.
30688: opiskelevista.                                          Hallitus katsoo, että vaikeasta taloudellisesta
30689:    Useissa tapauksissa yksinhuoltajilla on oikeus   tilanteesta huolimatta aikuisten opiskelumah-
30690: elatusmaksuihin, asumistukeen tai muihin yh-        dollisuuksia tulee voimavarojen sallimissa puit-
30691: teiskunnan tukimuotoihin. Näin saatava mah-         teissa edistää. Aikuisopintotuen kehittämisen
30692: dollinen tuki tulee myös ottaa huomioon hakijan     tulee tapahtua osana koulutuspoliittisen ja työ-
30693: taloudellista tilannetta arvioitaessa.              voimapoliittisen tuen yhteensovittamista. Tätä
30694:    Nykyinen opintotukijärjestelmä antaa mah-        koskeva selvitystyö on käynnissä opetusministe-
30695: dollisuuden korottaa vähävaraisten vanhempien       riön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työminis-
30696: lasten opintorahamääriä. Käytännössä esimer-        teriön yhteistyönä.
30697: 
30698:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
30699: 
30700:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
30701:                                          1992 vp -   KK 484                                          3
30702: 
30703: 
30704: 
30705: 
30706:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30707: 
30708:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lade föräldrar. 1 praktiken är exempelvis studie-
30709: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       penningen för närvarande 250 mark i månaden
30710: den 5 oktober 1992 tili vederbörande medlem av       för dem som studerar inom yrkesutbildningen
30711: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    och vilkas föräldrar har medelstora inkomster.
30712: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         När familjens inkomster understiger 80 000
30713: mål nr 484:                                          mark om året, är studiepenningen 505 mark i
30714:                                                      månaden. Då den planerade terminsavgiften
30715:           Hur mycket tror Regeringen det blir        maximalt stiger tili 111 mark per studiemånad,
30716:        kvar i matpengar för en ensamförsörjan-       kan förhöjningen av studiepenningen med 250
30717:        de mor med två bam i skolåldem av             mark för sin del anses kompensera terminsavgif-
30718:        inkomster på sammanlagt 2 115 mark,           ten. 1 praktiken skulle en ensamförsörjande mor
30719:        när därifrån dras av bolagshyra m.fl.         med två bam som studerar inom yrkesutbild-
30720:        fasta månatliga utgifter?                     ningen disponera 1 010 mark i form av studie-
30721:                                                      penning, av vilka 222 mark per månad avgår tili
30722:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        termiosavgifter.
30723: anföra följande:                                        Vuxenstudiestödet ställer i sig inga hinder för
30724:                                                      annat socialt stöd åt en ensamförsörjare. Det
30725:    Syftet med vuxenstudiestödet är att på så         övriga stödet fastställs på de villkor som det
30726: jämställda grunder som möjligt främja möjlighe-      sociala stödsystemet i allmänhet ställer.
30727: tema tili utbildning för personer i vuxen ålder.        En vuxenstuderande har även möjlighet tili
30728: Den ekonomiska situationen i sin helhet beaktas      studielån för att finansiera studiema. Studielånet
30729: på samma grunder för alla, och vuxenstudiestö-       är maximalt 1 650-1 700 mark i månaden.
30730: det har blivit rätt populärt.                           När systemet med vuxenstudiestöd infördes
30731:     Vuxenstudiepenningens minimibelopp stiger        var utgångspunkten att den studerande, staten
30732: vid ingången av nästa år tili 1 570 mark just för    och arbetsgivaren solidariskt deltar i finansie-
30733: att underlätta situationen för dem som har små       ringen av utkomsten under studietiden. Den
30734: inkomster.                                           studerandes självrisk förverkligas just genom att
30735:     Familjemodem i det fall som avses i spörsmå-     stödet under studietiden blir mindre än inkomst-
30736: let har eventuellt förvärvsarbetat, eftersom hen-    nivån under förvärvsarbete eller finansieras ge-
30737:  nes vuxenstudiepenning överstiger det nu gällan-    nom lån. Sam sin andel betalar staten vuxenstu-
30738:  de minimbeloppet på 1 200marki månaden. Om          diepenning och arbetsgivaren finansierar en del
30739: förvärvsarbetet har varat i mera än ett år, har      av yrkesutbildningspenningen.
30740:  den som förvärvsarbetar förutom vuxenstudies-          De möjligheter tili stöd som systemet med
30741:  tödet rätt tili yrkesutbildningspenning från fon-   vuxenstudiestöd ger och dess omfattande tili-
30742:  den för utbildning och avgångsvederlag. Storle-     lämpningsområde ger rätt stora möjligheter för
30743:  ken på yrkesutbildningspenningen är 1 300-          förvärvsarbetande att utveckla sig själva enligt
30744:  1 700 mark i månaden beroende på den stude-         arbetslivets krav och egna anlag.
30745:  randes ålder. 1 praktiken kommer mera än hälf-         Regeringen anser att trots den svåra ekono-
30746:  ten av dem som studerar med vuxenstudiestöd i       miska situationen bör möjlighetema tili studier
30747:  åtnjutande av denna förmån.                         för vuxna främjas inom ramen för tili buds
30748:     1 många fall har en ensamförsörjare rätt tili    stående resurser. Vuxenstudiestödet bör utveck-
30749:  underhåll, bostadsbidrag eller andra samhälleli-    las som en del av sammanjämkningen av det
30750:  ga stödformer. Ett sådant eventuellt stöd bör       utbildnings- och arbetskraftspolitiska stödet. En
30751:  även beaktas när man skall bedöma den sökan-        utredning om detta pågår i samverkan mellan
30752:  des ekonomiska ställning.                           undervisningsministeriet, social- och hälsovårds-
30753:     Nu gällande studiestödssystem ger möjlighet      ministeriet samt arbetsministeriet.
30754:  att höja studiestödet åt bam med mindre bemed-
30755:      Helsingfors den 4 november 1992
30756: 
30757:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
30758:                                                 1992 vp
30759: 
30760: Kirjallinen kysymys 485
30761: 
30762: 
30763: 
30764: 
30765:                                    Aittoniemi: Pientä ja keskisuurta teollisuutta koskevien asioiden
30766:                                        käsittelyn järjestämisestä
30767: 
30768: 
30769:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30770: 
30771:    Suomessa pieni ja keskisuuri teollisuus kuu-       sen, tuotekehityksen, markkinoinnin kehittämi-
30772: luu asiaankuuluvilta osilta kauppa- ja teollisuus-    sen ja työllistävyyskehityksen osalta.
30773: ministeriön reviiriin. Pienten ja myös keskisuur-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30774: ten yritysten ongelmat ovat kokonaan toisenlai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30775: set kuin suurteollisuuden. Ainakin, jos katso-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30776: taan, että pk-yrityksen raja olisi 100 työntekijää.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30777: Kun sekä suuren että pienen ja keskisuuren
30778: teollisuuden asioita käsitellään samalla hallin-                 Näkeekö Hallitus perusteita sille, että
30779: nonhaaralla tietyllä tavoin samalla pöydällä,                 ns. pk-yritystoiminta tulisi ministeriön
30780: tämä aiheuttaa etu- ym. ristiriitoja.                         toimialalla (KTM) eriyttää muusta teolli-
30781:     Pk-yritystoiminta olisi ehkä syytä enemmän                suudesta joko sisäisesti tai sitten niin, että
30782: eriyttää,jos ei kohta oman ministeriönsä alaisek-             kyseistä toimintaa varten perustettaisiin
30783: si, niin kuitenkin irralleen muusta teollisuudesta            kokonaan oma ministeriö?
30784: ja yritystoiminnasta. Näin erityisesti rahoituk-
30785: 
30786:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1992
30787: 
30788:                                             Sulo Aittoniemi
30789: 
30790: 
30791: 
30792: 
30793:  22005IL
30794: 2                                          1992 vp -     KK. 485
30795: 
30796: 
30797: 
30798: 
30799:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30800: 
30801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Pk-yritystoimintaa ei tulisi tarkastella erillise-
30802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nä lohkona tai vastakkaisasetteluna pk-teolli-
30803: olette 5 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-            suus- suurteollisuus. Päinvastoin yhteismark-
30804: jeenne n:o 1550 ohella toimittanut valtioneuvos-         kinakehitykseen sopeutumisessa pk-yritystoi-
30805: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-           minnan ja muun teollisuuden yhteistyön merki-
30806: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta             tys tulee entisestään kasvamaan. Pk-yrityksiin
30807: kirjallisesta kysymyksestä n:o 485:                      liittyvät näkökulmat vaikuttavat niiden yhteis-
30808:                                                          kunnallisen ja taloudellisen merkityksen vuoksi
30809:           Näkeekö Hallitus perusteita sille, että        yhä keskeisemmin kaikkeen elinkeinoelämään
30810:        ns. pk-yritystoiminta tulisi ministeriön          liittyvään päätöksentekoon.
30811:        toimialalla (KTM) eriyttää muusta teolli-             Pk-politiikkaa täsmennettäessä ja linjauksia
30812:        suudestajoko sisäisesti tai sitten niin, että     mietittäessä on muistettava, että Suomen yritys-
30813:        kyseistä toimintaa varten perustettaisiin         politiikka ei voi kuitenkaan rakentua vain pk-
30814:        kokonaan oma ministeriö?                          yritysten ongelmien ratkaisemisen varaan. Tar-
30815:                                                          kastelu on pyrittävä suorittamaan koko teolli-
30816:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              suuden kannalta eikä irrallaan muusta teollisuu-
30817: taen seuraavaa:                                          desta ja yritystoiminnasta. Lisäksi tarvitaan
30818:                                                          myös pidemmän ajan tavoitteita ja teollistamis-
30819:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä toimii ny-         strategiaa.
30820: kyisin yrityskehitysosasto, joka käsittelee asioi-           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
30821: ta, jotka ensisijaisesti koskevat pk-yritystoimin-       nykyisessä julkisen sektorin tilanteessa ei ole
30822: nan edistämistoimenpiteitä, alueellista elinkeino-       tarkoituksenmukaista pyrkiä pk-yritystoimin-
30823: politiikkaa, yritystoiminnan aluetukea, alueellis-       nan suurempaan eriyttämiseen muusta teollisuu-
30824: ta kuljetustukea ja muita ensisijaisesti pienille ja     desta eikä myöskään ole edellytyksiä täydentää
30825: keskisuurille yrityksille tarkoitettuja rahoitustoi-     hallitusta erityisellä pkt-ministerillä, mutta tar-
30826: menpiteitä sekä näitä toimenpiteitä koskevaa             koituksenmukaista on tehostaa ja parantaa ny-
30827: seurantaa ja valvontaa. Yrityskehitysosasto on           kyisiä, toimivia julkisia palveluyksiköitä. Halli-
30828: eriytetty ministeriössä omaksi osastoksi 1.3.1987        tus toteaa lisäksi, että kauppa- ja teollisuusmi-
30829: alkaen.                                                  nisteriön johdolla tullaan vuoden 1994 valtion
30830:    Mikäli teollista rakennetta halutaan moni-            talousarvioon liittyen valmistelemaan erityinen
30831: puolistaa ja samalla luoda työtilaisuuksia, on           pk-ohjelma, jossa esitetään strategisia vaihtoeh-
30832: pk-yritysten merkitys tässä ratkaiseva. Pk-yritys-       toja pk-yritystoiminnan kehittämiseksi.
30833: toiminnan heikkoutena voidaan kuitenkin pitää
30834: sen liiallista kotimarkkinakeskittyneisyyttä.
30835:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
30836: 
30837:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
30838:                                          1992 vp -     KK 485                                         3
30839: 
30840: 
30841: 
30842: 
30843:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30844: 
30845:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Sm-företagsverksamheten bör inte granskas
30846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        som en separat sektor eller i motsatsställningen
30847: 1550 av den 5 oktober 1992 tili vederbörande          sm-industri - storindustri. Betydelsen av sam-
30848: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     arbetet mellan sm-företagsverksamheten och öv-
30849: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteck-          rig industri kommer tvärtom att öka från det
30850: nade spörsmål nr 485:                                 nuvarande då det gäller anpassningen tili utveck-
30851:                                                       lingen inom den gemensamma marknaden. Syn-
30852:          Anser Regeringen att det finns grun-         punkter i anslutning tili sm-företag påverkar tili
30853:        der för att särskilja den s.k. sm-företags-    följd av deras samhälleliga och ekonomiska
30854:        verksamheten från övrig industri inom          betydelse i allt högre grad allt beslutsfattande
30855:        ministeriets (HIM) verksamhetsområde           som gäller näringslivet.
30856:        antingen intemt eller så att ett helt eget        Då sm-politiken preciseras och linjedragning-
30857:        ministerium grundas för denna verksam-         ar övervägs, skall man komma ihåg att den
30858:        het?                                           finska företagspolitiken trots allt inte kan bygga
30859:                                                       enbart på en lösning av sm-företagens problem.
30860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Granskningen bör man sträva efter att utföra
30861: anföra följande:                                      med tanke på hela industrin och inte löst från
30862:                                                       övrig industri och företagsverksamhet. Dess-
30863:     Vid handels- och industriministeriet finns nu-    utom behövs också må1 och industrialiserings-
30864: mera en avdelning för företagsutveckling, som         strategier på längre sikt.
30865: behandlar ärenden som i främsta hand gäller              På basis av det ovanstående anser regeringen
30866: åtgärder för att främja sm-företagsverksamhe-         att det i den offentliga sektoms nuvarande situ-
30867: ten, den regionala näringspolitiken, regionstöd       ation inte är ändamålsenligt att sträva efter att
30868: för företagsverksamheten, regionalt transport-        dess mera särskilja sm-företagsverksamheten
30869: stöd och andra i första hand för små och              från övrig industri och att det inte heller finns
30870: medelstora företag avsedda fmansieringsåtgär-         förutsättningar att komplettera regeringen med
30871: der samt uppföljningen av och tillsynen över          en särskild smi-minister. Däremot är det ända-
30872: dessa åtgärder. Avdelningen för företagsutveck-       målsenligt att effektivera och förbättra de nuva-
30873: ling blev en egen avdelning vid ministeriet den 1     rande offentliga serviceenhetema. Regeringen
30874: mars 1987.                                            konstaterar dessutom att under ledning av han-
30875:     lfall man vill göra den industriella uppbygg-     dels- och industriministeriet kommer ett särskilt
30876: naden mångsidigare och samtidigt skapa arbets-        sm-program att beredas i anslutning till stats-
30877: tillfållen, är sm-företagens betydelse avgörande      budgeten för 1994. 1 detta program presenteras
30878: för detta. Som en svaghet med sm-företagsverk-        strategiska altemativ för utvecklingen av sm-
30879: samheten kan dock anses att den är för koncen-        företagsverksamheten.
30880: trerad på hemmamarknaden.
30881:      Helsingfors den 6 november 1992
30882: 
30883:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
30884:                                              1992 vp
30885: 
30886: Kirjallinen kysymys 486
30887: 
30888: 
30889: 
30890: 
30891:                                  Aittoniemi: Malminetsinnän jätjestämiseen tarkoitetun valtion
30892:                                      tuen vähentämisestä
30893: 
30894: 
30895:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30896: 
30897:     Rautaruukki Oy ja Outokumpu Oy ovat siir-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
30898: täneet malminetsintähenkilöstöään Suomen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30899: Malmi Oy:n palvelukseen toimialan rationali-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30900: soinnin yhteydessä. Samalla kertaa on sovittu,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30901: että henkilöstön työllisyys taataan vuoden 1995
30902: loppuun saakka.                                               Aikooko Hallitus pysyä päätökses-
30903:     Sopimusten taloudellisena pohjana oleva jul-           sään malminetsinnän julkisen rahoituk-
30904: kinen rahoitus alenee nyt kuitenkin merkittäväs-           sen vähentämisestä, vaikka se merkitsee
30905: ti, jopa 40 prosenttia ja vie pohjan pois tältä            alalla työpaikkojen vähenemistä ja alan
30906:  wpimukselta sekä samalla malminetsinnän pit-              ammattitaidon kannalta kyseenalaista
30907:  käjänteiseltä ammattitaidolta.                            kehitystä?
30908: 
30909:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1992
30910: 
30911:                                          Sulo Aittoniemi
30912: 
30913: 
30914: 
30915: 
30916:   20051L
30917: 2                                      1992 vp -     KK 486
30918: 
30919: 
30920: 
30921: 
30922:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30923: 
30924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suunnata myös välitöntä yhteiskunnan tukea.
30925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Malminetsinnän alalla on toteutettu 1980-luvun
30926: olette 5 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       loppupuolelta lähtien rationalisointia ja saman-
30927: jeenne n:o 1551 ohella toimittanut valtioneuvos-    aikaisesti on myös julkista tukea asteittain alen-
30928: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      nettu. Julkinen tuki on koostunut kauppa- ja
30929: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjal-     teollisuusministeriön avustuksista kaivannais-
30930: lisen kysymyksen n:o 486:                           teollisuuden edistämiseen ja geologian tutkimus-
30931:                                                     keskuksen menojen rahoittamisesta. Tämän li-
30932:           Aikooko Hallitus pysyä päätökses-         säksi toimintaa on viime vuosina voitu tukea
30933:        sään malminetsinnän julkisen rahoituk-       myös työministeriön määrärahoin.
30934:        sen vähentämisestä, vaikka se merkitsee         Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä kai-
30935:        alalla työpaikkojen vähenemistä ja alan      vannaisteollisuuden edistämiseen suunnattua
30936:        ammattitaidon kannalta kyseenalaista         julkista tukea ei ole perusteltua enää alentaa
30937:        kehitystä?                                   vuoden 1993 talousarviossa ehdotetusta tasosta.
30938:                                                     Sen sijaan olisi edelleen selvitettävä mahdolli-
30939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suuksia rationalisoida alan toimintaa ja sillä
30940: vasti seuraavaa:                                    tavoin saada käytettävissä olevat voimavarat
30941:                                                     hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.
30942:     Maaperän mineraalien hyödyntäminen edel-        Vuoden 1993 tilannetta silmällä pitäen työminis-
30943: lyttää jatkuvaa malminetsinnän harjoittamista.      teriössä selvitetään mahdollisuuksia osoittaa
30944: Tätä toimintaa on pidetty ja pidetään edelleen      määrärahoja edelleen myös malminetsintäalalle.
30945: sillä tavoin hyödyllisenä, että siihen on syytä
30946: 
30947:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
30948: 
30949:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
30950:                                         1992 vp -     KK 486                                          3
30951: 
30952: 
30953: 
30954: 
30955:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30956: 
30957:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ligt stöd bör inriktas på den. På malmprospekte-
30958: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ringens område har sedan slutet av 1980-talet
30959: 1551 av den 5 oktober 1992 tili vederbörande         genomförts rationaliseringar och samtidigt har
30960: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    också det offentliga stödet stegvis sänkts. Det
30961: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade           offentliga stödet har bestått av handels- och
30962: spörsmål nr 486:                                     industriministeriets understöd för främjande av
30963:                                                      gruvindustrin och av finansiering av geologiska
30964:           Har Regeringen för avsikt att stå fast     forskningscentralens utgifter. Utöver detta har
30965:        vid sitt beslut att minska den offentliga     verksamheten under de senaste åren kunnat
30966:        finansieringen av malmprospekteringen,        stödas också med arbetsministeriets anslag.
30967:        fastän detta innebär en minskning av             Enligt handels- och industriministeriets åsikt
30968:        arbetsplatserna i branschen och en ut-        är det inte längre motiverat att minska det
30969:        veckling som kan ifrågasättas med tanke       offentliga stöd som inriktas på att främja gruvin-
30970:        på yrkeskunskapen i branschen?                dustrin från den nivå som föreslås i statsbudge-
30971:                                                      ten för 1993. Däremot bör möjligheterna att
30972:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rationalisera branschens verksamhet utredas vi-
30973: anföra följande:                                     dare så att tillbudsstående resurser kan utnyttjas
30974:                                                      så effektivt som möjligt. Med tanke på situatio-
30975:    För utnyttjandet av mineralerna i marken          nen 1993 utreds vid arbetsministeriet möjlighe-
30976: förutsätts att malmprospektering kontinuerligt       terna att också i fortsättningen anvisa anslag tili
30977: bedrivs. Denna verksamhet har ansetts och anses      området för malmprospektering.
30978: fortfarande så nyttig att också direkt samhälle-
30979:      Helsingfors den 6 november 1992
30980: 
30981:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
30982:                                                 1992 vp
30983: 
30984: Kirjallinen kysymys 487
30985: 
30986: 
30987: 
30988: 
30989:                                    Seppänen: Helsingin ja Turun välisen moottoritien rakentamisesta
30990: 
30991: 
30992: 
30993:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30994: 
30995:    Vapaiden kansalaisjärjestöjen ja ns. Ykköstie-              Onko totta, että Helsingin-Turun
30996: toimikunnan keräämien tietojen mukaan Helsin-               moottoritietä on jo rakennettu puolen
30997: gin-Turun moottoritien perustamiseen on jo                  miljardin markan arvosta huolimatta sii-
30998: käytetty valtion varoja puoli miljardia markkaa             tä, että ei ole olemassa päätöksiä tien
30999: huolimatta siitä, että moottoritien linjauksesta ei         linjauksista, ja jos näin on,
31000: ole lainkaan päätöstä.                                         miten Hallitus aikoo jatkaa tätä pro-
31001:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          jektia tulevaisuudessa?
31002: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31003: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31004: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31005: 
31006:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
31007: 
31008:                                             Esko Seppänen
31009: 
31010: 
31011: 
31012: 
31013:  220051L
31014: 2                                      1992 vp -   KK 487
31015: 
31016: 
31017: 
31018: 
31019:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31020: 
31021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on
31022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      antanut edellä mainitun hankkeen aloittamisen
31023: olette 6 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      laillisuutta tarkoittavan kannanoton 30.4.1992.
31024: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   Sen mukaisesti Salon seudun luonnonsuojeluyh-
31025: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       distyksen ja Ykköstietoimikunnan asiasta teke-
31026: Esko Seppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      mä kantelukirjoitus ei ole antanut apulaisoikeus-
31027: myksen n:o 487:                                    asiamiehelle aihetta toimenpiteisiin.
31028:                                                        Turku-Paimio moottoritien käynnissä ole-
31029:           Onko totta, että Helsingin-Turun         vat rakennustyöt perustuvat lainvoimaisiin pää-
31030:        moottoritietä on jo rakennettu puolen       töksiin tien linjauksesta. Nämä päätökset ovat:
31031:        miljardin markan arvosta huolimatta sii-    Yleisistä teistä annetun lain 24--28 §:n ja yleisis-
31032:        tä, että ei ole olemassa päätöksiä tien     tä teistä annetun asetuksen 17 §:n nojalla tehdyt
31033:        linjauksista, ja jos näin on,               liikenneministeriön tiesuunnitelmien vahvistus-
31034:           miten Hallitus aikoo jatkaa tätä pro-    päätökset ja mainitun asetuksen 20 §:n nojalla
31035:        jektia tulevaisuudessa?                     tehdyt tietyön aloittamispäätökset (tiepäätök-
31036:                                                    set). Ympäristöministeriö on lausunnoissaan ol-
31037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lut päätettyjen tielinjausten kannalla. Tielinjat
31038: vasti seuraavaa:                                   ovat myös alueelle rakennuslainsäädännön no-
31039:                                                    jalla laadittujen kaavojen mukaisia. Määrärahat
31040:    Helsingin ja Turun välillä on rakenteilla       moottoritien rakentamiseen on myönnetty edus-
31041: moottoritie osuudella Turku-Paimio. Työt on        kunnan hyväksymissä valtion tulo- ja meno-
31042: aloitettu vuonna 1990 ja rahaa hankkeeseen on      arvioissa.
31043: myönnetty vuosina 1990-1992 yhteensä 261
31044: miljoonaa markkaa.
31045: 
31046:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1992
31047:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
31048:                                          1992 vp -   KK 487                                          3
31049: 
31050: 
31051: 
31052: 
31053:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31054: 
31055:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den 30 april 1992 avgett ett ställningstagande
31056: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som avser lagligheten i inledandet av det nämnda
31057: den 6 oktober 1992 till vederbörande medlem av       projektet. Enligt ställningstagandet har den kla-
31058: statsrådet översänt följande av riksdagsman          goskrift som Salon seudun luonnonsuojeluyhdis-
31059: Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr 487:         tys (Salonejdens naturskyddsförening) och Yk-
31060:                                                      köstietoimikunta (Riksettankommissionen) in-
31061:           Är det sant att man redan har byggt på     lämnat om saken inte gett biträdande justitieom-
31062:        motorvägen mellan Helsingfors och Åbo         budsmannen orsak att vidta åtgärder.
31063:        för en halv miljard mark trots att det inte      De pågående byggnadsarbetena på motorvä-
31064:        finns några beslut om vägens sträckning       gen Åbo-Pemar baserar sig på lagakraftvunna
31065:        och, om så är fallet,                         beslut om vägens sträckning. Dessa beslut är: de
31066:           hur ämnar Regeringen fortsätta med         beslut om fastställande av vägplanerna som
31067:        detta projekt i framtiden?                    trafikministeriet fattat med stöd av 24-28 §§
31068:                                                      lagen om allmänna vägar och 17 § förordningen
31069:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om allmänna vägar samt de beslut om inledande
31070: anföra följande:                                     av vägarbetet (vägbeslut) som fattats med stöd
31071:                                                      av 20 § i den nämnda förordningen. Miljöminis-
31072:    Mellan Helsingfors och Åbo hållpr man på att      teriet har i sina utlåtanden stött de fastställda
31073: bygga en motorväg på sträckan Abo-Pemar.             vägsträckningarna. Vägarna följer dessutom de i
31074: Arbetena inleddes 1990 och för projektet har         enlighet med byggnadslagen för området upp-
31075: åren 1990-1992 beviljats sammanlagt 261 milj.        gjorda planerna. Anslag för byggande av motor-
31076: mk.                                                  vägen har beviljats i de statsbudgeter som riksda-
31077:    Riksdagens justitieombudsmans kansli har          gen godkänt.
31078: 
31079:      Helsingfors den 2 november 1992
31080: 
31081:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
31082:                                                  1992 vp
31083: 
31084: Kirjallinen kysymys 488
31085: 
31086: 
31087: 
31088: 
31089:                                     Aittoniemi: Ympäristöhaittojen riippumattomasta tutkinnasta
31090: 
31091: 
31092: 
31093:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31094: 
31095:    Kärkölän kunnassa aikanaan tapahtunutta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31096: Koskisen Oy:n aiheuttamaa ympäristöhaittaa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
31097: koskeva juttu alkaa saada erikoisia piirteitä.         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31098: Myöhään liikkeelle saatujen tutkimusten mu-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31099: kaan korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että
31100: fenolipäästöt ovat aiheutuneet sahalla sattuneen                  Millaisia toimenpiteitä Hallitus katsoo
31101: tulipalon yhteydessä. Tätä asiaa tuskin kukaan                 tarvittavan, että ympäristöhaittoja kos-
31102: sivullinen uskoi. Nyt asiassa esille tulleiden uusi-           kevat tutkimukset tulevaisuudessa käyn-
31103: en näyttöjen mukaan näin ei olisikaan tapahtu-                 nistetäänja suoritetaan siitä riippumatta,
31104: nut ja ympäristöministeriö vaatii uusia toimenpi-              minkälainen työllistävä ja taloudellinen
31105: teitä.                                                         vaikutus aiheuttajaksi epäiliyllä on paik-
31106:                                                                kakunnalla?
31107:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
31108: 
31109:                                              Sulo Aittaniemi
31110: 
31111: 
31112: 
31113: 
31114: 220051L
31115: 2                                         1992 vp -    KK 488
31116: 
31117: 
31118: 
31119: 
31120:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31121: 
31122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yleensä hankalia ja kalliita, mistä aiheutuu jon-
31123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kin verran viivytystä. Paikalliset työllisyys- tai
31124: olette 6 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          muut taloudelliset taikka elinkeinopoliittiset nä-
31125: jeenne n:o 1553 ohella toimittanut valtioneuvos-       kökohdat eivät ole vaikuttaneet tutkimusten te-
31126: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         kemiseen eivätkä niistä tehtyihin päätelmiin,
31127: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-        jotka olivat tälle sahalle epäedulliset.
31128: lisesta kysymyksestä n:o 488:                             Samaan aikaan vesi- ja ympäristöhallinnosta
31129:                                                        riippumaton itsenäinen tutkijaryhmä aloitti tut-
31130:           Millaisia toimenpiteitä Hallitus katsoo      kimukset kloorifenolipäästöjen aiheuttaman
31131:        tarvittavan, että ympäristöhaittoja kos-        syöpäriskin tutkimiseksi paikkakunnalla. Lisäk-
31132:        kevat tutkimukset tulevaisuudessa käyn-         si tutkittiin läheisen Valkjärven pohjalietteitä
31133:        nistetäänja suoritetaan siitä riippumatta,      altistumisajan selvittämiseksi. Tämä tutkimus
31134:        minkälainen työllistävä ja taloudellinen        valmistui vasta vuonna 1992, eikä sitä siten voitu
31135:        vaikutus aiheuttajaksi epäiliyllä on paik-      ottaa huomioon virka-apuprosessissa, josta
31136:        kakunnalla?                                     korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä
31137:                                                        22.5.1992. Tutkimus kesti pitkähkön ajan tutkit-
31138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tavan asian laadun johdosta. Siihen eivät paikal-
31139: vasti seuraavaa:                                       lisen työllisyyden turvaaminen tai muut vastaa-
31140:                                                        vat syyt vaikuttaneet. Tutkimuksen tulos oli
31141:    Kärkölän kunnan Järvelän kylässä sijaitsevan        sahan kannalta raskauttava, sillä se osoitti kloo-
31142: Kukonmäen pohjavedenottamon vedessä todet-             rifenoleja päässeen ympäristöön jo kauan ennen
31143: tiin suuria kloorifenolipitoisuuksia joulukuussa       vuonna 1976 sattunutta sahan paloa, jolloin
31144: 1987. Tällöin aloitettiin välittömästi pohjavesi-      esimerkiksi korkein hallinto-oikeus katsoi kloo-
31145: tutkimukset päästölähteen selvittämiseksi. Tut-        rifenolipäästön tapahtuneen.
31146: kimuksissa, jotka tehtiin pääosin talvella ja ke-          Kärkölän tapauksessa ja muuallakin on val-
31147: väällä 1988, todettiin kloorifenolien olevan pe-       vontatutkimukset suoritettu puolueettomasti ja
31148: räisin läheiseltä Koskisen Oy:n sahalta, joka          niin nopeasti kuin voimavarojen ja paikallisten
31149: olikin ollut kloorifenoleja sisältävän KY-5            luonnonolojen asettamissa rajoissa on ollut
31150: -suojausaineen ainoa käyttäjä ja varastoija alu-       mahdollista. Kysymyksessä tarkoitetut seikat
31151: eella.                                                 eivät ole vaikuttaneet eivätkä luonnollisesti saa
31152:    Kyseiset valvontatutkimukset aloitettiin ja         vaikuttaakaan tutkimusten suorittamiseen, joten
31153: suoritettiin niin ripeästi kuin käytettävissä olevat   tältä osin hallitus ei näe tarvetta erityisiin toi-
31154: määrärahat sallivat. Pohjavesitutkimukset ovat         miin.
31155: 
31156:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
31157: 
31158:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
31159:                                          1992 vp -   KK 488                                          3
31160: 
31161: 
31162: 
31163: 
31164:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31165: 
31166:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       landena i fråga om sysselsättning, ekonomi eller
31167: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     andra näringspolitiska synpunkter har inte
31168: se nr 1553 av den 6 oktober 1992 tili vederböran-    påverkat undersökningarna, inte heller de slut-
31169: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av      satser som drogs och som var oförmånliga för
31170: följande av riksdagsman Aittoniemi underteck-        sågen.
31171: nade spörsmål nr 488:                                   Samtidigt inledde en av vatten- och miljöför-
31172:                                                      valtningen oavhängig självständig forskargrupp
31173:          Vilket slags åtgärder anser Regeringen      undersökningar för att studera den cancerrisk
31174:        nödvändiga för att undersökningar om          som klorfenolutsläppen förorsakade på orten.
31175:        miljöolägenheter framgent skall sättas i         Dessutom undersöktes bottensedimenten i
31176:        gång och genomföras oavsett de verk-          den närliggande sjön Valkjärvi för att kontrolle-
31177:        ningar för sysselsättningen och ekono-        ra exponeringstiden. Denna undersökning blev
31178:        min som den misstänkte förorsakaren           inte fårdig förrän 1992 och kunde alltså inte
31179:        har på orten?                                 beaktas under den handräckningsprocess om
31180:                                                      viiken högsta förvaltningsdomstolen gav sitt ut-
31181:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               slag 22.5.1992. Undersökningen räckte rätt länge
31182: vördsamt anföra följande:                            på grund av ärendets art. Varken tryggandet av
31183:                                                      den lokala sysselsättningen eller några motsva-
31184:    I december 1987 konstaterades stora klorfe-       rande faktorer inverkade på detta. Resultatet av
31185: nolhalter i vattnet från Kukonmäki grundvat-         undersökningen var försvårande för sågen, efter-
31186: tentäkt i Järvelä by. Undersökningar av grund-       som den visade att klorfenoler hade kommit ut i
31187: vattnen inleddes omedelbart för att identifiera      omgivningen redan länge före branden år 1976,
31188: utsläppskällan. Vid undersökningarna, som hu-        vilket var den tidpunkt då t.ex. högsta förvalt-
31189: vudsakligen gjordes under vintern och våren          ningsdomstolen ansåg att klorfenolutsläppet
31190: 1988, konstaterades att klorfenolerna härrörde       hade ägt rum.
31191: från den närbelägna sågen som ägs av Koskisen           I fallet Kärkölä och också i andra samman-
31192: Oy och som också är den enda som i detta             hang utförs kontrollundersökningarna opartiskt
31193: område har använt och lagrat träskyddsmedlet         och så snabbt som möjligt på basis av resurserna
31194: KY-5, som innehåller klorfenoler.                    och de gränser som rådande förhållanden ställer.
31195:    De nämnda kontrollundersökningarna inled-         De i spörsmålet avsedda faktorema har inte
31196: des och utfördes så snabbt som de tillbudsståen-     inverkat och får naturligtvis inte heller inverka
31197: de anslagen tillät. Grundvattenundersökningar        på undersökningarna, och tili dessa delar ser
31198: är i allmänhet besvärliga och kostsamma, vilket      regeringen inget behov av särskilda åtgärder.
31199: kan leda tili vissa förseningar. De lokala förhål-
31200: 
31201:      Helsingfors den 29 oktober 1992
31202: 
31203:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31204:                                                1992 vp
31205: 
31206: Kirjallinen kysymys 489
31207: 
31208: 
31209: 
31210: 
31211:                                   Laakkonen ym.: Kotieläintilojen velvollisuudesta osallistua viljayli-
31212:                                      jäämien viennistä aiheutuviin kustannuksiin
31213: 
31214: 
31215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31216: 
31217:    Kotieläintuotantoa harjoittavat tilat ovat vii-   listää vain kylvö- ja korjuuaikana. Em. syistä
31218: me vuosina joutuneet osallistumaan huomatta-         kotieläintilojen osallistuminen oman vientivas-
31219: vassa määrin myös viljatilojen ylituotannon          tuunsa lisäksi myös viljaylijäämistä aiheutuvan
31220: viennin rahoittamiseen. Vuosina 1990--1992 ko-       vientivastuun kantamiseen on kohtuuton.
31221: tieläintilojen markkinointivastuu on ollut lähes         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31222: 550 miljoonaa markkaa yli oman tuotteen vien-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31223: tivastuutarpeen. Sen sijaan viljatilojen osalta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31224: vientimaksuvelvoitteet ovat olleet lähes 900 mil-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31225: joonaa markkaa pienemmät kuin niiden vienti-
31226: vastuu olisi edellyttänyt.                                     Pitääkö Hallitus maatalouden kollek-
31227:     Maatalouden kollektiivinen vientivastuu on              tiivista vientikustannusvastuuta oikeu-
31228: suuri epäkohta maataloustulolaissa. Kotieläin-              denmukaisena, ja ellei pidä,
31229: tuotanto sitoo tuottajan ympärivuorokautiseen                  mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-
31230: ja -vuotiseen työhön, kun taas viljanviljely työl-          tus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
31231:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
31232: 
31233:                      Pirkko Laakkonen                         Erkki Pulliainen
31234:                      Markku Koski                             Osmo Polvinen
31235: 
31236: 
31237: 
31238: 
31239: 220051L
31240: 2                                        1992 vp -   KK 489
31241: 
31242: 
31243: 
31244: 
31245:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31246: 
31247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perintää suunnattaessa on kohdella eri tuotanto-
31248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suuntia mahdollisimman tasapuolisesti. Tällöin
31249: olette 6 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        huomiota kiinnitetään muun muassa tuotteiden
31250: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     markkinatilanteeseen ja tuotantosuunnan kan-
31251: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nattavuuteen.
31252: Laakkosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         Vientivastuun perinnässä tuotteittaisten vien-
31253: symyksestä n:o 489:                                  tikustannusmaksujen lisäksi on tuotantopanok-
31254:                                                      siin kohdistetuilla veroilla huomattava merkitys.
31255:           Pitääkö Hallitus maatalouden kollek-       Lannoiteveroa voidaan pitää vientivastuun pe-
31256:        tiivista vientikustannusvastuuta oikeu-       rinnässä eräänlaisena perusverona, joka kohdis-
31257:        denmukaisena, ja ellei pidä,                  tuu koko kasvinviljelytuotantoon. Lannoiteve-
31258:           mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-    ron tasoa määritettäessä on lisäksi kiinnitetty
31259:        tus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?     huomiota ympäristönäkökohtiin. Rehujen ras-
31260:                                                      va- ja valkuaisveron tasoon puolestaan vaikut-
31261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa se, että rehurasvaa ja -valkuaista tuodaan
31262: vasti seuraavaa:                                     kauppapoliittisten sopimusten johdosta maail-
31263:                                                      manmarkkinahintaan, jolloin vaarana on, että
31264:    Maataloustuotteiden vientikustannusten jako       tuonnilla tarpeettomasti korvataan kotimaisia
31265: valtion ja maataloustuottajain kesken perustuu       rehuraaka-aineita. Rasva- ja valkuaisverolla
31266: maataloustulolakiin. Maatalouden osuus vienti-       tuontiraaka-aineiden hinta nostetaan kotimark-
31267: kustannuksista katetaan erilaisilla valmisteve-      kinahintatasolle. Edellä esitetyt periaatteet on
31268: roilla ja markkinoimismaksuilla, joista tärkeim-     otettu huomioon vuoden 1993 talousarvioesityk-
31269: piä ovat lannoitevero, rehujen rasva- ja valkuais-   seen liittyvissä laeissa, joiden nojalla maatalou-
31270: vero sekä maidon, sianlihan ja viljan vientikus-     den vientivastuu rahoitetaan.
31271: tannusmaksut                                            Hallituksen tarkoituksena on, että maatalous-
31272:    Suomessa sovellettava maataloustulojärjestel-     tuotteiden viennin hallinnointi siirretään perus-
31273: mä on perusteiltaan kollektiivinen, jossa maata-     tettavaan maatalouden markkinointirahastoon.
31274: louselinkeinoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuu-      Tässä yhteydessä harkitaan uudelleen myös
31275: tena. Vaikka vientikustannusten jako valtion ja      maatalouden vientivastuun perintätavat
31276: maatalouden osuuteen tapahtuukin tuotteittais-          Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei tule tässä
31277: ten vienti- ja tuotantomäärien perusteella, on       vaiheessa esittämään muutoksia maatalouden
31278: järjestelmän ensisijaisena tehtävänä määrittää       vientivastuun perintään. Hallitus tulee kuitenkin
31279: maatalouden kokonaisvastuu viennistä. Halli-         tarkasti seuraamaan vientivastuun kohdentumi-
31280: tuksen lähtökohtana maatalouden vientivastuun        sen tasapuolisuutta.
31281: 
31282:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
31283: 
31284:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
31285:                                            1992 vp- KK 489                                              3
31286: 
31287: 
31288: 
31289: 
31290:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31291: 
31292:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           olika produktionsriktningar skall behandlas så
31293: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         jämbördigt som möjligt. Härvid beaktas bl.a.
31294: den 6 oktober 1992 tili vederbörande medlem av         marknadssituationen för olika produkter och
31295: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      produktionsriktningens lönsamhet.
31296: dagsman Laakkonen m. fl. undertecknade spörs-              Utöver de produktvisa exportkostnadsavgif-
31297: mål nr 489:                                            terna är även acciser som gäller produktionsin-
31298:                                                        satser av avsevärd betydelse i fråga om uppbör-
31299:           Anser Regeringen att lantbrukets kol-        den av exportansvaret. Accisen på gödselmedel
31300:        lektiva ansvar för exportkostnaderna är         kan gällande uppbörden av exportansvaret anses
31301:        rättvist, och om inte,                          vara ett slags grundläggande accis som omfattar
31302:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        hela växtodlingsproduktionen. Nivån på accisen
31303:        för att rätta till situationen och när?         på gödselmedel bestäms dessutom med beaktan-
31304:                                                        de av miljösynpunkter. Nivån på fett- och pro-
31305:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          teinaccisen på foder påverkas å sin sida av att
31306: anföra följande:                                       foderfett och -proteiner på grund av handelspo-
31307:                                                        litiska avtal importeras till världsmarknadspris,
31308:    Fördelningen av exportkostnaderna för lant-         varvid det föreligger fara för att inhemska råäm-
31309: bruksprodukter mellan staten och lantbrukspro-         nen för foder i onödan ersätts genom import.
31310: ducenterna baserar sig på lantbruksinkomstla-          Genom fett- och proteinaccisen höjs priserna på
31311: gen. Lantbrukets andel av exportkostnaderna            importerade råämnen till den inhemska markna-
31312: täcks med olika acciser och marknadsföringsav-         dens prisnivå. De anförda principerna har beak-
31313: gifter, av vilka de viktigaste är accis på gödselme-   tats i de lagar som anknyter till budgetproposi-
31314: del, fett- och proteinaccis på foder samt export-      tionen för 1993 och enligt vilka lantbrukets
31315: kostnadsavgiftema för mjölk, svinkött och              exportansvar finansieras.
31316: spannmål.                                                  Regeringen avser överföra förvaltningen av
31317:    Det finländska systemet för lantbruksinkom-         exporten av lantbruksprodukter på en mark-
31318: ster baserar sig på kollektivitet och betraktar        nadsföringsfond för lantbruket. 1 det samman-
31319: lantbruksnäringen som en helhet. Ä ven om in-          hanget prövas även sätten att uppbära lantbru-
31320: delningen av exportkostnaderna i statens och           kets exportansvar på nytt.
31321: lantbrukets andel sker på basis av produktvisa             Med hänvisning till det ovan anförda kommer
31322: export- och produktionsmängder, är systemets           regeringen inte i detta skede att föreslå ändringar
31323: främsta uppgift att bestämma hur stort lantbru-        i uppbörden av lantbrukets exportansvar. Rege-
31324: kets totala ansvar är av exporten. När regeringen      ringen kommer dock att noggrant följa principen
31325: bestämmer inriktningen på hur lantbrukets ex-          om objektivitet i fråga om hur exportansvaret
31326: portansvar skall uppbäras utgår den från att           fördelas.
31327: 
31328:      Helsingforsden 6 november 1992
31329: 
31330:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
31331:                                                1992 vp
31332: 
31333: Kirjallinen kysymys 490
31334: 
31335: 
31336: 
31337: 
31338:                                  Kasorineo ym.: Kauppa-alusten ns. rinnakkaisrekisterilain vaiku-
31339:                                       tusten seurannasta
31340: 
31341: 
31342:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31343: 
31344:    Viime vuoden joulukuussa eduskunta hyväk-        den työpaikkojen säilymiselle suomalaisilla lai-
31345: syi lain ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-      voilla.
31346: losta eli ns. rinnakkaisrekisterin. Samalla edus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31347: kunta hyväksyi liikennevaliokunnan mietintöön       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31348: sisältyneen perustelulausuman, jonka mukaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31349: hallituksen edellytettiin seuraavan uuden lain-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31350: säädännön vaikutuksia mm. merenkulun kehi-
31351: tykseen, alusten sijoittumiseen ja varustamotoi-               Mitä vaikutuksia rinnakkaisrekisteri-
31352: minnan kilpailukykyyn sekä mahdollisuuksiin                lailla on ollut niiden kysymysten kannal-
31353: päästä merenkulun ammatteihin.                             ta, joita eduskunta lakiehdotuksen joh-
31354:    Rinnakkaisrekisterilain perusteena käytettiin           dosta antamassaan vastauksessa edellytti
31355: nimenomaan sitä, että lain avulla pyrittiin estä-          Hallituksen seuraavan, ja
31356: mään laivojen ulosliputtaminen ja turvaamaan                  miten suomalaisten merenkulkijoiden
31357: merenkulun säilyminen Suomen lipun alla. Lain              työllisyys ja työolot ovat kehittyneet uu-
31358: sanottiin olevan myös edellytys merenkulkijoi-             den lainsäädännön aikana?
31359: 
31360:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
31361: 
31362:            Anna-Liisa Kasurinen     Ulpu Iivari                 Timo Roos
31363:            Mats Nyby                Tarja Kautto                Erja Lahikainen
31364:            Marjatta Vehkaoja        Pentti Lahti-Nuuttila       Riitta Myller
31365:                      Mikko Rönnholm                     Antero Kekkonen
31366: 
31367: 
31368: 
31369: 
31370:  22005IL
31371: 2                                         1992 vp -   KK 490
31372: 
31373: 
31374: 
31375: 
31376:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31377: 
31378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lukumääräisesti kasvanut 14 aluksella 1.1.-
31379: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         30.9.1992 välisenä aikana ja bruttovetoisuudel-
31380: olette 6 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         taan 212 827 (koko kauppalaivaston bruttove-
31381: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toisuus 30.9.1992 oli 1 244 442). Kauppa-alus-
31382: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          luetteloon on nyt merkitty 61 alusta, bruttovetoi-
31383: Kasurisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         suus yhteensä 628 262. Koska pientonniston
31384: myksen n:o 490:                                       korkotukea saavia aluksia ei voida merkitä luet-
31385:                                                       teloon, voidaan sanoa, että kaikki muut ulko-
31386:           Mitä vaikutuksia rinnakkaisrekisteri-       maanliikennettä harjoittavat, luetteloon merkit-
31387:        lailla on ollut niiden kysymysten kannal-      semisen edellytykset täyttävät alukset on merkit-
31388:        ta, joita eduskunta lakiehdotuksen joh-        ty luetteloon. Osa noin 10 aluksen uudistilauk-
31389:        dosta antamassaan vastauksessa edellytti       sista tullaan myös merkitsemään luetteloon.
31390:        Hallituksen seuraavan, ja                          Merenkulkijoiden työllisyyden, työolojen ja
31391:           miten suomalaisten merenkulkijoiden         koulutuksen kannalta voidaan todeta, että laiva-
31392:        työllisyys ja työolot ovat kehittyneet uu-     työpaikat ovat kuluvan vuoden aikana lisäänty-
31393:        den lainsäädännön aikana?                      neet 92:lla, mikä vuorottelujärjestelmät huo-
31394:                                                       mioon ottaen merkitsee noin 180 työllistettyä
31395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          merenkulkijaa. Valtaosa uusista laivatyöpaikois-
31396: vasti seuraavaa:                                      ta on tullut luetteloaluksille.
31397:                                                           Vuonna 1991 merimiesammateissa työskente-
31398:    Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-         li noin 12 700 merimiestä, joista yli 60 prosenttia
31399: losta (1707/91) tuli voimaan 1.1.1992. Lain 5 §:n     matkustaja-aluksilla. Laivoilla oli noin 6 400
31400: ja 15 §:n 1 momentin nojalla on annettu liikenne-     laivatyöpaikkaa. Kauppa-alusluetteloon merki-
31401: ministeriön päätös ulkomaanliikenteen kauppa-         tyillä aluksilla oli noin 820 laivatyöpaikkaa,
31402: alusluettelosta annetun lain soveltamisesta (711      mikä merkitsee yli 1 600 työllistettyä merenkul-
31403: 92). Päätös on tullut voimaan 5.2.1992. Päätök-       kijaa.
31404: sen 8 §:ssä määrätään yhdenmukaisesti eduskun-            Myös suomalaisen tonniston osuus ulkomaan
31405: nan lain hyväksymisen yhteydessä hyväksymän           merikuljetuksissa on kasvanut tammi-elokuus-
31406: lausunnon kanssa, että merenkulkuhallituksen          sa 1992 (35,5 prosenttia) verrattuna vastaavaan
31407: tulee toimittaa liikenneministeriölle puolivuosit-    ajankohtaan viime vuonna (33,6 prosenttia).
31408: tain selvitys luettelolain vaikutuksista merenku-         Edellä esitetystä voidaan tehdä se johtopää-
31409: lun kehitykseen, erityisesti alusten sijoittumisen,   tös, että lain vaikutukset ovat kokonaisuudes-
31410: varustamotoiminnan kannattavuuden ja kilpai-          saan olleet myönteiset Suomen kauppamerenku-
31411: lukyvyn kehittymisen sekä merenkulkijoiden            lun kannalta. Lain tärkein tavoite oli alusten
31412: työllisyyden ja koulutuksen kannalta. Liikenne-       ulosliputuksen estäminen ja suomalaisten me-
31413: ministeriön ja merenkulkuhallituksen kesken on        renkulkijoiden työpaikkojen säilyttäminen.
31414: sovittu, että ensimmäinen selvitys luettelolain       Tämä tavoite on saavutettu. Myös uudishankin-
31415: vaikutuksista toimitetaan ministeriöön marras-        toja on saatu alusluetteloon, mikä on myös
31416: kuun puoliväliin mennessä, kun kaikki ensim-          lisännyt työpaikkojen määrää. Sen sijaan ulosli-
31417: mäisen vuosipuoliskon tukihakemukset on rat-          putettuja aluksia ei vielä ole saatu luetteloon.
31418: kaistu.                                               Pitkäjänteisen merenkulkupolitiikan harjoitta-
31419:    Lain vaikutuksista merenkulun kehitykseen,         minen edellyttää kuitenkin, että lakia voidaan
31420: varustamotoiminnan kannattavuuteen ja kilpai-         soveltaa tukielementin osalta täysimääräisesti
31421: lukyvyn kehittymiseen voidaan todeta, että Suo-       myös tulevina vuosina.
31422: men kauppalaivasto (brutto vähintään 19) on
31423: 
31424:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
31425: 
31426:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
31427:                                             1992 vp -   KK 490                                          3
31428: 
31429: 
31430: 
31431: 
31432:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31433: 
31434:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tili antalet med 14 fartyg under tiden melian den
31435: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          1 januari och den 30 september 1992 och tili
31436: den 6 oktober 1992 tili vederbörande medlem av          bruttodräktigheten med 212 827 (hela handels-
31437: statsrådet översänt följande av riksdagsman             flottans bruttodräktighet den 30 september 1992
31438: Kasurinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 490:          var 1 244 442). 1 handelsfartygsförteckningen
31439:                                                         har nu införts 61 fartyg vilkas bruttodräktighet
31440:            Viiken effekt har parallellregisterlagen     tillsammans är 628 262. Då fartyg för vilka
31441:         haft på de frågor som riksdagen i sitt svar     betalas räntestöd för småtonnage icke kan infö-
31442:         med anledning av lagförslaget förutsatte        ras i förteckningen, kan det konstateras, att alla
31443:         att Regeringen skall följa med, och             andra fartyg i utrikesfart som uppfyller villkoren
31444:            hur har de finska sjöfararnas syssel-        för inskrivning har införts i förteckningen. En
31445:         sättning och arbetsförhållanden utveck-         del av de cirka 10 beställda nya fartygen kommer
31446:         lats under den nya lagstiftningen?              också att införas i förteckningen.
31447:                                                             Angående sysselsättningsläget, arbetsförhål-
31448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           landena och utbildningen av sjöfarare kan det
31449: anföra följande:                                        konstateras, att arbetsplatserna på fartyg under
31450:                                                         det pågående året har ökat med 92, vilket med
31451:    Lagen om en förteckning över handelsfartyg i         beaktande av skiftsystem betyder ca 180 syssel-
31452: utrikesfart (1707/91) trädde i kraft den 1 januari      satta sjöfarare. Största delen av de nya arbets-
31453: 1992. Med stöd av 5 § och 15 § 1 mom.lagen har          platserna har uppstått på fartyg inskrivna i
31454: trafikministeriets beslut om tillämpningen av           förteckningen.
31455: lagen om en förteckning över handelsfartyg i                År 1991 arbetade i sjömansyrken cirka 12 700
31456: utrikesfart (71/92) utfårdats. Beslutet trädde i        sjömän, av vilka över 60 procent på passagerar-
31457: kraft den 5 februari 1992. 1 beslutets 8 § bestäms      fartyg. På fartygen fanns cirka 6 400 arbetsplat-
31458: i enlighet med riksdagens i samband med god-            ser. På fartygen inskrivna i handelsfartygsför-
31459: kännandet av lagen godkända utlåtande att               teckningen fanns cirka 820 arbetsplatser, vilket
31460: sjöfartsstyrelsen skall halvårsvis tillstälia trafik-   betyder över 1 600 sysselsatta sjöfarare.
31461: ministeriet en utredning över förteckningslagens            Också andelen av det finska tonnaget i utrikes
31462: inverkan på utvecklingen inom sjöfarten, särskilt       sjötransporter under tiden januari - augusti
31463: i fråga om fartygens placering, utvecklingen av         1992 (35,5 procent) har vuxit jämfört med mot-
31464: rederiverksarnhetens lönsamhet och konkurrens-          svarande tid förra året (33,6 procent).
31465: kraft samt sysselsättningsläget för och utbild-             Av det ovan sagda kan man dra den slutsatsen
31466: ningen av sjöfarare. Trafikministeriet och sjö-         att lagens verkningar i sin helhet varit positiva
31467: fartsstyrelsen har sinsemelian kommit överens           för Finlands handelssjöfart. Lagens främsta mål
31468: om att ministeriet skali tillställas den första         var att förhindra utflaggning av fartyg och
31469: utredningen över förteckningslagens inverkan            bibehålla de finska sjöfararnas arbetsplatser.
31470: senast vid mitten av november då det har fattats        Detta mål har uppnåtts. Också nyanskaffningar
31471:  beslut om alla stödansökningar för det första          har kunnat införas i fartygsförteckningen som i
31472:  halvåret.                                              sin tur har ökat antalet arbetsplatser. ldkandet
31473:     1 fråga om lagens inverkan på utvecklingen          av långsiktig sjöfartspolitik förutsätter dock att
31474:  inom sjöfarten, redarverksamhetens lönsamhet           lagen beträffande stödelementet kan tillämpas
31475:  och konkurrenskraft kan konstateras, att Fin-          till fullo också under de kommande åren.
31476:  lands handelsflotta (brutto minst 19) har vuxit
31477:      Helsingforsden 6 november 1992
31478: 
31479:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
31480:                                                1992 vp
31481: 
31482: Kirjallinen kysymys 491
31483: 
31484: 
31485: 
31486: 
31487:                                   Räty ym.: Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden turvelauttojen
31488:                                        raivaamisesta
31489: 
31490: 
31491:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31492: 
31493:     Kemijoki Oy teetti 1960-luvulla Lokan ja           yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat ovat
31494: Porttipahdan tekoaltaista turpeen nousuriskiin         alkaneet epäillä, että suuret määrät turvetta
31495: liittyviä tutkimuksia. Laadittujen ennusteiden         hukuttavat tekoaltaat saattavat tuottaa huomat-
31496: mukaan turvelauttojen pääosan piti kadota              tavan suuria määriä metaania. Mikäli nämä
31497: kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä Lapin te-          arviot pitävät paikkansa, väärään paikkaan ra-
31498: kojärvien allasalueilla kelluu kuitenkin suuria        kennettu tekoallas saattaa tuottaa yhtä paljon
31499: turvelauttoja, jotka vaativat raivaustoimenpitei-      kasvihuonekaasuja kuin hiilivoimala.
31500: tä välittömästi. Turvelautat haittaavat veneilyä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31501: ja jopa vaarantavat vesiliikennettä. Samoin ka-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31502: lastus häiriintyy, koska turvemättäät tarttuvat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31503: pyydyksiin ja verkkoihin, ja repivät ne.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31504:     Veden alle jäävät turvemassat pilaavat myös
31505: vedenlaatua, sillä niistä erittyy suuret määrät                  Aikooko Hallitus käyttää äänival-
31506: fosforia, joka osittain liukenee veteen ja aiheut-            taansa Kemijoki Oy:ssä, jotta yhtiö ryh-
31507: taa rehevöitymistä. Erityisesti mahdollisten hap-             tyisi raivaamaan turvelauttoja Lokan ja
31508: pikatojen yhteydessä fosforimäärät nousevat al-               Porttipahdan tekojärvistä?
31509: lasalueella moninkertaisiksi. Lisäksi muutamat
31510:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
31511: 
31512:            Pekka Räty                    Erkki Pulliainen                Heidi Hautala
31513:            Hannele Luukkainen            Pekka Haavisto                  Satu Hassi
31514:            Tuija Maaret Pykäläinen       Eero Paloheimo                  Paavo Nikula
31515:            Ulla Anttila                  Tina Mäkelä                     Hannu Suhonen
31516:            Marja-Leena Viljamaa          Leena Luhtanen                  Kyllikki Muttilainen
31517:                      Erja Lahikainen                            Jussi Ranta
31518: 
31519: 
31520: 
31521: 
31522:  220051L
31523: 2                                         1992 vp -      KK 491
31524: 
31525: 
31526: 
31527: 
31528:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31529: 
31530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          myötävaikutuksella aiheuttaa kalastukselle yli-
31531: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           määräistä työtä ja pyydysten menetyksiä.
31532: olette 6 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-              Haittojen vastapainoksi altaiden turvelautoil-
31533: jeenne n:o 1556 ohella toimittanut valtioneuvos-        la on myös myönteisiä puolia. Niillä on tärkeä
31534: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       merkitys altaiden ekasysteemin kannalta. Turve-
31535: edustaja Rädyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        lauttojen osittainen säilyminen matalissa tahdis-
31536: kysymyksestä n:o 491:                                   sa on nähty positiivisena mm. vesilinnuston
31537:                                                         kannalta.
31538:           Aikooko Hallitus käyttää äänivaltaan-            Tämän vuoden runsaat kesäsateet nostivat
31539:        sa Kemijoki Oy:ssä, jotta yhtiö ryhtyisi         Lokan vedenkorkeuden tavanomaista korkeam-
31540:        raivaamaan turvelauttoja Lokan ja Port-          malle ja irrottivat osan näistä rantojen turvelau-
31541:        tipahdan tekojärvistä?                           toista. Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien
31542:                                                         tietojen mukaan tästä ei kuitenkaan ole aiheutu-
31543:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nut huomattavaa haittaa, ja tilanne korjaantu-
31544: vasti seuraavaa:                                        nee varsin nopeasti.
31545:                                                            Altaan ja alapuolisen vesistön vedenlaatua
31546:    Lokan ja Porttipahdan suunnitteluvaiheessa           tarkkaillaan säännöllisesti. Mikäli viime kesän
31547: Kemijoki Oy teetti turpeen nousua koskevan              turvelauttojen irtoaminen aiheuttaa lisäkuormi-
31548: selvityksen, jota jatkettiin Lokalla seurantatutki-     tusta, se tulee esille vedenlaatutarkkailussa.
31549: muksena altaan täyttämisen jälkeen. Aluksi tur-            Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää tärkeä-
31550: velautat aiheuttivat haittaa veneliikenteelle ja        nä, että säännöstelyaltaiden haittavaikutuksia
31551: kalastukselle. Aikaa myöten lähes kaikki turve-         seurataan ja niitä pyritään mahdollisuuksien
31552: lautat ovat pysyvästi uponneet, hajonneet tai           mukaan vähentämään.
31553: ajautuneet matalille ranta-alueille, eivätkä ne            Turvelauttojen osalta ministeriö pitää tässä
31554: enää ole aiheuttaneet merkittävää haittaa venei-        vaiheessa riittävänä sitä, että viranomaiset ja
31555: Iylle ja kalastukselle. Yksittäiset turvelautat ovat    Kemijoki Oy seuraavat tilanteen kehittymistä.
31556: voineet joissakin tapauksissa kovien tuulien
31557:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
31558: 
31559:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
31560:                                         1992 vp -     KK 491                                        3
31561: 
31562: 
31563: 
31564: 
31565:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
31566: 
31567:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hårda vindar kunnat orsaka extra arbete för
31568: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       fiskare och förluster av fångstredskap.
31569: 1556 av den 6 oktober 1992 tili vederbörande            Som motvikt tili nackdelama har torvflottor-
31570: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-    na i bassängema också haft positiva verkningar.
31571: de av riksdagsman Räty m.fl. undertecknade           De har en stor betydelse för bassängemas eko-
31572: spörsmål nr 491:                                     system. Det att torvflottoma delvis legat kvar i
31573:                                                      grunda vikar har ansetts vara fördelaktigt bl.a.
31574:           Har Regeringen för avsikt att utnyttja     med tanke på vattenfåglama.
31575:        sin rösträtt i Kemijoki Oy för att få            Årets rikliga sommarregn höjde vattennivån i
31576:        bolaget att röja torvflottoma från de         Lokka över den sedvanliga och frigjorde en del
31577:        konstgjorda sjöama Lokka och Portti-          av de torvflottor som legat vid strändema. Enligt
31578:        pahta?                                        uppgifter som handels- och industriministeriet
31579:                                                      har fått har detta dock inte medfört någon
31580:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        märkbar skada och situationen torde återställas
31581: anföra följande:                                     tämligen snabbt.
31582:                                                         Vattenkvaliteten i bassängen och vattendraget
31583:    I det skede då Lokka och Porttipahta planera-     nedanför den kontrolleras regelbundet. Om de
31584: des Iät Kemijoki Oy göra en utredning om             torvflottor som frigjorts under förra sommaren
31585: flotationen. Utredningen följdes upp vid Lokka       orsakar en extra belastning, kommer det att
31586: med en undersökning efter det att bassängen          synas vid kvalitetskontrollema.
31587: fyllts. Till en början medförde torven olägenhe-        Handels- och industriministeriet anser det
31588: ter för båttrafiken och fisket. Med tiden har        vara viktigt att regleringsbassängemas skade-
31589: nästan alla torvflottor sjunkit varaktigt, lösts     verkningar iakttas och att de i mån av möjlighet
31590: upp eller drivit tili grunda strandområden, och      minskas.
31591: de har inte 1ängre orsakat någon anmärknings-           Vad beträffar torvflottoma anser ministeriet
31592: värd skada för båttrafiken och fisket. Enskilda      det i detta skede vara tiliräckligt att myndighe-
31593: torvflottor har i vissa fall under inverkan av       tema och Kemijoki Oy iakttar hur situationen
31594:                                                      utvecklas.
31595:      Helsingforsden 6 november 1992
31596: 
31597:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
31598:                                               1992 vp
31599: 
31600: Kirjallinen kysymys 492
31601: 
31602: 
31603: 
31604: 
31605:                                  Aittoniemi: Ministerin aseman väärinkäyttöä koskevien väitteiden
31606:                                      tutkimisesta
31607: 
31608: 
31609:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31610: 
31611:    Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
31612: talo on eronnut tehtävistään pitkällisen, niin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31613: hänen kuin hallituksenkin taholta tapahtuneen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31614: vetkuttelun jälkeen.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31615:    Nyt SKOP:n entinen pääjohtaja Christopher
31616: Wegelius on pannut lusikkaosa soppaan ja väit-                  Katsooko Hallitus olevan Hallituk-
31617: tää juuri ilmestyneessä kitjassaan Juhantalon               seen kohdistuvan luottamuksen kannalta
31618: yrittäneen selvitä veloistaan SKOPffampella-                tärkeätä, että entisen pankinjohtajan
31619: rahoituksen yhteydessä ja näin ollen käytän-                Christopher Wegeliuksen väitteet entistä
31620: nössä yhteiskunnan piikkiin. Tällaiset julkisesti           ministeri Juhantaloa vastaan tutkitaan,
31621: esitetyt väitteet ovat omiaan alentamaan kan-               ja
31622: salaisten luottamusta sekä hallitukseen että                    mitä menettelytapoja Hallitus katsoo
31623: yleensä yhteiskuntamoraaliin.                               itsellään olevan asian vireille panemisek-
31624:                                                             si?
31625:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
31626: 
31627:                                           Sulo Aittoniemi
31628: 
31629: 
31630: 
31631: 
31632:  220051L
31633: 2                                       1992 vp -   KK 492
31634: 
31635: 
31636: 
31637: 
31638:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31639: 
31640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kysymyksessä mainittua asiaa selvitetään par-
31641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       haillaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa
31642: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       ja oikeuskanslerin virastossa. Valiokunnan käsit-
31643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    telyn pohjana on viiden kansanedustajan
31644: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        20.10.1992 eduskunnalle jättämä kirjallinen
31645: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-      muistutus.
31646: symyksen n:o 492:                                      Oikeuskanslerin virastossa on meneillään esi-
31647:                                                     tutkintavaihe. Oikeuskansleri on ollut kuultava-
31648:                                                     na perustuslakivaliokunnassa, ja muutoinkin vi-
31649:            Katsooko Hallitus olevan Hallituk-       rasto seuraa valiokunnan työtä. Entisen kauppa-
31650:        seen kohdistuvan luottamuksen kannalta       ja teollisuusministerin Kauko Juhantalon väite-
31651:        tärkeätä, että entisen pankinjohtajan        tyt toimet tulevat näin ollen perusteellisesti selvi-
31652:        Christopher Wegeliuksen väitteet entistä     tetyiksi. Eduskunnalla on lopullinen valta rat-
31653:        ministeri Juhantaloa vastaan tutkitaan,      kaista, mihin toimenpiteisiin tehtävät tutkimuk-
31654:        ja                                           set antavat aihetta.
31655:            mitä menettelytapoja Hallitus katsoo        Perustuslakivaliokunnasta saadun tiedon mu-
31656:        itsellään olevan asian vireille panemisek-   kaan Kauko Juhantalo antaa oman vastineensa
31657:        si?                                          valiokunnalle 20.11.1992 mennessä.
31658:                                                        Koko suomalaisen poliittisen päätöksenteko-
31659:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        järjestelmän kannalta on tärkeää, että tämä asia
31660: vasti seuraavaa:                                    asianmukaisesti selvitetään.
31661: 
31662:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
31663: 
31664:                                                                             Pääministeri Esko Aho
31665:                                            1992 vp -    KK 492                                            3
31666: 
31667: 
31668: 
31669: 
31670:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31671: 
31672:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            justitiekanslersämbetet. Behandlingen i utskottet
31673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          grundar sig på en skriftlig anmärkning som
31674: den 7 oktober 1992 till vederbörande medlem av          undertecknats av fem riksdagsmän den 20 okto-
31675: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       ber 1992.
31676: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-                Förundersökningen i ärendet pågår för tillfäl-
31677: mål nr 492:                                             let vid justitiekanslersämbetet. Justitiekanslem
31678:                                                         har hörts i grundlagsutskottet och även i övrigt
31679:           Anser Regeringen att det med tanke            följer man vid justitiekanslersämbetet utskottets
31680:        på förtroendet för Regeringen är viktigt         arbete. Det som man påstått att den förre
31681:        att de påståenden som f.d. bankdirektör          handels- och industriministem Kauko Juhantalo
31682:        Christopher Wegelius framställt om f.d.          i sin verksamhet gjort sig skyldig tili blir således
31683:        minister Juhantalo undersöks, och                grundligt utrett. Riksdagen har den slutgiltiga
31684:           vilka tilivägagångssätt anser Regering-       beslutanderätten beträffande de åtgärder som
31685:        en att den har tili sitt förfogande för att få   föranleds av undersökningama.
31686:        ärendet anhängiggjort?                               Enligt uppgift från grundlagsutskottet avger
31687:                                                         Kauko Juhantalo sitt svaromål till utskottet
31688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           senast den 20 november 1992.
31689: anfora följande:                                            Med tanke på hela den politiska beslutspro-
31690:                                                         cessen i Finland är det viktigt att detta ärende
31691:   Det ärende som nämns i spörsmålet utreds              utreds på behörigt sätt.
31692: som bäst i riksdagens grundlagsutskott samt vid
31693:      Helsingforsden 12 november 1992
31694: 
31695:                                                                                Statsminister Esko Aho
31696:                                                 1992 vp
31697: 
31698: Kirjallinen kysymys 493
31699: 
31700: 
31701: 
31702: 
31703:                                    Aittoniemi: Palautusmaksun maksamisesta kertakäyttöisistä vir-
31704:                                        voitusjuoma- ja oluttölkeistä
31705: 
31706: 
31707:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31708: 
31709:    Olut- ja juomapullojen jääminen luontoon tai          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31710: lojumaan kotinurkkiin on vähäistä, koska niiden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31711: palauttamisesta maksetaan korvaus. Jopa monet         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31712: eläkeläiset hankkivat lisätuloja ja saavat liikun-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31713: taa kiertelemällä tienvarsia, katuja ja kujia etsi-
31714: mässä hylättyjä pulloja.                                         Tulisiko Hallituksen mielestä Suomes-
31715:    Peltiset olut- ja juomatölkit taas jäävät luon-            sa jo pelkästään ympäristöystävällisistä
31716: toa roskaamaan, koska niiden palauttamisesta ei               syistä siirtyä sellaiseen käytäntöön, että
31717: makseta. Käsitykseni mukaan Ruotsissa niistä                  palautettavista peltisistä olut- ja juoma-
31718: maksetaan, ja perusteena on, ei uudelleenkäyttö,              tölkeistä maksettaisiin palautuskorvaus-
31719: vaan ympäristötekijät                                         ta?
31720: 
31721:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
31722: 
31723:                                             Sulo Aittoniemi
31724: 
31725: 
31726: 
31727: 
31728: 220051L
31729: 2                                         1992 vp -    KK 493
31730: 
31731: 
31732: 
31733: 
31734:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31735: 
31736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tajuomista vaihtelee yhdestä kolmeen markkaan
31737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          litralta. Samalla on haluttu tukea hyvin toimi-
31738: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          vaa, panttiin perustuvaa palautuspullojärjestel-
31739: jeenne n:o 1560 ohella lähettänyt valtioneuvos-        mää. Olut- ja virvoitusjuomapulloista palaute-
31740: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         taan Suomessa noin 98 prosenttia. Vertailun
31741: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-       vuoksi voidaan mainita, että oluttölkeistä palau-
31742: myksestä n:o 493, jossa tiedustellaan:                 tetaan palautusmaksusta huolimatta Ruotsissa
31743:                                                        nykyisin vain hieman yli 80 prosenttia ja siihen-
31744:           Tulisiko Hallituksen mielestä Suomes-        kin on päästy vasta vuosia kestänein ponnistuk-
31745:        sa jo pelkästään ympäristöystävällisistä        sin. On siten tarkkaan harkittava, onko Suo-
31746:        syistä siirtyä sellaiseen käytäntöön, että      meen syytä perustaa useita rinnakkaisia ja keske-
31747:        palautettavista peltisistä olut- ja juoma-      nään kilpailevia juomapakkausten palautusjär-
31748:        tölkeistä maksettaisiin palautuskorvaus-        jestelmiä.
31749:        ta?                                                 Nykyisistä Suomessa valmistetuista 0,45 lit-
31750:                                                        ran vetoisista oluttölkeistä joudutaan Euroopan
31751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            talousaluetta koskevan sopimuksen nojalla luo-
31752: taen seuraavaa:                                        pumaan vuoden 1992 loppuun mennessä ja tar-
31753:                                                        peen vaatiessa korvaamaan ne 0,33 tai 0,5 litran
31754:    Tinatusta teräspellistä eli läkkipellistä valmis-   tölkeillä. Tölkeissä myytävän oluen markkina-
31755: tettuja erilaisia tölkkejä päätyy Suomessa jät-        osuus pitäisi kuitenkin lisätä nykyisestään mo-
31756: teeksi runsaat 20 000 tonnia vuodessa. Tästä           ninkertaiseksi, jotta uusien vaatimusten mukais-
31757: määrästä vähäinen osa on virvoitusjuoma- ja            ten alumiinitölkkien valmistuksen aloittaminen
31758: oluttölkkejä. Oluen kokonaismyynnistä tölkkien         Suomessa olisi kannattavaa. Tällainen tölkkien
31759: osuus on Suomessa noin 5 prosenttia ja virvoi-         käytön lisääminen romuttaisi kuitenkin nykyi-
31760: tusjuomien kokonaismyynnistä noin 1 prosentti.         sen palautuspullojärjestelmämme, eikä korvaa-
31761: Ruotsissa vastaavat osuudet ovat vajaat 60 ja 20       vaa tölkkien palautusjärjestelmää saataisi toimi-
31762: prosenttia.                                            vaksijärjestelmäksi moniin vuosiin, kuten Ruot-
31763:    Olut- ja virvoitusjuomatölkeille ei ole järjes-     sin esimerkki osoittaa.
31764: tetty toistaiseksi palautusmahdollisuutta, koska           Hallitus pitää pakkausten kierrätystä ja nii-
31765: niiden keräilystä aiheutuvat kustannukset ylittä-      den turhan käytön vähentämistä tärkeänä. Par-
31766: vät selvästi palautetuista tölkeistä saatavan tuo-     haillaan koko pakkauskysymystä pohtii ympä-
31767: ton. Erityisongelma nykyisin käytettävissä olut-       ristöministeriön asettama työryhmä. Taloudel-
31768: tölkeissä on, että niiden kansi on alumiinia ja        listen ohjauskeinojen käytön lisäämistä ympäris-
31769: muut osat läkkipeltiä, mikä myös teknisesti vai-       tönsuojelussa pohtii lisäksi ympäristöministe-
31770: keuttaa niiden hyödyntämistä. Tölkkijätteen            riön asettama ympäristötaloustoimikunta, joka
31771: määrä on lisäksi sangen vaatimaton verrattuna          käsittelee myös pakkauskysymyksiä. Näiden
31772: koko metallijätteen kertymään, joka on runsaat         valmisteluelinten ehdotukset valmistuvat vuo-
31773: miljoona tonnia vuodessa. Kaikesta metallijät-         den 1993 alkupuolella. Syksyn 1992 aikana hal-
31774: teestä hyödynnetään noin 97 prosenttia.                litus tuo eduskunnan käsiteltäväksi uudenjätela-
31775:    Kertakäyttöisten olut- ja virvoitusjuomatölk-       kiehdotuksen. Myös ehdotettavalla lailla on
31776: kien yleistymistä on Suomessa hillitty muun            mahdollista parantaa pakkausten talteenottoaja
31777: muassa lisäveroin, joka nykyisin niihin pakatuis-      kierrätystä.
31778: 
31779:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
31780: 
31781:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
31782:                                           1992 vp -   KK 493                                           3
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787:                                      Till Riksdagens Herr Talman
31788: 
31789:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rial. Samtidigt har man gått in för att stödja den
31790: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        väl fungerande användningen av returflaskor,
31791: 1560 av den 7 oktober 1992 tili vederbörande          som bygger på pant. Numera retumeras om-
31792: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        kring 98 procent av öl- och läskedrycksflaskoma
31793: jande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-           i Finland. För jämförelsens skull kan det nämnas
31794: tecknade spörsmål nr 493:                             att oavsett att man i Sverige betalar pant då
31795:                                                       ölburkar retumeras, är det bara något över 80
31796:           Anser Regeringen att Finland redan          procent av burkama som retumeras, och även
31797:        av enbart miljövänliga skäl borde införa       detta är ett resultat av åratal av ansträngningar.
31798:        en sådan praxis att en ersättning betalas      Därför har vi allt skäl att noga överväga om vi
31799:        för retumerade öl- och läskedrycksbur-         faktiskt har anledning att i Finland introducera
31800:        kar av plåt?                                   flera, ofta parallella och konkurrerande, system
31801:                                                       för retumering av dryckförpackningar.
31802:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Enligt avtalet om Europeiska ekonomiska
31803: samt anföra följande:                                 samarbetsområdet kommer vi att bli tvungna att
31804:                                                       frångå de 0,45 liters ölburkar som nu tillverkas i
31805:     1 Finland uppstår varje år ca 20 000 ton avfall   Finland före utgången av år 1992, och vid behov
31806: som består av olika slags burkar tillverkade av       kommer de att ersättas med 0,33 eller 0,5 liters
31807: förtennad plåt, så kallad bleckplåt. Av denna         burkar. Marknadsandelen för burköl borde
31808: mängd består en liten del av läsk- och ölburkar.      dock mångdubblas jämfört med nuläget för att
31809: Av den totala ölförsäljningen i Finland står          det skalllöna sig att i Finland inleda tillverkning
31810: ölburkarna för ca 5 procent, av den totala            av alumiuniumburkar som uppfyller de nya
31811: läskförsäljningen utgörs omkring 1 procent av         kraven. En sådan ökning av användningen av
31812: läsk på burk. 1 Sverige är de motsvarande             burkar skulle dessutom bryta ned vårt nuvaran-
31813: andelama inemot 60 och 20 procent.                    de system med returflaskor, och ett ersättande
31814:     Någon återvinning av öl- och läskedrycksbur-      retursystem för burkar blir inte funktionellt
31815: kar har tills vidare inte organiserats, eftersom      förrän om många år, som det svenska exemplet
31816: kostnadema för insamlingen klart överstiger den       visar.
31817: vinst som returburkama kan ge. Ett speciellt              Regeringen anser det viktigt att förpackning-
31818: problem med de ibrukvarande ölburkama är att          ar återvinns och onödig användning av sådana
31819: locket är aluminium och de övriga delama bleck-       minskas. Som bäst arbetar en av miljöministeriet
31820: plåt, vilket också rent tekniskt komplicerar åter-    tillsatt arbetsgrupp med frågan om förpackning-
31821: vinningen. Dessutom är mängden plåtburksav-           ar över lag. En ökad användning av ekonomiska
31822: fall helt obetydlig jämfört med den totala mäng-      styrmedel inom miljövården är föremål för un-
31823: den metallskrot, som uppgår tili drygt en miljon      dersökning i den av miljöministeriet tillsatta
31824: ton om året. Av allt metallavfall tillvaratas nu      miljöekonomikommissionen, som också be-
31825: omkring 97 procent.                                   handlar forpackningsfrågor. Förslagen från
31826:     1 Finland har bland annat tilläggsskatter ta-     dessa beredningsorgan skall föreligga i början av
31827:  gits i bruk för att stävja användningen av en-       år 1993. Under hösten 1992 avser regeringen att
31828:  gångsförpackningar for öl och läskedrycker, och      ~~relägga riksdagen ett förslag tili ny avfallslag.
31829: i detta nu varierar denna skatt mellan en och tre     A ven den foreslagna lagen gör det möjligt att
31830:  mark per liter, beroende dels på vad förpack-        förbättra tillvaratagandet och återvinningen av
31831:  ningen innehåller, dels på dess tillverkningsmate-   förpackningar.
31832: 
31833:      Helsingfors den 12 november 1992
31834: 
31835:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31836:                                               1992 vp
31837: 
31838: Kirjallinen kysymys 494
31839: 
31840: 
31841: 
31842: 
31843:                                   Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenen ammattiyhdistystoimintaa
31844:                                       koskevista julkisista kannanotoista
31845: 
31846:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31847: 
31848:    Valtiovarainministeri Viinanen on toistuvasti       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
31849: esittänyt työmarkkinapoliittisia kannanottoja,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31850: viimeksi 6.10.1992 asiassa, joka koski viiden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31851: työajallaan poliittiseen mielenosoitukseen osal-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31852: listuneen erottamisesta työpaikastaan. Ministeri
31853: Viinanen saattaa olla kannanotoissaan ainakin                   Miten Hallitus suhtautuu yhden val-
31854: eräiltä osin oikeassakin, mutta lausumat ärsyttä-           tioneuvoston jäsenen työmarkkinapoliit-
31855: vät turhanpäiten työntekijäjäijestöjä muutenkin             tisiin lausumiin vallitsevan tilanteen ja
31856: kireässä poliittisessa tilanteessa. Lausunnoilla            lausuntojen selvästi ja tarpeettomasti är-
31857: tuskin on positiivista vaikutusta mihinkään yh-             syttävän vaikutuksen huomioiden?
31858: teiskunnalliseen suuntaan.
31859:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
31860:                                           Sulo Aittoniemi
31861: 
31862: 
31863: 
31864: 
31865:  220051L
31866: 2                                         1992 vp -   KK 494
31867: 
31868: 
31869: 
31870: 
31871:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31872: 
31873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liittinen lakkoilu. Samalla ministeri Viinanen on
31874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         arvioinut, että hän olisi menetellyt vastaavassa
31875: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         tilanteessa yrittäjänä samoin.
31876: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Myöhemmin mainitut irtisanotut työntekijät
31877: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          on saatujen tietojen mukaan otettu takaisin Al-
31878: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-        laway Oy:hyn vanhoina työntekijöinä.
31879: symyksen n:o 494:                                         Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on
31880:                                                       tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille
31881:            Miten Hallitus suhtautuu yhden val-        8.10.1992. Oikeuskansleri on pyytänyt valtiova-
31882:        tioneuvoston jäsenen työmarkkinapoliit-        rainministeriötä antamaan selvityksensä asiassa
31883:        tisiin lausumiin vallitsevan tilanteen ja      30.11.1992 mennessä. Ylipäänsä asian laillisuu-
31884:        lausuntojen selvästi ja tarpeettomasti är-     den tutkiminen ei kuulu hallituksen tehtäviin,
31885:        syttävän vaikutuksen huomioiden?               vaan se voidaan haluttaessa ratkaista normaalil-
31886:                                                       la tavalla tuomioistuimessa.
31887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Ministeri Viinasen esittämä käsitys on hänen
31888: vasti seuraavaa:                                      henkilökohtainen mielipiteensä, johon hänellä
31889:                                                       kenen tahansa kansalaisen tavoin on oikeus.
31890:    Kysymyksessä viitataan valtiovarainministeri       Ministeri Viinasen menettelyyn ei sisälly mitään
31891: Iiro Viinasen antamiin lausuntoihin Allaway           lainvastaista, mitä kysymyksessä ei ole väitetty-
31892: Oy:n irtisanomistapausten yhteydessä.                 kään.
31893:    Hallituksen käytettävissä olevien tietojen mu-         Ministeri Viinasen mielipide on ensisijaisesti
31894: kaan Allaway Oy on kysymyksessä viitatuin             nähtävä poikkeuksellisen vaikeassa taloudelli-
31895: tavoin ilmeisesti kyseenalaisin perustein irtisano-   sessa tilanteessa olevan maan valtiovarainminis-
31896: nut viisi työntekijäänsä. Ministeri Iiro Viinanen     terin persoonallisen värikkäänä huolenilmaisuna
31897: on julkisuudessa ilmoittanut hyväksyvänsä irti-       yleispoliittisin perustein tapahtuvan 1akkoilun
31898: sanomispäätöksen, koska sen perusteena on po-         haitallisten seurausten johdosta.
31899: 
31900:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
31901:                                                                              Pääministeri Esko Aho
31902:                                           1992 vp -   KK 494                                            3
31903: 
31904: 
31905: 
31906: 
31907:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31908: 
31909:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          På samma gång uppgav minister Viinanen att
31910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        han förmodligen skulle ha förfarit på samma sätt
31911: den 7 oktober 1992 tili vederbörande medlem av        om han hade varit en företagare i motsvarande
31912: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     situation.
31913: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-             Arbetstagarna som uppsades har enligt upp-
31914: mål nr 494:                                           gift senare tagits tilihaka i Allaway Oy:s tjänst
31915:                                                       såsom gamla arbetstagare.
31916:           Hur förhåller sig Regeringen tili de           Finlands Fackförbunds Centralorganisation
31917:        arbetsmarknadspolitiska uttalanden som         har den 8 oktober 1992 anfört klagan i ärendet
31918:        en statsrådsmedlem gjort med beaktande         hos justitiekanslern. Justitiekanslern har bett
31919:        av den rådande situationen och uttalan-        fmansministeriet presentera en utredning i frå-
31920:        denas verkan som helt tydligt varit onö-       gan före den 30 november 1992. Undersökning-
31921:        digt irriterande?                              en av ärendets laglighet hör överhuvudtaget inte
31922:                                                       alls tili regeringens uppgifter, utan tili denna del
31923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kan frågan vid behov avgöras på normalt sätt vid
31924: anföra följande:                                      domstol.
31925:                                                          Den uppfattning som minister Viinanen fram-
31926:    1 spörsmålet hänvisas tili fmansminister Iiro      fört är hans personliga åsikt, som han har rätt tili
31927: Viinanens uttalanden i samband med några              liksom viiken annan medborgare som helst. Det
31928: uppsägningar vid aktiebolaget Allaway Oy.             ingår ingenting lagstridigt i minister Viinanens
31929:    Enligt de uppgifter som regeringen har tili sitt   förfarande, vilket inte heller påstås i spörsmålet.
31930: förfogande har Allaway Oy på det sätt som avses           Minister Viinanens åsikt skall i första hand ses
31931: i spörsmålet och på grunder som troligen kan          som ett personligt fårgstarkt uttryck för bekym-
31932: ifrågasättas sagt upp fem av sina anställda.          mer med anledning av de skadliga följderna av
31933: Minister Iiro Viinanen har i offentligheten upp-      vissa strejkaktioner på politiska grunder, av
31934: gett att han godkänner uppsägningarna, efter-         fmansministern i ett land som befmner sig i en
31935: som de grundar sig på politiska strejkaktioner.       exceptionellt svår ekonomisk situation.
31936: 
31937:      Helsingforsden 12 november 1992
31938: 
31939:                                                                              Statsminister Esko Aho
31940: 1
31941: 
31942: 1
31943: 
31944: 1
31945: 
31946:     1
31947: 
31948:     1
31949: 
31950:     1
31951: 
31952:         1
31953: 
31954:         1
31955: 
31956:         1
31957: 
31958:             1
31959: 
31960:             1
31961: 
31962:             1
31963: 
31964:                 1
31965: 
31966:                 1
31967: 
31968:                 1
31969: 
31970:                     1
31971:                                                 1992 vp
31972: 
31973: Kirjallinen kysymys 495
31974: 
31975: 
31976: 
31977: 
31978:                                    Aittoniemi: Hallituksen esityksiin sisältyvien säädösten selkokieli-
31979:                                        syydestä
31980: 
31981: 
31982:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31983: 
31984:    Aikaisemmat hallitukset ovat luvanneet, että          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
31985: lainsäädäntöä niin perusteluiden kuin itse laki-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
31986: tekstien osalta kehitellään selkokielisyyden          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31987: suuntaan. Tässä pyrkimyksessä on todennäköi-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31988: sesti pahasti epäonnistuttu, jos siihen on pyritty-
31989: kään. Hyvänä esimerkkinä tästä on uuden tulo-                    Aikooko Hallitus tehostaa pyrkimyk-
31990: verolain 131 § hallituksen esityksessä n:o 200.               siään selkokielisyyden edistämiseksi te-
31991: Erityisen vaikea selkokielisyyden ongelma vero-               kemissään lakiesityksissä, jotta myös ta-
31992: lakien lisäksi on sosiaali- ja terveydenhuoltoa               vallinen kansalainen saisi selvän lain tar-
31993: koskevassa lainsäädännössä.                                   koituksesta?
31994: 
31995:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
31996: 
31997:                                             Sulo Aittaniemi
31998: 
31999: 
32000: 
32001: 
32002: 220051L
32003: 2                                         1992 vp -   KK 495
32004: 
32005: 
32006: 
32007: 
32008:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32009: 
32010:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaikeuksitta ymmärrettävissä ja olennaiset koh-
32011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dat sekä tärkeimmät perustelut helposti havait-
32012: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         tavissa.
32013: jeenne n:o 1562 ohella toimittanut valtioneuvos-         Valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:n mukai-
32014: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        sessa säädösehdotusten tarkastuksessa oikeus-
32015: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjal-       ministeriössä on hallituksen esitysten ja säädös-
32016: lisen kysymyksen n:o 495:                             ten kieliasuun kiinnitetty erityistä huomiota, ja
32017:                                                       tarkastusta on muutoinkin tehostettu. Lainval-
32018:           Aikooko Hallitus tehostaa pyrkimyk-         misteluosaston tarkastustoimistossa tarkaste-
32019:        siään selkokielisyyden edistämiseksi teke-     taan nykyisin noin 80% lakiehdotuksista ja 50-
32020:        missään lakiesityksissä, jotta myös taval-     60 % kaikista säädösehdotuksista.
32021:        linen kansalainen saisi selvän lain tarkoi-       Tarkastuksessa voidaan korjata virheitä ja
32022:        tuksesta?                                      huonokielisyyttä, mutta säännöksiä ei siinä vai-
32023:                                                       heessa enää voida kirjoittaa uudestaan. Tarkoi-
32024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tus on, että säädökset jo perusvalmistelussa kir-
32025: vasti seuraavaa:                                      joitetaan hyvällä ja selkeällä kielellä. Tätä tavoi-
32026:                                                       tetta voidaan parhaiten edistää neuvonnalla ja
32027:    Hallitus pyrkiijatkuvasti edistämään hallituk-     koulutuksella. Kotimaisten kielten tutkimuskes-
32028: sen esitysten ja säädösten kielen selvyyttä ja        kuksessa on viranomaisten kielenkäytön kohen-
32029: ymmärrettävyyttä. Suomessa on perinteisesti           tamista pidetty yhtenä kielenhuollon päätehtä-
32030: pyritty kirjoittamaan lait yhteiselle kansalle.       vänä, ja laitos on muun muassa järjestänyt
32031: Kun oikeustiede kuitenkin sekä tieteenalana että      laajamittaista virkakielen koulutusta. Valtion-
32032: ammattialana muodostaa oman erikoisalansa,            hallinnon kehittämiskeskuksen sekä eri virasto-
32033: on melko luonnollista, että lakikielellä on vahva     jen ja laitosten järjestämään säädösvalmistelu-
32034: taipumus kehittyä erikoiskieleksi. Tämän välttä-      koulutukseen on säännönmukaisesti sisältynyt
32035: miseksi on tarpeen, että lakikielen yleiskielisyy-    myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja
32036: destä pidetään jatkuvasti vaaria.                     oikeusministeriön asiantuntijoiden antamaa sää-
32037:    Viimeksi on laajamittaisempi hanke laki- ja        döskielen opetusta.
32038: virkakielen ymmärrettävyyden parantamiseksi              Yleisesti ottaen voidaan todeta, että säädös-
32039: käynnistetty 1980-luvun alussa. Lainsäädäntö-         ten kieliasu on viimeisten kymmenen vuoden
32040: neuvos Paavo Nikulan johtaman virkakieliko-           aikana parantunut. Toisaalta myös esimerkkejä
32041: mitean ehdotusten pohjalta valtioneuvosto antoi       mutkikkaista ja kieliasultaan vaikeaselkoisista
32042: 23 päivänä kesäkuuta 1982 päätöksen toimenpi-         säännöksistä löytyy, mutta ne ovat kuitenkin
32043: teistä valtion viranomaisten kielenkäytön paran-      nykyisin enemmän poikkeuksena kuin sääntönä.
32044: tamiseksi (497/82). Sen mukaan säädökset, suun-       Usein kieliasun puutteellisuus johtuu ylikireistä
32045: nittelu- ja päätösasiakirjat, viranomaisten anta-     valmisteluaikatauluista. Kaiken kaikkiaan kui-
32046: mat ohjeet sekä yksityisille tarkoitetut asiakirjat   tenkin säädöskielen kehittämisessä riittää jatku-
32047: on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on        vasti työtä.
32048: 
32049:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
32050: 
32051:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
32052:                                          1992 vp -   KK 495                                            3
32053: 
32054: 
32055: 
32056: 
32057:                                     Till Riksdagens Herr Talman
32058: 
32059:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          svårighet kan förstås och att de väsentliga punk-
32060: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       terna och viktigaste motiveringama tydligt fram-
32061: 1562 av den 7 oktober 1992 tili vederbörande         går.
32062: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       Vid den granskning som enligt 44 § reglemen-
32063: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteck-         tet för statsrådet utförs på justitieministeriet har
32064: nade spörsmål nr 495:                                särskild uppmärksamhet fästs vid regeringspro-
32065:                                                      positionernas och författningarnas språkdräkt
32066:           Ämnar Regeringen effektivera sina          och granskningen har också i övrigt effektive-
32067:        försök att främja ett klart språk i sina      rats. För närvarande granskas ca 80 % av lagför-
32068:        lagförslag så att också den vanlige med-      slagen och 50-60 % av alla författningsförslag
32069:        borgaren kan förstå vad som avses med         på lagberedningsavdelningens granskningsbyrå.
32070:        lagen?                                           Vid granskningen kan fel och dåligt språk
32071:                                                      rättas tili, men stadgandena kan inte längre i
32072:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         detta skede skrivas om. Det är meningen att
32073: följande:                                            författningarna redan vid den grundläggande
32074:                                                      beredningen skall skrivas på ett gott och klart
32075:    Regeringen försöker ständigt främja klarhe-       språk. Detta mål kan bäst uppnås genom rådgiv-
32076: ten och begripligheten i språket i regeringspro-     ning och utbildning. För Forskningscentralen
32077: positionema och författningama. I Finland har        för de inhemska språken har en av språkvårdens
32078: man av tradition gått in för att skriva lagama för   huvuduppgifter varit att förbättra myndigheter-
32079: menige man. Då emellertid juridiken utgör ett        nas språkbruk, och centralen har bl.a. arrangerat
32080: eget specialområde både som vetenskapsgren           omfattande ämbetsspråksutbildning. I den ut-
32081: och som yrkesområde, är det rätt naturligt att       bildning för författningsberedning som statens
32082: lagspråket har en stark tendens att utvecklas tili   utvecklingscentral och olika ämbetsverk och in-
32083: ett specialspråk. För att undvika detta är det       rättningar arrangerar har regelbundet ingått
32084: nödvändigt att ständigt se tili att språket i        också författningsspråksundervisning given av
32085: lagama motsvarar det allmänna språkbruket.           Forskningscentralen för de inhemska språken
32086:    Det senaste större projektet för att förbättra    och justitieministeriets sakkunniga.
32087: begripligheten i lag- och ämbetsspråket startades       Rent allmänt kan man säga att författningar-
32088: i början av 1980-talet. Utgående från de förslag     nas språkdräkt har förbättrats under de senaste
32089: som ämbetsspråkskommitten, ledd av lagstift-         tio åren. Exempel också på invecklade och svår-
32090: ningsrådet Paavo Nikula, framlade, utfårdade         fattliga stadganden förekommer fortfarande,
32091: statsrådet den 23 juni 1982 ett beslut om åtgärder   men de är numera i alla fall mera ett undantag än
32092: för förbättrande av de statliga myndighetemas        en regel. Språkdräktens brister beror ofta på
32093: språkbruk (497/82). Enligt det skall författning-    alltför snäva tidtabeller vid beredningen. Sam-
32094: ar, planerings- och beslutstexter, myndigheter-      mantaget tar arbetet på att utveckla författnings-
32095:  nas direktiv och handlingar som är avsedda för      språket dock inte slut i första hand.
32096: enskilda personer skrivas så att innehållet utan
32097: 
32098:      Helsingforsden 4 november 1992
32099: 
32100:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
32101:                                                 1992 vp
32102: 
32103: Kirjallinen kysymys 496
32104: 
32105: 
32106: 
32107: 
32108:                                    Aittoniemi: Valtiontaloutta uhkaavan kassakriisin edellyttämistä
32109:                                        toimenpiteistä
32110: 
32111: 
32112:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32113: 
32114:     Hallituksen taholta on useita kertoja vihjailtu   momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
32115: siitä, että lainarahan saanti kansainvälisiltä        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
32116: markkinoilta saattaa loppua tai ainakin merkit-       si seuraavan kysymyksen:
32117: tävässä määrin vähentyä. Syynä tähän olisivat
32118: valtion- ja kansantalouden heikko tila ja siihen                 Minkälaiset suunnitelmat Hallituksel-
32119: liittyvä nopea ylivelkaantuminen.                             la on siltä varalta, että Iainansaanti kan-
32120:     Kun puheista päätellen tämä vaara on ollut jo             sainvälisiltä markkinoilta pysähtyy ja
32121: pitkään hallituksen tiedossa, niin edellä olevan              valtiontalous joutuu kassakriisiin?
32122: perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
32123: 
32124:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
32125:                                             Sulo Aittoniemi
32126: 
32127: 
32128: 
32129: 
32130:  220051L
32131: 2                                       1992 vp -   KK 496
32132: 
32133: 
32134: 
32135: 
32136:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32137: 
32138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuonna 1995lähes 20 miljardia markkaa. Lisäksi
32139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on päätetty useista valtion tuloperusteiden koro-
32140: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       tuksista. Nämäkään päätökset eivät vielä lähes-
32141: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kään pysäytä valtiontalouden velkaantumista,
32142: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     vaikka sitä olennaisesti vähentävätkin. Valtion-
32143: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     talouden alijäämää supistavien toimenpiteiden
32144: myksestä n:o 496:                                   eräänä keskeisenä tarkoituksena on poistaa
32145:                                                     uhka valtiontalouden joutumisesta kassakriisiin,
32146:           Minkälaiset suunnitelmat Hallituksel-     mikä uhka ilman säästötoimenpiteitä olisi ole-
32147:        la on siltä varalta, että lamansaanti kan-   massa.
32148:        sainvälisiltä markkinoilta pysähtyy ja           Valtion Iainansaannin loppuminen olisi seu-
32149:        valtiontalous joutuu kassakriisiin?          rauksiltaan niin vakava tilanne, että sellaiseen
32150:                                                     vähääkään viittaavia uhkia ei voida sallia. Val-
32151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tiontalouden alijäämä tulee aina pitää niin piene-
32152: vasti seuraavaa:                                    nä, että sen rahoittamisesta voidaan kansanta-
32153:                                                     louden ja rahoitusmarkkinoiden kulloisissakin
32154:    Valtiontalouden velka on nousemassa ensi         oloissa olla varmoja.
32155: vuonna yli 200 miljardiin markkaan, mikä olisi          Jos rahoituskriisin mahdollisuus joskus tule-
32156: lähes nelinkertainen määrä verrattuna velan         vaisuudessa kuitenkin lisääntyisi, käytettävissä
32157: määrään vuonna 1990. Tänä vuonna lähes kol-         olevista toimenpiteistä parhaita olisivat normaa-
32158: mannes valtion menoista katetaan lainavaroilla.     lit toimenpiteet eli säästöjen ja tuloperustekoro-
32159: Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kaikki        tusten pikainen toteuttaminen. Uhkatekijöiden
32160: valtion kulutusmenot rahoitetaan lainaamalla.       lisääntyessä hallitus esittäisi tarvittavaa mitta-
32161: Hallituksen taholta on moneen otteeseen edus-       luokkaa olevat menojen säästöt ja tuloperustei-
32162: kunnalle todettu, että valtiontalouden alijää-      den korotukset rahoitustarpeen vähentämiseksi.
32163: mien voimakas supistaminen on välttämätöntä.        Eduskunnasta riippuen toimenpiteet voitaisiin
32164: Tähän on useita painavia syitä, ja yksi niistä on   saada voimaan hyvinkin nopeasti. Vaikka mi-
32165: kysymys rahoituksen saatavuudesta, mikäli ali-      tään uhkatekijöitä ei ilmaantuisikaan, on meno-
32166: jäämiä ei supistettaisi riittävästi.                jen laajamittainen karsiminen ja erityisesti val-
32167:    Hallitus on päättänyt ehdottaa poikkeukselli-    tion rakenteellisen alijäämän poistaminen raken-
32168: sen mittavan määrän valtiontalouden alijäämää       teellisin säästötoimenpitein välttämätöntä. Täs-
32169: supistavia toimenpiteitä vuodelle 1993. Valtion     sä tarkoituksessa uusia menoperusteiden karsin-
32170: menoja on tarkoitus säästötoimin karsia yli 22      tamahdollisuuksia etsitään edelleen vähääkään
32171: miljardia markkaa. Hallitus on myös päättänyt       hellittämättä, erityisesti kunkin vuoden budjet-
32172: toimenpiteistä, joilla vähennetään valtion meno-    tien ja menokehyspäätösten valmistelun yhtey-
32173: ja vuonna 1994 lähes 16 miljardia markkaa ja        dessä.
32174: 
32175:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
32176: 
32177:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32178:                                          1992 vp -   KK 496                                           3
32179: 
32180: 
32181: 
32182: 
32183:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32184: 
32185:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Dessutom har beslut fattats om många höjning-
32186: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       ar av statens inkomstgrunder. Inte ens dessa
32187: den 7 oktober 1992 tili vederbörande medlem av       beslut stoppar närmelsevis statsekonomins
32188: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    skuldsättning, även om de minskar den väsent-
32189: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         ligt. Ett av de viktigaste syftena med de åtgärder
32190: 496:                                                 som minskar underskottet i statsekonomin är att
32191:                                                      undanröja hotet om en statsekonomisk kassa-
32192:           Vilka är Regeringens planer i den          kris, ett hot som skulie vara en realitet utan
32193:        händelse att lån inte längre kan erhållas     sparåtgärder.
32194:        på den intemationelia marknaden och               Om statens möjligheter att få Iän upphör leder
32195:        statsekonomin hamnar i en kassakris?          det tili en så allvarlig situation att sådana hot
32196:                                                      som bara så mycket som antyder detta inte kan
32197:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillåtas. Underskottet i statsekonomin skali alltid
32198: anföra följande:                                     hålias så litet att dess finansiering är säker,
32199:                                                      oberoende av viiken situation statsekonomin
32200:    Den statsekonomiska skulden ökar så att den       och finansieringsmarknaden befinner sig i.
32201: nästa år överstiger 200 mrd. mk, vilket är nästan        Om risken för en finansieringskris någon
32202: det fyrfaldiga beloppet jämfört med skuldbelop-      gång i framtiden ändå skulie öka, är de bästa
32203: pet 1990. I år täcks nästan en tredjedel av          av de förhandenvarande åtgärdema de norma-
32204: statsutgiftema med lånemedel. Detta betyder          la, dvs. att snabbt genomföra sparåtgärdema
32205: t.ex. att alla statens konsumtionsutgifter finan-    och höjningama av inkomstgrundema. Vid en
32206: sieras med lån. Regeringen har många gånger          ökning av hotfaktorema framlägger regeringen
32207: framhållit för riksdagen att det är nödvändigt att   förslag tili utgiftsinbesparingar och höjningar
32208: kraftigt minska underskottet i statsekonomin.        av inkomstgrundema av sådan omfattning som
32209: Tili detta finns många vägande skäl och ett av       är nödvändig för att minska finansieringsbe-
32210: dem är frågan om möjligheten att få finansie-        hovet. Beroende på riksdagen kunde åtgärdema
32211: ringsmedel om underskottet inte minskas till-        verkställas t.o.m. mycket snabbt. Å ven om
32212: räckligt.                                            några hotfaktorer inte uppkommer är det
32213:    Regeringen har beslutat att för 1993 föreslå      nödvändigt att göra en omfattande gallring av
32214: ett exceptionelit stort antal åtgärder som min-      utgiftema och särskilt att avskaffa det struk-
32215: skar underskottet i statsekonomin.                   turelia underskottet genom strukturella sparåt-
32216:    A vsikten är att genom sparåtgärder galira        gärder. I detta avseende fortsätter det oförtrut-
32217: statens utgifter med över 22 mrd. mk. Regering-      na sökandet efter nya möjligheter att gallra
32218: en har också beslutat om åtgärder genom vilka        utgiftsgrundema, särskilt i samband med be-
32219: statens utgifter 1994 minskar med nästan 16          redningen av varje års budgetar och beslut om
32220: mrd. mk och 1995 med nästan 20 mrd. mk.              utgiftsramar.
32221: 
32222:      Helsingforsden 4 november 1992
32223: 
32224:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
32225:                                                1992 vp
32226: 
32227: Kirjallinen kysymys 497
32228: 
32229: 
32230: 
32231: 
32232:                                   Tennilä: Perämeren kansallispuiston alueella olevien maanvuokra-
32233:                                      suhteiden jatkamisesta
32234: 
32235:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32236: 
32237:    Perämeren kansallispuiston pinta-ala on noin      nolle, jonka kanssa he ovat olleet sinut jo pit-
32238: W 700 hehtaaria, josta maa-alueita on noin 300       kään.
32239: b.ehtaaria. Saarissa on valtion vuokramailla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32240: muutamia vapaa-ajan mökkejä, joiden asukkaat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32241: Jvat huolissaan häätöuhasta. Heitä ihmetyttää        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32242: ;e, että heidät häädettäisiin pois, vaikka kansal-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32243: cispuiston alueelle on ollut alun alkaen tarkoitus
32244: rakentaa muun muassa suojasatamia, autiotu-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32245: Jia, opastuspaikkoja sekä telttailualueita puis-            jotteivät Perämeren kansallispuiston
32246: :ossa kävijöitä varten. Mökeissä asuvat eivät               alueella vuokramaalle vapaa-ajanasun-
32247: mtso vähimmässäkään määrin aiheuttavansa                    non jo kauan sitten rakentaneet joutuisi
32248: mitään uhkaa puistoalueen alkuperäiselle luon-              häädön kohteeksi?
32249:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
32250:                                         Esko-Juhani Tennilä
32251: 
32252: 
32253: 
32254: 
32255:  ~2005IL
32256: 2                                         1992 vp -   KK 497
32257: 
32258: 
32259: 
32260: 
32261:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32262: 
32263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitoalueen ja luonnonsuojelualuetoimiston
32264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sekä Kemin ja Tornion kaupunkien edustajista.
32265: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         Suunnitteluryhmä sai runkosuunnitelmaluon-
32266: jeenne n:o 1564 ohella toimittanut valtioneuvos-      noksen valmiiksi 23.1.1992, jonka jälkeen luon-
32267: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        nos lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntoa
32268: sanedustaja Tennilän kirjallisesta kysymyksestä       pyydettiin yhteensä 23 taholta. Vastaus saatiin
32269: n:o 497, jossa tiedustellaan:                         12 lausunnonantajalta. Lausunnonantajien mie-
32270:                                                       lestä Perämeren kansallispuiston runkosuunni-
32271:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        telmaluonnos on pääpiirteissään hyvä. Yksikään
32272:        jotteivät Perämeren kansanipuiston             lausunnonantaja ei puuttunut luonnoksessa esi-
32273:        alueella vuokramaalle vapaa-ajanasun-          tettyihin suunnitelmiin pelkästään lomakäytössä
32274:        non jo kauan sitten rakentaneet joutuisi       olevien rakenteiden poistamiseen kansallispuis-
32275:        häädön kohteeksi?                              tosta.
32276:                                                           Kansallispuistojen perustamistarkoituksena
32277:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on edustavien luonnonalueiden säilyttäminen
32278: vasti seuraavaa:                                      mahdollisimman luonnontilaisina tai muuttunei-
32279:                                                       den alueiden palauttaminen luonnontilaan siten,
32280:    Perämeren kansallispuisto on perustettu            että ne samalla ovat yleisölle avoimia nähtävyyk-
32281: 1.4.1991lailla (537/91) ja sen rauhoitusmääräyk-      siä. Perämeren kansallispuisto on pieneen maa-
32282: sistä on säädetty asetuksella (538/91). Kansallis-    pinta-alaansa nähden vilkkaassa käytössä.
32283: puiston pinta-ala on noin 15 700 ha, josta maata      Luonnonsuojelun tavoitteen saavuttamiseksi on
32284: on noin 250 ha. Maapinta-alaltaan Perämeri on         puiston rakenteet suunniteltava tarkasti ja olevi-
32285: Suomen pienin kansallispuisto.                        en rakenteiden tarpeellisuutta pohdittava huolel-
32286:    Perämeren kansallispuiston tarkoitus on pe-        liseti. .Perämeren kansallispuiston runkosuunni-
32287: rustamislain mukaan Perämeren ulkosaariston           telmaluonnoksen mukaan metsähallitus voi luo-
32288: ja meriluonnon suojeleminen sekä ympäristön-          vuttaa maankäyttöoikeuksia paikallisille am-
32289: tutkimus ja luonnonharrastus. Lisäksi tarkoi-         mattikalastajille, rekisteröidyille paikallisille me-
32290: tuksena on turvata kalastuksen, etenkin ammat-        rikalastukseen keskittyneille kalastusyhdistyksil-
32291: tikalastuksen tarpeet. Alueen kulttuurihistorial-     le ja rekisteröidyille paikallisille veneily-, pursi-
32292: lisen merkityksen vuoksi asetuksessa (538/91,         tai meripelastusseuroille. Hallituksen esityksessä
32293: 2 §)mainitaan alueen perinteiseen käyttöön liit-      Perämeren kansallispuiston säädöksiksi tode-
32294: tyvien rakennusten ja rakenneimien rakentami-         taan: "Kansallispuiston alueella tarvitaan tuki-
32295: nen, entistäminen, kunnossapito ja käyttö. Tällä      kohtia sekä ammattikalastusta ja alueen valvon-
32296: tarkoitetaan hallituksen esityksen perustelujen       taa että alueeseen tutustujia varten. Luonnon-
32297: mukaisesti lähinnä kalastukseen liittyvien raken-     suojelun ja vanhan rakennuskannan suojelun
32298: teiden säilyttämistä. Lisäksi sallittuja rakenteita   sekä alueen asianmukaisen käytön kannalta on
32299: ovat sellaiset, jotka ovat tarpeellisia alueen hoi-   kuitenkin välttämätöntä ohjata alueella liikku-
32300: don, valvonnan, tutkimuksen, yleisön opastami-        mista ja sillä tapahtuvaa rakentamista siten, että
32301: sen, veneilyn, alueeseen tutustumisen, rajanvarti-    saarten luonnontila voitaisiin säilyttää ja että
32302: oinnin ja meripelastuksen takia.                      alueelle rakennettavat rakennukset sopeutuvat
32303:    Perämeren kansallispuiston hoitoa ja käyttöä       luonnonmaisemaan ja vanhaan rakennuskan-
32304: varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma      taan." Ja edelleen: "Koska Selkäsarven kylä on
32305: (358/91, 5 §). Kansallispuiston hoidon ja käytön      vuosisatoja ollut seudun asukkaiden tukikohta,
32306: runkosuunnitelman laatiminen aloitettiin metsä-       on tarkoitus että paikallisille ammattikalastajille
32307: hallituksen Perä-Pohjolan piirikuntakonttorissa       sekä virkistys-, veneily- ja meripelastusyhteisöille
32308: jo ennen kansallispuiston perustamista vuonna         varataan mahdollisuus rakennusten tai raken-
32309: 1987. Suunnitteluryhmä koostui metsähallituk-         nuspaikkojen vuokraamiseen hoito- ja käyttö-
32310: sen Perä-Pohjolan piirikuntakonttorin, Ranuan         suunnitelmassa määrätyin ehdoin."
32311:                                          1992 vp -   KK 497                                          3
32312: 
32313:    Yksityiset loma-asunnot eivät kuulu kansal-       vuokrasopimus ei ole ollut voimassa vuoden
32314: lispuistoihin. Kansallisomaisuudeksi tarkoitetut     1984 jälkeen ja kahden muun vuokrasopimuksia
32315: alueet eivät voi olla minkään erityisryhmän nau-     on toistaiseksi jatkettu vuosi kerrallaan. Näillä
32316: tinnassa. Lakisääteisillä luonnonsuojelualueilla     mökeillä ei ole historiallista ja maisemallista
32317: metsähallitus on noudattanut periaatetta, jonka      arvoa, eivätkä ne ulkoasultaan sovi kansallis-
32318: mukaan valtion vuokramailla olevien loma-            puiston rakennuskantaan.
32319: asuntojen vuokrasopimuksia ei ole jatkettu.             Vapaa-ajan mökkien omistajilla on jatkossa
32320: Vuokramiehille on kuitenkin annettu kohtuulli-       samat oikeudet Perämeren kansallispuistossa
32321: nen siirtymäaika ennen sopimusten päättymistä.       kuin muillakin kansallispuiston kävijöillä. Kan-
32322: Tämä periaate sisältyy myös hallituksen esityk-      sallispuistoon on tarkoitus rakentaa muutamia
32323: sen perusteluihin Perämeren kansallispuiston         lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja, kaikille
32324: perustamissäädöksistä. Niissä todetaan yksiselit-    avoimia autio- ja varaustupia. Lisäksi heillä on
32325: teisesti: " ... alueella olevien lomamökkien vuok-   mahdollisuus liittyä torniolaisiin tai kemiläisiin
32326: rasopimuksia ei ole tarkoitus kohtuullisen           veneilyseuroihin. Niillä on runkosuunnitelman
32327: siirtymäajan jälkeen enää jatkaa."                   mukaan oikeus ylläpitää kansallispuistossa yh-
32328:    Kysymyksen tarkoittamia vapaa-ajan mökke-         teensä kolmea tukikohtaa, jotka ovat seurojen
32329: jä on Perämeren kansallispuiston alueella kolme,     jäsenten käytössä.
32330: yksi Selkäsarvellaja kaksi Iso-Huiturissa. Yhden
32331:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
32332: 
32333:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32334: 4                                         1992 vp -   KK 497
32335: 
32336: 
32337: 
32338: 
32339:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32340: 
32341:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av representanter för forststyrelsens Norra
32342: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        Lapplands distriktskontor, Ranuareviret och
32343: 1564 av den 7 oktober 1992 tili vederbörande          byrån för naturskyddsområdena samt Kemi och
32344: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     Torneå städer. Planeringsgruppen hade utkastet
32345: de av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs-        till stomplan färdigt 23.1.1992, varefter det sän-
32346: mål nr 497:                                           des på remiss. Utlåtanden begärdes av samman-
32347:                                                       lagt 23 instanser, av vilka 12 svarade. Enligt
32348:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       utlåtandena är utkastet till stomplan för Botten-
32349:         ta för att de som redan för länge sedan       vikens nationalpark i huvuddrag lyckat. lnte en
32350:         har byggt fritidshus på arrenderad mark       enda instans yttrade sig om pianeroa i utkastet
32351:         i Bottenvikens nationalpark inte skall bli    på att sådana byggnader och konstruktioner
32352:         avhysta?                                      som enbart betjänar fritidsändamål skulle av-
32353:                                                       lägsnas från nationalparken.
32354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Syftet med att nationalparker inrättas är att
32355: anföra följande:                                      representativa naturområden skall bevaras så
32356:                                                       nära naturtillståndet som möjligt eller att områ-
32357:     Bottenvikens     nationalpark       inrättades    den som ändrats återförs till naturtillståndet så
32358: 1.4.1991 genom lag (537/91), och om fridlys-          att de samtidigt är sevärdheter som är öppna för
32359: ningsbestämmelserna stadgas genom förordning          allmänheten. 1 relation till den ringa markarea-
32360: (538/91). Nationalparkens areal är ca 15 700 ha,      len är Bottenvikens nationalpark livligt frekven-
32361: varav ca 250 ha mark. Vad markarealen beträf-         terad. För att naturvårdssyftemålen skall kunna
32362: far är Bottenvikens nationalpark minst i Fin-         uppnås måste konstruktionerna i parken plane-
32363: land.                                                 ras noggrant och behovet av de existerande
32364:     Syftet med Bottenvikens nationalpark är en-       konstruktionerna övervägas omsorgsfullt. Enligt
32365: ligt lagen att skydda den yttre skärgården och        utkastet till stomplan för Bottenvikens national-
32366: havsnaturen i Bottenviken och att främja miljö-       park kan forststyrelsen överlåta markdisposi-
32367: forskningen och intresset för naturen. Dessutom       tionsrättigheter tilllokala yrkesfiskare, registre-
32368: skall fisket och i synnerhet yrkesfiskarnas intres-   rade lokala fiskeföreningar som koncentrerar sig
32369: sen säkras. På grund av områdets kulturhistoris-      på havsfiske och registrerade lokala föreningar
32370: ka betydelse nämns i förordningens 2 § (538/91)       eller sällskap för båtliv, segling eller sjöräddning.
32371: att byggnader och konstruktioner som anknyter         1 regeringens proposition till stadganden om
32372: till den traditionella användningen av området        Bottenvikens nationalpark konstateras att det i
32373: får uppföras, restaureras, underhållas och an-        nationalparksområdet finns behov av baser så-
32374: vändas. Detta syftar enligt motiveringen tili         väl för yrkesfiske och övervakning av 'området
32375: regeringens proposition i främsta hand tili att       som för besökare. Vidare konstateras att det
32376: byggnader som har anknytning till fisket skall        med tanke på naturvård, skydd av det gamla
32377: bevaras. Den tiliåtna byggenskapen omfattar           byggnadsbeståndet och vederbörlig användning
32378: också sådant som behövs med tanke på skötseln         av området dock är nödvändigt att trafiken och
32379: och övervakningen av området, forskning, infor-       byggenskapen där styrs så att naturtillståndet
32380: mation till allmänheten, båtliv, besök i området,     kan bibehållas och de byggnader som uppförs
32381: gränsbevakning och sjöräddning.                       passar in i naturlandskapet och det existerande
32382:     För skötseln och användningen av Bottenvi-        byggnadsbeståndet. Eftersom Selkäsarvi by i
32383: kens nationalpark utarbetas en underhålls- och        århundraden har utgjort en bas för dem som bor
32384: dispositionsplan (5 §, 358/91). Forststyrelsens       i området kommer lokala yrkesfiskare och sam-
32385: Norra Lapplands distriktskontor hade redan år         manslutningar för rekreation, båtliv och sjö-
32386: 1987, innan nationalparken inrättades, börjat         räddning att ges möjlighet att hyra byggnader
32387: utarbeta en stomplan för underhållet och dispo-       eller byggnadsplatser på de villkor som bestäms
32388: sitionen av området. Planeringsgruppen bestod         i underhålls- och dispositionsplanen.
32389:                                           1992 vp -   KK 497                                             5
32390: 
32391:    Privata fritidshus hör inte hemma i national-      de två andra har arrendeavtalet hittills förlängts
32392: parkema. Områden som hör till vår nationale-          med ett år i sänder. Dessa stugor har varken
32393: gendom kan inte vara förbehållna någon speciell       historiskt eller landskapsmässigt värde, och de-
32394: grupp. I de lagstadgade naturskyddsområdena           ras exteriörer passar inte ihop med det övriga
32395: har forststyrelsen följt den principen att hyres-     byggnadsbeståndet i nationalparken.
32396: kontrakten för fritidsbostäder på mark som               I fortsättningen kommer ägarna till fritidshus
32397: arrenderats av staten inte förlängs. Denna prin-      i Bottenvikens nationalpark att ha samma rättig-
32398: cip ingår också i motiveringen till regeringspro-     heter som övriga besökare i parken. A vsikten är
32399: positionen om Bottenvikens nationalpark. Där          att det i parken skall byggas ett fåtal ödestugor
32400: konstateras helt entydigt att avsikten är att efter   och stugor som kan reserveras för kortvarig
32401: en skälig övergångstid inte mer förlänga arrende-     användning och som är öppna för alla. Ägarna
32402: avtalen för fritidshus i området.                     har vidare möjlighet att ansluta sig till båtlivsför-
32403:    I Bottenvikens nationalpark finns tre sådana       eningar i Torneå eller Kemi. Dessa har enligt
32404: fritidshus som avses i spörsmålet, ett i Selkäsarvi   stomplanen rätt att i nationalparken upprätthål-
32405: och två i Iso-Huituri. Arrendeavtalet för ett av      la inalles tre baser, som står till förfogande för
32406: husen har inte varit i kraft efter år 1984, och för   föreningarnas medlemmar.
32407:      Helsingfors den 11 november 1992
32408:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32409:                                                1992 vp
32410: 
32411: Kirjallinen kysymys 498
32412: 
32413: 
32414: 
32415: 
32416:                                   Aittoniemi: Turvapaikkahakemuksiin liittyneiden väärinkäytösten
32417:                                       rikosoikeudellisesta selvittämisestä
32418: 
32419: 
32420:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32421: 
32422:    Myös Suomeen on tiettävästi saapunut ulko-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32423: maalaisia, jotka turvapaikkaa hakiessaan esittä-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32424: vät väärennetyn passin tai muun vastaavan asia-
32425: kirjan. Tämänlaatuinen toimenpide on Suomen                     Onko Hallitus huolehtinut siitä, että
32426: lainsäädännön mukaan rikos, josta laissa on                  väärennetyillä asiakirjoilla turvapaikkaa
32427: säädetty rangaistus.                                         hakevat henkilötjoutuvat teostaan rikos-
32428:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           oikeudelliseen vastuuseen?
32429: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32430: 
32431:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
32432: 
32433:                                            Sulo Aittoniemi
32434: 
32435: 
32436: 
32437: 
32438:  220051L
32439: 2                                        1992 vp -   KK 498
32440: 
32441: 
32442: 
32443: 
32444:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32445: 
32446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       johdosta ja jotka ovat luvatta tulleet tai luvatta
32447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oleskelevat sopimusvaltion alueella, kuitenkin
32448: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        edellyttäen, että nämä ilmoittautuvat viipymättä
32449: jeenne n:o 1565 ohella toimittanut valtioneuvos-     viranomaisille ja esittävät hyväksyttäviä syitä
32450: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       laittomalle saapumiselleen tai oleskelulleen.
32451: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-        Ulkomaalainen, joka saapuu Suomeen ilman
32452: myksestä n:o 498, jossa tiedustellaan:               matkustusasiakirjaa, väärennetyllä matkustus-
32453:                                                      asiakirjalla tai väärän henkilön hallussa olevalla
32454:           Onko Hallitus huolehtinut siitä, että      matkustusasiakirjalla, on kaikissa tapauksissa
32455:        väärennetyillä asiakirjoilla turvapaikkaa     tullut maahan laittomasti. Tämä koskee myös
32456:        hakevat henkilöt joutuvat teostaan rikos-     maahan saapuvia turvapaikanhakijoita. Edellä
32457:        oikeudelliseen vastuuseen?                    mainittuun pakolaissopimukseen viitaten pako-
32458:                                                      laista ei kuitenkaan näissä pakolaissopimuksen
32459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaisissa tapauksissa laittomasta maahantu-
32460: vasti seuraavaa:                                     losta rangaista. Myönnettäessä turvapaikanha-
32461:                                                      kijalle turvapaikka hänelle on samalla annettu
32462:     Ulkomaalaisella on ulkomaalaislain 4 §:n         myös pakolaisasema.
32463: mukaan maahan saapuessaan ja maassa oleskel-            Käytännössä poliisi ei ole edellä mainituissa
32464: lessaan oltava koti- tai oleskelumaansa viran-       tapauksissa tehnyt rikosilmoitusta, jos turvapai-
32465: omaisen antama voimassa oleva passi. Lain            kanhakija on itse maahan tullessaan tai välittö-
32466: 63 §:ssä säädetään ulkomaalaiselle, joka oleske-     mästi turvapaikkatutkinnan alussa oma-aloittei-
32467: lee maassa ilman vaadittavaa passia, ulkomaa-        sesti ilmoittanut matkustusasiakirjansa ja henki-
32468: laisrikkomuksesta sakkorangaistus.                   lötietonsa vääriksi ja näin oikaissut henkilötieto-
32469:     Rikoslain 16luvun 20 a §:n mukaan henkilöä,      jaan koskevan virheellisen olotilan. Ilmoitus on
32470: joka erehdyttääkseen viranomaista sanoo ni-          sen sijaan tehty, jos väärä asiakirja tai väärä
32471: mensä, säätynsä tai ammattinsa muuksi kuin           henkilöllisyys on selvinnyt myöhemmin poliisin
32472: mikä se on tai muuten antaa itsestään sellaisia      toimesta poliisitutkinnassa. Pääsääntöisesti
32473: harhaanjohtavia tietoja taikka samassa tarkoi-       maahan saapuvat turvapaikanhakijat ensi töik-
32474: tuksessa käyttää toisen passia, työtodistusta tahi   seen ilmoittavat väärät matkustusasiakirjansa
32475: muuta sen kaltaista todistusta, rangaistaan sa-      viranomaisille, jolloin ilmoituksia ei ole tehty.
32476: kolla tai vankeudella enintään kahdeksi vuodek-         Sisäasiainministeriö pitää oikeana, että vää-
32477: si.                                                  rennetyillä asiakirjoilla turvapaikkaa hakenei-
32478:     Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleisso-       den osalta suoritetaan poliisitutkinta ja ulko-
32479: pimuksen (SopS 77/68, A 812/68) 31 artiklan          maalaiset muissa kuin pakolaissopimuksessa
32480: mukaan sopimusvaltiot eivät ryhdy rankaisutoi-       mainituissa rangaistuksen poistavuutta koske-
32481: menpiteisiin laittoman maahan saapumisen tai         vissa tapauksissa saatetaan teostaan oikeudelli-
32482: oleskelun johdosta niitä pakolaisia kohtaan, jot-    seen vastuuseen.
32483: ka tulevat suoraan maasta, missä heidän elämän-         Yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi
32484: sä tai vapautensa on ollut uhattuna rodun,           sisäasiainministeriö tulee saattamaan näkemyk-
32485: uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunta-      sensä alaisensa poliisihallinnon tietoon.
32486: luokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen
32487: 
32488:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
32489: 
32490:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
32491:                                           1992 vp -   KK 498                                            3
32492: 
32493: 
32494: 
32495: 
32496:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32497: 
32498:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           uppehåller sig inom den fördragsslutande statens
32499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        område, under förutsättning att flyktingen utan
32500: 1565 av den 7 oktober 1992 till vederbörande          dröjsmål anmäler sig hos myndighetema och
32501: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     visar godtagbara skäl för sin olovliga inresa eller
32502: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteck-          sitt olovliga uppehåll.
32503: nade spörsmål nr 498:                                     En utlänning som anländer till Finland utan
32504:                                                       resedokument, med förfalskat resedokument el-
32505:           Har Regeringen sett till att strafflag-     ler ett resedokument som innehas av fel person,
32506:        stiftningens stadganden tillämpas på dem       har i samtliga fall kommit in i landet olagligt.
32507:        som söker asyl med förfalskade hand-           Detta gäller även de asylsökande som kommer
32508:        lingar?                                        tili landet. Med hänvisning tili ovan närnnda
32509:                                                       flyktingkonvention straffas flyktingama dock
32510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inte i dessa med flyktingkonventionen överens-
32511: anföra följande:                                      stämmande fall för olovlig inresa. När den asyl-
32512:                                                       sökande beviljats asyl harhan samtidigt beviljats
32513:    Enligt 4 § utlänningslagen skall en utlänning      flyktingstatus.
32514: som reser in i eller vistas i landet ha ett giltigt       1 praktiken har polisen inte i ovan nämnda fall
32515: pass som har utfärdats av en myndighet i hans         gjort brottsanmälan om den asylsökande själv
32516: hem- eller vistelseland. I 63 § i lagen stadgas att   vid inresan eller omedelbart i bötjan av asylpröv-
32517: en utlänning som uppehåller sig i landet utan         ningen meddelat att hans resedokument och
32518: sådant pass som krävs skall dömas till böter för      personuppgifter är förfalskade och på så sätt
32519: utlänningsförseelse.                                  rättat sina felaktiga personuppgifter. Däremot
32520:    Enligt 16 kap. 20 a § strafflagen skall den som    har anmälan gjorts om polisen vid polisunder-
32521: i avsikt att vilseleda myndighet begagnar sig av      sökning senare upptäckt att dokumentet eller
32522: narnn, stånd, eller yrke som inte tillkommer          identiteten är förfalskade. Bland det första som
32523: honom eller annars lämnar vilseledande uppgif-        asylsökande gör när de kommer in i landet är i
32524: ter om sig eller i samma syfte använder pass,         regel att meddela myndighetema att dokument
32525: arbetsintyg eller liknande bevis som är utfårdat      är förfalskade och då görs ingen brottsanmälan.
32526: för någon annan, straffas med böter eller fångel-         Inrikesministeriet anser att det är riktigt att
32527: se i högst två år.                                    polisundersökning görs beträffande de personer
32528:    Enligt 31 artikeln i konventionen angående         som sökt asyl med förfalskade dokument och att
32529: flyktingars rättsliga ställning (FördrS 77/68, F      utlänningama i andra fall än de som närnns i
32530: 812/68) bestraffas i de fördragsslutande statema      flyktingkonventionen, för vilka staftbarheten
32531: inte olovlig inresa eller olovligt uppehåll när det   avskaffats, ställs tili svars enligt strafflagstift-
32532: är fråga om en flykting som anlänt direkt från ett    ningen för de handlingar de begått.
32533: område där hans Iiv eller frihet var i fara på            För att få en enhetlig praxis kommer inrikes-
32534: grund av hans ras, religion, nationalitet, tillhö-    ministeriet att delge den polisförvalt!!_ing som
32535: righet tili viss samhällsgrupp eller politiska        underlyder ministeriet sin ståndpunkt.
32536:  åskådning och som utan tillstånd inrest eller
32537:      Helsingforsden 3 november 1992
32538: 
32539:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
32540: 1
32541: 1
32542:  1
32543:   1
32544:   1
32545:    1
32546:     1
32547:     1
32548:      1
32549:       1
32550:       1
32551:        1
32552:         1
32553:         1
32554:          1
32555:           1
32556:           1
32557:            1
32558:             1
32559:             1
32560:              1
32561:               1
32562:               1
32563:                1
32564:                 1
32565:                                               1992 vp
32566: 
32567: Kirjallinen kysymys 499
32568: 
32569: 
32570: 
32571: 
32572:                                   Aittoniemi: Kuulovammaisten tulkkipalveluiden turvaamisesta
32573: 
32574: 
32575: 
32576:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32577: 
32578:    Valtiovarainministeriön suunnitelmien mu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32579: kaan vuonna 1994luovuttaisiin säästötoimenpi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32580: teiden vuoksi tulkkipalvelujen järjestämisvelvol-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32581: lisuudesta kunnissa. Tämä merkitsee suuria vai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32582: keuksia kuuroille, koska tulkkipalvelu on tälle
32583: ryhmälle peruspalvelua. Tulkkipalvelujen järjes-               Pitääkö Hallitus maan taloudellisia
32584: tämisvelvollisuudesta luopuminen merkitsee                  mahdollisuuksia todella niin huonoina,
32585: erittäin suuria vaikeuksia kuurojen opiskelulle,            että kuurojen peruspalveluun kuuluvasta
32586: mutta myös jokapäiväiseen elämään ja sen tar-               tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuu-
32587: peisiin.                                                    desta tulee kunnissa luopua vuodesta
32588:                                                             1994 alkaen?
32589:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
32590: 
32591:                                           Sulo Aittoniemi
32592: 
32593: 
32594: 
32595: 
32596:  22005IL
32597: 2                                      1992 vp -    KK 499
32598: 
32599: 
32600: 
32601: 
32602:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32603: 
32604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     töntä tulkitsemisapua. Kuuron henkilön äidin-
32605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kieli on viittomakieli. Viittomakielen tulkin saa-
32606: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      minen on hänen tasa-arvonsa ja yhdenvertaisten
32607: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   mahdollisuuksiensa edellytys. Nuoren henkilön
32608: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    jääminen vaille tarvitsemaansa opiskelutulkkia
32609: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta     merkitsee samalla, että hän useimmiten jää myös
32610: kysymyksestä n:o 499:                              vaille ammattikoulutusta ja sitä kautta mahdol-
32611:                                                    lisuutta ansaita toimeentulonsa työstä saatavas-
32612:           Pitääkö Hallitus maan taloudellisia      ta palkasta. Sen sijaan opiskelun avulla nuori voi
32613:        mahdollisuuksia todella niin huonoina,      valmistua ammattiin, saada työpaikan, hankkia
32614:        että kuurojen peruspalveluun kuuluvasta     toimeentulonsa ja maksaa veronsa kuten muut-
32615:        tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuu-    kin kansalaiset.
32616:        desta tulee kunnissa luopua vuodesta           Kunnat voivat järjestää tulkkipalvelut joko
32617:        1994 alkaen?                                omana toimintana tai ostaa ne yksityisiltä palve-
32618:                                                    luntuottajilta. Vaikka monet kunnat ovat myön-
32619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       täneet tulkkipalveluja täysimääräisesti jo v.
32620: en seuraavaa:                                      1989, on ollut todettavissa, että palvelujenjärjes-
32621:                                                    tämistä on supistettu meneillään olevan talou-
32622:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä       dellisen laman vaikutusten vuoksi. Kuntien har-
32623: palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2   kinnassa olevien tulkkipalvelujen osalta ei ole
32624: momentin perusteella vaikeavammaisella henki-      vältettävissä sitä, että taloudellisen laman seu-
32625: löllä on oikeus tulkkipalveluihin, jos hän vam-    raukset kohdistuvat niihin kuten muihinkin sosi-
32626: mansa tai sairautensa johdosta välttämättä tar-    aali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä lie-
32627: vitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista      nee tosiasia, vaikka tavoitteena on pidettävä sitä,
32628: elämäntoiminnoista. Tulkkipalveluja jätjestet-     ettei tulkkipalveluja tulisi supistaa.
32629: täessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti            Tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuudesta
32630: kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai        luopuminen 1.1.1994 alkaen on ollut yhtenä
32631: puhevammaista henkilöä. Vaikeavammaisten oi-       toimenpiteenä valtiovarainministeriön tulo- ja
32632: keus tulkkipalveluihin tulee voimaan 1.1.1994.     menoarvio-osaston toimenpide-ehdotuksissa,
32633: Lain voimaantuloon saakka tulkkipalvelujen         jotka on esitetty budjettipäällikkö Sailaksen an-
32634: järjestäminen on kuntien harkinnassa. Muiden       tamassa raportissa 13.9.1992. Edellä mainitun
32635: kuin vaikeavammaisten osalta tulkkipalvelujen      raportin perusteella hallitus antoi ylimääräisessä
32636: järjestäminen on harkinnanvaraista myös            istunnossaan 14.10.1992 periaatepäätöksen toi-
32637: 1.1.1994 jälkeen.                                  menpiteistä julkisen talouden tasapainon paran-
32638:    Perusoikeuskomitean mietintö 1993:3 sisältää    tamiseksi. Tämä periaatepäätös ei sisällä mainit-
32639: mm. ehdotuksen hallitusmuodon muuttamisesta        tuun valtiovarainministeriön muistiaan sisälty-
32640: siten, että syrjintä vammaisuuden tai kielen pe-   nyttä tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuudes-
32641: rusteella on kielletty. Samoin hallitusmuodon      ta luopumista 1.1.1994 alkaen toisaalta syntyvi-
32642: muutosehdotus sisältää jokaista henkilöä koske-    en säästöjen vähäisyyden ja toisaalta tulkkipal-
32643: van oikeuden käyttää viranomaisten kanssa asi-     velujen suuren merkityksen vuoksi niitä tarvitse-
32644: oidessaan omaa äidinkieltään ja saada väittämä-    ville henkilöille.
32645: 
32646:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1992
32647: 
32648:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32649:                                             1992 vp -    KK 499                                          3
32650: 
32651: 
32652: 
32653: 
32654:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
32655: 
32656:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             son. Erhållandet av en teckenspråkstolk är en
32657: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          förutsättning för hans jämställdhet och likvärdi-
32658: den 7 oktober 1992 tili vederbörande medlem av           ga möjligheter. Om en ung person blir utan den
32659: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        studietolk han behöver innebär detta samtidigt
32660: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            att han i allmänhet också blir utan yrkesutbild-
32661: mål nr 499:                                              ning och därigenom utan möjlighet att skaffa sig
32662:                                                         en utkomst genom lön som fås av arbete. Genom
32663:           Anser Regeringen landets ekonomiska            studier kan den unga däremot skaffa sig ett yrke,
32664:        möjligheter vara så dåliga att man inom          få en arbetsplats, skaffa sig sin utkomst och
32665:        kommunerna från och med 1994 bör                 betala sina skatter på samma sätt som övriga
32666:        slopa skyldigheten att ordna tolktjänst,         medborgare.
32667:        som hör tili basservicen för de döva?                Kommunerna kan ordna tolktjänst antingen
32668:                                                         som egen verksamhet eller genom att köpa
32669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tjänsten av privata serviceproducenter. Fastän
32670: anföra följande:                                        många kommuner har beviljat tolktjänst i full
32671:                                                         utsträckning redan 1989 har detkunnat konsta-
32672:     På basis av 8 § 2 mom. i lagen om service och       teras att ordnandet av service inskränkts under
32673: stöd på grund av handikapp har en gravt handi-          inverkan av den pågående ekonomiska recessio-
32674: kappad person rätt tili tolktjänst om han på            nen. Vad gäller den tolktjänst om viiken kommu-
32675: grund av sitt handikapp eller sin sjukdom nöd-          nerna bestämmer genom prövning kan det inte
32676: vändigt behöver sådan service för att klara de          undvikas att följderna av den ekonomiska reces-
32677: funktioner som hör tili normal livsföring. Då           sionen inriktar sig på den, liksom även på övrig
32678: tolktjänst ordnas anses som gravt handikappad           service inom social- och hälsovården. Detta
32679: den som är svårt hörselskadad eller hörsel- och         torde vara ett faktum, fastän målsättningen bör
32680: synskadad och en person med talskada. Rätten            anses vara att tolktjänsten inte skall inskränkas.
32681: tili tolktjänst för gravt handikappade träder i             Slopande av skyldigheten att ordna tolktjänst
32682: kraft den 1 januari 1994. Tilis lagen träder i kraft    från och med den 1 januari 1994 ingick som en
32683: bestämmer kommunerna enligt prövning om                 åtgärd i finansministeriets budgetavdelnings
32684: ordnandet av tolktjänst. För övriga än gravt            förslag tili åtgärder, vilka framlades i budgetchef
32685: handikappade personer är ordnandet av tolk-             Sailas rapport den 13 september 1992. På basis
32686: tjänst beroende av prövning även efter den 1            av ovan nämnda rapport gav regeringen i sitt
32687: januari 1994.                                           extra sammanträde den 14 oktober 1992 ett
32688:     Det av kommitten för grundläggande fri- och         principbeslut om åtgärder för att balansera den
32689: rättigheter avgivna betänkandet (1993:3) in-            offentliga ekonomin. Detta principbeslut in-
32690: nehåller bl.a. ett förslag tili ändring av regerings-   nehåller inte det slopande av skyldigheten att
32691: formen så att diskriminering på grund av handi-         ordna tolktjänst från och med den 1 januari 1994
32692: kapp eller språk förbjuds. Förslaget tili ändring       som ingår i fmansministeriets ovan nämnda
32693: av regeringsformen omfattar även en rätt för alla       promemoria. Detta beror å ena sidan på att de
32694: personer att då de sköter sina ärenden hos              inbesparingar som skulle uppkomma av slopan-
32695: myndigheter använda sitt modersmål och att              det är små och å andra sidan på den stora
32696: därvid erhålla nödvändig tolkningshjälp.                betydelse tolktjänsten har för de personer som
32697: Teckenspråket utgör modersmål för en döv per-           behöver den.
32698: 
32699:      Helsingfors den 2 november 1992
32700: 
32701:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
32702:                                                 1992 vp
32703: 
32704: Kirjallinen kysymys 500
32705: 
32706: 
32707: 
32708: 
32709:                                    Räty ym.: Lapsikohtaisen sosiaaliturvan järjestämisestä
32710: 
32711: 
32712: 
32713:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32714: 
32715:    Monilapsisten perheiden toimeentulo on             päivärahan kuin yhden lapsen synnyttänyt, vaik-
32716: 1980-1uvun lopun tutkimusten mukaan noin              ka laskelmien mukaan monikkoperheet säästä-
32717: 70 % lapsiperheiden keskimääräisestä toimeen-         vät yhteiskunnalle kymmeniätuhansia markko-
32718: tulosta. Monilapsisissa perheissä toimeentulo-        ja. Noin 6 000 mk/kk:ssa ansaitseva äiti säästää
32719: vaikeudet ovat myös yleisempiä kuin vähälapsi-        yhteiskunnalle 52 600 mk saadessaan kaksoset.
32720: sissa perheissä. On todettu, että perheen koko ja     Kolmosista yhteiskunnalle kertyy äitiysrahakau-
32721: lapsiluku ovat suorassa suhteessa köyhyysris-         delta 105 200 mk säästöä.
32722: kiin. Riski kasvaa hyppäyksenomaisesti perheen           Tukien ja lapsilisien tuleekin olla lapsikohtai-
32723: kolmannesta lapsesta lukien.                          sia, jotta suuria, yhtä aikaa syntyvistä lapsista
32724:    Tähän suurperheiden riskiryhmään kuuluvat          aiheutuvia kustannuksia voitaisiin edes hieman
32725: myös ns. monikkoperheet, joissa on joko kakso-        tasa ta.
32726: set, kolmoset tai neloset. Monikkoperheissä ve-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32727: rotus- ja kulutuskustannukset ovat useasti koh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32728: tuuttoman suuret, eikä suomalainen sosiaalijär-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32729: jestelmä tunne erityisesti monikkoperheille rää-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32730: tälöityjä tulonsiirtoja, jotka edes hieman tasaisi-
32731: vat monikkoperheen taloudellista ja henkistä                   Aikooko Hallitus aikaansaada ns.
32732: taakkaa. Näiden ns. monikkoperheiden lapset                  monikkoperheille kattavan sosiaalitur-
32733: saavat ainoastaan lapsilisän sisarkorotusta, joka            van siten, että tulonsiirrot monikkoper-
32734: ei riitä monelle yhtä aikaa syntyvälle lapselle.             heen lapsille olisivat lapsikohtaisia?
32735: Samoin monikkoperheen äiti saa saman äitiys-
32736: 
32737:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
32738: 
32739:           Pekka Räty                     Tuija Maaret Pykäläinen         Eero Paloheimo
32740:           Erkki Pulliainen               Satu Hassi                      Hannele Luukkainen
32741:           Pekka Haavisto                 Heidi Hautala                   Paavo Nikula
32742: 
32743: 
32744: 
32745: 
32746: 220051L
32747: 2                                       1992 vp -    KK 500
32748: 
32749: 
32750: 
32751: 
32752:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32753: 
32754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vanhempainrahakauden määräytymissään-
32755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nöksiä muutettiin 1 päivästä tammikuuta 1991
32756: olette 8 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       lukien siten, että vanhempainrahan suorittamis-
32757: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    aikaa pidennettiin 60 arkipäivällä silloin, kun
32758: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lapsia syntyy samalla kertaa kaksi tai useampia.
32759: Rädyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Tämä puolestaan perustui siihen, että kaksoset
32760: myksestä n:o 500:                                   usein syntyvät keskosina ja saattavat tarvita
32761:                                                     kiinteämpää huolenpitoa, ja toisaalta siihen, että
32762:          Aikooko Hallitus aikaansaada ns.           äiti ehtii palautua synnytyksestä.
32763:        monikkoperheille kattavan sosiaalitur-          Kysyjä on siinä mielessä oikeassa, että ansion
32764:        van siten, että tulonsiirrot monikkoper-     menetystä tai hoitotyötä korvaavissa järjestel-
32765:        heen lapsille olisivat lapsikohtaisia?       missä ei monikkoperhe yleensä mainittua poik-
32766:                                                     keusta lukuun ottamatta saa mitään ylimääräis-
32767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tä etua. Kustannusten korvaamisen perusteella
32768: vasti seuraavaa:                                    suoritettavissa etuuksissa lapsikohtaisuus on
32769:                                                     pyritty ottamaan huomioon.
32770:    Kysymyksen perusteluissa kiinnitettiin erityi-      Lapsilisät on porrastettu lapsen järjestysluvun
32771: sesti huomiota siihen, että monikkoperheen äiti     mukaan, mikä jonkin verran parantaa etuuksien
32772: saa saman äitiyspäivärahan kuin yhden lapsen        määrää monilapsisilla perheillä. Tarvitaan kui-
32773: synnyttänyt, ja siten yhteiskunnalle kertyy sääs-   tenkin lisätoimenpiteitä tällaisille perheille an-
32774: töä verrattuna useampana eri kertana synnyttä-      nettavan tuen parantamiseksi. Tämä korostuu
32775: neisiin äiteihin.                                   erityisesti tilanteissa, joissa monilapsisen perheen
32776:    Sairausvakuutuslain mukaisen äitiys-, isyys-     huoltajat tai huoltaja ovat pienituloisia. Halli-
32777: ja vanhempainrahan tarkoituksena on korvata         tuksen tarkoituksena on poistaa lapsista annetut
32778: henkilön saamatta jäänyttä ansiotuloa. Tätä         verovähennykset ja korvata ne uudella suoralla
32779: taustaa vasten tarkasteltuna kysymyksessä on        tuella, erityislapsilisällä, joka on veronalainen.
32780: kulloinkin äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla    Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus on por-
32781: olevan henkilön todellisuudessa saamatta jäänei-    rastaa tämä uusi etuus lapsilisää jyrkemmin
32782: den ansiotulojen korvaaminen.                       lapsiluvun mukaan.
32783: 
32784:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
32785: 
32786:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32787:                                          1992 vp -   KK 500                                            3
32788: 
32789: 
32790: 
32791: 
32792:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32793: 
32794:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Stadgandena för fastställande av föräldrapen-
32795: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningsperioden ändrades den 1 januari 1991, vari-
32796: den 8 oktober 1992 tili vederbörande medlem av       genom utbeta1ningstiden förlängdes med 60 da-
32797: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    gar när det samtidigt föds två eller fler barn.
32798: dagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål nr         Detta baserade sig å ena sidan på att tvillingar
32799: 500:                                                 ofta föds för tidigt och kan behöva effektivare
32800:                                                      vård och å andra sidan på att modern skall hinna
32801:            Ämnar Regeringen åstadkomma ett           hämta sig från nedkomsten.
32802:         heltäckande socialskydd för familjer med        Spörsmålsställaren har rätt däri att när det
32803:         flerbarnsfödsel genom att vid inkomst-       gäller de system som ersätter inkomstbortfall
32804:         överföringarna för sådana familjer beak-     eller vårdarbete får en familj med flerbarnsfödsel
32805:         ta antalet barn?                             inte i allmänhet någon extra förmån med undan-
32806:                                                      tag av den nämnda. Beträffande de förmåner
32807:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som betalas på grundval av ersättningsbara kost-
32808: anföra följande:                                     nader har målet varit att de betalas per barn.
32809:                                                         Barnbidragen är graderade enligt barnets ord-
32810:    1 motiveringen tili spörsmålet ägnas särskild     ningstal, vilket i någon mån förbättrar förmåns-
32811: uppmärksamhet åt att en mor som fött flera barn      beloppet för flerbarnsfamiljer. Det behövs dock
32812: på en gång får samma moderskapspenning som           ytterligare åtgärder för att förbättra det stöd som
32813: den som fött ett barn, vilket betyder inbesparing-   betalas tili dessa fami1jer. Detta accentueras
32814: ar för samhället jämfört med de fall då mödrar       särskilt i fall där familjeförsörjarna eller försör-
32815: föder många barn men vid olika tidpunkt.             jaren är låginkomsttagare. Regeringens avsikt är
32816:    A vsikten med moderskaps-, faderskaps- och        att avskaffa de skatteavdrag som beviljas för
32817: föräldrapenningen är enligt sjukförsäkringslagen     barn och ersätta dem med ett nytt direkt stöd, ett
32818: att ersätta den förvärvsinkomst som personen i       specialbarnbidrag som är beskattningsbart. So-
32819: fråga gått miste om. Sett mot bakgrunden av          cial- och hälsovårdsministeriets avsikt är att
32820: detta är det vatje gång fråga om att ersätta det     gradera denna nya förmån brantare enligt anta-
32821: verkliga inkomstbortfallet för en person på mo-      let barn än barnbidraget.
32822: derskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet.
32823:        Helsingfors den 11 november 1992
32824: 
32825:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
32826:                                                1992 vp
32827: 
32828: Kirjallinen kysymys 501
32829: 
32830: 
32831: 
32832: 
32833:                                   Pykäläinen ym.: Kuulovammaisille tarkoitettujen tulkkauspalve-
32834:                                      luiden turvaamisesta
32835: 
32836: 
32837:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32838: 
32839:    Hallituksen viimeaikaiset· budjetin säästö- ja    taan ei enää käytetä tulkkia lainkaan. Tulkki-
32840: supistusehdotukset ovat huolestuttaneet monia,       palvelujen kehittyminen kunnissa on jäänyt
32841: varsinkin eri vammaisryhmiä. Samoin valtion-         huomattavasti jälkeen STM:n asettamista ta-
32842: osuusuudistuksen voimaantulo vuonna 1993 ai-         voitteista: v. 1993 pitäisi olla 125 päätoimista
32843: heuttaa epävarmuutta.                                asioimistulkkia, nyt 13; 100 päätoimista opiske-
32844:    Yksi tällainen ryhmä, jonka normaali, joka-       lutulkkia, nyt n. 30.
32845: päiväinen elämä vaikeutuu huomattavasti sääs-           Tulkin välityksellä opiskelevien määrä on vä-
32846: töpäätösten toteuduttua, ovat kuurot ja kuuro-       hentynyt, samoin opiskelutulkkeina toimivien
32847: sokeat. Mikäli hallituksen esitys luopua vuosina     tulkkien määrä. Osa-aikaisina tai vuoroviikoin
32848: 1994--95 voimaan tulevista uudistuksista, joi-       toimivien tulkkien määrä on lisääntynyt. Tämä
32849: den joukossa on esitys "1.1.1994 vammaispalve-       heikentää tuntuvasti opiskelijoiden opiskelu-
32850: lulain tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus",    mahdollisuuksia.
32851: toteutuu, asettaa se ko. ihmisryhmän totaalisesti       Tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuudesta
32852: eriarvoiseen asemaan peruspalvelujen ja perusih-     luopuminen romuttaisi koko tulkkipalvelujärjes-
32853: misoikeuksien suhteen kuin valtaväestömme.           telmän. Se lisäisi entisestään eriarvoisuutta. Jo
32854:    Tällä hetkellä tulkkipalvelua voi käyttää vam-    palvelujen supistaminenkin lisää eristyneisyyttä,
32855: maispalveluasetuksen mukaan min. 120 h!v,            mielenterveysongelmia ja pahimmassa tapauk-
32856: kuurosokeat 240 hlv (se on n. 2 hlvk/henkilö),       sessa laitoshuollon tarvetta.
32857: työssä, opiskelussa, asioimisessa, yhteiskunnalli-       Tulkkipalvelujen supistaminen lisää myös so-
32858: sessa osallistumisessa, virkistyksessä tai muussa    siaali- ja kuntoutustyöntekijöiden palvelujen
32859: toiminnassa.                                         käyttöä. Järjestämisvelvollisuuden kumoaminen
32860:    Nyt jo palvelujen kehittäminen joissakin          aiheuttaisi suurta alueellista eriarvoisuutta kun-
32861: kunnissa on jäädytetty, koska odotetaan mah-         tien omien intressien, arvomaailman ja taloudel-
32862: dollista järjestämisvelvollisuuden kumoamista.       lisen tilanteen mukaan.
32863: Monet kunnat ovat kiristäneet tulkkipalvelujen          Tulkki ei ole vain kuuroa varten - kuuleva
32864: myöntämistä: tuntimääriä on vähennetty, on           osapuoli tarvitsee myös tulkkia pystyäkseen hoi-
32865: tehty osavuotisia päätöksiä ja on viivytetty pää-    tamaan työnsä kuuron asiakkaan kanssa. Tulk-
32866: töksen antamista alkuvuodesta. Jotkut kunnat         kipalvelu on peruspalvelu,jota ei saa supistaa tai
32867: eivät ole myöntäneet tulkkipalvelua lainkaan.        lopettaa, vaan sitä on kehitettävä ja laajennetta-
32868: Tämä on vaikuttanut valitettavasti niin, että        va.
32869: joillakin alueilla kuurot ovat vähentäneet tulk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32870: kipalvelun käyttöä pelätessään vähien tuntien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32871: riittämättömyyttä. Tulkki tilataan vasta viime       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32872: hädässä. Monesti harrastus- ja virkistystoimin-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32873: 
32874: 
32875: 
32876: 
32877: 220051L*
32878: 2                                    1992 vp -   KK 501
32879: 
32880:          Mitä Hallitus aikoo tehdä säästö- ja         niiden tason niin, etteivät säästötoimet
32881:       supistustoimissaan turvatakseen kuuro-          heikennä näiden ihmisten jokapäiväistä
32882:       jen ja kuurosokeiden tulkkipalvelut ja          normaalia elämää?
32883:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
32884: 
32885:         Tuija Maaret Pykäläinen     Anna-Liisa Kasurinen        Aamo von Bell
32886:         Reijo Laitinen              Jukka Vihriälä              Ismo Seivästö
32887:         Jarmo Laivoranta            Heli Astala                 Margareta Pietikäinen
32888:         Pekka Räty                  Maria Kaisa Aula            Erkki Pulliainen
32889:         Paavo Nikula                Arja Ojala                  Eila Rimmi
32890:         Johannes Koskinen           Timo Roos                   Aino Suhola
32891:         Erja Lahikainen             Jaakko Laakso               Marja-Liisa Tykkyläinen
32892:         Jukka Gustafsson            Eero Paloheimo              Satu Hassi
32893:         Pekka Haavisto              Heidi Hautala               Hannele Luukkainen
32894:                                        1992 vp -    KK 501                                           3
32895: 
32896: 
32897: 
32898: 
32899:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32900: 
32901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     töntä tulkitsemisapua. Kuuron henkilön äidin-
32902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kieli on viittomakieli. Viittomakielen tulkin saa-
32903: olette 7 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      minen on hänen tasa-arvonsa ja yhdenvertaisten
32904: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   mahdollisuuksiensa edellytys. Nuoren henkilön
32905: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    jääminen vaille tarvitsemaansa opiskelutulkkia
32906: Tuija Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvasta        merkitsee samalla, että hän useimmitenjää myös
32907: kirjallisesta kysymyksestä n:o 501:                vaille ammattikoulutusta ja sitä kautta mahdol-
32908:                                                    lisuutta ansaita toimeentulonsa työstä saatavas-
32909:           Mitä Hallitus aikoo tehdä säästö- ja     ta palkasta. Sen sijaan opiskelun avulla nuori voi
32910:        supistustoimissaan turvatakseen kuuro-      valmistua ammattiin, saada työpaikan, hankkia
32911:        jen ja kuurosokeiden tulkkipalvelut ja      toimeentulonsa ja maksaa veronsa kuten.muut-
32912:        niiden tason niin, etteivät säästötoimet    kin kansalaiset.
32913:        heikennä näiden ihmisten jokapäiväistä          Kunnat voivat järjestää tulkkipalvelut joko
32914:        normaalia elämää?                           omana toimintana tai ostaa ne yksityisiltä palve-
32915:                                                    luntuottajilta. Vaikka monet kunnat ovat myön-
32916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        täneet tulkkipalveluja täysimääräisesti jo v.
32917: taen seuraavaa:                                     1989, on ollut todettavissa, että palvelujenjärjes-
32918:                                                    tämistä on supistettu meneillään olevan talou-
32919:     Vammaisuuden perusteella järjestettävistä      dellisen laman vaikutusten vuoksi. Kuntien har-
32920: palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2   kinnassa olevien tulkkipalvelujen osalta ei ole
32921: momentin perusteella vaikeavammaisella henki-      vältettävissä sitä, että taloudellisen laman seu-
32922: löllä on oikeus tulkkipalveluihin, jos hän vam-    raukset kohdistuvat niihin kuten muihinkin sosi-
32923: mansa tai sairautensa johdosta välttämättä tar-    aali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä lie-
32924: vitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista      nee tosiasia, vaikka tavoitteena on pidettävä sitä,
32925: elämäntoiminnoista. Tulkkipalveluja järjestettä-   ettei tulkkipalveluja tulisi supistaa.
32926: essä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuu-          Tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuudesta
32927: lovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai pu-       luopuminen 1.1.1994 alkaen on ollut yhtenä
32928: hevammaista henkilöä. Vaikeavammaisten oi-         toimenpiteenä valtiovarainministeriön tulo- ja
32929: keus tulkkipalveluihin tulee voimaan 1.1.1994.     menoarvio-osaston toimenpide-ehdotuksissa,
32930: Lain voimaantuloon saakka tulkkipalvelujen         jotka on esitetty budjettipäällikkö Sailaksen an-
32931: järjestäminen on kuntien harkinnassa. Muiden       tamassa raportissa 13.9.1992. Edellä mainitun
32932: kuin vaikeavammaisten osalta tulkkipalvelujen      raportin perusteella hallitus antoi ylimääräisessä
32933: järjestäminen on harkinnanvaraista myös            istunnossaan 14.10.1992 periaatepäätöksen toi-
32934:  1.1.1994 jälkeen.                                 menpiteistä julkisen talouden tasapainon paran-
32935:     Perusoikeuskomitean mietintö 1993:3 sisältää   tamiseksi. Tämä periaatepäätös ei sisällä mainit-
32936: mm. ehdotuksen hallitusmuodon muuttamisesta        tuun valtiovarainministeriön muistioon sisälty-
32937: siten, että syrjintä vammaisuuden tai kielen pe-   nyttä tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuudes-
32938: rusteella on kielletty. Samoin hallitusmuodon      ta luopumista 1.1.1994 alkaen toisaalta synty-
32939: muutosehdotus sisältää jokaista henkilöä koske-    vien säästöjen vähäisyyden ja toisaalta tulkkipal-
32940: van oikeuden käyttää viranomaisten kanssa asi-     velujen suuren merkityksen vuoksi niitä tarvitse-
32941: oidessaan omaa äidinkieltään ja saada väittämä-    ville henkilöille.
32942: 
32943:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1992
32944: 
32945:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32946: 4                                          1992 vp -    KK 501
32947: 
32948: 
32949: 
32950: 
32951:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
32952: 
32953:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            son. Erhållandet av en teckenspråkstolk är en
32954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          förutsättning för hans jämställdhet och likvärdi-
32955: den 7 oktober 1992 till vederbörande medlem av          ga möjligheter. Om en ung person blir utan den
32956: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       studietolk han behöver innebär detta samtidigt
32957: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-            att han i allmänhet också blir utan yrkesutbild-
32958: tecknade spörsmål nr 501:                               ning och därigenom utan möjlighet att skaffa sig
32959:                                                         en utkomst genom lön som fås av arbete. Genom
32960:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         studier kan den unga däremot skaffa sig ett yrke,
32961:         ta inom ramen för sina spar- och indrag-        få en arbetsplats, skaffa sig sin utkomst och
32962:         ningsåtgärder för att trygga tolktjänsten       betala sina skatter på samma sätt som övriga
32963:         och dess nivå för döva och dövblinda så         medborgare.
32964:         att sparåtgärderna inte försvårar det dag-         Kommunerna kan ordna tolktjänst antingen
32965:         liga normala livet för dessa personer?          som egen verksamhet eller genom att köpa
32966:                                                         tjänsten av privata serviceproducenter. Fastän
32967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           många kommuner har beviljat tolktjänst i full
32968: anföra följande:                                        utsträckning redan 1989 har detkunnat konsta-
32969:                                                         teras att ordnandet av service inskränkts under
32970:     På basis av 8 § 2 mom. i lagen om service och       inverkan av den pågående ekonomiska recessio-
32971: stöd på grund av handikapp har en gravt handi-          nen. Vad gäller den tolktjänst om viiken kommu-
32972: kappad person rätt till tolktjänst om han på            nerna bestämmer genom prövning kan det inte
32973: grund av sitt handikapp eller sin sjukdom nöd-          undvikas att följderna av den ekonomiska reces-
32974: vändigt behöver sådan service för att klara de          sionen inriktar sig på den, liksom även på övrig
32975: funktioner som hör till normal livsföring. Då           service inom social- och hälsovården. Detta
32976: tolktjänst ordnas anses som gravt handikappad           torde vara ett faktum, fastän målsättningen bör
32977: den som är svårt hörselskadad eller hörsel- och         anses vara att tolktjänsten inte skall inskränkas.
32978: synskadad och en person med talskada. Rätten               Slopande av skyldigheten att ordna tolktjänst
32979: till tolktjänst för gravt handikappade träder i         från och med den 1 januari 1994 ingick som en
32980: kraft den 1 januari 1994. Tills lagen träder i kraft    åtgärd i finansministeriets budgetavdelnings
32981: bestämmer kommunerna enligt prövning om                 förslag till åtgärder, vilka framlades i budgetchef
32982: ordnandet av tolktjänst. För övriga än gravt            Sailas rapport den 13 september 1992. På basis
32983: handikappade personer är ordnandet av tolk-             av ovan nämnda rapport gav regeringen i sitt
32984: tjänst beroende av prövning även efter den 1            extra sammanträde den 14 oktober 1992 ett
32985: januari 1994.                                           principbeslut om åtgärder för att balansera den
32986:     Det av kommitten för grundläggande fri- och         offentliga ekonomin. Detta principbeslut in-
32987: rättigheter avgivna betänkandet (1993:3) in-            nehåller inte det slopande av skyldigheten att
32988: nehåller bl.a. ett förslag till ändring av regerings-   ordna tolktjänst från och med den 1 januari 1994
32989: formen så att diskriminering på grund av handi-         som ingår i fmansministeriets ovan nämnda
32990: kapp eller språk förbjuds. Förslaget till ändring       promemoria. Detta beror å ena sidan på att de
32991: av regeringsformen ornfattar även en rätt för alla      inbesparingar som skulle uppkomma av slopan-
32992: personer att då de sköter sina ärenden hos              det är små och å andra sidan på den stora
32993: myndigheter använda sitt modersmål och att              betydelse tolktjänsten har för de personer som
32994: därvid erhålla nödvändig tolkningshjälp.                behöver den.
32995: Teckenspråket utgör modersmål för en döv per-
32996: 
32997:      Helsingfors den 2 november 1992
32998: 
32999:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33000:                                                  1992 vp
33001: 
33002: Kirjallinen kysymys 502
33003: 
33004: 
33005: 
33006: 
33007:                                     Pykäläinen ym.: Bangladeshilaisten turvapaikkahakemusten käsit-
33008:                                        telystä
33009: 
33010: 
33011:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33012: 
33013:    Syyskuun 1992 puoliväliin mennessä Suo-             daan pitää maana, joka ei ole turvallinen ja jossa
33014: meen oli tullut noin 135 bangladeshHaista turva-       hallitus ei pysty takaamaan kaikkien kansalais-
33015: paikanhakijaa vuodesta 1990 lähtien. Heistä oli        tensa tasavertaista turvallisuutta. Kotimaassaan
33016: saanut kielteisen päätöksen 78 henkilöä. Näistä        vainotuksijoutuneet tai uhan alla elävät voidaan
33017: nopeutetulla menettelyllä (UlkL 34 §) oli ratkais-     katsoa turvapaikan tarvitsijoiksi suojelullisista,
33018: tu 31.8.1992 mennessä 52 turvapaikanhakijan            humanitäärisistä ja poliittisista syistä.
33019: kohtalo.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33020:    Kotimaisten ja kansainvälisten lehtitietojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33021: mukaan yleisistä, avoimista vaaleista huolimatta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33022: tilanne Bangladeshissa ei ole rauhoittunut. Myös       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33023: Amnesty Intemationalin raportin mukaan
33024: maassa vainotaan, pidätetään, vangitaan, kidu-                    Miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-
33025: tetaan ja teloitetaan toisinajattelijoita ja opposi-          tua bangladeshilaisten turvapaikanhaki-
33026: tion edustajia ilman todisteita tai oikeudenkäyn-             joiden turvapaikkahakemuksiin, ja
33027: tejä.                                                             aikooko Hallitus katsoa Bangladeshin
33028:     Erilaiset ihmisoikeusrikkomukset jatkuvat                 turvallisten maiden joukkoon kuuluvak-
33029: kaiken aikaa. Tästä syystä Bangladeshia Voi-                  si?
33030: 
33031:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
33032: 
33033:            Tuija Maaret Pykäläinen        Eila Rimmi                     Heli Astala
33034:            Margareta Pietikäinen          Pekka Räty                     Eero Paloheimo
33035:            Erkki Pulliainen               Satu Hassi                     Pekka Haavisto
33036:            Hannele Luukkainen             Heidi Hautala                  Paavo Nikula
33037: 
33038: 
33039: 
33040: 
33041:  220051L
33042: 2                                         1992 vp -   KK 502
33043: 
33044: 
33045: 
33046: 
33047:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33048: 
33049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lähteneet kotimaastaan odottamatta asian käsit-
33050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         telyä oikeudessa. Jos henkilö joutuu aiheetta
33051: olette 8 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         syytetyksi rikoksesta, syyte normaalisti hylätään
33052: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      oikeudessa. Jos ensimmäinen oikeusaste tosiasi-
33053: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          oiden vastaisesti päätyisi langettavaan tuo-
33054: Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        mioon, on normaali menettely valittaa ylempään
33055: myksen n:o 502:                                       oikeusasteeseen eikä lähteä ulkomaille.
33056:                                                          Hakijat ovat usein vedonneet myös siihen,
33057:            Miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-      että vallassa olevan puolueen kannattajat ovat
33058:        tua bangladeshilaisten turvapaikanhaki-        uhkailleet tai pahoinpidelleet heitä esimerkiksi
33059:        joiden turvapaikkahakemuksiin, ja              mielenosoituksen yhteydessä. Tällaisessa tilan-
33060:            aikooko Hallitus katsoa Bangladeshin       teessa tulee kääntyä poliisin puoleen oikeussuo-
33061:        turvallisten maiden joukkoon kuuluvak-         jan saamiseksi. Poliisi tutkii asian ja sen jälkeen
33062:        si?                                            oikeus päättää siitä, onko joku syyllistynyt ri-
33063:                                                       kokseen. UNHCR:ltä saatujen tietojen mukaan
33064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eri opiskelijaryhmien välillä on Bangladeshissä
33065: vasti seuraavaa:                                      voimakkaita yhteenottoja, joissa käytetään väki-
33066:                                                       valtaa puolioja toisin. UNHCR:n mukaan polii-
33067:    Kaikki turvapaikkahakemukset tutkitaan ja          si ei kuitenkaan asiattomasti puutu opiskeli-
33068: ratkaistaan yksilöllisesti. Hallitus ei ole ottanut   jamielenosoituksiin, joita on melkein päivittäin
33069: kantaa Bangladeshin turvallisuuteen. Sisäasi-         Dhakassa ja muualla.
33070: ainministeriön ulkomaalaiskeskuksen kannan               Ensisijaisen menettelytavan tulee aina olla
33071: mukaan ei kuitenkaan ole esteitä palauttaa kiel-      kotimaisten oikeussuojakeinojen käyttäminen
33072: teisen turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksen          loppuun viimeistä oikeusastetta myöten. Näin
33073: saanutta bangladeshitäistä kotimaahansa. Mo-          voidaan odottaa meneteltävän silloin, kun ky-
33074: nien bangladeshitäisten turvapaikkahakemukset         seessä on valtio, jossa oikeuslaitos toimii asian-
33075: on voitu katsoa ilmeisen perusteettomiksi sen         mukaisesti ja puolueettomasti. Sisäasiainminis-
33076: vuoksi, etteivät he ole hakemuksensa tueksi           teriön tietojen mukaan Bangladesh on nykyään
33077: tuoneet esiin seikkoja tai aina edes vedonneet        tällainen valtio.
33078: sellaisiin seikkoihin, jotka olisivat relevantteja       Sisäasiainministeriö on saanut äskettäin Yh-
33079: turvapaikan antamisen kannalta.                       distyneiden Kansakuntien pakolaispäävaltuute-
33080:    Vaikka turvapaikkahakemusten perustelut            tun Geneven toimiston kannanoton Bangla-
33081: ovatkin erilaisia, voidaan tässä mainita joitakin     deshin oikeuslaitoksen toiminnasta. UNHCR:n
33082: tyypillisiä piirteitä bangladeshitäisten turvapai-    ja Amnesty Internationalin mukaan oikeuteen
33083: kanhakijoiden hakemuksista.                           joutuneet henkilöt saavat osakseen puolueetto-
33084:    Bangladeshitäiset turvapaikanhakijat ovat          man kohtelun. Amnesty International on toden-
33085: usein vedonneet siihen, että heitä vastaan on         nut, ettei sen ole nykyisen hallituksen aikana
33086: nostettu syytteitä ampuma-aseiden tai ampuma-         tarvinnut kiinnittää huomiota oikeudenkäyntei-
33087: tarpeiden laittomasta hallussapidosta tai muita       hin Bangladeshissä. Tällainen käsitys Bangla-
33088: aiheettomia syytteitä. He ovat syytteen tai sen       deshin oloista on ollut sisäasiainministeriön pää-
33089: perusteella annetun etsintäkuulutuksen johdosta       töksenteon pohjana.
33090: 
33091:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
33092: 
33093:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
33094:                                           1992 vp -   KK 502                                             3
33095: 
33096: 
33097: 
33098: 
33099:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33100: 
33101:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en person utan skäl blir åtalad för brott, förkas-
33102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tas åtalet normalt vid domstol. lfall den första
33103: den 8 oktober 1992 till vederbörande medlem av        instansen mot alla fakta skulle stanna för en
33104: statsrådet översänt följande av riksdagsman           fållande dom, är det normalt att överklaga
33105: Pykäläinen m.fl. undertecknade spörsmål nr            beslutet hos högre instans och inte att resa
33106: 502:                                                  utomlands.
33107:                                                          Sökandena har ofta vädjat också tili det att
33108:            Hur ämnar Regeringen i fortsättning-       anhängarna av partiet som är vid makten har
33109:         en förhålla sig tili bangladeshiska asylsö-   hotat eller misshandlat dem t.ex. i samband med
33110:         kandes asylansökningar och                    demonstrationer. 1 sådana situationer gäller det
33111:            ämnar Regeringen betrakta Bangla-          att vända sig tili polisen för att få rättsskydd.
33112:         desh som ett tryggt land?                     Polisen undersöker saken och därefter är det
33113:                                                       domstolen som beslutar om någon gjort sig
33114:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skyldig tili brott. Enligt uppgifter från UNHCR
33115: anföra följande:                                      förekommer det häftiga sammandrabbningar
33116:                                                       mellan olika studentgrupper i Bangladesh, där
33117:     Alla asy1ansökningar undersöks och avgörs         våld brukas på bägge sidor. Enligt UNHCR
33118: individuellt. Regeringen har inte tagit ställning     ingriper polisen dock inte utan orsak i dessa
33119: till säkerheten i Bangladesh. Enligt inrikesmini-     studentdemonstrationer som förekommer näs-
33120: steriets utlänningscentral är det dock ingenting      tan dagligen i Dhaka och på annat håll.
33121: som hindrar att man sänder en bangladeshare              1 första hand gäller det alltid att förfara så att
33122: som fått ett nekande beslut om asyl och uppe-         man använder alla i hemlandet tili buds stående
33123: hållstillstånd tillbaka till sitt hemland. Flera      medel för erhållande av rättsskydd, den sista
33124: bangladeshares asylansökningar har kunnat be-         rättsinstansen medräknad. Man kan väntas för-
33125: traktas som uppenbart ogrundade, eftersom de          fara på detta sätt när det är fråga om en stat där
33126: tili stöd för sin ansökan inte har anfört omstän-     rättsväsendet fungerar opartiskt och på behörigt
33127: digheter eller alltid ens åberopat sådana omstän-     sätt. Enligt vad inrikesministeriet erfarit är
33128: digheter som skulle vara relevanta med hänsyn         Bangladesh nuförtiden en sådan stat.
33129: tili beviljandet av asyl.                                Förenta Nationernas flyktingkommissariat i
33130:     Trots att motiven för asylansökningarna är        Geneve har nyligen informerat inrikesministeriet
33131: olika, kan man här nämna några typiska drag i         om sin synpunkt på rättsväsendet i Bangladesh.
33132: de bangladeshiska asylsökandenas ansökningar.         Enligt UNHCR och Amnesty lnternational blir
33133:     De bangladeshiska asylsökandena har ofta          de som ställts inför rätta opartiskt behandlade.
33134: vädjat tili det att man väckt åtal mot dem för        Amnesty lnternational har konstaterat att den
33135: o1agligt innehav av skjutvapen eller ammunition       under den nuvarande regeringens tid inte har
33136: eller andra ogrundade åtal. De har till följd av      behövt fåsta uppmärksamhet vid rättegångarna
33137: detta åtal eller den efterlysning som utfärdats på    i Bangladesh. Denna uppfattning om förhållan-
33138:  grund av åtalet lämnat sitt hemland, utan att        dena i Bangladesh har tjänat som underlag för
33139:  vänta på att ärendet behand1as vid domstol. Om       beslutsfattandet vid inrikesministeriet.
33140:        Helsingforsden 3 november 1992
33141: 
33142:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
33143:                                                1992 vp
33144: 
33145: Kirjallinen kysymys 503
33146: 
33147: 
33148: 
33149: 
33150:                                   Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuu-
33151:                                        den tutkimisen järjestämisestä
33152: 
33153: 
33154:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33155: 
33156:    Prosessi valtioneuvostonjäsenen toimien lain-     julkisen sanan taholta odotetaan ja nykyisen
33157: mukaisuuden tutkimisesta käynnistyy ns. minis-       lainsäädännön mukaan myös oikeutetusti.
33158: terivastuulain mukaan eduskunnassa tehdystä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33159: muistutuksesta, jossa on allekirjoittajina vähin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33160: tään viisi kansanedustajaa. Asia menee sen jäl-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33161: keen eduskunnan perustuslakivaliokunnan tut-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33162: kittavaksi.
33163:    Erityisestä asemastaan ja vastuustaan huoli-                 Katsooko Hallitus, että päävastuu mi-
33164: matta perustuslakivaliokunta on poliittisesti                nisterivastuulain mukaisten tutkimusten
33165: koottu elin. Kansalaiset eivät tunne luottamusta             käynnistämisestä tulisi siirtää eduskun-
33166: sellaiseen tutkimukseen, joka suoritetaan tällai-            nan ulkopuoliselle taholle ja siten, että
33167: sessa elimessä. Toisaalta on katsottava kohtuut-             myös kaiken tutkinnan suorittaisi edus-
33168: tomaksi, että kansanedustajat, ovat he sitten                kunnan ulkopuolinen tutkintaelin, jol-
33169: kuinka tuiki rehellisiä ja kunniantuotoisia tahan-           loin luottamus tutkimuksen tasapuoli-
33170: sa, olisivat vaatimassa jonkun jokapäiväisessä               suuteen korostuisi ja myös kansanedus-
33171: työssä tuntemansa henkilön, ministeriasemasta                tajat vapautuisivat asiaan liittyvästä han-
33172: huolimatta yleensä myös kansanedustajan, pää-                kalasta "ilmiantajan" asemasta?
33173: tä giljotiinille. Tällaista kuitenkin esimerkiksi
33174:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992
33175: 
33176:                                            Sulo Aittaniemi
33177: 
33178: 
33179: 
33180: 
33181: 220051L
33182: 2                                        1992 vp -   KK 503
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33188: 
33189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Aloite ministerin virkatointen lainmukaisuu-
33190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den tutkimisesta ja ministerisyytteen nostamises-
33191: olette 9 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        ta voi tulla usealta taholta. Kysymyksessä mai-
33192: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nittu kansanedustajien tekemä muistutus minis-
33193: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         terin virkatoimen lainvastaisuudesta on vain
33194: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       yksi tapa käynnistää asian selvittäminen. Edus-
33195: sen n:o 503:                                         kunnan piirissä ministerin toiminnan lainmukai-
33196:                                                      suuden tutkiminen voi ministerivastuulain 2 §:n
33197:           Katsooko Hallitus, että päävastuu          mukaan tulla vireille myös perustuslakivalio-
33198:        ministerivastuulain mukaisten tutkimus-       kunnan omasta aloitteesta tai muun valiokun-
33199:        ten käynnistämisestä tulisi siirtää edus-     nan tekemän muistutuksen perusteella. Lisäksi
33200:        kunnan ulkopuoliselle taholle ja siten,       eduskunnan oikeusasiamies voi tehdä hallitus-
33201:        että myös kaiken tutkinnan suorittaisi        muodon 49 §:n mukaan eduskunnalle ilmoituk-
33202:        eduskunnan ulkopuolinen tutkintaelin,         sen valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lain-
33203:        jolloin luottamus tutkimuksen tasapuoli-      vastaisuudesta.
33204:        suuteen korostuisi ja myös kansanedus-            Ministerisyytekysymys voi tulla esiin myös
33205:        tajat vapautuisivat asiaan liittyvästä han-   oikeuskanslerin tasavallan presidentille tekemän
33206:        kalasta "ilmiantajan" asemasta?               hallitusmuodon 47 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
33207:                                                      johdosta. Jos presidentti ei katso olevan aihetta
33208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ministerisyytteen nostamiseen, voi oikeuskansle-
33209: vasti seuraavaa:                                     ri tehdä asiasta ilmoituksen vielä eduskunnalle.
33210:                                                         Päätöksen ministerisyytteen nostamisesta val-
33211:    Suomen parlamentaarisen järjestelmän perus-       takunnanoikeudessa voi tehdä joko tasavallan
33212: periaatteisiin kuuluu, että valtioneuvoston jä-      presidentti tai eduskunta.
33213: senet ovat sekä poliittisessa että oikeudellisessa      Valtiosäännössämme on siten useita erilaisia
33214: vastuussa virkatoimistaan. Parlamentarismin          vaihtoehtoja ministerivastuuasian vireille saami-
33215: periaatteiden mukaisesti eduskunnalla on kes-        seksi. Näillä ratkaisuilla on toisaalta pyritty
33216: keinen asema valtioneuvoston jäsenten vas-           varmistamaan eduskunnalle riittävän keskeinen
33217: tuunalaisuuden toteuttamisessa. Poliittinen vas-     asema oikeudellisen ministerivastuun toteutta-
33218: tuu toteutuu viime kädessä eduskunnan ilmais-        misessa. Toisaalta ministerivastuuasian vireille
33219: tessa epäluottamuksensa valtioneuvostolle tai        saattamista ei ole jätetty riippumaan yksin edus-
33220: sen yksittäiselle jäsenelle. Oikeudellinen vastuu    kunnasta. Erityisesti oikeuskanslerin asema val-
33221: puolestaan toteutuu ministerisyytteen nostami-       tioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukai-
33222: sena valtakunnanoikeudessa.                          suuden tutkimisessa on keskeinen. Tältä osin on
33223:    Hallitusmuodon 43 §:n mukaan valtioneuvos-        huomattava, että oikeuskansleri harjoittaa jo
33224: ton jäsenet ovat virkatoimistaan eduskunnalle        asemansa puolesta jatkuvaa ministerien virka-
33225: vastuunalaiset Tämän säännöksen on katsottu          tointen lainmukaisuuden valvontaa.
33226: tarkoittavan nimenomaisesti ministerien oikeu-          Valtiosääntömme perusperiaatteisiin kuulu-
33227: dellista vastuuta. Sen voidaan tu1kita edellyttä-    vana on pidettävä, että hallitus on virkatoimis-
33228: vän, että eduskunnalla on keskeinen rooli myös       taan eduskunnalle vastuunalainen. Se edellyttää
33229: ministerin oikeudellisen vastuun toteuttamises-      myös, että eduskunnan tulee voida tehokkaasti
33230: sa. Tarkemmat säännökset eduskunnan tarkas-          valvoa hallituksen toimintaa. Tähän liittyen
33231: tustehtävästä ja menettelystä ministerivastuu-       eduskunnalla tulee olla viime kädessä myös
33232: asiassa sisältyvät lakiin eduskunnan oikeudesta      mahdollisuus saattaa valtioneuvoston jäsenet
33233: tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeus-        virkatoimistaan oikeudelliseenkin vastuuseen,
33234: kanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen           joskin käytännössä ministerien vastuunalaisuus
33235: virkatointen lainmukaisuutta (ns. ministerivas-      eduskunnalle toteutuu ensi sijassa poliittisen vas-
33236: tuulaki, 274/22), joka on voimassa perustuslaki-     tuun kautta. Voi kuitenkin esiintyä tilanteita,
33237: na.                                                  joissa poliittista vastuuta ei voida pitää riittävä-
33238:                                           1992 vp -   KK 503                                          3
33239: 
33240: nä, vaan joudutaan turvautumaan myös oikeu-           syyllistynyt lainvastaiseen menettelyyn virkatoi-
33241: dellisen vastuun toteuttamiseksi järjestettyyn        missaan, tekee aina riippumaton tuomioistuin,
33242: ministerisyyte-instituutioon. Epäilemättä edus-       valtakunnanoikeus. Eduskunnan osalta kysy-
33243: kunnalla olisi jatkossakin oltava mahdollisuus        mys on vain syyteharkinnasta.
33244: oma-aloitteisesti käynnistää ministerin virka-            Vaikka ei olekaan perusteltua muuttaa oikeu-
33245: tointen lainmukaisuuden tutkinta.                     dellista ministerivastuujärjestelmää kysymy kses-
33246:    Eduskunnan osalta ministerivastuuasiassa on        sä tarkoitettuun suuntaan, on pidettävä tärkeä-
33247: kyse sen selvittämisestä, onko ministeri virkatoi-    nä, että mahdolliset järjestelmän kehittämistar-
33248: messaan syyllistynyt sellaiseen lainvastaiseen        peet selvitetään. Tätä puoltavat, paitsi eräät
33249: menettelyyn tai laiminlyöntiin, josta hänet mi-       käytännössä esiintyneet ongelmat, myös se, että
33250: nisterivastuulain 7 §:n mukaisesti voidaan aset-      ministerivastuujärjestelmä on säilynyt perusteil-
33251: taa syytteeseen valtakunnanoikeudessa. Edus-          taan muuttumattomana itsenäisyyden alkuajois-
33252: kunnan perustuslakivaliokunnan asema on tä-           ta lähtien. Käsitellessään hallituksen kertomusta
33253: män asian valmistelussa keskeinen. Valiokunnan        vuodelta 1988 eduskunnan perustuslakivalio-
33254: tehtävänä on ministerivastuulain 4 §:n mukaan         kunta kiinnitti huomiota tällaisen selvityksen
33255: harkita, onko valtioneuvoston jäsen menetellyt        tarpeeseen. Valiokunta hyväksyi tuolloin lausu-
33256: lainvastaisesti virkatoimessaan, ja antaa asiasta     man, jonka mukaan hallituksen on käynnistettä-
33257: lausuntonsa eduskunnalle.                             vä selvitystyö, joka tähtää sen arvioimiseen,
33258:    Ei voida pitää aiheellisena, että päävastuu        millaiset tutkimismenetelmät eduskunnalla tulisi
33259: ministerivastuulain mukaisten tutkimusten             olla valtioneuvoston ja ministereiden poliittisen
33260: käynnistämisestä siirrettäisiin jollekin eduskun-     vastuunalaisuuden piiriin kuuluvissa kysymyk-
33261: nan ulkopuoliselle taholle ja että kaiken tutkin-     sissä. Selvitystyössä olisi mahdollisuuksien mu-
33262: nan suorittaisi eduskunnan ulkopuolinen elin.         kaan otettava huomioon valiokuntalaitosuudis-
33263: Päinvastoin on tärkeää, että eduskunnan sisällä       tuksesta saatavat kokemukset. Edellä tarkoite-
33264: on jokin erikoistunut elin, jonka tehtävänä on        tun selvitystyön yhteydessä tai erillisenä asiana
33265: eduskunnan puolesta valmistelevasti tarkastaa         olisi valiokunnan mielestä mahdollista arvioida
33266: ministerin toiminnan lainmukaisuutta. Edus-           myös nykyistä ministerivastuulakia (Perustusla-
33267: kunnan perustuslakivaliokunta on luonteensa           kivaliokunnan mietintö n:o 511990 vp).
33268: puolesta hyvin sopiva tällaiseen tehtävään. Pe-           Tämän johdosta oikeusministeriö onkin 2.6.
33269: rustuslakivaliokunnan ministerivastuuasioita          1992 asettanut asiantuntijatyöryhmän, jonka
33270: koskeva käytäntö osoittaa, että valiokunta on         tehtävänä on muun ohella arvioida ministerivas-
33271: poikkeuksetta varsin perusteellisesti ja ulkopuo-     tuujärjestelmän kehittämistarpeita sekä selvit-
33272: lisia asiantuntijoita käyttäen suorittanut ministe-   tää, millaiset tutkimismenetelmät eduskunnalla
33273: rivastuulain mukaista tarkastustehtäväänsä on-        tulisi olla valtioneuvoston ja ministereiden po-
33274: nistuen pitäytymään oikeudelliseen arviointiin.       liittisen vastuunalaisuuden piiriin kuuluvissa ky-
33275: Valiokunnan käytäntö ei anna viitteitä siitä, että    symyksissä. Työryhmän tulee saada työnsä val-
33276: poliittiset näkökohdat olisivat ratkaisevasti vai-    miiksi 30.9.1993 mennessä.
33277: kuttaneet sen suorittaessa ministerivastuulain            Tässä yhteydessä myös oikeudellisen ministe-
33278: mukaisia tehtäviään.                                  rivastuujärjestelmän muutostarpeiden arviointi
33279:     Lisäksi on huomattava, että lopullisen ratkai-    tulee siten esille koko laajuudessaan.
33280:  sun siitä, onko valtioneuvoston jäsen todella
33281:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
33282: 
33283:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
33284: 4                                        1992 vp -   KK 503
33285: 
33286: 
33287: 
33288: 
33289:                                    Till Riksdagens Herr Talman
33290: 
33291:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Initiativ till att granska lagenligheten av en
33292: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ministers ämbetsåtgärder och att väcka åtal mot
33293: den 9 oktober 1992 till vederbörande medlem av       en minister kan tas på ett flertal håll. Den
33294: statsrådet för avgivande av svar översänt av-        anmärkning om lagenligheten av en ministers
33295: skrift av följande av riksdagsman Sulo Aittonie-     ämbetsåtgärder som riksdagsmännen kan fram-
33296: mi undertecknade spörsmål nr 503:                    ställa och viiken omnämns i spörsmålet är bara
33297:                                                      ett sätt att inleda en utredning av ärendet. I
33298:           Anser Regeringen att huvudansvaret         riksdagen kan granskningen av lagenligheten av
33299:        för att en granskning i enlighet med          en ministers verksamhet enligt 2 § ministeransva-
33300:        ministeransvarighetslagen inleds borde        righetslagen göras anhängig också på grundlags-
33301:        överföras till ett organ utanför riksdagen    utskottets eget initiativ eller med stöd av en
33302:        och så att granskningen i dess helhet         anmärkning som framställts av ett annat utskott.
33303:        likaså utförs av ett granskningsorgan         Vidare kan riksdagens justitieombudsman enligt
33304:        som står utanför riksdagen varvid förtro-     49 § regeringsformen anmäla till riksdagen om
33305:        endet för att granskningen är objektiv        att en medlem av statsrådet förfarit lagstridigt i
33306:        skulle understrykas och riksdagsmännen        sin ämbetsutövning.
33307:        skulle befrias från den besvärliga angi-         Frågan om åtal mot en minister kan bli
33308:        varställning som hör samman med sa-           aktuell också till följd av en anmälan från
33309:        ken?                                          justitiekanslem till republikens president i enlig-
33310:                                                      het med 47 § regeringsformen. Om presidenten
33311:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        finner att skäl till åtal inte föreligger kan justitie-
33312: anföra följande:                                     kanslem anmäla ärendet till riksdagen.
33313:                                                         Beslut om att åtal mot en minister skall väckas
33314:    En grundprincip i den finska parlamentaris-       vid riksrätten kan fattas antingen av republikens
33315: men är att statsrådets medlemmar har ett såväl       president eller av riksdagen.
33316: politiskt som juridiskt ansvar för sina ämbetsåt-       I vår statsförfattning har således intagits ett
33317: gärder. I enlighet med parlamentarismens princi-     flertal olika altemativ för anhängiggörande av
33318: per intar riksdagen en central ställning då stats-   ett ärende rörande ministeransvarighet. Å ena
33319: rådsmedlemmamas ansvar realiseras. Det poli-         sidan har man genom dessa lösningar strävat
33320: tiska ansvaret realiseras i sista hand genom att     efter att säkerställa en tillräckligt central ställ-
33321: riksdagen uttrycker sitt misstroende för statsrå-    ning för riksdagen då den juridiska ministeran-
33322: det eller en enskild statsrådsmedlem. Det juridis-   svarigheten realiseras. Å andra sidan har an-
33323: ka ansvaret realiseras genom att åtal väcks mot      hängiggörandet av ett ministeransvarighetsären-
33324: en minister i riksrätten.                            de inte gjorts beroende enbart av riksdagen.
33325:    Enligt regeringsformens 43 § är statsrådsmed-     Speciellt justitiekanslems ställning är central då
33326: lemmama ansvariga inför riksdagen för sina           det är fråga om granskning av lagenligheten av
33327: ämbetsåtgärder. Detta stadgande anses uttryck-       statsrådsmedlemmamas ämbetsåtgärder. I detta
33328: ligen avse ministramas juridiska ansvar. Stad-       sammanhang skall man beakta att justitiekans-
33329: gandet kan toikas så att det förutsätter att         lem redan med stöd av sin ställning kontinuerligt
33330: riksdagen spelar en central roll även då minist-     övervakar lagenligheten av ministramas ämbets-
33331: ramas juridiska ansvar realiseras. Närmare stad-     åtgärder.
33332: ganden om riksdagens granskningsuppgift och             Det bör anses höra till grundprincipema för
33333: om förfarandet i ärenden som gäller ministeran-      vår statsförfattning att regeringen är ansvarig för
33334: svarigheten ingår i lagen om rätt för riksdagen      sina ämbetsåtgärder inför riksdagen. Detta för-
33335: att granska lagenligheten av statsrådsmedlem-        utsätter också att riksdagen effektivt kan överva-
33336: mamas och justitiekanslems samt riksdagens           ka regeringens verksamhet. I anslutning till detta
33337: justitieombudsmans ämbetsåtgärder (den s.k.          skall riksdagen i sista hand också ha en möjlighet
33338: ministeransvarighetslagen, 274/22), viiken har       att ställa statsrådsmedlemmama till svars för
33339: grundlagsstatus.                                     sina ämbetsåtgärder även på juridiska grunder
33340:                                            1992 vp -   KK 503                                            5
33341: 
33342: fastän ministramas ansvar inför riksdagen i            då man utfört de åligganden som ministeransva-
33343: praktiken i första hand realiseras genom det           righetslagen förutsätter.
33344: politiska ansvaret. Det kan likväl förekomma              Ytterligare bör man observera att det slutliga
33345: situationer då det politiska ansvaret inte kan         avgörandet om huruvida en statsrådsmedlem
33346: anses tillräckligt utan man blir tvungen att också     verkligen har gjort sig skyldig till ett lagstridigt
33347: ty sig till ministeråtal, genom vilket det juridiska   förfarande i sin ämbetsutövning alltid fattas av
33348: ansvaret realiseras. Det bör inte råda tvivel om       riksrätten som är en oberoende domstol. För
33349: att riksdagen också i fortsättningen skall ha          riksdagen är det endast fråga om åtalsprövning.
33350: möjlighet att på eget initiativ inleda en gransk-         Fastän det inte är motiverat att ändra syste-
33351: ning av lagenligheten av ministrarnas ämbetsåt-        met för denjuridiska ministeransvarigheten i den
33352: gärder.                                                riktning som avses bör det anses viktigt att
33353:     För riksdagens del är det i ett ministeransva-     utreda eventuella behov av att utveckla systemet.
33354: righetsärende fråga om a:tt utreda huruvida en         För detta talar förutom vissa problem som
33355: minister i sin ämbetsutövning har gjort sig skyl-      f6rekommit i praktiken också det att ministeran-
33356: dig till ett sådant lagstridigt förfarande eller       svarighetssystemet har bibehållits till sina grun-
33357: sådan försummelse för viiken han kan åtalas            der oförändrat sedan de första åren av självstän-
33358: inför riksrätten i enlighet med 7 § ministeran-        digheten. Vid behandlingen av regeringens be-
33359: svarighetslagen. Riksdagens grundlagsutskott           rättelse för 1988 fäste riksdagens grundlagsut-
33360: intar en central ställning i beredningen av detta      skott uppmärksamhet vid behovet av en sådan
33361: ärende. Det är enligt 4 § ministeransvarighetsla-      utredning. Utskottet godkände då ett uttalande
33362:  gen utskottets uppgift att pröva om en stats-         enligt vilket regeringen bör starta en utredning i
33363:  rådsmedlem har förfarit lagstridigt i sin ämbets-     syfte att bedöma hurdana granskningsmetoder
33364:  utövning och att avge ett utlåtande i ärendet till    riksdagen borde ha tillgång till i frågor som
33365:  riksdagen.                                            gäller statsrådets och ministrarnas politiska an-
33366:     Man kan inte anse att det föreligger skäl att      svar. I utredningen borde man om möjligt beak-
33367:  överföra huvudansvaret för att man inleder en         ta de erfarenheter som revideringen av utskotts-
33368:  sådan granskning som avses i ministeransvarig-        väsendet ger. 1 samband med den ovan avsedda
33369:  hetslagen till ett organ utanför riksdagen, och att   utredningen eller i form av ett separat ärende är
33370:  granskningen i dess helhet genomförs av ett           det enligt utskottet möjligt att också bedöma den
33371:  organ som står utanför riksdagen. Det är tvärt-       nuvarande ministeransvarighetslagen (Grund-
33372:  om viktigt att det inom riksdagen finns ett           lagsutskottets betänkande nr 5/1990 rd).
33373:  specialorgan som har till uppgift att för riksda-        Av denna anledning har justitieministeriet den
33374:  gen göra förberedande undersökningar av lagen-        2.6.1992 tillsatt en arbetsgrupp som består av
33375:  ligheten av ministrarnas verksamhet. Riksda-          sakkunniga och vars uppgift bland annat är att
33376:  gens grundlagsutskott är med hänsyn till dess         bedöma behovet av att utveckla ministeransva-
33377:  natur väl lämpat för en sådan uppgift. Grund-         righetssystemet samt att utreda hurdana gransk-
33378:  lagsutskottets praxis i frågor rörande minister-      ningsmetoder riksdagen borde ha tillgång till i
33379:  ansvarighet visar att utskottet undantagslöst har     frågor som gäller statsrådets och ministrarnas
33380:  utfört sin granskningsuppgift enligt ministeran-      politiska ansvar. Arbetsgruppen bör slutföra sitt
33381:  svarighetslagen synnerligen grundligt och med         arbete senast den 30.9. 1993.
33382:  nyttjande av utomstående sakkunniga och att              I detta sammanhang blir sålunda en bedöm-
33383:  man lyckats hålla bedömningen på ett juridiskt        ning av behovet att ändra även systemet för den
33384:  pian. Utskottets praxis antyder inte att politiska    juridiska ministeransvarigheten aktuell i hela sin
33385:  synpunkter skulle ha haft en avgörande inverkan       omfattning.
33386:       Helsingforsden 4 november 1992
33387: 
33388:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
33389:                                                 1992 vp
33390: 
33391: Kirjallinen kysymys 504
33392: 
33393: 
33394: 
33395: 
33396:                                    Kemppainen ym.: Kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämisestä
33397: 
33398: 
33399: 
33400:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33401: 
33402:     Vaikka elämme viennissä korkeasuhdannetta         Kun Suomessa lisäksi on uhrattu runsaasti sekä
33403: ja metsäteollisuuden vienti vetää hyvin, Suomen       julkisia että yksityisiä varoja metsien kasvun
33404: metsien hakkuumahdollisuuksista käytetään hy-         edistämiseksi, mätänevät puut nyt metsiin, suu-
33405: väksi vain 60 %. Tästä näkökohdasta metsäteol-        relta osin puun tuonnin takia.
33406: lisuuden nyt hatjoittama puuntuonti on perus-            Suomalaisessa metsätaloudessa noudatetaan
33407: teiltaan hyvin kyseenalaista.                         kestävän kehityksen periaatetta niin, että hak-
33408:     Metsäteollisuus on arvostellut voimakkaasti       kuisiin liittyy aina uudistusvelvoite sekä yhä
33409: suomalaisen puuraaka-aineen hintaa. Perustelu-        enemmän myös muiden ympäristönäkökohtien
33410: na tuonnille on sanottu, että tuonnilla pyritään      ja metsän moninaiskäyttöperiaatteiden huomi-
33411: laskemaan hintatasoa lähemmäksi maailman-             oon ottaminen. Tuontipuun osalta näitä periaat-
33412: markkinahintaa.                                       teita ei voida taata, monessa tuontimaassa hak-
33413:     Viimeiset tilastot kuitenkin osoittavat, että     kuut tapahtuvat ryöstöperiaatteella.
33414:  Suomeen tuotavan kuitupuun hinta on huomat-             Erittäin epäoikeudenmukainen vaikutus
33415:  tavasti suomalaista kalliimpaa, keskimäärin 50       tuontipuun hankkimisella, ja vielä ylihintaan, on
33416:  markkaa kuutiometriltä. Kuusikuitupuuta on           metsureiden ja koneyrittäjien työllisyyteen. La-
33417:  tuotu Englannista yli 300 markan kuutiohin-          matilanteessa työttömyys koettelee näitä am-
33418:  taan, kun kotimainen hintataso on noin 220--         mattiryhmiä tylysti.
33419:  230 markkaa. Mäntykuitupuun tehdashinta on              Lama-Suomessa tulisi päästä niin paljon yh-
33420:  Suomessa keskimäärin 200 markkaa, kun Sak-           teistyöhön ja yhteisvastuullisuuteen, että yhteis-
33421:  sasta ja Puolasta tuodun mäntykuitupuun hinta        kuntamme voimavarat tulisivat käytetyksi hy-
33422:  on ollut 250 markkaa. Koivun kohdalla tilannet-      väksi tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja oi-
33423:  ta muuttaa sen Suomesta hankalampi saatavuus,        keudenmukaisesti. Jos metsäteollisuus ei vapaa-
33424:  mutta Suomen 200 markan kuutiohintaan ver-           ehtoisesti ja nopeasti muuta linjaansa, tulisi val-
33425:  rattuna tuontipuusta maksettu 260 markan kes-        tiovallan esimerkiksi verotuksellisin keinoin ryh-
33426:  kihinta on kohtuuton. Eukalyptuskuitupuusta          tyä tämän asiantilan muuttamiseen.
33427:  on tullitilaston mukaan maksettu liki 300 mark-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
33428:  kaa kuutiolta.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33429:     Markan devalvoituminen kätjistää vielä tuon-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33430:  tipuun ja kotimaisen puuraaka-aineen hinta-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33431:  eroa.
33432:      Kun Suomen kansantalouden suuri ongelma                    Aikooko Hallitus käytettävissään ole-
33433:  on vaihtotaseen alijäämäisyys, joka on lähes                vin, vaikkapa verotuksellisin keinoin
33434:  miljardi markkaa, on ensi vuonna ilmeisesti                 huolehtia siitä, että kotimaisen puuraa-
33435:   suuremman rahamäärän käyttäminen puun                      ka-aineen käyttö turvataan suhteessa
33436:   tuontiin kansantaloudellisesti täysin jätjetöntä.          tuontipuuhun?
33437: 
33438:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
33439: 
33440:                      Hannu Kemppainen                          Riitta Kauppinen
33441:                      Timo Järvilahti                           Jukka Vihriälä
33442: 
33443: 
33444: 
33445:  220051L
33446: 2                                        1992 vp -   KK 504
33447: 
33448: 
33449: 
33450: 
33451:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33452: 
33453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       halvempaa, mutta mänty- ja koivukuitupuiden
33454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehdashintojen osalta ulkomainen puu on vielä
33455: olette 13 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       kilpailukykyistä. Sahapuulla ei ole tuontikysy-
33456: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     myksessä merkitystä.
33457: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Teollisuuden kannalta puun tuontia harkit-
33458: Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         taessa ratkaisevia tekijöitä ovat kunkin yrityk-
33459: kysymyksestä n:o 504:                                sen osalta toisaalta hankkeen liiketaloudellinen
33460:            Aikooko Hallitus käytettävissään ole-     kannattavuus, toisaalta raaka-aineen saannin
33461:         vin, vaikkapa verotuksellisin keinoin        varmistaminen. Yritysten taholta korostetaan
33462:         huolehtia siitä, että kotimaisen puuraa-     viimevuotisen puukaupan häiriön merkitystä te-
33463:         ka-aineen käyttö turvataan suhteessa         kijänä, joka pakotti etsimään uusia puunsaan-
33464:         tuontipuuhun?                                tilähteitä. Koivukuitupuulla on keskeinen osa
33465:                                                      tuontipolitiikassa. Sitä tarvitaan välttämättä
33466:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tiettyjen tuotteiden valmistukseen, eikä sitä ole
33467: taen seuraavaa:                                      kotimaasta riittävästi saatavilla. Teollisuuden
33468:                                                      taholla arvioidaan, että tuotavan puun määräs-
33469:    Tehdyt talouspoliittiset toimenpiteet ovat pal-   sä ei tulevaisuudessa tapahdu olennaisia muu-
33470: jolti vaikuttaneet siihen, että metsäteollisuus-     toksia.
33471: tuotteiden vienti kokonaisuutena ottaen on vil-          Puun myyjien ja heidän järjestönsä taholla
33472: kastunut, teollisuuden käyttöaste on suhteellisen    nähdään puun tuonti erittäin haitallisena, koska
33473: korkea ja yritysten kannattavuus on parantunut.      se kaventaa kotimaisen puun käyttöä tilanteessa,
33474: Teollisuuden puun ostot kotimaassa ovat poik-        jossa metsävarat tarjoavat mahdollisuuden olen-
33475: keuksellisen edellisvuoden jälkeen palautuneet       naisesti nykyistä suurempiin hakkuisiin ja jossa
33476: normaalina pidettävälle tasolle. Ostojen yksityis-   metsien hoito ja kunto alkavat kärsiä. Teoriassa
33477: metsistä arvioidaan kuluvana vuonna kohoavan         voitaisiin luopumalla puun tuonnista merkittä-
33478: 27-30 milj. kuutiometriin.                           västi vähentää harvennushakkuurästejä ja luoda
33479:    Vuonna 1991 puukauppa oli pientä, vain            työpaikkoja tuhansille metsureille ja sadoille
33480: puolet tämänvuotisesta. Syynä tähän oli ennen        korjuu- ja kuljetusyrittäjille.
33481: kaikkea markkinaosapuolten hintaerimielisyy-             Hallitus pitää harjoittamansa metsäpolitiikan
33482: destä aiheutunut tuottajajärjestön suosittama        keskeisenä tavoitteena kaikenpuolista puun käy-
33483: puun myynnistä pidättäytyminen. Yksityismet-         tön lisäämistä. Tavoitteena on lisätä sekä metsä-
33484: sistä saatavan puun vähenemisen teollisuus kor-      teollisuuden puun käyttöä, mm. luomalla edelly-
33485: vasi osin lisääntyneillä hakkuilla omista metsistä   tyksiä investoinneille kotimaahan, että puun
33486: ja ostoilla metsähallitukselta, osin kasvaneella     energiakäyttöä. Puun tuonti ulkomailta on sel-
33487: tuonnilla. Perinteisen Venäjän kaupan lisäksi        västi tämän peruslinjan vastaista. Useasta syystä
33488: ostoja käynnistettiin Baltian maista, Länsi-Eu-      tilanteeseen ei löydy kuitenkaan suoria ja nopei-
33489: roopasta ja Etelä-Amerikasta. Mainittakoon,          ta ratkaisuja. Ensiarvoisen tärkeää maan talou-
33490: että lähialueiden ulkopuolelta tuotu kuitupuu on     den paranemiselle on kannattava yritystoiminta.
33491: peräisin viljelymetsistä.                            Vientiä harjoittava metsäteollisuus toimii kan-
33492:    Vuosittain tuodun puun määrä on viiden            sainvälisen kilpailun paineessa, ja sen tulee ensi-
33493: viimeisen vuoden aikana ollut noin 6 milj. kuu-      sijaisesti itse huolehtia kannattavuudestaan. Val-
33494: tiometriä. Kuluvana vuonna määrä jäänee edel-        tion tehtävänä on lähinnä huolehtia yleisistä
33495: lisvuosia alemmaksi. Tuodun puun hinta on            talouspoliittisista edellytyksistä. Puukaupan
33496: ollut kokonaisuudessaan yrityksille kilpailuky-      osalta tämä ei merkitse markkinatalouteen vai-
33497: kyinen kotimaiseen puuhun nähden. Markan             keasti soveltuvia rajoitteita tai veroja puun tuon-
33498: vaihtoarvon muutoksen ja kotimaisen puun hal-        nille. Tällaisia keinoja vastaan puhuu sekin, että
33499: penemisen vuoksi hintasuhteet ovat muuttuneet        meiltä myös viedään puuta, noin 0,5 milj. kuu-
33500: niin, että kotimainen kuusikuitupuu on tuotua        tiometriä vuodessa.
33501:                                         1992 vp -   KK 504                                        3
33502: 
33503:    Hallitus tulee seuraamaan puumarkkinoiden        tuksella on puukauppaan ja etsiä soveltuvia
33504: kehittymistä ja niitä koskevia neuvotteluja. Tar-   metsäpoliittisia keinoja, mikäli verotuksen muu-
33505: koituksena on myös seurata, mitä vaikutuksia        tos tuo mukanaan teollisuuden pelkäämää puun
33506: todennäköisesti toteutuvalla metsäverouudis-        tarjonnan vähenemistä.
33507: 
33508:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
33509: 
33510:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
33511: 4                                         1992 vp -   KK 504
33512: 
33513: 
33514: 
33515: 
33516:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33517: 
33518:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med inhemskt virke. På grund av att markens
33519: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        paritetsvärde har ändrats och det inhemska vir-
33520: den 13 oktober 1992 till vederbörande medlem          ket har blivit billigare, har prisförhållandena
33521: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ändrats så att inhemsk massaved av gran är
33522: riksdagsman Kemppainen m.fl. undertecknade            billigare än den importerade, men i fråga om
33523: spörsmål nr 504:                                      fabriksprisema för massaved av tall och björk är
33524:                                                       det utländska virket ännu konkurrenskraftigt.
33525:           Ämnar Regeringen ta till alla tillgäng-     Sågtimmer har föga betydelse i importsamman-
33526:        liga medel, t.o.m. beskattningsmässiga         hang.
33527:        sådana, för att se till att användningen av        Dels är det den företagsekonomiska lönsam-
33528:        inhemsk virkesråvara tryggas i förhållan-      heten för ett projekt, dels säkerställandet av
33529:        de till importerat virke?                      tillgången till råvaror som utgör de avgörande
33530:                                                       faktorema för industrin när den överväger im-
33531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         port av virke. Företagen understryker betydelsen
33532: anföra följande:                                      av stömingen i virkeshandeln förra året som en
33533:                                                       faktor som tvingade företagen att söka nya
33534:    De vidtagna ekonomisk-politiska åtgärdema          virkestillgångar. Massaveden av björk innehar
33535: har i hög grad bidragit till att exporten av          en viktig roll inom importpolitiken. Den är
33536: skogsindustriprodukter i dess helhet har tagit        nödvändig vid tillverkningen av vissa produkter,
33537: fart, att industrins kapacitetsutnyttjande är rela-   men finns inte att få i tillräckliga mängder i
33538: tivt högt och att företagens lönsamhet har stigit.    Finland. Industrin förutspår att det i framtiden
33539: Industrins förvärv av inhemskt virke har efter        inte kommer att ske några påtagliga förändring-
33540: det exceptionella föregående året återgått till en    ar beträffande mängden importerat virke.
33541: normal nivå. lnköpen från privatskogar beräk-             Virkesforsäljama och deras organisationer ser
33542: nas under innevarande år stiga till 27-30 milj.       virkesimporten som mycket skadlig, eftersom
33543: kubikmeter.                                           den minskar användningen av inhemskt virke i
33544:    År 1991 var virkeshandeln ringa, endast hälf-      en situation där skogstillgångama erbjuder möj-
33545: ten av vad den uppgår till under innevarande år.      ligheter till en betydligt större avverkning och
33546: Den främsta orsaken till detta var producentor-       där skogsvården och skogamas tillstånd blir
33547: ganisationens rekommendation att man skulle           lidande. Genom att avstå från virkesimporten
33548: avstå från försäljningen av virke till följd av       kunde man i teorin avsevärt minska gallrings-
33549: marknadspartemas meningsskiljaktigheter om            återstoden och skapa arbetsplatser för tusentals
33550: priset. lndustrin ersatte den minskade mängden        skogsarbetare och hundratals drivnings- och
33551: virke från privatskogar dels med ökad avverk-         transportforetagare.
33552: ning i de egna skogama och köp av virke av                Regeringens centrala mål inom skogspolitiken
33553: forststyrelsen, dels med ökad import. Förutom         är att öka all slags användning av virke. Avsik-
33554: den traditionella handeln med Ryssland började        ten är att öka både skogsindustrins användning
33555: man köpa virke från de baltiska ländema, Väst-        av virke bl.a. genom att skapa förutsättningar
33556: europa och Sydamerika. Det må nämnas att              för inhemska investeringar och energianvänd-
33557: sådan massaved som inte importeras från våra          ningen av virke. Virkesimporten från utlandet
33558: närområden härstammar från kulturskogar.              strider uppenbart mot denna grundlinje. Skälen
33559:    Mängden virke som årligen importeras har           är många för att det inte fmns direkta och
33560: under de fem senaste åren uppgått till ca 6 milj.     snabba lösningar på problemen i denna situa-
33561: kubikmeter. Under innevarande år torde denna          tion. Lönsam företagsverksamhet är av största
33562: mängd bli mindre än under de föregående åren.         vikt för att landets ekonomi skall kunna förbätt-
33563: För företagen har priset på importerat virke          ras. Den skogsindustri som bedriver export arbe-
33564: totalt sett varit konkurrenskraftigt i jämförelse     tar under trycket av intemationell konkurrens
33565:                                        1992 vp -   KK 504                                          5
33566: 
33567: och skall i första hand själv se till att dess        Regeringen kommer att följa med utveckling-
33568: verksamhet är lönsam. Statens främsta uppgift      en av virkesmarknaden och förhandlingarna
33569: är att sörja för de allmänna ekonomisk-politiska   beträffande denna. Avsikten är att även iaktta
33570: förutsättningarna. Detta innebär att virkeshan-    vilka verkningar den reform av skogsbeskatt-
33571: deln inte påförs begränsningar som är svåra att    ningen som sannolikt kommer att genomföras
33572: anpassa till mar~p.adsekonomin eller skatt~r för   har på virkeshandeln. Dessutom försöker man
33573: virkesimporten. A ven det faktum att vår VIrkes-   fmna tillämpliga skogspolitiska metoder i det fall
33574: export uppgår till ca 0,5 milj. kubikmeter om      att ändringen av beskattningen medför den
33575: året talar mot åtgärder av detta slag.             minskning i virkesutbudet som industrin befarar.
33576:      Helsingforsden 18 november 1992
33577:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
33578:                                                 1992 vp
33579: 
33580: Kirjallinen kysymys 505
33581: 
33582: 
33583: 
33584: 
33585:                                    Kemppainen ym.: Veteraanien hammashuollon kehittämisestä
33586: 
33587: 
33588: 
33589:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33590: 
33591:    Lokakuun alusta tuli voimaan uudistus, jossa       sinsa suoraan hammasteknikolta, saataisiin kor-
33592: veteraanien hammasproteesien hankintaan ja            vausjärjestelmän piiriin ilman kohtuutonta by-
33593: uusimiseen saa tukea sairausvakuutusjärjestel-        rokratiaa. Joustava käytäntö valiokunnan mie-
33594: män kautta. Ennen korvausjärjestelmän voi-            lestä olisi, että proteesilähetteen voisi tehdä myös
33595: maantuloa joustavana käytäntönä on ollut, että        hoitava lääkäri.
33596: henkilöt ovat voineet hankkia hampaattomaan              Veteraanien hammashoitoa koskevassa ase-
33597: suuhun proteesin suoraan erikoishammastekni-          tuksessa ja uudistuksesta tiedottamisessa kuiten-
33598: kolta. Mitään yksilöityjä epäkohtia tässä käy-        kin tämä mahdollisuus on jätetty käyttämättä
33599: tännössä ei ole voitu osoittaa.                       hyväksi. Kun useimmat veteraanit ovat jonkin
33600:     Sairausvakuutusjärjestelmässä on periaattee-      muun sairauden takia säännöllisessä lääkärin
33601: na, että korvaus voidaan maksaa vain lääkärin         hoidossa ja kontrollissa, olisi sekä yhteiskunnan
33602: tai hammaslääkärin antamasta tai heidän lähet-        että veteraanien kannalta tarkoituksenmukaista,
33603: teellään suoritetusta hoidosta. Väestön saamista      että hoitava lääkäri voisi kirjoittaa 1ähetteen
33604: järjestelmällisen hammashoidon piiriin ja ham-        muun lääkärissäkäynnin yhteydessä. Lääkärin
33605: maslääkäreiden potilaiksi on perusteltu sillä, että   ammattitaito riittää arvioimaan, onko suussa
33606: tulehdussairauksilla, myös suun tulehdussaira-        sellaisia sairauksia, jotka ovat riski potilaan
33607: uksilla, on esimerkiksi sydän- ja verisuonitautei-    terveydelle. Hoitava lääkärihän on vastuussa
33608: hin altistava vaikutus. Tätä tarkoittavia tutki-      potilaan terveydestä kokonaisuudessaan.
33609: mustuloksia onkin julkaistu. Silloin ovat olleet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33610: kyseessä kuitenkin suun ja hampaiden syvemmät         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33611:  tulehdukset, juuritason tulehdukset. Hampaat-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33612:  tomassa suussa tällaisia tulehduksia esiintyy har-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33613: voin, ja jos esiintyy, hoitava lääkäri ja erikois-
33614:  hammasteknikko voivat ne helposti tunnistaa ja                   Aikooko Hallitus tarkistaa veteraani-
33615:  ohjata potilaat hammaslääkäreiden hoitoon.                   en hammashuollon toteuttamista siten,
33616:     Veteraanien hammashoitouudistuksesta anta-                että veteraanit voivat saada joustavasti ja
33617:  massaan lausunnossa sosiaali- ja terveysvalio-               yhteiskunnan kannalta halvemmalla ta-
33618:  kunta piti tärkeänä, että nykyinen joustava käy-             valla proteesilähetteen hoitavalta lääkä-
33619:  täntö, jolloin veteraani on voinut saada protee-             riltään?
33620: 
33621:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
33622: 
33623:            Hannu Kemppainen              Riitta Kauppinen                Marjatta Stenius-Kaukonen
33624:            Anneli Taina                  Marjatta Vehkaoja               Kyllikki Muttilainen
33625:                                          Maija Perho-Santala
33626: 
33627: 
33628: 
33629: 
33630:  220051L
33631: 2                                        1992 vp -    KK 505
33632: 
33633: 
33634: 
33635: 
33636:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33637: 
33638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       duksia. Näitä suun tulehduksia esiintyy nimen-
33639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omaan hampaattomassa suussa, jolloin esimer-
33640: olette 13 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       kiksi ruoan nauttiminen vaikeutuu. Tästä syys-
33641: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tä rintamaveteraanien hammashuollon työryh-
33642: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mä esitti, että erikoishammasteknikon työ kor-
33643: Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         vataan edellyttäen, että toimenpiteet suorite-
33644: kysymyksestä n:o 505:                                taan hammaslääkärin tekemän suun tutkimuk-
33645:                                                      sen perusteella ja hänen antamansa lähetteen
33646:           Aikooko Hallitus tarkistaa veteraani-      mukaisesti.
33647:        en hammashuollon toteuttamista siten,            Veteraanin kannalta se, kirjoittaako lähetteen
33648:        että veteraanit voivat saada joustavasti ja   lääkäri vai hammaslääkäri, on terveyskeskukses-
33649:        yhteiskunnan kannalta halvemmalla ta-         sa taloudellisesti samanarvoista, yksityissektoril-
33650:        valla proteesilähetteen hoitavalta lääkä-     la lääkärin lähetteen hankkiminen on veteraanil-
33651:        riltään?                                      le kalliimpaa. Yhteiskunnan kannalta kustan-
33652:                                                      nuksissa ei ole merkittäviä eroja. Lääkäreillä
33653:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          valmiudet suun sairauksien diagnostisointiin ja
33654: taen seuraavaa:                                      hoitoon eivät ole yhtä hyvät kuin hammaslääkä-
33655:                                                      reillä.
33656:    Veteraanien suun terveydenhuolto on vete-            Rintamaveteraanien hammashuollon järjestä-
33657: raanijärjestöjen kanssa yhteistyössä tapahtuneen     misestä ja korvaamisesta annetun lain käsittelyn
33658: valmistelun jälkeen saatettu korvausjärjestelmän     yhteydessä eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-
33659: piiriin. Korvauskäytännössä on painotettu suun       kunta kiinnitti huomiota lähetekäytännön jous-
33660: tutkimuksen ja proteettisen hoidon toteutumis-       tavuuteen, jotta erikoishammasteknikolle voisi
33661: ta. Näihin hoitotoimenpiteisiin on osoitettu         päästä myös lääkärin lähetteellä. Rintamavete-
33662: 100 %:n korvaus sairausvakuutustaksan mukai-         raanien hammashuollon järjestämisestä ja kor-
33663: sesta määrästä. Rintamaveteraanit ovat ainoa         vaamisesta annetun lain mukaisesti muutetussa
33664: ryhmä, jolle sairausvakuutuksen kautta ylipää-       sairausvakuutusasetuksessa mainitaan vain
33665: tään korvataan proteettista hoitoa. Terveyskes-      hammaslääkärin määräyksestä proteettiseen
33666: kushoidossa veteraaneilta ei peritä suun tutki-      hoitoon.
33667: muksesta eikä proteettisista hoitotoimenpiteistä         Edellä mainittujen säädösten pohjalta tapah-
33668: maksua.                                              tuvan rintamaveteraanien suun terveydenhuol-
33669:    Veteraanien kannalta on tarkoituksenmukais-       lon järjestelyissä on katsottu hoidon riittävän
33670: ta, että kokoproteesien teettäminen erikoisham-      laadun kannalta tärkeäksi, että korvausjärjestel-
33671: masteknikolla tulee myös korvattavan hoidon          män avulla heitä ohjataan tutkimukseen ham-
33672: piiriin. Tästä syystä sairausvakuutusasetusta on     maslääkärille. Käytäntö on kuitenkinjoustava ja
33673: muutettu siten, että korvauksen maksamisen           kokoproteesien valmistus voi tapahtua erikois-
33674: kannalta on sama, onko lähetteen antanut yksi-       hammasteknikon vastaanotolla. Joustavaa on
33675: tyis- tai virkahammaslääkäri. Hammaslääkäri          myös se, että erikoishammasteknikko voi sai-
33676: voi suun ja hampaiden tutkimuksen yhteydessä         rausvakuutuksen korvaamana suorittaa protee-
33677: arvioida potilaan voivan hakeutua suoraan eri-       sien valmistuksen tarvittavine jälkihoitoineen
33678: koishammasteknikon hoitoon seuraavien kah-           kahden vuoden aikana hammaslääkärin lähet-
33679: den vuoden aikana.                                   teestä lukien.
33680:    Suutulehdukset ovat erittäin yleisiä protee-          Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tilannetta
33681: sin käyttäjillä. Jopa 60-70 %:lla proteesien         ja ryhtyy tarvittaessa asian edellyttämiin toimen-
33682: käyttäjistä on todettu suun limakalvon tuleh-        piteisiin.
33683: 
33684:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
33685: 
33686:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33687:                                           1992 vp -   KK 505                                          3
33688: 
33689: 
33690: 
33691: 
33692:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33693: 
33694:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          upp til160-70% av alla protesanvändare. Dyli-
33695: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ka muninflammationer förekommer uttryckli-
33696: den 13 oktober 1992 till vederbörande medlem          gen i tandlösa munnar, varvid t.ex. ätandet
33697: av statsrådet översänt avskrift av följande av        försvåras. Därför föreslog arbetsgruppen för
33698: riksdagsman Kemppainen m.fl. undertecknade            tandvård för frontveteraner att det arbete som
33699: spörsmål nr 505:                                      utförs av en specialtandtekniker skall ersättas
33700:                                                       under förutsättning att åtgärderna vidtas på
33701:           Ämnar Regeringen ändra det sätt på          basis av en munundersökning som gjorts av en
33702:        vilket tandvården för veteraner ordnats,       tandläkare och i enlighet med dennes remiss.
33703:        så att veteranerna på ett smidigt och ett          Rent ekonomiskt är det i fråga om vård vid en
33704:        för samhället billigare sätt skall kunna få    hälsocentrallikgiltigt för veteranen om remissen
33705:        en protesremiss av den behandlande lä-         skrivs av en läkare eller av en tandläkare. Inom
33706:        karen?                                         den privata sektorn är det däremot dyrare för
33707:                                                       veteranen att skaffa remissen av en läkare. Ur
33708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhällets synvinkel är det inga väsentliga skill-
33709: anföra följande:                                      nader i kostnaderna. Läkarna har inte lika god
33710:                                                       beredskap som tandläkarna för diagnostisering
33711:     Efter beredning som skett i samarbete med         och behandling av munsjukdomor.
33712: veteranorganisationerna har ersättningssystemet           I samband med behandlingen av lagen om
33713: utsträckts tili att omfatta mun- och tandvården       anordnande av och ersättning för tandvården för
33714: för veteraner. I ersättningspraxis har man beto-      frontveteraner fåste social- och hälsovårdsut-
33715: nat betydelsen av munundersökningar och pro-          skottet uppmärksamhet vid remissförfarandets
33716: tetisk vård. Ersättningen för dessa vårdåtgärder      smidighet för att en person kunde hänvisas till
33717: är 100% av beloppet enligt sjukförsäkringstax-        specialtandtekniker också med remiss skriven av
33718: an. Frontveteranerna är den enda grupp för            en läkare. I sjukförsäkringsförordningen, som
33719: viiken sjukförsäkringen överhuvudtaget ersätter       ändrats i enlighet med lagen om anordnande av
33720: protetisk vård. Av veteraner som vårdas vid           och ersättning för tandvården för frontvetera-
33721: hälsocentralerna uppbärs ingen avgift för under-      ner, nämns endast tandläkares remiss till prote-
33722: sökning av munnen eller för protetiska vårdåt-        tisk vård.
33723: gärder.                                                   Vid anordnandet av munhälsovård för front-
33724:     Ur veteranernas synvinkel är det ändamålsen-      veteraner på basis av ovan nämnda författningar
33725: ligt att den ersättningsgilla vården utsträcks till   har det ansetts vara viktigt med tanke på en
33726: att gälla också helproteser som tillverkas av         tillräckligt god kvalitet på vården att frontvete-
33727: specialtandtekniker. Därför har sjukförsäkrings-      raner med hjälp av ersättningssystemet hänvisas
33728: förordningen ändrats så att det med tanke på          till tandläkare för undersökning. Förfarandet är
33729: betalningen av ersättning saknar betydelse om         dock smidigt och tillverkningen av en helprotes
33730: remissen har skrivits av en privat tandläkare eller   kan ske på en specialtandteknikers mottagning.
33731: av en tjänstetandläkare. Tandläkaren kan i sam-       Smidigt är också det att sjukförsäkringen inom
33732: band med undersökningen av munnen och tän-            två år från tandläkarens remiss ersätter tillverk-
33733:  derna bedöma att patienten kan söka sig direkt       ningen av protesen samt den behövliga eftervår-
33734: till en specialtandtekniker inom två års tid.         den hos en specialtandtekniker.
33735:     Inflammationer i munnen är synnerligen van-           Social- och hälsovårdsministeriet följer upp
33736:  liga hos personer som använder protes. Inflam-       situationen och vidtar åtgärder vid behov.
33737:  mationer i munslemhinnan har konstaterats hos
33738:      Helsingforsden 11 november 1992
33739: 
33740:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33741:                                               1992 vp
33742: 
33743: Kirjallinen kysymys 506
33744: 
33745: 
33746: 
33747: 
33748:                                   Karhunen: Hälytysaluejaon uusimisen kiirehtimisestä
33749: 
33750: 
33751: 
33752:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33753: 
33754:    Sisäasiainministeriö antoi 5.4.1991 määräyk-     sesti kuitenkin myös Riihimäen kaupunki sääs-
33755: sen uusista hälytysalueista. Uuteenjärjestelmään    täisi liittyessään suurempaan Hämeenlinnan hä-
33756: on tarkoitus siirtyä vuosikymmenen loppuun          lytysalueeseen.
33757: mennessä.                                              Kunnat ovat tällä hetkellä suurissa taloudelli-
33758:    Uuden hälytysaluejaon mukaan Hyvinkään           sissa vaikeuksissa, eikä säästöjen etsiminen ole
33759: kaupunki siirtyy osaksi Keravan hälytysaluetta.     helppoa. Uusien hälytysalueiden pikainen perus-
33760: Tällä hetkellä Hyvinkää kuuluu Riihimäen häly-      taminen auttaisi monia kuntia säästöjen kohden-
33761: tysalueeseen. Hyvinkää maksaa Riihimäen häly-       tamisessa.
33762: tysalueen kustannuksista 47,3 prosenttia eli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33763: 650 000 markkaa vuonna 1992. Keravan aluehä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33764: lytyskeskukseen kuuluessaan Hyvinkään mak-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33765: suosuus olisi noin 200 000 markkaa vähemmän.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33766:    Muutos on teknisesti helppo suorittaa, eikä
33767: vaadi ylimääräisiä investointeja. Suurin este uu-             Mitä Hallitus aikoo tehdä kiirehtiäk-
33768: delle hälytysaluejaolle ovat asenteet paikkakun-           seen uusien, suurempien hälytysalueiden
33769: nilla, joilta aluehälytyskeskus aiotaan lakkaut-           perustamista koko maahan ja erityisesti
33770: taa, kuten esimerkiksi Riihimäeltä. Todennäköi-            Keravan-Hyvinkään alueelle?
33771: 
33772:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
33773: 
33774:                                          Minna Karhunen
33775: 
33776: 
33777: 
33778: 
33779:  ~20051L
33780: 2                                       1992 vp -   KK 506
33781: 
33782: 
33783: 
33784: 
33785:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33786: 
33787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      enää tarvitse noudattaa puhelinverkkoryhmien
33788: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rajoja.
33789: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         Sisäasiainministeriö päätti aluejakomääräyk-
33790: jeenne n:o 1627 ohella lähettänyt valtioneuvos-     sen julkistamisen jälkeen perustaa erillisen pro-
33791: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      jektitoimikunnan, jonka tehtäväksi määriteltiin
33792: edustaja Minna Karhusen tekemän seuraavansi-        uuden hätäkeskusmallin laatiminen. Perustana
33793: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 506:           oli ajatus, että keskus toimisi pelastushallinnon
33794:                                                     ja poliisitoimen yhteisenä hälytyskeskuksena
33795:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kiirehtiäk-     taikka vain pelastushallinnon keskuksena. Mui-
33796:        seen uusien, suurempien hälytysalueiden      den mahdollisten viranomaistahojen hälytyskes-
33797:        perustamista koko maahan ja erityisesti      kustarpeiden ja liittymien selvittäminen on kat-
33798:        Keravan-Hyvinkään alueelle?                  sottu myös tärkeäksi. Selvitystyö on käynnissä ja
33799:                                                     se valmistunee keväällä 1993.
33800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Hätäkeskuksista tulee tietotekniikkapohjai-
33801: taen seuraavaa:                                     sia, nykyaikaisilla järjestelmä- ja ohjelmistorat-
33802:                                                     kaisuilla varustettuja keskuksia. Tämä asettaa
33803:     Sisäasiainministeriö on antanut määräyksen      erityisvaatimuksia televerkoille, sähköisille ja
33804: uudesta hälytysaluejaosta 5.4.1991. Määräyksen      ohjelmallisille varmistuksille, tilakysymyksille,
33805: mukaan maamme hälytysaluejärjestelmää kehi-         suojauksille, laitevalinnoille, henkilöstölle ja yh-
33806: tetään siten, että hälytysalueita tulee olemaan     teistoimintakysymyksille ja vaatii siksi merkittä-
33807: nykyisten 58:n asemesta 27. Uuteen hälytys-         vää suunnittelupanosta. Tavoitteena on toimi-
33808: aluejärjestelmään siirrytään alueittain ottaen      van ja luotettavan järjestelmän luominen hätä-
33809: huomioon muun muassa nykyisten aluehälytys-         keskuskäyttöön.
33810: keskusten uusiruistarve ja televerkoissa tapahtu-      Hätäkeskusten uuden tekniikan sovellukset
33811: vat muutokset. Sisäasiainministeriössä on tehty     valmistuvat vuosien 1994-95 aikana. Alusta-
33812: uusien keskusten perustamisaikataulu.               vasti on kaavailtu, että ensimmäiset uuden mal-
33813:     Suunnitelma on tehty lääninhallitusten lau-     lin mukaiset hätäkeskukset olisivat käytössä
33814: suntojen perusteella. Lähtökohtana on ollut lä-     vuonna 1995 Jokilaaksojen, Salon seudun, Kes-
33815: hinnä nykyisten hälytyskeskusten uusimistarve.      ki-Suomen ja Pohjois-Karjalan hälytysalueilla.
33816: Uuden järjestelmän mukaiset keskukset peruste-      Poliisitoimen ja palo- ja pelastustoimen yhteinen
33817: taan koko maassa vuoden 1999 loppuun men-           hätäkeskustoiminta on tarkoitus käynnistää Jo-
33818: nessä.                                              kilaaksojen ja Salon seudun hälytysalueilla.
33819:     Uuden hälytysaluejaon mukaan Hyvinkään             Valtaosa hälytyskeskuksista on rakennettu
33820: kaupunki siirtyy Keski-Uudenmaan hälytysalu-         1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Lähes kaikki
33821: eeseen, jonka hälytyskeskuspaikkakuntana on         hälytyskeskukset on perusparannettava 1990
33822: Kerava. Näiden paikkakuntien lisäksi Keski-         -luvun aikana. Hälytysaluejaon toimeenpano-
33823: Uudenmaan hälytysalueeseen tulee kuulumaan          suunnitelman lähtökohtana on ollut, että aluei-
33824: Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Tällä het-         den yhdistäminen ajoitettaisiin sille vuodelle,
33825: kellä Hyvinkää kuuluu Riihimäen hälytysalu-         jolloin se olisi tarkoituksenmukaisinta tulevan
33826: eeseen, yhdessä Hausjärven ja Lopen kuntien         hätäkeskuksen perusparannuksen sekä lak-
33827: kanssa. Riihimäen hälytysalue on tarkoitus          kautettavien hätäkeskusten toiminnan kannalta
33828: lakkauttaa. Hyvinkäätä lukuun ottamatta Rii-        tarkasteltuna. Hätäkeskusten perusparannukset
33829: himäen hälytysalueen muut kunnat siirtyvät          on ajoitettu pääsääntöisesti vuoden 1995 jäl-
33830: Kanta-Hämeen hälytysalueeseen, jonka häly-          keen, jolloin uuden mallin mukaista tekniikkaa
33831: tyskeskuspaikkakunta on Hämeenlinna. Hyvin-         voidaan käyttää täysimääräisesti hyväksi, eikä
33832: kää on aikoinaan jouduttu teleteknisistä syistä     päällekkäisinvestointeja tarvitsisi tehdä.
33833: liittämään Riihimäen hälytysalueeseen. Teknii-         Hälytysaluejakomuutoksen toimeenpano-
33834: kan kehittymisen johdosta . hälytysalueiden ei      suunnitelman mukaan Kanta-Hämeen hälytys-
33835:                                          1992 vp -   KK 506                                         3
33836: 
33837: alueen perustaminen ja hälytyskeskuksen perus-       en hälytysalueiden perustamista, on se keskusten
33838: parannus on ajoitettu vuodelle 1996, jolloin         nykyistä tekniikkaa hyödyntäen mahdollista.
33839: Riihimäen aluehälytyskeskus lakkautetaan.            Käytännössä Riihimäen aluehälytyskeskus voi-
33840: Sekä Hämeenlinnan että Riihimäen nykyiset            daan lakkauttaa vuoden 1994 loppupuolella,
33841: aluehälytyskeskukset täyttävät tekniset ja toi-      jolloin Hyvinkää voisi siirtyä Keravan hälytys-
33842: minnalliset perusvaatimukset, joten tältä kan-       alueeseen. Uuden mallin mukainen tekniikka ei
33843: nalta tarkasteltuna uudelleenjärjestelyjen kiireh-   kuitenkaan vielä tällöin ole käytettävissä, ja se
33844: timiseen ei ole aihetta.                             saattaa myöhemmin asennettaessa aiheuttaa li-
33845:     Mikäli perustettavien Kanta-Hämeen ja Kes-       säkustannuksia, joihin kuntien on aikataulua
33846: ki-Uudenmaan hälytysalueiden kunnat taloudel-        aikaistettaessa varauduttava.
33847: listen syiden vuoksi haluavat kiirehtiä Suurempi-
33848:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
33849: 
33850:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
33851: 4                                        1992 vp -   KK 506
33852: 
33853: 
33854: 
33855: 
33856:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33857: 
33858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringskrets. På grund av teknikens utveckling
33859: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       behöver inte alarmeringskretsarna längre följa
33860: 1627 av den 14 oktober 1992 till vederbörande        gränserna för telefonnätgrupperna.
33861: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-        Efter att föreskriften om områdesindelningen
33862: de av riksdagsledamot Minna Karhunen under-          blev offentlig beslöt inrikesministeriet inrätta en
33863: tecknade spörsmål nr 506:                            särskild projektkommitte, viiken gavs i uppgift
33864:                                                      att uppgöra en ny nödcentralmodell. Som grund
33865:           Vad har Regeringen för avsikt att göra     var tanken att nödcentralen skall fungera som
33866:        för att påskynda indelningen i nya större     gemensam alarmeringscentral för räddningsför-
33867:        alarmeringskretsar i hela landet och spe-     valtningen och polisväsendet eller enbart som
33868:        ciellt inom Kervo-Hyvinge området?            central för räddningsförvaltningen. Att utreda
33869:                                                      övriga myndighetsparters eventuella behov av
33870:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        alarmeringscentral och anslutningar har också
33871: anföra följande:                                     ansetts viktigt. Utredningsarbetet pågår och tor-
33872:                                                      de bli färdigt våren 1993.
33873:    Inrikesministeriet har meddelat en föreskrift         Nödcentralerna blir datateknikbaserade cen-
33874: om den nya indelningen i alarmeringskretsar den      traler utrustade med moderna system- coh pro-
33875: 5 april1991. I enlighet med föreskriften utveck-     gramvarulösningar. Detta ställer speciella krav
33876: las alarmeringskretssystemet i vårt land så, att     på telenäten, på de elektroniska och programma-
33877: alarmeringskretsarnas antal kommer att vara 27       tiska säkringsarrangemangen, lokalfrågorna,
33878: i stället för nuvarande 58. Man övergår till det     skydd, val av apparatur, personalen och samar-
33879: nya alarmeringskretssystemet områdesvis, bland       betsfrågorna och kräver därför en avsevärd pla-
33880: annat med beaktande av behovet av att förnya         neringsinsats. Syftet är att skapa ett fungerande
33881: de nuvarande kretsalarmeringscentralerna och         och tillförlitligt system för nödcentralbruk.
33882: ändringarna som sker i telenäten. Inrikesministe-        Tillämpningarna av den nya tekniken för
33883: riet har uppgjort en tidtabell för grundandet av     nödcentralema blir färdiga under åren 1994-
33884: de nya centralerna.                                  95. Preliminärt har man planerat, att de första
33885:    Planen har uppgjorts på basis av utlåtanden       nödcentralema enligt den nya modellen skall
33886: från 1änsstyrelserna. Närmast behovet av att         vara i bruk år 1995 inom alarmeringskretsarna i
33887: förnya de nuvarande kretsalarmeringscentraler-       Ådalarna, Salonejden, Mellersta Finland och
33888: na har utgjort utgångspunkt. Nödcentralerna          Norra Karelen. Avsikten är att inleda gemensam
33889: enligt det nya systemet grundas i hela landet före   nödcentralverksamhet för polisväsendet och
33890: utgången av år 1999.                                 brand- och räddningsväsendet inom alarme-
33891:    Enligt den nya alarmeringskretsindelningen        ringskretsarna i Ådalarna och Salonejden.
33892: övergår Hyvinge stad till Mellersta Nylands              Största delen av kretsalarmeringscentralerna
33893: alarmeringskrets vars nödcentralort är Kervo.        har byggts under 1970-talet och i början av
33894: Förutom dessa kommuner kommer Mäntsälä,              1980-talet. Nära på alla kretsalarmeringscen-
33895: Nurmijärvi och Tusby att höra till Mellersta         traler måste ombyggas under 1990-talet. Ut-
33896: Nylands alarmeringskrets. För närvarande hör         gångspunkten för planen för verkställandet av
33897: Hyvinge tillsammans med kommunerna                   indelningen i alarmeringskretsar har varit, att
33898: Hausjärvi och Loppis till Riihimäki alarmerings-     förenandet av områdena skall tidsbestämmas
33899: krets. Det är meningen att Riihimäki alarme-         till det år, när det är ändamålsenligast betraktat
33900: ringskrets skall indras. Förutom Hyvinge över-       ur verksamhetens synvinkel för en kommande
33901: går de övriga kommunerna inom Riihimäki              nödcentrals ombyggnad samt för de kretsalar-
33902: alarmeringsskrets till Centraltavastlands alarme-    meringscentraler som skall upphöra. Ombyg-
33903: ringskrets, vars nödcentralort är Tavastehus.        gandet av kretsalarmeringscentralema har i
33904: Hyvinge nödgades i tiden, på grund av teletek-       regel tidsbestämts till tiden efter är 1995, varvid
33905: niska orsaker, ansluta sig till Riihimäki alarme-    teknik enligt ny modell kan utnyttjas i full
33906:                                         1992 vp -   KK 506                                           5
33907: 
33908: utsträckning och ej heller dubbelinvesteringar          Såvitt kommunerna som kommer att höra tili
33909: behöver göras.                                      Centraltavastlands och Mellersta Nylands alar-
33910:    Enligt planen för verkställighet av ändringen    meringskretsar av ekonomiska orsaker önskar
33911: av indelningen i alarmeringskretsar har beslutet    påskynda bildandet av större alarmeringskretsar
33912: om Centraltavastlands alarmeringskrets och          är det möjligt med utnyttjande av den nuvarande
33913: ombyggnaden av kretsalarmeringscentralen tids-      tekniken i centralerna. I praktiken kan kretsalar-
33914: bestämts till år 1996, varvid kretsalarmerings-     meringscentralen i Riihimäki indras i slutet av år
33915: centralen i Riihimäki indras. De nuvarande          1994, varvid Hyvinge kan övergå tili Kervo
33916: kretsalarmeringscentralerna både i Tavastehus       alarmeringskrets. Härvid finns likväl inte ännu
33917: och Riihimäki fyller de tekniska och funktionella   tillgång tili teknik enligt ny modell och detta kan
33918: grundkraven, varför det utgående från denna         förorsaka extra kostnader när sådan installeras i
33919: realitet betraktat, inte finns orsak att påskynda   ett senare skede, vilket kommunerna måste vara
33920: omorganiseringarna.                                 beredda på, om tidtabellen tidigareläggs.
33921:      Helsingforsden 4 november 1992
33922: 
33923:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
33924:                                                  1992 vp
33925: 
33926: Kirjallinen kysymys 507
33927: 
33928: 
33929: 
33930: 
33931:                                     Pulliainen ym.: Puutavaran pitkäaikaisesta metsään varastoimises-
33932:                                         ta aiheutuvien haittojen torjumisesta
33933: 
33934: 
33935:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33936: 
33937:     Metsätuholaisten torjuntaan tähtäävä laki eli      piteisiin, ettei kerrottu toistu kesällä 1993 ja sitä
33938: ns. ötökkälaki velvoittaa puutavaran omistajan         seuraavina kesinä.
33939: joko kuljettamaan puutavaran pois tai huolehti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33940: maan siitä, ettei puutavarasta leviä metsään           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33941: merkittäviä määriä tuholaisia. Havupuutavara           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33942: on joko kuorittava tai peitettävä, jollei niitä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33943: kuljeteta luonnosta (lähinnä teiden varsilta) pois.
33944: Poisto- tai suojaamisajankohdan määrää luon-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että ke-
33945: non fenologia.                                                 sällä 1992 oli vastoin metsän hyönteis- ja
33946:     Äskettäinen tilannekartoitus osoitti, etteivät             sienituhojen torjuntaa koskevaa lakia tei-
33947: lähinnä puutavarayhtiöt noudata lakia. Kesä-                   den varsilla pari miljoonaa kuutiota sel-
33948:  kuun lopulla 1992 oli teiden varsilla vielä lähes 3           laista havupuutavaraa, johon mm. kas-
33949: milj. kuutiota havupuutavaraa, josta yli puolet                vavalle metsälle vaaralliset kaarnakuori-
33950:  oli mäntyä. Viime vuoden syyskuun jälkeen                     aiset voivat iskeytyä, ja
33951:  hakattua, kaamakuoriaisille kelpaavaa puutava-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33952:  raa oli kokonaismäärästä kolme neljäsosaa.                    ryhtyä, ettei sanottu uusiudu tulevina
33953:     Tilanne on kestämätön. Lakia rikotaan avoi-                kesinä?
33954:  mesti. Hallituksen tehtävänä on ryhtyä toimen-
33955: 
33956:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
33957: 
33958:            Erkki Pulliainen               Erja Lahikainen               Heikki Rinne
33959:            Henrik Westerlund              Osmo Polvinen                 Sirkka-Liisa Anttila
33960:            Timo Järvilahti                Kari Rajamäki                 Markku Koski
33961:            Pirkko Laakkonen               Heikki Riihijärvi             Ulpu Iivari
33962:                      Väinö Saario                               Kari Urpilainen
33963: 
33964: 
33965: 
33966: 
33967:  220051L
33968: 2                                         1992 vp -   KK 507
33969: 
33970: 
33971: 
33972: 
33973:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33974: 
33975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jenja puutavarayhtiöiltä saatujen tietojen perus-
33976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teella voidaan arvioida, että mäntypuutavaraa
33977: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        kuljetettiin pois edellä mainittuna ajanjaksona
33978: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siten, että lain määräysten vastaisesti metsään
33979: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       varastoidun puutavaran lopullinen määrä Etelä-
33980: Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    Suomessa oli korkeintaan noin 500 000 kuutio-
33981: myksestä n:o 507:                                     metriä. Ottaen huomioon kuusipuutavaran ja
33982:                                                       Pohjois-Suomen mäntypuutavaran poiskuljetta-
33983:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ke-     miselle tai suojaamiselle jääneen pitkän ajan, on
33984:        sällä 1992 oli vastoin metsän hyönteis- ja     myös niiden osalta hyvät perusteet arvioida lait-
33985:        sienituhojen torjuntaa koskevaa lakia tei-     tomasti metsään jääneen puutavaran lopulliset
33986:        den varsilla pari miljoonaa kuutiota sel-      määrät selvityksen tekoajankohtaa olennaisesti
33987:        laista havupuutavaraa, johon mm. kas-          pienemmiksi.
33988:        vavalle metsälle vaaralliset kaarnakuori-         Varastointiselvityksen maastotöissä saamien-
33989:        aiset voivat iskeytyä, ja                      sa ja myös muulla tavoin hankkimiensa tietojen
33990:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        perusteella metsälautakunnat antoivat puutava-
33991:        ryhtyä, ettei sanottu uusiudu tulevina         ran omistajille puutavaran poiskuljetusta tai
33992:        kesinä?                                        muuta suojaamista koskevia kehotuksia, joiden
33993:                                                       noudattamista myös valvottiin etenkin suurim-
33994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pien puutavaraerien osalta. Näillä toimenpiteillä
33995: en seuraavaa:                                         voitiin siten ennalta estää merkittävien tuhojen
33996:                                                       syntymistä.
33997:     Kysymyksessä on viitattu Metsäntutkimuslai-          Ympäröivien metsien kannalta suurimmat
33998: toksen viime kesänä yhdessä metsäkeskusten ja         tuhoriskit aiheuttavien suojaamattomien mänty-
33999: metsälautakuntien kanssa tekemän havupuun             pinojen keskikoko oli tehdyssä selvityksessä 24
34000: varastointiselvityksen tuloksiin. Selvitys oli jat-   m 3• Lukumääräisesti eniten tienvarsilla oli kah-
34001: koa aikaisempiin, vuosina 1985 ja 1988, tehtyi-       den kuutiometrin suuruisia pinoja. Kaikkein
34002: hin vastaaviin selvityksiin ja se kohdistui pääasi-   pienimmistä pinoista ympäristömetsiin leviävien
34003: assa mäntypuutavaraan.                                hyönteisten kokonaismäärä ja siten myös niiden
34004:     Sellaista mäntypuutavaraa, jota metsän hyön-      aiheuttamat kasvutappiot jäävät vähäisiksi.
34005: teis- ja sienituhojen torjuntaa koskevan lain            Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten halli-
34006: (263/91) määräykset koskevat, oli selvityksen         tus katsoo, että metsän hyönteis- ja sienituhojen
34007: tekoajankohtana Etelä-Suomessa 812 000 m3 ja          torjuntaa koskevan lain täytäntöönpane on sen
34008: Pohjois-Suomen yksityismailla 346 000 m3• Kuu-        ensimmäisenä voimassaolovuonna onnistunut
34009: sipuutavaran määrät olivat vastaavasti 432 000        olosuhteet huomioon ottaen tyydyttävästi.
34010: m 3 ja 38 000 m 3•                                       Tulevina vuosina on kuitenkin edelleen tar-
34011:     Puutavaravarastot tarkastettiin juhannuksen       peen jatkaa hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa
34012: jälkeisellä viikolla, joten Etelä-Suomessa jäi kes-   koskevaan lakiin liittyvää koulutusta, tiedotusta
34013: kimäärin 7 ja Pohjois-Suomessa 20 päivää aikaa        ja neuvontaa, jota jo viime kevään aikana järjes-
34014: joko kuljettaa mäntypuutavara pois metsästä lain      tettiin varsin kattavasti kaikkien metsälautakun-
34015: tarkoittamiin määräaikoihin mennessä tai tehdä        tien alueella. Osana metsälautakuntien suoritta-
34016: sille muita toimenpiteitä hyönteisten leviämisen      maa lainvalvontaa tullaan myös jatkossa tarpeen
34017: estämiseksi. Kuusipuutavaran osalta toimenpi-         mukaan tekemään otantaan perustuvia selvityk-
34018: teille oli aikaa Etelä-Suomessa runsas kuukausi ja    siä puutavaran tienvarsivarastoinnista. Joissakin
34019: Pohjois-Suomessa lähes kaksi kuukautta.               tapauksissa saattaa tulla kysymykseen myös lain
34020:     Puutavaran kuljetusmääriä koskevien tilasto-      mahdollistamien pakkokeinojen soveltaminen.
34021: 
34022:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
34023: 
34024:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
34025:                                          1992 vp -   KK 507                                         3
34026: 
34027: 
34028: 
34029: 
34030:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34031: 
34032:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         talivirke under nämnda period horttransportera-
34033: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       des så att den slutliga mängden virke som lagra-
34034: den 14 oktoher 1992 till vederhörande medlem         des i skogen i strid med laghestämmelserna var
34035: av statsrådet översänt avskrift av följande av       högst 500 000 kuhikmeter i södra Finland. Med
34036: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade           heaktande av den långa tid som återstod för att
34037: spörsmål nr 507:                                     transportera hort eller skydda granvirket och i
34038:                                                      norra Finland tallvirket, finns det goda grunder
34039:           Är Regeringen medveten om att det          att anta att de slutliga mängderna virke som
34040:        vid vägkanterna sommaren 1992, i strid        olagligt hlev kvar i skogen även för deras vid-
34041:        med lagen om hekämpning av insekt- och        kommande var hetydligt mindre än vid tidpunk-
34042:        svamskador i skog, låg ett par miljoner       ten för utredningen.
34043:        kuhik sådant harrvirke som kan angripas           På grundval av de uppgifter som skogsnämn-
34044:        av hl.a. harkhorrar, vilka är farliga sär-    derna insamlade under terrängarhetet vid lag-
34045:        skilt för växande träd, och                   ringsutredningen och erhöll på annat sätt upp-
34046:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      manade nämnderna virkesägarna att transporte-
34047:        för att det nämnda inte skall upprepa sig     ra hort eller skydda virket. Ägarna ålades även
34048:        under kommande somrar?                        att efterfölja uppmaningarna särskilt i fråga om
34049:                                                      större trävarupartier. Genom dessa åtgärder
34050:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kunde uppkomsten av större skador således
34051: anföra följande:                                     förehyggas.
34052:                                                          Medelstorleken hos de oskyddade tallytor,
34053:    1 spörsmålet refereras tili resultaten av den     vilka utgjorde den största risken för skador med
34054: utredning om lagring av harrvirke som skogs-         tanke på den omgivande skogen, var enligt
34055: forskningsinstitutet senaste sommar gjorde i         utredningen 24 m 3• K vantitativt fanns det vid
34056: samråd med skogscentralerna och skogsnämn-           vägkanterna mest två kuhikmeters staplar. Den
34057: derna. Utredningen var en fortsättning på mot-       totala mängden insekter som sprider sig från de
34058: svarande utredningar åren 1985 och 1988 och          allra minsta staplarna till skogarna i omgivning-
34059: gälide huvudsakligen talivirke.                      en är liksom den tillväxtförlust de åsamkar
34060:    Vid tidpunkten för utredningen fanns i södra      mycket liten.
34061: Finland 812 000 m 3 och på privata områden i             Med hänvisning tili de ovan anförda synpunk-
34062: norra Finland 346 000 m 3 sådant talivirke som       terna anser regeringen att verkställigheten av
34063: avses i hestämmelserna i lagen om hekämpning         lagen om hekämpning av insekt- och svampska-
34064: av insekt- och svampskador i skog (263/91).          dor i skog har lyckats tillfredsställande med
34065: Mängden granvirke var på motsvarande sätt            heaktande av förhållandena det första året lagen
34066: 432 000 m 3 och 38 000 m 3 •                         varit i kraft.
34067:    Virkeslagren kontrollerades veckan efter mid-         Det är dock nödvändigt att under den när-
34068: sommaren, varför det i södra Finland i genom-        maste framtiden fortsätta den uthildning, infor-
34069: snitt återstod 7 och i norra Finland 20 dagar att    mation och rådgivning som har samhand med
34070: antingen transportera hort virket från skogen        lagen om hekämpning av insekt- och svampska-
34071: inom den tid som avses i lagen eller att åtgärda     dor i skog och som redan under senaste vår
34072: virket på annat sätt för att förhindra en sprid-     anordnades mycket täckande inom alla skogs-
34073: ning av insekter. Tiden för att åtgärda granvirket   nämnders områden. Som ett led i skogsnämnder-
34074: var i södra Finland en dryg månad och i norra        nas övervakning av iakttagandet av lagen kom-
34075: Finland nästan två månader.                          mer utredningar om lagring vid vägkanterna att
34076:    På grundval av statistiken över volymen av        vid hehov göras även i framtiden i form av
34077: trävarutransporter och även de uppgifter som         stickprov. 1 vissa fall kan det hli fråga om att
34078: erhållits av trävaruholag, kan man uppskatta att     tillämpa de tvångsmedel lagen medger.
34079: 
34080:      Helsingforsden 18 novemher 1992
34081: 
34082:                                                        Jord- och skogshruksminister Martti Pura
34083:                                                  1992 vp
34084: 
34085: Kirjallinen kysymys 508
34086: 
34087: 
34088: 
34089: 
34090:                                     Perho-Santala: Sosiaalialan opetushaljoittelun turvaamiseksi tar-
34091:                                        vittavista toimista
34092: 
34093: 
34094:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34095: 
34096:     Ammattikasvatushallitus (sittemmin opetus-            - Korvaus maksetaan kaikissa tapauksissa
34097: hallitus) asetti 31.1.1991 työryhmän, jonka teh-       kunnalle tai kuntainliitolle.
34098: tävänä oli selvittää sosiaalialan ja terveyden-           Avoin tilanne on käytännössä jo johtanut
34099: huollon ammatillisen koulutuksen käytännön             sopimusten irtisanomisiin ja siihen, että kunnat
34100: opetuksen kustannuksiin, korvauksiin, palkki-          pyrkivät saamaan nykyisiä sopimuksia kor-
34101: oihin sekä muihin jäljestelyihin liittyviä kysy-       keammat korvaukset sosiaali- ja terveydenhuol-
34102: myksiä. Työryhmän tuli selvityksensä perus-            lon oppilaitoksilta. Ko. oppilaitoksilla ei ole
34103: teella laatia sopimusmalli käytettäväksi sosiaa-       määrärahoja korkeampien korvausten maksa-
34104: li- ja terveydenhuollon alueella toimivien sekä        miseen. Pahimmassa tapauksessa tilanne johtaa
34105: muiden vastaavien laitosten ylläpitäjien ja op-        siihen, että ensi vuoden alusta ei opiskelijoiden
34106: pilaitosten välisissä koulutuskäytäntöä koske-         käytännön haljoittelua alan työpaikoilla, mm.
34107: vissa sopimuksissa. Työryhmän tuli saada               sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja sosiaalialan
34108: työnsä valmiiksi 31.12.1991. Työryhmä sai jat-         laitoksissa ja sosiaalitoimistoissa voida järjestää.
34109: koaikaa 30.6.1992 asti ja piti viimeisen koko-         Opetuksen kokonaissisältöä ajatellen tilanne on
34110: uksensa 11.6.1992.                                     kestämätön, koska pelkkä laboratorio-opetus ei
34111:      Työryhmässä ei löytynyt riittävää yksimieli-      ole riittävää.
34112:  syyttä uuden, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan           Terveydenhuollon keskiasteen koulutuksen
34113:  yhteisen mallisopimuksen hyväksymiselle. Mer-         käytännön opetuksen kehittämistoimikunnan
34114:  kittävin erimielisyys koski oppilaitoksen kunnal-     mietinnön (Komiteanmietintö 1988:42) mukaan
34115: le käytännön opetuksen jäljestämisestä ja kehit-       pitäisi päästä uuteen käytäntöön, jossa mm.
34116:  tämisestä maksettavaa korvausta. Sosiaali- ja         ohjausvastuupalkkiosta luovuttaisiin ja vastaa-
34117:  terveydenhuollon hallinnonaloilla valtionosuu-        va rahamäärä suoritettaisiin työnantajalle ja
34118:  den laskentaperusteisiin ei sisälly käytännön         käytettäisiin käytännön opetuksen edistämiseen
34119:  opetuksen jäljestämisestä kunnanhallinnolle ai-       ja kehittämiseen. Nykyistä sopimusjärjestelmää
34120:  heutuvien kustannusten korvausta, kuten mui-          tulisi muutenkin yksinkertaistaa, koska mm.
34121:  den keskiasteen oppilaitosten kohdalla.               suojavaatteista ja opiskelijoiden aterioista ai-
34122:      Edellä selvitetyn avoimeksi jääneen tilanteen     heutuvien kustannusten yksikkökohtaiseen las-
34123:  johdosta kunnalliset keskusjäljestöt, Kunnalli-       kemiseen kuluu sekä oppilaitoksissa että ope-
34124:  nen työmarkkinalaitos ja Sairaalaliitto suositte-     tusta antavissa yksiköissä kohtuuttomasti ai-
34125:  levat, että käytännön opetuksen jäljestämisessä       kaa.
34126:  noudatetaan aikaisemmin hyväksyttyjä sopi-               Tilanteen selkiyttämiseksi tulisi pikaisesti jat-
34127:  musmalleja vähintään seuraavin tarkennuksin:          kaa uuden sopimusmallin valmistelua sekä pyr-
34128:      - Käytännön opetuksesta aiheutuvat kus-           kiä siihen, että lakiin ammatillisista oppilaitok-
34129:   tannukset tulee opetushallinnon korvata kunnil-      sista (487/87) siihen myöhemmin tehtyine muu-
34130:  le ja kuntainliitoille täysimääräisesti ottaen huo-   toksineen, sen 32 §:n mukaisen koulutussopi-
34131:   mioon opetus- ja ohjaustehtäviin käytettävän         muksen piiriin tulisi sisällyttää myös sosiaali- ja
34132:   ajan ja muut välittömät ja välilliset kustannuk-     terveydenhuoltoalan oppilaitosten opetushar-
34133:   set.                                                 joittelu.
34134:      - Oppilaitoksen tulee jäljestää opetustehtä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34135:   viin Osallistuvalle toimintayksikön henkilökun-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34136:   nalle oppimistavoitteiden saavuttamisen kannal-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34137:   ta tarpeellista koulutusta korvauksetta.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34138: 
34139:  220051L
34140: 2                                       1992 vp -   KK 508
34141: 
34142:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            lään sekä korvauksen maksamisesta ai-
34143:       ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuollon käy-          heutuvien kustannusten sisällyttämiseksi
34144:       tännön opetusharjoittelun turvaamiseksi            sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
34145:       sekä kyseisen harjoittelun ja siitä makset-        lua ja valtionosuutta koskevaan lainsää-
34146:       tavan korvauskäytännön sisällyttämisek-            däntöön sen valtionosuuksien määräyty-
34147:       si ammatillisista oppilaitoksista annetun          mispohjaan?
34148:       lain koulutussopimusta koskevaan pykä-
34149:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34150: 
34151:                                        Maija Perho-Santala
34152:                                          1992 vp -   KK 508                                             3
34153: 
34154: 
34155: 
34156: 
34157:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34158: 
34159:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yleisen virkaehtosopimuksen ateriakorvauspe-
34160: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rusteiden mukaisesti. Terveydenhuolto-oppilai-
34161: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       tokset suorittavat lisäksi opiskelijoille luovute-
34162: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuista suojavaatteista korvauksen.
34163: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Käytännön opetuksen pedagogisesta ohjauk-
34164: Maija Perho-Santalan näin kuuluvan kirjallisen       sesta vastaavat oppilaitosten opettajat. Vastaa-
34165: kysymyksen n:o 508:                                  vasti oppilaitos huolehtii toimintayksikön henki-
34166:                                                      lökunnan ohjauksesta.
34167:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Opiskelijoille ei käytännön opiskelussa mak-
34168:        ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuollon käy-     seta palkkaa eikä oppilaitos veloita laitoksia
34169:        tännön opetusharjoittelun turvaamiseksi       opiskelijan suorittamasta työstä.
34170:        sekä kyseisen harjoittelun ja siitä makset-       Opetushallituksen asettaman vuosina 1991-
34171:        tavan korvauskäytännön sisällyttämisek-       92 työskennelleen työryhmän tehtävänä oli mm.
34172:        si ammatillisista oppilaitoksista annetun     yhtenäistää sopimuskäytäntö alojen kesken ja
34173:        lain koulutussopimusta koskevaan pykä-        yksinkertaistaa maksuperusteita kustannuksia
34174:        lään sekä korvauksen maksamisesta ai-         lisäämättä. Työryhmä oli kehittämissuuntien
34175:        heutuvien kustannusten sisällyttämiseksi      linjauksista pitkälti samaa mieltä, sen sijaan
34176:        sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-      maksuperusteista ei saavutettu yksimielisyyttä.
34177:        lua ja valtionosuutta koskevaan lainsää-      Työryhmän yksimielisenä kantana todettiin, että
34178:        däntöön sen valtionosuuksien määräyty-        vaikka uutta sopimusmallia ei saatu aikaan,
34179:        mispohjaan?                                   mistään muusta uudesta käytännöstä ei sovita,
34180:                                                      vaan toiminta jatkuu vanhojen sopimusmallien
34181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaisena. Kuntien keskusjärjestöt ovat kuiten-
34182: vasti seuraavaa:                                     kin suosittaneet jäsenkunnilleen, että kunnat
34183:                                                      alkavat periä oppilaitoksilta todellisten kustan-
34184:    Sosiaali- ja terveysalojen koulutuksissa käy-     nusten mukaiset korvaukset, mikä puolestaan
34185: tännön opetus on kiinteä osa kunkin koulutus-        on johtanut jo ensimmäisten sopimusten irtisa-
34186: ammatin opetussuunnitelmaa ja välttämätön            nomisiin ja opetuksen toteuttamisen vaikeutu-
34187: ammattitaidon saavuttamiseksi. Käytännön             miseen.
34188: opetus toteutetaan sairaaloissa, vanhusten ja            Kysymyksessä on todettu, että sosiaali- ja
34189: vammaisten hoitolaitoksissa, päiväkodeissa, las-     terveydenhuollon käytännön harjoittelu tulisi
34190: tenkodeissa, kuntien kotipalvelua ja kotisairaan-    ottaa oppilaitoslain mukaisen koulutussopimus-
34191: hoitoa järjestävissä organisaatioissa jne.           järjestelmän piiriin. Ammatillisista oppilaitok-
34192:    Molemmilla aloilla on käytössä valtakunnalli-     sista annetun lain (487/87) 32 c §:ssä ei ole rajattu
34193: set mallisopimukset, joissa on sovittu mm. toi-      sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksia koulu-
34194: minnan organisoinnista ja korvauksista. Sopi-        tussopimusjärjestelmän ulkopuolelle. Käytän-
34195: mukset on tehty yhteistyönä eri intressitahojen      nössä toiminta on muista oppilaitosmuodoista
34196: kanssa, terveydenhuollon sopimus vuonna 1983         poiketen järjestetty aikaisemmin kuvatun sopi-
34197: ja sosiaalialan vuonna 1986. Mallisopimukset         muskäytännön mukaisesti. Vuoden alusta voi-
34198: ovat maksuperusteiltaan jossain määrin erilaiset.    maan tulevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
34199: Terveydenhuollon korvaukset maksetaan henki-         tuksesta annetun lain (705/92) mukaan ammatil-
34200: lökohtaisina palkkioina osastonhoitajalle tai        listen oppilaitosten yksikköhintoja laskettaessa
34201: vastaavalle, joka huolehtii yksikössään käytän-      otetaan huomioon kaikki lain soveltamisalaan
34202:  nön opetuksen organisoinnista. Sosiaalialalla       kuuluneesta koulutuksesta aiheutuneet kustan-
34203:  korvaukset maksetaan toimintayksikön ylläpitä-      nukset, mukaan lukien mm. koulutussopimus-
34204: jälle. Molemmilla aloilla oppilaitos korvaa opis-    koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Yksik-
34205:  kelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan ruo-      köhinnat lasketaan toteutuneiden kustannusten
34206:  kailusta aiheutuvat kustannukset kunnallisen        perusteella, mikä merkitsee, ettei yksikköhinto-
34207: 4                                         1992 vp -   KK 508
34208: 
34209: jen kustannuspohjissa puheena olevien oppilai-        seksi. Tässä yhteydessä selvitetään myös kysy-
34210: tosmuotojen osalta ole huomioitu koulutussopi-        myksessä ehdotettu koulutussopimusjärjestel-
34211: muksesta aiheutuvia kustannuksia vuonna 1993.         mään siirtyminen sekä muut vaihtoehdot.
34212: Toisaalta toimintaan ei ole osoitettavissa lisära-       Opetusministeriön käsityksen mukaan sosiaa-
34213: hoitusta. Myöskään valtion oppilaitosten, joita       li- ja terveydenhuollon käytännön opetuksen
34214: on suurin osa terveydenhuolto-oppilaitoksista,        järjestelyissä tulisi edellä mainittu huomioon
34215: osalta koulutussopimusjärjestelmän edellyttä-         ottaen noudattaa eri osapuolten kanssa yhdessä
34216: mää lisärahoitusta ei ole osoitettavissa.             sovittujen mallisopimusten mukaista käytäntöä
34217:    Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusten          käytännön opetustoiminnan turvaamiseksi,
34218: sekä rakenteellisessa että sisällöllisessä kehittä-   kunnes mahdollisista uusista järjestelyistä on
34219: misessä on tapahtumassa merkittäviä muutok-           päätetty tai sovittu. Opetusministeriö on kutsu-
34220: sia,jotka heijastuvat myös käytännön opetuksen        nut kuntien keskusjärjestöjen, Sairaalaliiton,
34221: toteuttamiseen. Opetushallitus selvittää parhail-     Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä opetus-
34222: laan yhdessä alan oppilaitosten kanssa erilaisia      hallituksen edustajat koolle neuvottelujen käyn-
34223: vaihtoehtoja käytännön opetuksen kehittämi-           nistämiseksi.
34224:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
34225: 
34226:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
34227:                                           1992 vp -   KK 508                                            5
34228: 
34229: 
34230: 
34231: 
34232:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34233: 
34234:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kostnaderna för de studerande och läroanstal-
34235: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        tens personai enligt grunderna för måltidsersätt-
34236: den 14 oktober 1992 till vederbörande medlem          ning i det kommunala allmänna tjänstekollektiv-
34237: av statsrådet översänt avskrift av följande av        avtalet. Hälsovårdsläroanstalterna betalar dess-
34238: riksdagsman Maija Perho-Santala underteckna-          utom en ersättning för de skyddskläder som de
34239: de spörsmål nr 508:                                   studerande tagit emot.
34240:                                                          Läroanstaltens lärare svarar för den pedago-
34241:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        giska handledningen av den praktiska undervis-
34242:        ta för att trygga den praktiska övnings-       ningen. På motsvarande sätt sköter läroanstalten
34243:        undervisningen inom social- och hälso-         handledningen av personalen i verksamhetsen-
34244:        vården samt för att inta denna praktik         heten.
34245:        och den praxis som gäller betalning av            De studerande betalas ingen lön för de prak-
34246:        ersättning för denna i paragrafen om           tiska studierna. Inte heller debiterar läroanstal-
34247:        utbildningsavtal i lagen om yrkesläroan-       ten inrättningarna för det arbete en studerande
34248:        stalter, samt inta de kostnader som för-       utför.
34249:        anleds av denna ersättning i lagstiftning-        En av utbildningsstyrelsen tilisatt arbetsgrupp
34250:        en om planering av och statsandel för          som arbetade åren 1991-92 hade bl.a. till upp-
34251:        social- och hälsovården då det gäller          gift att förenhetliga avtalspraxis mellan bran-
34252:        grunden för bestämmande av statsande-          scherna och förenkla betalningsgrunderna utan
34253:        lar?                                           att öka kostnaderna. Arbetsgruppen var i stor
34254:                                                       sett av samma åsikt i fråga om utvecklingslinjer-
34255:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na, däremot kunde man inte nå enighet om
34256: anföra följande:                                      betalningsgrunderna. Arbetsgruppen konstate-
34257:                                                       rade enhälligt att trots att någon ny avtalsmodell
34258:    Den praktiska undervisningen inom social-          inte åstadkommits, kommer man inte heller
34259: och hälsovårdsutbildningen utgör en oskiljaktig       överens om någon annan ny praxis, utan verk-
34260: del av läroplanen för varje utbildningsyrke och       samheten fortsätter enligt de gamla avtalsmodel-
34261: är nödvändig för att yrkesfårdighet skall kunna       lerna. Kommunernas centralorganisationer har
34262: uppnås. Den praktiska undervisningen ges vid          dock rekommenderat sina medlemskommuner
34263: sjukhus, vårdinrättningar för åldringar och han-      att de skall börja uppbära ersättningar enligt de
34264: dikappade, daghem, barnhem, av organisationer         verkliga kostnaderna av läroanstalterna, vilket
34265: som ordnar kommunernas hemservice och hem-            för sin dellett tili att de första avtalen redan har
34266: sjukvård etc.                                         sagts upp och undervisningen har försvårats.
34267:    Inom bägge branscherna används riksomfat-             I spörsmålet konstateras att den praktiska
34268: tande modellavtal i vilka man kommit överens          övningen inom social- och hälsovården bör om-
34269: bl.a. om organiseringen av verksamheten och           fattas av utbildningsavtalssystemet i läro-
34270: ersättningar för den. A vtalen har ingåtts i samar-   anstaltslagen. I 32 c § lagen om yrkesläroanstal-
34271: bete med olika intressegrupper, avtalet för hälso-    ter (487/87) har social- och hälsovårdsläroanstal-
34272: vården är 1983 och avtalet för det sociala områ-      terna inte lämnats utanför utbildningsavtalssys-
34273: det år 1986. Modellavtalen skiljer sig något från     temet. I praktiken har verksamheten tili skillnad
34274: varandra vad avgiftsgrunderna beträffar. Ersätt-      från övriga läroanstaltsformer ordnats enligt den
34275: ningarna inom hälsovården betalas som person-         avtalspraxis som beskrivits ovan. Enligt lagen
34276: liga arvoden tili avdelningsskötaren eller den        om finansiering av undervisnings- och kultur-
34277: ansvariga som sköter organiseringen av den            verksamhet (705/92) som träder i kraft vid årets
34278: praktiska undervisningen i enheten. På det soci-      början beaktas alla kostnader för utbildning som
34279: ala området betalas ersättningarna till den som       hör till tillämpningsområdet då enhetpriserna
34280: svarar för verksamhetsenheten. Inom bägge             för yrkesläroanstalterna räknas ut, inbegripet
34281: branscherna ersätter läroanstalten bespisnings-       bl.a. kostnaderna för utbildningsavtalsutbild-
34282: 6                                          1992 vp -   KK 508
34283: 
34284: ningen. Enhetspriserna beräknas enligt de verk-        alternativ för att utveckla den praktiska under-
34285: liga kostnaderna vilket innebär att kostnaderna        visningen. 1 detta sammanhang utreds också den
34286: för utbildningsavtal inte beaktats i kostnads-         övergång till utbildningsavtalssystemet som fö-
34287: grunderna för enhetspriserna då det gäller de          reslås i spörsmålet samt andra alternativ.
34288: aktuella läroanstaltsforrnerna år 1993. Å andra           Enligt undervisningsministeriets uppfattning
34289: sidan kan verksamheten inte anvisas tilläggsfi-        bör man i arrangemangen av den praktiska
34290: nansiering. Inte heller de statliga läroanstalterna,   undervisningen inom social- och hälsovården,
34291: vilket största delen av hälsovårdsläroanstalterna      med beaktande av det ovannämnda, iaktta prax-
34292: är, kan anvisas den tilläggsfmansiering som ut-        is enligt de modellavtal parterna gemensamt
34293: bildningsavtalssystemet kräver.                        kommit överens om tills man beslutat eller
34294:    Innehållet och strukturen i utbildningen inom       kommit överens om eventuella nya arrange-
34295: social- och hälsovården genomgår som bäst              mang. Undervisningsministeriet har kallat sam-
34296: stora omvälvningar som också återspeglar sig på        man företrädare för kommunernas centralorga-
34297: hur den praktiska undervisningen genomförs.            nisationer, Sjukhusförbundet, Kommunala ar-
34298: Utbildningsstyrelsen håller tillsammans med lä-        betsmarknadsverket samt utbildningsstyrelsen
34299: roanstalterna i branschen på att utreda olika          för att starta förhandlingar i frågan.
34300: 
34301:      Helsingforsden 10 november 1992
34302: 
34303:                                                            U ndervisningsminister Riitta Uosukainen
34304:                                               1992 vp
34305: 
34306: Kirjallinen kysymys 509
34307: 
34308: 
34309: 
34310: 
34311:                                   Aittoniemi: Matkailuelinkeinon edistämisestä hirvenmetsästysret-
34312:                                       kiä järjestämällä
34313: 
34314: 
34315:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34316: 
34317:    Suomessa ammutaan vuosittain lähes 50 000        seksi, jos osa kaatomäärästä varattaisiin tähän
34318: hirveä ja 5 000 peuraa. Samalla metsästysseu-       tarkoitukseen.
34319: rueelia saattaa olla kymmeniä lupia, ja lupien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34320: salliman määrän kaataminen muodostuu joskus         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34321: melkein painajaiseksi lupa-ajan lähestyessä lop-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34322: puaan. Silti useimmiten maattomat metsästysha-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34323: luiset jäävät osattomiksi, koska metsästysseu-
34324: rueet ovat kovin suljettuja ryhmiä.                             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34325:    Afrikassa järjestetään leijonasafareja rahak-            siin, jotka edistäisivät hirvi- ja peurasafa-
34326: kaitten huviksi. Tämä saattaisi hirvien ja peuro-           rien järjestämistä matkailuelinkeinoon
34327: jen osalta muodostua myös Suomessa mittavaksi               liittyen ja houkuttelisivat ulkomaalaisia
34328: tulonlähteeksi ja matkailuelinkeinon ruudittami-            raharikkaita jaloon harrastukseen?
34329:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34330: 
34331:                                           Sulo Aittoniemi
34332: 
34333: 
34334: 
34335: 
34336: 220051L
34337: 2                                         1992 vp -    KK 509
34338: 
34339: 
34340: 
34341: 
34342:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34343: 
34344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tysmaiden omistajien vastahakoisuus luovuttaa
34345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maitaan metsästysseurojen kaupalliseen hyöty-
34346: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         käyttöön. Tilanne tältä osin saattaisi tosin muut-
34347: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tua, mikäli metsästäjä- ja maanomistajatahot
34348: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        pääsisivät yhteisymmärrykseen ulkomaalaisten
34349: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        turistimetsästäjien osalta maanomistajille mak-
34350: myksestä n:o 509:                                      settavasta korvauksesta.
34351:                                                           Valtionmaiden osalta, joista pääosa sijaitsee
34352:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Pohjois- ja Itä-Suomessa, kaupallisen metsästys-
34353:        siin, jotka edistäisivät hirvi- ja peurasafa-   mahdollisuuden tarjoaminen ulkomaalaisille
34354:        rien järjestämistä matkailuelinkeinoon          riippuu ratkaisevasti metsähallituksesta. Eräillä
34355:        liittyen ja houkuttelisivat ulkomaalaisia       hoitoalueilla on matkailuyrittäjille jo myyty ra-
34356:        raharikkaita jaloon harrastukseen?              joitetusti lupia metsästysmatkailijoille markki-
34357:                                                        noimista varten. Kun metsähallitus on touko-
34358:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kuussa 1992 siirtynyt tulosjohtamiseen ja erotta-
34359: taen seuraavaa:                                        nut virkistyspalvelut mukaan lukien metsästyk-
34360:                                                        sen omaksi tulostoiminnokseen, on metsästyk-
34361:    Kun valtioneuvosto joulukuussa 1988 teki            seen liittyvä kaupallinen toiminta nousemassa
34362: periaatepäätöksen matkailun kehittämiseksi             yhdeksi tulojenhankinnan mahdollisuudeksi.
34363: vuosina 1989-1992, sisältyi päätöksen ympäris-            Metsähallituksen johdon näkemyksenä on-
34364: töpolitiikkaa käsittelevään kohtaan lausuma:           kin, että huomioon ottaen metsästysmatkailun
34365: "Kokeiluluontoisesti varataan Itä- ja Pohjois-         maaseudulle tarjoamat uudet työ- ja ansiotilai-
34366: Suomen valtionmailta alueita ulkomaalaisille           suudet on tutkittava hoitoalueiden mahdolli-
34367: suunniteltuja opastettuja metsästys- ja kalastus-      suuksia lisätä metsästysalueiden ja vastaavasti
34368: retkiä varten." Lausuman taustana oli sen va-          -lupien määrää sekä palvelupakettityyppistä tar-
34369: luuttatulomahdollisuuden näkeminen, jonka              jontaa. Erityisesti hirvenmetsästys näyttäisi hir-
34370: tarjoaisi ohjattu ulkomaalaisille järjestetty met-     vikannan runsauden perusteella tarjoavan mah-
34371: sästysmatkailu joillakin soveliailla metsähalli-       dollisuuksia nykyistä laajempaan maksavien
34372: tuksen hallinnassa olevilla valtionmailla. Kysy-       metsästysmatkailijoiden mukaanottamiseen. Sa-
34373: myksessä olisi ollut vain kokeilu tällä kansainvä-     moin metsähallituksen kämppäverkosto hyvien
34374: lisen matkailun erityislohkolla, joka tuo merkit-      metsästysalueiden läheisyydessä ja harjoitettu
34375: täviä matkailutuloja esimerkiksi Puolalle ja           kämppien joustava vuokrauspolitiikka helpotta-
34376: eräille toisille Manner-Euroopan maille.               vat varsinaisten matkailuyrittäjien työtä metsäs-
34377:    Mainittua kokeilua ei kuitenkaan voitu käyn-        tykseen, kalastukseen ja muuhun metsien virkis-
34378: nistää metsästäjäjärjestöjen ja metsästysviran-        tyskäyttöön perustuvien palvelupakettien raken-
34379: omaisten epäilysten vuoksi. Eräitä poikkeuksia         tamisessa.
34380: lukuun ottamatta ei myöskään yksityisillä mailla          Edellä olevaan perustuen hallitus katsoo, että
34381: ole voitu järjestää maksullisia jahteja ulkomaa-       kysymys ei sen taholta aiheuta erityisiä toimen-
34382: laisille turistimetsästäjille eräänä syynä metsäs-     piteitä.
34383: 
34384:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
34385: 
34386:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
34387:                                           1992 vp -   KK 509                                           3
34388: 
34389: 
34390: 
34391: 
34392:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34393: 
34394:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kommersiellt bruk. Till denna del kan läget
34395: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        visserligen förändras, ifall jakt- och markägar-
34396: den 14 oktober 1992 tili vederbörande medlem          partema kan komma överens om den ersättning
34397: av statsrådet översänt avskrift av följande av        som skall betalas till markägama för de utländs-
34398: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-           kajägama.
34399: mål nr 509:                                               I fråga om statens marker, som till största
34400:                                                       delen är belägna i norra och östra Finland, är
34401:           Har Regeringen för avsikt att vidta         möjlighetema att erbjuda utlänningar kommer-
34402:        åtgärder för att främja organiserandet av      siell jakt i avgörande grad beroende av forststy-
34403:        älg- och hjortsafarier i anslutning till       relsen. Inom vissa skogsrevir har licenser redan i
34404:        turistnäringen och locka penningstarka         begränsad mängd sålts till turistföretagare för att
34405:        utlänningar till denna ädla sport?             marknadsföras för jagande turister. Då forststy-
34406:                                                       relsen i maj 1992 övergick till resultatorienterad
34407:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         styming och särskilde rekreationstjänstema, in-
34408: anföra följande:                                      klusive jakten, till en egen resultatfunktion, hål-
34409:                                                       ler den kommersiella verksamheten i anslutning
34410:    Då statsrådet i december 1988 fattade ett          till jakt på att bli en möjlighet att införskaffa
34411: principbeslut om utveckling av turismen åren          inkomster.
34412: 1989-1992, ingick i det stycke av beslutet som            Ledningen för forststyrelsen anser följaktligen
34413: behandlade miljöpolitiken ett yttrande om att         att, med beaktande av de nya tillfällen till arbete
34414: områden av den statliga marken i östra och            och förtjänst som jaktturismen erbjuder lands-
34415: norra Finland i experimentsyfte reserveras för        bygden, skogsrevirens möjligheter att utöka an-
34416: guidade jakt- och fiskeutfårder som planeras för      talet jaktområden och i motsvarande grad anta-
34417: utlänningar. Bakgrunden tili detta yttrande var       let jaktlicenser samt utbudet i form av tjänstepa-
34418: att man såg möjligheter att få valutainkomster        ket bör undersökas. I synnerhet älgjakten ver-
34419: genom ledd jaktturism organiserad för utlän-          kar, på basis av älgstammens storlek, erbjuda
34420: ningar på lämpliga statliga marker i forststyrel-     möjligheter att ta med ett större antal jagande
34421: sens besittning. Det skulle endast ha varit fråga     turister som betalar för sig än för närvarande.
34422: om ett experiment i denna specialnisch inom den       Också forststyrelsens stugnätverk i närheten till
34423: intemationelia turismen, som ger t.ex. Polen och      goda jaktområden och den smidiga uthymings-
34424: vissa andra Iänder på kontinenten i Europa            politik som har idkats i fråga om stugoma
34425: betydande inkomster från turismen.                    underlättar de egentliga turistföretagamas arbe-
34426:    Detta experiment kunde emellertid inte inle-       te på att bygga upp tjänstepaket som baserar sig
34427: das p.g.a. jägarorganisationemas och jaktmyn-         på jakt, fiske och annat rekreationsbruk av
34428: dighetemas dubier. På vissa undantag när har          skogama.
34429: jakter mot avgift för utländska turistande jägare         På basis av ovanstående anser regeringen att
34430: inte heller kunnat arrangeras på privat mark och      spörsmålet inte föranleder några särskilda åtgär-
34431: ett skäl till detta har varit markägamas ovilja att   der från dess sida.
34432: överlåta sina marker till jaktföreningama för
34433:      Helsingforsden 10 november 1992
34434: 
34435:                                                                           Minister Pertti Salolainen
34436:                                                1992 vp
34437: 
34438: Kirjallinen kysymys 510
34439: 
34440: 
34441: 
34442: 
34443:                                   Aittoniemi: Mäntykuidun markkinointiedellytysten parantamisesta
34444: 
34445: 
34446: 
34447:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34448: 
34449:     Viime vuosikymmenien aikana on metsänistu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34450: tuksissa suosittu erityisesti mäntyä. Jopa sellai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34451: sille alueille, joissa kaiken järjen mukaan olisi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34452: pitänyt tietää, että kuusipuu Juontaisenkin sie-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34453: mennyksen kautta perii voiton, on sitkeästi istu-
34454: tettu mäntyä. Nyt nimenomaan mäntykuitu on                      Aikooko Hallitus edesauttaa pyrki-
34455: vailla kysyntää, ja juuri sitä olisi tarjolla esi-           myksiä sellutehtaan perustamiseksi länsi-
34456: merkiksi läntisessä Suomessa. Kysynnän virkis-               rannikolle yhä kasvavan mäntykuidun
34457: tämiseksi on länsirannikolle suunniteltu selluteh-           ylijäämän saamiseksi markkinoille?
34458: dasta, mutta investointi on kallis ja epävarma.
34459:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34460:                                            Sulo Aittoniemi
34461: 
34462: 
34463: 
34464: 
34465:  220051L
34466: 2                                       1992 vp -   KK 510
34467: 
34468: 
34469: 
34470: 
34471:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34472: 
34473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisuuden käyttöpuun tarvearvio siinäkin vaihto-
34474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ehdossa, jossa sahateollisuuden tuotantomäärät
34475: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      nousisivat vähitellen 9 miljoonaan kuutiometriin
34476: jeenne n:o 1631 ohella toimittanut valtioneuvos-    ja tuontipuu korvattaisiin kotimaisella raaka-
34477: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      puulla.
34478: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-        Kansanedustaja Aittoniemi kiinnittää erityis-
34479: lisesta kysymyksestä n:o 510:                       tä huomiota läntiseen Suomeen ja toteaa mäntyä
34480:                                                     istutetun jopa sellaisille alueille, joissa kuusipuu
34481:           Aikooko Hallitus edesauttaa pyrki-        tuontaisenkin siemennyksen kautta perii voiton.
34482:        myksiä sellutehtaan perustamiseksi länsi-    Kuitenkin puulajeittain tarkasteltuna ongelma-
34483:        rannikolle yhä kasvavan mäntykuidun          na on ollut ja ilmeisesti tulee pitkään olemaan
34484:        ylijäämän saamiseksi markkinoille?           kuusen vajaakäyttö. Nykyisellä ja suunnitellulla
34485:                                                     teollisuuden tuotantorakenteella kuusivaroja ei
34486:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         voida läheskään riittävästi hyödyntää. Teolli-
34487: taen seuraavaa:                                     suuden epävarmuus riittävän edullisen sähkö-
34488:                                                     energian saannista vähentää halukkuutta laajen-
34489:    Suomen metsien puuvaranto on suurempi            taa mekaanisen massan valmistusta kuusesta, ja
34490: kuin koskaan aikaisemmin. Puuston vuotuiseksi       tämän seurauksena kuusen vajaakäyttö muo-
34491: kasvuksi koko maassa arvioidaan nykyisin lähes      dostuu mittavaksi Länsi-Suomessa ja koko ete-
34492: 80 miljoonaa kuutiometriä ja teollisuuden mitta-    läisessä Suomessa.
34493: ja laatuvaatimukset täyttävän puun kasvuksi            Eteläisessä Länsi-Suomessa puuston kasvu on
34494: lähes 70 miljoonaa kuutiometriä. Vuosina            1970-luvun alusta lähtien tasaisesti lisääntynyt.
34495: 1985-1989 todellinen hakkuukertymä oli keski-       Kuusen kasvu on edelleen kiihtynyt viimeisim-
34496: määrin 49 miljoonaa kuutiometriä, josta teolli-     män valtakunnan metsien inventoinnin mukaan.
34497: suuden raakapuuta oli noin 45 miljoonaa kuu-        Sen sijaan männyn ja lehtipuun kasvun lisäänty-
34498: tiometriä. Vuosina 1990-1991 hakkuukertymät         minen on taittunut. Alueen valtapuulajin kuusen
34499: alenivat tuntuvasti taantuman ja metsäteollisuu-    määrä on lisääntynyt sekä tukkipuun että kuitu-
34500: den heikentyneen kilpailukyvyn seurauksena.         puun osalta, kun taas männyn ja lehtipuun
34501:    Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan        määrän kasvu on johtunut valtaosaltaan pieni-
34502: mietinnön mukaan suurin kestävä hakkuukerty-        läpimittaisen puun lisääntymisestä. Eteläisessä
34503: mäarvio 1990-luvulla on 70 miljoonaa kuutio-        Länsi-Suomessa voitaisiin huomattavasti lisätä
34504: metriä vuodessa. Seuraavalla vuosikymmenellä        nimenomaan kuusitukin hakkuumääriä. Mänty-
34505: hakkuukertymä nousisi 75 miljoonaan kuutio-         kuitupuun hakkuumahdollisuudet lisääntyvät
34506: metriin ja vuoden 2010 jälkeen 78 miljoonaan        voimakkaasti 30-40 vuoden kuluttua, jolloin
34507: kuutiometriin vuodessa. Näiden arvioiden pe-        1970- ja 1980-luvuilla syntyneet taimikot tulevat
34508: rusteella koko maan metsävarojen kestävä kehi-      harvennusvaiheeseen.
34509: tys sinänsä mahdollistaisi metsäteollisuuden mit-      Edellä todetusta huolimatta puuvarojen puo-
34510: tavankin laajentamisen. Suurimpaan kestävään        lesta länsirannikolle olisi hyvinkin rakennetta-
34511: hakkuukertymään on kuitenkin käytännössä            vissa uusi moderni sellutehdas. Itse asiassa jo
34512: monistakin syistä mahdotonta päästä.                pitkään on julkisuudessakin ollut esillä useitakin
34513:    Toimikunnan työn yhteydessä Metsäntutki-         sellutehdashankkeita, Raumalle, Kaskisiin ja
34514: muslaitos laati teollisuuden puun käytön mi-        myös Kajaaniin. Uutta kapasiteettia on suunnit-
34515: toituksessa käytettävän ns. käyttösuosituksen.      teilla myös Vuoksenlaaksoon. Nämä hankkeet
34516: Käyttösuosituksen mukaiset hakkuut olisivat         yhdessä Uimaharjuun valmistuvan tehtaan
34517: 1990-luvulla 62 miljoonaa kuutiometriä ja seu-      kanssa lisäisivät sellukapasiteettia noin 1,6 milj.
34518: raavalla vuosikymmenellä 71 miljoonaa kuutio-       tonnilla, kun nykyinenkin sellukapasiteetti on
34519: metriä vuodessa. Käyttösuosituksenkin mukai-        vajaakäytössä markkinoilla vallitsevan liikatar-
34520: set puuvarat ovat selvästi suuremmat kuin teol-     jonnan vuoksi.
34521:                                          1992 vp -     KK 510                                           3
34522: 
34523:    Suunnitellut investoinnit ovat viivästyneet        la on hyvät mahdollisuudet viennin kasvattami-
34524: tunnetuista syistä. Vuosikymmenen vaihteessa          seen jopa markkinaosuuksia lisäämällä.
34525: metsäteollisuus ajautui kannattavuuskriisiin ja          Suuret metsäteollisuuskonsernit, joiden suun-
34526: ylisuureen velkaantuneisuuteen. Kysyntä mark-         nitelmissa miljardiluokan selluhankkeet ovat,
34527: kinoilla heikkeni ja samalla syntyi uutta kapasi-     tietävät luonnollisesti itse parhaiten, milloin sel-
34528: teettiaja ylitarjontaa. Hinnat lähtivät laskuun ja    lun markkina- ja kapasiteettitilanne, yrityksen
34529: kapasiteetin vajaakäyttöisyys lisääntyi ja kan-       rahoituksellinen asema ja myös sellun jatkoja-
34530: nattavuus romahti. Ylivelkaantuneisuuden ja           lostusmahdollisuudet paperin kysynnän kautta
34531: korkean korkotason aikana yritykset ovat jou-         ovat otolliset uuden kapasiteetin rakentamiselle.
34532: tuneet lykkäämään uusia miljardiluokan hank-          Mitä nopeammin metsäteollisuus saa vielä va-
34533: keita, niin suotavia kuin ne metsien hoidonkin        paana olevan kapasiteetin tuotantoon, sitä no-
34534: kannalta olisivat.                                    peammin uus- ja uusintainvestoinnit käynnis-
34535:    Nyt edellytykset ovat parantumassa. Metsä-         tyvät kaikkine kerrannaisvaikutuksineen.
34536: teollisuuden hintakilpailukyky on vuoden sisällä         Sellaisia keinoja tai valtiovallan tukitoimia,
34537: tuntuvasti parantunut ja kannattavuus on myös         joilla yritykset voitaisiin houkutella nopeutta-
34538: kohentumassa. Eräiden arvioiden mukaan Suo-           maan vielä vallitsevassa liikakapasiteettitilan-
34539: men hintakilpailukyky on vuoden takaisesta pa-        teessa rakentamisaikatauluaan, ei liioin ole käy-
34540: rantunut yli 30 %. Metsäteollisuuden tilannetta       tettävissä eikä tarkoituksenmukaistakaan käyt-
34541: erityisesti parantaneet tekijät ovat vuoden 1991      tää. Kauppa- ja teollisuusministeriö on varsin
34542: marraskuun devalvaatio, devalvoituminen mar-          vakuuttunut siitä, että länsirannikolle suunnitel-
34543: kan kelluttamisen aikana, erittäin vähäinen           tu sellutehdas tullaan lähivuosina rakentamaan
34544: palkkojen nousu, raakapuun hintojen alentumi-         ko. konsernien sisäisen päätöksenteon mukai-
34545: nenja myös laskuun kääntynyt korkotaso. Selvä         sesti.
34546: käänne on siten tapahtunut ja metsäteollisuudel-
34547:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1992
34548: 
34549:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
34550: 4                                       1992 vp -   KK 510
34551: 
34552: 
34553: 
34554: 
34555:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
34556: 
34557:    1 det syfte 37 § 1 mam. riksdagsardningen        kan 62 miljaner kubikmeter avverkas per år
34558: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      under 1990-talet ach 71 miljaner kubikmeter
34559: 1631 av den 14 aktaber 1992 översänt avskrift av    under följande decennium. Också enligt förbruk-
34560: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck-       ningsrekammendatianen är virkesreserverna
34561: nade spörsmål nr 510:                               klart större än uppskattningen av industrins
34562:                                                     behav av bruksvirke även i ett sådant alternativ
34563:           Har Regeringen för avsikt att främja      där sågindustrins praduktiansmängder små-
34564:        strävandena att grunda en cellulasafa-       ningam stiger till 9 miljaner kubikmeter ach
34565:        brik på västkusten i akt ach mening att få   impartvirket ersätts med inhemskt råvirke.
34566:        överskattet av den ännu växande massa-           Riksdagsman Aittaniemi fäster särskild upp-
34567:        vedstallen ut på marknaden?                  märksamhet vid västra Finland ach kanstaterar
34568:                                                     att tall har planterats t.a.m. på sådana amråden
34569:   Såsam svar på detta spörsmål får jag vörd-        där granen ackså vid naturlig frösättning drar
34570: samt anföra följande:                               det längsta strået. Trädslagsvis granskat har
34571:                                                     prablemet emellertid varit ach kammer uppen-
34572:     Virkesreserven i de finska skagarna är större   barligen länge att vara att granen utnyttjas
34573: än någansin tidigare. Trädbeståndets årliga till-   atillräckligt. Med industrins nuvarande ach pla-
34574: växt i hela landet uppskattas för närvarande till   nerade praduktiansstruktur kan granresurserna
34575: nästan 80 miljaner kubikmeter ach detvirke sam      inte i tillnärmelsevis tillräcklig grad utnyttjas.
34576: fyller industrins måtts- ach kvalitetskrav till     lndustrins asäkerhet i fråga am tillgången på
34577: nästan 70 miljaner kubikmeter. Åren 1985-           tillräcklig ach förmånlig elenergi minskar viljan
34578: 1989 uppgick den verkliga avverkningsmängden        att bredda tillverkningen av mekanisk massa av
34579: till i genamsnitt 49 miljaner kubikmeter, av        gran ach sam en följd av detta används granen i
34580: vilken mängd råvirket til! industrin utgjarde ca    star utsträckning i atillräckliga mängder i västra
34581: 45 miljaner kubikmeter. Aren 1990-1991 sjönk        Finland ach i hela södra Finland.
34582: de avverkade mängderna märkbart sam en följd            1 södra delen av västra Finland har trädbe-
34583: av lågkanjunkturen ach skagsindustrins sämre        ståndet vuxit jämnt från början av 1970-talet.
34584: kankurrenskraft.                                    Granens tillväxt har fartsatt att öka enligt de
34585:     Enligt det betänkande sam kantrallkammis-       senaste inventeringarna av landets skagar. Där-
34586: sianen för Skagen 2000-pragrammet har kam-          emat ökar tallen ach lövträden inte längre sin
34587: mit med är uppskattningen av de största av-         tillväxt. Granen, det förhärskande trädet i amrå-
34588: verkningsmängderna skagen tål på 1990-talet 70      det, har ökat i antal både vad gäller timmer ach
34589: miljaner kubikmeter per år. Under nästa de-         massaved, medan av tallar ach lövträd huvud-
34590: cennium stiger avverkningsmängderna enligt          sakligen träd med liten diameter har ökat i antal.
34591: denna uppskattning till 75 miljaner kubikmeter      1 södra delen av västra Finland kunde man
34592: ach efter år 2010 till 78 miljaner kubikmeter per   avverka avsevärt mycket mer av just grantim-
34593: år. På basis av dessa uppskattningar skulle en      mer. Möjligheterna att avverka tallmassaved
34594: s.k. hållbar utveckling av skagsresurserna i hela   kammer att öka kraftigt am 30-40 år, då
34595: landet i sig möjliggöra t.a.m. en omfattande        plantbestånden från 1970- ach 1980-talen når
34596: utbyggnad av skagsindustrin. Större avverk-         gallringsskedet.
34597: ningsmängder är det dack i praktiken av många           Trats det sam kanstateras avan kan, vad
34598: skäl amöjligt att åstadkamma inam ramen för         gäller virkesresurserna, en ny madern cellulasa-
34599: skagens tillväxtmöjligheter.                        fabrik mycket väl byggas på västkusten. 1 själva
34600:     1 samband med kammissianens arbete gjarde       verket har flera cellulasafabriksprajekt både i
34601: Skagsfarskningsinstitutet upp en s.k. förbruk-      Rauma, Kaskö ach även i Kajana varit uppe i
34602: ningsrekammendatian sam skulle användas vid         affentligheten. Ny kapacitet planeras ackså i
34603: dimensianeringen av industrins virkesförbruk-       Vuaksendalen. Dessa prajekt ach den fabrik
34604: ning. Enligt förbrukningsrekammendatianen           sam snart står klar i Uimaharju ökar cellulasa-
34605:                                           1992 vp -     KK 510                                           5
34606: 
34607: kapaciteten med ca 1,6 milj. ton, medan redan          virke och också den sjunkande räntenivån. En
34608: den nuvarande cellulosakapaciteten endast del-         klar vändning har sålunda skett och skogs-
34609: vis utnyttjas till följd av att det råder överutbud    industrin har goda möjligheter att utöka ex-
34610: på marknaden.                                          porten t.o.m. genom att öka sina marknadsan-
34611:    De planerade investeringama har fördröjts av        delar.
34612: kända skäl. Vid decenniumskiftet råkade skogs-            De stora skogsindustrikoncernerna, som har
34613: industrin in i en lönsamhetskris och blev över-        cellulosaprojekt i miljardklassen i sina planer,
34614: skuldsatt. Efterfrågan på marknaden sjönk och          vet naturligtvis bäst själva när det, med tanke på
34615: samtidigt uppstod ny kapacitet och överutbud.          cellulosans marknads- och kapacitetsläge, före-
34616: Prisema började sjunka, kapaciteten användes i         tagets finansiella ställning och även möjligheter-
34617: allt lägre grad och lönsamheten rasade. Till följd     na att vidareförädla cellulosa i och med efter-
34618: av överskuldsattheten och den höga räntenivån          frågan på papper, är gynnsamt att bygga ny
34619: har företagen blivit tvungna att skjuta upp nya        kapacitet. Ju snabbare skogsindustrin kan ta i
34620: projekt i miljardklassen, hur önskvärda de än          produktion den kapacitet som ännu är fri desto
34621: vore också med tanke på skogsskötseln.                 snabbare inleds ny- och reinvesteringarna med
34622:    Nu håller förutsättningama på att bli bättre.       den mångfaldiga effekt dessa har.
34623: Skogsindustrins priskonkurrenskraft har blivit            Sådana metoder eller stödåtgärder av stats-
34624: kännbart bättre under ett år och lönsamheten           makten med vilka företagen kunde lockas till en
34625: håller också på att stiga. Enligt vissa uppskatt-      snabbare byggnadstidtabell i det ännu rådande
34626: ningar har Finlands priskonkurrenskraft åter-          läget av överkapacitet finns inte att tillgå och det
34627: hämtat sig med mer än 30 % jämfört med situa-          är heller inte ändamålsenligt att använda sig av
34628: tionen för ett år sedan. De faktorer som i särskilt    sådana. Handels- och industriministeriet är syn-
34629: hög grad har förbättrat skogsindustrins situation      nerligen övertygat om att den cellulosafabrik
34630: är devalveringen i november 1991, devalveringen        som planeras på västkusten kommer att byggas
34631: under den tid marken tillåts flyta, den synner-        under de närmaste åren i enlighet med veder-
34632: ligen ringa lönestegringen, sänkta priser på rå-       börande koncerners interna beslut.
34633:      Helsingfors den 16 november 1992
34634: 
34635:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
34636:                                                 1992 vp
34637: 
34638: Kirjallinen kysymys 511
34639: 
34640: 
34641: 
34642: 
34643:                                    Aittoniemi: Neljänkymmenen tilapäisen talousrikostutkijan saami-
34644:                                        sesta konkurssirikosten tutkintaan
34645: 
34646: 
34647:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34648: 
34649:    Hallitus esittää tämän vuoden kolmannessa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34650: lisätalousarviossa määrärahaa neljänkymmenen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34651: tilapäisen konkurssirikostutkijan palkkaami-
34652: seen.                                                           Mistä Hallitus arvelee löytyvän neljä-
34653:     Konkurssirikostutkinta vaatii perusteellista              kymmentä "mitat täyttävää" tilapäistä
34654: poliisi- ja kirjanpitoalan tuntemusta. Tällaisia ei           konkurssirikosten tutkijaa, kuten tämän
34655: ole tiettävästi työttömänä.                                   vuoden kolmannessa lisätalousarviossa
34656:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           on esitetty?
34657: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34658:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34659: 
34660:                                             Sulo Aittoniemi
34661: 
34662: 
34663: 
34664: 
34665: 220051L
34666: 2                                        1992 vp -   KK 511
34667: 
34668: 
34669: 
34670: 
34671:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34672: 
34673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaan talousrikostutkintaan käytetään poliisi-
34674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hallinnossa 170 henkilötyövuotta.
34675: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          Poliisin ensi vuoden koulutusohjelman mu-
34676: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaan kuusi viikkoa kestäviä talousrikostutkin-
34677: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         nan peruskursseja tullaan järjestämään kolme, ja
34678: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       oppilaita näillä kursseilla tulee olemaan 72. Kou-
34679: symyksen n:o 511:                                    lutus tapahtuu kahden viikon jaksoissa, ja jakso-
34680:                                                      jen välissä opiskelijat työskentelevät talousrikos-
34681:          Mistä Hallitus arvelee löytyvän neljä-      tutkinnassa.
34682:        kymmentä "mitat täyttävää" tilapäistä            Edellä esitettyyn perustuen sisäasiainministe-
34683:        konkurssirikosten tutkijaa, kuten tämän       riö toteaa, että poliisi on suunnitellut rekrytoi-
34684:        vuoden kolmannessa lisätalousarviossa         vansa uudet talousrikostutkijat talousrikostutki-
34685:        on esitetty?                                  jan koulutuksen ja rikostutkijan kokemuksen
34686:                                                      omaavista poliisimiehistä. Lisäksi tarkoitus on
34687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rekrytoida muutama ylemmän korkeakoulutut-
34688: taen seuraavaa:                                      kinnon suorittanut talouselämän asiantuntija
34689:                                                      toimimaan tutkijoiden rinnalla ja apuna.
34690:    Vuosien 1979-1992 aikana on koulutettu               Talousrikostutkintaan siirtyvien poliisimies-
34691: talousrikostutkinnan suorittamiseen valmenta-        ten tilalle siirtyy hierarkkisesti poliisimiehiä si-
34692: villa 6-10 viikkoa kestäneillä kursseilla yhteen-    ten, että vapautuvat virat täytetään nyt vailla
34693: sä 270 poliisimiestä. Osa näistä koulutetuista       vakinaista poliisivirkaa olevilla 98 poliisimiehellä.
34694: toimii vain osittain talousrikostutkinnassa ja 96       Sisäasiainministeriö seuraa tiiviisti uusien ta-
34695: talousrikostutkintaan koulutettua poliisimiestä      lousrikostutkijoiden ja yleensäkin talousrikol-
34696: on siirtynyt poliisin muihin tehtäviin tai poistu-   lisuuden tutkinnan tuloksellisuutta ja tehok-
34697: nut poliisin palveluksesta. Tällä hetkellä yksin-    kuutta.
34698:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1992
34699: 
34700:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34701:                                        1992 vp -   KK 511                                           3
34702: 
34703: 
34704: 
34705: 
34706:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
34707: 
34708:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt polisens utbildningsprogram för nästa
34709: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     år skall tre grundkurser på sex veckor ordnas i
34710: den 14 oktober 1992 tili vederbörande medlem       utredning av ekonomiska brott. Avsikten är att
34711: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     elevernas antal skall vara 72. Utbildningen skall
34712: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 511:     försiggå i perioder om två veckor, och under
34713:                                                    perioderna mellan kurserna skall eleverna arbeta
34714:            Var ämnar Regeringen finna fyrtio       med utredning av ekonomiska brott.
34715:        tillfälliga bankruttbrottsutredare som          Tili följd av detta konstaterar inrikesministe-
34716:        "fyller måttet", så som föreslås i årets    riet att polisen har planerat rekrytera nya brotts-
34717:        tredje tilläggsbudget?                      utredare bland de polismän som har utbildning
34718:                                                    som utredare av ekonomiska brott och erfaren-
34719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      het av brottsutredning. Dessutom är avsikten att
34720: anföra följande:                                   anställa några experter med högre högskole-
34721:                                                    examen inom näringslivet för att stöda och
34722:    Under 1979-1992 har sammanlagt 270 polis-       hjälpa dessa utredare.
34723: män utbildats på 6-10 veckor långa kurser i            De platser som blir lediga när polismän över-
34724: utredning av ekonomiska brott. En del av dessa     förs tili utredningen av ekonomiska brott intas
34725: är enbart delvis verksamma i anslutning till       hierkarkiskt av polismän så att de tjänster som
34726: utredningen av ekonomiska brott och 96 polis-      blir lediga besätts med de 98 polismän som för
34727: män som utbildats för detta har överförts tili     tillfållet inte har ordinarie tjänst.
34728: andra uppgifter vid polisen eller lämnat sin           Inrikesministeriet följer noggrant upp hur re-
34729: tjänstgöring. För närvarande är 170 årsverken      sultatrik och effektiv dessa nya brottsutredares
34730: inom polisförvaltningen reserverade enbart för     verksamhet och även utredningen av ekonomis-
34731: utredning av ekonomiska brott.                     ka brott i allmänhet är.
34732: 
34733:      Helsingfors den 30 oktober 1992
34734: 
34735:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
34736:                                                1992 vp
34737: 
34738: Kirjallinen kysymys 512
34739: 
34740: 
34741: 
34742: 
34743:                                   Aittoniemi: Hallituksen vastattavaksi esitettyihin kirjallisiin kysy-
34744:                                       myksiin annettujen vastausten viipymisestä
34745: 
34746: 
34747:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34748: 
34749:    Hallituksen tulisi valtiopäiväjärjestyksen                    Miksi Hallitus ei noudata valtiopäivä-
34750: 37 §:n 1 momentin mukaan vastata kirjalliseen                järjestyksen 37 §:n 1 momentin säännös-
34751: kysymykseen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on              tä, jonka mukaan kansanedustajan mai-
34752: saanut kysymyksen tiedoksi. Tätä ei hallitus                 nitun lainkohdan nojalla tekemään kir-
34753: kuitenkaan aina noudata.                                     jalliseen kysymykseen tulee vastata 30
34754:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta?
34755: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34756: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34757: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34758: 
34759:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34760: 
34761:                                            Sulo Aittoniemi
34762: 
34763: 
34764: 
34765: 
34766: 220051L
34767: 2                                      1992 vp -   KK 512
34768: 
34769: 
34770: 
34771: 
34772:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34773: 
34774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kolme on myöhästynyt päivän ja neljä noin
34775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      viikon. Myöhästymisen syynä on ollut joko
34776: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-     asianomaisen ministerin loma tai pitkä virka-
34777: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   matka, jonka aikana sijainen ei ole katsonut
34778: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       asiantuntemuksensa olevan kyllin riittävä vasta-
34779: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-     uksen antamiseen tai asianomainen ministeri on
34780: symyksen n:o 512:                                  nimenomaisesti itse halunnut tarkistaa vastauk-
34781:                                                    sen ennen sen antamista.
34782:           Miksi Hallitus ei noudata valtiopäi-        Siitä, kun kansanedustaja jättää kysymyksen-
34783:        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin sään-      sä eduskunnan puhemiehelle valtioneuvoston
34784:        nöstä, jonka mukaan kansanedustajan         jäsenelle toimitettavaksi, kuluu noin viikko puh-
34785:        mainitun lainkohdan nojalla tekemään        taaksikirjoittamiseen sekä tiedoksi antamiseen,
34786:        kirjalliseen kysymykseen tulee vastata 30   ennen kuin ministeri yleensä saa kysymyksen
34787:        päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta?    tietoonsa. Toinen viikko kulunee vastauksen
34788:                                                    painoasuun saattamiseen vastauksen antamisen
34789:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja sen ilmoittamisen välillä. Kysymys saattaa
34790: vasti seuraavaa:                                   tänä aikana toki menettää ajankohtaisuuttaan.
34791:                                                    Ajankohtaisista asioista kansanedustajalla on
34792:   Kuluvana vuonna lokakuun puoleenväliin           kuitenkin aina oikeus tehdä suullinen kysymys
34793: mennessä valtioneuvoston jäsenet ovat vastan-      valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi.
34794: neet 400 kirjalliseen kysymykseen. Vastauksista
34795:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1992
34796:                                                                          Pääministeri Esko Aho
34797:                                        1992 vp -   KK 512                                          3
34798: 
34799: 
34800: 
34801: 
34802:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
34803: 
34804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tili förseningen har varit antingen att ministem
34805: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     haft semester eller befunnit sig på en lång tjäns-
34806: den 14 oktober 1992 tili vederbörande medlem       teresa. Ställföreträdaren har i dessa fall inte
34807: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ansett sig ha tillräcklig sakkännedom för att
34808: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade          besvara spörsmålen eller så har ministem ut-
34809: spörsmål nr 512:                                   tryckligen själv velat granska svaret innan det
34810:                                                    har getts ut.
34811:           Varför iakttar Regeringen inte stad-         När en riksdagsman lämnar in sitt spörsmål
34812:        gandet 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili riksdagens talman för vidarebefordran tili en
34813:        enligt vilket svar på skriftliga spörsmål   medlem av statsrådet dröjer det på grund av
34814:        som riksdagsmännen ställer .enligt det      renskrivning och delgivning ungefår en vecka
34815:        nämnda lagrummet skall ges inom 30          innan ministem överhuvudtaget får kännedom
34816:        dagar efter delfåendet?                     om spörsmålet. Ytterligare en vecka från det att
34817:                                                    svaret getts kan gå åt tili den typografiska
34818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utformningen som sker innan svaret kan medde-
34819: anföra följande:                                   las. Under den här tiden kan frågan naturligtvis
34820:                                                    mista sin aktualitet.
34821:    Fram tili mitten av oktober innevarande år          När det gäller dagsaktuella frågor har riks-
34822: har statsrådets medlemmar besvarat 400 skriftli-   dagsmännen dock alltid rätt att ställa muntliga
34823: ga spörsmål. Av dessa har tre svar försenats med   spörsmål tili statsrådets medlemmar.
34824: en dag och fyra svar med ca en vecka. Orsaken
34825: 
34826:      Helsingforsden 13 november 1992
34827: 
34828:                                                                          Statsminister Esko Aho
34829:                                                 1992 vp
34830: 
34831: Kirjallinen kysymys 513
34832: 
34833: 
34834: 
34835: 
34836:                                    Aittoniemi: Kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden perusta-
34837:                                        miseksi tarvittavien alueiden lunastamisesta valtiolle
34838: 
34839: 
34840:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34841: 
34842:     Hallitus panee tehokkaasti alulle kansallis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34843: puistoja ja luonnonsuojelualueita. Näihin toi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34844: miin perustuen laajoja metsä- ja maa-alueita          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34845: saattaa joutua toimenpidekieltoon. Valtiolla ei
34846: ole kuitenkaan varoja alueiden lunastamiseen,                   Aikooko Hallitus vähentää tulevai-
34847: ja muutenkin alueiden suunnitelmallinen kehit-                suudessa vireille panemiensa suojelu-
34848: tely jää usein tulevaisuuden varaan vuosikausik-              hankkeiden määrää niin, että vireille
34849: si. Sama on asia myös rantojensuojelun alueella.              pannut hankkeet pystytään toteutta-
34850:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           maan kohtuullisen ajan kuluessa?
34851: 
34852:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34853: 
34854:                                             Sulo Aittoniemi
34855: 
34856: 
34857: 
34858: 
34859: 220051L
34860: 2                                      1992 vp -   KK 513
34861: 
34862: 
34863: 
34864: 
34865:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34866: 
34867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     luonnonsuojelun alueohjelmien toimeenpanoa
34868: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on saatu tehostetuksi. Rantojensuojeluohjelma
34869: olette 14 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-     aiheutti kuitenkin työn kaksinkertaistumisen.
34870: jeenne n:o 1634 ohella toimittanut valtioneuvos-      Luonnonsuojelusuunnittelua voidaan tuskin
34871: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     koskaan lopettaa. Se jatkuu, koska alueiden
34872: sanedustaja Aittoniemen kirjallisesta kysymyk-     käyttö ja rakentaminen yhä tehostuvat. Vireillä
34873: sestä n:o 513, jossa tiedustellaan:                on vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelman
34874:                                                    teko. Alueita tutkitaan Suomen eteläosissa. Täl-
34875:          Aikooko Hallitus vähentää tulevai-        lainen ohjelma ei voi kuitenkaan olla kovin laaja,
34876:        suudessa vireille panemiensa suojelu-       koska luonnonmetsät ovat jokseenkin jo hävin-
34877:        hankkeiden määrää niin, että vireille       neet. Aarniometsien selvittelyssä on edetty jo
34878:        pannut hankkeet pystytään toteutta-         niin pitkälle, että äskettäin valmistui ehdotus
34879:        maan kohtuullisen ajan kuluessa?            valtion mailla olevien luonnonmetsien suojelus-
34880:                                                    ta. Työ jatkuu yksityismetsien osalta.
34881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Muita sellaisia ohjelmia ei ole vireillä, jotka
34882: vasti seuraavaa:                                   edellyttävät maanhankintaa. Uhanalaisten la-
34883:                                                    jienkin suojelussa pyritään asia hoitamaan
34884:    Luonnonsuojeluohjelmien tarkoituksena on        maanomistajien kanssa tehtävin sopimuksin.
34885: säilyttää Suomen luonnon monimuotoisuus ny-        Tulevaisuudessa pitäisi entistä paremmin selvit-
34886: kyisessä tilanteessa, jossa maankäytön tehostu-    tää, miten luonnonsuojelunäkökohdat voidaan
34887: minen, rakentaminen sekä luonnon pilaantumi-       ottaa huomioon normaalissa metsätaloudessa ja
34888: nen köyhdyttävät luontoamme. Ohjelmat perus-       maataloudessa sekä muun muassa ihmisen toi-
34889: tuvat laajoihin maamme luontoa koskeviin selvi-    minnassa. Vanhan maankäytön luomat luon-
34890: tyksiin. Suomi on tänä vuonna allekirjoittanut     nonalueet, kuten niityt ja hakamaat sekä muut
34891: Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa ns.       perinneympäristöt, ovat myös Suomen luonnon
34892: biodiversiteettisopimuksen ja näin sitoutunut      ominaisimpia piirteitä, joita tulisi säilyttää myös
34893: myös toteuttamaan sopimuksen periaatteita.         tulevaisuuteen.
34894:    Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-           Ympäristöministeriossä pyritään myös kehit-
34895: jeluohjelmien toimeenpanossa on jouduttu jos-      tämään luonnonsuojelun uusia keinoja ja otta-
34896: kus asettamaan alueita toimenpidekieltoon nii-     maan tällöin maanomistajan oikeusturva tähän-
34897: tä uhkaavan välittömän luonnonmuutoksen            astista paremmin huomioon. Asiaa koskeva mie-
34898: vuoksi. Uhkana on useimmiten ollut rakenta-        tintö on valmisteilla ja valmistunee vuoden 1992
34899: minen, hakkuut tai ojitus. Toimenpidekieltoa       loppuun mennessä.
34900: on käytetty mahdollisimman harvoin. Ranto-            Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttä-
34901: jensuojeluohjelmasta tehdyn periaatepäätöksen      minen edellyttää myös ympäristöministeriön ja
34902: tekemisen jälkeen niitä tosin annettiin Mikke-     maa- ja metsätalousministeriön yhteistoimintaa,
34903: lin läänissä kuudettakymmentä. Näistä on           paitsi suojeluohjelmien toteuttamisessa niin
34904: voitu purkaa valtaosa.                             myös luonnonarvot huomioon ottavan maa-
34905:    Ympäristöministeriön perustamisen jälkeen       seutupolitiikan luomisessa.
34906: 
34907:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
34908: 
34909:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
34910:                                         1992 vp -   KK 513                                           3
34911: 
34912: 
34913: 
34914: 
34915:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
34916: 
34917:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skyddsprogrammet ledde dock till att arbets-
34918: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-    mängden fördubblades.
34919: se nr 1634 av den 14 oktober 1992 till vederbö-        Vi kan knappast någonsin sluta planera na-
34920: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift     turskyddet. Arbetet fortsätter, eftersom använd-
34921: av fö1jande av riksdagsman Aittoniemi under-        ningen av områdena och byggenskapen blir allt
34922: tecknade spörsmå1 nr 513:                           effektivare. Som bäst pågår arbetet på ett pro-
34923:                                                     gram för skydd av gamla skogar. De områden
34924:           Ämnar Regeringen framgent minska          som undersöks ligger i södra delen av 1andet.
34925:        antalet skyddsprojekt som initieras så att   Detta program kan dock inte b1i så värst omfat-
34926:        de projekt som påbörjas kan genomföras       tande, eftersom naturskogama i det närmaste
34927:        inom en skälig tidsrymd?                     försvunnit. Undersökningen av naturskogama
34928:                                                     har redan framskridit så långt att ett förslag om
34929:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skydd av naturskogar på statsägd mark nyligen
34930: samt anföra följande:                               lades fram. Arbetet fortsätter för privatägda
34931:                                                     skogar.
34932:    Syftet med naturvårdsprogrammen är att bi-          Några andra program som kräver markan-
34933: behålla variationsrikedomen i Finlands natur i      skaffning är inte aktuella. Också i fråga om
34934: nuläget, då effektiveringen av markanvändning-      skyddet av hotade arter går myndighetema in för
34935: en, byggenskapen och föroreningen av naturen        att sköta saken genom överenskommelser med
34936: utarmar den. Programmen bygger på omfattan-         markägama. I framtiden är det skäl att mer
34937: de naturundersökningar. Finland underteckna-        ingående undersöka hur naturvårdshänsyn kan
34938: de i år vid miljö- och utvecklingskonferensen i     beaktas i normalt skogsbruk och jordbruk och i
34939: Rio konventionen om biologisk mångfald och          övriga aktiviteter. Sådana markområden som
34940: har därigenom förbundit sig att omsätta dess        utformats genom traditionell markanvändning
34941: principer i praktiken.                              såsom ängar och hagmarker och andra traditio-
34942:    Då de av statsrådet fastställda naturskydds-     nella miljöer hör också till de mest karakteristis-
34943: programmen skall verkställas b1ir man ibland        ka dragen i Finlands natur och bör bevaras för
34944: tvungen att belägga områden med åtgärdsförbud       eftervärlden.
34945: på grund av att de hotas av en direkt ändring av       Miljöministeriet går vidare in för att utveckla
34946: naturförhållandena. Oftast har hotet tagit for-     naturvårdsmetodema och samtidigt allt bättre
34947: men av byggenskap, avverkning eller dikning.        beakta markägamas rättsskydd. Ett betänkande
34948: Åtgärdsförbud har tillgripits så sällan som möj-    i ärendet är under beredning och torde föreligga
34949: ligt. Efter principbeslutet om strandskyddspro-     före utgången av 1992.
34950: grammet har dock ett sextiotal sådana utfårdats        För att vi skall kunna bevara variationsrike-
34951: i S:t Michels Iän. Största delen av dessa förbud    domen i naturen i Finland måste miljöministeriet
34952: har kunnat upphävas.                                och jord- och skogsbruksministeriet samarbeta
34953:    Efter att miljöministeriet inrättades har ge-    inte bara då skyddsprogrammen genomförs utan
34954: nomförandet av de regionala naturskyddspro-         också vid uppläggningen av en landsbygdspoli-
34955: grammen kunnat effektiveras. Men strand-            tik som beaktar naturvärdena.
34956: 
34957:      Helsingfors den 18 november 1992
34958: 
34959:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
34960:                                                 1992 vp
34961: 
34962: Kirjallinen kysymys 514
34963: 
34964: 
34965: 
34966: 
34967:                                    Aittoniemi: Maksullisen puhelinpalvelutoiminnan valvonnasta
34968: 
34969: 
34970: 
34971:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34972: 
34973:    Alkunumerolla 9800 varustettujen ym. vas-          osoittelee Posti-Teleä tai puhelinlaitosta ros-
34974: taavien puhelinpalvelujen määrä kasvaa jatku-         voksi. Alkaa tutkimukset, joista jää käteen vain
34975: vasti. Tarjotaan seksipalveluja, avioliittopalvelu-   vaiva ja uudet kustannukset.
34976: ja, lakimiespalveluja, senssipalveluja, keskuste-        Yhteiskunnan velvollisuutena pitäisi olla suo-
34977: lupalveluja ja viimeksi jopa neuvoja siihen, ketä     jata jäseniään rikoksilta ja myös kelvottomalta
34978: pitäisi kunnallisvaaleissa äänestää. Puhelinmak-      hyväksikäytöltä.
34979: sut ovat korkeat ja rahat menevät palvelupuhe-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34980: limen haltijalle yleensä paikallispuhelumaksua        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34981: lukuun ottamatta. Palvelut ovat valtaosin hui-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34982: jausta ja esimerkiksi seksipuhelimien osalta jär-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34983: jestetty niin, että mielenkiinnon herättyä tietyllä
34984: tavalla sairaassa ihmisessä hän soittaa ilta toisen              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34985: jälkeen ja maksaa tyhjästä tuhansia, ehkä kym-                siin seksi- ja muita palveluja välittävien
34986: menentuhattakin markkaa kuukaudessa. Kun                      palvelupuhelimien kasvavan ja kyseen-
34987:  puhelimenhaltijan eukko alkaa kysellä miehel-                alaisen rahastuksen tarkkailemiseksi ja
34988:  tään syytä korkeaan puhelinlaskuun, tämä ei                  lopettamiseksi?
34989:  kehtaa tunnustaa todellista tilannetta, vaan
34990:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1992
34991: 
34992:                                             Sulo Aittaniemi
34993: 
34994: 
34995: 
34996: 
34997:  220051L
34998: 2                                          1992 vp -   KK 514
34999: 
35000: 
35001: 
35002: 
35003:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35004: 
35005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dollisella paikallisen telelaitoksen verkkokor-
35006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vauksella vähennettynä menee palvelun tar-
35007: olette lokakuun 14 päivänä 1992 päivätyn kir-          joajalle. Vasta tämä perinnän helppous on teh-
35008: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nyt näistä palveluista suosittuja.
35009: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Liikenneministeriö on seurannut maksullis-
35010: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        ten puhelinpalveluiden kehitystä. Teletoimintaa
35011: myksestä n:o 514:                                      koskevia normeja on kehitetty siten, että verkko-
35012:                                                        tekniikan salliessa telelaitosten tulee eritellä las-
35013:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kunsa. Tällöin asiakkaalle käy selvästi ilmi tele-
35014:         siin seksi- ja muita palveluja välittävien     laitoksen itselleen perimien telemaksujenja ulko-
35015:         palvelupuhelimien kasvavan ja kyseen-          puolisille edelleen tilitettyjen maksujen osuus.
35016:         alaisen rahastuksen tarkkailemiseksi ja        Ulkopuoliselle palvelun tarjoajalle menevän
35017:         lopettamiseksi?                                maksun laiminlyönnistä ei määräysten mukaan
35018:                                                        myöskään voi seurata puhelinliittymän sulke-
35019:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mista. Niin ikään liikenneministeriö on edellyttä-
35020: vasti seuraavaa:                                       nyt, että palveluiden markkinoinnissa maksuista
35021:                                                        tiedotetaan asianmukaisesti.
35022:    Voimakkaasti kasvava maksullinen puhelin-               Vaikka telelaskun maksajanoikeusturvaa on
35023: palvelutoiminta on aiheuttanut eräitä ongelmia         kehitetty, liikenneministeriö ei mahdollisista
35024: ja myös julkista keskustelua. Erityisesti huomio       epäkohdista huolimatta näe tarpeelliseksi puut-
35025: on kiinnittynyt palveluiden käyttäjille syntyviin      tua televerkossa tapahtuvan viestinnän sisäl-
35026: suuriin puhelinlaskuihin.                              töön. Tämä koskee myös sitä tapausta, että
35027:    Kuka hyvänsä voi tarjota puhelinpalveluja           palvelua tarjotaan kaupallisesti. Kansalaisten
35028: puhelinliittymässään. Yhteiskunta ei voi miten-        omaan vapauspiiriin kuuluu päättää, mitä kes-
35029: kään puuttua siihen, miten kansalainen tai yritys      kusteluja he haluavat televerkoissa käydä ja
35030: käyttää puhelintaan. Päinvastoin lainsäädäntö          millaisia palveluja he muutoin käyttävät. Per-
35031: edellyttää, että telelaitoksen tulee toimittaa käyt-   heissä voidaan lapsia suojella vanhempien huo-
35032: täjälle liittymä, olipa sen käyttötarkoitus mikä       noina pitämiltä vaikutteilta helposti. Teknisesti
35033: tahansa.                                               puhelimen käyttö voidaan estää palvelumaksul-
35034:    Viestintävälineiden käytön mahdollisimman           lisiin (tai tarvittaessa mihin tahansa muihinkin)
35035: laajaa vapautta pidetään länsimaisen sananva-          puheluihin.
35036: pauden keskeisenä tekijänä, eikä ainakaan tämä             Jos maksullisessa palvelutoiminnassa riko-
35037: hallitus aio kaventaa kansalaisilta tätä perus-        taan voimassa olevaa lainsäädäntöä, siitä on
35038: oikeutta. Ei ole hallinnon asia valvoa, millaiset      lakien mukaiset seuraamukset. Tätä tarkoitusta
35039: palvelut ovat kansalaisten itsensä mielestä heille     varten ovat olemassa yleiset, erityisesti kulutta-
35040: tarpeellisia.                                          jansuojaa koskevat normit. Sen sijaan puhelui-
35041:    Eräät maksulliset telepalvelut (9700- ja 0700-      den sisällön valvonta ja jonkun mielestä moraa-
35042: numerot) on toteutettu siten, että telelaitos las-     lisesti arvetuttavien palveluiden estäminen edel-
35043: kuttaa palvelun tarjoajankin maksuosuuden yh-          lyttäisi erityistä lainsäädäntöä. Edellä esitetyistä
35044: dessä puhelinlaskun kanssa. Telelaitos perii ta-       syistä hallitus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin tällai-
35045: vallista puhelua kalliimmasta puhelusta oman           sen lainsäädännön luomiseksi.
35046: osuutensa ja loppuosa kokonaismaksusta mah-
35047: 
35048:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1992
35049: 
35050:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
35051:                                            1992 vp -   KK 514                                          3
35052: 
35053: 
35054: 
35055: 
35056:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35057: 
35058:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avgiften, minskat med den lokala teleinrätt-
35059: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningens eventuella nätersättning, går tili den som
35060: den 14 oktober 1992 tili vederbörande medlem           tillhandahåller tjänsterna. Det är denna lättnad
35061: av statsrådet översänt avskrift av följande av         vad gäller inkasseringen som har gjort att ser-
35062: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            vicen blivit så populär.
35063: mål nr 514:                                                Trafikministeriet har följt upp utvecklingen
35064:                                                        av de avgiftsbelagda telefontjänsterna. De nor-
35065:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          mer som gäller televerksamheten har utvecklats
35066:        att den växande och tvivelaktiga inkas-         så att teleinrättningarna skall specificera sina
35067:        seringen vad gäller de servicetelefoner         räkningar i den omfattning nättekniken tillåter.
35068:        som förmedlar sex- och andra tjänster           På detta sätt framgår klart för kunden såväl den
35069:        skall kontrolleras och avskaffas?               andel som utgörs av teleavgifter som teleinrätt-
35070:                                                        ningen uppbär för egen del, som den andel som
35071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          består av avgifter som redovisas vidare tili utom-
35072: anföra följande:                                       stående. På grund av underlåtelse att betala den
35073:                                                        utomstående serviceerbjudarens avgifter, kan
35074:     Den avgiftsbelagda telefonserviceverksamhe-        följden enligt bestämmelserna inte hellervara att
35075: ten, som ökat kraftigt, har förorsakat vissa           anslutningen stängs. Trafikministeriet har även
35076: problem och även gett upphov tili diskussion i         förutsatt att marknadsföringen av tjänsterna
35077: offentligheten. Särskild uppmärksamhet har             ska.!I omfatta saklig information om avgifterna.
35078: fåsts vid de stora telefonräkningar som uppstår            Aven om rättsskyddet för dem som betaiar
35079: för dem som använder sig av tjänsterna.                teleräkningar har utvecklats, anser trafikministe-
35080:     Det är möjligt för vem som helst att erbjuda       riet att det, trots eventuella missförhållanden,
35081: telefonservice från sin egen telefonanslutning.        inte är nödvändigt att befatta sig med innehållet
35082: Samhället kan på intet sätt lägga sig i hur            i den kommunikation som förs inom telenätet.
35083: medborgarna eller företagen utnyttjar sina tele-       Detta gäller även i de situationer då tjänsterna
35084: foner. Lagstiftningen förutsätter faktiskt att tele-   erbjuds i kommersiellt syfte. Medborgamas fri-
35085: inrättningen skall tillhandahålla användarna           het innebär att de själva bestämmer över sina
35086: anslutningar oberoende av användningsända-             samtai i teienäten och vilka siag av tjänster de i
35087: målet.                                                 övrigt vill utnyttja. Inom familjen kan föräld-
35088:     Största möjliga frihet att använda alla medel      rama på ett enkelt sätt skydda bamen mot de
35089: för kommunikation anses vara ett centralt ele-         intryck de anser vara dåiiga. Man kan tekniskt
35090: ment i den västerländska yttrandefriheten. Den         förhindra att telefonen utnyttjas för avgiftsbe-
35091: nuvarande regeringen ämnar åtminstone inte             lagda servicesamtai (eller vid behov vilka samtai
35092: begränsa denna grundläggande rättighet för             som helst).
35093: medborgarna. Det är inte förvaltningsmyndighe-             Bryter man inom den avgiftsbelagda service-
35094:  ternas sak att avgöra vilka tjänster medborgarna      verksamheten mot gällande lagstiftning aktuali-
35095:  skall anse vara ändamålsenliga.                       seras de påföljder som stadgats i lagen. Med
35096:     Vissa av de avgiftsbelagda teletjänsterna          avseende på detta finns det allmänna normer,
35097:  (9700- och 0700-nummer) har ordnats så att            speciellt om konsumentskydd. Däremot förutsät-
35098:  teleinrättningen tillsammans med telefonräk-          ter en kontroll av innehållet i samtai och förhin-
35099:  ningen även fakturerar serviceerbjudarens be-         drande av tjänster som kan uppfattas moraliskt
35100:  talningsandel. Teleinrättningen uppbär en egen        tvivelaktiga speciallagstiftning. Avovan nämnda
35101:  andel för de samtai som är dyrare än vanliga          skäl har regeringen inte för avsikt att vidta
35102:  samtai och den resterande andelen av den totala       åtgärder för att skapa en sådan lagstiftning.
35103: 
35104:      Helsingfors den 16 november 1992
35105: 
35106:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
35107:                                                1992 vp
35108: 
35109: Kirjallinen kysymys 515
35110: 
35111: 
35112: 
35113: 
35114:                                   Laine: EY:n tuomioistuimen ratkaisuihin viittaamisesta hallituksen
35115:                                       esitysten perusteluissa
35116: 
35117: 
35118:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35119: 
35120:    Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan so-         sopimus (sopimusluonnos) eivätkä siis myös-
35121: pimuksen eräistä kohdista (mm. 6 artiklasta)         kään EY:n tuomioistuimen ratkaisut ole tiettä-
35122: iohtuu, että sopimusmääräyksiä on tietyin edel-      västi kuitenkaan voineet mitenkään kahlita tai
35123: lytyksin tulkittava samoin kuin Euroopan yhtei-      ohjata suomalaista säädösvalmistelua tai lain-
35124: ;ön (EY) tuomioistuin on tulkinnut esim. Euroo-      säädäntöä. Kysymys suomalaisen säädösvalmis-
35125: pan talousyhteisön perustamissopimusta sekä          telun liikkumatilasta on oikeudellisesti arvioiden
35126: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopi-     keskeinen mm. Suomen täysivaltaisuuden (HM
35127: nusta. ETA-sopimus allekirjoitettiin 2.5.1992, ja    1 §) kannalta.
35128: ;e tulee voimaan aikaisintaan 1.1.1993.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35129:     Suomalaisesta lainvalmisteluaineistosta on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35130:  öydettävissä merkkejä siitä, että EY:n tuomio-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35131: .stuimen ratkaisuihin tai oikeuskäytäntöön on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35132: valmistelutyössä kiinnitetty huomiota jo ennen
35133: min ETA-sopimus allekirjoitettiin (ks. HE 26/                  Mistä syystä suomalaisessa lainval-
35134: 1990 vp, s. 3-4; HE 162/1991 vp, s. 9 ja HE 227/            mistelussa on jo ennen ETA-sopimuksen
35135: 1991 vp, s. 10). On mahdollista, että hallitus on           allekirjoittamista viitattu EY:n tuomio-
35136:  o tuolloin sallinut vierasperäisen oikeuskäytän-           istuimen ratkaisuihin tai oikeuskäy-
35137:  lön vaikuttaa siihen, millaisia säädöksiä maas-            täntöön, sekä millä juridisella perusteel-
35138: ;amme valmistellaan. Ellei ratkaisuilla ja oikeus-          la EY:n tuomioistuimen ratkaisujen tai
35139:  cäytännöllä olisi tarkoitettu olevan mitään mer-           oikeuskäytännön on katsottu tuolloin
35140:  citystä Suomen näkökulmasta, niihin ei var-                vaikuttavan tai voivan vaikuttaa suo-
35141:  naankaan olisi viitattu hallituksen esityksissä.           malaiseen säädösvalmisteluun tai lain-
35142:     Ainakaan ennen allekirjoittamista ei ETA-               säädäntöön?
35143:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
35144: 
35145:                                              Ensio Laine
35146: 
35147: 
35148: 
35149: 
35150:  20051L
35151: 2                                        1992 vp -   KK 515
35152: 
35153: 
35154: 
35155: 
35156:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35157: 
35158:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kansanedustaja Laineen mainitsemassa kol-
35159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mannessa hallituksen esityksessä, joka koski te-
35160: olette 15 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       leviestintälainsäädännön muuttamista (HE 227/
35161: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     1991 vp), viitataan sivulla 10 EY:n tuomiois-
35162: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tuimessa vireillä olleeseen eräiden jäsenvaltioi-
35163: Ensio Laineen näin kuuluvasta kitjallisesta kysy-    den valitukseen, jolla vaadittiin kilpailua telepal-
35164: myksestä n:o 515:                                    velumarkkinoilla koskevan direktiivin osittaista
35165:                                                      kumoamista. Hallituksen esityksessä todettiin,
35166:           Mistä syystä suomalaisessa lainval-        että tässä tapauksessa annettavana ratkaisulla
35167:        mistelussa on jo ennen ETA-sopimuksen         voi olla tiettyjä vaikutuksia teletoiminnan har-
35168:        allekitjoittamista viitattu EY:n tuomio-      joittamisen edellytyksiä koskevaan kansalliseen
35169:        istuimen ratkaisuihin tai oikeuskäy-          lainsäädäntöön, mikäli siinä päädytään samaan
35170:        täntöön, sekä millä juridisella perusteel-    lopputulokseen kuin telepäätedirektiivin vastaa-
35171:        la EY:n tuomioistuimen ratkaisujen tai        via säännöksiä koskeneessa EY:n tuomioistui-
35172:        oikeuskäytännön on katsottu tuolloin          men aikaisemmassa ratkaisussa. Hallituksen esi-
35173:        vaikuttavan tai voivan vaikuttaa suoma-       tyksessä päädyttiin kuitenkin siihen, että teletoi-
35174:        laiseen säädösvalmisteluun tai lainsää-       mintalaissa pysytetään tarkoituksenmukaisuus-
35175:        däntöön?                                      harkintaan perustuva toimilupamenettely enna-
35176:                                                      koimaHa EY:n tuomioistuimen mahdollisesti
35177:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toiseen suuntaan johtavaa ratkaisua. Tämän
35178: vasti seuraavaa:                                     hallituksen esityksen tarkoituksena oli muun
35179:                                                      ohessa saattaa telepäätteiden tyyppihyväksymis-
35180:    Kansanedustaja Laineen kirjallisessa kysy-        tä ja teletoiminnan harjoittamista koskeva lain-
35181: myksessä mainitussa hallituksen esityksessä laik-    säädäntö yhdenmukaiseksi EY:n säädösten
35182: si luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä (HE     kanssa.
35183: 2611990 vp) todetaan EY:n tuomioistuimen tuo-            Hallituksen esitysten perustelujen tarkoituk-
35184: minneen vuonna 1985 päätöksessään sen, ettei         sena on antaa lukijalle, ensisijaisesti eduskunnal-
35185: yhteisön perustamissopimusten tarkoittamaa           le, riittävä kuva esityksestä, erityisesti sen sisäl-
35186: yhteistä liikennepolitiikkaa ollut saatu aikaan.     löstä ja valmistelusta. Tämän takia esityksiin on
35187: Tämä ratkaisu oli osaltaan selityksenä sille, että   perinteisesti sisällytetty tietoja muiden maiden,
35188: EY:n liikenneministerien neuvosto päätti mar-        varsinkin Pohjoismaiden lainsäädännöstä ja oi-
35189: raskuussa 1985 vapauttaa jäsenvaltioiden väliset      keuskäytännöstä. Euroopan integraatiokehityk-
35190: tavara- ja henkilökuljetusmarkkinat kaikista          sen aiheuttama lainsäädännön yhdenmukaistu-
35191: määrällisistä rajoituksista vuoteen 1992 men-        minen Länsi-Euroopan maissa on johtanut EY:n
35192: nesssä. Hallituksen esityksen tavoitteena oli teh-    oikeusjätjestystä koskevien tietojen lisääntyvään
35193: dä Suomen lainsäädäntöön ne muutokset, jotka          antamiseen. ETA-prosessin aikana hallitus on
35194: ovat tarpeen, jotta Suomi voisi 1990-luvulla          pyrkinyt antamaan ETA-sopimukseen liittyviä
35195: osallistua EY:n ja EFTAn muodostamaan                 harmonisointiesityksiä mahdollisimman aikai-
35196: maantieliikennealueeseen.                             sin, siltä osin kuin EY:n säädösten sisältö olisi
35197:    Kansanedustaja Laineen mainitsemassa halli-        ollut Suomen kannalta hyväksyttävissä ilman
35198: tuksen esityksessä laiksi kilpailunrajoituksista      ETA-sopimustakin. Kansanedustaja Laineen
35199: (HE 162/1991 vp) todetaan sivulla 9, että lakieh-     tarkoittamien esitysten tarkoituksena oli turvata
35200: dotuksen 4 §:n mukainen korkeimman mahdolli-          lainsäädännön yhdenmukaistaiDisen avulla suo-
35201: sen hinnan asettamiskielto vastaa myös EY:n           malaisten yritysten toimintaedellytyksiä Euroo-
35202: oikeuskäytäntöä. Hallituksen esityksen yhtenä         passa ja tehostaa kuluttajien eduksi kilpailua
35203: tavoitteena oli lähentää kilpailulainsäädäntöäm-      kotimaassa. EY:n tuomioistuimen ratkaisuihin
35204: me Euroopan yhteisön kilpailusääntöihin.              viittaaminen sanotuissa hallituksen esityksissä
35205:                                          1992 vp -   KK 515                                           3
35206: 
35207: on ollut aiheellista, koska sillä osoitetaan, mikä   ta oli hyväksytty, vaikka ETA-sopimusta ei vielä
35208: tulkinta EY:n säädöksille annetaan EY:ssä. Ky-       ollut allekirjoitettu.
35209: symys on siten ollut informaation antamisesta           Lopuksi on syytä todeta, että käsitykseni
35210: EY:n säädösten sisällöstä.                           mukaan Suomessa on hallituksen esityksissä,
35211:    Nähdäkseni edellä mainitut tiedot ovat olleet     myös ennen Euroopan integraatiota, pyritty ot-
35212: sellaisia, joiden antamista kysymyksessä olevissa    tamaan huomioon meihin rinnastuvien maiden
35213: hallituksen esityksissä voi pitää eduskunnan         lainsäädäntö. Missä määrin näin on tehty, on
35214: kannalta tarpeellisena ja siten hyvän lainvalmis-    luonnollisesti poliittisesta harkinnasta riippuva
35215: telutavan edellyttämänä. En näe, että hallitus-      seikka. ETA-ratkaisu muuttaa tilannetta siinä
35216: muodon 1 §:ssä tarkoitettu Suomen täysivaltai-       suhteessa, että annettavan kansallisen lainsää-
35217: suus rajoittaisi hallituksen oikeutta ja velvolli-   dännön sisältö on aikaisempaa enemmän sidottu
35218: suutta antaa eduskunnalle mahdollisimman laa-        kansainvälisillä velvoitteilla. Hallituksen esityk-
35219: jaa ja seikkaperäistä tietoa sääntelyhankkeeseen     sissä eduskunnalle annettavien tietojen laajuus
35220: vaikuttavista seikoista mukaan luettuna kan-         on joka tapauksessa osa valtioneuvoston ja edus-
35221: sainväliset tekijät. Tämä koskee myös asian-         kunnan välistä parlamentaarista vuorovaiku-
35222: omaisten esitysten antamisen aikaista tilannetta,    tusta.
35223: jossa pyrkimys ETA-järjestelyn aikaansaamises-
35224:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
35225: 
35226:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
35227: 4                                         1992 vp -   KK 515
35228: 
35229: 
35230: 
35231: 
35232:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35233: 
35234:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          några medlemsstater som var anhängiga vid EG-
35235: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        domstolen och i vilka krävdes att direktivet om
35236: den 15 oktober 1992 till vederbörande medlem          konkurrens på teletjänstmarknaden delvis skulle
35237: av statsrådet översänt avskrift av följande av        upphävas. 1 regeringens proposition konstatera-
35238: riksdagsman Ensio Laine undertecknade spörs-          des att avgörandet i detta fall kan ha vissa
35239: mål nr 515:                                           verkningar på den nationella lagstiftningen om
35240:                                                       förutsättningarna för att bedriva televerksam-
35241:           Av vilket skäl har i finländsk lagbered-    het, om man i det kommer till samma slutresultat
35242:        ning hänvisats till EG-domstolens avgö-        som i EG-domstolens tidigare avgörande som
35243:        randen eller rättspraxis redan innan EES-      gällde motsvarande bestämmelser i teleterminal-
35244:        avtalet undertecknats samt på vilken ju-       direktivet. I regeringens proposition beslöts dock
35245:        ridisk grund har då EG-domstolens av-          att i telelagen bevaras förfarandet med konces-
35246:        göranden eller rättspraxis ansetts inverka     sion som baserar sig på prövning av ändamåls-
35247:        på eller kunnat inverka på den finländska      enlighet utan att EG-domstolens eventuella av-
35248:        lagberedningen eller lagstiftningen?           görande i en annan riktning anteciperas. Avsik-
35249:                                                       ten med denna regeringsproposition var bl.a. att
35250:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         harmonisera lagstiftningen om typgodkännande
35251: anföra följande:                                      av teleterminaler och bedrivande av televerksam-
35252:                                                       het med EG:s rättsakter.
35253:    I regeringens proposition med förslag tilllag         Avsikten med motiveringen i regeringens pro-
35254: om tillståndspliktig godstrafik på väg (RP 26/        positioner är att ge läsaren, i första hand riks-
35255: 1990 rd), som nämns i riksdagsman Laines skrift-      dagen, en tillräcklig bild av propositionen, sär-
35256: liga spörsmål, konstateras att EG genom EG-           skilt av dess innehåll och beredning. Därför har
35257: domstolens beslut 1985 dömdes för att den ge-         i propositionerna traditionellt ingått uppgifter
35258: mensamma transportpolitik som avses i gemen-          om lagstiftningen och rättspraxis i andra länder,
35259: skapens fördrag inte åstadkommits. Detta avgö-        särskilt i de nordiska länderna. Att lagstiftningen
35260: rande var för sin del en förklaring till att EG:s     i de västeuropeiska länderna till följd av den
35261: trafikministerråd i november 1985 beslöt att fri-     europeiska integrationsutvecklingen har harmo-
35262: göra gods- och persontransportmarknaden mel-          niserats har lett till att uppgifter om EG:s rätts-
35263: lan medlemsstaterna från alla kvantitativa res-       ordning ges i större utstäckning än förut. Under
35264: triktioner senast 1992. A vsikten med regeringens     EES-processen har regeringen strävat efter att så
35265: proposition var att i den finländska lagstiftningen   tidigt som möjligt ge harmoniseringspropositio-
35266: göra de ändringar som behövs för att Finland på       ner som hänför sig till EES-avtalet till den del
35267: 1990-talet skall kunna deltai det landsvägstrafik-    innehållet i EG:s rättsakter för Finlands vidkom-
35268: område som bildas av EG och EFTA.                     mande skulle ha kunnat godkännas även utan
35269:    I regeringens proposition med förslag till kon-    EES-avtalet. Avsikten med de propositioner som
35270: kurrensbegränsningslag (RP 16211991 rd), som          riksdagsman Laine avser var att genom att
35271: nämns av riksdagsman Laine, konstateras på            harmonisera lagstiftning trygga verksamhetsför-
35272: sidan 9 att förbudet mot maximipriser enligt 4 §      utsättningarna för finländska företag i Europa
35273: i lagförslaget även motsvarar EG:s rättspraxis.       och att i konsumenternas intresse intensifiera
35274: Ett mål med regeringens proposition var att           konkurrens i hemlandet. Hänvisningen till EG-
35275: närma vår konkurrenslagstiftning till EG:s kon-       domstolens avgöranden i de nämnda regerings-
35276: kurrensregler.                                        propositionerna har varit befogad, eftersom här-
35277:    I den tredje regeringsproposition som riks-        igenom påvisas den tolkning som EG:s rättsak-
35278: dagsman Laine nämner och som gäller ändring           ter ges i EG. Det har således varit fråga om
35279: av telekommunikationslagstiftningen (RP 227/          lämnande av information om innehållet i EG:s
35280: 1991 rd) hänvisas på sidan 10 till de besvär av       rättsakter.
35281:                                           1992 vp -   KK 515                                           5
35282: 
35283:    Jag anser att de nämnda uppgifterna har varit         Tili slut är det skäl att konstatera att man i
35284: sådana att det från riksdagens synpunkt kan           Finland enligt min åsikt även före den europeis-
35285: anses nödvändigt att de gavs i de ifrågavarande       ka integrationen i regeringens propositioner har
35286: regeringspropositionerna och att de därför var        strävat efter att beakta lagstiftningen i de Iänder
35287: påkallade av god lagberedningssed. Jag anser          som kan likställas med vårt land. 1 viiken ut-
35288: inte att Finlands suveränitet som avses i 1 §         sträckning sålunda har gjorts är en sak som
35289: regeringsformen skulle begränsa regeringens rätt      naturligtvis beror på politiskt övervägande.
35290: och sky1dighet att tili riksdagen ge så utförliga     EES-avgörandet ändrar situationen i det avseen-
35291: och detaljerade uppgifter som möjligt om om-          det att innehållet i den nationella lagstiftning
35292: ständigheter som inverkar på regleringsprojek-        som ges mer än förut är bundet vid internationel-
35293: tet, inklusive internationella faktorer. Detta gäl-   la förpliktelser. Omfattningen av de uppgifter
35294: ler även den situation som rådde då propositio-       som i regeringens propositioner ges tili riksdagen
35295: nerna i fråga gavs och då strävan efter att           är i alla fall en del av den parlamentariska
35296: åstadkomma ett EES-arrangemang var god-               växelverkan mellan statsrådet och riksdagen.
35297: känd, fastän EES-avtalet ännu inte hade under-
35298: tecknats.
35299:      Helsingfors den 28 oktober 1992
35300: 
35301:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
35302:                                                  1992 vp
35303: 
35304: Kirjallinen kysymys 516
35305: 
35306: 
35307: 
35308: 
35309:                                      Paasio ym.: Presidentti Urho Kekkosen arkiston avaamisesta
35310:                                         tutkijoiden käyttöön
35311: 
35312: 
35313:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35314: 
35315:     Suomen sodanjälkeisen historian tutkimuk-          maan tärkeiden etujen kannalta sekä arkiston
35316: sen monipuolistuessa mm. entisen Neuvostolii-          hoidosta vastaavan säätiön menettelyn periaat-
35317: ton arkistojen osittaisen avautumisen johdosta         teellista hyväksyttävyyttä.
35318: kohdistuu huomio korostetusti presidentti Urho            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
35319: Kekkosen arkiston erityiseen asemaan.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35320:     Presidentti Kekkosen arkistot eivät ole ylei-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35321: sesti tutkijoiden käytettävissä. Vain yhdelle tut-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35322: kijalle on suotu erityisasema: yksinoikeus arkis-
35323: ton käyttöön.                                                    Pitääkö Hallitus maan etujen ja tutki-
35324:     Tällainen tilanne vaarantaa luottamuksen tut-             muksen luotettavuusvaatimusten kan-
35325: kimuksen objektiivisuuteen, koska mahdollisuus                nalta hyväksyttävänä presidentti Urho
35326: vertailuihin ja tietojen tarkistamiseen puuttuu.              Kekkosen arkistoista vastaavan säätiön
35327: Se, että kysymys on pitkäaikaisen valtionpää-                 menettelyä, jolla vain yhdelle, säätiön
35328: miehen arkistosta, korostaa ongelmaa erityisellä              itsensä nimeämälle tutkijalle annetaan
35329: tavalla.                                                      mahdollisuus arkiston käyttöön, sekä
35330:     Ei ole selvää, missä määrin presidentti Kekko-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35331: sen arkisto koostuu yksityisistä ja missä määrin              ryhtyä kyseisen arkiston aseman saatta-
35332: valtiollisista asiakirjoista. Tällä seikalla on mer-          miseksi normaaliksi?
35333:  kitystä mm. arvioitaessa salassapidon merkitystä
35334:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
35335: 
35336:                      Pertti Paasio                              Jörn Donner
35337: 
35338: 
35339: 
35340: 
35341:  220051L
35342: 2                                           1992 vp -    KK 516
35343: 
35344: 
35345: 
35346: 
35347:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35348: 
35349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tetun säätiön hallussa ja määrättävissä. Yleisesti
35350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hyväksytyn laintulkinnan mukaan tämä on hy-
35351: olette 15 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-           väksyttävää, vaikkakin voidaan perustellusti
35352: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         olla sitä mieltä, että tämänkaltaisten arkistojen
35353: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             paras säilytyspaikka olisi maamme kansallisar-
35354: Paasion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           kisto, Valtionarkisto. Tämä olisi mitä ilmeisim-
35355: sen n:o 516:                                             min myös taloudelliselta kannalta edullisin vaih-
35356:                                                          toehto. Todettakoon kuitenkin, että järjestely ei
35357:            Pitääkö Hallitus maan etujen ja tutki-        ole ainutkertainen. Muun muassa presidentti
35358:         muksen luotettavuusvaatimusten kan-              Kallion arkisto on vastikään siirretty Valtionar-
35359:         nalta hyväksyttävänä presidentti Urho            kistoon ja presidentti Paasikiven arkiston osia
35360:         Kekkosen arkistoista vastaavan säätiön           varsin pitkään säilytettiin erään liikepankin hal-
35361:         menettelyä, jolla vain yhdelle, säätiön          lussa.
35362:         itsensä nimeämälle tutkijalle annetaan              Asiakirjojen, niin yleisten kuin yksityistenkin,
35363:         mahdollisuus arkiston käyttöön, sekä             julkisuus ja tasapuolisuus sen suhteen on tieteel-
35364:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lisen tutkimuksen kannalta ehdoton edellytys.
35365:         ryhtyä kyseisen arkiston aseman saatta-          Samalla on kuitenkin tunnustettava se, että on
35366:         miseksi normaaliksi?                             myös olemassa legitiimejä maan etuunja yksityi-
35367:                                                          syyden suojaan perustuvia salassapitotarpeita.
35368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Yksinomaan tieteellisen tutkimuksen näkökul-
35369: vasti seuraavaa:                                         masta on ilmeistä, että presidentti Kekkosen
35370:                                                          yksityisarkiston käyttömahdollisuudet ovat ol-
35371:    Tasavallan presidenttien arkistojen asema on          leet kovin rajoitetut ja yksipuoliset. Todettakoon
35372: ollut lainsäädännössämme riittämättömästi jär-           kuitenkin, että julkisuudessa olleiden tietojen
35373: jestetty. Keskeisenä syynä tähän on se, että             mukaan arkisto on tarkoitus avata vuonna 1995.
35374: tasavallan presidentin kyseessä ollen on käytän-         Erikseen on todettava se, että arkiston sijoitus-
35375: nössä hyvin vaikea tehdä selkeää eroa niiden             paikasta ja sen käyttöperiaatteista riippumatta
35376: asiakirjojen kesken, jotka liittyvät presidentin         arkistoon saattaa sisältyä sellaista aineistoa, joka
35377: tehtävien hoitoon, ja niiden jotka liittyvät presi-      kaikissa tapauksissa olisi asiakirjojen julkisuus-
35378: dentin yksityiselämään. Opetusministeriössä on           lainsäädännön perusteella annettujen salassapi-
35379: valmisteltavana uusi arkistolakiehdotus, jossa           tosäännösten ja -määräysten alaista.
35380: myös tasavallan presidenttien arkistoista on tar-            Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa
35381: koitus antaa nykyistä täsmällisemmät säännök-            yksityisiin arkistoihin voidaan puuttua arkisto-
35382: set. Valmistelun pohjana olevan ehdotuksen               lain eräiden säännösten nojalla. Lain 22-
35383: mukaan tasavallan presidentin tehtävien yhtey-           26 §:ien mukaisesti Valtionarkistolla on mahdol-
35384: dessä syntyneet tallenteet tultaisiin luovutta-          lisuus lunastaa, jäljentää ja ottaa haltuun yksityi-
35385: maan Valtionarkistoon presidentin ja hänen               sen hallussa oleva tieteellisen tutkimuksen kan-
35386: seuraajansa kanssa erikseen sovittavalla tavalla.        nalta tai muusta syystä merkityksellinen arkisto,
35387: Tarkoituksena on, että uusi arkistolaki tulisi           jos tämä on ilmeisessä tuhoutumisen tai häviä-
35388: voimaan vuoden 1994 alusta lukien ja että presi-         misen vaarassa tai se tarjotaan myytäväksi. Pre-
35389: denttien arkistojen asema tässä yhteydessä jär-          sidentti Urho Kekkosen arkiston osalta tällaisiin
35390: jestettäisiin joko edellä esitetyllä tavalla tai eril-   toimenpiteisiin ei ole ollut perusteltua syytä.
35391: lisellä asetuksella.                                     Aiemmin esitettyyn viitaten totean, ettei halli-
35392:    Tasavallan presidentti Urho Kekkosen henki-           tuksella ole mahdollisuuksia ryhtyä erityisiin
35393: lökohtainen arkisto on tarkoitusta varten perus-         toimenpiteisiin arkiston suhteen.
35394: 
35395:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
35396:                                                                     Opetusministeri Riitta Uosukainen
35397:                                             1992 vp -    KK 516                                           3
35398: 
35399: 
35400: 
35401: 
35402:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
35403: 
35404:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt en allmänt godkänd lagtolkning kan detta
35405: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           godtas även om man med fog kan vara av den
35406: den 15 oktober 1992 till vederbörande medlem             åsikten att den bästa förvaringsplatsen för detta
35407: av statsrådet översänt avskrift av följande av           slag av arkiv skulle vara vårt lands nationalar-
35408: riksdagsman Paasio m.fl. undertecknade spörs-            kiv, riksarkivet. Detta vore av allt att döma
35409: mål nr 516:                                              också det mest ekonomiska altemativet. Det bör
35410:                                                          dock påpekas att arrangemanget inte är unikt.
35411:            Anser Regeringen det vara godtagbart          Bl.a. president Kallios arkiv har inte förrän
35412:         med tanke på 1andets intressen och kra-          nyligen överförts till riksarkivet och delar av
35413:         vet på tillförlitlighet inom forskningen att     president Paasikivis arkiv förvarades rätt länge i
35414:         den stiftelse som svarar för president           en affårsbank.
35415:         Urho Kekkonens arkiv endast ger en, av              Handlingars offentlighet, såväl allmännas
35416:         stiftelsen utsedd forskare möjlighet att         som privatas, och objektiviteten i fråga om detta
35417:         använda arkivet, samt                            är en absolut förutsättning med tanke på den
35418:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        vetenskapliga forskningen. Samtidigt bör dock
35419:         för att normalisera detta arkivs ställning?      erkännas att det finns legitima sekretessbehov
35420:                                                          som grundar sig på landets intressen och integri-
35421:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tetsskyddet. Om man ser saken enbart ur den
35422: anföra följande:                                         vetenskapliga forskningens synvinkel är det up-
35423:                                                          penbart att möjlighetema att utnyttja president
35424:    Den ställningen republikens presidenters ar-          Kekkonens privatarkiv varit mycket begränsade
35425: kiv innehar har fastställts på ett otillfredsställan-    och ensidiga. Det bör dock konstateras att arki-
35426: de sätt i vår lagstiftning. En viktig orsak till detta   vet enligt uppgifter i offentligheten kommer att
35427: har varit att det i fråga om republikens president       öppnas år 1995. Det bör särskilt konstateras att
35428: är mycket svårt att i praktiken klart avgöra vilka       arkivet, oberoende av dess placering eller princi-
35429: handlingar som hänför sig till skötseln av presi-        pema för dess användning, kan innehålla sådant
35430: dentens åligganden och vilka som hänför sig till         material som under alla förhållanden omfattas
35431: presidentens privatliv. Vid undervisningsminis-          av de sekretesstadganden och bestämmelser som
35432: teriet bereds som bäst ett förslag till ny arkivlag      utfårdats på basis om lagstiftningen om hand-
35433: i vilket avsikten också är att utfårda klarare           lingars offentlighet.
35434: stadganden än tidigare om presidentemas arkiv.              Inom ramen för gällande lagstiftning är det
35435: Enligt det förslag som utgör utgångspunkt för            möjligt att få tillgång till privata arkiv med stöd
35436: beredningsarbetet skall de upptagningar som              av vissa stadganden i arkivlagen. Enligt lagens
35437: uppstått i samband med republikens presidents            22-26 §§ har riksarkivet möjlighet att lösa in,
35438: åligganden överföras till riksarkivet på det sätt        kopiera eller överta ett arkiv som är i privat ägo
35439: man särskilt kommer överens om med presiden-             och som med tanke på den vetenskapliga forsk-
35440: ten och hans efterträdare. Avsikten är att den           ningen eller eljest är av betydelse, om arkivet
35441: nya arkivlagen skall träda i kraft vid ingången av       löper uppenbar risk att förstöras eller förkomma
35442: år 1994 och att ställningen för presidentemas            eller utbjuds till salu. I fråga om president Urho
35443: arkiv i detta sammanhang fastställs antingen på          Kekkonens arkiv har det inte funnits någon
35444: ovan nämnda sätt eller genom en förordning.              grundad anledning tili sådana åtgärder. Hänvi-
35445:     Republikens president Urho Kekkonens pri-            sande till det tidigare anförda konstaterar jag att
35446: vata arkiv handhas av en för ändamålet inrättad          regeringen inte har möjligheter att vidta särskil-
35447: stiftelse som beslutar om arkivets användning.           da åtgärder då det gäller arkivet.
35448:      Helsingforsden 10 november 1992
35449: 
35450:                                                              Undervisningsminister Riitta Uosukainen
35451:                                                  1992 vp
35452: 
35453: Kirjallinen kysymys 517
35454: 
35455: 
35456: 
35457: 
35458:                                     Markkula: Lyijyhaulien käytön lopettamisesta
35459: 
35460: 
35461: 
35462:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35463: 
35464:     Lyijyhaulityöryhmä jätti mietintönsä maa- ja       ovat yhtenä osatekijänä uhkaamassa lajien esiin-
35465: metsätalousministeriölle tämän vuoden maalis-          tymistä.
35466: kuussa. Työryhmän mietinnössä todetaan, että              Lyijy voidaan korvata metsästyskäytössä
35467: luotien ja haulien osuus maaperään päässeestä          esimerkiksi teräshauleilla. Niiden käyttö ei kui-
35468: lyijystä oli vuonna 1990 22 prosenttia. On ole-        tenkaan ole merkittävästi lisääntynyt mm. niiden
35469: tettavaa, että tuo osuus tulee kasvamaan, sillä        vaikean saatavuuden vuoksi. Myös hintatason
35470: muualla yhteiskunnassa vähennetään jatkuvasti          sekä teräshaulien lyijystä poikkeavien metsäs-
35471: lyijyn käyttöä samaan aikaan, kun lyijyhaulien         tysominaisuuksien vuoksi ei mittavaa vapaa-
35472: käyttö ei näytä merkittävästi vähentyneen.             ehtoista siirtymistä pois lyijyhauleista ole tapah-
35473:     Lyijy aiheuttaa myrkyllisyytensä vuoksi hait-      tunut.
35474: toja, minkä vuoksi sen käyttöä on rajoitettu eri          Lyijyhaulien käyttöä voidaan vähentää sel-
35475: yhdisteissä, kuten bensiinissä ja maaleissa. Vesi-     keällä kiellolla, jollaiseen on jo eräissä maissa
35476: ja maaekosysteemissä lyijyhaulit, joiden käyttöä       menty. Kielto on tarpeellinen ainakin eräillä
35477: ei ole rajoitettu, ovat merkittävä ja tarpeeton        tärkeimmillä kosteikkoalueilla, joilla lajien luku-
35478: raskasmetallilisä.                                     määrä on runsas ja joilla metsästetään paljon.
35479:     Lyijyhaulien aiheuttamat haitat erityisesti ve-    Kulutusta voidaan ohjata myös asettamalla lyi-
35480: silinnuille on tiedetty jo pitkään. Haulit kertyvät    jyhauleille sellainen haittavero, että metsästäjän
35481: lintujen ruokaillessa niiden kupuihin ja lihasma-      on edullisempaa käyttää muita vaihtoehtoja.
35482: hoihin ja johtavat myrkytyksiin sekä lisäävät             Lainsäädännöllisenä toimenpiteenä lyijyhau-
35483: kuolleisuutta ja heikentävät lintujen lisäänty-        lien käytön vähentäminen tai sen lopettaminen
35484: mistä.                                                 olisi mahdollista sisällyttää hallituksen parhail-
35485:     Vaaravyöhykkeessä ovat lähinnä sukeltaja-          laan valmistelemaan uuteen metsästyslakiin.
35486: sorsat sekä joutsenet, jotka hakevat ravintonsa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
35487: vesistöjen pohjakerroksista. Vesilintujen metsäs-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35488: tys lyijyhauleilla on tutkimustulosten mukaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35489: saattanut huomattavastikin lisätä järvien pohja-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35490:  kerrosten lyijypitoisuuksia.
35491:     Erityisen uhkatekijän lyijy muodostaa uhan-                   Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
35492:  alaisille lajeille, joiden kannat ovat pieniä. Esi-          litus aikoo ryhtyä lyijyhaulien käytön
35493:  merkiksi kiljuhanhen, lapasotkan ja mustalin-                merkittäväksi vähentämiseksi tai sen ko-
35494:  nun kohdalla kemialliset haitat ja niistä lyijy              konaan lopettamiseksi?
35495: 
35496:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
35497: 
35498:                                             Hanna Markkula
35499: 
35500: 
35501: 
35502: 
35503: 22005IL
35504: 2                                        1992 vp- KK 517
35505: 
35506: 
35507: 
35508: 
35509:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35510: 
35511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuormituksesta samoin kuin muista syistä aiheu-
35512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuneista lyijypitoisuuksista on hyvin vähän tie-
35513: olette 15 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       toa. Suomessa ei tällä hetkellä myöskään ole
35514: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     saatavilla kokeellista tietoa lyijyhaulien käyttäy-
35515: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tymisestä erityyppisissä pohjasedimenteissä. Sel-
35516: Hanna Markkulan näin kuuluvan kirjallisen ky-        vitys vesistötyypeistä ja tilanteen arviointi maan
35517: symyksen n:o 517:                                    eri osissa sekä aseiden soveltuvuuden tarkista-
35518:                                                      minen ja luokittelu on puutteellista.
35519:            Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-        Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19 päivä-
35520:        litus aikoo ryhtyä lyijyhaulien käytön        nä lokakuuta 1990 laajapohjaisen työryhmän
35521:        merkittäväksi vähentämiseksi tai sen ko-      selvittämään lyijyhauliongelmaa. Työryhmä
35522:        konaan lopettamiseksi?                        luovutti yksimielisen mietintönsä maaliskuussa
35523:                                                      1992. Lyijyhaulityöryhmä esitti mietinnössään,
35524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että teräshaulien käyttöön siirtymisessä vesi-
35525: vasti seuraavaa:                                     lintumetsästyksessä tulisi pyrkiä asennekasva-
35526:                                                      tuksen ja vapaaehtoisuuteen perustuvan toimin-
35527:    Lyijyhauliongelma keskittyy vesilintumetsäs-      nan avulla. Lyijyn korvaavien patruunoiden saa-
35528: tykseen. Selvitykset osoittavat, että riskialueita   tavuuden ja niille soveltuvan asekannan vaih-
35529: ovat suuren metsästyspaineen kohteena olevat         tumisen johdosta tulee siirtymäkaudelle varata
35530: vedet, joista linnut ravinnonoton yhteydessä         riittävä aika. Työryhmän käsityksen mukaan,
35531: saavat helposti hauleja. Suomalainen vesiluonto      erityisesti ottaen huomioon teräshaulien puun-
35532: ei yleisesti ottaen sisällä, joitakin määrättyjä     jalostusteollisuudelle aiheuttamat haitat, teräs-
35533: alueita lukuun ottamatta, tällaisia riskialueita.    haulien käyttöön ei tule siirtyä metsätalous-
35534: Lyijyä huomattavasti kevyempien ja kovem-            alueella.
35535: pien teräshaulien käyttöönotto nykyistä laajem-          Lyijyhaulien käytön rajoittamista vesilintu-
35536: min asettaa turvallisuuden kannalta aivan uusia      metsästyksessä tutkitaan edelleen. Tarkemmat
35537: vaatimuksia metsästysaseille. Nykyinen asekan-       selvitykset ja riittävä tieto asiassa ovat kuitenkin
35538: ta Suomessa soveltuu verrattain huonosti teräs-      välttämättömiä kannanottoa ja päätöksentekoa
35539: haulien käyttöön.                                    varten. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksen-
35540:    Suomessa metsästyksen aiheuttamasta Iyijy-        mukaista muuttaa lainsäädäntöä tältä osin.
35541: 
35542:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
35543: 
35544:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
35545:                                            1992 vp- KK 517                                              3
35546: 
35547: 
35548: 
35549: 
35550:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35551: 
35552:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte heller tiligång tili experimentella erfarenhe-
35553: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ter av hur blyhaglen reagerar i olika typer av
35554: den 15 oktober 1992 tili vederbörande medlem           bottensediment. Förekomsten av olika vatten-
35555: av statsrådet översänt avskrift av följande av         dragstyper och den aktuella situationen i olika
35556: riksdagsman Hanna Markkula undertecknade               delar av landet samt kontrollen av vapnens
35557: skriftliga spörsmål nr 517:                            lämplighet och en klassificering av dessa har inte
35558:                                                        utretts tillräckligt.
35559:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar                 Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte den
35560:        Regeringen vidta för att användningen           19 oktober 1990 en arbetsgrupp på bred bas för
35561:        av blyhagel skall minska i väsentlig grad       att utreda blyhagelproblemet. Arbetsgruppen
35562:        eller för att den helt skall upphöra?           överlämnade ett enhälligt betänkande i mars
35563:                                                        1992. Blyhagelarbetsgruppen föreslog i sitt be-
35564:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           tänkande att en övergång tili användning av
35565: samt anföra följande:                                  stålhagel vid sjöfågeljakt i första hand skulle ske
35566:                                                        genom attitydfostran och på frivillighet grundad
35567:    Blyhagelproblemet är fokuserat tili sjöfågel-       verksamhet. På grund av tillgången på blyer-
35568: jakten. Som riskområden betraktas enligt gjorda        sättande patroner och övergång tili för dessa
35569: utredningar endast vattenområden som är ut-            patroner lämpliga vapen bör en tillräckligt lång
35570: satta för ett hårt jakttryck varvid fåglama lätt i     tid reserveras för övergångsperioden. Med hän-
35571: samband med sitt näringsupptag får hagel i sig.        syn tili särskilt de negativa effekter stålhaglen
35572: Med undantag för några få speciella områden            har för skogsindustrin, bör man enligt arbets-
35573: ingår inte riskområden av denna karaktär i den         gruppens uppfattning inte övergå tili stålhagel
35574: finländska vattennaturen. En mera omfattande           inom skogsbruksområden.
35575: användning än för närvarande av stålhagel, som            En begränsning av användningen av blyhagel
35576: är betydligt lättare och hårdare än blyhagel,          vid sjöfågeljakt är fortsättningsvis föremål för
35577: ställer i säkerhetsavseende alldeles nya krav på       undersökningar. För att kunna ta ställning tili
35578: jaktvapnen. De för närvarande oftast använda           frågan och fatta beslut är i alla fall noggrannare
35579: jaktvapnen i vårt land lämpar sig relativt ilia för    utredningar och tillräckliga kunskaper i denna
35580:  bruk av stålhagel.                                    fråga nödvändiga. I detta skede är det inte
35581:    Om den blybelastningjakten eller de blyhalter       ändamålsenligt att ändra lagstiftningen tili den-
35582:  andra faktorer förorsakar i Finland vet man           na del.
35583:  synnerligen litet. I vårt land finns för närvarande
35584: 
35585:      Helsingforsden 19 november 1992
35586: 
35587:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
35588:                                                 1992 vp
35589: 
35590: Kirjallinen kysymys 518
35591: 
35592: 
35593: 
35594: 
35595:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Maantien n:o 325 Huutijärvi-Sahalahti-
35596:                                       Kuhmalahti-Kuhmoinen peruskorjaamisesta
35597: 
35598: 
35599:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35600: 
35601:    Maantie n:o 325 Huutijärvi-Sahalahti-                 Tien kunto on jo, ja erityisesti tulevaisuudes-
35602: Kuhmalahti-Kuhmoinen on seudullisesti mer-            sa, haittaamassa tien välittömässä vaikutuspii-
35603: kittävä, mutta kunnoltaan heikko tie, jonka           rissä olevien kuntien kehittämistä myös elinkei-
35604: kuljetus- ja liikennemäärät ovat Sahalahden           nojen osalta. Parhaillaan esimerkiksi Saarioinen
35605: teollisuuden ja työssäkäynnin vuoksi viime vuo-       Oy toteuttaa yli 20 milj. markan suuruista inves-
35606: sina nopeasti kasvaneet. Tie toimii myös poikit-      tointia Sahalahdella rakentamalla uutta termi-
35607: taisyhteytenä Tampereen kaupunkiseudulta Päi-         naalia, koska yhtiö tulee keskittämään tavaran-
35608: jänteelle ja valtatielle n:o 4.                       toimittamisensa Sahalahdella sijaitsevaan toi-
35609:    Tien perusparannus on lykkääntynyt alkupe-         mintayksikköön.
35610: räisestä suunnitelmasta useita vuosia. Viimeisim-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35611: missä suunnitelmissaan tielaitos jopa pudotti         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35612: koko hankkeen pois. Liikennemäärien lisäänty-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35613: minen ja erityisesti raskaan liikenteen poikkeuk-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35614: sellisen suuri osuus nyt ja tulevaisuudessa kysei-
35615: sellä tieosuudella aiheuttavat kapealla tiellä mer-             Aikooko Hallitus ottaa huomioon
35616: kittävän liikenneturvallisuusriskin, joten sekä              maantien n:o 325 todelliset ja kiireelliset
35617: tien leventäminen että rakenteen parantaminen                perusparannustarpeet ja vaikuttaa tie-
35618: tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Tie-              laitokseen kiirehtivästi sekä hankkeen
35619: osuudella olevien Pelisalmen siltojen kunto al-              saamiseksi takaisin tielaitoksen suunni-
35620:  kaa olla jo niin huolestuttava, että lähivuosina            telmiin että tiehankkeen toteutumiseksi
35621:  pelkästään siltojen kapeus ja huono kunto aset-             ennen 1990-luvun puoltaväliä?
35622:  tavat liikenteelle hankalia rajoituksia.
35623: 
35624:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
35625: 
35626:                      Pentti Lahti-Nuuttila                     Reijo Lindroos
35627:                      Jukka Gustafsson                          Arja Ojala
35628: 
35629: 
35630: 
35631: 
35632: 220051L
35633: 2                                        1992 vp -   KK 518
35634: 
35635: 
35636: 
35637: 
35638:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35639: 
35640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maantie n:o 325 Huutijärvi-Sahalahti-
35641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Holmanportti toimii merkittävänä yhteytenä
35642: olette 15 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       Tampereelta itään. Tie vaatii rakenteellista pe-
35643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ruskorjausta ja erityisesti välillä Huutijärvi-
35644: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         Sahalahti myös leventärnistä. Lisäksi Pelisalmen
35645: Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvan kirjal-     sillat ovat heikkokuntoisia ja liian kapeita. Huu-
35646: lisen kysymyksen n:o 518:                            tijärven ja Sahalahden välisellä osuudella tien
35647:                                                      liikennemäärä on yli 3 000 ajoneuvoa vuoro-
35648:           Aikooko Hallitus ottaa huomioon            kaudessa.
35649:        maantien n:o 325 todelliset ja kiireelliset       Hämeen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-
35650:        perusparannustarpeet ja vaikuttaa tie-        massa tien parantaminen on suunniteltu toteu-
35651:        laitokseen kiirehtivästi sekä hankkeen        tettavaksi vuosina 1994-1998. Hankkeen kus-
35652:        saamiseksi takaisin tielaitoksen suunni-      tannusarvio on noin 60 miljoonaa markkaa.
35653:        telmiin että tiehankkeen toteutumiseksi           Hankkeen mahdollinen aloittaminen ratkeaa
35654:        ennen 1990-luvun puoltaväliä?                 aikanaan valtion talousarvioita valmisteltaessa
35655:                                                      ja niistä eduskunnassa päätettäessä.
35656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35657: vasti seuraavaa:
35658: 
35659:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1992
35660:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
35661:                                        1992 vp -   KK 518                                         3
35662: 
35663: 
35664: 
35665: 
35666:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
35667: 
35668:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Landsvägen nr 325 Huutijärvi-Sahalahti-
35669: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av     Holmanportti bildar en betydande förbindelse-
35670: den 15 oktober 1992 till vederbörande medlem       länk österut från Tammerfors. Vägen fordrar en
35671: av statsrådet översänt avskrift av följande av     strukturell grundreparation och i synnerhet på
35672: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. under-     sträckan Huutijärvi-Sahalahti också bredd-
35673: tecknade spörsmål nr 518:                          ning. Dessutom är broama över Pelisalmi i dåligt
35674:                                                    skick och för smala. På sträckan mellan Huuti-
35675:           Skall Regeringen iaktta de verkliga      järvi och Sahalahti är antalet fordon som begag-
35676:        och brådskande grundreparationsbeho-        nar vägen över 3 000 per dygn.
35677:        ven av landsväg nr 325 samt påskynda           1 vägdistriktets verksamhets- och ekonomiska
35678:        vägverket både att ånyo ta upp projektet    pian i Tavastland har förverkligandet av väg-
35679:        i planema och att vägprojektet skulle       reparationen planerats äga rum mellan åren
35680:        förverkligas före mitten av 1990-talet?      1994-1998. Kostnadsförslaget för projektet är
35681:                                                    cirka 60 miljoner mark.
35682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Projektets möjliga påbörjande avgörs i sinom
35683: anföra följande:                                   tid när statsbudgeter bereds och riksdagen fattar
35684:                                                    beslut om dem.
35685: 
35686:      Helsingforsden 16 november 1992
35687: 
35688:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
35689:                                                  1992 vp
35690: 
35691: Kirjallinen kysymys 519
35692: 
35693: 
35694: 
35695: 
35696:                                     Lahti-Nuuttila ym.: Orivesi-Vilppula-Haapamäki-Seinäjoki-
35697:                                        ratayhteyden perusk01jaamisesta
35698: 
35699: 
35700:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35701: 
35702:    Rataosuus       Orivesi-Vilppula-Haapamä-           kuntien elinkeino- ja väestöpoliittiset tekijät sekä
35703: ki-Seinäjoki on tällä hetkellä huonokuntoinen.         koko Pohjois-Pirkanmaan talouselämän tarpeet.
35704: Se on pikaisen perusparannuksen tarpeessa.             Tämä on luonnollista, koska nyt tiedetään, että
35705: Rataosalla aikaisemmin voimassa ollut 100 kilo-        rautatieliikenne voisi olla monien kuljetusten
35706: metrin tuntinopeus on pudotettu 70 kilometriin         osalta kaikkein kilpailukykyisin myös hinnal-
35707: tunnissa. Nopeus- samoin kuin painorajoitukset         taan.
35708: vaikeuttavat sekä henkilö- että tavaraliikennet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35709: tä, jopa niin, että jatkuvasti kuljetuksia ja kulke-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35710: mista siirtyy kokonaistaloudellisesti ja ympäris-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35711: töllisesti rautateitä haittaavampaan liikenne-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35712: muotoon eli autoihin maanteille.
35713:     Rataosuuden kunnostamista ja liikenteellises-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35714: ti kilpailukykyisenä säilyttämistä puoltaa myös                siin, joilla Orivesi-Vilppula-Haapa-
35715: se, että rataosuus Tampere-Orivesi on hyvässä                  mäki-Seinäjoki-radan perusparantami-
35716: kunnossa, mutta Orivedeltä eteenpäin rata on                   seen varaudutaan aivan lähivuosina val-
35717: heikosti liikennöitävissä. Rataosuuden pikaista                tion talousarviovaroin?
35718: perusparantamista puoltavat myös radanvarsi-
35719: 
35720:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
35721: 
35722:                      Pentti Lahti-Nuuttila                      Reijo Lindroos
35723:                      Jukka Gustafsson                           Arja Ojala
35724: 
35725: 
35726: 
35727: 
35728: 220051L
35729: 2                                       1992 vp -   KK 519
35730: 
35731: 
35732: 
35733: 
35734:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35735: 
35736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kenteenhoitojärjestelmässä ei välillä Orivesi-
35737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Seinäjoki ole läpimenevää liikennettä Haapa-
35738: olette 15 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      mäen kautta, vaan kaikki tavaraliikenne hoide-
35739: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    taan Tampereen kautta. Vilppula-Seinäjoki-
35740: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        välin kuljetukset ovat pääasiassa Kaskisiin ja
35741: Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen       Aittaluotoon menevää raakapuuta. Rataosalla
35742: kysymyksen n:o 519:                                 kuljetettava tavaramäärä oli vuonna 1991 noin
35743:                                                     600 000 tonnia.
35744:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Orivesi-Vilppula-Seinäjoki-rataosan tar-
35745:        siin, joilla Orivesi-Vilppula-Haapave-       vetta harkittaessa on otettava huomioon myös
35746:        si-Seinäjoki-radan perusparantamiseen        sieltä tulevan raakapuuvirran katkeaminen Suu-
35747:        varaudutaan aivan lähivuosina valtion        pohjan radalle, jonka ylläpito joutuu samalla
35748:        talousarviovaroin?                           uhanalaiseksi. Orivesi-Seinäjoki-rata palvelee
35749:                                                     myös varayhteytenä Parkanon radalle, joka yk-
35750:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siraiteisena voi jonkin häiriön sattuessa aiheut-
35751: vasti seuraavaa:                                    taa vakavia liikenneongelmia.
35752:                                                        Valtionrautateiden lähivuosien suunnitelmiin
35753:    Orivesi-Vilppula-Seinäjoki-rataosan pi-          ei kuulu perusparannusta Orivesi-Haapamä-
35754: tuus on 190 km ja se on K43-kiskoilla varustet-     ki-Seinäjoki-rataosalle. Tämä johtuu radanpi-
35755: tua ns. B1-rataa, jonka tukikerros on pääosin       toon osoitetun rahoituksen tasosta ja muiden
35756: soraa. Henkilöliikenteessä suurin sallittu nopeus   investointihankkeiden tärkeydestä. Radanpi-
35757: on 100 krn!h. Tavaraliikenteessä suurin sallittu    toon käytettävissä olleen rahoituksen vuoksi on
35758: akselipaino on 22,5 tonnia nopeudella 50 km/        kunnossapitotöitä jouduttu jo rajoittamaan ko.
35759: tunnissa. Rataosan kunto on liikennemäärät ja       rataosalla. Radan yleiskunto ja ne kunnossa-
35760: kunnossapitotason huomioon ottaen ollut viime       pitotoimenpiteet, joita voidaan tehdä edellä mai-
35761: vuosina hyvä, joskin radan päällysrakenne on        nituista syistä, tulevat aiheuttamaan liikennera-
35762: ikääntynyttä ja vaatii lähivuosina peruskunnos-     joituksia tällä rataosalla. Radanpidon vuosittai-
35763: tusta liikennöimistason turvaamiseksi.              sen kokonaisrahoitustason säilyessä nykyisellä
35764:    Henkilöliikenteessä on keskimäärin seitsemän     tasolla joudutaan 1990-luvulla liikennettä aluksi
35765: junaa päivässä. Matkustajamäärä päivässä on         rajoittamaan ja myöhemmin lopettamaan.
35766: keskimäärin 300 henkilöä. Tavaraliikenteen lii-
35767: 
35768:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
35769: 
35770:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
35771:                                            1992 vp -   KK 519                                         3
35772: 
35773: 
35774: 
35775: 
35776:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35777: 
35778:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tem ingen trafik som går genom Haapamäki,
35779: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utan all trafik sköts genom Tammerfors. Trans-
35780: den 15 oktober 1992 till vederbörande medlem           porteroa mellan Vilppula och Seinäjoki består i
35781: av statsrådet översänt avskrift av följande av         huvudsak av trä som råvara till Kaskö och
35782: riksdagsman Lahti-Nuuttila m.fl. undertecknade         Aittaluoto. Varumängden som transporterades
35783: spörsmål nr 519:                                       på bansträckan uppgick 1991 tili totalt ca
35784:                                                        600 000 ton.
35785:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder med             När man undersöker behovet av bansträckan
35786:        hjä1p av vilka ruedel från statsbudgeten        Orivesi-Vilppula-Seinäjoki är det viktigt att
35787:        under de närmaste åren reserveras för           märka att transportflödet, när det gäller trä som
35788:        grundreparation av banavsnittet Orive-          råvara, avbryts på Suupohjabanan, vars under-
35789:        si-Vilppula-Haapamäki-Seinäjoki?                håll samtidigt hotas. Orivesi-Seinäjokibanan
35790:                                                        tjänar också som en extra anslutning tili Parka-
35791:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nobanan, som p.g.a. att den är enfilig vid even-
35792: anföra följande:                                       tuella störningar kan orsaka allvarliga trafik-
35793:                                                        problem.
35794:    Orivesi-Vilppula-Seinäjokibanans banav-                I Statsjärnvägarnas p1aner för de närmaste
35795: snitt är 190 km och det är fråga om en s.k.            åren hör inte grundreparation av banavsnittet
35796: B1-bana försedd med K43-spår, vars stödbotten          Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Orsaken tili
35797: i huvudsak består av grus. I passagerartrafiken        detta är den anvisade nivån på finansiering och
35798: är högsta tiliåtna hastigheten 100 km!h. I gods-       betydelsen av andra finansieringsprojekt. På
35799: trafiken är högsta tiliåtna axelvikten 22,5 ton,       grund av att de medel som funnits till förfogande
35800: när hastigheten är 50 krnlh. Banavsnittet har          har man varit tvungen att begränsa banhållning-
35801: med beaktande av trafikmängderna och under-            en på ifrågavarande banavsnitt. Banans alimän-
35802: hålisnivån under de senaste åren varit i gott          na skick och de åtgärder man på grund av ovan
35803: skick, trots att banans yttre konstruktioner är        nämnda orsaker kan vidta i banhållningen, kom-
35804: föråldrade och kräver under de närmaste åren           mer att föranleda trafikbegränsningar på detta
35805: grundreparation för att säkra trafikeringsnivån.       banavsnitt. Om den årliga helhetsfinansie-
35806:    I persontrafiken kör i ruedeltai sju tåg per dag.   ringsnivån hålls på nuvarande nivå b1ir man på
35807: Passagerarmängderna uppgår i ruedeltai tili 300        1990-talet först tvungen att begränsa och senare
35808: personer. På sträckan Orivesi-Seinäjoki finns          nedlägga trafiken he1t.
35809: inom ramen för godstrafikens trafikskötselsys-
35810: 
35811:      Helsingfors den 17 november 1992
35812: 
35813:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
35814:                                                1992 vp
35815: 
35816: Kirjallinen kysymys 520
35817: 
35818: 
35819: 
35820: 
35821:                                   Aittoniemi: Suomen osuudesta Wider-instituutin rahoitukseen
35822: 
35823: 
35824: 
35825:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35826: 
35827:    YK-yliopiston alaisuudessa toimivan Wider-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35828: kehitystyöinstituutin toiminnassa on jatkuvasti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35829: ilmennyt kummallisuuksia ja jopa ilmiöitä, joi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35830: den perusteella voidaan epäillä toimintaan liitty-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35831: vän laajamittaista taloudellista rikollisuutta.
35832: Milloin peruspääomat seikkailevat missäkin,                     Aikooko Hallitus harkita Suomen luo-
35833: milloin korkotuotot ovat kateissa.                           pumista osallisuudesta Wider-instituutin
35834:    Suomen osuus on rahallisesti ainakin 100                  toimintaan ja siihen läheisesti liittyviin
35835: miljoonaa markkaa, mutta siitä kehitystyölle                 muihin toimintoihin, koska toiminta on
35836: koituva hyöty on olematon. Olisi parempi koh-                osoittautunut hyödyttömäksi ja epämää-
35837: distaa nuo rahat suoraan kehitysapuun, jonka                 räiseksi sekä saanut jo mahdollisesti ri-
35838: kautta varoilla saattaisi olla edes jonkinasteista           kollisiksi katsottavia piirteitä?
35839: merkitystä.
35840: 
35841:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992
35842: 
35843:                                            Sulo Aittaniemi
35844: 
35845: 
35846: 
35847: 
35848: 22005JL
35849: 2                                        1992 vp -    KK 520
35850: 
35851: 
35852: 
35853: 
35854:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35855: 
35856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sen jälkeen kun Suomi oli täyttänyt isäntä-
35857: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maasopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa
35858: olette 16 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        ja instituutin toiminta oli käynnistynyt, YK-
35859: jeenne n:o 1669 ohella toimittanut valtioneuvos-      yliopisto teetti v. 1990-1991 Suomen aloittees-
35860: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        ta arvioinnin instituutin toiminnasta ja hallin-
35861: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-       nosta. Arvioinnin lisäksi Suomi pani v. 1990
35862: lisesta kysymyksestä n:o 520:                         vireille selvitykset isäntämaasopimuksen perus-
35863:                                                       teella maksamansa tutkimusavustuksen varain-
35864:           Aikooko Hallitus harkita Suomen luo-        käytöstä sekä peruspääomarahaston varojen
35865:        pumista osallisuudesta Wider-instituutin       sijoituksista. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta,
35866:        toimintaan ja siihen läheisesti liittyviin     oikeuskansleri, valtiontalouden tarkastusvirasto
35867:        muihin toimintoihin, koska toiminta on         sekä valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet tai
35868:        osoittautunut hyödyttömäksi ja epämää-         selvittävät parhaillaan WIDERin rahoitusjärjes-
35869:        räiseksi sekä saanut jo mahdollisesti ri-      telyihin liittyviä kysymyksiä. Ulkoasiainministe-
35870:        kollisiksi katsottavia piirteitä?              riö auttaa osaltaan selvitysten loppuun saatta-
35871:                                                       mista. Niiden tulokset tulevat selkiyttämään ke-
35872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hitysyhteistyövarojen käyttöä koskevia menette-
35873: vasti seuraavaa:                                      lyjä.
35874:                                                          Selvitysten ollessa vielä kesken ei ole mahdol-
35875:    YK-yliopiston alainen Taloudellisen kehitys-       lista ottaa kantaa kysymykseen instituutin tuke-
35876: tutkimuksen kansainvälinen instituutti sijoitet-      misesta luopumiseen. Sikäli kuin kysymyksellä
35877: tiin Helsinkiin YK-yliopiston ja Suomen halli-        tarkoitetaan isäntämaasopimuksen irtisanomis-
35878: tuksen 4.2.1984 allekirjoittaman isäntämaasopi-       ta, on myös todettava, että tällaisella toimenpi-
35879: muksen perusteella. Isäntämaasopimus käsitel-         teellä olisi merkitystä ulkopolitiikallemme pal-
35880: tiin eduskunnassa ja tuli voimaan 20.6.1984.          jon yli WIDER-instituutin painoarvon, ja se
35881:     Suomen hallitus on täyttänyt isäntämaasopi-       olisi koko YK:nkin historiassa poikkeukselli-
35882: muksen mukaiset velvoitteensa, joihin on vuosi-       nen. Niinpä tähän mahdollisuuteenkin on suh-
35883: na 1984-1992 käytetty yhteensä 187,4 Mmk, ja          tauduttava tarkoin ja monelta kannalta har-
35884: tukenut lisäksi instituutin toimintaa ja tutkimus-    kiten.
35885: ohjelmia yhteensä 16,6 Mmk:lla. Pääosa Suo-               Hallitus ei mm. määrärahasyistä pidä
35886: men avustuksesta- 25 miljoonaa dollaria- on           tarkoituksenmukaisena osoittaa lisärahoitusta
35887: sijoitettu instituutin peruspääomarahastoon,          WIDER-instituutille. Isäntämaana Suomi läh-
35888: joka tältä osin pidetään Suomessa ja jonka            tee siitä, että YK-yliopisto ja WIDER-instituutti
35889: tuotolla instituutti pyrkii rahoittamaan toimin-      jatkavat ponnistuksiaan peruspääomarahaston
35890: tansa ja tutkimusohjelmansa. Suomen pysyviin,         kartuttamiseksi. Instituutin toiminta Helsingissä
35891: isäntämaasopimuksen mukaisiin velvoitteisiin          tulee mitoittaa siten, että sen toimintakulut ja
35892: kuuluu antaa instituutille toimitilat ja sen johta-   tutkimusohjelma voidaan rahoittaa käytettävis-
35893: jalle asunto. Näistä velvoitteista aiheutuvat me-     sä olevan pääoman tuotolla.
35894: not ovat enintään 5 Mmk vuodessa.
35895: 
35896:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
35897: 
35898:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
35899:                                          1992 vp -   KK 520                                          3
35900: 
35901: 
35902: 
35903: 
35904:                                     Till Riksdagens Herr Talman
35905: 
35906:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            När Finland hade uppfyllt sin betalningsskyl-
35907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dighet enligt värdlandsöverenskommelsen och
35908: den 16 oktober 1992 tili vederbörande medlem         verksamheten hade inletts vid institutet Iät FN:s
35909: av statsrådet översänt avskrift av följande av       universitet på Finlands initiativ åren 1990-91
35910: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-          göra en bedömning av institutets verksamhet och
35911: mål nr 520:                                          förvaltning. Utöver bedömningen inledde Fin-
35912:                                                      land 1990 en undersökning av användningen av
35913:           Åmnar Regeringen överväga huruvida         medel som Finland enligt värdlandsöverenskom-
35914:        Finland skali avstå från att deltai Wider-    melsen hade donerat i forskningsbidrag samt av
35915:        institutets verksamhet och annan verk-        placeringen av medel ur grundkapitalfonden.
35916:        samhet som är nära förknippad med             Riksdagens utrikesutskott, justitiekanslern, sta-
35917:        institutet eftersom institutets verksamhet    tens revisionsverk och statsrevisorerna har utrett
35918:        har visat sig vara onödig och obestämd        eller utreder som bäst frågor som hänför sig tili
35919:        och redan fått drag som eventuellt kan        WIDER:s finansieringsarrangemang. Utrikes-
35920:        anses brottsliga?                             ministeriet bistår med slutförandet av undersök-
35921:                                                      ningarna. Resultatet av undersökningarna kom-
35922:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mer att klarlägga förfarandet i samband med
35923: anföra följande:                                     användningen av medel för utvecklingssamar-
35924:                                                      bete.
35925:    Internationella institutet för utvecklingseko-       Då undersökningarna ännu inte är slutförda
35926: nomisk forskning som är underställt FN:s uni-        är det omöjligt att ta ställning tili frågan om
35927: versitet placerades i Helsingfors enligt en värd-    huruvida Finland bör avstå från att stöda insti-
35928: landsöverenskommelse som FN:s universitet            tutet. Tili den del frågan gäller uppsägning av
35929: och Finlands regering undertecknade 4.2.1984.        värdlandsöverenskommelsen bör det också
35930: Överenskommelsen behandlades i riksdagen och         framhållas att en sådan åtgärd skulle ha en
35931: trädde•i kraft 20.6.1984.                            inverkan på vår utrikespolitik som vida överskri-
35932:    Finlands regering har uppfyllt sina förpliktel-   der WIDER-institutets betydelse och dessutom
35933: ser enligt värdlandsöverenskommelsen. Till för-      skulle detvara exceptionellt i hela FN:s historia.
35934: pliktelserna har under åren 1984-92 använts          Därför är det skäl att i fråga om denna möjlighet
35935: sammanlagt 187,4 milj. mk. Dessutom har Fin-         iaktta stor försiktighet och beakta många syn-
35936: lands regering understött institutets verksam-       punkter.
35937: het och forskningsprogram med sammanlagt                Regeringen anser att det bl.a. av anslagsskäl
35938: 16,6 milj. mk. Största delen av Finlands bidrag      inte är ändamålsenligt att anvisa ytterligare fi-
35939: -25 milj. US-dollar- har placerats i institutets     nansiering tili WIDER-institutet. Sam värdland
35940: grundkapitalfond, som tili denna del hålls i         utgår Finland från att FN:s universitet och
35941: Finland. Med intäkterna från fonden försöker         WIDER-institutet fortsätter sina ansträngningar
35942: institutet finansiera sin verksamhet och sina        att öka grundkapitalfonden. Institutets verksam-
35943: forskningsprogram. Tili Finlands permanenta          het i Helsingfors bör dimensioneras så att verk-
35944: skyldigheter enligt värdlandsöverenskommelsen        samhetskostnaderna och forskningsprogrammet
35945: hör att tilihandahålla lokaliteter för institutet    kan finansieras med intäkterna från det kapital
35946: och en bostad för direktören. Utgifterna för         som fmns.
35947: dessa skyldigheter uppgår tili högst 5 milj. mk
35948: om året.
35949: 
35950:      Helsingforsden 23 november 1992
35951: 
35952:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
35953: •
35954:                                                1992 vp
35955: 
35956: Kirjallinen kysymys 521
35957: 
35958: 
35959: 
35960: 
35961:                                   Rinne: Poikkeuslakien käyttöönottoa ja maan sisäistä järjestystä
35962:                                       koskevista suunnitelmista
35963: 
35964: 
35965:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35966: 
35967:    Esko Ahon hallitus ajaa maatamme tietoisin        kettä. Vaille huomiota ei voida myöskään jättää
35968: toimin levottomuuksien tielle.                       valtiovarainministerin julkisia kehotuksia laitto-
35969:    Työttömäksi syrjäytettyjen nuorten määrää         muuksiin.
35970: ollaan lisäämässä pisteeseen, josta jo on koke-         Hallituksen toimet lisäävät syrjäytymistä,
35971: muksia muualta. Työllisyyslain heikentäminen         mikä ilmenee vakavien rikosten kasvuna. Yhteis-
35972: lisää nuorten työttömien määrää. Saatujen tieto-     kunnallisia ongelmia kärjistämällä ja oikeudet-
35973: jen mukaan hallituksen tarkoituksena on poistaa      tomuutta lisäämällä maa voi ajautua murhenäy-
35974: nuorten työnoikeus työllisyyslaista kokonaan.        telmään, jota kukaan ei halua.
35975:    Luotettavalta ja korkealta tasolta on vuota-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35976: nut tieto, jonka mukaan hallituksen piirissä on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35977: perustettu tai suunnitellaan perustettavaksi si-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35978: säistä järjestystä käsittelevä työryhmä. Tietoa ei   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35979: ole kyetty varmistamaan. Valtioneuvoston pii-
35980: ristä vastausta ei ole saatu.                                  Onko Hallituksella suunnitelmia, jot-
35981:    Oikeusministerin suulla on julkisuudessa vä-             ka menevät jo esitettyjä poikkeuslakikaa-
35982: läytetty poikkeuslakien käyttöönoton mahdolli-              vailuja pitemmälle maan sisäistä järjes-
35983:  suutta. Poikkeuslakien ja väkivaltaan perustu-             tystä koskevissa kysymyksissä?
35984: van järjestyksenpidon välillä ei ole suojavyöhy-
35985: 
35986:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992
35987: 
35988:                                             Heikki Rinne
35989: 
35990: 
35991: 
35992: 
35993:  220051L
35994: 2                                         1992 vp -    KK 521
35995: 
35996: 
35997: 
35998: 
35999:                                    Eduskunnan Herrra Puhemiehelle
36000: 
36001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sessa toimintaympäristössä tapahtumassa oleva
36002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kehitys ja yleinen kansainvälistyminen korosta-
36003: olette 16 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         vat tehtäväalueen hoidon merkitystä.
36004: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Sisäisen turvallisuuden kasvavan merkityksen
36005: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           vuoksi hallitus on asettanut poliittisen tason
36006: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           toimielimeksi sisäisen turvallisuuden ministeri-
36007: n:o 521:                                               ryhmän. Sen tehtävänä on tärkeiden ja periaat-
36008:                                                        teellisten asioiden käsittely sekä poliittisten arvi-
36009:           Onko hallituksella suunnitelmia, jotka       ointien ja linjausten tekeminen esille tulevissa
36010:        menevät jo esitettyjä poikkeuslakikaavai-       käytännön tilanteissa.
36011:        luja pitemmälle maan sisäistä järjestystä          Kysymyksessä viitataan myös poikkeuslakien
36012:        koskevissa kysymyksissä?                        käyttöön. Tällä tarkoitettaneen kysymyksessä
36013:                                                        niitä erityisvaltuuksia, jotka perustuvat eräisiin
36014:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voimassa oleviin lakeihin taijoita voidaan säätää
36015: vasti seuraavaa:                                       valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n nojalla. Viimeksi
36016:                                                        mainitun säännöksen perusteella eduskunta voi
36017:    Kansanedustaja Rinteen kirjallisessa kysy-          helpotetussa lainsäätämisjärjestyksessä säätää
36018: myksessä on lausuttu, että hallitus olisi poista-      määräaikaisista säännöstelytoimista vakavan
36019: massa nuorten työnoikeuden työllisyyslaista ko-        häiriön uhatessa kansantaloutta.
36020: konaan. Tämän lausuman johdosta totean, että              Erityistoimivaltuuksia sisältyy viime vuonna
36021: hallituksen tarkoituksena on, että eduskunnalle        voimaan tulleeseen valmiuslakiin (1080/91).
36022: annettaisiin lähiaikoina hallituksen esitys työl-      Näiden valtuuksien käyttöön ottaminen edel-
36023: lisyyslain muuttamisesta. Esityksen mukaan             lyttää erillisiä päätöksiä, joiden tekemiseen
36024: laista kumottaisiin nuorten ja pitkäaikaistyöt-        osallistuvat ylimmät valtioelimet Valmiuslaki
36025: tömien työllistämisvelvoite. Esitys merkitsisi         on käytettävissä ainoastaan siinä mainituissa
36026: nuorten osalta sitä, että kunnan ehdoton velvol-       poikkeusoloissa. Näitä ovat muun muassa
36027: lisuus järjestää 17-19-vuotiaalle kuusi kuu-           vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka
36028: kautta työttömänä olleelle nuorelle työ- ja har-       ja muu vaikutuksiltaan näihin verrattava Suo-
36029: joittelupaikka poistuisi. Sen sijaan esityksen         men ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma,
36030: mukaan työllisyysmäärärahoja tulisi edelleen           jos siitä voi aiheutua vakava vaara hyvinvoin-
36031: kohdentaa erityisesti nuorten ja pitkäaikais-          nin perusteille, sekä välttämättömien polttoai-
36032: työttömien työllistämiseen, joten esitys ei suin-      neiden ja muun energian sekä raaka-aineiden
36033: kaan merkitse nuorten tukityöllistämisen lak-          ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta
36034: kaamista.                                              tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan
36035:    Kysymyksessä on mainittu tiedosta, joiden           näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan
36036: mukaan hallituksen piirissä olisi perustettu tai       äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava
36037: suunniteltaisiin perustettavaksi sisäistä järjestys-   uhka väestön toimeentulolle tai maan talous-
36038: tä käsittelevä työryhmä. Sisäasiainministeriö          elämän perusteille.
36039: vastaa valtakunnan sisäisestä turvallisuudesta,           Valmiuslain       ja     valtiopäiväjärjestyksen
36040: johon kuuluvat poliisi, rajavartiolaitos, ulko-        67 a §:n ohella on olemassa myös muuta lain-
36041: maalaiskeskus ja pelastushallinto. Sisäinen tur-       säädäntöä säännöstelyvaltuuksista. Tällaisia
36042: vallisuus käsittää koko maan kattavan yleisen          lakeja ovat esimerkiksi laki maan ulkomaan-
36043: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon, valta-       kaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta
36044: kunnan rajojen vartioinnin ja valvonnan niin           (157/74), valuuttalaki (954/85), laki kustannus-
36045: maalla kuin merellä, henkilöiden maahantulon           ten nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa
36046: ja maastalähdön valvonnan, ulkomaalaisten              (284/74), vientimaksulaki (52/74), vientitalletus-
36047: maahantulon ja maassa oleskeluun liittyvät asiat       laki (578179) ja laki hintasulusta (717/88).
36048: sekä pelastuspalvelun ja väestönsuojelun. Ulkoi-       Kussakin laissa on säädetty toimivaltuuksien
36049:                                         1992 vp -   KK 521                                          3
36050: 
36051: käyttöönoton edellytyksistä ja päätöksenteko-       aiheellista arvioida, mitä keinoja nykyisissä olo-
36052: menettelystä.                                       suhteissa on käytettävissä. Hallituksen menette-
36053:    Maassamme vallitseva vaikea taloudellinen        lylinjana on ollut tarpeellisten toimenpiteiden
36054: tilanne on edellyttänyt ja vaatii edelleen määrä-   aikaansaaminen ja toteuttaminen tavanomaisia
36055: tietoisia julkisen vallan toimenpiteitä. Ongel-     toimivaltuuksia käyttäen ja normaalissa pää-
36056: mien vakavuuden huomioon ottaen on ollut            töksentekomenettelyssä.
36057: 
36058:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
36059: 
36060:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
36061: 4                                         1992 vp -   KK 521
36062: 
36063: 
36064: 
36065: 
36066:                                      Tili Riskdagens Herr Talman
36067: 
36068:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          landet och ärenden som hör samman med vistel-
36069: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sen i landet samt räddningstjänsten och befolk-
36070: den 16 oktober 1992 till vederbörande medlem          ningsskyddet. Den utveckling som håller på att
36071: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ske i den yttre verksamhetsmiljön och den all-
36072: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål              männa internationaliseringen understryker bety-
36073: nr 521:                                               delsen av hur uppgiftsområdet handhas.
36074:                                                          På grund av den inre säkerhetens växande
36075:           Har Regeringen planer som sträcker          betydelse har regeringen som ett organ på poli-
36076:        sig längre än de tidigare framförda p1a-       tisk nivå tillsatt en ministergrupp för den inre
36077:        nerna på undantagslagar i frågor som           säkerheten. Dess uppgift är att behandla viktiga
36078:        gäller landets inre ordning?                   och principiella frågor samt att göra politiska
36079:                                                       bedömningar och linjedragningar i de konkreta
36080:   Som svar på detta spörsmål fårjag vördsamt          situationer som uppkommer.
36081: anföra följande:                                         1 spörsmålet hänvisas också till bruk av un-
36082:                                                       dantagslagar. Med detta torde i frågan avses de
36083:     1 riksdagsman Rinnes skriftliga spörsmål          specialbefogenheter som baserar sig på vissa
36084: finns uttalat att regeringen skulle ha för avsikt     lagar som är i kraft eller som kan stiftas med stöd
36085: att helt och hållet indra de ungas rätt till arbete   av riksdagsordningens 67 a §. Med stöd av det
36086: med stöd av sysselsättningslagen. Med anledning       sistnämnda stadgandet kan riksdagen i en för-
36087: av detta uttalande konstaterar jag att regeringen     enklad lagstiftningsordning stadga om tidsbe-
36088: har för avsikt att inom en snar framtid till          gränsade regleringsåtgärder om en allvarlig stör-
36089: riksdagen avlåta en regeringsproposition med          ning hotar nationalekonomin.
36090: förslag till ändring av sysselsättningslagen. En-        Specialbefogenheter ingår i den beredskapslag
36091: ligt propositionen skall den lagstadgade skyldig-     (1080/91) som trädde i kraft senaste år. Dessa
36092: heten att sysselsätta unga och personer som           befogenheter kan utövas förutsatt att de högsta
36093: länge varit arbetslösa upphävas. Propositionen        statsorganen fattar enskilda beslut om det. Be-
36094: betyder för de ungas del det att kommunens            redskapslagen kan tillämpas endast i de undan-
36095: absoluta skyldighet att anordna en arbets- eller      tagsfårhållanden som nämns i den. Sådana är
36096: praktikplats får unga i åldern 17-19 år som har       bland annat krig eller krigshot mellan främman-
36097: varit arbetslösa minst sex månader skulle upphä-      de stater och annan därmed jämförbar särskild
36098: vas. Däremot skall anslagen för sysselsättningen      händelse som har inträffat utanför Finland, om
36099: enligt propositionen alltjämt kanaliseras speciellt   den kan vålla allvarlig fara för grunderna för
36100: till sysselsättningen av unga och personer som        välfården, samt sådant allvarligt hot mot befolk-
36101: länge varit arbetslösa varför propositionen inte      ningens utkomst eller mot grunderna för landets
36102: alls betyder att stödsysselsättningen av unga         näringsliv som beror på försvårad eller förhin-
36103: personer skulle upphöra.                              drad import av nödvändiga bränslen och annan
36104:     1 spörsmålet omnämns uppgifter om att man         energi samt råvaror och andra varor eller på
36105: inom regeringen skulle ha bildat eller planerar       någon annan till sina verkningar därmed jämför-
36106: att bilda en arbetsgrupp som skall behandla den       bar plötslig störning i det internationella han-
36107: inre ordningen. lnrikesministeriet ansvarar för       delsutbytet.
36108: rikets inre säkerhet viiken omfattar polisen,            Utöver beredskapslagen och riksdagsordning-
36109: gränsbevakningsväsendet, utlänningscentralen          ens 67 a § finns det också annan lagstiftning om
36110: och räddningsförvaltningen. Den inre säkerhe-         regleringsbefogenheter. Sådana lagar är bland
36111: ten omfattar upprätthållande av en landsomfat-        annat lagen om tryggande av landets utrikeshan-
36112: tande allmän ordning och säkerhet, bevakning          del och ekonomiska tillväxt (157/74), valutala-
36113: och övervakning av rikets gränser såväl på land       gen (954/85), lagen om förhindrande av stegring
36114: som på territorialvattnen, övervakning av inresa      i kostnadsnivån i vissa fall (284/74), lagen om
36115: till och utresa ur landet, utlännings inresa till     exportavgift (52/74), lagen om exportdeposition
36116:                                        1992 vp -   KK 521                                         5
36117: 
36118: (578179) och lagen om prisstopp (7I7/88). 1        åtgärder. Med hänsyn tili att problemen är
36119: samtliga lagar har man intagit stadganden om de    allvarliga har det varit skäl att bedöma de medel
36120: förutsättningar under vilka befogenhetema kan      som kan nyttjas under de nuvarande förhållan-
36121: utövas samt om beslutsförfarandet.                 dena. Regeringens verksamhetslinje har varit att
36122:    Den svåra ekonomiska situation som råder i      åstadkomma och förverkliga de nödvändiga åt-
36123: vårt land har förutsatt och förutsätter alltjämt   gärdema genom att utöva sedvanliga befogenhe-
36124: att den offentliga makten vidtar målmedvetna       ter och iaktta normalt beslutsfattande.
36125:      Helsingfors den II november I992
36126:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
36127: 1
36128: 1
36129: 1
36130:     1
36131:     1
36132:     1
36133:         1
36134:         1
36135:         1
36136:         1
36137:             1
36138:             1
36139:             1
36140:                 1
36141:                 1
36142:                 1
36143:                     1
36144:                     1
36145:                     1
36146:                         1
36147:                                                 1992 vp
36148: 
36149: Kirjallinen kysymys 522
36150: 
36151: 
36152: 
36153: 
36154:                                    Laine: Todellisten valintamahdollisuuksien turvaamisesta Euroo-
36155:                                        pan yhteisöjen jäsenyydestä päätettäessä
36156: 
36157: 
36158:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36159: 
36160:    Hallitus antoi viime kesänä eduskunnalle esi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36161: tyksen laiksi kulutustavaroiden alkuperämaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36162: ilmoittamisesta annetun lain kumoamisesta (HE         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36163: 91). Esitystä perustellaan mm. seuraavasti (HE:n      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36164: s. 1-2; kursivointi E. L:n):
36165:     "Yleiseurooppalaisen kehityksen perusteella                 Onko mahdolliseen EY-jäsenyyteen
36166: alkuperämerkintäpakon ylläpitämistä ei voida                 viittaaminen hallituksen esityksessä n:o
36167: pitää tarkoituksenmukaisena. Lisäksi sopimus                 91 pelkkä yksittäistapaus tai vahinko vai
36168: Euroopan talousalueesta (ETA-sopimus) ja Suo-                aikooko Hallitus yleisemminkin säädös-
36169: men mahdollinen jäsenyys Euroopan yhteisössä                 valmistelua suorittaessaan ja ohjatessaan
36170: aiheuttavat sen, että alkuperämerkinnän pakolli-             ottaa huomioon Suomen mahdollisen
36171: suus on poistettava."                                        EY-jäsenyyden ja antaa sen vaikuttaa
36172:     Jos hallituksen esityksestä n:o 91 ilmenevä              esitysten laatimiseen, ja jos aikoo,
36173: perustelutapa hyväksyttäisiin, Suomen mahdol-                   millä perusteella Hallitus katsoo Suo-
36174: liseen EY-jäsenyyteen vetoamalla voitaisiin pe-              men mahdollisesta EY-jäsenyydestä voi-
36175: rustella mitä tahansa sellaista säädöshanketta,              van aiheutua suomalaiselle lainsäädän-
36176: jolla Suomen oikeusjärjestys saatetaan entistä-              nölle minkäänlaisia seurauksia tai vaati-
36177: kin enemmän samanlaiseksi kuin EY :n oikeus-                 muksia, sekä
36178: järjestys on.                                                   miten Hallitus aikoo taata ja varmis-
36179:     Mikäli hallitus vapaaehtoisesti ja jo etukäteen          taa sen, että suomalaisia säädöksiä har-
36180: muutattaa Suomen oikeusjärjestyksen vastaa-                  monisoimalla ei tehdä tyhjäksi tulevas-
36181: maan EY:n tai Euroopan unionin oikeusjärjes-                 sa integraatiokansanäänestyksessä käy-
36182:  tystä, äänestäjien todelliset valintamahdollisuu-           tettävissä olevaa valinnanvaraa ja että
36183:  det tulevassa EY :n tai Euroopan unionin jäse-              äänestäjille jää todellinen mahdollisuus
36184:  nyyttä koskevassa kansanäänestyksessä tehdään               valita EY-normiston haitat ja vaarat täy-
36185:  tyhjiksi. Äänestäjäthän eivät voisi enää valita,            dellisesti torjuva vaihtoehto?
36186:  haluavatko he sisällöltään aidosti suomalaisen
36187:  vai alkuperältään "eurooppalaisen" (unionisti-
36188:  sen) oikeusjärjestyksen.
36189: 
36190:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36191: 
36192:                                               Ensio Laine
36193: 
36194: 
36195: 
36196: 
36197:  220051L
36198: 2                                      1992 vp -   KK 522
36199: 
36200: 
36201: 
36202: 
36203:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36204: 
36205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa     91 tarkoitetun muutoksen ensisijaisena tarkoi-
36206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,      tuksena oli poistaa ristiriita Suomen lainsäädän-
36207: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn .kir-    nön ja ETA-sopimuksen kanssa. Koska .EY-
36208: jeenne ohella toimittanut valti~neuvoston asta~­   oikeuden ja ETA-sopimuksen sisältö on esttyk:
36209: omaisen jäsenen vastattavaksi ~a_ns~nedustaJa      sessä tarkoitetun kysymyksen osalta sama, oh
36210: Ensio Laineen näin kuuluvan ktT]alhsen kysy-       viittaus mahdolliseen EY-jäsenyyteen esityksen
36211: myksen n:o 522:                                    sisältö ja antamisajankohta huomioon ottaen
36212:                                                    luonteva lisätieto.
36213:           Onko mahdolliseen EY -jäsenyyteen           Suomen hallitus on eduskunnan suostumuk-
36214:        viittaaminen hallituksen esityksessä n:o    sin päättänyt, että Suomi hakee jäsenyyttä Eu-
36215:        91 pelkkä yksittäistapaus tai vahinko vai   roopan yhteisöissä.
36216:        aikooko Hallitus yleisemminkin säädös-         Etukäteen tapahtuvaa lainsäädännön harmo-
36217:        valmistelua suorittaessaan ja ohjatessaan   nisointia vastaan puhuu se, että EY:n säännöstö
36218:        ottaa huomioon Suomen mahdollisen           voi olla sisällöltään sellaista, ettei sen noudatta-
36219:        EY-jäsenyyden ja antaa sen vaikuttaa        mista pidettäisi Suomessa aiheellisena, jos asiaa
36220:        esitysten laatimiseen, ja jos aikoo,        tarkastellaan antamatta integraatiopoliittisten
36221:           millä perusteella Hallitus katsoo Su~­   näkökohtien vaikuttaa asiaan. Siltä osin kuin on
36222:        men mahdollisesta EYjäsenyydestä vm-        kysymys ETA-sopim~ksen l;llkopuolisi~ta EY:.n
36223:        van aiheutua suomalaiselle lainsäädän-      säädöksistä oikeudelhnen ttlanne onkm selvä:
36224:        nölle minkäänlaisia seurauksia tai vaati-   mitään velvoitetta Suomen lainsäädännön har-
36225:        muksia, sekä                                monisointiin ei ole.
36226:           miten Hallitus aikoo taata ja varmis-       Pääasia eli jäsenyys Euroopan yhteisössä tai
36227:        taa sen, että suomalaisia säädöksiä har-    unionissa ratkaistaan liittymisehtoja ja perusta-
36228:        monisoimalla ei tehdä tyhjäksi tulevas-     missopimusten tarkistuksia koskevan sopimuk-
36229:        sa integraatiokansanäänestyksessä käy-      sen neuvottelutuloksen pohjalta. Jos neuvottelu-
36230:        tettävissä olevaa valinnanvaraa ja että     tulos ei ole äänestäjien ja eduskunnan hyväksyt-
36231:        äänestäjille jää todellinen mahdollisuus    tävissä lienee suhteemme ETA-sopimuksen ul-
36232:        valita EY-normiston haitat ja vaarat täy-   kopuoielle jäävään EY-normistoon sen jälke~~
36233:        dellisesti torjuva vaihtoehto?              sellainen kuin edellä on kuvattu. Suomella ohst
36234:                                                    siten oikeudellisesti vapaat kädet kehittää lain-
36235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säädäntöään, mutta tästä huolimatta voi kansa-
36236: vasti seuraavaa:                                   laisten, yritysten ja viranomaisten toiminna~
36237:   Kansanedustaja Laineen kirjallisessa kysy-       kannalta kuitenkin olla järkevää sopeutua uset-
36238: myksessä mainitussa hallituksen esityksessä n:o    siin EY-normistoihin.
36239: 
36240:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
36241:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
36242:                                           1992 vp -   KK 522                                           3
36243: 
36244: 
36245: 
36246: 
36247:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36248: 
36249:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           första hand att avskaffa de punkter i den fin-
36250: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ländska lagstiftning som strider mot EES-avta-
36251: den 21 oktober 1992 till vederbörande medlem          let. Då EG-rättens och EES-avtalets innehåll är
36252: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        detsamma beträffande den fråga som avses i
36253: Ensio Laine undertecknade spörsmål nr 522:            propositionen var hänvisningen till ett eventu-
36254:                                                       ellt medlemskap i EG en naturlig tilläggsuppgift
36255:           År hänvisningen i regeringens proposi-      med beaktande av propositionens innehåll och
36256:        tion nr 91 till ett eventuellt medlemskap i    tidpunkten för avlåtande av propositionen.
36257:        EG endast en enskild företeelse eller ett          Finlands regering har med riksdagens med-
36258:        misstag eller ämnar Regeringen också           givande beslutat att Finland ansöker om med-
36259:        mera allmänt i beredningen och styrning-       lemskap i Europeiska gemenskaperna.
36260:        en av författningar ta i beaktande Fin-            Mot en harmonisering av lagstiftningen på
36261:        lands eventuella medlemskap i EG och           förhand talar det faktum att EG:s regelverk till
36262:        låta detta inverka på beredningen av           sitt innehåll kan vara sådant att det i Finland
36263:        lagförslag, och om så är fallet,               kunde anses att det inte finns skäl att iaktta
36264:           på vilka grunder anser Regeringen att       regelverket, om frågan granskas utan att integra-
36265:        Finlands eventuella medlemskap i EG            tionspolitiska synpunkter får inverka. Till den
36266:        kan medföra några som helst konse-             del det gäller EG-författningar som står utanför
36267:        kvenser för eller krav på vår lagstiftning,    EES-avtalet är den rättsliga situationen klar: det
36268:        samt                                           finns ingen orsak att harmonisera Finlands lag-
36269:           hur ämnar Regeringen garantera och          stiftning.
36270:        trygga att harmoniseringen av finländska           Huvudsaken, dvs. ett medlemskap i Europeis-
36271:        författningar inte tillintetgör till buds      ka gemenskapen eller unionen, avgörs på basis
36272:        stående valmöjligheter i den kommande          av resultatet av förhandlingarna om de avtal som
36273:        folkomröstningen om integrationen och          gäller villkoren för anslutning samt jämkningen
36274:        att de röstande får en verklig möjlighet       av fördragen. Om de röstande och riksdagen inte
36275:        att välja ett alternativ som totalt elimine-   kan godkänna resultatet av förhandlingarna tor-
36276:        rar olägenheterna och riskerna med EG:s        de vårt förhållande till dendel av EG:s regelverk
36277:        regelverk?                                     som blir utanför EES-avtalet vara detsamma
36278:                                                       som det ovan beskrivna. Då skulle Finland ha
36279:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rättsligen fria händer att utveckla lagstiftningen,
36280: anföra följande:                                      men trots det kan det vara förnuftigt med tanke
36281:                                                       på medborgarnas, företagens och myndigheter-
36282:    Syftet med den ändring som avsågs med              nas verksamhet att anpassa lagstiftningen till
36283: regeringens proposition nr 91, som nämns i            EG:s regelverk.
36284: riksdagsman Laines skriftliga spörsmål, var i
36285: 
36286:      Helsingforsden 23 november 1992
36287: 
36288:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
36289:                                                1992 vp
36290: 
36291: Kirjallinen kysymys 523
36292: 
36293: 
36294: 
36295: 
36296:                                   Aittoniemi: Hallituksen toimista kulkukissojen vähentämiseksi
36297: 
36298: 
36299: 
36300:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36301: 
36302:    Autiotalojen lisääntyminen on lisännyt maa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36303: seudulla merkittävästi myös kulku- eli villikisso-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36304: jen määrää. Niitä saattaa asustaa autiotalon
36305: nurkissa viisi kuusikin sulassa sovussa vuosittain              Aikooko Hallitus esimerkiksi metsäs-
36306: lisääntyen. Kulkukissoista saattaa olla hyötyä-              tyslakiin tehtävällä muutoksella ja siir-
36307: kin, mutta ne tuhoavat merkittävästi muutenkin               tymällä tapporahan maksamiseen ryh-
36308: vähenemässä olevaa pikkulintukantaa ja myös                  tyä rajoittamaan nopeasti lisääntyvää ja
36309: riistalintukantaa.                                           linnustollemme vaaraksi muodostuvaa
36310:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kulku- eli villikissakantaa?
36311: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36312: 
36313:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36314: 
36315:                                            Sulo Aittoniemi
36316: 
36317: 
36318: 
36319: 
36320: 220051L
36321: 2                                         1992 vp -   KK 523
36322: 
36323: 
36324: 
36325: 
36326:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36327: 
36328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laeiksi. Metsästyslakiesityksen 5 §:n mukaan
36329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         "kissaan, joka on irrallaan muualla kuin halti-
36330: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jansa pihapiirissä tai puutarhassa, sovelletaan,
36331: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään".
36332: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Esityksen 47 §:ssä säädetään rauhoittamattoman
36333: n:o 523:                                              eläimen pyydystämisestä ja tappamisesta. Pykä-
36334:                                                       län 1 momentin mukaan "alueen omistajana
36335:           Aikooko Hallitus esimerkiksi metsäs-        tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa
36336:        tyslakiin tehtävällä muutoksella ja siir-      alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä
36337:        tymällä tapporahan maksamiseen ryh-            oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoi-
36338:        tyä rajoittamaan nopeasti lisääntyvää ja       keus alueella on metsästysvuokrasopimuksella
36339:        linnustollemme vaaraksi muodostuvaa            luovutettu toiselle". Edelleen saman pykälän 2
36340:        kulku- eli villikissakantaa?                   momentin mukaan "oikeus pyydystää tai tappaa
36341:                                                       rauhoittamaton eläin on myös rakennuksen
36342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omistajana tai haltijalla, jos rauhoittamaton
36343: vasti seuraavaa:                                      eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä,
36344:                                                       sekä metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja met-
36345:    Voimassa olevan metsästyslain (290/62) 16 §:n      sästysluvan saaneena, jollei vuokrasopimuksesta
36346: mukaan "kissan, joka tavataan irrallaan muual-        tai luvasta muuta johdu."
36347: la kuin omistajan pihamaalla tai puutarhassa,            Edellä mainittu muutos on harkittu tarkoi-
36348: saa tappaa".                                          tuksenmukaiseksi ja riittäväksi villiintyneiden eli
36349:    Hallitus antoi 13.11.1992 esityksen eduskun-       kulkukissojen aiheuttamien ongelmien ratkaise-
36350: nalle metsästyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi   miseksi.
36351: 
36352:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
36353: 
36354:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
36355:                                         1992 vp -   KK 523                                         3
36356: 
36357: 
36358: 
36359: 
36360:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
36361: 
36362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagar som har samband med den. Enligt 5 § i
36363: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till    förslaget tili jaktlag skulle "stadganden om icke
36364: vederbörande medlem av statsrådet översänt          fredade djur tillämpas på en katt som är lös på
36365: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi under-      något annat ställe än innehavarens gårdsplan
36366: tecknade skriftliga spörsmål nr 523:                eller trädgård." I förslagets 47 § stadgas om
36367:                                                     fångst och dödande av icke fridlyst djur. Enligt
36368:           Åmnar Regeringen, tili exempel ge-        paragrafens 1 mom. "har den som äger eller
36369:        nom ändring av jaktlagen och en över-        innehar ett område rätt att fånga eller döda icke
36370:        gång tili erläggande av skottpenning,        fredat djur som befinner sig på hans område.
36371:        skrida tili åtgärder för att begränsa det    Denna rätt har ägaren eller innehavaren även
36372:        snabbt ökande beståndet av strykar- och      när jakträtten på området har överlåtits tili
36373:        vildkatter, som håller på att bli ett hot    någon annan genom ett avtal om jaktarrende."
36374:        mot vår fågelfauna?                          Vidare stadgas i samma paragrafs 2 mom. att
36375:                                                     "rätt att fånga eller döda icke fredat djur har
36376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        även en byggnads ägare eller innehavare, om ett
36377: samt anföra följande:                               icke fredat djur påträffas i byggnaden eller på
36378:                                                     dess gårdsområde, samt den som innehar jakt-
36379:   Enligt 16 § av gällande jaktlag (290/62) stad-    rätten genom avtal om jaktarrende och den som
36380: gas att: "katt, som anträffas lös annorstädes än    fått jakttillstånd, om inte något annat följer av
36381: på ägarens gårdsplan eller i hans trädgård, må      arrendeavtalet eller tillståndet."
36382: dödas."                                                Ovan nämnda ändring har prövats vara ända-
36383:    Regeringen avgav den 13.11.1992 tili riks-       målsenlig och tiliräck1ig för att lösa de problem
36384: dagen en proposition med förslag tili jaktlag och   förvildade strykarkatter förorsakar.
36385: 
36386:      Helsingforsden 24 november 1992
36387: 
36388:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
36389:                                                1992 vp
36390: 
36391: Kirjallinen kysymys 524
36392: 
36393: 
36394: 
36395: 
36396:                                   Aittoniemi: Poliisin toimivaltuuksien lisäämisestä huumausaine-
36397:                                       rikosten tutkinnassa
36398: 
36399: 
36400:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36401: 
36402:    Useissa maissa poliisilla on laissa täsmennetty   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36403: oikeus käyttää huumausainerikosten tutkinnas-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36404: sa ns. palkattua ostajaa, jonka suorittaman vale-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36405: kaupan kautta päästään kiinni huumeiden välit-
36406: täjiin. Tällainen ostaja on yleensä poliisi, joka               Aikooko Hallitus täsmentää poliisin
36407: esiintyy ostajana.                                           toimivaltuuksia erityisesti huumerikos-
36408:    Tämän tyyppinen toiminta on erittäin tehokas              ten tutkinnan osalta siten, että poliisi tai
36409: ja myös välttämätön toimenpide huumekaup-                    joku muu henkilö poliisin toimeksian-
36410: piaiden etsimisessä. Tätä ei ole kuitenkaan laissa           nosta voisi esiintyä ostajana huumerikos-
36411: tai poliisin ohjeistossa Suomessa määritelty.                ten tutkinnassa huumeiden välittäjien
36412:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           paljastamiseksi?
36413: 
36414:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36415: 
36416:                                            Sulo Aittoniemi
36417: 
36418: 
36419: 
36420: 
36421: 220051L
36422: 2                                          1992 vp -   KK 524
36423: 
36424: 
36425: 
36426: 
36427:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36428: 
36429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nien välityksellä suorittama huumausaineiden
36430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ostotoiminta merkittävä keino huumausaineri-
36431: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         kollisuuden tutkimisessa.
36432: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Nykyisen lainsäädännön mukaan rikollisen
36433: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           toiminnan seuraamiseen ei tarvita erityisval-
36434: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-         tuuksia. Laki sallii myös passiivisen tiedon vas-
36435: symyksen n:o 524:                                      taanottamisen esim. huumausaineen hallussapi-
36436:                                                        dosta.
36437:           Aikooko Hallitus täsmentää poliisin             Lainsäädäntö, joka poikkeaisi nykyisestä,
36438:        toimivaltuuksia erityisesti huumerikos-         vaatisi oikeusministeriössä tapahtuvan valmiste-
36439:        ten tutkinnan osalta siten, että poliisi tai    lun. Sellaisen lain valmistelu, jossa viranomaisil-
36440:        joku muu henkilö poliisin toimeksian-           le suotaisiin mahdollisuus jopa provosoida rikos
36441:        nosta voisi esiintyä ostajana huumerikos-       (agent provocateur), on vaikeasti sovitettavissa
36442:        ten tutkinnassa huumeiden välittäjien           maassamme vakiintuneisiin rikosoikeudellisiin
36443:        paljastamiseksi?                                periaatteisiin. Laki tietysti selkiinnyttäisi viran-
36444:                                                        omaisten toimivaltuuksia, jos tällaisia valtuuksia
36445:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            halutaan viranomaisille antaa. Lain valmistelua,
36446: taen seuraavaa:                                        jota kysymyksessä tarkoitetaan, ei ole vireillä.
36447:                                                        Saattaa olla, että tulevaisuudessa joudumme tar-
36448:    Poliisin valtuuksista säädetään pääosin polii-      kistamaan lainsäädäntöämme kysymyksessä esi-
36449: silaissa, esitutkintalaissa, pakkokeinolaissa ja ri-   tettyyn suuntaan.
36450: koslaissa.                                                Tällä hetkellä ajankohtaisimpia uudistuksia
36451:    Rikoslain yleisten osallisuusoppien mukaan          rikostorjunnan kannalta ovat kuitenkin poliisi-
36452: jokainen, joka yllyttää, neuvoo, kehottaa tai          lain uudistaminen, valmisteilla olevat puhelin-
36453: toimii rikoksen edistämiseksi, tuomitaan osal-         kuunteluun ja tekniseen tarkkailuun liittyvät
36454: lisuussäännösten mukaan osallisuudesta pää-            säännökset, rikoslain kätkemisrikossäännösten
36455: rikokseen. Poliisin toimivaltuuksien tulee olla        laajentaminen rahanpesuun, huumausainerikok-
36456: sopusoinnussa rikosoikeuden yleisten oppien            sia koskevan lainsäädännön uudistaminen ja
36457: kanssa.                                                kansainvälistä oikeusapua rikosasioissa koskeva
36458:    Poliisin oikeudesta toimia huumausainerikok-        lainsäädäntöuudistus sekä rikos- ja muuta tut-
36459: sissa ostajana ei ole monessakaan maassa lain-         kintaa koskevien yhteistyösopimuksien solmimi-
36460: tasoisia säännöksiä, vaan toiminta on hyväksyt-        nen muiden maiden kanssa. Mainitut uudistuk-
36461: ty yhtenä poliisin taktisen toiminnan muotona.         set mahdollistavat poliisin työn tehostumisen
36462:    Maissa, joissa huumausaineongelma on vai-           huumausainerikostorjunnassa kajoamatta va-
36463: kea, on viranomaisten joko itsensä tai bulvaa-         kiintuneisiin rikosoikeudellisiin periaatteisiin.
36464: 
36465:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
36466: 
36467:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
36468:                                         1992 vp -   KK 524                                          3
36469: 
36470: 
36471: 
36472: 
36473:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
36474: 
36475:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att myndigheterna själva eller bulvaner för dem
36476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      deltar i narkotikaköpet.
36477: den 21 oktober 1992 tili vederbörande medlem           Enligt gällande lagstiftning kan kriminell
36478: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      verksamhet övervakas utan särskilda befogenhe-
36479: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 524:      ter. Lagen tillåter även passivt mottagande av
36480:                                                     information t.ex. om innehav av narkotika.
36481:           Ämnar Regeringen precisera polisens          En sådan lagstiftning som avviker från den
36482:        befogenheter speciellt i fråga om utred-     nuvarande måste beredas vid justitieministeriet.
36483:        ningen av narkotikabrott så att polisen      Beredningen av en lag där myndigheterna får
36484:        eller någon annan person på uppdrag av       möjlighet att t.o.m. provocera fram ett brott
36485:        polisen vid utredningen av narkotika-        (agent provocateur) kan svårligen anpassas till
36486:        brott kan agera köpare för att avslöja       de vedertagna straffrättsliga principerna i vårt
36487:        förmedlare av narkotika?                     land. Givetvis skulle myndigheternas befogenhe-
36488:                                                     ter bli klarare genom lagstiftning, om myndighe-
36489:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       terna överhuvudtaget skall tilldelas sådana befo-
36490: anföra följande:                                    genheter. Den i spörsmålet avsedda lagen är inte
36491:                                                     under beredning. I framtiden kan det bli nödvän-
36492:    Om polisens befogenheter stadgas huvud-          digt att ändra vår lagstiftning i den riktning som
36493: sakligen i polislagen, förundersökningslagen,       avses i spörsmålet.
36494: tvångsmedelslagen och strafflagen.                     De mest aktuella reformerna med tanke på
36495:    Den som genom anstiftan, råd, uppmuntran         förbyggandet av brott är för närvarande revide-
36496: eller dåd främjar ett brott döms enligt straffla-   ringen av polislagen, de stadganden om telefon-
36497: gens allmänna principer om delaktighet med          avlyssning och teknisk kontroll som är under
36498: stöd av delaktighetsstadgandena för delaktighet     beredning, utvidgandet av strafflagens stadgan-
36499: i huvudbrottet. Polisens befogenheter skall över-   den om häleri tili att gälla tvättning av pengar,
36500: ensstämma med straffrättens allmänna princi-        revideringen av lagstiftningen om narkotika-
36501: per.                                                brott och av den lagstiftning som gäller interna-
36502:    De flesta Iänder saknar stadganden på lagnivå    tionell rättshjälp vid brottmål samt ingåendet av
36503: om polisens rätt att agera köpare vid narkotika-    samarbetsavtal med andra Iänder om brotts- och
36504: brott och därför accepteras verksamheten som        annan utredning. Dessa reformer effektiverar
36505: en form av polisens taktiska verksamhet.            polisens arbete vid förebyggandet av narkotika-
36506:    En viktig metod vid utredningen av narkoti-      brott utan att de vedertagna straffrättsliga prin-
36507: kabrott i Iänder med svåra narkotikaproblem är      ciperna berörs.
36508: 
36509:      Helsingforsden 20 november 1992
36510: 
36511:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
36512:                                                 1992 vp
36513: 
36514: Kirjallinen kysymys 525
36515: 
36516: 
36517: 
36518: 
36519:                                    Aittoniemi: Eläkkeellä olevien osallistumisesta työelämään
36520: 
36521: 
36522: 
36523:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36524: 
36525:    Suomessa on puute työstä. Tämän johdosta                      Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
36526: tuntuu hämmästyttävältä, että esimerkiksi val-                nöllisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi,
36527: tion eläkkeellä olevat henkilöt, erityisesti armei-           että esimerkiksi valtion palveluksesta ai-
36528: jan palveluksesta aikaisessa vaiheessa eläkkeelle             kaisessa vaiheessa eläkkeelle jääneet pa-
36529: jääneet, ottavat toisen työpaikan ja näin syövät              laavat uudelleen työelämään, vaikka työ-
36530: työttömien leipää.                                            paikoista on yhteiskunnassa huutava
36531:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            pula?
36532: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36533: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36534: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36535:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36536:                                             Sulo Aittaniemi
36537: 
36538: 
36539: 
36540: 
36541:  22005IL
36542: 2                                       1992 vp -   KK 525
36543: 
36544: 
36545: 
36546: 
36547:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36548: 
36549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sotilaallisissa viroissa palvelevilla. Hallitus on
36550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       antanut eduskunnalle lakiesityksen sotilaseläke-
36551: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      järjestelmän muuttamisesta. Muutosesitys kos-
36552: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kee tässä vaiheessa vain vuoden 1992 jälkeen
36553: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        palvelukseen tulevia eli ns. uusia palvelussuhtei-
36554: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ta. Muutos on kuitenkin tarkoitus ulottaa koske-
36555: sen n:o 525:                                        maan myös nyt voimassa olevia palvelussuhteita
36556:                                                     vuoden 1994 alusta lukien. Esityksessä upseerien
36557:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       ja opistoupseerien eläkeiäksi ehdotetaan 55
36558:        nöllisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi,   vuotta. Esitykseen sisältyy säännös siitä, että
36559:        että esimerkiksi valtion palveluksesta ai-   mikäli alle 65-vuotiaalla eläkkeellä olevalla up-
36560:        kaisessa vaiheessa eläkkeelle jääneet pa-    seerilla tai opistoupseerilla on ansiotuloja, vä-
36561:        laavat uudelleen työelämään, vaikka työ-     hentävät nämä maksettavan eläkkeen määrää.
36562:        paikoista on yhteiskunnassa huutava          En pidä perusteltuna sellaista jäijestelyä, jossa
36563:        pula?                                        työikäinen henkilö voi ollessaan täydellä eläk-
36564:                                                     keellä saada samanaikaisesti täyttä palkkaa.
36565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Todennäköisesti eläkkeen määrän vähentämi-
36566: vasti seuraavaa:                                    nen ansiotulojen vuoksi vähentää eläkkeellä ole-
36567:                                                     vien upseerien ja opistoupseerien työelämään
36568:    Mahdollisuus saada samanaikaisesti sekä          osallistumista. Suomen kansalaisilla on kuiten-
36569: palkkaa että eläkettä koskee lähinnä sellaisia      kin katsottava olevan oikeus tehdä työtä riippu-
36570: ryhmiä, jotka voivat jäädä vanhuuseläkkeelle        matta siitä, ovatko he eläkkeellä vai eivät. Täten
36571: ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Valtion palve-      eläkkeellä olevien upseerien ja opistoupseerien
36572: luksessa olevien osalta tällainen mahdollisuus on   työelämään osallistumista ei mielestäni voida
36573: lähinnä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen     ainakaan tavallisella lailla kieltää.
36574: 
36575:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
36576: 
36577:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
36578:                                            1992 vp -   KK 525                                           3
36579: 
36580: 
36581: 
36582: 
36583:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36584: 
36585:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            militärpensionssystemet. Ändringsförslaget gäl-
36586: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ler i detta skede endast s.k. nyanställningar efter
36587: den 21 oktober 1992 tili vederbörande medlem           1992. Avsikten är dock att ändringen skall ut-
36588: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         vidgas så att den fr.o.m. ingången av 1994 även
36589: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 525:              omfattar gällande tjänsteförhållanden. I propo-
36590:                                                        sitionen föreslås att officeramas och institutof-
36591:           Ämnar Regeringen vidta lagstadgade           ficerarnas pensionsålder skall vara 55 år. 1 pro-
36592:        åtgärder för att hindra att tidigare an-        positionen ingår också ett stadgande, enligt vil-
36593:        ställda, t.ex. hos staten, som erhållit pen-    ket en pensionerad officer eller underofficer
36594:        sion i ett tidigt skede återvänder till         under 65 år som har förvärvsinkomster får sitt
36595:        arbetslivet, fast det finns en skriande brist   pensionsbelopp nedsatt. Ett sådant förfarande
36596:        på arbetsplatser i samhället?                   att en person i arbetsför ålder kan få full pen-
36597:                                                        sion samtidigt som han får full lön, anser jag
36598:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          också vara omotiverat.
36599: anföra följande:                                           Sannolikt kommer officeramas och institutof-
36600:                                                        ficerarnas deltagande i arbetslivet att minska om
36601:    Möjligheten att få såväl pension som lön            förvärvsinkomstema sänker pensionbeloppet.
36602: samtidigt gäller främst de grupper som kan få          Finska medborgare måste dock anses ha rätt att
36603: ålderspension före den allmänna ålderspen-             arbeta oberoende av om de är pensionerade eller
36604: sionsåldem. I fråga om de statsanställda gäller        inte.
36605: detta närmast dem som tjänstgör i militära                 Därför anser jag att man inte kan förbjuda
36606: uppgifter inom försvarsmakten och gränsbevak-          pensionerade officerare och institutofficerare att
36607: ningsväsendet. Regeringen har avlåtit en propo-        delta i arbetslivet, åtminstone inte genom en
36608: sition till riksdagen med förslag till ändring av      vanlig lag.
36609: 
36610:      Helsingforsden 27 november 1992
36611: 
36612:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
36613:                                                 1992 vp
36614: 
36615: Kirjallinen kysymys 526
36616: 
36617: 
36618: 
36619: 
36620:                                    Aittoniemi: Ikaalisten, Parkanon ja Hämeenkyrön veroviraston
36621:                                        sijaintipaikasta
36622: 
36623: 
36624:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36625: 
36626:    Hallinnon saneerauksen yhteydessä eri viras-       alueen verovirasto sen sijaan sijoitettaisiin Hä-
36627: tojen toimintoja on tarkoitus yhdistellä sekä         meenkyröön.
36628: keskenään että alueellisesti hallinnonaloittain.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36629: Eräänlaisena tavoitteena on mainittu palvelujen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36630: saatavuuden helpottaminen eli ns. yhden luukun        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36631: periaate laajasti sovellettuna.                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36632:    Samanaikaisesti on meneillään kihlakuntauu-
36633: distus. Järkevään keskittämiseen ja yhden luu-                   Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
36634: kun palvelujen tehostamiseen kuuluisi luonnolli-              Ikaalisten, Parkanon ja Hämeenkyrön
36635: sesti se, että sekä kihlakuntauudistukseen sisälty-           alueella veroviraston sijoituspaikaksi
36636: vät poliisi- ym. palvelut ja esimerkiksi verottajan           suunnitellaan Hämeenkyröä, vaikka kih-
36637: palvelut saisi saman käynnin yhteydessä.                      lakunnan keskuspaikaksi tulee Ikaalinen,
36638:    Ikaalisten, Parkanon ja Hämeenkyrön alueel-                ja palvelut näin hajautuvat eri paikka-
36639: la kihlakunnan keskuspaikaksi on suunniteltu                  kunnille?
36640: Ikaalinen. Olemassa olevien tietojen mukaan
36641: 
36642:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36643: 
36644:                                             Sulo Aittoniemi
36645: 
36646: 
36647: 
36648: 
36649: 220051L
36650: 2                                         1992 vp -   KK 526
36651: 
36652: 
36653: 
36654: 
36655:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36656: 
36657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Veropiirien yhdistämisen ratkaisee verotus-
36658: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lain 6 §:n mukaan valtioneuvosto. Sen sijaan
36659: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        verotoimiston sijainnin määrää lainkohdan mu-
36660: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaan verohallitus. Mahdollisen Hämeenkyrön,
36661: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Ikaalisten ja Parkanoo yhdistetyn veropiirin ve-
36662: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        ro toimiston sijaintipaikan määrääminen ei siten
36663: kysymyksestä n:o 526:                                 kuulu valtioneuvoston toimivaltaan.
36664:                                                           Yleisellä tasolla voidaan todeta, että verohal-
36665:           Miten Hallitus suhtautuu siihen, että       linnolle asetettujen säästö- ja tulostavoitteiden
36666:        Ikaalisten, Parkanoo ja Hämeenkyrön            saavuttaminen edellyttää, paitsi verohallinnon
36667:        alueella veroviraston sijoituspaikaksi         henkilöstön vähentämistä, myös muun muassa
36668:        suunnitellaan Hämeenkyröä, vaikka kih-         veropiirien yhdistämistä siten, että verohallin-
36669:        lakunnan keskuspaikaksi tulee Ikaalinen,       non tuottavuus ja taloudellisuus paranevat eivät-
36670:        ja palvelut näin hajautuvat eri paikka-        kä hallinnon toimintaedellytykset ja palvelujen
36671:        kunnille?                                      saatavuus vaarannu.
36672:                                                           Lisäksi voidaan todeta, että hallinnon kehittä-
36673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          misen ministerivaliokunnan 24.4.1992 tekemään
36674: vasti seuraavaa:                                      kannanottoon verohallinnon alue- ja paikallista-
36675:                                                       son kehittämisestä sisältyy maininta palveluiden
36676:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu Hämeen        saatavuuden sekä muiden asiaan liittyvienjulkis-
36677: lääninverovirastossa vireillä oleviin Hämeenky-       ta hallintoa koskevien uudistussuunnitelmien
36678: rön, Ikaalisten ja Parkanoo veropiirien yhdistä-      huomioon ottamisesta verohallinnon paikallista-
36679: missuunnitelmiin. Verohallitukselta asiasta saa-      son uudistamisen yhteydessä.
36680: dun selvityksen mukaan Hämeen lääninverovi-               Sinänsä verohallinnossa selvitetään palvelui-
36681: raston 28.9.1992 laatiman veropiirejä koskevan        den parantamista myös kehittämällä verotusta
36682: muistion mukaan Hämeenkyrön, Ikaalisten ja            koskevaa lainsäädäntöä siten, että tarve verovel-
36683: Parkanoo veropiirit on tämän vuosikymmenen            vollisen henkilökohtaiseen asioimiseen verovi-
36684: puoliväliin mennessä tarkoitus yhdistää yhdeksi       ranomaisten kanssa vähenisi. Verohallinnon
36685: veropiiriksi. Veropiiri vastaisi alueellisesti kaa-   parhainta palvelua voikin katsoa olevan tavoite-
36686: vailtua kihlakuntajakoa. Asian valmistelu vero-       tilan, jossa oikean verotuspäätöksen tekeminen
36687: hallinnossa on kesken, joten asiasta ei vielä ole     ei edellyttäisi verovelvolliselta juuri mitään toi-
36688: tehty esityksiä valtiovarainministeriölle.            menpiteitä.
36689: 
36690:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
36691: 
36692:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
36693:                                             1992 vp -    KK 526                                            3
36694: 
36695: 
36696: 
36697: 
36698:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
36699: 
36700:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Enligt 6 § beskattningslagen är det statsrådet
36701: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           som bestämmer om en sammanslagning av skat-
36702: den 21 oktober 1992 tili vederbörande medlem             tedistrikt. Skattebyråernas förläggning bestäms
36703: av statsrådet översänt avskrift av följande av           däremot av skattestyrelsen. Det hör alltså inte tili
36704: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade                statsrådets behörighet att fastställa var skatteby-
36705: spörsmål nr 526:                                         rån för det gemensamma skattedistriktet för
36706:                                                          Tavastkyro, Ikalis och Parkano skali förläggas.
36707:            Hur ämnar Regeringen förhålia sig tili           För att de spar- och resultatmål som satts upp
36708:         att förläggningsorten för skatteverket           för skatteförvaltningen skali uppnås kan man
36709:         inom området Ikalis, Parkano och Ta-             generellt konstatera att detta kommer att förut-
36710:         vastkyro planeras bli Tavastkyro, trots          sätta en minskning av personalen men också
36711:         att centralorten för häradet kommer att          bl.a. en sammanslagning av skattedistrikten så
36712:         vara Ikalis och servicen på så sätt kom-         att skatteförvaltningens produktivitet och lön-
36713:         mer att vara utlokaliserad på olika orter?       samhet förbättras utan att förvaltningens verk-
36714:                                                          samhetsförutsättningar och tillgången på tjäns-
36715:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ter äventyras.
36716: anföra följande:                                            Dessutom kan det konstateras att ministerut-
36717:                                                          skottet för utvecklande av förvaltningen i sitt
36718:    I motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili de       ställningstagande av den 24 april 1992 om ut-
36719: aktuella planerna inom länsskatteverket i Tavas-         vecklande av skatteförvaltningens regional- och
36720: tehus på en sammanslagning av Tavastkyro,                lokalnivå nämner att tillgången på service bör
36721: Ikalis och Parkano skattedistrikt. Enligt skatte-        tryggas samt att andra reformplaner som gälier
36722: styrelsens utredning i ärendet är avsikten, med          ärendet och som berör den offentliga förvalt-
36723: hänvisning tili en promemoria av länsskattever-          ningen skall beaktas i samband med att skatte-
36724: ket i Tavastehus den 28 september 1992 om                förvaltningens lokalnivå reformeras.
36725: skattedistrikten, att före mitten av detta decenni-         Inom skatteförvaltningen utreds dessutom
36726: um sammanföra Tavastkyro, Ikalis och Parkano             förbättrandet av servicen genom att beskatt-
36727: skattedistrikt tili ett skattedistrikt. Skattedistrik-   ningslagstiftningen utvecklas så att de skattskyl-
36728: tet skali regionalt motsvara den planerade indel-        digas behov att personligen sköta sina angeläg-
36729: ningen i härader. Tills vidare har några förslag         enheter med skattemyndigheterna skall minska.
36730: inte framställts för finansministeriet, eftersom         Optimal service från skatteförvaltningens sida
36731: ärendets beredning vid skattestyrelsen inte är           kan alltså anses vara att fattandet av ett riktigt
36732: avslutad.                                                beskattningsbeslut inte skall förutsätta nästan
36733:                                                          några som helst åtgärder av den skattskyldiga.
36734:      Helsingforsden 24 november 1992
36735: 
36736:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
36737:                                                 1992 vp
36738: 
36739: Kirjallinen kysymys 527
36740: 
36741: 
36742: 
36743: 
36744:                                   Aittoniemi: Sianlihan ja kananmunien teollisen tuotannon lopetta-
36745:                                       misesta
36746: 
36747: 
36748:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36749: 
36750:     Suomessa suuri osa sianlihan, kananmunien        tailta. Maanviljelijät, jotka aikaisemmin saivat
36751: ja broilereiden tuotannosta tapahtuu teollisuus-     suuren osan tuloistaan liha- ja munatuotannon
36752: tyyppisissä suurissa tuotantoyksiköissä. Kanat       kautta, jäävät tätä paitsi.
36753: seisovat kylki kyljessä lyhyen tehomunituksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36754: ajan munien munansa hihnalle, joka kuljettaa ne      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36755: kohti kulutusta. Sitten pää poikki ja pataan.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36756: Sikaloissa supistetaan sikojen liikkumavara          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36757: äärimmäisen pieneksi, jotta kasvu ja lihominen
36758: olisi äärimmäisen nopeata. Toiminta on molem-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36759: missa tapauksissa eläinrääkkäyksen tunnusmer-               siin suursikaloiden ja -kanaloiden eläin-
36760:  kit toteuttavaa.                                           rääkkäyksen vivahteita sisältävän toi-
36761:     Suuryksiköt syövät maanviljelijän leipää.               minnan lopettamiseksi ja tuotannonhaa-
36762: Niillä ei yleensä ole mitään tekemistä viljantuo-           rojen siirtämiseksi maataloudesta elan-
36763:  tannon kanssa, vaan ne ostavat rehunsa rehuteh-            tonsa saavien hyväksi?
36764: 
36765:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36766: 
36767:                                           Sulo Aittoniemi
36768: 
36769: 
36770: 
36771: 
36772:  220051L
36773: 2                                       1992 vp -   KK 527
36774: 
36775: 
36776: 
36777: 
36778:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36779: 
36780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tut munivia kanoja ja sikoja koskevat erilliset
36781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eläinsuojelumääräykset Samoin Suomi on liitty-
36782: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      nyt teuraseläinten suojelua koskevaan yleissopi-
36783: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    mukseen. Eläinsuojelua koskeva lainsäädäntöm-
36784: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     me vastaa näiden sopimusten ja määräysten
36785: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      vaatimuksia. Sopimuksissa on kuitenkin jo en-
36786: kysymyksestä n:o 527:                               nakoitu, että niidenkin sisältöä on kehitettävä ja
36787:                                                     määräajoin tarkasteltava eläinten hyvinvoinnin
36788:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ja niiden viihtyvyyden takaamiseksi ja paranta-
36789:        siin suursikaloiden ja -kanaloiden eläin-    miseksi. Yksittäisen eläimen käytettävissä ole-
36790:        rääkkäyksen vivahteita sisältävän toi-       van pinta-alan ja tilan riittävyyteen tullaan kiin-
36791:        minnan lopettamiseksi ja tuotannonhaa-       nittämään erityistä huomiota. Tämä koskee var-
36792:        rojen siirtämiseksi maataloudesta elan-      sinkin kysymyksessäkin mainittuja häkki-
36793:        tonsa saavien hyväksi?                       kanaloita.
36794:                                                        Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on parast-
36795:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         aikaa vireillä maa- ja metsätalousministeriön
36796: taen seuraavaa:                                     asettamassa toimikunnassa. Tarkoitus on muu-
36797:                        :.i.·                        toinkin ylläpitää ja kehittää pohjoismaista eläin-
36798:    Eläinsuojeluasioita käsitellään hyvin laajasti   suojelun tasoa ja tehokkaassakin tuotannossa
36799: Euroopan neuvostossa, ja Suomi osallistuu aktii-    asettaa eläinten hyvinvointi eläintenpidon edel-
36800: visesti tähän työhön. Suomi on tänä vuonna          lytykseksi. Eläinyksiköiden koolla ei tällöin tule
36801: saattanut omassa maassaan voimaan tuotanto-         olla merkitystä asetettaville tavoitteille ja niiden
36802: eläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleis-    toteuttamiselle.
36803: sopimuksen ja hyväksynyt mm. sen nojalla anne-
36804: 
36805:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
36806: 
36807:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
36808:                                            1992 vp -   KK 527                                             3
36809: 
36810: 
36811: 
36812: 
36813:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
36814: 
36815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gäller värphönor och svin godkänts här. Finland
36816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         har även anslutit sig tili den europeiska konven-
36817: den 21 oktober 1992 tili vederbörande medlem           tionen om skydd av djur som förs till slakt. Vår
36818: av statsrådet översänt avskrift av följande av         lagstiftning om djurskydd motsvarar kraven i
36819: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              dessa avtal och bestämmelser. 1 avtalen har man
36820: spörsmål nr 527:                                       dock förutsett att även innehållet i dem måste
36821:                                                        utvecklas och med jämna intervaller granskas f6r
36822:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          att garantera och förbättra djurens välmåga och
36823:        att stoppa den verksamhet vid stora svin-       trivsel. Särskild uppmärksamhet kommer att
36824:        och hönsgårdar som innehåller drag av           fåstas vid att enskilda djur har en tillräcklig areal
36825:        djurplågeri och för att överföra produk-        och tillräckligt utrymme tili sitt förfogande.
36826:        tionsgrenarna tili dem som får sin ut-          Detta gäller framför allt de burhönserier som
36827:        komst av lantbruket?                            även nämns i spörsmålet.
36828:                                                            En totalreform av djurskyddslagen är som
36829:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bäst aktuell inom en kommission som tillsatts av
36830: anf6ra följande:                                       jord- och skogsbruksministeriet. Avsikten är att
36831:                                                        även i övrigt upprätthålla och utveckla den
36832:    Djurskyddsfrågor behandlas mycket omfat-            nordiska djurskyddsnivån och även inom effek-
36833: tande inom Europarådet och Finland deltar              tiv produktion beakta djurens välmåga som en
36834: aktivt i detta arbete. 1 Finland har den europeis-     förutsättning för djurhållning. Djurenheternas
36835: ka konventionen om skydd av animalieproduk-            storlek skall härvid inte vara av betydelse för de
36836: tionens djur trätt i kraft i år. Med stöd av den har   mål som uppställs och för förverkligandet av
36837: bl.a. de särskilda djurskyddsbestämmelser som          dem.
36838: 
36839:      Helsingforsden 20 november 1992
36840: 
36841:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
36842:                                                 1992 vp
36843: 
36844: Kirjallinen kysymys 528
36845: 
36846: 
36847: 
36848: 
36849:                                   Aittoniemi: Urheilun, tieteen ja kulttuurin saaman valtiontuen
36850:                                       vähentämisestä
36851: 
36852: 
36853:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36854: 
36855:    Urheilijat, kuten Nurmi, Ritolaja Kolehmai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36856: nen, ovat juosseet Suomen maailmankartalle.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36857: Kunniakasta työtä ovatjatkaneet Viren, Vasala,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36858: Väätäinen sekä keihäsmiehemme. Tieteen ja tai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36859: teen puolella tätä ovat tehneet Virtanen, Aalto ja
36860: Sibelius. Ilman heitä Suomi tunnettaisiin vielä                 Aikooko Hallitus vähentämällä urhei-
36861: vähemmän kuin nykyisin Venäjän entisenä maa-                 lun, tieteen ja kulttuurin tukea tehdä
36862: kuntana.                                                     tyhjäksi urheilijoidemme sekä taiteen ja
36863:    Nyt valtio on voimakkaasti supistamassa ur-               kulttuurin ponnistukset maamme tun-
36864: heilun ja taiteen sekä kulttuurin tukea.                     netuksi tekemisessä sekä poistaa maan
36865:                                                              jälleen maailmankartalta?
36866:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
36867: 
36868:                                            Sulo Aittoniemi
36869: 
36870: 
36871: 
36872: 
36873: 220051L
36874: 2                                        1992 vp -   KK 528
36875: 
36876: 
36877: 
36878: 
36879:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36880: 
36881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Säästöt kohdistuvat ensisijaisesti liikunta-
36882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paikkarakentamiseen varattuihin määrärahoi-
36883: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       hin. Näillä säästöillä ei ole välitöntä vaikutusta
36884: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     huippu-urheilun edellytyksiin eikä siten urheili-
36885: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         joittemme kansainväliseen menestykseen tai
36886: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-       maamme näkyvyyteen maailmalla.
36887: symyksen n:o 528:                                        Opetusministeriö on ollut aloitteentekijä ur-
36888:                                                      heilujärjestöjen yhteistoiminnan parantamiseksi.
36889:           Aikooko Hallitus vähentämällä urhei-       Mikälijärjestöt voivat sopia nykyistä paremmas-
36890:        lun, tieteen ja kulttuurin tukea tehdä        ta yhteistyöstä ja purkaa osittain päällekkäisiä
36891:        tyhjäksi urheilijoidemme sekä taiteen ja      toirnintaorganisaatioitaan, voidaan nykyisillä
36892:        kulttuurin ponnistukset maamme tun-           resursseilla päästä aikaisempaa tehokkaampaan
36893:        netuksi tekemisessä sekä poistaa maan         ja tuloksellisempaan työskentelyyn nimenomaan
36894:        jälleen maailmankartalta?                     kilpa- ja huippu-urheilun alueella.
36895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Valtiovallan suhteellinen osuus taiteen tuke-
36896: vasti seuraavaa:                                     misessa on erityisesti viime vuosikymmeninä
36897:                                                      huomattavasti kasvanut. Kun verrataan esim.
36898:    Paavo Nurmen, Ville Ritolan, Hannes Koleh-        vuoden 1980 taiteen tukemisen määrärahoja
36899: maisen, A. 1. Virtasen, Alvar Aallon ja Jean         (noin 350 rnilj. mk; korotettuna vuoden 1990
36900: Sibeliuksen kansainvälisesti merkittävä ura ja       indeksiin) vuoden 1990 määrärahoihin, on
36901: työ maamme tunnetuksi tekemiseksi ei perustu-        reaalikasvu 83% (noin 640 milj. mk) valtion
36902: nut valtionapujärjestelmiin, vaan heidän harvi-      budjetin määrärahojen kasvaessa samana aika-
36903: naiseen lahjakkuuteensa.                             na reaalisesti 45 %.
36904:    Myöhempien aikojen urheilusankarit Lasse             Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1993
36905: Viren, Pekka Vasala, Juha Väätäinen ja keihäs-       taidebudjetin loppusumma kuluvaan vuoteen
36906: miehemme ovat edellisiä enemmän kiitollisuu-         verrattuna on 796 milj. mk. Lisäys on arviolta
36907: denvelassa lahjakkuutensa lisäksi myös valtion-      noin 32 milj. mk eli 4%. Kasvujohtuu teatterei-
36908: apujärjestelmille, vaikka pohjimmiltaan heidän-      den, orkestereiden ja museoiden valtionosuus-
36909: kin tapauksissaan on kysymys kovasta harjoitte-      menojen kasvusta.
36910: lusta ja henkilökohtaisesta voitontahdosta.             Taiteen rahoituksen kannalta keskeisimmät
36911:    Kilpa- ja huippu-urheilun tuki muodostuu          määrärahat, veikkauksen ja raha-arpajaisten
36912: urheilujärjestöille ja o1ympiaurheiluun, harjoi-     voittovarat taiteen tukemiseen, ovat vuoden
36913: tus- ja kilpailupaikkojen rakentamiseen, urhei-      1993 talousarvioesityksessä 599 milj. mk. Kas-
36914: 1uopistoille ja va1mennuskeskuksille, huippu-        vua kuluvaan vuoteen verrattuna on 54 mi1j. mk,
36915: urheilun tutkimuskeskukselle sekä liikuntatie-       mikä johtuu edellä mainitusta valtionosuusme-
36916: teelliseen tutkimukseen myönnetyistä avustuk-        nojen kasvusta.
36917: sista. Vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1990           Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemään säästö-
36918: työnsä päättäneessä liikuntakomiteassa huippu-       päätökseen liittyen on taiteen tukemiseen osoi-
36919: urheilu todettiin yhdeksi liikunnan tulosalueeksi.   tettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-
36920:    Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1993      roja jouduttu valtiontaloudellisista syistä leik-
36921: on varattu liikunnan tukemiseen 488 900 000          kaamaan 30,1 rnilj. markkaa. Leikkauksesta
36922: markkaa, josta viimeisen säästöpäätöksen seu-        noin 10 rnilj. mk kohdistuu valtionosuusmenoi-
36923: rauksena joudutaan leikkaamaan vielä 43 mmk,         hin ja 20,1 milj. mk muihin taiteen edistämisen
36924: joten talousarvioesityksen loppusumma liikun-        määrärahoihin.
36925: nan osalta on 445 900 000 markkaa. Tämä on              Tieteen, kulttuurin ja urheilun edellytyksiin
36926: noin 5% vähemmän kuin vuoden 1992 vastaavat          vaikuttavat valtiontuen ohella merkittävästi yri-
36927: määrärahat (469 000 000 mk).                         tysten tutkimukseen suuntaamat määrärahat
36928:                                        1992 vp -   KK 528                                         3
36929: 
36930: sekä ns. sponsorituki taiteelle ja urheilulle.        Yhteenvetona edellä sanotusta voidaan tode-
36931: Nämä voimavarat ovat taloudellisen taantuman       ta, että kansanedustaja Aittaniemen huoli
36932: oloissa supistuneet. Kuitenkin voimme todeta,      maamme tieteen, taiteen ja urheilun näkyvyy-
36933: että taloudellinen lama on yleismaailmallinen ja   destä maailmalla on epäilemättä aito, mutta
36934: vaikuttaa yhteiskunnan tukeen ja vastaavaan        aiheeton. Hallitus aikoo jatkossakin turvata ta-
36935: yritysrahoitukseen myös kilpailijamaissa. Siten    loudellisten mahdollisuuksiemme rajoissa riittä-
36936: maamme tieteen, taiteen ja urheilun suhteellinen   vän rahoituksen tieteelle, taiteelle ja liikunta-
36937: asema säilyy ennallaan.                            kulttuurille.
36938:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
36939: 
36940:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
36941: 4                                         1992 vp -   KK 528
36942: 
36943: 
36944: 
36945: 
36946:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36947: 
36948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             lnbesparingama hänför sig i första hand tili
36949: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        de anslag som reserverats för grundande av
36950: den 21 oktober 1992 tili vederbörande medlem          idrottsanläggningar. Dessa inbesparingar har
36951: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ingen direkt inverkan på förutsättningama för
36952: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             toppidrott och således inte heller på våra idrotta-
36953: spörsmål nr 528:                                      res intemationella framgångar elier hur väl vårt
36954:                                                       land håller sig framme i världen.
36955:           Ämnar Regeringen genom att minska              Undervisningsministeriet har varit initiativta-
36956:        stödet för idrott, vetenskap och kultur        gare då det gäller att förbättra samarbetet mellan
36957:        omintetgöra våra idrottsmäns samt ve-          idrottsorganisationema. Om organisationema
36958:        tenskapens och kulturens ansträngningar        kan komma överens om ett större samarbete än
36959:        att göra vårt land känt samt därigenom         tidigare och avskaffa delvis överlappande verk-
36960:        åter sudda ut vårt land från världskar-        samhet i organisationema, kan de med nuvaran-
36961:        tan?                                           de resurser utföra arbetet effektivare och åstad-
36962:                                                       komma bättre resultat speciellt inom tävlings-
36963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
36964: anföra följande:                                      och toppidrotten.
36965:                                                          Statsmaktens relativa andel vid understödan-
36966:    Den intemationellt sett betydande karriär          det av konsten har vuxit avsevärt i synnerhet
36967: som Paavo Nurmi, Ville Ritola, Hannes Koleh-          under de senaste årtiondena. Om vi t.ex. jämför
36968: mainen, A. 1. Virtanen, Alvar Aalto och Jean          anslagen för understödande av konst 1980 (om-
36969: Sibelius uppnådde och det arbete de utförde för       kring 350 miljoner mark; höjt tili1990 års index)
36970: att göra vårt land känt grundade sig inte på          med anslagen för 1990, är realtiliväxten 83%
36971: statsunderstödssystemen utan på var och ens           (omkring 640 milj. mk) då anslagen i statsbudge-
36972: exceptionella begåvning.                              ten under samma tid reellt steg med 45 %.
36973:    Idrottshjältama under senare år, Lasse Viren,         1 budgetpropositionen för 1993 är konstbud-
36974: Pekka Vasala, Juha Väätäinen och våra spjut-          getens slutsumma 796 milj. mk jämfört med
36975: kastare står trots sin begåvning mer än sina          innevarande år. Ökningen uppskattas tili om-
36976: föregångare i tacksamhetsskuld också tili stats-      kring 32 milj. mk, dvs. 4 %. Tiliväxten beror på
36977: understödssystemen, även om det också i deras         de ökade statsandelsutgiftema för teatrar, or-
36978: fall i grund och botten är fråga om hård träning      kestrar och museer.
36979: och önskan att vinna.                                    De mest centrala anslagen med tanke på
36980:    Stödet för tävlings- och toppidrott består av      finanseringen av konsten, tippnings- och pen-
36981: understöd tili idrottsorganisationer och olym-        ninglotterivinstmedel för främjande av konsten,
36982: pisk idrott, för anläggande av tränings- och          uppgår tili 599 milj. mk i budgetpropositionen
36983: tävlingsplatser, tili idrottsinstitut och tränings-   för 1993. Jämfört med innevarande år är tiliväx-
36984: centrer, tili forskningscentralen för toppidrott      ten 54 milj. mk, vilket beror på ovan nämnda
36985: samt för idrottsvetenskaplig forskning. Så sent       ökning av statsandelsutgiftema.
36986: som 1990 då idrottskommitten avslutade sitt              1 anslutning tili det sparbeslut statsrådet fatta-
36987: arbete konstaterades toppidrotten vara ett av         de 14.10.1992 har man blivit tvungen att av
36988: idrottens resultatområden.                            statsekonomiska skäl skära ner de tippnings- och
36989:    1 budgetpropositionen för 1993 har                 penninglotterivinstmedel som anslagits för stö-
36990: 488 900 000 mark reserverats för stödande av          dande av konsten med 30,1 milj. mark. Omkring
36991: idrotten. Tili följd av det sista sparbeslutet var    10 milj. mk av nedskämingen hänför sig tili
36992: man tvungen att ytterligare skära ner denna           statsandelsutgiftema och 20,1 rnilj. mark tili
36993: summa med 43 mmk, vilket innebär att slutsum-         andra anslag för främjande av konsten.
36994: man i budgetpropositionen för idrottens del är           Konstens, kulturens och idrottens förutsätt-
36995: 445 900 000 mark. Detta är omkring 5 % mindre         ningar påverkas förutom av det statliga stödet
36996: än motsvarande anslag för 1992 (469 000 000           också i hög grad av företagens anslag för forsk-
36997: mark).                                                ning samt det s.k. sponsorerade stödet för konst
36998:                                          1992 vp -   KK 528                                        5
36999: 
37000: och idrott. Till följd av den ekonomiska krisen         Sammanfattningsvis kan konstateras att den
37001: har dessa resurser inskränkts. Vi kan dock kon-      oro riksdagsman Aittoniemi hyser i fråga om
37002: statera att den ekonomiska krisen är universell      den finska vetenskapens, konstens och idrottens
37003: och inverkar på samhällets stöd och motsvaran-       möjligheter att göra sig gällande i världen utan
37004: de finansiering från företagens sida också i de      tvivel är äkta, men ogrundad. Regeringen ämnar
37005: konkurrerande ländema. Vetenskapens, kon-            också i framtiden, inom ramen för de ekonomis-
37006: stens och idrottens ställning förblir således den-   ka möjlighetema, trygga tillräckliga medel för
37007: samma relativt sett.                                 vetenskapen, konsten och idrottskulturen.
37008:      Helsingforsden 25 november 1992
37009: 
37010:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
37011:                                                1992 vp
37012: 
37013: Kirjallinen kysymys 529
37014: 
37015: 
37016: 
37017: 
37018:                                   Aittoniemi: Osa-aikaviljelijöille maksettavasta maataloustuesta
37019: 
37020:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37021: 
37022:    Vuosi sitten saatujen tietojen mukaan Suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37023: messa oli 6 600 tilaa, jotka olivat viljelyksessä,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
37024: mutta joiden omistajaviljelijät saivat pääasialli-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37025: sen toimeentulonsa muualta, yleensä korkea-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37026: paikkaisista viroista tai toimista. Valtio tukee
37027: kuitenkin näiden viljelijöiden harrastusta samal-               Aikooko Hallitus ryhtyä todellisiin
37028: la tavalla kuin maanviljelyksestä varsinaisesti ja           toimiin tuen lopettamiseksi muualta vi-
37029: päätoimisesti niukan toimeentulonsa saavia vil-              rasta tai toimesta elantonsa saavien har-
37030: jelijöitä. Hallituksen haparoivat toimet asian               rastelijaviljelijöiden harrastustoiminnal-
37031: korjaamiseen eivät ole johtaneet mainittaviin                ta?
37032: tuloksiin.
37033: 
37034:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
37035: 
37036:                                            Sulo Aittaniemi
37037: 
37038: 
37039: 
37040: 
37041:  220051L
37042: 2                                       1992 vp -   KK 529
37043: 
37044: 
37045: 
37046: 
37047:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37048: 
37049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
37050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
37051: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-
37052: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Tukiin liittyviä kysymyksiä selvitellään par-
37053: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     haillaan maa- ja metsätalousministeriön asetta-
37054: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      massa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmis-
37055: kysymyksestä n:o 529:                               tella maatalouden uutta hinta-, tuki- ja markki-
37056:                                                     noimisjärjestelmää.
37057:           Aikooko Hallitus ryhtyä todellisiin
37058:        toimiin tuen lopettamiseksi muualta vi-
37059:        rasta tai toimesta elantoosa saavien har-
37060:        rastelijaviljelijöiden harrastustoiminnal-
37061:        ta?
37062: 
37063:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
37064: 
37065:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
37066:                                         1992 vp -   KK 529                                           3
37067: 
37068: 
37069: 
37070: 
37071:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
37072: 
37073:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
37074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      anföra följande:
37075: den 21 oktober 1992 till vederbörande medlem
37076: av statsrådet översänt avskrift av följande av         De frågor som gäller stöden utreds som bäst
37077: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade           av en arbetsgrupp som tillsatts av jord- och
37078: spörsmål nr 529:                                    skogsbruksministeriet. Arbetsgruppen har i upp-
37079:                                                     gift att bereda ett nytt pris-, stöd- och marknads-
37080:           Ämnar Regeringen vidta verkliga åt-       föringssystem för lantbruket.
37081:        gärder för att slopa stödet för den hobby-
37082:        verksamhet som idkas av fritidsodlare
37083:        som får sin utkomst på annat sätt av en
37084:        tjänst eller en befattning?
37085: 
37086:     Helsingforsden 20 november 1992
37087: 
37088:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
37089:                                                1992 vp
37090: 
37091: Kirjallinen kysymys 530
37092: 
37093: 
37094: 
37095: 
37096:                                   Aittoniemi: Paikallishallinnon uudistamisen yhteydessä perustetta-
37097:                                       vien kihlakuntien lukumäärästä
37098: 
37099: 
37100:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37101: 
37102:    Uuden paikallishallintolain valmistelun ai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37103: kaan suunnitelmissa oli, että maa jaetaan 125        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37104: kihlakuntaan. Toteuttamissuunnitelmista saatu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37105: jen tietojen mukaan kihlakuntien lukumäärä
37106: olisi laskemassa 85:een, mikä merkitsee sitä, että             . Onko Hallitus paikallishallinnon to-
37107: kihlakuntien koko suurenisi huomattavasti alku-              teuttamisvaiheessa alkuperäissuunnitel-
37108: peräisiin ja lain hyväksymisen aikaisiin suunni-             mista poiketen vähentämässä kihlakun-
37109: telmiin nähden. On esitetty myös näkemyksiä,                 tien määrää ja näin suureotamassa niiden
37110: että jo kihlakuntajaon yhteydessä suunniteltai-              alueellista ja väestöllistä kokoa, ja
37111: siin maahan uutta suurkuntajakoa.                                liittyykö Hallituksen suunnitelmiin jo-
37112:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           takin tulevaa kuntajakoa koskevaa?
37113: 
37114:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1992
37115: 
37116:                                            Sulo Aittaniemi
37117: 
37118: 
37119: 
37120: 
37121:  220051L
37122: 2                                        1992 vp -   KK 530
37123: 
37124: 
37125: 
37126: 
37127:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37128: 
37129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lyn yhteydessä hyväksymiin linjoihin. Kihlakun-
37130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tajaon valmistelussa on otettu huomioon aluei-
37131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      den erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukasti-
37132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       heys, laajuus, liikenneyhteydet, kieliolot, valta-
37133: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kunnan raja-alueen vaikutus, kuntien vakiintu-
37134: 530:                                                 neet yhteistyösuhteet, toiminnalliset aluekoko-
37135:                                                      naisuudet sekä, niin pitkälle kuin se on ollut
37136:           Onko Hallitus paikallishallinnon to-       mahdollista, kuntien näkemykset.
37137:        teuttamisvaiheessa alkuperäissuunnitel-          Paikallishallintolain mukaan kihlakuntien
37138:        mista poiketen vähentämässä kihlakun-         muodostamisen tulee perustua keskeisesti tavoit-
37139:        tien määrää ja näin suurentamassa niiden      teeseen turvata palvelujen saatavuus maan eri
37140:        alueellista ja väestöllistä kokoa, ja         osissa. Tämän sekä muiden uudistukselle asetet-
37141:           liittyykö Hallituksen suunnitelmiin jo-    tujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kih-
37142:        takin tulevaa kuntajakoa koskevaa?            lakuntia, joihin voidaan perustaa toimintakykyi-
37143:                                                      set virastot. Toimintakykyisyys on saavutettavis-
37144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa joko toimimalla itsenäisesti, mitä muun muas-
37145: vasti seuraavaa:                                     sa tulosohjausjärjestelmä korostaa, tai erityisin
37146:                                                      perusteluin kihlakuntien välisellä tarkoituksen-
37147:    Valtion paikallishallinnon uudistaminen pe-       mukaisella yhteistoiminnalla. Kihlakuntajaon
37148: rustuu lakiin valtion paikallishallinnon kehittä-    valmistelussa on pyritty siihen, että kihlakunnat
37149: misen perusteista (126/92). Laki sisältää paikal-    ovat itsenäiseen toimintaan kykeneviä. Tästä
37150: lishallinnon yhteenkokoamista koskevat yleiset       poiketen on kuitenkin lähinnä Pohjois- ja Itä-
37151: perusteet sekä määrittää yhteenkootun paikallis-     Suomen harvaan asutuille seuduille katsottu tar-
37152: hallinto-organisaation perusosat.                    peelliseksi ehdottaa useitakin yhteistoiminnan
37153:    Valtion paikallishallinto järjestetään lain       varaan tukeutuvia kihlakuntia.
37154: mukaan kihlakunnittain. Kihlakuntajako irrote-          Lääninhallitusten esitykset sisälsivät 93 kihla-
37155: taan nykyisestä väestökirjahallintoon kytketystä     kuntaa. Kihlakuntajakoa koskevassa päätöseh-
37156: käytöstä ja uudistetaan niin, että se soveltuu       dotuksessa niitä on 96.
37157: laaja-alaisesti valtion paikallishallinnon käyt-        Kihlakuntajakoa ei ole suunniteltu tai tarkoi-
37158: töön. Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi     tettu uudeksi kuntajaoksi, vaan valtion paikallis-
37159: valtion paikallishallinnon kehittämisen perus-       hallinnon perusaluejaoksi.
37160: teista ei sisältynyt mainintaa kihlakuntien mää-        Koska kihlakuntajaon valmistelussa on otettu
37161: rästä.                                               huomioon muun muassa kuntien vakiintuneet
37162:    Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi kihla-        yhteistyösuhteet, tulevat ne todennäköisesti kui-
37163: kuntajaosta pohjautuu lääninhallitusten esityk-      tenkin olemaan yhteistoimina-alueina ainakin
37164: siin sekä sisäasiainministeriön käymiin neuvotte-    osassa maata.
37165: luihin oikeusministeriön, oikeuskanslerinviras-         Eduskunta on 13.10.1992 hyväksynyt kunta-
37166: ton, lääninhallitusten sekä lukuisten kuntien        jakolain muutoksen, jonka mukaan kuntaliitok-
37167: kanssa. Lääninhallitusten esitykset perustuvat       sia ei voida tehdä vastoin kuntien tahtoa. Kun-
37168: puolestaan sisäasiainministeriön ohjeisiin, joissa   tajaon kehitys tulee jatkossakin perustumaan
37169: tukeuduttiin erityisesti eduskunnan lain käsitte-    kuntien vapaaehtoisuuteen.
37170: 
37171:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
37172: 
37173:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
37174:                                           1992 vp -   KK 530                                           3
37175: 
37176: 
37177: 
37178: 
37179:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37180: 
37181:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vid beredningen av häradsindelningen har beak-
37182: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          tats de olika områdenas särdrag, såsom invånar-
37183: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     antal, folktäthet, omfång, trafikförbindelser,
37184: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade            språkförhållanden, riksgränsens inverkan, stabi-
37185: spörsmål nr 530:                                      liserade samarbetsförhållanden mellan kommu-
37186:                                                       nerna, funktionella områdeshelheter samt, så
37187:           Håller Regeringen, i avvikelse från de      långt detta varit mögligt, kommunernas syn-
37188:        ursprungliga planerna, på att vid genom-       punkter.
37189:        förandet av loka1förvaltningen minska             Enligt lagen om grunderna för utvecklande av
37190:        antalet härad och därigenom öka dessas         den statliga lokalförvaltningen skall det viktigas-
37191:        storlek med avseende på omfång och             te målet vid bildandet av häraden vara att trygga
37192:        befolkning, och                                tjänsternas tillgänglighet i olika delar av landet.
37193:           är Regeringens planer på något sätt         För att detta och andra för reformen uppsatta
37194:        förknippade med den kommande kom-              mål skall nås krävs det häraden i vilka funktions-
37195:        munindelningen?                                dugliga ämbetsverk kan inrättas. Funktionsdug-
37196:                                                       ligheten kan uppnås antingen genom självstän-
37197:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dig verksamhet, vilket bl.a. systemet med resul-
37198: anföra följande:                                      tatorienterad styrning betonar, eller med särskild
37199:                                                       motivering genom ändamålsenligt samarbete
37200:    Reformen av den statliga lokalförvaltningen        mellan häradena. Syftet vid beredningen av hä-
37201: grundar sig på lagen om grunderna för utveck-         radsindelningen har varit att häradena skall
37202: lande av den statliga lokalförvaltningen (126/92).    kunna fungera självständigt. 1 avvikelse från
37203: Lagen innehåller de allmänna grunderna för            detta har det likväl, närmast för norra och östra
37204: koncentration av lokalförvaltningen samt fast-        Finlands glesbygder, ansetts nödvändigt att före-
37205: ställer de grundläggande beståndsdelarna i en         slå flera sådana häraden som stöder sig på
37206: koncentrerad lokalförvaltning.                        samarbete.
37207:    Den statliga lokalförvaltningen skall enligt          Länsstyrelsernas förslag innehöll 93 häraden.
37208: lagen ordnas häradsvis. Häradsindelningen             1 förslaget tili statsrådsbeslut om häradsindel-
37209: kopplas loss från den nuvarande användningen,         ningen är antalet 96.
37210: som är kopplad till folkbokföringsförvaltningen,         Häradsindelningen har inte planerats eller
37211: och reformeras så att den generellt lämpar sig för    avsetts som en ny kommunindelning, utan som
37212: användning inom den statliga lokalförvaltning-        en grundindelning av områden för den statliga
37213: en. Regeringens proposition tili riksdagen med        lokalförvaltningen.
37214: förslag tilllag om grunderna för utvecklande av          Eftersom bl.a. stabiliserade samarbetsförhål-
37215: den statliga lokalförvaltningen innehåller inget      landen mellan kommunerna har beaktats vid
37216: omnämnande om antalet häraden.                        beredningen av häradsindelningen, kommer de
37217:    Ett förslag tili statsrådsbeslut om häradsindel-   likväl sannolikt att vara samarbetsområden åt-
37218: ningen baserar sig på länsstyrelsernas förslag        minstone i en del av landet.
37219: samt på de förhandlingar som inrikesministeriet          Riksdagen antog den 13 oktober 1992 en
37220: fört med justitieministeriet, justitiekanslersäm-     ändring av lagen om kommunindelning. Enligt
37221: betet, länsstyrelserna och ett flertal kommuner.      sistnämnda ändring kan kommunsammanslag-
37222: Länsstyrelsernas förslag grundar sig för sin del      ningar inte göras mot kommunernas vilja. Kom-
37223: på inrikesministeriets anvisningar, som i synner-     munindelningen kommer även i fortsättningen
37224: het stöder sig på de riktlinjer som godkändes i       att grunda sig på frivillighet.
37225: samband med riksdagens behandling av lagen.
37226:      Helsingforsden 24 november 1992
37227: 
37228:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
37229:                                                 1992 vp
37230: 
37231: Kirjallinen kysymys 531
37232: 
37233: 
37234: 
37235:                                    Laine: EY-tuomioistuimen ratkaisuihin viittaamisesta hallituksen
37236:                                        esitysten perusteluissa
37237: 
37238: 
37239:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37240: 
37241:     Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan so-         tuinta, jonka on pakko noudattaa ulkopuolisten
37242: pimuksen piiriin kuuluvissa dokumenteissa on          luomia tulkintoja.
37243: kohtia, joissa asetetaan velvollisuus tulkita sopi-      Niin ikään virkatoiminnan lainalaisuutta jou-
37244: musmääräyksiä samoin kuin Euroopan yhteisön           dutaan punnitsemaan uudella tavalla. Kaikessa
37245: (EY) toimielimet ovat tulkinneet. Todennäköi-         virkatoiminnassa on HM 92 §:n 1 momentin
37246: sesti tärkein tällaisista kohdista on ETA-sopi-       mukaan tarkoin noudatettava lakia. Hyvin kes-
37247: muksen 6 artikla. Siinä määrätään niistä edel-        keinen on tulevaisuudessa kysymys siitä, mikä
37248: lytyksistä, joiden vallitessa ETA-sopimuksen          on se "laki", jota suomalaisten viranomaisten ja
37249: määräyksiä on tulkittava EY:n tuomioistuimen          virkamiesten pitää tarkoin noudattaa. Sovellet-
37250: antamien ratkaisujen mukaisesti. Keskeisimmät         tavat oikeusnormithan eivät käytännössä enää
37251: näistä edellytyksistä ovat seuraavat:                 läheskään kaikissa tapauksissa ilmene Suomes-
37252:     A) Samalla tavalla tulkitsemista koskeva          sa voimaan saatetuista säädöksistä ja valtio-
37253: velvollisuus koskee ainoastaan sellaisia ETA-         sopimuksista, vaan niiden lisäksi tulisi nou-
37254: sopimuksen määräyksiä, jotka "ovat sisällöltään       dattaa EY:n tuomioistuimen ratkaisuja. Niitä
37255: samoja kuin vastaavat Euroopan talousyhteisön         ei kuitenkaan ole saatettu eduskunnan tai min-
37256: perustaruissopimuksen tai Euroopan hiili- ja te-      kään muunkaan suomalaisen lainsäädäntöeli-
37257: räsyhteisön perustaruissopimuksen taikka näitä        men käsiteltäväksi, tarkastettavaksi ja hyväk-
37258: kahta perustaruissopimusta sovellettaessa annet-      syttäväksi.
37259: tujen säädösten säännöt". - Ei siis riitä, että          Sopimusmääräyksillä, joilla suomalaiset vi-
37260: määräykset ja säännöt ovat samankaltaisia. Nii-       ranomaiset alistetaan soveltamaan vierasperäisiä
37261: den on oltava sisällöltään samoja.                    tuomioistuinratkaisuja, on huomattava merkitys
37262:     B) Tulkinta on suoritettava sen mukaisesti,       myös Suomen täysivaltaisuuden (HM 1 §) näkö-
37263: kuin EY:n tuomioistuin on tulkinnut em. perus-        kulmasta. Tulevaisuus näyttää, kuulemmeko tu-
37264: tamissopimuksia tai sääntöjä merkityksellisissä       levaisuudessa ehdotuksia, joiden mukaan Suo-
37265: ratkaisuissaan.                                       men itsenäisyyskin olisi määriteltävä uudelleen.
37266:     C) Kyseiset ratkaisut on tullut antaa ennen       Suomen puolueettomuuttahan on osittain integ-
37267: ETA-sopimuksen allekirjoittamista 2.5.1992.           raatioon liittyvistä syistä jo pyritty määrittele-
37268:                                                       mään aikaisemmasta poikkeavilla tavoilla.
37269:     Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen pe-           Tässä yhteydessä sivuutan mainitut kolme
37270:  rustamista koskevan sopimuksen 3 artiklan 1          ongelmaa (tuomioistuinten riippumattomuus,
37271: kohdassa on määräys, joka rakenteeltaan muis-         virkatoiminnan lain~1aisuus, Suomen täysival-
37272: tuttaa ETA-sopimuksen 6 artiklaa. Rakenteelli-        taisuus). Keskityn siihen tapaan, jolla EY:n
37273:  sen yhtäläisyyden vuoksi soveltuu puheena ole-       tuomioistuimen ratkaisuihin on tietyissä halli-
37274: vaan 3 artiklan 1 kohtaan suurelta osin se, mitä      tuksen esityksissä viitattu. Esimerkkejä (kursi-
37275:  äsken todettiin ETA-sopimuksen 6 artiklasta.         voinnit Ensio Laineen):
37276:  Esimerkiksi ratkaisujen merkityksellisyyttä (B)         "Korkeimman mahdollisimman hinnan aset-
37277: ja antamisajankohtaa (C) koskeva problematiik-        tamiskielto vastaa myös EY:n oikeuskäytäntöä,
37278:  ka on samanlaista.                                   jossa sekä alimman että ylimmän hinnan mää-
37279:     On selvää, että tällaiset ja näiden kaltaiset     rääminen seuraavalle myyntiportaalle on kiel-
37280:  sopimusmääräykset saattavat aivan uuteen va-         letty."'
37281:  loon suomalaisten tuomioistuinten riippumatto-
37282:                                                          "EY:n tuomioistuimen aikanaan antamasta
37283:  muuden, josta on säädetty mm. Suomen Halli-          ratkaisusta voi seurata, että direktiivin on kat-
37284:  tusmuodon (HM) 2 §:n 4 momentissa. Suoma-            sottava edellyttävän soveltamisalaansa kuuluvil-
37285:  laisten kriteerien mukaan ei luonnollisestikaan
37286:  voida pitää riippumattomana sellaista tuomiois-      1   HE 162/1991 vp, s. 9
37287: 220051L
37288: 2                                          1992 vp -    KK 531
37289: 
37290: la teletoiminnan aloilla oikeusharkintana tapah-           On todennäköistä, että useimmilla viittauksil-
37291: tuvaa toimilupamenettelyä sekä valitusoikeutta          la EY:n tuomioistuimen ratkaisuihin ja oikeus-
37292: kielteisestä päätöksestä." 2                            käytäntöön on tarkoitettu olevan jonkinlaista
37293:      "EY-tuomioistuin on nimittäin useassa ratkai-      vaikutusta siihen, millaisia säädöksiä Suomessa
37294: sussa hyväksynyt sen, että jäsenvaltio suhteelli-       tulisi säätää. Muutoin ratkaisuista ja oikeuskäy-
37295: suusperiaatteen asettamissa rajoissa yleisen edun       tännöstä olisi tuskin mainittu.
37296: sitä vaatiessa rajoittaa Rooman sopimuksessa               Esim. ETA-sopimuksen 6 artiklan mukaan
37297: taattuja vapauksia. Tuomioistuimen ratkaisukäy-         samoin tulkitsemista koskeva velvollisuus kos-
37298: tännössä yleisen edun huomioon ottamisen on             kee vain EY:n tuomioistuimen merkityksellisiä
37299: katsottu sallivan esimerkiksi (...)" 3                  ratkaisuja. Artiklassa ei ole mitenkään määritel-
37300:       "Oikeuskäytäntö ei myöskään ole sopusoin-         ty merkityksellisyyden kriteereitä. Niiden harkit-
37301: nussa EY-oikeuden kanssa, koska direktiiveissä          seminen kuuluu siis kansallisten valtioelinten ja
37302: korostetaan, ettei minkäänlaista sukupuoleen            viranomaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
37303: perustuvaa syrjintää saa esiintyä sen enempää              Kaikki asianomaisia sopimusmääräyksiä
37304: välittömästi kuin välillisestikään. EY:n tuomiois-      koskevat EY:n tuomioistuimen antamat rat-
37305: tuimen mukaan jäsenmaan on myös varmistetta-            kaisut eivät suinkaan välttämättä ole esim.
37306: va, että seuraamuksilla on ojentava vaikutus,           ETA-sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettavalla
37307: ( ... )"4                                               tavalla merkityksellisiä. Jos artiklaa tulkittai-
37308:       "Tuomioistuimen mukaan kysymyksessä oli           siin äsken sanotusta poiketen, artiklaan sisälty-
37309: määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaava         väitä ratkaisujen piiriä täsmentävältä ja rajaa-
37310: toimenpide, koska alkuperämerkintävaatimuk-             valta merkityksellisyyskriteeriitä häviäisi tarkoi-
37311: sen yhtenä tarkoituksena oli antaa kuluttajalle         tus. Tällainen tulkitseminen myös merkitsisi
37312: mahdollisuus erottaa kotimaiset tavarat tuonti-         poikkeamista vakiintuneista laintulkintaperi-
37313: tavaroista."5                                           aatteista.
37314:       "Lisäksi EY:n komissio on antanut eräitä             Esim. Rooman sopimuksen 30 artiklaa koske-
37315: merkittäviä kilpailusääntöjen tulkintaa koskevia        vat EY:n tuomioistuimen ratkaisut eivät voi olla
37316: ilmoituksia ja ohjeita. Kilpailusääntöjä koskeva        merkityksellisiä ETA-sopimuksen 11 artiklan
37317: oikeuskäytäntö, joka on suomalaisessa oikeus-           kannalta vain sen vuoksi, että ne koskevat Roo-
37318: käytännössä otettava huomioon, käsittää noin            man sopimuksen 30 artiklaa. "Merkityksellisyy-
37319: 150 oikeustapausta." 6                                  dellä" viitataan selvästikin ratkaisujen erityislaa-
37320:       "EY:n tuomioistuin on ratkaisuissaan (...) kat-   tuiseen sisältöön eikä vain siihen, että niissä
37321: sonut, että ETA-sopimuksen 31 artiklaa vastaa-          käsitellään tiettyjä artikloita. -Jos ETA-sopi-
37322: valla Rooman sopimuksen määräyksellä (52 ar-            muksen 6 artiklassa olisi tahdottu tarkoittaa
37323: tikla) on välitön oikeusvaikutus, joten siihen          kaikkia mahdollisia kysymykseen tulevia ratkai-
37324: voidaan vedota suoraan kansallisissa tuomiois-          suja, ei luonnollisestikaan olisi rajoituttu viittaa-
37325: tuimissa. " 7                                           maan nimenomaisesti ja yksinomaan merkityk-
37326:       "EY:n tuomioistuin on antanut lukuisia rat-       sellisiin ratkaisuihin.
37327: kaisuja 1 kohtaa vastaavan Rooman sopimuk-                 On erittäin ongelmallista, että nyt puheena
37328: sen 85 artiklan 1 kohdan tulkinnasta. Tämän             olevissa hallituksen esityksissä vain poikkeuksel-
37329: oikeuskäytännön valossa EY:n kilpailusääntöjen          lisesti viitataan EY:n tuomioistuimen ratkaisu-
37330: soveltamisala on erittäin laaja." 8                     jen merkityksellisyyteen. 10 Paljon tavallisempaa
37331:       "Artikla ja EY:n tuomioistuimen ratkaisukäy-      on, että esityksissä vain yleisesti selvitellään kul-
37332: täntö, erityisesti tapaus 292/89 (Antonissen) ja        loisiakin artikloita koskevia EY:n tuomioistui-
37333: 316/85 (Lebon) edellyttävät, että työnvälityspal-       men ratkaisuja. Tällöin jää vastaamatta kaksi
37334: velut ovat alueen jäsenvaltioiden kansalaisten          peruskysymystä:
37335: käytettävissä myös toisessa jäsenvaltiossa työn-           - Ovatko viitatut ratkaisut merkityksellisiä?
37336: hakijan asuinpaikasta riippumatta." 9                      - Jos ovat, millä perusteella?
37337: 2 HE 227/1991 vp s. 10                                     Edellä tarkastellut ilmiöt ja ongelmat ovat
37338: 3 HE 56/1992 vp, s. 5                                   keskeisiä mm. pohdittaessa, onko suomalainen
37339: 4
37340:   HE 63/1992 vp, s. 5                                   lainsäädäntö tultu kytkeneeksi ja alistaneeksi
37341: 5 HE 91/1992 vp, s. 2
37342: 6 HE 95/1992 vp, nide 1, s. 49                          ylikansalliseen sääntelyyn ja ylikansallisten lain-
37343: 7
37344:     HE 95/1992 vp, nide 1, s. 201                       käyttöelinten ratkaisuihin enemmän kuin kan-
37345: 8 HE 95/1992 vp, nide 1, s. 245
37346: 9 HE 112/1992 vp, s. 1
37347:                                                         10 Ks. esim. HE 91/1992 vp, s. 2
37348:                                          1992 vp -   KK 531                                         3
37349: 
37350: sainvälisoikeudelliset sopimusvelvoitteemme eh-            kohtaisesti perustellen ja selkeästi kerro-
37351: dottomasti ja nimenomaisesti edellyttävät.                 taan,
37352:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            a) mitä kulloistakin säädöshanketta
37353: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            koskevia EY:n tuomioistuimen ratkai-
37354: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            suja Hallitus pitää mm. ETA-sopimuk-
37355: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    sen 6 artiklassa tarkoitettavalla tavalla
37356:                                                            merkityksellisinä ja
37357:           Onko Hallituksen tarkoituksena tu-                  b) mistä syystä Hallitus pitää niitä
37358:        levaisuudessakin ehdottaa, että suoma-              merkityksellisinä sekä
37359:        laisia säädöksiä muutetaan vastaamaan                  c) millä tavoin on tarkoitus turva-
37360:        EY-säädöksiä sekä EY:n tuomioistui-                 ta mm. kansanedustajille ja tutkijoille
37361:        men ratkaisuja ja oikeuskäytäntöä, ja               kunnolliset mahdollisuudet tarkistaa ja
37362:        jos on,                                             varmistaa, millainen merkitys viitatulla
37363:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että           oikeuskäytännöllä ko. asiassa on ollut
37364:        sen esityksissä mahdollisimman yksityis-            tai on?
37365: 
37366:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1992
37367:                                              Ensio Laine
37368: 4                                         1992 vp -   KK 531
37369: 
37370: 
37371: 
37372: 
37373:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37374: 
37375:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaisesti ETA-sopimuksen kanssa, jollei sopimuk-
37376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessa ole erikseen määrätty siirtymäkaudesta.
37377: olette 22 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-            Yksi ETA-sopimuksen tarkoituksista on, että
37378: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      yhdenmukaisia sääntöjä on voitava kehittää rin-
37379: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          nakkaisesti EY:n vastaavien sääntöjen kanssa.
37380: Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Tätä varten ETA-sopimus sisältää määräyksiä
37381: n:o 531:                                              uusia sääntöjä koskevasta päätöksenteosta. Pää-
37382:            Onko Hallituksen tarkoituksena tule-       sopimuksen ja sen pöytäkirjojen muuttamisen
37383:         vaisuudessakin ehdottaa, että suomalai-       ohella ETA-sopimuksessa säännellään siitä,
37384:         sia säädöksiä muutetaan vastaamaan            kuinka sellaiset muutokset, jotka aiheutuvat so-
37385:         EY-säädöksiä sekä EY:n tuomioistuimen         pimuksen liitteissä tarkoitetun EY:n lainsää-
37386:         ratkaisuja ja oikeuskäytäntöä, ja jos on,     dännön muutoksista, toteutetaan ETA-sopi-
37387:            aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     muksen puitteissa. Uudet ETA-normit on erik-
37388:         sen esityksissä mahdollisimman yksityis-      seen saatettava osaksi Suomen oikeusjärjestystä
37389:         kohtaisesti perustellen ja selkeästi kerro-   Suomen valtiosäännön edellyttämällä tavalla.
37390:         taan,                                         Uuden ET A-normin hyväksyminen voi edellyt-
37391:            a) mitä kulloistakin säädöshanketta        tää esimerkiksi, että suomalaista lakiajoudutaan
37392:         koskevia EY:n tuomioistuimen ratkai-          muuttamaan, jotta se vastaisi Euroopan talous-
37393:         suja Hallitus pitää mm. ETA-sopimuk-          yhteisön direktiivin muutosta. Näin ollen ETA-
37394:         sen 6 artiklassa tarkoitettavalla tavalla     sopimus vaatii jatkossakin siitä huolehtimista,
37395:         merkityksellisinä ja                          että suomalaiset säädökset ovat sopusoinnussa
37396:            b) mistä syystä Hallitus pitää niitä       niiden normien kanssa, jotka sisällytetään ETA-
37397:         merkityksellisinä sekä                        sopimukseen.
37398:            c) millä tavoin on tarkoitus turva-            ETA-sopimuksen tavoitteiden toteutumisen
37399:         ta mm. kansanedustajille ja tutkijoille       kannalta on ensiarvoista, että Euroopan talous-
37400:         kunnolliset mahdollisuudet tarkistaa ja       alueella sovelletaan yhtenäisiä sääntöjä mahdol-
37401:         varmistaa, millainen merkitys viitatulla      lisimman yhdenmukaisella tavalla. ETA-sopi-
37402:         oikeuskäytännöllä ko. asiassa on ollut        muksessa on eri keinoin pyritty luomaan takeita
37403:         tai on?                                       sille, että kaikki sopimuspuolet tulkitsevat ETA-
37404:                                                       sopimuksen määräyksiä samalla tavalla, ja toi-
37405:                                                       saalta sille, että sellaisia ETA-sopimuksen mää-
37406:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
37407:                                                       räyksiä, jotka ovat asiallisesti samansisältöisiä
37408: vasti seuraavaa:
37409:                                                       yhteisön lainsäädännön säännösten kanssa, tul-
37410:    Yhteistyö Euroopan talousalueella toteute-         kitaan ja sovelletaan samalla tavalla kuin EY:n
37411: taan ottamalla käyttöön yhteiset säännöt.             kysymyksessä olevaa lainsäädäntöä. ETA-sopi-
37412: EFTA-valtiot hyväksyvät ja sisällyttävät kukin        muksen johdannossa lausutaan, että sopimus-
37413: omaan oikeusjärjestykseensä Euroopan yhteisön         puolten tavoitteena on, tunnustaen täysin tuo-
37414: asianomaiset säädökset.                               mioistuinten riippumattomuuden, päästä sopi-
37415:    Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen          muksen ja sopimuksessa merkittäviltä osin tois-
37416: (ETA-sopimus) hyväksyminen edellyttää Suo-            tettavien Euroopan yhteisön lainsäädännön
37417: men lainsäädännön muuttamista sopusointui-            säännösten yhtenäiseen tulkintaan ja soveltami-
37418: seksi sopimuksen määräysten kanssa. ETA-sopi-         seen. Johdannon tässä lausumassa on kysymys
37419: muksen liitteissä viitattujen Euroopan talousyh-      tulkintaohjeista sopimusta soveltaville tuomiois-
37420: teisön direktiivien voimaan saattamiseksi on tar-     tuimille ja muille viranomaisille.
37421: peen muuttaa noin 250 lakia sekä lukuisia asetuk-         ETA-sopimuksen 6 artikla on tärkeä määräys
37422: sia ja alemmanasteisia määräyksiä. Direktiivien       sopimuksen yhtenäisen tulkinnan kannalta. Sen
37423: johdosta tarpeellisista lainmuutoksista on annet-     mukaan niitä sopimuksen määräyksiä, jotka
37424: tu erillisiä hallituksen esityksiä. Näiden lainmuu-   ovat sisällöltään samoja kuin vastaavat EY:n
37425: tosten tulisi tulla voimaan viimeistään samanai-      lainsäädännön säännökset, on sopimusta täytän-
37426:                                           1992 vp -    KK 531                                             5
37427: 
37428: töön pantaessa ja sovellettaessa tulkittava EY:n          Valtioneuvosto on 12.11.1992 antanut uudet
37429: tuomioistuimen ennen sopimuksen allekirjoitta-         hallituksen esityksen laatimisohjeet. Ohjeissa on
37430: mista antamien merkityksellisten ratkaisujen           korostettu Euroopan integraation ja muun kan-
37431: mukaisesti. Tältä osin EY:n tuomioistuimen oi-         sainvälisen kehityksen huomioon ottamista lain-
37432: keuskäytäntö muodostaa sitovan osan ETA-               valmistelussa. Samalla on todettu, että ETA-
37433: sopimusta, ja kansallisten tuomioistuinten ja          sopimukseen liittyviä erityiskysymyksiä kos-
37434: muiden viranomaisten on sitä noudatettava.             kevia ohjeita annetaan tarvittaessa erikseen.
37435: Vastaavanlainen määräys on EFTA-valvontaso-            Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston ETA-
37436: pimuksen 3 artiklan 1 kohdassa.                        yksikön tehtävänä on huolehtia ETA-sopi-
37437:     Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan oi-        muksen voimaan saattamiseen liittyvän lainval-
37438: keusministeriölle 10.10.1991 katsonut, etteivät        mistelun ohjauksesta.
37439: kyseiset EY:n tuomioistuimen päätökset kuiten-             ETA-sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetuista
37440: kaan muodosta sellaista osaa ETA-sopimukses-           merkityksellisistä ratkaisuista ei ole virallista ja
37441: ta, että ne olisi tullut sisällyttää hallituksen       tyhjentävää luetteloa. Hallituksen esityksen pe-
37442: esitykseen tai kääntää. Valiokunta on toisaalta        rustelut eivät myöskään voi olla tällainen sitova
37443: lausunnossaan pitänyt välttämättömänä, että            asiakirja. Viime kädessä konkreettisessa tulkinta-
37444: hallituksen esityksessä selostetaan, millä tavoin      tilanteessa asianomainen viranomainen joutuu
37445: EY-säädösten tulkintoja on kehitetty ja muutet-        ottamaan selvän ja muodostamaan kannan EY:n
37446: tu EY:n tuomioistuimen päätöksillä. Valiokun-          tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. EFTA-val-
37447: nan mukaan on lisäksi tarpeen aikanaan varmis-         vontasopimus tarjoaa tässä suomalaisille tuo-
37448: taa kotimaisilla kielillä saatava valikoima EY:n       mioistuimille erityisen menettelykeinon hankkia
37449: keskeisestä oikeuskäytännöstä. Lausunnossaan           tietoa ETA-sopimuksen tulkinnasta. Valvonta-
37450: hallituksen esityksestä Euroopan talousalueen          sopimuksen 34 artiklan nojalla kansallinen tuo-
37451: perustamiseen liittyvien sopimusten määräysten         mioistuin voi pyytää EFTAn tuomioistuimelta
37452: hyväksymisestä (HE 95/1992 vp) lakivaliokunta          ennakkolausuntoa ETA-sopimuksen tulkinnas-
37453: on niin ikään kiinnittänyt huomiota tarpeeseen         ta. Vielä on otettava huomioon ETA-sopimuksen
37454: saada tietoa kotimaisilla kielillä EY:n tuomiois-       106 artiklassa määrätty menettely, jolla luodaan
37455:  tuimen sitovista ratkaisuista.                        tuomioita koskeva tietojenvaihtojärjestelmä EF-
37456:     ETA-sopimukseen sisältyvillä järjestelyillä sa-    TAn tuomioistuimen, EY:n tuomioistuimen,
37457: moin kuin eräillä muillakin tavoin on tarkoitus        EY:n ensi asteen tuomioistuimen sekä EFTA-
37458: luoda edellytykset sille, että suomalaiset viran-      valtioiden ylimpien oikeusasteiden kesken.
37459:  omaiset voivat noudattaa EY:n tuomioistuinten             Oikeusministeriö neuvottelee parhaillaan Hel-
37460: merkityksellisiä päätöksiä ETA-sopimuksen tul--        singin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden
37461:  kinnassa ja soveltamisessa. ETA-sopimusta kos-        instituutin kanssa järjestelystä, joka saattaa
37462:  kevissa hallituksen esityksissä asianomainen          EY:n tuomioistuimen suomenkielisiä ratkaisu-
37463:  EY:n säädös pyritään selostamaan EY:n tuo-            tiivistelmiä nopeasti niitä tarvitseville. Tiivistel-
37464:  mioistuimen niiden ratkaisujen valossa, joilla on     mät sisällytetään oikeusministeriön hallinnassa
37465:  merkitystä tulkinnassa ja soveltamisessa. Kaikki      olevaan oikeudelliseen tietopankkiin, Finlexiin.
37466:  EY:n tuomioistuimen ratkaisut eivät ole tällä         Alkuvaiheessa tehdään tiivistelmät EY:n keskei-
37467:  tavoin merkityksellisiä esimerkiksi sen takia, että   simmästä ratkaisukäytännöstä ja kevään 1992
37468:  EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö on voinut          jälkeen julkaistuista ratkaisuista. Tiivistelmässä
37469: joissakin asioissa muuttua.                            analysoidaan myös ratkaisujen vaikutuksia Suo-
37470:     Valtioneuvoston oikeuskansleri on valtioneu-       men oikeusjärjestelmään. Tiivistelmistä tuote-
37471:  vostolle 25.8.1992 osoittamassaan ja ministe-         taan lisäksi paperijulkaisuja.
37472:  riöille tiedoksi saatetussa kirjeessä lausunut tar-       Euroopan yhteisön englanninkielinen CE-
37473:  peesta lainsäädäntövalmistelussa ainakin selos-       LEX-tietopankki avataan Finlexissä julkiseen
37474:  taa ja tarvittaessa ottaa huomioon ETA-sopi-          käyttöön marraskuun lopussa. Tietopankki si-
37475:  muksen hyväksymisestä seuraavien talousaluetta        sältää muun muassa EY:n perustamisasiakirjat,
37476:  koskevien asetusten ja direktiivien sekä niitä        valtiosopimukset, kaikki asetukset, päätökset ja
37477:  sitovasti tulkitsevien lainkäyttöelinten sovelta-     direktiivit sekä EY:n tuomioistuimen ratkaisu-
37478:  miskäytännöstä johtuvat näkökohdat.                   käytännön.
37479: 
37480:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
37481: 
37482:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
37483: 6                                         1992 vp -   KK 531
37484: 
37485: 
37486: 
37487:                                      Till Riksdagens Herr Talman
37488: 
37489:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fastställts en övergångsperiod.
37490: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           Ett syfte med EES-avtalet är att man skall
37491: den 22 oktober 1992 till vederbörande medlem          kunna utveckla enhetliga stadganden parallellt
37492: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        med EG:s motsvarande stadganden. För detta
37493: Laine undertecknade spörsmål nr 531:                  ändamål innehåller EES-avtalet bestämmelser
37494:           Har Regeringen för avsikt att också i       om hur beslut gällande de nya stadgandena skall
37495:        framtiden föreslå att finska författningar     fattas. Utöver ändring av huvudavtalet och dess
37496:        skall ändras så att de motsvarar EG-           protokoll reglerar EES-avtalet hur sådana änd-
37497:        rättsaktema samt EG-domstolens avgö-           ringar vidtas, inom ramen för EES-avtalet, som
37498:        randen och rättspraxis, och om detta är        följer av ändringar i sådan gemenskapslagstift-
37499:        fallet,                                        ning som nämns i bilagoma till avtalet. De nya
37500:           ämnar Regeringen ombesörja att pro-         EES-normema måste skilt för sig införas i den
37501:        positionema med så detaljerade motive-         finska rättsordningen på det sätt som Finlands
37502:        ringar som möjligt samt klart och tydligt      statsförfattning förutsätter. För att en ny EES-
37503:        anger                                          norm skall kunna godkännas kan det förutsätta
37504:           a) beträffande varje enskilt författ-       t.ex. att finsk lag måste ändras så att den
37505:        ningsförslag vilka av EG-domstolens av-        motsvarar en ändring av ett EG-direktiv. Sålunda
37506:        göranden Regeringen betraktar som rele-        fordrar EES-avtalet också i fortsättningen att
37507:        vanta bl.a. i den mening som avses i EES-      man ombesörjer att de finska författningama står
37508:        avtalets 6 artikel och                         i harmoni med de normer som intas i EES-avtalet.
37509:           b) på vilka grunder Regeringen be-             Det är av främsta vikt för att de målsättningar
37510:        traktar dem som relevanta samt                 som uppställs i EES-avtalet skall kunna förverk-
37511:           c) på vilket sätt man har för avsikt att    ligas att man inom det Europeiska ekonomiska
37512:        garantera att bl.a. riksdagsmännen och         samarbetsområdet tillämpar analoga stadgan-
37513:        forskama får ordentliga möjligheter att        den på ett så enhetligt sätt som möjligt. I EES-
37514:        granska och försäkra sig om den relevans       avtalet har man med olika medel försökt skapa
37515:        som den rättspraxis till vilken man hänvi-     garantier dels för att alla avtalsslutande parter
37516:        sat har haft eller har i det ifrågavarande     skall tolka bestämmelsema i EES-avtalet på
37517:        ärendet?                                       samma sätt, dels för att sådana bestämmelser i
37518:                                                       EES-avtalet som i sak stämmer överens med
37519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bestämmelser i gemenskapslagstiftningen skall
37520: anföra följande:                                      tolkas och tillämpas på samma sätt som ifråga-
37521:                                                       varande gemenskapslagstiftning. I introduktio-
37522:     Samarbetet inom EES skall genomföras så-          nen till EES-avtalet uttalas att de avtalsslutande
37523: lunda att gemensamma regler tas i bruk. EFTA-         partemas mål är att med full hänsyn till domsto-
37524: statema godkänner den del av EG:s regelverk           lamas oberoende ställning nå en enhetlig tolk-
37525: som det är fråga om och inför bestämmelsema i         ning och tillämpning av detta avtal och de
37526: sina respektive rättsordningar.                       bestämmelser i gemenskapslagstiftningen som i
37527:     För att avtalet om det Europeiska ekonomis-       sak återges i detta avtal. I detta uttalande i
37528: ka samarbetsområdet (EES-avtalet) skall kunna         introduktionen är det fråga om tolkningsanvis-
37529: godkännas förutsätts det att lagstiftningen i         ningar för domstolar och andra myndigheter
37530: Finland ändras så att den harmonierar med             som tillämpar avtalet.
37531: bestämmelsema i avtalet. För att de EG-direktiv          EES-avtalets 6 artikel utgör en viktig bestäm-
37532: till vilka hänvisas i bilagoma till EES-avtalet       melse med hänsyn till en enhetlig tolkning av
37533: skall kunna införas måste ca 250 lagar och ett        avtalet. Enligt den skall de avtalsbestämmelser
37534: flertal förordningar och föreskrifter på lägre nivå   som till sitt innehåll är likadana som motsvaran-
37535: ändras. Separata propositioner har avlåtits om        de stadganden i gemenskapslagstiftningen, då
37536: de lagändringar som följer av direktiven. Dessa       avtalet verkställs och tillämpas tolkas i enlighet
37537: lagändringar bör träda i kraft senast samtidigt       med de relevanta avgöranden som EG-domsto-
37538: som EES-avtalet om det inte i avtalet särskilt        len har givit innan avtalet undertecknades. Till
37539:                                            1992 vp -    KK 531                                           7
37540: 
37541: denna del utgör EG-domstolens rättspraxis en            vikten av att den europeiska integrationen och
37542: bindande del av EES-avtalet och de nationella           den övriga internationella utvecklingen beaktas i
37543: domstolarna och de övriga myndigheterna bör             lagberedningen. Samtidigt konstateras att anvis-
37544: iaktta den. En motsvarande bestämmelse ingår i          ningar som gäller de specialfrågor som anknyter
37545: EFTA-övervakningsavtalets 3 artikel 1 punkt.            till EES-avtalet ges särskilt vid behov. Det an-
37546:      Grundlagsutskottet har i sitt utlåtande tili       kommer på EES-enheten vid justitieministeriets
37547: justitieministeriet den 10.10.1991 ansett att ifrå-     lagberedningsavdelning att handha ledningen av
37548: gavarande avgöranden av EG-domstolen trots              det lagberedningsarbete som ansluter sig till att
37549: allt inte bildar en sådan del av EES-avtalet att de     EES-avtalet sätts i kraft.
37550: borde ha intagits i regeringspropositionen eller            Det finns ingen officiell och uttömmande
37551: att de borde ha översatts. Utskottet har å andra        förteckning över de relevanta avgöranden som
37552: sidan i sitt utlåtande ansett det ofrånkomligt att      nämns i EES-avtalets 6 artikel. Motiveringarna
37553: man i regeringspropositionerna redogör för på           till regeringens proposition kan inte heller utgöra
37554: vilket sätt tolkningen av EG-rättsakterna har           ett sådant bindande dokument. I sista hand blir
37555: utvecklats och ändrats genom avgöranden av              ifrågavarande myndighet tvungen att i den kon-
37556: EG-domstolen. Enligt utskottet är det vidare            kreta tolkningssituationen utreda EG-domsto-
37557:  nödvändigt att vid en senare tidpunkt säkerställa      lens rättspraxis och ta ställning till denna.
37558:  att ett urval av EG:s centrala rättspraxis står att    EFTA-övervakningsavtalet erbjuder i detta sam-
37559:  tillgå på de inhemska språken. I sitt utlåtande        manhang de finska domstolarna ett särskilt för-
37560:  om regeringens proposition med förslag till god-       faringssätt att införskaffa upplysningar om tolk-
37561:  kännande av vissa bestämmelser i de avtal som          ningen av EES-avtalet. Med stöd av övervak-
37562:  gäller upprättandet av Europeiska ekonomiska           ningsavtalets 34 artikel kan en nationell domstol
37563:  samarbetsområdet (RP 9511992 rd) har lagut-            av EFTA-domstolen inbegära ett rådgivande
37564:  skottet likaså fäst uppmärksamhet vid behovet          yttrande angående tolkningen av EES-avtalet.
37565:  att på de inhemska språken få upplysningar om          Vidare bör man beakta det förfarande som
37566:  EG-domstolens bindande avgöranden.                     regleras i EES-avtalets 106 artikel genom vilket
37567:      Genom arrangemang som intas i EES-avtalet          man skapar ett system för utbyte av information
37568:  samt med nyttjande av vissa andra metoder har          rörande domar av EFTA-domstolen, Europeis-
37569:  man för avsikt att skapa förutsättningar för att       ka gemenskapernas domstol, Europeiska gemen-
37570:  finska myndigheter skall kunna iaktta EG-dom-          skapernas första instansrätt samt EFTA-stater-
37571:  stolens relevanta avgöranden vid tolkningen och        nas domstolar som utgör sista instans.
37572:  tillämpningen av EES-avtalet. I de propositioner           Justitieministeriet förhandlar som bäst med
37573:  som gäller EES-avtalet strävar man efter att           Institutet för internationell ekonomisk rätt vid
37574:  referera ifrågavarande EG-rättsakt i ljuset av de      Helsingfors universitet om ett arrangemang med
37575:  EG-domstolens avgöranden som har relevans              hjälp av vilket man snabbt kan distribuera finsk-
37576:  för tolkningen och tillämpningen. Alla EG-dom-         språkiga sammandrag av EG-domstolens avgö-
37577:   stolens avgöranden är inte på detta sätt relevanta    randen tili dem som behöver dem. Sammandra-
37578:   t.ex. av den anledningen att EG-domstolens            gen intas i den juridiska databank, Finlex, som
37579:  praxis eventuellt har förändrats i vissa frågor.       upprätthålls av justitieministeriet. I det inledan-
37580:      Justitiekanslern i statsrådet har i ett brev som   de skedet utarbetas sammandrag av EG:s mest
37581:   han den 25.8.1992 riktat till statsrådet och delgi-   centrala avgöranden och av de avgöranden som
37582:   vit ministerieroa uttalat sig om behovet av att i     publicerats efter våren 1992. I sammandraget
37583:   lagberedningen åtminstone referera och vid be-        analyseras också avgörandets betydelse för det
37584:   hov beakta de synpunkter som kan anläggas på          finska rättssystemet. Av sammandragen fram-
37585:   de förordningar och direktiv som gäller för           ställs vidare tryckta publikationer.
37586:   samarbetsområdet och som följer av att EES-               EG:s engelskspråkiga CELEX-databank öpp-
37587:   avtalet godkänts samt på den tillämpningspraxis       nas inom Finlex för offentligt bruk i slutet av
37588:   som iakttas av de lagskipningsorgan som tolkar        november. Databanken innehåller bl.a. EG:s
37589:   dem.                                                  stiftelseurkunder, statsfördragen, samtliga för-
37590:      Statsrådet har den 12.11.1992 givit nya anvis-     ordningar, beslut och direktiv samt EG-domsto-
37591:   ningar för hur regeringspropositionerna skall         lens praxis.
37592:   uppgöras. I anvisningarna har man betonat
37593: 
37594:       Helsingforsden 20 november 1992
37595: 
37596:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
37597:                                                  1992 vp
37598: 
37599: Kirjallinen kysymys 532
37600: 
37601: 
37602: 
37603: 
37604:                                     Mäkelä: Ratayhteyden rakentamisesta Vikajärven ja Kirkkonie-
37605:                                        men välille
37606: 
37607: 
37608:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37609: 
37610:     Kun Lapin läänissä vallitsee erityisen vaikea      vielä todeta, että se mahdollistaisi Soklin, Koite-
37611: työttömyys ja työllisyystilanteen paranemista ei       taisenja Porkosen-Pahtavaaran malmialueiden
37612: lähiaikoinakaan ole odotettavissa, niin olisi kii-     hyödyntämisen tulevaisuudessa, kun niiden ta-
37613: reesti ryhdyttävä toimenpiteisiin Lapin elinkei-       loudellinen kannattavuus tulee ajankohtaiseksi.
37614: noelämän perustan parantamiseksi ja monipuo-               Ratahanke vähentäisi myös merkittävällä ta-
37615: listamiseksi.                                          valla kalliita jäänmurtajakustannuksia Peräme-
37616:      Missään tapauksessa hyväksyttävää ei ole,         ren satamien aukipitämisen osalta ja vilkastut-
37617: että maakunnassa vallitsee lähes 25 o/o:n työttö-      taisi Lapin elinkeinoelämää varsin huomattaval-
37618: myys, koska se johtaa vain Lapin autioitumiseen        la tavalla. Teollisuuden sijoittuminen Lappiin ei
37619: työikäisen väestön muuttaessa maakunnasta              olisi kuljetuksista kiinni, ja jäättömän sataman
37620: pois. Tämä ei voi olla maamme etu.                     ympärivuotiset kuljetuskustannukset tulisivat
37621:      Lapin elinkeinoelämän parantaminen edellyt-       suhteellisen edullisiksi jäänmurtajilla auki pidet-
37622: tää liikenneyhteyksien parantamista koko läänin        tävien satamien osalta.
37623: alueella. Keskeiseksi hankkeeksi muodostuu yh-             Lapin työllisyyden kannalta ratatyö toisi
37624: teyden saaminen välille Vikajärvi-Kirkkonie-           alueen kunnille huomattavaa helpotusta työlli-
37625: mi.                                                    syystilanteeseen ja elinkeinoelämän monipuolis-
37626:      Hankkeella on myös historiallinen tausta, sillä   tumista useilla aloilla. Taloudellisesti ratahanke
37627: jo vuonna 1939 maamme silloinen hallitus on            uskotaan Lapissa myös kannattavaksi ja sen
37628: mm. todennut: "Yhä selvemmin on myös käynyt            uskotaan pitävän Ylä-Lapin asuttuna lähinnä
37629:  ilmi, että tehokas pohjoinen liikenneyhteys var-      matkailuelinkeinon vilkastumisen seurauksena.
37630: mistaisi koko kansan elämismahdollisuuksia sa-             Ratahankkeesta on liikenneministeriöön jä-
37631: malla kun se avaisi uusia mahdollisuuksia talou-       tetty selvityspyyntö 24.5.1990 silloiselle hallitus-
37632:  dellisen elämän kehittämiseen."                       neuvokselle Jaakko Pohjolalle.
37633:      Tällä hetkellä rautatieyhteyden merkitys on           Katson, että tämä ratahanke tulisi pikaisesti
37634:  vain kasvanut uiton lopettamisen seurauksena.         selvittää, koska Sallan-Kelloselän ratayhtey-
37635:  Lapissa pelätäänkin Kemijärven tehtaan sulke-         den kannattavuuteen Lapin väestö ei oikein
37636:  mista, jos puuta ei kannattavasti Ylä-Lapista         usko, syynä Venäjän taloudellinen ja poliittinen
37637:  voida tehtaalle toimittaa.                            tilanne.
37638:      Ratahankkeen toteuttaminen on kansainväli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37639:  settäkin kannalta välttämätön, sillä Norjan hal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
37640:  lituksella on suunnitelmia rakentaa rautatie vä-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37641:  lillä Fauske-Narvik-Kirkkoniemi, jolloin              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37642:  koko Pohjois-Norja tulisi rataverkon piiriin.
37643:  Optimistisimmat Norjassa uskovat radan raken-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37644:  tamisen alkavan jo vuonna 1995.                              ryhtyä 24.5.1990 liikenneministeriöönjä-
37645:      Suomelle Norjan ratahanke merkitsee uusien               tetyn Vikajärvi-Kirkkoniemi-ratahank-
37646:  kaupallisten yhteyksien avautumista, jos Vika-               keen taloudellisten toteuttamismahdolli-
37647:  järvi-Kirkkoniemi-ratahanke toteutetaan.                     suuksien selvittämiseksi ja radan raken-
37648:      Ratahankkeen muina vaikutuksina voidaan                  tamiseksi?
37649: 
37650:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1992
37651: 
37652:                                               Tina Mäkelä
37653: 220051L
37654: 2                                       1992 vp -   KK 532
37655: 
37656: 
37657: 
37658: 
37659:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37660: 
37661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kuolan rautatieyhteyksien kehittämistä ja pa-
37662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rantamista. Näihin selvityksiin kuuluu myös
37663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     uuden radan rakentaminen välille Salla-Ala-
37664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän        kurtti, jolloin saataisiin yhtenäinen ratayhteys
37665: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 532:       välille Kemi-Salla-Alakurtti-Kantalahti-
37666:                                                     Murmansk.
37667:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Selvityksissä on todettu, että Kuolan yhteydet
37668:        ryhtyä 24.5.1990 liikenneministeriöön jä-    voidaan hoitaa riittävässä määrin Sallan radan
37669:        tetyn Vikajärvi-K.irkkoniemi-ratahank-       kautta.
37670:        keen taloudellisten toteuttamismahdolli-        Lapin Maakuntaliitto ry., Kemin kaupunki ja
37671:        suuksien selvittämiseksi ja radan raken-     Pohjoiskalotin Yhteiskonsultti Ky ovat tehneet
37672:        tamiseksi?                                   selvityksen rautatieyhteyden avaamisesta Ke-
37673:                                                     mistä Sallan kautta Kantalahteen ja Murmans-
37674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiin.
37675: vasti seuraavaa:                                       Kysymyksen perusteluissa esitetty ratayhteys
37676:                                                     välille Vikajärvi-Kirkkoniemi olisin. 400-450
37677:    Rautatieyhteyden rakentaminen Suomen ny-         km pitkä. Sen kustannustaso olisi useita miljar-
37678: kyiseltä rataverkolta Jäämerelle on ollut esillä    deja markkoja. Tämä rata ei sisälly Valtionrau-
37679: useiden vuosikymmenien ajan. Hanke on kuiten-       tateiden lähivuosikymmenien rataverkon kehit-
37680: kin kariutunut pitkien etäisyyksien ja suurten      tämishankkeisiin.
37681: rakentamiskustannusten vuoksi. Hanketta ei ole         Edellä esitettyyn viitaten liikenneministeriö
37682: myöskään voitu osoittaa liikennetaloudellisesti     seuraa tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa jat-
37683: kannattavaksi.                                      kaa Kuolan ratayhteyden rakentamisen selvitte-
37684:    Suomen liikenneministeriö ja Venäjän rauta-      lytyötä yhteistyössä Venäjän kanssa.
37685: tieliikenneministeriö ovat selvittäneet Suomen ja
37686: 
37687:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
37688: 
37689:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
37690:                                          1992 vp -   KK 532                                           3
37691: 
37692: 
37693: 
37694: 
37695:                                     Till Riksdagens Herr Talman
37696: 
37697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sema mellan Finland och Kolahalvön. 1 dessa
37698: anger har Ni, Herr Talman, tili vederhörande         undersökningar ingår också planema på att
37699: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      hygga en ny hana från Salla tili Alakurtti, vilket
37700: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             skulle skapa en enhetlig hansträcka på linjen
37701: 532:                                                 Kemi-Salla-Alakurtti-Kantalahti-M ur-
37702:                                                      mansk.
37703:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           1 undersökningama har det framkommit att
37704:        ta för att utreda de ekonomiska möjlighe-     förbindelserna tili Kolahalvön kan i tillräcklig
37705:        tema för att förverkliga hanprojektet         mån skötas via Sallahanan.
37706:        Vikajärvi-Kirkkoniemi, som tillställdes           Lapin Maakuntaliitto ry, Kemi stad och Poh-
37707:        trafikministeriet den 24 maj 1990, och för    joiskalotin Yhteiskonsultti Ky har utrett möjlig-
37708:        att hygga hanan?                              heterna att öppna en jämvägsförhindelse från
37709:                                                      Kemivia Salla till Kantalahti och Murmansk.
37710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 motiveringarna föreslås att hansträckan
37711: anföra följande:                                     mellan Vikajärvi och Kirkkoniemi hlir ca 400-
37712:                                                      450 km lång. Kostnaderna har kalkylerats uppgå
37713:     Tanken på att hygga en jämvägsförhindelse        till flera miljarder mark. Detta projekt ingår inte
37714: från Finlands nuvarande hannät till lshavet har      i Statsjärnvägarnas utvecklingsprojekt för de
37715: varit aktuell under flera årtionden. Projektet har   närmaste årtiondena.
37716: dock strandat på grund av de långa avstånden             Med hänvisning till det ovansagda kommer
37717: och de stora hyggnadskostnadema. Man har             trafikrninisteriet att följa med utvecklingen av
37718: inte heller kunnat påvisa att projektet är före-     situationen och vid hehov, i samarhete med
37719: tagsekonomiskt lönande.                              Ryssland, fortsätta utredningama heträffande
37720:     Trafikministeriet i Finland och Jämvägsmi-       hyggandet av jämvägsförhindelsen till Kolahalv-
37721: nisteriet i Ryssland har undersökt möjlighetema      ön.
37722: tili utveckling och förhättring av hanförhindel-
37723: 
37724:      Helsingfors den 19 novemher 1992
37725: 
37726:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
37727:                                                 1992 vp
37728: 
37729: Kirjallinen kysymys 533
37730: 
37731: 
37732: 
37733: 
37734:                                    Tennilä ym.: Sairaanhoidon opettajien pätevöitymiskoulutuksen
37735:                                       järjestämisestä Oulussa
37736: 
37737: 
37738:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37739: 
37740:     Ammattikasvatushallituksen toimesta tehtiin          Selkeistä lupauksista huolimatta kurssimuo-
37741: toukokuussa 1990 kysely muodollista pätevyyttä        toista opiskelua ei ole (nähtävästi virkamiehen
37742: vailla olevista opettajista terveydenhuoltoalan       laiminlyönnin vuoksi) virallistettu, mistä aiheu-
37743: oppilaitoksissa. Tuolloin määrä olin. 600. Enna-      tuu monia ongelmia, joista Oulun terveyden-
37744: koitavissa oli vielä määrän suureneminen, koska       huolto-oppilaitoksen kurssimuotoiseen opetuk-
37745: koulunuudistuksen myötä opettajantarve lisään-        seen osallistuvien osalta voidaan mainita
37746: tyi.                                                     - opiskelijat eivät ole oppilaitoksen kir-
37747:     Mikäli muodollista pätevyyttä vailla olevat       joissa; tämä aiheuttaa epävarmuutta opiskeli-
37748: opettajat olisivat hakeutuneet päätoimisiksi          joille,
37749: opiskelijoiksi, olisi oppilaitosten opettajatilanne      - opetuksen rahoitus on hyvin epävarmalla
37750: tullut entistä vaikeammaksi.                          pohjalla. Opiskelijoille tulee kohtuuttomia kus-
37751:     AKH:n terveydenhuolto-opetuksen osaston           tannuksia, koska he voivat joutua jopa osta-
37752: edustajien ja sairaanhoidon opettajankoulutusta       maan esim. yleisopintoihin liittyvän koko kurs-
37753: antavien oppilaitosten edustajien yhteisissä neu-     sin,
37754: votteluissa päädyttiin järjestämään muodollista          - oppilaitoksen vakinaisen koulutuksen
37755: pätevyyttä vailla oleville opettajille työn ohessa    opettajaresursseja ei voida käyttää kurssikoulu-
37756: tapahtuvaa sairaanhoidon opettajan tutkintoon         tukseen,
37757: liittyvää koulutusta kurssikoulutuksena. Opetta-         - koulutuksen suunnittelu vaikeutuu, koska
37758: jankoulutusosastot saivat päättää toteutustavas-      tieto rahoituksesta tulee myöhään. Tämä vai-
37759: ta. Ottaen huomioon pitkät välimatkat Oulun           keuttaa opiskelijoiden omia suunnitelmia,
37760:  terveydenhuolto-oppilaitos päätyi järjestämään          - kurssimäärärahat sisältävät vain kurssin
37761:  koulutusta Rovaniemellä ja Seinäjoella. Run-         luentopalkkiot; voi olla, että asiantuntijalle tulee
37762:  saan osallistujamäärän johdosta koulutusta on        myös matkakuluja jne.
37763: järjestetty myös Kemissä ja jonkin verran Vaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
37764:  sassa. Kursseille osallistuvien määrää ei ole        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37765:  rajoitettu.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37766:      Sairaanhoidon opettajankoulutukseen liitty-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37767:  vät yleisopinnot opiskelija voi suorittaa kesäyli-
37768:  opistossa, avoimessa korkeakoulussa jne. Oulun                  Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
37769:  terveydenhuolto-oppilaitos ei tarjoa yleisopin-             ryhtyy Oulun terveydenhuolto-oppilai-
37770:  toja. Aineopinnoista yleispedagogisia opintoja              toksen kurssimuotoiseen sairaanhoidon
37771:  opiskelija voi suorittaa myös yliopistossa tai              opettajien pätevöittämiskoulutukseen
37772:  vastaavassa.                                                osallistuvien ottamiseksi oppilaitoksen
37773:      Aineopintoihin liittyvät kurssit on rahoitettu          opiskelijoiksi ja koulutuksen rahoituksen
37774:  lääninhallitukselta anotuista kurssimäärärahois-            jäijestämiseksi keskitetysti opetushalli-
37775:  ta. Opiskelijat maksavat 15% kurssin kokonais-              tuksen taholta?
37776:  kuluista. Rahoitusta on saatu Oulun, Lapin ja
37777:  Vaasan lääninhallituksilta.
37778: 
37779:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1992
37780: 
37781:            Esko-Juhani Tennilä           Asko Apukka                     Maija Rask
37782: 
37783:  220051L
37784: 2                                        1992 vp -   KK 533
37785: 
37786: 
37787: 
37788: 
37789:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37790: 
37791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksen tavoitteeksi on asetettu mahdollisuus
37792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opiskella työn ohella ja siten, että sairaanhoidon
37793: olette 22 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       opettajan tutkinto on mahdollisuus rakentaa
37794: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     erillisistä osakursseista. Koulutus toteutetaan
37795: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         monimuoto-opintoina, yhteistyössä opiskelijoi-
37796: Esko-Juhani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjal-       den omien oppilaitosten kanssa, jotka ovat toi-
37797: lisen kysymyksen n:o 533:                            mineet harjoitteluoppilaitoksina tavanomaisille
37798:                                                      harjoitteluoppilaitoksille asetetuin ehdoin. Opet-
37799:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus       tajankoulutusta järjestävät terveydenhuolto-op-
37800:        ryhtyy Oulun terveydenhuolto-oppilai-         pilaitokset järjestävät kurssikoulutuksena vain
37801:        toksen kurssimuotoiseen sairaanhoidon         osan opettajantutkintoon liittyvistä 100-120
37802:        opettajien     pätevöittämiskoulutukseen      opintoviikon opinnoista.
37803:        osallistuvien ottamiseksi oppilaitoksen          Vuonna 1990 terveydenhuolto-oppilaitoksille
37804:        opiskelijoiksi ja koulutuksen rahoituksen     on myönnetty ammattikasvatushallituksen toi-
37805:        järjestämiseksi keskitetysti opetushalli-     mesta määrärahoja omaehtoisten ammattikurs-
37806:        tuksen taholta?                               sien toimeenpanoon eli kurssikoulutuksen to-
37807:                                                      teuttamiseen. Vuosina 1991-1992 kurssien ra-
37808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hoitus on järjestetty lääninhallitusten rahoituk-
37809: vasti seuraavaa:                                     sella oppilaitosten anomusten perusteella. Opis-
37810:                                                      kelijoiden kustannettavaksi on jäänyt 15% kurs-
37811:    Opetusministeriössä valmisteltiin vuonna          sien opetuskustannuksista sekä muut kulut.
37812: 1990 toimenpideohjelma sosiaali- ja terveyden-       Yleisopinnoista aiheutuvat kulut opiskelijat ovat
37813: huollon koulutetun työvoiman saannin turvaa-         maksaneet kokonaan itse. Vuoden 1992 osalta
37814: miseksi. Toimenpideohjelma sisälsi useita ja         määrärahat ovat kuitenkin olleet osittain riittä-
37815: monenlaisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä kä-      mättömiä, mikä on aiheuttanut kurssien siirtä-
37816: siteltiin myös terveydenhuolto-oppilaitosten         mistä ja sen seurauksena valmistumisajankoh-
37817: opettajatilannetta. Tuolloin terveydenhuolto-        dan lykkäytymistä. Lisäksi on ilmennyt muita,
37818: oppilaitoksissa toimi noin 1 800 opettajaa, joista   myös kysymyksessä mainittuja epäkohtia.
37819: 450 oli vailla pedagogista koulutusta. Tästä             Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi
37820: syystä päädyttiin terveydenhuollon kandidaatti-      opetushallitus on kuluvan vuoden maaliskuus-
37821: koulutuksen lisäämiseen noin 140 vuosittaisella      sa suosittanut opettajaopiskelijoiden ottamis-
37822: aloituspaikalla vuosina 1991-1994, josta osa         ta esim. oppilaitosten aikuiskoulutusosastojen
37823: toteutetaan poikkeuskoulutusjärjestelyin. Lisäk-     opiskelijoiksi sekä lisäksi kehottanut oppilaitok-
37824: si päätettiin tehostaa sairaanhoidon opettajan-      sia selvittämään mahdollisuudet järjestää koulu-
37825: koulutusta siten, että varsinaisen koulutuksen       tusta keskitetysti resurssien riittävyyden turvaa-
37826: rinnalla opettajankoulutusyksiköissä tarjotaan       miseksi. Lisäksi opetushallitus on suunnitellut
37827: esim. kurssikoulutuksena tai muutoin jousta-         tilanteen ratkaisemiseksi seuraavia toimenpitei-
37828: vin aikuiskoulutuksen muodoin sairaanhoidon          tä: koulutuksessa mukana oleville epäpäteville
37829: opettajankoulutuksen kursseja, jotka sitten voi-     opettajille taataan mahdollisuus sairaanhoidon
37830: daan hyväksyä osaksi opettajankoulutusta.            opettajantutkinnon suorittamiseen 31.7.1994
37831: Kurssikoulutusta järjestetään erikoistumistut-       mennessä, jolloin ko. koulutus loppuu koko
37832: kinnon suorittaneille, mm. oppilaitosten epä-        maassa.
37833: päteville opettajille.                                  Tämä toteutetaan siten, että opetushallitus
37834:    Tuolloin arvioitiin, että koulutukseen osallis-   tekee sopimuksen 1-2 opettajankoulutuslaitok-
37835: tuisi 40-60 opiskelijaa. Kun kaikki viisi opetta-    sena toimivan terveydenhuolto-oppilaitoksen
37836: jankoulutusta järjestävää oppilaitosta aloittivat    kanssa koulutuksen loppuun saattamisesta eri-
37837: koulutuksen toteuttamisen vuonna 1990, koulu-        tyisprojektina joustavin koulutusratkaisuin ja
37838: tuksen aloitti noin 200 opiskelijaa. Kurssikoulu-    näyttökoemahdollisuutta hyväksi käyttäen.
37839:                                         1992 vp -   KK 533                                        3
37840: 
37841: Opiskelijat otetaan näiden opettajankoulutus-       vuonna 1994 0,5 miljoonaa markkaa opetta-
37842: laitosten opiskelijoiksi. Koulutukseen on tarkoi-   jankoulutukseen käytettävissä olevista määrä-
37843: tus varata vuonna 1993 miljoona markkaa ja          rahoista.
37844:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
37845: 
37846:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
37847: 4                                        1992 vp -   KK 533
37848: 
37849: 
37850: 
37851:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37852: 
37853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bygga upp sjukvårdslärarexamen genom fristå-
37854: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       ende delkurser. Utbildningen genomförs som
37855: den 22 oktober 1992 till vederbörande medlem         flerformsstudier i samarbete med de studerandes
37856: av statsrådet översänt avskrift av följande av       egna läroanstalter, som har fungerat som öv-
37857: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. under-         ningsläroanstalter på sedvanliga villkor. De häl-
37858: tecknade spörsmål nr 533:                            sovårdsläroanstalter som ordnar lärarutbildning
37859:                                                      ger sin kursutbildning endast som en del av de
37860:           Vilka brådskande åtgärder vidtar           studier på 100-120 studieveckor som leder till
37861:        Regeringen för att de som deltar i behö-      lärarexamen.
37862:        righetsgivande kursutbildning för sjuk-           Yrkesutbildningsstyrelsen beviljade 1990 an-
37863:        vårdslärare vid läroanstalten Oulun ter-      slag åt hälsovårdsläroanstalterna för att ordna
37864:        veydenhoito-oppilaitos skall intas som        egna yrkeskurser, dvs. för att genomföra kursut-
37865:        studerande vid läroanstalten och för att      bildning. Under åren 1991-1992 finansierades
37866:        utbildningsstyrelsen centraliserat skall      kurserna av länsstyrelserna på basis av läroan-
37867:        ordna finansieringen av utbildningen?         stalternas ansökningar. Av undervisningskost-
37868:                                                      naderna för kurserna har 15 % och andra kost-
37869:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            nader bekostats av de studerande. Kostnaderna
37870: anföra följande:                                     för de allmänna studierna har de studerande helt
37871:                                                      betalat själva. För 1992 har anslagen dock varit
37872:    Vid undervisningsministeriet bereddes 1990        delvis otillräckliga, vilket har lett till att kurserna
37873: ett åtgärdsprogram för att säkerställa tillgången    förskjutits på framtiden och som en följd därav
37874: på utbildad arbetskraft inom social- och hälso-      har de studerande utexaminerats senare. Dess-
37875: vården. Programmet omfattade flera och olikar-       utom har det framkommit andra olägenheter
37876: tade förslag. I sammanhanget behandlades även        som också nämns i spörsmålet.
37877: situationen i fråga om lärarna vid hälsovårdslä-         I syfte att eliminera dessa olägenheter rekom-
37878: roanstalterna. Vid denna tidpunkt var ca 1 800       menderade utbildningsstyrelsen i mars i år att de
37879: lärare verksamma vid hälsovårdsläroanstalter-        som studerar till lärare exempelvis skulle intas
37880: na, av vilka 450 saknade pedagogisk utbildning.      som studerande vid läroanstalternas vuxenut-
37881: Därför beslöt man att utvidga utbildningen av        bildningsavdelningar. Vidare har utbildningssty-
37882: hälsovårdskandidater med ca 140 nybörjarplat-        relsen uppmanat läroanstalterna att centraliserat
37883: ser per år under åren 1991-1994, av vilka en del     ordna utbildningen så att resurserna skall räcka
37884: sköts genom undantagsarrangemang. Vidare be-         till. För att lösa situationen har utbildningssty-
37885: slöt man effektivera lärarutbildningen inom          relsen dessutom planerat följande åtgärder: de
37886: sjukvården så att vid sidan av den egentliga         lärare utan formell behörighet som deltar i
37887: utbildningen erbjuds sjukvårdslärarutbildning i      utbildningen garanteras möjlighet att avlägga
37888: kursform eller som annan smidig vuxenutbild-         sjukvårdslärarexamen före 31. 7.1994, då ut-
37889: ning, som sedan kan tillgodoräknas som en del        bildningen i fråga upphör i hela landet.
37890: av lärarutbildningen. Kursutbildning ordnas för          Detta genomförs så att utbildningsstyrelsen
37891: dem som har avlagt specialiseringsexamen,            ingår avtal med 1-2 hälsovårdsläroanstalter
37892: bland annat för sådana lärare som saknar for-        som är verksamma som lärarutbildningsanstal-
37893: mell behörighet.                                     ter med målet att utbildningen slutförs i form av
37894:    Vid denna tidpunkt uppskattade man att 40-        specialprojekt så att utbildningen ordnas smidigt
37895: 60 studerande skulle delta i utbildningen. När       och möjligheten till lärdomsprov utnyttjas. De
37896: alla fem läroanstalter som ordnar lärarutbild-       studerande intas till dessa lärarutbildningsan-
37897: ning påbötjade utbildningen 1990 inledde ca 200      stalter. Avsikten är att av anslagen för lärarut-
37898: studerande utbildningen. Som ett mål för utbild-     bildningen reserveras en miljon mark 1993 och
37899: ningen har satts möjligheten att studera vid sidan   0,5 miljoner mark 1994 för denna utbildning.
37900: av arbetet och så att det skall vara möjligt att
37901: 
37902:      Helsingforsden 18 november 1992
37903: 
37904:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
37905:                                                1992 vp
37906: 
37907: Skriftligt spörsmål 534
37908: 
37909: 
37910: 
37911: 
37912:                                   Enestam: Om tryggade verksamhetsbetingelser för fiskerihushåll-
37913:                                       ningen
37914: 
37915: 
37916:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37917: 
37918:    Fiskerinäringen i Finland kännetecknas av en      låga priser jämfört med det pris yrkesfiskama i
37919: fungerande marknadsekonomi. De flesta fiskar-        Finland erhåller. Eventuellt uppfyller ifrågava-
37920: ters pris är fria och konsumentema erbjuds           rande import dumpingens kännetecken. 1 varje
37921: inhemsk fisk tili förmånligt pris. Fiskhandeln är    fall har en svår marknadsstöming uppstått, med
37922: långt liberaliserad och kommer inom en nära          avsättningsproblem och hot om prisras för det
37923: framtid att gälla alla för Finland relevanta och     finländska yrkesfisket. Den importerade estnis-
37924: känsliga fiskprodukter.                              ka fisken saluförs i minuthandeln tili övervägan-
37925:    EFTA-avtalet om frihandel med fisk och            de del tili samma pris som den inhemska fisken.
37926: EES-avtalet förutsätter att Finland efter en över-   Den stora skilinaden i producentpris kommer
37927: gångstid slopar alla importrestriktioner för fisk.   sålunda inte konsumenten tili godo. Däremot
37928: Då blir även strömming och lax frihandelsvaror.      hotas delar av den inhemska fiskerinäringen av
37929: Strömming och lax är våra viktigaste fiskarter       utslagning.
37930: och därför i behov av särskild styming för               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
37931: omläggning tili en frihandelssituation.              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37932:    Självständighetsprocessen i de Baltiska länder-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37933: na har ökat möjlighetema för medborgama i            följande spörsmål:
37934: dessa Iänder att bedriva fiske och utveckla expor-
37935: ten av fisk. Sålunda har fiskimporten från speci-              Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
37936: ellt Estland tili Finland ökat kraftigt. Importen           för att trygga den inhemska fiskerihus-
37937: har möjliggjorts genom frihandelsavtalet mellan             hållningens existensmöjligheter och ut-
37938: Estland och Finland. Allt detta är gott och väl.            vecklingsförutsättningar med beaktande
37939:     Fisken från Estland importeras tili mycket              av undertecknade frihandelsavtal?
37940: 
37941:      Helsingfors den 21 oktober 1992
37942: 
37943:                                           Jan-Erik Enestam
37944: 
37945: 
37946: 
37947: 
37948: 220051L
37949: 2                                                1992 vp
37950: 
37951: Kirjallinen kysymys 534                                                                      Suomennos
37952: 
37953: 
37954: 
37955: 
37956:                                    Enestam: Kalatalouden toimintaedellytysten turvaamisesta
37957: 
37958: 
37959: 
37960:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37961: 
37962:    Suomen kalastuselinkeinolle on ominaista toi-          Kalaa Virosta tuodaan hyvin halvalla Suo-
37963: miva markkinatalous. Useimpien kalalajien hin-         men ammattikalastajien saamaan hintaan ver-
37964: nat ovat vapaat, ja kuluttajille tarjotaan koti-       rattuna. Mahdollisesti kyseinen tuonti täyttää
37965: maista kalaa edulliseen hintaan. Kalakauppa on         polkumyynnin tunnusmerkit. Joka tapauksessa
37966: pitkälle liberalisoitu ja tämä tulee lähitulevaisuu-   on syntynyt vakava markkinahäiriö suomalaisen
37967: dessa koskemaan kaikkia Suomen kannalta                ammattikalastuksen menekkiongelmana ja hin-
37968: olennaisia ja herkkiä kalatuotteita.                   taromahduksen uhkana. Virosta tuotu kala
37969:    EFTA-sopimus kalan vapaakaupasta ja                 myydään vähittäiskaupassa valtaosin samaan
37970: ETA-sopimus edellyttävät Suomen siirtymäkau-           hintaan kuin kotimainen kala. Tuottajahinnan
37971: den jälkeen poistavan kaikki kalan tuontirajoi-        suuri ero ei koidu näin ollen kuluttajan hyö-
37972: tukset. Tällöin myös silakasta ja lohesta tulee        dyksi. Sen sijaan kotimaisen kalastuselinkeinon
37973: vapaakauppatuotteita. Silakka ja lohi ovat tär-        eräitä osia uhkaa kaatuminen.
37974: keimmät kalalajimme, minkä vuoksi erityinen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37975: ohjaus vapaakauppatilanteeseen siirryttäessä on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
37976: tarpeen.                                               oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37977:    Baltian maiden itsenäistymisprosessi on lisän-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37978: nyt näiden maiden kansalaisten mahdollisuuksia
37979: kalastuksen harjoittamiseen ja kalan viennin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37980: kehittämiseen. Näin ollen kalan tuonti on lisään-             ryhtyä turvatakseen kotimaisen kalata-
37981: tynyt voimakkaasti erityisesti Virosta Suomeen.               lousalan olemassaolon ja kehitysedelly-
37982: Tuonti on tehty mahdolliseksi Viron ja Suomen                 tykset allekirjoitetut vapaakauppasopi-
37983: välisellä vapaakauppasopimuksella. Kaikki                     mukset huomioon ottaen?
37984: tämä on myönteistä.
37985: 
37986:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1992
37987: 
37988:                                            Jan-Erik Enestam
37989:                                          1992 vp- KK 534                                              3
37990: 
37991: 
37992: 
37993: 
37994:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37995: 
37996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ministeriö toteaa, että kuluvana vuonna marras-
37997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuun alkuun mennessä Virosta on tullitilastojen
37998: olette 21 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       mukaan tuotu mainittuja kalalajeja kokonaisena
37999: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kalana n. 50 tonnia ja fileinä n. 30 tonnia. Oman
38000: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maamme saaliisiin verrattuna määrät ovat olleet
38001: Jan-Erik Enestamin näin kuuluvasta kirjallisesta     vain vähän yli 10 %. Tämä osoittaa sen, että kun
38002: kysymyksestä n:o 534:                                tuontikalan hinnat ovat olleet huomattavasti
38003:                                                      kotimaista hintatasoa halvemmat, niin pienillä
38004:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kalamarkkinoillamme jo vähäiset kalamäärät
38005:        ryhtyä turvatakseen kotimaisen kalata-        voivat aiheuttaa häiriöitä.
38006:        lousalan olemassaolon ja kehitysedelly-           Kalan halpahinhintaista tuontia Virosta ei
38007:        tykset allekirjoitetut vapaakauppasopi-       kuitenkaan voitane pitää polkumyyntinä. Viro-
38008:        mukset huomioon ottaen?                       laiselle tuottajalle maksettava hinta Suomesta on
38009:                                                      kuitenkin suurempi kuin mitä kalasta Viron
38010:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkinoilla maksetaan. Ei voitane olettaa, että
38011: vasti seuraavaa:                                     Viron valtio myöskään tukisi vientiä.
38012:                                                          Mikäli asiassa todetaan vakavan markkina-
38013:     Suomen tulee ilmoittaa vuoden 1992loppuun        häiriön tunnusmerkit, valtiovarainministeriö voi
38014: mennessä EFTAlle kiinteä aikataulu, jonka ku-        ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun tur-
38015: luessa Suomi poistaa tuoreelta silakalta ja lohel-   vaamisesta annetun lain (157/74) 5 §:n sekä
38016: ta tuontisuojan näitä kalalajeja tuotaessa EFTA-     markkinahäiriöasetuksen (946/74) nojalla mää-
38017: maista. Maa- ja metsätalousministeriö on anta-       rätä tuotavalle kalalle enintään yhden vuoden
38018: nut asiasta lausunnon ulkoasiainministeriölle,       ajaksi kerrallaan perushinnan, joka vastaisi koti-
38019: jossa asiaa valmistellaan. Kansanedustaja            maisen kalan hintaa vastaavassa kaupan por-
38020: Enestam on esittänyt, että "erityinen ohjaus         taassa. Mikäli tuontihinta alittaisi tämän perus-
38021: vapaakauppatilanteeseen siirryttäessä on tar-        hinnan, voitaisiin tavarasta määrätä perittäväksi
38022: peen".                                               lisätullia, joka on enintään alimman tuontihin-
38023:     Maa- ja metsätalousministeriö ei pidä erityis-   nanja perushinnan ero. Kysymys on tällä hetkel-
38024: tä ohjausta tarpeellisena, ellei kysyjä tarkoita     lä tulliasiain neuvottelukunnassa käsiteltävänä.
38025: kalatalousalaan kohdistuvan valtion tukijärjes-          Ongelmallista asiassa saattaa suomalaisten
38026: telmän kattavaa uudistusta, jota tarkoitusta var-    kalastajien kannalta katsoen olla se, että virolai-
38027: ten ollaan asettamassa laajapohjaista toimikun-      sille on maitten välisissä kaupallisissa neuvotte-
38028:  taa. Sen toimeksianto on valmisteltavana.           luissa luvattu, ettei kaupan esteitä nosteta neu-
38029:     Mitä tulee Virosta tuotavaan kuhaan ja ahve-     vottelujen kuluessa.
38030: neen sekä näiden fileisiin, maa- ja metsätalous-
38031:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
38032: 
38033:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
38034: 4                                          1992 vp -   KK 534
38035: 
38036: 
38037: 
38038: 
38039:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
38040: 
38041:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           der innevarande år fram till början av november
38042: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         enligt tullstatistiken uppgick till cirka 50 ton
38043: den 21 oktober 1992 till vederbörande medlem           helfisk och cirka 30 ton fileer. Jämfört med
38044: av statsrådet översänt avskrift av följande av         fångsterna i vårt eget land har dessa mängder
38045: riksdagsman Jan-Erik Enestam undertecknade             inte utgjort mera än drygt 10% av de inhemska
38046: spörsmål nr 534:                                       fångsterna. Då importfiskens priser varit betyd-
38047:                                                        ligt lägre än den inhemska prisnivån visar detta
38048:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        att redan obetydliga fiskkvantiteter kan förorsa-
38049:        för att trygga den inhemska fiskerihus-         ka störningar på vår Iilla fiskmarknad.
38050:        hållningens existensmöjligheter och ut-            Importen från Estland till billiga priser kan i
38051:        vecklingsförutsättingar med beaktande           alla fall inte anses vara dumping. Det pris som
38052:        av undertecknade frihandelsavtal?               från Finlands sida måste erläggas till den estnis-
38053:                                                        ka producenten är i alla fall högre än vad fisken
38054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inbringar på marknaden i Estland. Det torde
38055: anföra följande:                                       knappast heller vara troligt att den estniska
38056:                                                        staten skulle subventionera exporten.
38057:     Finland bör före utgången av 1992 meddela             Såvida kännetecken på allvarliga marknads-
38058: EFTA den fasta tidtabell enligt vilken vi slopar       störningar kan konstateras kan finansministe-
38059: importrestriktionerna för färsk strömming och          riet med stöd av 5 § i lagen om tryggande av
38060: lax då dessa fiskarter importeras från EFTA-           utrikeshandeln och den ekonomiska tillväxten
38061: länder. Jord- och skogsbruksministeriet har gett       (157174) samt förordningen om marknadsstör-
38062: sitt utlåtande i ärendet till utrikesministeriet där   ningar (946174) för högst ett års tid i gången
38063: frågan bereds. Riksdagsman Enestam har fram-           fastställa ett grundpris för den importerade fis-
38064: hållit ett behov av särskild styrning för omlägg-      ken, vilket skulle motsvara priset för inhemsk
38065: ning till en frihandelssituation.                      fisk på respektive nivå inom handeln. Såvida
38066:    Jord- och skogsbruksministeriet anser inte en       importpriset skulle understiga detta grundpris
38067: särskild styrning vara av behovet påkallad, om         kan man för varan fastställa en extra tull, som
38068: inte ställaren av spörsmålet eventuellt avser den      maximalt uppgår till skillnaden mellan lägsta
38069: totalrevidering av det statliga stödsystemet för       importpris och grundpriset. Denna fråga är för
38070: fiskerihushållningen, för vilket arbete man inom       närvarande under behandling i delegationen för
38071: närmaste framtid avser tillsätta en på bred bas        tullärenden.
38072: arbetande kommitte. Kommittens uppdrag är                 Sett ur de finländska yrkesfiskarnas synpunkt
38073: under beredning.                                       kan dock frågan såtillvida bli problematisk att
38074:    Vad beträffar gös och abborre samt fileer av        det i samband med pågående handelsförhand-
38075: dessa fiskarter, som importeras från Estland           lingar mellan Finland och Estland utlovats est-
38076: konstaterar jord- och skogsbruksministeriet att        ländarna att hinder för handeln inte reses under
38077: importen av nämnda fiskarter från Estland un-          den tid förhandlingarna pågår.
38078: 
38079:      Helsingfors den 23 oktober 1992
38080: 
38081:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
38082:                                                   1992 vp
38083: 
38084: Kirjallinen kysymys 535
38085: 
38086: 
38087: 
38088: 
38089:                                     Kohijoki: Turun ja Porin läänin vaalipiirien nimien muuttamisesta
38090: 
38091: 
38092:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38093: 
38094:    Eduskunnan valitsemista varten valtiopäiville        en nimet muutettaisiin historiallisten ja samalla
38095: Suomi on jaettu viiteentoista vaalipiiriin (lait        toiminnallis-taloudellisten maakuntien nimien
38096: 391169 ja 808/73). Kolmea lääniä lukuun otta-           mukaisiksi eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan
38097: matta vaalipiirien nimet ovat läänien nimien            vaalipiireiksi.
38098: mukaiset. Turun ja Porin läänin osalta, kun                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38099: läänin alueesta on muodostettu kaksi vaalipiiriä,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38100: vaalipiirien nimet on lakiin kirjattu virheellisesti.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38101: Virheellistä on, että vaalipiirien nimien alkuosas-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38102: sa tavoiteitua läänin nimeä ei ole lakiin merkitty
38103: oikein, vaan on kirjoitettu "Turun läänin" eteläi-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38104: nen ja "Turun läänin" pohjoinen vaalipiiri. Kun                siin Turun ja Porin läänin vaalipiirien
38105: Turun lääni -nimistä lääniä ei ole olemassa, tulisi            virheellisten nimien korjaamiseksi vas-
38106: laissa oleva nimivirhe korjata. Kaikkein selkeim-              taamaan historiallisten ja toiminnallis-
38107: pänä korjaus toteutuisi silloin, kun nykyisin                  taloudellisten maakuntien nimiä?
38108: ilmansuuntien mukaan määräytyvien vaalipiiri-
38109: 
38110:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
38111: 
38112:                                              Maunu Kohijoki
38113: 
38114: 
38115: 
38116: 
38117: 220051L
38118: 2                                         1992 vp -   KK 535
38119: 
38120: 
38121: 
38122: 
38123:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38124: 
38125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        johdosta tästä läänistä muodostetuille vaalipii-
38126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         reille alun perin annettiin mainitulla tavalla ly-
38127: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        hennetyn läänin nimen mukainen nimi, eivät
38128: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      asianomaisista lainvalmisteluasiakirjoista selviä.
38129: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          Vaalipiirien nimet ovat kuitenkin kuluneiden 86
38130: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuoden aikana vakiintuneet, eivätkä ne ole anta-
38131: n:o 535:                                              neet aihetta väärinkäsityksiin.
38132:                                                          Valtion aluejaotusta ollaan valtioneuvoston
38133:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tekemän periaatepäätöksen mukaisesti yhtenäis-
38134:        siin Turun ja Porin läänin vaalipiirien        tämässä vastaamaan nykyistä enemmän toimin-
38135:        virheellisten nimien korjaamiseksi vas-        nallis-taloudellista aluejakoa ja historiallisten
38136:        taamaan historiallisten ja toiminnallis-       maakuntien aluetta. Jo nyt on muun muassa
38137:        taloudellisten maakuntien nimiä?               toteutettu eräiden kuntien siirtäminen ensi vuo-
38138:                                                       den alusta lukien Turun ja Porin läänistä Hä-
38139:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          meen lääniin, mistä enemmittä lainsäädännön
38140: vasti seuraavaa:                                      muutoksitta seuraa myös näiden kuntien siirty-
38141:                                                       minen Turun läänin pohjoisesta Hämeen läänin
38142:    Vaalipiirijako eduskuntavaaleissa ja tasaval-      pohjoiseen vaalipiiriin. Vaalipiirien nimiin muu-
38143: lan presidentin vaalissa noudattaa läänien rajoja.    toksella ei ole ollut vaikutusta.
38144: Poikkeuksen muodostaa vain Helsingin kaupun-             Toimenpiteet valtion aluejaotuksen yhtenäis-
38145: gin vaalipiiri, joka vuonna 1952 erotettiin Uu-       tämiseksi kuitenkin jatkuvat. Myös joidenkin
38146: denmaan läänin vaalipiiristä omaksi vaalipiirik-      tarkistusten tekeminen vaalipiirijakoon voi täl-
38147: seen. Lisäksi Hämeen lääni sekä Turun ja Porin        löin tulla ajankohtaiseksi. Tällaisessa tarkoituk-
38148: lääni on jaettu kahdeksi vaalipiiriksi, eteläiseksi   sessa mahdollisesti toteutettavaksi tulevan kan-
38149: ja pohjoiseksi.                                       sanedustajain vaaleista annetun lain muutoksen
38150:    Lääneistä tai niiden osista muodostettujen         yhteydessä voidaan luonnollisesti ottaa tarkas-
38151: vaalipiirien nimissä on myös vuodesta 1906 al-        teltavaksi myös vaalipiirien nimiä koskeva kysy-
38152: kaen, jolloin vaalipiirijako otettiin käyttöön,       mys. Sen sijaan vaalipiirijakoa koskevien sään-
38153: yleensä toistunut asianomaisen läänin nimi. Tu-       nösten muuttamiseen pelkästään vaalipiirien ni-
38154: run ja Porin läänin vaalipiirejä on kuitenkin         mien muuttamiseksi ei ole aihetta ainakaan eh-
38155: alusta alkaen kutsuttu Turun läänin eteläiseksi ja    dotetulla tavalla siten, että vain joidenkin vaali-
38156: Turun läänin pohjoiseksi vaalipiiriksi.               piirien osalta siirryttäisiin läänien nimiin pohjau-
38157:    Turun ja Porin lääni on ollut tämänniminen jo       tuvasta järjestelmästä maakuntien nimiin poh-
38158: yli 350 vuotta ja on sitä edelleenkin. Syyt, joiden   jautuvaan järjestelmään.
38159: 
38160:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
38161: 
38162:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
38163:                                         1992 vp- KK 535                                              3
38164: 
38165: 
38166: 
38167: 
38168:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
38169: 
38170:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         Iän ursprungligen gav ett namn som på nämnt
38171: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      sätt var en förkortning av länets namn framgår
38172: den 23 oktober I992 tili vederbörande medlem        inte av lagberedningshandlingama i ärendet.
38173: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      Namnen på valkretsama har dock under de
38174: Kohijoki undertecknade spörsmål nr 535:             gångna 86 åren blivit etablerade och har inte gett
38175:                                                     upphov tili missförstånd.
38176:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Den statliga regionala indelningen kommer i
38177:        att korrigera de felaktiga namnen på         enlighet med statsrådets principbeslut att fören-
38178:        valkretsama i Åbo och Bjömeborgs Iän         hetligas så att den mer än för närvarande mot-
38179:        på så sätt att de motsvarar namnen på de     svarar en ekonomiskfunktionell regional indel-
38180:        Iandskap som har en såväl historisk som      ning och historiska landskapsområden. Redan
38181:        ekonomiskfunktioneli förankring?             nu har man bland annat genomfört en överfö-
38182:                                                     ring av vissa kommuner från Åbo och Bjöme-
38183:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       borgs Iän tili Tavastehus Iän från böljan av nästa
38184: anföra följande:                                    år vilket utan vidare lagändringar ocks~ leder tili
38185:                                                     att dessa kommuner överförs från Abo läns
38186:    lndelningen i valkretsar vid riksdagsmanna-      norra tili Tavastehus läns norra valkrets.
38187: val och vid vai av republikens president följer     Ändringen har inte haft någon inverkan på
38188: Iänsgränsema. Endast Helsingfors stads valkrets     valkretsamas namn.
38189: utgör ett undantag eftersom den år I952 avskil-        Åtgärder vidtas fortsättningsvis för att fören-
38190: des från Nylands läns valkrets tili en egen val-    hetliga den statliga regionala indelningen. Vissa
38191: krets. Vidare har Tavastehus Iän samt Abo och       justeringar i indelningen i valkretsar kan i detta
38192: Bjömeborgs Iän delats i två valkretsar, den södra   sammanhang också bli aktuelia. 1 samband med
38193: och den norra.                                      en ändring av lagen om riksdagsmannaval som
38194:    1 namnen på de valkretsar som bildats av ett     eventuelit genomförs i den avsikten kan man
38195: Iän elier delar av ett Iän har i alimänhet namnet   naturligtvis också uppta till granskning frågan
38196: på det ifrågavarande länet förekommit sedan         om namnen på valkretsama. Däremot finns det
38197:  I906, då indelnip.gen i valkretsar togs i bruk.    inte anledning att ändra stadgandena om indel-
38198: Valkretsama i Abo och Bjömeborgs Iän har            ning i valkretsar endast i avsikt att ändra nam-
38199: dock från första böijan betecknats som Åbo läns     nen på valkretsama åtminstone inte på det
38200: södra och Åbo läns norra valkrets.                  föreslagna sättet så att man endast beträffande
38201:    Åbo och Bjömeborgs Iän har haft sitt namn i      vissa valkretsar skulie övergå från ett system som
38202: över 350 år och har det alltjämt. Orsakema till     baserar sig på länens namn till ett som baserar
38203: att man åt de valkretsar som bildades av detta      sig på landskapens namn.
38204: 
38205:      Helsingfors den II november I992
38206: 
38207:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
38208: