<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
99 Käyttäjää paikalla! 0.0073058605194092
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1992_1 | A_1992_2_3_4 | A_1992_5 | A_1992_6 | A_1992_7 | A_1992_8 | A_1992_9 | B_1992_1 | B_1992_2 | C_1992_1 | C_1992_2 | D_1992_1 | D_1992_2 | E_1992_1 | E_1992_2 | F_1992_1 | F_1992_2 | F_1992_3 | Hak_1992 | PTK_1992_1 | PTK_1992_2 | PTK_1992_3 | PTK_1992_4 | PTK_1992_5 | PTK_1992_6 | PTK_1992_7 |
1: Vuoden 1992
2:                          ••    ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 536-765
12: Kysymykset valtioneuvostolle
13: 1-126
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:        ISSN 0783-991X
18: 
19: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 536-765
26: 
27: 536 Laakkonen ym.: Pk-yritysten korkotuen myön-       551 Jansson: Om förhållandet mellan pensionssyste-
28:     tämisperusteiden muuttamisesta                        men hos landskapet Åland och staten
29: 
30: 537 Pulliainen: Maa- ja metsätalousministeriön vir-   551 Jansson: Valtion ja Ahvenanmaan maakunnan
31:     kamiehen ympäristöasioita koskevasta kannan-          eläkejärjestelmien välisestä suhteesta
32:     otosta
33:                                                       552 Aittoniemi: Presidentti Urho Kekkosen arkiston
34: 538 Karhunen: Valtion ja kuntien välisissä maakau-        avaamisesta tutkijoiden käyttöön
35:     poissa noudatettavista periaatteista
36:                                                       553 Tykkyläinen ym.: Sotilasvammalain mukaisten
37: 539 U. Anttila ym.: Työttömyysturvan maksamises-          korvausten myöntämisperusteiden tulkinnasta
38:     ta ulkomailta työtä hakeville työnhakijoille          tapaturmavirastossa
39: 
40: 540 Lahti-Nuuttila: Tevanake-alojen kehittämiskes-    554 Björkenheim: Metsäkone- ja turvetuotantoyrit-
41:     kuksen perustamisesta                                 täjien ottamisesta valtion varoista pienyrittäjille
42:                                                           maksettavan korkotuen piiriin
43: 541 Lahti-Nuuttila: Ikaalisten ja Kihniön käsi- ja
44:     taideteollisuusoppilaitosten yhdistämisestä       555 Aittoniemi: Ydinjätteen varastointisuunnitel-
45:                                                            mista
46: 542 Aittoniemi: Vapaamuurarijärjestön jäsenluette-
47:     loiden julkisuudesta                              556 Aittoniemi: Hornet-hävittäjähankintoihin liitty-
48:                                                           vien vastakauppojen toteutumisesta
49: 543 Aittoniemi: Rintamasotilastunnuksen myöntä-
50:     misestä vuonna 1926 syntyneille                   557 Aittoniemi: Euroopan integraatiokehitystä kos-
51:                                                           kevista ministereiden lausunnoista
52: 544 Rajamäki: Liikennevahinkolain mukaisen an-
53:     sionmenetyskorvauksen lasken ta perusteista       558 Aittoniemi: Valtion ja sen laitosten autohankin-
54:                                                           noista
55: 545 Laitinen ym.: Telekilpailun vapauttamisen vai-
56:     kutuksista
57:                                                       559 Mäkelä ym.: Maahanmuuttajille tarkoitetun
58:                                                            koulutuksen järjestämisestä lähtömaassa
59: 546 Laakso ym.: Neuvoa-antavan kansanäänestyk-
60:                                                       560 Aittoniemi: Työvoimapoliittisen koulutuksen
61:     sen järjestämisestä EY:n jäsenyydestä
62:                                                           järjestämisen turvaamisesta Uudenmaan työvoi-
63:                                                           mapiirissä
64: 547 Laaksonen ym.: Kunnallisvaalien ja eduskunta-
65:     vaalien samanaikaisesta järjestämisestä           561 Aittoniemi: Ostovoiman lisäämisestä kotimark-
66:                                                           kinateollisuuden tuotannon elvyttämiseksi
67: 548 Särkijärvi: Terveydellisten näkökohtien huo-
68:     mioon ottamisesta voimalinjoja rakennettaessa     562 Aittoniemi: Euroopan unionin jäsenyyden vai-
69:                                                           kutuksista Suomen ulko- ja puolustuspolitiik-
70: 549 Särkijärvi: Ulkomaalaistoimiston palvelutason         kaan
71:     parantamisesta
72:                                                       563 Hautala: Brasilialaisten ympäristönsuojelijoiden
73: 550 J. Roos ym.: Henkilöstön aseman turvaamisesta         ihmisoikeuksien turvaamiseksi tarvittavista toi-
74:     Valtion viljavaraston toimintoja uudistettaessa       menpiteistä
75: 
76:  530120F
77: 4                                              Sisällysluettelo
78: 
79: 564 Aittoniemi: Järjestämättömien luottojen kan-        580 Rajamäki: Pohjavesialueella tapahtuvaa soranot-
80:     santaloudellisista vaikutuksista                        toa koskevasta lupamenettelystä
81: 
82: 565 Aittoniemi: Erillisen kehitysyhteistyöministerin    581 Aittoniemi: Tasa-arvolakia koskevassa selon-
83:     tarpeellisuudesta                                       teossa sukupuoliseksi häirinnäksi katsotuista
84:                                                             käyttäytymismuodoista
85: 566 Aittoniemi: ETA-sopimuksen vaikutuksista
86:     pienteurastamoiden perustamiseen                    582 Aittoniemi: EY:n komission Suomen hakemuk-
87:                                                             sesta antaman lausunnon aiheuttamista toimen-
88: 567 Aittoniemi: Kiinteistöverolain soveltamisesta           piteistä
89:     rantakaavoitettuun maatalousmaahan
90:                                                         583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden
91: 568 Aittoniemi: Minkkien lisääntymisen vaikutuk-            verotusarvojen tarkistamisesta
92:     sista vesilintukantaan
93:                                                         584 Häkämies: Turistien käyttämille ajoneuvoille
94: 569 Aittoniemi: Hallituksen työterveyshuoltopalve-          asetettavista turvallisuusvaatimuksista
95:     luja koskevien suunnitelmien toteuttamiseen liit-
96:     tyvistä ongelmista                                  585 Louvo ym.: Liikenneluvan myöntämisestä Onni
97:                                                             Vilkas Oy:lle Helsingin ja Pietarin väliseen linja-
98: 570 Aittoniemi: Invalidien ja vaikeavammaisten              autoliikenteeseen
99:     kuntoutuksen lisäämisestä
100:                                                         586 Tykkyläinen ym.: Yksinhuoltajien aseman tur-
101: 571 Kallis: Om åtgärder för att vamingsskyltama             vaamisesta
102:     skall förses med svensk text i Kuopio vägdistrikt
103:                                                         587 Vuoristo: Ydinjätteen loppusijoittamiselle ydin-
104: 571 Kallis: Varoitusmerkkien varustamisesta ruot-           voimalan rakentamista koskevassa periaatepää-
105:     sinkielisin tekstein Kuopion tiepiirissä                töksessä asetettavista vaatimuksista
106: 
107: 572 Riihijärvi: Maatalouden supistumisen vaikutuk-      588 Aittoniemi: Teiden suolauksesta luopumisen vai-
108:     sista maaseudun elinkeinotoimintaan                     kutuksista liikenneturvallisuuteen
109: 
110: 573 Metsämäki: Om bättre eltågsförbindelser för         589 Aittoniemi: Talousrikoksella saadun hyödyn saa-
111:     invånama i Ingå och Sjundeå                             misesta velkojien käyttöön
112: 
113: 573 Metsämäki: Inkoon ja Siuntion asukkaiden säh-       590 Polvinen ym.: Rantakatin Lomakylä Oy:n toi-
114:     köjunayhteyksien parantamisesta                         minnan jatkamisen edellyttämistä toimenpiteistä
115: 
116: 574 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att ersätta       591 Aittoniemi: Riekon ansapyynnin sallimisesta La-
117:     kämkraften med andra energiformer                       pissa
118: 
119: 574 Westerlund ym.: Ydinvoiman korvaamisesta            592 Kaarilahti: Suomeen tuodun marakatinpoikasen
120:     muilla energiamuodoilla                                 määräämisestä lopetettavaksi
121: 
122: 575 Lipponen ym.: Asevelvollisille tarkoitetussa        593 Aittoniemi: Muotoilun ja käsityön opetuksesta
123:     opintoaineistossa käytettävistä käsitteistä             peruskoulussa
124: 
125: 576 Aittoniemi: Hornet-hävittäjien kokonaiskustan-      594 Rauramo: Palkkatietojen luovuttamisesta viran-
126:     nuksista                                                omaisten käyttöön
127: 
128: 577 Aittoniemi: Energiansaannin turvaamisesta           595 Gustafsson ym.: Pirkanmaan ammattioppilai-
129:                                                             toksen Ylöjärven toimipisteen toiminnan jatka-
130: 578 Aittoniemi: Puolustusvoimien huoltokuljetusten          misesta
131:     turvaamiseksi tarvittavan hevoskannan säilyttä-
132:     misestä                                             596 Aittoniemi: SaamelaisvaltuuskunRan ja saamen
133:                                                             kielen toimiston toiminnan turvaamisesta
134: 579 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamises-
135:     ta Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan vä-         597 Aittoniemi: Ambulanssikuljetusten korvaamises-
136:     lille                                                   ta Kansaneläkelaitoksen varoista
137:                                                Sisällysluettelo                                              5
138: 
139: 598 Aittoniemi: Asevarikko 3:n tuotantotoiminnan         615 Westerlund ym.: Lainsäädännöstä irtisanomis-
140:     jatkamisesta Vammalassa                                  ten estämiseksi julkisella sektorilla
141: 
142: 599 Aittoniemi: Pankkisidonnaisten kiinteistönväli-      616 Mattila: Posti- ja telelaitoksen henkilöstön
143:     tysyhtiöiden tukemisesta                                 uudelleen sijoittamisesta organisaatiota uudistet-
144:                                                              taessa
145: 600 Kohijoki: Toimenpiteistä uutta ydinvoimalaa
146:     koskevan lupahakemuksen johdosta                     617 Helle: Rakennuslain uudistamisesta rantojen vir-
147:                                                              kistyskäytön turvaamiseksi
148: 601 R. Aho ym.: Kokopäiväopiskelun vaikutuksesta
149:     työttömyyspäivärahan saantiin                        618 Aittoniemi: Puoluetuen käyttötarkoituksesta
150: 
151: 602 Aittoniemi: Ilmavoimien harjoituksista turkis-       619 Aittoniemi: Asianajajien palkkioiden julkisesta
152:     tarhaajille aiheutuvien vahinkojen korvaami-             seurannasta
153:     sesta
154:                                                          620 Aittoniemi: Helsingin oopperatalon kustannuk-
155: 603 Mäkelä ym.: Suomen kannabisyhdistyksen toi-              sista
156:     minnasta
157:                                                          621 Aittoniemi: Ulkomaisten lääkäreiden oikeudesta
158: 604 Seivästö ym.: Ilmavoimien hävittäjien lentotur-          harjoittaa ammattiaan Suomessa
159:     vallisuudesta
160:                                                          622 Aittoniemi: Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta
161: 605 Kasurinen ym.: M/S Orionin toimintaan liitty-            ja virkojen siirtämisestä paikallispoliisin yhtey-
162:     neiden mahdollisten epäselvyyksien selvittämi-           teen
163:     sestä
164:                                                          623 Aittoniemi: Keskusrikospoliisin organisaation
165: 606 Renko ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakenta-            uudistussuunnitelmista
166:     misesta
167:                                                          624 Aittoniemi: Valtion pankeille myöntämän tuen
168: 607 Tiuri ym.: Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koske-        ohjaamisesta ylivelkaantuneiden auttamiseen
169:     van kehittämissuunnitelman laatimisesta
170:                                                          625 Mäkelä: Rikoksen uhrien intimiteettisuojasta
171: 608 Laine: Euroopan yhdentymiseen liittyvistä halli-         tiedotusvälineissä
172:     tuksen esitysten laatimisohjeista
173:                                                          626 Aittoniemi: Suomen ja Venäjän diplomaattisten
174: 609 Paloheimo ym.: Taiteilijaeläkkeiden määrän säi-          suhteiden kehittymisestä
175:     lyttämisestä nykyisellään
176:                                                          627 Aittoniemi: Suomalaisten työnhakumahdolli-
177: 610 Louvo ym.: Pitkäaikaissairaiden vanhusten ja             suuksista yhdentyvässä Euroopassa
178:     veteraanien hammashoidon jäljestämisestä
179:                                                          628 Urpilainen ym.: Kansaneläkkeiden lisäosuuksien
180: 611 Ala-Nissilä ym.: Valtion viljavaraston Loimaan           rahoittamisesta
181:     varaston toiminnan turvaamisesta
182:                                                          629 Rossi ym.: Tavaranhaltijan maksuvelvollisuu-
183: 612 Laakkonen ym.: Huumausainerikosten selvittä-             desta huolitsijan maksukyvyttömyyden vuoksi
184:     misen edellyttämien voimavarojen turvaamisesta
185:     poliisille                                           630 Seppänen: EY -jäsenyyden vaikutuksesta Suo-
186:                                                              men puolueettomuuspolitiikkaan
187: 613 Laakkonen ym.: Narconon ry:n kouluissajärjes-
188:     tämiin tilaisuuksiin liittyvistä ongelmista          631 Seppänen: Opintotuen myöntämisestä työttömä-
189:                                                              nä olevien jatko-opintoihin
190: 614 Nikula ym.: Moottorivenekilpailujen turvalli-
191:     suusvaatimusten tarkistamisesta                      632 Lahtinen ym.: Yleisvakuussitoumusten käytöstä
192:                                                              pankkitoiminnassa
193: 615 Westerlund m.fl.: Om lagstiftning för att för-
194:     hindra friställningarna inom den offentliga sek-     633 Vähänäkki: Matkustajaliikenteen säilyttämisestä
195:     tom                                                      Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella
196: 6                                               Sisällysluettelo
197: 
198: 
199: 634 Aittoniemi: Kansantalouden elvyttämisestä ns.        654 Aittoniemi: Taloudellisen tilanteen vaikutuksista
200:     setelirahoitusta lisäämällä                              hoitotoimenpiteiden harkintaan sairaaloissa
201: 
202: 635 Aittoniemi: Hallituksen harjoittamasta vakaan        655 Aittoniemi: Hammaslääkärien hoitomenetelmien
203:     markan politiikasta                                      kustannuskehityksen seurannasta
204: 
205: 636 Mäkelä: Uusien rajanylityspaikkojen kannatta-        656 Kohijoki: Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä an-
206:     vuudesta                                                 nettujen tuomioiden uudelleen arvioimisesta
207: 
208: 637 Nyby ym.: Peruskorjausavustushakemusten kä-          657 Aittoniemi: Siirtolaisvastaisiin mielenosoituksiin
209:     sittelyn nopeuttamisesta                                 varautumisesta
210: 
211: 638 Aittoniemi: Pienten järvien veden laadun selvit-     658 Aittoniemi: Kodinturvajoukkojen perustamistar-
212:     tämisestä                                                peesta ja toimivaltuuksista
213: 
214: 639 Aittoniemi: Toimenpiteistä HIV-tartunnan le-         659 Aittoniemi: Eduskunnalle annettavien hallituk-
215:     viämisen estämiseksi                                     sen esitysten jaksottamisesta
216: 
217: 640 Aittoniemi: Mahdollisuudesta luopua eräistä          660 Vähänäkki ym.: Ulkomaalaisvastaisista mielen-
218:     valtion saatavista                                       osoituksista yhdentyvässä Euroopassa
219: 
220: 641 Aittoniemi: Valtion korjaamotoiminnan keskit-        661 Laine: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutuk-
221:     tämisestä                                                sista Suomen valtiolliseen asemaan
222: 
223: 642 Vähänäkki ym.: Toimenpiteistä verorikollisuu-        662 Lipponen: VR:nPasilan konepajan työllisyyden
224:     den ehkäisemiseksi                                       turvaamisesta
225: 
226: 643 T. Roos: Sammaljoen perkaushankkeen toteut-          663 Pulliainen: Rengasmädän torjumisesta perunan-
227:     tamisesta Vammalassa                                     viljelyssä
228: 
229: 644 T. Roos ym.: Urheiluseuroissa ja yhdistyksissä       664 M. Laukkanen: Matkustajaliikenteen säilyttämi-
230:     tehtävän taikootyön verottamisesta                       sestä Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella
231: 
232: 645 Tykkyläinen: Kulutustavaroiden terveyshaitto-        665 Pulliainen: Maaseudun pienyritystoiminnan edis-
233:     jen ennaltaehkäisystä                                    tämiseen myönnettävistä avustuksista
234: 
235: 646 J. Roos ym.: Moottoriteiden rakentamisesta           666 Pulliainen: Luonnonsuojelua koskevien valtio-
236:                                                              neuvoston periaatepäätösten toteuttamisesta
237: 647 Laitinen ym.: Junaliikenteen turvaamisesta Kes-
238:     ki-Suomessa                                          667 Astala ym.: Lukukausimaksujen perimisestä yli-
239:                                                              opisto-opiskelijoilta
240: 648 Laakkonen ym.: Valtion säästötoimien kohdis-
241:     tumisesta sotilassoittokuntiin                       668 Mäkelä: Teiden kunnossapidosta Lapin läänissä
242: 
243: 649 Laakkonen ym.: Arvonlisäveron ulottamisesta          669 Mäkelä ym.: Nuorten asuntotilanteen paranta-
244:     sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyyntiin                misesta
245:                                                          670 Mäkelä ym.: Oikeustieteellisten tutkintojen rin-
246: 650 Vistbacka: Asioiden käsittelyn nopeuttamisesta           nastettavuudesta
247:     piiritullikamareissa
248:                                                          671 Mäkelä ym.: Hoitomaksun perimisestä psy-
249: 651 Aittoniemi: Huvitilaisuuksien järjestämistä kos-         kiatrisissa sairaaloissa
250:     kevan lainsäädännön uusimisesta
251:                                                          672 Ala-Harja ym.: Kansainvälisen Adoptiokeskuk-
252: 652 Aittoniemi: Ajokortin myöntämisestä alle 18-             sen toiminnan tukemisesta
253:     vuotiaalle
254:                                                          673 Louekoski ym.: Arvonlisäverojärjestelmään siir-
255: 653 Aittoniemi: Finnairin taloudellisen tilanteen vai-       tymisestä tavaran valmistajille aiheutuvista kus-
256:     kutuksista lentoturvallisuuteen                          tannuksista
257:                                                 Sisällysluettelo                                              7
258: 
259: 674 Rajamäki: Asuntojen perusparannuslainoituk-           693 Aittoniemi: Äidinkielen opetuksen tuntimäärän
260:     sen turvaamisesta                                         säilyttämisestä nykyisellään peruskoulun ylä-
261:                                                               asteella
262: 675 Renko ym.: Elinkeinonharjoittajien ja palkan-
263:     saajien matkapäivärahojen verottamisesta              694 Aittoniemi: Pitkään opiskelleiden korkeakoulu-
264:                                                               ·opiskelijoiden lukukausimaksun määräytymis-
265: 676 Kallis: STS-pankin tekemistä kiinteistökau-               perusteista
266:     poista
267:                                                           695 Aittoniemi: Työpaikkaruokailun tukemisesta
268: 677 Rinne: Ulkomaalaisille myönnettyjen työlupien             verotuksellisin toimenpitein
269:     ehtojen noudattamisesta
270:                                                           696 Aittoniemi: Varusmiesten kotiuttamisrahan säi-
271: 678 Pykäläinen ym.: Erilaisissa parisuhteissa elävien         lyttämisestä
272:     ihmisten oikeudellisen aseman järjestämisestä
273:                                                           697 Aittoniemi: Jugoslavian alueelta tulleita pakolai-
274: 679 Kääriäinen ym.: Henkilöautojen valmistuksen               sia koskevan erityislain aiheuttamista kustan-
275:     jatkamisesta Saab-Valmetin Uudenkaupungin                 nuksista
276:     tehtaalla
277:                                                           698 Aittoniemi: Riittävän ajan varaamisesta halli-
278: 680 Mäkelä: Pankkituen käytön valvonnasta                     tuksen esitysten käsittelyyn eduskunnassa
279: 
280: 681 Enestam m.fl.: Omjustering av beskattningsvär-        699 Myller: Yhteishuollon määräämisen perusteista
281:     dena för bostadsfastigheter
282: 
283: 681 Enestam ym.: Asuinkiinteistöjen verotusarvojen        700 Tennilä: Itikka-Lihapolar Oy:n teurastamotoi-
284:     tarkistamisesta                                           minnan jatkamisesta Rovaniemellä
285: 
286: 682 Dromberg ym.: Valtion pelastusopiston sijoitus-       701 Laine: STS-pankin asiakkaiden henkilötietojen
287:                                                               luovuttamisesta Kansallis-Osake-Pankille
288:     paikasta
289: 
290: 683 Laivoranta: Kuntien valtionosuudesta keski-           702 Paloheimo: Suomenlahden rantojen suojelusta
291:     asteen oppilaiden koulukuljetuksiin
292:                                                           703 Vehkaoja: Nuorisoasteen koulutuksen ja am-
293: 684 Laivoranta: Luontaislääkkeiden saatavuuden                mattikorkeakoulujen kokeilujen opetuskielestä
294:     turvaamisesta lainsäädännöllisin keinoin
295:                                                           704 Aittoniemi: Suomen EY- ja ETA-jäsenyyden
296: 685 Laivoranta: Maanmittaushallinnon uudistami-               vaikutuksista Yhdysvaltain ja Kaukoidän kaup-
297:     sesta                                                     paan
298: 
299: 686 Vähänäkki ym.: Valtionyhtiön ulkomaille suun-         705 Aittoniemi: Vammaisen lapsen kotihoidon tues-
300:     tautuvasta sijoitustoiminnasta                            ta tilapäisen laitoshoidon aikana
301: 
302: 687 Lipponen: Euroopan metsäinstituutin perusta-          706 Aittoniemi: Kuolan ympäristöinvestoinneista
303:     misesta Suomeen
304:                                                           707 Lahtinen: Yksityisyrittäjiä koskevien ennakko-
305: 688 Lipponen: Suomen lähialueyhteistyöstä                     perintäsäännösten muuttamisesta
306: 
307: 689 Apukka: Metsureiden työllisyyden turvaamises-         708 Rimmi ym.: Pankkien asiakkaiden oikeudellises-
308:     ta Itä-Lapissa                                            ta asemasta pankkifuusioiden yhteydessä
309: 
310: 690 P. Leppänen: Tasavallan presidentin virka-asun-       709 Mäkelä: Kotimaisen puun käytöstä metsäteolli-
311:     non ja oopperatalon kustannuksista                        suuden raaka-aineena
312: 
313: 691 Lehtosaari ym.: Kotirintamanaisten taloudelli-        710 Näsi: Pakettiautojen pakokaasupäästöjä koske-
314:     sen aseman turvaamisesta                                  vien säädösten tiukentamisesta
315: 
316: 692 Ala-Harja ym.: Valtion liikelaitosten kilpailuase-    711 Aittoniemi: Työllisyystilanteen parantamisesta
317:     masta                                                     Uudessakaupungissa
318: 8                                             Sisällysluettelo
319: 
320: 
321: 712 Aittoniemi: Liikkeiden aukioloaikojen muutta-      731 Myller: Pohjois-Karjalan tiepiirin säilyttämisestä
322:     misen vaikutuksista
323:                                                        732 Gustafsson ym.: Osakeyhtiön hallituksen toimin-
324: 713 Pulliainen: Omaisuusrikosten selvittämisen te-         nasta hallituksen jäsenten vaihtuessa
325:     hostamisesta
326:                                                        733 Kautto: Lapsen sukunimen määräytymisestä
327: 714 Pulliainen: Soidensuojeluhankkeiden toteutta-
328:     misesta Pohjois-Pohjanmaalla                       734 Väistö: Kasvihuoneyritysten toiminnan tukemi-
329:                                                            sesta
330: 715 Vehkaoja ym.: Henkilöliikenteen turvaamisesta
331:     Jyväskylän ja Vaasan välisellä rataosuudella       735 Vähänäkki: Jamilahden kansanopiston toimin-
332:                                                            nan turvaamisesta Haminassa
333: 716 Vehkaoja ym.: Vanhan Vaasan sairaalan toi-
334:     minnan turvaamisesta                               736 Mäkelä ym.: Kuntien taloudellisen tilanteen tur-
335:                                                            vaamisesta valtionosuuksien pienentyessä
336: 717 Björkenheimym.: Vanhan Vaasan sairaalan toi-
337:     minnan turvaamisesta                               737 Paasio: Posti- ja telelaitoksen suhtautumisesta
338:                                                            eduskunnan oikeusasiamiehen postin laatik-
339: 718 P. Leppänen: Ilotulitusvälineiden aiheuttamien         koonkantoa koskevaan päätökseen
340:     vaarojen torjumisesta
341: 
342: ,719 Heikkinen ym.: Verohallinnon uudistamissuun-      738 Laine: Vientitakuun myöntämisperusteista lai-
343:    , nitelmista                                            vanrakennusurakoista neuvoteltaessa
344: 
345: 720 Tennilä: Sillan rakentamisesta Ounasjoen yli       739 Kohijoki: Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä an-
346:     Tepastossa                                             nettujen tuomioiden uudelleenarvioimisesta
347: 
348: 721 U. Anttila ym.: Viroonjääneiden kurdien turva-     740 Aittoniemi: Matkakustannusten korvaamisesta
349:     paikkahakemusten käsittelystä                          työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallis-
350:                                                            tuville
351: 722 Metsämäki ym.: Suomen rannikkopuolustuksen
352:     valvonta- ja torjuntakyvyn säilyttämisestä         741 Aittoniemi: Turvapaikanhakijoiden lapsille an-
353:                                                            nettavasta erityisopetuksesta
354: 723 Heikkinen: Kihlakuntauudistuksen toteuttami-
355:     sesta                                              742 Renko yrn.: Musiikin aineenopettajakoulutuksen
356:                                                            kehittämisestä
357: 724 Seppänen: Taloudellisissa vaikeuksissa oleville
358:     asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta      743 Mattila: Valtion paikallishallintouudistuksen to-
359:                                                            teuttamisesta
360: 725 Aittoniemi: Mopolla ajoa koskevista liikenne-
361:     merkeistä                                          744 Mäkelä: Itikka-Lihapolarin teurastamotoimin-
362:                                                            nan jatkamisesta Rovaniemellä
363: 726 Aittoniemi: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys
364:     ry:n tukemisesta                                   745 Perho-Santala: Kotihoidon tuen vaikutuksesta
365:                                                            työttömyyskorvauksen määrään
366: 727 Pulliainen: Sahateollisuuden elvyttämiseksi tar-
367:     vittavista toimista                                746 Ollila: Vapaan kilpailun edellytysten turvaami-
368:                                                            sesta kuljetusalalla
369: 728 Luttinen ym.: Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään
370:     liittyvän verotulojen menetyksen korvaamisesta      747 U. Anttila ym.: Tupakkalain muutoksen kiirehti-
371:     kunnalle                                                misestä
372: 
373: 729 Tykkyläinen ym.: Pitkäaikaistyöttömien toi-         748 Rajamäki: Ammattioppilaitosten toiminnan tur-
374:     meentulon turvaamisesta                                 vaamisesta Kuopion läänissä
375: 
376: 730 Laine: Valtion myöntämien asuntojen perus-          749 Vuoristo: Selkämeren veneily- ja nippuhinaus-
377:     parannuslainojen koron alentamisesta                    väylien kunnostamisesta
378:                                                                      Sisällysluettelo                                                                          9
379: 
380: 750 Rajamäki: Puolustusministeriön hallinnonalaa                                758 Jurva: Hallituksen suhtautumisesta Jäniskos-
381:     koskevista säästöpäätöksistä                                                    ken-Niskakosken alueen palauttamiseen Suo-
382:                                                                                     melle
383: 751 Vistbacka: Imatran ja Leppäiän välisen maan-
384:     tien n:o 395 peruskorjaamisesta                                             759 Törnqvist: Oppilaanohjaustoiminnan turvaami-
385:                                                                                     sesta
386: 752 Ala-Nissilä: Talousrikosten selvittämisen tehos-
387:     tamisesta                                                                   760 Törnqvist: Psykiatristen sairaaloiden hoitomak-
388:                                                                                     sujen kohtuullistamisesta
389: 753 Pykäläinen ym.: Hallituksen toimista Sudanin
390:     rauhanneuvottelujen käynnistämiseksi                                        761 Väistö: Työnantajien ansiosidonnaisen työttö-
391:                                                                                     myysturvan rahoitusosuudesta
392: 754 Saapunki: Uittoväylien kuntoonpanosta ja käy-
393:                                                                                 762 Pulliainen: Ympäristölupamenettelyn laajenta-
394:     töstä kalastukselle aiheutuvien vahinkojen kor-
395:                                                                                     misesta koskemaan vesiasioissa myönnettäviä
396:     vaamisesta                                                                      lupia
397: 755 Aittoniemi: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työt-                             763 Pulliainen: Kalastus- ja piikkikortin Junastusme-
398:     tömyyskorvauksen määrään                                                        nettelystä
399: 756 Väistö: Toimenpiteistä lihan kotimaisen kulu-                               764 P. Leppänen ym.: Valitusasioiden käsittelyn no-
400:     tuksen lisäämiseksi                                                             peuttamisesta työttömyysturvalautakunnassa
401: 
402: 757 Jurva: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikka-                               765 Jurva: Nesteytetyn maakaasun tuomisesta Suo-
403:     lassa                                                                           meen
404: 
405: 
406: 
407: Kysymykset valtioneuvostolle 1-126
408: 
409:                                                                          Sivu                                                                                Sivu
410:     Renko ym.: Pudasjärven turvevoimalan ra-                                     9 Lahti-Nuuttila ym.: Valtionhallinnon hen-
411:     kentamisesta ............................................... .                 kilöstösupistusten kohdentumisesta ..... ...... ..                          9
412: 
413:  2 Iivari ym.: Elinkeinoelämälle myönnettävän                                   10 Ukkola ym.: Poliittisen rahoituksen saami-
414:    rahoitustuen jakoperusteista. ...... ...... ...........                 2       sesta julkiseksi ... ... ........ .. ........ ...... ...... ... ... ...    JO
415: 
416:  3 Aittoniemi ym.: Maataloudesta vapautuvan                                     11 Jaakonsaari ym.: Naisten ja miesten välisen
417:    työvoiman uudelleensijoittamisesta ......... ....                       3       tasa-arvon lisäämisestä ... ...... .. .... ...... ..... ......             11
418: 
419:  4 Aittoniemi ym.: Valtion säästötoimien koh-                                   12 Stenius-Kaukonen ym.: Naisten ja miesten
420:    dentumisesta lähivuosina .......... ......... ...... ....               4       välisen tasa-arvon lisäämisestä .. ...... ............                     12
421: 
422:  5 Aittoniemi ym.: Suomen kilpailuaseman                                        13 Wahlström ym.: Suomen ulkopoliittisesta
423:      turvaamisesta IVY -maiden kanssa käytä-                                         asemasta EY -jäsenyyden mahdollisesti to-
424:      vässä kaupassa.............................................           5         teutuessa......................................................          13
425: 
426:   6 Hassi ym.: Energiapoliittisten ratkaisujen                                  14 Muttilainen ym.: Suomeen suuntautuvien
427:     yhteiskuntataloudellisista kokonaisvaiku-                                      investointien lisäämiseksi tarvittavista toi-
428:     tuksista ........................................................      6       menpiteistä...................................................             14
429: 
430:   7 Aittoniemi ym.: Valtion menojen kasvun                                      15 A. Ojala ym.: Kehitysvammaisten opetuk-
431:     pysäyttämisestä ..... ......... ....................... .. .....       7       sen hallinnon järjestämisestä ..... ...... ............                    15
432: 
433:   8 Linnainmaa ym.: Pienten ja keskisuurten                                     16 Vehkaoja ym.: Päivähoitopaikan turvaami-
434:     yritysten toimintaedellytysten parantami-                                      sesta työttömiksi joutuvien vanhempien lap-
435:     sesta.............................................................     8       sille ..............................................................       16
436: 
437:  2 530120F
438: 10                                                                  Sisällysluettelo
439: 
440:                                                                         Sivu                                                                                       Sivu
441: 17 Ukkola ym.: Ns. maanantaiseuran perusta-                                    32 Jääskeläinen ym.: Ydinonnettomuuksia kos-
442:    misen tarpeellisuudesta ......... .......... ...... .......           17       kevan tiedottamisen tehostamisesta.............                                   33
443: 
444: 18 Kemppainen ym.: Julkisten laitosten ja vi-                                  33 Ukkola ym.: Työttömyysturvajärjestelmiin
445:    rastojen säästötavoitteiden toteuttamisesta                           18       liittyvistä uudistussuunnitelmista .................                              34
446: 
447: 19 Renlund m.fl.: Om utbetalning av arbetslös-                                 34 Vuoristo ym.: Hallituksen kulttuuripoliitti-
448:    hetsersättning och vuxenstudiepenning tili                                     sista tavoitteista ...... ......... ............... ... ..........                35
449:    företagare ....................................................       19
450:                                                                                35 Kohijoki ym.: Omaisuusrikosten selvittämi-
451: 19 Renlund ym.: Työttömyyskorvauksen ja ai-                                       sen tehostamisesta ..................... ...... ............                      36
452:    kuisopintorahan maksamisesta myös yrit-
453:    täjälle...........................................................    20    36 Backman ym.: Palkansaajien ja eläkeläisten
454:                                                                                   verotuksen keventämiseksi tarvittavista toi-
455: 20 Kasurinen ym.: Kansanedustajien vaikutus-                                      menpiteistä...................................................                    37
456:    mahdollisuuksien lisäämisestä Etyk-valmis-
457:    telukokouksissa ........................................... 21              37 Hämäläinen ym.: Pankeille myönnettävän
458:                                                                                   tuen tarkoituksenmukaisen käytön valvon-
459: 21 Luttinen ym.: Ansiosidonnaista sosiaali-                                       nasta............................................................                 38
460:    turvaa koskevista leikkaussuunnitelmista .... 22
461:                                                                                38 Renko ym.: Suomen talouden tervehdyttä-
462: 22 S-L. Anttila ym.: EY-jäsenyysneuvotteluja                                      miseksi tarvittavan kokonaisohjelman laati-
463:    koskevasta tiedottamisesta kansanedusta-                                       misesta..........................................................                 39
464:    jille............................................................... 23
465:                                                                                39 Luukkainen ym.: Hallituksen talouspolitii-
466: 23 Kautto ym.: Kiinteistöveron kohdentami-                                        kan uskottavuudesta....................................                           40
467:    sesta tasapuolisesti kaikkiin kiinteistöjen
468:    omistajiin ........ ...... .................. ........ ...... ....... 24    40 Vistbacka ym.: Hallituksen ja Suomen Pan-
469:                                                                                   kin välisen luottamuspulan poistamisesta ...                                      41
470: 24 Vanhanen ym.: Suomen lähialueiden ympä-
471:    ristöongelmien vähentämiseksi tarvittavista                                 41 Suhonen ym.: Riittävän nopean tiedonku-
472:    toimenpiteistä ..... ......... ........ ......... ...... ......... 25          lun varmistamisesta venäläisten ydinvoima-
473:                                                                                   loiden toimintahäiriöiden varalta .. ......... .....                              42
474: 25 Saario ym.: Cultor-yhtymän määräävästä
475:    asemasta sokeriteollisuudessa ......... ............. 26                    42 Mäkelä ym.: Suomeen saapuvien pakolais-
476:                                                                                   ten terveyden tarkastamisesta......................                               43
477: 26 Lamminen ym.: Rauhanturvaamishenki-
478:    löstön palkkauksessa olevien epäkohtien                                     43 Luhtanen ym.: Helsingin yliopiston ham-
479:    korjaamisesta .............. ... ... ... ........ ...... ...... .... 27
480:                                                                                   maslääketieteellisen koulutuksen lakkautta-
481: 27 Helle ym.: Turvallisuuspoliittisessa asemas-                                   misperusteista ..... .. .. ... .. .. .. .. .. .. ... .. .. .. .. .... .. .....    44
482:    sa tapahtuneiden muutosten vaikutuksista
483:    mm. puolustusvoimien hankintoihin ... ...... .. 28                          44 Jouppila ym.: Sotiemme veteraanien huo-
484:                                                                                   mioon ottamisesta itsenäisyytemme juhla-
485: 28 Luukkainen ym.: Luonnonvaraisten eläin-                                        vuonna.........................................................                   45
486:    ten pyyntiä koskevien säännösten muutta-
487:    misesta......................................................... 29         45 Taina ym.: Ansiosidonnaisen työttömyys-
488:                                                                                   päivärahan säilyttämisestä .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .... .                 46
489: 29 Haavisto ym.: Suomensukuisten kansojen
490:    tukemisesta Venäjällä.................................. 30                  46 Lehtinen ym.: Nuorten kesätyö-ja harjoit-
491:                                                                                   telupaikkojen turvaamisesta ........................                              47
492: 30 Louvo ym.: Asekätkennästä tuomittujen
493:    kunnian palauttamisesta .... ...... ....... ............. 31                47 Törnqvist ym.: Puolustusvoimien henkilös-
494:                                                                                   tön vähentämissuunnitelmista .. ............ ...... ..                            48
495: 31 A. Ojala ym.: Vaikeavammaisten ja pitkä-
496:    aikaissairaiden peruspalveluiden turvaami-                                  48 Törnqvist ym.: Sosiaaliturvan uudelleen
497:    sesta............................................................. 32          kohdentamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                                      49
498:                                                                          Sisällysluettelo                                                                            11
499: 
500:                                                                              Sivu                                                                                   Sivu
501: 49 Hassi ym.: Maataloustuen vääristymien kor-                                       66 Kautto ym.: Asuntotuotantotavoitteiden
502:    jaamisesta ..... ............... ...... ...... ........... ... ......      50       turvaamisesta . .. . ..... ... ... ... ...... ....... ..... ... .. .... ..    67
503: 
504: 50 M. Laukkanen ym.: Työttömyyskassajärjes-                                         67 Mäkelä ym.: Lasten päivähoitopalveluiden
505:    telmän uudistamisesta..................................                    51       turvaamisesta ....... ........ ...... ...... ...... ...... ... .....          68
506: 
507: 51 Polvi ym.: Palkansaajien ja eläkeläisten ve-                                     68 Kohijoki ym.: Parlamentaarisen komitean
508:    rotuksen keventämiseksi tarvittavista toi-                                          asettamisesta arvioimaan sotilaallisen maan-
509:    menpiteistä...................................................             52       puolustuksen kehittämistä ... .............. ..........                       69
510: 
511: 52 Vuoristo ym.: Hallituksen vastuusta maan                                         69 Nikula ym.: Takaisinlainauksesta työeläke-
512:    tilasta...........................................................         53       järjestelmälle aiheutuvien riskien poistami-
513:                                                                                        sesta.............................................................            70
514: 53 Kautto ym.: Asumistukipalvelujen keskittä-
515:    misestä yhteen virastoon .............................                     54    70 Pulliainen ym.: EY-jäsenyyshakemuksen
516:                                                                                        peruuttamisesta............................................                   71
517: 54 Savolainen ym.: Nuorisoasteen koulutusko-
518:    keilujen toteuttamisesta .... .................. .........                 55    71 Laakkonen ym.: EY-jäsenyyden vaikutuk-
519:                                                                                        sia koskevan tiedottamisen lisäämisestä .. ....                               72
520: 55 Lahti-Nuuttila ym.: Verotuksen kehittämi-
521:    sestä työntekoa ja yrittämistä kannustavaksi                               56    72 Vuoristo ym.: Kehitysapumäärärahojen säi-
522:                                                                                        lyttämisestä nykyisellä tasolla......................                         73
523: 56 Saastamoinen ym.: Tutkimus- ja tuotekehi-
524:    tystoiminnan rahoituksen turvaamisesta .....                               57    73 M. Laukkanen ym.: Työttömyysturvajärjes-
525:                                                                                        telmän uudistamisesta..................................                       74
526: 57 Stenius-Kaukonen ym.: Verotuksen saami-
527:    sesta oikeudenmukaiseksi . ...... ... ......... ....... ..                 58    74 Aittoniemi ym.: Pienten ja keskisuurten yri-
528:                                                                                        tysten toimintaedellytysten turvaamisesta ...                                 75
529: 58 ~~jamäki ~·: Hallituksen maatalouspoliit-
530:    tisista tavmtteista ........ ........ ..... ....... .............          59    75 Ukkola ym.: Korkotason alentamiseksi tar-
531:                                                                                        vittavista toimenpiteistä...............................                      76
532:  59 Ala-Nissilä ym.: Oikeudenmukaisuuden to-
533:     teuttamisesta verotuksessa ....... ...... ...... ... .....                60    76 Koskinen ym.: Valtionyhtiöiden yksityistä-
534:                                                                                        missuunnitelmista ......... ...... ...... ...... .............                77
535:  60 Sasi ym.: Tuloverotuksen kiristymisen estä-
536:    , misestä .........................................................        61    77 Sasi ym.: Pääministerin tämän päivän oh-
537:                                                                                        jelman selvittämisestä ... ...... ... .. ..... .. ... ... .. .....            78
538:  61 S-L. Anttila ym.: Säästötoimien kohdenta-
539:     misesta opetusministeriön hallinnonalalla .. .                            62    78 Laine ym.: Maastrichtin sopimuksen suo-
540:                                                                                        menkielisen käännöksen saamisesta ..... .... ...                              79
541:  62 Pulliainen ym.: Pienteollisuuden toiminta-
542:     edellytysten parantamisesta ..... ........ ........ ....                  63    79 Pykäläinen ym.: Pohjavesien nykytilan kar-
543:                                                                                        toittamisen nopeuttamisesta .... .... ...... ... .......                      80
544:  63 Saapunki ym.: Maanomistajien oikeustur-
545:     van takaamisesta rantojensuojeluohjelmaa                                        80 Björkenheim ym.: Yrittäjien taloudellisen
546:     toteutettaessa .. ... ...... ......... ........... ... ...... ... ....    64       tilanteen helpottamiseksi tarvittavista toi-
547:                                                                                        menpiteistä...................................................                81
548:  64 Mäkelä ym.: Kansalaisten ostovoiman pa-
549:     rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä .....                           65    81 Seppänen ym.: Ydinjätteen ja käytetyn
550:                                                                                        ydinpolttoaineen varastoinnista...................                            82
551:  65 Wahlström ym.: Valtioneuvoston jäsenelle
552:     hyväksyttävistä taloudellisista sidonnaisuuk-                                   82 Laivoranta ym.: Työllisyysvarojen käytöstä
553:     sista..............................................................       66       Hantec Oy:n konkurssin yhteydessä............                                 83
554: 12                                                                           Sisällysluettelo
555: 
556:                                                                               Sivu                                                            Sivu
557: 83 Vähänäkki ym.: Suomen turvallisuuspolitii-                                          100 Tennilä ym.: Väliportaan hallinnon kehit-
558:    kan perusteista ........ ... ...... .... ...... ...... ....... .....         84         tämiselle asetettavista tavoitteista ............. 101
559: 
560: 84 Pulliainen ym.: Korkotason alentamiseksi                                            101 Hassi ym.: Viidennen ydinvoimalan han-
561:    tarvittavista toimenpiteistä .........................._ 85                             kintaan liittyvistä alihankmtatöistä ........... 102
562: 
563: 85 Pulliainen ym.: Wider-instituutin rahoitus-                                         102 Stenius-Kaukonen ym.: Sosiaalipoliittisten
564:    järjestelyistä ..... .................. ........... ............ ...         86         ratkaisujen vaikutuksista työllisyyteen...... 103
565: 
566: 86 Lahti-Nuuttila ym.: Nuorten ihmisten ase-                                           103 Polvi ym.: Kuntien taloudellisen tilanteen
567:    man parantamiseksi tarvittavista toimen-                                                parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 104
568:    piteistä .. ............... ......... ...... ................. ........      87
569:                                                                                        104 P. Leppänen ym.: Huumeiden käytön vä-
570: 87 Helle ym.: Presidentin valtaoikeuksia kos-                                              hentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä... 105
571:    kevaan eduskunnan lausumaan liittyvistä
572:    toimenpiteistä ..... ... ...... ... .... ............. ...... ......         88     105 Paloheimo ym.: Urho Kekkosen ja ulko-
573:                                                                                            asiainministeriön arkistojen avaamisesta
574: 88 Aittoniemi ym.: Työttömyyden vähentämi-                                                 tutkijoiden käyttöön.................................. 106
575:    seksi tarvittavista toimenpiteistä..................                         89
576:                                                                                        106 Kohijoki ym.: Puolustuskyvyn turvaami-
577: 89 Aittoniemi ym.: Eduskunnan hyväksymien                                                  seksi tarvittavista toimenpiteistä ............... 107
578:    perustelulausumien merkityksestä ...............                             90
579:                                                                                        107 Lahti-Nuuttila- ym.: Lasten Parlamentissa
580: 90 Biaudet ym.: Ydinvahinkoa koskevan va-                                                  tehtyjen päätösten jatkovalmisteluista ..... .. 108
581:    hingonkorvausvastuun ylärajan korottami-
582:    sesta.............................................................           91     108 Ala-Nissilä ym.: Talousrikollisuuden tor-
583:                                                                                            jumiseksi tarvittavista toimenpiteistä ........ 109
584: 91 Kääriäinen ym.: Talouden tervehdyttämi-
585:    seksi tarvittavista toimenpiteistä..................                         92     109 Laitinen ym.: Teletoiminnan vapauttami-
586:                                                                                            sen vaikutuksista alan työllisyyteen .......... 110
587: 92 Stenius-Kaukonen ym.: Sairauskulujen kor-
588:    vaamisesta pitkäaikaissairaille ja pienituloi-                                      110 Aittoniemi ym.: Taloudellisen tilanteen
589:    sille ..............................................................         93         kehitysnäkymistä ... ... .. ................ ............... 111
590: 
591: 93 Saastamoinen ym.: Ylivelkaisten henkilöi-                                           111 Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan
592:    den velkasaneeraushakemusten käsittelystä                                    94         parantamiseksi tarvitfavista toimenpiteistä -112
593: 94 Jaakonsaari ym.: Postin toiminnasta laatik-
594:                                                                                        112 Luukkainen ym.: Karhukannan säilyttä-
595:    koonkantoon siirryttäessä .... ... .... .. .... ........ ..                  95
596:                                                                                            miseksi tarvittavista toimenpiteistä ..... ...... 113
597: 95 Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan pa-
598:    rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä .....                              96     113 Sasi ym.: Taloudellisen tilanteen paranta-
599:                                                                                            miseksi tarvittavista toimenpiteistä ........... 114
600: 96 Kohijoki ym.: Puolustuskyvyn turvaami-
601:    seksi tarvittavista toimenpiteistä..................                         97     114 Jaakonsaari ym.: Työllisyyslakiin suunni-
602:                                                                                            teltujen muutosten vaikutuksista kehitys-
603: 97 Antvuori ym.: Hornet-hävittäjähankintoi-                                                alueilla .... ............ ......... .. ... ..................... .... 115
604:    hin liittyvien vastakauppojen toteutumi-
605:    sesta.............................................................           98     115 Tennilä ym.: Urheilun ja liikunnan tuke-
606:                                                                                            miseen tarkoitettujen määrärahojen vähen-
607: 98 Apukka ym.: Pankeille myönnettävästä                                                    tämisestä .... ................... .......... ... .. ...... ... ..... 116
608:    tuesta ja tuelle asetettavista ehdoista...........                           99
609:                                                                                        116 Koskinen ym.: Työterveyspalvelujen ve-
610: 99 Kalliomäki ym.: Hallituksen harjoittamasta                                              rottamisen vaikutuksista työterveyshuol-
611:    politiikasta................................................... 100                     toon ........................................................... 117
612:                                                                  Sisällysluettelo                                                                13
613: 
614:                                                             Sivu                                                             Sivu
615: 117 S-L. Anttila ym.: Hallituksen suhtautumi-                               122 Ukkola ym.: Työmarkkinasopimusten vai-
616:     sesta Maastrichtin sopimusta koskeviin                                      kutuksesta eduskunnan asemaan .............. 123
617:     jatkoneuvotteluihin ................................... 118
618: 118 Biaudet ym.: YK:n ympäristö- ja kehitys-                                123 Kautto ym.: Yhteiskunnan tukeman asun-
619:     konferenssin päätösten täytäntöönpanosta                                    totuotannon turvaamisesta........................ 124
620:     Suomessa................................................... 119
621:                                                                             124 Aittoniemi ym.: STS:n ja KOP:n yhdisty-
622: 119 Donner ym.: Ilmavoimien suorittamista                                       misestä valtiolle aiheutuvista kustannuk-
623:     harjoituslennoista asutusalueiden yläpuo-                                   sista ........................................................... 125
624:     lella............................................................ 120
625: 120 Kohijoki ym.: Puolustuskyvyn turvaami-                                  125 0. Ojala ym.: Yhteiskunnan tukeman
626:     seksi tarvittavista toimenpiteistä ............... 121                      asuntotuotannon turvaamisesta ................ 126
627: 
628: 121 Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan                                  126 Tennilä ym.: Aikuisopiskelijoiden opiske-
629:     parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 122                             lumahdollisuuksien turvaamisesta............. 127
630:                                                  1992 vp
631: 
632: Kirjallinen kysymys 536
633: 
634: 
635: 
636: 
637:                                     Laakkonen ym.: Pk-yritysten korkotuen myöntämisperusteiden
638:                                        muuttamisesta
639: 
640: 
641:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
642: 
643:     Valtion ensi vuoden budjetissa myönnetään          korkotuen lainan alaraja laskettaisiin 100 000
644: pienten ja keskisuurten yritysten investointeihin      markkaan. Näin myös todelliset pienyrittäjät
645: korkotukea 40 miljoonaa markkaa pk-yritysten           pääsisivät hyödyntämään heille tarkoitettua kor-
646: investointien vauhdittamiseksi. Voimassa olevan        ko tukea. Järjestelmän muutos on tarpeen myös
647: järjestelmän mukaan korkotukea on mahdollista          pk-yritysten uusien konkurssien välttämiseksi ja
648: myöntää puoleen yritysten investointien pää-           työllisyystilanteen parantamiseksi.
649: omamäärästä. Koska lainan vähimmäissuuruu-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
650: deksi on määritelty 300 000 markkaa, yritykseltä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
651: edellytetään vähintään 600 000 markan inves-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
652: tointitarvetta, jotta se saisi em. korkotukea.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
653: Useimmilla pienyrityksillä investointitarve on
654: huomattavasti pienempi, ja ne jäävät pienyrityk-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
655: sille tarkoitetun korkotuen ulkopuolelle.                     siin,jotta pk-yritysten auttamiseksi suun-
656:     Pohjois-Karjalan Pienteollisuusyhdistys ry.               niteltuun korkotukijärjestelmään sisälty-
657:  on esittänyt, että järjestelmää muutettaisiin niin,          vät epäkohdat korjattaisiin pikaisesti?
658: että korkotuki tulisi 75 prosenttiin lainasta ja
659: 
660:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
661: 
662:            Pirkko Laakkonen               Ismo Seivästö                  Vesa Laukkanen
663:            Eeva-Liisa Moilanen            Erkki Pulliainen               Riitta Myller
664: 
665: 
666: 
667: 
668:  220051L
669: 2                                        1992 vp -     KK 536
670: 
671: 
672: 
673: 
674:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
675: 
676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tamisesta, joka on vielä eduskunnassa käsiteltä-
677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vänä. Esityksessä ehdotetaan lakia muutettavak-
678: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         si siten, että korkotukikelpoisen rahoituksen
679: jeenne n:o 1775 ohella toimittanut valtioneuvos-       alaa laajennetaan koskemaan myös osamaksu-
680: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         kaupan rahoitusta. Lisäksi ehdotetaan korkotu-
681: sanedustaja Laakkosen ym. näin kuuluvasta kir-         kijärjestelmän voimassaoloaikaa pidennettäväk-
682: jallisesta kysymyksestä n:o 536:                       si vuoden 1993 loppuun sekä korkotukilainojen
683:                                                        hyväksymisvaltuutta korotettavaksi nykyisestä
684:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         enintään 2 000 miljoonan markan määrästä
685:        siin, jotta pk-yritysten auttamiseksi suun-     3 000 miljoonaan markkaan.
686:        niteltuun korkotukijärjestelmään sisälty-          Pk-yritysten investointien korkotukilain muu-
687:        vät epäkohdat korjattaisiin pikaisesti?         tosten tultua hyväksytyksi, tullaan pk-yritysten
688:                                                        investointien korkotukilainoista annettuun ase-
689:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tukseen (539/92) ehdottamaan muutoksia siten,
690: vasti seuraavaa:                                       että korkotukilainan alarajaa ehdotetaan pie-
691:                                                        nennettäväksi nykyisestä 300 000 markasta.
692:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen          Korkotukilainan osuuden nostamista nykyisestä
693: pienten ja keskisuurten yritysten investointien        50 prosentista käyttöomaisuusinvestoinnista ei
694: korkotukilainoista annetun lain (538/92) muut-         ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi.
695: 
696:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
697: 
698:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
699:                                         1992 vp -     KK 536                                         3
700: 
701: 
702: 
703: 
704:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
705: 
706:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         1 propositionen föreslås att lagen skall ändras så
707: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       att det finansieringsområde som kan få räntestöd
708: 1775 av den 23 oktober 1992 tili vederbörande        vidgas tili att ornfatta också finansiering av
709: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    avbetalningshandeln. Dessutom föreslås det att
710: de av riksdagsman Laakkonen m.fl. underteck-         räntestödssystemets giltighetstid skall förlängas
711: nade spörsmål nr 536:                                tili utgången av 1993 samt att fullmakten att
712:                                                      godkänna räntestödslån skall höjas från nuva-
713:           Har Regeringen för avsikt att vidta        rande högst 2 000 miljoner mark tili 3 000 miljo-
714:        åtgärder för att missförhållandena i det      ner mark.
715:        räntestödssystem som har planerats för            Då ändringama av lagen om räntestödslån
716:        att hjälpa sm-företagen skall kunna kor-      för små och medelstora företags investeringar
717:        rigeras snabbt?                               har antagits kommer ändringar att föreslås i
718:                                                      förordningen om räntestödslån för små och
719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        medelstora företags investeringar (539/92) så att
720: anföra följande:                                     den nedre gränsen för räntestödslån föreslås bli
721:                                                      sänkt från nuvarande 300 000 mark. Det har inte
722:    Regeringen har gett riksdagen en proposition      ansetts ändamålsenligt att höja räntestödslånets
723: med förslag tili ändring av lagen om räntestöds-     andel från nuvarande 50% av investeringama i
724: lån för små och medelstora företags investering-     anläggningstiligångar.
725: ar (538/92). Denna behandlas ännu i riksdagen.
726: 
727:      Helsingforsden 25 november 1992
728: 
729:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
730:                                                1992 vp
731: 
732: Kirjallinen kysymys 537
733: 
734: 
735: 
736: 
737:                                   Pulliainen: Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen ympäris-
738:                                       töasioita koskevasta kannanotosta
739: 
740: 
741:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
742: 
743:    Tietooni on saatettu maa- ja metsätalousmi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
744: nisteriön ylijohtajan Ilkka Vainio-Mattilan laati-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
745: man tai nimissä laaditun "visiopaperin" kalvo-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
746: kopio, jossa esitellään maa- ja metsätalousminis-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
747: teriön "ympäristömuutoksia". Luettelossa on
748: viidentenä kohtana: "Vihreän anarkismin vaiku-                   Yhtyykö maa- ja metsätalousministeri
749: tukset luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti                 ylijohtaja Ilkka Vainio-Mattilan kan-
750: metsätalouden perusedellytyksiin". Jokaiselle                 taan, että maa- ja metsätalousministeriön
751: lukijalle tulee mainitusta ilmaisusta mieleen Suo-            ympäristömuutoksissa viidenneksi tär-
752: men vihreät vaikuttajat, aktivistit ja poliitikot.            kein asia on "vihreän anarkismin vaiku-
753: Ilmaisua voidaan tässä katsannossa pitää vähin-               tukset luonnonvarojen käyttöön ja erityi-
754: tään solvaavana Suomen kestävän kehityksen                    sesti metsätalouden edellytyksiin", ja
755: puolesta toimivia henkilöitä kohtaan. Asian sel-                 pitääkö ministeri hyväksyttävänä ja
756: vittämisen ensimmäisenä vaiheena on tarpeen                   asiallisena tällaista vihjailua vihreiden
757: tietää, onko ylijohtaja Ilkka Vainio-Mattilan                 poliitikkojen toimintaan?
758: kanta myös ministerin ja ministeriön virallinen
759: kanta. Tämän kannan selvittyä voidaan siirtyä
760: seuraavaan selvitysvaiheeseen.
761: 
762:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
763: 
764:                                            Erkki Pulliainen
765: 
766: 
767: 
768: 
769: 220051L
770: 2                                       1992 vp -   KK 537
771: 
772: 
773: 
774: 
775:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
776: 
777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seinen aineisto perustuu ministeriön koulutusse-
778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minaarissa laadittuun luetteloon mahdollisista
779: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      toimintaympäristön muutoksista pitkähköllä ai-
780: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kavälillä. Toimintaympäristön muutoksia kos-
781: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     keva keskustelu on osaltaan tausta-aineistoa
782: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   ministeriön toiminta-ajatuksen, perustehtävien
783: sestä n:o 537:                                      ja päämäärien määrittelyyn, ja se liittyy kiinteäs-
784:                                                     ti tulosohjauksen kehittämiseen.
785:           Yhtyykö maa- ja metsätalousministeri          Kysyjän esille ottama yksi irrallinen kohta
786:        ylijohtaja Ilkka Vainio-Mattilan kan-        antaa puutteellisen kuvan siitä kokonaisuudesta,
787:        taan, että maa- ja metsätalousministeriön    johon asia liittyy. Lainatulla virkkeellä on tar-
788:        ympäristömuutoksissa viidenneksi tär-        koitettu ensisijaisesti kansainvälisiä muutosteki-
789:        kein asia on "vihreän anarkismin vaiku-      jöitä. Sillä ei ole viitattu joihinkin poliitikkoihin
790:        tukset luonnonvarojen käyttöön ja erityi-    tai järjestöihin. Kyseinen virke ei siten ole vihjai-
791:        sesti metsätalouden edellytyksiin", ja       lua vihreiden poliitikkojen toimintaan, kuten
792:           pitääkö ministeri hyväksyttävänä ja       kansanedustaja Pulliainen on olettanut. Itse olen
793:        asiallisena tällaista vihjailua vihreiden    ollut mukana siinä seminaarissa, jossa kyseinen
794:        poliitikkojen toimintaan?                    ympäristömuutosten luettelo laadittiin. Pidän
795:                                                     kysymyksen kohteena olevaa virkettä asiallisena
796:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja tarpeellisena siten ymmärrettynä, mitä sillä on
797: taen seuraavaa:                                     tarkoitettu maa- ja metsätalousministeriössä.
798:                                                     Asiayhteydestään irrotettuna virke ei anna oi-
799:    Kysymyksessä viitataan "visiopaperin" kal-       keaa kuvaa ympäristökysymyksiin vastuullisesti
800: vokopioon, mikä tarkoittanee osastopällikkö         ja rakentavasti suhtautuvasta hallinnon kehittä-
801: Vainio-Mattilan maatalousosaston sisäisessä ke-     mistyöstämme.
802: hittämiskeskustelussa esittämää aineistoa. Ky-
803: 
804:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
805: 
806:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
807:                                          1992 vp -   KK 537                                          3
808: 
809: 
810: 
811: 
812:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
813: 
814:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bruksavdelningen. Materialet baserar sig på en
815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förteckning över eventuella förändringar i verk-
816: den 23 oktober 1992 tili vederbörande medlem         samhetsmiljön på längre sikt som gjorts upp vid
817: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ett av ministeriets utbildningsseminarier. Dis-
818: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål        kussionen om förändringar i verksamhetsmiljön
819: nr 537:                                              utgör bakgrundsmaterial då det gäller att slå fast
820:                                                      ministeriets verksamhetside, primära uppgifter
821:           Förenar sig jord- och skogsbruksmi-        och mål och hör nära samman med utvecklandet
822:        nistem med överdirektör Ilkka Vainio-         av resultatstymingen.
823:        Mattila om att det femte viktigaste i jord-      Den lösryckta punkt som spörsmålsstäliaren
824:        och skogsbruksministeriets syn på miljö-      påtalar ger inte en fuliständig bild av helheten.
825:        förändringsproblemen är "den gröna            Den citerade meningen avser i första hand inter-
826:        anarkismens effekter på användningen          nationelia faktorer. Den syftar inte på vissa
827:        av naturtillgångama och i synnerhet på        politiker elier organisationer. Meningen innehål-
828:        skogsbrukets förutsättningar", och            ler sålunda inga anspelningar på de gröna politi-
829:           anser ministem sådana här anspel-          kemas verksamhet, som riksdagsman Pulliainen
830:        ningar på de gröna politikemas verksam-       förmodat. Jag var själv med på seminariet där
831:        het vara acceptabla och sakliga?              miljöförändringsförteckningen gjordes upp. Jag
832:                                                      anser att den aktuelia meningen är saklig och
833:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nödvändig, om den förstås på det sätt som jord-
834: anföra följande:                                     och skogsbruksministeriet avsett. Om meningen
835:                                                      rycks ur sitt sammanhang ger den inte rätt bild
836:    I spörsmålet hänvisas tili stordiakopian av       av det arbete vi utför för att utveckla förvalt-
837: "visionspappret", varmed torde avses det mate-       ningen, vilket arbete präglas av en ansvarskän-
838: ria! som avdelningschefVainio-Mattila framlagt       nande och konstruktiv instälining tili miljöfrå-
839: vid intema utvecklingsdiskussioner inom lant-        goma.
840: 
841:      Helsingforsden 24 november 1992
842: 
843:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
844:                                                  1992 vp
845: 
846: Kirjallinen kysymys 538
847: 
848: 
849: 
850: 
851:                                     Karhunen: Valtion ja kuntien välisissä maakaupoissa noudatetta-
852:                                        vista periaatteista
853: 
854: 
855:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
856: 
857:     Kunnilla on suuria vaikeuksia saada valtion        nettujen alueiden suunnittelua ja käyttöä. Liike-
858: maata asuntorakentamiseen. Valtioneuvoston             laitosten harjoittama kiinteistöbusiness kuntien
859: vuonna 1989 tekemä periaatepäätös on edelleen          kehityksen kustannuksella ei ole sopivaa valtion
860: kärjistänyt ongelmaa, koska kunta joutuu pää-          maiden käyttöä varsinkin, kun liikelaitosten
861: töksen perusteella kaavoittamaan valtion omis-         maat ovat yleensä kuntien kehityksen kannalta
862: taman maan ennen sen luovuttamista kunnalle            tärkeillä keskusta-alueilla.
863: ja maksamaan valtiolle kaavoitetun maan hin-               Valtion maata pitäisi myydä kunnille asunto-
864: nan.                                                   tuotantoon ja muihin tarpeisiin samoin ehdoin
865:     Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa       kuin yksityisetkin myyvät ja ahdinkotilassa ole-
866: valtion tulisi edistää asuntotuotantoa ja kuntien      ville kunnille vieläkin edullisemmin. Ei ole perus-
867: kehitystä muutoinkin, valtion harjoittama maa-         teltuja syitä sille, että kuntien tulisi suorittaa
868: politiikka vaikeuttaa kuntien asemaa aiheuttaen        valtiolle suurempia korvauksia kuin ne suoritta-
869: paineita maan hinnan nousuun. Samalla valtion          vat lainsäädäntöön perustuen yksityisille maan-
870: hinnoittelupolitiikka haittaa maan ostamista           omistajille. Edelleen ei ole perusteltua, että kun-
871: yksityisiltä maanomistajilta, jotka eivät voi ym-      nat joutuvat tekemään ylitehokkaita kaavoja
872: märtää, miksi heidän tulee tyytyä raakamaan            vastoin asukkaiden tahtoa valtion liikelaitosten
873: hintaan valtion saadessa kaavoitetun maan hin-         voitontavoittelun vuoksi.
874: nan. Esimerkiksi Hyvinkäällä on valtion maan               Valtion maaomaisuuden luovutusta koskeva
875: neliöhinnaksi muodostunut 166 markkaa, kun             lainsäädäntö ei aseta esteitä valtion maan luo-
876: yksityiseltä ostetun raakamaan neliöhinta on           vuttamiseen jopa käypää hintaa alemmasta vas-
877: vastaavalla alueella noin 20 markkaa.                  tikkeesta. Ongelmat voidaan ratkaista muutta-
878:     Valtion liikelaitosten, etenkin Valtionrauta-      malla valtion sisäistä toimintapolitiikkaa.
879:  teiden, kiinteään omaisuuteen kohdistuvat ta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
880: loudelliset odotukset ovat olleet omiaan vaikeut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
881:  tamaan alueiden järkevää suunnittelua. Monin          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
882:  paikoin VR on suorastaan puuttunut kuntien            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
883:  oikeuteen päättää maankäytöstä vaatimalla pe-
884:  rusteettomia ja ympäristön kannalta kohtuutto-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta valtio
885:  mia rakennusoikeuksia. Edelleen liikelaitosten               ja valtion liikelaitokset ryhtyisivät nou-
886:  kohtuuttomat hintaodotukset ovat vaikeutta-                  dattamaan maakaupoissa kuntien kanssa
887:  neet alueiden suunnittelua ja toteutusta. Liikelai-          samoja periaatteita kuin yksityiset maan-
888:  tosten ja rakennushallituksen epäselvät toimival-            omistajat?
889:  tasuhteet haittaavat liikelaitosten hallintaan an-
890: 
891:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
892: 
893:                                             Minna Karhunen
894: 
895: 
896: 
897: 
898: 2200511
899: 2                                        1992 vp -   KK 538
900: 
901: 
902: 
903: 
904:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
905: 
906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hinnan periaatteella. Kohtuulliseen hintatasoon
907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        antavat aluevaihdot useimmiten hyvät edellytyk-
908: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       set, eivätkä luovutukset ole nostaneet yleistä
909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     hintatasoa. Valtion maan luovutus ja sen hin-
910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      noittelu ei voi olla mikään yleinen tahi erityinen
911: Karhusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      tukimuoto kuntien suhteen, koska se ei voisi
912: sestä n:o 538:                                       kohdistua kuntiin tasapuolisesti. Valtion maiden
913:                                                      luovutuksilla kuntia ei voida subventoida.
914:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta valtio        Kysymyksessä on mainittu esimerkki, jossa
915:        ja valtion liikelaitokset ryhtyisivät nou-    Hyvinkäällä valtion ja kaupungin välisten neu-
916:        dattamaan maakaupoissa kuntien kanssa         vottelujen tuloksena valtion maan hinnaksi on
917:        samoja periaatteita kuin yksityiset maan-     muodostunut 166 mklm2 , kun raakamaan hinta
918:        omistajat?                                    yksityiseltä ostettaessa on vastaavalla alueella 20
919:                                                      mklm2 • Tämän osalta voidaan todeta, että kysy-
920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myksessä oleva valtion maa on kaavoitettua
921: vasti seuraavaa:                                     aluetta eikä raakamaa ta, joten se on hinnoiteltu
922:                                                      luonnollisesti kaavamaana.
923:    Valtioneuvosto on toukokuun 25 päivänä                Kysymyksessä esitettyyn näkö kantaan, jonka
924: 1989 tehnyt periaatepäätöksen valtion maiden         mukaan Valtionrautatiet pyrkiessään hallinnas-
925: luovuttamisesta kunnille asuntorakentamiseen.        saan olevilla kiinteistöillä liiketaloudellisen voi-
926: Periaatepäätöksen mukaan asuntotuotantoon            ton maksimointiin vaatimalla perusteettornia ja
927: osoitettu valtion maa luovutetaan ensisijaisesti     ympäristön kannalta kohtuuttomia rakennusoi-
928: kunnille ja pääsääntöisesti vaihtamalla. Jos vaih-   keuksia ei ole aina kiinnittänyt tarpeeksi huo-
929: to ei ole mahdollinen, maa myydään. Maan             miota yleisiin maankäyttötarpeisiin eikä valtion
930: arvona käytetään päätöksen mukaan ns. arava-         yleiseen maapolitiikkaan, voidaan pääosin yh-
931: hintaa ja maata voidaan luovuttaa tätäkin alhai-     tyä. Liikelaitosten toimintapolitiikka ja epäsel-
932: sempaan hintaan kunnan heikon taloudellisen          vät toimivaltarajat valtion maaomaisuuden suh-
933: aseman vuoksi. Maata voidaan myös vuokrata           teen, jota myös liikelaitosten hallinnassa oleva
934: kunnille.                                            maaomaisuus on, tulee selvittää. Valtiovarain-
935:    Periaatepäätöksen mukaan valtion maata            ministeriön on tarkoitus ryhtyä asian vaatimiin
936: luovutetaan kunnille asuntotuotantoon käyttäen       toimenpiteisiin niiden epäkohtien selvittämiseksi
937: enintään hintaa, jota valtion lainoittamassa, hin-   ja ratkaisemiseksi, joita on ilmennyt valtion
938: naltaan säädellyssä aravatuotannossa pidetään        kiinteistöhallinnon ja liikelaitosten, etenkin Val-
939: kohtuullisena. Valtion maata luovutetaan näin        tionrautateiden, välillä.
940: ollen kunnille käypää alemmasta hinnasta, eivät-         Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, että
941: kä valtion hintavaatimukset voi vaikuttaa ylei-      valtion maapolitiikan tulee olla yhteiskuntavas-
942: seen hintatasoon ainakaan korottavasti. Alue-        tuullista eikä sitä voida rinnastaa kauppoihin,
943: vaihdot ovat pääsääntöisesti molempien osa-          joita tehdään yksityisten maanomistajien kanssa.
944: puolten kannalta edullisia. Mikäli kunnalla ei ole   Edellä mainittu valtioneuvoston vuoden 1989
945: vaihtomaata, valtion maa myydään kunnalle            periaatepäätös antaa hyvät ja riittävät edellytyk-
946: em. hintaan.                                         set valtion maiden luovuttamiseen kunnille asun-
947:    Muuhun kuin asuntotarkoituksiin luovute-          torakentamistarpeisiin,ja se koskee myös valtion
948: taan valtion maata kunnille kohtuullisen käyvän      liikelaitoksia Valtionrautatiet mukaan lukien.
949: 
950:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
951: 
952:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
953:                                           1992 vp -   KK 538                                           3
954: 
955: 
956: 
957: 
958:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
959: 
960:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den allmänna prisnivån. Överlåtelse av statsägd
961: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        mark och prissättningen av denna kan inte vara
962: den 23 oktober 1992 tili vederbörande medlem          någon allmän eller särskild stödform vad kom-
963: av statsrådet översänt avskrift av följande av        munema beträffar, eftersom en rättvis fördel-
964: riksdagsman Karhunen undertecknade spörsmål           ning tili kommunerna inte är möjlig. Kommu-
965: nr 538:                                               nerna kan inte subventioneras genom överlåtel-
966:                                                       ser av statsägd mark.
967:            Vad ämnar Regeringen göra för att              I spörsmålet har som exempel nämnts de
968:        staten och statens affårsverk skali börja      förhandlingar som fördes i Hyvinge melian sta-
969:        tiliämpa samma principer i sina markaf-        ten och staden och som resulterade i att priset på
970:        färer med kommunema som de privata             statsägd mark blev 166 mk/m2 , medan priset på
971:        jordägama?                                     privatägd råmark på motsvarande område är 20
972:                                                       m!m2 • Vad detta beträffar kan sägas att den
973:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         statsägda marken i fråga var ett planerat område
974: anföra följande:                                      och inte råmark, varför marken givetvis prissat-
975:                                                       tes som planerad mark.
976:    Den 25 maj 1989 fattade statsrådet ett princip-        I huvudsak kan man omfatta den ståndpunkt
977: beslut om överlåtelse av statsägd mark åt kom-        som anförs i spörsmålet, dvs. att Statsjärnvägar-
978: munerna för bostadsbygge. Enligt principbeslu-        na isin strävan efter att med de fastigheter de har
979: tet överlåts för bostadsproduktion anvisad stats-     i sin besittning maximera sin företagsekonomis-
980: ägd mark i första hand åt kommunerna och i            ka vinst genom att kräva grundlösa och ur
981: huvudsak genom byte. Om byte inte är möjligt          miljösynpunkt oskäliga byggnadsrätter inte all-
982: säljs marken. Enligt beslutet värderas marken         tid ägnat de allmänna markanvändningsbeho-
983: enligt det s.k. aravapriset och marken kan över-      ven eller statens alimänna markpolitik tillräcklig
984: låtas tili ett ännu lägre pris om kommunen har        uppmärksamhet. Affärsverkens verksamhetspo-
985: svag ekonomi. Mark kan också arrenderas åt            litik och de oklara gränsema för deras behörig-
986: kommunema.                                            het beträffande statens jordegendom, som även
987:    Enligt principbeslutet överlåts statsägd mark      omfattar den jordegendom som är i affärsver-
988: åt kommuner för bostadsproduktion tili högst          kens besittning, skali utredas. Avsikten är att
989: det pris som anses skäligt i den statsfinansierade,   finansministeriet skall vidta de åtgärder frågan
990: prisreglerade aravaproduktionen. Statsägd mark        kräver för att utreda och avhjälpa de missförhål-
991: överlåts sålunda åt kommunerna till ett pris som      landen melian statens fastighetsförvaltning och
992: understiger det gängse priset och statens priskrav    affärsverken, särskilt Statsjärnvägarna, som
993: kan inte påverka den alimänna prisnivån, åt-          framkommit.
994: minstone inte förhöjande. Byten av områden är             Med stöd av vad som anförts ovan konstate-
995: i regel fördelaktiga för bägge parter. Om en          rar regeringen att staten skali iaktta samhälleligt
996: kommun inte har bytesmark, säljs statsägd mark        ansvar i sin markpolitik och denna kan inte
997: åt kommunen tili det nämnda priset.                   jämföras med affärer som görs med privata
998:     För andra ändamål än för bostadsproduktion        markägare. Statsrådets nämnda principbeslut
999: säljs statsägd mark åt kommunerna enligt prin-        för 1989 ger goda och tillräckliga förutsättningar
1000: cipen om ett skäligt gängse pris. Byte av områ-       för överlåtelse av statsägd mark åt kommunerna
1001: den ger oftast goda förutsättningar för en skälig     för deras bostadsbygge och det gäller även sta-
1002: prisnivå och överlåtelsema har inte heller höjt       tens affärsverk, inklusive Statsjämvägama.
1003: 
1004:      Helsingforsden 25 november 1992
1005: 
1006:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
1007:                                                1992 vp
1008: 
1009: Kirjallinen kysymys 539
1010: 
1011: 
1012: 
1013: 
1014:                                     U. Anttila ym.: Työttömyysturvan maksamisesta ulkomailta työtä
1015:                                         hakeville työnhakijoille
1016: 
1017: 
1018:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1019: 
1020:    ETA-sopimuksen tullessa voimaan Suomi             tuu työnhakuun varsinkaan, jos hänellä ei ole
1021: joutuu maksamaan työttömyyskorvausta kol-            mahdollisuutta eksportoida työttömyyspäivä-
1022: men kuukauden ajan aiemmin Suomessa asu-             rahaa.
1023: neelle työttömälle työnhakijalle, joka siirtyy jo-      Nuorten kannalta työttömyyskorvauksen
1024: honkin muuhun ETA-alueen maahan työnhaki-            eksportoimismahdollisuus alueille, joilta olisi
1025: jaksi. Vastaavalla tavalla muusta ETA-maasta         realistista löytää työtä, olisi parannus nykyiseen
1026: Suomeen muuttava työnhakija on oikeutettu            työttömyyskorvausjärjestelmään. Työttömyys-
1027: saamaan kolmen kuukauden ajan työttömyys-            korvauksen eksportoimisen laajentamista suun-
1028: korvausta lähtömaastaan, mikäli työpaikkaa ei        niteltaessa on syytä kuitenkin selvittää väylät,
1029: heti löydy.                                          joilla Suomesta ulkomaille työnhakuun lähte-
1030:     Suomen työllisyystilanne on kahdessa vuo-        neille voitaisiin tiedottaa Suomessa avoimista
1031:  dessa heikentynyt dramaattisesti. Nuorisotyöt-      työpaikoista silloin, kun työllisyystilanne Suo-
1032:  tömyys on erityisen suurta. Nuorisotyöttömyys       messa paranee.
1033:  on vakava ongelma, koska työtön nuori voi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1034:  passivoitua ja menettää uskon tulevaisuuteen ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1035:  omiin toimintamahdollisuuksiinsa.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1036:     Mielipidetiedustelujen mukaan merkittävä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1037:  osa suomalaisista nuorista olisi kiinnostunut
1038:  työskentelemään ulkomailla lyhyemmän tai pi-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1039:  temmän ajan. Monen nuoren, jolla on koulu-                 että nuorella työttömällä työnhakijana
1040:  tusta muttei työpaikkaa Suomessa, olisikin jär-            olisi mahdollisuus saada työttömyys-
1041:  kevintä muuttaa ulkomaille, mikäli sieltä on               korvausta tietyn ajan, mikäli hän lähtee
1042:  löydettävissä työpaikka. Mikäli matkakustan-               työnhakuun maahan, josta hänen on
1043:  nukset alueelle, jolta työpaikka olisi löydettä-           realistista olettaa saavansa koulutustaan
1044:  vissä, ovat huomattavat, nuori tuskin uskaltau-            vastaavaa työtä?
1045: 
1046:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
1047: 
1048:                      Ulla Anttila                             Tuija Maaret Pykäläinen
1049: 
1050: 
1051: 
1052: 
1053:  220051L
1054: 2                                       1992 vp -    KK 539
1055: 
1056: 
1057: 
1058: 
1059:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1060: 
1061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kijaksi, minkä jälkeen häneen sovelletaan työ-
1062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voimapoliittisten edellytysten osalta kysymyk-
1063: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      sessä olevan valtion lainsäädäntöä.
1064: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Kun työtön henkilö palaa takaisin lähtö-
1065: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     valtioonsa ennen kolmen kuukauden ajan päät-
1066: U. Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tymistä, etuuksien maksamista jatketaan edel-
1067: kysymyksestä n:o 539:                               leen, jollei etuuksien suorittamisen enimmäis-
1068:                                                     aika ole täyttynyt. Saatuaan toisesta jäsenval-
1069:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      tiosta työtä henkilö siirtyy lainvalintasäännösten
1070:        että nuorella työttömällä työnhakijana       piiriin. Jos hän ei ole saanut työtäjajos hänjää
1071:        olisi mahdollisuus saada työttömyys-         oleskelemaan jäsenvaltioon kolmen kuukauden
1072:        korvausta tietyn ajan, mikäli hän lähtee     ajan täyttymisen jälkeen, työttömyysetuutta ei
1073:        työhakuun maahan, josta hänen on             enää suoriteta, jollei mainittua kolmen kuukau-
1074:        realistista olettaa saavansa koulutustaan    den kautta ole pidennetty.
1075:        vastaavaa työtä?                                Hallitus on antanut eduskunnalle työttömyys-
1076:                                                     turvalain muutosesityksen, jonka mukaan, jos
1077:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        henkilö ei ole palannut Suomeen takaisin kol-
1078: vasti seuraavaa:                                    men kuukauden määräajan kuluessa, häneltä
1079:                                                     edellytettäisiin Suomeen paluun jälkeen neljän
1080:    Euroopan talousaluetta koskeva sopimus           viikon työssäoloehtoa ennen ansioon suhteute-
1081: ETA tullee voimaan vuoden 1993 alkupuolella.        tun päivärahan maksamista.
1082: Sopimukseen liittyvän sosiaaliturvaa koskevan          Kolmen kuukauden työnetsintämahdollisuus
1083: neuvoston asetuksen mukaan työttömyysetuutta        sopimusmaassa koskee Suomen osalta iästä riip-
1084: saava työtön työntekijä tai yrittäjä voi lähteä     pumatta sekä ansioon suhteutettua päivärahaa
1085: muuhun jäsenvaltioon etsimään työtä enintään        saaneita että työelämässä olleita peruspäivära-
1086: kolmen kuukauden ajaksi säilyttäen tänä aikana      han saaneita työntekijöitä ja yrittäjiä.
1087: oikeuden saada työttömyysetuutta. Etuuden              Suomessa peruspäivärahan saaminen ei edel-
1088: myöntänyt valtio on tällöin edelleen vastuussa      lytä aikaisempaa työhistoriaa, vaan päivärahaa
1089: etuuden suorittamisesta oman lainsäädäntönsä        voidaan maksaa jokaiselle Suomessa asuvalle
1090: mukaisena enintään kuitenkin laissa mahdolli-       työttömälle työnhakijalle. ETA-sopimuksen pii-
1091: sesti säädetyn enimmäisajan puitteissa. Työttö-     rissä olevissa maissa, joissa on Suomen tapainen
1092: myysetuudell saaminen ko. tilanteissa edellyttää,   työttömyysturvan perusturvajärjestelmä, on pe-
1093: että henkilö on ollut ennen työnetsintään läh-      rusturva yleensä rajattu sopimuksen ulkopuolel-
1094: töään kotimaassa työmarkkinoiden käytettävis-       le sosiaaliavustusjärjestelmänä. Suomen osalta
1095: sä työttömänä työnhakijana yleensä vähintään        olisi tarkoituksenmukaista vastaavasti pyrkiä ra-
1096: neljän viikon ajan. Lisäksi edellytetään, että      jaamaan työnetsintämahdollisuus jo työelämäs-
1097: työntekijä rekisteröityy muussa jäsenvaltiossa      sä olleisiin työntekijöihin ja yrittäjiin.
1098: seitsemän päivän kuluessa työttömäksi työnha-
1099: 
1100:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
1101: 
1102:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1103:                                          1992 vp -   KK 539                                           3
1104: 
1105: 
1106: 
1107: 
1108:                                     Ti/l Riksdagens Herr Talman
1109: 
1110:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          politiska förutsättningarna av lagstiftningen i
1111: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den aktuella staten.
1112: den 23 oktober 1992 tili vederbörande medlem             Om den arbetslöse före utgången av tremåna-
1113: av statsrådet översänt följande avskrift av riks-    dersperioden återvänder tili den stat han lämna-
1114: dagsman U. Anttila m.fl. undertecknade spörs-        de, fortsätter utbetalningen av förmåner, om inte
1115: mål nr 539:                                          maximitiden för betalningen av förmånerna har
1116:                                                      gått ut. Sedan en arbetslös person fått arbete i en
1117:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       annan medlemsstat omfattas han enligt lagvals-
1118:        ta för att en ung arbetslös arbetssökande     reglerna av lagstiftningen i denna stat. Om han
1119:        skall ha möjlighet att få arbetslöshetser-    inte får arbete och stannar kvar i medlemsstaten
1120:        sättning under en viss tid, om han beger      efter de tre månaderna, betalas inte längre några
1121:        sig utomlands för att söka arbete i ett       arbetslöshetsförmåner, om inte tremånaderspe-
1122:        land där det är realistiskt att förmoda att   rioden förlängs.
1123:        han får ett arbete som motsvarar hans             Regeringen har avlåtit en proposition tili
1124:        utbildning?                                   riksdagen med förslag tili lag om ändring av
1125:                                                      lagen om utkomstskydd för arbetslösa, enligt
1126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        viiken det förutsätts att en person som inte
1127: anföra följande:                                     återvänt tili Finland inom tremånadersperioden
1128:                                                      skall ha arbetat fyra veckor sedan han återvände
1129:    EES-avtalet om det europeiska ekonomiska          tili Finland innan dagpenning avvägd enligt
1130: samarbetsområdet torde träda i kraft under den       förtjänsten betalas ut.
1131: första hälften av år 1993. Enligt rådets förord-         Möjligheten att under tre månader söka ar-
1132: ning om social trygghet som ansluter tili avtalet    bete i ett avtalsland gäller i fråga om Finland
1133: kan en arbetslös arbetstagare eller företagare       oberoende av ålder både arbetstagare och före-
1134: som får arbetslöshetsförmåner bege sig tili en       tagare som fått dagpenning avvägd enligt för-
1135: annan medlemsstat för att söka arbete där i          tjänsten samt arbetstagare och företagare som
1136: högst tre månader och under denna tid bibehålla      varit i arbetslivet och fått grunddagpenning.
1137: rätten tili arbetslöshetsförmånema. Den stat             1 Finland förutsätter erhållandet av grund-
1138: som beviljat förmånen är då alltjämt ansvarig för    dagpenning ingen tidigare arbetshistoria utan
1139: att förmånema utbetalas i enlighet med dess          dagpenning kan betalas till alla arbetslösa
1140: egen lagstiftning, dock högst inom ramen för         arbetssökande som är bosatta i Finland. 1 de
1141: eventuelllagstadgad maximitid. Förutsättningen       Iänder som omfattas av EES-avtalet, vilka har
1142: för att en person skall få arbetslöshetsförmåner     ett likartat grundskyddssystem för arbetslöshets-
1143: i sådana situationer är att han innan han begav      skyddet som Finland har, är grundskyddet i
1144: sig utomlands för att söka arbete i allmänhet        allmänhet avgränsat som ett socialbidragssystem
1145: minst fyra veckor varit tillgänglig för arbets-      utanför avtalet. 1 fråga om Finland är det
1146: marknaden i hemlandet som arbetslös arbets-          ändamålsenligt att på motsvarande sätt sträva
1147:  sökande. Vidare förutsätts att arbetstagaren        efter att avgränsa möjligheten att söka arbete
1148: inom sju dagar registrerar sig som arbetslös         tili de arbetstagare och företagare som redan
1149:  arbetssökande i den andra medlemsstaten. Där-       deltagit i arbetslivet.
1150: efter omfattas han i fråga om de arbetskrafts-
1151: 
1152:      Helsingfors den 27 november 1992
1153: 
1154:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1155:                                                1992 vp
1156: 
1157: Kirjallinen kysymys 540
1158: 
1159: 
1160: 
1161: 
1162:                                   Lahti-Nuuttila: Tevanake-alojen kehittämiskeskuksen perustami-
1163:                                      sesta
1164: 
1165: 
1166:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1167: 
1168:    Suomi ei ole vielä menettänyt tevanake-teolli-    tasojen koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityksen
1169: suuttaan, eikä menetäkään, kun näille teollisuu-     saamisen palvelemaan alan tarpeita sekä auttaisi
1170: den aloille luodaan lisää menestymisen mahdol-       luomaan tulevaisuuden edellytyksiä tälle teolli-
1171: lisuuksia. Korkean laadun ja tuotekehittelyn         suuden riskialalle. Keskus toimisi valtakunnalli-
1172: sekä valmistuksen edellytyksiä voidaan turvata       sena, ja sen kautta olisivat käytettävissä Tampe-
1173: aktiivisella koulutus- ja tutkimustoiminnalla.       reen ammattioppilaitoksen, Tampereen teknilli-
1174:    Pirkanmaalle ja sen lähialueille keskittyy mer-   sen oppilaitoksen, Tampereen teknillisen kor-
1175: kittävä osuus Suomen tevanake-teollisuudesta         keakoulun ja VTT:n tekstiilitekniikan asiantun-
1176: sekä alan perus-, keski- ja korkea-asteen koulu-     temus.
1177: tuksesta ja tutkimuksesta.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1178:    Alan kotimaisen tuotannon ja työllisyyden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1179: sekä ammattitaitoisen yrittäjä- ja työntekijäkun-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1180: nan varmistamiseksi jo lähitulevaisuudessa tulisi    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1181: perustaa tevanake-alan valtakunnallinen kehit-
1182: tämiskeskus. Se soveltuisi erinomaisesti Tampe-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
1183: reen Hervannan ammattioppilaitoksen yhtey-                  tynyt tevanake-alan valtakunnallisen ke-
1184: teen.                                                       hittämiskeskuksen toiminnan käynnistä-
1185:    Tällainen kehittämiskeskus mahdollistaisi eri            miseksi?
1186: 
1187:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
1188: 
1189:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
1190: 
1191: 
1192: 
1193: 
1194:  220051L
1195: 2                                      1992 vp- KK 540
1196: 
1197: 
1198: 
1199: 
1200:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1201: 
1202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saakka. Esimerkkejä ovat Tampereen ammatti-
1203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oppilaitos, Tampereen teknillinen oppilaitos ja
1204: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      Tampereen väliaikainen ammattikorkeakoulu,
1205: jeenne n:o 1779 ohella toimittanut valtioneuvos-    joka aloitti toimintansa syksyllä 1992.
1206: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Tampereella on edelleen monipuolinen te-
1207: sanedustaja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuulu-      vanake-teollisuus. Lisäksi Tampereella ovat kat-
1208: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 540:           tavasti läsnä julkisen hallinnon yritystoimintaa
1209:                                                     palvelevat yksiköt, kuten KTM yrityspalvelu,
1210:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    Keran, Tekesin, UL:n alueyksiköt sekä VTT:n
1211:        tynyt tevanake-alan valtakunnallisen ke-     tekstiililaboratorio.
1212:        hittämiskeskuksen toiminnan käynnistä-          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
1213:        miseksi?                                     edellytykset tevanake-alan valtakunnallisen ke-
1214:                                                     hittämiskeskuksen toiminnan kehittämiseen
1215:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Tampereella ovat olemassa ja katsoo, että sen
1216: taen seuraavaa:                                     selvittämistä on syytä jatkaa. Tavoitteena on
1217:                                                     oltava elinkeinoelämän tarpeiden huomioonot-
1218:    Tampereelle on keskittynyt tevanake-teolli-      taminen ja nykyisten koulutus- ja tutkimuslai-
1219: suuden alan erikoisosaamisen opetus eri koulu-      tosten yhteistyön lisääminen ja siten koulutuk-
1220: tuksen tasoilla aina korkeakouluopetukseen          sen ja tutkimuksen tehostaminen.
1221: 
1222:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
1223: 
1224:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
1225:                                        1992 vp -     KK 540                                         3
1226: 
1227: 
1228: 
1229: 
1230:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
1231: 
1232:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        merfors tekniska läroanstalt och Tammerfors
1233: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr      temporära yrkeshögskola, som inledde sin verk-
1234: 1779 av den 23 oktober 1992 till vederbörande       samhet hösten 1992.
1235: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           I Tammerfors finns vidare en mångsidig teko-,
1236: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under-       läder- och skodonsindustri. Dessutom finns det i
1237: tecknade spörsmål nr 540:                           staden ett täckande nät av den offentliga förvalt-
1238:                                                     ningens enheter som betjänar foretagsverksam-
1239:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    heten, såsom HIM företagstjänst, KERAs, TE-
1240:        för att inleda verksamhet vid ett riksom-    KES och UF:s regionala enheter samt Statens
1241:        fattande utvecklingscenter för teko-, lä-    tekniska forskningscentrals textillaboratorium.
1242:        der- och skodonsbranschen?                      På basis av det ovanstående anser regeringen
1243:                                                     att det finns förutsättningar för att utveckla ett
1244:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        riksomfattande utvecklingscenter inom teko-,
1245: samt anföra följande:                               läder- och skodonsbranschen i Tammerfors och
1246:                                                     att det är skäl att fortsätta att utreda detta.
1247:    I Tammerfors finns undervisningen i Special-     Målet bör vara att näringslivets behov beaktas
1248: kunnandet inom teko-, läder- och skodonsindu-       och att samarbetet mellan de nuvarande utbild-
1249: strin koncentrerad på olika utbildningsnivåer       nings- och forskningsanstalterna utökas och att
1250: ända upp till högskoleundervisningen. Exempel       utbildningen och forskningen därmed följaktli-
1251: på detta är Tammerfors yrkesläroanstalt, Tam-       gen blir effektivare.
1252:      Helsingfors den 26 november 1992
1253: 
1254:                                                    Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
1255:                                                   1992 vp
1256: 
1257: Kirjallinen kysymys 541
1258: 
1259: 
1260: 
1261: 
1262:                                     Lahti-Nuuttila: Ikaalisten ja Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilai-
1263:                                        tosten yhdistämisestä
1264: 
1265: 
1266:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1267: 
1268:    Ikaalisten kaupunki on tehnyt opetusministe-            Järjestelyllä päästään niihin kustannussääs-
1269: riölle esityksen Ikaalisten käsi- ja taideteollisuus-   töihin, joihin valtiovallan toimesta on pyritty.
1270: oppilaitoksen toiminnan laajentamisesta Kih-            Säästöistä huolimatta saavutetaan kuitenkin ne
1271: niöön. Esitys oppilaitoksen ylläpitoluvan muut-         toiminnalliset tavoitteet, joita Kihniössä on
1272: tamisesta liittyy valtioneuvoston päätökseen lak-       käynnistetty ja joilla voidaan turvata tiettyjen
1273: kauttaa Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilai-        osaamisalojen säilyminen paikkakunnalla. Esi-
1274: toksen toiminta.                                        merkkeinä osaamisaloista voidaan mainita pit-
1275:     Kihniön kunta ja Ikaalisten kaupunki ovat           kään Kihniössä vireillä olleen turkisalan koulu-
1276: sopineet lakkaotettavaksi päätetyn Kihniön op-          tuksen jatkuminen ja arvotekstiilien (mm. kirk-
1277: pilaitoksen tiettyjen toimintojen siirtämisestä         kotekstiilit) huoltoprojektin toteuttaminen.
1278: Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1279: Ylläpitolupaa anotaan muutettavaksi siten, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1280: Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos voi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1281: antaa opetusta Kihniössä. Kihniö antaa opetus-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1282: tilat. Opetustiloille tullut valtionavustus anne-
1283: taan opetustilojen osalta Ikaalisten käsi- ja taide-              Aikooko Hallitus varmistaa sen, että
1284: teollisuusoppilaitokselle, ja Kihniö vastaa kiin-              Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilai-
1285: teistökuluista muilta osin. Suunnitelman mu-                   tokselle annetaan lupa antaa opetusta
1286: kaista järjestelyä voidaan pitää tarkoituksenmu-               Kihniössä yhdistämällä Ikaalisten ja
1287: kaisena sekä oppilaitosten ylläpitäjien että val-              Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilai-
1288: tion tavoitteiden kannalta.                                    tokset?
1289: 
1290:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992
1291: 
1292:                                            Pentti Lahti-Nuuttila
1293: 
1294: 
1295: 
1296: 
1297: 220051L
1298: 2                                        1992 vp -   KK 541
1299: 
1300: 
1301: 
1302: 
1303:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1304: 
1305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehneet asiaa koskevat esityksensä valtioneuvos-
1306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tolle. Lähtökohtana ylläpitäjätahojen esityksissä
1307: olette 23 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       on Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen
1308: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lakkauttaminen siten, että opetustoiminnan lop-
1309: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         puun saattamisesta vastaa Kihniössä Ikaalisten
1310: Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvan kirjallisen     käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, joka tämän
1311: kysymyksen n:o 541:                                  jälkeenkin esityksen mukaan jatkaisi Kihniössä
1312:                                                      mm. turkistenvalmistajan koulutusta entisissä
1313:           Aikooko Hallitus varmistaa sen, että       Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ti-
1314:        Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilai-   loissa, jotka Kihniön kunta omistaa. Turun ja
1315:        tokselle annetaan lupa antaa opetusta         Porin lääninhallitus ja opetushallitus ovat pitä-
1316:        Kihniössä yhdistämällä Ikaalisten ja          neet esitettyjä järjestelyjä perusteltuina.
1317:        Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilai-         Aiemmista kaavailuista poiketen Kihniön
1318:        tokset?                                       kunta ja Ikaalisten kaupunki ovat esittäneet
1319:                                                      Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen
1320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lakkauttamisajankohdaksi 1.1.1993, josta lukien
1321: vasti seuraavaa:                                     vastaavasti esitetään Ikaalisten käsi- ja taideteol-
1322:                                                      lisuusoppilaitoksen koulutustehtävän muutta-
1323:    Valtioneuvosto teki kuluvan vuoden huhti-         mista.
1324: kuussa ammatillisen koulutuksen oppilaitosver-           Edellä mainitun johdosta opetusministeriön
1325: koston kehittämisestä periaatepäätöksen. Peri-       tarkoituksena on saattaa Kihniön käsi- ja taide-
1326: aatepäätöksen mukaan tavoitteena pidetään            teollisuusoppilaitoksen ylläpitämisluvan peruut-
1327: mm. noin 50 oppilaitoksen yhdistämistä tai lak-      tamista koskeva asia valtioneuvoston ratkaista-
1328: kauttamista vuonna 1993. Turun ja Porin läänis-      vaksi kuluvan syksyn aikana, minkä jälkeen
1329: sä tavoitteeksi on asetettu mm. Kihniön käsi- ja      opetusministeriö tekee tarvittavat Ikaalisten
1330: taideteollisuusoppilaitoksen lakkauttaminen.         käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen toiminnan
1331:    Kihniön kunta ja Ikaalisten kaupunki ovat         laajentamista koskevat ratkaisut.
1332: 
1333:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
1334:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
1335:                                           1992 vp -    KK 541                                           3
1336: 
1337: 
1338: 
1339: 
1340:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1341: 
1342:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ar är att läroanstalten Kihniön käsi- ja taideteol-
1343: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         lisuusoppilaitos dras in så att läroanstalten Ikaa-
1344: den 28 oktober 1992 tili vederbörande med1em           listen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos slutför
1345: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         undervisningen i Kihniö och enligt framställ-
1346: Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade spörsmål           ningen även därefter fortsätter i Kihniö med bl.a.
1347: nr 541:                                                utbildningen av pälstillverkare i den tidigare
1348:                                                        läroanstalten Kihniön käsi- ja taideteollisuusop-
1349:           Ämnar Regeringen se tili att läroan-         pilaitos lokaler som Kihniö kommun äger.
1350:        stalten Ikaalisten käsi- ja taideteollisuus-    Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän liksom
1351:        oppilaitos ges tillstånd att meddela un-        utbildningsstyrelsen har ansett de föreslagna ar-
1352:        dervisning i Kihniö genom att läroanstal-       rangemangen vara motiverade.
1353:        tema för handslöjd och konstindustri i              Avvikande från tidigare planer har Kihniö
1354:        Ikaalinen och i Kihniö slås samman?             kommun och Ikaalinen stad föreslagit att läro-
1355:                                                        anstalten Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilai-
1356:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              tos dras in 1.1.1993, från viiken tidpunkt försla-
1357: anföra följande:                                       get är att utbildningsuppgiften vid läroanstalten
1358:                                                        Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos änd-
1359:    Statsrådet fattade i april i år ett principbeslut   ras.
1360: om utveckling av läroanstaltsnätet inom yrkes-             Med anledning av det ovan anförda har
1361: utbildningen. Enligt principbeslutet anses som         undervisningsministeriet för avsikt att under
1362: mål bl.a. att ca 50 läroanstalter slås samman eller    denna höst underställa statsrådet återkallandet
1363: dras in under 1993. I Åbo och Björneborgs Iän är       av tillståndet att upprätthålla läroanstalten Kih-
1364: målsättningen att bl.a. läroanstalten Kihniön          niön käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, varefter
1365: käsi- ja taideteollisuusoppilaitos dras in.            undervisningsministeriet fattar de behövliga be-
1366:    Kihniö kommun och Ikaalinen stad har gjort          sluten om en breddning av läroanstalten Ikaalis-
1367: sina framställningar i ärendet hos statsrådet.         ten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos verksamhet.
1368: Utgångspunkten i huvudmännens framställning-
1369: 
1370:      Helsingfors den 20 november 1992
1371: 
1372:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
1373:                                               1992 vp
1374: 
1375: Kirjallinen kysymys 542
1376: 
1377: 
1378: 
1379: 
1380:                                   Aittoniemi: Vapaamuurarijärjestön jäsenluetteloiden julkisuudesta
1381: 
1382: 
1383: 
1384:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1385: 
1386:    Vapaamuurarit ovat tietyllä tavoin mystinen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1387: järjestö, joka lisää mystiikkaansa pitämällä loo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1388: siensa jäsenlistoja salaisina. Muun muassa Hel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1389: singin yliopiston kirjastolla on olemassa nämä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1390: koko maan kattavat jäsenlistat, mutta ne eivät
1391: ole pyynnöstäkään nähtävissä. Kuitenkin eräät                  Mihin lainsäädäntöön Hallitus katsoo
1392: lehdet ovat toistuvasti parin vuoden välein jul-            vapaamuurarijärjestön jäsensalaisuuden
1393: kaisseet näitä jäsenlistoja.                                perustuvan, ja
1394:    Suomessa lainsäädäntö kehittyy yhä kasva-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1395: van julkisuusperiaatteen suuntaan.                          siin julkisuusperiaatteen soveltamiseksi
1396:                                                             myös vapaamuurarijärjestössä?
1397:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1992
1398: 
1399:                                           Sulo Aittoniemi
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 
1404: 220051L
1405: 2                                        1992 vp -   KK 542
1406: 
1407: 
1408: 
1409: 
1410:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1411: 
1412:    ValtiopäiväjäJjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta,
1413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muun muassa sen saattamisesta yleisön saata-
1414: olette 26 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       viin. Tämän yksinoikeuden rajoitukset, joista
1415: jeenne n:o 1781 ohella toimittanut valtioneuvos-     säädetään lain 2 luvussa, koskevat vain julkis-
1416: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tettuja tai julkaistuja teoksia.
1417: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta            Yleisten asiakiJjain julkisuudesta annetun lain
1418: kirjallisesta kysymyksestä n:o 542:                  18 §:n 2 momentin mukaan yleisen arkiston,
1419:                                                      kiJjaston tai muun viranomaisen säilytettäväksi
1420:           Mihin lainsäädäntöön Hallitus katsoo       annettuja kiJjeitä tai muita yksityisiä asiakirjoja
1421:        vapaamuurarijärjestön jäsensalaisuuden        ei saa ilmaista vastoin luovuttajan määräämiä
1422:        perustuvan, ja                                ehtoja.
1423:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Vapaamuurareiden painettuihin jäsenluette-
1424:        siin julkisuusperiaatteen soveltamiseksi      loihin tehdyn merkinnän mukaan luettelot on
1425:        myös vapaamuurarijärjestössä?                 tarkoitettu vain asianomaisen yhteisön jäsenille.
1426:                                                      Vaikka jäsenluettelot on painettu, niitä ei näin
1427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ollen ole saatettu eikä tarkoitettu saatettavaksi
1428: vasti seuraavaa:                                     yleisön saataville. Tämä luovutusrajoitus sitoo
1429:                                                      yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
1430:    Vapaamuurarien järjestö on yhdistyslaissa         18 §:n 2 momentin nojalla myös Helsingin yli-
1431: (503/89) tarkoitettu yksityisoikeudellinen yhteisö   opiston kiJjastoa.
1432: ja sen jäsenluettelot ovat yksityisiä asiakirjoja.      Julkisuusperiaate tarkoittaa, että jokaisella on
1433: Yhdistyksen jäsenluettelossa olevien tietojen        oikeus saada tietoja viranomaisten toiminnasta
1434: luovuttamisesta muille kuin yhdistyksenjäsenille     ja asiakiJjoista. Periaatteen keskeisiä tavoitteita
1435: päättää yhdistyslain 11 §:n mukaan yhdistyksen       on viranomaistoiminnan avoimuuden varmista-
1436: hallitus.                                            minen. Viranomaistoiminnan avoimuus on edel-
1437:    VapaamuurarijäJjestön painetut jäsenluette-       lytyksenä muun muassa sille, että voidaan val-
1438: lot toimitetaan Helsingin yliopiston kiJjastolle     voa viranomaisten toimien lainmukaisuutta. Jul-
1439: vapaakappalelain (420/80) nojalla. Vapaakappa-       kisuusperiaate ei ulotu yksityiseen toimintaan.
1440: leiden julkisuudesta säädetään lain 10 §:ssä. Py-       Julkisuuslainsäädännön uudistaminen on vi-
1441: kälän 1 momentin mukaan vapaakappaleena              reillä oikeusministeriössä. Uudistuksen keskeise-
1442: luovutetun tekijänoikeuslaissa (404/61) tarkoite-    nä tavoitteena on viranomaistoiminnan julki-
1443: tun teoksen saattamisesta yleisön saataviin on       suuden lisääminen. Pyrkimyksenä on muun
1444: voimassa, mitä tekijänoikeuslaissa säädetään.        muassa ulottaa julkisuusperiaate kaikkeen julki-
1445: Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun vapaakap-         sen vallan käyttöön ja julkisen tehtävän hoitami-
1446: paleen julkisuus määräytyy 2 momentin mukaan         seen siitä riippumatta, huolehtiiko siitä viran-
1447: soveltuvin osin yleisten asiakirjain julkisuudesta   omainen vai onko tehtävä uskottu yksityiselle.
1448: annetun lain (83/51) mukaan.                         Sen sijaan yksityisten muu kuin edellä mainittu
1449:    Tekijänoikeuslain 2 §:ssä säädetään, että teki-   toiminta jäisi edelleen julkisuusperiaatteen ulko-
1450: jänoikeus tuottaa laissa säädetyin rajoituksin       puolelle.
1451: 
1452:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
1453: 
1454:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
1455:                                         1992 vp -   KK 542                                           3
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
1461: 
1462:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uteslutande rätt, om vilka stadgas i lagens 2 kap.,
1463: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      gäller endast offentliggjorda eller publicerade
1464: 1781 av den 26 oktober 1992 tili vederbörande       verk.
1465: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-         Enligt 18 § 2 mom. i lagen om allmänna
1466: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        handlingars offentlighet får man inte i strid med
1467: mål nr 542:                                         villkor som föreskrivits av överlåtaren yppa
1468:                                                     innehållet i brev eller andra enskilda handlingar
1469:           På viiken lagstiftning anser Regering-    som lämnats i förvar i allmänt arkiv, i bibliotek
1470:        en att frimurarorganisationens medlems-      eller hos annan myndighet.
1471:        sekretess grundar sig, och                       Enligt en anteckning som gjorts i frimurarnas
1472:           har Regeringen för avsikt att vidta       tryckta medlemsförteckningarna är dessa av-
1473:        åtgärder för att offentlighetsprincipen      sedda endast för dem som är medlemmar i
1474:        skall tillämpas också inom frimurarorga-     ifrågavarande samfund. Fastän medlemsför-
1475:        nisationen?                                  teckningarna har tryckts har de alltså inte gjorts
1476:                                                     tillgängliga för allmänheten och avsikten är inte
1477:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       heller att de skall göras tillgängliga. Denna
1478: anföra följande:                                    inskränkning i rätten att överlåta förteckningar-
1479:                                                     na binder med stöd av 18 § 2 mom. lagen om
1480:     Frimurarorganisationen är ett i föreningsla-    allmänna handlingars offentlighet också Hel-
1481: gen (503/89) avsett privaträttsligt samfund och     singfors universitets bibliotek.
1482: dess medlemsförteckningar utgör enskilda hand-          Offentlighetsprincipen betyder att var och en
1483: lingar. Enligt 11 § föreningslagen beslutar för-    har rätt att få upplysningar om myndigheternas
1484: eningens styrelse om utlämnande av uppgifter        verksamhet och om de handlingar som dessa
1485: som ingår i föreningens medlemsförteckning åt       innehar. Centrala målsättningar för denna prin-
1486: andra än föreningens medlemmar.                     cip är att gar~ntera öppenhet i myndigheternas
1487:     Frimurarorganisationens tryckta medlems-        verksarnhet. Oppenhet i myndigheternas verk-
1488: förteckningar tillställs Helsingfors universitets   samhet utgör en förutsättning bland annat för
1489: bibliotek med stöd av lagen om friexemplar (420/    att man skall kunna övervaka lagenligheten av
1490: 80). Om offentlighet för friexemplar stadgas i      denna verksamhet. Offentlighetsprincipen om-
1491: lagens 10 §. Enligt paragrafens 1 mom. gäller vad   fattar inte privat verksamhet.
1492: som stadgas i upphovsrättslagen (404/61) när ett        En revidering av offentlighetlagstiftningen är
1493: verk som avses i nämnda lag och som överlåtits      under arbete i justitieministeriet. En central
1494: såsom friexemplar görs tillgängligt för allmänhe-   målsättning för reformen är att öka offentlighe-
1495: ten. Offentligheten för annat friexemplar än i 1    ten i myndigheternas verksamhet. Man strävar
1496: mom. avsett bestäms enligt 2 mom. i tillämpliga     bland annat tili att utvidga offentlighetsprinci-
1497: delar i enlighet med lagen om allmänna hand-        pen tili att täcka all offentlig maktutövning och
1498: lingars offentlighet (83/51).                       skötseln av offentliga uppgifter oberoende av
1499:     I 2 § upphovsrättslagen stadgas att upphovs-    om en myndighet handhar uppgiften eller om
1500:  rätten innefattar en, med i lagen stadgade in-     detta har anförtrotts en enskild. Däremot skall
1501:  skränkningar, uteslutande rätt att förfoga över    annan än ovan nämnd verksamhet som enskil-
1502: verket bland annat genom att göra det tillgäng-     da utövar alltjämt inte beröras av offentlighets-
1503:  ligt för allmänheten. Inskränkningarna i denna     principen.
1504: 
1505:      Helsingfors den 23 november 1992
1506: 
1507:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
1508:                                               1992 vp
1509: 
1510: Kirjallinen kysymys 543
1511: 
1512: 
1513: 
1514: 
1515:                                   Aittoniemi: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vuonna 1926
1516:                                       syntyneille
1517: 
1518: 
1519:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1520: 
1521:    Vuonna 1926 syntyneille lain ja asetuksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1522: tarkoittamassa rintamavastuussa olleille henki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1523: löille on syystä tai toisesta jätetty myöntämättä   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1524: rintamasotilastunnus, joka on ehtona eräille ta-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1525: loudellisille eduille, kuten rintamalisälle.
1526:    Veteraanipiireissä liikkuvan tiedon mukaan                  Aikooko Hallitus lopettaa rintamaso-
1527: rintamasotilastunnuksesta sekä rintamatunnuk-               tilastunnuksien myöntämisen, ja jos niin
1528: sesta annetut lait ja asetukset olisi tarkoitus             on,
1529: kumota eli mainittuja tunnuksia ei enää myön-                  aikooko Hallitus sitä ennen perusteel-
1530: nettäisi. Tämä samalla sinetöisi asian todennä-             lisesti selvittää vuonna 1926 syntyneiden
1531: köisesti epäoikeudenmukaisella tavalla niiden               oikeuden rintamasotilastunnuksen saa-
1532: vuonna 1926 syntyneiden osalta, jotka yrityksis-            miseen?
1533: tään huolimatta eivät ole tunnusta saaneet.
1534: 
1535:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1992
1536: 
1537:                                           Sulo Aittoniemi
1538: 
1539: 
1540: 
1541: 
1542: 220051L
1543: 2                                           1992 vp -     KK 543
1544: 
1545: 
1546: 
1547: 
1548:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1549: 
1550:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa           masotilastunnuksen saamisen kannalta merki-
1551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tystä. Ratkaisevaa on vain se, onko henkilöllä
1552: olette 26 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-           asetuksessa tarkoitettua palvelusta vai ei. Hyvin
1553: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         suurella osalla vuonna 1926 syntyneistä miehistä
1554: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          on oikeus saada rintamasotilastunnus. Vuoden
1555: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta           1991lopussa noin 5 150 vuonna 1926 syntynyttä
1556: kysymyksestä n:o 543:                                    miestä on saanut rintamasotilastunnuksen, mikä
1557:                                                          on lähes 24 % koko ikäluokan miehistä.
1558:            Aikooko Hallitus lopettaa rintamaso-             Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-
1559:         tilastunnuksien myöntämisen, ja jos niin         misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-
1560:         on,                                              tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
1561:            aikooko Hallitus sitä ennen perusteel-        massa rintamaveteraanitunnusten selvitystyö-
1562:         lisesti selvittää vuonna 1926 syntyneiden        ryhmässä, joka luovutti muistionsa sosiaali- ja
1563:         oikeuden rintamasotilastunnuksen saa-            terveysministeriölle 22.11.1990 (STM 1990: 19).
1564:         miseen?                                             Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien pa-
1565:                                                          noksen olleen olennainen Suomen puolustustais-
1566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             teluissa. Työryhmä halusi tunnustaa rintamalla
1567: vasti seuraavaa:                                         taistelleille veteraaneille erityisaseman. Työryh-
1568:                                                          mä painotti erityisesti rintamasotilastunnuksen
1569:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  saajien asemaa, koska he muodostivat ainoan
1570: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            ryhmän, jolle on asetettu periaatteelliseksi vaati-
1571: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-   mukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen vuoksi
1572: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai nii-         työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten uusien
1573: hin rinnastettavissa olosuhteissa osallistumaan          tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden muka-
1574: sota toimiin.                                            na seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeuksena
1575:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 olivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset va-
1576: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rintama-          paaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallistu-
1577: sotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)              neet taisteluihin. Tällaisille henkilöille onkin
1578: mukaan rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä,           päätetty myöntää ulkomaalaisen rintamasotilas-
1579: joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana osal-            tunnus (418/92).
1580: listunut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin            Edellä mainittujen periaatteiden linjaa nou-
1581: sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaa-         dattaa myös se, että vuonna 1926 syntyneitä
1582: ehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana.        koskevat rintamasotilastunnusten osalta samat
1583: Varsinaisiin sotatoimiin osallistuneeksi katso-          edellytykset kuin muitakin rintamasotilastun-
1584: taan henkilö, joka on todistettavasti osallistunut       nuksen saajia.
1585: taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoi-               Työryhmä päätyi esittämään määräaikaa rin-
1586: miyhtymän joukoissa tahi sen alueella taikka             tamaveteraanitunnusten hakemiselle. Tähän
1587: ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoi-            kantaan ovat myös veteraanijätjestöt sekä rinta-
1588: mien alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksi-          maveteraaniasiain neuvottelukunta yhtyneet.
1589: köissä. Muissa tehtävissä sotatoimiyhtymän ul-           Edellä mainittua ulkomaalaisen rintamasotilas-
1590: kopuolella palvelleita ei ole pidetty sellaisina         tunnusta on mahdollista hakea vuoden 1994
1591: henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen oikeutet-          loppuun mennessä. Tällä hetkellä on harkittava-
1592: tuja edellä lueteltujen sotatoimiyhtymien jouk-          na, voidaanko suomalaisten rintamaveteraanien
1593: ko-osastoissa palvelleiden tapaan. Sillä seikalla,       tunnusten hakemiselle asettaa sama määräaika.
1594: minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole rinta-
1595: 
1596:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
1597: 
1598:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1599:                                              1992 vp- KK 543                                               3
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 
1604:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
1605: 
1606:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              gälier rätten tili frontmannatecken. Det som är
1607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            avgörande är endast om personen i fråga har
1608: den 26 oktober 1992 tili vederbörande medlem              tjänstgjort på det sätt som avses i förordningen
1609: av statsrådet översänt avskrift av följande av            elier inte. En mycket stor del av de män som är
1610: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                 födda 1926 har rätt tili frontmannatecken. Fram
1611: spörsmål nr 543:                                          tili slutet av 1991 hade ca 5 150 män födda 1926
1612:                                                           mottagit frontmannatecken, vilket utgör nästan
1613:            Ämnar Regeringen upphöra med be-               24% av männen i hela denna åldersklass.
1614:         viljandet av frontmannatecken och om så               Möjligheterna att utvidga förutsättningarna
1615:         är faliet,                                        för beviljandet av frontmannatecken har utretts
1616:            ämnar Regeringen före det grundligt            i en av social- och hälsovårdsministeriet tilisatt
1617:         utreda år 1926 födda personers rätt tili          arbetsgrupp för utredning av frågan om frontve-
1618:         frontmannatecken?                                 terantecken, som den 22 november 1990 över-
1619:                                                           lämnade sin promemoria tili social- och hälso-
1620:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             vårdsministeriet (SHM 1990: 19).
1621: anföra följande:                                              Arbetsgruppen konstaterade att flera person-
1622:                                                           gruppers insats i Finlands försvarsstrider varit
1623:      Med anledning av krigen 1939-1945 ges                betydande och ville tilierkänna veteraner som
1624: enligt gäliande lagstiftning specielit socia1skydd        stridit vid fronten en särstälining. Arbetsgruppen
1625: tili personer som i trupper inom försvarsmakten           betonade speciellt dessa personers stälining,
1626: eller i motsvarande förhållanden deltagit i krigs-        emedan de utgjorde den enda grupp för viiken
1627: handlingarna.                                             deltagandet i striderna var ett principielit krav.
1628:      Männen beviljas ett frontmannatecken som             Därför har arbetsgruppen stälit sig negativ tili
1629: en symbol för deltagandet i kriget. Enligt förord-        beviljandet av särskilda nya tecken, trots att
1630: ningen om frontmannatecken (772/69) avses med             dessa inte skulie medföra rätt tili förmåner. Ett
1631: frontman en person, som under krigen 1939-                undantag enligt arbetsgruppen är de utländska
1632: 1945 deltagit i de egentliga krigshandlingarna            frivilliga som bevisligen deltagit i striderna. Man
1633: inom försvarsväsendets trupper som reservist,             har beslutat tilldela sådana personer frontman-
1634: lantvärnsman eller friviliig eller i aktiv tjänst. I de   natecken för utlänningar (418/92).
1635: egentliga krigshandlingarna anses den ha delta-               Enligt ovan nämnda principer är förutsätt-
1636: git, som bevisligen tagit del i strider inom trupper      ningarna för beviljandet av frontmannatecken
1637: som hör tili en operativ enhet med frontansvar            desamma för dem som är födda 1926 som för
1638: eller inom dess område elier också i luftvärns-           andra mottagare av frontmannatecken.
1639: eller kusttrupper, inom sjöstridskrafternas far-              Arbetsgruppen beslöt även föreslå en frist för
1640:  tygsenheter eller inom 1uftstridskrafternas flyg-        ansökan av frontmannatecken. Denna stånd-
1641: enheter. De som verkat i andra uppgifter utanför          punkt omfattas även av veteranorganisationerna
1642: en operativ enhet har inte ansetts vara sådana            och delegationen för frontveteranfrågor. Det
1643:  personer som är berättigade tili frontmannateck-         ovan nämnda frontmannatecknet för utlänning-
1644: en på samma sätt som de ovan nämnda personer              ar kan sökas fram tili utgången av 1994. Frågan
1645:  som tjänstgjort inom truppavdelningar som hör            om huruvida samma frist kan utsättas även för
1646:  tili operativa enheter. Den omständigheten vilket        sökande av frontmannatecken i fråga om finska
1647:  år en person är född spelar ingen roli när det           frontveteraner är under övervägande.
1648: 
1649:       Helsingforsden 26 november 1992
1650: 
1651:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1652:                                               1992 vp
1653: 
1654: Kirjallinen kysymys 544
1655: 
1656: 
1657: 
1658: 
1659:                                   Rajamäki: Liikennevahinkolain mukaisen ansionmenetyskorvauk-
1660:                                       sen laskentaperusteista
1661: 
1662: 
1663:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1664: 
1665:     Liikennevahinkolain mukaan henkilölle, joka        Tällaisessa tilanteessa ansionmenetyskor-
1666: on pitkäaikaisesti tai pysyvästi vammautunut,       vauksen putoaminen esimerkiksi noin 7 500
1667: maksetaan ansionmenetyskorvausta taikka työ-        markasta kuukaudessa 2 300 markkaa kuukau-
1668: kyvyttömyyseläkettä. Korvausta maksetaan to-        dessa on kohtuutonta (luvut perustuvat todelli-
1669: dellisten taikka arvioitujen tulevien ansioiden     seen tapaukseen Varkaudessa). Vammautuneen
1670: mukaan.                                             nuoren miehen elämässä ei tapahdu sellaista
1671:     Liikennevahinkolautakunnan antamien oh-         muutosta kuin mitä asevelvollisuuden suoritta-
1672: jeiden mukaan miehelle, joka on vammautunut         minen merkitsee. Elämä jatkuu kuten edellisinä-
1673: ennen varusmiesikää, maksetaan oletetulta va-       kin kuukausina, ja vielä huomattavasti huonom-
1674: rusmiesajalta eli kahdeksalta kalenterikuukau-      min perusedellytyksin kuin terveillä nuorilla.
1675: delta erikseen elatusmenokorvaus ja päivä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1676: raha. Tältä ajalta ei siis makseta täyttä ansion-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1677: menetyskorvausta, vaan ainoastaan varusmie-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1678: hen "ansion" mukainen korvaus.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1679:     Järjestelmä, joka sinänsä saattaa kuulostaa
1680:  oikeudenmukaiselta, johtaa kohtuuttomuuksiin.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1681: Nuorena vammautunut henkilö järjestää elä-                 ryhtyä muuttaakseen liikennevahinko-
1682: mänsä luonnollisesti täysin uudelleen. Asevelvol-          lain mukaisen ansionmenetyskorvauksen
1683:  lisuus ei tule kysymykseen, vaan tulevaisuuden-           laskentaperusteita kohtuullisiksi nuor-
1684:  suunnitelmia tehdään aivan muiden realiteettien           ten, ennen asevelvollisuuden suorittamis-
1685:  pohjalta: asumisen ja liikkumisen järjestäminen           ta vammautuneiden miesten kohdalla?
1686:  ovat keskeisiä ongelmia.
1687: 
1688:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
1689: 
1690:                                           Kari Rajamäki
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 
1695: 220051L
1696: 2                                      1992 vp -    KK 544
1697: 
1698: 
1699: 
1700: 
1701:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1702: 
1703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sä hän olisi, ellei vahinkoa olisi sattunut. Tällä
1704: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perusteella on liikennevahinkoasioissa korvaus-
1705: olette 27 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-     toimen yhtenäistäjänä liikennevakuutuslain
1706: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   17 §:n 2 momentin mukaan toimiva liikenneva-
1707: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    hinkolautakunta katsonut, että ennen varus-
1708: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       miesikää vammautuneelle miehelle maksetaan
1709: myksestä n:o 544:                                  oletetulta asevelvollisuusajalta eli kahdeksalta
1710:                                                    kalenterikuukaudelta erikseen elatusmenokor-
1711:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vaus ja varusmiehille maksettava päiväraha.
1712:        ryhtyä muuttaakseen liikennevahinko-        Näiden yhteenlasketusta summasta vähennetään
1713:        lain mukaisen ansionmenetyskorvauksen       mahdollinen kansaneläkelain (347/56) mukainen
1714:        laskentaperusteita kohtuullisiksi nuor-     työkyvyttömyyseläkkeen pohjaosa.
1715:        ten, ennen asevelvollisuuden suorittamis-      Kun kyseessä on ennen varusmiesikää vam-
1716:        ta vammautuneiden miesten kohdalla?         mautunut mies, voidaan olettaa, että hän ilman
1717:                                                    vammautumistaan olisi suorittanut asevelvolli-
1718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suutensa ja olisi asevelvollisuusaikanaan ollut
1719: vasti seuraavaa:                                   oikeutettu saamaan lakisääteisen asevelvollisen
1720:                                                    päivärahan. Mikäli ennen varusmiesikää pysy-
1721:    Liikennevahingon johdosta pitkäaikaisesti tai   västi vammautuneelle henkilölle maksettaisiin
1722: pysyvästi vammautuneelle henkilölle suoritetaan    täyttä oletettua palkkaa vastaava ansionmene-
1723: ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain        tyskorvaus myös asevelvollisuusaikaa vastaaval-
1724: (279/59) säännösten perusteella. Liikennevakuu-    ta ajalta, hän saisi tällöin korvausta yli hänelle
1725: tuslain 6 §:n 1 momentin mukaan liikenneva-        todellisuudessa aiheutuvan ansionmenetyksen,
1726: hingon korvaus määrätään noudattaen vahin-         eli korvaus suoritettaisiin vastoin edellä käsitel-
1727: gonkorvauslain (412174) 5 luvun 2-5 §:n ja 7       tyä, vahingonkorvausoikeudessamme omaksut-
1728: luvun 3 §:n säännöksiä. Liikennevakuutuslain       tua täyden korvauksen periaatetta.
1729: 6 §:n 2 momentin mukaan määrättäessä kor-              Liikennevakuutuksesta suoritettava varus-
1730: vausta henkilövahingosta tai kuolemantapauk-       miesajan ansionmenetyskorvaus määräytyy
1731: senjohdosta, korvaukseksi luetaan hyvitys paitsi   vahingonkorvausoikeudessamme omaksuttujen
1732: tulojen tai elatuksen vähentymisestä myös työ-     periaatteiden mukaisesti sekä perustuu laskenta-
1733: tai elinkeinotulojen myöhentyrnisestä.             perusteidensa osalta liikennevahinkolautakun-
1734:    Suoritettaessa liikennevakuutuskorvauksia       nan ja tuomioistuinten hyväksymään korvaus-
1735: vahingonkorvauslain perusteiden nojalla kor-       käytäntöön, minkä johdosta ei ole perusteltua
1736: vaukset määräytyvät vahingonkorvausoikeudes-       ryhtyä toimenpiteisiin ansionmenetyskorvauk-
1737: sa omaksutun täyden korvauksen periaatteen         sen määräytyrnis- ja laskentaperusteiden muut-
1738: mukaisesti. Korvausten tarkoituksena on saat-      tamiseksi lainsäädännössämme.
1739: taa vahingonkärsinyt samaan asemaan kuin mis-
1740: 
1741:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
1742: 
1743:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1744:                                          1992 vp -   KK 544                                           3
1745: 
1746: 
1747: 
1748: 
1749:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1750: 
1751:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skadelidande skall komma i en situation i viiken
1752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       han hade varit om inte skadan hade skett. På
1753: den 27 oktober 1992 tili vederbörande medlem         denna grund anser trafikskadenämnden, som
1754: av statsrådet översänt avskrift av följande av       enligt 17 § 2 mom. trafikförsäkringslagen sam-
1755: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål          ordnar skaderegleringen i trafikskadeärenden,
1756: nr 544:                                              att tili en man som invalidiserats före värnplikts-
1757:                                                      åldern betalas för en potentiell värnpliktstid,
1758:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       åtta kalendermånader, separat en ersättning för
1759:        ta för att ändra beräkningsgrunderna för      minskningen i uppehäliet och en dagspenning
1760:        ersättningen för förlorad förvärvsin-         som betalas tili beväringar. Från det samman-
1761:        komst som avses i trafikskadelagen, så        lagda beloppet avdras en eventuell basdel av
1762:        att de blir skäliga med tanke på de unga      invaliditetspensionen enligt folkpensionslagen
1763:        män som invalidiserats före fuligjord         (347/56).
1764:        värnplikt?                                       Då det är fråga om en man som invalidiserats
1765:                                                      före värnpliktsåldern kan det förutsättas att han,
1766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om han inte hade invalidiserats, skulle ha full-
1767: anföra följande:                                     gjort sin värnplikt och under värnpliktstiden
1768:                                                      varit berättigad tili en lagstadgad dagspenning
1769:    Tili den som på grund av en trafikskada blir      som betalas tili värnpliktiga. Om tili den som
1770: långvarigt invalidiserad elier får bestående men     före värnpliktsåldern ådragit sig en bestående
1771: betalas ersättning för förlorad förvärvsinkomst      skada även betalas full ersättning för en tid som
1772: enligt stadgandena i trafikförsäkringslagen (279/    motsvarar värnpliktstiden för ett inkomstbort-
1773: 59). Enligt trafikförsäkringslagens 6 § 1 mom.       fali som motsvarar en potentieli lön, får han en
1774: bestäms ersättningen för en trafikskada enligt       ersättning som överstiger hans faktiska inkomst-
1775: stadgandena i 5 kap. 2-5 §§ och 7 kap. 3 §           bortfali. Ersättningen skulie med andra ord beta-
1776: skadeståndslagen (412/74). Enligt trafikförsäk-      las i strid med den inom skadeståndsrätten
1777: ringslagens 6 § 2 mom. bör vid bestämmandet av       vedertagna principen för full ersättning.
1778: ersättning med anledning av skada på person              Den ersättning för inkomstbortfali som
1779: eller dödsfali som ersättning betraktas gottgörel-   trafikförsäkringen betalar för värnpliktstiden
1780: se förutom för minskningen av inkomst elier          bestäms enligt principerna för vår skadestånds-
1781: uppehälie även för en försenad inkomst av arbe-      rätt och baserar sig i fråga om beräkningsgrun-
1782: te elier näring.                                     derna på en ersättningspraxis som godkänts av
1783:     Då trafikförsäkringsersättningar betalas med     trafikskadenämnden och domstolarna, varför
1784: stöd av grunderna enligt skadeståndslagen be-        det inte är motiverat att vidta åtgärder för att i
1785: stäms ersättningarna enligt den princip för full     vår lagstiftning ändra bestämnings- och beräk-
1786: ersättning som tiliämpas inom skadeståndsrät-        ningsgrunderna för ersättningen för inkomst-
1787:  ten. Avsikten med ersättningarna är att den         bortfall.
1788: 
1789:      Helsingforsden 25 november 1992
1790: 
1791:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1792:                                                 1992 vp
1793: 
1794: Kirjallinen kysymys 545
1795: 
1796: 
1797: 
1798: 
1799:                                    Laitinen ym.: Telekilpailun vapauttamisen vaikutuksista
1800: 
1801: 
1802:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1803: 
1804:     Valtioneuvosto on eri päätöksillään avannut       Iöiden vähennyksiä henkilöstömäärissä. Yksin-
1805: telepalvelut kilpailulle. Ensimmäiseksi, jo edelli-   omaan Telen vähennystarpeen on arvioitu ole-
1806: sen hallituksen aikana, annettiin yksityiselle yri-   van noin 3 000 henkilöä. Samanlainen saneeraus
1807: tykselle toimilupa valtakunnallisen matkapuhe-        odottanee myös alueellisia puhelinlaitoksia.
1808: linverkon rakentamiseen. Kuluvana syksynä on              Kun tällaisen rationalisoinnin mukanaan tuo-
1809: myös kaukopuhelinverkon rakentamiseen an-             ma "tuottavuuden parantuminen" hukataan
1810: nettu lupa yksityiselle yritykselle. Kilpailun odo-   suoraan päällekkäisinvestointeihin, voidaan ky-
1811: tetaan vapautuvan myös paikallispuheluissa.           syä, mikä on telekilpailun kansantaloudellinen
1812:     Suomi on asukasluvultaan ja siten myös puhe-      hyöty. Se lienee negatiivinen ja päätyy koko
1813: limien käyttäjäluvultaan pieni maa. Telekilpailu      yhteiskunnan rasitukseksi työttömyyden ja kal-
1814: voi näin pienessä yksikössä johtaa hallitsematto-     liiden yli-investointien jälkilaskuna.
1815: miin päällekkäisinvestointeihin. On arvioitu,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1816: että päällekkäisinvestointien määrä liikkuu jopa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1817: kolmessa miljardissa markassa. Kun samalla            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1818: voidaan epäillä sitä, että kilpailu ei johdakaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1819: hintojen alenemiseen odotetulla tavalla, tulevat
1820: päällekkäisinvestoinnit suoraan kuluttajien ja                   Millä tavoin Hallitus on arvioinut tele-
1821: mahdollisesti myös veronmaksajien maksetta-                   kilpailun vapauttamisen haittavaikutuk-
1822: viksi.                                                        set, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
1823:     Telekilpailu edellyttää myös voimakasta ra-               koo ryhtyä niiden estämiseksi?
1824:  tionalisointia, eli käytännössä tuhansien henki-
1825: 
1826:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
1827: 
1828:            Reijo Laitinen              Jukka Roos                Reijo Lindroos
1829:            Marja-Leena Viljamaa        Johannes Koskinen         Lea Mäkipää
1830:            Eila Rimmi                  Pekka Leppänen            Antero Kekkonen
1831:            Riitta Myller               Anna-Liisa Kasurinen      Liisa Jaakonsaari
1832:            Tuulikki Hämäläinen         Erkki Tuomioja            Kerttu Törnqvist
1833:            Raimo Vuoristo              Mikko Rönnholm            Pentti Lahti-Nuuttila
1834:            Lauri Metsämäki             Claes Andersson           Tarja Kautto
1835:            Kari Rajamäki               Lea Savolainen            Jouni Backman
1836:            Kyllikki Muttilainen        Erja Lahikainen           Jussi Ranta
1837:            Antti Kalliomäki            Maija Rask                Arja Ojala
1838:            Leena Luhtanen              Marjatta Vehkaoja         Matti Vähänäkki
1839:            Arja Alho                   Heikki Rinne              Jukka Gustafsson
1840:            Aarno von Bell              Marja-Liisa Tykkyläinen   Kari Urpilainen
1841:            Tuija Maaret Pykäläinen     Hannu Suhonen             Raila Aho
1842:            Osmo Polvinen               Iivo Polvi                Asko Apukka
1843:            Heli Astala                 Esko Helle                Timo Laaksonen
1844:                       Esko-Juhani Tennilä                 Raimo Vistbacka
1845: 
1846: 
1847:  220051L
1848: 2                                         1992 vp -   KK 545
1849: 
1850: 
1851: 
1852: 
1853:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1854: 
1855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Harjoitettu telepolitiikka on ollut varsin libe-
1856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raalia ja nostanut Suomen Euroopan ja koko
1857: olette lokakuun 27 päivänä 1992 päivätyn kir-         maailman kärkimaihin teletoiminnan vapau-
1858: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dessa.
1859: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Kilpailu tarkoittaa jo käsitteenä päällekkäistä
1860: Laitisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      toimintaa. Siksi kilpailevassa elinkeinotoimin-
1861: myksestä n:o 545:                                     nassa syntyy aina jossakin määrin päällekkäisiä
1862:                                                       investointeja. Telekilpailun yhteydessä tätä on-
1863:           Millä ta voin Hallitus on arvioinut tele-   gelmaa yleensä liioitellaan. Kun samaa televerk-
1864:        kilpailun vapauttamisen haittavaikutuk-        koa voidaan yleensä käyttää kaikenlaiseen tele-
1865:        set, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-     toimintaan, kustannusten kohdentaminen juuri
1866:        koo ryhtyä niiden estämiseksi?                 tiettyyn toimintaan on usein vaikeata tai mahdo-
1867:                                                       tonta.
1868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kilpailussa telelaitos mitoittaa verkkonsa
1869: vasti seuraavaa:                                      vain omaa liikenneosuuttaan varten. Kilpailu
1870:                                                       vähentää siten telelaitoksen investointitarvetta,
1871:    Vuonna 1987 tuli perusteellisen valmistelu-        koska ilman kilpailua telelaitoksen olisi raken-
1872: työn jälkeen voimaan uusi teletoimintalaki, joka      nettava kaiken teleliikenteen välittämiseen kyke-
1873: rakentui telekilpailun sallimisen periaatteelle.      nevä, kapasiteetiltaan suurempi verkko. Siten
1874: Tämän lain nojalla valtioneuvosto on hallitusten      kilpailutilanteessa ei ole tarpeen rakentaa kahta
1875: kulloisestakin kokoonpanosta riippumatta as-          täydellisesti päällekkäistä verkkoa. Vähintään
1876: teittain laajentanut teletoiminnan kilpailua.         yhtä perusteltua olisi sanoa, että kilpailutilan-
1877:     Vuonna 1988 avattiin kilpailu datasiirron         teessa yhden kokonaisen verkon sijasta rakenne-
1878: kaukoverkoissa ja yritysteletoiminnan paikallis-      taan kaksi verkon puolikasta.
1879: verkoissa. Vuonna 1990 myönnettiin kaksi kil-            Mikään ei estä telelaitoksia sopimasta verk-
1880: pailevaa toimilupaa GSM-radioteletoimintaan.          kojensa kapasiteetin myynnistä toisilleen. Jos
1881: Samana vuonna laajennettiin Posti- ja telelaitok-     päällekkäinen investointi johtaisi jonkin kilpaili-
1882: sen paikallisen radioteletoiminnan, datasiirron       jan televerkon vajaakäyttöön, sekä televerkon
1883: ja teleksitoiminnan oikeus koko maahan. Myös          omistajalle että sen kilpailijoille edullinen sopi-
1884: datasiirron kaukoverkot vapautettiin koko             mus verkon vuokrauksesta varmaankin syntyisi
1885: maassa kilpailun piiriin. Vuonna 1991laajennet-       markkinatalouden lakien mukaisesti. Telelaitos-
1886: tiin alueellisten telelaitosten oikeutta paikalli-    len keskinäistä verkon vuokrausta ei kuitenkaan
1887: seen radioteletoimintaan Posti- ja telelaitoksen      juuri ole harrastettu.
1888: paikallisalueilla. Samana vuonna annettiin toi-          Päätökset päällekkäisten verkkojen rakenta-
1889: milupa Helsingin Puhelinyhdistykselle rajoitet-       misesta tehtiin jo 1980-luvulla, kun sallittiin
1890: tuun kansainväliseen teletoimintaan ja Oy Yleis-      toisaalta kaukodatasiirtoverkon ja toisaalta pai-
1891: radio Ab sai oikeuden datasiirtoon yleisradio-        kallisten yritysteleverkkojen rakentaminen. Niin
1892: teitse.                                               sanottujen päällekkäisinvestointien tavoin kan-
1893:    Viime syyskuussa valtioneuvosto teki toimi-        santaloudellisena tuhlauksena voisi pitää sitä-
1894: luparatkaisun, joka vapauttaa koko kotimaisen         kin, että nyt ei hyväksyttäisi jo rakennettujen
1895: puhelintoiminnan kilpailuun vuoden 1994 alusta        verkkojen kapasiteetin käyttöä muuhun teletoi-
1896: lukien. Lokakuun 1 päivänä tuli vihdoin voi-          mintaan.
1897: maan teletoimintalain muutos, jolla kytkentäi-           Teletoiminnan rationalisointitarve ei johdu
1898: nen datasiirtotoiminta vapautettiin kokonaan          telekilpailun avautumisesta. Esimerkiksi Posti-
1899: toimiluvan varaisuudesta. Pelkkä ilmoitus lii-        ja telelaitos ilmoitti julkisesti henkilöstönsä vä-
1900: kenneministeriölle riittää toimintaoikeuden saa-      hentämistarpeesta jo kauan ennen kilpailevan
1901: miseksi.                                              kaukopuhelinhakemuksen saapumista valtio-
1902:                                            1992 vp -   KK 545                                           3
1903: 
1904: neuvostoon. Tiedossa on myös se, että muiden-          vat myös kaukopuhelumaksujen alenevan. Lii-
1905: kin telelaitosten henkilöstö saattaa olla ylimitoi-    kenneministeriön tiedossa ei ole, että kilpailu
1906: tettu. Henkilöstön vähentäminen johtuu ennen           olisi missään johtanut hintojen nousuun.
1907: muuta telealan erittäin voimakkaasta automati-            Kokemukset paikallispuhelintoiminnan kil-
1908: soitumisesta 1970-luvulta lähtien. Erityisesti         pailusta kotitalouksien tasolla ovat maailmalla
1909: Posti- ja telelaitos ei ole voinut joustavasti mi-     kuitenkin varsin vähäiset. Sen vuoksi viimeksi
1910: toittaa henkilöstöään tarpeittensa mukaiseksi,         tehtyä toimiluparatkaisua valmisteltaessa huo-
1911: koska sillä on 1990-luvun alkuun saakka ollut          miota kiinnitettiin kilpailun vaikutukseen siellä,
1912: monia rasitteita valtion virastomuotoisena lai-        missä ei heti synny tasaveroista kilpailuasetel-
1913: toksena. Laajeneva kilpailu voi korkeintaan ai-        maa. Tällainen vaara on erityisesti syrjäseu-
1914: kaansaada sen, että liikelaitoksen varoja ei enää      duilla.
1915: voida käyttää ylimääräisen henkilöstön palkka-            Lokakuun alussa voimaan tullut teletoiminta-
1916: menoihin, mikä nopeuttaa muutoinkin välttä-            lain 22 §:n muutos edellyttää, että telemaksujen
1917: mättömien ratkaisujen aikataulua.                      tulee olla tasapuolisia ja kohtuullisessa suhteessa
1918:     Telelaitosten henkilöstövähennykset lisäävät       suoritteesta aiheutuviin kustannuksiin. Liiken-
1919: työttömyyttä ja ovat siksi erittäin valitettavia.      neministeriö antaa tarkempia määräyksiä tele-
1920: Kuitenkaan ei voida lähteä siitä, että estämällä       maksujen yleisistä perusteista. Liikenneministe-
1921: kilpailu telelaitoksille sallittaisiin käyttää puhe-   riöllä on riittävä toimivalta ohjata maksukehi-
1922: linmaksutuloja ylimääräisen henkilöstönsä palk-        tystä siten, että kilpailutilanteessa toimiva tele-
1923: koihin ja siten toimia tehottomasti. Yhteiskunta       laitos ei voi määritellä hintojaan kohtuuttamiksi
1924: vastaa toki työttömistään, mutta sen tulee ta-         siellä, missä kilpailua ei vielä ole. Telemaksujen
1925: pahtua tietoisesti, työttömyyden hoitamiseen           yleisistä perusteista annettu liikenneministeriön
1926:  osoitetuilla varoilla. Telelaitoksilla lienee myös    päätös (885/92) edellyttää muun ohella sitä, että
1927: mahdollisuuksia käyttää vapautuvaa henkilös-           kotitalouksien maksujen tulee olla kohtuullisia
1928:  töään kilpailun alaisiksi tulevilla uusilla toimi-    verrattuna muiden telelaitosten kotitalouksilta
1929:  alueillaan ja esimerkiksi ulkomaanhankkeisiin.        perimien vastaavien telemaksujen keskiarvoon.
1930:     Kokemukset teletoiminnan vapauttamisesta           Ministeriön tarkoitus on tarkasti seurata kilpai-
1931:  ovat kansainvälisesti ja kansallisesti hyvät. Esi-    lu- ja hinnoittelusäännösten soveltamista käy-
1932:  merkiksi datasiirron kilpailu pudotti kotimaiset      täntöön samoin kuin telemaksujen kehitystä
1933:  datasiirtomaksut lyhyessä ajassa noin puoleen         maan kaikissa osissa.
1934:  entisestä, minkä ohella palvelutason on tutki-            Telekilpailu avautuu muuallakin maailmassa.
1935:  muksissa osoitettu parantuneen. Myös yrityste-        EY:llä on kunnianhimoinen teletoiminnan libe-
1936:  letoiminnan kilpailusta elinkeinoelämältä saatu       ralisointiohjelma. Useimmissa Euroopan maissa
1937:  palaute on erittäin myönteistä. Palvelutaso on        valmistellaan valtiollisten telemonopolien pur-
1938:  selvästi parantunut ja hinnat ovat alentuneet. Jo     kua. Suomi on kyennyt hankkimaan telekustan-
1939:  ennen kaupallista läpimurtoaan GSM-kilpailu           nusten hintavertailussa maailman kärkisijoille
1940:  on aikaansaanut sen, että Posti- ja telelaitoksen     kuuluvan paikan. Tähän on suurelta osin vai-
1941:  matkaviestinpalveluiden hinnat ovat alentuneet,       kuttanut harjoitettu toimilupapolitiikka. Nyt
1942:  viimeksi kuluvana syksynä. Kokemukset niistä          tehdyt ratkaisut tekevät mahdolliseksi säilyttää
1943:  maista, joissa on kaukopuhelinkilpailua, osoitta-     Suomen hyvä sijoitus jatkossakin.
1944:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
1945: 
1946:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
1947: 4                                         1992 vp -   KK 545
1948: 
1949: 
1950: 
1951: 
1952:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1953: 
1954:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          länderna både i Europa och hela världen då det
1955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gäller fri televerksamhet.
1956: den 27 oktober 1992 till vederbörande medlem             Konkurrens innebär redan som begrepp över-
1957: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lappande verksamhet. Därför uppstår det alltid i
1958: riksdagsman Laitinen m.fl. undertecknade              någon mån överlappande investeringar inom
1959: spörsmål nr 545:                                      konkurrerande näringsverksamhet. I samband
1960:                                                       med konkurrens inom telebranschen överdrivs i
1961:           Hur har Regeringen bedömt de skad-          allmänhet detta problem. Då samma telenät i
1962:        liga effekterna av att konkurrensen inom       allmänhet kan användas för all slags televerk-
1963:        telebranschen släpps fri och vilka åtgär-      samhet, är det ofta svårt eller omöjligt att beräk-
1964:        der ämnar Regeringen vidta för att för-        na kostnaderna just för en viss verksamhetsform.
1965:        hindra dem?                                       När det råder konkurrens dimensionerar tele-
1966:                                                       verket sitt nät endast för den egna trafikandelen.
1967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Konkurrensen minskar således televerkets inves-
1968: anföra följande:                                      teringsbehov, eftersom televerket utan konkur-
1969:                                                       rens skulle vara tvunget att bygga ett nät med
1970:     Efter ett grundligt beredningsarbete trädde en    större kapacitet som skulle kunna förmedla all
1971: ny telelag i kraft 1987. Principen i den var att      telekommunikation. I en konkurrenssituation är
1972: konkurrens skulle tillåtas inom telebranschen.        det således inte nödvändigt att bygga två helt
1973: Med stöd av denna lag har statsrådet oberoende        överlappande nät. Det vore minst lika motiverat
1974: av regeringssammansättningarna stegvis utvid-         att säga att i en konkurrenssituation byggs i
1975: gat konkurrensen inom telebranschen.                  stället för ett helt nät två halva nät.
1976:     År 1988 tilläts konkurrens inom fjärrnäten           Det finns ingenting som hindrar att teleinrätt-
1977: för dataöverföriqg och lokalnäten för företags-       ningarna kommer överens om att sälja nätkapa-
1978: televerksamhet. Ar 1990 beviljades två konkur-        citet till varandra. Om överlappande investering-
1979: rerande koncessioner för GSM-radioteleverk-           ar Jeder till att någon konkurrents telenät utnytt-
1980: samhet. Samma år utvidgades post- och te1e-           jas ineffektivt, skulle ett både för telenätets ägare
1981: verkets rätt till lokal radioteleverksamhet, da-      och hans konkurrenter förmånligt avtal om
1982: taöverföring och telexverksamhet till hela Jan-       uthyrning av nätet säkert uppstå i enlighet med
1983: det. Också fjärrnäten för dataöverföring släpp-       marknadsekonomins lagar. Teleinrättningarna
1984: tes fria för konkurrens i hela landet. Ar 1991        har dock inte i någon större omfattning hyrt ut
1985: utvidgades de regionala teleinrättningarnas rätt      nät åt varandra.
1986: till lokal radioteleverksamhet inom post- och            Besluten om att bygga överlappande nät fat-
1987: televerkets lokaltrafikområden. Samma år be-          tades redan på 1980-talet då byggandet av å ena
1988: viljades Helsingfors Telefonförening koncession       sidan ett fjärrdataöverföringsnät och å andra
1989: för begränsad internationell televerksamhet och       sidan lokala företagstelenät tilläts. På samma
1990: fick Oy Yleisradio Ab rätt till dataöverföring        sätt som s.k. överlappande investeringar anses
1991: via rundradion.                                       som slöseri kan det också anses samhällsekono-
1992:     I september fattade statsrådet ett koncessions-   miskt ofördelaktigt att man nu inte skulle god-
1993: avgörande som öppnar hela den inhemska tele-          känna att kapaciteten hos redan utbyggda nät
1994: fonverksamheten för konkurrens från början av         används för annan televerksamhet.
1995: 1994. Den 1 oktober trädde slutligen en ändring          Televerksamhetens rationaliseringsbehov be-
1996: av telelagen i kraft, som innebär att uppkopplad      ror inte på att telebranschen öppnats för konkur-
1997: dataöverföring inte längre är beroende av kon-        rens. Till exempel post- och televerket meddelade
1998: cession. Enbart en anmälan till trafikministeriet     öppet om behovet att minska personalen redan
1999: räcker.                                               långt innan ansökan om konkurrerande fjärrte-
2000:     Den bedrivna telepolitiken har varit mycket       lefontrafik lämnades till statsrådet. Det är också
2001: liberal och gjort Finland till ett av de ledande      känt att personalen hos andra teleinrättningar
2002:                                           1992 vp -   KK 545                                            5
2003: 
2004: kan vara överdimensionerad. Personalminsk-            terna sjunker. Trafikministeriet känner inte tili
2005: ningarna beror framför allt på den synnerligen        att konkurrensen någonstans skulle ha lett tili
2006: kraftiga automatisering som ägt rum inom tele-        prisstegringar.
2007: branschen från och med 1970-talet. I synnerhet           I världen finns dock rätt få erfarenheter av
2008: Post- och televerket har inte kunnat dimensione-      konkurrens inom lokal telefonverksamhet för
2009: ra sin personai enligt behoven på ett smidigt sätt,   hushåll. Därför fåstes vid beredningen av det
2010: eftersom verket fram tili början av 1990-talet        senaste koncessionsavgörandet uppmärksamhet
2011: tyngdes av de belastningar som ställningen som        vid konkurrensens verkningar på de områden
2012: statligt ämbetsverk innebar. Den utvidgade kon-       där det inte genast uppstår en jämbördig kon-
2013: kurrensen kan på sin höjd leda tili att affårsver-    kurrenskonstellation. Denna fara föreligger i
2014: kets medel inte längre kan användas tilllöneut-       synnerhet i glesbygden.
2015: gifter för extra personal, vilket påskyndar tidta-       Den ändring av 22 § telelagen som trädde i
2016: bellen för också i övrigt nödvändiga avgöran-         kraft i början av oktober förutsätter att teleavgif-
2017: den.                                                  terna skall vara rättvisa och stå i skälig propor-
2018:    Teleinrättningarnas       personalminskningar      tion tili kostnaderna för en prestation. Trafikmi-
2019: ökar arbetslösheten och är därför ytterst beklag-     nisteriet meddelar närmare föreskrifter om de
2020: liga. Utgångspunkten kan dock inte vara den att       allmänna grunderna för teleavgifterna. Trafik-
2021: man genom att förhindra teleinrättningarnas           ministeriet har tillräcklig befogenhet att styra
2022: konkurrens tiliåter att inkomsterna av telefon-       avgiftsutvecklingen så att en teleinrättning som
2023: avgifterna används för löner tili extra personai      verkar i en konkurrenssituation inte kan faststäl-
2024: och således ineffektiv verksamhet. Samhället          la oskäliga priser där det ännu inte råder någon
2025: ansvarar visserligen för sina arbetslösa men det      konkurrens. Trafikministeriets beslut om de all-
2026: bör ske medvetet med de medel som anvisats för        männa grunderna för teleavgifter (885/92) förut-
2027: skötseln av arbetslösheten. Teleinrättningarna        sätter bland annat att en teleinrättnings avgifter
2028: torde också ha möjligheter att använda den            för hushållen bör vara rimliga i jämförelse med
2029: personai som friställs inom nya verksamhetsom-        medelvärdet för motsvarande teleavgifter som
2030: råden som öppnas för konkurrens och exempel-          övriga teleinrättningar uppbär av hushållen.
2031: vis för projekt utomlands.                            Ministeriet har för avsikt att noggrannt följa
2032:     Erfarenheterna av fri televerksamhet har både     praxis då det gäller tillämpningen av konkur-
2033: internationellt och nationellt varit goda. Tili       rens- och prissättningsstadgandena liksom även
2034:  exempel konkurrensen inom dataöverföringen           utvecklingen av teleavgifterna i landets alla de-
2035:  sänkte de inhemska dataöverföringsavgifterna         lar.
2036:  på en kort tid med ungefår hälften och dessutom         Telebranschen öppnas för konkurrens också
2037:  har undersökningar visat att servicenivån blivit     på andra håll i världen. EG har ett ambitiöst
2038:  bättre. Också näringslivets respons på konkur-       liberaliseringsprogram för televerksamheten. I
2039:  rensen inom företagsteleverksamheten är syn-         de flesta europeiska Iänder bereder man sig på
2040:  nerligen positiv. Servicenivån har klart förbätt-    att avskaffa de statliga telemonopolen. Finland
2041:  rats och priserna har sjunkit. Redan före det        har förmått lägga beslag på en plats i världstop-
2042:  kommersiella genombrottet har GSM-konkur-            pen då det gäller prisjämförelser mellan telekost-
2043:  rensen gjort att priserna på Post- och televerkets   naderna. Detta har tili stor del berott på den
2044:  mobiltelefontjänster har sjunkit, senast denna       bedrivna koncessionspolitiken. De avgöranden
2045:  höst. Erfarenheterna från Iänder med fjärrtele-      som nu fattats gör det möjligt för Finland att
2046:  fonkonkurrens visar att också fjärrsamtalsavgif-     bevara sin goda placering också i fortsättningen.
2047: 
2048:      Helsingfors den 19 november 1992
2049: 
2050:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
2051:                                              1992 vp
2052: 
2053: Kirjallinen kysymys 546
2054: 
2055: 
2056: 
2057: 
2058:                                  Laakso ym.: Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä
2059:                                      EY:n jäsenyydestä
2060: 
2061: 
2062:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2063: 
2064:    Hallitus teki periaatepäätöksen neuvoa-anta-    päätellä, etteivät hallituksen periaatepäätöksen
2065: van kansanäänestyksen järjestämisestä ennen        toteuttaminen ja lakiesityksen antaminen neu-
2066: lopullista EY-jäsenyyttä koskevien neuvottelu-     voa-antavasta EY-kansanäänestyksestä enää
2067: tulosten hyväksymistä samalla, kun se antoi        olisikaan itsestään selviä.
2068: eduskunnalle tiedonannon Euroopan yhteisön            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2069: jäsenyydestä. Vuonna 1987 voimaan saatettu         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2070: lainsäädäntö mahdollistaa sen, että tietystä ky-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2071: symyksestä voidaan toimeenpanna lailla neu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2072: voa-antava kansanäänestys.
2073:    Hallituksen eräiden ministereiden viimeaikai-             Milloin Hallitus tuo eduskuntaan laki-
2074: sista lausunnoista ja eräistä EY-ratkaisua kan-           esityksen neuvoa-antavan EY-kansanää-
2075: nattavien julkisista puheenvuoroista on voinut            nestyksen järjestämisestä?
2076: 
2077:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
2078: 
2079:            Jaakko Laakso               Esko-Juhani Tennilä           Asko Apukka
2080:            Juhani Vähäkangas           Jarmo Wahlström               Claes Andersson
2081:            Eila Rimmi                  Pekka Leppänen                Osmo Polvinen
2082:                                        Iivo Polvi
2083: 
2084: 
2085: 
2086: 
2087:  220051L
2088: 2                                       1992 vp -   KK 546
2089: 
2090: 
2091: 
2092: 
2093:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2094: 
2095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alistaa neuvotellun jäsenyyssopimuksen tällai-
2096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seen kansanäänestykseen. Näiden kannanotto-
2097: olette 27 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      jen valossa on selvää, että EY-kansanäänestys
2098: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    järjestetään.
2099: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Vuonna 1987 voimaan saatetun lainsäädän-
2100: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      nön mukaan neuvoa-antavan kansanäänestyk-
2101: sen n:o 546:                                        sen toimeenpanosta säädetään aina lailla. Tässä
2102:                                                     laissa säädetään äänestyksen ajankohdasta ja
2103:           Milloin Hallitus tuo eduskuntaan laki-    äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi
2104:        esityksen neuvoa-antavan EY-kansanää-        laissa on säädettävä siitä, miten valtio täyttää sille
2105:        nestyksen järjestämisestä?                   asetetun velvollisuuden tiedottaa näistä vaihtoeh-
2106:                                                     doista ja tukea niitä koskevaa tiedotusta.
2107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Hallituksen esitystä edellä tarkoitetuksi laiksi
2108: vasti seuraavaa:                                    ei voida antaa ennen kuin neuvottelutulos on
2109:                                                     saavutettu ja sen pohjalta muotoillut kansanää-
2110:    Euroopan yhteisön jäsenyydestä eduskunnal-       nestykseen alistettavat vaihtoehdot on voitu
2111: le 16 päivänä maaliskuuta 1992 antamassaan          määritellä. Kansanäänestyksen onnistumisen
2112: tiedonannossa valtioneuvosto on ilmoittanut,        kannalta vaihtoehtoisten kysymysten asettelu on
2113: että jäsenyyskysymyksestä järjestetään käytyjen     ratkaisevan tärkeää, minkä johdosta niiden
2114: neuvottelujen päätyttyä neuvoa-antava kansan-       määrittelylle on varattava riittävästi aikaa. Li-
2115: äänestys. Eduskunta puolestaan on, saattaes-        säksi on varattava tarpeeksi aikaa vaihtoehtoja
2116: saan 18 päivänä kesäkuuta 1992 valtioneuvoston      koskevan tiedotussuunnitelman laatimiseen.
2117: tiedoksi kannanottonsa valtioneuvoston edus-           Näin ollen hallituksen esityksen antaminen
2118: kunnalle EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle       asiassa on mahdollista vasta, kun kaikki maini-
2119: antamaan selontekoon, edellyttänyt, että hallitus   tut edellytykset siihen ovat olemassa.
2120:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
2121: 
2122:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
2123:                                          1992 vp -   KK 546                                          3
2124: 
2125: 
2126: 
2127: 
2128:                                     Till Riksdagens Herr Talman
2129: 
2130:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dan folkomröstning. I ljuset av dessa ställnings-
2131: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         taganden är det klart att en EG-folkomröstning
2132: medlem av statsrådet för avgivande av svar           kommer att anordnas.
2133: översänt följande av riksdagsman Laakso m.fl.           Enligt den lagstiftning som trädde i kraft 1987
2134: undertecknade spörsmål nr 546:                       stadgas alltid genom lag om anordnande av en
2135:                                                      rådgivande folkomröstning. I nämnda lag skall
2136:          När ämnar Regeringen tili riksdagen         stadgas om tidpunkten för omröstningen och om
2137:        avlåta en proposition om anordnande av        de alternativ som skall föreläggas de röstande.
2138:        en rådgivande folkomröstning i EG-frå-        Vidare skall i lagen stadgas om hur staten skall
2139:        gan?                                          uppfylla sin skyldighet att informera om dessa
2140:                                                      alternativ och stöda informationen om dem.
2141:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Regeringens proposition med förslag tili ovan
2142: anföra följande:                                     nämnda lag kan inte avlåtas innan förhandlings-
2143:                                                      resultatet har uppnåtts och de alternativ som
2144:    I den redogörelse om medlemskap i de Euro-        skall utformas på basis av detta och sedan
2145: peiska gemenskaperna som avgavs tili riksdagen       underkastas folkomröstning har kunnat faststäl-
2146: den 16 mars 1992 har statsrådet meddelat att en      las. För att folkomröstningen skalllyckas är det
2147: rådgivande folkomröstning anordnas om med-           av avgörande vikt hur de alternativa frågorna
2148: lemskapsfrågan efter att de förhandlingar som        uppställs varför man bör reservera tillräckligt
2149: kommer att föras har avslutats. Riksdagen har        med tid för att utforma dem. Vidare bör man
2150: den 18 juni 1992, då man för statsrådet tillkänna-   reservera tillräckligt med tid för att utarbeta en
2151: gav sin ståndpunkt beträffande den redogörelse       pian för hur informationen om de olika alterna-
2152: som statsrådet avgivit tili riksdagen om hur ett     tiven skall ske.
2153: EG-medlemskap kommer att påverka Finland,               Sålunda är det möjligt för regeringen att
2154: förutsatt att det medlemsavtal som förhandlas        avlåta en proposition i frågan först då alla de
2155: fram på regeringens försorg underkastas en så-       ovan nämnda förutsättningarna är uppfyllda.
2156: 
2157:      Helsingforsden 25 november 1992
2158: 
2159:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
2160:                                                 1992 vp
2161: 
2162: Kirjallinen kysymys 547
2163: 
2164: 
2165: 
2166: 
2167:                                    Laaksonen ym.: Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien samanaikai-
2168:                                       sesta järjestämisestä
2169: 
2170: 
2171:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2172: 
2173:     Kansalaisten äänestysaktiivisuus niin kunnal-        Koska valtiosääntöämme on muutettu niin,
2174: lisvaaleissa kuin kansanedustajien vaaleissa on       että hallitukset voivat nojata poliittisen aseman-
2175: viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana las-          sa - toisin kuin aikaisemmin - yksinkertaisten
2176: kenut tavalla, joka ilmentää pysyvämpää mie-          eduskuntaenemmistöjen varaan ja hallitusten
2177: lenkiinnon herpaantumista poliittiseen osallistu-     toimintakaudet ovat pidentymässä, olisi varmas-
2178: miseen.                                               ti aiheellista selvittää, millä tavoin mahdollinen
2179:     Tuntuvimmin nukkuvien puolueen osuuden            eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien samanai-
2180: kasvu näkyy eduskuntavaalien osallistumispro-         kaisuus toisaalta tukisi hallitsemisen jatkuvuutta
2181: senteissa. Vuonna 1970 eduskuntavaaleissa             ja toisaalta saattaisi hallitsevien nauttiman luot-
2182: käytti äänioikeuttaan 82,2 % äänioikeutetuista.       tamuksen nykyistä selväpiirteisemmin kansalais-
2183: Tästä tasosta osallistuminen on laskenut vuosien      ten arvioitavaksi. Jos koko hallintokoneistossa
2184: varrella edustajainvaaleissa ilman sanottavia         toteutetaan vallassa olevien puolueiden toimesta
2185: "nousupiikkejä" niin, että vuonna 1991 järjeste-      esimerkiksi tietynlaista talouspoliittista linjaa, se
2186: tyissä edustajainvaaleissa äänioikeuttaan käytti      heijastuu myös kunnallispoliittiselle tasolle ja
2187: enää 68,4% äänioikeutetuista. Nukkuvien puo-          näin kunnallispolitiikka saa entistä enemmän
2188: lueen voittokulku on näkyvissä myös kunnallis-        valtakunnan politiikan piirteitä. Näin ilmeisesti
2189: vaaleissa -joskin lievempänä (v. 1970 75,6 %,         käy siitä huolimatta, että kunnat tulevaisuudessa
2190: V. 1988 70,5% ja V. 1992 70,9 %).                     päättävät valtionapujensa kohdentamisesta. Yh-
2191:     Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat varmasti       distetty vaali tarjoaisi valitsijoille paremmat
2192:  monet tekijät. Syitä voidaan etsiä syvältä yhteis-   mahdollisuudet arvioida puolueiden ohjelmia
2193:  kunnan muutoksesta, puolueiden muuttuneesta          sekä valtakunnan että kunnan tasolla.
2194:  roolista, kansalaisten heikentyneestä luottamuk-         Ruotsissa on ollut käytössä 1970-luvun alusta
2195:  sesta poliittisten puolueiden ja poliitikkojen ky-   yhdistetty vaalijärjestelmä, josta kokemukset
2196:  kyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia, eri       ovat olleet myönteisiä. Erityisesti kunnallisvaa-
2197:  väestöryhmien kiinnittymisestä poliittiseen toi-     leissa valitsijoiden äänestysaktiivisuus on lisään-
2198:  mintaan jne.                                         tynyt (Folkstyrelsekommitten, SOU 1987:6).
2199:     Eräs käytännöllinen tekijä, joka vaikuttaa           Yhdistetyn vaalin suurimpana pulmana lienee
2200:  äänestysaktiivisuutta alentavasti, on se, että       se, millä tavoin ennenaikaisten eduskuntavaalien
2201:  Suomessa järjestetään kolmenlaisia, yleistä ääni-    mahdollisuus otettaisiin huomioon järjestelmäs-
2202:  oikeutta koskevia vaaleja eri ajankohtina. Tästä     sä, jossa yhdistetyt kunnallisvaalit ja eduskunta-
2203:  on se seuraus, että vaalitilaisuuksien lukumäärä     vaalit järjestettäisiin kuitenkin säännönmukai-
2204:  on melkoinen. Vuosina 1980-1991 eli 12 vuo-          sesti neljän vuoden jaksoissa. Jos vaalien sään-
2205:  den aikana kansalaisten osallistumismotivaatio-      nönmukaisuudesta pidettäisiin kiinni, kävisi
2206:  ta äänestämiseen koeteltiin kahdeksan eri ker-       niin, että mahdollisissa ennenaikaisissa eduskun-
2207:  taa. Jos Suomi liittyy Euroopan yhteisön jäsen-      tavaaleissa valitut kansanedustajat toimisivat
2208:  maaksi, näiden vaalien lisäksi järjestettäisiin      edustajina vain seuraaviin säännönmukaisena
2209:  maassamme joka viides vuosi myös Suomen              vaaliajankohtana pidettäviin vaaleihin saakka.
2210:  europarlamentin edustajien vaali. Mikäli vaalien         Vuoden 1991 eduskuntavaalien järjestämistä
2211:  lukumäärää alennettaisiin kunnallis- ja kansan-      varten valtion tulo- ja menoarvioon oli varattu
2212:  edustajainvaaleja yhdistämällä, se voisi lisätä      37 miljoonaa markkaa. Oikeusministeriöitä saa-
2213:  kansalaisten osallistumisaktiivisuutta äänestyk-     mamme ennakkotiedon mukaan kunnallisvaa-
2214:  siin.                                                lien ja eduskuntavaalien yhdistäminen samaan
2215: 
2216: 220051L
2217: 2                                         1992 vp -   KK 547
2218: 
2219: vaalitilaisuuteen ei tulisi kovin paljoa kalliim-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2220: maksi kuin yksien vaalien järjestäminen, joten               ryhtyä, jotta kansalaisten osallistumisak-
2221: yhdistäminen lähes puolittaisi edustajain- ja                tiivisuus lisääntyisi paikallisissa ja valta-
2222: kunnallisvaalien yhteiset järjestämiskustannuk-              kunnallisissa vaaleissa, ja
2223: set. Tästä voidaan tehdä arvio, että uusijärjestel-              aikooko Hallitus valmistella eduskun-
2224: mä toisi noin 40 miljoonan markan kustannus-                 nalle esityksen vaalilain muuttamisesta
2225: säästön jokaista edustajain- ja kunnallisvaalien             siten, että kunnallis- ja kansanedustajain
2226: yhdistelmää kohden nykyiseen verrattuna.                     vaalit voitaisiin järjestää samanaikaisesti
2227:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ottaen huomioon ne kokemukset, joita
2228: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 tällaisesta järjestelmästä on saatavissa
2229: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 muista Euroopan maista?
2230: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2231:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
2232: 
2233:           Timo Laaksonen                 Asko Apukka                  Martti Korhonen
2234:           Heikki Rinne                   Jukka Roos                   Reijo Lindroos
2235:           Eeva-Liisa Moilanen            Esko Helle                   Eila Rimmi
2236:           Raila Aho                      Esko Seppänen                Claes Andersson
2237:           Heli Astala                    Raimo Vistbacka              Hannele Luukkainen
2238:           Marjatta Vehkaoja              Jan-Erik Enestam             Esko-Juhani Tennilä
2239:           Heikki Riihijärvi              Kalle Röntynen               Reijo Laitinen
2240:           Tellervo Renko                 Marjut Kaarilahti            Pirjo-Riitta Antvuori
2241:           Kari Häkämies                  Sauli Niinistö               Anssi Rauramo
2242:                     Tuulikki Ukkola                            Jarmo Wahlström
2243:                                            1992 vp -   KK 547                                           3
2244: 
2245: 
2246: 
2247: 
2248:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2249: 
2250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on voinut olla se, että vaaleja on viime aikoina
2251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ollut kovin usein, mistä on saattanut seurata
2252: olette 27 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-         jonkinlainen vaaliväsymys. Tähän tilanteeseen ei
2253: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       näytä edes olevan tulossa korjausta. Päinvastoin
2254: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           vaaleja ja äänestyksiä on tulossa lisää. Euroopan
2255: Laaksosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          yhteisön jäsenyydestä on tarkoitus järjestää neu-
2256: myksen n:o 547:                                        voa-antava kansanäänestys ja jäsenyyden toteu-
2257:                                                        tuessa tulisivat järjestettäviksi myös Euroopan
2258:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        parlamentaarikkojen vaalit. Näin ollen on hyvin
2259:        ryhtyä, jotta kansalaisten osallistumisak-      ymmärrettävää, että kysymys eduskuntavaalien
2260:        tiivisuus lisääntyisi paikallisissa ja valta-   ja kunnallisvaalien yhdistämisestä on jälleen
2261:        kunnallisissa vaaleissa, ja                     noussut esille.
2262:            aikooko Hallitus valmistella eduskun-          Nykyisten säännösten mukaan eduskunta-
2263:        nalle esityksen vaalilain muuttamisesta         vaalit, presidentinvaali, kunnallisvaalit ja neu-
2264:        siten, että kunnallis- ja kansanedustajain      voa-antava kunnallinen kansanäänestys on ku-
2265:        vaalit voitaisiin järjestää samanaikaisesti     kin järjestettävä erillisinä toimituksinaan. Vain
2266:        ottaen huomioon ne kokemukset, joita            neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen
2267:        tällaisesta järjestelmästä on saatavissa        voi järjestää toisen äänestysmenettelyn, edus-
2268:        muista Euroopan maista?                         kuntavaalien tai presidentinvaalin yhteydessä.
2269:                                                        Vaaliviranomaisia on muistutettu siitä, että he
2270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vaaleja toimittaessaan eivät saa osallistua vaa-
2271: vasti seuraavaa:                                       lien toimittamista häiritseviin muihin toimituk-
2272:                                                        siin, esimerkiksi vaalien kanssa samaan aikaan
2273:    Äänestysaktiivisuus yleisissä vaaleissa on          järjestettävien mielipidetiedustelujen toimittami-
2274: 1960-luvun puolivälistä alkaen ja erityisesti vii-     seen.
2275: meisten kymmenen vuoden aikana selvästi laske-            Vaalien yhdistäminen edellyttää näin ollen
2276: nut, joskin lasku viimeisimpien kunnallisvaalien       lainmuutoksia. Näiden toteuttaminen puoles-
2277: äänestysprosentista päätellen näyttäisi olevan         taan vaatii huolellista laajapohjaista valmistelua,
2278: pysähtymässä tai jopa kääntymässä nousuun.             jossa vaalien yhdistämisen hyödyt ja haitat seik-
2279: Suurin osa äänestämättä jättäneistä on kuulunut        kaperäisesti selvitetään ja, jos yhdistämiseen
2280: nuorimpiin ikäluokkiin. Ilmiötä tutkittaessa on        nähdään olevan aihetta, vaalimenettelyä koske-
2281: käynyt ilmi, että yleisin syy äänioikeuden käyttä-     vat säännökset sopeutetaan uuteen yhdistettyyn
2282: mättä jättämiseen on joko politiikan kiinnosta-        aikatauluun. On selvää, että tällaisen uudistuk-
2283: mattomuus tai äänioikeutettujen tyytymättö-            sen valmistelulle on varattava riittävän pitkä
2284: mYY.s politiikk<:~ ~ai poliitikko~a kohtll;an.         aika.
2285:    Aänestysaktnv1suuteen va1kuttammen on                  Erityyppisten vaalien toimittaminen yhdessä
2286: meiiiä perinteisesti ollut puolueiden ja muiden        on maailmanlaajuisesti tarkastellen poikkeuk-
2287: kansalaisjärjestöjen tehtävänä. Viranomaisten          sellista. Aluehallinnon ja paikallishallinnon
2288: tehtävänä on pitää huolta siitä, että äänestäjillä     edustuselinten vaaleja toimitetaan tosin monissa
2289: on riittävät mahdollisuudet äänestää. Monien           maissa samanaikaisesti, mutta parlamenttivaale-
2290: viimeaikaisten lainsäädäntötointen tarkoitukse-        ja yhdistetään näihin vaaleihin tuskin missään.
2291: na on ollut lisätä äänestysmahdollisuuksia. Li-        Ruotsissakin, jossa valtiopäivävaalit, maakun-
2292: säksi oikeusministeriö, jonka vastuulla vaalien ja     nanvaltuuston vaalit ja kunnallisvaalit toimite-
2293: valtiollisten neuvoa-antavien kansanäänestysten·       taan säännönmukaisesti yhtäaikaisesti, menette-
2294: toimeenpano on, on erityisin kampanjoin tiedot-        lyn tarkoituksenmukaisuus on asetettu kysy-
2295: tanut vaalijärjestelmään tehdyistä olennaisista        myksenalaiseksi. Yhdysvalloissa asian järjestely
2296: muutoksista.                                           vaihtelee osavaltioittain, mutta varsin tavallista
2297:    Eräänä syynä äänestysaktiivisuuden laskuun          on, että presidentinvaalin yhteydessä valitaan,
2298: 4                                        1992 vp -   KK 547
2299: 
2300: paitsi puolet kongressiedustajista, myös paikalli-   kausi. Vaalien yhdistämistä vastaan on esitetty,
2301: nen edustusto, kuvernööri, varakuvernööri ja         että paikalliset vaaliteemat jäisivät valtakunnal-
2302: jopa alempia virkamiehiä sekä jäljestetään jota-     listen teemojen varjoon. Tämän on nähty olevan
2303: kin asiaa koskeva kansanäänestys. Muualla ei         ristiriidassa sen kanssa, että kuntien päätösval-
2304: kansanäänesty ksiäkään harvinaisia poikkeuksia       taa ollaan juuri merkittävällä tavalla lisäämässä.
2305: lukuun ottamatta järjestetä vaalin yhteydessä.       Vielä on viitattu siihen, että vaalien yhdistämi-
2306: Euroopan parlamentin vaaleja ei tähän asti mis-      nen vähentäisi kansalaisten mahdollisuuksia
2307: sään valtiossa ole vielä järjestetty yhtä aikaa      mielipiteensä ilmaisemiseen.
2308: muiden vaalien kanssa.                                   Muina ratkaisemattomina vaalien yhdistämi-
2309:    Eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien yhdistä-     seen liittyvinä kysymyksinä voidaan mainita siir-
2310: misen merkittävin peruste lienee se, että yhdistä-   tymäkauden ongelmat. Olisi valittava, jatkaako
2311: misellä voitaisiin saavuttaa huomattavaa kus-        viimeinen erillisillä vaaleilla valittu eduskunta
2312: tannusten säästöä, joka suurimmalta osaltaan         toimikauttaan runsaalla vuodella vai lyhenne-
2313: johtuisi vaaliviranomaisten palkkakustannusten       täänkö viimeisten erillisissä kunnallisvaaleissa
2314: vähenemisestä. Etuna on arvioitu olevan myös,        valittujen valtuustojen toimikautta vastaavalla
2315: että menettelyjen yhdistäminen vähentäisi vaali-     ajalla. Vaalien yhdistämistä koskevan kysymyk-
2316: väsymystä ja tätä kautta lisäisi äänestysaktiivi-    sen esille ottamisesta saattaisi lisäksi seurata
2317: suutta. Edelleen on esitetty, että eduskunta ja      tarve arvioida uudelleen päällekkäisehdokkuu-
2318: kunnallisvaltuustot saisivat pitkäjännitteisem-      den tarkoituksenmukaisuutta.
2319: män työrauhan, jos vaalikampanjaan tarvittava            Oikeusministeriössä ei ole tällä hetkellä vireil-
2320: aika vähenisi.                                       lä asiaan liittyvää selvitystyötä. Oikeusministeri-
2321:    Vaalien yhdistäminen ei kuitenkaan ole ongel-     össä on valmius tällaisen selvitystyön laatimi-
2322: matonta. Kenties merkittävimmän ongelman             seen, vaikka kaiken kaikkiaan eduskuntavaalien
2323: muodostaa se, että eduskunta voidaan hajottaa,       ja kunnallisvaalien yhdistäminen näyttää varsin
2324: jolloin sen toimikausi jää lyhyemmäksi kuin          vaikealta kysymykseltä.
2325: kunnallisvaltuustojen säännönmukainen toimi-
2326:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
2327: 
2328:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
2329:                                            1992 vp -   KK 547                                            5
2330: 
2331: 
2332: 
2333: 
2334:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2335: 
2336:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ofta under den senaste tiden vilket kan ha lett till
2337: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         någon form av valtrötthet. Någon förbättring
2338: den 27 oktober 1992 till vederbörande medlem           kan inte ens skönjas i detta avseende. Tvärtom
2339: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         kommer vi att ha ännu flere val och omröstning-
2340: Laaksonen m.fl. undertecknade spörsmål nr 547:         ar. Avsikten är att anordna en rådgivande folk-
2341:                                                        omröstning om medlemskap i de Europeiska
2342:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gemenskapema och om medlemskapet förverkli-
2343:        ta för att medborgamas röstningsaktivi-         gas kommer även val av ledamöter i Europapar-
2344:        tet skall öka vid lokalval och vid riksval,     lamentet att anordnas. Det är sålunda mycket
2345:        samt                                            förståeligt att frågan om att sammankoppla
2346:           ämnar Regeringen till riksdagen avlå-        riksdagsmannavalen och kommunalvalen åter-
2347:        ta en proposition med förslag till ändring      igen har tagits upp.
2348:        av vallagstiftningen så att kommunal-              Enligt de nuvarande stadgandena skall riks-
2349:        och riksdagsmannaval kunde förrättas            dagsmannavalen, presidentvalen, kommunalva-
2350:        samtidigt med beaktande av de erfaren-          len och de rådgivande kommunala folkomröst-
2351:        heter av ett sådant system som står att få      ningama alla anordnas som skilda förrättningar.
2352:        från andra europeiska länder?                   Endast rådgivande statliga folkomröstningar
2353:                                                        kan anordnas i samband med ett annat röst-
2354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningsförfarande dvs. riksdagsmannaval eller pre-
2355: anföra följande:                                       sidentval. Valmyndighetema har påmints om att
2356:                                                        de vid valförrättningen inte får delta i andra
2357:    Röstningsaktiviteten vid allmänna val har           aktiviteter som stör valförrättningen t.ex. i gal-
2358: sjunkit klart sedan medlet av 1960-talet och           lupundersökningar som föranstaltas samtidigt
2359: särskilt under de senaste tio åren fastän den          som valen.
2360: nedgående trenden att döma av röstningsprocen-            För att valen skall kunna sammankopplas
2361: ten vid de senaste kommunalvalen verkar ha             måste lagama följaktligen ändras. För att lag-
2362: brutits eller till och med ha vänt. Största delen av   ändringar skall kunna genomföras krävs det en
2363: dem som avstår från att rösta hör till de yngsta       omsorgsfull och bredbasig beredning genom vii-
2364: åldersgruppema. Då man forskat i detta feno-           ken fördelama med och nackdelama av att valen
2365: men har det framkommit att den allmännaste             sammankopplas utreds i detalj. Pinner man då
2366: orsaken till att man avstår från att rösta antingen    orsak att sammankoppla dem skall de stadgan-
2367: är att politiken är ointressant eller att de röstbe-   den som gäller valförfarandet anpassas till ett
2368: rättigade är missnöjda med politiken eller med         nytt gemensamt tidsschema. Det är klart att man
2369: politikema.                                            bör reservera en tillräckligt lång tid för bered-
2370:    Hos oss har det traditionellt varit partiemas       ningen av en sådan reform.
2371: eller andra medborgarorganisationers uppgift              Att man förrättar val avolika typ samtidigt är
2372: att påverka röstningsaktiviteten. Det är myndig-       ur ett globalt perspektiv exceptionellt. I många
2373: hetemas uppgift att se till att de röstberättigade     Iänder förrättas visserligen val av representa-
2374: har tillräckliga möjligheter att rösta. Syftet med     tionsorgan för regionalförvaltningen och lokal-
2375: många av de lagstiftningsåtgärder som vidtagits        förvaltningen samtidigt, men parlamentsval
2376: under senare tid har varit att öka möjlighetema        sammankopplas knappast någonstans med
2377: att rösta. Vidare har justitieministeriet, som         dessa val. Aven i Sverige där man regelmässigt
2378: ansvarar för att val och rådgivande folkomröst-        anordnar riksdagsval, landstingsval och kom-
2379: ningar anordnas, genom särskilda kampanjer             munalval samtidigt har det ifrågasatts om förfa-
2380: informerat om väsentliga ändringar i valsyste-         randet är ändamålsenligt. I Förenta Statema
2381: met.                                                   varierar systemet från delstat till delstat men det
2382:     En orsak till att röstningsaktiviteten sjunkit     är mycket vanligt att man i samband med
2383:  kan vara den att val har förrättats synnerligen       presidentval väljer förutom hälften av kongress-
2384: 6                                         1992 vp -   KK 547
2385: 
2386: ledamötema, också lokala representationsorgan,        aktuella på lokalplanet skulle komrna i skymun-
2387: guvemörer, vice guvemörer och t.o.m. lägre            dan för valteman på riksplanet. Detta har ansetts
2388: tjänstemän samt anordnar folkomröstning i nå-         stå i konflikt med att man för närvarande står i
2389: gon fråga. I andra Iänder anordnas inte heller,       beråd att öka kommunernas beslutsmakt på ett
2390: med vissa sällsynta undantag, folkomröstningar        betydelsefullt sätt. Vidare har det hänvisats till
2391: i samband med val. Val för Europaparlamentet          att en sammankoppling av valen skulle minska
2392: har tillsvidare inte i någon stat förrättats samti-   medborgamas möjligheter att ge uttryck för sina
2393: digt som andra val.                                   åsikter.
2394:    Den mest betydelsefulla grunden för att sam-          Som övriga olösta frågor i anslutning till en
2395: mankoppla riksdagsmannavalen och kommu-               sammankoppling av valen kan man nämna pro-
2396: nalvalen torde vara att man genom en samman-          blemen under en övergångsperiod. Man skulle
2397: koppling kunde uppnå en avsevärd kostnadsin-          bli tvungen att välja mellan om den sista riksdag
2398: besparing som till största delen skulle bero på en    som valts genom särskilda val skall förlänga sin
2399: minskning av lönekostnadema för valmyndighe-          verksamhetsperiod med ett drygt år eller om
2400: tema. Man har också sett det som en fördel att        verksamhetsperioden för de sista fullmäktige
2401: en sammankoppling minskar valtröttheten och           som valts vid särskilda val skall förkortas med
2402: därigenom höjer röstningsaktiviteten. Vidare          motsvarande tid. Om frågan om en samman-
2403: har det framförts att riksdagen och kommunfull-       koppling av valen tas upp kan det vidare upp-
2404: mäktige skulle kunna arbeta långsiktigare om          komma ett behov av att på nytt bedöma det
2405: den tid som behövs för valkampanjer skulle            ändamålsenliga i en dubbelkandidatur.
2406: minska.                                                  Vid justitieministeriet är inte för närvarande
2407:    Det är dock inte problemfritt att samman-          något utredningsarbete i anslutning till ärendet
2408: koppla valen. Det kanske väsentligaste proble-        anhängigt. Vid justitieministeriet finns bered-
2409: met utgör det att riksdagen kan upplösas varvid       skap för en sådan utredning fastän frågan om en
2410: dess verksamhetsperiod blir kortare än kom-           sammankoppling av riksdagsmannavalen och
2411: munfullmäktiges regelmässiga verksamhetsperi-         kommunalvalen i det hela taget förefaller att
2412: od. Som ett argument mot en sammankoppling            vara synnerligen svår.
2413: av valen har framförts att de valteman som är
2414:      Helsingfors den 1 december 1992
2415: 
2416:                                                                     Justitierninister Hannele Pokka
2417:                                                   1992 vp
2418: 
2419: Kirjallinen kysymys 548
2420: 
2421: 
2422: 
2423: 
2424:                                     Särkijärvi: Terveydellisten näkökohtien huomioon ottamisesta voi-
2425:                                         malinjoja rakennettaessa
2426: 
2427: 
2428:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2429: 
2430:    Voimalinjojen vaikutuksia ihmisten tervey-           sa hyväksytyn varovaisuusperiaatteen mukaises-
2431: teen on tutkittu pitkään. Niiden aiheuttamat            ti ei kuitenkaan voitaisi jäädä toimettomina
2432: magneetti- ja sähkökentät ovat voimakkaampia            odottamaan lisätuloksia.
2433: kuin linjan alla olevan ihmisen omat biosähköi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2434: set toiminnot.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2435:     Ruotsissa on vastikään päädytty tieteellisesti      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2436: merkittäviin ja tilastollisesti merkityksellisiin tu-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2437: loksiin. Tutkimuksen kohdejoukkona oli lähes
2438: 500 000 ihmistä, jotka asuvat voimajohtojen vä-                   Aikooko Hallitus asettaa terveydelli-
2439: littömässä läheisyydessä. Tulosten mukaan voi-                 sistä syistä rajoituksia voimalinjojen ra-
2440: malinjojen läheisyydessä asuvilla lapsilla esiintyy            kentamiselle pysyvän asutuksen tai työ-
2441: leukemiaa, vieläpä sitä enemmän, mitä lähempä-                 paikkojen välittömään läheisyyteen nyt,
2442: nä linjaa he asuvat. Suomessa on vastaavantyyp-                kun on luotettavasti osoitettu korrelaatio
2443: pinen tutkimus meneillään. Ympäristönsuojelus-                 lasten leukemian ja voimalinjojen välillä?
2444: 
2445:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
2446: 
2447:                                             Jouni J. Särkijärvi
2448: 
2449: 
2450: 
2451: 
2452:  22005JL
2453: 2                                       1992 vp -      KK 548
2454: 
2455: 
2456: 
2457: 
2458:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2459: 
2460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koottu ryhmä. Tuolloin keskeisimmäksi johto-
2461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätökseksi jäi, että aihetta normien valmiste-
2462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       luun ei ollut, mutta altistumista voimakkaille
2463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouni J.         magneettikentille olisi vältettävä aina, kun se on
2464: Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mahdollista. Tämän jälkeen asiasta on tehty
2465: sen n:o 548:                                          erilaisia tutkimuksia ja kartoituksia sekä koti-
2466:                                                       maassa että ulkomailla. Kauppa- ja teollisuusmi-
2467:           Aikooko Hallitus asettaa terveydelli-       nisteriössä valmistellaan parhaillaan selvitystyön
2468:        sistä syistä rajoituksia voimalinjojen ra-     aloittamista tämän hetken tutkimustiedon poh-
2469:        kentamiselle pysyvän asutuksen tai työ-        jalta.
2470:        paikkojen välittömään läheisyyteen nyt,            Alan tutkimustieto ei ole vielä siinä määrin
2471:        kun on luotettavasti osoitettu korrelaatio     yksiselitteistä, että sen perusteella voitaisiin suo-
2472:        lasten leukemian ja voimalinjojen välillä?     raan ryhtyä säätämään rajoituksia altistumisesta
2473:                                                       magneettikentille. Ruotsin viranomaiset ovat
2474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           parhaillaan arvioimassa, antavatko viimeisim-
2475: taen seuraavaa:                                       mät ruotsalaistutkimukset aihetta joihinkin suo-
2476:                                                       situksiin. Tanskassa lokakuussa julkaistu sa-
2477:    Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti vuosina     mantyyppinen tutkimus ei tue ruotsalaistutki-
2478: 1987-1988 selvityksen Voimajohtojen sähkö- ja         musten tuloksia. Suomessa parhaillaan tehtävä
2479: magneettikenttien biologiset vaikutukset ja ter-      vastaava tutkimus valmistuu vuonna 1993.
2480: veyshaitat, johon suomalaiset alan tutkijat ko-       Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa jatkuvas-
2481: kosivat senhetkisen tiedon sekä Suomesta että         ti alan kehitystä ja on valmis nopeisiinkin ratkai-
2482: ulkomailta. Hanketta valvoi laaja sekä viran-         suihin tilanteen niin vaatiessa.
2483: omaisista että alan sidosryhmistä ja tutkijoista
2484: 
2485:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
2486: 
2487:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
2488:                                             1992 vp -      KK 548                                         3
2489: 
2490: 
2491: 
2492: 
2493:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
2494: 
2495:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               både av myndigheter och intressegrupper samt
2496: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande              forskare på området. Den viktigaste slutledning-
2497: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           en av projektet var att det inte fanns någon orsak
2498: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr              att bereda normer, men att man alltid borde
2499: 548:                                                      undvika att utsätta sig för kraftiga magnetfält
2500:                                                           om det bara är möjligt. Efter detta har olika
2501:           Har Regeringen för avsikt att av häl-           undersökningar och kartläggningar gjorts i sa-
2502:        somässiga skäl ställa begränsningar för            ken både här hemma och utomlands. På han-
2503:        byggandet av kraftlinjer i omedelbar när-          dels- och industriministeriet förbereder man sig
2504:        het till bosättning eller arbetsplatser nu         som bäst för att inleda ett utredningsarbete
2505:        när det på ett tillförlitligt sätt har påvisats    utgående från dagens forskningsrön.
2506:        att det finns ett samband mellan barnleu-             Forskningsrönen på området är ännu inte så
2507:        kemi och kraftlinjer?                              entydiga att det på basis av dem direkt kunde
2508:                                                           fastställas några begränsningar för hur mycket
2509:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt             en människa får utsättas för magnetfålt. De
2510: anföra följande:                                          svenska myndigheterna utvärderar som bäst om
2511:                                                           de senaste svenska undersökningarna ger anled-
2512:   Handels- och industriministeriet lät åren               ning till några rekommendationer. En undersök-
2513: 1987-1988 utreda de biologiska verkningarna               ning av samma slag, som offentliggjordes i Dan-
2514: av kraftledningars el- och magnetfält och hur             mark i oktober, stöder inte resultaten från de
2515: skadliga de är för hälsan. I denna utredning              svenska undersökningarna. Motsvarande under-
2516: sammanställde finska forskare på området den              sökning i Finland blir klar 1993. Handels- och
2517: kunskap man vid denna tidpunkt hade i saken               industriministeriet följer kontinuerligt utveck-
2518: både här i Finland och utomlands. Projektet               lingen på området och är berett också till snabba
2519: övervakades av en omfattande grupp bestående              åtgärder om situationen kräver det.
2520: 
2521:      Helsingforsden 25 november 1992
2522: 
2523:                                                          Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
2524:                                                  1992 vp
2525: 
2526: Kirjallinen kysymys 549
2527: 
2528: 
2529: 
2530: 
2531:                                     Särkijärvi: Ulkomaalaistoimiston palvelutason parantamisesta
2532: 
2533: 
2534:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2535: 
2536:    Suomessa asuvat ulkomaalaiset joutuvat asi-         nopeita tapauksia ei voida käsitellä yksinkertai-
2537: oimaan ulkomaalaistoimiston kanssa mm. uu-             sesti ja nopeasti, vaan niiden on odotettava
2538: distaessaan oleskelulupaansa. Tämä koskee mui-         vuoroaan.
2539: den ohella suurta joukkoa Suomen kansalaisten             Arvostelua on herättänyt myös se, että ulko-
2540: aviopuolisoita, joista useat saavat aikanaan           maalaistoimiston kanssa on vaikea asioida puhe-
2541: myös Suomen kansalaisuuden.                            limitse. Vaikka onkin ymmärrettävää, että pieni-
2542:     Ulkomaalaistoimiston palvelukyky ei kuiten-        kin joukko asiakkaita pystyy tukkimaan puheli-
2543: kaan ole osoittautunut tyydyttäväksi. Hakemus-         met, tulisi pyrkiä kehittämään asiakkaiden kan-
2544: ten käsittely on hidasta. Toimisto myös vaatii,        nalta toimiva ratkaisu - vaikkapa sitten jaka-
2545: että asiakas jättää passinsa jopa useiksi kuukau-      malla heidät eri luokkiin tai tekemällä puhelin-
2546: siksi odottamaan oleskeluluvan uusimista, vaik-        palvelu maksulliseksi.
2547: ka itse lupahakemuksen kannalta valokopio olisi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2548: riittävä, kuten eräissä muissa maissa. Siten           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2549: asiakkaan muut matkat ulkomaille estyvät tänä          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2550: aikana. Luvatut määräajat eivät myöskään näy-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2551: tä pitävän, mistä aiheutuu asiakkaille yllätyksel-
2552: lisiä vaikeuksia.                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2553:     Erään arvion mukaan ongelmana on se, että                 siin ulkomaalaistoimiston palvelukyvyn
2554: ulkomaalaistoimisto haluaa suhtautua tasapuo-                 kehittämiseksi tasolle, jota muussa hal-
2555: lisesti kaikkiin hakijoihin. Siten yksinkertaisia ja          linnossa pidetään kohtuullisena?
2556: 
2557:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
2558: 
2559:                                            Jouni J. Särkijärvi
2560: 
2561: 
2562: 
2563: 
2564:  22005IL
2565: 2                                          1992 vp -    KK 549
2566: 
2567: 
2568: 
2569: 
2570:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2571: 
2572:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tynyt. Käsittelyajat ovat pidentyneet ja tämä on
2573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lisännyt erityisesti kiirehtimispuheluja. Kiirehti-
2574: olette 27 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          mispyyntöjen vastaanotto ja käsittelyvaihetie-
2575: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        dustelut puolestaan hidastavat edelleen hake-
2576: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            musten käsittelyä.
2577: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen             Asiaa on pyritty ratkaisemaan irrottamalla
2578: kysymyksen n:o 549:                                     henkilökuntaa pelkästään puhelinpalveluun, jol-
2579:                                                         loin muu henkilöstö voi keskittyä hakemuskäsit-
2580:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         telyyn. Palvelu on järjestetty siten, että asiakkail-
2581:         siin ulkomaalaistoimiston palvelykyvyn          le ja viranomaisille on varattu omat linjat.
2582:         kehittämiseksi tasolle, jota muussa hal-           Viranomaislinjalle soittaja on yleensä poliisi,
2583:         linnossa pidetään kohtuullisena?                joka tarvitsee välittömästi neuvoa tai kiirehtii
2584:                                                         asiakkaanaan olevan ulkomaalaisen asiassa.
2585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Asiakaslinjalle soittajat yleensä tiedustelevat asi-
2586: vasti seuraavaa:                                        ansa käsittelyvaihetta, eikä soitto sinänsä edistä
2587:                                                         asian hoitoa. Ensisijaisena tavoitteena on ollut
2588:    Oleskelulupaa haetaan pääsääntöisesti ennen          viranomaisneuvonnasta huolehtiminen.
2589: maahan saapumista Suomen edustustosta. Suo-                Puhelinpalveluun ei ole katsottu käsittelyno-
2590: messa haettavan ensimmäisen oleskeluluvan               peuden kustannuksella voitavan nykyisistä re-
2591: myöntää sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes-           sursseista irrottaa henkilökuntaa siinä määrin,
2592: kus. Jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan myön-          että kaikkiin puheluihin voitaisiin välittömästi
2593: tää paikallispoliisi.                                   vastata.
2594:    Merkittävän osan oleskeluluvan käsittelyssä             Ulkomaalaiskeskukselle on vuoden 1992 kol-
2595: muodostaa passin tai muun matkustusasiakirjan           mannessa lisämenoarviossa luvassa 20 uutta vir-
2596: oikeellisuuden, voimassaolon, kelpoisuuden ja           kaa. Pääosa uusista henkilöistä sijoitetaan turva-
2597: mahdollisten korjausmerkintöjen tarkistaminen.          paikka-asioiden käsittelyyn. Lisähenkilöstön
2598: Täten esimerkiksi valojäljennös ei vastaa alkupe-       avulla lyhenevät käsittelyajat tulevat myös hel-
2599: räistä asiakirjaa. Ulkomaalaisasetuksen 6 §:n           pottamaan puhelinruuhkaa, kun hakija saa pää-
2600: mukaan passi voidaan tilapäisesti ottaa sisäasi-        töksen hakemukseensa entistä nopeammin. Osa
2601: ainministeriön tai poliisin haltuun oleskelu- ja        lisähenkilöstöstä sijoitetaan turvapaikka- ja lu-
2602: työluvan käsittelyä varten. Passin poisottamises-       paharkintaa tukeviin toimintoihin. Myös tämä
2603: ta annetaan todistus. Passin saa myös hakemuk-          on omiaan parantamaan ulkomaalaiskeskuksen
2604: sen käsittelyn aikana käyttöönsä perusteUusia           palvelukykyä. Puhelinpalvelun maksullisuutta
2605: syystä.                                                 on harkittu, mutta ainakin toistaiseksi on katsot-
2606:    Etenkin runsaasti ulkomaalaisasioita käsitte-        tu, että ulkomaalaiskeskuksen asiakkaiden tulee
2607: levissä poliisipiireissä, kuten Helsingin poliisilai-   saada neuvoja sekä tietoja asiansa käsittelystä
2608: toksella, ruuhkaa aiheuttavat matkustamisen             maksutta.
2609: voimakas lisääntyminen ja sen myötä lisäänty-               Poliisille suunnatussa ulkomaalaisasiain kou-
2610: neet hakemukset, poliisin henkilöstön vähentä-          lutuksessa tullaan kiinnittämään entistä enem-
2611: misestä aiheutuvat ongelmat ja hakemusten               män huomiota lupahakemusten käsittelyyn. Sa-
2612: puutteellisuudet.                                       moin hakemuslomakkeita kehitetään, jotta ne
2613:    Puhelujen ruuhkautumisongelma koskee lä-             paremmin palvelisivai sekä asiakasta että pää-
2614: hinnä sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus-          töksentekijää.
2615: ta. Hakemusten määrä on voimakkaasti !isään-
2616: 
2617:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
2618: 
2619:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
2620:                                           1992 vp -   KK 549                                            3
2621: 
2622: 
2623: 
2624:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2625: 
2626:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          behandlingen och förfrågningarna som gäller
2627: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        behandlingsskedet gör att det tar ännu längre tid
2628: den 27 oktober 1992 tili vederbörande medlem          att behandla ansökningarna.
2629: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Man har försökt lösa problemet genom att
2630: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         frigöra personai enbart för telefontjänsten och
2631: skriftliga spörsmål nr 549:                           då har den övriga personalen kunnat koncentre-
2632:                                                       ra sig på behandlingen av ansökningar. Telefon-
2633:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         tjänsten har ordnats så att egna linjer har reser-
2634:        att utveckla utlänningsbyråns serviceför-      verats både för klienter och för myndigheter.
2635:        måga tili en nivå som inom den övriga              Den som i vanliga fall ringer tili myndighets-
2636:        förvaltningen betraktas som rimlig?            linjen är en polis som omedelbart behöver råd
2637:                                                       eller som påskyndar sin utländska klients ären-
2638:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de. De som ringer tili klientlinjen vill i allmänhet
2639: anföra följande:                                      ha upplysningar om i vilket skede behandlingen
2640:                                                       av hans ärende är och samtalet främjar i och för
2641:     Uppehållstillstånd söks i regel före inresan      sig inte ärendets behandling. Det främsta målet
2642: hos en finsk beskickning. Det första uppehålis-       har varit att ombesörja rådgivningen för myn-
2643: tillståndet som söks i Finland beviljas av inrikes-   digheter.
2644: ministeriets utlänningscentral. Ett fortsättnings-        Man har ansett att det på bekostnad av
2645: tillstånd och ett permanent uppehållstillstånd        behandlingssnabbheten inte är möjligt att från
2646: beviljas av den lokala polisen.                       de befintliga resurserna frigöra personai i sådan
2647:     En betydande del av behandlingen av ett           utsträckning tili telefontjänsten att alla telefon-
2648: uppehållstillstånd utgörs av kontrolleringen av       samtal skulie kunna besvaras omedelbart.
2649: riktigheten, giltigheten och behörigheten av ett          Utlänningscentralen har fått löfte om 20 nya
2650: pass eller annat resedokument samt av eventuel-       tjänster i den tredje tilläggsbudgeten för 1992.
2651: la tilläggsanteckningar. Sålunda motsvarar t.ex.      Största delen av den nya personalen kommer att
2652: en ljuskopia inte ett ursprungligt dokument.          placeras tili behandlingen av asylärenden. Be-
2653: Enligt 6 § utlänningsförordningen kan ett pass        handlingstiderna som tili följd av tilläggsperso-
2654: tillfälligt omhändertas av inrikesministeriet eller   nalen kommer att förkortas, kommer också att
2655: polisen för behandling av ett uppehållstillstånd      minska anhopningen av telefonsamtal, då beslut
2656: eller ett arbetstillstånd. Intyg över att passet      om den sökandes ansökan kommer att fattas
2657: omhändertagits utfärdas. Passet kan också för         snabbare än förut. En del av den nya personalen
2658: den tid ansökningen behandlas ställas till den        kommer att placeras i uppgifter som stöder asyl-
2659: sökandes förfogande om det finns välgrundad           och tiliståndsprövningen. Också detta är ägnat
2660:  anledning tili detta.                                att förbättra utlänningscentralens serviceförmå-
2661:     Särskilt i sådana polisdistrikt som behandlar     ga. Man har övervägt möjligheten att avgiftsbe-
2662: en stor mängd utlänningsärenden, såsom vid            lägga telefontjänsten, men man har i alla fall
2663:  Helsingfors polisinrättning, anhopas uppgifter-      tillsvidare varit av den meningen att utlännings-
2664:  na på grund av den kraftiga ökningen i resandet      centralens klienter bör få råd samt upplysningar
2665:  och därmed det ökade antalet ansökningar,            om behandlingen av sitt ärende utan att erlägga
2666:  problemen som nedskärningen av personalen vid        någon avgift.
2667:  polisen medför och bristfälliga ansökningar.             Man kommer i den utbildning i utlännings-
2668:     Anhopningen av telefonsamtalen berör när-         ärenden som polisen erhålier i allt större utsträck-
2669:  mast inrikesministeriets utlänningscentral. An-      ning att fästa uppmärksamhet vid behandlingen
2670:  sökningarnas mängd har ökat kraftigt. Behand-        av tillståndsansökningar. Ansökningsblanketter-
2671:  lingstiderna har blivit längre och detta har i       na kommer också att utvecklas för att de bättre
2672:  synnerhet ökat antalet telefonsamtal där utlän-      skulie betjäna både klienterna och beslutsfattar-
2673:  ningscentralen bedes påskynda ärendets behand-       na.
2674:  ling. Mottagningen av begäran om att påskynda
2675: 
2676:      Helsingfors den 23 november 1992
2677: 
2678:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
2679:                                                1992 vp
2680: 
2681: Kirjallinen kysymys 550
2682: 
2683: 
2684: 
2685: 
2686:                                   J. Roos ym.: Henkilöstön aseman turvaamisesta Valtion viljavaras-
2687:                                       ton toimintoja uudistettaessa
2688: 
2689: 
2690:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2691: 
2692:    Valtion viljavaraston johto on esitellyt varas-   kin syventää lamaa entisestään. Työttömät ovat
2693: tojen luottamushenkilöille saneeraussuunnitel-       jo nyt julkisen sektorin suurin "henkilöstöryh-
2694: man, jonka mukaan henkilökunnasta irtisanot-         mä". Sen kasvattaminen ei liene järkevää mil-
2695: taisiin yli sata henkilöä. Varastotoimintoja tul-    lään mittarilla.
2696: taisiin lopettamaan useilta paikkakunnilta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2697:    Kun henkilöstöjärjestöt ovat käyneet maa- ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2698: metsätalousministeriön kanssa neuvotteluja hen-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2699: kilöstömäärien vähentämisestä, on sovittu, että      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2700: vähennykset tapahtuvat luonnollisen poistuman
2701: kautta. Nyt ollaan kuitenkin menettelemässä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2702: toisin.                                                     ryhtyä toteuttaakseen Valtion viljavaras-
2703:    Perusteena irtisanomisille käytetään mm.                 ton saneeraussuunnitelman siten, että ir-
2704: yleistä lamaa ja julkisen sektorin henkilöstön              tisanomisilta ja työttömien määrän lisää-
2705: yleisiä vähentämistarpeita. Työttömyys kuiten-              miseltä vältytään?
2706: 
2707:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
2708: 
2709:            Jukka Roos                    Kari Rajamäki                 Matti Vähänäkki
2710:            Raimo Vuoristo                Marja-Leena Viljamaa          Anna-Liisa Kasurinen
2711:            Kerttu Törnqvist              Aarno von Bell                Reijo Lindroos
2712:            Timo Roos                     Eila Rimmi                    Reijo Laitinen
2713:            Johannes Koskinen             Pekka Leppänen                Heikki Rinne
2714: 
2715: 
2716: 
2717: 
2718:  220051L
2719: 2                                       1992 vp -   KK 550
2720: 
2721: 
2722: 
2723: 
2724:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2725: 
2726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käsittelymääriä alhaisemmat, ja myös tulevina
2727: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuosina viljantuotannon odotetaan supistuvan
2728: olette 27 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      nykyisestä tasostaan. Valtion viljavarasto, sen
2729: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    paremmin kuin kukaan muukaan viljakaupassa
2730: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     toimiva, ei voi olla ottamatta huomioon näitä
2731: J. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kehitysnäkymiä tulevaa toimintaa suunnitelles-
2732: myksestä n:o 550:                                   saan.
2733:                                                        Uudessa toimintamallissa varastot on jaettu
2734:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      pää-, tuki- ja alavarastoihin. Päävarastoilla on
2735:        ryhtyä toteuttaakseen Valtion viljavaras-    riittävät henkilö- ja laboratorioresurssit varas-
2736:        ton saneeraussuunnitelman siten, että ir-    ton toiminnan hoitamiseen sekä tuki- ja alava-
2737:        tisanomisilta ja työttömien määrän lisää-    rastojen avustamiseen tarvittaessa. Tukivaras-
2738:        miseltä vältytään?                           toilla on viljan vastaanottoon ja lähettämiseen
2739:                                                     sekä asiakaspalveluun tarvittava perusmiehitys.
2740:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Alavarastoilla toimii lähinnä kiinteistönhoito-
2741: taen seuraavaa:                                     tehtävissä yksi tai kaksi henkilöä. Viljan vas-
2742:                                                     taanotto ja lähetys alavarastoilla hoidetaan en-
2743:    Valtion viljavarasto on aloittanut henkilös-     nalta asiakkaiden kanssa sovittuina aikoina
2744: tönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut syys-        päävaraston henkilöstön toimesta.
2745: kuun 9 päivänä 1992 varastorakenteen ja toimin-        Viljanviljelyalojen pienenemisestä ja hyvälaa-
2746: tojen sopeuttamiseksi elintarvikesektorin ja eri-   tuisista sadoista johtuva kaupallisen siemenen
2747: tyisesti maatalouden yleisiin kehitysnäkymiin.      markkinoiden supistuminen on pysyvää eikä ole
2748: Viljavaraston hallintoneuvostoa informoitiin        oletettavissa, että markkinat tulisivat kasva-
2749: asiasta samana päivänä pidetyssä hallintoneu-       maan satovuoden 1987/1988 120 miljoonan ki-
2750: voston kokouksessa.                                 lon ennätystasolle.
2751:    Neuvottelujen perustana olevassa työnanta-          On korostettava, että sopeuttaessaan toimin-
2752: jan esityksessä on lähtökohtana käytetty sato-      tojaan Valtion viljavarasto ei tule sulkemaan
2753: vuoden 199111992 viljan käsittelymääriä, jotka      yhtään varastopistettä. Kaikilla varastoilla ei
2754: ovat olleet suuremmat kuin koskaan aikaisem-        kuitenkaan uudessa toimintamallissa voida yllä-
2755: min. Käsittelymääriä on verrattu mm. toteutu-       pitää nykyisenlaista kokoaikaista palveluval-
2756: neisiin palkkakustannuksiin. Kasvaneet käsitte-     miutta. Toteutettava saneerausohjelma on tus-
2757: lymäärät eivät ole juurikaan aiheuttaneet mak-      kin mahdollista toteuttaa siten, ettei se jossain
2758: settujen ylityö- ja muiden työaikakorvausten        määrin johtaisi henkilöstömäärän vähenemi-
2759: määrän kasvua. Vertailuperusteena on lisäksi        seen. Edellä olevasta huolimatta Valtion viljava-
2760: käytetty vuosien 1990 ja 1991 käsittelymääriä.      rasto pystyy huolehtimaan sille asetettujen tehtä-
2761:    Kuluvan satovuoden käsittelymäärät tulevat       vien hoitamisesta.
2762: olemaan huomattavasti satovuoden 199111992
2763: 
2764:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
2765: 
2766:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
2767:                                          1992 vp -   KK 550                                           3
2768: 
2769: 
2770: 
2771: 
2772:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2773: 
2774:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         under kommande år väntas spannmålsproduk-
2775: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tionen sjunka från nuvarande nivå. Statens
2776: den 27 oktober 1992 till vederbörande medlem         spannmålsförråd, dess bättre än någon annan
2777: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som är verksam inom spannmålshandeln, kan
2778: riksdagsman J. Roos m.fl. undertecknade spörs-       inte låta bli att beakta dessa utsikter vid plane-
2779: mål nr 550:                                          ringen av sin kommande verksamhet.
2780:                                                         I det nya handlingsmönstret har upplagen
2781:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       indelats i huvud-, stöd- och underupplag. Hu-
2782:        ta för att genomföra saneringsplanen för      vudupplagen har tillräckliga person- och labora-
2783:        Statens spannmålsförråd så att uppsäg-        torieresurser för att upprätthålla verksamheten
2784:        ningar och en tillväxt i antalet arbetslösa   vid upplagen samt för att vid behov bistå stöd-
2785:        undviks?                                      och underupplagen. Stödupplagen har en till-
2786:                                                      räcklig bemanning för att ta emot och sända
2787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        spannmål samt för kundservice. Vid underupp-
2788: anföra följande:                                     lagen är en eller två personer verksamma i
2789:                                                      uppgifter som hänför sig till fastighetsskötsel.
2790:     Statens spannmålsförråd har den 9 september      Emottagandet och sändandet av spannmål vid
2791: 1992 inlett samarbetsförhandlingar med sin per-      underupplagen sköts av personalen vid huvud-
2792: sonai i syfte att anpassa upplagsstrukturen och      upplagen under sådana tider som på förhand har
2793: funktionerna till livsmedelssektorn och särskilt     överenskommits med kunderna.
2794: till de allmänna utsikterna för utvecklingen inom       Den inskränkta marknaden för handeln med
2795: lantbruket. Spannmålsförrådets förvaltningsråd       frövara till följd av minskade odlingsarealer för
2796: informerades om saken under sitt möte samma          spannmål och skördar av god kvalitet är bestå-
2797: dag.                                                 ende och man kan inte utgå från att marknader-
2798:     I arbetsgivarens förslag som används som         na kommer att stiga till den rekordnivå av 120
2799: grund för förhandlingarna har man utgått från        milj. kg som uppnåddes under skördeåret 1987/
2800: mängderna behandlad spannmål under skörde-           1988.
2801: året 1991/1992, som var större än någonsin              Det bör poängteras att Statens spannmålsför-
2802: tidigare. Mängderna behandlad spannmål har           råd inte vid anpassandet av sin verksamhet till
2803: jämförts med bl.a. de reella lönekostnaderna. De     rådande situation kommer att stänga ett enda
2804: ökade mängderna behandlad spannmål har               upplag. I det nya handlingsmönstret kommer
2805: knappast alls åstadkommit någon ökning i utbe-       alla upplag dock inte att kunna upprätthålla
2806: talade övertids- och övriga arbetstidsersättning-    nuvarande serviceberedskap på heltid. Det är
2807: ar. Som jämförelsegrund har man dessutom             knappast möjligt att genomföra det sanerings-
2808: använt mängderna behandlad spannmål under            program som skall följas så att det inte i viss mån
2809: åren 1990 och 1991.                                  leder till att antalet anställda minskas. Trots
2810:      Mängderna behandlad spannmål kommer             detta kommer Statens spannmålsförråd att kun-
2811: under innevarande skördeår att bli betydligt         na sköta de uppgifter som det ålagts.
2812: mindre än under skördeåret 199111992 och även
2813:      Helsingfors den 19 november 1992
2814: 
2815:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
2816:                                                   1992 vp
2817: 
2818: Skriftligt spörsmål 551
2819: 
2820: 
2821: 
2822: 
2823:                                     Jansson: Om förhållandet mellan pensionssystemen hos landskapet
2824:                                         Åland och staten
2825: 
2826: 
2827:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
2828: 
2829:     Anställda hos staten och anställda hos land-        tjänstgöringsort inom landet och snart också
2830: skapet Åland underlyder skilda pens}onssystem           inom EES-området påverkar rättsläget så myck-
2831: tili följd av självstyrelsesystemet för Aland, men      et att en person inte skulle kunna kvalificera sig
2832: de materiella reglerna är likadana.                     för pension enligt särskild pensionsålder enbart
2833:     Från och med den 1 juli 1989 slopades de            till följd av byte av pensionssystem mellan staten
2834: särskilda pensionsåldrarna med rätt att inom 10         och landskapet Åland vars pensionssystem är
2835: år därefter välja att bibehålla sin rätt till ålders-   identiska och vardera finansieras med skatteme-
2836: pension enligt särskild pensionsålder.                  del.
2837:     Ovisshet råder om denna valmöjlighet är gäl-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
2838: lande också när en tjänsteinnehavare byter an-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2839: ställning mellan Åland och riket och där pen-           ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
2840: sionsansvaret sålunda flyttas från landskapet till      följande spörsmål:          ·
2841: staten och tvärtom. Yrkesgrupper med lägre
2842: pensionsålder än den allmänna svävar i en otill-                   Vad ämnar Regeringen göra för att
2843: fredsställande ovisshet och de är relativt många.              byte av arbetsplats och sålunda övergång
2844:      Enligt grundlagarna har medborgare i Fin-                 till ett annat pensionssystem mellan land-
2845: land rätt att röra sig fritt i landet och kan bosätta          skapet Åland och riket inte skallleda tili
2846: sig var de vill. Det kan inte vara lagstiftarens               förlust av pensionsförmån för en tjänste-
2847: mening att en flyttning av bosättnings- och                    man?
2848: 
2849:      Helsingfors den 27 oktober 1992
2850: 
2851:                                              Gunnar Jansson
2852: 
2853: 
2854: 
2855: 
2856:  22005JL
2857: 2                                               1992 vp
2858: 
2859: 
2860: Kirjallinen kysymys 551                                                                     Suomennos
2861: 
2862: 
2863: 
2864: 
2865:                                    Jansson: Valtion ja Ahvenanmaan maakunnan eläkejärjestelmien
2866:                                        välisestä suhteesta
2867: 
2868: 
2869:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2870: 
2871:    Valtion palveluksessa olevat ja Ahvenanmaan        tarkoituksena ei voi olla, että asuinpaikkakun-
2872: maakunnan palveluksessa olevat ovat eri eläke-        nan ja työpaikkakunnan vaihto maan sisällä, ja
2873: järjestelmien piirissä Ahvenanmaan itsehallinto-      pian myös ETA-alueella, vaikuttaisi oikeustilaan
2874: järjestelmän vuoksi, mutta aineelliset säännökset     niin paljon, että henkilö ei voisi olla oikeutettu
2875: ovat samanlaiset.                                     erityisen eläkeiän mukaiseen eläkkeeseen pelkäs-
2876:     Erityiset eläkeiät poistettiin vuoden 1989 hei-   tään eläkejärjestelmän vaihdon vuoksi valtion ja
2877: näkuun 1. päivästä lähtien, jonka jälkeen kym-        Ahvenanmaan maakunnan välillä, joiden eläke-
2878: menen vuoden kuluessa on oikeus valita mah-           järjestelmät ovat yhteneväiset ja jotka molem-
2879: dollisuus erityisen eläkeiän mukaisen vanhuus-        mat rahoitetaan verovaroin.
2880: eläkkeen säilyttämiseen.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2881:    Epäselvyyttä on siitä, onko tämä valinnan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2882: mahdollisuus voimassa myös silloin, kun virka-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2883: mies vaihtaa työpaikkaa Ahvenanmaan ja valta-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2884: kunnan välillä, jolloin siis eläkevastuu siirtyy
2885: maakunnalta valtiolle ja päinvastoin. Ammatti-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-
2886: ryhmät, joilla on yleistä eläkeikää alhaisempi               paikan vaihtaminen ja näin ollen myös
2887: eläkeikä, ovat asiassa epätyydyttävässä epätie-              toiseen eläkejärjestelmään siirtyminen
2888: toisuudessa, ja heitä on suhteellisen paljon.                Ahvenanmaan maakunnan ja valtakun-
2889:    Perustuslakien mukaan Suomen kansalaisilla                nan välillä ei johtaisi virkamiehen eläke-
2890: on oikeus liikkua vapaasti maassa, ja he voivat              etuuden menetykseen?
2891: asettua asumaan minne haluavat. Lainsäätäjän
2892: 
2893:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
2894: 
2895:                                             Gunnar Jansson
2896:                                           1992 vp -   KK 551                                            3
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 
2901:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2902: 
2903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jatkuvuusperiaate sisältää sen ajatuksen, että
2904: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kun edunsaaja saa jostakin julkisen sektorin
2905: olette 27 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        eläkejärjestelmästä eläkkeen, hän saa samoin
2906: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ehdoin eläkkeen myös aikaisemmista julkisen
2907: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          sektorin palveluksista toisessa eläkejärjestelmäs-
2908: Janssonin näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen        sä. Täten oikeus saada eläke alemmassa erityi-
2909: n:o 551:                                              sessä eläkeiässä voi toteutua vain, jos edunsaaja
2910:                                                       saa eläkkeen alemmassa eläkeiässä viimeisestä
2911:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-       eläkejärjestelmästä. Joustavan eläkeikäjätjestel-
2912:        paikan vaihtaminen ja näin ollen myös          män voimaan tullessa (1 päivänä heinäkuuta
2913:        toiseen eläkejärjestelmään siirtyminen         1989) kussakin eläkejärjestelmässä säädettiin,
2914:        Ahvenanmaan maakunnan ja valtakun-             että oikeus valita ns. vanha erityisen eläkeiän
2915:        nan välillä ei johtaisi virkamiehen eläke-     järjestelmä voi olla vain edunsaajilla, jotka olivat
2916:        etuuden menetykseen?                           palveluksessa muutoksen voimaan tullessa.
2917:                                                       Mikäli henkilö nyt vaihtaa julkisen sektorin
2918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläkejätjestelmästä toiseen, ei hän voi saada
2919: vasti seuraavaa:                                      oikeutta valita vanhaa järjestelmää, ellei hän ole
2920:                                                       ollut tämän järjestelmän palveluksessa muutok-
2921:    Eläke-etuuksien jatkuvuuden turvaamiseksi          sen voimaantulohetkellä. Ellei hän voi valita
2922: julkisen sektorin eläkejätjestelmästä toiseen siir-   vanhaa jätjestelmää viimeisessä julkisen sektorin
2923: ryttäessä on valtion eläkelain 8 §:n 1 momenttia      eläkejätjestelmässä, ei hän voi valita sitä aikai-
2924: muutettu lailla (716/87), joka tuli voimaan 1         semmistakaan.
2925: päivänä syyskuuta 1987. Täyttäessään yhden               Oikeutta saada eläke alemmassa eläkeiässä
2926: julkisen eläkejärjestelmän (esimerkiksi Ahvenan-      tulkittiin vakiintuneesti hyvin kaavamaisesti.
2927: maan maakunnan) loppukarenssin ja saades-             Mikäli alemman eläkeiän virassa olevan virka-
2928: saan näin eläkkeen edunsaaja saa aiemmasta            miehen virka muuttui, ei hänellä ollut enää
2929: valtion palveluksestaan eläkkeen lisäeläketurvan      oikeutta alempaan eläkeikään, vaikka työtehtä-
2930: mukaisena ja samasta ajankohdasta. Tämä julki-        vät olisivat jatkuneet samoina. Täten ei voida
2931: sen sektorin eläkkeiden ns. jatkuvuusperiaate         pitää perusteltuna, että oikeus alempaan eläke-
2932: sisältyy kaikkiin julkisen sektorin eläkejätjestel-   ikään säilyisi siirryttäessä kokonaan uuden työn-
2933: miin.                                                 antajan palvelukseen.
2934: 
2935:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
2936: 
2937:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2938: 4                                          1992 vp -   KK 551
2939: 
2940: 
2941: 
2942: 
2943:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
2944: 
2945:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            om en förmånstagare får pension enligt en of-
2946: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         fentlig sektors pensionssystem, skall han på sam-
2947: den 27 oktober 1992 till vederbörande medlem           ma villkor också få pension från tidigare anställ-
2948: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ningar från ett annat pensionssystem inom den
2949: Jansson undertecknade spörsmål nr 551:                 offentliga sektom. På det sättet kan rätten till
2950:                                                        pension vid en lägre särskild pensionsålder erhål-
2951:            Vad ämnar Regeringen göra för att           las endast om förmånstagaren får pensionen vid
2952:        byte av arbetsplats och sålunda övergång        den lägre pensionsåldem enligt det sista pen-
2953:        till ett annat pensionssystem mellan land-      sionssystemet. När systemet med flexibel pen-
2954:        skapet Åland och riket inte skallleda till      sionsålder trädde i kraft (den 1 juli 1989) stadga-
2955:        förlust av pensionsförmån för en tjänste-       des i alla pensionssystem att rätten att välja det
2956:        man?                                            s.k. gamla systemet med en särskild pensionsål-
2957:                                                        der endast kan innehas av de förmånstagare som
2958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tjänstgjorde när ändringen trädde i kraft. Om en
2959: anföra följande:                                       person nu byter från ett offentligt pensionssys-
2960:                                                        tem till ett annat, kan han inte få rätt att välja det
2961:    För att säkra att pensionsförmånema fortlöper       gamla systemet ifall han inte varit anställd inom
2962: vid övergång från ett pensionssystem till ett annat    detta system när ändringen trädde i kraft. Om
2963: inom den statliga sektom har 8 § 1 mom. lagen om       han inte kan välja det gamla systemet i den sista
2964: statens pensioner ändrats genom lagen (716/87)         offentliga sektoms pensionssystem, kan han inte
2965: som trädde i kraft den 1 september 1987. När en        heller välja det i de tidigare.
2966: förmånstagare uppfyller pensionsvillkoren i ett           Rätten att få pension vid en lägre pensionsål-
2967: offentligt pensionssystem (t.ex. landskapet Ålands)    der tolkades på vedertaget sätt mycket schema-
2968: och sålunda har rätt till pension, får han från sin    tiskt. Om en tjänsteman innehade en befattning
2969: tidigare anställning hos staten pension enligt till-   med lägre pensionsålder och tjänsten förändra-
2970: läggspensionsskyddet och från samma tidpunkt.          des, hade han inte längre rätt till den lägre
2971: Denna s.k. kontinuitetsprincip som tillämpas på        pensionsåldem även om arbetsuppgiftema var
2972: pensionema inom den statliga sektom ingår i alla       oförändrade. Därför kan man inte anse detvara
2973: offentliga sektorers pensionssystem.                   motiverat att rätten tilllägre pensionsålder be-
2974:    Kontinuitetsprincipen bygger på tanken att          står vid övergången till en helt ny arbetsgivare.
2975: 
2976:      Helsingforsden 27 november 1992
2977: 
2978:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
2979:                                                   1992 vp
2980: 
2981: Kirjallinen kysymys 552
2982: 
2983: 
2984: 
2985: 
2986:                                     Aittoniemi: Presidentti Urho Kekkosen arkiston avaamisesta tutki-
2987:                                         joiden käyttöön
2988: 
2989: 
2990:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2991: 
2992:    Suomi on juuri vapautunut liian tiukaksi             miten pitkään tahansa, koska osa arkistomateri-
2993: väitetystä sidonnaisuudesta entiseen Neuvosto-          aalista ei ole käytössä osin sen yksityisyyden
2994: liittoonja tutkijat väittelevät eri lähteisiin perus-   vuoksi, mutta myös muista syistä.
2995: tuvilla, osin epämääräisiksi väitetyillä tiedoilla,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2996: presidentti Kekkosen toiminnoista menneinä              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2997: vuosikymmeninä. On olemassa viitteitä siitä,            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2998: että presidentti Kekkosesta pyrittäisiin teke-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2999: mään eräänlainen maanpetturi. Asiaan liittyy
3000: piirteitä, jotka ovat tuttuja entiselle suurvallalle,              Miten Hallitus voi vaikuttaa siihen,
3001: jossa aikaisempien johtajien patsaat on kaadettu                että kaikki oleellinen presidentti Kekko-
3002: ja luut kaivettu haudasta niiden siirtämiseksi                  sen aikaa koskeva materiaali saataisiin
3003: vähempiarvoiseen paikkaan.                                      tutkimuksen piiriin asian nopeaksi ja ker-
3004:     Vahingollinen väittely asiasta saattaa kestää               takaikkiseksi selvittämiseksi?
3005: 
3006:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
3007: 
3008:                                               Sulo Aittoniemi
3009: 
3010: 
3011: 
3012: 
3013:  220051L
3014: 2                                       1992 vp -   KK 552
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 
3019:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3020: 
3021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa yksityi-
3022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siin arkistoihin ovat hyvin rajalliset. Eräin edel-
3023: olette 28 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      lytyksin niille voidaan myöntää valtionapua yk-
3024: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sityisluontoisten arkistojen valtionavusta anne-
3025: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        tun lain (998/74) nojalla. Lisäksi niihin voidaan
3026: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      soveltaa ainoastaan eräitä arkistolain (184/81)
3027: sen n:o 552:                                        säännöksiä. Lain 22-26 §:ien mukaan valtion-
3028:                                                     arkistolla on mahdollisuus lunastaa, jäljentää ja
3029:           Miten Hallitus voi vaikuttaa siihen,      ottaa haltuun yksityisen hallussa oleva tieteelli-
3030:        että kaikki oleellinen presidentti Kekko-    sen tutkimuksen kannalta tai muusta syystä
3031:        sen aikaa koskeva materiaali saataisiin      merkityksellinen arkisto, jos tämä on ilmeisessä
3032:        tutkimuksen piiriin asian nopeaksi ja ker-   tuhoutumisen tai häviämisen vaarassa tai jos se
3033:        takaikkiseksi selvittämiseksi?               tarjotaan myytäväksi. Tällaisiin toimiin ei ky-
3034:                                                     seessä olevan arkiston osalta ole ollut aihetta.
3035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tieteellisen tutkimuksen kannalta on voimak-
3036: vasti seuraavaa:                                    kaasti painotettava asiakirjojen julkisuuden ja
3037:                                                     arkistojen avoimuuden merkitystä. Tästä huoli-
3038:    Tasavallan presidentti Urho Kekkosen arkis-      matta on edellä sanottuun viitaten todettava,
3039: to on tarkoitusta varten perustetun säätiön hal-    ettei hallituksella ole mahdollisuuksia vaikuttaa
3040: lussa ja määrättävissä. Voimassa olevan lainsää-    presidentti Urho Kekkosen arkiston avaami-
3041: dännön mukaan se on yksityinen. Julkisuudessa       seen.
3042: olleiden tietojen mukaan se on tarkoitus avata
3043: vuonna 1995.
3044: 
3045:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
3046: 
3047:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
3048:                                          1992 vp -   KK 552                                          3
3049: 
3050: 
3051: 
3052: 
3053:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3054: 
3055:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Regeringens möjligheter att ha inflytande på
3056: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       privata arkiv är ytterst begränsade. Under vissa
3057: den 28 oktober 1992 tili vederbörande medlem         förutsättningar kan de beviljas statsbidrag enligt
3058: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       lagen om statsbidrag för arkiv av privat karaktär
3059: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 552:            (998/74). Dessutom kan endast vissa stadganden
3060:                                                      i arkivlagen (184/81) tillämpas på dem. Enligt
3061:           Hur ämnar Regeringen verka för att         lagens 22-26 §§ har riksarkivet möjlighet att
3062:        allt väsentligt materia! som gäller presi-    inlösa, kopiera och överta ett arkiv i privat ägo,
3063:        dent Kekkonens tid skall bli tiligängligt     som med tanke på den vetenskapliga forskning-
3064:        för forskningen så att frågan snabbt och      en eller annars är av betydelse, om det löper
3065:        en gång för alla kan utredas?                 uppenbar risk att fårstöras eller fårkomma eller
3066:                                                      om det utbjuds tili salu. Det har inte funnits
3067:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            några skäl tili sådana åtgärder i fråga om detta
3068: anföra följande:                                     arkiv.
3069:                                                         Med tanke på den vetenskapliga forskningen
3070:    Republikens President Urho Kekkonens ar-          bör betydelsen av att handlingar är offentliga
3071: kiv innehas av en för ändamåletinrättad stiftel-     och arkiv tillgängliga kraftigt framhävas. Det
3072: se, som också bestämmer om det. Enligt gällande      oaktat bör det med hänsyn tili det anförda
3073: Iagstiftning är arkivet privat. Enligt uppgifter i   konstateras att regeringen inte har några möjlig-
3074: offentligheten är avsikten att det skall öppnas      heter att bidra tili att president Urho Kekkonens
3075: 1995.                                                arkiv öppnas.
3076: 
3077:      Helsingforsden 20 november 1992
3078: 
3079:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3080:                                              1992 vp
3081: 
3082: Kirjallinen kysymys 553
3083: 
3084: 
3085: 
3086: 
3087:                                 Tykkyläinen ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvausten myön-
3088:                                    tämisperusteiden tulkinnasta tapaturmavirastossa
3089: 
3090: 
3091:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3092: 
3093:    Sotiemme päättymisestä on kulunut jo kohta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3094: 50 vuotta. Monille sotaan nuorukaisina osallis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3095: tuneille sodassa saadut vammat ilmenevät kai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3096: kessa vakavuudessaan vasta nyt.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3097:    Tapaturmavirasto korvaa sotilasvammalain
3098: mukaan sotapalveluksessa syntyneitä vammoja.                Katsooko Hallitus, että tapaturma-
3099: Kuitenkin näyttö vammasta on jätetty täysin              viraston korvauskäytäntö on asianmu-
3100: vammautuneen itsensä harteille, eikä pitkien             kaista vai pitäisikö sotilasvammalain
3101: aikojen kuluttua useinkaan voida pitävästi to-           mukaisten korvausten myöntämiskäy-
3102: distaa epäselvissä olosuhteissa sattuneita vam-          tännössä voimakkaammin toteuttaa pe-
3103: moja. Korvaushakemuksia evätään runsaasti ja             riaatetta, jonka mukaan epäselvissä ti-
3104: kansalaiset kokevat kärsivänsä vääryyttä.                lanteissa korvaus myönnetään asiakkaan
3105:                                                          edun mukaisesti?
3106:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
3107: 
3108:                    Marja-Liisa Tykkyläinen            Jukka Gustafsson
3109:                    Arja Ojala                         Pentti Lahti-Nuuttila
3110:                                        Aarno von Bell
3111: 
3112: 
3113: 
3114: 
3115:  220051L
3116: 2                                       1992 vp -    KK 553
3117: 
3118: 
3119: 
3120: 
3121:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3122: 
3123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Jos korvauksen hakija ei ole ollut hoidossa
3124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kenttä- tai sotasairaalassa, tapaturmavirasto tie-
3125: olette 28 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      dustelee sota-arkistolta, onko arkiston hallussa
3126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    olevista korvauksen hakijan palveluyksikön päi-
3127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     väkäskyissä, sotapäiväkirjassa, sairaskirjassa,
3128: Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tappioluettelossa, jsp-kirjassa tai muissa mah-
3129: kysymyksestä n:o 553:                               dollisissa asiakirjoissa merkintöjä kyseessä ole-
3130:                                                     van henkilön haavoittumisesta, vahingoittumi-
3131:           Katsooko Hallitus, että tapaturma-        sesta tai sairastumisesta. Mikäli sota-arkistosta-
3132:        viraston korvauskäytäntö on asianmu-         kaan ei saada selvitystä, virasto pyytää poliisi-
3133:        kaista vai pitäisikö sotilasvammalain        viranomaisia kuulustelemaan mahdollisia sil-
3134:        mukaisten korvausten myöntämiskäy-           minnäkijöiksi ilmoitettuja henkilöitä tai ratkai-
3135:        tännössä voimakkaammin toteuttaa pe-         see korvausasian virastolle esitetyn todistajan-
3136:        riaatetta, jonka mukaan epäselvissä ti-      lausunnon perusteella.
3137:        lanteissa korvaus myönnetään asiakkaan          Jos taas korvauksen hakijalla on lääkärinto-
3138:        edun mukaisesti?                             distuksen tai röntgenlausunnon mukaan kehos-
3139:                                                     saan ilmoittamaansa haavoittumiseen tai vahin-
3140:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         goittumiseen sopivia arpia, sirpaleita tai luoti,
3141: taen seuraavaa:                                     katsotaan tapaus yleensä näytetyksi muun selvi-
3142:                                                     tyksen puuttuessakin, ellei käytettävissä olevista
3143:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-   asiakirjoista muuta jo ilmene.
3144: kaan nykyisen sotilasvammalain mukaisten kor-          Tapaturmaviraston pyrkimyksenä on kaikin
3145: vausten myöntämiskäytäntö on tarkoituksen-          käytettävissä olevin keinoin selvittää korvauk-
3146: mukainen ja se kohtelee tasavertaisesti eri kor-    sen hakijan ilmoittama vammautuminen tai sai-
3147: vausten hakijoita.                                  rastuminen. Epäselvissäkin olosuhteissa sattu-
3148:    Valtaosa sotilasvammalain mukaisen kor-          neiksi ilmoitetut tapaukset pyritään yleensä rat-
3149: vauksen hakijoista on ollut haavoittumisen, va-     kaisemaan korvauksen hakijan eduksi. Jos ta-
3150: hingoittumisen tai sairastumisen johdosta sota-     paukselle ei kuitenkaan löydy mitään näyttöä,
3151: aikana sairaalahoidossa. Näissä tapauksissa asia    hakemus hylätään.
3152: yleensä selviää sotilaslääkintäarkistolta pyyde-       Tapaturmavirastolie saapuvista sotilasvam-
3153: tyistä sairaskertomuksista. Sotilaskanta- ja lää-   malain mukaisista ensikertaisista korvaushake-
3154: kärintarkastuskorteissa liitteineen on myös mer-    muksista hylätään noin kymmenen prosenttia,
3155: kintöjä haavoittumisistaja sairastumisista. Edel-   jota määrää ei voida pitää suurena. Lisäksi on
3156: lä mainitut asiakirjat tapaturmavirasto hankkii     huomattava, että viraston korvauspäätöksistä
3157: viran puolesta. Mikäli käy ilmi, että korvauksen    voidaan valittaa vakuutusoikeuteen ja tapauk-
3158: hakijan sotilaspassissa on merkintöjä haavoittu-    sissa, joissa on kysymys oikeudesta korvauk-
3159: misesta, vahingoittumisesta tai sairastumisesta,    seen, korkeimpaan oikeuteen saakka, joten kor-
3160: virasto pyytää passin nähtäväksi. Edellä maini-     vauskäytäntö ei ole yksin viraston päätösten
3161: tuissa tapauksissa näyttö saadaan mainituista       varassa.
3162: asiakirjoista.
3163: 
3164:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
3165:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3166:                                          1992 vp -   KK 553                                          3
3167: 
3168: 
3169: 
3170: 
3171:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
3172: 
3173:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Om den som ansöker om ersättning inte har
3174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vårdats vid fält- eller militärsjukhus frågar
3175: den 28 oktober 1992 tili vederbörande medlem         olycksfallsverket krigsarkivet om det i dagorder,
3176: av statsrådet översänt avskrift av följande av       krigsdagböcker, sjukjournaler, förlustlistor, bo-
3177: riksdagsman Tykkyläinen m.fl. undertecknade          ken över förbandsplatser eller andra eventuella
3178: spörsmål nr 553:                                     dokument, som anknyter till sökandens trupp-
3179:                                                      förband, finns anteckningar om dennes blessy-
3180:           Anser Regeringen att olycksfallsver-       rer, skador eller insjuknande. Om det inte heller
3181:        kets ersättningspraxis är ändamålsenlig       från krigsarkivet är möjligt att få en utredning
3182:        eller bör man vid beviljandet av ersätt-      om fallet, ber verket polismyndigheterna förhöra
3183:        ning enligt lagen om skada, ådragen i         personer vilka nämns som möjliga ögonvittnen
3184:        militärtjänst i större utsträckning följa     eller också avgör verket ersättningsfrågan ut-
3185:        den princip enligt viiken ersättning i        gående från en vittnesutsaga som företetts äm-
3186:        oklara fall beviljas till förmån för klien-   betsverket.
3187:        ten?                                              Om den som ansöker om ersättning enligt ett
3188:                                                      läkarintyg eller röntgenutlåtande har sådana ärr
3189:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        på kroppen eller sådana skärvor eller en kula i
3190: anföra följande:                                     kroppen som överensstämmer med de blessyrer
3191:                                                      eller skador han anmält, anses fallet i allmänhet
3192:    Social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-       bevisat även i brist på andra utredningar, om inte
3193: ning är att praxis vid beviljande av ersättning      något annat redan framgår av tillgängliga doku-
3194: enligt den gällande lagen om skada, ådragen i        ment.
3195: militärtjänst är ändamålsenlig och att de perso-         Olycksfallsverket har som mål att med alla
3196: ner som söker om ersättning blir likvärdigt          tillgängliga medel utreda de skador eller insjuk-
3197: bemötta.                                             nan~en som de som söker ersättning har uppgi-
3198:    Största delen av de personer som ansökt om        vit. A ven sådana fall som inträffat under oklara
3199: ersättning i enlighet med lagen om skada, ådra-      omständigheter försöker man i allmänhet avgöra
3200: gen i militärtjänst har under krigstid vårdats på    till fördel för den som söker ersättning. Ansökan
3201: sjukhus på grund av att de blivit sårade, fått       avslås dock om det inte fmns något bevis för
3202: skador eller insjuknat. I dessa fall framgår saken   fallet.
3203: i allmänhet av de sjukjournaler som begärs från          Av de ansökningar enligt lagen om skada,
3204: militärsanitetsarkivet. I militärstam- och läkar-    ådragen i militärtjänst som första gången lämnas
3205: undersökningskorten jämte bilagor ingår också        in till olycksfallsverket avslås ca 10 %. Denna
3206: anteckningar om blessyrer och insjuknande.           mängd kan inte anses vara stor. Dessutom bör
3207: Olycksfallsverket införskaffar de ovan nämnda        det beaktas att besvär över verkets beslut om
3208: dokumenten på tjänstens vägnar. Om det fram-         ersättning får anföras hos försäkringsdomstolen
3209: går att en person som ansöker om ersättning i sitt   och i sådana fall där det är fråga om rätt till
3210: militärpass har anteckningar om blessyrer, ska-      ersättning hos högsta domstolen. Sålunda grun-
3211: dor eller insjuknande, begär verket att få passet    dar sig ersättningspraxisen inte enbart på verkets
3212: skall företes. Nämnda dokument utgör bevis i         beslut.
3213: dessa fall.
3214:      Helsingfors den 30 november 1992
3215: 
3216:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3217:                                                   1992 vp
3218: 
3219: Kirjallinen kysymys 554
3220: 
3221: 
3222: 
3223: 
3224:                                     Björkenheim: Metsäkone- ja turvetuotantoyrittäjien ottamisesta
3225:                                         valtion varoista pienyrittäjille maksettavan korkotuen piiriin
3226: 
3227:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3228: 
3229:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-           Turveyrittäjät tuottavat palveluja paikallisille
3230: teltu esitystä, jolla tuettaisiin elinkelpoisia pien-   turvevoimaloille ja alan teollisuudelle, joiden
3231: yrityksiä korkotuen muodossa. Tarkoitukseen             toiminta korvaa tuontia. Turpeen käyttöennus-
3232: on varattu 265 miljoonaa markkaa.                       teiden mukaan turvetuotannon näkymät ovat
3233:    Tuen soveltamisesta koneyrittäjiin ei ole var-       hyvät.
3234: muutta. Metsäkoneyrittäminen on välittömästi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3235: vientiteollisuutta palvelevaa toimintaa ja rinnas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3236: tettavissa alihankintateollisuuteen.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3237:    Korkea korkotaso ja valuuttakurssimuutok-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3238: set ovat lisänneet koneyrittäjien taloudellisia
3239: vaikeuksia. Alan tulevaisuudennäkymät osin                        Onko Hallitus suunnitellut pk-yritys-
3240: valuuttakurssien muutosten johdosta ovat kui-                  ten korkotuen suuntaamista niin, että
3241: tenkin rohkaisevia.                                            tuen piiriin tulisivat myös metsäkone-ja
3242:                                                                turveyrittäjät?
3243:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
3244: 
3245:                                         Rose-Marie Björkenheim
3246: 
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 22005IL
3251: 2                                      1992 vp -     KK 554
3252: 
3253: 
3254: 
3255: 
3256:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3257: 
3258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Pk-yritysten olemassa olevien luottojen kor-
3259: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        komenojen alentamiseksi on kuluvan vuoden 3.
3260: olette 28 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       lisätalousarvioon hyväksytty määrärahaa 277,5
3261: jeenne n:o 1813 ohella toimittanut valtioneuvos-     miljoonaa markkaa.
3262: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Yritysrahoitusta pyritään erityisesti suuntaa-
3263: sanedustaja Björkenheimin näin kuuluvasta kir-       maan teollisten yritysten toimintavalmiuksien
3264: jallisesta kysymyksestä n:o 554:                     parantamiseen, mutta jossain määrin myös pal-
3265:                                                      velualojen yrityksille. Valmistelutyössä on käy-
3266:           Onko Hallitus suunnitellut pk-yritys-      tettävissä ollut myös esitys turve- ja metsä-
3267:        ten korkotuen suuntaamista niin, että         koneurakoitsijoiden saattamisesta rahoituksen
3268:        tuen piiriin tulisivat myös metsäkone- ja     piiriin.
3269:        turveyrittäjät?                                  Korkoavustusjärjestelmästä tullaan säätä-
3270:                                                      mään valtioneuvoston päätöksellä, joka tullaan
3271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          antamaan marras-joulukuun vaihteessa. Val-
3272: taen seuraavaa:                                      tioneuvoston päätöksessä tullaan ratkaisemaan
3273:                                                      toimialoihin liittyvät kysymykset.
3274: 
3275:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
3276: 
3277:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
3278:                                         1992 vp -     KK 554                                         3
3279: 
3280: 
3281: 
3282: 
3283:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
3284: 
3285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För att ränteutgiftema för sm-företagens be-
3286: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       fintliga krediter skall kunna sänkas har anslag
3287: 1813 av den 28 oktober 1992 till vederbörande        om 277,5 miljoner mark godkänts i den tredje
3288: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    tilläggsbudgeten för innevarande år.
3289: de av riksdagsman Björkenheim undertecknade              Företagsfmansieringen försöker man inrikta
3290: spörsmål nr 554:                                     speciellt på att förbättra de industriella företa-
3291:                                                      gens verksamhetsberedskap men i någon mån
3292:           Har Regeringen planerat att inrikta        också på företag i servicebranschen. Vid bered-
3293:        sm-företagens räntestöd så att också          ningsarbetet har en framställning om att torv-
3294:        skogsmaskins- och torvföretagare kan få       och skogsmaskinsentreprenörer skulle omfattas
3295:        stöd?                                         av finansieringen också funnits att tillgå.
3296:                                                          Ränteunderstödssystemet kommer att fast-
3297:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ställas genom ett beslut av statsrådet som ges i
3298: anföra följande:                                     månadsskiftet november-december. 1 detta be-
3299:                                                      slut avgörs frågor i anslutning tili branschema.
3300: 
3301:      Helsingforsden 25 november 1992
3302: 
3303:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
3304:                                                1992 vp
3305: 
3306: Kirjallinen kysymys 555
3307: 
3308: 
3309: 
3310: 
3311:                                   Aittoniemi: Ydinjätteen varastointisuunnitelmista
3312: 
3313: 
3314: 
3315:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3316: 
3317:    Suomeen puuhaillaan uutta ydinvoimalaa.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
3318: Pyrkimys on aivan oikea, koska teollisuuden          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3319: energiantarve on tyydytettävä. Aikomus herät-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3320: tää kuten ennenkin vastustusta. Yksi suuri syy
3321: vastustukseen on se, että ydinjätteen varastointi-              Aikooko Hallitus panna vauhtia ydin-
3322: ongelma on hoitamatta. Näin siitä huolimatta,                jätteen varastoimisongelman järjestämi-
3323: että asiaa on vatvottu ja suunniteltu niin kauan             seen, samalla kun se käsittelee ja omalta
3324: kuin maassamme on sähköä tuotettu ydinvoi-                   osaltaan mahdollisesti hyväksyy aikeet
3325: malla.                                                       uuden ydinvoimalan rakentamiseksi?
3326:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3327: 
3328:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
3329: 
3330:                                            Sulo Aittaniemi
3331: 
3332: 
3333: 
3334: 
3335:  220051L
3336: 2                                      1992 vp -     KK 555
3337: 
3338: 
3339: 
3340: 
3341:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3342: 
3343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syntyvät ydinjätteet ja niiden huoltotoimenpiteet
3344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ensi vuosisadan puoliväliin saakka.
3345: olette 29 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          Imatran Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oy
3346: jeenne n:o 1828 ohella toimittanut valtioneuvos-     ovat ilmoittaneet, että uudessa ydinvoimalaitos-
3347: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       hankkeessa on suunnittelulähtökohtana kaik-
3348: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-      kien ydinjätteiden, mukaan lukien käytetty ydin-
3349: lisesta kysymyksestä n:o 555:                        polttoaine, loppusijoittaminen Suomessa, mikä
3350:                                                      vastaa Olkiluodon laitosten ydinjätehuoltosuun-
3351:           Aikooko Hallitus panna vauhtia ydin-       nitelmaa. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö ei tuo
3352:        jätteen varastoimisongelman järjestämi-       mitään periaatteellisia muutoksia Suomessa luo-
3353:        seen, samalla kun se käsittelee ja omalta     tuun ydinjätteiden huoltojärjestelmään. Ainoa
3354:        osaltaan mahdollisesti hyväksyy aikeet        muutos nykyiseen tilanteeseen olisi jätemäärien
3355:        uuden ydinvoimalan rakentamiseksi?            kasvu, mikä merkitsisi loppusijoitustilojen laa-
3356:                                                      jentamista.
3357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ydinturvallisuusasiantuntijoiden käsityksen
3358: vasti seuraavaa:                                     mukaan ydinjätehuoltotoimenpiteiden aikaista-
3359:                                                      misella suunnitellusta ei saavutettaisi etua tur-
3360:    Ydinenergialain mukaan ydinjätteiden tuotta-      vallisuuden kannalta. Voidaankin todeta, että
3361: jat kantavat kokonaisvastuun ydinjätehuollosta.      valittu pitkäaikaiseen strategiaan perustuva,
3362: Vastuu kattaa siten sekä tutkimustoiminnan ja        suunnitelmallinen toimintaohjelma tulee varmis-
3363: teknisen suunnittelun että käytännön toteutuk-       tamaan turvallisuuden ja myös muiden olennais-
3364: sen ja kustannukset. Keskeiset toimintalinjat ja     ten seikkojen kannalta parhaan lopputuloksen.
3365: toteutusaikataulut määrää kauppa- ja teollisuus-     Se vastaa myös muiden ydinvoimaa käyttävien
3366: ministeriö.                                          maiden omaksumaa linjaa.
3367:    Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten            Säteilyturvakeskus on todennut uudesta lai-
3368: ydinjätehuolto perustuu kauppa- ja teollisuusmi-     toshankkeesta antamassaan lausunnossa, että
3369: nisteriön 19.3.1991 tekemässä päätöksessä mää-       tutkimuksissa käytetyn polttoaineen loppusijoit-
3370: riteltyyn toimintalinjaan ja tavoiteaikatauluun.     tamiseksi kallioperään ei ole ilmennyt mitään
3371: Ministeriön päätös puolestaan pohjautuu valtio-      sellaista, mikä estäisi riittävän turvallisuustason
3372: neuvoston vuonna 1983 tekemään periaatepää-          saavuttamisen. Turvallisuus on osoitettu siinä
3373: tökseen nykyisten ydinvoimalaitosten ydinjäte-       määrin, että valmistelutyötä voidaan jatkaa ky-
3374: huollon kokonaisohjelmasta, joka kattaa kaikki       seisen periaateratkaisun pohjalta.
3375: näiden laitosten käytöstä ja käytöstä poistosta
3376: 
3377:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
3378: 
3379:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
3380:                                         1992 vp -     KK 555                                        3
3381: 
3382: 
3383: 
3384: 
3385:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3386: 
3387:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          underhållsåtgärderna vid dem till medlet av
3388: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       nästa sekel.
3389: 1828 av den 29 oktober 1992 till vederbörande           Imatran Voima Oy och Industrins Kraft Ab
3390: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    har meddelat att i det nya kärnkraftverkspro-
3391: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade           jektet har utgångspunkten vid planeringen varit
3392: spörsmål nr 555:                                     att allt kärnavfall, inklusive det använda
3393:                                                      kärnbränslet, skall slutförvaras i Finland. Detta
3394:           Har Regeringen för avsikt att sätta        motsvarar planen för kärnavfallshanteringen
3395:        fart på problemlösningen vad gäller för-      vid anläggningarna i Olkiluoto. Den nya kärn-
3396:        varingen av kärnavfall samtidigt som den      kraftverksenheten medför inga principiella änd-
3397:        behandlar och eventuellt godkänner av-        ringar av det system för hantering av kärnavfall
3398:        sikten att bygga ett nytt kärnkraftverk?      som har skapats i Finland. Den enda ändringen
3399:                                                      i nuläget är att avfallsmängderna kommer att
3400:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        öka, vilket gör att slutförvarsutrymmena bör
3401: anföra följande:                                     förstoras.
3402:                                                         Enligt kärnsäkerhetsexperternas åsikt uppnås
3403:    Enligt kärnenergilagen har de vilkas verksam-     inga fördelar med tanke på säkerheten genom att
3404: het leder till uppkomsten av kärnavfall ett hel-     åtgärderna för kärnavfallshanteringen tidigare-
3405: hetsansvar för kärnavfallshanteringen. Ansvaret      läggs från det planerade. Det kan följaktligen
3406: täcker därmed såväl forskningen och den teknis-      konstateras att det systematiska verksamhets-
3407: ka planeringen som det praktiska utförandet och      program som valts och som baserar sig på en
3408: kostnaderna. De centrala verksamhetslinjerna         långtidsstrategi kommer att garantera det bästa
3409: och realiseringstidtabellerna bestäms av handels-    slutresultatet med tanke på säkerheten och även
3410: och industriministeriet.                             andra väsentliga faktorer. Det svarar också mot
3411:    Kärnavfallshanteringen vid kärnkraftverken        den linje som övriga Iänder som använder kärn-
3412: i Lovisa och Olkiluoto baserar sig på en verk-       kraft har omfattat.
3413: samhetslinje och målsättningstidtabell som de-          Strålsäkerhetscentralen har i ett utlåtande
3414: finieras i handels- och industriministeriets be-     över det nya anläggningsprojektet konstaterat
3415: slut av den 19 mars 1991. Ministeriets beslut        att det inte har kommit fram något sådant som
3416: igen baserar sig på ett principbeslut som stats-     skulle förhindra att en tillräcklig säkerhetsnivå
3417: rådet fattade 1983 om ett helhetsprogram för         uppnås vid de undersökningar som gällt slutpla-
3418: kärnavfallshanteringen vid de nuvarande kärn-        ceringen av använt bränsle i berggrunden. Säker-
3419: kraftverken. Detta program täcker allt kärnav-       heten har kunnat påvisas i så hög grad att
3420: fall som uppkommer vid driften av dessa              förberedelsearbetet kan fortgå utgående från
3421: anläggningar och avvecklingen av dem samt            denna principiella lösning.
3422:      Helsingforsden 26 november 1992
3423: 
3424:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
3425:                                                1992 vp
3426: 
3427: Kirjallinen kysymys 556
3428: 
3429: 
3430: 
3431: 
3432:                                   Aittoniemi: Hornet-hävittäjähankintoihin liittyvien vastakauppo-
3433:                                       jen toteutumisesta
3434: 
3435: 
3436:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3437: 
3438:    Hornet-hävittäjäkaupat edellyttävät merkit-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3439: täviä vastaostoja Suomesta. Ns. Hawk-projektin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3440: yhteydessä aikanaan tämä menettely sujui hyvin,
3441: ja sitä toivotaan myös tältä viimeisimmältä han-                Onko Hallitus seurannut Hornet-hä-
3442: kintaprojektilta.                                            vittäjäkauppojen vastaostojen kehitystä,
3443:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ja miten neuvottelut vastaostoista ovat
3444: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            johtaneet tulokseen?
3445: 
3446:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
3447: 
3448:                                            Sulo Aittoniemi
3449: 
3450: 
3451: 
3452: 
3453:  220051L
3454: 2                                        1992 vp -   KK 556
3455: 
3456: 
3457: 
3458: 
3459:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3460: 
3461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pk-yrityksellä olisi mahdollisuus käyttää Cente-
3462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rin palveluksia hyväkseen vastaostoprojektin ai-
3463: olette 29 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-       kana.
3464: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         On myös mainittava, että Suomen Ulko-
3465: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maankauppaliitto on yhdessä vastaostovelvollis-
3466: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       ten kanssa järjestänyt eri puolilla Suomea infor-
3467: kysymyksestä n:o 556:                                maatio- ja kontaktitilaisuuksia noin 400 pk-
3468:                                                      yritykselle. Kera ja KTM piiriorganisaatioineen
3469:           Onko Hallitus seurannut Hornet-hä-         ovat olleet niitä valitsemassa.
3470:        vittäjäkauppojen vastaostojen kehitystä,          MDC on ilmoittanut, että se on neuvotellut ja
3471:        ja miten neuvottelut vastaostoista ovat       sopinut suomalaisen teollisuuden kanssa useiden
3472:        johtaneet tulokseen?                          monivuotisten vastaostoprojektien käynnistämi-
3473:                                                      sestä, joiden rahallinen arvo olisi yhteisarvoltaan
3474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         n. 2,3 mrd. mk. Näiden sopimusten lopullinen
3475: vasti seuraavaa:                                     laajuus ja toteutumisaikataulu selviää, kun käy-
3476:                                                      tävät neuvottelut on saatu päätökseen.
3477:    F/A-18 Hornet -hävittäjähankinnan vasta-              Vastaostoja käsittelevä kompensaatiotoimi-
3478: kauppoja koskeva sopimus allekirjoitettiin           kunta on tähän mennessä esittänyt PLM:n hy-
3479: McDonnell-Douglas Co:n (MDC) kanssa                  väksyttäväksi vastaostoja n. 160 milj. mk:n ar-
3480: 19.5.1992. Sopimuksen mukaan MDC sitoutui            vosta. Lisäksi MDC on toimittanut kompensaa-
3481: 100 %:n eli vuoden 1992 hintatasossa n. 9,3 mrd.     tiotoimikunnan käsittelyyn useita projekteja,
3482: mk:n vastaostoihin Suomesta. Vuosina 1994 ja         jotka otetaan esille toimikunnan kokouksissa
3483: 1995 alkaviksi suunnitellut huolto- ja asejärjes-    lähiaikoina.
3484: telmien hankinnat lisäävät aikanaan vastaosto-           Koska kompensaatiotoimikunta hyväksyy
3485: velvoitteiden määrää noin 3,5 mrd. mk:lla.           monivuotisetkin hankinnat pääsääntöisesti vain
3486:    MDC on käynnistänyt aktiivisesti toimenpi-        niiden vuositasolla toteutuneen arvon mukaan,
3487: teet velvoitteensa täyttämiseksi sijoittamalla       selittää se käsittelyä odottavien projektien ohella
3488: Suomeen päätoimisen vastakauppa-asiaa hoita-         eron MDC:n esittämien ja toisaalta kompensaa-
3489: van asiantuntijan sekä järjestänyt yrityksille yh-   tiotoimikunnan hyväksymien lukujen välillä.
3490: teydenottotilaisuuksia Suomessa ja Yhdysval-             Koko velvoitteen täyttämiselle on sovittu 10
3491: loissa mm. yhteistoiminnassa Suomen Ulko-            vuoden aika, ja puolustusministeriön mielestä
3492: maankauppaliiton kanssa. MDC:n pääalihank-           velvoitteen käynnistäminen on sujunut hyvin.
3493: kijayritykset General Electric, Northrop ja          Myös kotimaisen teollisuuden on oltava vienti-
3494: Hughes ovat myös omien organisaatioidensa            ponnisteluissaan aktiivinen, koska vastakaupat
3495: kautta neuvottelemassa vastakaupoista koti-          toteutetaan normaalien liiketaloudellisten peri-
3496: maisten yritysten kanssa.                            aatteiden mukaan. Vastakaupoilla pyritään luo-
3497:    F/A-18 -hävittäjien moottoreiden toimittaja       maan sellaisia liikesuhteita, jotka jatkuisivat vel-
3498: General Electric, Suomen Ulkomaankauppalii-          voitteen toteuduttua tulevaisuudessakin.
3499: ton avustamana, on suunnitellut perustaa Yh-             Puolustusministeriön tarkoituksena on mää-
3500: dysvaltoihin vastakauppoja edistävän Export          räajoin tiedottaa kompensaatiokysymyksistä ja
3501: Promotion Centerin, jonka tiloihin tulee puoli-      niiden toteutumisen edistymisestä.
3502: vuosittain 6-10 suomalaista pk-yritystä tavoit-          Puolustusministeriö uskoo, että MDC täyttää
3503: teena perustaa tuotteilleen jakelukanavat Yh-        sille asetetun vastaostovelvoitteen sopimuksen
3504: dysvaltain markkinoille.                             mukaisesti, eikä ole näkyvissä mitään seikkoja,
3505:    Tarkoitus on, että 100-150 suomalaisella          jotka viittaisivat päinvastaiseen.
3506:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
3507: 
3508:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
3509:                                         1992 vp -   KK 556                                            3
3510: 
3511: 
3512: 
3513: 
3514:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3515: 
3516:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            A vsikten är att 100-150 små och medelstora
3517: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      företag skali kunna utnyttja centralens tjänster
3518: den 29 oktober 1992 till vederbörande medlem        under den tid motköpsprojektet pågår.
3519: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Det kan också nämnas att Finlands Utrikes-
3520: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           handelsförbund tillsammans med de motköps-
3521: spörsmål nr 556:                                    förpliktade har arrangerat informations- och
3522:                                                     kontakttillfälien på olika håli i Finland för ca
3523:           Har Regeringen följt med hur de mot-      400 små och medelstora företag. Företagen har
3524:        köp som hänför sig till Hornet-jaktplans-    valts av Kera och HIM jämte deras distriktsor-
3525:        affären utvecklas och på vilket sätt har     ganisationer.
3526:        förhandlingarna om motköp lett tili re-          MDC har meddelat att man har förhandlat
3527:        sultat?                                      och avtalat med finländsk industri om att ett
3528:                                                     flertal mångåriga motköpsprojekt skall sättas
3529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       igång. Penningvärdet av projekten skulle sam-
3530: anföra följande:                                    manlagt uppgå tili ca 2,3 mrd. mk. Den slutliga
3531:                                                     omfattningen av dessa avtal och tidtabellen för
3532:    Avtalet med McDonnell-Douglas Co (MDC)           deras förverkligande framgår då de aktuella
3533: om motköp i samband med anskaffningen av            förhandlingarna har slutförts.
3534: F/A-18 Hornet jaktplanen undertecknades                 Den kompensationskommission som behand-
3535: 19.5.1992. Enligt avtalet förband sig MDC tili      lar motköpen har hittills förelagt FSM motköp
3536: hundraprocentiga motköp från Finland, vilket i      till ett värde av ca 160 milj. mk för godkännande.
3537: 1992 års prisnivå innebär ca 9,3 mrd. mk. An-       Dessutom har MDC förelagt kompensations-
3538: skaffningarna av underhålls- och vapensystem,       kommissionen ett flertal projekt för behandling.
3539: som enligt planerna skall börja åren 1994 och       Dessa projekt tas upp vid kommissionens möten
3540: 1995, ökar i sinom tid beloppet av motköpen         i en nära framtid.
3541: med ca 3,5 mrd. mk.                                     På grund av att kompensationskommissionen
3542:    MDC har aktivt vidtagit åtgärder i syfte att     i regel godkänner också mångåriga projekt en-
3543: uppfylia sin förpliktelse genom att placera en      dast enligt det värde som förverkligats på årsni-
3544: heltidsanställd expert i Finland, med uppgift att   vå, är detta, förutom de projekt som ännu väntar
3545: sköta motköpsfrågan, och genom att i Finland        på behandling, förklaringen till skilinaden mel-
3546: och Förenta Staterna ordna kontakttillfällen för    lan de siffror som framförts av MDC och å
3547: företagen, bl.a. i samarbete med Finlands Utri-     andra sidan de som godkänts av kompensations-
3548: keshandelsförbund. F öretagen General Electric,     kommissionen.
3549: Northrop och Hughes som är MDC:s huvudun-               I fuli utsträckning skali förpliktelsen enligt
3550: derleverantörer förhandlar också med inhemska       vad som överenskommits uppfyllas inom 10 år
3551: företag om motköpen via sina egna organisatio-      och enligt försvarsministeriets åsikt har kompen-
3552: ner.                                                sationsprojektet fått en god start. Också den
3553:    General Electric som levererar motorerna till    inhemska industrin måste vara aktiv när det
3554: F/A-18 jaktplanen har, biträdd av Finlands Ut-      gäller att få tili stånd export, eftersom motköpen
3555: rikeshandelsförbund, planerat att grunda en         förverkligas enligt normala affärsekonomiska
3556: central för främjande av exporten (Export Pro-      principer. Genom motköpen försöker man ska-
3557: motion Center) i Förenta Staterna. Centralens       pa sådana affårsförhålianden som kan fortlöpa
3558: uppgift skulle vara att främja motköpen och         också i framtiden efter det att förpliktelsen
3559: dess utrymmen skulie halvårsvis utnyttjas av        uppfylits.
3560: 6-10 finländska små och medelstora företag              Försvarsministeriet har för avsikt att vid åter-
3561: som skulle sträva till att skapa distributionska-   kommande tillfållen informera om kompensa-
3562: naler för sina produkter på Förenta Staternas       tionsfrågorna och det sätt på vilket de förverkli-
3563: marknad.                                            gas.
3564: 4                                     1992 vp -   KK 556
3565: 
3566:   Försvarsministeriet tror att MDC uppfyller      ständigheter som skulle tyda på att detta inte är
3567: motköpsförpliktelsen enligt avtalet. Några om-    fallet har inte kommit fram.
3568: 
3569:     Helsingfors den 26 november 1992
3570: 
3571:                                                               F örsvarsminister Elisabeth Rehn
3572:                                               1992 vp
3573: 
3574: Kirjallinen kysymys 557
3575: 
3576: 
3577: 
3578: 
3579:                                   Aittoniemi: Euroopan integraatiokehitystä koskevista ministerei-
3580:                                       den lausunnoista
3581: 
3582:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3583: 
3584:    Ei ole niinkään varmaa, että Suomi hyväksyy         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3585: sopimuksen Euroopan yhteisön jäsenyydestä,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
3586: saati sitten liittymisestä Maastrichtin sopimuk-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3587: sen mukaiseen liittovaltioon. Kuitenkin saman-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3588: aikaisesti kun EY-maiden johtajat esittävät asi-
3589: oissa kirpeätä arvostelua koko suunnitelmalle,                 Aikooko Hallitus hillitä jäsentensä in-
3590: suomalaiset ministerit kilpailevat lausunnoissa             toa laususkella asioista, joiden lopputu-
3591: siitä, että Suomi tulee hyväksymään ehdoitta                los ei ole niinkään varma Euroopan in-
3592: kaikki Maastrichtin suuntaukset. Näin kävi hil-             tegraatiokehitykseen liittyen?
3593: jattain ministeri Salolaisen osalta Saksanmaalla.
3594: 
3595:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
3596: 
3597:                                           Sulo Aittoniemi
3598: 
3599: 
3600: 
3601: 
3602: 220051L
3603: 2                                       1992 vp -   KK 557
3604: 
3605: 
3606: 
3607: 
3608:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3609: 
3610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hallituksen jäsenten kannanotot EY-kysy-
3611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myksissä ovat noudattaneet hallituksen hyväk-
3612: olette 29 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      symiä peruslinjauksia, jotka sisältyvät eduskun-
3613: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nalle 9.1.1992 annettuun selontekoon ja
3614: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        16.3.1992 annettuun EY-tiedonantoon.
3615: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-        Jäsenyysneuvottelujen tulos tullaan saatta-
3616: symyksen n:o 557:                                   maan aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi asi-
3617:                                                     anomaisten säädösten mukaisesti. Ennen jäse-
3618:           Aikooko Hallitus hillitä jäsentensä in-   nyyteen johtavan neuvottelutuloksen lopullista
3619:        toa laususkella asioista, joiden lopputu-    hyväksymistä on tarkoituksena järjestää asiasta
3620:        los ei ole niinkään varma Euroopan in-       neuvoa-antava kansanäänestys.
3621:        tegraatiokehitykseen liittyen?
3622: 
3623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3624: vasti seuraavaa:
3625:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
3626:                                                                           Pääministeri Esko Aho
3627:                                        1992 vp -   KK 557                                           3
3628: 
3629: 
3630: 
3631: 
3632:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
3633: 
3634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Regeringsmedlemmamas ståndpunkter i EG-
3635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     frågoma har följt de av regeringen godkända
3636: den 29 oktober 1992 tili vederbörande medlem       linjedragningar som ingår i redogörelsen till
3637: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     riksdagen av den 9 januari 1992 och i EG-
3638: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 557:     meddelandet av den 16 mars 1992.
3639:                                                       Resultatet av medlemsförhandlingama kom-
3640:           Åmnar Regeringen dämpa medlem-           mer i sinom tid att föreläggas riksdagen i enlighet
3641:        mamas iver att uttala sig i frågor vilkas   med respektive författningar. Avsikten är att
3642:        utgång när det gäller den europeiska        företa en rådgivande folkomröstning i frågan
3643:        integrationsutvecklingen inte är helt sä-   före det slutliga godkännandet av ett förhand-
3644:        ker?                                        lingsresultat som leder tili medlemskap.
3645: 
3646:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
3647: anföra följande:
3648: 
3649:     Helsingforsden 1 december 1992
3650: 
3651:                                                                           Statsminister Esko Aho
3652:                                                 1992 vp
3653: 
3654: Kirjallinen kysymys 558
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 
3659:                                    Aittoniemi: Valtion ja sen laitosten autohankinnoista
3660: 
3661: 
3662: 
3663:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3664: 
3665:     Valtio ja sen laitokset ovat merkittävä autojen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3666: ostaja sekä henkilöautojen että tavarankuljetus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3667: autojen puolella. Suomessa valmistetaan sekä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3668: henkilö- että kuorma-autoja, ja valmistukseen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3669: liittyvä työllistävä vaikutus esimerkiksi henkilö-
3670: autopuolella on merkittävä. Siitä huolimatta,                    Aikooko Hallitus tulevaisuudessa en-
3671: että autotarve voitaisiin tyydyttää kotimaisen                tistä tarkemmin suunnata valtion ja sen
3672: tuotannon voimin, valtio ja sen laitokset ostavat             laitosten autohankinnat kotimaisen val-
3673: merkittävästi myös tuontiautoja.                              mistuksen suuntaan?
3674: 
3675:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
3676: 
3677:                                             Sulo Aittoniemi
3678: 
3679: 
3680: 
3681: 
3682: 220051L
3683: 2                                          1992 vp -    KK 558
3684: 
3685: 
3686: 
3687: 
3688:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3689: 
3690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Raskaiden kuorma-autojen suosittelemisesta
3691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           on nyttemmin luovuttu, koska virastojen ja lai-
3692: olette 29 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-          tosten tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä käyttötar-
3693: jeenne n:o 1831 ohella toimittanut valtioneuvos-        koituksesta riippuen. Raskaisiin kuorma-autoi-
3694: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          hin tarvittava varustetaso ja rakenteet eroavat
3695: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta            niin suuresti toisistaan, ettei tarjouksia voi yhdis-
3696: kirjallisesta kysymyksestä n:o 558:                     tellä. Tämä ei ole kuitenkaanjohtanut ulkomais-
3697:                                                         ten autojen hankintaan: erillisten tarjouskilpai-
3698:            Aikooko Hallitus tulevaisuudessa en-         lujen perusteella mm. tielaitokselle, Posti- ja
3699:         tistä tarkemmin suunnata valtion ja sen         telelaitokselle sekä puolustusvoimille on hankit-
3700:         laitosten autohankinnat kotimaisen val-         tu lähes yksinomaan kotimaisia kuorma-autoja.
3701:         mistuksen suuntaan?                                 Valtion hankintakeskus on omalta osaltaan
3702:                                                         pyrkinyt painottamaan kotimaisuutta hankin-
3703:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             noissa. Valtion eri laitoksissa ja virastoissa on
3704: taen seuraavaa:                                         kuitenkin otettu käyttöön enenevässä määrin
3705:                                                         tulosjohtamisen periaatteita ja määrärahoja on
3706:    Valtion virastot ja laitokset hankkivat vuosit-      leikattu. Käyttäjien tarpeet ja kokonaiskustan-
3707: tain noin 2 000 erilaista ajoneuvoa. Hankinnat          nukset ovatkin viime kädessä määrääviä valinta-
3708: tehdään pääosin Valtion hankintakeskuksen               perusteita.
3709: (VHK) neuvottelemien sopimusten perusteella.                Osana Euroopan talousaluetta koskevaa so-
3710:    Valtion hankintakeskus pyytää vuosittain yri-        pimusta myös julkiset hankinnat avataan kan-
3711: tyksiltä tarjouksia, jotka käsitellään valtion ajo-     sainväliselle kilpailulle. Eduskunta on hyväksy-
3712: neuvotyöryhmässä. Työryhmä koostuu suurim-              nyt EY:n direktiiveihin perustuvan lainjulkisista
3713: pien käyttäjäviranomaisten ja VHK:n edustajis-          hankinnoista marraskuun alussa ja se tulee voi-
3714: ta, ja sen tehtävänä on antaa hankintapäätöksiä         maan asetuksella erikseen määrättävänä ajan-
3715: tekeville virastoille ja laitoksille kuljetustalouden   kohtana.
3716: kannalta oikeita taustatietoja. VHK julkaisee               Hankinnoissa on noudatettava avoimuutta
3717: vuosittain työryhmän tekemien valintojen perus-         ja syrjimättömyyttä. Suuremmista hankinnoista
3718: teella suosituslistan autohankintoja varten. Va-        on ilmoitettava julkisesti EY:n virallisessa leh-
3719: linnoissa kiinnitetään huomiota soveltuvuuteen,         dessä ja sen elektronisessa tietopankissa. Suo-
3720: hintaan, kokonaiskustannuksiin, käyttökoke-             messa hankintailmoitukset tullaan ilmeisesti jul-
3721: muksiin sekä valtiolla jo olevaan autokantaan.          kaisemaan Virallisen lehden liitteenä. Hankin-
3722: Suosituslistan valinnoissa pyritään mahdollisim-        nan valintaperusteena saa käyttää joko alinta
3723: man harvoihin merkkeihin ja malleihin, jolloin          hintaa tai kokonaistaloudellisuutta, jolloin pe-
3724: korjaus- ja huoltotoiminnot voidaan hoitaa kes-         rusteena voi olla mm. korkea laatu, huoltovar-
3725: kitetymmin ja tehokkaammin. Tällä tavoin saa-           muus, toimitusaika tai muut vastaavat tuottee-
3726: daan myös suurimmat paljousalennukset ja                seen liittyvät seikat.
3727: muut edut.                                                  Puolustusvoimien sotilaalliseen käyttöön tar-
3728:    Suomessa ei nykyisin koota virkakäyttöön             koitetut tuotteet eivät kuulu avoimen hankinta-
3729: soveltuvia henkilöautoja, sillä Uudenkaupungin          menettelyn piiriin. Näin ollen puolustusvoimat
3730: autotehdas valmistaa ainoastaan Opel Calibra            voivat niin halutessaan edelleenkin hankkia esi-
3731: -urheiluautoja ja Saab 900 Cabriolet -avoautoja.        merkiksi sotilasajoneuvoja suoraan suomalaisel-
3732: Ajoneuvotyöryhmä suosittelee kuitenkin edus-            ta teollisuudelta ilman tarjouskilpailua.
3733: tusautoiksi mm. Saab 9000 -henkilöautoja. Oy                Koko ETA-alueen kattava julkisten hankin-
3734: Sisu-Auto Ab valmistaa raskaita kuorma-autoja           tojen avautuminen avaa uusia mahdollisuuksia
3735: (yli 17 tn), mutta julkishallinto tarvitsee myös        myös Suomen teollisuudelle. EY-alueen hankin-
3736: kevyempiä kuorma-autoja, joita ei valmisteta            tojen kokonaisarvo on noin 3 000 miljardia
3737: Suomessa.                                               markkaa ja tähän saakka vain noin 2 % hankin-
3738:                                        1992 vp -   KK 558                                       3
3739: 
3740: noista on ohjautunut ulkomaisille tavarantoi-      vientimarkkinoita hyödyntämällä ETA-sopi-
3741: mittajille. Suomen teollisuus voikin saada uusia   muksen antamat mahdollisuudet.
3742:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
3743: 
3744:                                                                   Ministeri Pertti Salolainen
3745: 4                                         1992 vp- KK 558
3746: 
3747: 
3748: 
3749: 
3750:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3751: 
3752:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sektorn behöver också lättare lastbilar som inte
3753: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tillverkas i Finland.
3754: 1831 av den 29 oktober 1992 till vederbörande             Tunga lastbilar rekommenderas inte längre,
3755: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     eftersom ämbetsverkens och inrättningarnas be-
3756: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteck-          hov är mycket individuella beroende på använd-
3757: nade spörsmål nr 558:                                 ningsändamålet. Den utrustningsstandard och
3758:                                                       de konstruktioner som behövs i fråga om tunga
3759:           Har Regeringen för avsikt att i framti-     lastbilar avviker så mycket från varandra att
3760:        den allt noggrannare rikta statens och         anbud inte kan kombineras. Det här har dock
3761:        dess inrättningars bilanskaffningar till       inte lett till upphandling av utländska fordon:
3762:        den inhemska tillverkningen?                   på. basis av särskild anbudstävlan har nästan
3763:                                                       enbart inhemska lastbilar anskaffats åt bl.a.
3764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vägverket, post- och televerket samt försvars-
3765: anföra följande:                                      makten.
3766:                                                           Statens upphandlingscentral har för sin del
3767:    Statens ämbetsverk och inrättningar anskaf-        strävat efter att lägga tyngdpunkten i upphand-
3768: far årligen cirka 2 000 olika fordon. Anskaff-        lingen på inhemska produkter. De olika statliga
3769: ningarna görs huvudsakligen på basis av avtal         ämbetsverken och inrättningarna har dock i allt
3770: om vilka Statens upphandlingscentral har för-         högre grad börjat följa principerna för resultat-
3771: handlat.                                              ledning och skurit ner anslagen. Användarnas
3772:    Statens upphandlingscentral inbegär årligen        behov och totalkostnaderna är följaktligen de
3773: anbud av företagen, och dessa behandlas i sta-        kriterier som i sista hand avgör valen.
3774: tens fordonsarbetsgrupp. Arbetsgruppen består             Som ett led i avtalet om Europeiska ekono-
3775: av representanter för de största användarmyn-         miska samarbetsområdet öppnas också de of-
3776: digheterna och upphandlingscentralen, och dess        fentliga upphandlingarna för internationell kon-
3777: uppgift är att förse ämbetsverk och inrättningar      kurrens. Riksdagen har godkänt en på EG-
3778: som fattar beslut om upphandlingar riktig bak-        direktiven baserad lag om offentliga upphand-
3779: grundsinformation med tanke på transporteko-          lingar i början av november, och den träder i
3780: nomin. Upphandlingscentralen publicerar varje         kraft vid en tidpunkt som bestäms särskilt ge-
3781: år en rekommendationslista för upphandling av         nom förordning.
3782: bilar, utgående från val som arbetsgruppen har            Vid upphandlingarna skall öppenhet och icke-
3783: gjort. Då valen träffas fåsts uppmärksamheten         diskriminerande bemötande iakttas. Större upp-
3784: på lämpligheten, priset, de totala kostnaderna,       handlingar skall offentliggöras i EG:s officiella
3785: erfarenheter av användningen samt den bilpark         tidning och i dess elektroniska databank. I Fin-
3786: som staten redan har. Valen för rekommenda-           land kommer uppenbarligen tillkännagivandena
3787: tionslistan avgränsas till så få märken och mo-       om upphandlingarna att publiceras i en bilaga
3788: deller som möjligt, vilket gör att reparation och     till Officiella tidningen. Kriteriet för upphand-
3789: service kan skötas mer centraliserat och effek-       lingsvalet skall vara antingen det lägsta priset
3790: tivt. På så sätt fås också de största mängdrabat-     eller den totala lönsamheten, vilket innebär att
3791: terna och övriga förmånerna.                          kriteriet kan vara bl.a. produktens höga kvalitet,
3792:    I Finland monteras för tillfållet inte personbi-   servicesäkerheten, leveranstiden eller andra lik-
3793: lar som är lämpliga för tjänstebruk, för bilfabri-    nande faktorer som har att göra med produkten.
3794: ken i Nystad tillverkar endast sportbilar av              Produkter som är avsedda för försvarsmak-
3795: märket Opel Calibra och cabrioleter av märket         tens militära bruk omfattas inte av det öppna
3796: Saab 900. Fordonsarbetsgruppen rekommende-            upphandlingsförfarandet. Försvarsmakten kan
3797: rar däremot bl.a. personbilen Saab 9000 som           således då den så önskar fortfarande upphandla
3798: representationsbil. Oy Sisu-Auto Ab tillverkar        till exempel militärfordon direkt av den finska
3799: tunga lastbilar (över 17 ton), men den offentliga     industrin utan anbudstävlan.
3800:                                        1992 vp- KK 558                                           5
3801: 
3802:    Då de offentliga upphandlingarna öppnas        och hittills har bara 2 % av upphandlingarna ·
3803: för konkurrens inom hela EES öppnas också         gjorts hos utländska varuleverantörer. Finlands
3804: nya möjligheter för den finska industrin. Det     industri kan också få nya exportmarknader
3805: totala värdet av upphandlingarna inom EG-         genom att utnyttja de möjligheter EES-avtalet
3806: området uppgår tili cirka 3 000 miljarder mark,   erbjuder.
3807:      Helsingforsden 23 november 1992
3808: 
3809:                                                                     Minister Pertti Salolainen
3810: 1
3811: 1
3812: 1
3813:     1
3814:     1
3815:     1
3816:         1
3817:         1
3818:         1
3819:             1
3820:             1
3821:             1
3822:                 1
3823:                 1
3824:                 1
3825:                     1
3826:                     1
3827:                     1
3828:                         1
3829:                         1
3830:                         1
3831:                             1
3832:                             1
3833:                                                    1992 vp
3834: 
3835: Kirjallinen kysymys 559
3836: 
3837: 
3838: 
3839: 
3840:                                      Mäkelä ym.: Maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestä-
3841:                                         misestä lähtömaassa
3842: 
3843: 
3844:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3845: 
3846:    Inkeriläisten muutto Suomeen Neuvostolii-             reettisella tavalla realisoida maahanmuuttajan
3847: tosta alkoi vuonna 1990. Inkeriläisten Suomeen           omaa tilannetta ja heijastella sitä odotettavissa
3848: muuttoa tulkitaan tällä hetkellä paluumuuttona.          oleviin mahdollisuuksiin suomalaisen yhteiskun-
3849: Tämän johdosta inkeriläisiä on tullut maaham-            nan todellisuudessa.
3850: me n. 7 000. Vaikka he tulevat paluumuuttajina,             Koulutus tulisi halvemmaksi lähtömaassa
3851: heidän ongelmansa maahansaapumistilanteessa              kuin Suomessa, koska opintososiaaliset etuudet
3852: ovat lähes samanlaiset kuin kenellä tahansa              voitaisiin maksaa paikallisten elintasovaatimus-
3853: ulkomaalaisella.                                         ten mukaisina. Kielen opetus kyettäisiin hoita-
3854:     Oleskelu ja työlupien käsittely kestää kauan ja      maan paikallisten opettajien voimin, jolloin
3855: suomen kielen kursseille pääsyä saattaa joutua           palkkakustannuksissa kyettäisiiin myös saa-
3856: odottelemaan jopa vuoden. Suomeen on tänä                maan runsaasti säästöä. Ohjaavat opettajat eli
3857: vuonna tullut inkeriläisiä tai henkilöitä, jotka         ns. Tyko-opettajat saataisiin Suomesta. Tila-
3858: väittävät olevansa inkeriläisiä, yhä enemmän             ym. kysymykset kyettäisiin myös järjestämään
3859: pelkällä turistiviisumilla. Nämä turistiviisumilla       huomattavasti Suomen kustannustasoa edulli-
3860: tulleet joutuvat odottelemaan pitkiä aikoja, kun         semmin, vaikka varsinainen opetusmateriaali ja
3861: heidän alkuperäänsä selvitetään.                         tekninen apuvälineistö toimitettaisiin Suomesta.
3862:     Tämän ruuhkan purkamiseksi ollaan suunnit-              Realistista ja riittävän kattavaa tietoa koulu-
3863: telemassa työntekijää mm. Tallinnaan, eli maa-           tuksen avulla saaneet voisivat edelleen harkita
3864: hantulohaastattelu tehtäisiin lähtömaassa.               lopullista muuttopäätöstään, jolloin moniin, täl-
3865:     Venäjällä arvioidaan olevan 19 000 ja Eestissä       lä hetkellä todettavissa oleviin inkeriläisten muu-
3866:  17 000 inkeriläistä. Potentiaalisia Suomeen             ton jälkeisiin ongelmiin (työttömyys, kieliongel-
3867:  muuttajia on todennäköisesti tuhansia. Jos maa-         mat, sosiaaliset ongelmat) ei ehkä samassa laa-
3868:  hantulohaastattelu tehdään Tallinnassa, Tartos-         juudessa törmättäisikään.
3869:  sa tai Pietarissa, olisi perusteltua järjestää heidän      Koulutuksesta on kaksitahoinen hyöty: konk-
3870:  maahantulokoulutuksensakin kyseisillä paikka-           reettinen apu kipeästi tietoa ja kielitaitoa tarvit-
3871:  kunnilla. Koulutus järjestettäisiin kaikille paluu-     seville, ja samalla mahdolliset muuttoon liittyvät
3872:  muuttostatuksen saaneille.                              epärealistiset odotukset karisevat. Näin turhia
3873:     Koulutuksen sisällön tulisi noudattaa samaa          lähtöjä ei enää siinä määrin olisi kuin nykyisin.
3874:  opetussuunnitelman linjausta, jota edustaa tällä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3875:  hetkellä työvoimakoulutuksella tarjolla oleva ns.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3876:  ohjaava koulutus ulkomaalaisille. Inkeriläisille        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3877:  tulee luonnollisesti luoda mittatilaustyönä juuri       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3878:  heitä parhaiten palveleva koulutus.
3879:     Perusperiaatteena olisi suomen kielen opiske-                   Onko Hallitus tietoinen edellä maini-
3880:  lu ja suomalaisen yhteiskuntarakenteen ja -jär-                 tuista epäkohdista, ja
3881:  jestelmän riittävän kattava tuntemus, joka sisäl-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3882:  tää myös työelämän ja koulutuksen tuntemuk-                     siin ulkomailla tapahtuvan työvoima-
3883:  seen tarvittavat tiedot. Ohjaavassa koulutukses-                koulutuksen mahdollistavan lakiesityk-
3884:  sa on mahdollisuus myös henkilökohtaisen elä-                   sen antamiseksi, jolla edellä mainittu
3885:  män kartoitukseen, jolloin voidaan aivan konk-                  kustannussäästö saataisiin aikaiseksi?
3886: 
3887:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
3888: 
3889:                       Tina Mäkelä                                 Hannu Suhonen
3890:  2200511
3891: 2                                         1992 vp -   KK 559
3892: 
3893: 
3894: 
3895: 
3896:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3897: 
3898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös paremmin ennakoida ja resursoida heille
3899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohdistettavia palveluita.
3900: olette 29 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-            Paluumuuttajina inkeriläiset ovat työnhaki-
3901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      joiksi ilmoittautuessaan oikeutettuja työvoima-
3902: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       palveluihin, kuten työnvälitykseen, työvoima-
3903: Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        koulutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen.
3904: kysymyksestä n:o 559:                                 Suomeen on tähän mennessä muuttanut noin
3905:                                                       7 000 inkeriläistä ja muuta entisen Neuvostolii-
3906:           Onko Hallitus tietoinen edellä maini-       ton alueelta muuttanutta suomalaista syntype-
3907:        tuista epäkohdista, ja                         rää olevaa, joista noin 2 000 on työvoimatoimis-
3908:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tojen työttöminä työnhakijoina.
3909:        siin ulkomailla tapahtuvan työvoima-               Inkerinsuomalaisille on työvoimapoliittisena
3910:        koulutuksen mahdollistavan lakiesityk-         aikuiskoulutuksena hankittu sekä ammattiin
3911:        sen antamiseksi, jolla edellä mainittu         johtavaa koulutusta että ns. ohjaavaa koulutus-
3912:        kustannussäästö saataisiin aikaiseksi?         ta. Erityisesti tätä ryhmää varten hankittu ohjaa-
3913:                                                       va koulutus on mahdollisuuksien mukaan suun-
3914:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          niteltu mittatilaustyönä.
3915: vasti seuraavaa:                                          Koulutus sisältää silloin, paitsi suomen kielen
3916:                                                       opetusta, myös suomalaisen yhteiskuntaraken-
3917:    Suomalaista syntyperää olevia henkilöitä           teenja-järjestelmän perusteellisen esittelyn. Kou-
3918: asuu entisen Neuvostoliiton alueella noin             lutus sisältää myös henkilökohtaisen elämänti-
3919: 87 000-100 000. Heistä noin 90% on inkeriläi-         lanteen kartoitusta ja hallintaa uudessa maassa.
3920: siä. Noin 25 000 henkeä asuu Pietarin alueella,           Kansanedustaja Mäkelä arvioi, että koulu-
3921: noin 20 000 Karjalassa ja noin 20 000 asuu            tuksen hankkiminen lähtömaasta vähentäisi
3922: Virossa. Loput asuvat eri puolilla Venäjän fede-      koulutuskustannuksia, ja esittää, että valtion
3923: raatiota.                                             menojen säästämiseksi valmentava koulutus in-
3924:    Työministeriö on ottanut huomioon inkerin-         keriläisille järjestettäisiin lähtömaassa.
3925: suomalaisten maastamuuttoon liittyvät erityis-            Ottaen huomioon Venäjän ja Viron olot,
3926: tarpeet ja sijoittanut ministeriön virkamiehen        valmentavaan koulutukseen kohdistuvan vaati-
3927: Pietarin pääkonsulin virastoon. Hänen tehtävä-        vuustason sekä nykyaikaisen kieliopetuksen me-
3928: nään on mm. henkilökohtaisten haastattelujen          netelmät on epätodennäköistä, että koulutuksen
3929: avulla selvittää maahanmuuttoa suunnitteleville       järjestäminen lähtömaassa alittaisi koulutuksen
3930: heidän mahdollisuuksiaan asettua Suomeen. Sa-         järjestäruiskustannukset Suomessa.
3931: moin työvoimaviranomaiset haastattelevat Tal-             Valtionhallinnon kannalta on lisäksi epätar-
3932: linnan suurlähetystön kautta Suomeen hakeutu-         koituksenmukaista järjestää sellaista koulutusta,
3933: vat paluumuuttajat                                    jota kaikki palvelun saajat eivät tulisi tarvitse-
3934:    Näillä henkilöstöjärjestelyillä sekä sillä lupa-   maan. On tärkeämpää, että niille paluumuutta-
3935: menettelyn muutoksella, jonka mukaan Suo-             jille, jotka tulevat Suomeen, haetaan ratkaisuja
3936: meen turistina saapuneille ei Suomessa myönne-        Suomen työmarkkinoilta käsin. Suomeen jo
3937: tä oleskelulupaa, on voitu vaikuttaa siihen, että     muuttaneille voidaan suunnata kaikkia työvoi-
3938: inkerinsuomalaisten muutto Suomeen on halli-          mahallinnon palveluita ja tehdä heidän työmark-
3939: tumpaa kuin aikaisemmin. Suomessa voidaan             kinatarpeisiinsa perustuvia ratkaisuja.
3940: 
3941:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
3942: 
3943:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
3944:                                         1992 vp -   KK 559                                         3
3945: 
3946: 
3947: 
3948: 
3949:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3950: 
3951:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de anmäler sig som arbetssökande, berättigade
3952: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      till arbetskraftsservice, såsom arbetsförmedling,
3953: den 29 oktober 1992 tili vederbörande medlem        arbetskraftsutbildning och yrkesinriktad rehabi-
3954: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av      litering. Till Finland har hittills flyttat cirka
3955: riksdags1edamot Tina Mäkelä m.fl. underteck-        7 000 ingermanlänningar och andra finskättade
3956: nade spörsmå1 nr 559:                               personer från det forna Sovjetunionen, av vilka
3957:                                                     cirka 2 000 har anmält sig som arbetslösa arbets-
3958:           Är Regeringen medveten om ovan            sökande vid arbetskraftsbyrån.
3959:        nämnda olägenheter, och                          Inom ramen för arbetskraftspolitisk vuxenut-
3960:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       bildning har man anskaffat ingermanlänningar
3961:        avlåtande av en lagproposition som möj-      både yrkesinriktad utbildning och s.k. yrkesori-
3962:        liggör ordnande av arbetskraftsutbild-       enterande utbildning. Särskilt den yrkesoriente-
3963:        ning i utlandet och som skulle möjliggöra    rande utbildningen som anskaffats för denna
3964:        ovan nämnda kostnadsbesparing?               grupp har i mån av möjlighet planerats med
3965:                                                     skräddarsydda program.
3966:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Sådan utbildning innehåller förutom under-
3967: anföra följande:                                    visning i finska även en grundlig presentation av
3968:                                                     den finländska samhällsstrukturen och det fin-
3969:    Det bor omkring 87 000-100 000 personer av       ländska samhällssystemet. I utbildningen ingår
3970: finsk härkomst i det forna Sovjetunionen. Av        även en kartläggning av den personliga livssitua-
3971: dem är cirka 90 'Yo ingermanlänningar. Omkring      tionen och hur man kommer tili rätta i det nya
3972: 25 000 personer är bosatta i trakten kring S:t      landet.
3973: Petersburg, ca 20 000 personer i Karelen och ca         Riksdagsman Mäkelä beräknar att om utbild-
3974: 20 000 i Estland. Resten är bosatta i olika delar   ning anskaffas i det land man kommer ifrån
3975: av Ryssland.                                        skulle kostnaderna för den bli lägre och föreslår
3976:    Arbetsministeriet har beaktat de särskilda       att den yrkesorienterande utbildningen för inger-
3977: behov som förknippas med ingermanlänningar-         manlänningar skall ordnas i deras hemland för
3978: nas utvandring och placerat en tjänsteman från      att statliga kostnader skall kunna sparas.
3979: ministeriet vid generalkonsulatet i S:t Peters-         Med beaktande av förhållandena i Ryssland
3980: burg. Denna har till uppgift att bl.a. genom        och Estland, de krav som ställs på den yrkesori-
3981: personliga intervjuer med potentiella utvandrare    enterande utbildningen och de moderna språk-
3982: redogöra för dem vilka möjligheter de har att       undervisningsmetoderna är det osannnolikt att
3983: kunna bosätta sig i Finland. På samma sätt          kostnaderna för utbildning som ordnas i utrese-
3984: intervjuar arbetskraftsmyndigheter de återflytta-   landet skulle bli lägre än då den ordnas i Fin-
3985: re som via ambassaden i Tallinn söker sig till      land.
3986: Finland.                                                Ur statsförvaltningens synpunkt är det dess-
3987:    Genom dessa personalarrangemang och det          utom oändamålsenligt att ordna sådan utbild-
3988: förändrade tillståndsförfarandet enligt vilket de   ning som alla potentiella servicemottagare inte
3989: som kommit till Finland som turister inte bevil-    skulle behöva. Det är viktigare att man försöker
3990: jas uppehållstillstånd, har man kunnat bidra till   hitta lösningar för de återflyttare som kommer
3991: att ingermanlänningarnas flyttning till Finland     tili Finland utgående från den finländska arbets-
3992: sker på ett mer behärskat sätt än förut. Det blir   marknaden. Tili dem som redan är bosatta i
3993: också lättare för Finland att förhandsplanera       Finland kan man rikta all den service som
3994: och fördela resurserna för den service som skall    arbetskraftsförvaltningen erbjuder och fatta av-
3995: riktas till dem.                                    görandet på basis av deras arbetsmarknadsbe-
3996:    Som återflyttare blir ingermanlänningar, då      hov.
3997: 
3998:      Helsingfors den 25 november 1992
3999: 
4000:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
4001:                                                1992 vp
4002: 
4003: Kirjallinen kysymys 560
4004: 
4005: 
4006: 
4007: 
4008:                                   Aittoniemi: Työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisen turvaa-
4009:                                       misesta Uudenmaan työvoimapiirissä
4010: 
4011: 
4012:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4013: 
4014:    Hallitus on työttömyyden lievittämistä koske-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4015: vissa kaavailuissa ilmoittanut ohjaavansa työt-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4016: tömiä entistä enemmän koulutukseen. Uuden-
4017: maan työvoimapiirin alueelta tapahtuneiden yh-                  Pitääkö paikkansa, että koulutusmää-
4018: teydenottojen mukaan mainitun työvoimapiirin                 rärahat Uudenmaan läänin työvoimapii-
4019: alueella koulutukseen tarkoitetut määrärahat                 rin alueella ovat lopussa, ja jos niin on,
4020: ovat lopussa tämän vuoden osalta, eikä haluk-                   aikooko Hallitus myöntää lisämäärä-
4021: kaita näin ollen voidaa enää ottaa koulutuk-                 rahaa niin, että työvoimapoliittiseen
4022: seen.                                                        koulutukseen haluavat saavat siihen
4023:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           mahdollisuuden vielä tämän vuoden
4024: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              puolella?
4025: 
4026:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1992
4027: 
4028:                                            Sulo Aittoniemi
4029: 
4030: 
4031: 
4032: 
4033: 22005JL
4034: 2                                       1992 vp -   KK 560
4035: 
4036: 
4037: 
4038: 
4039:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4040: 
4041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mistot voivat sangen itsenäisesti käyttää varoja
4042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mahdollisimman tarkoituksenmukaisen työvoi-
4043: olette 30 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-      mapolitiikan hoitamiseen alueellaan. Uuden-
4044: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    maan läänin työvoimapiirille on työvoimakoulu-
4045: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tuksen hankintamäärärahoja osoitettu 97,4 mil-
4046: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      joonaa markkaa vuodelle 1992.
4047: kysymyksestä n:o 560:                                  Tilastotietojen mukaan on Uudenmaan lää-
4048:                                                     nin työvoimapiirissä keskimääräinen kuukautta
4049:           Pitääkö paikkansa, että koulutusmää-      kohden laskettu opiskelijavolyymi kuluvana
4050:        rärahat Uudenmaan läänin työvoimapii-        vuonna 3 227. Määrä on 1 224 enemmän kuin
4051:        rin alueella ovat lopussa, ja jos niin on,   viime vuonna. Opiskelijatyöpäiviä on piirin
4052:           aikooko Hallitus myöntää lisämää-         alueella hankittu 13.11.1992 mennessä 584 377.
4053:        rärahaa niin, että työvoimapoliittiseen         Työttömyyden kasvu Uudellamaalla on ollut
4054:        koulutukseen haluavat saavat siihen          suhteellisesti muuta maata suurempaa. Vaikka
4055:        mahdollisuuden vielä tämän vuoden            määrärahojen jaossa onkin otettu huomioon
4056:        puolella?                                    Uudenmaan työllisyystilanteen voimakas heik-
4057:                                                     keneminen, eivät työvoimakoulutukseen varatut
4058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kokonaismäärärahat riitä kaikkien työttömien
4059: vasti seuraavaa:                                    kouluttamiseen. Noin puolet työvoimakoulu-
4060:                                                     tukseen hakeneista saa koulutuspaikan.
4061:    Vuodelle 1992 on valtion varsinaisessa tulo-        Uudenmaan läänin työvoimapiirin alueella on
4062: ja menoarviossa osoitettu määrärahoja 744,2         pääpaino koulutussuunnittelussa asetettu kurssi-
4063: miljoonaa markkaa työvoimapoliittisen aikuis-       muotoiseen koulutukseen, jolloin koulutusta
4064: koulutuksen hankintaan. Ensimmäisessä lisä-         hankitaan suuremmille ryhmille. Kaikkien yksit-
4065: talousarviossa on määrärahaa myönnetty 45,2         täisten työnhakijoiden erityistoiveita ei ole mah-
4066: miljoonaa markkaa. Määrärahalla on tavoittee-       dollista työvoimakoulutuksen määrärahoin to-
4067: na hankkia työvoimapoliittista aikuiskoulutusta     teuttaa. Vuodelle 1992 varatut työvoimakoulu-
4068: 5 450 000 oppilastyöpäivää.                         tuksen määrärahat on Uudellamaalla sidottu,
4069:    Työministeriö jakaa suurimman osan määrä-        eikä uutta koulutusta ole tämän vuoden puolella
4070: rahoista työvoimapiirien käyttöön, ja piiritoi-     alueella alkamassa.
4071: 
4072:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
4073: 
4074:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
4075:                                          1992 vp -   KK 560                                              3
4076: 
4077: 
4078: 
4079: 
4080:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4081: 
4082:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inom sitt område på ett så ändamålsenligt sätt
4083: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som möjligt. För Nylands läns arbetskraftsdi-
4084: den 30 oktober 1992 till vederbörande medlem         strikt har man i anslag för anskaffning av arbets-
4085: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kraftsutbildning anvisat 97,4 miljoner mark för
4086: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            år 1992.
4087: spörsmål nr 560:                                        Enligt statistiska uppgifter uppgår den ge-
4088:                                                      nomsnittliga elevvolymen per månad inom Ny-
4089:           Stämmer det att utbildningsanslaget        lands läns arbetskraftsdistrikt innevarande år till
4090:        för Nylands läns arbetskraftsdistrikt ta-     3 227. Detta är en ökning med 1 224 från i fjol.
4091:        git slut, och om detta är fallet,             Fram till13.11 i år har 584 377 elevarbetsdagar
4092:           ämnar Regeringen bevilja ett tilläggs-     anskaffats inom distriktet.
4093:        anslag så att de som vill delta i arbets-        Ökningen av arbetslösheten i Nyland har varit
4094:        kraftspolitisk utbildning ges möjlighet       relativt sett större än i det övriga landet. Trots att
4095:        därtill redan under innevarande år?           man vid fördelningen av anslagen har beaktat
4096:                                                      det kraftigt försämrade sysselsättningsläget i
4097:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Nyland, räcker det totala anslaget för arbets-
4098: anföra följande:                                     kraftsutbildning inte till för utbildning åt alla
4099:                                                      arbetslösa. Ungefär hälften av dem som ansökt
4100:    1 den ordinarie statsbudgeten för 1992 har det    om arbetskraftsutbildning får utbildningsplats.
4101: för anskaffning av arbetskraftspolitisk vuxenut-        lnom Nylands läns arbetskraftsdistrikt har
4102: bildning anvisats ett anslag på 744,2 miljoner       huvudvikten i utbildningsplaneringen lagts vid
4103: mark. 1 den första tilläggsbudgeten beviljades ett   kursformad utbildning, varvid utbildning an-
4104: anslag på 45,2 miljoner mark för ändamålet.          skaffas för större grupper. Det är inte möjligt att
4105: Anslaget är avsett för anskaffning av arbets-        uppfylla alla enskilda arbetssökandes special-
4106: kraftspolitisk vuxenutbildning under 5 450 000       önskemål med anslagen för arbetskraftsutbild-
4107: elevarbetsdagar.                                     ning. De för arbetskraftsutbildning i Nyland för
4108:    Arbetsministeriet fördelar största delen av       1992 reserverade anslagen är bundna och ingen
4109: dessa anslag för bruk inom distrikten och di-        ny utbildning kommer därför att inledas inom
4110: striktsbyråema kan relativt självständigt använ-     detta år.
4111: da medlen för att sköta arbetskraftspolitiken
4112: 
4113:      Helsingforsden 26 november 1992
4114: 
4115:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
4116:                                               1992 vp
4117: 
4118: Kirjallinen kysymys 561
4119: 
4120: 
4121: 
4122: 
4123:                                   Aittoniemi: Ostovoiman lisäämisestä kotimarkkinateollisuuden
4124:                                       tuotannon elvyttämiseksi
4125: 
4126: 
4127:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4128: 
4129:    Eräät merkit, kuten korkotason aleneminen        tuotannon elvyttämispyrkimykset valuvat hiek-
4130: sekä viennin suotuisanajatkuva kehitys, saatta-     kaan. Jos tuotteelle ei ole kysyntää, sitä ei
4131: vat merkitä sitä, että maan talouden alamäki on     kannata valmistaa.
4132: päättynyt ja hidas nousu alkamassa. Kun Yh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4133: dysvaltain presidentinvaalit on saatu ratkaisuun,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4134: kansainvälisen talouden kehityssuunta saattaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4135: saada myönteisiä piirteitä, ja tällä on viennin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4136: kautta merkitystä myös Suomen taloudelle.
4137:    Talouden myönteiselle kehitykselle on kuiten-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4138: kin olemassa este, jonka vuoksi talouden merkit-            ryhtyä, että tuotannon kasvun perusedel-
4139: tävä elpyminen on mahdottomuus. Se on talouk-               lytyksenä oleva talouksien ostovoima
4140: sien jatkuvasti aleneva ostovoima, joka koti-               saadaan elpymään?
4141: markkinateollisuudessa merkitsee sitä, että myös
4142: 
4143:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1992
4144: 
4145:                                           Sulo Aittoniemi
4146: 
4147: 
4148: 
4149: 
4150: 220051L
4151: 2                                         1992 vp -   KK 561
4152: 
4153: 
4154: 
4155: 
4156:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4157: 
4158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyisen sektorin nimellisen ostovoiman lisäämi-
4159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen valtion velkaa paisuttamalla nykyisissä ra-
4160: olette 30 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-        hoitusoloissa ole tarkoituksenmukaista tai edes
4161: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mahdollista.
4162: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Monet tekijät rajoittavat mahdollisuuksia
4163: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        harjoittaa kysyjän tarkoittamaa elvyttävää ta-
4164: kysymyksestä n:o 561:                                 louspolitiikkaa. Kotimaisen kysynnän kasvatta-
4165:                                                       minen johtaisi nopeasti tilanteeseen, jossa hinto-
4166:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jen nousu muodostuu nopeammaksi kuin kilpai-
4167:        ryhtyä, että tuotannon kasvun perusedel-       lijamaissa eikä vaihtotase paranisi tavoitellulla
4168:        lytyksenä oleva talouksien ostovoima           tavalla.
4169:        saadaan elpymään?                                  Kun vaihtotase on yhä pahasti alijäämäinen
4170:                                                       ja ulkomaisen velan määrä on noussut tasolle,
4171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joka uhkaa ylittää kahden vuoden vientitulot, on
4172: vasti seuraavaa:                                      ponnistelut kohdistettava edelleen ulkoisen tasa-
4173:                                                       painon kohentamiseen ja velkaantumisen supis-
4174:     Hallitus on pannut merkille ne myönteiset         tamiseen.
4175: seikat, joita kansantaloudessa on tänä vuonna             Ostovoiman lisääminen ei muutenkaan olisi
4176: ilmennyt. Viennin tuntuva kasvu on saanut teol-       hyvä lääke talouden ongelmiin. Vaikeuksien syy-
4177: lisuustuotantoon vauhtia, ja uskoa tämän kehi-        nä ei nimittäin ole kysynnän puutteesta johtuva
4178: tyksen jatkumiseen vahvistaa tuotannon erittäin       suhdanneilmiö, vaan rakenneongelma, jonka
4179: hyvä hintakilpailukyky. Kansainvälisillä valuut-      korjaaminen edellyttää tuotantorakenteisiin
4180: tamarkkinoilla tilanne on syyskuun spekulaa-          ulottuvia muutoksia.
4181: tioiden jälkeen rauhoittunut. Lyhyet markkina-            Valtiontalous on viime vuosina ollut erittäin
4182: korot olivat marraskuun alkupuoliskolla Suo-          elvyttävää. Parin vuoden takainen rahoitusyli-
4183: messa eurooppalaisittain kohtuullista tasoa,          jäämä muuttuu tänä vuonna yli 60 mrd. markan
4184: mutta tilanne on silti edelleen altis spekulatiivi-   nettorahoitustarpeeksi. Sitä ei jo päätetyistä
4185: sille häiriöille.                                     merkittävistä säästötoimista huolimatta saatane
4186:     Kansainvälinen talouskehitys on polkenut lä-      vielä ensi vuonna olennaisesti pienemmäksi.
4187: hes paikallaan, eikä suhdannenousu ole käynnis-           Julkinen sektori velkaantuu vauhdilla, joka ei
4188: tynyt. Kasvu on Euroopassa hidastunut, ja raha-       pitempään ole mahdollista. Valtiontilintarkasta-
4189: politiikkaa pitävät kireänä yhä korkeammiksi          jien sanoja vapaasti lainaten menot on sovitetta-
4190: kohoavat Saksan yhdistymisen kustannukset.            va tuloihin, mikä käytännössä merkitsee, että
4191:     Markkinatalousmaiden        suhdannenousun        ponnistelut jatkossakin on suunnattava säästöi-
4192: tuomaa lisäkysyntää vientituotantoon ei siten         hin ja menojen leikkauksiin.
4193: lähiaikoina ole odotettavissa. Ulkomaankaupan             Harjoitetulle finanssipolitiikalle ei siten ole
4194: vaihtosuhteessa, jonka paraneminen voisi ko-          käyttökelpoista vaihtoehtoa. Näissä oloissa os-
4195: hentaa kotimaista ostovoimaa, ei näy oikean-          tovoimaa ei pidä kestämättömin keinoin kasvat-
4196: suuntaisia oireita. Kansantalouden sisäisin tu-       taa.
4197: lonsiirroin ei ostovoimaa voida lisätä, eikä yksi-
4198: 
4199:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
4200: 
4201:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4202:                                         1992 vp -   KK 561                                              3
4203: 
4204: 
4205: 
4206: 
4207:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4208: 
4209:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        möjligt att i rådande finansielia läge öka den
4210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      privata sektoms nominelia köpkraft genom en
4211: den 30 oktober 1992 tili vederbörande medlem        ökning av statsskulden.
4212: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Många faktorer begränsar möjlighetema att
4213: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade           bedriva en sådan stimulerande ekonomisk poli-
4214: spörsmål nr 561:                                    tik som spörsmålsstäliaren avser. En ökning av
4215:                                                     den inhemska efterfrågan skulie leda till en
4216:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      snabbare prisstegring än i våra konkurrentlän-
4217:        ta för att hushåliens köpkraft, som är en    der, och bytesbalansen skulie inte förbättras på
4218:        förutsättning för produktionsökningen,       eftersträvat sätt.
4219:        kan stimuleras?                                  Emedan bytesbalansen fortfarande uppvisar
4220:                                                     ett stort underskott och utlandsskulden riskerar
4221:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att överstiga två års exportinkomster, bör man
4222: anföra följande:                                    alltjämt försöka förbättra den extema balansen
4223:                                                     och minska skuldsättningen.
4224:    Regeringen har lagt märke tili de pos1t1va           En ökning av köpkraften skulie inte helier i
4225: faktorer som i år kunnat iakttas inom samhälis-     andra avseenden vara något lämpligt botemedel
4226: ekonomin. En påtaglig exportuppgång har satt        mot de ekonomiska problemen. Orsaken tili
4227: fart på industriproduktionen och tilltron på en     dessa svårigheter är nämligen inte något kon-
4228: fortsatt utveckling i denna riktning förstärks av   junkturfenomen som beror på bristande efterfrå-
4229: en synnerligen stark priskonkurrenskraft. Efter     gan, utan ett strukturproblem som, för att kunna
4230: spekulationema i september har läget på den         lösas, förutsätter ändringar i produktionsstruk-
4231: intemationelia valutamarknaden blivit lugnare.      turema.
4232: De korta marknadsräntoma i Finland låg i                Under de senaste åren har statsekonomin
4233: början av november på en rimlig nivå jämfört        varit i hög grad stimulerande. Finansieringsöver-
4234: med de europeiska, men läget är dock alitjämt       skottet för ett par år sedan förändras i år tili ett
4235: känsligt med tanke på spekulativa stömingar.        nettofinansieringsbehov om drygt 60 mrd. mk.
4236:    Den intemationelia ekonomiska utvecklingen       Trots beslut om betydande sparåtgärder torde
4237: har så gott som stagnerat och konjunkturupp-        ingen väsentlig minskning vara i sikte ännu nästa
4238: gången har inte kommit i gång. Tiliväxten i         år.
4239: Europa har avtagit och de allt högre kostnader-         Den offentliga sektoms skuldsättning ökar i
4240: na för Tysklands återförening upprätthålier en      snabb takt och dettakan inte fortsätta i längden.
4241: stram penningpolitik.                               Enligt statsrevisorema, fritt citerade, skali utgif-
4242:    En ökad efterfrågan inom exportproduktio-        tema anpassas tili inkomstema, vilket i prakti-
4243: nen tili följd av konjunkturuppsvinget i mark-      ken innebär att man även i fortsättningen skall
4244: nadshushållningsländema kan därmed inte mot-        eftersträva inbesparingar och en nedskäming av
4245: ses inom en nära framtid. Utrikeshandelns bytes-    utgiftema.
4246: förhåliande, vars uppgång skulie stimulera den          Det finns därför inget användbart altemativ
4247: inhemska köpkraften, uppvisar inte några teek-      tili den finanspolitik som hittilis bedrivits. 1 detta
4248: en i rätt riktning. Genom intema samhäliseko-       läge bör köpkraften inte drivas upp genom
4249: nomiska inkomstöverföringar kan köpkraften          ohålibara metoder.
4250: inte ökas, och det är inte motiverat elier ens
4251:      Helsingforsden 27 november 1992
4252: 
4253:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
4254:                                                  1992 vp
4255: 
4256: Kirjallinen kysymys 562
4257: 
4258: 
4259: 
4260: 
4261:                                     Aittoniemi: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutuksista Suomen
4262:                                         ulko- ja puolustuspolitiikkaan
4263: 
4264: 
4265:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4266: 
4267:    Euroopan yhteisön kehittäminen Maastrich-           pitää kiinni itsellisen puolustuksen periaatteesta
4268: tin sopimuksen suuntaan merkitsee väistämättä          sekä puolueettomuuden käsitteestä ja että ne
4269: yhteistä puolustusta ja ulkopoliittista suuntaus-      ovat sovitettavissa myös jäsenyyteen Euroopan
4270: ta. Tämän ovat selkeästi sanoneet liittokansleri       unionissa.
4271: Kohl, presidentti Mitterrand sekä itse Euroopan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4272: yhteisön johtohenkilöt. He ovat samalla toden-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4273: neet, että Euroopan yhteisön jäsenyys merkitsee        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4274: myös edellä esitettyjen seikkojen hyväksymistä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4275:    Pääministeri Aho ja ulkomaankauppaminis-
4276: teri Salolainen ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet,              Voisiko Hallitus vielä kerran selittää,
4277: että Suomi hyväksyy kaikki Maastrichtin tavoit-                miten Suomen puolueettomuus ja soti-
4278: teet. Kääntäessään kasvonsa toiseen suuntaan                   laallinen liittoutumattomuus ovat mah-
4279: he samoilta jalansijoilta lausuvat, että Suomi                 dollisia Euroopan unionin jäsenmaana?
4280:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1992
4281:                                              Sulo Aittoniemi
4282: 
4283: 
4284: 
4285: 
4286: 220051L
4287: 2                                         1992 vp -    KK 562
4288: 
4289: 
4290: 
4291: 
4292:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4293: 
4294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         poliittinen valinta. Se ei ole perustunut kansain-
4295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          välisoikeudellisiin sopimuksiin tai sitoumuksiin.
4296: olette 30 päivänä lokakuuta 1992 päivätyn kir-            Euroopan kahtiajaon ja suurvaltojen vastak-
4297: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kaisuuden väistyminen merkitsee, että perustaa
4298: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        laaja-alaiselle puolueettomuuspolitiikalle ei enää
4299: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        ole. Kaikki Euroopan valtiot ovat sitoutuneet
4300: myksestä n:o 562:                                      ETYKin puitteissa samaan arvoyhteisöön, jon-
4301:                                                        ka periaatteiden kunnioittaminen on edellytyk-
4302:           Voisiko Hallitus vielä kerran selittää,      senä kansainvälisten suhteiden normaalille kehi-
4303:        miten Suomen puolueettomuus ja soti-            tykselle. Uudessa Euroopassa korostuu Suomen
4304:        laallinen liittoutumattomuus ovat mah-          puolueettomuuden ydin, sotilaallinen liittoutu-
4305:        dollisia Euroopan unionin jäsenmaana?           mattomuus ja uskottava itsenäinen puolustus.
4306:                                                           Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen liitty-
4307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vän puolustusulottuvuuden osalta Maastrichtin
4308: v<tsti seuraavaa:                                      sopimus on väljä. Se luo pohjan näiden alojen
4309:                                                        yhteistyön tulevalle kehitykselle. Jäseneksi liit-
4310:     Suomen puolueettomuudella on ollut geopo-          tyessämme meiltä edellytetään vain sitä, että
4311: liittinen lähtökohta ja turvallisuuspoliittinen teh-   suhtaudumme myönteisesti yhteistyön kehittä-
4312: tävä. Itsenäinen maanpuolustuskyky on tukenut          miseen emmekä sulje ennakkoon pois omaa
4313: puolueettomuutta.                                      osallistumistamme siihen. Näin ollen Suomi
4314:     Kahtiajaetussa Euroopassa puolueettomuus           näyttää voivan liittyä EY:hyn sellaisena kuin se
4315: oli keino pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen      nyt on.
4316: ulkopuolella. Suomen puolueettomuus on ollut
4317: 
4318:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992
4319: 
4320:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
4321:                                            1992 vp -    KK 562                                          3
4322: 
4323: 
4324: 
4325: 
4326:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4327: 
4328:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Att tudelningen i Europa försvunnit och mot-
4329: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          sättningama mellan stormaktema mattats av
4330: den 30 oktober 1992 tili vederbörande medlem            innebär, att det inte längre finns någon grund
4331: av statsrådet översänt avskrift av följande av          för en bred neutralitetspolitik. Samtliga stater i
4332: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-             Europa har inom ramen för KSSE förbundit sig
4333: mål nr 562:                                             till en och samma värdegemenskap, och respek-
4334:           Kunde Regeringen ännu en gång för-            ten för dessa principer utgör en förutsättning för
4335:        klara hur Finlands neutralitet och militä-       normal utveckling av de intemationella relatio-
4336:        ra alliansfrihet går ihop med medlemskap         nema. I det nya Europa betonas militär allians-
4337:        i Europeiska unionen?                            frihet och ett trovärdigt, självständigt försvar
4338:                                                         käman i Finlands neutralitet.
4339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               I fråga om utrikes- och säkerhetspolitiken
4340: anföra följande:                                        samt den därtill anknytande försvarsdimensio-
4341:                                                         nen är Maastricht-fördraget inte speciellt strikt.
4342:    Finlands neutralitet har haft en geopolitisk         Fördraget utgör en plattform för den framtida
4343: utgångspunkt och en säkerhetspolitisk uppgift.          utvecklingen av samarbetet på dessa områden.
4344: Neutraliteten har fått stöd av ett självständigt        Då vi ansluter oss som medlem förutsätts endast
4345: försvar.                                                att vi förhåller oss positivt till utvecklandet av
4346:     I ett tudelat Europa var neutraliteten ett sätt     samarbetet, och att vi inte på förhand utesluter
4347: att hålla sig utanför stormaktemas intressekon-         ett deltagande i detta samarbete. Sålunda verkar
4348: flikter. Finlands neutralitet har varit ett politiskt   en anslutning till EG möjlig för det Finland som
4349: val. Neutraliteten har inte grundat sig på folk-        vi har i dag.
4350: rättsliga fördrag eller förbindelser.
4351:      Helsingforsden 4 december 1992
4352: 
4353:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
4354:                                                 1992 vp
4355: 
4356: Kirjallinen kysymys 563
4357: 
4358: 
4359: 
4360: 
4361:                                    Hautala: Brasilialaisten ympäristönsuojelijoiden ihmisoikeuksien
4362:                                       turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
4363: 
4364: 
4365:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4366: 
4367:     Amazonasin sademetsissä elää noin kolman-             Brasilian maaseudulla on viimeisten kymme-
4368: nes maailman eliölajeista. Niihin sisältyy myös       nen vuoden aikana murhattu yli tuhat kirkon,
4369: noin 75 miljardin tonnin suuruinen hiilivarasto,      ammattiyhdistysten, talonpoikaisliikkeiden, al-
4370: jonka vapautuminen ilmakehään hiilidioksidina         kuperäiskansojen järjestöjen ja muiden vastaavi-
4371: nopeuttaisi uhkaavia ilmastomuutoksia. Tätä           en järjestöjen aktivistia ja johtajaa. Brasilian
4372: kautta se saattaisi myötävaikuttaa muun muassa        hallitus ei ole tehnyt juuri mitään estääkseen
4373: USA:n tärkeimpien viljelyalueiden kuivumiseen,        näiden ihmisoikeusloukkauksien jatkumisen;
4374: havumetsien katoamiseen Etelä- ja Keski-Suo-          muutamaa tapausta lukuun ottamatta murhia ei
4375: mesta sekä Bangladeshin katoamiseen meren-            ole tutkittu eikä syyllisiä saatettu vastuuseen
4376: pinnan alle.                                          teoistaan.
4377:      Amazonasin sademetsiä ei pitkällä tähtäyk-           Useiden ihmisoikeusjärjestöjen tietojen mu-
4378: sellä ole mahdollista pelastaa ilman laajaa maa-      kaan niistä 1 68l:stä maanomistuskiistoihin liit-
4379: reformia Amazonasia ympäröivillä alueilla. Bra-       tyvistä murhista, jotka on toimeenpantu
4380: siliassa on miljoonia maattornia talonpoikais-        1.1.1964 ja 31.1.1992 välisenä aikana, oikeuden-
4381: perheitä ja muuttoliike sademetsiin toimii erään-     käynti on järjestetty ainoastaan 26 tapauksessa.
4382:  laisena maareformin korvikkeena. Jokainen            Näistä 26 oikeudenkäynnistä ainoastaan 15 ta-
4383: Amazonasin alueelle rakennettu tie synnyttää          pauksessa osa syytetyistä on tuomittu. Tällöin-
4384: uuden metsien tuhoutumisen keskuksen samaan           kin on tuomittu ainoastaan palkattu tappaja
4385:  aikaan kuin hävitetty metsäalue jo aiemmin           eikä sitä suurmaanomistajaa, joka on tilannut
4386:  syntyneillä hakkuualueilla laajenee jatkuvasti.      murhan.
4387:      Brasilian hallitus laati vuonna 1985 esityksen       Ainoa näkyvä poikkeus tästä säännöstä on
4388:  laajasta maareformiohjelmasta, joka olisi jaka-      ollut kuminkerääjien ammattiliiton johtajiin
4389:  nut noin 43 miljoonaa hehtaaria maata kaik-          kuuluneen "Chico" Mendesin murha. Mendesin
4390:  kiaan seitsemälle miljoonalle maattomalle per-       murhan osakseen saaman laajan kansainvälisen
4391:  heelle. Tämä olisi ollut noin seitsemännes Brasi-    huomion takia myös murhan tilannut maan-
4392:  lian käyttämättömästä maatalousmaasta Ama-           omistaja tuomittiin oikeudessa joulukuussa
4393:  zonasin sademetsien ulkopuolella.                    1990. Sittemmin vetoomustuomioistuin on kui-
4394:      Vuoden 1985 maareformiohjelman toteutta-         tenkin muuttanut alioikeuden päätöstä murhan
4395:  minen olisi vähentänyt merkittävällä tavalla         tilanneen maanomistajan syyllisyyttä koskevalta
4396:  Amazonasin sademetsiin kohdistuvia paineita.         osalta, ja murhan tilaaja on tällä hetkellä jälleen
4397:  Samalla se olisi vähentänyt merkittävästi myös       vapaalla jalalla. Palkatun tappajan tuomioon ei
4398:  syvää köyhyyttä ja vaikeaa aliravitsemusta Bra-      ole puututtu.
4399:  silian maaseudulla. Brasiliassa kuolee erään arvi-       Suurmaanomistajien organisoimat murhat
4400:  on mukaan päivittäin noin tuhat lasta aliravitse-    ovat käytännössä jäädyttäneet koko Brasilian
4401:  muksen takia.                                        maareformiohjelman. On selvää, että Brasilian
4402:      Brasilian suurmaanomistajat päättivät kui-       maareformi ei etene eikä maan sademetsillä ole
4403:  tenkin taistella maareformia vastaan. He perus-      paljoakaan toivoa ennen kuin murhat loppuvat
4404:  tivat Maaseudun Demokraattinen Unioni -nimi-         ja niiden tekijät saatetaan vastuuseen teoistaan.
4405:   sen terrorijärjestön (UDR) ja alkoivat järjestel-       Suomen UNCED-toimikunta keskusteli
4406:   mällisesti tappaa maareformiaja köyhien väes-       11.5.1992 pitämässään kokouksessa eri puolilla
4407:   tönosien etuja ajavien kansanliikkeiden aktivis-    maailmaa ympäristöaktivisteihin kohdistuvista
4408:   teja.                                               ihmisoikeusloukkauksista ja erityisesti Brasilian
4409: 
4410: 220051L
4411: 2                                          1992 vp -   KK 563
4412: 
4413: erittäin vakavasta tilanteesta. UNCED-toi-             1992, eikä ulkoasiainministeri ottanut asiaa esiin
4414: mikunta päätti pyytää asiasta lausunnon kan-           myöskään YK:n tämänsyksyisen yleiskokouk-
4415: sainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukun-          sen yhteydessä pitämässään puheenvuorossa.
4416: nalta, joka saattoi lausuntonsa ulkoasiainminis-          Suomi on kuitenkin valittu YK:n ihmisoike-
4417: terin ja Suomen UNCED-toimikunnan tietoon              ustoimikuntaan vuonna 1993 alkavaksi toimi-
4418: 15.5.1992 allekirjoitetulla kirjeellään.               kaudeksi. Tämä voisi tarjota yhden hyvän kana-
4419:    Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvotte-         van Suomen hallitukselle edistää Amazonasin
4420: lukunta totesi lausunnossaan, että ympäristö- ja       sademetsien suojelemista ja brasilialaisten ympä-
4421: kehityskysymysten puolesta toimivat, ihmisoike-        ristönsuojelijoiden ihmisoikeuksien turvaamista.
4422: usloukkauksien kohteeksi joutuvat ihmiset ovat            Brasilian poliittinen tilanne on tällä hetkellä
4423: harvemmin "varsinaisten ympäristöjärjestöjen"          aikaisempaa otollisempi Amazonasin sademetsi-
4424: aktivisteja. Kyseessä ovat usein toisentyyppiset       en suojelemiseksi maareformin toteuttamisen ja
4425: järjestöt, joiden toiminta liittyy suoraan ympä-       ympäristönsuojelijoiden ihmisoikeuksien tur-
4426: ristönsuojeluun. Esimerkiksi sademetsissä asuvi-       vaamisen kannalta. Brasilian kansanedustajien
4427: en alkuperäiskansojen sekä eräissä maissa luon-        kongressin alahuone päätti syyskuun lopussa
4428: nonkumin kerääjien järjestöt suojelevat omaa           pidättää presidentti Fernando Collor de Mellon
4429: elämänmuotoaan puolustaessaan myös sade-               puoleksi vuodeksi virastaan korruptiosyytösten
4430: metsäalueita. Maanjakouudistuksien puolesta            vuoksi. Varapresidentti Itamar Franco hoitaa
4431: toimivien talonpoikaisliikkeiden toiminta puo-         tällä hetkellä hänen tehtäviään. Brasilialaisten
4432: lestaan tukee monissa tapauksissa sademetsien          kansalaisjärjestöjen mukaan Itamar Franco on
4433: suojelua vähentämällä metsiin ulkoapäin koh-           paljon Colloria kiinnostuneempi ihmisoikeuk-
4434: distuvia asutuspaineita.                               siin, maanjakouudistukseen ja sademetsien suo-
4435:    Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvotte-         jeluun liittyvistä kysymyksistä.
4436: lukunta totesi lausunnossaan edellä mainitun              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4437: kaltaisiin liikkeisiin kohdistuneen Brasiliassa eri-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4438: tyisen laajaa ja järjestelmällistä väkivaltaa viime    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4439: vuosina. Se esitti ulkoasiainministerille, että        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4440: Suomen hallitus - mahdollisesti yhdessä mui-
4441: den Pohjoismaiden kanssa - ilmaisisi huolestu-                   Aikooko Hallitus ottaa Brasilian maa-
4442: misensa Brasilian ihmisoikeustilanteesta joko                 seudun ihmisoikeustilanteen esille Brasi-
4443: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa tai                  lian hallituksen kanssa käymissään neu-
4444: muussa sopivaksi katsomassaan tilanteessa.                    votteluissa, ja
4445:    Saamiemme tietojen mukaan Suomen halli-                       aikooko Hallitus ottaa asian esiin
4446: tuksen edustajat eivät ottaneet asiaa esiin omissa            YK:n ihmisoikeustoimikunnassa sen seu-
4447: virallisissa puheenvuoroissaan YK:n ympäristö-                raavalla istuntokaudella vuoden 1993 al-
4448: ja kehityskonferenssissa Riossa kesäkuussa                    kupuolella?
4449:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1992
4450: 
4451:                                              Heidi Hautala
4452:                                         1992 vp -    KK 563                                          3
4453: 
4454: 
4455: 
4456: 
4457:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4458: 
4459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      -toimikunta käsitteli 11.5.1992 eri puolilla maa-
4460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ilmaa ympäristöaktivisteihin kohdistuvia ihmis-
4461: olette 2 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          oikeusloukkauksia ja erityisesti tilannetta Brasi-
4462: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   liassa. Toimikunta päätti pyytää asiasta lausun-
4463: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      non kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvotte-
4464: taja Heidi Hautalan kirjallisesta kysymyksestä      lukunnalta. Antamassaan lausunnossa neuvotte-
4465: n:o 563:                                            lukunta esitti, että Suomen hallitus - mahdolli-
4466:                                                      sesti yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa -
4467:           Aikooko Hallitus ottaa Brasilian maa-     ilmaisisi YK:n ympäristö- ja kehityskonferens-
4468:        seudun ihmisoikeustilanteen esille Brasi-    sissa tai muussa sopivaksi katsomassaan tilan-
4469:        lian hallituksen kanssa käymissään neu-      teessa huolestumisensa Brasilian ihmisoikeusti-
4470:        votteluissa, ja                              lanteesta. Tästä kysymyksestä keskusteltiin poh-
4471:           aikooko Hallitus ottaa asian esiin        joismaiden kesken Riossa, mutta yhteisestä
4472:        YK:n ihmisoikeustoimikunnassa sen seu-       esiintymisestä ei voitu sopia. Mikään maa ei
4473:        raavalla istuntokaudella vuoden 1993 al-     ottanut puheenvuorossaan esille Brasilian ihmis-
4474:        kupuolella?                                  oikeustilannetta.
4475:                                                         Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen toiminta
4476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oli UNCED-konferenssissa esillä periaatteellisel-
4477: vasti seuraavaa:                                    la ja yleisellä tasolla. Kansalaisten ja kansalais-
4478:                                                     järjestöjen toiminta ympäristön suojelemiseksi
4479:     Suomen hallitus on huolestuneena seurannut      sai UNCEDissa voimakkaan tuen.
4480: Brasilian jatkuvasti epävakaata ihmisoikeusti-          Suomen valtuuskunnan yleispuheenvuorossa
4481: lannetta. Erityistä huolta aiheuttavat kuole-        10.6.1992 korostettiin kansalaisjärjestöjen osal-
4482: manpartioiden tekemät murhat ja muut väki-          listumisen merkitystä. Puheenvuorossa pidettiin
4483: vallanteot, varsinkin maaseudulla viime vuo-        rohkaisevana, että niin monet kansalais- ja
4484: sien aikana tapahtuneet kirkon, talonpoikais-       muut ei-viralliset järjestöt osallistuivat konfe-
4485: liikkeiden, ympäristöaktivistien ja alkuperäis-     renssiin ja sen valmisteluihin. Puheenvuorossa
4486: kansojen järjestöjen edustajien järjestelmälliset   mainittiin erikseen alkuperäiskansoja edustavat
4487: murhat, joista useimmat ovat jääneet selvittä-      järjestöt ja todettiin, että vain kansalaisten
4488: mättä.                                              aktiivisen osallistumisen myötä voidaan edistää
4489:     Ihmisoikeusjärjestöjen raporteista käy ilmi,    kestävää kehitystä.
4490: että maanomistukseen liittyvät väkivallanteot           Puheessa painotettiin, että teollisuusmaiden
4491: ovat yleisiä ja ne on voitu useimmiten dokumen-     on tuettava kaikin tavoin kehitysmaita niiden
4492: toida. Viranomaisten väitetään osallistuvan nii-    pyrkimyksissä demokratian, ihmisoikeuksien ja
4493: hin tai ainakin olevan niistä tietoisia. Kyvyttö-   sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi
4494: myys saada syylliset vastuuseen ja rangaistuksi     sekä ympäristön tilan huononemisen estämisek-
4495: on yleinen ongelma, jonka myös Brasilian liit-      si. Nämä päämäärät muodostavat kehyksen,
4496: tohallitus nykyisin tunnustaa.                      jonka puitteissa kestävä poliittinen, taloudelli-
4497:     Suomen hallitus pitää tärkeänä, että ihmisoi-   nen ja sosiaalinen kehitys voi tapahtua.
4498: keuksia kunnioitetaan ja edistetään kaikkialla          Suomen jäsenyys YK:n ihmisoikeustoimikun-
4499: maailmassa. Suomen ihmisoikeuspolitiikan mu-        nassa vuosina 1993-1995 tarjoaa Suomen halli-
4500: kaisesti ei jonkin maan ihmisoikeusloukkauksiin     tukselle useita tilaisuuksia ottaa noudattamam-
4501: puuttumista voida pitää sekaantumisena maan         me ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti kantaa
4502: sisäisiin asioihin.                                 maailman ihmisoikeustilanteeseen yleensä sekä
4503:     Ympäristönsuojelua edistävien kansalaisjär-     myös yksittäisiin ihmisoikeusloukkauksiin tie-
4504: jestöjen toimintamahdollisuuksien turvaaminen       tyissä maissa. YK:n alkuperäiskansojen vuoden
4505: oli esillä Suomen valmistautuessa YK:n ympä-        1993 aikana järjestettävät tapahtumat mahdol-
4506:  ristö- ja kehityskonferenssiin. Suomen UNCED       listavat lisäksi aktiivisen osallistumisen alkupe-
4507: 4                                      1992 vp -   KK 563
4508: 
4509: räiskansoja kiinnostavien kysymysten käsitte-      pohjoismaiden kanssa tarkoin harkitsemaan,
4510: lyyn sekä tarjoavat tilaisuuden myös käsitellä     mitkä keinot ovat tarkoituksenmukaisimpia
4511: ongelmien ratkaisemiseen liittyviä kysymyksiä.     Brasilian ympäristönsuojelijoiden ihmisoikeuk-
4512:    Suomen hallitus seuraa aktiivisesti Brasilian   sien edistämiseksi ja turvaamiseksi.
4513: ihmisoikeustilannetta ja tulee yhdessä muiden
4514:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992
4515: 
4516:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
4517:                                         1992 vp -   KK 563                                            5
4518: 
4519: 
4520: 
4521: 
4522:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4523: 
4524:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medborgarorganisationer på miljövårdens om-
4525: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      råde. Finlands UNCED-kommission behandla-
4526: den 2 november 1992 tili vederbörande medlem        de 11.5.1992 de kränkningar avmänskliga rättig-
4527: av statsrådet översänt avskrift av följande av      heter som på olika håll i världen riktats mot
4528: riksdagsman Heidi Hautala undertecknade             miljöaktivister och i synnerhet situationen i Bra-
4529: spörsmål nr 563:                                    silien. Kommissionen beslöt inbegära ett utlå-
4530:                                                     tande i saken av Delegationen för internationella
4531:           Ämnar Regeringen i sina överlägg-         frågor om mänskliga rättigheter. I sitt utlåtande
4532:        ningar med Brasiliens regering ta upp        föreslog delegationen att Finlands regering even-
4533:        frågan om de mänskliga rättigheternas        tuellt tilisammans med de övriga nordiska län-
4534:        ställning på den brasilianska landsbyg-      derna skulle uttrycka sin oro över de mänskliga
4535:        den, och                                     rättigheternas ställning i Brasilien under FN:s
4536:           ämnar Regeringen ta upp saken i FN-       konferens om miljö och utveckling eller vid
4537:        kommissionen för mänskliga rättigheter       något annat för Finlands regering lämpligt tili-
4538:        under kommissionens nästa session som        fålle. Denna fråga diskuterades av de nordiska
4539:        inleds i början av år 1993?                  länderna i Rio, men samstämmighet om ett
4540:                                                     gemensamt agerande kunde inte uppnås. Inget
4541:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       land tog i sitt anförande upp frågan om de
4542: anföra följande:                                    mänskliga rättigheterna i Brasilien.
4543:                                                         Medborgarnas och medborgarorganisatio-
4544:    Finlands regering har med oro följt den per-     nernas verksamhet behandlades på principiell
4545: manent instabila situation som råder i Brasilien    och allmän nivå under UNCED-konferensen.
4546: på de mänskliga rättigheternas område. Särskild     UNCED stödde kraftigt medborgarnas och
4547: oro föranleder de mord och andra våldshand-         med borgarorganisationernas miljöarbete.
4548: lingar som utförs av dödspatruller, i synnerhet         Finlands delegation betonade i sitt allmänna
4549: de ofta ouppklarade, systematiska morden på         anförande 10.6.1992 betydelsen av medborgar-
4550: landsbygden, vilka begåtts på representanter för    organisationernas deltagande. Man ansåg det
4551: kyrkan och bonderörelserna, miljöaktivister         uppmuntrande att så många medborgarorgani-
4552: samt talesmän för urbefolkningar.                   sationer och andra inofficiella organisationer
4553:    Rapporter från människorättsorganisationer-      deltog i konferensen och förberedelserna inför
4554: na visar att våldshandlingar som anknyter tili      den. I anförandet omnämndes organisationerna
4555: jordägandet är allmänna och dessa har oftast        för urbefolkningarna särskilt och det konstatera-
4556: kunnat dokumenteras. Det påstås att myndighe-       des att en hållbar utveckling kan främjas endast
4557: terna deltar i dem eller att de åtminstone är       genom ett aktivt medborgardeltagande.
4558: medvetna om det som sker. Oförmågan att få de           I anförandet betonades att industriländerna
4559: skyldiga ställda tili svars och straffade är ett    på alla sätt måste stöda utvecklingsländerna i
4560: allmänt problem, och numera erkänns det också       deras strävanden efter att främja demokrati,
4561: av Brasiliens federativa regering.                  mänskliga rättigheter och social rättvisa samt i
4562:    Finlands regering anser det viktigt att de       försöken att förhindra försämringen av miljöns
4563: mänskliga rättigheterna respekteras och främjas     tilistånd. Dessa mål bildar en ram, inom viiken
4564: överallt i världen. Enligt Finlands politik på de   en hållbar politisk, ekonomisk och social utveck-
4565: mänskliga rättigheternas område kan ett lands       ling kan äga rum.
4566: ingripande i kränkningar av de mänskliga rättig-        Finlands medlemskap åren 1993-1995 i FN:s
4567: heterna inte anses vara inblandning i ett annat     kommission för mänskliga rättigheter erbjuder
4568: lands inre angelägenheter.                          flera tilifållen för Finlands regering att ta ställ-
4569:    Då Finland förberedde sig för FN:s konferens     ning i enlighet med vår människorättspolitik tili
4570: om miljö och utveckling behandlades även frå-       den globala situationen på de mänskliga rättig-
4571: gan om att trygga verksamhetsmöjligheterna för      hetemas område i allmänhet samt även tili en-
4572: 6                                       1992 vp -   KK 563
4573: 
4574: skilda kränkningar av de mänskliga rättigheter-        Finlands regering följer aktivt människorätts-
4575: na i vissa länder. Dessutom ger de arrangemang      läget i Brasilien och kommer tillsammans med de
4576: som FN:s urbefolkningar anordnar under år           övriga nordiska länderna att noga överväga
4577: 1993 möjlighet till aktivt deltagande i behand-     vilka medel som är ändamålsenligast för att
4578: lingen av frågor av intresse för urbefolkningarna   främja och trygga de mänskliga rättigheterna för
4579: och de erbjuder också tillfälle att behandla        Brasiliens miljövårdare.
4580: frågor som anknyter tilllösandet av problemen.
4581: 
4582:      Helsingfors den 4 december 1992
4583: 
4584:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
4585:                                                  1992 vp
4586: 
4587: Kirjallinen kysymys 564
4588: 
4589: 
4590: 
4591: 
4592:                                     Aittoniemi: Järjestämättömien luottojen kansantaloudellisista vai-
4593:                                         kutuksista
4594: 
4595: 
4596:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4597: 
4598:    Pankeissa on ns. järjestämättömiä eli hoita-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4599: mattomia lainoja noin 60-70 miljardia mark-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4600: kaa. Kun talouden elpyminen tietylle tasolle           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4601: kestää meillä useita vuosia, se merkitsee sitä, että   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4602: tänä aikana suurin osa noista hoitamattomista
4603: lainoista muuttuu luottotappioiksi lisättynä vie-                  Miten Hallitus aikoo valmistaa maata
4604: lä maksamattomien korkojen määrällä.                           siihen, että koko ns. järjestämättömien
4605:    Sen 28 miljardin markan lisäksi, jonka yhteis-              eli hoitamattomien lainojen määrä, noin
4606: kunta eli veronmaksajat on satsannut pankkien                  60-70 miljardia markkaa, tulee yhteis-
4607: tukemiseen, lasku saattaa 2-3 vuoden kuluessa                  kunnan eli veronmaksajien maksettavak-
4608: lisääntyä alussa mainitulla summalla, ja näin                  si?
4609: tulee varmasti tapahtumaan.
4610:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
4611: 
4612:                                              Sulo Aittoniemi
4613: 
4614: 
4615: 
4616: 
4617: 220051L
4618: 2                                        1992 vp -   KK 564
4619: 
4620: 
4621: 
4622: 
4623:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4624: 
4625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paan ja matkailuun. Näillä toimialoilla todennä-
4626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        köisyys saatavan muuttumisesta järjestämättö-
4627: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           mäksi on moninkertainen teollisuuteen verrattu-
4628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    na. Pankkien vastuista teollisuusyrityksille sel-
4629: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       västi alle 10 prosenttia oli järjestämättömänä
4630: taja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       elokuun 1992 lopussa, kun rakentamiseen ja
4631: kysymyksestä n:o 564:                                kiinteistöihin liittyvissä vastuissa vastaava osuus
4632:                                                      oli yli 30 prosenttia. Jos yksityinen kulutus
4633:            Miten Hallitus aikoo valmistaa maata      edelleen supistuu parina seuraavana vuonna, voi
4634:        siihen, että koko ns. järjestämättömien       suurimmasta osasta em. suljetun sektorin toi-
4635:        eli hoitamattomien lainojen määrä, noin       mintaan liittyvistä järjestämättömistä saamisista
4636:        60-70 miljardia markkaa, tulee yhteis-        tulla luottotappioita.
4637:        kunnan eli veronmaksajien maksettavak-           Teollisuusyritysten osalta näkymät ovat kak-
4638:        si?                                           sijakoiset. Vientiyritysten tilanne on paranemas-
4639:                                                      sa, mutta suljetun sektorin teollisuusyritysten
4640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaikeudet voivat vielä selvästi kasvaa. Erityisen
4641: vasti seuraavaa:                                     huolestuttava tilanne on ylivelkaantuneilla yri-
4642:                                                      tyksillä, joita ainakin elintarviketeollisuudessa
4643:    Kuluvan vuoden elokuun lopussa pankkien           lienee useita.
4644: luotoista ja takauksista yhteensä 11 prosenttia         Järjestämättömistä luotoista osa tulee pan-
4645: oli järjestämättömiä. Kun kotitalouksilla järjes-    keille luottotappioiksi. Pankkien luottotappioi-
4646: tämättömien saatavien osuus oli viisi prosenttia     den on arvioitu nousevan kuluvana vuonna 15-
4647: (10 miljardia markkaa) vastuista, niin yrityksillä   17 miljardiin markkaan ja ensi vuonna suunnil-
4648: osuus oli noin 13 prosenttia (53 miljardia mark-     leen yhtä korkealle tasolle. Tämän jälkeen tilan-
4649: kaa). Yritysten järjestämättömistä veloista run-     ne näyttäisi helpottuvan. Sellaisten luottotappi-
4650: sas viidennes (noin 11 miljardia markkaa) oli        oiden yhteismäärää, jonka kattaminen edellyttää
4651: takausten perusteella pankkien maksettaviksi         valtion vakuusrahaston tukea, ei ole mahdollista
4652: tulleita. Siten yritysluotoista noin 15 prosenttia   vielä tässä yhteydessä lopullisesti arvioida. Val-
4653: ja takauksista noin 9 prosenttia oli järjestämät-    tion vakuusrahastolle annetut valtuudet tukea
4654: töminä. Pankkien järjestämättömien saamisten         pankkisektoria enintään 20 miljardilla markalla
4655: määrä on edelleen kasvussa, ja on mahdollista,       osoittautuvat todennäköisesti riittämättömiksi,
4656: että järjestämättömät saamiset ovat kuluvan          mutta missään tapauksessa koko järjestämättö-
4657: vuoden lopussa lähes 80 miljardia markkaa.           mien luottojen määrä ei tule valtion korvatta-
4658:    Pankkien järjestämättömistä saamisista puo-       vaksi, kuten kysymyksessä perusteettomasti an-
4659: let liittyy rakentamiseen, kiinteistöihin, kaup-     netaan ymmärtää.
4660: 
4661:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
4662: 
4663:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4664:                                         1992 vp -   KK 564                                            3
4665: 
4666: 
4667: 
4668: 
4669:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4670: 
4671:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        faldig i jämförelse med situationen inom indu-
4672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      strin. Av bankernas ansvarsförbindelser tili in-
4673: den 3 november 1992 tili vederbörande medlem        dustriföretag var klart mindre än 10% oreglera-
4674: av statsrådet översänt avskrift av följande av      de vid utgången av augusti 1992, medan motsva-
4675: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         rande andel förbindelser med anknytning tili
4676: mål nr 564:                                         byggande och fastigheter var över 30 %. Om den
4677:                                                     privata konsumtionen ytterligare minskar under
4678:           Hur ämnar Regeringen förbereda lan-       de följande åren kan huvuddelen av nämnda
4679:        det på att betalningen av hela den summa     oreglerade fordringar som hänför sig tili den
4680:        på ca 60-70 mrd. mk som består av s.k.       slutna sektorn komma att utgöra kreditförluster.
4681:        oreglerade, dvs. oskötta lån, kommer att         För industriföretagens del är utsikterna tude-
4682:        falla på samhället, dvs. skattebetalarna?    lade. Exportföretagens situation håller på att
4683:                                                     förbättras, men svårigheterna för industriföreta-
4684:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gen inom den slutna sektorn kan ännu öka
4685: anföra följande:                                    märkbart. Situationen är särskilt oroväckande
4686:                                                     för de insufficienta företag som åtminstone inom
4687:    Vid utgången av augusti i år var sammanlagt      livsmedelsindustrin torde vara många.
4688: 11 % av bankernas krediter och garantier oregle-        En del av de oreglerade krediterna omvandlas
4689: rade. Då hushåliens andel av de oreglerade          tili kreditförluster för bankerna. Under inneva-
4690: fordringarna utgjorde 5% (10 mrd. mk) av            rande år beräknas bankernas kreditförluster sti-
4691: garantierna, var företagens andel ca 13% (53        ga tili 15-17 mrd. mk och nästa år beräknas de
4692: mrd. mk). Av företagens oreglerade skulder var      bli ungefär lika stora. Efter detta verkar det som
4693: en dryg femtedel (ca 11 mrd. mk) sådana skulder     om situationen skulle bli bättre. Det sammanlag-
4694: vilkas betalning faliit på bankerna tili följd av   da beloppet av de kreditförluster som endast kan
4695: garantier. Sålunda var ca 15% av företagskredi-     täckas med hjälp av stöd ur statens säkerhets-
4696: terna och ca 9% av garantierna oreglerade.          fond kan ännu inte i detta skede uppskattas
4697: Bankernas oreglerade fordringar hålier fortfa-      slutgiltigt. De befogenheter som statens säker-
4698: rande på att öka och det är möjligt att fordring-   hetsfond erhållit för att stöda banksektorn med
4699: arna vid utgången av året uppgår tili inemot 80     högst 20 mrd. mk kommer med all sannolikhet
4700: mrd. mk.                                            att visa sig vara otillräckliga. Ersättandet av alla
4701:    Hälften av bankernas oreglerade fordringar       de oreglerade krediterna i sin helhet kommer
4702: har anknytning tili byggande, fastigheter, handel   dock inte under några som helst omständigheter
4703: och turism. Inom dessa branscher är sannolikhe-     att falla på staten, såsom spörsmålet grundlöst
4704: ten för att fordringar skali bli oreglerade mång-   låter förstå.
4705: 
4706:      Helsingfors den 3 december 1992
4707: 
4708:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
4709:                                                1992 vp
4710: 
4711: Kirjallinen kysymys 565
4712: 
4713: 
4714: 
4715: 
4716:                                   Aittoniemi: Erillisen kehitysyhteistyöministerin tarpeellisuudesta
4717: 
4718: 
4719: 
4720:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4721: 
4722:    Valtakunta säästää ja saneeraa hallituksen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4723: tiukalla ohjauksena. Säästöjen osalta eräät mi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4724: nisteriöt pääsevät kuitenkin eräällä tavalla kuin
4725: koira veräjästä. Esimerkiksi ulkoasiainministeri-               Aikooko Hallitus karsia ulkoasiainmi-
4726: össä on kolme ministeriä, vaikka töitä on hädin              nisteriössä työskentelevien ministereiden
4727: tuskin vain kahdelle. Kehitysyhteistyöministerin             määrän nykyisestä kolmesta kahteen mi-
4728: osalta työt ovat häipyneet lähes olemattomiin.               nisteriin, koska työt esimerkiksi kehitys-
4729: Alkoholin kulutus on laskenut ja kehitysyhteis-              yhteistyötoiminnan laman vuoksi ovat
4730: työmäärärahat ovat alentuneet puoleen.                       vähentyneet eikä kehitysyhteistyö-alko-
4731:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ministeriä ole aikaisemminkaan tarvittu
4732: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              ns. vauraiden päivien aikana?
4733: 
4734:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
4735: 
4736:                                            Sulo Aittoniemi
4737: 
4738: 
4739: 
4740: 
4741: 220051L
4742: 2                                        1992 vp -   KK 565
4743: 
4744: 
4745: 
4746: 
4747:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4748: 
4749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyisen hallituksen ministereistä ulkoasiain-
4750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ministeriön hallinnonalaan kuuluvia tehtäviä on
4751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neljällä ministerillä eikä kolmella, kuten kysy-
4752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       myksessä väitetään. Ulkoasiainministerin ja ul-
4753: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        komaankauppaministerin lisäksi kauppa- ja
4754: n:o 565:                                             teollisuusministeri Pekka Tuoroisto vastaa idän-
4755:                                                      kaupasta (kauppapoliittisen osaston toimialaa)
4756:           Aikooko Hallitus karsia ulkoasiainmi-      ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaannie-
4757:        nisteriössä työskentelevien ministereiden     mi kehitysyhteistyöstä.
4758:        määrän nykyisestä kolmesta kahteen mi-           Nykyisen hallituksen kokoonpanoon on
4759:        nisteriin, koska työt esimerkiksi .kehitys-   kuulunut siis myös kehitysyhteistyöministeri,
4760:        yhteistyötoiminnan laman vuoksi ovat          mikä on ollut perusteltua mm. sen johdosta,
4761:        vähentyneet eikä kehitysyhteistyö-alko-       että Euroopan integraatioon liittyvien kysy-
4762:        ministeriä ole aikaisemminkaan tarvittu       mysten hoitaminen on merkittävästi lisännyt
4763:        ns. vauraiden päivien aikana?                 ulko- ja ulkomaankauppaministerin tehtäviä.
4764:                                                      Toisaalta kehitysyhteistyöministerin työsar-
4765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan luontevasti kuuluvien maailmanlaajuisten
4766: vasti seuraavaa:                                     kehitys- ja ympäristökysymysten merkitys on
4767:                                                      kasvanut mm. YK:n ympäristö- ja kehitys-
4768:    Ulkoasiainministeriössä on suomalaisessa hal-     konferenssin UNCED:n myötä. Näin ollen
4769: lintokäytännössä työskennellyt perinteisesti kak-    hallitus ei aio karsia ulkoasiainministeriössä
4770: si ministeriä, ulkoasiainministeri ja ulkomaan-      työskentelevien ministerien määrää neljästä
4771: kauppaministeri, joista jälkimmäisellä on ollut      kahteen.
4772: tehtäviä myös kauppa- ja teollisuusministeriössä.
4773: 
4774:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
4775: 
4776:                                                                            Pääministeri Esko Aho
4777:                                            1992 vp -   KK 565                                          3
4778: 
4779: 
4780: 
4781: 
4782:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4783: 
4784:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Av den nuvarande regeringens ministrar är
4785: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande           det fyra, och inte tre såsom det påstås i spörsmå-
4786: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        1et, som har uppgifter som hör tili utrikesminis-
4787: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           teriets förvaltningsområde. Utöver utrikesminis-
4788: mål nr 565:                                            tern och utrikeshandelsministern ansvarar han-
4789:                                                        dels- och industriminister Pekka Tuomisto för
4790:           Ämnar Regeringen minska antalet              östhandeln (handelspolitiska avdelningens verk-
4791:        ministrar som arbetar vid utrikesministe-       samhetsområde) och biståndsminister Toimi
4792:        riet från nuvarande tre till två, eftersom      Kankaanniemi för utvecklingssamarbetet.
4793:        arbetet har minskat t.ex. på grund av att           Den nuvarande regeringens sammansättning
4794:        utvecklingssamarbetet ligger nere, och          har omfattat alltså också en biståndsminister,
4795:        någon biståndsa1kominister inte heller          vilket har varit motiverat bl.a. på grund av att
4796:        tidigare behövdes i det s.k. välståndets        skötseln av frågor som gäller den europeiska
4797:        dagar?                                          integrationen har medfört en märkbar ökning av
4798:                                                        utrikesministerns och utrikeshandelsministerns
4799:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppgifter. Å andra sidan har betydelsen av de
4800: anföra fö1jande:                                       globala utvecklings- och miljöfrågor som på ett
4801:                                                        naturligt sätt hör tili biståndsministerns arbets-
4802:    Utrikesministeriet har i finsk förvaltnings-        fålt ökat bl.a. som en följd av FN:s miljö- och
4803: praxis traditionellt haft två ministrar, en utrikes-   utvecklingskonferens UNCED. Under dessa
4804: minister och en utrikeshandelsminister, av vilka       omständigheter har regeringen inte för avsikt att
4805: den senare också skött uppgifter vid handels-          minska antalet ministrar som arbetar vid utrikes-
4806: och utrikesministeriet.                                ministeriet från fyra tili två.
4807: 
4808:      Helsingfors den 10 december 1992
4809: 
4810:                                                                              Statsminister Esko Aho
4811:                                                 1992 vp
4812: 
4813: Kirjallinen kysymys 566
4814: 
4815: 
4816: 
4817: 
4818:                                    Aittoniemi: ETA-sopimuksen vaikutuksista pienteurastamoiden
4819:                                        perustamiseen
4820: 
4821: 
4822:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4823: 
4824:    Suomessa on innostusta pienteurastamoiden          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4825: perustamiseen yleensä isomman lihantuotanto-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4826: yksikön yhteyteen. Suuntaus on terve, sillä se
4827: aiheuttanee liha-alalle tervettä kilpailua, joka on              Miten se, että maahan ei ETA-sopi-
4828: eräs ETA-sopimuksen tavoitelluista suuntauk-                  muksen voimassa ollessa voi perustaa
4829: sista. Nyt on kuitenkin todettu ja tulkittu, että             pienteurastamoita omien viranomaisten
4830: ETA-sopimuksen tultua voimaan tämäntyyppi-                    antamalla luvalla, on sopusoinnussa
4831: siä teurastamoita saa perustaa vain Brysselistä               ETAn keskeisten kilpailuperiaatteiden
4832: anotulla luvalla, jota tuskin saa sieltäkään.                 kanssa, ja mihin neljästä vapaudesta, ta-
4833:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            varat, pääoma, ihmiset, työvoima, asia
4834: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               kuuluu?
4835:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
4836: 
4837:                                             Sulo Aittaniemi
4838: 
4839: 
4840: 
4841: 
4842: 220051L
4843: 2                                        1992 vp -   KK 566
4844: 
4845: 
4846: 
4847: 
4848:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4849: 
4850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuuta 1992 toiminnassa. ETA-sopimuksen pysy-
4851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vää komiteaa koskevan sopimuksen ja sen lisäys-
4852: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           ten mukaan tällaisten teurastamoiden hyväksy-
4853: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         minen tulee EFT An pysyvän komitean käsiteltä-
4854: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        väksi.
4855: edustaja Aittoniemen kirjallisesta kysymyksestä          Kun EY:n säännöksiä on valmisteltu, Suomi
4856: n:o 566:                                             ei ole päässyt vaikuttamaan niiden sisältöön,
4857:                                                      joten kovin eksaktien tietojen antaminen niistä
4858:           Miten se, että maahan ei ETA-sopi-         syistä, joiden perusteella ratkaisuihin on päädyt-
4859:        muksen voimassa ollessa voi perustaa          ty, on vaikea antaa. Kun lihantarkastuksella on
4860:        pienteurastamoita omien viranomaisten         kuluttajan terveyden turvaamisen kannalta olen-
4861:        antamalla luvalla, on sopusoinnussa           nainen merkitys ja kun sisämarkkinoiden toteu-
4862:        ET An keskeisten kilpailuperiaatteiden        duttua rajatarkastuksista periaatteessa luovu-
4863:        kanssa, ja mihin neljästä vapaudesta, ta-     taan, on sääntelyllä ilmeisesti pyritty takaamaan
4864:        varat, pääoma, ihmiset, työvoima, asia        myös pienteurastamoiden osalta yhdenmukaiset
4865:        kuuluu?                                       vaatimukset ja menettelytavat. Sääntelyllä on
4866:                                                      merkitystä lähinnä Keski-Euroopan markkinoil-
4867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         la, jossa pienteurastamoidenkin välittämä liha
4868: vasti seuraavaa:                                     siirtyy helpommin maasta toiseen.
4869:                                                          ETA-sopimuksen päätöksentekomenettelyä
4870:    ETA-sopimuksen ja sen liitteiden mukaan           koskevat artiklat suovat joustavan menettelyn
4871: lihan tulee 1 päivästä tammikuuta 1996 olla          ottaa käsiteltäväksi asioita, jotka osapuolten
4872: tarkastettu siten kuin neuvoston direktiivissä 64/   kannalta koetaan ongelmallisiksi. Huomattava
4873: 433/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964,          on myös, että ETA-sopimuksen eläinlääkintää ja
4874: terveyttä koskevista ongelmista yhteisön sisäi-      kasvinsuojelua koskevia asioita on monin osin
4875: sessä tuoreen lihan kaupassa on määrätty ja          vielä avoinna neuvotteluja varten. Kauppa- ja
4876: sellaisena kuin se on neuvoston päätöksin useita     teollisuusministeriö katsoo, että viimeistään
4877: kertoja muutettuna ja ETA-sopimukseen mu-            ETA-sopimuksen tultua voimaan on pienteuras-
4878: kautettuna.                                          tamojen asemaa tarkasteltava monipuolisem-
4879:    Erityisten, lähinnä paikallisille markkinoille    min, myös kilpailupolitiikan kannalta. Suomen
4880: tarkoitettujen, direktiivin 64/433/ETY 4 artiklas-   maantieteellisen aseman perusteella voitaneen
4881: sa tarkoitettujen pienteurastamojen osalta on        pienteurastamojen osalta esittää harkittavaksi
4882: direktiivissä asetettu lievempiä vaatimuksia.        Suomen osalta joustavampaa menettelyä.
4883: EFTA-valtioiden on 1 päivään syyskuuta 1993              Edellä mainitun direktiivin 64/433/ETY mu-
4884: mennessä varmistettava, että pienteurastamot,        kaisesti neuvoston on tarkasteltava mm. tätä ns.
4885: jotka olivat toiminnassa 31 päivänä joulukuuta       pienteurastamokysymystä ennen tammikuuta
4886: 1992, täyttävät nämä lievemmät vaatimukset.          1998 komission raportin pohjalta. Mikään ei,
4887: Ongelmaksi muodostuu käytännössä uusien              toistettakoon vielä, estä Suomen viranomaisia
4888: pienteurastamoiden hyväksyntä, siis sellaisten,      ottamasta kysymystä perusteellisempaan poh-
4889: jotka eivät olleet mainittuna 31 päivänä joulu-      diskeluun jo aikaisemmassa vaiheessa.
4890: 
4891:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1992
4892: 
4893:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
4894:                                          1992 vp -   KK 566                                              3
4895: 
4896: 
4897: 
4898: 
4899:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4900: 
4901:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         till detta kommer godkännandet av dessa slakte-
4902: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       rier att behandlas av EFT As ständiga kommitte.
4903: den 3 november 1992 till vederbörande medlem             Då EGs regelverk har beretts har Finland inte
4904: av statsrådet översänt avskrift av följande av       haft tillfälle att påverka innehållet, så det är svårt
4905: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-          att ge exakta uppgifter om de orsaker som har
4906: mål nr 566:                                          lett tili besluten. Eftersom köttkontrollen har
4907:                                                      stor betydelse för tryggande av konsumenternas
4908:           Hur harmonierar det faktum att små-        hälsa, och gränskontrollerna i princip upphör då
4909:        slakterier inte kan startas i landet med de   den inre marknaden blir verklighet, har avsikten
4910:        egna myndigheternas tillstånd då EES-         med regleringen uppenbarligen varit att se till att
4911:        avtalet är i kraft med EES centrala kon-      kraven och förfarandena är enhetliga också i
4912:        kurrensprinciper, och till viiken av de       fråga om småslakterier. Regleringen är av bety-
4913:        fyra friheterna varor, kapital, människor,    delse närmast på den mellaneuropeiska markna-
4914:        arbetskraft hör saken?                        den, där kött också från småslakterier lättare rör
4915:                                                      sig från ett land till ett annat.
4916:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            EES-avtalets artiklar om förfarandet vid be-
4917: anföra följande:                                     slutsfattande tillåter ett flexibelt sätt att ta upp
4918:                                                      till behandling sådana ärenden som upplevs som
4919:    Enligt EES-avtalet och bilagorna till avtalet     problematiska för parterna. Det är också att
4920: skall kött från och med den 1 januari 1996           märka att veterinärmedicinska frågor och frågor
4921: kontrolleras på det sätt som är bestämt i rådets     som gäller växtskydd inom EES-avtalet fortfa-
4922: direktiv 64/433/EEG av den 26 juni 1964 om           rande är öppna för diskussion. Handels- och
4923: hälsoproblem i handeln med färskt kött inom          industriministeriet anser att småslakteriernas
4924: gemenskapen, sådant direktivet lyder ändrat ge-      ställning bör granskas mångsidigare senast då
4925: nom flera beslut av rådet och anpassat till EES-     EES-avtalet harträtti kraft, även från konkur-
4926: avtalet.                                             renspolitisk synpunkt. Med Finlands geografis-
4927:    I fråga om sådana särskilda småslakterier         ka läge som grund torde man kunna föreslå att
4928: avsedda närmast för lokala marknader som             ett flexiblare förfarande övervägs vad Finland
4929: avses i artikel 4 i direktivet 64/433/EEG ställer    beträffar.
4930: direktivet lindrigare krav. EFTA-staterna skall          I enlighet med ovan nämnda direktiv, 64/433/
4931: fram till den 1 september 1993 säkerställa att de    EEG, skall rådet undersöka bl.a. denna fråga om
4932: småslakterier som var verksamma den 31 decem-        småslakterier före januari 1998 på basis av en
4933: ber 1992 uppfyller dessa lindrigare krav. Proble-    rapport av kommissionen. Det kan ännu uppre-
4934: met består i praktiken i godkännandet av nya         pas att ingenting hindrar de fmska myndigheter-
4935: småslakterier, dvs. sådana som inte var verksam-     na att ta frågan i grundligare övervägande redan
4936: ma den 31 december 1992. Enligt avtalet om den       i ett tidigare skede.
4937: ständiga kommitten i EES-avtalet och tilläggen
4938:      Helsingfors den 2 december 1992
4939: 
4940:                                                                           Minister Pertti Salolainen
4941:                                                1992 vp
4942: 
4943: Kirjallinen kysymys 567
4944: 
4945: 
4946: 
4947: 
4948:                                   Aittoniemi: Kiinteistöverolain soveltamisesta rantakaavoitettuun
4949:                                       maatalousmaahan
4950: 
4951: 
4952:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4953: 
4954:    Maatalousmaa ja rakennukset ovat vapaat           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4955: kiinteistöverosta. Maatiloilla on kuitenkin usein    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4956: merkittäviä rantaomaisuuksia maatalousmaa-
4957: han liittyen. Tälle maatalousalueelle haetaan                   Katsooko Hallitus, että maatalous-
4958: rantakaava ja mahdollisesti rakennetaan kuiten-              maa, joka on rantakaavoitettu ja mah-
4959: kaan suorittamatta tonttien lohkomista.                      dollisesti osin rakennettu ilman erillisten
4960:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tonttien eli tilojen muodostamista, on
4961: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            vapaa kiinteistöverosta?
4962: 
4963:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
4964: 
4965:                                            Sulo Aittaniemi
4966: 
4967: 
4968: 
4969: 
4970:  220051L
4971: 2                                        1992 vp -   KK 567
4972: 
4973: 
4974: 
4975: 
4976:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4977: 
4978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sellainen maatilaan kuuluva asema- tai raken-
4979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nuskaava-alueen ulkopuolinen rakennusmaa-
4980: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           alue, josta verovelvollinen on myynyt ja voi
4981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    edelleen myydä maata rakennustarkoituksiin.
4982: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Arvo määrätään kuten vastaavan muun tontti-
4983: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-      maan arvo.
4984: sesta kysymyksestä n:o 567:                             Kysymyksessä tarkoitettuja maatilaan kuulu-
4985:                                                      via rantakaavoitettuja alueita ei rakentamatto-
4986:          Katsooko Hallitus, että maatalous-          mina mainittujen arvostussäännösten perusteella
4987:        maa, joka on rantakaavoitettu ja mah-         voida arvostaa tonttimaaksi pelkästään sillä pe-
4988:        dollisesti osin rakennettu ilman erillisten   rusteella, että alueelle on vahvistettu rantakaava.
4989:        tonttien eli tilojen muodostamista, on        Maatilalla oleva asema- tai rakennuskaavan ul-
4990:        vapaa kiinteistöverosta?                      kopuolinen maa- tai metsätalouteen käytettävä
4991:                                                      maa katsotaan rakennusmaaksi vasta, kun vero-
4992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         velvollinen ottaa tonttivarastona pidettävän alu-
4993: vasti seuraavaa:                                     een käyttöön aloittamalla myyntitoiminnan.
4994:                                                      Verovelvollisen on täytynyt myydä ja hänen on
4995:    Kiinteistöveroa ei ole suoritettava metsästä      voitava edelleen myydä rakentamattomalta ran-
4996: eikä maatalousmaasta. Maatilan asuin-, tuotan-       takaava-alueelta tontteja, ennen kuin alue tulee
4997: to- ja vapaa-ajanrakennuspaikat sekä elinkeino-      kiinteistöveron alaiseksi. Sillä seikalla, että alu-
4998: toiminnassa käytettävien rakennusten rakennus-       eella kasvaa puustoa tai viljelykasveja, ei ole
4999: paikat ovat rakennettuina kiinteistöveron alai-      merkitystä.
5000: sia.                                                    Kiinteistöverolain 2 §:n mukaan lain sään-
5001:    Rajanveto metsä- ja maatalousmaan ja raken-       nöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös kiinteis-
5002: tamattoman, rakennustarkoitukseen soveltuvan         töön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan.
5003: veronalaisen rakennusmaan välillä tulee ratkais-     Vakiintuneen oikeus- ja verotuskäytännön mu-
5004: tavaksi tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) va-   kaan sellainen maatilaan kuuluva rakennusmaa,
5005: rallisuusverotuksessa sovellettavien arvostus-       joka on rakennettu tai vuokrattu, arvostetaan
5006: säännösten perusteella. Rakennusmaana arvos-         tonttimaana, vaikka rakennuspaikkaa ei ole vie-
5007: tetaan sellainen maatilaan kuuluva rakennus-         lä erotettu itsenäiseksi kiinteistöksi. Kiinteistö-
5008: maa-alue, jolle on vahvistettu asema- tai raken-     veron alaiseksi tonttimaaksi katsotaan tällöin
5009: nuskaava. Rakennusmaana arvostetaan myös             vain rakennetut tai vuokratut rakennuspaikat
5010: 
5011:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1992
5012: 
5013:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5014:                                            1992 vp -   KK 567                                          3
5015: 
5016: 
5017: 
5018: 
5019:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5020: 
5021:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gårdsbruksenhet utanför stads- eller byggnads-
5022: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         planeområde, från vilket den skattskyldige sålt
5023: den 3 november 1992 tili vederbörande medlem           och fortfarande kan sälja mark för byggnadsän-
5024: av statsrådet översänt avskrift av följande av         damål. Värdet bestäms på samma sätt som
5025: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              värdet för övrig motsvarande tomtmark.
5026: spörsmål nr 567:                                           De i spörsmålet avsedda strandplanerade
5027:                                                        områdena som tillhör gårdsbruksenheter kan
5028:            Anser Regeringen att jordbruksjord          såsom obebyggda inte på basis av ovan nämnda
5029:         som strandplanerats och eventuellt delvis      värderingsstadganden värderas som tomtmark
5030:         bebyggts utan att man bildat särskilda         enbart på grundval av att en strandplan fast-
5031:         tomter, dvs. lägenheter, är befriad från       ställts för området. Mark som tillhör en gårds-
5032:         fastighetsskatt?                               bruksenhet och som står utanför stads- eller
5033:                                                        byggnadsplanen och används för jord- eller
5034:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skogsbruk anses vara byggnadsmark först då
5035: anföra följande:                                       den skattskyldige tar i bruk området som betrak-
5036:                                                        tas som tomtreserv genom att inleda försälj-
5037:    Fastighetsskatt skall inte betalas för skog eller   ningsverksamheten. Den skattskyldige skall ha
5038: jordbruksjord. En gårdsbruksenhets bostads-,           sålt och han skall fortfarande kunna sälja tomter
5039: produktions- och fritidsbyggnadsplatser samt           från det obebyggda strandplaneområdet för att
5040: byggnadsplatser för byggnader som används              området skall underkastas fastighetsskatt. Det
5041: inom näringsverksamhet är underställda fastig-         har ingen betydelse om det växer träd eller
5042: hetsskatt såvida de är bebyggda.                       odlingsväxter på området.
5043:    Gränsdragningen mellan skog och jordbruks-              Enligt 2 § fastighetsskattelagen tillämpas la-
5044: jord å ena sidan och obebyggd, för byggnadsän-         gens stadganden som gäller fastigheter även på
5045: damål lämpad skattepliktig byggnadsmark å              outbrutna områden som hör tili fastigheter.
5046: andra sidan sker på basis av de värderingsstad-        Enligt stadgad rätts- och beskattningspraxis vär-
5047: ganden i inkomst- och förmögenhetsskattelagen          deras tili gårdsbruksenheter hörande bebyggd
5048: (1240/88) som tillämpas vid förmögenhetsbe-            eller utarrenderad byggnadsmark såsom tomt-
5049: skattningen. Som byggnadsmark värderas ett             mark, även om byggnadsplatsen inte utbrutits
5050: sådant område av byggnadsmark på en gårds-             till självständig fastighet. Som fastighetsskatte-
5051: bruksenhet, för vilket stads- eller byggnadsplan       pliktig tomtmark anses härvid endast bebyggda
5052: har fastställts. Som byggnadsmark värderas             eller utarrenderade byggnadsplatser.
5053: även ett sådant område av byggnadsmark på en
5054: 
5055:      Helsingfors den 2 december 1992
5056: 
5057:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
5058:                                               1992 vp
5059: 
5060: Kirjallinen kysymys 568
5061: 
5062: 
5063: 
5064: 
5065:                                   Aittoniemi: Minkkien lisääntymisen vaikutuksista vesilintukantaan
5066: 
5067: 
5068:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5069: 
5070:    Maan eräillä vesistöalueilla villiminkkikanta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5071: on uudelleen voimakkaasti kasvamassa, vaikka        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5072: se metsästystoimin saatiin jossain määrin kuriin    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5073: taannoisina vuosina. Sellaisilla alueilla, joissa   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5074: minkkikanta on voimakas, vesilintukanta on
5075: lähes olematon, koska minkit surmaavat vesilin-              Aikooko Hallitus esimerkiksi riistan-
5076: tuja, sekä lentokykyisiä että vielä lentokyvyttö-          hoitotoimia kehittämällä vaikuttaa kas-
5077: miä poikasia. Esimerkiksi viime kesänä mainos-             vavan villiminkkikannan vähentämiseen
5078: tetusta runsaasta vesilintukannasta huolimatta             vesilintukannan pelastamiseksi?
5079: oli järvialueita, joissa vesilintukanta oli koko-
5080: naan tuhoutunut edellä mainituista syistä.
5081:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5082: 
5083:                                          Sulo Aittoniemi
5084: 
5085: 
5086: 
5087: 
5088: 220051L
5089: 2                                       1992 vp -   KK 568
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5095: 
5096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuoden. Kuitenkaan naarasta, jolla on pentue, ei
5097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saa tappaa toukokuun 1 päivän ja heinäkuun 31
5098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     päivän välisenä aikana, sanotut päivät mukaan
5099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      luettuna ... "jne.
5100: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Minkin pyynti on metsästystä. Minkkikanto-
5101: n:o 568:                                            jen, kuten muidenkin riistaeläinlajien, pysyttä-
5102:                                                     minen oikean suuruisina on kuitenkin samalla
5103:          Aikooko Hallitus esimerkiksi riistan-      eräs osa riistanhoitotyötä. Valtion toimesta sitä
5104:        hoitotoimia kehittämällä vaikuttaa kas-      ohjataan mm. riistantutkimuksen, riistanhoidon
5105:        vavan villiminkkikannan vähentämiseen        kokeilutoiminnan sekä metsästyksen ja riistan-
5106:        vesilintukannan pelastamiseksi?              hoidon neuvontatyön avulla. Varsinaisten riis-
5107:                                                     tanhoitotoimenpiteiden suorittaminen sen sijaan
5108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on katsottu metsästäjien omaksi asiaksi.
5109: vasti seuraavaa:                                       Metsästäjäin Keskusjärjestö on neuvonta-
5110:                                                     työssä erillisenä kysymyksenä kiinnittänyt met-
5111:    Metsästyksen tehokkuutta on säädelty met-        sästäjien huomiota eräiden roosastuneiden eläin-
5112: sästysaikojen ja metsästysmenetelmien avulla.       kantojen vähentämiseen kohtuulliselle tasolle.
5113: Voimassa olevan metsästyslain (290/62) 25 §:n 1     Tähän liittyen järjestö on järjestänyt vahinkoa
5114: momentin mukaan "riistaeläinten metsästys-          aiheuttavien pienpetojen pyyntikampanjoita.
5115: ajoista säädetään asetuksella, jossa on otettava    Metsästäjien omaan toimintaan kuuluvista kam-
5116: huomioon eläinkannan säilyttämisen ja eläin-        panjoista on saatu myönteistä palautetta. Tällä
5117: suojelun vuoksi tarpeellisia säännöksiä". Riista-   hetkellä vastaavia toimenpiteitä ei ole suunnit-
5118: eläinten metsästysajoista annetun asetuksen         teilla.
5119: 5 §:n mukaan mm. "minkkiä saa metsästää koko
5120:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
5121: 
5122:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5123:                                        1992 vp -   KK 568                                          3
5124: 
5125: 
5126: 
5127: 
5128:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
5129: 
5130:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stadgas bl.a. att "mink får jagas under hela året.
5131: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       Dock får hona som åtföljs av ungar inte dödas
5132: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    mellan den 1 maj och den 31 juli, nämnda dagar
5133: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skrift-      medräknade ... ", osv.
5134: liga spörsmål nr 568:                                 Fångst av mink är jakt. Likväl är en reglering
5135:                                                    av minkpopulationen, såsom även av andra
5136:          Ämnar Regeringen, till exempel ge-        viltarters stammar, så att den hålls på en riktig
5137:        nom en utveckling av viltvårdsfunktio-      nivå samtidigt en viktig del av viltvårdsarbetet.
5138:        nerna, verka för en minskning av den        Detta arbete styrs av staten med hjälp av vilt-
5139:        ökande vildminkstammen för att sålunda      forskning, försöksverksamhet inom viltvården
5140:        rädda sjöfågelbeståndet?                    samt rådgivning inom jaktens och viltvårdens
5141:                                                    område. Däremot har man ansett att det praktis-
5142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ka viltvårdsarbetet är jägarnas egen sak.
5143: samt anföra följande:                                 Jägarnas centralorganisation har inom ramen
5144:                                                    för sitt rådgivningsarbete såsom en särskild fråga
5145:    Jaktens intensitet har reglerats med hjälp av   fäst jägarnas uppmärksamhet vid vikten av att
5146: jakttider och -metoder. Enligt 25 § 1 mom. i       minska vissa överstora djurbestånd till en skälig
5147: gällande jaktlag (290/62) stadgas följande: "om    nivå. I samband med denna aktivitet har organi-
5148: de tider under vilka villebråd får jagas stadgas   sationen arrangerat kampanjer för fångst av
5149: genom förordning, i viiken synpunkter som bör      skadegörande mindre rovdjur. Kampanjer som
5150: anses vara behövliga med hänsyn till bevarandet    ingått ijägarnas egen verksamhet har gett en god
5151: av djurbeståndet och djurskyddet skall beaktas."   respons. För närvarande finns inte planer på
5152: I 5 § av förordningen om jakttider för villebråd   motsvarande åtgärder.
5153: 
5154:      Helsingforsden 24 november 1992
5155: 
5156:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5157:                                                1992 vp
5158: 
5159: Kirjallinen kysymys 569
5160: 
5161: 
5162: 
5163: 
5164:                                   Aittoniemi: Hallituksen työterveyshuoltopalveluja koskevien suun-
5165:                                       nitelmien toteuttamiseen liittyvistä ongelmista
5166: 
5167: 
5168:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5169: 
5170:     Hallitus suunnittelee työterveyspalvelujen       sen toimihenkilöiden välillä, joka saattaa louka-
5171: saattamista maksullisiksi sekä verotuskohtelun       ta salassapitovelvollisuutta. Asiaan liittyy myös
5172: alaisiksi. Suomessa noin 80 prosenttia työnanta-     muita merkittäviä ongelmia.
5173: jista tarjoaa työntekijöilleen tämäntyyppisiä ter-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5174: veydenhuollon ilmaispalveluja. Työterveyden-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5175: huoliolla on merkittävä ennalta ehkäisevä vaiku-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5176: tus terveydenhuollossa.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5177:     Hallituksen suunnitelmat saattavat olla risti-
5178: riidassa soimittavan ETA-sopimuksen sekä eräi-                  Katsooko Hallitus, että sen suunnitte-
5179: den muiden kansainvälisten sopimusten, esimer-               lemat toimet työterveydenhuollon leik-
5180: kiksi ILO:n työterveyshuoltoa koskevan yleisso-              kauksista voidaan suorittaa siten, että ne
5181: pimuksen kanssa. Tämän lisäksi työterveyden-                 eivät ole ristiriidassa kansainvälisten so-
5182: huollon maksullisuuden ja verotuksen toteutta-               pimusten, salassapitovelvollisuuden ja
5183: minen saattaa aiheuttaa sellaista tiedonvälitystä            terveydenhuollon ennalta ehkäisevien ta-
5184:  terveydenhuollosta vastaavien ja muiden yrityk-             voitteiden kanssa?
5185: 
5186:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5187: 
5188:                                            Sulo Aittoniemi
5189: 
5190: 
5191: 
5192: 
5193: 220051L
5194: 2                                        1992 vp -    KK 569
5195: 
5196: 
5197: 
5198: 
5199:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5200: 
5201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ihmisille. Näin ollen päätettiin, että työterveys-
5202: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huollossa sairaanhoitopalveluita käyttävät osal-
5203: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           listuvat terveyskeskusmaksujen suuruisella oma-
5204: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    vastuuosuudella sairaanhoidon kustannuksiin.
5205: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Tällä toimenpiteellä arvioidaan säästettävän val-
5206: taja Aittaniemen ym. näin kuuluvasta kirjallises-    tion varoja noin 50 miljoonaa markkaa.
5207: ta kysymyksestä n:o 569:                                 Maksun käytännön toteuttamista valmistel-
5208:                                                      laan sosiaali- ja terveysministeriössä. Maksun
5209:           Katsooko Hallitus, että sen suunnitte-     keskeisenä periaatteena on ollut kansalaisten
5210:        lemat toimet työterveydenhuollon leik-        tasavertainen kohtelu riippumatta siitä, mitä
5211:        kauksista voidaan suorittaa siten, että ne    palvelukanavaa käyttäen palvelut hankitaan.
5212:        eivät ole ristiriidassa kansainvälisten so-       Ennalta ehkäisevät työterveyshuoltolain 2 §:n
5213:        pimusten, salassapitovelvollisuuden ja        mukaiset palvelut ovat lakisääteisesti työnanta-
5214:        terveydenhuollon ennalta ehkäisevien ta-      jan kustaunettavaksi kuuluvia. Ne kohdistuvat
5215:        voitteiden kanssa?                            työn ja työolosuhteiden haitallisten terveysvai-
5216:                                                      kutusten torjuntaan sekä yksilökohtaiseen ter-
5217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         veydentilan seurantaan, työ- ja toimintakyvyn
5218: vasti seuraavaa:                                     toteamiseen, työkykyä ylläpitävään toimintaan
5219:                                                      sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen ja
5220:    Hallitus ei ole suunnitellut toimia työterveys-   kuntoutusneuvontaan.
5221: palvelujen leikkaamiseksi, mutta työterveys-             Em. palvelut ovat työntekijöille maksuttornia
5222: huollon yhteydessä toteutetun työterveyshuolto-      - ilmaisia palvelujahan ei ole - ja ne tulevat
5223: lain 3 §:n mukaisen toiminnan asettaminen mak-       pysymäänkin maksuttomina.
5224: sulliseksi liittyy valtioneuvoston periaatepäätök-       Kansainvälisillä sopimuksilla kysymyksessä
5225: seen (14.10.1992) toimenpiteistä julkisen talou-     tarkoitettaneen ILO:n sopimusta nro 161. Mai-
5226: den tasapainon parantamiseksi.                       nitun sopimuksen mukaiset lakisääteiset palve-
5227:    Valtiontalouden vaikean tilanteen vuoksi on       lut on toteutettu tavalla, joka ei ole ristiriidassa
5228: valtion menoja pyritty säästämään kaikissa           sopimuksen kanssa. Työterveyshuoltolain 3 §:n
5229: mahdollisissa kohteissa. Tässä yhteydessä mak-       mukaiset sairaanhoitopalvelut ovat osa kansal-
5230: supolitiikan kehittämiseen liittyvien päätösten      lista perusterveydenhuollon toimintaa eivätkä
5231: osana on päätetty vuoden 1993 aikana ottaa           erityisesti liity ILO:n sopimukseen nro 161 taval-
5232: käyttöön terveyskeskusmaksu. Valtioneuvosto          la, joka edellyttäisi maksuttomuutta myös 3 §:n
5233: piti kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta         mukaisilta palveluilta.
5234: mahdottomana tilannetta, jossa työterveyshuol-           Salassapitovelvollisuuteen liittyvät kysymyk-
5235: lon kautta saatavien sairaanhoidon palvelusten       set on otettu huomioon palvelumaksujen käyt-
5236: käyttö olisi ollut maksutonta työssä käyville        töönottoa valmisteltaessa.
5237:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
5238: 
5239:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5240:                                          1992 vp -   KK 569                                           3
5241: 
5242: 
5243: 
5244: 
5245:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5246: 
5247:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sjukvård inom företagshälsovården skall delta i
5248: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       kostnaderna för sjukvården med en självriskan-
5249: den 3 november 1992 till vederbörande medlem         del som är lika stor som hälsocentralavgiften.
5250: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Genom denna åtgärd inbesparas uppskattnings-
5251: riksdagsman Aittoniemi m.fl. undertecknade           vis ca 50 milj. mk av statens medel.
5252: spörsmål nr 569:                                        Det praktiska genomförandet av avgiften be-
5253:                                                      reds vid social- och hälsovårdsministeriet. En
5254:           Anser Regeringer att de planerade          central princip för avgiften har varit att medbor-
5255:        nedskärningarna inom företagshälsovår-        gama skall bemötas jämlikt oberoende av viiken
5256:        den kan genomföras utan att de strider        servicekanal de använder.
5257:        mot internationella konventioner, sekre-         Förebyggande service enligt 2 § lagen om
5258:        tessbestämmelserna och målen för den          företagshälsovård skall enligt lag bekostas av
5259:        förebyggande hälsovården?                     arbetsgivaren. Den är inriktad på att förebygga
5260:                                                      skadliga hälsoverkningar i arbete och arbetsför-
5261:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hållanden samt på att individuellt följa arbetsta-
5262: anföra följande:                                     garnas hälsotillstånd, konstatera deras arbets-
5263:                                                      och funktionsförmåga, upprätthålla arbetsför-
5264:    Regeringen har inte planerat att skära ned        mågan och hänvisa tili vård och rehabilitering.
5265: företagshälsovården, men förslaget att sådan         Dessutom är den inriktad på rehabiliteringsråd-
5266: verksamhet enligt 3 § lagen om företagshälso-        givning.
5267: vård som anordnats i samband med företagshäl-           Ovan nämnda service är avgiftsfri för arbets-
5268: sovård skall bli avgiftsbelagd ansluter sig till     tagare - gratis service finns ju inte - och
5269: statsrådets principbeslut (14.1 0.1992) om åtgär-    kommer att förbli avgiftsfri.
5270: der för förbättrande av balansen inom den               I spörsmålet torde med internationella kon-
5271: offentliga ekonomin.                                 ventioner avses ILO:s konvention nr 161.
5272:    På grund av det svåra läget inom statsekono-      Lagstadgad service enligt konventionen har
5273: min har strävan varit att staten skall spara         genomförts på ett sätt som inte står i strid med
5274: överallt där det är möjligt. I samband med detta     konventionen. Sjukvård enligt 3 § lagen om fö-
5275: har det i anslutning till utvecklandet av avgifts-   retagshälsovård är en del av den nationella
5276: politiken fattats beslut om att en hälsocentral-     primärvården och ansluter sig inte på ett sådant
5277: avgift skall införas 1993. Statsrådet ansåg det      särskilt sätt till ILO:s konvention nr 161 som
5278: med tanke på medborgarnas jämställdhet vara          skulle förutsätta att även service enligt 3 § är
5279: omöjligt att sjukvård som ges via företagshälso-     avgiftsfri.
5280: vården skall vara avgiftsfri för arbetstagare.          Frågor som gäller tystnadsplikten har beak-
5281: Sålunda beslöt man att de som använder sig av        tats när införandet av serviceavgifter har beretts.
5282:      Helsingfors den 1 december 1992
5283: 
5284:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
5285:                                                1992 vp
5286: 
5287: Kirjallinen kysymys 570
5288: 
5289: 
5290: 
5291: 
5292:                                   Aittoniemi: Invalidien ja vaikeavammaisten kuntoutuksen lisäämi-
5293:                                       sestä
5294: 
5295: 
5296:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5297: 
5298:    Maassamme on runsaasti siviili-invalideja ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
5299: muuten vaikeavammaisia, joille kuntoutus olisi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5300: erinomaisen tärkeä asia. Kuntoutuksen kautta         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5301: voitaisiin mahdollistaa myös se, että invalidit ja   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5302: vaikeavammaiset voisivat mahdollisimman pit-
5303: kään pystyä itse huolehtimaan itsestään.                        Aikooko Hallitus nykyistä enemmän
5304:    Mainitunlaiset potilaat ovat kuitenkin yleensä            suunnata tukea invalidien ja vaikeavam-
5305: vähävaraisia eivätkä pysty itse kustantamaan                 maisten kuntoutukseen, josta hyötynä
5306: edes osaksi omaa kuntoutustaan. Yhteiskunnan                 olisi muun muassa se, että invalidit ja
5307: taholta tulevat määrärahat ovat riittämättömiä               vammaiset pystyisivät suhteellisesti pi-
5308: ja viime aikoina tähän liittyvä kuntoutus on                 tempään huolehtimaan itsestään ilman
5309: vähentynyt entisestään.                                      yhteiskunnan hoitoapua?
5310: 
5311:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5312: 
5313:                                            Sulo Aittoniemi
5314: 
5315: 
5316: 
5317: 
5318: 220051L
5319: 2                                        1992 vp -    KK 570
5320: 
5321: 
5322:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5323: 
5324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muotojen kahdesta ylimmästä tuesta, hänellä on
5325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oikeus vaikeavammaisten lääkinnälliseen kun-
5326: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           toutukseen. Koska kuntoutukseen pääsy ei sisäl-
5327: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lä harkintaa, silloin kun jotakin mainituista
5328: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tukimuodoista henkilölle maksetaan, on uudis-
5329: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-       tus merkittävällä tavalla parantanut vaikeavam-
5330: jallisesta kysymyksestä n:o 570:                     maisten kuntoutumismahdollisuuksia sekä lai-
5331:                                                      tos- että avokuntoutuksen osalta. Tätä osoittaa
5332:           Aikooko Hallitus nykyistä enemmän          se, että vuoden loppuun mennessä vaikeavam-
5333:        suunnata tukea invalidien ja vaikeavam-       maisten lääkinnälliseen kuntoutukseen on arvi-
5334:        maisten kuntoutukseen, josta hyötynä          oitu käytetyn noin 120 miljoonaa markkaa, kun
5335:        olisi muun muassa se, että invalidit ja       kansaneläkelaitoksen tähän kuntoutukseen va-
5336:        vammaiset pystyisivät suhteellisesti pi-      raama määräraha kuluvallevuodelle oli 30 mil-
5337:        tempään huolehtimaan itsestään ilman          joonaa markkaa.
5338:        yhteiskunnan hoitoapua?                          Kuntoutusuudistus sisältää myös uuden toi-
5339:                                                      meentuloturvan muodon eli kuntoutusrahan,
5340:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jota maksetaan työikäisille eli 16-64-vuotiaille,
5341: taen seuraavaa:                                      jos kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä
5342:                                                      pysyminen, työelämään paluu tai tulo eikä työs-
5343:     Kuntoutuslainsäädännön uudistus tuli voi-        säkäynti ole kuntoutusaikana mahdollista. Ase-
5344: maan 1.1 0.1991. V udistuksella täsmennettiin        tettujen edellytysten vuoksi vaikeavammaisten
5345: kuntoutuksen järjestämisen vastuunjakoa. Kun-        henkilöiden toimeentulo kuntoutuksen aikana
5346: toutusta järjestävät kuntien sosiaali- ja tervey-    turvataan yleensä sairausvakuutuksen tai työ-
5347: denhuolto, työterveyshuolto, koulut ja oppilai-      kyvyttömyyseläkkeen kautta kuten aikaisem-
5348: tokset, työhallinto, kansaneläkelaitos sekä muut     minkin.
5349: vakuutus- ja eläkelaitokset Kuntien velvollisuu-        Eduskunta edellytti kuntoutuslakiuudistuk-
5350: tena on edelleenkin lääkinnällisen kuntoutuksen      sen antaessaan, että sen vaikutuksista annetaan
5351: järjestäminen. Uudistuksen osana tuli voimaan        eduskunnalle selvitys vuoden 1993 loppuun
5352: myös laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä         mennessä. Kuntoutusasiain neuvottelukunta on
5353: kuntoutuksesta (610/91). Lain perusteella kan-       asettanut neuvottelukunnan alaisuuteen useita
5354: saneläkelaitos vastaa vaikeavammaisten toimin-       jaostoja valmistelemaan eduskunnalle annetta-
5355: takykyä ylläpitävästä lääkinnällisestä kuntou-       vaa selontekoa. Selontekoa varten on myös
5356: tuksesta. Kansaneläkelaitos vastaa myös amma-        käynnistetty tutkimukset paitsi siitä, millä tavoin
5357: tillisesta kuntoutuksesta silloin, kun sitä ei ole   uudistus on toteutunut, myös siitä, miten asiak-
5358: järjestetty työvoima- tai opetushallinnon tai työ-   kaat itse kokevat saaneensa tarvitsemiaan kun-
5359: eläkejärjestelmän kautta.                            toutuspalveluja. Eduskunnalle annettavan selon-
5360:     Invalidien ja vaikeavammaisten kannalta          teon yhteydessä on tarkoitus kiinnittää erityistä
5361: uudistuksessa oli merkittävää ennen muuta            huomiota niiden vammaisryhmien asemaan, jot-
5362: kansaneläkelaitoksen velvollisuudeksi säädetty       ka ovat mahdollisesti jääneet lainsäädännön
5363: vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus.           asettamien kriteerien vuoksi kuntoutuksen ulko-
5364: Kuntoutukseen pääsyn edellytykset on sidottu         puolelle. Johtopäätökset kuntoutusuudistuksen
5365: lapsen hoitotuen, vammaistuen ja eläkkeen-           toteutumisesta ja vaikutuksista sekä mahdolli-
5366: saajien hoitotuen maksamisen edellytyksiin.          sesta kuntoutuksen lisääruistarpeesta eri ryh-
5367: Tuet on porrastettu kolmeen luokkaan vamman          mien kohdalla voidaan tehdä ja tullaan teke-
5368: vaikeusasteen perusteella. Mikäli henkilöllä on      mään selvityksen perusteella.
5369: myös oikeus johonkin edellä mainittujen tuki-
5370:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
5371:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5372:                                           1992 vp -   KK 570                                             3
5373: 
5374: 
5375:                                      Till Riksdagens Herr Talman
5376: 
5377:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          något av de två bidrag som är de högsta av
5378: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nämnda bidragsformer, är han berättigad till
5379: den 3 november 1992 till vederbörande medlem          medicinsk rehabilitering för gravt handikappa-
5380: av statsrådet översänt avskrift av följande av        de. Eftersom det inte är beroende av prövning
5381: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             om en person skall få rehabilitering eller inte, i de
5382: spörsmål nr 570:                                      fall han får något av de nämnda bidragsformer-
5383:                                                       na, har reformen på ett betydande sätt förbättrat
5384:           Ämnar Regeringen i större omfattning        rehabiliteringsmöjligheterna för gravt handikap-
5385:        än tidigare rikta stöd till rehabiliteringen   pade både i fråga om anstaltsvård och öppen
5386:        av invalider och gravt handikappade,           rehabilitering. Detta bevisas av att man beräknar
5387:        vilket bl.a. skulle medföra den nyttan att     att ca 120 milj. mk har använts tili medicinsk
5388:        invaliderna och de handikappade under          rehabilitering av gravt handikappade före ut-
5389:        enjämförelsevis längre tid kunde klara av      gången av året, medan det anslag folkpensions-
5390:        att ta hand om sig själva utan att samhäl-     anstalten har reserverat för rehabilitering för
5391:        let bistår med hjälp?                          innevarande år var 30 milj. mk.
5392:                                                           Rehabiliteringsreformen innehåller även en
5393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ny form av utkomstskydd, nämligen rehabi1ite-
5394: anföra följande:                                      ringspenningen. Den betalas till personer som är
5395:                                                       i arbetsför ålder, dvs. 16-64 år, förutsatt att
5396:     Revisionen av rehabiliteringslagstiftningen       målsättningen för rehabiliteringen är att hålla
5397: trädde i kraft den 1 oktober 1991. Genom den          kvar personen i arbetslivet, eller att göra det
5398: preciserades ansvarsfördelningen då det gäller        möjligt för honom att återvända till eller placera
5399: arrangemangen i anslutning tili rehabiliteringen.     sig i arbetslivet, och att han inte har möjlighet att
5400: Rehabilitering ordnas av den kommunala social-        arbeta under rehabiliteringstiden. Tili följd av
5401: och hälsovården, företagshälsovården, skolor          dessa villkor tryggas de gravt handikappades
5402: och läroanstalter, arbetsförvaltningen, folkpen-      utkomst under rehabiliteringen i allmänhet ge-
5403: sionsanstalten samt övriga försäkrings- och pen-      nom sjukförsäkringen eller invaliditetspension
5404: sionsanstalter. Det är fortfarande kommunernas        såsom tidigare.
5405: plikt att arrangera den medicinska rehabilite-           Riksdagen förutsatte när den antog den nya
5406: ringen. Som en del av reformen trädde även            lagen om rehabilitering att riksdagen före ut-
5407: lagen om rehabilitering som ordnas av folkpen-        gången av 1993 skall ges en utredning om refor-
5408: sionsanstalten (610/91) i kraft. Enligt lagen an-     mens verkningar. Delegationen för rehabilite-
5409: svarar folkpensionsanstalten för den medicinska       ringsärenden har tillsatt ett flertal sektioner för
5410: rehabiliteringen, genom viiken gravt handikap-        att bereda den redogörelse som skall ges till
5411: pades funktionsförmåga upprätthålls. F olkpen-        riksdagen. Man har även påbörjat undersök-
5412: sionsanstalten har även hand om den yrkesin-          ningar som krävs för redogörelsen, bl.a. av hur
5413: riktade rehabiliteringen i de fall denna inte har     reformen har förverkligats men dessutom av hur
5414: ordnats genom arbetskrafts- eller undervisnings-      klienterna själva upplever sig ha kunnat utnyttja
5415: förvaltningen eller arbetspensionssystemet.           nödvändiga rehabiliteringstjänster. I samband
5416:     För invalider och gravt handikappade är re-       med den redogörelse som skall ges till riksdagen
5417: formen särskilt betydande till den del den gäller     är det meningen att särskild uppmärksamhet
5418: folkpensionsanstaltens skyldighet att ordna           skall fästas vid situationen för de handikapp-
5419: medicinsk rehabilitering för gravt handikappa-        grupper som möjligtvis har blivit utan rehabilite-
5420: de. Villkoren för att få rehabilitering är bundna     ring på grund av kriterierna i lagstiftningen. Med
5421: till förutsättningama för betalningen av vård-        stöd av utredningen kan och kommer slutsatser
5422: bidraget för barn, handikappbidraget och pen-         att dras om föreverkligandet av rehabiliterings-
5423: sionstagamas vårdbidrag. Bidragen är differen-        reformen och dess verkningar samt om ett even-
5424: tierade i tre klasser beroende på hur svårt handi-    tuellt utökat behov av rehabilitering när det
5425:  kappet är. Om en person även har rätt att få         gäller olika grupper.
5426: 
5427:      Helsingfors den 3 december 1992
5428: 
5429:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
5430:                                                 1992 vp
5431: 
5432: Skriftligt spörsmål 571
5433: 
5434: 
5435: 
5436: 
5437:                                    Kallis: Om åtgärder för att varningsskyltarna skall förses med
5438:                                        svensk text i Kuopio vägdistrikt
5439: 
5440: 
5441:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5442:    Enligt uppgift ämnar man i Kuopio vägdi-              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5443: strikt under den kommande vintern låta bli att        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5444: salta vägarna. Bilisterna varnas medelst var-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5445: ningsskyltar för halt väglag just p.g.a. att vägar-   följande spörsmål:
5446: na är osaltade.
5447:    Informationen på varningsskyltarna ges för-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5448: utom på finska även på engelska. Någon svensk                ta för att varningsskyltarna i Kuopio
5449: text finns däremot inte på skyltarna.                        vägdistrikt skall förses även med svensk
5450:                                                              text?
5451:      Helsingforsden 3 november 1992
5452: 
5453:                                              Bjarne Kallis
5454: 
5455: 
5456: 
5457: 
5458: 220051L
5459: 2                                              1992 vp
5460: 
5461: Kirjallinen kysymys 571                                                                    Suomennos
5462: 
5463: 
5464: 
5465: 
5466:                                   Kallis: Varoitusmerkkien varustamisesta ruotsinkielisin tekstein
5467:                                       Kuopion tiepiirissä
5468: 
5469: 
5470:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5471: 
5472:    Saatujen tietojen mukaan Kuopion tiepiirissä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5473: aiotaan tulevana talvena jättää tiet suolaamatta.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5474: Autoilijoita varoitetaan varoitusmerkein liuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5475: kaasta kelistä juuri sen vuoksi, että teitä ei ole   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5476: suolattu.
5477:    Tieto varoitusmerkeissä esitetään suomen kie-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5478: len lisäksi englannin kielellä. Ruotsinkielistä             ryhtyä varoitusmerkkien varustamiseksi
5479: tekstiä ei sen sijaan ole merkeissä.                        myös ruotsinkielisin tekstein Kuopion
5480:                                                             tiepiirissä?
5481:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5482: 
5483:                                             Bjarne Kallis
5484:                                           1992 vp -   KK 571                                            3
5485: 
5486: 
5487: 
5488: 
5489:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5490: 
5491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taman päätöksen n:o 1111 mukaan Kuopion
5492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lääni on suomenkielinen. Näiden säädösten pe-
5493: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            rusteella Kuopion läänissä ei ole käytetty ruotsin
5494: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     kieltä liikennemerkeissä eikä tiedotustauluissa.
5495: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           Suolaamattomuuskokeilun tiedotustauluissa
5496: taja Kalliksen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tärkein tieto on liikennemerkki 144 Liukas ajo-
5497: myksestä n:o 571:                                     rata, jonka kaikki tienkäyttäjät tuntevat. Tekstin
5498:                                                       tarkoituksena on tarkentaa mahdollisen liuk-
5499:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kauden syy. Kuopion tiepiiri on tulkinnut edellä
5500:        ryhtyä varoitusmerkkien varustamiseksi         mainittua liikenneministeriön päätöstä siten,
5501:        myös ruotsinkielisin tekstein Kuopion          että suomen kielen ohella voidaan käyttää eng-
5502:        tiepiirissä?                                   lannin kieltä. Tiepiiri katsoo englanninkielisen
5503:                                                       tiedotuksen tarpeelliseksi, koska Suomen oloihin
5504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tottumattomien ulkomaalaisten ajoneuvojen,
5505: vasti seuraavaa:                                      varsinkin kuorma-autojen, lukumäärä on viime
5506:                                                       vuosina lisääntynyt huomattavasti. Autot ovat
5507:     Kuopion tiepiirissä käynnissä oleva suolaa-       pääosin Puolasta ja Baltian maista, eikä niitä ole
5508: mattomuuskokeilu on osa tielaitoksen laajaa           varustettu kitka- eikä nastarenkain. Myös näi-
5509: Talvi ja tieliikenne -tutkimusta. Kokeilussa suo-     den autojen kuljettajille halutaan tiedottaa mah-
5510: lausta on vähennetty osalla tieverkkoa, ja osalla     dollisesta poikkeuksellisesta liukkaudesta, jotta
5511: se jätetään kokonaan tekemättä. Ajorata voi olla      he ottaisivat sen ajotavassaan huomioon.
5512: liukas, minkä vuoksi tehokas tiedottaminen tien-         Liikennemerkissä ja tiedotustaulussa käytet-
5513: käyttäjille on tarpeen.                               tävän tekstin tulee olla lyhyt ja selkeä, jotta
5514:     Kokeilusta tiedotetaan tien varressa tauluilla,   tienkäyttäjä ehtii lukea sen liikkuvasta autosta.
5515: joissa on kansainvälisesti tunnetun symbolin          Tällöin ei tarpeellista tekstiä voida esittää monel-
5516: sisältämä liikennemerkki 144 Liukas ajorata ja        la kielellä. Englanti on yleiskielenä valittu suo-
5517: lisäksi sanallinen tiedotus ajoradan liukkaudesta     menkielen ohella käytettäväksi kyseessä olevissa
5518: suolauksen vähentämisen vuoksi.                       tauluissa.
5519:     Liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteis-       Hallitus katsoo, että kansainvälinen liikenne-
5520: ta antaman päätöksen (203/82) 10 §:n mukaan           merkki antaa suolaamattomuuskokeilun yhtey-
5521: liikennemerkissä ja sen lisäkilvessä käytettävän      dessä tarpeellisen ja riittävän varoituksen tien-
5522: kielen ratkaisevat sen kunnan kielisuhteet,           käyttäjille. Varoitusmerkin ohella käytetty teksti
5523: jossa merkki sijaitsee. Erityisistä syistä opastuk-   antaa asiasta lisäinformaatiota, jota ei kuiten-
5524: seen voidaan poikkeuksellisesti käyttää suomen        kaan käytännöllisistä syistä voida antaa kaikilla
5525: tai ruotsin kielen lisäksi muutakin kieltä. Päätös    mahdollisesti kysymykseen tulevilla kielillä,
5526: on sopusoinnussa kielilain (148/22) kanssa. Val-      vaan asiassa on tarkoituksenmukaista rajoittua
5527:  tioneuvoston kielilain perusteella 30.12.1982 an-    kahteen kieleen.
5528: 
5529:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992
5530: 
5531:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
5532: 4                                        1992 vp -   KK 571
5533: 
5534: 
5535: 
5536: 
5537:                                     Till Riksdagens Herr Talman
5538: 
5539:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1111 av den 30 december 1982 som utfårdats
5540: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       med stöd av språklagen är Kuopio län finsk-
5541: den 3 november 1992 till vederbörande medlem         språkigt. Med stöd av dessa författningar har
5542: av statsrådet översänt avskrift av följande av       svenska inte använts på vägmärkena och infor-
5543: riksdagsman Kallis undertecknade spörsmål nr         mationsskyltama i Kuopio län.
5544: 571:                                                     Den viktigaste informationen på de skyltar
5545:                                                      som gäller experimentet med osaltade körbanor
5546:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       är vägmärket 144 "Slirig körbana", som alla
5547:        ta för att vamingsskyltama i Kuopio           vägtrafikanter känner till. Avsikten med texten
5548:        vägdistrikt skall förses även med svensk      är att precisera orsaken till eventuell halka.
5549:        text?                                         Kuopio vägdistrikt har tolkat trafikministeriets
5550:                                                      ovan nämnda beslut så att förutom fmska även
5551:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        engelska kan användas. Vägdistriktet anser att
5552: anföra följande:                                     information på engelska är nödvändig emedan
5553:                                                      utländska fordon, speciellt lastbilar, som inte är
5554:    1 Kuopio vägdistrikt pågår ett experiment         vana vid finska förhållanden, under de senaste
5555: med osaltade vägar som ingår i vägverkets om-        åren betydligt ökat i antal. Bilama kommer i
5556: fattande undersökning av vägtrafiken under           regel från Polen och Baltikum och är inte försed-
5557: vinterförhållanden (Talvi ja tieliikenne). Det går   da med friktions- eller dubbdäck. Ä ven dessa
5558: ut på att saltningen har minskats på vissa av-       bilförare bör få information om eventuellt före-
5559: snitt av vägnätet medan den helt slopats             kommande exceptionell halka så att de kan
5560: på andra. Körbanan kan vara hal och därför           beakta den i sitt körsätt.
5561: skall vägtrafikantema effektivt informeras om            En text som används på vägmärken och
5562: detta.                                               informationsskyltar skall vara kortfattad och
5563:    Om experimentet informeras med skyltar vid        klar för att hinna läsas av vägtrafikanter från en
5564: vägkanten. På skyltama finns vägmärket 144           bil som är i rörelse. Därför kan den nödvändiga
5565: "Slirig körbana" med en intemationell symbol         texten inte anges på flera olika språk. Engelska
5566: och skriftlig information om halka på körbanan       som är ett universalspråk har vid sidan av finska
5567: på grund av minskad saltning.                        språket tagits i bruk på skyltama.
5568:    Enligt 10 § trafikministeriets beslut om tra-         Regeringen anser att ett intemationellt väg-
5569: fikanordningar (203/82) avgörs frågan om vil-        märke i samband med saltningsexperimentet ger
5570: ket språk som skall användas på ett vägmärke         en nödvändig och tillräcklig vaming åt vägtrafi-
5571: och en tilläggsskylt till detta av språkförhållan-   kantema. Den text som fogats till vamingsmär-
5572: dena i den kommun där märket finns. Av sär-          ket ger ytterligare information om saken. lnfor-
5573: skilda skäl kan för information undantagsvis         mationen kan dock av praktiska skäl inte ges på
5574: användas, förutom finska eller svenska, även         alla de språk som eventuellt kan komma i fråga,
5575: andra språk. Beslutet överensstämmer med             utan det är motiverat att begränsa antalet språk
5576: språklagen (148/22). Enligt statsrådets beslut nr    till två.
5577: 
5578:      Helsingforsden 4 december 1992
5579: 
5580:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
5581:                                                1992 vp
5582: 
5583: Kirjallinen kysymys 572
5584: 
5585: 
5586: 
5587:                                   Riihijärvi: Maatalouden supistumisen vaikutuksista maaseudun
5588:                                       ·elinkeinotoimintaan
5589: 
5590: 
5591:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5592: 
5593:    Maataloutta on Suomessa pyritty "ajamaan              Maatalouselinkeinoon on viimeisten kymme-
5594: alas" useilla erityyppisillä keinoilla jo useiden    nen vuoden aikana pyritty liittämään myös ns.
5595: vuosikymmenien ajan. Myös viimeisten vuosien         liitännäiselinkeinoja. Useimmiten nämä ovat ol-
5596: aikana maatalousyrittäjien määrää on karsittu        leet pienimuotoista kotiteollisuus- tai työpajatoi-
5597: raskaalla kädellä erilaisten maksujen lisäämi-       mintaa sekä matkailua. Tätä on voitu harjoittaa
5598: sien, lopetuspalkkioiden sekä eläkejärjestelmien     mm. valtion maaseudun pienyritystoimintaan
5599: kautta. Toimenpiteiden vaikutuksesta on maata-       tarkoitettujen tukimäärärahojen avulla. Kun
5600: louden harjoittajien määrä laskenut viimeisten       maatalouden harjoittamiselta viedään jatkuvasti
5601: vuosien aikana useilla tuhansilla ja satojatuhan-    pois kannattavuuspohjaa ja sitä pyritään tietoi-
5602: sia peltohehtaareita on saatu pois maataloustuo-     sesti vähentämään, heikkenevät myös liitännäis-
5603: tannon piiristä.                                     elinkeinojen harjoittamismahdollisuudet. Ilman
5604:     Maataloustuotanto keskittyy luonnollisesti       talouden perustan turvaavaa maatalouselinkei-
5605: maan sellaisiin osiin, joissa asutus muutoin on      noa ei myöskään muuta toimintaa pystytä kan-
5606: suhteellisen harvaa. Näin ollen maatalousyrittä-     nattavasti harjoittamaan maatiloilla. Kokonai-
5607: jät muodostavat merkittävän osan työssä toimi-       suudessaan tämä merkitsee toimeliaisuuden mer-
5608: vasta väestöstä niillä alueilla, joilla maatalous-   kittävää alentumista maaseudulla. Samalla ai-
5609: elinkeino on hallitsevassa asemassa. Tästä seu-      heutetaan runsasta työttömyyden lisääntymistä
5610: raa puolestaan se, että maataloustuotanto on         juuri niillä alueilla, joissa ennestäänkin työttö-
5611: sitä palvelevien ja täydentävien ammattialojen       myysasteet kohoavat lähes säännönmukaisesti
5612: merkittävä käyttäjä omilla alueillaan. Mikäli        20-25 %:iin koko työikäisestä väestöstä. Val-
5613: maatalousyrittäjien määrä olennaisesti vähenee,      tiolle tästä puolestaan aiheutuu runsaasti kus-
5614: vähenee myös muiden elinkeinojen kannatta-           tannuksia työttömyysturvan muodossa sekä
5615: vuus samoilla alueilla.                              alentuneiden verokertymien takia.
5616:     Haja-asutusalueiden tyhjenemisen ja maata-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5617: lousyrittäjien määrän vähenemisen johdosta on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5618: maaseudun haja-asutusalueilla joutunut lopetta-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5619: maan runsaasti sellaisia yrityksiä, jotka ovat       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5620: olleet riippuvaisia maatalousyrittäjien määrästä
5621: ja tarvitsemista palveluista. Lisäksi maaseudun                  Tietääkö Hallitus, että maassamme
5622: asukkaiden vähenemisen ja asutuskeskuksiin                    vuosikausia harjoitettu maatalouden
5623: muuttamisen takia on myös peruspalvelujen                     alasajo on aiheuttanut työttömyyttä
5624: määrässä tapahtunut merkittävää alenemista, ja                maatalouselinkeinon lisäksi myös muissa
5625: tätä kautta työssä toimiva väestö on vähentynyt               ammattiryhmissä, lisännyt työttömyys-
5626:  olennaisesti. Maatalouden alasajo on siis mer-               korvauskustannuksia valtiolle, saattanut
5627: kinnyt kautta linjan maaseudun haja-asutusalu-                konkurssiin useita liitännäis- ja palvelu-
5628: eiden palvelujen heikkenemistä ja veroa maksa-                elinkeinojen harjoittajia maaseudulla, ja
5629: van aktiivityöikäisen väestön vähenemistä. Sa-                   tietääkö Hallitus, kuinka paljon val-
5630: malla myös kuntien veroäyrikertymä on vähen-                  tiolta ja kunnilta on kyseisen tapahtuma-
5631:  tynyt ja vastaavasti eläkeikäisen väestön määrä              ketjun takia jäänyt verotuloja vuosittain
5632:  suhteellisesti kasvanut.                                     saamatta?
5633: 
5634:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5635: 
5636:                                           Heikki Riihijärvi
5637: 
5638: 220051L
5639: 2                                        1992 vp -   KK 572
5640: 
5641: 
5642: 
5643: 
5644:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5645: 
5646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työn muutokset vaikuttavat maaseudun elin-
5647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keinoihin.
5648: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn              Maatalouden tuotannon supistumisen joh-
5649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         dosta hallitus on pitänyt erityisen tärkeänä maa-
5650: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seudun pienyritystoiminnan kehittämistä. Pien-
5651: edustaja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallisesta   yritystoimintaa tukemalla on luotu uusia työ-
5652: kysymyksestä n:o 572:                                paikkoja, jotka ovat korvanneet huomattavan
5653:                                                      osan maatalouden muutoksesta johtuneesta yri-
5654:           Tietääkö Hallitus, että maassamme          tystoiminnan supistumisesta. Vuoden 1991 alus-
5655:        vuosikausia harjoitettu maatalouden           ta voimassa ollut maaseutuelinkeinolaki on an-
5656:        alasajo on aiheuttanut työttömyyttä           tanut hyvät puitteet tälle kehittämiselle. Työlli-
5657:        maatalouselinkeinon lisäksi myös muissa       syyttä tukevien toimenpiteiden osana hallitus
5658:        ammattiryhmissä, lisännyt työttömyys-         esittää ensi vuoden talousarvioon merkittävää
5659:        korvauskustannuksia valtiolle, saattanut      lisäystä maaseudun pienyritystoiminnan edistä-
5660:        konkurssiin useita liitännäis- ja palvelu-    miseen kohdistuvaan rahoitukseen.
5661:        elinkeinojen harjoittajia maaseudulla, ja        Maaseudun kehittäminen edellyttää useiden
5662:           tietääkö Hallitus, kuinka paljon val-      hallinnonalojen yhteistyötä. Yhteistyön lisäämi-
5663:        tiolta ja kunnilta on kyseisen tapahtuma-     seksi ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden
5664:        ketjun takia jäänyt verotuloja vuosittain     valmistelua varten hallitus on asettanut maaseu-
5665:        saamatta?                                     tupolitiikan neuvottelukunnan, jonka työ on
5666:                                                      jatkoa aiemmin toimineelle maaseudun kehittä-
5667:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          misprojektille. Maaseudun kehittämistoimintaa
5668: taen seuraavaa:                                      on arvioitu mm. valtiontilintarkastajien kerto-
5669:                                                      muksessa vuodelta 1991. Kertomuksen johto-
5670:    Hallitus on tietoinen siitä, että maatalouden     päätökset ovat hyvin yhdensuuntaisia hallituk-
5671: tuotannon ja maatilojen lukumäärän supistu-          sen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa.
5672: minen vähentää maaseudun työllisyyttä ja ta-            Maatalouden muutosten vaikutusta verotu-
5673: loudellista toimintaa. Maatalouden tuotanto-         loihin ei voida arvioida. Ei voida olettaa, että
5674: menetelmien kehittyminen ja elintarvikkeiden         maatalous ja sen maksamat verot säilyisivät
5675: kulutuksen muutokset aiheuttavat välttämättä         ennallaan toimintaympäristön muuttuessa, joten
5676: muutoksia myös maatalouteen. Myös kansain-           kysymyksessä tarkoitetulle arviolle ei ole miele-
5677: välisen kaupan ja muun kansainvälisen yhteis-        kästä vertailun lähtökohtaa.
5678: 
5679:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
5680: 
5681:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5682:                                           1992 vp -   KK 572                                             3
5683: 
5684: 
5685: 
5686: 
5687:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5688: 
5689:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Tili följd att jordbruksproduktionen minskat
5690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        har regeringen ansett att det är särskilt viktigt att
5691: den 3 november 1992 tili vederbörande medlem          utveckla småföretagarverksamheten på lands-
5692: av statsrådet översänt avskrift av följande av        bygden. Genom att stöda småföretagarverksam-
5693: riksdagsman Riihijärvi undertecknade spörsmål         het har man skapat nya arbetsplatser som ersät-
5694: nr 572:                                               ter en betydande del av den nedgång i företagar-
5695:                                                       verksamheten som orsakats av förändringarna
5696:           Är Regeringen medveten om att den           inom jordbruket. Landsbygdsnäringslagen, som
5697:        nedkörning av jordbruket som pågått i          varit i kraft sedan ingången av år 1991, har
5698:        vårt land i flera år har förorsakat arbets-    skapat goda ramar för denna utveckling. Som en
5699:        löshet även inom andra yrkesgrupper än         del av de åtgärder som stöder sysselsättningen
5700:        jordbruksnäringen, ökat statens kostna-        kommer regeringen i nästa års statsbudget att
5701:        der för arbetslöshetsersättningar, lett tili   föreslå en betydande ökning av den finansiering
5702:        att många som idkar tili jordbruket hö-        som hänför sig tili främjande av småföretagar-
5703:        rande näringar och servicenäringar för-        verksamheten.
5704:        satts i konkurs, och                              Ett samarbete melian flera förvaltningsområ-
5705:           vet Regeringen hur mycket staten och        den är en förutsättning för att landsbygden skall
5706:        kommunerna årligen har förlorat i ute-         utvecklas. Regeringen har tillsatt en landsbygds-
5707:        blivna skatteintäkter till följd av denna      politisk delegation som har som uppgift att öka
5708:        process?                                       samarbetet och bereda åtgärder för att utveckla
5709:                                                       landsbygden. Delegationens arbete är en fort-
5710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sättning på det förra utvecklingsprojektet för
5711: anföra följande:                                      landsbygden. Landsbygdens utvecklingsverk-
5712:                                                       samhet har utvärderats bl.a. i statsrevisorernas
5713:    Regeringen är medveten om att begräns-             berätte1se för år 1991. De i berättelsen dragna
5714: ningen av jordbruksproduktionen och antalet           slutsatserna går i mycket hög grad i samma
5715: gårdsbruksenheter minskar sysselsättningen och        riktning som regeringens mål och åtgärder.
5716: den ekonomiska verksamheten på landsbygden.              Den inverkan som förändringarna inom jord-
5717: Då jordbrukets produktionsmetoder utvecklas           bruket medför för beskattningen går inte att
5718: och konsumtionen av livsmedel förändras med-          uppskatta. Man kan inte anta att jordbruket och
5719: för detta ovillkorligen förändringar även inom        de skatter som betalas av jordbruket bibehålls
5720: jordbruket. Också förändringarna inom den in-         oförändrade när verksamhetsmiljön förändras,
5721: ternationella handeln och det övriga internatio-      och sålunda finns det ingen vettig jämförelse-
5722: nella samarbetet inverkar på landsbygdsnä-            grund för en sådan uppskattning som avses i
5723: ringarna.                                             spörsmålet.
5724: 
5725:      Helsingfors den 3 december 1992
5726: 
5727:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5728:                                               1992 vp
5729: 
5730: Skriftligt spörsmål 573
5731: 
5732: 
5733: 
5734: 
5735:                                   Metsämäki: Om bättre eltågsförbindelser för invånarna i Ingå och
5736:                                      Sjundeå
5737: 
5738: 
5739:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
5740: 
5741:    Den 1 januari 1993 inleder Statsjärnvägarna      tågen stanna t.ex. i Soiberg och Käla och för
5742: trafik med eltåg mellan Karis och Helsingfors.      övrigt försöka ordna med en matartrafik som på
5743: För västnylänningarna betyder det att förbindel-    bästa sätt skulle betjäna invånarna i Ingå och
5744: serna till och från Helsingfors avsevärt förbätt-   Sjundeå.
5745: ras i de flesta fall. Problemet blir dock att          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
5746: speciellt invånarna i Ingå och Sjundeå kommu-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5747: ner kommer att betjänas dåligt av de nya förbin-    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
5748: delserna om eltågen stannar enbart vid Ingå och     följande spörsmål:
5749: Sjundeå stationer.
5750:    Enligt uppgift pendlar ca 2 000 personer dag-              Är Regeringen medveten om Stats-
5751: ligen till arbete på annan ort från Ingå och               järnvägarnas planer, och
5752: Sjundeå. Största delen av dem pendlar till Hel-               vilka åtgärder ämnar Regeringen
5753: singforsregionen. För närvarande är det relativt           vidta för att trygga att invånarna i Ingå
5754: få som använder allmänna kommunikationsme-                 och Sjundeå på bästa sätt kan utnyttja
5755: del. För att öka användningen av de nya eltågs-            de nya eltågsförbindelserna inom den
5756: förbindelserna borde man ännu överväga att låta            s.k. G-trafikzonen?
5757: 
5758:      Helsingforsden 3 november 1992
5759: 
5760:                                          Lauri Metsämäki
5761: 
5762: 
5763: 
5764: 
5765: 220051L
5766: 2                                       1992 vp -    KK 573
5767: 
5768: Kirjallinen kysymys 573                                                                    Suomennos
5769: 
5770: 
5771: 
5772: 
5773:                                   Metsämäki: Inkoon ja Siuntion asukkaiden sähköjunayhteyksien
5774:                                      parantamisesta
5775: 
5776: 
5777:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5778: 
5779:    Valtionrautatiet aloittaa 1.1.1993 sähköjuna-     pysähtyä esim. Päivöiässä ja Kelassa, ja pyrkiä
5780: liikenteen Karjaan ja Helsingin välillä. Länsiuus-   lisäksi järjestämään syöttöliikennettä, joka pal-
5781: maalaisille tämä merkitsee molemmissa tapauk-        velisi parhaalla mahdollisella tavalla Inkoon ja
5782: sissa yhteyksien huomattavaa paranemista Hel-        Siuntion asukkaita.
5783: sinkiin ja Helsingistä. Ongelmaksi jää kuitenkin,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5784: että erityisesti Inkoon ja Siuntion asukkaita uu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5785: det yhteydet palvelevat huonosti, jos sähköjunat     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5786: pysähtyvät pelkästään Inkoon ja Siuntion ase-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5787: milla.
5788:     Tietojen mukaan noin 2 000 henkilöä tekee                  Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-
5789: päivittäin työmatkoja toiselle paikkakunnalle               teiden suunnitelmista, ja
5790: Inkoosta ja Siuntiosta. Suurin osa heistä käy                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5791: työssä Helsingin seudulla. Tällä hetkellä suhteel-          ryhtyä, jotta Inkoon ja Siuntion asuk-
5792: lisen harvat käyttävät julkisia liikennevälineitä.          kaat voisivat parhaalla mahdollisella ta-
5793: Uusien sähköjunayhteyksien käytön lisäämiseksi              valla käyttää uusia sähköjunayhteyksiä
5794: olisi vielä harkittava mahdollisuutta antaa junien          ns. G-liikennevyöhykkeellä?
5795: 
5796:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5797: 
5798:                                           Lauri Metsämäki
5799:                                          1992 vp -    KK 573                                            3
5800: 
5801: 
5802: 
5803: 
5804:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5805: 
5806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on runkokuljettaja, joka hoitaa näin ollen liiken-
5807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nettä pääasiassa suurten asutuskeskusten välillä.
5808: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kun käyttäjämäärät pienillä paikkakunnilla
5809: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri           ovat vähäisempiä, liikennettä hoitamaan sovel-
5810: Metsämäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tuvat paremmin kevyemmät kulkuvälineet,jotka
5811: sen n:o 573:                                         toimivat syöttöyhteyksinä junien pysähdyspai-
5812:                                                      koille. Valtionrautatiet valitsee tarkoin ne paik-
5813:           Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-      kakunnat, jotka liikenteenhoidollisesti ja mat-
5814:        teiden suunnitelmista, ja                     kustajapotentiaalinsa perusteella sopivat liityn-
5815:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       täliikenteen pysähdyspaikoiksi.
5816:        ryhtyä, jotta Inkoon ja Siuntion asuk-            Kirkkonummen ja Karjaan välillä junat tule-
5817:        kaat voisivat parhaalla mahdollisella ta-     vat pysähtymään vain Siuntiossa ja Inkoossa.
5818:        valla käyttää uusia sähköjunayhteyksiä        Tähän on olemassa useita syitä. Käyttäjämäärät
5819:        ns. G-liikennevyöhykkeellä?                   olivat junien aikanaan pysähtyessä muilla paik-
5820:                                                      kakunnilla erittäin pienet. Junaa kohden oli
5821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         0-4 käyttäjää, molemmat suunnat yhteenlaski-
5822: vasti seuraavaa:                                     en. Lisäksi junille on taattava riittävä nopeus,
5823:                                                      jotta yksiraiteinen rata selviää siitä junamääräs-
5824:    Helsingin ja Turun välisen rataosuuden perus-     tä (mukaan lukien nopeat junat), mikä radalle
5825: parannus- ja sähköistysprojektissa saavutetaan       on suunniteltu. Nopeus on myös palvelutasoetu
5826: 1.1.1993 merkittävä välivaihe, kun rata valmis-      matkustajille.
5827: tuu Kirkkonummen ja Karjaan välille. Työn                Aseman ylläpitämisestä (mm. talvikunnossa-
5828: valmistuminen mahdollistaa sähköjunaliiken-          pito) aiheutuvat kustannukset on myös suh-
5829: teen aloittamisen ko. välillä.                       teutettava käyttäjämääriin.
5830:    Rata Kirkkonummen ja Turun välillä on                 Vuodenvaihteessa alkava liikenne on tietyllä
5831: yksiraiteinen, minkä vuoksi ratakapasiteetti on      tavalla myös kokeilu, jolloin nähdään liikenteen
5832: rajallinen. Ratatöiden vuoksi on jouduttu jo         tarve ja toimivuus. Valtionrautatiet on valmis
5833: supistamaan junaliikennettä siten, että pikajuni-    kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, mikäli muu-
5834: en lisäksi kulussa on ollut vain yksi henkilöjuna-   tostarvetta esiintyy. Myöhemmässä vaiheessa lii-
5835: pari välillä Karjaa-Kirkkonummi. Muut neljä          kennettä on tarkoitus lisätä ns. nopean taajama-
5836: vuoroa on korvattu linja-autoilla.                   liikenteen puitteissa.
5837:    Nyt voidaan lopettaa tilapäisjärjestelyt ja           Parhaillaan on tekeillä liityntäliikenneselvitys,
5838: aloittaa 1.1.1993 liikenne sähköjunilla Karjaalle    joka valmistuu marras-joulukuun vaihteessa.
5839: asti, jolloin rataosa myös liitetään Helsingin       Selvityksessä ovat mukana nimenomaan Kirk-
5840: lähiliikennealueeseen. Työpäivinä ajetaan neljä      konummen ja Karjaan väliset asemat. Kun
5841: vuoroa Karjaan suuntaan ja kolme vuoroa Kar-         suunnitelma on valmis, nähdään, mitä toimenpi-
5842: jaalta Helsinkiin. Pääsääntöisesti Karjaan junat     teitä voidaan tehdä, jotta taataan kulkumahdol-
5843: ovat nykyisiä Helsingin ja Kirkkonummen väli-        lisuus alueilta, jotka sijaitsevat lakkautettavien
5844: siä junia, joiden matkaa jatketaan. Valtionrauta-    liikennepaikkojen ympärillä. Liityntäliikenne on
5845: teiden mielestä tämä on pääosalle matkustajista      tarkoitus hoitaa linja-autoilla tai takseilla. Tar-
5846: erittäin selvä palvelutason parannus.                koituksena on tehdä liikennesuunnitelmat mah-
5847:    Junien käyttäjämääriin vaikuttaa oleellisesti     dollisimman paljon asiakkaiden toiveiden mu-
5848: aikataulujen lisäksi pysähtymisperiaate. Valtion-    kaisiksi.
5849: rautatiet lähtee suunnitelmissaan siitä, että juna
5850:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992
5851: 
5852:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
5853: 4                                       1992 vp -   KK 573
5854: 
5855: 
5856: 
5857: 
5858:                                    Till Riksdagens Herr Talman
5859: 
5860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kan på tågens passagerarantal. Statsjämvägama
5861: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederhörande        utgår i sina planer från att tåget är en stomtrans-
5862: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     portör och sköter sålunda främst trafiken mellan
5863: dagsman Lauri Metsämäki undertecknade               stora hosättningscentra.
5864: skriftliga spörsmål nr 573:                             När passagerarantalet på mindre orter är
5865:                                                     ringa sköts trafiken effektivare med lättare trans-
5866:           Är Regeringen medveten om Stats-          portmedel som fungerar som matarförhindelser
5867:        jämvägamas planer, och                       till tågens haltpunkter. Statsjämvägama väljer
5868:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           noga de orter som med tanke på skötseln av
5869:        vidta för att trygga att invånama i Ingå     trafiken och sin passagerarpotential lämpar sig
5870:        och Sjundeå på hästa sätt kan utnyttja       som haltpunkter för förhindelsetrafiken.
5871:        de nya eltågsförhindelsema inom den              Mellan Kyrkslätt och Karis kommer tågen att
5872:        s.k. G-trafikzonen?                          stanna endast i Sjundeå och Ingå. Orsakema till
5873:                                                     detta är många. Tidigare när tågen stannade på
5874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       andra orter var passagerarantalet på dessa orter
5875: anföra följande:                                    synnerligen litet, 0-4 passagerare per tåg håda
5876:                                                     riktningama medräknade. Dessutom måste tå-
5877:    I upprustnings- och elektrifieringsprojektet     gen kunna garanteras en viss hastighet för att
5878: för handelen mellan Helsingfors och Aho upp-        den enkelspåriga hanan skall kunna klara av den
5879: nås ett viktigt mellanskede den 1 januari 1993      planerade tågmängden på hanan (de snahha
5880: när hanan mellan Kyrkslätt och Karis hlir får-      tågen inheräknade). Dessutom utgör snahhheten
5881: dig. Då arhetet är slutfört är det möj1igt att      en fördel i servicen för passagerama.
5882: inleda e1tågstrafiken mellan des~a stationer.           De kostnader som upprätthållandet av statio-
5883:    Banan mellan Kyrks1ätt och Aho är enkelspå-      ner (hl.a. vinterunderhåll) åsamkar måste också
5884: rig, vi1ket innehär att hankapaciteten är hegrän-   ställas i relation till passagerarantalet.
5885: sad. På grund av hanarhetena har man redan              Den trafik som inleds vid årsskiftet är på sätt
5886: varit tvungen att hegränsa tågtrafiken så att       och vis även ett försök, i vilket hehovet av
5887: förutom snälltågen endast ett persontågspar har     trafiken och dess ändamålsenlighet framgår.
5888: gått i trafik på sträckan Karis-Kyrks1ätt. De       Statsjämvägama är redo att pröva olika altema-
5889: övriga fyra turema har ersatts med hussar.          tiv ifall ändringar hehövs. Avsikten är att i ett
5890:    Nu kan de interimistiska arrangemangen           senare skede öka trafiken inom ramen för den
5891: frångås och den 1 januari 1993 kan trafiken med     s.k. snahha tätortstrafiken.
5892: e1tåg ända till Karis inledas, då denna handel          En utredning om förhindelsetrafiken pågår
5893: även införlivas med Helsingfors närtrafikområ-      som häst. Den slutförs i månadsskiftet novem-
5894: de. Under arhetsdagar kommer fyra turer att         her-decemher. I denna utredning ingår statio-
5895: köras i riktning mot Karis och tre turer från       nema mellan Kyrkslätt och Karis. När planen är
5896: Karis mot Helsingfors. I regel är Karis-tågen       genomförd återstår att se vilka åtgärder som kan
5897: sådana tåg som för närvarande kör mellan            vidtas för att garantera förhindelsema från om-
5898: Helsingfors och Kyrkslätt, vilkas färd förlängs.    råden som är helägna kring de trafikplatser som
5899: Statsjämvägama är av den åsikten att detta för      skallläggas ned. Förhindelsetrafiken skall skötas
5900: de flesta passagerare innehär en tydlig förhätt-    med hussar eller taxi. Meningen är att trafikpla-
5901: ring av servicenivån.                               neringen i så hög grad som möjligt skall genom-
5902:    Förutom tidtahellema har principen för på        föras enligt kundemas önskemål.
5903: vilka stationer tågen stannar en avsevärd inver-
5904: 
5905:      Helsingfors den 4 decemher 1992
5906: 
5907:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
5908:                                                 1992 vp
5909: 
5910: Skriftligt spörsmäl 574
5911: 
5912: 
5913: 
5914: 
5915:                                    Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att ersätta kärnkraften med
5916:                                        andra energiformer
5917: 
5918: 
5919:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5920: 
5921:    Då det inom regeringen trots allt fortfarande      ifrån säkert att det någonsin kunde utnyttjas
5922: synes föreligga ett visst intresse får en fortsatt    med flere bortkastade miljarder som följd. Folk-
5923: utbyggnad av kärnkraften i vårt land ser sig          opinionen är den starka faktor som med stor
5924: undertecknade tvungna att återigen ingripa i          sannolikhet kan leda tili att det hos oss g~r som
5925: denna fråga.                                          bl.a. med Zwentendorf kärnkraftverk i Osterri-
5926:    Efter det att riksdagen med klar majoritet         ke, som aldrig tagits i bruk.
5927: den 3 november 1992 förutsatt att en utbygg-              En kraftigt utökad naturgaskonsumtion vore
5928: nad av kärnkraft inte skali ingå i Finlands           självfaliet en många gånger bättre lösning än
5929: energistrategi, bör denna fråga sålunda betrak-       kämkraften och därtill har vi ju de s.k. småska-
5930: tas som slutbehandlad. Oroande är dock att            liga energiformerna som särskilt borde stimule-
5931: det inom regeringen under de senaste dagarna          ras. Specielit prioritet borde ges för ett snabbt
5932: framkommit uppgifter om att oberoende av              beslut för inledandet av naturgasimport från
5933: hur riksdagen kommer att besluta, så fortsätter       Norge. Norges minimikrav gäliande en årskon-
5934: regeringen beredningen om en fortsatt utbygg-         sumtion om fyra miljarder kubikmeter gas med-
5935: nad av kärnkraften. Detta skulie enligt uppgif-       för inga som helst problem för oss. Denna
5936: ter förorsakas av den ansökan om en utbygg-           gasvolym kommer inte närmelsevis att räcka till
5937: nad av kärnkraften som tillstälits regeringen.        med tanke på att våra kärnkraftverk förr elier
5938: Så kan självfaliet inte ske med tanke på riks-        senare måste avvecklas.
5939: dagens fattade beslut.                                    Att en eventueli naturgasimport från Norge
5940:     I en situation då landets ekonomi och syssel-     främst från kärnkraftsindustrins sida bedömts
5941: sättningsläge måste betecknas som krisartade          som ett mindre lönsamt alternativ är väl knap-
5942: vore det ju märkligt om inte regeringen i första      past ägnat att förvåna. Utredning och under-
5943: hand bedömer det framtida energibehovet på            handlingar om naturgasimport från Norge bor-
5944: basen av vad våra egna inhemska resurser kan ge       de omedelbart påbörjas.
5945: oss.                                                      Därtili har vi en enorm energireserv inom
5946:     En ytterligare utbyggnad av kärnkraften kan       skogssektorn. Den största och förnyelsebara rå-
5947: på inga villkor godtagas varför även av denna         varan som vi utnyttjar endast tili ca två tredjede-
5948:  orsak andra energilösningar måste prioriteras.       lar kunde ge avsevärda möjligheter. Energian-
5949:     För en tid sedan ifrågasatte även den brittiske   vändningen av ved kan utökas tili det dubbla i de
5950:  forskaren och ekonomen Gordon MacKerron              fjärrvärmeanläggningar som nu delvis använder
5951:  vår kärnkraftsindustris kostnadsberäkningar vid      flis, d.v.s. tili ca två miljoner kubikmeter. An-
5952:  byggandet av kärnkraftverk.                          läggningar för tung brännolja kunde byggas om
5953:     I en tid då den övriga västvärlden överlag        för flisanvändning. I många städer och lands-
5954:  överger kärnkraften som energikälia framhärdar       kommuner är det dessutom just nu aktuelit att
5955:  man hos oss envetet att fortsätta på denna linje.    planera och bygga el- och värmeproducerande
5956:  Otroligt. Inte att undra på att Finlands stora       kraftverk. De borde självfaliet drivas med ved
5957:  kämkraftsvänlighet på de flesta håli skapar und-     och flis och ingalunda med tung brännolja.
5958:  ran och förvåning.                                   Några ved- och flisbaserade anläggningar är
5959:     Om också byggandet av ett femte kärnkraft-        redan under byggnad, så det finns relativt exakta
5960:  verk verkligen skulle ha påbörjats, är det långt     uträkningar över deras lönsamhet.
5961: 
5962:  220051L
5963: 2                                         1992 vp -   KK 574
5964: 
5965:     Underlag finns alltså för beslutsfattandet. Det   att befrämja skogsvården och dessutom finns ett
5966: enda som behövs är åtgärder för att göra den          omnämnande om ökad användning av de in-
5967: flisbaserade värmen och elektriciteten konkur-        hemska energiformerna.
5968: renskraftiga. Det som bl.a. framledes krävs är en         Våra egna möjligheter att vända den ekono-
5969: ytterligare energiskatt för olja och koi som          miska krisens trend borde väl nu om någonsin
5970: utnyttjas för energiproduktion.                       beaktas. En kraftig satsning genom en ökad
5971:     Enligt de utredningar som nyligen gjorts bl.a.    energiproduktion med ved och flis skulle positivt
5972: på uppdrag av Skogssektorns tjänstemannaför-          och med omedelbar effekt bidra tili en förbättrad
5973: bund skulle en utökad energiproduktion genom          sysselsättning och nationalekonomi. Finland har
5974: utnyttjandet av ved och flis medföra en väldig        ju inte mera råd att misshushålla med sin mest
5975: ökning av sysselsättningen och samtidigt en           betydande råvaruresurs.
5976: betydande inbesparing av dyrbar västvaluta. En            Vad sedan en ev. ytterligare utbyggnad av
5977: energiproduktion om 1 000 megawatt beräknas           kärnkraften beträffar borde även de senaste
5978: kräva ca 10 miljoner kubikmeter ved på årsnivå.       aktuella erfarenheterna från vårt västra grann-
5979: Den direkta sysselsättande effekten skulle inne-      land Sverige ge envar något att tänka på. Inte
5980: bära ca 5 000 nya heltidsarbetsplatser. Därtill       mindre än fem kärnreaktorer stoppades för över
5981: kommer de indirekta sysselsättningseffekterna         en månad sedan och fortfarande har kärnkrafts-
5982: som beräknas tili flerdubbla.                         inspektionen inte ansett sig kunna bevilja drifts-
5983:     En idealisk lösningsmodell kunde vara värme-      tillstånd. Det aktuella stoppet av kärnreaktorer-
5984: verk i storleksordningen 2-15 megawatt och i          na har vidtagits efter det allvarliga säkerhetspro-
5985: enskilda falllångt större enheter.                    blem i reaktorerna upptäckts.
5986:     En ökad användning av ved vid energipro-              Vid Barsebäck kärnkraftverk har problemen
5987: duktion motiveras med vedens miljövänlighet,          varit betydande med flere tvärstopp och igång-
5988: dess positiva inverkan på den regionala ekono-        sättningar om vartannat. Nödkylningssystemet
5989: min, sysselsättningen, handelsbalansen samt           fungerar inte som det borde och därför har
5990: skogsvården. Av flisens pris utgörs ca 80% av         Sveriges kärnkraftsinspektion beslutat att tillsvi-
5991: arbets- och maskinkostnader. Investeringskost-        dare stänga de fem äldsta reaktorerna som
5992: naderna för anläggningar som använder in-             levererats av Asea-Atom (numera ABB-Atom).
5993: hemskt bränsle är något högre än för sådana               Att den danska regeringen till den svenska
5994: som använder tung brännolja, men arbetet och          regeringen för en tid sedan gjort hänvändelser
5995: råvaran är dock nästan helt inhemska.                 om att stoppa Barsebäck är väl knappast ägnat
5996:     Det som i detta skede framförallt från stats-     att förvåna. Som förvånande måste betecknas
5997: maktens sida skulle krävas vore ett kännbart          att de väldiga problem som observerats i de
5998: investeringsbidrag (20-30 %) samt fördelaktiga        svenska kärnkraftsreaktorerna knappast alls
5999: lån för byggandet av ved- och fliseldade energi-      observerats av massmedia i vårt land.
6000: anläggningar. De nuvarande villkoren för stöd             Vi har dessvärre att för vår del emotse liknan-
6001: via handels- och industriministeriet är för närva-    de problem med våra kärnkraftsenheter som i
6002: rande sådana, att flisanläggningar vanligtvis inte    Sverige. I synnerhet vad gäller Lovisa I:an och
6003: erhåller stöd. Framförallt borde sålunda statens      II:an som blir bara äldre och skrotigare.
6004: och kommunernas inrättningar åläggas att ut-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6005: nyttja ved och flis i all energiproduktion där det    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6006: bara tekniskt är möjligt.                             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6007:     En alternativ lösning, som även berörts i         följande spörsmål:
6008: offentligheten, vore att staten aktivt i varje fall
6009: på sikt skulle bidra med finansiering av ett eller              Kommer Regeringen att fatt ett enty-
6010: två cellulosaindustrienheter. En cellulosaenhet              digt principbeslut om att en ytterligare
6011: med en kapacitet om 400 000 ton beräknas ge ett              utbyggnad av kärnkraften inte kommer
6012: energiöverskott om 40-50 megawatt. Enligt                    ifråga i sitt svar tili den tili regeringen
6013: gjorda beräkningar kostar ett 1 000 megawatts                inlämnade ansökan om byggnadstill-
6014: kärnkraftverk i byggnadskostnader 12-15 mil-                 stånd för ett femte kärnkraftverk,
6015: jarder mark eller lika mycket som 5-6 cellulosa-                vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
6016: industrienheter.                                             eller kommer den eventuellt att vidtaga
6017:     Regeringen har i sitt verksamhetsprogram                 för en fortsatt utredning om naturgasim-
6018: lovat underlätta energianvändningen av ved för               port från Norge, och
6019:                                   1992 vp -   KK 574                                       3
6020: 
6021:      vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        avgörande sätt utöka den ved- och flisba-
6022:   eller ämnar den vidtaga för att på ett           serade energiproduktionen?
6023: 
6024: Helsingfors den 3 november 1992
6025: 
6026:     Henrik Westerlund             Håkan Malm                 Matti Vanhanen
6027:     Bjarne Kallis                 Jan-Erik Enestam           Anneli Jäätteenmäki
6028:     Heidi Hautala                 Erkki Pulliainen           Eeva Kuuskoski
6029:     Eva Biaudet                   Anneli Taina               Marjatta Stenius-Kaukonen
6030:     Eila Rimmi                    Margareta Pietikäinen      Jouni J. Särkijärvi
6031: 4                                          1992 vp -    KK 574
6032: 
6033: Kirjallinen kysymys 574                                                                        Suomennos
6034: 
6035: 
6036: 
6037: 
6038:                                     Westerlund ym.: Ydinvoiman korvaamisesta muilla energiamuo-
6039:                                        doilla
6040: 
6041:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6042: 
6043:    Koska hallitus kaikesta huolimatta näyttää           la Itävallassa. Voimalaaharr ei koskaan ole otet-
6044: edelleenkin olevan kiinnostunut ydinvoiman li-          tu käyttöön.
6045: särakentamisesta maahamme, joudumme jälleen                Maakaasun käytön lisääminen on tietysti
6046: puuttumaan tähän kysymykseen.                           ydinvoimaa monta kertaa parempi ratkaisu, ja
6047:    Sen jälkeen, kun eduskunta selkeällä enem-           tämän lisäksi on ns. pienimuotoiset energia-
6048: mistöllä 3 päivänä marraskuuta 1992 edellytti,          muodot, joiden käyttöön tulisi erityisesti kan-
6049: ettei ydinvoiman lisärakentaminen sisälly Suo-          nustaa. Etusijalle tulisi erityisesti asettaa nopea
6050: men energiastrategiaan, on tätä asiaa pidettävä         päätös Norjasta tapahtuvan maakaasun tuon-
6051: loppuun käsiteltynä. Huolestuttavaa kuitenkin           nin käynnistämiseksi. Norjan vähimmäisvaati-
6052: on, että hallituksen piirissä on viime päivinä          mus neljän miljardin kuutiometrin vuosikulu-
6053: esiintynyt tietoja, joiden mukaan siitä riippumat-      tuksesta ei aiheuta Suomelle minkäänlaisia on-
6054: ta, mitä eduskunta päättää, hallitus jatkaa ydin-       gelmia. Tämä kaasumäärä ei tule läheskään
6055: voiman lisärakentamisen valmistelua. Tämä ai-           riittämään ottaen huomioon sen, että meidän
6056: heutuisi tietojen mukaan ydinvoiman lisäraken-          on ennemmin tai myöhemmin luovuttava ydin-
6057: tamishakemuksesta, joka on toimitettu hallituk-         voimaloistamme.
6058: selle. Näin ei tietenkään voi tapahtua eduskun-            Tuskin hämmästyttää, että ennen kaikkea
6059: nan tekemän päätöksen huomioon ottaen.                  ydinvoimateollisuus ei ole pitänyt maakaasun
6060:     Tilanteessa, jolloin maan talous ja työllisyys-     tuontia Norjasta kovin kannattavana vaihto-
6061: tilanne on kriisissä, olisi kummallista, jollei hal-    ehtona. Selvitys ja neuvottelut maakaasun tuo-
6062: litus ensisijaisesti arvioisi tulevaa energiantarvet-   miseksi Norjasta tulisi aloittaa välittömästi.
6063: ta omien kotimaisten voimavarojemme perus-                 Lisäksi meillä on metsäsektorilla suunnatto-
6064: teella.                                                 mat energiavarat. Suurin uusiutuva raaka-aine-
6065:    Ydinvoiman lisärakentamista ei voida mis-            vara, josta käytetään ainoastaan noin kaksi
6066: sään tapauksessa hyväksyä, joten tästäkin syystä        kolmannesta, voisi tarjota suunnattomia mah-
6067: muille energiaratkaisuille on annettava etusija.        dollisuuksia. Puun energiakäyttö voidaan nyt
6068:     Jokin aika sitten brittiläinen tutkija ja ekono-    osittain haketta käyttävissä kaukolämpölaitok-
6069: mi Gordon MacKerron asetti kyseenalaiseksi              sissa lisätä kaksinkertaiseksi eli noin kahteen
6070: ydinvoimateollisuutemme ydinvoimalan raken-             miljoonaan kuutiometriin. Raskasta polttoöljyä
6071: tamisesta tekemät kustannuslaskelmat.                   käyttävät laitokset voitaisiin muuttaa hakekäyt-
6072:    Aikana, jolloin muu läntinen maailma kautta          töisiksi. Monissa kaupungeissa ja maalaiskun-
6073: linjan luopuu ydinvoimasta energianlähteenä,            nissa on sitä paitsi juuri nyt ajankohtaista säh-
6074: meillä pidetään itsepintaisesti kiinni tällä linjalla   köä ja lämpöä tuottavien voimaloiden suunnit-
6075: jatkamisesta. Uskomatonta. Ei ole ihme, että            telu ja rakentaminen. Niiden käyttövoimana
6076: Suomen suuri ydinvoimamyönteisyys aiheuttaa             tulisi tietenkin olla puu ja hake eikä suinkaan
6077: useimmilla tahoilla ihmetystä ja hämmästystä.           raskas polttoöljy. Joitakin puu- ja hakekäyt-
6078:    Vaikka viidennen ydinvoimalan rakentami-             töisiä laitoksia on jo rakenteilla, joten niiden
6079: nen todella aloitettaisiin, ei suinkaan ole varmaa,     kannattavuudesta on suhteellisen tarkkoja las-
6080: että voimalaa voidaan käyttää koskaan, mistä            kelmia.
6081: seuraisi useiden miljardien tappio. Kansalais-             Pohja päätöksenteolle on siis olemassa. Tarvi-
6082: mielipide on voimatekijä, joka saattaa hyvin            taan ainoastaan toimenpiteitä hakkeeseen perus-
6083: todennäköisesti johtaa samaan tulokseen meillä          tuvan lämmön ja sähkön saamiseksi kilpailuky-
6084: kuin mm. Zwentendorfin ydinvoimalan kohdal-             kyiseksi. Tulevaisuudessa onkin mm. korotetta-
6085:                                             1992 vp -   KK 574                                           5
6086: 
6087: va energiaveroa energiantuotantoon käytettä-                Omat mahdollisuutemme taloudellisen kriisin
6088: västä öljystä ja hiilestä.                              suunnan kääntämiseksi tulisi nyt jos koskaan
6089:     Äskettäin mm. Metsäalan Toimihenkilöliiton          ottaa huomioon. Voimakas panostus energian-
6090: toimesta teetettyjen selvitysten mukaan ener-           tuotannon lisäämiseen puun ja hakkeen avulla
6091: giantuotannon lisääminen käyttämällä puuta ja           vaikuttaisi myönteisesti ja parantaisi välittömäs-
6092: haketta lisäisi valtavasti työllisyyttä ja merkitsisi   ti työllisyyttä ja kansantaloutta. Suomella ei ole
6093: samalla kallisarvoisen länsivaluutan huomatta-          enää varaa haaskata merkittävintä raaka-aine-
6094: vaa säästöä. Tuhannen megawatin energiantuo-            varaansa.
6095: tantoon arvioidaan tarvittavan noin 10 miljoo-              Mitä sitten mahdolliseen ydinvoiman lisä-
6096: naa kuutiometriä puuta vuositasolla. Työllisyys-        rakentamiseen tulee, viimeisimpien kokemusten
6097: vaikutus olisi noin 5 000 kokoaikatyöpaikkaa.           läntisestä naapurimaastamme Ruotsista tulisi
6098: Lisäksi epäsuorien työllisyysvaikutusten arvioi-        antaa itse kullekin ajattelemisen aihetta. Jopa
6099: daan olevan moninkertaiset.                             viisi ydinreaktoria jouduttiin pysäyttämään yli
6100:     Ihanteellisena ratkaisumallina voisivat olla        kuukausi sitten, eikä vieläkään Ruotsin valtion
6101: 2-15 megawatin suuruuusluokkaa olevat läm-              ydinvoima-asiain tarkastuslaitos ole katsonut
6102: pölaitokset ja yksittäisissä tapauksissa paljon         voivansa myöntää käyttölupaa. Y dinreaktorit
6103: suuremmat yksiköt.                                      pysäytettiin sen jälkeen, kun reaktoreissa oli
6104:     Puun käytön lisäämiselle energiantuotan-            havaittu vakavia turvallisuusongelmia.
6105: nossa on perusteluina puun ympäristöystävälli-              Barsebäckin ydinvoimalassa on ollut huomat-
6106: syys, sen myönteinen vaikutus alueen talou-             tavia ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet useita
6107: teen, työllisyyteen, kauppataseeseen sekä met-          vuorottaisia pysäytyksiä ja käynnistyksiä. Hätä-
6108: sänhoitoon. Hakkeen hinnasta noin 80 % muo-             jäähdytysjärjestelmä ei toimi niin kuin pitäisi,
6109: dostuu työ- ja konekustannuksista. Kotimaista           minkä vuoksi Ruotsin valtion ydinvoima-asiain
6110: polttoainetta käyttävien laitosten investointi-         tarkastuslaitos on päättänyt toistaiseksi sulkea
6111: kustannukset ovat hiukan suuremmat kuin ras-            Asea-Atomin (nykyisin ABB-Atom) toimitta-
6112: kasta polttoöljyä käyttävien laitosten, mutta           mat viisi vanhinta reaktoria.
6113: työ ja raaka-aine ovat kuitenkin lähes koko-                Tanskan hallitus on jokin aika sitten ve-
6114: naan kotimaisia.                                        donnut Ruotsin hallitukseen Barsebäckin py-
6115:     Tässä vaiheessa tarvittaisiin ennen kaikkea         säyttämiseksi, missä on tuskin mitään ih-
6116: valtiovallan taholta tuntuva investointiavustus         mettelemistä. Hämmästyttävänä on pidettävä,
6117: (20-30 %) sekä edullisia lainoja puu- ja hake-          että Ruotsin ydinvoimareaktoreissa esiintynei-
6118: käyttöisten energialaitosten rakentamiseksi. Ny-        siin valtaviin ongelmiin on tuskin lainkaan
6119: kyiset kauppa- ja teollisuusministeriön kautta          kiinnitetty huomiota maamme tiedotusväli-
6120: annettavalle tuelle asetetut ehdot ovat sellaiset,      neissä.
6121: etteivät hakelaitokset tavallisesti saa tukea. Näin         Meidän ydinvoimayksiköissämille on valitet-
6122: ollen ennen kaikkea valtion ja kuntien laitokset        tavasti odotettavissa vastaavanlaisia ongelmia
6123: tulisi velvoittaa käyttämään puuta ja haketta           kuin Ruotsissa. Tämä koskee erityisesti Loviisa
6124: kaikessa energiantuotannossa, jossa se vain on          ykköstä ja kakkosta, jotka käyvät yhä vanhem-
6125: teknisesti mahdollista.                                 miksi ja huonokuntoisemmiksi.
6126:     Myös julkisuudessa käsiteltynä vaihtoehtoise-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6127: na ratkaisuna olisi valtion aktiivinen osallistumi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6128: nen pitkällä tähtäyksellä yhden tai kahden sel-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6129: luloosateollisuusyksikön rahoituksen. Selluloo-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6130:  sayksikön, jonka kapasiteetti on 400 000 tonnia,
6131:  arvioidaan antavan 40-50 megawatin energia-                      Tuleeko Hallitus tekemään yksiselit-
6132:  ylijäämän. Tehtyjen laskelmien mukaan 1 000                   teisen periaatepäätöksen, jonka mukaan
6133: megawatin ydinvoimalan rakennuskustannukset                    ydinvoiman lisärakentaminen ei tule ky-
6134:  ovat 12-15 miljardia markkaa eli yhtä paljon                  symykseen, vastauksessaan hallitukselle
6135:  kuin 5-6 selluloosayksikköä.                                  jätettyyn viidennen ydinvoimalan raken-
6136:     Hallitus on toimintaohjelmassaan luvannut                  nuslupahakemukseen,
6137:  helpottaa puun energiakäyttöä edistääkseen                       mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6138: metsänhoitoa, ja lisäksi ohjelmassa on maininta                tynyt tai aikoo mahdollisesti ryhtyä jat-
6139:  kotimaisten energiamuotojen käytön lisäämi-                   kaakseen selvitystä maakaasun tuomi-
6140:  sestä.                                                        seksi Norjasta ja
6141: 6                                      1992 vp -   KK 574
6142: 
6143:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-         sevasti puuhun ja hakkeeseen perustuvaa
6144:       tynyt tai aikoo ryhtyä lisätäkseen ratkai-        energian tuotantoa?
6145:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
6146: 
6147:         Henrik Westerlund              Håkan Malm                 Matti Vanhanen
6148:         Bjarne Kallis                  Jan-Erik Enestam           Anneli Jäätteenmäki
6149:         Heidi Hautala                  Erkki Pulliainen           Eeva Kuuskoski
6150:         Eva Biaudet                    Anneli Taina               Marjatta Stenius-Kaukonen
6151:         Eila Rimmi                     Margareta Pietikäinen      Jouni J. Särkijärvi
6152:                                           1992 vp -   KK 574                                          7
6153: 
6154: 
6155: 
6156: 
6157:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6158: 
6159:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        töslupahakemuksella haetaan arviota hankkeen
6160: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yhteiskunnan kannalta katsotusta koko-
6161: olette 3 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            naisedusta. Vasta mahdollisen periaatepäätök-
6162: kirjeenne n:o 1872 ohella toimittanut valtioneu-      sen jälkeen voimayhtiöt voivat hakea rakennus-
6163: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          yms. lupia.
6164: kansanedustaja Westerlundin ym. näin kuulu-              Periaatepäätöslupahakemus on valmistelta-
6165: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 574:             vana kauppa- ja teollisuusministeriössä. Ydin-
6166:                                                       energialain mukaan periaatepäätöslupahakemus
6167:           Tuleeko Hallitus tekemään yksiselit-        tulee käsitellä hallituksessa, ja mikäli päätös on
6168:        teisen periaatepäätöksen, jonka mukaan         myönteinen, se saatetaan eduskunnan vahvistet-
6169:        ydinvoiman lisärakentaminen ei tule ky-        tavaksi. Tässä tapauksessa, kuten energiaselon-
6170:        symykseen, vastauksessaan hallitukselle        teossa luvattiin, hakemus olisi tullut eduskunnan
6171:        jätettyyn viidennen ydinvoimalan raken-        käsittelyyn ehkä jo kuluvan vuoden kuluessa,
6172:        nuslupahakemukseen,                            mikäli eduskunta ei olisi tehnyt selontekokäsitte-
6173:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      lyn yhteydessä hakemuksen kannalta kielteistä
6174:        tynyt tai aikoo mahdollisesti ryhtyä jat-      ponsikannanottoa.
6175:        kaakseen selvitystä maakaasun tuomi-              Hallitus käsitteli iltakoulussaan 18.11.1992
6176:        seksi Norjasta ja                              syntynyttä tilannetta ja päätti jatkaa energia-
6177:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      selonteon mukaisella linjalla muilta osin, mutta
6178:        tynyt tai aikoo ryhtyä lisätäkseen ratkai-     perusvoimakysymyksen ratkaisemista varten
6179:        sevasti puuhun ja hakkeeseen perustuvaa        päätettiin tehdä vielä lisäselvityksiä. Kauppa- ja
6180:        energian tuotantoa?                            teollisuusministeriö laatii ensinnäkin eduskun-
6181:                                                       nan ydinvoimaponnen pohjalta tarkennetun ar-
6182:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vion ydinvoimalle vaihtoehtoisen perusvoiman
6183: taen seuraavaa:                                       tuotanto- ja hankintamahdollisuuksista ja niiden
6184:                                                       vaikutuksista taloudelle ja ympäristölle sekä toi-
6185:    Hallituksen eduskunnalle antamassa ener-           seksi tarkennetun arvion sähkön kysynnän kehi-
6186: giaselonteossa viitoitettiin energiapolitiikan lin-   tyksestä. Lisäselvitykset laaditaan ripeästi noin
6187: jaa ja sen edellyttämiä toimenpiteitä. Hallitus on    kahden kuukauden kuluessa. Vasta näiden lisä-
6188: edennyt selonteon mukaisella linjalla. Ensinnä-       selvitystenjälkeen hallitus voi ottaa kantaa ydin-
6189: kin energiansäästöohjelma on hyväksytty ja sitä       energialain edellyttämällä tavalla periaatepää-
6190: on lähdetty toteuttamaan. Lisäksi energia- ja         töslupahakemukseen.
6191: ympäristöverojen käyttöä ohjauskeinona selvi-
6192: tellään, sähkömarkkinoiden kilpailua lisäävän            Maakaasu
6193: lainsäädännön valmistelu on käynnissä, bioener-
6194: gian edistämisohjelman, sisältäen mm. puuener-            Maakaasu on hyvä vaihtoehto kaupunkien ja
6195: gian käytön, on valmisteilla, Vuotoksen teko-         teollisuuden sähkön- ja lämmöntuotannossa.
6196: altaasta on tehty päätös sekä uudet 6-vuotiset        Maakaasu on periaatteessa varteenotettava
6197: energiantutkimusohjelmat ovat juuri käynnisty-        vaihtoehto myös suurvoimantuotannossa. Var-
6198: mässä.                                                muussyistä ei kuitenkaan voida ajatella kaasun-
6199:                                                       käytön merkittävää lisäämistä, kuten energia-
6200:    Ydinvoima                                          selonteossa todettiin, ilman toisen putkiyhteyden
6201:                                                       käyttöön ottoa.
6202:    Ydinvoimakysymyksen osalta on todettavis-              Tämän ongelman ratkaisemiseksi Imatran
6203: sa, että voimayhtiöt ovat 17.5.1991 jättäneet         Voima Oy, Neste Oy ja Teollisuuden Energia-
6204: periaatepäätöslupahakemuksen viidennen ydin-          liitto ry. saivat lokakuussa valmiiksi kauppa-
6205: voimalaitosyksikön rakentamista varten. Lain          ja teollisuusministeriön pyytämän selvityksen
6206: mukaan hakemus on käsiteltävä. Periaatepää-           Norjan maakaasun hankinnan edellytyksistä.
6207: 8                                        1992 vp -     KK 574
6208: 
6209: Neuvotteluissa norjalainen osapuoli on toden-         keat hankintakustannukset ja kalliit kattila-
6210: nut kaasua olevan tarjolla, mutta kaasun arvosta      investoinnit etenkin maakaasuun ja öljyyn ver-
6211: ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Suomen kulu-        rattuna. Näihin ongelmiin laajapohjainen "Puun
6212: tusmäärät lauhdutussähköntuotanto mukaan              energiakäyttötyöryhmä" etsi ratkaisuja mietin-
6213: lukien eivät riittäisi tekemään hanketta taloudel-    nössään, joka luovutettiin kauppa- ja teollisuus-
6214: lisesti kannattavaksi. Toisaalta ruotsalaiset yri-    ministeriölle lokakuussa 1992. Työryhmä arvioi,
6215: tykset eivät ole ilmoittaneet kiinnostustaan kaa-     että puun käyttö kiinteistöissä voisi lähivuosina
6216: sun ostamiseen. Tällä perusteella vain valtioval-     lisääntyä 1-2 milj. m 3, aluelämmityskäyttö
6217: lan merkittävä osallistuminen kaikkiaan noin          1 milj. m 3 ja pienvoimalakäyttö 0,5 milj. m 3•
6218: 7-8 mrd. mk:n putki-investointiin voisi viedä         Työryhmä ei näe mahdollisena lisätä lähivuosina
6219: asiaa eteenpäin, mihin ei käytännössä ole mah-        metsähakkeen käyttöä merkittävästi kaupun-
6220: dollisuuksia. Sama koskisi hankkeen toteutumis-       kien suurissa sähköä ja lämpöä tuottavissa voi-
6221: ta Ruotsin pu<;~lella. Tämä käsitys varmistui         malaitoksissa. Metsähake on korkean hintansa
6222: myös äskettäin Arhusissa pidetyssä pohjoismais-       vuoksi toistaiseksi kilpailukyvytön myös lauh-
6223: ten energiaministerien tapaamisessa.                  dutussähkön tuotannossa.
6224:     Kaasumarkkinoiden osapuolet jatkavat kui-            Hallitus panostaa puun käyttöä rajoittavien
6225: tenkin neuvotteluja merkittävien hintaerimieli-       esteiden pienentämiseen. Keskeisenä tehtävänä
6226: syyksien sovittamiseksi. Samoin virolaisten mah-      on alan teknologian kehittäminen. Konkreettise-
6227: dollinen kiinnostus norjalaisen kaasun hankin-        na toimenpiteenä kauppa- ja teollisuusministeriö
6228: taan otetaan huomioon mahdollisia päätöksiä           käynnistää vuoden 1993 alussa 6-vuotisen bio-
6229: tehtäessä. Hallitus voi osaltaan ottaa Norjan         energian tutkimusohjelman, jonka avulla ener-
6230: kaasun huomioon energiapolitiikassaan, kun            giapuun hankinnan ja käytönjulkinen tutkimus-
6231: hankkeen taloudellisuudesta on uutta tietoa käy-      rahoitus on tarkoitus moninkertaistaa. Se on
6232: tettävissä.                                           jatkoa aiemmille tutkimusohjelmille ja siinä
6233:                                                       puun energiatutkimuksella ja koetoiminnalla tu-
6234:                                                       lee olemaan merkittävä osa. Lyhyemmällä aika-
6235:     Puu ja hake                                       välillä on edelleenkin tarpeen käyttää investoin-
6236:                                                       tiavustuksia keventämään kotimaisen kiinteän
6237:    Puun ja puuperäisen energian osuus on maas-        polttoaineen raskaita lämpökeskus- ja voimalai-
6238: samme teollisuusmaiden suurimpia. Tähän ovat          tosinvestointeja. Myös maa- ja metsätalous-
6239: mm. IEA ja EY kiinnittäneet myönteistä huo-           ministeriössä on käynnissä useita eri hankkeita
6240: miota. Suomessa metsäteollisuus hyödyntää             puun energiakäytön lisäämiseksi.
6241: puun jalostuksessa syntyvää jätepuuta lähes täy-         Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät
6242: simääräisesti.                                        ja tulevaisuudessa mahdollisesti esitettävät ym-
6243:    Puun energiakäytön lisäämistä jarruttaneita        päristöverot ja etenkin hiilidioksidivero paranta-
6244: keskeisiä tekijöitä ovat olleet energiapuun kor-      nevat aikanaan edelleen puun kilpailukykyä.
6245: 
6246:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
6247: 
6248:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
6249:                                           1992 vp -   KK 574                                              9
6250: 
6251: 
6252: 
6253: 
6254:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6255: 
6256:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen      slut ansöks om en bedömning av att projektet är
6257: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr        förenligt med samhäliets helhetsintresse. Först
6258: 1872 av den 3 november 1992 till vederbörande         efter ett eventuellt principbeslut kan kraftbola-
6259: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     gen ansöka om byggnadstillstånd och andra
6260: de av riksdagsman Westerlund m.fl. underteck-         dylika tillstånd.
6261: nade spörsmål nr 574:                                    Ansökan om principbeslut bereds som bäst på
6262:                                                       handels- och industriministeriet. Enligt kärn-
6263:           Kommer Regeringen att fatta ett enty-       energilagen skali ansökan om principbeslut be-
6264:        digt principbeslut om att en ytterligare       handlas i regeringen och ifali beslutet är positivt
6265:        utbyggnad av kärnkraften inte kommer           ges det tili riksdagen för faststälielse. I detta fall
6266:        ifråga i sitt svar tili den till regeringen    skulle ansökan ha kommit tili behandling i
6267:        inlämnade ansökan om byggnadstili-             riksdagen kanske redan i år, något som lovades
6268:        stånd för ett femte kärnkraftverk,             i energiredogörelsen, ifali riksdagen inte hade
6269:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      tagit ett negativt stäliningstagande tili ansökan i
6270:        elier kommer den eventuelit att vidtaga        form av en kläm i samband med behandlingen av
6271:        för en fortsatt utredning om naturgasim-       redogörelsen.
6272:        port från Norge, och                              Regeringen behandlade den 18 november
6273:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      1992 isin aftonskola den uppkomna situationen
6274:        elier ämnar den vidtaga för att på ett         och beslöt att fortskrida enligt linjen i energire-
6275:        avgörande sätt utöka den ved- elier flis-      dogörelsen till övriga delar, men göra tiliäggsut-
6276:        baserade energiproduktionen?                   redningar i fråga om lösandet av baskraftsdilem-
6277:                                                       mat. Handels- och industriministeriet utarbetar
6278:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         först och främst utgående från riksdagens kärn-
6279: anföra följande:                                      kraftskläm en preciserad bedömning av de möj-
6280:                                                       ligheter att producera och anskaffa baskraft som
6281:    I den energiredogörelse som regeringen gav         är alternativa tili kärnkraften och dessas inver-
6282: riksdagen stakades den energipolitiska linjen och     kan på ekonomin och miljön samt för det andra
6283: de åtgärder den förutsätter ut. Regeringen har        en preciserad bedömning av hur elefterfrågan
6284: framskridit enligt linjen i redogörelsen. Först och   kommer att utveckla sig. Tilläggsutredningarna
6285: främst har ett energisparprogram godkänts och         utarbetas i snabb takt inom ca två månader.
6286: man har börjat realisera det. Dessutom utreds         Först sedan dessa tiliäggsutredningar har blivit
6287: möjligheterna att använda energi- och miljöskat-      klara kan regeringen ta stälining till ansökan om
6288: ter som styrmedel, beredningen av en lagstiftning     ett principbeslut på det sätt som förutsätts i
6289: som utökar konkurrensen på elmarknaden har            kärnenergilagen.
6290: påbörjats, ett program för främjande av bioener-
6291: gi, vilket innehåller bl.a. användning av vedener-
6292: gi bereds som bäst, beslut om den konstgjorda            Naturgasen
6293: bassängen i Vuotos har fattats och nya 6-åriga
6294: energiforskningsprogram inleds som bäst.                 Naturgasen är ett gott alternativ för produk-
6295:                                                       tion av el och värme för städer och industri.
6296:                                                       Naturgasen är i princip ett beaktansvärt alterna-
6297:    Kärnkraften                                        tiv också vid produktion av storkraft. Av säker-
6298:                                                       hetsskäl kan man dock inte tänka sig att i
6299:    I fråga om kärnkraften kan det konstateras         betydande grad utöka bruket av gas, vilket också
6300: att kraftbolagen den 17 maj 1991lämnade in en         konstateras i redogörelsen, utan att en andra
6301: ansökan om ett principbeslut om uppförandet av        rörförbindelse tas i bruk.
6302: en femte kärnkraftverksenhet. Enligt lagen skali         För att lösa detta problem bad handels- och
6303: ansökan behandlas. Med ansökan om principbe-          industriministeriet Imatran Voima Oy, Neste Oy
6304: 
6305: 2 220051L
6306: 10                                         1992 vp -     KK 574
6307: 
6308: och Industrins Energiförbund att göra en utred-         olja. Lösningar på dessa problem har den arbets-
6309: ning om förutsättningarna för anskaffning av            grupp som tillsattes på bred bas för att utreda
6310: naturgas från Norge och denna utredning blev            användningen av ved för energiproduktion pre-
6311: klar i oktober. Vid förhandlingar har den norska        senterat i sitt betänkande som avläts till handels-
6312: parten konstaterat att gas står till buds men att       och industriministeriet i oktober 1992. Arbets-
6313: samförstånd inte har kunnat nås om gasens               gruppen bedömde att användningen av ved i
6314: värde. Konsumtionsmängderna i Finland, inklu-           fastigheter under de närmaste åren kunde öka
6315: sive kondenselsproduktion, skulle inte räcka till       med 1-2 milj. m3, för blockuppvärmning med
6316: för att göra projektet ekonomiskt lönsamt. Men          1 milj. m3 och i småkraftverk med 0,5 milj. m 3•
6317: de svenska företagen har inte meddelat något            Arbetsgruppen anser att det inte är möjligt att i
6318: intresse för att köpa gas. På basis av detta kan        betydande grad utöka användningen av skogsflis
6319: saken föras vidare endast med betydande delta-          under de närmaste åren i städernas stora kraft-
6320: gande av statsmakten i rörinvesteringarna på            verk som producerar el och värme. Skogsflisen
6321: totalt 7-8 mrd. mk och detta finns det i prakti-        är p.g.a. sitt höga pris tills vidare utan möj1ighe-
6322: ken inga möjligheter till. Detsamma gäller reali-       ter att konkurrera också vid produktionen av
6323: serandet av projektet på den svenska sidan.             kondensel.
6324: Denna åsikt blev ännu klarare vid det möte                 Regeringen satsar på att försöka undanröja de
6325: mellan de nprdiska energiministrarna som nyli-          hinder som begränsar användningen av ved. En
6326: gen hölls i Arhus.                                      central uppgift är att utveckla tekoologin i bran-
6327:    Parterna på gasmarknaden fortsätter dock             schen. En konkret åtgärd är det 6-åriga forsk-
6328: med förhandlingarna för att sammanjämka de              ningsprogrammet för bioenergi som handels-
6329: stora prisdivergenserna. Också esternas eventu-         och industriministeriet startar i början av år
6330: ella intresse av att skaffa sig norsk gas beaktas då    1993. Avsikten är att med detta projekt mång-
6331: eventuella beslut fattas. Regeringen kan för sin        dubbla den offentliga forskningsfinansiering
6332: del beakta den norska gasen i sin energipolitik         som gäller anskaffning och användning av ener-
6333: då det finns nya uppgifter om projektets lön-           gived. Det utgör en fortsättning på tidigare
6334: samhet.                                                 forskningsprogram och i detta program kommer
6335:                                                         energiforskningen och provverksamheten med
6336:      Ved och flis                                       ved att inta en betydande plats. På kortare sikt är
6337:                                                         det fortsättningsvis nödvändigt att använda in-
6338:    Andelen ved och vedbaserad energi i vårt land        vesteringsbidrag för att underlätta de tunga
6339: hör till de största bland industriländerna. Detta       investeringarna i värmecentraler och kraftverk
6340: har bl.a. IEA och EG fäst uppmärksamhet vid i           för inhemskt fast bränsle. Också på jord- och
6341: positiv bemärkelse. Den finska skogsindustrin           skogsbruksministeriet pågår flera olika projekt
6342: utnyttjar så gott som allt det virkesavfall som         för att utöka användningen av ved för energipro-
6343: uppkommer vid träförädlingen.                           duktion.
6344:    De centrala faktorer som har bromsat en                 De miljöskatter och i synnerhet koldioxid-
6345: utökning av användningen av ved för energipro-          skatten som ingår i budgetförslaget för nästa år
6346: duktion har varit de höga kostnaderna för an-           och som eventuellt föreslås i framtiden torde i
6347: skaffning av energived och de dyra panninveste-         sinom tid ytterligare förbättra vedens konkur-
6348: ringarna i synnerhet jämfört med naturgas och           renskraft.
6349:        Helsingfors den 10 december 1992
6350: 
6351:                                                        Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
6352:                                                    1992 vp
6353: 
6354: Kirjallinen kysymys 575
6355: 
6356: 
6357: 
6358: 
6359:                                      Lipponen ym.: Asevelvollisille tarkoitetussa opintoaineistossa käy-
6360:                                          tettävistä käsitteistä
6361: 
6362: 
6363:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6364: 
6365:    Sotatieteen laitoksella tehdään paraikaa puo-         Kansalaissota on nähty sanaksi, joka ei sisällä
6366: lustusvoimien käyttöön varusmiehille tarkoitet-          arvovarauksia, kuten esimerkiksi vapaussota.
6367: tua uutta oppimateriaalia Suomen historian eri              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6368: vaiheista. Vuoden 1918 tapahtumia käsiteltäessä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6369: kansalaissodasta käytetään nimitystä vapaus-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6370: sota.                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6371:    Vuoden 1918 tapahtumista on vallalla edel-
6372: leen erilaisia käsityksiä, ja ne aiheuttavat ristirii-             Pitääkö Hallitus perusteltuna käyttää
6373: taisia tunteita. Termi kansalaissota on ollut jo                asevelvollisten oppiaineistossa termiä,
6374: useita vuosia yleisessä käytössä kirjallisuudessa,              joka aiheuttaa ristiriitaisia käsityksiä
6375: oppikirjoissa sekä tutkijoiden keskuudessa.                     vuoden 1918 tapahtumista?
6376: 
6377:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
6378: 
6379:           Paavo Lipponen                    Antero Kekkonen                Virpa Puisto
6380:           Jukka Roos                        Heikki Rinne                   Matti Vähänäkki
6381:           Erja Lahikainen                   Raimo Vuoristo                 Reijo Laitinen
6382:           Riitta Myller                     Maija Rask                     Leena Luhtanen
6383:           Johannes Koskinen                 Marjatta Vehkaoja              Tuija Maaret Pykäläinen
6384:                                             Pekka Räty
6385: 
6386: 
6387: 
6388: 
6389: 220051L
6390: 2                                         1992 vp -    KK 575
6391: 
6392: 
6393: 
6394: 
6395:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6396: 
6397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suljettava venäläisten apuuntulon mahdollisuus.
6398: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             Rauhan solmiminen Tartossa 14.10.1920
6399: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä sinetöi va-
6400: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo             pauden maallemme. Kansalaissodalla ei voiteta
6401: Lipposen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           vapautta ulkopuolisen ikeen alta. Kansalais- tai
6402: myksen n:o 575:                                        sisällissota ei myöskään pääty ulkovallan kanssa
6403:                                                        soimittavaan rauhansopimukseen.
6404:           Pitääkö Hallitus perusteltuna käyttää           Kaikista yhteiskuntakerroksista peräisin ol-
6405:        asevelvollisten oppiaineistossa termiä,         leet jääkärit, jotka menivät Saksaan sotilaskou-
6406:        joka aiheuttaa ristiriitaisia käsityksiä        lutukseen, eivät lähteneet sinne kansalaissotaa
6407:        vuoden 1918 tapahtumista?                       käydäkseen, vaan ollakseen vapauttamassa Suo-
6408:                                                        mea Venäjän vallan alta. Jääkäreitä tuli jo loka-
6409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuun 1917 lopulla kotimaahan valmistelemaan
6410: vasti seuraavaa:                                       sotaa venäläisiä vastaan ja kouluttamaan suoje-
6411:                                                        luskuntalaisia.
6412:    Sotatieteen laitoksella saatetaan ajan tasalle         Edellä esitettyjen perusteiden mukaan vuoden
6413: kirjaa Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt.            1918 sodasta on kirjassa käytetty nimeä vapaus-
6414: Kysymyksessä ei siis ole varusmiehille tarkoitet-      sota. Kun itse sotaa käsitellään ja luonnehdi-
6415: tu uusi oppimateriaali. Työn katsotaan kuulu-          taan, tarkastellaan sitä kirjassa myös kansalais-
6416: van puolustusvoimien tehtävään edistää kansa-          sotana.
6417: laisten puolustustahtoa. Ensimmäinen kirja il-            Varusmiesten turvallisuuspolitiikan opetusai-
6418: mestyi jo vuonna 1930. Sotien jälkeen 1950-            neisto on valmisteilla. Yhdellä oppitunnilla on
6419: luvun lopulla julkaisutyö käynnistyi uudelleen.        tarkoitus opettaa ja käsitellä erilaiset käsitteet,
6420: Muunmuassa vuoden 1918 sodastamme kirjassa             jotka on liitetty Suomen itsenäistymiseen. Käsit-
6421: on koko ajan käytetty vapaussota-nimeä.                teitä kansalaissota, vapaussota, punakapina ja
6422:    Suomen kohdalla oli vuosina 1917-1918 kyse          sisällissota käytetään näin ollen tasapuolisesti.
6423: irtautumisesta, vapautumisesta Venäjän vallan          Oppitunnin tarkoituksena on objektiivisesti, il-
6424: alta, jota itsenäisyysjulistus ja sitä seuranneet      man arvovarauksia, esittää itsenäistymisproses-
6425: useat itsenäisyytemme tunnustamisetkaan eivät          siin liittyvä historia. Oppitunnin jälkeen jokai-
6426: näyttäneet käytännössä tuovan. Maassa oli edel-        nen voi valita ja käyttää sitä käsitettä tai termiä,
6427: leen noin 40 000 venäläistä sotilasta sekä laivasto-   joka parhaiten sopii omaan arvomaailmaan.
6428: voimia. Taistelut saivat pian eräiden venäläisva-         Vuoden 1918 sodastamme voisi käyttää nimi-
6429: ruskun tien aseistariisumisen jälkeen kansalaisso-     tyksiä vapaussota, itsenäisyystaistelu, kansalais-
6430: dan leiman ja luonteen, mutta samalla oli taistel-     sota, sisällissota, veljessota, kapina, punakapina
6431: tava myös venäläisiä joukkoja vastaan sekä             ja kapinan kukistaminen. Kaikille on omat pe-
6432: Kannaksen operaatioissa taistellen torjuttava ja       rusteensa.
6433:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
6434: 
6435:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6436:                                             1992 vp -   KK 575                                           3
6437: 
6438: 
6439: 
6440: 
6441:                                       Till Riksdagens Herr Talman
6442: 
6443:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ryssarnas möjligheter att komma tili undsätt-
6444: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            nmg.
6445: medleril av statsrådet översänt följande av riks-          Fredsslutet mellan Finland och Sovjetryss-
6446: dagsman Paavo Lipponen m.fl. undertecknade              land i Dorpat 14.10.1920 beseglade vårt lands
6447: spörsmål nr 575:                                        frihet. Ett land kan inte genom ett medborgar-
6448:                                                         krig kasta av sig det ok som en främmande
6449:            Anser Regeringen det vara motiverat          makts herravälde utgör. Ett medborgar- eller
6450:         att man i läromedel för vämpliktiga an-         inbördeskrig tar inte heller slut i och med ett
6451:         vänder en term som ger upphov tili              fredsfördrag med en främmande makt.
6452:         motstridiga uppfattningar om händelser-            Jägarna, som hörde hemma i alla samhälls-
6453:         na år 1918?                                     skikt och som gav sig iväg till Tyskland för att få
6454:                                                         militär utbildning, hade inte för avsikt att föra
6455:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ett medborgarkrig, utan deras önskan var att
6456: anföra följande:                                        bidra till befrielsen av Finland från det ryska
6457:                                                         herraväldet. Redan i oktober 1917 återvände en
6458:    Vid Krigsvetenskapliga Institutionen bearbe-         del av jägarna hem för att förbereda kriget mot
6459: tas som bäst boken "Suomen puolustusvoimat              ryssarna och för att utbi1da skyddskårister.
6460: ennen ja nyt" i syfte att göra innehållet tidsenligt.      Enligt de grunder som anförts ovan har 1918
6461: Det är alltså inte fråga om något nytt läromedel        års krig i boken kallats frihetskriget. När sjä1va
6462: för beväringarna. Boken anses utgöra en del av          kriget behandlas och karakteriseras, granskas
6463: försvarsmaktens uppgift att främja medborgar-           det i boken också som ett medborgarkrig.
6464: nas försvarsvilja. Den första utgåvan publicera-           För beväringarna utarbetas som bäst under-
6465: des redan år 1930. Efter krigen, i slutet av 1950-      visningsmateria1 som gäller säkerhetspolitiken.
6466: talet inleddes publiceringsarbetet på nytt. Bland       Avsikten är att under en 1ektion undervisa om
6467: annat har i boken fortgående använts benäm-             och behand1a olika begrepp som hänför sig tili
6468: ningen frihetskrig för 1918 års krig.                   Finlands självständigblivande. Begreppen med-
6469:     För Finlands del var det år 1917-1918 fråga         borgarkrig, frihetskrig, det röda upproret och
6470: om en lösgörelse, en befrielse från det ryska           inbördeskrig används sålunda jämlikt. A vsikten
6471: herraväldet, och detta var något som inte vare          med lektionen är att objektivt, utan värdeladd-
6472: sig självständighetsförklaringen eller det erkän-       ning, ge en bild av historien i anslutning till
6473: nande av vår självständighet som på många               självständighetsprocessen. Efter lektionen står
6474: håll följde på den i praktiken visade sig re-           det fritt för var och en att välja och använda det
6475: sultera i. I landet fanns alltjämt ca 40 000 ryska      begrepp eller den term som lämpar sig bäst för
6476: soldater samt marinstyrkor. Striderna fick              den egna begreppsvärlden.
6477: snabbt efter avväpningen av vissa ryska gar-                1918 års krig kan kaUas frihetskriget, själv-
6478: nisoner prägeln och karaktären av medborgar-            ständighetskampen, medborgarkriget, inbördes-
6479:  krig, men samtidigt måste man också strida             kriget, brödrakriget, upproret, det röda upproret
6480: mot de ryska truppema samt vid operationerna            och kväsningen av upproret. Alla benämningar
6481:    Kannas under kamp avvälja och avspärra               har sina egna grunder.
6482:      Helsingforsden 30 november 1992
6483: 
6484:                                                                      F örsvarsminister Elisabeth Rehn
6485:                                              1992 vp
6486: 
6487: Kirjallinen kysymys 576
6488: 
6489: 
6490: 
6491: 
6492:                                  Aittoniemi: Hornet-hävittäjien kokonaiskustannuksista
6493: 
6494: 
6495: 
6496:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6497: 
6498:     Hornet-hävittäjähankintojen hinnaksi arvioi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6499: tiin alun perin noin 10-11 miljardia markkaa.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6500: Nytjulkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6501: hankinnalle olisi tulossa lisähintaa ainakin 2-3   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6502: miljardia markkaa.
6503:     Ottaen huomioon lähtölaskelmien ajankoh-                 Mikä Hallituksen mielestä on Hornet-
6504: danja tapahtuneen markan devalvoitumisen tuo               hankintojen tämänhetkinen todellinen
6505: 10-11 miljardin markan arvio ei voi enää pitää             kustannusarvio, ja mitkä seikat tulevat
6506: paikkaansa. Saattaa olla, että hankinnasta tulee           vaikuttamaan vuosien varrella todellisten
6507: uusi Mäntyniemi, jossa kustannukset ovat alku-             hankintakustannusten muotoutumiseen?
6508: peräisiin nähden moninkertaiset.
6509: 
6510:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
6511: 
6512:                                          Sulo Aittoniemi
6513: 
6514: 
6515: 
6516: 
6517:  220051L
6518: 2                                       1992 vp -   KK 576
6519: 
6520: 
6521: 
6522: 
6523:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6524: 
6525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maksujen tapahduttua voidaan tehdä yhteenve-
6526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       to kurssimuutosten vaikutuksesta koko projek-
6527: olette 4 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          tille.
6528: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Hankinnan vuoden 1992 tasossa oleva hinta
6529: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       perustuu myös Yhdysvaltain lentokoneteollisuu-
6530: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta           den kustannustasoon vaikuttaviin indekseihin,
6531: kirjallisesta kysymyksestä n:o 576:                 joiden kehittymistä ei myöskään ole kovin help-
6532:                                                     po ennustaa. Yhdysvaltain viranomaisten oma
6533:          Mikä Hallituksen mielestä on Hornet-       arvio hankintapäätöksen ajankohtana oli se, että
6534:        hankintojen tämänhetkinen todellinen         kustannustason nousu olisi enimmillään 3-5%
6535:        kustannusarvio, ja mitkä seikat tulevat      vuodessa. Nämä kustannukset tulevat toteutu-
6536:        vaikuttamaan vuosien varrella todellisten    vilta osiltaan ostajan maksettaviksi tulevien vuo-
6537:        hankintakustannusten muotoutumiseen?         sien aikana, mikä menettely on täysin normaali
6538:                                                     kaikissa useampivuotisissa hankintasopimuksis-
6539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa, ja tähän on varauduttu myös eduskunnan
6540: vasti seuraavaa:                                    hyväksymän tilausvaltuuden perusteluissa.
6541:                                                         Hankintakokonaisuuden hintaan saattavat li-
6542:    Kun hallitus 4.6.1992 teki päätöksen F/A-18-     säksi vaikuttaa oleelliset muutokset F/A-18-ko-
6543: hankinnasta, ilmoitettiin kauppahinnan olevan       neiden tilauskannassa tulevina vuosina. Merkit-
6544: vuoden 1992 hintatasossa n. 9,3 miljardia mark-     tävät muutokset näissä tilausluvuissa voivat vai-
6545: kaa. Tämä hankkeen ensimmäinen vaihe käsit-         kuttaa lopullisiin hintoihin. Muutos on hintaa
6546: tää itse lentokoneet (64 kpl), kotimaisen teolli-   alentava, jos koneiden tilausmäärät nousevat, ja
6547: suuden osallistumisen sekä lentotoiminnan           hintaa nostava, jos tilauskanta pienenee. F/A-
6548: käynnistämiseksi tarvittavan huolto- ja varaosa-    18-kone tulee olemaan Yhdysvaltain laivaston
6549: varustuksen. Lisäksi ilmoitettiin, että vuosina     päähävittäjä pitkälle ensi vuosituhannen puolel-
6550: 1994-1995 toteutettaviksi suunnitellut ja han-      le. Ei näin ollen ole nähtävissä, että Yhdysval-
6551: kintakokonaisuuteen kuuluvat huolto- ja asejär-     tain oma tilauskanta tulisi ainakaan oleellisesti
6552: jestelmien hankinnat huomioiden koko projek-        muuttumaan nykyisistä arvioista.
6553: tin hinta-arvioksi muodostuu n. 13 miljardia            Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden
6554: markkaa vuoden 1992 hintatasossa vuosien            1992 hintatasossa ja päätösajankohdan valuut-
6555: 1992-2000 välisenä aikana. Markkapohjaiset          takurssin mukaisesti arvioitu koko hankintako-
6556: hinnat oli laskettu tuolloin voimassa olleen Yh-    konaisuuden kustannus, n. 13 miljardia mark-
6557: dysvaltain dollarin kurssin mukaan, ja kuten        kaa, pitää edelleen paikkansa. Valuuttakurssien
6558: tiedämme, on dollarin kurssi noussut tuosta         heilahtelut voivat nostaa tai laskea tätä koko-
6559: ajankohdasta. Koska hankinnan maksut ajoittu-       naisarviota. Samoin sopimuksen voimassaoloai-
6560: vat lähes kymmenen vuoden ajalle ja ensimmäi-       kana tapahtuva Yhdysvaltain kustannuskehitys
6561: set suuret maksut vuodelle 1994, on mahdotonta      muuttaa kokonaiskustannuksia. Näiden tarkka
6562: antaa arviota siitä, mikä on dollarin kurssi        arvioiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, eri-
6563: tuolloin ja koko projektin aikana. Se voi joinain   tyisesti kun huomioidaan, että kyse on lähes
6564: vuosina olla korkeampi tai alempi kuin hankin-      kymmenen vuotta kestävästä projektista.
6565: nan päätösajankohdan taso ja vasta kaikkien
6566: 
6567:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
6568: 
6569:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6570:                                        1992 vp -   KK 576                                            3
6571: 
6572: 
6573: 
6574: 
6575:                                    Till Riksdagens Herr Talman
6576: 
6577:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       när alla betalningar har gjorts kan man få tili
6578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     stånd ett sammandrag av kursförändringarnas
6579: den 4 november 1992 till vederbörande medlem       inverkan på hela projektet.
6580: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Anskaffningens pris beräknad enligt 1992 års
6581: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade          nivå grundar sig också på de index som påverkar
6582: spörsmål nr 576:                                   kostnadsnivån för Förenta Staternas flygplans-
6583:                                                    industri. Att förutspå utvecklingen av dessa
6584:           Vad är enligt Regeringens åsikt den      index är inte heller särskilt lätt. Den uppskatt-
6585:        faktiska kostnadsberäkningen för Hor-       ning som gjordes av Förenta Staternas egna
6586:        net-anskaffningarna och vilka omstän-       myndigheter vid tidpunkten för beslutet om
6587:        digheter kommer under årens lopp att        anskaffningen var att stegringen av kostnadsni-
6588:        påverka utformningen av de faktiska         vån som mest skulle uppgå till 3-5% om året.
6589:        anskaffningskostnaderna?                    Dessa kostnader skall, tili den del de förverkli-
6590:                                                    gas, betalas av köparen under de kommande
6591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      åren. Förfarandet är helt normalt i fråga omalla
6592: anföra följande:                                   fleråriga anskaffningar, och förbehåll har gjorts
6593:                                                    för detta också i motiveringen tili den beställ-
6594:    När regeringen 4.6.1992 fattade beslut om       ningsfullmakt som riksdagen godkänt.
6595: anskaffningen av F/A-18 uppgavs att köpesum-           Priset för den helhet som anskaffningen utgör
6596: man utgjorde ca 9,3 miljarder mk i 1992 års        kan ytterligare komma att påverkas av eventuel-
6597: prisnivå. Det första skedet i detta projekt om-    la väsentliga förändringar i orderstocken för
6598: fattar själva flygplanen (tili antalet 64), den    F/A-18 planen under kommande år. Betydande
6599: inhemska industrins deltagande samt den un-        förändringar i dessa beställningssiffror kan på-
6600: derhålls- och reservdelsutrustning som behövs      verka de slutliga priserna. Om antalet flygplans-
6601: för att inleda flygverksamheten. Dessutom          beställningar ökar innebär detta en prissänkning
6602: meddelades att det uppskattade priset för hela     och om beställningarna minskar höjs priserna.
6603: projektet, med beaktande av de anskaffningar       F/A-18 kommer att vara det främsta jaktplanet
6604: av underhålls- och vapensystem som hör till        inom Förenta Staternas flotta långt in på nästa
6605: anskaffningshelheten och som enligt planerna       årtusende. Det är därför inte troligt att Förenta
6606: skall förverkligas åren 1994--1995, uppgår tili    Staternas egen orderstock skulle väsentligt för-
6607: ca 13 miljarder mk i 1992 års prisnivå under       ändras från de nuvarande uppskattningarna.
6608: tiden 1992-2000. De i markbelopp angivna               Som sammandrag kan konstateras att kostna-
6609: priserna beräknades enligt F örenta Staternas      den för den totala anskaffningshelheten, ca 13
6610: vid den aktuella tidpunkten gällande dollarkurs,   miljarder mk beräknad enligt 1992 års prisnivå
6611: och som vi vet har dollarns kurs höjts efter den   och valutakursen vid tidpunkten för beslutet,
6612: ifrågavarande tidpunkten. Eftersom betalning-      alltjämt stämmer. Fluktuationer i valutakurser-
6613: arna för anskaffningen är fördelade på en          na kan höja eller sänka denna totaluppskattning.
6614: period av närmare tio år och de första stora       Likaså förändrar kostnadsutvecklingen i Fören-
6615: betalningarna hänför sig tili 1994, är det         ta Staterna under avtalets giltighetstid totalkost-
6616: omöjligt att uppskatta viiken kursen för dollarn   naderna. Det är likväl omöjligt att få tili stånd en
6617: kommer att vara vare sig då eller under hela       exakt värdering av dessa totalkostnader särskilt
6618: projekttiden. Kursen kan under vissa år vara       med beaktande av att det är fråga om ett projekt
6619:  högre eller lägre än nivån vid den tidpunkt då    som sträcker sig över en period av närmare tio
6620:  beslutet om anskaffningen fattades, och först     år.
6621: 
6622:      Helsingfors den 1 december 1992
6623: 
6624:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
6625:                                                1992 vp
6626: 
6627: Kirjallinen kysymys 577
6628: 
6629: 
6630: 
6631: 
6632:                                   Aittoniemi: Energiansaannin turvaamisesta
6633: 
6634: 
6635:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6636: 
6637:    Euroopan talousaluetta koskevan sopimuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6638: sen hyväksymisessä eräs positiivinen tavoite oli     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6639: se, että ulkomainen pääoma löytäisi tiensä suo-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6640: malaisiin teollisuusinvestointeihin. Vastaavasti     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6641: tavoitteena on suomalaisen teollisuuden kilpai-
6642: lukyvyn parantaminen. Nämä tavoitteet, erityi-                  Miten Hallitus aikoo, eduskunnan hy-
6643: sesti ensimmäinen, edellyttävät sitä, että kohtuu-           lättyä ydinenergiaa koskevan vaihtoeh-
6644: hintaisen energian saanti on turvattu pitkälle               don, turvata riittävän ja edullisen ener-
6645: eteenpäin.                                                   giansaanuin tulevaisuudessa sillä tavoin,
6646:    Puu, vesi, turve, hiili, kaasu, tuuli, maalämpö           että ulkomainen pääoma tuntee kiinnos-
6647: ja aurinkoenergia ovat itse kukin vuorollaan                 tusta suomalaiseen teollisuuteen ja että
6648: todistettavissa joko riittämättömäksi, saastutta-            suomalainen teollisuus säilyttää kilpailu-
6649: vaksi tai utopistiseksi energiamalliksi. Eduskun-            kykynsä Euroopan talousaluetta koske-
6650: ta on sanonut ei ydinenergialle, joka olisi ollut            van sopimuksen hyötytavoitteiden mu-
6651: riittävä, saasteeton, edullinen ja nykytekniikalla           kaisesti?
6652: sekä suomalaisella valvonnalla turvallisuutensa
6653: puolesta lähes idioottivarma.
6654:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
6655: 
6656:                                            Sulo Aittoniemi
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 
6661:  220051L
6662: 2                                      1992 vp -     KK 577
6663: 
6664: 
6665: 
6666: 
6667:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6668: 
6669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettiin, että ydinvoiman lisärakentaminen ei si-
6670: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sälly Suomen energiastrategiaan.
6671: olette 4 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn             Hallitus käsitteli energiapolitiikan jatkotoi-
6672: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mia iltakoulussaan 18.11.1992. Tällöin päätettiin
6673: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jatkaa selonteossa esitetyn energiastrategian
6674: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-      mukaisia toimenpiteitä, mutta perusvoimakysy-
6675: sesta kysymyksestä n:o 577:                         myksen ratkaisemista varten päätettiin tehdä
6676:                                                     vielä lisäselvitys. Selvitys laaditaan noin kahden
6677:           Miten Hallitus aikoo, eduskunnan          kuukauden kuluessa.
6678:        hylättyä ydinenergiaa koskevan vaihto-          Selvityksessä tullaan tekemään tarkennettu
6679:        ehdon, turvata riittävän ja edullisen        arvio sähkön kysynnän kehityksestä. Kysyntä-
6680:        energiansaanoin tulevaisuudessa sillä ta-    arvion pohjalta tehdään sitten arvio ydinvoimal-
6681:        voin, että ulkomainen pääoma tuntee          le vaihtoehtoisista perusvoiman tuotanto- ja
6682:        kiinnostusta suomalaiseen teollisuuteen      hankintamahdollisuuksista ja niiden vaikutuk-
6683:        ja että suomalainen teollisuus säilyttää     sista taloudelle ja ympäristölle.
6684:        kilpailukykynsä Euroopan talousaluetta          Vaihtoehtoisten tuotanto- ja hankintatapojen
6685:        koskevan sopimuksen hyötytavoitteiden        osalta selvitetään ainakin niiden vaikutukset
6686:        mukaisesti?                                  sähkön hintaan, energiahuollon varmuuteen,
6687:                                                     ympäristöön, lainsäädäntöön sekä mahdolliset
6688:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         valtion tuen tarpeet ja muut valtiontaloudelliset
6689: taen seuraavaa:                                     vaikutukset.
6690:                                                        Hallintomenettelylaki edellyttää, että halli-
6691:    Kohtuuhintainen energiansaanti on tärkeä         tuksen on käsiteltävä ydinenergialaissa säädetyl-
6692: tekijä vientiteollisuuden jo käynnistyneen myön-    lä tavalla sille jätetty hakemus ydinvoimalaitok-
6693: teisen kehityssuuntauksen kannalta. Energiarat-     sen rakentamisesta. Kun kauppa- ja teollisuus-
6694: kaisuilla on vaikutusta myös siihen, miten hyvin    ministeriön selvitys on valmistunut, hallitus ar-
6695: ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY-jäsenyy-           vioi, onko olemassa sellaisia painavia taloudelli-
6696: den luomat puitteet Suomen kansantalouden           sia tai ympäristöpoliittisia syitä, jotka puoltavat
6697: kehittymiselle voidaan hyödyntää muun muassa        ydinvoiman ottamista perusvoimaratkaisuksi ja
6698: ulkomaisten sijoitusten avulla.                     asian saattamista edelleen eduskunnan hyväk-
6699:    Eduskunta antoi energiapoliittisen selonteon     syttäväksi.
6700: käsittelyn yhteydessä kannanoton, jossa edelly-
6701: 
6702:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1992
6703: 
6704:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
6705:                                            1992 vp -     KK 577                                         3
6706: 
6707: 
6708: 
6709: 
6710:                                       Till Riksdagens Herr Ta/man
6711: 
6712:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Regeringen behandlade fortsatta åtgärder
6713: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          inom energipolitiken vid sin aftonskola den 18
6714: den 4 november 1992 tili vederbörande medlem            november 1992. Härvid beslöts att åtgärdema
6715: av statsrådet översänt avskrift av följande av          enligt den energistrategi som presenterades i
6716: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-             redogörelsen skall fortgå, men att en tilläggsut-
6717: mål nr 577:                                             redning ännu skall göras vad gäller avgörandet
6718:                                                         av baskraftsfrågan. Denna utredning görs inom
6719:            Hur har Regeringen för avsikt att            ca två månader.
6720:        trygga en tillräcklig och förmånlig energi-         1 utredningen kommer man att göra en exak-
6721:        tillgång i framtiden, nu när riksdagen har       tare uppskattning av hur elefterfrågan utvecklas.
6722:        förkastat kämenergialtemativet, på så            Utgående från denna görs sedan en uppskatt-
6723:        sätt att det utländska kapitalet kan in-         ning av de andra möjlighetema tili produktion
6724:        tressera sig för den finska industrin och        och anskaffning av baskraft än med kämkraft
6725:        den finska industrin kan bevara sin kon-         och av effektema av dem på ekonomin och
6726:        kurrenskraft enligt nyttoinriktningen i          miljön.
6727:        avtalet om Europeiska ekonomiska sam-               1 fråga om de altemativa produktions- och
6728:        arbetsområdet?                                   anskaffningssätten utreds åtminstone deras ef-
6729:                                                         fekter på elpriset, energiförsörjningens säkerhet,
6730:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           miljön, lagstiftningen samt eventuella behov av
6731: anföra följande:                                        statligt stöd och andra konsekvenser för stats-
6732:                                                         ekonomin.
6733:    Energitillgång tili ett rimligt pris är en viktig       Lagen om förvaltningsförfarande förutsätter
6734: faktor med tanke på den positiva utvecklings-           att regeringen på det sätt som stadgas i käm-
6735: trenden som redan har inletts inom exportindu-          energilagen behandlar den inlämnade ansökan
6736: strin. Energilösningama påverkar också hur väl          om uppförande av en kämkraftsanläggning. Då
6737: de ramar som EES-avtalet och ett eventuellt             handels- och industriministeriets utredning har
6738: medlemskap i EG har skapat för utvecklingen             blivit klar, bedömer regeringen om det finns
6739: inom den finska samhällsekonomin kan utnytt-            sådana tvingande ekonomiska eller miljöpolitis-
6740: jas bl.a. med hjälp av utländska investeringar.         ka skäl som talar för att kämkraften borde väljas
6741:    Riksdagen gav i samband med behandlingen             som baskraftslösning och att ärendet borde föras
6742: av den energipolitiska redogörelsen ett ställ-          vidare tili riksdagen för godkännande.
6743: ningstagande där det förutsattes att en utbygg-
6744: nad av kämkraften inte ingår i den finska
6745: energistrategin.
6746: 
6747:      Helsingforsden 7 december 1992
6748: 
6749:                                                        Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
6750:                                               1992 vp
6751: 
6752: Kirjallinen kysymys 578
6753: 
6754: 
6755: 
6756: 
6757:                                   Aittoniemi: Puolustusvoimien huoltokuljetusten turvaamiseksi tar-
6758:                                       vittavan hevoskannan säilyttämisestä
6759: 
6760: 
6761:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6762: 
6763:    Puolustusvoimien hevoskanta on jatkuvasti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6764: vähentynyt. Tätä suuntaa jatkavat ilmeisesti hil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6765: jattain julkisuuteen saatetut puolustusvoimien      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6766: saneeraussuunnitelmat Kriisiaikana hevosten         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6767: saaminen puolustusvoimien käyttöön siviilistä
6768: on merkittävästi vaikeutunut, koska työhevos-                  Katsooko Hallitus, että puolustusvoi-
6769: ten määrä on alentunut merkittävästi.                       milla on mahdollisuus kokonaan luopua
6770:    Viime sodan aikana hevonen oli vallan avain-             hevoskannastaan tai merkittävästi vä-
6771: asemassa suomalaisissa korpiolosuhteissa, eri-              hentää sitä, ja jos näin on,
6772: tyisesti muona- ja ammuskuljetuksissa. Suoma-                  miten Hallitus uskoo mahdollisen so-
6773: laiset korpiolosuhteet eivät ole muuttuneet tänä-           dan aikana muun muassa huoltokuljetus-
6774:  kään päivänä, eikä myöskään hevosen asema                  ten sujuvan ilman hevosta suomalaisissa
6775: näissä kuljetuksissa. Traktori ei korvaa hevosta.           korpiolosuhteissa?
6776: 
6777:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
6778: 
6779:                                           Sulo Aittoniemi
6780: 
6781: 
6782: 
6783: 
6784: 220051L
6785: 2                                       1992 vp -   KK 578
6786: 
6787: 
6788: 
6789: 
6790:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6791: 
6792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tushallinnon kiinnittämään karsintaa tehdessään
6793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       erityistä huomiota sellaisiin kohteisiin, jotka
6794: olette 4 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          ovat puolustusvoimien päätehtävän kannalta
6795: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   menettäneet merkitystään. Sodan varalta suun-
6796: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      niteltuihin kokoonpanoihin ei sisälly lainkaan
6797: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-      hevosia. Näin ollen hevosten säilyttäminen va-
6798: symyksen n:o 578:                                   ruskunnissa ei rauhan aikanakaan ole tarkoituk-
6799:                                                     senmukaista.
6800:           Katsooko Hallitus, että puolustusvoi-        Sodan ajan huoltokuljetuksissa on varaudut-
6801:        milla on mahdollisuus kokonaan luopua        tu käyttämään moottoriajoneuvoja, vaativissa
6802:        hevoskannastaan tai merkittävästi vä-        olosuhteissa nelivetoisia autoja ja traktoreita ja
6803:        hentää sitä, ja jos näin on,                 talvella muun muassa moottorikelkkoja. Tällai-
6804:           miten Hallitus uskoo mahdollisen so-      sia ajoneuvoja on puolustusvoimissa ja muualla
6805:        dan aikana muun muassa huoltokuljetus-       yhteiskunnassa runsaasti.
6806:        ten sujuvan ilman hevosta suomalaisissa         Suomen hevoskulttuurin säilyttäminen on
6807:        korpiolosuhteissa?                           kuitenkin tärkeää. Osana perinteiden vaalimista
6808:                                                     harkitaan vielä vaihtoehtoa, jossa Tykistöpri-
6809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaatissa säilytettäisiin perinnetykkivaljakko.
6810: vasti seuraavaa:                                    Valjakon ylläpito voitaisiin sisällyttää siviilirat-
6811:                                                     sastusseuran kanssa soimittavaan Niinisalon tal-
6812:    Sotilaallisen maanpuolustuksen menojen su-       leja koskevaan vuokrasopimukseen.
6813: pistamisvaatimukset ovat pakottaneet puolus-
6814: 
6815:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
6816: 
6817:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6818:                                           1992 vp -   KK 578                                        3
6819: 
6820: 
6821: 
6822: 
6823:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6824: 
6825:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           uppmärksamhet vid sådana objekt som med
6826: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tanke på försvarsmaktens huvudsakliga uppgift
6827: den 4 november 1992 till vederbörande medlem          förlorat sin betydelse. 1 de sammansättningar
6828: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        som planerats med tanke på krig ingår överhu-
6829: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 578:        vudtaget inte några hästar. Det är sålunda inte
6830:                                                       heller under fredstid ändamålsenligt att förvara
6831:           Anser Regeringen att försvarsmakten         hästar i gamisonema.
6832:        helt kan avstå från sitt hästbestånd eller i      För krigstida transporter används enligt pla-
6833:        betydande mån minska detta, och om så          nema motorfordon, i krävande förhållanden
6834:        är fallet,                                     fyrhjulsdrivna bilar och traktorer och på vintem
6835:           hur tror Regeringen att bl.a. under-        bl.a. motorkälkar. Sådana fordon finns till ett
6836:        hållstransporterna under ett eventuellt        stort antal både inom försvarsmakten och på
6837:        krig kan skötas utan hästar i de finländ-      andra håll i samhället.
6838:        ska ödemarksförhållandena?                        Det är trots allt viktigt att den finländska
6839:                                                       hästkulturen bibehålls. Ett altemativ som ännu
6840:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         övervägs när det gäller att bevara traditionema
6841: anföra följande:                                      är att upprätthålla ett traditionellt kanonspann
6842:                                                       vid Artilleribrigaden. Spannets underhåll kunde
6843:    Kravet på inskränkning av utgiftema inom           inrymmas i ett hyresavtal om stallen i Niinisalo
6844: det militära försvaret har tvingat försvarsförvalt-   som skulle ingås med en civil ridförening.
6845: ningen att, då gallringen gjorts, fästa särskild
6846: 
6847:      Helsingforsden 27 november 1992
6848: 
6849:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
6850:                                               1992 vp
6851: 
6852: Kirjallinen kysymys 579
6853: 
6854: 
6855: 
6856: 
6857:                                   Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Tervolan ja
6858:                                      Rovaniemen maalaiskunnan välille
6859: 
6860: 
6861:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6862: 
6863:    Kevyen liikenteen väylien suunnitteluun ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6864: rakentamiseen näyttää vaikuttavan myös se,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6865: miten kunnat asioihin vaikuttavat. Tämän joh-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6866: dosta voi syntyä myös "väliinputoamistilantei-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6867: ta". Sellainen on Tervolan ja Rovaniemen maa-
6868: laiskunnan rajalla, jossa kevyen liikenteen väy-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
6869: län osalta on noin 1,5 kilometrin katkos. Liiken-          kevyen liikenteen väylään jääneen noin
6870: ne nelostiellä on erittäin vilkas, ja kun Koivun           1,5 kilometrin "katkoksen" rakentami-
6871: kylästä käydään Jaatilassa muun muassa kau-                seksi Tervolan ja Rovaniemen maalais-
6872: passa, kevyen liikenteen väylän katkos aiheuttaa           kunnan rajalla?
6873: hankaluuksia ja vaaratilanteita.
6874: 
6875:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1992
6876: 
6877:                                         Esko-Juhani Tennilä
6878: 
6879: 
6880: 
6881: 
6882: 220051L
6883: 2                                      1992 vp -   KK 579
6884: 
6885: 
6886: 
6887: 
6888:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6889: 
6890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nopeusrajoitus on 100 kmlh, talvella 80 km/h.
6891: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Kevyttä liikennettä ei juurikaan ole, ei myös-
6892: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kään kevyen liikenteen väylää. Sen sijaan nelos-
6893: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-      tie on suunniteltu valaistavaksi kyseisellä osuu-
6894: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      della välillä Lehdonkangas - Lounankangas.
6895: myksen n:o 579:                                    Hanke on tarkoitus toteuttaa vuonna 1993.
6896:                                                        Tievalaistuksen ansiosta nelostien turvallisuu-
6897:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    den uskotaan paranevan ratkaisevasti. Kevyt
6898:        kevyen liikenteen väylään jääneen noin      liikenne voi vaihtoehtoisesti käyttää myös vie-
6899:        1,5 kilometrin "katkoksen" rakentami-       reistä paikallistietä, joka yhdistää Tervolan puo-
6900:        seksi Tervolan ja Rovaniemen maalais-       leisen Koivun kevyen liikenteen väylän Rovanie-
6901:        kunnan rajalla?                             men maalaiskunnan puoleiseen Jaatilan kevyen
6902:                                                    liikenteen väylään.
6903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Erillisen kevyen liikenteen väylän rakentami-
6904: vasti seuraavaa:                                   nen ei nykyisen suuruisella tierahoituksella ole
6905:                                                    näköpiirissä muiden Lapin läänin kiireellisero-
6906:    Nelostien liikenne Tervolan ja Rovaniemen       pien hankkeiden vuoksi.
6907: rajalla on noin 3 000 ajoneuvoa/vrk. Tien
6908: 
6909:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
6910: 
6911:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
6912:                                         1992 vp -   KK 579                                           3
6913: 
6914: 
6915: 
6916: 
6917:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
6918: 
6919:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fordon per dygn. Hastighetsbegränsningen på
6920: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        vägen är 100 krnlt, på vintem 80 km/t. Någon
6921: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     lätt trafik finns knappast, inte heller en led för
6922: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade           lätt trafik. 1 stället har man planerat att utrusta
6923: spörsmål nr 579:                                    fyrans väg på i frågavarande vägsträcka mellan
6924:                                                     Lehdonkangas - Lounankangas med belys-
6925:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-     ning. Projektet skall verkställas under år 1993.
6926:        ta för att bygga färdigt det cirka 1,5          Tack vare vägbelysning anses vägsäkerheten
6927:        kilometer långa avbrottet i den lätta tra-   på fyrans väg förbättras avsevärt. Den lätta
6928:        fikens led som befinner sig vid gränsen      trafiken kan altemativt använda också den när-
6929:        mellan Tervola och Rovaniemi lands-          liggande lokala vägen som förenar den lätta
6930:        kommun?                                      trafikens led i Koivu på Tervolas område med
6931:                                                     den lätta trafikens led i Jaatila i Rovaniemi
6932:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       landskommun.
6933: anföra följande:                                       Den nuvarande vägfinansieringens omfatt-
6934:                                                     ning och mera brådskande projekt i Lapplands
6935:   Trafiken på fyrans väg vid gränsen mellan         Iän tillåter knappast byggandet av en skild led
6936: Tervola och Rovaniemi består av cirka 3 000         för lätt trafik.
6937:      Helsingfors den 1 december 1992
6938: 
6939:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
6940:                                                  1992 vp
6941: 
6942: Kirjallinen kysymys 580
6943: 
6944: 
6945: 
6946: 
6947:                                     Rajamäki: Pohjavesialueella tapahtuvaa soranottoa koskevasta
6948:                                         lupamenettelystä
6949: 
6950: 
6951:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6952: 
6953:     Pohjavesien merkitykseen ja suojeluun on eri       Mikkelin lääninoikeus on jatkuvasti hylännyt
6954: muodoin viime aikoina kiinnitetty aiheellisesti        Varkauden kaupunginhallituksen valitukset ja
6955: huomiota. Laaditaan erilaisia pohjavesialueiden        katsonut, että paikat ja toiminnat ovat sopineet
6956: suojelusuunnitelmia ja pyritään lisäämään veden        murskausaseman sijoituspaikaksi. Edelleen
6957: laadun valvontaa. Viranomaisten tulisi valvoa,         Mikkelin lääninoikeus on jatkuvasti katsonut,
6958: ettei pohjavesialueella ole vesilain vastaisia toi-    ettei lupaehtojen mukainen toiminta vaaranna
6959: mintoja ja että pohjavesialueen toiminnot eivät        pohjavettä.
6960: pidä sisällään mitään pohjavettä uhkaavia riske-           On ilmeistä, että Mikkelin läänin puolella
6961: jä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että tilanteessa,    Jäppilän kunnassa tapahtuvassa soranotossa
6962: jossa pohjavesialue sijaitsee toisen läänin alueella   nähdään soran hyödyntämiseen liittyvät talou-
6963: kuin sitä hyödyntävät kunnat, syntyy intressiris-      delliset tekijät niin merkittäviksi, että pohjave-
6964: tiriitoja.                                             den suojeluintressi väistyy. Mielestäni tällaisessa
6965:     Varkauden syöttövesijohdon rakentaminen            tilanteessa tulisi pohjaveden hyödyntämiseen
6966: on edennyt niin pitkälle, että jo vuonna 1993          kuin myös sen suojeluun liittyvät lupa- ym.
6967: Varkaudessa hyödynnetään Mikkelin läänin               menettelyt ratkaista saman lääninhallituksen
6968: puolella sijaitsevan Jäppilän kunnan Syvänsin          puitteissa.
6969: alueen pohjavesivaroja. Kuopion läänin puolella            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6970: oleva Varkauden kaupunki on jatkuvasti valitta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6971: nut Jäppilän kunnan Syvänsin kylän alueella            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6972: harjoitetusta soramurskausasemien perustami-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6973: sesta ym. toiminnasta.
6974:     Kaupunginhallitus on vaatinut päätöksien                     Miten Hallitus aikoo kehittää lupame-
6975: kumoamista tai vähintään murskaamon käyttä-                   nettelyä siten, että Varkauden seudulla
6976: mistä verkkovirralla sekä öljysäiliöiden ja öljyn-            kuvatun kaltaiset taloudellisten etujen
6977: vaihdon kieltämistä murskaamon alueella. Piek-                ristiriidat eivät loisi uhkia pohjavesivaro-
6978: sämäen seudun kansanterveystyön kuntainliiton                 jen säilymiselle?
6979: terveyslautakunta on nämä luvat antanut ja
6980:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
6981: 
6982:                                              Kari Rajamäki
6983: 
6984: 
6985: 
6986: 
6987: 220051L
6988: 2                                         1992 vp -    KK 580
6989: 
6990: 
6991: 
6992: 
6993:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6994: 
6995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         soveltuvalla pohjavesialueella voi käydä tervey-
6996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          delle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennai-
6997: olette 5 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           . sesti huonontua.
6998: kirjeenne n:o 1873 ohella toimittanut valtioneu-          Itse kiviaineksen murskaaminen ei sinänsä
6999: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           aiheuta pohjavesihaittoja. Sen sijaan siihen liitty-
7000: kansanedustaja Kari Rajamäen näin kuuluvasta           vät oheistoiminnot, kuten autojen ja työkonei-
7001: kirjallisesta kysymyksestä n:o 580:                    den tankkaus ja huolto sekä mahdollinen pala-
7002:                                                        vien nesteiden varastointi, vaarantavat usein ai-
7003:            Miten Hallitus aikoo kehittää lupame- nakin pohjaveden laadun. Siksi vesi- ja ympäris-
7004:         nettelyä siten, että Varkauden seudulla töviranomaisten kanta on, että tärkeillä ja muilla
7005:         kuvatun kaltaiset taloudellisten etujen vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla
7006:         ristiriidat eivät loisi uhkia pohjavesivaro- voidaan murskaustoiminta sallia vain, jos tarvit-
7007:         jen säilymiselle?                              tavan energian tuottaminen tapahtuu pohjavesi-
7008:                                                        alueen ulkopuolella joko käyttämällä verkkovir-
7009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taa tai sijoittamalla paikallaan oleva pohto-
7010: taen seuraavaa:                                        moottori pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällais-
7011:                                                        takaan murskaustoimintaa ei mielellään sallita
7012:    Tässä tapauksessa on ollut kysymys murs- toimivien pohjavedenottamojen tai tutkittujen
7013: kausasemien perustamisesta Mikkelin läänissä ottamapaikkojen lähellä, koska kiviainesten kul-
7014: sijaitsevan Jäppilän kunnan Syvänsin alueelle, jetus- ja siirtokaluston kunnosta ei aina voida
7015: jonka pohjavesivaroja tullaan hyödyntämään olla varmoja. Myös edellä mainitut oheistoimin-
7016: Kuopion läänin puolella sijaitsevan Varkauden not tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle.
7017: kaupungin vedenhankintaan. Pieksämäen seu-                Jos toiminnasta aiheutuu ilmeinen pohjave-
7018: dun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslau- sien pilaantumisvaara, asiaan voidaan puuttua
7019: takunta on myöntänyt murskausasemille tervey- vesilain mukaisin toimin.
7020: denhoitolain mukaisia sijoituspaikkalupia. Mik-           Uusi ympäristölupalaki sisältää säännöksen
7021: kelin lääninoikeus on hylännyt Varkauden kau- (7 §),jonka mukaan lupaviranomaisen on viivy-
7022: pungin niistä tekemät valitukset.                      tyksettä pyydettävä lupaharkinnan kannalta tar-
7023:    Murskausaseman perustamiseen tarvitaan peelliset lausunnot. Samanlainen säännös on
7024: terveydenhoitolain 26 §:n ja terveydenhoitoase- ympäristölupa-asetuksen 8 §:ssä. Jos harkitaan
7025: tuksen 17 §:n mukainen sijoituspaikan hyväksy- murskausaseman sijoittamista tärkeälle tai
7026: minen, joka nykyisin sisältyy ympäristölupaan. muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesi-
7027: Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tar- alueelle, olisi siten ilmeisesti aina pyydettävä
7028: koitukseen varattu paikka on sopiva, kun yrityk- paikallisen vesi- ja ympäristöpiirin lausunto.
7029: sen laatu ja mm. sen aiheuttama veden saastu- Hallitus seuraa yhtenäislupajärjestelmän toimi-
7030: misvaara otetaan huomioon. Toisaalta koskee vuutta. Jos pohjavesien suojelussa ilmenee on-
7031: pohjaveden pilaamiskielto kaikkia laitoksia ja gelmia, tiukennetaan lainsäädäntöä, mikäli ny-
7032: toimintoja ja kieltää mm. toimet, joidenjohdosta kyiset säännökset eivät riitä ongelmien ratkaise-
7033: pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintaan miseen.
7034: 
7035:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1992
7036: 
7037:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
7038:                                           1992 vp -   KK 580                                           3
7039: 
7040: 
7041: 
7042: 
7043:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7044: 
7045:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        eller tili att dess kvalitet annars väsentligt för-
7046: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      sämras.
7047: se nr 1873 av den 5 november 1992 tili vederbö-           I och för sig förorsakar krossning av stenma-
7048: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       terial inga olägenheter med tanke på grundvatt-
7049: följande av riksdagsman Kari Rajamäki under-          net. Däremot kan därtill anslutna bifunktioner
7050: tecknade spörsmål nr 580:                             såsom tankning av och service på bilar och
7051:                                                       arbetsmaskiner och eventuelllagring av bränn-
7052:           På vilket sätt ämnar Regeringen ut-         bara vätskor ofta ställa åtminstone grundvatten-
7053:        veckla tillståndsförfarandet så, att såda-     kvaliteten på spel. Därför är vatten- och miljö-
7054:        na konflikter mellan ekonomiska intres-        myndigheternas ståndpunkt den att krosseri-
7055:        sen som de i Varkaustrakten beskrivna          verksamhet i viktiga och andra för vattentäkt
7056:        inte längre utgör ett hot mot att grund-       lämpade grundvattensområden enbart kan tillå-
7057:        vattenreserverna bevaras?                      tas om den behövliga energin produceras utanför
7058:                                                       grundvattensområdet, antingen så att man an-
7059:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          vänder elnätet eller så att en stationär förbrän-
7060: samt anföra följande:                                 ningsmotor placeras utanför grundvattensområ-
7061:                                                       det. Inte heller sådan krosseriverksamhet tillåts
7062:     Här är det fråga om att krosseristationer         gärna i närheten av fungerande grundvattenstäk-
7063: inrättats i Syvänsiområdet i Jäppilä kommun i         ter eller nära undersökta täktplatser, eftersom
7064: S:t Michels Iän, vars grundvattentillgångar kom-      full säkerhet inte kan råda om transport- och
7065: mer att användas för vattenförsörjningen för          förflyttningsmaterielens skick. Också de ovan
7066: Varkaus stad, som ligger i Kuopio Iän. Hälso-         nämnda bifunktionerna bör placeras utanför
7067: vårdsnämnden i Pieksämäkitraktens kommunal-           grundvattensområdet.
7068: förbund för folkhälsoarbete har beviljat tillstånd        Om verksamheten medför uppenbar fara för
7069: tili placering av krosseristationerna enligt hälso-   vattenförorening kan åtgärder enligt vattenlagen
7070: vårdslagen. Länsstyrelsen i S:t Michels Iän har       tillgripas.
7071: avslagit Varkaus stads besvär i denna fråga.              Den nya miljötillståndslagen innehåller ett
7072:     För att en krosseristation skall kunna inrät-     stadgande (7 § ) enligt viiken tillståndsmyndighe-
7073: tas krävs att förläggningsplatsen godkänns en-        ten utan dröjsmål skall införskaffa de utlåtanden
7074: ligt 26 § hälsovårdslagen och 17 § hälsovårdsför-     som behövs vid tillståndsprövningen. Ett mot-
7075: ordningen, något som numera ingår i miljötill-        svarande stadgande ingår i 8 § miljötillståndsför-
7076: ståndet. En förutsättning för att tillståndet skall   ordningen. Om man överväger att placera en
7077: beviljas är att den plats som reserverats för         krosstation i ett viktigt eller annars för vatten-
7078: ändamålet är lämplig med tanke på företagets          täkt lämpligt grundvattensområde, borde alltså
7079: art och bl.a. den fara för vattenförorening som       utlåtande tydligen alltid begäras av det lokala
7080: företaget förorsakar. A andra sidan gäller för-       vatten- och miljödistriktet. Regeringen följer
7081: budet mot förorening av grundvattnet alla in-         med hur systemet med enhetliga tillstånd funge-
7082: rättningar och funktioner, bl.a. är sådana akti-      rar. Om det uppstår problem i samband med
7083: viteter förbjudna som kan leda tili att grund-        skyddet av grundvattnen kommer lagstiftningen
7084: vattnet i viktiga eller andra för vattentäkt läm-     att skärpas, om de nuvarande stadgandena inte
7085: pade grundvattensområden kan bli hälsovådligt         räcker tili för att lösa problemen.
7086: 
7087:      Helsingforsden 7 december 1992
7088: 
7089:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
7090:                                                1992 vp
7091: 
7092: Kirjallinen kysymys 581
7093: 
7094: 
7095: 
7096: 
7097:                                   Aittoniemi: Tasa-arvolakia koskevassa selonteossa sukupuoliseksi
7098:                                       häirinnäksi katsotuista käyttäytymismuodoista
7099: 
7100: 
7101:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7102: 
7103:    Tasa-arvolakia koskevan selonteon eduskun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7104: takeskustelussa jäi epäselväksi eräitä asioita,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7105: jotka koskivat selonteon sisältöä ja tarkoitusta.    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7106: Osin tämä johtui ujoudesta kysyä, koska keskus-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7107: telussa oli etupäässä mukana naiskansanedusta-
7108: jia. Kun kuitenkin mieskansanedustajan tulisi                   Millaisia Hallituksen mielestä ovat
7109: elää kristillisyydessä ja hyvien tapojen mukaan,             sukupuolisesti vihjailevat eleet ja erityi-
7110: asiaan pitäisi saada selkiytystä.                            sesti ilmeet sekä kaksimieliset vitsit ja
7111:     Epäselvyys koskee selonteossa sivulla 22 ole-            vartaloa sekä pukeutumista koskevat
7112: van luettelon kahta ensimmäistä ranskalaista                 huomautukset, ja
7113: viivaa ja niiden edellä olevaa tietynlaista johto-              miten ennakkoon selvitetään niiden ei-
7114: lausetta.                                                    toivottavuus ja niiden kohteena olevan
7115:                                                              vasten tah toisuus?
7116:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
7117: 
7118:                                            Sulo Aittoniemi
7119: 
7120: 
7121: 
7122: 
7123: 220051L
7124: 2                                        1992 vp -   KK 581
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7130: 
7131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä
7132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää kos-
7133: olette 5 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           kevat huomautukset tai kysymykset, niin ikään
7134: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    mahdollisesti toistuvina,
7135: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          - seksuaalisesti värittyneet kirjeet, puhelin-
7136: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-      soitot tai esille asetetut pornoaineistot,
7137: sesta kysymyksestä n:o 581:                             - fyysinen koskettelu,
7138:                                                         - sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista
7139:           Millaisia Hallituksen mielestä ovat        kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaati-
7140:        sukupuolisesti vihjailevat eleet ja erityi-   mukset,
7141:        sesti ilmeet sekä kaksimieliset vitsit ja        - raiskaus tai sen yritys.
7142:        vartaloa sekä pukeutumista koskevat              Ilmiö on laaja-alainen ja käsittää vakavam-
7143:        huomautukset, ja                              milta osiltaan jo nyt rikoslaissa kriminalisoituja
7144:           miten ennakkoon selvitetään niiden ei-     tekoja. Eräiltä osin esiintymismuodot ovat kui-
7145:        toivottavuus ja niiden kohteena olevan        tenkin voimassa olevassa lainsäädännössä tunte-
7146:        vastentahtoisuus?                             mattomia. Ilmaisu sukupuolinen häirintä ja ah-
7147:                                                      distelu pyrkii osaltaan kuvaamaan ilmiön laaja-
7148:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alaisuutta.
7149: vasti seuraavaa:                                        Loukkaavaa käyttäytymistä olisi siis vastoin
7150:                                                      kohteen tahtoa tapahtuva fyysisen koskematto-
7151:    Sukupuolinen kanssakäyminen on ihmisten           muuden loukkaus, mutta myös ei-toivotut sek-
7152: elämän kantava voima, joka kuuluu jokaisen           suaalisesti värittyneet kirjeet, puhelinsoitot tai
7153: yksilön henkilökohtaiseen vapauspiiriin. Sillä on    sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien tai
7154: myös yhteiskunnan näkökulmasta tärkeä henki-         muiden esitysten tyrkyttäminen. Myös muunlai-
7155: lökohtaisia suhteita järjestävä vaikutus. Olen-      nen tunkeutuminen puheinja kysymyksin henki-
7156: naista tälle kanssakäymiselle ihmisen vapautena      lön sukupuolisen koskemattomuuden alueelle
7157: ja oikeutena on sen vapaaehtoisuus ja molem-         voisi täyttää häirinnän tunnusmerkistön.
7158: minpuolinen hyväksyminen. Silloin kun suku-             Sukupuolista häirintää tai ahdistelua käyttäy-
7159: puolinen kanssakäyminen ei perustu molemmin-         tyminen on silloin, kun tekijä tietää tai tavan-
7160: puoliseen suostumukseen ja hyväksymiseen, toi-       omaista harkintaa käyttäen hänen pitäisi tietää,
7161: sen lähestyminen koetaan häiritsevänä, jopa ah-      että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä
7162: distavana. Yhdistävä piirre kaikelle sukupuoli-      muuten on ei-toivottua. Tämä korostaa sitä, että
7163: selle häirinnälle ja ahdistelulle on nimenomaan      käyttäytymisessä ja kanssakäymisessä työpai-
7164: se, että se on aina kohteelle vastentahtoista tai    koilla ja oppilaitoksissa sekä yleisemminkin itse-
7165: ainakin ei-toivottua.                                kunkin on tiedostettava se, miltä muista tuntuu.
7166:    Oikeutta itse päättää seksuaalisuudestaan ja      Häirinnän ja ahdistetun estäminen ja välttämi-
7167: sukupuolisesta kanssakäymisestään on vanhas-         nen perustuu ennen muuta muiden ihmisten
7168: taan lainsäädännöllä suojattu. Suoja on kohdis-      huomioon ottamiseen ja jokaisen yksilön suku-
7169: tettu fyysiseen vapauteen ja loukkaamattomuu-        puolisen vapauden kunnioittamiseen. Tämän
7170: teen. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu on kä-      vuoksi yksin lain säännöksillä ilmiötä ei voida
7171: sitteenä kuitenkin laaja-alaisempi.                  poistaa, vaan tarvitaan yksilökohtaista tiedos-
7172:     Sukupuoliseen häirintään ja ahdisteluun kuu-     tusta häirinnän ja ahdistetun loukkaavuudesta ja
7173: luu luonteeltaan ja vakavuusasteeltaan varsin        haitoista sekä sen eroamisesta myönteisestä,
7174: erilaisia käyttäytymismuotoja. Se voi ilmetä ai-     molemminpuoliseen hyväksymiseen perustuvas-
7175: nakin seuraavin tavoin, joihin jokaiseen siis        ta sukupuolisesta kanssakäymisestä.
7176: kuuluu vastentahtoisuus tai ei-toivottavuus:            Sukupuolisen häirinnän ja ahdistetun selvittä-
7177:    - sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet,    minen ei kaikissa ilmenemismuodoissaan voi
7178: jotka voivat olla toistuvia                          olla rikostutkintaan verrattavaa. Jos häirintä tai
7179:                                           1992 vp -   KK 581                                            3
7180: 
7181: ahdistelu sisältää fyysisen koskemattomuuden          uksissa ryhtyä viivytyksiitä asiassa tarpeellisiin
7182: tahallisen loukkauksen, menettelyyn saattavat         toimenpiteisiin. Säännös veivoittaisi työnantajat
7183: tulla sovellettavaksi rikoslain pahoinpitely- tai     huolehtimaan käytettävissään olevin keinoin
7184: siveellisyysrikoksia koskevat säännökset. Suku-       myös siitä, ettei toinen työntekijä ahdistele toista
7185: puolisen häirinnän ja ahdistelun muita kuin           työntekijää sekä että asiakaspalvelutehtävissä
7186: edellä mainittuja ilmenemismuotoja tunnistetta-       olevat työntekijät eivät joudu asiakkaiden tahol-
7187: essa tulee erityisesti hyväksyä naisten ja miesten    ta tulevan häirinnän tai ahdistelun kohteeksi.
7188: inhimillisen arvokkuuden kunnioittaminen.             Työolot tulee saada sellaisiksi, ettei työntekijä
7189:     Sukupuolisen häirinnän ei-toivottavuus nä-        joudu häirinnän kohteeksi; erityisesti tulee kiin-
7190: kyy ensi sijassa kohteen kieltäytymisenä kanssa-      nittää huomiota yksintyöskentelyyn.
7191: käymisestä tai häiritsijän käyttäytymisen pahek-         Sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun kielto ei
7192: suntana. Työpaikoilla häiritty voi tuoda esiin        yksin poista ilmiötä, vaan työelämässä ja yhteis-
7193: käyttäytymisen vastentahtoisuuden muun muas-          kunnassa on luotava menettelyt ja käytännöt
7194: sa siten, että työntekijä huomauttaa sukupuoli-       sekä vaikutettava asenteisiin siten, että sukupuo-
7195: sesta häirinnästä ja ahdistelusta työnantajan         linen häirintä käytännössä estyy.
7196: edustajalle tai kertoo siitä luottamusmiehelle,          Kansainvälisesti sukupuolisesta häirinnästä ja
7197: työsuojeluvaltuutetulle tai työtoverille.             ahdistelusta pystytään puhumaan asiallisesti ja
7198:     Sukupuoliseen häirintään ja ahdisteluun           tekemään tarvittavia päätöksiä, muun muassa
7199: muun muassa työelämässä on sovellettu tasa-           Kansainvälinen työjärjestö on suosittanut toi-
7200:  arvolain nykyistä 8 §:n 2 momentin 3 kohdan          menpiteitä sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun
7201:  yleissäännöstä, jonka mukaan työoloja ei saa         ehkäisemiseksi. Myös Euroopan yhteisö on suo-
7202: järjestää siten, että työntekijä joutuu selvästi      situksissaan, kannanotoissaan sekä tasa-arvo-
7203:  huonompaan asemaan kuin vastakkaista suku-           ohjelmissaan pyrkinyt kannustamaan ilmiön eh-
7204:  puolta oleva työntekijä. Tasa-arvolakia on tar-      käisemistä. EY:n kannanotoissa häirintä ja ah-
7205:  koitus täydentää säännöksellä, joka velvoittaa       distelu on sisällytetty laajempaan, naisten ja
7206:  työnantajat toimimaan niin, ettei kukaan työnte-     miesten inhimillisen arvokkuuden loukkaami-
7207:  kijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun     seen. Toivottavasti Suomessa tästä vakavasta
7208:  kohteeksi. Työnantajan velvollisuutena olisi si-     aiheesta käydään asiallista keskustelua ja uskal-
7209:  ten sekä yleisesti ehkäistä ja estää häirinnän ja    letaan tehdä tarvittavat päätökset.
7210:  ahdistelun esiintymistä että konkreettisissa tapa-
7211:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
7212: 
7213:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
7214: 4                                         1992 vp -    KK 581
7215: 
7216: 
7217: 
7218: 
7219:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7220: 
7221:    I det syfte 37 § 1 rooro. riksdagsordningen            - sexuellt insinuerade gester eller roiner, soro
7222: anger har Ni, Herr Talroan, roed Er skrivelse av       eventuellt upprepas,
7223: den 5 noverober 1992 till vederbörande roedlero           - slipprigheter, oanständiga skärot och an-
7224: av statsrådet översänt avskrift av följande av         roärkningar eller frågor soro gäller figuren, kläd-
7225: riksdagsroan Sulo Aittonieroi undertecknade            seln eller privatlivet, också de här kan vara
7226: skriftliga spörsroål nr 581:                           upprepade,
7227:                                                           - sexuellt färgade brev eller telefonpåring-
7228:           Vad anser Regeringen att känneteck-          ningar eller pornografiskt roaterial soro läggs
7229:        nar sexuellt insinuerade gester och sär-        fraro,
7230:        skilt roiner, sarot tvetydiga skärot och           - fysisk beröring
7231:        anroärkningar soro gäller figuren och              - förslag eller krav på könsurogänge eller
7232:        klädseln, och                                   annat sexuellt urogänge,
7233:           hur kan roan på förhand klarlägga oro           - våldtäkt eller försök till våldtäkt.
7234:        de är icke önskvärda och oro de väcker              Fenoroenet är vidsträckt och orofattar i sin
7235:        rootvilja hos den soro blir föreroål för        allvarligaste form handlingar soro redan nu är
7236:        dero?                                           kriroinaliserade enligt strafflagen. Till vissa delar
7237:                                                        är dock de former soro fenoroenet tar sig uttryck
7238:    Soro svar på detta spörsroål anför jag vörd-        i fräroroande för den nuvarande lagstiftningen.
7239: sarot följande:                                            Soro stötande beteende kunde alltså räknas
7240:                                                        kränkning av fysisk integritet soro sker root
7241:    Den sexuella undertonen i urogänget roellan         objektets vilja, roen också oönskade brev eller
7242: roänniskor är en bärande kraft i livet, en kraft       sexuellt fårgade telefonpåringningar eller sedlig-
7243: soro hör till varje individs frihetssfär. Också ur     hetskränkande bilder eller andra fraroställningar
7244: sarohällets synvinkel har den sexuella underto-        soro prackas på. Också annat slags intrång i
7245: nen en viktig funktion soro en faktor soro orga-       form av tai eller frågor i en persons sexuella
7246: niserar personrelationer. Det väsentliga är att        integritetssfår kunde uppfylla rekvisiten för sex-
7247: detta urogänge sker av fri vilja och att det           uella trakasserier.
7248: godkänns örosesidigt. I de fall då det sexuella            Ett beteende betraktas soro sexuella trakasse-
7249: urogänget inte utgår från ett örosesidigt saro-        rier oro den soro utför handlingen är roedveten
7250: tycke och godkännande upplevs närmanden av             oro det eller oro han roed normal orodöroesför-
7251: den andra parten soro störande, t.o.ro. ångest-        roåga borde veta att hans beteende eller förfa-
7252: väckande. En geroensaro näronare för alla sexu-        rande är kränkande eller på annat sätt oönskat.
7253: ella trakasserier är att de hos den soro utsätts för   Härvid poängteras det fakturo, att var och en
7254: dero väcker rootvilja eller i alla fall upplevs soro   bör på arbetsplatser och vid läroinrättningar
7255: icke önskvärda.                                        och också roera allroänt vara roedveten oro hur
7256:    Rätten för individen att själv bestäroroa över      andra upplever hans beteende. Utgångspunkten
7257: sin sexualitet och över sitt sexuella urogänge har     då roan försöker hindra och undvika sexuella
7258: av hävd tryggats genoro lagstiftningen. Skyddet        trakasserier är fraroförallt att roan skall ta hän-
7259: har inriktats på fysisk frihet och integritet. Sex-    syn till andra roänniskor och respektera indivi-
7260: uella trakasserier är eroellertid ett vidlyftigare     dens sexuella frihet. Därför är det inte roöjligt
7261: begrepp.                                               att enbart genoro lag avskaffa fenoroenet, utan
7262:    Sexuella trakasserier är till sin natur och i sin   det behövs ett roedvetandegörande på individni-
7263: grad av allvarlighet förknippade roed rätt olika       vå av hur stötande och skadliga sexuella trakas-
7264: beteendeformer. Trakasserier kan förekororoa           serier är och av hur ett dylikt beteende skiljer
7265: åtroinstone i följande former, vilka alla alltså       sig från sådant sexuellt urogänge i positiv be-
7266: kännetecknas av att de är förknippade roed             roärkelse soro utgår från ett örosesidigt godkän-
7267: ofrivillighet och att de är icke önskvärda:            nande.
7268:                                            1992 vp -   KK 581                                            5
7269: 
7270:    Att reda ut sexuella trakasserier i alla de         vidta nödvändiga åtgärder. Stadgandet skulle
7271: former i vilka de förekommer kan inte jämföras         också ålägga arbetsgivama att med tillbudsstå-
7272: med brottsutredning. Om den som gör sig skyl-          ende medel se tili att en arbetstagare inte trakas-
7273: dig till en trakasserande handling uppsåtligen         serar en annan och att arbetstagare i kundbetjä-
7274: kränker en annan persons fysiska integritet,           ningsuppdrag inte utsätts för trakasserier från
7275: kunde straffiagens stadganden om misshandel            kundemas sida. Arbetsförhållandena bör ordnas
7276: och sedlighetsbrott tillämpas. Vid identifiering       så att arbetstagama inte trakasseras; situationen
7277: av övriga former av sexuella trakasserier bör          för dem som arbetar ensamma bör uppmärk-
7278: man visa särskild respekt för kvinnors och mäns        sammas särskilt.
7279: mänskliga värdighet.                                      Ett stadgande som förbjuder sexuella trakas-
7280:     Att en sexuellt trakasserande handling upp-        serier är inte tillräckligt för att avlägsna fenome-
7281: levs som oönskad kommer i första hand i uttryck        net, utan man bör inom arbetslivet och i samhäl-
7282: i det att objektet för handlingen vägrar att umgås     let skapa praxis för hur man skall förfara i dylika
7283: eller genom att objektet visar att han ogillar         situationer och påverka attitydema på ett sådant
7284: beteendet. På en arbetsplats kan den trakassera-       sätt att sexuella trakasserier förhindras i prakti-
7285: de visa sin ovilja bland annat genom att göra en       ken.
7286: representant för arbetsgivaren uppmärksam på              A vslutningsvis vill jag konstatera att man i
7287: omständigheten eller genom att berätta om tra-         intemationella sammanhang förmår diskutera
7288: kasseriema för en förtroendeman, en arbetar-           sexuella trakasserier på ett sakligt sätt och för-
7289: skyddsfullmäktig eller en arbetskamrat.                mår fatta behövliga beslut. Bland annat den
7290:     På sexuella trakasserier som sker bland annat      intemationella arbetsorganisationen har rekom-
7291: i arbetslivet har man tillämpat det allmänna           menderat åtgärder för att motarbeta sexuella
7292:  stadgandet i 8 § 2 mom. 3 pt. jämställdhetslagen.     trakasserier. Också den europeiska gemenska-
7293:  Enligt detta stadgande får arbetsförhållandena        pen har genom rekommendationer, uttalanden
7294:  inte ordnas så, att en arbetstagare kommer i klart    och jämställdhetsprogram gått in för att före-
7295:  sämre ställning än en annan arbetstagare av           bygga fenomenet. I EG:s ställningstaganden har
7296:  motsatt kön. Avsikten är att jämställdhetslagen       trakasserier innefattats i en mer omfattande
7297:  skall kompletteras med ett stadgande som åläg-        kränkning av kvinnors och mäns mänskliga
7298:  ger arbetsgivama att verka för att ingen arbets-      värdighet. Jag hoppas att man också i Finland
7299:  tagare skall bli föremål för sexuella trakasserier.   kan föra en saklig diskussion om detta allvarliga
7300:  Det är således arbetsgivarens skyldighet att såväl    tema och att man vågar fatta de beslut som är
7301:  allmänt förebygga och förhindra förekomsten av        behövliga.
7302:  trakasserier som att i konkreta fall utan dröjsmål
7303: 
7304:       Helsingforsden 8 december 1992
7305: 
7306:                                                                              Minister Elisabeth Rehn
7307:                          J
7308:                         J
7309:                         J
7310:                         J
7311:                         J
7312:                     J
7313:                     J
7314:                    J
7315:                J
7316:                J
7317:                J
7318:              J
7319:            J
7320:           J
7321:          J
7322:          J
7323:          J
7324:          J
7325:      J
7326:      J
7327:     J
7328: J
7329: J
7330: J
7331: J
7332:                                                1992 vp
7333: 
7334: Kirjallinen kysymys 582
7335: 
7336: 
7337: 
7338: 
7339:                                   Aittoniemi: EY:n komission Suomen hakemuksesta antaman lau-
7340:                                       sunnon aiheuttamista toimenpiteistä
7341: 
7342: 
7343:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7344: 
7345:    EY:n komissio on antanut lausunnon Suomen                     Millä sanoilla ja sanankäänteillä Hal-
7346: EY -anomuksesta. Se on myönteinen, koska Suo-                litus nyt selittää sen, että puolueet-
7347: mi köyhyydestään huolimatta on hyvä maksu-                   tomuuspolitiikkamme on sovitettavissa
7348: mies. Lausunnossa todetaan myös, että jäsenyy-               Euroopan yhteisön jäsenyyteen ja että
7349: tensä kautta Suomi sitoutuu Maastrichtin sopi-               meillä itsellinen puolustus säilytetään
7350: mukseen sekä yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja               ainakin lähialueilla, ja
7351: puolustuspolitiikkaan. Maatalous ei tule saa-                    miten Hallitus aikoo hankkia työtä
7352: maan sitä tukea, jolla maanviljelijöitä on lohdu-            kymmenilletuhansille maatalouseliokei-
7353: teltu, ja Suomessa joudutaan lopettamaan kym-                nosta sekä maatalouskoneiden tuotan-
7354: meniätuhansia tiloja.                                        nosta vapautuville ihmisille EY:hyn liit-
7355:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tymisen jälkeen?
7356: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7357: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7358: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7359: 
7360:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
7361: 
7362:                                            Sulo Aittoniemi
7363: 
7364: 
7365: 
7366: 
7367: 220051L
7368: 2                                       1992 vp -   KK 582
7369: 
7370: 
7371: 
7372: 
7373:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7374: 
7375:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laaja-alaiselle puolueettomuuspolitiikalle ei enää
7376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ole. Kaikki Euroopan valtiot ovat sitoutuneet
7377: olette 5 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          ETYKin puitteissa samaan arvoyhteisöön, jon-
7378: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ka periaatteiden kunnioittaminen on edelly-
7379: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tyksenä kansainvälisten suhteiden normaalille
7380: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-   kehitykselle. Uudessa Euroopassa korostuu
7381: ta kysymyksestä n:o 582:                            Suomen puolueettomuuden ydin, sotilaallinen
7382:                                                     liittoutumattomuus ja uskottava itsenäinen puo-
7383:            Millä sanoilla ja sanankäänteillä Hal-   lustus.
7384:        litus nyt selittää sen, että puolueet-           Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen liit-
7385:        tomuuspolitiikkamme on sovitettavissa        tyvän puolustusulottuvuuden osalta Maastrich-
7386:        Euroopan yhteisön jäsenyyteen ja että        tin sopimus on väljä. Se luo pohjan näiden
7387:        meillä itsellinen puolustus säilytetään      alojen yhteistyön tulevalle kehitykselle. Jäsenek-
7388:        ainakin lähialueilla, ja                     si liittyessämme meiltä edellytetään vain sitä,
7389:            miten Hallitus aikoo hankkia työtä       että suhtaudumme myönteisesti yhteistyön ke-
7390:        kymmenilletuhansille maa talouselinkei-      hittämiseen emmekä sulje ennakkoon pois
7391:        nosta sekä maatalouskoneiden tuotan-         omaa osallistumistamme siihen. Näin ollen
7392:        nosta vapautuville ihmisille EY:hyn liit-    Suomi näyttää voivan liittyä EY:hyn sellaisena
7393:        tymisen jälkeen?                             kuin se nyt on."
7394:                                                         Kysymyksensä toisessa osassa kansanedusta-
7395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja Aittoniemi tiedustelee toimenpiteitä maata-
7396: vasti seuraavaa:                                    lousväestön työllistämiseksi EY:hyn liittymisen
7397:                                                     jälkeen.
7398:    Aluksi viittaan kansanedustaja Kalliksen ky-         EY:n komission lausunnossa ei luonteensa
7399: symykseen n:o 223 antamaani vastaukseen, jon-       eikä sisältönsä puolesta ole pohjaa sille arviolle,
7400: ka mukaan komission lausunnon sisällöstä vas-       jolla kysymystä on perusteltu. Jäsenyysneuvotte-
7401: taa komissio.                                       lut eivät ole vielä edes alkaneet.
7402:     Suomen puolueettomuuspolitiikan ja EY-              Lausunnossakaan ei ole poissuljettu mahdol-
7403: jäsenyyden yhteensopivuutta olen jo vastaukses-     lisuutta sellaiseen tukeen, jolla Suomen maata-
7404: sani kansanedustaja Aittoniemen tekemään kir-       louden erityisolosuhteet voitaisiin ottaa huomi-
7405: jalliseen kysymykseen n:o 562 käsitellyt seuraa-    oon. Niiden huomioon ottaminen on yksi Suo-
7406: vasti:                                              men neuvottelutavoitteista.
7407:     "Suomen puolueettomuudella on ollut geo-            Suomen lähtökohtana maataloutta koskevis-
7408: poliittinen lähtökohta ja turvallisuuspoliittinen   sa neuvotteluissa on se, että Suomessa säilyy
7409: tehtävä. Itsenäinen maanpuolustuskyky on tuke-      maataloustuotannon omavaraisuus tärkeimpien
7410: nut puolueettomuutta.                               tuotteiden suhteen ja että tilarakenne tukee
7411:     Kahtiajaetussa Euroopassa puolueettomuus        maaseudun asuttuna säilymistä koko maassa.
7412: oli keino pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen   Näiden tavoitteiden täyttyminen edellyttää sen
7413: ulkopuolella. Suomen puolueettomuus on ollut        tosiasian tunnustamista, että Suomi on olosuh-
7414: poliittinen valinta. Se ei ole perustunut kan-      teiltaan hyvin erilainen kuin nykyiset EY:n jä-
7415: sainvälisoikeudellisiin sopimuksiin tai sitoumuk-   senmaat ja että tämä edellyttää joitakin erityis-
7416: siin.                                               järjestelyjä EY:n nykyiseen maatalouspolitiik-
7417:     Euroopan kahtiajaon ja suurvaltojen vastak-     kaan. Neuvotteluissa Suomen maatalouspoli-
7418: kaisuuden väistyminen merkitsee, että perustaa      tiikka tulee mieltää osana maaseutu- ja aluepoli-
7419:                                           1992 vp -   KK 582                                        3
7420: 
7421: tiikkaa, jossa eri tekijät tukevat toisiaan. Maata-      Mikäli jäsenyysneuvotteluissa saavutetaan
7422: loustuotannon ohella tilojen toimeentulo koos-        tyydyttävä neuvottelutulos, Suomen maatalou-
7423: tuisi osin muista maaseudun yrittäjä- ja työtu-       den tulevaisuus tulee turvatuksi. Tällä hetkellä
7424: loista. Maaseudun väestömäärä voitaisiin turva-       kukaan ei tiedä, onko Suomen maataloudelle
7425: ta suhteellisen korkeana, mikä on edellytys myös      edullisempaa, että maamme on EY:n jäsen kuin
7426: maaseudun palveluvarustuksen säilymiselle.            että olemme EY:n ulkopuolella.
7427:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992
7428: 
7429:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
7430: 4                                          1992 vp -    KK 582
7431: 
7432: 
7433: 
7434: 
7435:                                      Till Riksdagens Herr Talman
7436:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            för dessa principer utgör en förutsättning för
7437: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          normal utveckling av de internationella relatio-
7438: den 5 november 1992 till vederbörande medlem            nerna. I det nya Europa betonas militär allians-
7439: av statsrådet översänt avskrift av följande av          frihet och ett trovärdigt, självständigt försvar
7440: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-             kärnan i Finlands neutralitet.
7441: mål nr 582:                                                I fråga om utrikes- och säkerhetspolitiken
7442:                                                         samt den därtill anknytande försvarsdimensio-
7443:            Vilka ord och ordvändningar kommer           nen är Maastricht-fördraget inte speciellt strikt.
7444:        Regeringen nu att t11 till för att förklara      Fördraget utgör en plattform för den framtida
7445:        att vår neutralitetspolitik går att anpassa      utvecklingen av samarbetet på dessa områden.
7446:        till medlemskap i Europeiska gemenska-           Då vi ansluter oss som medlem förutsätts endast
7447:        perna och att vi kommer att ha kvar ett          att vi förhåller oss positivt till utvecklandet av
7448:        eget försvar åtminstone i närområdena,           samarbetet, och att vi inte på förhand utesluter
7449:        och                                              ett deltagande i detta samarbete. Sålunda verkar
7450:            på vilket sätt tänker Regeringen skaffa      en anslutning till EG möjlig för det Finland som
7451:        arbete åt de tiotusentals människor som          vi har i dag."
7452:        efter EG-anslutningen friställs inom                I spörsmålets senare del frågar riksdagsman
7453:        jordbruksnäringen och tillverkningen av          Aittaniemi efter sysselsättningsskapande åtgär-
7454:        jordbruksmaskiner?                               der för jordbruksbefolkningen efter anslutning-
7455:                                                         en till EG.
7456:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              EG-kommissionens utlåtande är varken till
7457: anföra följande:                                        sin karaktär eller till sitt innehåll sådant att
7458:                                                         bedömningarna i spörsmålet kunde motiveras
7459:     För det första hänvisar jag till mitt svar på       därmed. Medlemsförhandlingarna har över hu-
7460: riksdagsman Kallis spörsmål nr 223, enligt vilket       vud taget inte inletts.
7461: det är kommissionen som svarar för innehållet i            I utlåtandet har man inte heller uteslutit
7462: EG-kommissionens utlåtande.                             möjligheten till sådant stöd som skulle göra det
7463:     Finlands neutralitetspolitiks och EG-medlem-        möjligt att beakta det finländska jordbrukets
7464: skapets förenlighet har jag redan behandlat i           speciella förhållanden. Att dessa skall beaktas är
7465: mitt svar på riksdagsman Aittoniernis spörsmål          ett av Finlands förhandlingsmål.
7466: nr 562, på följande sätt:                                  I förhandlingarna om jordbruket utgår Fin-
7467:    "Finlands neutralitet har haft en geopolitisk        land från att självförsörjningsgraden bibehålls
7468: utgångspunkt och en säkerhetspolitisk uppgift.          i Finland i fråga om de viktigaste jordbruks-
7469: Neutraliteten har fått stöd av ett självständigt        produkterna, och att strukturen för jordbruks-
7470: försvar.                                                lägenheternas del stöder bevarandet av en
7471:     I ett tudelat Europa var neutraliteten ett sätt     levande landsbygd i hela landet. För att dessa
7472: att hålla sig utanför stormakternas intressekon-        mål skall uppfyllas, måste man erkänna det
7473: flikter. Finlands neutralitet har varit ett politiskt   faktum att förhållandena i Finland är väldigt
7474: val. Neutraliteten har inte grundat sig på folk-        annorlunda än i de nuvarande EG-länderna och
7475: rättsliga fördrag eller förbindelser.                   att detta förutsätter vissa specialarrangemang
7476:    Att tudelningen i Europa försvunnit och mot-         i EG:s nuvarande jordbrukspolitik. I förhand-
7477: sättningarna mellan stormakterna mattats av             lingarna bör Finlands jordbrukspolitik uppfat-
7478: innebär, att det inte längre finns någon grund för      tas som en del av landsbygds- och regional-
7479: en bred neutralitetspolitik. Samtliga stater i Eu-      politiken där olika faktorer stöder varandra.
7480: ropa har inom ramen för KSSE förbundit sig till         Meningen är att utkomsten på jordbrukslägen-
7481: en och samma värdegemenskap, och respekten              heterna till en del, vid sidan av jordbrukspro-
7482:                                       1992 vp -   KK 582                                        5
7483: 
7484: duktionen, skall bestå av andra företagar- och       Om ett tillfredsställande resultat uppnås i
7485: förvärvsinkomster på landsbygden. Befolk-         förhandlingarna om medlemskap, är det finländ-
7486: ningssiffrorna på landsbygden kunde bibehållas    ska jordbrukets framtid säkrat. För närvarande
7487: relativt höga, vilket också utgör en förutsätt-   vet ingen, om det skulle vara fördelaktigare för
7488: ning för att landsbygdens servicenivå skall       det finländska jordbruket ifall vårt land vore
7489: kunna bibehållas.                                 medlem av EG än ifall vi skulle stå utanför EG.
7490:     Helsingforsden 9 december 1992
7491: 
7492:                                                               Utrikesminister Paavo Väyrynen
7493:                                                1992 vp
7494: 
7495: Kirjallinen kysymys 583
7496: 
7497: 
7498: 
7499: 
7500:                                   Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tar-
7501:                                       kistamisesta
7502: 
7503: 
7504:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7505: 
7506:    Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laske-             Onko Hallitus tietoinen, että vuodelta
7507: neet romahdusmaisesti vuosien 1991-1992 ai-               1991 toimitettavassa verotuksessa kiin-
7508: kana. Vuodelta 1991 toimitettava verotus on               teistöjen ja asunto-osakkeiden verotusar-
7509: valmistumassa. Verotuspäätösten yhteydessä on             vot ylittävät jo niiden todellisen arvon, ja
7510: käynyt ilmi, että esimerkiksi asunto-osakkeiden              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7511: verotusarvot ylittävät monilla paikkakunnilla             ryhtyä, että verotusarvot voidaan alentaa
7512: niiden todellisen arvon.                                  jo vuodelta 1991 toimitettavassa verotuk-
7513:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        sessa niiden todellista arvoa vastaaviksi
7514: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           ja että tulevien vuosien verotuksissa huo-
7515: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-           lehditaan, ettei vastaavaa yliarvostusta
7516: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   tapahtuisi?
7517: 
7518:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
7519: 
7520:                                           Kauko Heikkinen
7521: 
7522: 
7523: 
7524: 
7525: 22005IL
7526: 2                                         1992 vp -   KK 583
7527: 
7528: 
7529: 
7530: 
7531:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7532: 
7533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tykseen rakennusmaan hinnasta. Vuosien 1991
7534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja 1992 verotusarvot perustuvat vuodenvaihteen
7535: olette 5 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            1985-1986 hintatasoon pohjautuviin tonttihin-
7536: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          takarttoihin, joiden käyttöönotosta verohallitus
7537: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         antoi vuonna 1987 rakennusmaan arvostuksen
7538: edustaja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta kir-         yhtenäistämisohjeen. Ohjetta oli sitovana nou-
7539: jallisesta kysymyksestä n:o 583:                      datettava ensimmäisen kerran vuodelta 1989
7540:                                                       toimitettavassa verotuksessa. Ohjeen mukainen
7541:           Onko Hallitus tietoinen, että vuodelta      maapohjan tavoitearvo oli 70 prosenttia vuoden-
7542:        1991 toimitettavassa verotuksessa kiin-        vaihteen 1985- 1986 hintatasosta, ja tavoitear-
7543:        teistöjen ja asunto-osakkeiden verotusar-      voon oli määrä siirtyä asteittain verovuodesta
7544:        vot ylittävät jo niiden todellisen arvon, ja   1988 alkaen. Tavoitearvoja on korotettu 5 pro-
7545:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sentilla vuonna 1990.
7546:        ryhtyä, että verotusarvot voidaan alentaa         Vuodelta 1991 määrättyjen verotusarvojen
7547:        jo vuodelta 1991 toimitettavassa verotuk-      yleistaso on 73,5 prosenttia vuodenvaihteen
7548:        sessa niiden todellista arvoa vastaaviksi      1985-1986 tasosta, joten 1980-luvun lopun
7549:        ja että tulevien vuosien verotuksissa huo-     kiinteistöjen arvonnousu ei ole siirtynyt vero-
7550:        lehditaan, ettei vastaavaa yliarvostusta       tusarvoihin. Tonttien verotusarvot ovat vielä
7551:        tapahtuisi?                                    alle käypien arvojen, vaikka kiinteistöjen hin-
7552:                                                       nat ovat kääntyneet laskuun vuonna 1991.
7553:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Valtion teknillinen tutkimuskeskus on verohal-
7554: vasti seuraavaa:                                      lituksen toimeksiannosta valmistellut uusia
7555:                                                       hintakarttoja, jotka tulevat perustumaan hei-
7556:    Veronalaisiin varoihin kuuluva omaisuus ar-        näkuun 1992 hintatasoon. Uudet hintakartat
7557: vostetaan tulo- ja varallisuusverolain 122 §:n        on mahdollista ottaa verohallituksen sitovan
7558: mukaan käypään arvoon verovuoden päättyessä           ohjeen perusteeksi verovuodesta 1993 alkaen.
7559: omistajan hallussa ja sillä paikalla, missä se oli.   VTT:n kehittämä ajantasaistamisjärjestelmä
7560: KäyväHä arvolla tarkoitetaan omaisuuden to-           mahdollistaa vastaisuudessa hintakarttojen
7561: dennäköistä luovutushintaa. Koska varojen yk-         vuosittaisen tarkistuksen.
7562: silöllinen arvostaminen käyvän arvon mukaan ei            Rakennusten verotusarvo määrätään raken-
7563: käytännössä ole mahdollista, arvostetaan omai-        nuksen jälleenhankinta-arvon ja ikäalennuksien
7564: suuserät verotuksessa kaavamaisesti. Varalli-         perusteella. Jälleenhankinta-arvona tarkoitetaan
7565: suusverotuksessa noudatettavan varovaisuuspe-         vastaavan uudisrakennuksen todennäköisiä ra-
7566: riatteen vuoksi kaavamainen arvostaminen joh-         kennuskustannuksia. Ikäalennuksia koskevat
7567: taa käytännössä käypää arvoa usein paljonkin          säännökset ovat laissa ja jälleenhankinta-arvon
7568: alempaan arvoon.                                      perusteista määrätään valtiovarainministeriön
7569:    Kiinteistön arvo määrätään erikseen maapoh-        päätöksessä. Päätöksen yksikköarvoja on vuo-
7570: jan ja rakennusten osalta. Tonttien verotusarvo-      sittain tarkistettu rakennuskustannusindeksin
7571: na käytetään noin 70 prosenttia selvitetystä käy-     nousua vastaavasti. Verovuoden 1991 arvojen
7572: västä arvosta ja rakennusten yksikkökustannuk-        korotus oli 5 prosenttia, verovuonna 1992 arvot
7573: set on laskettu 70 prosentin tasoon keskimääräi-      on tarkoitus pysyttää ennallaan. Kun jälleen-
7574: sistä rakennuskustannuksista. Jos kiinteistön         hankinta-arvot ovat 70 prosenttia keskimääräi-
7575: maapohjan ja rakennusten yhteenlaskettu arvo          sistä rakennuskustannuksista, ne ovat pääsään-
7576: on kiinteistön todennäköistä luovutushintaa           töisesti alle todellisten uudisrakennuskustannus-
7577: suurempi, alhaisempi todennäköinen luovutus-          ten.
7578: hinta katsotaan kiinteistön verotusarvoksi.              Valtiovarainministeriön rakennusten jälleen-
7579:    Kiinteistöjen maapohjan verotusarvo perus-         hankinta-arvopäätöksen uudistaminen on vireil-
7580: tuu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen selvi-      lä valtiovarainministeriössä ja vero hallituksessa.
7581:                                        1992 vp -   KK 583                                          3
7582: 
7583:    Asunto-osakkeiden käypä arvo määrätään          käyvän arvon ylittävä verotusarvo voidaan kui-
7584: valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti       tenkin alentaa. Valtiovarainministeriön päätök-
7585: asunto-osakeyhtiön verovuotta edeltävän vuo-       seen eräiden arvopapereiden verotusarvon pe-
7586: den tarkistetun nettovarallisuuden perusteella.    rusteista on valmisteilla muutoksia vuodelle
7587: Päätöksen nojalla vahvistettu asunto-osakkeen      1992. Päätöksessä ei enää erikseen rajoitettaisi
7588: verotusarvo ei yleensä ylitä huoneiston todennä-   asunto-osakeyhtiön rakennusten ikäalennusten
7589: köistä luovutushintaa. Verovelvollisen esittämän   määrää, jolloin vanhojen asunto-osakeyhtiöiden
7590: selvityksen perusteella huoneiston todellisen      osakkeiden arvo alenisi.
7591: 
7592:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
7593: 
7594:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
7595: 4                                      1992 vp -   KK 583
7596: 
7597: 
7598: 
7599: 
7600:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7601: 
7602:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Beskattningsvärdet för den mark som hör till
7603: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av     fastigheten grundar sig på Statens tekniska
7604: den 5 november 1992 till vederbörande med1em       forskningscentrals utredning av priset på bygg-
7605: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     nadsmark. Beskattningsvärdena för 1991 och
7606: Kauko Heikkinen undertecknade spörsmål nr          1992 hänför sig tili de tomtpriskartor som base-
7607: 583:                                               rar sig på prisnivån vid årsskiftet 1985-1986.
7608:                                                    För införande av dessa medde1ade skattestyrel-
7609:           Är Regeringen medveten om att be-        sen år 1987 anvisningar om förenhetligande av
7610:        skattningsvärdet för fastigheter och bo-    värderingen av byggnadsmark. Avsikten var att
7611:        stadsaktier vid beskattningen för 1991      anvisningama, som är bindande, första gången
7612:        redan överstiger det reella värdet av       skulie tiliämpas vid beskattningen för 1989. Det
7613:        dessa, och                                  normgivande värdet för marken enligt anvis-
7614:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    ningama var 70 % jämfört med prisnivån vid
7615:        för att beskattningsvärdena skall kunna     årsskiftet 1985-1986 och avsikten var att ett
7616:        sänkas redan vid beskattningen för 1991     normgivande värde skulle införas stegvis från
7617:        så att de motsvarar det reella värdet och   och med skatteåret 1988. De normgivande vär-
7618:        för att man vid beskattningen för de        dena höjdes 1990 med 5%.
7619:        kommande åren skali kunna se tili att en       Den allmänna nivån för de beskattningsvär-
7620:        sådan övervärdering inte sker?              den som fastställts för 1991 är 73,5% jämfört
7621:                                                    med nivån vid årsskiftet 1985-1986. Det inne-
7622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bär att den värdestegring i slutet av 1980-talet
7623: anföra följande:                                   som gällde fastigheter inte har beaktats i beskatt-
7624:                                                    ningsvärdena. Beskattningsvärdet för tomter lig-
7625:    Enligt 122 § lagen om skatt på inkomst och      ger ännu under de gängse värdena, trots en
7626: förmögenhet uppskattas egendom som hör till        nedgång i fastighetsprisema 1991. Statens tek-
7627: de skattep1iktiga tillgångama tili det gängse      niska forskningscentral har på uppdrag av skat-
7628: värde som den hade vid skatteårets utgång i        testyrelsen berett nya priskartor som baserar sig
7629: ägarens besittning och på den ort där den          på prisnivån ijuli 1992. De nya priskartoma kan
7630: fanns. Med gängse värde avses egendomens           tas i bruk 1993 som grund för skattestyre1sens
7631: sannolika överlåtelsepris. Då en individuell       bindande anvisningar. Det uppdateringssystem
7632: värdering av tillgångama till gängse pris inte     som utvecklats av statens tekniska forsknings-
7633: är möjlig i praktiken, värderas egendomens de-     central gör det möjligt att i framtiden justera
7634: lar schablonmässigt vid beskattningen. På          priskartoma årligen.
7635: grund av den fösiktighetsprincip som tillämpas        Beskattningsvärdet för byggnader bestäms på
7636: vid förmögenhetsbeskattningen 1eder den scha-      basis av återanskaffningsvärdet och åldersavdra-
7637: blonmässiga värderingen i praktiken till ett       get för en byggnad. Med återanskaffningsvärde
7638: värde som ofta är betydligt lägre än det gängse    avses de sannolika byggkostnadema för en ny-
7639: värdet.                                            byggnad. De stadganden som gäller åldersavdra-
7640:    Värdet av fastigheten bestäms separat för       gen finns i lagen och grundema för återanskaff-
7641: marken och för byggnadema. Som beskattnings-       ningsvärdet fastställs i finansministeriets beslut.
7642: värde för tomter används ca 70 % av det utredda    De priser per enhet som fastställts i bes1utet
7643: gängse värdet och priset per enhet för byggnader   justeras årligen för att motsvara byggnadskost-
7644: beräknas till 70% av de genomsnittliga bygg-       nadsindexet. Under skatteåret 1991 var höjning-
7645: kostnadema. Ar det sammanlagda värdet av den       en av värdena 5% , under skatteåret 1992 blir
7646: mark och de byggnader som hör till fastigheten     värdena oförändrade. Emedan återanskaffnings-
7647: högre än fastighetens sanno1ika överlåte1sepris,   värdena utgör 70 % av de genomsnittliga bygg-
7648: anses det lägre sannolika överlåtelsepriset som    kostnaderna, ligger de i regel under de reella
7649: fastighetens beskattningsvärde.                    kostnaderna för en nybyggnad.
7650:                                            1992 vp -   KK 583                                         5
7651: 
7652:    En revidering av finansministeriets beslut om       basis av den skattskyldiges utredning kan dock
7653: grunder för återanskaffningsvärdet av byggna-          ett beskattningsvärde som överstiger det reella
7654: der pågår vid finansministeriet och i skattestyrel-    gängse värdet för lägenheten sänkas. Ändringar
7655: sen.                                                   i finansministeriets beslut om de grunder enligt
7656:    Det gängse värdet för bostadsaktier fastställs      vilka värdet på vissa värdepapper fastställs är
7657: enligt finansministeriets beslut på basis av bo-       under beredning för 1992. Enligt beslutet be-
7658: stadsaktiebolagets justerade nettoförmögenhet          gränsas antalet åldersavdrag för ett bostadsak-
7659: för det år som närmast föregår skatteåret. Det         tiebolags byggnader inte längre separat, vilket
7660: beskattningvärde för bostadsaktier som fast-           innebär att värdet av aktierna i gamla bostadsak-
7661: ställts med stöd av beslutet överstiger i regel inte   tiebolag sjunker.
7662: detsanoolika överlåtelsepriset för lägenheten. På
7663:      Helsingforsden 8 december 1992
7664: 
7665:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
7666:                                                 1992 vp
7667: 
7668: Kirjallinen kysymys 584
7669: 
7670: 
7671: 
7672: 
7673:                                    Häkämies: Turistien käyttämille ajoneuvoille asetettavista turvalli-
7674:                                       suusvaatimuksista
7675: 
7676: 
7677:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7678: 
7679:    Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen tu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7680: levat turistit ajelevat maamme teillä erittäin huo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7681: nokuntoisilla autoilla. Talvesta huolimatta käy-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7682: tetään useimmiten kesärenkaita ja seurauksina         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7683: ovat vakavat turvallisuusriskit Pahimmillaan
7684: seurauksina ovat olleet kuolonkolarit.                          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7685:    Näyttää siltä, että itäturistit ostavat Suomesta          jotta Suomeen tuotavien ja Suomeen tu-
7686: yhä suuremmassa määrin huonokuntoisia ja                     levien ajoneuvojen edellytetään täyttävän
7687: Suomeen soveltumattomia autoja. Ongelmana                    samat turvallisuusvaatimukset kuin suo-
7688: on, että ajoneuvoasetus ei edellytä tällaisilta              malaistenkin ajoneuvojen, ja
7689: maasta poisvietäviltä autoilta esimerkiksi talvi-               kuinka järjestelmä on luota vissa sellai-
7690: renkaita kuten Suomessa käytössä olevilta                    seksi, että ajoneuvojen tason valvonta on
7691: autoilta. Sama ongelma koskee Suomeen tuota-                 tehokasta ja tarkoituksenmukaista?
7692: via ajoneuvoja.
7693:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
7694: 
7695:                                             Kari Häkämies
7696: 
7697: 
7698: 
7699: 
7700:  220051L
7701: 2                                       1992 vp- KK 584
7702: 
7703: 
7704: 
7705: 
7706:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7707: 
7708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lehtistä Suomessa voimassa olevista keskeisistä
7709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ajoneuvojen varuste- ja turvamääräyksistä. In-
7710: olette 5 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          formaatiolehtisiä on tarkoitus jakaa rajanylitys-
7711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        paikoilla ja tiellä suoritettavan valvonnan yh-
7712: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teydessä.
7713: edustaja Kari Häkämiehen näin kuuluvasta kir-          Suomen tieliikenne- ja ajoneuvolainsäädäntö
7714: jallisesta kysymyksestä n:o 584:                    perustuvat Wienin tieliikennesopimukseen ja
7715:                                                     kansainvälisiin, ajoneuvojen rakenteita ja varus-
7716:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      teita koskeviin sääntöihin ja normeihin.
7717:        jotta Suomeen tuotavien ja Suomeen tu-          Wienin tieliikennesopimuksessa liitteen 5
7718:        levien ajoneuvojen edellytetään täyttävän    kohdassa 54 edellytetään kansainvälisessä liiken-
7719:        samat turvallisuusvaatimukset kuin suo-      teessä olevan ajoneuvon renkaiden kunnoita
7720:        malaistenkin ajoneuvojen, ja                 sitä, että ne takaavat turvallisuuden ja tarttuvuu-
7721:           kuinkajärjestelmä on luotavissa sellai-   den eli pidon myös märällä tiellä. Tällaiseksi
7722:        seksi, että ajoneuvojen tason valvonta on    vaatimukseksi on kansainvälisesti muotoutunut
7723:        tehokasta ja tarkoituksenmukaista?           vaatimus vähintään 1,6 mm:n urasyvyydestä,
7724:                                                     josta myös Euroopan yhteisöjen neuvosto on
7725:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        antanut direktiivin. Tätä enempää ei siis Suo-
7726: vasti seuraavaa:                                    messakaan voida vaatia tänne tulevien, kansain-
7727:                                                     välisessä liikenteessä olevien autojen renkailta.
7728:     Ajoneuvojen varusteiden ja kunnon valvonta         Wienin tieliikennesopimus ei kuitenkaan estä
7729: on osa liikennevalvontaa, joka kuuluu sisä-         vaatimasta kotimaan liikenteessä olevien auto-
7730: asiainministeriön toimialaan. Valvontaa suorit-     jen renkailta korkeampaa turvallisuustasoa. Tä-
7731: taa etupäässä poliisi muun liikennevalvonnan        män vuoksi Suomessa vaaditaan talvikuukausi-
7732: yhteydessä. Myös rajavartiolaitoksen ja tullin      na eli joulu-, tammi- ja helmikuussa talvirenkaat
7733: henkilöstö suorittaa omien tehtäviensä ohella       henkilö- ja pakettiautoissa sekä muissa koko-
7734: ajoneuvojen tarkastuksia rajanylityspaikoilla       naismassaltaan enintään 3,5 tonnin ajoneuvois-
7735: yhteistyösopimuksen nojalla.                        sa. Tämän lisäksi mainittujen ajoneuvojen ren-
7736:     Eduskuntakysymyksessä esitetty ongelma on       kaiden kulutuspinnan urasyvyydeksi vaaditaan
7737: valvontaa suorittavan poliisin tiedossa ja siihen   talvikautena 3 mm ja muulloin mainittu 1,6 mm.
7738: on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota.        Suomessa kansainvälisesti edellytettyjä ajo-
7739: Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan polii-     neuvojen renkaiden tarkempia tai korkeampia
7740: silla on valmiudet puuttua ulkomailla rekiste-      vaatimuksia ei Wienin tieliikennesopimuksen
7741: röidyissä ajoneuvoissa ilmeneviin puutteelli-       johdosta voida vaatia Suomeen tulevilta tai tääl-
7742: suuksiin sekä toimivalta estää epäkuntoisten        tä lähteviltä ajoneuvoilta niiden kansallisuudesta
7743: ajoneuvojen käyttäminen liikenteessä.               riippumatta. Tällainen vaatimus olisi kohtuuton
7744:     Toimintamahdollisuuksien parantamiseksi si-     etenkin ajoneuvoille, jotka tulevat sellaisista
7745: säasiainministeriö on laatinut erityisesti ulko-    maista, joissa talvirenkaita ei tarvita eikä edes
7746: mailla rekisteröityjen ajoneuvojen kunnon ja        nastoitettuja renkaita sallita.
7747: kuormitukseen valvontaan soveltuvan tulkkisa-           Hallitus näkisi kuitenkin erittäin tervetulleek-
7748: naston,joka tulee poliisin käyttöön vuoden 1993     si, jos rengasala järjestäisi rajanylityspaikoille
7749: alussa.                                             renkaiden vuokrauspisteitä, joista Suomeen tule-
7750:     Tiedonkulun edistämiseksi liikenneministeriö    vat ulkomaiset autoilijat voisivat tarvitessaan
7751: ja sisäasiainministeriö ovat yhteistyössä laati-    vuokrata talvirenkaita vanteineen.
7752: massa ulkomaalaisille tarkoitettua informaatio-
7753: 
7754:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1992
7755: 
7756:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
7757:                                            1992 vp -   KK 584                                            3
7758: 
7759: 
7760: 
7761: 
7762:                                       Till Riksdagens Herr Talman
7763: 
7764:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mationsblad om de centrala bestämmelser som
7765: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gäller fordons utrustning och säkerhet. Det är
7766: den 5 november 1992 till vederbörande medlem           meningen att detta informationsblad skall delas
7767: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ut vid gränsövergångsställen och i samband med
7768: riksdagsman Kari Häkämies undertecknade                trafikövervakning.
7769: spörsmål nr 584:                                           Vägtrafik- och fordonslagstiftningen i Fin-
7770:                                                        land grundar sig på vägtrafiköverenskommelsen
7771:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         i Wien och på internationella bestämmelser och
7772:        ta för att de fordon som importeras till        normer som gäller fordons konstruktion och
7773:        Finland och de fordon som kommer till           utrustning.
7774:        Finland skall förutsättas uppfylla samma            I .54 punkten i 5 bilagan till vägtrafiköverens-
7775:        säkerhetskrav som gäller finska fordon,         kommelsen i Wien krävs att däcken på en bil i
7776:        och                                             internationell trafik skall vara i ett sådant skick
7777:           på vilket sätt kan systemet göras så-        att de borgar för säkerheten och adhesionen dvs.
7778:        dant att övervakningen av standarden på         friktionen även då vägytan är våt. Kravet har
7779:        fordonen är effektiv och ändamålsenlig?         internationellt kommit att utformas så att man
7780:                                                        kräver att spårdjupet i slitbanan skall vara minst
7781:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           1,6 mm. Om detta har även Europeiska gemen-
7782: samt anföra följande:                                  skapernas råd utfärdat ett direktiv. Mer än så
7783:                                                        kan inte heller i Finland krävas av däck på bilar
7784:    Övervakningen av fordonens utrustning och           som kommer hit och är i internationell trafik.
7785: skick utgör en del av trafikövervakningen och              Vägtrafiköverenskommelsen i Wien hindrar
7786: den hör till inrikesministeriets verksamhetsom-        dock inte att man kräver en högre säkerhetsstan-
7787: råde. Övervakningen utförs huvudsakligen av            dard på däck på bilar i inhemsk trafik. Därför
7788: polisen i samband med annan trafikövervak-             krävs i Finland under vintermånaderna dvs.
7789: ning. Gränsbevakningens och tullens personai           under december, januari och februari vinterdäck
7790: utför vid sidan om sina egentliga uppgifter även       på person- och paketbilar och andra bilar med en
7791: inspektion av fordon vid gränsövergångsställen         totalmassa på högst 3,5 ton. Dessutom krävs att
7792: enligt samarbetsavtalet.                               spårdjupet på däcken till dessa bilar skall vara 3
7793:    Problemet som nämns i spörsmålet är känt av         mm under vintermånaderna och annars det
7794: polisen som utför övervakning och speciell upp-        nämnda 1,6 mm.
7795: märksamhet har fästs vid det under den sista               Noggrannare eller hårdare krav än de som
7796: tiden. Enligt inrikesministeriets uppgifter har        gäller internationellt i Finland kan inte på grund
7797: polisen beredskap att vidta åtgärder då polisen        av vägtrafiköverenskommelsen i Wien ställas på
7798: upptäcker brister på fordon som är registrerade        fordon som kommer till eller lämnar Finland
7799: utomlands samt befogenheter att hindra använd-         oberoende av nationalitet. Ett sådant krav skulle
7800: ningen i trafik av fordon som inte är i skick.         vara oskäligt isynnerhet beträffande fordon som
7801:    För att förbättra verksamhetsmöjligheterna          kommer från Iänder där vinterdäck inte behövs
7802: har inrikesministeriet gjort en särskild tolknings-    och där dubbdäck inte ens är tillåtna.
7803: ordlista beträffande övervakning av skick på och           Regeringen anser dock att det skulle vara
7804: belastning av fordon som är registrerade utom-         mycket välkommet om däckbranschen ordnade
7805: lands. Polisen får ordlistan i början av 1993.         uthyrningsplatser där utlänningar som kommer
7806:    För att förbättra informatinen gör trafikmi-        till Finland vid behov skulle kunna hyra vinter-
7807: nisteriet och inrikesministeriet i samråd ett infor-   däck inklusive fålg.
7808: 
7809:      Helsingforsden 15 december 1992
7810: 
7811:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
7812:                                                  1992 vp
7813: 
7814: Kirjallinen kysymys 585
7815: 
7816:                                     Louvo ym.: Liikenneluvan myöntämisestä Onni Vilkas Oy:lle
7817:                                         Helsin&in ja Pietarin väliseen linja-autoliikenteeseen
7818: 
7819: 
7820:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7821: 
7822:     Onni Vilkas Oy on yksityisyrittäjyyteen perus-     väliselle liikenteelle olevan kysyntää. Vireillä
7823: tuvan suomalaisen bussiliikenteen uranuurtaja          olevassa liikennelupahakemuksessa esitetty reitti
7824: mm. entiseen Neuvostoliittoon suuntautuvan lii-        ja aikataulu perustuvat Suomessa täysin olemas-
7825: kenteen kehittämisessä. Tästä on esimerkkinä           sa olevaan liikenteeseen. Liikenteellä olisi lisäksi
7826: neljä vuosikymmentä itärajan yli jatkunut sään-        selvä aikaero Turku-Pietari-linjaliikenteeseen,
7827: nöllinen tilausliikenne. Kaakkois-Suomeen kes-         joka palvelee pääsääntöisesti Turun laiva yhteys-
7828: kittyvän laajan liikennekenttänsä osana Vilk-          matkustajia. Myös Linja-autoliitto on em. perus-
7829: kaalla on myös mm. liikenneministeriön myön-           teilla puoltanut liikennelupahakemusta.
7830: tämä säännöllinen linjaliikenneyhteys Helsingis-           Suomen liikenneministeriö on säännönmukai-
7831: tä Vaalimaalle.                                        sesti evännyt Vilkkaalta kaikki mahdollisuudet
7832:     Säännöllisen, aikataulunmukaisen linjaliiken-      tarjota matkustajapalvelua Helsinki-Pietari-
7833: teen hoito Helsingistä Pietariin on ollut junalii-     reitillä sekä linja- että tilausliikenteen muodossa.
7834: kenteen yksinoikeutena vuoteen 1992 asti, jol-         Venäjän liikenneministeriöstä saatujen tietojen
7835: loin liikenneministeriö antoi mahdollisuuden           mukaan ainoastaan Suomen liikenneministeriön
7836: myös säännöllisen bussireitin avaamiseen. Haki-        edustajat ovat vastustaneet Onni Vilkas Oy:n
7837: joina reitille Turku-Helsinki-Pietari oli useita       liikennelupahakemuksen hyväksymistä. Toisaal-
7838: yksityisiä yrityksiä, kuten mm. Onni Vilkas Oy         ta Suomen liikenneministeriö on em. suhtautumi-
7839: yhteistyökumppaneineen. Liikennelupa myön-             seen nähden ristiriitaisesti valmistelemassa no-
7840: nettiin kuitenkin VR:n omistamalle yhtiölle, jol-      pealla aikataululla mm. ETA- ja EY-säännöksiin
7841: la ei siihen asti ollut lainkaan säännöllistä linja-   perustuen henkilöliikenteen lupakäytännön libe-
7842: liikennettä Helsingistä Kotkan kautta Vaali-           ralisointia.
7843:  maalle.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7844:     Liikenneneuvos Onni Vilkas on mielestään           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7845:  epäoikeudenmukaisen liikenneministeriön pää-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7846:  töksen vuoksi jatkanut taisteluaan oikeuksiensa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7847:  puolesta. Hän on saanut tukea oman, nykyisen
7848:  liikennereittinsä jatkamisen puolesta niin yleisel-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7849:  tä mielipiteeltä kuin Pietarin kaupungilta ja                 ryhtyä, jotta myös yksityiseen omistus-
7850:  Venäjän liikenne- ja oikeusministeriöltä. Asiasta             pohjaan perustuvalle liikenneyritykselle
7851:  on tehty tämän vuoden kesäkuussa myös pari                    annettaisiin mahdollisuus yhdenvertai-
7852:  eduskuntakysymystä, joiden vastauksissa vedot-                sesti valtion liikelaitokseen nähden kehit-
7853:  tiin mm. siihen, ettei Venäjän liikenneministeriö             tää samalla reitillä säännöllisiä joukkolii-
7854:  ole myöntänyt lupaa Onni Vilkas Oy:lle.                       kennepalveluja Suomesta Venäjälle, ja
7855:      Onni Vilkas Oy:llä ja St. Petersburg Travel                  aikooko Hallitus puuttua Suomen lii-
7856:  Company Ltd:llä on parhaillaan vireillä liiken-               kenneministeriön toimintaan, joka on
7857:  nelupahakemus, joka täyttää täysin Venäjän ja                 yksipuolisesti ja harhaanjohtavilla perus-
7858:  Suomen voimassa olevan tieliikennesopimuksen                  teilla syrjinyt Onni Vilkas Oy:tä sekä
7859:  säännökset. Suomen liikenneministeriö on il-                  estänyt Venäjän liikenneministeriön
7860:  moittanut julkisesti hylkäävänsä hakemuksen,                  puoltavista näkemyksistä huolimatta
7861:  mutta päätöstä siitä ei ole vielä tehty.                      bussiliikenteen aloittamisen reitillä Hel-
7862:      Vilkas on osoittanut Helsingin ja Pietarin                sinki-Pietari?
7863:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
7864: 
7865:            Anna-Kaarina Louvo        Maunu Kohijoki                     Ben Zyskowicz
7866:            Ritva Laurila             Kimmo Sasi                         Kyösti Toivonen
7867:            Matti Lahtinen            Anssi Rauramo                      Heikki A. Ollila
7868:            Tuula Linnainmaa          Hanna Markkula                     Kari Häkämies.
7869:                     Anna-Liisa Kasurinen                        Matti Vähänäkki
7870:  22005JL
7871: 2                                        1992 vp -    KK 585
7872: 
7873: 
7874: 
7875: 
7876:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7877: 
7878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vasti seuraavaa:
7880: olette 5 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn
7881: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Liikenneministeriö ei ole vielä ratkaissut Onni
7882: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Vilkas Oy:n ja St. Petersburg Travel Company
7883: edustaja Louvon ym. näin kuuluvasta kirjallises-      Ltd:n 21.7.1992 allekirjoittamaa linjaliikennelu-
7884: ta kysymyksestä n:o 585:                              pahakemusta välille Helsinki-Pietari.
7885:                                                          Hakemusta käsiteltiin Suomen ja Venä-
7886:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jän välisen maantieliikenteen sekakomission
7887:        ryhtyä, jotta myös yksityiseen omistus-        kokouksessa 15.-17.9.1992 Moskovassa ja täl-
7888:        pohjaan perustuvalle liikenneyritykselle       löin todettiin nykyisten liikenneyhteyksien erit-
7889:        annettaisiin mahdollisuus yhdenvertai-         täin alhainen matkustajamäärä. Näin ollen osa-
7890:        sesti valtion liikelaitokseen nähden kehit-    puolet päättivät, ettei tässä vaiheessa ole tarkoi-
7891:        tää samalla reitillä säännöllisiä joukkolii-   tuksenmukaista lisätä kuljetustarjontaa välillä
7892:        kennepalveluja Suomesta Venäjälle, ja          Helsinki-Pietari, mutta jos matkustajamäärät
7893:           aikooko Hallitus puuttua Suomen lii-        nousevat, hakemus otetaan uudelleen käsitte-
7894:        kenneministeriön toimintaan, joka on           lyyn.
7895:        yksipuolisesti ja harhaanjohtavilla perus-        Liikenneministeriöön on saapunut muitakin
7896:        teilla syrjinyt Onni Vilkas Oy:tä sekä         Suomen ja Venäjän välistä liikennettä koskevia
7897:        estänyt Venäjän liikenneministeriön            hakemuksia ja nämä hakemukset ratkaistaan
7898:        puoltavista näkemyksistä huolimatta            yhteiskäsittelyssä mahdollisesti vielä tämän
7899:        bussiliikenteen aloittamisen reitillä Hel-     kuun aikana.
7900:        sinki-Pietari?
7901: 
7902:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
7903: 
7904:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
7905:                                           1992 vp -   KK 585                                            3
7906: 
7907: 
7908: 
7909: 
7910:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7911: 
7912:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Trafikministeriet har ännu inte fattat beslut
7913: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        angående ansökan, undertecknad den 21 juli
7914: den 5 november 1992 till vederbörande medlem          1992 av Ab Onni Vilkas och St. Petersburg
7915: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        Travel Company Ltd om tillstånd för linjetrafik
7916: Louvo m.fl. undertecknade spörsmål nr 585:            mellan Helsingfors och Sankt Petersburg.
7917:                                                           Ansökan behandlades under mötet av bland-
7918:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       komrnissionen för landsvägstrafik mellan Fin-
7919:        ta för att ett privatägt trafikföretag också   land och Ryssland den 15-17 september 1992 i
7920:        skulle ges möjligheter att på samma rutt       Moskva och då konstaterades det att antalet
7921:        jämbördigt med ett statsägt aff'årsföretag     passagerare på de nuvarande trafikförbindelser-
7922:        utveckla regelbunden service av kollektiv      na är ytterst litet. Sålunda beslöt parterna att det
7923:        trafik från Finland till Ryssland, och         vid detta skede inte är ändamålsenligt att öka
7924:           tänker Regeringen ingripa i Finlands        utbudet av trafik mellan Helsingfors och Sankt
7925:        trafikministeriums verksamhet, som ensi-       Petersburg, men ifall antalet passagerare stiger
7926:        digt och på vilseledande grunder har           skall ansökan behandlas på nytt.
7927:        diskriminerat Ab Onni Vilkas samt trots            Det har inlämnats också andra ansökningar
7928:        förordan från Rysslands trafikministeri-       som gäller trafik mellan Finland och Ryssland
7929:        ums sida hindrat påbörjandet av busstra-       till trafikministeriet och det skall i en gemensam
7930:        fik på rutten Helsingfors-Sankt Peters-        behandling fattas beslut angående dem möjligen
7931:        burg?                                          redan under denna månad.
7932: 
7933:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7934: anföra följande:
7935:      Helsingforsden 10 december 1992
7936: 
7937:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
7938:                    j
7939:                   j
7940:                  j
7941:                 j
7942:                j
7943:               j
7944:              j
7945:             j
7946:            j
7947:           j
7948:          j
7949:         j
7950:        j
7951:       j
7952:      j
7953:     j
7954:    j
7955:   j
7956:  j
7957: j
7958:                                                 1992 vp
7959: 
7960: Kirjallinen kysymys 586
7961: 
7962: 
7963: 
7964: 
7965:                                    Tykkyläinen ym.: Yksinhuoltajien aseman turvaamisesta
7966: 
7967: 
7968: 
7969:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7970: 
7971:     Hallitus on sopinut säästötoimenpiteistä, joil-   vutaan, olisi vähimmäisvaatimus se, että vero-
7972: la lähivuosina leikataan muun muassa perhepo-         tuet siirretään kokonaisuudessaan lapsilisiin. Li-
7973: liittisia verovähennyksiä, asuntolainojen korko-      säksi yksinhuoltajavähennyksen poistaminen tu-
7974: vähennyksiä ja asumistukea, muutetaan lapsilisä       lisi korvata maksamalla yksinhuoltajille erityi-
7975: veroniseksi ja korotetaan sosiaali- ja terveyspal-    nen lisä lapsilisiin.
7976: veluista perittäviä maksuja. Lisäksi verotus kiris-       Edellä olevat ehdotukset eivät merkitse sitä,
7977: tyy yleisesti raippaveron ja ns. pakkolainan          etteikö perhepoliittisten etuuksien uudelleen-
7978: vuoksi.                                               suuntaamisella voitaisi saada myös valtiontalou-
7979:     Leikkaukset kohdistuvat erityisen voimak-         dellista säästöä. Nythän verotuista ovat hyöty-
7980: kaasti yksinhuoltajiin. He ovat joutuneet hank-       neet lähinnä suurituloiset. Uudessa järjestelmäs-
7981: kimaan perheelleen asunnon yksinään, ilman            sä tuet onkin suunnattava nimenomaan pienitu-
7982: toisen puolison tukea. Lyhennykset ja korot           loisille ja erityisesti pienituloisille yksinhuoltajil-
7983: lankeavat yksinomaan heille. He joutuvat kus-         le.
7984: tantamaan yksin kaikki maksut, jotka aiheutu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7985: vat lasten päivähoidosta, koulunkäynnistä taik-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7986: ka sairastumisesta. Elatusapu on usein varsin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7987: pieni, ja sen perimisessä on tunnetusti usein         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7988: hankaluuksia.
7989:     Verotuksen kiristyminen ja maksujen koro-                    Millä tavoin Hallitus aikoo turvata
7990:  tukset voitaisiin kompensoida yksinhuoltajille               pienituloisten yksinhuoltajien aseman ja
7991:  lapsilisien korotusten kautta. Kun lapsiperheille            kehittää sitä uudistettaessa lapsiperheille
7992: ja yksinhuoltajille suunnatuista verotuista Iuo-              suunnattuja verotukia ja tulonsiirtoja?
7993: 
7994:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
7995: 
7996:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Riitta Myller                Anna-Liisa Kasurinen
7997:           Arja Ojala                     Timo Roos                    Antero Kekkonen
7998:           Marja-Leena Viljamaa           Raimo Vuoristo               Kerttu Törnqvist
7999:           Reijo Lindroos                 Pentti Lahti-Nuuttila        Virpa Puisto
8000:                     Leena Luhtanen                           Tuulikki Hämäläinen
8001: 
8002: 
8003: 
8004: 
8005: 2200511
8006: 2                                         1992 vp -    KK 586
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8012: 
8013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         senhoitovähennyksen määrä alennettaisiin jo
8014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ensi vuonna 13 200 markasta 8 400 markkaan,
8015: olette 6 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn             jolloin valtion tulojen lisäys olisi 300 miljoonaa
8016: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           markkaa. Muista verotuksen perhepoliittisista
8017: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          vähennyksistä luovuttaisiin myöhemmin vuonna
8018: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin kuu-         1994, jolloin vähennyshyödyistä ja sosiaali-
8019: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 586:            etuuksien lapsikorotuksista muodostettaisiin ve-
8020:                                                        ronalainen erityislapsilisä. Nykyinen lapsilisä
8021:            Millä tavoin Hallitus aikoo turvata         säilyisi kuitenkin edelleen verosta vapaana tulo-
8022:         pienituloisten yksinhuoltajien aseman ja       na. Perhepoliittiset verovähennykset ja lapsiko-
8023:         kehittää sitä uudistettaessa lapsiperheille    rotukset muodostavat 4 250 miljoonan markan
8024:         suunnattuja verotukia ja tulonsiirtoja?        määräisen tukierän, josta 3 250 miljoonaa mark-
8025:                                                        kaa käytettäisiin lapsiperheiden nettotukeen.
8026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Määrältään 12 500 markan suuruinen kun-
8027: vasti seuraavaa:                                       nallisverotuksen yksinhuoltajavähennys myön-
8028:                                                        netään nyt noin sadalletuhannelle verovelvolli-
8029:    Lapsen elatukseen ja huoltoon perustuva per-        selle vuosittain. Vähennys on lapsiluvusta riip-
8030: heturva koostuu nykyisin pienten lasten hoidon         pumaton, ja se myönnetään alaikäistä lasta huol-
8031: tukimuodoista, lapsen elatuksen yleisistä ja riski-    tavalle henkilölle, johon ei sovelleta verotuksen
8032: tilanteiden tukimuodoista, sairaan ja vammaisen        puolisoita koskevia säännöksiä. Kun yksinhuol-
8033: lapsen erilaisista tuista sekä lapsiperheiden asu-     tajien ryhmä ei ole tulotasoltaan sen yhtenäisem-
8034: miseen kohdistuvista tukimuodoista.                    pi joukko kuin lapsiperheet yleensäkään, suun-
8035:    Pienten lasten hoidon tukeen sisältyy äitiys-       tautuu vähennyshyöty hyvin erilaisessa taloudel-
8036: avustus, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lasten     lisessa asemassa oleville henkilöille. Noin 10 000
8037: kotihoidon tuki, kunnallinen lasten päivähoito         yksinhuoltajavähennykseen oikeutettua menet-
8038: ja verotukena lapsenhoitovähennys. Lapsen ela-         tää vähennyshyödyn kokonaan alhaisen tulota-
8039: tuksen yleinen tuki koostuu lapsilisästä ja vero-      sonsa takia, ja toisaalta noin 40 000 yksinhuolta-
8040: tuksessa myönnettävästä lapsivähennyksestä.            javähennyksen saajaa asuu tosiasiassa kahden
8041: Riskitilanteisiin suunnattu tuki muodostuu lap-        huoltajan niin sanotussa uusperheessä, jolloin
8042: seneläkkeistä, elatustuesta, eräistä sosiaalietuuk-    olosuhteet rinnastuvat tavanomaisiin lapsiper-
8043: sien lapsikorotuksista, lapsiperheiden toimeen-        heisiin.
8044: tulotuesta sekä verotuksen yksinhuoltaja- ja ela-         Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toi-
8045: tusvelvollisuusvähennyksestä. Sairaan ja vam-          mikunnan selvittämään perhepoliittisten verovä-
8046: maisen lapsen tukimuodot ovat erityishoitoraha         hennysten poistamista ja erityislapsilisän muo-
8047: ja lapsen hoitotuki. Lapsiperheiden asumista           dostamista. Pienituloisten yksinhuoltajien ase-
8048: tuetaan asumistuella sekä asuntolainojen korko-        man turvaamiseksi toimikunta on kaavaillut eri-
8049: vähennyksellä ja niiden lapsikorotuksilla.             tyislapsilisän maksamista korotettuna. Tarkoi-
8050:     Veronalaista tuloa tukimuodoista ovat äi-          tuksena kuitenkin on, ettei korotettualisää mak-
8051: tiys-, isyys- ja vanhempainraha, lapsen kotihoi-       settaisi muille kuin niin sanotuille todellisille
8052: don tuki, erityishoitorahaja osittain lapsen eläk-     yksinhuoltajille, joista kysymyksen perusteluis-
8053: keet ja eräät sosiaalietuuksiin liittyvät lapsikoro-   sakin lienee kysymys.
8054: tukset.                                                   Perhe- ja veropolitiikka on muutoinkin tar-
8055:     Lokakuun 14 päivänä 1992 tehdyn valtioneu-         koituksenmukaista eriyttää, jotta myönnettävis-
8056: voston periaatepäätöksen mukaan lasten päivä-          sä oleva niukkeneva tuki voitaisiin kohdistaa
8057: hoidon ja kotihoidon tuen kustannuksia on tar-         niille perheille, jotka eniten ovat sen tarpeessa,
8058: koitus alentaa siten, että säästövaikutus vuoden       oli kyseessä sitten yhden tai kahden huoltajan
8059: 1995 tasolla olisi 500 miljoonaa markkaa, josta        perhe. Verojärjestelmän kautta myönnettävä
8060: valtionosuus olisi 180 miljoonaa markkaa. Lap-         tuki ei kohtaa niitä pienituloisimpia, jotka eivät
8061:                                         1992 vp- KK 586                                               3
8062: 
8063: tuloveroja maksa. Lapsilisäjärjestelmään kana-         Erityislapsilisän veronalaistaminen lisää per-
8064: voitu suora tuki on tarkkamääräisenä nykyistä       heiden tuloja ja ilman verolainsäädännön muu-
8065: paremmin otettavissa huomioon myös elatus-          toksia kaavamaisesti myös veroja. Menettely
8066: maksua määrättäessä ja yhä yleisemmäksi käy-        vaikuttaisi ilman eri toimenpiteitä myös asumis-
8067: vissä lapsen huoltajuuden jakamistapauksissa,       tukeen ja lasten kotihoidon tuen lisäosaan sekä
8068: joissa sekä suora että verojärjestelmän kautta      korottaisi päivähoitomaksuja. Sosiaali- ja ter-
8069: myönnettävä tuki on tähän saakka suuntautu-         veysministeriö ja valtiovarainministeriö valmis-
8070: nut lähes yksinomaan lasta tosiasiallisesti huol-   televat tarvittavat lakiesitykset niin, että ne voi-
8071: taneelle vanhemmalle, yksinhuoltajalle. Epäkoh-     daan antaa eduskunnalle vuoden 1993 kevät-
8072: ta on ollut useiden eduskunnan kirjallisten kysy-   istuntokaudella.
8073: mystenkin aiheena.
8074:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
8075: 
8076:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8077: 4                                        1992 vp- KK 586
8078: 
8079: 
8080: 
8081: 
8082:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8083: 
8084:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt statsrådets principbeslut av den 14
8085: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       oktober 1992 skall kostnaderna för barndagvår-
8086: den 6 november 1992 till vederbörande medlem         den och hemvårdsstödet sänkas så att verkning-
8087: av statsrådet översänt avskrift av följande av       arna av inbesparingarna på 1995 års nivå blir 500
8088: riksdagsman Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. un-        milj. mk, av vilket statens andel är 180 milj. mk.
8089: dertecknade spörsmål nr 586:                         Avsikten är att redan nästa år minska barna-
8090:                                                      vårdsavdragets andel från 13 200 mk till 8 400
8091:           Hur ämnar Regeringen trygga ställ-         mk. S.!atens intäkter skulle då öka med 300 milj.
8092:        ningen för ensamförsörjare med små in-        mk. Ovriga familjepolitiska avdrag i beskatt-
8093:        komster och vid förbättrandet av den          ningen slopas senare år 1994. I detta samman-
8094:        utveckla de stöd genom beskattningen          hang är det meningen att avdragsförmånerna
8095:        och inkomstöverföringar som är avsedda        och barnförhöjningarna i anslutning till de so-
8096:        för barnfamiljer?                             ciala förmånerna skall bilda ett skattepliktigt
8097:                                                      specialbarnbidrag. Det nuvarande barnbidraget
8098:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skall dock även i fortsättningen vara skattefri
8099: anföra följande:                                     inkomst. De familjepolitiska skatteavdragen och
8100:                                                      barnförhöjningarna bildar en stödandel om
8101:    Familjeskyddet är baserat på vård och under-      4 250 milj. mk, varav 3 250 milj. mk är avsett att
8102: håll för barn och består för närvarande av           användas för nettounderstödet till barnfamiljer.
8103: stödformer för vården av små barn, av allmänna          Ensamförsörjaravdraget vid kommunalbe-
8104: stödformer och stödformer avsedda för risksitua-     skattningen uppgår till 12 500 mk och beviljas
8105: tioner vad gäller barnets underhåll, av olika        för närvarande åt ca hundra tusen skattepliktiga
8106: understöd för sjuka och handikappade barn samt       varje år. Avdraget är oberoende av antalet barn
8107: av stödformer avsedda för barnfamiljers boende.      och beviljas en person som har vårdnaden om ett
8108:    I det stöd som ges för vården av små barn ingår   minderårigt barn. På denna person tillämpas inte
8109: moderskapsunderstöd, moderskaps-, fader-             stadgandena om beskattningen av makar. Då
8110: skaps- och föräldrapenning, stöd för vård i          gruppen av ensamförsörjare inte är mer enhetlig
8111: hemmet, kommunal barndagvård och såsom               i fråga om inkomstnivån än barnfamiljer i all-
8112: skattestöd barnavårdsavdrag. Det allmänna un-        mänhet, kommer fördelen av avdraget sådana
8113: derstödet för barns underhåll består av barnbi-      personer till del som är i mycket olika ställning
8114: drag och barnavdrag som beviljas vid beskatt-        ekonomiskt sett. Av dem som är berättigade till
8115: ningen. Det understöd som är avsett för risksitua-   ensamförsörjaravdraget är det ca 10 000 som till
8116: tioner består av barnpensioner, underhållsstöd,      följd av sin låga inkomstnivå går helt och hållet
8117: vissa barnförhöjningar i anslutning tili sociala     miste om fördelen med avdraget, och å andra
8118: förmåner, barnfamiljers utkomststöd samt av          sidan är det i verkligheten ca 40 000 av dem som
8119: ensamförsörjaravdraget och underhållsskyldig-        får ensamförsörjaravdraget som bor i en s.k.
8120: hetsavdraget i beskattningen. Stödformerna för       styvfamilj bestående av två försörjare, då om-
8121: ett sjukt och handikappat barn är specialvårds-      ständigheterna kan jämställas med den som
8122: penningen och stödet för vård i hemmet. Barnfa-      råder i traditionella barnfamiljer.
8123: miljernas boende understöds genom bostadsbi-            Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
8124: draget samt genom ränteavdrag för bostadslån         en delegation för att utreda avvecklandet av de
8125: och barnförhöjningarna i samband med dessa.          familjepolitiska skatteavdragen och utformandet
8126:    Av stödformerna utgör inkomst av moder-           av ett specialbarnbidrag. För tryggandet av ställ-
8127: skaps-, faderskaps- och föräldrapenningen, stö-      ningen för ensamförsörjare med små inkomster
8128: det för vård i hemmet, specialvårdspenningen         har delegationen planerat ett förhöjt special-
8129: och delvis barnpensionerna och vissa barnför-        barnbidrag skall utbetalas. Avsikten är dock att
8130: höjningar i anslutning tili de sociala förmånerna    det förhöjda bidraget endast skall betalas till de
8131: av skattepliktig inkomst.                            s.k. verkliga ensamförsörjarna, vilka det troligt-
8132:                                             1992 vp -   KK 586                                          5
8133: 
8134: vis även är fråga om i motiveringen tili spörsmå-       nom skattesystemet nästan uteslutande beviljats
8135: let.                                                    den förälder som i verkligheten haft vårdnaden
8136:     Det är också i övrigt ändamålsenligt att diffe-     om barnet, dvs. ensamförsörjaren. Detta miss-
8137: rentiera familje- och skattepolitiken för att un-       förhållande har också varit ämne för många
8138: derstödet, som blir allt mindre till omfattningen,      riksdagsspörsmål.
8139: skall kunna ges till de familjer som behöver det           Beläggs specialbarnbidraget med skatt inne-
8140: mest, oberoende av om det är fråga om en familj         bär det en ökning av familjernas inkomster, och
8141: med en eller flera försörjare. Det understöd som        utan några ändringar i skattelagstiftningen sche-
8142: beviljas genom skattesystemet når inte de lågin-        matiskt även av deras skatter. Förfarandet inver-
8143: komsttagare som inte betalar inkomstskatt. Det          kar, utan att några särskilda åtgärder vidtas,
8144: understöd som kanaliseras direkt till barnbi-           även på bostadsbidraget och på tilläggsdelen till
8145: dragssystemet kan genom ett noggrant angivet            stödet för vård i hemmet. Dessutom höjs dag-
8146: belopp bättre än för närvarande beaktas även            vårdsavgifterna. Social- och hälsovårdsministe-
8147: vid fastställande av underhållsavgiften och i           riet och finansministeriet bereder de nödvändiga
8148: situationer då vårdnaden delas, vilka blir allt         lagf6rslagen så att de kan överlämnas till riksda-
8149: vanligare. Hittills har i dessa fall både det direkta   gen under vårsessionen 1993.
8150: understödet och det understöd som beviljas ge-
8151:      Helsingfors den 8 december 1992
8152: 
8153:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
8154:                                                   1992 vp
8155: 
8156: Kirjallinen kysymys 587
8157: 
8158: 
8159: 
8160: 
8161:                                      Vuoristo: Ydinjätteen loppusijoittamiselle ydinvoimalan rakenta-
8162:                                         mista koskevassa periaatepäätöksessä asetettavista vaatimuk-
8163:                                         sista
8164: 
8165: 
8166:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8167: 
8168:    Y dinvoimayhtiöitten viidennen ydinvoimalan          vaksi ongelman, jonka kaikista seuraamuksista
8169: rakentamista koskeva hakemus on kauppa- ja              ja vaikutuksista se ongelmaa luodessaan ei ole
8170: teollisuusministeriössä asianmukaisesti jätetty-        ollut tietoinen ja varma.
8171: nä. Valtioneuvosto joutuneekin tekemään lähi-              Esimerkiksi oma kantani ydinvoimaan, aivan
8172: tulevaisuudessa ydinenergialain mukaisessa jär-         ilmeisesti ylimenokauden energiantuottamis-
8173: jestyksessä periaatepäätöksen viidennen ydin-           muotona, on varauksellinen. Jos se olisi kieltei-
8174: voimalaitoksen rakentamisesta.                          nen, toimisin tietysti nykyisten voimaloitten sul-
8175:     Jos uusi ydinvoimalaitos on hallituksen arvios-     kemisen puolesta, kuten tiedän raumalaisena
8176: sa yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ja kan-           kansanedustajana joittenkin ihmisten eettisistä
8177: ta siihen on myönteinen, periaatepäätös rakenta-        syistä tekevän. Niin en kuitenkaan itse tee, mutta
8178: misesta on viipymättä annettava eduskunnan              kantani uuden ydinvoimalaitoksen rakentami-
8179: tarkastettavaksi. Eduskunta voi kumota päätök-          seen on oleellisesti kiinnijätekysymyksen hyväk-
8180: sen sellaisenaan taikka päättää, että se sellaise-      syttävästä ja uskottavasta ratkaisemisesta.
8181: naan jää voimaan.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8182:     Valtioneuvoston periaatepäätös on siis muo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8183: doltaan ja erityisesti sisällöltään äärimmäisen         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8184: merkityksellinen. Hallituksen olisikin jo päätök-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8185:  seen sisään kirjoitettava mm. jätehuoltoon liitty-
8186: vät velvoitteet, jotta ne olisivat todella veivoitta-             Millä tarkkuudella ja millä velvoitta-
8187:  via ja jotta niillä olisi lakiin verrattava status.           vuudella Hallitus määrittelee mahdolli-
8188:  Käyttöönottolupaa uudelle laitokselle ei voitane              sen viidennen ydinvoimalan rakentamis-
8189:  myöntää, ennen kuin tämä ihmisten mieliäkin                   ta koskevassa periaatepäätöksessään ra-
8190:  rassaava kysymys, on hyväksyttävästi ja uskot-                kentajien velvollisuudet ydinjätteiden
8191:  tavasti ratkaistu.                                            turvallisesta ja myös tulevien sukupol-
8192:     Ei voi olla eettisesti oikein, että nykyinen               vien kannalta hyväksyttävästä loppusi-
8193:  sukupolvemme jättää tulevien polvien kannetta-                joittamisesta?
8194:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
8195: 
8196:                                              Raimo Vuoristo
8197: 
8198: 
8199: 
8200: 
8201: 220051L
8202: 2                                         1992 vp -   KK 587
8203: 
8204: 
8205: 
8206: 
8207:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8208: 
8209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neuvosto on tehnyt myönteisen periaatepäätök-
8210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen ja eduskunta on päättänyt jättää sen voi-
8211: olette 6 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            maan. Voidaan sanoa, että teknisesti ja taloudel-
8212: kirjeenne n:o 1880 ohella toimittanut valtioneu-      lisesti hanke saa lopullisen muotonsa vasta peri-
8213: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          aatepäätöksen jälkeen, kun valinta laitosvaihto-
8214: kansanedustaja Vuoriston näin kuuluvasta kir-         ehtojen ja sijoituspaikkojen välillä on tehty.
8215: jallisesta kysymyksestä n:o 587:                          Periaatepäätöshakemuksessa on esitettävä
8216:                                                       pääpiirteinen selvitys hakijan suunnitelmista ja
8217:           Millä tarkkuudella ja millä velvoitta-      käytettävissä olevista menetelmistä ydinjäte-
8218:        vuudella Hallitus määrittelee mahdolli-        huollon järjestämiseksi. Kauppa- ja teollisuus-
8219:        sen viidennen ydinvoimalan rakentamis-         ministeriö laatii lisäksi asian ratkaisemista var-
8220:        ta koskevassa periaatepäätöksessään ra-        ten varsin perusteellisen, ydinenergia-asetukses-
8221:        kentajien velvollisuudet ydinjätteiden         sa määrätyn katsauksen käytössä oleviin ja
8222:        turvallisesta ja myös tulevien sukupol-        suunniteltuihin ydinjätehuollon menetelmiin,
8223:        vien kannalta hyväksyttävästä loppusi-         niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin,
8224:        joittamisesta?                                 taloudellisuuteen ja soveltuvuuteen Suomen
8225:                                                       oloihin.
8226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima
8227: vasti seuraavaa:                                      Oy:n periaatepäätöshakemus käsittää ydinvoi-
8228:                                                       malaitosyksikön lisäksi myös sen toimintaan
8229:     Ydinjätehuollon järjestäminen on mainittu         samalla laitospaikalla tarvittavat ydinpottoaine-
8230: ydinenergialaissa yhtenä niistä harkintaperus-        ja ydinjätehuollon vaatimat laitokset lukuun
8231: teista, joihin valtioneuvoston tulee kiinnittää       ottamatta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi-
8232: erityistä huomiota määritellessään kantaansa sii-     tustiloja, joiden rakentaminen edellyttää aika-
8233: hen, onko ydinvoimalaitoksen rakentaminen             naan erillistä periaatepäätöstä. Yhtiöiden suun-
8234: yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Muut              nittelulähtökohtana on kaikkien ydinjätteiden
8235: laissa erikseen mainitut harkintaperusteet ovat       käsittely, varastointi ja loppusijoittaminen Suo-
8236: hankkeen tarpeellisuus maan energiahuollon            messa, mikä vastaa Olkiluodon laitosten ydinjä-
8237: kannalta, laitoksen suunnitellun sijaintipaikan       tehuoltosuunnitelmaa. Käytetty polttoaine tul-
8238: sopivuus, laitoksen ympäristövaikutukset sekä         laan mitä todennäköisimmin hautaamaan sa-
8239: ydinpolttoainehuollon järjestäminen. Käytän-          moihin kallioperään louhittaviin loppusijoitusti-
8240: nössä yhteiskunnan kokonaisedun punnitsemi-           loihin, jotka rakennetaan vuoteen 2020 mennes-
8241: seksi joudutaan tarkastelemaan paljon näitä           sä Olkiluodon laitoksille.
8242: seikkoja laaja-alaisemmin ydinvoimavaltaiseen             Ydinvoimalaitoshankkeesta on periaatepää-
8243: ja sille vaihtoehtoiseen, fossiilisten polttoaineen   tösvaiheessa käytettävissä vasta yleispiirteisiä ja
8244: käytön lisäämiseen perustuvaan sähköhuoltoon          periaatteellisia suunnitelmia. Periaatepäätös ei
8245: liittyviä vaikutuksia energia-, talous- ja ympäris-   ole eikä sitä ole laissa tarkoitettu luvaksi, jossa
8246: töpolitiikan tavoitteiden kannalta.                   hyväksytään ydinjätehuollon tekniseen toteu-
8247:     Ydinenergialain systematiikan mukaan ydin-        tukseen liittyviä suunnitelmia ja asetetaan sitä
8248: voimalaitoksen rakentamista koskeva päätök-           koskevia ehtoja. Konkreettisia teknisiä suunni-
8249: senteko on kaksivaiheinen. Periaatepäätös on          telmia koskevat turvallisuus- ja ympäristöselvi-
8250: ensisijaisesti energiapoliittinen linjanveto, jossa   tykset käsitellään ja hyväksytään rakentamis- ja
8251: määritellään kanta ydinvoiman lisärakentami-          käyttölupavaiheessa niin, että ne tarkentuvat,
8252: sen hyväksyttävyyteen ao. hetkellä huomioon           mitä pitemmälle hankkeessa edetään.
8253: ottaen suunniteltuun hankkeeseen liittyvät hyö-           Valtioneuvoston tehtävänä on periaatepää-
8254: dyt ja haitat. Rakentaja voi hakea varsinaista        töstä harkitessaan lähinnä arvioida käytettävissä
8255: rakentamislupaa vasta sen jälkeen, kun valtio-        olevan tutkimustiedon valossa, voidaanko ny-
8256:                                          1992 vp -     KK 587                                            3
8257: 
8258: kyisin käytössä olevilla ja kehitteillä olevilla           Suomessa on jo aloitettu keski- ja vähäaktiivi-
8259: runsasaktiivisen ydinjätteen loppusijoitusmene-        sen ydinjätteen loppusijoitus Olkiluodon VLJ-
8260: telmillä saavuttaa riittävä turvallisuustaso.          luolan käyttöönoton myötä.
8261:     Uusi ydinvoimalaitosyksikkö ei toisi mitään            Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun runsasak-
8262: periaatteellisia muutoksia Suomessa nykyisiä           tiivisen ydinjätteen loppusijoitusta koskevia tur-
8263: neljää laitosyksikköä varten luotuun ydinjäte-         vallisuusmääräyksiä· ei ole vielä Suomessa vah-
8264: huoltojärjestelmään teknisen toteutuksen tai val-      vistettu. Pitkäaikaisturvallisuutta koskevista ta-
8265: vonnan kannalta. Ainoa muutos nykyiseen olisi          voitteista on kuitenkin olemassa kansainvälisesti
8266: jätemäärien kasvu, mikä edellyttäisi lähinnä käy-      laaja yhteisymmärrys. Yksi keskeisimmistä ta-
8267: tössä olevien ja suunniteltujen varasto- ja loppu-     voitteista on, että loppusijoitetuista jätteistä ai-
8268: sijoitustilojen laajentamista.                         heutuvat säteilyvaikutukset jäävät kaikkialla
8269:     Suomessa noudatetaan viranomaisten hyväk-          elinympäristössä ja kaikkina ajankohtina vähäi-
8270: symää ydinjätehuollon kokonaisohjelmaa, joka           siksi verrattuna luonnon radioaktiivisista aineis-
8271: kattaa kaikki nykyisten laitosyksiköiden toi-          ta aiheutuviin.
8272: minnasta syntyvien ydinjätteiden vaatimat toi-             Säteilyturvakeskus on periaatepäätöshake-
8273: menpiteet ja joka ulottuu ensi vuosisadan puo-         muksesta antamassaan alustavassa turvallisuus-
8274: liväliin. Valitun pitkäaikaiseen strategiaan pe-       arviossa todennut, että loppusijoittamista kallio-
8275: rustuvan toimintaohjelman avulla voidaan taa-          perään koskevissa tutkimuksissa ei ole ilmennyt
8276: ta turvallisuuden ja myös muiden olennaisten           mitään sellaista, mikä estäisi riittävän turvalli-
8277:  seikkojen kannalta paras lopputulos. Suomen           suuden saavuttamisen. Edelleen Säteilyturvakes-
8278:  toimintaohjelma vastaa tavoitteiltaan ja aika-        kus on todennut, että turvallisuus on osoitettu
8279:  taulultaan muiden ydinjätehuollossa pitkälle          siinä määrin, että kotimaassa tapahtuvan loppu-
8280:  ehtineiden maiden omaksumaa linjaa. Uuden             sijoituksen valmistelutyötä voidaan jatkaa tutki-
8281:  laitosyksikön jätehuolto voidaan toteuttaa ko-        musten kohteena olevan periaateratkaisun poh-
8282:  konaisohjelman puitteissa.                            jalta.
8283:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
8284: 
8285:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
8286: 4                                          1992 vp -   KK 587
8287: 
8288: 
8289: 
8290: 
8291:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
8292: 
8293:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            riksdagen har beslutat låta det förbli i kraft. Man
8294: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         kan säga att projektet tekniskt och ekonomiskt
8295: 1880 av den 6 november 1992 till vederbörande          får sin slutliga form först efter principbeslutet, då
8296: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      valet mellan anläggningsalternativen och för-
8297: de av riksdagsman Vuoristo undertecknade               läggningsorterna har träffats.
8298: spörsmål nr 587:                                          I ansökan om ett principbeslut skall en utred-
8299:                                                        ning i huvuddrag presenteras om sökandens
8300:            Med viiken noggrannhet och hur bin-         planer och tillbudsstående metoder vad gäller
8301:         dande verkan definierar Regeringen i sitt      organiserandet av kärnavfallshanteringen. Han-
8302:         principbeslut om byggandet av ett even-        dels- och industriministeriet utarbetar dessutom
8303:         tuellt femte kärnkraftverk byggarnas           inför avgörandet av ärendet en synnerligen
8304:         skyldigheter vad gäller en säker slutför-      grundlig översikt, om viiken bestäms i kärnener-
8305:         varing av kärnavfallet som också kan           giförordningen, över de kärnavfallshanterings-
8306:         godkännas av kommande generationer?            metoder som begagnas och planeras samt om
8307:                                                        deras säkerhet, inverkan på miljön, lönsamhet
8308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och lämplighet för finländska förhållanden.
8309: anföra följande:                                          Imatran Voima Oy:s och Industrins Kraft
8310:                                                        Ab:s ansökan om principbeslut omfattar utöver
8311:    Organiserandet av kärnavfallshanteringen            kärnkraftverksenheten också de anläggningar
8312: nämns i kärnenergilagen som en av de pröv-             som kärnbränsle- och kärnavfallshanteringen
8313: ningsgrunder som statsrådet skall fåsta särskild       kräver och som skall förläggas tili samma an-
8314: uppmärksamhet vid då det defmierar sin stånd-          läggningsplats som enheten, med undantag av
8315: punkt om ifall uppförandet av ett kärnkraftverk        utrymmen för slutförvaring av använt kärn-
8316: är förenligt med samhällets helhetsintresse. De        bränsle. För byggandet av dem krävs i sinom tid
8317: övriga prövningsgrunderna som särskilt nämns i         ett separat principbeslut. Bolagens utgångspunkt
8318: lagen är om projektet behövs med tanke på              vid planeringen är att hanteringen, lagringen och
8319: landets energiförsörjning, hur lämplig anlägg-         slutförvaringen av allt kärnavfall skall ske i
8320: ningens tilitänkta förläggningsort är, anlägg-         Finland, vilket motsvarar planen över kärnav-
8321: ningens inverkan på miljön samt hur kärnbräns-         fallshanteringen vid anläggningarna i Olkiluoto.
8322: leförsörjningen är ordnad. I praktiken blir man,       Det använda kärnbränslet kommer sannolikt att
8323: då samhällets helhetsintresse övervägs, i ett          begravas i de slutförvarsutrymmen i berggrun-
8324: mycket vidare perspektiv än enbart de ovan             den som skall byggas tili år 2020 för anläggning-
8325: nämnda faktorerna tvungen att granska effekter-        arna i Olkiluoto.
8326: na av en elförsörjning som baserar sig på kärn-           Över kärnkraftverksprojektet finns i det skede
8327: kraft eller alternativt på en utökad användning        då principbeslutet fattas endast principiella pla-
8328: av fossila bränslen med tanke på målen för             ner i allmänna drag att tillgå. Principbeslutet
8329: energi- och miljöpolitiken samt den ekonomiska         innebär inget tillstånd och det har inte heller i
8330: politiken.                                             lagen avsetts som ett tillstånd, där planer i
8331:    Enligt systematiken i kärnenergilagen består        anslutning tili det tekniska genomförandet av
8332: beslutsfattandet om byggandet av en kärnkrafts-        kärnavfallshanteringen skulle godkännas och
8333: anläggning av två skeden. Principbeslutet är i         vilikor i fråga om detta ställas. Säkerhets- och
8334: första hand en energipolitisk linjedragning, där       miljöutredningar gällande de konkreta tekniska
8335: inställningen till hur godtagbar en utbyggnad av       pianeroa behandlas och godkänns i byggnads-
8336: kärnkraften vid ifrågavarande tidpunkt är defi-        och driftstiliståndsskedet så att de blir exaktare
8337: nierad. Härvid beaktas för- och nackdelarna            ju längre projektet framskrider.
8338: med det planerade projektet. Byggaren kan an-             Då statsrådet överväger principbes1utet har
8339: söka om egentligt byggnadstillstånd först då           det främst i uppgift att i ljuset av tilibudsstående
8340: statsrådet har fattat ett positivt principbeslut och   forskningsrön överväga om det är möjligt att
8341:                                           1992 vp -     KK 587                                           5
8342: 
8343: med de metoder för slutförvaring av högaktivt          nomföras inom ramama för helhetsprogram-
8344: kämavfall som i dagens läge används eller ut-          met.
8345: vecklas uppnå en tillräcklig säkerhetsnivå.                I Finland har slutförvaringen av medel- och
8346:     En ny kämkraftverksenhet skulle inte medfö-        lågaktivt kärnavfall redan inletts i och med
8347: ra några principiella ändringar i det system för       ibruktagningen av reaktoravfallsgrottan i Olki-
8348: kämavfallshantering som skapats för de nuva-           luoto.
8349: rande fyra anläggningsenhetema vad gäller det              Några säkerhetsföreskrifter gällande slutför-
8350: tekniska genomförandet eller övervakningen.            varingen av använt kämbränsle och annat hög-
8351: Den enda ändringen jämfört med nuläget vore            aktivt kämavfall har ännu inte fastställts i Fin-
8352: att avfallsmängdema skulle öka, vilket främst          land. I fråga om de mål som gäller säkerheten på
8353: skulle förutsätta att de lager- och slutförvarings-    lång sikt finns det emellertid intemationellt ett
8354: utrymmen som är i bruk eller som planeras              brett samförstånd. Ett av de centralaste målen är
8355: byggdes ut.                                            att strålningseffekterna av avfall som slutförva-
8356:     Här i Finland följs ett helhetsprogram för         ras i alla livsmiljöer och vid alla tidpunkter skall
8357: kämavfallshanteringen som myndighetema har             vara ringajämfört med effekterna av radioaktiva
8358: godkänt och som täcker alla åtgärder som käm-          ämnen i naturen.
8359: avfallet från de nuvarande anläggningsenheter-             Strålsäkerhetscentralen har i sin preliminära
8360: na kräver. Detta program sträcker sig tili medlet      säkerhetsuppskattning över ansökan om prin-
8361: av nästa sekel. Med hjälp av det valda verksam-        cipbeslut konstaterat att det vid undersökningar
8362: hetsprogrammet, som baserar sig på en långtids-        av slutförvaringen i berggrunden inte har upp-
8363: strategi, kan bästa möjliga slutresultat med tan-      kommit något sådant som skulle förhindra att
8364: ke på säkerheten och även andra viktiga fakto-         tillräcklig säkerhet uppnås. Vidare har Strålsä-
8365: rer garanteras. Det finska verksamhetsprogram-         kerhetscentralen konstaterat att säkerheten har
8366: met motsvarar tili målen och tidtabellen den           kunnat påvisas i så hög grad att förberedelsear-
8367: linje som omfattas av andra Iänder som hunnit          betet för slutförvaring inom landet kan fortgå
8368: långt i sin kämavfallshantering. Avfallshante-         med den principlösning som är föremål för
8369:  ringen vid den nya anläggningsenheten kan ge-         undersökningama som utgångspunkt.
8370:      Helsingfors den 10 december 1992
8371:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
8372:                                                 1992 vp
8373: 
8374: Kirjallinen kysymys 588
8375: 
8376: 
8377: 
8378: 
8379:                                    Aittoniemi: Teiden suolauksesta luopumisen vaikutuksista liiken-
8380:                                        neturvallisuuteen
8381: 
8382: 
8383:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8384: 
8385:    Suomessa on tielaitos siirtynyt jälleen kokeile-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8386: maan teiden suolauksesta luopumista talviaika-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8387: na. Tarkoituksena on pyrkiä taloudellisiin sääs-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8388: töihin ihmishenkien kustannuksella, mistä on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8389: kokemusta jo aikaisemmalta ajalta. Kokeilualu-
8390: eelta viimeksi tänään tulleet puhelinsoitot osoit-               Miten monta tuhoisaa liikenneonnet-
8391: tavat, miten vaarallinen kokeilu on jälleen me-               tomuutta ja ihmishengen menetystä vaa-
8392: nossa. Suolaamattomien teiden liukkautta vaa-                 ditaan suolaamattomien teiden kokeilu-
8393: rantavat lisäksi runsaat kulumisurat.                         alueella, ennen kuin tielaitos luopuu ko-
8394:                                                               keilusta?
8395: 
8396:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
8397: 
8398:                                             Sulo Aittaniemi
8399: 
8400: 
8401: 
8402: 
8403: 220051L
8404: 2                                        1992 vp -   KK 588
8405: 
8406: 
8407: 
8408: 
8409:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8410: 
8411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       merkittävästi tai luopua kokonaan sen käytös-
8412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä. Suolan käytön vähentämiselle on ympäris-
8413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tösyistä voimakkaita paineita. Kokeilussa ei
8414: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       suolan käyttöä ole kokonaan lopetettu koeteil-
8415: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        läkään. Muun muassa ns. musta jää torjutaan
8416: n:o 588:                                             liuossuolalla.
8417:                                                         Suolausta ei olla vähentämässä valtiontalou-
8418:           Miten monta tuhoisaa liikenneonnet-        dellisten syiden vaan ympäristösyiden vuoksi.
8419:        tomuutta ja ihmishengen menetystä vaa-        Suolaamattomuuden arvioidaan päinvastoin
8420:        ditaan suolaamattornien teiden kokeilu-       nostavan kunnossapitokustannuksia. Sen sijaan
8421:        alueella, ennen kuin tielaitos luopuu ko-     auton omistajien kustannukset varmaan jäävät
8422:        keilusta?                                     pienemmiksi, koska tiesuola aiheuttaa ajoneuvo-
8423:                                                      jen ruostumista ja näin ollen kustannuksia. En-
8424:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         simmäisen kokeilukuukauden aikana liukkau-
8425: vasti seuraavaa:                                     dentorjunta Kuopion tiepiirissä mekaanisin me-
8426:                                                      netelmin ja hiekan avulla maksoi noin 100 000
8427:    Tielaitoksessa on käynnistynyt Talvi ja liiken-   mk enemmän kuin se olisi maksanut suolauksen
8428: ne -projekti yhdessä Valtion teknillisen tutki-      avulla.
8429: muskeskuksen sekä Oulun, Kuopion ja Tampe-              Kuopion läänissä talvi on tullut tänä vuonna
8430: reen yliopistojen kanssa. Käynnistyvällä tutki-      kolmisen viikkoa normaalia aikaisemmin. Talvi-
8431: musohjelmalla pyritään tuottamaan tietoa mm.         kelejä on ollut noin puolentoista kuukauden
8432: tielaitoksen strategioiden ja toimintaperiaattei-    ajan. Tänä aikana Kuopion läänissä on tapahtu-
8433: den muodostamiseksi sekä tuomaan uusia näkö-         nut neljä kuolemaanjohtanutta liikenneonnetto-
8434: kulmia liikennepoliittiseen keskusteluun erityi-     muutta, joista kaksi on sattunut kokeiluun kuu-
8435: sesti turvallisuus- ja ympäristölähtökohdista.       luvilla tieosuuksilla. Onnettomuuksia selvitettä-
8436:    Kuopion tiepiirin rajoitetun (kokeilussa mu-      essä tutkijalautakunta on todennut, ettei liuk-
8437: kana n. 6 % tiepiirin tieverkon pituudesta eli       kaus ole ollut onnettomuuksiin vaikuttavana
8438: 340 km) suolan käytön kokeilu on yksi keskei-        tekijänä keskeisellä sijalla.
8439: nen osa tutkimusta. Kokeilun tavoitteena on             Kokeilusta on päättänyt yleisistä teistä anne-
8440: selvittää suolauksen rajoja, eli millä alueella ja   tun lain mukainen tienpitäjä eli tielaitos ja pää-
8441: missä olosuhteissa voidaan suolausta vähentää        töksen mukainen kokeilu jatkuu toistaiseksi.
8442: 
8443:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
8444: 
8445:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
8446:                                         1992 vp -   KK 588                                         3
8447: 
8448: 
8449: 
8450: 
8451:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
8452: 
8453:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         områden och under vilka omständigheter väg-
8454: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande        saltning kan avsevärt minskas eller helt slopas.
8455: medlem av statsrådet översänt följimde av riks-     Det finns ur miljösynvinkel vägande skäl för att
8456: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        minska saltningen av vägama. Vägsaltningen
8457: mål nr 588:                                         har inte helt slopats på något vägavsnitt som
8458:                                                     finns med i experimentet. Den s.k. svarta isen
8459:          Hur många katastrofala olyckor och         behandlas med saltlösning.
8460:        dödsfall behövs på de områden där vä-           Saltningen minskas inte på grund av statsfi-
8461:        gama i experimentsyfte inte saltas, förrän   nansiella skäl utan utgående från miljösynpunk-
8462:        vägverket avstår från detta experiment?      ter. Tvärtom räknar man med att kostnadema
8463:                                                     för väghållning kommer att öka om saltningen
8464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       upphör. Bilägamas kostnader kommer däremot
8465: anföra följande:                                    att minska, eftersom vägsaltet föranleder rost-
8466:                                                     ning och därmed kostnader. I jämförelse med
8467:    Projektet "Vinter och trafik" har i vägver-      vad kostnadema för vägsaltning kostar, ökade
8468: kets regi inletts i samarbete med Statens tek-      kostnadema i Kuopio vägdistrikt för skydd mot
8469: niska forskningscentral och universiteten i         halka genom mekaniska metoder och sandning
8470: Uleåborg, Kuopio och Tammerfors. Med                med ca 100 000 mark.
8471: forskningsprogrammet försöker man få infor-            I Kuopio Iän har vintem i år kommit ca tre
8472: mation tili stöd för bl.a. strategiplanering och    veckor tidigare än normalt. Det har varit vinter-
8473: verksamhetsprinciper inom vägverket samt för        före under ca en och en halv månads tid. Under
8474: att få med nya synvinklar i den trafikpolitiska     denna period har fyra trafikolyckor med dödlig
8475: diskussionen, speciellt i fråga om säkerhets-       utgång inträffat i Kuopio Iän, och två av dem
8476: och miljöaspekter.                                  skedde på vägavsnitt som hör tili experimentet.
8477:    Vägdistriktet i Kuopio utgör ett av de centra-   Vid undersökningama har det framkommit att
8478: laste områdena i experimentet med begränsad         det inte varit i huvudsak halkan som förorsakat
8479: saltning (omkring 340 km, eller 6 % av vägnätets    olyckoma.
8480: totala längd i distriktet är med i experimentet).      Väghållaren enligt lagen om allmänna vägar
8481: A vsikten med experimentet är att ställa gränser    dvs. vägverket, har beslutat om experimentet
8482: för saltning av vägama, dvs. att avgöra på vilka    som fortsätter.
8483: 
8484:      Helsingforsden 10 december 1992
8485: 
8486:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
8487:                                               1992 vp
8488: 
8489: Kirjallinen kysymys 589
8490: 
8491: 
8492: 
8493: 
8494:                                  Aittoniemi: Talousrikoksella saadun hyödyn saamisesta velkojien
8495:                                      käyttöön
8496: 
8497: 
8498:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8499: 
8500:    Systemaattista konkurssirikostoimintaa am-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8501: matikseen harjoittavat varmistavat aina sen, että   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8502: ovat varattomia. Taloudellinen hyöty ja omai-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8503: suus kulkee vaimon, lapsen tai ulkopuolisen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8504: bulvaanin nimissä. Näiden viimeksi mainittujen
8505: hallussaan pitämän omaisuuden tiedetään var-                    Miten Hallitus aikoo tehostaa viran-
8506: muudella kuuluvan epärehelliselle liikemiehelle,            omaistoimia ammattimaiseen konkurssi-
8507: mutta ei tehdä elettäkään asian todistamiseksi ja           rikostoimintaan ja myös muuhun talou-
8508: taloudellisten seuraamusten aikaansaamiseksi.               delliseen rikollisuuteen liittyvän taloudel-
8509: Tämä, jos mikä, ruokkii rikollista toimintaa.               lisen hyödyn palauttamiseksi erimuotois-
8510: Muutaman kuukauden ehdollinen tuomio ei                     ten ns. bulvaanien hallusta?
8511: merkitse mitään, kunhan rikoksen kautta saatu
8512: hyöty on turvassa verottajan ja velkojien suun-
8513: taan.
8514:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
8515: 
8516:                                           Sulo Aittaniemi
8517: 
8518: 
8519: 
8520: 
8521: 220051L
8522: 2                                         1992 vp -   KK 589
8523: 
8524: 
8525: 
8526: 
8527:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8528: 
8529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lisuudensiirrot voitaisiin nykyistä useammin saa-
8530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         da selville.
8531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Taloudellisten rikosten selvittämiseen poliisi
8532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        on saanut 40 lisävakanssia. Poliisi aikoo rekry-
8533: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         toida uudet talousrikostutkijansa talousrikostut-
8534: n:o 589:                                              kijan koulutuksen ja rikostutkijan kokemuksen
8535:                                                       omaavista poliisimiehistä. Lisäksi tarkoitus on
8536:           Miten Hallitus aikoo tehostaa viran-        rekrytoida muutama ylemmän korkeakoulutut-
8537:        omaistoimia ammattimaiseen konkurssi-          kinnon suorittanut talouselämän asiantuntija
8538:        rikostoimintaan ja myös muuhun talou-          toimimaan tutkijoiden rinnalla ja apuna.
8539:        delliseen rikollisuuteen liittyvän taloudel-       Poliisi on käynnistänyt ja käynnistämässä
8540:        lisen hyödyn palauttamiseksi erimuotois-       useita talousrikollisuutta koskevia tutkimus-
8541:        ten ns. bulvaanien hallusta?                   hankkeita yhdessä oikeuspoliittisen tutkimuslai-
8542:                                                       toksen, yksittäisten tutkijoiden sekä mahdolli-
8543:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti yliopistojen kanssa. Talousrikollisuutta kä-
8544: vasti seuraavaa:                                      sittelevistä tutkimuksista saatujen tietojen avulla
8545:                                                       poliisi voi suunnata ja mitoittaa talousrikosten
8546:    Vuoden 1992 alusta tuli voimaan takaisin-          torjuntaan käytettävät voimavarat tehokkaim-
8547: saantia konkurssipesään koskeva lainsäädäntö.         malla ja yhteiskunnalle edullisimmalla tavalla.
8548: Tämä lainsäädäntö antaa konkurssipesälle ja               Poliisi on myös tehostanut yhteistyötä eri
8549: velkojille entistä paremmat mahdollisuudet            viranomaisten kanssa mm. järjestämällä kulu-
8550: puuttua esimerkiksi lähisukulaisia ja bulvaaneja      neen syksyn aikana talousrikosseminaareja, joi-
8551: hyväksi käyttäen tehtyihin velkojien etuja louk-      hin on osallistunut eri viranomaistahoja. Lisäksi
8552: kaaviin varallisuusjärjestelyihin. Konkurssilain-     poliisi on käynnistänyt yhteistyöneuvottelut
8553: säädäntöä on lisäksi tarkoitus lähitulevaisuudes-     mm. verottajan ja pankkitarkastusviraston kans-
8554: sa uudistaa siten, että velkojia loukkaavat varal-    sa.
8555: 
8556:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1992
8557: 
8558:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
8559:                                          1992 vp -   KK 589                                          3
8560: 
8561: 
8562: 
8563: 
8564:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8565: 
8566:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Polisen har erhållit 40 tilläggsvakanser för
8567: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         utredningen av ekonomiska brott. Meningen är
8568: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      att polisen skall rekrytera sina nya brottsutreda-
8569: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         re bland polismän som har skolning för utred-
8570: mål nr 589:                                          ning av ekonomiska brott och som har erfaren-
8571:                                                      het av brottsutredningar. Vidare har man för
8572:           Hur ämnar Regeringen effektivera           avsikt att rekrytera några personer med högre
8573:        myndighetemas åtgärder för att den eko-       högskoleexamen och sakkunskap beträffande
8574:        nomiska vinning som har samband med           näringslivet. Dessa skall verka vid sidan av
8575:        yrkesmässiga konkursbrott och annan           utredarna och bistå dem.
8576:        ekonomisk brottslighet skall kunna åter-         Polisen har påbötjat och håller på att påbötja
8577:        vinnas från olika slag av bulvaner?           ett flertal forskningsprojekt kring ekonomisk
8578:                                                      brottslighet tillsammans med rättspolitiska
8579:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        forskningsanstalten, enskilda forskare samt
8580: anföra följande:                                     eventuellt med universiteten. Med hjälp av den
8581:                                                      information som undersökningarna om ekono-
8582:    Lagstiftningen om återvinning till konkursbo      misk brottslighet ger kan polisen inrikta och
8583: trädde i kraft vid ingången av 1992. Denna           avväga de resurser som används för att motarbe-
8584: lagstiftning ger konkursboet och borgenärema         ta den ekonomiska brottsligheten så effektivt
8585: bättre möjligheter än tidigare att ingripa i t.ex.   och för samhället förmånligt som möjligt.
8586: sådana arrangemang beträffande förmögenhe-              Polisen har också intensifierat sitt samarbete
8587: ten som genomförts med hjälp av nära släktingar      med olika myndigheter bl.a. genom att under
8588: och bulvaner och kränker borgenäremas rätt.          den gångna hösten arrangera seminarier kring
8589: Avsikten är vidare att i en nära framtid revidera    ekonomisk brottslighet med deltagande av olika
8590: konkurslagstiftningen så att det skall bli möjligt   myndigheter. Vidare har polisen påbötjat samar-
8591: att oftare än för närvarande få kännedom om          betsförhandlingar bl.a. med skattetagama och
8592: förmögenhetsöverföringar som kränker borge-          bankinspektionen.
8593: närema.
8594:      Helsingfors den 14 december 1992
8595: 
8596:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
8597:                                                1992 vp
8598: 
8599: Kirjallinen kysymys 590
8600: 
8601: 
8602:                                   Polvinen ym.: Rantakatin Lomakylä Oy:n toiminnan jatkamisen
8603:                                       edellyttämistä toimenpiteistä
8604: 
8605: 
8606:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8607: 
8608:    SKOP päärahoittajana on haetuttanut Sotka-        uutta taloudellista toimintaa. Matkailu palvelee
8609: mon Vuokatissa sijaitsevan Katinkullan loma-         luontevasti muuten tyhjenevien maaseutualuei-
8610: kylän rakennuttajayhtiön Rantakatin Lomakylä         den kehittymistä. Katinkulta on ollut ennakko-
8611: Oy:n konkurssiin.                                    luulottomasti luomassa uusia matkailullisia
8612:    Rantakatin Lomakylä Oy on rakentanut              mahdollisuuksia, joilla on myös kansainvälisiä
8613: koko Katinkullan lähes valmiiksi. Vain viimei-       ulottuvuuksia ja kotimaista yritystoimintaa el-
8614: sen kiinteistöyhtiön rakennukset ovat hieman         vyttävä vaikutus. On erittäin valitettavaa, jos
8615: kesken. SKOP on vastannut hankkeen rahoituk-         näin mittavan luokan hanke kariutuu, kun se on
8616: sesta lähes loppuun saakka. SKOP on lupautu-         rakennettu lähes valmiiksi.
8617: nut hankkeen kokonaisrahoittajaksi. Rantaka-            Olemme erittäin huolestuneita, millaiset vai-
8618: tin Lomakylä Oy on velkaa SKOP:lle n. 259            kutukset Katinkullan konkurssilla olisi Kainuun
8619: miljoonaa markkaa. Kaikki myymättä olevat            ja koko Pohjois-Suomen työllisyydelle sekä mat-
8620: osakkeet ovat tämän velan vakuutena. Yhtiöllä        kailuelinkeinon tulevaisuudelle Kainuussa. Mat-
8621: ei ole muita merkittäviä velkoja. Myymättä ole-      kailu tulee olemaan keskeinen elinkeino myös
8622: via osakkeita on tähän saakka myyty hinta tasol-     laman jälkeiselle kehitykselle.
8623: la, jonka mukaan kaikkien myymättä olevien              SKOP on vakuusrahaston kautta yhteiskun-
8624: osakkeiden arvo olisi 690 miljoonaa markkaa eli      nan omistama pankki. Lamatilanteessa on esiin-
8625: siis 440 miljoonaa markkaa suurempi kuin Ran-        tynyt tapauksia, jolloin pankit omien vaikeuksi-
8626: takatin Lomakylä Oy:n velka SKOP:lle.                ensa takia ja saadakseen toteutuvat luottotappiot
8627:     Ilman konkurssia Rantakatin Lomakylä Oy:n        mahdollisesti valtion tai valtion vakuurahaston
8628: toiminta olisi nyt tästä eteenpäin keskittynyt       maksettaviksi ovat liian herkästi saattamassa
8629: ainoastaan myymään jäljellä olevat osakkeet          konkurssiin elinkelpoisiakin yrityksiä. Tähänas-
8630: parhaalla mahdollisella taloudellisella tuloksella   tinen toiminta on osoittanut, että Katinkullan
8631: näissä vaikeissa oloissa.                            tyyppisellä lomaosaketoiminnalla, jossa yritys on
8632:     Katinkulta kokonaisuudessaan on perustunut       ollut maassamme uranuurtaja, on tulevaisuudes-
8633: yrittäjäosakkaiden omaan aktiiviseen työpanok-       sakin menestymisen mahdollisuudet.
8634: seen ja yritysideaan. Tähän on uskonut myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8635: SKOP lähtiessään hankkeen rahoittajaksi.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8636:     Yrittäjät ovat luoneet Suomeen ennakkoluu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8637: lottomasti uuden matkailumuodon, jonka palve-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8638: luksia ja kokemuksia myydään myös ulkomaille
8639:  RCI-vaihtotoiminnan kautta. Tällä toiminnalla                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8640: maahamme hankitaan kipeästi kaivattuja va-                  ryhtyä, jotta Katinkullan lomakylän ra-
8641:  luuttatuloja. Yrittäjät ovat tehneet tehokkaasti           kennuttajayhtiön Rantakatin Lomakylä
8642:  markkinointi- ja myyntityötä, mikä näkyy myös              Oy:n lainojen maksuongelmiin etsitään
8643:  yhä kasvavana asiakaskuntana. Myymättömien                 ratkaisu pidemmällä aikavälillä ja jotta
8644:  osakkeiden vuokraustoiminta on ollut myös la-              konkurssimenettelystä voidaan luopua,
8645:  man aikana erittäin vilkasta. Katinkullan mat-             sekä
8646:  kailuidea on osoittautunut tuotteena myös käy-                aikooko Hallitus selvityttää, onko
8647:  tännön tasolla toimivaksi.                                 SKOP Oy:llä ollut riittäviä perusteita
8648:     Maaseutu hakee väistyvien elinkeinojen tilalle          konkurssimenettelyn käynnistämiseen?
8649:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
8650: 
8651:                      Osmo Polvinen                       Annikki Koistinen
8652:                      Aamo von Bell                        Kauko Heikkinen
8653:                                          Hannu Kemppainen
8654:  220051L
8655: 2                                         1992 vp -   KK 590
8656: 
8657: 
8658: 
8659: 
8660:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8661: 
8662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Laskelmien mukaan yhtiö olisi tuottanut kahden
8663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seuraavan vuoden aikana tappiota yhteensä noin
8664: olette 6 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            60 miljoonaa markkaa. Yhtiön omien pääomien
8665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     vajaus samana aikana olisi näin ollen noussut
8666: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        noin 100 miljoonaan markkaan. Yhtiön varat
8667: taja Polvisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       eivät yksinkertaisesti ole riittäneet lainojen hoi-
8668: kysymyksestä n:o 590:                                 tamiseen. Tämä on jo sinänsä ollut riittävä syy
8669:                                                       konkurssimenettelyn käynnistämiseen.
8670:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Rantakatin Lomakylä Oy:n konkurssi ei ai-
8671:        ryhtyä, jotta Katinkullan lomakylän ra-        heuta oleellisia muutoksia lomakylän varsinai-
8672:        kennuttajayhtiön Rantakatin Lomakylä           seen toimintaan. Lomakylään kuuluvien yhtei-
8673:        Oy:n lainojen maksuongelmiin etsitään          söjen, kuten esimerkiksi kiinteistöyhtiöiden, toi-
8674:        ratkaisu pidemmällä aikavälillä ja jotta       mintaan sekä eri harrastusmahdollisuuksiin ja
8675:        konkurssimenettelystä voidaan luopua,          muihin lomakylässä oleviin toimintoihin kon-
8676:        sekä                                           kurssi ei oleellisesti vaikuta. Näin ollen esimer-
8677:           aikooko Hallitus selvityttää, onko          kiksi työllisyystilanne pysyy pidemmällä aikavä-
8678:        SKOP Oy:llä ollut riittäviä perusteita         lillä katsottuna lähes ennallaan.
8679:        konkurssimenettelyn käynnistämiseen?               Tarkoituksena on kyseisen rakennuttajayh-
8680:                                                       tiön tilalle perustaa uusi yhtiö. Uuden yhtiön
8681:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toiminnan pääasiallisena tarkoituksena tulisi ole-
8682: vasti seuraavaa:                                      maan myymättä olevien lomaosakkeiden tehok-
8683:                                                       kaampi markkinointi ja myyminen sekä vuok-
8684:     Sotkamon Vuokatissa sijaitsevan Katinkullan       raustoiminta. Konkurssiin haetun yhtiön pääasi-
8685: lomakylän rakennuttajayhtiö Rantakatin Loma-          allisena toimintana on ollut lomakylän rakenta-
8686: kylä Oy on päätetty hakea konkurssiin. Säästö-        minen. Uudella järjestelyllä pyritään nimen-
8687: pankkien Keskus-Osake-Pankki, SKOP, on toi-           omaan parantamaan lomakylän taloudellista ti-
8688: minut kyseisen yhtiön päärahoittajana. Vain           laa sekä turvaamaan ja kehittämään sen toimin-
8689: liiketaloudelliset syyt ovat olleet perusteena kon-   taa. Vaikka osakkeiden markkinointi ja myynti
8690: kurssiin hakemiselle. Rantakatin Lomakylä             sekä vuokraustoiminta saattaa aluksi olla vaikea-
8691: Oy:n velkojen määrä on n. 259 miljoonaa mark-         ta lähinnä maan vaikean taloudellisen tilanteen
8692: kaa. Yhtiön liiketoiminta on ollut tappiollista.      johdosta, on kuitenkin katsottu, että lomakylän
8693: Tämän vuoden lopussa tappion määrä olisi ollut        toiminta voisijatkua sellaisena kuin on suunnitel-
8694: noin 35 miljoonaa markkaa. Näin ollen lainojen        tu sekä tulevaisuudessa myös kehittyä.
8695: lyhennyksiä ja korkoja ei ole voitu suorittaa.
8696:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
8697: 
8698:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8699:                                             1992 vp -    KK 590                                           3
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
8705: 
8706:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             lånet elier räntoma kunnat betalas. Enligt utför-
8707: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           da beräkningar skulle bolaget få en förlust under
8708: den 6 november 1992 tili vederbörande medlem             de följande två åren sammanlagt på ca 60 miljo-
8709: av statsrådet översänt avskrift av följande av           ner mark. Underskottet av bolagets eget kapital
8710: riksdagsman Polvinen m.fl. undertecknade                 skulle därmed under nämnda tid uppgå till ca
8711: spörsmål nr 590:                                         100 miljoner mark. Bolagets tillgångar har helt
8712:                                                          enkelt inte räckt tili att betala skuldema. Redan
8713:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           detta har varit en tillräcklig orsak tili igång-
8714:        ta för att man på längre sikt skall kunna         sättandet av ett konkursförfarande.
8715:        få en lösning på de betalningsproblem                Rantakatin Lomakylä Ab:s konkurs förorsa-
8716:        som uppstått på grund av de krediter som          kar inte väsentliga förändringar i semesterbyns
8717:        upptagits av Rantakatin Lomakylä Ab               verksamhet. Konkursen verkar inte väsentligt på
8718:        benämnda byggbolag för byggandet av               de samfunds, till exempel på fastighetsbolagens
8719:        Katinkulta semesterby och för att man             verksamhet, som hör till semesterbyn samt på de
8720:        skali kunna avstå från konkursförfaran-           olika aktivitetsmöjligheter och annan verksam-
8721:        det, samt                                         het. Till exempel sysselsättningsläget bibehålis på
8722:           ämnar Regeringen låta utreda huruvi-           längre sikt i det närmaste på sin nuvarande nivå.
8723:        da SCAB har haft tillräckliga grunder för            Avsikten är att man grundar ett nytt bolag i
8724:        ett igångsättande av konkursförfarande?           stäliet för det nämnda byggbolaget. En effektiva-
8725:                                                          re marknadsföring och försäljning av de osålda
8726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            semesteraktiema samt en uthymingsverksamhet
8727: anföra följande:                                         skulle vara den huvudsakliga avsikten med det
8728:                                                          nya bolagets verksamhet. Det konkurssökta bo-
8729:    Rantakatin Lomakylä Ab benämnda byggbo-               lagets huvudsakliga verksamhet har varit byg-
8730: 1ag, som utfört byggandet av semesterbyn Katin-          gandet av semesterbyn. Genom det nya arrange-
8731: kulta belägen i Sotkamo, Vuokatti, har sökts i           manget strävar man uttryckligen till en förbätt-
8732: konkurs. Sparbankemas Central-Aktie-Bank,                ring av semesterbyns ekonomiska läge samt till
8733: SCAB, har varit huvudfinansiär för nämnda                en säkerstälining och utveckling av dess verk-
8734: bolag. Endast företagsekonomiska orsaker har             samhet. Trots att marknadsföringen och försälj-
8735: varit grunden för att bolaget sökts i konkurs.           ningen av aktiema samt uthymingsverksamhe-
8736: Beloppet av Rantakatin Lomakylä Ab:s skulder             ten kan i början vara svår närmast på grund av
8737: uppgår till ca 259 rniljoner mark. Bolagets affårs-      landets svåra ekonomiska läge, har man dock
8738: rörelse har varit förlustbringande. Förlusten            ansett att semesterbyns verksamhet skulie kunna
8739: skulle i slutet av detta år uppgå till ca 35 rniljoner   fortsätta som man planerat samt även kunna
8740: mark. Sålunda har varken amorteringama för               utvecklas i framtiden.
8741: 
8742:      Helsingfors den 30 november 1992
8743: 
8744:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
8745:                                                 1992 vp
8746: 
8747: Kirjallinen kysymys 591
8748: 
8749: 
8750: 
8751: 
8752:                                    Aittoniemi: Riekon ansapyynnin sallimisesta Lapissa
8753: 
8754: 
8755: 
8756:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8757: 
8758:    Riekkojen pyytämisellä on Lapissa melkoinen        tekevät vierastavat ampumalla metsästettyjen
8759: merkitys paikallisille asukkaille lisätulojen hank-   riekkojen ostamista.
8760: kimisessa. Luontaiselinkeinolain mukaisessa toi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8761: minnassa metsästys, mukaan luettuna riekon-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8762: pyynti, kuuluu laissa mainittujen tulonhankinta-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8763: toimien piiriin.                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8764:    Hallituksessa käsiteltävänä olevan uuden
8765: metsästyslain mukaan riekonmetsästys ansa-                       Tietääkö Hallitus, että se kieltämällä
8766: pyyntinä tullaan ilmeisesti kieltämään. Mikäli                riekkojen ansapyynnin Lapin alueella,
8767: näin tapahtuu, Lapin asukkaiden, erityisesti                  haittaa tuntuvasti siellä asuvien ihmisten,
8768: luontaiselinkeinoista toimeentulonsa saavien,                 erityisesti luontaiselinkeinojen varassa
8769: elinmahdollisuuksia kavennetaan merkittävästi.                elävien asukkaiden ansiomahdollisuuk-
8770: Erityisesti metsästettyjen riekkojen markkinointi             sia?
8771: vaikeutuu, sillä ravintolat ja niihin hankintoja
8772: 
8773:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
8774: 
8775:                                             Sulo Aittaniemi
8776: 
8777: 
8778: 
8779: 
8780:  22005JL
8781: 2                                        1992 vp -   KK 591
8782: 
8783: 
8784: 
8785: 
8786:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8787: 
8788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
8790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
8791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Voimassa olevan metsästyslain (290/62) 41 §:n
8792: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        mukaan saa "ansoja käyttää riekon ja kiirunan
8793: n:o 591:                                             pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-
8794:                                                      nissa." Hallituksen eduskunnalle antamassa esi-
8795:           Tietääkö Hallitus, että se kieltämällä     tyksessä metsästyslaiksi ja eräiksi siihen liittyvik-
8796:        riekkojen ansapyynnin Lapin alueella,         si laeiksi ei ole suunnitteilla muutoksia nykyiseen
8797:        haittaa tuntuvasti siellä asuvien ihmisten,   käytäntöön.
8798:        erityisesti luontaiselinkeinojen varassa
8799:        elävien asukkaiden ansiomahdollisuuk-
8800:        sia?
8801: 
8802:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
8803: 
8804:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8805:                                          1992 vp -   KK 591                                          3
8806: 
8807: 
8808: 
8809: 
8810:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8811: 
8812:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8813: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         samt anföra följande:
8814: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
8815: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skrift-           Enligt 41 § gällande jaktlag (290/62) "får sna-
8816: liga spörsmål nr 591:                                ra användas vid fångst av dalripa och fjällripa i
8817:                                                      Enontekis, Enare och Utsjoki kommuner." 1
8818:           Är Regeringen medveten om att ett          regeringens till riksdagen avgivna proposition
8819:        förbud mot fångst av ripa med snara i         med förslag till jaktlag och vissa till denna
8820:        Lappland har en kännbar negativ effekt        anslutna lagar föreslås inte någon ändring av
8821:        på de därstädes bosatta människornas          nuvarande praxis.
8822:        förtjänstmöjligheter, särskilt när det gäl-
8823:        ler invånare vars utkomst är förbunden
8824:        med naturahushållningen?
8825: 
8826:      Helsingforsden 27 november 1992
8827: 
8828:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8829:                                               1992 vp
8830: 
8831: Kirjallinen kysymys 592
8832: 
8833: 
8834: 
8835: 
8836:                                   Kaarilahti: Suomeen tuodun marakatinpoikasen määräämisestä
8837:                                      lopetettavaksi
8838: 
8839: 
8840:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8841: 
8842:    Suomeen salakuljetettiin marakatinpoikanen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8843: aiemmin kuluvana vuonna. Laittomasti maa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8844: hantuotu eläin tuotiin Turun kaupungin eläin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8845: hoitoiaan elokuun lopulla. Eläin oli hyvässä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8846: hoidossa, ja ympäristöministeriö yritti löytää
8847: apinalle sijoituspaikkaa ulkomaisista eläintar-               Miksi maa- ja metsätalousministeriö
8848: hoista. Eläimen turkista löytyi joitakin takkuja,          hätävarjelun liioitellun tautivaaran vuok-
8849: minkä vuoksi maa- ja metsätalousministeriö                 si määräsi Suomeen tuodun marakatin-
8850: määräsi eläimen lopetettavaksi. Tämä verityö               poikasen lopetettavaksi, vaikka eläimen
8851: toteutettiin symbolisesti jopa eläintensuojelu-            uudelleensijoitustoimet olivat mahdolli-
8852: viikolla.                                                  sia?
8853: 
8854:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
8855: 
8856:                                          Marjut Kaarilahti
8857: 
8858: 
8859: 
8860: 
8861: 220051L
8862: 2                                        1992 vp -   KK 592
8863: 
8864: 
8865: 
8866: 
8867:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8868: 
8869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuolemaan. Apinat voivat levittää myös isoro-
8870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kon kaltaista apinarokkoa ja ihmisten tuberku-
8871: olette 10 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          loositartuntaa. Apina voi toimia taudin oireetto-
8872: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mana kantajana: eläin vaikuttaa terveeltä, mutta
8873: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kuljetuksen tai olosuhteiden muutoksen aiheut-
8874: edustaja Kaarilahden näin kuuluvasta kirjalli-       tama stressi voi laukaista vuosiakin piilevänä
8875: sesta kysymyksestä n:o 592:                          olleen sairauden ja muuttaa eläimen taudin levit-
8876:                                                      täjäksi. Erityisesti silloin, kun maahantuodun
8877:           Miksi maa- ja metsätalousministeriö        apinan alkuperää ei tiedetä, on edellä sanottu
8878:        hätävarjelun liioitellun tautivaaran vuok-    otettava huomioon.
8879:        si määräsi Suomeen tuodun marakatin-              Eläinten tuontiasetuksen 6 ja 7 §:n mukaan
8880:        poikasen lopetettavaksi, vaikka eläimen       laittomasti maahantuodut eli salakuljetetut eläi-
8881:        uudelleensijoitustoimet olivat mahdolli-      met palautetaan lähtömaahansa omistajan kus-
8882:        sia?                                          tannuksella, sijoitetaan eläinlääkintöosaston hy-
8883:                                                      väksymällä tavalla tai lopetetaan. Ensisijaisesti
8884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pyritään eläimen palauttamiseen. Mikäli palaut-
8885: vasti seuraavaa:                                     taminen ei ole mahdollista, voidaan eräät eläimet
8886:                                                      sijoittaa eläinlääkintöosaston hyväksymään tar-
8887:    Eläintautien leviämisen ehkäisemisestä maa-       haan. Eläintautisäännösten lisäksi apinoiden
8888: hantuonnin yhteydessä annetun asetuksen mu-          maahantuontiin sovelletaan uhanalaisia eläin-
8889: kaan, jäljempänä eläinten tuontiasetus (884/75),     lajeja koskevan CITES-sopimuksen määräyksiä.
8890: elävien eläinten maahantuonti on sallittua vain      Luonnonsuojelulain 16 a §:ään sisältyvään sopi-
8891: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-        mukseen kuuluvien eläinten maahantuontiasiat
8892: osaston luvalla tai sen määräämin ehdoin. Api-       käsittelee ympäristöministeriö. Apinat kuuluvat
8893: noiden maahantuontia varten eläinlääkintöosas-       uhanalaisista eläimistä annetun sopimuksen
8894: to myöntää maahantuontilupia vain tutkimus-          mukaisesti ns. CITES-listalle, minkä johdosta
8895: laitoksille ennakolta selvitettyihin kokeisiin ja    eläinlääkintöosasto pyytää ympäristöministeriö-
8896: Korkeasaaren eläintarhalle. Yksityisille ihmisille   tä selvittämään, kuinka harvinaisesta lajista on
8897: tai eläinkaupoille ei tuontilupia myönnetä eläin-    kysymys ja voidaanko apina palauttaa lähtö-
8898: tautien ja ennen kaikkea zoonoosien eli ihmis-       maahansa tai voivatko ulkomaiset eläintarhat
8899: ten ja eläinten yhteisten tautien leviäruisvaaran    sijoittaa apinan, erityisesti jos on kyse uhanalai-
8900: vuoksi. Myöskään eläinsuojelusyistä ei apinoi-       sesta apinalajista.
8901: den pito lemmikkieläiminä ole suotavaa, koska            Kysymyksessä mainitussa tapauksessa eläin-
8902: ne ilmastossamme melkein säännöllisesti sairas-      lääkintöosasto sai ilmoituksen apinasta, jota oli
8903: tuvat.                                               kaupiteltu suurehkon kauppaliikkeen pysäköin-
8904:    Apinat voivat levittää vakavia ihmisiin tai       tialueella. Eläinlääkintöosasto antoi Turun ja
8905: eläimiin tarttuvia tauteja. Vaarallisimmat näistä    Porin läänineläinlääkärin tehtäväksi selvittää
8906: ovat tappavia ja saattavat levitä jopa hengitys-     vihjeen todenperäisyyden. Mainittu apina löytyi,
8907: ilman välityksellä. Esimerkiksi apinoiden herpes     ja se sijoitettiin tilapäisesti Turkuun eläinsuojelu-
8908: B-virus esiintyy apinoilla vain vähäisin oirein,     valvojan tilohin. Kyseinen apina oli salakuljetet-
8909: mutta aiheuttaa ihmisiin levitessään tappavan        tu maahan. Eläinlääkintöosasto pyysi ympäris-
8910: tai vaikeasti Vammauttavan keskushermosto-           töministeriötä selvittämään apinan lajin ja mah-
8911: infektion. Muita Euroopassa ihmishenkiä vaa-         dollisuuden sijoittaa se ulkomaisiin eläintarhoi-
8912: tineita apinaviruksia ovat mm. Marburg- ja           hin, koska Korkeasaari ei voinut vastaanottaa
8913: Ehola-virukset, jotka ovat apinalle harmittomia,     apinaa vaarantamatta siellä olevaa apinakantaa.
8914: mutta ihmisillä johtavat kuolemaan. Apinan           Ensimmäisen lajinmäärityksen mukaan ympä-
8915: puremasta ihminen voi saada rabies-tartunnan,        ristöministeriö totesi apinan harvinaiseksi lajik-
8916: joka ilman hoitoa oireiden ilmettyä aina johtaa      si, ja selvitti sen sijoittamista Ruotsin, Tanskan
8917:                                            1992 vp -   KK 592                                            3
8918: 
8919: ja Hollannin eräisiin eläintarhoihin, mutta kiel-      gin yliopiston virologian laitoksen asiantuntijan
8920: teisin tuloksin. Eläinlääkintöosasto ja ympäris-       kanssa, joka vahvisti kyseessä saattavan hyvinkin
8921: töministeriö sopivat vielä lisäajasta apinan sijoit-   olla herpes-tartunta, jonka aiheuttamia tapauk-
8922: tamistoimenpiteille. Seuraava sijoitusyritys teh-      sia ihmisissä on todettu eri puolilla maailmaa.
8923: tiin Ranskaan, mutta kielteisin tuloksin ja aikaa         Eläinlääkintöosasto antoi lopettamismää-
8924: oli kulunut jo lähes seitsemän viikkoa ilman           räyksen erityisesti ihmisiin kohdistuvan tartun-
8925: hyväksyttävää sijoituspaikkaa. Lisäksi tarkiste-       tavaaran vuoksi ja kehotti apinaa hoitaneen
8926: tun lajinmäärityksen mukaan kyseessä olikin            henkilön ja ao. läänineläinlääkärin hakeutu-
8927: ilmeisesti yleinen vihermarakattilaji.                 maan verinäytetutkimuksiin. Ruumiinavaus-
8928:     Lopullinen päätös apinan lopettamisesta teh-       pöytäkirjan mukaan apinalla todettiin ihossa
8929: tiin, kun apinan tilapäinen hoitaja soitti ja kysyi    kapieläinten aiheuttama märkäinen tulehdus,
8930: mahdollisesta sijoituspaikasta ja samalla kertoi       keuhkoputken ja keuhkojen tulehdus, krooninen
8931: apinalle kasvoihin ja rintaan ilmenneistä näppy-       suolistatulehdus ja maksarappeuma. Näytteet
8932:  löistä, jotka näyttivät lisääntyneen. Näppylät        herpes-virustutkimuksia varten lähetettiin Hel-
8933:  tuntuivat vaivaavan apinaa toistuvasti. Eläinlää-     singin yliopiston virologian laitokselle. Onneksi
8934:  kintöosasto otti välittömästi yhteyttä Valtion        herpes-virusta ei näytteestä todettu.
8935: eläinlääketieteelliseen laitokseen, ja tiedon mu-         Apinan tuonti tuntemattomista olosuhteista
8936:  kaan oireet viittasivat vaaralliseen herpes-tartun-   merkitsee aina erittäin suurta vaaraa tällaista
8937:  taan. Tämänjälkeen asiasta konsultoitiin Reisin-      apinaa käsitteleville ihmisille ja muille eläimille.
8938: 
8939:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992
8940: 
8941:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8942: 4                                          1992 vp -   KK 592
8943: 
8944: 
8945: 
8946: 
8947:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
8948: 
8949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kan också sprida apkoppor, som liknar smitt-
8950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         koppor, och människors tuberkulossmitta.
8951: den 10 november 1992 till vederbörande medlem          Apan kan fungera som symptomfri smittobära-
8952: av statsrådet översänt avskrift av följande av         re; djuret verkar friskt, men den stress som
8953: riksdagsman Kaarilahti undertecknade spörsmål          transporten eller de förändrade förhållandena
8954: nr 592:                                                medför kan utlösa en sjukdom som varit dold
8955:                                                        kanske i åratal och kan göra djuret till sjukdoms-
8956:           Varför bestämde jord- och skogs-             spridare. Särskilt i de fall då en importerad apas
8957:        bruksministeriet i nödvärn på grund av          ursprung inte är känt, bör man beakta vad som
8958:        överdriven sjukdomsrisk att en markatts-        anförts ovan.
8959:        unge som förts in till Finland skulle               Enligt 6 och 7 §§ djurimportförordningen
8960:        avlivas, fastän det hade varit möjligt att      skall djur som importerats illegalt, dvs. insmugg-
8961:        omplacera djuret?                               lats, återsändas till avgångslandet på ägarens
8962:                                                        bekostnad eller placeras på ett sätt som veteri-
8963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          näravdelningen godkänner eller avlivas. I främ-
8964: anföra följande:                                       sta rummet försöker man återsända djuren. Om
8965:                                                        återsändning inte är möjlig, kan vissa djur place-
8966:    Enligt förordningen om förhindrande av djur-        ras i en djurgård som veterinäravdelningen god-
8967: sjukdomars spridning i samband med import              känner. Utöver stadgandena om djursjukdomar
8968: (884/75, nedan djurimportförordningen) är im-          tillämpas på import av apor även bestämmelser-
8969: port av levande djur tillåten bara med tillstånd       na i CITES-konventionen om hotade djurarter.
8970: av jord- och skogsbruksministeriets veterinärav-       Enligt 16 a § lagen om naturskydd sköter miljö-
8971: delning eller på de villkor som den bestämmer.         ministeriet ärenden som gäller import av djur
8972: För import av apor beviljar veterinäravdelning-        som omfattas av konventionen. Apor hör i
8973: en importtillstånd bara åt forskningsanstalter         enlighet med konventionen om skydd av hotade
8974: för sådana försök som anstalten redogjort för på       djurarter till den s.k. CITES-listan. Därför ber
8975: förhand samt åt Högholmens djurgård. Enskilda          veterinäravdelningen i fråga om apor miljömi-
8976: personer eller djuraffärer beviljas inte importtill-   nisteriet utreda hur sällsynt arten är och om apan
8977: stånd på grund av risken för spridning av djur-        kan återsändas till avgångslandet eller om någon
8978: sjukdomar och framför allt zoonoser, dvs. sjuk-        utländsk djurgård kan placera apan, i synnerhet
8979: domar som är gemensamma för människor och              när det är fråga om en hotad apart.
8980: djur. Även av djurskyddsorsaker är det inte                1 det fall som avses i spörsmålet gjordes en
8981: önskvärt att apor hålls som keldjur, eftersom de       anmälan till veterinäravdelningen om att en apa
8982: i vårt klimat nästan som regel blir sjuka.             hade varit till salu på ett parkeringsområde
8983:    Apor kan sprida allvarliga sjukdomar som är         utanför en stor affår. Veterinär~vdelningen gav i
8984: smittosamma för människor eller för djur. De           uppdrag åt länsveterinären i Abo och Björne-
8985: farligaste av dessa är dödliga och kan spridas         borgs län att utreda sanningsenligheten i påstå-
8986: t.o.m. genom andningsluften. T.ex. har det her-        endet. Den nämnda .apan påträffades och blev
8987: pes B-virus som förekommer hos apor bara               tillfälligt placerad i Abo i djurskyddsövervaka-
8988: obetydliga symptom hos apor, men om det                rens lokaler. Apan hade smugglats in i landet.
8989: sprids till människor ger det upphov till en           Veterinäravdelningen bad miljöministeriet utre-
8990: dödlig eller svårt invalidiserande infektion i det     da till viiken art apan hörde och vilka möjlighe-
8991: centrala nervsystemet. Andra apvirus som krävt         ter det fanns att placera apan i någon utländsk
8992: människoliv i Europa är bl.a. Marburg- och             djurgård, eftersom Högholmen inte kunde ta
8993: Ebolavirusen, som är harmlösa för aporna men           emot apan utan att äventyra det befintliga apbe-
8994: hos människor leder till döden. Av apbett kan          ståndet. Enligt den första artbestämningen kon-
8995: människor få rabiessmitta, som utan vård alltid        staterade miljöministeriet att det var fråga om en
8996: när symptom visat sig leder till döden. Aporna         sällsynt art och utredde möjligheterna att få
8997:                                          1992 vp -   KK 592                                         5
8998: 
8999: apan placerad i en djurgård i Sverige, Danmark       ter en expert vid virologiska institutionen vid
9000: eller Holland, dock med negativt resultat. Vete-     Helsingfors universitet, som bekräftade att det
9001: rinäravdelningen och miljöministeriet avtalade       mycket väl kunde vara fråga om herpessmitta,
9002: ännu om ytterligare tid för att vidta åtgärder för   som förorsakat sjukdomsfall hos människor
9003: placering av apan. Följande placeringsförsök         runt om i världen.
9004: gällde Frankrike, men resultatet var negativt och       Veterinäravdelningen beslöt att apan skulle
9005: nästan sju veckor hade redan förflutit utan att      avlivas, särskilt på grund av smittorisken f6r
9006: man funnit någon godtagbar placeringsmöjlig-         människor, och uppmanade den person som
9007: het. Dessutom var det enligt en noggrannare          skött apan och länsveterinären att lämna blod-
9008: artbestämning uppenbarligen fråga om en grön         prov för undersökning. Enligt obduktionsproto-
9009: markatta, som är en vanlig art.                      kollet konstaterades hos apan en varig hudinfek-
9010:    Det slutliga beslutet att avliva apan fattades    tion på grund av skabbdjur, luftrörskatarr och
9011: när den som tillfälligt skötte apan ringde och       lunginflammation, kronisk tarminflammation
9012: frågade om möjlighetema att placera apan och         och leveratrofi. Proven för undersökning av
9013: samtidigt berättade att apan fått hudutslag i        herpesvirus sändes tili virologiska institutionen
9014: ansiktet och på bröstet och att utslagen verkade     vid Helsingfors universitet och lyckligtvis påvi-
9015: ha ökat. Apan föreföll att lida av återkommande      sades inte herpesvirus i proven.
9016: hudutslag. Veterinäravdelningen kontaktade              Import av en apa från okända förhållanden
9017: omedelbart statens veterinärmedicinska anstalt       innebär alltid en stor risk för de människor som
9018: och enligt uppgiftema tydde symptomen på             handskas med apan och för andra djur.
9019: farlig herpessmitta. I saken konsulterades däref-
9020:      Helsingfors den 11 december 1992
9021: 
9022:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
9023:                                                1992 vp
9024: 
9025: Kirjallinen kysymys 593
9026: 
9027: 
9028: 
9029: 
9030:                                   Aittoniemi: Muotoilun ja käsityön opetuksesta peruskoulussa
9031: 
9032: 
9033: 
9034:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9035: 
9036:   Opetusministeriön tuntijakoryhmän muistion            Nykyisin käsityö-käsitteen alle on lisätty mo-
9037: 13.3.1992 mukaan muotoilu ja käsityö -nimisen        nia muita elementtejä, kuin edellä esitettiin. Aine
9038: aineen opetusmääriä on tarkoitus sekä perus-         on saanut lisänimen muotoilu, mutta kaikki on
9039: koulun ala- että yläasteella merkittävästi supis-    kuitenkin samaa käsityötä, käsillä tekemistä.
9040: taa.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9041:    Vuosikymmenien aikana on opittu huomaa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9042: maan, että teoreettisen opiskelun ohella ja vasta-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9043: painona on ollut hedelmällistä kiinnittää huo-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9044: miota aineeseen, joka aikaisemmin yksilöitiin
9045: oppiaineena ja todistuksessa nimellä käsityö.                   Katsooko Hallitus, että vastoin ope-
9046: Siihen kuuluivat, oppilaiden kehityksen huo-                 tusministeriön tuntijakotyöryhmän suo-
9047: mioon ottaen, pannulapun virkkaaminen sekä                   situsta muotoilua ja käsityötä sisältävän
9048: aluksi alkeellisemmat, mutta iän myötä myös                  aineen tuntimäärät olisi syytä säilyttää
9049: vaikeammat puutyöt Näiden kautta oppilaille                  ennallaan ja että aineen nimeksi palautet-
9050: luotiin konkreettinen ote käytännön toteuttami-              taisiin vanha, yksiselitteinen ja hyvin ku-
9051: seen, taito oppia tekemään jotakin käsillään.                vaava nimike "käsityö"?
9052: Tämä taito on merkittävällä tavalla johdattanut
9053: oppilaita käytännön elämään.
9054: 
9055:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
9056: 
9057:                                            Sulo Aittoniemi
9058: 
9059: 
9060: 
9061: 
9062: 220051L
9063: 2                                        1992 vp -   KK 593
9064: 
9065: 
9066: 
9067: 
9068:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9069: 
9070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuntijaoista. Työryhmän muistio luovutettiin
9071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opetusministeriölle 9.3.1992. Opetusministeriö
9072: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pyysi muistiosta useilta viranomaisilta ja järjes-
9073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       töiltä 31.5.1992 mennessä lausuntoja, joita saa-
9074: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tiin 40. Spontaaneja lausuntoja on saatu 160.
9075: n:o 593:                                                 Muotoilun ja käsityön tuntimäärät on täysin
9076:                                                      mahdollista säilyttää entisellään; tuntijakotyö-
9077:           Katsooko Hallitus, että vastoin ope-       ryhmän esitys antaa vieläpä mahdollisuudet näi-
9078:        tusministeriön tuntijakotyöryhmän suo-        den aineiden koulukohtaiseen lisäämiseen.
9079:        situsta muotoilua ja käsityötä sisältävän     Tämä perustuu siihen, että taide- ja taitoaineiden
9080:        aineen tuntimäärät olisi syytä säilyttää      kiintiötä lisättiin ala-asteella kuudella viikkotun-
9081:        ennallaan ja että aineen nimeksi palautet-    nilla. Lisäksi yläasteen kouluissa on mahdolli-
9082:        taisiin vanha, yksiselitteinen ja hyvin ku-   suus tarjota muotoilua ja käsitöitä valinnaisina
9083:        vaava nimike "käsityö"?                       aineina ja aihekokonaisuuksina.
9084:                                                          Monissa annetuissa lausunnoissa esitettiin
9085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vanhan käsityö-nimikkeen ottamista ko. oppiai-
9086: vasti seuraavaa:                                     neen nimeksi. Näkemys ei kuitenkaan ollut yksi-
9087:                                                      mielinen.
9088:    Hallitus ei ole vielä käsitellyt peruskoulun ja       Hallitus ottaa kantaa muotoilu ja käsityö
9089: lukion tuntijakoesitystä. Opetusministeriö asetti    -oppiaineen määrään, nimikkeeseen sekä muihin
9090: 2.8.1991 työryhmän laatimaan ehdotusta valtio-       työryhmän esittämiin tuntijakoehdotuksiin lähi-
9091: neuvoston päätöksiksi peruskoulun ja lukion          aikoina.
9092: 
9093:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
9094: 
9095:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
9096:                                          1992 vp -   KK 593                                          3
9097: 
9098: 
9099: 
9100: 
9101:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9102: 
9103:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          promemoria överlämnades tili undervisningsmi-
9104: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         nisteriet 9.3 .1992. U ndervisningsministeriet bad
9105: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ett flertal myndigheter och organisationer avge
9106: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         utlåtanden om förslaget före 31.5.1992. Det
9107: mål nr 593:                                          kom in 40 utlåtanden, därtili 160 spontana
9108:                                                      utlåtanden.
9109:           Anser Regeringen att det, tvärtemot           Det är fulit möjligt att bibehålia timantalet i
9110:        den rekommendation timfördelningsar-          formgivning och handarbete oförändrat; inom
9111:        betsgruppen vid undervisningsministeriet      ramen för timfördelningsarbetsgruppens förslag
9112:        givit, vore skäl att bibehålia timantalet i   finns det rentav möjligheter att öka dessa ämnen
9113:        ämnet formgivning och handarbete oför-        i de enskilda skolorna. Detta grundar sig på att
9114:        ändrat och att ämnet skulie återfå sitt       kvoten för konst- och färdighetsämnen utökades
9115:        gamla, entydiga och beskrivande namn          med sex veckotimmar på lågstadiet. Dessutom
9116:        "slöjd"?                                      har skolorna på högstadiet möjlighet att erbjuda
9117:                                                      formgivning och handarbete som valfria ämnen
9118:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och ämneshelheter.
9119: anföra följande:                                        1 många utlåtanden föreslogs att ämnet skulie
9120:                                                      få den gamla ämnesbenämningen slöjd. Åsikter-
9121:     Regeringen har ännu inte behandlat förslaget     na gick dock isär i denna fråga.
9122: tili timfördelning i grundskolan och gymnasiet.         Regeringen kommer inom den närmaste tiden
9123: U ndervisningsministeriet tillsa tte 2. 8.1991 en    att ta stälining tili omfattningen på läroämnet
9124: arbetsgrupp med uppgift att göra upp ett för-        formgivning och handarbete, dess namn samt
9125: slag tili statsrådsbeslut om timfördelningen i       övriga förslag angående timfördelningen som
9126: grundskolan och gymnasiet. Arbetsgruppens            arbetsgruppen framfört.
9127: 
9128:      Helsingforsden 30 november 1992
9129: 
9130:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
9131:                                                1992 vp
9132: 
9133: Kirjallinen kysymys 594
9134: 
9135: 
9136: 
9137: 
9138:                                   Rauramo: Palkkatietojen luovuttamisesta viranomaisten käyttöön
9139: 
9140: 
9141: 
9142:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9143: 
9144:    Työnantaja joutuu ylläpitämään työntekijöis-      liisiviranomaisen pyytämät tiedot työnantaja
9145: tään rekisteriä, josta ilmenee mm. työntekijälle     saattaa siten tietämättään syyllistyä henkilöre-
9146: maksettava palkka. Nämä tiedot muodostavat           kisteririkokseen.
9147: henkilörekisterilaissa tarkoitetun henkilörekiste-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9148: rin, jota koskee samassa laissa säädetty salassa-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9149: pitovelvollisuus, jonka rikkomisesta seuraa ran-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9150: gaistus.                                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9151:    Poliisiviranomaiset ovat eräissä tapauksissa
9152: pyytäneet työnantajalta tämän työntekijöiden                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-
9153: palkkatietoja päiväsakon rahamäärän arvioi-                 liisiviranomainen saattaa pyytäessään
9154: mista varten. Näissä pyynnöissä ei tietääkseni              henkilörekisterilaissa tarkoitettuja pal-
9155: ole yksilöity lainkohtaa, jossa tietojenautovel-            kansaajan taloudelliseen asemaan liitty-
9156: vollisuudesta säädettäisiin, onpa yksilöimisestä            viä tietoja ymmärtämättömyyttään ke-
9157: jopa suorastaan kieltäydytty.                               hottaa työnantajaa toimintaan, jossa
9158:    Poliisiviranomaisen pyytäessä työnantajalta              tämä syyllistyy henkilörekisteririkok-
9159: palkkatietoja ei työnantajalle yleensä tule mie-            seen, ja
9160: leenkään, että tietoja ei henkilörekisterilain ni-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9161: menomaisen kiellon vuoksi saa luovuttaa ilman               ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
9162:  rekisteröidyn suostumusta. Luovuttaessaan po-
9163:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
9164: 
9165:                                            Anssi Rauramo
9166: 
9167: 
9168: 
9169: 
9170:  220051L
9171: 2                                        1992 vp -   KK 594
9172: 
9173: 
9174: 
9175: 
9176:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9177: 
9178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dyn taloudellista asemaa kuvaavien tietojen il-
9179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maiseminen sivulliselle henkilörekisterilain vas-
9180: olette 10 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          taisesti. Henkilörekisterilain 18 §:n mukaan tie-
9181: kirjeenne n:o 1934 ohella toimittanut valtioneu-     don luovuttaminen henkilörekisteristä on sallit-
9182: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tua muun muassa rekisteröidyn suostumuksella
9183: kansanedustaja Anssi Rauramon näin kuuluvas-         taikka lain tai asetuksen nojalla. Pykälä koskee
9184: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 594:               yksityisten pitämiä henkilörekistereitä. Tiedon
9185:                                                      luovuttaminen viranomaisen henkilörekisteristä
9186:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-   määräytyy yleisten asiakirjain julkisuutta ja sa-
9187:        liisiviranomainen saattaa pyytäessään         lassapitoa koskevien säännösten mukaan.
9188:        henkilörekisterilaissa tarkoitettuja pal-        Henkilön palkkaustietojen saaminen päiväsa-
9189:        kansaajan taloudelliseen asemaan liitty-      kon määräämistä varten on järjestetty lainsää-
9190:        viä tietoja ymmärtämättömyyttään ke-          dännössämme niin, että poliisi saa tarvittavat
9191:        hottaa työnantajaa toimintaan, jossa          tiedot verotuslain 132 §:n 2 momentin nojalla
9192:        tämä syyllistyy henkilörekisteririkok-        verottajalta. Sen sijaan poliisin oikeudesta saada
9193:        seen, ja                                      mainitut salassa pidettävät tiedot suoraan aina-
9194:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaan yksityiseltä työnantajalta ei ole nimen-
9195:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?               omaisia säännöksiä. Valtion tai kunnan viran-
9196:                                                      omaisen ollessa työnantajana tilanne on toinen,
9197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koska poliisilla saattaa tällöin olla oikeus saada
9198: vasti seuraavaa:                                     henkilön palkkaustietoja nimikirjalain (1010/89)
9199:                                                      7 §:n 5 kohdan nojalla. Mainitun lainkohdan
9200:    Henkilön palkkausta koskevat tiedot ovat          mukaan virkamiehen tai työntekijän henkilö-
9201: hänen taloudellista asemaansa kuvaavia tietoja,      kohtaista palkkausta kuvaava tieto saadaan luo-
9202: jotka ovat yleisten asiakirjojen julkisuudesta an-   vuttaa muun muassa valtion viranomaiselle sille
9203: nettujen säännösten sekä lukuisien erityissään-      kuuluvan tehtävän hoitamista varten.
9204: nösten mukaan salassa pidettäviä.                       Sisäasiainministeriöstä saadun tiedon mu-
9205:    Salassa pidettäviä tietoja saa yleensä luovut-    kaan käytäntönä on, että päiväsakon suuruuden
9206: taa ulkopuolisille vain, jos velvollisuudesta luo-   määräämistä varten tarvittavat palkkaustiedot
9207: vuttaa tai oikeudesta saada tällaisia tietoja on     pyritään ensisijaisesti saamaan asianomaiselta
9208: erikseen säädetty. Tällainen säännös on muun         itseltään. Jos tämä ei onnistu tai jos saaduissa
9209: muassa verotuslain 132 §:ssä, jonka 2 momentin       tiedoissa ilmenee epäselvyyttä, palkkausta kos-
9210: (1265/88) mukaan syyttäjällä ja poliisilla on        kevat tiedot hankitaan verotuslain 132 §:n nojal-
9211: oikeus saada verotusasiakirjoista ilmeneviä päi-     la verottajalta. Menettelyssä ei sisäasiainministe-
9212: väsakon suuruuden määräämistä varten tarvit-         riön mukaan ole ollut käytännössä ongelmia.
9213: tavia tietoja.                                       Sisäasiainministeriön tiedossa ei myöskään ole,
9214:    Työnantajan työntekijöistään pitämät henki-       että palkkaustietoja olisi pyydetty suoraan työn-
9215: löstöhallinnon rekisterit, jotka sisältävät muun     antajalta. Jos näin on tapahtunut, kysymys on
9216: muassa palkkaustietoja, ovat henkilörekisteri-       yksittäisestä tapauksesta, joka ei vastaa vallitse-
9217: laissa (471187) tarkoitettuja henkilörekistereitä.   vaa yleistä käytäntöä.
9218: Lain 41 §:ssä kielletään muun muassa rekisteröi-
9219:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
9220: 
9221:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
9222:                                           1992 vp -    KK 594                                           3
9223: 
9224: 
9225: 
9226: 
9227:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9228: 
9229:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            beskriver den registrerades ekonomiska ställ-
9230: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ning. Enligt 18 § personregisterlagen är det till-
9231: 1934 av den 10 november 1992 till vederbörande         låtet att utlämna uppgifter ur personregistret
9232: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-        bl.a. med den registrerades samtycke eller i
9233: dagsman Anssi Rauramo undertecknade spörs-             enlighet med lag eller förordning. Paragrafen
9234: mål nr 594:                                            gäller personregister som upprätthålls av enskil-
9235:                                                        da. Utlämnande av uppgifter ur personregister
9236:           Har Regeringen kännedom om att               som upprätthålls av myndigheter bestäms enligt
9237:        polismyndighetema, då de inbegär upp-           stadgandena om allmänna handlingars offentlig-
9238:        gifter som avses i personregisterlagen och      het och sekretess.
9239:        vilka anknyter till en löntagares ekono-           Tillgången till uppgifter om en persons avlö-
9240:        miska ställning, av oförstånd kan kom-          ning för att dagsböter skall kunna fastställas har
9241:        ma att uppmana arbetsgivaren att förfara        i vår lagstiftning reglerats så att polisen får de
9242:        så att denne gör sig skyldig till ett person-   nödvändiga uppgiftema av skattemyndighetema
9243:        registerbrott, och                              med stöd av 132 § 2 mom. beskattningslagen.
9244:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Däremot finns det inga direkta stadganden om
9245:        för att rätta till detta missförhållande?       polisens rätt att få de nämnda sekretessbelagda
9246:                                                        uppgiftema direkt av en privat arbetsgivare. Då
9247:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetsgivaren är en statlig eller kommunal myn-
9248: anföra följande:                                       dighet är situationen en annan eftersom polisen
9249:                                                        då kan ha rätt att erhålla uppgifter om en
9250:    Upplysningar om en persons avlöning är så-          persons avlöning med stöd av 7 § 5 punkten
9251: dana uppgifter som beskriver hans ekonomiska           matrikellagen (1010/89). Enligt nämnda lagrum
9252: ställning och bör enligt stadgandena om allmän-        får man utlämna uppgifter som beskriver en
9253: na handlingars offentlighet samt ett flertal speci-    tjänstemans eller en arbetstagares personliga
9254: alstadganden hemlighållas.                             avlöning bl.a. tili en statlig myndighet för sköt-
9255:    Uppgifter som bör hemlighållas får i allmän-        seln av en uppgift som ankommer på den.
9256: het överlåtas åt utomstående endast då det                Enligt uppgift från inrikesministeriet är det
9257: särskilt stadgas om skyldigheten att överlämna         praxis att man i första hand strävar efter att av
9258: eller rätten att erhålla sådana upplysningar. Ett      vederbörande själv få de uppgifter om avlöning-
9259: sådant stadgande ingår bl.a. i beskattningslagens      en som behövs för att fastställa dagsbötemas
9260: 132 §. Enligt 2 mom. (1265/88) har åklagaren och       storlek. Om detta inte lyckas eller om det före-
9261: polisen rätt att få sådana upplysningar ur be-         kommer oklarheter i de uppgifter man erhållit
9262: skattningshandlingama som behövs för att fast-         skaffar man uppgiftema om avlöningen av skat-
9263: ställa dagsböters belopp.                              temyndighetema med stöd av 132 § beskatt-
9264:    De register som arbetsgivaren upprätthåller         ningslagen. Enligt inrikesministeriet har detta
9265: över sina arbetstagare i anslutning till personal-     förfarande inte gett upphov till problem i prak-
9266: administrationen och vilka innehåller bl.a. upp-       tiken. Inrikesministeriet har inte heller känne-
9267: gifter om avlöning är i personregisterlagen (4711      dom om att uppgifter om avlöning skulle ha
9268: 87) nämnda personregister. I lagens 41 § ingår         begärts direkt av arbetsgivaren. Om så har skett
9269: bl.a. ett förbud mot att i strid med personregis-      är det fråga om ett enskilt fall som faller utanför
9270: terlagen för utomstående röja de uppgifter som         rådande allmän praxis.
9271:      Helsingforsden 26 november 1992
9272: 
9273:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
9274:                                                  1992 vp
9275: 
9276: Kirjallinen kysymys 595
9277: 
9278: 
9279: 
9280: 
9281:                                     Gustafsson ym.: Pirkanmaan ammattioppilaitoksen Ylöjärven toi-
9282:                                        mipisteen toiminnan jatkamisesta
9283: 
9284: 
9285:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9286: 
9287:     Hallituksen 9.4.1992 tekemän periaatepää-              Nykyisissä kone- ja metallitekniikan koulu-
9288: töksen mukaan Pirkanmaan ammattioppilaitok-            tukseen vuokratuissa tiloissa voidaan hyvin an-
9289: sen Ylöjärven toimipiste lakkautetaan v. 1993.         taa joustavan koulutusrakenteen mukaista kou-
9290:     Koulutuksen ja työelämän asiantuntijat pitä-       lutusta (auto-, kone- ja sähkötekniikan koulu-
9291: vät lakkauttamishanketta täysin käsittämättö-          tusohjelma) kolmelle ryhmälle, joiden kustan-
9292: mänä. Oppilaitoksen ylläpitäjä ei myöskään hy-         nukset muodostuvat huomattavan edullisiksi.
9293: väksy lakkauttamista. Toimenpide ei ole myös-          Arvioidut kustannukset kolmen ryhmän koulu-
9294: kään Hämeen lääninhallituksen saaman käsityk-          tuksesta (48 opiskelijaa) ovat noin 35 000 mk/
9295: sen mukaan perusteltu. Toimipisteessä annettu          oppilas/vuosi. Ravitsemis- ja hotellipalveluiden
9296: koulutus on korkeatasoista, ja se on osa ns.           alan koulutuksen arvioidut kustannukset kah-
9297: joustavan koulutusrakenteen kokeilua. Yhteis-          delle ryhmälle (34 opiskelijaa) kohdistettuna
9298: työ työelämän kanssa on tiivistä. Toimipisteellä       ovat noin 25 600 mk/oppilas/vuosi. Kustannuk-
9299: on käytössään hyvät tilat, kalusto ja laitteet sekä    set ovat siis varsin kohtuullisia.
9300: pätevä opettajakunta. Koulutuskustannukset                 Toimipisteessä järjestettävästä koulutuksesta
9301: ovat keskimääräistä pienemmät: valtionosuu-            huolehtii kaksi kone- ja metallialan ja kaksi
9302: teen oikeuttavat käyttömenot/opiskelija v. 1992        ravitsemis- ja hotellipalvelujen alan opettajaa
9303: tulevat olemaan noin 40 000 mk (2 200 000 mk!          sekä yleisaineista yksi yleisaineiden opettaja ja
9304:  55 oppilasta), kun kunnallisten ammattioppilai-       lisäksi osan liikunnasta hoitaa sivutoiminen alan
9305:  tosten keskiarvo on 43 321 mk (v. 1990; Opetus-       opettaja. Ruoan jakelusta ja siivouksesta huo-
9306:  hallituksen raporttisarja 13/1992). Epäselvää on      lehtii yksi kokopäivätoiminen henkilö. Hallinto-
9307:  edelleen, millä juridisilla perusteilla toiminta      henkilöstöä ei ole! Yksi opettajista on pääkoulun
9308:  Ylöjärvellä voidaan lakkauttaa, koska kyseessä        virassa oleva opettaja, muut ovat päätoimisia
9309:  ei ole valtioneuvoston päätöksellä perustettu         tuntiopettajia.
9310:  sivukoulu. Valtioneuvoston periaatepäätös on              Valtioneuvosto on päättänyt 23.9.1992 toi-
9311:  lääninhallituksen mielestä myös selvästi ristirii-    menpideohjelmasta, jolla pyritään lisäämään
9312:  tainen ammatillisen koulutuksen sääntelyjärjes-       sekä aikuisten ammatillista koulutusta että nuo-
9313:  telmän yleisten kehittämisperiaatteiden kanssa.       rille jo ammatillisista oppilaitoksista valmistu-
9314:  Oppilaitosten ylläpitäjille ollaan antamassa mer-     neille järjestettävää koulutusta (ns. Relanderin
9315:  kittävästi lisää toimivaltaa, eikä valtion liene      paperi). Kyseessä olevaa koulutusta voidaan
9316:  tarkoituksenmukaista rajoittaa kuntainliiton          hyvin toteuttaa Pirkanmaan ammattioppilaitok-
9317:  päätöstä sijoittaa koulutusta tarpeen mukaan          sen Ylöjärven kunnalta vuokratuissa hyvin va-
9318:  jäsenkuntiensa alueelle.                              rustetuissa koulutustiloissa.
9319:      Joustavan koulutusrakenteen auto-, kone- ja           Lisäksi todettakoon yhteiskunnan nykyinen
9320:  sähkötekniikan koulutusohjelmalla aloitettuun         tilanne ja se, että erityisesti metallialan vienti on
9321:  koulutukseen Ylöjärvellä olisi syksyllä 1992 ollut    alkanut vetää ulkomaille. Ulkomaan viennin
9322:   tulijoita enemmän kuin voitiin ottaa. Lisäksi        elpymisen johdosta syntyy alan työpaikkoja ja
9323:   todettakoon, että Pirkanmaan ammattioppilai-         myös palvelualojen työpaikkoja, ja sitä kautta
9324:   tokseen Tampereelle oli edellä esitetylle koulu-     myös koulutustarve ko. aloille tulee tarvitse-
9325:   tusohjelmalle ensisijaisia hakijoita lähes kaksin-   maan uusia nuoria työntekijöitä Ylöjärvellä,
9326:   kertainen määrä (226 hakijaa). Huomattavalie         kuten myös koko Pirkanmaan alueella.
9327:   määrälle nuoria ei täten voitu tarjota alan kou-         Pirkanmaan ammattioppilaitoksessa Ylöjär-
9328:   lutuspaikkaa.                                        vellä annettavan koulutuksen lopettamisella ei
9329: 
9330:  220051L
9331: 2                                       1992 vp -   KK 595
9332: 
9333: saavutetayhteiskunnan kannalta säästöjä. Lisäk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
9334: si todettakoon, että arvioidut koulutuskustan-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9335: nukset huomioon ottaen myös ryhmämäärän             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9336: lisäykset muodostuvat varsin kohtuullisiksi.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9337: Koulutuksen purkukustannuksetja siirto muual-
9338: le toteutuskuntoon tulee aiheuttamaan varsin                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9339: suuret kustannukset (arviolta yli 400 000 mk).             Pirkanmaan ammattioppilaitoksen Ylö-
9340:    Tehtyjen selvitysten ja annettujen lausuntojen          järven toimipisteen lakkauttamispäätök-
9341: perusteella on kiistatonta, että valtioneuvoston           sen perumiseksi kaikkien merkittävien
9342: lakkautuspäätös on tehty puutteellisten tietojen           asiantuntijatahojen osoitettua valtioneu-
9343: pohjalta ja se olisi toteutuessaan koulutus- ja            voston päätöksen vääräksi toimenpiteek-
9344: työvoimapoliittisesti täysin väärä ja seurauksil-          si vallitsevassa työttömyystilanteessa?
9345: taan nuorille onneton.
9346:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
9347: 
9348:          Jukka Gustafsson               Pentti Lahti-Nuuttila      Heikki A. Ollila
9349:          Atja Ojala                     Reijo Lindroos             Eila Rimmi
9350:                    Anneli Taina                             Markku Vuorensola
9351:                                            1992 vp -    KK 595                                          3
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9357: 
9358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lisuuden parantaminen. Oppilaitosverkkoa on
9359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tarpeen kehittää muun muassa oppilaitosyksik-
9360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         köjen määrää vähentämällä pitäen tavoitteena
9361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka              nykyistä suurempia, sekä henkisiltä että aineelli-
9362: Gustafssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        silta voimavaroiltaan vahvempia yksiköitä. Täs-
9363: myksen n:o 595:                                         sä tarkoituksessa oppilaitosyksiköitä joudutaan
9364:                                                         yhdistämään ja lakkauttamaan. Uusien tarpei-
9365:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           den tyydyttämiseksi on vastaavasti voitava tar-
9366:        Pirkanmaan ammattioppilaitoksen Ylö-             vittaessa perustaa uusiakin oppilaitoksia.
9367:        järven toimipisteen lakkauttamispäätök-              Valtioneuvoston 9.4.1992 tekemä periaate-
9368:        sen perumiseksi kaikkien merkittävien            päätös ammatillisen koulutuksen oppilaitosver-
9369:        asiantuntijatahojen osoitettua valtioneu-        koston kehittämisestä perustuu edellä esitetyille
9370:        voston päätöksen vääräksi toimenpi-              lähtökohdille. Päätöksen mukaan vuonna 1993
9371:        teeksi vallitsevassa työttömyystilantees-        lakkautettaisiin yhteensä 20 oppilaitosta, minkä
9372:        sa?                                              lisäksi oppilaitoksia yhdistämällä muodostettai-
9373:                                                         siin 28 ammatillisesta oppilaitoksesta 13 oppilai-
9374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tosta.
9375: vasti seuraavaa:                                            Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmiste-
9376:                                                         lun lähtökohtana oli oppilaitosten toiminnan ja
9377:     Maamme ammatillisten oppilaitosten nykyi-           taloudellisuuden arviointi viime vuosina aina
9378: nen, kaikkiaan noin 500 oppilaitosta käsittävä          vuoteen 1991 asti. Erityisesti tarkasteltiin oppi-
9379: verkosto on syntynyt asteittain monien vuosi-           laitosten täyttöastetta, kustannuksia verrattuna
9380: kymmenten aikana. Huomattava osa oppilai-               keskimääräisiin kustannuksiin ja koulutuksen
9381: toksista on perustettu aikoina, jolloin yhteiskun-      alueellista saavutettavuutta.
9382: nalliset, taloudelliset, työvoimapoliittiset, alueel-       Kyseessä olevassa Pirkanmaan ammattioppi-
9383: liset ja paikalliset kuten myös väestölliset olosuh-    laitoksen Ylöjärven toimipisteessä oli opetushal-
9384: teet ovat olleet monin osin toisenlaiset kuin           lituksen ilmoituksen mukaan vuonna 1991 vain
9385: nykyisin. Oppilaitosten kokonaismäärä sivu-             52 opiskelijaa. Aloituspaikkojen täyttöaste on
9386: kouluineen ja -toimipisteineen on muodostunut           ollut vuosina 1990-1991 erittäin alhainen, vain
9387: poikkeuksellisen suureksi. Yksittäisten laitosten       61-52%. Pirkanmaan ammattioppilaitoksen
9388: opiskelijamäärä on monessa tapauksessa erittäin         käyttökustannukset vuonna 1990 olivat 53 489
9389: pieni. Oppilaitosten keskimääräinen opiske-             markkaa opiskelijaa kohden, kun vastaava kun-
9390: lijamäärä sivukouluja ja -toimipisteitä huo-            nallisten ammattioppilaitosten valtakunnallinen
9391: mioon ottamattakin on vain runsaat 300 opiske-          keskiarvo oli 48 949 markkaa. Vuonna 1991
9392: lijaa.                                                  vastaavat kustannukset olivat Pirkanmaan oppi-
9393:     Oppilaitosverkko ei nykyisellään vastaa kai-        laitoksessa 58 441 markkaa ja keskiarvo oli
9394: kin osin tämän päivän olosuhteita ja tarpeita.          50 181 markkaa.
9395: Ammatillinen koulujärjestelmämme ei tässä suh-              Maan taloudellisen tilanteen heikkeneminen
9396: teessa täytä toiminnan tehokkuudelle ja tuloksel-       ja poikkeuksellisen vaikea työllisyystilanne, joka
9397: lisuudelle asetettavia vaatimuksia. Kustannuk-          koskettaa erityisesti nuorisoa, on johtanut sii-
9398: siltaan näin hajanainen ja eriytynyt oppilaitos-        hen, että nuoret ovat vaihtoehtojen puuttuessa
9399: verkko on varsin kallis.                                tavanomaista runsaammin aloittaneet ammatil-
9400:     Oppilaitosverkon rationalisoinnin tavoitteena       liset opinnot.
9401: on ammatillisen koulujärjestelmän toimintaky-              Oppilaitosten täyttöaste on lähes kaikkialla
9402: vyn, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja taloudel-         merkittävästi kohonnut. Tämän päivän poik-
9403: 4                                        1992 vp -   KK 595
9404: 
9405: keusolosuhteita ei kuitenkaan tässä suhteessa        voi perua. Hallituksen tarkoituksena on antaa
9406: voida ottaa oppilaitosverkon pysyvän rationali-      eduskunnalle esitys ammatillisista oppilaitoksis-
9407: soinnin perustaksi. Toisaalta julkistalouden vält-   ta annetun lain muuttamiseksi siten, että halli-
9408: tämättömät säästötoimenpiteet pakottavat kii-        tuksen päättämät rationalisointitoimenpiteet
9409: rehtimään rationalisointia.                          voidaan kaikin osin suunnitelmien mukaisesti
9410:    Oppilaitosverkon rationalisointia ei näin ollen   toteuttaa.
9411: 
9412:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
9413: 
9414:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
9415:                                          1992 vp -   KK 595                                           5
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 
9420:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9421: 
9422:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          intellektuella och materiella resurser. I detta
9423: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         syfte blir man tvungen att slå samman och dra in
9424: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      läroanstaltsenheter. För att nya behov skall
9425: dagsman Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade         kunna tillfredsställas måste man vid behov även
9426: spörsmål nr 595:                                     kunna inrätta nya läroanstalter.
9427:                                                         Statsrådets principbeslut 9.4.1992 om utveck-
9428:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ling av läroanstaltsnätet inom yrkesutbildningen
9429:        ta för att återkalla beslutet om att dra in   grundar sig på dessa utgångspunkter. Enligt
9430:        Ylöjärvi filial vid läroanstalten Pirkan-     beslutet indras sammanlagt 20 läroanstalter
9431:        maan ammattioppilaitos sedan alla mera         1993. Dessutom bildas 13 läroanstalter genom
9432:        betydande sakkunniga instanser visat att      att 28 yrkesläroanstalter slås samman.
9433:        statsrådets beslut varit en felaktig åtgärd      Utgångspunkten vid beredningen av statsrå-
9434:        i rådande situation av arbetslöshet?          dets principbeslut var en utvärdering av läroan-
9435:                                                      staltemas verksamhet och ekonomi under de
9436:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            senaste åren fram till utgången av 1991. Särskilt
9437: anföra följande:                                     granskades läroanstaltemas kapacitetsutnyttjan-
9438:                                                      de, deras kostnader i jämförelse med de genom-
9439:    Nätet av läroanstalter i vårt land som för        snittliga och utbildningens regionala tillgänglig-
9440: närvarande omfattar ca 500 enheter har gradvis       het.
9441: uppkommit under många årtionden. En avse-               Enligt ett meddelande från utbildningsstyrel-
9442: värd del av läroanstaltema inrättades under en       sen fanns det 1991 endast 52 studerande vid
9443: tid där de samhälleliga, ekonomiska, arbets-         ifrågavarande Ylöjärvi filial till läroanstalten
9444: kraftspolitiska, regionala och lokala liksom även    Pirkanmaan ammattioppilaitos. Antalet nybör-
9445: de befolkningsmässiga omständighetema i              jarplatser i förhållande till kapaciteten har under
9446: många fall var olika dem som råder i dag. Det        1990-1991 varit ytterst begränsade, endast 61-
9447: sammanlagda antalet läroanstalter jämte filialer     52%. Läroanstaltens driftskostnader var 1990
9448: har blivit exceptionellt stort. Antalet studerande   53 489 mark per studerande, när motsvarande
9449: vid enskilda läroanstalter är i många fall ytterst   medeltal för yrkesläroanstaltema i hela landet
9450: litet. Till och med det genomsnittliga antalet       var 48 949 mark. Ar 1991 var motsvarande
9451: studerande vid läroanstaltema, utan beaktande        kostnader vid Pirkanmaan ammattioppilaitos
9452: av filialema är endast drygt 300 studerande.         58 441 mark och medeltalet 50 181 mark.
9453:     Läroanstaltsnätet motsvarar för närvarande          Den försvagade ekonomiska situationen i lan-
9454: inte till alla delar dagens situation och behov.     det och det exceptionellt svåra sysselsättningslä-
9455: Yrkesskolesystemet fyller i detta hänseende inte     get, som särskilt drabbar ungdomen, har lett till
9456: de krav som ställs på effektiviteten och produk-     att den i brist på altemativ allt oftare inleder
9457: tiviteten i verksamheten. Till kostnadema är ett     yrkesstudier.
9458: så spritt och differentierat nät av läroanstalter       Kapaciteten vid läroanstaltema har nästan
9459: ytterst dyrt.                                        överallt utnyttjats i högre grad. Dagens avvikan-
9460:     Målet för en rationalisering av yrkesläroan-     de förhållanden kan dock i detta hänseende inte
9461: staltsnätet är att förbättra dess funktionsduglig-   tas som en grund (ör att bestående rationalisera
9462: het, effektivitet, produktivitet och ekonomi. Det    läroanstaltsnätet. A andra sidan tvingar de nöd-
9463: är nödvändigt att utveckla läroanstaltsnätet         vändiga sparåtgärdema till en snabbare rationa-
9464: bland annat genom att antalet enheter minskas        lisering.
9465: så att man siktar på större enheter med starkare        Rationaliseringen av läroanstaltsnätet kan
9466: 6                                       1992 vp -   KK 595
9467: 
9468: sålunda inte återkallas. Regeringen har för av-     ter så att de rationaliseringsåtgärder som rege-
9469: sikt att tili riksdagen avlåta en proposition med   ringen har beslutat om tili alla delar kan vidtas
9470: förslag tili ändring av lagen om yrkesläroanstal-   enligt planema.
9471:      Helsingfors den 10 december 1992
9472: 
9473:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
9474:                                                1992 vp
9475: 
9476: Kirjallinen kysymys 596
9477: 
9478: 
9479: 
9480: 
9481:                                   Aittoniemi: Saamelaisvaltuuskunnan ja saamen kielen toimiston
9482:                                       toiminnan turvaamisesta
9483: 
9484: 
9485:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9486: 
9487:    Valtion vuoden 1993 talousarvioesityksessä        naan markkaan, valtuuskunnan ja saamen kie-
9488: on saamelaisvaltuuskunnan ja saamen kielen           len toimiston toiminta tulee vakavasti häiriinty-
9489: toimiston toimintaan esitetty varoja yhteensä        mään.
9490: 1 397 000 markkaa. Kyseinen summa ei ole riit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9491: tävä, koska saamelaisvaltuuskunnalle esitetään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9492: myös uusia tehtäviä. Saamen kielilain mukaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9493: saamen kielen toimistoa varten olisi tullut perus-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9494: taa kolme kielenkääntäjän virkaa sekä yksi ko-
9495: nekirjoittajan virka. Tällä hetkellä toimistossa                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
9496: on vain kaksi virkaa, ja eri kieliryhmien vuoksi             saamelaisvaltuuskunta ja saamen kielen
9497: olisi välttämätöntä saada mahdollisimman no-                 toimisto saa valtion taholta käyttöönsä
9498: peasti mainittu kolmas kielenkääntäjä mukaan                 määrärahat, joiden avulla se voi turvata
9499: toimiston toimintaan.                                        lain säätelemät toiminnat myös siltä osin,
9500:    Mikäli määrärahoja ei tulla talousarvion kä-              mitä saamen kielilaki edellyttää?
9501: sittelyn aikana korottamaan ainakin 2,2 miljoo-
9502: 
9503:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
9504: 
9505:                                            Sulo Aittoniemi
9506: 
9507: 
9508: 
9509: 
9510:  220051L
9511: 2                                       1992 vp -   KK 596
9512: 
9513: 
9514: 
9515: 
9516:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9517: 
9518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisätalousarviossa tätä varten 1,5 miljoonaa
9519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       markkaa. Kunnat eivät kuitenkaan ole eri syis-
9520: olette 11 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn         tä perustaneet asianomaisia virkoja, vaan käyt-
9521: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        täneet saamen kielen toimiston tai ostopalvelu-
9522: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ja. Tämä on osaltaan lisännyt kyseisen toimis-
9523: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-      ton rasitusta.
9524: sesta kysymyksestä n:o 596:                            Vuoden 1993 osalta saamelaisvaltuuskunnan
9525:                                                     ja sen yhteydessä toimivan saamen kielen toimis-
9526:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   ton määrärahat ovat hallituksen talousarvioesi-
9527:         saamelaisvaltuuskunta ja saamen kielen      tyksen mukaan siirtymässä Lapin lääninhalli-
9528:         toimisto saa valtion taholta käyttöönsä     tuksen toimintamenojen osaksi. Talousarviossa
9529:         määrärahat, joiden avulla se voi turvata    ei osoiteta sitä varten erityistä määrärahaa, vaan
9530:         lain säätämät toiminnat myös siltä osin,    ratkaisu jää lääninhallitukselle. Koska menoke-
9531:         mitä saamen kielilaki edellyttää?           hys on tiukka, sille voi jäädä niukasti liikkuma-
9532:                                                     varaa ilman tähän tarkoitukseen osoitettavaa
9533:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       lisäystä.
9534:                                                        Mahdollista on myös, että momentilla
9535:    Kun saamen kielen toimisto vuoden 1992           26.99.26 olevaa määrärahaa saamen kielilain
9536: alussa perustettiin, sisäasianministeriössä kat-    mukaisiin menoihin käytettäisiin kunnille mak-
9537: sottiin, että aluksi perustetaan sinne kaksi kie-   settavien korvausten lisäksi myös saamen kielen
9538: lenkääntäjän virkaa ja seurataan, millaiseksi       toimiston palkka- ja käyttömenoihin. Tästä tuli-
9539: kysyntä muodostuu. Sen lisäksi, kun laki edel-      si lääninhallituksen sopia ao. kuntien kanssa.
9540: lyttää valtion korvaavan kunnille lain toteutta-       Vuonna 1994 on sisäasianministeriön tarkoi-
9541: miseen perustettavien virkojen aiheuttamat ja       tuksena siirtää tämäkin määräraha Lapin lää-
9542: osittain muutkin kustannukset, saatiin valtion      ninhallituksen toimintamenoihin.
9543: 
9544:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
9545: 
9546:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
9547:                                            1992 vp -   KK 596                                            3
9548: 
9549: 
9550: 
9551: 
9552:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9553: 
9554:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beviljades ett anslag på 1,5 milj. mk för detta i
9555: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tilläggsbudgeten. Korumuneroa har dock av oli-
9556: den 11 november 1992 till vederbörande medlem          ka orsaker inte inrättat tjänsteroa, utan använt
9557: av statsrådet översänt avskrift av följande av         sig av den service som fås vid byrån för samiska
9558: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            språket eller av köpta tjänster. Detta har med-
9559: mål nr 596:                                            verkat till att öka belastningen på byrån.
9560:                                                            Enligt regeringens budgetproposition för 1993
9561:           Ämnar Regeringen sörja för att dele-         överförs anslagen för delegationen för sameären-
9562:        gationen för sameärenden och byrån för          den och byrån för samiska språket, som verkar i
9563:        samiska språket får statligt anslag till sitt   anslutning till delegationen, till omkostnaderoa
9564:        förfogande, med hjälp av vilket den kan         för länsstyrelsen i Lapplands län. 1 budgeten
9565:        trygga den lagstadgade verksamheten             anvisas inget särskilt anslag för detta utan läns-
9566:        även tili den del som förutsätts i den          styrelsen fattar avgörandet. Eftersom utgiftsra-
9567:        samiska språklagen?                             men är snäv, kan spelrummet bli ganska trångt
9568:                                                        för länsstyrelsen om den inte beviljas ett tilläggs-
9569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anslag för detta ändamål.
9570: anföra följande:                                           Anslaget under moment 26.99.26 för utgifter
9571:                                                        enligt den samiska språklagen kan utom till
9572:    När byrån för samiska språket inrättades vid        ersättningar som betalas till korumuneroa även
9573: ingången av 1992, var avsikten enligt inrikesmi-       användas tili de löne- och driftsutgifter som
9574: nisteriet att det till en början inrättas två trans-   byrån för samiska språket har. Länsstyrelsen
9575: latorstjänster vid byrån och avvaktas hurudan          skall komma överens om detta med kommuner-
9576: efterfrågan på dess service blir. Eftersom lagen       na i fråga.
9577: dessutom förutsätter att staten skall ersätta koru-        lnrikesministeriet har 1994 för avsikt att över-
9578: muneroa för kostnaderoa för inrättandet av             föra även detta anslag till omkostnaderoa för
9579: tjänsteroa och delvis även för andra kostnader,        länsstyrelsen i Lapplands Iän.
9580:      Helsingfors den 8 december 1992
9581: 
9582:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
9583:                                                  1992 vp
9584: 
9585: Kirjallinen kysymys 597
9586: 
9587: 
9588: 
9589: 
9590:                                     Aittoniemi: Ambulanssikuljetusten korvaamisesta Kansaneläkelai-
9591:                                         toksen varoista
9592: 
9593: 
9594:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9595: 
9596:    Sairaankuljetusta Suomessa järjestävät pää-         vaiheessa sairaankuljetuksen taso saatetaan las-
9597: osin yksityiset yritykset. Yksityisiä toimipisteitä    kea vielä alemmas. Kuljetukseen voi tilata pai-
9598: on noin 200, palolaitoksilla on 56 toimipistettä ja    kallisesta KTK:sta kulloinkin vapaana olevan
9599: hoitolaitoksilla ja SPR:llä on noin 30 toimipistet-    tavarankuljetusauton.
9600: tä kummallakin.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9601:    STM:n ja Kelan lausuntojen mukaan Kan-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9602: saneläkelaitos ei enää vuonna 1993 korvaisi            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9603: yksityisten sairasautojen suorittamien kuljetus-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9604: ten kustannuksia. Takseilla ja ns. paaritakseilla
9605: hoidettavat kuljetukset kuuluisivat edelleen kor-                  Aikooko Hallitus romuttaa nykyistä
9606: vattavien kuljetusten piiriin.                                 sairaankuljetusjärjestelmää kohtaan tun-
9607:    Ambulanssit on varustettu asianmukaisilla ja                netun luottamuksen ja potilasturvallisuu-
9608: korkeatasoisilla ensiapu- ja elvytyslaitteilla. Tak-           den siirtämällä yksityiset sairaankuljetus-
9609: sien ja paaritaksien kohdalla näin ei ole laita.               autot Kela-maksujärjestelmän ulkopuo-
9610: Sairaankuljetuksen taso ja siihen liittyvä turval-             lelle ja siirtämällä sairaankuljetukset tak-
9611: lisuus kokevat siis melkoisen kolauksen, samoin                seille ja paaritakseille, joilta puuttuvat
9612: sairaankuljetusavun piiriin joutuvien ihmisten                 ensiapu- ja elvytysvälineet sekä ammatti-
9613: turvallisuus ja turvallisuuden tunne. Seuraavassa              taitoinen henkilökunta?
9614: 
9615:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
9616: 
9617:                                              Sulo Aittaniemi
9618: 
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 220051L
9623: 2                                         1992 vp -    KK 597
9624: 
9625: 
9626: 
9627: 
9628:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9629: 
9630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksen omavastuuta vastaavan korvauksen.
9631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Yrittäjä on saanut omavastuuosuuden yli mene-
9632: olette 11 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           vän osan palkkiostaan potilaan antamalla valta-
9633: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kirjalla Kansaneläkelaitokselta.
9634: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vuoden 1993 alusta tulee voimaan uusi val-
9635: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kir-        tionosuuslaki (688/92), jossa kunnalle annetaan
9636: jallisesta kysymyksestä n:o 597:                      mahdollisuudet järjestää erityislainsäädännön
9637:                                                       mukaiset palvelut joko omana toimintana, yh-
9638:            Aikooko Hallitus romuttaa nykyistä         teistyössä muiden kuntien kanssa tai ostamalla
9639:        sairaankuljetusjärjestelmää kohtaan tun-       ne julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajat-
9640:        netun luottamuksen ja potilasturvallisuu-      ta. Hallitus on lisäksi antanut eduskunnalle esi-
9641:        den siirtämällä yksityiset sairaankuljetus-    tyksen sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE
9642:        autot Kela-maksujärjestelmän ulkopuo-          313) siten, että vuoden 1993 alusta kuntien
9643:        lelle ja siirtämällä sairaankuljetukset tak-   ostopalveluina hankkimiin sairaankuljetuksen
9644:        seille ja paaritakseille, joilta puuttuvat     kustannuksiin ei enää myönnetä sairausvakuu-
9645:        ensiapu- ja elvytysvälineet sekä ammatti-      tuskorvauksia. Ostopalveluina hankkimiensa
9646:        taitoinen henkilökunta?                        palveluiden kustannuksiin kunnat saisivat valti-
9647:                                                       onosuutta yhtenä erittelemättömänä määrära-
9648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hana, jonka rajoissa ne tuottavat muun muassa
9649: vasti seuraavaa:                                      kaikki terveyspalvelunsa.
9650:                                                          Kunnat vastaavat kansanterveyslain mukai-
9651:    Sairaankuljetuksen järjestämisestä ovat yksi-      sesti sairaankuljetuksen asianmukaisuudesta ja
9652: tyisten sairaankuljetusyritysten ohella huolehti-     muun muassa valmiuden ylläpitämisestä. Kun-
9653: neet Suomessa kansanterveyslain mukaisesti            nat voivat edelleen ostaa sairaankuljetuspalvelu-
9654: kunnat. Kunnallinen sairaankuljetus on voitu          ja yksityiseltä yrittäjältä tekemällä asiasta sopi-
9655: järjestää joko kunnan omana toimintana ter-           muksen. Tällöin kunnat maksavat sopimuksen
9656: veyskeskuksen toimesta tai järjestämismääräyk-        mukaisen korvauksen sairaankuljetusyritykselle
9657: sellä palo- tai pelastuslaitoksen toimesta. Kun-      saamistaan palveluista. Jos yksityinen sairaan-
9658: nat ovat myös voineet sopia sairaankuljetuksen        kuljetusyritys suorittaa sellaista sairaankuljetus-
9659: järjestämisestä yksityisten sairaankuljetusyritys-    ta, josta sillä ei ole sopimusta kunnan kanssa, voi
9660: ten kanssa. Sopimuksia on tällöin tehty kahta         asiakas edelleen hakea korvausta sairausvakuu-
9661: mallia eli niin sanottuja J- ja K-sopimuksia. J-      tusjärjestelmästä. Lainsäädännöllisesti ei olla
9662: sopimuksen mukaisesti tapahtuneista kuljetuk-         siirtämässä kuljetuksia sairaankuljetusautoilta
9663: sista on Kansaneläkelaitos suorittanut korvauk-       takseille ja paaritakseille. Kuljetusmuoto on jat-
9664: sen kunnalle. K-sopimuksen mukaisesti tapahtu-        kossakin valittava kuljetettavan tarpeiden mu-
9665: neesta sairaankuljetuksesta on yksityinen sai-        kaan.
9666: raankuljettaja perinyt asiakkaalta sairausvakuu-
9667: 
9668:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992
9669: 
9670:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9671:                                         1992 vp -   KK 597                                            3
9672: 
9673: 
9674: 
9675: 
9676:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9677: 
9678:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        len har företagaren fått av Folkpensionsanstal-
9679: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ten med patientens fullmakt.
9680: den 11 november 1992 till vederbörande medlem           Vid ingången av 1993 träder en ny lag om
9681: av statsrådet översänt avskrift av följande av      statsandelar till kommunerna (688/92) i kraft.
9682: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           Med stöd av lagen får kommunerna möjlighet
9683: spörsmål nr 597:                                    att ordna tjänster som avses i speciallagstiftning-
9684:                                                     en antingen som egen verksamhet, i samarbete
9685:           Ämnar Regeringen rasera tilltron till     med andra kommuner eller genom att köpa dem
9686:        det nuvarande sjuktransportsystemet och      hos en offentlig eller privat producent. Regering-
9687:        patientsäkerheten genom att utesluta de      en har dessutom till riksdagen avlåtit en propo-
9688:        privata ambulanserna från Fpa-betal-         sition om ändring av sjukförsäkringslagen (RP
9689:        ningssystemet och låta sjuktransporterna     313) så att för kostnaderna för de sjuktranspor-
9690:        skötas med taxi eller taxi med utrymme       ter som kommunerna anskaffat i form av köpta
9691:        för bår, vilka saknar förstahjälps- och      tjänster från och med ingången av 1993 inte
9692:        återupplivningsutrustning samt en yrkes-     längre beviljas sjukförsäkringsersättningar. För
9693:        kunnig personal?                             de tjänster kommunerna anskaffat som köpta
9694:                                                     tjänster skulle de få statsandel som ett ospecifice-
9695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rat anslag, inom ramen för vilket de producerar
9696: anföra följande:                                    bl.a. alla sina hälsovårdstjänster.
9697:                                                        Kommunerna svarar enligt folkhälsolagen för
9698:    Förutom av privata sjuktransportföretag ord-     att sjuktransporten sköts ändamålsenligt och för
9699: nas sjuktransporterna i Finland enligt folkhälso-   bl.a. upprätthållandet av beredskapen. Kommu-
9700: lagen av kommunerna. Den kommunala sjuk-            nerna kan fortfarande köpa sjuktransporttjäns-
9701: transporten kan ordnas antingen av hälsovårds-      ter av privata företagare genom att ingå ett avtal
9702: centralerna som kommunens egen verksamhet           om saken. Kommunerna betalar då till det
9703: eller genom att brand- och räddningsväsendet        privata sjuktransportföretaget en avtalsenlig er-
9704: ges i uppgift att ordna den. Kommunerna kan         sättning för tjänsterna. Om ett privat sjuk-
9705: även komma överens om arrangemangen med             transportföretag utför sådan sjuktransport i frå-
9706: privata sjuktransportföretag. De avtal som in-      ga om viiken det inte har ett avtal med kommu-
9707: gåtts är av två typer, dvs. J-avtal och K-avtal.    nen, kan klienten fortfarande ansöka om ersätt-
9708: För transporter enligt J-avtalet har Folkpen-       ning av sjukförsäkringssystemet. Man håller inte
9709: sionsanstalten betalat ersättning till kommunen.    på att legislativt överföra transporten med sjuk-
9710: För sjuktransporter enligt K-avtalet har en pri-    transportbilar till taxi eller taxi med utrymme för
9711: vat företagare hos klienten uppburit en ersätt-     bår. Transportformen skall också i fortsättning-
9712: ning som motsvarar sjukförsäkringens självrisk.     en väljas med beaktande av klientens behov.
9713: Den del av arvodet som överstiger självriskande-
9714: 
9715:      Helsingfors den 11 december 1992
9716: 
9717:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9718:                                                  1992 vp
9719: 
9720: Kirjallinen kysymys 598
9721: 
9722: 
9723: 
9724: 
9725:                                    Aittoniemi: Asevarikko 3:n tuotantotoiminnan jatkamisesta Vam-
9726:                                        malassa
9727: 
9728: 
9729:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9730: 
9731:    Puolustushallinnon rationalisointi- ja kehitys-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9732: ohjelmaan sisältyy Asevarikko 3:n toiminnan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9733: osittainen lakkauttaminen Vammalassa. Tämä            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9734: merkitsee työn loppumista noin 60 ammattitai-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9735: toiselta työntekijäitä vuoden 1993 aikana. Muu-
9736: tos on raju, äkillinen ja epäinhimillinen.                       Aikooko Hallitus pysyä päätökses-
9737:    Varikko on toiminut edelläkävijänä luotaessa               sään Asevarikko 3:n tuotantotoiminnan
9738: laatujärjestelmää varikkojen tuotantotoimin-                  lopettamisesta Vammalassa vuoden 1993
9739: taan. Uraauurtavan työn tuoma hyöty menete-                   aikana, vaikka sen seuraukset tuotanto-
9740: tään toiminnan lopettamisella, ainakin liian äkil-            toiminnan laatujärjestelmän kehittämi-
9741: lisellä lopettamisella. Vireillä olevien työtehtä-            selle ovat tuhoisia ja myös tuotannon
9742: vien siirtäminen muille yksiköille ei ole kannatta-           siirtäminen muille tuotantoyksiköille tuo
9743: vaa. Esimerkkinä tällaisesta voidaan esittää esi-             vaikeuksia?
9744: merkiksi varikon panostuotanto.
9745: 
9746:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
9747: 
9748:                                             Sulo Aittoniemi
9749: 
9750: 
9751: 
9752: 
9753: 220051L
9754: 2                                      1992 vp -   KK 598
9755: 
9756: 
9757: 
9758: 
9759:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9760: 
9761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ministeriössä viime keväänä asiaa koskeva sel-
9762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vitystyö. Virkamiesten valmisteleroa selvitys
9763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    julkistettiin marraskuun alussa. Kehitettävien
9764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     ja säilytettävien varuskuntien lisäksi se sisälsi
9765: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      mm. ehdotukset useiden varuskuntien, joukko-
9766: n:o 598:                                           osastojen ja varikoiden lakkauttamisesta. Su-
9767:                                                    pistamistoimenpiteitä toteutettaisiin ensi vuo-
9768:           Aikooko Hallitus pysyä päätökses-        desta alkaen koko vuosikymmenen loppuun
9769:        sään Asevarikko 3:n tuotantotoiminnan       asti.
9770:        lopettamisesta Vammalassa vuoden 1993          Varikkojen toimintaa ei voida tarkastella pel-
9771:        aikana, vaikka sen seuraukset tuotanto-     kästään yksittäisen varikon näkökulmasta, vaan
9772:        toiminnan laatujärjestelmän kehittämi-      painopiste on koko toimialan pitkän aikavälin
9773:        selle ovat tuhoisia ja myös tuotannon       kehittämistavoitteilla. Puolustusvoimien materi-
9774:        siirtäminen muille tuotantoyksiköille tuo   aalilaitos, johon myös Vammalassa toimiva Ase-
9775:        vaikeuksia?                                 varikko 3 tulee kuulumaan, perustetaan
9776:                                                    1.1.1993. Ehdotus Asevarikko 3:n tuotantotoi-
9777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       minnan lakkauttamisesta perustuu varsin pitkäl-
9778: vasti seuraavaa:                                   ti materiaalilaitoksen tulevan johdon suunnitel-
9779:                                                    miin laitoksen organisaatiosta, toimipisteistä ja
9780:    Vuosina 1992-1995 Suomessa toteutuva            varikoiden työnjaosta. Tässä yhteydessä on
9781: puolustusmenojen supistuminen - yli 13 pro-        myös tarkasteltu materiaalilaitoksen laatujärjes-
9782: senttia - on suhteellisesti suurimpia maailmas-    telmien kehittämistyön jatkuvuutta sekä Aseva-
9783: sa. Myös puolustushallinnon henkilöstöä on vä-     rikko 3:n tehtävien siirtoa muille materiaalilai-
9784: hennettävä yli tuhannella henkilöllä. Tällaisia    toksen varikoille.
9785: säästövaatimuksia ei kyetä toteuttamaan muu-          Pääesikunta on puolustusministeriölle anta-
9786: ten kuin toimintoja voimakkaasti rationalisoi-     massaan lausunnossa ilmoittanut pitävänsä Ase-
9787: malla. Tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä     varikko 3:n lakkauttamisehdotusta toteuttamis-
9788: huolta puolustuskykymme ja valmiutemme säi-        kelpoisena, joten puolustusministeriö on pyytä-
9789: lyttämisestä.                                      nyt pääesikuntaa käynnistämään asian edellyttä-
9790:    Tarkoituksenmukaisten supistamistoimenpi-       mät valmistelutoimenpiteet Lopulliset päätök-
9791: teiden toteuttamiseksi käynnistettiin puolustus-   set tehtäneen ensi vuoden alkupuolella.
9792: 
9793:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
9794: 
9795:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
9796:                                         1992 vp -   KK 598                                          3
9797: 
9798: 
9799: 
9800: 
9801:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9802: 
9803:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gällde detta. Utredningen, som beretts av tjäns-
9804: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        temän, offentliggjordes i början av november.
9805: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Den tog upp förutom frågan om vilka gamisoner
9806: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-        som skall utvecklas och bibehållas också bl.a.
9807: mål nr 598:                                         förslag om indragning av ett flertal gamisoner,
9808:                                                     truppförband och depåer. lnskränkningsåtgär-
9809:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sitt      dema genomförs enligt förslaget börjande från
9810:        beslut att upphöra med produktionsverk-      nästa år ända fram till årtiondets slut.
9811:        samheten vid Vapendepå 3 i Vammala              Depåemas verksamhet kan inte granskas ut-
9812:        under år 1993, även om följdema därav        gående endast från en enskild depås synpunkt,
9813:        med tanke på utvecklandet av kvalitets-      utan tyngdpunkten ligger hos utvecklingsmålen
9814:        systemet för produktionsverksamheten         för hela verksamheten på lång sikt. Försvars-
9815:        är ödesdigra och trots att också överfö-     maktens materielverk, till vilket också Vapende-
9816:        ringen av produktioneo till andra pro-       på 3 i Vammala kommer att höra, inrättas
9817:        duktionsenheter medför svårigheter?          1.1.1993. Förslaget om att produktionsverksam-
9818:                                                     heten vid Vapendepå 3 skall upphöra grundar sig
9819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rätt långt på de planer som materielverkets
9820: anföra följande:                                    blivande ledning har för inrättningens organisa-
9821:                                                     tion och verksamhetspunkter och för depåemas
9822:    Den nedskäming av försvarsutgiftema som          arbetsfördelning. 1 detta sammanhang har man
9823: genomförs i Finland åren 1992-1995, mer än 13       också granskat det fortsatta utvecklingsarbetet i
9824: procent, är relativt sett störst i världen. Också   fråga om materielverkets kvalitetssystem samt
9825: personalen inom försvarsförvaltningen skall         överföringen av uppgiftema vid Vapendepå 3 till
9826: minskas med mer än tusen personer. Sådana           andra depåer vid materielverket.
9827: inbesparingskrav kan inte förverkligas annat än        Huvudstaben har i sitt utlåtande till försvars-
9828: genom en kraftig rationalisering av funktioner-     ministeriet meddelat att det enligt stabens åsikt
9829: na. 1 detta sammanhang är det likväl nödvändigt     är möjligt att förverkliga indragningen av Va-
9830: att se till att vår försvarsförmåga och beredskap   pendepå 3, och försvarsministeriet har därför
9831: bibehålls.                                          bett huvudstaben sätta igång med de förberedan-
9832:    1 syfte att förverkliga ändamålsenliga in-       de åtgärder som saken förutsätter. De slutliga
9833: skränkningsåtgärder igångsattes senaste vår vid     besluten torde fattas i början av nästa år.
9834: försvarsministeriet ett utredningsarbete som
9835:      Helsingfors den 3 december 1992
9836: 
9837:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
9838:                                                1992 vp
9839: 
9840: Kirjallinen kysymys 599
9841: 
9842: 
9843: 
9844: 
9845:                                   Aittoniemi: Pankkisidonnaisten kiinteistönvälitysyhtiöiden tukemi-
9846:                                       sesta
9847: 
9848: 
9849:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9850: 
9851:    Suomalainen yhteiskunta, siis veronmaksajat,      töfirma asetetaan konkurssiin, pankin vastaava
9852: on tukenut pankkeja käyttämällä tukirahastoi-        jatkaa pankille tappioita aiheuttaen. Siis tietyllä
9853: hin pienen ajan kuluessa 28 miljardia markkaa.       tavoin yhteiskunnan kustannuksella.
9854: Tämä tuki ei riitä pankkien saamiseksi jaloilleen,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9855: koska niiden toiminta jatkuu tappiollisena, ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9856: osa kymmenien miljardien markkojen järjestä-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9857: mättömistä eli hoitamattomista lainoista tulee       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9858: muuntumaan luottotappioiksi.
9859:    Pankkien kyljessä toimivat kiinteistönvälitys-               Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
9860: yhtiöt, joiden rahoituksesta asianomainen pank-              pankkien yhteydessä toimivat ja pankille
9861: ki huolehtii. Nämä kiinteistönvälitysyhtiöt toi-             taloudellisia tappioita aiheuttavat kiin-
9862: mivat lähes poikkeuksetta tappiolla, joka kään-              teistönvälitysyhtiöt toimivat laman aika-
9863: tyy rahoittavan pankin maksettavaksi markki-                 na pankkituen kautta yhteiskunnan ja
9864: nalaman edelleen jatkuessa. Yksityinen kiinteis-             veronmaksajien tukemina?
9865: 
9866:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
9867: 
9868:                                            Sulo Aittoniemi
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 
9873: 220051L
9874: 2                                        1992 vp -   KK 599
9875: 
9876: 
9877: 
9878: 
9879:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9880: 
9881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muuta elinkeinotoimintaa. Muuta elinkeinotoi-
9882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mintaa harjoittavien yhteisöjen omistaminen on
9883: olette 11 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          talletuspankille sallittu vain rajoitetussa määrin.
9884: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    Mainitun pykälän mukaan talletuspankki saa
9885: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       omistaa muuta elinkeinotoimintaa harjoittavas-
9886: taja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       ta yhteisöstä, eli tässä kiinteistönvälitysliikkees-
9887: kysymyksestä n:o 599:                                tä, enintään määrän, joka on 10 prosenttia
9888:                                                      kiinteistönvälitysliikkeen osake- tai osuus-
9889:           Miten Hallitus suhtautuu siihen, että      pääomasta tai osakkeiden ja osuuksien tuotta-
9890:        pankkien yhteydessä toimivat ja pankille      mista äänistä. Kiinteistönvälitysliikkeet eivät
9891:        taloudellisia tappioita aiheuttavat kiin-     näin ollen voi kuulua talletuspankin konserniin.
9892:        teistönvälitysyhtiöt toimivat laman aika-         Talletuspankit voivat lainaittaa tai muutoin
9893:        na pankkituen kautta yhteiskunnan ja          rahoittaa kiinteistönvälitysliikkeiden toimintaa
9894:        veronmaksajien tukemina?                      niin kuin ne rahoittavat muutakin elinkeinotoi-
9895:                                                      mintaa talletuspankkien toiminnasta annetun
9896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lain sallimissa rajoissa. Tästä rahoitustoiminnas-
9897: vasti seuraavaa:                                     ta mahdollisesti aiheutuvat tappiot tulevat pan-
9898:                                                      kin kannettaviksi vastaavalla tavalla kuin muus-
9899:     Talletuspankkien toiminnasta annetussa lais-     takin pankin rahoittamasta elinkeinotoiminnas-
9900: sa (1268/90) on säädetty se liiketoiminnan ala,      ta aiheutuvat tappiot.
9901: jota talletuspankki saa harjoittaa. Pankki saa           Talletuspankit rahoittavat kiinteistönvälitys-
9902: ainoastaan harjoittaa asuntosäästötoimintaan         liikkeiden välittämiä asuntoja ja kiinteistöjä an-
9903: liittyvää asunto-osakkeiden ja -osuuksien sekä       tamalla luottoja asuntojen ja kiinteistöjen osta-
9904: omakotikiinteistöjen välitystä. Kiinteistönvälit-    jille. Näissä luottosuhteissa eivät kiinteistönväli-
9905: täjäasetuksessa (140/68) tarkoitettu kiinteistön-    tysliikkeet ole osapuolina.
9906: välitysliikkeen harjoittaminen ei ole talletuspan-       Yhteenvetona voidaan todeta, että kiinteis-
9907: kille sallittua liiketoimintaa.                      tönvälitysliikkeiden tukemista pankkien kautta
9908:     Kiinteistönvälittäjäasetuksessa    tarkoitettu   ei tapahdu sen enempää kuin muunkaan elinkei-
9909: kiinteistönvälitystoiminta on talletuspankkien       notoiminnan tukemista, jota pankit rahoittavat.
9910: toiminnasta annetun lain 13 §:ssä tarkoitettua
9911: 
9912:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
9913: 
9914:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9915:                                          1992 vp -   KK 599                                          3
9916: 
9917: 
9918: 
9919: 
9920:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9921: 
9922:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gränsad omfattning tillåtet för en depositions-
9923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bank att äga sammanslutningar som bedriver
9924: den 11 november 1992 till vederbörande medlem        annan näringsverksamhet. Enligt den nämnda
9925: av statsrådet översänt avskrift av följande av       paragrafen får en depositionsbank av en sam-
9926: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          manslutning som idkar någon annan närings-
9927: mål nr 599:                                          verksamhet, dvs. i detta fall av en fastighetsför-
9928:                                                      medlingsrörelse, äga ett belopp som utgör högst
9929:           Hur förhåller sig Regeringen till att de   10% av rörelsens hela aktie- eller andelskapital
9930:        fastighetsförmedlingsbolag som bedriver       eller av de röster som samtliga aktier eller
9931:        sin verksamhet i anslutning till bankema      andelar medför. Fastighetsförmedlingsrörelser
9932:        och föranleder dessa ekonomisk förlust        kan därmed inte höra till en depositionsbanks
9933:        bedriver sin verksamhet under recessio-       koncem.
9934:        nen via bankstöd så att de understöds av          Depositionsbanker kan genom lån eller på
9935:        samhället och skattebetalama?                 något annat sätt finansiera fastighetsförmed-
9936:                                                      lingsrörelsemas verksamhet på samma sätt som
9937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de finansierar annan näringsverksamhet inom de
9938: anföra följande:                                     gränser som lagen om depositionsbankemas
9939:                                                      verksamhet uppställer. De förluster som denna
9940:    Lagen om depositionsbankemas verksamhet           finansieringsverksamhet eventuellt ger upphov
9941: (1268/90) stadgar hurdan affärsverksamhet en         till skall bäras av banken på samma sätt som
9942: depositionsbank får bedriva. Till denna verk-        andra förluster av näringsverksamhet som ban-
9943: samhet hör endast förmedling av bostadsaktier        ken finansierar.
9944: och bostadsandelar samt egnahemsfastigheter i            Genom att bevilja lån till dem som köper
9945: samband med bostadssparandet. Bedrivande av          bostad eller fastighet finansierar depositionsban-
9946: fastighetsförmedlingsrörelse enligt förordningen     kema bostäder och fastigheter som fastighetsför-
9947: om fastighetsförmedlare (140/68) är inte sådan       medlingsrörelsema förmedlar. Förmedlingsrö-
9948: affärsverksamhet som är tillåten för depositions-    relsema är inte parter i dessa kreditförhållanden.
9949: banker.                                                  Sammandragsvis kan konstateras att alloke-
9950:    Fastighetsförmedling enligt förordningen om       ring av stöd till fastighetsförmedlingsrörelsema
9951: fastighetsförmedlare är sådan annan närings-         via bankema sker lika lite som allokering av stöd
9952: verksamhet som avses i 13 § 1agen om deposi-         till annan näringsverksamhet som bankema fi-
9953: tionsbankemas verksamhet. Det är endast i be-        nansierar.
9954: 
9955:      Helsingfors den 1 december 1992
9956: 
9957:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
9958:                                              1992 vp
9959: 
9960: Kirjallinen kysymys 600
9961: 
9962: 
9963: 
9964: 
9965:                                  Kohijoki: Toimenpiteistä uutta ydinvoimalaa koskevan lupahake-
9966:                                     muksen johdosta
9967: 
9968: 
9969:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9970: 
9971:    Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan on      tää voimayhtiöiden periaatelupahakemuksesta
9972: valtioneuvostossa vireillä oleva ydinvoimalai-     ja tuoda valtioneuvoston periaatepäätös ydin-
9973: toksen rakentamislupahakemuksen käsittelyn         energialain mukaisesti eduskunnan tarkastetta-
9974: valmistelu edennyt asianomaisessa ministeriössä    vaksi. Lain mukaan on eduskunnan asia päättää
9975: myönteisesti. Ydinenergialain edellyttämissä       siitä lopullisesti. Ponsiäänestyspäätöksillä asiaa
9976: laajoissa selvityksissä on erityistä huomiota      ei lain mukaisesti voida ratkaista.
9977: kiinnitetty ydinvoimalaitoshankkeen tarpeelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9978: suuteen maan energiahuollon kannalta, ydinvoi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9979: malaitoksen suunnitellun sijaintipaikan sopivuu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9980: teen ja laitoksen ympäristövaikutuksiin sekä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9981: ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämi-
9982: seen. Tiettävästi on Eurajoen Olkiluodon alue                 Aikooko Hallitus joutuisasti tehdä
9983: todettu parhaaksi uuden ydinvoimalaitoksen si-             periaatepäätöksen ydinvoimalan raken-
9984: jaintipaikaksi.                                            tamishakemuksen johdosta ja tuoda sen
9985:    Vaikka ydinvoiman vastainen ponsi äänestys-             ydinenergialain 15 §:ssä tarkoitettua kä-
9986: päätöksellä tuli eduskunnassa hyväksytyksi                 sittelyä varten eduskunnan päätettä-
9987: energiapoliittisen selontekokeskustelun jälkeen,           väksi?
9988: tulisi hallituksen viipymättä myönteisesti päät-
9989: 
9990:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1992
9991: 
9992:                                          Maunu Kohijoki
9993: 
9994: 
9995: 
9996: 
9997:  220051L
9998: 2                                        1992 vp -     KK 600
9999: 
10000: 
10001: 
10002: 
10003:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10004: 
10005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tioneuvoston ratkaistavaksi pian sen jälkeen,
10006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kun eduskunta olisi käsitellyt hallituksen viime
10007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       huhtikuussa antaman energiapoliittisen selon-
10008: le jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kohl-         teon. Asiassa tapahtui kuitenkin merkittävä
10009: joen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        käänne, kun eduskunta hyväksyessään 3.11.1992
10010: n:o 600:                                               talousvaliokunnan selonteosta antaman mietin-
10011:            Aikooko Hallitus joutuisasti tehdä          nön edellytti, ettei ydinvoiman lisärakentaminen
10012:         periaatepäätöksen ydinvoimalan raken-          sisälly Suomen energiastrategiaan.
10013:         tamishakemuksen johdosta ja tuoda sen             Hallitus käsitteli iltakoulussaan 18.11.1992
10014:         ydinenergialain 15 §:ssä tarkoitettua kä-      energiastrategian toteutusta ja kysymystä perus-
10015:         sittelyä varten eduskunnan päätettä-           voiman turvaamisesta eduskunnan ponsiäänes-
10016:         väksi?                                         tyksen valossa. Hallitus katsoi, ettei eduskunnan
10017:                                                        antama palaute anna aihetta muuttaa energia-
10018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           poliittisessa selonteossa viitoitettua päälinjaa.
10019: vasti seuraavaa:                                       Perusvoimaratkaisua varten hallitus päätti kui-
10020:                                                        tenkin antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle
10021:     Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima           tehtäväksi laatia vielä lisäselvityksen, jossa tar-
10022: Oy:n toukokuussa 1991 valtioneuvostolle jät-           kastellaan ydinvoimalle vaihtoehtoisia perus-
10023: tämän uuden ydinvoimalaitosyksikön rakenta-            voiman tuotanto- ja hankintamahdollisuuksia ja
10024: mista koskevan periaatepäätöshakemuksen kä-            esitetään tarkennettu arvio sähkön kysynnän
10025: sittely on edennyt kauppa- ja teollisuusminis-         kehityksestä.
10026: teriössä niin pitkälle, että kaikki ydinenergia-          Lisäselvityksessä on tarkoitus arvioida mm.
10027: laissa säädettyyn käsittelyjärjestykseen kuulu-        vaikutuksia valtiontalouteen sellaisilla perusvoi-
10028: vat toimenpiteet ja selvitykset on tehty. Myös         man tuotantotapojen yhdistelmillä, jotka saat-
10029: ydinenergialain 14 §:ssä säädetyt muodolliset          taisivat tulla kyseeseen, mikäli ydinvoimaa ei
10030: edellytykset asian ratkaisemiselle ovat olemassa,      rakenneta lisää.
10031: kun molemmat vaihtoehtoiset sijaintikunnat,               Hallitus sopi iltakoulussa, että lisäselvitys teh-
10032: Loviisan kaupunki ja Eurajoen kunta, ovat              dään kahden kuukauden sisällä. Hallituksen jat-
10033: puoltaneet laitosyksikön rakentamista alueel-          kotoimenpiteistä ja niiden aikataulusta perus-
10034: leen ja Säteilyturvakeskus on esittänyt tarjous-       voimaratkaisun osalta voidaan päättää vasta
10035: kilpailuun osallistuvien laitosvaihtoehtojen poh-      lisäselvityksen valmistuttua. Hallintomenettely-
10036: jalta alustavana käsityksenään, että hanke voi-        laki velvoittaa valtioneuvoston antamaan ratkai-
10037: daan toteuttaa lainsäädännön määräykset ja             sunsa ydinvoimalaitoksen rakentamista koske-
10038: turvallisuusvaatimukset täyttäväHä tavalla.            vaan hakemukseen. Toivon, että hallitus voisi
10039:     Kauppa- ja teollisuusministeriö oli valmistau-     tehdä päätöksensä mahdollisimman pian edellä
10040: tunut tuomaan periaatepäätöshakemuksen val-            mainitun lisäselvityksen valmistuttua.
10041:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
10042: 
10043:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
10044:                                         1992 vp -     KK 600                                          3
10045: 
10046: 
10047: 
10048: 
10049:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10050: 
10051:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tiska redogörelse som regeringen gav riksdagen i
10052: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         april i år. Frågan tog docken markant vändning
10053: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    då riksdagen när den godkände ekonomiutskot-
10054: de av riksdagsman Kohijoki undertecknade             tets betänkande över redogörelsen den 3 novem-
10055: spörsmål nr 600:                                     ber 1992 förutsatte att någon utbyggnad av
10056:                                                      kämkraften inte ingår i den finländska energi-
10057:           Har Regeringen f6r avsikt att snabbt       strategin.
10058:        fatta ett principbeslut med anledning av         Regeringen behandlade i sin aftonskola den
10059:        ansökan om uppförande av ett käm-             18 november 1992 realiserandet av energistrate-
10060:        kraftverk och förelägga detta riksdagen       gin och frågan om tryggandet av baskraften i
10061:        för granskning enligt 15 § kärnenergi-        ljuset av riksdagens klämomröstning. Regerin-
10062:        lagen?                                        gen ansåg att riksdagens bemötande inte föran-
10063:                                                      leder någon ändring av den huvudlinje som
10064:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utstakats i den energipolitiska redogörelsen. In-
10065: anföra följande:                                     för baskraftslösningen beslöt regeringen dock att
10066:                                                      ge handels- och industriministeriet i uppdrag att
10067:    Handläggningen av den ansökan om ett prin-        utarbeta en tilläggsutredning där andra möjlig-
10068: cipbeslut om byggandet av en ny kämkraftverks-       heter att producera och anskaffa baskraft än
10069: enhet, som Imatran Voima Oy och Industrins           med kämkraft granskas och en preciserad upp-
10070: Kraft Ab lämnade in till statsrådet i maj 1991,      skattning av hur elefterfrågan kommer att ut-
10071: har framskridit så långt vid handels- och indu-      vecklas förs fram.
10072: striministeriet att alla åtgärder och utredningar       A vsikten är att i tilläggsutredningen skall
10073: som ingår i den handläggningsordning om viiken       uppskattas bl.a. vilka effektema är på elpriset,
10074: stadgas i kämenergilagen har gjorts. Också de        på hur miljömålen kan realiseras och på statens
10075: formella förutsättningama för att fatta ett avgö-    ekonomi av sådana kombinationer av produk-
10076: rande i ärendet, om vilka stadgas i 14 § käm-        tionsmetoder för baskraften som kan komma i
10077: energilagen föreligger, eftersom båda altemativa     fråga om kämkraften inte byggs ut.
10078: förläggningskommunema, Lovisa stad och Eu-              Regeringen slog i aftonskolan fast att tilläggs-
10079: raåminne kommun, har tillstyrkt att anlägg-          utredningen skall göras inom två månader. Om
10080: ningsenheten byggs på deras områden. Strål-          regeringens fortsatta åtgärder och tidtabellen för
10081: säkerhetscentralen har på basis av de anlägg-        dem för baskraftslösningens del kan beslut fattas
10082: ningsaltemativ som deltar i anbudstävlingen          först sedan tilläggsutredningen har blivit klar.
10083: som sin preliminära åsikt fört fram att projektet    Lagen om förvaltningsförfarande förpliktar
10084: kan realiseras på ett sätt som uppfyller bestäm-     statsrådet att träffa sitt avgörande i fråga om
10085: melsema i lagstiftningen och säkerhetskraven.        ansökan gällande byggandet av en kämkraftsan-
10086:     Handels- och industriministeriet hade berett     läggning. Jag hoppas att regeringen kan fatta sitt
10087: sig på att föra ansökan om principbeslut till        beslut så snart som möjligt sedan den ovan
10088: statsrådet för avgörande så snart som möjligt        nämnda tilläggsutredningen har blivit klar.
10089: sedan riksdagen hade behandlat den energipoli-
10090:      Helsingfors den 10 december 1992
10091: 
10092:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
10093:                                                  1992 vp
10094: 
10095: Kirjallinen kysymys 601
10096: 
10097: 
10098: 
10099: 
10100:                                     R. Aho ym.: Kokopäiväopiskelun vaikutuksesta työttömyyspäivä-
10101:                                         rahan saantiin
10102: 
10103: 
10104:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10105: 
10106:     Kun maassa on ennätyskorkea työttömyys ja          säännöksen 10 kohdan mukaan sellaiselle työt-
10107: samanaikaisesti opiskelijoiden entisestäänkin          tömälle ei makseta työttömyysturvaa, joka on
10108: riittämättömiä opintososiaalisia etuja on leikat-      katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi.
10109: tu, on muodostumassa työttömien ryhmän sisäl-              Tästä työttömyysturvaetuuksien väärinkäy-
10110: le (eri oppilaitoksissa kirjoilla olevien) työnhaki-   tön torjuntajärjestelmästä on muodostumassa
10111: joiden joukko, joiden on - voidakseen saada            koulutus- ja työvoimapolitiikan kokonaistavoit-
10112: työttömyysturvalain mukaista päivärahaa - ir-          teiden (paremmin koulutettu työvoima) kannal-
10113: tisanouduttava myös siitä oppilaitoksesta, johon       ta täysin nurinkurinen pykäläviidakko.
10114: he ovat kirjoittautuneet ennen työhön hakeutu-             Valtion tehtävänä olisi kannustaa työttömyy-
10115: mistaan tai työssäolon aikana.                         den ajan hyväksikäyttämistä keskeytyneiden
10116:     Tähän joukkoon kuuluu niin vuosia työelä-          opintojen loppuun saattamiseksi. Kysymys on
10117: mässä olleita kuin sellaisia, jotka ovat suoritta-     siitä, mistä varoista työttömyyden aikainen toi-
10118: neet jotain tutkintoa työn ohella.                     meentulo kustannetaan. Kun työttömyysturva-
10119:     Näin on siitä huolimatta, että monien alojen       järjestelmä on rakennettu sinänsä opiskelua (esi-
10120: työttömillä ei ole mitään varmaa tietoa siitä,         merkiksi korkeakouluopiskelua) syrjiväksi, on
10121: voidaanko hänet työllistää ennen kuin hän on           opiskeluun "syyllistyneiden", työttömyysturvaa
10122: voinut suorittaa opintonsa loppuun ja edelleen         hakevien käytävä toimeentuloturva-asiakkaiden
10123: siitä huolimatta, vaikka hän ei enää olisikaan         jonoon, jossa heidän asiansa käsitellään köy-
10124:  oikeutettu saamaan opintotuen mukaista opin-          häinhoito-ongelmana.
10125:  torahaa. Tämä johtuu siitä, että tällä hetkellä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10126:  henkilö, joka opiskelee tai on kirjoilla jossain      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10127:  oppilaitoksessa, ei ole vanhentuneen työttö-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10128:  myysturvalain ja sen tulkinnan mukaan työ-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10129:  markkinoiden käytettävissä. Tältä osin säännök-
10130:  set työttömyysturvalakiin on siirretty entisestä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10131:  työllisyysasetuksesta, joka oli voimassa ennen               ryhtyä, jotta työttömyysturvalain sään-
10132:  työttömyysturvalain säätämistä.                              nöksillä ei jatkossa rangaistaisi opiske-
10133:     Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-                  lusta työttömyyden aikana ja että sellai-
10134:  myyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä                   setkin työntekijät voisivat käyttää hy-
10135:  muun muassa saman säännöksen 3 kohdan mu-                    väkseen työttömyysturvaoikeuttaan, jot-
10136:  kaan silloin, kun hänen ei katsota olevan työ-               ka jatkavat opiskelujaan työstä tai työt-
10137:  markkinoiden käytettävissä. Lisäksi saman                    tömyydestä huolimatta?
10138: 
10139:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
10140: 
10141:           Raila Aho                       Martti Korhonen                 Jarmo Wahlström
10142:           Esko Seppänen                   Asko Apukka                     Iivo Polvi
10143:                                           Outi Ojala
10144: 
10145: 
10146: 
10147: 
10148: 220051L
10149: 2                                         1992 vp -   KK 601
10150: 
10151: 
10152: 
10153: 
10154:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10155: 
10156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sivutoimisena opiskelijana, jolle työttömyystur-
10157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaa voidaan maksaa. Edellytyksenä luonnolli-
10158: olette 12 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           sesti on, että työ on päättynyt työntekijästä
10159: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          riippumattomasta syystä. Lisäksi lain 7 a §:stä
10160: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         seuraa, ettei iltalukiossa, päivälukion iltalinjalla
10161: edustaja Raila Ahon ym. näin kuuluvasta kirjal-       tai ammatillisen oppilaitoksen iltakurssilla opis-
10162: lisesta kysymyksestä n:o 601:                         kelu muissakaan tapauksissa johda päivärahan
10163:                                                       menetykseen. Kokonaisuudessaan säännöksen
10164:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sanamuoto sallii varsin laajasti itsensä kehittä-
10165:        ryhtyä, jotta työttömyysturvalain sään-        misen työttömyyspäivärahan maksamisen aika-
10166:        nöksillä ei jatkossa rangaistaisi opiske-      na, joskin sen soveltamiseen on liittynyt tulkinta-
10167:        lusta työttömyyden aikana ja että sellai-      ongelmia.
10168:        setkin työntekijät voisivat käyttää hy-           Työttömyysturvalakiin tehtävien muutosten
10169:        väkseen työttömyysturvaoikeuttaan, jot-        esitteleminen valtioneuvostossa kuuluu sosiaali-
10170:        ka jatkavat opiskelujaan työstä tai työt-      ja terveysministeriölle. Soveltamiskäytännön sel-
10171:        tömyydestä huolimatta?                         kiyttämiseksi työministeriö on kuluvan vuoden
10172:                                                       kesäkuussa esittänyt sosiaali- ja terveysministe-
10173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          riölle, että työttömyysturvalakiin lisättäisiin val-
10174: vasti seuraavaa:                                      tuussäännös, jotta asetuksella voitaisiin määri-
10175:                                                       tellä mm. opiskelun vaikutusta työttömyystur-
10176:    Oikeudesta saada työttömyyspäivärahaa sää-         vaan. Asiaa koskeva hallituksen esitys tultaneen
10177: detään työttömyysturvalaissa. Lain 5 §:n 1 mo-        antamaan eduskunnalle lähiaikoina. Valtuuden
10178: mentin 10 kohdan mukaan oikeutta työttömyys-          perusteella tultaneen mahdollisuutta opiskeluun
10179: turvaan ei ole päätoimisella opiskelijalla. Päätoi-   työttömyysturvana jossain määrin laajenta-
10180: misen opiskelijan käsitettä on täsmennetty lain-      maan. Kuitenkaan en pidä mahdollisena luopua
10181: kohdan 6 momentissa. Päätoimiseksi opiskeluksi        siitä perusedellytyksestä, että työttömyysturvan
10182: katsotaan opiskelu silloin, kun se on esteenä         saajantulee olla työmarkkinoiden käytettävissä.
10183: kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.                 Näin ollen selvästi päätoimisen opiskelun ajalta
10184:    Säännöksestä seuraa, että henkilöä, joka on        tulee opiskelijan toimeentulo järjestää opintotu-
10185: opiskellut pitkäaikaisen työnsä ohella, pidetään      kijärjestelmän kautta.
10186: 
10187:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
10188: 
10189:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
10190:                                          1992 vp -   KK. 601                                          3
10191: 
10192: 
10193: 
10194: 
10195:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10196: 
10197:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kan betalas. Det förutsätts naturligtvis att arbe-
10198: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tet har upphört av en orsak som inte beror på
10199: den 12 november 1992 tili vederbörande medlem        arbetstagaren. Vidare följer det av 7 a § lagen att
10200: av statsrådet översänt avskrift av följande av       studiema vid ett kvällsgymnasium eller på ett
10201: riksdagsledamot Raila Aho m.fl. undertecknade        daggymnasiums kvällslinje eller vid en yrkesläro-
10202: spörsmål nr 601:                                     anstalts kvällslinje inte heller i övriga fallleder
10203:                                                      tili förlust av dagpenning. Som helhet betraktat
10204:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tillåter ordalydelsen i stadgandet i rätt stor
10205:        ta för att den som studerar under sin         utsträckning att man utvecklar sig själv medan
10206:        arbetslöshet inte skall straffas för detta    man erhåller arbetslöshetsdagpenning, om ock
10207:        genom stadganden i lagen om utkomst-          tiliämpningen har förknippats med vissa tolk-
10208:        skydd för arbetslösa och att också de         ningsproblem.
10209:        arbetslösa som, oavsett arbete eller ar-          Föredragning av ändringar i lagen om ut-
10210:        betslöshet, fortsätter med sina studier       komstskydd för arbetslösa hör vid statsrådet tili
10211:        skall kunna utnyttja sin rätt tili utkomst-   social- och hälsovårdsministeriet. För att förtyd-
10212:        skydd?                                        liga tiliämpningspraxisen har arbetsministeriet i
10213:                                                      juni innevarande år föreslagit social- och hälso-
10214:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vårdsministeriet att det tili lagen om utkomst-
10215: anföra följande:                                     skydd för arbetslösa fogas närmare stadganden
10216:                                                      om rätt att genom förordning kunna definiera
10217:     Om rätt att få arbetslöshetsdagpenning stad-     bl.a. hur studier påverkar utkomstskyddet. En
10218: gas i lagen om utkomstskydd för arbetslösa.          regeringsproposition om ärendet torde avlåtas
10219: Enligt 5 § 1 mom. 10 punkten är den som bör          tili riksdagen inom kort. Genom dessa närmare
10220: anses vara studerande på heltid inte berättigad      bestämmelser torde möjligheten att studera med
10221: tili arbetslöshetsdagpenning. Begreppet stude-       utkomstskydd utvidgas i någon mån. Jag anser
10222: rande på heltid preciseras i lagrummets 6 mom.       det dock inte vara möjligt att frångå grundkravet
10223: Såsom studier på heltid anses sådana studier som     att en mottagare av utkomstskydd skall stå tili
10224: utgör hinder för mottagande av heltidsarbete.        arbetsmarknadens förfogande. Således skall ut-
10225:     Av stadgandet följer att en person som stude-    komsten i de fall då det klart är fråga om studier
10226: rat vid sidan av ett långvarigt arbete anses vara    på heltid ordnas med hjälp av studiestödssyste-
10227: studerande på deltid, tili viiken utkomstskydd       met.
10228: 
10229:      Helsingforsden 16 december 1992
10230: 
10231:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
10232:                                                1992 vp
10233: 
10234: Kirjallinen kysymys 602
10235: 
10236: 
10237: 
10238: 
10239:                                   Aittoniemi: Ilmavoimien harjoituksista turkistarhaajille aiheutu-
10240:                                       vien vahinkojen korvaamisesta
10241: 
10242: 
10243:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10244: 
10245:    Ilmavoimat ovat tiettävästi lopettaneet turkis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10246: tarhausta häiritsevät lennot Iisalmen alueella.      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10247: Vuosina 1990-1992 sikäläisille turkistarhaajille     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10248: aiheutui kuitenkin mittavia vahinkoja lentotoi-
10249: minnan johdosta ja muutamat turkistarhaajat                     Milloin Hallitus aikoo korvata ilma-
10250: joutuivat lopettamaan toimintansa. Tarhaajien                voimien harjoituslennoista Iisalmen alu-
10251: kärsimät vahingot ovat edelleen korvaamatta.                 een turkistarhaajille aiheutuneet vahin-
10252:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           got?
10253: 
10254:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
10255: 
10256:                                            Sulo Aittoniemi
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261:  220051L
10262: 2                                         1992 vp -   KK 602
10263: 
10264: 
10265: 
10266: 
10267:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10268: 
10269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvioon. Jos tarhan liikeidea on nahkojen tuotta-
10270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         misen sijasta siitoseläinten tuottaminen, kuten
10271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asianlaita on usealla Iisalmen alueen tarhalla, on
10272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        vahingon arvioiminen vieläkin vaikeampaa ja
10273: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         monimutkaisempaa. Tilastoja siitoseläinten ky-
10274: n:o 602:                                              synnästä ja tarjonnasta tai hintatasosta ei ole
10275:                                                       saatavissa. Kun vahinkoa kärsinytkään ei voi
10276:           Milloin Hallitus aikoo korvata ilma-        esittää selvityksiä toteutuneista myynneistä, on
10277:        voimien harjoituslennoista Iisalmen alu-       korvausvaatimuksia, jotka selvästi ylittävät kes-
10278:        een turkistarhaajille aiheutuneet vahin-       kimääräiset nahkahinnat, vaikea perustellusti
10279:        got?                                           hyväksyä hallinnollisessa menettelyssä. Näissä
10280:                                                       tapauksissa on jouduttu pitäytymään niin sano-
10281:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tun riidattoman osan maksamiseen ja vahinkoa
10282: vasti seuraavaa:                                      kärsineelle on esitetty asian saattamista alioikeu-
10283:                                                       teen, jossa monipuolisen näytön esittäminen ja
10284:     Ilmavoimien tehtävänä on Suomen ilmatilan         arvioiminen on mahdollista.
10285: valvonta ja vartiointi. Sen olennainen osa on            Tämän käytännön mukaan korvauksia on
10286: lentotoiminta, josta puolestaan aiheutuu lento-       maksettu kysymyksessä tarkoitetuista, vuosina
10287: melua. Melun aiheuttamat haitat pyritään mini-        1989 ja 1990 aiheutuneista vahingoista. Koska
10288: moimaan ohjaamalla lentotoiminta ilmavoimien          vuonna 1990 aiheutuneista vahingoista maksetut
10289: tehtävien sallimissa rajoissa sellaisille alueille,   korvaukset eivät tyydyttäneet tarhaajia, nämä
10290: joilla ei ole melulle arkaa toimintaa, kuten tur-     saattoivat asian Iisalmen kihlakunnanoikeuden
10291: kistarhausta.                                         käsiteltäväksi. Kihlakunnanoikeus on maalis-
10292:     Korvausvaatimukset sellaisista turkisvahin-       kuussa 1992 julistamassaan päätöksessä toden-
10293: goista, jotka varotoimista huolimatta ovat ai-        nut, etteivät kantajat ole esittäneet heille aiheu-
10294: heutuneet ilmavoimien lentokoneiden melusta,          tuneen vahinkoa yli sen, mitä jo on hallinnolli-
10295: on pääsääntöisesti käsitelty hallinnollisessa me-     sessa menettelyssä korvattu, ja hylännyt kan-
10296: nettelyssä. Korvauksia määritettäessä on ohjee-       teen. Päätös ei ole lainvoimainen.
10297: na pidetty turkistarhaajien omaa korvausjärjes-          Vuoden 1991 vahinkoja ei ole pidetty sillä
10298: telmää sekä vakuutusyhtiöiden noudattamaa             tavoin selvinä ja riidattomina, että samaa kor-
10299: korvauskäytäntöä.                                     vauskäytäntöä olisi voitu niiden osalta jatkaa.
10300:     Korvausta määritettäessä on lähdetty siitä,       Tarkoituksenmukaisempaa on saattaa asia oi-
10301: että keväällä tuhoutuneet eläimet nahotaan nor-       keuskäsittelyyn, jossa on mahdollista esittää
10302: maalisti loppusyksyllä ja nahat myydään seuraa-       monipuolista näyttöä muun muassa todistajia
10303: van talven ja kevään huutokaupoissa. Jos kor-         kuulemaHa ja jossa näytön arvioiminen jää riip-
10304: vauspäätös on tehty ennen myyntikauden alkua,         pumattoman tuomioistuimen tehtäväksi.
10305: hinta-arvio on perustunut edellisen kauden kes-          Vuonna 1992 aiheutuneista turkiseläinvahin-
10306: kihintoihin. Koska tuhoutuneita eläimiä ei nor-       goista ilmavoimien esikunta on maksanut kor-
10307: maalisti ole laskettu ennen vahinkotapahtumaa,        vauksia. Korvauspäätökset on tehty 9.11.1992
10308: jonka jälkeen laskeminen ei enää ole mahdollis-       edellä selostetun käytännön mukaisesti.
10309: ta, perustuu myös tuhoutuneiden eläinten määrä
10310:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
10311: 
10312:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
10313:                                            1992 vp -   KK 602                                             3
10314: 
10315: 
10316: 
10317: 
10318:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10319: 
10320:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            också antalet förlorade djur på en uppskattning.
10321: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           Om farmens affärside inte är att producera skinn
10322: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        utan avelsdjur, vilket fallet är i fråga om många
10323: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           av farmerna på Idensalmiområdet, är det ännu
10324: mål nr 602:                                            svårare och mera komplicerat att uppskatta
10325:                                                        skadan. Statistik över efterfrågan och utbud på
10326:           När ämnar Regeringen ersätta de ska-         avelsdjur eller över prisnivån finns inte att tillgå.
10327:        dor som luftstridskrafternas övningsflyg-       Om den som lidit skadan inte kan förete utred-
10328:        ningar åsamkat pälsdjursfarmarna i              ningar över gjorda försäljningar, är det svårt att
10329:        Idensalmitrakten?                               genom förvaltningsförfarande på goda grunder
10330:                                                        godkänna sådana ersättningskrav som uppen-
10331:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bart överskrider de genomsnittliga priserna på
10332: anföra följande:                                       skinn. I dessa fall har man varit tvungen att hålla
10333:                                                        fast vid utbetalningen endast av den s.k. ostridi-
10334:     Luftstridskrafterna har till uppgift att sköta     ga delen, och den som lidit skadan har uppma-
10335: bevakningen av och vakthållningen inom Fin-            nats anhängiggöra saken vid underrätten, där
10336: lands luftrum. En väsentlig del därav är flygverk-     mångsidig bevisning kan företes och bedömas.
10337: samheten, som för sin del ger upphov till flygbul-         Enligt denna praxis har ersättningar utbeta-
10338: ler. Man försöker minimera de skador som               lats för de i spörsmålet avsedda skadorna som
10339: bullret förorsakar genom att inom de gränser           uppkom åren 1989 och 1990. Eftersom ersätt-
10340: som luftstridskrafternas uppgifter medger styra        ningarna för de skador som uppkom år 1990 inte
10341: flygverksamheten till sådana områden där det           tillfredsställde pälsdjursfarmarna, anhängiggjor-
10342: inte förekommer verksamhet som är känslig för          de dessa saken vid häradsrätten i Idensalmi.
10343: buller, som t.ex. pälsdjursfarmning.                   Häradsrätten konstaterade i sitt utslag som av-
10344:     Ersättningskraven för sådana skador som            kunnades i mars 1992, att kärandena inte har
10345: oavsett försiktighetsåtgärderna har uppstått på        företett bevis för att de skulle ha åsamkats större
10346: grund av bullret från luftstridskrafternas flyg-       skada än vad som redan ersatts genom förvalt-
10347: plan har i regel behandlats genom förvaltnings-        ningsförfarande, och talan förkastades sålunda.
10348: förfarande. När ersättningarna fastställts har         Utslaget har inte vunnit laga kraft.
10349: man utgått från pälsdjursfarmarnas eget ersätt-            De skador som uppkom år 1991 har inte
10350: ningssystem samt den ersättningspraxis som för-        ansetts vara på så sätt uppenbara och obestridli-
10351: säkringsbolagen följer.                                ga att samma ersättningspraxis skulle ha kunnat
10352:     När ersättningarna fastställts har utgångs-        tillämpas i fråga om dem. Det är mera ändamåls-
10353: punkten varit att djur som gått förlorade på           enligt att anhängiggöra sådana ärenden vid
10354: våren normalt pälsas på senhösten, varefter skin-      domstol, där det är möjligt att förete mångsidig
10355: nen säljs vid auktioner som hålls följande vinter      bevisning bl.a. genom att höra vittnen, och där
10356:  och vår. Om ersättningsbeslutet har gjorts innan      bedömningen av bevisen ankommer på en oav-
10357: försäljningsperioden börjat, har det uppskattade       hängig domstol.
10358:  priset baserats på de genomsnittliga priserna             För de pälsdjursskador som uppkommit år
10359:  under föregående säsong. Eftersom de djur som         1992 har ersättning utbetalats av staben för
10360:  gått förlorade normalt inte räknats innan skadan      luftstridskrafterna. Ersättningsbesluten fattades
10361:  inträffat, och eftersom det inte därefter längre är   9.11.1992 i enlighet med den praxis för viiken
10362:  möjligt att genomföra en räkning, baserar sig         ovan redogjorts.
10363: 
10364:      Helsingfors den 3 december 1992
10365: 
10366:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
10367:                                                   1992 vp
10368: 
10369: Kirjallinen kysymys 603
10370: 
10371: 
10372: 
10373: 
10374:                                     Mäkelä ym.: Suomen kannabisyhdistyksen toiminnasta
10375: 
10376: 
10377:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10378: 
10379:     Suomi on yhdistysten luvattu maa. Yksi näis-        keskeytymisen. Ne taas puolestaan johtavat syr-
10380: tä yhdistyksistä on Suomen kannabisyhdistys,            jäytymiseen yhteiskunnasta, mitä ovat edesaut-
10381: jonka tavoitteena on mm. vaikuttaa päihdepoli-          taneet tuomitut kohtuuttomat korvaukset.
10382: tiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabik-           Kaikki edellä kuvattu on suoraa lainausta
10383: sen saatavuus ja kotikasvatus omaan käyttöön            Suomen kannabisyhdistyksen 30.10.1992 lähet-
10384: tulee lailliseksi täysi-ikäisille kansalaisille.        tämästä kiertokirjeestä. Ihmetystä herättää kir-
10385:     Yhdistyksen mielestä kannabiksen kieltolaki         jettäja yhdistyksen Hamppu-lehteä lukiessa, että
10386: on historiallinen omituisuus, joka aiheuttaa pal-       merkitseekö sananvapaus Suomessa oikeutta
10387: jon suurempaa haittaa kuin hyötyä. Yhdistys             tällaisen aineiston levittämiseen ja oikeutta täl-
10388: väittää sen nostavan huomattavasti rikostilasto-        laisen toimintatavoiltaan arveluttavan yhdistyk-
10389: ja. Yhdistys väittää lain soveltamisen johtaneen        sen toimintaan.
10390: kiistattorniin ihmisoikeus- ja oikeusturvalouk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10391:  kauksiin. Lisäksi yhdistyksen kannanotoissa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10392:  kerrotaan, kuinka kieltolaki syyllistää ja rikollis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10393:  taa ihmisiä, jotka eivät tunne olevansa rikollisia.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10394:  Joissakin tapauksissa kerrotaan pakkotoimien
10395:  kohteeksi joutumisen aiheuttaneen syviä henki-                   Onko Hallitus tietoinen Suomen kan-
10396:  siä haavoja ja jopa tuhonneen elämän.                         nabisyhdistyksen toiminnasta, ja vastaa-
10397:     Syytteeseen joutumisen ja tuomion kerrotaan                ko yhdistyksen toiminta Suomen yhdis-
10398:  rikkovan ihmissuhteita, hajottavan perheitä, ai-              tyslain ja huumausainelain henkeä?
10399:  heuttavan työpaikan menetyksiä tai opiskelun
10400:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
10401: 
10402:                       Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
10403: 
10404: 
10405: 
10406: 
10407:  220051L
10408: 2                                       1992 vp -   KK 603
10409: 
10410: 
10411: 
10412: 
10413:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10414: 
10415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yhdistysrekisteritoimistosta saatujen tietojen
10416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan yhdistystä ei ole vielä merkitty rekiste-
10417: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     riin eikä näin ollen myöskään sen sääntöjä ole
10418: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän        vahvistettu.
10419: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Yhdistyslain (503/89) 58 §:n mukaan yhdistys,
10420: 603:                                                jota ei ole merkitty rekisteriin, ei voi saada
10421:                                                     nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä
10422:           Onko Hallitus tietoinen Suomen kan-       kantaa tai vastata. Rekisteröimättömän yhdis-
10423:        nabisyhdistyksen toiminnasta, ja vastaa-     tyksen puolesta tehdystä toimesta aiheutuneesta
10424:        ko yhdistyksen toiminta Suomen yhdis-        velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai
10425:        tyslain ja huumausainelain .henkeä?          siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvas-
10426:                                                     tuullisesti. Yhdistyksen muut jäsenet eivät vastaa
10427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        henkilökohtaisesti sellaisesta velvoitteesta.
10428: vasti seuraavaa:                                        Yhdistyslain 43 §:n nojalla yhdistyksen koti-
10429:                                                     paikan alioikeus voi sisäasiainministeriön, viral-
10430:    Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröinti-il-     lisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen kanteesta
10431: moitus on saapunut oikeusministeriön yhdistys-      julistaa yhdistyksen lakkautetuksi muun muas-
10432: rekisteritoimistoon 14 päivänä marraskuuta          sa, jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia
10433: 1992. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoi-      tai hyviä tapoja. Lain 59 §:n mukaan lakkautta-
10434: tuksena on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lain-    minen voi kohdistua myös rekisteröimättömään
10435: säädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, saa-     yhdistykseen.
10436: tavuus ja kotikasvatus omaan käyttöön tulee             Sisäasiainministeriö tulee selvittämään, onko
10437: lailliseksi täysi-ikäisille Suomen kansalaisille,   yhdistys toiminut olennaisesti vastoin lakia tai
10438: sekä tutkia kannabiksen käyttöä eri kulttuureis-    hyviä tapoja, sekä ryhtymään niihin toimenpitei-
10439: sa ja eri aikoina.                                  siin, joita selvityksen perusteella on pidettävä
10440:                                                     tarpeellisina.
10441:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
10442: 
10443:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10444:                                           1992 vp -   KK 603                                             3
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10450: 
10451:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt uppgifter från föreningsregisterbyrån
10452: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          har föreningen ännu inte registrerats och sålunda
10453: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-     har dess stadgar heller inte godkänts.
10454: de av riksdagsman Mäkelä m.fl. undertecknade              Enligt 58 § föreningslagen (503/89) kan en
10455: spörsmål nr 603:                                      förening som inte har antecknats i registret inte
10456:                                                       i sitt namn förvärva rättigheter eller ingå förbin-
10457:           Är Regeringen medveten om den verk-         delser, inte heller kära eller svara. För förpliktel-
10458:        samhet som Finlands cannabisförening           ser som följer av åtgärder som vidtagits på en
10459:        bedriver och överensstämmer förening-          oregistrerad förenings vägnar svarar personligen
10460:        ens verksamhet med tanken bakom för-           och solidariskt de som har deltagit i åtgärden
10461:        enings- och narkotikalagstiftningen i vårt     eller beslutet. Föreningens övriga medlemmar
10462:        land?                                          svarar inte personligen för fÖrpliktelsen.
10463:                                                           Enligt 43 § föreningslagen kan underrätten på
10464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en förenings hemort på talan av inrikesministe-
10465: anföra följande:                                      riet, allmän åklagare eller en föreningsmedlem
10466:                                                       förklara föreningen upplöst bl.a. om den utövar
10467:    Registreringsanmälan för Finlands cannabis-        verksamhet som väsentligt strider mot lag eller
10468: förening inkom till justitieministeriets förenings-   god sed. Enligt lagens 59 § kan även en oregis-
10469: registerbyrå den 14 november 1992. Enligt för-        trerad förening upplösas.
10470: eningens stadgar är dess mål att på verka rus-            Inrikesministeriet kommer att utreda om för-
10471: medelspolitiken och lagstiftningen så att an-         eningen har utövat sådan verksamhet som vä-
10472: vändningen av och tillgången till cannabis samt       sentligt strider mot lag eller god sed samt vidta
10473: hemmaodling för eget bruk blir laglig för myndi-      sädana åtgärder som denna utredning ger anled-
10474: ga finska medborgare samt att undersöka an-           ning till.
10475: vändningen av cannabis i olika kulturer och
10476: under olika tider.
10477:      Helsingfors den 16 december 1992
10478: 
10479:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
10480:                              j
10481:                             j
10482:                            j
10483:                           j
10484:                          j
10485:                         j
10486:                        j
10487:                       j
10488:                      j
10489:                     j
10490:                    j
10491:                   j
10492:                  j
10493:                 j
10494:                j
10495:               j
10496:              j
10497:             j
10498:            j
10499:           j
10500:          j
10501:         j
10502:        j
10503:       j
10504:      j
10505:     j
10506:    j
10507:   j
10508:  j
10509: j
10510:                                                  1992 vp
10511: 
10512: Kirjallinen kysymys 604
10513: 
10514: 
10515: 
10516: 
10517:                                     Seivästö ym.: Ilmavoimien hävittäjien lentoturvallisuudesta
10518: 
10519: 
10520: 
10521:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10522: 
10523:    Suomen ilmavoimien hävittäjäkoneista osa            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10524: on ruotsalaisvalmisteisia ja osa venäläisvalmis-       sen:
10525: teisia. Erityisesti venäläisille Mig-tyyppisille ko-
10526: neille on vuosien varrella tapahtunut useita eri                  Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
10527: syistä johtuneita onnettomuuksia. Näissä on-                   ryhtyä lentäjiemme turvallisuuden takaa-
10528: nettomuuksissa on saanut surmansa kolme len-                   miseksi sekä tuhoutuneiden koneiden
10529: täjää.                                                         korvaamiseksi uusilla jo ennen vuosi-
10530:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                kymmenen loppupuolella Suomeen saa-
10531: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-                 tavien yhdysvaltalaisten F/A 18 Hornet
10532: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                  -koneiden tuloa?
10533: 
10534:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
10535: 
10536:                       Ismo Seivästö                             Eeva-Liisa Moilanen
10537:                       Leea Hiltunen                             Hannu Suhonen
10538:                                               Reijo Laitinen
10539: 
10540: 
10541: 
10542: 
10543:  22005JL
10544: 2                                      1992 vp -   KK 604
10545: 
10546: 
10547: 
10548: 
10549:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10550: 
10551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lentokalustossa esiintyneet häiriöt ovat olleet
10552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      satunnaisia. Eräiden seuraukset ovat tosin olleet
10553: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vakavia. Osa häiriöistä on johtunut myös ohjaa-
10554: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seivästön     jan arviointivirheistä. Nämä pyritään luonnolli-
10555: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sesti ennakoimaan ohjaajien lentokoulutuksessa.
10556: 604:                                                  Ilmavoimat noudattavat tarkasti konetyyppi-
10557:                                                    kohtaista huoltojärjestelmää. Jos seuranta- ja
10558:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo   raportointijärjestelmä antaa asetetusta lentotek-
10559:        ryhtyä lentäjiemme turvallisuuden takaa-    nisestä vaativuustasosta poikkeavia viitteitä,
10560:        miseksi sekä tuhoutuneiden koneiden         ryhdytään välittömästi asian vaatimiin toimen-
10561:        korvaamiseksi uusilla jo ennen vuosi-       piteisiin, joista voimakkain on lentokielto esi-
10562:        kymmenen loppupuolella Suomeen saa-         merkiksi tiettyjen tarkistusten tai korjaustoimen-
10563:        tavien yhdysvaltalaisten F/A 18 Hornet      piteiden ajaksi.
10564:        -koneiden tuloa?                               Nykyistä kalustoa ei ole mahdollista korvata
10565:                                                    sen käyttöaikana uusilla samantyyppisillä ko-
10566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       neilla, koska sellaisia ei ole saatavissa. Myös-
10567: vasti seuraavaa:                                   kään minkään välityypin käyttöönotto ennen
10568:                                                    nykyisen kaluston korvaavia F/A-18 C/D -ko-
10569:    Ilmavoimien lentokalusto on tarkasti ohjeis-    neita ei ole turvallisuus-, kustannus- eikä koulu-
10570: tetussa huoltokierrossa ja sen teknistä tilaa      tussyistä järkevää.
10571: valvotaan jatkuvana raportointimenetelmällä.          Hävittäjähankintapäätös on jo tehty osittain
10572: Lentokoneissa ei ole esiintynyt tyyppikohtaisia    myös lentäjien turvallisuuden varmistamiseksi.
10573: vikoja. Konetyypeistä esimerkiksi Mig-21 Bis       Kun edellä esitetyt seikat lisäksi osoittavat, että
10574: -kaluston vikatiheys on todettu pitkän aikajak-    kaikki mahdollinen tehdään lentäjien turvalli-
10575: son yleisiä kansainvälisiä keskiarvoja pienem-     suuden takaamiseksi, ei nykyisellään ole tarvetta
10576: mäksi.                                             lisätoimenpiteisiin.
10577: 
10578:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
10579: 
10580:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
10581:                                            1992 vp- KK 604                                            3
10582: 
10583: 
10584: 
10585: 
10586:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10587: 
10588:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            störningarna har också varit en följd av bedöm-
10589: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande           ningsfel som piloten begått. Sådana fel försöker
10590: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        man naturligtvis föregripa vid piloternas flygut-
10591: dagsman Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål          bildning.
10592: nr 604:                                                   Luftstridskrafterna följer noga servicesyste-
10593:                                                        met för de enskilda flygmaskinstyperna. lfall
10594:              Vilka skyndsamma åtgärder ämnar           något som avviker från den uppställda flygtek-
10595:           Regeringen vidta i syfte att garantera       niska kravnivån antyds av uppföljnings- och
10596:           våra flygares säkerhet samt att ersätta de   rapporteringssystemet, vidtas omedelbart såda-
10597:           pian som förstörts med nya redan innan       na åtgärder som saken påkallar. Den kraftigaste
10598:           vi får de amerikanska F/A 18 Hornet-         åtgärden är härvid flygförbud t.ex. för den tid
10599:           pianeo till Finland i slutet av årtiondet?   under viiken vissa kontroller eller reparationer
10600:                                                        företas.
10601:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Den nuvarande materielen kan inte under
10602: anföra följande:                                       den tid den är i bruk ersättas med nya flygma-
10603:                                                        skiner av samma typ, eftersom sådana inte
10604:    Luftstridskrafternas flygmateriel genomgår          finns att få. Av säkerhets-, kostnads- och ut-
10605: ett noga reglementerat serviceprogram och ma-          bildningsskäl är det inte heller förnuftigt att
10606: terielens tekniska tillstånd övervakas genom ett       börja använda något slags mellantyp innan
10607: fortgående rapporteringssystem. 1 flygmaskiner-        F/A18 C/D-planen, som ersätter den nuvaran-
10608: na har inte förekommit fel som skulle gälla de         de materielen, tas i bruk.
10609: enskilda typerna. Av flygplanstyperna har t.ex.           Beslutet om anskaffningen av jaktplanen har
10610: Mig 21 Bis-materielen konstaterats haen felfrek-       redan gjorts, delvis också i syfte att garantera
10611: vens som är mindre än de allmänna internatio-          flygarnas säkerhet. Eftersom de omständigheter
10612: nella långtidsmedelvärdena.                            som anförts ovan dessutom utvisar, att allt som
10613:    De störningar som förekommit i flygmateriel-        bara är möjligt görs för att garantera flygarnas
10614: en har varit slumpmässiga. Följderna av vissa          säkerhet, är det för närvarande inte påkallat att
10615: störningar har likväl varit allvarliga. En del av      dessvidare ingripa i saken.
10616: 
10617:      Helsingfors den 10 december 1992
10618: 
10619:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
10620:                                                  1992 vp
10621: 
10622: Kirjallinen kysymys 605
10623: 
10624: 
10625: 
10626: 
10627:                                     Kasorineo ym.: M/S Orionin toimintaan liittyneiden mahdollisten
10628:                                        epäselvyyksien selvittämisestä
10629: 
10630: 
10631:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10632: 
10633:     Orion Risteilyt Oy:n omistamalle M/S Orio-         merenkulkupiirin Helsingin toimistosta kansain-
10634: nille myönnettiin tammikuussa 1991 työluvat            välinen huvivenetodistus. Näillä toimenpiteillä
10635: yhdeksälle filippiiniläiselle työntekijälle. M/S       on pyritty saamaan alukselle kauppa-aluksia
10636: Orion hoiti matkustajaliikennettä saaristoväylil-      lievempää kohtelua mm. rakenteen, varustelun,
10637: lä Viipuriin. Perusteena filippiiniläisten paikkaa-    miehityksen ja liikennealueen osalta. Aluksen
10638: miselle käytettiin laivalla olevaa kiinalaista ra-     karkaamiseen on keskeisesti vaikuttanut se, että
10639: vintolaa. Sittemmin tämä peruste on osoittautu-        lääninhallitus on, ilmeisesti veneliikenneasetuk-
10640: nut lievästi sanoen liioitteluksi.                     sen vastaisesti, merkinnyt aluksen moottori-
10641:     M/S Orionia ei ole katsastettu valtamerilii-       venerekisteriin.
10642: kenteeseen. Se on käytännöllisesti katsoen meri-          Laivan lähdettyä satamasta neljä filippiini-
10643: kelvoton. Kuitenkin laivan filippiiniläisille työn-    läistä työntekijää jäi heitteille ilman asumis- tai
10644: tekijöille ilmoitettiin, että laiva lähtee lokakuun    ruokailumahdollisuuksia. Merimies-Unioni on
10645:  14 päivänä 1992 Filippiineille, ja jos työntekijät    huolehtinut heidän ylläpidostaan tämän jälkeen.
10646: eivät halua matkustaa laivan mukana, he joutu-         Valtio ei ole osallistunut näihin kustannuksiin
10647: vat maksamaan lentolippunsa sinne itse. Neljä          eikä ryhtynyt toimenpiteisiin merimiesten kotiin-
10648: henkensä puolesta pelkäävää filippiiniläistä me-       palauttamiseksi, vaikka ulkomaalaislain mu-
10649: rimiestä otti yhteyttä Suomen Merimies-Unio-           kaan se voisi näin tehdä siten, että kustannukset
10650: niin. Tässä yhteydessä selvisi, että heidän palk-      peritään aluksen päälliköltä, laivanisännäitä ja
10651: kansa ei vastannut työehtosopimusta ja että            laivanselvitysliikkeeltä yhteisvastuullisesti.
10652: työaikalakia oli rikottu räikeästi. Nämä seikat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10653: voitiin myöhemmin osoittaa laskelmin todeksi.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10654:     Orioniin oli vahvistettu miljoonan markan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10655:  aluskiinnitys Kera Oy:n saamisen vakuudeksi.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10656:  Merimieseläkekassalla on edelleen saatavia
10657:  Orion Risteilyt Oy:ltä.                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10658:     Lokakuun 9 päivänä 1992 Haminan maist-                    ryhtyä varmistaakseen sen, että ulko-
10659:  raatti teki M/S Orionia koskevan takavarikko-                maalaisille merimiehille ei vastaisuudessa
10660:  päätöksen, joka annettiin samana päivänä tie-                myönnetä työlupia tekaistuin perustein,
10661:  doksi laivan omistajalle Kari Erikssonille. Seu-                varmistaakseen sen, että merivartios-
10662:  raavana yönä laiva karkasi takavarikostajättäen              tolla on vastaisuudessa kyky ja halu toi-
10663:  neljä filippiiniläistä työntekijää Suomeen. Poliisi          mia tehokkaasti takavarikosta karkaa-
10664: ja merivartiosto eivät ryhtyneet riittäviin toimen-           vien alusten pysäyttämiseksi,
10665:  piteisiin laivan pysäyttämiseksi, vaikka tätä oli               varmistaakseen sen, että viranomaiset
10666:  vaadittu jopa Suomenlahden merenkulkupiirin                  eivät vastaisuudessa rekisteröi kauppa-
10667:  taholta.                                                     aluksia huviveneiksi ja myönnä tätä tar-
10668:     M/S Orion on rekisteröity 5.4.1991 matkusta-              koittavia todistuksia ilman asianmukai-
10669:  ja-alukseksi ja katsastettu kotimaan liikennettä             sia selvityksiä,
10670:  varten. Katsastus on voimassa joulukuuhun                       huolehtiakseen M/S Orionista heitteil-
10671:   1992 saakka. Kuitenkin 7 päivänä lokakuuta                  le jätettyjen filippiiniläisten merimiesten
10672:   1992 Kymen lääninhallitus merkitsi M/S Orionin              pikaisesta kotiuttamisesta,
10673:  lääninhallituksen moottorivenerekisteriin huvi-                 saattaakseen Orion Risteilyt Oy:n vas-
10674:  alukseksi. Orionille myönnettiin Suomenlahden                tuunalaiset henkilöt lailliseen edesvas-
10675: 
10676: 220051L
10677: 2                                     1992 vp -   KK 605
10678: 
10679:       tuuseen toiminnastaan ja periäkseen yh-             tutkiakseen nykytilaan johtaneiden vi-
10680:       tiöltä merimiesten ja yhteiskunnan saata-        ranomaistoimenpiteiden lainmukaisuu-
10681:       vat, sekä                                        den?
10682:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1992
10683: 
10684:         Anna-Liisa Kasurinen          Jukka Roos                 Raimo Vuoristo
10685:         Martti Korhonen               Riitta Myller              Heikki Rinne
10686:         Johannes Koskinen             Tuija Maaret Pykäläinen    Pekka Räty
10687:         Leena Luhtanen                Kerttu Törnqvist           Tarja Kautto
10688:         Markku Laukkanen              Reijo Lindroos             Tuulikki Hämäläinen
10689:         Erkki Tuomioja                Jussi Ranta                Reijo Laitinen
10690:         Erja Lahikainen               Asko Apukka                Outi Ojala
10691:         Iivo Polvi                    Aamo von Bell              Ensio Laine
10692:                                       Mikko Rönnholm
10693:                                            1992 vp -    KK 605                                            3
10694: 
10695: 
10696: 
10697: 
10698:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10699: 
10700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pien myöntämistä erityisesti matkailullisten nä-
10701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kökohtien perusteella.
10702: olette 13 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn                 Suomen Merimies-Unioni ry:n otettua yhteyt-
10703: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       tä kirjeitse työministeriöön filippiiniläisten työn-
10704: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Kasurisen          tekijöiden työsuhteisiin liittyneiden epäselvyyk-
10705: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            sien vuoksi ministeriö siirsi asian Kymen työsuo-
10706: 605:                                                    jelupiirille. Antamassaan lausunnossa työsuoje-
10707:                                                         lupiiri totesi suoritetussa työsuojelutarkastukses-
10708:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sa käyneen ilmi, että ao. työntekijöille oli makset-
10709:        ryhtyä varmistaakseen sen, että ulko-            tu tariffm mukaisia palkkoja. Työsuojelutarkas-
10710:        maalaisille merimiehille ei vastaisuudessa       tuksen suorittajalle annettiin lisäksi jäljennös
10711:        myönnetä työlupia tekaistuin perustein,          vakuutuksesta, jossa filippiiniläiset työntekijät
10712:           varmistaakseen sen, että merivartios-         ilmoittivat saaneensa kaikki palkkasaatavansa
10713:        tolla on vastaisuudessa kyky ja halu toi-        Orion Risteilyt Oy:ltä. Sen sijaan työaikakirjan-
10714:        mia tehokkaasti takavarikosta karkaa-            pito ei ollut aluksella asianmukaisesti järjestetty,
10715:        vien alusten pysäyttämiseksi,                    mistä seikasta huomautettiin tarkastuspöytäkir-
10716:           varmistaakseen sen, että viranomaiset         jassa. Yksi vakuutuksen allekirjoittaneista työn-
10717:        eivät vastaisuudessa rekisteröi kauppa-          tekijöistä oli myös antanut Suomen Merimies-
10718:        aluksia huviveneiksi ja myönnä tätä tar-         Unioni ry:lle valtakirjan periä valaehtoisessa
10719:        koittavia todistuksia ilman asianmukai-          lausumassaan ilmoittamansa työsuhteesta johtu-
10720:        sia selvityksiä,                                 vat saatavat. Työsuojelupiirillä ei kuitenkaan
10721:           huolehtiakseen M/S Orionista heitteil-        ollut esitetyn aineiston perusteella mahdollisuut-
10722:        le jätettyjen filippiiniläisten merimiesten      ta tutkia ko. työsuhteen väitetyn laittoman pur-
10723:        pikaisesta kotiuttamisesta,                      kamisen ja saamatta jääneiden lomakorvausten
10724:           saattaakseen Orion Risteilyt Oy:n vas-        perusteiden oikeellisuutta. Kysymyksessä olevat
10725:        tuunalaiset henkilöt lailliseen edesvas-         vaatimukset ovat ao. alioikeuden ratkaistavissa
10726:        tuuseen toiminnastaan ja periäkseen yh-          esitetyn näytön perusteella.
10727:        tiöltä merimiesten ja yhteiskunnan saata-            Työlainsäädäntöä sovelletaan ulkomaisiin
10728:        vat, sekä                                        työntekijöihin samoin kuin suomalaisiinkin.
10729:           tutkiakseen nykytilaan johtaneiden vi-        Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan on
10730:        ranomaistoimenpiteiden lainmukaisuu-             siis ulkomaisen työntekijän työsopimuksessa tai
10731:        den?                                             työsuhteessa muuten noudatettava vähintään
10732:                                                         niitä palkka- ja muita työehtoja, jotka kyseessä
10733:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            olevasta tai siihen rinnastettavasta työstä asian-
10734: vasti seuraavaa:                                        omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun-
10735:                                                         nallisessa työehtosopimuksessa on määrätty
10736:    Työministeriö otti myönteisen kannan                 noudatettavaksi. Edellä viitatun säännöksen
10737: 18.1.1991 Orion Risteilyt Oy:n tiedusteluun työ-        noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, vaan
10738: lupien myöntämisestä yhdeksälle filippiiniläiselle      säännöksen merkitys on siinä, että työntekijä voi
10739: työntekijälle enintään kuudeksi kuukaudeksi Ml          halutessaan perustaa siihen yksityisoikeudellisen
10740: S Orion -nimiselle alukselle. Ulkomaisten työn-         kanteen. Tämä koskee myös ulkomaisia työnte-
10741: tekijöiden tarvetta perusteltiin sillä, että aluksel-   kijöitä.
10742: la on kiinalainen ravintola ja että kyseiset työn-          Koska käytännössä on osoittautunut ongel-
10743: tekijät ovat perehtyneitä kiinalaiseen ja itämai-       maksi, että työnantajan vakuutuksesta huoli-
10744: seen keittiöön. Haminan työvoimatoimiston lau-          matta työlainsäädännön mukaiset velvoitteet on
10745: sunnon mukaan työlupien myöntämiselle ei ollut          jätetty täyttämättä ulkomaisen työntekijän koh-
10746: estettä työllisyysnäkökohtien perusteella. Hami-        dalla, hallituksen eduskunnalle antamassa esi-
10747: nan kaupunginhallitus puolestaan puolsi työlu-          tyksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi ehdote-
10748: 4                                           1992 vp -    KK 605
10749: 
10750: taan vahvistettavaksi sitä välineistöä, jota voi-        kaan vielä ole vaatinut asiassa rangaistusta.
10751: daan käyttää työnantajan velvoitteiden täyttä-           Mitään muuta ilmoitusta tai vaatimusta ei tässä
10752: misen valvonnassa. Ulkomaalaislakiin esitetään           asiassa poliisille ole tehty.
10753: siten lisättäväksi seuraavasti kuuluva uusi 64 a §:          Ulkomaalaislain (378/91) 44 §:n säännös ta-
10754:             "Työnantaja, joka antaa viranomaisil-        kaisin kuljettamisesta ja erinäisistä kustannuk-
10755:          le virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja     sista tulee kysymykseen poliisin hoitamissa
10756:          ulkomaalaisen työntekijän palkka- ja            käännytys- ja karkotustapauksissa. Nyt kysy-
10757:          työehdoista taikka työtehtävistä ja niiden      myksessä oleva tapaus ei ollut poliisin hoidetta-
10758:          asettamista vaatimuksista, on tuomittava        va käännytys- tai karkotustoimenpide.
10759:          työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta                Merenkulkuoloissa voimakeinon käyttämistä
10760:          sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole       on erityisesti harkittava sen vuoksi, että voima-
10761:          säädetty ankarampaa rangaistusta.               keinolla voidaan helposti aiheuttaa vaaraa tai
10762:             Työviranomainen voi määrätä, että            vahinkoa, joka on epäsuhteessa virkatoimena
10763:          työlupien myöntämisestä sellaisen työn-         ajettavaan etuun nähden. Rajavartiolaitoksen
10764:          antajan työhön, jonka on todettu toistu-        viranomaiset ovat valmistautuneet käyttämään
10765:          vasti antaneen 1 momentissa tarkoitet-          voimakeinoja vain rajavartiolaitokselle säädetty-
10766:          tuja virheellisiä tai harhaanjohtavia tieto-    jen tehtävien toteuttamiseksi silloin, kun näiden
10767:          ja, voidaan pidättäytyä määräaikaisesti         tehtävien toteuttaminen harkitaan niin tärkeäk-
10768:          tai toistaiseksi."                              si, että omaisuuden ja jopa henkilöiden turvalli-
10769:     Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksel-          suutta voidaan vaarantaa.
10770: ta, poliisiosastolta ja rajavartiolaitokselta, lii-          Muiden viranomaisten pyytämää virka-apu-
10771: kenneministeriöJt:1 ja oikeusministeriöitä hankii-       toimenpidettä, jonka suorittaminen ei kuulu
10772: tujen lausuntojen pohjalta esitän vastauksena            rajavartiolaitokselle säädettyihin tehtäviin, voi-
10773: esitettyihin kysymyksiin lisäksi seuraavaa:              daan tehostaa äärimmäisillä voimakeinoilla vain
10774:    Haminan poliisipartio oli 9.10.1992 turvannut         silloin, kun virka-apua pyytänyt viranomainen
10775: kaupunginvoudin pyynnöstä M/S Orionissa ta-              asettaa hyväksyttävän vakuuden voimakeinon
10776: kavarikkotoimen ja laivalta pois lähtevien meri-         käytön seurauksena mahdollisesti aiheutuvista
10777: miesten käynnin aluksella. Haminan maistraatti           omaisuusvahingoista ja lisäksi edellyttäen, ettei
10778: oli samana päivänä määrännyt M/S Orionin                 voimakeinon käyttämisellä vaaranneta henkilöi-
10779: takavarikkoon siviilioikeudellisten saatavien            den turvallisuutta.
10780: turvaamiseksi. Takavarikkopäätöstä tiedoksi                  Rajavartiolaitos ei katso olevan perusteltua
10781: annettaessa kaupunginvouti oli ollut yhteydessä          tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin rajavartiolaitok-
10782: päätöksen hakijoihin ja tiedustellut M/S Orionin         selle säädettyjen tehtävien tai toimivaltuuksien
10783: vartiointia. Hakijat eivät olleet katsoneet Varti-       lisäämiseksi taikka voimakeinojen käyttämistä
10784: ointia tarpeelliseksi, ja alus oli jätetty omistajien    varten pyrkiä lisäämään rajavartiolaitoksen ny-
10785: hoitoon ja vastuulle.                                    kyistä aseistusta.
10786:     Suomen        Merimies-Unioni        ry:stä    oli       M/S Orion on merkitty maistraatin pitämään
10787: 10.10.1992 ilmoitettu Haminan poliisille, että           alusrekisteriin. Alusrekisteriin on velvoitettu
10788: M/S Orion oli poistunut Tervasaaren satamasta            merkitsemään alukset, joita käytetään kauppa-
10789: ja saattoi olla pakomatkalla. Haminan poliisista         merenkulkuun. M/S Orionia ei ole poistettu
10790: oli otettu yhteys Kotkan merivartioasemalle ja           alusrekisteristä.
10791: pyydetty selvittämään M/S Orionin olinpaikka                 Veneliikennelain (151169) ja veneliikennease-
10792: ja välittämään tavattaessa pyyntö palata takai-          tuksen (152/69) mukaan moottoriveneen rekiste-
10793: sin satamaan. Myöhemmin samana päivänä me-               röintivelvoite syntyy tietyn konetehon ylittävien
10794: rivartioasemalta oli ilmoitettu Haminan poliisil-        moottoriveneiden osalta. Moottoriveneen suu-
10795: le, että M/S Orion oli kansainvälisellä merialu-         rinta kokoa tai moottorivenekäsitettä yleensä ei
10796: eella matkalla länteen. Aluksen päällikölle oli          ole lainsäädännössä määritelty. Voitaneen kui-
10797: radiolla välitetty pysähdys- ja takaisinpaluumää-        tenkin mieltää, että 933 bruttorekisteritonnin
10798: räykset Päällikkö oli ilmoittanut radiolla takai-        kantoinen matkustaja-alus ei ole moottorivene,
10799: sin, ettei alus pysähdy, vaan purjehtii Ruotsin          joka olisi veneliikennelain ja -asetuksen mukai-
10800: Visbyhyn ja sieltä takaisin.                             sesti rekisteröitävä.
10801:     Haminan poliisissa on asiasta laadittu rikosil-          Kansainvälisen huvivenetodistuksen antamis-
10802: moitus epäillystä velallisen epärehellisyydestä.         ta ja sisältöä koskee asetus eräistä huviveneitä
10803: Kysymyksessä on asianomistajarikos eikä ku-              varten annettavista todistuksista (308174). To-
10804:                                          1992 vp -   KK 605                                         5
10805: 
10806: distus on vapaaehtoinen. Huvivenettä ei ole          den alusrekisterilain mukaisesti alusrekisteriin.
10807: asetuksessa määritelty.                              Alusrekisteriä pitäisi keskitetysti merenkulku-
10808:    Vaikka yleisen käsityksen mukaan M/S Orio-        hallitus     alioikeusuudistuksen     yhteydessä
10809: nia ei voida katsoa veneliikennelain ja -asetuksen   1.12.1993 lukien lakkautettavien maistraattien
10810: piiriin soveltuvaksi, liikenneministeriö ei katso    sijasta. Näin nykyisin mahdollinen "kaksoisre-
10811: rekisteriviranomaisen tai merenkulkuviranomai-       kisteröinti" ei olisi enää mahdollista vastaisuu-
10812: sen toimineen voimassa olevan lainsäädännön          dessa.
10813: vastaisesti. Vastaavanlaisia tapauksia on esiinty-      Mitä tulee kirjallisen kysymyksen perusteluis-
10814: nyt aikaisemminkin.           ·                      sa esitettyyn tyytymättömyyteen eri viranomais-
10815:    Edellä viitattujen säännösten selventämistar-     ten toimenpiteistä, niin nyt esillä olevassa ta-
10816: ve on todettu veneliikennetoimikunnan mietin-        pauksessa, kuten yleensäkin, asianosaisilla on
10817: nössä (Komiteanmietintö 1992:27). Ko. mietin-        käytettävissään ne muutoksenhakumenettelyt,
10818: töön sisältyy ehdotus venerekisterilaiksi, jonka     jotka on säädetty kunkin viranomaisen toimen-
10819: mukaan merenkulkuhallituksessa keskitetysti          piteistä, sekä yleinen kantelutie viranomaistoi-
10820: pidettävään venerekisteriin ei merkittäisi aluk-     menpiteistä valtioneuvoston oikeuskanslerille tai
10821: sia, jotka rekisteröidään valmisteilla olevan uu-    eduskunnan oikeusasiamiehelle.
10822: 
10823:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
10824: 
10825:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
10826: 6                                           1992 vp -   KK 605
10827: 
10828: 
10829: 
10830: 
10831:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
10832: 
10833:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Efter det att Finlands Sjömans-Union rfhade
10834: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          per brev kontaktat arbetsministeriet på grund av
10835: den 13 november 1992 till vederbörande medlem           oklarheter i anslutning till de filippinska arbets-
10836: av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-            tagarnas arbetsförhållanden överförde ministe-
10837: man Kasurinen m.fl. undertecknade spörsmå1              riet ärendet till Kymmene arbetarskyddsdistrikt.
10838: nr 605:                                                 I sitt utlåtande konstaterade arbetarskyddsdi-
10839:                                                         striktet att det i den arbetarskyddsinspektion
10840:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som förrättts kommit fram att arbetstagarna
10841:           ta för att säkerställa att utländska sjö-     hade betalts tariffenliga löner. Förrättarna av
10842:           män inte framdeles beviljas arbetstill-       inspektionen gavs dessutom en kopia av en
10843:           stånd med uppdiktade grunder,                 försäkran där de filippinska arbetstagarna upp-
10844:              för att se till att sjöbevakningen fram-   ger sig ha erhållit alla sina lönefordringar från
10845:           deles har förmåga och vilja att verka         Orion Risteilyt Oy. Däremot hade arbetstids-
10846:           effektivt för att stoppa fartyg som brutit    bokföringen ombord på fartyget inte anordnats
10847:           kvarstad och rymt,                            på behörigt sätt, något som anmärktes på i
10848:              för att säkerställa att myndigheterna      granskningsprotokollet. En av de arbetstagare
10849:           framdeles inte registrerar handelsfartyg      som undertecknat protokollet hade också gett
10850:           som fritidsbåtar och att de inte utan         Finlands Sjömans-Union rf en fullmakt att indri-
10851:           behöriga utredningar beviljar intyg för       va de på arbetsförhållande grundade fordringar
10852:           detta ändamål,                                som han uppgett i sin på ed avgivna utsaga.
10853:              för att sörja för en snabb hemförlov-      Arbetarskyddsdistriktet hade dock inte möjlig-
10854:           ning av de filippinska sjömän som             het att med stöd av det erhållna materialet forska
10855:           strandsatts av M/S Orion,                     i lagligheten av grunderna för det påstått olagli-
10856:              för att ställa de ansvariga personeroa     ga hävandet av avbetsavtalet och uteblivna se-
10857:           hos Orion Risteilyt Oy till svars inför       mesterersättningar. Ifrågavarande krav kan av-
10858:           domstol för sin verksamhet och för att        göras av underrätten med stöd av förebragt
10859:           återkräva bolaget på sjömännens och           bevis.
10860:           samhällets fordringar, samt                       Arbetslagstiftningen tillämpas på utländska
10861:              för att forska i lagligheten av de myn-    arbetstagare på samma sätt som på finlänska
10862:           dighetsåtgärder som lett till nuläget?        arbetstagare. Enligt 17 § lagen om arbetsavtal
10863:                                                         skall arbetsgivaren således i en utländsk arbets-
10864:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tagares arbetsavtal eller arbetsförhållande i öv-
10865: anföra följande:                                        rigt iaktta åtminstone de löne- och andra villkor,
10866:                                                         som bestämts för ifrågavarande eller därmed
10867:    Arbetsministeriet tog en positiv inställning till    närmast jämförligt arbete i riksomfattande kol-
10868: Orion Risteilyt Oy:s förfrågan 18.1.1991 om att         lektivavtal, vilket bör anses vara allmänt i veder-
10869: bevilja arbetstillstånd för nio filippinska arbets-     börande bransch. Det att man handlar i strid
10870: tagare ombord på fartyget M/S Orion för högst           mot nämnda stadgande leder inte till sanktioner,
10871: sex månader. Behovet av utländska arbetstagare          utan stadgandets betydelse ligger i att arbetsta-
10872: motiverades med att fartyget har en kinesisk            garen, om han så vill, kan väcka en privaträttslig
10873: restaurang och att arbetstagarna är förtrogna           talan med hänsyn till det. Detta gäller även
10874: med det kinesiska och österländska köket. Enligt        utländska arbetstagare.
10875: Fredrikshamns arbetskraftsbyrås utlåtande                   Eftersom det i praktiken har visat sig vara ett
10876: fanns det inget hinder för att med hänsyn till          problem att förpliktelser enligt arbetslagstift-
10877: sysselsättningssynpunkter bevilja arbetstillstånd.      ningen trots arbetsgivarens försäkran inte har
10878: Fredrikshamns stadsstyrelse förordade för sin           uppfyllts för en utländsk arbetstagares vidkom-
10879: del beviljandet av arbetstillstånd särskilt med         mande, föreslås det att de instrument som kan
10880: tanke på turismen.                                      användas för kontroll av hur arbetsgivarna fyller
10881:                                                1992 vp -    KK 605                                            7
10882: 
10883: sina förpliktelser förstärks i regeringens proposi-             Hos Fredikshamnspolisen har man utfärdat
10884: tion till riksdagen med förslag tilllag om ändring          en anmälan om brott beträffande gäldenärens
10885: av utlänningslagen. Därför föreslås det att i               misstänkta oärlighet. Det handlar om ett måls-
10886: utlänningslagen fogas en ny 64 a § som följer:              ägandebrott och ingen har ännu krävt straff i
10887:              "En arbetsgivare som ger myndighe-             ärendet. Ingen annan anmälning har gjorts eller
10888:          tema felaktiga eller vilseledande uppgif-          inget annat krav ställts för polisen i detta ären-
10889:          ter om en utländsk arbetstagares löne-             de.
10890:          eller anställningsvillkor eller om arbets-             Stadgandet i 44 § utlänningslagen (378/91) om
10891:          uppgiftema och de krav som dessa stäl-             återtransport och särskilda kostnader kommer i
10892:          ler, skall för arbetstillståndsförseelse av        fråga då det gäller av polisen skötta avvisnings-
10893:          arbetsgivare dömas till böter, om inte             och utvisningsfall. Det aktuella fallet var inte
10894:           strängare straff för gämingen stadgas i           någon avvisnings- eller utvisningsåtgärd som
10895:           någon annan lag.                                  skall skötas av polisen.
10896:              Arbetsmyndigheten kan bestämma att                 Man skall överväga särskilt innan man tar till
10897:          det är möjligt att under en bestämd tid            maktmedel inom sjöfarten därför att man genom
10898:           eller tills vidare inte bevilja arbetstillstånd   maktmedel lätt kan förorsaka sådan fara eller
10899:           för arbete hos en arbetsgivare som kon-           skada som inte står i proportion till det intresse
10900:           staterats upprepade gånger ha gett såda-          som skall bevakas genom denna åtgärd. Myn-
10901:           na felaktiga eller vilseledande uppgifter         dighetema vid gränsbevakningsväsendet är be-
10902:           som avses i 1 mom",                               redda att använda maktmedel endast då det
10903:     Med stöd av utlåtanden som skaffats från                gäller att utföra de uppgifter som ankommer på
10904: inrikesministeriets utlänningscentral, polisavdel-          gränsbevakningsväsendet i de fall där fullgöran-
10905: ning och gränsbevakningsväsendet, trafikminis-              det av dessa uppgifter anses vara så viktigt att
10906: teriet och justitieministeriet framför jag som svar         egendom och till och med personlig säkerhet kan
10907: på de ställda spörsmålen dessutom följande:                 riskeras.
10908:     Polispatrullen i Fredrikshamn hade på begä-                 Andra myndigheters begäran om handräck-
10909: ran av stadsfogden säkerställt kvarstadsåtgärden            ningsåtgärd vars utförande inte hör till de upp-
10910:  ombord på M/S Orion och de strandsatta sjö-                gifter som ankommer på gränsbevakningsväsen-
10911: männens besök på fartyget 9.10.1992. Magistra-              det kan effektiveras genom extrema maktmedel
10912:  tet i Fredikshamn hade samma dag gett M/S                  endast i de fall där den myndighet som bett om
10913: Orion förordnande om kvarstad för tryggande                 handräckning ställer tryggande säkran för de
10914:  av civilrättsliga fordringar. Vid delgivning av            egendomsskador som eventuellt föranleds av
10915:  beslutet om kvarstad hade stadsfogden haft                 användning av maktmedel samt förutsatt att
10916:  kontakt med sökande av beslutet och frågat om              man inte genom användning av maktmedel skall
10917:  eventuell bevakning av M/S Orion. Sökandena                riskera personers säkerhet.
10918:  ansåg inte att någon bevakning skulle behövas                  Gränsbevakningsväsendet anser att det inte
10919:  och fartyget hade överlämnats i ägamas vård                finns motiverat behov att vidta åtgärder för att
10920:  och ansvar.                                                utöka de uppgifter eller befogenheter som stad-
10921:     Finlands Sjömans-Union rf hade 10.10.1992               geenligt ankommer på gränsbevakningsväsendet
10922:  meddelat polisen i Fredrikshamn att M/S Orion              eller att försöka öka gränsbevakningsväsendets
10923:  hade lämnat Tervasaari hamn och att fartyget               nuvarande beväpning för att maktmedel skall
10924:  kan ha rymt. Fredrikshamnspolisen hade kon-                kunna användas.
10925:  taktat Kotka sjöbevakningsstation och bett att                 M/S Orion har införts i det av magistratet
10926:  man utreder M/S Orions position och att man,               förda fartygsregistret. I fartygsregistret skall in-
10927:  när fartyget påträffas, skall förmedla det en              föras de fartyg som används för handelssjöfart.
10928:  begäran om att återvända till hamnen. Senare               M/S Orion har inte avförts ur fartygsregistret.
10929:  samma dag hade sjöbevakningsstationen medde-                   Enligt lagen (151169) och förordningen (152/
10930:  lat Fredrikshamnspolisen att M/S Orion befann              69) om båttrafik uppstår en plikt att registrera en
10931:  sig på intemationellt sjöterritorium på väg väs-           motorbåt när det gäller motorbåtar som över-
10932:  terut. Fartygets befälhavare hade per radio getts          skrider en viss maskineffekt. Varken den största
10933:  order om att stanna och återvända. Befålhava-              tillåtna storleken på en motorbåt eller begreppet
10934:  ren hade per radio meddelat att fartyget inte              motorbåt i allmänhet har definierats i lagstift-
10935:  kommer att stanna utan seglar till Visby i Sverige         ningen. Man torde dock kunna anse att ett
10936:  och tillbaka.                                              passagerarfartyg på 933 bruttoregisterton inte är
10937: 8                                         1992 vp -    KK 605
10938: 
10939: en sådan motorbåt som skall registreras enligt         centraliserat förs vid sjöfartsstyrelsen inte skall
10940: lagen och förordningen om båttrafik.                   införas sådana fartyg som enligt den lag om
10941:    Om utfårdande och innehåll av intyg för             fartygsregister som är under beredning införs i
10942: användning i intemationell trafik stadgas i för-       fartygsregistret. Enligt förslaget skall fartygsre-
10943: ordningen om vissa intyg för fritidsbåtar (308/        gistret centraliserat föras av sjöfartsstyrelsen i
10944: 74). Intyget är frivilligt. Vad som avses med          stället för magistraten, vilka kommer att slopas
10945: fritidsbåt har inte definierats i förordningen.        i samband med en underrättsreform 1.12.1993.
10946:    Trots att M/S Orion enligt den allmänna             Således skulle det i framtiden inte längre finnas
10947: opinionen inte kan anses falla inom ramen för          möjlighet tili sådan "dubbelregistrering" som nu
10948: lagen och förordningen om båttrafik, anser tra-        är möjlig.
10949: fikministeriet inte att registermyndigheten eller         När det gäller det missnöje med olika myndig-
10950: sjöfartsmyndigheten skulle ha handlat i strid mot      heters åtgärder som framförts i motiveringen till
10951: gällande lagstiftning. Motsvarande fall har före-      det skriftliga spörsmålet, har partema i det
10952: kommit även tidigare.                                  föreliggande fallet, som även i allmänhet, till sitt
10953:     Behovet att förtydliga ovan nämnda stadgan-        förfogande de besvärsförfaranden som gäller för
10954: den har konstaterats i båttrafikkommissionens          varje myndighets åtgärder samt den allmänna
10955: betänkande (Kommittebetänkande 1992:27). 1             vägen att anföra klagomål om myndighetsåtgär-
10956: betänkandet ingår ett förslag till en lag om           der hos statsrådets justitiekansler eller riksda-
10957: båtregister, enligt vilken det i det båtregister som   gens justitieombudsman.
10958: 
10959:      Helsingforsden 23 december 1992
10960: 
10961:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
10962:                                                1992 vp
10963: 
10964: Kirjallinen kysymys 606
10965: 
10966: 
10967: 
10968: 
10969:                                   Renko ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta
10970: 
10971: 
10972: 
10973:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10974: 
10975:    Eduskunta on vuonna 1986 hyväksynyt pon-             Sen sijaan on ilmennyt ojitus- ja kunnostamis-
10976: nen Pudasjärven turvevoimalan rakentamisen           lupien saannin viivyttämistä virkamiestasolla,
10977: puolesta.                                            mikä heikentää alueellista työllistämistä ja turve-
10978:     Sittemmin asiaa on käsitelty myötämielisesti     työmaiden jatkumista.
10979: mm. energiaselonteon yhteydessä, selvitysmies           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
10980: Relanderin työllistämiskohteissa, lukuisissa kir-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10981: jallisissa ja suullisissa kysymyksissä sekä vuo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10982: den 1992 budjettiesityksessä ja sen myöhemmäs-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10983: sä muutosesityksessä.
10984:     Edellä kuvattu päätösprosessi on aikaansaa-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä eduskun-
10985: nut ennakoivia toimia kentällä, mm. turvesoiden             nan vuonna 1986 hyväksymän Pudasjär-
10986: ojittamista. Soiden kuntoonsaattaminen turpeen              ven turvevoimalan rakentamisponnen
10987: nostoa varten on pitkä prosessi ja etenee suhteel-          toteuttamiseksi ja siihen liittyen myös
10988: lisen hyvin. Tältä osin Pudasjärven turvevoima-             turvesoiden nostokuntoon saattamisek-
10989: lan rakentamispäätökselle ei ole estettä.                   si?
10990: 
10991:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1992
10992: 
10993:           Tellervo Renko                Pauli Saapunki                  Markku Koski
10994:           Tuulikki Ukkola               Juhani Alaranta                 Hannu Kemppainen
10995:           Kalevi Mattila                Annikki Koistinen               Riitta Jouppila
10996:           Juhani Vähäkangas             Liisa Jaakonsaari               Martti Korhonen
10997:                                         Oiva Savela
10998: 
10999: 
11000: 
11001: 
11002: 220051L
11003: 2                                        1992 vp -   KK 606
11004: 
11005: 
11006: 
11007: 
11008:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11009: 
11010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuotannon kustannuksia ja vesistövaikutuksia,
11011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        turvevarojen riittävyyttä ja sähköteholtaan 150
11012: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     MW:n turvelauhdevoimalan investointi- ja säh-
11013: le jäsenelle kansanedustaja Rengon ym. näin          köntuotantokustannuksia sekä kannattavuutta.
11014: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 606:                 Selvitysten tulokset osoittivat, että turvetuot-
11015:                                                      tajilla on voimalatarpeisiin riittävästi turvesoita
11016:            Mitä Hallitus aikoo tehdä eduskun-        hallinnassaan. Voimalasoiden kuivatus ei selvi-
11017:        nan vuonna 1986 hyväksymän Pudasjär-          tysten mukaan aiheuta sellaisia vesistöhaittoja,
11018:        ven turvevoimalan rakentamisponnen            että turvetuotanto niidenjohdosta estyisi, vaikka
11019:        toteuttamiseksi ja siihen liittyen myös       vesioikeuskäsittely onkin tarpeen. Myöskään
11020:        turvesoiden nostokuntoon saattamisek-         muiden suurten turpeenkäyttäjien, kuten Oulun
11021:        si?                                           ja Kemin, turpeen saatavuus ei vaarannu, vaikka
11022:                                                      Pudasjärvi toteutettaisiin.
11023:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Lähellä mahdollista Pudasjärven voimalan
11024: taen seuraavaa:                                      sijaintipaikkaa olevien uusien turvesoiden tuo-
11025:                                                      tantokuntoon saattaminen on tarpeen, jotta tur-
11026:     Eduskunnan Pudasjärvi-lausumien pohjalta         peen kuljetuskustannus laitokselle olisi mahdol-
11027: valtioneuvosto päätti helmikuussa 1987 erinäi-       lisimman alhainen. Turvetuottajat ja Pudasjär-
11028: sistä Pudasjärven turvevoimalahankkeeseen liit-      ven kunta ovat aiempina vuosina vain vähäisessä
11029: tyvistä toimenpiteistä. Päätöksen perusteella on     määrin laittaneet näiden soiden vesioikeuskäsit-
11030: toteutettu monia Pudasjärven voimalahanketta         telyjä vireille, ja tämä on näkynyt vesioikeuslu-
11031: edistäviä toimia. Muun muassa Geologian tutki-       pien puuttumisena ja ojitustöiden viivästymisenä
11032: muskeskus on inventoinut Pudasjärvellä turve-        Pudasjärven voimalan turpeenhankinta-alueella.
11033: soita vuodesta 1987 lähtien n. 70 000 hehtaaria.     Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien tieto-
11034: Metsähallitus on luovuttanut voimalasoita tur-       jen mukaan nyt on kuitenkin laitettu runsaam-
11035: vetuotantoon pitkäaikaisin vuokrasopimuksin          min vesioikeuskäsittelyjä vireille, ja asia etenee
11036: Vapolle, Turvemukilie ja Pudasjärven kunnalle        tältäkin osin.
11037: yhteensä noin 3 000 hehtaaria. Edullisin ehdoin          Pudasjärven turvelauhdevoimalan peruson-
11038: myönnettyjä valtion pitkäaikaisia lainoja nosti-     gelmana on, että hanke itsessään ei ole selvitys-
11039: vat turvetuottajat ja Pudasjärven kunta turvesoi-    ten mukaan kovin kannattava ilman tuntuvia
11040: den ostoon ja tuotantokaluston hankintaan noin       valtion avustuksia, ja tämä osaltaan pienentää
11041: 5 milj. markan edestä.                               kysymykseen tulevien suurvoimantuottajien, lä-
11042:     Työllisyysvaroin on Oulun vesi- ja ympäristö-    hinnä Pohjolan Voiman ja Imatran Voiman
11043: piiri vuodesta 1987 alkaen teettänyt n. 6 000        kiinnostusta hankkeeseen. Myös on epävar-
11044: suohehtaarin kuntoonpanosuunnitelmat. Soiden         muutta turpeen verokohtelusta arvonlisä- ja
11045: ojitus- ja peruskunnostustöitä on työllisyysva-      ympäristöperusteisessa verotuksessa, ja tämäkin
11046: roin päästy tekemään vain noin 2 000 suohehtaa-      vaikuttanee em. yhtiöiden rakennushalukkuu-
11047: rille sen johdosta, että pääosalle uusia turvevoi-   teen. Em. voimayhtiöt eivät myöskään ole jättä-
11048: malasoita on ennen ojituksen aloittamista saata-     neet Pudasjärven voimalaa koskevaa konkreet-
11049: va vesioikeuden lupa. Tämä taas perustuu vesi-       tista avustushakemusta kauppa- ja teollisuusmi-
11050: ja ympäristöhallituksen kollegion vuodelta 1988      nisteriölle.
11051: olevaan kannanottoon Pudasjärven turvevoima-             Kauppa- ja teollisuusministeriö käy edelleen
11052: lan vaatimasta soiden ojituksesta ja ojituksen       keskusteluja rakentajaehdokkaiden ja suurim-
11053: mahdollisista vesistövaikutuksista.                  man turpeen toimittajaehdokkaan, Vapo Oy:n,
11054:     Tammikuussa 1992 valmistui kauppa- ja teol-      kanssa. Lisäksi Oulun lääninhallituksen työryh-
11055: lisuusministeriön rahoittama kolmiosainen Pu-        mä maaherra Siuruaisen johdolla täsmentää
11056: dasjärven turvevoimalaa koskeva konsulttiselvi-      Pudasjärven voimalan paikallisia rakentamis-
11057: tyskokonaisuus. Selvitykset käsittelivät turve-      edellytyksiä.
11058:                                        1992 vp -     KK 606                                        3
11059: 
11060:    Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen       hintaneuvottelut ja esittää konkreettinen voima-
11061: mukaan Pudasjärven turvevoimalahankkeen to-          la-avustushakemus ministeriölle. Valtiovalta on
11062: teuttamisessa aletaan olla siinä vaiheessa, että     jo luonut perusedellytykset Pudasjärven turve-
11063: mahdollisten rakentajayhtiöiden ja turvetuotta-      voimalan toteuttamiselle.
11064: jayhtiöiden tulisi käydä turpeen toimitus- ja
11065:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
11066: 
11067:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
11068: 4                                          1992 vp -    KK 606
11069: 
11070: 
11071: 
11072: 
11073:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11074: 
11075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            i januari 1992. I den utreddes kostnaderna för
11076: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            torvproduktionen och konsekvenserna av den
11077: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         för vattendragen, hur tillräckliga torvresurserna
11078: dagsman Renko m.fl. undertecknade spörsmål              är och kostnaderna för investeringar och elpro-
11079: nr 606:                                                 duktion i ett torvkondenskraftverk med en elef-
11080:                                                         fekt om 150 MW samt kraftverkets lönsamhet.
11081:            Vad har Regeringen för avsikt att göra
11082:                                                             Resultaten av utredningarna visade att torv-
11083:         för att realisera den kläm om byggandet
11084:                                                         producenterna har tillräckligt med torvmyrar i
11085:         av ett torvkraftverk i Pudasjärvi som
11086:                                                         sin besittning för kraftverkets behov. Torrlägg-
11087:         godkändes av riksdagen 1986 och i an-
11088:                                                         ningen av kraftverksmyrarna förorsakar enligt
11089:         slutning till detta också se till att torvmy-
11090:                                                         utredningarna inte sådana skador på vattendra-
11091:         rarna försätts i exploaterbart skick.
11092:                                                         gen att torvproduktionen till följd av detta skulle
11093:                                                         förhindras, också om en behandling i vatten-
11094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
11095:                                                         domstolen är av nöden. Inte heller för de andra
11096: anföra följande:
11097:                                                         stora torvanvändarna, som Uleåborg och Kemi,
11098:    Utgående från riksdagens uttalanden om Pu-           äventyras tillgången på torv, fastän Pudasjärvi
11099: dasjärvi fattade statsrådet i februari 1987 beslut      skulle genomföras.
11100: om vissa åtgärder i anslutning till torvkraftverks-         De nya torvmyrar som ligger nära förlägg-
11101: projektet i Pudasjärvi. På basis av detta beslut        ningsplatsen för det eventuella kraftverket i Pu-
11102: har ett flertal åtgärder som främjar kraftverks-        dasjärvi är det nödvändigt att få i produktions-
11103: projektet i Pudasjärvi vidtagits. Bland annat har       skick för att kostnaderna för transport av torv
11104: Geologiska forskningscentralen inventerat ca            till anläggningen skall bli så låga som möjligt.
11105: 70 000 hektar torvmyrar i Pudasjärvi sedan år           Torvproducenterna och Pudasjärvi kommun har
11106:  1987. Forststyrelsen har överlåtit totalt ca 3 000     under tidigare år endast i ringa utsträckning
11107: hektar kraftverksmyrar till Vapo, Turveruukki           anhängiggjort behandlingen av dessa myrar vid
11108: och Pudasjärvi kommun för torvproduktion                vattendomstolen och detta har kunnat ses som
11109: med långvariga arrendekontrakt. Torvprodu-              avsaknad av tillstånd av vattendomstolen och en
11110: centerna och Pudasjärvi kommun har lyft statli-         fördröjning av dräneringsarbetena i torvanskaff-
11111: ga långfristiga lån med förmånliga villkor och          ningsområdet för kraftverket i Pudasjärvi. Enligt
11112: köpt torvmyrar och anskaffat produktionsmate-           de uppgifter som handels- och industriministe-
11113: riel för ca 5 milj. mark.                               riet har fått har det emellertid nu anhängiggjorts
11114:    Med sysselsättningsmedel har vatten- och mil-        mera behandlingar i vattendomstolen och saken
11115: jödistriktet i Uleåborg från 1987 låtit utarbeta        framskrider också till denna del.
11116: iståndsättningsplaner för ca 6 000 myrhektar.               Det grundläggande problemet med torvkon-
11117: Dränerings- och grundiståndsättningsarbetena            denskraftverket i Pudasjärvi är att projektet i sig
11118: på myrarna med sysselsättningsmedel har endast          enligt utredningarna inte är särskilt lönsamt utan
11119: kunnat utföras på ca 2 000 myrhektar till följd av      kännbara statliga understöd och detta i sin tur
11120: att tillstånd av vattendomstolen måste fås för          minskar intresset för projektet hos de storkrafts-
11121: huvuddelen av de nya torvkraftverksmyrarna              producenter som kan komma i fråga, närmast
11122: innan dräneringen kan inledas. Detta igen beror         Pohjolan Voima och Imatran Voima. Osäkerhet
11123: på ett ställningstagande från 1988 av vatten- och       finns också i fråga om hur torven behandlas vid
11124: miljöstyrelsens kollegium om den dränering av           beskattningen vad gäller den mervärdes- och
11125: myrarna som torvkraftverket i Pudasjärvi kräver         miljöbaserade beskattningen och detta torde
11126: och om de eventuella konsekvenser för vatten-           också påverka ovan nämnda bolags intresse för
11127: dragen denna dränering har.                             byggandet. Dessa kraftbolag har inte heller till
11128:    En tredelad konsultutredning, som gällde             handels- och industriministeriet lämnat in någon
11129: torvkraftverket i Pudasjärvi och som finansiera-        konkret ansökan om understöd för ett kraftverk
11130: des av handels- och industriministeriet, blev klar      i Pudasjärvi.
11131:                                         1992 vp -     KK 606                                        5
11132: 
11133:    Handels- och industriministeriet diskuterar       börjar realiserandet av torvkraftverksprojektet i
11134: fortsättningsvis med byggnadsaspiranterna och        Pudasjärvi vara i det skedet att eventuella bygg-
11135: den största aspiranten som torvleverantör, Vapo      nadsbolag och torvproducentbolag borde för-
11136: Oy. Dessutom preciserar en arbetsgrupp vid           handla om torvleveranser och -priser och kom-
11137: länsstyrelsen för Uleåborgs Iän under landshöv-      ma med en konkret ansökan om understöd för
11138: ding Siuruainens ledning de lokala byggnadsför-      kraftverket tili ministeriet. Statsmakten har re-
11139: utsättningarna för kraftverket i Pudasjärvi.         dan skapat grundförutsättningarna för att torv-
11140:    Enligt handels- och industriministeriets åsikt    kraftverket i Pudasjärvi skall kunna realiseras.
11141: 
11142:      Helsingforsden 17 december 1992
11143: 
11144:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
11145:                                                   1992 vp
11146: 
11147: Kirjallinen kysymys 607
11148: 
11149: 
11150: 
11151: 
11152:                                      Tiuri ym.: Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan kehittämissuun-
11153:                                          nitelman laatimisesta
11154: 
11155: 
11156:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11157: 
11158:     Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeises-     kuuksia luottoja ei saa, ja entisten luottojen
11159: sä asemassa Suomen kansantaloudessa. Niiden             vakuusvaatimuksia on tiukennettu. Tässä tilan-
11160: varaan jää yhä enemmän vastuuta tuotannon ja            teessa julkisten rahoittajien rooli on korostunut
11161: työllisyyden kasvusta, koska suuryritykset suun-        vakuuspulan lievittäjänä ja perusrahoituksen ta-
11162: taavat entistä enemmän laajennusinvestointe-            kaajana.
11163: jaan ulkomaille.                                            Valtiontakuukeskus on tärkeimpiä pkt-yri-
11164:     Kansantalouden ulkomaanvelka on kasvanut            tysten riskirahoituslähteitä. Viime vuonna Val-
11165: nopeasti samaan aikaan, kun viennin osuus               tiontakuukeskuksella oli oikeus myöntää pkt-
11166: bruttokansantuotteesta on huolestuttavasti pu-          yrityksille yhteensä miljardin markan takuut.
11167: donnut. Nyt tarvitaan investointien liikkeelle-         Valtuuksista käytettiin vain hieman yli kol-
11168: lähtöä, tarvitaan uusia yrityksiä, tarvitaan uusia      masosa. Muun muassa huipputekniikan teolli-
11169: vientiyrityksiä ja tarvitaan uusteollistamista. Jo-     suuden on ollut hyvin vaikea saada takuita.
11170: kainen menestyvän vientiyrityksen työntekijä            Tänä vuonna Valtiontakuukeskuksen myöntä-
11171: hankkii kymmenien suomalaisten elämiseen tar-           misvaltuudet on nostettu jo viiteen miljardiin
11172: vittavat valuuttatulot                                  markkaan. Kitsaus takuiden myöntämisessä ei
11173:     Tänä vuonna valtiovallan toimesta on valmis-        tue valtioneuvoston päättämää teollisuuspoli-
11174:  tunut useita raportteja, joissa esitetään toimia       tiikkaa.
11175:  pk-teollisuuden edistämiseksi. Myös hallituksen            Edellä mainituissa raporteissa on Tekesille
11176:  kannanotto teollisuus- ja työllisyyspoliittiseksi      esitetty huomattavasti lisää määrärahoja yrityk-
11177:  ohjelmaksi on pkt-myönteinen. Ammattiyhdis-            sille annettavaan tuotekehitystukeen. Suomessa
11178:  tysliikkeestä hallitukseen saakka vallitsee yksi-      tuen osuus yritysten tuotekehityskustannuksista
11179:  mielisyys siitä, että pkt-yritykset ovat keskeisessä   on nykyisin alle puolet tuen osuudesta muissa
11180:  asemassa kansantaloudessamme.                          OECD-maissa. Valtioneuvosto onkin päättänyt
11181:      Yksimielisyys ja hyvä tahto eivät kuitenkaan       myöntää ensi vuonna Tekesille erityisesti pk-
11182:  riitä. Suomella ei ole kansallista pkt-strategiaa,     teollisuudelle suunnattavan 100 milj. markan
11183:  jossa määriteltäisiin selvät tavoitteet ja keinot      lisämäärärahan. Samaan aikaan kuitenkin
11184:  niiden saavuttamiseksi. Strategian puuttumisen         Tekesin määrärahoista maksettavat kansainväli-
11185:  johdosta valtiovallan toimenpiteet ovat olleet         sen tutkimusyhteistyön jäsenmaksut nousevat
11186:  enemmän tai vähemmän impulsiivisia ja pakon            huomattavasti enemmän. Vastaava määräraho-
11187:  sanelemia. Selvien linjanvetojen puuttuminen on        jen lisäys on tarpeen, jottajäsenmaksut voitaisiin
11188:  näkynyt myös rahoittajien toiminnassa siten,           hyödyntää kotimaassa.
11189:  että poliittisten päätöksentekijöiden hyvä tahto           Edellä esitettyjen seikkojen lisäksi on huomio-
11190:  ei ole toteutunut niin kuin on ajateltu. Tämä on       ta kiinnitettävä soveltavan tutkimuksen ja perus-
11191:  tullut ilmi mm. KERAn ja Valtiontakuukeskuk-           tutkimuksen osuuteen teollisuuden kilpailuky-
11192:  sen rahoituksessa epäoikeudenmukaisuuksina ja          vyn ja uuden teollisuuden kehittymisen perusta-
11193:   sattumanvaraisena päätöksentekona.                    na. On välttämätöntä huolehtia siitä, että kan-
11194:      Pkt-yritysten suurin tämän hetken ongelma          sallinen innovaatioketju koulutuksesta ja tutki-
11195:   on pankkien kyvyttömyys rahoittaa yrityksiä ja        muksesta tuotekehitykseen toimii tehokkaasti.
11196:  pankkien pyrkimys vähentää yritysten luotonan-         Se edellyttää lisäresursseja teknologiaa edistä-
11197:   nossa syntyneitä riskejä. Pankkirahoituksen on-       vään korkeakoulututkimukseen ja vaatii koordi-
11198:   gelmat kärjistyvät vakuuspulaan, sillä hyvienkin      nointia opetusministeriön sekä kauppa- ja teolli-
11199:   yritysten vakuudet on jo käytetty. Ilman va-          suusministeriön kesken.
11200: 
11201:  220051L
11202: 2                                           1992 vp -    KK 607
11203: 
11204:    Nyt tarvitaan nopeasti selvä kansallinen pkt-         tyksen 37 §:n    momenttiin viitaten esitämme
11205: strategia,jossa on määritelty Suomen pkt-tavoit-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11206: teet sekä resurssit ja keinot, joilla niihin pyritään.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11207: Julkiset rahoittajat, erityisesti KERA ja Valtion-
11208: takuukeskus tarvitsevat ohjeita suunnitellessaan                   Aikooko Hallitus laatia Suomen pkt-
11209: toimintaansa ja kohdistaessaan omaa rahoitus-                   strategian, jossa esitetään maan pkt-ta-
11210: taan.                                                           voitteet sekä resurssit ja keinot tavoittei-
11211:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              den saavuttamiseksi?
11212: 
11213:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1992
11214: 
11215:                       Martti Tiuri                                Hannele Luukkainen
11216:                       Lauri Metsämäki                             Kaarina Dromberg
11217:                                           1992 vp -     KK 607                                         3
11218: 
11219: 
11220: 
11221: 
11222:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11223: 
11224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sä neuvoa-antavana elimenä kauppa- ja teolli-
11225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suusministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnan
11226: olette 16 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn             tulee erityisesti:                           ·
11227: kirjeenne n:o 1977 ohella toimittanut valtioneu-            - osallistua pk-yritysten kannattavuuskehi-
11228: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            tyksen, kilpailukyvyn ja toiminnan rahoitus-
11229: kansanedustaja Tiurin ym. näin kuuluvasta kir-          mahdollisuuksien seurantaan,
11230: jallisesta kysymyksestä n:o 607:                            - käsitellä pk-yritysten hallinnon, tuotteis-
11231:                                                         ton ja tuotannon, markkinoinnin, rahoituksen,
11232:           Aikooko Hallitus laatia Suomen pkt-           neuvonnan ja koulutuksen sekä alan tutkimus-
11233:        strategian, jossa esitetään maan pkt-ta-         toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita,
11234:        voitteet sekä resurssit ja keinot tavoittei-         - huolehtia pk-yritysten edistämistoimenpi-
11235:        den saavuttamiseksi?                             teiden koordinoinnista hallinnossa ja asettaa
11236:                                                         tätä tarkoitusta varten yritystoiminnan kannalta
11237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             keskeisiä hallinnonaloja edustava neuvottelu-
11238: taen seuraavaa:                                         kunnan pysyvä jaosto sekä
11239:                                                             - tehdä toimenpide-esityksiä edellä maini-
11240:    Hallituksen 1.10.1992 tekemässä kannanotos-          tuista asioista samoin kuin muista pk-yritysten
11241: sa lyhyen ja keskipitkän aikavälin työllisyys- ja       toimintaedellytysten kannalta keskeisistä asiois-
11242: teollisuuspoliittiseksi ohjelmaksi on todettu           ta.
11243: mm., että vuoden 1994 talousarvion valmiste-                Lisäksi neuvottelukunnan ja edellä tarkoite-
11244: luun liittyen luodaan kansallinen pk-politiikka.        tun pysyvänjaoston tulee vuoden 1994 talousar-
11245: Tämä valmistelu tapahtuu kauppa- ja teollisuus-         vioesityksen valmisteluun liittyen laatia ehdotus
11246: ministeriön asettaman toimikunnan johdolla.             kansalliseksi pk-politiikaksi.
11247:    Valtioneuvosto on 19.11.1992 tekemällään                 Pk-neuvottelukunnan työ on käynnistynyt, ja
11248: päätöksellä asettanut pienen ja keskisuuren yri-        se tulee ensi vaiheessa paneutumaan mm. mainit-
11249: tystoiminnan neuvottelukunnan toimimaan pie-            tuun pk-politiikan valmisteluun.
11250: nen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämises-
11251:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
11252: 
11253:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
11254: 4                                         1992 vp -     KK 607
11255: 
11256: 
11257: 
11258: 
11259:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11260: 
11261:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ler att främja småföretags och medelstora före-
11262: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         tags verksamhet. Delegationen skall särskilt:
11263: 1977 av den 16 november 1992 till vederbörande            - delta i tillsynen över sm-företagens lön-
11264: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      samhetsutveckling, konkurrenskraft och finan-
11265: de av riksdagsman Tiuri m.fl. undertecknade            sieringsmöjligheterna för verksamheten,
11266: spörsmål nr 607:                                          - behandla ärenden i anslutning till utveck-
11267:                                                        lingen av sm-företagens förvaltning, produktsor-
11268:           Har Regeringen för avsikt att utarbeta       timent och produktion, marknadsföring, finan-
11269:        en finländsk smi-strategi där landets smi-      siering, rådgivning och utbildning samt av forsk-
11270:        mål samt resurser och medel för att             ningen inom området,
11271:        uppnå dessa mål presenteras?                       - sörja för koordineringen av åtgärderna
11272:                                                        inom förvaltningen för främjande av sm-företa-
11273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gen och för detta ändamål tillsätta en bestående
11274: anföra följande:                                       sektion inom delegationen som representerar de
11275:                                                        förvaltningsgrenar som är viktiga med tanke på
11276:    1 regeringens ställningstagande till ett syssel-    företagsverksamheten samt
11277: sättnings- och industripolitiskt program på kort          - komma med åtgärdsförslag i ovan nämn-
11278: och medellång sikt av den 1 oktober 1992 kon-          da ärenden och detsamma gäller andra ärenden
11279: stateras bl.a. att i anslutning till beredningen av    som är viktiga med tanke på sm-företagens
11280: budgeten för 1994 skapas en nationell sm-poli-         verksamhetsförutsättningar.
11281: tik. Denna beredning sker under ledning av en             Dessutom skall delegationen och den beståen-
11282: kommission som handels- och industrirniniste-          de sektion som avses ovan i anslutning till
11283: riet tillsätter.                                       beredningen av propositionen med förslag till
11284:    Statsrådet har med ett beslut av den 19             statsbudget för 1994 utarbeta ett förslag till
11285: november 1992 tillsatt en delegation för småföre-      nationell sm-politik.
11286: tags och medelstora företags verksamhet som               Sm-delegationen har inlett sitt arbete och den
11287: skall verka som rådgivande organ i samband             kommer i första skedet att satsa bl.a. på nämnda
11288: med handels- och industriministeriet då det gäl-       beredning av en sm-politik.
11289: 
11290:      Helsingfors den 18 december 1992
11291: 
11292:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
11293:                                                   1992 vp
11294: 
11295: Kirjallinen kysymys 608
11296: 
11297: 
11298: 
11299: 
11300:                                     Laine: Euroopan yhdentymiseen liittyvistä hallituksen esitysten
11301:                                         laatimisohjeista
11302: 
11303: 
11304:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11305: 
11306:     Valtioneuvosto antoi 12.11.1992 uudet halli-        ruslähtökohta on kuitenkin laatiruisohjeissa
11307: tuksen esitysten laatiruisohjeet (asian n:o 3075/       käännetty ylösalaisin.
11308: 41192 OM). Asiaa koskevista dokumenteista il-               Laatiruisohjeet voidaan käytännössä ymmär-
11309: menee, että ohjeissa ei käsitellä ETA-sopimuk-          tää siten, että säädösten harmonisoiminen on
11310: seen liittyviä kysymyksiä. Tämä seikka on syytä         tärkeämpää kuin pyrkiminen sisällöltään mah-
11311: pitää mielessä luettaessa seuraavaa laatiruis-          dollisimman hyvään lainsäädäntöön. Ainoas-
11312: ohjeiden sivulta 10 lainattua tekstiä:                  taan yhdentämisestä ja harmonisoinnista poik-
11313:     "Jos esityksellä on liittymäkohtia Euroopan         keaminenhan on perusteltava. Vaikka harmoni-
11314: taloudelliseen integraatioon, perusteluissa on se-      sointia edistävä lakiehdotus olisi sisällöltään ja
11315: lostettava ehdotuksen suhde Euroopan taloudel-          Suomen kansallisten etujen kannalta huonoin
11316: lisen yhdentymisen puitteissa toteutettuihin tai        ajateltavissa olevista vaihtoehdoista, integroivaa
11317: suunnitteilla oleviin sääntelyihin. Erityisesti on      harmonisointia ja sisällöltään heikkolaatuisim-
11318: selostettava, miltä osin ehdotus välittömästi liit-     paan lakiehdotukseen päätymistä ei laatiruis-
11319: tyy näihin sääntelyihinja miltä osin mahdollises-       ohjeiden mukaan ilmeisestikään tarvitsisi perus-
11320: ti kysymys on muista ehdotuksista. Jos ehdotus          tella.
11321: poikkeaa integraation puitteissa omaksutuista               Harmonisointia ja integraatiota edistävän la-
11322:  tai suunnitelluista sääntelyistä, perusteluissa on     kiehdotuksen laatiminen on näin ollen säädös-
11323: mainittava poikkeamisen sisällöstä ja merkityk-         valmistelijan näkökulmasta useinkin hyvin help-
11324:  sestä. Samoin on perusteltava, miksi poikkea-          po ja kenties houkuttelevalta tuntuva vaihto-
11325:  mista ehdotetaan."                                     ehto. Vierasperäisten säädösten jäljitteleminen
11326:     Lainauksesta huomataan, että lainvalmiste-          on tavallisesti paljon yksinkertaisempaa kuin
11327:  lumme kytketään Euroopan taloudelliseen in-            laatia sellainen säädösehdotus, jonka sisältö par-
11328:  tegraatioon. Tällä käsitteellä oletettavasti tarkoi-   haalla mahdollisella tavalla edistää Suomen kan-
11329:  tetaan lähinnä tai ainakin muun ohessa Euroo-          sallisia etuja. - Laatiruisohjeita koskevassa
11330:  pan yhteisön (EY) toimintaa. Kyseessä on joka          asiakirja-aineistossa korostetaan ohjeiden nou-
11331:  tapauksessa Euroopan taloudellinen integraatio         dattamisen tärkeyttä ja sitä, ettei niistä tulisi
11332:  ylipäätään eikä yksinomaan sellainen integraa-         poiketa ilman erityistä syytä.
11333:  tio, johon Suomi on sopimusteitse sitoutunut.             Toisin kuin silloin tällöin väitetään, Suomen
11334:     Lainauksesta välittyy vaikutelma, jonka mu-         jäsenyys EY:ssä tai Euroopan unionissa (EU) ei
11335:  kaan Euroopan taloudellisen integraation puit-         suinkaan lisää Suomen kansallista valinnanva-
11336:  teissa omaksutut ja suunnitteilla olevat sääntelyt     raa. Integraatio ja varsinkin ED-jäsenyys mer-
11337:  otetaan suomalaisessa lainvalmistelussa lähtö-         kitsevät sitoutumista. (Viittaan osastopäällikkö
11338:  kohdiksi. Lakiehdotusten suhde noihin säänte-          Jaakko Blombergin 11.8.1992 suurlähettiläsko-
11339:  lyihinhän pitää selostaa ja sääntelyistä poikkea-      kouksessa pitämään alustukseen aiheesta Suomi
11340:  minen on perusteltava.                                 ja EY:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka,
11341:      Erityisesti perusteluvelvollisuuden muotoilu       jossa hän on mm. todennut: "EU:n jäsenyys
11342:  herättää huomiota. Itsenäisessä maassa on luon-        merkitsee sitoutumista, liittoutumista.") Sitou-
11343:  tevaa edellyttää viranomaisten perustelevan kan-       tuminen johtaa ainakin Suomen tapauksessa
11344:   tansa eritoten siinä tapauksessa, että ne itsetar-    kansallisen edun mukaisten vaihtoehtojen vähe-
11345:   koituksellisesti ja sisällöltään parhaaseen lain-     nemiseen. Mikäli integraatio Suomen osalta
11346:   säädäntöön pyrkiruisestä tinkien seuraavat ja         edelleenkin syvenee, voimme tulevaisuudessa
11347:   myötäilevät vierasperäistä sääntelyä. Tämä pe-        yhä harvemmin valita tiemme puhtaasti kan-
11348: 
11349:  220051L
11350: 2                                         1992 vp -    KK 608
11351: 
11352: sallisten intressien mukaisesti. Säädösten har-        kaan EY:n komission varapuheenjohtaja Hen-
11353: monisoiminen on suomalaiskansallisia valinta-          nig Christophersen on sanonut: "Suomi sekä
11354: mahdollisuuksia supistavan strategian tärkeä           myös hakemuksensa jättäneet Itävalta ja Ruotsi
11355: väline.                                                ovat jo parin vuoden ajan sopeuttaneet lainsää-
11356:     Laatimisohjeiden soveltamisen todennäköise-        däntöään EY:n direktiivejä vastaavaksi.")
11357: nä seurauksena on, että suomalaisten säädösval-           Mikäli lainsäädäntöämme jo nyt aletaan
11358: mistelijoiden harkinnanvara ja liikkumatila käy-       muokata EY-normien mukaiseksi yli sen, mikä
11359: tännössä pienenevät. Tällä on kiistattomia yhty-       johtuu esim. ETA-sopimuksesta, tulevan integ-
11360: mäkohtia Suomen täysivaltaisuuden (HM 1 §)ja           raatiokansanäänestyksen osanottajilta saatetaan
11361: itsenäisyyden laatuun ja määrään. Laatimisoh-          ottaa pois valinnanmahdollisuus, jolla he voisi-
11362: jeilla Suomea työnnetään ponnekkaasti ja vähäi-        vat torjua EY-säädöksistä Suomelle aiheutuvat
11363: sin argumentein EY-integraatioon syvemmälle            vaarat ja haitat.
11364: kuin mikään Suomea sitova valtiosopimus edel-             On sangen yllättävää, että oikeusministeriöstä
11365: lyttää. - On erittäin aiheellista kysyä tällaisen      on esitelty hallituksen esitysten laatimisohjeet,
11366: menettelytavan perusteluja, myös juridisia pe-         jotka niin kiistattoman selvästi ajavat Suomea
11367: rusteluja.                                             EY:n tai EU:n yhteyteen. Vielä aivan viime
11368:     Laatimisohjeiden ongelmallisuutta vielä lisää      päivinähän on julkisuudessa esitetty tietoja,
11369: se, että ne on annettu suhteellisen alhaisella         joista on ollut pääteltävissä, että oikeusminis-
11370: säädöshierarkkisella tasolla eli valtioneuvoston       teri suhtautuu Suomen EY-jäsenyyteen aina-
11371: päätöksen muodossa, vaikka ne vaikuttavat hy-          kin jossain määrin kriittisesti. (Viittaan Turun
11372: vin voimakkaasti Suomen suvereniteetin ja lain-        Sanomissa 15.11.1992 sivulla 7 olleeseen Ei
11373: säädännön kehitykseen. Alhainen säädöstaso             Paavo Väyrystä presidenttiehdokkaaksi -nimi-
11374: saattaa myös vaikuttaa siten, että ohjeet eivät        seen artikkeliin, jonka mukaan mipisteri Tytti
11375: kovinkaan laajalti ylitä tiedotusvälineiden uu-        Isohookana-Asunmaa on mm. todennut, että
11376: tiskynnystä. Huolimatta siitä, että laatimisohjei-     oikeusministeri Hannele Pokka on ilmaissut
11377: den sisältö on monesta syystä erittäin laajakan-       EY-vastaisuutensa.)
11378: toinen ja heijastuu syvästi Suomen aseman                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11379: muotoutumiseen, ohjeet saattavat jäädä vaille          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11380:  riittävän analyyttistä ja laajaa julkista erittelyä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11381: ja arviointia.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11382:      On syytä tähdentää, että perusteluvelvollisuus
11383: koskee laatimisohjeiden mukaan myös poikkea-                      Miksi Hallitus edellyttää lainvalmiste-
11384: mista sellaisista sääntelyistä, joita on vasta suun-          lijoiden selostavan lakiehdotusten suh-
11385: niteltu Euroopan taloudellisen integraation puit-             teen Euroopan taloudellisen yhdentymi-
11386: teissa. Suomalainen lainvalmistelu saatetaan                  sen puitteissa toteutettuihin tai suunnit-
11387:  näin kytkeä EY:n oikeusjärjestykseen jopa tiu-               teilla oleviin sääntelyihin siltäkin osin
11388:  kemmin kuin joidenkin EY-maiden lainvalmiste-                kuin kyse on sellaisesta integraatiosta,
11389: lu. Tuskinpa kaikissa EY :n jäsenvaltioissakaan               johon Suomi ei ole sopimusteitse sitou-
11390:  on säädöksiä valmisteltaessa pakko ottaa huo-                tunut,
11391: mioon suunnitteluasteella olevia EY-säädöksiä.                    mistä oikeudellisista ja muunlaisista
11392:      On vaarana, että laatimisohjeiden soveltami-             syistä Hallitus edellyttää, että lainvalmis-
11393:  sen lopputulosta eli kansainvälisoikeudellisiin              telijoiden pitäisi esittää perusteluja, mi-
11394: velvoitteisiin perustumattoman ja laajan harmo-               käli he ehdottavat poikettavan Suomea
11395:  nisoinnin toteuttamista käytetään myöhemmin                  sitomattoman integraation puitteissa
11396:  argumenttina sille, että Suomen pitäisi liittyä              omaksutuista tai suunnitelluista sään-
11397:  EY:hyn tai EU:hun. Voidaan ehkä väittää, että                telyistä,
11398:  meillä ei ole enää paljoakaan menetettävää,                      kuinka Hallitus aikoo huolehtia siitä,
11399:  koska olemme jo etukäteen muuttaneet säädök-                 etteivät vierasperäiset säännökset halli-
11400:  siämme EY:n säädösten kaltaisiksi. Lehdistössä               tuksen esitysten laatimisohjeita sovellet-
11401:  on jo näkynyt uutisia, jotka kenties jossain                 taessa vaikuta suomalaiseen säädösval-
11402:  määrin viittaavat tämänsuuntaiseen näkemysta-                misteluun enempää kuin Suomea sitovat
11403:  paan. (Viittaan Turun Sanomissa 23.5.1992 si-                sopimukset (esim. ETA-sopimus) ehdot-
11404:  vulla 13 olleeseen Suomi pääsee sutjakasti EY:n              tomasti vaativat ja ettei suomalaisen sää-
11405:  täysjäseneksi -nimiseen artikkeliin, jonka mu-               dösvalmistelun vielä vapaana olevaa liik-
11406:                                    1992 vp -   KK 608                                       3
11407: 
11408:  kumatilaa vapaaehtoisesti supisteta jäljit-         mällä ei tehdä tyhjäksi tulevassa integ-
11409:  telemällä tai myötäilemällä vierasperäisiä          raatiokansanäänestyksessä käytettävissä
11410:  säännöksiä, sekä                                    olevaa valinnanvaraa ja että äänestäjille
11411:     miten Hallitus aikoo taata ja varmis-            jää todellinen mahdollisuus valita EY-
11412:  taa sen, että laatiruisohjeita soveltamalla         normiston haitat ja vaarat täydellisesti
11413:  ja EY-normien kaltaisia säädöksiä säätä-            torjuva vaihtoehto?
11414: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
11415: 
11416:                                        Ensio Laine
11417: 4                                        1992 vp -    KK 608
11418: 
11419: 
11420: 
11421: 
11422:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11423: 
11424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa Suomen suhde Euroopan taloudelliseen in-
11425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tegraatioon on näin ollen ollut se, että eduskunta
11426: olette 17 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           on hyväksynyt Euroopan talousalueesta tehdyn
11427: kirjeenne n:o 2032 ohella toimittanut valtioneu-      sopimuksen (ETA-sopimus), mutta sopimus ei
11428: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-        ole tullut voimaan ja että Suomi on hakenut
11429: sanedustaja Ensio Laineen näin kuuluvan kirjal-       Euroopan yhteisöjen (EY) jäsenyyttä, mutta
11430: lisen kysymyksen n:o 608:                             jäsenyysneuvottelut eivät ole vielä alkaneet. Tä-
11431:                                                       män vuoksi integraation osalta ei ole voitu antaa
11432:            Miksi Hallitus edellyttää lainvalmiste-    mitään konkreettisesti tiettyyn sopimukseen tai
11433:        lijoiden selostavan lakiehdotusten suh-        velvoitteeseen liittyviä ohjeita, vaan integraatio-
11434:        teen Euroopan taloudellisen yhdentymi-         ta koskeva ohjeiden kohta on jouduttu kirjoitta-
11435:        sen puitteissa toteutettuihin tai suunnit-     maan yleiseen muotoon. Kysymyksessä tarkoi-
11436:        teilla oleviin sääntelyihin siltäkin osin      tettu kohta koskee hallituksen esitysten peruste-
11437:        kuin kyse on sellaisesta integraatiosta,       lujen alajaksoa "Riippuvuus kansainvälisistä
11438:        johon Suomi ei ole sopimusteitse sitoutu-      sopimuksista ja velvoitteista" ja sanamuotonsa
11439:        nut,                                           mukaisesti sellaisia esityksiä, joilla "on liittymä-
11440:            mistä oikeudellisista ja muunlaisista      kohtia Euroopan taloudelliseen integraatioon".
11441:        syistä Hallitus edellyttää, että lainvalmis-   Nämä seikat rajaavat ohjeiden kyseisen kohdan
11442:        telijoiden pitäisi esittää perusteluja, mi-     soveltamisalan.
11443:        käli he ehdottavat poikettavan Suomea              Hallitusmuodon 18 §:n 2 momentin mukaan
11444:        sitomattoman integraation puitteissa            esitysehdotukset laatii valtioneuvosto. Halli-
11445:        omaksutuista tai suunnitelluista säänte-        tuksen esitysten laatimisohjeet on annettu tä-
11446:        lyistä,                                         män säännöksen nojalla. Koska kysymyk-
11447:            kuinka Hallitus aikoo huolehtia siitä,      sessä ovat "ohjeet", ne eivät ole velvoittavia.
11448:        etteivät vierasperäiset säännökset halli-       Ohjeilla pyritään siihen, että hallituksen esityk-
11449:        tuksen esitysten laatimisohjeita sovellet-      set ovat rakenteeltaan yhtenäiset. Tavoitteena
11450:        taessa vaikuta suomalaiseen säädösval-          on, että esitykset ovat selkeät ja havainnolliset
11451:        misteluun enempää kuin Suomea sitovat          ja että ne sisältävät kaikki tarpeelliset tiedot.
11452:        sopimukset (esim. ETA-sopimus) ehdot-           Ohjeet koskevat siis lähinnä esitysten rakennet-
11453:         tomasti vaativat ja ettei suomalaisen sää-     ta ja kirjoittamistapaa. Esitysten asiasisällön
11454:         dösvalmistelun vielä vapaana olevaa liik-      hallitus ratkaisee kunkin esityksen osalta erik-
11455:         kumatilaa vapaaehtoisesti supisteta jäljit-    seen.
11456:         telemällä tai myötäilemällä vierasperäisiä        Ottaen huomioon sen tilanteen, joka tällä
11457:         säännöksiä, sekä                               hetkellä vallitsee Suomen suhteissa Euroopan
11458:            miten Hallitus aikoo taata ja varmis-       taloudelliseen integraatioon, on luonnollista,
11459:         taa sen, että laatimisohjeita soveltamalla     että silloin, kun jollakin esityksellä on liittymä-
11460:        ja EY-normien kaltaisia säädöksiä säätä-        kohtia Euroopan taloudelliseen integraatioon,
11461:         mällä ei tehdä tyhjäksi tulevassa integ-       sitä valmisteltaessa selvitetään ja myös esityksen
11462:         raatiokansanäänestyksessä käytettävissä        perusteluissa selostetaan yhdentymisen puitteis-
11463:         olevaa valinnanvaraa ja että äänestäjille      sa toteutetut tai suunnitteilla olevat järjestelyt ja
11464:        jää todellinen mahdollisuus valita EY-          esityksen suhde niihin. Ohjeiden tarkoituksena
11465:         normiston haitat ja vaarat täydellisesti       on, että myös integraatioon liittyvissä asioissa
11466:         torjuva vaihtoehto?                            eduskunta saa päätöksentekoa varten riittävän
11467:                                                        informaation. Näiden seikkojen selostamatta
11468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jättäminen ei sitä paitsi olisi hyvän lainvalmiste-
11469: vasti seuraavaa:                                       lutavan mukaista.
11470:                                                           Se seikka, otetaanko EY-säädökset Suomen
11471:    Valtioneuvosto antoi uudet hallituksen esitys-      lainsäädännössä huomioon vain ETA-sopimuk-
11472: ten laatimisohjeet 12.11.1992. Ohjeita annettaes-      sen asettamien miniiDivaatimusten mukaisesti
11473:                                          1992 vp -   KK 608                                      5
11474: 
11475: vai laajemmaltikin, ratkaistaan kunkin esityksen     Kysymystä on jo tarkemmin käsitelty kansan-
11476: osalta erikseen, eikä hallituksen esitysten laati-   edustaja Laineen kirjalliseen kysymykseen n:o
11477: misohjeilla edes voida säännellä tätä kysymystä.     522 annetussa vastauksessa.
11478:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992
11479: 
11480:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
11481: 6                                         1992 vp -    KK 608
11482: 
11483: 
11484: 
11485: 
11486:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11487: 
11488:   I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
11489: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         anföra följande:
11490: 2032 av den 17 november 1992 till vederbörande
11491: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-         Statsrådet gav den 12.11.1992 nya proposi-
11492: de av riksdagsman Ensio Laine undertecknade            tionsanvisningar. Då anvisningarna gavs har
11493: spörsmå1 nr 608:                                       Fin1ands förhållande till den europeiska ekono-
11494:                                                        miska integrationen alltså varit sådant att riks-
11495:            Varför förutsätter Regeringen att lag-      dagen har godkänt avta1et om det Europeiska
11496:        beredarna skall referera förhållandet           ekonomiska samarbetsområdet (EES-avtalet)
11497:        mellan lagförslagen och sådana regle-           men att avtalet inte har trätt i kraft samt att
11498:        ringar som genomförts eller planeras            Finland har ansökt om medlemskap i de Euro-
11499:        inom ramen för den europeiska ekono-            peiska gemenskaperna (EG) men att medlems-
11500:        miska integrationen också till den del det      förhandlingarna inte ännu har inletts. Av den-
11501:        är fråga om sådan integration som Fin-          na anledning har det inte beträffande integra-
11502:        land inte har förbundit sig till genom ett      tionen varit möjligt att ge sådana anvisningar
11503:        fördrag,                                        som konkret skulle anknyta till ett visst avtal
11504:            av vi1ka juridiska och andra orsaker        eller en viss förpliktelse utan den punkt i anvis-
11505:        förutsätter Regeringen att lagberedarna         ningarna som gäller integrationen har av nöd-
11506:        skall motivera förslag om avvikelser från       tvång utformats mycket allmänt. Den punkt
11507:        regleringar som antagits eller planerats        som avses i spörsmålet gäller beroendet av in-
11508:        inom ramen för en sådan integration som         ternationella fördrag och förpliktelser som in-
11509:        inte binder Finland,                            går i avsnittet om regeringspropositionernas
11510:            hur ämnar Regeringen se till att stad-      motiveringar och enligt sin ordalydelse sådana
11511:        ganden med främmande ursprung inte då           propositioner som har anknytningspunkter till
11512:        propositionsanvisningarna tillämpas in-         den europeiska ekonomiska integrationen.
11513:        verkar på den finska lagberedningen mer         Dessa omständigheter avgränsar tillämpnings-
11514:        än vad de avtal som binder Finland (t.ex.       området för den ifrågavarande punkten i anvis-
11515:        EES-avtalet) ovillkorligen kräver samt se       ningarna.
11516:        till att den rörelsefrihet som den finska          Enligt 18 § 2 mom. Regeringsformen utarbe-
11517:        lagberedningen ännu har, inte frivilligt        tar statsrådet förslagen till propositioner. Propo-
11518:        begränsas genom plagiat eller anpassning        sitionsanvisningarna har givits med stöd av detta
11519:        till stadganden med främmmande ur-              stadgande. Eftersom det är fråga om anvisningar
11520:        sprung, samt                                    är de inte förp1iktande. Syftet med anvisningarna
11521:            hur ämnar Regeringen garantera och          är att regeringens propositioner skall vara enhet-
11522:        säkerställa att man inte genom att tilläm-      liga till sin struktur. Målsättningen är att propo-
11523:        pa anvisningarna och genom att stifta           sitionerna skall vara klara och åskådliga samt att
11524:        författningar med normer av EG-typ eli-         de skall innehålla alla nödvändiga uppgifter.
11525:        minerar den valmöjlighet som skall stå          Anvisningarna gäller följaktligen närmast pro-
11526:        till buds i den kommande folkomröst-            positionernas struktur och skrivsätt. Propositio-
11527:        ningen om integrationen och att för de          nernas sakinnehåll avgörs av regeringen skilt för
11528:        röstberättigade kvarstår en verklig möj-        varje enskild proposition.
11529:        lighet att välja ett alternativ som fullstän-      Med beaktande av den situation som för
11530:        digt avvärjer EG-normernas skadeverk-           närvarande råder beträffande Finlands förhål-
11531:        ningar och faror?                               lande till den europeiska ekonomiska integratio-
11532:                                          1992 vp -   KK 608                                         7
11533: 
11534: nen är det naturligt att man då en proposition       för övrigt inte uppfylla kraven på god lagbered-
11535: har anknytningspunkter till den europeiska eko-      ningssed.
11536: norniska integrationen vid beredningen utreder          Huruvida EG-rättsakterna skall beaktas i
11537: och i propositionsmotiveringarna också refere-       finsk lagstiftning endast i enlighet med de mini-
11538: rar de regleringar som genomförts eller planerats    mikrav som EES-avtalet uppställer eller i en
11539: inom ramen för integrationen samt propositio-        vidare omfattning är en omständighet som av-
11540: nens förhållande till dessa. Syftet med anvisning-   görs skilt för varje proposition och denna fråga
11541: arna är att riksdagen skall få en tillräcklig        kan inte ens regleras genom propositionsanvis-
11542: information för att kunna fatta beslut också i       ningarna. Denna fråga har redan behandlats
11543: ärenden som anknyter till integrationen. Att         närmare i det svar som gavs på riksdagsman
11544: dessa omständigheter lämnas orefererade skulle       Laines spörsmål nr 522.
11545: 
11546:      Helsingfors den 11 december 1992
11547: 
11548:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
11549:                                                  1992 vp
11550: 
11551: Kirjallinen kysymys 609
11552: 
11553: 
11554: 
11555: 
11556:                                     Paloheimo ym.: Taiteilijaeläkkeiden määrän säilyttämisestä nykyi-
11557:                                         sellään
11558: 
11559: 
11560:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11561: 
11562:    Taiteellista ammattia harjoittavien, kuten ku-         Menettely tulee johtamaan siihen, että osa
11563: vataiteilijoiden, näyttelijöiden, säveltäjien, muu-    taiteilijoista putoaa lähes kokonaan eläketurvan
11564: sikoiden ja kirjailijoiden, eläke-edut ovat toistai-   ulkopuolelle. Erityisen vaikeaan asemaan jäävät
11565: seksi olleet hajanaisen ja osittain sattumanvarai-     ne vapaat taiteilijat, joilla ei ole vakituista työ-
11566: sen lainsäädännön määrittelemiä.                       suhdetta. Menettelyä ei voida pitää kohtuullise-
11567:    Taiteilijat ovat olleet yrittäjäeläkkeen (YEL),     na, ei myöskään voida vedota yksittäisiin, melko
11568: työeläkkeen (TEL) tai taiteilijan eläkkeen             harvinaisiin tapauksiin, joiden kohdalla koko-
11569: (TaEL) piirissä. Näitä ei kokonaisuutena voida         naiseläke muodostuu korkeaksikin.
11570: pitää kattavina. Taiteilijoita ei voida pitää nor-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11571: maaleina yrittäjinä, monet eivät ole vakituisessa      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11572: työsuhteessa ja viimeksi mainittu eläke kattaa         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11573: vain satunnaisista työtehtävistä seuraavat eläke-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11574: edut.                                                  sen:
11575:    Näiden rinnalla on valtion taiteilijaeläke, joka
11576: on myönnetty 65 taiteilijalle tai näitä vastaavalle               Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
11577: nimetylle määrälle ositettuna vuosittain ja joka               että taiteilijoiden ammattikunta koko-
11578: on maksettu edellä esitettyjen eläkkeiden lisäksi.             naisuudessaan pysyy tulevaisuudessa
11579: Hallituksella on nyt tarkoituksena asteittain vä-              kohtuullisen eläketurvan piirissä?
11580: hentää vuosittain myönnettävien valtion taiteili-
11581: jaeläkkeiden määrä 65:stä 35:een.
11582:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
11583: 
11584:           Eero Paloheimo                   Satu Hassi                    Pekka Räty
11585:           Jörn Donner                      Riitta Saastamoinen           Paavo Nikula
11586:                    Tina Mäkelä                                   Antero Kekkonen
11587: 
11588: 
11589: 
11590: 
11591: 22005IL
11592: 2                                         1992 vp -   KK 609
11593: 
11594: 
11595: 
11596: 
11597:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11598: 
11599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lija- ja toimittajaeläketyöryhmä (Opetusministe-
11600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riön työryhmien muistioita 1987:23). Se ehdotti
11601: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eläkejärjestelmään muutoksia. Ehdotuksen mu-
11602: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Palo-       kaan eläkkeiden määrää olisi ollut jonkin verran
11603: heimon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vähennettävä silloisesta määrästä eli 65:stä
11604: sen n:o 609:                                          50:een. Samalla työryhmä ehdotti, että luotaisiin
11605:                                                       erillinen elämäntyöstä annettava kertaluontei-
11606:            Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,      nen taiteilija-apurahan suuruinen valtionpalkin-
11607:         että taiteilijoiden ammattikunta koko-        to. Se ehdotti niiden määräksi viisi kappaletta.
11608:         naisuudessaan pysyy tulevaisuudessa           Työryhmä katsoi myös, että eläkkeiden määrän
11609:         kohtuullisen eläketurvan piirissä?            vähentäminen edellytti 15-vuotisten apurahojen
11610:                                                       määrän kasvattamista 30:llä aikaisemmin pää-
11611:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         tettyjen lisäksi.
11612:                                                           Osalle taiteilijakunnasta kertyy nykyisin
11613:    Taiteilijaeläkejärjestelmä on suomalaisena         normaali työeläke. Kaikki taidelaitoksissa
11614: käytäntönä vanha. Se luotiin jo 1800-luvulla.         työskentelevät ja eräät muutkin taiteilijat saa-
11615: Silloin alettiin maksaa kansallisesti merkittäville   vat lain säätämän työeläkkeen. Vapaat taiteili-
11616: taiteilijoille eläkettä (pension) heidän työskente-   jat taas joutuvat maksamaan itse itselleen lain
11617: lymahdollisuuksiensa turvaamiseksi. Tuolloin          edellyttämän yrittäjäeläkelain (YEL) tai taitei-
11618: myönnetty eläke oli enemmän apurahan kaltai-          lijaeläkejärjestelmän (TaEL) mukaisen eläke-
11619: nen kuin eläke tämän käsitteen nykyisessä mie-        turvan.
11620: lessä. Saajan ikä taikka varallisuus ei vaikutta-         YEL:n piirissä olevien taiteilijoiden on käy-
11621: nut eläkkeen saamiseen. Eläke (pension) oli           tännössä vaikea määritellä ja hoitaa eläketur-
11622: käytännössä elämänikäinen apuraha, jolla val-         vaansa. Useiden näiden taiteilijoiden (mm. kuva-
11623: tiovalta halusi turvata lahjakkaan taiteilijan        taiteilijat ja kirjailijat) tulot saattavat vaihdella
11624: työskentelymahdollisuudet 1920- ja 1930-luvuil-       vuosittain runsaastikin eri syistä. Taiteilija jou-
11625: la tällaista eläkettä nauttivat monet kansallisesti   tuukin tavallaan päättelemään laskennallisesti
11626: tärkeät taiteilijat.                                  oman tulevan eläkkeensä määrän. Lopullinen
11627:    Kun pääosin nykyisin voimassa oleva apura-         eläketulo joudutaankin määräämään jo taiteili-
11628: hajärjestelmä luotiin ns. Ahon komitean eli Val-      jauran alussa, jolloin tulot ovat pienet, eikä sitä
11629: tion taidekomitean mietinnön ehdotusten perus-        ole enää myöhemmin uran noustessa ja ansiotu-
11630: teella (Komiteanmietintö 1965: A 8), niin silloin     lon parantuessa mahdollisuus käytännössä oleel-
11631: muutettiin 1970-luvulla taiteilijaeläkejärjestel-     lisesti korjata. Niinpä monet maksavatkin vain
11632: määkin siten, että myönnettävissä olevien eläk-       minimin mukaisen YEL:n vaatiman maksun, ja
11633: keiden eläkeluonteisuus korostui.                     siten heidän eläketurvansa muodostuukin käy-
11634:     Eläkkeitä ei kuitenkaan edelleenkään voida        tännössä erittäin puutteelliseksi.
11635: pitää varsinaisina eläkkeinä. Sosiaali- ja terveys-       Kun pääsääntöisesti apurahoja ei lasketa työ-
11636: ministeriön päätöksen mukaan taiteilijaeläkkei-       eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi ja kun apura-
11637: tä ei yhteensoviteta vähimmäiseläketurvan kans-       han saamisen ehto on muusta työstä luopumi-
11638: sa. Ne eivät siis vaikuta esimerkiksi kansaneläk-     nen, taiteilijan eläketurvan voi katsoa olevan
11639: keen lisäosan saamiseen. Tämä kanta perustuu          puutteellinen tästäkin syystä. Suurehko osa tai-
11640: näkemykseen, että taiteilijaeläkkeet eivät ole        teilijoista työskentelee apurahajärjestelmän va-
11641: työsuhteen perusteella syntyneitä.                    rassa, ilman että siitä kertyisi heille eläketurvaa.
11642:     Eläke myönnetään tunnustuksena ansiok-            Viisitoistavuotisen apurahan saaja sen sijaan voi
11643: kaasta toiminnasta luovana taikka esittävänä          laskea tältä ajalta kertyvän sekä mahdollisesti
11644: taiteilijana. Taiteilijaeläkejärjestelmää on pidet-   aikaisemmin saamansa 3- ja 5-vuotiset apuraha-
11645: tävä apurahajärjestelmää täydentävänä.                kaudet työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
11646:     Viimeksi on eläkejärjestelmää pohtinut taitei-        Useiden taiteilijoiden ansionhankintaa ja toi-
11647:                                             1992 vp -    KK 609                                            3
11648: 
11649: meentuloa ei voi verrata muiden kansalaisten                Tätä koskeva muutos on ylimääräisiä taiteili-
11650: ansionhankintaaoja toimeentuloon. Tämä pätee             jaeläkkeitä koskevaan valtioneuvoston päätök-
11651: erityisesti taidelaitosten ulkopuolella työskente-       seen (974/92) tehtykin.
11652: leviin ns. vapaisiin taiteilijoihin. Siksi ei kaikkien      Muutoksen johdosta vakinaista työsuhdetta
11653: luovaa työtä tekevien eläketurvaa voi tulonmuo-          vailla olevien taiteilijoiden eläketurvan voi kat-
11654: dostuksen satunnaisuuden vuoksi rakentaa yleis-          soa parantuvan, kuten kaikkien niiden taiteilijoi-
11655: ten eläketurvaperiaatteiden mukaisesti työ- ja           den, joiden eläketurva on syystä tai toisesta
11656: kansaneläkkeen varaan. Niinpä onkin selvää,              puutteellinen, vaikka eläkkeiden määrää on tar-
11657: että taiteilijaeläkejärjestelmästä sinänsä ei voida      koitus vähentääkin asteittain 35:een vuoteen
11658: luopua.                                                   1995 mennessä.
11659:     Työeläkejärjestelmän kehitys on kuitenkin               Kun eri alojen taiteilijoita ei ole syytä kuiten-
11660: muuttamassa eräitä ylimääräisen taiteilijaeläk-          kaan asettaa yhteiskunnan tunnustuksen suh-
11661: keen myöntämisen perusteita. Taidelaitoksissa            teen eriarvoiseen asemaan, niin tunnustusjärjes-
11662: työskenteleville taiteilijoille kertyy nykyisin jo       telmän sisäisen johdonmukaisuuden säilyttämi-
11663: kohtuullisiksi katsottavia työeläkkeitä, kuten           seksi on vuoden 1993 talousarviossa esitetty
11664: eräille muillekin taiteilijoille. Niiden määrä riip-     perustettavaksi uudenlainen valtionpalkinto-
11665: puu luonnollisesti taiteilijan työuran pituudesta        mahdollisuus. Tarkoituksena on luoda mahdol-
11666: ja ansion määrästä.                                      lisuus antaa julkinen tunnustus mm. niillekin
11667:     Yhteiskunnan tunnustuksen edellytyksenä              ansioituneille taiteilijoille, jotka eivät erittäin
11668: olevaa korkeaa vaatimustasoa ei ole tarkoitus            ansioituneina, mutta hyvin tai kohtuullisesti toi-
11669: madaltaa, mutta koska eläkkeellä on julkisen             meentulevina voi kuulua painotetusti sosiaalis-
11670:  tunnustuksen ohella sosiaalis-taloudellinen mer-        taloudellisten kriteerien mukaan myönnettävän
11671:  kitys saajalleen, niin on aiheellista eläkkeitä         taiteilijaeläkejärjestelmän piiriin.
11672:  myönnettäessä ottaa hakijan varallisuusasema ja             Hallituksen tarkoituksena on huolehtia siitä,
11673:  toimeentulomahdollisuudet painotetusti huo-             että taiteilijoiden ammattikunta pysyy kohtuulli-
11674:  mioon. Taiteilijaeläke tullaan siis edelleenkin         sen eläketurvan piirissä tulevaisuudessakin, ja
11675:  myöntämään vain taiteellisten ansioiden perus-          siinä tarkoituksessa hallitus tulee selvittämään,
11676:  teella, mutta myöntämispäätöksessä otetaan              missä laajuudessa on vuoden 1995 jälkeen tar-
11677:  huomioon ansioituneiden hakijoiden taloudelli-          peen myöntää ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä.
11678:  nen ja sosiaalinen asema.                               Tämä selvitystyö on paraikaa käynnistymässä.
11679:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1992
11680: 
11681:                                                                   Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
11682: 4                                         1992 vp -   KK 609
11683: 
11684: 
11685: 
11686: 
11687:                                      Tili Rzksdagens Herr Talman
11688: 
11689:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Senast har arbetsgruppen för pensioner åt
11690: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          konstnärer och redaktörer (Promemorior av un-
11691: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       dervisningsministeriets arbetsgrupper 1987 :23)
11692: dagsman Eero Paloheimo m.fl. undertecknade            dryftat frågan om pensionssystemet. Den före-
11693: spörsmål nr 609:                                      slog ändringar i systemet. Enligt förslaget borde
11694:                                                       antalet pensioner i någon mån minskas från
11695:           Hur kommer Regeringen att se tili att       gällande 65 tili 50. Samtidigt föreslog arbets-
11696:        konstnärernas yrkeskår i sin helhet får        gruppen att det skulle skapas ett särskilt statspris
11697:        åtnjuta ett skäligt pensionsskydd i fram-      i form av ett engångskonstnärsstipendium för
11698:        tiden?                                         konstnärens livsverk. Arbetsgruppen föreslog 5
11699:                                                       sådana stipendier. Den ansåg även att minsk-
11700:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             ningen av antalet pensioner förutsatte att antalet
11701: anföra följande:                                      15 års stipendier skulle ökas med 30 i tillägg till
11702:                                                       de som beviljats tidigare.
11703:    Systemet med konstnärspension är gammal               En del av konstnärerna får för närvarande
11704: praxis i Finland. Det skapades redan på 1800-         normal arbetspension. Alla konstnärer som ar-
11705: talet. Då började man åt nationellt betydelsefulla    betar vid konstinrättningar och även andra
11706: konstnärer betala pension för att trygga deras        konstnärer får lagstadgad arbetspension. De fri-
11707: möjligheter till arbete. Den pension som bevilja-     stående konstnärerna blir tvungna att för sig
11708: des då hade mera karaktären av ett stipendium         själva betala för pensionsskyddet enligt företa-
11709: än en pension i dess nuvarande bemärkelse.            garpensionslagen eller konstnärspensionslagen.
11710: Mottagarens ålder eller förmögenhet inverkade            De konstnärer som omfattas av företagarpen-
11711: inte på att han kunde få pension. I praktiken var     sionslagen har i praktiken svårt att fastställa och
11712: "pensionen" ett livslångt stipendium, genom vil-      sköta sitt pensionsskydd. Inkomsterna för flera
11713: ket statsmakten ville trygga arbetsmöjligheterna      sådana konstnärer, t.ex. bildkonstnärer och för-
11714: för begåvade konstnärer. Under 1920- och 1930-        fattare, kan i hög grad variera avolika orsaker.
11715: talen var det många nationellt betydande konst-       På sätt och vis blir konstnären tvungen att själv
11716: närer som åtnjöt sådan pension.                       beräkna sin kommande pension. Han måste
11717:    När det nu gällande stipendiesystemet i hu-        fastställa den slutliga pensionsinkomsten redan i
11718: vudsak skapades på basis av förslagen i Aho-          begynnelsen av sin karriär, när inkomsterna är
11719: kommittens dvs. Statens konstkommittes betän-         små. När han senare går framåt på sin hana och
11720: kande (Kommittebetänkande 1965:A 8), ändra-           förvärvsinkomsten stiger har han inte mera möj-
11721: des kontnärspensionen på 1970-talet så att de         lighet att i praktiken väsentligen korrigera den.
11722: pensioner som beviljades i högre grad fick karak-     Sålunda betalar många konstnärer endast en
11723: tären av en pension.                                  minimipremie enligt företagarpensionslagen,
11724:    Pensionerna kan dock fortfarande inte anses        och därför blir pensionsskyddet i praktiken yt-
11725: vara egentliga pensioner. Enligt ett beslut av        terst bristfålligt.
11726: social- och hälsovårdsministeriet sammanjäm-             Då den tid man lyfter stipendier enligt huvud-
11727: kas inte konstnärspensionerna med minimipen-          regeln inte räknas som till arbetspension berätti-
11728: sionsskyddet. De påverkar således inte möjlighe-      gande och då villkoret för att få stipendium är att
11729: ten att få folkpensionens tilläggsdel. Detta ställ-   man avstår från annat arbete, kan pensionsskyd-
11730: ningstagande grundar sig på synen att konst-          det för en konstnär även av denna anledning vara
11731: närspensionerna inte har uppkommit på grund           bristfålligt. En stor del av konstnärerna arbetar
11732: av arbetsförhållanden.                                inom stipendiesystemet utan att de byggerupp sitt
11733:    Pensionen beviljas som erkänsla för meriterad      pensionsskydd. Den som får 15 års stipendium
11734: verksamhet som skapande eller utövande konst-         kan däremot räkna denna period och eventuellt
11735: när. Konstnärspensionen bör anses komplettera         tidigare perioder för 3 och 5 års stipendier som en
11736: stipendiesystemet.                                    tid som berättigar till arbetspension.
11737:                                           1992 vp- KK 609                                                5
11738: 
11739:    Förvärvsarbetet och utkomsten bland flera          tas hänsyn till de meriterade konstnärernas eko-
11740: konstnärer kan inte jämföras med andra med-           nomiska och sociala ställning. En ändring som
11741: borgares. Detta gäller speciellt de s.k. fristående   gäller detta har även gjorts i statsrådets beslut
11742: konstnärerna som inte arbetar vid konstninrätt-       om extra konstnärspensioner (974/92).
11743: ningar. På grund av att inkomstbildningen är             Tack vare ändringen kan man anse att pen-
11744: så sporadisk kan pensionsskyddet för dem som          sionsskyddet för konstnärer utan ordinarie ar-
11745: utför skapande arbete inte byggas på arbets-          betsforhållande blir bättre liksom for alla andra
11746: och folkpensionen enligt de allmänna princi-          konstnärer vilkas pensionsskydd av en eller an-
11747: perna om pensionsskydd. Därför är det klart           nan orsak är bristfälligt, trots att antalet pensio-
11748: att systemet med konstnärspension inte i sig          ner avses gradvis bli minskade till 35 fram till
11749: kan slopas.                                           1995.
11750:    Utvecklingen inom arbetspensionssystemet              Eftersom det inte är skäl att sätta konstnärer
11751: håller emellertid på att ändra vissa grunder för      i olika genrer i en ojämlik ställning när det gäller
11752: beviljande av extra konstnärspension. De konst-       samhällets erkänsla, har det för att bibehålla den
11753: närer som arbetar vid konstinrättningar får för       intema följdriktigheten i systemet beslutats att i
11754: närvarande en arbetspension som kan anses vara        budgeten för 1993 inrätta möjligheten till ett nytt
11755: skälig, liksom vissa andra konstnärer. Dess be-       slag av statligt pris. A vsikten är att skapa möjlig-
11756: lopp beror naturligtvis på hur lång konstnärens       heten att visa offentlig erkänsla bl.a. även för
11757: hana har varit och på inkomsten.                      dem som inte är ytterst meriterade, men som har
11758:    A vsikten är inte att den höga kravnivå som är     goda eller skäliga inkomster att poängterat om-
11759: förutsättningen för samhällets erkänsla skall         fattas av den kontnärspension som beviljas på
11760: sänkas, men eftersom pensionen förutom den            sociala och ekonomiska grunder.
11761: samhälliga erkänslan även har en social och              Regeringen har för avsikt att se till att konst-
11762: ekonomisk betydelse för mottagaren, är det            näremas yrkeskår även i framtiden åtnjuter ett
11763: motiverat att poängterat ta hänsyn till den sö-       skäligt pensionsskydd, och i detta syfte kommer
11764: kandes förmögenhetsställning och inkomstmöj-          regeringen att utreda i viiken omfattning det
11765: ligheter när pensionen skall beviljas. Konstnärs-     efter 1995 är nödvändigt att bevilja extra konst-
11766: pensionen kommer fortfarande att beviljas en-         närspension. Denna utredning håller som bäst
11767: dast enligt konstnärliga meriter, men i beslutet      på att påbörjas.
11768: 
11769:      Helsingforsden 15 december 1992
11770: 
11771:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
11772:                                                 1992 vp
11773: 
11774: Kirjallinen kysymys 610
11775: 
11776: 
11777: 
11778: 
11779:                                    Louvo ym.: Pitkäaikaissairaiden vanhusten ja veteraanien hammas-
11780:                                       hoidon järjestämisestä
11781: 
11782: 
11783:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11784: 
11785:     Valtion ja kuntien talouden säästöpäätökset       laitos ei ole järjestänyt hammashoitoa, ei ole
11786: ovat tuoneet esiin heikkouksia hyvänä pidetyssä       saanut sairausvakuutuksen korvausta yksityi-
11787: sosiaali- ja terveyspolitiikassamme. Kaikille van-    seltä hammaslääkäriltä hankkimaansa hoitoon.
11788: hainkodeissa oleville ja pitkäaikaissairaille tulee   Korvausta ei ole tullut, koska sairausvakuu-
11789: periaatteessa järjestää kaikki hoito, mukaan lu-      tuksen yleisenä ja sinänsä oikeana periaatteena
11790: kien hammashoito. Hammashoitopalveluista ei           on, että korvausta ei makseta, jos kysymyksessä
11791: pitäisi periä palkkioita, koska kustannukset ovat     ovat palvelut, joita julkisen sektorin tulisi
11792: osa vuodeosastojen kustannuksia. Hammas-              tarjota.
11793: lääket. tri Raili Ekelundin väitöskirja sekä so-          Sairausvakuutuksen kanta on ymmärrettävä
11794: siaali- ja terveyshallituksen selvitys osoittavat     ja puolusteltavissa. Sitä, että yksilö jää koko-
11795: kuitenkin, että näillä potilailla on suun alueella    naan yhteiskunnan tuen ulkopuolelle, ei kuiten-
11796: runsaasti hoitamatonta sairautta. Heidän välttä-      kaan voida mitenkään puolustella, etenkin kun
11797: mättömienkin hammashoitopalvelujensa järjes-           1.1.1992 lähtien poistettiin jopa sairauskulujen
11798: telyissä on huomattavia eroja maan eri osissa ja      verovähennysoikeus.
11799: eri laitosten välillä. Suuria eroja on myös siinä,        Muodostunutta tilannetta on osaltaan vai-
11800: minkä verran laitoshoidossa olevat potilaat jou-      keuttanut kansanterveyslain 14 §:n 4 momentin
11801: tuvat itse hoidosta maksamaan.                        perusteella elokuussa 1992 annettu uusi kansan-
11802:      Eräissä vanhainkodeissa potilaille annetaan      terveysasetus, jossa määritetään terveyskeskus-
11803: ainoastaan ensiapuluonteinen välttämätön hoi-         ten antamat palvelut. Siinä korostetaan kunnal-
11804: to. Muuta, välttämätöntäkään hoitoa potilas ei        listen, valtionosuuden tukemien hammashuolto-
11805: aina saa, ellei hän tai hänen huoltajansa sitä itse   palvelujen kohdentamista erityisesti vuonna
11806: osaa hankkia ja myös maksaa. On hälyttävää,            1956 ja sen jälkeen syntyneisiin eli juuri niihin
11807: että maassa, jossa lasten ja nuorten suun terveys     ryhmiin, jotka voivat saada tarpeelliseen ja vält-
11808: on maailman parhaimpia, eräillä vanhuksilla           tämättömään hammashoitoonsa tukea myös
11809: esiintyy jopa kenpukkityyppisiä puutostaudin          yksityishammaslääkärin hoidossa sairausvakuu-
11810:  oireita. Näiden potilaiden yleisterveys on heiken-   tuksen kautta.
11811:  tynyt huonon pureskelukyvyn tai suun kiputilo-           Koska tulevina vuosina terveydenhuollon
11812: jen takia. Yleensä he ovat nimenomaan heikoim-        voimavarat käyvät yhä niukemmiksi, on entistä
11813:  massa taloudellisessa asemassa olevia.               tärkeämpäää, että ne kohdennetaan mahdolli-
11814:      Epäkohdat ovat tulleet konkreettisella taval-    simman oikeudenmukaisesti. Näin ollen olisi
11815:  la esille tänä syksynä. Lokakuun alusta tuli         julkisen sektorin palvelut turvattava lasten ja
11816:  voimaan laki veteraanien hammashoidon jär-           nuorten lisäksi ainakin vanhainkodeissa oleville
11817:  jestämisestä ja korvaamisesta. Lain mukaan ve-       ja pitkäaikaissairaille.
11818:  teraani saa yksityishammaslääkäriltä hankki-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11819:  maansa hammashoitoon korvausta sairausva-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11820:  kuutuksesta ja terveyskeskuksessa hänen hai-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11821:  tansa on tutkimuksen, ennaltaehkäisevän hoi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11822:  don sekä proteettisen työn kliiniseltä osalta
11823:  maksutonta ja muusta hoidosta hän maksaa                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11824:   terveyskeskuksen subventoitujen hammashoito-               ryhtyä, että myös valvotussa kotihoidos-
11825:  taksojen mukaisesti. On kuitenkin tapauksia,                sa ja vuodeosastoilla olevat pitkäaikais-
11826:  joissa vanhainkodissa oleva veteraani, jolle                sairaat vanhukset ja veteraanit kuuluisi-
11827: 
11828:  220051L
11829: 2                                        1992 vp -   KK 610
11830: 
11831:       vat lasten ja nuorten lisäksi ensisijaisesti        ja vuodeosastoilla olevien rintamavete-
11832:       terveyskeskuksessa hoidettaviksi, ja                raanien yksityishammaslääkärin anta-
11833:          jos tämä ei ole mahdollista, olisiko             maan hammashoitoon aivan niin kuin
11834:       mahdollista maksaa sairausvakuutuskor-              muillekin veteraaneille lain mukaan mak-
11835:       vauksia ainakin valvotussa kotihoidossa             setaan?
11836: 
11837:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
11838: 
11839:         Anna-Kaarina Louvo              Ritva Laurila               Riitta Jouppila
11840:         Eeva Turunen                    Anneli Taina                Jukka Vihriälä
11841:         Tuula Kuittinen                 Kirsti Ala-Harja            Väinö Saario
11842:         Oiva Savela                     Tuula Linnainmaa            Maunu Kohijoki
11843:         Päivi Varpasuo                  Hanna Markkula              Kyösti Toivonen
11844:         Kari Häkämies                   Pirjo-Riitta Antvuori       Sauli Niinistö
11845:         Minna Karhunen                  Eeva-Liisa Moilanen         Heikki A. Ollila
11846:         Håkan Nordman                   Marjut Kaarilahti           Leila Lehtinen
11847:         Ben Zyskowicz                   Pentti Mäki-Hakola          Irmeli Takala
11848:                                           1992 vp -    KK 610                                           3
11849: 
11850: 
11851: 
11852: 
11853:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11854: 
11855:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laki veteraanien hammashuollon jätjestämisestä
11856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja korvaamisesta. Lain mukaan veteraani saa
11857: olette 17 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            yksityislääkäriltä hankkimaansa hammashoi-
11858: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           toon korvausta sairausvakuutuksesta ja terveys-
11859: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          keskuksessa hänen hoitoosa on tutkimuksen,
11860: edustaja Anna-Kaarina Louvon ym. näin kuulu-           ennaltaehkäisevän hoidon sekä proteettisen työn
11861: vasta kitjallisesta kysymyksestä n:o 610:              kliiniseltä osalta maksutonta ja muusta hoidosta
11862:                                                        hän maksaa terveyskeskuksen subventoitujen
11863:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hammashoitotaksojen mukaisesti.
11864:        ryhtyä, että myös valvotussa kotihoidos-           Vuonna 1989 tehdyn maamme vanhainkotien
11865:        sa ja vuodeosastoilla olevat pitkäaikais-       suun terveydenhuollon jätjestelyjä koskevan sel-
11866:        sairaat vanhukset ja veteraanit kuuluisi-       vityksen mukaan terveyskeskusten hammashoi-
11867:        vat lasten ja nuorten lisäksi ensisijaisesti    don piirissä on kunnallisista vanhainkotipaikois-
11868:        terveyskeskuksessa hoidettaviksi, ja            ta 52% ja yksityisistä 21 %. Jätjestelmällistä
11869:           jos tämä ei ole mahdollista, olisiko         hammashoitoa saa näistä joka neljäs.
11870:        mahdollista maksaa sairausvakuutuskor-              Hammashoito sisältyi hoitopäivämaksuun
11871:        vauksia ainakin valvotussa kotihoidossa         35 %:ssa kunnallisista ja 9 %:ssa yksityisistä van-
11872:        ja vuodeosastoilla olevien rintamavete-         hainkodeista. Osassa vanhainkoteja vain ensi-
11873:        raanien yksityishammaslääkärin anta-            apuluonteinen hoito sisältyi hoitopäivämak-
11874:        maan hammashoitoon aivan niin kuin              suun. Yksityisistä vanhainkodeista 59 %:ssa
11875:        muillekin veteraaneille lain mukaan mak-        vanhukset tai heidän omaisensa kustantavat hoi-
11876:        setaan?                                         don kokonaisuudessaan itse. Saadakseen ham-
11877:                                                        mashoitoa vanhuksen tuli sitä itse pyytää
11878:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            96 %:ssa yksityisistä vanhainkodeista ja 56 %:ssa
11879: taen seuraavaa:                                        kunnallisista vanhainkodeista.
11880:                                                            Ensi vuoden alusta voimaan tulevan sosiaali-
11881:    Suomalainen hammashoitomalli on perustu-            ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
11882: nut ehkäisevän hoidon toteuttamisen tärkeyteen.        osuudesta annetun lain 3 §:ssä säädetään, että
11883: Tämä ratkaisu on osoittautunut tulokselliseksija       kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuu-
11884: tehokkaaksi. Vuoden 1991 valtakunnallisen eril-        den perustana olevaan sosiaali- ja terveyden-
11885: lisselvityksen mukaan terveyskeskushammashoi-          huoltoon. Valtionosuusuudistuksella ei ole muu-
11886: toon oikeutettuja oli noin puolet väestöstä            tettu erityislainsäädäntöön sisältyvää palvelujen
11887: (2 413 000 kansalaista). Selvitys osoitti, että las-   jätjestämisvelvoitetta. Perusterveydenhuollossa
11888: ten ja nuorten hampaiston terveydentila on hy-         jätjestämisvelvollisuus on suhteellisen yksityis-
11889: vällä tasolla.                                         kohtaisesti säännelty. Lainsäädäntö velvoittaa
11890:     Maamme hammashuoltoa koskevat ratkaisut            kunnat jätjestämään palveluja asukkailleen,
11891: ovat kuitenkin osaltaan aiheuttaneet sen, että         mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan
11892: suomalaisen vanhusväestön hampaisto- ja suu-           laajuutta, sisältöä tai jätjestämistapaa. Kunnat
11893: sairaudet ovat yleisiä ja hoitamatonta sairautta       voivat jätjestää palvelut itsenäisesti omana toi-
11894: esiintyy.                                              miotanaan tai ostamalla palvelut. Kuntien itse-
11895:     Voimassa olevan sairausvakuutuslain perus-         hallintoon kuuluu myös palvelujen ensisijaisjär-
11896: teella vanhusväestöllä on ollut oikeus saada           jestykseen asettaminen. Toiminnassa voi siten
11897: hammashoidon kustannuksista korvausta vain             olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhtei-
11898: poikkeustapauksissa muun sairauden perusteel-          den ja väestön tarpeiden mukaan.
11899: la. Näitä muun sairauden perusteella korvattavia           Kansanterveyslain 14 §:n mukaisesti kunnan
11900: hammashoidon asiakkaita on koko väestössä              tulee ylläpitää mm. hammashuoltoa, johon lue-
11901: alle 10 000.                                           taan valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan
11902:     Viime vuoden lokakuun alusta tuli voimaan          asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito siinä
11903: 4                                          1992 vp -     KK 610
11904: 
11905: laajuudessa kuin asetuksella tarkemmin sääde-           resurssejaan uudelleen kohdentamalla, esim. pi-
11906: tään. Kansanterveysasetuksen 1 §:ssä todetaan           dentämällä lasten ja nuorten suun ja hampaiston
11907: hammashuollon palvelujen laajuudesta siten,             tutkimusväliä siirtymällä heidän kohdallaan ny-
11908: että kunnan tulee järjestää ensisijaisesti vuonna       kyistä enemmän yksilöllisesti suunniteltuun tut-
11909: 1956 ja sen jälkeen syntyneiden henkilöiden sekä        kimus- ja hoitokäytäntöön. Vuosittain tehtäviä
11910: pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneiden            suun ja hampaiston tutkimuksia ei voida enää
11911: potilaiden hampaiden tutkimus ja hoito. Kysei-          kaikkien ikäryhmien kohdalla pitää välttämättö-
11912: sille ikä- ja potilasryhmille annettavat hammas-        minä lasten ja nuorten hampaiston terveyden-
11913: huollon palvelut ovat siis ensisijaisia muihin          tilan säilyttämiseksi nykyisellä hyvällä tasolla.
11914: hammashuollon palveluihin nähden.                           Mikäli valvotussa kotisairaanhoidossa ja vuo-
11915:     Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhail-   deosastoilla olevat vanhukset saisivat yksityis-
11916: laan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon         hammaslääkäriltä saamaansa hammashoidon
11917: tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa ·laitos-        kustannuksiin korvausta sairausvakuutusvarois-
11918: hoidossa ja kotisairaanhoidossa olevien vanhus-         ta, siirtyisivät palvelut sairausvakuutuksen kaut-
11919: ten suun terveydenhuollon nykytilaa ja tulevaa          ta valtion kustannettaviksi. Järjestely vaikuttaisi
11920: järjestämistapaa. Tavoitteena on, että kunnat           valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon,
11921: osoittavat riittävästi voimavaroja vanhusten            joten tältä osin asia on sosiaali- ja terveyden-
11922: hammashuoltoon voidakseen nykyistä katta-               huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
11923: vammin huolehtia vanhusten suun terveyden-              tun lain 18 §:n tarkoittama valtion ja kuntien
11924: huoltopalveluista. Kunnat voivat järjestää ja           välinen kustannustenjakokysymys.
11925: laajentaa vanhusten hammashuollon palveluja
11926:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
11927: 
11928:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
11929:                                          1992 vp -   KK 610                                          5
11930: 
11931: 
11932: 
11933: 
11934:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11935: 
11936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         undersökning, förebyggande vård samt kliniskt
11937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       arbete i samband med protetik avgiftsfri och för
11938: den 17 november 1992 tili vederbörande medlem        annan vård betalar han enligt hälsovårdscentra-
11939: av statsrådet översänt avskrift av följande av       lens subventionerade tandvårdstaxor.
11940: riksdagsman Anna-Kaarina Louvo m.fl. under-             Enligt en 1989 gjord utredning som gäller
11941: tecknade spörsmål nr 610:                            anordnandet av mun- och tandvården i vårt
11942:                                                      lands åldringshem omfattar tandvården vid häl-
11943:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sovårdscentralerna 52 % av de kommunala och
11944:        ta för att även långtidssjuka åldringar       21% av de privata åldringshemsplatserna. Av
11945:        och veteraner i övervakad hemvård och         dessa får var fjärde systematisk tandvård.
11946:        på bäddavdelningar skall höra till dem           Tandvården var inräknad i vårddagsavgiften
11947:        som i första hand vårdas vid hälsocentra-     vid 35 % av de kommunala och 9 % av de privata
11948:        lerna liksom barn och ungdomar, och           åldringshemmen. 1 vissa åldringshem omfattade
11949:           om detta inte är möjligt, kan sjukför-     vårddagsavgiften endast vård av förstahjälpska-
11950:        säkringsersättningar betalas för privat       raktär. 1 59 % av de privata åldringshemmen
11951:        tandläkarvård åtminstone tili frontvete-      betalade åldringarna själva eller deras anhöriga
11952:        raner i övervakad hemvård eller på bädd-      hela vården. Vid 96 % av de privata och 56% av
11953:        avdelningar på samma sätt som till andra      de kommunala åldringshemmen fick åldringarna
11954:        veteraner enligt lag?                         tandvård endast på egen begäran.
11955:                                                         1 3 § lagen om planering av och statsandel för
11956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        social- och hälsovården som träder i kraft vid
11957: anföra följande:                                     ingången av nästa år stadgas, att varje kommun
11958:                                                      skall anvisa resurser för den social- och hälso-
11959:     Tandvården i Finland baserar sig på betydel-     vård som ligger till grund för statsandelen. Den
11960: sen av förebyggande vård. Det har visat sig vara     forpliktelse att anordna service som ingår i
11961: en lyckad och effektiv lösning. Enligt en särskild   speciallagstiftningen har inte ändrats genom
11962: riksomfattande utredning för 1991 var omkring        statsandelsreformen. lnom primärvården har
11963: hälften av befolkningen (2 413 000) berättigad       förpliktelsen att anordna service reglerats rela-
11964: tili tandvård vid hälsovårdscentralerna. Av ut-      tivt detaljerat. Lagstiftningen forpliktar kommu-
11965: redningen framgick att tänderna är i gott skick      nerna att anorda service för sina invånare, men
11966: hos barn och ungdomar.                               reglerar inte i detalj verksamhetens omfattning,
11967:     De lösningar som tillämpats i vår tandvård       innehåll eller det sätt på vilket de skall ordnas.
11968: har dock lett till att tand- och munsjukdomar        Kommunerna kan anordna servicen självstän-
11969: förekommer allmänt hos åldringar och att de          digt som sin egen verksamhet eller köpa tjänster.
11970: inte får vård för sina sjukdomar.                    Kommunerna har även själva rätt att bestämma
11971:     Enligt den gällande sjukförsäkringslagen är      prioritetsordningen i fråga om servicen. Verk-
11972: åldringarna berättigade att endast i undantags-      samheten kan därför variera kommunvis bero-
11973: fall för botande av någon annan sjukdom än en        ende på förhållandena och befolkningens behov.
11974: tandsjukdom få ersättning för tandvårdskostna-          Enligt 14 § folkhälsolagen skall kommunerna
11975: derna. Antalet patienter som fått ersättning för     upprätthålla bl.a. tandvård, tili viiken hänförs
11976: tandvården på grund av någon annan sjukdom           upplysnings- och förebyggande verksamhet samt
11977: är mindre än 10 000 av hela befolkningen.            undersökning och vård av kommuninvånarnas
11978:     Vid ingången av oktober månad senaste år         tänder i den omfattning som närmare stadgas
11979: trädde lagen om anordnande av och ersättning         genom förordning. 1 1 § folkhälsoförordningen
11980: för tandvården för frontveteraner i kraft. Enligt    konstateras om omfattningen av tandvårdsservi-
11981: Iagen får en veteran ersättning för tandvården       ce att kommunerna skall ordna undersökning
11982: hos en privat läkare av sjukförsäkringen och vid     och vård av tänderna för i första hand de
11983: hälsovårdscentralen är hans vård i fråga om          personer som är födda år 1956 och senare samt
11984: 6                                       1992 vp -   KK 610
11985: 
11986: för patienter som har fått strålbehandling av       vårdpraxis som planerats på ett mera individuellt
11987: huvudet och halsen. Den tandvårdsservice som        sätt än den nuvarande. En årlig kontroll av mun
11988: dessa ålders- och patientgrupper får är alltså      och tänder kan inte längre anses nödvändig för
11989: primär jämfört med annan tandvårdsservice.          samtliga åldersgrupper för att den nuvarande
11990:     Social- och hälsovårdsministeriet utreder som   höga nivån skall kunna upprätthållas i fråga om
11991: bäst tillsammans med forsknings- och utveck-        barn och ungdom.
11992: lingscentralen för social- och hälsovården nulä-       Om åldringar i övervakad hemvård eller på
11993: get för och den framtida organiseringen av mun-     bäddavdelningar får ersättning av sjukförsäk-
11994: och tandvården för åldringar i anstalts- eller      ringsmedel för kostnaderna för sin tandvård hos
11995: hemsjukvård. Målet är att kommunerna anvisar        en privat tandläkare, överförs servicen genom
11996: tillräckliga resurser för åldringarnas tandvård     sjukförsäkringen på staten. Detta arrangemang
11997: för att allt bättre kunna sköta mun- och tand-      skulle inverka på kostnadsfördelningen mellan
11998: vårdsservicen. Kommunerna kan ordna och ut-         staten och kommunerna. Tili denna del är det
11999: vidga tandvårdsservicen för åldringar genom att     alltså fråga om en sådan kostnadsfördelning
12000: omfördela sina resurser, t.ex. genom att förlänga   mellan staten och kommunerna som avses i 18 §
12001: kontrollintervallerna för barn och ungdomar så      lagen om planering av och statsandel för social-
12002: att man för deras del går in för en kontroll- och   och hälsovården.
12003:      Helsingforsden 16 december 1992
12004: 
12005:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12006:                                                   1992 vp
12007: 
12008: Kirjallinen kysymys 611
12009: 
12010: 
12011:                                     Ala-Nissilä ym.: Valtion viljavaraston Loimaan varaston toimin-
12012:                                         nan turvaamisesta
12013: 
12014: 
12015:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12016: 
12017:     Valtion viljavaraston esillä olleiden sanee-        men lisäksi ulottunut mm. laajalle Etelä-Hämee-
12018: raussuunnitelmien mukaan viljavarasto on pal-           seen. Varastonkoneistojaon kehitetty ja uusittu,
12019: jolti luopumassa siemenviljaan liittyvistä toimin-      ja kunnostuslaitteet ovat parhaimmassa kunnos-
12020: noistaan. Laitoksen keskushallinto on perustel-         sa. Vuosittainen sopimusviljelijämäärä on par-
12021: lut näkemystään lähinnä sillä, että siemenkun-          haimmillaan ollut noin 1 000 ja sopimustuotan-
12022: nostus on liian kallista sen vaatiman henkilöstö-       toala miltei 10 000 hehtaaria. Tästä on seurannut
12023: määrän vuoksi. Laitos suunnittelee siemenkun-           se, että Loimaan varasto on ollut ja on edelleen
12024: nostuksen keskittämistä Riisteen laitosten yhtey-       viljavaraston parhaiten myynyt siemenlaitos.
12025: teen. Tehdyt suunnitelmat perustuvat varsin ly-         Varaston toiminta on erityisosaamisensa, sijain-
12026: hytaikaisiin tietoihin tulevista ja lähtevistä vilja-   tinsa ja kuljetuksellisten yhteyksiensä takia eri-
12027: määristä. Suunnitelmat merkitsisivät erityisesti        tyisen toimiva.
12028: Loimaan varaston osalta rajua henkilökunnan                Loimaan varaston osalta on huomioitava
12029: vähentämistä. Nykyisistä 29 työntekijästä jäisi         myös se, että se sijaitsee toimintansa hyvään
12030: jäljelle vain viisi.                                    alkuun saaneen Valtion siementarkastuslaitok-
12031:     Kuitenkin ETA-sopimus ja eduskunnalle an-           sen välittömässä läheisyydessä. Yhteistyömah-
12032:  nettu esitys siemenkauppalaiksi tietävät viljava-      dollisuudet ovat tulevaisuudessa erityisen hyvät.
12033:  rastolle laajaa työkuormaa lähivuosina. Ja kui-        Loimaan varaston yhteydessä olisivat myös val-
12034:  tenkin maamme parhaat ja edullisimmat viljely-         mis tontti, valmiit siillostotilat, riittävä raaka-
12035:  alueet ovat Lounais-Suomessa ja erityisesti Var-       ainealue ja riittävä käyttö sivutuotteille Suomeen
12036:  sinais-Suomessa, jossa kasvukausi on pisin ja          mahdollisesti rakennettavan etanolitehdashank-
12037:  tehollinen lämpötilasumma suurin. Maakunnas-           keen osalta. Tässäkään mielessä hätiköidyt pää-
12038:  sa tehdyllä työllä on luotu perusta siementuotan-      tökset Loimaan varaston osalta eivät ole perus-
12039:  non erityisosaamiselle koko Suomessa.                  teltavissa.
12040:     ETA-sopimus tulee voimaan ensi vuonna.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12041:  Sopimus edellyttää, että Suomi yhdenmukaistaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12042:  lainsäädäntöään Euroopan yhteisön kanssa,              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12043:  vaikka maatalous ei sinänsä kuulu ETA-sopi-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12044:  muksen piiriin. Esimerkiksi kasvintarkastuksen,
12045:  torjunta-aineiden hyväksymisen ja siemenkau-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12046:  pan lainsäädännön osalta joudutaan lainsäädän-                ryhtyä Valtion viljavaraston Loimaan
12047:  töä mukauttamaan.                                             varaston toiminnan jatkuvaksi turvaami-
12048:     Siemenkunnostuksen osalta erityisesti Valtion              seksi riittävässä laajuudessa huomioon
12049:  viljavaraston Loimaan varasto on ollut pitkään                ottaen erityisesti varsinaissuomalaisen
12050:  merkittävä siemenkunnostusyksikkö. Se on ollut                siementuotannon tulevaisuuden ja ETA-
12051:  Valtion viljavaraston neljästä siemenlaitoksesta              sopimuksen sekä uuden siemenkauppa-
12052:  sopimustuotantomääriltään sekä siemenmyyn-                    lain siemenkunnostukselle asettamat uu-
12053:  niltään suurin. Toiminta-alue on Varsinais-Suo-               det vaatimukset?
12054: 
12055:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
12056: 
12057:           Olavi Ala-Nissilä                Ensio Laine                     Marjut Kaarilahti
12058:           Sauli Niinistö                   Virpa Puisto                    Pertti Paasio
12059:           Sirkka-Liisa Anttila             Jan-Erik Enestam                Ismo Seivästö
12060:                                            Jarmo Laivaranta
12061: 
12062: 220051L
12063: 2                                      1992 vp -   KK 611
12064: 
12065: 
12066: 
12067: 
12068:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12069: 
12070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     1991/92 on supistunut vajaaseen 5 miljoonaan
12071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kiloon.
12072: olette 17 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           Valtion viljavaraston uudessa toimintamallis-
12073: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sa varastot on jaettu pää-, tuki- ja alavarastoi-
12074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hin. Päävarastolla on riittävät henkilöstö- ja
12075: edustaja Ala-Nissilän ym. näin kuuluvasta kir-     laboratorioresurssit oman toiminnan hoitami-
12076: jallisesta kysymyksestä n:o 611:                   seen sekä tuki- ja alavarastojen avustamiseen
12077:                                                    tarvittaessa. Tukivarastoilla on perusmiehitys
12078:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     viljan vastaanottoa ja lähetystä sekä asiakaspal-
12079:        ryhtyä Valtion viljavaraston Loimaan        velua varten. Mahdollisena ruuhka-aikana käy-
12080:        varaston toiminnanjatkuvaksi turvaami-      tetään apuna päävaraston henkilöstöä.
12081:        seksi riittävässä laajuudessa huomioon         Siemenvarastoista päävarastona tulisi toimi-
12082:        ottaen erityisesti varsinaissuomalaisen     maan Kokemäen viljavarasto, kun Loimaan ja
12083:        siementuotannon tulevaisuuden ja ETA-       Mustion varastot olisivat tukivarastoja. Varasto-
12084:        sopimuksen sekä uuden siemenkauppa-         kapasiteetiltaan Kokemäen varasto on siemenva-
12085:        lain siemenkunnostukselle asettamat uu-     rastoista suurin. Lisäksi sen henkilöstö huolehtii
12086:        det vaatimukset?                            Rauman satamavaraston toiminnasta. Perustelu-
12087:                                                    na Kokemäen varaston valintaan päävarastoksi
12088:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        onkin pidetty sen henkilöstön käytettävyyttä sekä
12089: taen seuraavaa:                                    siemenviljan että käyttöviljan käsittelyyn. Loi-
12090:                                                    maaoja Mustion varastoille jää riittävä henkilös-
12091:    Valtion viljavarasto on aloittanut henkilös-    tö huolehtimaan varaston normaalista viljan
12092: tönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut varasto-    käsittelytoiminnasta ja asiakaspalvelusta.
12093: rakenteenja toimintojen sopeuttamiseksi elintar-      ETA-sopimuksen mukaisesti uudistettu sie-
12094: vikesektorin ja erityisesti maatalouden yleisiin   menkauppalaki ei juurikaan vaikuta Valtion
12095: kehitysnäkymiin. Sopeuttaminen kohdistuu en-       viljavaraston siemenvarastojen toimintaan tai
12096: nen kaikkea Valtion viljavaraston siementoimin-    niiden henkilöstömäärään. Nykyisen siemenvar-
12097: toihin, joissa henkilöstömäärä suhteessa viime     muusvaraston vaihtaminen uuden siemenkaup-
12098: vuosien toteutuneeseen siemenmyyntiin on huo-      palain edellyttämäksi kanta- ja valiosiemenva-
12099: mattavasti ylimitoitettu.                          rastoksi on supistetullakin henkilöstömäärällä
12100:    Viljanviljelyalojen pienenemisestä johtuva      mahdollista.
12101: kaupallisen siemenen markkinoiden supistumi-          Sopeuttaessaan toimintojaan Valtion viljava-
12102: nen on pysyvää eikä ole oletettavissa, että        rasto ei tule sulkemaan yhtään varastopistettä.
12103: markkinat tulisivat kasvamaan satovuoden           Vaikka kaikilla varastoilla ei uudessa toiminta-
12104: 1987/88 120 miljoonan kilon ennätystasolle.        mallissa voida ylläpitää nykyisenlaista kokoai-
12105: Kyseisenä satovuonna viljavaraston osuus ko-       kaista palveluvalmiutta, Valtion viljavarasto
12106: konaismyynnistä oli noin 55 miljoonaa kiloa        pystyy huolehtimaan sille asetettujen tehtävien
12107: kun kotimaan myynti satovuosina 1990/91 ja         hoitamisesta.
12108: 
12109:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
12110: 
12111:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
12112:                                           1992 vp -    K.K 611                                        3
12113: 
12114: 
12115: 
12116: 
12117:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12118: 
12119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 den nya verksamhetsmodellen för Statens
12120: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         spannmålsförråd har förråden indelats i hu-
12121: den 17 november 1992 tili vederbörande medlem          vud-, stöd- och underförråd. Huvudförrådet
12122: av statsrådet översänt avskrift av följande av         har tillräckliga personal- och laboratorieresur-
12123: riksdagsman Ala-Nissilä m.fl. undertecknade            ser för att sköta sin egen verksamhet och vid
12124: spörsmål nr 611:                                       behov bistå stöd- och underförråden. Stödför-
12125:                                                        råden har en basbemanning för mottagande
12126:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         och expediering av spannmål samt kundservi-
12127:        ta för att också i fortsättningen i tillräck-   ce. Under eventuella bråda tider bistår huvud-
12128:        lig omfattning garantera verksamheten           förrådets personal.
12129:        hos Statens spannmålsförråds förråd i              Av utsädesförråden kommer spannmålsför-
12130:        Loimaa särskilt med tanke på den fram-          rådet i Kumo att fungera som huvudförråd,
12131:        tida utsädesproduktionen i Egentliga            medan förråden i Loimaa och Svartå kommer
12132:        Finland samt de nya krav som EES-               att vara stödförråd. Tili sin förrådskapacitet är
12133:        avtalet och den nya lagen om handel med         förrådet i Kumo det största utsädesförrådet.
12134:        utsäde ställer på förbättringen av utsä-        Dessutom sköter personalen verksamheten vid
12135:        det?                                            upplaget i Raumo hamn. Som motivering för
12136:                                                        att förrådet i Kumo valts tili huvudlager har
12137:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anförts personalens beredskap för behandling
12138: anföra följande:                                       av både utsäde och spannmål. Förråden i Loi-
12139:                                                        maa och Svartå har den personai som behövs
12140:    Statens spannmålsförråd har inlett samarbets-       för normal behandling av spannmål och kund-
12141: förhandlingar med personalen om en anpassning          servicen.
12142: av förrådsstrukturen och funktionerna till de             Lagen om handel med frövara som reforme-
12143: allmänna utsikterna inom livsmedelssektorn och         rats i enlighet med EES-avtalet påverkar knap-
12144: särskilt jordbruket. Anpassningen gäller framför       past alls verksamheten eller personalresurserna
12145: allt utsädesfunktionerna vid Statens spannmåls-        hos Statens spannmålsförråds utsädesförråd.
12146: förråd där personalen i relation tili de senaste       Övergången från det nuvarande säkerhetsuppla-
12147: årens handel med utsäde är betydligt överdimen-        get för frövara tili det upplag för stamfrö och
12148: sionerad.                                              elitutsäde som förutsätts i den nya lagen om
12149:    Marknaden för handelsutsäde är bestående            handel med utsäde är möjlig även med ett mindre
12150: reducerad tili följd av att spannmålsodlingsarea-      antal anställda.
12151: len minskat och det är föga troligt att markna-           När Statens spannmålsförråd anpassar sina
12152: den växer tili rekordnivån 120 miljoner kilo           funktioner kommer det inte att stänga ett enda
12153: skördeåret 1987/88. Under detta skördeår var           av sina förråd. Även om den nuvarande heldags-
12154: spannmålsförrådets andel av hela försäljningen         beredskapen inte kan upprätthållas hos alla
12155: ca 55 miljoner kilo medan försäljningen inom           förråd i den nya verksamhetsmodellen kan Sta-
12156: landet skördeåren 1990/91 och 1991/92 har              tens spannmålsförråd fullgöra de uppgifter som
12157: krympt tili knappa 5 miljoner kilo.                    ålagts det.
12158:      Helsingfors den 16 december 1992
12159: 
12160:                                                           Jord- och skogbruksminister Martti Pura
12161:                                               1992 vp
12162: 
12163: Kirjallinen kysymys 612
12164: 
12165: 
12166: 
12167: 
12168:                                   Laakkonen ym.: Huumausainerikosten selvittämisen edellyttämien
12169:                                       voimavarojen turvaamisesta poliisille
12170: 
12171: 
12172:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12173: 
12174:    Huumausainerikosten määrä on kasvanut               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12175: huomattavasti viime vuosina ja etenkin pääkau-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12176: punkiseudulla. Vuonna 1991 poliisi ja tulli il-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12177: moittivat syyteharkintaan 1 969 henkilöä huu-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12178: merikosepäilyistä, kun edellisenä vuonna oli ta-    sen:
12179: pauksia vain 1 346.
12180:    Suomen valtion säästötoimenpiteet ovat koh-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
12181: distuneet myös poliisitoimeen. Siksi mm. rikos-            jotta huumepoliisille turvattaisiin tarvit-
12182: poliisin huumetoimiston ylityökorvausten mää-              tavat resurssit, ja
12183: räraha on tänä vuonna 1/3 siitä, mitä se on ollut             miten Hallitus aikoo turvata kansa-
12184: viime vuonna. Tämä merkitsee käytännössä sitä,             laisten yleisen turvallisuuden rikollisuu-
12185: ettei ole resursseja suurempien huumejuttujen              den jatkuvasti lisääntyessä, mutta polii-
12186: hoitamiseen tai ne jäävät kesken rahanpuutteen             sin resurssien vähentyessä?
12187: vuoksi.
12188:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
12189: 
12190:           Pirkko Laakkonen          Ismo Seivästö              Eeva-Liisa Moilanen
12191:           Leea Hiltunen             Jouko Jääskeläinen         Hannu Suhonen
12192:                         Tina Mäkelä                    Bjarne Kallis
12193: 
12194: 
12195: 
12196: 
12197: 2200511
12198: 2                                        1992 vp -   KK 612
12199: 
12200: 
12201: 
12202: 
12203:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12204: 
12205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ainerikostorjunnan nykytila ja tehdä tarpeelliset
12206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kehittämisehdotukset toimenpide-esityksineen.
12207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Poliisihallinnossa käytössä olevan tulosoh-
12208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          jauksen myötä poliisin yksiköt päättävät itse
12209: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        niille annettujen rahojen käytöstä. Yksiköiden
12210: myksen n:o 612:                                      avaintulosalueet voivat alueellisen painotuksen
12211:                                                      johdosta osittain poiketa koko valtakunnan
12212:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       avaintulosalueista, mutta ne eivät voi olla valit-
12213:        jotta huumepoliisille turvattaisiin tarvit-   tujen toimintalinjojen vastaisia.
12214:        tavat resurssit, ja                               Rahoituskehyksen puitteissa pysyminen on
12215:         . miten Hallitus aikoo turvata kansa-        aiheuttanut eri yksiköissä rajoituksia ylitöiden
12216:        laisten yleisen turvallisuuden rikollisuu-    teettämiseen, mutta vakavien rikosten tutkinta
12217:        den jatkuvasti lisääntyessä, mutta polii-     on pystytty turvaamaan kaikissa olosuhteissa.
12218:        sin resurssien vähentyessä?                   Tämä on toimintalinjana myös tulevaisuudessa.
12219:                                                          Poliisin virkojen vähentämisvelvoite vuoden
12220:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          1995 loppuun mennessä on 276. Suurin osa
12221: taen seuraavaa:                                      näistä viroista tulee olemaan poliisimiesvirkoja,
12222:                                                      koska muista viroista ei enää voida vähennyksiä
12223:     Liikkuvuuden lisääntyessä rikollisuuden ja       tehdä.
12224: etenkin huumausainerikollisuuden aiheuttamat             Poliisi on keväällä 1992 ryhtynyt useissa työ-
12225: haitat ilmenevät maassamme laajemmin. Rikol-         ryhmissä selvittämään poliisille kuulumattomien
12226: lisuus on poliisin tilastotietojen mukaan lisään-    tehtävien karsintaa. Päämääränä on turvata po-
12227: tynyt viime vuosien aikana, etenkin huumaus-         liisin toiminnan onnistuminen sen keskeisissä
12228: ainerikollisuus on lisääntynyt selvästi. Huu-        toiminnoissa eli yleisen järjestyksen ja turvalli-
12229: mausainerikollisuus on monissa maissa organi-        suuden ylläpidossa ja rikostorjunnassa.
12230: soitunuHa ja kansainvälistä rikollisuutta, johon         Vaikka rikollisuustilanne on selvästi huonon-
12231: liittyvät huomattavat yhteiskunnalliset haitta-      tunut viime vuosina, on se edelleen poliisin
12232: vaikutukset.                                         hallittavissa.
12233:     Huumausainerikollisuuden vakavuus ja sii-            Vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa toteutettiin
12234: hen liittyvät kielteiset ilmiöt ovat myös poliisin   samanaikaisesti 14 maassa vertailukelpoiset
12235: tiedossa. Poliisin rikostorjunnan tulosalueen yh-    haastattelututkimukset rikosten uhriksi joutumi-
12236: tenä avaintulosalueena vuosille 1993-1996 on         sesta. Suomessa tutkimuksesta vastasi Oikeus-
12237: huumausainerikostorjunta.                            poliittinen tutkimuslaitos. Tutkimuksen mukaan
12238:     Huumausainerikostorjunnan valitseminen ri-       mahdollisuus joutua rikoksen uhriksi Suomessa
12239: kostorjunnan yhdeksi avaintulosalueeksi mer-         on pienempi kuin useimmissa muissa Länsi-
12240: kitsee sitä, että poliisin kykyyn torjua huu-        Euroopan maissa.
12241: mausainerikollisuutta kiinnitetään erityistä             Tähän asti säästöpäätösten vaikutus poliisin
12242: huomiota.                                            keskeisiin toimintoihin on onnistuttu minimoi-
12243:     Sisäasiainministeriö on perustanut 19.10.1992    maan, ja tähän pyritään kaikin tavoin myös
12244: huumausainerikostorjunnan kehittämistyöryh-          vastaisuudessa toteutettavien säästöpäätöksien
12245: män, jonka tehtävänä on kartoittaa huumaus-          osalta.
12246: 
12247:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992
12248: 
12249:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12250:                                           1992 vp -    KK 612                                           3
12251: 
12252: 
12253: 
12254: 
12255:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12256: 
12257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Med den resultatstyrning som tillämpas inom
12258: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           polisförvaltningen kommer polisenheterna att
12259: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      själva bestämma om användningen av de medel
12260: de av riksdagsman Pirkko Laakkonen m.fl. un-           som de får. Enheternas centrala resultatområden
12261: dertecknade spörsmål nr 612:                           kan till följd av regional påtryckning delvis
12262:                                                        avvika från de centrala resultatområden som
12263:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tillämpas i övriga delar av landet, men de kan
12264:        ta för att tillförsäkra narkotikapolisen        inte strida mot de verksamhetslinjer som fast-
12265:        behövliga resurser, och                         ställts.
12266:           hur ämnar Regeringen trygga medbor-              1 vissa enheter har den strama finansieringsra-
12267:        garnas allmänna säkerhet då brottslighe-        men begränsat möjligheterna till övertidsarbete,
12268:        ten ständigt ökar men polisens resurser         men undersökningen av grova brott har under
12269:        minskar?                                        alla omständigheter kunnat tryggas. Detta kom-
12270:                                                        mer att utgöra verksamhetslinjen även i framti-
12271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den.
12272: anföra följande:                                           Före utgången av 1995 skall276 polistjänster
12273:                                                        dras in. Största delen av dessa tjänster kommer
12274:     Den ökande rörligheten innebär att de men          att vara polismanstjänster eftersom ytterligare
12275: som brottsligheten och i synnerhet narkotika-          minskningar inte längre kan göras i fråga om
12276: brottsligheten medför framträder i allt större         andra tjänster.
12277: utsträckning i vårt land. Brottsligheten har enligt        Våren 1992 började polisen i många arbets-
12278: polisens statistik ökat under de senaste åren,         grupper utreda möjligheten att gallra sådana
12279: speciellt tydlig är ökningen av narkotikabrotts-       uppgifter som inte hör till polisen. Avsikten är
12280: 1ighet. Narkotikabrottsligheten är i många Iän-        att trygga polisens viktigaste verksamheter, dvs.
12281: der organiserad och hör till den internationella       att upprätthålla den allmänna ordningen och
12282: brottsligheten, och medför därför avsevärda            säkerheten samt bekämpa brottsligheten.
12283: samhälleliga skadeverkningar.                              Polisen behärskar fortfarande situationen
12284:     Också polisen är medveten om allvaret i            fastän brottsligheten har avsevärt förvärrats un-
12285: narkotikabrottsligheten och de negativa företeel-      der de senaste åren.
12286: ser som hänför sig till den. lnom polisens resul-          Vid årsskiftet 198811989 genomfördes samti-
12287: tatområden för brottsbekämpning utgör be-              digt i 14 Iänder intervjuundersökningar om ris-
12288: kämpningen av narkotikabrott ett av de centrala        ken att falla offer för ett brott. Dessa undersök-
12289: resultatområdena för åren 1993-1996.                   ningar är jämförbara med varandra. 1 Finland
12290:     Att bekämpningen av narkotikabrott valdes          svarade rättspolitiska forskningsinstitutet för
12291: till ett av de centrala resultatområdena för           undersökningen. Enligt undersökningen är ris-
12292: brottsbekämpningen innebär att särskilt stor           ken för att falla offer för ett brott i Finland
12293: vikt kommer att fästas vid polisens förmåga att        mindre än i de flesta andra västeuropeiska Iän-
12294: bekämpa narkotikabrottsligheten.                       der.
12295:     lnrikesministeriet tillsatte den 19 oktober 1992       Hittills har sparbeslutens verkningar på po-
12296: en arbetsgrupp med uppgift att utveckla bekämp-        lisens viktigaste verksamheter kunnat minime-
12297: ningen av narkotikabrott. Arbetsgruppen skall          ras och målet är att detta även sker i fråga om
12298: kartlägga nuläget för bekämpningen av narkoti-         de sparbeslut som kommer att verkställas
12299: kabrott och framställa nödvändiga förslag om           framöver.
12300: utvecklingen av denna jämte ett åtgärdsprogram.
12301: 
12302:      Helsingforsden 9 december 1992
12303: 
12304:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
12305: 1
12306: 
12307: 
12308: 1
12309: 
12310: 
12311: 1
12312: 
12313: 
12314:     1
12315: 
12316:     1
12317: 
12318:     1
12319: 
12320: 
12321:         1
12322: 
12323: 
12324:         1
12325: 
12326: 
12327:         1
12328: 
12329:             1
12330: 
12331:             1
12332: 
12333: 
12334:             1
12335: 
12336: 
12337:                 1
12338: 
12339: 
12340:                 1
12341:                                               1992 vp
12342: 
12343: Kirjallinen kysymys 613
12344: 
12345: 
12346: 
12347: 
12348:                                   Laakkonen ym.: Narconon ry:n kouluissa järjestämiin tilaisuuksiin
12349:                                      liittyvistä ongelmista
12350: 
12351: 
12352:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12353: 
12354:    Viime vuosina on huumeasioissa valistus-            Huumevalistustyötä kouluissa tarvitaan ki-
12355: työtä tehnyt kouluissamme mm. Narconon ry.,         peästi. Kuitenkin mainitunkaltainen valistustyö
12356: joka kuuluu maailmanlaajuiseen amerikkalai-         synnyttää ongelmia ja pudottaa pohjan pois
12357: seen Scientologia-yhdistykseen. Huumevalistus-      myös taloudelliselta, suomalaisten raittius- ym.
12358: tilaisuuksien yhteydessä on koululaisilta pyydet-   järjestöjen tekemäitä huumevalistustyöltä.
12359: ty arvostelua, jota on kirjallisessa muodossa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12360: käytetty sitten oman lehden mainoksissa. Tilai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12361: suuksissa on myös rekisteröity oppilaiden ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12362: heidän vanhempiensa henkilötietoja, joita on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12363: käytetty väärin taloudellisen sidonnaisuuden
12364: luomiseksi. Siksi osa huumevalistustilaisuuksiin              Onko Hallitus ryhtynyt tai ryhtymäs-
12365: osallistuneista on joutunut sidoksiin Sciento-             sä toimenpiteisiin estääkseen oppilaita
12366: logia-yhdistykseen ja sen myötä taloudellisiin             ja heidän vanhempiaan joutumasta Nar-
12367: vaikeuksiin. Kuten julkisuuteen tulleet tiedot             conon ry:n huumevalistustilaisuuksien
12368: osoittavat, scientologien yhdistyksestä on hyvin           myötä taloudellisiin vaikeuksiin Sciento-
12369: vaikea irrottautua. Vuonna 1992 on Narconon                logia-yhdistyksen kanssa?
12370: ry. oman lehtensä kertoman mukaan ollut yhtey-
12371: dessä "pitkälti yli 2 000 lapseen" Suomessa.
12372: 
12373:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
12374: 
12375:           Pirkko Laakkonen              Ismo Seivästö                 Leea Hiltunen
12376:           Tina Mäkelä                   Hannu Suhonen                 Bjarne Kallis
12377: 
12378: 
12379: 
12380: 
12381: 220051L
12382: 2                                        1992 vp -   KK 613
12383: 
12384: 
12385: 
12386:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12387: 
12388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       non-yhdistyksen huumevalistustunnin aikana
12389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annetaan runsaasti käytännöllistä tietoa huu-
12390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      meiden käytöstä. Huumeiden haittapuolista ei
12391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          vauhdikkaassa ja tunteisiin vetoavassa esitykses-
12392: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sä juuri kerrota. Esityksen päätteeksi oppilaille
12393: myksen n:o 613:                                      jaetaan palautelomakkeet, jotka yhdistys lupaa
12394:                                                      noutaa koulusta seuraavana päivänä. Nimien
12395:           Onko Hallitus ryhtynyt tai ryhtymäs-       perusteella voidaan ilmeisesti myöhemmin toi-
12396:        sä toimenpiteisiin estääkseen oppilaita       mittaa kutsuja scientologien tilaisuuksiin ja lä-
12397:        ja heidän vanhempiaan joutumasta Nar-         hettää mainosesitteitä.
12398:        conon ry:n huumevalistustilaisuuksien            Narconon-yhdistys ja sen taustalla olevat
12399:        myötä taloudellisiin vaikeuksiin Sciento-     scientologit vaihtavat jatkuvasti nimeä. Usein
12400:        logia-yhdistyksen kanssa?                     nimet ovat luottamusta herättäviä tai muistutta-
12401:                                                      vat jotakin vanhaa, arvostettua yhteisöä. Muun
12402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muassa seuraavia nimiä on esiintynyt tässä yh-
12403: vasti seuraavaa:                                     teydessä: Ihmisoikeuskomissio (Citizens Com-
12404:                                                      mission on Human Rights ry.), East and West
12405:    Hallitus on tietoinen kysymyksessä esitetystä     Against Drugs, Nuorten huumeeton maailma ja
12406: ongelmasta ja on jo ryhtynyt opetushallituksen       Irti Huumeista.
12407: avulla toimenpiteisiin asiassa.                         Koulujen huumeopetuksesta on ensimmäistä
12408:    Opetushallitukseen saatiin tämän vuoden al-       kertaa Suomessa julkaistu tutkimus tänä vuon-
12409: kupuolella melko runsaasti yksittäisiä tietoja eri   na. Tutkimuksen mukaan huumeopetusta anne-
12410: puolilta Uudenmaan lääniä Narconon-nimisen           taan käytännöllisesti katsoen kaikissa kouluissa
12411: yhdistyksen toteuttamasta huumevalistuksesta.        ala-, ylä- ja keskiasteella. Yleensä opetus anne-
12412: Kävi ilmi, että yhdistyksestä oli otettu suoraan     taan osana päihdeopetusta, jolloin huumeope-
12413: yhteyttä kouluihin ja tarjottu huumevalistus-        tuksen osuus on noin 30 %. Kukaan opettajista
12414: luentoja. Samassa yhteydessä kerrottiin, että        ei arvioinut oman koulunsa huumeongelmaa
12415: yhdistys koostuu entisistä huumeidenkäyttäjistä.     merkittäväksi. Yleisimpiä koulun tietoon tulleita
12416: Heidät katsottiin asiantuntijoiksi, koska vain       huumetapauksia olivat olleet alkoholin ja lääk-
12417: heillä, yhdistyksen mukaan, on todellista tietoa     keiden sekakäyttö. Klassisista huumausaineista
12418: huumeiden käyttöön liittyvistä ongelmista.           kannabiksen kokeilua oli havainnut 3,5 % kou-
12419:    Narconon ry:n toiminnanjohtaja otti yhteyttä      luista. Tutkimusta varten kerättiin tietoja noin
12420: opetushallituksen eri ylitarkastajiin viime kevää-   500 koulusta eri puolilta maata.
12421: nä ja sopi tapaamisista. Hän myönsi opetushal-          Opetusviranomaiset sekä sosiaali- ja tervey-
12422: lituksessa käydessään, että yhdistyksen taustalla    denhuollon viranomaiset tulevat entisestäänkin
12423: on scientologiatoiminta.                             tehostamaan päihteiden ja huumeiden vastaista
12424:    Voidakseen laajalti varoittaa ko. yhdistyksen     kampanjaa. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että
12425: toiminnasta opetushallitus päätyi julkaisemaan       opettajat pystyvät hoitamaan tämän valistuksen
12426: artikkelin asiasta yhdessä Opettaja-lehden kans-     ja kasvatuksen paremmin kuin koulun ulkopuo-
12427: sa. Artikkeli ilmestyi Opettaja-lehden numerossa     liset tahot. Opettajilla on riittävä tieto koulun
12428: 12/1992. Tämän seurauksena tehtiin poliisitut-       opetus- ja kasvatustavoitteista, mutta kuitenkin
12429: kinta, jossa olivat kuultavina Opettaja-lehden       heidän koulutustaan päihde- ja vaikutusaineista
12430: päätoimittaja Hannu Laaksola ja toimittaja           valistajina on tehostettava. Entisten narkomaa-
12431: Heikki Sahlman.                                      nien käyttämistä luennoitsijoina on tarkoin ta-
12432:     Opettaja-lehden artikkelin mukaan Narco-         pauskohtaisesti harkittava.
12433: 
12434:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
12435: 
12436:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
12437:                                           1992 vp -   KK 613                                          3
12438: 
12439: 
12440: 
12441:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
12442: 
12443:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           upplyste om narkotika rikligt med praktiska
12444: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          uppgifter om bruket av narkotika. 1 den fart-
12445: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       fyllda och tili känslor vädjande framställningen
12446: dagsman Pirkko Laakkonen m.fl. underteckna-           berättas knappast om skadeverkningama av
12447: de spörsmål nr 613:                                   narkotika. 1 slutet av framställningen tilldelades
12448:                                                       eleveroa en blankett att returneras, och den
12449:           Har Regeringen vidtagit eller håller        lovade föreningen avhämta från skolan följande
12450:        den på att vidta åtgärder för att hindra       dag. På basis av namnen kan man senare sända
12451:        elever och deras föräldrar att på grund        inbjudningar tili scientologernas evenemang och
12452:        av Norconon Ab:s narkotikaupplysning           skicka broschyrer.
12453:        råka i ekonomiska svårigheter med scien-          Föreningen Narconon och scientolgerna som
12454:        tologiföreningen?                              står bakom den byter fortlöpande namn. Ofta är
12455:                                                       namnen förtroendeingivande eller liknar någon
12456:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             gamma! värderad sammanslutning. Bland andra
12457: anföra följande:                                      förekommer följande namn i sammanhanget:
12458:                                                       Människorättskommissionen (Citizens Commis-
12459:    Regeringen är medveten om de i spörsmålet          sion on Ruman rights ry), East and West
12460: anförda problemen och har redan med bistånd           Against Drugs, Nuorten huumeeton maailma
12461: av utbildningsstyrelsen vidtagit åtgärder i frå-      (En narkotikafri värld för de unga) och Irti
12462: gan.                                                  huumeista (Kvitt från narkotikan).
12463:    Tili utbildningsstyrelsens kännedom kom i             1 Finland har man i år första gången publice-
12464: början av detta år ganska rikligt med uppgifter       rat en undersökning om skolornas undervisning
12465: från olika delar av Nylands Iän om den narko-         om narkotika. Enligt undersökningen ges under-
12466: tikaupplysning som föreningen Narconon ge-            visning om narkotika praktiskt taget i alla skolor
12467: nomför. Det framgick att man från föreningen          på låg-, hög- och mellanstadiet. 1 allmänhet ges
12468: tagit direkt kontakt med olika skolor och erbju-      undervisningen som en del av undervisningen
12469: dit dem upplysande föreläsningar om narkotika.        om rusmedel varav andelen om narkotika är ca
12470: 1 sammanhanget berättades det att föreningen          30 %. Ingen av lärarna uppskattade narkotika-
12471: består av tidigare narkotikamissbrukare. De an-       problemet som något betydande i sin egen skola.
12472: sågs vara sakkunniga, ty enligt föreningen var        De mest allmänna rusmedelsfallen som kommit
12473: det endast de som hade verklig kunskap om             skolan tili kännedom var ett blandmissbruk av
12474: problemen i samband med narkotikamissbruk.            alkohoi och mediciner. Av de klassiska narkoti-
12475:    Verksamhetsledaren för Narconon Ab tog             kamedlen hade 3,5% av skolorna observerat
12476: kontakt med olika inspektörer vid utbildnings-        försök med kannabis. För undersökningen in-
12477: styrelsen förra våren och kom överens om sam-         samlades uppgifter från ca 500 skolor i olika
12478: manträffanden. När han besökte utbildningssty-        delar av landet.
12479: relsen medgav han att scientologiverksamheten            Undervisnings- samt social- och hälsovårds-
12480: stod bakom föreningen.                                myndigheterna kommer ytterligare att effektive-
12481:    För att omfattande kunna varna för denna           ra kampanjen mot rusmedel och narkotika. De
12482: förenings verksamhet publicerade utbildnings-         sakkunniga är av den åsikten att lärarna förmår
12483: styrelsen en finskspråkig artikel om frågan i         sköta denna upplysning och fostran bättre än
12484: tidskriften Opettaja. Artikeln fanns i tidskriftens   utomstående instanser. Lärarna har tillräcklig
12485: nummer 1211992. Som en följd gjordes en polis-        kunskap om målen för undervisningen och fost-
12486: undersökning där huvudredaktören för tidskrif-        ran i skolan, men utbildningen av dem måste
12487: ten Opettaja Hannu Laaksola och redaktören            effektiveras när det gäller att upplysa om rusme-
12488:  Heikki Sahlman hördes.                               del. Att använda tidigare narkomaner som före-
12489:     Enligt artikeln i tidskriften Opettaja gavs       läsare bör noggrant övervägas från fall tili fall.
12490:  under den timme som föreningen Narconon
12491:      Helsingfors den 10 december 1992
12492: 
12493:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
12494:                                               1992 vp
12495: 
12496: Kirjallinen kysymys 614
12497: 
12498: 
12499: 
12500: 
12501:                                  Nikula ym.: Moottorivenekilpailujen turvallisuusvaatimusten tar-
12502:                                     kistamisesta
12503: 
12504: 
12505:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12506: 
12507:    Vesialueillamme järjestettävissä moottorive-     ei edellytetä kovinkaan tiukkoja määräyksiä tai
12508: nekilpailuissa käytetyt ajonopeudet ovat huo-       toimenpiteitä, ei näyttäisi olevan kilpailun kulun
12509: mattavan suuria, enimmillään 140 km/h. Kilpai-      kannalta järjestäjätahoja huolestuttava asia.
12510: luja seuraa yleensä suurehko yleisömäärä. Sovel-    Myöskään poliisiviranomaisten myöntämissä
12511: lettavaan ratasäännöstöön (Suomen Moottori-         luvissa ei näihin tilanteisiin välttämättä kiinnite-
12512: veneliitto 1991) sisältyy varsin niukat määräyk-    tä huomiota.
12513: set turvallisuudesta.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12514:    Säännöissä määrätään, että yleisö "ei saa olla   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12515: vedessä kilpailun aikana". Sääntö ei ole poik-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12516: keukseton, eikä sitä kaikissa kilpailuissa ole      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12517: voitukaan noudattaa. Ratamerkkejä koskevat
12518: määräykset turvallisuusalueesta ja valmius-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12519: alueesta sekä merkinnästä ovat varsin niukat,              ryhtyä Suomessa järjestettävien mootto-
12520: esimerkiksi valmiusalueen merkitsemiseksi riit-            riveneiden nopeuskilpailujen turvalli-
12521: tää yksi lippupoiju.                                       suusmääräysten ja poliisin kilpailuille
12522:    Turvallisuussyistä kilpailu voidaan ratasään-           myöntämien lupien täydentämiseksi niin,
12523: nöstön mukaan keskeyttää, jos joku on joutunut             etteivät ihmisten henki tai terveys voi
12524: veden varaan onnettomuuden seurauksena. Sen                joutua vaaraan?
12525: sijaan uhkaava vaaratilanne, jonka estämiseksi
12526:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
12527: 
12528:                     Paavo Nikula                             Eva Biaudet
12529:                     Esko Helle                               Eero Paloheimo
12530:                                            Tarja Halonen
12531: 
12532: 
12533: 
12534: 
12535: 220051L
12536: 2                                         1992 vp -   KK 614
12537: 
12538: 
12539: 
12540: 
12541:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12542: 
12543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Moot-
12544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         torikilpailuja koskevissa lupapäätöksissä määrä-
12545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tään yleensä asianomaisen lajiliiton vahvistamis-
12546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nikulan          ta kilpailusäännöistä ilmenevät turvallisuusmää-
12547: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          räykset vähimmäisehtoina noudatettaviksi. Ta-
12548: 614:                                                  vallisesti lupaehtoihin sisältyy lisäksi tarkentavia
12549:                                                       määräyksiä kilpailualueen merkitsemisestä ja
12550:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sulkemisesta, yleisö- ja katsomoalueista, järjes-
12551:        ryhtyä Suomessa järjestettävien mootto-        tys- ja turvallisuusorganisaatioista sekä sairaan-
12552:        riveneiden nopeuskilpailujen turvalli-         hoidon järjestämisestä.
12553:        suusmääräysten ja poliisin kilpailuille           Julkisista huvitilaisuuksista annetun asetuk-
12554:        myöntämien lupien täydentämiseksi niin,        sen (687/68) 6 §:n mukaan moottoriveneiden
12555:        etteivät ihmisten henki tai terveys voi        nopeuskilpailujen ja niihin verrattavien näytök-
12556:        joutua vaaraan?                                sien toimeenpanija on velvoitettava ottamaan
12557:                                                       asianmukainen vastuuvakuutus sen korvausvel-
12558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vollisuuden varalta, johon hänet tässä ominai-
12559: vasti seuraavaa:                                      suudessa voidaan tuomita julkisen huvitilaisuu-
12560:                                                       den aikana sattuneesta henkilöön tai omaisuu-
12561:    Julkisista huvitilaisuuksista annettujen sään-     teen kohdistuneesta vahingosta. Vakuutus on
12562: nösten nojalla kaikkien moottorikilpailujen jär-      otettava siten, että se kattaa henkilö- ja omai-
12563: jestämiseen on haettava poliisilta lupa. Lupaa ei     suusvahingot vähintään 20 000 markan määrään
12564: myönnetä, mikäli kilpailun järjestelyistä tai olo-    asti.
12565: suhteista muuten on pääteltävissä, että katsojille,      Voimassa oleviin säädöksiimme sisältyvät
12566: toimihenkilöille tai ulkopuolisille aiheutuu hen-     määräykset antavat lupaviranomaisille laajan
12567: gen-, terveyden- tai omaisuusvahingon vaara.          oikeuden harkita turvallisuuden takaamiseksi
12568:    Lupaviranomainen voi myöntäessään luvan            huvilupiin otettavia ehtoja. Lupia myönnettäes-
12569: julkisen huvitilaisuuden toimeenpanemiseen            sä tätä harkintavaltaa myös käytetään.
12570: asettaa järjestäjän noudatettavaksi ehtoja järjes-
12571: 
12572:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
12573: 
12574:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12575:                                         1992 vp -   KK 614                                           3
12576: 
12577: 
12578: 
12579: 
12580:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12581: 
12582:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        denne skall upprätthålla ordning och säkerhet. 1
12583: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        tillståndsbeslut för motortävlingar ställs vanligt-
12584: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     vis som minimivillkor de säkerhetsföreskrifter
12585: dagsman Nikula m.fl. undertecknade spörsmål         som framgår av de tävlingsregler som specialför-
12586: nr 614:                                             bundet i fråga har fastställt. 1 allmänhet omfat-
12587:                                                     tar tillståndsvillkoren dessutom noggrannare
12588:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      bestämmelser om hur tävlingsområdet skall ut-
12589:        ta för att komplettera säkerhetsföreskrif-   märkas och avspärras, om åskådar- och läktar-
12590:        tema för i Finland ordnade hastighets-       platser, ordnings- och säkerhetsorganisering
12591:        tävlingar för motorbåtar och de tillstånd    samt om arrangerande av sjukvård.
12592:        för tävlingama som beviljas av polisen,          Enligt 6 § förordningen om offentliga nöjes-
12593:        så att människoliv eller människors hälsa    tillställningar (687/68) skall den som arrangerar
12594:        inte äventyras?                              hastighetstävlingar för motorbåtar och därmed
12595:                                                     jämförbara uppvisningar förpliktas att ta en
12596:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ansvarsförsäkring för den skyldighet att ersätta
12597: anföra följande:                                    en under offentlig nöjestillställning uppkommen
12598:                                                     skada på person eller egendom som han i egen-
12599:     Med stöd av vad som stadgas om offentliga       skap av arrangör kan dömas tili. Försäkringen
12600: nöjestillställningar skall tillstånd för ordnande   skall tecknas så att den täcker skada på person
12601: av alla slags motortävlingar sökas hos polisen.     eller egendom tili ett belopp av minst 20 000 mk.
12602: Tillstånd beviljas inte om tävlingsarrangemang-         De bestämmelser som ingår i gällande stad-
12603: en eller omständighetema antyder att åskådar-       ganden ger tillståndsmyndigheten stora befogen-
12604: na, funktionärema eller utomstående kan åsam-       heter att bedöma de villkor som i syfte att
12605: kas skada på person eller egendom.                  garantera säkerheten intas i nöjestillstånden.
12606:     Tillståndsmyndigheten kan då den beviljar       Denna prövningsrätt utnyttjas också vid bevil-
12607: tillstånd för ordnande av en offentlig nöjestill-   jandet av tillstånd.
12608: ställning ställa som villkor för arrangören att
12609: 
12610:      Helsingfors den 16 december 1992
12611: 
12612:                                                                lnrikesminister Mauri Pekkarinen
12613:                                                  1992 vp
12614: 
12615: Skriftligt spörsmål 615
12616: 
12617: 
12618: 
12619: 
12620:                                     Westerlund m.fl.: Om lagstiftning för att förhindra friställningarna
12621:                                        inom den offentliga sektorn
12622: 
12623: 
12624:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12625: 
12626:     Arbetslösheten är som känt f.n. i anslutning       så uppkomna skillnaden sist och slutligen rätt
12627: till den ekonomiska krisen vårt största problem.       obetydlig. Därtill kommer den nedsatta skatte-
12628: Nu gäller det framförallt att uppnå balans i           betalningsförmågan och den minskade konsum-
12629: samhällsekonomin mellan utgifter och inkom-            tionen som ytterligare negativa inslag. Dessa
12630: ster samt att åstadkomma en förändring av vår          utslag ses med all önskvärd tydlighet i skräm-
12631: direkt hopplösa sysselsättningssitutation, som i       mande siffror såväl inom statsbudgetens som
12632: annat fall ytterligare kommer att försvåras.           kommunernas inkomstsida som inom den ty-
12633:     Inom den offentliga sektorn, i huvudsak            nande inhemska företagsamheten. Det hjälper
12634: alltså staten och kommunerna, som sysselsätter         sedan inte hur väl vår export för närvarande än
12635: totalt något under 700 000 personer, föreligger        drar.
12636: fortfarande ett betydande saneringsbehov. Med             Den tidigare nämnda obetydliga differensen
12637: detta förstås i huvudsak indragning av tjänster        som i ekonomiskt hänseende kan påvisas för en
12638: och befattningar, vilket ytterligare kommer att        sysselsatt och en friställda kan bara inte i fort-
12639: utöka de arbetslösas skara. Till denna sektor          sättningen utgöra ett kriterium för en fortsatt
12640: bör även hänföras bankgruppen med ca 43 000            friställning av den sysselsatta arbetskraften.
12641: anställda (delvis statsanställda. genom Postban-       Därtill har vi den psykologiska effekten som
12642: ken) där statsmakten redan nu genom säker-             uppstår genom den personliga tragedi en upp-
12643: hetsfonden kan genomdriva liknande krav och            sägning oftast medför och som inte kan mätas i
12644: åtgärder som vore nödvändiga för den offentli-         pengar.
12645: ga sektorns del.                                          Frågan som däremot nu och genast borde
12646:     1 arbetslöshetsregistret har vi redan nu närma-    dryftas är vad som borde göras för att stoppa
12647: re 400 000 arbetslösa eller m.a.o. en arbetslöshet     den pågående friställningstrenden. Kunde vi
12648:  om närmare 15% av arbetskraften. Särskilt hårt        möjligen åstadkomma, låt oss säga en i detta
12649:  drabbade är de unga och ofta nyligen utbildade        skede tvåårig lösning och överenskommelse.
12650: ungdomar under 25 år. Inom denna sektor torde             Regeringen och arbetsmarknadsorganisatio-
12651:  den arbetslösa andelen uppgå till ca en fjärdedel.    nerna har alla möjligheter om den goda viljan
12652:      Så här kan det bara inte fortgå. Enligt vårt      finns att uppnå en överenskommelse. Det som
12653:  sätt att se måste vi nu helt enkelt stoppa denna      framförallt nu krävs är en solidarisk inställning
12654:  direkt skrämmande utveckling. En annan sak är         och vilja till en bred samförståndslösning.
12655:  sedan att det knappast råder minsta tvivel om att        Ett slopande av semesterersättningen och de
12656:  det inte bl.a. inom den offentliga sektorn kan        s.k. pekkasdagarna ger tillsammans en ca 6-7%
12657:  göras en hel del omorganiseringar genom smidi-        inbesparing av löneutgifterna. Därtill skulle an-
12658:  gare lösningar, men tidpunktenjust nu är defini-      tagligen av allt att döma krävas en ytterligare
12659:  tivt inte den rätta.                                  sänkning av den totala löneutgiften med ca 3-
12660:      Den enda vettiga lösningen vore att i detta       4% som kunde observeras som en gradvis sti-
12661:  skede uppskjuta ytterligare friställning av arbets-   gande andel i förhållande till lönenivån inom
12662:  kraft tills den emotsedda konjunkturuppgången         de högre lönegrupperna.
12663:  kommer igång, d.v.s. till den tidpunkt då den            En gradvis svagt stigande skala kunde exem-
12664:  friställda arbetskraften i huvudsak kan erbjudas      pelvis inledas med en 2 % lönesänkning för en
12665:  alternativ produktiv sysselsättning. Vid en jäm-      lönenivå överstigande 12 000 mk/månad för att
12666:  förelse mellan å ena sidan löneutgifter och å         vid en lönenivå som överstiger 20 000 mk/månad
12667:  andra sidan arbetslöshetsersättningar så är den       uppgå till 10 %.
12668: 
12669: 220051L
12670: 2                                        1992 vp -   KK 615
12671: 
12672:    De åtgärder undertecknade förfåktar innebär       Det oaktat bör dock regeringens strävan och
12673: att då den totala löneutgiften sänks med ca 10 %     målsättning för dessa vara densamma som för
12674: bör detta även rent konkret medföra att en           den offentliga sektorn. Vårt ekonomiska krisläge
12675: motsvarande procentuell andel flere personer         med en överstor arbetslöshet och växande skuld-
12676: kan verka inom aktivt förvärvsarbete, m.a.o.         börda som kommer att bäras av följande genera-
12677: drygt 200 000 personer.          ·                   tioner kräver nu om någonsin solidaritet och
12678:    Självfallet skulle detta uppskisserade program    krisartade lösningar.
12679: kräva vissa politiska s.k. krislagar innefattande       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
12680: bl.a. ett temporärt uppsägningsskydd o.s.v. Fri-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12681: ställning av tjänste- och befattningshavare skulle   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
12682: alltså under en viss bestämd tid endast ske          följande spörsmål:
12683: genom övergång till pension eller genom arbets-
12684: tagarens eget initiativ. Under förutsättning att               Kommer Regeringen i samband med
12685: regeringen bl.a. i samråd med berörda arbets-               de pågående arbetsmarknadsunderhand-
12686: marknadsorganisationer kunde uppnå en lös-                  lingarna att söka uppnå sådana lösningar
12687: ning innebärande ett uppsägningsskydd inom                  som för en viss bestämd tid, för t.ex. en
12688: den offentliga sektorn vore mycket vunnet. Med              tvåårsperiod förhindrar en fortsatt fri-
12689: stor sannolikhet skulle ett liknande system även            ställning av tjänste- och befattningshava-
12690: omfattas av det privata näringslivet och övriga             re inom den offentliga sektorn och
12691: intressegrupperingar. Inom dessa grupper kan                   kommer Regeringen i så fall att till
12692: regeringen självfallet inte uppnå på samma sätt             riksdagen överlåta lagförslag (krislagar)
12693: bindande regler som för den offentliga sektorn.             för att förverkliga en sådan målsättning?
12694: 
12695:      Helsingfors den 17 november 1992
12696: 
12697:          Henrik Westerlund               Sauli Niinistö                Heikki A. Ollila
12698:          Erkki Pulliainen                Bjarne Kallis                 Tuulikki Ukkola
12699:          Markku Vuorensola               Sirkka-Liisa Anttila          Timo Järvilahti
12700:                                                   1992 vp
12701: 
12702: Kirjallinen kysymys 615                                                                        Suomennos
12703: 
12704: 
12705: 
12706: 
12707:                                     Westerlund ym.: Lainsäädännöstä irtisanomisten estämiseksi julki-
12708:                                        sella sektorilla
12709: 
12710: 
12711:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12712: 
12713:     Taloudelliseen kriisiin liittyvä työttömyys on      Lisäksi veronmaksukyvyn alentuminen ja kulu-
12714: tällä hetkellä tunnetusti suurin ongelmamme.            tuksen vähentyminen lisäävät entisestään kieltei-
12715: Nyt olisi ennen kaikkea saavutettava yhteiskun-         siä vaikutuksia. Nämä vaikutukset näkyvät kai-
12716: tataloudessa tasapaino menojen ja tulojen välillä       kella toivattavalla selvyydellä pelottavina lukui-
12717: sekä saatava aikaan muutos suorastaan toivotto-         na sekä valtion budjetin että kuntien tulopuolel-
12718: massa työllisyystilanteessamme, joka muussa ta-         la ja taantuvassa kotimaisessa yritteliäisyydessä.
12719: pauksessa pahenee entisestään.                          Ei ole paljon apua siitä, miten hyvin sitten
12720:     Julkisella sektorilla, siis kaiken kaikkiaan hiu-   vientimme tällä hetkellä vetääkin.
12721: kan alle 700 000 henkilöä työllistävällä valtiolla         Aikaisemmin mainittu merkityksetön talou-
12722: ja kunnilla, on edelleen huomattavia saneeraus-         dellisesti osoitettavissa oleva ero työllistetyn ja
12723: tarpeita. Tällä ymmärretään pääasiassa virkojen         irtisanotun välillä ei vain saa tulevaisuudessa
12724: ja toimien lakkauttamista, mikä lisää entisestään       muodostua kriteeriksi työllistetyn työvoiman ir-
12725: työttömien joukkoa. Tähän sektoriin on myös             tisanomisten jatkamiseen. Tämän lisäksi tulee
12726: laskettava pankkiryhmä, jossa on noin 43 000            psykologinen vaikutus persoonallisena tragedia-
12727: työntekijää (osaksi valtion palveluksessa Posti-        na, jonka irtisanominen useimmiten aiheuttaa ja
12728: pankin kautta), jossa valtiovalta jo nyt vakuus-        jota ei voida mitata rahassa.
12729: rahaston kautta voi ajaa vastaavia vaatimuksia              Sen sijaan nyt heti olisi ryhdyttävä pohtimaan
12730: ja toimenpiteitä, jotka olisivat välttämättömiä         toimenpiteitä käynnissä olevan irtisanomistren-
12731: julkiselle sektorille.                                  din pysäyttämiseksi. Voisimmeko mahdollisesti
12732:      Työttömyyskortistossa meillä on jo lähes           aikaansaada sanokaamme tässä vaiheessa kaksi-
12733: 400 000 työtöntä eli toisin sanoen meillä on            vuotisen ratkaisun ja sopimuksen.
12734:  työttömyys, joka lähentelee 15 %:a työvoimasta.            Hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on
12735:  Erityisen pahoin työttömyys kohdistuu nuoriin          kaikki mahdollisuudet sopimukseen pääsemi-
12736: ja usein vastavalmistuneisiin alle 25-vuotiaisiin       seen,jos niillä on hyvää tahtoa. Nyt tarvitaankin
12737:  nuoriin. Tällä sektorilla työttömien osuus lienee      ennen kaikkea solidaarista asennetta ja halua
12738:  noin neljännes.                                        laajaan sopuratkaisuun.
12739:      Tällä tavoin ei voi jatkua. Mielestämme mei-           Lomakorvauksista ja ns. pekkaspäivistä luo-
12740:  dän on nyt aivan yksinkertaisesti pysäytettävä         pumalla saataisiin yhdessä noin 6-7 %:n palk-
12741:  tämä suorastaan pelottava kehitys. Toinen asia         kamenojen säästö. Tämän lisäksi luultavasti kai-
12742:  sitten on, että tuskin on pienintäkään epäilystä       kesta päätellen tarvittaisiin noin 3-4 %:n koko-
12743:  siitä, etteikö mm. julkisella sektorilla voida tehdä   naispalkkamenojen lasku, joka voitaisiin ottaa
12744:  melkoisesti uudelleenjärjestelyjä joustavin rat-       huomioon asteittain nousevana osuutena suh-
12745:  kaisuin, mutta tämän hetken ajankohta ei ole           teessa palkkatasoon korkeissa palkkaryhmissä.
12746:  missään tapauksessa oikea.                                Asteittain hitaasti nouseva asteikko voitaisiin
12747:      Ainoana järkevänä ratkaisuna tässä vaiheessa       esimerkiksi aloittaa kahden prosentin palkan
12748:  olisi lykätä työvoiman lisäirtisanomisia siihen        alennuksena palkkatason ylittäessä 12 000
12749:  saakka, kunnes odotettu suhdannenousu käyn-            markkaa kuukaudessa noustakseen kymmeneen
12750:  nistyy, eli ajankohtaan, jolloin irtisanotulle työ-    prosenttiin palkkatason ylittäessä 20 000 mark-
12751:  voimalle voidaan pääosin tarjota vaihtoehtoista        kaa kuukaudessa.
12752:  tuottavaa työllistämistä. Verrattaessa toisaalta           Kun allekirjoittaneiden esittämät toimenpi-
12753:  palkkamenoja ja toisaalta työttömyyskorvauk-           teet kokonaispalkkamenojen alentamisesta
12754:   sia ero on loppujen lopuksi hyvin merkityksetön.      merkitsevät noin kymmenen prosenttia, konk-
12755: 4                                          1992 vp -   KK 615
12756: 
12757: reettisena seurauksena tästä vastaavaa prosent-        tavoitteena tulee kuitenkin olla sama tulos kuin
12758: tiosuutta useammat henkilöt eli runsaat                julkisen sektorin osalta. Taloudellinen kriisim-
12759: 200 000 henkilöä voivat toimia aktiivisesti an-        me, ylisuuri työttömyys ja kasvava velkataakka,
12760: siotyössä.                                             jonka seuraavat sukupolvet tulevat kantamaan,
12761:    Tietysti tämä hahmoteltu ohjelma vaatisi eräi-      vaatii nyt jos koskaan solidaarisuutta ja kriisirat-
12762: tä poliittisia ns. kriisilakeja, jotka käsittäisivät   kaisuja.
12763: mm. tilapäisen irtisanomissuojan jne. Viran- ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12764: toimenhaltijoiden irtisanominen tapahtuisi siis        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12765: tiettynä ajanjaksona ainoastaan eläkkeelle siirty-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12766: misenä tai työntekijän omasta aloitteesta.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12767:    Paljon voitettaisiin sillä, että hallitus mm.
12768: yhteistyössä asianomaisten työmarkkinajärjes-                     Tuleeko Hallitus käynnissä olevien
12769: töjen kanssa saavuttaisi ratkaisun, joka merkitsi-             työmarkkinaneuvottelujen yhteydessä
12770: si irtisanomissuojaa julkisella sektorilla. Hyvin              pyrkimään ratkaisuihin, jotka tiettynä
12771: todennäköisesti vastaavan järjestelmän hyväk-                  esim. kaksivuotiskauden aikana estäisi-
12772: syisivät myös yksityinen elinkeinoelämä ja muut                vät jatkuvat julkisen sektorin viran- ja
12773: eturyhmittymät Näiden ryhmittymien osalta                      toimenhaltijoiden irtisanomiset, ja
12774: hallitus ei tietenkään voi saavuttaa samoja sito-                 antaako Hallitus näin ollen eduskun-
12775: via määräyksiä kuin julkisen sektorin osalta.                  nalle lakiehdotukset (kriisilait) tällaisen
12776: Tästä huolimatta hallituksen pyrkimyksenä ja                   tavoitteen toteuttamiseksi?
12777: 
12778:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
12779: 
12780:           Henrik Westerlund               Sauli Niinistö                  Heikki A. Ollila
12781:           Erkki Pulliainen                Bjarne Kallis                   Tuulikki Ukkola
12782:           Markku Vuorensola               Sirkka-Liisa Anttila            Timo Järvilahti
12783:                                           1992 vp -   KK 615                                             5
12784: 
12785: 
12786: 
12787: 
12788:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12789: 
12790:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallinnon uudistamisesta päätettiin edellä
12791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mainitussa valtioneuvoston periaatepäätökses-
12792: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sä, että selvitysmiesten ehdotusten pohjalta to-
12793: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Wester-          teutetaan hallinnon rationalisointitoimia, jotka
12794: lundin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vähentävät valtion menoja 500 milj. mk vuonna
12795: sen n:o 615:                                          1994 ja 1 000 milj. mk vuonna 1995. Toimenpi-
12796:                                                       teiden yksityiskohtainen valmistelu tapahtuu
12797:           Tuleeko Hallitus käynnissä olevien          hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa,
12798:        työmarkkinaneuvottelujen yhteydessä            ja valtioneuvosto tekee päätökset viimeistään
12799:        pyrkimään ratkaisuihin, jotka tiettynä         vuoden 1993 alussa. Kun otetaan lisäksi huo-
12800:        esim. kaksivuotiskauden aikana estäisi-        mioon 5 prosentin säästötavoite, merkitsee tämä
12801:        vät jatkuvat julkisen sektorin viran- ja       vuoteen 1996 mennessä noin 15 000 henkilötyö-
12802:        toimenhaltijoiden irtisanomiset, ja            vuoden vähentämistä valtion budjettitalouden
12803:           antaako Hallitus näin ollen eduskun-        piiristä. Luonnollinen poistuma budjettitalou-
12804:        nalle lakiehdotukset (kriisilait) tällaisen    den piiristä on noin 3 500 henkilöä vuodessa.
12805:        tavoitteen toteuttamiseksi?                    Henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä pyritään ke-
12806:                                                       hittämään niin, että virastot hallitsevat henkilös-
12807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tön vähentämistoimenpiteet.
12808: vasti seuraavaa:                                         Valtiovarainministeriö on asettanut helmi-
12809:                                                       kuussa 1992 työryhmän, jonka tehtävänä on
12810:    Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1993       valmistella ehdotus toimenpiteistä, joilla tue-
12811: on asianomaisilta momenteilta vähennetty neljä        taan valtion henkilöstön uudelleensijoitusta
12812: prosenttia palkkausmenoista ja niistä riippuvista     henkilöstön määrää sopeutettaessa. Työryhmä
12813: henkilöstömenoista. Talousarvioesityksen yleis-       on selvittänyt eri organisaatiomuutoksissa tar-
12814: perusteluissa todetaan, että menot karsitaan tälle    vittavaa henkilöstöpoliittista toimintaa. Lähtö-
12815: tasolle ensisijaisesti sopimusteitse muuttamalla      kohtaisesti olisi pyrittävä käyttämään hyväksi
12816: valtion virka- ja työehtosopimuksia. Siltä osin       ns. luonnollista poistumaa, joka on vuodessa
12817: kuin sopimusperusteisia säästöjä ei voida ai-         noin 2,5 prosenttia. Tilanteissa, joissa virasto
12818: kaansaada, vähennykset toteutetaan lomautuk-          tai sen osa lakkaa, tulisi käyttää valtion virka-
12819: sin ja henkilöstön lisäsupistuksin.                   mieslain ja talousarviolain antamaa mahdolli-
12820:    Valtioneuvosto on 14.10.1992 tehnyt periaate-      suutta siirtää henkilöstövoimavaroja virastosta
12821: päätöksen hallituksen toimenpiteistä julkisen ta-     toiseen.
12822: louden tasapainon parantamiseksi. Päätöksen              Valtion virkamieslakia ja valtion yhteistoi-
12823: mukaan neljän prosentin säästö palkkausmeno-          mintalakia on väliaikaisesti muutettu 11.12.1992
12824: jen ja niistä riippuvien henkilöstömenojen osalta     annetuilla laeilla. Virkamieslakia on muutettu
12825: ulotetaan koskemaan myös vuosia 1994 ja 1995.         muun muassa siten, että lakiin otettiin säännök-
12826:    Tulopoliittiseen ratkaisuun 25.11.1992liittyen     set taloudellisista tai tuotannollisista syistä irti-
12827: hallitus ja palkansaajien keskusjärjestöt ovat        sanotun virkamiehen takaisinottamisesta sekä
12828: sopineet muun muassa, että julkisen talouden          virkamiehen lomauttamisesta. Lomautussään-
12829: alijäämien supistamiseksi tarvittavista säädös-       nöstö mahdollistaa myös valtion virkasuhteisen
12830: muutoksista, jotka kohdistuvat erityisesti pal-       henkilöstön 1omauttamisen taloudellisin ja tuo-
12831: kansaajiin tai palkansaajakotitalouksiin, keskus-     tannonisin syin.
12832: tellaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen            Valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt
12833:  kesken erikseen kevään 1993 aikana. Lisäksi          ovat 10.12.1992 tehneet virka- ja työehtosopi-
12834: sovittiin, että hallituksen tavoitteena olevia nel-   mukset vuoden 1993 lomarahan vaihtamisesta
12835: jän prosentin säästöjä vuonna 1993 tulee etsiä        paikalliseksi vapaaksi sekä laatineet pöytäkirjan
12836: yhdessä henkilöstöryhmien kanssa pyrkien vält-        menettelytavoista vuoden 1993 talousarvioesi-
12837:  tämään lomautukset ja irtisanomiset.                 tyksen mukaisten henkilöstömenojen 4 prosen-
12838: 6                                       1992 vp -   KK 615
12839: 
12840: tin säästöjen toteuttamisessa. Mikäli edellytetyt   la lokakuussa 1993 esille hallituksen säästöta-
12841: säästöt voidaan toteuttaa edellä mainituin ta-      voitteiden toteuttamiskeinot.
12842: voin, ei myöskään lomautuksiin ja irtisanomisiin       Hallitus toteaa, että tulopoliittinen ratkaisu
12843: tarvitse ryhtyä. Työnantajan tarkoituksena on       on tehty. Hallitus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin
12844: ottaa viimeistään seuraavalla sopimuskierroksel-    kriisilakien antamiseksi.
12845: 
12846:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
12847: 
12848:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12849:                                            1992 vp -   KK 615                                           7
12850: 
12851: 
12852: 
12853: 
12854:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12855: 
12856:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Dessutom beslöt man att de inbesparingar 1993
12857: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           om 4 % som regeringen har som målsättning bör
12858: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        förverkligas tillsammans med personalgrupper-
12859: dagsman Westerlund m.fl. undertecknade spörs-          na och så att permitteringar och uppsägningar så
12860: mål nr 615:                                            långt som möjligt undviks.
12861:                                                            Statsrådets principbeslut innehålier i fråga om
12862:           Kommer Regeringen i samband med              reformen av förvaltningen beslut om att rationa-
12863:        de pågående arbetsmarknadsunderhand-            liseringsåtgärder inom förvaltningen skali vidtas
12864:        lingarna att söka uppnå sådana lösningar        på basis av utredningsmännens förslag, vilket
12865:        som för en viss bestämd tid, för t.ex. en       kommer att minska statens utgifter 1994 med
12866:        tvåårsperiod förhindrar en fortsatt fri-        500 milj. mk och 1995 med 1 000 milj. mk.
12867:        stälining av tjänste- och befattningshava-      Detaljberedningen av åtgärderna sker inom mi-
12868:        re inom den offentliga sektorn och              nisterutskottet för utvecklande av förvaltningen
12869:           kommer Regeringen i så fali att tili         och statsrådet fattar besluten senast i början av
12870:        riksdagen överlåta lagförslag (krislagar)       1993. När man dessutom beaktar inbesparings-
12871:        för att förverkliga en sådan målsättning?       målsättningen om 5 %, innebär det en minskning
12872:                                                        om ca 15 000 årsverken före 1996 inom ramen
12873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för statens budgethushålining. Den naturliga
12874: anföra följande:                                       avgången inom ramen för budgethushåliningen
12875:                                                        är ca 3 500 personer om året. A vsikten är att
12876:     I propositionen om statsbudgeten för 1993          utveck1a de personalpolitiska åtgärderna så att
12877: har Iöneutgifterna och personalutgifterna i an-        det är ämbetsverken som sköter minskningen av
12878: slutning tili dem minskats med 4 % under de            personalen.
12879: berörda momenten. I den allmänna motivering-               Finansministeriet tillsatte i februari 1992 en
12880: en tili budgetpropositionen konstateras att utgif-     arbetsgrupp med uppgift att bereda ett förslag
12881: terna i första hand avtalsvägen kommer att             tili åtgärder, genom vilka omplaceringen av
12882: skäras ned tili denna nivå genom att de statliga       statens personai understöds i samband med an-
12883: tjänste- och arbetskoliektivavtalen ändras. Tili       passningen av personalstyrkan. Arbetsgruppen
12884: den del avtalsbaserade inbesparingar inte kan          har utrett nödvändiga personalpolitiska åtgärder
12885: åstadkommas, genomförs nedskärningarna ge-             i anslutning tili de olika ändringarna inom orga-
12886: nom permitteringar och ytterligare reducering av       nisationen. Först och främst bör man dra nytta
12887: personaien.                                            av den s.k. naturliga avgången, som motsvarar
12888:     Statsrådet fattade den 14 oktober 1992 ett         ca 2,5 % om året. I de fali då ämbetsverket elier
12889: principbeslut om regeringens åtgärder för att den      en del av det upphör med sin verksamhet bör den
12890: offentliga ekonomin skali fås i balans. Enligt         möjlighet utnyttjas som ingår i statstjänsteman-
12891: beslutet kommer besparingarna i fråga om lö-           nalagen och lagen om statsbudgeten att överföra
12892: neutgifterna och personalutgifterna i anslutning       personalresurser från ett verk tili ett annat.
12893: tili dem att bli mer omfattande så att de även             Statstjänstemannalagen och samarbetslagen
12894: gälier för 1994 och 1995.                              har ändrats temporärt genom lagar som givits
12895:      I anslutning tili den inkomstpolitiska lösning-   den 11 december 1992. Statstjänstemannalagen
12896: en den 25 november 1992 har regeringen och             har ändrats bl.a. så att i lagen intogs stadganden
12897: Iöntagarnas centralorganisationer fattat beslut        om återanstälining av tjänstemän som sagts upp
12898: bl.a. om att de författningsändringar som behövs       av ekonomiska skäl elier av produktionsorsaker
12899: för att underskottet i den offentliga ekonomin         samt om permittering av tjänstemän. Dessa stad-
12900: skali minska och som specielit gälier löntagarna       ganden om permittering gör det möjligt att av
12901: elier löntagarhushålien skali diskuteras skilt vid     ekonomiska skäl elier av produktionsorsaker
12902: förhandlingar melian regeringen och arbets-            permittera även personai som står i tjänsteför-
12903:  marknadsorganisationerna under våren 1993.            håliande tili staten.
12904: 8                                      1992 vp -   KK 615
12905: 
12906:    Finansministeriet och huvudavtalsorganisa-      det inte heller aktuellt med permitteringar och
12907: tionema har den 10 december 1992 slutit tjänste-   uppsägningar. Arbetsgivarens avsikt är att se-
12908: och arbetskollektivavtal om byte av 1993 års       nast under följande avtalsrond i oktober 1993
12909: semesterpenning till ledighet med lön samt satt    behand1a regeringens metoder när det gäller att
12910: upp ett protokoll över tillvägagångssätten vid     nå inbesparingsmålen.
12911: genomförandet av de inbesparingar om 4% i             Regeringen konstaterar att den inkomstpoli-
12912: personalutgiftema som ingår i budgetpropositio-    tiska lösningen har uppnåtts. Regeringen ämnar
12913: nen för 1993. Ifall de inbesparingar som förut-    inte vidta åtgärder för att avlåta krislagar.
12914: satts kan genomföras på ovan nämnt sätt, blir
12915: 
12916:      Helsingfors den 18 december 1992
12917: 
12918:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
12919:                                                    1992 vp
12920: 
12921: Kirjallinen kysymys 616
12922: 
12923: 
12924: 
12925: 
12926:                                      Mattila: Posti- ja telelaitoksen henkilöstön uudelleen sijoittami-
12927:                                           sesta organisaatiota uudistettaessa
12928: 
12929: 
12930:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12931: 
12932:     Posti- ja telelaitos on sille asetettujen velvoit-   sen, jonka mukaan tämänkaltaiset hallinnonalo-
12933: teiden johdosta joutunut varsin mittaviin hallin-        jen väliset siirrot lopetetaan.
12934: non kehittämis- ja saneeraustöihin. Niinpä Telen            Poliisitoimen resursseihin on saatu viime vuo-
12935: alueellisen liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen        sina lisäystä lähinnä esitutkintalainsäädännön
12936: yhteydessä on tehty päätökset alueellisten (lääni-       muutosten johdosta ja kuluvana vuonna myös
12937: jakoinen) tulosyksikköjen lakkauttamisesta. Ti-          talousrikostutkinnan tehostamiseen. Näitä pi-
12938: lalle on perustettu valtakunnalliset tulosyksiköt        dän oikeaan osuneina ratkaisuina. Mutta niillä
12939: hoitamaan Telen liiketoimintaa.                          ei tulla vastaan sitä henkilöstötarvetta, joka
12940:     Telen piirissä on suoritettu kolmivaiheinen          esiintyy itse paikallistasolla esim. toimistohenki-
12941: työpaikkojen uudelleenhaku. Ne henkilöt, jotka           löstön tai vartija-vahtimestarien osalla.
12942: eivät ole tulleet valituiksi, siirtyvät Telen valta-        Valtioneuvosto teki 12.11.1992 yleisistunnos-
12943: kunnalliseen urakointiyksikköön. Tässä yksi-             saan muun ohella päätöksen kahden viran siirtä-
12944:  kössä on myös uudelleensijoitusyksikkö, joka            misestä maa- ja metsätalousministeriön hallin-
12945: hoitaa valitsematta jääneiden teleläisten vastais-       nonalalta sisäasiainministeriön hallinnonalalle.
12946:  ta sijoittumista. Tele on myös antanut sitoumuk-        Tämä kuvastaa sellaista henkeä, että keskushal-
12947:  sensa rahoittaa uudelleen sijoitettavien henkilöi-      lintotasolla siirrot voivat tapahtua valtioneuvos-
12948:  den osalta vastaanottavalle työnantajalle palk-         ton vuonna 1990 tekemästä päätöksestä poike-
12949:  kakustannukset 6-12 kuukaudelta ja maksaa               ten, muttei enää piiri- ja paikallistasolla. Tähän
12950:  erikseen koulutuksen.                                   johtopäätökseen olen tullut yrittäessäni selvittää
12951:     Eräillä Teleltä vapautuvilla henkilöillä olisi       edellä mainittujen PTL:ltä vapautuvien henkilöi-
12952:  mahdollisuus sijoittua valtionhallinnossa muihin        den siirtämistä valtionhallinnon paikallistasolla.
12953:  tehtäviin paikallistasolla, mm. nimismiespiirei-        Valtiotyönantajan velvollisuus on käsitykseni
12954:  hin. Valtion paikallishallintotasolla tuntuisi löy-     mukaan huolehtia, niin suuressa määrin kuin
12955:  tyvän siis tarkoituksenmukaista ja tarpeellista         mahdollista, kaikista henkilöistään organisaa-
12956:  työtä.                                                  tiojärjestelyjenkin yhteydessä.
12957:     Poliisitoimeen on 1980-luvun lopulla ja vielä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12958:  1990-luvun alussa siirretty eri hallinnonaloilta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12959:  henkilöstöä virkoineen. Valtiovarainministeriö          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12960:  maksoi siirtyvien henkilöiden palkkauksen siir-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12961:  tovuonna, ja seuraavana vuonna palkkakustan-
12962:  nukset otettiin valtion tulo- ja menoarvioon.                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
12963:  Muun ohella PTL:ltä siirtyi poliisitoimeen tässä               miin PTL:ltä vapautuvan henkilöstön si-
12964:  järjestelmässä henkilöstöä. Valtioneuvosto on                  joittamiseksi valtionhallinnon piirissä
12965:  kuitenkin vuonna 1990 tehnyt periaatepäätök-                   tarvittaviin muihin tehtäviin?
12966: 
12967:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
12968: 
12969:                                                Kalevi Mattila
12970: 
12971: 
12972: 
12973: 
12974:  220051L
12975: 2                                           1992 vp -    KK 616
12976: 
12977: 
12978: 
12979: 
12980:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12981: 
12982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tuotannollis-taloudellisin perustein on irtisa-
12983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nottu muutamia henkilöitä, jotka eivät ole otta-
12984: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          neet vastaan heille kohtuudella soveltuvia uusia
12985: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mattilan            tehtäviä, ja muutamia kymmeniä henkilöitä on
12986: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 616:            sanottu irti keskinäisellä sopimuksella esim.
12987:                                                          työttömyyseläkkeelle siirtymiseksi.
12988:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-           Koska Posti- ja telelaitoksen henkilöstövä-
12989:         miin PTL:ltä vapautuvan henkilöstön si-          hennyksistä käytävät YT-neuvottelut ovat vielä
12990:         joittamiseksi valtionhallinnon piirissä          kesken ja koska osa irtisanoutumisista tapahtuu
12991:         tarvittaviin muihin tehtäviin?                   vapaaehtoisuuden pohjalta, ei tässä vaiheessa
12992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             voida vielä varmuudella tietää irtisanottujen
12993: vasti seuraavaa:                                         henkilöiden lukumäärää.
12994:                                                             Liikenneministeriö asetti 11.9.1990 työryh-
12995:    Posti- ja telelaitos on liiketoiminnallisista syis-   män selvittämään Postin toimipaikkojen uudel-
12996: tä harjoittanut henkilöstönsä laajamittaista uu-         leenjärjestelyjen aiheuttamien henkilömuutosten
12997: delleen sijoittamista kesästä 1991. Tästä lähtien        edellyttämät tukitoimenpiteet ottaen huomioon
12998: henkilöstö on vähentynyt usealla tuhannella,             kaikki valtionhallinnon käytettävissä olevat kei-
12999: suurimmaksi osaksi Telestä.                              not ja mahdollisuudet. Työryhmä sai työnsä
13000:    Valtionhallinnon yleisen tilanteen takia Posti-       päätökseen määräajassa eli 28.3.1991.
13001: ja telelaitoksen henkilöstöä on sijoittunut kesäs-          Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä kar-
13002: tä 1991 tähän päivään saakka varsin vähän                toitti Posti- ja telelaitoksen ja muiden paikallisvi-
13003: valtionhallinnon piiriin siitäkin huolimatta, että       ranomaisten välisenä yhteistyönä muilla hallin-
13004: Posti- ja telelaitoksen uudelleensijoittamisen pe-       nonaloilla avautuvien tehtävien hoitoa uudelleen
13005: riaatteiden mukaan on ollut mahdollista rahoit-          sijoittamisessa. Lisäksi työryhmä kiinnitti huo-
13006: taa henkilön vastaanottavan työnantajan palk-            miota Posti- ja telelaitoksen ja työvoimaviran-
13007: kakustannuksia kuuden kuukauden ajan. Julkis-            omaisten väliseen yhteistyöhön yhteisen koulu-
13008: hallinnon osalta tämä on ollut mahdollista pi-           tusohjelman laatimisessa.
13009: tempäänkin.                                                 Työryhmä ehdotti myös, että uudelleen sijoi-
13010:    Valtioneuvoston päätös telekilpailun avaami-          tettavaa henkilöstöä tuetaan mm. kouluttautu-
13011: sesta jo vuoden 1994 alusta joudutti Posti- ja           misella uuteen ammattiin ja ammattipätevyyttä
13012: telelaitoksen suunnittelemaa henkilöstövähen-            kohottavaan tai uuteen ammattiin tähtäävään
13013: nystä Telen ja yhteisten toimintojen osalta, jon-        opiskeluun, josta aiheutuviin kustannuksiin voi-
13014: ka piti toteutua 31.12.1995 mennessä, siten, että        daan hakea määrärahaa valtiokonttorilta.
13015: henkilöstöä vähennetään jo vuoden 1993 lop-                 Valtion mahdollisuudet sijoittaa henkilöstöä
13016: puun mennessä. Henkilöstövähennyksistä käy-              ovat kuitenkin varsin rajalliset. Parhaisiin tu-
13017: tävät YT-neuvottelut on aloitettu kuluvan vuo-           loksiin onkin päästy Posti- ja telelaitoksen
13018: den lokakuun alkupuolella.                               omin toimenpitein ja Posti-Telen osoittaman
13019:    Kysymyksessä on noin 3 000 hengen vähentä-            kehittämisrahan avulla. Liikenneministeriö toi-
13020: minen. Huomattava osa vähennyksistä saadaan              voo, että keinovalikoimaa laajasti käyttäen
13021: hoidetuksi vuoden 1992 aikana kehittämisraha-            voidaan henkilöstön sijoittaminen toteuttaa
13022: tarjousten ja vapaaehtoisten irtisanoutumisten           hallitusti.
13023: kautta.
13024: 
13025:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
13026: 
13027:                                                                        Liikenneministeri Ole Norrback
13028:                                           1992 vp -   KK 616                                          3
13029: 
13030: 
13031: 
13032: 
13033:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13034: 
13035:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Några personer som inte har accepterat nya
13036: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          uppgifter som rimligen skulle ha varit lämpliga
13037: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       för dem har sagts upp på produktionsekonomis-
13038: dagsman Mattila undertecknade spörsmål nr             ka grunder och några tiotals personer har sagts
13039: 616:                                                  upp genom att ömsesidiga avtal har tillämpats
13040:                                                       då personer t.ex. har avgått med arbetslöshets-
13041:            Ämnar Regeringen vidta snabba åt-          pension.
13042:         gärder för att omplacera personai som            Eftersom Post- och televerkets samarbetsför-
13043:         friställs från Post- och televerket i andra   handlingar om personalminskningar ännu inte
13044:         nödvändiga uppgifter inom statsförvalt-       har slutförts och då uppsägningarna delvis skett
13045:         ningen?                                       på frivillig basis, kan man i detta skede inte med
13046:                                                       säkerhet säga hur många personer som sagts
13047:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         upp.
13048: anföra följande:                                         Trafikministeriet tillsatte den 11 september
13049:                                                       1990 en arbetsgrupp för att utreda de nödvändi-
13050:     Post- och televerket har av kommersiella orsa-    ga stödåtgärder som ändringar i personalen
13051: ker sedan sommaren 1991 i stor skala omplace-         förutsätter då Postens verksamhetsställen omor-
13052: rat sin personal. Sedan dess har personalen           ganiseras. Arbetsgruppen skulle härvid beakta
13053: minskat med flera tusen. De flesta av dem har         alla metoder och möjligheter som står till buds
13054: varit anställda inom Tele.                            inom statsförvaltningen. Arbetet slutfördes
13055:     Med anledning av den allmänna situationen         inom den utsatta tiden, dvs. den 28 mars 1991.
13056: inom statsförvaltningen är det en relativt liten         Arbetsgruppen kartlade enligt sitt uppdrag
13057: andel av Post- och televerkets personai som           och som ett samarbete mellan Post- och telever-
13058: sedan sommaren 1991 fram till idag har övergått       ket och övriga lokala myndigheter omplacering
13059: till statsförvaltningen, trots att det enligt Post-   genom skötseln av uppgifter inom andra förvalt-
13060: och televerkets principer för omplacering har         ningsområden. Dessutom fåste arbetsgruppen
13061: varit möjligt att de lönekostnader som åsamkas        uppmärksamhet vid ett gemensamt utbildnings-
13062: en arbetsgivare för att han tar emot en person        program som skall uppgöras som ett samarbete
13063: ersätts under en sex månaders period. Inom den        mellan Post- och televerket och arbetskraftsmyn-
13064: offentliga förvaltningen har detta förfarande         digheterna.
13065: kunnat tillämpas även under en längre tid.               Arbetsgruppen föreslog också att de personer
13066:     Statsrådets beslut att redan fr.om. ingången      som omplaceras skall stödas bl.a. genom att de
13067: av 1994 inleda telekonkurrensen påskyndade            får utbildning för ett nytt yrke och att de kan
13068: den personalminskning som Post- och televerket        bedriva studier genom vilka deras yrkeskompe-
13069: planerat när det gäller Tele och gemensamma           tens ökar eller som är inriktade på ett nytt yrke.
13070: funktioner, som var avsedd att genomföras före        Anslag för kostnaderna kan sökas hos statskon-
13071: den 31 december 1995. Detta ledde till att man        toret.
13072: kommer att minska på antalet anställda redan             Statens möjligheter att omplacera personai är
13073: före utgången av 1993. Samarbetsförhandlingar-        dock rätt begränsade. De bästa resultaten har
13074: na om en minskning av personalen har inletts          uppnåtts genom Post- och televerkets egna åtgär-
13075:  redan i början av oktober i år.                      der och genom det utvecklingsbidrag som anvi-
13076:     Reduceringen omfattar ca 3 000 personer. En       sats av Post-Tele. Trafikministeriet önskar att
13077:  betydande del av den uppnås redan under 1992         omplaceringen av personalen skall kunna för-
13078:  genom erbjudanden om utvecklingsbidrag och           verkligas på ett behärskat sätt genom att de medel
13079:  genom frivilliga uppsägningar.                       som står till buds används i stor utsträckning.
13080: 
13081:        Helsingfors den 18 december 1992
13082: 
13083:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
13084:                                                  1992 vp
13085: 
13086: Kirjallinen kysymys 617
13087: 
13088: 
13089: 
13090: 
13091:                                     Helle: Rakennuslain uudistamisesta rantojen virkistyskäytön tur-
13092:                                         vaamiseksi
13093: 
13094: 
13095:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13096: 
13097:     Vapaat rannat ovat siinä määrin häviämässä,        koskevat rajoitukset sisältyvät naturvårdslage-
13098: ettei ulkoilun, matkailun ja muun virkistystoi-        nin rantojen suojelua koskeviin säännöksiin.
13099: minnan tarpeita voida riittävästi tyydyttää useil-     Jotta yleisölle turvattaisiin pääsy uinti- ja ulkoi-
13100: la paikkakunnilla. Tilanne on edelleen vaikeutu-       lupaikkoihin, rantasuoja (strandskydd) koskee
13101: massa. Puutavarayhtiöt ja muut suuryhtiöt ovat         merta, järviä ja muita vesistöjä. Tämä tarkoittaa,
13102: nopeassa tahdissa palstoittaneet vapaina säily-        että 100 metrin vyöhykkeellä rantaviivasta ra-
13103: neitä rantojaan loma"asutukseen. Tällä hetkellä        kentaminen on kielletty. Ruotsissa hallituksella
13104: lisärakentamista hillitsee vain korkea reaalikor-      tai hallituksen määräämällä viranomaisella, ta-
13105: ko ja ostovoiman väheneminen sekä epävar-              vallisesti lääninhallituksella, on tarvittaessa oi-
13106: muus lähitulevaisuudesta.                              keus laajentaa suojavyöhyke 300 metriksi ranta-
13107:     Rantakaavalainsäädäntö on osoittautunut            viivasta. Ruotsissa rantasuojasta voidaan poike-
13108: järjestelmäksi, joka tarjoaa hyvin vähän edelly-       ta asemakaavalla tai aluemääräyksillä. Poik-
13109: tyksiä virkistys- ja suojelualueiden turvaamiselle.    keuslupaviranomainen on lääninhallitus.
13110: Sen sijaan maanomistajalle rantakaava tarjoaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13111: keinon optimoida taloudellinen hyöty käytettä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13112: vissä olevasta rantaviivasta periaatteella: par-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13113: haat rantapalstat myyntiin ja soistuneet rämeet        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13114: yleiskä yttöön.
13115:     Paineet rantojen lisärakentamiseen ovat edel-                Aikooko Hallitus antaa pikaisesti
13116:  leenkin olemassa. Tämän lisäksi näyttää viriävä              eduskunnalle esityksen rakennuslain uu-
13117:  kiinnostus rantojen rakentamiseen ulkomaan                   distamisesta rantojen suojelemiseksi si-
13118:  turismia varten tuovan lisäpainetta. Alkuvai-                ten, että luovuttaisiin rantakaavasta ja
13119:  heessa tämä on tietenkin pientä. Mikäli sopimus              Ruotsin tapaan uudisrakentaminen kiel-
13120:  Euroopan talousalueesta toteutetaan ilman tiuk-              lettäisiin vyöhykkeellä, joka ulottuisi
13121:  kaa rantojensuojelulakia, on pelättävissä, että              rantaviivasta 100 metrin päähän maalle
13122:  tilanne vain vaikeutuu. Hallituksen esitys ei tässä          päin ja erityisissä tapauksissa tätä kau-
13123:  suhteessa tarjoa minkäänlaista keinoa rantojen               emmaksi, paitsi milloin alueella olisi vah-
13124:  suojelemiseksi.                                              vistettu asemakaava, rakennuskaava tai
13125:      Ruotsissa tärkeimmät rantojen rakentamista               aikaisempi rantakaava?
13126: 
13127:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
13128: 
13129:                                                Esko Helle
13130: 
13131: 
13132: 
13133: 
13134:  220051L
13135: 2                                        1992 vp- KK 617
13136: 
13137: 
13138: 
13139: 
13140:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13141: 
13142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohteista. Rantojensuojeluohjelman alueilla on
13143: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rantayleiskaavoitus vireillä 80 kunnassa, joten jo
13144: olette 18 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          noin puolet kohteista on suunnittelun kohteena.
13145: kirjeenne n:o 2041 ohella toimittanut valtioneu-     Yleiskaavoja on jo vahvistettu kymmenkunta.
13146: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          Rantojensuojeluohjelma kattaa noin viisi pro-
13147: Helteen kirjallisen kysymyksen n:o 617, jossa        senttia maamme rannoista. Tämän vuoksi ranto-
13148: tiedustellaan:                                       jen suunnittelua ja rakentamisen ohjausjärjestel-
13149:                                                      miä on kehitettävä vastaamaan kysymyksessä
13150:           Aikooko Hallitus antaa pikaisesti          esitettyihin haasteisiin muuallakin kuin suoje-
13151:        eduskunnalle esityksen rakennuslain uu-       luohjelman alueilla. Tämä työ on parhaillaan
13152:        distamisesta rantojen suojelemiseksi si-      vireillä ympäristöministeriössä. Ympäristömi-
13153:        ten, että luovuttaisiin rantakaavasta ja      nisteriö asetti 9.9.1992 työryhmän valmistele-
13154:        Ruotsin tapaan uudisrakentaminen kiel-        maan ehdotusta maankäytön ohjausjärjestelmän
13155:        lettäisiin vyöhykkeellä, joka ulottuisi       uudistamisesta, jossa yhtenä kohteena on ranta-
13156:        rantaviivasta 100 metrin päähän maalle        rakentamisen ohjaus. Työryhmän ehdotus on
13157:        päin ja erityisissä tapauksissa tätä kau-     tarkoitus saada valmiiksi 31.3.1993.
13158:        emmaksi, paitsi milloin alueella olisi vah~      Uudistamistyön yhtenä keskeisenä tavoittee-
13159:        vistettu asemakaava, rakennuskaava tai        na on rantarakentamisen suunnitelmallisuuden
13160:        aikaisempi rantakaava?                        lisääminen. Tämä on tärkeätä myös ulkomaa-
13161:                                                      laisomistuksen vapautumisen johdosta rannoille
13162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuntautuvan lisäkysynnän ja rakennuspaineen
13163: vasti seuraavaa:                                     vuoksi. Yleiskaavoituksesta tulisi kehittää ran-
13164:                                                      tojenkäytön keskeisin ohjausväline. Samalla voi-
13165:    Valtakunnallisia luonnonsuojelutavoitteita        taisiin rakentamisen lupasääntöjä uudistaa niin,
13166: maamme rannoilla edistetään tällä hetkellä           että yleiskaavan sitovuutta lisätään. Tavoitteena
13167: paaasmssa     toteuttamalla   valtioneuvoston        tulee olla, että maankäytön suunnittelulla voi-
13168: 20.12.1990 hyväksymää rantojensuojeluohjel-          daan rantojen käyttöä ohjata kestävää kehitystä
13169: maa. Tähän ohjelmaan sisältyy noin 8 000             ja rantojen virkistyskäyttöä turvaavaksi.
13170: kilometriä maamme luonnontilaisia rantoja.              Jos maankäytön ohjausjärjestelmän uudistuk-
13171: Rantoja sisältyy myös osaan kansallispuistois-       sen valmistelun yhteydessä osoittautuu, että
13172: tamme ja muihin suojeluohjelmiin, erityisesti        Suomen oloissa ei ole mahdollista toteuttaa
13173: valtioneuvoston 3.6.1982 hyväksymään lintu-          rantojen suojelun ja virkistyskäytön tarpeita
13174: vesien suojeluohjelmaan.                             suunnittelujärjestelmän avulla, on kysymys ran-
13175:    Rantojensuojeluohjelma on jo toteutettu niin,     tojensuojelulain tarpeesta otettava erikseen har-
13176: että kaikkiaan voidaan arvioida vireillä olevan      kittavaksi.
13177: noin kolmannes yksityismaiden rantojensuojelu-
13178: 
13179:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
13180: 
13181:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
13182:                                          1992 vp -   KK 617                                          3
13183: 
13184: 
13185: 
13186: 
13187:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13188: 
13189:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att omkring hälften av objekten berörs av plane-
13190: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     ring. Ett tiotal generalplaner har redan fast-
13191: se nr 2041 av den 18 november 1992 till vederbö-     ställts.
13192: rande medlem av statsrådet översänt följande av         Strandskyddsprogrammet täcker omkring 5
13193: riksdagsman Helle undertecknade spörsmål nr          procent av stränderna i vårt land. Därför måste
13194: 617:                                                 planeringen av stränderna och systemen för
13195:                                                      styrning av byggandet utvecklas så att de i
13196:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         spörsmålet anförda utmaningarna kan mötas
13197:        ning för Riksdagen förelägga en proposi-      även i andra områden än i dem som ingår i
13198:        tion med förslag till ändring av bygg-        skyddsprogrammet. Detta arbete pågår som
13199:        nadslagen i avsikt att skydda stränderna      bäst vid miljöministeriet. Ministeriet tillsatte
13200:        så att strandplanerna frångås och vi på       9.9.1992 en arbetsgrupp som skulle bereda ett
13201:        samma sätt som i Sverige förbjuder ny-        förslag till reformering av systemet f6r styrning
13202:        bygge inom en zon som sträcker sig 100        av markanvändningen, där ett inslag är styrning-
13203:        meter inåt land från strandlinjen och i       en av byggandet utmed stränderna. Det är me-
13204:        särskilda fall ännu längre, utom då det       ningen att arbetsgruppens förslag skall föreligga
13205:        finns en fastställd stadsplan, byggnads-      31.3.1993.
13206:        plan eller en tidigare strandplan för ifrå-      Ett centralt mål i reformeringen är att byggan-
13207:        gavarande område?                             det utmed stränderna skall bli mer planenligt.
13208:                                                      Detta är också viktigt på grund av att efterfrågan
13209:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         på och byggnadstrycket mot stränderna ökar, då
13210: samt anföra följande:                                utlänningar får rätt att äga mark i Finland.
13211:                                                      Generalplanläggningen borde utvecklas så att
13212:    I fråga om stränderna främjas våra nationella     den blir det viktigaste medlet att styra använd-
13213: mål inom naturvården för närvarande huvud-           ningen av stränderna. Samtidigt kunde de regler
13214: sakligen så att vi genomför det strandskyddspro-     som gäller byggnadslov revideras så att general-
13215: gram som statsrådet godkände 20.12.1990. I           planen blir mer bindande. Målet bör vara att
13216: detta område ingår omkring 8 000 kilometer           planeringen av markanvändningen skall göra det
13217: stränder i naturtillstånd. Också i vissa av natio-   möjligt att styra användningen så att detta säker-
13218: nalparkerna och i en del andra skyddsprogram         ställer en hållbar utveckling och möjligheter till
13219: ingår stränder, speciellt i riksprogrammet till      rekreation på stränderna.
13220: skydd för fågelsjöar och fågelrika havsvikar,           Om det i samband med att reformeringen av
13221: som statsrådet godkände 3.6.1982.                    markanvändningen bereds visar sig att det i våra
13222:    Strandskyddsprogrammet har redan genom-           förhållanden inte är möjligt att tillfredsställa
13223: förts så långt att inalles omkring en tredjedel av   kraven på strandskydd och möjligheter till rek-
13224: strandskyddsobjekten på privatägd mark är un-        reation på stränderna med tillhjälp av planlägg-
13225: der handläggning. I områden som ingår i strand-      ningssystemet, måste frågan om behovet av en
13226: skyddsprogrammet pågår generalplanering av           strandskyddslag åter tas upp till prövning.
13227: stränderna redan i 80 kommuner, vilket innebär
13228:      Helsingfors den 21 december 1992
13229: 
13230:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
13231:                                                 1992 vp
13232: 
13233: Kirjallinen kysymys 618
13234: 
13235: 
13236: 
13237: 
13238:                                    Aittoniemi: Puoluetuen käyttötarkoituksesta
13239: 
13240: 
13241: 
13242:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13243: 
13244:    Puoluetuki on tarkoitettu puolueiden poliitti-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13245: sen toiminnan tukemiseen. Tällä hetkellä näyt-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13246: tää siltä, että useat puolueet, jotka aikaisemmin
13247: hankkivat kiinteistöjä sijoitustarkoituksessa,                   Onko Hallitus huomioinut, että puo-
13248: joutuvat käyttämään saamansa puoluetuen kiin-                 lueiden poliittisen toiminnan tukemiseen
13249: teistöbisneksestä syntyneiden velkojen maksuun                tarkoitetut puoluetuet käytetään nykyi-
13250: nyt ja vielä mittaamattoman ajan eteenpäin. Itse              sin kiinteistöbisneksen ylläpitoon ja siitä
13251: poliittiseen toimintaan ei riitä rahaa lainkaan, ja           syntyneiden tappioiden maksamiseen
13252: puoluetoimistot lomauttelevat henkilökuntiaan.                eikä lainkaan alkuperäiseen tarkoituk-
13253:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-            seensa?
13254: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13255:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
13256: 
13257:                                             Sulo Aittaniemi
13258: 
13259: 
13260: 
13261: 
13262:  220051L
13263: 2                                          1992 vp -    KK 618
13264: 
13265: 
13266: 
13267: 
13268:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13269: 
13270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          puolueiden kansainväliseen toimintaan sekä pii-
13271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ri- ja naisjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Siten
13272: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         se, mihin puoluetukea saa käyttää, on jätetty
13273: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-          käytännössä tapauskohtaisesti harkittavaksi.
13274: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                Oikeusministeriössä on tarkastettu puolue-
13275: 618:                                                    tuen käyttö vuodesta 1987 alkaen. Viimeksi on
13276:                                                         valmistunut tarkastuskertomus vuodelta 1990.
13277:            Onko Hallitus huomioinut, että puo-          Kutakin puoluetta koskevien tarkastuskerto-
13278:         lueiden poliittisen toiminnan tukemiseen        musten liitetietaina on pääkohdittain eritelty
13279:         tarkoitetut puoluetuet käytetään nykyi-         puolueiden tuloslaskelmiin sisältyneet tuotot ja
13280:         sin kiinteistöbisneksen ylläpitoon ja siitä     kulut. Verrattaessa puoluetuen määrää puoluei-
13281:         syntyneiden tappioiden maksamiseen              den varsinaisen toiminnan menoihin on yleisesti
13282:         eikä lainkaan alkuperäiseen tarkoituk-          todettava, että puoluetuki on käytetty palkoista
13283:         seensa?                                         aiheutuneisiin menoihin, kansainväliseen toi-
13284:                                                         mintaan, piiri- ja naisjärjestöjen toimintaan ja
13285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vaaleista aiheutuneisiin menoihin. Puoluetuki ei
13286: vasti seuraavaa:                                        ole täysin kattanut näitä menoja.
13287:                                                             Puoluetuen käyttöä koskevissa tarkastuksissa
13288:    Puoluetuki on valtionavustus, josta on säädet-       puolueet ovat voineet osoittaa, että puoluetuki
13289: ty puoluelaissa (10/69) ja sen nojalla annetussa        on käytetty määräysten mukaisesti ja että kysy-
13290: asetuksessa (27/73). Toissijaisina tulevat sovel-       myksessä tarkoitettuun sijoitustoimintaan on
13291: lettaviksi valtionavustuksia koskevat yleismää-         käytetty muulla tavoin hankittuja varoja. Sijoi-
13292: räykset (VNp 490/65).                                   tustoiminnasta on nykyisessä taloudellisessa ti-
13293:    Puoluetuen käyttötarkoitus on edellä maini-          lanteessa saattanut tulla tappiota niin puolueille
13294: tuissa säädöksissä ja valtion talousarvion asian-       kuin muillekin. Jos puoluetukea on käytetty
13295: omaisen momentin perusteluissa ilmaistu varsin          tällaisten tappioiden maksamiseen, tulee harkit-
13296: yleispiirteisesti niin, että puoluetuki on tarkoitet-   tavaksi, onko tuki käytetty siitä annettujen sään-
13297: tu käytettäväksi eduskunnassa edustettuina ole-         nösten mukaisesti, ja arvioitavaksi, onko syytä
13298: vien puolueiden säännöissä ja yleisohjelmissa           ryhtyä asian vaatimiin mainituissa säädöksissä
13299: määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen ja            tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
13300: että osa puoluetuesta on määrätty käytettäväksi
13301: 
13302:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
13303: 
13304:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
13305:                                          1992 vp -   KK 618                                            3
13306: 
13307: 
13308: 
13309: 
13310:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13311: 
13312:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tionelia verksamhet och för att understöda di-
13313: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         strikts- och kvinnoorganisationemas verksam-
13314: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      het. Vilka användningsändamål som är tillåtna
13315: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         kan sålunda i praktiken avgöras från fali tili fali.
13316: 618:                                                    Justitieministeriet har sedan 1987 granskat
13317:                                                      användningen av partistödet. Den senaste revi-
13318:           Har Regeringen observerat att parti-       sionsberättelsen är från 1990. Som bilaga till
13319:        stöden, som är avsedda för att understö-      valje partis revisionsberättelse ingår en specifi-
13320:        da partiemas politiska verksamhet nu-         kation av huvudpunktema i inkomstema och
13321:        mera används för att bedriva fastighets-      utgiftema i partiemas resultatredovisning. Vid
13322:        business och betala de skulder som den        jämförelse av partistödets belopp med utgiftema
13323:        förorsakar och inte alis för sitt ursprung-   för den alimänna verksamheten kan allmänt
13324:        liga ändamål?                                 konstateras att partistödet har använts för lö-
13325:                                                      neutgifter, intemationeli verksamhet, verksam-
13326:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         heten inom distrikts- och kvinnoorganisationer-
13327: följande:                                            na och valutgifter. Partistödet har inte helt täckt
13328:                                                      dessa utgifter.
13329:    Partistödet är ett statsunderstöd om vilket          Vid granskningen av användningen av parti-
13330: stadgas i partilagen (10/69) och i den förordning    stödet har partiema kunnat visa att partistödet
13331: som utfärdats med stöd av den (27/73). I andra       har använts i enlighet med föreskriftema och att
13332: hand skali också de alimänna föreskriftema om        den investeringsverksamhet som avses i spörs-
13333: statsbidrag (SRb 490/65) tillämpas.                  målet har finansierats med andra medel. Investe-
13334:    Partistödets användningsändamål uttrycks i        ringsverksamheten har i det nuvarande ekono-
13335: mycket alimänna ordalag i de ovan nämnda             miska läget kunnat medföra förluster för partier-
13336: författningama och motiveringen tili vederbö-        na liksom också för andra. Om partistödet har
13337: rande moment i statsbudgeten. Enligt dem är          använts för att betala sådana förluster uppstår
13338: partistödet avsett att användas av de partier som    frågan om partistödet har använts i enlighet med
13339: är företrädda i riksdagen för att understöda den     de stadganden som utfärdats om det och om det
13340: offentliga verksamhet som anges i deras stadgar      är skäl att vidta de åtgärder som i så fali krävs
13341: och allmänna program. En del av partistödet          enligt ovan nämnda stadganden.
13342: skall dessutom användas för partiemas intema-
13343:      Helsingfors den 18 december 1992
13344: 
13345:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
13346:                                                  1992 vp
13347: 
13348: Kirjallinen kysymys 619
13349: 
13350: 
13351: 
13352: 
13353:                                     Aittoniemi: Asianajajien palkkioiden julkisesta seurannasta
13354: 
13355:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13356: 
13357:    Laman aikana on yksi ammattikunta, jolla               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13358: menee paremmin kuin koskaan. Lukemattomat              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13359: konkurssit ja pakkohuutokaupat ovat luoneet            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13360: tälle ammattikunnalle työmarkkinat, joiden tuo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13361: mia mahdollisuuksia he osaavat käyttää. Palk-
13362: kiot ovat jättimäiset, ja kilpailusta ei ole tietoa-              Mitä Hallitus aikoo tehdä yhä pahene-
13363: kaan, kun voi vedota tehtävien tarjontaan. Ti-                 vassa taloudellisessa tilanteessa ja kon-
13364: lanne vain pahenee tai paranee riippuen siitä,                 kurssien sekä pakkohuutokauppojen li-
13365: miten sen ottaa, ja konkurssipesän tai pakko-                  sääntyessä asianajajien kasvavan rahas-
13366: huutokaupan ainoa todellinen saamamies on                      tushimon hillitsemiseksi?
13367: usein asianajaja.
13368:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
13369:                                              Sulo Aittoniemi
13370: 
13371: 
13372: 
13373: 
13374: 220051L
13375: 2                                        1992 vp -   KK 619
13376: 
13377: 
13378: 
13379: 
13380:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13381: 
13382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nolle pesän hoidosta tulevasta palkkiosta. Kon-
13383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kurssisäännön 79 §:n mukaan palkkio määräy-
13384: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          tyy pääsääntöisesti prosentuaalisena osuutena
13385: kirjeenne n:o 2049 ohella toimittanut valtioneu-     pesän varoista.
13386: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Kilpailunrajoituksista annettu uusi laki (480/
13387: kansanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta           92) sääntelee sen 6 §:n mukaan myös tilanteita,
13388: kirjallisesta kysymyksestä n:o 619:                  joissa samalla tuotantoportaalla toimivat elin-
13389:                                                      keinonharjoittajat määräävät tai suosittavat
13390:           Mitä Hallitus aikoo tehdä yhä pahene-      elinkeinotoiminnassa perittävistä hinnoista tai
13391:        vassa taloudellisessa tilanteessa ja kon-     jakavat markkinoita. Suomen Asianajajaliitto
13392:        kurssien sekä pakkohuutokauppojen li-         on kilpailuviraston kanssa käymiensä neuvotte-
13393:        sääntyessä asianajajien kasvavan rahas-       lujen jälkeen ilmoittanut luopuvansa palkkio-
13394:        tushimon hillitsemiseksi?                     suositusten antamisesta jäsenilleen 1.1.1993 lu-
13395:                                                      kien. Lisäksi liitto on muuttanut tiedotusohjei-
13396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          taan kilpailun mahdollistavaan suuntaan.
13397: taen seuraavaa:                                         Suomessa, toisin kuin eräissä muissa maissa,
13398:                                                      asianajajilla ei ole yksinoikeutta toimia konkurs-
13399:    Konkurssien määrän kasvaminen viime vuo-          sipesän hoitotehtävissä. Alalla on kilpailua
13400: sina on herättänyt välillä runsastakin julkista      asianajajien kesken sekä asianajajien ja muiden
13401: keskustelua. Eräissä suurehkoissa tapauksissa        välillä.
13402: erityisen kritiikin kohteena ovat olleet asianaja-      Kirjallisessa kysymyksessä mainittuja pakko-
13403: jien korkeat palkkiot. Osittain tämä keskustelu      huutokauppoja ei hoideta asianajajien toimesta,
13404: on perustunut Virheellisiin käsityksiin palkkioi-    vaan niitä toimittavat valtion virkamiehet virka-
13405: den määräytymisperusteista. Konkurssipesän           tehtävinä.
13406: velkojien tehtävänä on määrätä konkurssihallin-
13407:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
13408: 
13409:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
13410:                                           1992 vp -   KK 619                                          3
13411: 
13412: 
13413: 
13414: 
13415:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13416: 
13417:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt 79 § konkursstadgan bestäms arvodet i
13418: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        regel som en procentuell andel av boets medel.
13419: 2049 av den 19 november 1992 tili vederbörande           I den nya lagen om konkurrensbegränsningar
13420: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     (480/92) reglerar dess 6 § också sådana situatio-
13421: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade            ner där i ett och samma produktionsled verk-
13422: spörsmål nr 619:                                      samma näringsidkare bestämmer eller rekom-
13423:                                                       menderar priser som skall uppbäras i samband
13424:           Vad har Regeringen för avsikt att göra      med näringsverksamheten eller delar upp mark-
13425:        för att stävja advokatemas tilltagande         naden. Finlands Advokatförbund har efter för-
13426:        inkasseringslust i det allt sämre ekono-       handlingar med konkurrensverket meddelat att
13427:        miska läget med tilltagande konkurser          förbundet avstår från att ge rekommendationer
13428:        och exekutiva auktioner?                       om arvoden tili sina medlemmar från den 1
13429:                                                       januari 1993. Dessutom har förbundet ändrat
13430:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sina informationsanvisningar så att de möjliggör
13431: anföra följande:                                      konkurrens.
13432:                                                          I Finland har advokatema inte ensamrätt att
13433:    Den ökande mängden konkurser under de              handha uppgifter för förvaltandet av konkursbo,
13434: senaste åren har tidvis åstadkommit en t.o.m.         vilket är fallet i vissa andra länder. Inom bran-
13435: mycket livlig offentlig debatt. I vissa större fall   schen konkurrerar advokatema sinsemellan och
13436: har advokatemas höga arvoden varit föremål för        med andra.
13437: särskild kritik. Delvis har denna debatt baserat         De exekutiva auktionema, som nämns i det
13438: sig på felaktiga föreställningar om på vilka          skriftliga spörsmålet, sköts inte av advokater
13439: grunder arvodena bestäms. Ett konkursbos bor-         utan de förrättas av statstjänstemän som tjänste-
13440: genärer har i uppgift att bestämma om konkurs-        uppdrag.
13441: förvaltningens arvoden för förvaltandet av boet.
13442: 
13443:      Helsingforsden 18 december 1992
13444: 
13445:                                                                          Minister Pertti Salolainen
13446:                                                1992 vp
13447: 
13448: Kirjallinen kysymys 620
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                                   Aittoniemi: Helsingin oopperatalon kustannuksista
13454: 
13455: 
13456: 
13457:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13458: 
13459:    Helsingin oopperatalon kustannukset ovat                     Tietääkö Hallitus syyn siihen, miksi
13460: rakentamisen aikana kohonneet huimasti alku-                 Helsingin oopperatalon kustannukset
13461: peräiseen kustannusarvioon nähden ja lienevät                ovat rakentamisen aikana kohonneet
13462: nyt 750 miljoonan markan tasossa. Näyttää siltä,             moninkertaisiksi alkuperäiseen kustan-
13463: että kun talo saadaan valmiiksi, ei ole varoja sen           nusarvioon nähden, ja aikooko se käyn-
13464: käyttämiseen.                                                nistää asiaan liittyvän tutkimuksen, jossa
13465:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kustannuskertymän syyt selvitetään?
13466: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13467: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13468: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13469: 
13470:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
13471: 
13472:                                            Sulo Aittoniemi
13473: 
13474: 
13475: 
13476: 
13477: 220051L
13478: 2                                        1992 vp -   KK 620
13479: 
13480: 
13481: 
13482: 
13483:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13484: 
13485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keasuhdanteen aikana, mihkä vuoksi viimeai-
13486: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kainen kustannusten alentaminen ei ole ehtinyt
13487: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vaikuttaa hintoihin.
13488: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Ensimmäinen vuonna 1987 järjestetty urakka-
13489: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tarjouskilpailu ei tuottanut hinnaltaan hyväksyt-
13490: n:o 620:                                             tävää tulosta. Erityisesti pitkäksi muodostuva
13491:                                                      rakennusaika on urakoitsijalle riskitekijä, koska
13492:           Tietääkö Hallitus syyn siihen, miksi       rakennusaikana voi tapahtua huomattaviakin
13493:        Helsingin oopperatalon kustannukset           kustannusmuutoksia, ja nämä on voitava en-
13494:        ovat rakentamisen aikana kohonneet            nakoida tarjousta tehtäessä. Tuolloin elettiin
13495:        moninkertaisiksi alkuperäiseen kustan-        rakentamisen noususuhdannetta, jolloin kustan-
13496:        nusarvioon nähden, ja aikooko se käyn-        nukset olivat jatkuvasti kohoamassa.
13497:        nistää asiaan liittyvän tutkimuksen, jossa       Tämän johdosta rakennustyö päätettiin jakaa
13498:        kustannuskertymän syyt selvitetään?           kahteen urakkakokonaisuuteen: runkourakkaan
13499:                                                      ja sisustustyöurakkaan. Molemmat urakkavai-
13500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heet toteutettiin ns. tavoitehintaisena laskutyö-
13501: vasti seuraavaa:                                     urakkana, jolloin urakoitsijalle maksetaan aino-
13502:                                                      astaan tehdystä työstä. Toisaalta kustannusten
13503:     Uusi oopperatalo on monella tavalla poik-        nousuriski siirtyy tällöin rakennuttajalle. Kus-
13504: keuksellinen rakennushanke. Se on hankkeena          tannusarvio perustui oletettuihin eri vaiheiden
13505: laaja, tilavuudeltaan 215 000 m 3• Talon raken-      aloitusajankohtiin sekä arvioituihin rakennus-
13506: teille ja sisustukselle on asetettu korkeat laatu-   aikaisiin kustannusnousuvarauksiin.
13507: vaatimukset. Lisäksi rakennuksessa on run-              Runkotöiden rakennusurakka valmistui jou-
13508: saasti erikoistekniikkaa. 1970-luvulla käydyn        lukuussa 1990. Laskutyöurakan luonteeseen
13509: suunnittelukilpailun jälkeen hanketta on suun-       kuuluu, että lopulliset kustannukset selviävät
13510: niteltu monivaiheisesti. Tänä aikana on raken-       suurelta osaltaan vasta urakan valmistumisen
13511: tamisen yleinen kustannustaso noussut merkit-        jälkeen, jolloin alihankkijoiden laskut tulevat
13512: tävästi; samoin ovat rakennuksen toiminnalli-        pääurakoitsijalle. Runkovaiheen urakoiden lop-
13513: set laatuvaatimukset sekä kustannukset täs-          puselvitys valmistui elokuussa 1991. Tällöin kävi
13514: mentyneet.                                           ilmi, että työvaiheen kustannukset nousevat ase-
13515:     Eduskunta on vuoden 1992 tulo- ja menoar-        tettuun enimmäishintaan, ja ovat 15 000 000
13516: vion yhteydessä hyväksynyt oopperatalon kus-         markkaa korkeammat kuin vuoden 1992 meno-
13517: tannusarvioksi 697 400 000 mk. Tämän hetken          arvioesitystä laadittaessa käytettävissä ollut ar-
13518: tietojen mukaan kustannusarvio kohoaa                vio.
13519: 740 000 000 markkaan. Rakennushallitukselta             Toisen vaiheen, ns. sisustusvaiheen, urakka-
13520: on pyydetty selvitys kustannusten nousun syis-       kilpailu käytiin syksyllä 1990. Koska myös tä-
13521: tä. Saadun selvityksen mukaan kustannusten           män vaiheen alihankintasopimukset tehtiin pää-
13522: kohoaminen aikaisemmin arvioitua suurem-             osin välittömästi urakkasopimusten tekemisen
13523: maksi aiheutuu arvioitua pitemmästä raken-           jälkeen, ei seurannut laskukausi ehtinyt vaikut-
13524: nusajasta ja tästä seuranneesta arvioitua suu-       taa hintoihin. Huomattava osa hankinnoista,
13525: remmasta kustannustason noususta sekä hank-          mm. teatteritekniikka, on ulkomaista valmistet-
13526: keen toteutusmuodosta seuranneesta rakennut-         ta, jolloin suoritettu devalvaatio edelleen nostaa
13527: tajan kustannusten noususta. Edellä mainitut,        näiden hintoja.
13528: osin sopimuksiin jo sidotut kustannustekijät,           Hankkeen poikkeuksellisen vaativuuden
13529: eivät kaikilta osiltaan olleet tiedossa vuoden       vuoksi on osa suunnitelmista jouduttu laatimaan
13530: 1992 menoarvioesitystä annettaessa. Rakennus-        uudelleen rakennustyön kestäessä. Tällaisia ovat
13531: hanke käynnistettiin ja urakkasopimukset teh-        mm. ison näyttämön katsomon akustinen suun-
13532: tiin suurimmalta osaltaan rakentamisen kor-          nittelu pienoismallikokeiden antamien tulosten
13533:                                        1992 vp -   KK 620                                        3
13534: 
13535: johdosta sekä erikoistekniikassa toteutusaikana    sekä pitkän toteutusajan ovat myös rakennutta-
13536: tapahtunut kehitys. Huomioon ottaen lisäksi        jan kustannukset kohonneet arvioitua suurem-
13537: tavanomaista perusteellisemman valvontatyön        miksi.
13538: 
13539:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1992
13540: 
13541:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
13542: 4                                         1992 vp -   KK 620
13543: 
13544: 
13545: 
13546: 
13547:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13548: 
13549:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den första entreprenadanbudstävlingen som
13550: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          ordnades 1987 gav inte något godtagbart resultat
13551: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vad prisema beträffar. Särskilt en lång byggtid
13552: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          blir en riskfaktor för entreprenören, eftersom det
13553: mål nr 620:                                           under byggtiden kan ske avsevärda ändringar i
13554:                                                       kostnadema och de bör kunna förutses vid
13555:           Vet Regeringen orsaken till att kostna-     anbudsgivningen. Då levde man i en högkon-
13556:        dema för operahuset i Helsingfors under        junktur vad byggande beträffar och kostnadema
13557:        byggtiden har stigit med det mångdubbla        steg hela tiden.
13558:        i förhållande till den ursprungliga kost-          Därför beslöt man dela in byggarbetet i två
13559:        nadskalkylen, och ämnar den sätta i gång       entreprenadhelheter, en stomentreprenad och en
13560:        en undersökning i samband med denna            inredningsentreprenad. Bägge genomfördes i
13561:        fråga så att orsakema tili kostnadsan-         form av en s.k. fakturaentreprenad med målsatta
13562:        hopningen reds ut?                             priser, varvid entreprenören endast får betalt för
13563:                                                       utfört arbete. Härvid övergår emellertid risken
13564:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             för höjda kostnader tili byggherren. Kostnads-
13565: anföra följande:                                      kalkylen grundade sig på presumtiva tidpunkter
13566:                                                       då de olika byggnadsfasema inleddes och beräk-
13567:    Det nya operahuset är på många sätt ett            nade byggnadstida reservationer för kostnads-
13568: exceptionellt byggnadsprojekt. Som projekt är         stegringar.
13569: det omfattande, till volymen 215 000 m 3• Höga            Stomentreprenaden blev fårdig i december
13570: kvalitetskrav har ställts på byggnadens kon-          1990. Tili särdragen för en entreprenad med
13571: struktioner och inredning. Vidare finns det rik-      fakturerat arbete hör att de slutliga kostnadema
13572: ligt med Specialteknik i byggnaden. Efter arki-       till stor del framgår först sedan entreprenaden
13573: tekttävlingen på 1970-talet har projektet plane-      slutförts, när underleverantöremas fakturor
13574: rats i många etapper. Under denna tid har den         skickats till huvudentreprenören. De slutliga ut-
13575: allmänna nivån för byggkostnader stigit avse-         redningen över stomentreprenaden färdigställ-
13576: värt. Samtidigt har byggnadens funktionella           des i augusti 1991. Härvid framgick det att
13577: kvalitetskrav och kostnadema preciserats.             kostnadema för denna arbetsfas steg till det satta
13578:    1 samband med statsbudgeten för 1992 god-          maximipriset och är 15 000 000 mark högre än
13579: kände riksdagen kostnadskalkylen för operahu-         den beräkning som utfördes i samband med
13580: set ti11697 400 000 mark. Enligt dagens uppgifter     budgetpropositionen för 1992.
13581: stiger kostnadskalkylen tili 740 000 000 mark.            Entreprenadtävlingen för den andra fasen,
13582: Av byggnadsstyrelsen har inbegärts en utredning       den s.k. inredningsfasen pågick på hösten 1990.
13583: om orsakema tili kostnadsstegringen. Enligt ut-       Eftersom underlevererantörsavtalen för även
13584: redningen beror de höjda kostnadema i jämfö-          denna fas huvudsakligen slöts genast efter det
13585: relse till de uppskattade på att byggtiden varit      man slutit entreprenadavtalen hann den period
13586: längre än beräknat och som en följd därav på          av nedgång som följde inte verka på prisema. En
13587: den högre kostnadsnivån än beräknat samt de           avsevärd del av anskaffningama, bl.a. teatertek-
13588: ökade byggkostnadema för byggherren som en            niken är av utländskt fabrikat, varför den ge-
13589: följd av sättet på vilket projektet genomfördes.      nomförda devalveringen ytterligare höjer priser-
13590: Nämnda delvis tili avtal bundna kostnadsfakto-        na för dem.
13591: rer var inte till alla delar kända när budgetpropo-       På grund av att projektet är exceptionellt
13592: sitionen för 1992 avläts. Byggnadsprojektet på-       krävande har man blivit tvungen att omarbeta
13593: börjades och entreprenadavtalen slöts till största    planema under byggtiden. Sådana är bl.a. den
13594: delen under en tid av högkonjunktur i fråga om        akustiska planeringen av stora scenen med an-
13595: byggande, varför de sänkta kostnadema på sist-        ledning av resultaten från försöken med minia-
13596: one inte har hunnit verka på prisema.                 tyrmodeller och den utveckling som under bygg-
13597:                                        1992 vp -   KK 620                                       5
13598: 
13599: arbetet skett i specialtekniken. Om man dessut-    ningsarbetet och den långa byggtiden har även
13600: om beaktar det osedvanligt noggranna övervak-      byggherrens kostnader stigit mera än beräknat.
13601: 
13602:      Helsingfors den 15 december 1992
13603: 
13604:                                                             Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
13605:                                                 1992 vp
13606: 
13607: Kirjallinen kysymys 621
13608: 
13609: 
13610: 
13611: 
13612:                                    Aittoniemi: Ulkomaisten lääkäreiden oikeudesta harjoittaa ammat-
13613:                                        tiaan Suomessa
13614: 
13615:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13616: 
13617:     Suomessa työskentelee lääkäripiireistä saatu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13618: jen tietojen mukaan suhteellisen runsaasti mm.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13619: virolaisia ja venäläisiä lääkäreitä, vaikka omassa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13620: maassamme koulutettuja lääkäreitä on jäämässä
13621: yhä enemmän työttömiksi. Tilanne suomalaisten                    Tietääkö Hallitus, miten suuri on Suo-
13622: lääkäreiden kannalta tulee muodostumaan vielä                 messa työskentelevien virolaisten ja ve-
13623: hankalammaksi, jos ETA-sopimus tulee voi-                     näläisten lääkärien määrä, ja
13624: maan ja työvoiman vapaa liikkuminen mahdol-                      aikooko Hallitus sallia entisistä ns.
13625: listuu. Tänne tuskin mahtuu enää ETA-alueen                   itäblokin maista tulevien lääkäreiden val-
13626: ulkopuolelta tulevia lääkäreitä.                              lata Suomen lääkärimarkkinat?
13627:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13628:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
13629: 
13630:                                             Sulo Aittoniemi
13631: 
13632: 
13633: 
13634: 
13635: 220051L
13636: 2                                        1992 vp -    KK 621
13637: 
13638: 
13639: 
13640: 
13641:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13642: 
13643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myöntää oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin
13644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ammattia laillistettuna lääkärinä. Laillistaminen
13645: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           voidaan myöntää myös pohjoismaan kansalai-
13646: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          selle yhteispohjoismaisen sopimuksen nojalla.
13647: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-        Pohjoismaiden ulkopuolisen valtion kansalaisel-
13648: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           lekin voidaan erityisestä syystä edellä kuvatusta
13649: n:o 621:                                              lupajärjestelmästä poiketen myöntää laillistetun
13650:                                                       lääkärin oikeus.
13651:           Tietääkö Hallitus, miten suuri on Suo-          Vuoden 1989lopussa Suomessa oli 235 erilai-
13652:        messa työskentelevien virolaisten ja venä-     silla lääkintöhallituksen myöntämillä luvilla toi-
13653:        läisten lääkärien määrä, ja                    mivaa ulkomaalaista lääkäriä ja näiden lisäksi
13654:           aikooko Hallitus sallia entisistä ns.        167 Suomen kansalaisuuden saanutta laillistet-
13655:        itäblokin maista tulevien lääkäreiden val-     tua alun perin ulkomaalaista lääkäriä. Vastaavat
13656:        lata Suomen lääkärimarkkinat?                  luvut vuotta myöhemmin olivat 342 ja 183.
13657:                                                           Vuoden 1990 lopussa oli edellä mainituista
13658:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           342 lääkäristä 30 nykyään IVY:n kansalaisiksi
13659: taen seuraavaa:                                       katsottavia ja 41 virolaisia. Puolalaisia oli 23.
13660:                                                           Vuoden 199llopussa oli luvilla toimivia ulko-
13661:    Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka           maalaisia lääkäreitä 400 henkilöä ja laillistettuja
13662: käsittelee nykyisin terveydenhuollon ammatin-         alun perin ulkomaalaisia lääkäreitä yhteensä
13663: harjoittamiseen liittyvät kysymykset, voi myön-       211. IVY:n kansalaisia oli luvilla toimivista 54,
13664: tää ulkomaalaiselle lääkärille kolmentasoisia toi-    virolaisia 81 ja puolalaisia 32 lääkäriä.
13665: milupia ja myöntää heille myös laillistetun lääkä-        Marraskuun lopussa 1992 oli sosiaali- ja ter-
13666: rin oikeuden.                                         veyshallituksen luvilla toimivia ulkomaalaisia
13667:    Ensimmäinen lupa myönnetään yleensä vain           lääkäreitä 346 ja laillistettuja yhteensä 239.
13668: sairaaloissa tai niiden tietyissä osastoissa toimi-   IVY:n kansalaisia oli luvilla toimivista 49, viro-
13669: mista varten. Lupa myönnetään tietysti määrä-         laisia 87 ja puolalaisia 29.
13670: ajaksi, ja sen edellytyksinä ovat asianomaisten           Aikana 1.1.-30.11.1992 myönsi sosiaali- ja
13671: tutkinto- ja kansalaisuustodistusten lisäksi todis-   terveyshallitus ulkomaalaisille yhteensä 52 uutta
13672: tus suomen kielen taidosta ja ennen kaikkea           (ensimmäistä) toimilupaa, josta luvusta oli
13673: työpaikan olemassaolo.                                IVY:n kansalaisten osuus 10, virolaisten 19 ja
13674:    Seuraavan tason lupa koskee toimimista sai-        puolalaisten 3 henkilöä.
13675: raaloissa ja terveyskeskuksissa. Sen saamisen             Edellä mainituista luvuista ilmenee, että ulko-
13676: lisäehtoina ovat työpaikan lisäksi kuuden kuu-        maalaisten lääkäreiden määrä oli suurin vuoden
13677: kauden palvelu suomalaisessa sairaalassa ja kol-       1991 lopussa ja edusti silloin vajaata viittä pro-
13678: men viikon pituinen terveydenhuoltoa, oikeus-         senttia koko työikäisestä lääkärikunnastamme.
13679: lääkintää ja lääkehuoltoa koskeva kurssi, joka        Kuluvana vuonna ulkomaalaisten lääkärien
13680: järjestetään Tampereen yliopiston täydennys-          osuus sen sijaan on pienentynyt lähinnä sen
13681: koulutuskeskuksessa. Myös tämä lupa on mää-           johdosta, että toimiluvat ovat sidottuja työpai-
13682: räaikainen.                                           kan olemassaoloon. Ulkomaalaisten lääkäreiden
13683:    Kolmannen tason lupa on niin sanottu laaja         joukossa virolaisten osuus sen sijaan on lisäänty-
13684: lupa eli lupa toimia lääkärinä Suomessa, mikä         nyt.
13685: koskee myös esimerkiksi yksityislääkärinä toimi-          Työnantajilta on viime aikoina saatu palau-
13686: mista. Luvan edellytyksenä on kuuden kuukau-          tetta siitä, että eräiden ulkomaalaisten lääkäri-
13687: den terveyskeskuspalvelun suorittaminen. Tämä-        en ammatti- ja kielitaidossa on esiintynyt puut-
13688: kin lupa on määräaikainen. Kun ulkomaalainen          teita. Tämän vuoksi lääkärintoimen neuvotte-
13689: lääkäri, jolla on edellä mainittu laaja lupa, on      lukunta on pyytänyt Tampereen yliopistolta
13690: saanut Suomen kansalaisuuden, hänelle voidaan         ehdotusta, joka koskee ulkomaalaisen lääkärin
13691:                                        1992 vp -    KK 621                                         3
13692: 
13693: tietojen ja tmtoJen tutkimista lähinnä kirjalli-      Kyseistä tenttijätjestelmää on tarkoitus alkaa
13694: sen kuulustelun ja käytännön tentin muodossa.      mahdollisuuksien mukaan ensi tilassa soveltaa
13695: Tampereen yliopiston tekemää ehdotusta käsi-       Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleviin
13696: tellään lääkärintoimen neuvottelukunnassa          lääkäreihin. Asiaan liittyvät taloudelliset kysy-
13697: 18.1.1993.                                         mykset on tarpeellista selvittää kuitenkin ensin.
13698: 
13699:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
13700: 
13701:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
13702: 4                                           1992 vp -    KK 621
13703: 
13704: 
13705: 
13706: 
13707:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
13708: 
13709:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              han beviljas behörighet att självständigt utöva
13710: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av           läkaryrket som legitimerad läkare. Enligt ett
13711: den 19 november 1992 till vederbörande med1em            samnordiskt avtal kan legitimation även beviljas
13712: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           en medborgare i ett annat nordiskt land. Dess-
13713: Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr 621:                utom kan en medborgare i någon stat utanför
13714:                                                          Norden av speciella skäl, avvikande från till-
13715:            Är Regeringen medveten om hur                 ståndssystemet, beviljas rätt att verka som legiti-
13716:         många läkare från Estland och Ryssland           merad läkare.
13717:         som arbetar i Finland, och                           Vid utgången av 1989 fanns det i Finland 235
13718:            ämnar Regeringen tillåta att läkare           utländska läkare som arbetade med tillstånd som
13719:         från Iänder i det tidigare s.k. östblocket       beviljats av medicinalstyrelsen och utöver dessa
13720:         skall få ockupera läkarmarknaden i Fin-          167 ursprungligen utländska legitimerade läkare
13721:         land?                                            som blivit finska medborgare. De motsvarande
13722:                                                          siffrorna ett år senare var 342 och 183.
13723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Vid utgången av 1990 var 30 av 342 ovan
13724: anföra följande:                                         nämnda läkare sådana som numera bör anses
13725:                                                          vara medborgare i OSS-stater medan 41 var från
13726:     Rättsskyddscentralen för hälsovården, som            Estland och 23 från Polen.
13727: numera behandlar frågor i anslutning till yrkes-             Vid utgången av 1991 var antalet utländska
13728: utövningen inom hälsovården, kan bevilja ut-             läkare med tillstånd 400 och antalet legitimera-
13729: ländska läkare tillstånd i tre olika etapper och         de, ursprungligen utländska läkare, sammanlagt
13730: dessutom rättighet att verka som legitimerade            211. Av de läkare som hade tillstånd var 54
13731: läkare.                                                  medborgare i OSS-länder medan 81 var ester och
13732:     Det första tillståndet beviljas i allmänhet en-      32 polacker.
13733: bart för arbete vid sjukhus eller på särskilda               Vid utgången av november 1992 var antalet
13734: avdelningar vid sjukhusen. Tillståndet beviljas          utländska praktiserande läkare med tillstånd av
13735: givetvis för en bestämd tid och förutsättningarna        social- och hälsostyrelsen 346 och antalet legiti-
13736: är att personen förutom examensbevis och med-            merade läkare sammanlagt 239. Av dem som
13737: borgarskapsintyg även har ett intyg över kun-            hade tillstånd var 49 läkare medborgare i OSS-
13738: skaper i finska och framför allt en arbetsplats.         länder medan 87 var från Estland och 29 från
13739:     Följande tillstånd gäller yrkesutövning vid          Polen.
13740: sjukhus och hälsovårdscentraler. För att en per-             U nder perioden 1.1-31.11.1992 beviljade so-
13741: son skall få detta tillstånd krävs förutom en            cial- och hälsostyrelsen utlänningar sammanlagt
13742: arbetsplats dessutom att han under sex månader           52 nya (första) tillstånd. Av dessa utlänningar
13743: har tjänstgjort vid ett sjukhus i Finland och            var 10 från OSS-stater, 19 från Estland och 3
13744: genomgått en tre veckors kurs i hälsovård, rätts-        från Polen.
13745: medicin och läkemedelsförsörjning. Kursen ar-                Avovan nämnda siffror framgår det att det
13746: rangeras vid Tammerfors universitets fortbild-           fanns flest utländska läkare i slutet av 1991, då
13747: ningscentral. Även detta tillstånd gäller för en         de utgjorde knappt 5 % av hela den arbetsföra
13748: viss tid.                                                läkarkåren. I år har andelen utländska 1äkare
13749:     Det tredje tillståndet är ett så kallat vidsträckt   däremot minskat, främst av den orsaken att
13750: tillstånd, vilket innebär rätt att verka som läkare,     tillstånden är bundna till arbetsplatser. Däre-
13751: och även t.ex. som privat läkare, i Finland.             mot har esternas andel av de utländska läkama
13752: F örutsättning för tillståndet är att personen           ökat.
13753: under sex månader skall ha tjänstgjort vid en                På senaste tid har arbetsgivama reagerat på
13754: hälsovårdscentral. Tillståndet gäller för en viss        att det finns brister i vissa av de utländska
13755: tid. När en utländsk läkare som har ett vid-             läkarnas yrkes- och språkkunskaper. Till följd av
13756: sträckt tillstånd fått finskt medborgarskap, kan         detta har delegationen för läkaryrket begärt ett
13757:                                          1992 vp -   KK 621                                       5
13758: 
13759: förslag av Tammerfors universitet, som går ut på         Avsikten är att i mån av möjlighet börja
13760: att de utländska läkamas kunskaper och behö-         tillämpa tentamenssystemet omgående på läkare
13761: righet skall kontrolleras främst genom ett skrift-   som kommer från områden utanför Europeiska
13762: ligt förhör och en praktisk tentamen. Tammer-        ekonomiska samarbetsområdet. Det är dock
13763: fors universitets förslag behandlas den 18 januari   nödvändigt att först utreda de ekonomiska frå-
13764: 1993 av delegationen för läkaryrket.                 goma i anslutning till ärendet.
13765:      Helsingfors den 17 december 1992
13766: 
13767:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
13768:                                                    1992 vp
13769: 
13770: Kirjallinen kysymys 622
13771: 
13772: 
13773: 
13774: 
13775:                                      Aittoniemi: Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta ja virkojen siirtä-
13776:                                          misestä paikallispoliisin yhteyteen
13777: 
13778: 
13779:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13780: 
13781:    Julkisuudessa esiintyneiden kaavailujen mu-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13782: kaan liikkuva poliisi on tarkoitus sulauttaa pai-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13783: kallispoliisiin. Paikallispoliisin lisäresurssien tar-
13784: ve on kiistämätön, mutta tämä tarve merkitsee                      Jos liikkuva poliisi siirretään osaksi
13785: myös sitä, että näin saatavat lisäresurssit joudu-              paikallispoliisia, jonka normaalit tehtä-
13786: taan käyttämään pelkästään paikallispoliisin                    vät työllistävät koko näin saatavien lisä-
13787: normaaleihin tehtäviin, joista liikenteen valvon-               resurssien määrän, miten Hallitus aikoo
13788: ta on vain pieni osa. Liikenteen valvonta kutis-                huolehtia yhä kasvavan liikenteen val-
13789: tuu näin olemattomiin.                                          vonnasta, ja tapahtuuko tämä, kuten
13790:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              aina, voimavaroja uudelleen kohdenta-
13791: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-               malla?
13792: 
13793:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
13794:                                               Sulo Aittoniemi
13795: 
13796: 
13797: 
13798: 
13799:  2200511
13800: 2                                          1992 vp -   KK 622
13801: 
13802: 
13803: 
13804: 
13805:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13806: 
13807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikkuvan poliisin toiminnan ja organisaation
13808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kehittäminen on ollut vireillä valtioneuvoston
13809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        21.12.1989 tekemän periaatepäätöksen nojalla
13810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         huhtikuussa 1990 asetetussa kehittämishank-
13811: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          keessa. Sisäasiainministeriö on täydentänyt
13812: n:o 622:                                               hankkeen organisaatiota ja toimeksiautoa 2.1 0.
13813:                                                        ja 12.11.1992. Selvitykset organisaatiovaihtoeh-
13814:           Jos liikkuva poliisi siirretään osaksi       doista ja tehtäväjaosta valmistuvat 1.3.1993.
13815:        paikallispoliisia, jonka normaalit tehtä-       Liikkuvan poliisin kehittämishanketyöryhmän
13816:        vät työllistävät koko näin saatavien lisä-      on määrä saada työnsä päätökseen 31.5.1993.
13817:        resurssien määrän, miten Hallitus aikoo            Sisäasiainministeriön tavoitteena on kehittää
13818:        huolehtia yhä kasvavan liikenteen val-          poliisin organisaatiota niin, että toiminta voi-
13819:        vonnasta, ja tapahtuuko tämä, kuten             daan säilyttää nykyisellä tasolla voimavarojen
13820:        aina, voimavaroja uudelleen kohdenta-           niukkenemisesta huolimatta. Liikkuvan poliisin
13821:        malla?                                          kehittämishankkeessa on lähtökohtana valta-
13822:                                                        kunnallinen yksikkö, joka on erikoistunut liiken-
13823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           neturvallisuustehtäviin. Selvitysmies Hirvelä on
13824: vasti seuraavaa:                                       päätynyt liikkuvan poliisin osastojen sijoittami-
13825:                                                        seen ensin poliisin lääninjohdon alaisuuteen ja
13826:    Valtion aluehallinnon keventämistä käsittele-       myöhemmin kihlakuntiin paikallispoliisin yhtey-
13827: vään komiteanmietintöön 1992:33 sisältyvässä           teen tai osaksi sitä.
13828: ehdotuksessaan selvitysmies Jukka Hirvelä on              Periaatteessa molemmat kehittämisvaihtoeh-
13829: esittänyt, että ensi vaiheessa liikkuvan poliisin      dot tarjoavat mahdollisuuden vähintään nykyi-
13830: yksiköt siirretään paikallispoliisin tapaan poliisin   sen laajuiseen liikenteen valvontaan. Voimava-
13831: lääninjohdon alaisuuteen ja että liikkuvan polii-      rojen kohdentaminen eri tehtäviin tapahtuisi
13832: sin aluetason yksiköiden määrää vähennetään.           poliisihallinnossa sovellettavan tulosohjauksen
13833: Tavoitteena on selvitysmiehen mukaan liikkuvan         avulla. Liikenteen valvonnan taso määräytyisi
13834: poliisin sijoittaminen myöhemmin kihlakuntavi-         asetettavien tulostavoitteiden ja käytettävissä
13835: rastopaikkakunnille paikallispoliisin yhteyteen        olevien voimavarojen perusteella.
13836: tai osaksi paikallispoliisia. Hallinnon keventä-          Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta
13837: mistavoitteiden lisäksi muutosta on perusteltu         päättää aluehallinnon kehittämisen päälinjoista,
13838: samoissa tehtävissä toimivien poliisiorganisaati-      keskeisistä ratkaisuista sekä niiden toteuttamis-
13839: oiden toiminnassa esiintyvien päällekkäisyyksien       aikataulusta ja toteuttamisvastuusta 4.2.1993.
13840: poistamisella sekä koordinaation parantamisella        Edellä selvitetyn liikkuvan poliisin kehittämis-
13841: alue- ja paikallistasolla. Ehdotuksessa todetaan       hankkeen ajoituksen johdosta päätökset liikku-
13842: järjestyksen ja turvallisuuden sekä liikenneturval-    van poliisin toiminnan ja organisaation kehittä-
13843: lisuuden edistämisen edellyttävän yhteistä ohja-       misestä voidaan tehdä aikaisintaan kesäkuussa
13844: usta liikkuvalle poliisille ja paikallispoliisille.     1993.
13845: 
13846:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
13847: 
13848:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13849:                                          1992 vp -   KK 622                                           3
13850: 
13851: 
13852: 
13853: 
13854:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13855: 
13856:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utvecklandet av rörliga polisens verksamhet
13857: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         och organisation har med stöd av statsrådets
13858: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      pri'ncipbeslut av 21.12.1989 varit under arbete i
13859: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         en utvecklingsprojektgrupp som tillsatts i april
13860: mål nr 622:                                           1990. Inrikesministeriet har kompletterat pro-
13861:                                                      jektgruppens organisation och uppdrag
13862:           Om rörliga polisen överförs till den       2.10.1992 och 12.11.1992. Utredningarna om
13863:        lokala polisen, vars normala uppgifter        organisationsalternativen och uppgiftsfördel-
13864:        sysselsätter alla de tilläggsresurser som     ningen blir färdiga 1.3.1993. Projektgruppen för
13865:        då fås, hur ämnar Regeringen sköta över-      utvecklandet av rörliga polisen skall ha sitt
13866:        vakningen av den kontinuerligt ökande         arbete fårdigt 31.5.1993.
13867:        trafiken, och kommer detta som hittills          Inrikesministeriet har som mål att utveckla
13868:        att ske genom en ny allokering av resur-      polisens organisation så att verksamheten kan
13869:        serna?                                        bibehållas på nuvarande nivå trots resursminsk-
13870:                                                      ningen. Utgångspunkten för projektet för ut-
13871:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vecklandet av rörliga polisen är en riksomfattan-
13872: anföra följande:                                     de enhet som specialiserat sig på trafiksäkerhets-
13873:                                                      uppgifter. Utredningsman Hirvelä har kommit
13874:    I sitt förslag som ingår i kommittebetänkan-      fram tili att rörliga polisens avdelningar först
13875: det 1992:33, "Mot en lättare och mera koncen-        skall placeras under ledningen på länsnivå och
13876: trerad regionalförvaltning", säger utrednings-       senare vid häraderna i anslutning tili den lokala
13877: man Jukka Hirvelä att rörliga polisens enheter i     polisen eller som en del av den.
13878: ett första skede bör underställas ledningen på          I princip möjliggör båda dessa utvecklingsal-
13879: länsnivå på samma sätt som den lokala polisen        ternativ övervakning av trafiken i minst nuva-
13880: och att antalet enheter på rörliga polisens regio-   rande omfattning. Allokeringen av resurser för
13881: nala nivå bör reduceras. Enligt utredningsman-       olika uppgifter skulle ske genom resultatstyrning
13882: nen har man för avsikt att senare förlägga rörliga   inom polisförvaltningen. Nivån på trafiköver-
13883: polisen i anslutning till den lokala polisen eller   vakningen skulle fastställas på basis av resultat-
13884: som en del av den på orter där det finns ett         målen och de disponibla resurserna.
13885: häradsämbetsverk. Förutom att förvaltningen             Ministerutskottet för utvecklande av förvalt-
13886: blir lättare har denna ändring motiverats med att    ningen fattar 4.2.1993 beslut om huvudlinjerna
13887: den överlappande verksamheten i fråga om po-         för utvecklandet av regionalförvaltningen, de
13888: lisorganisationer med liknande uppgifter bör         centrala avgörandena samt om tidsschemat och
13889: elimineras och koordineringen på den regionala       ansvaret för verkställigheten. På grund av tids-
13890: och lokala nivån förbättras. I förslaget konstate-   planeringen av det ovan nämnda utvecklingspro-
13891: ras att ordningen och säkerheten samt främjan-       jektet för rörliga polisen kan de beslut som gäller
13892: det av trafiksäkerheten förutsätter gemensam         utvecklandet av rörliga polisens verksamhet och
13893: styrning av rörliga polisen och den lokala poli-     organisation fattas tidigast i juni 1993.
13894: sen.
13895:      Helsingfors den 17 december 1992
13896: 
13897:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13898:                                                1992 vp
13899: 
13900: Kirjallinen kysymys 623
13901: 
13902: 
13903: 
13904: 
13905:                                   Aittoniemi: Keskusrikospoliisin organisaation uudistussuunnitel-
13906:                                       mista
13907: 
13908: 
13909:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13910: 
13911:    Keskusrikospoliisin runko-organisaatio käsit-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13912: tää pääosaston ja läänittäiset aluetoimistot Tiet-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13913: tävästi suunnitelmissa on ja osin jo toteutettukin
13914: uudelleenorganisointi, jossa eri läänien aluetoi-               Minkälaisia kokonaisuuksia keskusri-
13915: mistoista kootaan useamman läänin käsittäviä                 kospoliisin uudelleenorganisoinnissa aio-
13916: kokonaisuuksia, joissa alueellinen johto keskite-            taan muodostaa, sekä miten paljon ja
13917: tään tiettyyn lääniin.                                       minkälaisia virkoja uudelleenorganisoin-
13918:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nin yhteydessä aiotaan lopettaa?
13919: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13920: 
13921:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1992
13922: 
13923:                                            Sulo Aittaniemi
13924: 
13925: 
13926: 
13927: 
13928: 220051L
13929: 2                                      1992 vp -   KK 623
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 
13934:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13935: 
13936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     käynnistänyt hallinnon keskittämiskokeilun.
13937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Kokeilua varten on perustettu Joensuun, Jyväs-
13938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-      kylän, Kuopion ja Mikkelin aluetoimistoista ns.
13939: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo      itäinen alue. Vuoden mittaiseksi suunniteltua
13940: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     kokeilua on suunniteltujatkettavaksi vielä vuon-
13941: sen n:o 623:                                       na 1993, jolloin Helsingin tutkiotatoimistosta ja
13942:                                                    Kouvolan aluetoimistosta muodostetaan eteläi-
13943:            Minkälaisia kokonaisuuksia rikospo-     nen alue, Ahvenanmaan yksiköstä, Tampereen,
13944:        liisin uudelleenorganisoinoissa aiotaan     Turun ja Vaasan aluetoimistoista läntinen alue
13945:        muodostaa, sekä miten paljon ja minkä-      sekä Oulun ja Rovaniemen aluetoimistoista poh-
13946:        laisia virkoja uudelleenorganisoinnin yh-   joinen alue.
13947:        teydessä aiotaan lopettaa?                     Keskittämiskokeilun tavoitteena on vapaut-
13948:                                                    taa hallinto- ja toimistorutiineista henkilöstöä
13949:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tutkinta- ja torjuntatehtäviin. Henkilöstön uu-
13950: taen seuraavaa:                                    delleen kouluttamista ja kohdentamista pidetään
13951:                                                    välttämättömänä. Henkilöstösupistukset hei-
13952:    Poliisin toiminnan tehostaminen ja kehittämi-   kentäisivät toimintaedellytyksiä.
13953: nen yhteiskunnan ja kansalaisten muuttuvia tar-       Sisäasiainministeriö pitää keskusrikospoliisin
13954: peita vastaavaksi edellyttää poliisin voimavaro-   hallinnon keskittämiskokeilun tavoitteita yhden-
13955: jen tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä.     suuntaisina ministeriön rikostorjunnalle asetta-
13956:    Keskusrikospoliisi on vuoden 1992 alusta        mien tavoitteiden kanssa.
13957: 
13958:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1992
13959: 
13960:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13961:                                         1992 vp -   KK 623                                           3
13962: 
13963: 
13964: 
13965: 
13966:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13967: 
13968:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen. För experimentet bildades det s.k. östra
13969: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        området, som omfattar distriktsbyråema i Joen-
13970: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     suu, Jyväskylä, Kuopio och S:t Michel. Avsikten
13971: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        var att försöket skulle pågå ett år, men det finns
13972: mål nr 623:                                         planer på att det fortsätter ännu 1993, då under-
13973:                                                     sökningsbyrån i Helsingfors och distriktsbyrån i
13974:           Hurudana helheter kommer att bildas       Kouvola ombildas tili södra området, enheten
13975:        vid omorganiseringen av centralkrimi-        Rå Åland och distriktsbyråema i Tammerfors,
13976:        nalpolisen samt hur många och huruda-        Abo och Vasa tili västra området samt distrikts-
13977:        na tjänster kommer att indras vid omor-      byråema i Uleåborg och Rovaniemi tili norra
13978:        ganiseringen?                                området.
13979:                                                         Målet med centraliseringsförsöket är att be-
13980:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fria personai från förvaltnings- och kontorsruti-
13981: anföra följande:                                    ner för undersöknings- och bekämpningsuppgif-
13982:                                                     ter. Det anses vara nödvändigt att personalen
13983:    För att polisens verksamhet skall kunna effek-   omskolas och omfördelas. En minskning av
13984: tiveras och utvecklas så att den motsvarar sam-     personalen skulle innebära sämre verksamhets-
13985: hällets och medborgamas varierande behov, bör       förutsättningar.
13986: resursema användas effektivt och ändamålsen-           Inrikesministeriet anser att målet för centrali-
13987: ligt.                                               seringen av förvaltningen vid centralkriminalpo-
13988:    Centralkriminalpolisen inledde vid ingången      lisen motsvarar de mål som ministeriet har
13989: av 1992 ett försök med centralisering av förvalt-   uppställt för brottsbekämpningen.
13990: 
13991:      Helsingfors den 14 december 1992
13992: 
13993:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13994:                                                1992 vp
13995: 
13996: Kirjallinen kysymys 624
13997: 
13998: 
13999: 
14000: 
14001:                                   Aittoniemi: Valtion pankeille myöntämän tuen ohjaamisesta ylivel-
14002:                                       kaantuneiden auttamiseen
14003: 
14004: 
14005:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14006: 
14007:    Pankeilla on ulkona noin 60 miljardia mark-       kaantuneiden auttamiseen osittaisen velka-ar-
14008: kaa ns. järjestämättömiä luottoja. Suuri osa         mahduksen muodossa, vaikutus yhteiskuntaan
14009: niistä rasittaa yksityisiä kansalaisiajoko suoraan   olisi välitön ja miljardit tulisivat joka tapaukses-
14010: tai henkilöyhtiöiden kautta. Satojatuhansia ih-      sa pankeille epävarmojen ja mahdottomien saa-
14011: misiä lienee tilanteessa, josta he eivät koskaan     tavien sijaan. Ajatus on teknisesti vaikea toteut-
14012: tule selviytymään. Yhä kasvava määrä heistä on       taa, koska jokaisen velkaisen asia olisi käsiteltä-
14013: sellaisia, jotka lopun elämäänsä joutuvat maksa-     vä erillisenä.
14014: maan pienistä tuloistaan takausvastuita. Tämä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14015: kokonaisuutena merkitsee sitä, että kotimarkki-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14016: noiden ostava osa on halvaantunut eikä ostovoi-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14017: man ja siitä syntyvän kysynnän elpymisestä ole       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14018: mitään tietoa. Eduskunnan käsittelyssä olevat
14019: velkasaneerauslait ovat taas utopiaa. Niissä tar-               Miten Hallitus suhtautuu ajatukseen,
14020: koitetut keinot on jo ajat sitten käytetty, jos              jonka mukaan pankkien tappioihin tule-
14021: niihin on ollut mahdollisuuksia.                             vaisuudessa valtion taholta myönnettä-
14022:     Valtio joutuu tukemaan pankkeja siltä osin               vät tukimiljardit ohjattaisiin ohi pank-
14023: kuin järjestämättömät luotot muodostuvat luot-               kien esimerkiksi osittaisen tai tapaukses-
14024: totappioiksi. Summa voi olla nykyisen tuen li-               ta riippuen täyden velka-armahduksen
14025:  säksi 30 miljardia markkaa tai enemmän. Pan-                muodossa suoraan velkaantuneille, jol-
14026: keille osoitettuina summat menevät epämääräi-                loin niillä pankkien sijasta olisi välitön
14027:  seen suohon, jonka kautta ne auttavat surkeasti             vaikutus ylivelkaantuneiden aseman hel-
14028: velkaantuneita kansalaisia minimaalisesti, tus-              pottamiseen ja raha kulkeutuisi pankkei-
14029:  kin ollenkaan.                                              hin tätä kautta sen sijaan, että niihin
14030:     Jos tukimiljardit kohdistettaisiin yhteiskun-            kulkeutuisi vain luottotappioita?
14031:  nan taholta ohi pankkien kestämättömästi vel-
14032: 
14033:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
14034: 
14035:                                            Sulo Aittoniemi
14036: 
14037: 
14038: 
14039: 
14040: 220051L
14041: 2                                        1992 vp -   KK 624
14042: 
14043: 
14044: 
14045: 
14046:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14047: 
14048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hyväksyttäessä nämä tukitoimet on niihin
14049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nojautuva tuki sitouduttu antamaan talletuspan-
14050: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          keille eikä näitä tukitoimia tule sekoittaa pank-
14051: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kien asiakkaisiin kohdistuviin suoriin tukitoi-
14052: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mnn.
14053: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-          Rahoitusvaikeuksissa oleville asiakkaille on
14054: sesta kysymyksestä n:o 624:                          suunnattu omat tukitoimensa. Talletuspankkien
14055:                                                      järjestämättömistä saamisista puolet liittyy ra-
14056:           Miten Hallitus suhtautuu ajatukseen,       kentamiseen, kiinteistöihin, kauppaan ja mat-
14057:        jonka mukaan pankkien tappioihin tule-        kailuun. Velkaongelmia on siis erityisesti ns.
14058:        vaisuudessa valtion taholta myönnettä-        suljetun sektorin yrityksillä. Kotitalouksien on-
14059:        vät tukimiljardit ohjattaisiin ohi pank-      gelmat eivät myöskään ole vähäiset.
14060:        kien esimerkiksi osittaisen tai tapaukses-       Rahoitusvaikeuksissa olevien ja ylivelkaantu-
14061:        ta riippuen täyden velka-armahduksen          neiden asunnonhankkijoiden tilannetta on hel-
14062:        muodossa suoraan velkaantuneille, jol-        potettu korkotuella. Asuntorahaston rahoituk-
14063:        loin niillä pankkien sijasta olisi välitön    sen turvin on voitu ostaa myös asuntoja talou-
14064:        vaikutus ylivelkaantuneiden aseman hel-       dellisiin vaikeuksiin joutuneilta asuntovelallisil-
14065:        pottamiseen ja raha kulkeutuisi pankkei-      ta. Rahoitusvaikeuksiin joutuneita, mutta perus-
14066:        hin tätä kautta sen sijaan, että niihin       teiltaan elinkelpoisia pieniä ja keskisuuria yri-
14067:        kulkeutuisi vain luottotappioita?             tyksiä autetaan vaikeuksien yli kauppa- ja teolli-
14068:                                                      suusministeriön korkoavustuksilla, samoin on
14069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisätty valtiontakausten volyymiä. Käyttöön on
14070: vasti seuraavaa:                                     otettu myös pienten ja keskisuurten teollisuus-
14071:                                                      yritysten uusia investointeja koskeva korkotuki.
14072:    Valtion tukea pankeille on ohjattu kahta tietä.   Ylivelkaantuneiden maatilojen ongelmia on hel-
14073: Kuluvan vuoden lisätalousarviossa osoitettiin 8      potettu korkotuella, jonka avulla on voitu järjes-
14074: miljardin markan määräraha talletuspankkeihin        tää suhdannelainoja.
14075: tehtäviin pääomasijoituksiin. Valtion pääomasi-         Pankkien asiakkaiden asemaa tulevat helpot-
14076: joituksen tarkoituksena on pankkien luotonan-        tamaan myös yksityishenkilön velkajärjestelystä
14077: tokyvyn ylläpitäminen. Tätä tukea ovat voineet       ja yritysten saneeraamisesta annettavat lait, joita
14078: hakea kaikki pankit.                                 koskevat hallituksen esitykset on annettu edus-
14079:    Kriisipankkien tukeminen on annettu kulu-         kunnalle.
14080: van vuoden huhtikuussa perustetun valtion va-           Kaikki edellä luetellut toimet parantavat vel-
14081: kuusrahaston tehtäväksi. Vakuusrahaston tuki-        kaantuneiden, yksityisten henkilöiden tai yritys-
14082: valtuus on 20 miljardia markkaa.                     ten, mahdollisuuksia selvitä taloudellisten vai-
14083:                                                      keuksien ylitse.
14084:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1992
14085: 
14086:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14087:                                          1992 vp -   KK 624                                          3
14088: 
14089: 
14090: 
14091: 
14092:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14093: 
14094:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dessa ges tili depositionsbankema och dessa
14095: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       stödåtgärder skall inte blandas ihop med de
14096: den 19 november 1992 tili vederbörande medlem        stödåtgärder som riktar sig direkt tili bankkun-
14097: av statsrådet översänt avskrift av följande av       dema.
14098: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-             Det finns särskilda stödfunktioner för de
14099: mål nr 624:                                          kunder som har finansieringssvårigheter. Hälf-
14100:                                                      ten av depositonsbankemas oreglerade fordring-
14101:           Hur ställer sig Regeringen tili tanken     ar ansluter sig tili byggnadsverksamhet, fastighe-
14102:        att de stödmiljarder som staten beviljar      ter, handel och turism. Skuldproblem finns alltså
14103:        bankema för deras förluster i framtiden       särskilt hos företag inom den s.k. slutna sektom.
14104:        dirigeras förbi bankema tili de skuldsatta    Hushållens problem är inte heller små.
14105:        så att de beroende på omständighetema            Situationen för dem som har finansieringssvå-
14106:        helt eller delvis får sina skulder avskriv-   righeter och de överskuldsatta bostadsköpama
14107:        na, varigenom pengama skulle få direkt        har underlättats genom räntestöd. Med stöd av
14108:        inverkan för de överskuldsatta och un-        bostadsfondens finansiering har man också kun-
14109:        derlätta deras situation i stället för ban-   nat köpa bostädema av dem som har bostads-
14110:        kemas, och bankema den vägen få peng-         skulder och råkat i ekonomiska svårigheter. Små
14111:        ar i stället för enbart kreditförluster?      och medelstora företag som har finansierings-
14112:                                                      svårigheter men som i grund och botten är
14113:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        livsdugliga företag hjälps över svårighetema ge-
14114: anföra följande:                                     nom handels- och industriministeriets räntestöd,
14115:                                                      likaså statsborgens volym har ökats. Ett ränte-
14116:    Statsstödet tili bankema har dirigerats två       stöd för små och medelstora industriföretags nya
14117: vägar. I tiliäggsbudgeten för detta år anvisades     investeringar har också tagits i bruk. De över-
14118: ett anslag på 8 mrd. mk för de kapitalplaceringar    skuldsatta gårdsbruksenhetemas problem har
14119: som skall göras i depositionsbankema. Syftet         också lindrats med räntestöd som möjliggjort
14120: med statens kapitalplacering är att upprätthålla     konjunkturlån.
14121: bankemas kreditgivningsförmåga. Detta stöd              Bankkundemas ställning kommer också att
14122: har kunnat sökas av alla banker.                     underlättas av de lagar som skall ges om
14123:    Uppgiften att sköta understödet tili krisban-     skuldsanering för privatpersoner och sanering av
14124: kema har getts statens säkerhetsfond som grun-       företag. Propositionema om dessa har redan
14125: dades i april i år. Säkerhetsfondens befogenhet      avlåtits tili riksdagen.
14126: att bevilja stöd uppgår tili 20 mrd. mk.                Alla dessa åtgärder förbättrar möjlighetema
14127:    När dessa stödåtgärder godkändes ingicks en       för skuldsatta, enskilda personer eller företag,
14128: förbindelse om att det stöd som baserar sig på       att klara av sina ekonomiska svårigheter.
14129:      Helsingforsden 14 december 1992
14130: 
14131:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
14132:                                                   1992 vp
14133: 
14134: Kirjallinen kysymys 625
14135: 
14136: 
14137: 
14138: 
14139:                                     Mäkelä: Rikoksen uhrien intimiteettisuojasta tiedotusvälineissä
14140: 
14141: 
14142: 
14143:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14144: 
14145:     Lehdistö on viime aikoina ryhtynyt entistä             Tekemässäni kirjallisessa kysymyksessä n:o
14146: enemmän kirjoittelemaan ihmisten yksityis-              29 ministeri Pokka toteaa vastauksessaan, että
14147: asioista, jopa hyvinkin arkaluonteisista kysy-          päävastuu kyseessä olevien kuvien harkitusta
14148: myksistä. Tämä ns. sensaatiolehdistö herkuttelee        julkaisemisesta liittyy oikeudenkäynnin ja asia-
14149: joko ihmisten kanssakäymiseen liittyvillä kysy-         kirjojen julkisuuden lisäksi myös toimittajien
14150: myksillä, henkilökohtaisilla ongelmilla tai jopa        ammattietiikkaan ja hyvään lehtimiestapaan.
14151: rikoksilla. Viimeksi mainituista lienee kaikkein        Vastauksessa sysätään päävastuu nykyisen käy-
14152: paras esimerkki maassamme ilmestyvä Alibi-              tännön parantamisesta toimittajien ja hyvän leh-
14153: niminen lehti. Tässä lehdessä olevat artikkelit         timiestavan noudattamisen parantamisen va-
14154: sisältävät "rikosjuttuja", joihin liittyy usein po-     raan. Kun kuitenkin lehtialalla kilpailu kiristyy
14155: liisin tutkintapöytäkirjoista otettuja valokuvia        jatkuvasti ja uusia alan yrittäjiä tulee markki-
14156: rikoksen uhriksi joutuneista henkilöistä. Nämä          noille, on vaarassa, että päinvastoin ns. hyvä
14157: kuvat, varsinkin murhatapauksissa rikospaikal-          lehtimiestapa ja sen vaatima itsesensuuri edel-
14158: ta poliisin ottamat valokuvat, ovat raakoja ja          leenkin hämärtyvät. Tämän takia tarvittaisiin
14159: toisaalta uhrien omaisia syvästi järkyttäviä. Sur-      lehdistön itsensä harjoittaman harkinnan lisäksi
14160: matun omaisen yksityiskohtaisten kuvien näke-           myös julkista valvontaa niin, ettei henkilöiden
14161: minen jopa sensaatiolehden etusivulla on järkyt-        yksityisyyttä ja tunteita loukkaavia kuvia rikos-
14162:  tävää ja ihmisten yksityisyyttä syvästi loukkaa-       tapauksista julkaistaisi lehtien palstoilla. Julki-
14163:  vaa. Tällaisesta kirjoittelusta ja kuvien julkaisus-   nen viranomaisten toimesta harjoitettu valvonta
14164:  ta saattaa aiheutua jopa henkisiä kärsimyksiä ja       on huomattavasti helpommin järjestettävissä
14165:  vaurioita omaisille.                                   kuin lehtimiesetiikan epämääräinen edistäminen
14166:     Omaiset ovat usein vedonneet mm. Alibi-             pelkän toivomuksen muodossa.
14167:  lehden päätoimittajaan, jottei uhrien kuvia jul-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14168:  kaistaisi lehdessä kuolemantapauksen jo muu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14169:  toinkin aiheuttaman kärsimyksen lisäksi. Sa-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14170:  moin poliisiin on vedottu, ettei se luovuttaisi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14171:  rikostutkintaan liittyviä valokuvia lehdistölle.
14172:  Molemmat vetoomukset ovat kuitenkin useim-                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14173:  missa tapauksissa olleet turhia, ja on aiheutettu             rikoksista kertomiseen erikoistuneen leh-
14174:  paljon kärsimystä rikoksen uhrien omaisille. Ti-              distön saamiseksi kuriin ja valvomiseksi
14175:  lanne tulisi Suomessa saada pikaisesti hallintaan,            niin, ettei poliisin rikospaikalta ottamia
14176:  ennen kuin toiminnalla aiheutetaan vielä nykyis-              uhrien usein raakojakin kuvia julkaista
14177:  täkin enemmän kärsimyksiä. Tulisi aikaansaada                 lehdissä ilman omaisten lupaa ja että
14178:  käytäntö, jossa lehti joutuisi pyytämään rikok-               väärinkäytöstapauksissa viranomaisten
14179:  sen uhrien omaisilta luvan uhrien kuvien julkai-              toimesta puututaan asiaan?
14180:  semiseksi lehdessä.
14181:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
14182: 
14183:                                                Tina Mäkelä
14184: 
14185: 
14186: 
14187:  220051L
14188: 2                                         1992 vp -   KK 625
14189: 
14190: 
14191: 
14192: 
14193:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14194: 
14195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lään siveellisyysrikosta, kunnianloukkausta tai
14196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yksityiselämän loukkaamista koskevaa asiaa
14197: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           taikka muuta sellaista rikosasiaa, joka koskee
14198: kirjeenne n:o 2049 ohella toimittanut valtioneu-      erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselä-
14199: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          mään liittyvää seikkaa.
14200: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta              Yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun
14201: kirjallisesta kysymyksestä n:o 625:                   lain (83/51; asiakirjain julkisuuslaki) 4 §:n mu-
14202:                                                       kaan poliisiviranomaiselle ja viralliselle syyttä-
14203:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         jälle rikoksesta tulleet tiedot ja asiaa tutkittaessa
14204:        rikoksista kertomiseen erikoistuneen leh-      laaditut pöytäkirjat tulevat julkisiksi, kun asia
14205:        distön saamiseksi kuriin ja valvomiseksi       on ollut esillä oikeudessa tai jätetty sikseen.
14206:        niin, ettei poliisin rikospaikalta ottamia     Pakkokeinoasian käsittelyssä ja todisteiden vas-
14207:        uhrien usein raakojakin kuvia julkaista        taanotossa ennen syytteen käsittelyn alkua ker-
14208:        lehdissä ilman omaisten lupaa ja että          tynyt oikeudenkäyntiaineisto voidaan oikeuden-
14209:        väärinkäytöstapauksissa viranomaisten          käynnin julkisuuslain 9 §:n 3 momentin (1254/
14210:        toimesta puututaan asiaan?                     88) nojalla määrätä salassa pidettäväksi enin-
14211:                                                       tään syyteasian käsittelyyn asti taikka kunnes
14212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asia on jätetty sillensä. Tuomioistuimen pöytä-
14213: vasti seuraavaa:                                      kirja ja siihen liittyvä aineisto tulee asiakirjain
14214:                                                       julkisuuslain nojalla pääsääntöisesti julkiseksi.
14215:     Oikeudenkäynnin julkisuus, jolle periaatteelle    Tuomioistuin voi kuitenkin oikeudenkäynnin
14216: Suomen lainsäädäntö pohjautuu, on yksi proses-        julkisuuslain 9 §:n 2 momentin nojalla päättää
14217: sioikeudenjohtavia periaatteita. Kansainvälises-      oikeudenkäyntiaineiston sovellettuja lainkohtia
14218: ti tämä periaate on tunnustettu YK:n kansalais-       ja tuomiolauselmaa lukuun ottamatta määrä-
14219: oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa         ajaksi salassa pidettäväksi muun muassa silloin,
14220: yleissopimuksessa (14 artikla) ja Euroopan neu-       kun asia on käsitelty yleisön läsnä olematta tai
14221: voston ihmisoikeussopimuksessa (6 artikla), joi-      kun käsittelyssä on esitetty salassa pidettävä
14222: hin Suomikin on liittynyt.                            asiakirja.
14223:     Rikospaikalta otetut valokuvat ovat usein             Julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta
14224: todistusaineistoa oikeudenkäynnissä. Asian sel-       valmistellut toimikunta, joka kuluvan vuoden
14225: vittämisen kannalta on sen vuoksi tärkeää, että       toukokuussa luovutti mietintönsä (KM 1992:9)
14226: rikokseen liittyvät valokuvat saatetaan sekä tuo-     oikeusministeriölle, ehdotti julkisuuslakiin sään-
14227: mioistuimen että asianosaisten tietoon. Oikeu-        nöstä, jonka nojalla esitutkinnassa kertynyt ai-
14228: denkäynnin oikeudenmukaisuus edellyttää, että         neisto olisi esitutkinnan päätyttyäkin salaista
14229: kaikki todistusaineisto tulee periaatteessa esittää   siltä osin kuin se sisältää tietoja rikoksesta epäil-
14230: julkisessa käsittelyssä rikosasian vastaajan läsnä    lyn, asianomistajan tai muun henkilön yksityis-
14231: ollessa.                                              elämään liittyvistä erittäin arkaluonteisista sei-
14232:     Oikeudenkäynnin julkisuus ei kuitenkaan ole       koista. Tämä mahdollistaisi henkilön yksityiselä-
14233: poikkeukseton, vaan periaatetta on rajoitettu         mään liittyvän arkaluonteisen aineiston salassa
14234: valtion tai kansalaisten tärkeiden etujen suojaa-     pitämisen sekä esitutkinnassa että sen päätyttyä
14235: miseksi. Laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta         samoin kuin oikeudenkäynnin päätyttyä. Julki-
14236: (945/84) on pyritty sovittamaan yhteen toisaalta      suuslainsäädännön kokonaisuudistuksen val-
14237: julkisella oikeudenkäynnillä saavutettavat edut       mistelu jatkuu oikeusministeriössä toimikunnan
14238: ja toisaalta ne edut, joiden suojaaminen edellyt-     mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta.
14239: tää oikeudenkäynnin julkisuuden rajoittamista.            Viranomaiset eivät sinänsä voi estää lehdistön
14240: Tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta tai       tavalla tai toisella saamien rikoskuvien julkaise-
14241: muutoin niin harkitessaan käsitellä asian yleisön     mista, koska tällainen ennakkosensuuri on vas-
14242: läsnä olematta muun muassa silloin, kun käsite!-      toin perustuslaissa suojattua sanan- ja painava-
14243:                                         1992 vp -   KK 625                                             3
14244: 
14245: pautta. Suomen Hallitusmuodon 10 §:n mukaan         aatteissa korostetaan, ettei yksityiselämään kuu-
14246: Suomen kansalaisella on sanan vapaus sekä           luvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen
14247: oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen pai-    haitallisia seikkoja pidä julkaista, ellei niillä ole
14248: nosta julkaisemiseen kenenkään niitä ennakolta      yleistä merkitystä. Henkilökuvien julkaisemises-
14249: estämättä.                                          sa on ohjeiden mukaan noudatettava huolelli-
14250:    Esillä oleva kysymys liittyy myös toimittajien   suutta, ja erityistä varovaisuutta on noudatetta-
14251: ammattietiikkaan ja hyvään lehtimiestapaan.         va julkaistaessa kuvia onnettomuuksien tai ri-
14252: Toimittajien ammattietiikan ja hyvän lehtimies-     kosten uhreista. Julkisen sanan vastuullista va-
14253: tavan periaatteista on Suomen Sanomalehti-          pautta ja hyvää lehtimiestapaa valvoo Julkisen
14254: miesten Liitto julkaissut Journalistin ohjeet       Sanan Neuvosto, jossa julkaisijoiden ja toimitta-
14255: (1992). Ohjeiden yksilönsuojaa koskevissa peri-     jien lisäksi on myös yleisön edustus.
14256: 
14257:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992
14258: 
14259:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
14260: 4                                         1992 vp -   KK 625
14261: 
14262: 
14263: 
14264: 
14265:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14266: 
14267:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som gäller kränkning av privatlivet eller annat
14268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        sådant brottmål som gäller synnerligen delikata
14269: 2049 av den 19 november 1992 till vederbörande        omständigheter i en persons privatliv.
14270: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-         Enligt 4 § lagen om allmänna handlingars
14271: de av riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade           offentlighet (83/51) blir uppgifter rörande brott
14272: spörsmål nr 625:                                      som inkommit till polismyndighet eller allmän
14273:                                                       åklagare samt vid undersökning av sådant ären-
14274:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        de upprättade protokoll offentliga då saken har
14275:        ta för att få ordning på och kontroll över     handlagts vid domstol eller nedlagts. Rätte-
14276:        den press som har specialiserat sig på         gångsmaterial från en sådan förhandling om
14277:        reportage om brott så att polisens ofta        tvångsmedel eller mottagande av bevis som hålls
14278:        råa fotografier av offren på brottsplatsen     innan handläggningen av åtalet inletts kan med
14279:        inte utan de anhörigas tillstånd publice-      stöd av 9 § 3 mom. (1254/88) lagen om offentlig-
14280:        ras i tidningama och så att myndigheter-       het vid rättegång sekretessbeläggas högst till dess
14281:        na ingriper då missbruk äger rum?              att åtalet handläggs eller saken läggs ned. Dom-
14282:                                                       stolens protokoll jämte material blir med stöd av
14283:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagen om allmänna handlingars offentlighet i
14284: anföra följande:                                      regel offentliga. Domstolen kan dock med stöd
14285:                                                       av 9 § 2 mom. lagen om offentlighet vid rätte-
14286:    Offentlighet vid rättegång, den princip som        gång besluta att rättegångsmaterialet med un-
14287: finsk lagstiftning grundar sig på, är en av de        dantag av tillämpade lagrum och domslutet skall
14288: ledande principema inom processrätten. Inter-         hållas hemligt en viss tid bl.a. om målet hand-
14289: nationellt har denna princip erkänts i FN-kon-        lagts bakom lyckta dörrar eller då sekretessbe-
14290: ventionen om medborgerliga och politiska rät-         lagda handlingar har framlagts under handlägg-
14291: tigheter (artikel 14) och i Europarådets konven-      ningen.
14292: tion om de mänskliga rättighetema (artikel 6)             Den kommission som har berett en totalrevi-
14293: som också Finland har anslutit sig till.              dering av offentlighetslagstiftningen och som i
14294:     Fotografier som har tagits på en brottsplats      maj innevarande år överlämnade sitt betänkande
14295: utgör ofta bevismaterial i en rättegång. Med          (Kom.bet. 1992:9) till justitieministeriet föreslog
14296: hänsyn till utredningen av saken är det därför        att i offentlighetslagen skall intas ett stadgande
14297: viktigt att fotografier i anknytning till ett brott   om att materia! som uppkomrnit i samband med
14298: kommer såväl domstolen som partema till del.          en förundersökning skall vara hemligt även efter
14299: En förutsättning för en rättvis rättegång är att      att förundersökningen avslutats, till den del det
14300: allt bevismaterial i princip läggs fram vid en        innehåller uppgifter om synnerligen delikata
14301: offentlig behandling där den svarande i ett brott-    omständigheter i den för brott misstänktes,
14302: mål är närvarande.                                    målsägandens eller annan persons privatliv. Det-
14303:     Offentlighet vid rättegång är dock inte någon-    ta möjliggör att delikat material som anknyter
14304: ting undantagslöst, utan principen har kringsku-      till en persons privatliv kan hemlighållas såväl
14305: rits för att skydda statens eller medborgamas         vid förundersökningen som då denna avslutats
14306: viktiga intressen. Syftet med lagen om offentlig-     och även då en rättegång avslutats. Beredningen
14307: het vid rättegång (945/84) är att försöka samord-     av en totalrevidering av offentlighetslagstift-
14308: na å ena sidan de fördelar en offentlig rättegång     ningen fortsätter vid justitieministeriet på basis
14309: ger och å andra sidan de intressen som måste          av kommissionens betänkande och de utlåtan-
14310: skyddas genom att offentligheten begränsas. En        den som givits om detta.
14311: domstol kan på yrkande av målsäganden eller               Myndighetema kan inte i och för sig förhin-
14312: efter egen prövning handlägga ett mål utan att        dra pressen att publicera de fotografier av ett
14313: allmänheten är närvarande bl.a. då den handläg-       brott som den på ett eller annat sätt har förvär-
14314: ger sedlighetsbrott, ärekränkning eller ett mål       vat, eftersom en sådan förhandscensur står i strid
14315:                                          1992 vp -   KK 625                                           5
14316: 
14317: med den i grundlag tryggade yttrande- och            understryks att man inte bör publicera omstän-
14318: tryckfriheten. Enligt 10 § Regeringsformen för       digheter som hör tili privatlivet och som är
14319: Finland har finsk medborgare ordets frihet samt      menliga för vederbörande eller för hans nära
14320: rätt att genom tryck utgiva skrift eller bildlig     anhöriga, om de inte är av allmänt intresse. Då
14321: framställning utan att detta kan på förhand          personbilder publiceras skall man enligt reglerna
14322: hindras.                                             visa omdöme och särskild försiktighet skall iakt-
14323:    Det spörsmål som nu är för handen hänför sig      tas vid publicering av bilder av offer för olycks-
14324: också tili frågan om journalisternas yrkesetik       händelser eller brott. Det offentliga ordets frihet
14325: och god journalistisk sed. Finlands Journalist-      under ansvar och en god journalistisk sed över-
14326: förbund har publicerat Journalistreglerna (1992)     vakas av Opinionsnämnden för Massmedier som
14327: som behandlar principerna för journalisternas        utöver representanter för utgivarna och journa-
14328: yrkesetik och godjournalistisk sed. 1 de principer   listerna också har representanter för allmänhe-
14329: för skydd av individen som ingår i reglerna          ten.
14330:      Helsingforsden 4 december 1992
14331: 
14332:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
14333:                                                 1992 vp
14334: 
14335: Kirjallinen kysymys 626
14336: 
14337: 
14338: 
14339: 
14340:                                    Aittoniemi: Suomen ja Venäjän diplomaattisten suhteiden kehit-
14341:                                        tymisestä
14342: 
14343: 
14344:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14345: 
14346:    Venäjän nykyisen johdon sekä Suomen hal-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14347: lituksen ja muun korkean poliittisen johdon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14348: välit vaikuttavat nykyisin varsin viileiltä. Halli-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14349: tusten keskeisiä virallisia tai edes epävirallisia    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14350: vierailuja on varsin vähän. Sama koskee myös
14351: parlamenttien välistä yhteistyötä, ja todetta-                   Hiertääkö jokin asia maamme poliitti-
14352: koon, vaikka sekään ei kuulu hallituksen revii-               sen johdon, erityisesti hallituksen ja toi-
14353: riin, että Suomen presidentin vieraillessa hiljat-            saalta Venäjän poliittisen johdon välillä,
14354: tain Lontoossa ei tapaamista järjestynyt sa-                  koska esimerkiksi perinteisiä hallitus-
14355: massa hotellissa asuneen Venäjän presidentti                  tason välisiä tapaamisia ei enää juuri-
14356: Jeltsinin kanssa.                                             kaan järjesty?
14357: 
14358:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
14359: 
14360:                                             Sulo Aittoniemi
14361: 
14362: 
14363: 
14364: 
14365: 220051L
14366: 2                                        1992 vp -   KK 626
14367: 
14368: 
14369: 
14370: 
14371:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14372: 
14373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aikana allekirjoitettiin sopimukset suhteiden
14374: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perustasta, taloudellisesta yhteistyöstä sekä
14375: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          lähialueyhteistyöstä. Kanssakäyminen maidem-
14376: kirjeenne n:o 2050 ohella toimittanut valtioneu-     me välillä on ollut vilkasta koko kuluvan vuo-
14377: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       den ajan.
14378: Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o 626:             Venäjän presidentti Jeltsin teki virallisen vie-
14379:                                                      railun Suomeen 10.-11.7.1992. Suomen ja Ve-
14380:           Hiertääkö jokin asia maamme poliitti-      näjän pääministerit ovat tavanneet kahdesti ku-
14381:        sen johdon, erityisesti hallituksen ja toi-   luvana vuonna, viimeksi 27.11.1992, jolloin pää-
14382:        saalta Venäjän poliittisen johdon välillä,    ministeri Aho teki virallisen vierailun Mosko-
14383:        koska esimerkiksi perinteisiä hallitus-       vaan. Burbulisinjälkeen kaksi Venäjän varapää-
14384:        tason välisiä tapaamisia ei enää juuri-       ministeriä on vieraillut Suomessa- varapäämi-
14385:        kaan järjesty?                                nisteri Shohin maaliskuussa sekä varapääminis-
14386:                                                      teri Hizha syyskuussa. Ulkoasiainministerit ovat
14387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavanneet kuluvan vuoden aikana viidesti. Tä-
14388: vasti seuraavaa:                                     män lisäksi on hallitustason tapaamisia ja vierai-
14389:                                                      luja ollut myös muilla valtioneuvoston jäsenillä.
14390:    Suomen ja Venäjän väliset suhteet luotiin         Uutena elementtinä kontaktiverkossa ovat alue-
14391: 31.12.1991 Suomen hallituksen todetessa Venä-        tason edustajien tapaamiset: marraskuussa Suo-
14392: jän olevan SNTL:n seuraajavaltio. Valtioiden         messa vierailivat Leningradin ja Murmanskin
14393: välisen yhteistyön perusta vahvistettiin Venä-       alueiden sekä Karjalan tasavallan viralliset edus-
14394: jän vt. pääministeri, valtiosihteeri Burbulisin      tajat.
14395: vieraillessa 19.-21.1.1992 Suomessa. Vierailun
14396: 
14397:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
14398: 
14399:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
14400:                                         1992 vp -   KK 626                                            3
14401: 
14402: 
14403: 
14404: 
14405:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
14406: 
14407:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        besök 19-21.1.1992. Under besöket underteck-
14408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nades överenskommelser om grundema för rela-
14409: nr 2050 av den 19 november 1992 tili vederbö-       tionema mellan ländema, om ekonomiskt sam-
14410: rande medlem av statsrådet översänt följande        arbete och om närområdessamarbete. Umgänget
14411: av riksdagsman Aitioniemi undertecknade             mellan våra Iänder har varit livligt under hela det
14412: spörsmål nr 626:                                    gångna året.
14413:                                                        Rysslands president Jeltsin avlade ett officiellt
14414:           Finns det något slag av friktion mellan   besök i Finland 10-11.7.1992. Finlands statsmi-
14415:        den politiska ledningen i vårt land, i       nister och Rysslands premiärminister har träffats
14416:        synnerhet regeringen, och den politiska      två gånger under det gångna året, senast
14417:        ledningen i Ryssland, eftersom t.ex. tra-    27.11.1992 då statsminister Aho avlade ett offici-
14418:        ditionella möten på regeringsnivå inte       ellt besök i Moskva. Efter Burbulis har två ryska
14419:        längre ordnas just alls?                     vice premiärministrar besökt Finland - vice
14420:                                                     premiärminister Sjochin i mars och vice premiär-
14421:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       minister Chizja i september. Utrikesministrama
14422: anföra följande:                                    har mötts fem gånger under det gångna året.
14423:                                                     Dessutom har också andra medlemmar av stats-
14424:    Förbindelsema mellan Finland och Ryssland        rådet haft möten och avlagt besök på regerings-
14425: upprättades 31.12.1991 då Finlands regering         nivå. Ett nytt element i kontaktnätet är mötena
14426: konstaterade att Ryssland är successionsstat tili   mellan representanter på regional nivå; officiella
14427: Sovjetunionen. Grunden för samarbetet mellan        representanter för områdena Leningrad och
14428: statema bekräftades under Rysslands t.f. premi-     Murmansk samt Karelska republiken besökte
14429: ärministers, statssekreterare Burbulis, Finlands-   Finland i november.
14430: 
14431:      Helsingforsden 22 december 1992
14432: 
14433:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
14434:                                                 1992 vp
14435: 
14436: Kirjallinen kysymys 627
14437: 
14438: 
14439: 
14440: 
14441:                                    Aittoniemi: Suomalaisten työnhakumahdollisuuksista yhdenty-
14442:                                        vässä Euroopassa
14443: 
14444: 
14445:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14446: 
14447:     ETA-sopimus mahdollisesti tullessaan voi-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14448: maan mahdollistaa työvoiman vapaan liikkumi-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14449: sen sopimusalueella. Hallituksen julkisuudessa
14450: esittämien kaavailujen mukaan tarkoituksena on                   Aikooko Hallitus ETA-sopimuksen
14451: kuitenkin estää osaa työttömistä suomalaisista                voimaan tultua estää suomalaisia työttö-
14452: lähtemästä työnhakuun maan rajojen ulkopuo-                   miä lähtemästä työnhakuun sopimusalu-
14453: lelle. Kysymys on ilmeisesti peruspäivärahalla                eella, mitä ryhmää tämä koskee ja miten
14454: toimeentulevasta osasta työttömiä.                            asia sopii työvoiman vapaata liikkumista
14455:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           koskevan sopimusosan säännöksiin?
14456: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14457: 
14458:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
14459: 
14460:                                             Sulo Aittoniemi
14461: 
14462: 
14463: 
14464: 
14465: 220051L
14466: 2                                        1992 vp -   KK 627
14467: 
14468: 
14469: 
14470: 
14471:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14472: 
14473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       riippumatta, on mahdollisuus työskennellä ulko-
14474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mailla ainakin määräaikaisesti. Mainittakoon,
14475: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          että työvoimaviranomaiset ovat tässä tarkoituk-
14476: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sessa osallistuneet noin 40 vuoden ajan kansain-
14477: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-       välisen harjoittelun järjestämiseen.
14478: niemen kirjalliseen kysymyksen n:o 627:                 Työministeriö on seurannut tiiviisti ETA-so-
14479:                                                      pimuksen valmistelua ja ryhtynyt omalta osal-
14480:            Aikooko Hallitus ETA-sopimuksen           taan toimenpiteisiin työvoiman vapaan liikku-
14481:         voimaan tultua estää suomalaisia työttö-     vuuden turvaamiseksi. Kaikkien korkeakoulu-
14482:         miä lähtemästä työnhakuun sopimusalu-        paikkakuntien ja eräiden muiden suurten kau-
14483:         eella, mitä ryhmää tämä koskee ja miten      punkien työvoimatoimistoissa on ETA-sopi-
14484:         asia sopii työvoiman vapaata liikkumista     muksen käytännön sovellukseen perehtyneitä
14485:         koskevan sopimusosan säännöksiin?            virkailijoita, joiden erityisenä tehtävänä on neu-
14486:                                                      voaja opastaa ETA-valtioihin hakeutuvia asiak-
14487:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        kaita.
14488:                                                         ETA-sopimukseen sisältyvä oikeus työttö-
14489:    Jokaisella täysivaltaisella Suomen kansalai-      myysturvaan työnhaun aikana myös toisessa
14490: sella on hallitusmuodon mukainen oikeus mat-         ETA-valtiossa käsittää ansiosidonnaisen päivä-
14491: kustaa maasta. Mahdollisista poikkeuksista on        rahan ohella myös peruspäivärahan. Viimeksi
14492: säädetty passilaissa (642/86).                       mainittuun liittyy kuitenkin vähintään sama
14493:    Matkustusoikeus merkitsee myös oikeutta           työskentelyehto, joka asetetaan ansiosidonnai-
14494: matkustaa rajattomaksi ajaksi mihin tahansa          sen päivärahan saamiselle. Työministeriön käsi-
14495: valtioon etsimään työtä. Rajoituksia työn hake-      tyksen mukaan vastaava työkokemus on yleensä
14496: miselle saattavat luonnollisesti asettaa kohdeval-   niillä henkilöillä, jotka sijoittuvat ulkomaiden
14497: tion sisäiset säännökset.                            työmarkkinoille, eikä em. ehto tule sanottavasti
14498:    Työministeriö pitää tärkeänä sitä, että suoma-    heikentämään suomalaisten työnhakumahdolli-
14499: laisilla nuorilla, maamme työllisyystilanteesta      suuksia ETA-valtioissa.
14500: 
14501:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
14502:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
14503:                                          1992 vp -   KK 627                                          3
14504: 
14505: 
14506: 
14507: 
14508:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14509: 
14510:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sysselsättningsläget är i vårt land, har möjlighet
14511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       att arbeta utomlands åtminstone för viss tid. Det
14512: den 19 november 1992 till vederbörande medlem        bör nämnas att arbetsmyndigheterna redan i
14513: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       cirka 40 års tid har deltagit i ordnandet av
14514: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 627:            internationell praktik som främjar detta syfte.
14515:                                                         Arbetsministeriet har intimt följt med bered-
14516:           Ämnar Regeringen, sedan EES-avtalet        ningen av EES-avtalet och för egen del vidtagit
14517:        har trätt i kraft, hindra arbetslösa fin-     åtgärder för att trygga arbetskraftens fria rör-
14518:        ländare från att resa till avtalsområdet      lighet. Arbetskraftsbyråerna på alla högskoleor-
14519:        för att söka arbete där, viiken grupp         ter och i vissa andra större städer har sådana
14520:        skulle detta gälla och hur är detta fören-    med praktisk tillämpning av EES-avtalet för-
14521:        ligt med stadgandena i den del av avtalet     trogna tjänstemän, som har till särskild uppgift
14522:        som gäller fri rörlighet för arbetstagare?    att bistå med råd och instruera kunder som söker
14523:                                                      sig till EES-stater.
14524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Den rätt till utkomstskydd for arbetslösa som
14525: anföra följande:                                     ingår i EES-avtalet och som gäller medan man
14526:                                                      söker arbete i en annan EES-stat, omfattar såväl
14527:    Varje myndig finsk medborgare har enligt          dagpenning avvägd enligt förtjänsten som
14528: regeringsformen rätt att resa från landet. Om        grunddagpenning. Med den sistnämnda förknip-
14529: eventuella undantag stadgas i passlagen (642/86).    pas dock minst samma arbetsvillkor som gäller
14530:    Rätt att resa betyder också rätt att för          för erhållande av dagpenning avvägd enligt för-
14531: obegränsad tid resa till viiken stat som helst för   tjänsten. Enligt arbetsministeriets uppfattning
14532: att söka arbete där. Interna bestämmelser som        har de personer som placerar sig på den ut-
14533: gäller i målstaten kan naturligtvis innebära         ländska arbetsmarknaden i allmänhet motsva-
14534: begränsningar i fråga om arbetssökning.              rande arbetserfarenhet, varför nämnda villkor
14535:    Arbetsministeriet anser det vara viktigt att      inte nämnvärt kommer att försämra finländar-
14536: finländska ungdomar, oberoende av hurudant           nas möjligheter att söka arbete i EES-stater.
14537: 
14538:      Helsingforsden 22 december 1992
14539: 
14540:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
14541:                                               1992 vp
14542: 
14543: Kirjallinen kysymys 628
14544: 
14545: 
14546: 
14547: 
14548:                                   Urpilainen ym.: Kansaneläkkeiden lisäosuuksien rahoittamisesta
14549: 
14550: 
14551: 
14552:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14553: 
14554:    Ensi vuonna kunnat osallistuvat kansaneläk-      varoja Kansaneläkelaitoksen menojen katteeksi,
14555: keiden lisäosuuksiin 1,47 pennillä veroäyriä koh-   ja näin pienennetään valtion suorituksia Kan-
14556: den. Alun perin oli tarkoitus, että lisäosuudet     saneläkelaitokselle.
14557: rahoitetaan valtion verotuksella. Nyt on jo mo-        Kun ei ole kysymys kunnan menojen kattami-
14558: nena vuonna kehityssuunta ollut, että lisäosuu-     sesta, tulisikin lisäosaosuuksien rahoitus hoitaa
14559: den rahoitukseen käytetään yhä enenevässä           valtion verotuksella esim. korottamalla pääoma-
14560: määrin suhteellisella jakoverotuksella koottavia    verotusta.
14561: varoja.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14562:    Useissa kunnissa lisäosuuden kasvu näkyy         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14563: kunnan sosiaalimenojen kasvuna. Esimerkiksi         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14564: ensi vuonna korotus on noin 1,4 miljardia mark-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14565: kaa. Kunnat eivät voi kuitenkaan vaikuttaa
14566: lisäosuuden määrään. Samanaikaisesti kuntia                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14567: "syyllistetään" menojen kasvun lisäämisestä.               siin, joilla poistetaan kuntien velvollisuus
14568:    Kysymys ei siis ole varsinaisesti kunnan omis-          osallistua kansaneläkkeiden lisäosame-
14569: ta menoista, vaan kunnallisverotuksella kootaan            noihin?
14570: 
14571:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1992
14572:                     Kari Urpilainen                          Matti Vähänäkki
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 
14577:  220051L
14578: 2                                         1992 vp -    KK 628
14579: 
14580: 
14581: 
14582: 
14583:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14584: 
14585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tävää voidaan pitää niiden vanhana pakollise-
14586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         na tehtävänä.
14587: olette 19 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn              Vuoden 1986 alusta lukien kansaneläkelain
14588: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          62 §:n säännöstä muutettiin niin, että kunnan
14589: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Urpilai-      osuutena lisäosien rahoitukseen alettiin periä
14590: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tietty määrä kunnan edellisenä vuonna toimite-
14591: n:o 628:                                              tussa säännönmukaisessa verotuksessa saamien
14592:                                                       veroäyrien yhteismäärästä. Kunnan osuudesta
14593:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lisäosien kustannuksiin on säädetty yksivuotisi-
14594:        siin, joilla poistetaan kuntien velvollisuus   na verolakeina. Kuntien velvollisuus osallistua
14595:        osallistua kansaneläkkeiden lisäosame-         kansaneläkkeiden lisäosien rahoittamiseen on
14596:        noihin?                                        useana vuotena ollut selvitettävänä eduskunnan
14597:                                                       perustuslakivaliokunnassa. Valiokunta on kat-
14598:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sonut, ettei rahoitustehtävä ole ristiriidassa kun-
14599: vasti seuraavaa:                                      tien itsehallinnon kanssa.
14600:                                                          Vuodelta 1993 kunnilta on ehdotettu perittä-
14601:    Kansaneläkkeiden lisäosien rahoituksesta           väksi aikaisempia vuosia korkeampi maksu.
14602: vastaavat valtio, kunnat ja Kansaneläkelaitos.        Kuntien osuutta kansaneläkkeiden lisäosien ra-
14603: Kuntien velvollisuus osallistua lisäosakustan-        hoituksesta on ehdotettu korotettavaksi osana
14604: nuksiin pohjautuu vuoden 1938 kansaneläkela-          julkishallinnon kulutusmenojen supistamista.
14605: kiin.                                                 Tavoitteena on julkisten kulutusmenojen vähen-
14606:    Köyhäinhoitolain (145/22) mukaan kotikun-          täminen neljällä prosentilla vuonna 1993. Kunti-
14607: ta oli velvollinen huolehtimaan asukkaidensa          en rahoitusosuutta lisäosakustannuksiin ehdo-
14608: elatuksesta, jos nämä eivät omista varoistaan         tettiin nostettavaksi siten, että se vastaa valtion
14609: siihen kyenneet. Vuoden 1938 kansaneläkelain          osuutta kuntien kulutusmenoille asetetusta sääs-
14610: mukaan tietyn tulorajan alle jääville eläkkeen-       tötavoitteesta. Tällöin kuntien on vähennettävä
14611: saajille voitiin maksaa lisäeläkettä, jonka suo-      muita menoja vastaavalla summalla lisäosame-
14612: rittamisen katsottiin luonteeltaan olevan yleisil-    nojen rahoittamiseksi. Kuntien lisäosaosuus jää
14613: lä varoilla tapahtuvaa huoltoa. Kun lähinnä           kuitenkin 43,9 prosenttiin lisäosamenoista, val-
14614: lisäeläkkeen katsottiin korvaavan köyhäinhoi-         tion ja Kansaneläkelaitoksen vastatessa näistä
14615: toa, kunnille säädettiin velvollisuus osallistua      menoista muilta osin. Eduskunnan perustuslaki-
14616: lisäeläkkeiden kustantamiseen kantokykyluok-          valiokunta ei ole puuttunut tähän järjestelyyn.
14617: kansa mukaisesti. Kustannusvastuu kohdistui               Kun valtionosuusuudistus tulee kokonaisuu-
14618: niille kunnille, joissa lisäeläkkeen saajilla oli     dessaan voimaan, olisi tarkasteltava uudelleen
14619: köyhäinhoidollinen kotipaikka eli oikeus saada        valtion ja kuntien välistä rahaliikennettä myös
14620: köyhäinhoitoa. Kuntien lisäosien rahoitusteh-         näiltä osin.
14621: 
14622:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1992
14623: 
14624:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14625:                                         1992 vp -   KK 628                                          3
14626: 
14627: 
14628: 
14629: 
14630:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
14631: 
14632:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sionslagen så att såsom kommunens andel av
14633: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      finansieringen av tilläggsdelama började uppbä-
14634: den 19 november 1992 till vederbörande medlem       ras en viss summa av det sammanlagda belopp
14635: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      skatteören som influtit i samband med kommu-
14636: Urpilainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 628:     nens ordinarie beskattning under det föregående
14637:                                                     året. Genom ettåriga skattelagar regleras kom-
14638:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-      munens andel av kostnadema för tilläggsdelar-
14639:        nom vilka kommunemas skyldighet att          na. Riksdagens grundlagsutskott har under flera
14640:        delta i kostnadema för folkpensionemas       år utrett frågan om kommunema är skyldiga att
14641:        tilläggsdelar slopas?                        ta del i finansieringen av folkpensionemas till-
14642:                                                     läggsdelar. Utskottet har ansett att denna finan-
14643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sieringsuppgift inte står i strid med kommuner-
14644: anföra följande:                                    nas självstyrelse.
14645:                                                        Det föreslås att en högre avgift än under
14646:    Finansieringen av folkpensionemas tilläggs-      tidigare år skall uppbäras av kommunema för
14647: delar sköts av staten, kommunema och folkpen-       1993. Förslaget går även ut på att kommunemas
14648: sionsanstalten. Kommunemas skyldighet att ta        andel av finansieringen vad gäller folkpensioner-
14649: del i kostnadema för tilläggsdelama grundar sig     nas tilläggsdelar skall höjas som en del av minsk-
14650: på folkpensionslagen från 1938.                     ningen av konsumtionsutgiftema för den offent-
14651:    Enligt lagen om fattigvården (145/22) var        liga förvaltningen. Målsättningen är att under
14652: hemkommunen skyldig att sörja för sina invåna-      1993 sänka de offentliga konsumtionsutgiftema
14653: res uppehälle om dessa inte kunde försörja sig      med 4 %. Det föreslås dessutom att kommuner-
14654: själva. Med stöd av folkpensionslagen från 1938     nas finansieringsandel av kostnadema för till-
14655: kunde tilläggspension betalas till pensionstagare   läggsdelama skall höjas så att den motsvarar
14656: med inkomster under en viss nivå. Utbetalningen     statens andel av sparmålsättningen i fråga om
14657: av denna ansågs till sin karaktär vara vård med     kommunemas konsumtionsutgifter. Då måste
14658: hjälp av allmänna medel. Då tilläggspensionen       kommunema minska på de övriga utgiftema
14659: främst ansågs ersätta fattigvården, utfärdades      med motsvarande summa för att finansiera kost-
14660: stadganden om att kommunema var skyldiga att        nadema för tilläggsdelama. Kommunemas an-
14661: delta i finansieringen av tilläggspensionema en-    del av tilläggsdelama utgör dock endast 43,9 %,
14662: ligt sin bärkraftsklass. Kostnadsansvaret kom       medan staten och folkpensionsanstalten svarar
14663: att beröra de kommuner i vilka tilläggspensions-    för utgiftema till övriga delar. Riksdagens
14664: tagama hade sin hemort med avseende på fattig-      grundlagsutskott har inte befattat sig med detta
14665: vården, dvs. rätt att få sådan vård. Kommuner-      arrangemang.
14666: nas skyldighet att finansiera tilläggsdelama kan       När statsandelsreformen blir gällande i sin
14667: anses vara en obligatorisk uppgift från förr.       helhet bör betalningsrörelsen mellan stat och
14668:    Vid ingången av 1986 ändrades 62 § folkpen-      kommuner även till dessa delar granskas på nytt.
14669:      Helsingfors den 28 december 1992
14670: 
14671:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14672:                                                 1992 vp
14673: 
14674: Kirjallinen kysymys 629
14675: 
14676: 
14677: 
14678: 
14679:                                    Rossi ym.: Tavaranhaltijan maksuvelvollisuudesta huolitsijan mak-
14680:                                       sukyvyttömyyden vuoksi
14681: 
14682: 
14683:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14684: 
14685:    Tullilain 44 §:n mukaan tullin suorittamisesta     saamillaan rahoilla, voi veroviranomainen lain
14686: vastaavat tavaranhaltija ja huolitsija.               mukaisesti periä jo kerran huolitsijalle maksetun
14687:     Käytännössä tavaranhaltija käyttäessään           maksun toiseen kertaan tavaranhaltijalta. Usein
14688: huolitsijaa, joka huolehtii tullauksesta, ei voi      kyseessä ovat suuret, jopa ratkaisevat summat
14689: maksaa itse tullimaksua tulliviranomaisille, vaan     tavaranhaltijan kannalta.
14690: tulliviranomaiset laskuttavat huolitsijaa. Lasku          Tavaranhaltija kantaa siis taloudellisen vas-
14691: sisältää kymmenen päivän jaksolta kaikki huo-         tuun veroviranomaisten luomasta järjestelmästä.
14692: litsijan hoitamat eri tavaranhaltijoiden tullauk-     Tämä on kohtuutonta tavaranhaltijaa kohtaan,
14693: set, joista kannetaan tullia tai muuta veroa tai      mutta varsin kätevä menettely veroviranomaisel-
14694: maksua.                                               le, joka omia kustannuksia säästäen on turvan-
14695:     Hallituksen esityksessä tullilaiksi (HE 10/1978   nut saatavansa kaikissa tapauksissa tavaranhal-
14696: vp) todetaankin, että laskutusteknisistä ja muis-     tijan kustannuksella.
14697: takin käytännöllisistä syistä joudutaan tullilas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14698: ku, käteisasiakkaita lukuun ottamatta, kirjoitta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14699: maan huolitsijalle, milloin tämä on huolehtinut       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14700: tullauksesta. Lisäksi esityksessä todetaan, että      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14701: tavaranhaltija suorittaa tapauksesta riippuen
14702: etukäteen tai jälkikäteen huolitsijalle tullilaskun             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14703: määrää vastaavan osuuden huolintalaskusta.                   ryhtyä, ettei huolellisesti menetellyt tava-
14704:     Veroviranomaisen käytäntö pakottaa tava-                 ranhaltija joudu huolitsijan maksukyvyt-
14705: ranhaltijan ko. tapauksissa maksamaan tulli-                 tömyyden vuoksi maksamaan tullia kah-
14706: maksun huolitsijalle, mutta mikäli huolitsijayh-             teen kertaan?
14707: tiö ei olekaan suorittanut tullimaksua siihen
14708: 
14709:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
14710: 
14711:            Markku Rossi                  Matti Lahtinen                  Anssi Rauramo
14712:            Tina Mäkelä                   Matti Vanhanen                  Pekka Viljanen
14713:            Kyösti Virrankoski            Markku Vuorensola               Aino Suhola
14714:            Raimo Liikkanen               Kyösti Toivonen                 Jarmo Laivaranta
14715:                                          Väinö Saario
14716: 
14717: 
14718: 
14719: 
14720:  22005JL
14721: 2                                        1992 vp -    KK 629
14722: 
14723: 
14724: 
14725: 
14726:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14727: 
14728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaan välttää huolitsijan maksukyvyttömyy-
14729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         destä aiheutuva vastuu.
14730: olette 20 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn               Kaikkeen yrittämiseen liittyy taloudellinen
14731: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          riski. Huoliotaliikkeen palvelujen käyttäminen ei
14732: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Rossin        tee tästä poikkeusta. Riskiä voidaan vähentää
14733: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 629:                   valitsemalla huoliotaliike huolellisesti. Tavaran-
14734:                                                       haltijalla on mahdollisuus myös saada tietoja
14735:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tullilaskun maksamisesta tulliviranomaisilta,
14736:        ryhtyä, ettei huolellisesti menetellyt tava-   kun hän epäilee huoliotaliikkeen maksulaimin-
14737:        ranhaltija joudu huolitsijan maksukyvyt-       lyöntiä. Näillä tavaranhaltijan omilla toimenpi-
14738:        tömyyden vuoksi maksamaan tullia kah-          teillä voidaan vähentää riskiä ja mahdollista
14739:        teen kertaan?                                  tappioiden määrää.
14740:                                                           H uolin taliikkeiden maksukyvyttömyystilan-
14741:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teet ovat olleet harvinaisia. Vaikean taloudelli-
14742: vasti seuraavaa:                                      sen tilanteen vuoksi niitä on kuitenkin ilmaantu-
14743:                                                       nut, ja tullilain 44 §:n vastuutilanne konkretisoi-
14744:    Tullilain 44 §:n tarkoituksena on turvata te-      tunut. Tullihallitus seuraa jatkuvasti perintäjär-
14745: hokkaasti valtion verosaamiset tavaranhaltijalta      jestelmän toimivuutta ja pyrkii edelleen kehittä-
14746: sekä huolitsijalta ja muulta asiamieheltä, kun        mään sitä. Tullihallituksen perintäyksikkö on
14747: tullilaskua ei kyetä maksamaan. Valtion kannal-       ryhtynyt seuraamaan tehostetusti rekisteröityjen
14748: ta kysymys on aina verosaamisten perimisestä          asiakkaiden verojen ja maksujen perintää. On-
14749: vain yhden kerran.                                    gelmatapauksissa pyritään nykyisin entistä no-
14750:     Rekisteröidyn asiakkaan järjestelmä, johon        peammin puuttumaan maksuhäiriöihin. Tämä
14751: huolintaliikkeetkin kuuluvat, on ollut voimassa       koituu kyseessä olevassa asiamiessuhteessa tava-
14752: lähes 13 vuotta. Tämänjärjestelmän avulla kerä-       ranhaltijan eduksi.
14753: tään suurin osa tullilaitoksen kantamista verois-         Huolellisesti toimineen tavaranhaltijan kan-
14754: ta ja maksuista, jotka ovat viime vuosina muo-        nalta velvollisuus suorittaa tullilasku uudestaan
14755: dostaneet n. 40 prosenttia valtion kaikista vero-     myös tullilaitokselle voi johtaa kohtuuttomaan
14756: tuloista. Tämän perintäjärjestelmän tarkoitukse-      tilanteeseen. Valtion kannalta on kuitenkin ensi-
14757: na on ollut turvata valtion verosaamiset tehok-       sijaista, että tullilasku voidaan periä viime kädes-
14758: kaalla tavalla. Vuosittain jää perimättä vain         sä tavaranhaltijalta, eikä se jää valtion tappioksi.
14759: muutama miljoona markkaa. Tärkeänä osana              Mainitun lainkohdan nojalla on katsottu oikeu-
14760: järjestelmässä on tullilain 44 §:n mukainen huo-      denmukaiseksi, että veronmaksajat eivät joudu
14761: liotaliikkeen ja tavaranhaltijan rinnakkainen         välittömästi maksamaan tullilaskun maksulai-
14762: vastuu niissä tapauksissa, joissa huoliotaliike on    minlyöntejä.
14763: tulliselvittänyt tavaran.                                 Tulliverolain 26 §:n mukaisesti tavaranhalti-
14764:     Tullilaki antaa mahdollisuuden siihen, että       jalle tai huoliotaliikkeelle määrätyt verot voi-
14765: tavaranhaltija voi myös itse tullata tavaran niin     daan osittain tai kokonaan poistaa, jolloin ne
14766: sanottuna käteisasiakkaana. Tällöin hänellä on        jäävät valtion tappioksi. Huojennusmenettelyyn
14767: käytössään sama tulliselvitysaika kuin rekiste-       voidaan ryhtyä vain erityisistä syistä. Tämän
14768: röidylläkin asiakkaalla. Erona on se, että hän ei     menettelyn käyttäminen kyseessä oleviin tapauk-
14769: kuitenkaan saa tavaraa hallintaansa ennen tulli-      siin on ongelmallista, eikä sitä voida käyttää
14770: laskun maksamista tai vakuuden asettamista.           automaattisesti, vaan ainostaan silloin, kun ta-
14771: Tavaranhaltija voi anoa myös rekisteröidyn asi-       pauskohtaisesti on olemassa myös muita erityisiä
14772: akkaan asemaa. Edelleen tavaranhaltijan ja huo-       syitä kuin tullilain 44 §:n aiheuttama pelkkä
14773: litsijan asiamiessuhteessa on mahdollista ainakin     vastuutilanne. Nykyinen tilanne ei saisi johtaa
14774: periaatteessa sopia, että tavaranhaltija itse hoi-    siihen, että kohtuuttomuustilanteissa automaat-
14775: taa tullilaskun maksamisen. Näin menetellen           tisesti käytetään huojennuspykälää.
14776:                                        1992 vp -   KK 629                                          3
14777: 
14778:    Hallitus on 25.9.1992 antanut eduskunnalle          Rekisteröidyn asiakkaan järjestelmä ja siihen
14779: esityksen yrityksen saaneerausta koskevaksi        liittyvä tullilain 44 §:n mukainen vastuu ovat
14780: 1ainsäädännöksi (HE 182), joka toteutuessaan       olleet valtion kannalta erittäin tehokkaita. Ne
14781: helpottaisi myös taloudellisiin vaikeuksiin ky-    ovat turvanneet valtion verosaamiset ja harvem-
14782: seessä olevissa tapauksissa ajautuneen tavaran-    min johtaneet nyt kyseessä oleviin tilanteisiin.
14783: haltijan tai huolitsijan asemaa, jonka yritys on   Tullilain tulevien muutoshankkeiden yhteydessä
14784: muutoin elinkelpoinen tai voidaan saneerausoh-     on kuitenkin tarkoitus muun muassa harkita,
14785: jelmalla tehdä elinkelpoiseksi. Saneerauksessa     voidaanko tavaranhaltijan suojaa huolitsijan
14786: olisi muun muassa mahdollisuus alentaa maksa-      konkurssitapauksissa parantaa aiheuttamatta
14787: matta olevan velan määrää.                         valtiolle mainittavia verosaamisten menetyksiä.
14788:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
14789: 
14790:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14791: 4                                         1992 vp -   KK 629
14792: 
14793: 
14794: 
14795: 
14796:                                      Tili Riksda[Jens Herr Talman
14797: 
14798:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ka det ansvar som föranleds av speditörens
14799: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        betalningsoförmåga.
14800: den 20 november 1992 till vederbörande medlem            I all företagarverksamhet ingår en ekonomisk
14801: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        risk. Utnyttjandet av speditionsfirmornas tjäns-
14802: Rossi m.fl. undertecknade spörsmål nr 629:            ter utgör inget undantag. Risken kan minskas
14803:                                                       genom att valet av speditionsfirma görs om-
14804:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sorgsfullt. Varuhavaren har även möjlighet att få
14805:        ta för att en varuhavare som förfarit          uppgifter av tullmyndigheterna om betalningen
14806:        omsorgsfullt inte skall tvingas betala tull    av tullräkningen då han misstänker att spedi-
14807:        två gånger på grund av speditörens betal-      tionsfirman har försummat betalningen. Dessa
14808:        ningsoförmåga?                                 varuhavarens egna åtgärder kan minska risken
14809:                                                       och de eventuella förlusterna.
14810:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Det har varit ovanligt att en speditionsfirma
14811: anföra följande:                                      varit betalningsförmögen. Med anledning av den
14812:                                                       rådande svåra ekonomiska situationen har dyli-
14813:    Syftet med 44 § tullagen är att på ett effektivt   ka svårigheter dock uppstått och ansvaret som
14814: sätt trygga statens skattefordringar av varuhava-     avses i 44 § tullagen har konkretiserats. Tullsty-
14815: re samt av speditörer och andra ombud då en           relsen följer oavbrutet med hur uppbördssyste-
14816: tullräkning inte kan betalas. För statens del är      met fungerar och försöker utveckla det. Indriv-
14817: avsikten aldrig att uppbära en och samma skat-        ningsenheten vid tullstyrelsen har på ett effekti-
14818: tefordran mer än en gång.                             verat sätt börjat följa uppbörden av registrerade
14819:    Systemet med registrerade kunder, till vilket      kunders skatter och avgifter. I problemfall försö-
14820: även speditionsfirmorna hör, har fungerat i när-      ker man nuförtiden allt snabbare ingripa vid
14821: mare 13 år. Med hjälp av detta system insamlas        betalningsstörningar. Detta gynnar varuhavaren
14822: största delen av de skatter och avgifter som          i ett sådant ombudsförhållande som avses här.
14823: tullverket uppbär och som under de senaste åren          Med tanke på en varuhavare som har handlat
14824: har utgjort ca 40 % av statens alla skatteintäk-      omsorgsfullt kan skyldigheten att betala tullräk-
14825: ter. Syftet med detta uppbördssystem har varit        ningen en gång till även till tullverket leda till en
14826: att trygga. statens skattefordringar på ett effek-    oskälig situation. Ur statens synvinkel är det
14827: tivt sätt. Arligen är det endast ett fåtal miljoner   dock viktigast att tullräkningen i sista hand kan
14828: mark som inte kan uppbäras. En viktig del av          indrivas av varuhavaren så att den inte stannar
14829: systemet är det parallella ansvar som speditions-     staten till förlust. Med stöd av nämnda lagrum
14830: firman och varuhavaren enligt 44 § tullagen har       har man ansett detvara rättvist att skattebetalar-
14831: i de fall då speditionsfirman har tullklarerat        na inte direkt blir tvungna att stå för försumma-
14832: varan.                                                de tullräkningar.
14833:    Tullagen ger varuhavaren en möjlighet att             Enligt 26 § tullskattelagen kan de skatter som
14834: även själv förtulla varan i egenskap av s.k.          påförts varuhavaren eller speditionsfirman helt
14835: kontantkund. I detta fall harhan samma tullkla-       eller delvis avlyftas, varvid de åsamkar staten
14836: reringstid till sitt förfogande som en registrerad    förlust. Eftergifter får göras endast av särskilda
14837: kund. Skillnaden ligger däri att han dock inte får    skäl. Det är problemfyllt att använda detta
14838: varan i sin besittning förrän tullräkningen är        förfarande i de omtalade fallen, och det kan inte
14839: betald eller säkerhet har ställts. Varuhavaren        användas automatiskt, utan endast då det i det
14840: kan även anhålla om att få ställning som registre-    enskilda fallet finns andra särskilda skäl än den
14841: rad kund. Vidare är det åtminstone i princip          ansvarssituation som 44 § tullagen föranleder.
14842: möjligt att inom varuhavarens och speditörens         Den nuvarande situationen borde inte få leda till
14843: ombudsförhållande komma överens om att va-            att man automatiskt tillämpar paragrafen om
14844: ruhavaren själv sköter betalningen av tullräk-        eftergifter på alla fall som är oskäliga.
14845: ningen. Genom detta förfarande kan man undvi-            Regeringen avlät den 25 september 1992 till
14846:                                          1992 vp -   KK 629                                           5
14847: 
14848: riksdagen en proposition med förslag tilllagstift-   därtill hörande ansvaret enligt 44 § tullagen har
14849: ning om sanering av företag (RP 182) som, ifall      ur statens synvinkel varit ytterst effektivt. Det
14850: den godkänns, i de aktuella fallen underlättar       har tryggat statens skattefordringar och sällan
14851: situationen för en varuhavare eller speditör som     lett till situationer som avses i detta spörsmål. I
14852: har råkat i ekonomiska svårigheter, särskilt då      samband med framtida ändringar av tullagen är
14853: hans företag i övrigt är livsdugligt eller kan bli   avsikten dock att bl.a. överväga om det är
14854: det med hjälp av ett saneringsprogram. Vid           möjligt att förbättra varuhavarens skydd i såda-
14855: saneringen skall det bl.a. vara möjligt att sänka    na fall då speditören går i konkurs, utan att
14856: den obetalda skuldens belopp.                        staten åsamkas nämnvärda förluster av skatte-
14857:    Systemet med registrerade kunder och det          fordringar.
14858: 
14859:      Helsingfors den 23 december 1992
14860: 
14861:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
14862:                                                 1992 vp
14863: 
14864: Kirjallinen kysymys 630
14865: 
14866: 
14867: 
14868: 
14869:                                    Seppänen: EY-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolueettomuus-
14870:                                        politiikkaan
14871: 
14872: 
14873:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14874: 
14875:     Puhuessaan Bruggessa 28.10.1992 tasavallan           Kun ministerin mukaan "Suomen hallitus on
14876: presidentti ilmaisi asian selvästi, eli suorastaan    antanut EY:n komissiolle oikean käsityksen ti-
14877: toisin kuin kotimaisissa puheissaan: "Hakies-         lanteesta Suomessa", on mahdollista, että vir-
14878: samme jäsenyyttä hyväksymme acquis com-               heellistä tietoa on annettu Suomen EY-edustus-
14879: munautaire'n, Maastrichtin sopimuksen ja Eu-          tosta. Komission lausunnossa nimittäin sano-
14880: roopan unionin finalite politique'n. Olemme val-      taan, että "lausunnon valmisteluaikana komissio
14881: miit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoit-       sai runsaasti tietoja Suomen tilanteesta Suomen
14882: teet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttami-          viranomaisilta, joiden kanssa komissiolla on ol-
14883: seen sovitulla tavalla."                              lut läheiset yhteydet, erityisesti Suomen EY-
14884:     Tämä on ilmeisesti se konsensus, jonka perus-     edustuston välityksellä."
14885: teella EY:n komissio saattoi sanoa lausunnos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14886: saan Suomen EY-jäsenyydestä: "Suomessa näyt-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14887: tää vallitsevan konsensus täydestä osallistumi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14888: sesta Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja tur-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14889: vallisuuspolitiikkaan."
14890:     Presidentillisen konsensuksen ohella muuta                  Kun EY:n komissio on saanut Suo-
14891: konsensusta asiasta ei vallitsekaan, ja sen totesi           men ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vää-
14892: myös ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen edus-                rää tietoa, aikooko Hallitus korjata tie-
14893: kunnan kyselytunnilla 19.11.1992 sanoessaan:                 dot oikeiksi, ja
14894: "Suomessa ei vallitse täyttä konsensusta, kun on                miten Hallitus suhtautuu itse ulkopoli-
14895:  kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja EY-            tiikan peruskysymykseen: säilyykö Suo-
14896: jäsenyydestä. Tässä kohden, jos siis tuo komis-              men puolueettomuus EY-jäsenyyden yh-
14897:  sion lausunnon teksti luetaan kirjaimellisesti, on          teydessä?
14898:  selvä virhe."
14899:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
14900: 
14901:                                             Esko Seppänen
14902: 
14903: 
14904: 
14905: 
14906: 220051L
14907: 2                                        1992 vp -   KK 630
14908: 
14909: 
14910: 
14911: 
14912:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14913: 
14914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set Suomen tilanteesta täsmentyvät neuvottelu-
14915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jen yhteydessä.
14916: olette 23 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn              Suomen puolueettomuudella on ollut geopo-
14917: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         liittinen lähtökohta ja turvallisuuspoliittinen teh-
14918: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppä-       tävä. Itsenäinen maanpuolustuskyky on tukenut
14919: sen kirjallisen kysymyksen n:o 630:                  puolueettomuutta.
14920:                                                          Kahtiajaetussa Euroopassa puolueettomuus
14921:           Kun EY:n komissio on saanut Suo-           oli keino pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen
14922:        men ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vää-    ulkopuolella. Suomen puoleettomuus on ollut
14923:        rää tietoa, aikooko Hallitus korjata tie-     poliittinen valinta. Se ei ole perustunut kansain-
14924:        dot oikeiksi, ja                              välisoikeudellisiin sopimuksiin tai sitoumuksiin.
14925:           miten Hallitus suhtautuu itse ulkopoli-        Euroopan kahtiajaon ja suurvaltojen vastak-
14926:        tiikan peruskysymykseen: säilyykö Suo-        kaisuuden väistyminen merkitsee, että perustaa
14927:        men puolueettomuus EY-jäsenyyden yh-          laaja-alaiselle puolueettomuuspolitiikalle ei enää
14928:        teydessä?                                     ole. Kaikki Euroopan valtiot ovat sitoutuneet
14929:                                                      Etykin puitteissa samaan arvoyhteisöön, jonka
14930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         periaatteiden kunnioittaminen on edellytyksenä
14931: vasti seuraavaa:                                     kansainvälisten suhteiden normaalille kehityk-
14932:                                                      selle. Uudessa Euroopassa korostuu Suomen
14933:    EY:n komission lausunto on osa yhteisön           puolueettomuuden ydin, sotilaallinen liittoutu-
14934: sisäistä valmisteluprosessia, joka liittyy Suomen    mattomuus ja uskottava itsenäinen puolustus.
14935: jäsenyyshakemukseen. Se on kokonaisarvio,                Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja niihin liitty-
14936: jonka valmistelussa on hyödynnetty Suomen            vän puolustusulottuvuuden osalta Maastrichtin
14937: hallituksen kannanottoja, viranomaisten asiakir-     sopimus on väljä. Se luo pohjan näiden alojen
14938: joja ja julkista keskustelua. Lausunnon sisällöstä   yhteistyön tulevalle kehitykselle. Jäseneksi liit-
14939: vastaa yksin komissio.                               tyessämme meiltä edellytetään vain sitä, että
14940:    Yksityiskohtien osalta lausunnossa on eräitä      suhtaudumme myönteisesti yhteistyön kehittä-
14941: puutteellisuuksia ja virheitä. Yksi niistä on        miseen emmekä sulje ennakkoon pois omaa
14942: kansanedustaja Seppäsen kysymyksessä mainit-          osallistumistamme siihen. Näin ollen Suomi
14943: tu arvio, että Suomessa olisi konsensus täydes-      näyttää voivan liittyä EY:hyn sellaisena kuin me
14944: tä osallistumisesta Euroopan unionin yhteiseen       nyt olemme.
14945: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. EY:n käsityk-
14946: 
14947:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
14948: 
14949:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
14950:                                        1992 vp- KK 630                                                3
14951: 
14952: 
14953: 
14954: 
14955:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
14956: 
14957:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Finlands neutralitet har haft en geopolitisk
14958: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av     utgångspunkt och en säkerhetspolitisk uppgift.
14959: den 23 november 1992 till vederbörande medlem      Neutraliteten har fått stöd av ett självständigt
14960: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     försvar.
14961: Seppänen undertecknade spörsmål nr 630:                I ett tudelat Europa var neutraliteten ett sätt
14962:                                                    att hålla sig utanför stormakternas intressekon-
14963:           Då EG-kommissionen har erhållit          flikter. Finlands neutralitet har varit ett politiskt
14964:        oriktig information om Finlands utrikes-    val. Neutraliteten har inte grundat sig på folk-
14965:        och säkerhetspolitik, har Regeringen för    rättsliga fördrag eller förpliktelser.
14966:        avsikt att rätta till felen, och                Att tudelningen i Europa försvunnit och mot-
14967:           viiken är Regeringens inställning till   sättningarna mellan stormakterna mattats av
14968:        den grundläggande utrikespolitiska frå-     innebär att det inte längre finns någon grund för
14969:        gan: bevaras Finlands neutralitet i sam-    en bred neutralitetspolitik. Samtliga stater i Eu-
14970:        band med medlemskap i EG?                   ropa har inom ramen för KSSE förbundit sig till
14971:                                                    en och samma värdegemenskap, och respekten
14972:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      för dessa principer utgör en förutsättning för
14973: anföra följande:                                   normal utveckling av de internationella relatio-
14974:                                                    nerna. I det nya Europa understryks kärnan i
14975:    EG-kommissionens utlåtande är en del av         Finlands neutralitet, militär alliansfrihet och ett
14976: gemenskapens interna beredningsprocess i sam-      trovärdigt självständigt försvar.
14977: band med Finlands ansökan om medlemskap.               I fråga om utrikes- och säkerhetspolitiken och
14978: Yttrandet är en helhetsbedömning. I beredning-     den därtill anknytande försvarsdimensionen är
14979: en har man använt sig av Finlands regerings        Maastricht-fördraget inte speciellt strikt. För-
14980: ställningstaganden, olika myndigheters hand-       draget utgör en plattform för den framtida
14981: lingar och den offentliga debatten. För innehål-   utvecklingen av samarbetet på dessa områden.
14982: let i utlåtandet svarar kommissionen allena.       Då vi ansluter oss som medlem förutsätts endast
14983:    I fråga om detaljerna finns det vissa fel och   att vi förhåller oss positivt till utvecklandet av
14984: brister i utlåtandet, bl.a. den bedömning som      samarbetet, och att vi inte på förhand utesluter
14985: riksdagsman Seppänen nämner i sitt spörsmål,       ett deltagande i detta samarbete. Sålunda verkar
14986: nämligen att konsensus råder i Finland om fullt    en anslutning till EG möjlig för det Finland som
14987: deltagande i Europeiska unionens gemensamma        vi har i dag.
14988: utrikes- och säkerhetspolitik. EG:s uppfattning-
14989: ar om läget i Finland kommer att preciseras i
14990: samband med förhandlingarna.
14991:      Helsingforsden 22 december 1992
14992: 
14993:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
14994:                                                1992 vp
14995: 
14996: Kirjallinen kysymys 631
14997: 
14998: 
14999: 
15000: 
15001:                                   Seppänen: Opintotuen myöntämisestä työttömänä olevien jatko-
15002:                                       opintoihin
15003: 
15004: 
15005:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15006: 
15007:    Nykyisessä työttömyystilanteessa akateemi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15008: sen loppututkinnon suorittaneet henkilöt joutu-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15009: vat eräänlaiseen väliinputoajan asemaan. Eräi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15010: den opiskelijoiden antamien selvitysten mukaan
15011: henkilö, joka on täyttänyt 25 vuotta ja- työpai-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
15012: kan puutteessa - jatkaa opintojaan, ei ole                  opintotuen ulottamiseksi myös sellaisiin
15013: oikeutettu opintotukeen. Näin ollen, jos hän on             opiskelijoihin, jotka työttömyyden sijas-
15014: rehellinen, hän ei saa työttömyyskorvausta eikä             ta rupeavat omalla kustannuksellaan
15015: opintotukea.                                                harjoittamaan yliopistollisia jatko-opin-
15016:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          toja?
15017: 
15018:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1992
15019: 
15020:                                            Esko Seppänen
15021: 
15022: 
15023: 
15024: 
15025:  220051L
15026: 2                                        1992 vp -   KK 631
15027: 
15028: 
15029: 
15030: 
15031:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15032: 
15033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       41 milj. markkaa. Käynnistyvä koulutus on
15034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrältään kaksinkertainen verrattuna korkea-
15035: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulujen työllisyyskoulutukseen sen ollessa laa-
15036: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-       jimmillaan. Tämä koulutus kohdistuu lisäksi
15037: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kokonaisuudessaan korkeakoulututkinnon suo-
15038: 631:                                                 rittaneisiin.
15039:                                                          Näiden erityistoimien lisäksi ovat myös ylei-
15040:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      set mahdollisuudet suorittaa korkeakouluissa
15041:        opintotuen ulottamiseksi myös sellaisiin      jatko-opintoja opintotuen varassa laajentuneet.
15042:        opiskelijoihin, jotka työttömyyden sijas-     Ennen korkeakouluopiskelijoiden opintotuki-
15043:        ta rupeavat omalla kustannuksellaan           uudistuksen voimaantuloa kuluvan vuoden hei-
15044:        harjoittamaan yliopistollisia jatko-opin-     näkuun 1 päivänä ei normaalia opintotukea
15045:        toja?                                         voitu myöntää jatko-opintoihin korkeakouluis-
15046:                                                      sa. Aikuisopintotuen varassa tieteellisiä jatko-
15047:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         opintoja on kylläkin voinut harjoittaa enintään
15048: vasti seuraavaa:                                      12 kuukauden ajan, jos aikuisopintotuen saan-
15049:                                                      tiedellytykset, joihin kuuluu mm. viiden vuoden
15050:     Korkeakoulut ovat vuodesta 1978lähtienjär-       työssäolo, ovat täyttyneet. Opintotukiuudistuk-
15051: jestäneet työllisyyskoulutusta työttömäksi jää-      sen yhteydessä korkeakouluopiskelijoiden opin-
15052: neille akateemisen koulutuksen saaneille henki-      totukioikeutta laajennettiin myös jatko-opintoi-
15053: löille. Tätä toimintaa olisi voitu jatkaa nykyistä   hin.
15054: paljon laajemmin myös työhallinnon tilauskou-            Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta an-
15055: lutuksena, mutta työvoimapiirit eivät ole kovin-     netun lain mukaan enimmäistukiaika on 70 kuu-
15056: kaan laajassa mitassa ostaneet koulutuspalveluja     kautta. Tästä saadaan yhtä perustutkintoa var-
15057: korkeakoulututkinnon suorittaneille. Syynä tä-       ten käyttää enintään 55 kuukautta. Erotuksen eli
15058: hän lienee osaltaan nykyisen vaikean työttö-          15 kuukautta opiskelija voi käyttää tukiajan
15059: myystilanteen aiheuttama määrärahojen riittä-        lisäyksenä täydentäviin korkeakouluopintoihin.
15060: mättömyys.                                           Jos opiskelija suorittaa perustutkinnon nopeam-
15061:     Hallituksen kannanottoon 1.10.1992 selvitys-     min kuin 55 kuukaudessa, voi hän lisäksi käyttää
15062: mies Relanderin toimenpideohjelman pohjalta          myös näin säästyvän ajan täydentäviin opintoi-
15063: sisällytetyt korkeakouluja koskevat toimenpiteet     hin.
15064: kohdistuvat muun muassa paitsi työttömiin yli-           Ennen opintotukiuudistuksen voimaantuloa
15065: oppilaihin (aloituspaikkojen lisäys, avoimen         perustutkinnon suorittaneet voivat siirty-
15066: korkeakouluopetuksen laajentaminen) myös             mäsäännösten nojalla saada opintotukea täy-
15067: suoraan korkeakoulututkinnon suorittaneisiin         dentäviin korkeakouluopintoihin enintään 27
15068: työttömiin.                                          kuukaudeksi.
15069:     Mikäli eduskunta myöntää hallituksen tähän           Opintotukea jatko-opintoihin myönnettäessä
15070: tarkoitukseen esittämät määrärahat valtion ensi      edellytetään, että opiskelijana on oikeus jatko-
15071: vuoden talousarvioon, käynnistyy korkeakou-          opintojen harjoittamiseen ja suunnitelma niiden
15072: luissa pitkäkestoisia ammatillisia täydennyskou-     suorittamiseksi.
15073: lutuskursseja noin 4 000 työttömälle tai työttö-         Kysymyksessä tarkoitettu mahdollisuus yli-
15074: myysuhan alaiselle korkeakoulututkinnon suo-         opistollisten jatko-opintojen harjoittamiseen on
15075: rittaneelle. Esitetty määräraha on 60 milj. mark-    näin ollen hallituksen käsityksen mukaan riittä-
15076: kaa ja kohderyhmälle on varattu opintotukena         västi turvattu.
15077:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1992
15078: 
15079:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
15080:                                            1992 vp -   KK 631                                           3
15081: 
15082: 
15083: 
15084: 
15085:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15086: 
15087:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har 41 miljoner mark reserverats i form av
15088: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande           studiestöd. Den utbildning som skall inledas är
15089: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        dubbel till volymen i förhållande tili sysselsätt-
15090: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             ningsutbildningen när den är som mest omfat-
15091: mål nr 631:                                            tande. Utbildningen gäller dessutom isin helhet
15092:                                                        personer med högskoleexamen.
15093:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för             Förutom dessa specialåtgärder har även möj-
15094:        att studiestödet skall utsträckas även till     lighetema generellt utvidgats i fråga om fortsatta
15095:        sådana studerande som i stället för att         högskolestudier med studiestöd. Innan studie-
15096:        vara arbetslösa på egen bekostnad börjar        stödsreformen för högskolestuderande trädde i
15097:        bedriva fortsatta studier vid ett universi-     kraft i juli i år kunde normalt studiestöd inte
15098:        tet?                                            beviljas för fortsatta högskolestudier. Veten-
15099:                                                        skapliga påbyggnadsstudier med vuxenstudie-
15100:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              stöd har nog kunnat bedrivas under en tid på
15101: anföra följande:                                       högst 12 månader, om villkoren för att få studie-
15102:                                                        stöd har fyllts, dvs. bland annat fem års förvärvs-
15103:    Högskoloma har sedan 1978 ordnat syssel-            arbete. I samband med studiestödsreformen ut-
15104: sättningsutbildning för sådana personer med            vidgades rätten till studiestöd bland högskole-
15105: akademisk utbildning som har b1ivit arbetslösa.        studerande även tili att omfatta fortsatta studier.
15106: Denna verksamhet kunde ha fortgått i mycket                Enligt lagen om studiestöd åt högskolestude-
15107: större omfattning även som av arbetsförvalt-           rande är den maximala tiden för att lyfta studie-
15108: ningen beställd utbildning, men arbetskraftsdi-        stöd 70 månader. För en grundexamen får av
15109: strikten har inte i någon större utsträckning köpt     denna tid användas högst 55 månader. Skillna-
15110: utbildningsservice åt dem som har avlagt hög-          den, dvs. 15 månader, kan den studerande an-
15111: skoleexamen. Orsaken härtili torde för sin del         vända tili kompletterande högskolestudier som
15112: ligga i att anslagen varit otillräckliga i den svåra   ett tillägg tili tiden för stödet. Om den studeran-
15113: sysselsättningssituationen för närvarande.             de avlägger grundexamen snabbare än på 55
15114:    De åtgärder som gäller högskoloma i rege-           månader kan han dessutom använda den tid som
15115: ringens ställningstagande 1.10.1992 till utre-         då sparas in till kompletterande studier.
15116: daren Relanders åtgärdsprogram riktar sig för-            Innan studiestödsreformen träder i kraft kan
15117: utom mot arbetslösa studenter (ett ökat antal          den som avlagt grundexamen med stöd av över-
15118: nybörjarplatser, breddning av den öppna hög-           gångsstadganden få studiestöd för komplette-
15119: skoleundervisningen) även direkt mot arbetslösa        rande högskolestudier under högst 27 månader.
15120: med högskoleexamen.                                       När studiestöd för fortsatta studier skall be-
15121:    Om riksdagen beviljar de anslag i statsbudge-       viljas är förutsättningen att den studerande har
15122: ten för nästa år som regeringen har föreslagit för     rätt att bedriva fortsatta studier och en pian att
15123: detta ändamål, inleds vid högskoloma långvari-         genomföra dem.
15124: ga yrkesinriktade fortbildningskurser för ca               Den möjlighet som i spörsmålet avser fortsat-
15125: 4 000 arbetslösa eller arbetslöshetshotade perso-      ta studier vid universitet är enligt regeringens
15126: ner med högskoleexamen. Det föreslagna ansla-          uppfattning tiliräckligt tryggad.
15127: get är 60 miljoner mark och för denna målgrupp
15128:      Helsingforsden 28 december 1992
15129: 
15130:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
15131: 1
15132: 
15133: 1
15134: 
15135: 
15136: 
15137: 
15138:     1
15139: 
15140:     1
15141:                                                 1992 vp
15142: 
15143: Kirjallinen kysymys 632
15144: 
15145: 
15146: 
15147:                                    Lahtinen ym.: Yleisvakuussitoumusten käytöstä pankkitoimin-
15148:                                       nassa
15149: 
15150:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15151: 
15152:    Pk-yritysten resurssit paneutua taloushallin-      olevaan velkasitoumukseen. Vasta maksukyvyt-
15153: non kysymyksiin ovat rajalliset. Useimmat pien-       tömyystilanteissa selviää vakuuden antajalle ti-
15154: yrittäjät ovat rahalaitoksen asiakkaina tietämyk-     lanne, jossa vastuut ovat saattaneet kasvaa mo-
15155: seltään ja käytettävissä olevilta resursseiltaan      ninkertaisiksi tarkoitetusta. Yleisvakuussitou-
15156: täysin kuluttajiin rinnastettavassa asemassa.         muksen käyttäminen on käytännössä viime ai-
15157: Neuvottelutilanteissa yritysasiakkaalle ei aina       koina johtanut myös tilanteeseen, jossa vakuu-
15158: erikseen selvitetä ehtojen ja sitoumusten merki-      denantaja tilanteen huomatessaan ei enää ole
15159: tystä luottosuhteessa, vaan asiointitilanteissa       edes voinut rajoittaa velan määrän kasvua tai
15160: käytetään rahalaitosten laatimia vakiolomak-          päästä eroon sitoumuksestaan.
15161: keille painettuja tekstejä.                              Kulutusluottolainsäädännön tarkistamista
15162:     Vallitsevan taloudellisen tilanteen vuoksi en-    pohtiva toimikunta joutunee ottamaan asiaan
15163: tistä useammat pienet ja keskisuuret yritykset        kantaa kuluttajien kannalta. Hallituksen esityk-
15164: ovat taloudellisissa vaikeuksissa, samalla kun        seen laiksi luottolaitostoiminnasta sisältyy asiak-
15165: pankkitoiminnan yleiset vaikeudet ovat johta-         kaan suojaa koskevia säännöksiä. Niihin ei kui-
15166: neet kiristyneeseen rahalaitospolitiikkaan. Ra-       tenkaan ole sisällytetty suojaa yleisvakuuksien
15167: halaitokset ovat kriisitilanteissa vedonneet jo       kohtuutonta käyttöä vastaan rahalaitosten ja
15168: vakiintuneesta käytännöstä poiketen ehtoihin,         yrittäjien välisissä suhteissa.
15169: joita ei asiointitilanteessa ole mielletty tulevan       Yleisvakuussitoumusten käyttö on johtanut
15170: sopimuksen osaksi.                                    lukuisiin ennaltatarkoittamattorniin ja selkeän
15171:     Erityisesti on viime aikoina noussut esiin pan-   kohtuuttomiin tilanteisiin. Toisaalta vakuuden
15172: tinantajanja takaajanasema vakuudenantajana.          saajan on mahdollista turvata oikeutensa yhtä-
15173: Luottamus pankkiin ja pankin antamaan infor-          pitävästi turvaamalla saatavansa erityisvakuus-
15174: maatioon on johtanut vakuuden antajan käsittä-        sitoumuksin, joista sekä velallinen, vakuuden-
15175: mään tilanteensa monesti väärin ja laiminlyö-         antaja että velkoja voivat selkeästi määritellä
15176: mään painetun tekstin koko juridisen sisällön         vastuiden määrän.
15177: selvittämisen.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15178:     Yleensä vakuuden saajalla on oikeus vakuu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15179: teen vain sen velkasitoumuksen osalta, jota var-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15180: ten vakuus on annettu. Velkoja voi kuitenkin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15181:  sopimuksin taata itselleen oikeuden käyttää va-
15182: kuutta velallisen kaikkien, sitoumuksen allekir-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15183: joitushetkellä olemassa olevien sekä myöhem-                 ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan poista-
15184: min syntyvien, vastuiden vakuutena. Tällöin pu-              miseksi siten, että yrittäjien oikeudet va-
15185:  hutaan ns. yleisvakuudesta, eli yleispanttaukses-           kuuksia annettaessa taataan kieltämällä
15186:  ta tai -takauksesta. Rahalaitokset ovat perintei-           yleisvakuuden käyttö ja veivoittamalla
15187:  sesti suosineet sitoumuksissaan yleisvakuuksien             pankkia käyttämään vastuun määrän
15188:  käyttöä, vaikka vakuuden antaja on monesti                  yksiselitteisesti ilmaisevia erityisvakuus-
15189:  annetun suullisen informaation perusteella käsit-           sitoumuksia?
15190:  tänyt vakuuden rajoittuvan kulloinkin kyseessä
15191: 
15192:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
15193: 
15194:           Matti Lahtinen                 Oiva Savela                     Martti Tiuri
15195:           Esko Seppänen                  Väinö Saario                    Raimo Liikkanen
15196: 
15197: 220051L
15198: 2                             1992 vp -   KK 632
15199: 
15200:     Tuula Linnainmaa          Bjarne Kallis            Liisa Jaakonsaari
15201:     Maunu Kohijoki            Anna-Kaarina Louvo       Kalevi Lamminen
15202:     Reijo Laitinen            Tina Mäkelä              Jarmo Laivoranta
15203:     Sirkka-Liisa Anttila      Kyösti Toivonen          Leila Lehtinen
15204:     Hanna Markkula            Kirsti Ala-Harja         Anssi Rauramo
15205:     Antero Kekkonen           Henrik Westerlund        Maija-Liisa Lindqvist
15206:     Heikki A. Ollila          Outi Ojala               Eva Biaudet
15207:     Iivo Polvi                Kyllikki Muttilainen     Timo Laaksonen
15208:     Sauli Niinistö            Pentti Mäki-Hakola       Pirjo-Riitta Antvuori
15209:     Ritva Laurila             Riitta Saastamoinen      Mauri Miettinen
15210:     Tuulikki Ukkola           Rose-Marie Björkenheim   Sulo Aittoniemi
15211:     Marja-Liisa Tykkyläinen   Matti Vähänäkki          Satu Hassi
15212:     Hannu Suhonen             Pekka Räty               Martti Korhonen
15213:     Juhani Vähäkangas         Eila Rimmi               Ensio Laine
15214:     Anna-Liisa Kasurinen      Markku Lehtosaari        Pirkko Laakkonen
15215:     Gunnar Jansson            Markku Vuorensola        Päivi Varpasuo
15216:     Markku Rossi              Lasse Näsi               Riitta Kauppinen
15217:     Asko Apukka               Pentti Lahti-Nuuttila    Mats Nyby
15218:     Olavi Ala-Nissilä         Jan-Erik Enestam         Eeva Turunen
15219:     Kauko Heikkinen           Kimmo Sasi               Lea Savolainen
15220:     Jukka Vihriälä            Johannes Leppänen        Jouko Jääskeläinen
15221:     Timo E. Korva             Matti Väistö             Riitta Jouppila
15222:     Annikki Koistinen         Marita Jurva             Erkki Pulliainen
15223:     Aino Suhola               Marja-Leena Viljamaa     Hannele Luukkainen
15224:     Irmeli Takala             Marjut Kaarilahti        Pekka Leppänen
15225:     Jussi Ranta               Kari Rajamäki            Jouni J. Särkijärvi
15226:                                           1992 vp -   KK 632                                             3
15227: 
15228: 
15229: 
15230: 
15231:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15232: 
15233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eräissä korkeimman oikeuden ratkaisuissa
15234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on lisäksi suhtauduttu varsin myönteisesti va-
15235: olette 24 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           kuudenantajan vaatimukseen saada jälkikäteen
15236: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suojaa yllättävän laajaksi muodostuneen yleis-
15237: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahti-        sitoumuksen johdosta. Myös pankkitarkastus-
15238: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          virasto on omassa toiminnassaan kiinnittänyt
15239: n:o 632:                                              erityistä huomiota yleisvakuuksien käyttöön
15240:                                                       pankkitoiminnassa. Pankkitarkastusvirasto on
15241:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        esimerkiksi yksityisen henkilön ja pienyrityksen
15242:        ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan poista-       luotoissa käytettävien luottoasiakirjojen ehtoja
15243:        miseksi siten, että yrittäjien oikeudet va-    koskevassa sekä eräässä muussa ohjeessa aset-
15244:        kuuksia annettaessa taataan kieltämällä        tanut valvonnassaan oleville talletuspankeille
15245:        yleisvakuuden käyttö ja veivoittamalla         velvollisuuden selvittää takaajille tai pantin-
15246:        pankkia käyttämään vastuun määrän              antajille sitoumusten oikeudellisen merkityksen
15247:        yksiselitteisesti ilmaisevia erityisvakuus-    ennen sitoumuksen antamista. Pankkitarkastus-
15248:        sitoumuksia?                                   virasto on erityisesti edellyttänyt, että aina tulisi
15249:                                                       käyttää erityisvakuuksia. Mikäli poikkeukselli-
15250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti yleisvakuuksia tai yleistakauksia käyte-
15251: vasti seuraavaa:                                      tään, vastuun yläraja samoin kuin sitoumusta
15252:                                                       koskeva voimassaoloaika on ilmoitettava sel-
15253:    Lainsäädännössämme ei ole erityisiä sään-          västi kysymyksessä olevassa yleissitoumuksessa.
15254: nöksiä yleis- ja erityisvakuuksista eikä näin ollen   Mikäli uutta velkaa myönnetään annettua
15255: myöskään yleisvakuuden kieltämisestä. Lailla ei       vakuutta vastaan, tästä tulee aina ilmoittaa
15256: myöskään ole säädetty velvoitusta käyttää vas-        vakuudenantajalle. Kokonaisvastuusta on il-
15257: tuun määrän yksiselitteisesti ilmaisevia erityisva-   moitettava kirjallisesti kaksi kertaa vuodessa
15258: kuussitoumuksia. Niin panttaus- kuin takaussi-        vakuudenantajalle, mikäli tästä ei erikseen
15259: toumukset ovat oikeusjärjestyksessämme luon-          muuta sovita. Yksityisen henkilön ja pienyri-
15260: teeltaan yksityisoikeudellisia sitoumuksia, joissa    tyksen luotoissa käytettävien luottoasiakirjojen
15261: voidaan vapaasti sopia kahden osapuolen välillä       sopimusehtoja pankkien on muutettava ennen
15262: vakuuden kohteesta, laajuudesta, voimassaolo-         vuoden 1993 loppua. Pankeille annettavan
15263: ajasta sekä muista ehdoista. Sen sijaan vakuuk-       valtion pääomatuen myöntämisen yhteydessä
15264: siin voidaan kuitenkin soveltaa eräitä yleisiä        on erityisesti edellytetty, että pankkitarkastus-
15265: oikeusnormeja, lähinnä oikeustoimilain eräitä         viraston edellä mainittuja ohjeita on ehdotto-
15266: säännöksiä. Oikeustoimilain 37 §kieltää panttia       masti noudatettava.
15267: tai muuta vakuutta koskevan ns. menettämiseh-            Lopuksi voidaan vielä todeta, että kulutus-
15268: don asettamisen. Vaikka jotakin sitoumusta ei         luottoja koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa
15269: täytetä, asetettu vakuus pysyy tästä huolimatta       erityistä huomiota tullaan kiinnittämään va-
15270: voimassa. Lisäksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla      kuussitoumuksiin liittyviin kysymyksiin. Tarkoi-
15271: voidaan liian laajaksi muodostuneiden vastuusi-       tuksena on lisätä ulkopuolisen vakuudenantajan
15272: toumusten kohtuuttomia vaikutuksia rajoittaa.         suojaa.
15273: 
15274:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
15275: 
15276:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15277: 4                                          1992 vp -    KK 632
15278: 
15279: 
15280: 
15281: 
15282:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15283: 
15284:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             man även förhållit sig tämligen positivt till sä-
15285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          kerhetsgivarens krav på att i efterhand erhålla
15286: den 24 november 1992 till vederbörande medlem           skydd mot verkningarna av en överraskande
15287: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          och en alltför omfattande ansvarsförbindelse.
15288: Lahtinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 632:           Även bankinspektionen har i sin egen verksam-
15289:                                                         het fäst speciell uppmärksamhet vid bruket av
15290:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15291:                                                         allmänna säkerheter inom bankverksamheten.
15292:         ta för att avlägsna det ovan nämnda
15293:                                                         Bankinspektionen har till exempel i en anvis-
15294:         missförhållandet så att företagamas rät-
15295:                                                         ning gällande villkoren i de kredithandlingar
15296:         tigheter då säkerheter ställs garanteras
15297:                                                         som gäller krediter åt privatpersoner och små-
15298:         genom förbud mot användning av all-
15299:                                                         företagare samtien annan anvisning, förpliktat
15300:         männa säkerheter och att ålägga banker-
15301:                                                         de depositionsbanker som är underställda
15302:         na att använda sådana specialsäkerheter
15303:                                                         bankinspektionens tillsyn, att innan en förbin-
15304:         som entydigt uttrycker ansvarets omfatt-
15305:         ning?                                           delse ingås klarlägga för givaren av en borgens-
15306:                                                         förbindelse eller för pantsättaren åtagandets ju-
15307:                                                         ridiska betydelse. Bankinspektionen har särskilt
15308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
15309:                                                         förutsatt att specialsäkerheter alltid skall an-
15310: anföra följande:
15311:                                                         vändas. Om man undantagsvis använder sig av
15312:    Vår lagstiftning innehåller inte några speciella     allmänna säkerheter eller garantier, åtagandets
15313: stadganden om allmänna och speciella säkerheter         övre gräns samt giltighetstiden för åtagandet,
15314: och därmed inte heller stadganden om förbud mot         skall det klart anges i den allmänna säkerhets-
15315: allmänna säkerheter. Inte heller har man genom          förbindelsen. Om nya krediter beviljas mot
15316: lag stadgat om skyldigheten att använda sådana          redan ställda säkerheter, skall säkerhetsgivaren
15317: speciella säkerhetsåtaganden som skulle entydigt        alltid bli underrättad därom. Säkerhetsgivaren
15318: uttrycka ansvarets omfattning. Såväl pantsätt-          skall bli skriftligen underrättad om de totala
15319: nings- som borgensförbindelsema är i vårt rätts-        ansvarsförbindelserna två gånger om året, om
15320: system till sin natur privaträttsliga förbindelser, i   inte annat har särskilt avtalats. Avtalsvillkoren
15321: vilka man fritt kan avtala mellan två parter om         i de kredithandlingar som gäller krediter åt
15322: objektet, omfattningen och giltighetstiden för          privatpersoner och småföretagare skall av ban-
15323: säkerheten samt om andra villkor. Däremot kan           kema ändras före utgången av 1993. Vid be-
15324: man dock på dessa säkerheter tillämpa vissa             viljande av det statliga stödkapitalet åt banker-
15325: allmänna rättsnormer, närmast vissa stadganden          na har man särskilt förutsatt att de ovan
15326: i rättshandlingslagen. Rättshandlingslagens 37 §        nämnda av bankinspektionen givna anvisnin-
15327: förbjuder uppställande av s.k. förlustvillkor gäl-      garna skall villkorslöst uppfyllas.
15328: lande pant och annan säkerhet. Trots att ett visst         Till slut kan man ännu konstatera att då
15329: åtagande inte uppfylls, förblir en ställd säkerhet      lagstiftningen om konsumtionskrediter revide-
15330: trots allt i kraft. Dessutom kan man med stöd av        ras, kommer man att fåsta speciell uppmärksam-
15331: rättshandlingslagens 36 § begränsa oskäliga verk-       het vid frågor som ansluter sig till dessa säker-
15332: ningar av alltför omfattande ansvarsförbindelser.       hetsförbindelser. Avsikten är att öka skyddet för
15333:    I vissa av högsta domstolen avgjorda fall har        en utomstående säkerhetsgivare.
15334: 
15335:      Helsingfors den 23 december 1992
15336: 
15337:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
15338:                                                 1992 vp
15339: 
15340: Kirjallinen kysymys 633
15341: 
15342: 
15343: 
15344: 
15345:                                    Väbänäkki: Matkustajaliikenteen säilyttämisestä Kouvolan ja Kot-
15346:                                       kan välisellä rataosuudella
15347: 
15348: 
15349:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15350: 
15351:     Tavallisesti asioista perillä olevat tahot ovat   linjalle Helsinki- Lahti- Heinola- Mikkeli.
15352: tietäneet kertoa, että Valtionrautateillä on par-     Suositusta pidetään Kymen läänissä käsittämät-
15353: haillaan säästöperustein tekeillä suunnitelmia,       tömänä, sehän tarkoittaisi, että Helsingistä itään
15354: jotka toteutuessaan aiheuttaisivat matkustajalii-     suuntautuva rata kulkisikin Savon kautta Ka-
15355: kenteen lopettamisia useilla rataosuuksilla. Yh-      jaaniin. Ainahan nimittäin on katsottu, että
15356: tenä kohteena tässä suhteessa on mainittu Kou-        radan linjan tulisi kulkea Helsingistä Pietariin.
15357: volan ja Kotkan kaupunkien välillä harjoitetun        Sitä edellyttävät muun Euroopan rautatieyhtey-
15358: matkustajaliikenteen lopettaminen kokonaan lä-        det Venäjälle ja sitä edellyttävät Suomenlahden
15359: hitulevaisuudessa.                                    merisatamien nykyinen ja tulevaisuuden käyttö
15360:     Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella        Venäjän kaupassa.- Onkin pääteltävissä, että
15361: kulkee tätä nykyä matkustajaliikenteessä kuusi        Kouvolan ja Kotkan välisen matkustajaliiken-
15362: edestakaista junavuoroa päivässä. - Suoritettu-       teen supistamisella ehkä pyritään keinotekoisesti
15363: jen matkojen määrä oli vuonna 1991 yhteensä           vähentämään Kotkasta muualle Suomeen suun-
15364:  58 000 matkaa. Tämän päälle on vielä lasketta-       tautuvan matkustajaliikenteen tarvetta. Sitä tar-
15365: vissa samana aikana ko. rataosuudelta kaukolii-       vetta ei todellakaan olisi laskettavissa, mikäli
15366:  kenteeseen muualle Suomeen suuntautuneet             suunnitelluksi arveltu supistamisohjelma tältä
15367:  matkat, joita oli lukumäärältään 30-40 % mai-        osin toteutuu.
15368:  nittujen matkojen määrästä eli siis yli 20 000          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15369:  matkaa. Mainittakoon vielä, että pari vuotta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15370:  sitten Valtionrautatiet markkinoi voimakkaasti       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15371:  matkustajaliikennettä välillä Kouvola - Kotka        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15372:  vaihtoehtona muulle joukkoliikenteelle. Josta-
15373:  kin syystä on matkustajaliikenteen markkinointi                Aiotaanko todellakin, niin kuin itse-
15374:  viime vuosina kokonaan tyrehtynyt.                          pintaiset kulkupuheet tietävät kertoa,
15375:      Matkustajaliikenteen lopettamisuhkan maini-             lakkauttaa matkustajaliikenne Kouvolan
15376:  tulla rataosuudella on Kymenlaaksossa ajateltu              ja Kotkan välisellä rataosuudella, ja
15377:  kytkeytyvän laajempaankin rautatieliikennettä                  onko mainituilla lakkauttamissuunni-
15378:  koskevaan pitkän tähtäyksen suunnitelmaan,                  telmilla yhteyksiä HELI-radan pohjois-
15379:  nimittäin keskusteluun ns. HELI-radan suun-                 ten suuntavaihtoehtojen suosimiseen
15380:  nasta. Äskettäin suoritettu selvitys eri suunta-            Helsinki - Porvoo - Loviisa - Kotka
15381:  vaihtoehdoista päätyi jatkosuunnittelun osalta              -Hamina-linjan kustannuksella?
15382:  suosittamaan tutkimuksia radan rakentamiseksi
15383: 
15384:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
15385: 
15386:                                            Matti Vähänäkki
15387: 
15388: 
15389: 
15390: 
15391:  220051L
15392: 2                                        1992 vp -   KK 633
15393: 
15394: 
15395: 
15396: 
15397:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15398: 
15399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohti on 25. Korvaava liikenne on mahdollista
15400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hoitaa busseilla. Matkustajamäärää ei ole saatu
15401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kasvuun tehostetusta myyntityöstä huolimatta,
15402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-       joten suurempaa matkustustarvetta ei alueella
15403: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         todennäköisesti ole.
15404: n:o 633:                                                Liikenne hoidetaan sähkömoottorijunilla.
15405:                                                      Liikenteen lakkauttaminen vapauttaisi yhden
15406:           Aiotaanko todellakin, niin kuin itse-      sähkömoottorijunayksikön muuhun käyttöön.
15407:        pintaiset kulkupuheet tietävät kertoa,        Lisätarvetta esiintyy erityisesti pääkaupunkiseu-
15408:        lakkauttaa matkustajaliikenne Kouvolan        dun lähiliikenteessä, koska kalusto on jo sen
15409:        ja Kotkan välisellä rataosuudella, ja         ikäistä, että sitoutuminen huoltoon ja korjauk-
15410:           onko mainituilla lakkauttamissuunni-       siin kasvaa.
15411:        telmilla yhteyksiä HELI-radan pohjois-           Kotkan junien lakkauttamisella ei ole mitään
15412:        ten suuntavaihtoehtojen suosimiseen           yhteyttä Itärata-projektiin, ei projektin tekemis-
15413:        Helsinki - Porvoo - Loviisa - Kotka           sä suosituksissa eikä tällä suunnitelmalla voi
15414:        - Hamina-linjan kustannuksella?               myöskään olla vaikutusta eri intressiryhmien
15415:                                                      kannanottoihin suuntavaihtoehtoja vertailtaes-
15416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa. Itärata-selvityksessä Pietarin liikenne otettiin
15417: vasti seuraavaa:                                     huomioon. Oleellisempaa siinä on nopea yhteys
15418:                                                      sinänsä kuin se, mitä kautta rata tulisi kulke-
15419:     Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle      maan. Valtionrautatiet ei ole ottanut kantaa
15420: 1993 on supistettu Valtionrautateille maksetta-      suuntavaihtoehtoihin. Päätös etenee normaali-
15421: vaa matkustajatukea 330 milj. markasta 245           käsittelyin liikenneministeriössä, ja eduskunta
15422: milj. markkaan eli 85 milj. markkaa vuoteen          ottaa siihen kantaa aikanaan talousarvion käsit-
15423: 1992 verrattuna. Valtionrautatiet on karsinut        telyn yhteydessä.
15424: käyttömenoja jo usean vuoden aikana, joten              Valtionrautatiet pitää tärkeänä, että valtio-
15425: liikenteen ylläpidossa ei ole enää saavutettavissa   vallan ja liikelaitoksen välillä tehtäisiin sopimus,
15426: säästöjä, ellei joidenkin vähäliikenteisten rata-    joka sisältäisi useamman vuoden ajalle asetetta-
15427: osien kannattamatonta henkilöliikennettä koko-       vat palvelutavoitteet ja päätökset rataverkon
15428: naan supisteta. Tämän vuoksi joudutaan lak-          laajuudesta sekä valtion rahoituksesta rataan ja
15429: kauttamaan yhdeksän junavuoroa jo vuoden             valtion palveluostoihin, jolla joukkoliikenteen
15430: 1993 alussa ja lisäsupistuksia suunnitellaan         tarjonta turvattaisiin. Lakkautuksilla saavutet-
15431: 23.5.1993 ja 16.8.1993 lukien. Rataosalla Kou-       tava säästö on vähäinen ensimmäisenä vuonna,
15432: vola-Kotka loppuisi henkilöliikenne touko-           koska suuri osa kustannuksia on hitaasti poistu-
15433: kuun lopussa.                                        via. Tällaisesta sopimuksesta on liikenneministe-
15434:     Rataosan Kouvola-Kotka matkustajamää-            riön ja Valtionrautateiden välillä käyty alustavia
15435: rät olivat syyskuun lopputilaston mukaan noin        keskusteluja.
15436: 8 000 matkustajaa kuukaudessa. Rataosalla kul-          Liikenteen lakkautuksista vuoden 1993 osalta
15437: kee 12 junaa, joista kaksi viitenä päivänä, kaksi    tehdään lopulliset päätökset sen jälkeen, kun
15438: kuutena päivänä ja kahdeksan joka päivä viikos-      eduskunta on käsitellyt vuoden 1993 talousar-
15439: sa. Keskimääräinen matkustajamäärä junaa             vion.
15440: 
15441:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
15442: 
15443:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
15444:                                          1992 vp -   KK 633                                          3
15445: 
15446: 
15447: 
15448: 
15449:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15450: 
15451:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hussar. Antalet passagerare har inte ökat trots en
15452: anger har Ni, Herr Talman, till vederhörande         intensifierad försäljningskampanj, vilket innehär
15453: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      att det antagligen inte finns något större hehov
15454: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade                att resa på området.
15455: spörsmål nr 633:                                        Trafiken sköts med elmotortåg. Nedläggning
15456:                                                      av trafik skulle frigöra en elmotortågsenhet för
15457:           Skall passagerartrafiken på hansträck-     annat hruk. Det förekommer ett växande hehov
15458:        an mellan Kouvola och Kotka faktiskt          i synnerhet inom närtrafik på huvudstadsregio-
15459:        läggas ner så som ry ktet förmäler och        nen där tågparken redan är så pass gammal att
15460:           har den nämnda nedläggningsplanen          dess underhålls- och reparationsutgifter hlir allt
15461:        något samhand med att de norra rikt-          större.
15462:        ningsalternativen i HELI-hanan skulle            Nedläggningen av tågtrafik i Kotka har inget
15463:        prioriteras framom rutten Helsingfors-        samhand med projektet för en hana i öst och inte
15464:        Borgå - Lovisa - Kotka - Fredriks-            med de rekommendationer som projektet kom-
15465:        hamn?                                         mit med. Denna plan kan inte heller inverka på
15466:                                                      de olika intressegruppernas ställningstaganden
15467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        då riktningsalternativen jämförs. Vid utredning-
15468: anföra följande:                                     en av den östliga hanan togs trafiken till Sankt
15469:                                                      Petershurg opp varvid en snahh förhindelse är
15470:    1 regeringens hudgetproposition för 1993 har      mer väsentlig än hanans sträckning. Statsjärnvä-
15471: passagerarstödet för Statsjärnvägarna sjunkit        garna tog ingen ställning till riktningsalternati-
15472: från 330 miljoner mark till 245 miljoner mark,       ven. Beslutet skall hehandlas i normal ordning i
15473: dvs. med 85 miljoner mark i jämförelse med           trafikministeriet och riksdagen kommer att ta
15474: 1992. Statsjärnvägarna har gallrat sina utgifter     ställning till det i samhand med hehandlingen av
15475: redan under flera år vilket hetyder att det inte     hudgetpropositionen.
15476: längre går att spara i trafikunderhåll ifall olön-      Statsjärnvägarna anser det viktigt att det
15477: sam persontrafik inte helt och hållet läggs ner på   skulle ingås ett avtal mellan statsmakten och
15478: vissa mindre trafikerade hansträckor. Därför         affårsföretaget som innehöll en flera år omfat-
15479: måste nio tågturer läggas ner redan i hörjan av      tande målsättning heträffande service och heslut
15480: 1993 och flera nedläggningar skall verkställas       om hannätets omfång samt om statens finansie-
15481: fr.o.m. den 23 maj 1993 och den 16 augusti 1993.     ring av hanan och om statens inköp av service,
15482: På tåghanan mellan Kouvola och Kotka skulle          som tryggade uthudet av kollektivtrafik. Bespa-
15483: persontrafiken ta slut i slutet av maj.              ringar som nås tack vare nedläggningar är ringa
15484:    På hansträckan mellan Kouvola och Kotka           under det första året då en stor del av kostnader-
15485: var antalet passagerare cirka 8 000 passagerare      na avskrivs långsamt. Det har förts preliminära
15486: per månad enligt hiljettstatistik i septemher. På    diskussioner angående ett sådant avtal mellan
15487: hansträckan trafikerar 12 tåg, av vilka två under    trafikministeriet och Statsjärnvägarna.
15488: fem dagar, två under sex dagar och åtta tåg varje       Slutgiltiga beslut angående nedläggningar av
15489: dag i veckan. Antalet passagerare i medeltal per     trafik under 1993 fattas efter det att riksdagen
15490: tåg är 25. Ersättande trafik kan skötas med          har hehandlat hudgetpropositionen för 1993.
15491: 
15492:      Helsingforsden 30 decemher 1992
15493: 
15494:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
15495:                                                  1992 vp
15496: 
15497: Kirjallinen kysymys 634
15498: 
15499: 
15500: 
15501: 
15502:                                     Aittoniemi: Kansantalouden elvyttämisestä ns. setelirahoitusta
15503:                                         lisäämällä ·
15504: 
15505:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15506: 
15507:    Kansallisen Kokoomuksen todennäköinen                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15508: presidenttiehdokas Raimo Ilaskivi on eduskun-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15509: taankin jaetussa Kanava-lehden eripainoksessa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15510: n:o 8/92 ottanut selkeästi myönteisen kannan ns.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15511: setelirahoituksen vaikutuksiin laman elvyttäjä-
15512: nä. Hallitus, erityisesti valtiovarainministeri Iiro              Onko presidenttiehdokkaaksi ilmoit-
15513: Viinanen, on tähän saakka ollut jyrkän kieltei-                tautuneen ylipormestari Raimo Ilaskiven
15514: nen asiasta eduskunnassa toisinaan virinneessä                 yhtyminen ns. setelirahoituksen hyödylli-
15515: keskustelussa sekä kyselyissä. Ylipormestari                   syyttä koskeviin näkemyksiin saamassa
15516: Ilaskivi on merkittävä henkilö hallituspuolue                  vastakaikua myös hallituksen riveissä
15517: kokoomuksen riveissä.                                          merkittävänä lamalääkkeenä?
15518:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
15519:                                              Sulo Aittoniemi
15520: 
15521: 
15522: 
15523: 
15524:  2200511
15525: 2                                         1992 vp -    KK 634
15526: 
15527: 
15528: 
15529: 
15530:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15531: 
15532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyivät hallinnollisesti. Finanssipolitiikan ohella
15533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myös rahapolitiikkaa voitiin käyttää talouspoli-
15534: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            tiikan välineenä. Kun mahdollisuudet padota
15535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           inflaatiopaineita olivat nykyistä paremmat ja
15536: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo           pääomaliikkeet säädeltyjä, voitiin samanaikai-
15537: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sesti kasvattaa kotimaista kysyntää ja ylläpitää
15538: sen n:o 634:                                           jopa negatiivista reaalikorkoa. Nyt inflaatio-
15539:                                                        odotusten voimistuminen heijastuu välittömästi
15540:            Onko presidenttiehdokkaaksi ilmoit-         korkoihin.
15541:         tautuneen ylipormestari Raimo Ilaskiven           Riittävästi huomioon ei ole myöskään otettu
15542:         yhtyminen ns. setelirahoituksen hyödylli-      sitä, kuinka paljon finanssipolitiikka jo nyt el-
15543:         syyttä koskeviin näkemyksiin saamassa          vyttää taloutta ja kuinka lähelle tämä yhdessä
15544:         vastakaikua myös hallituksen riveissä          pankeille suunnatun tuen kanssa on tuonut vaa-
15545:         merkittävänä lamalääkkeenä?                    ran päätyä julkisen velan hallitsemattomaan
15546:                                                        kasvuun.
15547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vain jo päätettyjen säästötoimien määrätie-
15548: vasti seuraavaa:                                       toinen toteuttaminen ja julkisten menojen reaali-
15549:                                                        kasvun supistaminen sen jälkeenkin usean vuo-
15550:    Kansantalouden vakavat ongelmat, etenkin            den ajan palauttavat valtiontalouden tasapai-
15551: jyrkästi kasvava työttömyys, ovat useilla eri          nottumisuralle.
15552: tahoilla virittäneet pohdintoja siitä, miten laman        Talouspolitiikan mahdollisuuksia kaventaa
15553: vaikutuksia voitaisiin lievittää ja siitä irtaantu-    siten merkittävästi sekä kansantalouden että val-
15554: mista nopeuttaa.                                       tiontalouden taakaksi paisunut velkaantunei-
15555:    Esillä olleet vaihtoehdot ovat painottuneet         suus. Kun molemmat lisäksi ovat merkkejä kan-
15556: kotimaisen kysynnän ja ostovoiman kasvattami-          santalouden pitkään kasautuneista ongelmista,
15557: seen. Keinoina esillä ovat olleet valtion ulkomai-     on keinoja tilanteen korjaamiseksi enemmänkin
15558: sen velan lisääminen tai Suomen Pankin valtiolle       etsittävä rakenne- kuin suhdannepolitiikasta.
15559: suuntaama mittava laina. Vaihtoehtojen erot               Talouden ongelmia ei tässä tilanteessa voida
15560: ovat eräiltä osin näennäisiä. Kotimaisen rahoi-        kestävällä tavalla korjata kysynnän säätelytoi-
15561: tuksen turvinkin käynnistetty elvytys johtaa           min. Sille talouspolitiikalle, joka tähtää Suomen
15562: tuonnin kasvuun ja vaihtotaseen suurempaan             integroitumiseen osaksi yhdentyvää Eurooppaa,
15563: alijäämään, joka on rahoitettava ulkomaisin            viennin osuuden kasvattamiseen tuotannossa,
15564: luotoin. Kun ulkomainen velkaantuminen ja sen          talouden ulkoisen tasapainon palauttamiseen
15565: korot jo nyt rasittavat taloutta erittäin pahoin, ei   sekä talouden suorituskyvyn kohentamiseen, ei
15566: velkaa enää voida kasvattaa.                           käy aisapariksi setelirahoitukselle rakentuva jul-
15567:    Uskoa elvytyksen voimaan lisää päättynyt            kisen toiminnan paisuttaminen.
15568: luotonsäännöstelyn aika, jolloin korot määräy-
15569:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
15570: 
15571:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15572:                                         1992 vp- KK 634                                             3
15573: 
15574: 
15575: 
15576: 
15577:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
15578: 
15579:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         då räntoma fastslogs administrativt, är förbi.
15580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Vid sidan av finanspolitiken kunde även pen-
15581: den 25 november 1992 till vederbörande medlem       ningpolitiken användas som ett medel inom den
15582: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      ekonomiska politiken. När möjlighetema att
15583: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 634:      dämma inflationstrycket var bättre än för närva-
15584:                                                     rande och kapitalrörelsema var reglerade, kunde
15585:           Är det så att den åsikt om nyttan med     man samtidigt öka den inhemska efterfrågan och
15586:        en s.k. sedelfinansiering som överborg-      upprätthålla t.o.m. en negativ realränta. Nu
15587:        mästare Raimo Ilaskivi, en blivande pre-     avspeglas de allt starkare inflationsförväntning-
15588:        sidentkandidat enligt egen utsago, omfat-    ama omedelbart i räntoma.
15589:        tat håller på att väcka gensvar även i          Man har inte heller i tillräckligt hög grad
15590:        regeringsleden som ett betydande bot         beaktat hur mycket finanspolitiken redan nu
15591:        mot lågkonjunkturen?                         stimulerar ekonomin och hur detta tillsammans
15592:                                                     med det stöd som riktats till bankema har
15593:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       medfört en risk för att vi får en situation som
15594: anföra följande:                                    präglas av en okontrollerad tillväxt av den of-
15595:                                                     fentliga skulden.
15596:    De allvarliga problemen i vår samhällsekono-        Endast genom att målmedvetet vidta redan
15597: mi, i synnerhet den snabbt växande arbetslöshe-     fastslagna åtgärder och minska den reella tillväx-
15598: ten, har på många olika håll väckt diskussion om    ten av de offentliga utgiftema många år fram-
15599: på vilket sätt verkningama av lågkonjunkturen       över kan vi återstyra statsekonomin i en mera
15600: kan lindras och hur vi kan påskynda vår väg upp     balanserad riktning.
15601: ur denna.                                              Skuldsättningen, som har blivit en börda för
15602:    De altemativ som varit aktuella har accentue-    både samhällsekonomin och statsekonomin,
15603: rats genom en ökning av den inhemska efterfrå-      minskar sålunda den ekonomiska politikens
15604: gan och köpkraften. Utvägar som har diskute-        möjligheter avsevärt. När dessa båda dessutom
15605: rats har varit att öka statens utländska skuld      är teeken på sådana problem som redan länge
15606: eller att uppta ett betydande lån via Finlands      har hopats i samhällsekonomin, måste man för-
15607: Bank åt staten. Skillnadema mellan altemativen      söka finna medel för att rätta till situationen
15608: är i viss mån skenbara. Även en sådan ekono-        inom den strukturella politiken snarare än inom
15609: misk stimulans som sätts i gång med stöd av         konjunkturpolitiken.
15610: inhemsk finansiering medför en ökning av im-           De ekonomiska problemen kan i detta skede
15611: porten och ett större underskott i bytesbalansen,   inte bestående rättas till med regleringsåtgärder.
15612: som måste finansieras med utländska krediter.       En sådan ekonomisk politik som tar sikte på att
15613: Eftersom den utländska skuldsättningen och          införliva Finland i ett integrerat Europa, att öka
15614: räntoma på grund av den redan nu belastar           exportens andel av produktionen, att återföra
15615: ekonomin i mycket hög grad, kan skuldsättning-      ekonomins yttre jämvikt samt att förbättra den
15616: en inte längre ökas.                                ekonomiska prestationsförmågan passar inte
15617:    Tilitron till den ekonomiska stimulansens ef-    ihop med en utvidgning av den offentliga verk-
15618: fekt ökar i och med att kreditransoneringens tid,   samhet som bygger på sedelfinansiering.
15619:      Helsingfors den 22 december 1992
15620: 
15621:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
15622:                                                1992 vp
15623: 
15624: Kirjallinen kysymys 635
15625: 
15626: 
15627: 
15628: 
15629:                                   Aittoniemi: Hallituksen harjoittamasta vakaan markan politiikasta
15630: 
15631: 
15632:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15633: 
15634:    Hallitus on koko olemassaolonsa ajan vanno-                   Katsooko Hallitus edelleen, että Suo-
15635: nut vakaan markan politiikan nimeen. Se van-                 men tulee harjoittaa vakaan markan po-
15636: noo vieläkin, vaikka markka on sen aikana                    litiikkaa, vaikka juuri se lienee menneiltä
15637: devalvoitunut lähes 30 prosenttia ja valtiontilin-           vuosilta suurin syyllinen nykyiseen tilan-
15638: tarkastajien sekä tehdyn tutkimuksen mukaan                  teeseen ja vakaan markan politiikasta on
15639: vakaan markan politiikka on ollut suurin syy                 jouduttu luopumaan myös useissa Eu-
15640: nykyisiin vaikeuksiimme.                                     roopan yhteisön maissa?
15641:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15642: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15643: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15644: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15645:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
15646: 
15647:                                            Sulo Aittoniemi
15648: 
15649: 
15650: 
15651: 
15652:  220051L
15653: 2                                        1992 vp- KK 635
15654: 
15655: 
15656: 
15657: 
15658:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15659: 
15660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       onkin käynnistänyt EY:n piirissä keskustelun
15661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        talouksien elvyttämisestä.
15662: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn             Näissä oloissa on vaikea nähdä, mitä etuja
15663: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         markan heikkenemisen jatkamisella, jona luopu-
15664: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         mista vakaan markan politiikasta voidaan pitää,
15665: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       voitaisiin saavuttaa.
15666: sen n:o 635:                                            Markan devalvointia ei voida perustella kil-
15667:                                                      pailukykysyillä. Vientiyritysten kilpailukyky on
15668:            Katsooko Hallitus edelleen, että Suo-     erittäin hyvä, ja se ylläpitää viennin vahvaa
15669:        men tulee harjoittaa vakaan markan po-        kasvua heikonkin kansainvälisen kysynnän valli-
15670:        litiikkaa, vaikka juuri se lienee menneiltä   tessa, kuten kuluvan vuoden kasvuluvuista voi
15671:        vuosilta suurin syyllinen nykyiseen tilan-    nähdä.
15672:        teeseen ja vakaan markan politiikasta on         Kotimaiset korot ovat nekin talouspolitiikan,
15673:        jouduttu luopumaan myös useissa Eu-           erityisesti maltillisen tulosopimuksen ja hallituk-
15674:        roopan yhteisön maissa?                       sen säästötoimien, seurauksena nopeasti lähen-
15675:                                                      tyneet kansainvälistä keskitasoa.
15676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Valuutan heikkenemisen haitat sen sijaan
15677: vasti seuraavaa:                                     ovat ilmeiset. Kansantalouden voimakkaan vel-
15678:                                                      kaantumisen seurauksena markan heikkenemi-
15679:     Vuoden 1991 marraskuun devalvaation ja           nen lisäisi ulkomaisten luottojen kuoletuksiin ja
15680: kuluvan vuoden syyskuun kellutuspäätöksenjäl-        korkoihin tarvittavia markkamääriä. Erityisen
15681: keen markka on heikentynyt noin neljänneksen         raskaina velan rasitukset kohdistuisivat koti-
15682: ja valuutta kelluu. Markalle ei ole määritelty       markkinayrityksiin, joiden taakkana valtaosa
15683: vaihtoarvoa tai vaihteluväliä, johon se on sidot-    valuuttaluotoista on. Näin se epäsuhta, joka
15684: tu. Toisin kuin vakaan vaihtokurssin oloissa,        kohenevan vientisektorin ja taantuvien koti-
15685: voidaan valuuttaan kohdistuvia paineita nyt hil-     markkinoiden välillä vallitsee, kärjistyisi entises-
15686: litä myös antamalla vaihtokurssin muuttua.           tään.
15687:     Kulunut syksy on heilutellut muitakin Euroo-        Eri valuuttoihin kohdistuvat voimakkaat spe-
15688: pan valuuttoja. Erilaiset kasautuneet tasapainot-    kulaatiot ovat paljastaneet Euroopan valuutta-
15689: tomuudet, kuten muita maita nopeampi inflaa-         järjestelmän haavoittuvuuden. Suomen paluu
15690: tiovauhti, mutta myös pelkät spekulaatiot, ovat      kiinteiden kurssien järjestelmään saattaakin siir-
15691: panneet monien valuuttojen vakauden koetteel-        tyä siihen, kunnes kansainvälisten suhdanteiden
15692: le. Osa on taipunut, valuuttoja kelluu ja niitä      kohentuminen alkaa vakauttaa rahamarkkinoi-
15693: säännöstellään.                                      ta ja palauttaa luottamusta eri valuuttoihin.
15694:     Valuuttakurssien ja korkojen taustalla olevas-      Eri toimet korkojen alentamiseksi ovat edel-
15695: sa talouspolitiikassa ei kuitenkaan ole tapahtu-     leenkin ensiarvoisen tärkeitä. Kestäviä tuloksia
15696: nut mitään merkittävää muutosta. Inflaation          tässä saavutetaan ylläpitämällä talouden kilpai-
15697: hillitseminen on edelleen tavoitehierarkian kär-     lukykyä ja toteuttamalla sen rakenteita ja suori-
15698: jessä, vaikka suhdannenousun viivästyminen           tuskykyä kohentavia päätöksiä.
15699:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
15700: 
15701:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15702:                                            1992 vp -   KK 635                                         3
15703: 
15704: 
15705: 
15706: 
15707:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15708: 
15709:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Under dessa förhållanden är det svårt att se
15710: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         vilka fördelar som kunde uppnås med att mar-
15711: den 25 november 1992 tili vederbörande medlem          ken alltjämt hålls svag vilket kan anses vara
15712: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         detsamma som att frångå den "stabila markens"
15713: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 635:         politik.
15714:                                                            Devalveringen av marken kan inte motiveras
15715:           Anser Regeringen fortfarande att Fin-        med orsaker såsom konkurrenskraft. Exportfö-
15716:        land skall bedriva den stabila markens          retagens konkurrenskraft är synnerligen god och
15717:        politik, fastän just den från tidigare år       den upprätthåller en stark tiliväxt inom exporten
15718:        torde vara skyldig tili den rådande situa-      även då en svag intemationell efterfrågan råder,
15719:        tionen och fastän de flesta Iänder som          vilket framgår av tillväxtsiffroma för innevaran-
15720:        hör tili Europeiska gemenskapen har bli-        de år.
15721:        vit tvungna att frångå den stabila mar-             De inhemska räntoma har snabbt närmat sig
15722:        kens politik?                                   den intemationella genomsnittsnivån tili följd av
15723:                                                        den ekonomiska politiken, och i synnerhet tili
15724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          följd av den moderata inkomstuppgörelsen och
15725: anföra följande:                                       regeringens sparåtgärder.
15726:                                                            Nackdelama med en försvagad valuta är
15727:    Efter devalveringen i november 1991 och             däremot uppenbara. Tili följd av den kraftiga
15728: beslutet i september i år om att låta marken flyta     samhällsekonomiska skuldsättningen skulle en
15729: har markens värde försvagats med ca en fjärde-         försvagad mark öka de markbelopp som behövs
15730: del och valutan flyter. För marken har inte            för amorteringar och räntor på utländska kredi-
15731: fastställts något bytesvärde och inte heller någon     ter. Särskilt betungande skulle skuldbördan bli
15732: variationsbredd som den är bunden tili. I mot-         för företag på hemmamarknaden, vilka får svara
15733: sats till vad som är fallet då en stabil växelkurs     för lejonparten av alla valutakrediter. På detta
15734: råder kan trycket på valutan dämpas även ge-           sätt tillspetsas ytterligare det missförhållande
15735: nom att man låter växelkursen ändras.                  som råder mellan den förbättrade exportsektom
15736:    Den gångna hösten har även satt andra euro-         och de tilibakagående hemmamarknadema.
15737: peiska valutori gungning. Olika obalansföreteel-           De kraftiga spekulationer som riktar sig mot
15738: ser som samlats på hög, såsom en snabbare              olika valutor har avslöjat det europeiska valuta-
15739: inflation än i andra länder, men även olika            systemets sårbarhet. Det är möjligt att Finlands
15740: spekulationer i sig, har satt många valutors           återgång tili systemet med fasta kurser uppskjuts
15741: stabilitet på prov. En del av dem har fått ge efter,   tills de intemationella konjunkturema börjar
15742: vissa valutor flyter och vissa regleras.               förbättras och dessa i sin tur stabiliserar pen-
15743:    I den ekonomiska politik som ligger bakom           ningmarknadema och återställer förtroendet för
15744: valutakursema och räntoma har emellertid inte          olika valutor.
15745: inträffat några betydande förändringar. Överst i           Olika åtgärder som är avsedda att sänka
15746: målsättningshierarkin finns fortfarande ett hej-       räntoma är fortfarande synnerligen viktiga. I
15747: dande av inflationen, fastän den fördröjda kon-        detta fall uppnås bestående resultat genom att
15748: junkturstegringen har startat diskussioner inom        den ekonomiska konkurrenskraften upprätthålls
15749: EG om stimulering av ekonomiema.                       och beslut som förbättrar dess struktur och
15750:                                                        prestationsförmåga verkställs.
15751:      Helsingfors den 22 december 1992
15752: 
15753:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
15754:                                                  1992 vp
15755: 
15756: Kirjallinen kysymys 636
15757: 
15758: 
15759: 
15760: 
15761:                                     Mäkelä: Uusien rajanylityspaikkojen kannattavuudesta
15762: 
15763: 
15764: 
15765:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15766: 
15767:     Lapin maakuntaliitto sekä Sallan kunta ovat        saattaisi muodostua yhteensä noin 500 miljoo-
15768: voimakkaasti esittäneet rajanylityspaikan avaa-        naa markkaa.
15769: mista Sallan Kelloselästä Kuolan alueelle. Lapin           Selvittää tulisi myös maantie- ja rautatieyh-
15770: tiepiirin saaman tiedon mukaan Venäjän tavoit-         teyden vuosittaiset käyttökustannukset Venäjän
15771: teena on saada vuoteen 1995 mennessä Kaira-            puolelle aina Murmanskin satamaan saakka ja
15772: laan saakka käyttökelpoinen tie. Lapin tiepiirin       mahdollisesti Murmanskin sataman käytöstä ai-
15773: osuus olisi siten 32 kilometriä, josta Suomen          heutuvat kustannukset, muut kaupallisen lii-
15774: puoleinen osuus noin 4 kilometriä. Tien raken-         kenteen edellyttämät käyttöoikeudet ja niistä
15775: nuskustannuksiksi Lapin tiepiirin arvio on noin        aiheutuvat kustannukset.
15776: 40 miljoonaa markkaa.                                      Edelleen perusteellista selvitystä vaatisivat
15777:      Venäjän nykyiset taloudelliset olosuhteet ja      nykyiset kaupankäynnin mahdollisuudet itse
15778: poliittinen tilanne huomioon ottaen on myös            Kuolan alueella, koska maamme taloudelliset
15779: mahdollista, että Suomi joutuisi lopullisesti ra-      asiantuntijat ovat arvioineet Venäjällä menevän
15780: kentamaan sekä tie- että rautatieyhteyden aina         noin 20 vuotta, ennen kuin kaupankäynti on
15781: Kantalahteen saakka. Tällöin todellisiksi raken-       liiketaloudellisesti kannattavaa. Pelkän lahjoi-
15782: tamiskustannuksiksi muodostuisi noin 120-160           tusviennin varaan ei ole perusteltua uutta rajan-
15783: miljoonaa markkaa tien osalta.                         ylityspaikkaa-kustannukset huomioon ottaen
15784:      Kannattava kaupallinen yhteys edellyttäisi        - Sallan Kelloselässäkään avata.
15785: myös rautatieyhteyden avaamista Kelloselän                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15786:  kautta. Kun tiedetään, että rautatien rakentami-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15787:  nen maksaa noin 3-3,5 miljoonaa markkaa/              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15788:  kilometri, niin sen osittainenkin rakentaminen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15789:  Kantalahteen saakka maksaisi arviolta noin
15790:  300-400 miljoonaa markkaa. Joka tapauksessa                     Onko Hallitus tietoinen kaikista niistä
15791:  uutta rautatietä olisi rakennettava aina Alakur-             kustannuksista, joita uusien rajanylitys-
15792:  tille saakka nykyiseltä rajalta.                             paikkojen avaaminen Venäjälle saattaa
15793:      Sokiin kaivoshankkeen yhteydessä todettiin               maallemme nykytilanteessa aiheuttaa, ja
15794:  ratapiirin taholta, että rataa olisi Suomen puolel-             miten Hallitus on varmistanut sen,
15795:  la kunnostettava aina Kemistä saakka. Riippuen               että rajanylityspaikat ovat myös avaa-
15796:  siitä, miten kunnostus toteutetaan (esim. kisko-             miskustannuksiin nähden liiketaloudelli-
15797:  tuksen vaihto Isoltakylältä Kelloselkään), on                sesti kannattavia, mahdollisesti avattava
15798:  kustannuksiksi karkeasti arvioitava Suomen                   Kelloselän rajanylityspaikka mukaan lu-
15799:  puoleisen osuuden osalta noin 100-140 miljoo-                kien?
15800:  naa markkaa, eli radan korjauskustannuksiksi
15801: 
15802:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
15803: 
15804:                                               Tina Mäkelä
15805: 
15806: 
15807: 
15808: 
15809:  220051L
15810: 2                                       1992 vp -   KK 636
15811: 
15812: 
15813: 
15814: 
15815:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15816: 
15817:    ValtiopäiväjäJjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yhteistyönä, johon osallistuvat ulkoasiainminis-
15818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teriön lisäksi myös sisäasiain-, valtiovarain-, lii-
15819: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn         kenne- ja puolustusministeriö sekä tullihallitus ja
15820: kirjeenne n:o 2123 ohella lähettänyt valtioneu-     rajavartiolaitos. Eri viranomaisten näkökannat
15821: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja      lähinnä kuntien aloitteista Suomen hallituksille
15822: Mäkelän kirjallisen kysymyksen n:o 636:             tehtyihin esityksiin rajanylityspaikkojen avaami-
15823:                                                     sesta otetaan koordinaatiossa huomioon.
15824:           Onko Hallitus tietoinen kaikista niistä       Rajanylityspaikkojen avaamisessa kansainvä-
15825:        kustannuksista, joita uusien rajanylitys-    liselle liikenteelle on luonnollisena lähtökohtana
15826:        paikkojen avaaminen Venäjälle saattaa        taloudellisen toiminnan ja liikenteen vaatima
15827:        maallemme nykytilanteessa aiheuttaa, ja      ylikulun tarve. Avaaminen edellyttää passintar-
15828:           miten Hallitus on varmistanut sen,        kastuksessa ja tavarantullauksessa tarvittavien
15829:        että rajanylityspaikat ovat myös avaa-       riittävien tilojen olemassaoloa. Tällaiset raken-
15830:        ruiskustannuksiin nähden liiketaloudelli-    nushankkeet voidaan käynnistää vain valtiova-
15831:        sesti kannattavia, mahdollisesti avattava    rainministeriön myötävaikutuksella. Kustannus-
15832:        Kelloselän rajanylityspaikka mukaan lu-      arviot ovat luonnollisesti mukana myös liikenne-
15833:        kien?                                        ministeriön omissa suunnitelmissa.
15834:                                                         Suomen ja Venäjän välinen sopimus lähi-
15835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alueyhteistyöstä tähtää taloudellisen ja muun
15836: vasti seuraavaa:                                    kanssakäymisen lisäämiseen rajan yli. Tällaisen
15837:                                                     toiminnan kannalta tarpeellista rajanylikulkua
15838:     Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ovat seu-   pyritään helpottamaan. Tämä voi tapahtua
15839: raavat kansainväliselle liikenteelle avoinna ole-   esim. nykyisenkaltaisten, tilapäisten taloudellista
15840: vat rajanylityspaikat Vaalimaa, Vainikkala,         toimintaa varten avattujen rajanylityspaikkojen
15841: Nuijamaa, Vartius ja Rajajooseppi. Lisäksi on       kautta. Hallituksen tärkeänä pitämän lähi-
15842: rajanylikulkua helpotettu Niiralassa ja Pelkolas-   alueyhteistyön edistäminen ei välttämättä edelly-
15843: sa.                                                 tä kansainvälisten rajanylityspaikkojen avaamis-
15844:     Rajanylityspaikkojen avaamisesta sovitaan       ta. Hallitus on tähän asti edennyt näiden, valtiol-
15845: Suomen ja Venäjän ulkoministeriöiden välisillä      le kustannuksia aiheuttavien ylikulkupaikkojen
15846: noottienvaihdoilla. Näiden sopimusten tekoa         avaamisessa käytännön tarpeiden mukaan ja
15847: valmistellaan Suomen puolelta viranomaisten         tulee tekemään edelleenkin näin.
15848: 
15849:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
15850: 
15851:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
15852:                                          1992 vp -   KK 636                                            3
15853: 
15854: 
15855: 
15856: 
15857:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15858: 
15859:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riet även inrikes-, finans-, trafik- och försvarsmi-
15860: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr       nisteriet samt tullstyrelsen och gränsbevaknings-
15861: 2123 av den 25 riovember 1992 tili vederbörande      väsendet. Vid samordningen beaktas de olika
15862: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      myndigheternas synpunkter på framställningar
15863: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             om öppnande av gränsövergångsställen, vilka
15864: 636:                                                 riktats till Finlands regering främst på berörda
15865:                                                      kommuners initiativ.
15866:           Är Regeringen medveten om alla de             Vad gäller öppnandet av gränsövergångsstäl-
15867:        kostnader som öppnandet av nya gräns-         len för internationell trafik är det naturligt att
15868:        övergångsställen till Ryssland kan med-       utgå från de gränsövergångskrav som ställs av
15869:        föra för vårt land i dagens 1äge, och         den ekonomiska verksamheten och trafiken. Ett
15870:           på vilket sätt har Regeringen säker-       nytt gränsövergångsställe förutsätter att det
15871:        ställt att gränsövergångsställena är af-      finns tillräckliga utrymmen för passgranskning
15872:        färsmässigt lönsamma också med tanke          och förtullning av varor. Dylika byggnadspro-
15873:        på kostnaderna för deras öppnande, in-        jekt kan inledas endast under medverkan av
15874:        begripet det gränsövergångsställe som         finansministeriet. Kostnadskalkylerna är själv-
15875:        eventuellt kommer att öppnas i Kellosel-      fall~t med också i trafikministeriets egna planer.
15876:        kä?                                               Overenskommelsen mellan Finland och Ryss-
15877:                                                      land om samarbete i närområdena syftar tili att
15878:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        öka de ekonomiska relationerna och annat um-
15879: anföra följande:                                     gänge över gränsen. Man strävar efter att under-
15880:                                                      lätta sådan gränsövergång som behövs för dylik
15881:    Vid gränsen mellan Finland och Ryssland           verksamhet. Detta kan ske t.ex. genom sådana
15882: finns följande gränsövergångsställen som är          temporära gränsövergångsställen som redan
15883: öppna för internationell trafik: Vaatimaa, Vai-      finns och som har öppnats för ekonomisk verk-
15884: nikkala, Nuijamaa, Vartius och Rajajooseppi.         samhet. Främjandet av närområdessamarbetet,
15885: Dessutom har gränsövergången underlättats i          som regeringen anser viktigt, förutsätter inte
15886: Niirala och Pelkola.                                 nödvändigtvis att nya internationella gränsöver-
15887:    Om öppnande av gränsövergångsställen avta-        gångsställen öppnas. 1 fråga om öppnandet av
15888: las genom notväxling mellan Finlands och Ryss-       dessa gränsövergångsställen, som medför kost-
15889: lands utrikesministerier. 1 Finland bereds dessa     nader för staten, har regeringen hittills gått fram
15890: överenskommelser i samråd mellan olika myn-          i enlighet med de praktiska behoven och kommer
15891: digheter. 1 arbetet deltar förutom utrikesministe-   att göra så också i fortsättningen.
15892: 
15893:      Helsingfors den 22 december 1992
15894: 
15895:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
15896:                                                 1992 vp
15897: 
15898: Kirjallinen kysymys 637
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903:                                    Nyby ym.: Peruskorjausavustushakemusten käsittelyn nopeuttami-
15904:                                       sesta
15905: 
15906: 
15907:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15908: 
15909:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa on          Kaupunki perii avustuksesta ennakonpidä-
15910: asuntojen peruskorjausavustuksiin myönnetty           tyksen, joka on yleensä 40 prosenttia avustus-
15911: yhteensä 60 miljoonaa markkaa. Esimerkiksi            summasta, ellei hakija käy verotoimistossa ja saa
15912: Pietarsaaren kaupungin osuus tästä summasta           muutosta ennakonpidätykseensä. Kirjelmöinnin
15913: on 61 000 markkaa.                                    määrä lisääntyy vastaavasti.
15914:    Peruskorjausavustukset julistetaan haettavik-         Kaupungin myöntämät peruskorjausavustuk-
15915: si sanomalehti-ilmoituksella, jonka kunta mak-        set ovat määrältään 1 000 markasta 8 000 mark-
15916: saa. Tämän jälkeen kansalaiset hakevat kunnan         kaan, joista vielä peritään ennakonpidätys. Kau-
15917: asuntotoimistosta hakemuslomakkeet ja palaut-         pungin, asuntohallituksen, lääninhallituksen ja
15918: tavat ne täytettyinä. Liitteeksi tarvitaan verotus-   verotoimiston avustuksiin liittyvä byrokratia
15919: todistus tai todistus eläketuloista. Useimmissa       maksaa verrattomasti enemmän kuin nämä sum-
15920: tapauksissa hakija joutuu täydentämään hake-          mat! Julkisten varojen tehokkaan käytön kan-
15921: mustaan.                                              nalta järjestelmä on vähintäänkin kyseenalainen
15922:    Hakemusten vastaanottamisen jälkeen kun-           ja menee yli kansalaisten ymmärryksen.
15923: nan peruskorjauskonsulentti käy tarkistamassa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15924: jokaisen asunnon tai kiinteistön, jolle on haettu     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15925: avustusta. Näin määritellään peruskorjauksen          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15926: todellinen tarve ja kustannusarvio. Tämän jäl-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15927: keen tiedot lähetetään asuntohallitukseen, joka       sen:
15928: muutaman kuukauden kuluttua jakaa varat.
15929: Kun haettuja avustuksia on säännöllisesti enem-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15930: män kuin myönnettäviä varoja, joudutaan kun-                 ryhtyä helpottaakseen peruskorjausavus-
15931: nassa suorittamaan harkintaa.                                tusten myöntämiseen liittyvää byrokra-
15932:    Avustus maksetaan hakijoille jälkikäteen. Pe-             tiaa siten, että julkisten varojen käyttö
15933: ruskorjauskonsulentti käy jälleen paikalla tar-              olisi tehokkaampaa, että kunnissa vältyt-
15934: kastamassa, että työ on suoritettu. Tämän jäl-               täisiin kustannuksia lisäävältä paperiso-
15935: keen rahat tilataan lääninhallituksesta. Jos avus-           dalta ja että järjestelmä olisi kansalaisten
15936: tus maksetaan osissa, joudutaan tekemään usei-               kannalta yksinkertaisempi?
15937: ta tarkastuskäyntejä.
15938: 
15939:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
15940: 
15941:                      Mats Nyby                                Kari Rajamäki
15942:                      Timo Roos                                Lauri Metsämäki
15943: 
15944: 
15945: 
15946: 
15947: 220051L
15948: 2                                         1992 vp -   KK 637
15949: 
15950: 
15951: 
15952: 
15953:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15954: 
15955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korjauskustannuksista. Tyypillisiä korjaustoi-
15956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         menpiteitä ovat olleet sisäwc:n ja suihkun raken-
15957: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           taminen. Avustustoimintaan käytettävissä ole-
15958: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vien määrärahojen lisääntyminen kasvattaa kun-
15959: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nittaisia kiintiöitä ja mahdollistaa kohdekohtais-
15960: edustaja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      ten avustusmäärien nostamisen.
15961: kysymyksestä n:o 637:                                    Ministeriö- ja keskushallintotasolla korjaus-
15962:                                                       avustuksiin käytettävä työmäärä on varsin vähäi-
15963:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nen. Ympäristöministeriö hoitaa budjetti- ja sää-
15964:        ryhtyä helpottaakseen peruskorjausavus-        dösvalmistelun, asuntohallitus huolehtii ohjeiden
15965:        tusten myöntämiseen liittyvää byrokra-         antamisesta ja määrärahojen jakamisesta kuntien
15966:        tiaa siten, että julkisten varojen käyttö      kesken sekä hissiavustusten myöntämisestä. Lää-
15967:        olisi tehokkaampaa, että kunnissa vältyt-      ninhallitukset maksavat korjausavustukset kun-
15968:        täisiin kustannuksia lisäävältä paperiso-      nille niiden rahatilausten perusteella. Asuntohal-
15969:        dalta ja että järjestelmä olisi kansalaisten   lituksessa avustuksiin käytetty työpanos on noin
15970:        kannalta yksinkertaisempi?                     1-2 henkilötyövuotta, ympäristöministeriössä
15971:                                                       ja lääninhallituksissa tätä pienempi.
15972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Valtaosa korjausavustuksiin kohdistuvasta
15973: vasti seuraavaa:                                      työstä tehdään kunnissa, joissa vastaanotetaan
15974:                                                       hakemukset, asetetaan ne etusijajärjestykseen,
15975:    Korjausavustuksiin varatut määrärahat val-         toimitetaan yhteenveto asuntohallitukseen sekä
15976: tion talousarviossa ovat vaihdelleet vuosittain.      myönnetään ja maksetaan avustukset. Useat
15977: Vuonna 1992 tarkoitukseen varattiin 60 milj.          kunnat avustavat erityisesti vanhuksia myös
15978: markkaa ja III lisätalousarviossa määrärahaa          korjausten suunnittelussa. Kunnissa tehdystä
15979: lisättiin 30 milj. markalla. Tämän lisäksi avus-      kokonaistyömäärästä ei ole tehty selvitystä.
15980: tuksia voidaan myöntää työllisyysperusteiseen         Yleensä korjausavustusasioita hoitavat samat
15981: investointien valtionapuun osoitetuista määrära-      virkamiehet, jotka muutoinkin vastaavat asun-
15982: hoista. Talousarvioesityksen mukaan vuonna            totoimen tehtävistä kuten uustuotantolainoituk-
15983: 1993 määrärahat kasvaisivat 120 milj. mark-           sesta ja perusparannuslainoituksesta. Varsinkin
15984: kaan, jonka lisäksi samaan tarkoitukseen voitai-      perusparannuslainoitus ja korjausavustusten
15985: siin käyttää työllisyysperusteisia valtionapu-        myöntäminen ovat läheisessä yhteydessä ja lai-
15986: varoja vähintään 35 milj. markkaa.                    naa ja avustusta voidaan myöntää samoillekin
15987:    Vuonna 1991 avustuksista myönnettiin               kohteille. Yksinomaan korjausavustusten myön-
15988: 94,7 %sosiaalisin perustein vanhusväestön asun-       tämiseen on tuskin yhdessäkään kunnassa pal-
15989: tojen korjaustoimenpiteisiin. Tähän tarkoituk-        kattu henkilöstöä.
15990: seen myönnettyjen avustusten suuruus oli keski-          Hakijan ei tarvitse asioida kuin asunnon si-
15991: määrin 8 168 markkaa. Avustuksen keskisuu-            jaintikunnan eli yleensä kotikuntansa asuntovi-
15992: ruus vaihtelee kunnittain huomattavasti, esim.        ranomaisten kanssa.
15993: Lapin läänissä myönnettyjen avustusten keski-            Korjausavustusten haku- ja myöntämisme-
15994: suuruus oli 14 587 markkaa. Kysymyksessä mai-         nettely on pyritty saamaan mahdollisimman ke-
15995: nitun Pietarsaaren kaupungin myöntämät avus-          vyeksi ja kunnille jättämään menettelyn suhteen
15996: tukset ovat olleet keskimääräistä huomattavasti       paljon harkintavaltaa. Kunnat ovat tavallisim-
15997: pienempiä. Näin pienten avustusten myöntämis-         minjulistaneet avustukset haettaviksi. Tällöin ne
15998: tä ei voida pitää suotavana. Asuntohallitus on        ovat saaneet päättää, mitä hakemusasiakirjoja
15999: ohjeissaan suositellut, että ainakin vanhusväes-      ne vaativat ja missä vaiheessa vaaditut selvityk-
16000: tön asuntojen korjaustoimintaan myönnettävät          set on toimitettava. Mahdollista on menetellä
16001: avustukset myönnettäisiin täysimääräisinä, jol-       esim. niin, että hakemusvaiheessa pyydetään
16002: loin avustuksen suuruus on 40 % hyväksytyistä         vain hakulomake. Vasta sitten, kun kunta tietää
16003:                                            1992 vp -   KK 637                                          3
16004: 
16005: sille myönnettäväksi osoitettavat määrärahat,          kannalta. Varsinkin vanhusväestön kohdalla vii-
16006: pyydetään tarkempia selvityksiä niiltä hakijoilta,     meksi mainituilla asioilla on huomattavaa mer-
16007: joilla on mahdollisuus saada avustusta.                kitystä. Usein vanhusten valmiudet suunnittelun
16008:     Silloin, kun avustusten myöntämiseen liittyy       ja töiden valvontaan ovat muuta väestöä hei-
16009: sosiaalinen tarveharkinta, ei voida välttyä haki-      kommat. Korjaustoiminnassa syntyy myös usein
16010: joiden taloudellisen tilanteen selvittämiseltä ja      työn kuluessa ennalta arvaamattomia ongelma-
16011: tähän liittyvien selvitysten vaatimiselta, vaikka      tilanteita, joiden ratkaisemiseen asiantunteva
16012: se voi hakijoista tuntua byrokraattiselta. Kor-        apu on tarpeen. Tässä yhteydessä on otettava
16013: jaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja            huomioon, että korjausavustuksia pyritään
16014: kustannusten suuruus ja hyväksyttävyys on tar-         suuntaamaan erityisesti sellaisten vanhusten ja
16015: peen aina selvittää.                                   vammaisten asuinolojen kohentamiseen, jotka
16016:     Avustusten maksatuskäytäntö on myös pit-           muutoin olisivat laitossijoituksen tarpeessa.
16017:  kälti kunnan harkittavissa. Asuntohallituksen             Mahdollisuutena keventää menettelyä voi-
16018:  suositus on, että avustusrahat tilattaisiin läänin-   daan pitää lähinnä maksatuksen yksinkertaista-
16019:  hallituksilta kolmessa erässä ja maksettaisiin        mista eriä vähentämällä. Tällöin voitaisiin tar-
16020:  rakennustöitten edistymisen mukaan. Tällöin           kastuskäyntejä vähentää, mikä ei kuitenkaan
16021:  avustuksen saajan ei tarvitse hankkia väliaikais-     välttämättä ole toivottavaa. Muutos aiheuttaisi
16022:  ta rahoitusta. Ennakkomaksatus olisi avustuk-         myös maksatuksen siirtymistä nykyistä takapai-
16023:  sen saajan kannalta edullista, mutta se lisäisi       notteisemmaksi, mikä lisäisi väliaikaisrahoituk-
16024:  valtion menoja sekä aiheuttaisi takaisinperintä-      sen tarvetta.
16025:  tilanteita.                                               Hallituksen esityksessa tuloverolaiksi ehdote-
16026:      Rakennustarkastajien tai korjausneuvojien         taan, että vuoden 1993 verotuksessa luonnolli-
16027:  tarkastuskäynnit ovat tarpeen paitsi maksatuk-        selle henkilölle myönnetty korjausavustus ei ole
16028:  sen ajoittamisen myös neuvonnan ja valvonnan          saajalleen veronalaista tuloa.
16029:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
16030: 
16031:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
16032: 4                                        1992 vp -   KK 637
16033: 
16034: 
16035: 
16036: 
16037:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16038: 
16039:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommunernas kvoter, vilket gör det möjligt att
16040: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       bevilja större understöd för varje objekt.
16041: den 25 november 1992 till vederbörande med1em            Den arbetsinsats som på ministerie- och cen-
16042: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tralförvaltningsnivå används för reparationsun-
16043: riksdagsman Nyby m.fl. undertecknade spörs-          derstöden är mycket liten. Miljöministeriet
16044: mål nr 637:                                          handlägger beredningen av budgeten och stad-
16045:                                                      gandena, bostadsstyrelsen har hand om anvis-
16046:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ningarna och fördelningen av anslagen på kom-
16047:        ta för att förenkla byråkratin i samband      munerna samt beviljandet av understöd för his-
16048:        med beviljandet av understöd till grund-      sar. Länsstyrelserna betalar reparationsunder-
16049:        liga reparationer på så sätt att använd-      stöden till kommunerna på basis hur de rekvire-
16050:        ningen av de allmänna medlen blir mer         rar medlen. Vid bostadsstyrelsen är den arbetsin-
16051:        effektiv, kommunerna undviker kost-           sats som går åt till detta understöd 1-2 årsver-
16052:        nadsökande papperskrig och systemet är        ken, vid miljöministeriet och länsstyrelserna
16053:        enklare för medborgarna?                      ännu mindre.
16054:                                                          Största delen av arbetet med reparationsun-
16055:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         derstöden sker i kommunerna, som tar emot
16056: samt anföra följande:                                ansökningarna, ställer dem i prioritetsordning,
16057:                                                      tillställer bostadsstyrelsen ett sammandrag samt
16058:     De anslag som reserveras i statsbudgeten för     beviljar och betalar ut understödet. Många kom-
16059: ombyggnad varierar från ett år till ett annat. År    muner hjälper också speciellt åldringar med
16060: 1992 har 60 milj. mark reserverats, och i III        planeringen av reparationen. Det finns ingen
16061: tilläggsbudgeten ökades anslaget med 30 milj.        utredning om den totala arbetsmängden i kom-
16062: mark. Dessutom kan understöd beviljas under          munerna. I allmänhet är det samma tjänstemän
16063: de anslag som anvisats för statsunderstöd till       som handlägger reparationsunderstödsärenden
16064: sysselsättningsfrämjande investeringar. Enligt       och också annars svarar för uppgifter inom
16065: budgetförslaget skall anslagen år 1993 öka till      bostadsväsendet såsom långivning till nyproduk-
16066: 120 miljoner mark, och dessutom kan minst 35         tion och långivning till ombyggnad. I synnerhet
16067: milj. mark användas under anslagen för statsun-      beviljandet av lån till ombyggnad och av under-
16068: derstöd till sysselsättningsfrämjande åtgärder.      stöd till reparation har nära samband med var-
16069:     År 1991 beviljades 94,7% av understöden på       andra, och lån och understöd kan också beviljas
16070: sociala grunder till reparation av åldringars bo-    för samma ändamål. Det finns knappast någon
16071: städer. Den genomsnittliga storleken av det be-      kommun med personai som anställts uteslutande
16072: viljade understödet var 8 168 mark. Det före-        för att bevilja reparationsunderstöd.
16073: kommer här stora variationer mellan kommu-               En sökande behöver inte vända sig till andra
16074: nerna, t.ex. i Lapplands län var det genomsnitt-     bostadsmyndigheter än bostadsmyndigheterna i
16075: liga understödet 14 587 mark. De av Jakobstads       den kommun där bostaden ligger alltså i allmän-
16076: stad beviljade understöden, som nämns i spörs-       het hans hemkommun.
16077: målet, har varit betydligt mindre än genomsnit-          Strävan har varit att göra förfarandet vid
16078: tet. Det kan inte anses rekommendabelt att så        ansökan om och beviljande av reparationsunder-
16079: små understöd delas ut. I bostadsstyrelsens an-      stöd så enkelt som möjligt, och kommunerna har
16080: visningar rekommenderas att åtminstone det           rätt stor frihet i fråga om förfarandet. Kommu-
16081: understöd som beviljas för reparation av åldring-    nerna har vanligen förklarat understöden lediga
16082: ars bostäder skall ges till fulla beloppet, vilket   att sökas. De har då fått besluta om vilket slags
16083: innebär att understödet uppgår till 40% av de        ansökningshandlingar som krävs och i vilket
16084: godkända reparationskostnaderna. Typiska re-         skede erforderliga utredningar skall lämnas in.
16085: parationer har varit byggande av inne-wc och         Man kan till exempel göra så att enbart ansök-
16086: dusch. Då anslagen för understödet ökar, växer       ningsblanketten lämnas in som ansökan. Först
16087:                                            1992 vp -    KK 637                                           5
16088: 
16089: när kommunen vet om de anslag som den                   tidläggning av betalningen också med tanke på
16090: förfogar över begärs mer ingående utredningar           rådgivning och övervakning. I synnerhet för
16091: av de sökande som har möjlighet att få under-           åldringam~ har de sistnämnda aspektema stor
16092: stöd.                                                   betydelse. Aldringar har ofta mindre förmåga att
16093:     Då beviljandet av understödet är förknippat         planera och övervaka arbetet än den övriga
16094: med en prövning av det sociala behovet, går det         befolkningen. Under reparationsarbetet stöter
16095: inte att undvika en undersökning av de sökandes         man också ofta på oförutsedda problem, som
16096: ekonomiska situation och krav på utredning av           kräver sakkunnigbistånd. I detta sammanhang
16097: den, fastän detta för de sökande kan synas              måste beaktas att reparationsunderstöden såvitt
16098: byråkratiskt. Det är alltid av nöden att undersö-       möjligt riktas speciellt till förbättring av sådana
16099: ka hur ändamålsenliga reparationema är, vilka           åldringars boende som annars skulle behöva
16100: kostnadema blir och hur godtagbara de är.               anstaltsvård.
16101:     Praxis vid utbetalningen av understöden är             En möjlighet att förenkla förfarandet vore
16102: också något som kommunema i stor utsträck-              närmast enklare betalning genom ett mindre
16103: ning avgör själva. Bostadsstyrelsens rekommen-          antal rater. Då torde man kunna dra in på
16104: dation går ut på att understödsmedlen rekvireras        antalet inspektionsbesök, men detta är inte
16105: hos länsstyrelsen i tre rater och betalas ut allt       oundgängligen önskvärt. Förändringen skulle
16106: eftersom byggnadsarbetena fortskrider. Detta            också leda till att betalningama viktas mot slutet
16107: gör att understödstagama inte behöver skaffa            av betalningsperioden, vilket ökar behovet av
16108: temporär finansiering. Förhandsutbetalning              temporär finansiering.
16109:  vore förmånlig för understödstagaren men skulle           I regeringens proposition till inkomstskattelag
16110:  också öka statens utgifter och i vissa fallleda till   föreslås att reparationsunderstöd som beviljas
16111:  återindrivning.                                        naturliga personer i beskattningen för år 1993
16112:     Att byggnadsinspektörer eller reparationsråd-       inte skall räknas som skattepliktig inkomst för
16113:  givare gör inspektionsbesök behövs utom för            mottagaren.
16114:       Helsingfors den 17 december 1992
16115: 
16116:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
16117:                                                1992 vp
16118: 
16119: Kirjallinen kysymys 638
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124:                                   Aittoniemi: Pienten järvien veden laadun selvittämisestä
16125: 
16126: 
16127:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16128: 
16129:    Suomessa huolehditaan suurten järvien ja ve-      vät kuitenkaan piittaa näistä pikkujärvistä, vaik-
16130: sistöjen veden laadusta ja kalakantojen kehityk-     ka niiden nautiotapiirissä olevat asukkaat tekisi-
16131: sestä varsin hyvin. Näiden lisäksi on kuitenkin      vät esityksiä. On vaikeata saada esimerkiksi
16132: olemassa tuhansia pieniä järviä ja vesistöjä, joi-   mittausta, joka selvittäisi järven happamoitumi-
16133: den virkistyskäyttö on varsin suurta niin huvila-    sen ja muut veden laatuun liittyvät tekijät.
16134: asutuksen kuin muunkin vielä jäljellä olevan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16135: asutuksen kannalta. Näiden osalta runsas ylä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16136: juoksun metsäojitus sekä aikaisempi peltojen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16137: runsas lannoitus on saanut aikaan rehevöitymis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16138: kehityksen, joka jatkuu erityisesti metsäojista
16139: kulkeutuvan lietteen ansiosta. Rehevöitymistä ja                Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
16140: veden pilaantumista lisää vielä usein runsas ros-            katsoo esimerkiksi pienenjärven rannalla
16141: kakalojen määrä. Useat ennen kirkasvetiset pik-              asuvalla huvila-asukkaalla olevan avun
16142: kujärvet ovat nykyisin niin sameavetisiä, että               saamiseksi veden laadun selvittämisessä
16143: uimaan menevä palaa takaisin likaisempana                    saati sitten toimenpiteiksi, jotka johtaisi-
16144: kuin mennessään.                                             vat konkreettisiin tuloksiin lopullisesti
16145:    Vesipiirit ja ympäristöpiirit sen paremmin                pilaantumassa olevan järven pelastami-
16146: kuin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ei-               seksi?
16147:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
16148: 
16149:                                            Sulo Aittoniemi
16150: 
16151: 
16152: 
16153: 
16154:  220051L
16155: 2                                         1992 vp -   KK 638
16156: 
16157: 
16158: 
16159:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16160: 
16161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siin ja pienten järvien laskuun ilman vesioikeu-
16162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den käsittelyä. Laajoissakaan, monen maan-
16163: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           omistajan yhteishankkeessa ei aina ole pidetty
16164: kirjeenne n:o 2129 ohella toimittanut valtioneu-      ojitustoimituksia. Ojitusten ennakkokäsittely on
16165: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          perustunut metsätalouden neuvontajärjestöjen
16166: kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuulu-           ja vesiviranomaisten sopimaan vapaaehtoiseen
16167: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 638:             ennakkoilmoitusmenettelyyn. Ojitusten haittoja
16168:                                                       voidaan parhaiten vähentää siten, että ne suun-
16169:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus        nitellaan ennakolta ja otetaan suunnittelussa
16170:        katsoo esimerkiksi pienenjärven rannalla       huomioon ympäristövaikutukset. Tämän takia
16171:        asuvalla huvila-asukkaalla olevan avun         vesiä muuttavia muita toimintoja koskeva sään-
16172:        saamiseksi veden laadun selvittämisessä        nöksiin perustuva ennakkoilmoitusmenettely
16173:        saati sitten toimenpiteiksi, jotka johtaisi-   olisi ulotettava koskemaan metsäojituksiakin,
16174:        vat konkreettisiin tuloksiin lopullisesti      jolloin niissä syntyvät ympäristöhaitat voitaisiin
16175:        pilaautumassa olevan järven pelastami-         arvioida etukäteen ja velvoittaa ojittajat tarpeel-
16176:        seksi?                                         lisiin toimiin haittojen estämiseksi.
16177:                                                           Maatalouden päästöjen aiheuttama ravinne-
16178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuormitus on rehevöittänyt monet pikkujärvet
16179: vasti seuraavaa:                                      Vuonna 1992 on saatu valmiiksi maaseudun
16180:                                                       ympäristöohjelma. Siinä on selvitetty toimia,
16181:    Maassamme on pieniksi luokiteltuja eli alle        joilla voidaan vähentää kasvinviljelystä ja karja-
16182: 100 hehtaarin kokoisia järviä kaikkiaan yli           taloudesta aiheutuvaa vesien kuormitusta. Oh-
16183: 50 000. Näin monen järven veden laadun sään-          jelmassa tähdennetään neuvonnallisia ja viljeli-
16184: nöllinen seuranta ei ole viranomaisten voimava-       jöiden vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja
16185: roin mahdollista. Seurannasta huolehditaan tä-        haittojen vähentämiseksi. Tavoitteena on laatia
16186: män takia otantatutkimuksin, harvemmin tehtä-         kullekin maatilalle vuoteen 1995 mennessä ym-
16187: vin veden laadun selvityksin sekä valvontatutki-      päristönhoitosuunitelma.
16188: muksin. Otantatutkimusten perusteella on selvi-           Vaikka viranomaisten vesiensuojelutyössä
16189: tetty esimerkiksi vesistöjen happamoitumista.         tähdennetään haittojen estämistä etukäteen, on
16190: Vesi- ja ympäristöpiirien lisäksi kunnat usein        aiemmin pilattujen vesistöjen tilaa tarpeen pa-
16191: selvittävät pienten järvien veden laatua. Tällai-     rantaa kunnostuksilla. Kunnostuksen edellytyk-
16192: nen seuranta sopiikin hyvin kuntien tehtäväksi.       senä on, että järveä kuormittavat päästöt saa-
16193:    Viranomaiset selvittävät veden laatua aina,        daan vähentymään niin, että järven ekologinen
16194: kun epäillään vesilain vastaista toimintaa. Kaik-     toimintakyky voidaan turvata tai mahdollisuuk-
16195: ki viranomaiselle tehtävät vesien pilaantumista       sien mukaan palauttaa. Valtio voi osallistua
16196: koskevat valitukset tutkitaan ja vesistöistä teh-     vesistöjen kunnostuksiin edellyttäen, että hank-
16197: dään asian selvittämiseksi tarvittavat tutkimuk-      keella on huomattavaa yleistä merkitystä.
16198: set. Vedenlaatuselvityksiä tehdään pienissäkin            Valtion kustannusosuus vesistöjen kunnos-
16199: järvissä, jos niissä esiintyy esimerkiksi poikkeuk-   tushankkeissa on ollut yleensä enintään 50 pro-
16200: sellisen runsaita leväkukintoja tai kalakuolemia.     senttia. Vesi- ja ympäristöpiirit selvittävät vesis-
16201:    Pienten järvien tilaa ovat heikentäneet erityi-    töjen kunnostusmahdollisuuksia ja kunnostuk-
16202: sesti metsäojitukset sekä maataloudesta aiheutu-      sen edellytyksiä sekä antavat asiantuntija-apua
16203: va hajakuormitus. Metsäojitukset ovat muutta-         kunnostusten toimeenpanossa. Valtion mahdol-
16204: neet luonnonolojamme hyvin laajasti. Ojitusten        lisuudet osallistua hankkeiden toimeenpanoon
16205: valvontaa on vaikeuttanut se, että ojittajilla        ovat olleet vähäiset. Kunnostustarpeessa olevia
16206: vuoteen 1991 asti oli muiden vesirakentajien          vesistöjä on ollut huomattavasti enemmän kuin
16207: oikeuksista poikkeava oikeus purojen perkauk-         hankkeiden toimeenpanoon on ollut rahoitusta.
16208:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
16209: 
16210:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
16211:                                            1992 vp -   KK 638                                           3
16212: 
16213: 
16214: 
16215:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16216: 
16217:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         andra vattenbyggare har. lnte ens i fråga om
16218: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       omfattande projekt som ett antal markägare
16219: se nr 2129 av den 25 november 1992 till vederbö-       genomför gemensamt har dikningsförrättningar
16220: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        alltid hållits. Förhandsbehandling av dikningar
16221: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi under-         har byggt på ett frivilligt system med förhands-
16222: tecknade spörsmål nr 638:                              anmälningar, om vilket rådgivningsorganisatio-
16223:                                                        nerna i skogsbranschen och vattenmyndigheter-
16224:           Vilket slags möjligheter anser Rege-         na har kommit överens sinsemellan. Olägenhe-
16225:        ringen att t.ex. någon som bor i en villa vid   terna av dikning kan bäst minskas genom för-
16226:        en liten sjö har att få hjälp med att           handsplanering, som inkluderar miljökonse-
16227:        undersöka vattenkvaliteten, för att inte        kvenserna. Mot denna bakgrund borde systemet
16228:        tala om åtgärder som kan leda till konkre-      med förhandsanmälningar enligt bestämmelser-
16229:        ta resultat i fråga om räddning av en sjö       na om andra aktiviteter som påverkar vattnen
16230:        som håller på att bli slutgiltigt förorenad?    utsträckas till att också gälla skogsdikning. Då
16231:                                                        skulle miljöolägenheterna uppskattas på för-
16232:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           hand och utdikarna åläggas att vidta erforderli-
16233: samt anföra följande:                                  ga åtgärder för att förebygga olägenheterna.
16234:                                                           Den näringsbelastning som utsläppen från
16235:    1 vårt land finns inalles över 50 000 sjöar som     jordbruket förorsakar har lett till att många små
16236: klassificeras som små, vilket innebär att deras        sjöar har eutrofierats. År 1992 har ett miljöpro-
16237: areal är mindre än 100 hektar. Myndigheterna           gram för landsbygden lagts upp. Där utreds
16238: har inte resurser att regelbundet kontrollera          sådana åtgärder som bidrar till att minska be-
16239: vattenkvaliteten i så många sjöar. Därför sköts        lastningen på vattnen från växtodling och krea-
16240: uppföljningen genom sampelundersökningar,              turshushållning. Programmet betonar att olä-
16241: mer sällan genom undersökningar av vattenkva-          genheterna kan minskas genom rådgivning och
16242: liteten eller kontrollundersökningar. Till exem-       på basis av jordbrukarnas frivilliga insatser.
16243: pel försurningen av vattnen studeras på basis av       Målet är att alla gårdsbrukslägenheter före år
16244: sampelundersökningar. Utöver vatten- och mil-           19~? skall haen miljövårdsplan.
16245: jödistrikten undersöker kommunerna ofta vat-              Aven om myndigheternas vattenvårdsarbete
16246: tenkvaliteten i små sjöar. Detta slags uppföljning     särskilt går ut på att förebygga uppkomsten av
16247: lämpar sig väl för kommunerna.                         olägenheter, behövs också iståndsättning för att
16248:     Myndigheterna undersöker alltid vattenkvali-       förbättra tillståndet i tidigare förstörda vatten.
16249: teten om det misstänks att en verksamhet står i        En förutsättning för detta är att de utsläpp som
16250: strid med vattenlagen. Alla klagomål till myn-         belastar vattnen kan minskas så att sjöarnas
16251: digheterna om vattenförorening undersöks, och          ekologiska funktioner säkerställs eller såvitt
16252: erforderliga vattenprover tas. Vattenkvalitetsun-      möjligt återställs. Staten kan deltai restaurering-
16253: dersökningar görs också i små sjöar om där             en av sjöar under förutsättning att ifrågavarande
16254: exempelvis förekommer ovanligt riklig algblom-         projekt har stor allmän betydelse.
16255: ning eller fiskdöd.                                       Statens andel i kostnaderna för restaurerings-
16256:     Tillståndet i de små sjöarna har förvärrats        projekten har i allmänhet varit högst 50 procent.
16257: speciellt på grund av skogsdikningar och diffus        Vatten- och miljödistrikten undersöker möjlig-
16258:  belastning från jordbruket. Skogsdikningarna          heterna att restaurera vattnen och förutsättning-
16259:  har förorsakat omfattande ändringar i naturen.        arna för detta samt ger sakkunnigbistånd vid
16260:  Övervakningen av dikningarna har försvårats av        restaureringen. Staten har mycket små möjlighe-
16261:  att utdikarna ända till år 1991 hade rätt att rensa   ter att delta i genomförandet av projekten. Det
16262:  upp små bäckar och sänka vattennivån i små            har funnits betydligt fler sjöar som behöver
16263:  sjöar utan att ärendet behandlades vid en vatten-     restaureras än vad det har funnits medel för
16264:  domstol, vilket avviker från de rättigheter som       sådana projekt.
16265: 
16266:      Helsingforsden 21 december 1992
16267: 
16268:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
16269:                                                  1992 vp
16270: 
16271: Kirjallinen kysymys 639
16272: 
16273: 
16274: 
16275: 
16276:                                     Aittoniemi: Toimenpiteistä HIV-tartunnan leviämisen estämiseksi
16277: 
16278: 
16279: 
16280:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16281: 
16282:    Aidsiinjohtava HIV-tartunta on vaarallisin ja       ja sairauden ns. piilolevinneisyys on todennäköi-
16283: pelätyin tartunnan kautta leviävä sairauden            sesti huomattavasti suurempi kuin luullaan.
16284: muoto. Siihen sairastunut kun yleensä lyhyessä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16285: ajassa menehtyy, eikä parantavia lääkkeitä tai         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16286: taudin leviämisen estäviä rokotteita ole näköpii-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16287: rissä ainakaan lyhyellä aikavälillä.                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16288:    HIV-tartuntaan ja sen aiheuttamaan sairau-
16289: teen on mielestäni suhtauduttu yliolkaisesti. Sai-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16290: rautta ei ole luokiteltu yleisvaaralliseksi, ja tar-           siin HIV-tartunnan todellisen levinnei-
16291: tuntaa koskeva testi suoritetaan edelleen muiden               syyden selvittämiseksi liittämällä HIV-
16292: tutkimusten yhteydessä vain, jos henkilö niin                  testin pakolliseksi esimerkiksi muihin
16293: haluaa tai siihen suostuu. Näin tartunnan saa-                 lääkärintarkastuksiin ja tutkimuksiin
16294: neet voivat edes itse asiaa tietämättä levittää tätä           sekä luokittelemalla sairauden asianmu-
16295: vaarallista tartuntaa toisiin ihmisiin. Tartunnan              kaisella tavalla?
16296: 
16297:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
16298: 
16299:                                              Sulo Aittoniemi
16300: 
16301: 
16302: 
16303: 
16304:  220051L
16305: 2                                        1992 vp -   KK 639
16306: 
16307: 
16308: 
16309: 
16310:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16311: 
16312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Edellisten lisäksi mm. terveyskeskusten kaut-
16313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta tutkitaan 50 000 henkilöä vuosittain. Veren-
16314: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          luovutuksen yhteydessä tutkitaan vuosittain
16315: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    60 000 uutta luovuttajaa ja myös raskaana olevia
16316: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittanie-       tutkitaan kymmeniätuhansia. Esimerkiksi Hel-
16317: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         singin alueella tutkitaan yli 99% kaikista ras-
16318: 639:                                                 kauksista.
16319:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Seurantaa on lähes nykyisessä laajuudessa
16320:        siin HIV-tartunnan todellisen levinnei-       jatkettu jo usean vuoden ajan. Vuosittain tutki-
16321:        syyden selvittämiseksi liittämällä HIV-       taan n. 400 000 henkilöä. Kaikki aineistot osoit-
16322:        testin pakolliseksi esimerkiksi muihin        tavat yhtäpitävästi sen, että tietomme HIV-
16323:        lääkärintarkastuksiin ja tutkimuksiin         infektion levinneisyydestä ovat varsin täsmälli-
16324:        sekä luokittelemalla sairauden asianmu-       siä. Vuosittain todettujen tartuntojen määrä
16325:        kaisella tavalla?                             suomalaisten keskuudessa ei viime vuosina ole
16326:                                                      merkittävästi noussut. Selvää nopeutumista tar-
16327:                                                      tunnan leviämisessä missään ryhmässä ei ole
16328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16329: vasti seuraavaa:                                     voitu havaita. Suomessa noudatettava testauk-
16330:                                                      sen käyttö on varsin ·laajaa, selvästi laajempaa
16331:    Suomessa on lokakuun 1992 loppuun men-            kuin mitä esimerkiksi WHO:n Euroopan toimis-
16332: nessä todettu kaikkiaan 492 HIV-tartuntatapa-        to suosittelee. Taloudellisesti ja lääketieteellisesti
16333: usta. Näistä henkilöistä aidsiin on sairastunut      ei laajempaa joukkotestausta pidetä nykyisessä
16334: 117, kuolleiksi on ilmoitettu 78. Aids on niin       tilanteessa perusteltuna.
16335: vaikea tauti, että siihen sairastunut joutuu käyt-       Suomessa on noudatettu valistukseen ja yksi-
16336: tämään terveydenhuoltopalveluja ja näin kaikki       lön omaan vastuuseen perustuvaa pakkotoimia
16337: tapaukset tulevat tietoon. Tapauksista raportoi-     välttävää linjaa. Kansalaiset ovat hyväksyneet
16338: daan WHO:lle, jonka keräämien tietojen mu-           tämän linjan ja suhtautuvat HIV-testeihin kan-
16339: kaan aidstilanne Suomessa on Länsi-Euroopan          sainvälisesti verraten myönteisesti. Pakkotoimia
16340: paras (2,3 tapausta/100 000 asukasta).               välttävä linja on vallitsevana länsimaissa, poik-
16341:    HIV-tartunnan jälkeen seuraa oireeton vaihe,      keuksena Ruotsi, jossa pakkotoimet ovat mah-
16342: jonka pituus on muutamasta vuodesta aina yli         dollisia. Ruotsissa tilanne ei kuitenkaan ole ke-
16343: kymmeneen vuoteen. Tänä aikana tauti voi tart-       hittynyt suotuisammin kuin esimerkiksi Suomes-
16344: tua henkilöstä eteenpäin. HIV-tartunnan levin-       sa. Myös monet aikaisemmin pakkotoimia käyt-
16345: neisyyttä selvitetään Suomessa seuraamalla jat-      täneet Itä-Euroopan maat ovat siirtyneet käyttä-
16346: kuvasti HIV-tartuntojen esiintyvyyttä sellaisissa    mään vapaaehtoisuuden periaatteisiin nojautu-
16347: ryhmissä, joissa mahdollisimman hyvin heijas-        vaa linjaa.
16348: tuu epidemian leviäminen. Tilannetta seurataan           Kansainväliset asiantuntijat pitävät yleisesti
16349: mm. sukupuolitauteja sairastavien keskuudessa,       pakkokeinoja välttävää toimintalinjaa oikeana.
16350: huumeen käyttäjillä ja eräillä muilla riskikäyt-     Tämä ilmenee muun muassa johtavien lääketie-
16351: täytyjillä.                                          teellisten lehtien kirjoituksista. Euroopan neu-
16352:    Kaikki oikeuslääketieteelliseen ruumiin-          vosto, Euroopan yhteisö ja Maailman terveys-
16353: avaukseen joutuvat tapaukset tutkitaan muun          järjestö ovat julkilausumissaan, suosituksissaan
16354: muassa testien välttelemisen selvittämiseksi. Tä-    ja ohjauksessaan noudattaneet samaa linjaa.
16355: hän ryhmään kuuluu n. 10 000 henkilöä vuosit-            HIV-infektio luokitellaan tartuntatautilaissa
16356: tain. He edustavat juuri sellaista väestön osaa,     ja -asetuksessa ilmoitettaviin tauteihin. Tämä
16357: johon HIV-tartuntojen voisi olettaa rikastuvan.      merkitsee, että potilas on laissa velvoitettu il-
16358: Vuoden 1991loppuun mennessä tässä ryhmässä           moittamaan käsityksensä tartunnan kulusta, toi-
16359: todettiin vain kaksi aikaisemmin rekisteröimä-       sin sanoen tartunnan lähteen ja tartunnan saa-
16360: töntä tapausta.                                      neet. Säädökset velvoittavat myös lääkäriä saat-
16361:                                          1992 vp -    KK 639                                         3
16362: 
16363: tamaan muut mahdolliset tartunnan saaneet            salaamiseen. Pakkotoimenpiteiden uhka saattaa
16364: asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Tartun-      myös vähentää kontaktien ilmoittamista, vaikka
16365: tareittien selvittämistä voidaan edelleen paran-     voimassa oleva tartuntatautilaki tähän velvoit-
16366: taa varmistamalla koulutuksella terveydenhuol-       taakin. Pakkotestaamiseen saattaisi liittyä myös
16367: tohenkilöstölle paras mahdollinen ammattitaito.      vaikeita oikeusturvakysymyksiä ja salassapidon
16368: Tartuntojen jäljittämistä koskevat säädökset         ongelmia. Siten pakkotoimien käyttöönotto.
16369: ovat samanlaiset yleisvaarallisilla ja ilmoitetta-   saattaa enemmän haitata kuin hyödyttää aidsin
16370: villa tartuntataudeilla.                             torjuntatyötä ja lisätä niin sanottua piilolevin-
16371:    On esitetty, että pakkotestaamisesta olisi hyö-   neisyyttä.
16372: tyä seksiparinerien jäljittämiseen perustuvassa         Suomessa noudatettu torjuntapolitiikka on
16373: tQrjuntatyössä. Testeistä on hyötyä vain, jos        onnistunut rajoittamaan HIV-epidemian leviä-
16374: tartunnan toteaminen johtaa vastuulliseen käyt-      mistä. Jotta myös tulevaisuudessa kehitys olisi
16375: täytymiseen, mille pakkotoimet eivät anna hy-        meille edullista, ei nykyistä johdonmukaista kan-
16376: vää pohjaa. Niiden uhka saattaa johtaa terveys-      salaisten vastuuntuntoon ja valistamiseen perus-
16377: palvelujen väittelyyn ja mahdollisen tartunnan       tuvaa linjaa ole syytä muuttaa.
16378:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1992
16379: 
16380:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16381: 4                                          1992 vp -   KK 639
16382: 
16383: 
16384: 
16385: 
16386:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16387: 
16388:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gravida kvinnor undersöks. T.ex. i Helsingfors
16389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         undersöks mer än 99 procent av alla graviditeter.
16390: den 25 november 1992 till vederbörande medlem             Uppföljningen har redan under många år
16391: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         fortsatt i så gott som nuvarande utsträckning.
16392: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 639:              Årligen undersöks ca 400 000 personer. Allt
16393:                                                        materia! visar samstämmigt att vår kunskap om
16394:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          HIV-infektionens spridning är mycket exakt.
16395:        utredning av den verkliga spridningen av        Antalet årligen konstaterade smittofall hos fm-
16396:        HIV-smitta genom att införa obligatoris-        ländare har inte stigit nämnvärt under de senaste
16397:        ka HIV-test t.ex. i samband med andra           åren. Inte inom någon grupp har man kunnat
16398:        läkarkontroller och undersökningar samt         observera att smittan skulle ha börjat sprida sig
16399:        genom att klassificera sjukdomen på be-         nämnvärt snabbare. Användningen av den test-
16400:        hörigt vis?                                     ning som tillämpas i Finland är mycket utbredd,
16401:                                                        betydligt mer utbredd än vad t.ex. WHO:s Euro-
16402:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pa-byrå rekommenderar. På ekonomiska och
16403: anföra följande:                                       medicinska grunder kan en mer omfattande
16404:                                                        grupptestning inte anses motiverad i nuvarande .
16405:    Vid utgången av oktober 1992 hade samman-           situation.
16406: lagt 492 fall av HIV-smitta konstaterats i Fin-           I Finland har man tiliämpat en linje som
16407: land. Av dessa hade 117 insjuknat i aids och 78        undviker tvångsåtgärder och som i stället bygger
16408: avlidit. Aids är en så svår sjukdom att en person      på upplysning och individens eget ansvar. Med-
16409: som har insjuknat i den måste använda sig av           borgama har godtagit denna linje och förhåller
16410: hälso- och sjukvårdstjänster och sålunda uppda-        sig intemationellt sett positivt till HIV-test. En
16411: gas alla fall. Fallen rapporteras till WHO, enligt     linje som undviker tvångsåtgärder dominerar i
16412: vars uppgifter aidssituationen i Finland är den        västländema med undantag av Sverige, där
16413: bästa i Västeuropa (2,3 falVIOO 000 invånare).         tvångsåtgärder är möjliga. Situationen i Sverige
16414:    Efter HIV-smittan följer en symptomfri peri-        har dock inte utvecklats mer gynnsamt än t.ex. i
16415: od som räcker från ett par år ända tili över tio år.   Finland. Också många östeuropeiska Iänder som
16416: Under denna tid kan sjukdomen smitta från en           tidigare använt sig av tvångsmetoder har över-
16417: person tili en annan. HIV-smittans spridning           gått tili att tillämpa en linje som bygger på
16418: utreds i Finland genom att man kontinuerligt           principen om friviliighet.
16419: följer med HIV-smittomas förekomst inom så-               Intemationella experter anser i allmänhet att
16420: dana grupper där epidemins spridning avspeglas         en verksamhetslinje som undviker tvångsåtgär-
16421: särskilt tydligt. Man följer med situationen bl.a.     der är den rätta. Detta framgår bl.a. av artiklar
16422: bland personer som har könssjukdomar, narko-           i de ledande medicinska tidskriftema. Europarå-
16423: maner och inom vissa andra riskgrupper.                det, Europeiska gemenskapema och Världshäl-
16424:    Alla fall som kommer tili rättsmedicinsk ob-        soorganisationen har följt samma linje i sina
16425: duktion undersöks bl.a. för att man vill utreda        offentliga uttalanden, rekommendationer och i
16426: om personeroa i fråga undvikit att låta testa sig.     sin handledning.
16427: Till denna grupp hör årligen ca 10 000 personer.          I lagen och förordningen om smittosamma
16428: Dessa representerar just en sådan del av befolk-       sjukdomar klassificeras HIV-infektionen som en
16429: ningen där det kan antas att HIV -smittoma             anmälningspliktig sjukdom. Detta innebär att
16430: ökar. Vid utgången av 1991 hade endast 2               patienten enligt lag är förpliktad att anmäla sin
16431: tidigare oregistrerade fall konstaterats.              uppfattning om sjukdomens gång, med andra
16432:    Förutom nämnda fall undersöks årligen               ord om smittans ursprung och vem som smittats.
16433: 50 000 personer vid bl.a. hälsovårdscentralema.        Författningama förpliktar också läkaren att
16434: I samband med blodgivning undersöks årligen            sända övriga eventuella smittade tili tillbörlig
16435: 60 000 nya blodgivare och även flera tiotal tusen      undersökning och vård. Utredningen av smitto-
16436:                                            1992 vp -   KK 639                                        5
16437: 
16438: vägarna kan ytterligare förbättras genom att           anmälningen av kontakter minskar trots den
16439: hälso- och sjukvårdspersonalen garanteras bästa        förpliktelse som ingår i den gällande lagen om
16440: möjliga yrkesskicklighet med utbildning. De för-       smittosamma sjukdomar. Tvångstestning kan
16441: fattningar som gäller spårandet av en smitta är        även medföra besvärliga rättssäkerhetsfrågor
16442: likadana för allmänfarliga smittsamma sjukdo-          och sekretessproblem. Sålunda kan ibruktagan-
16443: mar och anmälningspliktiga smittsamma sjuk-            det av tvångsåtgärder snarare medf6ra olägenhe-
16444: domar.                                                 ter än vara till nytta vid bekämpningen av aids,
16445:    Det har föreslagits att tvångstestning skulle       och öka den s.k. dolda spridningen av sjukdo-
16446: vara till nytta för det bekämpningsarbete som          men.
16447: grundar sig på spårandet av sexpartners. Tester-          Den bekämpningspolitik som tillämpats i
16448: na kommer till nytta endast om konstaterandet          Finland har lyckats begränsa spridningen av
16449: av smittan leder till ett ansvarsfullt beteende, för   HIV-epidemin. För att utvecklingen även i
16450: vilket tvångsåtgärder inte ger en god grund.           framtiden skall vara gynnsam finns det inga
16451: Hotet av tvångsåtgärder kan leda tili att de           skäl att ändra nuvarande konsekventa linje som
16452: berörda undviker hälsotjänster och döljer en           bygger på medborgarnas ansvarskänsla och på
16453: eventuell smitta. Likaså kan det medföra att           upplysning.
16454: 
16455:      Helsingforsden 29 december 1992
16456: 
16457:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16458:                                                 1992 vp
16459: 
16460: Kirjallinen kysymys 640
16461: 
16462: 
16463: 
16464: 
16465:                                    Aittoniemi: Mahdollisuudesta luopua eräistä valtion saatavista
16466: 
16467: 
16468: 
16469:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16470: 
16471:    Valtion varoista on yrittäjille myönnetty vuo-        Useissa tapauksissa valtion saatavien perimi-
16472: sien ja vuosikymmenien aikana erilaisia lainoja       nen on kohtuutonta ja epätaloudellista.
16473: työllistävien yritysten perustamishankkeisiin.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16474: Yksi tällainen lainamuoto on ollut työllistämis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16475: lainat. Erityisesti vallitsevan laman aikana useat    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16476: pienyritykset, erityisesti henkilöyritykset, joissa   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16477: perustaja on vastannut koko omaisuudellaan,
16478: ovat menneet konkurssiin. Yrittäjät ovat menet-                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
16479: täneet koko omaisuutensa ja joutuvat sen jäl-                 lakiesityksen, joka hyväksyttynä antaisi
16480: keen vähäisistä eläketuloistaan maksamaan val-                hallitukselle tai valtiokonttorille mahdol-
16481: tion, sellaisenaan usein vähäistäkin, saatavaa ja             lisuuden yksittäistapauksissa luopua val-
16482: korkoja elämänsä loppuun saakka. Valtiokont-                  tiolle konkurssitapauksissa syntyvistä
16483: tori on asiasta tehtyihin tiedusteluihin vastannut,           saatavista silloin, kun niiden periminen
16484: että armahdusta esimerkiksi valtioneuvoston ta-               katsotaan kohtuuttomaksi ottaen huo-
16485: holta ei ole mahdollisuutta saada, vaan asia on               mioon olosuhteet ja perinnän velalliselle
16486: yksinomaan eduskunnan päätettävissä.                          aiheuttamat kohtuuttomat haitat?
16487: 
16488:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
16489: 
16490:                                             Sulo Aittoniemi
16491: 
16492: 
16493: 
16494: 
16495:  220051L
16496: 2                                        1992 vp -   KK 640
16497: 
16498: 
16499: 
16500: 
16501:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16502: 
16503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alaisen henkilön suorittamasta valtiolle tuomit-
16504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tua vahingonkorvausta laiminlyödystä enna-
16505: olette 26 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn          konpidätyksestä ja työnantajan sosiaaliturva-
16506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         maksuista.
16507: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-          Verolainsäädännössä on useita säännöksiä,
16508: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          joiden perusteella verovelvollinen voi saada eri-
16509: n:o 640:                                             tyisistä syistä täydellisen tai osittaisen vapautuk-
16510:                                                      sen maksuunpannuista veroista tai saada lykkä-
16511:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        ystä niiden maksamiselle. Vapautuksen verosta
16512:        lakiesityksen, joka hyväksyttynä antaisi      myöntää valtiovarainministeriö tai sen alaiset
16513:        hallitukselle tai valtiokoottorille mahdol-   verohallitus ja tullihallitus. Verovelvollisen kon-
16514:        lisuuden yksittäistapauksissa luopua val-     kurssia ei yksin voida pitää sellaisena verolaeissa
16515:        tiolle konkurssitapauksissa syntyvistä        tarkoitettuna erityisenä syynä, vaan kukin huo-
16516:        saatavista silloin, kun niiden periminen      jennuspäätös perustuu tapauskohtaiseen koko-
16517:        katsotaan kohtuuttomaksi ottaen huo-          naisarviointiin. Tällöin voidaan ottaa huomioon
16518:        mioon olosuhteet ja perinnän velalliselle     esimerkiksi sosiaaliset kohtuus- tai säälittävät
16519:        aiheuttamat kohtuuttomat haitat?              taikka muut erityisen painavat syyt.
16520:                                                          Konkurssimenettelyssä kertymättä jääneet
16521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verosaatavat voidaan periä tietyin edellytyksin
16522: vasti seuraavaa:                                     siitä omaisuudesta, jonka velallinen myöhemmin
16523:                                                      saa. Verovelallisista perinnän kohteeksi joutuvat
16524:    Hallinnon oikeussuojajärjestelmässä jälkikä-      yleensä vain verosta vastuussa olevat luonnolli-
16525: teisenä oikeussuojakeinona on laaja verojen ja       set henkilöt, koska oikeushenkilöt yleensä pur-
16526: valtiolle tulevien maksujen sekä korvauksien         kautuvat konkurssissa. Verosaatavat ovat ve-
16527: kohtuullistamisjärjestelmä, johon liittyviä koh-     roulosottolain viiden vuoden vanhentumisajan
16528: tuullistamissäännöksiä on useissa laeissa.           kulumisen johdosta kuitenkin käytännössä kon-
16529:    Maksuvapautuslain (529/80) perusteella val-       kurssin jälkeen jo usein vanhentuneet, koska
16530: tiokonttori voi vapauttaa maksu- tai korvausvel-     veroulosottolain mukaista vanhentumisaikaa ei
16531: vollisen valtiolle tulevan maksun tai korvauksen     voida keskeyttää.
16532: suorittamisesta osaksi tai kokonaan. Laki kos-           Eduskunta on juuri hyväksynyt lait yksityis-
16533: kee kaikkia valtiolle tulevia maksuja ja korvauk-    henkilöiden velkajärjestelyistä ja yrityksen sa-
16534: sia lukuun ottamatta veroja ja sellaisia maksuja,    neerausta koskevaksi lainsäädännöksi. Yksityis-
16535: joiden osalta on toisin säädetty.                    henkilöitä koskevan lain mukaan velkajärjeste-
16536:    Valtion varoista myönnetyn lainan vapaut-         lyn tarkoituksena on vaikeuksiinjoutuneen yksi-
16537: tamisesta on säädetty erikseen laissa valtion        tyishenkilön taloudellisen tilanteen korjaami-
16538: lainanannosta ja valtiontakauksesta (449/88).        nen. Laki koskee myös entistä elinkeinonharjoit-
16539: Lain mukaan lainan takaisin maksamisesta va-         tajaa, jolla on elinkeinotoiminnasta aiheutuneita
16540: pauttamiseen on saatava eduskunnan suostu-           velkoja.
16541: mus. Eduskunta voi kuitenkin suostua siihen,             Velkajärjestely toteutetaan siten, että velalli-
16542: että valtioneuvosto tai lainan myöntänyt viran-      selle vahvistetaan hänen maksukykyään vastaa-
16543: omainen voi myöntää vapautuksen lainan ta-           va maksuohjelma, joka pisimmillään voi olla
16544: kaisin maksamisesta. Siten valtiokoottorilla ei      kymmenen vuotta. Velkajärjestely koskee kaik-
16545: ole mahdollisuutta myöntää vapautusta valtion        kia ennen velkajärjestelyjen aloittamista synty-
16546: tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista          neitä velkoja riippumatta siitä, kuka on velkoja-
16547: myönnetyn lainan takaisin maksamisesta.              na. Maksuohjelma korvaa velkasuhteiden alku-
16548: Konkurssitapauksissa valtiokonttori voi mak-         peräiset ehdot. Maksuohjelman toteutettuaan
16549: suvapautuslain perusteella kokonaan tai osit-        velallinen vapautuu siitä osasta velkaa, joka ei
16550: tain vapauttaa esimerkiksi yrityksen vastuun-        sisältynyt ohjelmaan.
16551:                                      1992 vp -   KK 640                                          3
16552: 
16553:    Voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvä     eduskunnan hyväksymät edellä mainitut lait an-
16554: maksuvapautus- ja huojennusmenettely antaa       tavat uusia mahdollisuuksia korjata taloudelli-
16555: mahdollisuuden varsin laajaan kohtuullistami-    siin vaikeuksiin joutuneen velallisen asemaa.
16556: seen vapauttamaHa tapauskohtaisesti maksuvel-    Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista antaa
16557: vollisuudesta kokonaan tai osittain. Lisäksi .   kysymyksessä ehdotettua lakiesitystä.
16558: 
16559:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
16560: 
16561:                                                           Valtiovara.inministeri Iiro Viinanen
16562: 4                                          1992 vp -   KK 640
16563: 
16564: 
16565: 
16566: 
16567:                                       Tili Riksdagens Herr Talinan
16568: 
16569:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            för att ha försummat förskottsinnehållningen
16570: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         eller arbetsgivarens socialskyddsavgifter.
16571: den 26 november 1992 till vederbörande medlem             Skattelagstiftningen innehåller många stad-
16572: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ganden med stöd av vilka en skattskyldig av
16573: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 640:              särskilda skäl kan befrias från debiterade skatter
16574:                                                        eller få uppskov med att betala dem. Befrielse
16575:            Åmnar Regeringen överlämna en pro-          från skatt beviljas av finansministeriet eller av
16576:         position till riksdagen som, ifall lagför-     skattestyrelsen och tullstyrelsen som underlyder
16577:         slaget godkänns, skulle ge regeringen el-      nämnda ministerium. Den skattskyldiges kon-
16578:         ler statskontoret en möjlighet att i enskil-   kurs kan inte ensam anses vara ett sådant särskilt
16579:         da fall avstå från sådana fordringar till      skäl som avses i skattelagama, utan vatje beslut
16580:         staten som uppkommer i samband med             om skattelättnad grundar sig på en helhetsbe-
16581:         konkurser ifall det anses oskäligt att         dömning av det enskilda fallet. På det sättet är
16582:         uppbära dessa med hänsyn till omstän-          det möjligt att beakta t.ex. vad som i socialt
16583:         dighetema och den oskäliga skada som           hänseende är billigt och rimligt, eller andra
16584:         detta skulle åsamka gäldenären?                speciellt vägande skäl.
16585:                                                           De skattefordringar som inte influtit i kon-
16586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kursförfarandet kan under vissa förutsättningar
16587: anföra följande:                                       utsökas från den egendom som gäldenären får
16588:                                                        senare. Av skattegäldenärema är det i allmänhet
16589:     För att även i efterhand kunna erbjuda rätts-      endast de för skatten ansvariga fysiska personer-
16590: skydd och trygga rättssäkerheten inom förvalt-         oa som blir föremål för utsökning, eftersom de
16591: ningen finns ett omfattande system för jämkning        juridiska personeroa i allmänhet upplöses vid
16592: av skatter samt avgifter och ersättningar som          konkurser. Skattefordringama har emellertid i
16593: tillfaller staten. Jämkningsregler ingår i flera       praktiken ofta preskriberats efter konkursen då
16594: lagar.                                                 den fem års preskriptionstid som stadgas i lagen
16595:     Enligt lagen om avgiftsbefrielse (529/80) kan      om indrivning av skatter och avgifter i utsök-
16596: statskontoret helt eller delvis befria en betal-       ningsväg förflutit och preskriptionstiden i enlig-
16597: nings- eller ersättningsskyldig från avgifter eller    het med nyssnämnda lag inte kan avbrytas.
16598: ersättningar som tillkommer statsverket. Lagen            Riksdagen har nyligen antagit lagar rörande
16599: gäller alla avgifter och ersättningar som tillfaller   skuldsanering för privatpersoner samt lagstift-
16600: staten med undantag av skatter och sådana              ning om sanering av företag. Enligt lagen som
16601: avgifter om vilka stadgats på något annat sätt.        gäller privatpersoner syftar skuldsaneringen till
16602:     Om efterskänkning av lån som beviljats av          att rätta till den ekonomiska situationen för den
16603: statsmedel stadgas särskilt i lagen om statens         privatperson som råkat i trångmål. Lagen gäller
16604: långivning och statsborgen (449/88). Enligt den-       också f.d. näringsidkare som har skulder till följd
16605: na lag skall riksdagens godkännande inhämtas           av sin näringsverksamhet.
16606: för efterskänkning av lån. Riksdagen kan dock             Skuldsaneringen sker genom att fastställa ett
16607: samtycka till att statsrådet eller den myndighet       högst 10 år långt betalningsprogram för gäldenä-
16608: som beviljat lånet skall kunna efterskänka det.        ren i enlighet med hans betalningsförmåga.
16609: Statskontoret har således ingen möjlighet att          Skuldsaneringen gäller alla skulder som upp-
16610: efterskänka lån som beviljats av medel som             kommit innan skuldsaneringen påbötjats obero-
16611: anvisats i statsbudgeten. När det är fråga om          ende av vem som är borgenär. Betalningspro-
16612: konkurser kan statskontoret med stöd av lagen          grammet ersätter de ursprungliga villkoren i
16613: om avgiftsbefrielse helt eller delvis befria t.ex.     skuldförhållandena. Då gäldenären fullföljt be-
16614: den ansvarige i ett företag från att betala ett        talningsprogrammet befrias han från dendel av
16615: sådant skadestånd till staten som han tilldömts        skuldema som inte ingick i programmet.
16616:                                          1992 vp -   KK 640                                          5
16617: 
16618:    Det förfarande i fråga om betalningsbefrielse     erbjuder de ovan nämnda av riksdagen antagna
16619: och lättnader som ingår i gällande lagstiftning      lagama nya möjligheter att rätta tili situationen
16620: erbjuder mycket goda möjligheter att jämka           för gäldenärer som råkat i ekonomiska svårighe-
16621: genom att helt eller delvis befria enskilda gälde-   ter. Det är således inte ändamålsenligt att avlåta
16622: närer från deras betalningsskyldighet. Dessutom      en sådan proposition som föreslås i spörsmålet.
16623:      Helsingforsden 30 december 1992
16624: 
16625:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
16626:                                               1992 vp
16627: 
16628: Kirjallinen kysymys 641
16629: 
16630: 
16631: 
16632: 
16633:                                   Aittoniemi: Valtion korjaamotoiminnan keskittämisestä
16634: 
16635: 
16636:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16637: 
16638:    Liikenneministeriö suunnittelee valtion kor-     tulee ehdottomasti voittamaan kustannuskilpai~
16639: jaamotoiminnan keskittämistä perustamalla           lussa valtion laitoksen.
16640: noin 1 000 henkeä työllistävän korjaamoketjun.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16641: Asian työllistävä vaikutus on positiivinen, mutta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16642: asiassa ihmetyttää sen muu nurinkurisuus. Val-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16643: tiolla on tarkoituksena yksityistää muun muassa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16644: autokatsastustoiminta, ja vastaavanlainen suun-
16645: taus on olemassa monella muulla alalla. Katsas-                Mihin kilpailun ja taloudellisen kan-
16646: tustoiminnan yksityistäminen ei ole kannatetta-             nattavuuden ajatukseen Hallitus perus-
16647: vaa, koska se on viranomaistoimintaa, mutta                 taa suunnitelmat laajan valtion omista-
16648: korjaamotoiminnan osalta yksityinen palvelu                 man korjaamoketjun perustamiseksi?
16649: 
16650:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
16651: 
16652:                                           Sulo Aittoniemi
16653: 
16654: 
16655: 
16656: 
16657: 220051L
16658: 2                                         1992 vp -   KK 641
16659: 
16660: 
16661: 
16662: 
16663:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16664: 
16665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallituksen kanta korjaamotoiminnan järjes-
16666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tämiseksi ilmenee valtion talousarvioesityksestä
16667: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuodelle 1993: " ... valmistellaan valtion virasto-
16668: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        jen ja laitosten korjaamotoiminnan muuttamista
16669: men kirjallisen kysymyksen n:o 641:                   liiketaloudellisin perustein järjestetyksi toimin-
16670:                                                       naksi. Selvityksestä vastaa liikenneministeriö."
16671:           Mihin kilpailun ja taloudellisen kan-           Liikenneministeriö asetti 22.5.1992 selvitys-
16672:        nattavuuden ajatukseen Hallitus perus-         miehen selvittämään valtion korjaamo- ja varik-
16673:        taa suunnitelmat laajan valtion omista-        kotoiminnan uudistamista tavoitteena tämän
16674:        man korjaamoketjun perustamiseksi?             toiminnan liikelaitostaminen vuosina 1993-
16675:                                                       1994.
16676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Selvitysmies luovutti ehdotuksensa 6.11.1992
16677: vasti seuraavaa:                                      liikenneministerille. Ehdotuksen mukaan valtion
16678:                                                       tulisi määritellä kalusto- ja korjaamostrategia ja
16679:     Kustannusten kohotessa ja rahoitusmahdolli-       tätä toteuttamaan tulisi koota valtion liikelaitos-
16680: suuksien vähetessä valtion virastot ja laitokset      ten sekä virastojen ja laitosten korjaamoista ja
16681: joutuvat keskittämään kaikki voimavaransa nii-        varikoista valtion kalusto- ja korjaamo-osakeyh-
16682: den vastuulle määrätyn päätoiminnon, viran-           tiö.
16683: omaistoiminnon, tuotettavaan ja tehokkaaseen              Koska korjaamoalalla on runsaasti yksityistä
16684: suorittamiseen. Ns. aputoiminnot ja oheistoi-         tarjontaa, tulee valtion korjaamon toimia avoi-
16685: minnot tulevat uuteen taloudelliseen tarkaste-        messa kilpailutilanteessa. Tämän toiminnan on
16686: luun. Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja            siksi oltava liiketaloudellisesti kannattavaa.
16687: korjaaminen ovat selostetunlaista aputoimintaa.           Ehdotuksessa on myös arvioitu vapaassa kil-
16688:     Valtion varikko- ja korjaamotoiminnalle on        pailutilanteessa toimivalle korjaamo-osakeyh-
16689: asetettava samanlaiset laatu- ja taloudellisuus-      tiölle tulevat valtion töiden tilaukset. Tarvittavat
16690: vaatimukset kuin yksityisellekin yritystoiminnal-     korjaamotjahenkilöstö on arvioitu tältä pohjalta.
16691: le. Korjaamonjohtamiskeinojenja tuloksen seu-             Vaihtoehtoisena ratkaisumallina ollut valtion
16692: rannan on oltava nykyaikaisessa kunnossa.             kalusto- ja korjaamolaitos on selvästi kannatta-
16693: Näissä toiminnoissa valtion korjaamoilla on il-       maton siitä syystä, että valtion työehtojen mu-
16694: meisiä puutteita.                                     kaiset henkilöstökulut ovat yksityistä sektoria
16695:     Ajoneuvojen ja työkoneiden kehittymisestä ja      korkeammat ja työaika tätä lyhyempi.
16696: työkoneiden lukumäärän vähentymisestä seu-                Liikenneministeriö on pyytänyt ehdotuksesta
16697: raa, että valtion korjaamoille suuntautuva työ-       lausunnot 11.12.1992 mennessä. Lausunnoissa
16698: kanta vähenee. Korjaamojen työllisyys heikke-         pyydetään mm. erityisesti tarkastelemaan edelly-
16699: nee ja tilat jäävät liian suuriksi.                   tyksiä, joita virastot ja laitokset kalusto- ja
16700:     Valtion korjaamotoiminnan rakenteellisista        korjaamopalvelujen käyttäjinä asettavat korjaa-
16701: seikoista johtuu, että korjaamojen yhdistymiset       mo-osakeyhtiölle palvelujen laadun, hinnan ja
16702: tai niiden yhteiskäyttö ovat osin hyvin vaikeita ja   muiden tekijöiden suhteen. Erityisesti pyydetään
16703: osin mahdottomia. Toimintaa ei nykyjärjestel-         myös tarkastelemaan osakeyhtiön perustamisen
16704: män puitteissa kyetä järjestämään tarkoituksen-       vaikutusta henkilöstöön siltä kannalta, että osa-
16705: mukaisella tavalla.                                   keyhtiön tulee aloittaa toimintansa kannattava-
16706:     Jotta valtion ajoneuvojen ja työkoneiden          na.
16707: huolto- ja korjaamotoiminta kykenisi vastaa-              Lausuntojen perusteella ministeriö ratkaisee
16708: maan ajan vaatimuksiin, se tulisi järjestää uudel-    asian jatkokäsittelyn luonteen. Jos päädytään
16709: leen. Näitä uudelleenjärjestelyjen periaatteita       osakeyhtiön tai valtion uusimuotoiseen liikelai-
16710: hallitus on hakenut selvitysmiehen työtä hyväk-       toksen perustamiseen, asia tulee vuoden 1993
16711: sikäyttäen.                                           aikana eduskunnan käsiteltäväksi.
16712: 
16713:      Helsip.gissä 18 päivänä joulukuuta 1992
16714: 
16715:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
16716:                                         1992 vp -   KK 641                                               3
16717: 
16718: 
16719: 
16720: 
16721:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
16722: 
16723:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ring har regeringen försökt finna med hjälp av en
16724: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        utredningsman.
16725: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-         Regeringens uppfattning om organiseringen
16726: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål           av reparationsverkstadsverksamheten framgår
16727: nr 641:                                             av budgetpropositionen för 1993: " ... bereds en
16728:                                                     ändring av de statliga ämbetsverkens och inrätt-
16729:           Viiken princip för konkurrens och         ningamas reparationsverkstadsverksamhet tili
16730:        ekonomisk lönsamhet utgör grund för          verksamhet som ordnas på företagsekonomiska
16731:        Regeringens planer att inrätta en stor       grunder. För utredningen svarar trafikministe-
16732:        statsägd reparationsverkstadskedja?          riet."
16733:                                                         Trafikministeriet tillsatte den 22 maj 1992 en
16734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utredningsman för att reda ut revideringen av
16735: anföra följande:                                    statens reparationsverkstads- och depåverksam-
16736:                                                     het. Målet är att denna verksamhet omvandlas
16737:    När kostnadema stiger och finansierings-         tili affårsverksamhet under åren 1993-1994.
16738: möjlighetema minskar måste statens ämbets-              Utredningsmannen överlämnade den 6 no-
16739: verk och inrättningar koncentrera alla sina re-     vember 1992 sitt förslag tili trafikministem. En-
16740: surser på den huvudsakliga verksamhet som           ligt förslaget skall staten fastslå en strategi för sin
16741: ålagts dem, nämligen en pålitlig och effektiv       redskaps- och reparationsverkstadsverksamhet.
16742: myndighetsutövning. Den s.k. hjälp- och bi-         I syfte att genomföra denna strategi skall staten
16743: verksamheten underkastas en ny ekonomisk            omvandla reparationsverkstädema och depåer-
16744: granskning. Underhåll och reparation av for-        na vid statens affårsverk och statens ämbetsverk
16745: don och arbetsmaskiner räknas till nämnda           och inrättningar tili ett redskaps- och repara-
16746: hjälpverksamhet.                                    tionsverkstadsaktiebolag.
16747:    Man måste ställa lika höga kvalitets- och            Eftersom det privata utbudet inom repara-
16748: lönsamhetskrav på verksamheten vid statens          tionsverkstadsbranschen är stort skall statens
16749: depå- och reparationsverkstäder som man ställer     reparationsverkstad verka i en öppen konkur-
16750: på verksamheten vid privata företag. Repara-        renssituation. Verksamheten måste därför vara
16751: tionsverkstädema skall1edas och resu1tatet skall    företagsekonomiskt lönsam.
16752: uppfö1jas med tillämpning av modema metoder.            I förslaget har man även uppskattat den
16753: Det finns uppenbara brister i fråga om dessa        mängd beställningar på arbeten av staten som
16754: funktioner vid statens reparationsverkstäder.       reparationsverkstadsaktiebolaget väntas få i en
16755:    Till fö1jd av att fordonen och arbetsmaskiner-   öppen konkurrenssituation. Antalet behövliga
16756: na utvecklas och att antalet arbetsmaskiner         verkstäder och antalet anställda vid dessa har
16757: minskar, kommer även arbetet vid statens repa-      uppskattats utgående från detta förslag.
16758: rationsverkstäder att minska. Sysselsättningen          Den altemativa lösningsmodellen, statens
16759: vid reparationsverkstädema försvagas och ut-        redskaps- och reparationsverkstadsinrättning,
16760: rymmena blir för stora.                             framstår klart som olönsam därför att personal-
16761:    På grund av strukturella faktorer är det myck-   kostnadema enligt statens anställningsvillkor är
16762: et svårt eller rentav omöjligt att genomföra        högre och arbetstiden kortare än vad som är
16763: sammanslagningar eller koordinera användning-       fallet inom den privata sektom.
16764: en av statens reparationsverkstäder. Verksamhe-         Trafikministeriet har begärt utlåtanden om
16765: ten kan inte inom ramen för det nuvarande           förslaget senast den 11 december 1992. I utlå-
16766: systemet ordnas på ett ändamålsenligt sätt.         tandena har man bl.a. bett om en precisering
16767:    För att den service- och reparationsverksam-     av de krav som ämbetsverken och inrättning-
16768: het som avser statens fordon och arbetsmaskiner     ama i egenskap av användare av redskaps-
16769: skall kunna motsvara tidens krav måste den          och reparationsverkstadstjänster ställer på ett
16770: omorganiseras. Principer för denna omorganise-      reparationsverkstadsaktiebolag i fråga om kva-
16771: 4                                       1992 vp -   KK 641
16772: 
16773: litet, pris och andra faktorer. Särskilt har man       Med hänsyn till utlåtandena bestämmer mi-
16774: bett dem som avger utlåtande observera den          nisteriet hur behandlingen av ärendet skall fort-
16775: inverkan som bildandet av ett aktiebolag kom-       sätta. Om man bestämmer sig för att bilda ett
16776: mer att ha på personalen med tanke på att           aktiebolag eller inrätta ett statligt affärsverk av
16777: aktiebolaget måste vara lönsamt då det inleder      ny typ kommer saken till riksdagens behandling
16778: sin verksamhet.                                     under 1993.
16779:      Helsingfors den 18 december 1992
16780: 
16781:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
16782:                                                   1992 vp
16783: 
16784: Kirjallinen kysymys 642
16785: 
16786: 
16787: 
16788: 
16789:                                     Vähänäkki ym.: Toimenpiteistä verorikollisuuden ehkäisemiseksi
16790: 
16791: 
16792: 
16793:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16794: 
16795:     Eduskunta on vuoden 1992 kolmannessa lisä-          680 miljoonaa markkaa. Verotarkastus on ve-
16796: talousarviossa osoittanut poliisitoimeen varoja         ronsaajille tuottoisaaja se myös ennalta ehkäisee
16797: 40 tilapäisen konkurssirikostutkijan palkkaami-         veronkiertoa ja verorikoksia. Kuitenkin nykyi-
16798: seen 1.12.1992 lukien. Asiaa ei eduskunnassa            sellä tarkastajamäärällä kyetään tarkastamaan
16799: miltään taholta vastustettu. Konkurssirikosten          vain 5 prosenttia yrityksistä ja konkurssipesistä
16800: selvittämisen ja ennalta ehkäisemisen kannalta          vain joka kahdeksas. Useimmat poliisin tietoon
16801: päätös oli oivallinen, kaikkia velkojia hyödyttä-       tulleet konkurssirikokset lienevät kuitenkin pal-
16802: vä. Myös valtion saatavien perinnässä konkurs-          jastuneet verotarkastuksissa.
16803: sirikosten torjunta on taloudellisestikin kannat-          Verotilastoista ilmenee, että valvontatilanne
16804: tavaa.                                                  ei ainakaan ole parantunut viime vuosina. Esi-
16805:     Valtion saatavien, erityisesti verojen ja mak-      merkiksi maksuunpannut mutta maksamatta jä-
16806: sujen, kertymisessä konkurssipesien selvittely ei       tetyt verot olivat vuoden 1981lopussa 3,2 miljar-
16807: kuitenkaan ole tehokkain perintäkeino. Kon-             dia markkaa ja viime kesäkuussa 16,7 miljardia
16808: kurssin tapahduttua yrityksen toiminta usein on         markkaa. Tältä osin hallinnossa tiedetään, kei-
16809: jo loppunut, maksukyky ainakin. Pesään takai-           den taskuissa veronsaajille kuuluvat rahat ovat.
16810: sin saatavan omaisuuden merkitys riippuu siitä,         Veronkierto- ja verorikostapauksissa sitä ei
16811: mikä raha-arvo omaisuudella tuotantokokonai-            yleensä tiedetä, koska pääsääntöisesti ne eivät
16812: suudestaan irrotettuna on. Vastuuvelvollisten           paljastu. Syytteeseen ilmoitettuja verorikoksia
16813: piirin laajentaminen parantaa perintätulosta            koskeva tilasto on aivan omituinen. Kun vuonna
16814: vain, jos maksumiehillä on maksukykyä. Saata-            1980 ilmoituksia tehtiin 5 201, niin kymmenen
16815: vien etuoikeudet puolestaan voivat johtaa siihen,       vuotta myöhemmin enää 1 088 ja vuonna 1991
16816:  että konkurssitilanteessa valtio ei velkojana hyö-     eräiden dekriminalisointien jälkeen 182. Pientä
16817:  dy konkurssirikoksen selvittämisestä.                  virkistymistä ilmentää tieto, että kuluvana vuon-
16818:     Valtion saatavien turvaamiseksi valvonnan           na 1.11.1992 mennessä ilmoituksia on tehty 283,
16819:  painopiste olisi kohdistettava vaiheeseen, jossa       mutta tästäkin luvusta voi todeta, että se ei voi
16820:  velallinen vielä toimii ja tuottaa tuloa. Esimerkik-   kuvata oikein puheena olevan rikollisuuden
16821:  si verot tulisi maksuunpanna oikean määräisinä         määrää Suomessa vuonna 1992.
16822: ja periä heti. Tuolloin yritykset osaisivat hinnoi-        Kun erityisesti toimivien yritysten osalta saa-
16823:  tella verovaatimusten kannalta oikein ja ne saisi-     daan rikosprosessien avulla varakkaitakin hen-
16824:  vat tulorahoituksessa veroihin tarvittavat varat.      kilöitä verosta vastuuseen, on käsittämätöntä,
16825:     Ensisijainen keino on verolakien selkeys. Ve-       että jäämätilastot ja rikostilastot kulkevat näin
16826:  rolakien, selkeiden ja sekavien, noudattamisen         eri suuntiin.
16827:  valvonta tulisi joka tapauksessa järjestää siten,         Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa veron-
16828:  että verotuspäätös olisi mahdollisimman aikai-         saajilla ei ole varaa luopua tuloistaan sen johdos-
16829:  sessa vaiheessa oikea ja veron perintä samanai-        ta, että verovalvontaan osoitetaan liian vähän
16830:  kaista kuin sen perusteena olevan liikevaihdon         voimavaroja, kun verovalvonta selvästikin tuot-
16831:  tai muun toimen toteutuminen.                          taa moninkertaisesti kustannuksensa. Rehellis-
16832:      Verovalvontaa ja verojen perimistä varten          ten veronmaksajien verorasituksen lisääminen
16833:  verohallinnossa on 6 900 virkamiestä, joista ve-       pinnareita suvaitsemaHa on niin ikään epäoikeu-
16834:  rotarkastusta tekeviä 560. Vuosittain tehdään          denmukaista.
16835:  8 000 vero tarkastusta. Niiden perusteella esimer-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16836:  kiksi vuonna 1991 pantiin jälkiveroja maksuun          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16837: 
16838:  220051L
16839: 2                                    1992 vp -   KK 642
16840: 
16841: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16842: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            ryhtyä veronkierron ja verorikollisuuden
16843:                                                        ehkäisemiseksi sekä veronmaksun lai-
16844:         Onko Hallitus tietoinen verovalvon-            minlyönnin estämiseksi?
16845:       nan tilastoista ja verovalvonnan voima-
16846:       varoissa olevista puutteista, ja
16847: 
16848:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
16849: 
16850:         Matti Vähänäkki             Kari V rpilainen             Jukka Gustafsson
16851:         Esko Helle                  Ulpu Iivari                  Pentti Lahti-Nuuttila
16852:         Tuulikki Ukkola             Pertti Paasio                Tarja Halonen
16853:         Ensio Laine                 Erkki Tuomioja               Heikki Rinne
16854:                                     Sulo Aittoniemi
16855:                                           1992 vp -   KK 642                                           3
16856: 
16857: 
16858: 
16859: 
16860:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16861: 
16862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ilmoittaa verotarkastuksen yhteydessä tietoon
16863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulleet todennäköiset kirjanpitorikokset syyttä-
16864: olette 26 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           jälle ja käyttää asiassa valtion puhevaltaa.
16865: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Kysymyksessä tiedustellut toimenpiteet kuu-
16866: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Matti         luvat pitkälti verohallinnon toimivaltaan, joten
16867: Vähänäkin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         verohallitukselta on pyydetty asiasta lausunto.
16868: myksen n:o 642:                                       Verotarkastustehtäviin sekä niitä palveleviin
16869:                                                       johto- ja tukitoimintoihin on verohallituksesta
16870:          Onko Hallitus tietoinen verovalvon-          saadun tiedon mukaan sijoitettu tällä hetkellä
16871:        nan tilastoista ja verovalvonnan voima-        noin kymmenesosa verohallinnon koko henkilö-
16872:        varoissa olevista puutteista, ja               kunnasta. Myös verohallinnolle asetettuihin
16873:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         henkilöstökehyksiin sisältyy supistamisvelvoitte.
16874:        ryhtyä veronkierron ja verorikollisuuden       Verohallituksesta saadun tiedon mukaan se on
16875:        ehkäisemiseksi sekä veronmaksun lai-           jouduttu toteuttamaan vähentämällä jossain
16876:        minlyönnin estämiseksi?                        määrin myös verotarkastajien määrää. Verotar-
16877:                                                       kastajien lukumäärän vähentymisestä johtuvaa
16878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vähentyvää tarkastuskattavuutta on kuitenkin
16879: vasti seuraavaa:                                      pyritty korvaamaan kehittämällä tarkastuskoh-
16880:                                                       teiden valintaa ja työmenetelmiä.
16881:     Kysymyksessä on viitattu verovalvonnan ti-            Pitemmällä aikavälillä verohallinnossa on
16882: lastoissa oleviin puutteellisuuksiin. Kysymyksen      mahdollista lisätä tarkastustoimintaa merkittä-
16883: perusteluissa valvontatilanteesta on esimerkkinä      västikin. Kysymys on henkilöstön kohdentami-
16884: otettu esille maksuunpantujen mutta maksamat-         sesta, mikä edellyttää, että verotoimistoihin si-
16885: tajätettyjen verojen markkamäärät vuoden 1981         joitetun henkilökunnan työpanosta voidaan ve-
16886: lopussa ja vuoden 1992 kesäkuun lopussa. Näis-        rotusmenettelyä keventämällä siirtää perinteises-
16887: tä esimerkeistä ei kuitenkaan ole syytä tehdä         tä verovalmistelusta kirjanpidon ja muistiin-
16888: johtopäätöksiä valvontatilanteen tasosta, koska       panojen tarkastamiseen. Tämä luo olosuhteet
16889: vuoden 1992 kesäkuun lopun tilanne heijastaa          parantaa erityisesti pienyritysten ja elinkeinon-
16890: ennen kaikkea verovelvollisten veronmaksuky-          harjoittajien tarkastuskattavuutta.
16891: vyn heikkenemistä yleisten taloudellisten olosuh-         Toisaalta jo verohallinnon nykyisetkin vero-
16892: teiden huononemisen johdosta.                         valvontaan kohdistamat toimenpiteet ovat mer-
16893:     Vuoden 1990 elokuussa voimaan tulleet rikos-      kittäviä. Huomattava osa verotarkastajien työ-
16894: lain ja ennakkoperintälain muutokset vähensivät       panoksesta on kohdistettu veronkiertojärjeste-
16895: merkittävästi syytteeseen ilmoitettavien verori-      lyiden selvittämiseen, jotka on toteutettu käyt-
16896: kosten määrää, koska aikaisemmin verorikko-           täen hyväksi ns. tasekauppoja ja yhtiöveron
16897: muksiksi katsottuja tekoja ei enää pidetä ran-        hyvityslakia. Usein näissä järjestelyissä on am-
16898: gaistavina. Tältä osin voidaan todeta, että kyn-      mattitaitoisesti hyödynnetty verolainsäädännön,
16899: nys ilmoittaa verorikoksia syytteeseen on vastaa-     kaupparekisterijärjestelmän ja konkurssimenet-
16900: vilta osin noussut, mikä ilmenee myös tilastoista.    telyn aukkokohtia. Samalla veronkiertotapaus-
16901:  Ilmeistä on, että lainmuutokset ovat osaltaan        ten selvittäminen on osoittautunut aikaisempaa
16902: lisänneet työnantajasuoritusten laiminlyöntejä ja     työläämmäksija vaatii pitemmän ajan. Osaltaan
16903:  kasvattaneet verojäämiä poistamalla käytännös-       verovalvontaa vaikeuttaa myös lisääntynyt kan-
16904:  sä yhtiöiden johdon ja osakkaiden mahdollisuu-       sainvälisten pääomansiirtojen ja verokeidasval-
16905:  denjoutua henkilökohtaiseen vastuuseen laimin-       tioiden hyväksikäyttö.
16906:  lyödyistä määristä.                                      Verovalvonnan toimintaympäristö on vaati-
16907:     Parhaillaan on valmisteltavana verovalvontaa      va. Verovalvontaa haittaavat nykyisellään sekä
16908:  edistävä säännösmuutos, jonka mukaan vero-           viranomaisten välistä tietojenvaihtoa että sivulli-
16909:  hallituksella ja lääninverovirastolla olisi oikeus   silta saatavia tietoja rajoittavat säännökset. Ve-
16910: 4                                        1992 vp -   KK 642
16911: 
16912: rohallinnolta saadun tiedon mukaan erityisesti       hallinnon voimavaroja sitoutuu erilaisten kulu-
16913: pankkisalaisuuteen vedoten on pystytty jarrutta-     jen tai vähennysten perusteiden selvittämiseen.
16914: maan esimerkiksi arvopaperikauppoihin liitty-           Vaikeutuvassa toimintaympäristössäkin pyri-
16915: vien veronkiertojärjestelyjen tutkimista. Vero-      tään huolehtimaan siitä, että tarkastustoimen
16916: valvontaa haittaavat myös kaupparekisteriä           tuottavuutta ja verovalvonnan tehokkuutta voi-
16917: koskevissa säännöksissä sekä kirjanpitolainsää-      taisiin parantaa.
16918: dännön ja konkurssimenettelyn valvonnassa ole-          Verotusmenettelyn ja organisaatiorakenteen
16919: vat puutteellisuudet. Ne helpottavat säännösten      painotukset ovat jossain määrin heijastaneet on-
16920: vastaista toimintaaja vaikeuttavat sen ilmituloa.    gelmia myös verovalvonnan kehittämiselle. Tä-
16921: Näiltä osin asiaa pyritään selvittämään ja kor-      män vuoksi mahdollisuudet tarkastukseen koh-
16922: jaamaan.                                             distettavien voimavarojen olennaiseen lisäämi-
16923:    Ensi vuonna voimaan tulevan pääomavero-           seen riippuvat osaltaan myös siitä, miten vireillä
16924: uudistuksen seurauksena pääoma- ja ansiotulo-        olevat suunnitelmat ja niiden pohjalta valmistel-
16925: jen verokannat tulevat poikkeamaan merkittä-         tavat säännösehdotukset verohallinnon organi-
16926: västi toisistaan. Se lisää osaltaan paineita veron   saatiorakenteen ja verotusmenettelyn keventä-
16927: välttämisyrityksiin. Verouudistukseen liittyy        misestä toteutuvat.
16928: useita säännösmuutoksia, joiden seurauksena
16929:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
16930: 
16931:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16932:                                            1992 vp -   KK 642                                           5
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 
16937:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16938: 
16939:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kommit fram i samband med skattegranskning-
16940: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         en tili åklagaren och använda statens rätt att föra
16941: den 26 november 1992 till vederbörande medlem          talan i saken.
16942: av statsrådet översänt följande av riksdagsman             De åtgärder som avses i spörsmålet hör i stort
16943: Matti Vähänäkki m.fl. undertecknade spörsmål           sett tili skatteförvaltningens behörighet, och där-
16944: nr 642:                                                med har utlåtande i saken begärts av skattesty-
16945:                                                        relsen. Enligt uppgift från skattestyrelsen sysslar
16946:           Känner Regeringen tili statistiken över      för närvarande omkring en tiondedel av skatte-
16947:        skattetillsynen och är den medveten om          förvaltningens hela personai med skattegransk-
16948:        resursbristen för tillsynen, och                ning samt med lednings- och stödverksamhet
16949:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        som hänför sig till det. Ä ven de ramar som
16950:        för att förebygga skattesmitning och            uppställts i fråga om personalen inom skatteför-
16951:        skattebrottslighet samt för att förhindra       valtningen inbegriper en skyldighet tili nedskär-
16952:        att skattebetalningen försummas?                ningar. Enligt vad skattestyrelsen meddelar har
16953:                                                        man blivit tvungen att genomföra nedskäming-
16954:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ama genom att i någon mån även minska på
16955: anföra följande:                                       antalet skatteinspektörer. Man har likväl försökt
16956:                                                        kompensera den minskning i granskningsverk-
16957:     Spörsmålet hänvisar tili bristfällighetema i       samheten som följt av det minskade antalet
16958: statistiken över skattetillsynen. Som exempel på       skatteinspektörer genom att utveckla arbetsme-
16959: tillsynssituationen ges i motiveringen till spörs-     todema och urvalskriteriema för gransknings-
16960: målet de skattebelopp som debiterats men inte          objekten.
16961: betalats vid utgången av 1981 och i slutet av juni        På längre sikt är det möjligt att tili och med i
16962: 1992. Det finns likväl inget skäl att dra slutsatser   betydande omfattning öka skatteförvaltningens
16963: om tillsynens kvalitet utgående från dessa exem-       granskningsverksamhet. Detta kan ske med
16964: pel, eftersom situationen i slutet av juni 1992        hjälp av fördelningen av personalresursema, vil-
16965: framför allt återspeglar att de skattskyldigas         ket förutsätter att arbetsinsatsen för de anställda
16966: skattebetalningsförmåga försvagats på grund av         vid skattebyråema genom en förenkling av be-
16967: det försämrade ekonomiska läget.                       skattningsförfarandet kan överföras från den
16968:     De ändringar av strafflagen och lagen om           traditionella skatteberedningen till granskning
16969: förskottsuppbörd som trädde i kraft i augusti          av bokföring och anteckningar. Detta skapar
16970: 1990 minskade märkbart antalet skattebrott vil-        förutsättningar för att öka antalet granskningar
16971: ka anmäldes tili åtal, eftersom vissa gämingar         i synnerhet i fråga om småföretag och näringsid-
16972: som tidigare betraktades såsom skatteförseelser        kare.
16973: inte längre är straffbara. I detta avseende kan           Å andra sidan är redan skatteförvaltningens
16974: konstateras att tröskeln för anmälande av skat-        nuvarande åtgärder i fråga om skattetillsyn avse-
16975: tebrott tili åtal på motsvarande sätt har höjts,       värda. En ansenlig del av skatteinspektöremas
16976: vilket även framgår av statistiken. Det är uppen-      arbetsinsats inriktas på att reda ut sådana ar-
16977: bart att lagändringama har bidragit till att öka       rangemang för kringgående av skatt som vidta-
16978: skatterestema och försummelsema i fråga om             gits genom att göra affårer enbart för balansräk-
16979: arbetsgivarprestationer genom att man i prakti-        ningens skull och genom att utnyttja lagen om
16980: ken genom ändringama avskaffat risken för att          gottgörelse av bolagsskatt. I dessa arrangemang
16981: bolagsledningen och delägare i bolag ställs tili       har man ofta yrkeskunnigt utnyttjat kryphålen i
16982: personligt ansvar för de försummade beloppen.          ska ttelagstiftningen,     handelsregistersystemet
16983:     Beredningen av en regeländring i avsikt att        och konkursförfarandet. Tiliika har det visat sig
16984: främja skattetilisynen pågår som bäst och enligt       vara mer arbetsamt och mer tidskrävande än
16985: den skall skattestyrelsen och länsskatteverket ha      förut att reda ut fallen av skattesmitning. En
16986: rätt att anmäla sannolika bokföringsbrott som          bidragande orsak tili att skattetillsynen försvåras
16987: 6                                       1992 vp -   KK 642
16988: 
16989: är det ökade utnyttjandet av internationella        bart från varandra. Detta medverkar tili en ökad
16990: kapitalöverföringar och skatteparadis.              tendens att försöka undgå skatt. Skattereformen
16991:     Skattetillsynens verksamhetsområde är såle-     innehåller flera regeländringar tili följd av vilka
16992: des krävande. Tillsynen försvåras i det nuvaran-    förvaltningsresurser kommer att knytas tili ut-
16993: de läget av de begränsande reglerna om informa-     redningen av grunderna för olika utgifter eller
16994: tionsutbyte mellan myndigheter och om att få        avdrag.
16995: uppgifter av tredje man. Enligt skatteförvalt-         Trots de ökade svårigheterna f6r verksam-
16996: ningen har undersökningen av olika arrange-         hetsområdet eftersträvas en förbättring av
16997: mang för kringgående av skatt t.ex. i anslutning    granskningsverksamhetens produktivitet och
16998: tili värdepappershandeln kunnat bromsas sär-        skattetillsynens effektivitet.
16999: skilt genom att hänvisa tili banksekretessen.          Prioriteringarna inom beskattningsförfaran-
17000: Tillsynen störs också av de brister som finns i     det och organisationsstrukturen har i någon mån
17001: stadgandena om handelsregistret samt i tillsynen    även medfört problem för utvecklingen av skat-
17002: över konkursförfarandet och bokföringslagstift-     tetilisynen. Därför är möjligheterna att väsent-
17003: ningen. Bristerna underlättar regelstridig verk-    ligt öka tillsynsresurserna delvis även beroende
17004: samhet och försvårar uppdagandet av dylik           av genomförandet av de aktuella planerna samt
17005: verksamhet. Saken skall i detta avseende om         de förslag tili stadganden om förenkling av
17006: möjligt utredas och rättas tili.                    organisationsstrukturen inom skatteförvaltning-
17007:     Som en följd av den kapitalskattereform som     en och beskattningsförfarandet som bereds utgå-
17008: träder i kraft nästa år kommer skattesatserna för   ende från dessa.
17009: kapital- och förvärvsinkomster att avvika märk-
17010:      Helsingfors den 30 december 1992
17011: 
17012:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
17013:                                                 1992 vp
17014: 
17015: Kirjallinen kysymys 643
17016: 
17017: 
17018: 
17019: 
17020:                                    T. Roos: Sammaljoen perkaushankkeen toteuttamisesta Vamma-
17021:                                        lassa
17022: 
17023: 
17024:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17025: 
17026:    Tein runsaat viisi vuotta sitten kirjallisen          Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole esim. luon-
17027: kysymyksen Vammalassa sijaitsevan Sammal-             nonsuojelullisia kohteita, joten sekään ei ole
17028: joen perkaamishankkeen hitaasta etenemisestä.         esteenä hankkeen etenemiselle.
17029: Saamassani vastauksessa todettiin, että Sammal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17030: joen perkaussuunnitelma valmistuu vuoden 1988         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17031: helmikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17032: hankkeelle pitää vielä hakea vesioikeuden lupa.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17033:    Asianomaisille pidettiinkin kokous vuonna
17034:  1988, jolloin mm. valittiin toimitusmiehet ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17035: maanomistajaluettelo korjattiin ajan tasalle. Sa-            ryhtyä, jotta Vammalassa sijaitsevan
17036: malla saatiin lupaus, että paperit lähtevät vesioi-          Sammaljoen perkaushanke lähtisi jälleen
17037: keuteen.                                                     lupausten mukaisesti etenemään?
17038:    Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tulvat
17039: jatkuvat edelleen joka vuosi aiheuttaen monen-
17040: laista haittaa.
17041:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
17042: 
17043:                                                Timo Roos
17044: 
17045: 
17046: 
17047: 
17048: 220051L
17049: 2                                       1992 vp -   KK 643
17050: 
17051: 
17052: 
17053: 
17054:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17055: 
17056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaushanke on edennyt siten, että hankkeelle on
17057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuonna 1988 perustettu järjestely-yhtiö. Hank-
17058: olette 26 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn         keen suunnitelmaa on myös jouduttu eri intres-
17059: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sipiirien esittämien näkemysten vuoksi vielä tar-
17060: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Timo        kistamaan. Viimeiset suunnitelman muutokset
17061: Roosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         on juuri saatu tehdyiksi, ja hanke on siten valmis
17062: n:o 643:                                            saatettavaksi järjestely-yhtiön toimesta vesioi-
17063:                                                     keuden lupakäsittelyyn.
17064:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Laadittu suunnitelma käsittää Sammaljoen
17065:        ryhtyä, jotta Vammalassa sijaitsevan         perkauksen Illon maantiesillalta Sammaljoen
17066:        Sammaljoen perkaushanke lähtisi jälleen      kirkolle noin 9 km:n matkalla sekä neljän sivu-
17067:        lupausten mukaisesti etenemään?              ojan perkauksen yhteensä 6,4 km:n matkalla.
17068:                                                     Hankkeella saavutetaan tulvasuojelu- ja kuiva-
17069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tushyötyä yhteensä 310 ha:n alueella, josta 260
17070: vasti seuraavaa:                                    ha on peltoa. Työn yhteydessä uusitaan siltoja ja
17071:                                                     poistetaan tulvia myös tiealueelta. Hankkeen
17072:    Kokemäenjokeen laskevaa Sammaljokea on           kuivatukselliseksi hyödyksi on laskettu 1,9 mil-
17073: aikojen kuluessa perattu useita kertoja eri koh-    joonaa markkaa ja sen kustannusarvio on 2,0
17074: dista. Nyt vireillä olevan perkaushankkeen ai-      miljoonaa markkaa.
17075: kaisempia vaiheita on selostettu hallituksen vas-      Työn toteutus on mahdollista aloittaa vesioi-
17076: tauksessa 3.11.1987 kansanedustaja Timo Roo-        keuskäsittelyn jälkeen, joka kestänee vähintään
17077: sin samaa asiaa koskevaan kirjalliseen kysymyk-     vuoden. Hankkeen rahoitus mahdollisena val-
17078: seen. Vastauksessa hankkeen suunnitelman on         tion vesistö- tai peruskuivatustyönä tulee ajan-
17079: ilmoitettu valmistuvan vuoden 1988 alussa ja        kohtaiseksi sen jälkeen, kun vesioikeuden lupa
17080: vaativan sen jälkeen vielä 1-2 vuotta vesioikeu-    hankkeen toteuttamiseen on saatu. Hankkeen
17081: den luvan saamiseksi suunnitelman toteuttami-       maataloudellinen tarkoituksenmukaisuus tarkis-
17082: seen.                                               tetaan vielä ennen mahdollisten rahoituskysy-
17083:    Edellä selostetun jälkeen Sammaljoen per-        mysten ratkaisemista.
17084: 
17085:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
17086: 
17087:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
17088:                                           1992 vp -   KK 643                                          3
17089: 
17090: 
17091: 
17092: 
17093:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17094: 
17095:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på grund av olika intressegruppers synpunkter
17096: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        varit tvungen att ytterligare se över planen för
17097: den 26 Iiovember 1992 till vederbörande medlem        projektet. De sista ändringama i planen har nyss
17098: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        gjorts, och projektet kan således genom bo1agets
17099: Timo Roos undertecknade spörsmål nr 643:              försorg föras till vattendomstolen för tillstånds-
17100:                                                       prövning.
17101:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Den uppgjorda planen omfattar rensning av
17102:        ta för att rensningsprojektet i Sammaljo-      Sammaljoki på en sträcka av ca 9 km mellan
17103:        ki i Vammala åter skall framskrida enligt      landsvägsbron i lllo och Sammaljoki kyrka samt
17104:        givna löften?                                  rensning av fyra sidodiken på en sträcka av
17105:                                                       sammanlagt 6,4 km. Genom projektet uppnås
17106:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skydd mot översvämning och torrläggning på ett
17107: anfåra följande:                                      område av sammanlagt 310 ha, varav 260 ha är
17108:                                                       åker. I samband med arbetet fömyas broar och
17109:    Sammaljoki, som rinner ut i Kumo älv, har          avvärjs översvämningar också på vägområde.
17110: under årens lopp i många omgångar rensats på          Nyttan av projektet med avseende på torrlägg-
17111: olika ställen. För de tidigare skedena i det nu       ningen har beräknats ti111,9 milj. mk. Kostnads-
17112: aktuella rensningsprojektet har redogjorts i rege-    förslaget för projektet är 2,0 milj. mk.
17113: ringens svar av den 3 november 1987 på riks-             Arbetet kan påbörjas efter behandlingen i
17114: dagsman Timo Roos spörsmål i samma fråga. I           vattendomstolen, som torde räcka minst ett år.
17115: svaret uppgavs att planen för projektet blir          Frågan om projektet eventuellt kan finansieras
17116: fårdig i början av 1988 och att därefter ytterliga-   som ett statligt vattendrags- eller grundtorrlägg-
17117: re 1-2 år krävs för erhållande av vattendomsto-       ningsarbete blir aktuell efter att vattendomstolen
17118: lens tillstånd för genomförande av projektet.         har gett sitt tillstånd till genomförande av pro-
17119:    Efter det ovan sagda har rensningsprojektet i      jektet. Projektets ändamå1senlighet med tanke
17120: Sammaljoki framskridit så att ett bolag för           på lantbruket granskas också innan eventuella
17121: vattenreglering har bildats 1988. Man har också       fmansieringsfrågor avgörs.
17122: 
17123:      Helsingforsden 30 december 1992
17124: 
17125:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
17126:                                                  1992 vp
17127: 
17128: Kirjallinen kysymys 644
17129: 
17130: 
17131: 
17132: 
17133:                                     T. Roos ym.: Urheiluseuroissa ja yhdistyksissä tehtävän taikoo-
17134:                                         työn verottamisesta
17135: 
17136: 
17137:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17138: 
17139:    U rheiluseuroissamme ja erilaisissa aatteellisis-   vaarassa, mikäli taikootyön verokohtelua ei
17140: sa yhdistyksissämme tehdään vuosittain mittava         muuteta.
17141: määrä talkootyötä. Pelkästään urheiluseurojen             Todettakoon vielä, että äskettäin työministe-
17142: hyväksi tehdyn taikootyön arvoksi arvioidaan           riö antoi työvoimatoiroistoille ohjeen, että työ-
17143: noin 4 miljardia markkaa vuodessa.                     tön voi osallistua yleishyödylliseen taikootyöhön
17144:    Ongelmana kuitenkin jatkuvasti on ollut se,         menettämättä oikeuttaan työttömyyskorvauk-
17145: että taikootyötä verotetaan. Asiaan on yritetty        seen.
17146: saada korjausta, mutta vanha käytäntö kuiten-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17147: kin vain jatkuu.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17148:    Asia on nyt saamassa uuttakin merkitystä.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17149: Veikkausvoittovaroja ollaan leikkaamassa tule-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17150: vina vuosina kasvavassa määrin. Se tulee suo-
17151: raan vaikuttamaan esim. kuntien antaman tuen                     Aikooko Hallitus tässä muuttuneessa
17152: määrään. Taikootyön merkitys ja tarve tulee                   tilanteessa ryhtyä toimenpiteisiin urhei-
17153: kasvamaan, mikäli seuroissa ja yhdistyksissä                  luseurojen ja aatteellisten yhdistysten tai-
17154: aiotaan totutunlaajuista toimintaa pitää yllä.                kootyön verotuskäytännön muuttami-
17155: Arvokas liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö on                seksi?
17156: 
17157:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
17158: 
17159:           Timo Roos                       Jukka Gustafsson            Arja Ojala
17160:           Mats Nyby                       Jussi Ranta                 Iiris Hacklin
17161:           Kerttu Törnqvist                Pentti Lahti-Nuuttila       Aamo von Bell
17162:                     Reijo Lindroos                            Jouni Backman
17163: 
17164: 
17165: 
17166: 
17167: 220051L
17168: 2                                         1992 vp- KK 644
17169: 
17170: 
17171:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17172: 
17173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kentelynä, että siitä saatu tulo ei ollut yhteisön
17174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         liiketuloa eikä myöskään työtä tehneen yhdis-
17175: olette 26 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           tyksen jäsenen palkkaa, jolloin tulo yleishyödyl-
17176: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lisen yhteisön henkilökohtaisena tulona voitiin
17177: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Timo          tulo- ja varallisuusverolain säännösten nojalla
17178: Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         katsoa verosta vapaaksi talkootyötuloksi.
17179: sen n:o 644:                                              Työryhmä päätyi ehdottamaan verokohtelun
17180:                                                       yhtenäistämistä ohjausta tehostamalla. Samalla
17181:            Aikooko Hallitus tässä muuttuneessa        ryhmä pyrki muistiossaan oikeuskäytännön va-
17182:        tilanteessa ryhtyä toimenpiteisiin urhei-      lossa määrittämään taikootyön ja siitä saadun
17183:        luseurojen ja aatteellisten yhdistysten tai-   verosta vapaan tulon käsitettä. Rajanveto käy-
17184:        kootyön verotuskäytännön muuttami-             dään yhdistyksen veronalaisen liiketulon ja ve-
17185:        seksi?                                         rosta vapaan henkilökohtaisen tulon välillä sekä
17186:                                                       tarkastellen seikkoja, joiden perusteella voidaan
17187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päätellä, onko kyseessä yhdistyksen vai sen jäse-
17188: vasti seuraavaa:                                      nen henkilökohtainen tulo.
17189:                                                           Vuoden 1993 alusta voimaan tulevan uuden
17190:    Valtiovarainministeriö asetti 18 päivänä hel-      verojärjestelmän valossa vapaaehtoistyöstä saa-
17191: mikuuta 1991 työryhmän selvittämään yleis-            dun tulon verovapauden edellytykset pysyvät
17192: hyödyllisten yhteisöjen hyväksi tehdyn vapaaeh-       ennallaan. Uuden tuloverolain mukaan yleis-
17193: toistyön verokohteluun liittyviä ongelmia. Eri-       hyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamas-
17194: tyisesti urheiluseurojen varainhankinnan ongel-       taan elinkeinotulosta, millä käsitteellä on kor-
17195: miin oli eduskunnassa tuonoinkin kiinnitetty          vattu nykyinen liiketulon käsite. Yhteisö on
17196: huomiota ja tehty myös eräitä lainsäädäntöaloit-      verovelvollinen myös muuhun kuin yleishyödyl-
17197: teita. Työryhmässä olivat edustettuina ministe-       liseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tuotta-
17198: riön lisäksi urheilun keskusliitot ja verohallitus.   masta tulosta, kuten tähänkin saakka. Elinkei-
17199:    Työryhmällä oli käytössään vapaaehtoistyö-         notuloa kuitenkin verotetaan toisin kuin aikai-
17200: hön liittyvää verotusaineistoa koko maasta. Sen       semmin eli suhteellisella 25 prosentin verokan-
17201: pohjalta saatettiin todeta (VM 1991 :24), että        nalla. Kiinteistön tuottamasta tulosta perittävä
17202: vapaaehtoistyönä tehdään laadultaan ja laajuu-        kunnan ja seurakunnan vero-osuus on niin ikään
17203: deltaan hyvinkin erilaista työtä, minkä johdosta      aikaisempaa alempi. Kiinteistöstä saatavana tu-
17204: myös verotuskäytäntö oli kirjavaa. Osa aineis-        lona pidettävä puun myyntitulo katsotaan koko-
17205: toon sisältyneestä vapaaehtoistyöstä täytti kaik-     naisuudessaan 25 prosentin verokannalla vero-
17206: ki laajamittaisen liiketoiminnan tunnusmerkit.        tettavaksi pääomatuloksi.
17207: Kun myös yleishyödyllinen yhteisö on verovel-             Hallituksen toimenpitein ei voida puuttua
17208: vollinen liiketulosta, ei edellytyksiä verosta va-    verotuskäytäntöön. Yleishyödyllisten yhteisöjen
17209: pauttamiselle näissä tapauksissa voinut olla. Osa     harjoittaman elinkeinotoiminnan tuottamaa tu-
17210: yhteisöjen hyväksi tehdyistä työsuorituksista oli     loa ei ole perusteltua myöskään säätää muuta
17211: vaatinut erityistä ammattitaitoa tai työtä oli        elinkeinotoimintaa laajemmin verosta vapaaksi,
17212: tehty pysyvässä työsuhteessa työnantajaan, jol-       koska toimenpide aiheuttaisi vakavaa kilpailu-
17213: loin kyseessä oli ennakkoperintälain valossa te-      haittaa muille yrittäjille. Yhdistyksen jäsenen
17214: kijänsä palkka, vaikka se osittain tai kokonaan       tekemästään työstä saaman palkan verokohte-
17215: saatettiinkin lahjoittaa yleishyödyllisen yhteisön    luun ei myöskään ole tarkoituksenmukaista
17216: hyväksi. Osaa yhteisöjen toiminnasta työryhmä         puuttua, koska tällöin avattaisiin mahdollisuu-
17217: katsoi kuitenkin voitavan pitää sellaisena työs-      det myös väärinkäytöksiin.
17218:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
17219:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17220:                                             1992 vp- KK 644                                              3
17221: 
17222: 
17223:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
17224: 
17225:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              lön till den föreningsmedlem som utfört arbetet.
17226: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           I detta fall kunde inkomsten med stöd av stad-
17227: den 26 november 1992 till vederbörande medlem            gandena i lagen om skatt på inkomst och förmö-
17228: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           genhet såsom personlig inkomst för det allmän-
17229: Timo Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr                nyttiga samfundet anses vara skattefri inkomst
17230: 644:                                                     av talkoarbete.
17231:                                                             Arbetsgruppen föreslog att den skattemässiga
17232:            Ämnar Regeringen under dessa för-             behandlingen skulle göras mer enhetlig genom
17233:         ändrade förhållanden vidta åtgärder för          en effektivering av stymingen. Samtidigt försök-
17234:         att ändra skattepraxis beträffande               te arbetsgruppen isin promemoria i belysning av
17235:         idrottsföreningars och ideella föreningars       rättspraxis fastställa vad som avses med talkoar-
17236:         talkoarbete?                                     bete och skattefri inkomst av sådant arbete. Man
17237:                                                          bör skilja mellan föreningens skattepliktiga in-
17238:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            komst av rörelse och dess personliga inkomst
17239: anföra följande:                                         som är fri från skatt. Gränsdragningen görs
17240:                                                          delvis med hjälp av samma kännetecken som
17241:    Finansministeriet tillsatte den 18 februari           används samt med iakttagande av omständighe-
17242: 1991 en arbetsgrupp med uppgift att utreda de            ter enligt vilka man kan avgöra huruvida det är
17243: problem som ansluter sig till den skattemässiga          fråga om personlig inkomst för föreningen eller
17244: behandlingen av frivilligt arbete som utförts till       för föreningens medlem.
17245: förmån för allmännyttiga samfund. I riksdagen               Utgåertde från det nya skattesystemet som
17246: hade även vid denna tidpunkt uppmärksamhet               träder i kraft vid ingången av 1993 förblir
17247: fasts särskilt vid de problem som hör ihop med           förutsättningama för skattefrihet för inkomst av
17248: medelsanskaffningen för idrottsföreningar, och           frivilligt arbete oförändrade. Enligt den nya
17249: vissa initiativ hade även tagits till ny lagstiftning.   lagen om skatt på inkomst är ett allmännyttigt
17250: 1 arbetsgruppen var utöver ministeriet även              samfund skattskyldigt för inkomst av närings-
17251: idrottscentralförbunden och skattestyrelsen re-          verksamhet, vilket begrepp har ersatt det nuva-
17252: presenterade.                                            rande begreppet för inkomst av rörelse. Ett
17253:    Till arbetsgruppens förfogande stod beskatt-          samfund är, liksom tidigare, skattskyldigt även
17254: ningsmaterial om frivilligt arbete från hela lan-        för inkomst av fastighet som använts för annat
17255: det. Utgående från detta materia! kunde konsta-          än allmännyttigt ändamål. Inkomst av närings-
17256: teras (FM 1991:24) att frivilligt arbete kan bestå       verksamhet beskattas emellertid annorlunda än
17257: av uppgifter av varierande kvalitet och kvantitet,       tidigare, dvs. med en proportionell skattesats på
17258: vilket även har lett till en brokig beskattnings-        25 %. Den skatteandel som kommunen och för-
17259: praxis. En del av det frivilliga arbete som mate-        samlingen uppbär av fastighetsinkomsten är li-
17260: rialet avsåg uppfyllde alla kännetecken för om-          kaså mindre än tidigare. Inkomst av virkesför-
17261: fattande affärsverksamhet. Eftersom även all~            säljning anses vara inkomst av fastighet och
17262: männyttiga samfund är skattskyldiga för in-              betraktas i sin helhet som kapitalinkomst, som
17263: komst av rörelse, saknades i dessa fall förutsätt-       beskattas enligt en skattesats på 25 %.
17264: ningar för befrielse från skatt. En del av arbets-          Det går inte att blanda sig i beskattningsprax-
17265: prestationema till förmån för samfunden hade             is genom åtgärder av regeringen. Det är inte
17266: krävt särskild yrkesskicklighet eller så hade arbe-      motiverat att beträffande inkomst av närings-
17267: tet utförts i ett permanent arbetsförhållande till       verksamhet som de allmännyttiga samfunden
17268: arbetsgivaren, i vilka fall det enligt lagen om          bedriver stadga om mer omfattande frihet från
17269: förskottsuppbörd var fråga om lön till den som           skatt än vad som gäller vid övrig näringsverk-
17270: utförde uppgiften, fastän lönen helt eller delvis        samhet, eftersom detta skulle förorsaka allvarlig
17271: kunde doneras till förmån för det allmännyttiga          konkurrensolägenhet för andra företagare. Det
17272:  samfundet. Arbetsgruppen ansåg dock att en del          är inte heller ändamålsenligt att blanda sig i den
17273:  av samfundens verksamhet kunde anses vara               skattemässiga behandlingen av lönema för det
17274:  sådant arbete, att inkomsten därav inte har varit       arbete som utförs av föreningsmedlemmar, efter-
17275:  inkomst av rörelse för samfundet och inte heller        som man härvid skulle möjliggöra missbruk.
17276:        Helsingforsden 30 december 1992
17277: 
17278:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
17279:                                                    1992 vp
17280: 
17281: Kirjallinen kysymys 645
17282: 
17283: 
17284: 
17285: 
17286:                                      Tykkyläinen: Kulutustavaroiden terveyshaittojen ennaltaehkäi-
17287:                                         systä
17288: 
17289: 
17290:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17291: 
17292:    Suomen Lääkärilehden numerossa 27/1992                luttajalla ei myöskään ole tarpeeksi tietoa kos-
17293: kirjoitetaan kulutustavaroiden kemiallisista vaa-        metiikassa käytettyjen aineiden myrkyllisyydes-
17294: roista mm. seuraavaa: "Kemikaaleja on kaik-              tä. Tuoterekisterin puuttuminen johtaa siihen,
17295: kiaan käytössä noin 300 000 ja ihminen on                että viranomaiset eivät tiedä, mitä aineita kos-
17296: päivittäin kosketuksissa noin 5 000 kemikaaliin.         metiikkatuotteissa käytetään.
17297: Kulutustavarat ovat tärkeimpiä kemikaalilähtei-             Turvallisuusvaatimusten ja kemiallisten ter-
17298: tä, ja niiden kulutus on kasvussa. Kuluttajien           veysriskien torjunnan suhteen kosmetiikan ja
17299: suojana Suomessa on paljon määräyksiä kulu-              muiden kulutustavaroiden tulisi olla rinnastetta-
17300: tustavaroiden kemiallisesta koostumuksesta.              vissa lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin. Suurin osa
17301: Kulutustavaroiden aiheuttamat terveyshaitat              kosmetiikassa ja muissa kulutustarvikkeissa
17302: voivat olla akuutteja myrkytyksiä, kemikaaliker-         käytetyistä kemiallisista aineista imeytyy ihon
17303: tymien aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia, ku-           läpi elimistöön ja aiheuttaa mahdollisesti ter-
17304: ten syöpä tai erilaisia iho-oireita, ja lääkärin olisi   veyshaittoja.
17305: käytännön työssään kyettävä tunnistamaan ne."               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17306:    Kuluttajaviraston selvitysten mukaan mm.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17307: kosmetiikan osalta on olemassa turvallisuusris-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17308: kejä. Kuluttajan on mahdoton tietää, minkälai-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17309: sia aineita kosmetiikkatuote sisältää, koska tuot-
17310: teen koostumusta ei ole pakko ilmoittaa päällys-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17311: merkinnöissä. Myös viranomaisvalvonta on vai-                   ryhtyä parantaakseen kuluttajansuojaa
17312: keaa, koska tuotteen koostumus ei ole tiedossa                  ja kansalaisten turvallisuutta kulutusta-
17313: eikä näin ollen tiedetä myöskään sitä, täyttääkö                varoihin, erityisesti kosmetiikkaan, liitty-
17314: tuote kosmetiikkasäännösten vaatimukset. Ku-                    vissä kemiallisissa terveysvaaroissa?
17315: 
17316:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
17317: 
17318:                                          Marja-Liisa Tykkyläinen
17319: 
17320: 
17321: 
17322: 
17323:  220051L
17324: 2                                         1992 vp -   KK 645
17325: 
17326: 
17327: 
17328: 
17329:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17330: 
17331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vilkkaan keskustelun kohteena, mm. parlamen-
17332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tissa.
17333: olette 25 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn              EY:n parlamentin käsittelyssä on parhaillaan
17334: kirjeenne ohella toimittanut jäljennöksen kan-        ehdotus neuvoston kuudenneksi direktiiviksi.
17335: sanedustaja Tykkyläisen kirjallisesta kysymyk-        Toteutuessaan se johtaisi kysymyksen johdanto-
17336: sestä n:o 645:                                        osassa esitetyn ongelman ainakin osittaiseen rat-
17337:                                                       kaisuun.
17338:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Ongelmana on toistaiseksi ollut ensinnäkin se,
17339:        ryhtyä parantaakseen kuluttajansuojaa          että sama kemiallinen aine voidaan kemialiisin
17340:        ja kansalaisten turvallisuutta kulutusta-      termein aivan korrektisti ilmoittaa usein hyvin-
17341:        varoihin, erityisesti kosmetiikkaan, liitty-   kin monella tavalla ja nimellä. Komission tulisi
17342:        vissä kemiallisissa terveysvaaroissa?          ehdotuksen mukaan laatia ensiksi luettelo aineis·
17343:                                                       ta, joita kosmeettisissa valmisteissa käytetään, ja
17344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämän selvityksen jälkeen komissio päättäisi ni-
17345: vasti seuraavaa:                                      mestä, jolla aine on myyntipäällyksessä ilmoitet-
17346:                                                       tava sekä aineen vaikutuksista, mahdollisista
17347:    Tuoteturvallisuuslain (914/86) 8 §:n mukaan        rajoituksista jms. Tämä olisi käytännössä var-
17348: elinkeinonharjoittajan on annettava valvonta-         maankin ainoa käyttökelpoinen ratkaisu, jota
17349: viranomaiselle lain noudattamisen kannalta tar-       kautta kuluttaja voi yksiselitteisesti tietää, mitä
17350: peelliset tiedot. Tämä koskee myös kosmetiik-         aineita valmisteessa on käytetty.
17351: kaa. Viranomaiset saavat siis tarvitessaan kaikki        Kauppa- ja teollisuusministeriö lähetti
17352: tarpeelliset tiedot myös markkinoilla olevien         4.6.1992 lausunnolle luonnoksen kosmetiikka-
17353: kosmeettisten valmisteiden koostumuksesta.            asetuksen ja siihen liittyvän ministeriön päätök-
17354:    Kuten kysymyksen johdannossa todetaan,             sen muuttamisesta. Asetusluonnos olisi edellyttä-
17355: kosmetiikan, kuten varmaankin kaikkien ihon,          nyt, että kosmeettisen valmisteen myynti- tai
17356: hengityselinten jne. kanssa kosketukseen joutu-       käyttöpäällyksessä on oltava luettelo valmisteen
17357: vien aineiden osalta on aina olemassa terveysris-     ainesosista. Kun EY:n ehdotus neuvoston direk-
17358: kejä. Samalla kun entisiä mahdollisia riskejä         tiivin muuttamiseksi oli annettu jo edellisen vuo-
17359: eliminoidaan, uusi tieto tuottaa uusia väitteitä ja   den alkupuolella, oli odotettavissa, että EY:n
17360: näyttöjä uusista riskeistä.                           direktiivi olisi ollut varsin pian käytettävissä
17361:    Suomessa on eräin poikkeuksin seurattu jo          Suomen säädöksiä uudistettaessa. Eräiden arvioi-
17362: pitemmän aikaa Euroopan yhteisössä (jäljempä-         den mukaan EY:n neuvoston direktiivi hyväksyt-
17363: nä EY) voimassa olevia sääntelyitä. Tämä on           täneen lopullisesti ensi vuoden kesään mennessä.
17364: osaltaan tehnyt mahdolliseksi sen, että olemme            Ainesosalistan laatiminen vain Suomen sään-
17365: voineet paremmin seurata myös tieteellistä kes-       nöksiä silmällä pitäen vaatisi huomattavaa tie-
17366: kustelua meillä voimassa olevien säännösten           teellistä asiantuntijapanostusta ja ilmeisesti
17367: kannalta. Jos olisimme menetelleet toisin, tämä       myös erillisrahoitusta. Tämän vuoksi on katsot-
17368: ei olisi ollut käytännössä mahdollista ainakaan       tu tarkoituksenmukaisemmaksi odottaa EY:ssä
17369: samassa laajuudessa kuin nyt.                         valmistelun alla olevan ratkaisun tuloksia ja
17370:    EY on tähän mennessä antanut kosmeettisista        pohtia sitten niiden soveltuvuutta Suomen lain-
17371: valmisteista viisi neuvoston ja 15 komission          säädäntöön.
17372: direktiiviä. Viimeksi mainittuihin sisältyy juuri         Asian kehittymistä seurataan siis varsin tark-
17373: pääasiassa teknistä adaptaatiota edeltävä varsin      kaan myös Suomessa. Hallitus on, niin pian kuin
17374: perinpohjainen tieteellinen selvitys aineiden omi-    se käytännössä on mahdollista, valmis ryhty-
17375: naisuuksista. Kosmetiikkakysymykset ovat              mään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin ky-
17376: EY:n instituutioissa olleet myös erinomaisen          symyksessä ja sen johdanto-osassa viitataan.
17377: 
17378:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
17379: 
17380:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
17381:                                             1992 vp -    KK 645                                            3
17382: 
17383: 
17384: 
17385:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
17386: 
17387:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ytterst livlig diskussion i EGs institutioner, bl.a.
17388: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise av           i parlamentet.
17389: den 25 november 1992 till vederbörande mediem               1 EG-parlamentet behandlas som bäst försla-
17390: av statsrådet översänt avskrift av föijande av           get till ett sjätte direktiv av rådet. Om förslaget
17391: riksdagsman Tykkyiäinen undertecknade spörs-             antas, leder detta till att det problem som fram-
17392: mål nr 645:                                              ställs i den inledande texten till spörsmålet åt-
17393:                                                          minstone delvis Iöses.
17394:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-            Problemet har tills vidare främst bestått i att
17395:         sikt att vidta för att förbättra konsu-          samma kemiska ämne med kemiska termer helt
17396:         mentskyddet och medborgarnas säkerhet            korrekt kan anges på många oiika sätt och med
17397:         när det gäller kemiska hälsorisker som är        många benämningar. Kommissionen borde en-
17398:         förknippade med konsumtionsvaror, sär-           Iigt förslaget först sammanställa en förteckning
17399:         skilt kosmetika?                                 över ämnen som används i kosmetiska preparat
17400:                                                          och därefter besluta om viiken benämning som
17401:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            skall användas för att ange ett ämne på försälj-
17402: anföra följande:                                         ningshöljet samt om ämnets verkningar, eventu-
17403:                                                          ella begränsningar osv. Det här vore säkert i
17404:    Enligt 8 § produktsäkerhetslagen (914/86)             praktiken den enda användbara lösningen för att
17405: skall en näringsidkare lämna tillsynsmyndighe-           konsumenten på ett entydigt sätt skall få veta
17406: ten de uppgifter som behövs för iakttagandet av          vilka ämnen som ingår i ett preparat.
17407: lagen. Detta gäller även kosmetika. Myndighe-               Handels- och industriministeriet sände
17408: terna får således vid behov alla nödvändiga              4.6.1992 för utlåtande ett utkast till ändring av
17409: uppgifter också om sammansättningen hos de               kosmetikförordningen och det ministeriebeslut
17410: kosmetiska preparat som finns på marknaden.              som hänför sig till denna. Enligt utkastet hade
17411:    Såsom i inledningen till spörsmålet konsta-           förordningen krävt att en förteckning över det
17412: teras, förekommer alltid hälsorisker i samband           kosmetiska preparatets beståndsdelar skall finnas
17413: med kosmetika, och säkerligen alla preparat              på dess försäljnings- eller brukshölje. Då EGs
17414: som kommer i kontakt med huden, andnings-                förslag till ändring av rådets direktiv hade lagts
17415: organen osv. Samtidigt som risker som tidigare           fram redan i början av föregående år, kunde man
17416: ansetts vara möjliga att eliminera, ger ny kun-          vänta sig att EG-direktivet inom kort skulle
17417: skap upphov till nya påståenden och bevis på             finnas till hands och kunna utnyttjas vid revide-
17418: nya risker.                                              ringen av de finska stadgandena. Enligt vissa
17419:    1 Finland har vi med vissa undantag redan en          uppskattningar kommer EG-rådets direktiv att
17420: längre tid föijt den regiering som gäller inom           godkännas slutgiitigt före sommaren nästa år.
17421: Europeiska gemenskapen (nedan EG). Detta har                Om en beståndsdelsförteckning skall sam-
17422: bidragit till att vi bättre har kunnat föija också       manställas enbart med avseende på finska stad-
17423: den vetenskapliga diskussionen mot bakgrunden            ganden, krävs en betydlig vetenskaplig insats av
17424: av de stadganden som gäller hos oss. Om vi hade          sakkunniga och uppenbarligen också särskild
17425:  gått till väga på något annat sätt, skulle detta inte   finansiering. Det har därför ansetts vara ända-
17426:  ha varit möjligt i praktiken, åtminstone inte i         måisenligare att invänta resultaten av det beslut
17427:  samma omfattning som nu.                                som är under beredning i EG och sedan övervä-
17428:     EG har hittills utfärdat fem direktiv av rådet       ga i viiken mån dessa är förenliga med den finska
17429:  och 15 direktiv av kommissionen angående kos-           lagstiftningen.
17430:  metiska preparat. 1 de sistnämnda ingår en                 Ärendets utveckling föijs alltså mycket nog-
17431:  synnerligen grundlig vetenskapiig redogöreise           grant också i Finland. Regeringen är beredd att
17432:  för preparatens egenskaper, i huvudsak som              så snart det i praktiken är möjligt vidta alla de
17433:  underlag till den tekniska adaptationen. Frågor         åtgärder som avses i spörsmålet och dess inied-
17434:  som rör kosmetika har också varit föremål för en        ning.
17435:       Helsingfors den 17 december 1992
17436: 
17437:                                                                              Minister Pertti Salolainen
17438:                                                 1992 vp
17439: 
17440: Kirjallinen kysymys 646
17441: 
17442: 
17443: 
17444:                                    J. Roos ym.: Moottoriteiden rakentamisesta
17445: 
17446: 
17447:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17448: 
17449:    Nykyisen liikenneministerin aikana tehtyjä         yhä suurempaan tasapainottomuuteen: moot-
17450: ratkaisuja nopeusrajoitusten tiukentamisesta on       toritieinvestoinnit lisäävät autoistumista ja au-
17451: pidettävä myönteisenä ilmiönä. Samoin on pan-         toistumisesta seuraa vaatimus uusista mootto-
17452: tava merkille liikenneministerin pidättyvä suh-       riteistä.
17453: tautuminen moottoriteihin. Ministerin näke-              Toisaalta sellaista rakenteellista yhteistoimin-
17454: myksiä varjostaa käytännön tasolla kuitenkin se,      taa, jossa suunnittelua siirrettäisiin moottoritei-
17455: ettei moottoriteiden rakentamiselle näy loppua.       densijasta rautateiden ja tieliikenteen yhteistyö-
17456: Tielaitos näyttää elävän omaa elämäänsä vastaa-       hön, on vaikea toteuttaa pääkaupungin ulko-
17457: van ministerin liikennepoliittisista linjanvedoista   puolella. Esimerkiksi liitäntäliikennettä voitai-
17458: riippumatta.                                          siin suunnitella erikoisnopeiden junien aikakaut-
17459:    Liikenneministeriössä ei ole riittävässä mää-      ta varten. Rautateiden varsille maaseutukeskuk-
17460: rin otettu huomioon sitä, että Suomen liikenne-       sien liikenteellisiin solmukohtiin tulisi määrätie-
17461: politiikan käytäntö ei vastaa Toisen parlamen-        toisesti suunnitella syöttöliikenneasemia pysä-
17462: taarisen liikennekomitean mietinnön Liikenne          köintialueineen. Näin tarjottaisiin kilpailukykyi-
17463: 2000 suuntaviivoja.                                   nen vaihtoehto oman auton käytölle. Tällaisilla
17464:    Tielaitokselle on ominaista, ettei se ole kiin-    esimerkinomaisilla ratkaisuilla kyettäisiin ar-
17465: nostunut liikenteen kokonaisvaltaisesta kehittä-      viomme mukaan vähentämään henkilöautoitua
17466: misestä. Sen sijaan se pyrkii joko lisäämään          ja taitettaisiin kärki tuhoisalta moottoritie -
17467: osuuttaan tai pitämään sen entisellään. Tielai-       enemmän autoja- uusi moottoritie -kierteeltä.
17468: toksen tavoitteeksi muodostuu tieliikenteen kas-      Kestävän kehityksen periaatteita noudatettaisiin
17469: vattaminen sen sijaan, että liikennettä ja tiestöä    käytännössä.
17470: kehitettäisiin ympäristönsuojelun ja kestävän             Monet tieyhteydet vaativat korjaamista ja
17471: kehityksen eli yhteiskunnallisen kokonaisedun         perusteellista saneerausta, mutta eivät uusia
17472: hyväksi.                                              moottoriteitä. Olemassa olevan tiestön korjaa-
17473:    Liikenteen osuus maamme öljynkulutuksesta          mattajättäminenjohtaa päättelemään, että näin
17474: on lähes puolet. Autojen lisääntyminen lisää          saavutetaan taktisia etuja moottoriteiden raken-
17475: typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Moottori-      tamisen puolesta. Moottoritietä voidaan puolus-
17476: tiet ja autoistuminen lisäävät näin myös ympä-        taa turvallisuusnäkökohdalla. Liikenteen koko-
17477: ristöllistä ja terveydellistä turvattomuutta. Li-     naisvaltaisen turvallisuuden heikkenemisestä,
17478: säksi se on ristiriidassa Suomen hyväksymän           saasteongelmista, kuten metsätuhoista jne., ei
17479: Sofian julistuksen ja ns. Brundtlandin komitean       sen sijaan puhuta.
17480: vaatimuksen kanssa. Parlamentaarisen liikenne-           Esimerkkinä mainitsemme valtatien n:o 1,
17481: komitean mietintö ei myöskään tue tällaista           jossa liikennemäärät välillä Lohjanharju-Pai-
17482: kehitystä.                                            mio eivät riitä täyttämään edes niitä kriteereitä,
17483:     Moottoriteiden rakentamisen ja hoidon mää-        joita tielaitos itse moottoriteiden rakentamiseksi
17484: rärahat ovat tiepiireissä merkinneet muun ties-       on asettanut. Tielaitoksen vuonna 1989 laatima
17485: tön, esimerkiksi vanhojen kantateiden, liiken-        Tie 2010 -ohjelma ennustaa liikenteen kasvuksi
17486: nöintitason ja liikenneturvallisuuden laskua.         35 prosenttia. Asioita tutkittaessa ovat valtatien
17487:  Olemassa olevan tiestön korjaamisen lykkäänty-       n:o 1 eri osien kasvuennusteet toistuvasti hät-
17488: minen johtuu pääasiassa uusista tieinvestoin-         kähdyttäneet: kasvuksi on arvioitu lähes poik-
17489: neista, erityisesti moottoritietöistä.                keuksetta yli 50 prosenttia, joskus jopa paljon
17490:    Yleisesti myönnetään, että autoistuminen on        enemmän. Kuitenkin laajan käsittelyn läpikäy-
17491: jo nykyisellään ympäristöongelma. Vielä pa-           nyt Tie 2010 -ohjelma samoin kuin tielaitoksen
17492:  hempaa on, että moottoritiehankkeet johtavat         pääjohtajan vakuuttelu edellyttävät enintään 35
17493: 
17494: 22005JL
17495: 2                                         1992 vp -   KK 646
17496: 
17497: prosentin kasvuennusteen käyttöä. Usein myös          väylä tuhoaisi luonnonsuojelullisia ja kulttuuri-
17498: kasvun laskemisen pohjana käytetyt liikenne-          historiallisia kohteita. Esimerkiksi Lohjan kun-
17499: määrät näyttävät liian suurilta.                      nassa sijaitseva sekä luonnon- että kulttuurihis-
17500:    Käsittelemme yleistilannetta erikoistapauk-        toriallinen arvokohde, Karnaisten alue, jää
17501: sen valossa. Kyseessä on Lohjanharju-Turku-           moottoritiehankkeen murskaamaksi. Salon seu-
17502: moottoritiehanke. Havainnollistamme liiken-           dulla on yleissuunnitelmaan hyväksytty ratkai-
17503: teen kasvuennusteen merkitystä käytännön esi-         su, jossa vuosisatojen aikana muotoutunut kult-
17504: merkillä:                                             tuurimaisema tuhoutuu lopullisesti. Lisäksi näil-
17505:    Valtatien n:o 1 välin Paimio-Muuria yleis-         lä alueilla vaarannetaan pohjoisilla äärialueil-
17506: suunnitelma on hyväksytty. Yleissuunnitelmassa        laan eläviä !ehtoja. Halikossa moottoritiehen
17507: ennustettiin vuoden 2010 keskimääräiseksi vuo-        liitetään yhdystie,joka tulee käytännöllisesti kat-
17508: rokausiliikenteeksi Muuriassa 10 100 ja Paimios-      soen pilaamaan perinnemaiseman ja arkeologi-
17509: sa 13 600 autoa, kun käytössä oli yli 50 prosentin    sesti ainutlaatuisen rautakautisen satamapaikan,
17510: kasvuarvio. Jos sen sijaan nämä ennusteet laske-      kuuluisan Rikalan. Museovirasto vastustaa tätä
17511: taan silloisista liikennemääristä 35 prosentin        hanketta hyvin päättäväisesti.
17512: kasvuennusteelia ja näin saaduista luvuista vä-           Tielaitos haluaa jatkaa moottoritietä Pai-
17513: hennetään vanhalle tieuralle jäävän liikenteen        miosta Muuriaan ja edelleen kohti Lohjanharjua
17514: määrä, päädytään suunnilleen seuraaviin liiken-       arveluttavin perustein. Luonnonsuojelujärjestö-
17515: nemääriin: Muuria 8 200 ja Paimio 9 900 autoa         jen tutkimusraportissa esitetään perustellusti,
17516: vuorokaudessa. Näistä luvuista on kuitenkin           että valtatien n:o 1 nykyiselle uralle on tehtävissä
17517: vielä vähennettävä - yleissuunnitelmassa ole-         nykyaikaiset liikennevaatimukset täyttävä tie
17518: vien perusteluiden mukaisesti -         rantaradan    suhteellisen vähäisin kustannuksin. Tiekysymys
17519: nopeutuvan junaliikenteen osuus. Vaikka eri-          Helsingin ja Turun välillä olisi mahdollista rat-
17520: koisnopeiden junien merkitys on käsityksemme          kaista nopeasti pitkälle näköpiirissä olevaa tule-
17521: mukaan aliarvioitu, liikenne-ennusteeksi saa-         vaisuutta varten.
17522: daan: Muuria 7 500 ja Paimio 9 100 autoa, ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17523: tielaitos on moottoriteiden rakentamiskriteeriksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17524: määritellyt 10 000 autoa vuorokaudessa.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17525:     Siitä huolimatta, että tieviranomaisten lasken-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17526: taperusteet näyttävät vääriltä, emme varsinaises-
17527: ti kiistele ennusteista ja arvioista. Laman aikana               Ollaanko liikenneministeriössä tietoi-
17528: ne ovat muutenkin häilyviä. Päähuomio tulee                   sia Suomen tekemien kansainvälisten so-
17529: asettaa kysymykseen, mitä tehdä, jotta kehityk-               pimusten ja moottoritiehankkeiden välil-
17530: sen suuntaa kyettäisiin muuttamaan ja autoistu-               lä vallitsevasta ristiriidasta, joka ilmenee
17531: misen kasvu pysähtymään tai mieluimmin kään-                  siten, että moottoritiekustannukset vah-
17532: tymään laskuun.                                               vistavat henkilöautojen määrän kasvua
17533:    Nykyinen valtatie n:o 1 on ajoittain tukkoi-               ja lisääntyviä ympäristöongelmia, ja
17534: nen eikä vastaa Turun ja Helsingin väliltä edel-                 onko liikenneministeriö tietoinen siitä
17535: lytettävää liikenteellistä tasoa. Tämä johtuu sii-            ympäristölle tuhoisasta vaikutuksesta,
17536: tä, että tie on kapea. Ohittamismahdollisuudet                joka uudelle uralle suunnitellun valtatien
17537: ovat tästä syystä vaikeat. Tiellä tapahtuu keski-             n:o 1moottoritieksi rakentamiseen liittyy,
17538: määräistä enemmän onnettomuuksia. Mahdolli-                   ja
17539: suudet tien olennaiseen parantamiseen ovat kui-                  onko liikenneministeriö kiinnittänyt
17540: tenkin olemassa. Vaihtoehtojen joukossa on                    huomiota siihen, että uuden moottoritien
17541: mm. tien leventäminen moottoriliikennetietä                   rakentaminen voitaisiin välttää valtatien
17542: vastaavaksi nelikaistaiseksi tieksi, jossa myös               n:o 1 kaltaisessa tapauksessa olemassa
17543: hidas liikenne olisi sallittu.                                olevan tien suhteellisen halvalla ja no-
17544:     Uudelle uralle rakennettava moottoritie on                peasti toteutettavalla korjauksella?
17545: kustannuksiltaan moninkertainen. Moottori-
17546: 
17547:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
17548: 
17549:           Jukka Roos                     Heikki Rinne                   Maija Rask
17550:           Erkki Tuomioja                 Eva Biaudet                    Esko Seppänen
17551:           Tarja Kautto                   Riitta Myller                  Heidi Hautala
17552:           Matti Vanhanen                 Kyösti Virrankoski             Maria Kaisa Aula
17553:                    Virpa Puisto                                Heli Astala
17554:                                           1992 vp -   KK 646                                           3
17555: 
17556: 
17557: 
17558: 
17559:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17560: 
17561:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa        sion pöytäkiijoissa päätettyihin ilmaan joutu-
17562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vien kokonaispäästöjen vähentämistavoitteisiin.
17563: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Kansainväliset sopimukset koskevat päästöjä
17564: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka            yleisesti, eivät erikseen liikennejäijestelmiä, ku-
17565: Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ten tieliikennettä tai moottoriteitä. Sitä, miten
17566: sen n:o 646:                                          liikennesektorilla parhaiten voidaan toteuttaa
17567:                                                       näissä sopimuksissa asetettuja vaatimuksia, sel-
17568:           Ollaanko liikenneministeriössä tietoi-      vitetään parhaillaan. Nämä selvitykset kohdistu-
17569:        sia Suomen tekemien kansainvälisten so-        vat myös yhdyskuntarakenteen ja eri liikennejär-
17570:        pimusten ja moottoritiehankkeiden välil-       jestelmien väliseen yhteistyöhön ja sen suunnitte-
17571:        lä vallitsevasta ristiriidasta, joka ilmenee   luun.
17572:        siten, että moottoritiekustannukset vah-           Tieliikenteen aiheuttamien terveydelle haital-
17573:        vistavat henkilöautojen määrän kasvua          listen pakokaasupäästöjen määrät tulevat joka
17574:        ja lisääntyviä ympäristöongelmia, ja           tapauksessa huomattavasti pienenemään tiuken-
17575:           onko liikenneministeriö tietoinen siitä     tuvien pakokaasumääräysten takia, liikenteen
17576:        ympäristölle tuhoisasta vaikutuksesta,         mahdollisesta kasvusta huolimatta.
17577:        joka uudelle uralle suunnitellun valtatien         Tiehallitus on laatinut vuoteen 2010 asti ulot-
17578:        n:o 1moottoritieksi rakentamiseen liittyy,     tuvan valtatieverkon kehittämissuunnitelman.
17579:        ja                                             Työssä tarkistettiin valtatieverkon laajuus ja
17580:           onko liikenneministeriö kiinnittänyt        määriteltiin sille laatutavoitteet. Liikenneminis-
17581:        huomiota siihen, että uuden moottoritien       teriö teki 2.12.1992 päätöksen valtatieverkon
17582:        rakentaminen voitaisiin välttää valtatien      laajuudesta ja hyväksyi sen keskeiset laatutavoit-
17583:        n:o 1 kaltaisessa tapauksessa olemassa         teet, mutta ei ottanut tässä yhteydessä kantaa
17584:        olevan tien suhteellisen halvalla ja no-       yksittäisiin hankkeisiin.
17585:        peasti toteutettavalla koijauksella?               Moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden ra-
17586:                                                       kentamiseen turvaudutaan vain niissä tapauksis-
17587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa, joissa nykyisen tien liikenteenvälityskykyä ei
17588: vasti seuraavaa:                                      muilla keinoin kyetä turvaamaan. Moottoritien
17589:                                                       rakentamisen ohjeelliset raja-arvot, keskimää-
17590:    Tieliikenteen kasvu johtuu etupäässä talou-        räinen liikenne yli 12 000 ajoneuvoa vuorokau-
17591: den kehittymisestä sekä ihmisten ja tavaroiden        dessa ja moottoritielle siirtyvän liikenteen määrä
17592: lisääntyneestä liikkumisesta. Moottoriteiden ra-      noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, kestävät
17593: kentamistarve vilkkaimmille yhteysväleille joh-       hyvin kansainvälisen vertailun. Ehtona mootto-
17594: tuu tästä.                                            riväylälle Suomessa on myös se, että sitä tarvi-
17595:    Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä voidaan         taan kohtalaisen pitkällä yhteysvälillä.
17596: lähinnä vain kaupunkitaajamissa vaikuttaa liik-           Eduskunta päättää talousarvioissa moottori-
17597: kumistarpeeseen ja henkilöauton käyttöön.             teiden rakentamisesta hankekohtaisesti. Yhtään
17598: Joukkoliikenteen tuella pyritään turvaamaan           moottoritietä ei rakenneta liikenneministeriön
17599: joukkoliikennettä, vaikka matkustajamäärät            eikä tiehallituksen päätöksellä. Hankkeista on
17600: ovat pieniäkin. Maaseudulla asutus on yleensä         laadittava tätä ennen erilaisia suunnitelmia tien
17601: niin harvaa ja etäisyydet pitkiä, ettei auton         tekemistä ja kuntien maankäyttösuunnitelmia
17602: käytölle ole realistisia vaihtoehtoja. Vaihtoehto-    varten. Kaikki nämä suunnitelmat ja selvitykset
17603: ja on kuitenkin tutkittu tielaitoksen ja Valtion-     tehdään yhteistyössä kuntien, kaava- ja ympäris-
17604: rautateiden yhteistyönä. Sen tuloksena on val-        töviranomaisten kanssa.
17605: mistunut näiden liikennemuotojen yhteistyösel-            Valtatien n:o 1 rakentamista moottoritieksi
17606: vitys, jossa yhtenä asiana on yhteisterminaalien      on tutkittu useiden vuosien ajan. Valmistumassa
17607: käyttömahdollisuus.                                   on mm. yleissuunnitelma välille Lohjanhaiju-
17608:    Suomi on sitoutunut Euroopan talouskomis-          Karnainen-Lahnajärvi. Väli Karnainen-Lah-
17609: 4                                        1992 vp -   KK 646
17610: 
17611: najärvi suunnitellaan YVA-prosessin mukaan.          nämä sopimukset vaativat liikenteessä, selvite-
17612: Yleissuunnitelmat on tehty paljolti kuntien toi-     tään koko ajan sekä tehdään aikanaan tarvitta-
17613: vomuksesta niiden maankäytön suunnittelun            vat päätökset myös liikenteen osalta. Valtatien
17614: pohjaksi. Suunnittelua on tarkoitus jatkaa pe-       n:o 1 osalta liikenneministeriö korostaa, että
17615: rusteellisella selvityksellä mahdollista toimenpi-   uuden erillisen väylän suunnittelu tehdään lähi-
17616: depäätöstä varten. Selvityksessä olisivat mukana     aikoina eduskunnan käsiteltäväksi tulevan uu-
17617: tielaitoksen lisäksi eri osapuolten edustajat, ku-   den ympäristövaikutusten arviointimenettelyä
17618: ten Valtionrautatiet, ympäristöministeriö, liiken-   koskevan lain mukaisesti. Liikenneministeriöllä
17619: neministeriö, kunnat jne. Tieliikenteen osalta       ja tielaitoksella on koko ajan ollut, mikäli edus-
17620: huomioon otetaan mm. kansainväliset yhteydet         kunta myöntää hankkeelle tarvittavan määrära-
17621: (Turku-Helsinki-Pietari) sekä muut liikenne-         han, tarkoituksena sitä ennen parantaa valta-
17622: muodot (esim. nopeat junayhteydet).                  tietä n:o 1 nykyisellä paikallaan Lohjanharjun-
17623:    Kaiken kaikkiaan liikenneministeriö toteaa,       Salon välillä niin, että uuden mahdollisen moot-
17624: että Suomen tekemät ilmaan joutuvia päästöjä         toriväylän rakentamistarve siirtyy ensi vuositu-
17625: koskevat kansainväliset sopimukset ovat -            hannen puolelle.
17626: luonnollisesti- ministeriön tiedossa ja sitä, mitä
17627:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
17628: 
17629:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
17630:                                           1992 vp- KK 646                                              5
17631: 
17632: 
17633: 
17634: 
17635:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17636: 
17637:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en minskning av de totala utsläppen i luft som
17638: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          fastslagits i Europas ekonomiska kommissio-
17639: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       nens protokoll. De intemationella avtalen avser
17640: dagsman Jukka Roos m.fl. undertecknade spörs-         utsläpp i allmänhet, inte särskilt i trafiksystem,
17641: mål nr 646:                                           t.ex. vägtrafik eller motorvägar. Som bäst utreds
17642:                                                       hur man inom trafiksektom bäst kan uppfylla de
17643:            År man vid trafikministeriet medveten      krav som ställs i dessa avtal. Utredningarna
17644:        om att det mellan de intemationella avtal      omfattar även samarbete mellan samhällsstruk-
17645:        som Finland ingår och motorvägsprojek-         turen och olika trafiksystem och planering av
17646:        ten råder en konflikt som kommer fram          samarbetet.
17647:        genom att motorvägskostnadema be-                 Mängdema hälsofarliga avgasutsläpp i trafi-
17648:        kräftar en ökning av antalet personbilar       ken kommer, trots en eventuell ökning av trafi-
17649:        och miljöproblemen, och                        ken, i varje fall att minska märkbart på grund av
17650:            är trafikministeriet medvetet om de        att avgasbestämmelsema blir allt strängare.
17651:        förödande miljökonsekvensema av den               Vägstyrelsen har gjort upp en pian för utveck-
17652:        planerade ombyggnaden av riksväg nr 1          landet av riksvägnätet fram tili år 2010. I planen
17653:        tili motorväg i ett nytt spår, och             granskas riksvägnätets omfattning och uppställs
17654:            har trafikministeriet beaktat att när      mål för kvaliteten. Trafikministeriet fattade den
17655:        det gäller en sådan väg som riksväg nr 1       2 december 1992 ett beslut om riksvägnätets
17656:        kan byggandet av en ny motorväg undvi-         omfattning och godkände de centrala kvalitets-
17657:        kas genom en relativt biliig och snabbt        målen i planen, men tog inte i detta sammanhang
17658:        genomförbar reparation av den väg som          ställning tili enskilda projekt.
17659:        redan existerar?                                  Byggande av motorvägar och motortrafikle-
17660:                                                       der tillgrips endast i sådana fall där den nuvaran-
17661:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de vägens trafikkapacitet inte kan säkerställas på
17662: anföra följande:                                      något annat sätt. De riktgivande gränsvärdena
17663:                                                       för byggande av motorvägar, genomsnittlig tra-
17664:    Ökningen av vägtrafiken beror främst på den        fik fler än 12 000 fordon per dygn och mängden
17665: ekonomiska utvecklingen och den ökade rörlig-         trafik som överflyttas tili motorväg ca 10 000
17666: heten bland människor och varor. Detta föranle-       fordon per dygn, står sig väl i en intemationell
17667: der behovet av att bygga motorvägar på de             jämförelse. Ett krav som ställs på motorleder i
17668: livligaste förbindelsesträckoma. Genom att ut-        Finland är också att de skall behövas på tämli-
17669: veckla samhällsstrukturen är det i första hand        gen långa förbindelsesträckor.
17670: endast i stadstätorter möjligt att påverka rörelse-      Riksdagen beslutar i budgeten projektvis om
17671: behovet och användningen av personbilar. Ge-          byggandet av motorvägar. Inte en enda motor-
17672: nom kollektivtrafikstödet strävar man tili att        väg byggs genom beslut av trafikministeriet eller
17673: trygga den kollektiva trafiken även om passage-       vägstyrelsen. Dessförinnan skall olika planer för
17674: rarmängdema är små. På landsbygden är bosätt-         vägbygget och kommunernas markanvändning
17675: ningen i allmänhet så gles och avstånden så långa     uppgöras för projekten. Alla dessa planer och
17676: att det inte finns några realistiska altemativ tili   utredningar görs i samarbete med kommunerna,
17677: att använda bil. Alternativen har dock under-         pian- och miljömyndigheterna.
17678: sökts i samarbete mellan vägverket och Stats-            Möjlighetema att bygga om riksväg nr 1 tili
17679: jämvägarna. Som ett resultat av samarbetet har        motorväg har undersökts i flera års tid. En
17680: gjorts en utredning om samarbete mellan vägver-       utredningsplan för sträckan Lojoåsen-Kar-
17681: kets och Statsjämvägarnas transportsätt, där ett      nais-Lahnajärvi håller på att bli färdig. Sträck-
17682: altemativ är möjligheten att använda gemen-           an Kamais-Lahnajärvi planeras enligt proces-
17683: samma terminaler.                                     sen för miljökonsekvensbedömning. Utrednings-
17684:     Finland har förbundit sig att uppnå de mål för    planema har i stor utsträckning utgående från
17685: 6                                          1992 vp -   KK 646
17686: 
17687: kommunernas önskemål utarbetats till grund för         ständigt utredningar om vad dessa avtal kräver i
17688: planeringen av deras markanvändning. Avsikten          trafiken. Behövliga beslut kommer småningom
17689: är att planeringen skall fortsättas med en grund-      också att fattas i fråga om trafiken. När det
17690: lig utredning som tar sikte på ett eventuellt          gäller riksväg nr 1 framhåller trafikministeriet
17691: åtgärdsbeslut. Utom vägverket är det meningen          att en ny separat led planeras i enlighet med en
17692: att företrädare för olika parter, t.ex. Statsjärnvä-   ny lag om förfarandet vid miljökonsekvens-
17693: garna, miljöministeriet, trafikministeriet, kom-       bedömning som inom den närmaste framtiden
17694: munerna osv. skall deltai utredningen. När det         kommer att behandlas av riksdagen. Trafik-
17695: gäller vägtrafiken beaktas bl.a. internationella       ministeriet och vägverket har hela tiden haft för
17696: förbindelser (Åbo-Helsingfors-S:t Peters-              avsikt att, såvida riksdagen beviljar det anslag
17697: burg) samt andra transportsätt (t.ex. snabba           som behövs för projektet, dessförinnan förbättra
17698: tågförbindelser).                                      riksväg nr 1 på dess nuvarande plats mellan
17699:    Sammanfattningsvis konstaterar trafikminis-         Lojoåsen och Salo så att det eventuella behovet
17700: teriet att man vid ministeriet - givetvis - är         av en ny trafikled skjuts fram till nästa årtu-
17701: medveten om de internationella avtal som Fin-          sende.
17702: land ingår om utsläpp i luft och det pågår
17703:      Helsingforsden 23 december 1992
17704: 
17705:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
17706:                                                1992 vp
17707: 
17708: Kirjallinen kysymys 647
17709: 
17710: 
17711: 
17712: 
17713:                                   Laitinen ym.: Junaliikenteen turvaamisesta Keski-Suomessa
17714: 
17715: 
17716: 
17717:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17718: 
17719:    Lehtitietojen mukaan junaliikenne loppuu          on vääränsuuntainen toimenpide ja lisää painei-
17720: mm. Keuruun ja Haapamäen asemilta, jos VR:n          ta yksityisautoiluun. Tästä kärsivät sekä vähä-
17721: supistamissuunnitelmat toteutuvat. VR on jo          osaiset ihmiset että ympäristö.
17722: päättänyt Jyväskylän-Haapamäen-Tampe-                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17723: reen aamujunan lakkauttamisesta ensi vuoden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17724: alusta lukien. Lehtitietojen mukaan VR on esit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17725: tänyt lisäsupistuksia samalla linjalla sekä Jyväs-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17726: kylä-Seinäjoki-linjalla. Nämä uudet supistuk-
17727: set toteutettaisiin toukokuussa 1993.                          Aikooko Hallitus sallia sen, että VR:n
17728:    Supistukset merkitsevät Keuruun aseman täy-              suunnitelmat junaliikenteen lopettami-
17729: dellistä hiljentymistä ja Haapamäen aseman jää-             seksi Keski-Suomessa toteutetaan, vai
17730: mistä yhdenjunavuoron seisakkeeksi. Keskisuo-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17731: malaisten ihmisten liikennepalveluiden kannalta             siin junaliikenteen jatkuvuuden turvaa-
17732: suunnitelmien toteuttaminen olisi katastrofi. Lii-          miseksi?
17733: kennepoliittisesti junaliikenteen kurjistaminen
17734: 
17735:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
17736: 
17737:           Reijo Laitinen                 Reijo Lindroos                Pekka Leppänen
17738:           Eila Rimmi                     Marja-Leena Viljamaa          Matti Lahtinen
17739: 
17740: 
17741: 
17742: 
17743: 220051L
17744: 2                                        1992 vp -   KK 647
17745: 
17746: 
17747: 
17748: 
17749:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17750: 
17751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       listavat päivittäiset matkat Tampereelle ja Hel-
17752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sinkiin sekä päinvastoin.
17753: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Jyväskylän ja Haapamäen välisellä rataosalla
17754: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-      matkustajamäärä oli syyskuun lipputilaston
17755: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mukaan 6 200 matkustajaa kuukaudessa. Rata-
17756: n:o 647:                                             osalla kulkee 7 junaa vuorokaudessa ja korvaa-
17757:                                                      vaa liikennettä hoidetaan 4 bussivuorolla. Kes-
17758:           Aikooko Hallitus sallia sen, että VR:n     kimääräinen matkustajamäärä vuoroa kohti
17759:        suunnitelmat junaliikenteen lopettami-        on 22. Korvaavaa liikennettä on mahdollista
17760:        seksi Keski-Suomessa toteutetaan, vai         laajentaa junien lakattua kulkemasta. Haapa-
17761:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       mäen ympäristössä on Valtionrautateiden ja
17762:        siin junaliikenteen jatkuvuuden turvaa-       kuntien yhteistoimin kampanjoitu matkustuksen
17763:        miseksi?                                      lisäämiseksi, mutta matkustajamäärät eivät ole
17764:                                                      kasvaneet.
17765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Korvausmäärärahojen leikkausten lisäksi
17766: vasti seuraavaa:                                     vuoden 1993 talousarvioesityksessä on supistettu
17767:                                                      perusradanpidon määrärahoja. Vuonna 1992
17768:     Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle      säästötoimista huolimatta varoja kuluu noin
17769: 1993 on supistettu Valtionrautateille maksetta-      1 010 milj. markkaa. Vuodelle 1993 on käytettä-
17770: vaa matkustajatukea 330 milj. markasta 245           vissä 961 milj. markkaa eli noin 5% vähemmän
17771: milj. markkaan eli 85 milj. markkaa vuoteen          kuin kuluvana vuonna.
17772: 1992 verrattuna. Valtionrautatiet on karsinut            Valtionrautatiet pitää tärkeänä, että valtio-
17773: käyttömenoja jo usean vuoden aikana, joten           vallan ja liikelaitoksen välillä tehtäisiin sopimus,
17774: liikenteen ylläpidossa ei ole enää saavutettavissa   joka sisältäisi useamman vuoden ajalle asetetta-
17775: säästöjä, ellei joidenkin vähäliikenteisten rata-    vat palvelutavoitteet ja päätökset rataverkon
17776: osien kannattamatonta henkilöliikennettä koko-       laajuudesta sekä valtion rahoituksesta rataan ja
17777: naan supisteta. Tämän vuoksi joudutaan lak-          valtion palveluostoihin, jolla joukkoliikenteen
17778: kauttamaan yhdeksän junavuoroa jo vuoden             tarjonta turvattaisiin. Tällaisesta sopimuksesta
17779: 1993 alussa ja lisäsupistuksia suunnitellaan         on liikenneministeriön ja Valtionrautateiden vä-
17780: 23.5.1993 sekä 16.8.1993 lukien.                     lillä käyty alustavia keskusteluja.
17781:     Rataosalla Jyväskylä-Haapamäki loppuisi              Liikenteen lakkautuksista vuoden 1993 osalta
17782: henkilöliikenne toukokuun lopussa. Sen sijaan        tehdään lopulliset päätökset sen jälkeen, kun
17783: Haapamäelle jää välille Tampere-Haapa-               eduskunta on käsitellyt vuoden 1993 talousar-
17784: mäki-Seinäjoki kaksi junaparia, jotka mahdol-        vion.
17785:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
17786: 
17787:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
17788:                                           1992 vp -    KK 647                                          3
17789: 
17790: 
17791: 
17792: 
17793:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17794: 
17795:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              På bansträckan mellan Jyväskylä och Haapa-
17796: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          mäki var antalet passagerare 6 200 passagerare
17797: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       per månad enligt biljettstatistik i september. På
17798: dagsman Reijo Laitinen m.fl. undertecknade            bansträckan trafikerar 7 tåg i dygnet och ersät-
17799: spörsmål nr 647:                                      tande trafik sköts med 4 bussturer. Antalet
17800:           Skall Regeringen tillåta förverkligan-      passagerare i medeltal per tur är 22. Det är
17801:        det av Statsjärnvägarnas planer på att         möjligt att utvidga den ersättande trafiken efter
17802:        nedlägga tågtrafik i mellersta Finland         det att tågen inte längre trafikerar. 1 Haapamä-
17803:        eller                                          kinejden har Statsjärnvägarna och kommunerna
17804:           skall Regeringen vidta åtgärder för att     fört en gemensam kampanj för att öka resandet
17805:        trygga tågtrafikens fortbestånd?               men antalet passagerare har inte ökat.
17806:                                                          1 budgetpropositionen för 1993 har förutom
17807:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ersättningsanslagen också anslagen för grund-
17808: anföra följande:                                      banunderhåll minskat. År 1992 används medel
17809:                                                       för cirka 1 010 miljoner mark trots sparåtgärder.
17810:    1 regeringens budgetproposition för 1993 har       År 1993 står tili förfogande 961 miljoner mark,
17811: passagerarstödet för Statsjärnvägarna sjunkit         dvs. ungefår 5 % mindre än under det pågående
17812: från 330 miljoner mark tili 245 miljoner mark,        året.
17813: dvs. med 85 miljoner mark i jämförelse med               Statsjärnvägarna anser det viktigt att det
17814: 1992. Statsjärnvägarna har gallrat sina utgifter      skulle ingås ett avtal mellan statsmakten och
17815: redan under flera år vilket betyder att det inte      affårsföretaget som innehöll en flera år omfat-
17816: längre går att spara i trafikunderhåll ifall olön-    tande målsättning beträffande service och beslut
17817: sam persontrafik inte helt och hållet läggs ner på    om bannätets omfång samt om statens finansie-
17818: vissa mindre trafikerade bansträckor. Därför          ring av hanan och om statens inköp av service,
17819: måste nio tågturer läggas ner redan i början av       som tryggade utbudet av kollektivtrafik. Det har
17820: 1993 och flera nedläggningar skall verkställas        förts preliminära diskussioner angående ett så-
17821: fr.o.m. den 23 maj 1993 och den 16 augusti 1993.      dant avtal mellan trafikministeriet och Statsjärn-
17822:    På bansträckan mellan Jyväskylä och Haapa-         vägarna.
17823: mäki skulle persontrafiken ta slut i slutet av maj.      Slutgiltiga beslut angående nedläggningar av
17824: 1 Haapamäki förblir däremot två tågpar i trafik       trafik under 1993 fattas efter det att riksdagen
17825: mellan Tammerfors-Haapamäki-Seinäjoki,                har behandlat budgetpropositionen för 1993.
17826: vilka möjliggör dagliga resor tili Tammerfors
17827: och Helsingfors och vice versa.
17828: 
17829:      Helsingforsden 30 december 1992
17830: 
17831:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
17832:                                                  1992 vp
17833: 
17834: Kirjallinen kysymys 648
17835: 
17836: 
17837: 
17838: 
17839:                                     Laakkonen ym.: Valtion säästötoimien kohdistumisesta sotilassoit-
17840:                                        tokuntiin
17841: 
17842: 
17843:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17844: 
17845:    Puolustusministeriön selvitysosaston 2.11.1992      sijaitseva Sotilasmusiikkikoulu on säilytettävä,
17846: julkistamassa kehitys- ja saneerausohjelmassa jou-     ja sitä on edelleen kehitettävä.
17847: tuu sotilassoittokuntaverkosto kohtuuttoman               Em. toimenpiteillä pystytään saamaan suun-
17848: suurten säästötoimenpiteiden kohteeksi. Jos toi-       nitellut säästöt ja jäljelle jäävien soittokuntien
17849: menpiteet toteutetaan esityksen mukaisesti, joutuu     toimintaa voidaan kehittää ja maanpuolustus-
17850: myös sotilasmusiikkijärjestelmän tulevaisuus vaa-      alueiden pääsoittokuntien soittovahvuutta nos-
17851: kalaudalle. Esitystä ei ole myöskään laadittu niin,    taa. Musiikkiupseerien esitys on Pohjois-Suo-
17852: että maahanjäisi alueellisesti kattava soittokunta-    men ja Karjalan osalta myös sotilasläänien esi-
17853: verkosto.                                              tysten mukainen. Musiikkiupseerien esitys on
17854:     Musiikkiupseerit ry. on esittänyt oman vaih-       täysin vastaava kuin puolustusvoimien ylikapel-
17855: toehtoisen mallinsa, jossa saadaan samat säästöt       limestarin vastaava esitys, vaikka heillä ei ole
17856: kuin puolustusministeriön esityksessä, mutta           asiassa ollut ennalta mitään yhteydenpitoa.
17857: maahan jää silti kattava alueellinen sotilassoitto-       Puolustusministeriön selvitystyöryhmä on
17858: verkosto, eikä kalliisti koulutettuja jo vakinai-      asiassa kuullut pääesikunnan tiedotusosastoa,
17859:  seen virkaan nimitettyjä soittajaupseereita tar-      jonka alaisuuteen sotilassoittokunnat kuuluvat,
17860: vitse irtisanoa.                                       mutta ei alan ammattihenkilöitä, musiikkiupsee-
17861:     Musiikkiupseerit ry:n esityksessä ehdotetaan       reita.
17862:  säilytettäviksi väestöpohjaltaan keskeisillä kult-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17863:  tuurialueilla sijaitsevat soittokunnat: Helsingissä   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17864:  Sotilasmusiikkitoimisto ja Kaartin Soittokunta,       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17865:  Turussa Laivaston Soittokunta, Jyväskylässä Il-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17866:  mavoimien Soittokunta, Hämeenlinnassa Pans-           sen:
17867:  sarisoittokunta, Joensuussa Karjalan Sotilas-
17868:  soittokunta, Oulussa Pohjan Sotilassoittokunta,                 Aikooko Hallitus suorittaa sotilassoit-
17869:  Niinisalossa Satakunnan Sotilassoittokunta,                  tokuntiin kohdistuvat säästötoimenpi-
17870:  Rovaniemellä Lapin Sotilassoittokunta ja Lah-                teet niin, että maahan jäisi alueellisesti
17871:  teen siirrettävä Varusmiessoittokunta. Lahdessa              kattava ja toimiva soittokuntaverkosto?
17872: 
17873:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
17874: 
17875:           Pirkko Laakkonen                Leea Hiltunen                  Juha Korkeaoja
17876:           Erkki Pulliainen                Timo Kalli                     Markku Koski
17877:           Pauli Saapunki                  Heikki Riihijärvi              Juhani Vähäkangas
17878:           Ensio Laine                     Hannu Suhonen                  Jouko Skinnari
17879:           Heikki Rinne                    Eila Rimmi                     Timo Laaksonen
17880:           Kerttu Törnqvist                Maunu Kohijoki                 Väinö Saario
17881:           Sirkka-Liisa Anttila            Riitta Jouppila                Jan-Erik Enestam
17882:           Matti Väistö                    Lasse Näsi                     Tuulikki Ukkola
17883:           Matti Vähänäkki                 Pekka Viljanen                 Pekka Räty
17884:           Olavi Ala-Nissilä               Paavo Nikula                   Marja-Liisa Tykkyläinen
17885:           Raila Aho                       Asko Apukka                    Esko Jokiniemi
17886:           Ismo Seivästö                   Maija Perho-Santala            Anneli Taina
17887: 
17888: 220051L
17889: 2                          1992 vp -   KK 648
17890: 
17891:     Eeva Turunen           Juhani Alaranta           Kalevi Mattila
17892:     Anna-Liisa Kasurinen   Marita Jurva              Johannes Koskinen
17893:     Arja Alho              Leena Luhtanen            Maija-Liisa Lindqvist
17894:     Tero Mölsä             Sulo Aittoniemi           Mirja Ryynänen
17895:     Esko Helle             Outi Ojala                Lea Mäkipää
17896:     Raimo Vuoristo         Tuija Maaret Pykäläinen   Tuulikki Hämäläinen
17897:                            Pentti Lahti-Nuuttila
17898:                                         1992 vp -   KK 648                                            3
17899: 
17900: 
17901: 
17902: 
17903:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17904: 
17905:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiin osa kohdeunettavaksi jäljelle jääviin soitto-
17906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuntiin niiden toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi
17907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ehdotettiin, että tutkitaan mahdollisuudet rekry-
17908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-        toida soittajat siviilistä, tuetaan vapaaehtoisia ja
17909: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        reserviläissoittokuntia sekä tutkitaan mahdolli-
17910: n:o 648:                                            suuksia siirtää varusmiessoittokunta Haminasta
17911:                                                     Lahteen.
17912:           Aikooko Hallitus suorittaa sotilassoit-       Todettakoon tässä yhteydessä, että hallin-
17913:        tokuntiin kohdistuvat säästötoimenpi-        nonalan sotilasmusiikkityöryhmä, jossa oli
17914:        teet niin, että maahan jäisi alueellisesti   myös kaikkien henkilöstöjärjestöjen edustus,
17915:        kattava ja toimiva soittokuntaverkosto?      päätyi jo vuonna 1990 esittämään soittokuntien
17916:                                                     lukumäärän vähentämistä.
17917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ministeriön virkamiesehdotus on osittain yh-
17918: vasti seuraavaa:                                    teneväinen kysymyksessä vaihtoehtona esitetyn
17919:                                                     Musiikkiupseerit ry:n ehdotuksen kanssa, joka
17920:    Puolustushallinnolle asetettuja säästövaati-     perustuu viiden soittokunnan lakkauttamiseen.
17921: muksia ei kyetä toteuttamaan muuten kuin toi-       Molemmissa jäisi toimimaan alueellisesti katta-
17922: mintoja voimakkaasti rationalisoimalla. Osa         va soittokuntaverkosto. Niiden paremmuuden
17923: näistä toimenpiteistä on kohdennettava myös         vertailu on hyvin tulkinnanvaraista ja riippuu
17924: sotilasmusiikkitoimintaan ja soittokuntiin.         aina siitä, tarkastellaanko asiaa valtakunnalli-
17925:    Puolustusministeriön virkamiesten marras-        sesti vai tietyn alueen näkökulmasta.
17926: kuun alussa julkistamassa selvityksessä käsitel-        Sotilassoittokuntien osalta on puolustushal-
17927: tiin lähinnä vain maavoimia. Selvityksessä ehdo-    linnossa käynnistetty yksityiskohtaisempi selvi-
17928: tettiin mm. useiden joukko-osastojen ja varus-      tys soittokuntien ja koko sotilassoiton kehittä-
17929: kuntien lakkauttamisia. Osana selvitystä esitet-    misestä, ja lopulliset päätökset toimenpiteistä
17930: tiin myös kuuden sotilassoittokunnan ja Lahdes-     tullaan tekemään vasta sen valmistuttua ensi
17931: sa toimivan Sotilasmusiikkikoulun lakkautta-        keväänä.
17932: mista vuonna 1994. Näiden henkilöstöstä esitet-
17933: 
17934:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
17935: 
17936:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
17937: 4                                       1992 vp -   KK 648
17938: 
17939: 
17940: 
17941: 
17942:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
17943: 
17944:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         slogs att den placeras vid de återstående musik-
17945: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        kårerna i syfte att utveckla verksamheten vid
17946: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     dessa. Därjämte föreslogs att man undersöker
17947: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade spörs-        möjligheterna att rekrytera musiker bland civila,
17948: mål nr 648:                                         stöder musikkårer med rekrytering bland frivilli-
17949:                                                     ga och reservister samt undersöker möjligheter-
17950:           Har Regeringen för avsikt att genom-      na att flytta värnpliktsmusikkåren från Fredriks-
17951:        föra de inbesparingsåtgärder som gäller      hamn till Lahtis.
17952:        militärmusikkårerna på så sätt, att ett         I detta sammanhang kan konstateras, att
17953:        regionalt täckande och fungerande nät av     förvaltningsområdets militärmusikarbetsgrupp,
17954:        musikkårer kvarstår i vårt land?             där också alla personalorganisationerna var re-
17955:                                                     presenterade, redan år 1990 beslöt föreslå att
17956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       antalet musikkårer minskas.
17957: anföra följande:                                       Ministeriets tjänstemannaförslag sammanfal-
17958:                                                     ler delvis med det i spörsmålet som alternativ
17959:    De inbesparingsåtgärder som förelagts för-       presenterade förslag som gjorts av Musiikkiup-
17960: svarsförvaltningen kan inte förverkligas annat      seerit ry och som baserar sig på indragningen av
17961: än genom en kraftig rationalisering av verksam-     fem musikkårer. Enligt bägge förslagen kvarstår
17962: heten. En del av dessa åtgärder måste inbegripa     alltjämt ett regionalt täckande nät av musikkå-
17963: också rnilitärmusikverksamheten och musikkå-        rer. En jämförelse av vilkendera förslaget som är
17964: rerna.                                              bättre lämnar i hög grad rum för tolkning, och
17965:    I den utredning som försvarsministeriets         beror alltid på om frågan granskas utgående från
17966: tjänstemän offentliggjorde i början av november     det riksomfattande planet eller endast från ett
17967: behandlades närmast enbart landstridskrafter-       visst område.
17968: na. I utredningen föreslogs bl.a. att ett flertal      Vad militärmusikkårerna beträffar har man
17969: truppförband och garnisoner skall indras. Som       inom försvarsförvaltningen påbörjat en mera
17970: en del av utredningen föreslogs också att sex       detaljerad utredning om utvecklandet av musik-
17971: militärmusikkårer och den i Lahtis verksamma        kårerna och hela militärmusiken, och de slutliga
17972: militärmusikskolan indras år 1994. I fråga om       besluten om åtgärder kommer att fattas först
17973: denpersonai som berörs av indragningarna före-      nästa vår efter det att utredningen blivit fårdig.
17974: 
17975:      Helsingfors den 18 december 1992
17976: 
17977:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
17978:                                                   1992 vp
17979: 
17980: Kirjallinen kysymys 649
17981: 
17982: 
17983: 
17984: 
17985:                                     Laakkonen ym.: Arvonlisäveron ulottamisesta sanoma- ja aika-
17986:                                        kauslehtien tilausmyyntiin
17987: 
17988: 
17989:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17990: 
17991:    Lehtien tilausmyynti on ollut vapaata liike-         tävä mahdollisimman kattavana, mikä merkitsee
17992: vaihtoverosta, mikä on luonut hyvät pohjaedel-          sitä, ettei täysimääräisen arvonlisäverotuksen
17993: lytykset monimuotoiselle suomalaiselle lehdis-          soveltamiseen tilauslehtien kohdalla pidä lähteä.
17994: tölle ja tiedonvälitykselle. Liikevaihtoverova-            Pyrkimys täyteen arvonlisäverotukseen olisi
17995: pautta on perusteltu lehdistön merkityksellä de-        sitä paitsi ristiriidassa EY:n linjan kanssa.
17996: mokratian puolestapuhujana ja ylläpitäjänä.             EY:ssä sanomalehdet on päätetty panna niiden
17997: Kuitenkin nyt on esitetty suunnitelmia tulevan          tuotteiden listalle, joita verotettaisiin alennetun
17998: arvonlisäveron ulottamisesta sanoma- ja aika-           viiden prosentin verokannan mukaan. Kuiten-
17999: kauslehtien tilausmyyntiin.                             kin niiden vero voi olla myös tätä pienempi tai
18000:     Monien lehtien taloudellinen asema on jo            jäädä kokonaan pois.
18001: vaikeutunut yleisen taloustilanteen vuoksi. Usei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18002: ta lehtikonkursseja on tapahtunut erityisesti vii-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18003: me vuoden aikana. Levikkikehitysten yleissuun-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18004: ta on alaspäin, ilmoitustulot ovat vähentyneet ja       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18005: postin kuljetustaksat nousseet. Lehtien taloudel-
18006: lista rasitetta lisää myös lehdistötuen vähentymi-                 Miten Hallitus aikoo turvata maakun-
18007:  nen. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat maa-                nallisen lehdistön säilymisen, ja
18008:  kunnalliset lehdet.                                               onko Hallitus tiedostanut, että arvon-
18009:     Alueellinen lehdistö on ollut eräs tärkeimpiä              lisäveron ulottaminen täysimääräisenä
18010:  maakuntien voimatekijöitä. Pyrittäessä herättä-               sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyyn-
18011:  mään valtakunnallisten päättäjien huomiota alu-               tiin johtaisi useisiin lehtikuolemiin, mikä
18012:  eellisiin kysymyksiin on maakuntalehtien asema                kaventaisi edelleen lehdistön sananva-
18013:  ollut erittäin tärkeä. Aluepoliittisista ja sananva-          pautta ja monimuotoisuutta Suomessa?
18014:  paussyistä onkin maakunnallinen lehdistö pidet-
18015:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1992
18016: 
18017:            Pirkko Laakkonen                Tuulikki Ukkola                 Ismo Seivästö
18018:            Leea Hiltunen                   Jouko Jääskeläinen              Heidi Hautala
18019:            Paavo Nikula                    Marja-Liisa Tykkyläinen         Eila Rimmi
18020:            Pekka Leppänen                  Raila Aho                       Timo Laaksonen
18021:            Asko Apukka                     Kerttu Törnqvist                Minna Karhunen
18022:            Sulo Aittoniemi                 Eeva Turunen                    Juhani Alaranta
18023:            Anna-Liisa Kasurinen            Kari Urpilainen                 Kari Rajamäki
18024:            Pekka Haavisto                  Marita Jurva                    Erkki Pulliainen
18025:            Kyllikki Muttilainen            Ulla Anttila                    Johannes Koskinen
18026:            Arja Alho                       Leena Luhtanen                  Maija-Liisa Lindqvist
18027:            Kyösti Virrankoski              Mirja Ryynänen                  Claes Andersson
18028:            Outi Ojala                      Esko Seppänen                   Lea Mäkipää
18029:            Raimo Vuoristo                  Tuija Maaret Pykäläinen         Pentti Lahti-Nuuttila
18030: 
18031: 
18032: 
18033:  220051L
18034: 2                                         1992 vp -   KK 649
18035: 
18036: 
18037: 
18038: 
18039:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18040: 
18041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muus merkitsee valtion vuoden 1993 talousar-
18042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vioesityksessä esitetyn arvion mukaan noin 550
18043: olette 27 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           miljoonan markan suuruisen verotuen myöntä-
18044: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mistä vuosittain sanoma- ja aikakauslehdille.
18045: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakko-       Tästä määrästä sanomalehtien osuus on noin
18046: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          330 miljoonaa markkaaja aikakauslehtien osuus
18047: n:o 649:                                              noin 220 miljoonaa markkaa.
18048:                                                          EY:n kuudes arvonlisäverodirektiivi ei sisällä
18049:            Miten Hallitus aikoo turvata maakun-       sanoma- ja aikakauslehtiä koskevia poikkeus-
18050:        nallisen lehdistön säilymisen, ja              määräyksiä, vaan ne kuuluvat arvonlisäverotuk-
18051:            onko Hallitus tiedostanut, että arvon-     sen veropohjaan. Sanoma- ja aikakauslehtiin
18052:        lisäveron ulottaminen täysimääräisenä          saadaan kuitenkin soveltaa normaaliverokantaa
18053:        sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyyn-         alempaa verokantaa, jonka tulee olla kuitenkin
18054:        tiin johtaisi useisiin lehtikuolemiin, mikä    vähintään 5 prosenttia. Toistaiseksi saadaan so-
18055:        kaventaisi edelleen lehdistön sananvapa-       veltaa myös 5 prosenttia alempaakin verokan-
18056:        utta ja monimuotoisuutta Suomessa?             taa, jos jäsenvaltio on soveltanut tällaista vero-
18057:                                                       kantaa 1.1.1991. Vallitsevasta kansainvälisestä
18058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käytännöstä voidaan mainita, että sanomalehtiä
18059: vasti seuraavaa:                                      ei veroteta täydellä verokannalla missään EY-
18060:                                                       maassa. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Sveit-
18061:    Valtioneuvoston 5.4.1992 tekemän periaate-         sissä ja Isossa-Britanniassa sanomalehtiin sovel-
18062: päätöksen mukaan Suomessa siirrytään arvon-           letaan nollaverokantaa.
18063: lisäverotukseen vuoden 1994 alusta. Uuden ar-            Arvonlisäverouudistuksen eräänä perusta-
18064: vonlisäverojärjestelmän valmistelu on parhail-        voitteena on kulutuksen verokohtelun neutraali-
18065: laan käynnissä. Tässä yhteydessä myös sanoma-         suuden lisääminen veropohjaa laajentamalla.
18066: ja aikakauslehtien tuleva arvonlisäverokohtelu        Arvonlisäverotukseen siirtyminen merkitsee mo-
18067: joudutaan ratkaisemaan uudelleen. Hallituksen         nien kulutukseen myytävien hyödykkeiden osal-
18068: esitys arvonlisäverolaiksi on tarkoitus antaa         ta muutosta niiden nykyiseen verotuskohteluun.
18069: eduskunnalle vuoden 1993 alkukuukausina.              Muuttuvassa tilanteessa liikevaihtoverotuksessa
18070:     Sanoma- ja aikakauslehdet sisältyvät nykyisin     erityiskohdeltujen hyödykkeiden- muun muas-
18071: liikevaihtoverotuksen veropohjaan siten, että         sa tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien- vero-
18072: lehtien irtonumeromyynti on verollista. Sitä vas-     tuksellinen asema joudutaan arvioimaan uudel-
18073: toin tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyn-      leen. Tällöin on otettava huomioon, paitsi leh-
18074: ti on verotonta. Verotonta on myös ilmoitus- ja       distön yhteiskunnallinen rooli, myös sen asema
18075: mainostilan myynti. Tilausmaksut sekä ilmoitus-       suhteessa sähköisten tiedotusvälineiden tulevaan
18076: ja mainostulot ovat kuitenkin mukana liikevaih-       verokohteluun. Vaille huomiota ei voida myös-
18077: toverojärjestelmässä siten, että niihin sovelletaan   kään jättää vallitsevaa kansainvälistä käytäntöä
18078: nollaverokantaa. Lehtien tuotantopanoksista           eikä eurooppalaisen veroharmonisoinnin mah-
18079: maksettu vero on liikevaihtoverolain yleisten         dollistamia kehityssuuntia. Omalta osaltaan ky-
18080: sääntöjen mukaan vähennyskelpoinen, vaikka            symyksen ratkaisuun vaikuttavat myös vallitse-
18081: myynnistä ei kaikilta osin suoriteta veroa.           va valtiontaloudellinen tilanne sekä verojärjes-
18082:    Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyynnin           telmän toimivuustavoitteet
18083: sekä ilmoitus- ja mainostilan myynnin verotto-
18084:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
18085: 
18086:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18087:                                           1992 vp -   KK 649                                           3
18088: 
18089: 
18090: 
18091: 
18092:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18093: 
18094:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Skattefriheten för tidningaroas och tidskrif-
18095: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        teroas prenumerationsförsäljning samt försälj-
18096: den 27 november 1992 till vederbörande medlem         ningen av annons- och reklamutrymme innebär
18097: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        enligt den uppskattning som framförts i budget-
18098: Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål nr             propositionen för 1993 ett skattestöd på ca 550
18099: 649:                                                  milj. mk årligen till tidningaroa och tidskrifter-
18100:                                                       na. Av detta belopp är ca 330 milj. mk tidning-
18101:           På vilket sätt tänker Regeringen tryg-      aroas andel och ca 220 milj. mk tidskrifteroas
18102:        ga bevarandet av den regionala pressen,        andel.
18103:        och                                                EG:s sjätte mervärdesskattedirektiv omfattar
18104:           är Regeringen medveten om att då            inte några undantagsbestämmelser om tidningar
18105:        mervärdesskatten utsträcks att till fullt      och tidskrifter, utan de hör till skattebasen för
18106:        belopp gälla tidningaroas och tidskrifter-     mervärdesbeskattningen. På tidningar och tid-
18107:        nas prenumerationsförsäljning kommer           skrifter får dock tillämpas en skattesats som är
18108:        detta att leda till undergång för många        lägre än den normala, men som skall vara minst
18109:        tidningar, vilket i sin tur minskar pres-      5 %. Tills vidare får även tillämpas en skattesats
18110:        sens yttrandefrihet och mångfasetterade        som är lägre än 5 % om medlemsstaten har
18111:        karaktär i Finland?                            tillämpat en dylik skattesats den 1 januari 1991.
18112:                                                       Beträffande rådande interoationella praxis kan
18113:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nämnas att tidningar inte beskattas med fullstän-
18114: anföra följande:                                      dig skattesats i ett enda EG-land. I Sverige,
18115:                                                       Danmark, Norge, Schweiz och Storbritannien
18116:     Enligt statsrådets principbeslut av den 5 april   tillämpas en nollskattesats på tidningar.
18117: 1992 övergår Finland till mervärdesbeskattning            Ett av de grundläggande målen för mervär-
18118: vid ingången av 1994. Beredningen av det nya          desskattereformen är en utökad neutralitet hos
18119: mervärdesskattesystemet pågår som bäst. I detta       den skattemässiga behandlingen av konsumtio-
18120: sammanhang måste man också fatta beslut om            nen genom en utvidgning av skattebasen. En
18121: den kommande behandlingen av tidningaroa              övergång till mervärdesbeskattning innebär för
18122: och tidskrifteroa vid mervärdesbeskattningen.         många föroödenheter som säljs för konsumtion
18123: A vsikten är att regeringens proposition med          ändringar i den nuvarande skattemässiga be-
18124: förslag till lag om mervärdesskatt skall avlåtas      handlingen av dem. I en föränderlig situation
18125: till riksdagen under de första månaderoa 1993.        måste den beskattningsmässiga ställningen för
18126:     Tidningaroa och tidskrifteroa omfattas för        föroödenheter - bl.a. prenumererade tidningar
18127: närvarande av skattebasen för omsättningsbe-          och tidskrifter- som i omsättningsbeskattning-
18128: skattningen sålunda att lösnummerförsäljningen        en har fått en särskild behandling bedömas på
18129: av tidningar är belagd med skatt. Däremot är          nytt. Härvid måste beaktas förutom pressens
18130: försäljningen av prenumererade tidningar och          samhälleliga roll även dess ställning i förhållande
18131: tidskrifter skattefri. Ä ven försäljningen av an-     till den skattemässiga behandlingen av de elek-
18132: nons- och reklamutrymme är skattefri. Prenume-        troniska medieroa. Man kan inte heller låta bli
18133: rationsavgifteroa samt annons- och reklamin-          att beakta rådande interoationella praxis och
18134: täkteroa ingår dock i omsättningsskattesystemet       den utvecklingsriktning som möjliggörs av den
18135: så att på dem tillämpas en nollskattesats. Den        europeiska skatteharmoniseringen. Beslutet i
18136: skatt som betalts för tidningaroas insatsvaror är     frågan påverkas även av den rådande statseko-
18137: enligt de allmänna stadgandena i omsättnings-         nomiska situationen samt målsättningen för
18138: skattelagen avdragbar, fastän skatt inte betalas      skattesystemets funktionsduglighet.
18139: till alla delar för försäljningen.
18140: 
18141:      Helsingfors den 30 december 1992
18142: 
18143:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
18144:                                                1992 vp
18145: 
18146: Kirjallinen kysymys 650
18147: 
18148: 
18149: 
18150: 
18151:                                   Vistbacka: Asioiden käsittelyn nopeuttamisesta piiritullikama-
18152:                                       reissa
18153: 
18154: 
18155:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18156: 
18157:    Käsitykseni mukaan viranomaisten tulee pyr-          Tullipiiri on tehnyt esityksen jälkitullauspää-
18158: kiä kaikissa toiminnoissaan mahdollisimman           tökseksi toukokuussa 1992, johon asianmukai-
18159: joustavaan ja nopeaan asioiden lopulliseen käsit-    nen vastine on annettu ennen määräajan lop-
18160: telyyn niin, että heidän kanssaan asioiva henkilö    puun kulumista. Kyseisen vastineen antamisen
18161: saa mahdollisimman nopeasti lopullisen ja lain-      jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään lukuisista
18162: voimaisen päätöksen asiassaan. Tällä viran-          tiedusteluista ja pyynnöistä huolimatta. Auto
18163: omaisten menettelyllä edesautettaisiin sitä, ettei   sen sijaan "makaa" tullin lukkojen takana.
18164: asianomaiselle aiheutuisi tarpeettomia kustan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18165: nuksia ja haittaa.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18166:     Eräässä kiistanalaisessa tapauksessa muutto-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18167: auto tuotiin Suomeen 23.3.1991 ja ko. auto           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18168: tulliselvitettiin ns. muuttoautona 25.3.1991. Tul-
18169: lauspäätös vahvistettiin ilmoituksen mukaisesti.               Onko Hallitus tietoinen, että piiritulli-
18170: Muuttoautona auton maahan tuoneen poika oli                 kamareissa asioiden käsittely viipyy tai
18171: kuljettanut ko. autoa 3.10.1991, jolloin hän jou-           sitä tietoisesti jopa pitkitetään sillä ta-
18172: tui poliisipartion pysäyttämäksija ao. tarkastuk-           voin, että asianasaisille koituu pitkästä
18173: sen kohteeksi. Tällöin syntyi erimielisyyttä lain           asioiden käsittelystä ylimääräisiä talou-
18174: mainitsemasta ruokakuntatulkinnasta. Sen jäl-               dellisia menetyksiä ja muuta haittaa, vai
18175:  keen asiaa on käsitelty monivaiheisesti Helsingin          onko kyse pelkästään tullihallinnon hen-
18176: piiritullikamarissa ja autoa on pidetty tullin              kilöstöresurssien alimitoituksesta?
18177: lukitussa varastossa ko. tarkastuspäivästä lu-
18178:  kien. Auto on siellä edelleenkin.
18179:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
18180: 
18181:                                           Raimo Vistbacka
18182: 
18183: 
18184: 
18185: 
18186: 220051L
18187: 2                                         1992 vp -    KK 650
18188: 
18189: 
18190: 
18191: 
18192:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18193: 
18194:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa         roasetuksen 17 §:n 3 momentin luovutusrajoitus-
18195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta. Tämän lainkohdan mukaan muuttotavarana
18196: olette 30 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            maahan tuotua ajoneuvoa ei saa antaa vastik-
18197: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           keettakaan muuttajan perheeseen kuulumatto-
18198: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vist-          man henkilön käytettäväksi, ennen kuin ajoneu-
18199: backan näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen            vo on ollut kaksi vuotta tullauspäivästä lukien
18200: n:o 650:                                               muuttajan käytössä Suomessa, ellei ajoneuvosta
18201:                                                        sitä ennen ole maksettu tullia. Samalla on ryh-
18202:           Onko Hallitus tietoinen, että piiritulli-    dytty tutkimaan tullirikosasiana sitä, onko au-
18203:        kamareissa asioiden käsittely viipyy tai        ton verottomaan maahantuontiin ollut lainkaan
18204:        sitä tietoisesti jopa pitkitetään sillä ta-     edellytyksiä.
18205:        voin, että asianosaisille koituu pitkästä          Seuraavana päivänä ulosottovirasto on ulos-
18206:        asioiden käsittelystä ylimääräisiä talou-       mitannut auton ja kieltänyt sen luovuttamisen.
18207:        dellisia menetyksiä ja muuta haittaa, vai       Tämän vuoksi autoa ei olisi voitu edes luovuttaa
18208:        onko kyse pelkästään tullihallinnon hen-        tavaranhaltijalle. Muuttoautotullauksessa tava-
18209:        kilöstöresurssien alimitoituksesta?             ranhaltijana ollutta henkilöä ei ole tavoitettu
18210:                                                        useista yrityksistä huolimatta, joten jutun rikos-
18211:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tutkin ta on viivästynyt ja on edelleen kesken.
18212: vasti seuraavaa:                                       Koska esitutkinnassa oli kuitenkin voitu kuulla
18213:                                                        tavaranhaltijan poikaa, joka oli ajanut autoa,
18214:    Hallinnon oikeussuojajätjestelmän tavoittee-        ja todistajia, lähetettiin esitutkinta-aineisto
18215: na on muun muassa, että ratkaisutoiminta olisi         24.2.1992 piiritullikamarin verotustoimistoon
18216: nopeaa ja kustannuksiltaan edullista. Verotus-         verotusharkintaa varten.
18217: menettelyssä keskeinen tekijä ennalta vaikutta-           Jälkitullausesitys tehtiin kesäkuussa 1992
18218: vassa oikeussuojassa on asianosaisen kuulemi-          ja tavaranhaltijalta saatiin päivämäärällä
18219: nen,jotta viranomaisilla olisi käytettävissä riittä-   25.6.1992 päivätty vastine. Vastineessa viitattiin
18220: vä tosiasiapohja ja asianomaisen kanta verotus-        nimettyihin henkilöihin, jotka olivat halukkaita
18221: päätöksiä tehtäessä. Tulliverotuksen toimittami-       kertomaan tavaranhaltijan muutosta ja asumi-
18222: seen liittyviin jälkitullaussäännöksiin sisältyy       sesta Suomessa. Tämän vuoksi piiritullikamarin
18223: myös kuulemisperiaate.                                 valvontatoimistoa pyydettiin kuulustelemaan
18224:    Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen            näitä henkilöitä. Asiaa hoitaneen tullirikostutki-
18225: on suoritettava virkatehtävät asianmukaisesti ja       jan ja kuulusteltavien kesälomien takia kuuluste-
18226: viivytyksettä, mikä edellyttää virkatehtävien          lut saatiin tehdyiksi syyskuun alussa. Verotustoi-
18227: suorittamista voimassa olevat säädökset huomi-         misto sai kuulustelupöytäkitjat käyttöönsä
18228: oon ottaen sekä niiden suorittamista mahdolli-         7.9.1992.
18229: simman tehokkaasti ja taloudellisesti. Näiden             Tällaisten erityistä verotusharkintaa vaativien
18230: velvoitteiden noudattamista tehostaa muun mu-          tapausten käsittely verotustoimiston jälkitul-
18231: assa virkamiehen kurinpidollinen virkavastuu.          lausjaoksessa kestää tavallisesti kahdesta kol-
18232:    Tullilaitoksen työjärjestyksessä (19.8.1992)        meen      kuukauteen.      Asiassa vahvistettiin
18233: tähdennetään useissa kohdin verotusta koske-           8.12.1992 jälkitullauspäätös sillä perusteella, että
18234: vien asioiden ripeää käsittelyä sekä virkatehtä-       tulliveroasetuksen 17 §:n 3 momentin ehtoja oli
18235: vien suorittamista asianmukaisesti ja viivytyk-        rikottu. Saadun selvityksen mukaan Helsingin
18236: settä. Näitä asioita painotetaan myös tullilaitok-     piiritullikamarissa asiaa käsiteHeille ei ole tehty
18237: sen antamassa koulutuksessa.                           kysymyksessä viitattuja useita tiedusteluja ja
18238:    Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä              pyyntöjä.
18239: tarkoitetussa tapauksessa Helsingin piiritullika-         Tullilaitos joutuu myös noudattamaan valtio-
18240: mari on ottanut auton haltuunsa 3.10.1991 sen          neuvoston tekemiä valtion henkilöstöä koskevia
18241: selvittämiseksi, oliko tapauksessa rikottu tullive-    säästöpäätöksiä ja henkilöstöä joudutaan vä-
18242:                                         1992 vp -   KK 650                                            3
18243: 
18244: hentämään näiden päätösten mukaisesti. Tästä        aatteen toteuttaminen, jotka ovat viivästyttäneet
18245: riippumatta alussa mainitut oikeussuojajärjestel-   asian käsittelyä. Asioiden käsittelyä ei ole tietoi-
18246: män tavoitteet ja valtion virkamieslain velvoit-    sesti pitkitetty, vaan viivästyminen on johtunut
18247: teet pyritään toteuttamaan mahdollisimman hy-       suurelta osin myös tavaranhaltijasta itsestään.
18248: vin.                                                Koska auto on ulosmitattu, ei asioiden nopeam-
18249:     Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa on       pi käsittelykään olisi poistanut niitä väitettyjä
18250: ollut sellaisia normaaliin ja asianmukaiseen kä-    taloudellisia menetyksiä ja muuta haittaa, joihin
18251: sittelyyn liittyviä vaiheita, kuten kuulemisperi-   kysymyksessä on viitattu.
18252:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
18253: 
18254:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18255: 4                                          1992 vp -   KK 650
18256: 
18257: 
18258: 
18259: 
18260:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18261: 
18262:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ning bilen den 3 oktober 1991 för att utreda om
18263: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         det i fallet var fråga om brott mot överlåtelsebe-
18264: den 30 november 1992 tili vederbörande medlem          gränsningen i 17 § 3 mom. tullskatteförordning-
18265: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         en. Enligt detta lagrum får ett fordon, som så
18266: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 650:               som flyttgods införts tili landet, inte ens veder-
18267:                                                        lagsfritt överlämnas tili någon utanför den inflyt-
18268:           Är Regeringen medveten om att be-            tades familj för begagnande, förrän fordonet
18269:        handlingen av ärenden i distriktstullkam-       under två år från förtullningsdagen varit i den
18270:        rarna drar ut på tiden eller t.o.m. medve-      inflyttandes bruk i Finland, om inte tuli därför-
18271:        tet förhalas på ett sådant sätt att den som     innan betalts för fordonet. Samtidigt började
18272:        saken gäller drabbas av onödiga ekono-          man som tullbrottsärende undersöka om det
18273:        miska förluster och andra olägenheter på        över huvud taget fanns förutsättningar att föra
18274:        grund av den långa behandlingstiden,            in bilen skattefritt.
18275:        eller är det enbart fråga om att tullför-           Dagen därpå utmätte exekutionsverket bilen
18276:        valtningens personalresurser är underdi-        och förbjöd överlåtelse av den. Därför hade det
18277:        mensionerade?                                   inte ens varit möjligt att överlåta bilen tili varu-
18278:                                                        havaren. Den person som vid förtullningen av
18279:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          flyttbilen stod som varuhavare kunde trots upp-
18280: anföra följande:                                       repade försök inte påträffas, varför brottsutred-
18281:                                                        ningen fördröjdes och fortfarande pågår. Efter-
18282:     Målet för rättssäkerhetssystemet inom för-         som varuhavarens son, som hade kört bilen, och
18283: valtningen är bl.a. att avgöranden skall träffas       vittnen ändå kunde höras vid förundersökning-
18284: snabbt och förmånligt. Inom beskattningsförfa-         en, sändes förundersökningsmaterialet den 24
18285: randet är hörande av dem som saken gäller en av        februari 1992 tili distriktstullkammarens be-
18286: de viktigaste faktorerna i det förebyggande rätts-     skattningsbyrå för beskattningsprövning.
18287: skyddet, för att myndigheterna skall ha tiligång           Ett förslag tili efterförtullningsbeslut gjordes i
18288: tili en tillräcklig faktabas och känna tili vederbö-   juni 1992, och från varuhavaren kom ett bemö-
18289: randes inställning då beslut om beskattning fat-       tande daterat den 25 juni 1992. I bemötandet
18290: tas. Principen om hörande ingår även i de              hänvisades tili namngivna personer, som var
18291: stadganden om efterförtullning som anknyter tili       villiga att intyga att varuhavaren flyttat tili
18292: verkställande av tullbeskattningen.                    Finland och var bosatt där. Därför ombads
18293:     Enligt statstjänstemannalagen skall en tjäns-      distriktstullkammarens bevakningsbyrå förhöra
18294: teman fullgöra sina tjänsteåligganden på behö-         dessa personer. På grund av att den tulldetektiv
18295: rigt sätt och utan dröjsmål, vilket förutsätter att    som hade hand om ärendet och de personer som
18296: tjänsteåliggandena fullgörs med beaktande av           skulle förhöras hade semester kunde förhören
18297: gällande stadganden och så snabbt och förmån-          genomföras först i början av september. Beskatt-
18298: ligt som möjligt. Vikten av att dessa åligganden       ningsbyrån fick förhörsprotokollen tili sitt förfo-
18299: fullgörs framhävs bl.a. av tjänstemannens disci-       gande den 7 september 1992.
18300: plinära tjänstemannaansvar.                                Behandlingen av dylika fall som kräver speci-
18301:     I tullverkets arbetsordning (19.8.1992) beto-      ell beskattningsprövning tar vanligen två tili tre
18302: nas på många punkter att beskattningsärenden           månader i anspråk vid beskattningsbyråns efter-
18303: skall behandlas snabbt samt att tjänsteåliggan-        förtullningssektion. I ärendet fastställdes den 8
18304: dena skall fullgöras på behörigt sätt och utan         december 1992 ett efterförtullningsbeslut på
18305: dröjsmål. Dessa saker poängteras också i den           grundvalen av brott mot villkoren i 17 § 3 mom.
18306: utbildning som tullverket ger.                         tullskatteförordningen. Enligt utredning har de
18307:     I det fall som avses i spörsmålet omhändertog      upprepade förfrågningar och anhållanden hos
18308: Helsingfors distriktstullkammare enligt utred-         dem som behandlat ärendet vid Helsingfors
18309:                                         1992 vp -   KK 650                                          5
18310: 
18311: distriktstullkammare till vilka hänvisas i spörs-   skeden ingått som har fördröjt behandlingen av
18312: målet inte gjorts.                                  ärendet men som hör samman med en normal
18313:    Tullverket måste också iaktta statsrådets        och adekvat behandling, såsom iakttagande av
18314: sparbeslut i fråga om statens personal, och         principen om hörande. Behandlingen av ärendet
18315: personalen måste minskas i enlighet med dessa       har inte medvetet förhalats, utan dröjsmålet har
18316: beslut. Oberoende av detta försöker man nå de       till stor del också berott på varuhavaren själv.
18317: mål för rättssäkerhetssystemet som nämndes i        Eftersom bilen har utmätts, skulle de påstådda
18318: början och fullgöra åliggandena i statsjänste-      ekonomiska förluster och andra olägenheter till
18319: mannalagen så väl som möjligt.                      vilka hänvisas i spörsmålet inte ha avhjälpts även
18320:    1 det fall som avses i spörsmålet har sådana     om ärendet hade behandlats snabbare.
18321: 
18322:      Helsingforsden 30 december 1992
18323: 
18324:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
18325: 1
18326: 1
18327:  1
18328:  1
18329:   1
18330:   1
18331:    1
18332:    1
18333:     1
18334:     1
18335:      1
18336:      1
18337:       1
18338:       1
18339:        1
18340:        1
18341:         1
18342:         1
18343:          1
18344:          1
18345:           1
18346:           1
18347:            1
18348:            1
18349:                                                  1992 vp
18350: 
18351: Kirjallinen kysymys 651
18352: 
18353: 
18354: 
18355: 
18356:                                     Aittoniemi: Huvitilaisuuksien järjestämistä koskevan lainsäädän-
18357:                                         nön uusimisesta
18358: 
18359: 
18360:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18361: 
18362:     Hallitus on tiettävästi jo pitkään valmistellut       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18363: kahdenkin ministeriön toimesta uutta huvi-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18364: lakia, johon liittyen selviteltäisiin myös huvitu-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18365: lon verotukseen liittyviä asioita. Erityisesti vii-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18366: meksi mainittu koskisi sellaisia huvialan yrittä-
18367: jiä, jotka elinkeinokseen järjestävät huvitilai-                  Missä vaiheessa ovat Hallituksen
18368: suuksia, muun muassa vuokraavat tanssilavoja                   suunnitelmat uuden huvilain tuomiseksi
18369: tai seurantaloja yleisten huvitilaisuuksien pitä-              eduskuntaan, ja liittyykö tähän säädös-
18370: mistä varten. Hallituksen esityksiä odotetaan                  yhteyteen myös verotuksellisia uudistuk-
18371: erityisesti siitä syystä, että ne vaikuttavat huvien           sia erityisesti huvitilaisuuksia ammatik-
18372: järjestäjien pitemmän tähtäimen suunnitelmiin,                 seen järjestävien osalta?
18373: esimerkiksi pitkäaikaisiin tilavuokrauksiin.
18374:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
18375: 
18376:                                              Sulo Aittoniemi
18377: 
18378: 
18379: 
18380: 
18381: 220051L
18382: 2                                      1992 vp -   KK 651
18383: 
18384: 
18385: 
18386: 
18387:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18388: 
18389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sesti ole antaa määräyksiä huvittelusta, vaan
18390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      yleisön kokoontumisesta julkisiin tilaisuuksiin
18391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    yleensä. Julkisten tilaisuuksien, jollaisia myös
18392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     yleisölle tarkoitetut huvitilaisuudet ovat, tar-
18393: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      peettomasta luvanvaraisuudesta on tarkoitus
18394: n:o 651:                                           luopua.
18395:                                                        Lopullisesti ei ole ratkaistu, sisällytetäänkö
18396:           Missä vaiheessa ovat Hallituksen         ehdotukseen yleisiä kokouksia koskevia määrä-
18397:        suunnitelmat uuden huvilain tuomiseksi      yksiä. Asian ratkaiseminen edellyttää neuvotte-
18398:        eduskuntaan, ja liittyykö tähän säädös-     luja oikeusministeriön kanssa.
18399:        yhteyteen myös verotuksellisia uudistuk-        Edellä mainittuihin säädösehdotuksiin ei ole
18400:        sia erityisesti huvitilaisuuksia ammatik-   tarkoitus sisällyttää mitään verotusta koskevia
18401:        seen järjestävien osalta?                   määräyksiä. Sen sijaan valtiovarainministeriössä
18402:                                                    on parhaillaan selvitettävänä liikevaihtovero-
18403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksen korvaaminen arvonlisäverojärjestelmäl-
18404: vasti seuraavaa:                                   lä. Tässä yhteydessä tulee erikseen ratkaistavak-
18405:                                                    si, voidaanko veropohjaa laajentaa kulttuuri- ja
18406:    Sisäasiainministeriö on 26.7.1991 asettanut     viihdetilaisuuksien verotusmenettelyyn.
18407: poliisin lupahankkeen, jonka eräänä osaprojek-         Poliisin lupahankkeen osatyöryhmälle asetet-
18408: tina on tarkoitus valmistella ehdotus julkisista   tu määräaika päättyy 31.12.1992. Työryhmä
18409: huvitilaisuuksista annetun lain ja sen nojalla     pyytänee ehdotusten viimeistelemiseksi määrä-
18410: annetun asetuksen ja eräät muut huvittelua         ajan jatkamista.
18411: säännöstävät asetukset korvaavaksi laiksi. Tässä       Kokoontumislainsäädäntöön liittyvät sää-
18412: yhteydessä on tarkoitus myös uudistaa järjestys-   dösehdotukset voinevat tulla eduskunnan käsi-
18413: miehiä koskeva lainsäädäntö.                       teltäväksi aikaisintaan vuoden 1994 kevätistun-
18414:    Säädösehdotusten tarkoituksena ei ensisijai-    tokaudella.
18415: 
18416:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
18417: 
18418:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
18419:                                            1992 vp -   KK 651                                           3
18420: 
18421: 
18422: 
18423: 
18424:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18425: 
18426:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Avsikten med författningsförslagen är inte i
18427: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           första hand att meddela föreskrifter om nöjestill-
18428: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ställningar, utan om allmänhetens offentliga till-
18429: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           ställningar i allmänhet. Det onödiga tillstånds-
18430: mål nr 651:                                            tvånget för offentliga tillställningar, dit även de
18431:                                                        för allmänheten avsedda nöjestillställningarna
18432:           1 vilket skede är Regeringens planer på      hör, skall enligt planerna avskaffas.
18433:        att förelägga riksdagen en ny lag om                Något slutligt beslut om huruvida föreskrifter
18434:        nöjestillställningar och finns det i sam-       om offentliga sammankomster skall inkluderas i
18435:        band med denna författning också skat-          förslaget har inte ännu fattats. Avgörandet i
18436:        temässiga reformer särskilt beträffande         denna fråga förutsätter förhandlingar med justi-
18437:        dem som har till yrke att ordna nöjestill-      tieministeriet.
18438:        ställningar?                                        Avsikten är inte att inkludera föreskrifter om
18439:                                                        beskattningen i författningsförslagen. Däremot
18440:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utreds i finansministeriet för närvarande möjlig-
18441: anföra följande:                                       heterna till en övergång från omsättningsskatt
18442:                                                        till mervärdesskatt. 1 samband med detta skall
18443:    lnrikesministeriet tillsatte 26.7.1991 en arbets-   ett särskilt beslut fattas om huruvida skattebasen
18444: grupp för ett projekt som gäller polistillstånd och    kan utvidgas så att även kultur- och nöjestill-
18445: avsikten är att som ett delprojekt till detta bereda   ställningar beskattas.
18446: ett förslag till en lag som ersätter lagen om              Den tid som getts arbetsgruppen löper ut
18447: offentliga nöjestillställningar, den förordning        31.12.1992. Arbetsgruppen torde begära upp-
18448: som getts med stöd av denna och vissa andra            skov för att s1utbehandla förslagen.
18449: förordningar som reglerar nöjestillställningarna.          Författningsförslagen i anslutning till sam-
18450: 1 samband med detta är det meningen att även           mankomstlagstiftningen torde tidigast kunna
18451: reformera lagstiftningen angående ordnings-            upptas till behandling i riksdagen vid riksdagens
18452: män.                                                   vårsession 1994.
18453:      Helsingforsden 22 december 1992
18454: 
18455:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
18456:                                                 1992 vp
18457: 
18458: Grjallinen kysymys 652
18459: 
18460: 
18461: 
18462: 
18463:                                    Aittoniemi: Ajokortin myöntämisestä alle 18-vuotiaalle
18464: 
18465: 
18466: 
18467:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18468: 
18469:    Autorekisterikeskuksen sanotaan tekevän kit-       paHeen ja myös urheilullinen ura saa kolhuja,
18470: saasti poikkeuksia ajokortin myöntämisessä sel-       koska kehitysikäinen ei kestä aikuisten menoja.
18471: laiselle henkilölle, joka ei ole vielä täyttänyt      Tämäntyyppinen paijaaminen saattaa tuhota ke-
18472: 18:aa vuotta. Poikkeuslupia myönnettiin aikai-        hityskykyisenja lahjakkaan nuorukaisen kansal-
18473: semmin esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että      lisen hurmoksen nimissä.
18474: perheen huoltajan kuoltua tai ollessa muuten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18475: esteeilinen jatkamaan autoiluun liittyvää am-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18476: mattia, muu perheenjäsen sai ajokortin, joka oli      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18477: välttämätön työn jatkamisessa.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18478:    Mäkihyppääjä Toni Nieminen sai oikeuden
18479: ajokorttiin alaikäisenä ilmeisesti kansallisen hur-              Minkälaisilla perusteilla mäkihyppää-
18480: moksen nimissä, ja joku autoalan yritys sai                   jä Toni Niemiselle myönnettiin erivapaus
18481: mainosta ehkä sponsoroimalla oman merkki-                     ajokortin saamiseen ennen laissa säädet-
18482: tuotteensa nuorukaisen ajettavaksi. Samalla                   tyä ikärajaa ja noudattiko päätös yleensä
18483: saattaa käydä niin, että koulunkäynti jää rem-                noudatettuja perusteita?
18484: 
18485:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
18486: 
18487:                                             Sulo Aittoniemi
18488: 
18489: 
18490: 
18491: 
18492: 220051L
18493: 2                                        1992 vp -   KK 652
18494: 
18495: 
18496: 
18497: 
18498:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18499: 
18500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       17 vuotta täyttäneille. Yhtäkään poikkeuslupaa
18501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ei ole annettu rajoittamattomana.
18502: olette 30 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn             Toni Niemiselle haettiin poikkeuslupaa ensisi-
18503: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jaisesti harjoitus- ja kilpailumatkoja varten. Ajo-
18504: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-       kortin tarpeellisuutta perusteltiin hakemuksessa
18505: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          niillä vaikeuksina, joita kilpailuissa ja leireillä
18506: n:o 652:                                             kulkeminen julkisia kulkuneuvoja käyttäen hä-
18507:                                                      nelle aiheuttaa. Erityisen hankalana pidettiin
18508:           Minkälaisilla perusteilla mäkihyppää-      lajin vaatimien urheiluvälineiden ja muiden va-
18509:        jä Toni Niemiselle myönnettiin erivapaus      rusteiden kuljettamista. Lisäksi hakemuksessa
18510:        ajokortin saamiseen ennen laissa säädet-      perusteltiin kohtuuttomana ja perheen kannalta
18511:        tyä ikärajaa ja noudattiko päätös yleensä     kestämättömänä sitä, että perheen isä joutuu
18512:        noudatettuja perusteita?                      toimimaan poikansa kuljettajana pitkillä kilpai-
18513:                                                      lumatkoilla kotimaassa ja ulkomailla. Hake-
18514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muksen liitteenä oli Suomen Hiihtoliitto ry:n
18515: vasti seuraavaa:                                     puoltava lausunto. Hakemukseen niin ikään lii-
18516:                                                      tetyn Lahden poliisilaitoksen lausunnon mu-
18517:    Autorekisterikeskus     voi     tieliikennelain   kaan ajokortin myöntämiselle ei ollut estettä.
18518: 82 d §:n mukaan erityisistä syistä myöntää poik-        Autorekisterikeskus myönsi Niemiselle poik-
18519: keuksen ajokorttilupaa ja ajo-oikeutta koskevis-     keusluvan 2.9.1992 AB-luokan ajokortin saami-
18520: ta ikä- ja terveysvaatimuksista.                     seksi. Lupaan liitetyn rajoituksen mukaan Niemi-
18521:    Noudatetun käytännön mukaan ikävaati-             nen saa alle 18-vuotiaana kuljettaa vain omaa tai
18522: muksista on voitu poiketa mm. silloin, kun           perheensä autoa harjoitus- ja kilpailumatkoilla.
18523: ajokortti on katsottu hakijan tai hänen vanhem-          Autorekisterikeskus katsoi olevan olemassa
18524: piensa liikkumisen kannalta tarpeelliseksi esi-      erityisiä syitä poikkeusluvan myöntämiseen, jot-
18525: merkiksi liikuntavammaisuuden tai jonkin             ta Toni Nieminen voisi kehittyä urheilijana ja
18526: muun syyn johdosta. Autorekisterikeskuksen           jatkaa menestyksellistä uraansa. Mitään esteitä
18527: mukaan on aiemminkin myönnetty poikkeuslu-           esimerkiksi terveydentilan tai liikennerikosten
18528: pa mm. urheilutarkoituksiin. Poikkeuslupia am-       osalta ei sen mukaan luvan myöntämiselle ollut.
18529: mattimaiseen ajoon alle 18-vuotiaille se ei sen      Sen sijaan auton hankintatapa ei ollut Autore-
18530: sijaan ole myöntänyt.                                kisterikeskuksen tiedossa päätöstä tehtäessä.
18531:    Poikkeusluvan myöntäminen harkitaan kus-             Tieliikennelaissa on Autorekisterikeskukselle
18532: sakin tapauksessa erikseen. Ajokortin tarpeen        annettu valtuus poikkeusluvan myöntämiseen
18533: lisäksi otetaan huomioon liikenneturvallisuusnä-     ajo-oikeuden saamiseksi ennen säädettyä ikää.
18534: kö kohdat. Poikkeuslupia auton ajokortin saami-      Tämä ja myöntämiskäytäntö huomioon ottaen
18535: seksi alle 18-vuotiaana on annettu vähän ja vain     liikenneministeriö katsoo, että Autorekisterikes-
18536: painavista syistä. Vuonna 1991 käsiteltiin 140       kus on poikkeusluvan Toni Niemiselle myöntä-
18537: tällaista hakemusta ja myönnettiin 20 poikkeus-      essään toiminut sille annetun valtuuden rajoissa
18538: lupaa. Poikkeuslupia on myönnetty ainoastaan         ja aiempaa myöntämiskäytäntöä noudattaen.
18539: 
18540:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1992
18541: 
18542:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
18543:                                             1992 vp -   KK 652                                           3
18544: 
18545: 
18546: 
18547: 
18548:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
18549: 
18550:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             minen i första hand för tränings- och tävlingsre-
18551: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          sor. I ansökan motiverades behovet av ett kör-
18552: den 30 november 1992 tili vederbörande medlem           kort med de svårigheter som uppstår då han
18553: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          fårdas tili tävlingar och läger med koliektivtra-
18554: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 652:               fik. Det ansågs vara särskilt besvärligt att trans-
18555:                                                         portera den idrottsutrustning och övriga utrust-
18556:           På vilka grunder gavs backhopparen            ning som grenen kräver. Dessutom motiverades
18557:         Toni Nieminen dispens för erhåliande av         ansökan med att det från familjens synpunkt är
18558:         körkort före lagstadgad ålder och följde        orimligt och outhärdligt att fadern är tvungen att
18559:         beslutet de grunder som vanligen tiliäm-        stälia upp som chaufför för sin son på långa
18560:         pas?                                            tävlingsresor inrikes och utrikes. Tili ansökan
18561:                                                         hade fogats Suomen Hiihtoliitto r.y:s tillstyrkan-
18562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de utlåtande. Enligt ett till ansökan bifogat
18563: anföra följande:                                        utlåtande av polisinrättningen i Lahtis fanns det
18564:                                                         inga hinder för att bevilja körkortet.
18565:    Bilregistercentralen kan enligt 82 d § vägtra-           Bilregistercentralen beviljade Nieminen tili-
18566: fiklagen av synnerliga skäl medge undantag från         stånd tili undantag för erhåliande av ett körkort
18567: de krav i fråga om ålder och hälsa som gälier för       av klass AB den 2 september 1992. Enligt den
18568: körkortstilistånd och körrätt.                          begränsning som fogades tili tiliståndet får Nie-
18569:    Enligt rådande praxis har undantag från ål-          minen innan han har fylit 18 år endast köra sin
18570: derskraven kunnat medges bl.a. när ett körkort          egen elier familjens bil på tränings- och tävlings-
18571: har ansetts vara nödvändigt med tanke på sö-            resor.
18572: kandens elier hans föräldrars rörlighet, t.ex. tili         Bilregistercentralen ansåg att det fanns sär-
18573: följd av nedsatt rörelseförmåga elier någon an-         skilda skäl för att bevilja tilistånd tili undantag
18574: nan orsak. Enligt Bilregistercentralen har man          för att Toni Nieminen skulle kunna utvecklas
18575: även tidigare medgett undantag bl.a. för idrotts-       som idrottsman och fortsätta sin framgångsrika
18576: ändamål. Däremot har en person under 18 år              karriär. Det fanns t.ex. i fråga om hälsotillstånd
18577: inte kunnat få tilistånd tili yrkesmässig körning.      eller trafikbrott inte några hinder för att bevilja
18578:    Beviljande av tilistånd tili undantag prövas         tiliståndet. Däremot hade Bilregistercentralen då
18579: skilt i varje enskilt fall. Förutom behovet av          den fattade sitt beslut inte käimedom om på
18580: körkort beaktas trafiksäkerhetsaspekterna. An-          vilket sätt bilen skulle anskaffas.
18581: talet tilistånd tili undantag för erhåliande av             I vägtrafiklagen ges Bilregistercentralen befo-
18582: körkort som beviljats personer under 18 år är få        genhet att bevilja tillstånd tili undantag för
18583: och har beviljats endast av tungt vägande skäl.         erhåliande av körrätt före lagstadgad ålder. Med
18584: År 1991 behandlades 140 dylika ansökningar              beaktande av detta och det förfarande som
18585: och i 20 fali beviljades tilistånd tili undantag.       tiliämpats anser trafikministeriet att Bilregister-
18586: Tilistånd tili undantag har endast beviljats perso-     centralen då den beviljade tilistånd tili undantag
18587: ner som har fyllt 17 år. Inte ett enda tilistånd tili   handlade inom ramen för sina befogenheter och
18588: undantag har beviljats utan begränsningar.              i enlighet med det förfarande som tidigare tiliäm-
18589:    Tilistånd tili undantag ansöktes för Toni Nie-       pats vid beviljande av dylika tillstånd.
18590:      Helsingfors den 31 december 1992
18591: 
18592:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
18593:                                               1992 vp
18594: 
18595: Kirjallinen kysymys 653
18596: 
18597: 
18598: 
18599: 
18600:                                   Aittoniemi: Finnairin taloudellisen tilanteen vaikutuksista lentotur-
18601:                                       vallisuuteen
18602: 
18603: 
18604:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18605: 
18606:    Finnair tunnetaan ehkä maailman turvalli-        tiön lentokalustoa on varsin vanhaa ja kulunut-
18607: simpana lentoyhtiönä lentoturvallisuuden suh-       ta.
18608: teen. Onnettomuuksilta on vältytty vuosikym-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18609: menet lentäjien korkean ammattitaidon sekä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18610: koneiden perusteellisen huollon ja tarkastusme-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18611: nettelyn ansiosta.                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18612:    Finnairin taloudellinen alamäki johtaa, ja on
18613: jo johtanut, säästötoimiin sen toimintojen eri                 Miten Hallitus huolehtii siitä, että len-
18614: alueilla. On vaarana, että taloudellinen ahdinko            toyhtiö Finnairin taloudellisesta ahdin-
18615: pakottaa tinkimään myös kaluston huollosta ja               gosta johtuvat säästötoimet eivät heiken-
18616: koneiden tarkastuksista sen lisäksi, että osa yh-           nä sen korkeata lentoturvallisuutta?
18617:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
18618: 
18619:                                           Sulo Aittoniemi
18620: 
18621: 
18622: 
18623: 
18624:  220051L
18625: 2                                           1992 vp -   KK 653
18626: 
18627: 
18628: 
18629: 
18630:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18631: 
18632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          oleva lentokalusto ei ole kansainvälisesti vertail-
18633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           len vanhaa ja kulunutta. Laivaston keski-ikä on
18634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         alle 9 vuotta. Vanhimmatkin käytössä olevat
18635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-          lentokoneet ovat selvästi alle 20 vuoden ikäisiä,
18636: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            ja niillä on sekä viranomaisten että valmistajien-
18637: 653:                                                    sa asettamien normien mukaisesti vielä runsaasti
18638:                                                         käyttöikää. Ne ovat sekä lentoteknisesti että
18639:             Miten Hallitus huolehtii siitä, että len-   matkustajien kannalta erittäin hyvässä kunnos-
18640:          toyhtiö Finnairin taloudellisesta ahdin-       sa.
18641:          gosta johtuvat säästötoimet eivät heiken-          Yhtiön mahdollisesti tarvitsemiin pääoma-
18642:          nä sen korkeata lentoturvallisuutta?           panoksiin osakkeenomistajiltaan on olemassa
18643:                                                         siirtomääräraha valtion vuoden 1992 tulo- ja
18644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            menoarviossa.
18645: vasti seuraavaa:                                            Suomen ilmailuviranomaisena Ilmailulaitok-
18646:                                                         sen lentoturvallisuushallinto seuraa Finnair
18647:    Finnair Oy:n osakkeenomistajan puhevaltaa            Oy:n teknistä ja operatiivista toimintaa normaa-
18648: käyttäessään liikenneministeriö vaikuttaa yhtiön        lien tarkastuksien ja menetelmien valvonnan
18649: hallintoelinten kautta siihen, että yhtiön johto        avulla. Muun muassa lentokoneet katsastetaan
18650: toimeenpanee taloudellisen tilanteen edellyttä-         säännöllisesti ja niiden kuntoa seurataan lähes
18651: miä säästö- ja tehostamistoimia, jotka eivät ole        jokapäiväisin tarkastuksin. Lentävän henkilö-
18652: ristiriidassa lentoturvallisuuden ylläpitämisen         kunnan tasoa valvotaan jatkuvasti, samoin leu-
18653: kanssa.                                                 tomenetelmät ja niihin tehtävät poikkeukset
18654:    Finnair Oy:n liiketoiminnan periaatteisiin           ovat Ilmailulaitoksen hyväksymiä. Ilmailulai-
18655: kuuluu huolehtiminen lentoturvallisuuden kor-           toksen mukaan sillä ei ole mitään huomautetta-
18656: keasta tasosta kaikissa olosuhteissa. Lentotur-         vaa Finnair Oy:n toimintaan tai menetelmiin,
18657: vallisuutta vaarantavia säästötoimia ei toimeen-        jotka koskevat lentoturvallisuutta, eikä se ole
18658: panna.                                                  havainnut laman vaikuttavan yhtiön turvalli-
18659:    Finnair Oy:n ja sen tytäryhtiöiden käytössä          suuskulttuuriin.
18660: 
18661:        Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
18662: 
18663:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
18664:                                           1992 vp -   KK 653                                          3
18665: 
18666: 
18667: 
18668: 
18669:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18670: 
18671:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I en intemationell jämf6relse är det flygmate-
18672: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          riel Finnair Oy och dess dotterbolag använder
18673: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       varken gammalt eller slitet. Flygfartygen är i
18674: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          medeltal 9 år. Också de allra äldsta fartygen är
18675: 653:                                                  klart under 20 år och de kan i enlighet med både
18676:                                                       myndighetemas och tillverkamas normer använ-
18677:           På vilket sätt ämnar Regeringen sköta       das ännu länge. De är både vad beträffar flygtek-
18678:        om att den höga flygsäkerhet som flygbo-       nik och passagerarsäkerhet i gott skick.
18679:        laget Finnair erbjuder inte försvagas till        Vad beträffar bolagets behov av eventuella
18680:        följd av sparåtgärdema?                        kapitalinsatser av aktieägama finns det ett reser-
18681:                                                       vationsanslag för dettai statsbudgeten för 1992.
18682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Luftfartsverkets flygsäkerhetsadministration
18683: anföra följande:                                      övervakar i egenskap av flygmyndighet den tek-
18684:                                                       niska och operativa verksamheten vid Finnair
18685:    Genom att använda aktieägarens talan i Finn-       Oy genom normala kontroller och övervak-
18686: air Oy utövar trafikministeriet via förvaltnings-     ningsmetoder. Flygplanen besiktigas regelbun-
18687: organen inverkan på bolagets ledning så att           det och deras skick kontrolleras så gott som
18688: denna verkställer spar- och effektivitetsåtgärder     dagligen. Flygpersonalen övervakas fortgående
18689: i enlighet med vad den ekonomiska situationen         och flygmetodema samt undantagen från dem
18690: kräver. Dessa åtgärder skall inte strida emot         godkänns av Luftfartsverket. Enligt Luftfarts-
18691: kraven på upprätthållande av flygsäkerhet.            verket finns det ingen anledning till anmärkning-
18692:    Skötseln av en hög nivå på flygsäkerheten          ar beträffande Finnair Oy:s verksamhet eller
18693: som skall upprätthållas i alla situationer hör till   metoder i fråga om flygsäkerheten, och det finns
18694: principema för Finnair Oys affårsverksamhet.          inte heller teeken på att lågkonjunkturen skulle
18695: Sparåtgärder som äventyrar flygsäkerheten             inverka på bolagets säkerhetskultur.
18696: kommer inte att verkställas.
18697: 
18698:      Helsingforsden 23 december 1992
18699: 
18700:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
18701:                                               1992 vp
18702: 
18703: Kirjallinen kysymys 654
18704: 
18705: 
18706: 
18707: 
18708:                                   Aittoniemi: Taloudellisen tilanteen vaikutuksista hoitotoimenpitei-
18709:                                       den harkintaan sairaaloissa
18710: 
18711: 
18712:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18713: 
18714:    Televisiotoimittaja Mirja Pyykön ohjelmassa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18715: perjantai-iltana 27.11.1992 käsiteltiin karmaise-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18716: valla tavalla ja asiantuntijan valaisemana kysy-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18717: mystä siitä, johtavatko taloudelliset vaikeudet     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18718: sairaan potilaan elintärkeästä hoidosta luopumi-
18719: seen nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja salli-                 Miten Hallitus tulee suhtautumaan
18720: taanko nykyisen näkemyksen pohjalta vielä hoi-              ajatukseen vielä hoidettavissa olevan po-
18721: dettavissa olevan potilaan menehtyä. Käsitelty              tilaan hoidosta luopumiseen kustannus-
18722: kysymys oli hyvin läheisessä suhteessa ns. armo-            syistä, ja asetetaanko oikeus elämään
18723: murhaan. Esitettyjen näkemysten mukaan poti-                riippuvaiseksi hoidettavan ihmisen talou-
18724: laan taloudellinen ja tätä kautta myös yhteiskun-           dellisesta asemasta?
18725: nallinen asema tulisi vaikuttamaan siihen, kenel-
18726: lä on oikeus elää ja kenellä ei.
18727:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
18728: 
18729:                                           Sulo Aittaniemi
18730: 
18731: 
18732: 
18733: 
18734: 220051L
18735: 2                                         1992 vp -    KK 654
18736: 
18737: 
18738: 
18739: 
18740:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18741: 
18742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitopainotteisemmaksi, hoidon porrastusta jär-
18743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keistämällä sekä uudelleen kohdentarualla so-
18744: olette 30 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn           siaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.
18745: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt toi-
18746: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          menpiteisiin sellaisten toimintatapojen ja palve-
18747: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lurakenteiden muutosten aikaansaamiseksi, joi-
18748: sen n:o 654:                                          den tiedetään aikaansaavan tuntuvia säästöjä
18749:                                                       ilman, että kenenkään potilaan palvelujen laa-
18750:           Miten Hallitus tulee suhtautumaan           dusta joudutaan tinkimään tai hoidosta kieltäy-
18751:        ajatukseen vielä hoidettavissa olevan po-      tymään. Tällainen määrätietoinen terveyden-
18752:        tilaan hoidosta luopumiseen kustannus-         huollon rakenteisiin ja toimintatapoihin suun-
18753:        syistä, ja asetetaanko oikeus elämään          tautuva säästöstrategia kunnissa aikaansaa huo-
18754:        riippuvaiseksi hoidettavan ihmisen talou-      mattavia kustannussäästöjä ja lisää potilaiden
18755:        dellisesta asemasta?                           hoitoon suuntautuvia voimavaroja. Strategia
18756:                                                       edellyttää potilaiden hoitamista tarkoituksen-
18757:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mukaisilla hoitopaikoilla, avohuollon ja väli-
18758: taen seuraavaa:                                       muotoisten palvelujen lisäämistä, laitospaikko-
18759:                                                       jen vähentämistä sekä henkilöstön nykyistä mo-
18760:     Kysymykseen sisältyvä huoli potilaan aseman       nipuolisempaa käyttöä. Sosiaali- ja terveys-
18761: muuttumisesta johtunee siitä, että maamme ta-         ministeriö on vauhdittanut edellä mainittua ke-
18762: loudellinen tilanne, kuntien säästötoimet sekä        hitysstrategiaa nimittämällä ns. palveluraken-
18763: kuntien päätösvaltaa ja kustannustietoisuutta         netyöryhmän, jonka työ on valmistunut
18764: korostava valtionosuusuudistus ovat eräillä ta-       21.11.1992. Samana päivänä ministeriö on aset-
18765: hoilla, mm. tiedotusvälineissä, aiheuttaneet väit-    tanut valtakunnallisen, ns. selvitysmiesorgani-
18766: teitä, että osa sairaista jää vastaisuudessa vaille   saation edistämään palvelurakenteen muutosta.
18767: riittävää hoitoa.                                        Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi
18768:     Tämän johdosta on erityisesti painotettava        systemaattisesti valtionosuusuudistuksen vaiku-
18769: sitä, että valtionosuusuudistuksen voimaantulon       tusta ja muutoksia palvelujen tarjontaan, jär-
18770: jälkeenkin kuntien velvoitteet järjestää tervey-      jestämistapaan, kustannuksiin, saatavuuteen,
18771: denhuollon palvelut säilyvät ennallaan. Erikois-      laatuun sekä alueellisiin ja väestöryhmien väli-
18772: sairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa sekä kan-     siin eroihin. Ministeriöllä on tarvittaessa mah-
18773: santerveyslaissa on kuntien terveydenhuollon          dollisuudet ja keinot puuttua havaittuihin epä-
18774: palvelujen järjestäruisvelvollisuus suhteellisen      kohtiin ja kohtuuttomuuksiin. Eduskunta on
18775: yksityiskohtaisesti säännelty.                        edellyttänyt, että valtionosuusjärjestelmän ko-
18776:     Maamme terveydenhuoltojärjestelmässä ei           konaisuudistusten vaikutuksista annetaan edus-
18777: ole tapahtumassa mitään sellaista, mikä aiheut-       kunnalle selonteko vuoden 1996 alussa.
18778: taisi oleellisia muutoksia nykyisessä potilaiden         Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tulee
18779: hoitokäytännössä. Vastaisuudessakin maassam-          voimaan 1.3.1993. Laki sisältää potilaan hoitoon
18780: me kyetään hoitamaan eri sairauksista kärsivät        ja kohteluun liittyvät keskeiset oikeudelliset peri-
18781: potilaat nykyisiä hoitoperiaatteita muuttamatta       aatteet mm. potilaan oikeudesta hyvään tervey-
18782: tai hoidon tasoa laskematta. Tarvittavat säästöt      den- ja sairaanhoitoon, hoitoonpääsystä sekä
18783: voidaan saavuttaa kehittämällä maamme sosiaa-         potilaan itsemääräämisoikeudesta.
18784: li- ja terveydenhuollon palvelurakennetta avo-
18785:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1992
18786: 
18787:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18788:                                          1992 vp -   KK 654                                          3
18789: 
18790: 
18791: 
18792: 
18793:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18794: 
18795:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av vården och genom att omfördela social- och
18796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       hälsovårdens personal.
18797: den 30 november 1992 till vederbörande medlem            Social- och hälsovårdsministeriet har vidtagit
18798: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       åtgärder för att åstadkomma sådana ändringar i
18799: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 654:       förfaringssätt och servicestrukturer som man vet
18800:                                                      att medför märkbara inbesparingar utan att man
18801:           Hur kommer Regeringen att förhålla         blir tvungen att pruta på servicenivån för någon
18802:        sig till den tanken att man av kostnads-      patient eller förvägra någon patient vård. En
18803:        skäl avstår från att vårda en patient som     dylik målmedveten sparstrategi som inriktar sig
18804:        ännu kunde vårdas, och kommer rätten          på hälso- och sjukvårdens strukturer och förfa-
18805:        att leva göras beroende av den vårdbehö-      ringssätt åstadkommer i kommunerna betydan-
18806:        vande människans ekonomiska ställning?        de kostnadsbesparingar och ökar resurserna för
18807:                                                      vård av patienter. Strategin förutsätter att pa-
18808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tienterna vårdas på ändamålsenliga vårdplatser,
18809: anföra följande:                                     att öppenvården och mellanformer av service
18810:                                                      ökas, att anstaltsplatserna minskas och att per-
18811:    Den i spörsmålet framförda oron för att           sonalen utnyttjas mångsidigare än nu. Social-
18812: patientens ställning skall förändras torde bero på   och hälsovårdsministeriet har gett fart åt den
18813: att landets ekonomiska situation, kommunernas        nämnda utvecklingsstrategin genom att utse en
18814: sparåtgärder samt den statsandelsreform som          servicestrukturarbetsgrupp, som slutförde sitt
18815: framhäver kommunernas beslutanderätt och             arbete den 21 november 1992. Samma dag tillsat-
18816: kostnadsmedvetenhet, på vissa håll, bl.a. i mass-    te ministeriet en riksomfattande s.k. utrednings-
18817: medierna, har föranlett påståenden om att en del     mansorganisation för att främja en ändring av
18818: av de sjuka kommer att bli utan tillräcklig vård     servicestrukturen.
18819: i framtiden.                                             Social- och hälsovårdsministeriet följer och
18820:     Därför bör det särskilt poängteras att kom-      utvärderar systematiskt effekterna av statsan-
18821: munernas skyldigheter att anordna hälso- och         delsreformen och de förändringar som reformen
18822: sjukvårdsservice förblir oförändrade även sedan      orsakat i fråga om utbudet på service, sättet för
18823: statsandelsreformen trätt i kraft. I lagen om        anordnande av service, kostnaderna, möjlighe-
18824: specialiserad sjukvård, mentalvårdslagen och         terna att få service, servicenivån samt skillnader
18825: folkhälsolagen stadgas rätt detaljerat om kom-       mellan olika regioner och befolkningsgrupper.
18826: munernas skyldighet att anordna hälso- och           Ministeriet har vid behov möjlighet och medel
18827: sjukvårdsservice.                                    att angripa missförhållanden och oskäligheter
18828:     I vårt hälso- och sjukvårdssystem håller inget   som uppdagats. Riksdagen har förutsatt att en
18829: sådant på att ske som skulle medföra väsentliga      redogörelse för verkningarna av totalreformen
18830: förändringar i nuvarande praxis för vård av          av statsandelssystemet lämnas till riksdagen i
18831: patienter. Även framdeles kommer man i vårt          böljan av 1996.
18832: land att kunna vårda patienter som lider avolika         En lag om patientens ställning och rättigheter
18833: sjukdomar utan att behöva ändra de nuvarande         träder i kraft den 1 mars 1993. Lagen innehåller
18834: vårdprinciperna eller sänka nivån på vården. De      centrala rättsliga principer som gäller vården och
18835: behövliga inbesparingarna kan nås genom att          bemötandet av patienter, bl.a. principer om
18836: utveckla servicestrukturen inom landets social-      patientens rätt till god hälso- och sjukvård, om
18837: och hälsovård så att öppenvård prioriteras mer       tillträde till vård och om patientens självbestäm-
18838: än nu, genom att rationalisera differentieringen     manderätt.
18839: 
18840:      Helsingforsden 29 december 1992
18841: 
18842:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18843:                                                 1992 vp
18844: 
18845: Kirjallinen kysymys 655
18846: 
18847: 
18848: 
18849: 
18850:                                    Aittoniemi: Hammaslääkärien hoitomenetelmien kustannuskehi-
18851:                                        tyksen seurannasta
18852: 
18853: 
18854:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18855: 
18856:    Sekä lääkäreitä että hammaslääkäreitä uhkaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18857: kasvava työttömyys. Yksityisvastaanotoilla käy        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18858: asiakkaita aikaisempaa vähemmän ja niiden tu-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18859: lot vähenevät. On epäiltävissä, että erityisesti      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18860: hammaslääkärit käyttäen potilaan eli asiakkaan
18861: tietämättömyyttä hyväkseen ryhtyvät suunnitte-                   Miten Hallitus aikoo valvoa, että esi-
18862: lemaan ja suosittelemaan asiakkailleen monin-                 merkiksi hammaslääkärit, suhteellisen
18863: kertaisesti kalliimpia operaatioita kuin olisi tar-           asiakaskunnan vähentyessä ja tulojen
18864: peen, saadakseen asiakassuhteen jatkumaan ja                  säilyttämiseksi aikaisemmalla tasolla, ei-
18865: tulonsa suuremmiksi. Tämäntyyppisiä väitteitä                 vät tarjoaisi asiakkaalle moninkertaisesti
18866: on esitetty, eikä näkemys ole mitenkään outo itse             kalliimpia vaihtoehtoja kuin on hoidon
18867: alan ammatinharjoittajien joukossa.                           kannalta tarpeen käyttämällä hyväksi
18868:                                                               asiakkaan tietämättömyyttä?
18869:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1992
18870: 
18871:                                             Sulo Aittaniemi
18872: 
18873: 
18874: 
18875: 
18876:  220051L
18877: 2                                          1992 vp -    KK 655
18878: 
18879: 
18880: 
18881: 
18882:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18883: 
18884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toiminut hyvin. Tiedot osoittavat lasten ja nuor-
18885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ten suun terveyden parantuneen ja hoidon tar-
18886: olette 30 päivänä marraskuuta 1992 päivätyn            peen vähentyneen suunnitelmien mukaan koko
18887: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kansanterveyslain voimassaolon ajan.
18888: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo              Yksityissektorin toiminnan seurannan kan-
18889: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         nalta tilanne on ongelmallisempi. Lääninhalli-
18890: sen n:o 655:                                           tukset valvovat toimintaa yksityisestä terveyden-
18891:                                                        huollosta annetun lainsäädännön mukaisesti.
18892:            Miten Hallitus aikoo valvoa, että esi-      Lisäksi terveysviranomaiset valvovat hammas-
18893:         merkiksi hammaslääkärit, suhteellisen          lääkäreiden toimintaa terveydenhuollon amma-
18894:         asiakaskunnan vähentyessä ja tulojen           tinharjoittamislainsäädännön perusteella. Kan-
18895:         säilyttämiseksi aikaisemmalla tasolla, ei-     saneläkelaitos seuraa yksityishammaslääkärien
18896:         vät tarjoaisi asiakkaalle moninkertaisesti     hoidossa käyvää 19-35-vuotiasta väestönosaa,
18897:         kalliimpia vaihtoehtoja kuin on hoidon         joka saa sairausvakuutuskorvauksia hoidosta.
18898:         kannalta tarpeen käyttämällä hyväksi           Kustannuskehityksessä ei ole tältä osin vielä
18899:         asiakkaan tietämättömyyttä?                    havaittu ylilyöntejä. Kuitenkin esimerkiksi
18900:                                                        Ruotsissa ja Hollannissa, joissa hammashoito on
18901:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            laajasti vakuutettu, on havaittu ylihoitoa ja yh-
18902: taen seuraavaa:                                        teiskunnan varojen tuhlaavaista käyttöä.
18903:                                                           Hoitotoiminnan sisällön arviointi on käytän-
18904:     Maamme 4 562 työikäisestä hammaslääkäris-          nössä vaikeaa. Asiakkaalla ei aina ole tarpeeksi
18905: tä on vuoden 1992 aikana ollut työttömänä 120          tietoja päättääkseen itselleen parhaiten sopivasta
18906: (2,6 %). Hammaslääkäriliitto on ennakoinut             hoitovaihtoehdosta. Toiminnan jälkikäteisval-
18907: työllisyystilanteen huononevan. Työttömien             vonta terveydenhuollon ammatinharjoittamis-
18908: hammaslääkärien määrä on vielä pieni, mutta            lainsäädännön, potilasvahinkolain, vahingon-
18909: lasten ja nuorten parantunut suun terveydentila,       korvauslain, kuluttajavalitusjärjestelmän yms.
18910: lama ja valtionosuusuudistus saattavat muuttaa         kautta on mahdollista ristiriitatilanteissa, mutta
18911: tilannetta. Norjassa vuonna 1985 toteutetun            se edellyttää aktiivisuutta potilaiden taholta.
18912: valtionosuusuudistuksen seurauksena maan ter-             Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tulee
18913: veyskeskushammaslääkärien määrää on vähen-             voimaan 1.3.1993. Laki sisältää potilaan hoitoon
18914: netty noin 10 prosenttia. Suomessa yksityissek-        ja kohteluun liittyvät keskeiset oikeudelliset peri-
18915: torilla on selvää vajaatyöllisyyttä. Kyselyn mu-       aatteet, mm. potilaan oikeudesta hyvään tervey-
18916: kaan jopa 40 prosenttia yksityishammaslääkä-           den- ja sairaanhoitoon, hoitoonpääsystä sekä
18917: reistä haluaisi saada lisää potilaita.                 potilaan itsemääräämisoikeudesta.
18918:    Jokaisella hammaslääkärillä on vähintään vii-          Sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä sosiaali-
18919: den vuoden yliopisto-opinnot ennen hammas-             ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksel-
18920: lääkäriksi laillistamista ja hammaslääkärin va-        la on vireillä hammashuollon laadunvarmistus-
18921: kuutuksen antamista. Vakuutuksessa hammas-             projekteja, joissa myös kustannusvastaavuuteen
18922: lääkäri lupaa toimia kaikissa tilanteissa potilaan     kiinnitetään huomiota. Hammaslääkäreihin
18923: parhaaksi.                                             kohdistuvan valvonnan ja informaatio-ohjauk-
18924:    Julkisella sektorilla työskentelee runsas puolet    sen ohella asiakkaiden valistaminen hoitoteknii-
18925: hammaslääkärikunnasta. Siellä johtavat viran-          kan kehittyessä on entistä tärkeämpää, koska
18926: haltijat voivat seurata alaisensa toimia. Tervey-      hammaslääkäreiden määrän ja hammashuollon
18927: denhuoltoviranomaiset keräävät julkiselta sek-         palvelujen tarjonnan kasvaessa ylihoidon ja asia-
18928: torilta säännöllisesti ja systemaattisesti toiminta-   kaskustannusten nousu saattaa lisääntyä.
18929: ja vaikuttavuustietoja. Seurantajärjestelmä on
18930: 
18931:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1992
18932: 
18933:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18934:                                         1992 vp -   KK 655                                           3
18935: 
18936: 
18937: 
18938: 
18939:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
18940: 
18941:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Inom den privata sektom är situationen mer
18942: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      problematisk i fråga om övervakningen av verk-
18943: den 30 november 1992 till vederbörande medlem       samheten. Länsstyrelsema övervakar verksam-
18944: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      heten i enlighet med lagstiftningen om privat
18945: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 655:      hälsovård. Dessutom övervakar hälsovårdsmyn-
18946:                                                     dighetema tandläkamas verksamhet med stöd
18947:           Hur ämnar Regeringen tillse att beva-     av lagstiftningen om yrkesutövning inom hälso-
18948:        randet av den tidigare inkomstnivån,         och sjukvården. Folkpensionsanstalten följer lä-
18949:        t.ex. vid en minskning av tandläkamas        get i fråga om de 19-35-åringar som anlitar
18950:        klientantal, inte sker genom att klienter-   privat tandläkare och får sjukförsäkringsersätt-
18951:        na erbjuds mångfalt dyrare altemativ än      ning för vården. Det har inte ännu kunnat
18952:        vad vården förutsätter genom utnyttjan-      märkas att kostnadsutvecklingen skulle ha slagit
18953:        de av klientens okunnighet?                  över i detta avseende. Dock har man t.ex. i
18954:                                                     Sverige och Holland, där tandvården tili stor del
18955:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       är försäkrad, kunnat konstatera överdimensio-
18956: anföra följande:                                    nerad vård och slösaktig användning av samhäl-
18957:                                                     lets medel.
18958:    Under 1992 har av landets 4 562 tandläkare i         1 praktiken är det svårt att bedöma innehållet
18959: arbetsför ålder 120 varit arbetslösa (2,6 %).       i vårdverksamhet. Klienten har inte alltid till-
18960: Tandläkarförbundet har förutspått en försäm-        räckligt kunskaper för att besluta vilket vårdal-
18961: ring av sysselsättningsläget. Antalet arbetslösa    ternativ som är lämpligast för honom. 1 konflikt-
18962: tandläkare är ännu litet, men det förbättrade       situationer är det möjligt att i efterskott överva-
18963: hälsotillståndet i munnen hos bam och unga          ka verksamheten genom lagstiftningen om yr-
18964: samt recessionen och statsandelsreformen kan        kesutövning inom hälso- och sjukvården, pa-
18965: förändra situationen. Som en följd av en statsan-   tientskadelagen, skadeståndslagen, konsument-
18966: delsreform som genomfördes i Norge 1985 har         klagosystemet etc., men detta förutsätter aktivi-
18967: antalet hälsocentraltandläkare där minskats med     tet från patienternas sida.
18968: ungefår 10%. 1 Finland råder klar undersyssel-          En lag om patientens ställning och rättigheter
18969: sättning inom den privata sektom. Enligt en         träder i kraft den 1 mars 1993. Lagen innehåller
18970: förfrågan önskar så mycket som 40 % av de           centrala rättsliga principer som gäller vården och
18971: privata tandläkama mera patienter.                  bemötandet av patienter, bl.a. principer om
18972:    Varje tandläkare har studerat minst fem år vid   patientens rätt tili god hälso- och sjukvård, om
18973: universitet innan han vinner legitimation som       tillträde tili vård och om patientens självbestäm-
18974: tandläkare och avger tandläkarförsäkran. 1 för-     manderätt.
18975: säkran lovar tandläkaren att i varje situation          Vid social- och hälsovårdsministeriet samt
18976: verka för patientens bästa.                         forsknings- och utvecklingscentralen för social-
18977:    Drygt hälften av tandläkarkåren arbetar inom     och hälsovården pågår projekt för säkerställan-
18978: den offentliga sektom. Där kan de ledande           de av kvaliteten på tandvård, och i samband
18979: tjänsteinnehavama övervaka sina underlydan-         därmed fåsts uppmärksamhet också vid kost-
18980: des åtgärder. Hälsovårdsmyndighetema samlar         nadsansvarighet. Utöver tilisynen över tandläka-
18981: inom den offentliga sektom regelbundet och          re och styrningen av dem genom information är
18982: systematiskt uppgifter om åtgärder och effekter.    det allt viktigare att informera klientema då
18983:  övervakningssystemet har fungerat väl. Uppgif-     vårdtekniken utvecklas, eftersom ökningen av
18984:  tema visar att hälsotillståndet i munnen hos bam   antalet tandläkare och det ökande utbudet på
18985:  och unga har förbättrats och att behovet av vård   tandvårdsservice kan leda tili att överdimensio-
18986:  minskat enligt planema under hela den tid folk-    nerad vård och ökade klientkostnader blir vanli-
18987:  hälsolagen varit i kraft.                          gare.
18988: 
18989:      Helsingfors den 29 december 1992
18990: 
18991:                                                 Social- och hä:lsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18992:                                                 1992 vp
18993: 
18994: Kirjallinen kysymys 656
18995: 
18996: 
18997: 
18998: 
18999:                                    Kohijoki: Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä annettujen tuomioiden
19000:                                       uudelleen arvioimisesta
19001: 
19002: 
19003:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19004: 
19005:     Suomen kansan valtaenemmistö ei milloin-          kaus, että sellaisenaan se ei saa jäädä kansalais-
19006: kaan ole hyväksynyt sitä tapahtumakokonai-            ten omaatuntoa ja tulevia sukupolvia rasitta-
19007: suutta, mikä liittyy sotasyyllisyysoikeudenkäyn-      maan eikä Suomen mainetta vahingoittamaan.
19008: tiin, sitä koskeneen lain säätämiseen sekä oi-            Sotaan syyllisinä tulivat tuomituiksi maamme
19009: keudenkäynnin päätöksiin 21.2.1946. Heti alun         johtopaikoilla toisen maailmansodan aikana toi-
19010: perin on ollut yleisesti vallitsevana se käsitys,     mineet henkilöt, jotka Suomen kansan valitsemi-
19011: että taannehtivana lakina "laki sotaan syyllisten     na luottamusmiehinä olivat uhranneet elämänsä
19012: rankaisemisesta" on sitä valmisteltaessa ja siitä     parhaat vuodet isänmaan parhaaksi- sitä var-
19013: päätettäessä tiedetty länsimaisen oikeusjätjes-       ten, että Suomi olisi myös tuleville sukupolville
19014: tyksen vastaiseksi samaten kuin "sotasyyllisyys-      vapaa isänmaa.
19015: tuomioistuimenkin" perustaminen erikoistuo-               Oikeuskansleri, antaessaan äskettäin lausun-
19016: mioistuimena Suomen oikeusjärjestyksen vastai-        non, ettei hän ryhdy toimenpiteisiin sotasyylli-
19017: seksi.                                                syystuomioiden purkamiseksi, näyttää keskitty-
19018:     Aikanaan näillä toimenpiteillä perusteellisesti   neen tapahtumien aikaisten "ulkopoliittisten vel-
19019: järkytettiin käsityksiä Suomesta Iänsirnaisena        voitteiden ja niiden täyttämisen merkitykselli-
19020: oikeusvaltiona. Näistä menneisyyden painoias-         syyteen". Sen kaltaista painoarvoa, mitä oikeus-
19021: teista ei vieläkään ole päästy.                       kansleri nyt on korostanut, ei käsitykseni mu-
19022:     Nyt on nyky-Venäjän korkeimman johdon             kaan nyky-Venäjän korkein johtokaan näille
19023: taholta myös "Mainilan laukaukset" marras-            asioille aseta. Ilmoittihan Venäjän päämies tääl-
19024: kuun lopulla vuonna 1939 myönnetty kommu-             lä viime kesänä vieraillessaan, ettei Venäjä enää
19025: nistidiktaattori Stalinin johtaman silloisen Neu-     koskaan tule sekaantumaan Suomen sisäisiin
19026: vostoliiton keksimäksi tekosyyksi - valheen           asioihin. Julkisuuteen annettu lausunto silloin
19027: vaijossa Suomen valloittamiseksi aloitetulle tal-     oli tulkittavissa ainakin osittain myös katumuk-
19028: visodalle. Tästä tapahtumakokonaisuudesta             seksi Venäjää edeltäneen valtion puolesta.
19029: Suomessa jouduttiin sittemmin tyystin vaikene-            Sotaan syyllisinä tuomitut ovat päässeet le-
19030: maan - myös silloin, kun sotasyyllisyyslakia          poon eivätkä sanamme enää saavuta heitä. Heil-
19031: valmisteltiin, säädettiin ja sovellettiin.            lä on aina ollut ja tulee aina olemaan kunnia
19032:     Yleisesti on tiedossa, että maamme hallitus       Suomen kansan tietoisuudessa. Heidän takiaan
19033: tuolloin kyseistä lakiesitystä valmistellessaan ja    ei oikeudenloukkausten oikaisemista tarvita.
19034: sitä eduskunnalle esitettäväksi antaessaan, sama-     Mutta maamme ja maineemme takia sitä tarvi-
19035: ten kuin itse eduskunta tuota lakia säätäessään,      taan. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä määrätyt
19036: tunsi toimineensa pelon ja pakon alaisena -           tuomiot purkamalla kansamme ja myös tulevat
19037: kokonaan vailla vapaata harkintamahdollisuut-         sukupolvet tulee vapauttaa nyt kysymyksessä
19038: ta. Kommunistisen silloisen Neuvostoliiton Suo-       olevasta historiallisten vääryyksien painolastis-
19039: messa silloin olleiden edustajien taholta samaten     ta.
19040: kuin suomalaistenkin kommunistien taholta ja              Valmistelutoimenpiteet        sotasyyllisyystuo-
19041:  heidän "tilauksestaan" tulleen jatkuvan painos-      mioiden purkamiseksi kuuluvat maamme halli-
19042:  tuksen, pakon ja pelon alaisenajoutui toimimaan      tukselle- valtioneuvostohan aikanaan on mää-
19043:  myös itse sotasyyllisyystuomioistuin asiaa käsi-     rännyt syytteidenkin nostamisesta.
19044:  tellessään ja rangaistustuomioita määrätessään.          Ratkaisut tässä asiassa hallitus voisi niin halu-
19045:     Koko edellä hyvin lyhyesti kuvattu tapahtu-       tessaan ehtiä tehdä vielä itsenäisyytemme juhla-
19046:  makokonaisuus on niin räikeä oikeudenlouk-           vuoden kuluessa.
19047: 
19048: 220051L
19049: 2                                        1992 vp -   KK 656
19050: 
19051:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
19052: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-          toimenpiteisiin sotasyyllisyystuomioiden
19053: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            purkamiseksi?
19054: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19055: 
19056:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
19057: 
19058:                                           Maunu Kohijoki
19059:                                           1992 vp -   KK 656                                               3
19060: 
19061: 
19062: 
19063: 
19064:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19065: 
19066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kesi oikeudellisen järjestelmämme perusperiaat-
19067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teista. Oikeudellisesti laki oli sisältönsä puolesta
19068: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kestämättömällä pohjalla. Tiedetään myös, että
19069: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu            liittoutuneiden valtioiden ja erityisesti Neuvosto-
19070: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         liiton taholta painostettiin sotasyyllisyysoikeutta
19071: n:o 656:                                              ja että painostuksen vuoksi tuomioita ankaroi-
19072:                                                       tettiin.
19073:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä             On ymmärrettävää, että lakia ei hyväksytty ja
19074:        toimenpiteisiin sotasyyllisyystuomioiden       julistettuja tuomioita pidettiin epaoikeudenmu-
19075:        purkamiseksi?                                  kaisina. Tänä päivänä mielletään kuitenkin, että
19076:                                                       lain säätäminen ja sen ankara soveltaminen sil-
19077:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          loisessa historiallisessa tilanteessa oli välttämä-
19078: vasti seuraavaa:                                      töntä maan ulkopoliittisen aseman turvaamisek-
19079:                                                       si. Laki ja sen nojalla käyty oikeudenkäynti on
19080:    Helmikuussa 1946 julistetut niin sanotut sota-     myös nähtävä yhtenä historiallisena kokonai-
19081: syyllisyystuomiot,joilla muun muassa tasavallan       suutena eikä siten, että itse tuomitsemistoimin-
19082: entinen presidentti Risto Ryti ja entinen päämi-      taa arvioidaan irrallaan laista ja sen taustalla
19083: nisteri Edwin Linkomies sekä eräät muut entiset       olleesta välirauhansopimuksesta. Vaatimukset
19084: valtioneuvoston jäsenet tuomittiin eripituisiin       tuomioiden purkamisesta eivät niinkään näytä
19085: kuritushuonerangaistuksiin, perustuivat sotaan        perustuvan siihen, että lakia olisi sovellettu vir-
19086: syyllisten rankaisemisesta annettuun lakiin (890/     heellisesti, vaan siihen, että itse laki oli oikeusjär-
19087: 45). Lain 1 §:ssä säädettiin, että "joka ratkaise-    jestyksemme perusteiden vastainen. Lain ku-
19088: valla tavalla oli vaikuttanut Suomen joutumi-         moaminen olisi kuitenkin tarkoitukseton toi-
19089: seen sotaan vuonna 1941 Sosialististen Neuvos-        menpide.
19090: totasavaltain Liittoa taikka Ison-Britannian ja           On myös selvää, ettei sotasyyllisyyslain nojal-
19091: Pohjois-Irlannin Yhtynyttä Kuningaskuntaa             la rangaistuksiin tuomittujen poliittisen toimin-
19092: vastaan tai estänyt sodan aikana rauhan aikaan-       nan arviointi riipu siitä, että heidät välirauhan-
19093: saamista, tuomittakoon virka-aseman väärin-           sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi oli tuo-
19094: käyttämisestä valtakunnan vahingoksi enintään         mittava rangaistukseen sodanjälkeisissä poikke-
19095: kahdeksaksi vuodeksi taikka, jos asianhaarat          uksellisissa olosuhteissa. Heidän toimintansa ar-
19096: ovat raskauttavat, kuritushuoneeseen määrä-           vioidaan tänä päivänä sen perusteella, mitä his-
19097: ajaksi tai elinkaudeksi."                             toriallisen tutkimuksen perusteella tiedetään
19098:    Laki säädettiin 23.9.1944 voimaan saatetun         tuon ajan tapahtumista ja olosuhteista. Näin
19099: välirauhansopimuksen 13 artiklan velvoitteiden        ollen tuomioiden purkamista ei myöskään voida
19100: täyttämiseksi. Tuon artiklan mukaan "Suomi            pitää oikeana eikä välttämättömänäkään keino-
19101: sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valti-      na mahdollisten virheellisten käsityksien oikaise-
19102: oiden kanssa sotarikoksista syytettävien henki-       miseksi. Ylipäänsä kunnian palauttaminen oi-
19103: löiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi". Laki       keudellisin tai muuten julkisen vallan toimenpi-
19104: oli taannehtiva,ja se säädettiin sen vuoksi perus-    tein on vierasta suomalaiselle yhteiskunnalliselle
19105: tuslain säätämisjärjestyksessä. Muodollisesti         ja oikeudelliselle perinteelle. Sotasyyllisyysoi-
19106: laki siten oli oikeusjärjestyksemme mukaisesti        keudenkäynnin niin kuin muidenkin lähihisto-
19107: säädetty. Siitä ei kuitenkaan missään vaiheessa       riamme tapahtumien arviointi kuuluu historian-
19108: ollut epäselvyyttä, että laki säätämisjärjestykses-   kirjoitukselle ja julkiselle keskustelulle.
19109: tä huolimatta asiallisesti monessa kohdin poik-
19110: 
19111:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
19112: 
19113:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
19114: 4                                         1992 vp -    KK 656
19115: 
19116: 
19117: 
19118: 
19119:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19120: 
19121:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Juridiskt sett stod lagen innehållsmässigt på en
19122: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           ohållbar grund. Det är också känt att de Alliera-
19123: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        de maktema och i synnerhet Sovjetunionen utö-
19124: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-            vade påtryckning på krigsansvarighetsdomsto-
19125: mål nr 656:                                            len och att domama därför skärptes.
19126:                                                            Det är förståeligt att lagen inte godkändes och
19127:           Åmnar Regeringen i brådskande ord-           att de domar som avkunnades ansågs vara orätt-
19128:        ning vidta åtgärder för att återbryta de        visa. I dag förstår man emellertid att det under
19129:        s.k. kri~sansvarighetsdomama?                   de dåvarande historiska förhållandena var nöd-
19130:                                                        vändigt att stifta lagen och att den måste tilläm-
19131:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pas strikt för att landets utrikespolitiska ställ-
19132: anföra följande:                                       ning skulle säkerställas. Lagen och den rättegång
19133:                                                        som fördes med stöd av den måste också ses som
19134:    De s.k. krigsansvarighetsdomama som av-             en historisk helhet och inte så att själva den
19135: kunnades i februari 1946, genom vilka bl.a.            dömande verksamheten bedöms separat från
19136: republikens f.d. president Risto Ryti och f.d.         lagen och det vapenstilleståndsavtal som låg till
19137: statsminister Edwin Linkomies samt vissa andra         grund för den. Kraven på att domama återbryts
19138: statsrådsmedlemmar dömdes till tukthusstraff           tycks inte heller grunda sig på att lagen skulle ha
19139: av o1ika längd, grundade sig på lagen om be-           tillämpats felaktigt, utan på att själva lagen stred
19140: straffning av de krigsansvariga (890/45). Lagens       mot grundema för vårt rättssystem. Att upphäva
19141: 1 § stadgar att "den, som på ett avgörande sätt        lagen skulle dock vara meningslöst.
19142: medverkat till att Finland år 1941 råkade i krig           Det är också klart att bedömningen av den
19143: med Socialistiska Rådsrepublikemas Förbund             politiska verksamhet de som dömdes till straff
19144: eller Förenade Konungariket Storbritannien och         med stöd av krigsansvarighetslagen utövade inte
19145: Nord-Irland eller under krigets fortgång för-          är beroende av att de för att förpliktelsema i
19146: hindrat åstadkommande av fred, må för miss-            vapenstilleståndsavtalet skulle fullgöras måste
19147: bruk av tjänsteställning till rikets skada ådömas      dömas till straff under de exceptionella förhål-
19148: fängelse ej över åtta år eller, därest omständighe-    landen som rådde efter krigen. Deras verksam-
19149: tema äro försvårande, tukthus för viss tid eller       het bedöms i dag på grundval av vad man genom
19150: på livstid."                                           historisk forskning fått reda på om händelserna
19151:     Lagen stiftades för att förpliktelsema i artikel   och förhållandena under den tiden. Därmed kan
19152: 13 i vapenstilleståndsavtalet av den 23 september      det inte heller anses vara rätt att återbryta
19153: 1944 skulle fullgöras. Artikel 13 lyder: "Finland      domama och inte heller en nödvändig metod för
19154: förbinder sig att samarbeta med de Allierade           att rätta till eventuella felaktiga uppfattningar.
19155: maktema med avseende å anhållande och dö-              Att genom rättsliga åtgärder eller åtgärder av
19156: mande av personer, som komma att åtalas för            den offentliga makten ge någon återupprättelse
19157: krigsförbrytelser." Lagen var retroaktiv och den       är främmande för den samhälleliga och juridiska
19158: stiftades därför i grundlagsordning. Formellt sett     tradition som råder i Finland. En bedömning av
19159: stiftades lagen därmed i enlighet med vår rätts-       krigsansvarighetsrättegången, liksom också av
19160: ordning. Det har emellertid inte i något skede         andra händelser i vår närhistoria, är en uppgift
19161: rått ovisshet om att lagen, oberoende av hur den       som ankommer på historieskrivningen och den
19162: stiftades, i sak på många punkter avvek från de        offentliga debatten.
19163: grundläggande principema i vårt rättssystem.
19164: 
19165:      Helsingfors den 21 december 1992
19166: 
19167:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
19168:                                                 1992 vp
19169: 
19170: Kirjallinen kysymys 657
19171: 
19172: 
19173: 
19174: 
19175:                                    Aittoniemi: Siirtolaisvastaisiin mielenosoituksiin varautumisesta
19176: 
19177: 
19178: 
19179:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19180: 
19181:     Selvästi rotumellakoihin rinnastettavat mie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19182: lenosoitukset leviävät Saksassa, Ruotsissa ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19183: eräissä muissakin Euroopan maissa. Niihin on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19184: liittynyt erittäin ikäviä tapahtumia, mm. murha-
19185: polttaja, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä.                      Onko Hallitus Suomessa varautunut
19186:     Suomessa ääriaineksia on varsin vähän ja                  mahdollisiin rotulevottomuuksiin ja min-
19187: kansalaiset ovat muutenkin rauhallisia. Talou-                kälaiset mahdollisuudet poliisilla on esi-
19188: dellinen lama ja katkeruus saattavat kuitenkin                merkiksi henkilöresurssien ja asiaan kuu-
19189: lietsoa tämäntyyppisiä ilmiöitä myös meillä.                  luvan varustuksen puolesta tehokkaasti
19190:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           puuttua tämäntyyppisiin ilmiöihin?
19191: 
19192:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
19193: 
19194:                                             Sulo Aittaniemi
19195: 
19196: 
19197: 
19198: 
19199: 220051L
19200: 2                                         1992 vp -    KK 657
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 
19205:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19206: 
19207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ollut usein kateus pakolaisten näennäisesti hyviä
19208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          oloja kohtaan, mustasukkaisuus tai muu yleensä
19209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        varsin vähäinen syy. Siirtolaisten ja pakolaisten
19210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         koetaan uhkaavan jo muutenkin laman heiken-
19211: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tämää elintasoamme.
19212: n:o 657:                                                  Suomessa toimii myös muutamia ns. äärioi-
19213:                                                        keistolaisia ryhmiä, jotka harjoittavat aktiivista
19214:           Onko Hallitus Suomessa varautunut            ja suunniteltua muukalaisvastaista toimintaa ja
19215:        mahdollisiin rotulevottomuuksiin ja min-        ovat valmiita myös väkivallan käyttöön. Ryh-
19216:        kälaiset mahdollisuudet poliisilla on esi-      mittymät eivät kuitenkaan ole jäsenpohjaltaan
19217:        merkiksi henkilöresurssien ja asiaan kuu-       suuria, eikä niiden toiminnalla ole takanaan
19218:        luvan varustuksen puolesta tehokkaasti          kansalaisten tukea. Poliisi tulee jatkossakin
19219:        puuttua tämäntyyppisiin ilmiöihin?              huolehtimaan siitä, että ryhmien toiminta on
19220:                                                        jatkuvassa kontrollissa ja niiden suunnittelemat
19221:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-          väkivallanteot tullaan päättäväisesti ehkäise-
19222: tavasti seuraavaa:                                     mään.
19223:                                                           Sisäasiainministeriö antoi vuonna 1988 lää-
19224:     Sisäasiainministeriö ja sen alaiset poliisiyksi-   ninhallituksille määräyksen erityistilanteita kos-
19225: köt seuraavat jatkuvasti muukalaisvastaisiin le-       kevien suunnitelmien laatimiseksi. Suunnitelmat
19226: vottomuuksiin liittyvää kansainvälistä ja kansal-      on laadittu lääneittäin, ja ne soveltuvat myös
19227: lista kehitystä. Suomessa ei ole toistaiseksi esiin-   vakavien järjestyshäiriöiden ja väkivallantekojen
19228: tynyt Saksassa viime aikoina ilmenneitä rotule-        torjuntaan. Niiden pohjalta poliisilla on riittävät
19229: vottomuuksia, eikä ole kovin todennäköistä, että       toimintavalmiudet puuttua tilanteeseen, mikäli
19230: ne sellaisenaan olisivat tänne edes tulossa.           pakolaisiin ja siirtolaisiin kohdistuvat väkivaltai-
19231:     Suomessa ilmenneet muukalaisiin kohdistu-          set mielenosoitukset yleistyvät maassamme.
19232: neet väkivalta- ja ilkivallanteot, joita sinänsä ei       Puutteena on pidettävä sitä, että lääneissä ei
19233: voida puolustella, perustuvat eri lähtökohtiin.        tällä hetkellä ole varsinaisesti mellakantorjun-
19234: Niille on tyypillistä satunnaisuus ja järjestäyty-     taan tarvittavaa välineistöä. Ainoastaan Helsin-
19235: mättömyys. Yksittäisiin väki- ja itkivallantekoi-      gin poliisilaitoksella on käytettävissään mella-
19236: hin ovat syyllistyneet yleensä alkoholin vaiku-        kantorjuntaan valmennettu ja erikoisvarustettu
19237: tuksen alaiset henkilöt tai hetken mielijohteesta      osasto, johon kuuluu myös ratsukoita.
19238: kokoon kerätyt ryhmät. Tekojen taustana on
19239: 
19240:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1992
19241: 
19242:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19243:                                           1992 vp -   KK 657                                           3
19244: 
19245: 
19246: 
19247: 
19248:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19249: 
19250:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ofta varit avundsjuka tili följd av utlänningamas
19251: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          skenbart goda förhållanden, svartsjuka eller nå-
19252: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       gon annan vanligtvis rätt så obetydlig faktor.
19253: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          Man anser att immigrantema och flyktingama
19254: mål nr 657:                                           hotar vår levnadsstandard som redan nu är
19255:                                                       försvagad på grund av lågkonjunkturen.
19256:           År Finlands regering beredd på even-           1 Finland verkar även några s.k. högerextre-
19257:        tuella rasoroligheter och hurudana möj-        mistiska grupper. Deras verksamhet är aktiv och
19258:        ligheter har polisen i fråga om t.ex. perso-   planerad och riktar sig mot främlingar. De är
19259:        nalresurser och utrustning att effektivt ta    även beredda att bruka våld. Grupperingama
19260:        itu med företeelser av denna typ?              har dock inte så många medlemmar och de har
19261:                                                       inte medborgamas stöd. Polisen kommer även i
19262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fortsättningen att se tili att deras verksamhet är
19263: anföra följande:                                      under ständig uppsikt och planerade våldshand-
19264:                                                       lingar kommer definitivt att förhindras.
19265:     Inrikesministeriet och underlydande polisen-         lnrikesministeriet meddelade 1988 länsstyrel-
19266: heter följer hela tiden med den intemationella        sema en föreskrift som gäller uppgörandet av
19267: och nationella utvecklingen när det gäller fient-     planer för specialsituationer. Planema har gjorts
19268: lighet mot frärnlingar. 1 Finland har det hittilis    upp länsvis och lämpar sig även för stävjandet av
19269: inte uppstått rasoroligheter av det slag man haft     allvarligt störande av ordningen och av vålds-
19270: i Tyskland på senaste tid och det är inte heller så   handlingar. Med stöd av dem har polisen tili-
19271: troligt att sådana ens är att vänta.                  räcklig beredskap för att ingripa om våldsamma
19272:     De våldshandlingar och ilidåd som förekom-        demonstrationer mot flyktingar och immigran-
19273: mit, och som i sig inte kan försvaras, har olika      ter blir vanligare i vårt land.
19274: utgångspunkt. Utmärkande för dem är att de är            För tillfållet har länen inte den utrustning som
19275: tillfälliga och oorganiserade företeelser. De som     behövs för kravallbekämpning, vilket bör anses
19276: gjort sig skyldiga tili enskilda våldshandlingar      vara en brist. Det är endast Helsingfors Polisin-
19277: och ilidåd är i allmänhet personerunder påverkan      rättning som har en tränad och specialutrustad
19278: av alkohoi eller grupper som kommit samman av         avdelning för kravallbekämpning. Tili den hör
19279: en tillfällig ingivelse. Skälet tili gämingama har    även ridande poliser.
19280:      Helsingforsden 28 december 1992
19281: 
19282:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
19283:                                               1992 vp
19284: 
19285: Kirjallinen kysymys 658
19286: 
19287: 
19288: 
19289: 
19290:                                   Aittoniemi: Kodinturvajoukkojen perustamistarpeesta ja toimival-
19291:                                       tuuksista
19292: 
19293: 
19294:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19295: 
19296:    Hiljattain eräällä paikkakunnalla asukkaiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19297: keskinäisellä sopimuksella perustetut ns. kodin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19298: turvajoukot ottivat kiinni autovarkautta yrittä-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19299: neen henkilön. Apuna käytettiin pesäpallomai-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19300: laa.
19301:    Tämäntyyppisiä alueellisia turvaelimiä on                   Miten Hallitus suhtautuu eräillä paik-
19302: enemmän tai vähemmän löysällä yksituumaisuu-                kakunnilla ja asuntoalueilla perostettui-
19303: della perustettu myös muilla paikkakunnilla,                hin kodinturvajoukkoihin ihmisten tur-
19304: koska poliisi ei enää, ja vielä vähemmän tulevai-           vallisuuden varmistamiseksi, ja
19305: suudessa, pysty takaamaan kansalaisten turvalli-               minkälaisia toimivaltuuksia ja voi-
19306: suutta kaikissa oloissa.                                    mankäyttöoikeuksia Hallitus katsoo ko-
19307:                                                             dinturvatoimintaan liittyvän?
19308:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
19309: 
19310:                                           Sulo Aittoniemi
19311: 
19312: 
19313: 
19314: 
19315: 220051L
19316: 2                                         1992 vp -   KK 658
19317: 
19318: 
19319: 
19320: 
19321:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19322: 
19323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tehnyt teon, joka, vaikka muuten rangaistava,
19324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön, äl-
19325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       köön häntä tästä hätävarjeluksesta rangaistuk-
19326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        seen tuomittako. Hätävarjeluoikeus on myös
19327: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         silloin, jos joku tekee vastarintaa sille, joka
19328: n:o 658:                                              verekseltä tahtoo omansa ottaa takaisin.
19329:                                                           Voimassa olevan lainsäädännön mukaan yk-
19330:           Miten Hallitus suhtautuu eräillä paik-      sityisen henkilön toimivaltuudet kiinniottoon ja
19331:        kakunnilla ja asuntoalueilla perostettui-      siinä yhteydessä tarvittavaan voimankäyttöön
19332:        hin kodinturvajoukkoihin ihmisten tur-         ovat näin ollen melko laajat.
19333:        vallisuuden varmistamiseksi, ja                    Teräaseasetuksen 1 §:n mukaan vaaralliseksi
19334:           minkälaisia toimivaltuuksia ja voi-         teräaseeksi, jonka hallussapito yleisellä paikalla
19335:        mankäyttöoikeuksia Hallitus katsoo ko-         ilman hyväksyttävää syytä on kielletty, on kat-
19336:        dinturvatoimintaan liittyvän?                  sottava myös muun muassa toisen vahingoitta-
19337:                                                       miseen käytettäväksi tarkoitettu kaapelista, me-
19338:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           talliputkesta tai vaijerista valmistettu taikka nii-
19339: taen seuraavaa:                                       hin rinnastettava lyömäase. Pesäpallomaila ei
19340:                                                       kuulune edellä mainittuihin välineisiin.
19341:    Pakkokeinolain 1 §:n mukaan jokainen saa               Turvallisuustaso yleisillä paikoilla Suomessa
19342: ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun       on tyydyttävä. Poliisille ilmoitetut väkivalta-
19343: rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata       rikokset eivät ole viime vuosina lisääntyneet. Sen
19344: vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely,        sijaan varkaudet ja luvattomat käyttöönotot
19345: näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö tai    ovat lisääntyneet selkeästi. Sisäasiainministeriö
19346: lievä petos. Poliisilain 20 §:n 4 momentin mu-        katsoo, että nk. kodinturvajoukkojen liikkumi-
19347: kaan, milloin päihtynyt yleisellä paikalla, julki-    nen kaduilla ja vastaavilla alueilla ei ole tarpeel-
19348: sessa tilaisuudessa tai muualla väkivaltaisella tai   lista eikä suotavaakaan, koska toimittaessa il-
19349: sitä uhkaavana tai meluavalla käyttäytymisel-         man asianmukaista koulutusta ja mahdollisesti
19350: lään häiritsee yleistä tai yksityistä rauhaa taikka   tunneperäisesti on suuri vaara toimivaltuuksien
19351: vaarantaa turvallisuutta, on myös yksityishenki-      ylitykseen. Poliisin tehtävä on yleisen järjestyk-
19352: löllä, jollei poliisin apua ole saatavissa, oikeus    sen ja turvallisuuden ylläpito, ja se kykenee
19353: voimakeinoinkin poistaa päihtynyt sekä tarpeen        tämän tehtävän hoitamaan.
19354: vaatiessa ottaa hänet kiinni. Molemmissa tapa-            Omaisuusrikollisuuden ennalta estämiseksi
19355: uksissa kiinniotettu on viipymättä luovutettava       kansalaisten omaehtoinen toiminta sen sijaan on
19356: poliisille.                                           hyvin suotavaa. Esimerkkeinä tällaisesta toimin-
19357:    Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan, jos joku,          nasta voidaan mainita venesatamissa ja pysä-
19358: suojellakseen itseään tahi toista taikka omaansa      köintialueilla tapahtuva kulkuneuvojen omista-
19359: tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohta päätä    jien harjoittama vartiointi, jolla rikoksien määrä
19360: uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä, on          vartioiduilla alueilla on saatu lähes nollatasolle.
19361:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
19362: 
19363:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19364:                                          1992 vp -   KK 658                                             3
19365: 
19366: 
19367: 
19368: 
19369:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19370: 
19371:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          handling, som fast den annars är straffbar, varit
19372: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         nödvändig för att avvärja angreppet, skall han
19373: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      inte dömas till straff för detta nödvärn. Rätt till
19374: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         nödvärn äger också rum när någon sätter sig till
19375: mål nr 658:                                          motvärn mot den som på bar gärning vill återta
19376:                                                      sin egendom.
19377:           Hur ser Regeringen på de privatajour-          Enligt gällande lagstiftning är alltså en privat-
19378:        grupper för antivåld som bildats på vissa     persons befogenheter att gripa och i samband
19379:        orter och bostadsområden för att garan-       därmed använda maktmedel rätt omfattande.
19380:        tera människornas säkerhet och                    Enligt 1 § förordningen om eggvapen skall
19381:           vilka befogenheter och hurdan rätt att     som farligt eggvapen, som inte får innehas på
19382:        bruka maktmedel anser Regeringen vara         allmän plats utan giltigt skäl, också betraktas
19383:        förknippad med verksamheten?                  bl.a. av kabel, metallrör eller vajer tillverkat och
19384:                                                      med dessa jämförbart tillhygge som avses bli
19385:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        använt för att skada någon annan. Ett sällträ
19386: anföra följande:                                     torde inte höra till nämnda redskap.
19387:                                                          I Finland är tryggheten på allmänna platser
19388:    Enligt 1 § tvångsmedelslagen har vem som          tillfredsställande. Antalet till polisen anmälda
19389: helst rätt att gripa den som har begått brott och    våldsbrott har inte ökat de senaste åren. Där-
19390: som anträffas på bar gärning eller på flyende fot,   emot har stölderna och de olovliga tillgreppen
19391: om fångelse kan följa på brottet eller om brottet    klart ökat. Inrikesministeriet anser att de s.k.
19392: är lindrig misshandel, snatteri, lindrig försking-   privata jourgruppemas närvaro på gator och
19393: ring, lindrigt olovligt brukande eller lindrigt      motsvarande områden inte är nödvändig eller
19394: bedrägeri. Enligt 20 § 4 mom. polislagen har         ens att rekommendera, eftersom det finns stora
19395: även en enskild person rätt att, om inte polis-      risker för att befogenhetema överskrids när man
19396: hjälp kan erhållas, även med maktmedel avlägs-       handlar utan vedebörlig utbildning och eventu-
19397: na samt vid behov gripa en berusad som på            ellt känslomässigt. Det är polisens uppgift att
19398: allmän plats, vid allmän sammankomst eller           upprätthålla den allmänna ordningen och säker-
19399: annorstädes genom uppträdande som är eller           heten och den kan sköta denna uppgift.
19400: hotar att bli våldsamt, eller genom att föra oljud       När det gäller att förebygga egendomsbrott är
19401: stör allmän eller enskild frid eller äventyrar       medborgamas frivilliga verksamhet däremot
19402: säkerheten. I bägge fallen skall den gripne ome-     mycket önskvärd. Exempel på en sådan verk-
19403: delbart överlämnas till polisen.                     samhet är bl.a. fordonsägamas bevakning av
19404:    I 3 kap. 6 § strafflagen sägs det att om någon,   båthamnar och parkeringsområden som lett till
19405: för att skydda sin eller annans person eller         att antalet brott på de bevakade områdena
19406: egendom mot ett påbörjat eller omedelbart före-      minskat nästan till noll.
19407: stående orättmätigt angrepp, har begått en
19408: 
19409:      Helsingfors den 21 december 1992
19410: 
19411:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
19412:                                                1992 vp
19413: 
19414: Kirjallinen kysymys 659
19415: 
19416: 
19417: 
19418: 
19419:                                   Aittoniemi: Eduskunnalle annettavien hallituksen esitysten jaksot-
19420:                                       tamisesta
19421: 
19422: 
19423:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19424: 
19425:    Eduskunnan syysistuntokaudet ovat työruuh-        delle, mutta muiden osalta voidaan ainakin
19426: kaisia. Ennen joulua istutaan yö kaudet ja jännä-    osaksi niin menetellä.
19427: tään, päästäänkö lainkaan joululomalle. Kevät-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19428: istuntokaudet ovat luppoaikaa, jolloin hallituk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19429: sen esityksiä eduskunnalle on varsin vähän ja        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19430: istunnot ovat lyhyitä.                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19431:    Jos hallitus jaksottaisi mahdollisuuksien mu-
19432: kaan lakiesitysten tuomisen eduskuntaan niin,                    Pitääkö Hallitus mahdollisena, että se
19433: että ne jakautuisivai tasaisemmin syys- ja kevät-            pyrkisi tasoittamaan eduskunnan työ-
19434: istuntokausille, eduskunnan työskentely olisi                määrää syys- ja kevätistuntokansien vä-
19435: joustavampaa ja jopa asioihin paremmin paneu-                lillä siirtämällä vähemmän kiireisten la-
19436: tuvaa. Selvää on, ettei talousarvioon liittyviä              kien käsittelyn kevätistuntokaudelle,
19437: hallituksen esityksiä voi siirtää kevätistuntokau-           pois joulunalustan talousarvioruuhkas-
19438:                                                              ta?
19439:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
19440: 
19441:                                            Sulo Aittoniemi
19442: 
19443: 
19444: 
19445: 
19446: 220051L
19447: 2                                             1992 vp -   KK 659
19448: 
19449: 
19450: 
19451: 
19452:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19453: 
19454:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kuluvan vuoden valtiopäiville oli joulukuun
19455: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             alkuun mennessä annettu yli 340 hallituksen
19456: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           esitystä. Näistä yli 100 liittyi talousarvioon tai
19457: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            lisätalousarvioihin ja yli 70 on ollut Euroopan
19458: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             talousaluesopimuksesta johtuvia. Budjettilait
19459: n:o 659:                                                  kuten ETA-laitkin ovat ajoittuneet eduskunnan
19460:                                                           syysistuntokauteen hallituksen toimista riippu-
19461:               Pitääkö Hallitus mahdollisena, että se      mattomista syistä.
19462:           pyrkisi tasoittamaan eduskunnan työ-               Epäilemättä lakiesitysten antaminen edus-
19463:           määrää syys- ja kevätistuntokausien vä-         kunnalle silti painottuu syysistuntokauteen. Hal-
19464:           lillä siirtämällä vähemmän kiireisten la-       lituksen esitysten ajoitukseen liittyvät ongelmat
19465:           kien käsittelyn kevätistuntokaudelle,           ovat hallituksen ja myös ministeriöiden tiedossa.
19466:           pois joulunalustan talousarvioruuhkas-          Valtioneuvoston kanslia on pyrkinyt ohjaamaan
19467:           ta?                                             ministeriöiden työskentelyä niin, että syysistun-
19468:                                                           tokaudella eduskunnalle jäisi mahdollisimman
19469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              hyvää aikaa talousarvion ja siihen liittyvien hal-
19470: vasti seuraavaa:                                          lituksen esitysten käsittelyyn. Tätä varten kans-
19471:                                                           lia kokoaa istuntokausittain ministeriöiltä tiedot
19472:    Eduskunnalle vuosien 1987-1991 valtiopäi-              eduskunnalle annettavista hallituksen esityksis-
19473: villä annettujen esitysten lukumäärä ilmenee seu-         tä. Tämän jälkeen hallitus neuvoteltuaan edus-
19474: raavasta asetelmasta:                                     kunnan kanssa päättää, mitä hallituksen esityk-
19475:                                                           siä istuntokaudella pyritään antamaan eduskun-
19476: Valtio-       esityksiä     1. 7. jälkeen   joista        nalle.
19477: päivät        kaikkiaan     annettuja       budjetti-         Valtioneuvoston kanslia on ministeriöille an-
19478:                                             lakeja        tamissaan ohjeissa tähdentänyt myös sitä, että
19479: 1987          373           167             57            suuret ja poliittisesti merkittävät lakiesitykset
19480: 1988          289           172             72            annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokauden
19481: 1989          299           166             62            aikana. Lainsäädännön valmistelu on kuitenkin
19482: 1990          317           217             79            monista hallituksesta johtumattomista syistä ja
19483: 1991          344           167             67            uusien tilanteiden johdosta usein nopeatempois-
19484:                                                           ta. Sen vuoksi lakiesitysten ihanteellinen ajoitta-
19485:                                                           minen ei ole kaikissa tapauksissa ollut mahdol-
19486:                                                           lista.
19487:        Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
19488: 
19489:                                                                                  Pääministeri Esko Aho
19490:                                          1992 vp -   KK 659                                            3
19491: 
19492: 
19493: 
19494: 
19495:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
19496: 
19497:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          över 100 till budgeten eller tilläggsbudgeterna.
19498: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         Drygt 70 propositioner hänförde sig till avtalet
19499: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      om ett europeiskt ekonomiskt samarbetsområ-
19500: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         de. På grund av orsaker som inte sammanhänger
19501: mål nr 659:                                          med regeringens åtgärder har behandlingen av
19502:                                                      såväl budgetlagarna som EES-lagarna kommit
19503:            Anser Regeringen det vara möjligt att     att infalla under riksdagens höstsession.
19504:         försöka jämna ut riksdagens arbets-              Utan tvekan avlåts dock en oproportionerligt
19505:         mängd mellan höstsessionen och vårses-       stor andel av lagförslagen under riksdagens höst-
19506:         sionen genom att flytta behandlingen av      session. Både regeringen och ministerierna är för
19507:         mindre brådskande lagar till vårsessio-      sin del medvetna om problematiken i anslutning
19508:         nen, dvs. undan den rusning som budget-      till detta. Statsrådets kansli har försökt styra
19509:         propositionen orsakar före julen?            ministeriernas arbete så att riksdagen under
19510:                                                      höstsessionen skulle ha så mycket tid som möj-
19511:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ligt att behandla budgeten och de därmed för-
19512: anföra följande:                                     knippade regeringspropositionerna. Kansliet be-
19513:                                                      gär därför för varje session av ministerierna
19514:    Antalet propositioner som under 1987-1991         uppgifter om de propositioner som kommer att
19515: års riksdagar har avlåtits framgår av följande       föreläggas riksdagen. Efter överläggningar med
19516: tablå:                                               riksdagen beslutar regeringen sedan vilka propo-
19517:                                                      sitioner den avser att överlämna till riksdagen
19518: Riksdag    totalantal      överlämnade   varav       under ifrågavarande session.
19519:            propositioner   efter den 1   budget-         I sina anvisningar till ministerierna har stats-
19520:                            juli          lagar       rådets kansli likaså betonat att stora och poli-
19521: 1987       373             167           57          tiskt betydelsefylla lagförslag borde överlämnas
19522: 1988       289             172           72          till riksdagen under vårsessionen. Beredningen
19523: 1989       299             166           62          av lagstiftningen sker dock ofta i snabb takt.
19524: 1990       317             217           79          Detta är en följd av dels olika omständigheter
19525: 1991       344             167           67          som inte beror på regeringen, dels helt nya
19526:                                                      situationer som vi ställs inför. Därför har det inte
19527:     Under innevarande år hade riksdagen fram         varje gång varit möjligt att anpassa lagförslagen
19528: till början av december månad förelagts mer än       enligt idealisk tidtabell.
19529: 340 regeringspropositioner. Av dessa anslöt sig
19530:        Helsingforsden 30 december 1992
19531: 
19532:                                                                             Statsminister Esko Aho
19533:                                                 1992 vp
19534: 
19535: Kirjallinen kysymys 660
19536: 
19537: 
19538: 
19539: 
19540:                                    Vähänäkki ym.: Ulkomaalaisvastaisista mielenosoituksista yhden-
19541:                                       tyvässä Euroopassa
19542: 
19543: 
19544:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19545: 
19546:     Viime aikoina ovat kansallismieliset ääri-il-     pyrkiä Euroopan yhteisöjen täysjäseneksi, on
19547: miöt ja -virtaukset nostaneet päätään Euroopan        herännyt useita vakavia kysymyksiä: Onko maa-
19548: eri maissa. Pääosa niistä on ilmennyt entisen         ilmanhistoriasta riittävästi opittu? Voivatko
19549: Neuvostoliiton nyttemmin itsenäistyneissä ja it-      eräät EY:ssä keskeisessä asemassa olevat maat
19550: senäistymässä olevissa valtioissa, samoin kuin        antaa takeita siitä, että pian lähes viisikymmentä
19551: eräissä muissa Itä-Euroopan maissa, jotka par-        vuotta kestänyt demokraattisten jäijestelmien
19552: haillaan ovat vaihtamassa tai ovat jo vaihtaneet      kehittäminen on riittävästi edennyt, jotta voitai-
19553: valtiollisen järjestelmänsä totalitaristisesta de-    siin luottaa niiden pysyvyyteen, sekä siihen, että
19554: mokraattiseen. Näissä maissa onkin kansalli-          ao. kansat olisivat ne sisäistäneet? Voidaanko
19555: suusaatteen tietynasteinen korostaminen valtioi-      saada varmuus siitä, että Euroopan yhdentymi-
19556: den kehityskuvaan luonnollisesti kuuluvaa.            nen jatkossakin etenee koko yhteisöjen alueen
19557:     Huolestumista sen sijaan on laajoissa kansa-      kaikinpuoliseksi ja mahdollisimman tasapuoli-
19558: laispiireissä Suomessa ja muuallakin herättänyt       seksi kehittämiseksi ilman minkään jäsenvaltion
19559: kansallismielisten ja -kiihkoistenkin äärivirtauk-    pitkälle meneviä erityispyrkimyksiä? Voivatko
19560: sien voimistuminen monissa Euroopan yhteisö-          kaikki EY-maat taata sen, ettei työvoiman yhä
19561: jen jäsenmaissa ja monissa mainittuihin yhteisöi-     vapaampi liikkuvuus jatkossa tule missään ai-
19562: hin jäseniksi pyrkivissä maissa. Ko. yhteisöthän      heuttamaan sentyyppisiä muukalaisiin kohdistu-
19563: ovat perustamisasiakirjoissaan, päätöksissään ja      neita toimia, joita eräissä keskeisissä EY-maissa
19564: toiminnassaan nimenomaan korostaneet eri              on näinä aikoina havaittu?
19565: kansojen välistä tiivistäkin vuorovaikutusta,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
19566: kansanvaltaisia menettelytapoja kaikissa toimin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19567: noissaan sekä maailmanrauhan puolustamista            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19568: kaikissa tilanteissa. Näitä aatteita ja pyrkimyk-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19569: siä eivät vie eteenpäin varsinkaan eräissä keskei-
19570: sissä ja vaikutusvaltaisimmissa EY:n jäsenmais-                  Tunteeko Hallitus huolta eräissä kes-
19571: sa tapahtuneet kansallismielisten ääriliikkeiden             keisissä EY-maissa esiintyneistä, kansal-
19572: esiintymiset rakennusten polttamisineen, väki-               lismielisten ääriliikkeiden aiheuttamista
19573: valtaisine mielenosoituksineen ja monine jopa                mellakoista ja väkivallanteoista vieras-
19574:  kuolemaan päättyneine väkivallantekoineen,                  maalaisia kohtaan, ja
19575: jotka toimet ovat kohdistuneet muihin kuin ao.                   katsooko Hallitus niillä olevan haital-
19576:  maiden ns. valtaväestöön kuuluvien kansalli-                lisia vaikutuksia Euroopan yhdentymistä
19577:  suuksien edustajiin. Monissa näistä asioista huo-           ajatellen, sekä
19578:  lestuneissa ihmisissä, jotka edelleen ovat vahvas-              mihin mahdollisiin toimiin Hallitus
19579:  ti sitä mieltä, että Suomen tulisi mitä pikimmin            aikoo ryhtyä asian johdosta?
19580: 
19581:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1992
19582: 
19583:           Matti Vähänäkki                Jukka Gustafsson               Raimo Vuoristo
19584:           Jouko Skinnari                 Kari Urpilainen                Outi Ojala
19585:           Raila Aho                      Eila Rimmi                     Jukka Roos
19586: 
19587: 
19588: 
19589: 220051L
19590: 2                                        1992 vp -   KK 660
19591: 
19592: 
19593: 
19594: 
19595:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19596: 
19597:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työnsaantimahdollisuudet ovat käyneet vähäi-
19598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siksi. Taloudellisesti niukkenevissa oloissa ulko-
19599: olette 1 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-       mailta tullut työvoima tai pakolaiset on voitu
19600: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kokea syypäiksi omiin vaikeuksiin.
19601: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin            Viime vuosien tapahtumat ovat osaltaan voi-
19602: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 660:                  neet olla vaikuttamassa ulkomaalaisvastaisten
19603:                                                      ääriryhmien aktivoitumiseen ja niiden ulkomaa-
19604:            Tunteeko Hallitus huolta eräissä kes-     laisiin kohdistamiin väkivallantekoihin. Tällai-
19605:        keisissä EY-maissa esiintyneistä, kansal-     nen avoin väkivalta on rikos kansallisten lakien
19606:        lismielisten ääriliikkeiden aiheuttamista     mukaan ja loukkaus kansainvälisiä ihmisoikeus-
19607:        mellakoista ja väkivallanteoista vieras-      sopimuksia kohtaan. Monien Euroopan maiden
19608:        maalaisia kohtaan, ja                         hallitukset ovat syystä huolestuneet tilanteesta.
19609:            katsooko Hallitus niillä olevan haital-      EY-maiden johtajat käsittelivät ulkomaalai-
19610:        lisia vaikutuksia Euroopan yhdentymistä       siin kohdistunutta vihamielisyyttä Edinburghin
19611:        ajatellen, sekä                               huippukokouksessa 11.-12.12.1992. Euroop-
19612:            mihin mahdollisiin toimiin Hallitus       pa-neuvosto korosti, ettei tämän päivän Euroo-
19613:        aikoo ryhtyä asian johdosta?                  passa saa olla sijaa rasismille eikä muukalaisvi-
19614:                                                      halle. Samoin korostettiin, että on tärkeää, että
19615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaikki maahanmuuttajat turvataan rasistisia
19616: vasti seuraavaa:                                     hyökkäyksiä vastaan.
19617:                                                         Ulkomaalaisiin kohdistuneet vihamieliset teot
19618:     Euroopassa meneillään oleva murroskausi on       ovat kaikkialla saaneet osakseen laajan yleisen
19619: sekä luonut mahdollisuuksia maasta toiseen siir-     mielipiteen ja viranomaisten tuomion. Tekoihin
19620: tymiseen että myös monissa maissa valitettavasti     syyllistyneitä on asetettu oikeuteen.
19621: pakottanut väestöä alkuperäisten asuinsijojensa         Myös Suomen hallitus tuomitsee väkivallan
19622: jättämiseen. Entisen Jugoslavian alueella käytä-     käytön niin kansojen sisäisissä kuin kansojen
19623: vä sisällissota on aiheuttanut Euroopassa toisen     välisissäkin suhteissa. Ihmisoikeussopimusten
19624: maailmansodan jälkeisen suurimman pakolais-          merkitys korostuu nykyisinä murrosaikoina.
19625: aallon. Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja länti-         Hallitus pitää tärkeänä, että ulkomaalaisviha-
19626: sen Euroopan maiden välillä vallitsevat jyrkät       mielisyydelle otollisten olosuhteiden kehittymis-
19627: elintasoerot ovat osaltaan vaikuttamassa muut-       tä pyritään ehkäisemään ennakolta mahdolli-
19628: topaineita lisäävästi.                               simman tehokkaasti. Tällaisiin toimiin kuuluu
19629:     Eräissä Länsi-Euroopan maissa on vastaan-        valtioiden välillä vallitsevien elintasoerojen ka-
19630: otettu vuositasolla kymmeniä- tai jopa satojatu-     ventaminen. Pyrkimykset rauhan palauttami-
19631: hansia ulkomaalaisia pakolaisina ja maahan-          seen ja olojen vakiinnuttamiseen sotatoimialueil-
19632: muuttajina. Nämä suuret väestövirrat sattuvat        la palvelevat osaltaan tätä päämäärää. Myös
19633: yhteen läntisen Euroopan maiden hidastuneen          suvaitsevaisuutta korostava kasvatus ja valistus
19634: talouskehityksen kanssa. Työttömyyden kas-           ovat ennakolta ehkäisemässä vihamielisten asen-
19635: vaessa myös ulkomailta maahan muuttaneiden           teiden kehittymistä.
19636: 
19637:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
19638: 
19639:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19640:                                         1992 vp -   KK 660                                           3
19641: 
19642: 
19643: 
19644: 
19645:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
19646: 
19647:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         landena har den utländska arbetskraften eller
19648: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise av      flyktingama ansetts vara orsaken till svårighe-
19649: den 1 december 1992 till vederbörande mediem        tema.
19650: av statsrådet översänt föijande av riksdagsman          De senaste årens händeiser torde ha bidragit
19651: Vähänäkki m.fl. undertecknade spörsmåi nr 660:      till aktiveringen av utlänningsfientliga extremist-
19652:                                                     grupper och våidsdåden mot utlänningar. Så-
19653:           Är Regeringen bekymrad för de kra-        dant öppet våid är ett brott eniigt nationella
19654:        valler och våidsdåd som nationaiistiska      Iagar och innebär en kränkning av intemationei-
19655:        extremiströreiser i vissa centraia europe-   Ia konventioner om de mänskiiga rättighetema.
19656:        iska Iänder riktat mot utlänningar, och      Regeringama i många europeiska Iänder är na-
19657:           anser Regeringen att de har skadiiga      turligt nog bekymrade över Iäget.
19658:        verkningar med tanke på den europeiska           EG-Iändemas Iedare behandiade vid sitt topp-
19659:        integrationen, samt                          möte i Edinburgh den 11-12 december 1992
19660:           vilka eventuella åtgärder ämnar Re-       frågan om utlänningshat. Europarådet framhöll
19661:        geringen vidta med aniedning av detta?       att rasism och utlänningshat inte bör få före-
19662:                                                     komma i dagens Europa. Det ansågs dessutom
19663:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       vara viktigt att alla invandrare skyddas mot
19664: anföra föijande:                                    rasistiska angrepp.
19665:                                                         Mot utiänningar riktade fientliga gämingar
19666:     Den pågående brytningstiden i Europa har        har överallt enhälligt fördömts av den allmänna
19667: skapat möjligheter för många att flytta från Iand   opinionen och av myndighetema. De som gjort
19668: tilliand, men har å andra sidan i många Iänder      sig skyidiga till dessa har ställts inför rätta.
19669: även drivit befolkningen från sin ursprungiiga          Även Finiands regering fördömer bruket av
19670: bopiats. Inbördeskriget i det foma Jugosiavien      våid såväi i intema nationella relationer som i
19671: har framkallat den största flyktingströmmen till    relationema mellan oiika nationer. Konventio-
19672: Europa efter andra världskriget. De stora skill-    nema om de mänskiiga rättighetema får ökad
19673: nadema mellan å ena sidan de centraieuropeiska      betydeise under dessa brytningstider.
19674: och östeuropeiska och å andra sidan de västeu-          Regeringen anser det vara viktigt att man på
19675: ropeiska Iändemas Ievnadsstandard har bidragit      ett så effektivt sätt som möjligt försöker hindra
19676: till ökad flyttningsbenägenhet.                     en sådan utveckiing som Ieder till gynnsamma
19677:     Vissa västeuropeiska Iänder har årligen mot-    förhållanden för utlänningshat. Till dessa åtgär-
19678: tagit tiotusentais, t.o.m. hundratusentals utiän-   der hör bl.a. att minska skillnadema i Ievnads-
19679: ningar som flyktingar eller invandrare. Dessa       standarden mellan olika stater. Strävandena att
19680: stora befoikningsströmmar har sammanfallit          återställa freden och att stabiiisera förhållandena
19681: med de västeuropeiska Iändemas stagnerande          inom krigsoperationsområden bidrar till detta.
19682: ekonomiska utveckling. I takt med den ökande        Även uppfostran och uppiysning med tonvikt på
19683: arbetsiösheten har arbetsmöjiighetema försäm-       toierans förebygger uppkomsten av fientliga at-
19684: rats även för dem som kommer från andra             tityder.
19685: Iänder. I de allt knappare ekonomiska förhåi-
19686:      Heisingfors den 7 januari 1993
19687: 
19688:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
19689:                                                   1992 vp
19690: 
19691: Kirjallinen kysymys 661
19692: 
19693: 
19694: 
19695:                                     Laine: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutuksista Suomen val-
19696:                                         tiolliseen asemaan
19697: 
19698: 
19699:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19700: 
19701:     Suomalaista integraatiokeskustelua on jo ver-       veltu vähentyneen samaan aikaan, kun puo-
19702: rattain pitkään sävyttänyt sivuraiteille ajautumi-      lueettomuuden on annettu ymmärtää menettä-
19703: nen ja tiettyjen keskeisten teemojen välttelemi-        neen merkitystään ja kun Suomen puolueetto-
19704: nen. Keskeisimpiin aihepiireihin verrattuina si-        muutta on haluttu osin ehkä tarkoitushakuises-
19705: vuraiteita ovat olleet esim. puolueettomuus, liit-      tikin määritellä uudelleen. Suomen täysivaltai-
19706: toutumattomuus, itsenäinen puolustus, vaiku-            suuden merkitys ei tosiasiassa kuitenkaan ole
19707: tusvalta ja kansallinen identiteetti.                   yhtään vähentynyt. Uskoakseni suurin osa suo-
19708:     Lisäksi on suhteellisen laajasti esitelty integ-    malaisista pitää maamme itsenäisyyttä edelleen
19709: raation toivottavia tai oletettavia vaikutuksia         erittäin tärkeänä perusarvona.
19710: Suomessa toimivien yritysten talouteen. Liiketa-           Vain itsenäinen valtio pystyy milloin tahansa
19711: loudellisia tai ylipäätään ekonomistisia näkö-          vapaasti päättämään omasta puolueettomuudes-
19712: kohtia on tähdennetty silloinkin, kun olisi ollut       taan ja puolustuksestaan. Myös valtion vaiku-
19713: perustellumpaa puhua yhdentämisen vaikutuk-             tusvalta ja kansallinen identiteetti ovat voimak-
19714: sista Suomen valtion asemaan. Suomen aseman             kaasti sidoksissa valtion itsemääräämisoikeuden
19715: muotoutumisen kannalta raha on lopultakin               ja täysivaltaisuuden määrään ja laatuun. Näistä
19716: vain yksi monista tekijöistä. Keskustelusta on          syistä keskityn kysymyksessäni Suomen suvere-
19717: saattanut saada sellaisenkin vaikutelman, että          niteettiin ja itsenäisyyteen.
19718: itsenäisyyttä ei enää pidettäisikään itseisarvona          Viime aikoina suomalaiseen ulkopoliittiseen
19719: ja että itsenäisyyttä, sen tiettyjä osia tai niiden     argumentointiin on ilmaantunut ajatus, jonka
19720: menettämistä olisi mahdollista arvioida rahalli-        mukaan itsemääräämisoikeutta tai suvereniteet-
19721:  sesti. Kansalaisille ja kansakunnalle tärkeitä ar-     tia olisi mahdollista jakaa. Tällaisilla kielikuvilla
19722: voja voidaan kuitenkin vain pieneltä osin mitata        oletettavasti tarkoitetaan sitä, että Suomi mah-
19723:  rahassa.                                               dollisesti yhä syvemmälle integraatioon ajau-
19724:     Puolueettomuus, liittoutumattomuus, itsenäi-        tuessaan sallisi tai joutuisi sallimaan joidenkin
19725: nen puolustus, vaikutusvalta ja kansallinen iden-       muidenkin tahojen kuin omien valtioelintensä
19726:  titeetti ovat erittäin arvokkaita ja tärkeitä asioi-   osallistua sellaiseen päätöksentekoon, joka ny-
19727:  ta. Ne kaikki ovat kuitenkin suoraan tai epäsuo-       kyisin riippuu yksinomaan omasta tahdostam-
19728:  rasti riippuvaisia vielä tärkeämmästä, Suomen          me.
19729:  täysivaltaisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta.           Itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin ja-
19730:  Esim. kysymys Suomelle integraation yhteydessä         kaminen on tietenkin mahdollista. Jakamisen
19731: jäävästä tai tarjoutuvasta vaikutusvallasta on          lopputuloksena ei kuitenkaan ole jaettua täysi-
19732:  perin toissijainen verrattuna Suomen kansallista       valtaisuutta, vaan yhtäältä menetettyä täysival-
19733:  määräysvaltaa koskevaan problematiikkaan.              taisuutta ja toisaalta aikaisemman täysivaltai-
19734:  Määräämisellä ja vaikuttamisella on merkittäviä        suuden jäännöksiä. Riippumatta siitä, tarkoite-
19735:  eroja.                                                 taanko itsemääräämisoikeuden "jakamisella,"
19736:      Julkisuudessa on havaitakseni aivan liian vä-      jakamista pois vai jakamista kansainvälisen oi-
19737:  hän analysoitu sitä, kuinka jo näköpiirissä oleva      keuden muiden subjektien kanssa, johtopäätös
19738:  integraatio tulee supistamaan Suomen suve-             on sama: mikäli valtiollinen päätöksentekomme
19739:  reenisuutta ja itsenäisyyttä. Erittelyn tuloksista     oikeudellisesti osittainkaan riippuu muiden tah-
19740:  ei ainakaan ole tiedotettu kansalaisille ja edus-      dosta, kyseessä ei noilta osin enää ole Suomen
19741:  kunnalle riittävän tehokkaasti.                        itsemääräämisoikeus.
19742:      Integraatiosta Suomen täysivaltaisuudelle             Valtion itsemääräämisoikeuden jakaminen
19743:  koituvien vaarojen ja ongelmien on kenties ar-         merkitsee siis yleensä täysivaltaisuuden supista-
19744: 
19745: 220051L
19746: 2                                           1992 vp -    KK 661
19747: 
19748: mista. Mikäli itsemääräämisoikeutta jaetaan              supistamisesta: valtio ei ole ainakaan niin itse-
19749: suuressa määrin, saatetaan päätyä esim. autono-          näinen kuin se voisi olla.
19750: miaan tai siihen verrattavaan olotilaan.                     Tilanne on vielä selvempi EU:n osalta. EU:a
19751:     Sekä Suomessa että muualla on katsottu, että         koskevan sopimuksen (ns. Maastrichtin sopi-
19752: Baltian maat itsenäistyivät, kun ne taannoin             muksen) V osaston artiklassa J.l esitetään avoi-
19753: saivat jakamattoman itsemääräämisoikeuden.               mesti ajatus EU:n itsenäisyydestä (kursivointi
19754: Jakamauoman itsemääräämisoikeuden omaa-                  Ensio Laineen):
19755: minen on itsenäisyyden edellytys. Tämän logii-               "2. The objectives ofthe common foreign and
19756: kan mukaan itsemääräämisoikeuden jakaminen               security policy shall be:
19757: ja jakamauoman itsemääräämisoikeuden muun-                   - to safeguard the common values, funda-
19758: lainen menettäminen merkinnevät itsenäisyyden            mental interests and independence of the Uni-
19759: menettämistä. Johtopäätös ei riipu siitä, minkä          on; ..."
19760: tai keiden kanssa itsemääräämisoikeutta jaetaan              Lisäksi EY-komissio toteaa 4.11.1992 Suo-
19761: taikka mille tahoille sitä luovutetaan tai menete-       men jäsenyyshakemuksesta antamassaan lau-
19762: tään. - Jos Baltian maiden itsenäisyyden ar-             sunnossa seuraavaa (UM:ssä laaditun epäviralli-
19763: viointiin jo lähtökohtaisesti sovelletaan erilaista      sen suomennoksen s. 45--46; kursivoinnit Ensio
19764: logiikkaa kuin oman maamme itsenäisyyden                 Laineen):
19765: arviointiin, se saattaa olla osoitus joko tarkoitus-         "Kysymys on siitä, voisiko Suomen puolueet-
19766: hakuisuudesta tai siitä, että emme halua tai             tomuuspolitiikka ... olla esteenä unionin ulkopo-
19767: uskalla myöntää tosiasioita.                             litiikan täydelle hyväksymiselle. Lisäksi yhteisen
19768:     Edellä lausuttua vastaan tullaan mahdollisesti       ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen herää ky-
19769: esittämään kahdenlaisia väitteitä. Ensinnäkin            symys, missä määrin Suomi, joka aseistautunee-
19770: voidaan sanoa, että Suomi on liittymällä erilai-         na puolueettomana maana on aina pannut suur-
19771: siin valtiosopimuksiin ja kansainvälisiin järjes-        ta painoa kansallisen alueensa puolustamiselle,
19772: töihin jo supistanut itsenäistä päätösvaltaansa.         voi täysin yhtyä joihinkin unionin tavoitteisiin,
19773: Väite pitää paikkansa. Juuri täysivaltaisuuden           kuten sen itsenäisyyden ja turvallisuuden takaa-
19774: supistamisen vuoksi on jouduttu käyttämään               miseen sekä kehitykseen kohti unionin yhteistä
19775: sellaisia sopimusten hyväksymis- ja voimaan-             puolustuspolitiikkaa (artikla J.4)."
19776: saattamismenettelyjä, jotka osoittavat sopimuk-              Kumpaisessakin katkelmassa on todellakin
19777: silla poikettavan Suomen täysivaltaisuutta sään-         kysymys nimenomaan EU:n eikä sen jäsenten
19778: televästä HM 1 §:stä.                                    itsenäisyydestä.
19779:     Liittyminen Euroopan yhteisöön tai Euroopan              Olisi ilmeisesti mahdotonta, että sekä EU että
19780: unioniin (EU) olisi kuitenkin sekä syvyydeltään          sen jäsenet olisivat itsenäisiä. Itsenäisyyttä tus-
19781: että laajuudeltaan aivan omaa luokkaansa verrat-         kin voidaan jakaa siten, että unioni saisi itsenäi-
19782: tuna aikaisempiin itsenäisyytemme supistamisiin.         syyden ja unionin jäsenet säilyttäisivät itsenäi-
19783: Päätösvaltamme ja omien kansallisten etujemme            syytensä. Mitä vähäisemmiksi jäsenille niiden
19784: ajaminen jäisi uusilla ja laajoilla aloilla erittäin     itsenäisyyden jakamisen seurauksena jäävät val-
19785: merkittävässä määrin sekä epämääräisiksi ajoiksi         tuudet käyvät, sitä epätodennäköisempää on,
19786: riippumaan muiden kansainvälisen oikeuden                että kyseessä enää on itsenäisyys.
19787: subjektien tahdosta. - Sitä, joka kantaa huolta              Jos sekä unionin että sen jäsenten sanottaisiin
19788: Suomenjäljellä olevan täysivaltaisuuden säilymi-         olevan itsenäisiä, itsenäisyyden käsitettä käytet-
19789: sestä, ei tyynnytä tieto siitä, että täysivaltaisuutta   täisiin tavalla, jota tuskin kukaan tunnistaisi
19790: on jo aikaisemmin katsottu olevan aiheellista            suomalaiseksi. Oleellista ei ole, kutsutaanko
19791: supistaa. "Antaa mennä" -mentaliteetilla on täs-         EU:a liittovaltioksi, valtioliitoksi tms. Keskei-
19792: säkin asiassa kiistattomat vaaransa.                     sintä on, missä määrin ja millaisia valtaoikeuksia
19793:     Niin ikään saatetaan viitata suuriin EY-valti-       EU:n jäsenille todellisuudessa jää.
19794: oihin ja kysyä, eivätkö ne enää ole itsenäisiä.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19795: Kysymykseen on helppoa vastata. Jo EY-integ-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19796: raatio edellyttää jäsenvaltioilta ainakin tietyissä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19797: asioissa alistumista muiden osapuolien tahtoon.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19798: Niissä asioissa, joissa alistumista esiintyy, jäsen-
19799: valtio on joutunut tinkimään omasta tahdos-                        Onko Hallitus oman arvionsa mukaan
19800: taan; valtiota kohdellaan tavalla, jota se ei itse              antanut kansalaisille ja eduskunnalle riit-
19801: halua. Tämä on osoitus itsemääräämisoikeuden                    tävän paljon ja kyllin yksityiskohtaista
19802:                                      1992 vp -   KK 661                                       3
19803: 
19804:   tietoa siitä, kuinka EY- ja ED-integraa-                 onko Hallituksen näkemyksen mu-
19805:   tio tulisivat vaikuttamaan Suomen täysi-             kaan täysin varmaa, että Suomen täysi-
19806:   valtaisuuteen, ja jos on, missä asiakirjois-         valtaisuus ja itsemääräämisoikeus eivät
19807:   sa suvereniteettia koskeva analyysijohto-            missään määrin supistu, mikäli Suomi
19808:   päätöksineen ja perusteluineen on esitet-            liittyy EU:iin, joka EU:a koskevan sopi-
19809:   ty,                                                  muksen mukaan on itsenäinen, sekä
19810:       voisiko Suomi Hallituksen näkemyk-                   katsooko Hallitus Suomen säilyttävän
19811:   sen mukaan täysivaltaisuuttaan ja itse-              nykyisen itsenäisyytensä, jos Suomi liit-
19812:   määräämisoikeuttaan vähentämättä ja-                 tyy itsenäiseen EU:iin?               ·
19813:   kaa itsemääräämisoikeuttaan muille val-
19814:   tioille tai EY:lle taikka näiden kanssa,
19815: 
19816: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1992
19817: 
19818:                                          Ensio Laine
19819: 4                                         1992 vp -   KK 661
19820: 
19821: 
19822: 
19823: 
19824:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19825: 
19826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sopimus on monilta osiltaan tulkinnanvarainen
19827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asiakirja. Yhteisön tuleva kehitys on jatkuva
19828: olette 2 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        prosessi, jonka kulusta ja suunnasta Suomi olisi
19829: jeenne n:o 2240 ohella toimittanut valtioneuvos-      jäsenenä mukana neuvottelemassa ja päättämäs-
19830: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Lai-      sä.
19831: neen kirjallisen kysymyksen n:o 661:                      Kaikkiaan EY on oleellisilta osiltaan edelleen
19832:                                                       itsenäisten kansallisvaltioiden yhteisö. Nykyis-
19833:            Onko Hallitus oman arvionsa mukaan         tenkin jäsenmaiden kansat varjelevat tarkkaan
19834:        antanut kansalaisille ja eduskunnalle riit-    itsenäisyyttään, kuten tuore mielipidekehitys on
19835:        tävän paljon ja kyllin yksityiskohtaista       selvästi osoittanut. Kaikki merkittävät päätök-
19836:        tietoa siitä, kuinka EY- ja ED-integraa-       set tehdään yksimielisesti huipputasolla, Eu-
19837:        tio tulisivat vaikuttamaan Suomen täysi-       rooppa-neuvostossa.
19838:        valtaisuuteen, ja jos on, missä asiakirjois-       Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomen ja
19839:        sa suvereniteettia koskeva analyysijohto-      EY:n tavoitteet ovat pitkälti samansuuntaiset.
19840:        päätöksineen ja perusteluineen on esitet-      Näyttää mahdolliselta, että Suomi voi jäseneksi
19841:        ty,                                            liittyessään säilyttää puolueettomuutensa sellai-
19842:            voisiko Suomi Hallituksen näkemyk-         sena kuin olemme sen kylmän sodan jälkeisessä
19843:        sen mukaan täysivaltaisuuttaan ja itse-        Euroopassa määritelleet. Sen ytimenä ovat soti-
19844:        määräämisoikeuttaan vähentämättä ja-           laallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puo-
19845:        kaa itsemääräämisoikeuttaan muille val-        lustus. EY:n jäsenenä on oma asiamme päättää,
19846:        tioille tai EY:lle taikka näiden kanssa,       pidämmekö puolueettomuudestamme edelleen
19847:            onko Hallituksen näkemyksen mu-            kiinni vai luovummeko siitä.
19848:        kaan täysin varmaa, että Suomen täysi-             EY:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
19849:        valtaisuus ja itsemääräämisoikeus eivät        kehittämisestä, myös sen puolustusulottuvuu-
19850:        missään määrin supistu, mikäli Suomi           desta, päätetään hallitusten välisissä konferens-
19851:        liittyy EU:iin, joka EU:a koskevan sopi-       seissa, joista ensimmäinen on määrä järjestää
19852:        muksen mukaan on itsenäinen, sekä               1996. Niissä neuvoteltavat sopimukset on aika-
19853:            katsooko Hallitus Suomen säilyttävän       naan ratifioitava jokaisessa jäsenmaassa.
19854:        nykyisen itsenäisyytensä, jos Suomi liit-          Ei ylipäätään ole ajateltavissa, että hallitus
19855:        tyy itsenäiseen EU:iin?                        pyrkisi sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole
19856:                                                       Suomen kansan hyväksyttävissä. Kuten hallitus
19857:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on ilmoittanut, jäsenyysneuvottelujen tuloksesta
19858: vasti seuraavaa:                                      järjestetään aikanaan kansanäänestys.
19859:                                                           Yksi kansalaisia eniten askarruttavista kysy-
19860:    Hakiessaan Euroopan yhteisön jäsenyyttä            myksistä on juuri asemamme itsenäisenä valtio-
19861: Suomi arvioi voivansa edistää omia kansallisia        na sen jälkeen, kun olemme EY:n jäseneksi
19862: pyrkimyksiään parhaiten EY:n jäsenenä. Jäse-          mahdollisesti liittyneet. Tätä kysymystä on pyrit-
19863: nyys tarjoaa meille tärkeän vaikutuskanavan.          ty selvittämään hallituksen selonteossa ja tiedon-
19864:    Suomen jäsenyyshakemus on jätetty pitäen           annossa sekä hallituksen jäsenten lukuisissa pu-
19865: lähtökohtana Rooman sopimusta ja koko sen             heenvuoroissa ja kirjoituksissa. Tätä työtä on
19866: pohjalle kehittynyttä EY:n säädöstöä. Tämä pi-        tarkoitus jatkaa. Hallitus pyrkii varmistamaan,
19867: tää sisällään myös Maastrichtin sopimuksen.           että kansalaisten ulottuvilla on riittävästi asia-
19868: Liittyminen yhteisöön voi tapahtua vain Maas-         pitoistaja ymmärrettävää tietoa EY-jäsenyytem-
19869: trichtin sopimuksen mukaisesti. Maastrichtin          me seurauksista.
19870: 
19871:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1993
19872: 
19873:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19874:                                          1992 vp -   KK 661                                            5
19875: 
19876: 
19877: 
19878:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19879: 
19880:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          da utveckling är en kontinuerlig process. Förut-
19881: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       satt att Finland blir medlem kan vi vara med och
19882: 2240 av den 2 december 1992 tili vederbörande        förhandla och besluta om förloppet av denna
19883: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      process.
19884: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 661:             På dethela taget och på alla väsentliga punk-
19885:                                                      ter är EG fortfarande en sammanslutning för
19886:            Har Regeringen enligt sin egen be-        självständiga nationalstater. Folken i de Iänder
19887:        dömning gett medborgarna och riksda-          som redan blivit medlemmar slår noga vakt om
19888:        gen tillräckligt mycket och tillräckligt      sin självständighet, vilket också klart framgått av
19889:        detaljerad information om hur EG- och         vissa fårska opinionsyttringar. Alla centrala be-
19890:        EU-integrationen kan antas påverka Fin-       slut fattas enigt och på toppnivå, i Europeiska
19891:        lands oberoende ställning, och, om detta      rådet.
19892:        har skett, i vilka handlingar har en analys       Vad utrikes- och säkerhetspolitiken beträffar
19893:        jämte slutsatser och motiveringar an-         är Finlands och EG:s mål i hög grad desamma.
19894:        gående vår suveränitet presenterats,          Det förefaller möjligt att Finland också i egen-
19895:            är det enligt Regeringens uppfattning     skap av EG-medlem kan bevara sin neutralitet
19896:        tänkbart att Finland kan överlåta sin         enligt de kriterier som vi själva har ställt upp med
19897:        självbestämmanderätt tili andra stater        hänsyn tili Europa efter det kalla kriget. Kärnan
19898:        eller tili EG eller dela denna rätt med       i detta resonemang är militär alliansfrihet och ett
19899:        andra stater eller EG utan att minska sin     självständigt försvar. Som medlem i EG kan
19900:        egen suveränitet eller självbestämmande-      Finland själv besluta om vi fortfarande vill hålla
19901:        rätt,                                         fast vid vår neutralitet eller om vi kan avstå från
19902:            är det enligt Regeringens uppfattning     den.
19903:        fullständigt säkert att Finlands suveräni-        Besluten om hur EG:s gemensamma utrikes-
19904:        tet och självbestämmanderätt inte i något     och säkerhetspolitik och även dess försvars-
19905:        avseende decimeras ifall Finland ansluter     dimension skall utvecklas fattas vid gemensam-
19906:         sig tili EU, som ju enligt EU-överens-       ma regeringskonferenser. Avsikten är att den
19907:         kommelsen är ett oberoende organ, samt       första konferensen skall äga rum 1996. De avtal
19908:            anser Regeringen att Finland bevarar      som förhandlas fram vid konferenserna skall i
19909:         sin nuvarande självständighet om landet      sinom tid ratificeras i varje medlemsland.
19910:         ansluter sig tili den oberoende EU?              Det är över huvud taget otänkbart att reger-
19911:                                                      ingen skulle eftersträva lösningar som Finlands
19912:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        folk inte kan acceptera. Regeringen har redan
19913: anföra följande:                                     tidigare meddelat att en folkomröstning kommer
19914:                                                      att anordnas beträffande resultatet av medlems-
19915:    När Finland ansökte om medlemskap i Euro-         förhandlingarna.
19916: peiska gemenskapen ansågs det att landet har de          En av de frågor som medborgarna ofta ställer
19917: bästa möjligheterna att främja sina egna natio-      sig gäller uttryckligen vår ställning som en obe-
19918: nella intressen om vi går med i EG. Medlemska-       roende stat efter det att vi eventuellt har anslutit
19919: pet erbjuder oss en viktig möjlighet att påverka     oss tili EG. Denna fråga har regeringen försökt
19920: händelseförloppet.                                   klarlägga i sin redogörelse och sitt meddelande
19921:    Utgångspunkten för Finlands medlemsansö-          tili riksdagen och dessutom har enskilda reger-
19922: kan var Romfördraget och hela det regelverk          ingsmedlemmar separat bidragit med ett flertal
19923: som på basis av detta har skapats för EG. I          muntliga och skriftliga inlägg. A vsikten är att
19924: denna helhet ingår också Maastrichtfördraget.        det här arbetet skall fortsätta. Regeringen försö-
19925: Vår anslutning tili gemenskapen kan ske enbart       ker se tili att medborgarna får tillräckligt mycket
19926: i enlighet med detta fördrag. Maastrichtfördra-      faktabaserad och lättillgänglig information om
19927: get är ett dokument som på många punkter             följderna av vårt EG-medlemskap.
19928: lämnar rum för tolkning. Gemenskapens framti-
19929:      Helsingfors den 6 januari 1993
19930: 
19931:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
19932: 1
19933: 
19934: 1
19935: 
19936: 
19937: 
19938: 
19939:     1
19940: 
19941:     1
19942:                                                1992 vp
19943: 
19944: Kirjallinen kysymys 662
19945: 
19946: 
19947: 
19948: 
19949:                                   Lipponen: VR:nPasilan konepajan työllisyyden turvaamisesta
19950: 
19951: 
19952:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19953: 
19954:    Valtionrautatiet on päättänyt lakkauttaa Hel-     henkilöön silloin, kun nopeiden Pendolino-ju-
19955: singin Pasilan konepajan vuoteen 1995 mennes-        nien valmistus on kriittisimmässä vaiheessaan.
19956: sä. Rautaruukin ja Valmetin omistama Trans-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19957: teeh on valmis aloittamaan veturien, matkusta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19958: javaunujen, metrojunien ja raitiovaunujen tuo-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19959: tannon Pasilan konepajalla. Aiesopimuksen            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19960: mukaan VR:stä tulisi Transteebio osakas.
19961:    Pasilan konepajalla työskentelee tällä hetkellä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
19962: noin 400 ihmistä. Transteeh pystyy työllistä-               jotta Helsingin Pasilan konepajan työlli-
19963: mään Pasilassa kuitenkin aluksi vain 30--40                 syys turvataan myös VR:n tullessa
19964: työntekijää. Työvoiman tarpeen ennustetaan                  Transteebio osakkaaksi?
19965: nousevan lähivuosina maksimissaan 80--90
19966:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1992
19967: 
19968:                                            Paavo Lipponen
19969: 
19970: 
19971: 
19972: 
19973:  220051L
19974: 2                                         1992 vp -   KK 662
19975: 
19976: 
19977: 
19978: 
19979:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19980: 
19981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimitilat. Pieksämäen alueella on Valtionrauta-
19982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teillä lisäksi runsaasti henkilöresursseja, jotka
19983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täten voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla
19984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo            työllistää.
19985: Lipposen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Lisäksi on todettava, että tuotteet, joita Oy
19986: n:o 662:                                              Transtech Ltd. tulee valmistamaan, ovat pääosin
19987:                                                       sellaisia, joita Valtionrautatiet ei itse ole tähän-
19988:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      kään asti valmistanut, kuten veturit ja junayksi-
19989:        jotta Helsingin Pasilan konepajan työlli-      köt.
19990:        syys turvataan myös VR:n tullessa                 Pasilan konepajalla olevalle henkilöstölleen
19991:        Transtechin osakkaaksi?                        on Valtionrautatiet yt-neuvotteluissa ilmoitta-
19992:                                                       nut pyrkivänsä suorittamaan konepajan lopetta-
19993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          misen ilman irtisanomisia. Tämä on merkinnyt
19994: vasti seuraavaa:                                      sitä, että henkilöstöitä on kysytty halukkuutta
19995:                                                       siirtyä joko Oy Transtech Ltd:n palvelukseen tai
19996:    Valtionrautatiet ja Oy Transtech Ltd. tekivät      muihin Valtionrautateiden osoittamiin työkoh-
19997: kesäkuussa 1992 aiesopimuksen, jonka tarkoi-          teisiin Etelä-Suomen alueella.
19998: tuksena on kotimaisen kiskokalustoteollisuuden            Oy Transtech Ltd. on puolestaan ilmoittanut,
19999: yhdistäminen siten, että turvataan alan teollisuu-    että aluksi koejunien rakentamisen aikana pysty-
20000: den kilpailukyky ja sen säilyminen. Tarkoitukse-      tään työllistämään vain 30---80 henkilöä. Varsi-
20001: na on myös turvata tiedossa olevien kiskokalus-       naisen sarjavalmistuksen ja muiden näköpiirissä
20002: tojen hankintojen kohdalla mahdollisimman             olevien suunnitelmien toteutuessa se pystyisi
20003: suuri kotimaisuusaste.                                Etelä-Suomessa vuoden 1995 jälkeen työllistä-
20004:    Valtionrautateiden kohdalla tämä merkitsee         mään keskimäärin 300 henkilöä.
20005: oman kiskokaluston uusvalmistuksen lopetta-              Valtionrautatiet on lisäksi käynnistämässä
20006: mista Pasilan konepajalla, mitä koskevan pää-         uudelleenkoulutusta mm. teknisille toimihenki-
20007: töksen Valtionrautatiet on jo aiemmin vuonna          löille ja ammattikoulun käyneille asentajille tar-
20008: 1989 tehnyt. Tämän päätöksen mukaan Pasilan           koituksena saada sähköpätevyyden omaavaa
20009: konepaja on tarkoitus lopettaa vuoden 1995            henkilöstöä, jota tarvitaan tulevina vuosina lisää
20010: loppuun mennessä. Valtionrautatiet seuraa kui-        turvalaite- ja sähköistystöissä.
20011: tenkin suhdanteiden ja Pasilan työllistämistilan-         Valtionrautateiden tekemien selvitysten ja
20012: teen kehittymistä ja on tarvittaessa varautunut       suunnitelmien mukaan näyttää siltä, että vaikka
20013: tarkistamaan lopullista Pasilan konepajan sulke-      halukkuus Oy Transtech Ltd:n palvelukseen siir-
20014: misajankohtaa.                                        tymiseen jäisi vähäiseksikin, niin uudelleensijoi-
20015:    Yhtenä syynä Pasilan konepajan lopettami-          tus Valtionrautateiden sisällä pystytään hoita-
20016: seen on arvokas tontti, jolla konepaja sijaitsee.     maan. Mutta se edellyttää toimenpiteiden, kuten
20017: Valtionrautateiden tarkoituksena on käyttää           Valtionrautateiden sisäisen sijoittamisen ja kou-
20018: tontin myynnistä saatava tulo liiketoiminnan          lutuksen, aloittamista välittömästi, jotta välty-
20019: vaatimien isojen kalustoinvestointien rahoitta-       tään tulevilta ongelmilta. Siirtymävaiheen aika-
20020: miseen vuosikymmenen lopulla, jolloin muuten          na Pasilan henkilöstö tullaan työllistämään lä-
20021: olisi syntymässä rahoitusalijäämää.                   hinnä kaluston kunnossapito- ja korjaustöillä,
20022:    Toisena syynä on nähty mahdolliseksi siirtää       jotka sitten Pasilan työvoiman vähentyessä siir-
20023: se osa tavaravaunujen uustuotantoa, jota Val-         retään Ilmalan varikolle sekä Hyvinkään ja Tu-
20024: tionrautatiet itse tulee jatkamaan, Pieksämäen        run konepajoille.
20025: konepajalle, jossa on jo tällä hetkellä tarvittavat
20026: 
20027:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
20028: 
20029:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
20030:                                            1992 vp -   KK 662                                            3
20031: 
20032: 
20033: 
20034: 
20035:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20036: 
20037:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ki. Där har Statsjärnvägama redan nu de lokali-
20038: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           teter som behövs samt tiliräckligt med personal-
20039: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        resurser som till följd av dettakan sysselsättas på
20040: dagsman Paavo Lipponen undertecknade spörs-            ett ändamålsenligt sätt.
20041: mål nr 662:                                                Dessutom kan man konstatera att de produk-
20042:                                                        ter som Oy Transtech Ltd kommer att tillverka
20043:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen för        tili största delen är sådana som Statsjärnvägarna
20044:         att sysselsättningen vid Fredriksbergs         inte heller tidigare har tillverkat själv, t.ex. lok
20045:         verkstad i Helsingfors skall tryggas även      och tågenheter.
20046:         när SJ blir delägare i Transtech?                  Statsjärnvägarna har vid samarbetsförhand-
20047:                                                        lingar meddelat sin personai vid Fredriksbergs
20048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          verkstad att man skall försöka sköta avvecklan-
20049: anföra följande:                                       det utan att någon sägs upp. Detta har inneburit
20050:                                                        att de anställda blivit tillfrågade om de är villiga
20051:    Statsjärnvägarna och Oy Transtech Ltd gav i         att förflyttas antingen tili Oy Transtech Ltd eller
20052: juni 1992 en avsiktsförklaring enligt viiken den       tili andra arbetsställen som Statsjärnvägarna
20053: inhemska industri som tiliverkar rnateriel för         anvisat i södra Finland.
20054: spårburen trafik skall sammanslås så att indu-             Oy Transtech Ltd har meddelat att man i
20055: strins konkurrenskraft inom branschen tryggas          begynnelsestadiet, när tåg för provtrafik byggs,
20056: och bibehålls. A vsikten är också att säkerställa      kan sysselsätta endast 30-80 personer. Efter
20057: att den inhemska andelen av materielanskaff-           1995 när den egentliga serietillverkningen inleds
20058: ningarna för den spårburna trafiken är så stor         och andra framtida planer förverkligas kommer
20059: som möjligt.                                           bolaget att kunna sysselsätta i genomsnitt 300
20060:     För Statsjämvägama innebär detta att nypro-        personer i södra Finland.
20061: duktionen av egen materiel för spårburen trafik            Statsjärnvägarna ämnar dessutom omskola
20062: upphör vid Fredriksbergs verkstad. Statsjärnvä-        bl.a. tekniska funktionärer och montörer som
20063: garna fattade ett beslut om detta redan 1989.          genomgått yrkesskola. A vsikten med detta är att
20064: Enligt beslutet är avsikten att avveckla verksam-      personalen skall få behörighet inom den elektris-
20065: heten vid Fredriksbergs verkstad före utgången         ka branschen, vilket kommer att behövas i allt
20066: av 1995. Statsjämvägarna följer dock med ut-           större omfattning de följande åren med tanke på
20067: vecklingen när det gäller konjunkturerna och           säkerhetsanordningar och elektrifieringsarbeten.
20068: sysselsättningssituationen i Böle och är vid be-           Enligt Statsjämvägarnas utredningar och pla-
20069:  hov berett på att ändra den slutliga tidpunkten       ner verkar det som om en omplacering inom
20070: för stängningen av Fredriksbergs verkstad.             Statsjärnvägarna kunde genomföras även om
20071:     En orsak tili avvecklandet av Fredriksbergs        det inte skulle vara många som vill bli förflyttade
20072:  verkstad är att den är belägen på en värdefull        tili Oy Transtech Ltd. Men detta kräver att
20073:  tomt. Statsjämvägarna har för avsikt att utnyttja     åtgärder vidtas genast, t.ex. att den interna
20074:  inkomsten från försäljningen av tomten tili fi-       omplaceringen och skolningen inom Statsjärn-
20075:  nansiering av stora materielinvesteringar som         vägama inleds omedelbart så att framtida pro-
20076:  fordras för rörelsen i slutet av decenniet, när det   blem undviks. 1 övergångsstadiet kommer perso-
20077:  annars kan uppstå finansieringsunderskott.            nalen i Böle att sysselsättas med underhåll och
20078:     En annan orsak är att man ansett det vara          reparation av materielen. Dessa arbeten kommer
20079:  möjligt att överföra den del av nyproduktionen        senare när arbetskraften minskar i Böle att
20080:  av godsvagnar som Statsjämvägarna själv kom-          överföras tili 11mala depå samt tili verkstädema
20081:  mer att fortsätta med tili verkstaden i Pieksämä-     i Hyvinge och Åbo.
20082: 
20083:      Helsingforsden 23 december 1992
20084: 
20085:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20086:                                              1992 vp
20087: 
20088: Kirjallinen kysymys 663
20089: 
20090: 
20091: 
20092: 
20093:                                 Pulliainen: Rengasmädän torjumisesta perunanviljelyssä
20094: 
20095: 
20096: 
20097:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20098: 
20099:    Suomen maatalouden painiskellessa merkittä-    työ tehdään suunnitelmallisesti. Tässä taas maa-
20100: vien taloudellisten ongelmien kanssa ovat eräät   ja metsätalousministeriön toimet ratkaisevat
20101: viljelijät ja heidän muodostamansa yhtymät pyr-   menestyksen.
20102: kineet laajentamaan markkinointikenttäänsä ul-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20103: komaille. Mm. eräät perunanviljelijät ovat näh-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20104: neet mahdollisuutena olevan siemenperunan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20105: vienti mm. keskiseen Eurooppaan. Tässä on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20106: kuitenkin ongelmaksi muodostumassa se, että
20107: Suomessa esiintyy perunoissa rengasmätää.                     Aikooko maa- ja metsätalousministe-
20108:    Rengasmätäongelmasta voitaisiin päästä                  riö ryhtyä määrätietoiseen kampanjaan
20109: eroon määrätietoisella toiminnalla. On sanottu,            perunan vapauttamiseksi rengasmädäs-
20110: että tämä voisi tapahtua parissa vuodessa, jos             tä?
20111: 
20112:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1992
20113: 
20114:                                         Erkki Pulliainen
20115: 
20116: 
20117: 
20118: 
20119: 220051L
20120: 2                                       1992 vp -   KK 663
20121: 
20122: 
20123: 
20124: 
20125:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20126: 
20127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ryhtymään rengasmädän torjuntatoimenpitei-
20128: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siin, joista kasvinsuojeluviranomaiset antavat
20129: olette 2 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-      ohjeet.     ·
20130: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Säädökset rengasmädän torjumiseksi ovat sel-
20131: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-   vät, mutta taudin leviämisessä on ongelmaksi
20132: sen näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o        muodostunut kotitarve- ja harrasteviljely, jossa
20133: 663:                                                siemenhuolto ei ole jätjestettyä. Sen sijaan am-
20134:                                                     mattimaisesti tuotetussa ruoka-, teollisuus- ja
20135:           Aikooko maa- ja metsätalousministe-       siemenperunassa rengasmätää ei nykyään enää
20136:        riö ryhtyä määrätietoiseen kampanjaan        esiinny juuri lainkaan.
20137:        perunan vapauttamiseksi rengasmädäs-             Kasvinsuojeluviranomaiset ovat seuranneet
20138:        tä?                                          tehostetusti rengasmädän esiintymistä vuodesta
20139:                                                     1983 lähtien. Tarkastukset ovat keskittyneet
20140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pääasiassa tärkeimmälle viljelyalueelle Pohjan-
20141: vasti seuraavaa.                                    maalle ja Oulun lääniin. Tarkastuksiin ovat
20142:                                                     osallistuneet maaseutukeskukset, maaseutupiirit
20143:     Perunan vaalea rengasmätä kuuluu Euroopan       sekä ruokaperunateollisuus ja ne on kohdistettu
20144: ja Välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön           ruoka-, teollisuus- ja siemenperunaan.
20145: (EPPO) luokittelemiin vaarallisiin kasvintuhoo-         Vuosittain on tarkastettu 500--800 maatilaa.
20146: jiin. Useimmissa Euroopan maissa rengasmätä-        Vielä kymmenen vuotta sitten rengasmätä oli
20147: esiintymät torjutaan kasvinsuojelulainsäädän-       hyvin yleinen, sillä sitä tavattiin 37,2 prosentilla
20148: nön perusteella eikä rengasmätää sallita esiinty-   tutkituista tiloista. Tehokkaan seurannan, tutki-
20149: vän myöskään maahantuotavassa perunassa.            muksen, totjunnan ja viljelyneuvonnan ansiosta
20150:     Virallisten ilmoitusten mukaan rengasmätää      rengasmädän esiintyminen on vähentynyt niin,
20151: ei esiinny Euroopan yhteisöjen alueella eikä        että vuonna 1991 tautia tavattiin 2,8 prosentilla
20152: muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa. EY:n di-        tutkituista maatiloista.
20153: rektiivit edellyttävät, että perunan tuontimaas-        Viranomaisten toimenpiteillä rengasmätä on
20154: sa on voimassa EY:n hyväksymä rengasmädän           saatu merkittävästi vähenemään, mutta ne eivät
20155: torjuntamenettely. EY:n määräysten voidaan          kuitenkaan riitä taudin lopulliseen hävittämi-
20156: katsoa Suomessa toteutuvan lähinnä siemenpe-        seen. Tämän vuoksi ollaan laatimassa tehostet-
20157: runakeskuksen suojavyöhykkeellä. ETA-sopi-          tua ohjelmaa taudin hävittämiseksi koko maas-
20158: muksen tullessa voimaan perunan vienti sopi-        ta. Suunnitelman mukaan tehostettu rengasmä-
20159: muksen piiriin kuuluviin maihin on mahdollis-       dän puhdistus aloitetaan Oulun läänistä ja Poh-
20160: ta vain, jos maassamme noudatetaan samaa            janmaalta, jotka saataisiin käytettävissä olevien
20161: viljelyhygieniaa kuin muissakin Euroopan            resurssien mukaisesti vapautetuksi taudista
20162: maissa.                                             muutamassa vuodessa. Senjälkeen edetään maa-
20163:     Rengasmätä on myös Suomessa luokiteltu          kunnittain koko maan perunanviljelyalueelle.
20164: vaaralliseksi kasvintuhoojaksi. Kasvinsuojelu-          Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
20165: asetuksen (442/82) mukaan viljelijä veivoitetaan    mys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
20166: 
20167:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1992
20168: 
20169:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
20170:                                           1992 vp -   KK 663                                          3
20171: 
20172: 
20173: 
20174: 
20175:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20176: 
20177:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           spridning har den odling som sker i husbehovs-
20178: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och hobbysyfte medfört problem eftersom till-
20179: den 2 december 1992 till vederbörande medlem          gången på frövara vid odling av denna typ inte är
20180: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        organiserad. Däremot förekommer ringröta nu-
20181: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 663:       mera knappast alls bland yrkesmässigt produce-
20182:                                                       rad mat-, industri- och utsädespotatis.
20183:           Ämnar jord- och skogsbruksministe-             Växtskyddsmyndighetema har sedan 1983 in-
20184:        riet inleda en planmässig kampanj för att      tensifierat följt med förekomsten av ringröta.
20185:        befria potatisen från ringröta?                Inspektionema har koncentrerats till det vikti-
20186:                                                       gaste odlingsområdet i Österbotten och till Uleå-
20187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         borgs Iän. Landsbygdscentralema, 1andsbygds-
20188: anföra följande:                                      distrikten samt matpotatisindustrin har deltagit i
20189:                                                       inspektionerna som har omfattat mat-, industri-
20190:    Ljus ringröta på potatis hör till de farliga       och utsädespotatis.
20191: växtförstörare som klassificerats av växtskydds-         Årligen har 500-800 gårdsbruksenheter in-
20192: organisationen för Europa och medelhavslän-           spekterats. Ännu för tio år sedan var ringröta
20193: dema (EPPO). I de flesta europeiska Iänder            mycket allmänt förekommande eftersom den
20194: bekämpas ljus ringröta på potatis i enlighet med      påträffades vid 37,2% av de gårdsbruksenheter
20195: växtskyddslagstiftningen och sålunda får ringrö-      som inspekterades. Tack vare effektiv uppfölj-
20196: ta inte heller förekomma på importerad potatis.       ning, inspektioner, bekämpning och odlingsråd-
20197:    Enligt officiella uppgifter förekommer ringrö-     givning har förekomsten av ringröta minskat i
20198: ta inte på Europeiska gemenskapemas område            den grad att sjukdomen 1991 påträffades endast
20199: och inte heller i de övriga nordiska ländema          hos 2,8 % av de inspekterade gårdsbruksenheter-
20200: förutom i Finland. EG-direktiven förutsätter att      na.
20201: en av EG godkänd bekämpningsmetod för ring-              Genom åtgärder av myndigheterna har före-
20202: röta tillämpas i det land varifrån man importerar     komsten av ringröta minskat betydligt, men
20203: potatis. I Finland kommer EG:s bestämmelser           dessa åtgärder är dock inte tillräckliga för att
20204: att iakttas främst inom skyddszonen kring cen-        fullständigt utrota sjukdomen. Av denna anled-
20205: tralen för utsädespotatis. När EES-avtalet träder     ning utarbetas som bäst ett effektiverat program
20206: i kraft kommer potatisexport till de Iänder som       för att utrota sjukdomen i hela landet. Enligt
20207: anslutit sig till avtalet endast att vara möjlig om   planen inleds den effektiverade bekämpningen
20208: vi i Finland iakttar samma odlingshygien som de       av ringröta i Uleåborgs Iän och i Österbotten,
20209: övriga europeiska ländema.                            och avsikten är att med hjälp av tillgängliga
20210:     Ringröta klassificeras även i Finland som en      resurser befria dessa områden från sjukdomen
20211: farlig växtförstörare. Enligt växtskyddsförord-       inom loppet av ett par år. Därefter fortsätter
20212: ningen (442/82) kan odlare förpliktas att vidta       man bekämpningen landskapsvis genom alla
20213: åtgärder för att bekämpa ringröta i enlighet med      potatisodlingsområden i hela landet.
20214: anvisningar från växtskyddsmyndighetema.                 Med stöd av vad som anförts ovan anser jag
20215:     Författningama som gäller bekämpningen av         att spörsmålet inte ger anledning till vidare
20216: ringröta är entydiga, men i fråga om sjukdomens       åtgärder.
20217:      Helsingforsden 31 december 1992
20218: 
20219:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
20220:                                               1992 vp
20221: 
20222: Kirjallinen kysymys 664
20223: 
20224: 
20225: 
20226: 
20227:                                   M. Laukkanen: Matkustajaliikenteen säilyttämisestä Kouvolan ja
20228:                                      Kotkan välisellä rataosuudella
20229: 
20230: 
20231:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20232: 
20233:    Valtionrautatiet on säästötoimenpiteenä su-      sesta kävisivät katteettomiksi Kymenlaakson
20234: pistamassa henkilöjunaliikennettä edelleen eräil-   osalta.
20235: lä rataosuuksilla. Tähän liittyen myös Kotkan ja       Myös maakunnan kehittäminen yhtenäisenä
20236: Kouvolan kaupunkien välinen henkilöjunalii-         talousalueena vaikeutuisi työssäkäyntiliikenteen,
20237: kenne on määrä lopettaa vuoden 1993 touko-          elinkeinoelämän tarpeiden sekä vanhusten ja opis-
20238: kuun lopulla.                                       kelijoiden liikennevaihtoehtojen supistuessa.
20239:     Mainitun rataosuuden matkustajamäärä oli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20240: vuonna 1991 runsaat 60 000. Lisäksi rataosuutta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20241: käytti 20 000-30 000 muualle suuntautuvan           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20242: kaukoliikenteen matkustajaa.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20243:     Mikäli päivittäiset kuusi junavuoroa lope-
20244: tetaan, Kotkan-Haminan seudun satatuhatta                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20245: asukasta menettävät rautateiden henkilölii-                ryhtyä säilyttääkseen Valtionrautateillä
20246: kenneyhteyden kokonaan, jolloin eduskunnan                 velvoitteen kohtuullisen tasoisen henki-
20247: monessa yhteydessä esittämät yhteiskuntapo-                löjunaliikenteen turvaamiseksi Kotkan ja
20248: liittiset tavoitteet joukkoliikenteen suosimi-             Kouvolan kaupunkien välillä?
20249: 
20250:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1992
20251:                                         MarkkuLaukkanen
20252: 
20253: 
20254: 
20255: 
20256:  220051L
20257: 2                                        1992 vp -   KK 664
20258: 
20259: 
20260: 
20261: 
20262:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20263: 
20264:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa       8 000 matkustajaa kuukaudessa. Rataosalla kul-
20265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kee 12 junaa, joista kaksi viitenä päivänä, kaksi
20266: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuutena päivänä ja kahdeksan junaa joka päivä
20267: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          viikossa. Keskimääräinen matkustajamäärä ju-
20268: Laukkasen näin kuuluvan kiljallisen kysymyk-         naa kohti on 25. Korvaava liikenne on mahdol-
20269: sen n:o 664:                                         lista hoitaa busseilla. Matkustajamäärää ei ole
20270:                                                      saatu kasvuun tehostetusta myyntityöstä huoli-
20271:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       matta, joten suurempaa matkustustarvetta ei
20272:        ryhtyä säilyttääkseen Valtionrautateillä      alueella todennäköisesti ole.
20273:        velvoitteen kohtuullisen tasoisen henki-         Liikenne hoidetaan sähkömoottorijunilla.
20274:        löjunaliikenteen turvaamiseksi Kotkan ja      Liikenteen lakkauttaminen vapauttaisi yhden
20275:        Kouvolan kaupunkien välillä?                  sähkömoottorijunayksikön muuhun käyttöön.
20276:                                                      Lisätarvetta esiintyy erityisesti pääkaupunkiseu-
20277:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dun lähiliikenteessä, koska kalusto on jo sen
20278: vasti seuraavaa:                                     ikäistä, että sitoutuminen huoltoon ja koijauk-
20279:                                                      siin kasvaa.
20280:    Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle          Valtionrautatiet pitää tärkeänä, että valtio-
20281: 1993 on supistettu Valtionrautateille maksetta-      vallan ja liikelaitoksen välillä tehtäisiin sopimus,
20282: vaa matkustajatukea 330 milj. markasta 245           joka sisältäisi useamman vuoden ajalle asetetta-
20283: milj. markkaan eli 85 milj. mk vuoteen 1992          vat palvelutavoitteet ja päätökset rataverkon
20284: verrattuna. Valtionrautatiet on karsinut käyttö-     laajuudesta sekä valtion rahoituksesta rataan ja
20285: menoja jo usean vuoden aikana, joten liikenteen      valtion palveluostoihin, joilla joukkoliikenteen
20286: ylläpidossa ei ole enää saavutettavissa säästöjä,    taljonta turvattaisiin. Lakkautuksilla saavutet-
20287: ellei joidenkin vähäliikenteisten rataosien kan-     tava säästö on vähäinen ensimmäisenä vuonna,
20288: nattamatonta henkilöliikennettä kokonaan su-         koska suuri osa kustannuksia on hitaasti poistu-
20289: pisteta. Tämän vuoksi joudutaan lakkautta-           via. Tällaisesta sopimuksesta on liikenneministe-
20290: maan yhdeksän junavuoroa jo vuoden 1993              riön ja Valtionrautateiden välillä käyty alustavia
20291: alussa, ja lisäsupistuksia suunnitellaan 23.5.1993   keskusteluja.
20292: ja 16.8.1993 lukien. Rataosalla Kouvola-Kot-             Liikenteen lakkautuksista vuoden 1993 osalta
20293: ka loppuisi henkilöliikenne toukokuun lopussa.       tehdään lopulliset päätökset sen jälkeen, kun
20294:    Rataosan Kouvola-Kotka matkustajamää-             eduskunta on käsitellyt vuoden 1993 talous-
20295: rät olivat syyskuun lipputilaston mukaan noin        arvion.
20296: 
20297:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
20298: 
20299:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
20300:                                          1992 vp -   KK 664                                          3
20301: 
20302: 
20303: 
20304: 
20305:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20306: 
20307:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bansträckan trafikerar 12 tåg, av vilka två under
20308: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         fem dagar, två under sex dagar och åtta tåg varje
20309: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dag i veckan. Antalet passagerare i medeltal per
20310: dagsman Markku Laukkanen undertecknade               tåg är 25. Ersättande trafik kan skötas med
20311: spörsmål nr 664:                                     bussar. Antalet passagerare har inte ökat trots en
20312:                                                      intensifierad försäljningskampanj, vilket innebär
20313:           Vilka åtgärder skall Regeringen vidta      att det antagligen inte finns något större behov
20314:        för att se tili att Statsjämvägama garan-     att resa på området.
20315:        terar persontågtrafik med rimlig service         Trafiken sköts med elmotortåg. Nedläggning
20316:        mellan städema Kotka och Kouvola?             av trafik skulle frigöra en elmotortågsenhet för
20317:                                                      annat bruk. Det förekommer ett växande behov
20318:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i synnerhet inom närtrafik på huvudstadsregio-
20319: anföra följande:                                     nen där tågparken redan är så pass gamma! att
20320:                                                      dess underhåll- och reparationsutgifter blir allt
20321:    1 regeringens budgetproposition för 1993 har      större.
20322: passagerarstödet för Statsjämvägama sjunkit             Statsjämvägama anser det viktigt att det
20323: från 330 miljoner mark till 245 miljoner mark,       skulle ingås ett avtal mellan statsmakten och
20324: dvs. med 85 miljoner mark i jämförelse med           affårsföretaget som innehöll en flera år omfat-
20325: 1992. Statsjämvägama har gallrat sina utgifter       tande målsättning beträffande service och beslut
20326: redan under flera år vilket betyder att det inte     om bannätets omfång samt om statens finansie-
20327: längre går att spara i trafikunderhåll ifall olön-   ring av hanan och om statens inköp av service,
20328: sam persontrafik inte helt och hållet läggs ner på   som tryggade utbudet av kollektivtrafik. Bespa-
20329: vissa mindre trafikerade bansträckor. Därför         ringar som nås tack vare nedläggningar är ringa
20330: måste nio tågturer läggas ner redan i början av      under det första året då en stor del av kostnader-
20331: 1993 och flera nedläggningar skall verkställas       na avskrivs långsamt. Det har förts preliminära
20332: fr.o.m. den 23 maj 1993 och den 16 augusti 1993.     diskussioner angående ett sådant avtal mellan
20333: På tågbanan mellan Kouvola och Kotka skulle          trafikministeriet och Statsjämvägama.
20334: persontrafiken ta slut i slutet av maj.                 Slutgiltiga beslut angående nedläggningar av
20335:    På bansträckan mellan Kouvola och Kotka           trafik under 1993 fattas efter det att riksdagen
20336: var antalet passagerare cirka 8 000 passagerare      har behandlat budgetpropositionen för 1993.
20337: per månad enligt biljettstatistik i september. På
20338: 
20339:      Helsingfors den 30 december 1992
20340: 
20341:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
20342:                                                1992 vp
20343: 
20344: Kirjallinen kysymys 665
20345: 
20346: 
20347: 
20348: 
20349:                                   Pulliainen: Maaseudun pienyritystoiminnan edistämiseen myön-
20350:                                        nettävistä avustuksista
20351: 
20352: 
20353:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20354: 
20355:    Vuoden 1993 talousarvioehdotuksessa esite-            Tapaus osoittaa, että latokuivurien ja niihin
20356: tään, että momentilta 30.33.44 voitaisiin myön-      liittyvien varastotilojen rakentaminen on saata-
20357: tää investointiavustuksia mm. maatalouden tuo-       va ko. investointiavustusten piiriin silloin, kun se
20358: tantotoiminnan edellyttämiin ympäristönsuoje-        on selvä vaihtoehto tilan rehuhuollonjärjestämi-
20359: lullisiin investointeihin. Käytännön esimerkki on    sessä.
20360: osoittanut, että investointiavustusten myöntä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20361: misperusteissa on ajattelemattomuuksia. Seu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20362: raavassa konkreettinen esimerkki.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20363:    Eräällä maatilalla on aiemmin tehty AIV-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20364: rehua aumoihin pellolle. Nyt tilalla on päädytty
20365: siihen, että tällaisesta AIV:n teosta on syytä                   Aikooko maa- ja metsätalousministe-
20366: luopua. Valittavana on ollut kaksi vaihtoehtoa.               riö tarkentaa talousarvioehdotuksen mo-
20367: Joko ryhdytään ympäristöystävällisesti kuivaa-                mentilta 30.33.44 myönnettävien inves-
20368: maan heinät latokuivurissa tai sitten rakenne-                tointiavustusten      myöntämisperusteita
20369: taan varsinainen AIV-järjestelmä siiloineen ja                niin, että latokuivurit ja niihin liittyvät
20370: puristenestesäiliöineen. Näistä edelliseen ei kui-            varastointitilat kuuluvat avustusten pii-
20371: tenkaan myönnetä mainittua investointiavustus-                riin silloin, kun ne ovat ympäristönsuoje-
20372: ta, kun taas jälkimmäiseen sellainen myönnettäi-              lullinen vaihtoehto AIV-järjestelmälle ti-
20373: siin.                                                         lan rehuhuollon järjestämisessä?
20374: 
20375:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
20376: 
20377:                                            Erkki Pulliainen
20378: 
20379: 
20380: 
20381: 
20382:  220051L
20383: 2                                          1992 vp -   KK 665
20384: 
20385: 
20386: 
20387: 
20388:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20389: 
20390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jaus sekä eräiden ympäristönsuojelua edistävien
20391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laitteiden hankinta. Avustusta ei siis voida
20392: olette 3 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-         myöntää varsinaisen AIV -siilon rakentamiseen,
20393: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vaan ainoastaan siihen liittyvän puristenestekai-
20394: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-      von rakentamiseen. Kaivoon kerätään säilöre-
20395: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           husta valmistuksen ja varastoinnin aikana eritty-
20396: 665:                                                   vä neste, joka vesistöihin tai pohjaveteen jou-
20397:                                                        tuessaan saattaa aiheuttaa huomattavaa haittaa.
20398:             Aikooko maa- ja metsätalousministe-        Rehuvaraston kokonaisrakentamiskustannuk-
20399:          riö tarkentaa talousarvioehdotuksen mo-       sista kaivo käsittää vain murto-osan.
20400:          mentilta 30.33.44 myönnettävien inves-           Ympäristönsuojeluavustuksen kohteita har-
20401:          tointiavustusten myöntämisperusteita          kittaessa on lähdetty siitä, että varsinaista maa-
20402:          niin, että latokuivurit ja niihin liittyvät   taloustuotantoon ja -yrittämiseen liittyvää ra-
20403:          varastointitilat kuuluvat avustusten pii-     kentamista tai investointeja ei tueta. Tuen koh-
20404:          riin silloin, kun ne ovat ympäristönsuoje-    teina ovat vain sellaiset rakenteet, rakennelmat
20405:          lullinen vaihtoehto AIV-järjestelmälle ti-    tai laitteet, joilla tilan tavanomaisesta tuotannos-
20406:          lan rehuhuollon järjestämisessä?              ta aiheutuvia ympäristöhaittoja kyetään estä-
20407:                                                        mään tai vähentämään. Tämän vuoksi ei ole
20408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mahdollista tukea heinien latokuivaamoja ja
20409: vasti seuraavaa:                                       niihin liittyviä varastotiloja. Käytettävissä ole-
20410:                                                        vien avustusvarojen niukkuuden vuoksi on peri-
20411:    Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 15 §:n perus-       aatteena pidetty myös sitä, että avustusvaroja on
20412: teella maatiloille voidaan myöntää investointi-        suunnattu olemassa olevien rakennusten ympä-
20413: avustusta tuotantotoiminnan edellyttämiin ym-          ristönsuojelullisen tason parantamiseen. Uusien
20414: päristönsuojelullisiin investointeihin. Maatila-       rakennusten rakentamisessa ympäristönsuojelu-
20415: hallitus on maaseutuelinkeinolain 32 §:n perus-        näkökohdat tulee ottaa huomioon läpäisyperi-
20416: teella antanut tarkemmat määräykset siitä, min-        aatteella. Uusien latokuivaamojen rakentamista
20417: kälaisiin kohteisiin avustusta voidaan myöntää.        voidaan tukea korkotukilainoituksella, mutta
20418: Näitä ovat lantavarastojen, virtsasäiliöiden ja        niihin ei myönnetä ympäristönsuojeluavustuk-
20419: puristenestesäiliöiden rakentaminen ja peruskor-       sia.
20420: 
20421:        Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1992
20422: 
20423:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
20424:                                          1992 vp -   KK 665                                          3
20425: 
20426: 
20427: 
20428: 
20429:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20430: 
20431:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          re och förråd för pressaft samt anskaffning av
20432: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vissa anordningar som främjar miljövården. Bi-
20433: den 3 december 1992 tili vederbörande medlem         drag kan således inte beviljas för själva byggan-
20434: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       det av en AIV-silo utan endast för byggande av
20435: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 665:      ett förråd för pressaft i anslutning till silon. I
20436:                                                      behållaren samlas vätska som uppkommer vid
20437:           Ämnar jord- och skogsbruksministe-         framställning och upplagring av pressfoder och
20438:        riet ändra bevillningsgrundema för in-        som kan förorsaka stor skada om den hamnar i
20439:        vesteringsbidrag som beviljas av anslag       vattendrag eller grundvattnet. Behållaren utgör
20440:        under moment 30.33.44 i statsbudgeten         bara en bråkdel av de totala byggnadskostnader-
20441:        så att också för skulltorkar och förråds-     na för foderförrådet.
20442:        utrymmen i anslutning tili dem beviljas          Vid bedömning av projekt för vilka beviljas
20443:        bidrag när de är ett miljövänligt altema-     miljövårdsbidrag har utgångspunkten varit att
20444:        tiv tili AIV-systemet vid ordnande av         byggande och investeringar som hänför sig tili
20445:        fodermedelsförsörjningen på en lägen-         den egentliga lantbruksproduktionen och före-
20446:        het?                                          tagsverksamheten inom lantbruket inte under-
20447:                                                      stöds. Bidrag har beviljats för sådana byggnader,
20448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        konstruktioner eller anordninqar med vilka mil-
20449: anföra följande:                                     jöskador som föranleds av den normala produk-
20450:                                                      tioneo har kunnat förhindras eller minskas. Där-
20451:    Enligt 15 § landsbygdsnäringslagen (1295/90)      för kan inte skulltorkar och därtill anslutna
20452: kan gårdsbruksenheter beviljas investeringsbi-       förrådsutrymmen understödas. På grund av
20453: drag för sådana investeringar i miljövård som        knappa bidragsmedel har principen i allmänhet
20454: produktionsverksamheten förutsätter. Jord-           varit att bidragen beviljas för miljövård som
20455: bruksstyrelsen har med stöd av 32 § lands-           hänför sig tili de byggnader som redan finns. Då
20456: bygdsnäringslagen meddelat närmare föreskrif-        nya byggnader byggs skall miljövårdsaspekter
20457: ter om för hurudana projekt bidraget kan bevil-      genomgåendc beaktas. Byggande av nya skull-
20458: jas. Sådana projekt är byggande och grundlig         torkar kan stödjas med räntestödslån, men mil-
20459: reparation av förråd för stallgödsel, urinbehålla-   jövårdsbidrag beviljas inte för detta ändamål.
20460: 
20461:      Helsingfors den 31 december 1992
20462: 
20463:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
20464:                                                 1992 vp
20465: 
20466: Kirjallinen kysymys 666
20467: 
20468: 
20469: 
20470: 
20471:                                    Pulliainen: Luonnonsuojelua koskevien valtioneuvoston periaate-
20472:                                        päätösten toteuttamisesta
20473: 
20474: 
20475:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20476: 
20477:    Valtioneuvoston toiminta-arsenaaliin kuuluu        korkeintaan se, että ne ovat pyrkineet toimillaan
20478: erilaisten periaatepäätösten teko laajahkoa mie-      mitätöimään ko. päätöksen pyrkimykset.
20479: lenkiintoa omaavista, periaatteellisesti tai muu-        Näin on paljastunut selvä puute. Valtioneu-
20480: toin tärkeistä asioista. Tässä mielessä erityisesti   voston periaatepäätös on siis jopa toiminut päin-
20481: 1980-luvulla istuneet valtioneuvostot ovat teh-       vastaiseen suuntaan kuin sen oli tarkoitettu vai-
20482: neet periaatepäätöksiä erilaisista luonnonsuoje-      kuttavan. Valtioneuvoston nykyisenlaisen peri-
20483: lun alaan kuuluvista hankkeista.       .              aatepäätöksen sijaan on näissä tapauksissa saa-
20484:     Mainitut luonnonsuojeluohjelmapäätökset           tava sitovampi instrumentti. Kokemuksista vii-
20485: on varmasti tehty vilpittömässä luonnonsuoje-         sastuneena hallituksen tulisi sellainen kehitellä.
20486: lun edistämistarkoituksessa ja ne ovat siten tar-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20487: peellisia. Niillä on osoittautunut järjestelmästä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20488: johtuen olevan myös kielteisiä ominaisuuksia,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20489: jotka ovat kytkyeessä siihen, ettei mainituilla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20490: periaatepäätöksillä ole sitovuutta mihinkään
20491: suuntaan.                                                         Onko Hallitus tietoinen, että sen
20492:     Tämä on käynyt erittäin konkreettisesti ilmi               vuoksi, että valtioneuvoston periaatepää-
20493: apulaisoikeuskanslerin tehtyä päätöksensä                      töksillä ei ole sitovuutta mihinkään suun-
20494: (Dnro 279/1/90) ns. Hailuodon Kirkkosalmen                     taan, eräät luonnonsuojelun alan periaa-
20495: lintuvesialueen kunnostussuunnitelmassa. Hän                   tepäätökset ovat jopa inspiroineet vas-
20496:  toteaa ratkaisussaan, että "vahvistettu valtakun-             tuuttomia tahoja toimimaan niiden pyr-
20497:  nallinen lintuvesiensuojeluohjelma ei ole valtio-             kimysten tuhoamiseksi, ja
20498:  neuvoston yleishallintoviranomaisena tekemänä                    aikooko Hallitus korvata nämä peri-
20499:  periaatepäätöksenä viranomaisia sellaisenaan si-              aatepäätökset hallinnollisella päätös-
20500:  tova eikä sillä ole maan- ja vesialueiden ornista-            instrumentilla, joka on sitova viranomai-
20501: jiin kohdistuvia välittömiä oikeudellisia vaiku-               siin nähden ja jolla on oikeudellisia vai-
20502:  tuksia". Tämän mukaisesti ao. tahot ovat myös                 kutuksia maa- ja vesialueiden omistajiin
20503:  toimineet, eli valtioneuvoston päätöksellä ei ole             nähden?
20504:  ollut niiden toimiin juuri muuta vaikutusta kuin
20505: 
20506:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
20507: 
20508:                                             Erkki Pulliainen
20509: 
20510: 
20511: 
20512: 
20513:  220051L
20514: 2                                       1992 vp -   KK 666
20515: 
20516: 
20517: 
20518: 
20519:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20520: 
20521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvitetty mahdollisuuksia parantaa luonnon-
20522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suojelun suunnittelun edellytyksiä siten, että voi-
20523: olette 3 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-      taisiin huolehtia yhtäaikaisesti sekä luonnon
20524: jeenne n:o 2262 ohella toimittanut valtioneuvos-    monimuotoisuuden suojelusta että maanomista-
20525: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pul-    jien oikeusturvasta.
20526: liaisen kirjallisen kysymyksen n:o 666, jossa          Luonnonsuojeluhallintotyöryhmä on mietin-
20527: tiedustellaan:                                      nössään (Työryhmän mietintö 62/1992. Ympä-
20528:                                                     ristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto) ehdot-
20529:           Onko Hallitus tietoinen, että sen         tanut, että luonnonsuojelulakiin lisättäisiin sään-
20530:        vuoksi, että valtioneuvoston periaatepää-    nös luonnonsuojelusuunnittelusta. Sen mukaan
20531:        töksellä ei ole sitovuutta mihinkään         eduskunta voisi sitovasti päättää, kuinka laajasti
20532:        suuntaan, eräät luonnonsuojelun alan         erilaisia luonnonalueita suojeltaisiin. Valtioneu-
20533:        periaatepäätökset ovat jopa inspiroineet     vosto hyväksyisi eduskunnan päätöksen perus-
20534:        vastuuttomia tahoja toimimaan niiden         teella yksityiskohtaisen alueellisen suojeluohjel-
20535:        pyrkimysten tuhoamiseksi, ja                 man.
20536:           aikooko Hallitus korvata nämä peri-          Ympäristöministeriön asettamana työskente-
20537:        aatepäätökset hallinnollisella päätös-       lee ns. luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmä.
20538:        instrumentilla, joka on sitova viranomai-    Sen tehtävänä on selvittää luonnonsuojelun oi-
20539:        siin nähden ja jolla on oikeudellisia vai-   keusturvakysymykset, samalla kun luonnon mo-
20540:        kutuksia maa- ja vesialueiden omistajiin     nimuotoisuuden säilyttämisestä huolehditaan.
20541:        nähden?                                      Työryhmän toimiaika päättyy vuoden 1992 lo-
20542:                                                     pussa. Työryhmä on tehnyt ympäristöministe-
20543:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        riölle selkoa pohdinnoistaan, mutta lopulliset
20544: vasti seuraavaa:                                    ehdotukset ovat viimeisteltävänä olevassa mie-
20545:                                                     tinnössä.
20546:    1970-luvulla käyttöön otettu menettely, val-        Hallitus voi ryhtyä pohtimaan luonnonsuoje-
20547: tioneuvoston periaatepäätökset luonnonsuoje-        lusuunnittelun ja ohjelmien oikeudellista asemaa
20548: lun kehittämiseksi, kaipaa nimenomaisia sään-       verraten pian, kun edellä selostetut valmistelut
20549: nöksiä sekä suunnittelumenettelystä että oikeus-     saadaan tehdyksi.
20550: turvakysymyksistä. Ympäristöministeriössä on
20551: 
20552:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993
20553: 
20554:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
20555:                                           1992 vp -   KK 666                                            3
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20561: 
20562:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skyddsfrågor. Miljöministeriet har undersökt
20563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        möjlighetema att förbättra förutsättningama för
20564: 2262 av den 3 december 1992 tili vederbörande         planering av naturvården så att det blir möjligt
20565: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       att samtidigt se tili såväl skyddet av den biologis-
20566: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          ka mångfalden som markägamas rättsskydd.
20567: 666:                                                     Arbetsgruppen för naturvårdsförvaltning har
20568:                                                       i sitt betänkande (Arbetsgruppsbetänkande 62/
20569:           Är Regeringen medveten om att vissa         1992. Miljöministeriet, miljövårdsavdelningen)
20570:        av statsrådets principbeslut inom natur-       föreslagit att ett stadgande om planering av
20571:        vården, på grund av att statsrådets prin-      naturskyddet skall fogas tili lagen om natur-
20572:        cipbeslut inte är bindande i något som         skydd. 1 enlighet därmed kunde riksdagen fatta
20573:        helst hänseende, rentav har inspirerat         bindande beslut om i viiken omfattning olika
20574:        ansvarslösa instanser tili aktivitet som       slags naturområden skyddas. Statsrådet skulle
20575:        går ut på att omintgetgöra dessa strävan-      på basis av riksdagens beslut godkänna ett
20576:        den, och                                       detaljerat skyddsprogram för ifrågavarande om-
20577:           avser Regeringen att ersätta dessa          råde.
20578:        principbeslut . med administrativa be-            Miljöministeriet har också tilisatt en arbets-
20579:        slutsinstrument som är bindande för            grupp för rättsskyddet inom naturvården. Den
20580:        myndighetema och som har juridiska             har i uppgift att utreda rättsskyddsfrågor inom
20581:        verkningar med tanke på dem som äger           naturskyddet samtidigt med att naturens mång-
20582:        mark- och vattenområden?                       fald bevaras. Arbetsgruppens mandat går ut i
20583:                                                       slutet av år 1992. Arbetsgruppen har inom miljö-
20584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ministeriet redogjort för sina överväganden, men
20585: anföra följande:                                      de slutgiltiga förslagen framställs i dess betän-
20586:                                                       kande, som nu fmslipas.
20587:    Under 1970-talet inleddes ett förfarande med          Regeringen kan, så snart de ovan beskrivna
20588: principbeslut av statsrådet för att utveckla natur-   förberedelsema slutförts, jämförelsevis snabbt ta
20589: vården, och förfarandet saknar uttryckliga regler     planeringen av naturvården och programmens
20590: både om planeringsproceduren och om rätts-            juridiska status under behandling.
20591: 
20592:      Helsingfors den 8 januari 1993
20593: 
20594:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
20595:                                                     1992 vp
20596: 
20597: Kirjallinen kysymys 667
20598: 
20599: 
20600: 
20601: 
20602:                                       Astala ym.: Lukukausimaksujen perimisestä yliopisto-opiskelijoilta
20603: 
20604: 
20605: 
20606:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20607: 
20608:     Maksuperustelain nojalla opetusministeriö             Suomessa tehdyn tutkimuksen ja tuotekehittelyn
20609: aikoo toteuttaa pitkään opiskelleilta perittävän          taso. Kysymys on siis siitä, missä määrin suoma-
20610: lukukausimaksun, jonka määrä olisi tällä tietoa           laiset kykenevät tarjoamaan korkeatasoista työ-
20611: 1 000 markkaa lukukaudelta eli 2 000 markkaa              voimaa, jolla on kykyä havaita ongelmia ja
20612: lukuvuodelta. Aluksi maksu koskisi yli seitse-            kykyä ratkaista niitä. Vaikka Suomessa on brut-
20613: män vuotta opiskelleita, mutta myöhemmin se               tokansantuoteosuudella mitaten panostettukin
20614: ulottuisi koskemaan myös yli viisi ja puoli vuotta        paljon koulutukseen, ei nyt ole säästämisen aika,
20615: opiskelleita.                                             sillä peruskouluun, keskiasteeseen, ammatilli-
20616:     Varsinkin, kun maksu ulottuu kaikkiin yli             seen jatkokoulutukseen, korkeakouluihin sekä
20617: 5,5 vuotta opiskelleisiin, sen piiriin joutuu yhä         tutkimukseen ja tuotekehittelyyn käytetty panos
20618: useampi sellainen, jonka opintojen viivästymi-            ei ole kulutusmeno vaan investointi, hyödyllinen
20619: nen on johtunut hyväksyttävistä syistä, kuten             investointi tulevaisuuteen.
20620: opintokokonaisuuden poikkeuksellinen laajuus                  Me emme pidä sanotunlaista lukukausimak-
20621: keskimääräiseen verrattuna, lapsen saanti, opin-          sua hyväksyttävänä ja katsomme, että eduskun-
20622: tojen ja työskentelyn yhdistäminen opintojen              nalla tulisi olla mahdollisuus ottaa maksuun
20623: rahoittamiseksi, terveysongelmat jne. Mikäli              kantaa.
20624: maksun perinnässä otettaisiin huomioon tällai-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20625: set oikeutetut perusteet, olisi epävarmaa, syntyi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20626:  sikö maksutuloa lainkaan verrattuna perinnänja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20627: maksusta vapauttamisen hallinnollisiin kustan-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20628:  nuksiin.
20629:     Maksujen ja korkeakoulumenojen vähennys-                        Aikooko Hallitus luopua sille maksu-
20630:  ten asemesta hallituksen ja opetusministeriön                   perustelain suomasta mahdollisuudesta
20631:  tulisi tajuta, että sellaiset toimet eivät ole ainoas-          ottaa käyttöön eduskuntaa kuulematta
20632:  taan epäoikeudenmukaisia ja epäsosiaalisia,                     korkeakouluissa pitkään opiskelleisiin
20633:  vaan lisäksi Suomen tulevaisuuden kannalta                      kohdistuva lukukausimaksu, tai
20634:  vahingollisia.                                                     jos Hallitus ei maksusta suostuisi luo-
20635:     Suomen taloudellinen tulevaisuus ja suoma-                   pumaan, säädettäisiinkö edes maksun
20636:  laisten hyvinvointi ja menestyminen ovat yhä                    perimisestä luopumisesta kaikissa niissä
20637:  enemmän riippuvaisia vain siitä, minkälainen on                 tapauksissa, joissa opiskelun kestolle on
20638:  suomalaisten koulutustaso ja minkälainen on                     olemassa ymmärrettävät perusteet?
20639:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
20640: 
20641:            Heli Astala                       Jarmo Wahlström                 Outi Ojala
20642:            Esko Helle                        Eila Rimmi                      Pekka Leppänen
20643:            Martti Korhonen                   Osmo Polvinen                   Ensio Laine
20644: 
20645: 
20646: 
20647: 
20648:  220051L
20649: 2                                        1992 vp -   KK 667
20650: 
20651: 
20652: 
20653: 
20654:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20655: 
20656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keräämien tietojen mukaan vuonna 1991 oli
20657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korkeakouluissa läsnä ofeviksi kirjoittautuneita
20658: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perus- tai sitä alempaa tutkintoa kahdeksatta
20659: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heli Asta-      vuotta tai sitä kauemmin suorittavia opiskelijoi-
20660: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ta 26 700. Hallituksen tavoitteena on suoritus- ·
20661: n:o 667:                                             aikojen lyhentäminen lähemmäksi 4-5 vuoden
20662:                                                      tavoiteaikoja. Opiskeluaikojen perusteella por-
20663:           Aikooko Hallitus luopua sille maksu-       rastetun lukukausimaksun odotetaan vaikutta-
20664:        perustelain suomasta mahdollisuudesta         van lyhentävästi tutkintojen suoritusaikoihin.
20665:        ottaa käyttöön eduskuntaa kuulematta          Tämä tehostaa opiskelupaikkojen käyttöä, ja
20666:        korkeakouluissa pitkään opiskelleisiin        sitä on pidettävä myös opiskelijoiden omalta
20667:        kohdistuva lukukausimaksu, tai                kannalta suotavana.
20668:           jos Hallitus ei maksusta suostuisi luo-       Sosiaalisten näkökohtien huomioon ottami-
20669:        pumaan, säädettäisiinkö edes maksun           nen lukukausimaksun määräytymisessä on hal-
20670:        perimisestä luopumisesta kaikissa niissä      linnollisesti vaikeata, kyseiset seikat sopivat pa-
20671:        tapauksissa, joissa opiskelun kestolle on     remmin otettavaksi huomioon opintotuen yh-
20672:        olemassa ymmärrettävät perusteet?             teydessä. Lukukausimaksutonta aikaa lasketta-
20673:                                                      essa ei oteta huomioon niitä lukukausia, joina
20674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.
20675: vasti seuraavaa:                                        Lukukausimaksujen käyttöönotosta tehdyn
20676:                                                      kantelun johdosta on oikeuskansleri 30.12.1992
20677:    Hallituksen esityksessä vuoden 1993 talousar-     tehnyt päätöksen, jonka mukaan lukukausimak-
20678: vioksi on korkeakoulujen määrärahoja oleelli-        suja voidaan korkeakouluissa periä valtion mak-
20679: sesti vähennetty. Valtiontaloudellisista syistä      superustelain nojalla annettavan opetusministe-
20680: päätettiin talousarvioesityksen valmistelun yh-      riön päätöksen perusteella. Oikeuskansleri kui-
20681: teydessä esittää lukukausimaksut otettavaksi         tenkin katsoi, että maksujen perimistä ei tule
20682: käyttöön lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksis-    aloittaa kesken lukuvuoden. Tästä syystä ope-
20683: sa ja korkeakouluissa. Lukioiden ja ammatillis-      tusministeriön tarkoituksena on päättää korkea-
20684: ten oppilaitosten osalta maksu myöhemmin             koulujen lukukausimaksujen perimisen alkamis-
20685: muutettiin ruokailumaksuksi.                         ajankohdaksi 1.8.1993. Maksujen arvioitu tuot-
20686:    Koska pääosa korkeakouluopiskelijoista saa        to vuonna 1993 tulee tällöin olemaan noin 30
20687: opintotukea, ei lukukausimaksun asettamista          milj. markkaa.
20688: opintotukea nauttiville pidetty tarkoituksenmu-         Hallituksen lähtökohtana on, että yhteiskun-
20689: kaisena, vaan esitystä muutettiin koskemaan          ta tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden yhden
20690: vain sellaisia opiskelijoita, jotka eivät enää saa   perustutkinnon suorittamiseen ilman lukukausi-
20691: opintotukea tai jotka opiskelevat toista korkea-     maksuja kohtuullisessa ajassa sekä tätä varten
20692: koulututkintoa varten. Opintotuen saamisen ai-       opintotukea.
20693: karaja tulee olemaan 5,5 vuotta, mutta siirtymä-        Edellä kerratuin perustein hallituksen tarkoi-
20694: vaiheessa se on 7 vuotta. Lukukausimaksutto-         tuksena on ottaa rajoitettu lukukausimaksu
20695: man opiskelun ajaksi esitetään samoja rajoja.        käyttöön korkeakouluissa valtion maksuperus-
20696: Korkeakoulujen lukukausimaksuista arvioitiin         telain (150/92) nojalla 1.8.1993 alkaen. Maksu
20697: tällä tavalla kertyvän valtiolle tuloja yhteensä     tulee koskemaan vain selvästi yli tavoiteajan
20698: noin 60 milj. markkaa.                               opiskelevia sekä toista perustutkintoa varten
20699:    Korkeakoulututkintojen suorittamiseen kulu-       opiskelevia. Hallituksen tarkoituksena on seura-
20700: va aika on Suomessa poikkeuksellisen pitkä,          ta maksun vaikutuksia ja tarvittaessa muuttaa
20701: useimmilla aloilla keskimäärin 6-8 vuotta,           annettavaa maksupäätöstä.
20702: eräillä aloilla vieläkin pitempi. Tilastokeskuksen
20703: 
20704:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1993
20705: 
20706:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
20707:                                            1992 vp -    KK 667                                           3
20708: 
20709: 
20710: 
20711:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20712: 
20713:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statistikcentralen fanns det 1991 26 700 vid hög-
20714: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            skoloma inskrivna närvarande studerande som
20715: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         för det åttonde året eller längre studerade på sin
20716: dagsman Heli Astala m.fl. undertecknade spörs-          grundexamen eller en lägre examen. Regeringen
20717: mål nr 667:                                             har som mål att förkorta studietiden så att den
20718:                                                         kommer närmare den målsatta studietiden på
20719:           Ämnar Regeringen avstå från den               ~5 år. En terminsavgift som graderas enligt
20720:        möjlighet som lagen om grundema för              studietiden väntas förkorta den tid som går åt till
20721:        avgifter till staten ger att utan att höra       att avlägga examen. Detta effektiverar utnyttjan-
20722:        riksdagen ta i bruk den terminsavgift som        det av studieplatsema och bör även med tanke
20723:        drabbar dem som länge har studerat vid           på de studerande själva anses vara att rekom-
20724:        högskoloma, eller                                mendera.
20725:           om Regeringen inte samtycker till att             Förvaltningsmässigt är det svårt att ta hänsyn
20726:        avstå från avgiften, kunde man ens stifta        till sociala synpunkter när terminsavgifter skall
20727:        en lag om att avstå från att uppbära             fastställas, dessa omständigheter lämpar sig
20728:        avgiften i alla de fall där det finns förståe-   bättre att beaktas i samband med studiestödet.
20729:        liga motiv till studiemas längd?                 När den avgiftsfria tiden skall räknas ut tas
20730:                                                         hänsyn inte till de terminer då den studerande
20731:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt               har anmält sig som frånvarande.
20732: anföra följande:                                            Med anledning av besvär över terminsavgif-
20733:                                                         tema fattade justitiekanslem 30.12.1992 ett be-
20734:     I budgetpropositionen för 1993 har anslagen         slut enligt vilket terminsavgifter kan uppbäras
20735: för högskoloma väsentligt minskats. I samband           vid högskoloma enligt undervisningsministeriets
20736: med beredningen av budgetpropositionen beslöt           beslut som stöder sig på lagen om grundema för
20737: man av statsekonomiska skäl att föreslå att             avgifter till staten. Justitiekanslem ansåg dock
20738: terminsavgifter införs i gymnasiet, yrkesläroan-        att uppbörden av avgiftema inte bör inledas i
20739: staltema och högskoloma. För gymnasiema och             mitten av läsåret. Därför har undervisningsmi-
20740: yrkesläroanstaltema ändrades avgiften senare            nisteriet för avsikt att besluta om att uppbörden
20741: till en måltidsavgift.                                  av terminsavgifter vid högskoloma inleds
20742:     Eftersom största delen av alla högskolestude-       1.8.1993. De beräknade intäktema av avgiften
20743: rande får studiestöd ansågs det inte vara ända-         1993 kommer således att vara ca 30 miljoner
20744: målsenligt att införa en terminsavgift för dem          mark.
20745: som åtnjuter studiestöd, utan förslaget ändrades            Regeringen har som utgångspunkt att sam-
20746: till att gälla endast sådana studerande som inte        hället erbjuder de studerande möjligheten att
20747: mera får studiestöd eller som studerar för en           inom en skälig tid avlägga en grundexamen utan
20748: andra högskoleexamen. Tidsgränsen för att få            terminsavgifter och för detta ändamål studie-
20749: studiestöd kommer att bli 5,5 år, men under ett         stöd.
20750: övergångsstadium är den 7 år. Samma gränser                 På anförda grunder har regeringen för avsikt
20751: föreslås för studietiden utan terminsavgifter.          att med stöd av lagen om grundema för avgifter
20752: Terminsavgiftema vid högskoloma beräknades              till staten (150/92) införa en begränsad termins-
20753: på detta sätt ge staten sammanlagt ca 60 miljoner       avgift vid högskoloma räknat från 1.8.1993.
20754: mark i intäkter.                                        Avgiften gäller endast dem som klart studerar en
20755:     Den tid som går åt till att avlägga högskole-       längre tid än den målsatta och dem som studerar
20756: examen i Finland är exceptionellt lång, inom            på en andra grundexamen. Regeringen har för
20757:  många områden genomsnittligt 6-8 år, inom              avsikt att följa verkningama av avgiften och vid
20758:  vissa ännu längre. Enligt uppgifter insamlade av       behov ändra beslutet om denna avgift.
20759:      Helsingfors den 5 januari 1993
20760: 
20761:                                                             Undervisningsminister Riitta Uosukainen
20762:                                                  1992 vp
20763: 
20764: Kirjallinen kysymys 668
20765: 
20766: 
20767: 
20768: 
20769:                                     Mäkelä: Teiden kunnossapidosta Lapin läänissä
20770: 
20771: 
20772: 
20773:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20774: 
20775:    Lapin läänissä vallitsee tällä hetkellä erittäin    nostamatta on noin 28 km Rovaniemen maalais-
20776: vaikea työttömyys. Pelättävissä on väestön             kunnassa.
20777: muuttaminen maakunnasta, ellei varsin nopei-               Mt 935 Meltaus- (Törmängi) Pello. Päällys-
20778: siin työllisyyttä elvyttäviin toimiin ryhdytä. La-     tetty ja kunnostettu Pellon suunnasta Rovanie-
20779: pin läänin työttömyysaste on 23,1 %, joka on           men maalaiskunnan rajalle. Kunnostamatta
20780: viisi prosenttia korkeampi kuin muualla maas-          maalaiskunnassa noin 30 km.
20781: samme.                                                     Mt 936 Lohiniva- Sieppijärvi. Kunnostettu
20782:    Työllisyyttä nopeasti elvyttävinä toimina, eri-     ja päällystetty yhteensä noin 10 km. Loppuosa
20783: tyisesti Rovaniemen maalaiskunnassa paikalli-          noin 30 km vaatii peruskorjauksen ja päällystä-
20784: sen väestön keskuudessa, mainitaan vesistöra-          misen sekä Kolarin kunnan että Rovaniemen
20785: kentaminen ja tietyöt.                                 maalaiskunnan alueella.
20786:     Rovaniemen maalaiskunnan rajalle tulee usei-           Paikallistie Olkkajärvi- Perunkajärvi, noin
20787: ta varsinaisten pääteiden lisäksi olevia teitä,        41 km:n osalta peruskorjaus ja mahdollinen
20788: joiden päällyste loppuu maalaiskunnan rajalle.         tielinjan oikominen.
20789: Paikallinen väestö pitää tätä asiantilaa häpeänä           Kevyen liikenteen väylä Rovaniemen maa-
20790: maalaiskunnalle ja osoituksena kunnallishallin-        laiskunta - Sinettä. Ainut kyläalue, jossa maa-
20791: non kyvyttömyydestä. Erityisesti pahoitellaan          laiskunnassa koululaiset joutuvat kävelemään
20792: väestön keskuudessa sitä tosiasiaa, että maalais-      kt 79:n reunaa kouluun ja takaisin. Kevyen
20793: kunnan tieverkosto on huomattavasti huonom-            liikenteen väylä merkitty kylän osayleiskaavaan,
20794: massa kunnossa kuin sitä ympäröivien kuntien,          toteuttaminen olisi kiireellinen, väylän pituus
20795: vaikka kunta ympäröi läänin pääkaupunkia Ro-           noin 8 km. Kylä on maalaiskunnan suurimpia
20796: vaniemeä.                                              (noin 525 asukasta).
20797:     Tieverkoston kuntoon saattaminen Rovanie-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20798: men maalaiskunnassa palvelisi myös yhteyksiä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20799: naapurikunnista Rovaniemelle ja päinvastoin.           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20800:     Paikalliset asukkaat katsovat, että nyt olisi      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20801:  korkea aika osoittaa varoja teiden kunnostuk-
20802:  seen, koska se tulisi yhteiskunnalle edulliseksi,               Onko Hallitus tietoinen, että varsinai-
20803:  helpottaisi alueen vaikeaa työttömyyttä ja estäisi           sen päätieverkon ulkopuolella olevassa
20804:  monen kuorma-autoilija-pienyrittäjän joutumi-                tieverkossa on huomattavia eroja Lapin
20805:  sen konkurssiin tai elinikäiseen velkakierteeseen.           läänin eri kunnissa, erityisesti tieverkon
20806:     Erityisesti Rovaniemen maalaiskunnassa toi-               kunnon suhteen, ja
20807:  votaan seuraavien teiden kunnostamista ja varo-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20808: jen osoittamista Lapin tiepiirille ko. teitä varten.          siin Rovaniemen maalaiskunnan tiever-
20809:     Mt 952 Unari - Meltaus, tie kunnostettu ja                kon kuntoon saattamiseksi osoittamalla
20810:  päällystetty Sodankylästä päin Rovaniemen                    Lapin tiepiirille teiden kunnostamiseen
20811:  maalaiskunnan rajalle. Päällystämättä ja kun-                työllisyysvaroja?
20812:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
20813: 
20814:                                               Tina Mäkelä
20815: 
20816: 
20817:  220051L
20818: 2                                         1992 vp -   KK 668
20819: 
20820: 
20821: 
20822: 
20823:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20824: 
20825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavat varsinaiset teiden parantamishankkeet si-
20826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joittuvat kuitenkin päätieverkolle ja taajamien
20827: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       läheisyyteen.
20828: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-            Rovaniemen maalaiskunnan naapurikunnissa
20829: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        yleisiä teitä on parannettu myös työllisyysva-
20830: 668:                                                  roin. Työllisyystöitä ei ole tehty Rovaniemen
20831:                                                       maalaiskunnan alueella mm. siksi, että siellä on
20832:             Onko Hallitus tietoinen, että varsinai-   naapurikuntia pienempi työttömyysaste. Seu-
20833:          sen päätieverkon ulkopuolella olevassa       rauksena on luonnollisesti ollut epäjatkuvuutta
20834:          tieverkossa on huomattavia eroja Lapin       erityisesti alemman tieverkon kunnossa. Työlli-
20835:          läänin eri kunnissa, erityisesti tieverkon   syysmäärärahojen käytöstä muun muassa tie-
20836:          kunnon suhteen, ja                           hankkeisiin päätetään paljolti työministeriössä,
20837:             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      joten niiden käyttöä ohjaavat paljon enemmän
20838:          siin Rovaniemen maalaiskunnan tiever-        alueelliset ja jopa kunnittaiset työllisyyskysy-
20839:          kon kuntoon saattamiseksi osoittamalla       mykset kuin teiden parantamistarve.
20840:          Lapin tiepiirille teiden kunnostamiseen         Kysymyksessä esitettyjä tiehankkeita koske-
20841:          työllisyysvaroja?                            vat suunnitelmat ovat pääosin valmiit. Tiedossa
20842:                                                       olevat tielaitoksen määrärahat huomioon ottaen
20843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          niiden toteuttaminen ajoittuu aikaisintaan vuo-
20844: vasti seuraavaa:                                      sikymmenen jälkipuoliskolle. Työllisyysmäärä-
20845:                                                       rahojen käytöstä tiehankkeisiin vuoden 1993
20846:    Tielaitos toteuttaa tienparannustöitä tienpi-       osalta niin Rovaniemen maalaiskunnan alueella
20847: don tarpeet huomioon ottaen tasapuolisesti La-        kuin muuallakin päätetään valtioneuvostossa
20848: pin läänin eri kunnissa. Pääosin perustienpidon       työministeriön esittelystä lähiaikoina.
20849: ja tieverkon kehittämisen määrärahoin toteutet-
20850: 
20851:        Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
20852: 
20853:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
20854:                                           1992 vp -   KK 668                                            3
20855: 
20856: 
20857: 
20858: 
20859:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20860: 
20861:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lande av vägnätet förläggs dock till huvudvägnä-
20862: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande          tet och närheten av tätorterna.
20863: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          1 Rovaniemi landskommuns grannkommuner
20864: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            har allmänna vägar förbättrats även med syssel-
20865: nr 668:                                               sättningsmedel. Bl.a. för att Rovaniemi lands-
20866:                                                       kommun har en lägre arbetslöshetsgrad än
20867:              Är Regeringen medveten om att det        grannkommunerna har man inte utfört syssel-
20868:           mellan olika kommuner i Lapplands Iän       sättningsarbeten på kommunens område. Detta
20869:           förekommer betydliga skillnader i det       har naturligtvis resulterat i brist på kontinuitet i
20870:           vägnät som inte hör till det egentliga      synnerhet vad gäller det lägre vägnätets skick.
20871:           huvudvägnätet, i synnerhet vad gäller       Vid arbetsministeriet beslutas i hög grad om
20872:           vägnätets skick, och                        användningen av sysselsättningsanslag till bl.a.
20873:              ämnar Regeringen vidta åtgärder för      vägprojekt, vilket innebär att användningen av
20874:           att iståndsätta vägnätet i Rovaniemi        dem långt mera styrs av regionala och t.o.m.
20875:           landskommun genom att rikta sysselsätt-     kommunvis gällande sysselsättningfrågor än av
20876:           ningsmedel till Lapplands vägdistrikt för   behovet av vägförbättringar.
20877:           vägarbeten?                                    Pianeroa för de vägprojekt som avses i spörs-
20878:                                                       målet är i huvudsak klara. Med beaktande av de
20879:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anslag som vägverket har kännedom om kom-
20880: anföra följande:                                      mer genomförandet av dessa projekt att tidigast
20881:                                                       hänföra sig till den senare delen av detta årtion-
20882:    Vägverket utför opartiskt vägförbättringsar-       de. Beslut om användningen av sysselsättnings-
20883: beten i olika kommuner i Lapplands Iän med            anslag till vägprojekt för år 1993 såväl inom
20884: beaktande av behovet av väghållning. De egent-        Rovaniemi landskommuns område som annan-
20885: liga vägförbättringsprojekt som genomförs med         stans fattas inom kort av statsrådet vid föredrag-
20886: anslag avsedda för basväghållning och utveck-         ning från arbetsministeriet.
20887: 
20888:      Helsingfors den 23 december 1992
20889: 
20890:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
20891:                                               1992 vp
20892: 
20893: Kirjallinen kysymys 669
20894: 
20895: 
20896: 
20897: 
20898:                                   Mäkelä ym.: Nuorten asuntotilanteen parantamisesta
20899: 
20900: 
20901: 
20902:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20903: 
20904:    Suomessa on tällä hetkellä vanhempiensa luo-     mana lienee kuitenkin niin virkamieskunnassa
20905: na asuvia, 25 vuotta täyttäneitä nuoria noin        kuin kunnallisten päättäjienkin keskuudessa val-
20906: 142 000. Asunnottomien määräksi arvioidaan yli      litseva väärä asenne asunnottomuuteen sekä tie-
20907: 200 000 henkeä, mikäli käytetään samoja luoki-      tämättömyys ongelman rakenteesta ja laajuudes-
20908: tuksia kuin Ruotsissa. Näin ollen kelvottomissa     ta.
20909: asunto-oloissa tai asunnottomina olevien ongel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20910: ma ei ole suinkaan marginaalinen vaan todelli-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20911: nen pulma maassamme tällä hetkellä.                 me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20912:    Ongelmana asunnottomuuden ja aikuisiässä         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20913: kotona tapahtuvan asumisen vaikean tilanteen        sen:
20914: korjaamisessa on se, että asunnottomuuden kor-
20915: jaamisen toimeenpano on kangerrellut kunnissa.                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20916: Kuntien kiinnostus valtion tarjoamaan edulli-              yhteensä noin 200 000 asunnottoman tai
20917: seen asuntorahoitukseen on ollut yllättävän                aikuisikäisen vasten tahtoaan vanhem-
20918: heikkoa. Lisäksi ao. ministeriössä on katsottu,            piensa kanssa asuvan henkilön tilanteen
20919: että kunnissa sosiaalitoimen määrärahojen käyt-            korjaamiseksi siten, että heille kohtuulli-
20920: tö on vastaavasti sovitettu huonosti yhteen asun-          sella aikataululla saadaan oma sosiaali-
20921: nottomien tavoitteiden kanssa. Suurimpana pul-             sin tukitoimenpitein hankittu asunto?
20922: 
20923:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
20924: 
20925:                     Tina Mäkelä                             Hannu Suhonen
20926: 
20927: 
20928: 
20929: 
20930: 220051L
20931: 2                                        1992 vp -    KK 669
20932: 
20933: 
20934: 
20935: 
20936:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20937: 
20938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keimpien asunnottomuuskuntien kanssa käyn-
20939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nistetyllä projektityöskentelyllä. Näissä 12 pro-
20940: olette 3 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        jektikunnassa, jotka ovat maamme suurimpia
20941: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaupunkeja, on kaksi kolmasosaa asunnotto-
20942: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.        mista.
20943: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 669:             Avainasemassa nuorten asunto-oloja paran-
20944:                                                       nettaessa ovat, kuten kysyjätkin toteavat, kun-
20945:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         nat. Kuntien tulisi pyrkiä nykyistä enemmän
20946:        yhteensä noin 200 000 asuunottaman tai         osoittamaan asuntoja kotoa tuleville nuorille.
20947:        aikuisikäisen vasten tahtoaan vanhem-          Vuonna 1991 aravavuokra-asuntoihin haki
20948:        piensa kanssa asuvan henkilön tilanteen        40 000 alle 25-vuotiasta, joista asunnon sai noin
20949:        korjaamiseksi siten, että heille kohtuulli-    puolet. Ongelmana aravavuokra-asuntojen
20950:        sella aikataululla saadaan oma sosiaali-       osoittamisessa kotoa irtautuville nuorille on se,
20951:        sin tukitoimenpitein hankittu asunto?          että ensiasunnoiksi soveltuvista pienistä asun-
20952:                                                       noista on suurin kysyntä. Jatkossa aravatuotan-
20953:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nossa tulisikin entistä tarkemmin ottaa huomi-
20954: vasti seuraavaa:                                      oon paikkakunnittainen kysyntätilanne. Nuoril-
20955:                                                       le voitaisiin rakentaa ensiasunnoiksi pieniä asun-
20956:    Asuunottomiksi tilastoidaan henkilöt, joilla ei    toja myös siten, että ne myöhemmin voidaan
20957: ole asuntoa ollenkaan, eli ulkona tai tilapäissuo-    liittää suurempiin asuntoihin tai yhdistää toisiin-
20958: jissa oleskelevat, asunnon puutteen vuoksi lai-       sa, jos pienille asunnoille ei paikkakunnalla enää
20959: toksissa olevat sekä sukulaisten ja tuttavien luo-    ole kysyntää.
20960: na kiertelevät. Tällaisia yksinäisiä henkilöitä ar-       Kuntien kiinnostus valtion tarjoamaan edulli-
20961: vioidaan kunnista koottujen tietojen perusteella      seen asuntorahoitukseen, jolla myös nuorten
20962: olevan alle 13 000. Asunnottomista, jotka oles-       asuinoloja on pyritty parantamaan, on viime
20963: kelevat tilapäisesti tuttaviensa luona asunnon        vuosina ollut vilkasta, toisin kuin kysymyksen
20964: puutteen vuoksi, melkoinen osa on nuoria.             esittäjät väittävät. Vuokratalolainahakemuksia
20965: Kaikkiaan viimeksi mainittuja arvioidaan ole-         on tullut enemmän kuin on ollut mahdollisuus
20966: van noin 7 000 henkeä.                                lainoittaa. Koska valtiontalouden tilan vaatimia
20967:     Suomen Kaupunkiliiton äskettäin julkista-          säästötoimia on ollut pakko kohdistaa myös
20968: man tutkimuksen mukaan 18-29-vuotiaista               asuntotuotantomäärärahoihin, toteutetaan jat-
20969: nuorista noin 220 OOO:n arvioidaan asuvan van-        kossa osa aravavuokratuotannosta korkotuki-
20970: hempiensa luona. Tämä edustaa joka neljättä           lainoituksella, jonka ehtoja parannetaan. Näin
20971: ko. ikäluokasta. Osa heistä on tosin vielä koulu-     pyritään pitämään uustuotanto mahdollisim-
20972: aan lopettelevia tai he haluavat muutoin asua         man korkealla tasolla. Vuonna 1993 on tarkoi-
20973: vanhempiensa luona. Kotona asumisen syyt oli-         tus rahoittaa 14 500 uuden arava-asunnon ra-
20974: vat useimmiten taloudelliset.                         kentamista. Lisäksi pyritään korkotukilainoi-
20975:     Ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, tuetaanko    tuksella rakentamaan noin 7 500 vuokra-asun-
20976: nuoret asuunottomiksi vai ei, vaan niillä toimen-     toa.
20977: piteillä, joilla nuorten asuntotilannetta paranne-        Nuorten kannalta uusi ja suuren suosion saa-
20978: taan. Nuorten asunto-olojen parantaminen on-          nut vaihtoehto ovat asumisoikeusasunnot Noin
20979: kin hallituksen asuntopolitiikan keskeinen pai-        3 000 asumisoikeusasunnalle annettiin lainava-
20980: nopistealue.                                           raus vuonna 1992. Asumisoikeusasunnon hank-
20981:    Varsinaisen asunnottomuuden poistamiseksi           kiminen edellyttää jonkin verran omatoimisuut-
20982: on jo usean vuoden ajan varattu valtion talous-       ta, koska osa hankintahinnasta on säästettävä
20983: arvioon erityismäärärahoja. Asunnottomuus             itse. Asumisoikeusasuntoa jonottavien määrä
20984: onkin vähentynyt noin 1 000 hengellä vuosittain.       osoittaa, että näiden asuntojen rakentaminen on
20985: Asunnottomuutta pyritään vähentämään vai-             nuorten kannalta oikeaan osunut toimenpide.
20986:                                          1992 vp -   KK 669                                         3
20987: 
20988:     Niin sanottua ASP-järjestelmää ollaan uudis-     Vuokra-asuntojen tarjonnan lisääntymisellä on
20989: tamassa monelta osin vuoden 1993 alusta lukien.      merkitystä erityisesti nuorten kannalta, koska
20990: Lainan enimmäiskorkoa koskevat säännökset            nuoren ensimmäinen asunto on useinjuuri vuok-
20991: uudistetaan, jotta pankit olisivat halukkaita        ra-asunto.
20992: säästösopimusten tekoon. Tarkoituksena on               Nuoria tulisi kannustaa kaikin tavoin omatoi-
20993: kohdentaa järjestelmä nykyistä selkeämmm             misuuteen asuntojen hankinnassa ja kunnosta-
20994: nuorille. Säästösopimusta tehtäessä enimmäis-        misessa. Asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä
20995: ikä alenee 39 vuodesta 30 vuoteen.                   alhaalla ja korkotaso on laskussa. Tilanne on
20996:     Myös aravaomistusasuntolainoitus suuntau-        tältä osin hyvä ensiasunnon hankkijan kannalta.
20997: tuu pääasiallisesti nuoriin ikäluokkiin. Osakelai-      Lopuksi kysyjien tiedustelemasta nuorten
20998: nansaajista yli puolet oli vuonna 1991 alle 30-      asunto-olojen parantamisen aikataulusta. Edellä
20999: vuotiaita. Omakotilainansaajien keski-ikä oli 33     jo todettiin, että uusia vuokra-asuntoja tulee
21000: vuotta ja 90 % lainansaajista oli alle 40-vuotiai-   asuntomarkkinoille lisää koko ajan samanaikai-
21001: ta.                                                  sesti, kun yhteiskunnan tukea niin vuokra-, asu-
21002:     Nuorten asunto-ongelmaa ei kuitenkaan voi-       misoikeus- kuin omistusasuntoihinkin edelleen
21003: da enää pyrkiä ratkaisemaan pelkästään valtion       jatketaan. Asuntojen hinnat ovat laskeneet to-
21004: tuella ja tämän tuen avulla rakennetulla tuotan-     della huomattavasti, ja myös korkotaso on saatu
21005: nolla, sillä siihen meillä ei ole varaa. Vapaara-    laskemaan. Tämä on madaltanut nuorten
21006:  hoitteisten asuntojen vuokrien vapauttaminen        omaan asuntoon pääsyn kynnystä. Keskeistä
21007:  vuokrasääntelystä on osoittanut, että asuntoja      myös nuorten asunto-olojen järjestymisen kan-
21008:  saadaan vuokrakäyttöön myös muilla toimenpi-        nalta on nyt saada nuorisotyöttömyys pienene-
21009:  teillä. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen net-    mään, mihin hallitus pyrkii käytettävissään ole-
21010:  tolisäys vuonna 1992 oli noin 14 000 asuntoa.       villa talouspoliittisilla keinoilla.
21011: 
21012:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
21013: 
21014:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
21015: 4                                            1992 vp -   KK 669
21016: 
21017: 
21018: 
21019: 
21020:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
21021: 
21022:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              landets bostadslösa bor i de 12 kommuner där
21023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              sådana projekt pågår. Dessa kommuner hör till
21024: av den 3 december 1992 till vederbörande                 våra största städer.
21025: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             När det gäller att förbättra bostadssituatio-
21026: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål              nen för unga har kommunema en central posi-
21027: nr 669:                                                  tion, vilket spörsmålsställama också konstate-
21028:                                                          rar. Kommunema skall sträva efter att i högre
21029:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        grad apvisa bostäder åt unga som flyttar hem-
21030:           ta för att situationen för de sammanlagt       ifrån. Ar 1991 sökte 40 000 personer under 25 år
21031:           ca 200 000 bostadslösa och sådana vuxna        aravabostäder. Ca hälften av dessa fick en bo-
21032:           som mot sin vilja bor tillsammans med          stad. Problemet med att anvisa aravahyresbostä-
21033:           sina föräldrar rättas till så att de inom en   der åt unga som flyttar hemifrån är att det är stor
21034:           skälig tid får en egen bostad som anskaf-      efterfrågan på små bostäder som passar som
21035:           fats med hjälp av sociala stödåtgärder?        första bostad. Därför borde man i framtiden i
21036:                                                          aravaproduktioneo allt mer beakta efterfrågan
21037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            på orten. Man kunde också som första bostäder
21038: anföra följande:                                         för unga bygga små bostäder som senare kunde
21039:                                                          fogas till större bostäder eller sammanslås om
21040:    Som bostadslösa registreras sådana personer           efterfrågan på små bostäder minskar på orten.
21041: som inte har någon bostad alls, dvs. sådana som             Kommunema har under de senaste åren visat
21042: bor utomhus eller i tillfälliga härbärgen, sådana        ett livligt intresse för den förmånliga bostadsfi-
21043: som bor på någon anstalt samt sådana som                 nansiering som staten erbjuder, en finansiering
21044: cirkulerar mellan släktingar och bekanta för att         med hjälp av viiken man har försökt förbättra
21045: de saknar bostad. Antalet sådana ensamstående            bostadssituationen också för unga, i motsats till
21046: personer beräknas uppgå till knappt 13 000 en-           vad spörsmålsställama hävdar. Det har kommit
21047: ligt de uppgifter som erhållits från kommunema.          flera ansökningar om lån för hyreshus än vad
21048: En stor del av dem som bor tillfålligt hos bekanta       man har kunnat bifalla. Då det även i fråga om
21049: på grund av att de saknar bostad är unga. Deras          anslagen för bostadsproduktionen har varit nöd-
21050: antal beräknas uppgå till ca 7 000.                      vändigt att vidta de sparåtgärder som det stats-
21051:    Enligt den undersökning som Finlands Stads-           ekonomiska läget kräver kommer en del av
21052: förbund nyligen publicerade beräknas ca                  aravahyresproduktionen att genomföras med
21053: 220 000 unga i åldem 18-29 år bo hos sina                räntestödslån. Villkoren för dessa räntestödslån
21054: föräldrar. Det är var fjärde i hela åldersgruppen.       kommer att förbättras. På detta sätt försöker
21055: En del är dock sådana som ännu går i skola eller         man hålla nyproduktionen på en så hög nivå
21056: annars vill bo hos sina föräldrar. De flesta bor         som möjligt. Avsikten är att år 1993 finansiera
21057: dock hemma av ekonomiska orsaker.                        byggandet av 14 500 nya aravabostäder. Dessut-
21058:    Det som är viktigt är inte huruvida unga              om strävar man efter att bygga ca 7 500 hyres-
21059: räknas som bostadslösa eller inte utan de åtgär-         bostäder med räntestödslån.
21060: der med vilka de ungas bostadssituation förbätt-            Ett nytt altemativ som har blivit mycket
21061: ras. En viktig punkt i regeringens bostadspolitik        populärt bland ungdomar är bostadsrättsbostä-
21062: är att förbättra bostadsförhållandena för unga.          der. År 1992 beviljades lånereserveringar för ca
21063:    För att avlägsna den egentliga bostadslöshe-          3 000 bostadsrättsbostäder. Anskaffningen av
21064: ten har regeringen redan under flera år reserverat       bostadsrättsbostäder förutsätter i någon mån
21065: specialanslag i statsbudgeten. Antalet bostadslö-        eget initiativ för den som skaffar bostaden måste
21066: sa har minskat med ca 1 000 personer per år.             själv spara en del av anskaffningspriset. Antalet
21067: Syftet är att med hjälp av projektarbete minska          personer som köar för en bostadsrättsbostad
21068: bostadslösheten i de kommuner som har det                visar att byggandet av sådana bostäder är den
21069: största antalet bostadslösa. Två tredjedelar av          rätta åtgärden med tanke på unga.
21070:                                            1992 vp -    KK 669                                           5
21071: 
21072:    Det s.k. BSP-systemet förnyas till många             antalet hyresbostäder ökar eftersom deras första
21073: delar fr.o.m. början av 1993. Stadgandena om            bostad ofta är just en hyresbostad.
21074: den maximala räntan på lånet revideras så att              Unga bör på allt sätt understödas så att de
21075: bankerna skall vara villiga att ingå sparavtal.         på eget initiativ skaffar och sätter i stånd bo-
21076: A vsikten är att ändra systemet så att det bättre       städer. Priset på bostäder är för närvarande
21077: passar unga. Maximiåldern för ingående av               lågt och räntenivån sjunker. Till denna del är.
21078: sparavtal sänks från 39 till 30 år.                     situationen bra för den som skaffar sig sin
21079:    Beviljandet av lån för aravaägarbostäder rik-        första bostad.
21080: tar sig i första hand till unga. Av dem som                Till sist om tidtabellen för förbättrande av
21081: beviljades lån för en aktielägenhet år 1991 var         bostadssituationen för unga. Det har redan kon-
21082: över hälften under 30 år. Medelåldern för dem,          staterats ovan att det hela tiden kommer nya
21083: som beviljades lån för egnahemshus uppgick till         hyresbostäder på marknaden samtidigt som
21084: 33 år och 90% av låntagarna var under 40 år.            samhället fortsätter att stöda hyresbostäder, bo-
21085:    Det är dock inte längre möjligt att försöka          stadsrättsbostäder och ägarbostäder. Priset på
21086: lösa ungas bostadsproblem enbart med hjälp av           bostäder har sjunkit märkbart och dessutom har
21087: statsstöd och produktion som byggs upp med              man lyckats sänka räntenivån. Detta har lett till
21088: hjälp av statsstöd, till det har vi inte råd. Avskaf-   att tröskeln för unga att skaffa sig en egen bostad
21089: fandet av hyresregleringen för fritt finansierade       har blivit lägre. Med tanke på bostadssituatio-
21090: bostäder visade att även andra åtgärder leder till      nen för unga är det också viktigt att ungdomsar-
21091: flera hyresbostäder. Nettoökningen av antalet           betslösheten minskas. Till detta strävar regering-
21092: fritt finansierade hyresbostäder var ca 14 000 år       en med alla till buds stående ekonomisk-politis-
21093: 1992. Det är viktigt med tanke på unga att              ka medel.
21094:      Helsingfors den 7 januari 1993
21095: 
21096:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
21097:                                                 1992 vp
21098: 
21099: Kirjallinen kysymys 670
21100: 
21101: 
21102: 
21103: 
21104:                                    Mäkelä ym.: Oikeustieteellisten tutkintojen rinnastettavuudesta
21105: 
21106: 
21107: 
21108:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21109: 
21110:     Suomalainen ja venäläinen (entinen neuvosto-         Opetusministeriön tekemä päätös tutkintojen
21111: liittolainen) lainsäädäntö ja laintuntemus sa-        vastaavuudesta on tietäen maiden lainsäädännön
21112: moin kuin lakitieteellinen korkeakoulutasoinen        väliset eroavaisuudet sekä koulutuksen sisällössä
21113: koulutus poikkeavat merkittävästi toisistaan.         olevan tasoeron varsin omituinen. Merkittävästi
21114: Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että ko~lutuk      korkeamman lakitieteellisen kulttuurin omaavis-
21115: sen sisältö vastaa vielä olennaisilta osiltaan kom-   ta maista tulevilla henkilöillä on ollut huomatta-
21116: munistisen Neuvostoliiton aikaisia tarpeita ja        vasti suurempia ongelmia saada tutkintonsa rin-
21117: vaatimuksia.                                          nastetuksi Suomessa suoritettavaan tutkintoon
21118:     Eräässä tapauksessa Suomeen on muuttanut          kuin kyseisessä tapauksessa on ollut. Perustellusti
21119: henkilö, joka on saanut koulutuksensa eli diplo-      voidaan epäillä, pystyykö kommunistisen Neu-
21120: min Neuvostoliiton valtion yliopistosta ammat-        vostoliiton aikaisen lakitieteellisen yliopistokou-
21121: tialanaan oikeustiede. Tältä pohjalta hänelle on      lutuksen saanut henkilö toimimaan täysipainoi-
21122: myönnetty juristin arvo jo vuonna 1978. Kysei-        sestijuristina Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa.
21123: nen henkilö on muuttanut Suomeen ja hakenut              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21124: opetusministeriöltä päätöstä ulkomailla suorite-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21125:  tun korkeakoulututkinnon rinnastamisesta Suo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21126: messa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21127:  Perusteluissaan hän on maininnut suorittamaosa
21128:  Kazahstanin yliopiston juristin koulutuksen en-                Mihin perustuu entisessä kommunisti-
21129:  tisen Neuvostoliiton aikana. Opetusministeriö               sessa Neuvostoliitossa suoritetun juristin
21130:  on kyseisen anomuksen perusteella tehnyt pää-               tutkinnon rinnastaminen Suomessa suo-
21131:  töksen siitä, että hakijan suorittama korkeakou-            ritettavaan vastaavaan korkeakoulutut-
21132:  lututkinto rinnastetaan tasoltaan Suomessa suo-             kintoon?
21133:  ritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon.
21134: 
21135:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
21136: 
21137:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
21138: 
21139: 
21140: 
21141: 
21142:  220051L
21143: 2                                         1992 vp -   KK 670
21144: 
21145: 
21146: 
21147: 
21148:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21149: 
21150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja alaltaan vastaava ulkomainen korkeakoulu-
21151: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tutkinto. Alempaan tai ylempään korkeakoulu-
21152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tutkintoon taikka lisensiaatin tai tohtorin tutkin-
21153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän          toon rinnastetaan sitä tasoltaan vastaava ulko-
21154: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mainen korkeakoulututkinto. Tasojen vastaa-
21155: 670:                                                  vuus arvioidaan tutkintojen laajuuden ja vaati-
21156:                                                       vuuden mukaan, alojen vastaavuus sisällön sa-
21157:             Mihin perustuu entisessä kommunisti-      mankaltaisuuden perusteella.
21158:          sessa Neuvostoliitossa suoritetun juristin      Rinnastamisperusteita on tarkemmin määri-
21159:          tutkinnon rinnastaminen Suomessa suo-        telty lain perusteluissa (HE 197/1985 vp). Oi-
21160:          ritettavaan vastaavaan korkeakoulutut-       keustieteen opintojen todetaan olevan erityisen
21161:          kintoon?                                     sidottuja suorittamismaahan. Jos edellytykset
21162:                                                       muuten täyttyvät, tutkinto voidaan rinnastaa
21163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ylempään korkeakoulututkintoon.
21164: vasti seuraavaa:                                         Opetusministeriö on tehnyt rinnastamispää-
21165:                                                       tökset edellä mainitun lain ja asetuksen nojalla.
21166:    Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopinto-        Ministeriön apuna on toiminut ulkomaanopin-
21167: jen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun           tojen neuvottelukunta ja tarvittaessa on pyydet-
21168: lain (531186) ja asetuksen (889/86) nojalla ope-      ty lausuntoja korkeakouluilta. Suomi on ratifioi-
21169: tusministeriö antaa asianomaisen henkilön ha-         nut useita korkeakoulututkintojen ja -opintojen
21170: kemuksesta päätöksen hänen ulkomailla suorit-         ammatillista ja akateemista tunnustamista kos-
21171: tamaosa korkeakoulututkinnon rinnastamisesta          kevia kansainvälisiä sopimuksia, seuraa kehitys-
21172: Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkin-            tä ja osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen
21173: toon. Rinnastamispäätöksen jälkeen ulkomai-           yhteistyöhön.
21174: nen korkeakoulututkinto antaa julkiseen vir-              Opetusministeriö antoi 1.1.1987-30.6.1992
21175: kaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin suo-         yhteensä 1 473 rinnastamispäätöstä. Niistä 21
21176: malainen korkeakoulututkinto, johon se on rin-        koski varsinaisia juristin tutkintoja, jotka rinnas-
21177: nastettu. Tämä ei kuitenkaan koske hallitusmuo-       tettiin tasoltaan ylempään korkeakoulututkin-
21178: don 85 §:ssä tarkoitettua oikeusvirkaa eikä           toon. Pääosa näistä juristin tutkinnoista on suo-
21179: myöskään sotilasvirkaa.                               ritettu Ruotsissa ja neljä Neuvostoliitossa. Ulko-
21180:    Lain 4 §:n 2 momentin mukaan ulkomainen            maisen korkeakoulututkinnon rinnastaminen
21181: korkeakoulututkinto rinnastetaan tiettyyn, ni-        Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakou-
21182: meltä mainittavaan korkeakoulututkintoon              lututkintoon antaa asianomaiselle henkilölle kel-
21183: taikka, jos tämä ei ole mahdollista, yleisesti        poisuuden virkoihin, joiden kelpoisuusvaati-
21184: alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon           muksena on virkaan soveltuva korkeakoulutut-
21185: taikka jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaa-      kinto. Suoritetun tutkinnon soveltuvuuden täy-
21186: tin tai tohtorin tutkintoon.                          tettävänä olevaan virkaan ratkaisee nimittävä
21187:    Lain 5 §:n mukaan nimeltä mainittavaan kor-        viranomainen.
21188: keakoulututkintoon rinnastetaan sitä tasoltaan
21189: 
21190:        Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
21191: 
21192:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
21193:                                          1992 vp -   KK 670                                           3
21194: 
21195: 
21196: 
21197: 
21198:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21199: 
21200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         torsexamen som avläggs såsom påbyggnadsexa-
21201: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         men jämställs en utomlands avlagd högskoleex-
21202: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      amen som tili sin nivå motsvarar denna examen.
21203: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål          Examinas motsvarighet sinsemellan med avseen-
21204: nr 670:                                              de på nivån bedöms med hänsyn tili deras
21205:                                                      omfång och svårighetsgrad, examinas motsva-
21206:           På vilka grunder jämstälis en juristex-    righet vad området beträffar bedöms med hän-
21207:        amen som avlagts i det forna kommunis-        syn till hur de överensstämmer tili innehållet.
21208:        tiska Sovjetunionen med motsvarande              Grunderna för jämställande har definierats
21209:        högskoleexamen avlagd i Finland?              närmare i motiveringen tililagen (RP 19711985
21210:                                                      rd). Studier i juridik konstateras vara speciellt
21211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bundna tili det land där de fullgjorts. Om förut-
21212: anföra följande:                                     sättningarna i övrigt uppfylls kan examen jäm-
21213:                                                      stälias med högre högskoleexamen.
21214:     Med stöd av lagen (531/86) och förordningen         Undervisningsministeriet har fattat beslut om
21215: (889/86) om den tjänstebehörighet som högsko-        jämställande med stöd av nämnda lag och för-
21216: lestudier utomlands medför beslutar undervis-        ordning. Ministeriet har biståtts av delegationen
21217: ningsministeriet på ansökan av den person det        för utlandsstudier. Vid behov har utlåtanden
21218: gäller om jämställande av en utomlands avlagd        begärts av högskolorna. Finland har ratificerat
21219: högskoleexamen med en högskoleexamen i Fin-          ett flertal internationella avtal om yrkesmässigt
21220: land. Efter att beslut om jämställande fattats ger   och akademiskt erkännande av högskoleexami-
21221: en utländsk högskoleexamen samma behörighet          na och högskolestudier, följer med utvecklingen
21222: tili offentlig tjänst elier befattning som den       och deltar aktivt i det internationella samarbetet
21223: finländska högskoleexamen med viiken den jäm-        på området.
21224: stälits. Detta gälier dock inte de tjänster vid         Under perioden 1.1.1987-30.6.1992 fattade
21225: rättegångsverken som avses i 85 § regeringsfor-      undervisningministeriet 1 473 beslut om jämstäl-
21226: men och inte heller militära tjänster.               lande. Av dem gälide 21 egentliga juristexamina
21227:     Enligt lagens 4 § 2 mom. jämställs högskoleex-   som till sin nivå jämställdes med högre högsko-
21228: amen som avlagts utomlands med viss, namngi-         leexamen. Största delen av dessa examina har
21229: ven högskoleexamen eller, om detta inte är           avlagts i Sverige och fyra i Sovjetunionen. I och
21230: möjligt, generelit med lägre elier högre högskole-   med att en utländsk högskoleexamen jämstälis
21231: examen elier med licentiat- elier doktorsexamen      med en i Finland avlagd högskoleexamen får
21232: som avläggs såsom påbyggnadsexamen.                  personen i fråga behörighet tili tjänster för vilka
21233:     Med viss, namngiven högskoleexamen jäm-          behörighetsvillkoren är för tjänsten lämplig hög-
21234: stälis enligt lagens 5 § en utomlands avlagd         skoleexamen. Hur väl examen lämpar sig för den
21235: högskoleexamen som tili nivån och området            tjänst som skall tillsättas avgörs av den utnäm-
21236:  motsvarar examen i Finland. Med lägre elier         nande myndigheten.
21237:  högre högskoleexamen elier licentiat- elier dok-
21238:      Helsingfors den 21 december 1992
21239: 
21240:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
21241:                         j
21242: 
21243:                     j
21244: 
21245:                     j
21246: 
21247:                 j
21248: 
21249:                 j
21250: 
21251:             j
21252: 
21253:             j
21254: 
21255:         j
21256: 
21257:         j
21258: 
21259:     j
21260: 
21261:     j
21262: 
21263: j
21264: 
21265: j
21266:                                                1992 vp
21267: 
21268: Kirjallinen kysymys 671
21269: 
21270: 
21271: 
21272: 
21273:                                   Mäkelä ym.: Hoitomaksun perimisestä psykiatrisissa sairaaloissa
21274: 
21275: 
21276: 
21277:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21278: 
21279:    Mielenterveyden Keskusliitto ry:n liittohalli-    terveyshoidon osalta. Merkittävin ongelma ny-
21280: tus on kannanotossaan vaatinut psykiatristen         kyisessä käytännössä on vastoin tahtoaan sai-
21281: sairaaloiden hoitomaksujen poistamista koko-         raalaan vietyjen potilaiden kohdalla varsinkin
21282: naan kolmen ensimmäisen hoitokuukauden ajal-         silloin, kun todetaan, ettei pakolliselle hoidolle
21283: ta. Tämän jälkeen se on esittänyt hoitomaksun        ole ollutkaan edellytyksiä. Heidän edellytetään
21284: tasoksi puolta yleissairaaloiden hoitomaksusta.      maksavan tarpeettomaksi todetusta hoidostaan
21285:    Perusteluina esitykselleen järjestö on korosta-   kuitenkin 115 markkaa vuorokaudelta. Koska
21286: nut jokaisen psykiatrista hoitoa tarvitsevan vält-   hoitomaksutulot muodostavat alan sairaaloiden
21287: tämätöntä tarvetta pystyä hakeutumaan hoitoon        tuloista vain noin 5 %, ei maksujärjestelmän
21288: vailla pelkoa mahdollisista tästä koituvista ta-     muuttaminen nykyistä oikeudenmukaisemmak-
21289: loudellisista vaikeuksista. Nämä ovat mahdolli-      si vaikuttaisi merkittävästi niiden taloudenpi-
21290: sia liian korkean hoitomaksun takia siksi, että      toon.
21291: merkittävällä osalla psykiatristen sairaaloiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21292: potilaista on ainoana tulona minimikansanelä-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21293: ke, 2 413 markkaa. Tämä ei riitä kattamaan edes      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21294: sairaalan hoitomaksua, joka on 3 500 markkaa         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21295: kuukaudessa. Lisäksi jokaisen potilaan tulisi        sen:
21296: hoitopaikastaan riippumatta pystyä huolehti-
21297: maan myös välttämättömistä asumis- ja muista                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin psy-
21298: kuluistaan.                                                 kiatristen sairaaloiden hoitomaksukäy-
21299:    Turvattaessa kaikille kansalaisille mahdolli-            tännön muuttamiseksi siten, että hoito-
21300: suus saada psykiatrista hoitoa riippumatta ta-              maksut poistettaisiin kokonaan kolmen
21301: loudellisista resursseista edesautetaan myös no-            ensimmäisen hoitokuukauden ajalta ja
21302: peampaa kuntoutumista. Tämä puolestaan sääs-                tämänjälkeiseltä osalta hoitomaksu olisi
21303: tää merkittävästi yhteiskunnan varoja mielen-               puolet yleissairaaloiden hoitomaksusta?
21304: 
21305:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
21306: 
21307:                     Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
21308: 
21309: 
21310: 
21311: 
21312: 220051L
21313: 2                                        1992 vp -    KK 671
21314: 
21315: 
21316: 
21317: 
21318:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21319: 
21320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainitut pitkäaikaisessa hoidossa ole-
21321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vilta perittäviä maksuja käsittelevät kohdat kos-
21322: olette 3 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-       kevat sellaisinaan myös psykiatrisessa hoidossa
21323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     olevia.
21324: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.          Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voi-
21325: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 671:        daan 30.12.1992 annetun maksuasetuksen muu-
21326:                                                      toksen mukaan periä hoidosta ja ylläpidosta
21327:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin psy-       enintään 125 markkaa hoitopäivältä. Maksua ei
21328:        kiatristen sairaaloiden hoitomaksukäy-        kuitenkaan peritä alle 18-vuotiaalta siltä osin
21329:        tännön muuttamiseksi siten, että hoito-       kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt
21330:        maksut poistettaisiin kokonaan kolmen         yli seitsemän. Maksua ei myöskään saa periä
21331:        ensimmäisen hoitokuukauden ajalta ja          mielenterveyslain perusteella järjestetyn tarkkai-
21332:        tämänjälkeiseltä osalta hoitomaksu olisi      lun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua henkilöä ei
21333:        puolet yleissairaaloiden hoitomaksusta?       tarkkailun perusteella määrätä tahdosta nippu-
21334:                                                      mattomaan hoitoon.
21335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Edellä on siis mainittu ne asetuksen kohdat,
21336: taen seuraavaa:                                      joiden perusteella peritään hoitomaksuja psy-
21337:                                                      kiatrisessa sairaalassa. Lisäksi on otettava huo-
21338:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     mioon, että mainitut maksut ovat enimmäismää-
21339: ta 9.10.1992 annetun asetuksen mukaan pitkäai-       riä ja kunta tai kuntainliitto voi jättää maksun
21340: kaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksu-     perimättä tai maksua voidaan alentaa.
21341: kyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi                Nykyiset säädökset antavat mahdollisuuden
21342: olla enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuu-     ottaa huomioon potilaiden maksukyvyn mää-
21343: kausituloista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ole-   rättäessä heille hoitomaksuja psykiatrisessa sai-
21344: vaksi katsotaan laitoshuollon alkamisesta lukien     raalahoidossa. Lisäksi toimeentulotukeen tur-
21345: sellainen henkilö, jonka laitoshuollon voidaan       vautuminen on tietysti mahdollista silloin, kun
21346: arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuu-          maksujen suorittaminen käy mahdottomaksi.
21347: kautta. Samoin katsotaan pitkäaikaisessa laitos-        Sosiaali- ja terveysministeriön asettama so-
21348: hoidossa olevaksi sellainen henkilö, jonka hoito     siaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkatoi-
21349: on jatkunut yli kolme kuukautta ja jonka toi-        mikunta on työskennellyt maksupolitiikan peri-
21350: mintakyvyn on katsottava heikentyneen niin,          aatteiden määrittelemiseksi tulevalle 10-15
21351: että häntä on tämän vuoksi hoidettava edelleen-      vuoden ajanjaksolle. Työryhmän työ valmistu-
21352: kin laitoksessa.                                     nee nyt vuodenvaihteen tienoilla.
21353: 
21354:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1993
21355: 
21356:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
21357:                                         1992 vp- KK 671                                               3
21358: 
21359: 
21360: 
21361: 
21362:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
21363: 
21364:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gäller som sådana även personer i psykiatrisk
21365: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      vård.
21366: den 3 december 1992 tili vederbörande med1em           Enligt en ändring av avgiftsförordningen av
21367: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      30.12.1992 kan hos personeri kortvarig anstalts-
21368: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 671:         vård uppbäras högst 125 mk per vårddag för
21369:                                                     vård och uppehälle. Ingen avgift uppbärs dock
21370:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för       hos dem som inte har fyllt 18 år till den del
21371:        att ändra den praxis som gäller vårdav-      vårddagarna är fler än sju under ett kalenderår.
21372:        gifterna vid psykiatriska sjukhus så att     Avgift får inte heller uppbäras för den tid en
21373:        vårdavgifterna skall kunna slopas helt       person är intagen för observation enligt mental-
21374:        för de tre första vårdmånaderna och          vårdslagen, om inte personen i fråga på basis av
21375:        därefter uppgå tili hälften av vårdavgif-    observationen meddelas ett sådant beslut om
21376:        ten vid allmänna sjukhus?                    vård oberoende av sin vilja.
21377:                                                        Ovan har således nämnts de punkter i förord-
21378:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen enligt vilka vårdavgifter uppbärs vid
21379: anföra följande:                                    psykiatriska sjukhus. Det bör dessutom beaktas
21380:                                                     att de nämnda avgifterna är maximibelopp och
21381:    Enligt förordningen om klientavgifter inom       att kommunen eller kommunalförbundet kan
21382: social- och hälsovården av 9.10.1992 uppbärs        låta bli att uppbära avgiften eller att avgiftsbe-
21383: hos personer i långvarig anstaltsvård en avgift     loppet kan nedsättas.
21384: som bestäms enligt betalningsförmågan. Avgif-          De gällande stadgandena ger möjlighet att
21385: ten kan uppgå till högst 80 procent av patientens   beakta patienternas betalningsförmåga då avgif-
21386: månadsinkomster. Som en person i långvarig          terna för deras psykiatriska vård fastställs. Det
21387: anstaltsvård anses den vars anstaltsvård beräk-     är givetvis även möjligt att ty sig tili utkomststö-
21388: nas pågå längre än tre månader. På samma sätt       det om man inte klarar av att betala avgifterna.
21389: anses som en person i långvarig anstaltsvård den       Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
21390: vars vård har pågått tre månader och vars           satta kommissionen för avgiftsfrågor inom soci-
21391: funktionsförmåga skall anses ha försvagats så       al- och hälsovården har arbetat för att fastställa
21392: att han på grund av detta fortfarande skall         principerna för betalningspolitiken för en tidspe-
21393: vårdas på anstalten.                                riod om 10--15 år. Arbetsgruppens arbete torde
21394:    Ovan nämnda punkter rörande avgifter som         bli fårdigt vid årsskiftet.
21395: uppbärs hos personer i långvarig anstaltsvård
21396:      Helsingfors den 5 januari 1993
21397: 
21398:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
21399:                     j
21400: 
21401:                     j
21402: 
21403:                 j
21404: 
21405:                 j
21406: 
21407:             j
21408: 
21409:             j
21410: 
21411:         j
21412: 
21413:         j
21414: 
21415:     j
21416: 
21417:     j
21418: 
21419: j
21420: 
21421: j
21422:                                                  1992 vp
21423: 
21424: Kirjallinen kysymys 672
21425: 
21426: 
21427: 
21428: 
21429:                                     Ala-Harja ym.: Kansainvälisen Adoptiokeskuksen toiminnan tuke-
21430:                                         misesta
21431: 
21432: 
21433:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21434: 
21435:    Kansainvälinen Adoptiokeskus ry. on perus-          loudellisesta tilanteesta. Asialla on saattanut olla
21436: tanut ja ylläpitänyt Sri Lankassa Ruth Sponsor         vaikutusta tuen myöntämiseen ja se on johtanut
21437: Home -nimistä orpokotia. Toimintaansa varten           mm. siihen, ettei kehitysavun käytön asianmu-
21438: järjestö on saanut taloudellista tukea ulkoasiain-     kaisuudesta ole voitu jälkikäteen kaikilta osin
21439: ministeriön kehitysyhteistyövaroista. Vuosina          varmistua."
21440: 1988-1991 kehitysyhteistyöosaston kansalais-              Loppupäätelmänään valtiontalouden tarkas-
21441: järjestötoimisto on myöntänyt Adoptiokeskuk-           tusvirasto katsoo, että vuodelle 1992 myönnetyn
21442: selle valtionavustusta yhteensä 1 080 000 mark-        toimintatuen loppuosa tulisi jättää maksamatta
21443: kaa orpokodin toimintaan.                              Kansainvälinen Adoptiokeskus ry:lle.
21444:    Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta on sit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21445: temmin ilmennyt lukuisia epäselvyyksiä Adop-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21446: tiokeskuksen varojen käytössä. Tämän vuoksi ja         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21447: tehdyn kantelun johdosta on valtiontalouden            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21448: tarkastusvirasto (tarkastuskertomus nro 206/54/
21449: 92) selvittänyt asiaa.                                            Onko ulkoasiainministeriö valtionta-
21450:    Tarkastusviraston raportissa todetaan mm.:                  louden tarkastusviraston näkemyksen
21451: "Vaikka Kansainvälinen Adoptiokeskus ry:n                      mukaisesti jättänyt maksamatta Kan-
21452: kansalaisjärjestötoimistolle toimittamia hanke-                sainväliselle Adoptiokeskukselle vuodel-
21453: raportteja voidaan pitää muodollisesti oikeina,                le 1992 tarkoitetun toimintatuen loppu-
21454: ovat ne asiallisesti ja sisällöllisesti siinä määrin           osan, ja
21455: virheellisiä, että niiden perusteella on kehitysyh-               onko ulkoasiainministeriöllä aikomus
21456: teistyöosastolle muodostunut virheellinen kuva                 tukea ja millä perustein Kansainvälistä
21457: orpokodin varainkäytöstä, kirjanpidosta ja ta-                 Adoptiokeskusta vuonna 1993?
21458: 
21459:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
21460: 
21461:                      Kirsti Ala-Harja                           Kyösti Toivonen
21462:                      Riitta Jouppila                            Leila Lehtinen
21463:                      Matti Lahtinen                             Kalevi Lamminen
21464: 
21465: 
21466: 
21467: 
21468: 220051L
21469: 2                                      1992 vp -   KK 672
21470: 
21471: 
21472: 
21473: 
21474:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21475: 
21476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     selle Adoptiokeskukselle myönnettiin 350 000
21477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      markan toimintatuen lisäksi 700 000 markkaa
21478: olette 8 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-     rakenteilla olevaan uudisrakennukseen.
21479: jeenne n:o 2351 ohella toimittanut valtioneuvos-      Huhtikuussa 1992 kehitysyhteistyöosasto
21480: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-   päätti keskeyttää yhdistykselle myöntämänsä
21481: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kehitysyhteistyötuen maksatukset hankkeen to-
21482: sen n:o 672:                                       teutuksesta tehtävien selvitysten ajaksi.
21483:                                                       Ruth-orpokodissa suoritettiin heinäkuussa
21484:           Onko ulkoasiainministeriö valtionta-     ministeriön toimeksiannosta tilintarkastus. Tar-
21485:        louden tarkastusviraston näkemyksen         kastuksessa ei ilmennyt mitään väärinkäytöksiä
21486:        mukaisesti jättänyt maksamatta Kan-         kodin varainhallinnossa. Tietyt hallinnolliset
21487:        sainväliselle Adoptiokeskukselle vuodel-    korjaukset katsottiin kuitenkin tarpeellisiksi en-
21488:        le 1992 tarkoitetun toimintatuen loppu-     nen myönnetyn tuen jatkomaksatuksia.
21489:        osan, ja                                       Lisäksi todettiin, että Ruth-orpokodin yksi-
21490:           onko ulkoasiainministeriöllä aikomus     tyisiltä suomalaisilta tahoilta saama tuki on
21491:        tukea ja millä perustein Kansainvälistä     saavuttanut sellaisen tason, että sen turvin voi-
21492:        Adoptiokeskusta vuonna 1993?                daan jatkossa turvata kodin toimintojen ylläpi-
21493:                                                    to, eikä tähän tarkoitukseen näin ollen enää
21494:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tarvita valtion tukea.
21495: vasti seuraavaa:                                      Vuodelle 1992 myönnetyn toimintatuen lop-
21496:                                                    puerän suorittaminen on niin ikään todettu tar-
21497:    Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto    peettomaksi yhdistyksen 22.10.1992 päiväämän,
21498: on vuodesta 1988 myöntänyt Kansainvälinen          hankkeen rahoitustilannetta koskevan selvityk-
21499: Adoptiokeskus ry:lle kansalaisjärjestöjen kehi-    sen perusteella.
21500: tysyhteistyötukea Sri Lankassa sijaitsevan Ruth-      Käynnistyneen rakennushankkeen tukeminen
21501: orpokodin toiminnan tukemiseksi. Tuen tarkoi-      sitä vastoin on katsottu perustelluksi rakennus-
21502: tuksena on ollut kodin toiminnan alkuvuosina       töiden loppuunsaattamisen turvaamiseksi. Tar-
21503: täydentää suomalaisten yksityisten tahojen ko-     koitukseen on ulkoasiainministeriön päätöksellä
21504: din lasten ylläpitoa varten maksamaa kummi-        17.12.1992myönnetty 350 OOOmarkkaa vuodelle
21505: tukeaja näin turvata kodin toimintojen käynnis-    1993.
21506: tyminen ja ylläpito. Vuonna 1992 Kansainväli-
21507: 
21508:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1993
21509: 
21510:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
21511:                                          1992 vp -   KK 672                                           3
21512: 
21513: 
21514: 
21515: 
21516:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21517: 
21518:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sätt trygga att verksamheten kommer i gång och
21519: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       kan upprätthållas. Utöver ett verksamhetsstöd
21520: 2351 av den 8 december 1992 till vederbörande        om 350 000 mk beviljades adoptionscentralen ett
21521: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      stöd om 700 000 mk för ett aktuellt nybygge
21522: dagsman Ala-Hatja m.fl. undertecknade spörs-         1992.
21523: mål nr 672:                                             1 april 1992 beslöt avdelningen för utveck-
21524:                                                      lingssamarbete stoppa utbetalningen av det be-
21525:           Har utrikesministeriet, enligt statens     viljade biståndet medan man utredde genomför-
21526:        revisionsverks uppfattning, låtit bli att     andet av projektet.
21527:        betala sista raten för 1992 till adoptions-      I juli granskades Ruth-hemmets räkenskaper
21528:        centralen Kansainvälinen Adoptiokes-          på uppdrag av ministeriet. Under granskningen
21529:        kus, och                                      framkom inget missbruk i medelsförvaltningen.
21530:           ämnar utrikesministeriet stöda adop-       Vissa administrativa korrigeringar ansågs dock
21531:        tionscentralen, och på vilka grunder, år      nödvändiga innan utbetalningen av det beviljade
21532:        1993?                                         stödet kunde fortsätta.
21533:                                                         Vidare konstaterades det att Ruth-hemmet
21534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        numera erhåller tillräckligt stöd från privat håll
21535: anföra följande:                                     i Finland för att upprätthållandet av hemmet
21536:                                                      skall kunna tryggas i framtiden, och statligt stöd
21537:    Från och med 1988 har utrikesministeriets         behövs sålunda inte längre för detta ändmål.
21538: avdelning för utvecklingssamarbete beviljat             På basis av en utredning, daterad 22.10.1992,
21539: adoptionscentralen Kansainvälinen Adpotiokes-        som föreningen gjort om fmansieringsläget för
21540: kus ry för medborgarorganisationema avsett           projektet har det likaså ansetts onödigt att betala
21541: utvecklingsbistånd i form av stöd till Ruth-         slutraten av verksamhetsstödet 1992.
21542: hemmet, ett hem för föräldralösa bam i Sri              Däremot har det ansetts motiverat att stöda
21543: Lanka. Avsikten med stödet har varit att under       det startade byggprojektet för att trygga att
21544: de första verksamhetsåren komplettera det s.k.       byggnadsarbetet kan slutföras. Genom utrikes-
21545: fadderstöd som av privata intressegrupper i Fin-     ministeriets beslut 17.12.1992 har för detta ända-
21546: land lämnas för bamens underhåll och på detta        mål beviljats 350 000 mk för 1993.
21547:      Helsingfors den 12 januari 1993
21548: 
21549:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
21550:                                                  1992 vp
21551: 
21552: Kirjallinen kysymys 673
21553: 
21554: 
21555: 
21556: 
21557:                                    Louekoski ym.: Arvonlisäverojärjestelmään siirtymisestä tavaran
21558:                                       valmistajille aiheutuvista kustannuksista
21559: 
21560: 
21561:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21562: 
21563:    Hallitus on 5.4.1992 tehnyt periaatepäätöksen          Hankintojen lykkäämisestä väistämättä ai-
21564: arvonlisäverojärjestelmään siirtymisen aikatau-        heutuvien konkurssien ehkäisemiseksi, työllisyy-
21565: lusta. Päätöksen mukaan järjestelmään on tar-          den parantamiseksi sekä kotimaisen investointi-
21566: koitus siirtyä vuoden 1994 alusta lukien.              toiminnan vauhdittamiseksi on välttämätöntä,
21567:     Arvonlisäverojärjestelmässä veropohja laaje-       että hankintojen jatkuvuus turvataan jo ennen
21568: nee oleellisesti nykyiseen liikevaihtoverojärjestel-   arvonlisäverojärjestelmään siirtymistä. Hankin-
21569: mään verrattuna. Uudistus merkitsee noin               noista tulisi myöntää taannehtiva vähennysoi-
21570: 300 000 uutta verovelvollista, jotka edustavat         keus jo ennen lain voimaantuloa.
21571: lähinnä palvelusektoria. Arvonlisäverojärjestel-          Taannehtivan vähennysoikeuden myöntämi-
21572: mässä näiden uusien sekä myös nykyisten vero-          nen parantaisi välittömästi valtiontalouden tasa-
21573: velvollisten tuotantopanosten vähennysoikeudet         painoa lisäämällä valtion liikevaihtoverotuotto-
21574: laajenevat oleellisesti. Tästä syntyvä kustannus-      ja ensi budjettivuoden aikana. Vastaavat vähen-
21575: säästö nykyiseen verrattuna on huomattava.             nykset tosin tehtäisiin vuoden 1994 aikana, mut-
21576:     Tuotantopanosten vähennysoikeudesta ai-            ta tällä ei olisi suurtakaan merkitystä, koska
21577: heutuva lähes 20 prosentin suuruinen kustannus-        hankinnat joka tapauksessa lykättäisiin ilman
21578: ~äästö hankinnoissa aiheuttaa väistämättä sen,         erityissäännöstä vuoden 1994 alkuun.
21579:  että hankintoja pyritään lykkäämään arvonlisä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21580:  verojärjestelmään siirtymisen ja sitä myötä tule-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21581:  van vähennysoikeuden yhteyteen. Markkinoille          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21582:  on syntynyt pattitilanne, kun investointeja jou-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21583:  dutaan siirtämään vuoden 1994 alkuun.
21584:     Käytännössä tämä on näkynyt jo lukuisilla                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21585:  tuotantoaloilla, mm. linja-auton korien, met-                ryhtyä, jotta sen periaatepäätöksestä ar-
21586:  sätraktoreiden, puhelinkeskusten sekä konttori-              vonlisäverojärjestelmään siirtymisestä ta-
21587:  kalusteiden valmistajien kohdalla tilausten koh-             varan valmistajille tänä väliaikana aiheu-
21588:  distuessa lähinnä pelkästään vuoden 1994 alku-               tuvia kohtuuttomia lisärasituksia voitai-
21589:  puolelle. Perin harva tavaran valmistaja voi                 siin lieventää tai ne poistettaisiin koko-
21590:  käytännössä selviytyä siitä, että se saa tuotteensa          naan?
21591:  kaupaksi vasta runsaan vuoden kuluttua.
21592: 
21593:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
21594: 
21595:            Matti Louekoski            Ulpu Iivari                Lea Savolainen
21596:            Jouko Skinnari             Matti Luttinen             Pertti Paasio
21597:            Pentti Lahti-Nuuttila      Anna-Liisa Kasurinen       Erkki Tuomioja
21598:                      Antti Kalliomäki                   Reijo Lindroos
21599: 
21600: 
21601: 
21602: 
21603:  220051L
21604: 2                                        1992 vp -   KK 673
21605: 
21606: 
21607: 
21608: 
21609:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21610: 
21611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käänlaisia siirtymäkauden järjestelyjä yritykset
21612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pystyisivät arvonlisäverotuksen vähennysoi-
21613: olette 8 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-       keuksia tavoitellessaan siirtämään investoinneis-
21614: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     taan 30-50 prosenttia vuoden 1994 puolelle.
21615: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Louekosken        Takautuvan vähennysoikeuden myöntäminen
21616: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kaikista esimerkiksi vuoden 1993 aikana tehtä-
21617: 673:                                                 vistä yritystoiminnan investoinneista merkitsisi
21618:                                                      noin 3 miljardin markan verotulojen menetystä
21619:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuonna 1994. Takautuvan vähennysoikeuden
21620:        ryhtyä, jotta sen periaatepäätöksestä ar-     aiheuttamaksi todelliseksi verotulojen menetyk-
21621:        vonlisäverojärjestelmään siirtymisestä ta-    seksi voidaan kuitenkin arvioida 1,5-2,0 miljar-
21622:        varan valmistajille tänä väliaikana aiheu-    dia markkaa, koska varsinainen verotuki muo-
21623:        tuvia kohtuuttomia lisärasituksia voitai-     dostuisi vain siitä osasta investointeja, joita yri-
21624:        siin lieventää tai ne poistettaisiin koko-    tykset eivät voisi niiden välttämättömyyden joh-
21625:        naan?                                         dosta siirtää vuoden 1994 puolelle.
21626:                                                          Hallitus on tietoinen siitä, että päätetty arvon-
21627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisäverouudistus mahdollisesti vaikuttaa nykyi-
21628: vasti seuraavaa:                                     sin liikevaihtoverotuksessa vähennyskelvotto-
21629:                                                      mien tuotantopanosinvestointien siirtämiseen
21630:    Valtioneuvoston 5.4.1992 tekemän periaate-        vuodelle 1994. Nykyisessä valtiontaloudellisessa
21631: päätöksen mukaan Suomessa siirrytään arvon-          tilanteessa mahdollisuudet vaikuttaa verotuksel-
21632: lisäverotukseen vuoden 1994 alusta. Arvonlisä-       lisin toimenpitein investointivirran tasaisena py-
21633: verojärjestelmään siirtyminen merkitsee vero-        symiseen ovat kuitenkin rajalliset. Lisäksi on
21634: pohjan sekä tuotantopanosinvestointeihin sisäl-      otettava huomioon, että vallitsevan kysyntä-
21635: tyvän veron vähennysoikeuksien laajenemista          tarjontatilanteen johdosta investointien siirtämi-
21636: lähinnä palvelualoilla ja rakennustoiminnassa.       sellä tavoitehava veroetu saattaa arvonlisävero-
21637: Tietoisuus tulossa olevasta verojärjestelmämuu-      lain voimaantulonjälkeisessä purkautuvassa ky-
21638: toksesta ja siihen liittyvästä vähennysoikeuksien    syntätilanteessa todellisuudessa muuttua hinto-
21639: laajentumisesta saattaa vaikuttaa siten, että in-    jen noususta johtuvaksi tappioksi. Lopullisesti
21640: vestointeja pyritään veroetujen saamiseksi siirtä-   kysymys investoinneille mahdollisesti myönnet-
21641: mään vuodelle 1994.                                  tävistä takautuvista vähennysoikeuksista sa-
21642:    Niiden investointien arvoksi, joita vähennys-     moin kuin muutkin arvonlisäverouudistuksen
21643: oikeuksien laajentaminen koskee, on arvioitu         voimaantuloon liittyvät siirtymäkauden järjeste-
21644: vuonna 1993 noin 20,5 miljardia markkaa. Niis-       lyt ratkaistaan vasta arvonlisäverolakia koske-
21645: tä kertyvä liikevaihtovero on noin 3,2 miljardia     van hallituksen esityksen antamisen yhteydessä.
21646: markkaa. On myös arvioitu, että ilman min-
21647: 
21648:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993
21649: 
21650:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21651:                                            1992 vp -   KK 673                                         3
21652: 
21653: 
21654: 
21655: 
21656:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21657: 
21658:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            desbeskattningens avdragsrätt, ifall inga som
21659: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         helst arrangemang vidtas med tanke på över-
21660: den 8 december 1992 tili vederbörande medlem           gångsperioden skulle kunna överföra 30--50 %
21661: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         av sina investeringar på år 1994. Om avdragsrätt
21662: Louekoski m.fl. undertecknade spörsmål nr 673:         beviljas retroaktivt på t.ex. alla investeringar
21663:                                                        inom företagsverksamheten som görs 1993, inne-
21664:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bär detta en förlust på ca 3 mrd. mk i skattein-
21665:        ta för att den oskäliga extra belastning        täkter 1994. Man kan emellertid uppskatta den
21666:        skall kunna förmildras eller helt elimine-      verkliga förlust av skatteintäkter som en eventu-
21667:        ras, som på grund av regeringens princip-       ell retroaktiv avdragsrätt skulle medföra tili
21668:        beslut beträffande övergången tili mer-         1,5-2,0 mrd. mk, eftersom skatteutgifter skulle
21669:        värdesskattesystemet drabbar tiliverkare        förorsakas endast av de investeringar som före-
21670:        av varor under tiden fram tili övergång-        tagen inte, med anledning av att investeringama
21671:        en?                                             är nödvändiga, kan överföra på år 1994.
21672:                                                           Regeringen är medveten om att mervärdes-
21673:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skattereformen eventuellt leder tili att investe-
21674: anföra följande:                                       ringar i produktionsinsatser, som för närvarande
21675:                                                        inte är avdragbara i omsättningsbeskattningen,
21676:    Enligt statsrådets principbeslut av den 5 april     överförs tili 1994. Med tanke på det nuvarande
21677: 1992 övergår Finland tili mervärdesbeskattning         läget inom statshushållningen är möjlighetema
21678: vid ingången av 1994. Övergången tili mervär-          att hålla investeringsströmmen jämn genom be-
21679: desskattesystemet innebär att skattebasen samt         skattningsåtgärder dock begränsade. Därtili
21680: rätten att avdra skatt som ingår i investeringar i     måste beaktas att den skatteförmån som man
21681: produktionsinsatser utvidgas främst inom servi-        försöker uppnå genom att överföra investering-
21682: cebranschen och byggnadsverksamheten. Vet-             ar, med hänsyn tili dagens utbud och efterfrågan
21683: skapen om de kommande ändringama i skatte-             i verkligheten kan förvandlas tili förlust på
21684: systemet och den mer omfattande avdragsrätt            grund av de prishöjningar och förändringar i
21685: som hänför sig tili detta kan leda tili att investe-   efterfrågan som mervärdesskattelagens ikraft-
21686: ringar skjuts upp till1994 för skatteförmånemas        trädande kan utlösa. Frågan om den regressiva
21687: skull.                                                 avdragsrätten som eventuellt beviljas investe-
21688:    Värdet på de investeringar som den utvidgade        ringar, samt de övriga arrangemangen under
21689: avdragsrätten gäller har 1993 uppskattats tili ca      övergångsperioden i anslutning tili mervärdes-
21690: 20,5 mrd. mk. Omsättningsskatten på dessa              skattereformens ikraftträdande, kommer slutligt
21691: uppgår tili ca 3,2 mrd. mk. Det har även upp-          att avgöras först i samband med att regeringen
21692: skattats att företagen, då de eftersträvar mervär-     avlåter propositionen om mervärdesskattelagen.
21693: 
21694:      Helsingfors den 8 januari 1993
21695: 
21696:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
21697:                                               1992 vp
21698: 
21699: Kirjallinen kysymys 674
21700: 
21701: 
21702: 
21703: 
21704:                                   Rajamäki: Asuntojen perusparannuslainoituksen turvaamisesta
21705: 
21706: 
21707: 
21708:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21709: 
21710:     Hallituksen suosimilla markkinavoimilla ei         Perusparannustoiminta on hyvin merkittävää
21711: sosiaalisesta asuntotuotannosta ja pienitulois-     sosiaalisilta vaikutuksiltaan, koska juuri sen
21712: ten ihmisten asumisen tarpeesta voida huoleh-       kautta on parhaiten pienituloisten asumistasoa
21713: tia. Perustellusti ja vakavasti on kysyttävä,       voitu kohentaa heidän nykyisissä asunnoissaan.
21714: onko hallituksen ideologinen tavoite tuhota         Perusparannustoiminnan työllisyysvaikutukset
21715: maamme sosiaalinen asuntotuotanto. Mitä             ovat myös tässä vaikeassa työttömyystilanteessa
21716: muuta merkitsee hallituksen ajama kehitys,          hyvin merkittäviä. Muun muassa Varkaudessa
21717: jossa vain aravavuokra-asuntojen vuokrat nou-       on ennakoitu uustuotantolainoituksen vaiku-
21718: sevat, vuokrarästit lisääntyvät, asumistukea lei-   tukset lainakustannuksiin, ja painopiste on voitu
21719: kataan nostamalla asumismeno-osuuksia vii-          siirtää asuntojen peruskorjauskartoitusten poh-
21720: dellä prosentilla ja ensi vuoden budjetin sääs-     jalta juuri perusparannuslainoitukseen, jonka
21721: töpaketilla korvataan aravatuotantoa markki-        ehdot henkilökohtaisten lainojen osalta ovat
21722: naehtoisella korkotukilainoituksella. Samaan        toistaiseksi olleet perusparantamiseen kannusta-
21723: aikaan asuntohallintoa ajetaan alas, minkä          via. Tänä vuonna lainahakemusten määrä on
21724: seurauksena viranomaiset entistä huonommin          noussut 30:stä lähes 50:een.
21725: voivat hoitaa pahenevia asunnon tarvitsijoiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21726: ongelmia. Erittäin vakavaa on pyrkimys leika-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21727: ta perusparannuslainoitukselta siivet. Pitkäai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21728:  kaisten perusparannuslainojen koron nostami-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21729:  nen kerralla kolmesta prosentista kahdeksaan
21730:  prosenttiin on omalta osaltaan muodostumassa                 Mitä konkreettista jää jäljelle pienitu-
21731:  monessa kaupungissa asuntopoliittiseksi paino-            loisten asumistason kohentamiseksi, kun
21732:  pistealueeksi asetetun asuntokannan kunnon                Hallitus tekee niin uustuotannon kuin
21733:  ylläpitämisen ja puutteellisten asunto-olojen             perusparantamisenkin lainoitusmuodois-
21734:  poistamisen esteeksi.                                     ta käyttökelvottomia?
21735: 
21736:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
21737: 
21738:                                           Kari Rajamäki
21739: 
21740: 
21741: 
21742: 
21743: 220051L
21744: 2                                        1992 vp -   KK 674
21745: 
21746: 
21747: 
21748: 
21749:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21750: 
21751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Perusparannusrahoituksen tueksi ollaan luo-
21752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        massa asuntoyhteisöjen ennakkosäästämisjärjes-
21753: olette 8 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-       telmää, joka vähentäisi valtion tuen tarvetta ja
21754: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     toisaalta toisi asuntojen korjaustoimintaan
21755: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kari Raja-        suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Vuosi-
21756: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        korjausluonteiset toimenpiteet karsitaan ensi
21757: 674:                                                 vaiheessa valtion tuen piiristä rakennusten nor-
21758:                                                      maaliin ylläpitämiseen kuuluvina. Tuen entistä
21759:           Mitä konkreettista jää jäljelle pienitu-   tarkoituksenmukaisemmalle kohdentamiselle et-
21760:        loisten asumistason kohentamiseksi, kun       sitään keinoja ottaen huomioon rakennuksen
21761:        Hallitus tekee niin uustuotannon kuin         ikä ja korjaustarve. Henkilökohtaisten peruspa-
21762:        perusparantamisenkin lainoitusmuodois-        rannuslainojen korko, 3 prosenttia, on huomat-
21763:        ta käyttökelvottomia?                         tavasti alempi kuin muiden asuntolainojen. Val-
21764:                                                      tion subventioasteen tulisi kuitenkin olla toisiin-
21765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa rinnastettavissa tukimuodoissa samalla tasol-
21766: vasti seuraavaa:                                     la, mikä puoltaa koron nostamista.
21767:                                                          Selvitysmies Timo Relanderin raportissa työt-
21768:    Valtiontalouden tila edellyttää menojen ja        tömyydestä ja työllistämisestä on katsottu tar-
21769: lainanottotarpeen vähentämistä. Säästötoimet         koituksenmukaiseksi asuntojen perusparannus-
21770: kohdistuvat kaikille hallinnonaloille, asuntotoi-    toiminnan vireyttämisessä kohdistaa painopiste
21771: men osuus niistä vuonna 1993 tulisi olemaan          lähinnä korjausavustuksiin. Vuoden 1992 III
21772: noin 1 000 milj. markkaa. Tämä toteutetaan           lisätalousarviossa on korjausavustuksiin myön-
21773: osittain vähentämällä lainoitettavien uusien         nettävää tukea jo lisätty 30 milj. markkaa. Lisäk-
21774: asuntojen tuottamista aikaisemmasta 19 000           si samaan tarkoitukseen voidaan käyttää työmi-
21775: asunnon tavoitteesta 14 500 asuntoon. Koska          nisteriön hallinnonalan määrärahaa työllisyys-
21776: aravatuotannolla on erittäin suuri merkitys ta-      perusteisiin investointeihin. Vuoden 1993 talous-
21777: lonrakennusalan työllisyyden ylläpitämisessä,        arvioesityksen valmistelun yhteydessä korjaus-
21778: on säästöjä toteutettava myös muilla keinoin         avustuksiin on ehdotettu 120 milj. markan mää-
21779: kuin tuotantoa supistamalla. Lainoitusosuuk-         rärahaa ja lisäksi työministeriön edellä mainittua
21780: sien pienentäminen, tonttikustannusten lainoit-      määrärahaa vähintään 35 milj. markkaa. Kun
21781: tamisen rajoittaminen ja enimmäislainoitusarvo-      avustuksia myönnetään myös asunto-osakeyh-
21782: jen määritteleminen ovat näitä keinoja, valtion      tiöille, saadaan sekä huomattava määrä asuntoja
21783: tuloja lisäävien korkojen korottamisen ja yhte-      korjaustoiminnan piiriin että työllistetään mo-
21784: näislainojen vuosimaksun nostamisen ohella.          nella tavoin rakennusalaa.
21785: Säästötoimien vaikutusta yksityisille talouksille       Toisaalta korjausavustukset edistävät ni-
21786: lieventää kuitenkin se, että rakennuskustannuk-      menomaan sosiaalisia päämääriä: vanhusten ja
21787: set ovat alentuneet vuoden 1990 hintahuipustajo      myös vammaisten mahdollisuuksia asua pitem-
21788: yli 20 prosenttia.                                   pään omassa kodissaan. Avustusten säätämi-
21789:    Valtioneuvoston periaatepäätöksessä toimen-       nen veronalaiseksi olisi ennen pitkää vaikutta-
21790: piteistä julkisen talouden tasapainon parantami-     nut avustusten kysyntään ja käyttöön, mutta
21791: seksi on todettu asuntorahoituksen painopistettä     tämä epäkohta on poistumassa vuoden 1993
21792: siirrettävän uustuotannosta korjaustoimintaan.       alusta.
21793: 
21794:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1993
21795: 
21796:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
21797:                                          1992 vp -   KK 674                                           3
21798: 
21799: 
21800: 
21801: 
21802:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21803: 
21804:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skapas som bäst ett förhandssparsystem för
21805: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          bostadssamfund som är avsett att minska beho-
21806: av den 8 december 1992 till vederbörande             vet av statligt stöd och å andra sidan medföra
21807: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      planenlighet och lång ~ännvidd i bostadsrepa-
21808: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-           rationsverksamheten. Atgärder av typen årsre-
21809: mål nr 674:                                          parationer utesluts i första hand från de objekt
21810:                                                      som får statligt stöd eftersom de hör till det
21811:          Vad återstår konkret för att höja bo-       normala underhållet av bostäder. Utvägar för ett
21812:        endenivån för låginkomsttagare när Re-        allt ändamålsenligare sätt att fördela stödet söks
21813:        geringen gör belåningsformema för såväl       med beaktande av byggnadens ålder och repara-
21814:        nyproduktion som grundförbättringar           tionsbehovet. Räntan för personliga grundför-
21815:        oanvändbara?                                  bättringslån, som är 3 %, är betydligt lägre än för
21816:                                                      övriga bostadslån. Statens subventionsgrad bör
21817:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dock vara på samma nivå i fråga om jämförbara
21818: anföra följande:                                     stödformer, vilket stöder uppfattningen om att
21819:                                                      räntan bör höjas.
21820:    Situationen inom statsekonomin förutsätter           1 utredningsman Timo Relanders rapport om
21821: att utgifterna och behovet av upplåning minskas.     arbetslösheten och sysselsättningen anses det att
21822: Sparåtgärdema riktas till alla förvaltningsområ-     om man vill stimulera grundförbättringsverk-
21823: den; bostadsväsendets andel av dessa skulle år       samheten av bostäder är det ändamålsenligt att
21824: 1993 uppgå till ca 1 000 milj. mk. Denna inbe-       främst prioritera reparationsunderstöden. 1 den
21825: sparing verkställs delvis genom att produktioneo     tredje tilläggsbudgeten för 1992 har det stöd som
21826: av nya bostäder som finansieras med lån mins-        beviljas för reparationsunderstöd redan ökats
21827: kas från det uppställda målet om 19 000 bostä-       med 30 milj. mk. Dessutom får det anslag för
21828: der till14 500 bostäder. Eftersom aravaproduk-       investeringar i sysselsättningsfrämjande syfte
21829: tioneo har en verkligt stor betydelse för upprätt-   som finns under arbetsministeriets huvudtitel
21830: hållandet av sysselsättningen inom husbygg-          användas för samma ändamål. 1 samband med
21831: nadsbranschen måste inbesparingar realiseras         beredningen av budgetpropositionen för 1993
21832: även med andra metoder än genom minskad              föreslogs ett anslag om 120 milj. mk för repara-
21833: produktion, t.ex. genom att låneandelama mins-       tionsunderstöd och dessutom föreslogs nämnda
21834: kas, långivningen för tomtkostnader begränsas        anslag om minst 35 milj. mk inom arbetsministe-
21835: och de maximala belåningsvärdena fastställs, vid     riets förvaltningsområde. När även bostadsak-
21836: sidan av att man höjer sådana räntor som ökar        tiebolag beviljas understöd innebär detta att ett
21837: statens inkomster samt annuiteten för enhetslån.     avsevärt antal bostäder kommer att omfattas av
21838: Sparåtgärdemas verkningar på de enskilda hus-        reparationsverksamheten och att byggnadsbran-
21839: hållen lindras dock av att byggnadskostnadema        schen sysselsätts på många sätt.
21840: redan har sjunkit med mer än 20 % sedan pris-           Å andra sidan främjar reparationsunderstö-
21841: toppen år 1990.                                      den uttryckligen sociala syften, att åldringar och
21842:    1 statsrådets principbeslut om åtgärder för att   även handikappade ges möjlighet att bo längre
21843: förbättra balansen inom den offentliga ekono-        kvar i sitt eget hem. Om understöden hade gjorts
21844: min har det konstaterats att tyngdpunkten för        skattepliktiga skulle det förr eller senare ha
21845: bostadsfinansieringen kommer att flyttas från        inverkat på efterfrågan och användningen av
21846: nyproduktion till reparationsverksamhet. Som         understöden, men detta missförhållande kom-
21847: stöd för finansieringen av grundförbättringar        mer att avhjälpas fr.o.m. ingången av år 1993.
21848: 
21849:      Helsingfors den 5 januari 1993
21850: 
21851:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
21852:                                               1992 vp
21853: 
21854: Kirjallinen kysymys 675
21855: 
21856: 
21857: 
21858: 
21859:                                   Renko ym.: Elinkeinonharjoittajien ja palkansaajien matkapäivä-
21860:                                      rahojen verottamisesta
21861: 
21862: 
21863:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21864: 
21865:    Voimassa olevan elinkeinoverolain mukaan         korkeampi kuin yrittäjän, vaikka palkansaaja ei
21866: yrittäjällä ja hänen puolisonaan on oikeus vä-      itse vastaa matkan todellisista kustannuksista.
21867: hentää elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta     Työnantaja maksaa hänelle päivärahan lisäksi
21868: aiheutunut elantokustannusten lisäys sen mu-        matkustamisesta ja majoituksesta aiheutuneet
21869: kaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. Sel-       kulut.
21870: vemmin sanottuna tämä tarkoittaa matkapäivä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21871: rahan suuruutta. Verohallitus on vuosittain vah-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21872: vistanut päivärahan määrän. Vuonna 1992 se on       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21873: 100 mk vuorokaudelta, jos matkan aikana on          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21874: yövytty. Jos matkan aikana ei ole yövytty, päivä-   sen:
21875: rahan määrä putoaa 53 markkaan.
21876:    Palkansaajana on tuloverolain nojalla vahvis-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21877: tettu oikeus 74-165 markan matkapäivärahaan                ryhtyä, jotta verotuksessa kohdeltaisiin
21878: kotimaassa tehdyistä tilapäisistä matkoista. Pal-          yhdenvertaisesti palkansaajien ja yrittä-
21879: kansaajan päiväraha on näin ollen merkittävästi            jien matkapäivärahoja?
21880: 
21881:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1992
21882: 
21883:            Tellervo Renko               Tero Mölsä                  Olavi Ala-Nissilä
21884:            Timo Kalli                   Annikki Koistinen           Timo Järvilahti
21885:            Jarmo Laivoranta             Johannes Leppänen           Esko Jokiniemi
21886:            Juhani Alaranta              Riitta Kauppinen            Tuu1a Kuittinen
21887:            Hannu Kemppainen             Jukka Vihriälä              Matti Väistö
21888:            Timo E. Korva                MarkkuLaukkanen             Markku Vuorensola
21889:            Raimo Liikkanen              Kauko Heikkinen             Sirkka-Liisa Anttila
21890:            Tuula Linnainmaa             Maunu Kohijoki              Oiva Savela
21891:            Väinö Saario                 Pirjo-Riitta Antvuori       Håkan Malm
21892:            Henrik Westerlund            Vesa Laukkanen              Marita Jurva
21893:                      Sulo Aittoniemi                        Erkki Pulliainen
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 
21898:  220051L
21899: 2                                         1992 vp -   KK 675
21900: 
21901: 
21902: 
21903: 
21904:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21905: 
21906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        not vähennyskelpoisia. Lain 8 §:n 12 kohdan
21907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan vähennyskelpoista menoa on liikkeen-
21908: olette 8 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        ja ammatinharjoittajan sekä hänen puolisonsa
21909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      elinkeinotoimintaan liittyvästä työmatkasta ai-
21910: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tellervo Ren-      heutunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
21911: gon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kuin verohallitus tarkemmin määrää. Verohalli-
21912: n:o 675:                                              tuksen päätöksen mukaan verovelvollisella on
21913:                                                       oikeus vähentää elinkeinoonsa liittyvästä tilapäi-
21914:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sestä työmatkasta aiheutunut elantokustannus-
21915:        ryhtyä, jotta verotuksessa kohdeltaisiin       ten lisäys kirjanpitoon kirjattujen menojen tai
21916:        yhdenvertaisesti palkansaajien ja yrittä-      muutoin luotettavan selvityksen mukaisesti. El-
21917:        jien matkapäivärahoja?                         lei vähennystä tällä perusteella ole tehty, saa-
21918:                                                       daan elantokustannusten lisäys vähentää vero-
21919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hallituksen päätöksessä määritellyn kaavamai-
21920: vasti seuraavaa:                                      sen vähennyksen määräisenä. Ylimääräisiksi
21921:                                                       elantokustannuksiksi ei katsota matkasta aiheu-
21922:    Tulo- ja varallisuusverolaissa on säädetty         tuneita.matkustus- ja majoittumiskuluja. Nämä
21923: työntekijän työnantajalta saama matkakustan-          kulut elinkeinonharjoittaja saa vähentää tosittei-
21924: nusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja           siin perustuen erikseen todellisen elantokustan-
21925: majoittumiskorvaus tietyin edellytyksin verova-       nusten lisäyksen tai kaavamaisen vähennyksen
21926: paaksi. Verohallitus vahvistaa vuosittain verova-     lisäksi.
21927: paaksi katsottavien matkakustannusten kor-               Verohallituksen päätöksen mukainen kaava-
21928: vausten enimmäismäärät. Verovapaan päivära-           mainen elantokustannusten vähentäminen mer-
21929: han ja ateriakorvauksen enimmäismäärän las-           kitsee arviota matkasta aiheutuneiden lisäkus-
21930: kentatapa on säännelty tulo- ja varallisuusvero-      tannusten määrästä, mikäli menoja ei ole kirjat-
21931: laissa. Säännökseen liittyy vuoteen 1996 ulottu-      tu kirjanpitoon. Elinkeinotulon verottamisesta
21932: va siirtymäsäännös, jonka aikana aikaisemmasta        annetussa laissa menon reaalisuusvaatimus kos-
21933: todellisen kustannusten lisäyksen ylittävästä ta-     kee myös vähennyskelpoista elantokustannusten
21934: sosta siirrytään vähitellen lain pysyväissäännök-     lisäystä, mikä osaltaan rajoittaa kustannuksista
21935: sen edellyttämälle tasolle. Tulo- ja varallisuusve-   tehtävää arviota. Tulo- ja varallisuusverolain
21936: rolain päivärahasäännös on luonteeltaan tulon         säännös palkansaajan tiettyjen työnantajalta
21937: veronalaisuutta koskeva poikkeussäännös.              saamien korvausten verovapaudesta ja elinkei-
21938:    Elinkeinonharjoittajan verotus tapahtuu kir-       nonharjoittajan oikeus vähentää elinkeinotoi-
21939: janpidon perusteella, ja elinkeinotulon verotta-      mintaan liittyvästä matkasta aiheutuneet lisään-
21940: misesta annetun lain periaatteiden mukaan vain        tyneet elantokustannukset poikkeavat perusteil-
21941: todelliset menot ovat vähennyskelpoisia. Elin-        taan siinä määrin toisistaan, ettei palkansaajia ja
21942: keinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n          yrittäjiä voida katsoa tällä perusteella kohdelta-
21943: mukaan ovat kaikki elinkeinotoiminnan tulon           van eriarvoisesti verotuksessa.
21944: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet me-
21945: 
21946:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993
21947: 
21948:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21949:                                            1992 vp -    KK 675                                          3
21950: 
21951: 
21952: 
21953: 
21954:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21955: 
21956:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             bibehållande avdragbara. Enligt 8 § 12 punkten i
21957: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          lagen hänförs till avdragbara utgifter den ökning
21958: den 8 december 1992 till vederbörande medlem            av levnadskostnadema som orsakas av arbetsre-
21959: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          sor i samband med en affärsidkares eller en
21960: Tellervo Renko m.fl. undertecknade spörsmål nr          yrkesutövares och hans makes näringsverksam-
21961: 675:                                                    het, i enlighet med vad skattestyrelsen bestäm-
21962:                                                         mer närmare. Enligt skattestyrelsens beslut har
21963:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          den skattskyldige rätt att dra av den ökning av
21964:        ta för att löntagamas och företagamas            levnadskostnadema som orsakats av en tillfällig
21965:        resedagtraktamenten skall behandlas              arbetsresa i samband med hans näringsverksam-
21966:        jämlikt i beskattningen?                         het,. i enlighet med de utgifter som förts in i
21967:                                                         bokföringen eller med någon annan tillförlitlig
21968:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utredning. Har avdrag inte gjorts på denna
21969: anföra följande:                                        grund kan ökningen av levnadskostnadema dras
21970:                                                         av tili det schematiska belopp som skattestyrel-
21971:    Enligt lagen om skatt på inkomst och förmö-          sen fastställt för avdraget i sitt beslut. Kostna-
21972: genhet är resekostnadsersättningen, dagtrakta-          dema för resande och logi räknas inte som extra
21973: mentet, måltidsersättningen och logiersättning-         levnadskostnader. Dessa kostnader får närings-
21974: en, vilka arbetstagaren får av arbetsgivaren, på        idkaren dra av särskilt med stöd av verifikat,
21975: vissa villkor skattefria. Skattestyrelsen fastställer   utöver den egentliga ökningen av levnadskostna-
21976: årligen maximibeloppen för de skattefria rese-          dema eller det schematiska avdraget.
21977: kostnadsersättningama. Sättet att räkna ut max-            Ett schematiskt avdrag för levnadskostnader-
21978: imibeloppet för det skattefria dagtraktamentet          na enligt skattestyrelsens beslut innebär en upp-
21979: och den skattefria måltidsersättningen har regle-       skattning av beloppet av de tilläggskostnader
21980: rats i lagen om skatt på inkomst och förmögen-          som föranleds av resan, om utgiftema inte har
21981: het. I stadgandet ingår ett övergångsstadgande          förts in i bokföringen. I lagen om beskattning av
21982: som gäller till 1996. Under denna tid övergår           inkomst av näringsverksamhet gäller kravet på
21983: man småningom från den tidigare nivån, som              reella utgifter även den avdragbara ökningen av
21984: överstiger den egentliga ökningen av kostnader-         levnadskostnadema, vilket begränsar den upp-
21985: na, till den nivå som det permanenta stadgandet         skattning som skall göras av kostnadema. Det
21986: i lagen förutsätter. Stadgandet om dagtrakta-           stadgande i lagen om skatt på inkomst och
21987: mente i lagen om skatt på inkomst och förmö-            förmögenhet som gäller skattefrihet i fråga om
21988: genhet är till sin karaktär ett undantagsstadgan-       vissa ersättningar som löntagaren får av arbets-
21989: de som gäller skatteplikt för inkomst.                  givaren och näringsidkarens rätt att dra av de
21990:     Beskattningen för en näringsidkare sker på          utökade levnadskostnader som orsakats av en
21991: grundval av bokföring, och enligt principema i          resa i samband med näringsverksamheten skiljer
21992: lagen om beskattning av inkomst av närings-             sig vad gäller grundema i den mån från varandra
21993: verksamhet är det enbart de verkliga utgiftema          att löntagare och företagare på grundval av
21994: som är avdragbara. Med stöd av 7 § lagen om             denna motivering inte kan anses bli ojämlikt
21995: beskattning av inkomst av näringsverksamhet är          behandlade i beskattningen.
21996: alla utgifter för inkomstens förvärvande och
21997:      Helsingfors den 8 januari 1993
21998: 
21999:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
22000:                            j
22001:                           j
22002:                          j
22003:                         j
22004:                        j
22005:                       j
22006:                      j
22007:                     j
22008:                    j
22009:                   j
22010:                  j
22011:                 j
22012:                j
22013:               j
22014:              j
22015:             j
22016:            j
22017:           j
22018:          j
22019:         j
22020:        j
22021:       j
22022:      j
22023:     j
22024:    j
22025:   j
22026:  j
22027: j
22028:                                                  1992 vp
22029: 
22030: Kirjallinen kysymys 676
22031: 
22032: 
22033: 
22034: 
22035:                                     Kallis: STS-pankin tekemistä kiinteistökaupoista
22036: 
22037: 
22038: 
22039:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22040: 
22041:    Kansallis-Osake-Pankin ostettua STS-pankin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22042: osake-enemmistön kävi pian ilmi, että juuri en-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22043: nen osakekauppaa STS-pankki osti kaksi arvo-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22044: kasta kiinteistöä lähes 50 miljoonalla markalla.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22045: Vaikka STS-pankinjohtokunta on nyt purkanut
22046: kummatkin kaupat, yleinen käsitys on se, että                    Aikooko Hallitus selvityttää, onko
22047: kaupan tarkoituksena oli järjestää taloudellista              STS-pankissa tehty välittömästi ennen
22048: etua ostajaa, STS-pankkia, lähellä oleville kiin-             osakkeiden myyntiä KOP:lle sellaisia oi-
22049: teistöjen myyjille. Vastaavasti olisi syntynyt kiin-          keustoimia, joissa esimerkiksi voimassa
22050: teistöjen ostajalle STS-pankille ja välillisesti ve-          olevan konkurssisäännön mukaan olisi
22051: ronmaksajille yhtä suuri vahinko.                             mahdollista ryhtyä takaisinsaantiin, ja
22052:    Tehdyt kiinteistökaupat antavat aiheen epäil-              jos näin on tapahtunut,
22053: lä, että STS-pankki on saattanut välittömästi                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22054: ennen "liittymistä" KOP:iin tehdä myös muita                  sen johdosta ryhtyä?
22055: sen lähellä olevia järjestöjä hyödyttäviä oikeus-
22056: toimia akordisopimusten tai velan uudistamisen
22057: kautta.
22058: 
22059:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992
22060: 
22061:                                               Bjarne Kallis
22062: 
22063: 
22064: 
22065: 
22066: 220051L
22067: 2                                      1992 vp -   KK 676
22068: 
22069: 
22070: 
22071: 
22072:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22073: 
22074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaan rahasto ja KOP perustavat yhdessä yhtiön,
22075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      joka ottaa hoitaakseen STS:n hoitamattoman
22076: olette 9 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-     yrityslainakannan.
22077: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      STS:n        tilintarkastajien    kokouksessa
22078: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kalliksen       27.11.1992 kävi ilmi, että STS oli ostanut
22079: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 676:      20.11.1992 laadituilla kauppakirjoilla Työväen
22080:                                                    Opintorahastolta Larsvikin kiinteistön 25 mil-
22081:           Aikooko Hallitus selvityttää, onko       joonan markan kauppahinnasta ja 90 prosenttia
22082:        STS-pankissa tehty välittömästi ennen       Leppävaaran Kauppiastalo Oy:n osakekannasta
22083:        osakkeiden myyntiä KOP:lle sellaisia oi-    24 miljoonan markan kauppahinnasta.
22084:        keustoimia, joissa esimerkiksi voimassa        Valtion vakuusrahasto pyysi 2.12.1992 selvi-
22085:        olevan konkurssisäännön mukaan olisi        tystä kyseisistä kaupoista. Selvityspyynnössään
22086:        mahdollista ryhtyä takaisinsaantiin, ja     vakuusrahasto ilmoitti edellyttävänsä kauppojen
22087:        jos näin on tapahtunut,                     purkamista, ellei pankki voi esittää perusteltuja
22088:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     syitä kaupoille. Pankki ilmoitti purkaneensa
22089:        sen johdosta ryhtyä?                        kaupat ennen kuin se vastasi vakuusrahaston
22090:                                                    selvityspyyntöön. STS käsitteli selvityspyyntöön
22091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       antamassaan vastauksessa laajemmin pankin ja
22092: vasti seuraavaa:                                   Työväen Opintorahaston asiakassuhdetta, mikä
22093:                                                    asia kuuluu pankkisalaisuuden piiriin.
22094:    Kansallis-Osake-Pankki (KOP) osti STS-Sää-         Valtion vakuusrahasto ja pankkitarkastusvi-
22095: tiöltä 24.11.1992 STS-Pankki Oy:n (STS) osake-     rasto selvittävät kyseisiä kauppoja ja niihin liit-
22096: enemmistön. Kauppa oli vapaaehtoinen.              tyviä asiakassuhteita edelleen. Valtion vakuusra-
22097:    Samana päivänä valtion vakuusrahasto ja         hasto päättää myöhemmin, mihin toimenpitei-
22098: KOP allekirjoittivat aiesopimuksen, jonka mu-      siin se tulee tässä asiassa ryhtymään.
22099: 
22100:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
22101: 
22102:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22103:                                        1992 vp -   KK 676                                          3
22104: 
22105: 
22106: 
22107: 
22108:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22109: 
22110:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som åtar sig att sköta det oskötta företagslånebe-
22111: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     ståndet i STS.
22112: den 9 december 1992 till vederbörande medlem          Vid STS-revisorernas möte 27.11.1992 kom
22113: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     det fram att STS med 20.11.1992 uppgjorda
22114: Kallis undertecknade spörsmål nr 676:              köpebrev av Työväen Opintorahasto köpt fastig-
22115:                                                    heten Larsvik för en köpeskilling av 25 milj. mk
22116:           Ämnar Regeringen låta utreda om det      och 90% av aktiestocken i Leppävaaran
22117:        i STS-banken omedelbart innan aktierna      Kauppiastalo Oy för en köpeskilling av 24 milj.
22118:        såldes till KOP företogs sådana rätts-      mk.
22119:        handlingar som exempelvis enligt gällan-       Statens säkerhetsfond begärde 2.12.1992 en
22120:        de konkursstadga ger möjlighet till åter-   utredning om dessa köp. I sin begäran om
22121:        vinning, och om så är fallet,               utredning förutsätter säkerhetsfonden att köpen
22122:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    skall hävas om inte banken kan lägga fram en
22123:        med anledning av detta?                     motiverad anledning tili köpen. Banken medde-
22124:                                                    lade att köpen hävts innan den bemötte säker-
22125:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hetsfondens begäran om utredning. I sitt bemö-
22126: anföra följande:                                   tande behandlade STS närmare bankens och
22127:                                                    Työväen Opintorahastos kundförhållande, som
22128:    Kansallis-Osake-Pankki     (KOP)       köpte    faller inom ramen för banksekretessen.
22129: 24.11.1992 av STS-Stiftelsen aktiemajoriteten i       Statens säkerhetsfond och bankinspektionen
22130: STS-Banken Ab (STS). Köpet var frivilligt.         håller fortfarande på att utreda dessa köp och de
22131:    Samma dag undertecknade statens säkerhets-      kundförhållanden som hänför sig till dem. Sta-
22132: fond och KOP en avsiktsförklaring, enligt viiken   tens säkerhetsfond beslutar senare, vilka åtgär-
22133: fonden och KOP tillsammans bildar ett bolag,       der den skall vidta i saken.
22134: 
22135:      Helsingfors den 30 december 1992
22136: 
22137:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
22138:                                                1992 vp
22139: 
22140: Kirjallinen kysymys 677
22141: 
22142: 
22143: 
22144: 
22145:                                   Rinne: Ulkomaalaisille myönnettyjen työlupien ehtojen noudatta-
22146:                                       misesta
22147: 
22148: 
22149:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22150: 
22151:    Työskentely maan rajojen yli tänne ja täältä      kanteella oikeudessa. Näin ei kuitenkaan käy-
22152: on ollut hallinnassa tähän asti.                     tännössä tapahdu, koska täällä ansaittu länsiva-
22153:    Venäjän talouden sekasorron ja Suomen en-         luutta takaa heille kotona Venäjällä Jeltsinin
22154: nätystyöttömyyden yhteisvaikutus on johtamas-        veroisen elintason.
22155: sa uuteen tilanteeseen, joka ei ole hallinnassa.        Viranomaiset Suomessa eivät voi menestyk-
22156: Suomen työttömyysaste on nyt puolet korkeam-         sellä vaatia vähimmäispalkan noudattamista.
22157: pi kuin Yhdysvaltojen ja kolmannesta korkeam-        Työehtosopimuslaissa ei ole säädetty sanktiota
22158: pi kuin EY:n. Työllisyyslain murskaaminen mer-       vähimmäispalkkasäännöksen rikkomisesta.
22159: kitsee käytännössä sitä, että Suomen työttömyys         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22160: nousee 20 prosenttiin vuoden 1993 aikana, mikä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22161: olisi kaikkien työllisyystilastoja tekevien maiden   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22162: maailmanennätys.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22163:    Tässä tilanteessa suomalaisten työehtojen
22164: noudattamisen merkitys nousee ennen kokemat-                   Mihin välittömiin ja konkreettisiin toi-
22165: tomaan arvoonsa. Suomalaisen työehtosopi-                   menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tapa-
22166: muksen ja maksetun palkan välistä erotusta                  uksissa, joissa ulkomaalaisille myönnet-
22167: esimerkiksi venäläiset työntekijät voivat vaatia            tyjen työlupien ehtoja ei noudateta?
22168: 
22169:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992
22170: 
22171:                                             Heikki Rinne
22172: 
22173: 
22174: 
22175: 
22176: 220051L
22177: 2                                        1992 vp -   KK 677
22178: 
22179: 
22180: 
22181: 
22182:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22183: 
22184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tään edellä mainittuun 29 §:ään lisättäväksi seu-
22185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        raavasti kuuluva uusi 3 momentti:
22186: olette 9 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-                  "Milloin kyse on ulkomaisen työnan-
22187: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-             tajan palveluksessa olevien työntekijöi-
22188: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rinteen näin              den työskentelystä urakointi- tai aliura-
22189: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 677:                     kointityössä tai vuokrattuina työntekijöi-
22190:                                                              nä, 1 ja 2 momentissa säädettyjä työnan-
22191:           Mihin välittömiin ja konkreettisiin toi-           tajan velvollisuuksia sovelletaan urakan-
22192:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tapa-              tai aliurakan antajaan taikka työn teettä-
22193:        uksissa, joissa ulkomaalaisille myönnet-              jään."
22194:        tyjen työlupien ehtoja ei noudateta?              Muutoin voidaan yleisesti todeta, että ulko-
22195:                                                      maisiin työntekijöihin nähden käytännössä
22196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          yleensä noudatetaan työehtosopimusten mukai-
22197: taen seuraavaa:                                      sia palkka- ja työehtoja. Poikkeamia on lähinnä
22198:                                                      todettu tapahtuneen etnisissä ravintoloissa
22199:     Työlainsäädäntöä sovelletaan ulkomaisiin         työnantajan ollessa yleensä Suomessa asuva ul-
22200: työntekijöihin samoin kuin suomalaisiinkin.          komaalainen tai ulkomaalaista syntyperää ole-
22201: Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan on          va, sekä viihdealalla ohjelmatoimistojen toimi-
22202: siis ulkomaisen työntekijän työsopimuksessa tai      essa ulkomaalaisten muusikoiden ja taiteilijoi-
22203: työsuhteessa muuten noudatettava vähintään           den työnantajina. Todetuissa tapauksissa työeh-
22204: niitä palkka- ja muita työehtoja, jotka kyseessä     tosopimusten mukaisia palkka- ja työehtoja ei
22205: olevasta tai siihen rinnastettavasta työstä asian-   ollut noudatettu ulkomaisiin työntekijöihin,
22206: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun-       vaikka työnantaja olikin antanut työviranomai-
22207: nallisessa työehtosopimuksessa on määrätty           selle ulkomaalaislain 29 §:n mukaisen vakuu-
22208: noudatettavaksi. Edellä viitatun säännöksen          tuksen. Hallituksen edellä mainitussa esitykses-
22209: noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, vaan     sä ulkomaalaislain muuttamisesta esitetäänkin
22210: säännöksen merkitys on siinä, että työntekijä voi    säädösten vahvistamista siten, että niitä voi-
22211: halutessaan perustaa siihen yksityisoikeudellisen    daan käyttää työnantajan velvoitteiden täyttä-
22212: kanteen. Tämä koskee myös ulkomaisia työnte-         misen valvonnassa. Ulkomaalaislakiin esitetään
22213: kijöitä.                                             siten lisättäväksi seuraavasti kuuluva uusi
22214:     Kysymyksessä kosketeltu ongelma liittyy lä-      64a§:
22215: hinnä sellaisiin tapauksiin, joissa ulkomainen                  "Työnantaja, joka antaa viranomaisil-
22216: työnantaja omalla työvoimallaan suorittaa Suo-               le virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja
22217: messa urakointi- tai aliurakointityötä. Ulko-                ulkomaalaisen työntekijän palkka- ja
22218: maalaislain (378/91) 29 §:n 1 momentin mukaan                työehdoista taikka työtehtävistä ja niiden
22219: työnantajan on varmistauduttava ennen työsuh-                asettamista vaatimuksista, on tuomittava
22220: teen alkamista, että ulkomaalaisella on työlupa,             työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta
22221: ja 2 momentin mukaan annettava työviranomai-                 sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole
22222: selle vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle makset-           säädetty ankarampaa rangaistusta.
22223: tava palkka ja muut työehdot ovat voimassa                      Työviranomainen voi määrätä, että
22224: olevien työehtosopimusten mukaiset. Koska                    työlupien myöntämisestä sellaisen työn-
22225: käytännössä on esiintynyt epäselvyyttä 29 §:ssä              antajan työhön, jonka on todettu toistu-
22226: säädettyjen työnantajan velvollisuuksien sovel-              vasti antaneen 1 momentissa tarkoitettu-
22227: tuvuudesta ulkomaisen työnantajan ollessa ky-                ja virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja,
22228: symyksessä, hallituksen eduskunnalle antamassa               voidaan pidättäytyä määräaikaisesti tai
22229: esityksessä ulkomaalaislain muuttamisesta esite-             toistaiseksi."
22230:                                        1992 vp -   KK 677                                        3
22231: 
22232:    Mikäli edellä mainitut hallituksen esitykseen   voitaisiin ennalta ehkäistä kysymyksessä esitet-
22233: laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta sisältyvät    tyjen ongelmien syntymistä.
22234: esitykset tulevat eduskunnassa hyväksytyiksi,
22235:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993
22236: 
22237:                                                                     Työministeri Ilkka Kanerva
22238: 4                                         1992 vp -   KK 677
22239: 
22240: 
22241: 
22242: 
22243:                                      Till Riksdagens Herr Talman
22244: 
22245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                      "Då arbetstagare som är anställda hos
22246: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                 en utländsk arbetsgivare arbetar i entre-
22247: den 9 december 1992 tili vederbörande medlem                   prenad- eller underentreprenadarbete el-
22248: av statsrådet översänt avskrift av följande av                 ler som hyrda arbetstagare, tillämpas vad
22249: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål nr                    som i 1 och 2 mom. stadgas om arbetsgi-
22250: 677:                                                           varens skyldigheter på den som lämnat
22251:                                                                entreprenaden eller underentreprenaden
22252:           Vilka omedelbara och konkreta åtgär-                 eller på den som låter utföra arbetet."
22253:        der ämnar Regeringen vidta i de fall där          I övrigt kan det allmänt konstateras att de
22254:        villkoren i de arbetstillstånd som beviljats   löne- och andra anställningsvillkor som bestämts
22255:        utlänningar inte blir iakttagna?               i kollektivavtalen i praktiken allmänt taget blir
22256:                                                       iakttagna för utländska arbetstagares vidkom-
22257:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mande. A vvikelser har främst kunnat konstate-
22258: anföra följande:                                      ras i fråga om etniska restauranger där arbetsgi-
22259:                                                       varen i allmänhet är en i Finland bosatt utlän-
22260:     Arbetslagstiftningen tillämpas på utländska       ning eller person av utländsk härkomst samt
22261: arbetstagare på samma sätt som på finländska          inom underhållningsbranschen i de fall då pro-
22262: arbetstagare. Enligt 17 § lagen om arbetsavtal        grambyråer fungerar som arbetsgivare för ut-
22263: skall arbetsgivaren således i en utländsk arbets-     ländska musiker och konstnärer. I de konstate-
22264: tagares arbetsavtal eller arbetsförhållande i öv-     rade fallen hade de kollektivavtalsenliga löne-
22265: rigt iaktta åtminstone de löne- och andra villkor,    och andra anställningsvillkoren inte iakttagits
22266: som bestämts för ifrågavarande eller därmed           för de utländska arbetstagamas vidkommande
22267: närmast järnförligt arbete i riksomfattande kol-      trots att arbetsgivaren hade gett arbetsmyndig-
22268: lektivavtal, vilket bör anses vara allmänt i veder-   heten sådan försäkran som avses i 29 § utlän-
22269: börande bransch. Det att man handlar i strid          ningslagen. Därför föreslås det i ovan nämnda
22270: mot nämnda stadgande leder inte till sanktioner,      regeringsproposition angående ändring av utlän-
22271: utan stadgandets betydelse ligger i att arbetsta-     ningslagen en förstärkning av de stadganden
22272: garen, om han så vill, kan väcka en privaträttslig    som kan användas vid övervakningen av att
22273: talan med hänsyn tili det. Detta gäller även          arbetsgivarens förpliktelser uppfylls. Således fö-
22274: utländska arbetstagare.                               reslås det att i utlänningslagen fogas en ny 64 a §
22275:     Det i spörsmålet berörda problemet gäller         som följer:
22276: närmast sådana fall där en utländsk arbetsgivare
22277: med anlitande av egen arbetskraft utför entre-                  "En arbetsgivare som ger myndighe-
22278: prenad- och underentreprenadarbeten i Finland.               tema felaktiga eller vilseledande uppgif-
22279: Enligt 29 § 1 mom. utlänningslagen (378/91) skall            ter om en utländsk arbetstagares löne-
22280: arbetsgivaren innan en utlännings arbetsförhål-              eller anställningsvillkor eller om arbets-
22281: lande börjar förvissa sig om att utlänningen har             uppgiftema och de krav som dessa stäl-
22282: arbetstillstånd och enligt 2 mom. ge arbetsmyn-              ler, skall för arbetstillståndsförseelse av
22283: digheten en försäkran om att den lön som betalas             arbetsgivare dömas till böter, om inte
22284: till utlänningen och övriga arbetsvillkor stämmer            strängare straff för gämingen stadgas i
22285: överens med de gällande kollektivavtalen. Efter-             någon annan lag.
22286: som det i praktiken har varit oklart om de                      Arbetsmyndigheten kan bestämma att
22287: skyldigheter som i 29 § stadgas för arbetsgivaren            det är möjligt att under en bestämd tid
22288: skall tillämpas på en utländsk arbetsgivare, före-           eller tills vidare inte bevilja arbetstillstånd
22289: slås det att i regeringens proposition till riksda-          för arbete hos en arbetsgivare som kon-
22290: gen med förslag tilllag om ändring av utlän-                 staterats upprepade gånger ha gett såda-
22291: ningslagen skall till nämnda 29 § fogas ett nytt 3           na felaktiga eller vilseledande uppgifter
22292: mom. som följer:                                             som avses i 1 mom."
22293:                                        1992 vp -   KK 677                                       5
22294: 
22295:   Om nämnda förslag i regeringens proposition      gen godkänns av riksdagen skulle man i förväg
22296: med förslag tilllag om ändring av utlänningsla-    kunna förhindra att sådana problem uppstår.
22297: 
22298:     Helsingfors den 8 januari 1993
22299: 
22300:                                                                  Arbetsminister Ilkka Kanerva
22301:                                                   1992 vp
22302: 
22303: Kirjallinen kysymys 678
22304: 
22305: 
22306: 
22307: 
22308:                                     Pykäläinen ym.: Erilaisissa parisuhteissa elävien ihmisten oikeudel-
22309:                                        lisen aseman järjestämisestä
22310: 
22311: 
22312:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22313: 
22314:     Oikeusministeriön asettama perhetoimikunta          kuitenkin parisuhteessa elävillä homomiehillä ja
22315: esitti keväällä 1992 jättämässään mietinnössä,          lesboilla. Homot ja lesbot ovat parisuhteessa
22316: että myös homo- ja lesboparien tulisi voida             eläessään samassa määrin kuin heterotkin talou-
22317: rekisteröidä parisuhteensa ja sitä kautta saavut-       dellisesti ja sosiaalisesti riippuvaisia kumppa-
22318: taa oikeudellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti   neistaan, ja heillä tulisi olla oikeus samanlaiseen
22319: tasavertainen asema heteropareihin verrattuna.          oikeudelliseen asemaan ja taloudelliseen ja sosi-
22320:     Marraskuussa 1992 tamperelaiselle Radio             aaliseen tukeen kuin heteropareilla.
22321: Moreenille antamassaan puhelinhaastattelussa               Nykyinen lainsäädäntö on siis selkeästi eriar-
22322: oikeusministeri Pokka ilmoitti kantanaan, että          voistava jaotellen ihmisiä heidän ihmissuhtei-
22323: mikäli lainsäädännössä on sellaista käytäntöä,          densa ja niiden muodon mukaan erilaisiin kate-
22324: joka perusteettomasti erottelee erilaisissa pari-       gorioihin.
22325: suhteissa eläviä ihmisiä yhteiskunnallisen ase-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22326: man, erilaisten tukimuotojen ja verotuksen suh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22327: teen, tulisi tällaiset käytännöt muuttaa. Samassa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22328: yhteydessä hän ilmoitti, ettei näe, mitä hyötyä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22329: parisuhteen rekisteröimisestä voisi olla, siitä
22330: huolimatta, että hän toimikunnan mietintöä vas-                    Millä tavalla ja millä aikataululla Hal-
22331: taanottaessaan totesi toimikunnan osoittaneen,                 litus aikoo selvittää ne lainkohdat, joissa
22332:  että avioliiton asemaa keskeisenä perhemuotona                esiintyy perusteluissa mainitun kaltaista
22333:  olisi tuettava.                                               eriarvoistavaa käytäntöä, ja
22334:     Nykyinen lainsäädäntö erottaa avo- ja aviolii-                 mitä Hallitus aikoo tehdä homomies-
22335:  tot (rekisteröidyt parisuhteet) selkeästi toisis-             ten ja lesbojen parisuhteiden oikeudelli-
22336:  taan. Avoliitossa elävien ihmisten asema on                   sen, taloudellisen ja sosiaalisen aseman
22337:  monissa kohdin huomattavasti heikompi kuin                    tasavertaistamiseksi?
22338:  avioliitossa elävien. Kaikkein heikoin asema on
22339: 
22340:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1992
22341: 
22342:            Tuija Maaret Pykäläinen         Outi Ojala                      Eila Rimmi
22343:            Paavo Nikula                    Heidi Hautala                   Ulla Anttila
22344: 
22345: 
22346: 
22347: 
22348:  2200511
22349: 2                                         1992 vp -    KK 678
22350: 
22351: 
22352: 
22353: 
22354:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22355: 
22356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Homoseksuaalisilla pareilla on lähtökohtai-
22357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sesti samanlainen tarve parisuhteen sääntelyyn
22358: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ja oikeussuojaan kuin muillakin pareilla. Laki,
22359: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pykäläisen        joka antaa homoseksuaalisille pareille mahdolli-
22360: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           suuden viratlistaa suhteensa ja päästä siten pari-
22361: 678:                                                   suhteita koskevan lainsäädännön soveltamispii-
22362:                                                        riin, lisää eri perhemuotojen yhtäläistä kohtelua.
22363:            Millä tavalla ja millä aikataululla Hal-    Kysymys on kuitenkin perhelainsäädännön pe-
22364:        litus aikoo selvittää ne lainkohdat, joissa     rusteita koskettavasta muutoksesta, jonka tar-
22365:        esiintyy perusteluissa mainitun kaltaista       peellisuudesta on esitetty erilaisia mielipiteitä.
22366:        eriarvoistavaa käytäntöä, ja                    Homoseksuaalienkaan keskuudessa asiaa ei ole
22367:            mitä Hallitus aikoo tehdä homomies-         tiettävästi pidetty ongelmattomana. Näistä syis-
22368:        ten ja lesbojen parisuhteiden oikeudelli-       tä asiassa ei ole aiheellista kiirehtiä, vaan on
22369:        sen, taloudellisen ja sosiaalisen aseman        jätettävä aikaa perusteelliselle kansalaiskeskus-
22370:        tasavertaistamiseksi?                           telulle. Jatkotoimenpiteitä, jotka tähtäisivät pa-
22371:                                                        risuhteen rekisteröintiä koskevan lainsäädännön
22372:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aikaansaamiseen, ei tällä hetkellä ole vireillä.
22373: vasti seuraavaa:                                           Parisuhteissa esiintyviin oikeudellisiin ongel-
22374:    Oikeusministeriön asettama perhetoimikunta          miin voidaan tuoda apua myös käytännöllis-
22375: selvitti mietinnössään, millä tavoin lainsäädän-       luonteisella sääntelyllä, jossa seksuaalisuhteen
22376: nössä on suhtauduttu erilaisiin perhemuotoihin.        olemassaolo ja sen laatu jäävät merkityksettö-
22377: Selvitys kattoi oikeusjärjestyksen eri osa-alueet,     miksi. Perhetoimikunta on ehdottanut säänte-
22378: muun muassa yksityisoikeuden, sosiaalioikeu-           lyä, johon turvautuen yhteisen kotitalouden pii-
22379: den ja vero-oikeuden. Mietintöön sisältyy ehdo-         riin kuuluva varallisuus voitaisiin jakaa oikeu-
22380: tuksia lainsäädännön muuttamiseksi tapauksis-          denmukaisesti yhteistalouden purkautuessa.
22381: sa, joissa perhetyyppien erilaisen sääntelyn on        Lain soveltamisen kannalta olisi merkityksetön-
22382: katsottu merkitsevän niiden perusteetonta eriar-       tä, onko yhteinen kotitalous perustunut parisuh-
22383: voistavaa kohtelua. Mietinnöstä on pyydetty            teeseen vai onko kysymys esimerkiksi sisarusten
22384: lausunnot, ja niistä laadittu tiivistelmä on toimi-     yhteistaloudesta. Tätä koskevan ehdotuksen val-
22385: tettu asianomaisille rninisteriöille. Sen vuoksi ei     mistelu on vireillä oikeusministeriössä.
22386: tällä hetkellä ole aihetta kattavien lisäselvitysten
22387: tekemiseen.
22388:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992
22389: 
22390:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
22391:                                            1992 vp -    KK 678                                           3
22392: 
22393: 
22394: 
22395: 
22396:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
22397: 
22398:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Homosexuella par har i princip samma behov
22399: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           av reglering av och rättsskydd för sina parförhål-
22400: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        landen som andra par. En lag som gör det
22401: dagsman Pykäläinen undertecknade spörsmål nr           möjligt för homosexuella par att göra sitt parför-
22402: 678:                                                   hållande officiellt och därmed komma in under
22403:           Hur och med viiken tidtabell ämnar           tillämpningsområdet för den lagstiftning som
22404:        Regeringen utreda i vilka lagrum det            gäller parförhållanden ökar den enhetliga be-
22405:        förekommer ojämbördig praxis av det             handlingen av olika familjeformer. Det är dock
22406:        slag som nämns i motiveringen och               fråga om en fundamental ändring av familjelag-
22407:           vad ämnar Regeringen göra för att            stiftningen och olika åsikter har framförts om
22408:        likställa den rättsliga, · ekonomiska och       hur behövlig en sådan ändring är. Inte heller
22409:        sociala ställningen för homosexuella och        bland de homosexuella har saken veterligen
22410:        lesbiska parförhållanden med hetero-            ansetts vara problemfri. Därför är det skäl att
22411:        sexuella?                                       inte skynda, utan att ge tid för en grundlig
22412:                                                        medborgardebatt. Inga fortsatta åtgärder som
22413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          siktar på att en lagstiftning om registrering av
22414: anföra följande:                                       parförhållanden pågår för tillfållet.
22415:                                                            Beträffande de juridiska problem som före-
22416:    En familjekommission, tillsatt av justitiemi-       kommer i parförhållanden kan hjälp också häm-
22417: nisteriet, utredde i sitt betänkande hur lagstift-     tas i en reglering av praktisk natur, där förekom-
22418: ningen förhåller sig till olika familjeformer. Ut-     sten av ett sexuellt förhållande och dess beskaf-
22419: redningen täckte olika områden av rättssyste-          fenhet saknar betydelse. Familjekommissionen
22420: met, bl.a. privaträtt, socialrätt och skatterätt. I    har lagt fram ett förslag tili reglering med stöd av
22421: betänkandet ingår förslag tili ändring av lagstift-    viiken förmögenhet som hör till ett gemensamt
22422: ningen i fall där olika reglering för olika typer av   hushåll kan delas rättvist om det gemensamma
22423: familjer har ansetts medföra att de ogrundat           hushållet splittras. För tillämpningen av lagen
22424: behandlas ojämbördigt. Utlåtanden har begärts          skall det sakna betydelse om det gemensamma
22425: över betänkandet och det sammandrag som har            hushållet har byggt på ett parförhållande, eller
22426: sammanställts av dem har tillställts de ministe-       om det har varit fråga om t.ex. syskons gemen-
22427: rier saken gällde. Därför fmns det i detta skede       samma hushåll. Beredningen av detta förslag
22428: ingen anledning att göra omfattande tilläggsut-        pågår vid justitieministeriet.
22429: redningar.
22430:      Helsingforsden 30 december 1992
22431: 
22432:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
22433:                                                1992 vp
22434: 
22435: Kirjallinen kysymys 679
22436: 
22437: 
22438: 
22439: 
22440:                                   Kääriäinen ym.: Henkilöautojen valmistuksen jatkamisesta Saab-
22441:                                      Valmetin Uudenkaupungin tehtaalla
22442: 
22443: 
22444:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22445: 
22446:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan GM            Suomen puolustusvoimilla on parhaillaan
22447: Europeen kuuluva Adam Opel Ag on tehnyt              käynnissä mittavia hankintoja ilmapuolustuk-
22448: päätöksensä vetää Oy Saab-Valmet Ab:n                seen. Laitetoimittajien joukossa on GM:llä mer-
22449: Uudenkaupungin tehtaalta Calibra-henkilöau-          kittävä omistajan rooli. Kone- ja laitetoimitus-
22450: tojen tuotannon Saksassa sijaitseville tehtailleen   ten osalta on toimittajalta vaadittu kompensaa-
22451: 1.1.1993 lukien. Opelin ja Saab-Valmetin kesken      tiokauppoja. GM-ryhmään kuuluvan Opelin
22452: on vuonna 1990 solmittu sopimus Calibra-hen-         menettely suomalaista osapuolta kohtaan Calib-
22453: kilöautojen valmistamisesta Uudessakaupungis-        ra-sopimuksen osalta ei anna luotettavaa kuvaa
22454: sa vuosina 1991-1996.                                soimittavien vastakauppasopimusten todellises-
22455:     Opelin päätös koko Calibra-tuotannon siirtä-     ta toteutumisesta.
22456: misestä Saksaan jättää työttömäksi Uudessa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22457: kaupungissa noin 1 100 henkilöä ja alihankki-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22458: joilla noin 300 henkilöä. Mitään korvaavaa työtä     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22459: ei tehtaalla ole näin lyhyellä varoitusajalla mah-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22460: dollisuutta hankkia, vaan koko tuotannon siir-       sen:
22461: ron vaikutus purkautuu avoimeksi työttömyy-
22462: deksi välittömästi.                                            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai
22463:     Suomi on liittymässä ensi vuonna Euroopan               aikoo ryhtyä turvatakseen suomalaisen
22464: talousalueeseen, ETAan, johon myös Saksa kuu-               sopijaosapuolen aseman ja oikeudenmu-
22465: luu. Suomi on hakenut myös EY:n jäsenyyttä.                 kaisen kohtelun silloin, kun toinen sopi-
22466: Opelin menettely sopimuskumppaniaan kohtaan                 japuoli on ulkomainen, ja
22467: tuntuu kohtuuttomalta. EY:ssä ja tulevassa                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22468:  ETAssa lienee sopijapuolten oikeusturva koh-               ryhtyä, jotta autojen valmistus Uuden-
22469:  tuutonta menettelyä vastaan parempi kuin miksi             kaupungin tehtaalla voidaan turvata?
22470:  se on osoittautumassa Opelin ja Saab-Valmetin
22471:  välisen sopimuksen kohdalla.
22472: 
22473:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992
22474: 
22475:            Seppo Kääriäinen              Antti Kalliomäki              Kimmo Sasi
22476:            Esko Helle                    Boris Renlund                 Bjarne Kallis
22477:            Satu Hassi                    Tuulikki Ukkola               Sulo Aittoniemi
22478: 
22479: 
22480: 
22481: 
22482:  220051L
22483: 2                                        1992 vp -   KK 679
22484: 
22485: 
22486: 
22487: 
22488:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22489: 
22490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuosina merkittävästi. Autoteollisuus on tullut
22491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tilanteeseen, jossa sen on purettava ylikapasiteet-
22492: olette 11 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-      tiaan kannattavuuden parantamiseksi. Euroo-
22493: jeenne n:o 2390 ohella toimittanut valtioneuvos-     pan suuret autonvalmistajat ovat ilmoittaneet
22494: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          vähentävänsä lähivuosina henkilöstöään useilla
22495: Kääriäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Näyttää siltä,
22496: myksen n:o 679:                                      että myös suomalainen autoteollisuus on joutu-
22497:                                                      nut toimialan rakennemuutoksen uhriksi, vaik-
22498:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai     ka se on tähän asti ollut kokoonsa nähden melko
22499:        aikoo ryhtyä turvatakseen suomalaisen         tehokas ja kannattava.
22500:        sopijaosapuolen aseman ja oikeudenmu-             Kansainvälisesti tarkasteltuna Saab-Valmetin
22501:        kaisen kohtelun silloin, kun toinen sopi-     Uudenkaupungin tehdas on pieni tuotantoyksik-
22502:        japuoli on ulkomainen, ja                     kö. Sen päivätuotantokapasiteetti on noin 200
22503:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       autoa, kun suurten tehtaiden kapasiteetti on
22504:        ryhtyä, jotta autojen valmistus Uuden-        noin 1 500 autoa päivässä. Pieninkin tehdas voi
22505:        kaupungin tehtaalla voidaan turvata?          kuitenkin olla kannattava, jos se pystyy palvele-
22506:                                                      maan suurten valmistajien erikoistarpeita, kuten
22507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         esim. uusien lähimarkkinoiden valtausta tai eri-
22508: vasti seuraavaa:                                     koismerkkien valmistusta. Valmistuskapasitee-
22509:                                                      tin pienuudella on kuitenkin aina selvät riskiteki-
22510:    Sopijaosapuolten oikeudellisen aseman mää-        jänsä silloin, kun on kyse alasta, jolla perusteh-
22511: räävät normaalit sopimusoikeudelliset säännök-       taiden toiminta pohjautuu aina suurtuotannon
22512: set, joiden mukaan sopijaosapuolet voivat peri-      etuihin.
22513: aatteessa vapaasti sopia osapuolille kuuluvista          Saab-Valmet selvittää parhaillaan mahdolli-
22514: velvollisuuksista ja oikeuksista. Sopimukset ei-     suuksia hankkia Calibrojen valmistusta korvaa-
22515: vät kuitenkaan saa olla esim. kilpailulainsäädän-    vaa autotuotantoa Uudenkaupungin tehtaalle.
22516: nön vastaisia. Hallitus ei aio ryhtyä toimiin,       Korvaavaa autotuotantoa koskevat neuvottelut,
22517: jotka ovat tätä vapaata sopimusoikeutta tai          mahdollinen sopimus ja siitä aiheutuvat järjeste-
22518: EY :n kilpailunormistoa vastaan.                     lyt vievät parhaimmassakin tapauksessa aikaa
22519:    Saab-Valmetilla on sopimus General Motor-         niin, että uusia malleja voidaan saada tuotan-
22520: sin (GM) tytäryhtiön Adam Opel AG:n kanssa           toon aikaisintaan vuoden 1994 puolella. Yhteis-
22521: Calibra-merkkisen henkilöauton valmistuksesta.       työ GM:n kanssa autotuotannonjatkamisesta ei
22522: Adam Opel AG ilmoitti viime vuoden lopussa           vaikuta tällä hetkellä kovin todennäköiseltä,
22523: Saab-Valmetille, että se siirtää tämän vuoden        mutta ei ole kuitenkaan täysin poissuljettu vaih-
22524: alusta Calibrojen valmistuksen taloudellisien syi-   toehto.
22525: den vuoksi Saksan tehtaalleen. Turvatakseen              Arvioidessaan tuotantotoimintaan liittyviä
22526: oikeuksiensa toteutumisen Saab-Valmet on             vaihtoehtoja yhtiö joutuu luonnollisesti lähte-
22527: käynnistänyt oikeudelliset toimet toista sopija-     mään siitä, että toiminnan tulee olla pitkällä
22528: osapuolta vastaan. Hallitus seuraa oikeusproses-     tähtäyksellä kannattavaa.
22529: sin etenemistä, mutta ei halua puuttua asiaan            Hallitus tukee Valmetin ponnisteluja tilanteen
22530: oikeusprosessin ollessa kesken.                      ratkaisemiseksi niin, että Uudenkaupungin au-
22531:    Maailman suurimman teollisuusalan, auto-          totehtaan toiminta jatkuisi ja että alan korkea
22532: teollisuuden, kannattavuus on heikentynyt viime      ammattitaito voitaisiin säilyttää.
22533: 
22534:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1993
22535: 
22536:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
22537:                                           1992 vp -    KK 679                                             3
22538: 
22539: 
22540: 
22541: 
22542:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22543: 
22544:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            under de senaste åren. Bilindustrin har hamnat i
22545: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ett läge där den måste avveckla överkapaciteten
22546: 2390 av den 11 december 1992 till vederbörande         för att förbättra lönsamheten. De stora biltillver-
22547: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        karna i Europa har uppgett att de kommer att
22548: dagsman Kääriäinen m.fl. undertecknade spörs-          .minska sin personai med tiotusentals anställda
22549: må1 nr 679:                                            inom de närmaste åren. Det ser ut som om också
22550:                                                        den finska bilindustrin hade blivit offer för
22551:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        strukturförändringen i branschen, fastän den
22552:        eller tänker den vidta för att trygga den       hittills har varit rätt effektiv och lönsam i förhål-
22553:        finska avtalspartens ställning och rättvisa     lande till sin storlek.
22554:        bemötande i sådana fall där den andra               Internationellt sett är Saab-Valmets fabrik i
22555:        avtalsparten är utländsk, och                   Nystad en liten produktionsenhet. Dess dagspro-
22556:           vilka åtgärder har Regeringen för av-         duktionskapacitet är ca 200 bilar, medan stora
22557:        sikt att vidta för att biltillverkningen vid    fabrikers kapacitet är ca 1500 bilar per dag.
22558:        fabriken i Nystad skall kunna säkerstäl-        Också den minsta fabriken kan dock vara lön-
22559:        las?                                            sam, om den kan tjäna de stora tillverkarnas
22560:                                                       .specialsyften, t.ex. när det gäller att erövra nya
22561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          närmarknader eller tillverka specialmärken. En
22562: anföra följande:                                       liten produktionskapacitet innebär däremot all-
22563:                                                        tid klara risker då det är fråga om en bransch där
22564:     Avtalsparters rättsliga ställning bestäms ge-      basfabrikernas verksamhet alltid bygger på för-
22565: nom normala avtalsrättsliga stadganden, enligt         delarna med storproduktion.
22566: vilka avtalsparterna i princip fritt kan komma             Saab-Valmet utreder som bäst möjligheterna
22567: överens om parternas skyldigheter och rättighe-        att inleda en bilproduktion som kunde ersätta
22568: ter. Avtalen får dock inte stå i strid med t.ex.       tillverkningen av Calibror vid fabriken i Nystad.
22569: konkurrenslagstiftningen. Regeringen har inte          Förhandlingarna om den ersättande bilproduk-
22570: för avsikt att vidta åtgärder som är oförenliga        tionen, ett eventuellt avtal och de arrangemang
22571: med denna fria avtalsrätt eller EG:s konkurrens-       som följer av avtalet kräver också i bästa fall så
22572: normer.                                                mycket tid att produktionen av nya modeller kan
22573:     Saab-Valmet har ett avtal med General Mo-          startas tidigast år 1994. Samarbete med GM för
22574: tors (GM) dotterbolag Adam Opel AG om                  fortsatt bilproduktion verkar för närvarande
22575: tillverkning av personbilar av märket Calibra.         inte särskilt sannolikt, men är ändå inte ett helt
22576: Adam Opel AG meddelade Saab-Valmet i slutet            uteslutet alternativ.
22577: av förra året att bolaget i bötjan av detta år             Då bolaget bedömer olika alternativ i sam-
22578: skulle flytta tillverkningen av Calibrorna till sin    band med produktionen måste det naturligtvis
22579: fabrik i Tyskland av ekonomiska skäl. För att          utgå ifrån att verksamheten skall vara lönsam på
22580: trygga sina rättigheter har Saab-Valmet satt i         lång sikt.
22581: gång rättshandlingar mot den andra avtalspar-              Regeringen stöder Valmets ansträngningar
22582: ten. Regeringen följer rättsprocessen, men vill        för att lösa situationen så, att verksamheten
22583: inte ingripa i saken innan processen är avslutad.      vid bilfabriken i Nystad skall kunna fortsätta
22584:     Lönsamheten inom världens största industri-        och den stora yrkeskunnigheten i branschen
22585: bransch, bilindustrin, har försvagats betydligt        bevaras.
22586: 
22587:      Helsingforsden 18 januari 1993
22588: 
22589:                                                                            Minister Pertti Salolainen
22590:                                                1992 vp
22591: 
22592: Kirjallinen kysymys 680
22593: 
22594: 
22595: 
22596: 
22597:                                   Mäkelä: Pankkituen käytön valvonnasta
22598: 
22599: 
22600: 
22601:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22602: 
22603:     Kun pankkeja on tuettu useiden kymmenien         dyn. Tällöin myös, kun yhteiskunnan tukea
22604: miljardien markkojen edestä veronmaksajien           haetaan, tulisiko. pankin osakkeiden arvo nolla-
22605: varoista ja kun kaikki talousasiantuntijamme         ta tai luovuttaa ne tuen antajalle, siis valtiolle.
22606: ennakoivat tähän tukeen vielä tarvittavan 60-        Menettely olisi siten yhdenmukainen yksityisiin
22607: 80 miljardia markkaa, on pankkituki herättänyt       kansalaisiin ja yrityksiin nähden.
22608: kansalaisten keskuudessa laajaa tyytymättö-             Varsin laajaa keskustelua kansan keskuudessa
22609: myyttä.                                              ovat myös herättäneet ne vakuudet, millä tukea
22610:     Kansan keskuudessa kyselläänkin yleisesti,       pankeille on veronmaksajien varoista myönnetty.
22611: eikö tukea olisi voitu antaa suoraan yrityksille,    Kun esim. Norjassa valtio on tukea myön-
22612: sillä yrityksethän ovat velkaa pankeille, mistä      täessään ottanut omistusoikeuden pankkiin, ei
22613: myös pankkien järjestämättömät luotot osittain       meillä julkisuudessa olleen tiedon mukaan ole
22614: johtuvat.                                            näin menetelty. Tuki pankeille on myönnetty
22615:     Edelleen ihmettelyä on herättänyt se menette-    ilman riittäviä vakuuksia. Menettely tässäkin
22616: lytapojan erilaisuus, mitä pankkitukea myönnet-      kohdin on poikkeuksellista yksityisiin kansalai-
22617: täessä on pankkien suhteen, verrattaessa yrityk-     siin ja yrityksiin nähden, joilta vaaditaan lainaa
22618: siin ja kotitalouksiin, noudatettu.                  otettaessa vähintään lainan suuruiset vakuudet.
22619:     Kun yksityinen henkilö todetaan maassamme           Edellä mainitut valtiovallan toimet murtavat
22620: varattomaksi ja hänellä on velkaa, pakkohuuto-       kansalaistemme keskuudessa uskon oikeusvalti-
22621: kaupataan hänen hallussaan ja omistuksessaan         oon ja demokraattiseen järjestelmäämme sekä
22622: mahdollisesti oleva asunto. Samanlainen menet-       lisäävät kansalaistottelemattomuutta väestöm-
22623: tely koskee myös yrityksiä sekä niitä osakkeiden     me keskuudessa.
22624: omistajia, jotka saattavat joutua vastaamaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22625: yrityksen veloista myös henkilökohtaisella omai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22626: suudellaan.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22627:     Kun pankeille on tukea myönnetty, on julki-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22628: suudessa olleiden tietojen mukaan anomuksen
22629: tuen anomisesta valtiolta tehnyt pankin johto-                 Miten Hallitus on varmistunut siitä,
22630:  kunta. Kansamme keskuudessa ihmetelläänkin,                että päätös yhteiskunnan tuesta on tukea
22631: eikö osakeyhtiölaki koskekaan pankkeja, sillä               anoneessa pankissa syntynyt osakeyhtiö-
22632:  osakeyhtiöitähän myös pankit ovat. Yleisesti               lain mukaisessa osakkeenomistajien ko-
22633:  katsotaankin, että päätökset tuen anomisesta               kouksessa, ja
22634:  myös pankeissa olisi pitänyt tehdä osakeyhtiö-                onko Hallitus vaatinut pankeilta tuen
22635:  lain mukaisessa osakkeenomistajien kokoukses-              myöntämisen ehtona riittävät vakuudet,
22636:  sa, mikäli osakkeenomistajat eivät pystyisi pank-          kuten pankit vaativat kansalaisilta ja yri-
22637:  kinsa tappioita korvaamaan, sillä todellisuudes-           tyksiltä?
22638:  sa he myös korjaavat osakkeista saatavan hyö-
22639: 
22640:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1992
22641: 
22642:                                             Tina Mäkelä
22643: 
22644: 
22645: 
22646: 220051L
22647: 2                                          1992 vp -   KK 680
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 
22652:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22653: 
22654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         riön vahvistus. Valtion pääomasijoitusta koske-
22655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          van päätöksenteon pankeissa on katsottava ta-
22656: olette 15 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        pahtuneen pankkia koskevan lainsäädännön ja
22657: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sen yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaisesti.
22658: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin           Valtion vakuusrahaston tuen vastaanotta-
22659: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 680:               mista koskeva päätöksenteko pankeissa on sa-
22660:                                                        malla tavalla kuin valtion pääomasijoituksen
22661:            Miten Hallitus on varmistunut siitä,        vastaanottaminenkin sidottu voimassa olevaan
22662:         että päätös yhteiskunnan tuesta on tukea       kutakin pankkia koskevaan lainsäädäntöön
22663:         anoneessa pankissa syntynyt osakeyhtiö-        sekä pankin yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin.
22664:         lain mukaisessa osakkeenomistajien ko-         Valtion vakuusrahasto sekä pankkitarkastusvi-
22665:         kouksessa, ja                                  rasto valvovat, että päätökset on tehty ja teh-
22666:            onko Hallitus vaatinut pankeilta tuen       dään voimassa olevan lainsäädännön edellyttä-
22667:         myöntämisen ehtona riittävät vakuudet,         mällä tavalla.
22668:         kuten pankit vaativat kansalaisilta ja yri-       Valtion pääomasijoituksen ehtojen osalta on
22669:         tyksiltä?                                      todettava yleisesti, että ehdot mahdollistavat
22670:                                                        tukea vastaanottaneen pankin varsin tiukan val-
22671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vonnan sekä tuen muuntamisen tietyissä tilan-
22672: vasti seuraavaa:                                       teissa pankin osakkeiksi tai osuuksiksi. Mikäli
22673:                                                        pankki ei pysty maksamaan valtion pääomasi-
22674:    Pankeille on annettu julkista tukea kahta           joitukselle korkoa 1 080 päivältä tai pankin va-
22675: kautta. Ensinnäkin suorana valtion pääomasi-           kavaraisuus laskee alle lain edellyttämän vähim-
22676: joituksena ja toiseksi kriisipankeille valtion va-     mäistason (8 %), on valtiolla oikeus vaihtaa
22677: kuusrahaston kautta.                                   sijoitus liikepankissa osakkeisiin, säästöpankissa
22678:    Ensin mainittua tukea hakeneet pankit ovat          kantarahasto-osuuksiin ja osuuspankissa osuus-
22679: tehneet tuen ottamista ja sen ehtojen hyväksy-         tai lisäosuusmaksuihin. Pääomasijoituksen eh-
22680: mistä koskevat päätöksensä pankkeja koskevan           doissa on lisäksi lueteltu sellaiset toimet, jotka
22681: lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Liikepan-        ovat tukea vastaanottaneelle pankille kiellettyjä
22682: keissa tarvittavat päätökset on tehty yhtiöko-         tai luvanvaraisia valtion sijoituksen turvaami-
22683: kouksissa, osuuspankeissa osuuskunnan tai              seksi. Poikkeusluvat myöntää valtiovarainminis-
22684: edustajiston kokouksissa ja säästöpankeissa            teriö.
22685: isäntien kokouksissa. Tukea hakeneet ja saaneet           Valtion vakuusrahaston tuen osalta rahasto
22686: pankit ovat toimittaneet valtiovarainministeriöl-      on päättänyt yleisistä periaatteista, joita kaikessa
22687: le ja pankkitarkastusvirastolle jäljennökset kai-      rahaston tuen antamisessa noudatetaan. Lisäksi
22688: kista niistä pöytäkirjoista, joihin sisältyy valtion   kaikissa tukipäätöksissä on erikseen yksittäistä
22689: pääomasijoitusta asianomaisen pankin osalta            tukitointa koskevat rahaston tarpeellisiksi kat-
22690: koskeva päätöksenteko. Useimpien pankkien              somat ehdot.
22691: osalta tuen ottaminen on edellyttänyt myös yh-            Kaiken annetun julkisen tuen osalta voidaan
22692: tiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamista. Pank-       lopuksi todeta, että mikäli annetun tuen ehtoja ei
22693: kien on tullut hakea yhtiöjärjestyksen tai sääntö-     noudateta, voi valtio vaatia antamansa tuen
22694: jen muutoksille liikepankkilain, osuuspankkilain       palauttamista tai ryhtyä muihin toimiin saamis-
22695: ja säästöpankkilain nojalla valtiovarainministe-       tensa turvaamiseksi.
22696: 
22697:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1993
22698: 
22699:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22700:                                           1992 vp -   KK 680                                            3
22701: 
22702: 
22703: 
22704: 
22705:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22706: 
22707:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bankemas beslutsfattande i fråga om statlig
22708: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kapitalplacering bör anses ha skett i enlighet med
22709: den 15 december 1992 till vederbörande medlem         banklagstiftningen samt bolagsordningen eller
22710: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        stadgama för respektive bank.
22711: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 680:                     Bankernas beslut om att ta emot stöd ur
22712:                                                       statens säkerhetsfond regleras på samma sätt
22713:           Hur har Regeringen försäkrat sig om         som mottagandet av statens kapitalplacering av
22714:        att banker som ansökt om samhälleligt          den gällande lagstiftning som avser banken i
22715:        stöd har fattat beslutet om att ansöka om      fråga samt av bankens bolagsordning eller stad-
22716:        stödet vid en stämma för aktieägarna           gar. Statens säkerhetsfond och bankinspektio-
22717:        enligt aktiebolagslagen, och                   nen tillser att besluten har fattats och fattas på
22718:           har Regeringen avkrävt bankerna till-       det sätt som den gällande lagstiftningen förutsät-
22719:        räcklig säkerhet som villkor för att stöd      ter.
22720:        skall beviljas, på samma sätt som banker-          Beträffande villkoren för statens kapitalplace-
22721:        na fordrar av medborgare och företag?          ringar bör allmänt konstateras att villkoren
22722:                                                       möjliggör en relativt sträng övervakning av den
22723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bank som tagit emot stöd samt att stödet i vissa
22724: anföra följande:                                      situationer omvandlas till aktier eller andelar i
22725:                                                       banken. Om banken inte förmår betala ränta på
22726:    Bankerna har fått offentligt stöd via två          statens kapitalplacering för 1 080 dagar eller om
22727: kanaler. För det första i form av direkt statlig      bankens soliditet sjunker under den lagstadgade
22728: kapitalplacering och för det andra till krisban-      miniminivån (8 %), har staten rätt att byta place-
22729: kerna via statens säkerhetsfond.                      ringen tili aktier i en affårsbank, till grundfonds-
22730:    De banker som har ansökt om det förstnämn-         andelar i en sparbank eller till insatser eller
22731: da stödet har fattat sitt beslut att ta emot stödet   tilläggsinsatser i en andelsbank. 1 de villkor som
22732: och godkänna villkoren för detta på det sätt som      uppställts för kapitalplacering uppräknas dess-
22733: banklagstiftningen förutsätter. Affårsbankerna        utom sådana åtgärder som är förbjudna för den
22734: har fattat de behövliga besluten vid bolagsstäm-      bank som tagit emot stödet eller som är beroende
22735: mor, andelsbankema vid andelsstämma eller             av tillstånd för att trygga statens placering.
22736: fullmäktigemöte och sparbankema vid princi-           Dispens beviljas av finansministeriet.
22737: palmöte. De banker som ansökt om och erhållit             Vad beträffar stöd som beviljas ur statens
22738: stöd har tillställt finansministeriet och bankin-     säkerhetsfond har fonden beslutat om allmänna
22739: spektionen kopior av alla protokoll rörande den       principer som alltid skall iakttas när fonden
22740: beslutsprocess som gäller statens placering av        beviljar stöd. Dessutom innehåller alla stödbe-
22741: kapital i banken i fråga. För de flesta bankers del   slut separat sådana villkor för den enskilda
22742: har mottagandet av stöd också förutsatt en            stödåtgärden som fonden anser behövliga.
22743: ändring i bolagsordningen eller stadgama. Ban-            1 fråga om allt det offentliga stöd som bevil-
22744: kema har varit skyldiga att med stöd av affärs-       jats kan slutligen konstateras att om villkoren
22745: bankslagen, andelsbankslagen och sparbanksla-         för det givna stödet inte iakttas, så kan staten
22746: gen ansöka om finansministeriets fastställelse av     kräva att stödet återbetalas eller vidta andra
22747: ändringama i bolagsordningen eller stadgarna.         åtgärder för att trygga sina fordringar.
22748:      Helsingfors den 5 januari 1993
22749: 
22750:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
22751:                                                 1992 vp
22752: 
22753: Skriftligt spörsmål 681
22754: 
22755: 
22756: 
22757: 
22758:                                    Enestam m.fl.: Om justering av beskattningsvärdena för bo-
22759:                                       stadsfastigheter
22760: 
22761: 
22762:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22763: 
22764:    Effektema av den nya fastighetsskatten, som        verkliga prisnivån. Målsättningen brukar vara
22765: uppbärs fr.o.m. 1.1.1993, är på många sätt svåra      att beskattningsvärdet skall utgöra ca 70 % av
22766: att överblicka. Ytterligare en olägenhet är att de    gängse värde.
22767: beskattningsvärden som kommer att utgöra                 Enligt inkomst- och förmögenhetsskattelagen
22768: grunden för skatten fastställs på basis av uppgif-    skall finansministeriet ge direktiv som utgör
22769: ter från den ekonomiska överhettningens slut-         grunden för skattestyrelsens och de lokala be-
22770: skede. På många håll kommer detta att höja            skattningsnämndemas beslut. Offentligheten har
22771: boendekostnadema avsevärt, bl.a. eftersom fas-        dock inte nåtts av uppgifter om finansministeri-
22772: tighetsskatten för enskilda inte är avdragbar på      ets avsikter i detta avseende.
22773: samma sätt som vid affärsverksamhet.                     Hänvisande till det ovan anförda får viiden
22774:    Den värdesänkning som byggnader, tomter            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22775: och aktier träffats av under det senaste året är      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
22776: väsentlig överallt i landet, och det verkar själv-    följande spörsmål:
22777: klart att den borde beaktas i högre grad än vad
22778: som är fallet vid de sedvanliga årliga justeringar-             Har Regeringen för avsikt att se över
22779: na. Den genomsnittliga sänkningen för bostads-               praxis för fastställande av beskattnings-
22780: fastighetemas del torde uppgå tili åtminstone                värden och själva nivån på beskattnings-
22781: 28 %, och det finns risker för att beskattnings-             värdena, med beaktande av den radikala
22782: värdena på många håll kommer att överstiga den               sänkningen av gängse priser?
22783: 
22784:      Helsingfors den 16 december 1992
22785: 
22786:           Jan-Erik Enestam               Eva Biaudet                    Håkan Malm
22787:           Henrik Lax                     Margareta Pietikäinen          Jörn Donner
22788:           Gunnar Jansson                 Håkan Nordman                  Henrik Westerlund
22789:                                          Boris Renlund
22790: 
22791: 
22792: 
22793: 
22794: 220051L
22795: 2                                             1992 vp
22796: 
22797: Kirjallinen kysymys 681                                                                   Suomennos
22798: 
22799: 
22800: 
22801: 
22802:                                  Enestam ym.: Asuinkiinteistöjen verotusarvojen tarkistamisesta
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22807: 
22808:    Uuden 1.1.1993 lähtien kannettavan kiinteis-     mään todellisen hintatason. Tavallisesti tavoit-
22809: töveron vaikutuksia on monin tavoin vaikea          teena on, että verotusarvo on noin 70% käyväs-
22810: arvioida. Epäkohtana on lisäksi se, että veron      tä arvosta.
22811: määräämisen perustana olevat verotusarvot              Tulo- ja varallisuusverolain mukaan valtiova-
22812: pohjautuvat tietoihin taloudellisen ylikuumene-     rainministeriön tulee antaa ohjeet, jotka ovat
22813: misen loppuvaiheesta. Monin paikoin tämä tulee      perustana verohallituksen ja paikallisten vero-
22814: korottamaan asumiskustannuksia huomattavas-         lautakuntien päätöksille. Julkisuuteen ei ole kui-
22815: ti mm. sen vuoksi, että yksityishenkilöiden kiin-   tenkaan tullut tietoja valtiovarainministeriön ai-
22816: teistövero ei ole vähennyskelpoinen samalla ta-     keista tässä mielessä.
22817: voin kuin liiketoiminnassa.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22818:    Viime vuoden aikana rakennuksiin, tontteihin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22819: ja osakkeisiin kohdistunut arvonalennus on huo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22820: mattava kaikkialla maassa, ja itsestään selvältä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22821: vaikuttaa, että tämä tulisi ottaa suuremmassa
22822: määrin huomiooon kuin mitä tapahtuu vuosit-                   Onko Hallitus aikeissa tarkistaa vero-
22823: taisissa tavanomaisissa tarkistuksissa. Keski-             tusarvojen määräämiskäytäntöä ja itse
22824: määräinen arvonalennus asuntokiinteistöjen                 verotusarvojen tasoa ottaen huomioon
22825: osalta lienee ainakin 20 %, ja on olemassa vaara,          käypien arvojen huomattavan alenemi-
22826: että verotusarvot tulevat monin paikoin ylittä-            sen?
22827: 
22828:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
22829: 
22830:          Jan-Erik Enestam               Eva Biaudet                   Håkan Malm
22831:          Henrik Lax                     Margareta Pietikäinen         Jörn Donner
22832:          Gunnar Jansson                 Håkan Nordman                 Henrik Westerlund
22833:                                         Boris Renlund
22834:                                          1992 vp -   KK 681                                          3
22835: 
22836: 
22837: 
22838: 
22839:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22840: 
22841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1992 toimitettavassa verotuksessa katsotaan
22842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        73,5 prosenttia vuodenvaihteen 1985-1986 käy-
22843: olette 16 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-      västä hintatasosta. Tämän vuoksi tonttien vero-
22844: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tusarvot ovat vielä alle käypien arvojen, vaikka
22845: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Enestamin         kiinteistöjen hinnat ovatkin laskeneet vuodesta
22846: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         1991 alkaen.
22847: 681:                                                    VTT on verohallituksen toimeksiannosta te-
22848:                                                      kemässä uusia hintakarttoja, joiden on tarkoitus
22849:           Onko Hallitus aikeissa tarkistaa vero-     valmistua alkuvuodesta 1993. Uudet tonttihinta-
22850:        tusarvojen määräämiskäytäntöä ja itse         kartat perustuvat vuoden 1992 heinäkuun hinta-
22851:        verotusarvojen tasoa ottaen huomioon          tasoon. VTT:n selvitystyöstä saatujen tietojen
22852:        käypien arvojen huomattavan alenemi-          mukaan kiinteistöjen käyvät hinnat eivät ole
22853:        sen?                                          laskeneet vuoden 1985 tasolle. Uusia hintakart-
22854:                                                      toja ei ole teknisesti mahdollista käyttää vuodel-
22855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta 1992 toimitettavassa verotuksessa. Niitä voi-
22856: vasti seuraavaa:                                     daan kuitenkin käyttää selvitettäessä yksittäisen
22857:                                                      kiinteistön käypää arvoa. VTT:n kehittämä uusi
22858:    Asuinkiinteistöjen verotusarvo määrätään          ajantasaistamismenetelmä mahdollistaa raken-
22859: erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. Vero-      nusmaan käyvän hinnan vuosittaisen tarkistami-
22860: hallitus on 30 päivänä marraskuuta 1992 tehnyt       sen.
22861: päätöksen maapohjan arvostamisesta vuodelta             Rakennusten verotusarvoksi katsotaan val-
22862: 1992 toimitettavaa verotusta varten. Maapohjan       tiovarainministeriön rakennusten jälleenhankin-
22863: verotusarvo perustuu Valtion teknillisen tutki-      ta-arvopäätöksessä määrätty arvo vähennettynä
22864: muskeskuksen selvitykseen rakennusmaan käy-          varallisuusverolaissa (1537/92) säädetyllä vuo-
22865: västä hinnasta vuoden 1985 lopussa. VTT on           tuisella ikäalennuksella. Jälleenhankinta-arvo
22866: laatinut kuntakohtaiset tonttihintakartat vuo-       vastaa kyseessä olevan rakennustyypin keski-
22867: denvaihteen 1985-1986 käypään hintaan. Ar-           määräisiä rakennuskustannuksia. Valtiovarain-
22868: viointiohjeita sovellettiin ensimmäisen kerran       ministeriön päätöksessä rakennusten jälleenhan-
22869: vuodelta 1988 toimitetussa verotuksessa, jolloin     kinta-arvojen taso on 70 prosenttia keskimääräi-
22870: verotusarvoksi katsottiin 70 prosenttia tonttihin-   sistä rakennuskustannuksista. Jälleenhankinta-
22871: takarttoihin merkitystä käyvästä hinnasta. Vero-     arvot tarkistetaan vuosittain. Vuodelta 1992 toi-
22872: tusarvojen tasoa on korotettu ainoastaan kerran      mitettavaa verotusta varten jälleenhankinta-ar-
22873: eli vuodelta 1990 toimitetussa verotuksessa.         vot on valtiovarainministeriön 16 päivänä joulu-
22874: Korotus oli 5 prosenttia. Vuodelta 1992 toimitet-    kuuta 1992 antamalla päätöksellä (1327/92) py-
22875: tavaa verotusta varten verotusarvoja ei ole koro-    sytetty vuoden 1991 tasolla. Jälleenhankinta-
22876: tettu.                                               arvopäätöksen rakenne on uudistettu 1970-lu-
22877:    Arviointiohjeiden laatimisen jälkeen tapahtu-     vun lopussa. Valtiovarainministeriössä ja vero-
22878: nutta kiinteistöjen hintojen nousua vuosina          hallituksessa onkin vireillä päätöksen rakenteel-
22879:  198&-1990 ei ole käytetty verotusarvojen vah-       linen uudistaminen siten, että se paremmin vas-
22880: vistamisen perusteena. Verotusarvoksi vuodelta       taisi nykyistä rakennustekniikkaa.
22881: 
22882:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1993
22883: 
22884:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22885: 4                                      1992 vp -   KK 681
22886: 
22887: 
22888: 
22889: 
22890:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22891: 
22892:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1985-86. På grund härav 1igger beskattnings-
22893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     värdena av tomter fortfarande under de gängse
22894: den 16 december 1992 tili vederbörande medlem      värdena, trots att fastighetsprisema har sjunkit
22895: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     sedan 1991.
22896: Enestam m.fl. undertecknade spörsmål nr 681:           På uppdrag av skattestyre1sen gör Statens
22897:                                                    tekniska forskningscentral som bäst upp nya
22898:           Har Regeringen för avsikt att se över    priskartor. Avsikten är att de blir fårdiga i
22899:        praxis för fastställande av beskattnings-   början av 1993. De nya tomtpriskartoma base-
22900:        värden och själva nivån på beskattnings-    rar sig på prisnivån i juli 1992. Enligt de upp-
22901:        värdena, med beaktande av den radikala      gifter som framgår av forskningscentralens ut-
22902:        sänkningen av gängse priser?                redningar har gängse fastighetspriser inte sjunkit
22903:                                                    till nivån 1985. Det är inte tekniskt möjligt att
22904:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      använda de nya priskartoma vid beskattningen
22905: anföra följande:                                   för 1992. De kan dock användas då det gängse
22906:                                                    priset på en enskild fastighet utreds. F orsknings-
22907:    Beskattningsvärdet för bostadsfastigheter be-   centralen har utvecklat en ny metod för att hålla
22908: stäms skilt för sig för markens och för byggna-    värdena a jour som gör det möjligt att se över det
22909: demas vidkommande. Skattestyrelsen har den         gängse priset på byggnadsmark årligen.
22910: 30 november 1992 fattat beslut om värdering av         Som beskattningsvärde av byggnader anses
22911: mark vid beskattningen för 1992. Beskattnings-     det värde som bestäms i finansministeriets beslut
22912: värdet av mark baserar sig på Statens tekniska     om grunder för återanskaffningsvärdet av bygg-
22913: forskningscentrals utredning om det gängse vär-    nader minskat med åldersavdrag som. anges
22914: det av byggnadsmark i slutet av 1985. Forsk-       i förmögenhetsskattelagen (1537/92). Ateran-
22915: ningscentralen har gjort upp tomtpriskartor        skaffningsvärdet motsvarar de genomsnittliga
22916: kommunvis över det gängse värdet vid årsskiftet    byggnadskostnadema för ifrågavarande bygg-
22917: 1985-86. Värderingsanvisningama tillämpades        nadstyp. I fmansministeriets beslut är nivån på
22918: första gången vid beskattningen för 1988, då       återanskaffningsvärdena för byggnader 70 % av
22919: beskattningsvärdet var 70 % av det gängse pris     de genomsnittliga byggnadskostnadema. Åter-
22920: som antecknats i tomtpriskartoma. Nivån på         anskaffningsvärdena ses över årligen. Med fi-
22921: beskattningsvärdena har höjts endast en gång,      nansministeriets beslut av den 16 december 1992
22922: dvs. vid beskattningen för 1990. Förhöjningen      (1327/92) har återanskaffningsvärdena för be-
22923: uppgick till 5 %. För beskattningen för 1992 har   skattningen för 1992 hållits på samma nivå som
22924: beskattningsvärdena inte höjts.                    1991. Beslutet om återanskaffningsvärdet om-
22925:    Stegringen i fastighetsprisema under åren       strukturerades i slutet av 1970-talet. Därför på-
22926: 1986-1990, som ägde rum efter att värde-           går vid finansministeriet och skattestyrelsen som
22927: ringsanvisningama hade gjorts upp, har inte        bäst en omstrukturering av beslutet så att det
22928: använts som grund för fastställande av be-         bättre motsvarar den nuvarande byggnadstekni-
22929: skattningsvärdet. Som beskattningsvärde anses      ken.
22930: 73,5 % av den gängse prisnivån vid årsskiftet
22931: 
22932:     Helsingfors den 19 januari 1993
22933: 
22934:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
22935:                                                     1992 vp
22936: 
22937: Kirjallinen kysymys 682
22938: 
22939: 
22940: 
22941: 
22942:                                       Dromberg ym.: Valtion pelastusopiston sijoituspaikasta
22943: 
22944: 
22945: 
22946:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22947: 
22948:     Kysymys valtion pelastusopiston sijoittami-               Sisäasiainministeriön pelastusosaston 3.12.
22949: sesta on ollut esillä vuodesta 1987lähtien, jolloin       1992 valmistuneen laskelman mukaan pelastus-
22950: eduskunta päätti vuoden 1988 tulo- ja menoar-             opiston sijoittaminen Otaniemeen on investoin-
22951: viossa opiston siirtämisestä Lohjalle.                    tien osalta vähintään 27,8 miljoonaa markkaa
22952:     Syksyllä 1991 eduskunta sisäasiainministeriön         edullisempi vaihtoehto kuin siirto Kuopioon.
22953: valmistelun pohjalta syntyneestä hallituksen esi-         Valtiolle syntyvä säästö olisi laskelman mu-
22954: tyksestä päätti taloudellisiin perusteisiin nojau-        kaan peräti 57,2 miljoonaa markkaa, jos VTT
22955: tuen, että opisto sijoitetaankin Kuopioon.                siirtyisi johonkin muuhun tilaan Espoossa. Se
22956:     Sen jälkeen muun muassa talouslaman vuoksi            on täysin mahdollista ottaen huomioon pää-
22957: on noussut esille ajatus, että opisto voitaisiinkin       kaupunkiseudulla olevien tyhjien toimitilojen
22958: sijoittaa Espooseen Otaniemessä nyt toimivan              määrän.
22959: Valtion palo-opiston tiloihin. Lama on vaikutta-              Käyttökustannusten osalta Espoo on selkeäs-
22960: nut asiaan sillä tavoin, että enää ei voida perus-        ti edullisempi, koska pääosa niin opiskelijoista
22961: tella opiston siirtoa Helsingin seudulta soveltu-         kuin opettajista ja muista tärkeistä yhteistyöta-
22962: vien tilojen puutteena. Pääkaupunkiseudulla on            hoista on Helsingin seudulta ja muualta Etelä-
22963: tyhjillään olevaa toimistotilaa yhteensä noin             Suomesta. Espoossa voitaisiin turvata Kuopiota
22964: 1 400 000 m 1 , josta Espoossa 200 000 m 1.               paremmin myös kansainvälisen ja ruotsinkieli-
22965:     Sisäasiainministeri Pekkarinen vastasi kansan-        sen koulutuksen jatkuminen.
22966: edustaja Varpasuon suullisen kysymyksen yh-                   Muistutamme vielä valtioneuvoston itse teke-
22967: teydessä käydyssä keskustelussa valtion pelastus-         mästä periaatepäätöksestä 14.10.1992 toimenpi-
22968: opiston sijoitusasiasta muun muassa seuraavaa:            teistä julkisen talouden tasapainon parantami-
22969:     "Kuopion hankkeen suunnittelun yhteydessä             seksi. Siinä päätöksessä todetaan seuraavaa:
22970: Valtion pelastusopiston henkilökunta on tuonut                "Valtion talonrakennusmäärärahat painote-
22971: esille, että opiston toiminnan jatkaminen nykyi-          taan korjaustoimintaan. Tyhjillään olevien kiin-
22972: sissä Otaniemen tiloissa olisi valtiolle taloudelli-      teistöjen toimitilojen suuren määrän ja vuokra-
22973: sesti edullisempi ja muutoinkin tarkoituksenmu-           tason laskun johdosta uudisrakennushankkeita
22974:  kaisempi vaihtoehto kuin uusien tilojen rakenta-         lykätään. Näiden toimenpiteiden säästövaikutus
22975: minen Kuopioon. Sisäasiainministeriön pelas-              valtion talonrakennusmäärärahoihin on vuosina
22976: tusosasto selvittää nyt yhdessä valtiovarainmi-           1994-95 kumpanakin 400 miljoonaa markkaa
22977:  nisteriön edustajien kanssa Otaniemen tilojen            verrattuna vuoden 1993 tasoon."
22978:  vaihtoehtoisten käyttökustannusten ja käyttö-                On aika outoa, jos valtiolle on tässä tilantees-
22979:  tarkoitusten edullisuutta. Pelastusopiston raken-        sa edullisempaa rakentaa uudet tilat Kuopioon,
22980:  tamisesta tullaan päättämään kaikkien asiaan             kun huomattavasti halvemmalla peruskorjauk-
22981:  vaikuttavien tosiasioitten pohjalta mainitun sel-        sella saadaan aikaan toiminnallisesti parempi
22982:  vitystyön jälkeen." ... "Jos jostain syystä on           ratkaisu Espooseen.
22983:  kysymys kymmenien miljoonien markkojen suu-                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22984:  ruisista säästöistä investointien osalta ja useiden      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22985:  miljoonien markkojen vuosittaisista säästöistä,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22986:  totta kai sellaisella tuloksella olisi sitten aikamoi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22987:  nen painoarvo tuota kynnystä arvioitaessa"
22988:  (kynnys muuttaa eduskunnan viimeksi tekemä                          Aikooko Hallitus sisäasiainministe-
22989:  päätös siirtää opisto Kuopioon).                                 riön pelastusosaston selvityksen perus-
22990: 
22991: 22005JL
22992: 2                                      1992 vp -   KK 682
22993: 
22994:       teella uudelleen harkita valtion pelastus-           milloin Hallitus tuo asiaa koskevan
22995:       opiston sijoittamista Espooseen, ja jos           esityksen eduskunnan käsittelyyn?
22996:       aikoo, niin
22997: 
22998:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1992
22999: 
23000:         Kaarina Dromberg               Margareta Pietikäinen      Tarja Kautto
23001:         Eva Biaudet                    Jörn Donner                Ritva Laurila
23002:         Jouni J. Särkijärvi            Tuula Linnainmaa           Leila Lehtinen
23003:         Minna Karhunen                 Hanna Markkula             Ben Zyskowicz
23004:         Pirjo-Riitta Antvuori          Päivi Varpasuo             Eeva-Liisa Moilanen
23005:         Jouko Jääskeläinen             Hannele Luukkainen         Ulpu Iivari
23006:         Marita Jurva                   Antti Kalliomäki           Tuulikki Hämäläinen
23007:         Eero Paloheimo                 Lauri Metsämäki            Tarja Halonen
23008:         Matti Louekoski                Henrik Westerlund          Paavo Lipponen
23009:                                        Leena Luhtanen
23010:                                         1992 vp -   KK 682                                          3
23011: 
23012: 
23013: 
23014: 
23015:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23016: 
23017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opiston tarpeisiin oli sekä edullista että toimin-
23018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nallisesti tarkoituksenmukaista.
23019: olette 15 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        Eduskunnan päätöksen mukaisesti pelastus-
23020: jeenne n:o 2419 ohella lähettänyt valtioneuvos-     osasto laati tilojen rakentamista koskevan esi-
23021: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      suunnitelman. Työn yhteydessä lähinnä pelas-
23022: edustaja Kaarina Drombergin ym. tekemän seu-        tusopiston henkilökunnan taholta laadittiin esi-
23023: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       tys, että tilat tulisi toteuttaa laajentamalla ja
23024: 682:                                                peruskorjaamalla Espoossa sijaitsevaa pelastus-
23025:                                                     opiston nykyistä kiinteistöä.
23026:           Aikooko Hallitus sisäasiainministe-          Kuopion ja Espoon sijoitusvaihtoehdoista
23027:        riön pelastusosaston selvityksen perus-      laadittiin edullisuusvertailut sisäasiainministe-
23028:        teella uudelleen harkita valtion pelastus-   riön pelastusosastolla ja valtiovarainministeriös-
23029:        opiston sijoittamista Espooseen, ja jos      sä. Laskelmat päätyivät painotuksista riippuen
23030:        aikoo, niin                                  erilaisiin lopputuloksiin, eikä niiden perusteella
23031:           milloin Hallitus tuo asiaa koskevan       voitu kiistatta päätyä pitämään Espoota edulli-
23032:        esityksen eduskunnan käsittelyyn?            sempana sijoituspaikkana. Toiminnallistenkaan
23033:                                                     näkökohtien osalta ei ilmennyt sellaista uutta,
23034:    Vastauksena kysymykseen esitän. kunnioit-        joka ei olisi ollut tiedossa jo aikaisemmin.
23035: taen seuraavaa:                                        Esisuunnitelma oli valtion rakennusasiain-
23036:                                                     neuvottelukunnan käsiteltävänä 16.12.1992, jol-
23037:    Vuoden 1986 toisessa lisämenoarviossa edus-      loin neuvottelukunta puolsi Kuopioon ehdotet-
23038: kunta päätti, että palopäällystön koulutus, käy-    tua tilantarveohjelmaa. Esisopimuksen tekemis-
23039: tännössä kysymyksen tarkoittama valtion pelas-      tä koskeva asia oli valmistavasti valtioneuvoston
23040: tusopiston toiminta, toteutetaan Espoossa Val-      raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä 23.12.
23041: tion palo-opistossa. Vuoden 1988 tulo- ja meno-     1992. Raha-asiainvaliokunta puolsi esisopimuk-
23042: arviossa eduskunta päätti että pelastusopisto       sen solmimista Kuopion kanssa. Tämän ja edus-
23043: sijoitetaan Lohjalle. Vuoden 1992 ensimmäisen       kunnan myöntämän valtuutuksen perusteella si-
23044: lisätalousarvion yhteydessä eduskunta päätti,       säasiainministeriö allekirjoitti 23.12.1992 esiso-
23045: että Kuopion kanssa voidaan tehdä esisopimus        pimuksen Kuopion kaupungin kanssa pelastus-
23046: toimitilojen rakentamisesta pelastusopiston         opistolle tarvittavien tilojen rakentamisesta
23047: käyttöön. Ratkaisun pohjana tuolloin oli lähin-     Kuopioon valtion pelastuskoulun yhteyteen,
23048: nä se, että Kuopioon oli valmistunut valtion        eikä asiaa sen vuoksi enää ole tarpeen tuoda
23049: pelastuskoulu, jonka hyödyntäminen pelastus-        uudelleen eduskunnan käsittelyyn.
23050: 
23051:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1993
23052: 
23053:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
23054: 4                                        1992 vp -   KK 682
23055: 
23056: 
23057: 
23058: 
23059:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23060: 
23061:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 enlighet med riksdagens beslut uppgjorde
23062: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr       räddningsavdelningen en förberedande plan för
23063: 2419 av den 15 december 1992 till vederbörande       byggandet av lokaler. I samband med detta
23064: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      arbete lade främst räddningsinstitutets personai
23065: dagsman Kaarina Dromberg m.fl. underteckna-          fram ett förslag, enligt vilket lokalerna borde
23066: de spörsmål nr 682:                                  åstadkommas genom en utvidgning och om-
23067:                                                      byggnad av räddningsinstitutets nuvarande fas-
23068:           Ämnar Regeringen utgående från inri-       tighet i Esbo.
23069:        kesministeriets räddningsavdelnings ut-          På basis av alternativen Kuopio och Esbo
23070:        redning på nytt överväga att flytta sta-      gjordes vid inrikesministeriets räddningsavdel-
23071:        tens räddningsinstitut till Esbo, och om      ning och vid finansministeriet jämförelser med
23072:        den ämnar göra detta,                         tanke på den fördelaktigaste förläggningen. Kal-
23073:           när kommer Regeringen att överläm-         kylernas slutresultat varierade beroende på vilka
23074:        na propositionen i ärendet för behand-        saker som betonades mera, och utgående från
23075:        ling i riksdagen?                             detta kunde man inte obestridligt anse Esbo vara
23076:                                                      den fördelaktigare förläggningsorten. Beträffan-
23077:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de de funktionella synpunkterna kom det inte
23078: anföra följande:                                     heller fram sådana nya uppgifter som man inte
23079:                                                      kände till från tidigare.
23080:    I den andra tilläggsbudgeten för 1986 beslöt         Den förberedande planen behandlades i den
23081: riksdagen att utbildningen av brandbefälet, i        statliga delegationen för byggnadsärenden den
23082: praktiken den verksamhet vid statens räddnings-      16 december 1992, då delegationen förordade det
23083: institut som avses i spörsmålet, skall äga rum vid   program om utrymmesbehov som föreslagits för
23084: statens brandinstitut i Esbo. I budgeten för 1988    Kuopio. Statsrådets finansutskott behandlade
23085: beslöt riksdagen att räddningsinstitutet placeras    förberedelsevis den 23 december 1992 ärendet
23086: i Lojo. I samband med den första tilläggsbudge-      om ingående av ett föravtal. Finansutskottet
23087: ten för 1992 beslöt riksdagen att föravtal kan       förordade ett föravtal med Kuopio. På basis av
23088: ingås med Kuopio om byggande av lokaler för          detta och riksdagens fullmakt undertecknade
23089: räddningsinstitutets bruk. Som grund för beslu-      inrikesministeriet den 23 december 1992 ett för-
23090: tet låg främst det faktum att statens räddnings-     avtal med Kuopio stad om byggande av nödvän-
23091: skola hade blivit färdig i Kuopio, och det hade      diga lokaler för räddningsinstitutet i samband
23092: varit både fördelaktigt och funktionellt sett än-    med statens räddningsskola i Kuopio, varför det
23093: damålsenligt att utnyttja den för räddningsinsti-    inte längre är nödvändigt att på nytt ta upp
23094: tutets behov.                                        ärendet till behandling i riksdagen.
23095: 
23096:      Helsingfors den 19 januari 1993
23097: 
23098:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
23099:                                                1992 vp
23100: 
23101: Kirjallinen kysymys 683
23102: 
23103: 
23104: 
23105: 
23106:                                   Laivoranta: Kuntien valtionosuudesta keskiasteen oppilaiden kou-
23107:                                       lukuljetuksiin
23108: 
23109: 
23110:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23111: 
23112:    Suomessa on lukuisia kuntia, joissa ei ole        useiden satojen tuhansien markkojen valtion-
23113: yhtään keskiasteen oppilaitosta. Matkaa lähim-       osuuden menetystä vuodessa. Esimerkiksi Vah-
23114: pään tällaiseen oppilaitokseen saattaa oppilaalla    don kunnassa 120 000-180 000 markan val-
23115: olla myös eteläisessä Suomessa useita kymmeniä       tionosuuden menetys vastaa suuruusluokaltaan
23116: kilometrejä. Näin myös kuljetuskustannukset          0,25 penniä per veroäyri. Kun koulumatkoista
23117: oppilasta kohden muodostuvat usein varsin suu-       aiheutuvat kustannukset, tässä tapauksessa noin
23118: riksi.                                               500 000 markkaa vuodessa, laukeavat kokonai-
23119:    Koulujen ylläpitäjäkunnat päättävät, järjeste-    suudessaan vahtolaisten oppilaiden vanhempien
23120: täänkö oppilaille ilmainen kuljetus. Mikäli kulje-   kautta veronmaksajien maksettaviksi, aiheutuu
23121: tusta ei järjestetä tai matkakustannuksia korva-     tästä noin 0,75 pennin lisärasitus veroäyriä koh-
23122: ta, päätös vaikuttaa oppilaan kotikunnan val-        den.
23123: tionosuuden määrään vähentävästi. Oppilaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23124: kotikunnan valtionosuuden määrään kuljetus-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23125: ten osalta vaikuttaa oppilaitoksen sijaintikun-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23126: nan asutusrakenneryhmä ja oppilaan kotikun-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23127: nan kantokykyluokka.
23128:    Esimerkiksi Turku on kuluvana syksynä päät-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23129: tänyt, ettei lukiolaisten koulukuljetuksia enää             ryhtyä, että vääristävä kytkentä keskias-
23130: korvata. Samansuuntaisia päätöksiä on odotet-               teen oppilaiden kuljetus- tai korvauspää-
23131: tavissa myös muiden keskiasteen oppilaitosten               tösten ja kuljetuksiin kotikunnan saaman
23132: osalta ja myös muissa kunnissa. Tällaiset pää-              laskennallisen valtionosuuden välillä pu-
23133: tökset merkitsevät oppilaiden kotikunnille jopa             retaan?
23134:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
23135: 
23136:                                           Jarmo Laivoranta
23137: 
23138: 
23139: 
23140: 
23141: 220051L
23142: 2                                        1992 vp- KK 683
23143: 
23144: 
23145: 
23146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23147: 
23148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - Oppilaitoksen työaikojen ja kuljetusjärjes-
23149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        telyiden yhteensovittaminen samoin kuin yhteis-
23150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työ muiden oppilaitosten kanssa on helpompaa,
23151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jarmo           kun sopijaosapuolia on vähemmän.
23152: Laivorannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          - Järjestelmä johtaa yleensä kokonaisvaiku-
23153: sen n:o 683:                                         tuksiltaan taloudellisempiin ratkaisuihin.
23154:                                                         - Järjestelmä ottaa huomioon ns. sijainti-
23155:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuntaedun, kun kotikuntaosuudet lasketaan
23156:        ryhtyä, että vääristävä kytkentä keskias-     kustannuspohjista oppilasmäärien suhteessa
23157:        teen oppilaiden kuljetus- tai korvauspää-     eikä aiheuttamisperiaatetta noudattaen.
23158:        töstenja kuljetuksiin kotikunnan saaman          -Järjestelmä vaatii vähemmän viranomais-
23159:        laskennallisen valtionosuuden välillä pu-     työtä, kun valtionosuuden saajina ovat vain ne
23160:        retaan?                                       kunnat, joissa on jokin keskiasteen oppilaitos.
23161:                                                         - Kaikki saman oppilaitoksen oppilaat ovat
23162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yhdenvertaisessa asemassa.
23163: vasti seuraavaa:                                        Järjestelmä toimi vuoteen 1991 asti suhteelli-
23164:                                                      sen hyvin. Vasta kuljetusetuun oikeuttavan vä-
23165:    Tämän vuoden alussa voimaan tulleen ope-          himmäismatkan korotus vuoden 1992 alusta
23166: tus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädännön        viidestä kymmeneen kilometriin sekä oppilaitos-
23167: mukaan valtionosuus peruskoulun, lukion ja           ten ylläpitäjien säästötoimina toteuttamat pää-
23168: ammatillisten oppilaitosten käyttökustannuksiin      tökset luopua matkaedun antamisesta ovat tuo-
23169: myönnetään kuntien ja kuntainliittojen ylläpitä-     neet myös eräitä epäkohtia esille.
23170: mien oppilaitosten osalta oppilaan kotikunnalle.        Kuljetusedun järjestämistä. koskevat sään-
23171: Oppilaan kotikunta on kuitenkin velvollinen          nökset, lukiolain 26 c § ja ammatillisten oppilai-
23172: maksamaan saamaansa valtionosuutta vastaa-           tosten opintososiaalisista eduista annetun lain
23173: van markkamäärän yhdessä laissa määritellyn          6 §, on kumottu uuden rahoituslain yhteydessä
23174: kotikunnan maksuosuuden kanssa oppilaitok-           annetuilla laeilla (708 ja 718/92). Säännösten
23175: sen ylläpitäjälle (opetus- ja kulttuuritoimen ra-    kumoamisen myötä ovat näin ollen vuoden 1993
23176: hoituksesta annettu laki (705/92) 40 §:n 2 mom.).    alusta poistuneet nykyiset kuljetusedun järjestä-
23177: Kun valtion maksama osuus menee lopullisesti         misen vähimmäismatkarajat, ja oppilailta voi-
23178: toiminnan järjestäjälle, on perusteltua, että val-   daan periä kuljetuksesta maksu tai asettaa oma-
23179: tionosuuden määrä mitoitetaan asianomaista           vastuuosuus, jonka ylittäviin kustannuksiin tu-
23180: oppilaitosta ja sen sijaintikuntaa koskevien tun-    kea myönnetään. Maksutulot eivät uudessa jär-
23181: nuslukujen mukaan.                                   jestelmässä vähennä ylläpitäjän saaman valtion-
23182:    Mikäli ammatillisen oppilaitoksen tai lukion      osuuden ja kotikuntaosuuksien määrää. Uudes-
23183: ylläpitäjä ei järjestä oppilaiden koulumatkaetua,    sakin järjestelmässä ylläpitäjä päättää kuljetus-
23184: ei oppilaan kotikunnalle synny tältä osin maksu-     edun antamisesta. Säännösten purkamisen ja
23185: velvollisuutta eikä sille näin ollen myönnetä        uusien rahoitussäännösten arvellaan lisäävän
23186: myöskään valtionosuutta.                             lukion ja ammatillisten oppilaitosten halukkuut-
23187:    Kun keskiasteen oppilaitosten opintososiaali-     ta järjestää oppilaille koulumatkaetu.
23188: set edut vuonna 1986 voimaan tulleella lainsää-         Opetusministeriö seuraa koulukuljetusten jär-
23189: dännöllä yhtenäistettiin, päädyttiin ratkaisuun,     jestämistä ja tekee tarvittaessa ehdotukset opis-
23190: jonka mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä päättää        kelijoiden tasavertaisten koulunkäyntimabdolli-
23191: kuljetusedun antamisesta. Ylläpitäjäkeskeisen        suuksien turvaamiseksi. Ministeriö on lisäksi
23192: järjestelmän etuja verrattuna siihen, että myös      asettanut työryhmän, joka pohtii lukion ja am-
23193: oppilaiden kotikunnat voisivat tarjota edun,         matillisten oppilaitosten oppilaiden opintotuki-
23194: ovat muun muassa:                                    järjestelmän kehittämistä.
23195:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1993
23196: 
23197:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
23198:                                           1992 vp -    KK 683                                            3
23199: 
23200: 
23201: 
23202:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23203: 
23204:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betstider och skjutsningsarrangemang liksom
23205: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           samarbetet med andra läroanstalter löper bättre
23206: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        då parterna är få.
23207: dagsman Jarmo Laivoranta undertecknade                    - Systemet leder i allmänhet till mer ekono-
23208: spörsmål nr 683:                                       miska lösningar då man ser tili totalverkan.
23209:                                                           - Systemet beaktar en s.k. förläggningskom-
23210:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         munsförmån, då hemkommunsandelarna beräk-
23211:        ta så att den snedvridna kopplingen mel-        nas utgående från kostnadsunderlagen i förhål-
23212:        lan de beslut som gäller skjutsning av          lande tili elevantalen och inte enligt uppkomst-
23213:        eller ersättning tili elever på mellanstadiet   principen.
23214:        och den kalkylerade statsandel som hem-            - Systemet kräver mindre arbete från
23215:        kommunen får för skjutsningar hävs?             myndigheternas sida eftersom endast kommuner
23216:                                                        som har en läroanstalt på mellanstadiet erhåller
23217:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statsandel.
23218: anföra följande:                                          - Alla elever vid samma läroanstalt står i
23219:                                                        samma ställning.
23220:     Enligt den lagstiftning om finansering av un-         Systemet fungerade relativt väl fram till1991.
23221: dervisnings- och kulturverksamhet som trädde i         Det var först då den minimisträcka som be-
23222: kraft vid ingången av detta år beviljas statsandel     rättigar tili fri skjuts höjdes från fem till tio
23223: för grundskolans, gymnasiets och yrkesläroan-          kilometer i början av 1992 samt då läroanstalter-
23224: stalternas driftskostnader till elevens hemkom-        nas huvudmän som en sparåtgärd beslöt att
23225: mun i fråga om läroanstalter som drivs av              avstå från reseförmånen som vissa missförhål-
23226: kommuner eller kommunalförbund. Elevens                landen kom tili synes.
23227: hemkommun är dock skyldig att betala ett                  Stadgandena om ordnande av fri skjuts, 26 c §
23228: belopp som motsvarar statsandelen tili huvud-          gymnasielagen och 6 § lagen om studiesociala
23229: mannen för läroanstalten tillsammans med en i          förmåner för yrkesläroanstalternas elever har
23230: lagen angiven betalningsandel för hemkommu-            upphävts genom lagar (708 och 718/92) i sam-
23231: nen (lagen om finansiering av undervisnings- och       band med den nya finansieringslagen. I och med
23232: kulturverksamhet (705/92) 40 § 2 mom.). Då den         att stadgandena upphävts har också de nuvaran-
23233: andel staten betalar slutligen går tili den som        de minimigränserna för ordnande av fri skjuts
23234: ordnar verksamheten är det motiverat att stats-        slopats fr.o.m. ingången av 1993. Det är nu
23235: andelens storlek dimensioneras enligt de nyckel-       möjligt att uppbära en skjutsningsavgift av
23236: tal som gäller läroanstalten och den kommun            eleverna eller bestämma att stöd beviljas för
23237: där den är belägen.                                    kostnader som överstiger en viss självriskandel. I
23238:     Om huvudmannen för en yrkesläroanstalt             det nya systemet inverkar avgiftsinkomsterna
23239: eller ett gymnasium inte ordnar skolreseförmån         inte reducerande på den statsandel huvudman-
23240: för eleverna, uppstår ingen betalningsskyldighet       nen får elier på hemkommunsandelarna. Ä ven i
23241: till denna del för elevens hemkommun och den           det nya systemet beslutar huvudmannen om fri
23242: beviljas således inte heller statsandel.               skjuts skali ges. Upphävningen av stadgandena
23243:     Då de studiesociala förmånerna för läroan-         och de nya finansieringsstadgandena anses öka
23244: stalterna på melianstadiet förenhetligades ge-         gymnasiets och yrkesläroanstalternas villighet
23245: nom den lagstiftning som trädde i kraft 1986,          att ordna skolreseförmån för eleverna.
23246: gick man in för en lösning enligt viiken huvud-           Undervisningsministeriet följer med ordnan-
23247: mannen för läroanstalten beslutar om fri skjuts        det av skolskjutsarna och framlägger vid behov
23248: skall ges. Fördelarna med ett huvudmanscentre-         förslag tili tryggandet av jämlika skolgångsmöj-
23249: rat system jämfört med att också elevemas              ligheter. Ministeriet har vidare tillsatt en arbets-
23250: hemkommuner skulie kunna erbjuda förmånen              grupp som dryftar utvecklingen av studiestöds-
23251:  är bl.a.:                                             systemet för eleverna i gymnasiet och yrkesläro-
23252:     - Sammanjämkningen av läroanstaltens ar-           anstalterna.
23253: 
23254:       Helsingfors den 20 januari 1993
23255: 
23256:                                                             Undervisningsminister Riitta Uosukainen
23257:                                               1992 vp
23258: 
23259: Kirjallinen kysymys 684
23260: 
23261: 
23262: 
23263: 
23264:                                   Laivoranta: Luontaislääkkeiden saatavuuden turvaamisesta lain-
23265:                                       säädännöllisin keinoin
23266: 
23267: 
23268:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23269: 
23270:    Luontaistuotekaupoista on viimeisen vuosi-       on pidetty haitallisena myös niiden potilaiden
23271: kymmenen aikana siirretty lukuisia tuotteita        kannalta, jotka ovat oppineet käyttämään näitä
23272: myytäväksi apteekkiin. Lukuisten asiantuntija-      tuotteita moniin tarkoituksiin hyvin tuloksin.
23273: lausuntojen mukaan siirretyillä tuotteilla ei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
23274: useimmiten ole ollut mitään haittavaikutuksia,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23275: jotka siis eivät ilmeisestikään ole voineet olla    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23276: siirron syy. Samat asiantuntijat ovat epäilleet,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23277: että todellinen syy luontaistuotteiden siirtämi-
23278: seen apteekkiin on ollut, että nämä tuotteet ovat             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23279: vaikeuttaneet lääketehtaiden valmistamien,                 siin lääkelain muuttamiseksi siten, että
23280: myrkkyvaikutuksia sisältävien synteettisten                lääketehtaiden valmistamien synteettis-
23281: lääkkeiden myyntiä.                                        ten lääkkeiden kanssa kilpailevien luon-
23282:     Apteekkiin siirrettyjen luontaistuotteiden             taistuotteiden saatavuus turvataan?
23283: myynti on loppunut melkein kokonaan. Siirtoa
23284: 
23285:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
23286:                                          Jarmo Laivoranta
23287: 
23288: 
23289: 
23290: 
23291:  220051L
23292: 2                                            1992 vp -     KK 684
23293: 
23294: 
23295: 
23296: 
23297:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23298: 
23299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tettyjä rohdoskasveja, joilla on selvä lääketieteel-
23300: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             linen vaikutus, ja samalla siitä poistettiin kym-
23301: olette 16 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-           meniä rohdoskasveja, joiden merkitys lääkkeenä
23302: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          oli merkityksetön tai vähäinen. Luetteloon lisät-
23303: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laivorannan            tyjen rohdosten kohdalla myös sivuvaikutukset
23304: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 684:             ovat olleet ilmeisiä; joidenkin valmisteiden
23305:                                                           myynti apteekkitavaralain mukaisina tuotteina
23306:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           jouduttiin sittemmin kieltämään rohdoksen
23307:         siin lääkelain muuttamiseksi siten, että          osoittauduttua karsinogeeniseksi.
23308:         lääketehtaiden valmistamien synteettis-              Lääkelain tultua voimaan 1.1.1988 ei rohdos-
23309:         ten lääkkeiden kanssa kilpailevien luon-          kasvin esiintyminen lääkeluettelossa ole enää
23310:         taistuotteiden saatavuus turvataan?               yksiselitteisesti merkinnyt sitä, että valmistetta
23311:                                                           saataisiin myydä väestölle vain apteekista, vaan
23312:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               lääkintöhallitus, nykyisin sosiaali- ja terveysalan
23313: taen seuraavaa:                                           tutkimus- ja kehittämiskeskus, on tapauskohtai-
23314:                                                           sesti lääkelain 71 §:n mukaisesti myöntäessään
23315:    Luontaistuotteiden myynnin siirtäminen                 valmisteelle luvan lääkkeenomaisen käyttötar-
23316: luontaistuotekaupoista apteekkeihin on viimei-            koituksen ilmoittamiseen ratkaissut valmisteelle
23317: sen vuosikymmenen aikana perustunut apteek-               sallitun myyntikanavan. Ratkaisu on perustunut
23318: kitavaralakiin ja vuodesta 1988 alkaen lääkela-           valmisteen ominaisuuksiin, mahdollisiin sivuvai-
23319: kiin. Apteekkitavaralain nojalla lääkintöhallitus         kutuksiin ja riskeihin sekä siihen, edellyttääkö
23320: teki joka kolmas vuosi päätöksen apteekkitava-            valmisteen oikea ja turvallinen käyttö ammatti-
23321: raluettelosta. Apteekkitavaraluettelossa mainit-          henkilökunnan opastusta.
23322: tuja aineita tai rohdoksia sisältäviä valmisteita             Luontaistuotteiden kilpailu (synteettisten)
23323: saatiin apteekkitavaralain mukaan myydä väes-             lääkkeiden kanssa ei ole ollut syynä luontais-
23324: tölle ainoastaan apteekeista. Jokaisen apteekki-          tuotteiden siirtämiseen apteekkimyyntiin. Elin-
23325: tavaraluettelon uusimisen yhteydessä luetteloon           tarvikkeina myytäviä luontaistuotteita ei voi-
23326: lisättiin ja siitä poistettiin joitakin lääkeaineita ja   massa olevan lainsäädännön mukaan saa mark-
23327: rohdoksia. Luonnoksesta uudeksi apteekkitava-             kinoida lääkkeellisin tai lääkkeenomaisin käyt-
23328: raluetteloksi pyydettiin lausunnot lääke- ja luon-        tötarkoituksin, vaan niille saa esittää ainoastaan
23329: taistuotealan järjestöiltä, yliopistoilta ja useilta      ravitsemuksellisia markkinointiväittämiä. Luon-
23330: lääketieteen asiantuntijoilta. Lisäykset ja poistot       toperäisille valmisteille voidaan hakea myyntilu-
23331: on tehty lääketieteellisin perustein ottaen mah-          pa lääkelain 21 §:n mukaisena lääkkeenä tai
23332: dollisuuksien mukaan huomioon saadut lausun-              käyttötarkoituksen ilmoittamislupa lääkelain
23333: not.                                                      68 §:n mukaisena lääkkeenomaisena tuotteena,
23334:    Apteekkitavaraluettelo uusittiin 1980-luvulla          mikäli niille halutaan ilmoittaa lääkkeellinen
23335: vuosina 1983, 1985 ja 1988 (lääkelain mukaan              tarkoitus. Suomen tekemän ETA-ratkaisun
23336: uusi nimi on lääkeluettelo). Viimeksi lääkeluette-        vuoksi joudutaan luontoperäisten lääkkeellisesti
23337: lo vahvistettiin v. 1991 sosiaali- ja terveyshalli-       käytettävien valmisteiden hyväksymismenette-
23338: tuksen päätöksellä (1464/91). Näiden uusimisten           lyä tarkistamaan. Lääkelakiin ei ole tarvetta
23339: yhteydessä lisättiin apteekkitavaraluetteloon             tehdä ETA-sopimuksesta johtuvien tarkistusten
23340: (lääkeluetteloon) muutamia lääkkeellisesti käy-           lisäksi kysymyksessä tarkoitettuja muutoksia.
23341: 
23342:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1993
23343: 
23344:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23345:                                           1992 vp -   KK 684                                          3
23346: 
23347: 
23348: 
23349: 
23350:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23351: 
23352:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           apoteksvaruförteckningen (läkemedelsförteck-
23353: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningen) och samtidigt avlägsnades från förteck-
23354: den 16 december 1992 till vederbörande medlem         ningen ett tiotal drogväxter vars betydelse som
23355: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        läkemedel var obefintlig eller ringa. 1 fråga om
23356: Laivoranta undertecknade spörsmål nr 684:             sådana droger som fogades till förteckningen har
23357:                                                       också biverkningarna varit uppenbara och för-
23358:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        säljningen av vissa preparat måste senare förbju-
23359:        att ändra läkemedelslagen så att tillgång-     das eftersom drogerna visade sig vara karcinoge-
23360:        en på naturprodukter som konkurrerar           na.
23361:        med sådana syntetiska läkemedel som                Efter att läkemedelslagen trädde i kraft den 1
23362:        tillverkas vid läkemedelsfabrikerna tryg-      januari 1988 har drogväxternas förekomst i läke-
23363:        gas?                                           medelsförteckningen inte längre entydigt inne-
23364:                                                       burit att preparatet får säljas till allmänheten
23365:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         enbart på apotek, utan medicinalstyrelsen, nu-
23366: anföra följande:                                      mera forsknings- och utvecklingscentralen för
23367:                                                       social- och hälsovården, har i varje enskilt fall,
23368:     Överförandet av försäljningen av naturpro-        då den med stöd av 71 § läkemedelslagen har
23369: dukter från hälsokostaffärerna till apoteken har      beviljat tillstånd att meddela ändamålet för ett
23370: under det senaste årtiondet grundat sig på apo-       preparat av läkemedelstyp, samtidigt avgjort den
23371: teksvarulagen och fr.o.m. 1988 på läkemedelsla-       tillåtna försäljningskanalen för preparatet. Av-
23372: gen. Med stöd av apoteksvarulagen gjorde medi-        görandet har grundat sig på preparatets egenska-
23373: cinalstyrelsen upp en apoteksvaruförteckning          per, dess eventuella biverkningar och risker samt
23374: vart tredje år. Preparat innehållande ämnen eller     på frågan om en riktig och trygg användning av
23375: droger som nämndes i apoteksvaruförteckning-          drogen kräver handledning av yrkeskunnig per-
23376: en fick enligt apoteksvarulagen säljas till allmän-   sonal.
23377: heten endast på apotek. 1 samband med varje               Konkurrensen mellan naturprodukter och
23378: revidering av apoteksvaruförteckningen fogades        (syntetiska) läkemedel är inte orsaken till att
23379: till och avlägsnades från förteckningen ett antal     försäljningen av naturprodukter har överförts på
23380: läkemedelssubstanser och droger. Utlåtande om         apoteken. Naturprodukter som säljs som livs-
23381: utkastet till en ny apoteksvaruförteckning begär-     medel får inte enligt gällande lagstiftning mark-
23382: des av organisationer inom läkemedels- och            nadsföras i medicinskt syfte eller för att använ-
23383: naturproduktbranschen, av universitet och av          das som produkter av läkemedelstyp. För såda-
23384: flera läkemedelsexperter. Besluten om de läke-        na naturprodukter får endast nutritiva mark-
23385: medelssubstanser och droger som fogats till och       nadsföringsargument framföras. För naturenli-
23386: avlägsnats från apoteksvaruförteckningen har          ga preparat kan man ansöka om tillstånd att
23387: fattats på medicinska grunder och i mån av            sälja dem såsom läkemedel som avses i 21 §
23388: möjlighet med beaktande av erhållna utlåtan-          läkemedelslagen eller om tillstånd att meddela
23389: den.                                                  ändamålet för dem såsom sådana produkter av
23390:     På 1980-talet reviderades apoteksvaruförteck-     läkemedelstyp som avses i 68 § läkemedelslagen,
23391: ningen 1983, 1985 och 1988 (enligt läkemedels-        om man vill meddela ett medicinskt ändamål för
23392: lagen kaUas förteckningen numera läkemedels-          dem. Till följd av Finlands EES-avgörande mås-
23393: förteckning). Läkemedelsförteckningen fastställ-      te vi ändra förfarandet vid godkännande av
23394: des senast år 1991 genom ett beslut av social- och    naturliga preparat som används i medicinskt
23395: hälsostyrelsen (1464/91). 1 samband med dessa         syfte. Förutom de ändringar som EES-avtalet
23396:  revisioner fogades några medicinskt använda          medför finns det inget behov av sådana ändring-
23397: drogväxter med uppenbar medicinsk verkan till         ar i läkemedelslagen som avses i spörsmålet.
23398:      Helsingfors den 15 januari 1993
23399: 
23400:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23401:                                                 1992 vp
23402: 
23403: fGrjallinen kysymys 685
23404: 
23405: 
23406: 
23407: 
23408:                                    Laivoranta: Maanmittaushallinnon uudistamisesta
23409: 
23410: 
23411: 
23412:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23413: 
23414:    Maanmittaushallinnon organisaatiota uudis-         vaihtoehtoja maanmittaushallinnon kehittämi-
23415: tettiin vuonna 1991 lakkauttamaila läänikohtai-       seksi. Käsittelemättä on esimerkiksi vaihtoehto,
23416: ~et maanmittauskonttorit Organisaatiossa toi-         jossa maanmittaushallitus lakkautettaisiin ja
23417: mii nykyisin maanmittaushallituksen alaisena 52       maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
23418: toimistoa, joilla on osittain eri tehtävät.           kenttäorganisaatio yhdistettäisiin ns. maa- ja
23419:    Valtion keskushallinnon ja valtion aluehallin-     metsätaloiksi. Näin on tehty siitäkin huolimatta,
23420: non kehittämisestä on molemmista tehty omat           että keskushallinnon keventäminen on yleisessä
23421: selvityksensä. Maanmittauslaitoksen osalta on         hallinnon kehittämistyössä otettu johtavaksi pe-
23422: tehty erillinen toimipisteselvitys, joka pohjautuu    riaatteeksi. Selvityksessä ei ole myöskään vertail-
23423: maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantoon.        tu kustannuksia ja hyötyjä, mikä olisi varsin
23424: Selvityksessä ehdotetaan maanmittauslaitoksen         oleellista pohdittaessa tulevaisuuden vaihtoehto-
23425: toimipisteitä vähennettäväksi puoleen. Maan-          ja.
23426: mittaushallituksen alaisuuteen jäisi mahdollisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23427: uudistuksen jälkeen 21 lähinnä maakunnallista         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23428: toimintayksikköä. Uusi toimintayksikköjaotus          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23429: ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuoden 1994           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23430: alussa.
23431:     Lähtökohtana viimeisimmässä ehdotuksessa                     Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
23432: maanmittaushallinnon kehittämiseksi oli, että                 maanmittaushallinnon uudistamiseksi si-
23433: tuotantokustannukset pienenevät ilman, että                   ten, että julkisen hallinnon kustannukset
23434: asiakaspalvelu oleellisesti heikkenee. Selvitykses-           kevenevät?
23435: sä ei kuitenkaan ole tutkittu kaikkia todellisia
23436: 
23437:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1992
23438:                                            Jarmo Laivaranta
23439: 
23440: 
23441: 
23442: 
23443: 22005IL
23444: 2                                       1992 vp -   KK 685
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23450: 
23451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mällä keskusviraston osastojen lukumäärä kol-
23452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       meen. Keskusviraston keventämiseksi ja kehittä-
23453: olette 16 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-     miseksi ministeriö on sisällyttänyt maanmittaus-
23454: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    hallituksen vuoden 1993 tulosohjauskirjeeseen
23455: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laivarannan      myös selvitystehtävän, jossa maanmittaushalli-
23456: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 685:       tuksen tulee selvittää mahdollisuudet maanmit-
23457:                                                     taushallituksen organisaation kehittämiseksi si-
23458:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt        ten, että keskusviraston tuotantotehtävät, erityi-
23459:        maanmittaushallinnon uudistamiseksi si-      sesti kartastotehtävien tuotantotehtävät, eriytet-
23460:        ten, että julkisen hallinnon kustannukset    täisiin hallintotehtävistä tulosvastuullisiksi yksi-
23461:        kevenevät?                                   köiksi.
23462:                                                         Tulosbudjetoinnin ja tulosohjauksen kehittä-
23463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miseksi on maanmittauslaitoksessa otettu vuo-
23464: vasti seuraavaa:                                    den 1993 alusta lukien käyttöön nettobudjetoin-
23465:                                                     ti.
23466:    Maanmittaushallinnon uudistaminen siten,             Maksupolitiikkaa on uudistettu ensi vaiheessa
23467: että julkisen hallinnon kustannukset kevenevät,     siten, että vuoden 1993 alusta lukien voimaan
23468: edellyttää maanmittauslaitoksen organisaation       tulleella maa- ja metsätalousministeriön päätök-
23469: keventämistä sekä maanmittauslaitoksen piiri-       sellä eräiden maanmittauslaitoksen suoritteiden
23470: hallintoyksiköitten osalta että maanmittaushalli-   maksullisuudesta, maksuperusteista ja suorit-
23471: tuksen eli maanmittauslaitoksen keskusviraston      teista perittävistä maksuista (1478/92) siirrettiin
23472: osalta. Lisäksi on myös maksupolitiikkaa uudis-     maksuasetantavalta pääosin suoritteen tuotta-
23473: tettava sekä tulosohjausta ja tulosbudjetointia     jalle eli maanmittauslaitokselle ja luovuttiin
23474: edelleen kehitettävä.                               maksuttomista suoritteista.
23475:    Maanmittauslaitoksen piirihallinto-organi-           Kysymys maanmittauslaitoksen toimimisesta
23476: saatiota kevennetään siten, että nykyisistä 11      liikelaitoskehyksessä ja sitä kautta mahdollises-
23477: kartasto- ja tietopalvelutoimistosta ja 39 maan-    ti saatavista julkisen hallinnon kustannussääs-
23478: mittaustoimistosta muodostetaan 21 piirihallin-     töistä ratkaistaan kuluvan vuosikymmenen
23479: toyksikköä.                                         puolivälissä, kun maanmittauslaitoksen netto-
23480:    Maanmittaushallituksen organisaatiota ke-        budjetoinnista saadut kokemukset ovat käytet-
23481: vennetään maaliskuun alusta lukien vähentä-         tävissä.
23482: 
23483:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1993
23484: 
23485:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
23486:                                         1992 vp -   KK 685                                           3
23487: 
23488: 
23489: 
23490: 
23491:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23492: 
23493:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         centrala ämbetsverket har ministeriet i sitt brev
23494: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      för 1993 tili 1antmäteristyrelsen om resultat-
23495: den 16 december 1992 tili vederbörande med1em       orienterad styrning ink1uderat ett utrednings-
23496: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman      uppdrag, enligt vi1ket 1antmäteristyrelsen skall
23497: Laivoranta undertecknade spörsmå1 nr 685:           utreda möjligheterna att utveck1a 1antmäteristy-
23498:                                                     re1sens organisation så att det centrala ämbets-
23499:           Vi1ka åtgärder har Regeringen vidtagit    verkets produktionsuppgifter, i synnerhet pro-
23500:        för att reformera 1antmäteriförvaltningen    duktionen i samband med kartverksuppdrag,
23501:        så att kostnadema inom den offentliga        skulle avskiljas från förvaltningsuppgifterna tili
23502:        förvaltningen minskar?                       enheter rned resultatansvar.
23503:                                                        I syfte att utveckla resu1tatbudgeteringen och
23504:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       den resultatorienterade stymingen har lantmäte-
23505: anfora fo1jande:                                    riverket fr.o.rn. ingången av 1993 börjat tillärnpa
23506:                                                     nettobudgetering.
23507:    En reform av lantmäteriförvaltningen i syfte        A vgiftspo1itiken har tili att börja med revide-
23508: att minska kostnadema inom den offent1iga           rats så att man med stöd av jord- och skogs-
23509: förvaltningen forutsätter att lantmäteriverkets     bruksministeriets bes1ut orn när lantmäteriver-
23510: organisation förenklas både inom lantmäteriver-     kets prestationer skall vara avgiftsbelagda, grun-
23511: kets distriktsförvaltningsenheter och inom 1ant-    derna för avgifterna och storleken av de avgifter
23512: mäteristyrelsen, som är lantmäteriverkets centra-   som uppbärs för prestationerna (1478/92), sorn
23513: 1a ämbetsverk. Dessutom måste även avgiftspo-       trädde i kraft vid ingången av 1993, överfört
23514: 1itiken revideras samt den resultatorienterade      befogenheten att fastställa avgifter huvudsakli-
23515: styrningen och resu1tatbudgeteringen ytter1igare    gen på den som har producerat prestationen,
23516: utveck1as.                                          dvs. 1antrnäteriverket. Samtidigt frångicks syste-
23517:     Lantmäteriverkets distriktsförvaltningsorga-    met med avgiftsfria prestationer.
23518: nisation förenk1as så att av nuvarande 11 kart-        Frågan om hur lantmäteriverket kommer att
23519: verks- och dataservicebyråer och 39 1antmäteri-     fungera som affårsverk och vilka kostnadsinbe-
23520: byråer bildas 21 distriktsförvaltningsenheter.      sparingar för den offentliga förvaltningen som
23521:     Lantmäteristyrelsens organisation förenk1as     eventuellt uppnås genom dessa ornställningar
23522: fr.o.m. ingången av mars genom att anta1et          avgörs i rnitten av detta årtionde när erfarenhe-
23523: avde1ningar vid det centrala ämbetsverket min-      terna av 1antmäteriverkets nettobudgetering
23524: skas till tre. För att förenkla och utveck1a det    finns tillgängliga.
23525:      Helsingfors den 18 januari 1993
23526: 
23527:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
23528:                                                1992 vp
23529: 
23530: Kirjallinen kysymys 686
23531: 
23532: 
23533: 
23534: 
23535:                                   Vähänäkki ym.: Valtionyhtiön ulkomaille suuntautuvasta sijoitus-
23536:                                      toiminnasta
23537: 
23538: 
23539:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23540: 
23541:    Vuoden 1988 valtiopäivillä esitin näin kuulu-     investointisuunnitelmien toteuttamiseksi valtion
23542: van, 14.10.1988 allekirjoitetun kirjallisen kysy-    osalta riittävä ottaen huomioon valtionyhtiöiden
23543: myksen valtioneuvostolle:                            kanssa kilpailevien yksityisten yhtiöiden osak-
23544:     "Aikooko Hallitus käyttää vaikutusvaltaansa      kaiden suorittamat sijoitukset yhtiöidensä tule-
23545: valtionyhtiö Enso-Gutzeit Osakeyhtiössä siten,       vaisuuden turvaaviin uusinvestointeihin?
23546: että yhtiön omistamassa Summan sanomalehti-             Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:
23547: paperitehtaassa mahdollisimman pian suoritet-           Valtionyhtiöissä on periaatteena, että yhtiön
23548: taisiin tehtaan kilpailukyvyn ja tulevaisuuden       johto vastaa liiketoiminnasta ja sen tuloksesta.
23549: turvaamiseksi välttämättömiä, tuotteiden jalos-      Enso-Gutzeit Oy on metsäteollisuuden moni-
23550: tusarvon noston mahdollistavia uusinvestoin-         alayhtiö, jolla on laaja tuotevalikoima ja tuotan-
23551: teja, ja                                             tolaitoksia useilla paikkakunnilla. Tuotteiden,
23552:     katsooko Hallitus, että valtion vuoden 1989      tuotevalikoiman ja tuotantokoneiston kehittä-
23553: talousarvioehdotukseen merkitty 120 miljoonaa        misessä joudutaan sovittamaan yhteen monia
23554: markkaa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osakepää-           tekijöitä. Tältä perustalta yhtiön johto tekee
23555: oman korotukseen on yhtiön tiettävästi suurien       päätöksiä myös Summan tehtaiden kehittämi-
23556: investointisuunnitelmien toteuttamiseksi valtion     sestä. Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien
23557: osalta riittävä ottaen huomioon valtionyhtiöiden     tietojen mukaan yhtiöillä on investointisuunni-
23558: kanssa kilpailevien yksityisten yhtiöiden osak-      telmat Summan tehtaiden paperintuotannon ke-
23559: kaiden suorittamat sijoitukset yhtiöidensä tule-     hittämiseksi.
23560: vaisuuden turvaaviin uusinvestointeihin?"               Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
23561:     Silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka   mukaan vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdo-
23562: Suominen antoi kysymykseeni 14.11.1988 näin          tukseen merkitty 120 miljoonaa markkaa on
23563:  kuuluvan vastauksen:                                vuodelle 1989 riittävä sijoitus valtion osalta yh-
23564:     "Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tiöön. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa
23565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Enso-Gutzeit Oy:n pääomahuollon ja investoin-
23566: olette 14 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn kir-       tien kehittymistä ja on tulevinakin vuosina val-
23567: jeenne n:o 1554 ohella toimittanut valtioneuvos-     mis esittämään valtion lisäsijoituksia yhtiöön."
23568:  ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Viitaten vastauksen viimeiseen lauseeseen,
23569:  sanedustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta         jossa ministeri lupasi seurata "Enso-Gutzeit
23570:  kirjallisesta kysymyksestä n:o 556:                 Osakeyhtiön pääomahuollon ja investointien
23571:     Aikooko Hallitus käyttää vaikutusvaltaansa       kehittymistä ja on tulevinakin vuosina valmis
23572:  valtionyhtiö Enso-Gutzeit Osakeyhtiössä siten,      esittämään valtion lisäsijoituksia yhtiöön", ha-
23573:  että yhtiön omistamassa Summan sanomalehti-         luan kohteliaimmin tämänhetkisestä tilanteesta
23574:  paperitehtaassa mahdollisimman pian suoritet-       esittää seuraavaa: Asianomainen valtionyhtiö on
23575:  taisiin tehtaan kilpailukyvyn ja tulevaisuuden      parhaillaan sijoittamassa pitkälti yli kaksi mil-
23576:  turvaamiseksi välttämättömiä, tuotteiden jalos-     jardia markkaa Saksan Hittotasavallan Eilen-
23577:  tusarvon noston mahdollistavia uusinvestoin-        burg-nimiseen kaupunkiin sijoittuvaan teolli-
23578:  teja, ja                                            suusinvestointiin, jossa paperin raaka-aineena
23579:      katsooko Hallitus, että valtion vuoden 1989     tullaan käyttämään keräyspaperia, ts. jätepape-
23580:  talousarvioehdotukseen merkitty 120 miljoonaa       ria. Ko. investointia voitaneen pitkällä tähtäyk-
23581:  markkaa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osakepää-          sellä pitää teollisuuspoliittisesti perusteltuna,
23582:  oman korotukseen on yhtiön tiettävästi suurien      mutta silti herää kysymys: Onko mittavien, ulko-
23583: 
23584:  220051L
23585: 2                                         1992 vp -   KK 686
23586: 
23587: maille sijoittuvien investointien aika nyt, kun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23588: Suomessa on yli 400 000 työtöntä ja kun omas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23589: sa maassa oleva paperiteollisuus tarvitsisi ki-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23590: peästi investointeja tuotantonsa tehostamiseksi?      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23591: - Samoin ilmoitan kuulleeni, että ko. valtion-
23592: yhtiön pääasiallisin sijoitus investointeihin koti-             Voidaanko valtionyhtiön miljardi-
23593: maassa on ensi vuonna 1993 vain noin 120                     sijoituksia ulkomaille pitää perusteltuina
23594: miljoonaa markkaa, joka käytetään yhtiön Veh-                tänä aikana, jolloin kotimaassa oleva
23595: kalahden Summassa sijaitsevan sanomalehtipa-                 teollisuutemme vaatisi tehokkuutta lisää-
23596: peritehtaan paperikone 2:n korjauksiin ja hio-               viä investointeja ja muuta elvytystä ja
23597: mon tehon parantamiseen. Todellinen tarve ko.                jolloin maan työttömyys on noussut kor-
23598: tehtaan tuotannon tehostamiseksi olisi kuitenkin             keammalle kuin koskaan historiamme
23599: moninkertainen.                                              aikana?
23600: 
23601:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
23602: 
23603:           Matti Vähänäkki                Pekka Leppänen                 Reijo Lindroos
23604:                                          1992 vp -     KK 686                                         3
23605: 
23606: 
23607: 
23608: 
23609:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23610: 
23611:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaan sinänsä todeta, että yhtiön osakeomis-
23612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksesta on jo nyt noin puolet yksityisessä omis-
23613: olette 17 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn            tuksessa.
23614: kirjeenne n:o 2423 ohella toimittanut valtioneu-          Mitä tulee erityisesti Enso-Gutzeit Oy:n Sak-
23615: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        san paperitehdashankkeeseen, on se Ensolie stra-
23616: Vähänäkin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tegisesti tärkeä. Keräyskuituun perustuva sano-
23617: myksen n:o 686:                                       malehtipaperitehdas kasvavan markkina-alueen
23618:                                                       keskellä on yksi sanomalehtipaperin hintatason
23619:           Voidaanko valtionyhtiön miljardi-           määrääjistä Euroopan markkinoilla. Asiakkai-
23620:        sijoituksia ulkomaille pitää perusteltuina     den lukumäärän lisääntyminen ja niiden edellyt-
23621:        tänä aikana, jolloin kotimaassa oleva          tämän toimitusvarmuuden kasvaminen luovat
23622:        teollisuutemme vaatisi tehokkuutta lisää-      myös edellytyksiä jatkaa erikoissanomalehtipa-
23623:        viä investointeja ja muuta elvytystä ja        perien valmistusta Suomen tehtailla tarjoten
23624:        jolloin maan työttömyys on noussut kor-        muun muassa tarvittaessa kierrätyskuitulähteen.
23625:        keammalle kuin koskaan historiamme             Hankkeen rahoitus muodostuu suureksi osaksi
23626:        aikana?                                        edullisesta ulkomaisesta projektirahoituksesta,
23627:                                                       joka ei ole käytettävissä Enson vaihtoehtois-
23628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          investointeihin. Suomalaisten kone- ja laitehan-
23629: vasti seuraavaa:                                      kintojen osuus ko. tehdashankkeeseen muodos-
23630:                                                       tunee varsin merkittäväksi.
23631:    Valtio-omistaja edellyttää jo vuonna 1983              Valtionyhtiöiden menestyminen kiristyvässä
23632: hyväksytyn periaatepäätöksen mukaan yhtiöi-           kilpailussa edellyttää, että valtionyhtiö voi toi-
23633: densä toimivan normaalien liiketaloudellisten         mialallaan mahdollisimman vapaasti luoda par-
23634: periaatteiden mukaisesti. Valtio kohtelee omista-     haimman taloudellisen tuloksen tuottavan sijoi-
23635: miaan yhtiöitä samalla tavalla kuin vastaavan         tusstrategian. Ulkomainen investointitoiminta
23636: kokoisia yksityisiä yhtiöitä silloin, kun on kysy-    on usein välttämätöntä mm. kotimaisen liiketoi-
23637: mys teollisuuspoliittisista toimenpiteistä.           minnan turvaamiseksi. Tämä koskee myös suu-
23638:    Valtionyhtiöt voivat laajentaa toimintaansa        ria valtionyhtiöitä, jotka yleensä ovat pitkälle
23639: ulkomaille erityisesti silloin, kun riittävän suu-    kansainvälistyneitä ja joutuvat harkitsemaan in-
23640: ren markkina-alueen, teknologian saanti, raaka-       vestointistrategioitaan koko maailman mitta-
23641: aineiden saannin turvaaminen tai muu niihin           kaavassa. Näissäkin olosuhteissa tulee taloudel-
23642: rinnastettava syy edellyttää toimintaa ulkomail-      lisia edellytyksiä luomalla huolehtia siitä, että
23643: la. Valtionyhtiöitä ei aseteta tässäkään asiassa      niin yksityisten yhtiöiden kuin valtionyhtiöiden
23644: muista yhtiöistä poikkeavaan asemaan. Kysy-           kotimaiset investoinnit voisivat lisääntyä nykyi-
23645: myksen kohteena olevasta Enso-Gutzeit Oy:stä          sestään.
23646: 
23647:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1993
23648: 
23649:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
23650: 4                                         1992 vp -      KK 686
23651: 
23652: 
23653: 
23654: 
23655:                                      Till Riksdagens Herr Talman
23656: 
23657:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             konstateras att ca hälften av bolagets aktieinne-
23658: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr          hav redan nu är i privat ägo.
23659: 2423 av den 17 december 1992 till vederbörande             Vad gälier Enso-Gutzeit Oy:s pappersfabriks-
23660: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         projekt i Tyskland så är detta strategiskt viktigt
23661: dagsman Vähänäkki m.fl. undertecknade spörs-            för Enso. En tidningspappersfabrik som baserar
23662: mål nr 686:                                             sig på returfiber mitt i det växande marknadsom-
23663:                                                         rådet utgör en av de faktorer som bestämmer
23664:           Kan statsbolagens miljardinvestering-         prisnivån för tidningspapper på den europeiska
23665:        ar i utlandet anses motiverade i dessa           marknaden. Ett större kundantai och den ökan-
23666:        tider då vår inhemska industri behöver           de leveranssäkerhet dessa kunder förutsätter
23667:        investeringar som ökar effektiviteten och        skapar också förutsättningar för fortsatt tillverk-
23668:        återhämtningen och då arbetslösheten i           ning av specialtidningspapper vid fabrikema i
23669:        landet har stigit till högre siffror än          Finland och erbjuder bl.a. en kälia tili returfiber
23670:        någonsin tidigare i vår historia?                när det behövs. Finansieringen av projektet ut-
23671:                                                         görs till stor del av förmånlig utländsk projektfi-
23672:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nansiering, som inte står till buds vid Ensos
23673: anföra följande:                                        altemativa investeringar. De finska maskin- och
23674:                                                         anläggningsanskaffningarna torde utgöra en
23675:    Staten som ägare förutsätter enligt ett princip-     synnerligen ansenlig del av fabriksprojektet.
23676: beslut som godkändes redan 1983 att dess bolag             För att ett statsbolag skall ha framgång i den
23677: skall verka enligt sedvanliga företagsekono-            alit hårdare konkurrensen förutsätts att det inom
23678: miska principer. Staten behandlar sina bolag            sin bransch så fritt som möjligt kan skapa en
23679: på samma sätt som privatföretag av samma                placeringsstrategi som medför det bästa ekono-
23680: storlek då det är fråga om industripolitiska            miska resultatet. lnvesteringsverksamhet i utlan-
23681: åtgärder.                                               det är ofta nödvändig för att den inhemska
23682:    Statsbolagen kan utvidga sin verksamhet till         företagsverksamheten skali kunna tryggas. Det-
23683: utlandet i synnerhet då ett tillräckligt stort mark-    ta gäller också stora statsbolag, som i alimänhet
23684: nadsområde, tillgången till teknologi, tryggandet       i hög grad är intemationaliserade och blir tvung-
23685: av tillgången tili råvaror elier något annat skäl       na att överväga sina investeringsstrategier i en
23686: som kan jämstälias med dessa förutsätter verk-          skala som omfattar hela världen. Också i dessa
23687: samhet utomlands. lnte helier i fråga om detta          förhålianden bör man genom att skapa ekono-
23688: ställs statsbolagen i en avvikande position till        miska förutsättningar sörja för att både privat-
23689: andra bolag. 1 fråga om Enso-Gutzeit Oy som är          bolagens och statsbolagens inhemska investe-
23690: föremål för spörsmålet kan det i och för sig            ringar kan öka från det nuvarande.
23691: 
23692:      Helsingfors den 21 januari 1993
23693: 
23694:                                                        Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
23695:                                                  1992 vp
23696: 
23697: Kirjallinen kysymys 687
23698: 
23699: 
23700: 
23701:                                     Lipponen: Euroopan metsäinstituutin perustamisesta Suomeen
23702: 
23703: 
23704:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23705: 
23706:     Maa- ja metsätalousministeriö perusti              keen uskottavuus kärsisi. Myös instituutinjohta-
23707: 28.11.1991 päivätyllä kirjeellä projektin, jonka       jan ja ensimmäisten tutkijoiden rekrytointi sekä
23708: tehtävänä on valmistella Euroopan metsävaroja,         tällä hetkellä luonnosmuodossa olevan tutki-
23709: puuraaka-aineen tarjontaaja metsien terveyden-         musohjelman kansainvälinen käsittely edellyttä-
23710: tilaa tutkivan kansainvälisen instituutin käynnis-     vät täyttä varmuutta perustamisesta.
23711: tämistä Suomessa. Tavoitteena on, että valmiste-           Instituutin sijaintipaikkaa on käsitelty käyn-
23712: lut johtavat Euroopan metsäinstituutin perusta-        nistämisprojektia varten asetetussa laajapohjai-
23713: miseen vuoden 1992 loppuun mennessä. Tarvit-           sessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän selvä
23714: tavat määrärahat on varattu valtion talousarvio-       enemmistö on asettunut sille kannalle, että Eu-
23715: esitykseen vuodelle 1993.                              roopan metsäinstituutin sijaintipaikaksi tulee
23716:     Euroopan metsäinstituutin tavoitekoko on 30        valita pääkaupunkiseutu. Ministeri Pura on kui-
23717: henkeä, joista pääosa on kokeneita kansainväli-        tenkin 18.9.1992 tehnyt "periaatepäätöksen" ins-
23718: siä tutkijoita. Tähän tavoitteeseen pyritään vuo-      tituutin sijoittamisesta Joensuuhun. Päätökseen
23719: teen 1997 mennessä, jolloin instituutin menoista       ei liittynyt minkäänlaisia perusteluja.
23720: vähintään puolet tulee kattaa sekä koti- että              Laajan rahoituspohjan ja tutkijoiden kansain-
23721: ulkomaisella projektirahoituksella.                    välisen rekrytoinnin takia hanke ei ole Suomen
23722:     Suomella on rajalliset mahdollisuudet perus-       sisäinen asia. Jopa Helsinkiin on vaikea saada
23723: taa kansainvälisen huipputietämyksen keskuksia         pitkiksi ajoiksi kansainvälisiä huippuluokan tut-
23724: (ns. center of excellence), jotka ovat kuitenkin       kijoita, kuten Wider-instituutin kokemuksista
23725: välttämättömiä tieteemme kansainvälistymiselle.        tiedetään. Tutkijoiden ja heidän perheidensä
23726: Metsäntutkimus on yksi niitä harvoja, joissa           houkuttelu Joensuuhun tulee olemaan vaikeaa.
23727: tämä mahdollisuus on olemassa.                         Toisaalta vain ehdottoman korkeatasoisena Eu-
23728:     Tarve Euroopan metsäinstituutin perustami-         roopan metsäinstituutilla voi olla sellainen pai-
23729: selle on ilmeinen mm. siksi, että Euroopan met-        noarvo, jota suomalaiset aloitteentekijät ovat
23730: siä koskeva tieto on tällä hetkellä puutteellista ja   toivoneet.
23731: ristiriitaista, mikä hankaloittaa metsien kestävää         Suomen kansallisen edun mukaista on, että
23732:  käyttöä koskevien kansallisten ja kansainvälis-       Euroopan metsäinstituutti pystyisi vaikutta-
23733: ten päätösten tekoa. On ollut selvästi nähtävissä,     maan EY:n metsä- ja ympäristöpolitiikkaan.
23734:  että ellei Euroopan metsäinstituuttia pian perus-     Tällöin läheinen vuorovaikutus tutkijoiden, po-
23735:  teta Suomeen, samanlainen hanke käynnistyy            liitikkojen ja virkamiesten kesken on välttämä-
23736: jossain toisessa Euroopan maassa.                      töntä niin Brysselissä kuin Helsingissäkin. On
23737:      Euroopan metsäinstituutista on monin tavoin       valitettavaa, jos tällainen mahdollisuus menete-
23738:  hyötyä Suomelle. Instituutti luo vertailupohjaa       tään ahtaiden aluepoliittisten tavoitteiden takia.
23739:  kansalliselle tutkimuksenemme ja laajentaa ul-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23740:  komaisia yhteyksiä. Laitos lisää mahdollisuuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23741:  siamme päästä osalliseksi kansainvälisestä tutki-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23742:  musrahoituksesta. Tutkijakoulutukselle hyödyt         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23743:  ovat erityisen suuret: metsäinstituutti tarjoaa
23744:  ainutlaatuisen tilaisuuden kansainvälistyä koti-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
23745:  maassa.                                                      jotta valtioneuvostossa ja eduskunnassa
23746:      Kaikki tarvittavat edellytykset ovat olemassa            Euroopan metsäinstituutin toimintaedel-
23747:  sille, että instituutti voidaan perustaa viimeis-            lytykset ja sijoittuminen Suomeen var-
23748:  tään vuoden 1993 alussa. Perustamispäätös on                 mistettaisiin määräämällä instituutin si-
23749:  syytä tehdä mahdollisimman pian, jottei hank-                jaintipaikaksi pääkaupunkiseutu?
23750:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
23751: 
23752:                                             Paavo Lipponen
23753: 220051L
23754: 2                                      1992 vp -   KK 687
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 
23759:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23760: 
23761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Ehdottornina edellytyksinä instituutin sijoitta-
23762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      miselle asiantuntijaryhmä piti vireätä tieteellistä
23763: olette 17 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-    ympäristöä, riittävän läheistä fyysistä yhteyttä
23764: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-    toimialaan liittyvään tutkimukseen, hyviä liiken-
23765: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       neyhteyksiä ulkomaille, hyviä informaatiopalve-
23766: Lipposen seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-   luja ja tietoliikenneyhteyksiä, kunnollisia toimi-
23767: myksen n:o 687:                                    tiloja, erikokoisien vuokra-asuntojen riittävää
23768:                                                    saatavuutta ja mahdollisuutta käydä koulua
23769:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     englannin kielellä. Lisäksi asiantuntijaryhmä
23770:        jotta valtioneuvostossa ja eduskunnassa     piti toivottavana puolison työnsaantimahdolli-
23771:        Euroopan metsäinstituutin toimintaedel-     suuksia, kulttuuritarjontaa, liikuntamahdolli-
23772:        lytykset ja sijoittuminen Suomeen var-      suuksia, viihtyisää toiminta- ja asuinympäristöä,
23773:        mistettaisiin määräämällä instituutin si-   saksan-, ranskan- ym. vieraskielisten koulujen
23774:        jaintipaikaksi pääkaupunkiseutu?            riittävää läheisyyttä, hyviä yhteyksiä maiden
23775:                                                    edustustoibio ja kulttuurikeskuksiin sekä mate-
23776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        riaalista tukea asuntojen, toimitilojen ja tutki-
23777: taen seuraavaa:                                    musrahoituksen muodossa.
23778:                                                        Asiantuntijaryhmän jäseniltä tiedusteltiin en-
23779:     Maa- ja metsätalousministeriö perusti          sin kolmen vaihtoehdon keskinäistä parem-
23780: 28.11.1991 päivätyllä kirjeellä projektin, jonka   muutta. Tulisiko sijaintipaikkana kyseeseen 1)
23781: tehtävänä oli valmistella Euroopan metsäinsti-     vain Joensuu, 2) vain pääkaupunkiseutu tai 3)
23782: tuutin käynnistämistä Suomessa. Instituutin toi-   joko Joensuu tai pääkaupunkiseutu. Tähän ky-
23783: mintaperiaatteita, tutkimusohjelmaa ja perusta-    symykseen neljästätoista kymmenen vastasi, että
23784: miseen liittyviä käytännön kysymyksiä on käsi-     sekä Joensuu että pääkaupunkiseutu tulisivat
23785: telty projektin asiantuntijaryhmässä. Tärkeän      kyseeseen. Toisessa vaiheessa kysyttiin näin vas-
23786: osan valmisteluprosessia on muodostanut pro-       tanneilta, kumman he panisivat etusijalle. Täl-
23787: jektin johdon kiinteä vuorovaikutus Euroopan       löin kymmenen asetti pääkaupunkiseudun etu-
23788: eri maiden ja Euroopan yhteisön metsäasiantun-     sijalle ja kolme Joensuun.
23789: tijoiden sekä kansainvälisen tutkimussektorin ja       Vertailua tulkittaessa on huomattava, että
23790: hallinnon edustajien kanssa.                       selvä enemmistö piti Joensuuta yhtä lailla mah-
23791:     Euroopan metsäinstituutti on aloittanut toi-   dollisena sijaintipaikkana siitäkin huolimatta,
23792: mintansa 4.1.1993, jolloin apulaisprofessori,      että vain yksi asiantuntijaryhmän jäsenistä on
23793: MMT Risto Päivineo otti vastaan instituutin        kotoisin Joensuusta. Paikkakuntien keskinäistä
23794: väliaikaisen johtajan tehtävät. Euroopan met-      arviointia ei helpottanut myöskään se, että vain
23795: säinstituutti toimii Joensuussa, Suomen Pankin     puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen
23796: entisissä toimitiloissa. Euroopan metsäinstituu-   sekä projektinjohtaja tutustuivat henkilökohtai-
23797: tille on asetettu johtokunta, jonka jäsenistä      sesti Joensuun tarjoamiin mahdollisuuksiin.
23798: enemmistö on ulkomaisia asiantuntijoita. Insti-    Asiantuntijaryhmä ei järjestänyt yhteistä tutus-
23799: tuutti tullaan merkitsemään Suomen lakien mu-      tumismatkaa. Asiantuntijaryhmälle on toimitet-
23800: kaisesti yhdistysrekisteriin.                      tu kuitenkin laaja aineisto Joensuun tarjoamista
23801:     Maa- ja metsätalousministeriön asettama        mahdollisuuksista.
23802: asiantuntijaryhmä tarkasteli Euroopan met-             Hallitus katsoo, että Joensuun kaupunki täyt-
23803: säinstituutin sijaintipaikkaa kriteeriluettelon    tää hyvin asiantuntijaryhmän sijoituspaikalle
23804: pohjalta, jossa lähtökohtana olivat instituutin    asettamat kriteerit.
23805: tarpeet, ulkomaisen tutkijan näkökulma, sekä           Keskeinen kysymys sijoituspaikan valinnassa
23806: pitkäaikaisen (1-3 vuotta) että lyhytaikaisen      on Euroopan metsäinstituutin menestyminen ja
23807: (1 päivä-alle vuosi) oleskelun tarpeet sekä        sen muodostuminen korkean kansainvälisen ta-
23808: pitemmissä oleskeluissa perheen mukanaolo.         son tieteelliseksi tutkimusyksiköksi. Suhteellisen
23809:                                          1992 vp -   KK 687                                          3
23810: 
23811: pienikokoisen kansainvälisen tieteellisen yksikön    ohjelmassa korostuu kaksi peruslinjaa. Toisaalta
23812: kehittymisessä on oma dynamiikkansa ja erityis-      hankkeet, jotka luovat pohjanpitkän aikavälin
23813: piirteensä, jossa korostuvat yhteistyön, kriitti-    toiminnalle, ja toisaalta hankkeet, joiden toivo-
23814: syyden, avoimuuden, byrokraattisuuden kartta-        taan johtavan nopeasti näkyviin tuloksiin. Täl-
23815: IDisen ja verkostosuhteiden luomisen tarpeiden       lainen on mm. Euroopan metsävaratietoihin liit-
23816: lisäksi vahvan identiteetin ja dynaamisen moti-      tyvä tutkimushanke, josta on saatavissa ennak-
23817: vaation merkitys sekä huolenpito perheistä ja        kotiedot kuluvana keväänä, ja tutkimushank-•
23818: sosiaalisesta integroitumisesta.                     keen tulokset esitellään syksyllä 1993 FAO/ECE
23819:     Joensuulainen metsätieteellinen yhteisö on ly-   Timber Committeenja FAO/European Forestry
23820: hyessä ajassa noussut merkittäväksi tekijäksi        Commissionin yhteisessä istunnossa (A study on
23821: niin metsätieteen kansallisella kuin osin kansain-   policy implications of the UN-ECE/FAO 1990
23822: välisilläkin foorumeilla. Kaikki edellytykset suo-   Forest Resource Assessment, Europe/Temperate
23823: tuisan kehityksen jatkumiselle ovat olemassa.        Zone). Tämä on välttämätöntä myös lisääntyvän
23824: Uuden kansainvälisen instituutin on helpompi         projektirahoituksen varmistamiseksi.
23825: etabioitua kehittyvään ja kasvavaan tiedeyhtei-          Tällä hetkellä metsiä koskevaa tietoa metsä-
23826: söön kuin vakiintuneeseen, rajansa ja traditionsa    varoista, puun tarjonnasta, metsien terveydenti-
23827: jo asettaneeseen yhteisöön.                          lasta ja metsien ympäristövaikutuksista kootaan
23828:     Kansainväliset arviot Euroopan metsäinsti-       sekä kansallisella tasolla että eräissä kansainvä-
23829: tuutin tarpeellisuudesta ja sen toimintamahdolli-    lisissä, lähinnä YK:n alaisissa organisaatioissa.
23830: suuksista Suomessa ovat olleet hyvin myönteisiä.     Tiedon tuottaminen tapahtuu kuitenkin eri läh-
23831: Joprojektin valmisteluvaiheessa on tullut esiin      tökohdista, jolloin yhtenäisen pohjan puuttumi-
23832: monia käytännön yhteistyötarpeita mm. Euroo-         nen on vaikeuttanut tutkimustulosten vertailua
23833:  pan yhteisön ja Euroopan talouskomission (UN-       ja hankaloittanut metsien käyttöä koskevaa kan-
23834:  ECE/F AO Agriculture and Timber Division)           sainvälistä ja kansallista päätöksentekoa. Halli-
23835:  kanssa. Instituutin toiminta-ajatukseksi on täs-    tus katsoo, että Joensuussa sijaitsevan Euroopan
23836:  mentynyt Euroopan metsävarojen, puuraaka-           metsäinstituutin yhteistyössä kansainvälisten
23837:  aineen tarjonnan ja metsien terveydentilan tutki-   järjestöjen kanssa ylläpitämä tieto Euroopan
23838:  minen sekä ennusteiden laatiminen Euroopan          metsistä vahvistaa merkittävästi metsäpoliittista
23839:  metsien tulevasta kehityksestä.                     päätöksentekoa ja yleiseurooppalaista globaalin
23840:     Instituutin toiminnan alkuvaiheen tutkimus-      vastuunsa tuntevaa metsäntutkimusta.
23841:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1993
23842: 
23843:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
23844: 4                                        1992 vp- KK 687
23845: 
23846: 
23847: 
23848: 
23849:                                     Till Riksdagens Herr Talman
23850: 
23851:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Ett absolut villkor för placeringen av institutet
23852: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       var enligt sakkunniggruppen en levande veten-
23853: den 17 december 1992 till vederbörande medlem        skaplig miljö, en tillräckligt nära fysisk kontakt
23854: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       med forskningen i branschen, goda trafikför-
23855: Lipponen undertecknade spörsmål nr 687:              bindelser till utlandet, god informationsservice
23856:                                                      och telekommunikationsförbindelser, ordentliga
23857:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       verksamhetsutrymmen, en tillräcklig tillgång på
23858:        ta för att verksamhetsförutsättningama        hyresbostäder av olika storlek och möjligheter
23859:        för och placeringen av Europeiska skogs-      att gå i skola på engelska. Sakkunniggruppen
23860:        institutet i Finland skall bli säkrat i       ansåg dessutom det vara önskvärt att det fanns
23861:        statsrådet och riksdagen genom att be-        möjligheter till arbete för maken, kulturutbud,
23862:        stämma att institutet skall placeras i hu-    möjligheter till motion, en trevlig arbets- och
23863:        vudstadsregionen?                             boendemiljö, tillräckligt korta avstånd till skolor
23864:                                                      med undervisning på tyska, franska o.a. främ-
23865:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mande språk, goda förbindelser med andra re-
23866: anföra följande:                                     presentationer, kulturcentrer samt materiellt
23867:                                                      stöd i form av bostäder, verksamhetutrymmen
23868:    Jord- och skogsbruksministeriet startade ge-      och forskningsfinansiering.
23869: nom ett brev daterat 28.11.1991 ett projekt som         Sakkunniggruppens medlemmar tillfrågades
23870: hade till uppgift att bereda inledandet av Euro-     först i viiken rangordning de ville placera tre
23871: peiska skogsinstitutets verksamhet i Finland.        altemativ. Skulle placeringsorten vara 1) endast
23872: Insititutets verksamhetsprinciper, forsknings-       Joensuu, 2) endast huvudstadsregionen eller 3)
23873: program och de praktiska frågoma kring anläg-        varken Joensuu eller huvudstadsregionen. Be-
23874: gandet av institutet har behandlats i projektets     träffande denna fråga ansåg tio av fjorton att
23875: sakkunniggrupp. Ett viktigt led i beredningspro-     både Joensuu och huvudstadsregionen kunde
23876: cessen har utgjorts av den ständiga växelverkan      komma i fråga. De som hade svarat på detta sätt
23877: mellan projektledningen och skogsexperter i oli-     fick i det andra skedet besvara frågan viiken ort
23878: ka europeiska Iänder samt inom Europeiska            de prioriterade. Då satte tio huvudstaden i första
23879: gemenskapen och representantema för den inter-       rummet och tre Joensuu.
23880: nationella forskningssektom samt förvaltningen.         När jämförelsen toikas är det att märka att
23881:    Europeiska skogsinstitutet inledde sin verk-      en klar majoritet ansåg Joensuu vara en lika
23882: samhet 4.1.1993 då biträdande professom, AFD         möjlig placeringsort trots att endast en medlem
23883: Risto Päivinen tog emot uppgiftema som tf.           i sakkunniggruppen är hemma från Joensuu.
23884: direktör för institutet. Europeiska skogsinstitu-    Värdesättningen och jämförelsen av de olika
23885: tet är verksamt i Joensuu, i Finlands Banks          ortema har inte heller underlättats av att en-
23886: tidigare utrymmen. En direktion har tillsatts för    dast ordföranden, vice ordföranden och en
23887: Europeiska skogsinstitutet. Största delen av di-     medlem samt projektledaren personligen be-
23888: rektionsmedlemmama är utländska sakkunniga.          kantade sig med de möjligheter Joensuu hade
23889: Institutet kommer enligt finsk lag att införas i     att erbjuda. Sakkunniggruppen ordnade ingen
23890: föreningsregistret.                                  gemensam orienterande resa. Sakkunniggrup-
23891:    Den av jord- och skogsbruksministeriet till-      pen har dock tillställts ett omfattande materia!
23892: satta sakkunniggruppen undersökte placerings-        om de möjligheter Joensuu erbjuder.
23893: orten för Europeiska skogsinstitutet på grundval        Regeringen anser att Joensuu stad motsvarar
23894: av en kriterieförteckning där utgångspunkten         väl de kriterier för placeringsorten som sakkun-
23895: var institutets behov, de utländska forskamas        niggruppen hade uppställt.
23896: synpunkter, behoven under en lång (1-3 år) och          En central fråga i valet av placeringsort är
23897: en kort (1 dag-kortare tid än ett år) vistelse       Europeiska skogsinstitutets framgång och ut-
23898: samt vid längre vistelser när familjen följer med.   veckling till en vetenskaplig forskningsenhet på
23899:                                              1992 vp- KK 687                                               5
23900: 
23901: hög internationell nivå. Det finns en egen dyna-             1 det inledande skedet av institutets verksam-
23902: mik och vissa särdrag i utvecklingsprocessen hos          het accentueras två grundlinjer, å ena sidan
23903: en relativt liten internationell vetenskaplig enhet       projekt som skapar grunden för en långsiktig
23904: och i dem accentueras behovet av samarbete,               verksamhet och å andra sidan projekt som man
23905: kritiskhet och öppenhet samt av att undvika               hoppas snabbt ger resultat. Ett sådant är bl.a.
23906: byråkrati och att shpa ett kontaktnät, men                det projekt som gäller inventeringen av Europas
23907: dessutom betydelsen av en stark identitet och             skogstillgångar. De preliminära uppgifterna från
23908: dynamisk motivation samt omsorg om familjen               denna finns att tillgå i vår och resultaten av
23909: och social integrering.                             ·     inventeringsprojektet presenteras hösten 1993
23910:    Den forstvetenskapliga sammanslutningen i              vid FAO/ECE Timber Committees och FAO/
23911: Joensuu har på kort tid blivit en betydelsefull           European F orestry Commissions gemensamma
23912: faktor såväl på nationella som på internationella         session (A study on policy implications of the
23913: forum. Det finns alla förutsättningar för en              UN-ECE/FAO 1990 Forest Resource Assess-
23914: fortsatt gynnsam utveckling. Det är enklare för           ment, Europe/Temperate Zone). Detta är nöd-
23915: ett nytt internationellt institut att etablera sig i en   vändigt även för att säkra den ökande projektfi-
23916: vetenskaplig sammanslutning som är under ut-              nansieringen.
23917: veckling och tillväxt än i en etablerad samman-              För närvarande insamlas både på nationell
23918: slutning som redan satt sina gränser och har sina         nivå och inom vissa internationella, främst under
23919: traditioner.                                              FN lydande organisationer uppgifter om skogar-
23920:    De internationella bedömningarna angående              na som gäller skogstillgångarna, utbudet av
23921: nödvändigheten med Europeiska skogsinstitutet             virke, skogarnas hälsotillstånd och skogarnas
23922: och dess verksamhetsförutsättningar i Finland             miljöpåverkan. Uppgifterna erhålls dock från
23923: har varit mycket positiva. Redan i projektets             olika utgångspunkter, varigenom avsaknaden av
23924: beredningsskede har det framkommit många                  en gemensam grund har försvårat en jämförelse
23925: behov av praktiskt samarbete t.ex. med Euro-              av forskningsresultaten och ett nationellt och
23926: peiska gemenskapen och FN:s ekonomiska                    intemationellt beslutsfattande beträffande sko-
23927: kommission för Europa (ECE/FAO Agriculture                gamas användning. Regeringen anser att den
23928: and Timber Division). Institutets verksamhets-            information om Europas skogar som Europeis-
23929: ide har preciserats till en inventering av Europas        ka skogsinstitutet i Joensuu upprätthåller i sam-
23930: skogstillgångar och utbudet av råmaterial av trä          råd med de internationella organisationerna på
23931:  samt undersökning av skogarnas hälsotillstånd            ett betydelsefullt sätt befäster det skogspolitiska
23932:  och uppgörandet av prognoser för Europas                 beslutsfattandet och en skogsforskning som kän-
23933: skogar.                                                   ner sitt allmäneuropeiska globala ansvar.
23934:       Helsingfors den 21 januari 1993
23935: 
23936:                                                             Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
23937:                                                 1992 vp
23938: 
23939: Kirjallinen kysymys 688
23940: 
23941: 
23942: 
23943: 
23944:                                    Lipponen: Suomen lähialueyhteistyöstä
23945: 
23946: 
23947: 
23948:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23949: 
23950:     Suomen Keski- ja Itä-Eurooppa-toimintaoh-         alueen kanssa. Yhteistyö on jatkunut jo toista-
23951: jelma hyväksyttiin noin vuosi sitten. Ohjelma on      kymmentä vuotta. Sisäasiainministeriön määrä-
23952: moniosainen, mutta koostuu kahdesta pääryh-           rahajakoa koskevan lausunnon pohjalta ulko-
23953: mästä: monenvälisestä yhteistoiminnasta sekä          asiainministeriö ei kuitenkaan myöntänyt mää-
23954: kahdenvälisestä yhteistoiminnasta Suomen              rärahaa Uudenmaan lääninhallitukselle Mosko-
23955: kanssa. Vuosien 1991--1992 talousarviossa on          van läänin kanssa tehtävään elinkeinopoliitti-
23956: varattu määrärahat eri hankkeisiin ja tarkoituk-      seen yhteistyöhön.
23957: siin monen eri pääluvun alle. Koordinoimisen             Baltian maita koskevaa yhteistyötä varten on
23958: tarve on ilmeinen.                                    varattu viiden miljoonan markan määräraha,
23959:      Lähialueyhteistyökäsite antaa kuvan Suomen       jota on tarkoitus käyttää muun muassa Baltian
23960: yhteistyöstä Venäjän federaation ja Baltian mai-      maita koskevien selvitysten, tutkimusten, hanke-
23961:  den kanssa. Kuitenkin on osoittautunut, että         valmistelun ja teknisen avun rahoittamiseen.
23962:  Baltian maat eivät sisälly lähialuekäsitteeseen.        Sisäasiainministeriön kanssa on sovittu muun
23963:      Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-       muassa koulutusyhteistyöstä paikallishallinnon
23964:  tyksessä on ulkoasiainministeriön pääluokkaan        kanssa.
23965:  varattu kahden miljoonan markan määräraha               Aluepolitiikka näyttää ohjaavan yhteistyötä
23966:  lähialueiden kanssa haljoitettavaan yhteistyö-       lähialueiden kanssa ja rajalääni on määritelty
23967:  hön, selvityksiin, tutkimuksiin ja hankevalmiste-    aluepoliittisin perustein. Toisin sanoen Uuden-
23968:  luihin. Lisäksi valtion vuoden 1992 ensimmäises-     maan lääniä ei tehtyjen päätösten perusteella
23969:  sä lisätalousarviossa on ulkoministeriölle varat-    pidetä Viron tasavallan raja- tai edes naapurilää-
23970:  tu kaksi miljoonaa markkaa lähialueyhteistyö-        ninä. Uudellamaalla on kuitenkin pitkät perin-
23971:  hön Venäjän kanssa. Määrärahatjulistettiin lää-      teetja luontaiset edellytykset yhteistyöhön Viron
23972:  ninhallituksille haettaviksi.                        kanssa. Suurin osa fyysisistä yhteyksistä Suomen
23973:      Aluetason yhteistyön koordinaatiosta vastaa      ja Viron välillä kulkee Helsingin kautta.
23974:  sisäasiainministeriö, vaikka määrärahat ovat ul-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
23975:  koasiainministeriön momentilla. Menettelytapa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23976:  on hyvin byrokraattinen, hidas ja kallis. Lähi-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23977:  alueyhteistyötä varten on perustettu kolme alu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23978:  eellista yhteistyöryhmää: Lapin- Murmans-
23979:  kin, KaJjalan sekä Kymen- Leningradin aluei-                   a) Tarkoittavatko tehdyt päätökset
23980:  den yhteistyöryhmät. Työryhmien puheenjohta-                sitä, että Hallitus katsoo, että ainoastaan
23981:  jina toimivat alueiden maaherrat.                           ne maamme alueet ja läänit, joilla on
23982:      Vaikuttaa siltä, että ainoastaan maamme ne              yhteinen raja Venäjän federaation kanssa,
23983:   alueet ja läänit, joilla on yhteinen raja Venäjän          voivat osallistua lähialueyhteistyöhön,
23984:   federaation kanssa, voivat osallistua lähialueyh-             b) aikooko Hallitus tukea yhteistyötä
23985:   teistyöhön. Kuitenkin myös muualla maassa,                 Venäjän federaation muiden alueiden,
23986:   kuten Uudellamaalla tai Helsingin, Turun ja                kuten Moskovan ja Moskovan läänin
23987:   Tampereen seuduilla, on paljon eri alojen osaa-            kanssa,
23988:   mista.                                                        c) katsooko Hallitus, että lähialueyh-
23989:      Uudenmaan lääninhallituksella on ollut yh-              teistyöhön varattujen määrärahojen
23990:   teistyötä Moskovan läänin kanssa, samoin kuin              käyttöön liittyvät hallinnolliset menette-
23991:   Turun ja Porin lääninhallituksella Leningradin             lytavat ovat tehokkaita,
23992: 
23993:  220051L
23994: 2                                      1992 vp -   KK 688
23995: 
23996:          d) aiotaanko Baltian maiden kanssa                  e) tarkoittavatko tehdyt päätökset
23997:       tehtävää yhteistyötä varten varatut mää-            sitä, ettei Hallitus pidä Uudenmaan lää-
23998:       rärahat julistaa lääninhallitusten haetta-          niä Viron tasavallan raja- tai naapurilää-
23999:       viksi vai katsooko Hallitus, että ministe-          ninä tai siihen verrattavana?
24000:       riöiden on hoidettava yhteistyö Baltian
24001:       kanssa, ja
24002: 
24003:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
24004: 
24005:                                          Paavo Lipponen
24006:                                          1992 vp -   KK 688                                         3
24007: 
24008: 
24009: 
24010: 
24011:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24012: 
24013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kaikki Suomen läänit voivat osallistua lähi-
24014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alueyhteistyöhön. Käytännön syistä Venäjän
24015: olette 17 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-      kanssa harjoitettavaa yhteistyötä Suunnittele-
24016: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vaanja valvovaan yhteistyöryhmään on nimitet-
24017: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lipposen kir-     ty vain rajaläänien edustajat. Tästä yhteistyöstä
24018: jallisen kysymyksen n:o 688:                         merkittävä osa tapahtuu aluetasolla suoraan yli
24019:                                                      rajan jo aikaisemmin syntyneen yhteydenpidon
24020:           a) Tarkoittavatko tehdyt päätökset         ja yhteistyön pohjalta. Viron kanssa harjoitetta-
24021:        sitä, että Hallitus katsoo, että ainoastaan   vaa yhteistyötä koordinoivaan yhteistyöryh-
24022:        ne maamme alueet ja läänit, joilla on         mään on vastaavasti tarkoitus nimetä muiden
24023:        yhteinen raja Venäjän federaation kanssa,     läänien edustajat.
24024:        voivat osallistua lähialueyhteistyöhön,          Pääpain9 on Suomen ja Venäjän välillä solmi-
24025:           b) aikooko Hallitus tukea yhteistyötä      tussa sopimuksessa nimetyllä lähialueella.
24026:        Venäjän federaation muiden alueiden,          Muutkin Venäjän osat voivat kuitenkin saada
24027:        kuten Moskovan ja Moskovan läänin             tukea Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelman
24028:        kanssa,                                       puitteissa.
24029:           c) katsooko Hallitus, että lähialueyh-        Lähialueyhteistyön hallinnossa on havaittu
24030:        teistyöhön varattujen määrärahojen            merkittäviä ongelmia, joista on hallituksen pii-
24031:        käyttöön liittyvät hallinnolliset menette-    rissä keskusteltu. Ennen muuta suunnittelua olisi
24032:        lytavat ovat tehokkaita,                      voitava parantaa ja koordinointia tehostaa.
24033:           d) aiotaanko Baltian maiden kanssa         Asiaa ryhdytään selvittämään kansliapäällikkö
24034:        tehtävää yhteistyötä varten varatut mää-      Matti Vuorian johtamassa työryhmässä, jonka
24035:        rärahat julistaa lääninhallitusten haetta-    tehtävänä on käsitellä koko Keski- ja Itä-Euroo-
24036:        viksi vai katsooko Hallitus, että ministe-    pan toimintaohjelman hallintoa.
24037:        riöiden on hoidettava yhteistyö Baltian          Baltiaan suunnattavaa lähialuerahoitusta voi-
24038:        kanssa, ja                                    vat hakea kaikki yksityiset ja julkiset tahot,
24039:           e) tarkoittavatko tehdyt päätökset         myös lääninhallitukset.
24040:        sitä, ettei Hallitus pidä Uudenmaan lää-         Uudenmaan lääni tulee saamaan edustuksen
24041:        niä Viron tasavallan raja- tai naapurilää-    yhteistyöryhmään, joka käsittelee Viron kanssa
24042:        ninä tai siihen verrattavana?                 harjoitettavaa lähialueyhteistyötä.
24043: 
24044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24045: vasti seuraavaa:
24046:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
24047: 
24048:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24049: 4                                        1992 vp -    KK 688
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24055: 
24056:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Samtliga län i Finland kan delta i närområ-
24057: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dessamarbetet. Av praktiska skäl har endast
24058: den 17 december 1992 till vederbörande medlem         företrädare för gränslänen utsetts till den samar-
24059: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        betsgrupp som planerar och övervakar samarbe-
24060: Lipponen undertecknade spörsmål nr 688:               tet med Ryssland. En avsevärd del av detta
24061:                                                       samarbete sker på regional nivå direkt över
24062:            a) Betyder de beslut som fattats att       gränsen, på basis av kontakter och samarbete
24063:        Regeringen anser att endast de regioner        som uppstått redan tidigare. Meningen är att på
24064:        och Iän i vårt land som har gemensam           motsvarande sätt utse företrädare för andra Iän
24065:        gräns med Ryska Federationen kan delta         till den samarbetsgrupp som koordinerar samar-
24066:        i närområdessamarbetet,                        betet med Estland.
24067:            b) ämnar Regeringen stöda samarbete            Tyngdpunkten ligger på det närområde som
24068:        med andra områden i Ryska Federatio-           anges i överenskommelsen mellan Finland och
24069:        nen, t.ex. med Moskva och länet Mosk-          Ryssland. Också andra ryska regioner kan emel-
24070:        va,                                            lertid erhålla stöd inom rap1en för åtgärdspro-
24071:            c) anser Regeringen att de administra-     grammet för Central- och Osteuropa.
24072:        tiva förfaranden som knutits till använd-          Avsevärda problem har noterats i administra-
24073:        ningen av närområdesanslagen är effekti-       tionen av närområdessamarbetet, och dessa har
24074:        va,                                            diskuterats inom regeringen. Framför allt bör
24075:            d) är avsikten att länsstyrelserna skall   det vara möjligt att förbättra planeringen och
24076:        få ansöka om anslagen som reserverats          effektivera samordningen. Frågan kommer att
24077:        för samarbete med de baltiska länderna,        utredas i en arbetsgrupp under kanslichef Matti
24078:        eller anser Regeringen att det är ministe-     Vuorias ledning. Arbetsgruppens mandat gäller
24079:        rieroa som skall sköta samarbetet med          administratioJ!en av hela åtgärdsprogrammet för
24080:        Baltikum, och                                  Central- och Osteuropa.
24081:            e) betyder de fattade besluten att Re-         Den närområdesfinansiering som gäller Balti-
24082:        geringen inte anser Nylands Iän vara ett       kum kan sökas av alla privata och offentliga
24083:        gräns- eller granniän eller motsvarande        instanser, också av länsstyrelserna.
24084:        till Republiken Estland?                           Nylands Iän kommer att bli representerat i
24085:                                                       den samarbetsgrupp som behandlar närområ-
24086:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dessamarbetet med Estland.
24087: anföra följande:
24088: 
24089:     Helsingfors den 25 januari 1993
24090: 
24091:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
24092:                                                1992 vp
24093: 
24094: Kirjallinen kysymys 689
24095: 
24096: 
24097: 
24098: 
24099:                                   Apukka: Metsureiden työllisyyden turvaamisesta Itä-Lapissa
24100: 
24101: 
24102: 
24103:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24104: 
24105:    Metsähallituksen Kemijärven hoitoalue tulee       myyskorvaukset mukaan lukien kokonaistulos
24106: lomauttamaan Itä-Lapin kunnissa ja Sodanky-          jää huonommaksi. Merkille pantavaa on vielä
24107: lässä keväällä 300 henkilöä, joista metsureita on    se, että asiantuntijoiden mukaan metsähallituk-
24108: 230 ja toimihenkilöitä 70. Lomautukset tullevat      sen tulostavoite on laskettu käyttäen liian suurta
24109: olemaan pisimmillään n. 10 viikon mittaisia.         kantohintaa, mikä vielä vääristää tulosta. On
24110: Töiden puutteesta ei kuitenkaan lomautuksissa        täysin käsittämätöntä, että valtion eri hallinto-
24111: ole kysymys, vaan siitä, että tulostavoitteeseensa   alueet voivat toimia näin piittaamatta toistensa
24112: päästäkseen hoitoalue joutuu teettämään työt         teoista ja niiden seurauksista.
24113: mahdollisimman edullisesti. Ja tämä edellyttää          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24114: metsäkoneiden käyttöä.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24115:    Kokonaistaloudellisesti asia kuitenkin on kä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24116: sittämätön. Metsähallitus ajattelee vain omaa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24117: tulostaan, mutta ei lainkaan sitä, mitä esim.
24118: kyseisen metsurijoukon työttömyyskorvaukset                     Onko Hallitus tietoinen, että Kemijär-
24119: tulevat maksamaan. Jos metsurin ansioon sido-               ven hoitoalueessa aiotaan ryhtyäjoukko-
24120: tun päivärahan määräksi arvioidaan 250 mk,                  irtisanomisiin pelkästään asetetun tulos-
24121: tekee 230 metsurin kymmenen viikon pakkolo-                 tavoitteen saavuttamiseksi, ja
24122: ma n. 3 miljoonaa markkaa. Tämä johtaa siihen,                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24123: että metsäkoneita käyttäen metsähallitus kyllä              tällaisen kokonaisnäkemyksettömän toi-
24124: saa tulostavoitteensa täytettyä, mutta työttö-              minnan estämiseksi?
24125: 
24126:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
24127: 
24128:                                             Asko Apukka
24129: 
24130: 
24131: 
24132: 
24133: 220051L
24134: 2                                         1992 vp -    KK 689
24135: 
24136: 
24137: 
24138: 
24139:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24140: 
24141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yleisenä toimintatavoitteena onkin työllisyysnä-
24142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kökohtien huomioon ottaminen kaikissa metsä-
24143: olette 22 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        hallituksen tulostoiminnoissa. Työllisyyspoliitti-
24144: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sista syistä metsähallitus on koneellistanut hak-
24145: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Apukan näin         kuitaan selvästi hitaammin kuin esim. metsäteol-
24146: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 689:               lisuus. Toimintalinjana on hakkuiden koneellis-
24147:                                                        taminen vähentämällä metsureita ns. luonnolli-
24148:            Onko Hallitus tietoinen, että Kemijär-      sen poistuman kautta ilman irtisanomisia.
24149:        ven hoitoalueessa aiotaan ryhtyäjoukko-            Metsähallituksen Kemijärven ja Sodankylän
24150:        irtisanomisiin pelkästään asetetun tulos-       hoitoalueissa on alustavasti käsitelty vuoden
24151:        tavoitteen saavuttamiseksi, ja                  1993 mahdollisia lomautuksia, jotka koskisivat
24152:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         noin 300 henkilöä. Metsureiden lomautukset
24153:        tällaisen kokonaisnäkemyksettömän toi-          kestäisivät noin 2 kuukautta lopputalvella ja
24154:        minnan estämiseksi?                             keväällä sekä toimihenkilöiden 2--4 viikkoa eri
24155:                                                        vuodenaikoina.
24156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Lomautusten syyt ovat tuotannollisia. Puuta-
24157: taen seuraavaa:                                        varan pääostajat haluavat suurimman osan kau-
24158:                                                        poista toimitettavaksi syksyllä, minkä vuoksi
24159:     Maa- ja metsätalousministeriö asetti metsä-        kevään hakkuut joudutaan mitoittamaan pie-
24160: hallituksen alustavat tulostavoitteet vuoden           nemmiksi kuin syksyn. Talvihakkuut ja varas-
24161: 1993 valtion talousarvion valmistelun yhteydes-        tointi yli kesän eivät ole mahdollisia hyönteistu-
24162: sä. Tulostavoitteita tarkennettiin 19.11.1992 an-      holain ja puutavaran pilaantumisen vuoksi.
24163: netulla ns. tulosohjauskirjeellä. Kirjeessä esitetyt   Työn kalleuden ja ergonomisesti kyseenalaisten
24164: tulos-, palvelu- ja muut toimintatavoitteet katso-     olosuhteiden takia metsureiden lomautukset on
24165: taan asetetuiksi silloin, kun eduskunta hyväksyi       ajoitettu paksun lumen aikaan. Keväällä hak-
24166: talousarvion metsähallituksen osalta esitetyssä        kuut joudutaan myös pysäyttämään kelirikon
24167: muodossa.                                              takia. Jotta lomautukset jäisivät mahdollisim-
24168:    Valtion vuoden 1993 talousarviossa metsähal-        man lyhyiksi, ns. pekkaspäivät ja talvilomat
24169: lituksen toiminnasta aiheutuvat nettotulot ovat        pyritään ajoittamaan lopputalveksi ja kevääksi.
24170: noin 97 milj. markkaa. Vielä vuoden 1992loppu-            Todettakoon myös, että miestyöhakkuun ja
24171: puolella jatkunut puun hinnan aleneminen ai-           konehakkuun kustannusero on viime vuosina
24172: heuttaa sen, että metsähallitus karsii vastaavasti     kasvanut huomattavan suureksi. Metsurihak-
24173: menojaan asetettuun nettotulotavoitteeseen pää-        kuun aiheuttama päivittäinen lisäkustannus
24174: semiseksi. Yhtenä keinona menojen pienentämi-          saattaa hyvin nousta mainittuun 250 markkaan,
24175: seksi metsähallitus on ilmoittanut toimihenkilöi-      jolloin lomautuksia voidaan pitää myös koko-
24176: den ja metsureiden määräaikaiset lomautukset.          naistaloudellisesti järkevänä.
24177:     Metsähallituksesta annetun lain (264/91) 2 §:n        Edellä olevaan viitaten hallitus ei pidä tarpeel-
24178: 1 mom. mukaan metsähallituksen tulee sille             lisena ryhtyä kysymyksessä mainitussa asiassa
24179: annettua tehtäväänsä suorittaessaan ottaa huo-         enempiin toimenpiteisiin, koska metsähallituk-
24180: mioon työllisyyden hoitoon liittyvät näkökoh-          sen Kemijärven ja Sodankylän hoitoalueissa ei
24181: dat. Edellä mainitun tulosohjauskirjeen yhtenä         ole tarkoitus ryhtyä irtisanomisiin.
24182: 
24183:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1993
24184: 
24185:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
24186:                                             1992 vp -   KK 689                                          3
24187: 
24188: 
24189: 
24190: 
24191:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24192: 
24193:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             skäl har forststyrelsen mekaniserat sina avverk-
24194: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ningar i betydligt långsammare takt än t.ex.
24195: den 22 december 1992 tili vederbörande medlem           skogsindustrin. Verksamhetslinjen är att avverk-
24196: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          ningarna mekaniseras efter hand som skogsarbe-
24197: Apukka undertecknade spörsmål nr 689:                   tarna minskar genom s.k. naturlig avgång utan
24198:                                                         uppsägningar.
24199:            Är Regeringen medveten om att man               Inom forststyrelsens Kemijärvi och Sodanky-
24200:         inom Kemijärvi revir kommer att inleda          lä revir har eventuella permitteringar under 1993
24201:         massuppsägningar enbart för att uppnå           behandlats preliminärt. Permitteringen skulle
24202:         det uppstälida resultatmålet, och               omfatta ca 300 personer. Avsikten är att skogs-
24203:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        arbetarna permitteras för ca 2 månader på sen-
24204:         för att hindra en sådan här verksamhet          vintern och våren och övriga anställda för 2-4
24205:         som helt saknar helhetssyn?                     veckor under olika tider av året.
24206:                                                            Orsakerna tili permitteringarna är produk-
24207:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tionsmässiga. De största virkesköparna önskar
24208: anföra följande:                                        att merparten av köpen levereras på hösten,
24209:                                                         varför vårens avverkningar måste dimensioneras
24210:    Jord- och skogsbruksministeriet stälide de           så att de är mindre än på hösten. Vinteravverk-
24211: preliminära målen för forststyrelsen i samband          ningar och en lagring över sommaren är inte
24212: med beredningen av statsbudgeten för 1993.              möjliga på grund av insektskadelagen och att
24213: Resultatmålen preciserades i det s.k. brevet an-        trävirket tar skada. Genom att arbetet är dyrt
24214: gående resultatorienterad styrning som gavs             och på grund av de ergonomiskt tvivelaktiga
24215: 19.11.1992. De resultat-, service- och andra verk-      förhåliandena har permitteringarna av skogsar-
24216: samhetsmål som föreslogs i brevet anses vara            betarna planerats tili den snörika tiden. Också
24217: uppstälida då när riksdagen godkände budgeten           om våren måste avverkningen avbrytas på grund
24218: för forststyrelsens vidkommande i den form den          av menföre. För att permitteringarna skall bli så
24219: föreslagits.                                            korta som möjligt har man för avsikt att förlägga
24220:    I budgetpropositionen för 1993 är nettoin-           de s.k. pekkasdagarna och vintersemestrarna tili
24221: komsterna av forststyrelsens verksamhet ca 97           senvintern och våren.
24222: milj. mk. Den nedgång i virkespriset som fortsat-          Det skali också konstateras att skillnaden i
24223: te ännu i slutet av 1992leder tili att forststyrelsen   kostnaderna mellan manueli och maskineli av-
24224: minskar sina utgifter i motsvarande mån för att         verkning har blivit anmärkningsvärt stor de
24225: det stälida nettoinkomstmålet skall nås. Som ett        senaste åren. Den dagliga merkostnaden för den
24226: sätt att minska utgifterna har forststyrelsen an-       avverkning som skogsarbetarna utför kan väl
24227: fört permittering av skogsarbetare och övriga           stiga tili nämnda 250 mk, varför permitteringar-
24228: anstälida för en viss tid.                              na även kan anses vara samhälisekonomiskt
24229:    Enligt 2 § 1 mom. lagen om forststyrelsen            förnuftiga.
24230: (264/91) skall forststyrelsen då den utför sina            Med hänvisning tili det ovan anförda anser
24231: uppgifter beakta synpunkter som har samband             regeringen att det inte är nödvändigt att vidta
24232: med skötseln av sysselsättningen. Ett allmänt           vidare åtgärder i det ärende som anförs i spörs-
24233: verksamhetsmål i det nämnda brevet angående             målet, eftersom avsikten inte är att vidta uppsäg-
24234: resultatorienterad styrning är att sysselsättnings-     ningar inom forststyrelsens Kemijärvi och So-
24235: synpunkterna skali beaktas i alla forststyrelsens       dankylä revir.
24236: resultatfunktioner. Av sysselsättningspolitiska
24237:      Helsingfors den 21 januari 1993
24238: 
24239:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
24240:                                                1992 vp
24241: 
24242: Kirjallinen kysymys 690
24243: 
24244: 
24245: 
24246: 
24247:                                   P. Leppänen: Tasavallan presidentin virka-asunnon ja oopperata-
24248:                                       lon kustannuksista
24249: 
24250: 
24251:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24252: 
24253:    Meillä ovat parhaillaan rakenteilla mm. oop-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24254: peratalo sekä presidentin virka-asunto, joiden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24255: rakennuskustannusten noususta on käyty vilkas-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24256: ta keskustelua.                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24257:    Onhan esim. presidentin virka-asunnon kus-
24258: tannusarvio noussut jo kymmenkertaiseksi, joka                 Aikooko Hallitus asettaa ne henkilöt
24259: summa ei vieläkään saata riittää. Jos silloin, kun          vastuuseen, jotka ovat ylittäneet alkupe-
24260: rakentamispäätöstä käsiteltiin eduskunnassa,                räisen kustannusarvion esim. presidentin
24261: olisi ollut tiedossa, että kustannukset ovat yli            virka-asunnon rakentamisessa, ja
24262: kaksisataa miljoonaa markkaa, ehkä rakenta-                    aiotaanko jatkossa valvoa, ettei näin
24263: mispäätöstä ei olisi tullut.                                törkeää yhteiskunnan varojen väärin-
24264:    Oopperatalon osalta on edelleenkin kiistan-              käyttöä pääse syntymään?
24265: alaista, kuka maksaa kalliit käyttökustannukset,
24266: joiden arvio on noin sataviisikymmentä miljoo-
24267: naa markkaa vuodessa.
24268: 
24269:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
24270: 
24271:                                           Pekka Leppänen
24272: 
24273: 
24274: 
24275: 
24276: 220051L
24277: 2                                          1992 vp -   KK 690
24278: 
24279: 
24280: 
24281: 
24282:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24283: 
24284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vasta yksityiskohtaisen suunnittelun myötä esille
24285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tulevia tai kustannusvaikutuksiltaan täsmenty-
24286: olette 18 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        viä luonteeltaan pakollisia turvallisuus- ja muita
24287: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       näkökohtia. Koska nämä seikat ovat pääosin
24288: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pekka Lep-          olleet kustannuksia nostavia, on samalla toimin-
24289: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nallisissa harkinnanvaraisissa tekijöissä tehty
24290: 690:                                                   suunnitelmiin myös merkittäviä karsintoja kus-
24291:                                                        tannusten säästämiseksi. Näin on hankkeesta
24292:            Aikooko Hallitus asettaa ne henkilöt        kustannussyistä karsittu pois mm. erillinen
24293:         vastuuseen, jotka ovat ylittäneet alkupe-      saunarakennus.
24294:         räisen kustannusarvion esim. presidentin           Kustannusten täsmentyessä suunnitelmien ja
24295:         virka-asunnon rakentamisessa, ja               rakennustöiden etenemisen myötä on välttämät-
24296:            aiotaanko jatkossa valvoa, ettei näin       tämiksi osoitetut tarkistukset saatettu asianmu-
24297:         törkeää yhteiskunnan varojen väärin-           kaisella tavalla eduskunnan käsiteltäviksi. Val-
24298:         käyttöä pääse syntymään?                       tiovarainministeriön tiedossa ei ole, että virka-
24299:                                                        asuntohanketta toteutettaessa olisi tällöin syyl-
24300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           listytty eduskunnan budjettivaltaa loukkaavaan
24301: vasti seuraavaa:                                       kustannusarvion ylittämiseen. Rakennushalli-
24302:                                                        tuksen selvityksissä ei myöskään ole tullut esille
24303:    Kysymyksessä tarkoitettua tasavallan presi-         sellaisia urakkamenettelyyn liittyviä epäkohtia,
24304: dentin virka-asunnon kustannusarvion nousua            joiden voitaisiin arvioida merkinneen rakennus-
24305: ja siihen johtaneita syitä on käsitelty seikkape-      töiden toteuttamisessa urakkakilpailun rajoitta-
24306: räisesti pääministeri Esko Ahon 1.10.1992 päivä-       mista virheellisellä tai muutoin valtiolle taloudel-
24307: tyssä vastauksessa kansanedustaja Sulo Aitto-          lisesti vahingollisella tavalla.
24308: niemen kirjalliseen kysymykseen n:o 389. Kysei-            Selvänä ongelmana on pidettävä vaikeutta
24309: sessä vastauksessa esitetyt tiedot, joita ei tässä     arvioida etukäteen luotettavasti kustannusten
24310: yhteydessä ole tarkoituksenmukaista laajasti           kokonaismäärää ja ohjata niiden muodostumis-
24311: toistaa, perustuvat rakennushallituksen anta-          ta. Mm. tämän ongelman edellyttämät valtion
24312: maan selvitykseen.                                     rakennuttamistoiminnan kehittämistoimenpi-
24313:    Hankenimenä "tasavallan presidentin virka-          teet ovat käynnissä osana laaja-alaista valtion
24314: asunto" kuvaa varsin vajavaisesti Mäntyniemi-          kiinteistötoimen uudistamista.
24315: hankkeen sisältöä; pääosa hankkeen tiloista ja             Valtiovarainministeriön 20.8.1992 kutsuma
24316: kustannuksista muodostuu henkilökunnan toi-            selvitysmies Erkki Inkinen on 30.12.1992 jättä-
24317: misto- ja työtiloista sekä valtiojohdon vastaan-       nyt ministeriölle selvityksensä valtion talonra-
24318: otto-, neuvottelu- ja turvallisuusjärjestelyjen        kennushankkeiden kustannustehokkuuden ja
24319: edellyttämistä tiloista. Tämä ei ole helpottanut       kustannusvastuullisuuden parantamisesta. Toi-
24320: hankkeen alkuvaiheen alustavia kustannusarvi-          menpide-ehdotuksista mainittakoon mm. raken-
24321: oita eikä myöskään hankkeesta käytyä julkista          nushallituksen rakennuttamistoiminnan eriyttä-
24322: keskustelua.                                           minen liiketaloudelliseksi yksiköksi, joka toimisi
24323:    Keskeiseksi syyksi kustannusarvion nousuun          avoimessa kilpailutilanteessa niin töiden saannin
24324: on todettu, että kyseen ollessa Suomen oloissa         kuin niiden tarjoamisenkin osalta. Järjestely
24325: ainutkertaisesta rakennushankkeesta ei sellaisia       merkitsisi rakennuttamistoiminnalle aikaisem-
24326: aikaisempia kohteita, joista olisi saatu vertailuai-   paakin suurempaa omaa kehittämismotivaatio-
24327: neistoa kustannusten muodostumisesta, ole ollut        ta, koska töiden saanti tulisi ratkaisevasti riippu-
24328: käytettävissä. Sama on asianlaita myös kysymyk-        vaiseksi ammattitaidollisesta ja hinnallisesta kil-
24329: sen perusteluissa sivutuo oopperatalon kohdalla.       pailukyvystä.
24330:    Mäntyniemi-hankkeen rakennussuunnittelus-               Rakennushallituksen organisaation ja valtion
24331: sa on jouduttu ottamaan huomioon lukuisia              koko kiinteistönpidon uudistamiseksi on lisäksi
24332:                                           1992 vp -   KK 690                                          3
24333: 
24334: vireillä useita selvityksiä. Uudelleenjärjestelyjen   kuutta ja taloudellisuutta mahdollisimman laa-
24335: yleisenä tavoitteena on parantaa valtion raken-       ja-alaisesti, ja tällöin tulevat myös vastuukysy-
24336: nuttamistoiminnan ja kiinteistönpidon tehok-          mykset korostetusti esiin.
24337: 
24338:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1993
24339: 
24340:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24341: 4                                        1992 vp -   KK 690
24342: 
24343: 
24344: 
24345: 
24346:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24347: 
24348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          obligatoriska säkerhetsaspekter och andra syn-
24349: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       punkter som har framträtt eller vilkas kostnads-
24350: den 18 december 1992 till vederbörande medlem        verkningar har preciserats först i detaljplanering-
24351: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       en. Eftersom dessa faktorer till största delen har
24352: Pekka Leppänen undertecknade spörsmål nr             varit kostnadshöjande har man också samtidigt,
24353: 690:                                                 för att spara kostnader, gallrat betydligt i planer-
24354:                                                      na gällande verksamhetsfaktorer som kan över-
24355:           Ämnar Regeringen ställa dem som har        vägas. Till följd härav har bl.a. en separat
24356:        överskridit det ursprungliga kostnadsför-     bastubyggnad slopats.
24357:        slaget för t.ex. byggandet av presidentens       Då kostnadema preciseras allteftersom pla-
24358:        tjänstebostad till svars, och                 nema och byggnadsarbetena framskridit har de
24359:           kommer Regeringen i fortsättningen         ändringar som visats vara nödvändiga behörigen
24360:        att se till att inte sådant grovt missbruk    förts till riksdagen för behandling. Finansminis-
24361:        av samhällets medel uppstår?                  teriet känner inte till att vid genomförandet av
24362:                                                      tjänstebostadsprojektet skulle kostnadskalkylen
24363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ha överskridits på ett sätt som kränker riksda-
24364: anföra följande:                                     gens budgetbefogenhet. Det har inte heller av
24365:                                                      byggnadsstyrelsens utredningar framgått sådana
24366:    Stegringen i det kostnadsförslag för presiden-    missförhållanden i anslutning till entreprenaden
24367: tens tjänstebostad som avses i spörsmålet och        som kunde tänkas ha inneburit att entreprenad-
24368: orsakema till denna stegring har i detalj behand-    tävlan i anslutning till byggnadsarbetet begrän-
24369: lats i statsminister Esko Ahos svar den 1 oktober    sats på ett oriktigt sätt eller annars på ett sätt
24370: 1992 på riksdagsman Sulo Aittoniemis skriftliga      som medfört ekonomisk skada för staten.
24371: spörsmål nr 389. De uppgifter som ges i svaret          Ett klart problem måste svårigheten att på
24372: baserar sig på byggnadsstyrelsens utredning och      förhand på ett tillförlitligt sätt bedöma totalkost-
24373: det är inte ändamålsenligt att i detta samman-       nadema och styra uppkomsten av dem anses
24374: hang upprepa uppgiftema i stor utsträckning.         vara. De åtgärder för utvecklande av statens
24375:    Namnet på projektet, "Republikens Presi-          byggnadsverksamhet, som bl.a. ovan nämnda
24376: dents tjänstebostad", beskriver tämligen bristfal-   problem kräver, har vidtagits som en del av en
24377: ligt vad projektet på Talludden omfattar; största    omfattande revidering av statens fastighetsvä-
24378: delen av projektets lokaliteter och kostnader        sen.
24379: utgörs av kontors- och arbetslokaler för perso-         Erkki Inkinen, som finansministeriet den 20
24380: nalen samt utrymmen som statsledningens mot-         augusti 1992 utsåg till utredningsman, överläm-
24381: tagnings-, förhandlings- och säkerhetsarrange-       nade den 30 december 1992 till ministeriet en
24382: mang förutsätter. Detta har inte underlättat         utredning om förbättrande av kostnadseffektivi-
24383: preliminära kostnadskalkyler i början av projek-     teten och kostnadsansvarigheten för statens hus-
24384: tet, och inte heller den offentliga debatten om      byggnadsprojekt. Av förslagen till åtgärder kan
24385: projektet.                                           nämnas bl.a. ombildande av byggnadsstyrelsens
24386:    En viktig orsak till kostnadsökningen har         byggherreverksamhet till en affärsekonomisk
24387: ansetts vara det faktum att det är fråga om ett i    enhet som skulle verka i en öppen konkurrenssi-
24388: Finland unikt byggnadsprojekt och att det där-       tuation såväl i fråga om erhållande som erbju-
24389: för inte som underlag för kostnadskalkylen har       dande av arbeten. Arrangemanget skulle öka
24390: funnits jämförbart materia! från tidigare projekt.   byggnadsstyrelsens motivation ytterligare vad
24391: Detsamma gäller operahuset som nämns i moti-         gäller att själv utveckla byggherreverksamheten,
24392: veringen till spörsmålet.                            eftersom tillgången på arbete på ett avgörande
24393:    1 byggnadsplaneringen av Talludd-projektet        sätt skulle bli beroende av yrkes- och prismässig
24394: har man varit tvungen att beakta många sådana        konkurrensförmåga.
24395:                                       1992 vp -   KK 690                                         5
24396: 
24397:    Vidare pågår flera utredningar om fömyandet    ning som möjligt förbättra effektiviteten och
24398: av byggnadsstyrelsens organisation och statens    lönsamheten för statens byggherreverksamhet
24399: hela fastighetshållning. Det allmänna målet är    och fastighetshållning, varvid också ansvarsfrå-
24400: att genom nyarrangemangen i så stor utsträck-     gorna kommer att accentueras.
24401:     Helsingfors den 14 januari 1993
24402:                                                                   Finansminister Iiro Viinanen
24403: 1
24404: 1
24405:  1
24406:  1
24407:   1
24408:   1
24409:    1
24410:    1
24411:     1
24412:     1
24413:      1
24414:      1
24415:       1
24416:       1
24417:        1
24418:        1
24419:         1
24420:         1
24421:          1
24422:          1
24423:           1
24424:           1
24425:            1
24426:            1
24427:             1
24428:             1
24429:              1
24430:              1
24431:               1
24432:                                                   1992 vp
24433: 
24434: Kirjallinen kysymys 691
24435: 
24436: 
24437: 
24438: 
24439:                                     Lehtosaari ym.: Kotirintamanaisten taloudellisen aseman turvaa-
24440:                                        misesta
24441: 
24442:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24443: 
24444:    Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna            mista. Sodan jälkeen nämä naiset osallistuivat
24445: valtioneuvosto teki veteraanipäivänä periaate-          maamme jälleenrakentamiseen ja sotakorvaus-
24446: päätöksen, jolla veteraanien asemaa parannet-           ten maksamiseen yhdessä miesten kanssa.
24447: tiin. Ylimääräistä rintamalisää korotettiin                 Kuuluisa talvisodan henki syntyi koko väes-
24448: 25 %:iin maksettavan kansaneläkkeen lisäosas-           tön ponnistelujen tuloksena. Kenraali Lauri
24449: ta, kuntoutusta tehostettiin ja veteraanijärjestö-      Malmbergin mukaan ratkaisevaa oli se, että
24450: jen valtionavustusta lisättiin. Veteraanit ovat         kotirintama kesti. Nyt on korkea aika huolehtia
24451: etuutensa ansainneet. Rintamamiesten lisäksi            siitä, ettei sotaponnisteluihin osallistuneita nai-
24452: sota koetteli myös kotirintamalla olleita naisia.       sia jätetä sosiaaliturvan osalta miehiä huonom-
24453: Heidän sosiaaliturvaansa tulisi vastaisuudessa          paan asemaan.
24454: kiinnittää erityistä huomiota.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24455:     Kotirintamanaiset joutuivat sodan ,aikana           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24456: huolehtimaan siitä, että tuotanto pyöri, maata          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24457: viljeltiin ja väestö ruokittiin ja vaatetettiin. Tämä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24458: kaikki jouduttiin tekemään olosuhteissa, joissa
24459: yhteiskunta ei voinut tarjota apua lasten ja                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24460: vanhusten hoitamisessa. Ruuan hankkiminen                      ryhtyä kotirintamanaisten sosiaalisen
24461: sekä lapsista ja sairaista huolehtiminen työn                  aseman parantamiseksi?
24462: ohella merkitsi monelle naiselle todellista raata-
24463:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
24464:                       Markku Lehtosaari                          Jukka Vihriälä
24465: 
24466: 
24467: 
24468: 
24469: '220051L
24470: 2                                         1992 vp -     KK 691
24471: 
24472: 
24473: 
24474: 
24475:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24476: 
24477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saajien asemaa, koska he muodostivat ainoan
24478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ryhmän, jolle on asetettu periaatteelliseksi vaati-
24479: olette 18 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-        mukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen vuoksi
24480: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten uusien
24481: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lehtosaaren         tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden muka-
24482: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           na seuraisi oikeutta etuuksiin. Työryhmä tutki
24483: 691:                                                   tuolloin mm. rautateiden henkilöstön, viestintä-
24484:                                                        ja ilmansuojelutehtävissä olleiden, kauppalai-
24485:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vastossa palvelleiden, miinanraivaukseen osallis-
24486:         ryhtyä kotirintamanaisten sosiaalisen          tuneiden ja sairaanhoitohenkilöstön asemaa.
24487:         aseman parantamiseksi?                            Työryhmä totesi vuosien 1939-1945 sotien
24488:                                                        olleen ns. totaalista sotaa, joka ankarasti koetteli
24489:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koko kansaa. Monilla väestöryhmillä oli rinta-
24490: vasti seuraavaa:                                       maveteraanien ohella olennainen merkitys työn-
24491:                                                        sä kautta siihen, että Suomi selvisi sodista itse-
24492:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vuo-           näisenä valtakuntana. Näin ollen myös kotirin-
24493: sien 1939-1945 sotien perusteella annetaan eri-        tamanaisten osuus on kiistatta ollut merkittävä
24494: tyistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jotka   Suomen selviytymisessä kyseisistä sodista.
24495: joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai niihin           Kotirintamanaisten lisäksi myös edellä maini-
24496: rinnastettavissa olosuhteissa osallistumaan sota-      tut työryhmän tutkimat henkilöryhmät ovat
24497: toimiin.                                               vailla erityistä rintamaveteraanien sosiaalitur-
24498:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-             vaa. Viimeksi Suomen Punainen Risti on tehnyt
24499: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-      esityksen SPR:n rekistereihin kuuluneiden hen-
24500: tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-      kilöiden sisällyttämisestä rintamapalvelustun-
24501: massa rintamaveteraanitunnusten selvitystyö-           nuksen saajien joukkoon.
24502: ryhmässä (STM 1990:19).                                   Valtion taloudellinen tilanne on taittunut
24503:    Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien pa-          vuoden 1990 aikana korkeasuhdanteesta syväksi
24504: noksen olleen olennainen Suomen puolustustais-         lamaksi, josta selviäminen on verkkaista. Näin
24505: teluissa. Työryhmä halusi tunnustaa rintamalla         ollen sosiaali- ja terveyshallinnon on ollut välttä-
24506: taistelleille veteraaneille erityisaseman. Työryh-     mätöntä keskittyä nykyisen palvelutason ja elä-
24507: mä painotti erityisesti rintamasotilastunnuksen        keturvan kehittämiseen.
24508: 
24509:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1993
24510: 
24511:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24512:                                          1992 vp -   KK 691                                          3
24513: 
24514: 
24515: 
24516: 
24517:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24518: 
24519:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sig arbetsgruppen negativt till beviljandet av
24520: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       särskilda nya tecken, fastän de inte skulle medfö-
24521: den 18 december 1992 tili vederbörande medlem        ra någon rätt till förmåner. Arbetsgruppen un-
24522: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       dersökte därvid ställningen för bl.a. följande
24523: Lehtosaari m.fl. undertecknade spörsmål nr 691:      kategorier: jämvägspersonalen, de som skött
24524:                                                      kommunikations- och luftvämsuppgifter, de
24525:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som tjänstgjort vid handelsflottan, de som delta-
24526:        ta för att förbättra hemmafrontskvinnor-      git i minröjning och sjukvårdspersonalen.
24527:        nas sociala ställning?                           Arbetsgruppen konstaterade att krigen
24528:                                                      1939-1945 var s.k. totalt krig, som innebar en
24529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hård prövning för hela folket. Flera befolknings-
24530: anföra följande:                                     grupper utöver frontveteranema hade genom sitt
24531:                                                      arbete väsentlig betydelse för att Finland klarade
24532:    Enligt gällande lagstiftning ordnas på grund      sig ur krigen som en självständig stat. Sålunda
24533: av krigen 1939-1945 särskilt socialskydd för         kan det inte bestridas att även kvinnoma på
24534: personer som i försvarsmaktens trupper eller i       hemmafronten på ett betydande sätt bidragit tili
24535: jämförbara förhållanden blev tvungna att delt(!. i   att Finland klarat sig igenom de nämnda krigen.
24536: krigshandlingama.                                       Utöver kvinnoma på hemmafronten saknar
24537:    Möjlighetema att vidga förutsättningama för       även de ovan nämnda personkategoriema, som
24538: beviljande av fronttecken har utretts i en arbets-   arbetsgruppen undersökt, särskilt socialskydd
24539: grupp som social- och hälsovårdsministeriet tili-    för frontveteraner. Senast har Finlands Röda
24540: satte för utredning av frågan om frontveteran-       Kors gjort en framställning om att de personer
24541: tecken (STM 1990:19).                                som hört tili FRK:s register skulle inkluderas i
24542:    Arbetsgruppen konstaterade att flera person-      den grupp som erhåller fronttjänsttecken.
24543: gruppers insatser varit av väsentlig betydelse för      Statens ekonomiska situation förändrades
24544: Finlands försvarsstrider. Arbetsgruppen önska-       under 1990 från högkonjunktur tili en djup
24545: de tillerkänna de veteraner som kämpat vid           recession, från viiken återhämtningen sker trögt.
24546: fronten en specialställning. Arbetsgruppen beto-     Under dessa omständigheter har det varit nöd-
24547: nade särskilt den ställning som de har som           vändigt för social- och hälsoförvaltningen att
24548: erhållit frontmannatecken, eftersom denna            koncentrera sig på att utveckla den nuvarande
24549: grupp var den enda för viiken deltagande i strid     servicenivån och det existerande pensionsskyd-
24550:  uppställts som principiellt krav. Därför förhöll    det.
24551: 
24552:      Helsingfors den 14 januari 1993
24553: 
24554:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24555:                                                 1992 vp
24556: 
24557: Kirjallinen kysymys 692
24558: 
24559: 
24560: 
24561: 
24562:                                    Ala-Harja ym.: Valtion liikelaitosten kilpailuasemasta
24563: 
24564: 
24565: 
24566:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24567: 
24568:     On enty1sen merkillepantavaa, että Trans-         varalinjaliikenteessä Transpoint Oy:n osuus on
24569: point Oy, jonka pääomistaja Pohjolan Liikenne         jo 40 prosenttia ja se kasvaa yhä. Kasvun väite-
24570: Oy on käytännöllisesti katsoen kokonaan Val-          tään johtuvan Transpoint Oy:n harrastamasta
24571: tionrautateiden omistuksessa, pystyy näinä ai-        polkuhinnoittelusta. Massakuljetuksissa Trans-
24572: koina tekemään kumipyöräkuljetuksissa positii-        point Oy:n hintojen sanotaan olevan neljännek-
24573: vista tulosta, vaikka kaikki sen merkittävät kulu-    sen halvempia, ja kappaletavarapuolella yksityi-
24574: tekijät ovat yksityiseen maantieliikenteeseen ver-    set yrittäjät joutuvat tinkimään ohjehinnoistaan
24575: rattuna selvästi epäedullisemmat. Onkin mah-          jopa 80 prosenttia päästäkseen samalle viivalle
24576: dollista, että Transpoint Oy:n tapauksessa on         Transpoint Oy:n kanssa.
24577: kysymys ns. ristisubventiosta. Ristisubventio on         Lisäksi on tullut ilmi tapauksia, joissa voimas-
24578: yksi määräävän markkina-aseman väärinkäyttö-          sa olevia kuljetussopimuksia sanotaan irti ja
24579: muoto, jossa tuotetta tai palvelua tuetaan jolta-     pyydetään uusia taljouksia. Lakan Betoni Oy:n
24580: kin toiselta toiminnan alueelta saaduilla varoilla.   kuljetukset ovat yksi pieni esimerkki siitä, kuin-
24581: Transpoint Oy:n tapauksessa se tarkoittaisi, että     ka VR, Transpoint Oy ja VR:n Transpoint-
24582: yhtiön tulosta kaunisteltaisiin VR:n avustuk-         yksikkö ovat vieneet kuljetukset jopa puolet
24583: sella.                                                alhaisemmalla hinnalla kuin yksityisomistukses-
24584:     Kilpailua vääristäväksi tämän asetelman te-       sa olevat yritykset ovat kyenneet taljoamaan
24585: kee se, että liikelaitosmaisuudestaan huolimatta      minimikatteellaan.
24586: VR saa edelleen tukea valtion budjetista. Yksi-          Mikäli yksityiset kuorma-autoilijat eivät ole
24587: tyinen kuorma-autoala on tehnyt laskelmia             samalla lähtöviivalla valtion tukemien liikeyri-
24588: VR:n Transpoint Oy:n ja VR:n Transpoint-              tysten kanssa, tämä saattaa yksityiset liikenteen-
24589: yksikön keskinäisestä rahaliikenteestä. Trans-        haljoittajat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen
24590: point-yksikkö on VR:n tavaraliikenneyksikön           ja siten konkursseihin.
24591:  osa, joka vastaa mm. terminaalitoiminnasta ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24592:  isompien terminaalialueiden nouto- ja jakelulii-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24593:  kenteestä.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24594:     Nämä laskelmat osoittavat, että VR:n vaunu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24595:  kuormaliikenne tuki Transpoint Oy:tä viime
24596:  vuonna noin 100 miljoonalla markalla. Onkin                    Onko Hallitus tietoinen, että eräiden
24597:  ilmeistä, ettäterminaali-ja markkinointimaksu-              valtion liikelaitosten epäillään saavan kil-
24598: ja siirtelemällä sekä Transpoint Oy:n että VR:n              pailua vääristävää tukea valtion budjetin
24599:  Transpoint-yksikön keskinäisen yhdysliikenne-               kautta ja käyttävän määräävää markki-
24600:  sopimuksen avulla asioita peitellään.                       na-asemaansa väärin, ja jos on,
24601:     Selvä tosiasia on, että Transpoint Oy on                    mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
24602:  kasvattanut jatkuvasti markkinaosuuttaan. Ta-               jaamiseksi?
24603: 
24604:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1992
24605: 
24606:           Kirsti Ala-Halja               Anneli Taina                  Heikki A. Ollila
24607:           Kalevi Lamminen                Riitta Jouppila               Maunu Kohijoki
24608:                     Leila Lehtinen                             Matti Lahtinen
24609: 
24610: 
24611: 220051L
24612: 2                                         1992 vp -   KK 692
24613: 
24614: 
24615: 
24616: 
24617:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24618: 
24619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Markkinaosuuksista puhuttaessa on ensinnä-
24620: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kin todettava, että Transpoint Oy on pelkkä
24621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alihankkija, jolla itsellään ei ole minkäänlaista
24622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-         markkinaosuutta. Tielaitoksen tilastojen mu-
24623: jan ym. näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen          kaan Suomen kappaletavaraliikenteen koko-
24624: n:o 692:                                              naisvolyymi on noin 45 miljoonaa tonnia. Vas-
24625:                                                       taavasti liikenneministeriön selvityksissä tavara-
24626:           Onko Hallitus tietoinen, että eräiden       linjaliikenteen suorite on arvioitu 9,5 miljoonak-
24627:        valtion liikelaitosten epäillään saavan kil-   si tonniksi. Koko Valtionrautateiden transpoint-
24628:        pailua vääristävää tukea valtion budjetin      liikenteen vuosisuorite alihankkijat mukaan
24629:        kautta ja käyttävän määräävää markki-          luettuna on 1,5 miljoonaa tonnia. Transpoint-
24630:        na-asemaansa väärin, ja jos on,                liikenteen todelliset markkinaosuudet em. lu-
24631:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        vuista ovat vain 3,3 ja 15,8 prosenttia, joten
24632:        jaamiseksi?                                    kysyjät ovat ilmeisesti saaneet väärää informaa-
24633:                                                       tiota. Tarkistuksen vuoksi voidaan vielä todeta,
24634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että tielaitoksen selvityksen mukaan kappaleta-
24635: vasti seuraavaa:                                      varaliikenteessä on 15 000 ajoneuvoa, josta Val-
24636:                                                       tionrautateiden ja Transpoint Oy:n yhteenlas-
24637:     Kysymys on sen perustelujen mukaan kohdis-        kettu ajoneuvomäärä kyseisessä liikenteessä on
24638: tettu Valtionrautateiden transpoint-toimintaan.       600 eli 4%.
24639: Valtionrautatiet haljoittaa kappaletavaraliiken-          Viimeisenä nykyistä laskusuhdannetta edeltä-
24640: nettä Transpoint-tuotenimellä omaan lukuunsa          neenä vuonna 1990 transpoint-liikenteen lasku-
24641: käyttäen myös ulkopuolisia alihankkijoita.            tus oli 645 miljoonaa markkaa ja volyymi 1,74
24642: Transpoint Oy on yksi Valtionrautateiden ali-         miljoonaa tonnia. Vuoden 1992 edellä kerrottu
24643: hankkijoista, joka suorittaa kuljetuspalveluja        laskutus on näin ollen 20 % ja tonnimäärä
24644: samantasoisin kuljetussuoritteeseen perustuvin        12,6% alhaisempi. Keskirahti on siis alentunut
24645: ehdoin kuin muutkin alihankkijat. Transpoint          8,1 %, mitä nykytilanteessa ei voida pitää suure-
24646: Oy suorittaa Valtionrautateille myös markki-          na hinnanalennuksena. On totta, että kilpailu on
24647: nointipalveluja. Vuonna 1992 Valtionrautatei-         jatkuvasti kiristynyt, mikä on johtunut toisaalta
24648: den transpoint-liikenteen laskutus oli noin 518       kysynnän vähentymisestä ja toisaalta taljonnan
24649: Mmk, josta yhtiön alihankinnat olivat noin            kasvamisesta kappaletavaraliikenteessä, kun
24650: 38 %. Yksityisten kuljetusliikkeiden saarnat kor-     kuljetustoimeksiannot muilla sektoreilla ovat
24651: vaukset olivat noin 70 milj. mk.                      ehtyneet.
24652:     Transpoint Oy on liikenneministeriön tietojen         Kaikkien kuljetusyritysten kuljetustaloudelli-
24653: mukaan hyvin hoidettu yritys ja sen kustannus-        nen perusedellytys on saada muodostetuksi tasa-
24654: tehokkuus kilpailukykyinen samantyyppisiin            painoisia tavaravirtoja meno-paluusuunnissa.
24655: kilpailijoihinsa nähden. Suomen Kuorma-auto-          Nykyisessä kilpailu- ja ylikapasiteettitilanteessa
24656: liiton kilpailuvirastolle tekemän selvityspyynnön     tasapainon tavoittelu johtaa hyvinkin alhaisten
24657: johdosta tämä asiain tila tulee vielä tarkemmin       hintatarjousten tekemiseen. Kuljetusyritykset
24658: tutkituksi. Transpoint Oy:n tilinpäätös viime         näkevät parhaaksi tyytyä pieneenkin korvauk-
24659: vuodelta ei ole vielä valmistunut, mutta alusta-      seen, kun kaikki kustannukset on kuitenkin
24660: vien tietojen mukaan yhtiön käyttökate jää alle       linjaliikenteessä maksettava. Tässä suhteessa
24661: 12 %:n, mikä ei riitä kattamaan normaaleja pää-       Transpoint ei poikkea kilpailijoistaan, koska se
24662: omakuluja. Yhtiön vahva pääoma-asema mah-             on sekä menettänyt että saanut taljouskilpailun
24663: dollistaa kuitenkin positiivisen tuloksen saavut-     tuloksena asiakkaita. Kysymyksessä mainitun
24664: tamisen. Näin ollen väite 100 miljoonan markan        Lakan Betoni Oy:n kuljetukset ovat yksi esi-
24665: subventiosta on edellä olevan perusteella täysin      merkki tästä prosessista.
24666: mahdoton.                                                 Valtion budjetista ainoa Valtionrautateille
24667:                                        1992 vp -   KK 692                                            3
24668: 
24669: maksettava tavaraliikennettä koskeva korvaus       Valtionrautateiden ratamaksun tulisi olla 160-
24670: oli ns. kuljetusalennuskorvaus, jonka suuruus      200 miljoonaa markkaa, jos Valtionrautateiden
24671: vuonna 1992 oli 10 miljoonaa markkaa ja jota ei    tavaraliikenteeltä vaaditaan samansuuruinen
24672: enää tänä vuonna makseta. Hyöty tästä kor-         väylämaksu kuin minkä kuorma-autoliikenne
24673: vauksesta on mennyt suoraan Valtionrautatei-       maksaa veroina.
24674: den vaunukuormaliikenteen asiakkaille tiettyjen       Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ei Valtionrau-
24675: vähäarvoisten tavaroiden kuten romun kuljetus-     tateille makseta valtion budjetista mitään sellais-
24676: ten hoitamiseksi, missä tuotteen arvo ei kestä     ta korvausta tai määrärahaa, jota voitaisiin
24677: normaalitaksaa. Valtionrautateiden henkilölii-     käyttää transpoint-liikenteen tukemiseen. Kysei-
24678: kenteeseen myönnetty joukkoliikenteen tuki on      sen liikenteen markkinaosuus on myös niin al-
24679: riittänyt vain osaksi korvaamaan henkilöliiken-    hainen, ettei kysymyksessä voi olla määräävä
24680: teen tappiollista toimintaa.                       markkina-asema ja ettei sillä voida olennaisesti
24681:     Mikäli kysymyksen tekijät tarkoittavat val-    vaikuttaa markkinoiden hintatasoon.
24682: tion tuella radanpidon määrärahoja, on todetta-       Hallitus edellyttää jo veronmaksajien edunkin
24683: va, että ne on lain mukaan käytettävä yksin-       vuoksi, että valtion liikeyritykset hoitavat liike-
24684: omaan rataverkon ylläpitoon ja sen kehittämi-      toimintaansa vähintään yhtä tehokkaasti kuin
24685: seen. Vaikka Valtionrautateille budjetissa mää-    kilpailijansakin, jolloin niiden on sallittava käyt-
24686: rätty ratamaksu on vain 1 miljoona markkaa,        tää myös samoja menettelytapoja. Hallitus val-
24687: maksaa Valtionrautatiet kuljetustoimintansa        voo myös Valtionrautateiden ja sen tytäryhtiöi-
24688: kustannuksina EY-direktiivin mukaan radanpi-       den keskinäistä liiketoimintaa, mistä sillä on
24689: toon kuuluvia liikenteenhoitokustannuksia run-     käytettävissä mm. varsin tuore vuonna 1992
24690:  saat 200 miljoonaa markkaa. Liikenneministe-      valmistunut Valtiontalouden tarkastusviraston
24691: riön asettaman työryhmän selvityksen mukaan        selvitys.
24692: 
24693:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
24694: 
24695:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
24696: 4                                        1992 vp -   KK 692
24697: 
24698: 
24699: 
24700: 
24701:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24702: 
24703:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Till följd av detta är påståendet om en subven-
24704: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         tion på 100 milj. mk fullkomligt orimligt.
24705: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         När det gäller marknadsandelar bör man först
24706: dagsman Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-         och främst konstatera att Transpoint Ab endast
24707: mål nr 692:                                          är en underleverantör som själv inte har någon
24708:                                                      som helst marknadsandel. Enligt vägverkets sta-
24709:           Är Regeringen medveten om att det          tistikuppgifter är totalvolymen för styckegods-
24710:        finns misstankar om att vissa statliga        trafiken i Finland ca 45 milj. ton. På motsvaran-
24711:        affårsverk genom statsbudgeten får un-        de sätt har godslinjetrafikens prestation i tra-
24712:        derstöd som snedvrider konkurrensen,          fikministeriets utredningar beräknats vara 9,5
24713:        och att de använder sin dominerande           milj. ton. Årsprestationen för Statsjärovägaroas
24714:        marknadsställning på ett felaktigt sätt,      totala transpointtrafik, underleverantörerna in-
24715:        och om så är fallet,                          beräknade, omfattar 1,5 milj. ton. Transpoint-
24716:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      trafikens verkliga marknadsandelar av de ovan
24717:        för att rätta till detta förhållande?         nämnda volymeroa är endast 3,3% och 15,8 %,
24718:                                                      vilket innebär att spörsmålsställaroa uppenbarli-
24719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gen har fått felaktig information. I korrigerings-
24720: anföra följande:                                     syfte kan dessutom konstateras att antalet for-
24721:                                                      don i styckegodstrafik enligt vägverkets utred-
24722:    Spörsmålet gäller enligt motiveringen Stats-      ning är 15 000, varav Statsjärnvägaroas och
24723: järovägaroas transpoint-verksamhet. Statsjäro-       Transpoint Ab:s sammanlagda antal fordon är
24724: vägaroa bedriver styckegodstrafik för sin egen       600, dvs. 4 %.
24725: räkning under produktnamnet Transpoint och              Under 1990, som var det sista året före den
24726: utnyttjar även utomstående underleverantörer.        nuvarande lågkonjunkturen, uppgick fakture-
24727: Transpoint Ab är en av Statsjärnvägaroas un-         ringen för transpoint-trafiken till 645 milj. mk
24728: derleverantörer som utför transportservice på        och volymen tilli, 74 milj. ton. Faktureringen för
24729: likvärdiga villkor för transportarbeten som övri-    1992, som närnndes ovan, är således 20% och
24730: ga underleverantörer. Transpoint Ab utför även       volymen mätt i ton 12,6% lägre. Genomsnitts-
24731: marknadsföringstjänster för Statsjärovägaroas        frakten har alltså sjunkit med 8,1 %, vilket i den
24732: räkning. Statsjärovägaroas fakturering vad gäl-      nuvarande situationen inte kan anses vara någon
24733: ler transpointtrafiken var 1992 ca 518 milj. mk,     omfattande prisnedsättning. Det är sant att kon-
24734: varav bolagets underleveranser omfattade ca          kurrensen har blivit allt hårdare. Detta har
24735: 38 %. Ersättningaroa till privata transportföre-     berott dels på att efterfrågan minskat, dels på att
24736: tag uppgick till ca 70 milj. mk.                     utbudet inom styckegodstrafiken ökat medan
24737:    Transpoint Oy är enligt trafikministeriets        mängden transportuppdrag minskat inom andra
24738: uppgifter ett välskött företag vars kostnadseffek-   sektorer.
24739: tivitet är konkurrenskraftig i jämförelse med           Den transportekonomiska grundförutsätt-
24740: konkurrenter av samma typ. På grund av en            ningen för alla transportföretag är att åstadkom-
24741: begäran om utredning som Finlands Lastbilsför-       ma en balans mellan godsströmmama i vardera
24742: bund lämnat in till konkurrensverket kommer          riktningen. I den nuvarande situationen av kon-
24743: denna angelägenhet att utredas närmare. Trans-       kurrens och överkapacitet leder strävan efter
24744: point Ab:s bokslut från förra året är inte ännu      balans till mycket låga prisanbud. Transportfö-
24745: fårdigt, men enligt preliminära uppgifter kom-       retagen anser det vara bäst att nöja sig även med
24746: mer bolagets driftsbidrag att förbli under 12 %,     små ersättningar, eftersom alla kostnader i sam-
24747: vilket inte räcker till att täcka de normala kapi-   band med linjetrafiken ändå skall betalas. I detta
24748: talutgifteroa. Bolagets starka kapitalställning      avseende skiljer sig Transpoint inte från konkur-
24749: gör det dock möjligt att nå ett positivt resultat.   rentema, eftersom bolaget som resultat av offert-
24750:                                           1992 vp -   KK 692                                           5
24751: 
24752: tävlingen både mist och fått kunder. Lakan            direktivet hänför sig till banhållningen. Enligt en
24753: Betoni Oy:s transporter, som även nämns i             utredning av en arbetsgrupp som tillsatts av
24754: spörsmälet, är exempel på denna process.              trafikministeriet bör Statsjärnvägarnas banav-
24755:    Den enda ersättningen för godstrafik som           gift vara 160-200 milj. mk, om det krävs en lika
24756: betalas till Statsjärnvägarna ur statsbudgeten är     stor banavgift av Statsjärnvägarnas godstrafik
24757: en s.k. ersättning för rabatter på ·transporter.      som den som lastbilstrafiken betalar i acciser.
24758: Den uppgick tilllO milj. mk 1992 men utbetalas           Som det framgår av det ovan anförda betalas
24759: inte längre i år. Avkastningen av denna ersätt-       det ur statsbudgeten ingen sådan ersättning och
24760: ning har gått direkt tili Statsjärnvägarnas kunder    inget sådant anslag till Statsjämvägama som
24761: inom vagnslaststrafiken för att transporten av        kunde användas tili att understöda transpoint-
24762: vissa varor som inte är av så stort värde, t.ex.      trafiken. Marknadsandelen för denna trafik är
24763: skrot, skall kunna skötas i de fall produktens        också så låg att det inte kan vara fråga om en
24764: värde inte håller för en normal taxa. Det kollek-     dominerande marknadsställning och att det inte
24765: tivtrafikunderstöd som beviljats för Statsjärnvä-     kan vara möjligt att genom denna väsentligt
24766: garnas persontrafik har endast delvis räckt till      påverka prisnivån på marknaden.
24767: för att ersätta den förlustbringande persontrafik-       Regeringen förutsätter och det står t.o.m. i
24768: verksamheten.                                         skattebetalarnas intresse att statens affårsföretag
24769:    Om spörsmålsställarna med statsunderstöd           sköter sin affårsverksamhet åtminstone lika ef-
24770: avsåg anslagen för banhållning bör det konstate-      fektivt som sina konkurrenter. 1 detta fall bör de
24771: ras att dessa enligt lag enbart skall användas till   även tillåtas att använda sig av samma metoder
24772: underhåll och utvecklande av bannätet. Trots att      som konkurrenterna. Regeringen övervakar
24773: den banavgift som i budgeten fastställts för          även den inbördes affårsverksamheten mellan
24774:  Statsjärnvägama är endast 1 milj. mk, betalar        Statsjärnvägarna och dess dotterbolag, den har
24775:  Statsjärnvägama som transportkostnader drygt         bl.a. tillgång till en relativt ny utredning av
24776:  200 milj. mk i tågdriftsutgifter som enligt EG-      statens revisionsverk från år 1992.
24777: 
24778:      Helsingfors den 26 januari 1993
24779: 
24780:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
24781:                 j
24782:                j
24783:               j
24784:              j
24785:             j
24786:            j
24787:           j
24788:          j
24789:         j
24790:        j
24791:       j
24792:      j
24793:     j
24794:    j
24795:   j
24796:  j
24797: j
24798:                                                 1992 vp
24799: 
24800: Kirjallinen kysymys 693
24801: 
24802: 
24803: 
24804: 
24805:                                    Aittoniemi: Äidinkielen opetuksen tuntimäärän säilyttämisestä ny-
24806:                                        kyisellään peruskoulun yläasteella
24807: 
24808: 
24809:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24810: 
24811:    Opetusministeriön tuntijakoryhmä on esittä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24812: nyt, että äidinkielen tuntimäärä peruskoulun          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24813: yläasteella tulisi olemaan 8-10 vuosiviikkotun-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24814: tia.                                                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24815:     Äidinkieli luo yleisesti katsoen pohjan kaikel-
24816: le muulle oppimiselle. Tämä on otettu huomioon                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
24817: useissa Euroopan maissa, joissa äidinkielen viik-             äidinkielen opetus peruskoulun yläasteel-
24818: kotuntimäärät ovat suurempia kuin tämänhetki-                 la säilytetään nykyisellä tasolla niin, että
24819: nen viikkotuntimäärä Suomessa. Suomessakin                    vuosiviikkotunteja on vähintään 9 ja va-
24820: valtaosa asiantuntijoista on sitä mieltä, että pe-            linnaisesti aina 12 vuosiviikkotuntiin
24821: ruskoulun yläasteella äidinkielen opetusta pitäisi            saakka eikä siten kuin opetusministeriön
24822: olla vähintään 9 vuosiviikkotuntia ja että oppi-              tuntijakoryhmä esittää, että vuosiviikko-
24823: laalla olisi mahdollisuus valita äidinkieltä vähin-           tuntien määrä olisi vain 8-10 vuosiviik-
24824: tään 12 vuosiviikkotuntiin asti. Näillä tuntimää-             kotuntia, joka on ehdottomasti riittämä-
24825: rillä pysyttäisiin sillä kansainvälisellä tasolla,            tön jo kansainvälisen lukutaitotason säi-
24826: johon olemme yltäneet kansainvälisessä lukutai-               lyttämiseksi?
24827: totutkimuksessa.
24828:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
24829: 
24830:                                             Sulo Aittoniemi
24831: 
24832: 
24833: 
24834: 
24835: 220051L
24836: 2                                         1992 vp -   KK 693
24837: 
24838: 
24839: 
24840: 
24841:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24842: 
24843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neuvoston päätöksiksi peruskoulun ja lukion
24844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuntijaoista. Työryhmän muistio luovutettiin
24845: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       opetusministeriölle 9 .3.1992. Opetusministeriö
24846: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        pyysi muistiosta useilta viranomaisilta ja järjes-
24847: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         töiltä 31.5.1992 mennessä lausuntoja, joita saa-
24848: n:o 693:                                              tiin 40.
24849:                                                           Työryhmän ehdotuksen mukaan äidinkielen
24850:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      tuntimäärän säilyttäminen entisellään peruskou-
24851:        äidinkielen opetus peruskoulun yläasteel-      lun yläasteella olisi täysin mahdollista; tunti-
24852:        la säilytetään nykyisellä tasolla niin, että   jakotyöryhmän ehdotus antaa vieläpä mahdolli-
24853:        vuosiviikkotunteja on vähintään 9 ja va-       suudet äidinkielen lisäämiseen yhdellä vuosiviik-
24854:        linnaisesti aina 12 vuosiviikkotuntiin         kotunnilla. Tämän lisäksi äidinkielelle voidaan
24855:        saakka eikä siten kuin opetusministeriön       saada lisää tunteja valinnaisaineiden ja aine-
24856:        tuntijakoryhmä esittää, että vuosiviikko-      kokonaisuuksien kiintiöstä, jolloin äidinkieltä
24857:        tuntien määrä olisi vain 8-10 vuosiviik-       voi olla enemmänkin kuin 12 vuosiviikkotuntia
24858:        kotuntia, joka on ehdottomasti riittämä-       yläasteen aikana.
24859:        tön jo kansainvälisen lukutaitotason säi-          Äidinkielen ainekokonaisuuksissa voidaan
24860:        lyttämiseksi?                                  mainiosti käsitellä mm. kirjallisuutta, näyttämö-
24861:                                                       taidetta, lehdistöä sekä uutiskieltä, tekstintuot-
24862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tamista, tekstinkäsittelyä ja sähköistä viestintää.
24863: vasti seuraavaa:                                      Nämä kaikki parantavat ja ylläpitävät hyvää
24864:                                                       lukutaitotasoamme.
24865:    Hallitus ei ole vielä käsitellyt peruskoulun ja        Hallitus ottaa kantaa peruskoulun ja lukion
24866: lukion tuntijakoesitystä. Opetusministeriö asetti     tuntijakoon, äidinkielen määrään sekä muihin
24867: 2.8.1991 työryhmän laatimaan ehdotusta Valtio-        työryhmän esittämiin ehdotuksiin lähiaikoina.
24868:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1993
24869: 
24870:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
24871:                                           1992 vp -   KK 693                                           3
24872: 
24873: 
24874: 
24875: 
24876:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24877: 
24878:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           9.3.1992. Undervisningsministeriet bad ett flertal
24879: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          myndigheter och organisationer avge utlåtanden
24880: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       om promemorian före 31.5.1992. Antalet utlå-
24881: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          tanden uppgick tili 40.
24882: mål nr 693:                                            . Enligt ~rbe~sgrul?pens förslag är det fullt möj-
24883:                                                       hgt att b1behalla tlmantalet i modersmålet på
24884:           Ämnar Regeringen sörja för att under-       s~mma nivå som tidigare i grundskolans högsta-
24885:        visningen i modersmålet i grundskolans         dmm. Inom ramen för timfördelningsarbets-
24886:        högstadium bibehålls på nuvarande nivå         gruppe~s förslag finns det därtill möjligheter till
24887:        så att årsveckotimmama är minst 9 och          en oknmg av modersmålet med en årsveckotim-
24888:        valfritt ända upp till 12 årsveckotimmar       me. Dessutom kan modersmålet ges extra tim-
24889:        och inte som undervisningsministeriets         mar ur kvoten för valfria ämnen och ämneshel-
24890:        timfördelningsgrupp föreslår endast 8-         heter, vilket innebär att antalet årsveckotimmar
24891:        10 årsveckotimmar, vilket absolut är           i modersmålet kan uppgå till mer än 12 i högsta-
24892:        otiliräckligt med tanke på att bibehålla       diet.
24893:        en intemationell nivå på läskunnigheten?          I ämneshelheter som omfattar modersmålet
24894:                                                       går det utmärkt att behandla bl.a. litteratur,
24895:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         scen~onst, tidnings- samt nyhetsspråk, textpro-
24896: anföra följande:                                      dukt10n, textbehandling och elektronisk kom-
24897:                                                       munikation. Allt detta förbättrar och upprätt-
24898:     Regeringen har ännu inte behandlat förslaget      håller en god nivå på vår läskunnighet.
24899: tili timfördelning i grundskolan och gymnasiet.          Regeringen kommer inom den närmaste
24900: Undervisningsministeriet tilisatte 2.8.1991 en ar-    framtiden att ta ställning till timfördelningen i
24901: betsgrupp med uppgift att utarbeta ett förslag tili   grundskolan och gymnasiet, modersmålets om-
24902: statsrådsbeslut om timfördelningen i grundsko-        fattning samt de övriga förslag som arbetsgrup-
24903: lan och gymnasiet. Arbetsgruppens promemo-            pen har framfört.
24904: ria överlämnades till undervisningsministeriet
24905: 
24906:      Helsingfors den 21 januari 1993
24907: 
24908:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
24909:                                                 1992 vp
24910: 
24911: Kirjallinen kysymys 694
24912: 
24913: 
24914: 
24915: 
24916:                                    Aittoniemi: Pitkään opiskelleiden korkeakouluopiskelijoiden luku-
24917:                                        kausimaksun määräytymisperusteista
24918: 
24919: 
24920:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24921: 
24922:    Hallituksen suunnitelmissa on lukukausimak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24923: sun periminen korkeakouluissa yli seitsemän           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24924: vuotta opiskelleilta opiskelijoilta. Tarkoituksena    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24925: on kerrottu olevan patistaa ns. "ikiteekkareita"      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24926: nopeampaan opiskelurytmiin. Suurimpana syy-
24927: nä lienee kuitenkin rahastaminen valtion yhä                      Miten Hallitus aikoo ottaa yli seitse-
24928: pohjattomammaksi käyvään kassaan.                             män vuotta korkeakouluissa opiskellei-
24929:    Lukukausimaksun periminen esimerkiksi kes-                 den lukukausimaksun määräämisessä
24930: ken lukukauden on epäoikeudenmukaista. Li-                    huomioon ne suunnitelmat, jotka opiske-
24931: säksi hallitus ei ole lainkaan ottanut huomioon,              lija on taloudellisesti laatinut lukukautta
24932: että avioituneet tai avoliitossa asuvat opiskelijat           varten, ja sen, että valmistumisen viiväs-
24933: joutuvat usein perhesyistä hidastamaan opiske-                tyminen johtuu tosiasiassa perhesyistä,
24934: luaan, jolloin se tulee kestämään suunniteltua                kuten lapsen syntymään liittyvistä sei-
24935: kauemmin, myös yli seitsemän vuotta.                          koista, jotka hidastavat opiskelun edisty-
24936:                                                               mistä?
24937:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
24938: 
24939:                                             Sulo Aittaniemi
24940: 
24941: 
24942: 
24943: 
24944: 220051L
24945: 2                                        1992 vp -   KK 694
24946: 
24947: 
24948: 
24949: 
24950:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24951: 
24952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtion maksuperustelain (150/92) perustelu-
24953: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jen mukaan maksun tulisi yleensä olla luon-
24954: olette 21 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-      teeltaan neutraali. Sen tarkoituksena ei siten
24955: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ole vaikuttaa tulonjakoon tai rajoittaa toimin-
24956: omaiselle jäsenelle Sulo Aittaniemen näin kuulu-     taa.
24957: van kirjallisen kysymyksen n:o 694:                      Lukukausimaksun vaikutuksia on pyritty pi-
24958:                                                      tämään mahdollisimman neutraaleina muun
24959:            Miten Hallitus aikoo ottaa yli seitse-    muassa siten, että jokaiselle korkeakouluun hy-
24960:        män vuotta korkeakouluissa opiskellei-        väksytylle yhteiskunta tarjoaisi yhden perustut-
24961:        den lukukausimaksun määräämisessä             kinnon suorittamisen ilmaiseksi keskimääräise-
24962:        huomioon ne suunnitelmat, jotka opiske-       nä tavoiteopiskeluaikana. Vanhojen opiskelijoi-
24963:        lija on taloudellisesti laatinut lukukautta   den osalta mainittua aikaa on vielä pidennetty
24964:        varten, ja sen, että valmistumisen viiväs-    viidestä ja puolesta vuodesta seitsemään vuo-
24965:        tyminen johtuu tosiasiassa perhesyistä,       teen. Tällä pidennyksellä on pyritty neutraloi-
24966:        kuten lapsen syntymään liittyvistä sei-       maan muun muassa sellaisia opintoja hidasta-
24967:        koista, jotka hidastavat opiskelun edisty-    via tekijöitä kuin äitiysloma ja varusmiespalve-
24968:        mistä?                                        lu.
24969:                                                          Lukukausimaksuilla saattaa olla koulutus-
24970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         paikkojen käyttöä tehostava vaikutus. Opiskeli-
24971: vasti seuraavaa:                                     ja ei kuitenkaan ole lukukausimaksuvelvollinen
24972:                                                      sinä lukukautena, jona hän on ilmoittautunut
24973:    Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle       poissaolevaksi jonkin opiskelua estävän syyn
24974: 1993 on edellytetty lukukausimaksujen käyt-          vuoksi.
24975: töönottoa. Lukukausimaksu on tarkoitus ottaa             Edellä kerrotuista syistä hallituksen tarkoi-
24976: käyttöön korkeakouluissa seuraavan lukuvuo-          tuksena on ottaa valtion maksuperustelain (150/
24977: den alusta eli 1 päivästä elokuuta 1993 lukien.      92) nojalla lukukausimaksu käyttöön 1 päivästä
24978:    Korkeakoulujen suunnitellun lukukausimak-         elokuuta 1993 lukien. Maksu on tarkoitus to-
24979: sun perusteena on, kuten valtion maksujärjestel-      teuttaa mahdollisimman vähäisin kielteisin kou-
24980: mä edellyttää, valtion tarjoamista palveluista       lutuspoliittisin vaikutuksin sekä niin, että se
24981: aiheutuvien kustannusten kohdentaminen niiden        mahdollisimman objektiivisesti kohtelee erilai-
24982: käyttäjiin ja julkishallinnon tulosvastuun tehos-     sissa elämäntilanteissa olevia opiskelijoita.
24983: taminen.
24984:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1993
24985: 
24986:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
24987:                                           1992 vp -   KK 694                                            3
24988: 
24989: 
24990: 
24991: 
24992:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24993: 
24994:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för avgifter till staten (150/92) skall en avgift i
24995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        allmänhet vara neutral till sin natur. A vsikten
24996: den 21 december 1992 till vederbörande med1em         med den är således inte att inverka på in-
24997: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        komstfördelningen eller begränsa verksamhe-
24998: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 694:        ten.
24999:                                                          Man har försökt hålla terminsavgiftens verk-
25000:           Hur ämnar Regeringen vid fastställan-       ningar så neutrala som möjligt bl.a. så att sam-
25001:        det av terminsavgifterna för dem som           hället erbjuder var och en som antagits till en
25002:        studerat över sju år vid högskola beakta       högskola möjlighet att avlägga en grundexamen
25003:        de ekonomiska planer som en studerande         gratis under en genomsnittlig normalstudietid.
25004:        uppgjort för terminen och det faktum att       Då det gäller gamla studerande har denna tid
25005:        de utdragna studierna i själva verket          ytterligare förlängts från fem och ett halvt år till
25006:        beror på familjeangelägenheter såsom           sju år. Genom denna förlängning har man för-
25007:        faktorer i samband med familjetillök-          sökt neutralisera bl.a. sådana faktorer som för-
25008:        ning, som fördröjer studiegången?              dröjer studierna såsom moderskapsledighet och
25009:                                                       fullgörande av värnplikt.
25010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Terminsavgifterna kan ha en effektiverande
25011: anföra följande:                                      verkan på utnyttjandet av utbildningsplatserna.
25012:                                                       En studerande är dock inte skyldig att betala
25013:    I regeringens budgetproposition för 1993 för-      terminsavgift under den termin då han anmält
25014: utsätts att terminsavgifter införs. Avsikten är att   sig som frånvarande av orsaker som utgör hinder
25015: införa en terminsavgift i högskolorna fr.o.m.         för studierna.
25016: nästa läsår, dvs. den 1 augusti 1993.                    Regeringen har av ovan anförda skäl för
25017:    Grunden för den terminsavgift som planeras         avsikt att med stöd av lagen om grundema för
25018: för högskolorna är, såsom statens avgiftssystem       avgifter till staten (150/92) införa en terminsav-
25019: förutsätter, att de kostnader som föranleds av        gift fr.o.m. den 1 augusti 1993. Avsikten är att
25020: tjänster som staten tillhandahåller allokeras till    införa avgiften med så få negativa utbildnings-
25021: användarna och att resultatansvaret inom den          politiska verkningar som möjligt samt så att den
25022: offentliga förvaltningen effektiveras.                så objektivt som möjligt behandlar studerande i
25023:    Enligt motiveringen till lagen om grunderna        olika livssituationer.
25024: 
25025:      Helsingfors den 18 januari 1993
25026: 
25027:                                                           Undervisningsminister ~iitta Uosukainen
25028:                                                1992 vp
25029: 
25030: Kirjallinen kysymys 695
25031: 
25032: 
25033: 
25034: 
25035:                                   Aittoniemi: Työpaikkaruokailun tukemisesta verotuksenisin toi-
25036:                                       menpitein
25037: 
25038: 
25039:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25040: 
25041:    Työpaikkaruokailua on viimeisen kymmen-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25042: vuotiskauden aikana pyritty kehittämään niin,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25043: että työntekijät voisivat kohtuullisin kustannuk-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25044: sin ruokailla työpaikallaan. Vanhan eväskult-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25045: tuurin rinnalla sillä on merkittävä etu esimerkik-
25046: si terveydellisten haittojen torjumisessa. Vero-                Aikooko Hallitus edelleen ylläpitää ja
25047: tuksellisten tekijöiden vaikutuksesta esimerkiksi            antaa kehitysmahdollisuudet vuosien ai-
25048: liikevaihtoveroa koskien on olemassa vaara, että             kana kehitetylle työpaikkaruokailulle so-
25049: työpaikkaruokailu tullaan romuttamaan ja pala-               veltamalla siihen muun muassa vapautta
25050: taan takaisin edellä mainittuun terveydellekin               liikevaihtoverosta sekä raaka-aineisiin
25051: haitalliseen eväskulttuuriin.                                kohdistuvan liikevaihtoveron alentamis-
25052:                                                              ta?
25053: 
25054:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
25055: 
25056:                                            Sulo Aittoniemi
25057: 
25058: 
25059: 
25060: 
25061:  220051L
25062: 2                                         1992 vp -   KK 695
25063: 
25064: 
25065: 
25066: 
25067:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25068: 
25069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtioneuvoston 5.4.1992 tekemän periaate-
25070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätöksen mukaan Suomessa siirrytään arvon-
25071: olette 21 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-       lisäverotukseen vuoden 1994 alusta. Arvonlisä-
25072: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      verotukseen siirtyminen merkitsee yleisen kulu-
25073: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-        tusverotuksen ulottamista laajasti sellaisille toi-
25074: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mialoille, jotka eivät tällä hetkellä ole liikevaih-
25075: n:o 695:                                              toverotuksen piirissä. Hallituksen veropoliittisen
25076:                                                       ministerivaliokunnan vuoden 1992 huhtikuussa
25077:           Aikooko Hallitus edelleen ylläpitää ja      tekemän elintarvikkeiden tulevaa verokohtelua
25078:        antaa kehitysmahdollisuudet vuosien ai-        koskevan päätöksen mukaan elintarvikkeiden
25079:        kana kehitetylle työpaikkaruokailulle so-      hintojen alentamiseksi luotu alkutuotevähennys-
25080:        veltamalla siihen muun muassa vapautta         järjestelmä säilytetään kuitenkin ennallaan ar-
25081:        liikevaihtoverosta sekä raaka-aineisiin        vonlisäverotukseen siirryttäessä. Päätöksen mu-
25082:        kohdistuvan liikevaihtoveron alentamis-        kaan elintarvikkeiden verokohtelun muutostar-
25083:        ta?                                            peet selvitetään uudelleen verojärjestelmämuu-
25084:                                                       toksen jälkeen.
25085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25086:                                                          Elintarvikkeisiin sovellettavan alkutuotevä-
25087: vasti seuraavaa:
25088:                                                       hennysjärjestelmän säilyttämiseen liittyen halli-
25089:    Liikevaihtoverolain (559/91) 16 §:n 1 momen-       tuksen tarkoituksena ei ole vuoden 1994 alusta
25090: tin perusteella henkilöstöruokalat on vapautettu      myöskään muuttaa työpaikkaruokaloiden ny-
25091: liikevaihtoverosta. Säännöksen mukaan tarjoilu-       kyistä liikevaihtoverokohtelua, vaan niiden ve-
25092: toiminnan harjoittaja ei ole verovelvollinen          rottomuus säilyy nykyisellään. Jos tehtävien sel-
25093: työnantajan hallinnassa olevissa tiloissa tapah-      vitysten jälkeen elintarvikkeiden lievempi vero-
25094: tuvasta työnantajan tai työnantajien yhdessä          tus päätetään toteuttaa alkutuotevähennysjär-
25095: järjestämästä tarjoilusta henkilökunnalle, sen        jestelmän sijasta verottamalla elintarvikkeita
25096: vieraille tai muille työnantajan tiloissa työsken-    yleistä arvonlisäverokantaa alemman veropro-
25097: televille, jos hän ei ole muusta tarjoilutoiminnas-   sentin mukaan, on myös ruuan tarjoilutoimin-
25098: ta verovelvollinen. Sillä, pitääkö henkilöstöruo-     nan verotaso ratkaistava samassa yhteydessä.
25099: kalaa työnantaja itse vai onko ruokalanpito           Tällöin myös verotuksen ulkopuolelle nykyisin
25100: annettu toisen hoidettavaksi, ei ole asiassa mer-     jäävän työpaikkaruokailun asema joudutaan ar-
25101: kitystä. Muissa kuin edellä mainituissa olosuh-       vioimaan uudelleen suhteessa muuhun tarjoilu-
25102: teissa tapahtuva tarjoilutoiminta on sitä vastoin     toimintaan.
25103: normaaliin tapaan liikevaihtoverollista.
25104: 
25105:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1993
25106: 
25107:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25108:                                         1992 vp -   KK 695                                           3
25109: 
25110: 
25111: 
25112: 
25113:                                    Till Riksdagens Herr Talman
25114: 
25115:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         införs mervärdesbeskattningen i Finland vid
25116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ingången av 1994. Övergången till mervärdes-
25117: den 21 december 1992 till vederbörande medlem       beskattning innebär att den allmänna konsum-
25118: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      tionsbeskattningen i stor utsträckning kommer
25119: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 695:      att gälla många sådana verksamhetsområden
25120:                                                     som för närvarande inte berörs av omsätt-
25121:           Ämnar Regeringen fortfarande upp-         ningsbeskattningen. Enligt ett beslut som i
25122:        rätthålla och ge utvecklingsmöjligheter åt   april 1992 fattats av regeringens skattepolitiska
25123:        den arbetsplatskosthållning som byggts       ministerutskott och som gäller den framtida
25124:        upp under åren genom att på den tilläm-      skattemässiga behandlingen av livsmedel kom-
25125:        pa bl.a. omsättningsskattefrihet samt        mer dock systemet med primärproduktavdrag
25126:        sänkt omsättningsskatt på råvaror?           som skapats för nedsättande av livsmedelspri-
25127:                                                     sema att bevaras vid övergången till mervär-
25128:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       desbeskattningen. Enligt beslutet kommer änd-
25129: anföra följande:                                    ringsbehovet i fråga om den skattemässiga be-
25130:                                                     handlingen av livsmedel att utredas på nytt
25131: . Med stöd av 16 § 1 mom. omsättningsskatte-        sedan skattesystemet ändrats.
25132: lagen (559/91) har personalmatsalama befriats          I samband med att primärproduktavdragssys-
25133: från omsättningsskatt. Enligt stadgandet är den     temet i fråga om livsmedel bevaras har regering-
25134: som bedriver servering inte skattskyldig för ser-   en inte för avsikt att vid ingången av 1994 ändra
25135: vering, som en eller flera arbetsgivare tillsam-    den nuvarande omsättningsskattemässiga be-
25136: mans har ordnat i en arbetsgivares lokaler och      handlingen av personalmatsalama, utan de
25137: som är avsedd för de anställda, deras gäster och    kommer fortfarande att vara befriade från skatt.
25138: andra som arbetar i arbetsgivarens lokaler, om      Om det efter utredningar bestäms att det i stället
25139: han inte är skattskyldig för annan serverings-      för primärproduktavdragssystemet skall införas
25140: verksamhet. Om det är arbetsgivaren själv som       en lindrigare beskattning för livsmedel, så att de
25141: driver personalmatsalen eller om verksamheten       beskattas enligt en lägre skatteprocent än vad det
25142: överlåtits åt någon annan har ingen betydelse i     allmänna mervärdesskattesatsen förutsätter, bör
25143: detta sammanhang. Däremot är sådan serve-           även skattenivån för matservering fastställas
25144: ringsverksamhet som bedrivs under andra än          samtidigt. Då måste man på nytt ta ställning till
25145: ovan nämnda förhållande på normalt sätt om-         hur arbetsplatskosthållningen, som för närva-
25146: sättningsskattepliktig.                             rande faller utanför beskattningen, skall ställas i
25147:    Enligt statsrådets principbeslut av 5.4.1992     relation till annan serveringsverksamhet.
25148: 
25149:      Helsingfors den 20 januari 1993
25150: 
25151:                                                                      Finansmmister Iiro Viinanen
25152:                                                  1992 vp
25153: 
25154: Kirjallinen kysymys 696
25155: 
25156: 
25157: 
25158: 
25159:                                     Aittoniemi: Varusmiesten kotiuttamisrahan säilyttämisestä
25160: 
25161: 
25162:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25163: 
25164:   Eduskunnan hiljattain äänestyksen jälkeen            ole minkäänlaisia, ja tämäkin pienen 300 mar-
25165: hyväksymän hallituksen lakiesityksen mukaan            kan kotiuttamisrahan poistaminen on yhteis-
25166: varusmiesten nykyisin 300 markan suuruinen             kunnan taholta kuin sylkäisy vasten kasvoja.
25167: kotiuttamisraha lakkautetaan. Jo tähänkin saak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25168: ka mainittu kotiuttamisraha on ollut huomatta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25169: vasti pienempi kuin esimerkiksi muissa pohjois-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25170: maissa. Kotiuttamisrahan poistamisella valtio          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25171: säästää 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Sum-
25172: ma on mitättömän pieni siihen verrattuna, min-                    Mitä Hallitus ajatteli antaessaan edus-
25173: kälainen vaikutus sillä on jo nytkin, ja erityisesti           kunnalle esityksen varusmiesten vaivai-
25174: laman aikana, henkisissä vaikeuksissa painivien                sen 300 markan suuruisen kotiuttamis-
25175: varusmiesten elämään. Tulevaisuuden visioita ei                rahan poistamisesta?
25176: 
25177:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1992
25178: 
25179:                                              Sulo Aittoniemi
25180: 
25181: 
25182: 
25183: 
25184: 220051L
25185: 2                                         1992 vp -    KK 696
25186: 
25187: 
25188: 
25189: 
25190:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25191: 
25192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mitoitettu tämän tavoitteen mukaisesti. Vuosien
25193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mittaan ei kotiuttamisrahaa ole kuitenkaan min-
25194: olette 20 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-       kään hallituksen toimesta esitetty korotettavaksi
25195: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tämän tavoitteen mukaisesti, vaan suoritetut
25196: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        tarkistukset kotiuttamisrahan määrään ovat ol-
25197: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 696:         leet varsin vaatimattomia. Kotiuttamisraha on
25198:                                                       siten ajan myötä menettänyt huomattavan osan
25199:           Mitä Hallitus ajatteli antaessaan edus-     yhteiskunnallisesta merkityksestään. Nykyisen
25200:        kunnalle esityksen varusmiesten vaivai-        hintatason vallitessa 300 markan suuruinen ko-
25201:        sen 300 markan suuruisen kotiuttamis-          tiuttamisraha ei ole enää vuosiin ollut merkittä-
25202:        rahan poistamisesta?                           vä toimeentuloturvan takaaja kotiutettaville ase-
25203:                                                       velvollisille.
25204:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Todettakoon vielä, että kansalaisten viimesi-
25205: taen seuraavaa:                                       jainen toimeentuloturvan muoto on sosiaali-
25206:                                                       huoltolain perusteella myönnettävä toimeentu-
25207:     Kuten hallituksen kotiuttamisrahalain ku-         lotuki. Tämä järjestelmä on kehittynyt huomat-
25208: moamista koskevan lakiesityksen perusteluissa         tavasti kotiuttamisrahajärjestelmän olemassa-
25209: todetaan, kotiuttamisrahan lakkauttaminen liit-       olon aikana. Kaikki kotiutettavat asevelvolliset,
25210: tyy valtioneuvoston 14.10.1992 tekemään peri-         joilla ei ole riittäviä tuloja välttämättömän toi-
25211: aatepäätökseen julkisen talouden parantamisek-        meentulonsa järjestämiseksi, ovat oikeutettuja
25212: si. Tähän julkisten menojen säästämistä koske-        saamaan toimeentulotukea. Jo vuosia monet
25213: vaan päätökseen liittyy monia muitakin yksit-         kotiutetut ovat joutuneet turvautumaan toi-
25214: täisten kansalaisten kannalta epämiellyttäviä         meentulotukeen asevelvollisuuden suorittamisen
25215: osa päätöksiä, jotka ovat kuitenkin valtiontalou-     jälkeen. Toimeentulotuki kansalaisten perustur-
25216: dellisista syistä välttämättömiä.                     van muotona antaa olennaisesti paremman toi-
25217:     Lakiesityksen perusteluissa todetaan lisäksi,     meentuloturvan todella taloudellisen tuen tar-
25218: että kotiuttamisrahalakia aikanaan 1970-luvun         peessa oleville kotiutettaville kuin 300 markan
25219: alussa säädettäessä kotiuttamisrahalle asetettiin     suuruinen kertasuoritus, jonka merkittävään
25220: tavoite, että sen tulisi riittää kotiutettavan ase-   korottamiseen ei tämänhetkisessä taloudellisessa
25221: velvollisen elatukseen noin kahden viikon ajalle.     tilanteessa ole ollut minkäänlaisia edellytyksiä.
25222: Vuoden 1971 kotiuttamisrahan määrä olikin
25223: 
25224:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1993
25225: 
25226:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25227:                                          1992 vp -   KK 696                                          3
25228: 
25229: 
25230: 
25231: 
25232:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25233: 
25234:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förlovades uppehälle i ca två veckor. Beloppet av
25235: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       hemförlovningspenningen för 1971 var alltså
25236: den 20 december 1992 till vederbörande medlem        dimi:msionerat utgående från detta. Under åren
25237: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       har dock ingen regering föreslagit en höjning av
25238: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 696:            hemförlovningspenningen enligt denna målsätt-
25239:                                                      ning, utan justeringama av beloppet har varit
25240:           Vad avsåg Regeringen då den till riks-     rätt anspråkslösa. Därför har hemförlovnings-
25241:        dagen avlät en proposition om slopandet       penningen med tiden förlorat en stor del av sin
25242:        av den minimala hemförlovningspenning         samhälleliga betydelse. Under den rådande pris-
25243:        om 300 mk som betalas till vämpliktiga?       nivån har hemförlovningspenningen, 300 mk,
25244:                                                      inte på många år varit något tillräckligt utkomst-
25245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skydd för hemförlovade vämpliktiga.
25246: anföra följande:                                        Det kan ytterligare konstateras att en form av
25247:                                                      utkomstskydd som medborgama i sista hand har
25248:    Enligt vad som konstateras i motiveringen till    att tillgå är det utkomststöd som bcviljas enligt
25249: regeringens proposition med förslag till lag om      socialvårdslagen. Detta system har utvecklats
25250: upphävande av lagen om hemförlovningspen-            betyd1igt under den tid då hemförlovningspen-
25251: ning hänför sig slopandet av hemförlovnings-         ningsystemet varit i bruk. Alla de hemförlovade
25252: penningen till statsrådets principbeslut av den 14   vämpliktiga som inte har tillräckliga inkomster
25253: oktober 1992 om förbättrande av den offentliga       för en nödvändig utkomst har rätt att få ut-
25254: ekonomin. Till detta beslut om inbesparing av        komststöd. Under ett flertal år har många hem-
25255: offentliga medel hänför sig även många andra         förlovade varit tvungna att ty sig till utkomst-
25256: för enskilda medborgare oangenäma delbeslut,         stöd efter fullgjord vämplikt. Utkomststödet
25257: som dock är nödvändiga av statsekonomiska            som en form av utkomstskydd ger ett väsentligt
25258: skäl.                                                bättre utkomstskydd för dem som verkligen är i
25259:    I motiveringen tilllagförslaget konstateras det   behov av ekonomiskt stöd än ett engångsbelopp
25260: ytterligare att då lagen om hemförlovningspen-       om 300 mk, emedan det inte funnits förutsätt-
25261: ning i början av 1970-talet stiftades, var hemför-   ningar att väsentligt höja beloppet på grund av
25262: lovningspenningen avsedd att trygga den hem-         det nuvarande ekonomiska läget.
25263: 
25264:      Helsingfors den 22 januari 1993
25265: 
25266:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25267:                                                  1992 vp
25268: 
25269: Kirjallinen kysymys 697
25270: 
25271: 
25272: 
25273: 
25274:                                     Aittoniemi: Jugoslavian alueelta tulleita pakolaisia koskevan eri-
25275:                                         tyislain aiheuttamista kustannuksista
25276: 
25277: 
25278:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25279: 
25280:     Eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituk-        kaa. Sen jälkeen ollaan samassa tilanteessa kuin
25281: sen esityksen mukaan on aikomus erityislailla          nyt, eli turvapaikkakäsittely tulee aloittaa joka
25282: antaa vuoden oleskelulupa lähes kahdelletuhan-         tapauksessa.
25283: nelle etupäässä Kosovosta saapuneelle henkilöl-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25284: le. He eivät oman lähtömaansa olosuhteiden sen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25285: paremmin kuin muidenkaan olosuhteidensa                oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25286: vuoksi omaa pakolaisstatusta, vaan heidät olisi        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25287: pitänyt ns. nopeutetussa käsittelyssä palauttaa
25288: takaisin, koska he eivät ole myöskään suojelun                    Katsooko Hallitus, että erityislain
25289: tarpeessa Kosovon rauhallisten olojen vuoksi.                  kohteena olevien lähes 2 OOO:n etupäässä
25290:     Hallitus on perustellut lakiesitystä mm. sillä,            Kosovon alueelta olevan henkilön elättä-
25291: että nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa ei            minen Suomessa tulee halvemmaksi kuin
25292: ulkomaalaistoimistoon voida perustaa lisää vir-                heidän turvapaikkahakemustensa nopea
25293: koja tai toimia Kosovon albaanien asioiden                     käsitteleminen ulkomaalaistoimistolle
25294: käsittelemiseksi. Parisen vuotta sitten allekirjoit-           palkattujen lisäresurssien turvin, ja
25295: taneelle annetun kirjallisen vastauksen mukaan                    mihin tämä näkemys perustuu ottaen
25296: aikuinen pakolainen tulee Suomelle maksamaan                   huomioon, että heidän kustannuksensa
25297: noin 162 000 markkaa vuodessa, lapset jonkin                   täällä sisäasiainministeriön pakolaiskus-
25298: verran vähemmän. Joka tapauksessa voidaan                      tannuksista aikaisemmin antamien tieto-
25299: arvioida, että mainittujen Kosovon albaanien                   jen mukaan tulevat olemaan vuodessa
25300:  ylläpito täällä tulee laissa mainitun vuoden aika-            noin 250-300 miljoonaa markkaa?
25301:  na maksamaan noin 250-300 miljoonaa mark-
25302: 
25303:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
25304: 
25305:                                              Sulo Aittoniemi
25306: 
25307: 
25308: 
25309: 
25310:  220051L
25311: 2                                            1992 vp -    KK 697
25312: 
25313: 
25314: 
25315: 
25316:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25317: 
25318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Geneven pakolaisyleissopimuksen mukaisesti
25319: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             vainottu. Lain soveltamisessa on noudatettava
25320: olette 21 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-           vakiintuneita tulkintalinjoja silloin, kun säännös
25321: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          on väljästi kirjoitettu. Vaikka kansantalouden
25322: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              tilanne olisikin huonompi kuin lakia säädettäes-
25323: Sulo Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o               sä, vakiintunutta käytäntöä ei voi muuttaa ilman
25324: 697:                                                      lain säännöksen muuttamista. Erityislain perus-
25325:                                                           teluissa on todettu, että oleskelulupien epäämi-
25326:            Katsooko Hallitus, että erityislain            nen esimerkiksi Kosovon albaaneilta entisen Ju-
25327:         kohteena olevien lähes 2 OOO:n etupäässä          goslavian nykyisen tilanteen vallitessa ei olisi
25328:         Kosovon alueelta olevan henkilön elättä-          Suomen noudattaman humaanin linjan mukais-
25329:         minen Suomessa tulee halvemmaksi kuin             ta.
25330:         heidän turvapaikkahakemustensa nopea                  Nyt kun eduskunta on hyväksynyt erityislakia
25331:         käsitteleminen ulkomaalaistoimistolle             koskevan hallituksen esityksen, voidaan todeta,
25332:         palkattujen lisäresurssien turvin, ja             että eduskunta on yhtynyt hallituksen kantaan
25333:            mihin tämä näkemys perustuu ottaen             siitä, että kyseessä oleville ulkomaalaisille anne-
25334:         huomioon, että heidän kustannuksensa              taan määräaikaiset oleskeluluvat painavasta hu-
25335:         täällä sisäasiainministeriön pakolaiskus-         manitaarisesta syystä.
25336:         tannuksista aikaisemmin antamien tieto-               Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan eri-
25337:         jen mukaan tulevat olemaan vuodessa               tyislain piiriin tulevien kohdalla ei jatkossa jou-
25338:         noin 250---300 miljoonaa markkaa?                 duta siihen tilanteeseen, että heidän turvapaik-
25339:                                                           kahakemuksensa joka tapauksessa joudutaan
25340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              käsittelemään. Vaihtoehtoina tulevat olemaan
25341: vasti seuraavaa:                                          kyseessä olevien ulkomaalaisten vapaaehtoinen
25342:                                                           palaaminen kotimaahansa tai heidän oleskelulu-
25343:    Kysymyksessä on lähdetty siitä, että eräiden           piensa jatkaminen.
25344: entisen Jugoslavian kansalaisten tekemien turva-              Turvapaikanhakijasta aiheutuu sosiaali- ja
25345: paikkahakemusten poikkeuskäsittelystä anne-               terveysministeriön hallinnonalalle kustannuksia
25346: tun lain säätämisen perusteena olisi ollut pääasi-        n. 5 500---6 500 markkaa kuukaudessa. Kustan-
25347: assa valtiontaloudellinen tilanne. Olennaisena            nuksia aiheutuu toimitilojen vuokra- ja kiinteis-
25348: tekijänä on kuitenkin vaikuttanut myös se, että           tökustannuksista, henkilökunnan palkoista ja
25349: vaikka kyseessä olevat turvapaikkahakemukset              muista ylläpitomenoista sekä turvapaikanhaki-
25350: olisi käsitelty ulkomaalaislain mukaisesti, loppu-        joiden tulkkikustannuksista, toimeentulotuki-
25351: tulos olisi ollut se, että hyvin suuri osa lain piiriin   menoista ja ensiavun luonteisista sosiaali- ja
25352: tulevista turvapaikanhakijoista olisi yksilöllisen        terveyspalvelujen kustannuksista.
25353: käsittelynkin kautta saanut myönteisen päätök-                Valtion korvaus kunnalle pakolaisen vastaan-
25354: sen. He olisivat vain joutuneet odottamaan pää-           otosta on ensimmäisen vuoden osalta noin 6 000
25355: töstä kohtuuttoman kauan.                                 markkaa kuukaudessa, toisen vuoden osalta
25356:    Toinen kysymyksessä esiin tuleva ajatus on se,         noin 2 800 markkaa kuukaudessa ja kolmannen
25357: että ulkomaalaisten tekemiä hakemuksia käsitel-           vuoden osalta noin 1 500 markkaa kuukaudessa.
25358: täessä tärkeintä olisi, mikä vaihtoehto aiheuttaa         Kuukausikustannukset vaihtelevat siten, että
25359: Suomelle vähiten kustannuksia. Oikeusvaltion              alle kouluikäisen korvaukset ovat suurimmat ja
25360: kyseessä ollessa päätöksenteko ei kuitenkaan voi          kouluikäisten korvaukset pienimmät.
25361: tapahtua näin, vaan turvapaikka- ja oleskelulu-               Erityislain vuoksi kokonaiskorvausaika enti-
25362: pahakemukset ratkaistaan lain mukaan.                     sen Jugoslavian alueelta tulleiden turvapaikan-
25363:    Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle voi-             hakijoiden osalta lyhenee huomattavasti, koska
25364: daan myöntää määräaikainen oleskelulupa, jos              pitkäaikainen majoittuminen (2-3 vuotta) vas-
25365: oleskeluluvan myöntämistä puoltaa painava hu-             taanottoyksiköissä ennen oleskelulupapäätök-
25366: manitaarinen syy, vaikka hakija ei olisikaan              sen saamista, jää pois.
25367: 
25368:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
25369: 
25370:                                                                   Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25371:                                            1992 vp -   KK 697                                            3
25372: 
25373: 
25374: 
25375:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25376: 
25377:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lämpningen av lagen måste vedertagna tolk-
25378: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningslinjer följas när stadgandet är allmänt ut-
25379: den 21 december 1992 tili vederbörande medlem          format. Trots att läget inom nationalekonomin
25380: av statsrådet översänt riksdagsman Sulo Aitto-         skulle vara sämre än vid den tidpunkt då lagen
25381: niemis skriftliga spörsmål nr 697:                     stiftades, kan en hävdvunneri praxis inte ändras
25382:                                                        utan att ändra stadgandet i lagen. 1 motiveringen
25383:           Anser Regeringen att försöijningen av        för speciallagen konstateras det att det inte skulle
25384:        de inemot 2 000 personer som främst hör         överensstämma med den humana linje som Fin-
25385:        hemma i Kosovo och som omfattas av              land följer att vägra att bevilja t.ex. albanerna
25386:        speciallagen blir billigare än en snabbe-       från Kosovo uppehållstillstånd under den nu
25387:        handling av deras asylansökningar med           rådande situationen i det forna Jugoslavien.
25388:        hjälp av de tiliäggsresurser som utlän-             När riksdagen nu har godkänt regeringens
25389:        ningsbyrån erhållit, och                        proposition med förslag tili speciallag kan det
25390:           på vad baserar sig detta synsätt med         konstateras att riksdagen har omfattat regering-
25391:        beaktande av att kostnaderna för dem            ens åsikt om att utlänningarna i fråga beviljas
25392:        enligt inrikesministeriets tidigare uppgif-     tidsbegränsade uppehållstillstånd av vägande
25393:        ter om flyktingkostnaderna kommer att           humanitära skäl.
25394:        uppgå tili ca 250-300 miljoner mark om              lnrikesministeriet anser att när det gäller de
25395:        året.                                           personer som omfattas av speciallagen kommer
25396:                                                        man i fortsättningen inte att råka i en sådan
25397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          situation att deras asylansökningar i alla fall
25398: anföra följande:                                       kommer att behöva behandlas. Utlänningarna i
25399:                                                        fråga kommer antingen att återvända frivilligt
25400:     Man har i spörsmålet utgått från att lagen om      tili sitt hemland eller deras uppehållstillstånd
25401: särbehandling av asylansökningar som gjorts av         kommer att förlängas.
25402: vissa medborgare i det forna Jugoslavien skulle            De kostnader som en asylsökande medför
25403: ha stiftats främst på grund av det statsfinansiella    social- och hälsovårdsministeriets förvaltnings-
25404: läget. En väsentlig faktor i detta sammanhang          gren uppgår till ca 5 500-6 500 mark i måna-
25405: har dock varit den att trots att de ifrågavarande      den. Kostnaderna består av hyres- och fastig-
25406: asylansökningarna skulle ha behandlats enligt          hetskostnader för lokaliteter, personalens löner
25407: utlänningslagen, skulle slutresultatet ha blivit det   och övriga underhållskostnader samt av de asyl-
25408: att en mycket stor andel av asylsökandena som          sökandes tolkkostnader, utgifterna för utkomst-
25409: omfattas av lagen skulle också efter en individu-      stöd och kostnaderna för social- och hälsovårds-
25410: ell prövning ha fått ett positivt beslut. De skulle    tjänster av typ förstahjälp.
25411: bara ha behövt vänta orimligt länge på beslut.             Den ersättning som staten betalar tili kommu-
25412:     En annan tanke som läggs fram i spörsmålet         nen för mottagandet av en flykting uppgår under
25413: är den att det viktigaste vid behandlingen av          det första året tili ca 6 000 mk i månaden, under
25414: ansökningar som gjorts av utlänningar skulle           det andra året tili ca 2 800 mk i månaden och
25415: vara frågan om vilket alternativ som medför            under det tredje året tili ca 1 500 mk i månaden.
25416: Finland minst kostnader. När det är fråga om en        De månatliga kostnaderna varierar så att ersätt-
25417: rättsstat kan beslutsfattandet inte ske på detta       ningarna för barn under skolåldern är de största
25418: sätt, utan ansökningarna om asyl och uppehålls-        och ersättningarna för barn i skolåldern de
25419: tillstånd avgörs enligt lag.                           minsta.
25420:     En utlänning som anländer tili Finland utan            På grund av speciallagen kommer totalersätt-
25421: uppehållstilistånd kan beviljas tidsbegränsat up-      ningstiden för asylsökandena från det forna
25422: pehållstilistånd om ett vägande humanitärt skäl        Jugoslavien att förkortas betydligt, eftersom den
25423: talar för att uppehållstilistånd skall beviljas,       långa inkvarteringstiden (2-3 år) i mottagnings-
25424:  trots att sökanden inte skulle förföljas enligt       enheterna innan uppehålistillstånd beviljas faller
25425: Genevekonventionen om flyktingar. Vid tili-            bort.
25426: 
25427:      Helsingfors den 25 januari 1993
25428: 
25429:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen ·
25430:                                                 1992 vp
25431: 
25432: Kirjallinen kysymys 698
25433: 
25434: 
25435: 
25436: 
25437:                                    Aittoniemi: Riittävän ajan varaamisesta hallituksen esitysten käsit-
25438:                                        telyyn eduskunnassa
25439: 
25440: 
25441:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25442: 
25443:    Eduskunnassa on vuoden lopulla vallinnut           vaan hallituksen esitysten ja muutosten kirjaa-
25444: valtava lainsäädäntöruuhka erityisesti siitä syys-    miskeskus.
25445: tä, että ETA-lainsäädännön lisäksi ovat kuvassa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25446: olleet talousarvion käsittelyyn liittyvät lait. Sen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25447: lisäksi, että lakiehdotukset ovat tulleet eduskun-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25448: nalle pahasti myöhässä, niitä on muutettu ehti-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25449: miseen valiokunnalle osoitetuilla kirjelappusilla,
25450: jotka ovat tulleet aivan viime tingassa valiokun-                Aikooko Hallitus jatkossakin jatkaa
25451: nan valmistuessa jo antamaan mietintönsä. Ku-                 lakiesitystensä ja erityisesti niiden muut-
25452: ten eräät kansanedustajat ovat ilmentäneet, ti-               tamiseen liittyneiden kirjeiden antamista
25453: lanne valiokunnissa on ollut "kaoottinen", eikä               aikataulullisesti niin, että asioiden käsit-
25454: aina ole edes tiedetty, mitä on päätetty ja millä             telemiseen ei eduskunnassa ja sen valio-
25455: perusteella. Mietintöjä on vain nuijittu päätök-              kunnissa jää riittävää aikaa, vaan edus-
25456: seen aikataulullisen sanelun perusteella. Edus-               kunnasta tehdään hallituksen esitysten ja
25457: kunta ei siis nykyisellään ole lainsäädäntöelin,              kirjeiden kirjaamisyksikkö?
25458: 
25459:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1992
25460: 
25461:                                             Sulo Aittaniemi
25462: 
25463: 
25464: 
25465: 
25466: 220051L
25467: 2                                         1992 vp -   KK 698
25468: 
25469: 
25470: 
25471: 
25472:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25473: 
25474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osa muutoksista on kuitenkin ollut teknisiä,
25475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joiden tarkoituksena on ollutkin ainoastaan pa-
25476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rantaa ja selkeyttää tulevaa lainsäädäntöämme,
25477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        eikä näillä muutoksilla ole suuremmin rasitettu
25478: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         valiokuntien jäseniä.
25479: n:o 698:                                                  Julkisen talouden tervehdyttämiseksi hallitus
25480:                                                       teki 14.10.1992 periaatepäätöksen toimenpiteistä
25481:           Aikooko Hallitus jatkossakin jatkaa         julkisen talouden parantamiseksi. Osin tästä pe-
25482:        lakiesitystensä ja erityisesti niiden muut-    riaatepäätöksestä sekä myöhäiseen ajankohtaan
25483:        tamiseen liittyneiden kirjeiden antamista      jääneestä tuloratkaisusta johtuen eduskunnan
25484:        aikataulullisesti niin, että asioiden käsit-   käsittelyssä ollutta talousarviota ja siihen liitty-
25485:        telemiseen ei eduskunnassa ja sen valio-       viä lakiesityksiä jouduttiin tarkistamaan vastaa-
25486:        kunnissa jää riittävää aikaa, vaan edus-       maan muuttunutta taloudellista tilannettamme.
25487:        kunnasta tehdään hallituksen esitysten ja          Vaikka eduskunnan käsittelyssä olevien halli-
25488:        kirjeiden kirjaamisyksikkö?                    tuksen esitysten korjaaminen hallituksen toimes-
25489:                                                       ta ei olekaan suositeltavaa, on muutosten toteut-
25490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taminen suoraan valiokunnalle toimitettavilla
25491: vasti seuraavaa:                                      muutosesityksillä kuitenkin vallitsevassa tilan-
25492:                                                       teessa ollut tarkoituksenmukaista ja joustavaa.
25493:    Valtion talousarvioon liittyvien hallituksen        Muutoksilla ei ole pyritty muuttamaan esitystä
25494: esitysten lisäksi ETA-sopimukseen liittyvät laki-     siinä laajuudessa, että se olisi edellyttänyt halli-
25495: esitykset ovat ajoittuneet eduskunnan syysistun-      tuksen esityksen peruuttamista ja uuden anta-
25496: tokauteen 1992 hallituksen toimenpiteistä riip-       mista, johon koko eduskunta samoin kuin val-
25497: pumattomista syistä.                                   tioneuvoston valmistelu ja päätöksentekoko-
25498:    ETA-sopimuksen viivästyminen samoin kuin           neistokin olisi joutunut uhraamaan kohtuutto-
25499: siihen liittyvien ETA-säädösten käännöstyön           masti aikaansa.
25500: laajuus, taloudellisen tilanteemme jatkuva muut-          Hallituksen tarkoituksena ei ole ollut eikä
25501: tuminen sekä tuloratkaisun viivästyminen aivan        voikaan olla sen enempää eduskunnan työsken-
25502: marraskuun loppuun ovat johtaneet eduskun-            telytapaan kuin työskentelyaikatauluunkaan
25503: nan lisäksi hallituksen esitysten valmistelusta       puuttuminen. Lakiesitysten antamisen ihanteel-
25504: vastaavat ministeriöt ja niiden virkamiehet työs-     linen ajoittaminen tuottaa kuitenkin käytännös-
25505: kentelemään valtaisan paineen alaisena.                sä vaikeuksia. Hallituksen tarkoituksena onkin
25506:    Ministeriöt ovatkin joutuneet esittämään ta-       yhteistyössä eduskunnan kanssa jatkuvasti pa-
25507: vanomaista enemmän muutoksia hallituksen esi-          rantaa eduskunnan ja hallituksen työskentelyn
25508: tyksiin niiden valiokuntakäsittelyn aikana. Pää-       aikataulullista yhteensopivuutta.
25509: 
25510:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1993
25511: 
25512:                                                                               Pääministeri Esko Aho
25513:                                             1992 vp -    KK 698                                           3
25514: 
25515: 
25516: 
25517: 
25518:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
25519: 
25520:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              har behandlats i utskotten. Största delen av
25521: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande             ändringarna har dock varit tekniska ändringar,
25522: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          vilkas syfte har varit att endast förbättra och
25523: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             förtydliga vår framtida lagstiftning och ändring-
25524: mål nr 698:                                              arna har inte betungat utskottsmedlemmarna i
25525:                                                          någon högre grad.
25526:             Ämnar Regeringen även i framtiden                Regeringen fattade 14.10.1992 ett principbe-
25527:         överlämna sina propositioner och sär-            slut om åtgärder för förbättrande av den offent-
25528:         skilt skrivelser som hänför sig till ändring     liga ekonomin. Delvis på grund av principbeslu-
25529:         av dem tidsmässigt så att det inte finns         tet samt på grund av att inkomstuppgörelsen
25530:         tillräckligt tid för behandling av ärende-       nåddes vid en senare tidpunkt än normalt var
25531:         na i riksdagen och dess utskott och sålun-       man tvungen att se över budgetpropositionen
25532:         da göra riksdagen till en registreringsen-       och därtill anslutna lagförslag som behandlades
25533:         het för regeringens propositioner och            i riksdagen så att de motsvarade den förändrade
25534:         skrivelser?                                      ekonomiska situationen.
25535:                                                              Ä ven om det inte är rekommendabelt att de
25536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            regeringspropositioner som finns. i riksdagen
25537: anföra följande:                                         ändras av regeringen, har det dock i den rådande
25538:                                                          situationen varit ändamålsenligt och smidigt att
25539:     Förutom avlåtandet av de regeringsproposi-           genomföra ändringarna så att ändringsförslagen
25540: tioner som hänför sig till statsbudgeten har             skickas direkt till utskotten. Avsikten har inte
25541: avlåtandet av de propositioner som hänför sig            varit att ändra någon proposition så mycket att
25542: till EES-avtalet infallit under riksdagens höstses-      det hade förutsatt att regeringen återtar den och
25543: sion 1992 av skäl som är oberoende av regering-          avlåter en ny i dess ställe, vilket hade inneburit
25544: ens åtgärder.                                            att hela riksdagen liksom även statsrådsbered-
25545:     EES-avtalets försening liksom även det om-           ningen och beslutsmaskineriet hade fått offra
25546: fattande arbete som hänför sig till översättning-        oskäligt mycket av sin tid.
25547: en av rättsakter gällande EES, de fortsatta för-             Regeringens avsikt har inte varit och kan inte
25548: ändringarna i vår ekonomiska situation samt              hellervara att ingripa i riksdagens arbetsordning
25549: fördröjningen av inkomstuppgörelsen, som nåd-            eller dess arbetstidtabell. Det är dock i praktiken
25550: des först i slutet av november, har lett till att inte   svårt att finna en idealisk tidpunkt för när
25551: bara riksdagen utan också ministerier och tjäns-         regeringspropositioner skall avlåtas. Därför har
25552: temän som ansvarar för beredningen av rege-              regeringen för avsikt att i samarbete med riksda-
25553: ringens propositioner har arbetat under ett              gen kontinuerligt förbättra samordnandet av
25554: enormt tryck.                                            tidtabellerna för riksdagens och regeringens ar-
25555:     Ministerieroa har varit tvungna att föreslå          bete.
25556: flera ändringar än normalt då propositionerna
25557:      Helsingfors den 22 januari 1993
25558: 
25559:                                                                                Statsminister Esko Aho
25560:                                                    1992 vp
25561: 
25562: Kirjallinen kysymys 699
25563: 
25564: 
25565: 
25566: 
25567:                                      Myller: Yhteishuollon määräämisen perusteista
25568: 
25569: 
25570: 
25571:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25572: 
25573:    A viaerotapauksissa kysymys lasten huollosta          varmasti useimpiin tapauksiin, mutta voitaisiin-
25574: ja tapaamisoikeudesta saattaa muodostua varsin           ko välttää suurempia ongelmia, jos siihen ei
25575: ongelmalliseksi. Tähän on haettu apua yhteis-            pakotettaisi perheitä, jotka eivät siihen ole kyp-
25576: huollosta ja useissa tapauksissa yhteishuoltajuus        siä tai joilta se ei muutoin onnistu, ja jos vielä
25577: toimii moitteettomasti. Yhteishuolto on voimas-          voidaan osoittaa, että yksi aikuisista perheenjä-
25578: sa olevassa laissa pääsääntö. Ilmeisesti tästä           senistä hakee yhteishuoltajuutta muiden per-
25579: syystä viranomaiset tekevät työtä sen eteen, että        heenjäsenten sitä vastustaessa.
25580: yhteishuoltajuus valittaisiin mahdollisimman                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25581: monissa tapauksissa. On tapauksia, että sosiaa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25582: litoimisto on oikeuteen menon uhalla painosta-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25583: nut yhteishuoltajuuteen, vaikka toinen vanhem-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25584: mista ja lapsi/lapset olisivat olleet yhdessä yksin-
25585: huoltajuuden kannalla. Jos asiasta joudutaan                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25586: oikeuteen, joutuvat molemmat osapuolet mak-                     ryhtyä, että huoltajuuteen liittyviltä tur-
25587: samaan joskus mittaviin summiinkin nousevat                     hilta oikeudenkäynneiltä vältyttäisiin ja
25588:  kulunsa. Useissa tapauksissa oikeuteen meno                    voitaisiin nykyistä paremmin perhettä
25589:  voitaisiin välttää sillä, että perheen kaikkia jäse-           kuunnellen ohjata heidät lasten kannalta
25590:  niä, erityisesti lapsia, kuunneltaisiinja haettaisiin          parhaaseen ratkaisuun: joko yksinhuol-
25591:  ammattiauttajan avulla juuri siihen tilanteeseen               tajuuteen tai yhteishuoltajuuteen?
25592:  oikea huoltajuusmalli. Yhteishuoltajuus sopii
25593: 
25594:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
25595: 
25596:                                                 Riitta Myller
25597: 
25598: 
25599: 
25600: 
25601: 220051L
25602: 2                                        1992 vp -   KK 699
25603: 
25604: 
25605: 
25606: 
25607:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25608: 
25609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien
25610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kysymysten järjestämisessä. Sovinnollisten rat-
25611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaisujen aikaansaamista edistää myös laissa tur-
25612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Myllerin        vattu mahdollisuus huollon säilyttämiseen van-
25613: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 699:        hempien yhteisenä. Vanhempien on tavallisesti
25614:                                                      paljon helpompi sopia yhteishuollosta kuin toi-
25615:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sen yksinhuollosta, jossa toinen vanhemmista
25616:        ryhtyä, että huoltajuuteen liittyvistä tur-   erotetaan kokonaan mahdollisuudesta vaikuttaa
25617:        hista oikeudenkäynneistä vältyttäisiin ja     lastaan koskeviin asioihin.
25618:        voitaisiin nykyistä paremmin perhettä            Edellä sanottu osoittaa, että ne tavoitteet,
25619:        kuunnellen ohjata heidät lasten kannalta      joita kansanedustaja Myllerin kysymyksessä pi-
25620:        parhaaseen ratkaisuun: joko yksinhuol-        detään tärkeinä, on lainsäädännössä jo monin
25621:        tajuuteen tai yhteishuoltajuuteen?            eri tavoin otettu huomioon. Tästä huolimatta ei
25622:                                                      vanhempien yksimielisyyttä aina saavuteta, vaan
25623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asia jää riitaiseksi. Näissä tapauksissa on pidet-
25624: vasti seuraavaa:                                     tävä tärkeänä, että asia ratkaistaan osapuolten
25625:                                                      oikeusturvan ja päätöksen objektiivisuuden ta-
25626:    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva        kaavassa, tuomioistuinkäsittelylle ominaisessa
25627: nykyinen lainsäädäntö tähtää siihen, että van-       menettelyssä. Joulukuun 1 päivänä 1993 voi-
25628: hemmat voisivat yhteisymmärryksessä päätyä           maan tuleva alioikeusmenettelyn uudistus tuo
25629: lapsen etua vastaavaan ratkaisuun turvautumat-       alioikeuksiin asioiden suullisen valmistelun.
25630: ta oikeudenkäyntimenettelyyn. Tämän mukai-           Tämä parantaa tuomioistuimen mahdollisuuk-
25631: sesti on säädetty, että vanhempien tekemä sopi-      sia perheen olosuhteisiin perustuvan, lapsen
25632: mus voidaan vahvistaa sosiaalilautakunnassa,         edun mukaisen ratkaisun antamiseen.
25633: jolloin tuomioistuinkäsittely ei ole tarpeen.           Mainitusta uudistuksesta huolimatta saattaa
25634: Avioliittolain uudistamisen yhteydessä vuonna        lapsia koskevassa oikeudellisessa päätöksenteos-
25635:  1987 lakiin otettiin säännökset perheasioiden       sa olla muita kehittämistarpeita. Tätä koskevan
25636: sovittelusta. Perheasioiden sovittelu on maksu-      perusselvityksen tekeminen on parhaillaan alka-
25637: ton sosiaalipalvelu, jota käyttämällä vanhemmat      massa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehit-
25638: voivat saada asiantuntijan apua muun muassa          tämiskeskuksessa.
25639: 
25640:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
25641: 
25642:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
25643:                                          1992 vp -   KK 699                                              3
25644: 
25645: 
25646: 
25647: 
25648:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25649: 
25650:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vårdnaden om barn och umgängesrätten. Också
25651: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         den i lag tryggade möjligheten att bevara vårdna-
25652: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      den gemensam för föräldrarna främjar försonli-
25653: dagsman Myller undertecknade spörsmål nr 699:        ga lösningar. Det är i allmänhet mycket lättare
25654:                                                      för föräldrarna att avtala om gemensam vårdnad
25655:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       än om att vårdnaden skall anförtros den ena
25656:        ta för att onödiga rättegångar i vårdnads-    föräldern ensam, i vilket fall den andra föräldern
25657:        havarfrågor skall kunna undvikas och          helt fråntas möjligheten att påverka frågor som
25658:        för att man genom att lyssna på familjer-     gäller hans barn.
25659:        na bättre än tidigare skall kunna !otsa          Det ovanstående visar att de mål som riks-
25660:        dem mot den ur barnens synpunkt bästa         dagsman Myller finner viktiga i sitt spörsmål
25661:        lösningen, antingen ensam eller gemen-        redan har beaktats på många olika sätt i lagstift-
25662:        sam vårdnad?                                  ningen. Trots det uppnår föräldrarna inte alltid
25663:                                                      enighet, utan frågan blir tvistig. 1 dessa fall är det
25664:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         viktigt att frågan avgörs vid en domstolsbehand-
25665: följande:                                            ling, där förfarandet garanterar parternas rätts-
25666:                                                      skydd och beslutets objektivitet. Genom den
25667:    Målet för den nuvarande lagstiftningen om         reform av underrättsförfarandet som träder i
25668: vårdnad om barn och umgängesrätt är att för-         kraft den 1 december 1993 kommer ärenden att
25669: äldrarna i samförstånd skall kunna finna en          kunna beredas muntligt i underrätten. Detta ger
25670: lösning som beaktar barnets bästa utan att           domstolen bättre möjligheter att utfärda beslut
25671: behöva tillgripa rättegångsförfarande. 1 en1ighet    som grundar sig på förhållandena i familjen och
25672: härmed stadgas att ett avtal mellan föräldrarna      ligger i barnets intresse.
25673: kan fastställas av socialnämnden, varvid ingen          Trots den ovan nämnda reformen kan det
25674: domstolsbehandling behövs. 1 samband med             rättsliga beslutsfattandet i fråga om barn behöva
25675: reformen av äktenskapslagen 1987 intogs i lagen      utvecklas på andra sätt. En grundläggande ut-
25676: stadganden om medling i familjefrågor. Med-          redning av detta håller på att in1edas vid forsk-
25677: lingen är en avgiftsfri social service, som kan ge   nings- och utvecklingscentralen för social- och
25678: föräldrarna experthjälp bl.a. i frågor som gäller    hälsovården.
25679: 
25680:      Helsingfors den 25 januari 1993
25681: 
25682:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
25683:                      j
25684:                     j
25685:                    j
25686:                   j
25687:                  j
25688:                 j
25689:                j
25690:               j
25691:              j
25692:             j
25693:            j
25694:           j
25695:          j
25696:         j
25697:        j
25698:       j
25699:      j
25700:     j
25701:    j
25702:   j
25703:  j
25704: j
25705:                                                1992 vp
25706: 
25707: Kirjallinen kysymys 700
25708: 
25709: 
25710: 
25711: 
25712:                                   Tennilä: Itikka-Lihapolar Oy:n teurastamotoiminnan jatkamisesta
25713:                                      Rovaniemellä
25714: 
25715: 
25716:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25717: 
25718:    Maataloustuotteiden jalostuksen osalta on         huomiota myös eläinlääkärit, joilla on monen-
25719: tapahtunut ja tapahtumassa rajua alueellista (ja     laista huomautettavaa. Pahin uhkaamassa oleva
25720: muutakin) keskittämistä. Lapista on lopetettu        asia on se, että lehmille voi pitkästä kuljetuksesta
25721: mm. Ylitornion meijeri. Nyt on Itikka-Lihapolar      aiheutuvana stressin seuraamuksena ilmaantua
25722: Oy tehnyt päätöksen lopettaa Rovaniemen teu-         sairauksia, jotka vaikuttavat lihan käyttötarkoi-
25723: rastamo. Jatkossa teuraseläimet kuljetettaisiin      tukseen.
25724: Lapista Ylivieskaan Etelä-Pohjanmaalle saakka.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25725:    Lapin viljelijät suhtautuvat päätökseen katke-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25726: rin mielin. Rovaniemen teurastamo on uusi ja         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25727: ajanmukainen; kaiken lisäksi sen rakentamiseen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25728: on käytetty miljoonia ja taas miljoonia myös
25729: valtiolta tulleita erimuotoisia kehitysaluetukiai-             Mitä Hallitus aikoo tehdä puuttuak-
25730: sia. Teurastamo ei ole ollut tappiollinen -                 seen valtion kehitysaluetukiaisia miljoo-
25731: keskittämispäätöksen takana on vain ja pelkkä               nia ja taas miljoonia saaneen Itikka-
25732: pyrkimys isompiin voittoihin tuottajaportaan                Lihapolar Oy:n päätökseen lopettaa Ro-
25733: kustannuksella. Viljelijät näet pitävät selvänä,            vaniemeltä voittoa tuottanut teurastamo,
25734: että kun kuljetusmatkat pitkittyvät, Lapin tuot-            jonka päätöksen toteutumisen seuraa-
25735: tajan saama kilohinta putoaa. Näin tulee tapah-             muksena nautateuraseläimet jouduttai-
25736: tumaan jonkin ajan kuluttua, kun julkinen huo-              siin kuljettamaan jatkossa Lapista Etelä-
25737: mio keskityspäätökseen on loppunut.                         Pohjanmaalle saakka, mistä eläinlääkärit
25738:    Suunniteltuihin kohtuuttomiin, jopa 600--                arvioivat aiheutuvan lehmille sairauksia?
25739:  700 kilometrin kuljetuksiin ovat kiinnittäneet
25740:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1992
25741: 
25742:                                         Esko-Juhani Tennilä
25743: 
25744: 
25745: 
25746: 
25747:  220051L
25748: 2                                       1992 vp -   KK 700
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25754: 
25755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      moottoriajoneuvolla määrätään, että kuljetetta-
25756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vat eläimet on viimeistään kahdeksan tunnin
25757: olette 22 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-     kuluttua kuljetuksen alkamisesta juotettava ja
25758: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ruokittava sekä annettava niille tilaisuus lepoon.
25759: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani      Sikojen kuljetusta koskevassa eurooppalaisessa
25760: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       yleissopimuksessa, joka tosin koskee vain kan-
25761: n:o 700:                                            sainvälisiä kuljetuksia, suositellaan eläimet tar-
25762:                                                     kastamaan vähintään kuuden tunnin välein.
25763:           Mitä Hallitus aikoo tehdä puuttuak-          Edellä mainitut määräykset ja suositukset
25764:        seen valtion kehitysaluetukiaisia miljoo-    koskevat terveitä eläimiä. Teuraseläimien jou-
25765:        nia ja taas miljoonia saaneen Itikka-        kossa on aina ikääntyneitä ja huonokuntoisia
25766:        Lihapolar Oy:n päätökseen lopettaa Ro-       eläimiä, joiden kohdalla matka-ajan pitenemi-
25767:        vaniemeltä voittoa tuottanut teurastamo,     nen saattaa muodostua vielä ongelmallisemmak-
25768:        jonka päätöksen toteutumisen seuraa-         si.
25769:        muksena nautateuraseläimet jouduttai-           Edellä sanottu huomioon ottaen olisi suota-
25770:        siin kuljettamaan jatkossa Lapista Etelä-    vaa, että teuraseläimiä ei jouduttaisi kuljetta-
25771:        Pohjanmaalle saakka, mistä eläinlääkärit     maan ylipitkiä matkoja.
25772:        arvioivat aiheutuvan lehmille sairauksia?       Lihateollisuuden Tutkimuskeskuksen toimes-
25773:                                                     ta on käynnistetty tutkimus, jonka tarkoitukse-
25774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        na on selvittää, voidaanko Rovaniemen pohjois-
25775: vasti seuraavaa:                                    puolelta kuljettaa nautoja teurastettavaksi Yli-
25776:                                                     vieskaan niin, että eläinsuojelulliset ja lihan laa-
25777:    Teuraseläinten kuljetuksen pituus navetasta      tuun liittyvät kriteerit täyttyvät. Kuljetuskokei-
25778: teurastamoon ja nimenomaan siihen kuluva aika       lun arviointiryhmässä ovat mukana myös maa-
25779: on ollut tarkastelun kohteena siitä asti, kun       ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elin-
25780: eläimiä on ryhdytty keskitetysti teurastamaan.      tarvikeosasto, Eläinlääketieteellinen korkea-
25781: Eläimelle aiheutuva rasitus kasvaa verrannollise-   koulu ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos. Tä-
25782: na matkaan kuluvaan aikaan. Rasittuneen eläi-       män tutkimuksen pohjalta arvioidaan, onko tar-
25783: men lihan laatu, ennen kaikkea lihan säilyvyys,     vetta rajoittaa teuraseläinten kuljetusmatkoja
25784: huononee matkarasituksen myötä.                     eläinsuojeluun tai lihan laatuun liittyvillä perus-
25785:    Voimassa olevassa eläinsuojelulain nojalla       teilla.
25786: säädetyssä asetuksessa eläinten kuljetuksesta
25787: 
25788:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1993
25789: 
25790:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
25791:                                           1992 vp -    KK 700                                          3
25792: 
25793: 
25794: 
25795: 
25796:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25797: 
25798:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                1 gällande förordning om transport av djur
25799: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         med motorfordon som utfårdats med stöd av
25800: den 22 december 1992 till vederbörande medlem          djurskyddslagen stadgas att djur som transporte-
25801: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ras skall vattnas och utfodras samt beredas
25802: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr          tillfälle att vila senast åtta timmar efter det
25803: 700:                                                   transporten börjat. 1 den europeiska konventio-
25804:                                                        nen om transport av svin, som visserligen gäller
25805:            Vad ämnar Regeringen göra för att           endast internationella transporter, rekommende-
25806:         inverka på Itikka-Lihapolar Oy:s beslut        ras att djuren skall granskas åtminstone med sex
25807:         att upphöra med slakteriet i Rovaniemi         timmars mellanrum.
25808:         som har gått med vinst. Itikka-Lihapolar           Ovan nämnda bestämmelser och rekommen-
25809:         Oy har fått miljoner i utvecklingsområ-        dationer gäller friska djur. Bland slaktdjur finns
25810:         desstöd och dess beslut att upphöra med        alltid gamla djur och djur i dålig kondition, för
25811:         slakteriet kommer att ha som följd att         vilka en förlängd transporttid kan bli ännu mer
25812:         nötslaktdjuren i fortsättningen måste          problematisk.
25813:         transporteras från Lappland till Syd-              Med beaktande av det ovan anförda vore det
25814:         österbotten, vilket enligt veterinärer         önskvärt att slaktdjur inte behöver transportera,s
25815:         kommer att orsaka sjukdomar bland              överlånga sträckor.
25816:         djuren?                                            Köttforskningsinstitutet i Finland har satt i
25817:                                                        gång en undersökning, med avsikt att utreda om
25818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det är möjligt att transportera nötkreatur från
25819: anföra följande:                                       trakterna norr om Rovaniemi till Ylivieska för
25820:                                                        slakt så att kriterierna för djurskydd och kött-
25821:    Transporten av slaktdjur från ladugården till       kvalitet uppfylls. 1 värderingsgruppen för trans-
25822: slakteriet och särskilt den tid transporten tar har    portförsöket ingår ävenjord- och skogsbruksmi-
25823: varit föremål för undersökningar ända sedan            nisteriets veterinär- och livsmedelsavdelning,
25824: djuren började slaktas centraliserat. Den an-          Veterinärmedicinska högskolan och anstalten
25825: strängning som djuret utsätts för är direkt pro-       för veterinärmedicin och livsmedel. Utgående
25826: portionell mot transporttiden. K valiteten på          från denna undersökning bedöms om det finns
25827: köttet från ett ansträngt djur, framför allt köttets   behov att begränsa transportsträckorna på grun-
25828: hållbarhet, försämras i takt med ansträngningen        der som är förknippade med djurskyddet och
25829: under transporten.                                     köttkvaliteten.
25830: 
25831:        Helsingfors den 18 januari 1993
25832: 
25833:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
25834:                                               1992 vp
25835: 
25836: Kirjallinen kysymys 701
25837: 
25838: 
25839: 
25840: 
25841:                                   Laine: STS-pankin asiakkaiden henkilötietojen luovuttamisesta
25842:                                       Kansallis-Osake-Pankille
25843: 
25844: 
25845:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25846: 
25847:     STS-pankin siirryttyä KOP:n omistukseen ja      distäminen vaatii niin ikään rekisteröidyn suos-
25848: hallintaan on noussut esiin kysymys STS-pankil-     tumuksen tai tietosuojalautakunnan luvan.
25849: le aikanaan henkilötietonsa antaneiden asiakkai-       STS:n tallettajat ja muut asiakkaat eivät ole
25850: den oikeusturvasta henkilötietojen siirryttyä nyt   tarkoittaneet henkilötietojensa luovuttamista
25851: ilman asiakkaiden antamaa asianmukaista lupaa       KOP:lle eivätkä he ole antaneet tietojen luovut-
25852: KOP:n rekisteriin.                                  tamiseen lupaa eikä tällaista lupaa ole STS:n
25853:     "Siirtymävaihe sujui mielestäni ällistyttävän   asiakkailta pyydetty. KOP:lla ei ole ollut muita-
25854: hyvin. Kolmessa viikossa KOP:iin on avattu tili     kaan laissa tarkoitettuja edellytyksiä kirjata
25855: 300 OOO:lle STS:n asiakkaalle" kertoi KOP:n         STS:n asiakkaiden henkilötietoja rekisteriinsä.
25856: henkilöasiakasyksikön johtaja Matti Hakavuori          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25857: (HS 17 .12.1992). VR:n, TUL:n ja lukuisten am-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25858: mattiliittojen työntekijöiden palkat maksettiin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25859: STS:n ja nyt KOP:n kautta. Metallityöväen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25860: liitolla on ollut työtaistelusopimus STS:n kanssa
25861: ja ilmeisesti myös Metallityöväen liiton jäsenten             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
25862: henkilötiedot ovat nyt kulkeutuneet KOP:n re-              tynyt tai aikoo ryhtyä sen johdosta, että
25863: kisteriin.                                                 STS-pankin KOP:n omistukseen ja hal-
25864:     Vuonna 1987 annetun henkilörekisterilain               lintaan siirtymisen yhteydessä on mitä
25865:  19 §:n mukaan henkilötietojen massaluovutus               ilmeisimmin rikottu henkilörekisterilakia
25866: voi tapahtua vain rekisteröidyn suostumuksella             siirtämällä henkilötietoja ilman asianmu-
25867:  ta rekisteröidyn toimeksiannosta, tietosuojalau-          kaista lupaa KOP:n rekisteriin vaaran-
25868:  takunnan antamalla luvalla tai jos luovutuksen-           taen samalla STS-pankin asiakkaiden oi-
25869:  saajalla (siis KOP:lla) on henkilörekisterilain           keusturvan?
25870:  mukainen oikeus siihen. Henkilörekisterin yh-
25871: 
25872:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1992
25873: 
25874:                                             Ensio Laine
25875: 
25876: 
25877: 
25878: 
25879:  220051L
25880: 2                                         1992 vp -   KK 701
25881: 
25882: 
25883: 
25884: 
25885:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25886: 
25887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        19 §:n säännöksiä henkilötietojen massaluo-
25888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vutuksesta.
25889: olette 29 päivänä joulukuuta 1992 päivätyn kir-          Jos katsotaan, että STS-pankin siirryttyä
25890: jeenne n:o 2531 ohella toimittanut valtioneuvos-      Kansallis-Osake-Pankin omistukseen ja hallin-
25891: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja En-       taan nämä pankit ovat muodostaneet henkilöre-
25892: sio Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kisterilain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun kon-
25893: sen n:o 701:                                          sernin, STS-pankin asiakastietojen siirtäminen ei
25894:                                                       lain 18 §:n 4 momentin mukaan ole ollut laissa
25895:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      tarkoitettua henkilötietojen luovuttamista, eikä
25896:        tynyt tai aikoo ryhtyä sen johdosta, että      lain 19 §:n massaluovutussäännös tule sovelletta-
25897:        STS-pankin KOP:n omistukseen ja hal-           vaksi.
25898:        lintaan siirtymisen yhteydessä on mitä             Tietosuojavaltuutettu tutkii parhaillaan hen-
25899:        ilmeisimmin rikottu henkilörekisterilakia      kilörekisterilain säännösten soveltamista STS-
25900:        siirtämällä henkilötietoja ilman asianmu-      pankin ja Kansallis-Osake-Pankin yhdistymisen
25901:        kaista lupaa KOP:n rekisteriin vaaranta-       yhteydessä tapahtuneeseen STS-pankin asiakas-
25902:        en samalla STS-pankin asiakkaiden oi-          tietojen siirtämiseen.
25903:        keusturvan?                                        STS-pankin asiakkaiden tietojen siirrossa
25904:                                                       Kansallis-Osake-Pankkiin on mahdollisten oi-
25905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keusturvan loukkausten kannalta merkitystä
25906: vasti seuraavaa:                                      paitsi henkilörekisterilain turvaamalla yksityi-
25907:                                                       syyden suojalla myös pankkisalaisuudella.
25908:    Pankin henkilöasiakkaistaan keräämät ja tal-           Pankin asiakkaan pankkisalaisuudesta sääde-
25909: lettamat tiedot ovat sellaisia henkilötietoja, joi-   tään talletuspankkien toiminnasta annetussa
25910: den keräämistä, tallettamista, käyttämistä ja luo-    laissa (1268/90; jäljempänä talletuspankkilaki),
25911: vuttamista säännellään henkilörekisterilaissa         jota sovelletaan sekä STS-pankkiin että Kansal-
25912: (471/87). Henkilörekisterilain keskeisenä tarkoi-     lis-Osake-Pankkiin. Lain 58 §:n 1 momentin
25913: tuksena on henkilön yksityisyyden sekä hänen          mukaan pankin asiakkaan taloudellista asemaa
25914: etujensa ja oikeuksiensa suojeleminen. Lain nou-      tai yksityistä olosuhdetta koskeva seikka sekä
25915: dattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Yksityi-     liike- tai ammattisalaisuus on pidettävä salassa.
25916: syyden suojan loukkausten varalta henkilörekis-       Salassa pidettävän tiedon saa ilmaista vain, jos
25917: terilaissa on myös vahingonkorvaus- ja rangais-       niin on erikseen säädetty tai määrätty taikka se,
25918: tussäännökset.                                        jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty,
25919:    Henkilörekisterilain 5 §:n 3 momentin mu-          on antanut suostumuksensa tiedon ilmaisemi-
25920: kaan konserni tai muu taloudellinen yhteenliitty-     seen. Pykälän 2 momentin mukaan talletuspan-
25921: mä saa pykälän 1 momentissa säädetyn yhteys-          killa on oikeus antaa pankkisalaisuuden piiriin
25922: vaatimuksen estämättä ja ilman rekisteröidyn          kuuluvia tietoja samaan konserniin kuuluvalle
25923: suostumusta tai tietosuojalautakunnan lupaa           yhteisölle edellyttäen, että tiedonsaajaa sitoo 1
25924: kerätä ja tallettaa yhteiseen henkilörekisteriin      momentissa säädetty tai vastaava salassapitovel-
25925: henkilötietoja yhteenliittymään kuuluvien yksi-       vollisuus, ja tiedon antaminen on vastaanotta-
25926: köiden asiakkaista, jollei salassapitosäännöksis-     van yhteisön riskien hallinnan kannalta tarpeen.
25927: tä muuta johdu.                                           Pankkisalaisuuden rikkomisesta on säädetty
25928:    Tiedon luovuttamisesta henkilörekisteristä         rangaistus talletuspankkilain 62 §:ssä. Syytteen
25929: säädetään henkilörekisterilain 18 §:ssä. Hen-         nostaminen tällaisessa asiassa kuuluu pykälän 2
25930: kilötietojen luovuttamisena ei pykälän 4 mo-          momentin pääsäännön mukaan sille, jonka hy-
25931: mentin mukaan pidetä henkilötietojen siirtä-          väksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
25932: mistä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuun konser-            Jos STS-pankin ja Kansallis-Osake-Pankin
25933: nin tai taloudellisen yhteenliittymän yhteiseen       välille voidaan katsoa syntyneen konsernisuhde
25934: rekisteriin. Tällöin ei myöskään sovelleta lain       edellisen siirryttyä jälkimmäisen omistukseen ja
25935:                                         1992 vp -   KK 701                                           3
25936: 
25937: hallintaan, STS-pankin asiakkaiden pankkisalai-        Kun STS-pankin asiakkaalla, joka katsoo
25938: suuden suojaamien tietojen luovuttaminen Kan-       oikeusturvansa tulleen loukatuksi STS-pankinja
25939: sallis-Osake-Pankille ilman asiakkaan suostu-       Kansallis-Osake-Pankin välisissä järjestelyissä,
25940: musta on ollut mahdollista talletuspankkilain       on voimassa olevan lainsäädännön mukaan
25941: 58 §:n 2 momentissa säädetyillä edellytyksillä.     mahdollisuus saattaa asia viranomaisten tutkit-
25942: Sen arvioiminen, ovatko edellytykset tiedon luo-    tavaksi ja ratkaistavaksi, ei vallitsevassa tilan-
25943: vuttamiseen tässä tapauksessa kaikilta osin täyt-   teessa ole havaittavissa sellaisia vakavia epäkoh-
25944: tyneet, kuuluu viime kädessä lainkäyttöviran-       tia, jotka välittömästi vaatisivat lainsäädännölli-
25945: omaiselle. STS-pankin asiakkaalla on oikeus         siä toimenpiteitä.
25946: saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi.
25947:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
25948: 
25949:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
25950: 4                                        1992 vp -   KK 701
25951: 
25952: 
25953: 
25954: 
25955:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25956: 
25957:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Om man kan anse att STS-banken oeh
25958: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Kansallis-Osake-Pankki har bildat en i 5 § 3
25959: 2531 av den 29 deeember 1992 till vederbörande       mom. personregisterlagen avsedd koneero efter
25960: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      att STS-banken övergått i KOP:s ägo oeh besitt-
25961: dagsman Ensio Laine underteeknade spörsmål           ning utgör inte överföringen av STS-bankens
25962: nr 701:                                              kunduppgifter enligt lagens 18 § 4 mom. i lagen
25963:                                                      avsett utlämnande av personuppgifter oeh stad-
25964:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    gandet i lagens 19 § om massutlämnande blir inte
25965:        eller ämnar vidta som en följd av att         tillämpligt.
25966:        personregisterlagen helt uppenbart har            Dataombudsmannen granskar som bäst till-
25967:        kränkts i samband med att STS-banken          lämpningen av stadgandena i personregisterla-
25968:        övergiek i KOP:s ägo oeh besittning i oeh     gen på den överföring av STS-bankens kund-
25969:        med att personuppgifter utan behörigt         uppgifter som inträffat i samband med fusionen
25970:        tillstånd har överförts till KOP:s register   mellan STS-banken oeh Kansallis-Osake-Pank-
25971:        varvid rättsskyddet för STSbankens kun-       ki.
25972:        der samtidigt har äventyrats?                     Vid överföringen av uppgifter om STS-ban-
25973:                                                      kens kunder till Kansallis-Osake-Pankki tilimäts
25974:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i fråga om eventuella kränkningar av rättsskyd-
25975: anföra följande:                                     det oekså bankhemligheten betydelse utöver det
25976:    De uppgifter om sina personkunder som han-        integritetsskydd som personregisterlagen tryg-
25977: keroa inhämtar oeh registrerar utgör sådana          gar.
25978: personuppgifter som regleras i personregisterla-         Om bankhemligheten för bankkunder stadgas
25979: gen (471187) vad gäller inhämtande, registrering,    i lagen om depositionsbankeroas verksamhet
25980: användning oeh överlåtelse. Det centrala syftet      (1268/90; nedan depositionsbanklagen) som tili-
25981: med personregisterlagen är att skydda individens     lämpas på såväl STS-banken som Kansallis-
25982: personliga integritet samt hans intressen oeh        Osake-Pankki. Enligt lagens 58§ 1 mom. skall en
25983: rättigheter. Dataombudsmannen utövar tillsyn         omständighet som gäller en bankkunds ekono-
25984: över hur lagen tillämpas. För de fall då integri-    miska ställning eller privata angelägenheter samt
25985: tetsskyddet kränkts ingår i personregisterlagen      affärs- eller yrkeshemligheter hållas hemlig. Se-
25986: oekså skadestånds- oeh straffstadganden.             kretessbelagda uppgifter får yppas endast om så
25987:    Enligt 5 § 3 mom. personregisterlagen får en      särskilt har stadgats eller bestämts eller den tili
25988: koneero eller någon annan ekonomisk samman-          vars förmån tystnadsplikten gäller har givit sitt
25989: slutning, utan hinder av anknytningskravet en-       samtyeke till att saken yppas. Enligt paragrafens
25990: ligt paragrafens 1 mom. oeh utan samtyeke av         2 mom. har en depositionsbank rätt att lämna
25991: den som registrerats eller tillstånd av datasekre-   uppgifter som omfattas av banksekretessen tili
25992: tessnämnden, inhämta oeh i ett gemensamt per-        ett samfund som hör tili samma koneero förut-
25993: sonregister införa personuppgifter om kunder         satt att den som erhåller uppgifteroa är bunden
25994: hos sammanslutningens enheter, om inte annat         av den i 1 mom. stadgade tystnadsplikten oeh det
25995: följer av stadgandena om tystnadsplikt.              är nödvändigt att uppgifteroa ges med tanke på
25996:    Om utlämnande av uppgifter ur personregis-        den mottagande sammanslutningens riskkon-
25997: ter stadgas i 18 § personregisterlagen. Såsom        troll.
25998: utlämnande av personuppgift betraktas inte en-           Om brott mot banksekretessen har straff stad-
25999: ligt paragrafens 4 mom. att personuppgifter          gats i 62 § depositionsbanklagen. Det åligger
26000: överförs till ett sådant gemensamt register för en   enligt huvudregeln i paragrafens 2 mom. den till
26001: koneero eller en ekonomisk sammanslutning            vars förmån tystnadsplikten gäller att väeka åtal
26002: som nämns i 5 § 3 mom. 1 sådana fall tillämpas       i dylika ärenden.
26003: inte heller stadgandena i 19 § om massutlämnan-          Om man kan anse att det uppkommit ett
26004: de av personuppgifter.                               koneeroförhållande mellan STS-banken oeh
26005:                                           1992 vp -   KK 701                                         5
26006: 
26007: Kansallis-Osake-Pankki då den förstnämnda             kunder har rätt att underkasta sitt ärende dom-
26008: övergått i den senares ägo och besittning har det     stols prövning.
26009: varit möjligt att under de förutsättningar som            Eftersom de kunder i STS-banken som anser
26010: stadgas i 58 § 2 mom. depositionsbanklagen            att deras rättsskydd har kränkts i samband med
26011: överlåta de uppgifter om STS-bankens kunder           arrangemangen mellan STS-banken och Kansal-
26012: som skyddas av banksekretessen tili Kansanis-         lis-Osake-Pankki enligt gällande lagstiftning har
26013: Osake-Pankki utan samtycke av kunden. Be-             möjlighet att underkasta ärendet myndigheter-
26014: dömningen av om förutsättningama för en över-         nas prövning och avgörande kan man inte i den
26015: låtelse av uppgiftema har uppfyllts till alla delar   rådande situationen konstatera sådana allvarliga
26016: i detta fall ankommer i sista hand på de myndig-      missförhållanden som skulle kräva omedelbara
26017: heter som handhar lagskipningen. STS-bankens          lagstiftningsåtgärder.
26018: 
26019:      Helsingfors den 27 januari 1993
26020: 
26021:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
26022:                                                 1992 vp
26023: 
26024: Kirjallinen kysymys 702
26025: 
26026: 
26027: 
26028: 
26029:                                    Paloheimo: Suomenlahden rantojen suojelusta
26030: 
26031: 
26032:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26033: 
26034:     Hallitus on eri yhteyksissä ilmoittanut aiko-         Vastaukseksi ei myöskään riitä väite, että
26035: vansa suojella Suomen rantoja valtakunnallisella      virkistystarpeista huolehtiminen on kuntien asia.
26036: rantojensuojeluohjelmalla. Ohjelmaan on väitet-       Yksi rantakilometri maksaa Etelä-Suomessa vä-
26037: ty kuuluvan 5 % maamme rantaviivasta.                 hintään miljoona markkaa. Onpa eräässä lunas-
26038:     Suomenlahdella on Uudenmaan ja Kymen              tustoimituksessa saatu rantakilometrin hinnaksi
26039: lääneissä meren rantaa yhteensä noin 8 000 km.        jopa 6,4 ·miljoonaa markkaa. Vaikka kuntien
26040: Rantojensuojeluohjelmaan sisältyy tältä alueelta      pitäisikin olla asiassa aktiivisempia, on selvää,
26041: kolme kohdetta, joissa on meren rantaa seuraa-        että riittävien alueiden hankkiminen lohkaisisi
26042: vasti: Porkkalan rannikko 45 km, Pohjanpitä-          kohtuuttoman osan kuntien investointibudjetis-
26043: jänlahden rannikko 50 km ja Pernajanlahden            ta. Hallitus voisi helpottaa kuntien asemaa
26044: rannikko 20 km eli yhteensä 115 km. Se on 1,4%        muuttamalla lainsäädäntöä niin, ettei niiden tar-
26045: meren rantaviivasta. Jos Hudön ja Lilla Hudön         vitsisi maksaa spekulatiivisista rakennusoikeuk-
26046: saaret, joiden suojelemisesta on erillinen valtio-    sista, mutta mitään tällaista se ei ole tehnyt.
26047: neuvoston päätös, lasketaan mukaan, tulee lu-             Vastaukseksi ei liioin riitä viittaus siihen, että
26048: vuksi noin 1,6 %. Mikäli tarkastellaan erikseen       valtio tukee kuntien perustamien virkistys-
26049: läntistä ja itäistä Suomenlahtea, voidaan todeta,     alueyhdistysten maanhankintaa. Uudenmaan
26050: että itäisellä Suomenlahdella on tarkoitus suojel-    virkistysalueyhdistyksen saama valtion tuki on
26051: la vain 0,5 % (Hudö mukaan luettuna n. 0, 7 %)        viime vuosina vaihdellut 750 000 - 1 500 000
26052: meren rantaviivasta.                                  markan välillä. Jos tuki jatkossakin on noin
26053:     Valtaosa rantojensuojeluohjelman mukaan           miljoonan luokkaa, saadaan sillä vuoteen 2010
26054: suojeltavista meren rannoista on saaria ja luoto-     mennessä hankittua jokaiseen yhdistyksen jäsen-
26055: ja. Mannerrantaa on ohjelmassa Suomenlahdel-          kuntaan yksi enintään kilometrin mittainen ran-
26056:  la vain noin 40 km, valtaosa siitä Pohjanpitäjän-    nanpätkä, sikäli kuin sellaisia vielä ensi vuosi-
26057:  lahdella. Koko itäisellä Suomenlahdella on vain      kymmenellä on jäljellä. Kymenlaakson saama
26058:  parisen kilometriä suojeltavaksi aiottua manner-     valtion tuki on ollut vielä paljon vähäisempää.
26059:  rantaa.                                                  Lisäksi on huomattava, että Suomi on
26060:     Näiden lukujen valossa herää kysymys, miten       9.4.1992 allekirjoittanut uuden Itämeren suoje-
26061:  hallitus on ajatellut, että Uudenmaan ja Kymen-      lusopimuksen, jossa olemme sitoutuneet muun
26062:  laakson asukkaat voisivat nauttia meriluonnosta      muassa turvaamaan luonnon monimuotoisuu-
26063: ja miten turvattaisiin meren rannikon upeiden         den eli biodiversiteetin säilymisen ja kestävän
26064:  rantamaisemien säilyminen.                           kehityksen periaatteen huomioon ottamisen me-
26065:     Vastaukseksi ei riitä viittaus Suomenlahden       ren rannoilla.
26066:  kansallispuistoihin. Virkistyksen kannalta man-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26067:  nerrannat ovat keskeisiä. Saaret ja luodot ovat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26068:  vaikeasti saavutettavissa, niiden käyttö rajoittuu   !J.ioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26069:  kesään ja hyviin sääolosuhteisiin. Vanhukset,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26070:  lapset ja veneettömät eivät voi ilman muiden
26071:  apua niitä käyttää lainkaan. Suomenlahden kan-                  Pitääkö Hallitus tähänastisia toimen-
26072:  sallispuistoissa ei ole metriäkään mannerrantaa.             piteitä ja suunnitelmia Suomenlahden
26073:  Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on jopa                 rantojen suojelemiseksi riittävinä, ja
26074:  kaukana ulkomerellä.                                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26075: 2                                    1992 vp -   KK 702
26076: 
26077:       ryhtyä, jotta ihmisillä - myös lapsilla,          laatuisesta meriluonnosta ja jotta sen
26078:       vanhuksilla ja veneettömillä- olisi mah-          mannerrantojen maisemalliset arvot voi-
26079:       dollisuus nauttia Suomenlahden ainut-             taisiin turvata?
26080:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1993
26081:                                        Eero Paloheimo
26082:                                            1992 vp -   KK 702                                          3
26083: 
26084: 
26085: 
26086: 
26087:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26088: 
26089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         väärään paikkaan sijoittuneita ja niiden toteut-
26090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taminen on ollut puutteellista. Seutukaavat kat-
26091: olette 4 päivänä taminikuuta 1993 päivätyn kir-        tava koko Suomenlahden rannikon, mutta saa-
26092: jeenne n:o 2532 ohella toimittanut valtioneuvos-       riston yleiskaavoitusta on tehty puutteellisesti
26093: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pa-        erityisesti Helsingin itäpuolisilla alueilla.
26094: loheimon kirjallisen kysymyksen n:o 702, jossa            Kuntien perustamia virkistysalueyhdistyksiä
26095: tiedustellaan:                                         ja -säätiöitä on viime vuosina perustettu virkis-
26096:                                                        tysalueiden toteuttamisen tehostamiseksi. Ym-
26097:           Pitääkö Hallitus tähänastisia toimen-        päristöministeriö tukee näiden virkistysaluehan-
26098:        piteitä ja suunnitelmia Suomenlahden            kintoja.
26099:        rantojen suojelemiseksi riittävinä, ja             Uudenmaan läänin alueella toimii Uuden-
26100:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         maan virkistysa1ueyhdistys, joka on saanut toi-
26101:        ryhtyä, jotta ihmisillä - myös lapsilla,        mintansa käyntiin ja jo hankkinut joitakin vir-
26102:        vanhuksilla ja veneettömillä- olisi mah-        kistyskäytön kannalta merkityksellisiä alueita.
26103:        dollisuus nauttia Suomenlahden ainut-           Saavutukset eivät kuitenkaan vielä ole kovin-
26104:        laatuisesta meriluonnosta ja jotta sen          kaan suuria. Tähän mennessä valtio on voinut
26105:        mannerrantojen maisemalliset arvot voi-         antaa virkistysaluehankinnoille tukea Uuden-
26106:        taisiin turvata?                                maan läänin alueella 5, 74 miljoonaa markkaa.
26107:                                                           Kymenlaaksossa ei ole virkistysalueyhdistys-
26108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tä, mutta siellä tilanne on kuitenkin parempi
26109: vasti seuraavaa:                                       kuin Uudellamaalla, sillä rakentamattomia ran-
26110:                                                        toja on vielä kohtalaisen paljon jäljellä. Kunnis-
26111:    Rakentamiselta vapaiden rantojen säilyttämi-        ta mainittakoon Vehkalahti, sillä se on laatinut
26112: nen on Suomenlahdella vaikeata. Tähänastiset           saaristoaan koskevan esimerkillisen yleiskaavan,
26113: saavutukset ovat vaatimattomia. Etenkin luon-          jossa on myös vahva luonnossa virkistäytymisen
26114: nossa virkistäytymisen kannalta tilanne on vai-        turvaamisen näkökulma.
26115: kea. Mahdollisuuden kokea luonnonelämyksiä                Rakennuslain laajahkoa osittaisuudistusta
26116: etenkin rannoilla pitäisi olla jokaisen ulottuvilla.   valmistellaan ympäristöministeriössä. Valmiste-
26117: Siitä huolehtiminen kuuluu periaatteessa kun-          lussa pohditaan myös, miten lainsäädännöllä
26118: nalliseen maankäytön suunnitteluun. Kunnat             voitaisiin turvata luonnossa virkistäytymisen
26119: eivät yleensä ole pitäneet ulkoilun eivätkä luon-      edellytykset. Loppujen lopuksi kysymys on siitä,
26120: nonsuojelun turvaamista kovinkaan tärkeänä.            mitä palveluja kuntalaiset haluavat kunnaltaan.
26121:    Virkistysalueiden varaaminen tapahtuu par-          Toistaiseksi vapaiden ranta-alueiden säilyttämi-
26122: haiten seutu- ja yleiskaavoissa. Virkistysalue-        nen on kiinnostanut kuntia valitettavan vähän.
26123: varaukset ovat kuitenkin olleet vähäisiä, usein
26124:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
26125: 
26126:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26127: 4                                        1992 vp -   KK 702
26128: 
26129: 
26130: 
26131: 
26132:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26133: 
26134:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mark reserverats på fel ställen och friluftsområ-
26135: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     dena byggts upp bristfälligt. Hela Finska vikens
26136: se nr 2532 av den 4 januari 1993 till vederböran-    kust är täckt av regionplaner, meni skärgården
26137: de medlem av statsrådet översänt följande av         är generalplaneringen bristfållig, speciellt öster
26138: riksdagsman Paloheimo undertecknade spörs-           om Helsingfors.
26139: mål nr 702:                                             Under de senaste åren har kommunema inrät-
26140:                                                      tat föreningar och stiftelser i syfte att effektivera
26141:            Anser Regeringen att de hittillsvaran-    anläggningen av rekreationsområden. Miljömi-
26142:        de åtgärdema och planema för att skyd-        nisteriet stöder dessa vid anskaffningen av rek-
26143:        da Finska vikens stränder är tillräckliga,    reationsområden.
26144:        och                                              I Nylands län verkar Nylands rekreationsom-
26145:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      rådesförening, som redan har kört i gång sin
26146:        ta ·för att alla människor - också åld-       verksamhet och anskaffat en del områden som
26147:        ringar, bam och sådana som inte har båt       har betydelse för rekreation och friluftsliv. Men
26148:        - skall ha möjlighet att njuta av den         över lag är resultaten tills vidare relativt blyg-
26149:        unika naturen kring Finska viken och för      samma. Staten har hittills kunnat stödja anskaff-
26150:        att landskapsvärdena utmed kusten skall       ningen av rekreationsområden i Nylands län
26151:        tryggas?                                      med 5,74 miljoner mark.
26152:                                                         I Kymmenedalen finns inte någon rekrea-
26153:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tionsområdesförening men situationen är i alla
26154: samt anföra följande:                                fall bättre än i Nyland, eftersom där finns relativt
26155:                                                      mycket obebyggda stränder. Av kommunema
26156:    Det är svårt att bibehålla Finska vikens strän-   kan Veckelax nämnas särskilt, eftersom denna
26157: der i obebyggt skick. Hittills har resultaten av     kommun för sin skärgård har gjort upp en
26158: strävandena varit anspråkslösa. Situationen är       exemplarisk generalplan, där infallsvinkeln gör
26159: besvärlig i synnerhet med tanke på rekreation i      att möjlighetema till rekreation i naturen säker-
26160: det fria. Var och en borde ha möjlighet att          ställs.
26161: uppleva naturen speciellt utmed strändema. I            Miljöministeriet bereder som bäst en relativt
26162: princip skall detta behov tillgodoses genom att      omfattande revidering av byggnadslagen. Under
26163: kommunema planerar markdispositionen. Men            beredningen diskuteras också möjlighetema att
26164: kommunema i gemen har inte ansett det så             lagstiftningsvägen trygga möjlighetema till re-
26165: viktigt med friluftsliv och naturskydd.              kreation i naturen. Det är sist och slutligen fråga
26166:    Det bästa sättet att reservera mark för rekrea-   om viiken typ av tjänster de som bor i kommu-
26167: tionsområden är genom regionplaner och gene-         nema vill ha. Tills vidare har kommunemas
26168: ralplaner. Reserveringama för rekreationsområ-       intresse för att bevara obebyggda strandområ-
26169: den har emellertid varit obetydliga, ofta har        den varit beklagansvärt lamt.
26170: 
26171:      Helsingfors den 10 februari 1993
26172: 
26173:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26174:                                                1992 vp
26175: 
26176: Kirjallinen kysymys 703
26177: 
26178: 
26179: 
26180: 
26181:                                   Vehkaoja: Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen
26182:                                      kokeilujen opetuskielestä
26183: 
26184: 
26185:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26186: 
26187:    Asetuksessa nuorisoasteen koulutuksen ja             Uteliaan kehittämistahdon tulisi päästä toteu-
26188: ammattikorkeakoulujen kokeilusta on 26 §:ssä         tumaan kokeiluissa. Tämän johdosta edellä mai-
26189: säädetty, että "saman kokeiluyksikön oppilai-        nittu asetuksen rajoitus tulee poistaa.
26190: tosten opetuskieli kokeilussa on suomi tai ruot-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26191: si". Tämä asetuksen teksti sulkee kaksikieliset      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26192: kokeilut ulkopuolelle. Tälle ei voi olla mitään      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26193: asiallisia perusteluita, koska maassamme on ole-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26194: massa kaksikielisiä ammatillisia oppilaitoksia,
26195: joissa kielirajan ylittäminen esimerkiksi "kylve-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26196: tysmielessä" voisi helposti olla mahdollista.               ryhtyä, että nuorisoasteen koulutuksen ja
26197: Monilla oppilaitoksilla itsellään olisi tällaiseen          ammattikorkeakoulujen kokeiluja voi-
26198: myös halukkuutta. Kielirajan ylittävä kokeilu               daan toteuttaa myös kielirajan yli siten,
26199: kiinnostaisi arvattavasti myös oppilaita. Käy-              että opetuskielenä voi olla esimerkiksi
26200: tännössä suomen ja ruotsin rinnalla esiintyy                sekä suomi että ruotsi?
26201: tarvetta antaa opetusta myös muilla kielillä.
26202: 
26203:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1993
26204:                                          Marjatta Vehkaoja
26205: 
26206: 
26207: 
26208: 
26209: 220051 L
26210: 2                                       1992 vp -   KK 703
26211: 
26212: 
26213: 
26214: 
26215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26216: 
26217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ikään mukana kaksikielisiä ammatillisia oppilai-
26218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toksia. Asianomaiset oppilaitokset ja niiden yllä-
26219: olette 4 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-      pitäjät pitävät näin yli kielirajojen muodostettu-
26220: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ja kokeiluyksiköitä tarpeellisina. Näin ollen ei
26221: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjatta         voida katsoa, että vähemmistökieliryhmä näissä
26222: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tapauksissa pitäisi asemaansa uhattuna, koska
26223: sen n:o 703:                                        suunnitelmat on paikallisella tasolla tehty kaik-
26224:                                                     kien osapuolten yhteisestä halusta ja tahdosta.
26225:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Suunnitelmat ja yhteistyösopimukset osapuolten
26226:        ryhtyä, että nuorisoasteen koulutuksen ja    kesken on varmasti tehty niin, että vähemmistö-
26227:        ammattikorkeakoulujen kokeiluja voi-         kieliryhmän asema tulee turvatuksi.
26228:        daan toteuttaa myös kielirajan yli siten,       Kaksikieliset nuorisoasteen kokeiluyksiköt ja
26229:        että opetuskielenä voi olla esimerkiksi      väliaikaiset ammattikorkeakoulut avaisivat mie-
26230:        sekä suomi että ruotsi?                      lenkiintoisia näkymiä eikä vähiten suomenkieli-
26231:                                                     sen koulutuksen ja suomenkielisten opiskelijoi-
26232:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den näkökulmasta. Suomenkieliset opiskelijat
26233: vasti seuraavaa:                                    voisivat osallistua ruotsinkieliseen opetukseen.
26234:                                                     Tämä vahvistaisi myös ruotsin kielen asemaa ja
26235:    Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-         ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Suomenkielisten
26236: keakoulujen kokeiluista annetun asetuksen (392/     oppilaitosten kansainvälistämisessä tämä avaisi
26237: 91) 26 §:n mukaan kokeilusuunnitelmat laadi-        verrattain helpon ja nopeasti käyttöön otettavan
26238: taan niin, että saman kokeiluyksikön oppilaitos-    tien. Mahdollisuus tukisi niin ikään pohjoismais-
26239: ten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Kokeiluyksi-   ta yhteistyötä.
26240: köiden tulee siten säännöksen mukaan olla ope-         Oppilaitosten kaikinpuolisen yhteistoiminnan
26241: tuskieleltään joko suomen- tai ruotsinkielisiä.     lisääminen on muutoinkin koulujärjestelmän
26242: Kaksikieliset kokeiluyksiköt eivät säännöksen       avainkysymyksiä. Nuorisoasteen koulutuksen ja
26243: mukaan ole mahdollisia.                             ammattikorkeakoulujen kokeiluissa keskeinen
26244:     Säännöksen lähtökohtana oli asetusta valmis-    pyrkimys onkin oppilaitosrajat ylittävien uusien
26245: teltaessa turvata vähemmistökieliryhmän asema       ratkaisujen löytäminen. Tämän tulisi olla mah-
26246: ja vaikutusmahdollisuudet niin, että kokeiluyksi-   dollista myös yli kielirajojen. Näinhän on nor-
26247: köt muodostetaan opetuskielen mukaan hallin-        maali käytäntö kaksikielisissä ammatillisissa
26248: nollisesti yksikielisinä. Tarkoituksena oli siten   oppilaitoksissa.
26249: estää vähemmistöaseman syntyminen kokeilu-             Edellä sanotuin perustein opetusministeriön
26250: yksikön hallinnossa eikä sinänsä estää yhteistoi-   on viipymättä tarkoitus valmistella valtioneu-
26251: mintaa kokeiluissa yli kielirajojen.                voston käsiteltäväksi esitys asetukseksi nuoriso-
26252:     Sekä nuorisoasteen koulutuksen että ammat-      asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen
26253: tikorkeakoulujen kokeilujen paikallisessa val-      kokeiluista annetun asetuksen muuttamiseksi si-
26254: mistelussa on suunniteltu suomen-ja ruotsinkie-     ten, että kaksikieliset kokeiluyksiköt ovat mah-
26255: listen ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden     dollisia.
26256: yhteisiä kokeiluhankkeita. Hankkeissa on niin
26257: 
26258:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
26259: 
26260:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
26261:                                          1992 vp -   KK 703                                          3
26262: 
26263: 
26264: 
26265: 
26266:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26267: 
26268:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         projekt mellan finsk- och svenskspråkiga yrkes-
26269: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       läroanstalter och gymnasier. 1 projekten deltar
26270: den 4 januari 1993 tili vederbörande medlem av       även tvåspråkiga yrkes1äroansta1ter. Läroansta1-
26271: statsrådet översänt följande av riksdagsman          terna i fråga och deras huvudmän anser på så
26272: Marjatta Vehkaoja undertecknade spörsmål nr          sätt försöksenheter över språkgränserna vara
26273: 703:                                                 nödvändiga. Sålunda kan man inte anse en
26274:                                                      språkgrupp i minoritet i dessa fall vara hotad,
26275:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       eftersom planerna på lokalnivå har utarbetats
26276:        ta så att försöken med utbildning på          utgående från parternas gemensamma önskemål
26277:        ungdomsstadiet och med yrkeshögskolor         och vilja. Planerna och samarbetsavtalen mellan
26278:        kan genomföras över språkgränserna på         parterna har säkert utarbetats så att ställningen
26279:        så sätt att undervisningsspråket exempel-     tryggas hos den språkgrupp som är i minoritet.
26280:        vis kan vara såväl finska som svenska?           Försöksenheter på ungdomsstadiet och tem-
26281:                                                      porära yrkeshögskolor med två språk skulle
26282:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            öppna intressanta perspektiv inte minst för den
26283: anföra följande:                                     finskspråkiga utbildningen och de finskspråkiga
26284:                                                      studerandena. Finskspråkiga studerande kunde
26285:    Enligt 26 § förordningen om utbildning på         delta i undervisning på svenska. Detta skulle
26286: ungdomsstadiet och med yrkeshögskolor (392/          även stärka ställningen för svenskan och de
26287: 91) utarbetas försöksplanerna så att undervis-       svenskspråkiga läroanstalterna. 1 internationali-
26288: ningsspråket vid en försöksenhets läroanstalter      seringen av de finskspråkiga läroanstalterna
26289: är finska eller svenska. Enligt detta stadgande      skulle detta öppna en snabb väg lätt att tai bruk.
26290: skall undervisningsspråket vid försöksenheterna      Denna möjlighet skulle även främja det nordiska
26291: således vara antingen finska eller svenska. Enligt   samarbetet.
26292: stadgandet är det inte möjligt med tvåspråkiga          En av skolsystemets nyckelfrågor är att på allt
26293: försöksenheter.                                      sätt öka samarbetet mellan läroanstalterna. Ett
26294:    Vid beredningen av förordningen var ut-           viktigt mål i försöken med utbildning på ung-
26295: gångspunkten för stadgandet att trygga den           domsstadiet och med yrkeshögskolor är att finna
26296: språkgrupps ställning och möjligheter tili påver-    nya lösningar över gränserna mellan olika läro-
26297: kan som var i minoritet på så sätt att försöksen-    anstalter. Detta bör även vara möjligt över
26298: heterna tili sina undervisningsspråk administra-     språkgränserna. Sådan är ju normal praxis vid
26299: tivt bildas som enspråkiga. Avsikten var sålunda     de tvåspråkiga yrkesläroanstalterna.
26300: att hindra att en minoritet uppstår i administra-       På anförda grunder har undervisningsministe-
26301: tionen, inte att i försöken hindra samarbete över    riet för avsikt att utan dröjsmål för statsrådet
26302: språkgränserna.                                      bereda en förordning om en ändring av förord-
26303:    1 det lokala förberedande arbetet med både        ningen om försök med utbildning på ungdoms-
26304: försöken på ungdomsstadiet och med yrkeshög-         stadiet och med yrkeshögskolor så att tvåspråki-
26305: skolor har det planerats gemensamma försöks-         ga försöksenheter blir möjliga.
26306: 
26307: 
26308:      Helsingfors den 1 februari 1993
26309: 
26310:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
26311:                                               1992 vp
26312: 
26313: Kirjallinen kysymys 704
26314: 
26315: 
26316: 
26317: 
26318:                                 Aittoniemi: Suomen EY- ja ETA-jäsenyyden vaikutuksista Yhdys-
26319:                                     valtain ja Kaukoidän kauppaan
26320: 
26321: 
26322:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26323: 
26324:    EY sekä talousalue ETA kilpailevat maail-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26325: mankaupassa Yhdysvaltain ja Japanin sekä no-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26326: peasti kehittyvien Kaukoidän maiden kanssa.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26327: Suomella on ollut viime aikoina rohkaisevia        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26328: avauksia näiden alueiden suuntaan, erityisesti
26329: Japaniin, Kiinaan ja Thaimaahan. EY:tä vastus-               Katsooko Hallitus, että Suomen in-
26330: tava ministeri Kankaanniemi on taas kutsuttu              tegraatiopyrkimykset Euroopassa tule-
26331: Yhdysvaltain uuden presidentin lounaspöytään              vat vahingoittamaan myönteistä kehitys-
26332: muiden ministereiden jäädessä nuoleskelemaan              tä Yhdysvaltain, Japanin ja muiden Kau-
26333: huuliaan. Nämä eleet sekä konkreettiset kauppa-           koidän maiden suuntaan käytävässä
26334: tapahtumat on katsottava rohkaisuksi Suomen               kaupassa?
26335: EY:tä ja ET Aa vastustaville piireille.
26336: 
26337:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
26338: 
26339:                                         Sulo Aittaniemi
26340: 
26341: 
26342: 
26343: 
26344:  220051 L
26345: 2                                       1992 vp -   KK 704
26346: 
26347: 
26348: 
26349: 
26350:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26351: 
26352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kymmenessä kasvanut vajaalla viidenneksellä
26353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Yhdysvaltain osuus Suomen kokonaisviennist
26354: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-      oli viime vuosikymmenen alussa runsaat kolm
26355: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    prosenttia, joten Yhdysvaltain suhteellinen mer
26356: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitio-      kitys Suomen vientimarkkina-alueena on lähe
26357: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kaksinkertaistunut runsaassa vuosikymmenessä
26358: n:o 704:                                                On hyvin todennäköistä, että Yhdysvaltair
26359:                                                     kauppamme tulee seuraavien vuosien aikan<
26360:           Katsooko Hallitus, että Suomen integ-     lisääntymään edelleen. Tähän tulevat ensisijai
26361:        raatiopyrkimykset Euroopassa tulevat         sesti vaikuttamaan Suomen hintakilpailukyvyT
26362:        vahingoittamaan myönteistä kehitystä         paraneminen Yhdysvaltain markkinoilla seki
26363:        Yhdysvaltain, Japanin ja muiden Kauko-       markan ja dollarin keskinäisen suhteen kehitty
26364:        idän maiden suuntaan käytävässä kau-         minen Suomen viennin kannalta edulliseen suun
26365:        passa?                                       taan. Hyvinkin keskeinen merkitys saattaa tule
26366:                                                     vina vuosina olla myös Suomen ilmavoimillt
26367:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Yhdysvalloista hankittaviin torjuntahävittäjiir
26368: vasti seuraavaa:                                    liittyvillä vastakaupoilla. Ne on tarkoitus toteut
26369:                                                     taa kymmenen vuoden kuluessa. Ne saattava
26370:    Suomen lähialueet ovat Suomen ulkomaan-          jopa nostaa Suomen ja Yhdysvaltain väliser
26371: kaupassa näytelleet keskeistä roolia. Ne ovat       kauppavaihdon pysyvästikin uudelle, nykyisU
26372: ottaneet leijonanosan Suomen tavaranviennistä       oleellisesti korkeammalle tasolle.
26373: ja olleet niin ikään keskeisimmät tavarantoimit-        Ulkoasiainministeriässä on lisäksi ryhdytt~
26374: tajamme. Vuosittaiset muutokset toimitusten ta-     laatimaan selvitystä sellaisista toimenpiteistä
26375: sossa ovat olleet suhteellisen vähäisiä- Neuvos-    jotka voisivat myötävaikuttaa pysyvällä pohjall<
26376: toliiton hajoamisen seurauksena aiheutunutta        Suomen viennin monipuolistamiseksi ja koko·
26377: kauppavaihdon romahtamista lukuun ottamat-          naisvaltaisempienkin taloussuhteiden syventä·
26378: ta. Vientimme EY- ja EFTA-maihin on viime           miseksi ja lisäämiseksi Pohjois-Amerikan mark
26379: vuosina ollut runsaat 70 % kokonaisviennistäm-      kinoilla tilanteessa, jossa alueelle ollaan luomas·
26380: me, ja tuonti alueelta kaksi kolmasosaa koko-       sa laajaa vapaakauppa-aluetta, ns. Pohjois·
26381: naistuonnistamme. Vuosittaiset vaihtelut näissä     Amerikan vapaakauppasopimuksen puitteissa
26382: luvuissa ovat olleet suhteellisen pieniä. Pidem-    Vapaakauppa-alueeseen kuuluisivat Yhdysval·
26383: mällä aikavälillä Euroopan ulkopuolisten mai-       tain lisäksi sekä Kanada että Meksiko.
26384: den osuus kaupastamme on kuitenkin ollut kas-           Japanin osuus Suomen kokonaistuonnista ol
26385: vussa.                                              vuonna 1980 runsaat kolme prosenttia ja viimt
26386:    Yhdysvallat on tätä nykyä Suomen neljän-         vuonna n. kuusi prosenttia. Japanin merkity~
26387: neksi ja Japani seitsemänneksi tärkein kauppa-      Suomen tuontimarkkinoilla on näin ollen lähe~
26388: kumppani. Euroopan ulkopuolisista maista ne         kaksinkertaistunut. Suomen kokonaisviennistä
26389: ovat ensimmäisellä ja toisella sijalla. Yhdysval-   Japaniin meni vuonna 1980 tavarantoimituksis·
26390: tain osuus Suomen kokonaisviennistä on run-         tamme vain n. 0,7 prosenttia ja viime vuonna n
26391: saat kuusi prosenttia ja kokonaistuonnista noin      1,5 <%,joten vientimarkkinoinakin Japanin mer·
26392: seitsemän prosenttia. Japanin osuus Suomen          kitys on kaksinkertaistunut runsaassa kymme·
26393: kokonaisviennistä on puolestaan vain noin puo-      nessä vuodessa, joskin kauppavirtojen volyymi1
26394: litoista prosenttia, mutta tuonnista noin kuusi     suuntaan ja toiseen ovat aivan eri luokkaa.
26395: prosenttia.                                             Erityisesti tuontimme osalta Yhdysvalloista ja
26396:    Viime vuosikymmenen alussa Yhdysvaltain          Japanista on todettava, että tuontitavarat ova1
26397: osuus kokonaistuonnistamme oli vajaat kuusi         paljolti sellaisia, että niiden hinta-laatu-suhde
26398: prosenttia, joten Yhdysvaltain suhteellinen mer-    on paras mahdollinen. Tuotteet ovat keskeisesti
26399: kitys Suomen markkinoilla on runsaassa vuosi-       lisäksi sellaisia, joissa ei löydy meiltä vastaavaa
26400:                                          1992 vp -   KK 704                                            3
26401: 
26402: kotimaista valmistusta. Missä määrin EY-jäse-           Historiallista taustaa vasten voidaan havaita,
26403: nyys muuttaisi esim. japanilaisten tuotteiden kil-   että alueelliset kauppajärjestelyt ovat omiaan
26404: pailukykyä EY -alueen tuotteisiin nähden, jää        vapauttamaan kauppaa laajemminkin, ts. myös
26405: riippumaan jäsenyysneuvottelujen tuloksista.         kolmansien maitten kanssa- ei suinkaan rajoit-
26406:     Markkinoillepääsykynnykset erityisesti sellai-   tamaan sitä. Tällaisesta kehityksestä esimerkkei-
26407: silla hyvin ostovoimaisilla, mutta kilpailluilla     nä voidaan mainita, että EY:n muodostamista
26408: markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa ja Japanissa,     seurasivat maailmanlaajuiset kaupan vapautta-
26409: ovat hyvinkin korkeat. Suomalaiset yritykset         misneuvottelut GATTin puitteissa eli ns. Kenne-
26410: ovat onnistuneet näissä ponnisteluissaan kuiten-     dyn kierros. EY:n ensimmäinen laajeneminen
26411: kin suhteellisen hyvin ja on odotettavissa, että     antoi lähtölaukauksen GA TTin ns. Tokion kier-
26412: nämä pyrkimykset tuottavat jatkossakin hyviä         rokselle. Uruguayn kierroksen neuvottelut lähti-
26413: tuloksia edullisten taloussuhdanteiden ja muiden     vät käyntiin Euroopan talousalueen sisämarkki-
26414: tekijöiden vaikutuksesta. Japanissa suomalais-       noiden toteuttamisesta.
26415: yritykset ovat kuitenkin törmänneet samankal-           Kun tavaroiden ja palvelusten kauppa, sa-
26416: taisiin ongelmiin kuin muidenkin maiden yrityk-      moin kuin pääomaliikkeetkin, on jo hyvin
26417: set.                                                 pitkälle vapautettu EY- ja EFTA-alueilla ja
26418:     Vuonna 1991 perustettu ulkoasiainministeriön     näihin kuuluvien maiden kesken, on rajoituksia
26419: johdolla toiminut epävirallinen työryhmä sai         näillä taloudellisen toimeliaisuuden aloilla kui-
26420: huhtikuussa 1992 valmiiksi Japanin kauppasuh-        tenkin vielä runsaasti esim. Suomen kauppasuh-
26421: teidemme lisäämistä ja monipuolistamista koske-      teissa Pohjois-Amerikan ja myös Kaakkois-Aa-
26422: van toimintasuunnitelman. Työryhmä, jossa oli-       sian maiden kanssa. Näiden kaupan esteiden
26423: vat edustettuina eri viranomaisten ja laitosten      poistuessa vähitellen tilanne kehittyy ilmeisesti
26424: sekä elinkeinoelämän keskusjärjestöjen edusta-       myönteisesti taloussuhteiden lisääntymisen ja
26425: jat, esittivät tilanteen parantamiseksi toiminta-    monipuolistumisen suuntaan. Täten tilaa kau-
26426: suosituksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.   pan lisääntymiselle on olemassa.
26427: Suositusten toteuttamiseen on jo ryhdytty.              Lopuksi voidaan vielä todeta, että ulko-
26428:     Toimintaohjelmaan liittyvien ehdotusten to-      maankaupan osuus Suomen bruttokansantuot-
26429:  teutumista seuraamaan on lisäksi perustettu vi-     teesta on alentunut huippuarvostaan, joka oli
26430:  ranomaisista ja elinkeinoelämän edustajista         vajaa kolmasosa. Nykyisellään tämä osuus on
26431: koostuva johtoryhmä.                                 lähempänä yhtä viidettä osaa. Osuuden voi-
26432:     Erityisesti viime vuosina myös ns. Aasian        daan tulevina vuosina uskoa kasvavan Suomen
26433:  kehittyvät taloudet ovat voimakkaan talouskas-      vientiteollisuuden yleisesti ottaen myönteisten
26434: vunsa johdosta ottaneet kansainvälisessä kau-        kehitysnäköalojenkin seurauksena. Lukuisat
26435: pankäynnissä yhä merkittävämmän roolin, näin         edellä käsitellyt tekijät viittaisivat siihen, että
26436:  myös Suomen ulkomaankaupassa. Suomen koko           Suomen ulkoisten taloussuhteiden kasvusta
26437:  ulkomaankaupasta jo n. viisi prosenttia käydään     huomattava osa suuntautuu EY- ja EFTA-
26438:  nykyään Aasian nopeasti teollistuvien maiden        maiden ulkopuolelle erityisesti, mikäli kaupan
26439:  kanssa. Mikäli voimakas talouskasvu jatkuu          ja taloussuhteiden rajoitusten purkamista jat-
26440:  alueella, kuten on oletettavaa, tulee alueen suh-   ketaan maailmanlaajuisesti.
26441:  teellinen merkitys myös Suomen ulkomaankau-
26442:  passa mitä ilmeisimmin edelleen kasvamaan.
26443: 
26444:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
26445: 
26446:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
26447: 4                                        1992 vp -   KK 704
26448: 
26449: 
26450: 
26451: 
26452:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26453: 
26454:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         innebär att Förenta Staternas relativa betydelse
26455: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       som ett finländskt exportområde så gott som
26456: den 7 januari 1993 till vederbörande med1em av       fördubblats under ett drygt decennium.
26457: statsrådet översänt följande av riksdagsman              Det är mycket sannolikt att vår handel med
26458: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 704:       Förenta Staterna kommer att öka ytterligare
26459:                                                      under de kommande åren. Tili detta bidrar
26460:           Anser Regeringen att Fin1ands euro-        framför allt Finlands stärkta konkurrenspositio-
26461:        peiska integrationssträvanden kommer          ner på USA-marknaden samt det faktum att
26462:        att skada den positiva utvecklingen inom      förhållandet mellan mark och dollar utvecklas i
26463:        handeln med Förenta Staterna, Japan           en för Finland gynnsam riktning. Motköpen tili
26464:        och övriga Iänder i Fjärran Östern?           följd av finska försvarets anskaffningar av ame-
26465:                                                      rikanska jaktplan kan också få en central bety-
26466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        delse under de kommande åren. Meningen är att
26467: anföra följande:                                     motköpen skall genomföras inom en tio års
26468:                                                      period. De kan ge ett till om med permanent lyft
26469:     Finlands närområden har spelat en central        åt den finsk-amerikanska handelsbalansen och
26470: roll i Finlands utrikeshandel. De har mottagit       föra upp den tili en nivå som är avsevärt högre
26471: lejonparten av den finländska exporten av varor      än för närvarande.
26472: och även varit våra viktigaste varuleverantörer.         I utrikesministeriet har man också inlett en
26473: Leveransnivåerna har förändrats rätt litet från år   utredning av de åtgärder som kunde bidra tili att
26474: till år, med undantag av kollapsen inom utbytes-     Finlands export blir permanent mångsidigare
26475: balansen tili följd av Sovjetunionens upplösning.    och till att handelsrelationerna som helhet för-
26476: Under de senaste åren har vår export till EG- och    djupas och ökar på den nordamerikanska mark-
26477: EFT A-länderna utgjort drygt 70% av Finlands         naden i ett läge där man i området håller på att
26478: totala export och importen från dessa områden        skapa ett omfattande frihandelsområde inom
26479: har utgjort två tredjedelar av hela vår import. De   ramen för det s.k. nordamerikanska frihandels-
26480: årliga fluktuationerna har för dessa siffrors del    avtalet. Meningen är att frihandelsområdet skall
26481: varit relativt små. På längre sikt har de utomeu-    omfatta Förenta Staterna, Canada och Mexiko.
26482: ropeiska ländernas andel av vår handel ökat.             Japans andel av Finlands totala import ut-
26483:     För närvarande kommer Förenta Staterna på        gjorde drygt tre procent 1980 och ca sex procent
26484: fjärde och Japan på sjunde plats bland Finlands      i fjol. Detta betyder att Japans betydelse på den
26485: viktigaste handelspartner. Ser vi enbart på de       finländska exportmarknaden i stort sett har
26486: utomeuropeiska länderna hittar vi dem på första      fördubblats. År 1980 gick endast ca 0,7 'Y,, av vår
26487: och andra plats. Förenta Staternas andel utgör       totalexports varuleveranser tili Japan. Senaste år
26488: drygt sex procent av Finlands totala export och      var denna siffra 1,5 %, vilket betyder att Japan
26489: landets andel av totalimporten är sju procent.       under drygt tio år har fördubblat sin betydelse
26490: Japans andel av Finlands totala export är där-       också som exportmarknad. Handelsströmmar-
26491: emot endast ungefär en och en halv procent,          nas volymer i de båda riktningarna är visserligen
26492: medan den utgör ca sex procent av importen.          av aHdeies olika klass.
26493:     I början av 1980-talet utgjorde importen från        I synnerhet vad gäller vår import bör det för
26494: USA nästan sex procent av vår totala import.         USA:s och Japans del konstateras att importva-
26495: Förenta Staternas relativa betydelse på den fin-     rorna i hög grad är sådana beträffande vilka
26496: ländska marknaden har sålunda ökat med näs-          förhållandet mellan pris och kvalitet är det bästa
26497: tan en femtedel under ett drygt decennium. I         möjliga. Tili största delen är produkterna dess-
26498: början av 1980-talet var USA:s andel av Fin-         utom sådana att man hos oss inte kan hitta
26499: lands totala export drygt tre procent, vilket        motsvarande inhemska produkter. I hur hög
26500:                                           1992 vp -   KK 704                                          5
26501: 
26502: grad ett EG-medlemskap kommer att förändra                Mot historisk bakgrund kan man konstatera
26503: konkurrenskraften hos t.ex. japanska produkter        att regionala handelsarrangemang bidragit tili
26504: i förhållande tili EG-produkter blir beroende av      att liberalisera handeln även i större samman-
26505: resultatet av medlemskapsförhandlingarna.             hang, med andra ord också med tredje länder, i
26506:     Tröskeln för marknadstillträde, i synnerhet i     stället för att begränsa den. Som exempel på
26507: fråga om sådana mycket köpkraftiga, men efter-        denna utveckling kan nämnas att upprättandet
26508: traktade marknader som i USA och Japan, är            av EG följdes av globala liberaliseringsförhand-
26509: väldigt hög. Våra finländska företag har dock i       lingar inom ramen för GATT, dvs. den s.k.
26510: dessa sina strävanden lyckats relativt väl, och det   Kennedyrundan. EG:s första expansion blev
26511: är att vänta att dessa strävanden även i fortsätt-    startskottet för GATT:s s.k. Tokiorunda. För-
26512: ningen ger goda resultat tili följd av gynnsamma      handlingarna inom Uruguayrundan fick sin bör-
26513: ekonomiska konjunkturer och andra faktorer. I         jan av den inre marknaden för Europeiska eko-
26514: Japan har dock de finländska företagen stött på       nomiska samarbetsområdet.
26515: likartade problem som företag från andra Iän-             Trots att handeln med varor och tjänster,
26516: der.                                                  liksom också kapitalrörelserna, redan frigivits i
26517:     Den inofficiella arbetsgrupp som bildades         stor utsträckning inom EG och EFTA och
26518:  1991 och som arbetat under utrikesministeriets       mellan länderna som hör tili dessa områden,
26519: ledning färdigställde i april 1992 en åtgärdsplan     finns det dock ännu många restriktioner som
26520: för flera och mångsidigare handelsförbindelser        gäller dessa branscher för ekonomisk aktivitet,
26521: med Japan. Arbetsgruppen, där olika myndighe-         t.ex. i fråga om Finlands handelsförbindelser
26522:  ter och inrättningar samt näringslivets centralor-   med Nordamerika och även med länderna i
26523: ganisationer var företrädda, framförde rekom-         Sydostasien. Då handelshindren småningom för-
26524: mendationer som skulle förbättra situationen på       svinner, utvecklas förmodligen situationen posi-
26525:  kort och medellång sikt. Arbetet med att genom-      tivt i riktning mot flera och mångsidigare han-
26526:  föra rekommendationerna har redan inletts.           delsförbindelser. Det finns alltså rum för ökad
26527:     Dessutom har en ledningsgrupp, som består         handel.
26528:  av företrädare för myndigheter och näringsliv,           Tili sist kan man ännu konstatera att utri-
26529:  bildats för att följa upp genomförandet av försla-   keshandelns andel av Finlands bruttonational-
26530:  gen i åtgärdsprogrammet.                             produkt har minskat från toppnoteringen på
26531:     I synnerhet under de senaste åren har de s.k.     nästan en tredjedel. I dag ligger andelen när-
26532:  ekonomierna i utveckling i Asien, tili följd av      mare en femtedel. Denna andel kommer för-
26533:  deras kraftiga ekonomiska tillväxt, fått en allt     modligen att växa under de kommande åren
26534:  större roll i den internationella handeln, detta     som en följd av bl.a. de allmänt taget positiva
26535:  gäller även Finlands utrikeshandel. I dag sker       utvecklingsutsikterna för finländsk exportindu-
26536:  redan ca fem procent av Finlands totala utrikes-     stri. Mycket av det som anförts ovan pekar på
26537:  handel med de asiatiska Iänder som har ett           att tillväxten i Finlands handelsrelationer med
26538:  snabbt industrialiseringstempo. Om den kraftiga      omvärlden tili en betydande del kommer att
26539:  ekonomiska tillväxten fortsätter i området, vil-     riktas tili Iänder utanför EG och EFTA, i all
26540:  ket är sannolikt, kommer områdets relativa bety-     synnerhet om arbetet med en global avveckling
26541:  delse högst troligt att öka ytterligare, också för   av restriktionerna inom handel och ekonomi
26542:  Finlands utrikeshandel.                              fortsätter.
26543:       Helsingfors den 26 januari 1993
26544: 
26545:                                                                          Minister Pertti Salolainen
26546:                                                1992 vp
26547: 
26548: Kirjallinen kysymys 705
26549: 
26550: 
26551: 
26552: 
26553:                                   Aittoniemi: Vammaisen lapsen kotihoidon tuesta tilapäisen laitos-
26554:                                       hoidon aikana
26555: 
26556: 
26557:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26558: 
26559:    Vammaisen lapsen hoitoon liittyen makse-                     Pitääkö Hallitus ristiriitaisena menet-
26560: taan kotihoidon tukea. Kun lapsi joutuu välillä              telyä, jonka mukaan vammaisen lapsen
26561: laitoshoitoon, kotihoidon tuki keskeytetään,                 joutuessa tilapäisesti laitoshoitoon koti-
26562: mutta vanhemmat joutuvat maksamaan laitos-                   hoidon tuki keskeytetään, mutta van-
26563: hoidon.                                                      hemmat joutuvat suorittamaan kustan-
26564:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nukset laitoshoidosta?
26565: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26566: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26567: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26568: 
26569:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
26570: 
26571:                                            Sulo Aittoniemi
26572: 
26573: 
26574: 
26575: 
26576: 220051L
26577: 2                                        1992 vp -    KK 705
26578: 
26579: 
26580: 
26581:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26582: 
26583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kansaneläkelaitos maksaa lapsen hoidosta
26584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annetun lain (444/69) mukaista lapsen hoitotu-
26585: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-       kea alle 16-vuotiaalle lapselle, joka sairauden tai
26586: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vamman takia on vähintään kuuden kuukauden
26587: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       ajan erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa
26588: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 705:        ja siitä aiheutuu erityistä taloudellista tai muuta
26589:                                                      rasitusta. Lain 4 §:n mukaan hoitotukea ei mak-
26590:           Pitääkö Hallitus ristiriitaisena menet-    seta, jos lapsi on jatkuvassa hoidossa valtion,
26591:        telyä, jonka mukaan vammaisen lapsen          kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitok-
26592:        joutuessa tilapäisesti laitoshoitoon koti-    sessa tai muussa hoito- tai kuntoutuslaitoksessa,
26593:        hoidon tuki keskeytetään, mutta van-          jonka kustannuksiin käytetään pääasiallisesti
26594:        hemmat joutuvat suorittamaan kustan-          julkisia varoja. Jos lapsi siirtyy edellä tarkoitet-
26595:        nukset laitoshoidosta?                        tuun sairaalaan tai laitokseen, hoitotukea mak-
26596:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          setaan kolmen kuukauden ajan hoidon alkami-
26597: taen seuraavaa:                                      sesta, minkä jälkeen maksu keskeytetään. Jos
26598:                                                      lapsi on välillä kotihoidossa vähintään kuukau-
26599:    Vammainen lapsi ja hänen perheensä voi            den, hoitotukea aletaan jälleen maksaa.
26600: saada vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissai-          Koska vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
26601: raiden kotihoidon tukea sosiaalihuoltolain (710/     sairaiden kotihoidon tuen maksaminen on har-
26602: 82) mukaan sekä lapsen hoitotukea lapsen hoi-        kinnanvaraista, kunnat käytännössä hyvin har-
26603: dosta annetun lain (444/69) mukaan.                  voin myöntävät sitä niille vammaisille ja pitkäai-
26604:    Kunta voi sosiaalihuoltoasetuksen (607/83)        kaissairaille lapsille, jotka saavat Kansaneläke-
26605: 9 §:n nojalla maksaa vanhuksen, vammaisen ja         laitoksen maksamaa lasten hoitotukea.
26606: pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea vammaista           Kun laitoshoito on kestänyt yli kolme kuu-
26607: lastaan kotona hoitavalle vanhemmalle. Lapsen        kautta, hoito katsotaan pitkäaikaiseksi laitos-
26608: hoito voidaan järjestää myös siten, että häntä       hoidoksi, jolloin laitoshoidossa olevalta peritään
26609: hoitaa vieras henkilö, jolloin tuki maksetaan        maksuasetuksen (912/92) 15 §:n mukaisesti mak-
26610: hoitajalle. Kotihoidon tuki on osa kunnan koti-      sukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Pitkäai-
26611: palvelutoimintaa ja hoidosta tehdään sopimus         kaisen laitoshoidon maksua määrättäessä ote-
26612: sosiaalilautakunnan ja yksityisen henkilön (hoi-     taan huomioon perheen taloudellinen tilanne.
26613: tajan) välillä. Tuen tarkoituksena on ehkäistä       Jos pitkäaikainen laitoshoito lakkaa, kunta voi
26614: lapsen sijoittaminen laitokseen.                     vastaavasti harkintansa mukaan aloittaa van-
26615:    Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-       husten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koti-
26616: den kotihoidon tuen maksaminen perustuu kun-         hoidon tuen maksatuksen uudestaan.
26617: nan ja hoitajan väliseen sopimukseen. Erillisiä         Kansanedustaja Aittaniemen esille tuoma ky-
26618: säännöksiä ei ole siitä, miten edellä mainitun       symys koskee niitä vaikutuksia, joita tuen mak-
26619: kotihoidon tuen maksatus keskeytyy silloin, kun      satuksen keskeyttämisellä on lapsen hoitajalle.
26620: hoitotyö tilapäisesti lakkaa. Kunnat ovat kuiten-    Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden
26621: kin maksatuksen osalta yleensä noudattaneet          kotihoidon tuki muuttuu 1.7.1993 alkaen omais-
26622: sosiaalihuoltolain (71 0/82) 29 §:n mukaista peri-   hoidon tueksi. Uudistuksen yhteydessä on tar-
26623: aatetta, jonka mukaan kunta voi periä ja nostaa      kennettu hoitajien oikeudellista asemaa (Laki
26624: henkilölle tulevat eläkkeet, avustukset ja kor-      sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1365/92). So-
26625: vaukset siltä ajalta, jonka laitoshoito kestää.      siaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhail-
26626: Tilanteessa, jossa hoidettava ja hoitaja kuuluvat    laan edelleen omaishoitajien asemaan liittyviä
26627: samaan perheeseen, kunnat keskeyttävät tuen          kysymyksiä ja kysymys tuen maksatuksen kes-
26628: maksatuksen yleensä silloin, kun laitoshuollon       keytymisestä voidaan tutkia tämän jatkoselvi-
26629: palveluja on annettu yhtäjaksoisesti yli kolme       tyksen yhteydessä.
26630: kuukautta.
26631:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1993
26632: 
26633:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26634:                                         1992 vp -   KK 705                                           3
26635: 
26636: 
26637:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
26638: 
26639:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Folkpensionsanstalten betalar i lagen om
26640: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      vårdbidrag för barn (444/69) avsett vårdbidrag
26641: den 7 januari 1993 tili vederbörande medlem av      tili ett barn under 16 år, som på grund av
26642: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    sjukdom eller skada under minst sex månader är
26643: taniemi undertecknade spörsmål nr 705:              i behov av särkild vård och rehabilitering, och
26644:                                                     detta medför särskild ekonomisk eller annan
26645:           Anser Regeringen att ett sådant förfa-    belastning. Enligt lagens 4 § betalas vårdbidrag
26646:        rande är motstridigt, enligt vilket betal-   inte, om ett barn fortgående vistas på statens,
26647:        ningen av hemvårdsstöd avbryts, då ett       kommunens eller kommunalförbundets sjukhus
26648:        handikappat barn tillfälligt måste vårdas    eller anstalt eller på någon annan vård- elleJ
26649:        på anstalt, men föräldrarna är tvungna       rehabiliteringsanstalt, vars kostnader huvudsak·
26650:        att betala kostnaderna för anstaltsvår-      ligen täcks med offentliga medel. Om barne1
26651:        den?                                         placeras på ett sjukhus eller en anstalt som avse~
26652:                                                     ovan, betalas vårdbidrag under tre månader från
26653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den tidpunkt då vården började, varefter betal-
26654: anföra följande:                                    ningen avbryts. Om barnet tidvis vårdas hemma
26655:                                                     under minst en månad, inleds betalningen p .
26656:    För handikappade barn och deras familjer         nytt.
26657: kan enligt socialvårdslagen (7 10/82) utbetalas         Emedan betalningen sker enligt prövninf
26658: hemvårdsstöd för åldringar, handikappade och        beviljar kommunerna i praktiken ytterst sällar
26659: kroniker och enligt lagen om vårdbidrag för         för åldringar, handikappade och kroniker avse'
26660: barn (444/69) stöd för vård i hemmet.               hemvårdsstöd tili de handikappade och kronisk •
26661:     Med stöd av 9 § socialvårdsförordningen (607/   sjuka barn, för vilka folkpensionsanstalten beta
26662: 83) kan kommunen tili en förälder som sköter        lar vårdbidrag för barn.
26663: sitt handikappade barn hemma betala hem-                Då anstaltsvården varat över tre månader
26664: vårdsstöd som är avsett för åldringar, handikap-    betraktas vården som långvarig anstaltsvård. A'
26665: pade och kroniker. Vården kan ordnas även så        den som vårdas uppbärs då en avgift som be
26666: att barnet vårdas av en främmande person.           stäms enligt hans betalningsförmåga i enlighe:
26667: Stödet betalas i detta fall tili vårdaren. Hem-     med 15 § förordningen om klientavgifter (91~:
26668: vårdsstödet är en del av kommunens hemservice-      92) inom social- och hälsovården. Vid faststä; ·
26669: verksamhet och om vården ingås ett avtal mellan     Jandet av avgiften för långvarig anstaltsvår•.
26670: socialnämnden och en enskild person (vårdaren).     beaktas familjens ekonomiska situation. Om der:
26671: Avsikten med stödet är att förebygga att barnet     långvariga anstaltsvården upphör, kan kommu-
26672: placeras på anstalt.                                nen i stället enligt prövning på nytt inleda
26673:     Betalningen av hemvårdsstöd för åldringar,      betalningen av hemvårdsstöd för åldringar, han-
26674: handikappade och kroniker baserar sig på ett        dikappade och kroniker.
26675: avtal mellan kommunen och vårdaren. Det finns           Det spörsmål riksdagsman Aittoniemi ställt
26676: inte några särskilda stadganden om hur betal-       berör främst de verkningar, som avbrytandet av
26677: ningen av ovan nämnda hemvårdsstöd skall            stödets utbetalning har på barnets vårdare.
26678: avbrytas då vården tillfålligt upphör. I fråga om   Hemvårdsstödet för åldringar, handikappade
26679: betalningen har kommunerna dock i regel tilläm-     och kroniker ändras 1. 7.1993 tili stöd för närstå-
26680: pat principen i 29 § socialvårdslagen (71 0/82),    endevård. I samband med reformen har vårdar-
26681: enligt viiken kommunen för den tid anstaltsvår-     nas rättsliga ställning preciserats (Lagen om
26682: den varar kan uppbära och lyfta de pensioner,       ändring av socialvårdslagen 1365/92). Social-
26683: bidrag och ersättningar som ti!lkommer perso-       och hälsovårdsministeriet utreder som bäst fri'.
26684: nen i fråga. Om den som vårdas och hans             gor som hänför sig tili närståendevårdarn8
26685: vårdare hör tili samma familj, avbryter kommu-      ställning och frågan om avbrott i betalningen a .
26686: nerna i allmänhet betalningen av stödet, när        stödet kan undersökas i samband med denr
26687: vården fortgått oavbrutet över tre månader på       utredning.
26688: vårdanstalten.
26689: 
26690:      Helsingfors den 29 januari 1993
26691: 
26692:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26693:                                                1992 vp
26694: 
26695: Kirjallinen kysymys 706
26696: 
26697: 
26698: 
26699: 
26700:                                   Aittoniemi: Kuolan ympäristöinvestoinneista
26701: 
26702: 
26703: 
26704:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26705: 
26706:    Kuolan niemimaan teollisuuspäästöjen on sa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26707: nottu pahasti vahingoittavan suomalaista luon-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26708: toa ja metsiä erityisesti Pohjois-Suomessa. Asian    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26709: korjaamiseksi on ollut vireillä merkittäviä ympä-
26710: ristöinvestointeja, joissa suomalaiset yritykset,               Miten suunnitelmat Kuolan alueen
26711: esimerkiksi Outokumpu Oy, olisivat mittavasti                teollisuuspäästöjen vähentämiseksi poh-
26712: mukana nimenomaan laitetoimittajina.                         joismaisin voimin ja suomalaisia laitetoi-
26713:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           mituksia käyttäen ovat edistyneet?
26714: 
26715:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
26716: 
26717:                                            Sulo Aittoniemi
26718: 
26719: 
26720: 
26721: 
26722: 220051L
26723: 2                                         1992 vp -    KK 706
26724: 
26725: 
26726: 
26727: 
26728:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26729: 
26730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jaettavaksi Pohjoismaiden kesken laitetoimitus-
26731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ten suhteessa ottaen huomioon myös Pohjoimai-
26732: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-         den Investointipankin mahdollisuudet. Takai-
26733: jeenne n:o 2542 ohella toimittanut valtioneuvos-       sinmaksusta oli esillä useita vaihtoehtoja, myös
26734: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo       tavaratoimituksiin perustuvia. Pohjoismaista
26735: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Norja ja Suomi olivat alustavasti luvanneet tu-
26736: sen n:o 706:                                           kea hanketta noin 100 miljoonalla dollarilla.
26737:                                                        Venäläiset eivät kuitenkaan ole hyväksyneet ra-
26738:           Miten suunnitelmat Kuolan alueen             hoitussuunnitelmia ja ovat pitäneet hanketta
26739:        teollisuuspäästöjen vähentämiseksi poh-         liian kalliina.
26740:        joismaisin voimin ja suomalaisia laitetoi-          Outokummun tarjous umpeutui tarjousajan
26741:        mituksia käyttäen ovat edistyneet?              pidennyksen jälkeen lokakuussa 1992, joten
26742:                                                        Suomen puolelta tilanne on palautunut lähtövai-
26743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            heeseen. Valmiutta tarjouksen uudistamiseen on
26744: taen seuraavaa:                                        kuitenkin tarvittaessa olemassa.
26745:                                                            Norjalaisten vetämänä on selvitetty rahoitus-
26746:    Petshenganikelin nikkelisulaton uusimisesta         kysymysten ratkaisemista, viimeksi asiantuntija-
26747: Kuolan rikkipäästöjen supistamiseksi on neu-           kokouksesa Oslossa lokakuussa 1992. Halvem-
26748: voteltu Pohjoismaiden, etenkin Suomen ja               pia vaihtoehtoja selvittävät parhaillaan Outo-
26749: Norjan, sekä Neuvostoliiton ja sittemmin Ve-           kumpu Oy, norjalainen Elkem Ab sekä Pohjois-
26750: näjän kesken useita vuosia. Niiden seuraukse-          maiden Ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.
26751: na Outokumpu Oy jätti sovitulla tavalla loka-          Nämä selvitykset valmistunevat maalis-huhti-
26752: kuussa 1991 avaimet käteen -periaatteella laa-         kuussa, jonka jälkeen asianomaisten maiden
26753: ditun tarjouksen Petshenganikelin sulaton ko-          ympäristöministereiden on tarkoitus keskustella
26754: konaisuusimisesta.                                     tilanteesta.
26755:    Outokumpu Oy:n tarjouksen hinta oli 640                 Kuolan ongelmien ratkaisu on hallituksen
26756: milj. dollaria. Sen rahoitus oli alustavasti sovittu   prioriteetti myös jatkossa.
26757:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
26758: 
26759:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26760:                                         1992 vp -   KK 706                                            3
26761: 
26762: 
26763: 
26764: 
26765:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26766: 
26767:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      fanns mellan de nordiska länderna om fördel-
26768: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    ning av finansieringen i relation tillleveranserna,
26769: se nr 2542 av den 7 januari 1993 till vederböran-   varvid Nordiska investeringsbankens möjlighe-
26770: de medlem av statsrådet översänt följande av        ter också skulle beaktas. Vad återbetalningen
26771: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           beträffar förelåg ett flertal alternativ, även såda-
26772: spörsmål nr 706:                                    na som byggde på varuleveranser. Av de nordis-
26773:                                                     ka länderna har Norge och Finland preliminärt
26774:           Hur har planerna på att minska indu-      lovat understöda projektet med ca 100 miljoner
26775:        striutsläppen på Kolahalvön med nordis-      dollar. Men ryssarna har inte godkänt finansie-
26776:        ka krafter och under användning av ma-       ringsplanerna och har ansett projektet alltför
26777:        terialleveranser från Finland avancerat?     dyrt.
26778:                                                        Outokumpus offert gick ut i oktober 1992,
26779:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        efter att offerttiden hade förlängts, vilket innebär
26780: samt anföra följande:                               att saken ur Finlands synvinkel har återgått till
26781:                                                     utgångsläget. Vid behov finns beredskap att
26782:    Underhandlingar om ombyggnad av smält-           lägga fram en ny offert.
26783: verket i Petjenganikel för att minska svavelut-        Lösningen på finansieringsproblemen har dis-
26784: släppen på Kolahalvön har i ett antal år förts      kuterats under norskt ordförandeskap, senast
26785: mellan å ena sidan de nordiska länderna, speci-     vid ett expertmöte i Oslo i oktober 1992. Som
26786: ellt Finland och Norge, och å andra sidan           bäst utreder Outokumpu Oy, det norska Elkem
26787: Sovjetunionen och sedermera Ryssland. Till          Ab och Nordiska miljöinvesteringsbolaget NEF-
26788: följd härav gav Outokumpu Oy som överens-           CO billigare alternativ. Utredningen torde före-
26789: kommet i oktober 1991 en offert enligt principen    ligga i mars-april, och därefter avser de nordiska
26790: "nycklarna i handen" för en total ombyggnad av      miljöministrarna att diskutera situationen.
26791: smältverket.                                           Regeringen avser att också framgent priorite-
26792:     Priset på Outokumpu Oy:s offert var 640         ra lösningen av problemen på Kolahalvön.
26793: miljoner dollar. En preliminär överenskommelse
26794:      Helsingfors den 10 februari 1993
26795: 
26796:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26797:                                                  1992 vp
26798: 
26799: Kirjallinen kysymys 707
26800: 
26801: 
26802: 
26803: 
26804:                                     Lahtinen: Yksityisyrittäjiä koskevien ennakkoperintäsäännösten
26805:                                        muuttamisesta
26806: 
26807: 
26808:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26809: 
26810:     Suomessa on tällä hetkellä yli 100 000 yrittä-     nen ennakkotarkastus, tuolloin mahdollisesti
26811: jää, joilla ei ole palkattua työvoimaa. Yksinyrit-     työnantajaksi katsottu saattaakinjoutua maksa-
26812: täjinä toimii mm. liikkeenharjoittajia, urakoitsi-     maan aikanaan suorittamastaan palkkiosta en-
26813: joita, pieniä käsityöliikkeitä (huoltokorjaajat,       nakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun. Täl-
26814: ompelijat, suutarit, räätälit), konsultteja, asian-    löin maksuja vielä korotetaan vero-oikeudellisil-
26815: tuntijoita, pienkauppiaita, kauppa-agentteja,          la sanktioilla.
26816: nuohoojia jne. Tulevaisuudessa on nähtävissä              Itsenäisen yrittäjän asema harkitaan verohal-
26817: yksinyrittämisen lisääntyminen työelämän ra-           linnon piirissä käyttäen kriteereinä yritystoimin-
26818: kennemuutoksessa. Kun suurteollisuus ei pysty          nan riskinvaraisuutta, työn suorittamisen itse-
26819: lisäämään työvoimaosuuttaan ja julkinen sektori        näisyyttä ja erinäisiä muodollisia tunnusmerkke-
26820:  sekä rahoitussektori vähentävät työvoimaansa          jä. Oikeuskäytäntö on ollut paikka paikoin epä-
26821:  rajusti, yhä useamman työttömän ainoa mahdol-         määräistä. Annettu ennakkoverolippu ei esimer-
26822:  lisuus työllistyä on aloittaa oma yritystoiminta.     kiksi ratkaise yksinyrittäjän vero-oikeudellista
26823: Varsinkin alkuvaiheessa yksinyrittäminen on            asemaa. Vain harvoin on katsottu, että toimek-
26824:  aloittavan yrittäjän yhä yleistyvä yrittämisen        siantajan vilpitön mieli yrittäjän vero-oikeudelli-
26825:  muoto.                                                sen aseman suhteen on johtanut ennakonpidä-
26826:      Yksinyrittäjän vero-oikeudellinen asema on        tysvelvollisuudesta vapauttamiseen. Harkinnas-
26827:  tällä hetkellä erittäin epäselvä. Verotus onkin       sa ei myöskään ole otettu huomioon sitä, että
26828:  noussut monessa tapauksessa jopa esteeksi yri-        työn tekemiseen yrittäjätoiminnan muodossa si-
26829:  tystoiminnan aloittamiselle ja sen harjoittami-       sältyy merkittävästi muitakin riskejä kuin puh-
26830:  selle. Erityisesti ongelmana on, voidaanko yk-        das pääomatulo.
26831:  sinyrittäjä katsoa ennakkoperintälain 4 §:ssä tar-       Veronsaajan kannalta yrittäjätoiminnan kat-
26832:  koitetuksi itsenäiseksi yrittäjäksi vai katsoo-       sominen työsuhteeksi verrattuna siihen, että hen-
26833:  ko verottaja hänen olevan työsuhteessa. Jos           kilö katsottaisiin itsenäiseksi yrittäjäksi, on vail-
26834:  yrittäjän katsotaan olevan työsuhteessa, on           la merkitystä. Kummassakin tapauksessa veron-
26835:  työnantaja velvollinen toimittamaan ennakonpi-        saajansaama veron määrä on sama. Myös veron
26836:  dätyksen ja sosiaaliturvamaksut. Tällainen yrit-      kertymisaika on periaatteessa sama, sillä palkas-
26837:  täjä on huomattavasti huonommassa kilpailu-           ta suoritettavaa ennakonpidätystä vastaa itse-
26838:  asemassa kuin sellainen yrittäjä, jonka toimin-       näisen yrittäjän suorittama ennakkovero. Toi-
26839:   nasta toimeksiantaja ei ole velvollinen suoritta-    saalta veronsaajalle ei ole merkitystä sillä, mak-
26840:  maan veroja ja maksuja. Jos työnantajana on           saako työnantaja sosiaaliturvamaksuja, vaan
26841:   suuri riski siitä, että hän joutuu toimittamaan      näiden suorittamisella tai suorittamatta jättämi-
26842:   toimeksiantosuhteessa maksuja valtiolle, itsenäi-    sellä on merkitystä ennen kaikkea työn suoritta-
26843:   senä yrittäjänä toimimisesta putoaa monessa          jan itsensä kannalta. Jos henkilö työskentelee
26844:   tapauksessa pohja pois.                              työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa,
26845:      Vero-oikeudellisesti rajanveto itsenäisen yrit-   hän saa hyväkseen kaikki työntekijöiden suojak-
26846:   täjän ja työsuhteessa toimivan yrittäjän välillä     si säädetyt oikeudet ja velvollisuudet, joita työ-
26847:   on verovelvollisten näkökulmasta epämääräi-          suhteeseen liittyy. Jos sitä vastoin työskennel-
26848:   nen. Erityisen ongelmallista siinä on se, että       lään itsenäisenä yrittäjänä, ei yrittäjällä ole vas-
26849:   vero-oikeudellinen asema varmistuu vasta toi-        taavia oikeuksia eikä velvollisuuksia.
26850:   meksiannon päättymisen jälkeen. Vasta jos toi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26851:   meksiantajayrityksessä suoritetaan lainmukai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26852: 
26853:  220051L
26854: 2                                      1992 vp -   KK 707
26855: 
26856: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-           miseksi siten, että yrittäjätoiminnaksi
26857: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   vero-oikeudellisesti katsottaisiin ennak-
26858:                                                           koperintälakia tarkistamaila kaikki sel-
26859:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             lainen työ, jota ei ole tehty työsopimus-
26860:        ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan poista-           laissa tarkoitetussa työsuhteessa?
26861:     Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
26862: 
26863:                                          Matti Lahtinen
26864:                                           1992 vp -   KK 707                                            3
26865: 
26866: 
26867: 
26868: 
26869:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26870: 
26871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ilman palkattua työvoimaa toimivan henki-
26872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lön katsominen itsenäiseksi yrittäjäksi on ongel-
26873: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyil kir-       mallista, jos toiminta ei edellytä erityistä pää-
26874: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      omapanosta. Tällaista on usein asianajajan, ark-
26875: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Matti Lahti-       kitehdin tai erilaisia konsulttipalveluja myyvien
26876: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          henkilöiden työ. Jos toiminta kuitenkin on laa-
26877: 707:                                                  jaa ja julkista, sitä yleensä pidetään yritystoimin-
26878:                                                       tana. Laajuus ratkaistaan useimmiten toimek-
26879:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        siantajain lukumäärän eikä esimerkiksi liike-
26880:        ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan poista-       vaihdon suuruuden perusteella, jolloin myös
26881:        miseksi siten, että yrittäjätoiminnaksi        kotona harjoitettu valmistus- tai kokoomatyö
26882:        vero-oikeudellisesti katsottaisiin ennak-      saattaa tulla katsotuksi yritystoiminnaksi. Esiin-
26883:        koperintälakia tarkistamaHa kaikki sel-        tyvien taiteilijoiden, luennoitsijoiden, tulkkien ja
26884:        lainen työ, jota ei ole tehty työsopimus-      muiden niin sanottujen vapaitten ammattilaisten
26885:        laissa tarkoitetussa työsuhteessa?             työ on kuitenkin verotuskäytännössä yleensä
26886:                                                       katsottu työsuhteessa tehdyksi laajuudestaan
26887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          riippumatta.
26888: vasti seuraavaa:                                         Toimeksiautajan velvollisuus on selvittää,
26889:                                                       onko työn tai tehtävän suorittajaa pidettävä
26890:     Itsenäisen yrittäjän käsite sisältyy ennakkope-   itsenäisenä yrittäjänä. Jos selvitysvelvollisuus
26891: rintälain (418/59) 4 §:ään, jossa määritellään,       laiminlyödään, työnantajalle maksuunpannaan
26892: mitä palkalla tarkoitetaan. Palkkana pidetään         toimittamatta jääneet enoakanpidätykset ja
26893: kaikenlaatuista palkkaa ja muuta korvausta tai        työnantajan sosiaaliturvamaksu veronlisäyksi-
26894: etuutta, joka suoritetaan työn tai tehtävän anta-     neen ja mahdollisine korotuksineen. Pidätykset
26895: jalle korvausta vastaan. Korvausta ei pidetä          työnantaja saa kuitenkin takaisin sen jälkeen,
26896: palkkana, jos työn tai tehtävän suorittaja on         kun palkansaajaa on tulosta verotettu ja verot
26897: tässä toiminnassaan itsenäinen yrittäjä. Viimeksi     on maksettu. Oikeuskäytännössä toimeksianta-
26898: mainittua käsitettä ei ole määritelty säännökses-     jaan ei ole kohdistettu maksuunpanotoimenpi-
26899: sä eikä muuallakaan verolainsäädännössä.              teitä tai ne on kumottu silloin, jos vilpittömän
26900:     Itsenäinen yrittäjyys määritellään toimiala- ja   mielen olemassaolo on voitu osoittaa esimerkiksi
26901: ammattikohtaisesti verotus- ja oikeuskäytännön        siten, että työntekijällä on ollut ennakkovero-
26902: pohjalta. Merkitystä on annettu esimerkiksi sille,    lippu.
26903: suoritetaanko työ tai tehtävä ilman toimeksian-          Vaikka ennakkoverolippua haettaessa tutki-
26904: tajan johtoa ja valvontaa, käytetäänkö palkat-        taan, täyttääkö toiminta itsenäisen yrittäjän toi-
26905: tua työvoimaa, kuka hankkii tarveaineet ja kus-       minnalle asetetut edellytykset, ratkaisu joudu-
26906:  tantaa työvälineet, onko toimintaan sijoitettu       taan tekemään verovelvollisen esittämien tieto-
26907: pääomaa ja miten laajasti, onko toiminta jatku-       jenja hänen tulevasta toiminnastaan antamansa
26908:  vaa ja julkista jne. Näiden aineellisten tunnus-     käsityksen perusteella. Toiminnan lopullinen
26909:  merkkien lisäksi kiinnitetään huomiota muodol-       luonne ja laajuus ei ehkä vastaa annettua selvi-
26910:  lisiin seikkoihin, kuten ennakkoverolipun ja elin-   tystä, joten ennakkoverolipun myöntämiselle ei
26911:  keinoilmoituksen olemassaoloon, eläketurvan          voida antaa liikaa painoa. Tosiasialliset olosuh-
26912: järjestelyyn ja aikaisempaan verotuskäytäntöön.       teet ovat selvitettävissä vain verotarkastusten
26913:  Kokonaisarvioinnissa joudutaan punnitsemaan          yhteydessä, joita voidaan suorittaa rajoitetusti.
26914:  eri seikkojen keskinäistä merkitystä, eikä esimer-      Pyrkimys toimimiseen itsenäisenä yrittäjänä
26915:  kiksi käytetylle yhtiömuodolle anneta erityistä      lisääntyy jatkuvasti, paitsi kysymyksen peruste-
26916:  painoarvoa. Oikeus- tai verotuskäytännössä ei        luissa esitetyistä työllisyys- ja suhdannesyistä,
26917:  ole ollut erityisiä tulkintaongelmia silloin, jos    myös sen vuoksi, että erilaisten ostopalvelusten
26918:  toimintaa harjoitetaan erillisissä liiketiloissa.    käyttäminen on sekä työn tekijälle että teettäjälle
26919: 4                                        1992 vp -   KK 707
26920: 
26921: verotuksellisesti palkkatyötä edullisempaa.          vamaksu ja nykyisin myös työntekijän eläke-
26922: Myös julkinen sektori pyrkii nykyisin aktiivisesti   maksu, joilla on merkityksensä verotulojen ker-
26923: erilaisiin ostopalveluihin muun muassa sen           tymässä.
26924: vuoksi, että niiden käyttö mahdollistaa jousta-         Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pyrki-
26925: vammat järjestelyt kuin palkatun työvoiman           mystä omatoimiseen työllistymiseen pyritään
26926: käyttö.                                              kaikin keinoin aktivoimaan. Näissä olosuhteissa
26927:    Verotulojen kertymisen ja veronsaajien kan-       itsenäisen yrittäjän käsitteen merkitys kasvaa.
26928: nalta palkkatyön väheneminen on huolestutta-         Työntekijän ja työn teettäjän välinen sopimus tai
26929: vaa. Ennakonpidätyksinä saatavat verotulot           tahdonilmaisu työsuhteen luonteesta ei veron-
26930: kertyvät ennakonkannossa maksettavia veroja          saajain edut huomioon ottaen riitä, muttei tyy-
26931: huomattavasti oikeamääräisempinä ja myös             dyttävänä voida pitää sitäkään, että varmuuden
26932: ajallaan, koska palkansaajana ei ole mahdolli-       pidätyksen toimittamisvelvollisuudesta voi tul-
26933: suutta suorituksen lykkäämiseen maksuvaikeuk-        kintatapauksissa saada vain hakemalla lääninve-
26934: sissakaan. Vuosi-ilmoitusmenettelyn kautta pal-      roviraston ennakkoratkaisua asiaan.
26935: kansaajien ja siten myös veronsaajien tulot ovat        Tarvetta itsenäisen yrittäjän käsitteen uudel-
26936: lisäksi paremmin ennustettavissa. Veron lisäksi      leen arviointiin on. Verohallinnossa on aloitettu
26937: palkkatulosta peritään työnantajan sosiaalitur-      asiaa koskeva selvitystyö.
26938: 
26939:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
26940: 
26941:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26942:                                           1992 vp -   KK 707                                            5
26943: 
26944: 
26945: 
26946: 
26947:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26948: 
26949:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           praxis har inte existerat några särskilda tolk-
26950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ningsproblem då verksamheten bedrivs i särskil-
26951: av den 7 januari 1993 till vederbörande medlem        da affårsutrymmen.
26952: av statsrådet översänt följande av riksdagsman            Det är problematiskt att betrakta en person
26953: Matti Lahtinen undertecknade spörsmål nr 707:         som arbetar utan avlönad arbetskraft som en
26954:                                                       självständig företagare, om verksamheten inte
26955:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förutsätter någon särskild kapitalinsats. Det ar-
26956:        ta för att avhjälpa det ovan anförda           bete som advokater, arkitekter eller sådana per-
26957:        missförhållandet, så att man genom en          soner som säljer olika konsulttjänster utför är
26958:        ändring av lagen om förskottsuppbörd           ofta sådant. Om verksamheten dock är omfat-
26959:        skatterättsligt kan betrakta allt sådant       tande och offentlig, betraktas den i allmänhet
26960:        arbete som inte har utförts i ett arbetsför-   som företagsverksamhet. Omfattningen avgörs
26961:        hållande som avses i arbetsavtalslagen         allt som oftast på basis av uppdragsgivarnas
26962:        som företagarverksamhet?                       antal och inte på basis av t.ex. omsättningen,
26963:                                                       varvid tillverkning eller montage som utförs
26964:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hemma kan betraktas som företagsverksamhet.
26965: anföra följande:                                      Uppträdande konstnärers, föreläsares, tolkars
26966:                                                       och andra s.k. fria yrkesutövares arbete har dock
26967:    Begreppet självständig företagare ingår i 4 §      i beskattningspraxis i allmänhet ansetts vara
26968: lagen om förskottsuppbörd (418/59), i viiken          utfört i ett arbetsförhållande oberoende av om-
26969: begreppet lön definieras. Med lön avses varje         fattningen.
26970: slag av lön och annan ersättning eller förmån             Det är uppdragsgivarens skyldighet att utreda
26971: som erläggs för arbete, som emot ersättning           om den som utför arbetet eller uppdraget skall
26972: utförs för arbets- eller uppdragsgivarens räk-        betraktas som en självständig företagare. Om
26973: ning. Ersättningen betraktas inte som lön om          utredningsskyldigheten försummas åläggs ar-
26974: den som utför arbetet eller uppdraget i denna sin     betsgivaren att betala den förskottsinnehållning
26975: verksamhet är en självständig företagare. Det         som inte verkställts samt arbetsgivarens social-
26976: sist nämnda begreppet har inte definierats i          skyddsavgift med skattetillägg och eventuella
26977: stadgandet och inte heller någon annanstans i         förhöjningar. lnnehållningen återbetalas dock
26978: lagstiftningen.                                       till arbetstagaren då lönetagaren har beskattats
26979:    En självständig företagare definieras utgåen-      för inkomsten och skatterna har betalts. Inom
26980: de från beskattnings- och rättspraxis beroende        rättspraxis har uppdragsgivaren inte ålagts be-
26981: på verksamhetsområde och yrke. Vikt har t.ex.         talningsskyldighet eller skyldigheten har upp-
26982: fästs vid det faktum om arbetet eller uppdraget       hävts om man har kunnat påvisa att han har
26983: utförs utan uppdragsgivarens ledning och över-        handlat i god tro, t.ex. genom att arbetstagaren
26984: vakning, om avlönad arbetskraft anlitas, vem          har uppvisat en förskottsdebetsedel.
26985: som anskaffar materia! och bekostar arbetsred-            Fastän det då någon anhåller om förskottsde-
26986: skapen, om och i viiken utsträckning kapital har      betsedel undersöks om hans verksamhet uppfyller
26987: placerats i verksamheten, om verksamheten är          de krav som ställts på en självständig företagares
26988: fortgående och offentlig osv. Förutom dessa           verksamhet, måste beslutet fattas utgående från
26989: materiella kännetecken beaktas formaliteter,          den skattskyldiges uppgifter och den uppfattning
26990: t.ex. om det finns förskottsdebetsedel och nä-        man har om hans framtida verksamhet. Verksam-
26991: ringsanmälan, hur pensionsskyddet anordnats           hetens slutgiltiga utformning och omfattning
26992: och tidigare beskattningspraxis. 1 samband med        motsvarar kanske inte utredningen, och därför
26993: helhetsvärderingen måste man väga den inbör-          kan man inte fästa alltför stor vikt vid beviljandet
26994: des betydelsen mellan olika omständigheter, och       av en förskottsdebetsedel. De faktiska förhållan-
26995: t.ex. den bolagsform som använts ges inte någon       dena kan utredas endast i samband med skattein-
26996: särskild betydelse. lnom rätts- och beskattnings-     spektioner som kan utföras begränsat.
26997: 6                                           1992 vp -    KK 707
26998: 
26999:     Strävan att arbeta som självständig företagare       nas och därmed även skattetagarnas inkomster.
27000: tilltar allt mer förutom av de sysselsättnings- och      På löneinkomst uppbärs förutom skatt även
27001: konjunkturorsaker som anförts i motiveringen             arbetstagarens socialskyddsavgift och numera
27002: tili spörsmålet även för att utnyttjandet av olika       även arbetstagarens pensionsavgift, som spelar
27003: köpta tjänster skattemässigt sett är fördelaktiga-       en viktig roll vad gäller influtna skatteinkomster.
27004: re än avlönat arbete både för den som utför                  I den nuvarande ekonomiska situationen för-
27005: arbetet och för den som har beställt det. Ä ven          söker man med alla medel aktivera folk att
27006: den offenfliga sektorn försöker numera aktivt            sysselsätta sig själva på eget initiativ. Under
27007: välja olika shig av köpta tjänster bl.a. för att         dessa omständigheter ökar betydelsen hos be-
27008: anlitandet av dem möjliggör flexiblare arrange-          greppet självständig företagare. Avtalet mellan
27009: mang än anlitandet av avlönad arbetskraft.               arbetstagaren och beställaren eller en viljeförkla-
27010:     Främst med tanke på skatteinkomsterna och            ring beträffande arbetsförhållandets natur är
27011: skattetagarna är det emellertid oroväckande att          inte tillräckligt med beaktande av skattetagarens
27012: det avlönade arbetet minskar. De skatteinkom-            intressen, men man kan inte heller anse det vara
27013: ster som fås i form av förskottsinnehållningen           tillfredsställande att säkerhet om skyldigheten
27014: inflyter tili rätt belopp och i tid i betydligt större   att verkställa innehållning kan fås i tolkningsfall
27015: utsträckning än de skatter som betalas vid får-          endast genom att länsskatteverkets förhandsav-
27016: skottsuppbörden, eftersom löntagaren inte har            görande söks i ärendet.
27017: några möjligheter att skjuta upp betalningen ens             Det finns behov att omvärdera begreppet
27018: då han har betalningssvårigheter. Genom årsan-           självständig företagare. Inom skatteförvaltning-
27019: mälan är det därtilllättare att förutse löntagar-        en har en utredning påbörjats i ärendet.
27020:      Helsingfors den 10 februari 1993
27021: 
27022:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
27023:                                                 1992 vp
27024: 
27025: Kirjallinen kysymys 708
27026: 
27027: 
27028: 
27029: 
27030:                                    Rimmi ym.: Pankkien asiakkaiden oikeudellisesta asemasta pank-
27031:                                       kifuusioiden yhteydessä
27032: 
27033: 
27034:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27035: 
27036:    STS-pankin siirryttyä KOP:n omistukseen ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27037: hallintaan on julkisissa tiedotusvälineissä esitet-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27038: ty, että STS-pankin laina-asiakkaiden lainat siir-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27039: tyvät entisine ehtoineen KOP:n hoidettaviksi.         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27040: Valtaosalla STS:n laina-asiakkaista ei liene va-      sen:
27041: linnanvaraa, vaan tärkeintä on, että lainaehdot
27042: säilyvät entisellään. Kaikki STS:n laina-asiak-                 Katsooko Hallitus, että on kohtuullis-
27043: kaat eivät kuitenkaan haluaisi jatkaa lainasuh-              ta vaatia STS:n laina-asiakkailta sakko-
27044: dettaan KOP:n kanssa, vaan siirtäisivät mie-                 korkoa heidän halutessaan maksaa lai-
27045: luummin lainansa johonkin muuhun pankkiin.                   nansa pois STS-pankin lakatessa olemas-
27046: Esteeksi tälle toimenpiteelle ovat kuitenkin muo-            ta, ja .
27047: dostumassa STS:n kanssa tehdyissä lainasopi-                    mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
27048: muksissa olevat ehdot, jotka velvoittavat ns.                seen pankkien laina-asiakkaille oikeuden
27049: sakkokoron maksamiseen, jos laina halutaan                   valita itse pankkinsa veronmaksajien va-
27050: maksaa takaisin lainasopimuksessa sovittua ai-               roilla suoritettavien pankkifuusioiden
27051: kaisemmin.                                                   yhteydessä?
27052: 
27053:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
27054: 
27055:           Eila Rimmi                     Raila Aho                  Timo Laaksonen
27056:           Asko Apukka                    Jaakko Laakso              Esko-Juhani Tennilä
27057:           Martti Korhonen                Iivo Polvi                 Esko Seppänen
27058:           Osmo Polvinen                  Jarmo Wahlström            Ensio Laine
27059:                    Esko Helle                        Marjatta Stenius-Kaukonen
27060: 
27061: 
27062: 
27063: 
27064: 220051L
27065: 2                                          1992 vp -    KK 708
27066: 
27067: 
27068: 
27069: 
27070:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27071: 
27072:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             KOP:n ja STS:n osalta ei vielä ole tapahtunut
27073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sulautumista. KOP on vasta ostanut STS:n osa-
27074: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn               ke-enemmistön ja tullut STS:n omistajaksi.
27075: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Mikäli STS:n luottoasiakas ei halua jäädä
27076: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Rim-            pankkiin, tulisi hänen tällaisessa tapauksessa
27077: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            neuvotella ja sopia järjestelyistä pankin kanssa.
27078: n:o 708:                                                   Jos asiakas nimenomaisesti haluaa alkuperäi-
27079:                                                         sestä aikataulusta poiketen maksaa luoton pois
27080:            Katsooko Hallitus, että on kohtuullis-       ottamalla uuden luoton toisesta talletuspankista,
27081:         ta vaatia STS:n laina-asiakkailta sakko-        joutuu hän maksamaan uuden luoton perusta-
27082:         korkoa heidän halutessaan maksaa lai-           miskustannukset, esimerkiksi leimaveron sekä
27083:         nansa pois STS-pankin lakatessa olemas-         vanhan luoton ehtojen mukaiset mahdolliset
27084:         ta, ja                                          luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheu-
27085:            mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-          tuvat kustannukset.
27086:         seen pankkien laina-asiakkaille oikeuden           Pankkitarkastusvirastolta saadun tiedon
27087:         valita itse pankkinsa veronmaksajien va-        mukaan sen tietoon ei ole tullut tapauksia,
27088:         roilla suoritettavien pankkifuusioiden          joissa STS:n myöntämän ja KOP:lle siirtyneen
27089:         yhteydessä?                                     luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta olisi
27090:                                                         peritty niin sanottua sakkokorkoa. Virasto oli
27091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ollut yhteydessä myös sekä KOP:iin että
27092: vasti seuraavaa:                                        STS:ään, eikä näilläkään ollut tietoa kyseisestä
27093:                                                         ongelmasta.
27094:    Pankin myöntämien luottojen siirtäminen                 Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että jos
27095: on pääsääntöisesti mahdollista, ellei siirtoa ole       velkoja vaihtuu velkojan aloitteesta, eli tässä
27096: sopimuksessa nimenomaisesti kielletty. Siirtä-          pankin aloitteesta ja tämän intressissä, ei velka-
27097: jän, Siirronsaajan sekä näiden velkojien oikeus-        suhde yleensä muutu uudeksi velkasuhteeksi,
27098: suhteet määräytyvät velkakirjalain säännösten           josta olisi suoritettava leimaveroa. Tilanne on
27099: mukaan. Jotta alkuperäinen velallinen vapau-            sama, kun kyse on pankkien välisestä fuusiosta
27100: tuisi vastuustaan, velallisen vaihdokseen tarvi-        tai muusta toiminnan järkeistämiseen tähtääväs-
27101: taan velkojan suostumus. Velkajan vaihdok-              tä järjestelystä, jolla luottokantaa siirretään toi-
27102: seen ei sen sijaan tarvita velallisen suostumus-        seen pankkiin.
27103: ta, eli STS-Pankki Oy:n (jälj. STS) myöntä-                Jos velkojan vaihtuminen tapahtuu velallisen
27104: mien luottojen siirtäminen Kansallis-Osake-             aloitteesta ja tämän intressissä niin, että luotto-
27105: Pankille (jälj. KOP) ei edellytä lainan ottajan         suhteen ehtoja samalla muutetaan, on kysymys
27106: suostumusta.                                            yleensä uudesta luotonannosta, josta on suoritet-
27107:    Talletuspankkien sulautumisessa on kyse              tava leimavero.
27108: yleisseuraannosta, jolloin sulautuvan pankin va-           Eduskunnan talousvaliokunta on hallituksen
27109: rat ja velat (oikeudet ja velvollisuudet) siirtyvät     esityksestä laiksi valtion vakuusrahastosta an-
27110: vastaanottavalle yhteisölle. Sulautuminen tapah-        netun lain muuttamisesta (HE 364) antamas-
27111: tuu tiettyä laissa säädettyä menettelyä noudat-         saan mietinnössä lausunut seuraavasti: "Valio-
27112: taen. Talletuspankkien osalta luvan sulautumi-          kunnan käsityksen mukaan leimaverolain
27113: seen antaa valtiovarainministeriö, joka voi pää-        säännösten mukaan on oltava mahdollista, että
27114: töksessään antaa sulautumissopimuksen täytän-           asiakas voi pankin toiminnan loputtua esimer-
27115: töönpanoa koskevia määräyksiä.                          kiksi fuusioon siirtää velkansa lyhyen määrä-
27116:    Koska sulautumisessa on kyse yleisseuraan-           ajan, vaikkapa enintään kolmen kuukauden
27117: nosta, oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisi-   kuluessa leimaverotta kokonaan muuhun
27118: naan suoraan lain nojalla vastaanottavalle yhtei-       pankkiin. Säännökset on sillä tavoin tarkasti
27119: sölle, ja sulautuva yhteisö lakkaa olemasta.            rajattava, että leimaverovapaus liittyy ainoas-
27120:                                        1992 vp -   KK 708                                          3
27121: 
27122: taan pankkitoiminnan järjestelyihin. Siirret-         Valtiovarainministeriössä selvitetään parhail-
27123: täessä velkoja pankista toiseen muussa tapauk-     laan, mihin toimenpiteisiin, esimerkiksi lakimuu-
27124: sessa syntyy uusi luottosuhde, jolloin leimavero   toksiin, edellä esitetyn johdosta on tarpeellista
27125: on maksettava."                                    ryhtyä.
27126:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
27127: 
27128:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27129: 4                                         1992 vp -   KK 708
27130: 
27131: 
27132: 
27133: 
27134:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27135: 
27136:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Beträffande KOP och STS har någon fusion
27137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte ännu ägt rum. KOP har endast köpt STS-
27138: den 7 januari 1993 till vederbörande medlem av        bankens aktiemajoritet och blivit dess ägare.
27139: statsrådet översänt följande av riksdagsman               Om en kreditkund vid STS inte vill stanna
27140: Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål nr 708:            kvar i banken borde han i ett dylikt fall förhand-
27141:                                                       la och avtala om arrangemangen med banken.
27142:           Anser Regeringen att det är skäligt att         Om en kund uttryckligen avvikande från den
27143:        av STS-bankens lånekunder kräva bötes-         ursprungliga tidtabellen vill betala bort sin kre-
27144:        ränta då de vill betala bort sitt lån i och    dit genom att uppta en ny kredit i en annan
27145:        med att STS-banken upphör att existera,        depositionsbank, måste han på nytt betala alla
27146:        och                                            kostnader för den nya krediten, t.ex. stämpel-
27147:           vad ämnar Regeringen göra för att           skatt samt de eventuella kostnader enligt villko-
27148:        trygga rätten för bankernas lånekunder         ren för den gamla krediten som uppstår av en
27149:        att själva välja sin bank i samband med        förtida återbetalning av krediten.
27150:        en bankfusion som genomförs med skat-              Enligt uppgifter från Bankinspektionen har
27151:        tebetalarnas medel?                            den inte fått kännedom om fall, där s.k. bötes-
27152:                                                       ränta skulle ha uppburits för förtida återbetal-
27153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning av kredit som beviljats av STS och överförts
27154: anföra följande:                                      på KOP. Bankinspektionen hade varit i kontakt
27155:                                                       med både KOP och STS och dessa kände inte
27156:    En överföring av krediter som beviljats av en      heller till ifrågavarande problem.
27157: bank är i regel möjlig om inte överföringen               Det kan såsom allmän princip konstateras att
27158: uttryckligen har förbjudits i avtal. Rättsförhål-     om borgenären byts på borgenärens initiativ,
27159: landena för den som gör överföringen, den som         dvs. i detta fall på bankens initiativ och i dess
27160: tar emot den samt dessas borgenärer bestäms           intresse, ändras skuldförhållandet i allmänhet
27161: enligt stadgandena i lagen om skulde brev. F ör att   inte till ett nytt skuldförhållande, för vilket borde
27162: den ursprungliga gäldenären skall befrias från sitt   betalas stämpelskatt. Situationen är den samma
27163: ansvar behövs borgenärens samtycke till byte av       då det är fråga om en fusion mellan bankerna
27164: gäldenär. För byte av borgenär behövs däremot         eller ett annat arrangemang som är avsett att
27165: inte gäldenärens samtycke, dvs. en överföring av      rationalisera verksamheten och med vilket kre-
27166: krediter beviljade av STS-Banken AB (nedan            ditstocken överförs till en annan bank.
27167: STS) till Kansallis-Osake-Pankki (nedan KOP)              Om byte av borgenär sker på gäldenärens
27168: förutsätter inte låntagarens samtycke.                initiativ och i dennes intresse så att villkoren för
27169:    Då depositionsbanker fusioneras är det fråga       kreditförhållandet på samma gång ändras, är det
27170: om universalsuccession, varvid den överlåtande        i allmänhet fråga om en ny kreditgivning, för
27171: bankens tillgångar och skulder (rättigheter och       viiken måste betalas stämpelskatt.
27172: skyldigheter) överförs på den övertagande ban-            Riksdagens ekonomiutskott har i sitt betän-
27173: ken. Fusionen sker med iakttagande av ett sär-        kande om regeringens proposition med förslag
27174: kilt lagstadgat förfarande. Beträffande deposi-       till lag om ändring av lagen om statens säker-
27175: tionsbankerna utfärdar finansministeriet till-        hetsfond (RP 364) anfört att det anser att det
27176: stånd för fusion och ministeriet kan i sitt beslut    enligt stadgandena i stämpelskattelagen måste
27177: meddela föreskrifter om fusionsavtalets verkstäl-     vara möjligt att kunden, då bankens verksam-
27178: lighet.                                               het upphör t.ex. genom en fusion, stämpelskat-
27179:    Då det vid fusion är fråga om universalsucces-     tefritt kan överföra hela sin skuld till en annan
27180: sion överförs rättigheterna och skyldigheterna        bank under en kort tid, t.ex. tre månader.
27181: oförändrade direkt med stöd av lagen på det           Stadgandena måste därför avgränsas noggrant,
27182: övertagande samfundet och det överlåtande             så att stämpelskattefriheten ansluter endast
27183: samfundet upphör att existera.                        till arrangemangen för bankverksamheten. Vid
27184:                                       1992 vp -   KK 708                                         5
27185: 
27186: överföring av skulder från en bank tili en           Vid finansministeriet utreds för närvarande
27187: annan i något annat fall uppstår ett nytt kre-    vilka åtgärder, t.ex. lagändringar, det är nöd-
27188: ditförhållande, och då måste stämpelskatt be-     vändigt att vidta med anledning av det ovan
27189: talas.                                            anförda.
27190: 
27191:     Helsingfors den 25 januari 1993
27192: 
27193:                                                                   Finansminister Iiro Viinanen
27194:                                                  1992 vp
27195: 
27196: Kirjallinen kysymys 709
27197: 
27198: 
27199: 
27200: 
27201:                                    Mäkelä: Kotimaisen puun käytöstä metsäteollisuuden raaka-
27202:                                        aineena
27203: 
27204: 
27205:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27206: 
27207:    Lapin väestön keskuudessa ovat valtiovallan        Lapin metsätalouden osuus Lapin alkutuotan-
27208: toimet jo pitemmän ajan herättäneet ihmettelyä,       non arvosta eli arvonlisäyksestä on lähes 80 %.
27209: erityisesti metsäteollisuuden osalta. Väestön kes-        Ennakkotietojen mukaan EY:llä on tavoittee-
27210: kuudessa ihmetellään, mihin uppoavat ne tuhan-        na raskaiden ajoneuvojen enimmäispainoksi 40
27211: net miljoonat, joita metsäteollisuudenkin hyväk-      tonnia ja maksimipituudeksi 18,35 m, kun nyt
27212: si valtiovallan taholta ohjataan.                     meillä sallitaan ajoneuvojen suurimmaksi pai-
27213:    Kun maahamme on luotu uusi kilpailulain-           noksi 60 tonnia ja pituudeksi 22 m. Edellä oleva
27214: säädäntö EY:tä silmällä pitäen, sitä tulkitaan nyt    merkitsee metsäteollisuudelle puunkuljetuksista
27215: niin, että hintasuositussopimukset eivät olisi lain   noin 500 miljoonan markan lisälaskua. Kun
27216: mukaan sallittuja. Tämä on johtanut Lapissa           puutavaran kuljetukset ovat viime vuosina liik-
27217: metsänomistajien kannalta varsin vääristynee-         kuneet 1,2 miljardin markan tuntumassa, kus-
27218: seen tilanteeseen, sillä samalla kun laki turvaa      tannukset nousisivat yli 35 %.
27219: ostajan oikeudet, se kieltää myyjien yhteistyön.          Lappi ei ole kilpailukykyinen rautatiekulje-
27220: Lapissa ostajia on yleensä vain yksi tai kaksi.       tusten osalta, koska riittävää rataverkkoa ei ole.
27221: Uusi kilpailulainsäädäntö on Lapissa johtanut         Pistämätön kuljetusmuoto olisi uitto, jolla pääs-
27222: ostajien markkinoihin ja toimii päinvastoin kuin      tiin 355 km:n keskikuljetusmatkoihin, kun auto-
27223: lain alkuperäinen tarkoitus on ollut.                 juna-yhdistelmien keskikuljetusmatka on vain
27224:    Lapin metsänomistajien keskuudessa ihmette-        250 km. Valitettavasti vain uitto suunnittelemat-
27225: lyä on herättänyt laajasti myös se seikka, miten      tomasti lopetettiin Lapista.
27226: on mahdollista, että metsäteollisuus tuo ulko-            Edellä oleva merkitsee käytännössä sitä, että
27227: mailta huomattavasti kalliimmalla puuta kuin          myös metsäteollisuus, maatalouden ohella, lop-
27228: vastaava puu kotimaassa maksaa.                       puu Lapista viimeistään silloin, kun maamme
27229:     Lokakuun tullitilastojen mukaan metsäteolli-      liittyy EY:hyn.
27230: suus maksaa tuomastaan puusta ulkomaille                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27231: enemmän kuin kotimaassa seuraavasti:                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27232:    - koivukuitupuu 15 mk                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27233:    - mäntykuitupuu 30 mk                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27234:    - tukkipuu 12 mk (mänty- ja kuusitukki)
27235:    - kuusikuitupuu 72 mk.                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27236:     Metsänomistajat ovatkin oikeutetusti ihmeis-             ryhtyä turvatakseen metsäteollisuuden
27237: sään, miksi valtiovalta ei puutu metsäteollisuu-             toiminnan Lapissa maamme mahdolli-
27238: den tämänkaltaiseen toimintaan.                              sesti liittyessä EY:hyn, ja
27239:     Pelkästään tuontipuun korvaaminen kotimai-                  miten Hallitus aikoo estää veronmak-
27240: sella puulla työllistäisi maaseudulla 5 000 suo-             sajien varoista tukea saavan metsäteolli-
27241: malaista. Kysymys on siis jo huomattavasta                   suuden käyttämästä tukea väärin kal-
27242: työllisyysvaikutuksesta. Huomattavaa on, että                liimman ulkomaisen puun tuontiin?
27243:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
27244: 
27245:                                              Tina Mäkelä
27246: 
27247: 
27248: 
27249: 220051L
27250: 2                                         1992 vp -   KK 709
27251: 
27252: 
27253: 
27254: 
27255:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27256: 
27257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        malla alueen tiestön kunnossapitoon aikaisem-
27258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         paa enemmän varoja.
27259: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-           Mainituilla toimenpiteillä parannetaan Lapin
27260: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      metsätalouden edellytyksiä, mikä puolestaan
27261: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän            ajan myötä vaikuttaa suotuisasti maakunnassa
27262: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 709:         toimivan suuren ja pienen metsäteollisuuden
27263:                                                       toimintamahdollisuuksiin.
27264:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Suomi on käynnistänyt EY-neuvottelut.
27265:        ryhtyä turvatakseen metsäteollisuuden          Eräänä lähtökohtana on, että täten voidaan
27266:        toiminnan Lapissa maamme mahdolli-             turvata vientiteollisuutemme kilpailuasemat tär-
27267:        sesti liittyessä EY:hyn, ja                    keimmällä markkina-alueella. Neuvotteluissa
27268:           miten Hallitus aikoo estää veronmak-        tulevat myös olemaan tärkeällä sijalla Suomen
27269:        sajien varoista tukea saavan metsäteolli-      syrjäisten ja arktisten alueiden elinolosuhteiden
27270:        suuden käyttämästä tukea väärin kal-           turvaaminen. Neuvottelujen suotuisa edistymi-
27271:        liimman ulkomaisen puun tuontiin?              nen on myös Lapin metsäteollisuuden etu.
27272:                                                          Kysymyksessä kiinnitetään huomio myös
27273:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           teollisuuden ulkomailta, lähinnä Venäjän alueel-
27274: taen seuraavaa:                                       ta, tapahtuvaan puun tuontiin. Maahan tuotiin
27275:                                                       raakapuuta viime vuonna vajaat 7 milj. m 3•
27276:    Viimeaikaiset, myös metsätaloutta koskevat         Lähes puolet tästä oli koivukuitua - Lapin
27277: vaikeudet kohdistuvat muuta maata voimak-             metsäteollisuuden tarpeisiin tuodusta puusta
27278: kaammin Lappiin. Kantohinnat ovat siellä las-         koivua oli yli kaksi kolmasosaa. Koivun osalta
27279: keneet enemmän kuin maassa keskimäärin. Y ri-         syynä ovat teollisuuden vaikeudet hankkia koti-
27280: tykset ovat kannattavuussyistä lopettaneet Ke-        maasta tarvitsemiaan määriä. Havupuun koh-
27281: mijoen uiton, mikä voi heikentää Lapin syrjäi-        dalla tuonnin syyt ovat monimutkaisemmat, ja
27282: simpien osien metsätalouden edellytyksiä. Tilan-      niistä on puun myyjä- ja ostajatahoilla erilaiset
27283: netta kärjistää se, että alueella toimii vain kaksi   käsitykset. Merkittävästi asiaan vaikuttavat
27284: suurta puutavaran ostajaa. Näistä toinen, valtio-     puumarkkinoiden häiriöt vuonna 1991 ja teolli-
27285: enemmistöinen Veitsiluoto Oy, on kokenut              suuden halu turvata raaka-aineensaantinsa.
27286: taloudellisen tilanteen heikkenemisen erityisen       Myöskään kysymys tuontipuun hinnasta ei ole
27287: raskaasti.                                            yksinkertainen. Vertailuja vaikeuttavat mm.
27288:    Julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa tie-      markan arvon muutokset ja yritysten varautumi-
27289: tyn maakunnan taloudelliseen tilanteeseen ovat        nen niihin sekä kauppojen ajankohta.
27290: rajalliset. Koska Lapin vaikeudet ovat hyvin              Metsäteollisuuden veronmaksajilta saama
27291: tiedossa, hallitus käytettävissään olevin metsä-      tuki ei ole miljardiluokkaa, kuten kysymyksessä
27292: poliittisin keinoin pyrkii lieventämään vaikeuk-      mainitaan. Lapissa toimivan teollisuuden osalta
27293: sia. Kysymykseen tulevia toimenpiteitä ovat           tuen luonteiseksi voidaan lukea valtion varojen
27294: määräaikaisen, vuoden 1995 lopussa päättyvän          käyttäminen 60 000 hehtaarin maan ostoon
27295: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta        Veitsiluoto Oy:ltä metsähallitukselle. Viime
27296: annetun lain voimassaoloajanjatkaminen, riittä-       vuonna tapahtunutta Veitsiluoto Oy:n osake-
27297: vän osuuden varaaminen metsänparannusva-              pääoman korotusta ei voi lukea tueksi.
27298: roista mainitun lain toteuttamiseen sekä Lapin            Hallituksen metsäpolitiikan tavoitteena on
27299: metsätalouden kysymyksiä koskevan selvitys-           kotimaisen puun täysimääräinen käyttö kestä-
27300: työn käynnistäminen lähiaikoina. Tämän ohella         vän metsätalouden asettamissa rajoissa. Raaka-
27301: mainittakoon, että Kemijoen uiton lopettamisen        puun tuonti tilanteessa, jossa hakkuumahdolli-
27302: aiheuttamia haittoja voidaan asiaa selvitelleen       suuksista jätetään huomattava osa käyttämättä,
27303: työryhmän esityksen mukaan lieventää ohjaa-           ei luonnollisestikaan ole tavoiteltu tilanne. Edel-
27304:                                             1992 vp -   KK 709                                        3
27305: 
27306: lä kosketelluista syistä asiaan ei kuitenkaan löy-      tiseen linjaan, vapaakauppaan ja markkinata-
27307: dy helppoja ratkaisuja. Metsäteollisuus, myös           louteen eivät helposti sovi rajoitteet tai verot
27308: ns. valtionyhtiöt, toimivat avoimilla kansainväli-      puun tai muidenkaan raaka-aineiden tuonnille
27309: sillä markkinoilla, ja yritysten tulee ensisijaisesti   tai viennille.
27310: itse huolehtia kannattavuudestaan. Talouspoliit-
27311:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1993
27312: 
27313:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
27314: 4                                         1992 vp -   KK 709
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27320: 
27321:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tidigare anvisas för underhåll av regionens väg-
27322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nät.
27323: den 7 januari 1993 till vederbörande medlem av           Genom nämnda åtgärder förbättras förutsätt-
27324: statsrådet översänt följande av riksdagsman           ningarna för skogsbruket i Lappland, vilket med
27325: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 709:                 tiden inverkar positivt på verksamhetsförutsätt-
27326:                                                       ningarna för den skogsindustri i stor och liten
27327:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skala som verkar i landskapet.
27328:        ta för att trygga skogsindustrins verk-           Finland har inlett sina EG-förhandlingar. En
27329:        samhet i Lappland då vårt land eventuellt      utgångspunkt är att man på detta sätt kan trygga
27330:        ansluter sig till EG, och                      konkurrensställningen för vår exportindustri
27331:           hur ämnar Regeringen förhindra att          inom det viktigaste marknadsområdet. Vid för-
27332:        skogsindustrin använder det stöd den får       handlingarna kommer även tryggandet av lev-
27333:        av skattebetalarnas medel på fel sätt för      nadsförhållandena inom Finlands perifera och
27334:        import av dyrare utländskt virke?              arktiska områden att inta en viktig ställning. Att
27335:                                                       förhandlingarna framskrider på ett gynnsamt
27336:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sätt är även till fördel för skogsindustrin i Lapp-
27337: anföra följande:                                      land.
27338:                                                          I spörsmålet fästs uppmärksamhet även vid
27339:    De senaste tidernas svårigheter, som även          industrins virkesimport från utlandet, närmast
27340: berör skogsindustrin, drabbar Lappland hårdare        från områden i Ryssland. Senaste år importera-
27341: än det övriga landet. Rotpriserna har sjunkit         des nästan 7 milj. m3 råvirke. Nästan hälften av
27342: kraftigare där än i landet i medeltal. F öretagen     detta bestod av björkmassa- av detvirke som
27343: har av lönsamhetsskäl slutat med timmerflott-         importerades för behoven inom Lapplands
27344: ningen i Kemi älv, vilket kan försämra förutsätt-     skogsindustri var över två tredjedelar björk.
27345: ningarna för skogsbruket inom de mest avlägsna        Orsaken till björkimporten är industrins svårig-
27346: delarna av Lappland. Situationen tillspetsas av       heter att i hemlandet skaffa fram de mängder
27347: att endast två stora virkesuppköpare verkar           som behövs. I fråga om barrträdsvirke är skälen
27348: inom området. Av dessa har den ena, Veitsiluoto       mera komplicerade och om dem har försäljarna
27349: Oy, varit särskilt utsatt för den försvagade eko-     och köparna olika uppfattning. En betydande
27350: nomiska situationen.                                  inverkan har de störningar som förekom inom
27351:    De makthavandes möjligheter att inverka på         virkesmarknaden 1991 och industrins strävan att
27352: den ekonomiska situationen i ett visst landskap       trygga tillgången på råvaror. Inte heller frågan
27353: är begränsade. Eftersom Lapplands svårigheter         om priset på importerat virke är enkel. Jämförel-
27354: är välkända, försöker regeringen att med de           serna försvåras bl.a. av tidpunkten för köpen, av
27355: skogspolitiska medel som står till buds lindra        fårändringarna i markens värde och av att före-
27356: svårigheterna. Åtgärder som kommer i fråga är         tagen garderar sig mot dessa förändringar.
27357: att förlänga giltighetstiden för den tidsbundna          Det stöd som skogsindustrin får av skattebe-
27358: lag om iståndsättning av underproduktiva sko-         talarna är inte i miljardklassen som det sägs i
27359: gar i Lappland som gäller till utgången av 1995,      spörsmålet. Vad gäller den industri som verkar i
27360: att reservera en tillräcklig andel av skogsförbätt-   Lappland kan användandet av statens medel för
27361: ringsmedlen för verkställigheten av nämnda lag        inköp av 60 000 hektar mark av Veitsiluoto Oy
27362: samt att inom en snar framtid inleda ett utred-       åt forststyrelsen anses ha karaktären av stöd.
27363: ningsarbete som gäller frågorna om skogsbruket        Senaste års höjning av Veitsiluoto Oy:s aktieka-
27364: i Lappland. Förutom dettakan det nämnas att           pital kan inte räknas som stöd.
27365: de men som förorsakats av att flottningen i Kemi         Målet med regeringens skogspolitik är att
27366: älv upphört kan lindras enligt den arbetsgrupp        inhemskt virke används i så stor utsträckning
27367: som utrett saken genom att mera medel än              som möjligt inom ramen för de gränser som
27368:                                        1992 vp -   KK 709                                            5
27369: 
27370: utstakas av ett bärkraftigt skogsbruk. Import av   öppna intemationella marknaden och företagen
27371: råvirke i en situation där en betydande del av     skall i första hand själva se till att de är lönsam-
27372: avverkningsmöjlighetema inte utnyttjas är na-      ma. Begränsningar av eller skatter på import
27373: turligtvis inte något som eftersträvas. Av de      eller export av virke eller andra råvaror är svåra
27374: orsaker som berörs ovan finns det dock inga        att anpassa till den ekonomisk-politiska linjen
27375: lätta lösningar på problemet. Skogsindustrin,      samt till frihandeln och marknadsekonomin.
27376: även de s.k. statsbolagen, fungerar inom den
27377: 
27378:      Helsingfors den 9 februari 1993
27379: 
27380:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
27381:                                               1992 vp
27382: 
27383: Kirjallinen kysymys 710
27384: 
27385: 
27386: 
27387: 
27388:                                   Näsi: Pakettiautojen pakokaasupäästöjä koskevien säädösten tiu-
27389:                                       kentamisesta
27390: 
27391: 
27392:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27393: 
27394:    Ajoneuvoasetuksella n:o 1295 säädetään pa-       huoltoa. Lisäksi korjaus- ja varaosakustannuk-
27395: kettiautojen pakokaasupäästöistä. Liikennemi-       set ovat suuremmat vaikeissa suomalaisissa
27396: nisteriön esittämänä pakettiautojen pakokaasu-      käyttöolosuhteissa kilpailijamaihin verrattuna.
27397: päästänormeja ollaan nyt kiristämässä tiukem-          Suomalaisilla yrittäjillä ovat kilpailussa vai-
27398: miksi kuin voimassa olevat vastaavat EY-mai-        keutena kustannuksia lisäävät pitkät kuljetus-
27399: den päästönormit.                                   matkat. Tällainen taloudellisen nousukauden
27400:    Uudet pakettiautojen pakokaasupäästönor-         aikana valmisteltu norminkiristys olisi syytä pur-
27401: mit nostavat autojen hintoja nykytasosta arviol-    kaa, jotta suomalaiset yrittäjät olisivat kilpailu-
27402: ta 20---25 prosenttia. Yrittäjien kannalta, jotka   kykyisempiä.
27403: lähinnä pakettiautoja käyttävät, tällainen hinto-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27404: jen nousu on kohtuuton. Ratkaisu heikentää          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27405: entisestään yritysten kannattavuutta aikana, jol-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27406: loin kaikki kilpailuun vaikuttavat kustannuserät    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27407: joutuvat säästötarkasteluun.
27408:    Normintiukennuksen aiheuttama hinnannou-                   Aikooko Hallitus tarkistaa pakettiau-
27409: su ei jää pelkästään hankintahintaan, vaan nos-            tojen pakokaasupäästönormin sellaiselle
27410: taa myös huoltokustannuksia. Entistä monimut-              tasolle, että suomalaiset yritykset säilyt-
27411: kaisemmat laitteet vaativat useammin toistuvaa             tävät näiltäkin osin kilpailukykynsä?
27412: 
27413:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
27414:                                              Lasse Näsi
27415: 
27416: 
27417: 
27418: 
27419:  220051L
27420: 2                                         1992 vp- KK 710
27421: 
27422: 
27423: 
27424: 
27425:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27426: 
27427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        solle, johon Suomi oli sitoutunut ns. Sofian
27428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         typpipöytäkirjassa. Lisäksi katsottiin, että EY-
27429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maiden painostamiseksi nopeuttamaan paketti-
27430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Näsin näin       autojen päästärajojen tiukentamista tulee
27431: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n :o 710:             EFTA-maiden esiintyä yhtenäisenä rintamana.
27432:                                                       Kuten edellisestä kappaleesta käy ilmi, tämä
27433:           Aikooko Hallitus tarkistaa pakettiau-       EFTA-maiden tavoite on kohtuullisesti toteutu-
27434:        tojen pakokaasupäästönormin sellaiselle        nut.
27435:        tasolle, että suomalaiset yritykset säilyt-       Asetuksen antamisen aikoihin epäiltiin, ettei
27436:        tävät näiltäkin osin kilpailukykynsä?          uudet normit täyttäviä dieselkäyttöisiä paketti-
27437:                                                       autoja olisi lainkaan saatavissa, jolloin normin
27438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          täyttäminen edellyttäisi siirtymistä bensiinikäyt-
27439: vasti seuraavaa:                                      töisiin pakettiautoihin. Kysyjän mainitsema
27440:                                                       20-25 prosentin hinnannousu tarkoittanee tätä
27441:    Kysyjän tarkoittama asetus ajoneuvoasetuk-         vaihtoehtoa. Sittemmin on osoittautunut, että
27442: sen muuttamisesta annettiin jo 25.10.1991 ja se       neljällä johtavalla pakettiautovalmistajana on
27443: tuli voimaan uusia pakettiautotyyppejä koskeva-       dieselkäyttöinen normit täyttävä pakettiauto.
27444: na vuoden 1992 alusta ja kaikkia uusia paketti-       Näiden merkkien markkinaosuus oli vuonna
27445: autoja koskevana vuoden 1993 alusta. Voimaan          1992 n. 65 %. Siltä osin kuin pakettiautojen
27446: tulleet normit vastaavat Yhdysvalloissa, Ruot-        käyttäjät eivät siirry näiden merkkien käyttäjik-
27447: sissa, Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa voimassa   si, on käytettävissä mainittu bensiinimoottori-
27448: olevia US'90-päästönormeja. Ne ovat tiukem-           nen, katalysaattorina varustettu vaihtoehto.
27449: mat kuin EY:n voimassa olevat normit, mutta              Asetuksen tultua kuluvan vuoden alussa voi-
27450: EY :n neuvosto on joulukuussa 1992 päättänyt          maan on todettu, etteivät pakettiautojen hinnat
27451: normien tiukentamisesta likimain US'90-tasolle.       ole nousseet enempää kuin on ollut perustelta-
27452: EY-normit tulevat voimaan uusille ajoneuvotyy-        vissa Suomen markan ulkoisen arvon laskulla.
27453: peille 1.10.1993 ja uusille autoille 1.10.1994.       Normilla sinänsä ei siten ole ollut pelättyjä
27454:    Pakettiautojen päästörajoituksen tiukentami-       kilpailukykyä heikentäviä vaikutuksia.
27455: sen tarkoituksena oli saattaa näitä autoja koske-         Edellä sanotuilla perusteilla ja ottaen huo-
27456: vat normit suhteellisesti samalle tasolle kuin        mioon, että EY-normit tiukkenevat varsin pian
27457: henkilöautoja ja raskaita dieselmoottoreita kos-      vastaavalle tasolle, hallitus katsoo, ettei ole
27458: kevat säännökset. Tämä oli tarpeen liikenteen         perusteita lieventää voimaan tulleita paketti-
27459: ympäristöhaittojen vähentämiseksi mm. sille ta-       autojen pakokaasupäästönormeja.
27460: 
27461:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1993
27462:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
27463:                                         1992 vp -   KK 710                                           3
27464: 
27465: 
27466: 
27467: 
27468:                                    Ti/1 Riksdagens Herr Talman
27469: 
27470:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sig tili genom det s.k. Sofia-kväveprotokollet.
27471: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande        Dessutom ansågs det att EFTA-länderna bör stå
27472: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     som en enad front för att utöva påtryckningar på
27473: dagsman Näsi undertecknade spörsmå1 nr 710:         EG-länderna så att de vidtar snabba åtgärder för
27474:                                                     att skärpa uts1äppsgränserna vad gäller paketbi-
27475:           Ämnar Regeringen ändra normen för         lar. Såsom det framgår av det föregående stycket
27476:        avgasuts1äpp hos paketbi1ar till en sådan    har EFTA-ländernas målsättning uppnåtts re1a-
27477:        nivå att fin1ändska företag även i detta     tivt bra.
27478:        avseende bibehåller sin konkurrens-             När förordningen gavs befarade man att det
27479:        kraft?                                       överhuvudtaget inte gick att få tag på diese1driv-
27480:                                                     na paketbilar. Uppfyllandet av normen skulle i
27481:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       detta fall ha inneburit en övergång tili bensin-
27482: anföra fö1jande:                                    drivna paketbi1ar. Med den prisstegring om 20-
27483:                                                     25 % som spörsmå1sställaren nämner avses troli-
27484:    Den förordning om ändring av fordonsför-         gen detta alternativ. Det har senare visat sig att
27485: ordningen som spörsmå1sställaren avser utfärda-     fyra ledande paketbilstiliverkare har sådana die-
27486: des redan den 25 oktober 1991. Den b1ev för nya     seldrivna paketbilar som uppfyller normen.
27487: paketbi1styper gällande vid ingången av 1992        Marknadsandelen för dessa märken 1992 var ca
27488: och för alla nya paketbi1ar vid ingången av 1993.   65 %. Till den del de som använder paketbilar
27489: De gällande normerna motsvarar de US'90-            inte övergår tili dessa märken kvarstår det nämn-
27490: utsläppsnormer som är i kraft i :förenta Stater-    da alternativet, dvs. bensindrivna paketbi1ar ut-
27491: na, Sverige, Norge, Schweiz och Osterrike. De är    rustade med kata1ysatorer.
27492: strängare än EG:s normer, men EG-rådet har i           Sedan förordningen trädde i kraft i början av
27493: december 1992 beslutat skärpa normerna tili att     innevarande år har man kunnat konstatera att
27494: vara ungefår på samma nivå som US'90-normer-        priserna på paketbi1ar inte har stigit mer än vad
27495: na. EG-normerna b1ir för nya fordonstyper gäl-      som varit motiverat till följd av nedskrivningen
27496: lande den 1 oktober 1993 och för nya bilar den      av den finska markens externa värde. Normen
27497: 1 oktober 1994.                                     har således inte haft de väntade konsekvenserna,
27498:    Avsikten med skärpningen av uts1äpps-            dvs. konkurrenskraften har inte försvagats.
27499: begränsningen för paketbilar var att normerna          Med stöd av det som sagts ovan och med
27500: för dessa bilar skulle vara på i proportion samma   beaktande av att EG-normerna inom en mycket
27501: nivå som stadgandena för personbilar och tunga      snar framtid kommer att skärpas tili motsvaran-
27502: dieselmotorer. Detta var nödvändigt för att man     de nivå, anser regeringen att det inte är motiverat
27503: skulle kunna minska miljöskadorna tili följd av     att mildra de gällande normerna för paketbilars
27504: trafiken till den nivå som Finland har förbundit    avgasutsläpp.
27505: 
27506:      Helsingforsden 9 februari 1993
27507: 
27508:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
27509:                                              1992 vp
27510: 
27511: Kirjallinen kysymys 711
27512: 
27513: 
27514: 
27515: 
27516:                                  Aittoniemi: Työllisyystilanteen parantamisesta Uudessakaupun-
27517:                                      gissa
27518: 
27519: 
27520:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27521: 
27522:    GM-Opelin päätös siirtää Opel Calibran tuo-        Edellä ölevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27523: tanto Uudestakaupungista Saksaan on merkin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27524: nyt todellista katastrofia kaupungin ja myös sen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27525: lähikuntien työllisyystilanteelle. Vuoden 1993     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27526: alusta Saab-Valmet on 1omauttanut toistaiseksi
27527: 1 155 työntekijää. Kyseinen tapaus osoittaa,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
27528: minkälaisia ongelmia myös tulevan integraation             tynyt Uudenkaupungin ja sen lähialuei-
27529: aikana saatetaan toisen sopijamaan taholta ai-             den työllisyystilanteen korjaamiseksi sen
27530: heuttaa esimerkiksi toiselle ETA- tai EY-jäsen-            jälkeen, kun Saab-Valmet on Opel Calib-
27531: maalle.                                                    ran tuotannon lakattua joutunut merkit-
27532:     Uudenkaupungin työllisyystilanne vaatii vä-            tävästi vähentämään työvoimaansa?
27533: littömiä toimenpiteitä myös valtion taholta.
27534:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
27535: 
27536:                                          Sulo Aittoniemi
27537: 
27538: 
27539: 
27540: 
27541:  220051L
27542: 2                                         1992 vp -   KK 711
27543: 
27544: 
27545: 
27546: 
27547:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27548: 
27549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alueeksi vuoden 1993 loppuun asti. Samalla
27550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valtioneuvosto on päättänyt seurata tarkoin
27551: olette 7 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-        Uudenkaupungin ympäristökuntien elinkeino-
27552: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rakenteen ja työttömyyden kehitystä ja, mikäli
27553: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-        tilanne muuttuu ennakoitua huonommaksi,
27554: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin näiden
27555: n:o 711:                                              kuntien auttamiseksi erityistoimin. Lääninhalli-
27556:                                                       tus, kaupunki ja valtion aluehallintoviranomai-
27557:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      set laativat yhteistyössä aluepolitiikasta anne-
27558:        tynyt Uudenkaupungin ja sen lähialuei-         tun lain 12 pykälän 2 momentissa tarkoitetun
27559:        den työllisyystilanteen korjaamiseksi sen      kehittämissuunnitelman, jonka tarkoituksena
27560:        jälkeen, kun Saab-Valmet on Opel Calib-        on tarvittavien kehittämistoimien määrittelemi-
27561:        ran tuotannon lakattua joutunut merkit-        nen.
27562:        tävästi vähentämään työvoimaansa?                 Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa
27563:                                                       sitä seikkaa, ettei pelkkä kaupungin nimeäminen
27564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          erityisalueeksi ole ratkaisu syntyneisiin ongel-
27565: vasti seuraavaa:                                      miin. Tämä päätös ainoastaan helpottaa alueella
27566:                                                       toteutettavaksi tarkoitettujen suunnitelmien
27567:     Uudenkaupungin työllisyystilanne on merkit-       edistymistä esimerkiksi mahdollistamaHa koro-
27568: tävästi heikentynyt pääasiassa kansanedustaja         tetun valtion avustuksen myöntämisen alueella
27569: Aittaniemen kysymyksessä mainitusta syystä            toteutettaville elinkeinopoliittisille hankkeille.
27570: eli Oy Saab-Valmet Ab:n toiminnan olennaisen          Rahoitettavat suunnitelmat on kuitenkin elin-
27571: supistumisen johdosta. Yhtiö on joutunut kulu-        keinoelämän ja yritysten itsensä laadittava, joten
27572: van vuoden tammikuun alussa lomauttamaan              kovin nopeat uudet ratkaisut ovat epätodennä-
27573: 1 150 henkeä ja irtisanomaan 50 henkeä Uuden-         köisiä.
27574: kaupungin tehtaaltaan. Henkilöstön vahvuus oli           Yhtenä vireillä olevana toimenpiteenä voi-
27575: vielä vuoden 1992lopussa 1 841 henkeä. Tämän          daan mainita Uudenkaupungin kehityskeskuk-
27576: lisäksi alueen työllisyystilannetta ovat vaikeutta-   sen suunnittelu. Tarkoituksena on, että Oy
27577: neet Uudenkaupungin Telakka Oy:n ja eräiden           Saab-Valmet Ab:n, alueen kuntien ja valtion
27578: muiden pienempien työnantajien toteuttamat lo-        viranomaisten sijoittaman pääoman turvin
27579: mautukset.                                            käynnistetään kehittämiskeskus, jonka tarkoi-
27580:     Joulukuun 1992 lopussa Uudenkaupungin             tuksena on säilyttää Suomessa se osaaminen,
27581: työttömyysaste oli silloinen Kaiannin kunta           joka autotehtaan toiminnan yhteydessä on
27582: mukaan lukien noin 17 prosenttia. Kuluvan             syntynyt ja keskittynyt Uuteenkaupunkiin,
27583: vuoden tammikuussa kaupungin työttömyysaste           käynnistää erillisiä projekteja tämän osaamisen
27584: kohosi jo noin 27 prosenttiin ja, mikäli tiedossa     alueelta, käyttää Uudenkaupungin talousalueen
27585: olevat lomautusuhat toteutuvat suunnitellussa         asiantuntemusta monipuolisesti liiketoimintojen
27586: noin 600 hengen laajuudessaan, kaupungin              ideointiin ja markkinointiin siten, että talous-
27587: työttömyysaste kohoaisi lähes 35 prosenttiin.         alueen elinkeinorakenne monipuolistuu ja tulee
27588: Uudenkaupungin vaikeudet heijastuvat jossain          vähemmän riippuvaiseksi suurteollisuudesta
27589: määrin myös sen naapurikuntiin. Lähinnä tämä          sekä kehittää olemassa olevan yritystoiminnan
27590: koskee Laitilan ja Vehmaan kuntia. Esimerkiksi        edellytyksiä ja kilpailukykyä. Työministeriö on
27591: autotehtaan henkilöstöstä noin 14% ja telakan         osaltaan varautunut tukemaan tätä hanketta
27592: henkilöstöstä vastaavasti noin 10% on ulko-           työllisyyspoliittisella rakennetuella.
27593: kuntalaisia.                                             Työministeriö on omalta osaltaan ryhtynyt
27594:     Hallitus on jo ryhtynyt toteuttamaan alueen       tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin asetta-
27595: työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Valtioneu-      malla Uudenkaupungin alueen rakennemuutos-
27596: vosto on määrännyt Uudenkaupungin erityis-            ryhmän, joka selvittää valtion mahdollisuudet
27597:                                             1992 vp -   KK 711                                          3
27598: 
27599: tukea Uudenkaupungin alueen rakennemuutos-              tai mahdollisuudet työllistyä jonkun toisen työn-
27600: ta. Työryhmässä on ministeriötasolta edustus            antajan palvelukseen tai työllistää itsensä muulla
27601: työministeriön lisäksi sisäasiainministeriöstä,         tavoin esimerkiksi ns. starttirahan avulla. Myös
27602: valtiovarainministeriöstä, liikenneministeriöstä        työttömyysturvaan liittyvät kysymykset on työ-
27603: sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryh-        voimatoimistossa onnistuttu hoitamaan ilman
27604: mä on tähän mennessä kartoittanut eri hallin-           viivytystä.
27605: nonaloilla vireillä olevia ja suunnitteluvalmiu-           Kaikkein paras ratkaisu olisi tässä tapaukses-
27606: deltaan jo toteuttamiskelpoisia hankkeita, joi-         sa luonnollisesti autotehtaan tuotannon jatku-
27607: den toteuttamista olisi mahdollista aientaa esi-        minen Uudessakaupungissa. Tämän päämäärän
27608: merkiksi rahoitusjärjestelyillä.                        saavuttamiseen ei valtiovalta eikä työhallinto
27609:     Rakennemuutostyöryhmän selvitysten perus-           yhtenä sen osana kykene kuitenkaan juurikaan
27610: teella ei vielä ole voitu tehdä lopullisia ratkaisu-    vaikuttamaan. Yhtiö käy parhaillaan neuvotte-
27611: ja, koska suhteellisen valmiidenkin suunnitelmi-        luja mahdollisista vaihtoehdoista eri autotehtai-
27612: en saattaminen päätöksentekoasteelle edellyttää         den kanssa. Mikäli nämä neuvottelut johtaisivat
27613: kuitenkin aina lopullisten päätösten lisävalmis-        Uudenkaupungin autotehtaan kannalta myön-
27614: telua. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita raja-         teiseen lopputulokseen, vaatisi toiminnan käyn-
27615: vartiolaitoksessa vireillä oleva hanke uuden ul-        nistäminen kuitenkin nyt käytettävissä olevien
27616: kovartiolaivan tilaamisen aientamisesta. Alun           tietojen mukaan puolentoista - kahden vuoden
27617: perin hanke on ajoitettu rajavartiolaitoksen ta-        Valmisteluajan investointeineen ja henkilöstön
27618: loussuunnitelmassa vuodelle 1994, mutta raja-           kouluttamisineen. Opel Calibran tuotannon jat-
27619: vartiolaitos selvittää parhaillaan mahdollisuuk-        kamiseen ei luonnollisestikaan liittyisi sellaista
27620:  sia tilauksen aientamiseen. Tämän selvityksen on       investointi- ja koulutustarvetta kuin kokonaan
27621: määrä valmistua kuluvan vuoden helmikuun                uuden automerkin tuotannon aloittamiseen.
27622:  puoliväliin mennessä. Selvityksen valmistuttua         Yhtenä tähän liittyvänä vaihtoehtona on eri
27623:  voidaan tilauksen mahdolliseen aientamiseen            yhteyksissä tuotu esiin myös torjuntahävittäjien
27624:  ottaa kantaa valtioneuvostossa.                        ostoon liittyvät ns. kompensaatiokaupat. Näi-
27625:     Lomautetuiksi tai työttömiksi joutuneiden           den kauppojen osalta asiaa hoitaa valtion puo-
27626:  työntekijöiden työvoimapalveluihin työhallinto         lesta puolustusministeriön yhteydessä toimiva
27627:  on kiinnittänyt erityistä huomiota, koska uusien       kompensaatiotoimikunta. Työministeriön työ-
27628:  työnhakijoiden määrä on lisääntynyt äkillisesti        ryhmä on informoinut tätä toimikuntaa Uuden-
27629:  ja merkittävästi Uudenkaupungin työvoimatoi-           kaupungin autotehtaan tilanteesta.
27630:  mistossa. Työvoimatoimiston toimitiloja ja hen-           Lopuksi on syytä todeta, että Uudenkaupun-
27631:  kilöstöä on lisätty väliaikaisjärjestelyillä. Näiden   gin työllisyystilanteen kehitys on seuraus auto-
27632:  järjestelyjen ansiosta asiakkaiden palvelutarve        teollisuudessa vallitsevasta maailmanlaajuisesta
27633:  on pääosin saatu kartoitetuksi jo tammikuun            tuotannon ylikapasiteetista, jonka kysynnän su-
27634:  1993 aikana. Työvoimatoimiston tarkoituksena           pistuminen on aiheuttanut. Tämän johdosta au-
27635:  on kiireellisellä aikataululla selvittää kunkin        toteollisuus on joutunut supistamaan tuotan-
27636:  työnhakijaksi ilmoittautuneen henkilön yksilöl-        toaan Euroopan lisäksi muun muassa Yhdys-
27637:  linen palvelutarve kuten eri koulutusvaihtoehdot       valloissa ja Japanissa.
27638:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1993
27639: 
27640:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
27641: 4                                         1992 vp -    KK 711
27642: 
27643: 
27644: 
27645: 
27646:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27647: 
27648:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           muner och, ifall situationen blir sämre än väntat,
27649: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kommer statsrådet att vidta åtgärder för att
27650: den 7 januari 1993 tili vederbörande medlem av         hjälpa dessa kommuner genom specialåtgärder.
27651: statsrådet översänt följande av riksdagsman            Länsstyrelsen, staden och statens regionförvalt-
27652: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 711:         ningsmyndigheter bereder tillsammans ett i 12 §
27653:                                                        2 mom. lagen om regionalpolitik avsett utveck-
27654:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       lingsprogram, som syftar tili att fastställa nöd-
27655:        för att förbättra sysselsättningsläget i        vändiga utvecklingsåtgärder.
27656:        Nystad och dess närområden sedan                    1 detta sammanhang är det dock skäl att
27657:        Saab-Valmet i och med nedläggningen av          betona det faktum att blotta utnämnandet av
27658:        produktioneo av Opel Calibra varit              staden till specialområde inte utgör någon lös-
27659:        tvunget att drastiskt skära ned sin arbets-     ning på problemen. Beslutet underlättar endast
27660:        kraft?                                          främjandet av de planer som man tänkt verkstäl-
27661:                                                        la i området t.ex. genom att det möjliggör
27662:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           beviljandet av förhöjt statsunderstöd för de nä-
27663: samt anfpra följande:                                  ringspolitiska projekt som kommer att genom-
27664:                                                        föras i området. Näringslivet och företagen själ-
27665:     Sysselsättningsläget i Nystad har påtagligt        va skall dock utarbeta de planer som skall
27666: försämrats främst av den orsak som riksdags-           finansieras, varför mycket snabba nya lösningar
27667: man Aittaniemi nämner i sitt spörsmål, dvs. på         är osannolika.
27668: grund av den kraftiga inskränkningen av Oy                 Som en aktuell åtgärd kan nämnas planering-
27669: Saab-Valmet Ab:s verksamhet. Bolaget har i             en av ett utvecklingscenter i Nystad. Avsikten är
27670: början av januari varit tvunget att permittera         att man med stöd av det kapital som investerats
27671: 1 150 personer och säga upp 50 personer vid sin        av Oy Saab-Valmet Ab, kommunerna i området
27672: fabrik i Nystad. Ånnu i slutet av 1992 uppgick         och de statliga myndigheterna startar ett utveck-
27673: personalen till1 841 personer. Härtill har syssel-     lingscenter som syftar till att kvarhålla i Finland
27674: sättningsläget i området försämrats på grund av        den know-how som i samband med bilfabrikens
27675: de permitteringar som Telakka Oy och en del            verksamhet uppstått i och koncentrerats till
27676: andra mindre arbetsgivare i Nystad verkställt.         Nystad, starta separata projekt kring denna
27677:     1 slutet av december 1992 var arbetslöshets-       know-how, utnyttja sakkunskapen inom Ny-
27678: graden i Nystad, inklusive dåvarande Kalands           stads ekonomiområde på ett mångsidigt sätt för
27679: kommun, ca 17 procent. 1 januari i år steg             att ge ideer till affärsverksamhet och marknads-
27680: arbetslöshetsgraden i staden redan tili ca 27          föra denna så att ekonomiområdets närings-
27681: procent och, ifall de tillkännagivna permitte-         struktur blir mångsidigare och mindre beroende
27682: ringshoten verkställs i planerad omfattning,           av storindustrin samt utveckla den existerande
27683: dvs. ca 600 personer, skulle stadens arbetslös-        företagsverksamhetens förutsättningar och kon-
27684: hetsgrad stiga till nästan 35 procent. Nystads         kurrenskraft. Arbetsministeriet är berett att stö-
27685: svårigheter återspeglas i viss mån också i dess        da detta projekt genom sysselsättningspolitiskt
27686: grannkommuner. Detta gäller främst Letala              strukturstöd.
27687: och Vemo kommuner. T.ex. ca 14 procent av                  Arbetsministeriet har för sin del vidtagit såda-
27688: bilfabrikens personai och ca 10 procent av             na åtgärder som situationen kräver genom att
27689: varvspersonalen är utsocknesbor.                       tillsätta en strukturomvandlingsgrupp för Ny-
27690:     Regeringen har redan börjat vidta åtgärder         stadsregionen. Arbetsgruppen skall utreda sta-
27691: för att främja sysselsättningen i området. Stats-      tens möjligheter att stöda strukturomvandlingen
27692: rådet har utsett Nystad till specialområde ända        i Nystadsregionen. Förutom av arbetsministeriet
27693: till slutet av 1993. Samtidigt har statsrådet beslu-   representeras arbetsgruppen på ministerienivå
27694: tat att noga följa med näringsstrukturens och          av inrikesministeriet, finansministeriet, trafikmi-
27695: arbetslöshetens utveckling i Nylands grannkom-         nisteriet samt av handels- och industriministe-
27696:                                            1992 vp -    KK 711                                             5
27697: 
27698: riet. Hittills har arbetsgruppen kartlagt aktuella      att sysselsätta sig själv på något annat sätt, t.ex.
27699: projekt inom olika förvaltningsområden, vilka i         med hjälp av s.k. startpenning. Också frågor som
27700: fråga om sin planering redan är genomförbara.           ansluter sig till utkomstskyddet för arbetslösa
27701: Det vore möjligt att tidigarelägga genomföran-          har man vid arbetskraftsbyrån lyckats sköta
27702: det t.ex. genom fmansieringsarrangemang.                utan dröjsmål.
27703:     Man har på basis av strukturomvandlings-                Den allra bästa lösningen i detta fall vore
27704: gruppens utredningar ännu inte kunnat fatta             naturligtvis att bilfabrikens produktion skulle
27705: slutgiltiga beslut, eftersom det alltid ändå krävs      fortsätta i Nystad. Statsmakten och arbetsför-
27706: en ytterligare beredning av de slutgiltiga besluten     valtningen som en del därav kan dock föga bidra
27707: för att också relativt fardiga planer skall nå          till att detta mål uppnås. Bolaget förhandlar som
27708: beslutfattandeskedet. Som ett exempel kan man           bäst om eventuella altemativ med olika bilfabri-
27709: nämna gränsbevakningsväsendets aktuella pro-            ker. Ifall dessa förhandlingar leder till ett för
27710: jekt att tidigarelägga beställningen av ett nytt        Nystads bilfabrik gynnsamt slutresultat, skulle
27711: kustbevakningsfartyg. Ursprungligen var pro-            dock startandet av verksamheten enligt nu före-
27712: jektet daterat till 1994 i gränsbevakningsväsen-        liggande uppgifter kräva en förberedelsetid på
27713: dets ekonomiplan, men gränsbevakningsväsen-             ett och ett halvt till två år jämte investeringar och
27714: det utreder som bäst möjlighetema att tidigare-         utbildning av personal. Investerings- och utbild-
27715: lägga beställningen. Det är meningen att utred-         ningsbehovet vid fortsättandet av Opel Calibra-
27716: ningen skall bli färdig till mitten av februari i år.   produktionen skulle naturligtvis inte vara så
27717: Efter det att utredningen blivit fardig kan man i       stort som vid inledandet av produktioneo av ett
27718: statsrådet ta ställning till en eventuell tidigare-     helt nytt bilmärke. Som ett altemativ i anslut-
27719: läggning av beställningen.                              ning härtill har man i olika sammanhang också
27720:     Arbetsförvaltningen har fast särskild upp-          fört fram de s.k. kompensationsköpen i samband
27721:  märksamhet vid arbetskraftsservicen för de per-        med jaktplansköpet. Vad gäller dessa köp sköts
27722:  mitterade eller arbetslösa arbetstagama, efter-        ärendet på statens vägnar av en kompensations-
27723:  som antalet nya arbetssökande ökat plötsligt och       kommission som verkar i samband med för-
27724:  markant vid arbetskraftsbyrån i Nystad. Arbets-        svarsministeriet. Arbetsministeriets arbetsgrupp
27725:  kraftsbyråns lokaliteter och personai har utökats      har informerat kommissionen om situationen
27726:  genom temporära arrangemang. Tack vare dessa           vid bilfabriken i Nystad.
27727:  arrangemang har största delen av kundemas                  Till slut är det skäl att konstatera att syssel-
27728:  servicebehov kunnat kartläggas redan under ja-         sättningslägets utveckling i Nystad är en följd av
27729:  nuari 1993. Arbetskraftsbyrån ämnar med bråd-          den inom bilindustrin rådande världsomfattande
27730:  skande tidtabell utreda det individuella service-      överkapaciteten, som förorsakats av minskad
27731:  behovet hos varje person som anmält sig som            efterfrågan. På grund härav har bilindustrin
27732:  arbetssökande. Servicebehovet kan vara t.ex.           varit tvungen att skära ned sin produktion dels i
27733:  olika utbildningsaltemativ eller möjligheter att       Europa och dels bl.a. i Förenta Statema och
27734:  få anställning hos någon annan arbetsgivare eller      Japan.
27735:       Helsingfors den 9 februari 1993
27736: 
27737:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
27738:                                                 1992 vp
27739: 
27740: Kirjallinen kysymys 712
27741: 
27742: 
27743: 
27744: 
27745:                                    Aittoniemi: Liikkeiden aukioloaikojen muuttamisen vaikutuksista
27746: 
27747: 
27748: 
27749:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27750: 
27751:    Hallitus kaavailee liikeaikalain väljentämistä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27752: siten, että liikkeet voivat olla auki sunnuntaisin.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27753: Liike-elämä kannattaa esitystä, työntekijäpii-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27754: reissä sen sijaan vastustetaan. Uskoa tunnusta-
27755: vissa piireissä vedotaan siihen, että Jumala teki                 Minkälaista hyötyä Hallitus katsoo
27756: maailmaa luodessaan töitä kuutena päivänä ja                  liikkeiden aukioloaikojen vapauttamisel-
27757: pyhitti seitsemännen lepopäiväksi. He katsovat                la olevan, ja
27758: näin ollen, että heillä on uskonnollisiin syihin                  katsooko Hallitus, että liike-elämässä
27759: vedoten oikeus kieltäytyä työn tekemisestä sun-               oleva työntekijä voi ilman seurauksia
27760: nuntaisin myös liike-elämän palveluksessa.                    kieltäytyä työstä sunnuntaina uskonnol-
27761:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           liseen vakaumukseensa nojautuen?
27762: 
27763:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993
27764: 
27765:                                             Sulo Aittaniemi
27766: 
27767: 
27768: 
27769: 
27770:  220051L
27771: 2                                        1992 vp -    KK 712
27772: 
27773: 
27774: 
27775: 
27776:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27777: 
27778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuluttajavirasto ovat esittäneet, että liikkeillä
27779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulisi olla vapaus päättää aukioloajoistaan asiak-
27780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaiden tarpeiden ja liikeideansa mukaan.
27781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-           Kaupoille uudistus loisi mahdollisuuden jous-
27782: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taviin aukioloaikoihin. Vapaampi aukiolo myös
27783: 712:                                                  antaisi vaihtoehtoja investointien tehokkaam-
27784:                                                       malle käytölle ja näin parantaisi kaupan kannat-
27785:            Minkälaista hyötyä Hallitus katsoo         tavuutta. Ruotsin kokemus aukioloaikojen va-
27786:        liikkeiden aukioloaikojen vapauttamisel-       pauttamisesta osoittaa pienmyymälöiden ase-
27787:        la olevan, ja                                  man parantuneen. Meilläkin viikonloppuauki-
27788:            katsooko Hallitus, että liike-elämässä     olojen ja pienmyymälöiden määrän lisääntymi-
27789:        oleva työntekijä voi ilman seurauksia          nen oletettavasti loisi osa-aikaisia työpaikkoja.
27790:        kieltäytyä työstä sunnuntaina uskonnolli-      Uudistus myös saattaisi eri jakelukanavat ny-
27791:        seen vakaumukseensa nojautuen?                 kyistä enemmän samanarvoiseen asemaan ja
27792:                                                       näin vaikuttaisi myönteisesti kilpailun toimivuu-
27793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teen.
27794: vasti seuraavaa:                                         Henkilökunnan työaika ja kaupan aukioloai-
27795:                                                       ka ovat eri asioita. Työaikojen pituus samoin
27796:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteil-     kuin sunnuntaityötä koskevat säännökset mää-
27797: la olevan ja lausunnolla olleen vähittäiskaupan ja    räytyvät kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-
27798: eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain        aikalain mukaan. Lain 10 §:n 4 momentin mu-
27799: muutosehdotuksen mukaan vähittäiskauppaa              kaan "työntekijää, joka työsopimuksen mukaan
27800: saisi harjoittaa arkisin ja sunnuntaisin kello kah-   ei ole sitoutunut tekemään sunnuntaityötä, äl-
27801: deksan ja kello kahdenkymmenen välisenä aika-         köön ilman suostumustaan velvoitettako siihen,
27802: na. Kirkollisina juhlapäivinä liikkeet tulisi pitää   paitsi 6 §:n 3 momentin mukaisessa hätätyössä".
27803: suljettuina. Nykytilanteeseen verrattuna muutos       Sinänsä sunnuntaityö ei ole yhteiskunnassamme
27804: koskisi taajamien kauppoja tuomalla myös niille       mitään erityisen poikkeuksellista: tästä mainitta-
27805: mahdollisuuden sunnuntaiaukioloon.                    koon hotellit ja ravintolat, koko julkinen liiken-
27806:    Varsinkin nuoret kuluttajat ovat toivoneet         ne, tiedotusvälineet, monet tehtaat, huoltamot ja
27807: väljempiä aukioloaikoja. Ehdotuksesta annetuis-       kioskit, sairaalat jne.
27808: sa lausunnoissa mm. Suomen Kuluttajaliitto ja
27809: 
27810:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1993
27811: 
27812:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
27813:                                         1992 vp -   KK 712                                           3
27814: 
27815: 
27816: 
27817: 
27818:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27819: 
27820:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tider i enlighet med kundernas behov och sin
27821: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        affårside.
27822: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        För butikerna skulle reformen medföra en
27823: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr        möjlighet tili smidiga öppettider. Friare öppet-
27824: 712:                                                hållning ger också alternativ då det gäller en
27825:                                                     effektivare användning av investeringarna och
27826:           Viiken nytta anser Regeringen att libe-   förbättrar därmed butikens lönsamhet. Ett för-
27827:        raliserandet av affärernas öppethåll-        sök i Sverige med att liberalisera öppettiderna
27828:        ningstider medför, och                       visar att småbutikernas ställning har förbättrats
27829:           anser Regeringen att en arbetstagare      i och med detta. Också hos oss kan man förvänta
27830:        inom affårslivet utan påföljder kan vägra    sig att längre öppethållning under veckosluten
27831:        att arbeta på söndagar med stöd av sin       och ett ökande antal småbutiker skulle skapa
27832:        religiösa övertygelse?                       deltidsarbetsplatser. Revideringen skulle också
27833:                                                     försätta de olika distributionskanalerna i en
27834:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mera jämlik ställning än i dagens läge och
27835: anföra följande:                                    därmed positivt påverka att konkurrensen fung-
27836:                                                     erar.
27837:    Enligt det förslag tili ändring av lagen om         Personalens arbetstid och handelns öppettider
27838: minuthandelns och vissa arbetsrörelsers affärstid   är två skilda saker. Arbetstidens längd och
27839: som bereds som bäst vid handels- och industri-      stadgandena om söndagsarbete definieras enligt
27840: ministeriet och som har gått på remiss skall        lagen om arbetstiden inom handelsrörelser och
27841: minuthandel få idkas vardagar och söndagar          kontor. Enligt lagens 10 § 4 mom. får "arbetsta-
27842: mellan kloekan åtta och tjugo. Kyrkliga helgda-     gare som enligt arbetsavtal icke förbundit sig att
27843: gar skall butikerna hållas stängda. Jämfört med     utföra söndagsarbete, icke, om han ej samtycker
27844: nuläget gäller ändringen butiker i tätorterna och   därtill, förpliktas att utföra söndagsarbete, utom
27845: ger också dem en möjlighet att hålla öppet          då fråga är om ovan i 6 § 3 mom. avsett nödar-
27846: söndagar.                                           bete". I sig är söndagsarbete inte något exceptio-
27847:    I synnerhet unga konsumenter har önskat sig      nellt i vårt samhälle: man kan bara nämna hotell
27848: friare öppettider. I de utlåtanden som har getts    och restauranger, hela kollektivtrafiken, mass-
27849: över förslaget har bl.a. Finlands Konsumentför-     medierna, många fabriker, verkstäder och kios-
27850: bund och konsumentverket framfört att butiker-      ker, sjukhusen o.s.v.
27851: na skall ha frihet att bestämma över sina öppet-
27852:      Helsingfors den 5 februari 1993
27853: 
27854:                                                                         Minister Pertti Salolainen
27855:                                             1992 vp
27856: 
27857: Kirjallinen kysymys 713
27858: 
27859: 
27860: 
27861: 
27862:                                 Pulliainen: Omaisuusrikosten selvittämisen tehostamisesta
27863: 
27864: 
27865: 
27866:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27867: 
27868:   Rikollisuus lisääntyy. Tuoreen tilaston mu-        Yleinen käsitys on, ettei yhteiskunta ole teh-
27869: kaan mm. omaisuusrikollisuus kasvoi huhti-        nyt juuri mitään rikollisuuden lisääntymisen py-
27870: kuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina        säyttämiseksija tehtyjen rikosten selvitysprosen-
27871: edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.       tin parantamiseksi. Olennaisinta olisi päätymi-
27872: Varkauksien ja ryöstöjen kokonaismäärä kasvoi     nen sellaisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin, jot-
27873: 12 kuukauden aikana reilut 8 prosenttia verrat-   ka itsessään johtavat rikollisuuden vähentymi-
27874: tuna edelliseen vastaavaan jaksoon.               seen.
27875:    Omaisuusrikollisuus on siis edelleen rajussa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27876: kasvussa. Varkaudet ja ryöstöt ovat yli kymmen-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27877: kertaistuneet neljän viimeisen vuosikymmenen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27878: aikana. Vaikka tilastossa otetaan huomioon        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27879: väestön määrän kasvu, näiden rikosten määrä
27880: on lähes yhdeksänkertaistunut.                                Mihin toimiin Hallitus ryhtyy omai-
27881:    Samanaikaisesti yhä harvemmat rikokset on               suusrikollisuuden kasvun pysäyttämisek-
27882: pystytty selvittämään. Jos tarkastellaan muita             sija omaisuusrikosten selvitysasteen mer-
27883: omaisuusrikoksia kuin näpistyksiä, selvitysaste            kittäväksi parantamiseksi?
27884: on nyt alle 20 prosenttia.
27885:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1993
27886: 
27887:                                         Erkki Pulliainen
27888: 
27889: 
27890: 
27891: 
27892:  220051L
27893: 2                                         1992 vp -   KK 713
27894: 
27895: 
27896: 
27897: 
27898:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27899: 
27900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa poliisitoi-
27901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         minnan tehokkuuteen. Poliisitoiminta tarvitsee
27902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         tuekseen toimivan lainsäädännön, jolla pystyt-
27903: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki        täisiin vaikuttamaan etenkin uusintarikollisuut-
27904: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ta torjuvasti. Sisäasiainministeriössä on valmis-
27905: n:o 713:                                              teilla uusi poliisilaki sekä oikeusministeriölle
27906:                                                       tehtäviä muutosehdotuksia voimassa oleviin esi-
27907:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy omai-         tutkintaa koskeviin säännöksiin. Uusien ja uu-
27908:        suusrikollisuuden kasvun pysäyttämisek-        distettavien säännösten tarkoituksena on edistää
27909:        sija omaisuusrikosten selvitysasteen mer-      kansalaisten turvallisuutta tehostamalla poliisin
27910:        kittäväksi parantamiseksi?                     toimintaedellytyksiä.
27911:                                                           Poliisihallinnossa käytössä olevan tulosoh-
27912:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jauksen myötä poliisin toiminnalle on asetettu
27913: taen seuraavaa:                                       selkeät tulostavoitteet, joiden toteutumista myös
27914:                                                       seurataan. Seurannan mittarina on mm. rikos-
27915:   . Poliisin tietoon tullut rikollisuus on tilasto-   lakirikosten selvitysprosentti .
27916: tietojen mukaan lisääntynyt viime vuosien ai-             Poliisitoimene annetuissa rahoituskehyksissä
27917: kana. Poliisin tietoon tuli vuonna 1989 kaik-         pysyminen on aiheuttanut eri yksiköissä rajoi-
27918: kiaan 153 098 varkausrikosta. Vastaava luku oli       tuksia mm. ylitöiden teettämiseen, mutta vaka-
27919: 163 639 vuonna 1990 ja 188 616 vuonna 1991.           vien rikosten tutkiota on pystytty turvaamaan
27920: Törkeiden ryöstörikosten vastaavat luvut ovat         kaikissa olosuhteissa. Tämä on toimintalinjana
27921: 144, 165 ja 283. Eri rikostyyppien törkeät teko-      myös tulevaisuudessa.
27922: muodot ovat yleensäkin lisääntyneet. Alueelliset          Poliisi on keväällä 1992 ryhtynyt useissa työ-
27923: vaihtelut rikollisuuden lisääntymisessä ovat ol-      ryhmissä selvittämään poliisille kuulumattomien
27924: leet huomattavia.                                     tehtävien karsintaa. Päämääränä on turvata po-
27925:     Varkausrikosten perusmuodosta, tavallisista       liisin toiminnan onnistuminen sen keskeisissä
27926: varkauksista selvitettiin 20,8% vuonna 1989,          toiminnoissa, eli yleisen järjestyksen ja turvalli-
27927: 20,6% vuonna 1990 ja 18,1% vuonna 1991.               suuden ylläpidossa ja rikostorjunnassa.
27928: Törkeiden ryöstörikosten vastaavat luvut ovat             Vaikka rikosten määrä on lisääntynyt ja nii-
27929: 63,2 %, 64,2% ja 55,8 %. Myös rikosten selvit-        den selvitysprosentti on laskenut viime vuosina,
27930: tämisessä alueelliset vaihtelut ovat huomattavia.     on rikollisuustilanne kuitenkin edelleen poliisin
27931:     Rikollisuuden lisääntyminen on pantu merkil-      hallittavissa.
27932: le myös poliisitoiminnan tulossuunnitelmissa tu-          Vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa toteutettiin
27933: leville vuosille ja otetaan huomioon vuoden 1993      samanaikaisesti 14 maassa vertailukelpoiset
27934: tulossopimuksissa. Rikollisuuden lisääntyminen        haastattelututkimukset rikosten uhriksi joutumi-
27935: ei ole pelkästään poliisin toimenpitein hallittava    sesta. Suomessa tutkimuksesta vastasi oikeuspo-
27936: asia. Se heijastaa yhteiskunnassa vallitsevia olo-    liittinen tutkimuslaitos. Tutkimuksen mukaan
27937: suhteita ja on läheisessä yhteydessä yksilöiden       mahdollisuus joutua rikoksen uhriksi Suomessa
27938: hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan liittyvien asioi-    on pienempi kuin useimmissa muissa Länsi-
27939: den kanssa.                                           Euroopan maissa.
27940:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
27941: 
27942:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
27943:                                         1992 vp -   KK 713                                            3
27944: 
27945: 
27946: 
27947: 
27948:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27949: 
27950:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         behöver en fungerande lagstiftning som stöd
27951: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        framför allt för att man skall kunna motverka
27952: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1jan-   återfallsbrottsligheten. Vid inrikesministeriet he- ·
27953: de av riksdagsman Erkki Pulliainen underteck-       reds som bäst en ny polislag samt några förslag
27954: nade spörsmål nr 713:                               till justitieministeriet om ändringar i de gällande
27955:                                                     stadgandena om förundersökning. A vsikten med
27956:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      de nya stadgandena och de stadganden som
27957:        ta för att stoppa egendomsbrottslighe-       revideras är att främja medborgamas trygghet
27958:        tens tillväxt och avsevärt öka andelen       genom en effektivering av polisens verksamhets-
27959:        uppklarade egendomsbrott?                    förutsättningar.
27960:                                                         I och med den resultatstyming som tillämpas
27961:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inom polisförvaltningen har man för verksamhe-
27962: anföra följande:                                    ten uppställt klara resultatmål som också kom-
27963:                                                     mer att uppföljas. Som mätare vid uppföljningen
27964:    Den brottslighet som kommer till polisens        används bl.a. den utredningsprocent som gäller
27965: kännedom har enligt statistiken ökat under de       brott mot strafflagen.
27966: senaste åren. År 1989 fick polisen kännedom om          Polisens strama finansieringsramar har inom
27967: sammanlagt 153 098 stöldbrott. År 1990 var          olika enheter medfört begränsningar av bl.a.
27968: motsvarande siffra 163 639 och 1991 188 616.        övertidsarbetet, men undersökningen av allvarli-
27969: De motsvarande siffroma för grova rån är 144,       ga brott har under alla omständigheter kunnat
27970: 165 och 283. Rent generellt har de grova vari-      tryggas. Denna verksamhetslinje gäller även i
27971: antema av olika brottstyper också annars ökat.      framtiden.
27972: De regionala växlingarna i fråga om ökningen            Våren 1992 har polisen i ett antal arbetsgrup-
27973: av brottsligheten har varit avsevärda.              per utrett hur man kunde gallra sådana uppgifter
27974:    Av de vanliga stöldema, den s.k. grund-          som inte hör till polisen. Avsikten är att garan-
27975: typen av stöldbrott, uppklarades 1989 20,8 %,       tera att polisen framgångsrikt sköter sina vikti-
27976: 1990 20,6% och 1991 18,1 %. De motsvarande          gaste funktioner, dvs. upprätthållandet av den
27977: siffroma för grova rån är 63,2 %, 64,2 % och        allmänna ordningen och säkerheten samt brotts-
27978: 55,8 %. Ä ven i fråga om uppklarandet av brott      bekämpningen.
27979: är de regionala växlingama avsevärda.                   Fastän antalet brott under de senaste åren har
27980:    Den ökande brottsligheten har även noterats      ökat och utredningsprocenten för dem minskat
27981: i polisverksamhetens resultatplaner för de kom-     är situationen fortfarande under polisens kon-
27982: mande åren och kommer att beaktas i resultatav-     troll.
27983: talen för 1993. Den ökade brottsligheten är inte        Vid årsskiftet 1988-1989 gjordes samtidigt i
27984: en sak som endast kontrolleras genom åtgärder       14 Iänder direkt jämförbara intervjuundersök-
27985: av polisen. Den återspeglar de rådande förhål-      ningar om risken att falla offer för brott. I
27986: landena i samhället och har nära samband med        Finland var det rättspolitiska forskningsinstitu-
27987: frågor som anknyter till individemas välstånd       tet som svarade för undersökningen. Enligt un-
27988: och socialskydd.                                    dersökningen är risken för att i Finland falla
27989:    Effektiviteten av polisens verksamhet kan        offer för brott mindre än i de flesta andra Iänder
27990: påverkas genom lagstiftning. Polisverksamheten      i Västeuropa.
27991: 
27992:      Helsingfors den 10 februari 1993
27993: 
27994:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
27995:                                                  1992 vp
27996: 
27997: Kirjallinen kysymys 714
27998: 
27999: 
28000: 
28001: 
28002:                                     Pulliainen: Soidensuojeluhankkeiden toteuttamisesta Pohjois-
28003:                                         Pohjanmaalla
28004: 
28005: 
28006:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28007: 
28008:     Noin 40 prosenttia Suomen turvetuotannosta         jentaa siten, että Jänessuon soidensuojelualuee-
28009: tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla. Pääosiltaan             seen liitetään siihen rajautuva Karahkasuo, Ison
28010: tämä tuotanto sijoittuu Kuivajoen ja Pyhäjoen          Hirviaavan-Lähteenaavansuon soidensuojelu-
28011: väliselle alueelle. Tästä keskittymisestä on seu-      alueeseen suojelualueen itälaidalla sijaitseva
28012: rannut vakavia ympäristöongelmia. Jo ympäris-          Laukkulamminsuo ja Ison Heposuon soidensuo-
28013: tösyistä turvetuotantoa on rajoitettava. Perustei-     jelualueeseen sen länsipuolella sijaitseva Säynä-
28014: ta löytyy myös muutoin. Alkuperäisluontoa on           jäjärven alue. Kaikki nämä suoalueet ovat luon-
28015: säilytettävä enemmän kuin sitä nyt on säilytetty,      tonsa puolesta arvokkaita pienvesialueiden osia,
28016: ja mm. kylien tuntumassa on soita säilytettävä         joilla on merkitystä myös marjastuksen ja po-
28017: marjamailla sekä virkistys- ja retkeilyalueina.        ronhoidon kannalta. Viimeksi mainittuun liit-
28018: Yksistään karpaloista ja hilloista paikalliset         tyy myös hieno vanhan metsän alue, jota metsä-
28019: asukkaat saavat runsaasti lisätuloja. Luonnonti-       hallituskin on tiettävästi valmis suojelemaan.
28020: laiset suot ovat myös erittäin tärkeitä porojen           Kaikki mainitut kohteet suojeltuina muodos-
28021: kesälaitumia.                                          tavat eräänlaista puskuria laajentuvaa turpeen-
28022:     Kuivaniemi kuuluu niihin Pohjois-Pohjan-           nostoa vastaan, joten tässäkin mielessä ratkai-
28023: maan kuntiin, joiden kaikki tuotantokelpoiset          suilla on kiire.
28024: suot ollaan kaappaamassa turvetuotantoon.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28025: Tämä pakottaa lisäämään soidensuojelua tällä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28026: alueella, jotta edes minimimäärä on edellä maini-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28027: tuissa tarkoituksissa suojeltu.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28028:     Niinpä Eteläsuosta, Koivistonojanlatvasuos-
28029: ta ja Viitaojanlatvasuosta tulisi muodostaa soi-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ete-
28030: densuojelualue. Tämä suolakeus on eräs viimei-                 läsuon, Koivistonojanlatvasuon ja Viita-
28031:  siä vielä suojeltavissa olevia. Kasvistollisesti ja           ojanlatvasuon soidensuojelualueen pe-
28032: eläimistönsä puolesta suoalue on arvokas ja                    rustamiseksi ja Jänessuon, Ison Hirviaa-
28033:  edustava. Eteläsuo ja Viitaojanlatvasuo ovat                  van-Lähteenaavan ja Ison Heposuon
28034:  erinomaisia hillasoita.                                       soidensuojelualueiden laajentamiseksi
28035:     Samalla Kuivaniemen kunnassa sijaitsevien                  kysymyksen perusteluissa kuvatulla ta-
28036:  Jänessuon, Ison Hirviaavan-Lähteenaavan ja                    valla?
28037:  Ison Heposuon soidensuojelualueita tulisi laa-
28038: 
28039:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1993
28040: 
28041:                                             Erkki Pulliainen
28042: 
28043: 
28044: 
28045: 
28046: 220051L
28047: 2                                          1992 vp -   KK 714
28048: 
28049: 
28050: 
28051: 
28052:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28053: 
28054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rustetut turvekentät saattavat myös haitata
28055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luonnonsuojelualueen luonnontilaa. Pelkät tur-
28056: olette 11 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn             vetuotantoalat antavat niin ikään puutteellisen
28057: kirjeenne n:o 2557 ohella toimittanut valtioneu-       kuvan tuotannon kokonaisvaikutuksista. Vaik-
28058: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         ka usein vain osa suosta muutetaan turveken täk-
28059: Pulliaisen kirjallisen kysymyksen n:o 714, jossa       si, koko suo saattaa menettää luonnontilansa
28060: tiedustellaan:                                         peruskuivatuksissa, teiden rakentamisessa yms.
28061:                                                        toiminnassa.
28062:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ete-             Nyt olisi välttämätöntä tarkastella Pohjois-
28063:        läsuon, Koivistonojanlatvasuon ja Viita-        Pohjanmaan soiden käyttöä kokonaisuutena.
28064:        ojanlatvasuon soidensuojelualueen pe-           Parhaillaan selvitetäänkin jo, missä määrin ny-
28065:        rustamiseksi ja Jänessuon, Ison Hirviaa-        kyiset suojeluohjelmat ja -alueet turvaavat suo-
28066:        van-Lähteenaavan ja Ison Heposuon               eliöstön monimuotoisuuden ja suokokonaisuuk-
28067:        soidensuojelualueiden laajentamiseksi           sien suojelutarpeet. Jäljellä olevilla luonnontilai-
28068:        kysymyksen perusteluissa kuvatulla ta-          silla soilla on joka tapauksessa suuri merkitys
28069:        valla?                                          luonnonsuojelulle ja vesistöjen suojelulle sekä
28070:                                                        retkeilylle, luonnossa virkistäytymiselle, marjas-
28071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tukselle ja metsästykselle. Tästä ovat osoitukse-
28072: vasti seuraavaa:                                       na paikallisten asukkaiden ja järjestöjen tekemät
28073:                                                        luonnonsuojelualoitteet sekä kiristyneet ympä-
28074:    Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisinta                ristönsuojeluvaatimukset.
28075: aluetta. Luonnontilaiset suot vähenevät nopeasti           Luonnontilaisia soita ei nykyisin yleensä enää
28076: vuosikymmeniä jatkuneen metsäojituksen ja vii-         oteta turvetuotantoon, vaan tämä toiminta kes-
28077: me vuosina tehostuneen turvetuotannon vuoksi.          kitetään suopelloille ja ojitetuille soille. Jos luon-
28078: Valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksy-             nontilaiselle suolle kuitenkin suunnitellaan tur-
28079: män soidensuojelun perusohjelman tarkoitukse-          vetuotantoa, tulee hankesuunnitelmiin liittää
28080: na on ollut säilyttää edustavimmat näytteet            ympäristövaikutusten arviointi ja selvittää muun
28081: maamme kunkin luonnonmaantieteellisen alu-             muassa soiden biologiset ominaisuudet ja luon-
28082: een soista. Ohjelma on osittain vielä toteutta-        nonsuojeluarvot. Erityisesti valtion soiden halti-
28083: matta, joten kaikkien suojeltavaksi tarkoitettu-       jan, metsähallituksen, on tutkittava suon muut
28084: jenkaan soiden luonnontila ei ole turvattu. Soi-       arvot ennen sen mahdollista vuokraamista tur-
28085: densuojeluohjelmia 1970-luvun lopulla laadit-          peentuottajille. Uusien turvevoimalahankkeiden
28086: taessa sovitettiin yhteen myös suojelun ja turve-      ympäristövaikutusten arvioinneilta edellytetään,
28087: tuotannon tarpeita siten, että soidensuojelu ja        että ne ovat laajoja ja monipuolisia sekä että
28088: turvetuotanto eivät kilpailleet samoista soista.       niissä selvitetään soiden kestävää käyttöä luon-
28089: Nykyisenkaltaista painetta soiden varaamiseen          nonsuojelun ja monikäytön näkökulmasta.
28090: turpeenottoon ei osattu kuitenkaan aikaisemmin             Turpeen käyttö etenkin lauhdutusvoiman
28091: ennakoida.                                             tuotantoon tuskin on ekologisesti kestävää luon-
28092:    Tämä on myös kirjallisen kysymyksen tausta.         nonvaran hyödyntämistä. Vaikka turvesoiden
28093: Jos erilaiset turvevoimalahankkeet ja muut tur-        jälkikäyttö eri tarkoituksiin on mahdollista, eh-
28094: peenkäytön tehostamissuunnitelmat toteutuvat,          jät suoekosysteemit vähenevät nopeasti. Soihin
28095: ehjiä suokokonaisuuksia ei joissakin osissa maa-       varastoituneen hiilen vapauttaminen kiihdyttää
28096: ta juuri jää muualle kuin perustetuille luonnon-       hiilidioksidin tuotantoa ja siten kasvihuoneil-
28097: suojelualueille. Varsin kriittisiä alueita ovat Kui-   miötä samalla tavoin kuin fossiiliset polttoai-
28098: vaniemen kunta ja Kuivajoen valuma-alue, mis-          neet. Tarvitaankin soiden kokonaistaloudellisia
28099: sä kysymyksessä tarkoitetut suoalueet sijaitse-        arvoja ja monikäyttöä kartoittava selvitys, jonka
28100: vat. Laaja turpeennosto vaikuttaa monin tavoin         perusteella voitaisiin suunnitella soiden käyttöä
28101: luontoon. Liian lähelle soidensuojelualuetta pe-       kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
28102:                                        1992 vp -   KK 714                                             3
28103: 
28104: Ympäristöministeriö pyrkii edistämään tällaista       Kysymyksessä mainitut suot on vuokrattu
28105: selvitystä yhdessä vesi- ja ympäristöhallituksen   turpeentuottajille. Niitä ei siis ilman lisäselvityk-
28106: ja Oulun lääninhallituksen kanssa. Vesi- ja ym-    siä voida muuttaa luonnonsuojelualueiksi. Soi-
28107: päristöhallituksessa kootaan parhaillaan soiden-   den säilyminen luonnontilassa pyritään aluksi
28108: suojeluohjelman täydennysehdotusta muun            turvaamaan neuvotteluin. Kysymyksessä rau-
28109: muassa Oulun yliopiston tutkimusten perusteel-     hoitettaviksi ehdotetut suot ovat luonnontilaisia
28110: la. Näiden selvitysten jälkeen on entistä parem-   ja rajautuvat jo perostettuihin luonnonsuojelu-
28111: mat edellytykset pohtia soidensuojeluohjelman      alueisiin, joihin ne olisi saatava liitetyiksi.
28112: mahdollista laajentamista.
28113:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
28114: 
28115:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
28116: 4                                        1992 vp -   KK 714
28117: 
28118: 
28119: 
28120: 
28121:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28122: 
28123:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       avsedda myrområdena ligger. Omfattande torv-
28124: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1-     täkt påverkar naturen på många sätt. Torvfålt
28125: se nr 2557 av den 11 januari 1993 till vederböran-   som etableras alltför nära myrskyddsområden
28126: de medlem av statsrådet översänt följande av         kan också rubba naturtillståndet i dem. Likaså
28127: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål        ger de områden som enbart används för torvpro-
28128: nr 714:                                              duktion en bristfållig bild av de totala verkning-
28129:                                                      ama av produktionen. Fastän det ofta bara är en
28130:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        del av en myr som används vid torvtäkten, kan
28131:        att inrätta myrskyddsområden i Ete-           hela myren förlora sitt naturtillstånd på grund av
28132:        läsuo, Koivistonojanlatvasuo och Viita-       utdikningen, anläggningen av vägar och övriga
28133:        ojanlatvasuo och för att utvidga myr-         aktiviteter.
28134:        skyddsområdena Jänessuo, Iso Hirvi-              Det är oundgängligt att vi nu anlägger ett
28135:        aapa-Lähteenaapa och Iso Heposuo på           helhetsperspektiv på användningen av myrama i
28136:        det sätt som beskrivs i motiveringen tili     Norra Österbotten. Som bäst pågår en under-
28137:        detta spörsmål?                               sökning av i vilken utsträckning de nuvarande
28138:                                                      myrskyddsprogrammen och myrskyddsområde-
28139:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         na säkrar att artrikedomen och myrhelhetema
28140: samt anföra följande:                                fortbestår. I varje fall har de myrar som alltjämt
28141:                                                      befinner sig i naturtillstånd stor betydelse för
28142:     Norra Österbotten är det område i Finland        naturvården och skyddet av vattnen och likaså
28143: där det finns allra mest myrar. Antalet sådana       med tanke på friluftsliv, rekreation, bärplock-
28144: myrar som befinner sig i naturtillstånd minskar      ning och jakt. Detta kommer till synes i de
28145: snabbt på grund av skogsdikningen som pågått         initiativ om naturskydd som lokalbefolkningen
28146: i årtionden och torvproduktionen som effektive-      och de lokala föreningama har tagit, likaså i de
28147: rats under de senaste åren. Basprogrammet för        striktare kraven på miljövård.
28148: myrskyddet, som statsrådet fattat ett principbe-        I allmänhet tas myrar i naturtillstånd inte
28149: slut om, syftar till att bevara exempel på de mest   längre i bruk för torvproduktion, utan denna
28150: representativa myrama i alla våra naturgeogra-       koncentreras till myråkrar och dikade myrar.
28151: fiska områden. Programmet är tills vidare inte       Men om det finns planer på torvproduktion i
28152: genomfört i sin helhet, vilket innebär att natur-    myrar i naturtillstånd, bör projektplanema in-
28153: tillståndet inte är säkrat ens i de myrar som är     kludera miljökonsekvensbedömning, och bland
28154: avsedda att skyddas. Då myrskyddsprogram-            annat skall myramas biologiska egenskaper och
28155: men lades upp i slutet av 1970-talet samordnades     naturskyddsvärde undersökas. I synnerhet bör
28156: också behovet av skydd och behovet av torvtäkt       forststyrelsen, i vars besittning statens myrar är,
28157: så att det inte rådde konkurrens om samma            undersöka vilka andra värden en myr besitter
28158: myrar mellan de två. Men på den tiden var det        innan den eventuellt arrenderas ut till torvprodu-
28159: omöjligt att förutse att det skulle uppstå ett       center. I samband med nya torvkraftverkspro-
28160: sådant tryck som nu på att myrar skall reserveras    jekt måste miljökonsekvensbedömningen bli
28161: för torvtäkt.                                        omfattande och mångsidig ur naturvårds- och
28162:     Detta är också bakgrunden till spörsmålet.       mångbrukssynvinkel både vad torvanvändning-
28163: Om det går så att de olika torvkraftverksprojek-     en och vad en hållbar användning av myrama
28164: ten och de övriga planema på effektiverad torv-      beträffar.
28165: användning omsätts i praktiken, kommer det i            Användningen av torv speciellt vid kondens-
28166: vissa delar av landet att finnas obrutna myrhel-     kraftverk innebär knappast att naturresursema
28167: heter enbart i de naturskyddsområden som re-         nyttjas på ett ekologiskt hållbart sätt. Oavsett att
28168: dan inrättats. Speciellt kritiska områden i detta    det är möjligt att efteranvända torvmyrar för
28169: hänseende är Kuivaniemi kommun och avrin-            olika ändamål, minskar de enhetliga myrekosys-
28170: ningsområdet till Kuivajoki, där de i spörsmålet     temen snabbt. Då det kol som finns bundet i
28171:                                          1992 vp -   KK 714                                            5
28172: 
28173: myrama frigörs, accelereras produktioneo av          gjorts vid Uleåborgs universitet. Då dessa utred-
28174: koldioxid, vilket bidrar till drivhusfenomenet på    ningar är för handen har vi bättre förutsättning-
28175: samma sätt som användningen av fossila bräns-        ar att diskutera en eventuell utvidgning av myr-
28176: len. Det behövs följaktligen en utredning om         skyddsprogrammet.
28177: myramas övergripande ekonomiska värde och               De i spörsmålet nämnda myrama har arren-
28178: mångbruket av dem, och på basis av utredningen       derats ut till torvproducenter. De kan alltså inte
28179: kunde användningen av myrama läggas upp              utan ytterligare utredningar inrättas som natur-
28180: enligt principema för hållbar utveckling. Miljö-     skyddsområden. Till en början går vi in för att
28181: ministeriet går i samråd med vatten- och miljö-      försöka bibehålla myrama i naturtillstånd med
28182: styrelsen och länsstyrelsen i Uleåborgs Iän in för   hjälp av underhandlingar. De myrar som nämns
28183: att främja en sådan undersökning. Vid vatten-        i spörsmålet och föreslås bli fridlysta befinner sig
28184: och miljöstyrelsen sammanställs som bäst ett         i naturtillstånd och ansluter sig till naturskydds-
28185: förslag till komplettering av myrskyddsprogram-      områden som redan inrättats.
28186: met bland annat på basis av undersökningar som
28187:      Helsingfors den 10 februari 1993
28188: 
28189:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
28190:                 1
28191: 
28192:                 1
28193: 
28194: 
28195: 
28196: 
28197:             1
28198: 
28199:             1
28200: 
28201: 
28202: 
28203: 
28204:         1
28205: 
28206:         1
28207: 
28208: 
28209: 
28210: 
28211:     1
28212: 
28213:     1
28214: 
28215: 
28216: 
28217: 
28218: 1
28219: 
28220: 1
28221:                                                1992 vp
28222: 
28223: Kirjallinen kysymys 715
28224: 
28225: 
28226: 
28227: 
28228:                                   Vehkaoja ym.: Henkilöliikenteen turvaamisesta Jyväskylän ja Vaa-
28229:                                      san välisellä rataosuudella
28230: 
28231: 
28232:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28233: 
28234:    Jyväskylä-Vaasa-rataosuus on merkittävä            vuorot ovat välillä Jyväskylä-Vaasa yleensä
28235: poikittaisliikenteen yhteys maamme keskiosissa.        hyvin käytettyjä. Todettakoon, ettei VR:n mah-
28236: Radan varteen on syntynyt ajan mittaan monia           dollisesti järjestämä bussiliikenne korvaa raide-
28237: tärkeitä keskuksia, joiden tulevaisuus on paljolti    liikennettä, vaan merkitsee kansalaisille matkus-
28238: kiinni siitä, että VR:n henkilöliikenne pelaa         tustason pudottamista, semminkin kun maan-
28239: myös jatkossa (mm. Haapamäki, Ähtäri, Ala-            tieyhteys välillä Jyväskylä-Vaasa ei vastaa ajan
28240: vus). Myös radan toisessa päässä, Vaasassa on          vaatimuksia.
28241: tehty mittavia investointeja mm. matkailun hy-            VR on olennaisella tavalla heikentänyt palve-
28242: väksi olettaen, että yhteydet poikittaissuunnassa      lujaan Vaasan osalta muutoinkin. Junavuoroja
28243: toimivat.                                              on vähennetty ja uusia vähentämissuunnitelmia
28244:    Rautatieliikenne on ympäristöystävällinen         . on esitetty. Tällä ollaan aikaansaamassa heikke-
28245: tapa liikkua. Kyseessä on selkeästi peruspalvelu,      nevä kysyntäkierre.
28246: joka on kaikissa olosuhteissa turvattava ja jota          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28247: on kehitettävä. VR ei saa romuttaa strategisesti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28248: tärkeätä infrastruktuuria maassamme siihen ve-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28249: doten, että määrärahat eivät riitä. Jos tällainen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28250: uhka on olemassa, on asia saatettava asianmu-
28251: kaisessa järjestyksessä eduskunnan keskustelta-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28252: vaksi ja päätettäväksi.                                      VR:n suunnitelmat uhkaavat museoida
28253:     VR ei saa lopettaa henkilöliikennettä joihin-            useita strategisesti tärkeitä rataosuuksia
28254: kin lyhyen aikavälin laskelmiin vedoten. Valta-              vastoin parlamentaarisen liikennekomi-
28255: kunnan kokonaistaloudellinen etu vaatii, ettei               tean vuonna 1991 omaksumaa linjaa, ja
28256: rataa museoida sellaiseen kuntoon, että henkilö-             että VR on aikeissa mm. lopettaa henki-
28257: liikenteen palauttaminen tulee käytännössä                   löliikenteen välillä Jyväskylä-Vaasa,
28258: mahdottomaksi. Sellainen toimintapolitiikka,                    mitä Hallitus aikoo tehdä, että VR
28259: jossa radan tekninen taso ja muut olosuhteet                 luopuisi suunnitelmistaan lakkauttaa
28260: päästetään huononemaan (kalusto, tarjoilu) ja                henkilöliikenne välillä Jyväskylä-Vaa-
28261: sitten ihmetellään vähenevää kysyntää, on epä-               sa, ja
28262: oikeudenmukaista. Näin on itse asiassa rata-                    millaista rataverkkoa Hallitus pitää
28263:  osuudella Jyväskylä-Vaasa jo tapahtunutkin.                 pitkällä aikavälillä tarpeellisena Suomes-
28264: Tästä huolimatta esimerkiksi viikonlopun juna-               sa?
28265: 
28266:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1993
28267: 
28268:                      Marjatta Vehkaoja                        Jarmo Wahlström
28269: 
28270: 
28271: 
28272: 
28273: 220051L
28274: 2                                       1992 vp -   KK 715
28275: 
28276: 
28277: 
28278: 
28279:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28280: 
28281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      milj. markkaa. Rataverkon ylläpidon ja kehittä-
28282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       misen tulisi kuitenkin hyödyitään vastata yhteis-
28283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuntataloudellisia kustannuksia.
28284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          Rataosalla Jyväskylä-Haapamäki loppuisi
28285: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       henkilöliikenne toukokuun lopussa, jolloin päi-
28286: myksen n:o 715:                                     vittäinen yhteys myös Vaasan ja Jyväskylän
28287:                                                     välillä Haapamäen kautta loppuisi. Tämän jäl-
28288:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       keen Vaasan ja Jyväskylän välinen junayhteys
28289:        VR:n suunnitelmat uhkaavat museoida          kulkisi Tampereen kautta Jyväskylään.
28290:        useita strategisesti tärkeitä rataosuuksia      Vaasan ja Jyväskylän välillä kulkee kuusi
28291:        vastoin parlamentaarisen liikennekomi-       junaa vuorokaudessa.           Seinäjoen-Haapa-
28292:        tean vuonna 1991 omaksumaa linjaa, ja        mäen-Jyväskylän välisessä lakkautettavassaju-
28293:        että VR on aikeissa mm. lopettaa hen-        naliikenteessä on ollut matkustajia keskimäärin
28294:        kilöliikenteen välillä Jyväskylä-Vaasa,      57 matkustajaa junaa kohden, mikä on ollut
28295:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että VR        kannattavuutta ajatellen riittämätön määrä. Vii-
28296:        luopuisi suunnitelmistaan lakkauttaa         konloppuisin matkustajamäärät ovat olleet suu-
28297:        henkilöliikenne välillä Jyväskylä-Vaa-       rempia. Valtionrautateiden mukaan liikennöin-
28298:        sa, ja                                       nin alijäämä tulee korvata valtion talousarvios-
28299:           millaista rataverkkoa Hallitus pitää      ta, koska Valtionrautateillä ei ole taloudellisia
28300:        pitkällä aikavälillä tarpeellisena Suomes-   edellytyksiä liikenteen ylläpitämiseen.
28301:        sa?                                             Korvaavat liikenneyhteydet tullaan järjestä-
28302:                                                     mään linja-autoilla. Korvaavien liikenneyhteyk-
28303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sien järjestämistä helpottaa se, että välillä Seinä-
28304: tavasti seuraavaa:                                  joki-Haapamäki-Tampere säilyvät pikajuna-
28305:                                                     yhteydet, jolloin korvaava yhteys tarvitaan välil-
28306:    Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1993     le Haapamäki-Jyväskylä. Korvaavat liiken-
28307: on supistettu Valtionrautateille maksettavaa        neyhteydet ovat järjestettävissä myös niissä ta-
28308: korvausta 330 milj. markasta 245 milj. mark-        pauksissa, jolloin sekä Seinäjoen että Jyväskylän
28309: kaan eli 85 milj. markkaa vuoteen 1992 verrattu-    päässä on junayhteys.
28310: na. Tämän vuoksi Valtionrautatiet on ilmoitta-         Toukokuun lopussa toteutettavista liikenteen
28311: nut, että liikenteen käyttömenoja on pakko kar-     supistuksista neuvotellaan kevään 1993 kulues-
28312: sia lopettamallajoidenkin vähäliikenteisten rata-   sa, jolloin tuettava liikenne kohdentuu junakoh-
28313: osien liikenne kokonaan. Säästöjen aikaansaa-       taisesti. Samassa yhteydessä neuvotellaan rata-
28314: miseksi Valtionrautatiet on lakkauttanut tämän      verkon tarkoituksenmukaisesta laajuudesta ke-
28315: vuoden alussa yhdeksän junavuoroa. Lisäsupis-       väällä 1993 valmistuvan rataverkon kokonais-
28316: tuksia suunnitellaan 23.5.1993 ja 16.8.1993luki-    selvityksen perusteella.
28317: en.                                                    ETA-sopimuksen voimaan tultua Valtionrau-
28318:    Korvausmäärärahojen leikkausten lisäksi          tateiden tulee hakea julkisten palveluvelvoittei-
28319: vuoden 1993 valtion talousarviossa on supistettu    den lakkauttamista liikenneministeriöltä, joka
28320: perusradanpidon määrärahoja 5 % edellisestä         ostaa tarvittavat lisäpalvelut käytettävissä ole-
28321: vuodesta. Vuonna 1993 käytettävissä on 961          vien määrärahojen puitteissa.
28322: 
28323:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
28324: 
28325:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
28326:                                         1992 vp -   KK 715                                           3
28327: 
28328: 
28329: 
28330: 
28331:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
28332: 
28333:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förfogande. Nyttan i underhållet och utvecklan-
28334: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        det av bannätet borde dock motsvara de sam-
28335: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     hällsekonomiska kostnadema.
28336: dagsman Marjatta Vehkaoja m.fl. underteckna-           På bansträckan Jyväskylä-Haapamäki skul-
28337: de spörsmål nr 715:                                 le persontrafiken ta slut i slutet av maj och då
28338:                                                     skulle också den dagliga förbindelsen mellan
28339:           Är Regeringen medveten om att SJ:s        Vasa och Jyväskylä via Haapamäki upphöra.
28340:        planer hotar att förvandla flera strate-     Efter detta skulle tågförbindelsen mellan Vasa
28341:        giskt viktiga bansträckor till museijäm-     och Jyväskylä gå via Tammerfors till Jyväskylä.
28342:        vägar och att detta strider mot den linje       På sträckan Vasa-Jyväskylä går 6 tåg per
28343:        den parlamentariska trafikkommitten          dygn. 1 den tågtrafik som skallläggas ned mellan
28344:        omfattade 1991 och att SJ bl.a. tänker       Seinäjoki, Haapamäki och Jyväskylä har man
28345:        lägga ned persontrafiken mellan Jyväs-       haft i medeltal 57 passagerare per tåg, vilket med
28346:        kylä och Vasa, och                           tanke på lönsamheten varit ett otillräckligt antal.
28347:           vad tänker Regeringen göra för att få     Under veckosluten har antalet passagerare varit
28348:        SJ att ge upp sina planer på att lägga ned   större. Enligt Statsjämvägama bör trafikering-
28349:        persontrafiken mellan Jyväskylä och          ens underskott ersättas i statens budgetproposi-
28350:        Vasa, och                                    tion då Statsjämvägama inte har ekonomiska
28351:           ett hurudant bannät anser Regeringen      möjligheter att upprätthålla trafiken.
28352:        vara nödvändigt i Finland i det långa           Ersättande trafikförbindelser skall skötas
28353:        loppet?                                      med bussar. Ersättande trafikförbindelser blir
28354:                                                     lättare att arrangera tack vare det att snälltågs-
28355:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förbindelsema mellan Seinäjoki, Haapamäki
28356: anföra följande:                                    och Tammerfors kvarstår och då behövs den
28357:                                                     ersättande förbindelsen endast mellan Haapa-
28358:    1 statens budgetproposition för 1993 har er-     mäki och Jyväskylä. Ersättande trafikförbindel-
28359: sättningen till Statsjämvägama minskat från         ser går att arrangera även i de fall då det finns
28360: 330 milj. mark tili 245 milj. mark, dvs. med 85     tågförbindelse både i Seinäjoki och Jyväskylä.
28361: milj. markjämfört med 1992. På grund av detta          De nedskämingar i trafik som skall äga rum i
28362: har Statsjärnvägama meddelat att bruksutgifter      slutet av maj förhandlas under våren 1993 då
28363: för trafik måste gallras genom att helt lägga ned   stödåtgärdema för trafiken accentueras tågvis. 1
28364: trafik på vissa lite trafikerade bansträckor. För   detta sammanhang skall man på basis av en
28365: att förverkliga inbesparingama har Statsjäm-        helhetsutredning angående bannätet som blir
28366: vägama lagt ned nio tågturer i början av året.      fårdig på våren 1993 diskutera viiken utsträck-
28367: Ytterligare nedläggningar planeras fr.o.m.          ning vore ändamålsenlig för bannätet.
28368: 23.5.1993 och 16.8.1993.                               Efter att EES-avtalet trätt i kraft måste Stats-
28369:    Utöver reduceringama i ersättningsanslagen       jämvägama ansöka om indragning av den all-
28370: har anslagen för banunderhåll i statens budget-     männa trafikplikten hos trafikministeriet, som
28371: proposition minskat med 5 % jämfört med det         kommer att köpa behövliga tilläggstjänster inom
28372: föregående året. År 1993 står 961 milj. mark till   ramen av de tillgängliga anslagen.
28373: 
28374:      Helsingfors den 17 februari 1993
28375: 
28376:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
28377:                                                   1992 vp
28378: 
28379: Kirjallinen kysymys 716
28380: 
28381: 
28382: 
28383: 
28384:                                     Vehkaoja ym.: Vanhan Vaasan sairaalan toiminnan turvaamisesta
28385: 
28386: 
28387:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28388: 
28389:      Valtion omistuksessa on kaksi mielisairaalaa,      men sairaalassa 954 mk ja kunnallisissa keskus-
28390: joissa hoidetaan mm. kriminaalipotilaita ja vaa-        mielisairaaloissa 795 mk.
28391: rallisia tai vaikeahoitoisia psykiatrista hoitoa            Työryhmän tekemän kyselyn vastauksissa
28392: vaativia potilaita sekä suoritetaan mielentilatut-      valtaosa sairaanhoitopiireistä ilmoitti, ettei niillä
28393: kimuksia. Toinen sairaaloista sijaitsee Kuopios-        ole tällä hetkellä valmiuksia eikä tarkoitusta
28394: sa (Niuvanniemen sairaala 284 ss), toinen Vaa-          lisätä valmiuksia mielentilatutkimusten suoritta-
28395: sassa (Vanhan Vaasan sairaala 126 ss). Näiden           miseksi tai erityisen vaarallisten, erityisen vai-
28396: sairaaloiden tehtävät liittyvät paitsi hoitoon          keahoitoisten ja ns. kriminaalipotilaiden hoita-
28397: myös yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeuden-          miseksi. Jos hoito hajautetaan, vaarana on, että
28398:  käytön toteuttamiseen. Kun sekä Itä- että Länsi-       sairaanhoitopiireihin muodostuu ns. bunkkerei-
28399:  Suomella on ollut oma sairaalansa, on yhteyden-        ta, mikä taannuttaa hoitoa nykyiseen verrattu-
28400:  pito potilaiden ja omaisten välillä ollut järjestet-   na.
28401:  tävissä vielä järkevän ajankäytön rajoissa.                Todettakoon, että sairaanhoitopiirit pitivät
28402:      Vuoden 1992 aikana on istunut sosiaali- ja         hoidettavuuden kannalta mahdollisena ja olivat
28403:  terveyshallituksen (myöh. STAKES) asettama             halukkaita ottamaan Niuvanniemestä omiin sai-
28404:  työryhmä, jonka tehtävänä on ollut pohtia val-         raaloihinsanoin 50 potilasta ja Vanhan Vaasan
28405:  tion sairaaloiden tilannetta ja tulevaisuutta. Työ-    sairaalasta 5 potilasta. Tämä kertoo sen, että
28406:  ryhmä on luovuttanut mietintönsä 8.1.1993.             sairaaloiden potilasaines on tällä hetkellä erilai-
28407:  Mietintöön sisältyy kolme eriävää mielipidettä.        nen. Vanhan Vaasan sairaala on jo aiemmin
28408:      Työryhmän enemmistö ennakoi valtion sai-           siirtänyt pitkään hoidossa olleet tai iäkkäät po-
28409:  raaloissa hoitoa tarvitsevien potilaiden määrän        tilaat, jotka eivät enää tarvitse valtion mielisai-
28410:  laskevan niin voimakkaasti, että Vanhan Vaasan         raalan erityistason hoitoa kunnallisiin hoitolai-
28411:  sairaala voitaisiin lakkauttaa ja toiminta keskit-     toksiin tai avohoitoon.
28412:  tää yhteen sairaalaan, Niuvanniemeen. Työryh-              Valtion mielisairaaloissa hoidettavista poti-
28413:  män enemmistön tekemät johtopäätökset eivät            laista 85% on ollut aiemmin hoidettavana sai-
28414:  ole työryhmän kuulemien asiantuntijoiden näke-         raanhoitopiirien psykiatrisissa sairaaloissa.
28415:  mysten mukaisia. Myös työryhmän väliraportis-          Näistä noin puolet on ollut yli 10 kertaa mielisai-
28416:  sa 15.8.1992 päädyttiin kahden sairaalan säilyt-       raalahoidossa ja sitten syyllistynyt sairaana ri-
28417:  tämisen kannalle!                                      kokseen. Psykiatrisesti sairaiden henkilöiden te-
28418:      Kaksi työryhmää on aiemmin pohtinut val-           kemät henkirikokset ovat lisääntyneet. Näköpii-
28419:  tion mielisairaaloiden tilannetta (v. 1984 ja          rissä ei siis ole kehitystä, jonka perusteella olisi
28420:   1989), ja molemmat päätyivät ehdottamaan val-         syytä lakkauttaa kokonainen sairaala, joka on
28421:   tion sairaaloiden säilyttämistä.                      erikoistunut ns. kriminaalipotilaidenja vaarallis-
28422:      Valtion sairaaloissa on pitkän kokemuksen          ten tai vaikeahoitoisten potilaiden hoitoon ja
28423:   kartuttama erityistason taitotieto oikeuspsykiat-     mielentilalausuntoihin.
28424:   riassa ja vaikeimpien psykiatristen potilaiden            Vanhan Vaasan sairaalassa on viime vuosina
28425:   hoitamisessa. Vanhan Vaasan sairaalassa on            toteutettu rakennus- ja saneeraustöitä. Kun pro-
28426:   saavutettu hyviä hoitotuloksia merkittävästi          jekti v. 1994 päättyy, on investointeihin kulunut
28427:   edullisemmin kuin Niuvanniemessä ja jopa edul-        valtion varoja noin 50 miljoonaa markkaa. Olisi
28428:   lisemmin kuin kunnallisissa keskusmielisairaa-        kevytmielistä uhrata valtion varoja kohteeseen,
28429:   loissa keskimäärin. Hoitopäivän hinta v. 1991 oli     joka ollaan !opettamassa.
28430:   Vanhan Vaasan sairaalassa 728 mk, Niuvannie-              On kohtuutonta myös Vanhan Vaasan osaa-
28431: 
28432:  220051L
28433: 2                                          1992 vp -   KK 716
28434: 
28435: vaa henkilökuntaa ajatellen, että työpaikan tule-      sairaala lakkauttamalla. On kohtuutonta, että
28436: vaisuudesta käydään keskustelua yhä uudelleen          sellaista sairaalaa esitetään lakkautettavaksi,
28437: muutaman vuoden välein.                                joka toimii tehokkaasti ja saavuttaa hyviä hoito-
28438:     Myönnettäköön, että sairaanhoidon osalta           tuloksia jopa taloudellisesti edullisemmin kuin
28439: eletään tällä hetkellä laman ja valtionosuus-          vertailusairaala. Hallituksen säästö- ja rationali-
28440: uudistuksen johdosta selvästi murrosvaihetta.          sointitavoitteet lieneekin ymmärretty väärin.
28441: Nyt olisi kuitenkin tärkeää antaa asioiden löytää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28442: omat uomansa tekemättä "väkivaltaa" ja pe-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28443: ruuttamattomia päätöksiä. Olisi kuntienkin kan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28444: nalta tärkeää, että valtiolla olisi jatkossakin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28445: kaksi erityistehtäviin keskittyvää mielisairaalaa,
28446: jotka voisivat kuntiin päin kilpailla osaamisessa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28447: ja hinnoillakin keskenään. Viimeksi mainittu ja               ryhtyä, ettei säästö- ja rationalisointita-
28448: tulosvastuullinen toiminta muutoinkin edellyttä-              voitteiden nimissä aiheuteta kokonais-
28449: vät kuitenkin sitä, että kumpaisellakin sairaalal-            vaikutuksiltaan nykyistä epäedullisem-
28450: la olisi- toisin kuin tällä hetkellä -hoitopäivä-             paa ratkaisua valtion mielisairaaloiden
28451: hinnoitteluun itsenäinen mahdollisuus ja että                 osalta, ja edelleen
28452: hinnoittelu perustuisi tosiasiallisiin, sairaalakoh-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28453: taisiin kustannuksiin.                                        ryhtyä epävarmuuden välittömäksi pois-
28454:     Edellä oleva osoittaa, ettei kokonaistaloudel-            tamiseksi Vanhan Vaasan sairaalan tule-
28455: lisia säästöjä ole saavutettavissa Vanhan Vaasan              vaisuuden osalta?
28456:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1993
28457: 
28458:                      Marjatta Vehkaoja                          Jarmo Wahlström
28459:                      Outi Ojala                                 Claes Andersson
28460:                      Jukka Vihriälä                             Anneli Taina
28461:                      Kirsti Ala-Harja                           Kyllikki Muttilainen
28462:                                            1992 vp- KK 716                                                3
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28468: 
28469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n I momentissa          Joilla on yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeu-
28470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           denkäytön toteuttamiseen liittyviä tehtäviä.
28471: olette II päivänä tammikuuta 1993 päivätyn              Työryhmä pitää kuitenkin välttämättömänä,
28472: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            että valtion mielisairaalat siirretään kysyntäoh-
28473: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vehka-          jautuvaan toimintamalliin ja nettobudjetointiin.
28474: ojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Toiminnan laajuus määräytyy siten palvelujen
28475: n:o 7I6:                                                kysynnän mukaan ja palvelujen myynnistä saa-
28476:                                                         tavat tulot määräävät sen taloudellisen kehikon,
28477:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          jonka puitteissa toimintaa voidaan ylläpitää.
28478:        ryhtyä, ettei säästö- ja rationalisointita-      Valtion erillisrahoitusta saataisiin vain niihin
28479:        voitteiden nimissä aiheuteta kokonais-           hankkeisiin, jotka ovat rinnastettavissa kunnalli-
28480:        vaikutuksiltaan nykyistä epäedullisem-           sen erikoissairaanhoidon perustamishankkeisiin.
28481:        paa ratkaisua valtion mielisairaaloiden          Myös näissä sairaaloissa tapahtuvan yliopistolli-
28482:        osalta, ja edelleen                              sen opetuksen ja tutkimuksen kustannuksiin tu-
28483:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lisi saada erillisrahoitusta valtion varoista. Siir-
28484:        ryhtyä epävarmuuden välittömäksi pois-           tyminen nettobudjetointiin ja kysyntäohjautu-
28485:        tamiseksi Vanhan Vaasan sairaalan tule-          vaan malliin tulisi tapahtua jo vuoden I994
28486:        vaisuuden osalta?                                alusta lukien.
28487:                                                             Työryhmä esitti lisäksi, että toiminta keskitet-
28488:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             täisiin Niuvanniemen sairaalaan. Ylimenokau-
28489: taen seuraavaa:                                         den aikana selviäisi lopullisesti valtionosuus-
28490:                                                         uudistuksen vaikutus valtion mielisairaaloiden
28491:     Valtion mielisairaalat ovat olleet toistaiseksi     potilasmäärän kehitykseen. Jo tänä aikana olisi
28492: sosiaali- ja terveyshallituksen, sittemmin sosiaali-    keskitetyssä potilasohjauksessa lähdettävä toi-
28493: ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen         minnan keskittämisestä Niuvanniemen sairaa-
28494: hallinnassa olevia valtion sairaaloita. Tarkoitus       laan. Työryhmä oli tältä osin erimielinen.
28495: on muuttaa toimivaltasuhteita valtion mielisai-             Valtion mielisairaaloita koskevan lainsäädän-
28496: raaloiden hallinnonuudistuksen yhteydessä.              nön ja organisaation jatkovalmistelu on sosiaali-
28497:     Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 21.2.1992       ja terveysministeriön tehtävä. Sosiaali- ja ter-
28498: työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa ja            veysministeriön tiedossa on, että sosiaali- ja
28499: arvioida valtion mielisairaaloiden nykytilanne ja       terveyshallitus oli samoin 21.2.I992 asettanut
28500: tehtävät sekä selvittää niiden suhde sairaanhoi-        toisen työryhmän selvittämään valtion mielisai-
28501: topiireihin. Työryhmän tuli myös selvittää kun-         raaloiden toiminnan kehittämistarpeet ottaen
28502: tien uudistetun valtionosuusjärjestelmän vaiku-         huomioon valtion mielisairaaloiden ensisijaiset
28503: tukset valtion mielisairaaloiden toimintaan sekä         tehtävät ja työnjaon sairaanhoitopiirien kanssa.
28504: selvittää, miten valtion mielisairaaloiden toimin-      Tämän ns. VALMISTA-työryhmän tulee selvi-
28505:  ta tulevaisuudessa resurssoidaan. Työryhmän             tyksessään ottaa huomioon sosiaali- ja terveys-
28506:  tuli lisäksi selvittää esittämiensä uudistusten        ministeriön lasten ja nuorten psykososiaalista
28507: edellyttämät lainsäädännön ja rahoitusjärjestel-         hyvinvointia edistävien palvelujen johtoryhmän
28508: mien muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset muu-            toimenpide-ehdotukset. Työryhmän määräaika
28509:  toksen sisällöstä.                                     päättyy vasta 31.5.I993.
28510:     Työryhmä, joka otti nimekseen VALMISKO                  Valtion mielisairaaloiden organisatorinen
28511:  2, jätti mietintönsä sosiaali- ja terveysalan tutki-   muuttaminen VALMISKO 2 -työryhmän esittä-
28512:  mus- ja kehittämiskeskukselle 3I.12.I992.              mien suuntaviivojen mukaan joko sosiaali- ja
28513:      Työryhmä esitti yksimielisesti, että valtion        terveysministeriön alaiseksi nettobudjetoiduksi
28514:  mielisairaaloiden tulisi jatkossakin olla valtion-     valtion laitokseksi tai lakisääteiseksi säätiöksi
28515:  hallinnon, nimenomaan sosiaali- ja terveysminis-       otetaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-
28516:  teriön alaista toimintaa, koska näillä mielisairaa-     telun kohteeksi.
28517: 4                                       1992 vp- KK 716
28518: 
28519:    Valtion mielisairaaloissa annettava hoito on     miljoonaa markkaa. Valtion talouden kannalta
28520: luonteeltaan erityistason sairaanhoitoa. Siksi on   on tarkoituksenmukaista, että Vanhan Vaasan
28521: tarkoituksenmukaista valtakunnallisesti keskit-     sairaala kykenee myymään kunnille niiden tar-
28522: tää hoito riittävästi. Valtion mielisairaaloiden    vitsemia sellaisia psykiatrista erityisosaamista
28523: tehtäviä koskevan valmistelutyön ollessa vielä      edellyttäviä palveluja, joita kuntien ei ole tarkoi-
28524: kesken ei kuitenkaan vielä ole edellytyksiä ottaa   tuksenmukaista tuottaa. Parhaillaan selvitetään
28525: lopullista kantaa työryhmän ehdotukseen.            erityisesti, miten vaikeahoitoisten nuorten psy-
28526:    Vanhan Vaasan sairaalassa on tehty huomat-       kososiaaliset palvelut olisi järjestettävä vastaa-
28527: tavia rakennus- ja saneeraustöitä. Valtion varoja   maan tarvetta nykyistä paremmin.
28528: on projektin päättyessä 1994 investoitu noin 50
28529: 
28530:      Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1993
28531: 
28532:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
28533:                                            1992 vp -   KK 716                                           5
28534: 
28535: 
28536: 
28537: 
28538:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28539: 
28540:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och hä1sovårdsministeriet, emedan de nämnda
28541: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sinnessjukhusens uppgifter hänför sig tili trygg-
28542: den 11 januari 1993 tili vederbörande medlem av        heten och rättsskipningen i samhället. Enligt
28543: statsrådet översänt följande av riksdagsman            arbetsgruppen är det dock nödvändigt att vid
28544: Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 716:          statens sinnessjukhus införa nettobudgetering
28545:                                                        och en sådan modell för verksamheten som styrs
28546:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         av efterfrågan. Verksamhetens omfattning be-
28547:        ta för att spar- och rationa1iseringsmålen      stäms alltså av efterfrågan på service, och in-
28548:        inte i fråga om statens sinnessjukhus skall     komsterna från försäljningen av service bildar
28549:        leda tili en sådan 1ösning, vars totala         den ekonomiska ram inom viiken verksamheten
28550:        verkningar är ofördelaktigare än för när-       kan upprätthållas. Särskild finansiering skall
28551:        varande, och                                    enligt förslaget beviljas av staten endast för de
28552:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta        projekt som är jämförbara med anläggningspro-
28553:        för att omedelbart undanröja osäkerhe-          j~kten inom den kommunala specialsjukvården.
28554:        ten i fråga om framtiden för Gamla Vasa         Aven för de kostnader som föranleds av univer-
28555:        sjukhus?                                        sitetsundervisningen och -forskningen vid dessa
28556:                                                        sjukhus borde särskild finansiering beviljas av
28557:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          statens medel. Nettobudgeteringen och den av
28558: anföra fö1jande:                                       efterfrågan styrda modellen för verksamheten
28559:                                                        borde införas redan vid ingången av 1994.
28560:     Statens sinnessjukhus hör tili de statliga sjuk-       Arbetsgruppen föreslog ytterligare att verk-
28561: hus som hittills varit i socia1- och hä1sostyre1sens   samheten skulle koncentreras tili Niuvanniemi
28562: och numera är i forsknings- och utveck1ingscen-        sjukhus. Under en övergångsperiod skulle stats-
28563: tralens för socia1- och hälsovården besittning.        andelsreformens slutliga inverkan på patientan-
28564: A vsikten är att kompetensförhållandena ändras         talet vid statens sinnessjukhus kunna ses. Redan
28565: i samband med förvaltningsreformen vid statens         under denna period borde man inom den centra-
28566: sinnessjukhus.                                         la styrningen av patientströmmarna utgå från att
28567:     Social- och hälsostyrelsen tillsatte den 21        verksamheten centraliseras och koncentreras tili
28568: februari 1992 en arbetsgrupp med uppgift att           Niuvanniemi sjukhus. Tili denna del var arbets-
28569: kartlägga och bedöma nuläget och uppgifterna           gruppen oenig.
28570: vid statens sinnessjukhus samt att utreda dessas           Den fortsatta beredningen av lagstiftningen
28571: förhållande tili sjukvårdsdistrikten. Tili arbets-     och organisationen i fråga om statens sinnessjuk-
28572: gruppens uppgifter hörde även att utreda hur           hus hör tili social- och hälsovårdsministeriets
28573: kommunernas reviderade statsandelssystem på-           uppgifter. Ministeriet känner tili att social- och
28574: verkar verksamheten vid statens sinnessjukhus          hälsostyrelsen också den 21 februari 1992 tillsat-
28575: och hur denna verksamhet i framtiden skall             te en annan arbetsgrupp för att utreda behovet
28576: finansieras. Dessutom skulle arbetsgruppen ut-         att utveckla verksamheten vid statens sinnes-
28577: reda vilka ändringar i lagstiftningen och finan-       sjukhus med beaktande av sjukhusens primära
28578: sieringssystemen som fordras på grund av de            uppgifter och arbetsfördelningen i förhållande
28579: föreslagna reformerna samt lägga fram förslag          tili sjukvårdsdistrikten. Arbetsgruppen, som kal-
28580: tili sådana ändringar.                                 las VALMISTA, skall i sin utredning beakta de
28581:     Arbetsgruppen, som antog namnet VALMIS-            förslag tili åtgärder som lagts fram av social- och
28582:  KO 2, överlämnade sitt betänkande tili forsk-         hälsovårdsministeriets ledningsgrupp för utred-
28583: nings- och utvecklingscentralen för social- och        ning av frågan om service för främjande av
28584: hälsovården den 31 december 1992.                      barnens och de ungas psykosociala välbefinnan-
28585:     Arbetsgruppen föreslog enhälligt att statens       de. Arbetsgruppens tidsfrist löper ut först den 31
28586:  sinnessjukhus även i fortsättningen bör lyda          maj 1993.
28587:  under statsförvaltningen, uttryckligen social-            Den organisatoriska reformen vid statens sin-
28588: 6                                       1992 vp -   KK 716
28589: 
28590: nessjukhus enligt VALMISKO 2-arbetsgrup-               Vid Gamla Vasa sjukhus har utförts betydan-
28591: pens riktlinjer, dvs. att sjukhusen blir antingen   de byggnads- och saneringsarbeten. Då projektet
28592: statliga inrättningar med nettobudgetering, som     1994 slutförs har ca 50 milj. mk investerats av
28593: lyder under social- och hälsovårdsministeriet,      statens medel. Med avseende på statens ekonomi
28594: eller lagstadgade stiftelser, kommer att beredas    är det motiverat att Gamla Vasa sjukhus kan
28595: vid social- och hälsovårdsministeriet.              sälja sådana tjänster tili kommunerna som dessa
28596:    Vården vid statens sinnessjukhus är högspe-      behöver, och som förutsätter specialkunskap,
28597: cialiserad sjukvård. Det är därför ändamålsen-      emedan det inte är ändamålsenligt för kommu-
28598: ligt att vården koncentreras i tillräckligt hög     nerna att producera dessa tjänster. För närva-
28599: grad på riksnivå. Emedan det beredningsarbete       rande utreds det främst hur de psykosociala
28600: som gäller uppgifterna vid statens sinnessjukhus    tjänsterna för svårskötta ungdomar borde ord-
28601: ännu inte slutförts, kan slutlig ställning dock     nas för att tjänsterna bättre än förut skall mot-
28602: ännu inte tas tili arbetsgruppens förslag.          svara behovet.
28603:      Helsingfors den ll februari 1993
28604: 
28605:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
28606:                                                  1992 vp
28607: 
28608: Kirjallinen kysymys 717
28609: 
28610: 
28611: 
28612: 
28613:                                     Björkenheim ym.: Vanhan Vaasan sairaalan toiminnan turvaami-
28614:                                         sesta
28615: 
28616: 
28617:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28618: 
28619:     Vanhan Vaasan sairaala on valtion mielisai-        välttämätöntä. Yhden yksikön tilanteessa yhteis-
28620: raala, jossa hoidetaan erityisen vaarallisia ja        kunnasta eristymisen vaara on suuri. Euroopan
28621: vaikeahoitoisia mielisairaita. Suurin osa potilais-    neuvoston kidutuksen vastaisen komitean mu-
28622: ta on kriminaalipotilaita. Sairaalassa suoritetaan     kaan potilaan oikeusturvan vuoksi tarvitaan
28623: myös mielentilatutkimuksia. Toinen vastaavaa           kaksi yksikköä, joita voidaan verrata.
28624: toimintaa harjoittava valtion mielisairaala on            Potilaan oikeusturvaa lisää myös se, että Van-
28625: Kuopiossa sijaitseva Niuvanniemen sairaala.            han Vaasan sairaala on kaksikielinen. Muualla
28626:     Sosiaali- ja terveyshallituksen asettama työ-      ei ole valmiuksia suorittaa ruotsinkielisille henki-
28627: ryhmä on pohtinut valtion mielisairaaloiden ti-        löille mielentilatutkimuksia.
28628: lannetta ja tulevaisuutta. Työryhmä ehdottaa              Taloudelliset syyt puoltavat Vanhan Vaasan
28629: raportissaan, että toiminta tulevaisuudessa kes-       sairaalan säilyttämistä. Sen hoitopäivän hinta
28630: kitettäisiin yhteen sairaalayksikköön, Niuvan-         vuonna 1991 oli 727,87 markkaa, kun Niuvan-
28631: niemen sairaalaan.                                     niemessä hoitopäivän hinta oli 954,37 markkaa.
28632:     Valtion mielisairaaloiden tehtävät kuuluvat        Vanhan Vaasan sairaalassa on uudet tilat. Ra-
28633: valtion vastuulle. Potilasaines on vahvasti poik-      kentaminen aloitettiin vuonna 1990 ja sairaalan
28634: keavaa. Keskusmielisairaaloilla ei ole sellaista       rakennuksiin on investoitu tähän mennessä noin
28635: erityisosaamista eikä erityisolosuhteita, joita näi-   35 miljoonaa markkaa.
28636: den ihmisten hoitaminen vaatii. Keskusmielisai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28637: raaloilla tuskin on erityistä halukkuutta ottaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28638: heistä hoitovastuuta. Vanhan Vaasan sairaalas-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28639: sa on vuosikymmenten aikana karttunut koke-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28640: musta ja hoitotulokset ovat yllättävän hyviä.
28641: Vanhan Vaasan sairaalasta uloskirjoitetuista                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28642: potilaista on viidentoista viimeisen vuoden aika-              ryhtyä estääkseen kriminaalipsykiatris-
28643: na ainoastaan yksi määrätty uudelleen hoitoon                  ten potilaiden oikeusturvan heikentymi-
28644: vakavan rikoksen tehtyään.                                     sen ja turvatakseen Vanhan Vaasan sai-
28645:     Eettiset ja ihmisoikeusnäkökulmat ovat val-                raalan tulevaisuuden, jotta mielentilatut-
28646:  tion mielisairaaloiden toiminnan avainkysymyk-                kimukset ja hoito jatkossakin tapahtuisi
28647:  siä. Yksilön vapautta rajoittavalla psykiatrian               kahdessa valtion mielisairaalassa?
28648:  erikoisalalla on kahden laitoksen olemassaolo
28649: 
28650:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1993
28651: 
28652:                       Rose-Marie Björkenheim                    Anneli Jäätteenmäki
28653: 
28654: 
28655: 
28656: 
28657: 220051L
28658: 2                                         1992vp- KK717
28659: 
28660: 
28661: 
28662: 
28663:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28664: 
28665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työryhmä pitää kuitenkin välttämättömänä,
28666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          että valtion mielisairaalat siirretään kysyntäoh-
28667: olette 12 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn             jautuvaan toimintamalliin ja nettobudjetointiin.
28668: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Toiminnan laajuus määräytyy siten palvelujen
28669: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Björ-          kysynnän mukaan ja palvelujen myynnistä saa-
28670: kenheimin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tavat tulot määräävät sen taloudellisen kehikon,
28671: myksen n:o 717:                                        jonka puitteissa toimintaa voidaan ylläpitää.
28672:                                                        Valtion erillisrahoitusta saataisiin vain niihin
28673:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hankkeisiin, jotka ovat rinnastettavissa kunnalli-
28674:        ryhtyä estääkseen kriminaalipsykiatris-         sen erikoissairaanhoidon perustamishankkeisiin.
28675:        ten potilaiden oikeusturvan heikentymi-         Myös näissä sairaaloissa tapahtuvan yliopistolli-
28676:        sen ja turvatakseen Vanhan Vaasan sai-          sen opetuksen ja tutkimuksen kustannuksiin tu-
28677:        raalan tulevaisuuden, jotta mielentilatut-      lisi saada erillisrahoitusta valtion varoista. Siir-
28678:        kimukset ja hoito jatkossakin tapahtuisi        tyminen nettobudjetointiin ja kysyntäohjautu-
28679:        kahdessa valtion mielisairaalassa?              vaan malliin tulisi tapahtua jo vuoden 1994
28680:                                                        alusta lukien.
28681:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Työryhmä esitti lisäksi, että toiminta keskitet-
28682: taen seuraavaa:                                        täisiin Niuvanniemen sairaalaan. Ylimenokau-
28683:                                                        den aikana selviäisi lopullisesti valtionosuus-
28684:     Valtion mielisairaalat ovat olleet toistaiseksi    uudistuksen vaikutus valtion mielisairaaloiden
28685: sosiaali- ja terveyshallituksen, sittemmin sosiaa-     potilasmäärän kehitykseen. Jo tänä aikana olisi
28686: li- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuk-      keskitetyssä potilasohjauksessa lähdettävä toi-
28687: sen hallinnassa olevia valtion sairaaloita. Tar-       minnan keskittämisestä Niuvanniemen sairaa-
28688: koitus on muuttaa toimivaltasuhteita valtion           laan. Työryhmä oli tältä osin erimielinen.
28689: mielisairaaloiden hallinnonuudistuksen yhtey-              Valtion mielisairaaloita koskevan lainsäädän-
28690: dessä.                                                 nön ja organisaation jatkovalmistelu on sosiaali-
28691:     Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 21.2.1992      ja terveysministeriön tehtävä. Sosiaali- ja ter-
28692: työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa ja           veysministeriön tiedossa on, että sosiaali- ja
28693: arvioida valtion mielisairaaloiden nykytilanne ja      terveyshallitus oli samoin 21.2.1992 asettanut
28694: tehtävät sekä selvittää niiden suhde sairaanhoi-       toisen työryhmän selvittämään valtion mielisai-
28695: topiireihin. Työryhmän tuli myös selvittää kun-        raaloiden toiminnan kehittämistarpeet ottaen
28696: tien uudistetun valtionosuusjärjestelmän vaiku-        huomioon valtion mielisairaaloiden ensisijaiset
28697: tukset valtion mielisairaaloiden toimintaan sekä       tehtävät ja työnjaon sairaanhoitopiirien kanssa.
28698: selvittää, miten valtion mielisairaaloiden toimin-     Tämän ns. VALMISTA-työryhmän tulee selvi-
28699: ta tulevaisuudessa resurssoidaan. Työryhmän            tyksessään ottaa huomioon sosiaali- ja terveys-
28700: tuli lisäksi selvittää esittämiensä uudistusten        ministeriön lasten ja nuorten psykososiaalista
28701: edellyttämät lainsäädännön ja rahoitusjärjestel-       hyvinvointia edistävien palvelujen johtoryhmän
28702: mien muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset muu-          toimenpide-ehdotukset. Työryhmän määräaika
28703: toksen sisällöstä.                                     päättyy vasta 31.5.1993.
28704:     Työryhmä, joka otti nimekseen VALMISKO                 Valtion mielisairaaloiden organisatorinen
28705: 2, jätti mietintönsä sosiaali- ja terveysalan tutki-   muuttaminen VALMISKO 2 -työryhmän esittä-
28706: mus- ja kehittämiskeskukselle 31.12.1992.              mien suuntaviivojen mukaan joko sosiaali- ja
28707:     Työryhmä esitti yksimielisesti, että valtion       terveysministeriön alaiseksi nettobudjetoiduksi
28708: mielisairaaloiden tulisi jatkossakin olla valtion-     valtion laitokseksi tai lakisääteiseksi säätiöksi
28709: hallinnon, nimenomaan sosiaali- ja terveysminis-       otetaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-
28710: teriön alaista toimintaa, koska näillä mielisairaa-    telun kohteeksi.
28711: loilla on yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeu-           Valtion mielisairaaloissa annettava hoito on
28712: denkäytön toteuttamiseen liittyviä tehtäviä.           luonteeltaan erityistason sairaanhoitoa. Siksi on
28713:                                         1992 vp- KK 717                                               3
28714: 
28715: tarkoituksenmukaista valtakunnallisesti keskit-     on tarkoituksenmukaista, että Vanhan Vaasan
28716: tää hoito riittävästi. Valtion mielisairaaloiden    sairaala kykenee myymään kunnille niiden tar-
28717: tehtäviä koskevan valmistelutyön ollessa vielä      vitsemia sellaisia psykiatrista erityisosaamista
28718: kesken ei kuitenkaan vielä ole edellytyksiä ottaa   edellyttäviä palveluja, joita kuntien ei ole tarkoi-
28719: lopullista kantaa työryhmän ehdotukseen.            tuksenmukaista tuottaa. Parhaillaan selvitetään
28720:    Vanhan Vaasan sairaalassa on tehty huomat-       erityisesti, miten vaikeahoitoisten nuorten psy-
28721: tavia rakennus- ja saneeraustöitä. Valtion varoja   kososiaaliset palvelut olisi järjestettävä vastaa-
28722: on projektin päättyessä 1994 investoitu noin 50     maan tarvetta nykyistä paremmin.
28723: miljoonaa markkaa. Valtion talouden kannalta
28724: 
28725:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
28726: 
28727:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
28728: 4                                          1992 vp- KK 717
28729: 
28730: 
28731: 
28732: 
28733:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28734: 
28735:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           heten och rättsskipningen i sarnhället. Enligt
28736: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         arbetsgruppen är det dock nödvändigt att vid
28737: den 12januari 1993 till vederbörande medlem av         statens sinnessjukhus införa nettobudgetering
28738: statsrådet översänt följande av riksdagsman            och en sådan modell för verksamheten som styrs
28739: Björkenheim m.fl. undertecknade spörsmål nr            av efterfrågan. Verksamhetens omfattning be-
28740: 717:                                                   stäms alltså av efterfrågan på service, och in-
28741:                                                        komstema från försäljningen av service bildar
28742:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den ekonomiska ram inom viiken verksamheten
28743:        ta för att hindra att de kriminalpsykia-        kan upprätthållas. Särski1d finansiering skall
28744:        triska patientemas rättssäkerhet försva-        enligt förslaget beviljas av staten endast för de
28745:        gas och för att trygga framtiden för            projekt som är jämförbara med an1äggningspro-
28746:        Gamla Vasa sjukhus, så att sinnesunder-         jekten inom den kommunala specialsjukvården.
28747:        sökningar och vård även i fortsättningen        Även för de kostnader som föran1eds av univer-
28748:        anordnas vid två statliga sinnessjukhus?        sitetsundervisningen och -forskningen vid dessa
28749:                                                        sjukhus borde särskild finansiering beviljas av
28750:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statens medel. Nettobudgeteringen och den av
28751: anföra följande:                                       efterfrågan styrda modellen för verksamheten
28752:                                                        borde införas redan vid ingången av 1994.
28753:     Statens sinnessjukhus hör till de statliga sjuk-       Arbetsgruppen föreslog ytterligare att verk-
28754: hus som hittills varit i social- och hälsostyrelsens   samheten skulle koncentreras tili Niuvanniemi
28755: och numera är i forsknings- och utvecklingscen-        sjukhus. Under en övergångsperiod skulle stats-
28756: tralens för social- och hälsovården besittning.        ande1sreformens slutliga inverkan på patientan-
28757: Avsikten är att kompetensförhållandena ändras          ta1et vid statens sinnessjukhus kunna ses. Redan
28758: i samband med förvaltningsreformen vid statens         under denna period borde man inom den centra-
28759: sinnessjukhus.                                         1a stymingen av patientströmmama utgå från att
28760:     Social- och hälsostyrelsen tillsatte den 21        verksamheten centraliseras och koncentreras till
28761: februari 1992 en arbetsgrupp med uppgift att           Niuvanniemi sjukhus. Tili denna del var arbets-
28762: kartlägga och bedöma nuläget och uppgiftema            gruppen oenig.
28763: vid statens sinnessjukhus samt att utreda dessas           Den fortsatta beredningen av lagstiftningen
28764: förhållande tili sjukvårdsdistrikten. Till arbets-     och organisationen i fråga om statens sinnessjuk-
28765: gruppens uppgifter hörde även att utreda hur           hus hör tili social- och hälsovårdsministeriets
28766: kommunemas reviderade statsandelssystem på-            uppgifter. Ministeriet känner tili att social- och
28767: verkar verksamheten vid statens sinnessjukhus          hälsostyrelsen också den 21 februari 1992 tillsat-
28768: och hur denna verksamhet i framtiden skall             te en annan arbetsgrupp för att utreda behovet
28769: finansieras. Dessutom skulle arbetsgruppen ut-         att utveckla verksamheten vid statens sinnes-
28770: reda vi1ka ändringar i lagstiftningen och finan-       sjukhus med beaktande av sjukhusens primära
28771: sieringssystemen som fordras på grund av de            uppgifter och arbetsfördelningen i förhållande
28772: föreslagna reformema samt lägga fram förs1ag           till sjukvårdsdistrikten. Arbetsgruppen, som kal-
28773: till sådana ändringar.                                 las VALMISTA, skall i sin utredning beakta de
28774:     Arbetsgruppen, som antog namnet VALMIS-            förslag tili åtgärder som lagts fram av social- och
28775: KO 2, överlämnade sitt betänkande tili forsk-          hä1sovårdsministeriets 1edningsgrupp för utred-
28776: nings- och utvecklingscentralen för socia1- och        ning av frågan om service för främjande av
28777: hälsovården den 31 december 1992.                      bamens och de ungas psykosociala välbefinnan-
28778:     Arbetsgruppen föreslog enhälligt att statens       de. Arbetsgruppens tidsfrist löper ut först den 31
28779: sinnessjukhus även i fortsättningen bör lyda           maj 1993.
28780: under statsförvaltningen, uttryck1igen socia1-             Den organisatoriska reformen vid statens sin-
28781: och hälsovårdsministeriet, emedan de nämnda            nessjukhus enligt VALMISKO 2-arbetsgrup-
28782: sinnessjukhusens uppgifter hänför sig tili trygg-      pens riktlinjer, dvs. att sjukhusen blir antingen
28783:                                         1992 vp- KK 717                                           5
28784: 
28785: statliga inrättningar med nettobudgetering, som    de byggnads- och saneringsarbeten. Då projektet
28786: lyder under social- och hälsovårdsministeriet,     1994 slutförs har ca 50 milj. mk investerats av
28787: eller lagstadgade stiftelser, kommer att beredas   statens medel. Med avseende på statens ekonomi
28788: vid social- och hälsovårdsministeriet.             är det motiverat att Gam1a Vasa sjukhus kan
28789:    Vården vid statens sinnessjukhus är högspe-     sälja sådana tjänster till kommunerna som dessa
28790: cialiserad sjukvård. Det är därför ändamålsen-     behöver, och soin förutsätter specialkunskap,
28791: ligt att vården koncentreras i tillräckligt hög    emedan det inte är ändamålsenligt för kommu-
28792: grad på riksnivå. Emedan det beredningsarbete      nerna att producera dessa tjänster. För närva-
28793: som gäller uppgifterna vid statens sinnessjukhus   rande utreds det främst hur de psykosociala
28794: ännu inte slutförts, kan slutlig ställning dock    tjänsterna för svårskötta ungdomar borde ord-
28795: ännu inte tas till arbetsgruppens förslag.         nas för att tjänsterna bättre än förut skall mot-
28796:    Vid Gamla Vasa sjukhus har utförts betydan-     svara behovet.
28797:      Helsingfors den 12 februari 1993
28798: 
28799:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
28800:                                                1992 vp
28801: 
28802: Kirjallinen kysymys 718
28803: 
28804: 
28805: 
28806: 
28807:                                   P. Leppänen: Ilotulitusvälineiden aiheuttamien vaarojen torjumi-
28808:                                       sesta
28809: 
28810: 
28811:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28812: 
28813:    Uuden vuoden kunniaksi ammuttavien pom-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28814: mien ja rakettien paukuttelu on laajentunut          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28815: ajallisesti sekä käynyt vuosi vuodelta vaaralli-
28816: semmaksi. Myös omaisuuteen kohdistuvat ri-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28817: kokset ovat lisääntyneet.                                   estääkseen ilotulitusvälineiden aiheutta-
28818:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          mat vaarat ihmisille ja omaisuudelle?
28819: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28820: 
28821:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1993
28822: 
28823:                                           Pekka Leppänen
28824: 
28825: 
28826: 
28827: 
28828:  220051L
28829: 2                                         1992 vp -    KK 718
28830: 
28831: 
28832: 
28833: 
28834:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28835: 
28836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaan, lehtitietoihin perustuvan seurannan ja en-
28837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siapuasemilta saatujen tietojen perusteella, ole
28838: olette 12 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn             viime vuosina lisääntyneet. Esimerkiksi vuoden-
28839: kirjeenne n:o 2574 ohella toimittanut valtioneu-       vaihde 1992/1993 näyttää tässä suhteessa olleen
28840: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         tavallista parempi. Sen sijaan paukkujen käytös-
28841: Pekka Leppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tä aiheutuva häiriö ja ilkivalta näyttää erityisesti
28842: myksen n:o 718:                                        viime vuodenvaihteessa lisääntyneen osaksi ta-
28843:                                                        vanomaista pitemmän käyttöajan ja suurempien
28844:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          käyttömäärien johdosta. Käyttömäärän kasva-
28845:        estääkseen ilotulitusvälineiden aiheutta-       miseen on puolestaan vaikuttanut lisääntynyt
28846:        mat vaarat ihmisille ja omaisuudelle?           kilpailu alalla sen myötä laskeneet tuotteiden
28847:                                                        hinnat.
28848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Ongelmalliseksi on myös osoittautunut val-
28849: vasti seuraavaa:                                       voa, että alaikäisille ei joudu sellaisia tuotteita,
28850:                                                        joita heidän ei pitäisi saada haltuunsa. Tähän
28851:    Voimassa olevan räjähdystarvikeasetuksen            asiaan vaikuttaa oleellisesti lasten vanhempien
28852: (85/80) mukaan räjähdystarvikkeiden, mukaan            asennoituminen ilotulitusvälineisiin. On varsin
28853: luettuna ilotulitusvälineet, maahantuonti, val-        tavallista, että vanhemmat ostavat kaupasta
28854: mistus, varastointi ja kauppa edellyttävät viran-      tuotteet alaikäisten lastensa puolesta ja luovutta-
28855: omaisen lupaa. Lupaviranomainen on toimin-             vat ne sen jälkeen lasten vapaasti käytettäväksi.
28856: nasta riippuen joko teknillinen tarkastuskeskus        Myöskään poliisi ei ole onnistunut valvontatoi-
28857: tai lääninhallitus. Asetuksen mukaan ilotulitus-       minnallaan riittävän tehokkaasti puuttumaan
28858: välineen laskeminen yleiseen kauppaan tai luo-         asiaan.
28859: vuttaminen yleiseen käyttöön edellyttää, että             Ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että nii-
28860: teknillinen tarkastuskeskus on hyväksynyt tuot-        den poistaminen ei ole mahdollista pelkästään
28861: teen. Lisäksi useiden kaupunkikuntien järjestys-       lainsäädännöllisin toimenpitein. Tästä syystä
28862: säännöissä on määrätty, että ilotulitusvälineiden      aiotaankin yhteistyössä eri viranomaisten ja alal-
28863: käytölle on haettava poliisin lupa.                    la toimivien yhteisöjen kanssa lisätä käyttäjiin,
28864:    Varsin tiukka sääntely ja valvonta ovat ilmei-      heidän vanhempiinsa ja valvontaviranomaisiin
28865: sesti osaltaan myötävaikuttaneet siihen, että ilo-     kohdistuvaa valistusta ja tiedotusta.
28866: tulitusvälineiden valmistuksen, varastoinnin ja           Myös säädöksillä pyritään osaltaan autta-
28867: jakelun yhteydessä ei räjähdystarvikkeisiin liitty-    maan asiaa. Esittelyvaiheeseen tulossa oleva,
28868: vistä riskeistä huolimatta viime vuosina ole ta-       uusi räjähdeasetus sisältää eräitä ilotulitusväli-
28869: pahtunut onnettomuuksia. Samoin tuotteiden             neiden käyttöä ja kauppaa koskevia muutoksia
28870: hyväksymismenettelyssä on onnistuttu karsi-            nykytilanteeseen. Uudessa asetuksessa on tar-
28871: maan markkinoilta vaaralliset tuotteet niin, että      koitus korvata lääninhallitukselta haettava ilo-
28872: yleisessä käytössä olevat ilotulitusvälineet ovat      tulitusvälineiden kauppalupa kunnan palopäälli-
28873: oikein käytettynä varsin turvallisia. Hyväksy-         kölle tehtävällä ilmoituksella. Paloviranomainen
28874: miskäsittelyn yhteydessä määriteltävät ikään           tarkastaa vuosittain - niin kuin nytkin -
28875: perustuvat rajoitukset ovat varsin tiukkoja. Alle      myyntipaikan ja myymälävaraston määräysten-
28876: 18-vuotiaille ei ole sallittua luovuttaa kuin kaik-    mukaisuuden ja turvallisuuden. Myyntipaikalla
28877: kein heikkotehoisimpia ja vaarattomimpia tuot-         olisi asetuksen mukaan kaupasta ja varastoinnis-
28878: teita.                                                 ta vastaava hoitaja.
28879:    Pääasiallisena ongelmana ovat edelleen vaa-            Ilotulitusvälineiden käyttöä koskien uudessa
28880: ratilanteet ilotulitusvälineiden käytön yhteydes-      asetuksessa on tarkoitus säätää, että 18 vuoden
28881: sä ja erityisesti ilotulitusvälineiden väärinkäyttö.   ikärajaa edellyttäviä tuotteita, joita käytännössä
28882: Huolimatta lisääntyvistä käyttömääristä onnet-         ovat kaikki varsinaiset raketit ja aivan pienimpiä
28883: tomuuksien määrä ja vakavuusaste eivät kuiten-         papattiluokan tuotteita suuremmat paukku-
28884:                                           1992 vp -     KK 718                                          3
28885: 
28886: pommit, ei saisi vapaasti käyttää kuin kuusi            käyttöä myös vuodenvaihteessa asetuksen yleis-
28887: tuntia vuodenvaihteen kummallakin puolella.             säädöksestä poikkeavana tavalla. Kunnalla olisi
28888: Muulloin niiden käyttö edellyttäisi aina ilmoi-         lisäksi oikeus kieltää ilotulitusvälineiden käyttö
28889: tusta kunnan paloviranomaisille. Palopäälliköllä        kunnan alueella sellaisissa paikoissa, joissa käy-
28890: olisi oikeus ilmoituksen perusteella määrätä tur-       tön voidaan katsoa aiheuttavan vaaraa, tai mää-
28891: vallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituk-     rätä, että ilotulitusvälineitä saa kunnan alueella
28892: sia ja määrätä tarvittaessa käytön edellyttämistä       käyttää vain tietyissä paikoissa.
28893: varotoimenpiteistä. Palopäällikkö voi tarvittaes-           Valistuksen, tehostuvan valvonnan ja uusien
28894: sa jopa kieltää aiotun käytön kokonaan.                 sääntelymenettelyjen uskotaan yhdessä paranta-
28895:    Kunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus toi-           van ilotulitusvälineiden käytön turvallisuutta
28896: saalta sallia käyttö alueellaan muunakin aikana         entisestään ja poistavan käytöstä aiheutuvia
28897: ilman ilmoitusta mutta toisaalta myös rajoittaa         haittoja merkittävästi.
28898:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1993
28899: 
28900:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
28901: 4                                         1992 vp -   KK 718
28902: 
28903: 
28904: 
28905: 
28906:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28907: 
28908:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           används fel. Trots den ökande mängd som
28909: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        används har antalet olyckor och deras allvarlig-
28910: 2574 av den 12 januari 1993 till vederbörande         hetsgrad inte ökat under de senaste åren enligt
28911: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       uppgifter ur tidningama och från förstahjälps-
28912: dagsman Pekka Leppänen undertecknade spörs-           stationerna. Exempelvis årsskiftet 1992/1993
28913: mål nr 718:                                           verkar i detta hänseende ha varit bättre än
28914:                                                       normalt. Däremot tycks den störning och det
28915:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       illdåd som användningen av smällare medför ha
28916:        sikt att vidta för att förhindra att fyrver-   ökat i synnerhet under det senaste årsskiftet till
28917:        keripjäser förorsakar fara för människor       en del beroende på längre användningstid och
28918:        och egendom?                                   större mängder än normalt. De ökande mäng-
28919:                                                       derna beror i sin tur delvis på den ökande
28920:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         konkurrensen i branschen och de sjunkande
28921: anföra följande:                                      priserna denna har haft till följd.
28922:                                                           Det har också visat sig problematiskt att
28923:    Enligt gällande förordning om explosiva va-        övervaka att minderåriga inte får tag i sådana
28924: ror (85/80) kräver import, tillverkning och lag-      produkter som de inte borde få tag i. Denna sak
28925: ring av samt harrdel med explosiva varor, inklu-      påverkas i väsentlig grad av barnens föräldrars
28926: sive fyrverkeripjäser, tillstånd av myndighetema.     inställning till fyrverkeripjäser. Det är mycket
28927: Den myndighet som beviljar tillstånd är beroen-       vanligt att föräldrar köper produkter för sina
28928: de på verksamheten antingen tekniska kontroll-        minderåriga barns räkning och sedan ger dem åt
28929: centralen eller länsstyrelsen. Enligt förordningen    barnen för fri användning. Inte hellerpolisen har
28930: förutsätts för att en fyrverkeripjäs skall kunna      genom sina övervakningsåtgärder lyckats ingri-
28931: överlåtas till allmän harrdel eller till användning   pa tillräckligt effektivt i saken.
28932: att tekniska kontrollcentralen har godkänt pro-           Problemen är till sin natur sådana att det inte
28933: dukten. Dessutom bestäms det i flera stadskom-        är möjligt att avlägsna dem enbart genom lag-
28934: muners ordningsstadgar att tillstånd skall sökas      stiftningsåtgärder. Därför har man också för
28935: hos polisen för användning av fyrverkeripjäser.       avsikt att i samarbete mellan olika myndigheter
28936:    Den synnerligen stränga normeringen och            och sammanslutningar på området utöka upp·
28937: övervakningen har uppenbarligen medverkat till        lysningen och informationen till användarna,
28938: att det under de senaste åren inte har skett några    deras föräldrar och övervakningsmyndigheter-
28939: olyckor vid tillverkningen, upplagringen och          na.
28940: distributionen av fyrverkeripjäser trots de risker        Också författningsvägen försöker man hjälpa
28941: som sammanhänger med explosiva varor. Vid             upp saken. Den nya sprängämnesförordningen,
28942: det förfarande som gäller godkännande av pro-         som snart når föredragningsskedet, innehåller
28943: dukter har man lyckats gallra ut de farliga           vissa ändringar av nuläget i fråga om använd-
28944: produktema från marknaden så att de fyrverke-         ningen av och handeln med fyrverkeripjäser. I
28945: ripjäser som allmänt används är synnerligen           den nya förordningen är avsikten att det tillstånd
28946: säkra förutsatt att man använder dem rätt. De         till harrdel med fyrverkeripjäser som söks hos
28947: restriktioner som baserar sig på ålder och som        länsstyrelsen skall ersättas med en anmälan till
28948: definieras i samband med förfarandet för god-         kommunens brandchef. Brandmyndigheten
28949: kännande är ytterst stränga. Till personer under      granskar årligen- vilket också är fallet i dagens
28950: 18 år får inte överlåtas andra produkter än           läge - att försäljningsstället och butikslagret är
28951: sådana som har den svagaste effekten och är           förenliga med bestämmelserna och säkra. På
28952: ofarligast.                                           försäljningsstället skall enligt den nya förord-
28953:    Det huvudsakliga problemet är fortsättnings-       ningen finnas en ansvarig föreståndare för han-
28954: vis risksituationema i samband med använd-            deln och upplagringen.
28955: ningen av fyrverkeripjäser och i synnerhet att de         A vsikten är att i den nya förordningen skall
28956:                                            1992 vp -      KK 718                                        5
28957: 
28958: stadgas om användningen av fyrverkeripjäser att          sidan tillåta användningen på sitt område också
28959: de produkter som förutsätter en åldersgräns om           vid annan tidpunkt utan anmälan men å andra
28960: 18 år - vilket i praktiken är alla egentliga             sidan också att begränsa användningen vid års-
28961: raketer och alla bomber som är större än pro-            skiftet på ett sätt som avviker från det allmänna
28962: dukterna i den allra minsta smällarklassen -             stadgandet i förordningen. Kommunen skall
28963: inte fritt skall få användas längre än sex timmar        dessutom ha rätt att förbjuda användningeti av
28964: före och efter årsskiftet. Vid andra tillfållen skall    fyrverkeripjäser på sådana platser på dess områ-
28965: användningen av dem alltid förutsätta anmäl-             de, där användningen kan anses medföra fara
28966: ning till kommunens brandmyndighet. Brand-               eller bestämma att fyrverkeripjäser endast får
28967: chefen skall ha rätt att på basis av anmälan             användas på vissa platser inom kommunens
28968: bestämma om de begränsningar som är nödvän-              område.
28969: diga med tanke på en säker användning och vid               Upplysning, effektiverad övervakning och
28970: behov kunna fastslå de säkerhetsåtgärder som             nya normeringsförfaranden tros sammantaget
28971: användningen förutsätter. Brandchefen kan vid            kunna förbättra säkerheten vid användningen av
28972: behov t.o.m. helt förbjuda användning.                   fyrverkeripjäser och i betydande grad avlägsna
28973:    Kommunen skall dock ha möjlighet att å ena            de olägenheter som användningen medför.
28974:      Helsingfors den 15 februari 1993
28975:                                                         Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
28976:                                                 1992 vp
28977: 
28978: Kirjallinen kysymys 719
28979: 
28980: 
28981: 
28982: 
28983:                                    Heikkinen ym.: Verohallinnon uudistamissuunnitelmista
28984: 
28985: 
28986:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28987: 
28988:     Verohallitus on tehnyt 17.12.1992 valtiova-       rohaliinnon moniportaisuutta Iakkauttamalla
28989: rainministeriölle ehdotuksen uudeksi verohallin-      väliportaan yksikköinä toimivat lääninverovi-
28990: tolaiksi ja verohallintoasetukseksi. Ehdotuksen       rastot ja hajauttamaila tehtävät veropiireihin.
28991: mukaan keskeisiä veroviranomaisia olisivat ve-        Paikallistason palvelujen turvaamiseksi verotoi-
28992: rohallitus ja lääninverovirastot Aluehallintovi-      mistoista ja veropiireistä on säädettävä lailla.
28993: ranomaisena toimivalla lääninverovirastolla oli-         Valtionhallinnon kehittämisen ministerivalio-
28994: si toimivalta virka-alueellaan kaikkiin niihin teh-   kunnan 24.4.1992 tekemän päätöksen mukaan
28995: täviin, jotka verohallituksen alaisille veroviran-    lääninverovirastot ja verotoimistot tulee yhdis-
28996: omaisille annetaan. Hallinto olisi näin kaksita-      tää asteittain yksitasoiseksi hallinnoksi. Tavoit-
28997: soinen: ylätasona verohallitus ja alatasona lää-      teena on, että verotuksen alueorganisaatio koos-
28998: ninverovirastot Verotoimistoa tai veropiiriä ei       tuu itsenäisistä ja nykyistä palvelukykyisemmis-
28999: lainkaan mainita lakiesityksessä.                     tä verotoimistoista.
29000:     Verohallituksen esitys on ristiriidassa Ahon         Verohallintoa ei voida uudistaa verohallituk-
29001: hallituksen ohjelman kanssa. Hallitusohjelmassa       sen esityksen pohjalta, koska se ei vastaa halli-
29002: todetaan, että hallinnon kehittämistyössä pää-        tuksen hyväksymiä periaatteita.
29003: paino asetetaan hallinnon tuloksellisuuden ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29004: tuottavuuden lisäämiseen, hallinnon hajauttami-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29005: seen ja keventämiseen sekä ohjausjärjestelmien        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29006: uudistamiseen. Samalla turvataan kansalaisten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29007: peruspalvelujen saatavuus koko maassa.
29008:     Hallitusohjelman mukaan valtion väliportaan                  Onko Hallitus tietoinen, että verohal-
29009: hallintoa kevennetään ja päällekkäisyyttä pure-              lituksen tekemä ehdotus verohallinnon
29010: taan. Hallinnon aluejakoja yhtenäistetään niin,              uudistamisesta on hallitusohjelman ta-
29011: että ne mahdollisimman hyvin vastaavat toimin-               voitteiden sekä hallinnon kehittämisen
29012: nallisia aluekokonaisuuksia sekä kielellisiä ja              ministerivaliokunnan päätöksen vastai-
29013:  talousmaantieteellisiä rajoja. Valtion paikallis-           nen, ja
29014:  hallintoa uudistetaan niin, että palvelujen laatu              miten Hallitus aikoo huolehtia, jotta
29015: ja tasapuolinen saatavuus ja kansalaisten turval-            hallitusohjelmaa ja ministerivaliokunnan
29016:  lisuus taataan.                                             päätöstä noudatettaisiin myös verohal-
29017:     Hallitusohjelman mukaista olisi vähentää ve-             lintoa kehitettäessä?
29018: 
29019:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1993
29020: 
29021:           Kauko Heikkinen                Olavi Ala-Nissilä              Tellervo Renko
29022: 
29023: 
29024: 
29025: 
29026: 220051L
29027: 2                                        1992 vp -   KK 719
29028: 
29029: 
29030: 
29031: 
29032:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29033: 
29034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nisteriölle jatkovalmistelua varten ehdotuksensa
29035: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        verohallintolaiksi ja -asetukseksi. Verohallituk-
29036: olette 13 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn           sen ehdotus verohallinnon alue- ja paikallistason
29037: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         uudistamisesta on puheena olevien kehittämista-
29038: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Kauko        voitteiden mukainen. Se on myös yhdensuuntai-
29039: Heikkisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        neo selvitysmies Hirvelän mietintöön (KM
29040: myksen n:o 719:                                      1992:33) sisältyvän esityksen kanssa yksiportai-
29041:                                                      sen alueverohallinnon toteuttamisesta.
29042:           Onko Hallitus tietoinen, että verohal-        Kysymyksen perusteluissa on viitattu nykyis-
29043:        lituksen tekemä ehdotus verohallinnon         ten lääninverovirastojen tehtävien siirtämiseen
29044:        uudistamisesta on hallitusohjelman ta-        veropiireihin. Tätä ei voida pitää valtiontalou-
29045:        voitteiden sekä hallinnon kehittämisen        den nykyisessä tilanteessa taloudellisena eikä
29046:        ministerivaliokunnan päätöksen vastai-        edes toteuttamiskelpoisena. Sen sijaan tarkoi-
29047:        nen, ja                                       tuksena on, että nykymuotoiset lääninveroviras-
29048:           miten Hallitus aikoo huolehtia, jotta      tot lakkautetaan hallinnollisina väliportaan yk-
29049:        hallitusohjelmaa ja ministerivaliokunnan      sikköinä ja niiden tehtävät eriytetään hoidetta-
29050:        päätöstä noudatettaisiin myös verohal-        vaksi itsenäisissä tulosyksiköissä. Uudistukselle
29051:        lintoa kehitettäessä?                         asetettujen palvelu-, taloudellisuus- ja tuotta-
29052:                                                      vuustavoitteiden toteuttaminen sekä tulosoh-
29053:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jausjärjestelmään siirtyminen edellyttävät toi-
29054: tavasti seuraavaa:                                   minnan organisoimista yksitasoiseksi hallinnolli-
29055:                                                      seksi kokonaisuudeksi. Verotuksen aineelliseen
29056:    Hallitusohjelmaan sisältyviä hallinnon kehit-     lainsäädäntöön sisältyvien lukuisten toimivalta-
29057: tämistavoitteita on selostettu jo kysymyksen pe-     säännösten vuoksi lääninverovirasto on tässä
29058: rusteluissa.                                         vaiheessa tarkoitettu säilytettäväksi uusimuo-
29059:    Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan       toisten yksiköiden nimenä. Verotoimistojen toi-
29060: kannanotto 24.4.1992 edellyttää muun muassa          mialueena on edelleen veropiiri ja niiden tehtä-
29061: lääninverovirastojen ja verotoimistojen yhdistä-     vistä on säädetty verotuslaissa ja muualla vero-
29062: mistä asteittain yksitasoiseksi hallinnoksi, joka    lainsäädännössä.
29063: koostuu itsenäisistä ja nykyistä palvelukykyi-          Uudistus on verohallinnossa ollut varsin laa-
29064: semmistä verotoimistoista ja alueverohallinnon       japohjaisen ja alueellisesti kattavan valmistelun
29065: yhteisistä yksiköistä.                               kohteena. Tämän valmistelun aikana on tarkoin
29066:    Myös valtion vuoden 1993 talousarvion vero-       seurattu muuta hallinnon kehittämistyötä.
29067: hallintoa koskevan luvun selvitysosassa on to-          Asia on ollut veropoliittisen ministerivalio-
29068: dettu, että lääninverovirastot ja verotoimistot      kunnan käsiteltävänä 7.1.1993. Uudistuksen
29069: yhdistetään asteittain yksitasoiseksi alueverohal-   edellyttämät säännösehdotukset ovat tältä poh-
29070: linnoksi verotuksen alueorganisaation palvelu-       jalta valmisteltavana valtiovarainministeriössä
29071: kyvyn vahvistamiseksi ja kustannusten säästämi-      ja tarkoituksena on, että niitä koskeva hallituk-
29072: seksi.                                               sen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle aivan
29073:    Verohallitus on toimittanut valtiovarainmi-       lähiaikoina.
29074: 
29075:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1993
29076: 
29077:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29078:                                            1992 vp -   KK 719                                           3
29079: 
29080: 
29081: 
29082: 
29083:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29084: 
29085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           testyrelsens förslag till en reform av skatteför-
29086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         valtningens distrikts- och lokalnivå överens-
29087: den 13 januari 1993 tili vederbör'ande medlem av       stämmer med de nämnda utvecklingsmålen. Det
29088: statsrådet översänt följande av riksdagsman            är även i linje med det förslag av utredningsman
29089: Kauko Heikkinen m.fl. undertecknade spörsmål           Hirvelä som ingår i hans betänkande (KB
29090: nr 719:                                                1992:33) om förverkligande av en distriktsskatte-
29091:                                                        förvaltning på en nivå.
29092:           Är Regeringen medveten om att skat-              I motiveringen tili spörsmålet hänvisas till en
29093:        testyrelsens förslag till en reform av skat-    överföring av de nuvarande länsskatteverkens
29094:        teförvaltningen strider mot målsättning-        uppgifter till skattedistrikten. Detta kan inte
29095:        arna i regeringsprogrammet och mot det          anses vara ekonomiskt lönsamt eller ens genom-
29096:        beslut som fattats av ministerutskottet         förbart med tanke på den situation statsekono-
29097:        för utvecklande av förvaltningen, och           min nu befinner sig i. A vsikten är däremot att de
29098:           på vilket sätt ämnar Regeringen sörja        nuvarande länsskatteverken inte längre skall
29099:        för att regeringsprogrammet och minis-          vara enheter inom mellaninstansförvaltningen
29100:        terutskottets beslut skall iakttas även vid     och att deras uppgifter skall differentieras så att
29101:        utvecklandet av skatteförvaltningen?            de sköts av självständiga resultatenheter. För att
29102:                                                        man skall uppnå de mål i reformen vilka ställts
29103:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i fråga om service, lönsamhet och produktivitet
29104: anföra följande:                                       samt för att man skall kunna övergå till ett
29105:                                                        system med resultatstyrning förutsätts att verk-
29106:     I motiveringen till spörsmålet utreds de mål-      samheten omorganiseras till en administrativ
29107: sättningar för en utveckling av förvaltningen          helhet på en nivå. Till följd av de många behörig-
29108: som ingår i regeringsprogrammet.                       hetsstadgandena i den materiella beskattnings-
29109:     Ställningstagandet den 24 april1992 av minis-      lagstiftningen är avsikten i detta skede att ordet
29110: terutskottet för utvecklande av förvaltningen          länsskatteverk skall kvarstå som benämning på
29111: förutsätter bl.a. att länsskatteverken och skatte-     de nya enheterna. Skattebyråernas verksamhets-
29112: byråerna gradvis sammanslås tili en förvaltning        område är fortfarande skattedistrikten och stad-
29113: på en nivå. A vsikten är att denna förvaltning         gandena om deras uppgifter ingår i beskatt-
29114: skall bestå av självständiga skattebyråer med          ningslagen och i annan skattelagstiftning.
29115: bättre serviceförmåga än för närvarande och av             Reformen har varit föremål för en mycket
29116: gemensamma enheter inom distriktsskatteför-            omfattande och regionalt sett täckande bered-
29117: valtningen.                                            ning inom skatteförvaltningen. Under bered-
29118:     Även i förklaringen till det kapitel i statsbud-   ningstiden har det övriga utvecklingsarbetet
29119: geten för 1993 som gäller skatteförvaltningen          inom förvaltningen setts över noggrant.
29120: konstateras det att länsskatteverken och skatte-          Ärendet behandlades den 7 januari 1993 i det
29121: byråerna gradvis skall sammanslås till en di-          skattepolitiska ministerutskottet. De ändringar i
29122: striktsskatteförvaltning på en nivå för att för-       lagstiftningen som reformen förutsätter bereds
29123: bättra serviceförmågan inom beskattningens di-         vid finansministeriet utgående från detta och
29124: striktsorganisation och för att spara kostnader.       avsikten är att regeringens proposition i ärendet
29125:     Skattestyrelsen har överlämnat sitt förslag tili   skall kunna överlämnas till riksdagen under den
29126: en lag och en förordning om skatteförvaltningen        närmaste tiden.
29127: till finansministeriet för fortsatt beredning. Skat-
29128:      Helsingfors den 8 februari 1993
29129: 
29130:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
29131:                                                1992 vp
29132: 
29133: Kirjallinen kysymys 720
29134: 
29135: 
29136: 
29137: 
29138:                                   Tennilä: Sillan rakentamisesta Ounasjoen yli Tepastossa
29139: 
29140: 
29141:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29142: 
29143:    Ounasjoen yli Lompolon ja Puljun kyliin           joka on ollut varatie kuntakeskukseen huonon
29144: kuljetaan Tepaston lossia käyttäen, silloin kun se   kulun aikana.
29145: on käytössä. Kelirikkaaikoina lossia ei voida            Jossain vaiheessa silta joka tapauksessa ra-
29146: käyttää, mistä aiheutuu suuria hankaluuksia ja       kennetaan, todetaan eri tahoilta. Siltatyö olisi
29147: myös vaaratilanteita. Joudutaanbao jopa lapsia       siis mitä sopivinta käynnistää juuri nyt myös
29148: viemään kouluun vaikeakulkuisenja vaarallisen-       siksi, että työttömyys on huippuluokkaa. Hank-
29149: kin jäätilanteen aikana.                             keeseen tulee siis osoittaa rahaa työmäärära-
29150:    Tepaston sillan rakentamista onkin vaadittu       hoista.
29151: vuosia. Sillan rakentamista jarrutettiin aiemmin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29152: siksi, että esillä oli Ounasjoen valjastaminen.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29153: Ounasjokilaki teki lopun tästä uhasta, mutta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29154: siltatyötä ei vain ole saatu käyntiin.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29155:    Sillan rakentamista kiirehtii nyt myös se,
29156: että metsähallitus ei enää aio aurata hallinnas-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29157: saan olevaa Lompolon kylästä Pokan tielle                   ryhtyä sillan välittömäksi rakentamiseksi
29158: johtavaa 21 kilometrin pituista poikkitietä,                Ounasjoen yli Tepastossa?
29159:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1993
29160:                                         Esko-Juhani Tennilä
29161: 
29162: 
29163: 
29164: 
29165: 220051L
29166: 2                                        1992 vp -   KK 720
29167: 
29168: 
29169: 
29170: 
29171:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29172: 
29173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lapin tiepiiri on jatkanut Tepaston sillan
29174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suunnittelua siltapaikan ja -perustusten suun-
29175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        nittelun osalta. Tiepiirin tarkoituksena on ensi
29176: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ten-        vaiheessa hankkia erillinen kalustosilta, joka
29177: nilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sijoitetaan Tepastoon normaaleille siltaperus-
29178: 720:                                                 tuksille.
29179:                                                         Tiedossa olevat tielaitoksen määrärahat huo-
29180:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mioon ottaen varsinaisen siltahankkeen toteut-
29181:          ryhtyä sillan välittömäksi rakentamiseksi   taminen ajoittuu vuosille 1995-1996. Hankkeen
29182:          Ounasjoen yli Tepastossa?                   kustannusarvio on 10,7 miljoonaa markkaa.
29183:                                                      Mahdollinen hankkeen aikaistaminen riippuu
29184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siitä, otetaanko sillan rakentaminen Lapin
29185: vasti seuraavaa:                                     alueen työllisyystyöohjelmiin. Niistä päättää val-
29186:                                                      tioneuvosto työministeriön esittelystä.
29187: 
29188:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
29189: 
29190:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
29191:                                         1992 vp -   KK 720                                        3
29192: 
29193: 
29194: 
29195: 
29196:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
29197: 
29198:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vägdistriktet har för avsikt att först skaffa en
29199: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        särskild bro av den typ som används i krissitua-
29200: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     tioner och som placeras på en normal brogrund
29201: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr           i Tepasto.
29202: 720:                                                   Med beaktande av vägverkets anslag kommer
29203:                                                     genomförandet av det egentliga broprojektet att
29204:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förläggas till åren 1995-1996. Kostnadsförsla-
29205:        ta för att en bro omedelbart skall byggas    get för projektet är 10,7 milj. mk. En eventuell
29206:        över Ounasjoki i Tepasto?                    tidigareläggning av projektet är beroende av om
29207:                                                     byggandet av bron tas med i sysselsättningsar-
29208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       betsprogrammen för Lappland. Statsrådet fattar
29209: anföra följande:                                    beslut om dessa program på föredragning av
29210:                                                     arbetsministeriet.
29211:   Lapplands vägdistrikt har fortsatt att planera
29212: bron i Tepasto samt broplatsen och brogrunden.
29213: 
29214:      Helsingfors den 11 februari 1993
29215: 
29216:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
29217:                                                 1992 vp
29218: 
29219: Kirjallinen kysymys 721
29220: 
29221: 
29222: 
29223: 
29224:                                    U. Anttila ym.: Viroon jääneiden kurdien turvapaikkahakemusten
29225:                                        käsittelystä
29226: 
29227: 
29228:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29229: 
29230:    Tallinnassa on tällä hetkellä noin 150 kurdia,     lanne on talven tultua vaikeutunut kylmyyden ja
29231: joiden tarkoituksena on hakea turvapaikkaa            nälän vuoksi. Heille ei ole myönnetty tarpeellista
29232: Pohjoismaista. He ovat saapuneet Tallinnaan           lääkärinapua.
29233: 2-5 kuukauden aikana ryhmissä ja yksittäin               Osalla turvapaikanhakijoista on sukulaisia,
29234: Moskovan kautta. Joulukuun 23. päivänä 1992           jotka asuvat pakolaisina Suomessa. Tämän
29235: noin 125 heistä (joukossa 40 lasta) pidätettiin.      vuoksi osa Virossa oleilevista kurdeista haluaisi
29236:     Viro ei ole liittynyt kansainvälisiin pakolais-   hakea turvapaikkaa juuri Suomesta.
29237: sopimuksiin eikä sillä ole tämän vuoksi velvoitet-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29238: ta myöntää maahanpääsyä turvapaikanhakijoil-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29239: le. Viron sisäasiainministeriö on uhannut turva-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29240: paikanhakijoita karkottamisella takaisin Venä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29241: jälle tai vankeustuomiolla "laittomasta rajanyli-
29242: tyksestä".                                                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29243:     Tallinnassa oleilevassa kurdiryhmässä on tur-            jotta Irakista Tallinnaan saapuneet kur-
29244: vapaikanhakijoi ta, jotka pyrkivät Helsingin sa-             dit, jotka hakevat turvapaikkaa, kokisi-
29245: tamassa jättämään turvapaikkahakemuksen,                     vat inhimillisemmän kohtelun ja pääsisi-
29246: mutta tiedotusvälineiden mukaan heidät kään-                 vät niin halutessaan pakolaisiksi Suo-
29247: nytettiin takaisin Tallinnaan ilman, että he saivat          meen ja jotta selvitettäisiin epäkohdat
29248: jättää turvapaikkahakemuksen. Menettelyä on                  Suomen viranomaisten toiminnassa kos-
29249:  syytä pitää Suomen allekirjoittamien ihmisoi-               kien sitä, että eräiden turvapaikanhaki-
29250:  keussopimusten vastaisena.                                  joiden turvapaikkahakemusta ei ole otet-
29251:     Turvapaikanhakijoiden ja erityisesti lasten ti-          tu käsittelyyn?
29252: 
29253:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1993
29254: 
29255:            Ulla Anttila                  Erkki Pulliainen            Jaakko Laakso
29256:            Eila Rimmi                    Tuija Maaret Pykäläinen     Pekka Räty
29257:            Heidi Hautala                 Hannele Luukkainen          Pekka Haavisto
29258:                      Satu Hassi                             Kyllikki Muttilainen
29259: 
29260: 
29261: 
29262: 
29263:  220051L
29264: 2                                         1992 vp -   KK 721
29265: 
29266: 
29267: 
29268: 
29269:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29270: 
29271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen viranomaiset suorittavat turvapaik-
29272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         katutkinnan Suomessa. Ennen sitä ei ole ratkais-
29273: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       tavissa, voidaanko turvapaikkaa Suomesta
29274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      haluavaa ulkomaalaista pitää pakolaisena tai
29275: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suojelun tarpeessa olevana taikka sellaisena hen-
29276: n:o 721:                                              kilönä, jolle turvapaikkahakemuksen johdosta
29277:                                                       voitaisiin antaa oleskelulupa humanitäärisistä
29278:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        syistä. Suomen ulkopuolella kolmannessa maas-
29279:        jotta Irakista Tallinnaan saapuneet kur-       sa oleskelevia ulkomaalaisia on otettu Suomeen
29280:        dit, jotka hakevat turvapaikkaa, kokisi-       Suomen viranomaisten harkinnan mukaan pa-
29281:        vat inhimillisemmän kohtelun ja pääsisi-       kolaisina vain, mikäli Yhdistyneiden Kansakun-
29282:        vät niin halutessaan pakolaisiksi Suo-         tien pakolaisjärjestö UNHCR (United Nations
29283:        meen ja jotta selvitettäisiin epäkohdat        High Commissioner for Refugees) on antanut
29284:        Suomen viranomaisten toiminnassa kos-          heille pakolaisaseman ja pyytänyt Suomelta hei-
29285:        kien sitä, että eräiden turvapaikanhaki-       dän uudelleen sijoittamistaan Suomeen. Suomes-
29286:        joiden turvapaikkahakemusta ei ole otet-       sa pakolaisaseman saaneiden tai heihin rinnas-
29287:        tu käsittelyyn?                                tettujen ulkomaalaisten lähiomaisia on otettu
29288:                                                       Suomeen UNHCR:n perheenyhdistämisohjel-
29289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          man puitteissa.
29290: vasti seuraavaa:                                         UNHCR ei ole toistaiseksi pyytänyt kysy-
29291:                                                       myksessä tarkoitettujen Irakin kurdien sijoitta-
29292:    Ulkomaalaislain 32 §:n 1 ja 2 momentin mu-         mista Suomeen pakolaisina. Suomen viranomai-
29293: kaan ulkomaalaisen on haettava turvapaikkaa           set pyrkivät selvittämään, missä määrin Virossa
29294: maahan saapuessaan tai pian sen jälkeen jättä-        oleskelevien kurdien joukossa on Suomessa ole-
29295: mällä turvapaikkahakemus poliisille, passintar-       vien pakolaisten tai heihin rinnastettavien ulko-
29296: kastajalle, ulkomaalaiskeskukselle tai ulkomaa-       maalaisten lähiomaisia, minkä jälkeen heidän
29297: laisvaltuutetulle. Ulkomaalaislain 30 §:n 1 mo-       maahantulonsa edellytykset selvitetään.
29298: mentin nojalla voidaan kansalaisuusvaltionsa tai         Rajaltakäännyttämisestä päättää sisäasiain-
29299: pysyvän oleskeluvaltionsa ulkopuolella oleskele-      ministeriön antamien ohjeiden mukaan passin-
29300: valle ulkomaalaiselle antaa turvapaikka sen joh-      tarkastusviranomainen. Jos ulkomaalainen on
29301: dosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä   hakenut turvapaikkaa Suomessa, rajaltakään-
29302: joutuvansa siellä vainotuksi rodun, uskonnon,         nyttämisestä päättää kuitenkin sisäasiainminis-
29303: kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryh-      teriö. Tiedossa ei ole tapausta, jolloin turvapai-
29304: mään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen joh-      kanpyytäjän asiaa ei olisi Suomessa otettu käsit-
29305: dosta, jos hän pelkonsa vuoksi on haluton tur-        telyyn. Muutoinkaan Suomen viranomaisten
29306: vautumaan sanotun valtion suojeluun.                  toiminnassa ei ole osoitettu asiassa epäkohtia tai
29307:    Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan ei          virheellistä menettelyä.
29308: ole mahdollista hakea turvapaikkaa Suomesta              Tiistaina 2 päivänä helmikuuta 1993 saapui
29309: ulkomailta käsin. Turvapaikkahakemusta ei si-         Tallinnasta virolaisaluksella 108 turvapaikan-
29310: ten voi jättää Suomen ulkomailla olevaan edus-        pyytäjää, joiden hakemukset ovat tutkinnassa.
29311: tustoon.
29312: 
29313:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
29314: 
29315:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29316:                                              1992 vp -    KK 721                                           3
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 
29321:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
29322: 
29323:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   De finländska myndighetema utför asylutred-
29324: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande              ningen i Finland. Före utredningen kan det inte
29325: medlem av statsrådet översänt fåljande av riks-           avgöras om en utlänning soin vill ha asyl i
29326: dagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs-           Finland kan anses vara flykting, en person i
29327: mål nr 721:                                               behov av skydd eller en person som på grund av
29328:                                                           asylansökan kan ges uppehållstillstånd av huma-
29329:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          nitära skäl. Utlänningar som vistas utanför Fin-
29330:         ta för att de kurder som anlänt från Irak         land i något tredje land har tagits till Finland
29331:         till Tallinn och som söker asyl skall få ett      som flyktingar enligt de finländska myndigheter-
29332:         humanare bemötande och, om de så vill,            nas prövning enbart om Förenta Nationemas
29333:         få komma till Finland som flyktingar              flyktingorganisation UNHCR (United Nations
29334:         samt för att utreda oegentlighetema i de          High Commissioner for Refugees) givit dem
29335:         finländska myndighetemas verksamhet               flyktingstatus och bett Finland om omplacering
29336:         angående det att vissa asylsökandes asyl-         av dem i Finland. Nära anhöriga till utlänningar
29337:         ansökningar inte tagits till behandling?          som erhållit flyktingstatus i Finland eller till
29338:                                                           utlänningar som kan jämföras med dem har
29339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             tagits till Finland inom ramen för UNHCR:s
29340: anföra följande:                                          familjeföreningsprogram.
29341:                                                               UNHCR har tills vidare inte bett att de i
29342:    Enligt 32 § 1 och 2 mom. utlänningslagen skall         spörsmålet avsedda irakiska kurdema skall pla-
29343: en utlänning ansöka om asyl vid ankomsten till            ceras i Finland som flyktingar. De finländska
29344: landet eller genast därefter. Asylansökan skall           myndighetema försöker utreda i viiken utsträck-
29345: lämnas till polisen, passkontrollanten, utlän-            ning det bland de kurder som vistas i Estland
29346: ningscentralen eller utlänningsombudsmannen.              finns nära anhöriga till flyktingar i Finland eller
29347: Med stöd av 30 § 1 mom. utlänningslagen kan en            till utlänningar som kan jämföras med dem,
29348: utlänning som uppehåller sig utanför den stat             varefter deras förutsättningar för inresa utreds.
29349: där han är medborgare eller där han vistas                    Passgranskningsmyndigheten beslutar enligt
29350: stadigvarande beviljas asyl till följd av att han         inrikesministeriets anvisningar om avvisning vid
29351: känner välgrundad fruktan för förföljelse på              gränsen. Om utlänningen ansökt om asyl i Fin-
29352: grund av sin ras, religion, Iiationalitet eller tillhö-   land beslutar dock inrikesministeriet om avvis-
29353: righet till en viss samhällsgrupp eller på grund av       ning vid gränsen. Man vet inte om något fall då
29354: sin politiska uppfattning och om han på grund             en asylansökandes ärende inte skulle ha behand-
29355: av sin fruktan inte vill begagna sig av denna stats       lats. Inte heller annars har oegentligheter eller
29356: skydd.                                                    felaktigt förfarande kunnat påvisas i de finländ-
29357:    Enligt gällande utlänningslag är det inte möj-         ska myndighetemas agerande i dylika ärenden.
29358: ligt att från utlandet ansöka om asyl i Finland.              Tisdagen den 2 februari 1993 anlände 108
29359: Asylansökan kan således inte lämnas in till en            asylansökande från Tallinn med ett estniskt
29360: finsk beskickning utomlands.                              fartyg. Deras ansökningar är under utredning.
29361: 
29362:      Helsingfors den 16 februari 1993
29363: 
29364:                                                                      Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29365:                                                 1992 vp
29366: 
29367: Kirjallinen kysymys 722
29368: 
29369: 
29370: 
29371: 
29372:                                    Metsämäki ym.: Suomen rannikkopuolustuksen valvonta- ja tor-
29373:                                        juntakyvyn säilyttämisestä
29374: 
29375: 
29376:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29377: 
29378:     Puolustushallinnon punssa on käynnistetty         sä asemassa olevan rannikkopuolustuksen tulee
29379: laaja joukkojen, laitosten ja varuskuntien ratio-     omata riittävä valmius sekä valvonta- ja torjun-
29380: nalisointi- ja kehittämisohjelma, joka perustuu       takyky."
29381: puolustusasiainneuvos Ilkka Puukan johtaman              Kuten edellä olevasta lainauksesta käy ilmi,
29382: työryhmän mietintöön. Työryhmän esitykset             on rannikkopuolustuksella keskeinen asema
29383: merkitsevät useiden joukko-osastojen lakkau-          maamme ydinalueiden, pääkaupungin ja eteläi-
29384: tusta ja tästä johtuvia huomattavia henkilöstö-       sen rantamaan puolustuksessa.
29385: supistuksia kaikissa puolustuhallinnon henkilös-         Puolustusasiainneuvos Puukan työryhmän
29386: töryhmissä.                                           esityksen perusteella on puolustusministeriö
29387:     Viimeaikainen myönteinen poliittinen ja tur-      2.11.1992 päättänyt rationalisointi- ja kehittä-
29388: vallisuuspoliittinen kehitys Euroopassa ja suur-      mistoimenpiteistä, joissa suurimmat supistukset
29389: valtasuhteissa on huomattavasti vähentänyt            on ehdotettu toteutettavaksi rannikkopuolus-
29390: suursodan ja maailmanlaajuisen konfliktin mah-        tuksen kohdalla. Lakkautettavien joukko-osas-
29391: dollisuutta.                                          tojen joukossa ovat mm. Kotkan Rannikkopat-
29392:      Neuvostoliiton hajoamisesta johtuvat etniset,    teristo, Hangon Rannikkopatteristo, Kuuskajas-
29393: uskonnolliset ja poliittiset selkkaukset sekä vas-    karin linnake ja Vaasan Rannikkopatteristo.
29394: taavat konfliktit Balkanin niemimaalla osoitta-          Erityistä huomiota herättää Hangon Rannik-
29395: vat kuitenkin, että tilanne edelleenkin on räjäh-     kopatteristan lakkautusesitys. Hangon Rannik-
29396:  dysherkkä ja ettei pysyvää rauhan ja sovinnon        kopatteristan merkitys Suomenlahden strategi-
29397: tilaa ole saavutettu.                                 sesti tärkeän suualueen lukkona on yleisesti
29398:      Suomen kannalta voidaan todeta, että pohjoi-     tunnustettu. Hangon merkitys on entisestään
29399:  set alueet kuten koko Itämeren aluekin on säilyt-    kasvanut Baltiassa tapahtuneiden yleis- ja soti-
29400:  tänyt sotilaallis-strategisen merkityksensä. Sen     laspoliittisten muutosten johdosta.
29401:  voidaan sanoa jopa lisääntyneen Keski-Euroo-            Edellä esitetyt lakkauttamisesitykset ovat
29402:  passa tapahtuneen kehityksen seurauksensa.           mitä suurimmassa ristiriidassa puolustusasiain-
29403:      Suomen kohdalla tapahtuneet muutokset yh-        neuvos Ilkka Puukan johtaman työryhmän esit-
29404:  dessä itsenäisen puolustuksen doktriinin kanssa      tämien puolustuksellisten tarpeiden kanssa. Puo-
29405:  merkitsevät selvää painopisteen muuttumista          lustusministeriön esitykset ovatkin ilmeisesti läh-
29406:  Itämeren ja Suomenlahden suuntaan. Itämeri ei        teneet muista kuin merivalvonta-ja puolustuk-
29407:  enää ole yhden sotilasliittoutuman sisämeri,         sellisista näkökohdista.
29408:  vaan sen merkitys esimerkiksi Naton piirissä on         Joukko-osastojen merkitys ei ole pelkästään
29409:  voimakkaasti lisääntynyt.                            sotilaallinen. Niillä on myös huomattava yhteis-
29410:      Puolustusasiainneuvos Puukan työryhmän           kuntapoliittinen ja taloudellinen merkitys sijain-
29411:  esityksessä todetaan mm.: "Suomen puolustusta        tikunnalleen, joka myös tulee ottaa huomioon
29412:  koskevat ratkaisut on tehtävä siten, että ne eivät   lakkautuspäätöksiä tehtäessä.
29413:  vaikuta pohjoisten alueiden vakauteen, eivätkä          Vuoden 1993 valtion talousarviokäsittelyn
29414:  anna väärää signaalia puolustuskyvystämme tai        yhteydessä käytti puolustusministeri Elisabeth
29415:  -halustamme.                                         Rehn puheenvuoron, jossa hän totesi mm. seu-
29416:      Sotilaspoliittisen tilanteen muutos on tuonut    raavaa: "Onko niin, että säästö tapahtuu yhdellä
29417:   Itämeren alueelle uusia epävarmuustekijöitä.        paikkakunnalla, mutta tuokin sitten enemmän
29418:   Suomen osalta korostuvat siksi Etelä-Suomen         menoja toisella? Tämä on selvitettävä. Samalla
29419:   rannikon ja Ahvenanmaan merkitys. Keskeises-        pääesikunta selvittää omalta osaltaan näiden
29420: 
29421:  220051L
29422: 2                                        1992 vp -   KK 722
29423: 
29424: strategista merkitystä, onko tämä paras mahdol-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29425: linen ratkaisu tai tuleeko se tuottamaan senkal-          ryhtyä lakkautettaviksi esitettyjen ran-
29426: taisia tuloksia, että meidän puolustuskykymme             nikkopuolustukselle keskeisten joukko-
29427: koko maata koskien ehkä heikentyy. Kaikki                 osastojen säilyttämiseksi, jotta puolus-
29428: tämä on vielä selvitettävä, ennen kuin ryhdytään          tuksellisesti tärkeiden merialueiden val-
29429: minkäänlaisiin päätöksiin."                               vonnan ja rannikkopuolustuksen taso
29430:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        säilyy sellaisena, että maamme puolus-
29431: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              tuksen kannalta tärkeä uskottavuus taa-
29432: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              taan?
29433: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29434:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1993
29435: 
29436:          Lauri Metsämäki                 Timo Roos                  Leena Luhtanen
29437:          Henrik Lax                      Anna-Liisa Kasurinen       Marjatta Vehkaoja
29438:          Matti Vähänäkki                 Pekka Viljanen             Raimo Vuoristo
29439:          Kalevi Lamminen                 Päivi Varpasuo             Maunu Kohljoki
29440:                                         1992 vp -   KK 722                                          3
29441: 
29442: 
29443: 
29444:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29445: 
29446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      portaiden johtoon. Vaasan RannikkopaHeriston
29447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lakkauttamisen myötä tarkoituksena olisi kehit-
29448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tää rannikkotykistön toimintaedellytyksiä Tu-
29449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Met-     russa. Pienenevien ikäluokkien vuoksi myös ran-
29450: sämäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       nikkotykistössä joudutaan varusmieskoulutusta
29451: sen n:o 722:                                        keskittämään tarkoituksenmukaisten koulutus-
29452:                                                     kokonaisuuksien luomiseksi. Tähän pyrittäisiin
29453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      muun muassa varusmieskoulutuksen lopettami-
29454:        ryhtyä lakkautettaviksi esitettyjen ran-     sella Kuuskajaskarin linnakkeelta.
29455:        nikkopuolustukselle keskeisten joukko-          Kysymys on siis selvityksestä, minkä perus-
29456:        osastojen säilyttämiseksi, jotta puolus-     teella päätöksiä ei ole vielä tehty. Puolustusmi-
29457:        tuksellisesti tärkeiden merialueiden val-    nisteriö on päättänyt jatkaa selvitystyötä. Sen
29458:        vonnan ja rannikkopuolustuksen taso          perusteella mahdollisesti tehtävät säästöpäätök-
29459:        säilyy sellaisena, että maamme puolus-       set tulevat perustumaan kokonaistarkasteluun,
29460:        tuksen kannalta tärkeä uskottavuus taa-      jossa kutakin joukkoa koskevan ratkaisun kus-
29461:        taan?                                        tannukset tutkitaan yksityiskohtaisesti ja ote-
29462:                                                     taan toiminnalliset näkökohdat huomioon.
29463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Rannikkojoukot ovat viimeisten kymmenen
29464: vasti seuraavaa:                                    vuoden aikana saaneet käyttöönsä nykyaikaisia
29465:                                                     valvonta- ja asejärjestelmiä sekä muuta kalustoa.
29466:    Suomen puolustuksen uskottavuus perustuu         Rannikkoseutujen puolustukseen osallistuvien
29467: puolustusvoimien jokahetkiseen toimintaky-          maavoimien muiden joukkojen varustusta on
29468: kyyn ja viime kädessä riittävään sodan ajan         voitu kehittää kotimaisin ja ulkomaisin hankin-
29469: torjuntakykyyn sekä kansan puolustustahtoon.        noin. Uudet torjuntahävittäjät ja tutkat tehosta-
29470:    Puolustusvoimia kehitetään ja ylläpidetään       vat ilmavoimien kykyä valvoa ja puolustaa ran-
29471: kokonaisuutena tavoitteena lakisääteisten tehtä-    nikkojamme ja merialueemme ilmatilaa.
29472: vien suorituskyky. Suomen rannikkopuolustus            Rannikkotykistön ja muiden rannikkojouk-
29473: on osa tätä kokonaisuutta. Tähän liittyy myös       kojen varustuksessa on tapahtuneesta kehityk-
29474: puolustusministeriön selvitystyöryhmän ehdotus      sestä huolimatta edelleen puutteita. Puolustus-
29475: puolustusvoimien joukkojen, laitosten ja varus-     voimilla on käynnissä useita hankkeita myös
29476: kuntien kehittämisohjelmaksi. Siinä on kiinnitet-   rannikkopuolustuksen varustuksen modernisoi-
29477: ty erityistä huomiota organisaation pitkän aika-    miseksi ja määrällisten puutteiden pienentämi-
29478: välin toimintaedellytyksiin sekä toimintojen tar-   seksi. Näiden projektien toteutuminen hankin-
29479: koituksenmukaisuuteen. Ehdotuksen rannikko-         toina tällä ja ensi vuosikymmenellä säilyttäisi
29480: puolustusta koskevat osat eivät tarkoita rannik-    osaltaan merivalvontamme ja rannikkopuolus-
29481: kopuolustuksen ja merivalvonnan lakkauttamis-       tuksemme suorituskyvyn uskottavuutta. Esimer-
29482: ta tai heikentämistä. Ehdotuksen mukaisesti ran-    kiksi merivalvonnassa voidaan uusimman tek-
29483: nikkopuolustuksen painopistettä siirrettäisiin      niikan käyttöönotolla tehostaa toimintaa sekä
29484: Suomenlahden suuntaan. Lisäksi pyrkimyksenä         laadullisesti että määrällisesti, kohdentaa henki-
29485: on suoriutua rannikkopuolustuksen tehtävistä        löstöä nykyistä paremmin tärkeimpiin tehtäviin
29486: nykyistä taloudellisemmin ja siten mahdollistaa     ja samalla aikaansaada pysyviä säästöjä.
29487: varojen suuntaaminen välttämättömiin kehitys-          Mikäli puolustusvoimien on supistettava toi-
29488:  hankkeisiin.                                       mintamenojaan oleellisesti, on säästöjä etsittävä
29489:     Ehdotuksessa esitetyt Kotkan ja Hangon          kaikkien puolustushaarojen ja aselajien toimin-
29490:  Rannikkopatteristojen lakkauttamiset itsenäisi-    noista, myös rannikkopuolustuksesta. Merkittä-
29491:  nä joukko-osastoina eivät merkitsisi niiden ran-   viä taloudellisia säästöjä ei puolustusvoimissa
29492:  nikkopuolustukseen liittyvien toimintojen lak-     ole kuitenkaan enää saatavissa ilman puolustus-
29493:  kauttamista. Ne siirtyisivät vain toisten johto-   kykyymme vaikuttavia kielteisiä seurauksia.
29494: 
29495:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
29496: 
29497:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
29498: 4                                         1992 vp -   KK 722
29499: 
29500: 
29501: 
29502:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29503: 
29504:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kustsektion utvecklas i stället kustartilleriets
29505: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          verksamhetsförutsättningar i Åbo. På grund av
29506: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       de rriinskande årsklassema är det också inom
29507: dagsman Lauri Metsämäki m.fl. undertecknade           kustartilleriet nödvändigt att koncentrera bevä-
29508: spörsmål nr 722:                                      ringsutbildningen för att ändamålsenliga utbild-
29509:                                                       ningshelheter skall kunna skapas. Detta skulle
29510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        man uppnå bland annat genom att upphöra med
29511:        ta i syfte att hålla kvar de truppförband      beväringsutbildningen i Kuuskajaskari fort.
29512:        vilka enligt vad som föreslås skall dras in,        Det är alltså fråga om en utredning, på basis
29513:        men som är centrala för kustförsvaret, så      av viiken några beslut ännu inte har fattats.
29514:        att nivån på den ur försvarssynpunkt           Försvarsrninisteriet har beslutat fortsätta utred-
29515:        viktiga bevakningen av havsområdena            ningsarbetet. De inbesparingsbeslut som eventu-
29516:        och kustförsvaret skall kunna bibehållas       ellt görs på grundvalen därav kommer att basera
29517:        på ett sådant sätt att den för vårt lands      sig på en helhetsgranskning där kostnadema för
29518:        försvar viktiga trovärdigheten garante-        det avgörande som fattas om vatje enskilt för-
29519:        ras?                                           band undersöks i detalj och där de funktions-
29520:                                                       mässiga synpunktema beaktas.
29521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Modema bevaknings- och vapensystem samt
29522: anföra följande:                                      annan materiel har under de senaste tio åren
29523:                                                       ställts tili kustförbandens förfogande. Den ut-
29524:    Trovärdigheten i Finlands försvar grundar sig      rustning som de övriga förband inom landstrids-
29525: på försvarsmaktens ständiga funktionsduglighet        kraftema vilka deltar i kusttraktemas försvar
29526: och i sista hand på en tillräcklig krigstida för-     förfogar över har kunnat utvecklas med hjälp av
29527: svarsförmåga samt på folkets försvarsvilja.           inhemska och utländska anskaffningar. Nya
29528:    Försvarsmakten utvecklas och upprätthålls          jaktplan och radaranläggningar effektiverar luft-
29529: som en helhet med målsättningen att kunna             stridskraftemas förmåga att bevaka och försvara
29530: fullgöra sina lagstadgade uppgifter. Finlands         våra kuster och våra havsområdens luftrum.
29531: kustförsvar är en del av denna helhet. Tili detta         Trots den utveckling som skett förekommer
29532: hänför sig också det förslag tili utvecklingspro-     alltjämt brister i kustartilleriets och de övriga
29533: gram för försvarsmaktens förband, inrättningar        kustförbandens utrustning. Inom försvarsmak-
29534: och gamisoner som uppgjorts av försvarsminis-         ten pågår ett flertal projekt som gäller modemi-
29535: teriets utredningsgrupp. Förslaget fäster särskild    sering också av kustförsvarets utrustning och
29536: uppmärksamhet vid organisationens verksam-            avhjälpande av de kvantitativa bristema. Om
29537: hetsförutsättningar på lång sikt samt vid funk-       dessa projekt förverkligas i form av anskaffning-
29538: tionemas ändamålsenlighet. I dendel av försla-        ar under innevarande och nästa årtionde skulle
29539: get som gäller kustförsvaret föreslås inte att        detta för sin del upprätthålla trovärdigheten i
29540: kustförsvaret och sjöbevakningen skall indras         fråga om sjöbevakningens och kustförsvarets
29541: eller försämras. Enligt förslaget flyttas tyngd-      prestationsförmåga. Tili exempel inom sjöbe-
29542: punkten i kustförsvaret i riktning mot Finska         vakningen kan man genom att ta i bruk den
29543: viken. Avsikten är dessutom att klara av de           nyaste tekniken effektivera verksamheten såväl
29544: uppgifter som kustförsvaret medför på ett mera        kvalitativt som kvantitativt, bättre än för närva-
29545: ekonomiskt sätt än för närvarande och därige-         rande placera personaleni viktiga uppgifter och
29546: nom göra det möjligt att tilldela de nödvändiga       samtidigt få tili stånd bestående inbesparingar.
29547: utvecklingsprojekten resurser.                             Om försvarsmakten måste inskränka sina
29548:    Enligt förslaget indras Kotka och Hangö            verksamhetsutgifter i väsentlig grad, bör inbe-
29549: kustsektioner som självständiga truppförband,         sparingama gälla funktioner inom alla försvars-
29550: men detta innebär inte att deras funktioner i         grenar och vapenslag, också kustförsvaret. Bety-
29551: anslutning tili kustförsvaret skulle indras. ne       dande ekonomiska inbesparingar kan dock inte
29552: skulle endast underställas andra ledningsin~            · · ~re göras inom försvarsmakten utan negativa
29553: sers ledning. I och med indragningen av Va:;. .              ler för vår försvarsförmåga.
29554: 
29555:      Helsingfors den 12 februari 1993
29556: 
29557:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
29558:                                                 1992 vp
29559: 
29560: Kirjallinen kysymys 723
29561: 
29562: 
29563: 
29564: 
29565:                                    Heikkinen: Kihlakuntauudistuksen toteuttamisesta
29566: 
29567: 
29568: 
29569:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29570: 
29571:     Eduskunta on tammikuussa 1992 hyväksynyt          myksiä, että uudistus voidaan toteuttaa edus-
29572: lain valtion paikallishallinnon kehittämisen pe-      kunnan kannasta poikkeavana tavalla. Esimer-
29573: rusteista. Uuden lain tarkoituksena on parantaa       kiksi Oulun läänissä on Kainuuseen päätetty
29574: valtion paikallishallinnon toimintaedellytyksiä       muodostaa kolme kihlakuntaa (1. Suomussalmi,
29575: järjestämällä hallinto nykyistä yhtenäisemmällä       Puolanka ja Hyrynsalmi, 2. Kajaani, Sotkamo,
29576: ja palveluja parantavalla tavalla.                    Paltamo, Ristijärvi ja Vuolijoki, 3. Kuhmo).
29577:     Paikallishallinnon uudelleen järjestäminen        Läänin apulaispoliisitarkastaja Timo Saarela on
29578: koskee aluksi poliisi-, ulosotto-ja syyttäjäntoin-    Kainuun Sanomien uutisen 9.1.1993 mukaan
29579: ta sekä yleishallintoa. Uudistuksen toteuttami-       katsonut, että Kainuussa voitaisiin ajatella syyt-
29580: nen on meneillään ja päätös maan jakamisesta          täjäntoimen keskittämistä Kajaaniin.
29581: kihlakuntiin onkin jo tehty.                             Tällainen keskittäminen on selvästi uudistuk-
29582:     Lain sisältö ja näin ollen eduskunnan tahto       sen vastaista. Kainuuseen muodostuu muutoin-
29583: ilmenee täysistunnossa hyväksytystä hallinto-         kin pinta-alaltaan laajoja kihlakuntia. Uudistuk-
29584: valiokunnan mietinnöstä. Puitelain kohdalla           sen osalta on muutoinkin syytä todeta, että
29585:  perusteluilla on erityisen suuri merkitys. Tyydy-    niissä muutamissa kihlakunnissa, joihin kuuluu
29586:  tyksellä on todettava, että valtioneuvoston pää-     vain yksi kunta, viraston päällikkö voi hoitaa
29587:  tös kihlakuntajaosta onkin saatu toteutettua         tehtäviään samalla tavoin kuin nimismiesjärjes-
29588:  varsin kohtuullisesti lainsäätäjän tahdon mukai-     telmässä nykyisin.
29589:  sesti. Jatkotoimien osalta on kuitenkin syytä           Ajatukset toimintojen keskittämisestä siten,
29590:  huoleen monestakin syystä.                           etteivät kihlakunnat toimi mahdollisimman itse-
29591:     Kihlakuntauudistuksen kohdalla eduskunta          näisesti, ovat selvästi hyväksytystä lainsäädän-
29592:  on hyvin selkeästi ja voimakkaasti ilmaissut         nöstä poikkeavia.
29593:  kantansa uudistuksen toteuttamisesta. Tämä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29594:  onkin puitelain kohdalla ollut välttämätöntä.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29595:  Itse en olisi ollut valmis hyväksymään koko          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29596:  lakia, mikäli eduskunta ei olisi päättänyt varsin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29597:  tiukasti uudistuksen toteuttamisen rajoista.
29598:     Uudistuksessa lähdetään selkeästi siitä, että               Onko Hallitus tietoinen siitä, että vir-
29599:  kukin kihlakunta hoitaa itse tehtävänsä kaikilla            kamiehistössä on muun muassa Oulun
29600:  uudistuksen tarkoittamilla tehtäväalueilla. Jär-            läänissä henkilöitä, jotka suunnittelevat
29601:  kevä yhteistoiminta voi kuitenkin tulla kysymyk-            kihlakuntauudistuksen       toteuttamista
29602:  seen käytännössä lähinnä poliisitoimen osalta.              eduskunnan kannasta poikkeavana ta-
29603:  Sellaiset järjestelyt, että jotkin tehtävät hoide-          valla, ja
29604:  taan kokonaan toisessa kihlakunnassa, eivät ole                aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
29605:  uudistuksen mukaisia.                                       uudistus toteutetaan kaikilta osin lain-
29606:     Nyttemmin on esitetty joillakin tahoilla näke-           säätäjän tarkoittamalla tavalla?
29607: 
29608:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1993
29609: 
29610:                                            Kauko Heikkinen
29611: 
29612: 
29613: 
29614:  220051L
29615: 2                                        1992 vp- KK 723
29616: 
29617: 
29618: 
29619: 
29620:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29621: 
29622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimiviin erillisiin virastoihin. Tarkemmat sään-
29623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nökset kihlakunnanvirastosta annetaan asetuk-
29624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sella. Parhaillaan valmistelun alaisena oleva
29625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikkisen       kihlakunnanvirastoasetus tulee sisältämään
29626: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 723:        säännöksiä lähinnä kihlakunnanviraston sisäi-
29627:                                                      sestä rakenteesta ja virastoon kohdistuvasta oh-
29628:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vir-   jauksesta.
29629:        kamiehistössä on muun muassa Oulun               Paikallishallintouudistuksen keskeisinä ta-
29630:        läänissä henkilöitä, jotka suunnittelevat     voitteina on parantaa palvelujen laatuaja kansa-
29631:        kihlakuntauudistuksen       toteuttamista     laisten oikeusturvaa sekä turvata palvelujen ta-
29632:        eduskunnan kannasta poikkeavana ta-           sapuolinen saatavuus maan eri osissa. Tavoittee-
29633:        valla, ja                                     na on myös oikeusturvan kannalta tarpeellisena
29634:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     pidetty poliisin tutkintatoimen ja syyttäjäntoi-
29635:        uudistus toteutetaan kaikilta osin lain-      men selkeä erottaminen toisistaan. Tämän joh-
29636:        säätäjän tarkoittamalla tavalla?              dosta ei esimerkiksi poliisin toimintaa johtava
29637:                                                      virkamies voisi toimia syyttäjänä.
29638:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteut-
29639: taen seuraavaa:                                      taminen edellyttää, että kihlakunnanvirastot
29640:                                                      ovat toimintakykyisiä. Tämä on saavutettavissa
29641:    Valtion paikallishallinnon uudistamisen pe-       joko toimimalla itsenäisesti tai kihlakuntien vä-
29642: rustana on vuoden 1992 maaliskuun alusta             lisellä yhteistoiminnalla, jota koskeva säännös
29643: voimaan tullut laki valtion paikallishallinnon       on otettu paikallishallintolain 5 §:ään. Tämän
29644: kehittämisen perusteista (126/92). Laki sisältää     mukaisesti kihlakunnanviraston yksikkö tai kih-
29645: valtion paikallishallinnon yhteenkokoamista          lakunnan erillinen virasto voidaan määrätä hoi-
29646: koskevat yleiset perusteet sekä määrittää yh-        tamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alu-
29647: teenkootun paikallishallinto-organisaation pe-       eella tai virastot voidaan määrätä hoitamaan
29648: rusosat. Lakia sovelletaan poliisitoimen, syyt-      tehtäviä yhteistoiminnassa keskenään siten, kuin
29649: täjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintoteh-     siitä erikseen säädetään.
29650: tävien sekä, sen mukaan kuin erikseen sääde-             Itä- ja Pohjois-Suomessa varsin monet kihla-
29651: tään, muiden valtion paikallishallintotehtävien      kunnat ovat pinta-aioiltaan laajoja, mutta väes-
29652: järjestämiseen. Uudistuksen toimeenpanon val-        töpohjiltaan suhteellisen pieniä. Nämä henkilös-
29653: mistelussa on lähdetty siitä, että uudelleenjär-     tövoimavaroiltaan pienet kihlakunnanvirastot
29654: jestely koskisi heti alkuvaiheessa myös rekiste-     eivät kykene itsenäiseen toimintaan, joten niiden
29655: ritoimistoja.                                        toimintakykyisyys on turvattava järkevin yhteis-
29656:    Valtion paikallishallinto järjestetään valtio-    toimintaratkaisuin. Myös taloudelliset tekijät
29657: neuvoston 23.12.1992 kihlakuntajaosta antaman        edellyttävät erilaisia yhteistoimintajärjestelyjä
29658: päätöksen (1464/92) mukaisesti 95 kihlakunnan        kihlakuntien välillä.
29659: pohjalta vuoden 1995 alusta lukien. Kihlakunta-          Kihlakunnanvirastojen         yksityiskohtainen
29660: jakopäätöksen mukaan myös valtion muun pai-          suunnittelu voi käynnistyä lääninhallituksissa
29661: kallishallinnon aluejakoja on tarkoitus kehittää     vasta sen jälkeen, kun asetus kihlakunnanviras-
29662: niin, että ne noudattavat kihlakuntajakoa. Vero-     tosta on annettu ja kun kihlakunnanvirastojen
29663: piirien osalta sopeuttaminen kihlakuntajakoon        sijaintipaikoista on päätetty. Kihlakunnanviras-
29664: on jo aloitettu.                                     toasetukseen on tarkoitus ottaa myös virastojen
29665:    Kihlakuntien virastotyyppipäätöksessä, joka       yhteistoimintaa koskevia tarkempia säännöksiä.
29666: on tarkoitus antaa vuoden 1993 maaliskuussa,         Valtion paikallishallintolaki sekä eduskunnan
29667: ratkaistaan, kootaanko valtion paikallishallinto     hallintovaliokunnan mietintö asiasta ovat luon-
29668: kihlakunnassa yhtenäisjärjestelmän mukaiseen         nollisesti ohjeina viranomaisille niiden suunnitel-
29669: kihlakunnanvirastoon vai kullakin toimialalla        lessa kihlakunnanvirastojen toimintaa.
29670: 
29671:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
29672: 
29673:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29674:                                           1992 vp -   KK 723                                           3
29675: 
29676: 
29677: 
29678: 
29679:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29680: 
29681:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           met eller i fristående ämbetsverk för varje upp-
29682: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          giftsområde skilt för sig. Närmare stadganden om
29683: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       häradsämbetena utfårdas genom förordning. I
29684: dagsman Heikkinen undertecknade spörsmål nr           den förordningen om häradsämbetena som för
29685: 723:                                                  närvarande är under beredning kommer att ingå
29686:                                                       stadganden främst om häradsämbetets interna
29687:           Är Regeringen medveten om att det           struktur och om styrningen av ämbetsverket.
29688:        bland tjänstemännen i bl.a. Uleåborgs             De centrala målen för lokalförvaltningsrefor-
29689:        län finns personer som har för avsikt att      men är att förbättra kvaliteten på tjänsterna och
29690:        genomföra häradsreformen på ett sätt           öka medborgarnas rättssäkerhet samt att trygga
29691:        som avviker frän riksdagens ståndpunkt,        en rättvis tillgång på tjänster i olika delar av
29692:        och                                            landet. Med tanke på rättssäkerheten är syftet
29693:           ämnar Regeringen sörja för att refor-       även att tydligt avskilja polisens undersöknings-
29694:        men till alla delar genomförs på det sätt      väsen och åklagarväsen från varandra, vilket har
29695:        som lagstiftaren avsett?                       ansetts vara nödvändigt. Av denna anledning
29696:                                                       kan t.ex. den tjänsteman som leder polisens
29697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         verksamhet inte fungera som åklagare.
29698: anföra följande:                                         För att de mål som uppställts för reformen
29699:                                                       skall nås förutsätts att häradsämbetena är funk-
29700:     Reformen i fråga hänför sig till lagen om         tionsdugliga. Detta kan uppnås antingen genom
29701: grunderna för utvecklande av den statliga lokal-      att häradsämbetena fungerar självständigt eller
29702: förvaltningen (126/92), som trädde i kraft vid        genom att häradena samarbetar, om vilket det
29703: ingången av mars 1992. I lagen ingår de allmänna      stadgas i 5 § i lagen om lokalförvaltningen. Enligt
29704: grunderna för koncentration av den statliga           stadgandet kan det bestämmas att en enhet vid ett
29705: lokalförvaltningen och i den fastställs grundbe-      häradsämbete eller ett fristående ämbetsverk i ett
29706: ståndsdelarna i den koncentrerade lokalförvalt-       härad skall handha uppgifter också inom ett
29707: ningsorganisationen. Lagen tillämpas på organi-       annat härads område eller att ämbetsverk skall
29708: seringen av polis-, åklagar- och utsökningsväsen-     samarbeta vid skötseln av vissa uppgifter, på det
29709: det och de allmänna förvaltningsuppgifterna           sätt som därom särskilt stadgas.
29710: samt, enligt vad som stadgas särskilt, organise-         I östra och norra Finland är rätt många härad
29711: ringen av andra uppgifter inom den statliga           stora till arealen men befolkningsmässigt relativt
29712: lokalförvaltningen. Vid beredningen av reformen       små. Dessa häradsämbeten förmår inte med sina
29713: har man utgått från att omorganiseringen genast       knappa personalresurser fungera självständigt,
29714: i begynnelseskedet skall gälla även registerbyråer.   och därför måste deras funktionsduglighet tryg-
29715:     Den statliga lokalförvaltningen organiseras i     gas med hjälp av förnuftiga samarbetsbeslut.
29716: enlighet med statsrådets beslut om häradsindel-       Aven ekonomiska faktorer förutsätter olika for-
29717: ningen (1464/92) av den 23 december 1992 på           mer av samarbetsarrangemang mellan häradena.
29718: basis av 95 härad från ingången av 1995. Enligt          En detaljerad planering av häradsämbetena
29719: beslutet om häradsindelningen är avsikten att         kan påbörjas vid länsstyrelserna först sedan
29720: även utveckla områdesindelningen inom den             förordningen om häradsämbetena har utfärdats
29721: övriga statliga lokalförvaltningen så att härads-     och sedan beslut har fattats om var häradsämbe-
29722: indelningen iakttas. För skattedistriktens del har    tena skall placeras. A vsikten är även att närmare
29723: anpassningen till häradsindelningen redan på-         stadganden om ämbetsverkens samarbete skall
29724:  börjats.                                             ingå i förordningen om häradsämbetena. Lagen
29725:     I beslutet om häradenas ämbetstyp, vilket skall   om den statliga lokalförvaltningen samt riksda-
29726: fattas i mars 1993, kommer att avgöras om den         gens förvaltningsutskotts betänkande i ärendet är
29727:  statliga lokalförvaltningen i häradena skall sam-    naturligtvis rättesnören för myndigheterna då de
29728:  las i häradsämbeten enligt koncentrationssyste-      planerar verksamheten inom häradsämbetena.
29729: 
29730:      Helsingfors den 17 februari 1993
29731: 
29732:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29733:                                                1992 vp
29734: 
29735: Kirjallinen kysymys 724
29736: 
29737: 
29738: 
29739: 
29740:                                   Seppänen: Taloudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelallisille
29741:                                      myönnettävästä korkotuesta
29742: 
29743: 
29744:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29745: 
29746:    Eduskunta sääti toukokuussa 1992 lain yksi-                Tietääkö Hallitus, että yksityisille
29747: tyisille velkaantuneille kotitalouksille tarkoite-         kotitalouksille tarkoitettujen korkotuki-
29748: tusta korkotukilainasta.                                   lainojen käsittelyssä on tapahtunut an-
29749:    Korkotukipäätöksiä ei ole tehty vielä tammi-            teeksiantamaton viive, ja
29750: kuuhun 1993 mennessä.                                         mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
29751:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         korjaamiseksi sekä suuremman määrära-
29752: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            han varaamiseksi tähän tarkoitukseen?
29753: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29754: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29755: 
29756:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1993
29757: 
29758:                                            Esko Seppänen
29759: 
29760: 
29761: 
29762: 
29763: 220051L
29764: 2                                         1992 vp -    KK 724
29765: 
29766: 
29767: 
29768: 
29769:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29770: 
29771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liitettävä tiukka tarveharkinta. Lisäksi edellytet-
29772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tiin, että velkaantumiselle piti olla erityinen syy,
29773: olette 17 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn             kuten työttömyys tai kahden asunnon loukkuun
29774: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           joutuminen. Tuen myöntämisperusteet muistut-
29775: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppä-         tavat suurelta osin toimeentulotuen myöntämis-
29776: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           perusteita.
29777: 724:                                                       Käsittelyn nopeuttamiseksi oli tarkoitus, että
29778:                                                        kunnat ottaisivat hakemukset vastaan ja pyytäi-
29779:             Tietääkö Hallitus, että yksityisille       sivät tarpeelliset lisäselvitykset, minkä jälkeen
29780:          kotitalouksille tarkoitettujen korkotuki-     asuntohallitus ratkaisisi hakemukset. Tähän rat-
29781:          lainojen käsittelyssä on tapahtunut an-       kaisuun päädyttiin, koska kuntien keskusjärjes-
29782:          teeksiantamaton viive, ja                     töt vastustivat uusien tehtävien antamista kun-
29783:             mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        nille, ja katsottiin, että hakemusten käsittely
29784:          korjaamiseksi sekä suuremman määrära-         yhdessä paikassa takaa tasapuolisimman käsitte-
29785:          han varaaiDiseksi tähän tarkoitukseen?        lyn.
29786:                                                            Hakemukset saapuivat kuitenkin asuntohalli-
29787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tukselle erittäin epäselvinä ja puutteellisina. Li-
29788: vasti seuraavaa:                                       säselvityksiä jouduttiin pyytämään useimmista
29789:                                                        hakemuksista. Asia oli uusi, ja käsittelyjärjestel-
29790:    Ylivelkaisten asuntovelallisten auttamiseksi        mien luominen ja tulkintalinjojen hakeminen
29791: annettiin toukokuussa laki taloudellisissa vai-        hidastivat käsittelyä.
29792: keuksissa oleville asuntovelallisille myönnettä-           Korkotukilainan hakijoille on ollut järjestet-
29793: västä korkotuesta (408/92). Laki tuli voimaan 15       tävä puhelinpalvelu, joka on vienyt huomatta-
29794: päivänä toukokuuta 1992 ja se on määräaikaise-         van osan vähäisistä henkilöstöresursseista.
29795: na voimassa kesäkuun 1993 loppuun saakka.              Muutkin ylivelkaantuneet kuin korkotuen ha-
29796:     Korkotuen hakuaika päättyi 30 päivänä kesä-        kijat kyselevät puhelimitse neuvoja taloudelli-
29797: kuuta 1992. Hakemuksia jätettiin 3 204 kappa-          siin ongelmiinsa, erityisesti velkajärjestelyyn
29798: letta. Korkotukipäätöksiä on 16.2.1993 tehty           liittyvistä asioista tiedustellaan. Hakemuskäsit-
29799: 1 806 kappaletta, joista myönteisiä 673 kappalet-      telyä ja neuvontaa on hoitanut neljä, myöhem-
29800: ta ja kielteisiä 1 133 kappaletta. Loput hakemuk-      min viisi henkilöä.
29801: set on pääosin esikäsitelty, ja ne odottavat lisä-         Hallituksessa tulee harkittavaksi korkotukea
29802: selvitystä joko pankilta tai hakijalta.                koskevan uuden lain antaminen. Valmistelun
29803:     Hakemusten käsittelyn viivästymistä voidaan        pohjana olisi, että korkotuki myönnettäisiin
29804: pitää kohtuuttomana hakijoiden kannalta. Hal-          olennaisesti yksinkertaisemmilla perusteilla kuin
29805: litus on viipeestä tietoinen.                          nyt sovellettavan lain mukaan. Tavoitteena voisi
29806:    Kysymyksessä tarkoitettu korkotukilainsää-          olla, että korkotuen myöntämisestä ei tehtäisi
29807: däntö valmisteltiin mahdollisimman kiireellisellä      ollenkaan viranomaispäätöstä, vaan pankki vel-
29808: aikataululla, jotta siitä olisi saatu apua ylivel-     koisi korkohyvityksen suoraan valtiokoottorilta
29809: kaantuneille jo ennen kuin laki yksityishenkilön       silloin, kun velalliseen sopisivat kaavamaiset
29810: velkajärjestelystä saadaan voimaan. Määrära-           tuen myöntämisperusteet. Tällöin korkotuen
29811: hoja tarkoitukseen osoitettiin alun perin vain sen     saamisen ehdoksi voitaisiin asettaa lähinnä se,
29812: verran, että 1 OOO:ta kaikkein vaikeimmassa ase-       että velallinen ei tuloillaan kykene selviytymään
29813: massa olevaa velallista olisi voitu tukea. Myö-        asuntoluottojensa koroista. Tulojen määrän
29814: hemmin myöntämisvaltuutta lisättiin siten, että        vahvistaisi kunnan viranomainen. Tarkoituk-
29815: yhteensä 1 600 perheen tukeminen olisi ollut           seen osoitettavan hyväksymisvaltuuden ja mak-
29816: mahdollista.                                           satukseen tarvittavien varojen osoittaminen tu-
29817:     Jotta hakijoista olisi kyetty valitsemaan eniten   lee esille annettavan lisätalousarvion käsittelyn
29818: tuen tarpeessa olevat, tuen myöntämiseen oli           yhteydessä.
29819: 
29820:        Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
29821: 
29822:                                                                               Ministeri Pirjo Rusanen
29823:                                            1992 vp -    KK 724                                             3
29824: 
29825: 
29826:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29827: 
29828:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            t.ex. att man blivit arbetslös eller råkat i en fälla
29829: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          med två bostäder. Grundema för beviljandet av
29830: den 17 januari 1993 till vederbörande medlem av         stödet påminner tili stor del om de grunder som
29831: statsrådet översänt följande av riksdagsman             gäller för beviljandet av utkomststöd.
29832: Seppänen undertecknade spörsmål nr 724:                     För att påskynda behandlingen var avsikten
29833:                                                         att kommunema skulle ta emot ansökningama
29834:           Är Regeringen medveten om att be-             och begära de tilläggsuppgifter som behövdes.
29835:        handlingen av räntestödslån avsedda för          Sedan skulle bostadsstyrelsen fatta beslut om
29836:        privata hushåll har fördröjts på ett oför-       ansökningama. Anledningen tili detta arrange-
29837:        låtligt sätt, och                                mang var att kommunemas centralorganisatio-
29838:           vad ämnar Regeringen göra för att             ner motsatte sig nya uppgifter för kommunema,
29839:        rätta till situationen samt för att ett större   och dessutom ansågs det att behandlingen av
29840:        anslag skall reserveras för detta ända-          ansökningama blir mer rättvis om den sker på
29841:        mål?                                             ett och samma ställe.
29842:                                                             När ansökningama inkom tili bostadsstyrel-
29843:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sen var de dock mycket oklara och bristfälliga.
29844: anföra fö1jande:                                        Det var nödvändigt att begära tiliäggsutredning-
29845:                                                         ar beträffande de flesta av ansökningama. Upp-
29846:    1 avsikt att hjälpa dem som är överskuldsatta        giften var ny och det var tidskrävande att skapa
29847: på grund av sina bostadsskulder gavs i maj en lag       ett system och dra upp tolkningslinjer för hand-
29848: om räntestöd till dem som har bostadsskulder            läggningen.
29849: och är i ekonomiska svårigheter (408/92). Lagen,            Det har varit nödvändigt att arrangera tele-
29850: som trädde i kraft den 15 maj 1992, gäller på viss      fonservice för dem som ansökt om räntestödslån
29851: tid till utgången av juni 1993.                         och detta har tagit upp en stor del av den fåtaliga
29852:    Ansökningstiden för räntestödet upphörde             personalens tid. Förutom sökandena av ränte-
29853: den 30 juni 1992. Antalet ansökningar som               stöd är det även andra överskuldsatta som per
29854: lämnades in var 3 204. Den 16 februari 1993 har         telefon begär råd angående sina ekonomiska
29855: 1 806 räntestödsbeslut fattats, av vilka 673 är         svårigheter. Det är speciellt frågor i anslutning
29856: positiva och 1 133 negativa. Resten av ansök-           tili skuldsaneringen man vill ha svar på. Behand-
29857: ningama har till största delen behandlats preli-        lingen av ansökningama och rådgivningen har
29858: minärt, och ansökningama väntar på tilläggsut-          skötts av fyra, på senare tid fem personer.
29859: redningar antingen från banken eller sökanden.              Regeringen överväger att ge en ny lag om
29860:     Ur sökandenas synvinkel kan den långsamma           räntestöd. Utgångspunkten vid beredningen är
29861: behandlingen av ansökningama anses vara oskä-           att reglema om grundema för beviljande av
29862: lig. Regeringen är medveten om dröjsmålet.              räntestöd skall bli betydligt enklare än de som nu
29863:     Beredningen av den räntestödslagstiftning           tiliämpas enligt gällande lag. Målet kunde vara
29864: som avses i spörsmålet skedde i särskilt bråd-          att myndighetema inte alls skall fatta några
29865: skande ordning, så att den skulle vara tili hjälp       beslut om beviljandet av räntestöd. Banken skall
29866: för de överskuldsatta redan innan lagen om              i stället kräva räntegottgörelsen direkt av stats-
29867:  skuldsanering för privatpersoner trädde i kraft.       kontoret i de fall då sökanden enligt vissa sche-
29868:  För ändamålet anvisades till en början anslag          matiska grunder kan beviljas stöd. Förutsätt-
29869:  endast för att hjälpa de 1 000 skuldsatta vilkas       ningen för att få räntestöd kan då närmast vara
29870: ekonomiska ställning var allra svårast. Senare          att den skuldsatta inte med sina inkomster klarar
29871: utökades fullmakten att bevilja understöd så att        av att betala räntoma på sina bostadskrediter.
29872:  sammanlagt 1 600 familjer skulle kunna stödas.         lnkomstgränsen skall fastställas av de kommu-
29873:     För att kunna välja ut de sökande som var           nala myndighetema. Beviljandet av den fullmakt
29874:  mest i behov av understöd var det nödvändigt           som fordras för ändamålet och anvisandet av
29875:  med en sträng behovsprövning i samband med             behövliga medel för utbetalningen kommer upp
29876:  beviljandet av stödet. Dessutom förutsattes att        i samband med behandlingen av nästa tilläggs-
29877:  det fanns en särskild orsak tili skuldsättningen,      budget.
29878:      Helsingforsden 17 februari 1993
29879: 
29880:                                                                                 Minister Pirjo Rusanen
29881:                     j
29882:                     j
29883:                 j
29884:                 j
29885:             j
29886:             j
29887:         j
29888:         j
29889:     j
29890:     j
29891: j
29892: j
29893:                                                    1992 vp
29894: 
29895: Kirjallinen kysymys 725
29896: 
29897: 
29898: 
29899: 
29900:                                      Aittoniemi: Mopolla ajoa koskevista liikennemerkeistä
29901: 
29902: 
29903: 
29904:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29905: 
29906:    Suomen kevyen liikenteen väylistä lienee aina-        Niillä väylillä, missä se sallittaisiin, asia ilmais-
29907: kin 80 prosenttia yhdistettyjä jalkakäytävä/pyö-         taisiin ajon sailivalla lisäkilvellä.
29908: räteitä. Jos näillä väylillä mopoilu ei ole sallittua,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29909: se on kielletty käyttämällä lisäkilpeä "Ei mopoil-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29910: le". Näitä kilpiä on koko maassa käytössä var-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29911: masti kymmeniätuhansia. Kun kilven hinta lie-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29912: nee 100 markan luokkaa ja kun asennus maksaa
29913: toisen mokoman, kysymys on suuresta kustan-                         Aikooko Hallitus muuttaa tieliikenne-
29914: nuksesta. Sen maksavat kunnat sekä tiemestari-                   lainsäädäntöä siten, että mopolla ajo
29915: piirit määrärahoistaan. Näitä kilpiä tuhotaan                    kiellettäisiin yleissäännöksellä pyörätiel-
29916: vuosittain ilkivaltaisesti tuhatmäärin, mikä lisää               lä, rinnakkain olevallajalkakäytävä/pyö-
29917: kustannuksia.                                                    rätiellä sekä yhdistetyllä jalkakäytävä!
29918:    Lisäkilpien käytön tarvetta voitaisiin vähen-                 pyörätiellä ja sen salliminen osoitettaisiin
29919: tää tekemällä tieliikennelainsäädäntöön muutos,                  sitä koskevalla lisäkilvellä, jolloin kilpi-
29920: jonka mukaan mopolla ajo olisi kielletty pyörä-                  kustannuksissa myös kilpiin kohdistuva
29921: tiellä, rinnakkain olevalla jalkakäytävä/pyörä-                  ilkivalta huomioon ottaen säästettäisiin
29922: tiellä sekä yhdistetyllä jalkakäytävä/pyörätiellä.               huomattavia summia?
29923: 
29924:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1993
29925: 
29926:                                               Sulo Aittaniemi
29927: 
29928: 
29929: 
29930: 
29931:  220051L
29932: 2                                          1992 vp -    KK 725
29933: 
29934: 
29935: 
29936: 
29937:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29938: 
29939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          noin puolet kaikista kevyen liikenteen väylistä
29940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           on varustettu lisäkilvellä "Ei mopoille".
29941: olette 17 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn                 Nykyisten suunnitteluperiaatteiden mukaises-
29942: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            ti mopot sijoitetaan aina kevyen liikenteen väy-
29943: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-          lälle, jos tiellä sallittu nopeus on yli 60 kmlh.
29944: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Myös tätä alemmilla sallituilla nopeuksilla sijoi-
29945: n:o 725:                                                tetaan mopot kevyen liikenteen väylälle, jos
29946:                                                         liikenteen määrät ajoradalla ovat suuret.
29947:            Aikooko Hallitus muuttaa tieliikenne-            Tilastojen valossa mopoilijoiden ja muiden
29948:         lainsäädäntöä siten, että mopolla ajo           kevyen liikenteen väylän käyttäjien välillä ei ole
29949:         kiellettäisiin yleissäännöksellä pyörätiel-     viime vuosina tapahtunut vakavia onnet-
29950:         lä, rinnakkain olevalla jalkakäytävä/pyö-       tomuuksia. Liikenneturvallisuuden kannalta
29951:         rätiellä sekä yhdistetyllä jalkakäytävä/        mopoliikenteen tulisikin pääsääntöisesti käyttää
29952:         pyörätiellä ja sen salliminen osoitettaisiin    kevyen liikenteen väyliä. Käytännöksi on kuiten-
29953:         sitä koskevalla lisäkilvellä, jolloin kilpi-    kin muodostunut mopoliikenteen kieltäminen
29954:         kustannuksissa myös kilpiin kohdistuva          kevyen liikenteen väylillä taajama-alueilla, eri-
29955:         ilkivalta huomioon ottaen säästettäisiin        tyisesti eteläisessä Suomessa. Syynä on se, että
29956:         huomattavia summia?                             mopoliikenne koetaan pyörätiellä häiritsevänä.
29957:                                                             Mopoliikenteen ohjauksessa noudatetaan sa-
29958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            moja periaatteita, jotka ovat käytössä muissa
29959: vasti seuraavaa:                                        pohjoismaissa. Ehdotettu lakimuutos johtaisi
29960:                                                         siihen, että nyt käytössä olevat "Ei mopoille"
29961:    Vuonna 1985 tehdyn valtakunnallisen pyörä-           -lisäkilvet jouduttaisiin poistamaan. Samalla
29962: tieselvityksen mukaan kaupunkialueilla noin             kuitenkin tulisi valmistaa ja asentaa lähes yhtä
29963: kaksi kolmasosaa yhdistetyistä tai rinnakkaisista       suuri määrä uusia mopoilun sallivia lisäkilpiä.
29964: kevyen liikenteen väylistä on varustettu lisäkil-       Todettakoon myös, ettei nykyisiin lisäkilpiin
29965: vellä "Ei mopoille". Toisaalta valtion hoidossa         kohdistu ilkivaltaa sen enempää kuin muihin-
29966: olevilla taajamien ulkopuolisilla kevyen liiken-        kaan liikennemerkkeihin.
29967: teen väylillä mopolla ajo on pääsääntöisesti                Edellä esitettyyn viitaten ei hallituksen mieles-
29968: sallittu. Kun otetaan huomioon edellä mainitun          tä ole kustannussyihin vedoten perusteltua
29969: selvityksen tulokset ja toisaalta tielaitoksen tiere-   muuttaa tieliikenneasetusta.
29970: kisteritiedot, voidaan arvioida, että koko maassa
29971: 
29972:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
29973: 
29974:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
29975:                                            1992 vp -    KK 725                                            3
29976: 
29977: 
29978: 
29979: 
29980:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29981: 
29982:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            leder för lätt trafik har försetts med tilläggsskyl-
29983: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ten "Ej för mopeder".
29984: den 17 januari 1993 till vederbörailde medlem av           Enligt nuvarande planeringsprinciper hänvi-
29985: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-        sas mopedema alltid tillleden för lätt trafik om
29986: toniemi undertecknade spörsmål nr 725:                  den tillåtna hastigheten på vägen överstiger 60
29987:                                                         km/h. Om trafikmängden på körbanan är stor,
29988:           Ämnar Regeringen ändra vägtrafik-             hänvisas mopedema tillleden för lätt trafik även
29989:        lagstiftningen så att köming med moped           fastän den tillåtna hastigheten är lägre.
29990:        på cykelbanor, på cykel- och gångbanor              Enligt statistiken har det under de senaste
29991:        som löper parallellt och på kombinerade          åren inte inträffat allvarliga olyckor där mope-
29992:        cykel- och gångbanor förbjtids genom ett         dister och den övriga lätta trafiken skulle ha varit
29993:        allmänt stadgande och att tillåtelse att         inblandade. Ur trafiksäkerhetssynpunkt borde
29994:        köra moped anges genom en tilläggsskylt          mopedtrafiken i huvudsak använda ledema för
29995:        om detta, vilket innebär att betydande           lätt trafik. Det har dock, framför allt i södra
29996:        belopp inbesparas i skyltkostnader, även         Finland, blivit praxis att förbjuda mopedtrafik
29997:        om man beaktar det ofog skyltar utsätts          på ledema för lätt trafik i tätorter. Orsaken är att
29998:        för?                                             mopedtrafiken på cykelbanor uppfattas som
29999:                                                         störande.
30000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Vid styrningen av mopedtrafiken följs samma
30001: anfåra följande:                                        principer som i de övriga nordiska ländema. Den
30002:                                                         föreslagna lagändringen skulle leda tili att de
30003:    Enligt den landsomfattande utredningen om            nuvarande tilläggsskyltama "Ej för mopeder"
30004: cykelbanor 1985 har ungefär två tredjedelar av          måste avlägsnas. Samtidigt skulle man dock vara
30005: de parallella eller kombinerade ledema för lätt         tvungen att tillverka och sätta upp ett nästan lika
30006: trafik försetts med tilläggsskylten "Ej för mope-       stort antal nya tilläggsskyltar som tillåter kör-
30007: der". Å andra sidan är köming med moped i               ning med moped. Det bör även konstateras att
30008: regel tillåten på de leder för lätt trafik som staten   nuvarande tilläggsskyltar inte utsätts för ofog i
30009: sköter utanför tätortema. Då man beaktar resul-         större utsträckning än andra skyltar.
30010: taten av ovan nämnda utredning och å andra                 Med hänvisning till vad som anförts ovan är
30011: sidan vägverkets vägregisteruppgifter kan det           det enligt regeringen inte av kostnadsskäl moti-
30012: uppskattas att ungefår hälften av landets alla          verat att ändra vägtrafikförordningen.
30013:      Helsingfors den 18 februari 1993
30014: 
30015:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
30016:                                               1992 vp
30017: 
30018: Kirjallinen kysymys 726
30019: 
30020: 
30021: 
30022: 
30023:                                  Aittoniemi: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n tukemisesta
30024: 
30025: 
30026: 
30027:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30028: 
30029:    Kuopiossa toimiva Sirkkulanpuiston toimin-       anonut apua sosiaali- ja terveysministeriöitä
30030: tayhdistys ry on jo pitkään tehnyt uraauurtavaa     sekä Raha-automaattiyhdistykseltä.
30031: työtä syrjäytyneiden ihmisten, kuten asunnotto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30032: mien sekä päihde- ja moniongelmaisten hyväksi.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30033: Laman ongelmien myötä yhdistyksen toiminta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30034: on laajentunut merkittävästi myös muille laman      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30035: tuottamien ilmiöiden alueille. Yhdistys on ra-
30036: kentanut asuntoja varsin kohtuullisilla kustan-                Miten Hallitus aikoo suhtautua siihen
30037: nuksilla ja siinä yhteydessä tarjonnut merkittä-            sosiaaliseen toimintaan, jota esimerkiksi
30038: västi työtä pitkäaikaistyöttömille. Yhdistys toi-           Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry
30039: mii hankkimalla varoja lahjoituksin mutta myös              Kuopiossa sekä myös eräät muut yhdis-
30040: ja etupäässä omaehtoisin toimin kuten järjestä-             tykset maassa harjoittavat syrjäytynei-
30041: mällä kierrätystoimintaa.                                   denja ongelmaisten ihmisten auttamisek-
30042:    Tänä syksynä yhdistys on järjestänyt edullisen           si etupäässä omatoimisen varainhankin-
30043: ruoan tarjoilua niille ihmisille, jotka ovat suu-           nan kautta, ja
30044: rimmissa vaikeuksissa yhteiskunnallisen laman                  katsooko Hallitus, että toimintaa on
30045: vuoksi.                                                     syytä tukea valtion varoista esimerkiksi
30046:    Yhdistyksen uraauurtava toiminta vaatii kui-             juuri sosiaali- ja terveysministeriön hal-
30047: tenkin varoja, joita kaikkia on vaikea hankkia              linnonalan määrärahoista?
30048: omaehtoisen toiminnan kautta. Yhdistys on
30049: 
30050:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1993
30051: 
30052:                                           Sulo Aittoniemi
30053: 
30054: 
30055: 
30056: 
30057: 220051L
30058: 2                                         1992 vp -    KK 726
30059: 
30060: 
30061: 
30062: 
30063:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30064: 
30065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Erityisen tärkeää on Sirkkulanpuiston toi-
30066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mintayhdistyksen tavoin kiinnittää huomiota
30067: olette 17 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn            yhteiskuntamme vähäosaisimpien palveluiden
30068: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kehittämiseen sekä syrjäytymisprosessien eh-
30069: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        käisyyn. Tällaisen toiminnan kautta vahvistuu
30070: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           yhteisön oma vastuunotto vähäosaisistaan. Se
30071: n:o 726:                                              avaa myös kanavan omaehtoiseen lähimmäis-
30072:                                                       apuun.
30073:           Miten Hallitus aikoo suhtautua siihen          Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut
30074:        sosiaaliseen toimintaan, jota esimerkiksi      Sirkkulanpuiston niin kuin muidenkin vastaa-
30075:        Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry           vien yhdistysten toimintaa ja pitää niitä esi-
30076:        Kuopiossa sekä myös eräät muut yhdis-          merkillisinä. Keskeinen vastuu tällaisen toimin-
30077:        tykset maassa harjoittavat syrjäytynei-        nan tukemisesta kuuluu paikalliselle tasolle,
30078:        denja ongelmaisten ihmisten auttamisek-        joka siitä myös hyötyy. Parhaiten toiminta ni-
30079:        si etupäässä omatoimisen varainhankin-         voutuu osaksi kuntalaisten huolenpitojärjestel-
30080:        nan kautta, ja                                 mää, kun sillä on kunnan ja kuntalaisten tuki
30081:           katsooko Hallitus, että toimintaa on        takanaan. Toiminnan kohdistuessa kunnan
30082:        syytä tukea valtion varoista esimerkiksi       heikko-osaisimpien ja syrjäytyneiden auttami-
30083:        juuri sosiaali- ja terveysministeriön hal-     seen joudutaan kohtaamaan myös ennakkoluu-
30084:        linnonalan määrärahoista?                      loja ja epäilyjä. Siksi toiminta tarvitsee osak-
30085:                                                       seen myös myönteistä julkista huomiota ja tu-
30086:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kea.
30087: taen seuraavaa:                                          Sosiaali- ja terveysministeriö on osaltaan ollut
30088:                                                       vaikuttamassa siihen, että esimerkiksi Sirkkulan-
30089:    Lainsäädännössä annettujen velvoitteiden ja        puiston toimintayhdistys ry on saanut tukea
30090: tavoitteiden mukaisesti kunta toimeentulotuki-        osakseen päätettäessä Raha-automaattiyhdis-
30091: järjestelmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon pal-    tyksen avustuksista. Yhdistyksen toimintaa on
30092: veluin huolehtii kuntalaisten sosiaalisesta turval-   tuettu myös sosiaali- ja terveysministeriön
30093: lisuudesta. Palvelut kunta voi järjestää itse, yh-    myöntämillä raittiustyölain mukaisilla määrära-
30094: dessä muiden kanssa tai ostamalla ne yksityiseltä     hoilla. Myös vuoden 1993 osalta yhdistyksen
30095: palvelujen tuottajalta.                               toiminnan tukemiseen on ministeriön taholta
30096:    Sosiaalihuollon järjestöt täydentävät toimin-      suhtauduttu myönteisesti.
30097: nallaan julkisia palveluja, toimivat eri väestö- ja      Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että ny-
30098: asiakasryhmien etujärjestöinä sekä kehittävät         kyinen järjestelmä, jossa sosiaali- ja terveyden-
30099: toimintaa omalta osaltaan. Järjestöjen kautta         huollon järjestöjä avustetaan raha-automaatti-
30100: kanavoituu myös merkittävää vapaaehtoistyötä          varoin, on tarkoituksenmukainen järjestelmä.
30101: alalle.                                               Sen sijaan paikallisen toiminnan suora avustami-
30102:    Sosiaali- ja terveysministeriö arvostaa järjes-    nen ministeriön määrärahoista ei ole tarkoituk-
30103: töjen merkittävää työtä ja katsoo, että omaehtoi-     senmukaista. Paikallisen, kuntalaisiin kohdistu-
30104: sella kansalaistoiminnalla on merkittävä rooli        van toiminnan avustaminen on ensi sijassa kun-
30105: yhteiskuntamme sosiaalisen turvallisuuden ja          nan harkinnassa.
30106: hyvinvoinnin rakentamisessa.
30107: 
30108:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
30109: 
30110:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30111:                                         1992 vp -   KK 726                                          3
30112: 
30113: 
30114: 
30115: 
30116:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30117: 
30118:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Speciellt viktigt är det att såsom Sirkkulan-
30119: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      puistoföreningen fästa uppmärksamhet vid ut-
30120: den 17 januari 1993 tili vederbörande medlem av     vecklandet av tjänster för de mindre bemedla-
30121: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    de i vårt samhälle samt att förebygga att de
30122: taniemi undertecknade spörsmål nr 726:              blir utslagna. Genom en dylik verksamhet
30123:                                                     stärks samfundets eget ansvarstagande då det
30124:           H ur ämnar Regeringen förhålla sig till   gäller de mindre bemedlade. Den öppnar även
30125:        den sociala verksamhet som t.ex. Sirkku-     kanaler för den som frivilligt vill hjälpa sina
30126:        lanpuiston toimintayhdistys ry i Kuopio      medmänniskor.
30127:        samt även vissa andra föreningar bedri-          Social- och hälsovårdsministeriet har följt
30128:        ver i vårt land för att hjälpa utslagna      Sirkkulanpuistoföreningens och även andra
30129:        människor och människor med problem          motsvarande föreningars verksamhet och anser
30130:        främst genom frivillig medelsanskaff-        dem vara föredömliga. Det centrala ansvaret för
30131:        ning, och                                    stödandet av en sådan här verksamhet hör till
30132:           anser Regeringen att det finns skäl att   den lokala nivån, som även drar nytta därav.
30133:        stöda verksamheten med statliga medel        Allra bäst sammanfogas verksamheten till en del
30134:        t.ex. av anslag som hör till social- och     av ett omsorgssystem för kommuninvånama, då
30135:        hälsovårdsministeriets förvaltningsområ-     den har kommunens och kommuninvånamas
30136:        de?                                          stöd bakom sig. Då verksamheten inriktas på
30137:                                                     hjälp till de mindre bemedlade och utslagna i
30138:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommunen kommer man även att stöta på
30139: anföra följande:                                    fördomar och misstankar. Därför behöver verk-
30140:                                                     samheten även positiv offentlig uppmärksamhet
30141:    1 enlighet med de skyldigheter och mål som       och stöd.
30142: uppställts i lagstiftningen sörjer kommunema           Social- och hälsovårdsministeriet har varit
30143: för komrnuninvånamas sociala trygghet med           delaktigt i att t.ex. Sirkkulanpuiston toimintayh-
30144: hjälp av tjänster inom ramen för utkomststöd-       distys ry har fått stöd då beslut har fattats om
30145: systemet och social- och hälsovården. Kommu-        understöden från Penningautomatföreningen.
30146: nema kan ordna tjänstema själva, tillsammans        Föreningens verksamhet har också understötts
30147: med andra eller genom att köpa dem av privata       med anslag som social- och hälsovårdsministe-
30148: producenter.                                        riet beviljat enligt lagen om nykterhetsarbete.
30149:    Organisationema inom socialvården kom-           Ä ven beträffande 1993 har ministeriet förhållit
30150: pletterar med sin verksamhet de offentliga tjäns-   sig positivt till stöd för föreningens verksamhet.
30151: tema, fungerar som intresseorganisationer för          Social- och hälsovårdsministeriet anser att
30152: olika befolknings- och klientgrupper samt ut-       det nuvarande systemet, där organisationer
30153: vecklar verksamheten för sin egen del. Genom        inom social- och hälsovården understöds med
30154: organisationema kanaliseras även frivilligt arbe-   penningautomatmedel, är ett ändamålsenligt
30155: te i betydande utsträckning till branschen.         system. Däremot är det inte ändamålsenligt att
30156:    Social- och hälsovårdsministeriet uppskattar     direkt understöda lokal verksamhet av ministe-
30157: organisationemas betydelsefulla arbete och an-      riets anslag. Det är i första hand kommunen
30158: ser att frivillig medborgarverksamhet spelar en     som skall överväga om den understöder lokal
30159: viktig roll vid uppbyggandet av den sociala         verksamhet som riktar sig till kommuninvånar-
30160: tryggheten och välståndet i vårt samhälle.          na.
30161: 
30162:      Helsingfors den 17 februari 1993
30163: 
30164:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30165:                                               1992 vp
30166: 
30167: Kirjallinen kysymys 727
30168: 
30169: 
30170: 
30171: 
30172:                                   Pulliainen: Sahateollisuuden elvyttämiseksi tarvittavista toimista
30173: 
30174: 
30175: 
30176:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30177: 
30178:    Maamme maaseudulle kaivataan kipeästi py-           Sahateollisuuden elvyttäminen paikallisella ja
30179: syvästi työllistäviä kohteita. Viime aikoina on     maakunnallisella tasolla edellyttää nykyisessä
30180: käynyt hyvin selväksi, että puuvarojen järkevä      lamatilanteessa, että maa- ja metsätalousminis-
30181: käyttö on eräs keskeisiä elementtejä maamme         teriö ottaa aloitteen käsiinsä ja tekee aloitteen
30182: saamiseksi ylös laman syövereistä.                  lainsäädännöllisen ja muun toimintaympäristön
30183:    1980-luku oli kohtalokas monille maamme          saattamiseksi sellaiseksi, että se tukee sahateolli-
30184: piensahoille. Osa niistä ajautui konkurssiin vie-   suuden elpymistä yksityisinä toimivina yksikköi-
30185: den omistajien omaisuuden, osa ehti lopettaa        nä.
30186: toimintansa ennen varojen loppumista. Nyt sa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30187: hoille sopivista puuvaroista jää huomattava osa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30188: käyttämättä ja samalla haja-asutusalueilla on       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30189: kaiken lamaannuttava työttömyysaste.                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30190:    Tilanne vaatii sahateollisuuden elvyttämistä,
30191: mitä tulee kuitenkin edeltää eräiden menestymi-                 Mihin erityisiin toimenpiteisiin maa-
30192: seen vaikuttavien keskeisten tekijöiden asialli-             ja metsätalousministeri ja -ministeriö
30193: seen tilaan saattaminen. Niinpä kilpailulain tul-            ryhtyvät sahateollisuuden elvyttämiseksi
30194: kinta tulee saattaa sellaiseksi, että puukaupan              paikallisella ja maakunnallisella tasolla
30195: osalta voidaan tehdä pitkäjänteiseen toimintaan              niin, että uusien yksiköiden toiminta on
30196: tähtääviä eri osapuolten välisiä sopimuksia.                 turvattu pitkäjänteisesti myös puuhuol-
30197:                                                              tosopimusten osalta?
30198: 
30199:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1993
30200: 
30201:                                           Erkki Pulliainen
30202: 
30203: 
30204: 
30205: 
30206: 220051L
30207: 2                                        1992 vp -   KK 727
30208: 
30209: 
30210:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30211: 
30212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korjattavaa. Huomiota on erityisesti kiinnitettä-
30213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vä siihen, että sahat voisivat ostaa vain tarvitse-
30214: olette 19 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn           miaan tukkeja, ja että sahojen sivutuotteet, ts.
30215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sellu- ja polttohake ja kuori, olisi voitava saada
30216: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliai-     kaupaksi varmasti ja kohtuulliseen hintaan.
30217: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Ehkä kaikkein tärkein seikka on, että sahojen
30218: 727:                                                 tulisi osata käydä vientikauppaa ilman välikäsiä
30219:                                                      suoraan asiakkaiden kanssa. Unohtaa ei myös-
30220:           Mihin erityisiin toimenpiteisiin maa-      kään saa sahojen teknillistä kehittämistä ja tuot-
30221:        ja metsätalousministeri ja -ministeriö        teiden jatkojalostusta.
30222:        ryhtyvät sahateollisuuden elvyttämiseksi         Koetut taloudelliset vaikeudet ovat johtaneet
30223:        paikallisella ja maakunnallisella tasolla     siihen, että sahojen omat tai yhteistoimintaankin
30224:        niin, että uusien yksiköiden toiminta on      perustuvat mahdollisuudet ryhtyä toimenpitei-
30225:        turvattu pitkäjänteisesti myös puuhuol-       siin edellä mainittujen ongelmien poistamiseksi
30226:        tosopimusten osalta?                          ovat puutteelliset. Pienten ja keskisuurten saho-
30227:                                                      jen elvyttämiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea.
30228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Monen muun elinkeinoalan tukemiseen verrat-
30229: vasti seuraavaa:                                     tuna suhteellisen pienillä panostuksilla voidaan
30230:                                                      nopeasti vaikuttaa sekä viennin että työllisyyden
30231:    Sahojen taloudellinen kehitys oli 1980-luvulla    lisäykseen ja hyödyntää käyttämätöntä metsän
30232: ja osin myös kuluvan vuosikymmenen alussa            kasvua. On realistista arvioida, että sahatavaran
30233: varsin heikko. Eräänä syynä siihen ovat olleet       tuotantomäärät voidaan nostaa nykyisestä 7
30234: sahojen tukkiraaka-aineestaan maksamat suh-          miljoonasta 10 miljoonaan kuutiometriin. Lisäys
30235: teellisen korkeat hinnat. Raaka-aineen osuus         suuntautuisi valtaosalta vientiin.
30236: sahalle toimitettuna edustaa noin kahta kolman-         Valtion tukea tulisi edelleenkin suunnata alan
30237: nesta sahojen kokonaiskustannuksista. Vuoden         tutkimukseen ja tekniseen kehittämiseen sekä
30238: 1990 lopulla alkanut taloudellinen taantuma las-     jatkojalostusinvestointeihin. Lisää panostusta
30239: ki tukkien hintoja, mutta toisaalta sahojen ra-      tarvitaan uudistuneiden raaka-aineenhankinta-
30240: hoitus vaikeutui korkean korkotason ja pank-         järjestelyjen käynnistämiseen, jatkojalostus- ja
30241: kien kiristyneiden rahoitus- ja vakuusehtojen        markkinointiyritysten liikkeellelähdön tukemi-
30242: vuoksi.                                              seen sekä myös tavanomaisen sahauskoneiston
30243:    Vaikeuksien vuoksi pienten ja keskisuurten        uusimiseen. Erityisen kannattavaksi näyttäisi
30244: sahojen lukumäärä putosi muutamassa vuodessa         muodostuvan sahojen yhteydessä toimivien tai
30245: noin 100 yksiköllä nykyiseen määräänsä, noin         niiden jätteitä sekä metsähaketta käyttävien
30246: sataan sahaan. Myös pienimpien sirkkeli- ja          lämpölaitosten perustamisen tukeminen.
30247: kehäsahojen määrä laski, mutta niiden osalta             Edellä kuvattuja kehittämistarpeita ja vaadit-
30248: olennaisempaa on suuri käyttämättömänä oleva         tavia toimenpiteitä selvittämään maa- ja metsä-
30249: kapasiteetti. Maassa on noin 4 000 mainittua         talousministeriö asetti 4.12.1992 työryhmän.
30250: piensahaa, joista kuitenkin vain viidennes antaa     Työryhmä tulee jättämään ehdotuksensa minis-
30251: omistajalleen pääasiallisen toimeentulon.            teriölle 1.3.1993 mennessä. Tällöin ne ovat käy-
30252:    Pieni ja keskisuuri sahateollisuus on merkittä-   tettävissä vuoden 1994 talousarviota valmistelta-
30253: vä työllistäjä. Niiden palveluksessa on 4 500        essa.
30254: työntekijää ja 600 toimihenkilöä. Pienimpien            Hallitus tulee ensi vuoden talousarviota ja
30255: sahojen työllistävä vaikutus on arvioitu 2 500       vuosien 1994-1997 toiminta- ja taloussuunni-
30256: henkilötyövuodeksi. Välillisesti sahojen laske-      telmaa valmistellessaan ottamaan huomioon sa-
30257: taan työllistävän kolminkertaisen määrän henki-      haustoiminnan kehittämisen tarpeet ja pyrkii
30258: löitä puun hankinnassa, kuljetuksissa, alihan-       varaamaan sen tukemiseen nykyistä enemmän
30259: kinnoissa ja palveluissa.                            voimavaroja. Tavoitteena on samanaikaisesti
30260:    Sahojen koko toimintaketjussa raaka-aineen        sekä tukea vientiä että elvyttää maaseudun yri-
30261: hankinnasta valmiin tuotteen markkinointiin on       tystoimintaa.
30262: 
30263:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
30264: 
30265:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30266:                                           1992 vp -   KK 727                                            3
30267: 
30268: 
30269:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30270: 
30271:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dant timmer som de behöver, medan sågverkens
30272: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        biprodukter, dvs. flis för massatiliverkning och
30273: den 19 januari 1993 till vederbörande medlem av       bränsleflis och bark borde kunna säljas säkert ·
30274: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-      och tili ett rimligt pris. Det kanske alira viktigas-
30275: liainen undertecknade spörsmål nr 727:                te är att sågverken bör kunna idka exporthandel
30276:                                                       utan mellanhänder direkt med sina kunder. Den
30277:           Vilka särskilda åtgärder ämnar jord-        tekniska utvecklingen vid sågverken och vidare-
30278:        och skogsbruksministern och ministeriet        förädlingen av produkterna får inte heller glöm-
30279:        vidta för att stimulera sågindustrin på det    mas.
30280:        lokala planet och på landskapsnivå så att          De ekonomiska svårigheter som förekommit
30281:        verksamheten vid nya enheter tryggas på        har lett tili att sågverken har föga möjligheter att
30282:        lång sikt även för virkesförsörjningsavta-     själva eller ens i samarbete med någon annan
30283:        lens del?                                      vidta åtgärder för att avhjälpa nämnda problem.
30284:                                                       Om man vill stimulera verksamheten vid små
30285:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och medelstora sågverk behövs samhäliets stöd.
30286: anföra följande:                                      1 jämförelse med stödet tili många andra nä-
30287:                                                       ringsgrenar kan relativt små insatser snabbt
30288:      Den ekonomiska utvecklingen för sågverken        medföra en ökning av både exporten och syssel-
30289: var under 1980-talet och delvis även i början av      sättningen och inverka på utnyttjandet av den
30290: detta decennium mycket svag. En av orsakerna          oanvända skogstiliväxten. Det är realistiskt om
30291: tili detta är att sågverken har betalat relativt      man uppskattar att produktionsmängderna av
30292: höga priser för sin timmerråvara. Andelen råva-       sågvara kan höjas från nuvarande 7 milj. kubik-
30293: ra som levererats tili sågverken står för ca två      meter tili 10 milj. kubikmeter. Huvuddelen av
30294: tredjedelar av de totala kostnaderna vid sågver-      tiliväxten skulie gå på export.
30295: ken. Den ekonomiska recession som började i               Statligt stöd bör fortfarande riktas tili forsk-
30296: slutet av år 1990 sänkte timmerpriserna, men å        ningen inom branschen och den tekniska utveck-
30297: andra sidan försvårades sågverkens finansiering       lingen samt tili investeringar för vidareförädling.
30298: tili följd av den höga räntenivån och bankernas       Större insatser krävs om man vili sätta i gång de
30299: åtstramade finansierings- och säkerhetsvilikor.       reviderade rå varuanskaffningsarrangemangen,
30300:      På grund av svårigheterna sjönk antalet små      stöda startandet av vidareförädlings- och mark-
30301: och medelstora sågverk under ett par år med ca        nadsföringsföretag samt även förnya det kon-
30302: 100 enheter till nuvarande antal, ca hundra           ventionelia försågningsmaskineriet. Särskilt lön-
30303: sågverk. Antalet mindre cirkel- och ramsågverk        samt förefalier det att bli att stöda inrättandet av
30304: sjönk också men för dem är den stora outnyttja-       värmeverk som fungerar i anslutning tili sågverk
30305: de kapaciteten av större betydelse. 1 landet finns    elier som använder avfali från sågverk samt
30306: ca 4 000 små sågverk av nämnda slag men endast        skogstilirett flis.
30307: ägarna tili en femtedel av dessa sågverk får sin          Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte
30308: huvudsakliga utkomst av dem.                          4.12.1992 en arbetsgrupp som har tili uppgift att
30309:      Den sågindustri som omfattar små och med-        utreda de utvecklingsbehov och behövliga åtgär-
30310: elstora sågverk är en betydande arbetsgivare.         der som beskrivs ovan. Arbetsgruppen kommer
30311: Den sysselsätter 4 500 arbetstagare och 600           att överlämna sina förslag tili ministeriet senast
30312: tjänstemän. Sysselsättningen vid de små sågver-       1.3.1993. Sålunda finns de tili förfogande vid
30313: ken har uppskattats tili 2 500 årsverken. Det         beredningen av statsbudgeten för 1994.
30314: uppskattas att sågverken indirekt sysselsätter det        Vid beredningen av nästa års budget och
30315: tredubbla antalet personer genom anskaffningen        verksamhets- och ekonomipianeo för åren
30316: av virke, transporter, underleveranser och service.   1994-1997 kommer regeringen att beakta beho-
30317:      De olägenheter som förekommer i sågverkens       ven vid utvecklandet av försågningsverksamhe-
30318: verksamhet ända från anskaffningen av råvara          ten och samtidigt gå in för att reservera större
30319:  tili marknadsföringen av den fårdiga varan bör       resurser för stödjandet av denna. Avsikten är att
30320:  rättas tili. Särskild uppmärksamhet bör fåstas       samtidigt såväl stöda exporten som stimulera
30321:  vid att sågverken skali kunna köpa endast så-        företagsverksamheten på landsbygden.
30322:      Helsingfors den 17 februari 1993
30323: 
30324:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30325:                                                1992 vp
30326: 
30327: Kirjallinen kysymys 728
30328: 
30329: 
30330: 
30331: 
30332:                                   Luttinen ym.: Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään liittyvän verotulo-
30333:                                       jen menetyksen korvaamisesta kunnalle
30334: 
30335: 
30336:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30337: 
30338:    Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirryttiin          Esimerkiksi Asikkalan kunnassa kahden yri-
30339: vuoden 1990 alussa. Sitä sovellettiin ensimmäi-      tyksen, jotka kuuluvat samaan konserniin, saa-
30340: sen kerran osinkoihin, joita jaettiin vuonna 1990    rnat yhtiöveron hyvitykset olivat yhteensä noin
30341: päättyneeitä tilikaudelta. Tarkoituksena oli         6,9 miljoonaa markkaa. Näille yrityksille mak-
30342: poistaa yhtiön ja osakkeenomistajan kahdenker-       settava yhtiöveron hyvitys oli noin 10 prosenttia
30343: tainen verotus siten, että osingon saajanverosta     kunnan verotuloista. Asikkalan kunnassa kertyi
30344: vähennetään yhtiön maksamaa veroa vastaava           vuoden 1991 verotuksessa yritysveroja noin 4,4
30345: hyvitys.                                             miljoonaa markkaa. Asikkalan kunta joutuu
30346:    Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä kunnallisve-     siten maksamaan yhtiöveron hyvitystä 2,5 mil-
30347: ro maksetaan yhtiön kotikunnalle. Jos yhtiön         joonaa markkaa enemmän kuin se on saanut
30348: kotikunta on sama kuin osingon saajan kotikun-       kunnassa toimiviita yrityksiltä verotuloja. Uu-
30349: ta, kotikunta saa sille kuuluvat verot. Ongelmal-    teen järjestelmään siirtyminen on siis johtanut
30350: liseksi on osoittautunut tilanne, jolloin kotikun-   epäoikeudenmukaiseen tulokseen ja heikentänyt
30351: nat ovat eri kuntia. Tämä johtuu siitä, että         kunnan verotuloja merkittävästi.
30352: yhtiöveron hyvitysjärjestelmää sovelletaan myös         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30353: yrityksiin ja niiden maksamiin yhtiöiden välisiin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30354: osinkoihin. Konserniyritysten väliset osingot        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30355: voivat olla määrältään hyvinkin suuria. Konser-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30356: niin kuuluvat yritykset toimivat usein eri paikka-
30357: kunnilla, mikä johtaa epäoikeudenmukaiseen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30358: tulokseen kunnallisveron osalta. Yhtiöveron hy-             ryhtyä korvatakseen yhtiöveron hyvitys-
30359: vityksen maksaminen kunnan ja valtion kesken                verojärjestelmään siirtymisestä aiheutu-
30360: määräytyy osinkoa saaneen yrityksen maksa-                  neet verotulojen menetykset mm. Asik-
30361: mien verojen suhteessa. Ellei osinkoa saava yri-            kalan kunnalle ja muuttaakseen verolain-
30362: tys maksa lainkaan tai maksaa vain hyvin vähän              säädäntöä siten, että hyvitystä joutuu
30363: valtion veroa, jää koko yhtiöveron hyvitys kun-             maksamaan vain se veronsaaja, joka saa
30364: nan maksettavaksi.                                          varsinaisen osingoista maksettavan ve-
30365:                                                             ronkin?
30366:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1993
30367: 
30368:                      Matti Luttinen                           Reijo Laitinen
30369: 
30370: 
30371: 
30372: 
30373: 220051L
30374: 2                                       1992 vp -   KK 728
30375: 
30376: 
30377: 
30378: 
30379:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30380: 
30381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tammikuun 22 päivänä asettanut työryhmän,
30382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuudet vä-
30383: olette 19 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn          hentää yhtiöveron hyvitysjärjestelmän aiheutta-
30384: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mia veronsaajien tulojen kertymän vaihteluihin
30385: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Luttisen    liittyviä ongelmia vuodelta 1992 toimitettavassa
30386: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        verotuksessa ja selvittää mahdollisuudet muiden
30387: 728:                                                yhtiöveron hyvitysjärjestelmään liittyvien vero-
30388:                                                     tusta toimitettaessa esiin tulleiden epäkohtien
30389:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     poistamiseen siten, että toimenpiteet voidaan
30390:          ryhtyä korvatakseen yhtiöveron hyvitys-    toteuttaa jo vuodelta 1993 toimitettavassa vero-
30391:          verojärjestelmään siirtymisestä aiheutu-   tuksessa.
30392:          neet verotulojen menetykset mm. Asik-          Työryhmään kuuluu valtiovarainministeriön
30393:          kalan kunnalle ja muuttaakseen verolain-   ja verohallituksen edustajien lisäksi kuntien kes-
30394:          säädäntöä siten, että hyvitystä joutuu     kusjärjestön edustaja, ja se tulee työskentelys-
30395:          maksamaan vain se veronsaaja, joka saa     sään muun ohessa käsittelemään kysymyksessä
30396:          varsinaisen osingoista maksettavan ve-     tarkoitettuja kuntien verotulojen menetyksiä.
30397:          ronkin?                                    Työryhmän tulee tehdä vuodelta 1992 toimitet-
30398:                                                     tavaa verotusta koskevat ehdotuksensa maalis-
30399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuun loppuun mennessä ja saada työnsä muulta
30400: vasti seuraavaa:                                    osin päätökseen huhtikuun loppuun mennessä.
30401:                                                     Hallitus päättää tarpeellisista toimenpiteistä työ-
30402:     Valtiovarainministeriö on kuluvan vuoden        ryhmän saatua työnsä päätökseen.
30403: 
30404:        Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
30405: 
30406:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30407:                                           1992 vp -   KK 728                                            3
30408: 
30409: 
30410: 
30411: 
30412:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30413: 
30414:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att utreda möjlighetema att minska problemen i
30415: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        samband med de variationer i skattetagamas
30416: den 19 januari 1993 till vederbörande medlem av       skatteintäkter som systemet med gottgöre1se för'
30417: statsrådet översänt följande av riksdagsman           bolagsskatt åsamkade i beskattningen för 1992
30418: Luttinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 728:         och att utreda möjlighetema att avhjälpa övriga
30419:                                                       olägenheter i samband med systemet med gott-
30420:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        görelse för bolagsskatt som framkom vid verk-
30421:        ta för att ersätta de förluster av skattein-   ställandet av beskattningen så att dessa åtgärder
30422:        täkter som åsamkats t.ex. Asikkala kom-        kan vidtas redan i beskattningen för 1993.
30423:        mun till följd av övergången till systemet        Tili arbetsgruppen hör förutom representan-
30424:        med gottgörelse för bolagsskatt och för        ter för finansministeriet och skattestyrelsen även
30425:        att ändra skattelagstiftningen så att gott-    en representant för kommunemas centralorgani-
30426:        görelse behöver betalas endast av den          sation. Arbetsgruppen kommer i sitt arbete bl.a.
30427:        skattetagare som även får den egentliga        att behandla de i spörsmålet avsedda förluster av
30428:        skatt som betalas för dividender?              skatteintäkter som åsamkats kommunema. Ar-
30429:                                                       betsgruppen skall före utgången av mars avge
30430:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sina förslag beträffande beskattningen för 1992
30431: anföra följande:                                      och före utgången av april slutföra sitt arbete till
30432:                                                       övriga delar. Regeringen beslutar om nödvändi-
30433:   Finansministeriet tillsatte den 22 januari inne-    ga åtgärder när arbetsgruppen har slutfört sitt
30434: varande år en arbetsgrupp som har tili uppgift        arbete.
30435: 
30436:      Helsingfors den 18 februari 1993
30437: 
30438:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30439:               j
30440:              j
30441:             j
30442:            j
30443:           j
30444:          j
30445:         j
30446:        j
30447:       j
30448:      j
30449:     j
30450:    j
30451:   j
30452:  j
30453: j
30454:                                                1992 vp
30455: 
30456: Kirjallinen kysymys 729
30457: 
30458: 
30459: 
30460: 
30461:                                   Tykkyläinen ym.: Pitkäaikaistyöttömien toimeentulon turvaami-
30462:                                      sesta
30463: 
30464: 
30465:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30466: 
30467:     Työttömyysturvalain mukaan työttömäksi jatkossa työttömyysturvalain ansioturvalle sää-
30468: joutunut työttömyyskassan jäsen saa ansioon detyt edellytykset. Velvoitetyön kumoaminen
30469: suhteutettua päivärahaa 500 päivän ajan. Jos johtaa siis siihen, että pitkäaikaistyöttömät jäte-
30470: mainittu aika kuluu umpeen, edellyttää ansiotur- tään pysyvästi heitteille, usein vaille minkään-
30471: van piiriin pääseminen vähintään kuuden kuu- laista toimeentuloturvaa.
30472: kauden työssäoloa ja kassan jäsenyyttä. Jos           Työministeriön työllisyyskehitystä koskenees-
30473: uutta työtä ei löydy, putoaa työtön 500 päi- . sa ennusteessa on arvioitu, että vuoden 1993
30474: vän jälkeen työttömyysturvan peruspäivärahan aikana ylitetään 100 000 pitkäaikaistyöttömän
30475: varaan. Peruspäiväraha on tarveharkintainen, raja. Näin suuren ihmisjoukon jääminen vaille
30476: kohtuullisen pienetkin puolison tulot poistavat kunnollista toimeentuloturvaa on suuri inhi-
30477:  oikeuden peruspäivärahaan kokonaan.               millinen ja yhteiskunnallinen katastrofi. Pitkä-
30478:     Työllisyyslain mukainen oikeus saada vuoden aikaistyöttömien toimeentuloturvan varmista-
30479:  työttömyysjakson jälkeen kuuden kuukauden miseksi olisikin ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei-
30480:  velvoitetyöpaikka esti pitkäaikaistyöttömiä pu- siin joko työllisyyslakia kehittämällä tai työttö-
30481:  toamasta köyhyysloukkuun, jota tarveharkin- myysturvaa parantamalla.
30482:  tainen peruspäiväraha useimmissa tapauksissa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30483:  merkitsi. Kuuden kuukauden velvoitetyön aika- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30484:  na voitiin täyttää työttömyysturvalain mukaiset kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30485:  edellytykset ansioturvan saamiselle.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30486:     Työllisyyslain mukainen oikeus saada velvoi-
30487:  tetyötä kumottiin tammikuun 1993 alusta lu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30488:  kien. Muutosta perusteltiin tarpeella joustavoit-         ryhtyä varmistaakseen pitkäaikaistyöt-
30489:  taa työvoimapolitiikkaa. Vähemmälle huomiolle             tömien toimeentuloturvan ja estääk-
30490:  jäi se tosiseikka, että lain muutoksella käytän-         seen 100 000 ihmisen putoamisen köy-
30491:  nössä poistetaan ikääntyneiden pitkäaikaistyöt-          hyysloukkuun yhteiskunnan tukitoimen-
30492:  tömien mahdollisuus saada työtä ja siten täyttää         piteiden ulottumattomiin?
30493:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1993
30494: 
30495:            Marja-Liisa Tykkyläinen      Anna-Liisa Kasurinen       Riitta Myller
30496:            Jukka Roos                   Reijo Laitinen             Lea Savolainen
30497:            Matti Vähänäkki              Johannes Koskinen          Raimo Vuoristo
30498:                      Erkki Tuomioja                       Arja Ojala
30499: 
30500: 
30501: 
30502: 
30503:  220051L
30504: 2                                        1992 vp -    KK 729
30505: 
30506: 
30507: 
30508: 
30509:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30510: 
30511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        harkinnanvaraiset työllisyysmäärärahat tulee
30512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työllisyyslain 16 §:n säännösten mukaisesti koh-
30513: olette 19 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn            dentaa niiden henkilöiden työllistämiseen, joiden
30514: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          työnsaannin tarve on suurin. Lisäksi kuluvan
30515: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Marja-        vuoden talousarvion perustelujenkin mukaisesti
30516: Liisa Tykkyläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       työllisyysmäärärahat tulee kohdentaa erityisesti
30517: kysymyksen n:o 729:                                   pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämi-
30518:                                                       seen. Nyt voimassa olevien säännösten mukaan
30519:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työllistäminen kuitenkin perustuu aikaisemmas-
30520:        ryhtyä varmistaakseen pitkäaikaistyöt-         ta poiketen aina työnantajan omaan harkintaan
30521:        tömien toimeentuloturvan ja estääk-            ja mahdollisuuksiin eikä työvoimatoimiston
30522:        seen 100 000 ihmisen putoamisen köy-           taholta asetettuun pakkoon. Kuluvan vuoden
30523:        hyysloukkuun yhteiskunnan tukitoimen-          talousarvion määrärahat mahdollistavat keski-
30524:        piteiden ulottumattomiin?                      määrin 77 000 henkilön työllistämisen palk-
30525:                                                       kaperusteisten työllisyysmäärärahojen avulla.
30526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta"          Tämä on noin 25 000 henkilöä enemmän kuin
30527: vasti seuraavaa:                                      viime vuonna.
30528:                                                           Vuosi 1993 on kuitenkin poikkeuksellinen
30529:    Kysymyksessä käsitellään työttömien työnha-        sekä säännösten että määrärahojen osalta. Vuo-
30530: kijoiden asemaa yhtäältä työllisyyslain ja toisaal-   den alussa voimaan tulleen työllisyyslain muu-
30531: ta työttömyysturvalain soveltamisen kannalta.         toksen voimaantulosäännöksen mukaan on niil-
30532: Mitä ensinnä tulee työllisyyslakiin aikaisemmin       le henkilöille, joille oikeus työntekomahdolli-
30533: sisältyneiden työllistämisvelvoitteiden poistami-     suuteen on syntynyt ennen vuoden 1992 lop-
30534: seen sekä valtion virastoilta ja laitoksilta että     pua, tämä työntekomahdollisuus järjestettävä
30535: kunnilta vuoden 1993 alusta lukien, voidaan           aikaisempien säännösten mukaisesti. Kuten
30536: todeta, että työllisyyslain muutosta koskeneen        edellä todettiin, näiden henkilöiden määrä oli
30537: hallituksen esityksen perusteluissa oli varsin        31.12.1993 noin 33 500. Heille siis järjestetään
30538: seikkaperäisesti selostettu syyt ns. velvoitetyöl-    velvoitetyöpaikka valtion virastoissa tai laitok-
30539: listämisestä luopumiseen. Nyt käytettävissä ole-      sissa taikka kunnissa, ellei työntekomahdolli-
30540: vien tietojen perusteella voidaan lisäksi todeta,     suuden järjestäminen muuten onnistu, eivätkä
30541: että vuoden 1992 lopussa valtion ja kuntien           kyseiset henkilöt osittain tai kokonaan luovu
30542: velvoitteita oli täyttämättä yhteensä noin 33 500     vaatimasta itselleen tätä työntekomahdollisuut-
30543: työttömän henkilön osalta. Toisin sanoen val-         ta. Tämä vähentää luonnollisesti työvoimatoi-
30544: tion virastot ja laitokset eivätkä myöskään kun-      mistojen mahdollisuutta varsinaisesti harkita
30545: nat olleet voineet täyttää niille laissa tuolloin      työllisyysmäärärahojen käyttämistä muiden
30546: säädettyä työllistämisvelvoitettaan. Pääasiallise-     työttömien työllistämiseen.
30547: na syynä tähän laissa säädettyjen velvoitteiden           Työllistämistoimenpiteiden tarkoituksena on
30548: täyttämättä jättämiseen oli taloudellisten resurs-    siis edelleen pitkäaikaistyöttömyyden katkaise-
30549: sien niukkuus molemmilla mainituilla työnanta-        minen ja myös pitkäaikaistyöttömyyden synty-
30550: jasektoreilla. Syntynyt tilanne osoittaa, että jul-   misen ehkäiseminen. Tästä huolimatta lisääntyy
30551: kisen sektorin velvoitteiden poistaminen työlli-      pitkäaikaistyöttömien määrä eräiden arvioiden
30552: syyslaista oli olosuhteet huomioon ottaen oikea       mukaan vuonna 1993 siten, että heidän määrän-
30553: ratkaisu.                                             sä olisi vuoden lopussa noin 100 000 henkilöä.
30554:     Painopisteen siirtäminen velvoitetyöstä har-      Vaikka tämä sinänsä synkkä ennuste toteutuisi-
30555: kinnanvaraiseen työllistämiseen ei merkinnyt           kin, ei se suinkaan merkitse sitä, että kaikki
30556: sitä, että pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä      nämä pitkäaikaistyöttömät jäisivät työttömyys-
30557: olisi kokonaan luovuttu, vaikka näin onkin             turvan ansiopäivärahaa koskevien enimmäis-
30558: julkisuudessa virheellisesti väitetty. Päinvastoin    päiväsäännösten perusteella ansioturvan ulko-
30559:                                         1992 vp -   KK 729                                        3
30560: 
30561: puolelle. Lopullisia arvioita siitä, kuinka monen   1984 työttömyysturvalaki onkin verrattain uusi
30562: henkilön kohdalla kysymyksessä tarkoitettu 500      ja aikanaan huomattavan perusteellisenja moni-
30563: päivän enimmäismäärä tulee vuoden 1993 lop-         puolisen valmistelun tuloksena syntynyt. Par-
30564: puun mennessä täyteen, ei ole käytettävissä.        haillaankin eduskunnassa on käsiteltävänä työt-
30565: Luvun voidaan arvioida olevan suuruusluokal-        tömyysturvalain muutosesitys. Lisäksi sosiaali-
30566: taan enimmillään 30 000 henkilön luokkaa. Ta-       ja terveysministeriön yhteydessä toimii laaja-
30567: pausten lopullinen lukumäärä saadaan tietoon        pohjaisesti kokoonpantu työttömyysturvatoimi-
30568: kuitenkin vasta myöhemmin.                          kunta, jonka tehtävänä on selvittää työttö-
30569:    Nyt esillä olevassa kirjallisessa kysymyksessä   myysturvajärjestelman edelleen kehittämisen pe-
30570: viitataan myös työttömyysturvan parantami-          rusteeksi otettavat laajakantoiset kysymykset.
30571: seen. Tältä osin voidaan todeta, että työttömyys-   Toimikunnan työn valmistuttua hallitus tulee
30572: turvajärjestelmää on koko ajan kehitetty, vaikka    päättämään asian edellyttämistä jatkotoimen-
30573: järjestelmää koskeva perussäädös eli vuoden         piteistä.
30574: 
30575:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
30576: 
30577:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
30578: 4                                          1992 vp -   KK 729
30579: 
30580: 
30581: 
30582: 
30583:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
30584: 
30585:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sättning åt långtidsarbetslösa, trots att man
30586: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         felaktigt påstått detta i offentligheten. Det be-
30587: den 19 janauri 1993 till vederbörande medlem av        hovsprövade sysselsättningsanslaget bör tvärt-
30588: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        om i enlighet med stadgandena i 16 § sysselsätt-
30589: Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. undertecknade            ningslagen riktas tili att sysselsätta de personer
30590: spörsmål nr 729:                                       som är i största behov av arbete. Också enligt
30591:                                                        motiveringen i årets budget bör sysselsättnings-
30592:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anslaget riktas tili att sysselsätta speciellt de
30593:         ta för att säkerställa utkomstskyddet för      långtidsarbetslösa och de unga. Enligt de nu
30594:         de långtidsarbetslösa och förhindra att        gällande stadgandena baserar sig emellertid sys-
30595:         100 000 människor drabbas av fattigdom         selsättandet, tili skillnad från tidigare praxis,
30596:         och hamnar utom räckhåll för de samhäl-        alltid på arbetsgivarens egen prövning och möj-
30597:         leliga stödåtgärderna?                         lighet~r, inte på tvång från arbetskraftsbyråns
30598:                                                        sida. Arets budgetanslag möjliggör med hjälp av
30599:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           lönebaserat sysselsättningsanslag sysselsättning
30600: samt anföra följande:                                  för i genomsnitt 77 000 personer, vilket är ca
30601:                                                        25 QOO personer fler än i fjol.
30602:     1 spörsmålet behandlas de arbetslösa arbets-           Ar 1993 är emellertid exceptionellt vad gäller
30603: sökandenas ställning med tanke på tillämpandet         såväl stadganden som anslag. Enligt det ikraft-
30604: av sysselsättningslagen å ena sidan och lagen om       trädelsestadgande om ändring av sysselsätt-
30605: utkomstskydd för arbetslösa å andra sidan. Vad         ningslagen som trädde i kraft i början av året bör
30606: först och främst beträffar upphävandet i början        åt de personer, för vilka rätt tili möjlighet tili
30607: av 1993 av de sysselsättningsskyldigheter som          arbete uppstått före slutet av 1992, sådan möjlig-
30608: tidigare ingick i sysselsättningslagen och som         het tili arbete ordnas i enlighet med tidigare
30609: gällde såväl statliga ämbetsverk och inrättningar      stadganden. Såsom tidigare konstaterades upp-
30610: som kommunerna, kan det konstateras att man            gick dessa personers antal 31.12.1992 tili ca
30611: i motiveringen till regeringens proposition om         33 500. För dessa ordnas således samhällsgaran-
30612: ändring av sysselsättningslagen mycket utförligt       terat arbete vid statliga ämbetsverk och inrätt-
30613: redogjort för orsakerna tili upphävandet av den        ningar eller i kommunerna, om möjlighet tili
30614: s.k. sysselsättningsskyldigheten. Enligt nu före-      arbete inte annars kan ordnas eller om personer-
30615: liggande uppgifter kan det dessutom konstateras        na i fråga inte delvis eller helt avstår från kravet
30616: att staten och kommunerna i slutet av 1992             på en sådan möjlighet tili arbete. Detta minskar
30617: lämnat sina skyldigheter ouppfyllda för sam-           naturligtvis arbetskraftsbyråernas möjlighet att
30618: manlagt ca 33 500 arbetslösas del. Varken de           egentligen pröva sysselsättningsanslagets an-
30619: statliga ämbetsverken och inrättningarna eller         vändning för sysselsättning av övriga arbetslösa.
30620: kommunerna hade med andra ord kunnat upp-                  Sysselsättningsåtgärderna syftar således fort-
30621: fylla den för dem i lagen då stadgade sysselsätt-      farande tili att bryta långtidsarbetslösheten och
30622: ningsskyldigheten. Den främsta orsaken till att        även tili att förebygga denna. Det oaktat kom-
30623: de lagstadgade skyldigheterna inte hade upp-           mer antalet långtidsarbetslösa enligt vissa beräk-
30624: fyllts var de knappa ekonomiska resurserna             ningar att öka 1993 så att deras antal i slutet av
30625: inom vardera ovan nämnda arbetsgivarsektorn.           året är ca 100 000. Även om dennai och för sig
30626: Den uppkomna situationen visar att slopandet           dystra prognos skulle besannas, betyder den
30627: av den offentliga sektorns skyldigheter från sys-      ingalunda att alla dessa långtidsarbetslösa skulle
30628: selsättningslagen var den rätta lösningen med          gå miste om förtjänstskyddet på basis av stad-
30629: beaktande av omständigheterna.                         gandena om maximiantalet dagar i anslutning
30630:     F okuseringen från samhällsgaranterat arbete       tili den förtjänstrelaterade dagpenningen enligt
30631: till sysselsättning enligt prövning innebar inte att   utkomstskyddet för arbetslösa. Inga slutgiltiga
30632: man helt skulle ha avstått från att ordna syssel-      beräkningar finns tiligängliga om för hur många
30633:                                          1992 vp- KK 729                                            5
30634: 
30635: personers vidkommande det i spörsmålet avsed-        tivt ny och på sin tid tilikom tili följd av ett
30636: da maximiantalet på 500 dagar går tili ända          påfallande grundligt och mångsidigt berednings-
30637: senast i slutet av 1993. Antalet kan uppskattas      arbete. En proposition om ändring av lagen om
30638: till en storleksklass på maximalt 30 000 personer.   utkomstskydd för arbetslösa är som bäst under
30639: Antalet slutliga fall kommer emellertid tili kän-    behandling i riksdagen. Under social- och hälso-
30640: nedom först senare.                                  vårdsministeriet verkar dessutom en på bred bas
30641:     I det nu föreliggande spörsmålet hänvisas        sammansatt arbetslöshetsnämnd, som har tili
30642: också till ett förbättrande av utkomstskyddet för    uppgift att utreda de omfattande frågor som
30643: arbetslösa. Tili denna del kan det konstateras att   skall utgöra grunden för en vidareutveckling av
30644: man hela tiden utvecklat systemet med utkomst-       systemet med utkomstskyddet för arbetslösa.
30645: skyddet för arbetslösa, även om den grundläg-        Efter det att nämnden blivit klar med sitt arbete
30646: gande författningen om systemet, dvs. lagen om       kommer regeringen att besluta om de fortsatta
30647: utkomstskydd för arbetslösa från 1984, är rela-      åtgärder som ärendet kräver.
30648: 
30649:      Helsingfors den 17 februari 1993
30650: 
30651:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
30652:                                              1992 vp
30653: 
30654: Kirjallinen kysymys 730
30655: 
30656: 
30657: 
30658: 
30659:                                  Laine: Valtion myöntämien asuntojen perusparannuslainojen
30660:                                      koron alentamisesta
30661: 
30662:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30663: 
30664:    Viime aikoina on yhä useammin esitetty vaa-     taa pitkäaikaisen perusparannuslainan koron
30665: timuksia asuntojen peruskorjaustoiminnan li-       tähänastisesta 3 prosentista 8 prosenttiin. Tämä
30666: säämiseksi ja tarkoitukseen varattujen määrära-    yli 2,5-kertainen koron korotus aiheuttaa erityi-
30667: hojen korottamiseksi. Vaatimuksia on perusteltu    sesti pienituloisille voittamattomia vaikeuksia.
30668: mm. sillä, että maamme asuntokannan kunnos-        Kun pienituloiset perusparannustoimenpiteiden
30669: sapito edellyttää peruskorjaustoiminnan huo-       suorittajat joutuvat ottamaan vähintään 40 pro-
30670: mattavaa laajentamista. Samoin rakennusalan        senttia kallista pankkilainaa korjaustoimien ra-
30671: erittäin suurimittainen työttömyys vaatii huo-     hoittamiseen, muodostuu valtion perusparan-
30672: mattavia lisäponnistuksia mm. työllistämällä       nuslainan koron huomattava korottaminen mo-
30673: työttömiä peruskorjaustöihin.                      nissa tapauksissa esteeksi peruskorjauksen aloit-
30674:     Varsinkin vähävaraisimpien mahdollisuudet      tamiselle.
30675: ryhtyä asuntojensa peruskorjauksiin ovat suu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30676: resti riippuvaiset julkisen vallan tukitoimista.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30677: Viime vuonna vaikeutena oli paitsi korjaus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30678: avustusten vähyys myös niihin kohdistuva en-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30679: nakkovero, joka muodostui esteeksi korjaus-
30680: työn aloittamiselle. Kun tämä epäkohta korjat-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30681: tiin verouudistuksessa, on tilalle tullut uusia           ryhtyä asuntojen perusparantamiseen
30682:  esteitä.                                                 myönnettävien pitkäaikaisten peruspa-
30683:     Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut laki             rannuslainojen koron kohtuullistamisek-
30684:  asuntojen peruskorjaamisesta (1482/92) korot-            si esim. alentamalla se 4-5 prosenttiin?
30685:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1993
30686:                                            Ensio Laine
30687: 
30688: 
30689: 
30690: 
30691:  220051L
30692: 2                                      1992 vp -   KK 730
30693: 
30694: 
30695: 
30696: 
30697:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30698: 
30699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lailla asuntojen perusparantamisesta anne-
30700: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tun lain muuttamisesta (1482/92) korotettiin uu-
30701: olette 20 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn         sien, vuoden 1993 alusta lukien myönnettävien
30702: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pitkäaikaisten perusparannuslainojen korkoa
30703: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ensio      aiemmasta 3 prosentista 8 prosenttiin. Näiden
30704: Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lainojen korkotaso oli perusteettoman alhainen
30705: n:o 730:                                           verrattuna yleiseen korkotasoon sekä talokoh-
30706:                                                    taisiin perusparannuslainoihin. Tästä syystä pit-
30707:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     käaikaisten perusparannuslainojen subventioas-
30708:        ryhtyä asuntojen perusparantamiseen         tetta- joka oli peräti noin 60 prosenttia lainas-
30709:        myönnettävien pitkäaikaisten peruspa-       ta- oli syytä alentaa. Lainmuutoksen jälkeen
30710:        rannuslainojen koron kohtuullistamisek-     sekä pitkäaikaisten perusparannuslainojen että
30711:        si esim. alentamalla se 4--5 prosenttiin?   talokohtaisten perusparannuslainojen subven-
30712:                                                    tioaste on noin 20 prosenttia.
30713:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30714: vasti seuraavaa:
30715: 
30716:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
30717: 
30718:                                                                         Ministeri Pirjo Rusanen
30719:                                          1992 vp -   KK 730                                          3
30720: 
30721: 
30722: 
30723: 
30724:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30725: 
30726:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Genom lagen om ändring av lagen om grund-
30727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förbättring av bostäder (1482/92) höjdes räntan
30728: den 20 januari 1993 till vederbörande medlem av      på de långfristiga grundförbättringslån som be-
30729: statsrådet översänt följande av riksdagsman En-      viljas från och med ingången av 1993 från
30730: sio Laine undertecknade spörsmål nr 730:             gällande tre procent till åtta procent. Räntenivån
30731:                                                      för dessa lån var omotiverat lågjämfört med den
30732:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       allmänna räntenivån och grundförbättringslå-
30733:        ta för att räntoma på långfristiga grund-     nen för enskilda hus. Det var därför nödvändigt
30734:        förbättringslån som beviljas för grund-       att sänka subventionsgraden - som uppgick till
30735:        förbättring av bostäder blir skäliga, t.ex.   60 procent av lånet - för de långfristiga grund-
30736:        så att de sänks till 4-5 procent?             förbättringslånen. Efter lagändringen är subven-
30737:                                                      tionsgraden för de långfristiga grundförbätt-
30738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ringslånen samt grundförbättringslånen för en-
30739: anföra följande:                                     skilda hus ca 20 procent.
30740: 
30741:      Helsingforsden 17 februari 1993
30742: 
30743:                                                                            Minister Pirjo Rusanen
30744:                                                1992 vp
30745: 
30746: Kirjallinen kysymys 731
30747: 
30748: 
30749: 
30750: 
30751:                                   Myller: Pohjois-Kaljalan tiepiirin säilyttämisestä
30752: 
30753: 
30754: 
30755:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30756: 
30757:     Kainuun ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien lak-      rossaan eduskunnassa 12.1.1993 sanoi, ettei pii-
30758: kauttamisen jälkeen ovat kaikki tiepiirit lääni-     rihallintoa pitäisi viedä pois maakunnista. Edel-
30759: pohjaisia. 1.1.1994 päätetty Pohjois-Karjalan        leen hän totesi valittavansa sitä, että tiehallinnon
30760: tiepiirin yhdistäminen Kuopioon rikkoisi tätä        osalta näin on ennättänyt tapahtua. Ministeri
30761: yhdenmukaisuutta.                                    sanoi, että Mikkelin ja Pohjois-Karjalan osalta
30762:     Yhdistämispäätöksen seurauksena sekä työ-        on voitava vielä arvioida sitä päätöstä, jonka
30763: paikkoja että taloudellisia resursseja valuu Kuo-    liikenneministeriö on asiassa tehnyt.
30764: pion lääniin. Säästöjä yhdistämisestä ei laskel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30765: mien mukaan ole tulossa sen enempää kuin             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30766: mihin Pohjois-Karjala itsenäisenäkin piirinä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30767: pääsisi. Valtionhallinnon säästötavoite on vuo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30768: sille 1992-95 yhteensä 5 %. Pohjois-Kaljalan
30769: tiepiiri toteutti lähestulkoon tämän säästötavoit-             Millä tavalla ja missä aikataulussa
30770: teen jo viime vuonna.                                       Pohjois-Karjalan tiepiirin lakkautuspää-
30771:     Sisäasiainministeri Pekkarinen puheenvuo-               tös otetaan uudelleen esille?
30772: 
30773:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1993
30774: 
30775:                                             Riitta Myller
30776: 
30777: 
30778: 
30779: 
30780:  220051L
30781: 2                                        1992 vp -   KK 731
30782: 
30783: 
30784: 
30785: 
30786:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30787: 
30788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuttamiseen. Toimenpiteet on kohdistettu ni-
30789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        menomaan hallintoon sen vuoksi, että varsinai-
30790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seen tienpitoon jäisi mahdollisimman paljon re-
30791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Myllerin        sursseja.
30792: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 731:           Tiepiirit yhdistetään niin, että yhdistyville
30793:                                                      alueille jää maakuntakonttori. Maakuntakont-
30794:           Millä tavalla ja missä aikataulussa        toreilla säilyy tiehankkeita koskeva alueellinen
30795:        Pohjois-Karjalan tiepiirin lakkautuspää-      päätösvalta, yhteydenpito sidosryhmiin ja tar-
30796:        tös otetaan uudelleen esille?                 vittavat asiakaspalvelut. Tiepiirien säilyttäminen
30797:                                                      nykyisenkaltaisina täydellisinä hallinnollisina
30798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kokonaisuuksina ei mahdollista sellaisia kustan-
30799: vasti seuraavaa:                                     nussäästöjä, joita tielaitokselta kokonaisuutena
30800:                                                      edellytetään.
30801:    Liikenneministeriö on tielaitoksesta annetun         Tiepiirien yhdistämisellä saavutetaan sopeut-
30802: asetuksen 4 §:n 1 momentin nojalla 9.6.1992          tamisvaiheenjälkeen 100 milj. markan vuotuiset
30803: päättänyt, että maa jaetaan yhdeksään tiepiiriin     säästöt. Keskushallinnossa tavoitteena on saada
30804: aikaisempien kolmentoista tiepiirin sijasta. Ou-     aikaan 50 milj. markan säästöt. Tiepiirien yhdis-
30805: lunja Vaasan läänien alueella organisaatiouudis-     tämispäätöksen seurauksena on jo tähän men-
30806: tusta toteutetaan jo tänä vuonna. Ensi vuoden        nessä saavutettu selkeitä säästöjä. Käytännössä
30807: alusta on tarkoitus muodostaa uudet Savo-Kar-        nämä säästöt merkitsevät enemmän voimavaro-
30808: jalan tiepiiri ja Kaakkois-Suomen tiepiiri. Savo-    ja tienpitoon Pohjois-Karjalankin alueella.
30809: Karjalan tiepiiri käsittää Kuopion ja Pohjois-          Tielaitoksen tarkoituksena on sopeuttaa maa-
30810: Karjalan läänit ja sen hallintopaikkana on Kuo-      kuntakonttorit uuteen tilanteeseen asteittain.
30811: pio.                                                 Sopeuttaminen tapahtuu noudattamalla henki-
30812:    Liikenneministeriön asettamana tavoitteena        löstön kanssa sovittua henkilöstöpolitiikkaa,
30813: tielaitokselle on jo useiden vuosien ajan ollut      joka perustuu luonnolliseen poistumaan ja va-
30814: hallinnollisten ja yleiskustannusten alentaminen.    paaehtoisuuden pohjalta tapahtuviin siirtoihin.
30815: Tähän liittyen on perusteellisesti valmisteltu ja       Liikenneministeriö ei katso olevan syytä
30816: osittain jo toteutettukin paitsi tielaitoksen kes-   muuttaa jo tehtyjä päätöksiä. Yhdistyvien tiepii-
30817: kushallinnon myös aluehallinnon organisaatioi-       rien alueilla on tähän mennessä tehty paljon
30818: den keventämistä.                                    työtä yhdistymisen toteuttamiseksi. Pohjois-
30819:    Kustannusten säästötavoite on mahdollista         Karjalan maakuntakonttorilla on kaikki mah-
30820: saavuttaa ainoastaan muuttamalla hallinnon ra-       dollisuudet kehittyä omaleimaiseksi alueensa
30821: kenteita. Tielaitoksessa jo toteutuneet uudistuk-    tienpidon keskukseksi, josta myös esimerkiksi
30822: set ovat tähdänneet juuri tämän tavoitteen saa-      lähialueyhteistyö on mahdollista.
30823: 
30824:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
30825: 
30826:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
30827:                                            1992 vp -    KK 731                                           3
30828: 
30829: 
30830: 
30831: 
30832:                                       Tili Riksdagens ll_err Talman
30833: 
30834:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             na har inriktats uttryckligen på förvaltningen för
30835: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            att resurserna så långt som möjligt skall kunna
30836: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         användas för den egentliga väghållningen.
30837: dagsman Myller undertecknade spörsmål nr 731:              Vägdistrikten sammanslås så att de områden
30838:                                                         som går samman har ett s.k. landskapskontor.
30839:           På vilket sätt och enligt viiken tidtabell    Landskapskontoren skall ha kvar sin regionala
30840:        tas beslutet om att dra in Norra Karelens        beslutanderätt i fråga om vägprojekten, kontak-
30841:        vägdistrikt upp till ny behandling?              ten med referensgrupperna och den kundbetjä-
30842:                                                         ning som behövs. Sådana kostnadsinbesparingar
30843:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som förväntas av vägverket i dess helhet kan inte
30844: anföra följande:                                        genomföras om vägdistrikten kvarstår som full-
30845:                                                         ständiga administrativa helheter.
30846:    Trafikministeriet beslöt den 9 juni 1992 med            Efter anpassningsskedet ger sammanslagning-
30847: stöd av 4 § 1 mom. förordningen om vägverket            en av vägdistrikten en årlig inbesparing om 100
30848: att landet indelas i nio vägdistrikt i stället för de   milj. mk. Ioom centralförvaltningen eftersträvas
30849: tidigare tretton. Ioom Uleåborgs läns och Vasa          en inbesparing om 50 milj. mk. Efter beslutet om
30850: läns område verkställs organisationsrefprmen            en sammanslagning har påtagliga inbesparingar
30851: redan i år. Avsikten är att bilda två nya vägdi-        redan uppnåtts. Det innebär i praktiken mera
30852: strikt i början av nästa år, dvs. Savolax-Karelens      resurser för väghållningen även inom Norra
30853: samt Sydöstra Finlands vägdistrikt. Savolax-            Karelens område.
30854: Karelens vägdistrikt omfattar Kuopio Iän och               Vägverket har för avsikt att stegvis anpassa
30855: N orra Karelens Iän och dess förvaltningsort är         landskapskontoren till den nya situationen ge-
30856: Kuopio.                                                 nom att komma överens med de anställda om
30857:    1 fråga om vägverket har trafikministeriet           sådan personalpolitik som baserar sig på natur-
30858: redan under flera års tid haft som mål att sänka        lig avgång och frivillig förflyttning.
30859: de administrativa och allmänna kostnaderna. 1              Trafikministeriet anser att det inte är skäl att
30860: detta syfte har man grundligt berett och delvis         ändra beslut som redan fattats. Ioom de vägdi-
30861: också genomfört en lättare organisation såväl           strikt som skall sammanslås har det hittills redan
30862: inom vägverkets central- som inom dess områ-            gjorts mycket för den förestående sammanslag-
30863: desförvaltning.                                         ningen. Norra Karelens landskapskontor har
30864:    Endast genom en ändring av de administrati-          alla möjligheter att utvecklas tili en central med
30865: va strukturerna kan kostnadsinbesparingsmålet           egen profll som sköter områdets väghållning och
30866: uppnås. De reformer som redan genomförts                som även kan samarbeta med de närliggande
30867: inom vägverket tjänar detta ändamål. Åtgärder-          områdena.
30868:      Helsingfors den 12 februari 1993
30869: 
30870:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
30871:                                                 1992 vp
30872: 
30873: Kirjallinen kysymys 732
30874: 
30875: 
30876: 
30877: 
30878:                                    Gustafsson ym.: Osakeyhtiön hallituksen toiminnasta hallituksen
30879:                                       jäsenten vaihtuessa
30880: 
30881: 
30882:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30883: 
30884:    Osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n mukaan osa-           tarkoituksessa. Usein nämä yhtiöt, joiden johto
30885: keyhtiön hallituksenjäsenellä on käytännöllises-      on eronnut, ovat omistajayrityksiä, joissa yh-
30886: ti katsoen rajoittamaton oikeus erota yhtiön          tiön omistajat ovat muodostaneet myös sen
30887: hallituksesta milloin tahansa. Normaalitapauk-        hallituksen. Yhtiö saattaa jatkaa toimintaansa
30888: sessa yhtiön hallituksen tulisi ryhtyä toimenpitei-   osakkaiden antamien tilapäisvaltuuksien puit-
30889: siin hallituksen täydentämiseksi.                     teissa siitä huolimatta, että lain vaatimaa halli-
30890:    Nyt kun osakeyhtiöillä, erityisesti pienillä ja    tusta ei ole.
30891: keskisuurilla yrityksillä, on taloudellisen tilan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30892: teen vuoksi erityisen vaikeaa, on tullut ilmi         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30893: tapauksia, joissa osakeyhtiön hallitus kokonai-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30894: suudessaan on eronnut ja yhtiö on jäänyt vaille       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
30895: toimivaa johtoa. Tällainen menettely on johta-        myksen:
30896: nut mm. pankkien, julkisyhteisöjen ja yhtiön
30897: asiakkaiden ja velkojien kohdalla tilanteeseen,                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30898: jossa kaikenlainen kanssakäyminen sellaisen                  siin estääkseen sen, että ilmiselvästi lain
30899: osakeyhtiön kanssa, jossa ei ole toimivaa johtoa,            kiertämisen tarkoituksessa osakeyhtiöi-
30900: on mahdotonta. Saatavia ei kyetä perimään eikä               den hallitukset kokonaisuudessaan jättä-
30901: esimerkiksi lain vaatimia tiedoksiantoja voida               vät paikkansa ilman, että uutta hallitusta
30902: pätevällä tavalla suorittaa.                                 nimitetään, aiheuttaen näin kohtuutto-
30903:    Tällaiseen sinänsä lainmukaiseen menette-                 mia vaikeuksia yrityksen asiakkaille ja
30904: lyyn on selvästikin ryhdytty lain kiertämisen                velkojille?
30905:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1993
30906: 
30907:           Jukka Gustafsson               Reijo Lindroos                 Jouni Backman
30908:           Riitta Myller                  Arja Ojala                     Iiris Hacklin
30909: 
30910: 
30911: 
30912: 
30913: 220051L
30914: 2                                        1992 vp -   KK 732
30915: 
30916: 
30917: 
30918: 
30919:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30920: 
30921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luvun 11 §:n säännöstä haasteen tiedoksianta-
30922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misesta piileskelevälle henkilölle voitaisiin so-
30923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veltuvin osin noudattaa myös, milloin osake-
30924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gustafsso-      yhtiön hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa tai
30925: nin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         muuta toiminimen kirjoittamiseen oikeutettua
30926: n:o 732:                                             ei ole merkitty kaupparekisteriin. Näin hallitus
30927:                                                      ei voisi eroamalla saada aikaan tilannetta, jossa
30928:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tiedoksiautoja ei saada pätevästi toimitetuksi
30929:        siin estääkseen sen, että ilmiselvästi lain   yhtiölle.
30930:        kiertämisen tarkoituksessa osakeyhtiöi-          Suuri osa Osakeyhtiölakitoimikunta 1990:n
30931:        den hallitukset kokonaisuudessaan jättä-      ehdotuksista liittyy Euroopan talousaluetta kos-
30932:        vät paikkansa ilman, että uutta hallitusta    kevan sopimuksen voimaan saattamiseen. Halli-
30933:        nimitetään, aiheuttaen näin kohtuutto-        tuksen esitys eduskunnalle toimikunnan ehdot-
30934:        mia vaikeuksia yrityksen asiakkaille ja       tamista ETA-sopimuksen edellyttämistä muu-
30935:        velkojille?                                   toksista annetaan aikaisintaan vuoden 1994 ke-
30936:                                                      väällä Suomelle yhtiöoikeuden osalta myönne-
30937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyn siirtymäajan mukaisesti.
30938: vasti seuraavaa:                                         Osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:ään tehty lisäys-
30939:                                                      ehdotus perustui kuitenkin kotimaiseen tarpee-
30940:    Osakeyhtiölakitoimikunta 1990 kiinnitti mie-      seen, joka nyt yleisessä huonossa taloudellisessa
30941: tinnössään huomiota kysymyksessä esitettyyn          tilanteessa on korostunut. Oikeusministeriössä
30942: epäkohtaan. Toimikunta ehdotti osakeyhtiölain        valmistellaan jo ehdotusta säännöksen pikaisek-
30943: 16 luvun 2 §:n tiedoksiautosäännöstä muutet-         si muuttamiseksi. Sitä koskeva hallituksen esitys
30944: tavaksi siten, että oikeudenkäymiskaaren 11          eduskunnalle annetaan alkukeväästä.
30945: 
30946:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1993
30947: 
30948:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
30949:                                           1992 vp -   KK 732                                          3
30950: 
30951: 
30952: 
30953: 
30954:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30955: 
30956:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skall iakttas också då ett aktiebolags styrelse-
30957: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          medlemmar, verkställande direktör eller någon
30958: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       annan som är berättigad att teckna firman inte
30959: dagsman Gustafsson m.fl. undertecknade spörs-         är antecknade i handelsregistret. Därigenom
30960: mål nr 732:                                           skulle inte styrelsen genom att avgå kunna skapa
30961:                                                       en situation i viiken delgivningar åt bolaget inte
30962:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         kan utföras på behörigt sätt.
30963:        att hindra att hela aktiebolagsstyrelser          En stor del av Aktiebolagskommissionen
30964:        avgår utan att nya styrelser tilisätts i det   1990:s förslag har anknytning tili ikraftträdandet
30965:        uppenbara syftet att kringgå lagen, där-       av avtalet om europeiska samarbetsområdet.
30966:        med förorsakande oskäliga svårigheter          Regeringens proposition tili riksdagen med kom-
30967:        för företagets kunder och borgenärer?          missionens förslag tili ändringar föranledda av
30968:                                                       EES-avtalet överlämnas tidigast på våren 1994 i
30969:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          enlighet med den övergångsperiod som Finland
30970: följande:                                             beviljats för bolagsrättens vidkommande.
30971:                                                          Förslaget om tiliägg tili 16 kap. 2 § lagen om
30972:    Aktiebolagskommissionen 1990 faste i sitt          aktiebolag var emellertid grundat på ett in-
30973: betänkande uppmärksamhet vid den olägenhet            hemskt behov, som har ökat i det nuvarande
30974: som framförs i spörsmålet. Kommissionen före-         allmänt dåliga ekonomiska läget. På justitiemi-
30975: slog att 16 kap. 2 § lagen om aktiebolag skulle       nisteriet bereds redan ett förslag tili ändring av
30976: ändras så att stadgandet i 11 kap. 11 § rätte-        stadgandet i brådskande ordning. En regerings-
30977: gångsbalken om delgivning av stämning åt en           proposition i saken överlämnas tili riksdagen i
30978: person som håller sig undan i tiliämpliga delar       början av våren.
30979: 
30980:      Helsingforsden 3 februari 1993
30981: 
30982:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
30983:                                                  1992 vp
30984: 
30985: Kirjallinen kysymys 733
30986: 
30987: 
30988: 
30989: 
30990:                                     Kautto: Lapsen sukunimen määräytymisestä
30991: 
30992: 
30993: 
30994:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30995: 
30996:    Nimilain mukaisesti puoliso voi avioliittoa         esillä yksilön oikeus valita nimensä. Nykyinen
30997: solmittaessa ottaa yhteisen sukunimen edellä           lainsäädäntö ei tue tässä mielessä vanhempien
30998: käyttöön aikaisemman sukunimensä. Tällöin              oikeutta lapsen nimen suhteen. Lisäksi on todet-
30999: yhteisen sukunimen edellä oleva nimi on henki-         tava, että maassamme käytössä oleva sosiaali-
31000: lökohtaisessa käytössä, eikä kaksoisnimi sellai-       turvatunnus on tarvittaessa sinänsä merkittä-
31001: senaan voi siirtyä esimerkiksi lapselle.               vämpi tekijä identifioinnissa kuin esim. naisen
31002:    Nykyisin avioliitto solmitaan usein vasta           kohdalla useinkin vaihtuvat sukunimet.
31003: lapsen syntymän jälkeen, ja puoliso ottaa yhä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31004: useammin käyttöön yhdistelmänimen. Tämä on             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31005: johtanut siihen, että perheessä on kolmenlaisia        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31006: nimiä, isän nimi, äidin yhdistelmänimi ja lapsella     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31007: äidin tyttönimi. Eräissä perheissä on halukkuut-
31008: ta siihen, että lapsi saisi yhdistelmänimen, jolloin             Minkälaisia käytännön kokemuksia
31009: tavallaan molempien vanhempien vanhemmuus                     uudesta nimilaista on saatu, ja aikooko
31010: kuvastuisi nimestä.                                           oikeusministeriö ryhtyä toimenpiteisiin
31011:    Useissa Euroopan maissa on käytössä Suo-                   nimilain muuttamiseksi siten, että lapsen
31012: mea vapaampi nimilaki, ja Suomenkin nykyi-                    kohdalla voitaisiin ottaa käyttöön myös
31013: sessä lainsäädännössä on entistä korostetummin                yhdistelmänimi?
31014: 
31015:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1993
31016: 
31017:                                               Tarja Kautto
31018: 
31019: 
31020: 
31021: 
31022: 220051L
31023: 2                                        1992 vp -   KK 733
31024: 
31025: 
31026: 
31027: 
31028:                                   Eduskunnan Henra Puhemiehelle
31029: 
31030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vihkimisilmoitusten perusteella viimeisten
31031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neljän vuoden ajalta koottujen tilastojen mu-
31032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        kaan yli 80 prosenttia avioliittoon vihityistä
31033: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja       pareista otti käyttöön yhden yhteisen sukuni-
31034: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          men. Keskimäärin noin 10 prosentissa aviolii-
31035: n:o 733:                                             toista puolisot säilyttivät aiemmat sukunimensä
31036:                                                      ja hieman alle 10 prosentissa avioliitoista toinen
31037:           Minkälaisia käytännön kokemuksia           puolisoista otti aiemman sukunimensä henkilö-
31038:        uudesta nimilaista on saatu, ja aikooko       kohtaiseen käyttöön yhteisen sukunimen edellä.
31039:        oikeusministeriö ryhtyä toimenpiteisiin       Miehen sukunimen ottaminen puolisoiden yhtei-
31040:        nimilain muuttamiseksi siten, että lapsen     seksi sukunimeksi on selvästi yleisin vaihtoehto,
31041:        kohdalla voitaisiin ottaa käyttöön myös       mutta tilastot osoittavat myös, että kaikkia nimi-
31042:        yhdistelmänimi?                               lain tarjoamia vaihtoehtoja käytetään.
31043:                                                         Oikeusministeriön havaintojen mukaan nimi-
31044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lainsäädäntö on sukunimiä koskeviita osiltaan
31045: vasti seuraavaa:                                     osoittautunut pääosin tarkoituksenmukaiseksi.
31046:                                                      Yksilön vapaus päättää sukunimestään on li-
31047:    Vuoden 1986 alussa voimaan tulleet nimilain-      sääntynyt. Samalla lain tarjoamat valintavaih-
31048: säädännön muutokset merkitsivät avioliittoon         toehdot ovat kuitenkin tukeneet suomalaista
31049: meneville mahdollisuutta valita avioliitossa         nimistöä ja nimikäytäntöä.
31050: käyttämänsä sukunimi entistä useammista vaih-           Nimi on jokaiselle hyvin henkilökohtainen
31051: toehdoista. Nimilain mukaan avioliittoon aiko-       asia. Sen vuoksi yksilön on voitava vaikuttaa
31052: vat voivat yhdessä päättää, että he ottavat yhtei-   omaan nimeensä. On kuitenkin olemassa syitä,
31053: seksi sukunimekseen sukunimen,jokajommalla-          joiden vuoksi yhteiskunnalla on perusteltu int-
31054: kummalla heistä viimeksi oli naimattomana ol-        ressi säännellä nimikysymyksiä. Vaikka henkilö-
31055: lessaan. Tähän liittyen se puoliso, jonka suku-      tunnuksen käyttö onkin virallisissa yhteyksissä
31056: nimi tulee täten muuttumaan, voi ottaa yhteisen      vähentänyt nimen merkitystä henkilön täsmälli-
31057: sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä        senä yksilöimiskeinona, nimellä on edelleen suu-
31058: sukunimen, joka hänellä oli naimattomana olles-      ri tosiasiallinen merkitys tunnistetietona. Suo-
31059: saan, tai sukunimen,joka hänellä on avioliittoon     malaisella nimistöllä ja nimikäytännöllä on
31060: mennessään. Aikaisemman sukunimen voi ottaa          myös merkityksensä kansallisen kulttuurin osa-
31061: henkilökohtaiseen käyttöön tai tällaisesta nimes-    na ja kansallisen identiteetin ylläpitäjänä.
31062: tä voi luopua myös avioliiton aikana. Toisaalta         Vaikka kirjalliseen kysymykseen sisältyvä eh-
31063: puolisot voivat avioliittoon mennessään säilyt-      dotus mahdollisuudesta antaa yhdistelmänimi
31064: tää entiset sukunimensä.                             lapselle sinänsä laajentaisikin vanhempien oi-
31065:    Lapsi saa syntymän perusteella vanhempien         keutta päättää lapsen sukunimestä, ehdotus
31066: yhteisen sukunimen, tai jos vanhemmilla ei ole       toisi toteutuessaan lainsäädäntöömme suoma-
31067: yhteistä sukunimeä, vanhempien valinnan mu-          laiselle nimikäytännölle vieraan elementin. Eri-
31068: kaan jommankumman vanhemman sukunimen.               tyisiä ongelmia aiheutuisi yhdistelmänimen pe-
31069: Jos vanhemmat eivät sovi lapsen sukunimestä,         riytymisestä. Täydellinen periytyvyys johtaisi jo
31070: lapsi saa äidin sukunimen. Jommallakummalla          seuraavassa sukupolvessa kolmi- tai neliosaiseen
31071: vanhemmalla mahdollisesti henkilökohtaisessa         sukunimeen. Tällaiset yhdistelmänimet ovat
31072: käytössä oleva sukunimi ei kuitenkaan periydy        epäkäytännöllisiä eivätkä ne kuulu suomalaiseen
31073: lapselle. Eräissä tapauksissa vanhemmat voivat       nimikäytäntöön. Yhdistelmänimen osittainen
31074: myöhemmin sopia lapsen sukunimen muuttami-           periytyvyys puolestaan edellyttäisi säännöksiä
31075: sesta isän sukunimeksi tai vanhempien myöhem-        esimerkiksi siitä, mikä yhdistelmänimistä pe-
31076: min ottamaksi yhteiseksi sukunimeksi.                riytyy lapselle, miten menetellään tapauksessa,
31077:                                          1992 vp -   KK 733                                         3
31078: 
31079: jossa molemmilla vanhemmilla on yhdistelmä-          syystä tai toisesta käytetä. Yhdistelmänimiä var-
31080: nimi, ja voidaanko koko yhdistelmänimi ottaa         ten tarvittavien säännösten sovittaminen voi-
31081: avioliitossa yhteisen sukunimen edellä henkilö-      massa olevaan nimilakiin johtaisi myös varsin
31082: kohtaiseen käyttöön. Vaikkajokaiselle annettai-      mutkikkaaseen lainsäädäntöön.
31083: siin täysi vapaus päättää yhdistelmänimensä pe~         Edellä mainituilla perusteilla ei näytä olevan
31084: riytymisestä ja sen henkilökohtaisesta käytöstä,     syytä muuttaa nimilakia siten, että lapselle voi-
31085: nimilakiin tarvittaisiin edellä mainitun kaltaisia   taisiin antaa vanhempien sukunimistä yhdistetty
31086: säännöksiä siltä varalta, ettei valintaoikeutta      nimi.
31087:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1993
31088: 
31089:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
31090: 4                                        1992 vp -   KK 733
31091: 
31092: 
31093: 
31094: 
31095:                                     Till Riksdagens Herr Talman
31096: 
31097:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         äktenskap ett gemensamt släktnamn. I medeltal
31098: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         ca 10% av äktenskapen behöll makama sina
31099: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tidigare släktnamn och i något uilder 10 % av
31100: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål          äktenskapen bötjade den ena maken personligen
31101: nr 733:                                              använda sitt tidigare släktnamn framför det
31102:                                                      gemensamma släktnamnet. Att mannens släkt-
31103:           Vilka praktiska erfarenheter har           namn tas som gemensamt släktnamn för makar-
31104:        namnlagen gett och ämnar justitiemi-          na är det klart vanligaste altemativet, men statis-
31105:        nisteriet vidta åtgärder för att ändra        tiken visar också att alla altemativ som namn-
31106:        namnlagen så att det blir möjligt att ta i    lagen erbjuder används.
31107:        bruk dubbelnamn för bam?                         Enligt justitieministeriets iakttagelser har
31108:                                                      namnlagstiftningen till den del den gäller släkt-
31109:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         namn i huvuddrag visat sig vara ändamålsenlig.
31110: följande:                                            Individen har fått större frihet att bestämma om
31111:                                                      sitt eget släktnamn. Samtidigt har emellertid
31112:    De ändringar i namnlagstiftningen som träd-       altemativen i lagen stött det finska namnbestån-
31113: de i kraft i början av 1986 innebar möjlighet för    det och namnskicket.
31114: dem som ämnade ingå äktenskap att välja mel-         · Ett namn är någonting mycket personligt för
31115: lan flera altemativ än tidigare i fråga om vilket    var och en. Individen måste därför själv kunna
31116: släktnamn de skulle använda i äktenskapet.           påverka sitt eget namn. Det finns emellertid
31117: Enligt namnlagen kan de som ämnar ingå äkten-        orsaker till att samhället har ett grundat intresse
31118: skap gemensamt besluta att de som gemensamt          av att reglera namnfrågor. Även om använd-
31119: släktnamn skall anta det släktnamn som någon-        ningen av personbeteckningen har minskat nam-
31120: dera av dem senast hade som ogift. I samband         nets betydelse som exakt identifieringsmedel i
31121: härmed kan den make vars släktnamn då kom-           officiella sammanhang, har namnet fortfarande
31122: mer att ändras framför det gemensamma släkt-         stor faktisk betydelse som identifieringsuppgift.
31123: namnet personligen använda det släktnamn som         Det finska namnbeståndet och namnskicket har
31124: han hade som ogift eller det släktnamn som han       också betydelse som en del av den nationella
31125: har vid äktenskapets ingående. Ett tidigare släkt-   kulturen och en upprätthållare av den nationella
31126: namn kan tas i personligt bruk eller lämnas bort     identiteten.
31127: också under äktenskapet. Makama kan också               Fastän förslaget i spörsmålet om att det skall
31128: behålla sina tidigare släktnamn när de ingår         bli möjligt att ge ett dubbelnamn åt bam i och
31129: äktenskap.                                           för sig skulle utvidga föräldramas rätt att beslu-
31130:    Ett bam får vid födelsen föräldramas gemen-       ta om sitt bams släktnamn, skulle det innebära
31131: samma släktnamn eller, om föräldrama inte har        ett för det finska namnskicket främmande ele-
31132: ett gemensamt släktnamn, någondera föräldems         ment i vår lagstiftning. Frågan om hur dubbel-
31133: släktnamn enligt föräldramas val. Om föräldrar-      namnet skulle gå i arv skulle förorsaka särskil-
31134: na inte kommer överens om släktnamnet, får           da problem. Ett dubbelnamn som går i arv i
31135: bamet modems släktnamn. Ett släktnamn som            sin helhet skulle redan i följande generation ge
31136: någondera föräldem personligen använder går          upphov till tre- eller fyrde1ade släktnamn. Såda-
31137: emellertid inte i arv till bamet. I vissa fall kan   na namnkombinationer är opraktiska och hör
31138: föräldrama senare komma överens om att ändra         inte till finskt namnskick. Ett dubbelnamn som
31139: bamets släktnamn till det släktnamn som fadem        delvis går i arv skulle å sin sida förutsätta
31140: har eller till det släktnamn som föräldrama          stadganden t.ex. om vilket av namnen som skall
31141: senare gemensamt har antagit.                        gå i arv till bamet, hur man skall förfara i
31142:    Utgående från statistikema som uppgjorts på       sådana fall i vilka vardera föräldem har dubbel-
31143: basis av vigselattestema under de senaste fyra       namn och om hela dubbelnamnet kan tas i
31144: åren antog över 80% av de par som vigdes till        personligt bruk framför det gemensamma släkt-
31145:                                         1992 vp -   KK 733                                        5
31146: 
31147: namnet i ett äktenskap. Å ven om var och en         som behövs för dubbelnamnen med den gäl-
31148: skulle ges full frihet att bestämma om hur hans     lande namnlagen skulle också leda tili en· syn-
31149: dubbelnamn går i arv och om den personliga          nerligen invecklad lagstiftning.
31150: användningen av det, skulle stadganden av              På ovan nämnda grunder förefaller det inte
31151: ovan nämnt slag behövas i namnlagen i fall          vara skäl att ändra namnlagen så att ett bam kan
31152: rätten att välja av en eller annan anledning inte   ges ett namn som består av en kombination av
31153: utnyttjas. Koordinationen av de stadganden          dess föräldrars släktnamn.
31154: 
31155:      Helsingfors den 3 februari 1993
31156:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
31157:                                                1992 vp
31158: 
31159: Kirjallinen kysymys 734
31160: 
31161: 
31162: 
31163: 
31164:                                   Väistö: Kasvihuoneyritysten toiminnan tukemisesta
31165: 
31166: 
31167: 
31168:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31169: 
31170:    Kasvihuoneyrityksiin on maassamme viime           eräs käyttökelpoinen keino. Valtioneuvoston
31171: vuosina investoitu runsaasti. Ala on pääomaval-      päätöksessä pk-yritystoiminnan korkotuesta
31172: taista ja välttämättämiksi nähtyjen kehittämis-      kasvihuonetuotanto on kuitenkin rajattu
31173: toimien myötä rahoitustarpeet ovat lisääntyneet.     KTM:n rahoitusavustusten ulkopuolelle.
31174: Työpaikkaa kohti puutarhayritysten investoin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31175: nit ovat keskimäärin noin 500 000 markkaa.           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
31176:    Perinteisesti kasvihuoneyritykset ovat kuulu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31177: neet kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31178: tuen, kuten muun muassa aluetuen piiriin. Ny-
31179: kyisellään kasvihuoneyritykset ovat oikeutettuja               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31180: maaseutuelinkeinopiirien kautta kanavoituun                 ryhtyä tuontia korvaavan ja tuotannolli-
31181: rahoitustukeen.                                             seen toimintaan rinnastettavan kasvi-
31182:    Muun yritystoiminnan tavoin myös kasvihuo-               huoneyritystoiminnan vaikean talousti-
31183: neyritykset ovat joutuneet taloudellisesti ahtaal-          lanteen helpottamiseksi, ja
31184: le kohonneiden rahoitus- ja muiden kustannus-                  aikooko Hallitus jatkossa ottaa kasvi-
31185: ten nousun sekä alentuneiden tuottojen vuoksi.              huoneyritykset pienten ja keskisuurten
31186:    Kasvihuoneviljelyn taloudellisen tilanteen               yritysten korkoavustusten piiriin samoil-
31187: helpottamiseksi pienelle ja keskisuurelle yritys-           la ehdoilla muun yritystoiminnan kans-
31188: toiminnalle suunnattava valtion korkotuki olisi             sa?
31189: 
31190:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
31191: 
31192:                                              Matti Väistö
31193: 
31194: 
31195: 
31196: 
31197:  220051L
31198: 2                                         1992 vp -     KK. 734
31199: 
31200: 
31201: 
31202: 
31203:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31204: 
31205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         noin 4 500 kpl ja avustusta haettiin 1,1 miljardia
31206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          markkaa, mikä ylittää huomattavasti korko-
31207: olette 25 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn             avustuksiin käytettävissä olevan määrärahan
31208: kirjeenne n:o 2605 ohella toimittanut valtioneu-       277,5 milj. markkaa.
31209: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            Valtioneuvosto on halunnut suunnata korko-
31210: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           avustuksen erityisesti teollisten yritysten toimin-
31211: n:o 734:                                               tavalmiuksien parantamiseen, mutta jossain
31212:                                                        määrin myös palvelualoja edustaville matkailu-
31213:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ja yrityspalveluyrityksille. Maamme taloudelli-
31214:        ryhtyä tuontia korvaavan ja tuotannolli-        sen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen
31215:        seen toimintaan rinnastettavan kasvi-           edellyttää sekä kilpailukykyisen teollisuustuo-
31216:        huoneyritystoiminnan vaikean talousti-          tannon lisäämistä että elinkelpoisten teollisten
31217:        lanteen helpottamiseksi, ja                     yritysten toiminnan turvaamista. Tämänjohdos-
31218:           aikooko Hallitus jatkossa ottaa kasvi-       ta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suunnata
31219:        huoneyritykset pienten ja keskisuurten          korkoavustus painotetusti teollisille yrityksille.
31220:        yritysten korkoavustusten piiriin samoil-       Tehty toimialarajaus on yksi niistä vaikeista
31221:        la ehdoilla muun yritystoiminnan kans-          rajauksista, joita on jouduttu tekemään järjestel-
31222:        sa?                                             mästä päätettäessä.
31223:                                                           Kasvihuoneyritysten toimintaa tuetaan maa-
31224:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            seutuelinkeinolain (1295/90) nojalla. Lain mu-
31225: taen seuraavaa:                                        kaisten tavoitteiden toteuttamiseksi maaseutu-
31226:                                                        elinkeinopiirit voivat myöntää kasvihuoneyri-
31227:    Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-       tyksille avustusta, lainaa, korkotukea ja valtion-
31228: lun piiritoimistot voivat pienten ja keskisuurten      takausta.
31229: yritysten korkoavustuksesta annetun valtioneu-            Eduskunnalle 19.2.1993 annetussa lisätalous-
31230: voston päätöksen (1184/92) perusteella myöntää         arviossa esitetään korkoavustuksiin tarkoitettua
31231: pienille ja keskisuurille yrityksille korkoavustus-    määrärahaa korotettavaksi 200 milj. markalla.
31232: ta lainojen korkokustannusten alentamiseen.            Avustusta on tarkoitus käyttää lähinnä tuotan-
31233: Valtion vuoden 1992 III lisätalousarviossa hy-         nollisten yritysten toimintaedellytysten turvaa-
31234: väksyttiin määräraha 277,5 milj. markkaa käy-          miseen. Lisätalousarvion vahvistamisen jälkeen
31235: tettäväksi tähän tarkoitukseen.                        valtioneuvosto päättää tuen toimialoittaisesta
31236:    Korkoavustuksen hakuaikaan 22.1.1993                suuntaamisesta.
31237: mennessä korkoavustushakemuksia jätettiin
31238: 
31239:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
31240: 
31241:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
31242:                                           1992 vp -     KK 734                                          3
31243: 
31244: 
31245: 
31246: 
31247:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31248: 
31249:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            miljard mark ansöktes om i ränteunderstöd,
31250: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         vilket avsevärt överskrider det anslag om 277,5
31251: 2605 av den 25 januari 1993 tili vederbörande          milj. mark som står till buds.
31252: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Statsrådet har velat inrikta ränteunderstöden
31253: dagsman Väistö undertecknade spörsmål nr 734:          i synnerhet på en förbättring av verksamhetsbe-
31254:                                                        redskapen för industriföretagen men i någon
31255:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        mån också på turismföretag och företag som
31256:        sikt att vidta för att underlätta det svåra     tillhandahålier företagstjänster, vilka represente-
31257:        ekonomiska läget i växthusföretagsverk-         rar servicebranschen. För att vårt lands ekono-
31258:        samheten som ersätter importen och bör          miska välfärd skali kunna upprätthålias och
31259:        jämställas med produktionsverksamhet,           utvecklas förutsätts både att den konkurrens-
31260:        och                                             kraftiga industriproduktionen utökas och att de
31261:           har Regeringen för avsikt att i fortsätt-    livsdugliga industriföretagens verksamhet tryg-
31262:        ningen ge växthusföretagen sådant ränte-        gas. Tili följd av detta har det ansetts ändamåls-
31263:        understöd som är avsett för småföretag          enligt att accentuerat inrikta ränteunderstödet
31264:        och medelstora företag på samma villkor         på industriföretag. Den branschavgränsning
31265:        som övrig företagsverksamhet?                   som gjorts är en av de svåra gränsdragningar
31266:                                                        som man var tvungen att göra då man beslöt om
31267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          systemet.
31268: anföra följande:                                           Växthusföretagens verksamhet understöds
31269:                                                        med stöd av landsbygdsnäringslagen (1295/90).
31270:     Med stöd av statsrådets beslut om ränteun-         För att genomföra målen enligt lagen kan lands-
31271: derstöd för små och medelstora företag (1184/          bygdsdistrikten bevilja växthusföretagen bidrag,
31272: 92) kan distriktsbyråema för handels- och indu-        lån, räntestöd och statsborgen.
31273: striministeriets företagstjänst bevilja småföretag         1 den tilläggsbudget som gavs riksdagen den
31274: och medelstora företag ränteunderstöd för sän-         19 februari 1993 föreslås att det anslag som är
31275: kande av räntekostnadema för Iän. I statens UI         avsett för ränteunderstöd skali höjas med 200
31276: tilläggsbudget för 1992 godkändes ett anslag om        milj. mark. Avsikten är att understödet främst
31277: 277,5 milj. mark att användas för detta ändamål.       skall användas för att trygga verksamhetsförut-
31278:     Inom utsatt ansökningstid för ränteunderstö-       sättningama för företag med produktion. Sedan
31279: det, fram tili den 22 januari 1993, lämnades ca        tilläggsbudgeten har antagits beslutar statsrådet
31280: 4 500 ansökningar om ränteunderstöd in och 1,1         om hur stödet skali inriktas branschvis.
31281: 
31282:      Helsingfors den 26 februari 1993
31283: 
31284:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
31285:                                                1992 vp
31286: 
31287: Kirjallinen kysymys 735
31288: 
31289: 
31290: 
31291: 
31292:                                   Vähänäkki: Jamilahden kansanopiston toiminnan turvaamisesta
31293:                                      Haminassa
31294: 
31295: 
31296:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31297: 
31298:     1980-luvun loppupuolella evättiin ammatti-       täävä erityislinja. - Vielä mainittakoon, että
31299: kasvatushallituksen toimesta valtionapu Reit-        Jamilahden kansanopisto on Neuvostoliitolle
31300: kallin Puutarhurikoululta Vehkalahden kunnas-        aikanaan luovutetulta alueelta nykyiselle pai-
31301: sa, ja tämä noin sata vuotta toiminut yksityinen     kalleen siirtynyt, kristillisellä pohjalla toimiva
31302: oppilaitosjoutui lopettamaan toimintansa, vaik-      opisto, jolla on uudistuneen toimintansa ohella
31303: ka se oli loppuunsa saakka suosituimpia puutar-      myös kunniakas menneisyys Karjalan kansan-
31304: hurikouluja maassamme. Tänä vuonna on ope-           sivistystyön kehittäjänä.
31305: tusministeriö päättänyt lakkauttaa valtion omis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31306: taman Kymenlaakson laitos- ja kotitalousoppi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31307: laitoksen Vehkalahden kunnassa. Edelleen on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31308: tietoon tullut, että opetusministeriön lakkautus-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31309: listalla on nyt vuorossa Jamilahden kansan-
31310: opisto Haminan kaupungissa. Ko. oppilaitos on                  Aikooko Hallitus todella lakkauttaa
31311: yksityisessä omistuksessa ja on viime vuosina               hyvin toimivan ja uudistuneen Jami-
31312: saavuttanut erityistä huomiota ja suosiota uudis-           lahden kansanopiston Haminan kaupun-
31313: tuneen kurssivalikoimansa ansiosta. Näistä mai-             gissa ja täten jatkaa lyhyessä ajassa ja
31314: nittakoon tiedotusalan jatko-opintoihin valmen-             pienen väestöpohjan, Haminan-Vehka-
31315: tava tiedotuslinja, musiikillisen liikunnan kurssi          lahden, alueella suoritettuja oppilaitos-
31316: ja vammaisten sosiaaliseen valmennukseen täh-               ten lakkauttamistoimiaan?
31317: 
31318:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
31319: 
31320:                                           Matti Vähänäkki
31321: 
31322: 
31323: 
31324: 
31325: 220051L
31326: 2                                        1992 vp -    KK 735
31327: 
31328: 
31329: 
31330: 
31331:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31332: 
31333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seksi kansanopistolaitoksen erityispiirteet huo-
31334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mioon ottaen.                ·
31335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kansanopistojen osalta paras rationalisointi-
31336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        menettely on odottaa uuden lain voimaantuloa.
31337: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Laskennallisen lain avulla poistetaan nykyisen
31338: n:o 735:                                              menoperusteisen järjestelmän epäkohtia, mm.
31339:                                                       perusteettornia kustannuksia voidaan karsia.
31340:           Aikooko Hallitus todella lakkauttaa         Opistoverkoston rationalisoinnin kannalta on
31341:        hyvin toimivan ja uudistuneen Jami-            tarkoituksenmukaista, että uuden lainsäädän-
31342:        lahden kansanopiston Haminan kaupun-           nön voimaantulo ajoittuu opetusministeriön
31343:        gissa ja täten jatkaa lyhyessä ajassa ja       laatiman säästösuunnitelman mukaisesti. Kaik-
31344:        pienen väestöpohjan, Haminan-Vehka-            kiaan koko kouluverkoston saneerauksella
31345:        lahden, alueella suoritettuja oppilaitos-      säästetään julkisia menoja noin 400 miljoonaa
31346:        ten lakkauttamistoimiaan?                      markkaa vuonna 1994 ja noin 600 miljoonaa
31347:                                                       markkaa seuraavana vuonna.
31348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Aikuiskoulutuspolitiikan uudistuneet tavoit-
31349: vasti seuraavaa:                                      teet toteutuvat kansanopistolainsäädännön
31350:                                                       muuttuessa varsin hyvin. Opetushallinnossa py-
31351:    Opetustoimessa on kahden viime vuoden ai-          ritään voimakkaasti karsimaan normiohjantaa
31352: kana toteutettu merkittäviä säästötoimia, jotka       ja viranomaisten hallintopäätöksiä. Tämä edel-
31353: ovat koskeneet myös kansanopistoja. Säästötoi-        lyttää rationalisointia, jonka taustalla ovat ky-
31354: met jatkuvat edelleen valtion vuoden 1993 ta-         syntä ja tarjonta sekä markkinavoimat.
31355: lousarviossa. Syynä on koko julkisen talouden            Tavoitteet ovat sopusoinnussa myös vapaan
31356: vaikea tilanne. Meneillään oleva lama ja muut         sivistystyön perinteisen autonomian kanssa. Val-
31357: muutostekijät tulevat aiheuttamaan koulutuk-          tiovalta haluaa tukea vapaaseen kansalaistoi-
31358: seen pysyviä ja väistämättömiä rakennemuutok-         mintaan perustuvaa opistotoimintaa, ilman että
31359: sia. Koulu- ja oppilaitosverkostoa rationalisoi-      valtiota edustavat virkamiehet tai poliittiset
31360: daan ja saneerataan.                                  päättäjätjoutuvat asettamaan kansalaisten sivis-
31361:     Kansanopistoissa ja niiden taustayhteisöissä      tyshankkeita keskenään arvojärjestykseen.
31362: oltiin huolestuneita valtion vuoden 1993 talous-         Mahdollisesti lakkautuvien tai yhdistyvien
31363: arvioesityksen selvitysosan toteamuksesta: "Pie-      kansanopistojen nimeäminen tässä vaiheessa ei
31364: niä kansanopistoja on tarkoitus yhdistää ja lak-      ole ollut eikä ole opetusministeriön tavoitteiden
31365: kauttaa vuodesta 1994 lukien." Opetusministe-         mukaista, niin kuin erheellisesti monella taholla
31366: riö halusi muuttaa ja eduskunta myös muutti           on arveltu. Silti lakkautumisiin ja yhdistymisiin
31367: talousarvion maininnan sanamuotoon: "Epäta-           voidaan joutua, jos julkisen talouden tilanne
31368: loudellisten kansanopistojen valtionapu on tar-       nykyisestä edelleen huomattavasti vaikeutuu.
31369: koitus lakkauttaa vuodesta 1994 lukien."                 Kansanopistojen mahdollisissa lakkautumi-
31370:     Opetusministeriössä selvitellään parhaillaan      sissa ja yhdistymisissä noudatetaan inhimillisiä
31371: kansanopistojen valtionapujärjestelmän uudis-         keinoja ja joustavuutta. Taustalla on taloudelli-
31372: tusta tavoitteena siirtyä uuteen käytäntöön           nen pakko, ei halu, karsia vapaan sivistystyön
31373: 1.1.1994. Uuden lain valmistelun edetessä on          infrastruktuuria.
31374: opetusministeriö ollut yhteydessä eri osapuoliin         Edellä selostetuin perustein on tarkasteltava
31375: eli asiaa alustavasti valmistelleeseen opetushalli-   myös Haminassa sijaitsevan Jamilahden kansan-
31376: tukseen ja valtiovarainministeriöön sekä kan-         opiston tulevaisuutta. Tarkasteluun tulevat kou-
31377: sanopistojen edustajiin. Kansanopistojen val-         lutuspoliittisten tekijöiden lisäksi toiminnan ta-
31378: tionapujärjestelmä on tarpeellista uudistaa ja        loudellisuus sekä valtakunnalliset ja alueelliset
31379: muuttaa mahdollisimman pitkälti laskennalli-          koulutustarpeet.
31380:                                       1992 vp -   KK 735                                          3
31381: 
31382:    Opetusministeriön tavoitteena on turvata       pyritään mm. opistolainsäädännön vireillä ole-
31383: kansanopistojen riittävät toimintaedellytykset    valla uudistuksella ja säästötoimien kohtuullisel-
31384: tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteeseen     la mitoituksella.
31385:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
31386: 
31387:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
31388: 4                                          1992 vp -    KK 735
31389: 
31390: 
31391: 
31392: 
31393:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31394: 
31395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            är nödvändigt att reformera fo1khögsko1ornas
31396: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande            statsandelssystem och ändra det till ett så ka1ky1-
31397: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         baserat system som möj1igt med hänsyn till
31398: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade                   fo1khögsko1väsendets särdrag.
31399: spörsmå1 nr 735:                                            Det bästa sättet att b1and fo1khögsko1orna
31400:                                                         rationa1isera är att vänta på att den nya 1agen
31401:            Ämnar Regeringen verk1igen dra in            träder i kraft. Med en 1ag som baserar sig på
31402:         den vä1 fungerande och renoverade fo1k-         ka1ky1erade kostnader avhjä1ps bristerna i det
31403:         högsko1an Jami1ahden kansanopisto i             utgiftsbaserade systemet, bl.a. kan ogrundade
31404:         Fredrikshamn stad och på så sätt inom           kostnader gallras. Med tanke på rationa1isering-
31405:         kort tid fortsätta med sina indragningar        en i fråga om nätet av fo1khögsko1or är det
31406:         av 1äroanstalterna inom området                 ändamå1sen1igt att den nya 1agstiftningen träder
31407:         Fredrikshamn-Vehka1ahti med 1itet be-           i kraft en1igt undervisningsministeriets sparp1an.
31408:         fo1kningsunderlag?                              Genom en sanering av sko1nätverket sparas
31409:                                                         samman1agt ca 400 mi1joner mark i offent1iga
31410:   Som svar på spörsmå1et får jag vördsamt               utgifter 1994 och ca 600 mi1joner mark fö1jande
31411: anföra fö1jande:                                        år.
31412:                                                             1 och med att 1agstiftningen om fo1khögsko1or
31413:    Under de två senaste åren har avsevärda              ändras når man 1ätt de nya må1en för vuxenut-
31414: sparåtgärder genomförts inom undervisningsvä-           bi1dningspo1itiken. lnom undervisningsförvalt-
31415: sendet, och de har även gällt fo1khögsko1orna.          ningen försöker man kraftigt gallra i normstyr-
31416: Sparåtgärderna fortgår i statsbudgeten för 1993.        ningen och i myndigheternas förvaltningsbes1ut.
31417: Orsaken är den svåra situationen i hela den             Detta förutsätter en rationalisering, där bak-
31418: offent1iga ekonomin. Pågående 1ågkonjunktur             grunden är efterfrågan och utbud samt mark-
31419: och andra faktorer kommer att inom utbi1dning-          nadskrafterna.
31420: en medföra bestående och oundvik1iga struktur-              Må1en överensstämmer också med den tradi-
31421: omvand1ingar. Nätverket av sko1or och 1äroan-           tionella autonomin för det fria bi1dningsarbetet.
31422: stalter håller på att rationa1iseras och saneras.       Statsmakten vill stöda institutverksamhet som
31423:    Vid fo1khögsko1orna och deras bakomstående           baserar sig på fri medborgarverksamhet, utan att
31424: sammans1utningar var man bekymrad över vad              de tjänstemän som företräder staten eller de
31425: som fasts1ogs i förk1aringen till budgetproposi-        po1itiska bes1utsfattarna b1ir tvungna att priori-
31426: tionen 1993: "Avsikten är att mindre fo1khög-           tera mellan medborgarnas olika bi1dningspro-
31427: sko1or skall s1ås samman och dras in från och           jekt.
31428: med 1994". Undervisningsministeriet ville ändra             Att i detta skede peka ut fo1khögsko1or som
31429: och riksdagen även ändrade omnämnandet i                eventuellt dras in eller s1ås samman är inte och
31430: statsbudgeten till orda1yde1sen: "Avsikten är att       har inte varit fören1igt med undervisningsminis-
31431: statsbidraget till o1önsamma fo1khögsko1or skall        teriets syften, vi1ket man på många håll har
31432: dras in från och med 1994".                             menat. Emellertid kan man b1i tvungen till in-
31433:    På undervisningsministeriet utreds som bäst          dragningar och sammans1agningar om situatio-
31434: en reform av fo1khögsko1ornas statsande1ssys-           nen ytterligare avsevärt försämras i den offentli-
31435: tem i syfte att övergå till ett nytt system 1.1.1994.   ga ekonomin.
31436: Under beredningen av den nya 1agen har under-               När fo1khögsko1or eventuellt skall dras in
31437: visningsministeriet varit i kontakt med o1ika           eller s1ås samman fö1jer man humana principer
31438: parter, dvs. med utbi1dningsstyre1sen som pre1i-        och smidighet. Bakgrunden är ett ekonomiskt
31439: minärt bereder ärendet, med finansiministeriet          betingat tvång, inte önskan att gallra b1and
31440: och med företrädare för fo1khögsko1orna. Det            infrastrukturen i det fria bi1dningsarbetet.
31441:                                         1992 vp -   KK 735                                         5
31442: 
31443:    På anförda grunder bör man även överväga            Undervisningsministeriet har som mål att på
31444: framtiden för folkhögskolan Jamilahden kan-         ett ändamålsenligt sätt trygga tiliräckliga verk-
31445: sanopisto i Fredrikshamn. Hänsyn måste tas          samhetsbetingelser för folkhögskoloma. Målet
31446: både tili de utbildningspolitiska omständigheter-   kan nås bl.a. genom den aktuelia lagstiftningsre-
31447: na, tili ekonomin i verksamheten och tili de        formen i fråga om folkhögskoloma och genom
31448: regionala utbildningsbehoven.                       skäliga sparåtgärder.
31449:      Helsingfors den 26 februari 1993
31450: 
31451:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
31452:                                                  1992 vp
31453: 
31454: Kirjallinen kysymys 736
31455: 
31456: 
31457: 
31458: 
31459:                                     Mäkelä ym.: Kuntien taloudellisen tilanteen turvaamisesta valtion-
31460:                                        osuuksien pienentyessä
31461: 
31462: 
31463:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31464: 
31465:    Terveyskeskusmaksu on kunnille luvattu tu-          oman osansa pudottamalla valtionosuuksien
31466: lolähde vain teoriassa. Käytännössä on käymäs-         määrää.
31467: sä niin, että valtio vie valtionosuuksia leikkaa-         Valtio on ottamassa osansa ennakkoon. Mo-
31468: maila monelta kunnalta enemmän rahaa kuin              net kunnat eivät vielä ole tehneet maksuista
31469: terveydenhuollon uusilla maksuilla saadaan ko-         päätöstä, ja nyt viivästyminen on syömässä kun-
31470: koon, vaikka maksujen perinnästä aiheutuvia            tien osuutta.
31471: kustannuksia ei laskettaisi ollenkaan mukaan.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31472:    Plussan puolelle päästään vain kaupungeissa,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31473: joissa on erikoislääkäritasoiset sairaalat ja mah-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31474: dollisuus poliklinikkamaksujen perintään.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31475:    Tilanne on nurinkurinen, sillä terveyskeskus-
31476: maksuja markkinoitiin kunnille nimenomaan                        Onko Hallitus tietoinen, että kunnille
31477: mahdollisuutena paikata väheneviä valtion-                    on tulossa vaikeuksia, jopa taloudellista
31478: apuja. - Lisäksi vuoden alusta voimaan tullut                 tappiota, terveyskeskusmaksun perimi-
31479: valtionosuusuudistus lähti bruttoperiaatteesta,               sestä, ja
31480: jonka mukaan kunnat saavat keräämänsä mak-                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31481: sut sataprosenttisesti itselleen. Valtion ja kuntien          kuntien talouden turvaamiseksi valtion-
31482: välisen kustannusjaon oli määrä pysyä vuoden                  osuuksien pienentyessä?
31483:  1992 tasolla. Nyt valtio kuitenkin ottaa tuotosta
31484: 
31485:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1993
31486: 
31487:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
31488: 
31489: 
31490: 
31491: 
31492: 220051L
31493: 2                                        1992 vp -   KK 736
31494: 
31495: 
31496: 
31497: 
31498:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31499: 
31500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       42 %edellä mainitusta 730 miljoonasta markasta
31501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eli yhteensä 303 miljoonaa markkaa. Vähennys
31502: olette 25 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn           on tehty alentamalla sosiaali- ja terveydenhuol-
31503: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lon valtionosuutta 53 mk/asukas ja kuntien yleis-
31504: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-        tä valtionosuutta 8 mk/asukas. Tätä menettelyä
31505: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         koskevat lait ovat määräaikaisia ja voimassa
31506: n:o 736:                                             vain vuonna 1993. Poikkeaminen bruttoperiaat-
31507:                                                      teesta koskee siis vain uusia asiakasmaksuja tai
31508:           Onko Hallitus tietoinen, että kunnille     maksujen korotuksia vuodelle 1993.
31509:        on tulossa vaikeuksia, jopa taloudellista         Asiakasmaksutulojen perusteella tehtävä val-
31510:        tappiota, terveyskeskusmaksun perimi-         tionosuuden vähennys ei siis perustu pelkästään
31511:        sestä, ja                                     terveyskeskusmaksun arvioituun tuottoon, vaan
31512:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        siinä on otettu huomioon myös muiden maksu-
31513:        kuntien talouden turvaamiseksi valtion-       jen lisäykset. Terveyskeskusmaksun osuus val-
31514:        osuuksien pienentyessä?                       tionosuuden vähennyksestä on 113. Jos kunta
31515:                                                      päättää olla perimättä terveyskeskusmaksua, voi
31516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          se saada muiden maksujen korotuksesta vielä
31517: taen seuraavaa:                                      selvästi enemmän maksutuloja kuin valtion-
31518:                                                      osuutta on vähennetty.
31519:    Vuoden 1993 alusta voimaan tulleella lailla           Valtionosuusuudistus toteutettiin valtion ja
31520: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista       kuntien välinen kustannustenjako säilyttäen.
31521: annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta annettiin      Uudistuksen johdosta valtionosuudet eivät ole
31522: kunnille mahdollisuus periä maksu terveyskes-        pienentyneet. Julkisen talouden ja erityisesti val-
31523: kuksen avosairaanhoidon lääkärissä käynnistä         tiontalouden tasapainottamistoimenpiteinä on
31524: ja kotisairaanhoidosta. Perittävien maksujen         ollut pakko toteuttaa myös sellaisia toimia, jotka
31525: enimmäismäärät on säädetty sosiaali- ja tervey-      ovat kohdistuneet valtionosuuksiin. Markka-
31526: denhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuk-        määräisesti suurimmat toimet on kuitenkin koh-
31527: sessa.                                               distettu valtionosuuksien ulkopuolisiin rahavir-
31528:    Uusien terveyskeskusmaksujen ohella on usei-      toihin.
31529: ta muita sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja           Kuntatalouden ongelmien selvittämiseksi hal-
31530: korotettu kuluvan vuoden alusta. Jos kunnat          litus on asettanut 23.12.1992 selvitysmiehen, jon-
31531: perivät asetuksella säädetyt asiakasmaksut täysi-    ka tehtävänä on laatia ehdotukset toimenpide-
31532: määräisinä, lisääntyy kuntien maksukertymä           kokonaisuuksista jatkovalmistelua varten kun-
31533: vuonna 1993 yhteensä 730 miljoonalla markalla.       tien talouden ja kuntien velvoitteiden ja kunnille
31534: Tästä on terveyskeskuksen lääkärissäkäynnin          määrättyjen velvoitteiden ja tehtävien tasapai-
31535: maksukertymä arviolta enintään 250 miljoonaa         nottamiseksi. Selvitysmieheksi on määrätty val-
31536: markkaa ja kotisairaanhoidon maksukertymä            tiosihteeri Timo Relander. Selvitysmiehen on
31537: enintään 50 miljoonaa markkaa.                       määrä saada ehdotuksensa valmiiksi 26.2.1993
31538:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja   mennessä.
31539: valtionosuudesta annetun lain 45 §:n muutoksen           Selvitysmiehen ehdotuksista osa voitaneen il-
31540: ja kuntien valtionosuuslain muutoksen perus-         meisesti toteuttaa varsin nopeallakin aikatau-
31541: teella asiakasmaksutulojen arvioitu lisäys on        lulla esimerkiksi valtion vuoden 1994 talous-
31542: otettu huomioon vuoden 1993 valtionosuuden           arvioon liittyen. Osa ehdotuksista edellyttänee
31543: vähennyksenä laskennallisesti. Vähennys on           pidempää valmistelua ja toteuttamisaikataulua.
31544: 
31545:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
31546: 
31547:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
31548:                                          1992 vp -   KK 736                                           3
31549: 
31550: 
31551: 
31552: 
31553:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31554: 
31555:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         social- och hälsovårdens statsandel har sänkts
31556: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       med 53 mk per invånare och kommunemas
31557: den 25 januari 1993 tili vederbörande medlem av      allmänna statsandel med 8 mk per invånare.
31558: statsrådet översänt följande av riksdagsman          Lagama som avser detta förfarande är temporä-
31559: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 736:          ra och gäller endast 1993. Avvikelsen från brut-
31560:                                                      toprincipen gäller alltså endast nya klientavgifter
31561:           Är Regeringen medveten om att upp-         eller höjningar av avgiftema för 1993.
31562:        bärandet av hälsovårdscentralavgifter            Den minskning av statsandelen som görs på
31563:        kommer att förorsaka kommunema svå-           basis av inkomstema av klientavgiftema grun-
31564:        righeter och t.o.m. ekonomiska förluster,     dar sig alltså inte enbart på de beräknade intäk-
31565:        och                                           terna av hälsovårdscentralavgiften, utan även
31566:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      förhöjningarna som gäller de andra avgiftema
31567:        för att trygga kommunemas ekonomi då          har beaktats. Hälsovårdscentralavgiftens andel
31568:        statsandelama blir mindre?                    av minskningen i statsandelen är 1/3. Om kom-
31569:                                                      munen bestämmer sig för att inte uppbära hälso-
31570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vårdscentralavgift, kan den fortfarande få betyd-
31571: anföra följande:                                     ligt större intäkter genom de övriga förhöjda
31572:                                                      avgifterna än vad som behövs för kompensering
31573:     Genom den 1ag om ändring av 5 och 6 §§ lagen     av den minskade statsandelen.
31574: om klientavgifter inom social- och hälsovården          Statsandelsreformen genomfördes så att kost-
31575: som trädde i kraft vid ingången av 1993 gavs         nadsfördelningen mellan staten och kommuner-
31576: kommunema rätt att uppbära avgift för läkarbe-       na bibehölls. Statsandelarna har inte minskat på
31577: sök inom hälsovårdscentralens öppna sjukvård         grund av reformen. För att balansera den offent-
31578: och för hemsjukvård. Maximibeloppen för dessa        liga ekonomin, och då särskilt statshushållning-
31579: avgifter har fastställts i förordningen om klient-   en, har det varit nödvändigt att genomföra även
31580: avgifter inom social- och hälsovården.               sådana åtgärder som påverkat statsandelama.
31581:     Utöver den nya hälsovårdscentralavgiften         De ekonomiskt mest betydande åtgärdema har
31582: höjdes många avgifter inom social- och hälsovår-     dock inriktats på penningfloden utanför statsan-
31583: den vid ingången av detta år. Om kommunema           delama.
31584: uppbär de genom förordning stadgade klientav-           För att reda ut problemen inom kommuner-
31585: giftema tili fullt belopp, stiger summan av de       nas ekonomi har regeringen den 23 december
31586: avgifter som inflyter tili kommunen 1993 med         1992 tilisatt en utredningsman, med uppgift att
31587: inalles 730 milj. mk. Av detta består uppskatt-      uppgöra förslag tili åtgärdspaket för fortsatt
31588: ningsvis högst 250 milj. mk av avgifter för          beredning med syfte att balansera kommunemas
31589: läkarbesök på hälsovårdscentralen och högst 50       ekonomi och kommunemas skyldigheter samt
31590: milj. mk av avgifter för hemsjukvård.                de skyldigheter och uppgifter som ålagts kom-
31591:     På basis av ändringen av 45 § lagen om           munema. Statssekreterare Timo Relander har
31592: planering av och statsandel för social- och hälso-   förordnats tili utredningsman. A vsikten är att
31593: vården och ändringen av lagen om statsandelar        utredningsmannen skall ha sitt förslag klart den
31594: tili kommunema har den beräknade inkomstök-          26 februari 1993.
31595: ningen av klientavgiftema beaktats som en               Vissa av utredningsmannens förslag torde
31596: minskning av statsandelen för 1993 med ett           kunna genomföras relativt snabbt, t.ex. i anslut-
31597: kalkylerat belopp. Minskningen är 42% av ovan        ning tili budgetpropositionen för 1994. En del av
31598: nämnda 730 milj. mk, dvs. sammanlagt 303 milj.       förslagen kräver troligtvis docken längre tid för
31599: mk. Minskningen har genomförts genom att             beredning och förverkligande.
31600: 
31601:      Helsingfors den 22 februari 1993
31602: 
31603:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
31604:                     j
31605: 
31606:                     j
31607: 
31608:                 j
31609: 
31610:                 j
31611: 
31612:             j
31613: 
31614:             j
31615: 
31616:         j
31617: 
31618:         j
31619: 
31620:     j
31621: 
31622:     j
31623: 
31624: j
31625: 
31626: j
31627:                                                     1992 vp
31628: 
31629: Kirjallinen kysymys 737
31630: 
31631: 
31632: 
31633: 
31634:                                       Paasio: Posti- ja telelaitoksen suhtautumisesta eduskunnan oikeus-
31635:                                          asiamiehen postin laatikkoonkantaa koskevaan päätökseen
31636: 
31637: 
31638:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31639: 
31640:     Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen                 tettavuus, on lain noudattamisesta kieltäytyviä
31641: mukaan Posti- ja telelaitoksen menettely sen              ojennettava.
31642: keskeyttäessä postin laatikkoankannosta synty-               Koska lakia ei voida säätää voimaan takautu-
31643: neiden erimielisyyksien vuoksi postilähetysten            vasti, ei Postin toimintaa sen voimaantuloa edel-
31644: perilletoimittamisen oli lain vastainen. Tämän            tävänä aikana voida jälkikäteen laillistaa. Ta-
31645: kantansa oikeusasiamies on toimittanut sekä               pahtunutta lainvastaisuutta ei voida tehdä ta-
31646: julkisuuteen että liikenneministeriön ja Posti-           pahtumattomaksi. Liikenneministeriön velvolli-
31647: Telen tietoon.                                            suutena on huolehtia siitä, että Posti- ja telelai-
31648:     Laajaa hämmästystä sekä kansalaisten kes-             toksen toiminta välittömästi saatetaan lailliselle
31649: kuudessa että julkisessa sanassa on herättänyt            kannalle.
31650: Postin toimitusjohtajan välittömästi julkistama              Vaikka oikeusasiamiehellä ei olekaan oikeutta
31651: kanta, jonka mukaan Posti ei oikeusasiamiehen             antaa Posti- ja telelaitokselle suoraan veivoitta-
31652: päätöksestä välitä. Tämä kanta on ymmärrettä-             via määräyksiä, ei siitä voi seurata, että laitos
31653: vä niin, että Posti pidättää itsellään oikeuden           voisi toimia lainvastaisesti. Postin toimitusjohta-
31654: toimia lain vastaisesti: jos laki ja Postin toiminta      jan tätä tarkoittavaa kannanottoa on pidettävä
31655: ovat ristiriidassa, väistyköön laki.                      skandaalina, jota ei voi ilmoitusasiana sivuuttaa.
31656:     Mainitulla toimitusjohtajan kannanotolla on              Eduskunnan oikeusasiamies on merkittävä
31657: alaansa paljon laajempi periaatteellinen merki-           oikeudellinen instituutio, jonka tärkeänä tehtä-
31658: tys. Julkisen liikelaitoksen ilmoittaessa yksiselit-      vänä on kansalaisten oikeusturvan valvominen.
31659:  teisesti oikeudekseen ja tarkoituksekseen rikkoa         On olemassa selvä vaara, että kansalaiset näke-
31660:  lakia se toimii kansalaisten oikeustajua syvästi         vät oikeusturvansa yleisemminkin uhatuksi, mi-
31661:  loukkaavana tavalla. Tällä voi olla vain yleistä         käli valtion liikelaitoksen sallitaan toimia ilmoit-
31662:  lain kunnioitusta heikentävä vaikutus, ellei lii-        tamallaan tavalla.
31663:  kenneministeriö valvonta- ja ohjaustehtävänsä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31664: mukaisesti päättäväisesti puutu asiaan.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31665:      Asia ei korjaannu sillä, että lainsäädäntöä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31666:  tarkistetaan siten, että Postin toiminta valitse-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31667:  maliaan tavalla vastaisuudessa olisikin laillista.
31668:  Asiaan liittyy ainakin kaksi tärkeää, periaatteel-                 Hyväksyykö Hallitus Postin ylijohta-
31669:  lista näkökohtaa.                                               jan julkistaman, eduskunnan oikeusasia-
31670:      Mikäli valtion liikelaitoksen toiminta "laillis-            miehen postilähetysten laatikkoonkan-
31671:  tetaan" jälkeenpäin tapahtuvalla lain tarkistuk-                taa koskevan päätöksen vastaisen kan-
31672:  sella, voidaan menettely katsoa lupaukseksi                     nanoton,jonka mukaan Postin aikomuk-
31673:  muissakin mahdollisissa tapauksissa toimia sa-                  sena ei vastakaan ole noudattaa ko. asi-
31674:  moin. Tämä heikentäisijulkisen toiminnan lailli-                assa lakia, ja ellei hyväksy,
31675:  suusvaatimuksen uskottavuutta yleisemminkin.                       minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
31676:  Onkin edellytettävä, ettei lain tarkistus tapahdu               tai liikenneministeriö aikoo ryhtyä tilan-
31677:  Postin velvollisuuksia vähentävään suuntaan.                    teen nopeaksi palauttamiseksi lailliseksi
31678:      Jotta lain tarkistukselle voitaisiin vallitsevassa          ja asianomaisen toimitusjohtajan ojenta-
31679:  tilanteessa varmistaa uskottavuus ja yleinen Iuo-               miseksi?
31680:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
31681: 
31682:                                                  Pertti Paasio
31683: 220051L
31684: 2                                        1992 vp -   KK 737
31685: 
31686: 
31687: 
31688: 
31689:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31690: 
31691:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aikaisena siirtymävaiheen ratkaisuna kerran vii-
31692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kossa tapahtuvaa luukkuunkantoa.
31693: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           Eduskunnan oikeusasiamieskin on todennut
31694: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti      asian olevan varsin vaikean ja tulkinnanvarai-
31695: Paasion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen. Siksi hänkin on tyytynyt saattamaan käsi-
31696: n:o 737:                                             tyksensä asiasta valtioneuvoston, liikenneminis-
31697:                                                      teriön sekä Posti- ja telelaitoksen tietoon. Posti-
31698:           Hyväksyykö Hallitus Postin ylijohta-       toiminnan kehittämistä on myös oikeusasiamie-
31699:        jan julkistaman, eduskunnan oikeusasia-       hen mukaan pidettävä liiketaloudellisten velvoit-
31700:        miehen postilähetysten laatikkoonkan-         teiden vuoksi ymmärrettävänä.
31701:        toa koskevan päätöksen vastaisen kan-             Hallituksen esitys postitoimintalaiksi on tar-
31702:        nanoton, jonka mukaan Postin aikomuk-         koitus saattaa eduskunnan käsittelyyn mahdolli-
31703:        sena ei vastakaan ole noudattaa ko. asi-      simman nopeasti. Ehdotus sisältää kaikki ne
31704:        assa lakia, ja ellei hyväksy,                 säännösehdotukset, joita eduskunnan oikeus-
31705:           minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus      asiamies on pitänyt tarpeellisena. Ehdotuksesta
31706:        tai liikenneministeriö aikoo ryhtyä tilan-    on saatu noin 20 tahon lausunnot. Eräisiin
31707:        teen nopeaksi palauttamiseksi lailliseksi     ehdotuksiin, kuten postitoiminnan toimilupa-
31708:        ja asianomaisen toimitusjohtajan ojenta-      kysymyksiin, on lausunnoissa suhtauduttu var-
31709:        miseksi?                                      sin kriittisesti. Lakiluonnos kaipaa vielä jatko-
31710:                                                      valmistelua.
31711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Palvelutason alentaminen on aina hankalaa ja
31712: vasti seuraavaa:                                     varsinkin, jos palvelua antava liikelaitos ei ole
31713:                                                      kiinnittänyt riittävästi huomiota asiakkaiden
31714:    Lähes samanaikaisesti kun eduskunnan oi-          mielipiteisiin. Asiakkaiden kunnioittaminen on
31715: keusasiamies antoi postin jakelutapaa koskevan       valtion omistaman liikelaitoksenkin tehtäviä.
31716: päätöksen valmistui liikenneministeriössä eh-        Keskustelu postilaatikon paikasta ja postin jake-
31717: dotus postitoimintaa yleisesti koskevaksi laiksi.    lun suorittamisen yksityiskohdista tulisi kuiten-
31718: Tämä on yhdenmukaista sen eduskunnan oi-             kin myös sijoittaa oikeisiin yhteiskunnallisiin
31719: keusasiamiehen kannanoton kanssa, että eräistä       mittasuhteisiinsa. Tässä yhteydessä voidaan to-
31720: postitoimintaa koskevista asioista tulisi säätää     deta, että vain 1 % pientaloista on tällä hetkellä
31721: laintasoisesti.                                      luukkuunjakelun piirissä ja että ristiriita esillä
31722:    Edelleen liikenneministeriön sekä Posti- ja       olevassa asiassa koskee ainoastaan osaa näistä
31723: telelaitoksen välisissä neuvotteluissa on todettu,   talouksista.
31724: että Posti- ja telelaitos etenee jakelun uudista-        Edellä mainitut toimenpiteet osoittavat, että
31725: misessa neuvottelemalla. Voidaan myös pitää          tulkinnanvaraiset seikat postinjakelussa on tar-
31726: tärkeänä sitä periaatetta, että Postin vastaan-      koitus lainsäädännöllä ratkaista. Samalla Posti-
31727: ottaja myötävaikuttaa postin perillesaattami-        ja telelaitos etenee nyt neuvotellen asiakkaittensa
31728: sessa.                                               kanssa. Lain muutos yhdessä palvelualttiuden
31729:    Posti- ja telelaitos ei ole aiemmissakaan rii-    kanssa turvaa tulevaisuudessa asiakkaiden pe-
31730: danalaisissa tapauksissa katkaissut postinsaan-      rusteltuja odotuksia.
31731: tia. Jakelu on muutettu noutopostiksi, mutta             Edellä olevien jo vireillä olevien toimien avul-
31732: postinsaantia ei ole kenenkään osalta katkaistu.     la hallitus haluaa turvata toimivia palveluja
31733: Noutopostin valinneille on lisäksi tarjottu Väli-    postin asiakkaille.
31734: 
31735:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
31736: 
31737:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
31738:                                            1992 vp -   KK 737                                           3
31739: 
31740: 
31741: 
31742: 
31743:                                       Till Riksdagens Herr Talman
31744: 
31745:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Även riksdagens justitieombudsman har kon-
31746: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           staterat att frågan är mycket svår och att den
31747: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        lämnar rum för tolkning. Därför har även han
31748: dagsman Pertti Paasio undertecknade spörsmål           nöjt sig med att meddela statsrådet, trafikminis-
31749: nr 737:                                                teriet samt Post- och televerket sin uppfattning
31750:            Ämnar Regeringen acceptera att över-        om saken. På grund av Post- och televerkets
31751:         direktören för Posten i offentligheten gett    företagsekonomiska skyldigheter anser även jus-
31752:         ut ett ställningstagande som strider mot       titieombudsmannen att det måste anses vara
31753:         riksdagens justitieombudsmans beslut           förståeligt att postverksamheten utvecklas.
31754:         om lådbrevbäring av postförsändelser               Avsikten är att regeringens proposition med
31755:         och enligt vilket Posten inte har för avsikt   förslag tili postlag skall behandlas av riksdagen
31756:         att ens framdeles följa lagen i den aktuel-    så fort som möjligt. Lagförslaget innehåller alla
31757:         la frågan, och                                 de förslag tili stadganden som riksdagens justi-
31758:            om Regeringen inte accepterar ställ-        tieombudsman ansett vara nödvändiga. Ungefär
31759:         ningstagandet, vilka åtgärder ämnar den        20 utlåtanden har avgivits om förslaget. Tili vissa
31760:         eller trafikministeriet vidta för att snabbt   förslag, t.ex. frågorna om koncession för post-
31761:         legalisera situationen och tillrättavisa       verksamhet, har remissinstanserna förhållit sig
31762:         den ifrågavarande verkställande direktö-       ytterst kritiskt. Lagförslaget behöver ännu en
31763:         ren?                                           fortsatt beredning.
31764:                                                            Ett försvagande av servicenivån är alltid be-
31765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          svärligt och speciellt besvärligt blir det i sådana
31766: anföra följande:                                       fall då det affärsverk som erbjuder service inte i
31767:                                                        tillräcklig mån beaktat kundernas åsikter. Även
31768:    Nästan samtidigt som riksdagens justitieom-         i ett statligt ägt affärsverks uppgifter ingår att
31769: budsman meddelade beslutet om postutdelning-           respektera sina kunder. Diskussionen om var
31770: en blev ett förslag tili en allmän postlag klart vid   postlådan skall placeras och detaljerna i postut-
31771: trafikministeriet. Detta överensstämmer med            delningen bör dock också föras i rätta samhälle-
31772: riksdagens justitieombudsmans ståndpunkt att           liga proportioner. I detta sammanhang kan kon-
31773: vissa saker som gäller postverksamheten bör            stateras att för närvarande omfattas endast 1 %
31774: vara lagstadgade.                                      av småhusen av postavlämning i postlucka och
31775:    I förhandlingar mellan trafikministeriet och        att den aktuella tvisten endast gäller en del av
31776: Post- och televerket har vidare konstaterats att       dessa hushåll.
31777: Post- och televerket avancerar genom förhand-              Ovan nämnda åtgärder visar att avsikten med
31778: lingar vid reformeringen av postutdelningen.           sådana omständigheter i postutdelningen som
31779: Principen att den som tar emot post skall med-         lämnar rum för tolkning är att de skall avgöras
31780: verka tili att den kommer fram kan även anses          genom lagstiftning. Samtidigt avancerar Post-
31781: viktig.                                                och televerket genom förhandlingar med sina
31782:    Post- och televerket har inte heller i tidigare     kunder. Lagändringen tillsammans med villighe-
31783: omtvistade fall avbrutit postgången. Utdelning-        ten att erbjuda tjänster tryggar i framtiden de
31784: en har ändrats tili avhämtningspost, men ingen         förväntningar som kunderna berättigat har.
31785: har blivit utan post. De som har valt avhämt-              Genom ovan nämnda åtgärder som redan har
31786: ningspost har dessutom som en temporär lösning         vidtagits vill regeringen trygga en fungerande
31787: under övergångsperioden erbjudits postavläm-           service för postens kunder.
31788: ning i postlucka en gång i veckan.
31789: 
31790:      Helsingfors den 25 februari 1993
31791: 
31792:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
31793:                                                 1992 vp
31794: 
31795: Kirjallinen kysymys 738
31796: 
31797: 
31798: 
31799: 
31800:                                    Laine: Vientitakuun myöntämisperusteista laivanrakennusurakois-
31801:                                        ta neuvoteltaessa
31802: 
31803: 
31804:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31805: 
31806:    Viralliset työttömyysluvut ovat lähenemässä        poliittisen peruslinjansa muuttamisesta, se ajaa
31807: puolen miljoonan rajaa ja todelliset luvut ovat       tuhansia yrityksiä konkurssiin ja tuhoaa elinky-
31808: vielä huomattavasti suuremmat. Samaan aikaan          kyistä yrityskantaa ja kymmeniätuhansia työ-
31809: pahenevan työttömyyden kanssa K vaerner               paikkoja. Kansantalouden ja työllisyyden kan-
31810: Masa-Yardsin telakalta meni ohi suun 2 000            nalta kuolleen pääoman ja suurtallettajien tuke-
31811: miestyövuotta merkinnyt suurristeilijätilaus. Syy     misen sijasta - johon kymmenien miljardien
31812: tällaiseen lopputulokseen oli Vientiluoton pää-       markkojen pankkituki tähtää - investointi-
31813: tös kieltäytyä vientitakuun myöntämisestä.            toiminta on saatava liikkeelle.
31814:     Maamme telakkateollisuudella on pitkään ol-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31815: lut vaikeuksia työllisyyden turvaamisessa ja ti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31816: lauksien saamisessa. Suomalaisen telakkateolli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31817: suuden osaaminen ja ammattitaitoinen johto            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31818: ja henkilöstö ovat kuitenkin tunnustetussa ase-
31819: massa maailmalla, ja erikoisalusten tilauksia on                Onko Hallitus tietoinen, että Vienti-
31820: silloin tällöin saatu.                                       luoton päätös kieltäytyä vientitakuun
31821:     Keskeinen osa telakkateollisuutta ajettiin nor-          myöntämisestä K vaernerin Masa-Yard-
31822: jalaisomistukseen ja, jos teollisuuspolitiikassa             sin neuvottelemalle suurristeilijätilauk-
31823: noudatetaan samaa suomalaista osaamista ja                   selle aiheutti n. 2 000 miestyövuotta mer-
31824: telakkateollisuutta väheksyvää linjaa, ennen pit-            kitsevän risteilijätilauksen siirtymisen
31825: kää telakkateollisuus ajetaan maasta ulos. Nyt               Italiaan, ja jos on,
31826: maassa tarvittaisiin perusteiltaan toisenlaista ta-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31827: lous-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaa.                 ryhtyä sen johdosta ja maamme telak-
31828:     Samaan aikaan kun hallitus kieltäytyy työlli-            kateollisuuden työllisyyden turvaami-
31829: syys- ja teollisuuspolitiikkansa sekä koko talous-           seksi?
31830: 
31831:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
31832: 
31833:                                               Ensio Laine
31834: 
31835: 
31836: 
31837: 
31838:  220051L
31839: 2                                        1992 vp -   KK 738
31840: 
31841: 
31842: 
31843: 
31844:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31845: 
31846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       na 121,5 milj. markkaa (kumulatiivinen korko
31847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tukimäärä olisi tällöin 238,3 milj. markkaa:
31848: olette 26 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn           Vientiluotan varainhankintakustannusten olle5
31849: kirjeenne n:o 2617 ohella toimittanut valtioneu-     sa keskimäärin 12 % olisi korkotuen määr;
31850: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       nykyarvon mukaan laskettuna 229,9 mil
31851: Ensio Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        markkaa ja kumulatiivinen korkotukimääf:
31852: myksen n:o 738:                                      449,9 milj. markkaa.
31853:                                                         Jo tehdyt alustoimituksen rahoituksen noi1
31854:           Onko Hallitus tietoinen, että Vienti-      10 000 milj. markan korkotukiluottopäätökse
31855:        luotan päätös kieltäytyä vientitakuun         saattavat aiheuttaa valtiolle vuosina 1993-200
31856:        myöntämisestä Kvaernerin Masa-Yard-           korkotasosta ja valuuttakursseista riippuen ar
31857:        sin neuvottelemalle suurristeilijätilauk-     violta yhteensä 1 400-2 500 milj. markan ku
31858:        selle aiheutti noin 2 000 miestyövuotta       mulatiiviset korkotukimenot.
31859:        merkitsevän risteilijätilauksen siirtymi-        Edellä esitetyn mukaisesti IuottovaluutaJ
31860:        sen Italiaan, ja jos on,                      korkotason johdosta alustoimituksen rahoi
31861:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuksen korkotukiluotot voivat sisältää huomat
31862:        ryhtyä sen johdosta ja maamme telakka-        tavan valtion budjettivaroista maksettavan kor
31863:        teollisuuden työllisyyden turvaamiseksi?      kosubventiotarpeen. Alushankintojen korko
31864:                                                      tukea varten on kuluvan vuoden talousarviOI
31865:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          momentille 32.85.47 (Korkotuki Suomen Vienti
31866: taen seuraavaa:                                      luotto Oy:lle) varattu 255 milj. markan määrä
31867:                                                      raha.
31868:    Ensin on aiheellista todeta, että Suomen Vien-       Eräissä tapauksissa telakka voi pyrkiä kor
31869: tiluotto Oy (Vientiluotto) myöntää luottoja eikä     keakorkovaluuttoja käyttämällä saamaan tar
31870: vientitakuita alustoimitusten rahoitukseen. Näil-    joushintaa alhaisemmaksi tilauksen saamiseks
31871: le Iuotoilie voidaan maksaa korkotukea alustoi-      itselleen. Korkeakorkovaluuttojen käyttämiset
31872: mitusten rahoitukselle myönnettävästä korko-         rajoittamiseksi Vientiluotan hallitus päätti ke
31873: tuesta annetun lain ( 1173/90) mukaisesti. Valtion   väällä 1991 ryhtyä alusrahoituksessa noudatta
31874: varoista maksettavan korkotuen määrä on Vien-        maan niin sanottua luonnollisen valuutan peri
31875: tiluotan asianomaisen luottovaluutan varain-         aatetta. Tällä tarkoitetaan aluksen liikennöinti
31876: hankintakustannusten ja korkotukiluotan ko-          tulojen valuuttaa. Yhdysvaltain dollari on kui
31877: ron erotus lisättynä 0,25 prosenttiyksiköllä. Kor-   tenkin sen maailmanlaajuisen käytön vuoks
31878: kotukiluotan korko määräytyy sen koron mu-           kaikissa tapauksissa hyväksyttävä valuutta
31879: kaan, jota kulloinkin kansainvälisesti sovelle-      Luonnollisen valuutan periaatteesta voidaar
31880: taanjulkisesti tuettujen alustoimitusten rahoitta-   poiketa muun muassa, mikäli valuutan korko
31881: misessa. Korko on nykyisin 8 %.                      tasosta johtuva julkisen tuen tarve muodostuis
31882:    Alustoimituksen rahoitukseen myönnetyn            kohtuuttoman korkeaksi.
31883: korkotukiluotan valtiolle aiheuttama korkotu-           Kansanedustaja Laineen kirjallisessa kysy·
31884: kikustannusten yhteismäärä riippuu kunkin            myksessä tarkoitetun aluksen liikennöintitulo
31885: luottovaluutan korko- ja valuuttakurssikehityk-      olisivat Vientiluotan telakalta saamien tietojer
31886: sestä 8,5 vuoden luottoaikana. Näin ollen on         mukaan olleet Yhdysvaltain dollareita. Tämär
31887: kyseessä olevan alustoimituksen korkotukimää-        johdosta Vientiluotan hallitus päätti kokoukses·
31888: rää erittäin vaikea arvioida noin 12 vuotta          saan 16.10.1992 dollariluotan myöntämisesU
31889: etukäteen. Esimerkiksi mikäli laivaluottovaluut-     K vaerner Masa-Yardsin varustamolle alukser
31890: ta olisi Suomen markka ja Vientiluotan Suomen        toimituksen rahoittamiseksi. Luoton myöntä
31891: markan varainhankintakustannukset olisivat           misen ehtona oli, että kauppa- ja teollisuusminis·
31892: 8,5 vuoden luottoaikana keskimäärin 10 1Yo, olisi    teriö hyväksyy luoton edellä mainitun lain mu·
31893: korkotuen määrä nykyarvon mukaan laskettu-           kaiseksi korkotukiluotoksi.
31894:                                          1992 vp- KK 738                                              3
31895: 
31896:    Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää luo-       jota eduskuntakin on useassa yhteydessä ko-
31897: ton hyväksymisestä korkotukeen oikeuttavaksi          rostanut. Kaikille telakoille tulisi siten antaa
31898: luotoksi. Mikäli luoton määrä on vähintään 15         samanlaiset mahdollisuudet valtion varoista
31899: milj. markkaa, kauppa- ja teollisuusministeriön       maksettavaan tukeen myös alustoimitusten
31900: on hankittava asiasta valtioneuvoston raha-           rahoituksessa. Jotta valtion varoista maksettava
31901: asiainvaliokunnan lausunto. Kauppa- ja teol-          korkosubventio ei kasvaisi hallitsemattomaksi,
31902: lisuusministeriö voi tällöin tehdä Vientiluoton       joudutaan korkotukipäätöksiä tehtäessä nou-
31903: päätöksestä poikkeavan luottovaluuttapäätök-          dattamaan hyvin pidättyvää linjaa.
31904: sen.                                                     Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
31905:    Suomessa sovellettava aluskorkotukijärjestel-      Suomen Vientiluotto Oy menetteli kysymykses-
31906: mä antaa hallituksen käsityksen mukaan suo-           sä tarkoitetussa tapauksessa etukäteen vahvista-
31907: malaisille telakoille useimmissa tapauksissa riit-    miensa periaatteiden mukaisesti. Mainitut pe-
31908: tävät kilpailuedellytykset suhteessa muihin te-       riaatteet ovat olleet myös hallituksen tiedossa.
31909: lakoihin. Järjestelmä antaa valtiolle myös mah-       Yleensäkin hallitus katsoo, että Suomessa
31910: dollisuuden tukea jossain määrin valuuttavalin-       voimassa oleva alusrahoitusjärjestelmä ja muut
31911: tojen kautta alustoimitusten rahoitusta. Halli-       vientiteollisuuden edistämiseksi viime aikoina
31912: tuksen on kuitenkin pyrittävä noudattamaan            suoriietut toimenpiteet turvaavat riittävällä ta-
31913: telakoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta,       valla maamme telakkateollisuuden työllisyyden.
31914:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1993
31915: 
31916:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
31917: 4                                        1992 vp -   KK 738
31918: 
31919: 
31920: 
31921: 
31922:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31923: 
31924:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         pet enligt nuvärdet 121,5 milj. mk (det kumula-
31925: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tiva räntestödsbeloppet vore då 238,3 milj. mk).
31926: 2617 av den 26 januari 1993 tili vederbörande        Om Exportkredits kostnader för medelanskaff-
31927: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ningen är i medeltal 12%, blir räntestödsbelop-
31928: dagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål           pet räknat enligt nuvärdet 229,9 milj. mk och det
31929: nr 738:                                              kumulativa räntestödsbeloppet 449,9 milj. mk.
31930:                                                         Detidigare fattade besluten om räntestödslån
31931:            Är Regeringen medveten om att Ex-         på cirka 10 000 milj. mk för finansiering av
31932:        portkredits beslut att inte bevilja export-   fartygsleveranser kan beroende på räntenivån
31933:        garanti för den bestälining på en             och valutakurserna innebära kumulativa ränte-
31934:        storkryssare som K vaerner Masa-Yards         stödsutgifter på 1 400-2 500 milj. mk för staten
31935:        förhandlade om ledde tili att en bestäli-     under åren 1993-2003.
31936:        ning som omfattar 2 000 årsverken gick           I enlighet med det ovan anförda kan ränte-
31937:        till Italien, och om den är det,              stödslånen för ändamålet i fråga på grund av
31938:            vilka åtgärder har Regeringen för av-     lånevalutans räntenivå medföra ett betydande
31939:        sikt att vidta med anledning av detta och     behov av räntesubventioner som skali betalas av
31940:        för att trygga sysselsättningen inom vår      statens budgetmedel. I budgeten för innevarande
31941:        varvsindustri?                                år har ett anslag på 255 milj. mk reserverats
31942:                                                      under momentet 32.85.47 (Räntestöd tili Fin-
31943:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lands Exportkredit Ab) för räntestöd vid far-
31944: anföra följande:                                     tygsanskaffningar.
31945:                                                         I vissa fali kan ett varv försöka använda
31946:    Först och främst är det skäl att konstatera att   högräntevalutor för att pressa ner offertpriset
31947: Finlands Exportkredit Ab (Exportkredit) bevil-       och på så sätt tilivinna sig beställningen. För att
31948: jar lån, inte exportgarantier, för finansiering av   begränsa användningen av högräntevalutor be-
31949: fartygsleveranser. För dessa lån kan räntestöd       slöt Exportkredits styrelse våren 1991 följa prin-
31950: betalas i enlighet med lagen om räntestöd för        cipen om så kallad naturlig valuta vid fartygsfi-
31951: finansiering av fartygsleveranser (1173/90). Det     nansiering. Med naturlig valuta avses den valu ta
31952: räntestödsbelopp som betalas av statens medel        som intäkterna från fartygstrafiken utgörs av.
31953: är skillnaden, ökad med 0,25 procentenheter,         Amerikanska dollarn är dock genom sin världs-
31954: melian Exportkredits kostnader för anskaffning       omfattande användning alltid en godtagbar va-
31955: av lånevalutan och räntan på räntestödslånet.        luta. Avvikelser från principen om naturlig valu-
31956: Låneräntan bestäms enligt den ränta som vid          ta kan göras bland annat om behovet av offent-
31957: tidpunkten i fråga internationelit tiliämpas vid     ligt stöd på grund av valutans räntenivå blir
31958: finansiering av fartygsleveranser som stöds med      orimligt stort.
31959: offentliga medel. Räntan är i detta nu 8 %.             Trafikintäkterna i fråga om det fartyg som
31960:    Det sammanlagda beloppet av de räntestöds-        riksdagsman Laine avser i sitt spörsmål hade
31961: kostnader som orsakas staten genom räntestöds-       enligt uppgifter som Exportkredit fått av varvet
31962: lån som beviljas för finansiering av fartygsleve-    bestått av doliar. Exportkredits styrelse beslöt
31963: ranser beror på hur räntan och valutakursen          därför vid sitt möte 16.10.1992 bevilja K vaerner
31964: utvecklas i fråga om varje enskild lånevaluta        Masa-Yards ett lån i doliar för finansiering av
31965: under lånetiden på 8,5 år. Det är därför mycket      fartygsleveransen. Vilikor för beviljande av lånet
31966: svårt att beräkna räntestödsbeloppet för den nu      var att handels- och industriministeriet godkän-
31967: diskuterade fartygsleveransen ungefår 12 år på       ner lånet som ett sådant räntestödslån som avses
31968: förhand. Om tili exempel fartygslånevalutan är       i ovan nämnda lag.
31969: finska mark och Exportkredits medelanskaff-             Handels- och industriministeriet beslutar om
31970: ningskostnader för finska mark är i medeltal         huruvida ett lån berättigar tili räntestöd. Om
31971: 10% under 8,5 års lånetid, blir räntestödsbelop-     lånebeloppet är minst 15 miljoner mark, måste
31972:                                             1992 vp -     KK 738                                         5
31973: 
31974: handels- och industriministeriet begära utlåtan-         samma möjligheter tili stöd som betalas av
31975: de av statsrådets finansutskott. Handels- och            statens medel. För att den räntesubvention som
31976: industriministeriet kan då fatta ett beslut om           betalas med statliga medel skall kunna hållas
31977: lånevaluta som avviker från Exportkredits be-            under kontroll, måste en mycket återhållsam
31978: slut.                                                    linje följas i besluten om räntestöd.
31979:     Det system med räntestöd för fartygsleveran-            Med stöd av det ovan anförda konstaterar
31980: ser som tillämpas i Finland ger enligt regeringens       regeringen att Finlands Exportkredit Ab följde
31981: uppfattning finska varv i de flesta fall tillräckliga    på förhand fastställda principer i det fall som
31982: konkurrensförutsättningar i förhållande tili an-         avses i spörsmålet. Dessa principer har också
31983: dra varv. Systemet ger också staten möjlighet att        regeringen haft kännedom om. Regeringen anser
31984: i viss mån stöda finansieringen av fartygsleveran-       även i övrigt att det system för fartygsfinansie-
31985: ser genom valutaval. Regeringen måste dock               ring som gäller i Finland och de andra åtgärder
31986: sträva efter att följa principen om lika bemötan-        som under den senaste tiden har vidtagits för
31987: de av varven, som också riksdagen i flera sam-           främjande av exportindustrin tryggar sysselsätt-
31988: manhang har poängterat. Alla varv borde därför           ningen inom landets varvsindustri på ett tillräck-
31989: också i finansieringen av fartygsleveranser ges          ligt sätt.
31990:      Helsingfors den 1 mars 1993
31991: 
31992:                                                         Handels- och industriminister Pekka Tuomista
31993:                                                   1992 vp
31994: 
31995: Kirjallinen kysymys 739
31996: 
31997: 
31998: 
31999: 
32000:                                     Kohijoki: Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä annettujen tuomioiden
32001:                                        uudelleenarvioimisesta
32002: 
32003: 
32004:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32005: 
32006:     Sotasyyllisyystuomioiden purkamista koske-          suomalaisilla miehillä on aina ollut ja tulee aina
32007: vaan kirjalliseen kysymykseeni 1.12.1992 n:o 656        olemaan kunnia Suomen kansan tietoisuudessa,
32008: oikeusministerin 21.12.1992 allekirjoittama vas-        eikä heidän takiaan mitään oikeudenloukkaus-
32009: taus on epätyydyttävä.                                  ten oikaisemista tarvita. Sen vuoksi on käsittä-
32010:     Kuten kirjallisessa kysymyksessäni totesin -        mätöntä, minkä takia oikeusministeri vastauk-
32011: sotasyyllisyyslain säätämisellä, syytteiden nos-        sessaan kuitenkin on keskittynyt selittämään,
32012: tamisella, sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä ja           että "ylipäänsä kunnian palauttaminen oikeu-
32013: -tuomioiden määräämisellä järkytettiin perus-           dellisin tai muuten julkisen vallan toimenpitein
32014: teellisesti käsityksiä Suomesta Iänsirnaisena oi-       on vierasta suomalaiselle yhteiskunnalliselle ja
32015: keusvaltiona. Suomessa jouduttiin tuolloin toi-         oikeudelliselle perinteelle". Kysymykseni perus-
32016: mimaan näissä asioissa hirmuisen Neuvostolii-           teluosassahan erityisesti totesin, että minkään-
32017: ton ankaran ja jatkuvan painostuksen ja pakon           laisesta kunnianpalauttamisprosessista ei ole
32018: alaisena. Kommunistisen silloisen Neuvostolii-          kysymys ja että sotasyyllisinä tuomituilla on
32019: ton jatkuvasta pakottamisesta johtuneen pelon           aina ollut ja tulee aina olemaan kunnia Suomen
32020: vallassa joutuivat tuolloin toimimaan hallitus          kansan tietoisuudessa. Pääasia on se, toistetta-
32021: syytteiden nostamisesta päättäessään, eduskunta         koon se vielä tässäkin: sotasyyllisyysoikeuden-
32022: sotasyyllisyyslakia säätäessään, tasavallan presi-      käynnissä määrätyt tuomiot purkamalla kan-
32023: dentti lain vahvistaessaan sekä itse sotasyylli-        samme ja myös tulevat sukupolvet tulee vapaut-
32024: syystuomioistuin asiaa käsitellessään sekä ran-         taa kysymyksessä olevasta his-toriallisten vää-
32025: gaistustuomioita määrätessään. Jos sotasyylli-          ryyksien painolastista. Erääksi määrääväksi
32026: syyslain säätämistä ja soveltamista koskeneen           lähtökohdaksi tulisi ottaa se oikeusperiaate,
32027: koko prosessin lähtökohdaksi olisi otettu, niin         että pakonalaisena tehty oikeustoimi ei ole pä-
32028: kuin olisi tullut ottaa, erityisesti myös talviso-      tevä.
32029: taanjohtaneet syyt, niin silloin todelliset syylliset      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32030:  olisivat löytyneet Moskovasta - Stalin, verinen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32031: diktaattori apulaisineen.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32032:     Kirjalliseen kysymykseeni antamassaan vas-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32033:  tauksessa oikeusministeri on todennut sotasyyl-
32034:  lisyyslain asiallisesti monessa kohdin poikenneen                 Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
32035:  Suomen oikeusjärjestelmän perusperiaatteista.                 toimenpiteisiin sotasyyllisyystuomioiden
32036:  Samoin oikeusministeri vastauksessaan on to-                  purkamiseksi huomioon ottaen kysymyk-
32037:  dennut erityisesti silloisen Neuvostoliiton pai-              seni perusteluosassa esitetyt näkökohdat
32038:  nostaneen sotasyyllisyysoikeutta.                             ja erityisesti sen, että sotasyyllisyystuo-
32039:     Kuten alkuperäisessä kirjallisessa kysymyk-                mioihin johtaneisiin organisaatioihin
32040:  sessäni n:o 656 toimenpiteistä sotasyyllisyystuo-             kuuluneet henkilöt joutuivat toimimaan
32041:  mioiden pur\amiseksi kysymyksen perustelu-                    ja tekemään ratkaisunsajatkuvan painos-
32042:  osassa olen , .:lennut, sotasyyllisinä tuomituilla            tuksen, pelon ja pakon alaisina?
32043:       Helsmgissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32044: 
32045:                                              Maunu Kohijoki
32046: 
32047: 
32048:  220051L
32049: 2                                      1992 vp -   KK 739
32050: 
32051: 
32052: 
32053: 
32054:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32055: 
32056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kansanedustaja Kohijoen kirjalliseen kysy-
32057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mykseen n:o 656 ns. sotasyyllisyystuomioiden
32058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    purkamisesta 21 päivänä joulukuuta 1992 anta-
32059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu         massani vastauksessa totesin, että sotasyyllisyys-
32060: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      oikeudenkäynnin niin kuin muidenkin lähi-
32061: n:o 739:                                           historiamme tapahtumien arviointi kuuluu
32062:                                                    historiantutkimukselle ja julkiselle keskustelulle.
32063:            Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä     Riippumatta siitä, onko päämääränä tuomittu-
32064:        toimenpiteisiin sotasyyllisyystuomioiden    jen kunnian palauttamnen vai - niin kuin
32065:        purkamiseksi huomioon ottaen kysymyk-       kysymyksen perusteluissa sanotaan - se, että
32066:        seni perusteluosassa esitetyt näkökohdat    "tulevat sukupolvet tulee vapauttaa kysymyk-
32067:        ja erityisesti sen, että sotasyyllisyys-    sessä olevasta historiallisten vääryyksien paino-
32068:        tuomioihin johtaneisiin organisaatioihin    lastista", julkisen vallan toimenpiteet ovat vierai-
32069:        kuuluneet henkilöt joutuivat toimimaan      ta suomalaiselle yhteiskunnalliselle ja oikeudelli-
32070:        ja tekemään ratkaisunsa jatkuvan painos-    selle perinteelle. Näin ollen sotasyyllisyysoikeu-
32071:        tuksen, pelon ja pakon alaisina?            denkäynnissä annettujen tuomioiden purkamis-
32072:                                                    ta ei voida pitää oikeana eikä välttämättömänä-
32073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kään keinona kysymyksessä tarkoitettujen
32074: vasti seuraavaa:                                   päämäärien saavuttamiseksi.
32075: 
32076:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1993
32077: 
32078:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
32079:                                        1992 vp -   KK 739                                          3
32080: 
32081: 
32082: 
32083: 
32084:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
32085: 
32086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 mitt svar av den 21 december i fjol på
32087: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       riksdagsman Kohijokis skriftliga spörsmål nr
32088: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    656 om återbrytande av de s.k. krigsansvarig-
32089: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-        hetsdomarna konstaterade jag att en bedömning
32090: mål nr 739:                                        av krigsansvarighetsrättegången, liksom också
32091:                                                    av andra händelser i vår närhistoria, är en
32092:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-       uppgift som ankommer på historieskrivningen
32093:        ning vidta åtgärder för att återbryta       och den offentliga debatten. Oberoende av om
32094:        krigsansvarighetsdomarna med beak-          syftet är att återupprätta de dömdas heder elier
32095:        tande av de synpunkter som framförs i       - såsom det sägs i motiveringen tili spörsmå-
32096:        motiveringen tili spörsmålet och framför    let - det att "kommande generationer måste
32097:        alit det faktum att de som hörde tili de    befrias från barlasten av ifrågavarande histo-
32098:        organisationer som ledde tili krigsansva-   riska oförrätter", är åtgärder av den offentliga
32099:        righetsdomar var tvungna att träffa sina    makten främmande för det finländska samhäliet
32100:        avgöranden under fortgående påtryck-        och dess juridiska tradition. Att återbryta de
32101:        ning, fruktan och tvång?                    domar som gavs vid krigsansvarighetsrättegång-
32102:                                                    en kan sålunda inte anses vara vare sig rätt elier
32103:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       nödvändigt för att uppnå de mål som avses i
32104: följande:                                          spörsmålet.
32105: 
32106:      Helsingfors den 4 februari 1993
32107: 
32108:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
32109:                                              1992 vp
32110: 
32111: Kirjallinen kysymys 740
32112: 
32113: 
32114: 
32115: 
32116:                                  Aittoniemi: Matkakustannusten korvaamisesta työvoimapoliitti-
32117:                                      seen aikuiskoulutukseen osallistuville
32118: 
32119: 
32120:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32121: 
32122:    Työvoimakoulutuksessa olevien matkakus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32123: tannusten korvaus on lopetettu kokonaan vuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32124: den 1993 alusta. Päätös koskee myös niitä, jotka   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32125: ovat aloittaneet koulutuksen jo tätä ajankohtaa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32126: aikaisemmin. Asiaa on kompensoitu 30 markan
32127: majoituskorvauksella sekä nostamalla ylläpito-                Aikooko Hallitus harkita uudelleen
32128: korvausta 4 markalla vuorokaudessa.                        toisella paikkakunnalla työvoimakoulu-
32129:    Päätös lisää kohtuuttomasti toiselta paikka-            tuksessa käyvien perheellisten henki-
32130: kunnalta koulutuksessa käyvien perheellisten               löiden matkakustannusten maksamisen
32131: henkilöiden kustannuksia, jotka matkakustan-               lakkauttamista siitä koulutuksessa käy-
32132: nusten osalta voivat olla 1 000-1 500 markan               ville aiheutuvien kohtuuttomien kustan-
32133: luokkaa. Tällaiseen kustannukseen ei ole varaa,            nusten vuoksi?
32134: mutta jos sitten työvoimakoulutuksen tällä pe-
32135: rusteella keskeyttää, joutuu kärsimään kahdek-
32136: san viikon karenssiajan.
32137: 
32138:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32139: 
32140:                                          Sulo Aittaniemi
32141: 
32142: 
32143: 
32144: 
32145:  220051L
32146: 2                                         1992 vp -   KK 740
32147: 
32148: 
32149: 
32150: 
32151:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32152: 
32153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1992 loppuun saakka opiskelijoille
32154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maksettiin 26 markan tai 32 markan suuruista
32155: olette 26 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn            ateriakorvausta ja matkakustannukset korvat-
32156: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tiin yksilöllisesti halvimman julkisen kulkuneu-
32157: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          von taksojen mukaan. Vuonna 1992 oli matka-
32158: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        korvaus keskimäärin 24 markkaa päivässä ja
32159: sen n:o 740:                                          80 %:lla opiskelijoista päivittäiset matkakustan-
32160:                                                       nukset olivat alle 30 markkaa päivässä. Kun
32161:           Aikooko Hallitus harkita uudelleen          työllisyyskoulutusjärjestelmästä vuonna 1991
32162:        toisella paikkakunnalla työvoimakoulu-         siirryttiin työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
32163:        tuksessa käyvien perheellisten henki-          seen, oli tarkoitus uudistaa myös opiskelijoiden
32164:        löiden matkakustannusten maksamisen            koulutusaikaista tukijärjestelmää. Hallituksen
32165:        lakkauttamista siitä koulutuksessa käy-        esityksen (HE 2011990 vp) perusteluissa tode-
32166:        ville aiheutuvien kohtuuttomien kustan-        taan, että opiskelijan kannalta koulutustuki ja
32167:        nusten vuoksi?                                 muut opintososiaaliset etuudet olisivat hänen
32168:                                                       toimeentulonsa turvaamiseksi maksettava koko-
32169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          naisuus ilman, että tästä kokonaisuudesta olisi
32170: vasti seuraavaa:                                      tietty osa erikseen käytettävä matkoihin ja ruo-
32171:                                                       kailuun. Esitys oli perusteltua myös siitä syystä,
32172:    Vuoden 1993 alusta tuli voimaan laki ja            että etuuksien maksatus siirtyi kurssikeskuksilta
32173: asetus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta      työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitoksen
32174: annetun lain muuttamisesta (1479/92 ja 1480/          paikallistoimistoille. Esitys ei kuitenkaan toteu-
32175: 92). Säädösmuutokset liittyvät valtiontalouden        tunut.
32176: säästötoimenpiteisiin ja kyseisillä säädösmuu-            Matkakustannusten korvaaminen todellisten
32177: toksilla on arvioitu saatavan säästöjä vuonna         kustannusten perusteella osoittautui hallinnolli-
32178: 1993 noin 212 miljoonaa markkaa.                      sesti ongelmalliseksi. Opiskelijoiden olosuhteet
32179:    Säästötoimenpiteitä valmisteltaessa on halli-      vaihtelevat koulutuksen aikana esimerkiksi
32180: tuksen lähtökohtana ollut se, että työvoima-          työharjoittelu- ja monimuotokoulutusjaksojen
32181: koulutuksen koulutustuki pysyy työttömyystur-         vuoksi. Opiskelijat hakivat matkakorvauksia
32182: van suuruisena. Työttömän työnhakijan on              aina muuttuneen tilanteensa perusteella eikä
32183: työttömyysturvalain 8 §:n mukaan velvollisuus         maksatus pysynyt reaaliajassa. Takaisinperinnät
32184: osallistua sellaiseen työvoimaviranomaisen            olivat valitettavan yleisiä.
32185: osoittamaan hänelle soveltuvaan koulutukseen,             Vuoden 1993 alussa ylläpitokorvaus yhtenäis-
32186: jonka aikana hänen ja hänen huollettaviensa           tettiin eli toteutettiin vuoden 1991 uudistuksessa
32187: toimeentulo on kohtuullisesti turvattu. Kun           tavoiteltu pyrkimys työvoimakoulutuksen talou-
32188: hallituksen esitys laiksi työvoimapoliittisesta ai-   dellisen tuen yhdestä kokonaisuudesta. Koulu-
32189: kuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta          tustuki ja ylläpitokorvaus muodostavat nyt ko-
32190: (HE 274) oli eduskuntakäsittelyssä, otti perus-       konaisuuden ilman, että tuesta olisi erikseen
32191: tuslakivaliokunta työasiainvaliokunnalle anta-        osoitettu rahamäärä aterioita ja matkakustan-
32192: massaan lausunnossa n:o 27 kannan, että työ-          nuksia varten. Opiskelijoille, jotka käyvät koulu-
32193: voimakoulutuksen koulutustuen perusosa lapsi-         tuksessa työssäkäyntialueensa ulkopuolella ja
32194: korotuksineen on sellaista toimeentulon               joille syntyy tämän johdosta ylimääräisiä asu-
32195: lakisääteistä perusturvaa, johon voidaan sovel-       miskustannuksia, maksetaan lisäksi 30 markan
32196: taa lepäämäänjättämismahdollisuutta. Säästö-          suuruista majoituskorvausta. Koulutus on edel-
32197: tavoitteiden toteuttaminen koulutustukea leik-        leen opiskelijoille maksutonta. Työvoimakoulu-
32198: kaamaila olisi merkinnyt kajoamista kansalais-        tus on tehtyjen säästöjen jälkeenkin edelleen
32199: ten perusturvaan. Näin ollen säästöt oli haetta-      melko kattavasti yhteiskunnan rahoittamaa.
32200: va muualta.                                               Työvoimakoulutus on tällä hetkellä työvoi-
32201:                                        1992 vp -   KK 740                                       3
32202: 
32203: mapolitiikan tehokkaimpia välineitä. Sillä on vaihtoehto. Tästä syystä työttömyysturvalain
32204: myös kysyntää, sillä hakeneista noin 60 prosent- 8 §:ssä on säädetty työttömän velvollisuudesta
32205: tia pääsee aloittamaan koulutuksen. Työttö- osallistua koulutukseen. Näin ollen koulutuk-
32206: myysturvalain peruslähtökohta on se, että työt- sesta kieltäytymisestäja eroamisesta seuraa, että
32207: tömän henkilön tulee työvoimatoimiston asiak- henkilö ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan
32208: kaana olla työmarkkinoiden käytettävissä. Mi- kuuden viikon ajalta.
32209: käli työmarkkinoiden toimivuuden kannalta on        Edellä esitetyin perustein hallitus ei katso
32210: tarkoituksenmukaista järjestää koulutusta ja aiheelliseksi muuttaa työvoimapoliittisen aikuis-
32211: kohottaa työttömien ammattitaitovalmiuksia, · koulutuksen tuen saamisedellytyksiä.
32212: on se passiivista työttömyyttä pasitiivisempi
32213: 
32214:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
32215: 
32216:                                                                    Työministeri Ilkka Kanerva
32217: 4                                         1992 vp -   KK 740
32218: 
32219: 
32220: 
32221: 
32222:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32223: 
32224:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Fram till slutet av 1992 betalades åt stude-
32225: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        randena en måltidsersättning på 26 eller 32
32226: den 26 januari 1993 till vederbörande medlem av       mark och resekostnadsersättning beviljades in-
32227: statsrådet översänt följande av riksdagsman           dividuellt enligt taxorna för billigaste allmänna
32228: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 740:        kommunikationsmedel. År 1992 var reseersätt-
32229:                                                       ningen i genomsnitt 24 mark per dag och för
32230:           Åmnar Regeringen ompröva instäl-            80 % av studerandena uppgick de dagliga rese-
32231:        landet av betalningama av resekostna-          kostnaderna till mindre än 30 mark per dag. Då
32232:        dema för de personer med familj vilka          man 1991 övergick från systemet med syssel-
32233:        deltar i arbetskraftsutbildning på annan       sättningsfrämjande utbildning till arbetskrafts-
32234:        ort på grund av de oskäliga kostnader          politisk vuxenutbildning, var det meningen att
32235:        detta åsamkar dessa personer?                  fömya också det stödsystem för studerandena
32236:                                                       vilket gäller under utbildningstiden. 1 motive-
32237:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ringen till regeringens proposition (RP 20/1990
32238: samt anföra följande:                                 rd) konstateras att utbildningsstödet och de
32239:                                                       övriga studiesociala förmånerna med tanke på
32240:     1 början av 1993 trädde en lag och förordning     studeranden skulle utgöra en helhet som betalas
32241: om ändring av lagen och förordningen om ar-           för att trygga studerandens uppehälle utan att
32242: betskraftspolitisk vuxenutbildning (1479/92 och       en viss del av denna helhet skilt används för
32243: 1480/92) i kraft. Författningsändringama anslu-       resor och måltider. Propositionen var motive-
32244: ter sig till statens ekonomiska sparåtgärder och      rad också av den anledningen att utanordning-
32245: genom dessa författningsändringar har man be-         en av förmånerna delegerades från kurscentra-
32246: räknat uppnå en inbesparing på ca 212 miljoner        lema till arbetslöshetskassoma och folkpen-
32247: mark 1993.                                            sionsanstaltens lokalbyråer. Propositionen gick
32248:     Vid beredningen av sparåtgärdema har rege-        emellertid inte igenom.
32249: ringens utgångspunkt varit att arbetskraftsut-           Ersättningen av resekostnadema på basis av
32250: bildningens utbildningsstöd bibehålls lika stort      de reella kostnaderna visade sig i administrativt
32251: som utkomstskyddet för arbetslösa. Enligt 8 §         hänseende vara problematiskt. Studerandenas
32252: lagen om utkomstskydd för arbetslösa är en            förhållanden varierar under utbildningstiden
32253: arbetslös arbetssökande skyldig att deltai sådan      t.ex. på grund av perioder av arbetspraktik och
32254: av arbetskraftsmyndigheten anvisad för honom          mångformig utbildning. Studerandena anhöll
32255: lämplig utbildning under viiken utkomsten för         alltid om reseersättning på basis av sin ändrade
32256: honom och dem han skall försörja skäligen             situation och utanordningen höll sig inte inom
32257: tryggas. Då regeringens proposition med förslag       realtid. Återindrivningar förekom allmänt i en
32258: till lag om ändring av lagen om arbetskraftspo-       beklaglig utsträckning.
32259: litisk vuxenutbildning (RP 274) var uppe för             1 början av 1993 samordnades ersättningen
32260: behandling i riksdagen, tog grundlagsutskottet i      för uppehället, dvs. man uppnådde det i refor-
32261: sitt utlåtande nr 27 till arbetspolitiska utskottet   men 1991 uppställda målet att sträva efter att det
32262: som sin ståndpunkt att grunddelen jämte bam-          ekonomiska stödet för arbetskraftsutbildningen
32263: förhöjningen i anslutning till arbetskraftsutbild-    skulle utgöra en helhet. Utbildningsstödet och
32264: ningens utbildningsstöd utgör sådant lagstiftat       ersättningen för uppehället utgör nu en helhet
32265: grundskydd för uppehället på vilket man kan           utan att man med stödet skilt skulle ha anvisat en
32266: tillämpa möjligheten att ärendet lämnas vilande.      penningsumma för måltider och resekostnader.
32267: Om man hade uppnått sparmålen genom en                Till studerande som deltar i utbildning utanför
32268: nedskäming av utbildningsstödet hade det inne-        sin pendlingsregion och som på grund härav
32269: burit att man gjort intrång i medborgamas             åsamkas extra boendekostnader betalas dessut-
32270: grundskydd. Sålunda var man tvungen att rikta         om 30 mark i ersättning för inkvartering. U tbild-
32271: sparåtgärdema åt annat håll.                          ningen är fortfarande avgiftsfri för studerande-
32272:                                         1992 vp -   KK 740                                         5
32273: 
32274: na. Även efter de gjorda inbesparingama finan-      ordna utbildning och öka de arbetslösas yrkes-
32275: sieras arbetskraftsutbildningen fortfarande i       färdigheter, är detta ett positivare altemativ än
32276: tämligen stor utsträckning av samhället.            passiv arbetslöshet. Av denna anledning stadgas
32277:    Arbetskraftsutbildningen är för närvarande       i 8 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa om
32278: ett av de effektivaste arbetskraftspolitiska med-   arbetslösas skyldighet att delta i utbildning.
32279: len. Det råder också efterfrågan, för ca 60         Vägran att delta i och avbrytande av utbildning
32280: procent av de ansökande blir antagna till ut-       leder sålunda till att personen i fråga inte är
32281: bildningen. Den grundläggande utgångspunk-          berättigad till arbetslöshetsdagpenning under
32282: ten för lagen om utkomstskydd för arbetslösa        sex veckors tid.
32283: är att en arbetslös person i egenskap av kund          På ovan anförda grunder anser regeringen det
32284: vid arbetskraftsbyrån bör stå till arbetsmarkna-    inte motiverat att ändra förutsättningama för
32285: dens förfogande. Ifall det med tanke på arbets-     erhållande av stöd för arbetskraftspolitisk vux-
32286: marknadens funktion är ändamålsenligt att           enutbildning.
32287:      Helsingfors den 17 februari 1993
32288: 
32289:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
32290:                                               1992 vp
32291: 
32292: 
32293: Kirjallinen kysymys 741
32294: 
32295: 
32296: 
32297: 
32298:                                   Aittoniemi: Turvapaikanhakijoiden lapsille annettavasta erityis-
32299:                                       opetuksesta
32300: 
32301: 
32302:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32303: 
32304:    Maahanmuuttajalasten ns. alkuvaiheen ope-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32305: tusta on valtioneuvoston päätöksellä supistettu     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32306: vuodesta puoleen vuoteen. Erilaisista oloista       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32307: tulevat lapset joutuvat siis puolen vuoden kulut-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32308: tua siirtymään normaaliluokille. Aikaisemmin
32309: vuoden mittaisena toteutettu erilliskoulutus an-               Aikooko Hallitus muuttaa päätös-
32310: toi lapsille valmiuksia muun muassa suomen                  tään, jolla se on vähentänyt maahan-
32311: kielen oppimiseen sekä perehtymiseen suomalai-              muuttajalasten ns. alkuvaiheen opetusta
32312: seen koululaitokseen. Vieraista oloista muutta-             vuodesta puoleen vuoteen ja näin vai-
32313: neille ja usein kovia kokeneille lapsille tämä              keuttanut lasten nopeata sopeutumista
32314: vuoden erilliskoulutus on ollut tulevan menes-              suomalaiseen koulujärjestelmään sekä
32315: tyksen kannalta välttämätön.                                suomen kielen oppimiseen?
32316:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32317: 
32318:                                           Sulo Aittoniemi
32319: 
32320: 
32321: 
32322: 
32323:  220051L
32324: 2                                        1992 vp -   KK 741
32325: 
32326: 
32327: 
32328: 
32329:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32330: 
32331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       merkitsi näin ollen avustusperusteiden tuntuvaa
32332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiristämistä.
32333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Momentille 29.43.31 varattu kiinteä määrä-
32334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       raha ei olisi riittänyt oppivelvollisuusiässä ole-
32335: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vuo-
32336: n:o 741:                                             den pituisesta opetuksesta aiheutuviin menoi-
32337:                                                      hin, vaikka koko määräraha olisi voitu käyttää
32338:           Aikooko Hallitus muuttaa päätös-           yksinomaan tähän tarkoitukseen. Kuten edellä
32339:        tään, jolla se on vähentänyt maahan-          on todettu, mainitusta määrärahasta joudutaan
32340:        muuttajalasten ns. alkuvaiheen opetusta       rahoittamaan myös muita tärkeitä kohteita.
32341:        vuodesta puoleen vuoteen ja näin vai-            On myös todettava, että vuodelle 1992 myön-
32342:        keuttanut lasten nopeata sopeutumista         netty määräraha ei ole täysin riittänyt, vaan
32343:        suomalaiseen koulujärjestelmään sekä          mainitulta vuodelta on jäänyt vielä maksamatta
32344:        suomen kielen oppimiseen?                     avustuksia yhteensä noin 8 500 000 markan
32345:                                                      edestä. Edellä mainittujen avustusten maksami-
32346:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seksi pyritään saamaan valtion lisätalousarvios-
32347: vasti seuraavaa:                                     sa tarpeellinen määräraha.
32348:                                                         On myös todettava, ettei tähän mennessäkään
32349:    Valtiontalouden vaikean tilan vuoksi edus-        ole voitu järjestää vuoden mittaista valmistavaa
32350: kunta on hyväksynyt valtion talousarvion vuo-        opetusta kaikille pakolaislapsille, koska heidät
32351: delle 1993 myös opetusmenojen osalta tuntuvasti      on sijoitettu useisiin kouluihin eikä pienen oppi-
32352: supistettuna vuoteen 1992 verrattuna. Valtion        lasmäärän vuoksi ole voitu muodostaa omaa
32353: vuoden 1993 talousarvion momentille 29.43.31         opetusryhmää. Näissä tapauksissa pakolais-
32354: on myönnetty 17 100 000 markan suuruinen             oppilaat on sijoitettu suoraan normaaliluokille.
32355: kiinteä määräraha käytettäväksi pakolaisope-         Järjestely, jossa oppilaat puolen vuoden tehok-
32356: tuksen erityisjärjestelyihin, Ruotsista ja muualta   kaan opetuksen jälkeen sijoitetaan normaaliin
32357: ulkomailta muuttaneiden peruskoulun ja lukion        kouluympäristöön, on käytettävissä olevien voi-
32358: oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä         mavarojen rajoissa tarkoituksenmukainen rat-
32359: vieraskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen     kaisu.
32360: järjestämiseen ja ulkomailta palaavien suoma-           Edellä esitetyn mukaisesti pakolaisopetuksen
32361: laisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kieli-       erityisjärjestelyiden avustusperusteiden muutta-
32362: taidon ylläpitämiseksi peruskoulussa ja lukiossa     minen edellyttää tuntuvan lisämäärärahan saa-
32363: sekä käytettäväksi vielä eräisiin muihin momen-      mista valtion lisätalousarviossa. Lisäksi tulisi
32364: tin perusteluosassa mainittuihin tarkoituksiin.      vuodelta 1992 maksamatta jääneitä avustuksia
32365: Vuonna 1992 oli vastaavasti käytettävissä            varten ottaa valtion lisätalousarvioon tarpeelli-
32366: 28 000 000 markkaa. Määrärahan supistuminen          nen määräraha.
32367:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
32368: 
32369:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
32370:                                           1992 vp -   KK 741                                             3
32371: 
32372: 
32373: 
32374: 
32375:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32376: 
32377:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           momentet. År 1992 kunde för dessa ändamål
32378: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          28 000 000 mark disponeras. Det minskade an-
32379: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       slaget innebar således en kännbar skärpning av
32380: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          grunderna för detta understöd.
32381: mål nr 741:                                              Det fasta anslaget som reserverats i moment
32382:                                                       29.43.31 skulie inte ha räckt tili utgifterna för att
32383:           Ämnar Regeringen ändra sitt beslut          under ett år undervisa flyktingar och asylsökan-
32384:        enligt vilket den har minskat den s.k.         de i läropliktsåldern, trots att hela anslaget skulie
32385:        förberedande undervisningen av invand-         ha kunnat användas enbart för detta ändamål.
32386:        rarbarn från ett år tili ett halvt år och på   Såsom tidigare anförts bör även andra viktiga
32387:        sätt gjort det svårare för barnen att          angelägenheter finansieras med detta anslag.
32388:        snabbt anpassa sig tili skolsystemet i            Det bör också konstateras att anslaget för
32389:        Finland och att lära sig finska?               1992 inte har varit helt tillräckligt utan för
32390:                                                       nämnda år blev understöd på sammanlagt ca
32391:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             8 500 000 mark obetalda. För att nämnda under-
32392: anföra följande:                                      stöd skall kunna betalas försöker man ta in det
32393:                                                       behövliga anslaget i tilläggsbudgeten.
32394:    På grund av den svåra situationen i statseko-         Det bör även konstateras att alla flyktingbarn
32395: nomin har riksdagen godkänt statsbudgeten för         inte blivit delaktiga av den förberedande under-
32396: 1993 i kännbart kringskuren omfattningjämfört         visningen i föregående års omfattning, utan man
32397: med 1992. I moment 29.43.31 i statsbudgeten för       blev tvungen att direkt placera en mindre del av
32398: 1993 har ett fast anslag på 17 100 000 mark           dem i normalklasser. Språkstudier i en så normal
32399: beviljats tili specialarrangemang för undervis-       omgivning som möjligt efter ett halvt års inten-
32400: ning av flyktingar, tili att ordna stödundervis-      sivstudier kan inte heller anses som en helt dålig
32401: ning av sådana elever i grundskolan och gymna-        lösning.
32402: siet som har flyttat från Sverige och andra              Enligt det anförda förutsätter en ändring av
32403: länder, tili att ordna modersmålsundervisning av      grunderna för understöd tili specialarrangemang
32404: barn med främmande språk, för att de språkkun-        för flyktingundervisning ett kännbart extra an-
32405: skaper som finländska elever som återvänder           slag i statens tilläggsbudget. På grund av det
32406: från utlandet har tillägnat sig skall upprätthålias   otillräckliga anslaget för de obetalda understö-
32407: i grundskolan och gymnasiet och tili ytterligare      den för 1992 försöker man dessutom ta in ett
32408: andra ändamål som nämns i förklaringen tili           behövligt anslag i statens tilläggsbudget.
32409:      Helsingfors den 4 mars 1993
32410: 
32411:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
32412:                                                 1992 vp
32413: 
32414: Kirjallinen kysymys 742
32415: 
32416: 
32417: 
32418: 
32419:                                    Renko ym.: Musiikin aineenopettajakoulutuksen kehittämisestä
32420: 
32421: 
32422:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32423: 
32424:    Musiikin aineenopettajakoulutus alkaa Ou-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
32425: lussa yliopiston ja konservatorion yhteistyönä.       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
32426: Tämä edellyttää opetussuunnitelmien uudista-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32427: mista ja opintojen yhtenäistämistä.                   sen:
32428:    Yliopistot toimivat opintoviikkoperiaatteella,
32429: mutta konservatoriot toimivat tuntimäärä-peri-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32430: aatteella. Koulutuksellinen yhteistyö edellyttää             ryhtyä, jotta musiikin aineenopettaja-
32431: yhtenäistä opintoviikkosuoritusperiaatetta kon-              koulutusta koskevat opetussuunnitel-
32432: servatorioihin yliopistojen tapaan. Opintojen                mien uudistus ja opintoviikkoperiaate
32433: tulisi olla vertailukelpoisia ja korvattavissa. Yh-          suorituksissa olisivat mahdollisia myös
32434: teisten opettajien käytön takia opintojenjärjeste-           konservatorioissa, sekä
32435: lyjen tulisi olla mahdollisimman yhteensovitetta-               miten Hallitus aikoo edistää yhteisten
32436: via.                                                         opettajien käyttöä yliopistoissa ja kon-
32437:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              servatorioissa?
32438: 
32439:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32440: 
32441:           Tellervo Renko                 Olavi Ala-Nissilä            Maija-Liisa Lindqvist
32442:           Kauko Heikkinen                Seppo Pelttari               Anneli Jäätteenmäki
32443:           Esko Jokiniemi                 Annikki Koistinen            Mirja Ryynänen
32444:           Kyösti Virrankoski             Matti Vanhanen               Markku Rossi
32445:                     Raili Puhakka                             Aino Suhola
32446: 
32447: 
32448: 
32449: 
32450: 220051L
32451: 2                                          1992 vp -    KK 742
32452: 
32453: 
32454: 
32455: 
32456:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32457: 
32458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tämä laki koskee myös yliopistoja ja korkea-
32459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kouluja, eikä yliopiston ja konservatorion yhtei-
32460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sille virkajärjestelyille ole säädöksissä esteitä.
32461: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tellervo               Opetusministeriön asettama työryhmä on
32462: Rengon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           vastikään saanut valmiiksi ehdotuksen uudeksi
32463: sen n:o 742:                                            musiikkioppilaitoslainsäädännöksi. Tavoitteena
32464:                                                         on, että lainsäädäntö tulee voimaan lukuvuoden
32465:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         1994-95 alusta lukien.
32466:         ryhtyä, jotta musiikin aineenopettaja-              Tämän lainsäädännön tarkoituksena on
32467:         koulutusta koskevat opetussuunnitel-            muun ohella avata musiikkioppilaitoksille samat
32468:         mien uudistus ja opintoviikkoperiaate           mahdollisuudet opetussuunnitelmien kehittämi-
32469:         suorituksissa olisivat mahdollisia myös         seen sekä valtakunnallisesti että oppilaitoskoh-
32470:         konservatorioissa, sekä                         taisesti kuin muillakin oppilaitoksilla. Opetus-
32471:            miten Hallitus aikoo edistää yhteisten       hallituksen tehtävänä olisi vahvistaa valtakun-
32472:         opettajien käyttöä yliopistoissa ja kon-        nalliset opetussuunnitelman perusteet. Oppilai-
32473:         servatorioissa?                                 toskohtaisesti laadittavat opetussuunnitelmat
32474:                                                         rakentuisivat opetushallituksen vahvistamien
32475:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            opetussuunnitelmien perusteiden varaan. Tämä
32476: vasti seuraavaa:                                        koskisi myös konservatorioita.
32477:                                                             Konservatorioiden virkojen ja toimien perus-
32478:    Musiikkioppilaitoksia koskevat säännökset            taminen jäisi uudessa lainsäädännössä merkittä-
32479: sisältyvät musiikkioppilaitoslakiin (402/87) sekä       väitä osin ylläpitäjän harkinnan varaan. Järjeste-
32480: vastaavaan asetukseen (692/87). Musiikkioppi-           ly mahdollistaisi edelleen konservatorioiden sekä
32481: laitosasetuksen mukaan musiikin ammatillisessa          yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisten opetta-
32482: koulutuksessa noudatetaan opetushallituksen             jien käytön.
32483: vahvistamia opetussuunnitelrnia.                            Opetusministeriö pitää tarkoituksenmukaise-
32484:    Yhteisistä opettajista annetun lain (710/92)         na, että musiikkialan korkeakoulujen ja yliopis-
32485: mukaan opetusministeriön ja opetushallituksen           tojen sekä konservatorioiden yhteistyömahdolli-
32486: toimialaan kuuluvilla kouluilla ja muilla opetus-       suuksia edelleen kehitetään sekä opetussuunni-
32487: ta antavilla laitoksilla voi olla yhteisiä opettajia.   telmien että yhteisten opettajien käytön osalta.
32488: 
32489:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
32490: 
32491:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
32492:                                           1992 vp -   KK 742                                          3
32493: 
32494: 
32495: 
32496: 
32497:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32498: 
32499:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hinder i stadgandena för gemensamma tjänste-
32500: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          regleringar mellan ett universitet och ett konser-
32501: medlem av statsrådet översänt följaride av riks-      vatorium.
32502: dagsman Tellervo Renko m.fl. undertecknade               En av undervisningsministeriet tilisatt arbets-
32503: spörsmål nr 742:                                      grupp har nyligen fått klart ett förslag tili ny
32504:                                                       lagstiftning om musikläroanstalter. Målet är att
32505:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lagstiftningen skall träda i kraft i början av
32506:        ta för att det skall vara möjligt att förnya   läsåret 1994--95.
32507:        läroplanerna för ämneslärarutbildningen           Avsikten med denna lagstiftning är bl.a. att ge
32508:        i musik och att iaktta principen om            musikläroanstalterna samma möjligheter i fråga
32509:        studieveckor vid prestationer också i          om utveckling av läroplanerna, såväl på rikspla-
32510:        konservatoriema, samt                          net som i de enskilda skolorna, som i andra
32511:           hur ämnar Regeringen främja utnytt-         läroanstalter. Utbildningsstyrelsens uppgift är
32512:        jandet av gemensamma lärare i universi-        att fastställa de riksomfattande grunderna för
32513:        teten och konservatorierna?                    läroplanen. De läroplaner som utarbetas vid
32514:                                                       läroanstalterna skall bygga på de läroplansgrun-
32515:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         der som utbildningsstyrelsen har fastställt. Detta
32516: anföra följande:                                      skall också gälla konservatorierna.
32517:                                                          Inrättandet av tjänster och befattningar vid
32518:    Stadgandena om musikläroanstalter ingår i          konservatorierna kommer enligt den nya lag-
32519: lagen om musikläroanstalter (402/87) samt i           stiftningen att i betydande utsträckning ske en-
32520: motsvarande förordning (692/87). Enligt förord-       ligt huvudmannens prövning. Arrangemanget
32521: ningen om musikläroanstalter följs de läroplaner      möjliggör fortsättningsvis användande av ge-
32522: som fastställts av utbildningsstyrelsen vid yrkes-    mensamma lärare mellan konservatorierna samt
32523: utbildningen i musik.                                 universiteten och högskoloma.
32524:    Enligt lagen om gemensamma lärare (710/92)            Undervisningsministeriet finner det ända-
32525: kan skolor inom undervisningsministeriets och         målsenligt att möjligheterna tili samarbete mel-
32526: utbildningsstyrelsens behörighetsområde och           lan musikhögskolorna och universiteten samt
32527: andra institutioner som förmedlar undervisning        konservatorierna vidareutvecklas såväl i fråga
32528: ha gemensamma lärare. Denna lag gäller också          om läroplanerna som i fråga om användningen
32529: universitet och högskolor och det finns inga          av gemensamma lärare.
32530:      Helsingforsden 12 februari 1993
32531: 
32532:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
32533:                                                  1992 vp
32534: 
32535: Kirjallinen kysymys 743
32536: 
32537: 
32538: 
32539:                                     Mattila: Valtion paikallishallintouudistuksen toteuttamisesta
32540: 
32541: 
32542:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32543: 
32544:     Vuoden 1992 maaliskuun alussa on tullut               Hallintovaliokunnan mietinnössä on päädyt-
32545: voimaan paikallishallintolaki. Säädetty uusi laki      ty mm. yleisten hallinnon kehittämislinjaustenja
32546: koskee aluksi poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotoimen    kansalaisten näkökulmasta nimismiesjärjestel-
32547: järjestämistä. Tarkoitus on mm. parantaa val-          mään perustuvaan yhtenäisjärjestelmään, johon
32548: tion paikallishallinnon toimintaedellytyksiä ja        sallitaan hyvin niukalti poikkeuksia. Nimismies-
32549: turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus maan         järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi, talou-
32550: eri osissa.                                            delliseksi ja kansanläheiseksi. Nyt näytetään
32551:      Uudistuksen toimeenpanon osalta valmistelu-       mm. eräillä virkamiestahoilla vaadittavan käytä-
32552: vastuu on sisäasiainministeriöllä, jonka esityk-       väksi neuvotteluja siitä, noudatetaanko valtion
32553: sen perusteella valtioneuvosto on tehnyt päätök-       paikallishallinnon järjestämisessä säädettyä la-
32554: sen kihlakuntajaosta. Jakopäätös näyttää perus-        kia vai ei. Paikallishallintolain perustelut viras-
32555: tuvan varsin hyvin säädettyyn lakiin.                  totyypin osalta ilmenevät hallintovaliokunnan
32556:      Eduskunta hyväksyi lain sellaisenaan hallin-      mietinnöstä lakiehdotuksen 4 §:n yksityiskohtai-
32557:  tovaliokunnan valmistelemassa muodossa. Hal-          sista perusteluista ja myös mietintökokonaisuu-
32558:  lintovaliokunta pohti lakia varsin perusteellisesti   desta.
32559: ja laati hyvin laajan mietinnön. Puitelain kohdal-        Nyt on välttämätöntä mahdollisimman pian
32560:  la eduskunta korosti hallintovaliokunnan mie-         päättää virastotyypistä eduskunnan hyväksy-
32561:  tinnössä lain perustelujen merkitystä. Nämä pe-       män kannan mukaisesti, muutoin ei uudistuksen
32562:  rustelut ovatkin sitovaa tulkinta-aineistoa. Ne       jatkovalmistelu ole mahdollista. Tämän päätök-
32563:  eivät ole miltään osin ristiriidassa lakitekstin      sen jälkeen kaikkien tahojen tulisi ponnistella
32564:  kanssa. Perustelut selittävät, mitä lakitekstillä     yhdessä paikallishallinnon kehittämiseksi par-
32565:  tarkoitetaan. Perustelut ovat lain soveltamisen       haaseen mahdolliseen lopputulokseen eduskun-
32566:  kannalta välttämättömät.                              nan mallin mukaisesti.
32567:      Nyt näytetään kuitenkin virkamieskunnassa,           Keskustelua on käyty myös ohjausjärjestel-
32568:  mm. oikeusministeriössä, suhtauduttavan sää-          mästä. Siitä on myös paikallishallintolaissa lau-
32569:  dettyyn lakiin ikään kuin sitä ei olisikaan. On       suttu selkeästi, eikä asianmukaisessa valmiste-
32570:  totta, että hallintovaliokunnan mietintö poik-        lussa voi olla esillä lainvastaisia malleja.
32571:  keaa ainakin eräiltä osin siitä, mitä virkamiehet        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32572:  ovat työryhmässään 1980-luvun lopulla kaa-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32573:  vailleet. Eduskunta on kuitenkin päätynyt omal-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32574:  le kannalleen. Olen tähän asti uskonut hallitus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32575:  muotoon, jonka mukaan eduskunta on ylin
32576:   valtioelin. Näin ei näytä kuitenkaan käytän-                   Aikooko Hallitus mahdollisimman
32577:   nössä olevan. Eräät virkamiehet näyttävät pitä-             pian päättää, että kihlakuntiin peruste-
32578:  vän "majesteettirikoksena" sitä, että eduskunta              taan yhtenäisjärjestelmän mukaiset kih-
32579:   ei ole suostunut toimimaan kumileimasimena.                 lakunnanvirastot muutamia poikkeuksia
32580:   En ole aiemmin kohdannut vastaavaa menet-                   lukuun ottamatta, ja
32581:   telyä.                                                         aikooko Hallitus muutoinkin huoleh-
32582:      Sisäasiainministeriössä on valmisteltu ehdo-             tia siitä, että uudistus toteutetaan pikai-
32583:   tusta valtioneuvoston päätökseksi koskien kihla-            sesti sellaisenaan eduskunnan tahdon
32584:   kunnanviraston virastotyyppiä.                              mukaisesti?
32585: 
32586:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32587: 
32588:                                              Kalevi Mattila
32589: 
32590:  220051L
32591: 2                                          1992 vp -    KK 743
32592: 
32593: 
32594: 
32595: 
32596:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32597: 
32598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          maaliskuussa. Valmistelun alaisena on parhail-
32599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           laan myös kihlakunnanvirastoasetus, joka tulee
32600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sisältämään säännöksiä kihlakunnanviraston si-
32601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mattilan           säisestä rakenteesta ja virastoihin kohdistuvasta
32602: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 743:           ohjauksesta. Paikallishallintouudistuksen toi-
32603:                                                         meenpanon jatkovalmistelu, toiminnallisten jär-
32604:            Aikooko Hallitus mahdollisimman              jestelyjen ja henkilöstön aseman järjestämisen
32605:         pian päättää, että kihlakuntiin peruste-        osalta, voidaan käynnistää täysipainoisesti sen
32606:         taan yhtenäisjärjestelmän mukaiset kih-         jälkeen, kun kihlakuntien virastotyypistä on
32607:         lakunnanvirastot muutamia poikkeuksia           päätetty.
32608:         lukuun ottamatta, ja                               Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
32609:            aikooko Hallitus muutoinkin huoleh-          eduskunnan hyväksymään hallintovaliokunnan
32610:         tia siitä, että uudistus toteutetaan pikai-     mietintöön sisältyvät kannanotot ja perustelut
32611:         sesti sellaisenaan eduskunnan tahdon            muodostavat paikallishallintolain keskeisimmän
32612:         mukaisesti?                                     tulkinta-aineiston. Kuitenkin eräiden oikeushal-
32613:                                                         linnon henkilöstöjärjestöjen edustajat sekä ny-
32614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kyisten erillisten virastojen ohjauksesta vastaa-
32615: taen seuraavaa:                                         vat eräät virkamiehet ovat asettaneet kyseenalai-
32616:                                                         seksi eduskunnan hyväksymän hallintovalio-
32617:     Laki valtion paikallishallinnon kehittämisen        kunnan mietinnön merkityksen paikallishallin-
32618: perusteista (126/92) tuli voimaan vuoden 1992           touudistusta toteutettaessa. Tämä on ilmennyt
32619: maaliskuun alusta. Paikallishallintolakia sovel-        erityisesti kihlakunnanvirastoasetuksen valmis-
32620: letaan poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosotto-        telussa sekä valtioneuvoston oikeuskanslerille
32621: toimen ja yleishallintotehtävien sekä, sen mu-          osoitetuissa kanteluissa.
32622: kaan kuin erikseen säädetään, muiden valtion               Eduskunnan paikallishallintolain käsittelyn
32623: paikallishallintotehtävien järjestämiseen. Uudis-       yhteydessä hyväksymät linjakannanotot huo-
32624: tuksen toimeenpanon valmistelussa on lähdetty           mioon ottaen sisäasiainministeriö on päätynyt
32625: siitä, että uudelleenjärjestely koskisi heti alkuvai-   siihen, että yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihla-
32626: heessa myös rekisteritoimistoja.                        kunnanvirastot voitaisiin perustaa 90 kihlakun-
32627:     Valtion paikallishallinto järjestetään valtio-      taan ja erilliset virastot viiteen kihlakuntaan eli
32628: neuvoston 23.12.1992 kihlakuntajaosta antaman           niihin kihlakuntiin, joihin kuuluvat Helsingin,
32629: päätöksen (1464/92) mukaisesti 95 kihlakunnan           Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupungit.
32630: pohjalta vuoden 1995 alusta lukien. Kihlakun-           Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ehdo-
32631: tien virastotyyppipäätös ja kielellistä jaotusta        tus vastaisi kaikilta osin lainsäätäjän tahdon-
32632: koskeva päätös on tarkoitus antaa vuoden 1993           ilmaisua.
32633: 
32634:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
32635: 
32636:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
32637:                                           1992 vp -   KK 743                                          3
32638: 
32639: 
32640: 
32641: 
32642:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32643: 
32644:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           slutet om språklig indelning skall fattas i mars
32645: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           1993. Under beredningen är för närvarande även
32646: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       en förordiling om häradsämbetena, i viiken
32647: dagsman Mattila undertecknade spörsmål nr             kommer att ingå stadganden främst om härads-
32648: 743:                                                  ämbetenas intema struktur och om styming av
32649:                                                       dessa ämbetsverk. Den fortsatta beredningen
32650:           Ämnar Regeringen så fort som möjligt        gällande genomförandet av lokalförvaltningen i
32651:        besluta att häradsämbeten enligt koncen-       fråga om organiseringen av funktionema och
32652:        trationssystemet bildas i häradena med         personalens ställning kan inledas med full effekt
32653:        några undantag, och                            när beslut fattats om häradenas ämbetstyp.
32654:           ämnar Regeringen även annars se tili           Enligt inrikesministeriets uppfattning bildar
32655:        att reformen som sådan genomförs i             ståndpunktema och motiveringen i förvaltnings-
32656:        brådskande ordning enligt riksdagens vil-      utskottets betänkande, som godkänts av riksda-
32657:        ja?                                            gen, det viktigaste tolkningsmaterialet i fråga om
32658:                                                       lagen om lokalförvaltningen. Representantema
32659:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för vissa personalorganisationer inom justitie-
32660: anföra följande:                                      förvaltningen samt vissa tjänstemän som svarar
32661:                                                       för stymingen av de nuvarande fristående äm-
32662:    Lagen om grundema för utvecklande av den           betsverken har dock ifrågasatt betydelsen av
32663: statliga lokalförvaltningen (126/92) trädde i kraft   betänkandet vid genomförandet av lokalförvalt-
32664: vid ingången av mars 1992. Lagen tiliämpas på         ningsreformen. Detta har kommit fram speciellt
32665: organiseringen av polis-, åklagar- och utsök-         vid beredningen av förordningen om härads-
32666: ningsväsendet och de allmänna förvaltningsupp-        ämbetena samt i de klagomål som riktats tili
32667: giftema samt, enligt vad som stadgas särskilt,        justitiekanslem vid statsrådet.
32668: organiseringen av andra uppgifter inom den               Med beaktande av de linjeståndpunkter som
32669: statliga lokalförvaltningen. Vid beredningen av       riksdagen godkände i samband med beredningen
32670: reformen har man utgått från att omorgani-            av lokalf6rvaltningslagen har inrikesministeriet
32671: seringen genast i begynnelseskedet skall gälla        kommit tili att häradsämbeten enligt koncentra-
32672: även registerbyråer.                                  tionssystemet kan bildas i 90 häraden och fristå-
32673:    Den statliga lokalf6rvaltningen organiseras i      ende ämbetsverk i fem häraden, dvs. i dem som
32674: enlighet med statsrådets beslut av den 23 decem-      omfattar städema Helsingfors, Lahtis, Uleå-
32675: ber 1992 om häradsindelningen (1464/92) ut-           borg, Tammerfors och Aho. Enligt inrikesminis-
32676: gående från 95 häraden från ingången av 1995.         teriets uppfattning skulle detta förslag tili alla
32677: Beslutet om häradenas ämbetsverkstyp och be-          delar motsvara lagstiftarens viljeyttring.
32678:      Helsingfors den 26 februari 1993
32679: 
32680:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
32681:                                                 1992 vp
32682: 
32683: 
32684: Kirjallinen kysymys 744
32685: 
32686: 
32687: 
32688: 
32689:                                    Mäkelä: Itikka-Lihapolarin teurastamotoiminnan jatkamisesta
32690:                                       Rovaniemellä
32691: 
32692: 
32693:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32694: 
32695:    Itikka-Lihapolarin päätös lopettaa Rovanie-        kaa ja liikevaihtoveroavustusta KTM:n kirjeellä
32696: men teurastamo on herättänyt laajaa vastustusta       n:o 061020/443/82/227/82112.12.1982 2,7 miljoo-
32697: Lapin maatalousväestön keskuudessa.                   naa markkaa eli avustuksia yhteensä 6,345 mil-
32698:    Maataloustuottajat pelkäävät, että koko            joonaa markkaa, joka vastaa noin 20 %:a raken-
32699: maataloustuotanto loppuu Lapista, kun Itikka-         nuskustannuksista.
32700: Lihapolar lopettaa Rovaniemen teurastamon                Oikeutetusti kysytäänkin, periikö valtiovalta
32701: toiminnan 1.6.1993 lukien.                            nämä avustukset Itikka-Lihapolar-yhtymältä
32702:    Teurastamon lopettamishanketta vastaan on          takaisin, sillä muussa tapauksessa veronmaksa-
32703: noussut myös Pohjois-Suomen eläinlääkäriseu-          jien rahoja on käytetty em. yhtymän perusteetto-
32704: ra, jonka puheenjohtaja Erkki Pöysti on mm.           maan tukemiseen.
32705: julkisuuteen antamassaan lausunnossa todennut            Lapin maataloustuottajaväestön keskuudessa
32706: kuljetusmatkojen muodostuvan niin pitkiksi,           todetaan vielä, että teurastamo ei ole tuottanut
32707: että teuraslehmien lypsäminen, juottaminen ja         yhtymälle tappiota ja että jos koko Pohjois-
32708: ruokinta on käytännössä mahdotonta. Koroste-          Suomi jätetään vaille teurastamopalveluja, mer-
32709: tusti kuljetusten mahdottomuus tulee esille tal-      kitsee se käytännössä myös tuotannon loppu-
32710: vella, sillä Utsjoelta tulisi Ylivieskan teurasta-    mista. Se tulisi voida estää.
32711: molle matkaa yli 1 000 km.                               Minkäänlaiseen eläinten pikatankkausmene-
32712:    Edelleen eläinlääkäri Pöysti muistuttaa, että      telmään, jota Itikka-Lihapolarin taholta on pit-
32713: eläin tarvitsee pitkällä matkalla lepoa ja että jos   kien kuljetusten vaikutusten eliminoimiseksi
32714: kuljetusmatka on kohtuullinen ja teurastus            tuottajille esitelty, eivät tuottajat usko.
32715: asianmukainen, on liha erittäin käyttökelpoista.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32716: Yleisesti tiedetään pitkien kuljetusmatkojen ai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32717: heuttavan eläimille stressiä ja huonontavan lihan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32718: laatua.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32719:     Tuottajaväestön keskuudessa todetaan myös
32720: lihasta saatavan hinnan alenevan, koska kulje-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
32721:  tuskustannukset tullaan perimään ilmeisesti                 Itikka-Lohapolar-yh tymää lopettamasta
32722:  tuottajilta.                                                Rovaniemen teurastamoa, ja
32723:     Kun teurastamo aikoinaan Rovaniemelle ra-                   aikooko Hallitus lopettamistapauk-
32724:  kennettiin, se maksoi kalusteineen 33,9 miljoo-             sessa periä yhtymäitä takaisin sen
32725:  naa markkaa. Tästä summasta se sai KTM:ltä                  KTM:ltä saaman 6,345 miljoonan mar-
32726:  investointiavustusta KTM:n kirjeellä n:o                    kan avustuksen perusteettomana?
32727:  061020/44/82/23.06.1982 3,645 miljoonaa mark-
32728: 
32729:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32730: 
32731:                                              Tina Mäkelä
32732: 
32733: 
32734: 
32735: 
32736: 220051L
32737: 2                                      1992 vp -     KK 744
32738: 
32739: 
32740: 
32741: 
32742:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32743: 
32744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      palautusta vastaavaa avustusta 22.12.1982
32745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       2 700 000 markkaa. Lihakunnalle myönnetty in-
32746: olette 26 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn          vestointiavustus maksettiin 15.12.1983. Rova-
32747: kirjeenne n:o 2625 ohella toimittanut valtioneu-    niemen Teollisuuskylä Oy:lle myönnetty inves-
32748: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja      tointiavustus maksettiin 2.6.1983 sekä lvv-avus-
32749: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tus 2.6.1983.
32750: n:o 744:                                               Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta
32751:                                                     annetun lain (533/81) 22 §:ssä on säädetty, että
32752:           Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen      mikäli yritys investointiavustuksen maksamista
32753:        Itikka-Lihapolar-yhtymää Iopettamasta        seuraavien viiden vuoden kuluessa lopettaa in-
32754:        Rovaniemen teurastamoa, ja                   vestointiavustuksen kohteena olleen toimintansa
32755:           aikooko Hallitus Iopettamistapauk-        ilman pakottavaa syytä, investointiavustus peri-
32756:        sessa periä yhtymäitä takaisin sen           tään takaisin osaksi tai kokonaan, ellei erityisistä
32757:        KTM:Itä saaman 6,345 miljoonan mar-          syistä muuta johdu. Itikka-Lihapolar Oy:n teu-
32758:        kan avustuksen perusteettomana?              rastamotoiminnan lopettaminen Rovaniemellä
32759:                                                     ei siten aiheuta takaisinperintätoimenpiteitä,
32760:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         koska avustusten maksamisesta on kulunut yli
32761: taen seuraavaa:                                     viisi vuotta.
32762:                                                        Näin ollen edellä mainittujen avustusten
32763:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tuotanto-     myöntämistä koskevien sääntöjen johdosta toi-
32764: toiminnan alueellisesta tukemisesta annetun lain    minnan lopettamisasia on yrityksen omassa har-
32765: (533/81) nojalla 1.3.1983 myöntänyt Lihakun-        kintavallassa.
32766: nalle (nykyisin Itikka-Lihapolar Oy) teurasta-         Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
32767: motoimintaan Rovaniemelle investointiavustus-       lun Lapin piiritoimisto, Kera Oy ja Rovaniemen
32768: ta koneisiin ja kalustoon 360 000 markkaa. Li-      kaupunki selvittelevät ja käyvät neuvotteluja
32769: säksi kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi        teurastamotoiminnan jatkamisesta mahdollisen
32770: 23.6.1982 Rovaniemen Teollisuuskylä Oy:lle in-      uuden yrityksen toimesta ja pyrkivät näillä neu-
32771: vestointiavustusta 3 645 000 markkaa toimitilo-     votteluilla myötävaikuttamaan toiminnan jatka-
32772: Jen rakentamiseen Lihakunnalle sekä lv-veron        miseen.
32773: 
32774:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
32775: 
32776:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
32777:                                           1992 vp -     KK 744                                           3
32778: 
32779: 
32780: 
32781: 
32782:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32783: 
32784:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den 22 december 1982 ett bidrag om 2 700 000
32785: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         mark som motsvarade återbäringen av omsätt-
32786: 2625 av den 26 januari 1993 tili vederbörande          ningsskatten. Det investeringsbidrag som bevil-
32787: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        jades Lihakunta betalades ut den 15 december
32788: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr                1983. Det investeringsbidrag som beviljades Ro-
32789: 744:                                                   vaniemen Teollisuuskylä Oy betalades ut den
32790:                                                        2 juni 1983 samt omsättningsskattebidraget den
32791:           Vad har Regeringen för avsikt att göra       2 juni 1983.
32792:        för att förhindra att koncernen Itikka-            I 22 § lagen om regionalt stödjande av pro-
32793:        Lihapolar upphör med slakteriverksam-           duktionsverksamheten (533/81) stadgas att om
32794:        heten i Rovaniemi, och                          ett företag under de fem år som följer på utbetal-
32795:           har Regeringen för avsikt att, i det fall    ningen av investeringsbidraget utan tvingande
32796:        att verksamheten upphör, återkräva det          skäl inställer den verksamhet som legat tili grund
32797:        understöd på 6,345 miljoner mark som            för beviljandet av bidraget, återkrävs investe-
32798:        koncernen har fått av HIM, eftersom det         ringsbidraget helt eller delvis om inte annat följer
32799:        då är oberättigat?                              av särskilda skäl. Sålunda föranleder det att
32800:                                                        Itikka-Lihapolar Oy upphör med slakteriverk-
32801:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samheten i Rovaniemi inga åtgärder för att
32802: anföra följande:                                       återkräva bidragen, eftersom det har förflutit
32803:                                                        mer än fem år sedan de betalades ut.
32804:    Handels- och industriministeriet har med               Därför står det tili följd av stadgandena om
32805: stöd av lagen om regionalt stödjande av pro-           beviljande av de ovan nämnda bidragen företa-
32806: duktionsverksamheten (533/81) den 1 mars 1983          get fritt att enligt egen prövning upphöra med
32807: beviljat bolaget Lihakunta (numera Itikka-             verksamheten.
32808: Lihapolar Oy) 360 000 mark i investeringsbi-              Handels- och industriministeriets företags-
32809: drag för maskiner och inventarier för slakte-          tjänsts distriktsbyrå för Lappland, Kera Ab och
32810: riverksamheten i Rovaniemi. Dessutom bevil-            Rovaniemi stad utreder och förhandlar om en
32811: jade handels- och industriministeriet den 23 juni      förlängning av slakteriverksamheten eventuellt i
32812: 1982 Rovaniemen Teollisuuskylä Oy investe-             ett nytt företags regi och försöker genom dessa
32813: ringsbidrag om 3 645 000 mark för byggande             förhandlingar medverka tiii att verksamheten
32814: av verksamhetsutrymmen åt Lihakunta samt               kan fortgå.
32815: 
32816:      Helsingfors den 26 februari 1993
32817: 
32818:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
32819:                             j
32820:                         j
32821:                         j
32822:                     j
32823:                     j
32824:                 j
32825:                 j
32826:             j
32827:             j
32828:         j
32829:         j
32830:     j
32831:     j
32832: j
32833: j
32834:                                                1992 vp
32835: 
32836: Kirjallinen kysymys 745
32837: 
32838: 
32839: 
32840: 
32841:                                   Perho-Santala: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyyskor-
32842:                                      vauksen määrään
32843: 
32844: 
32845:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32846: 
32847:     Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan laki             Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti havait-
32848: työttömyysturvalain muuttamisesta. Aiemmin           semiinsa epäkohtiin huomiota lakiehdotuksesta
32849: voimassa olleen lain 27 §:n 14 kohta kumottiin,      antamassaan mietinnössä ja totesi mm. seuraa-
32850: ts. lasten kotihoidon tuesta annetun lain mukai-     vaa: lasten kotihoidon tuen huomioon ottami-
32851: nen perusosa ja sisaruskorotus vähennetään pe-       nen päivärahaa vähentävänä ei ole tarkoituksen-
32852: ruspäivärahasta tai ansioon suhteutetusta päivä-     mukaista, koska kyseessä on perhe-etuus. Sen
32853: rahasta. Lakiehdotuksen perusteluissa todettiin      vaikutukset perheiden toimeentuloon erityisesti
32854: mm., että useassa tapauksessa henkilölle makset-     yksinhuoltaja- ja kahden työttömän perheessä
32855: tavan työttömyyspäivärahan määrä lisättynä           tulee selvittää. Lisäksi valiokunta edellytti pon-
32856: etuuden määrällä on suurempi kuin henkilön           nessa hallituksen selvittävän, johtaako kotihoi-
32857: työssä ollessaan saama palkkatulo. Näin voi          don tuen perusosan ja sisaruskorotuksen huo-
32858: ollakin, mutta toisaalta uusi käytäntö johtaa        mioon ottaminen työttömyysturvan päivärahaa
32859: useissa tapauksissa epäoikeudenmukaisiin tilan-      vähentävänä kohtuuttomiin tilanteisiin ja toi-
32860: teisiin lisäämällä toimeentuloeroja yksinhuolta-     meentulotuen tarpeeseen, sekä ryhtyvän asian
32861: japerheiden ja kahden työttömän huoltajan per-       vaatimiin toimenpiteisiin. Lisäksi hallituksen on
32862: heiden ja toisaalta työssä käyvien perheiden         pikaisesti ryhdyttävä lainsäädäntötoimenpitei-
32863: välillä. Lisäksi perheissä, joissa toinen huoltaja   siin, jotta työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuk-
32864: on työtön, kotihoidon tuki voidaan siirtää työs-     sessa olevien henkilöiden lasten päivähoidon
32865: sä käyvälle huoltajalle.                             asemesta saama lasten kotihoidon tuki ei vaikuta
32866:     Subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoi-     alentavasti heidän koulutustukeensa.
32867: toon tai sen vaihtoehtona kotihoidon tukeen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
32868: koskee myös työttömiä huoltajia. Näin ollen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32869: työttömällä on oikeus halutessaan saada lapsen-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32870: sa kunnalliseen päivähoitopaikkaan, mikä toteu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32871: tuessaan olisi yhteiskunnalle kalliimpi vaihtoeh-
32872: to kuin oikeus kotihoidon tukeen työttömyys-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32873: turvaa vähentämättä. Sellaista lopputulosta,                ryhtyä työttömyysturvalain epäkohtien
32874: jonka seurauksena esim. yhden alle kolmivuoti-              selvittämiseksi ja ilmenneiden kohtuutto-
32875:  aan ja yhden alle kouluikäisen yksinhuoltaja               muuksien kotjaamiseksi, jotta työttömi-
32876:  menettää tuloistaan 2 350 mk kuukaudessa, ei               en lapsiperheiden asema suhteessa työssä
32877:  voida pitää kohtuullisena ja perhepoliittisesti            käyvien lapsiperheiden taloudelliseen
32878:  hyväksyttävänä. Todennäköisyys joutua kun-                 asemaan ei kohtuuttomasti heikkene?
32879:  nallisen toimeentulotuen varaan lisääntyy uuden
32880:  lain seurauksena useissa perheissä.
32881:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
32882: 
32883:                                         Maija Perho-Santala
32884: 
32885: 
32886: 
32887: 
32888: 22005JL
32889: 2                                       1992 vp -    KK 745
32890: 
32891: 
32892: 
32893: 
32894:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32895: 
32896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ten suhdanteiden vuoksi jatkuvasti kasvanut
32897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       etuuden vaikuttamatta mitenkään hänelle mak-
32898: olette 26 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn          settavan työttömyyspäivärahan määrään. Kun
32899: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   otetaan huomioon keskimääräinen palkkataso,
32900: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Maija Per-     on useimmissa tapauksissa henkilölle maksetta-
32901: ho-Santalan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      van työttömyyspäivärahan määrä lisättynä etuu-
32902: sen n:o 745:                                        den määrällä suurempi kuin palkka, jota henkilö
32903:                                                     sai työssä ollessaan.
32904:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Toisena perusteena lainmuutokselle oli työ-
32905:        ryhtyä työttömyysturvalain epäkohtien        voimapoliittinen näkökohta. Henkilö, joka saa
32906:        selvittämiseksi ja ilmenneiden kohtuutto-    lasten kotihoidon tuen perusosaa ja sisaruskoro-
32907:        muuksien korjaamiseksi, jotta työttömi-      tusta, ei aina välttämättä ole aktiivisen työvoi-
32908:        en lapsiperheiden asema suhteessa työssä     mapolitiikan piirissä työttömyysturvalain edel-
32909:        käyvien lapsiperheiden taloudelliseen        lyttämällä tavalla siten, että hän olisi halukas
32910:        asemaan ei kohtuuttomasti heikkene?          työn vastaanottamiseen työmarkkinoilla yleises-
32911:                                                     ti sovellettavin ehdoin tai että hänelle työvoima-
32912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        palveluja aktiivisesti tarjottaisiin. Lasten koti-
32913: vasti seuraavaa:                                    hoidon tuen lisäosan saaminen on jo aikaisem-
32914:                                                     man lain mukaan ollut esteenä työttömyyspäivä-
32915:     Työttömyysturvalain 2 §:n mukaan työttö-        rahan saamiselle.
32916: myyspäivärahaa maksetaan työttömän työnha-              Sosiaali- ja terveysministeriössä on eduskun-
32917: kijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyy-      nan vastaukseen sisältyvän lausuman edellyttä-
32918: destä aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-    mällä tavalla ryhdytty selvittämään edellä maini-
32919: vaamiseksi. Työttömyyspäivärahan saamisen           tun lainmuutoksen vaikutusta työttömien lapsi-
32920: yleisenä edellytyksenä on muun muassa, että         perheiden asemaan. Selvityksessä kartoitetaan
32921: henkilö hakee kokoaikatyötä, on ilmoittautunut      työttömyyspäivärahan maksajalaitosten, Kan-
32922: työvoimatoimistoon ja on työmarkkinoiden            saneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen, osalta,
32923: käytettävissä.                                      missä määrin ja minkä tasoisena etuuden työttö-
32924:     Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden          myyspäivärahasta vähentäminen on vaikuttanut
32925: 1993 alusta muun muassa siten, että lasten koti-    ja mitä muita heijastusvaikutuksia, esimerkiksi
32926: hoidon tuesta annetun lain mukainen perusosa        lasten kotihoidon tuen lisäosan saajien määrän
32927: ja sisaruskorotus vähentää työttömyysturvalain      muutos työttömien henkilöiden kohdalla, lain-
32928: 27 §:n mukaisesti henkilölle maksettavaa perus-     muutoksella on ollut. Toimeentulotuen tarpeen
32929: päivärahan määrää tai hänelle maksettavaa an-       mahdollisen lisääntymisen selvittämiseksi saat-
32930: sioon suhteutettua päivärahaa etuuden määräl-       taa olla tarpeellista tehdä otantaan perustuva
32931: lä.                                                 kyselytutkimus, koska nykyisten toimeentulotu-
32932:     Valtion talousarvioon vuodelle 1993 liittyen    kitilastojen ja muiden toimeentulotukea koske-
32933: työttömyysturvan säästöjä pyrittiin pääasiassa      vien tietojen perusteella ei ole mahdollista saada
32934: kohdentamaan niihin tilanteisiin, joissa työttö-    tietoa lainmuutoksen vaikutuksesta. Selvityksen
32935: myyspäivärahan saajalla on työttömyysturvan         yhteydessä kartoitetaan myös, onko lainmuu-
32936: ohella myös muita tuloja. Tämän periaatteen         toksella ollut tavoiteltuja työvoimapoliittisia
32937: mukaisesti myös lasten kotihoidon tuen perus-       vaikutuksia.
32938: osa ja sisaruskorotus otetaan päivärahaa vähen-         Keväällä 1993 valmistuvan selvitystyön pe-
32939: tävänä huomioon. Lasten kotihoidon tuen pe-         rusteella hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpi-
32940: rusosaa ja sisaruskorotusta saavien työttömyys-     teisiin mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi.
32941: päivärahan saajien määrä on osaksi taloudellis-
32942:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
32943: 
32944:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32945:                                           1992 vp -   KK 745                                           3
32946: 
32947: 
32948: 
32949: 
32950:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32951: 
32952:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grund av de ekonomiska konjunkturerna, utan
32953: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        att förmånen på något sätt inverkar på arbetslös-
32954: den 26 januari 1993 till vederbörande med1em av       hetsdagpenningen. Med beaktande av den ge-
32955: statsrådet översänt följande av riksdagsman           nomsnittliga lönenivån är beloppet av en arbets-
32956: Maija Perho-Santala undertecknade spörsmål nr         lös persons arbetslöshetsdagpenning ökat med
32957: 745:                                                  förmånsbeloppet i de flesta fall större än den lön
32958:                                                       som han fick när han hade arbete.
32959:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           En ytterligare orsak tilllagändringen var den
32960:        ta för att utreda missförhållandena i          arbetskraftspolitiska aspekten. En person som
32961:        lagen om utkomstskydd för arbetslösa           får hemvårdsstödets grunddel och syskonförhöj-
32962:        och för att korrigera de oskäligheter som      ning omfattas inte nödvändigtvis alltid av den
32963:        förekommit, så att arbetslösa barnfamil-       aktiva arbetskraftspolitiken på det sätt som
32964:        jers ställning inte oskäligt försvagas jäm-    lagen om utkomstskydd för arbetslösa förutsät-
32965:        fört med arbetande barnfamiljers ekono-        ter, dvs. så att han vore villig att ta emot ett
32966:        miska ställning?                               arbete på de vilikor som allmänt tillämpas på
32967:                                                       arbetsmarknaden eller att han aktivt skulle er-
32968:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bjudas arbetskraftstjänster. Redan tidigare har
32969: anföra följande:                                      hemvårdsstödets tilläggsdel enligt lagen utgjort
32970:                                                       ett hinder för erhållande av arbetslöshetsdagpen-
32971:    Enligt 2 § lagen om utkomstskydd för arbets-       ning.
32972: lösa betalas arbetslöshetsdagpenning i syfte att         På det sätt som uttalandet i riksdagens svar
32973: trygga en arbetslös arbetssökandes utkomst och        förutsätter har man vid social- och hälsovårds-
32974: att ersätta eller lindra de ekonomiska förlusterna    ministeriet börjat utreda hur den ovan nämnda
32975: av arbetslösheten. En allmän förutsättning för        lagändringen inverkar på arbetslösa barnfamil-
32976: erhållande av arbetslöshetsdagpenning är bl.a.        jers ställning. 1 utredningen har i fråga om
32977: att en person söker heltidsarbete, har anmält sig     folkpensionsanstalten och arbetslöshetskassor-
32978: hos arbetskraftsbyrån och står tili arbetsmark-       na, som betalar ut arbetslöshetsdagpenningen,
32979: nadens förfogande.                                    kartlagts i viiken omfattning och på viiken nivå
32980:    Lagen om utkomstskydd för arbetslösa änd-          den av förmånerna föranledda minskningen av
32981: rades vid ingången av 1993 bl.a. så att den i lagen   arbetslöshetsdagpenningen har inverkat och vil-
32982: om stöd för vård av barn i hemmet avsedda             ka andra återverkningar lagändringen fört med
32983: grunddelen och syskonförhöjningen enligt 27 §         sig, t.ex. en förändring i antalet mottagare av
32984: lagen om utkomstskydd för arbetslösa minskar          hemvårdsstödets tilläggsdel bland arbetslösa
32985: beloppet av mottagarens grunddagpenning eller         personer. För att en eventuell ökning av ut-
32986: den dagpenning avvägd enligt förtjänsten som          komststödsbehovet skall kunna utredas kan det
32987: utbetalas tili honom med förmånens belopp.            vara nödvändigt att göra en enkätundersökning
32988:     1 anslutning tili statsbudgeten för 1993 inrik-   på basis av sampling, då det inte är möjligt att på
32989: tades inbesparingarna i utkomstskyddet för ar-        grundval av gällande statistiska eller andra upp-
32990: betslösa i mån av möjlighet huvudsakligen på          gifter om utkomststödet få information om lag-
32991: sådana fall där mottagaren vid sidan av ut-           ändringens verkningar. 1 samband med utred-
32992: komstskyddet för arbetslösa även har andra            ningen skall det även kartläggas om de eftersträ-
32993:  inkomster. Enligt denna princip beaktas hem-         vade arbetskraftspolitiska verkningarna åstad-
32994: vårdsstödets grunddel och syskonförhöjning            kommits med lagändringen.
32995:  som inkomst som minskar dagpenningens be-               På basis av den utredning som blir fårdig
32996:  lopp. Antalet mottagare av arbetslöshetsdagpen-      våren 1993 vidtar regeringen nödvändiga åtgär-
32997:  ning som även får hemvårdsstödets grunddel och       der i syfte att avhjälpa eventuella missförhållan-
32998:  syskonförhöjning ökar ständigt bland annat på        den.
32999:      Helsingfors den 25 februari 1993
33000: 
33001:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33002:                                                1992 vp
33003: 
33004: Kirjallinen kysymys 746
33005: 
33006: 
33007: 
33008: 
33009:                                   Ollila: Vapaan kilpailun edellytysten turvaamisesta kuljetusalalla
33010: 
33011: 
33012: 
33013:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33014: 
33015:    Suomen kuorma-autoliitto on kiinnittänyt             Transpoint Oy:n kuljetustoiminnan kilpailu-
33016: huomiota julkisin varoin tuetun kuljetustoimin-      asetelmaa vääristää myös se, että yhtiöllä on
33017: nan aiheuttamaan kuljetusalan kilpailun vääris-      korkea, mutta julkisin varoin tuettu omavarai-
33018: tymiseen. Kilpailuviraston käsiteltävänä ovat        suusaste. Edelleen Transpoint Oy:llä on mono-
33019: sekä postin kuljetustoiminta että VR:n Trans-        poli VR:n Transpoint-yksikön kuljetuksiin. Kai-
33020: point-yksikön kanssa yhdessä toimivan Trans-         ken kaikkiaan yksityinen sektori ei ole kilpailu-
33021: point Oy:n kuljetustoiminta.                         asetelmaitaan tasavertainen kuljetusalalla.
33022:    Transpoint Oy:n maantieliikenne ei ole ollut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33023: tosiasiallisesti kannattavaa, vaan tilinpäätökset    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33024: on saatu ylijäämäisiksi ristisubventioiden avulla.   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33025: Transpoint Oy:n keskeiset kulutekijät ovat yksi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33026: tyiseen maantieliikenteeseen verrattuna selvästi
33027: epäedullisemmat.                                                 Mitä Hallitus aikoo tehdä kuljetusalan
33028:                                                               kilpailun tervehdyttämiseksi?
33029:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
33030: 
33031:                                            Heikki A. Ollila
33032: 
33033: 
33034: 
33035: 
33036: 220051L
33037: 2                                         1992 vp -    KK 746
33038: 
33039: 
33040: 
33041: 
33042:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33043: 
33044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen eli siihen, miten terveen ja toimivan kilpai-
33045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lun edellyttämät tasapuoliset kilpailunäkökoh-
33046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        dat voidaan turvata silloin, kunjulkinen valta on
33047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ollilan           mukana liikelaitoksena tai muuna yhteisönä
33048: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 746:          elinkeinonharjoittamisessa. Julkisen liikelaitok-
33049:                                                        sen siirtyessä toimimaan kilpailluille toimialoille
33050:            Mitä Hallitus aikoo tehdä kuljetusalan      tulee sen olla toimintatavoissaan erityisen tark-
33051:         kilpailun tervehdyttämiseksi?                  ka, ettei se käyttäisi väärin sille esimerkiksi
33052:                                                        lainsäädännön kautta syntynyttä asemaa. Yleen-
33053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sä ensimmäisenä tulee vastaan hinnoittelun kus-
33054: vasti seuraavaa:                                       tannusvastaavuus ja läpinäkyvyys. Jos hinnoitte-
33055:                                                        lussa tapahtuu ristiinsubventointia, se ei ole
33056:     Luvanvaraista tavaraliikennettä maantiellä         hyväksyttävää, koska se vääristää kilpailua ja
33057: säätelee 1.3.1991 voimaan tullut laki luvanvarai-      heikentää muiden elinkeinonharjoittajien kilpai-
33058: sesta tavaraliikenteestä tiellä (342/91) ja sen no-    lumahdollisuuksia. Kilpailun neutraliteetin ta-
33059: jalla annetut alemmanasteiset säännökset. Uu-          kaamiseksi on tärkeää, että hinnoittelussa ote-
33060: den lain myötä liikennelupamenettelyssä siirryt-       taan totuudenmukaisesti huomioon toiminnasta
33061: tiin tarveharkinnasta soveltuvuusharkintaan.           aiheutuneet kustannukset unohtamatta toimin-
33062: Tämä merkitsee sitä, että jos liikenneluvan haki-      taan sitoutunutta pääomaa. Valtion liikeyritys-
33063: ja katsotaan luotettavuudeltaan, ammattitaidol-        ten tulee hoitaa liiketoimintaansa vähintään
33064: taan, vakavaraisuudeltaan ja muilta ominai-            yhtä tehokkaasti kuin kilpailijansa, jolloin nii-
33065: suuksiltaan sopivaksi harjoittamaan liikennettä,       den on sallittava käyttää myös samoja menette-
33066: liikennelupa tulee myöntää. Tarvittava ammatti-        lytapoja.
33067: taito hankitaan liikenneyrittäjäkursseilla ja käy-        Kysymyksen taustaksi on tuotu esiin julkisin
33068: tännön harjoittelulla.                                 varoin tuetun kuljetustoiminnan aiheuttamat
33069:     Kuluvan vuoden alusta lukien kotimaan lii-         kilpailun vääristymät mainiten esimerkkeinä
33070: kennelupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä          postin kuljetustoiminta sekä Valtionrautateiden
33071: koko maassa ja asetuksella säädettävissä ta-           Transpoint-yksikön kanssa yhdessä toimivan
33072: pauksissa myös ulkomaille. Myös aikaisempi             Transpoint Oy:n kuljetustoiminta. Kilpailuvi-
33073: jako tilausliikenteeseen ja linjaliikenteeseen on      rastossa selvitetään kilpailulainsäädännön aset-
33074: poistunut. Samoin perittävien kuljetusmaksujen         tamista lähtökohdista sekä postin kuljetustoi-
33075: muodostuminen on vapaata. Lainsäädännölli-             mintaa että Valtionrautateiden ja Transpoint
33076: sesti tavaraliikenteen liberalisointi on siten eden-   Oy:n välisiä suhteita ja niistä mahdollisesti joh-
33077: nyt melko pitkälle.                                    tuvia, kilpailua vinouttavia vaikutuksia. Virasto
33078:     Kansanedustaja Ollila on kiinnittänyt huo-         tulee selvitysten valmistuttua tekemään asioista
33079: miota kilpailun kannalta oleelliseen kysymyk-          päätökset.
33080: 
33081:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
33082: 
33083:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
33084:                                            1992 vp -    KK 746                                            3
33085: 
33086: 
33087: 
33088: 
33089:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33090: 
33091:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           synvinklar som en sund och fungerande konkur-
33092: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            rens förutsätter kan tryggas då statsmakten är
33093: medlem av statsrådet översänt riksdagsman 01-           med och idkar näringen i form av ett affärsverk
33094: lilas spörsmål nr 746 för att besvaras:                 eller en annan sammanslutning. Då ett offentligt
33095:                                                         affårsverk övergår tili att verka i branscher där
33096:            Vad har Regeringen för avsikt att göra       det råder konkurrens skall det vara extra noga i
33097:         för att åstadkomma en sundare konkur-           sitt verksamhetssätt så att det inte missbrukar
33098:         rens inom transportbranschen?                   den ställning det har fått t.ex. via lagstiftningen.
33099:                                                         I allmänhet är den första faktorn prissättningens
33100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kostnadsmotsvarighet och transparens. Om det
33101: anföra följande:                                        vid prissättningen förekommer korssubventione-
33102:                                                         ring, kan detta inte godtas, eftersom det snedvri-
33103:    Den tillståndspliktiga godstrafiken på lands-        der konkurrensen och försvagar andra närings-
33104: vägen regleras av lagen om tillståndspliktig gods-      idkares möjligheter att konkurrera. För att en
33105: trafik på väg (342/91) som trädde i kraft den 1         neutral konkurrens skall kunna garanteras är det
33106: mars 1991 och de stadganden på lägre nivå som           viktigt att vid prissättningen sanningsenligt be-
33107: getts med stöd av den. I och med den nya lagen          akta de kostnader som verksamheten ger upp-
33108: övergick man vid trafiktillståndsförfarandet från       hov tili utan att det kapital som bundits vid
33109: behovsprövning tili lämplighetsprövning. Detta          verksamheten glöms bort. De statliga affärsföre-
33110: innebär att, ifall den som ansöker om trafiktill-       tagen skall sköta sin företagsverksamhet minst
33111: stånd med tanke på sin tillförlitlighet, yrkes-         lika effektivt som konkurrenterna, varvid de
33112: skicklighet, solvens och övriga egenskaper anses        också måste tillåtas använda samma metoder
33113: lämplig att idka trafik, trafiktilistånd skall bevil-   som konkurrenterna.
33114: jas. Den yrkesskicklighet som behövs skaffas på             Som bakgrund tili spörsmålet tas de snedvrid-
33115: kurser för trafikidkare och genom praktisk öv-          ningar av konkurrensen upp som förorsakas av
33116: ning.                                                   att transportverksamheten understöds med stat-
33117:    Från början av i år berättigar ett inhemskt          liga medel och som exempel nämns postens
33118: trafiktillstånd innehavaren att idka trafik i hela      transportverksamhet samt den transportverk-
33119: landet och i de fall som stadgas genom förord-          samhet som Transpoint Oy sköter tilisammans
33120: ning också utomlands. Den tidigare indelningen          med Statsjärnvägarnas Transpoint-enhet. På
33121: i beställningstrafik och linjetrafik har slopats.       konkurrensverket utreds utgående från de ut-
33122: Också de transportavgifter som uppbärs kan              gångspunkter som konkurrenslagstiftningen
33123: bildas fritt. Lagstiftningsmässigt har liberalise-      ställer både postens transportverksamhet och
33124: ringen av godstrafiken således framskridit tämli-       förbindelserna mellan Statsjärnvägarna och
33125: gen långt.                                              Transpoint Oy och de konkurrenssnedvridande
33126:    Riksdagsman Ollila har fåst uppmärksamhet            verkningar dessa eventuellt har. Ämbetsverket
33127: vid en fråga som är väsentlig med tanke på              kommer att fatta beslut i frågan då utredningar-
33128: konkurrensen, d.v.s. hur de jämlika konkurrens-         na har blivit klara.
33129: 
33130:      Helsingfors den 23 februari 1993
33131: 
33132:                                                                             Minister Pertti Salolainen
33133:                                                  1992 vp
33134: 
33135: Kirjallinen kysymys 747
33136: 
33137: 
33138: 
33139: 
33140:                                    U. Anttila ym.: Tupakkalain muutoksen kiirehtimisestä
33141: 
33142: 
33143: 
33144:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33145: 
33146:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo yli vuo-   sosiaali- ja terveysministeriön linja tupakoinnin
33147: den ajan vakuuteltu, että eduskunta saa pian           aiheuttamien haittojen ja sairauksien ehkäisemi-
33148: esityksen tupakkalain uudistamisesta siten, että       sessä muuttunut esim. tupakkateollisuuden vai-
33149: mm. passiivisesta tupakoinnista kärsivien henki-       kutusvallan vuoksi. Tupakkalain uudistamisessa
33150: löiden asemaa työelämässä parannetaan. Tupak-          Suomi ei joutuisi ainutkertaiseen edelläkävijän
33151: kalain uudistaminen ei merkitse valtiontaloudel-       asemaan vaan voisi ottaa oppia esim. Norjasta
33152: le lisärasitteita, mutta sen avulla voidaan saada      tai Ranskasta, joiden lainsäädännössä on otettu
33153: aikaan merkittäviä terveyspoliittisia edistysaske-     Suomea paremmin huomioon tupakoimatto-
33154: lia. Tilanteessa, jossa monia sosiaali- ja terveys-    mien oikeudet välttää tupakansavua ja sen ai-
33155: poliittisia uudistuksia on lykätty ja sosiaalitur-     heuttamia haittoja.
33156: vaa heikennetty taloudellisiin syihin vedoten,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33157: vaikuttaa oudolta, että sosiaali- ja terveysminis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33158: teriö ei valmistele kiireellisesti tupakkalain uu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33159: distusta.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33160:     Tupakkalain uudistuksen viivästyminen sekä
33161: sosiaali- ja terveysministeriön johdon antamat                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33162: ristiriitaiset lausunnot uudistuksen kiireellisyy-            tupakkalain uudistamiseksi terveyspoliit-
33163: destä ja merkittävyydestä herättävät kysymyk-                 tisin perustein, jotta mm. passiivisen tu-
33164:  sen, onko ministeriössä todellista valmiutta ja              pakoinnin aiheuttamia haittoja saataisiin
33165:  tahtoa uudistaa tupakkalakia. Uudistuksen vii-               vähennetyksi?
33166: västyminen herättää myös kysymyksen, onko
33167: 
33168:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
33169: 
33170:            Ulla Anttila                   Tuija Maaret Pykäläinen        Eero Paloheimo
33171:            Maija Rask                     Lea Savolainen                 Arja Ojala
33172:            Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto                 Marjatta Stenius-Kaukonen
33173:                                           Paavo Nikula
33174: 
33175: 
33176: 
33177: 
33178:  220051L
33179: 2                                          1992 vp -    KK 747
33180: 
33181: 
33182: 
33183: 
33184:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33185: 
33186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          savun terveysvaikutuksista tehtyjen tutkimusten
33187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ajankohtaiset tulokset ja niiden perusteella teh-
33188: olette 26 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn              dyt terveyspoliittiset johtopäätökset.
33189: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan ym-
33190: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja U. Ant-         päristön tupakansavu on erittäin merkittävä
33191: tilan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kansanterveyshaitta sekä merkittävimpiä työter-
33192: n:o 747:                                                veyteen liittyviä terveyshaittoja.
33193:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Työter-
33194:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         veyslaitoksen tekemästä selvityksestä lausunnot
33195:         tupakkalain uudistamiseksi terveyspoliit-       keskeisiltä työmarkkinaosapuolilta ja työsuoje-
33196:         tisin perustein, jotta muun muassa passii-      luviranomaisilta. Lausunnonantajat yhtyivät
33197:         visen tupakoinnin aiheuttamia haittoja          suurelta osin tehtyyn selvitykseen.
33198:         saataisiin vähennetyksi?                            Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä käsitteli
33199:                                                         kokouksessaan 26.2.1992 tupakkalain muutta-
33200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mistarpeita ja hyväksyi muutoksen valmistelun
33201: vasti seuraavaa:                                        aloittamisen.
33202:                                                            Tämän jälkeen asiaa on valmisteltu sosiaali-
33203:    Tupakoivien riskit sairastua erilaisiin sairauk-     ja terveysministeriön ehkäisevän sosiaali- ja ter-
33204: siin on tunnettu kauan. Epidemiologiset tutki-          veyspolitiikan osastolla virkamiestyönä yhteis-
33205: mukset osoittavat lisäksi, että myös altistuminen       työssä oikeusministeriön, kuluttaja-asiamiehen
33206: ympäristön tupakansavulle aiheuttaa terveys-            ja sosiaali- ja terveyshallituksen kanssa. Ministe-
33207: haittoja. Silmien, kurkun ja hengitysteiden ärsy-       riön esitys tupakkalain eli lain toimenpiteistä
33208: tys ovat yleisiä oireita. Pakkotupakointi aiheut-       tupakoinnin vähentämiseksi muuttamisesta on
33209: taa myös keuhkosyöpää, sydän- ja verisuonitau-          valmis ja lähetetään lausunnolle. Lakiesityksen
33210: teja, lasten välikorvan vaivoja sekä laukaisee ja       valmisteluun liittyneen suuren yleisen mielen-
33211: pahentaa astmaoireita.                                  kiinnon takia sosiaali- ja terveysministeriö järjes-
33212:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on runsaan        ti lakiesitystä koskevan tiedotustilaisuuden
33213: vuoden valmisteltu tupakkalain muutosta ta-             19.2.1993 Säätytalolla. Esitys on tarkoitus saat-
33214: voitteena saattaa laki vastaamaan ajankohtaisia         taa valtioneuvoston käsittelyyn lausuntojen kä-
33215: tieteellisiä tutkimustuloksia sekä tupakan mark-        sittelyn jälkeen vielä tämän kevään aikana.
33216: kinoinnin viimeaikaisia kehityspiirteitä. Ministe-          Koko tupakkalain valmistelun ajan tupakoin-
33217: riön valmisteleroa lakiesitys on valmis lähetettä-      nin terveyshaitoista ja keinoista näiden haittojen
33218: väksi lausunnolle. Lakiesityksen keskeisin tavoi-       torjumiseksi on käyty julkista keskustelua. Kes-
33219: te on väestön suojaaminen ympäristön tupakan-           kustelun virittivät lääketieteen toimittajat vie-
33220: savulta ja sen terveyshaitoilta.                        raillessaan sosiaali- ja terveysministeriön ehkäi-
33221:    Lakiesityksellä pyritään ehkäisemään myös            sevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osastolla vii-
33222: nuorten tupakoinnin aloittamista säätämällä tu-         me vuoden maaliskuussa. Juuri valmistuneen
33223: pakanmyyntikielto ehdottomaksi alle kuusitois-          tilastokeskuksen tupakkatilaston mukaan väes-
33224: tavuotiaille. Lakiesityksessä esitetään tarkennet-      tön tupakointi näyttäisi alentuneen 6-8 pro-
33225: tavaksi ja selvennettäväksi myös tupakkamark-           senttia lakiesityksen valmistelun aikana. Tämä
33226: kinointi- ja myynninedistämiskiellon säännök-           selittyy osaksi laman mukanaan tuomasta käy-
33227: siä. Tupakkalain muutosesityksen valmistelu             tettävissä olevien varojen vähenemisestä, tupak-
33228: aloitettiin 31.10.1991, jolloin sosiaali- ja terveys-   kaveron nostosta ja osaksi lakiesityksen valmis-
33229: ministeriö pyysi Työterveyslaitosta selvittämään        telun saaman julkisuuden herättämästä yleisestä
33230: maailmankirjallisuudesta ympäristön tupakan-            keskustelusta.
33231:                                           1992 vp -    KK 747                                         3
33232: 
33233:    Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo tupakka-     ympäristön tupakansavun terveyshaittojen pois-
33234: lakiesityksessään esitetyt asiat erittäin merkittä-   taminen tulee olemaan kerrannaisvaikutuksi-
33235: viksi väestön terveydentilan parantamisen kan-        neen väestön terveyden kannalta yksi merkittä-
33236: nalta. Muista maista saatujen kokemusten mu-          vimmistä terveystuloksista maassamme.
33237: kaan ympäristön tupakansavun ja erityisesti työ-
33238:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
33239: 
33240:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33241: 4                                        1992 vp -   KK 747
33242: 
33243: 
33244: 
33245: 
33246:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33247: 
33248:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hälsa samt de hälsovårdspolitiska slutsatser som
33249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dragits på basis av dessa forskningsresultat.
33250: den 26 januari 1993 till vederbörande medlem av         Enligt institutets utredning utgör tobaksrök i
33251: statsrådet översänt följande av riksdagsman U.       omgivningen ett betydande men för folkhälsan
33252: Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr 747:         och är en av de mest betydande hälsoriskerna
33253:                                                      inom arbetshygienen.
33254:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Social- och hälsovårdsministeriet bad om ut-
33255:        ta för att ändra tobakslagen på hälsopo-      låtanden av de centrala arbetsmarknadsparterna
33256:        litiska grunder så att bl.a. de olägenheter   och arbetarskyddsmyndigheterna beträffande
33257:        som orsakas av passiv rökning skall           institutets utredning. De som gav sina utlåtan-
33258:        minskas?                                      den omfattade till stor del det som framfördes i
33259:                                                      utredningen.
33260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Den socialpolitiska ministerarbetsgruppen
33261: anföra följande:                                     behandlade vid sitt möte den 26 februari 1992
33262:                                                      behoven att ändra tobakslagen och godkände att
33263:    Riskerna för att rökare skall insjukna i olika    beredningen av ändringen påbörjas.
33264: sjukdomar har länge varit kända. Epidemiolo-            Efter detta har ärendet beretts vid social- och
33265: giska undersökningar visar dessutom att hälso-       hälsovårdsministeriet på avdelningen för före-
33266: risker uppstår även då man blir utsatt för to-       byggande social- och hälsovårdspolitik som
33267: baksrök i omgivningen. Irritation i ögonen, hal-     tjänstemannauppdrag i samarbete med justitie-
33268: sen och luftvägarna är allmänna symptom.             ministeriet, konsumentombudsmannen och soci-
33269: Tvångsrökning framkallar också lungcancer,           al- och hälsostyrelsen. Ministeriets förslag till
33270: hjärt- och blodkärlssjukdomar och besvär i mel-      ändring av tobakslagen, dvs. lagen om åtgärder
33271: lanöronen hos barn. Dessutom utlöser och för-        för inskränkande av tobaksrökning, är färdigt
33272: värrar tvångsrökning astmasymptom.                   och skall skickas ut för remiss. På grund av det
33273:    Social- och hälsovårdsministeriet har under       stora allmänna intresse som beredningen av
33274: drygt ett år berett en ändring av tobakslagen i      propositionen väckte höll social- och hälsovårds-
33275: syfte att bringa lagen att motsvara aktuella         ministeriet 19.2.1993 ett informationsmöte om
33276: vetenskapliga forskningsresultat samt de senaste     propositionen på Ständerhuset. Avsikten är att
33277: utvecklingsdragen i marknadsföringen av tobak.       förslaget skall tas upp tili behandling i statsrådet
33278: Ministeriets proposition är fårdig att skickas ut    efter behandlingen av utlåtandena ännu denna vår.
33279: för remiss. Propositionens viktigaste mål är att        Under hela den tid som tobakslagen har
33280: skydda befolkningen för tobaksrök i omgivning-       beretts har offentliga diskussioner förts om de
33281: en och de men som den åsamkar.                       men för hälsan som tobaksrökning medför och
33282:    Med propositionen försöker man även före-         medlen att bekämpa dessa. De medicinska re-
33283: bygga tobaksrökning bland unga genom att             daktörerna tog upp ärendet till diskussion då de
33284: utfårda ett absolut förbud mot försäljning av        besökte avdelningen för förebyggande social-
33285: tobaksprodukter till unga som inte har fyllt         och hälsovårdspolitik vid social- och hälsovårds-
33286: sexton år. I propositionen föreslås att även         ministeriet i mars i fjol. Enligt den tobaksstatis-
33287: stadgandena om förbud mot marknadsföring av          tik som statistikcentralen nyligen utarbetade fö-
33288: tobak och förbud mot främjande av försäljning        refaller det som om tobaksrökningen skulle ha
33289: av tobak skall preciseras och förtydligas. Bered-    minskat med 6-8 % under den tid då proposi-
33290: ningen av propositionen med förslag tilllag om       tionen beretts. Detta kan dels förklaras med att
33291: ändring av tobakslagen inleddes 31.10.1991 då        befolkningen har mindre medel till sitt förfogan-
33292: social- och hälsovårdsministeriet bad institutet     de på grund av lågkonjukturen och höjningen av
33293: för arbetshygien att på basis av aktuella forsk-     tobaksaccisen, dels med den offentliga diskus-
33294: ningsresultat i världslitteraturen utreda hur to-    sion som beredningen av tobakslagspropositio-
33295: baksrök i omgivningen påverkar människors            nen har väckt.
33296:                                         1992 vp -   KK 747                                        5
33297: 
33298:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att de   lägsnande av de men för hälsan som tobaksrök i
33299: frågor som tas upp i tobakslagspropositionen är     omgivningen och särskilt i arbetsmiljön medför
33300: synnerligen betydande med tanke på en förbätt-      att innebära att multipeleffekten på befolkning-
33301: ring av befolkningens hälsotillstånd. På basis av   ens hälsa blir ett av de mest betydande hälsore-
33302: erfarenheter från andra Iänder kommer ett av-       sultaten i vårt land.
33303: 
33304:      Helsingfors den 25 februari 1993
33305: 
33306:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33307:                                                  1992 vp
33308: 
33309: Kirjallinen kysymys 748
33310: 
33311: 
33312: 
33313: 
33314:                                     Rajamäki: Ammattioppilaitosten toiminnan turvaamisesta Kuo-
33315:                                         pion läänissä
33316: 
33317: 
33318:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33319: 
33320:     Nykyisen työttömyyden vallitessa on koros-         tionavun ja jäsenkunnat maksavat oppilaitoksil-
33321: tettu koulutuksen merkitystä. Työllisyyskoulu-         le opiskelijamäärän mukaan, voi kysyä, kuuluu-
33322: tuksen lisäämisen ohella tarvitaan vahvaa ajan         ko tähän järjestelmään enää missään muodossa
33323: tasalla olevaa ja alueellisesti edustavaa amma-        valtion sanelu. Kuntien ja laajemmin läänin ja
33324: tillista koulutusta. Tässä mielessä Juankosken         siihen kuuluvien talousalueiden puitteissa tulisi
33325: ja Leppävirran kuntien ammattioppilaitosten            suorittaa maakunnallinen arviointi ja kuntien
33326: lopettamissuunnitelmat ovat käsittämättömiä.           tarpeista ja yhteisestä pohdinnasta lähtevä sääs-
33327: Juankosken oppilaitos on keskeinen koko Koil-          tö harkinta. Kuopion terveydenhuolto-oppilai-
33328: lis-Savon ammatillisen koulutuksen ja edelleen         toksen Varkauden toimipisteen osalta on esimer-
33329: elinkeinopolitiikan turvaamiseksi. Leppävirran         kiksi pohdittu yhteistyötä sosiaalialan opetuksen
33330: oppilaitos sijaitsee yhdessä teollistuneimmassa        kanssa. Jälkimmäinen esimerkki kuvaa juuri
33331: ja yritystoiminnaltaan monipuolisessa maa-             paikallisten tarpeiden ja yhteistyömahdollisuuk-
33332: laiskunnassa. Kuopion terveydenhuolto-oppi-            sien parempaa hallintaa kuntatasolla kuin jos-
33333: laitoksen Varkauden toimipiste taasen palvelee         sain keskusvirastossa.
33334: monella erikoissairaanhoidon alalla toimivan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33335: Varkauden aluesairaalan sekä talousalueen ke-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33336: hittynyttä kansanterveystyön tarvetta. Säästöt         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33337: tältäkin osin ovat ajamassa näennäissäästöihin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33338: sekä toisaalta terveydenhuollon palveluiden pe-
33339: rustan heikentämiseen. Lopettamisten aiheutta-                   Miten opetushallituksen suunnitelmat
33340: mat kokonaistaloudelliset vaikutukset on myös                 oppilaitosten lakkauttamisesta Kuopion
33341: selvitettävä, koska satojen opiskelijoiden opiske-            läänissä sopivat yhteen vallitsevan työt-
33342: lumatkojen huomattavat pidentymiset merkitsi-                 tömyyden, elinkeinojen kehittämistar-
33343: sivät huomattavia lisäkustannuksia.                           peen sekä uuden valtionosuusjärjestel-
33344:     Eräs merkittävä ristiriita esille tulleissa ope-          män edellyttämän päätöksenteon kans-
33345: tushallinnon karsimisaikeissa liittyy päätöksen-              sa?
33346:  tekoon. Kun kunnat saavat laskennallisen val-
33347: 
33348:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1993
33349: 
33350:                                              Kari Rajamäki
33351: 
33352: 
33353: 
33354: 
33355: 220051L
33356: 2                                        1992 vp -   KK 748
33357: 
33358: 
33359: 
33360: 
33361:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33362: 
33363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - Maan eri osissa säilytetään monipuolinen
33364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
33365: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen saavutettavuus.
33366: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-         -Oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
33367: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
33368: 748:                                                 tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
33369:                                                      kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
33370:           Miten opetushallituksen suunnitelmat       dosta.
33371:        oppilaitosten lakkauttamisesta Kuopion            - Oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se
33372:        läänissä sopivat yhteen vallitsevan työt-     ei vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai
33373:        tömyyden, elinkeinojen kehittämistar-         vähemmistöryhmien koulutustarjontaa.
33374:        peen sekä uuden valtionosuusjärjestel-            Toimintaansa jatkamaan jäävistä oppilaitok-
33375:        män edellyttämän päätöksenteon kans-          sista pyritään kehittämään nykyistä monipuoli-
33376:        sa?                                           sempaan koulutustarjontaan kykeneviä yksiköi-
33377:                                                      tä. Voimavarojen käytön tehostamiseksi opetus-
33378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hallitus selvittää parhaillaan kolmannen luku-
33379: vasti seuraavaa:                                     kauden käyttöönottomahdollisuutta sekä opis-
33380:                                                      kelutapojen uudistamista mm. etä- ja monimuo-
33381:    Opetushallitus esitti 22.1.1993 alustavan         to-opiskelua sekä työpaikoilla tapahtuvaa kou-
33382: suunnitelman lakkautettavista ja yhdistettävis-      lutusta lisäämällä.
33383: tä oppilaitoksista vuosille 1994--1997. Suunni-          Edellä mainitut kriteerit sekä käytettäväksi
33384: telma on tarkoitettu pohjaksi keskusteluille,        tulevat voimavarat huomioon ottaen maamme
33385: joita opetushallitus käy paikallisten viran-         ammatillisten oppilaitosten verkko on liian ti-
33386: omaisten ja oppilaitosten omistajayhteisöjen         heä. Kuten aiemmin on todettu, opetushallitus
33387: kanssa. Tarkistetun esityksensä opetushallitus       on käynnistänyt neuvottelut alustavasta oppi-
33388: tekee opetusministeriölle maaliskuun 15 päi-         laitosverkoston rationalisointisuunnitelmastaan
33389: vään mennessä. Vuoden 1994 valtion talous-           paikallisten viranomaisten sekä oppilaitosten
33390: arvion valmistelua varten opetusministeriön          omistajayhteisöjen kanssa. Tämä koskee myös
33391: tarkoituksena on esitellä valtioneuvoston peri-      Kuopion läänin ammatillisia oppilaitoksia.
33392: aatepäätös kyseisenä vuonna lakkautettavista         Näissä neuvotteluissa kartoitetaan vaihtoehtoja
33393: sekä yhdistettävistä ammatillisista oppilaitok-      yhdistämisille ja lakkauttamisille. Opetushallitus
33394: sista.                                               tulee tarkistamaan aiempaa esitystään, mikäli
33395:    Tehdyn valmistelutyön taustalla on valtio-        tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi ja välttä-
33396: neuvoston 14.10.1992 tekemä periaatepäätös           mättömille toiminnan tehostamistoimenpiteille
33397: opetustoimen säästöistä vuodelle 1994 (400            on kyetty löytämään korvaavat vaihtoehdot.
33398: milj. mk) ja vuodelle 1995 (600 milj. mk). Täs-          Oppilaitosverkoston tehostamissuunnitelma
33399: sä periaatepäätöksessä todetaan muun ohella,          on tehty pitkän aikavälin tavoitteiden kehitys-
33400: että säästöjen saamiseksi ammatillisia oppilai-      näkymien mukaisesti. Esitetyt lakkauttamiset ja
33401: toksia lakkautetaan ja yhdistetään siten, että       yhdistämiset ajoittuvat vuosille 1994--1996.
33402: oppilaitoskohtaiset yksikkökustannukset piene-        Mikäli työttömyys jatkuu edelleen korkeana,
33403: nevät.                                               joudutaan jäljelle jäävien oppilaitosten toimin-
33404:    Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston      taa edelleen tehostamaan sekä mahdollisesti
33405: rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt       poikkeuksellisena toimenpiteenä lisäämään tila-
33406: kriteerinä oppilaitoksen tuloksellisuutta, jota on   päisesti koulutusta. Opetushallituksen selvitys-
33407: arvioitu toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuu-          ten mukaan Kuopion läänissä kyetään hoita-
33408: den ja taloudellisuuden näkökulmista. Oppilai-       maan toimintaansa jatkamaan jäävissä oppi-
33409: tosverkostoa on siten arvioitu mm. seuraavien        laitoksissa niin elinkeinoelämän edellyttämä
33410: kriteerien perusteella:                               koulutus kuin myös mahdollinen työttöi:nyy-
33411:                                         1992 vp -   KK 748                                        3
33412: 
33413: destä johtuva tilapäinen koulutuksen lisäämi-       ten ja oppilaitosten ylläpitäjien välistä hyvää
33414: nenkin.                                             yhteistyötä.
33415:    Oppilaitosverkoston rationalisointi on välttä-      Edellä tarkoitettujen seikkojenjohdosta muu-
33416: mätön toimenpide nykyisessä taloudellisessa ti-     tettiin 30. joulukuuta 1992 ammatillisista oppi-
33417: lanteessa. Ammatilliseen koulutukseen osoitetut     laitoksista annettua lain (487/87) 4 §:n 1 mo-
33418: yhteiskunnan voimavarat on kyettävä kohdenta-       menttia (1690/92) siten, että valtioneuvosto voi
33419: maan mahdollisimman hyvin elinkeinoelämän           ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämislu-
33420: tarpeiden ja valtakunnan eri alueiden tasapuoli-    van kokonaan tai osittain, jos koulutustarpeen
33421: sen kehittymisen edellyttämällä tavalla. Onnis-     pysyvät muutokset tai muut oppilaitoksen yllä-
33422: tuakseen tämä työ edellyttää opetusviranomais-      pitämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät.
33423: 
33424:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
33425: 
33426:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
33427: 4                                       1992 vp -   KK 748
33428: 
33429: 
33430: 
33431: 
33432:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
33433: 
33434:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           - Läroanstaiter sammansiås i det fall att det
33435: anger har Ni, Herr Taiman, till vederbörande       är motiverat med tanke på utvecklingen av
33436: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-    undervisningen, då det gäller att biida en starka-
33437: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-         re utbiidningsenhet som tryggar utbiidningsut-
33438: mål nr 748:                                        budet och på grund av samarbetsbehov.
33439:                                                       - Läroanstalter indras om detta inte innebär
33440:            Hur stämmer utbiidningsstyreisens något hot för utbildningens tillgänglighet eller
33441:         pianer på att dra in Iäroanstalter i Kuo- utbildningsutbudet för minoritetsgrupper.
33442:         pio Iän överens med den rådande arbets-       Avsikten är att av de Iäroanstaiter som biir
33443:         Iösheten, behovet att utveckla näringama kvar och fortsätter sin verksamhet utveckla en-
33444:         samt det besiutsfattande som det nya heter som kan åstadkomma ett mångsidigare
33445:         statsandeissystemet förutsätter?           utbildningsutbud än tidigare. För att effektivera
33446:                                                    användningen av resurser utreder utbiidnings-
33447:     Sam svar på detta spörsmåi får jag vördsamt styreisen som bäst möjligheten att ta i bruk en
33448: anföra föijande:                                   tredje termin samt att förnya studiesätten bl.a.
33449:                                                    genom att öka distans- och flerformsstudier samt
33450:     Utbiidningsstyreisen Iade 22.1.1993 fram en . utbildning på arbetspiatserna.
33451: preiiminär pian över viika Iäroanstalter som          Med beaktande av ovan nämnda kriterier
33452: skall indras och sammansiås åren 1994-1997. samt de resurser som står till förfogande är
33453: Pianen är avsedd att utgöra underlag för de nätet av yrkesiäroanstalter i vårt Iand alltför
33454: diskussioner som utbildningsstyreisen för med tätt. Såsom tidigare konstaterats har utbiid-
33455: de Iokaia myndighetema och Iäroanstaitemas ningsstyreisen iniett förhandiingar om sin preli-
33456: ägarsamfund. Utbildningsstyreisen kommer att minära pian gällande rationaiiseringen av Iäro-
33457: göra en justerad framställning till undervisnings- anstaltsnätet med de Iokaia myndigheterna
33458: ministeriet före den 15 mars. Undervisningsmi- samt med Iäroanstaiternas ägarsamfund. Detta
33459: nisteriet har med tanke på beredningen av stats- gäller också yrkesiäroanstaiterna i Kuopio Iän.
33460: budgeten för 1994 för avsikt att föredra ett Vid dessa förhandlingar kartläggs aiternativen
33461: principbesiut av statsrådet om vilka yrkesiäroan- till sammansiagningar och indragningar. Ut-
33462: staiter som skall indras och sammansiås 1994.      biidningsstyreisen kommer att justera sin tidi-
33463:     Utgångspunkten för beredningsarbetet är gare framställning om man Iyckas fmna ersät-
33464: statsrådets principbesiut av 14.10.1992 om in- tande alternativ då det gäller att åstadkomma
33465: besparingama inom undervisningsväsendet för de inbesparingar som behövs och de åtgärder
33466: 1994 (400 milj. mk) och för 1995 (600 milj. för effektivering av verksamheten som är mest
33467: mk). 1 detta principbesiut konstateras bl.a. att nödvändiga.
33468: yrkesläroanstalter skall indras och sammansiås        Pianen för effektivering av Iäroanstaltsnätet
33469: i syfte att åstadkomma inbesparingar på så har gjorts enligt de utsikter som gäller för Iång-
33470: sätt att enhetskostnaderna per läroanstait siktsmåien. De föresiagna indragningarna och
33471: minskar.                                           sammansiagningarna infaller under åren 1994-
33472:     Utbiidningsstyrelsen har vid beredningen av 1996. Om arbetsiösheten fortsätter att vara hög
33473: framställningen om rationaliseringen av Iäroan- biir man tvungen att ytterligare effektivera verk-
33474: staltsnätet använt läroanstaltens resultat som samheten i de återstående Iäroanstalterna samt
33475: kriterium. Detta har bedömts utgående från eventuellt som undantagsåtgärd tillfalligt öka
33476: verksamhetens verkningsfullhet, effektivitet och utbildningen. Enligt utbiidningsstyreisens utred-
33477: lönsamhet. Läroanstaitsnätet har såiedes utvär- ningar har Kuopio Iän förutsättningar att i de
33478: derats på basis av bl.a. följande kriterier:       återstående Iäroanstalterna sköta såväi den ut-
33479:     - Utbudet av utbildning skall vara mångsi- biidning som näringslivet kräver som en eventu-
33480: digt och högtstående samt utbildning skall finnas ell tillfållig ökning av utbiidningen till föijd av
33481: tillgänglig i olika deiar av Iandet.               arbetsiösheten.
33482:                                         1992 vp -   KK 748                                             5
33483: 
33484:    Rationaliseringen av läroanstaltsnätet är en        Tili följd av ovan nämnda faktorer ändrades
33485: nödvändig åtgärd i det rådande ekonomiska           4 § 1 mom. (1690/92) lagen om yrkesläroanstalter
33486: läget. De resurser som samhället anvisat yrkesut-   (487/87) av den 30 december 1992 så att stats-
33487: bildningen måste så väl som möjligt allokeras på    rådet efter att ha hört huvudmannen kan åter-
33488: det sätt behoven i näringslivet och en jämlik       kalla tillståndet att driva en läroanstalt helt eller
33489: utveckling av landets olika områden förutsätter.    delvis om bestående förändringar i utbildnings-
33490: För att detta arbete skalllyckas behövs ett gott    behovet eller andra skäl som hänger samman
33491: samarbete mellan undervisningsmyndighetema          med driften av läroanstalten förutsätter detta.
33492: och läroanstaltemas huvudmän.
33493:      Helsingfors den 16 februari 1993
33494: 
33495:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
33496:                                                                1992 vp
33497: 
33498: 
33499: Kirjallinen kysymys 749
33500: 
33501: 
33502: 
33503: 
33504:                                              Vuoristo: Selkämeren veneily- ja nippuhinausväylien kunnostami-
33505:                                                 sesta
33506: 
33507: 
33508:                                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33509: 
33510:   Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 48/                           Norrback ilmoitti, että merialueiden veneväylä-
33511: 1990 Selkämeren rannikon veneily- ja nippu-                           ohjelmaan 1989-1997 sisältyvät seuraavat ve-
33512: hinausväylien kunnostamisesta ministeri Ole                           neväylähankkeet Selkämeren rannikolla:
33513:                                                                                  Suunnitelman      Kustannusarvio
33514:            Väylä                                                                  toteuttamis-       (1 000 mk)
33515:                                                                                       vuosi
33516:            Susikarin venereitti, Rauman mlk .................. .                    -89                  100
33517:            Stakin venereitit, Merikarvia ......................... .               92-94                 300
33518:            Luotolansalmi-Lankkoori ............................ .                  93-96                 400
33519:            Lankosken venereitti, Merikarvia .................. .                     -93                 100
33520:            Nurmeksen veneväylä, Rauma ...................... .                     94-96                 200
33521:            Peräkarin reitti, Pori ...................................... .           -95                 100
33522:            Puuvallin reitti, Rauma .................................. .            96-97                 200
33523:            Pihluksen venereitti, Rauma .......................... .                  -97                  30
33524:                                                                                                   Yht. 1 430
33525: 
33526:    Ministeri Norrbackin vastauksessa todetaan                            Tämä väylä palvelee sekä uittoa että veneilyä.
33527: lisäksi, että Selkämeren nippuhinausväylän pa-                        Väylän jäljellä olevista parannuskohteista on
33528: rantamisen tavoitteena on saada aikaan suojai-                        valmistumassa yleissuunnitelma, jonka mukaan
33529: nen 3,6 metrin rannikkoväylä välille Rauma-                           rahoitustarve jäljellä oleville kohteille on yhteen-
33530: Merikarvia.                                                           sä 7,1 miljoonaa markkaa. Se muodostuu seu-
33531:                                                                       raavista kohteista:
33532: 
33533:                                                                       Nykyinen        Aikataulu      Kustannus-
33534:                                                                        kulku-                          arviO
33535:                                                                        syvyys
33536:            Malskari-Fädikari-Saloinen ......... .                     1,7              91-93             280
33537:            Tynnyrikari ....................................... .      3,0              91-92              90
33538:            Hulluskeri-Sal.-Iso-Enskeri .......... .                   3,4-2,7          88-92           2 800
33539:            Kaijakari ........................................... .    3,6              91-93             240
33540:            Maskali ............................................. .    1,5              89-92             850
33541:            Susikari ............................................. .                    88-93           1 890
33542:            Aikonmaa ......................................... .       1,5-3,0          89-94           1 560
33543: 
33544:     Lopuksi ministeri Norrback toteaa, että Selkä-                       Näin ei kuitenkaan ole käymässä.
33545:  meren veneily- ja nippuhinausväylien kunnosta-                          Merenkulkuhallitus on ilmoittanut kirjeellään
33546:  minen on edellä esitettyjen suunnitelmien puit-                      29.10.1992 leikanneensa vuoden 1993 pienvene-
33547:  teissa vireillä. Selkämeren nippuhinausväylän                        väylätöistä 2 781 000 markkaa piirin veneväylien
33548:  arvioidaan valmistuvan lopullisesti vuonna 1994.                     ja Selkämeren matalaväylien määrärahoja. Mää-
33549: 
33550:  220051L
33551: 2                                          1992 vp -    KK 749
33552: 
33553: rärahat on leikattu kokonaan vuoden 1993 ta-            vat veneilijät helposti kalastajien pyydyksiin.
33554: lousarvion kohdasta "muut vesiliikenteen väylät         Suunnitelmissa on tarkoitus merkitä alueen
33555: rannikolla" (31.10.77).                                 pienalusväylät niin, että vesiliikenne ja kalastus-
33556:    Asiaa on käsitelty MKH:n johtokunnassa,              alueet voidaan selkeästi erottaa.
33557: missä ei liene ollut mukana sellaista edustajaa,
33558: joka olisi tuntenut Satakunnan rannikon vai-            Turvallisuus
33559: kean tilanteen veneily- ja pienalusturvallisuudes-
33560: sa, jossa ihmishenkien menetys on aina korvaa-             - Veneilijöiden keskuudessa pidetään vene-
33561: maton asia.                                             väyläosuutta Raumalta Susikarin kautta Pirske-
33562:    Tämän vuoksi haluan tässä kirjallisessa kysy-        rin merivartioaseman tuntumaan yhtenä vaaral-
33563: myksessä tuoda hallituksen tietoon seuraavat            lisimmista veneilyreiteistä. Satakuntaliitto on
33564: lisäperusteet ja esitän, että asia otettaisiin uudel-   pitänyt rannikon suuntaisen, mahdollisimman
33565: leen esille siten, että hankkeita voitaisiin jatkaa     suojaisen pienalusväylän aikaansaamista tärkeä-
33566: keskeytymättömästi vuonna 1993:                         nä ja kiireellisenä hankkeena. Satakunnan ran-
33567:                                                         nikko on jäänyt pienveneväylästön kehityksessä
33568: Työllisyysvaikutukset                                   tuntuvasti jälkeen mm. Suomenlahden ja Saaris-
33569:                                                         tomeren tilanteesta. Saaristomeren Merivartios-
33570:    - Pienveneväylähankkeilla on huomattava              to on kiinnittänyt huomiota juuri tähän tilantee-
33571: työllistävä merkitys MKL:n piiriorganisaatiolle         seen veneilyturvallisuutta kehitettäessä.
33572: ja kotimaisille alan urakoitsijoille. Jo yhden
33573: vuoden "nollalinjasta" aiheutuisi vaikeita ongel-       Taloudellinen hyöty
33574: mia.
33575:                                                            - Hiljakkoin valmistunut 3,6 metrin väylä-
33576: Meriväylätöistä säästyneet varat                        osuus Merikarvialla on saanut varauksetonta
33577:                                                         kiitosta veneilijöiden, kalastajien ja merivartios-
33578:    - Saaristomeren merenkulkupiirin meriväy-            ton taholta. Väyläjärjestelyillä ammattikalas-
33579: lähankkeilta on säästynyt ja tulee säästymään           tajat saivat kalastuskäyttöön noin 7 neliökilo-
33580: huomattavia summia edullisten urakoiden joh-            metriä uutta Selkämeren rannikon parasta lo-
33581: dosta. Näitä säästöjä voitaisiin siirtää pienvene-      henkalastusaluetta.
33582: väylähankkeille leikattujen määrärahojen tilalle.          Veneilijöiden lisäksi 3,6 metrin väyliä käyttä-
33583:                                                         vät hyötyliikenteessä olevat hinaajat, rannikko-
33584: Merenmittaustilanne                                     lastialukset, kalastajat, merivartiosto, tulli, polii-
33585:                                                         si ja pelastusalukset. Veneliikenteestä tulevat
33586:    - Puheena olevan rannikon merikartat pe-             veronluonteiset tulot kattavat moninkertaisesti
33587: rustuvat huomattavalta osalta ennen itsenäisyy-         väyläinvestoinnit
33588: temme aikaa suoritettuihin merenmittauksiin,               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33589: jotka yhdessä maan kohoamisen kanssa aiheut-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33590: tavat sen, että syvyystiedot ovat paikoitellen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33591: todella epäluotettavia.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33592: 
33593: Kalastus                                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33594:                                                                 ryhtyä Selkämeren veneily- ja nippu-
33595:    - Rauman pohjoispuolinen merialue on yksi                    hinausväylien kunnostamiseksi ja jo hy-
33596: Selkämeren rannikon parhaita lohen- ja siianka-                 väksyttyjen suunnitelmien jatkamiseksi
33597: lastusalueita. Ilman merkittyjä väyliä sotkeutu-                keskeytyksettä?
33598:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
33599: 
33600:                                               Raimo Vuoristo
33601:                                        1992 vp -   KK 749                                            3
33602: 
33603: 
33604: 
33605: 
33606:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33607: 
33608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuksen johtokunta päättänyt matalaväylästön
33609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      parantamiseen vuodelle 1993 suunniteltujen toi-
33610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    menpiteiden lykkäämisestä. Liikenneministeriö
33611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuoriston     on tietysti tietoinen matalaväylästön paranta-
33612: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 749:      misen tärkeydestä. Liikenneministeriö katsoo,
33613:                                                    yhtyen merenkulkuhallituksen käsitykseen, että
33614:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa su-
33615:        ryhtyä Selkämeren veneily- ja nippu-        pistamistoimet ovat olleet välttämättömiä, tar-
33616:        hinausväylien kunnostamiseksi ja jo hy-     vittavat säästöt ensisijaisesti tulee tehdä matala-
33617:        väksyttyjen suunnitelmien jatkamiseksi      väylästöstä mieluummin kuin Suomen ulko-
33618:        keskeytyksettä?                             maankaupan ja teollisuuden toimintaedellytyk-
33619:                                                    siin suoranaisesti liittyvistä kauppamerenkulun
33620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       väylistä.
33621: vasti seuraavaa:                                      Kun rahoitusmahdollisuudet paranevat, on
33622:                                                    taas mahdollista suunnata rahoitusta myös
33623:    Merenkulkuhallitukselle asetetun säästöta-      matalaväylästön parantamiseen ja kehittämi-
33624: voitteen saavuttamiseksi on merenkulkuhalli-       seen.
33625:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
33626: 
33627:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
33628: 4                                       1992 vp- KK 749
33629: 
33630: 
33631: 
33632: 
33633:                                    Till Riksdagens Herr Talman
33634: 
33635:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att uppskjuta de åtgärder som planerats för
33636: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande        förbättrandet av de grunda farlederna 1993.
33637: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     Trafikministeriet har naturligtvis varit medveten
33638: dagsman Vuoristo undertecknade spörsmål nr          om betydelsen av förbättrandet av även de
33639: 749:                                                grunda farlederna. Trafikministeriet förenar sig
33640:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      med sjöfartsstyrelsen i uppfattningen att de inbe-
33641:        ta för att förbättra farlederna för båt-     sparingar, som i den rådande ekonomiska situa-
33642:        sport och buntflottning i Bottenhavet        tionen är oundvikliga, i främsta rummet bör
33643:        och för att utan avbrott fortsätta med       gälia de grunda farlederna framom farleder för
33644:        förverkligandet av de redan godkända         handelssjöfart som direkt anknyter tili verksam-
33645:        planerna?                                    hetsförutsättningarna för den finländska utrikes-
33646:                                                     handeln och industrin.
33647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          När finansieringsmöjligheterna blir bättre blir
33648: anföra följande:                                    det åter möjligt att styra medel även tili för-
33649:                                                     bättring och utveckling av de grunda farle-
33650:    För att nå de besparingsmål som uppstälits       derna.
33651: för sjöfartsstyrelsen har dess direktion beslutat
33652: 
33653:      Helsingfors den 22 februari 1993
33654: 
33655:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
33656:                                                  1992 vp
33657: 
33658: Kirjallinen kysymys 750
33659: 
33660: 
33661: 
33662: 
33663:                                     Rajamäki: Puolustusministeriön hallinnonalaa koskevista säästö-
33664:                                         päätöksistä
33665: 
33666: 
33667:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33668: 
33669:     Puolustusvoimien joukko-osastoja, laitoksia        hävittäjähankintapäätöksen ja devalvaation yh-
33670: ja varuskuntia koskevan rationalisointi- ja kehit-     teisvaikutukset sekä toisaalta valtiovarainminis-
33671: tämisohjelman toteutus nimenomaan aiotussa             teriön sokeat prosenttisäästötavoitteet yhteisvai-
33672: nopeassa aikataulussa aiheuttaa nykyisen vai-          kutukseltaan aikaansaavat puolustushallinnon
33673: kean työllisyystilanteen tarpeetonta huononta-         osalta kestämättömän tilanteen. Valitettavana
33674: mista ja on kyseenalainen myös puolustusvoi-           esimerkkinä näiden yhteisvaikutuksesta on Ase-
33675: mien toiminnan kannalta.                               varikko 9:n asema Iisalmessa. Toiminnallisesti
33676:     Jo eduskuntakäsittelyssä valtiovarainvalio-        perusteltu sekä tuotannollisesti pitkälle turvattu
33677: kunnan puolustus- ja turvallisuusjaosto ja valtio-     yksikkö ollaan !opettamassa em. yhteisvaikutus-
33678: varainvaliokunta totesivat sen erikoisuuden, että      ten johdosta.
33679: koko selvityksen ulkopuolelle olivatjääneet pää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33680: kaupunkiseutu sekä ilma- ja merivoimat Val-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33681: mistelu ei sisältänyt myöskään vaihtoehtoisia          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33682: tarkkoja kustannuslaskelmia rationalisointitoi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33683: menpiteiden osalta. Eduskunta edellytti, "että
33684: selvityksen perusteella mahdollisesti tehtävät                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
33685: säästöpäätökset perustuvat kokonaistarkaste-                  tynyt eduskunnan edellä mainitun lausu-
33686: luun, jossa ratkaisujen kustannukset on yksi-                 man perusteella, sekä eikö nykyisessä
33687:  tyiskohtaisesti analysoitu ja otettu toiminnalliset          tilanteessa Hallituksen tulisi ottaa harkit-
33688:  näkökohdat huomioon".                                        tavakseen hävittäjähankinnan mitoitus
33689:     Vaikuttaa yhä ilmeisemmältä, että hallituksen             uudelleen?
33690: 
33691:    Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
33692: 
33693:                                              Kari Rajamäki
33694: 
33695: 
33696: 
33697: 
33698: 220051L
33699: 2                                         1992 vp -   KK 750
33700: 
33701: 
33702: 
33703: 
33704:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33705: 
33706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Puolus-
33707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tushallinnossa 1980-luvulla käynnistettyä orga-
33708: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nisaatiouudistusta tullaanjatkamaan myös 1990-
33709: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       luvulla. Tiukat säästötavoitteet tulevat aiheutta-
33710: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         maan ongelmia uudistusten toteuttamiselle. Eri-
33711: 750:                                                  tyisesti säästöjen nopea aikataulu johtaa siihen,
33712:                                                       että henkilöstösupistuksia ei kyetä toteuttamaan
33713:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     pelkästään luonnollisen poistuman avulla.
33714:        tynyt eduskunnan edellä mainitun lausu-           Puolustusvalmiuden eräs tärkeä elementti on
33715:        man perusteella, sekä eikö nykyisessä          materiaalinen valmius. Se edellyttää kaluston
33716:        tilanteessa Hallituksen tulisi ottaa harkit-   ylläpitoa ja uushankintoja vanhenevan ja käy-
33717:        tavakseen hävittäjähankinnan mitoitus          töstä poistuvan materiaalin tilalle. Materiaali-
33718:        uudelleen?                                     hankintoihin on puolustushallinnon budjettiraa-
33719:                                                       meissa varattu osuus, joka on ollut keskimäärin
33720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          n. 30 % kokonaisbudjetista. Nämä hankinnat on
33721: vasti seuraavaa:                                      jo nyt mitoitettu tasolle, josta tinkiminen saattai-
33722:                                                       si johtaa vakaviin seurauksiin materiaaliselle
33723:     Puolustusministeriön selvitystyöryhmä julkis-     valmiudelle ja sitä kautta puolustusvalmiudel-
33724: ti viime vuoden marraskuussa ehdotuksensa             lemme ja sen uskottavuudelle.
33725: puolustusvoimien joukkoja, laitoksia ja varus-           Torjuntahävittäjähankinnan päämääränä on
33726: kuntia koskevaksi rationalisointi- ja kehittämis-     korvata vuonna 1995-2002 vanhentuneina
33727: ohjelmaksi. Työryhmä totesi, että tehtävän laa-       käytöstä poistettavat Draken- ja MiG-21bis-
33728: juuden ja kireän aikataulun johdosta pääkau-          torjuntahävittäjät uusilla ja turvata siten edel-
33729: punkiseutu sekä ilma- ja merivoimat jäivät tar-       lytykset valtakunnan ilmatilan valvontaan sekä
33730: kastelun ulkopuolelle, ja esitti jatkoselvityksen     sen loukkausten torjuntaan koko valtakunnan
33731: suorittamista. Tämä työ on käynnistetty ja val-       alueella.
33732: mistuu tämän vuoden keväällä.                             Ilmapuolustuksella on nykyisin maanpuolus-
33733:     Työryhmän ehdotus on tarkoitettu perusselvi-      tuksen kannalta entistä tärkeämpi merkitys. 11-
33734: tykseksi, jonka pohjalta voidaan käydä tarpeel-       mavalvonta- ja torjuntakyvyn säilyttämiseksi on
33735: linen keskustelu sekä laatia yksityiskohtaiset        välttämätöntä hankkia poistettavan kaluston ti-
33736: vertailut kustannuslaskelmineen. Ennen päätös-        lalle nykyaikainen torjuntahävittäjäjärjestelmä
33737: ten tekemistä tullaan jokaisesta yksittäisestä toi-   huolto- ja asejärjestelmineen.
33738: menpide-ehdotuksesta laatimaan tarkat kustan-             Vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa olevaan
33739: nuslaskelmat ja selvitykset vaikutuksista toimin-     tilausvaltuuteen ja sen pohjalta viime keväänä
33740: toihin ja henkilöstöön. Säästöpäätökset tulevat       valtioneuvostossa tehdyn päätöksen mukaisesti
33741: tällöin kokonaistarkasteluun.                         hankitaan Suomeen Yhdysvalloista 64 kpl F-18-
33742:     Työryhmä ehdotti mm. Iisalmessa toimivan          torjuntahävittäjää järjestelmineen. Valtiontalou-
33743: Asevarikko 9:n tuotantotoiminnan lakkautta-           dellisista syistä hankintakokonaisuus on jaettu
33744: mista. Eräänä ratkaisevana perusteluna olivat         osiin siten, että hankinnan maksut ajoittuvat
33745: turvallisuuskysymykset Varikko toimii tällä           lähes kymmenen vuoden ajalle. Tämä on mah-
33746: hetkellä poikkeusluvan varassa. Varikkojen tuo-       dollistanut sen, että niistä aiheutuvat vuotuiset
33747: tantoon liittyy aina turvallisuusriskejä, jolloin     maksut on voitu mahduttaa puolustushallinnon
33748: poikkeuslupajärjestelyt eivät voi koskaan muo-        tulevien vuosien budjettiraameihin ilman taso-
33749: dostaa pysyvää ratkaisua.                             korotuksia.
33750:     Organisaation, henkilöstön ja infrastruktuu-          Torjuntahävittäjien lukumäärä on mitoitettu
33751:  rin sopeuttaminen vastaamaan muuttuvaa ym-           taloudelliset voimavaramme huomioon ottaen
33752: päristöä, toimintoja ja resursseja on jatkuvaa        minimitasolle, jolla pystytään huolehtimaan
33753:  toimintaa, jota on toteutettava yhteiskunnan         välttämättömästä valvonta- ja torjuntakyvystä.
33754:                                         1992 vp -   KK 750                                         3
33755: 
33756:    Puolustusvoimien organisaatiouudistukset ja      ilmavoimien käytössä on enää vain yksi hävittä-
33757: torjuntahävittäjähankinnat eivät ole vaihtoehtoi-   jäkonetyyppi, on mahdollista huoltojärjestelmien
33758: sia toimenpiteitä. Siirtymäkauden jälkeen, kun      osalta saavuttaa rationalisointisäästöjä.
33759: 
33760:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
33761: 
33762:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
33763: 4                                        1992 vp -   KK 750
33764: 
33765: 
33766: 
33767: 
33768:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33769: 
33770:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          resurser är en fortgående process, som måste
33771: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         förverkligas oberoende av samhällets ekonomis-
33772: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ka situation. Den organisationsrefomi som in-
33773: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-           leddes inom försvarsmakten på 80-talet kommer
33774: mål nr 750:                                          att fortgå också på 90-talet. De strama inbespa-
33775:                                                      ringsmålen kommer att medföra problem när
33776:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     reformema skall förverkligas. Särskilt leder den
33777:        på basis av riksdagens ovan nämnda            snabba tidtabellen för inbesparingama till att
33778:        uttalande, samt borde inte regeringen i       personalnedskämingama inte kan förverkligas
33779:        nuvarande situation på nytt ta upp di-        enbart med hjälp av naturlig avgång.
33780:        mensioneringen av jaktplansanskaffning-          Ett viktigt element i försvarsberedskapen är
33781:        en till prövning?                             den materiella beredskapen. Den förutsätter un-
33782:                                                      derhåll av materielen och nyanskaffningar i stäl-
33783:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        let för sådan materiel som föråldras och tas ur
33784: anföra följande:                                     bruk. För materielanskaffningama har i för-
33785:                                                      svarsförvaltningens budgetramar reserverats en
33786:     F örsvarsministeriets utredningsarbetsgrupp      andel som i medeltal utgjort ca 30 % av total-
33787: offentliggjorde i november förra året sitt förslag   budgeten. Dessa anskaffningar är redan nu di-
33788: till rationaliserings- och utvecklingsprogram för    mensionerade på en nivå som inte kan prutas
33789: försvarsmaktens förband, inrättningar och gar-       ned utan risk för allvarliga följder vad den
33790: nisoner. Arbetsgruppen konstaterade att huvud-       materiella beredskapen beträffar och därigenom
33791: stadsregionen samt luft- och sjöstridskraftema       för vår försvarsberedskap och dess trovärdighet.
33792: på grund av att uppgiften var omfattande och            Målet för jaktplansanskaffningen var att er-
33793: tidtabellen ansträngd föll utanför granskningen,     sätta Draken- och MiG21bis-jaktplanen, som
33794: och föreslog därför en fortsatt utredning. Detta     åren 1995-2002 blir föråldrade och tas ur bruk,
33795: arbete har inletts och blir fårdigt på våren         med nya plan och på så sätt trygga förutsättning-
33796: innevarande år.                                      ama för bevakning av rikets luftrum samt för
33797:     Arbetsgruppens förslag är avsett att vara en     avvärjning av kränkningar därav på hela rikets
33798: grundläggande utredning på basis av viiken           område.
33799: erforderlig diskussion kan föras och detaljerade        Luftförsvaret har nuförtiden allt större bety-
33800: jämförelser jämte kostnadsberäkningar utarbe-        delse med tanke på rikets försvar. För att luftbe-
33801: tas. lnnan några beslut fattas uppgörs för varje     vaknings- och avvärjningsförmågan skall kunna
33802: enskilt åtgärdsförslag noggranna kostnadskal-        upprätthållas är det nödvändigt att i stället för
33803: kyler och utredningar om verkningama på funk-        den materiel som tas ur bruk anskaffa ett
33804: tioner och personal. lnbesparingsbesluten ingår      modemt jaktplanssystem jämte underhålls- och
33805: sålunda i helhetsgranskningen.                       vapensystem.
33806:     Arbetsgruppen föreslog bl.a. att produktions-       1 enlighet med beställningsfullmakten i 1992
33807: verksamheten vid Vapendepå 9 i Idensalmi skall       års statsbudget och det beslut som på basis därav
33808: upphöra. En avgörande motivering tili förslaget      fattades i statsrådet förra våren anskaffas tili
33809: var säkerhetsfrågoma. Verksamheten vid depån         Finland från Förenta Statema 64 F-18 jaktplan
33810: är för närvarande beroende av undantagstili-         jämte därtill hörande system. Av statsekonomis-
33811: stånd. Produktionen vid depåema är alltid be-        ka skäl har anskaffningshelheten indelats i flere
33812: häftad med säkerhetsrisker, och arrangemangen        delar så att betalningama för anskaffningen
33813: med undantagstilistånd kan därför aldrig utgöra      hänför sig tili en period på nästan tio år. Detta
33814: en bestående lösning.                                har möjliggjort att de därav föranledda årliga
33815:     Anpassningen av organisationen, personalen       betalningama har kunnat inrymmas i försvars-
33816: och infrastrukturen så att de motsvarar en miljö     förvaltningens budgetramar för kommande år
33817: i ovandling samt förändrade funktioner och           utan nivåförhöjningar.
33818:                                        1992 vp -   KK 750                                         5
33819: 
33820:   Antalet jaktplan är med beaktande av våra        jaktplansanskaffningarna är inte alternativa åt-
33821: ekonomiska resurser dimensionerat på en sådan      gärder. Efter övergångsperioden, när försvars-
33822: miniminivå att vi förmår upprätthålla den nöd-     makten förfogar över endast en typ av jaktplan,
33823: vändiga bevaknings- och försvarsförmågan.          är det möjligt att uppnå rationaliseringsinbespa-
33824:   Försvarsmaktens organisationsreformer och        ringar i fråga om underhållssystemen.
33825: 
33826:     Helsingfors den 16 februari 1993
33827: 
33828:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
33829:                                                1992 vp
33830: 
33831: Kirjallinen kysymys 751
33832: 
33833: 
33834: 
33835: 
33836:                                   Vistbacka: Imatran ja Leppäiän välisen maantien n:o 395 peruskor-
33837:                                       jaamisesta
33838: 
33839: 
33840:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33841: 
33842:    Kymen tiepiirissä kulkeva Imatralta Leppä-        jauksesta 241 allekirjoittajan vetoomuksen tievi-
33843: lään johtava maantie n:o 395 on heikkokuntoi-        ranomaisille. Teiden parantamista harkittaessa
33844: nen, mutkainen, kuoppainen, mäkinen ja kapea.        ei tulisi ainoana merkittävänä tekijänä pitää
33845: Tielaitos ei ole pitänyt tietä edes kohtuullisessa   liikennemääriä, vaan tulisi selvittää liikenteen
33846: kunnossa, ja tiellä on keväisin säännönmukaises-     painojakauma ja mahdollinen elinkeinoelämää
33847: ti painorajoitus.                                    palveleva tuotannollinen käyttö ja arvostaa sitä
33848:    Tietä käyttävät kyläläisten ohella läpikulku-     normaalia asutus- tai loma-asutusliikennettä
33849: liikenne ja rajavartiolaitos. Tiellä on myös ras-    enemmän.
33850: kasta liikennettä, josta mainittakoon koululais-         Kyseisen parannushankkeen pituus on 11 ki-
33851: bussit, maitoauto, puunkuljetusrekat sekä tien       lometriä, ja kustannukset on arvioitu 5 miljoo-
33852: varrella sijaitsevalta kivilouhokselta louhosta      naksi markaksi. Koska hanke on teollisuuden
33853: kuljettavat raskaat kuorma-autot. Vuodessa           kannalta merkittävä, tulisi se käynnistää jo kulu-
33854: kuljetettavan kivilouhoksen määrä on yli 2 000       van vuoden aikana.
33855: autokuormallista, joten kyse on merkittävistä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33856: kuljetusmääristä.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33857:     Tien mutkaisuus ja kapeus heikentävät mer-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33858: kittävästi sen liikenneturvallisuutta, kun vielä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33859: otetaan huomioon em. raskaat kuorma-autot.
33860: Kohtaamistilanteet ovat usein vaarallisia, kun                Aikooko Hallitus ja millä aikataululla
33861:  samalla heikkokuntoisella, mutkaisella ja ka-              osoittaa määrärahat maantien n:o 395
33862: pealla tiellä kohtaavat kevyt ja raskas liikenne.           Imatra-Leppälä peruskorjaamiseksi?
33863:     Tienvarren asukkaat ovat jättäneet peruskor-
33864:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
33865: 
33866:                                           Raimo Vistbacka
33867: 
33868: 
33869: 
33870: 
33871: 22005IL
33872: 2                                      1992 vp -   KK 751
33873: 
33874: 
33875: 
33876: 
33877:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33878: 
33879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Soratieosuuden liikennemäärä on 90-160
33880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      autoa vuorokaudessa ja tien leveys on 6,5 m.
33881: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen·   Liikennemäärään nähden tie on riittävän leveä.
33882: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         Tie on mutkainen, mutta mäkisyys ei ole ongel-
33883: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ma. Kelirikkoaikana tie on huonokuntoinen,
33884: sen n:o 751:                                       kuten kaikki vastaavantyyppiset vähäliikenteiset
33885:                                                    soratiet muuallakin maassa.
33886:          Aikooko Hallitus ja millä aikataululla       Tien erittäin vähäinen liikenne ja muut kiireel-
33887:        osoittaa määrärahat maantien n:o 395        lisemmät parantamishankkeet huomioon ottaen
33888:        Imatra-Leppälä peruskorjaamiseksi?          ei Kymen tiepiirillä ole tiedossa oleva tiemäärä-
33889:                                                    rahojen taso huomioon ottaen mahdollisuuksia
33890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osoittaa lähivuosina varoja tien peruskorjaami-
33891: vasti seuraavaa:                                   seen. Tie pidetään liikennemääräänsä nähden
33892:                                                    tyydyttävässä kunnossa peruskorjausta kevyem-
33893:    Maantie 395 Imatra-Leppälä un eteläosal-        millä hoito- ja kunnostustoimenpiteillä.
33894: taan sorapintainen noin 11 km:n matkalla. Poh-
33895: joisosa tiestä on öljysorapäällysteinen. Kysymys
33896: koskee juuri soratieosuutta.
33897:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
33898: 
33899:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
33900:                                          1992 vp -   KK 751                                         3
33901: 
33902: 
33903: 
33904: 
33905:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33906: 
33907:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grus. Spörsmålet gäller uttryckligen grusväg-
33908: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         sträckan.
33909: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Trafikvolymen på sträckan är 90-160 bilar
33910: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                per dygn och vägbredden 6,5 m. 1 förhållande till
33911: spörsmål nr 751:                                     trafikvolymen är vägen tillräckligt bred. Den är
33912:                                                      kurvig men det är inget problem att den är
33913:           Ämnar Regeringen, och enligt viiken        backig. Under menförestiden är vägen dålig
33914:        tidtabell, anvisa anslag för grundlig repa-   liksom alla andra motsvarande svagt trafikerade
33915:        ration av landsväg nr 395 på sträckan         grusvägar i landet.
33916:        Imatra-Leppälä?                                   Då vägen är mycket svagt trafikerad och då
33917:                                                      det finns andra mera brådskande förbättrings-
33918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        projekt har Kymmene läns vägdistrikt med be-
33919: anf6ra f6ljande:                                     aktande av väganslagen inga möjligheter att
33920:                                                      under de närmaste åren anvisa medel för grund-
33921:   Södra delen av landsväg 395 mellan Imatra          lig reparation av vägen. Med avseende på trafik-
33922: och Leppälä har grusyta på en sträcka av ca 11       volymen kommer vägen att hållas i tillfredsstäl-
33923: km. Norra delen av vägen är belagd med olje-         lande skick genom lättare skötsel och underhåll.
33924: 
33925:      Helsingfors den 22 februari 1993
33926: 
33927:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
33928:                                                 1992 vp
33929: 
33930: Kirjallinen kysymys 752
33931: 
33932: 
33933: 
33934: 
33935:                                    Ala-Nissilä: Talousrikosten selvittämisen tehostamisesta
33936: 
33937: 
33938:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33939: 
33940:    Rahoitustoimintaan liittyvä rikollinen toi-           Lisätalousarviossa osoitettiin määrärahat 40
33941: minta on osoittautumassa todella huolestutta-         uuden talousrikostutkijan palkkaamiseen. Kyse
33942: van suureksi. Rikollisen toiminnan aiheuttamien       oli kuitenkin vain väliaikaisesta paikkaamisesta.
33943: menetysten korvaamiseksi ja rikollisen toimin-        Jo tutkinnan pätevyyden kannalta ja aivan vält-
33944: nan torjumiseksi on nyt erityisesti panostettava.     tämättömien resurssien kannalta on välttämä-
33945: Avainasemassa on rahalaitosten omien valvon-          töntä, että näiden talousrikostutkijoiden toimin-
33946: ta- ja suojausjärjestelmien toiminnan takaami-        ta saadaan vakinaiselle pohjalle.
33947: nen ja tehostaminen. Aivan yhtä välttämätöntä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33948: on turvata riittävät ja pätevät resurssit talousri-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33949: kos tutkintaan.                                       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33950:    Erityisen tärkeä talousrikostutkinnan kohde        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33951: on ne epäselvyydet, jotka liittyvät ulkomaiseen
33952: kiinteistöbisnekseen. Esimerkiksi Salon seudulla                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33953: toimivan Lounais-Suomen Säästöpankin osalta                    ryhtyä talousrikostutkintaan tarvittavien
33954: on ollut kyse laajasta kiinteistöbisneksestä Bel-              pätevien ja riittävien resurssien turvaami-
33955: giassa ja Luxemburgissa, joissa menetysten arvi-               seksi ja vakinaistamiseksi, ja
33956: oidaan nousevan 200 miljoonaan markkaan.                          miten Hallitus aikoo turvata Lounais-
33957: Kaikkiaan Lounais-Suomen Säästöpankin eri                      Suomen Säästöpankissa esiintyneiden ja
33958: syistä aiheutuneiden tappioiden arvioidaan men-                niiden kaltaisten ulkomaiseen kiinteistö-
33959: neiltä vuosilta nousevan jopa lähelle miljardia                bisnekseen liittyvien epäselvyyksien riit-
33960: markkaa.                                                       tävän tehokkaan ja pätevän tutkinnan?
33961:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
33962: 
33963:                                            Olavi Ala-Nissilä
33964: 
33965: 
33966: 
33967: 
33968: 220051L
33969: 2                                           1992 vp -    KK 752
33970: 
33971: 
33972: 
33973: 
33974:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33975: 
33976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vän rikollisuuden tutkimus, pankkien toimialari-
33977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kollisuutta käsittelevä tutkimus ja rikoshyödyn
33978: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          konfiskaatiota käsittelevä tutkimus. Tutkimuk-
33979: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-          sista saatavien tietojen avulla poliisi voi suunna-
33980: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            ta ja mitoittaa talousrikosten torjuntaan käytet-
33981: n:o 752:                                                 tävät voimavarat tehokkaimmalla ja yhteiskun-
33982:                                                          nalle edullisimmalla tavalla.
33983:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Talousrikosten tutkintaan osoitetut uudet vi-
33984:         ryhtyä talousrikostutkintaan tarvittavien        rat ovat tilapäisiä. Talousrikostutkijoiden toi-
33985:         pätevien ja riittävien resurssien turvaami-      minnan tulisi kuitenkin perustua vakinaiseen
33986:         seksi ja vakinaistamiseksi, ja                   virkasuhteeseen. Talousrikostutkinta on vaati-
33987:            miten Hallitus aikoo turvata Lounais-         vaa tutkintaa, joka vaatii useamman vuoden
33988:         Suomen Säästöpankissa esiintyneiden ja           perehtymisen tehtäviin ja jatkuvaa koulutusta.
33989:         niiden kaltaisten ulkomaiseen kiinteistö-        Tuloksia uudella tutkijahenkilöstöllä on vaikea
33990:         bisnekseen liittyvien epäselvyyksien riit-       saavuttaa edellä mainittujen seikkojen johdosta
33991:         tävän tehokkaan ja pätevän tutkinnan?            esimerkiksi vuodessa. Talousrikostutkinnassa
33992:                                                          on jutturuuhka, tutkittavaa on enemmän kuin
33993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              on resursseja. Talousrikosten tutkinnassa tulee
33994: taen seuraavaa:                                          riittämään töitä ja yhteiskunta tulee hyötymään
33995:                                                          talousrikostorjunnan tehostumisesta, jos maini-
33996:    Poliisin tulossuunnitelmissa vuosille 1993-           tut tilapäiset virat muutetaan vakinaisiksi.
33997: 1997 tutkintaa painotetaan muun ohella suuriin              Poliisin kyky tutkia talousrikoksia on tyydyt-
33998: taloudellisiin arvoihin ja huomattavia haittavai-        tävä, mutta vastuu talousrikosten tutkinnasta ja
33999: kutuksia aiheuttavan rikollisuuden selvittämi-           torjunnasta ei voi olla yksistään poliisilla.
34000: seen ja ennalta ehkäisemiseen.                           Talousrikosten torjunta vaatii eri viranomaisten,
34001:    Pääasiassa talousrikostorjuntaa suorittaa täl-        kuten poliisin, verottajan, kauppa- ja teollisuus-
34002: lä hetkellä noin 300 poliisimiestä. Poliisin pal-        ministeriön sekä syyttäjä- ja tuomioistuinlaitok-
34003: veluksessa on myös useita taloudellisen koulu-           sen tiiviimpää yhteistyötä ja sitä tukevaa lainsää-
34004: tuksen saaneita talouselämän asiantuntijoita.            däntöä. Talousrikosten torjunnassa tulee sekä
34005: Talousrikostutkijoiden määrä lisääntyi 40 uudel-         koti- että ulkomaisten viranomaisten yhteistoi-
34006: la tilapäisellä tutkijana vuoden 1993 alussa. Ta-        minnalla päästä sellaiseen tavoitteeseen, että
34007: lousrikostorjunnan tulostavoitteiden saavutta-           mahdollisimman paljon yhteiskunnalle ja eri
34008: miseksi poliisi on siirtänyt edellä mainittujen          asianomistajatahoille koituvia omaisuusvahin-
34009: uusien virkojen lisäksi muita tutkintaresursse-          koja pystytään torjumaan ja omaisuutta palaut-
34010: jaan talousrikostutkintaan.                              tamaan.
34011:    Vuoden 1993 aikana poliisi järjestää kolme               Ulkomaiseen kiinteistösijoittamiseen liittyvät
34012: talousrikoskurssia, joilla koulutetaan yhteensä          asiat eivät pääsääntöisesti ole ratkaistavissa Suo-
34013: 72 poliisimiestä. Tämän lisäksi poliisilla on mm.        men lainsäädännön perusteella, vaan kiinteistön
34014: talousrikoksiin liittyvää työpaikkakoulutusta.           tai omaisuuden sijaintimaan lainsäädännön pe-
34015:    Poliisilla on tekeillä useita talousrikoksiin liit-   rusteella. Jos asiassa on rikosepäilyjä, on poliisil-
34016: tyviä tutkimushankkeita yhdessä yliopistojen,            la mahdollisuus saada kansainvälistä virka-apua
34017: oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja yksittäis-        koskevien säännösten perusteella virka-apua
34018: ten tutkijoiden kanssa. Tutkimuksista voidaan            kyseisen maan toimivaltaiselta viranomaiselta.
34019: mainita mm. rauenneisiin konkursseihin liitty-
34020: 
34021:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
34022: 
34023:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34024:                                            1992 vp -   KK 752                                           3
34025: 
34026: 
34027: 
34028: 
34029:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34030: 
34031:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            branschen och en undersökning av förverkande
34032: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           av fördel som vunnits genom brott. Med hjälp av
34033: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        de uppgifter som undersökningarna ger kan
34034: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade                polisen inrikta och dimensionera resurserna för
34035: spörsmål nr 752:                                       förebyggande av ekonomisk brottslighet på det
34036:                                                        mest effektiva och för samhället ändamålsenli-
34037:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gaste sättet.
34038:        ta för att säkra att det alltid finns sakkun-       De nya tjänster som anvisats för undersök-
34039:        skap och tillräckliga resurser för under-       ning av ekonomisk brottslighet är tillfälliga. Den
34040:        sökning av ekonomiska brott och                 verksamhet som de som undersöker ekonomisk
34041:           på vilket sätt ämnar Regeringen tryg-        brottslighet utövar borde dock basera sig på ett
34042:        ga en tiliräckligt effektiv och sakkunnig       fast tjänsteförhållande. Att undersöka ekono-
34043:        undersökning av de oklarheter och annat         misk brottslighet är krävande och det tar många
34044:        liknande som förekommit i Lounais-Suo-          år att sätta sig in i uppgifterna. En kontinuerlig
34045:        men Säästöpankki i samband med ut-              utbildning är nödvändig. Detta leder tili att det
34046:        ländska fastighetsaffärer?                      är svårt för den nya personai som utför under-
34047:                                                        sökningarna att uppnå resultat på t.ex. ett år.
34048:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-           När det gäller undersökningen av ekonomiska
34049: samt följande:                                         brott har brottmålen hopat sig, det finns mer att
34050:                                                        undersöka än det finns resurser. Det kommer att
34051:    I polisens resultatplaner för 1993-1997 inrik-      finnas tillräckligt med arbete i samband med
34052: tas undersökningen på bl.a. stora ekonomiska           undersökningen av ekonomiska brott och sam-
34053: värden och på att reda ut och förebygga brotts-        hället gagnas av att förebyggandet av den ekono-
34054: lighet som har betydande skadlig verkan.               miska brottsligheten effektiveras om de nämnda
34055:    För närvarande arbetar 300 polismän i hu-           tillfälliga tjänsterna blir permanenta.
34056: vudsak med att förebygga ekonomisk brottslig-              Polisens förmåga att undersöka ekonomiska
34057: het. Hos polisen arbetar också många ekono-            brott är tillfredsställande, men polisen ensam
34058: miskt utbildade personer med sakkunskap inom           kan inte bära ansvaret för undersökningen och
34059: näringslivets område. I början av 1993 ökades          förebyggandet av brotten. Förebyggandet av
34060: antalet personer som undersöker ekonomisk              den ekonomiska brottsligheten kräver ett inten-
34061: brottslighet med 40 tillfålligt anställda. För att     sivare samarbete mellan olika myndigheter, t.ex.
34062: nå de resultatmål som har ställts för förebyggan-      polisen, skatteverket, handels- och industrimi-
34063: det av ekonomisk brottslighet har polisen inrät-       nisteriet samt åklagar- och domstolsväsendet,
34064: tat dessa nya tjänster men också överfört sina         och en lagstiftning som stöder detta. När det
34065: resurser för andra undersökningar tili undersök-       gäller ekonomisk brottslighet måste både inhem-
34066: ningen av ekonomisk brottslighet.                      ska och utländska myndigheter samarbeta för
34067:    Under 1993 ordnar polisen tre kurser som            att nå ett sådant mål att så många som möjligt av
34068: behandlar ekonomisk brottslighet där samman-           de egendomsskador som drabbar samhället och
34069: Iagt 72 polismän utbildas. Dessutom har polisen        olika målsägande kan förebyggas och egendom
34070: arbetsplatsutbildning som bl.a. tar upp ekono-         återställas.
34071: misk brottslighet.                                         Mål som hänför sig tili placeringar i fastighe-
34072:    Polisen har många projekt i anknytning tili         ter utomlands kan i regel inte avgöras enligt finsk
34073: ekonomisk brottslighet under utarbetning till-         Iagstiftning, utan på grundval av lagstiftningen i
34074: sammans med universiteten, rättspolitiska forsk-       det land där fastigheten eller egendomen befin-
34075: ningsinstitutet och enskilda forskare. Av under-       ner sig. Om brott misstänks i fallet har polisen
34076: sökningarna kan nämnas bl.a. en undersökning           möjlighet att på grundval av stadgandena om
34077: av brottslighet i samband med förfallna konkur-        internationell handräckning få handräckning av
34078: ser, en undersökning av bankers brottslighet i         den behöriga myndigheten i respektive Iand.
34079: 
34080:      Helsingfors den 26 februari 1993
34081: 
34082:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
34083:                                                  1992 vp
34084: 
34085: Kirjallinen kysymys 753
34086: 
34087: 
34088: 
34089: 
34090:                                     Pykäläinen ym.: Hallituksen toimista Sudanin rauhanneuvottelu-
34091:                                        jen käynnistämiseksi
34092: 
34093: 
34094:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34095: 
34096:     Sudanin sisällissota maan pohjoisosan islami-          Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselma
34097: laisen arabiväestön ja eteläosan kristityn mustan      (NC.3/47/L.77, item 97), jota myös Suomen
34098: väestön välillä alkoi vuotta ennen maan itsenäis-      hallitus puolsi, tuomitsi Sudanin hallituksen lu-
34099: tymistä, joka tapahtui vuonna 1956. Vuonna             kuisista ihmisoikeusloukkauksista. YK aikoo
34100: 1972 allekirjoitettiin Addis Abebassa rauhanso-        jatkaa niiden tutkimista. Tärkeintä on kuitenkin
34101: pimus, joka takasi Etelä-Sudanin mustalle väes-        saada sisällissota loppumaan. Kumpikin osa-
34102: tölle autonomian. Seuraavien kymmenen vuo-             puoli on ilmoittanut valmiutensa rauhanneuvot-
34103: den aikana sopimuksen pykälät ja niihin perus-         teluihin.
34104: tuvat lait kumottiin yksi toisensa jälkeen. Sisäl-        Kun kansainvälinen yhteisö on jo hyväksynyt
34105: lissota alkoi uudelleen vuonna 1983. Silloinen         periaatteen "oikeudesta interventioon humani-
34106: diktaattori Nimeiri julisti islamilaiset sharia-lait   täärisistä syistä" (right to humanitarian inter-
34107: voimaan.                                               vention) ei YK:n tarvitse jäädä vain tuomitse-
34108:     Sisällissota on kiihtynyt vuosi vuodelta. Kaik-    vien päätöslauseimien tasolle. Rauhanneuvotte-
34109: kein kiivaimmillaan se oli vuonna 1992. Yli            lut voitaisiin kutsua koolle YK:njohdolla. YK:n
34110: kolme· miljoonaa eteläsudanilaista on lähtenyt         puitteissa allekirjoitettua rauhansopimusta on
34111: kotimaastaan pakolaisiksi. Satojentuhansien            myös paljon vaikeampi kummankaan osapuolen
34112: maahan jääneiden uskotaan kuolleen sodasta             rikkoa.
34113: johtuvaan nälänhätään.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34114:     Tällä hetkellä Sudania johtaa vuonna 1989          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34115:  vallan kaapannut sotilasjuntta, joka valtaansa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34116:  tukeakseen on julistanut maan islamilaiseksi          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34117:  tasavallaksi ja kieltänyt kaikki poliittiset puo-
34118:  lueet.                                                           Aikooko Suomen Hallitus jatkaa pe-
34119:     Rauhankeskusteluja Khartumin sotilashalli-                 rusteluissa mainittua YK:ssa alkanutta
34120:  tuksen ja sissiliike Sudan Peoples' Liberation                kehitystä pyytämällä Yhdistyneitä Kan-
34121:  Movementin (SPLM) välillä käytiin Nigeriassa.                 sakuntia kutsumaan johdollaan koolle
34122:  Ne keskeytyivät tuloksettomina. SPLM pitää                    Sudanin sisällissodan eri osapuolet rau-
34123:  Nigeriaa huonona neuvottelupaikkana, koska                    hanneuvotteluihin ja mahdollistamaan
34124:  maassa on islamilainen presidentti ja samanlaisia             pysyvän rauhan aikaansaamisen, ja
34125:  uskonnolliseettisiä ongelmia. Sudanin hallituk-                  pystyykö Suomi toimimaan tällaisten
34126:  sen uskotaan katsovan jonkin kristityn maan                   rauhanneuvottelujen isäntämaana, mikä-
34127:  vastaavasti sopimaHornaksi johtamaan neuvot-                  li ne käydään YK:n puitteissa, sen niin
34128:  teluja.                                                       pyytäessä?
34129: 
34130:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
34131: 
34132:            Tuija Maaret Pykäläinen        Ulla Anttila              Eero Paloheimo
34133:            Arja Ojala                     Marjatta Vehkaoja         Jukka Gustafsson
34134:            Raimo Vuoristo                 Pekka Haavisto            Erkki Pulliainen
34135:            Tuulikki Ukkola                Marjatta Stenius-Kaukonen Sulo Aittaniemi
34136:            Tarja Halonen                  Riitta Myller             Raimo Vistbacka
34137:                                           Paavo Nikula
34138: 
34139:  220051L
34140: 2                                        1992 vp -   KK 753
34141: 
34142: 
34143: 
34144: 
34145:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34146: 
34147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taa vallan jakoa pohjoisen muslimihallituksen
34148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kanssa eli yhtenäistä Sudania. Nk. Nasir-siipi ei
34149: olette 27 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn           hyväksy tätä vaan pitää kiinni eteläisen Sudanin
34150: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         autonomia-vaatimuksesta. Jako heijastaa aina-
34151: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pykäläi-     kin jossain määrin heimojen välisiä ristiriitoja.
34152: sen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 753:              Myös SPLA:n sisällä ollaan käyty taisteluja,
34153:                                                      joissa tuhannet ovat menehtyneet.
34154:           Aikooko Suomen Hallitus jatkaa pe-            Yhdysvaltain aloitteesta Sudanin tilanne otet-
34155:        rusteluissa mainittua YK:ssa alkanutta        tiin esille viimesyksyisessä YK:n yleiskokoukses-
34156:        kehitystä pyytämällä Yhdistyneitä Kan-        sa. Suomi kanssasuositti päätöslauselmaluon-
34157:        sakuntia kutsumaan johdollaan koolle          nosta ja äänesti sen puolesta. Parhaillaan Gene-
34158:        Sudanin sisällissodan eri osapuolet rau-      vessä kokoontuva YK:n ihmisoikeustoimikunta
34159:        hanneuvotteluihin ja mahdollistamaan          käsittelee Sudanin ihmisoikeustilannetta. Toimi-
34160:        pysyvän rauhan aikaansaamisen, ja             kunta siirtänee asian käsittelyn luottamuksel-
34161:           pystyykö Suomi toimimaan tällaisten        lisesta julkiseen ja avoimeen ihmisoikeustilan-
34162:        rauhanneuvottelujen isäntämaana, mikä-        teen käsittelyyn, mitä menettelyä myös Suomi
34163:        li ne käydään YK:n puitteissa, sen niin       tukee.
34164:        pyytäessä?                                        Suomella ei ole erityisiä mahdollisuuksia rau-
34165:                                                      hanneuvottelujen aikaansaamiseen. Päävastuu
34166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tässä suhteessa on YK:n turvallisuusneuvostolla,
34167: vasti seuraavaa:                                     OAU:lla ja osapuolilla itsellään.
34168:                                                          Hallitus katsoo, että Suomen tähän asti
34169:    Kuten kysymyksessä todetaan, Sudanissa            omaksuma linja on oikea. Suomi tukee edel-
34170: käydään sisällissotaa maan pohjoisosan arabi-        leenYK:ssaalkanutta Sudanin tilanteen selvitte-
34171: väestön ja eteläosan kristittyjen välillä. Tilanne   lyä. Osallistumme myös eteläisen Sudanin hä-
34172: on vielä tätäkin monimutkaisempi. Sudanin            dän lieventämiseen humanitaarisella avulla -
34173: eteläosaa edustava Sudanin kansan vapautuslii-        37,7 Mmk vuonna 1991 ja 15,5 Mmk vuonna
34174: ke on jakautunut kahtia. Nk. Torit-siipi kannat-      1992.
34175: 
34176:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1993
34177: 
34178:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
34179:                                          1992 vp -   KK 753                                           3
34180: 
34181: 
34182: 
34183: 
34184:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34185: 
34186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delas med muslimregeringen i norr, dvs. den
34187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stöder ett odelat Sudan. Den s.k. Nasir-falangen
34188: den 27 januari 1993 tili vederbörande medlem av      godkänner inte detta, utan hålier fast vid södra
34189: statsrådet översänt följande av riksdagsman Py-      Sudans krav på autonomi. Denna söndring åter-
34190: käläinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 753:        speglar åtminstone delvis schismerna melian
34191:                                                      stammarna. Strider har förts även inom SPLA
34192:           Ämnar Finlands Regering fortsätta          och dessa har krävt tusentals liv.
34193:        den i motiveringen omnämnda utveck-               På amerikanskt initiativ togs Sudanfrågan
34194:        lingen i FN genom att be Förenta Natio-       upp i FN:s generalförsamling senaste höst. Fin-
34195:        nerna att sammankalia parterna i inbör-       land var med om att rekommendera resolutions-
34196:        deskriget i Sudan tili fredsförhandlingar     utkastet samt röstade för det. FN:s kommission
34197:        under dess ledning och möjliggöra upp-        för de mänskliga rättigheterna, viiken som bäst
34198:        nåendet av en bestående fred, och             sammanträder i Geneve, behandlar människo-
34199:           har Finland kapacitet att fungera som      rättsläget i Sudan. Kommissionen torde övergå
34200:        värdland för sådana fredsförhandlingar,       från konfidentieli behandling av frågan tili öp-
34201:        om de förs inom ramen för FN på dess          pen och offentlig handläggning, ett förfarande
34202:        begäran?                                      som även Finland stöder.
34203:                                                          Finland har inga särskilda möjligheter att få
34204:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tili stånd fredsförhandlingar. Huvudansvaret i
34205: anföra följande:                                     detta syfte ligger hos FN:s säkerhetsråd, OAU
34206:                                                      och parterna själva.
34207:    Såsom det konstateras i spörsmålet, pågår ett         Regeringen anser att Finlands hittilisvarande
34208: inbördeskrig i Sudan melian arabbefolkningen i       linje är riktig. Finland fortsätter att stöda utre-
34209: landets norra del och den kristna befolkningen i     dandet av situationen i Sudan, som påbörjats i
34210: söder. Situationen är ännu mera komplicerad än       FN. Vi deltar också i arbetet ,som syftar tili att
34211: så. Befrielserörelsen för det sudanesiska folket,    lindra nöden i södra Sudan. Ar 1991 lämnades
34212: viiken representerar landets södra del, är delad i   37,7 Mmk i humanitärt bistånd och 1992 an-
34213: två delar. Den s.k. Torit-falangen vili att makten   visades 15,5 Mmk.
34214: 
34215:      Helsingfors den 1 mars 1993
34216: 
34217:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
34218:                                                1992 vp
34219: 
34220: Kirjallinen kysymys 754
34221: 
34222: 
34223: 
34224: 
34225:                                   Saapunki: Uittoväylien kuntoonpanosta ja käytöstä kalastukselle
34226:                                      aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta
34227: 
34228: 
34229:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34230: 
34231:     Pohjois-Suomen vesioikeudessa on vireillä        keuksia siinäkin tapauksessa, että jokin valtion
34232: vesi- ja ympäristöhallituksen vireillepaneroa        laitos toteuttaa hankkeen. Vesiasioissa oikeus-
34233: Hossanjoen vesistön uittosäännön kumoamista          turvan antaminen kansalaisille lopputarkastuk-
34234: koskeva hakemusasia. Pidetyssä kumoamiskat-          sen muodossa on oikeusturvan antajan eli val-
34235: selmuksessa on todettu, että uittoväylien kun-       tion uskottavuuden mukaista.
34236: toonpanossa ja käytössä on oleellisesti poikettu        Lopputarkastuksen pitämättä jättäminen
34237: voimassa olleista luvista. Samassa yhteydessä        Hossanjoen tapaisissa asioissa loukkaa mitä il-
34238: on ilmennyt, että uittoväylien kuntoonpanosta        meisimmin kansalaisten oikeusturvaa.
34239: ja käytöstä on aiheutunut kaiakannoille ja ka-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34240: lastukselle vahinkoja, joita ei ole korvattu.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34241: Vaikka valtio on ollut vastuussa kuntoonpa-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34242: nosta, valtio vastustaa todettujen vahinkojen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34243: korvaamista.
34244:     On myös selvinnyt, ettei Hossanjoella ole                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34245: pidetty laillisia uittoväylien kuntoonpanoa kos-            ryhtyä, jotta lailliset lopputarkastukset
34246: kevia lopputarkastuksia, joissa olisi voitu mää-            toimitettaisiin Hossanjoen vesistön uitto-
34247: rätä korvauksia ja istutusvelvoitteita kalastuk-            väylien kuntoonpanosta ja käytöstä ka-
34248:  selle ja kalakannalle aiheutuneiden vahinkojen             lakannoille ja kalastukselle aiheutunei-
34249:  osalta.                                                    den vahinkojen korvaamiseksi ja kom-
34250:     Lopputarkastusmenettely on vesilain valmis-             pensoimiseksi, ja
34251: teluasiakirjojen mukaan katsottu tarpeelliseksi                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34252:  sisällyttää vesilakiin, koska julkinen etu vaatii          ryhtyä, jotta uittoväylien kuntoonpanos-
34253:  vesilain mukaisten hankkeiden saattamista                  ta ja käytöstä kaiakannoille ja kalastuk-
34254:  asianmukaiseen päätökseen. Julkisella edulla               selle aiheutuneet vahingot aina selvitet-
34255:  tässä yhteydessä on ymmärrettävä julkisen val-             täisiin ja korvattaisiin asianmukaisessa
34256:  lan oikeutta ja velvollisuutta valvoa jälkeenpäin          menettelyssä viimeistään uittosäännön
34257:  sitä, että sen antaman luvan nojalla todella               kumoamisen yhteydessä?
34258:  toimitaan laillisesti loukkaamatta kenenkään oi-
34259: 
34260:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1993
34261: 
34262:                                            Pauli Saapunki
34263: 
34264: 
34265: 
34266: 
34267:  220051L
34268: 2                                          1992 vp -   KK 754
34269: 
34270: 
34271: 
34272: 
34273:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34274: 
34275:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pohjois- ja Itä-Suomessa tehtiin 1950-luvulla
34276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valtion varoilla laajoja uittoväylien perkauksia
34277: olette 27 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn             ja muita kuntoonpanotöitä. Kuntoonpanotyöt
34278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           katsottiin niissä olosuhteissa välttämättämiksi
34279: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pauli          toimivien kuljetusreittien aikaansaamiseksi puu-
34280: Saapungin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           raaka-ainevarojen hyödyntämistä varten. Töihin
34281: sen n:o 754:                                           ei yleensä haettu silloisen vesioikeuslain mukais-
34282:                                                        ta lupaa. Myös Hassanjoen vesistössä tehtiin
34283:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         perkauksia, jotka olivat merkittävästi laajempia
34284:        ryhtyä, jotta lailliset lopputarkastukset       kuin mihin vuosina 1917 ja 1935 vahvistetuissa
34285:        toimitettaisiin Hassanjoen vesistön uitto-      uittosäännöissä oli lupa. Lisäksi ne tehtiin huo-
34286:        väylien kuntoonpanosta ja käytöstä ka-          mattavasti kuntoonpanolle uittosäännössä ase-
34287:        lakannoille ja kalastukselle aiheutunei-        tetun määräajan jälkeen.
34288:        den vahinkojen korvaamiseksi ja kom-                Hassanjoen vesistössä 1950-luvulla tehdyt
34289:        pensoimiseksi, ja                               kuntoonpanotyöt tehtiin ilman asianmukaista
34290:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lupaa. Näihin ilman lupaa tehtyihin töihin ei
34291:        ryhtyä, jotta uittoväylien kuntoonpanos-        voitane soveltaa vesilain mukaisesta lopputar-
34292:        ta ja käytöstä kaiakannoille ja kalastuk-       kastuksesta annettuja säännöksiä, vaan luvatto-
34293:        selle aiheutuneet vahingot aina selvitet-       mista toimenpiteistä aiheutuneiden vahinkojen
34294:        täisiin ja korvattaisiin asianmukaisessa        korvaamiseen lienee sovellettava yleisiä vahin-
34295:        menettelyssä viimeistään uittosäännön           gonkorvausoikeudellisia säännöksiä. Korvaus-
34296:        kumoamisen yhteydessä?                          vaatimuksia koskevia riita-asioita Hassanjoen
34297:                                                        vesistöstä ei kuitenkaan tiettävästi ole määrä-
34298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ajassa pantu vireille, mikä hyvin kuvannee sil-
34299: vasti seuraavaa:                                       loista käsitystä tosiasiallisista edunmenetyksistä.
34300:                                                            Uiton päätyttyä Hassanjoen vesistössä vesi- ja
34301:    Puutavaran uitosta ja vesistön kuntoonpanos-        ympäristöhallitus on hakenut Pohjois-Suomen
34302: ta uittoa varten säädetään vesilaissa. Vesilain        vesioikeudelta vesistön uittosäännön kumoamis-
34303: nojalla lähes jokaiselle uittoon käytetylle vesis-     ta. Hakemus sisältää myös selvityksen vanhoista
34304: tölle on lisäksi vahvistettu tai vahvistetaan uitto-   uittoa varten tehdyistä kuntoonpanotöistä siltä
34305: sääntö, jossa annetaan tarkempia määräyksiä            varalta, että niistä mahdollisesti aiheutuneita
34306: uiton toimittamisesta sekä uittoa varten tehtävis-     vahinkoja ja haittoja koskevat korvaukset käsi-
34307: tä kuntoonpanotöistä. Uittosääntöön sisälty-           teltäisiin uittosäännön kumoamisen yhteydessä.
34308: vään kuntoonpanolupaan otetaan mm. kun-                Tätä ovat kuntoonpanijoina toimineet metsähal-
34309: toonpanotöistä aiheutuvista haitoista ja vahin-        litus ja Oulujoen Uittoyhdistys vastustaneet.
34310: goista määrättävät korvaukset. Uittotoiminnas-         Vanhoja vahinkoja koskeviin korvausvaatimuk-
34311: sa aiheutuvien vahinkojen ja haittojen, jotka          siin saadaan ratkaisu annettavassa vesioikeuden
34312: eivät ole yleensä etukäteen arvioitavissa, korvaa-     päätöksessä. Korvauskysymyksistä on vesilain
34313: miseksi vesilaissa on säädetty ns. uittovahinko-       mukaan myös mahdollista sopia asianosaisten
34314: menettely.                                             kesken.
34315: 
34316:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1993
34317: 
34318:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
34319:                                           1992 vp -   KK 754                                          3
34320: 
34321: 
34322: 
34323: 
34324:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34325: 
34326:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sättningsarbeten med statsmedel. Under rådan-
34327: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        de förhållanden ansågs iståndsättningsarbetena
34328: den 27 jariuari 1993 tili vederbörande medlem av      vara nödvändiga för att man skulle få fungeran-
34329: statsrådet översänt följande av riksdagsman           de transportleder för råvirkesresurserna. För
34330: Pauli Saapunki undertecknade spörsmål nr 754:         arbetena ansöktes i allmänhet inte om det till-
34331:                                                       stånd som den då gällande vattenlagen förutsat-
34332:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        te. Också i Hossanjoki gjordes rensningar som
34333:        ta för att de lagenliga slutsynerna av de      var avsevärt mer omfattande än vad som tilläts i
34334:        skador som utbyggnaden och använd-             de flottningsstadgor som fastställdes 1917 och
34335:        ningen av flottningslederna i Hossanjoki       1935. Dessutom utfördes de långt efter den
34336:        vattendrag förorsakat fiskbestånden och        utbyggnadstid som hade föreskrivits i flottnings-
34337:        fisket skall bli verkställda och skadorna      stadgan.
34338:        ersatta och kompenserade, och                     De iståndsättningsarbeten som utfördes i
34339:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Hossanjoki på 1950-talet utfördes utan veder-
34340:        för att de skador som utbyggnaden och          börligt tillstånd. Vattenlagens stadganden om en
34341:        användningen av flottningslederna föror-       slutsyn torde inte kunna tillämpas på dessa
34342:        sakat fiskbestånden och fisket alltid skall    arbeten som utfördes utan tillstånd, utan på
34343:        bli utredda och ersatta genom ett lämp-        ersättandet av de skador som de medfört torde
34344:        ligt förfarande senast när flottningsstad-     de skadestånsrättsliga stadgandena tillämpas.
34345:        gan upphävs?                                   Tvister angående ersättningskrav beträffande
34346:                                                       Hossanjoki vattendrag har dock inte veterligen
34347:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             anhängiggjorts inom utsatt tid, vilket torde ge en
34348: anföra följande:                                      relativt klar bild av den dåtida uppfattningen om
34349:                                                       den faktiska förlusten av förmåner.
34350:     Om virkesflottning och utbyggande av vatten-         Efter att flottningen upphört i Hossanjoki
34351: drag för flottning stadgas i vattenlagen. Med stöd    vattendrag har vatten- och miljöstyrelsen hos
34352: av vattenlagen har för så gott som varje vatten-      norra Finlands vattendomstol ansökt om upphä-
34353: drag som används för flottning dessutom fast-         vande av flottningsstadgan för vattendraget. 1
34354: ställts eller fastställs en flottningsstadga, som     ansökan ingår också en utredning över de gamla
34355: innehåller närmare föreskrifter om hur flottning-     iståndsättningsarbeten som utförts för flottning-
34356: en skall bedrivas samt om de iståndsättningsar-       en för den händelse att ersättningar för de
34357: beten som skall utföras för flottningen. 1 det        skador och men de eventuellt medfört behandlas
34358: tillstånd för utbyggnad som finns i flottningsstad-   i samband med upphävandet av flottningsstad-
34359: gan införs också ersättningarna för de men och        gan. Detta har forststyrelsen och Oulujoen Uit-
34360: skador som bl.a. iståndsättningsarbetena medför.      toyhdistys, som skött utbyggnaden, motsatt sig.
34361: Beträffande ersättningen för de skador och men        De ersättningskrav som gäller gamla skador
34362: som flottningsarbetet medför, och som i allmän-       avgörs genom det utslag som skall ges av vatten-
34363: het inte kan beräknas på förhand, finns ett s.k.      domstolen. Enligt vattenlagen kan parterna ock-
34364: flottningsskadeförfarande stadgat i vattenlag.        så sinsemellan komma överens om ersättningar-
34365:     1 norra och östra Finland utfördes på 1950-       na.
34366: talet omfattande rensningar och andra istånd-
34367: 
34368:      Helsingfors den 19 februari 1993
34369: 
34370:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
34371:                                                1992 vp
34372: 
34373: Kirjallinen kysymys 755
34374: 
34375: 
34376: 
34377: 
34378:                                   Aittoniemi: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyyskorvauksen
34379:                                       määrään
34380: 
34381: 
34382:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34383: 
34384:    Eduskunnan hyväksymän lain mukaan koti-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34385: hoidon tuen perusosa ja sisaruskorotus vähentä-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34386: vät työttömyyskorvausta ja päivärahaa. Tämä
34387: laki on epäoikeudenmukainen yksinhuoltajille                    Aikooko Hallitus pyrkiä muuttamaan
34388: sekä pariskunnille, joista kumpikin on työttömä-             lakia niin, että kotihoidon tuen perusosa
34389: nä. Sen sijaan pariskunnat, joista vain toinen on            ja sisaruskorotus eivät vähentäisi epäoi-
34390: työttömänä, eivät menetä kotihoidon tukea.                   keudenmukaisella tavalla työttömien yk-
34391: Säästötoimi leikkaa esimerkiksi työttömän yk-                sinhuoltajien ja vailla työtä olevien paris-
34392: sinhuoltajan tuloja viidenneksellä.                          kuntien työttömyyskorvausta ja päivära-
34393:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           haa?
34394: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34395: 
34396:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1993
34397: 
34398:                                            Sulo Aittoniemi
34399: 
34400: 
34401: 
34402: 
34403: 220051L
34404: 2                                         1992 vp -    KK 755
34405: 
34406: 
34407: 
34408: 
34409:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34410: 
34411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohdentamaan niihin tilanteisiin, joissa työttö-
34412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myyspäivärahan saajalla on työttömyysturvan
34413: olette 29 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn            ohella myös muita tuloja. Tämän periaatteen
34414: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mukaisesti myös lasten kotihoidon tuen perus-
34415: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          osa ja sisaruskorotus otetaan päivärahaa vähen-
34416: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tävänä huomioon. Lasten kotihoidon tuen pe-
34417: sen n:o 755:                                          rusosaa ja sisaruskorotusta saavien työttömyys-
34418:                                                       päivärahan saajien määrä on osaksi taloudellis-
34419:           Aikooko Hallitus pyrkiä muuttamaan          ten suhdanteiden vuoksi jatkuvasti kasvanut
34420:        lakia niin, että kotihoidon tuen perusosa      etuuden vaikuttamatta mitenkään hänelle mak-
34421:        ja sisaruskorotus eivät vähentäisi epäoi-      settavan työttömyyspäivärahan määrään. Kun
34422:        keudenmukaisella tavalla työttömien yk-        otetaan huomioon keskimääräinen palkkataso,
34423:        sinhuoltajien ja vailla työtä olevien paris-   on useimmissa tapauksissa henkilölle maksetta-
34424:        kuntien työttömyyskorvausta ja päivära-        van työttömyyspäivärahan määrä lisättynä etuu-
34425:        haa?                                           den määrällä suurempi kuin palkka, jota henkilö
34426:                                                       sai työssä ollessaan.
34427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Toisena perusteena lainmuutokselle oli työ-
34428: vasti seuraavaa:                                      voimapoliittinen näkökohta. Henkilö, joka saa
34429:                                                       lasten kotihoidon tuen perusosaa ja sisaruskoro-
34430:    Työttömyysturvalain 2 §:n mukaan työttö-           tusta, ei aina välttämättä ole aktiivisen työvoi-
34431: myyspäivärahaa maksetaan työttömän työnha-            mapolitiikan piirissä työttömyysturvalain edel-
34432: kijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyy-        lyttämällä tavalla siten, että hän olisi halukas
34433: destä aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-      työn vastaanottamiseen työmarkkinoilla yleises-
34434: vaamiseksi. Työttömyyspäivärahan saamisen             ti sovellettavin ehdoin tai että hänelle työvoima-
34435: yleisenä edellytyksenä on muun muassa, että           palveluja aktiivisesti tarjottaisiin. Lasten koti-
34436: henkilö hakee kokoaikatyötä, on ilmoittautunut        hoidon tuen lisäosan saaminen on jo aikaisem-
34437: työvoimatoimistoon ja on työmarkkinoiden              man lain mukaan ollut esteenä työttömyyspäivä-
34438: käytettävissä.                                        rahan saamiselle.
34439:    Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden                 Sosiaali- ja terveysministeriössä on eduskun-
34440: 1993 alusta muun muassa siten, että lasten koti-      nan vastaukseen sisältyvän lausuman edellyttä-
34441: hoidon tuesta annetun lain mukainen perusosa          mällä tavalla ryhdytty selvittämään edellä maini-
34442: ja sisaruskorotus vähentävät työttömyysturva-         tun lainmuutoksen vaikutusta työttömien lapsi-
34443: lain 27 §:n mukaisesti henkilölle maksettavaa         perheiden asemaan. Selvityksen yhteydessä kar-
34444: peruspäivärahan määrää tai hänelle maksetta-          toitetaan myös, onko lainmuutoksella ollut ta-
34445: vaa ansioon suhteutettua päivärahaa etuuden           voiteltuja työvoimapoliittisia vaikutuksia.
34446: määrällä.                                                 Keväällä 1993 valmistuvan selvitystyön pe-
34447:    Valtion talousarvioon vuodelle 1993 liittyen       rusteella hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpitei-
34448: työttömyysturvan säästöjä pyrittiin pääasiassa        siin mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi.
34449: 
34450:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
34451:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
34452:                                           1992 vp -   KK 755                                          3
34453: 
34454: 
34455: 
34456: 
34457:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34458: 
34459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inkomster. Enligt denna princip beaktas hem-
34460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vårdsstödets grunddel och syskonförhöjning
34461: den 29 januari 1993 till vederbörande medlem av       som inkomst som minskar dagpenningens be-
34462: statsrådet översänt följande av riksdagsman           lopp. Antalet mottagare av arbetslöshetsdagpen-
34463: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 755:        ning som även får hemvårdsstödets grunddel och
34464:                                                       syskonförhöjning ökar ständigt bland annat på
34465:           Ämnar Regeringen försöka ändra la-          grund av de ekonomiska konjunkturema, utan
34466:        gen så att hemvårdsstödets grunddel och        att förmånen på något sätt inverkar på arbetslös-
34467:        syskonförhöjning inte på ett orättvist sätt    hetsdagpenningen. Med beaktande av den ge-
34468:        minskar den arbetslöshetsersättning och        nomsnittliga lönenivån är beloppet av en arbets-
34469:        dagpenning som beta1as till arbetslösa         lös persons arbetslöshetsdagpenning ökat med
34470:        ensamförsörjare och par som saknar ar-         förmånsbeloppet i de flesta fall större än den lön
34471:        bete?                                          som han fick när han hade arbete.
34472:                                                          En ytterligare orsak till lagändringen var den
34473:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetskraftspolitiska aspekten. En person som
34474: anföra följande:                                      får hemvårdsstödets grunddel och syskonförhöj-
34475:                                                       ning omfattas inte nödvändigtvis alltid av den
34476:    Enligt 2 § lagen om utkomstskydd för arbets-       aktiva arbetskraftspolitiken på det sätt som
34477: lösa betalas arbetslöshetsdagpenning i syfte att      lagen om utkomstskydd för arbetslösa förutsät-
34478: trygga en arbetslös arbetssökandes utkomst och        ter, dvs. så att han vore villig att ta emot ett
34479: att ersätta eller lindra de ekonomiska förlustema     arbete på de villkor som allmänt tillämpas på
34480: av arbetslösheten. En allmän förutsättning för        arbetsmarknaden eller att han aktivt skulle er-
34481: erhållande av arbetslöshetsdagpenning är bl.a.        bjudas arbetskraftstjänster. Redan tidigare har
34482: att en person söker heltidsarbete, har anmält sig     hemvårdsstödets tilläggsdel enligt lagen utgjort
34483: hos arbetskraftsbyrån och står till arbetsmark-       ett hinder för erhållandet av arbetslöshetsdag-
34484: nadens förfogande.                                    penning.
34485:    Lagen om utkomstskydd för arbetslösa änd-             På det sätt som uttalandet i riksdagens svar
34486: rades vid ingången av 1993 bl.a. så att den i lagen   förutsätter har man vid social- och hälsovårds-
34487: om stöd för vård av bam i hemmet avsedda              ministeriet börjat utreda hur den ovan nämnda
34488: grunddelen och syskonförhöjningen enligt 27 §         lagändringen inverkar på arbets1ösa barnfamil-
34489: lagen om utkomstskydd för arbetslösa minskar          jers ställning. I samband med utredningen skall
34490: beloppet av mottagarens grunddagpenning eller         det även kartläggas om de eftersträvade arbets-
34491: den dagpenning avvägd enligt förtjänsten som          kraftspolitiska verkningama åstadkommits med
34492: utbetalas till honom med förmånens belopp.            lagändringen.
34493:    1 ans1utning till statsbudgeten för 1993 inrik-       På basis av den utredning som blir färdig
34494: tades inbesparingarna i utkomstskyddet för ar-        våren 1993 vidtar regeringen nödvändiga åtgär-
34495: betslösa i mån av möjlighet huvudsakligen på          der i syfte att avhjälpa eventuella missförhållan-
34496: sådana fall där mottagaren vid sidan av ut-           den.
34497: komstskyddet för arbetslösa har även andra
34498: 
34499:      Helsingfors den 2 mars 1993
34500: 
34501:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
34502:                     1
34503:                     1
34504: 
34505: 
34506: 
34507: 
34508:                 1
34509:                 1
34510: 
34511: 
34512: 
34513:             1
34514:             1
34515: 
34516: 
34517: 
34518:         1
34519:         1
34520: 
34521: 
34522: 
34523:     1
34524:     1
34525: 
34526: 
34527: 
34528: 1
34529: 1
34530:                                                1992 vp
34531: 
34532: Kirjallinen kysymys 756
34533: 
34534: 
34535: 
34536: 
34537:                                   Väistö: Toimenpiteistä lihan kotimaisen kulutuksen lisäämiseksi
34538: 
34539: 
34540: 
34541:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34542: 
34543:     Lihan tavoitehinta ei ole toteutunut pitkään        Lihantuotannon taloudellinen tilanne ja lihan
34544: aikaan. Maataloustulolain mukainen hintajär-         kotimaisen kulutuskysynnän aleneminen syven-
34545: jestelmä ei toimi. Sekä naudanlihan- että            tävät tuottajien ahdistusta ja neuvottomuutta.
34546: sianlihantuottajien tuotot ovat näin alentuneet      Epävarmuutta lisää uhka lisääntyvästä lihan-
34547: voimakkaasti.                                        tuonnista.
34548:     Lihantuottajien taloudellista ahdinkoa lisää        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34549: se, että rahoituskustannukset ja muut tuotannon      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34550: kustannustekijät ovat samaan aikaan jopa nous-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34551: seet. Odotettu rehukustannusten aleneminen-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34552: kaan ei ole toteutunut.
34553:     Naudanlihan osalta tuottajahinnat alittavat                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34554:  tavoitehintatason jopa lähes 20 prosentilla. Vas-          ryhtyä lihan tavoitehintojen saavuttami-
34555:  taavasti sianlihan tavoitehinnan alitus on run-            seksi, lihan kotimaisen kulutuksen edis-
34556: saat 10 prosenttia.                                         tämiseksi ja kotimaisen lihantuotannon
34557:                                                             turvaamiseksi?
34558:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
34559: 
34560:                                              Matti Väistö
34561: 
34562: 
34563: 
34564: 
34565: 220051L
34566: 2                                       1992 vp -   KK 756
34567: 
34568: 
34569: 
34570: 
34571:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34572: 
34573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saada lihasta sellaista hintaa, joka mahdollistaisi
34574: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tavoitehintojen saavuttamisen. Hintojen nosta-
34575: olette 1 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-      minen voisi johtaa kulutuksen alenemiseen edel-
34576: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    leen ja vientitarpeen kasvuun.
34577: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Väistön näin        Kansainvälinen kilpailu tulee lisääntymään
34578: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 756:            myös alkutuotannossa. Tämän takia on ensi-
34579:                                                     arvoisen tärkeää parantaa tuottavuutta lihan
34580:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jalostuksessa ja tuotannossa. Lihanjalostusteol-
34581:        ryhtyä lihan tavoitehintojen saavuttami-     lisuutemme on teknisesti varsin hyvässä kun-
34582:        seksi, lihan kotimaisen kulutuksen edis-     nossa, mutta raskaan velkataakan rasittamaa.
34583:        tämiseksi ja kotimaisen lihantuotannon       Lihan alkutuotannon kehittymistä kahlitsevat
34584:        turvaamiseksi?                               muun muassa tiukat tuotannonrajoitusjärjestel-
34585:                                                     mät. Kasvavasta ylituotannosta aiheutuva vien-
34586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tirasituksen kasvu kuitenkin vaikeuttaa tuotan-
34587: vasti seuraavaa:                                    nonrajoituksen joustavoittamista.
34588:                                                         Lihan kulutuskysyntä sekä lihan tuotannon ja
34589:    Lihan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen       jalostuksen asema riippuvat suuresti koko kan-
34590: ongelmat johtuvat useista samanaikaisesti epä-      santalouden asemasta. Tämän takia hallituksen
34591: edulliseen suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Ta-   käytössä ei ole sellaisia toimenpiteitä, jotka ta-
34592: loudellinen lama ja kuluttajien ostovoiman pie-     kaisivat pikaisesti tavoitehintojen saavuttami-
34593: neneminen ovat alentaneet merkittävästi lihan       sen. Hallitus seuraa erittäin tarkasti liha-alan
34594: kulutusta. Elintarvikkeiden kulutusrakenteiden      kehitystä. Päätavoitteena on lihasektorilla vallit-
34595: muuttuminen on edelleen huonontanut lihan-          sevan hallitsemauoman tilanteen vakauttami-
34596: jalostusteollisuuden suurista investoinneista ai-   nen. Tällöin keskeinen tehtävä on ylijäämien
34597: heutunutta kapasiteetin alhaista käyttöastetta.     viennin rahoituksen turvaaminen. Ylivelkaantu-
34598: Lihan kulutuksen supistuminen on johtanut           neiden mutta muuten taloudellisesti kannatta-
34599: vientituen tarpeen kasvuun ja lisännyt maa-         vien maatilojen asemaa on tarkoitus auttaa
34600: taloustulolain mukaan määräytyvää maatalous-        vakauttamis- tai suhdannelainajärjestelyin. Hal-
34601: tuottajain vastuuta viennin rahoituksessa. Kor-     litus tulee myös selvittämään markkinatilanteen
34602: kea reaalikorko on saattanut sekä lihanjalostus-    rajoissa tuotannonrajoitustoimenpiteiden jous-
34603: teollisuuden että lihan alkutuotannon taloudel-     tavoittamista ja kehittämistä.
34604: liseen ahdinkoon. Kotimaisilta markkinoilta ei
34605:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
34606: 
34607:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
34608:                                         1992 vp- KK 756                                             3
34609: 
34610: 
34611: 
34612: 
34613:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
34614: 
34615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på kött som gör det möjligt att uppnå riktpriser-
34616: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      na. En prishöjning kunde leda tili att konsumtio-
34617: den 1 februari 1993 till vederbörande medlem av     nen minskar ytterligare och exportbehovet ökar.
34618: statsrådet översänt följande av riksdagsman            Den internationella konkurrensen kommer
34619: Väistö undertecknade spörsmål nr 756:               att öka även inom primärproduktionen. Därför
34620:                                                     är det utomordentligt viktigt att förbättra kött-
34621:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förädlingens och köttproduktionens lönsamhet.
34622:        ta för att riktpriserna på kött skall upp-   Vår köttförädlingsindustri är tekniskt mycket
34623:        nås, den inhemska köttkonsumtionen           välutvecklad men den är ansträngd av en tung
34624:        främjas och den inhemska köttproduk-         skuldbröda. En utveckling av primärproduktio-
34625:        tionen tryggas?                              nen av kött är klavbunden av bl.a. de strama
34626:                                                     produktionsbegränsningssystemen. Det ökade
34627:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       exporttrycket tili följd av den tilltagande över-
34628: anföra följande:                                    produktionen försvårar dock en uppluckring av
34629:                                                     produktionsbegränsningen.
34630:     Problemen i samband men produktion, föräd-         Konsumtionsefterfrågan på kött samt situa-
34631: ling och konsumtion av kött orsakas av många        tionen för köttproduktionen och köttförädling-
34632: faktorer som har en samtidig verkan i negativ       en är i hög grad beroende av det samhällsekono-
34633: riktning. Lågkonjukturen och konsumenternas         miska läget. Därför har regeringen inga sådana
34634: minskade köpkraft har avsevärt minskat kött-        åtgärder att tillgå som skulle garantera att rikt-
34635: konsumtionen. Strukturförändringen i konsum-        priserna snabbt uppnås. Regeringen följer myck-
34636: tionen av livsmedel har ytterligare försämrat       et noga med utvecklingen inom köttbranschen.
34637: det låga kapacitetsutnyttjandet som är en följd     Huvudmålet är att få ordning på den kaotiska
34638: av köttförädlingsindustrins stora investeringar.    situationen inom köttsektorn. Den främsta upp-
34639: Den minskande konsumtionen av kött har lett         giften är då att trygga exportfinansieringen av
34640: tili ett större behov av exportstöd och tili att    överskotten. A vsikten är att de överskuldsatta
34641: lantbruksproducenternas exportfinansieringsan-      men annars lönsamma gårdsbruksenheterna
34642: svar, som bestäms i lantbruksinkomstlagen,          skall stödas genom konsoliderings- eller kon-
34643: ökat. Den höga realräntan har försatt både          junkturlånesystem. Regeringen kommer också
34644: köttförädlingsindustrin och primärproduktio-        att reda ut vilka möjligheter det finns under det
34645: nen av kött i ekonomiskt trångmål. På den           rådande marknadsläget att luckra upp och ut-
34646: inhemska marknaden får man inte ett sådant pris     veckla produktionsbegränsningsåtgärderna.
34647: 
34648:      Helsingfors den 4 mars 1993
34649: 
34650:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
34651:                                                1992 vp
34652: 
34653: Kirjallinen kysymys 757
34654: 
34655: 
34656: 
34657: 
34658:                                   Jurva: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalassa
34659: 
34660: 
34661:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34662: 
34663:     Lähialueyhteistyön kehittäminen ja edistämi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34664: nen Suomesta Karjalan tasavallan ja Pietarin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34665: alueelle Venäjälle kangertelee etenkin puutteel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34666: listen ja heikkojen liikenneyhteyksien vuoksi.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34667: Tilanteen parantamiseksi on vireillä etenkin kau-
34668: pallisen yhteistyön kehittämiseksi rajanylityspai-             Aikooko Hallitus neuvotella ja toteut-
34669: kan avaaminen Suomesta Karjalan tasavaltaan                 taa lähialueyhteistyönä Venäjän federaa-
34670: Venäjän federaatioon ja maantieyhteyden raken-              tion kanssa rajanylityspaikan avaamisen
34671: taminen Parikkalan Kolmikannasta Lahden-                    ja tieyhteyden rakentamisen Parikkalan
34672: pohjaoja Sortavalan kautta Petroskoihin. Uutta              Kolmikannasta Lahdenpohjan ja Sorta-
34673: tietä olisi rakennettava noin kymmenen kilo-                valan kautta Petroskoihin Karjalan tasa-
34674: metriä. Tie olisi valmistuessaan myös yhdystie              valtaan?
34675: Pietarin-Sortavalan maantielle.
34676: 
34677:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
34678: 
34679:                                             Marita Jurva
34680: 
34681: 
34682: 
34683: 
34684: 220051L
34685: 2                                       1992 vp -   KK 757
34686: 
34687: 
34688: 
34689: 
34690:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34691: 
34692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomi on esittänyt Venäjälle sekä uusien
34693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kansainvälisten rajanylityspaikkojen että ns.
34694: olette 1 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-      luvanvaraisten rajanylityspaikkojen avaamista.
34695: jeenne n:o 2640 ohella toimittanut valtioneuvos-    Tämän lisäksi on esitetty sopimismenettelyn
34696: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jur-    yksinkertaistamista tilapäisten rajanylityspaik-
34697: van näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kojen osalta.
34698: 757:                                                   Parikkalan Kolmikannan rajanylityspaikan
34699:            Aikooko Hallitus neuvotella ja toteut-   avaamista esitettiin Suomen puolelta syksyllä
34700:         taa lähialueyhteistyönä Venäjän federaa-    1992. Venäjä ei kuitenkaan ole ollut valmis
34701:         tion kanssa rajanylityspaikan avaamisen     tämän rajanylityspaikan avaamiseen tilapäistä
34702:         ja tieyhteyden rakentamisen Parikkalan      tarvetta varten, vaikka Karjalan tasavallan edus-
34703:         Kolmikannasta Lahdenpohjan ja Sorta-        tajat ovat omissa lausunnoissaan kiirehtineet
34704:         valan kautta Petroskoihin Karjalan tasa-    sitä.
34705:         valtaan?                                       Lähialueyhteistyövaroja ei ole tarkoitettu tei-
34706:                                                     den rakentamiseen. Julkisuudessa on esillä ollut
34707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tieosuuden rakentaminen Sallan ja Kantalahden
34708: vasti seuraavaa:                                    välisellä tielinjalla. Tässä tapauksessa on kyse
34709:                                                     huoltotiestä, johon tarvittavat määrärahat on
34710:    Lähialueyhteistyön kehittämisessä pyritään       lainattu liikenneministeriölle. Poikkeuksellista
34711: eri tavoin helpottamaan rajan ylikulkua. Ra-        päätöstä on perusteltu sillä, että määrärahan
34712: janylityspaikkojen avaaminen siellä, missä on       turvin on mahdollista saavuttaa taloudellista
34713: edellytyksiä taloudellisen kanssakäymisen lisää-    etua Suomen talous- ja elinkeinoelämälle.
34714: miseen, on eräs käytettävissä olevista keinoista.
34715:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1993
34716: 
34717:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
34718:                                            1992 vp -   KK 757                                          3
34719: 
34720: 
34721: 
34722: 
34723:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
34724: 
34725:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Finland har för Ryssland föreslagit att man
34726: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         öppnar såväl nya internationella gränsöver-
34727: den 1 februari 1993 nr 2640 tili vederbörande          gångsställen som sådana gränsövergångsställen
34728: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        där tillstånd behövs. Dessutom har en förenkling
34729: dagsman Jurva undertecknade spörsmål nr 757:           av förhandlingsförfarandet föreslagits beträffan-
34730:                                                        de de tillfälliga gränsövergångsställena.
34731:           Ämnar Regeringen med Ryska Fede-                Hösten 1992 gjordes en framställning från
34732:        rationen förhandla om och i form av             finsk sida om att ett gränsövergångsställe vid
34733:        närområdessamarbete verkställa öpp-             Kolmikanta i Parikkala öppnas. 1 Ryssland har
34734:        nande av ett gränsövergångsställe och           man emellertid inte varit redo att öppna detta
34735:        byggande av en vägförbindelse från Kol-         gränsövergångsställe för tillfälliga behov, fastän
34736:        mikanta i Parikkala via Lahdenpohja             Karelska Republikens representanter har på-
34737:        och Sordavala tili Petroskoj i Karelska         skyndat saken i sina egna utlåtanden.
34738:        Republiken?                                        Medlen för närområdessamarbetet är inte
34739:                                                        avsedda för vägbyggen. 1 offentligheten har
34740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          byggandet av ett vägavsnitt på väglinjen Salla-
34741: anföra följande:                                       Kantalahti varit aktuellt. Det är fråga om en
34742:                                                        serviceförbindelse och de pengar som behövs har
34743:    1 fråga om utvecklandet av närområdessam-           lånats åt trafikministeriet. Det exceptionella be-
34744: arbetet strävar vi efter att på olika sätt göra det    slutet har motiverats med att anslaget gör det
34745: lättare att passera riksgränsen. Ett av de tili buds   möjligt att uppnå ekonomiska fördelar för af-
34746: stående medlen är att öppna gränsövergångs-            fårs- och näringslivet i Finland.
34747: ställen för trafik på sådana platser där förutsätt-
34748: ningar finns för ett ökat ekonomiskt umgänge.
34749:      Helsingfors den 8 mars 1993
34750: 
34751:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
34752:                                              1992 vp
34753: 
34754: Kirjallinen kysymys 758
34755: 
34756: 
34757: 
34758: 
34759:                                  Jurva: Hallituksen suhtautumisesta Jäniskosken-Niskakosken
34760:                                      alueen palauttamiseen Suomelle
34761: 
34762: 
34763:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34764: 
34765:    Suomen valtio luovutti vuonna 1947 Paats-       mahdollisista rajantarkistuksista ja alueluovu-
34766: joen yläjuoksulta Inarin kunnasta pinta-alaltaan   tuksista maitten välillä voidaan sopia ETYKin ja
34767: 170 neliökilometrin suuruisen Jäniskosken-         Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksymien peri-
34768: Niskakosken alueen silloiselle Sosialististen      aatteiden mukaisessa järjestyksessä.
34769: Neuvostotasavaltojen Liitolle "korvauksena            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34770: niistä Saksan Suomessa olevista saatavista,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34771: jotka rauhansopimuksen mukaan olivat siirty-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34772: neet Neuvostoliitolle". Valtionyhtiö Imatran       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34773: Voima Oy rakennutti alueelle vuosina 1947-
34774: 1959 Jäniskosken, Rajakosken ja Kaitakosken                 Aikooko Hallitus neuvotella ja sopia
34775: voimalat sekä Niskakosken säännöstelypadon.               Venäjän federaation kanssa entiselle
34776:    Neuvostoliiton valtiollinen ja kansainvälis-           Neuvostoliitolle luovutetun Jäniskos-
34777: oikeudellinen perillinen Venäjän federaatio on            ken-Niskakosken alueen takaisinsaa-
34778: Suomelle velkaa useita miljardeja markkoja.               misesta ja palauttamisesta Suomelle?
34779: Suomi ja Venäjä ovat yhteisesti todenneet, että
34780: 
34781:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
34782: 
34783:                                           Marita Jurva
34784: 
34785: 
34786: 
34787: 
34788: 2200511
34789: 2                                         1992 vp -   KK 758
34790: 
34791: 
34792: 
34793: 
34794:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34795: 
34796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomen ja Venäjän viranomaisten keskusteluis-
34797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa on eri yhteyksissä käsitelty alustavasti mah-
34798: olette 1 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-        dollisuuksia suorittaa entisen SNTL:n velkaa
34799: jeenne n:o 2641 ohella toimittanut valtioneu-         Suomelle antamalla vastikkeeksi Venäjän val-
34800: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        tion Venäjällä tai muualla sijaitsevaa kiinteätä
34801: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           omaisuutta, käyttöoikeuksia luonnonvaroihin
34802: n:o 758:                                              tai tekemällä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia.
34803:                                                       Saatujen tietojen mukaan myös eräät muut val-
34804:          Aikooko Hallitus neuvotella ja sopia         tiot ja kansainväliset pankit ovat tehneet tunnus-
34805:        Venäjän federaation kanssa entiselle           teluja velkasaatavien muuntamiseen liittyvissä
34806:        Neuvostoliitolle luovutetun Jäniskos-          asioissa.
34807:        ken-Niskakosken alueen takaisinsaa-               Velkojen muuntamiseen liittyy kuitenkin on-
34808:        misesta ja palauttamisesta Suomelle?           gelmia, joiden vuoksi asioiden käsittelyssä ei ole
34809:                                                       edistytty alustavia keskusteluja pidemmälle. Ve-
34810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          näjän oma lainsäädäntö investointien suojaami-
34811: vasti seuraavaa:                                      sen, kiinteän omaisuuden omistuksen ja yksityis-
34812:                                                       tämisen osalta on edelleen puutteellinen. Venä-
34813:    Hallitus ei ole muuttanut suhtautumistaan          jältä puuttuu myös omaisuuden arviointiin ja
34814: vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella vah-          juridisesti monimutkaisten sopimusten laadin-
34815: vistettuihin alueluovutuksiin Neuvostoliitolle.       taan tarvittavaa asiantuntemusta.
34816: Voimme todeta, kuten syksyllä 1991, ettei Suo-           Entisen SNTL:n ja Venäjän velkojen vakaut-
34817: mella ole aikomuksia esittää vaatimuksia, jotka       tamista käsitellään julkisen velan osalta Pariisin
34818: koskevat SNTL:n jatkajavaltion Venäjän oi-            Klubissa, jossa ovat mukana kaikki läntiset
34819: keutta luovutettuihin alueisiin. Tämä ei kuiten-      velkojamaat, ja pankkisektorin velkojen osalta
34820: kaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että luovute-    Lontoon Klubissa. Velkojen muuntamiseen liit-
34821: tuista alueista tai niiden käyttämisestä voitaisiin   tyvissä kysymyksissä on noudatettava Pariisin ja
34822: tulevaisuudessa neuvotella ETYKin periaattei-         Lontoon Klubeissa sovittuja sääntöjä, jotka
34823: den pohjalta, mikäli naapurimaallamme on sii-         merkitsevät sitä, että kaikille velkojille tulee
34824: hen valmius.                                          taata samanlaiset mahdollisuudet velkojen mak-
34825:    Kirjallisen kysymyksen johdannossa mainit-         suun.
34826: tujen velkasaatavien osalta toteaisin seuraavaa.
34827:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1993
34828: 
34829:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
34830:                                           1992 vp -   KK 758                                         3
34831: 
34832: 
34833: 
34834: 
34835:                                      Till Riksdagens Herr Talman
34836: 
34837:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           melian finska och ryska myndigheter preliminärt
34838: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        behandlat möjlighetema att erlägga en del av det
34839: den 1 februari 1993 · nr 2641 till vederbörande       foma Sovjetunionens skuld till Finland genom
34840: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       överlåtelse av fast egendom elier nyttjanderätt
34841: dagsman Jurva undertecknade spörsmål nr 758:          tili naturtillgångar eller ingående av långvariga
34842:                                                       arrendekontrakt i fråga om ryska staten tillhörig
34843:           Ämnar Regeringen med Ryska Fede-            egendom i Ryssland eller annorstädes. Enligt
34844:        rationen förhandla och avtala om åter-         uppgift har också vissa andra stater och interna-
34845:        förening och återbördande tili Finland av      tionelia banker hört sig för i frågor som gälit
34846:        Jäniskoski-Niskakoski-regionen, som            omvandling av tillgodohavanden.
34847:        överlämnades tili det forna Sovjetunio-            En omvandling av skulderna innebär dock
34848:        nen?                                           vissa problem, och därför har man inte kommit
34849:                                                       längre än till preliminära diskussioner i behand-
34850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lingen av dessa ärenden. Rysslands egen lagstift-
34851: anföra följande:                                      ning om investeringsskydd, äganderätt till fast
34852:                                                       egendom och privatisering är fortfarande brist-
34853:    Regeringen har inte ändrat sin instälining tili    fäliig. I Ryssland saknas även den sakkunskap
34854: landavträdelserna till Sovjetunionen, vilka fast-     som behövs för egendomsvärdering och upprät-
34855: ställdes i Parisfreden 1947. Vi kan konstatera,       tande av juridiskt komplicerade avtal.
34856: som det gjordes hösten 1991, att Finland inte             Konsolideringen av det forna Sovjetunionens
34857: ämnar lägga fram krav som gäller Sovjetunio-          och Rysslands skulder behandlas för den offent-
34858: nens successionsstat Rysslands rätt till de avträd-   liga skuldens del i Parisklubben, där samtliga
34859: da områdena. Detta utesluter dock inte möjlig-        borgenärer bland västländema är med. I fråga
34860: heten att man i framtiden, på basis av KSSE:s         om banksektoms skulder behandlas frågan i
34861: principer, kunde förhandla om de avträdda om-         Londonklubben. I frågan som gäller omvand-
34862: rådena elier deras användning, om vårt grann-         landet av skuldema måste de regler som Paris-
34863: land har beredskap tili detta.                        klubben och Londonklubben kommer överens
34864:    I fråga om de gäldfordringar som omnämns i         om följas, vilket betyder att samtliga borgenärer
34865: spörsmålets inledningsdel vili jag konstatera föl-    skall garanteras samma möjligheter att återfå
34866: jande. I olika sammanhang har man i samtai            sina pengar.
34867: 
34868:      Helsingfors den 8 mars 1993
34869: 
34870:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
34871:                                               1992 vp
34872: 
34873: Kirjallinen kysymys 759
34874: 
34875: 
34876: 
34877: 
34878:                                  Törnqvist: Oppilaanohjaustoiminnan turvaamisesta
34879: 
34880: 
34881:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34882: 
34883:    Oppilaanohjaus on oppilaiden opiskelua tu-       dännössä kunta saisi oppilaanohjaukseen varoja
34884: kevana, ammatinvalinnanohjausta antavana            luokkatunteihin koulun tuntikehyksen ja henki-
34885: sekä kaikella tavoin myönteisesti koulun työyh-     lökohtaiseen ohjaukseen erillistehtävien tuntike-
34886: teisöä tukevana toimintana ollut vuodesta 1972      hyksen laskennallisen osuuden mukaan.
34887: lähtien suomalaisessa koulujärjestelmässä. Se on       Mikäli oppilaanohjausta ei tukevasti sidota
34888: muodostunut luokkatunneista, henkilökohtai-         lainsäädäntöön, ovat kuntien säästöpäätökset
34889: sesta ohjauksesta, tiedottamisesta ja yhteydenpi-   jo nyt osoittaneet, etteivät oppilaan onnistuneet
34890: dosta sekä työelämään että koulun eri yhteistyö-    opiskeluvalinnat tai oikea jatkokoulutuspaikka
34891: tahoihin.                                           paljoa paina, vaan niistä ollaan valmiita luopu-
34892:     Oppilaanohjaus on eurooppalaisesta näkö-        maan. Samaan aikaan nuorisoasteen muutokset,
34893: kulmasta saanut suuren arvostuksen oppilaan         lukioiden valinnat ja luokattomuus, kotien suu-
34894: opiskelua auttavana ja tukevana toimintana.         ret taloudelliset vaikeudet ja nuorten uhka kou-
34895: Sitä on pidetty esimerkillisenä, ja moni maa on     luttaulua työttömiksi lisäävät tuntuvasti ohjauk-
34896: asettanut suomalaisen oppilaanohjausjärjestel-      sen tarvetta.
34897: män omaksi tavoitteekseen.                             Suomalaisen koulupolitiikan eri päätöksente-
34898:     Nyt koko ohjausjärjestelmä on murentumas-       kotahot ovat ilmaisseet selkeänä kantanaan, että
34899: sa. Suunnitelmien mukaan luokkatuntien määrä        oppilaanohjaus tulee turvata. Esimerkiksi edus-
34900: putoaisi yläasteella kolmesta yhteen tai kahteen    kunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään n:o
34901: koulun harkinnan mukaan, ja oppilaan ohjaus-        3 lausunut seuraavaa: "Sivistysvaliokunta edel-
34902: aika uhkaa jäädä kokonaan vaille pysyvää re-        lyttää, että hallitus huolehtii siitä, että oppilaan
34903: sursointia siten, että kunta tai koulu vuosittain   valinnanmahdollisuuksien lisääntyessä ja opin-
34904: päättää ohjauksen määrän.                           tojen ohjauksen tullessa siten tärkeämmäksi
34905:     Näin ei tulisi olla. Ohjaus on kokonaisuus,     opintojen suunnittelussa oppilaalle turvataan
34906: jossa luokkatunti ja henkilökohtainen työ vuo-      asiantunteva opintojen ohjaajan apu."
34907:  rottelevat. Pätevän opinto-ohjaajan virka ei voi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34908:  olla joka vuosi erikseen tehtävän satunnaisen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34909:  päätöksen varassa.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34910:     Ohjausta ei myöskään tule rinnastaa muihin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34911: erillistuntikehyksessä mainittuihin asioihin, ku-
34912:  ten AV-laitteiden hoito, kirjaston hoito tai ko-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34913:  koelmien hoito.                                            ryhtyä turvatakseen oppilaiden amma-
34914:     Uudessa valtionosuuksia säätelevässä lainsää-           tinvalinnanohjauksen tulevaisuudessa?
34915: 
34916:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
34917: 
34918:                                          Kerttu Törnqvist
34919: 
34920: 
34921: 
34922: 
34923: 220051L
34924: 2                                         1992 vp -   KK 759
34925: 
34926: 
34927: 
34928: 
34929:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34930: 
34931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tunnit sisältyvät peruskoulun ja lukion tunti-
34932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jakoon ja sen vaatimat tuntimäärät on otettu
34933: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      huomioon peruskoulun opetuksen laskennalli-
34934: le jäsenelle kansanedustaja Kerttu Törnqvistin        sessa tuntikehyksessä. Koululainsäädäntö ei sen
34935: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 759:         sijaan sisällä erikseen säännöksiä eikä määräyk-
34936:                                                       siä henkilökohtaiseen opastukseen käytettävästä
34937:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuntimäärästä. Laskennalliset resurssit henkilö-
34938:        ryhtyä turvatakseen oppilaiden amma-           kohtaista opastusta varten sisältyvät kuitenkin
34939:        tinvalinnanohjauksen tulevaisuudessa?          edellä todettuun muun ohella opettajien erityis-
34940:                                                       tehtäviä varten säädettyyn tuntikehykseen.
34941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Eduskunta sisällytti vastaukseensa hallituk-
34942: vasti seuraavaa:                                      sen esitykseen n:o 59 lausuman, jonka mukaan
34943:                                                       "eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii
34944:     Kuntien valtionosuusuudistus tuli voimaan         siitä, että oppilaan valinnanmahdollisuuksien
34945: tämän vuoden alussa. Uudistuksessa valtion-           lisääntyessä ja opintojen ohjauksen tullessa siten
34946: osuuksien määräytymisperusteet muutettiin lä-         yhä tärkeämmäksi opintojen suunnittelussa op-
34947: hes kauttaaltaan laskennallisiksi ja valtion-         pilaille turvataan asiantuntevan opintojen ohjaa-
34948: osuuksien käyttötarkoitussidonnaisuus poistet-        jan apu".
34949: tiin. Opetustoimessa uudistus toteutettiin siten,         Edellä todetun lausuman sekä opetusministe-
34950: että valtion rahoituksen ja rahoitettavan toimin-     riölle tehtyjen ehdotusten perusteella valtion-
34951: nan välille jäi kuitenkin riippuvuus. Esimerkiksi     osuusuudistukseen liittyviä asetuksia annettaes-
34952: peruskoulua ja lukiota varten tulevan valtion-        sa peruskouluasetuksen 35 §:ään ja lukioasetuk-
34953: osuuden määrän laskemisessa otetaan huo-              sen 32 §:ään lisättiin säännös, jonka mukaan
34954: mioon näiden koulumuotojen oppilasmäärät              oppituntien lisäksi oppilaanohjauksessa oppi-
34955: ja koulumuodoittain opetuksen laskennallinen          laille annetaan muuta ohjausta. Säännöksen
34956: tuntimäärä eli tuntikehys. Tuntikehyssäännök-         tarkoituksena on korostaa henkilökohtaisen oh-
34957: set uudistettiin samassa yhteydessä. Kaikki ope-      jauksen merkitystä ja estää muun kuin luok-
34958: tus ja opetukseen liittyvät toiminnat otettiin        kamuotoisen ohjauksen lopettaminen. Myös
34959: tuntikehyksen piiriin. Muun muassa erityisope-        opetusministeriön asettama tuntijakotyöryh-
34960: tusta, sairaalaopetusta, koulun kerhotoimintaa        mä (opetusministeriön työryhmien muistioita
34961: ja opettajille määrättyjä erityisiä tehtäviä varten    1992:9) esitti henkilökohtaisen ohjauksen lisää-
34962: muodostettiin tuntikehys. Mainittujen toiminto-       mistä.
34963: jen tuntikehys määriteltiin niihin tilastojen mu-         Edellä olevan perusteella hallitus on jo ryhty-
34964: kaan aikaisempina vuosina käytettyjen tuntien         nyt toimenpiteisiin oppilaanohjauksen aseman
34965: perusteella.                                           turvaamiseksi peruskouluissa ja lukioissa. Val-
34966:     Oppilaiden jatko-opintojen ja ammatin valin-       tionosuusuudistuksen ja siihen liittyvän päätös-
34967: taa tukevaa oppilaanohjausta annetaan sekä            vallan hajauttamisen myötä vastuu toiminnan
34968: luokkamuotoisena että henkilökohtaisena opas-         järjestämisestä on kuitenkin lopullisesti kunnilla
34969: tuksena. Luokkamuotoisen oppilaanohjauksen            ja kouluilla.
34970: 
34971:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1993
34972: 
34973:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
34974:                                           1992 vp -   KK 759                                            3
34975: 
34976: 
34977: 
34978: 
34979:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34980: 
34981:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           timfördelning och de timmar som går åt har
34982: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          beaktats i den kalkylbaserade timresursen i
34983: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       grundkolans undervisning. Skollagstiftningen
34984: dagsman Kerttu Törnqvist undertecknade spörs-         innehåller däremot inga särski1da stadganden
34985: må1 nr 759:                                           eller bestämmelser om timantalet för den person-
34986:                                                       liga handledningen. De kalkylerade resurserna
34987:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        för den personliga handledningen ingår dock i
34988:        ta för att trygga den fortsatta handled-       den timresurs som stadgats om lärarnas special-
34989:        ningen i fråga om yrkesva1et?                  uppgifter.
34990:                                                          I sitt svar på regeringens proposition nr 59
34991:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             innefattade riksdagen ett uttalande enligt vilket
34992: anföra följande:                                      "riksdagen förutsätter att regeringen, då elever-
34993:                                                       nas valfrihet ökar och då studiehandledningen i
34994:    Den korumunala statsandelsreformen trädde i        planeringen av studierna sålunda blir allt vikti-
34995: kraft vid ingången av detta år. I reformen            gare, ser tili att eleverna tillförsäkras bistånd av
34996: ändrades grundema för statsandelarna nästan           sakkunniga studiehandledare".
34997: genomgående till kalkylbaserade och bindningen           På basis av detta uttalande och olika förslag
34998: av statsande1arna tili användningsändamålet slo-      riktade tili undervisningsministeriet fogades, då
34999: pades. Inom undervisningsväsendet genomför-           förordningarna i samband med statsandelsrefor-
35000: des reformen så att ett visst beroende kvarstod       men utfärdades, tili 35 § grundskoleförordningen
35001: mellan statsfinansieringen och den verksamhet         och tili 32 § gymnasieförordningen ett stadgan-
35002: som skall finansieras. Vid uträkningen av stats-      de, enligt vilket eleverna under undervisnings-
35003: andelarna tili grundskolan och gymnasiet tas          timmarna i elevhandledningen även ges annan
35004: exempe1vis hänsyn tili elevantalet i dessa skolfor-   handledning. A vsikten med stadgandet är att
35005: mer och det kalkylerade timantalet undervisning       framhäva betydelsen av personlig handledning
35006: en1igt sko1form, dvs. timresursen. Reglerna om        och förhindra att all annan handledning än den
35007: timresursen reformerades i detta sammanhang.          klassvisa upphör. Ä ven den av undervisningsmi-
35008: All undervisning och alla funktioner i samband        nisteriet tillsatta arbetsgruppen för timfördel-
35009: med den togs in i timresursen. En timresurs           ningen (promemorior av undervisningsministeri-
35010: bildades bl.a. för specialundervisningen, sjuk-       ets arbetsgrupper 1992:9) föreslog att den per-
35011: husundervisningen, skolans klubbverksamhet            sonliga handledningen skulle ökas.
35012: och lärarnas specialuppgifter. Timresursen för            Med anledning av det anförda har regeringen
35013: dessa funktioner fastställdes enligt statistiken på   redan vidtagit åtgärder för att trygga elevhand-
35014: basis av de timmar som under tidigare år gått till    ledningens ställning i grundskolan och gymna-
35015: dem.                                                  siet. I takt med statsandelsreformen och decen-
35016:    Elevhand1edning för elevernas fortsatta stu-       traliseringen av beslutsfattandet bär emellertid
35017: dier och för yrkesvalet ges både klassvis och som     kommunerna och skolorna det slutliga ansvaret
35018: personlig. Timmarna för den klassvisa handled-        för att ordna verksamheten.
35019: ningen ingår i grundskolans och gymnasiets
35020: 
35021:      Helsingfors den 1 mars 1993
35022: 
35023:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
35024:                                               1992 vp
35025: 
35026: Kirjallinen kysymys 760
35027: 
35028: 
35029: 
35030: 
35031:                                   Törnqvist: Psykiatristen sairaaloiden hoitomaksujen kohtuullista-
35032:                                      misesta
35033: 
35034: 
35035:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35036: 
35037:    Maamme psykiatrisissa sairaaloissa potilai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35038: den hoitomaksut ylittävät lähes pääsääntöisesti     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35039: potilaiden maksukyvyn. Tällä hetkellä hoito-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35040: maksut ovat alle puoli vuotta hoidossa olevilta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35041: potilailta 3 500 mk kuukaudessa. Psykoosisai-
35042: rauksien luonteen vuoksi erittäin monet potilaat              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35043: ovat pelkän kansaneläkkeen varassa, joka on                 ryhtyä psykiatristen sairaaloiden hoito-
35044: noin 2 500 mk.                                              maksujen kohtuullistamiseksi siten, että
35045:    Esimerkiksi Kellokosken sairaalassa noin                 potilaat voisivat niistä suoriutua?
35046: 2/3:lla potilaista hoitomaksu ylittää tulot. Vas-
35047: taavasti varsin useat potilaat velkaantuvat sai-
35048: raalalle.
35049:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
35050: 
35051:                                          Kerttu Törnqvist
35052: 
35053: 
35054: 
35055: 
35056: 2200511
35057: 2                                        1992 vp -    KK 760
35058: 
35059: 
35060: 
35061: 
35062:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35063: 
35064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laitoshoidon voidaan etukäteen arvioida kestä-
35065: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vän pitempään kuin kolme kuukautta. Jos pitkä-
35066: olette 1 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-       aikaisen hoidon tarve selviää vasta myöhemmin,
35067: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     henkilön katsotaan olevan pitkäaikaisessa lai-
35068: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Törnqvistin       toshoidossa sen jälkeen, kun hoito on jatkunut
35069: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 760:        kolme kuukautta.
35070:                                                         Lyhytaikaisesta laitoshoidosta saadaan ase-
35071:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksen 12 §:n nojalla periä potilaalta enintään
35072:        ryhtyä psykiatristen sairaaloiden hoito-      125 markkaa hoitopäivältä. Maksua ei saa periä
35073:        maksujen kohtuullistamiseksi siten, että      alle 18-vuotiailta yli seitsemältä hoitopäivältä
35074:        potilaat voisivat niistä suoriutua?           kalenterivuodessa. Maksua ei myöskään saa pe-
35075:                                                      riä mielenterveyslain (1116/90) 9 §:ssä tarkoite-
35076:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tusta tarkkailusta, jollei tarkkailtavaksi otettua
35077: taen seuraavaa:                                      henkilöä sen perusteella määrätä tahdosta riip-
35078:                                                      pumattomaan hoitoon.
35079:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja         Edellä mainittu 125 markkaa päivältä on
35080: koskevat säännökset uudistettiin kokonaisuu-         maksimimäärä, jota yleensä voi periä enintään
35081: dessaan kuluvan vuoden alusta sosiaali- ja ter-      kolmen kuukauden ajalta. Kunta tai kuntayh-
35082: veydenhuollon asiakasmaksuista annetulla lailla      tymä voi myös päättää maksun perimisestä
35083: (734/92, muutettu lailla 1646/92) ja asetuksella     pienempänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon
35084: (912/92, muutettu asetuksella 1648/92). Psykiat-     asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n nojalla
35085: risten potilaiden laitoshoidon maksuihin liitty-     maksu voidaan jättää kokonaan perimättä tai
35086: vät ongelmat olivat hyvin tiedossa, kun uudet        sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvol-
35087: säännökset valmisteltiin, ja ne on uudistuksella     lisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset
35088: ratkaistu niin pitkälle kuin on ollut mahdollista.   näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
35089:    Asetuksen 15 §:n nojalla pitkäaikaisessa lai-     Laissa on siten jo otettu huomioon mahdolli-
35090: toshoidossa olevalta potilaalta peritään maksu-      nen potilasmaksujen kohtuullistamistarve yk-
35091: kyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka saa olla         sittäisissä tapauksissa. Päätäntävalta asiassa on
35092: enintään 80% kuukausituloista. Potilaan henki-       hoitolaitosta ylläpitävällä kunnalla tai kun-
35093: lökohtaiseen käyttöön on kuitenkin joka kuu-         tayhtymällä.
35094: kausi jätettävä vähintään kansaneläkkeen poh-            Jos hoitomaksut kaikesta huolimatta ovat
35095: jaosan suuruinen määrä.                              potilaalle kohtuuttoman rasittavat, hän voi saa-
35096:    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katso-    da kunnalta sosiaalihuoltolain (710/82) mukais-
35097: taan hoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka        ta toimeentulotukea niistä suoriutumiseksi.
35098:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
35099: 
35100:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35101:                                          1992 vp -   KK 760                                          3
35102: 
35103: 
35104: 
35105: 
35106:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35107: 
35108:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inleds vara i långvarig anstaltsvård, om vården
35109: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       på förhand kan antas pågå längre tid än tre
35110: den 1 februari 1993 till vederbörande medlem av      månader. Om behovet av långvarig anstaltsvård
35111: statsrådet översänt följande av riksdagsman          framgår först senare, anses patienten vara i
35112: Törnqvist undertecknade spörsmål nr 760:             långvarig anstaltsvård efter det att vården har
35113:                                                      pågått tre månader.
35114:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Hos personer i kortvarig anstaltsvård kan
35115:        ta för att vårdavgiftema vid de psykia-       med stöd av förordningens 12 § uppbäras högst
35116:        triska sjukhusen skall göras skäliga på ett   125 mark per vårddag. Avgift får dock inte
35117:        sådant sätt att patientema kan klara av       uppbäras hos dem som inte har fyllt 18 år till den
35118:        att betala avgiftema?                         del vårddagama är fler än sju under ett kalender-
35119:                                                      år. Avgift får inte heller uppbäras för observa-
35120:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tionstid enligt 9 § mentalvårdslagen (1116/90),
35121: anföra följande:                                     om inte personeo i fråga på basis av observatio-
35122:                                                      nen meddelas ett beslut om vård oberoende av
35123:    Stadgandena om klientavgiftema inom social-       hans eller hennes egen vilja.
35124: och hälsovården har räknat från början av 1993           Ovan nämnda 125 mark per vårddag är det
35125: isin helhet reviderats genom lagen om klientav-      maximibelopp som i regel kan uppbäras för
35126: gifter inom social- och hälsovården (734/92,         högst tre månader. En kommun eller samkom-
35127: ändrad genom lag 1646/92) samt motsvarande           mun kan även besluta att uppbära lägre avgift.
35128: förordning (912/92, ändrad genom förordning          Enligt 11 § lagen om klientavgifter inom social-
35129: 1648/92). När de nya stadgandena bereddes var        och hälsovården kan en avgift efterskänkas eller
35130: man väl medveten om problematiken i fråga om         nedsättas om detta är motiverat med beaktande
35131: avgiftema för de psykiatriska patientemas an-        av den betalningsskyldiges försörjningsplikt eller
35132: staltsvård. Genom reformen har dessa problem         utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter. Sålun-
35133: lösts så långt detta har varit möjligt.              da har man redan i lagen beaktat att det i
35134:    Enligt förordningens 15 § uppbärs hos perso-      enskilda fall kan finnas behov att tillämpa speci-
35135: ner i långvarig anstaltsvård en avgift som be-       ellt skäliga patientavgifter. Den kommun eller
35136: stäms enligt betalningsförmågan och som får          samkommun som upprätthåller vårdanstalten
35137: uppgå till högst 80 % av patientens månadsin-        har beslutanderätten i denna fråga.
35138: komster. Patienten skall dock månatligen till sitt       Om vårdavgiftema trots allt är oskäligt be-
35139: förfogande ha ett belopp som är minst lika stort     tungande för patienten kan han få kommunalt
35140: som folkpensionens basdel.                           utkomststöd enligt socialvårdslagen (710/82) för
35141:    En person anses räknat från det att vården        att klara av dessa utgifter.
35142:      Helsingforsden 18 februari 1993
35143: 
35144:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35145: 1
35146: 
35147: 
35148: 1
35149:                                                   1992 vp
35150: 
35151: Kirjallinen kysymys 761
35152: 
35153: 
35154: 
35155: 
35156:                                     Väistö: Työnantajien ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus-
35157:                                          osuudesta
35158: 
35159: 
35160:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35161: 
35162:     Suurtyöttömyys on lisännyt voimakkaasti             su on entisestään pahentanut vaikeuksissa ole-
35163: työnantajien työttömyysvakuutusmaksua. Vuo-             vien, työllistävien yritysten tilannetta. Yhä
35164: desta 1990 maksu on noussut kymmenkertaisek-            useammin seurauksena on kriisitilanne, jossa
35165: si ja on nyt kuusi prosenttia. Työnantajien työt-       ainoaksi keinoksi jää henkilöstökulujen vähen-
35166: tömyysvakuutusmaksu kohoaa tämän perusteel-             täminen joko lomautuksin tai irtisanomisin.
35167: la jo 10,5 miljardiin markkaan vuonna 1993.                Tästä puolestaan seuraa lisää korotuspainetta
35168:     Paheneva työttömyys on paljastanut työttö-          työttömyysvakuutusmaksuun, jota työllisyyden
35169: myysturvajärjestelmän rahoituksen puutteet.             edistämiseksi pitäisi voida alentaa. Ansiosidon-
35170: Työttömyysvakuutusmaksun voimakas nousu                 naisen työttömyysturvan rahoitusosuuksien
35171: rasittaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja ja pien-   muuttamista valtion, työnantajien ja työntekijöi-
35172: ja keskisuurta yritystoimintaa. Yrittäjät kokevat       den kesken onkin pidetty välttämättömänä.
35173: työttömyysvakuutusmaksun erittäin epäoikeu-             Työnantajien osuutta tulisi selkeästi alentaa.
35174: denmukaisena. Ansiosidonnaisesta työttömyys-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35175: turvasta työnantajat rahoittavat 47, valtio 47,5 ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35176: työntekijät 5,5 prosenttia.                             oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35177:     Esimerkiksi kolme henkilöä työllistävän pien-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35178: yrityksen työttömyysvakuutusmaksu vuonna
35179: 1993 on jo noin 20 000 markkaa. Kymmenen                          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
35180: henkilöä työllistävässä yrityksessä työttömyys-                menpiteisiin työnantajien ansiosidonnai-
35181: vakuutusmaksu on noin 80 000 markkaa. On                       sen työttömyysturvan rahoitusosuuden
35182: myös ilmeistä, että kuusi prosenttia maksetuista               alentamiseksi, jotta vaikeuksissa olevat
35183: palkoista ei nykyisillä rahoitusosuuksilla tule                työvoimavaltaiset alat ja pk-yritykset sel-
35184: riittämään.                                                    viytyisivät ilman lomautuksia ja irtisano-
35185:     Työttömyysvakuutusmaksun voimakas nou-                     misia?
35186: 
35187:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1993
35188: 
35189:                                                Matti Väistö
35190: 
35191: 
35192: 
35193: 
35194: 220051L
35195: 2                                        1992 vp -    KK 761
35196: 
35197: 
35198: 
35199: 
35200:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35201: 
35202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ehkä 2-3 prosenttiyksikön ja työttömyysva-
35203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuutusmaksussa noin 2 prosenttiyksikön koro-
35204: olette 1 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-       tuspaine ensi vuodelle. Vaikka työeläkemaksun
35205: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     noususta työnantajien maksettavaksi kohdistuu
35206: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Matti Väis-       vain puolet, työnantajien maksurasitus uhkaa
35207: tön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ilman lainsäädäntömuutoksia nousta vähintään
35208: 761:                                                 3 prosenttiyksiköllä.
35209:                                                         Sosiaaliturvan varassa elävien kansalaisten
35210:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     lukumäärä on muutamassa vuodessa kasvanut
35211:        menpiteisiin työnantajien ansiosidonnai-      noin 400 OOO:lla ja sosiaalimenojen suhde
35212:        sen työttömyysturvan rahoitusosuuden          BKT:seen on kasvanut lähes 34 %:iin eli noin
35213:        alentamiseksi, jotta vaikeuksissa olevat      9 prosenttiyksiköllä. Vaikka osa maksurasituk-
35214:        työvoimavaltaiset alat ja pk-yritykset sel-   sesta on vuoden 1993 alusta lukien siirretty
35215:        viytyisivät ilman lomautuksia ja irtisano-    palkansaajille ja verotusta on samanaikaisesti
35216:        misia?                                        kiristetty, sosiaaliturvan rahoitus alkaa olla krii-
35217:                                                      sissä.
35218:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Työllisyysongelmien ratkaisuksi on ehdotettu
35219: vasti seuraavaa:                                     tilapäisiä maksualennuksia tai maksurasituksen
35220:                                                      siirtoja ikään kuin "uutena" keinona. Tältä osin
35221:    Työvoimakustannukset ja pääomakustan-             on syytä muistuttaa, että työeläkemaksua alen-
35222: nukset ovat luonnollisesti eräs keskeinen yrityk-    nettiin vuodelle 1992 yhteensä 2,5 prosentti yksi-
35223: sen työllistämismahdollisuuksiin vaikuttava te-      köllä ja työnantajan sairausvakuutusmaksu oli 1
35224: kijä. Osa työvoimakustannuksista muodostuu           prosenttiyksiköllä alennettu viime vuoden ke-
35225: pakollisista vakuutusmaksuista, joihin on lähin-     sään saakka. Näillä toimenpiteillä ei onnistuttu
35226: nä työeläkelainsäädännön johdosta rakennettu         saamaan työllisyydessä käännettä parempaan.
35227: jatkuva korotuspaine. Työnantajien pakolliset        Hallitus on pyrkinyt omalta osaltaan toimenpi-
35228: sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 1992 kes-       teisiin, joilla menojen kasvua voitaisiin hillitä.
35229: kimäärin 22,60 % ja ovat vuonna 1993 keski-          Samanaikaisesti on pyritty maksurasituksen siir-
35230: määrin 26,76% palkoista. Nousua on hieman yli        toon työnantajilta työntekijöille- juuri työlli-
35231: 4 prosenttiyksikköä, joka muodostuu työttö-          syyssyistä.
35232: myysvakuutusmaksun noususta (2,3 prosent-                Hallituksen tarkoituksena on etsiä kevään
35233: tiyksikköä), työeläkemaksun noususta (1, 1 pro-      kuluessa ratkaisuja, joilla työnantajien maksura-
35234: senttiyksikköä), sosiaaliturvamaksun noususta        situksen tulevaa kasvua voitaisiin torjua pysy-
35235: (0,5 prosenttiyksikköä) sekä yhteensä runsaan        vämmällä tavalla. Työttömyysturvan uudista-
35236: 0,2 prosenttiyksikön noususta tapaturmavakuu-        mistarpeita, mukaan lukien rahoitusrakenne,
35237: tus- ja ryhmähenkivakuutusmaksussa.                  selvitetään kolmikantaperiaatteella parhaillaan
35238:    Vielä suurempi ongelma kuin tämänhetkinen         toimikunnassa, jonka määräaika päättyy 31.3.
35239: työnantajien maksurasituksen taso on maksura-        1993. Hallitus tekee omat ratkaisunsa työttö-
35240: situksen korotuspaine tuleville vuosille. Tämän-     myysturvan rahoitusrakenteen kehittämisestä
35241: hetkisten alustavien arvioiden mukaan työeläke-      tämän selvityksen valmistumisen jälkeen.
35242: maksussa on takaisinlainauskorosta riippuen
35243: 
35244:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
35245: 
35246:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35247:                                          1992 vp -   KK 761                                          3
35248: 
35249: 
35250: 
35251: 
35252:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35253: 
35254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         återläningsräntan, att för nästa år höja APL-
35255: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       premien 2-3 procentenheter och arbetslöshets-
35256: den 1 februari 1993 tili vederbörande medlem av      försäkringspremien ca 2 procentenheter. Trots
35257: statsrådet översänt följande av riksdagsman          att arbetsgivarna skall betala endast hälften av
35258: Matti Väistö undertecknade spörsmål nr 761:          höjningen av APL-premien, hotar belastningen
35259:                                                      för arbetsgivarna att stiga med minst 3 procent-
35260:           Ämnar Regeringen vidta snabba åt-          enheter om lagstiftningen inte ändras.
35261:        gärder för att sänka arbetsgivarnas finan-       Antalet medborgare som är beroende av soci-
35262:        sieringsandel i det förtjänstbundna ut-       alskydd har under loppet av några år ökat med
35263:        komstskyddet för arbetslösa så att de         ca 400 000 och socialutgifternas andel av BNP
35264:        arbetskraftsintensiva branscherna och de      har stigit tili nästan 34%, dvs. med ca 9 procent-
35265:        små och medelstora företagen skall klara      enheter. Trots att en del av belastningen fr.o.m.
35266:        av sina svårigheter utan permitteringar       början av 1993 har överförts på löntagarna och
35267:        och uppsägningar?                             beskattningen samtidigt skärpts, är finansiering-
35268:                                                      en av socialskyddet snart inne i en kris.
35269:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           För att man skall kunna lösa sysselsättnings-
35270: anföra följande:                                     problemen har förslag tili temporära premiened-
35271:                                                      sättningar eller överföringar av betalningsbelast-
35272:    Arbetskraftskostnaderna och kapitalkostna-        ningen framförts som en "ny" metod. När det
35273: derna är natur1igt nog en av de centrala faktorer    gäller detta är det befogat med en påminnelse om
35274: som inverkar på företagens sysselsättningsmöj-       att arbetspensionsavgiften för 1992 sänktes med
35275: ligheter. En del av arbetskraftskostnaderna ut-      sammanlagt 2,5 procentenheter och att arbetsgi-
35276: görs av obligatoriska försäkringspremier.            varens sjukförsäkringsavgift var sänkt med 1
35277: Främst på grund av arbetspensionslagstiftningen      procentenhet fram tili sommaren i fjol. Trots
35278: har det kontinuerligt förekommit en press på att     dessa åtgärder var det inte möjligt att åstadkom-
35279: dessa premier skall höjas. Arbetsgivarnas obliga-    ma en vändning tili det bättre när det gäller
35280: toriska avgifter för socialförsäkringen uppgick      sysse1sättningen. Regeringen har strävat efter att
35281: under 1992 tili i genomsnitt 22,60% och är under     finna sådana åtgärder genom vilka tillväxten av
35282: 1993 i genomsnitt 26,76% av lönerna. Ökningen        utgifterna kan bromsas. Samtidigt har man för-
35283: är något över 4 procentenheter och den utgörs av     sökt överföra en del av avgiftsbördan från ar-
35284: en höjning av arbetslöshetsförsäkringspremien        betsgivarna tili arbetstagarna - just av syssel-
35285: (2,3 procentenheter), av arbetspensionsavgiften      sättningsskäl.
35286: (1, 1 procentenheter) och av socialskyddsavgiften       Regeringens avsikt är att under vårens lopp
35287: (0,5 procentenheter) samt av en höjning om           försöka finna lösningar genom vilka den i fram-
35288: sammanlagt drygt 0,2 procentenheter när det          tiden ökande belastningen för arbetsgivarna kan
35289:  gäller olycksfalls- och grupplivförsäkringspremi-   dämpas på ett mer varaktigt sätt. En delegation
35290: en.                                                  med tid tili den 31 mars 1993 utreder som bäst på
35291:     Den belastning som avgifterna för närvarande     trepartsbasis behoven av ändringar i de arbetslö-
35292:  innebär för arbetsgivarna måste eventuellt ökas     sas utkomstskydd, inklusive finansieringsstruk-
35293:  och blir därmed ett ännu större problem under       turen. När utredningen blivit klar fattar rege-
35294:  de kommande åren. På basis av aktuella prelimi-     ringen sina egna beslut om utvecklandet av
35295:  nära uppskattningar är behovet, beroende på         finansieringsstrukturen för utkomstskyddet.
35296:      Helsingforsden 2 mars 1993
35297: 
35298:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35299:                                               1992 vp
35300: 
35301: Kirjallinen kysymys 762
35302: 
35303: 
35304: 
35305: 
35306:                                   Pulliainen: Ympäristölupamenettelyn laajentamisesta koskemaan
35307:                                       vesiasioissa myönnettäviä lupia
35308: 
35309: 
35310:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35311: 
35312:    Julkisuudessa on esitelty mallia uudeksi lupa-   tyisten asianosaisten oikeusturva mm. kuulemi-
35313: menettelyksi. Kaavailun mukaan yleinen ympä-        sen ja korvauskysymysten osalta?
35314: ristölupa laajennettaisiin myös vesiasioihin. Tä-      4. Kuinka perustellaan riippumattomien oi-
35315: män laajennuksen pohjana täytynee olla koke-        keusasteiden korvaamista usein poliittisin perus-
35316: mus, että nykyinen vesioikeusjärjestelmä on ha-     tein valitulla virkamiespäättäjällä?
35317: vaittu kehnoksi. Tässä ja yleisessä katsannossa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35318: on syytä asettaa joitakin yleisluonteisia kysy-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35319: myksiä vastattavaksi:                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35320:     1. Kuinka suuria kustannussäästöjä muutok-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35321: sella odotetaan saavutettavan?
35322:    2. Nopeutuuko ratkaisujen teko nykyiseen                     Kuinka Hallitus perustelee nykyisen
35323: nähden?                                                      vesioikeusjärjestelmän korvaamista vesi-
35324:    3. Tuleeko ja millä tavoin kaavaillussa uudes-            asioissa kaavaillulla ympäristölupame-
35325: sa lupajärjestelmässä otetuksi huomioon yksi-                nettelyllä?
35326:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
35327: 
35328:                                           Erkki Pulliainen
35329: 
35330: 
35331: 
35332: 
35333: 220051L
35334: 2                                         1992 vp -   KK 762
35335: 
35336: 
35337: 
35338: 
35339:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35340: 
35341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Euroopan yhdentymiskehitys asettaa Suomel-
35342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         le vaatimuksia yhtenäistää ympäristölupajärjes-
35343: olette 2 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-        telmää edelleen. EY:ssä on valmisteilla direktiivi
35344: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      yhtenäisestä pilaantumisen ehkäisy- ja valvonta-
35345: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen kir-    järjestelmästä (Integrated Pollution Prevention
35346: jallisen kysymyksen n:o 762:                          and Control, IPC). Direktiivin liitteenä olevassa
35347:                                                       laitosluettelossa mainittuja laitoksia ei saa käyt-
35348:           Kuinka Hallitus perustelee nykyisen         tää ilman lupaa. Luparatkaisut on tehtävä ym-
35349:        vesioikeusjärjestelmän korvaamista vesi-       päristövaikutuksia koskevan kokonaisharkin-
35350:        asioissa kaavaillulla ympäristölupame-         nan perusteella. Direktiiviluonnoksen mukaan
35351:        nettelyllä?                                    jäsenvaltioiden tulee, jollei jokin viranomainen
35352:                                                       yksinään ole lupaviranomainen, määrätä yksi
35353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viranomainen kaikkien puolesta johtamaan ja
35354: vasti seuraavaa:                                      sovittamaan yhteen lupaprosessia. Direktiivi on
35355:                                                       ehdotettu tulemaan voimaan 1. 7.1995.
35356:    Vesiasioita koskevan lupajärjestelmän suh-             Valmisteilla oleva laki ympäristövaikutusten
35357: detta ympäristölupamenettelylain (735/91) mu-         arviointimenettelystä on tarkoitettu edistämään
35358: kaiseen lupajärjestelmään on käsitelty viime ai-      hankkeiden ympäristövaikutusten yhtenäistä tar-
35359: koina eri yhteyksissä. Yleensä on pidetty tärkeä-     kastelua mahdollisimman varhain hanketta
35360: nä, että nimenomaan luvanvaraisten ns. piste-         suunniteltaessa. Ympäristöä pilaavien päästöjen
35361: lähteiden (esimerkiksi teollisuus- ja energian tuo-   yhtenäinen arviointi tulisi myös hankkeen lupa-
35362: tantolaitosten) kaikki ympäristövaikutukset kä-       käsittelyssä nykyistä tehokkaammaksi, jos vesien
35363: siteltäisiin samassa lupamenettelyssä sekä me-        pilaamislupien käsittely yhdistettäisiin ympäris-
35364: nettelyn yksinkertaistamiseksi että kokonais-         tölupamenettelylain tarkoittamien lupien käsitte-
35365: kuormituksen supistamiseksi mahdollisimman            lyyn. Tämä edellyttäisi huomattavia muutoksia
35366: vähiin. Eduskunnan laki- ja talousvaliokunta          vesilakiin ja ympäristölupamenettelylakiin.
35367: piti ympäristölupamenettelyä koskevaa laki-               Vesilain lupajärjestelmien muuttamiseen liit-
35368: ehdotusta käsitellessään tarpeellisena, että tule-    tyy ongelmia muun muassa siksi, että vesilain
35369: vaisuudessa selvitetään ympäristölupamenette-         järjestelmässä lupa-asia ja yksityisoikeudelliset
35370: lyn yhtenäistäminen ja selkiyttäminen (LtVM           korvaukset liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lupajär-
35371: 3911990 vp). Oikeusministeriön asettaman vesi-        jestelmien yhdentäminen johtaisi väistämättä
35372: lupatoimikunnan, jonka työn määräaika päät-           myös vesioikeuksien aseman uudelleenarvioin-
35373: tyy maaliskuussa 1993, tehtävänä on muun              tiin. Nämä kysymykset on selvitettävä perusteel-
35374: muassa selvittää vesioikeudellisen lupamenette-       lisesti ja monipuolisesti. Mahdollisia kustannus-
35375: lyn ja ympäristölupamenettelyn suhdetta ja siinä      säästöjä, ratkaisujen teon nopeuttamista, asian-
35376: ilmeneviä epäkohtia. Viimeaikaisissa hallinnon        osaisten oikeusturvaa ja päätöksenteon riippu-
35377: kehittämistä koskevissa selvityksissä on tarkas-      mattomuutta olisi selvitettävä erikseen mahdol-
35378: teltu lupajärjestelmien yksinkertaistamista ja eh-    lisimman pian. Kun näitä on selvitetty riittäväs-
35379: dotettu ympäristöluvan laajentamista koske-           ti, asiaa täytyy harkita huolella laajapohjaisessa
35380: maan myös vesiasioita.                                komiteassa.
35381: 
35382:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
35383: 
35384:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
35385:                                         1992 vp -   KK 762                                          3
35386: 
35387: 
35388: 
35389: 
35390:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
35391: 
35392:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Den europeiska integrationen förutsätter att
35393: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Finland vidareutvecklar sitt miljötillstånds-
35394: den 2 februari 1993 till vederbörande medlem av     system. Inom EG bereds ett direktiv om ett
35395: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-    integrerat system för förebyggande och kontroll
35396: liainen undertecknade spörsmål nr 762:              av miljöförorening (Integrated Pollution Pre-
35397:                                                     vention and Control). Sådana inrättningar som
35398:           På vilket sätt motiverar Regeringen att   nämns i förteckningen i direktivets bilaga får
35399:        det nuvarande vattenrättsliga systemet       inte drivas utan tillstånd. Tillståndsbesluten bör
35400:        ersätts med det planerade miljötillstånds-   fattas på basis av en övergripande prövning
35401:        förfarandet i vattenärenden?                 av miljöverkningarna. Enligt direktivutkastet
35402:                                                     skall medlemsstaterna, i sådana fall där en
35403:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       myndighet inte ensam är tillståndsmyndighet,
35404: anföra följande:                                    förordna en myndighet att å samtligas vägnar
35405:                                                     leda och samordna tillståndsprocessen. Det har
35406:     På sistone har relationen mellan det till-      föreslagits att direktivet skall träda i kraft
35407: ståndssystem som tillämpas i vattenärenden och      1.7.1995.
35408: tillståndssystemet enligt lagen om miljötill-           Lagen om miljökonsekvensbedömning, som
35409: ståndsförfarande (735/91) tagits upp i många        är under beredning, avses främja en övergripan-
35410: o1ika sammanhang. Det har över lag ansetts          de behandling av miljökonsekvenserna av olika
35411: viktigt att alla miljöverkningar som härrör från    projekt i ett så tidigt skede av planeringen som
35412: så kallade punktkällor (till exempel industrian-    möjligt. Vid tillståndsbehandlingen skulle också
35413: läggningar och energiproduktionsanläggningar)       en enhetlig bedömning av miljöförorenande ut-
35414: för vilka tillstånd uttryckligen krävs behandlas    släpp kunna ske mer effektivt, om handläggning-
35415: inom ramen för ett enda förfarande, dels för att    en av tillstånd till vattenförorening kunde kom-
35416: förfarandet skall kunna förenklas och dels för      bineras med handläggningen av de i miljötill-
35417: att den totala belastningen skall kunna minskas     ståndslagen avsedda tillstånden. Detta förutsät-
35418: så mycket som möjligt. Riksdagens lag- och          ter stora ändringar i vattenlagen och lagen om
35419: ekonomiutskott ansåg under sin behandling av        miljötillståndsförfarande.
35420: propositionen angående lagen om miljötill-              En ändring av tillståndssystemen i vattenla-
35421: ståndsförfarande att det framgent måste ut-         gen är förknippad med problem bland annat
35422: redas hur miljötillståndsförfarandet kan fören-     på grund av att tillståndsärendena och de pri-
35423: hetligas och förtydligas (Lag- och ekonomi-         vaträttsliga ersättningarna är fast kopplade till
35424: utskottets betänkande 3911990 rd) Den av justi-     varandra i systemet enligt vattenlagen. Om till-
35425: tieministeriet tillsatta kommissionen för vatten-   ståndssystemen förs samman till ett, kräver
35426: rättsliga tillstånd, vars mandattid går ut i mars   detta oundvikligen att vattendomstolarnas ställ-
35427: 1993, har bland annat i uppgift att undersöka       ning omvärderas. Dessa frågor måste undersö-
35428: relationen mellan det vattenrättsliga tillstånds-   kas grundligt och ur många olika synvinklar.
35429: förfarandet och miljötillståndsförfarandet samt     Eventuella kostnadsbesparingar, en snabbare
35430: de olägenheter som föreligger i sammanhanget.       beslutsprocess, rättsskyddet för berörda parter
35431: De nyaste utredningarna om utveckling av för-       och möjligheterna till opartiska beslut borde
35432: valtningen tar upp en förenkling av tillstånds-     undersökas separat så snart som möjligt. Efter
35433: systemen, och där föreslås att miljötillståndet     tillräckliga undersökningar måste ärendet up-
35434: skall utvidgas så att det också gäller vatten-      penbarligen noga övervägas i en kommitte på
35435: ärenden.                                            bred bas.
35436:      Helsingfors den 5 mars 1993
35437: 
35438:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
35439:                                                1992 vp
35440: 
35441: Kirjallinen kysymys 763
35442: 
35443: 
35444: 
35445: 
35446:                                   Pulliainen: Kalastus- ja piikkikortin lunastusmenettelystä
35447: 
35448: 
35449: 
35450:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35451: 
35452:    Kalastamaan aikova kansalainen joutuu ny-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35453: kyisin lunastamaan yleisen kalastuskortin ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35454: piikkikortin Postin tai Postipankin toimipaikas-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35455: ta. Julkisuuteen on tihkunut tietoja, joiden mu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35456: kaan kohtuuttoman suuri osa suoritetusta mak-
35457: susta meneekin Postilie ja Postipankille eikä                    Aikooko Hallitus toimia niin, että ka-
35458: suinkaan kalastojen hoitotyöhön, johon lienee                 lastus- ja piikkikortit voi lunastaa muis-
35459: ajateltu maksuista kertyvä varallisuus pääasialli-            takin kuin Postin/Postipankin toimipai-
35460: seksi käytettäväksi.                                          koista, ja
35461:    Nyt kun postitoimipaikkoja on lakkautettu                     tähtääkö Hallitus siihen, että näiden
35462: tuhatmäärin, ei toimipaikkaverkostoon vedoten                 korttimaksujen perimiskulut laskisivat
35463: voida puolustella nykyistä monopolikäytäntöä.                 merkittävästi nykyisestä, jolloin varat
35464: Hallitus lienee jo kaavaillut vaihtoehtoisia toi-             voitaisiin käyttää kalastojen hoitotyö-
35465: mintamalleja, joiden käyttö ohjaisi kalastuskort-             hön?
35466: tivarat kalastusta hyödyttäviin tarkoituksiin.
35467: 
35468:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
35469: 
35470:                                            Erkki Pulliainen
35471: 
35472: 
35473: 
35474: 
35475: 220051L
35476: 2                                         1992 vp -   KK 763
35477: 
35478: 
35479: 
35480: 
35481:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35482: 
35483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        metsätalousministeriö on tehnyt sopimuksen
35484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Postin kanssa vain siitä, että kalastuslainsäädän-
35485: olette 2 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-        nössä määriteltyjä maksulomakkeita on kansa-
35486: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      laisten saatavilla postitoimipaikoissa kautta
35487: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen         maan.
35488: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 763:            Kalastuksenhoito- ja pilkintämaksujen kan-
35489:                                                       nosta valtiolle aiheutuu kuluja mm. lomakkei~
35490:           Aikooko Hallitus toimia niin, että ka-      den painatuksesta, jakelusta ja esilläpidosta, tili-
35491:        lastus- ja piikkikortit voi lunastaa muis-     siirroista ym. maksujen keräämiseen liittyvistä
35492:        takin kuin Postin/Postipankin toimipai-        menoista. Valtiolle aiheutuvat kulut sisältyvät
35493:        koista, ja                                     kuluvana vuonna pilkintämaksun osalta pilkin-
35494:           tähtääkö Hallitus siihen, että näiden       tämaksuun kalastuslain (286/82) 89 §:ssä tarkoi-
35495:        korttimaksujen perimiskulut laskisivat         tetulla tavalla lisättyyn kolmen markan kanto-
35496:        merkittävästi nykyisestä, jolloin varat        kuluosuuteen. Kalastuksenhoitomaksun osalta
35497:        voitaisiin käyttää kalastojen hoitotyö-        maksetaan valtiolle aiheutuvat kulut valtiolle
35498:        hön?                                           näinä maksuina kertyvistä varoista. Valtiolle
35499:                                                       koituvien perimiskulujen vähentämiseen ei nyky-
35500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          järjestelmän puitteissa enää ole suuriakaan mah-
35501: vasti seuraavaa:                                      dollisuuksia, sillä jo vuonna 1991 tilille-
35502:                                                       panomaksujen maksaminen siirrettiin perittä-
35503:    Kalastuksenhoitomaksun ja pilkintämaksun           väksi maksun maksajalta maksutapahtuman yh-
35504: voi kansalainen suorittaa niille valtion postisiir-   teydessä. Tämä maksu vaihtelee valitun maksu-
35505: totileille, jotka ao. maksulomakkeissa on mai-        paikan ja -tavan mukaan.
35506: nittu, haluamassaan rahalaitoksessa. Maa- ja
35507: 
35508:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1993
35509: 
35510:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
35511:                                          1992 vp -   KK 763                                          3
35512: 
35513: 
35514: 
35515: 
35516:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35517: 
35518:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bruksministeriet endast ett avtal om att medbor-
35519: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       garna skall tillhandahållas i fiskelagstiftningen
35520: den 2 februari 1993 tili vederbörande medlem av      fastställda betalningsblanketter på postkontoren
35521: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-     över hela landet.
35522: liainen undertecknade spörsmål nr 763:                  Uppbörden av fiskevårds- och pilkfiskeavgif-
35523:                                                      ter förorsakar staten utgifter bl.a. i form av
35524:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kostnader för tryckning, distribution och fram-
35525:        ta för att fiske- och pilkfiskekort skall     läggande av blanketter samt för gireringstrans-
35526:        kunna inlösas även på andra än Postensi       aktioner mm. i samband med insamling av
35527:        Postbankens förrättningsställen, och          avgifterna. Innevarande år ingår de kostnader
35528:           har Regeringen som mål, att upp-           avgiften på det sätt lagen om fiske (286/82) 89 §
35529:        bördskostnaderna för dessa kortavgifter       avser höjts med en tre mark stor uppbördskost-
35530:        avsevärt skulle sjunka från nuvarande         nadsandel. För fiskevårdsavgiftens del betalas de
35531:        nivå, så att medlen kunde användas för        kostnader staten förorsakas åt staten ur de medel
35532:        skötsel av fiskbestånden?                     som inflyter med dessa avgifter Inom ramen för
35533:                                                      nuvarande system fmns det inte mera stora
35534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        möjligheter att sänka de uppbördskostnader
35535: anföra följande:                                     som åsamkas staten för redan år 1991 påfördes
35536:                                                      avgiftsbetalaren skyldigheten att erlägga inbetal-
35537:     Betalning av fiskevårds- och pilkfiskeavgifter   ningsavgiften i samband med betalningstransak-
35538: till på ifrågavarande betalningsblankett angivna     tionen. Denna avgift varierar beroende på val av
35539: statliga postgirokonton kan av varje medborgare      betalningsplats och betalningssätt.
35540: göras genom det penninginstitut hon eller han
35541: själv önskar. Med Posten har jord- och skogs-
35542: 
35543:      Helsingfors den 1 mars 1993
35544: 
35545:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
35546: 1
35547: 1
35548: 1
35549:     1
35550:     1
35551:     1
35552:         1
35553:         1
35554:         1
35555:             1
35556:             1
35557:             1
35558:                 1
35559:                 1
35560:                 1
35561:                     1
35562:                     1
35563:                     1
35564:                         1
35565:                         1
35566:                                                  1992 vp
35567: 
35568: Kirjallinen kysymys 764
35569: 
35570: 
35571: 
35572: 
35573:                                     P. Leppänen ym.: Valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta työt-
35574:                                         tömyysturvalautakunnassa
35575: 
35576: 
35577:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35578: 
35579:    Työttömyysturvalautakunnan käsittelyssä on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
35580: tällä hetkellä noin 5 000 valitusta, joiden käsitte-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35581: lyaika on 7-8 kuukautta.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35582:    Näin pitkästä käsittelyajasta kärsii lähinnä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35583: työtön asiakas ja hänen perheensä. Käsityk-
35584: semme mukaan kysymys on lähinnä resurssi-                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35585: pulasta työttömyysturvalautakunnassa. Työttö-                 ryhtyä työttömyysturvalautakunnan jut-
35586: mien joukossa on varmaan päteviä ihmisiä                      turuuhkan purkamiseksi?
35587: auttamaan ruuhkan purussa, kun tähän anne-
35588: taan vain mahdollisuus.
35589: 
35590:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
35591: 
35592:            Pekka Leppänen                 Marjatta Stenius-Kaukonen Raila Aho
35593:            Asko Apukka                    Esko Seppänen             Esko-Juhani Tennilä
35594:            Juhani Vähäkangas              Reijo Lindroos            Timo Laaksonen
35595:            Iivo Polvi                     Osmo Polvinen             Malja-Leena Viljamaa
35596:            Reijo Laitinen                 Jukka Roos                Tina Mäkelä
35597: 
35598: 
35599: 
35600: 
35601:  2200511
35602: 2                                         1992 vp -    KK 764
35603: 
35604: 
35605: 
35606: 
35607:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35608: 
35609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aika työttömyysturvalautakunnassa oli tammi-
35610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuun 1993 lopussa vajaat 6 kuukautta (174
35611: olette 2 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn kir-        päivää).
35612: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Hallituksen esityksessä laiksi koulutus- ja ero-
35613: omaiselle jäsenelle kansanedustaja P. Leppäsen        rahastosta annetun lain muuttamiseksi todettiin,
35614: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          että tämän lain perusteella vireille tulevien vali-
35615: 764:                                                  tusten käsittely edellyttää noin kahden esittelijän
35616:                                                       ja yhden valmistelijan työpanoksen lisäystä työt-
35617:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tömyysturvalautakunnassa. Hallituksen esityk-
35618:        ryhtyä työttömyysturvalautakunnan jut-         sessä todettiin edelleen, että tarvittavat resurssi-
35619:        turuuhkan purkamiseksi?                        lisäykset hoidetaan hallinnonalojen välisin va-
35620:                                                       kanssi- ja resurssisiirroin, esimerkiksi asuntohal-
35621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          linnon alalta. Ottaen huomioon myös työttö-
35622: vasti seuraavaa:                                      myysturvaa koskevien valitusten määrän kasvun
35623:                                                       lisähenkilökunnan tarve lautakunnassa on kol-
35624:    Työttömyysturvalautakunnassa oli tammi-            me esittelijää ja notaari. Kelpoisuusvaatimukse-
35625: kuun 1993lopussa vireillä 4 036 ratkaisematonta       na esittelijän tehtävään on oikeustieteen kandi-
35626: valitusasiaa. Työttömyysturvaa koskevat vali-         daatin tutkinto ja notaarin tehtävään soveltuva
35627: tukset ovat työttömyyden voimakkaan kasvun            korkeakoulututkinto.
35628: johdosta lisääntyneet viime vuoden kuluessa               Lisähenkilökunnan tarve työttömyysturva-
35629: huomattavasti. Lisäksi vuodenvaihteessa tuli          lautakunnassa on tarkoitus kattaa ensisijaisesti
35630: voimaan koulutus- ja erorahastosta annettua           valtionhallinnon sisäisin siirroin, joita mahdolli-
35631: lakia koskeva lainmuutos, jonka nojalla maini-        suuksia on alustavasti kartoitettu. Tarvittavien
35632: tun rahaston päätökseen voi hakea muutosta            virkojen siirtämiseksi sosiaali- ja terveysministe-
35633: työttömyysturvalautakunnalta. Lain voimaan            riö on 5.2.1993 toimittanut kirjeen asuntohalli-
35634: tullessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vi-         tukselle, työsuojeluhallitukselle, maatilahallituk-
35635: reillä olleet koulutus- ja erorahaston päätöksistä    selle, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
35636: tehdyt noin 1 000 valitusta siirrettiin työttömyys-   miskeskukselle sekä Järvenpään sosiaalisairaa-
35637: turvalautakunnalle käsiteltäväksi sanotun lain        lalle, joissa on vapautuvaa, kelpoisuusvaatimuk-
35638: mukaisesti. Valitusten keskimääräinen käsittely-      set täyttävää henkilöstöä.
35639: 
35640:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
35641: 
35642:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35643:                                         1992 vp -   KK 764                                             3
35644: 
35645: 
35646: 
35647: 
35648:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
35649: 
35650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I regeringens proposition med förslag tili lag
35651: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      om ändring av lagen om utbildnings- och av-
35652: den 2 februari 1993 tili vederbörande medlem av     gångsbidragsfonden konstaterades att behand-
35653: statsrådet översänt följande av riksdagsman P.      lingen av anhängiga besvär tili följd av lagen
35654: Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål nr 764:       förutsätter ett tiliägg av ca två föredragandes och
35655:                                                     en beredares arbetsinsatser inom arbetslöshets-
35656:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nämnden. I propositionen konstaterades vidare
35657:        ta för att minska anhopningen av ären-       att de resursökningar som behövs sköts genom
35658:        den inom arbetslöshetsnämnden?               överföringar av vakanser och resurser melian
35659:                                                     förvaltningsområdena, t.ex. från bostadsförvalt-
35660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen. Om man dessutom beaktar ökningen av
35661: anföra följande:                                    antalet besvär som gäller utkomstskyddet för
35662:                                                     arbetslösa behövs det i nämnden tre föredragan-
35663:    I slutet av januari 1993 var antalet anhängiga   des och en notaries arbetsinsatser. Behörighets-
35664: besvär som inte avgjorts inom arbetslöshets-        vilikor för uppgiften som föredragande är juris
35665: nämnden 4 036. Under det senaste året har           kandidatexamen och för uppgiften som notarie
35666: antalet besvär som gälier utkomstskyddet för        lämplig högskoleexamen.
35667: arbetslösa ökat märkbart eftersom arbetslöshe-         Avsikten är att behovet av extra personai
35668: ten ökat kraftigt. Vid årsskiftet trädde dessutom   inom arbetslöshetsnärimden i första hand skali
35669: en lagändring i kraft som gälier lagen om utbild-   fylias genom interna överföringar inom statsför-
35670: nings- och avgångsbidragsfonden. Med stöd av        valtningen. Dessa möjligheter har kartlagts pre-
35671: lagändringen kan ändring i fondens beslut sökas     liminärt. För överföringen av de nödvändiga
35672: hos arbetslöshetsnämnden. När lagändringen          tjänsterna sände social- och hälsovårdsministe-
35673: trädde i kraft överfördes de ca 1 000 besvär        riet den 5 februari 1993 ett brev tili bostadsstyrel-
35674: gäliande utbildnings- och avgångsbidragsfon-        sen, arbetarskyddsstyrelsen, jordbruksstyrelsen,
35675: dens beslut som var anhängiga vid högsta för-       forsknings- och utvecklingscentralen för social-
35676: valtningsdomstolen tili arbetslöshetsnämnden        och hälsovården samt Järvenpään sosiaalisairaa-
35677: för behandling enligt lagen. I slutet av januari    la. Vid dessa finns det behörig personai som
35678: 1993 var den genomsnittliga behandlingstiden        kommer att frigöras.
35679: för besvär inom arbetslöshetsnämnden nästan 6
35680: månader (174 dagar).
35681: 
35682:      Helsingfors den 9 mars 1993
35683: 
35684:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35685:                                               1992 vp
35686: 
35687: Kirjallinen kysymys 765
35688: 
35689: 
35690: 
35691: 
35692:                                  Jurva: Nesteytetyn maakaasun tuomisesta Suomeen
35693: 
35694: 
35695:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35696: 
35697:    Norjan maakaasun kilpailukykyinen tuonti         teyteen maksaisi toisen miljardin markkaa ja
35698: Suomen energiamarkkinoille on enemmän kuin          kolmas miljardi kuluisi putkiverkoston raken-
35699: epävarmaa. Myöskään maakaasuputken vetä-            tamiseen Suomen länsirannikolle. Kaikissa ta-
35700: minen Venäjän Barentsin mereltä Suomen kaut-        pauksissa rakentamiskustannukset olisivat mo-
35701: ta Baltiaan ja edelleen Keski-Eurooppaan ei         nin kerroin alhaisemmat kuin uuden ydinvoima-
35702: ehkä toteudu ainakaan lähivuosina.                  lan rakentamisessa.
35703:    Maakaasuenergian lisäkäyttämiseksi Suomen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35704: energiamarkkinoilla on kuitenkin olemassa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35705: myös kolmas vaihtoehto: nesteytetyn maakaa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35706: sun tuonti erikoisiaivailla Suomeen Saharan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35707: maakaasukentiltä Algeriasta tai Tunisiasta.
35708:    Alustavan selvityksen mukaan yhdellä ns.                    Onko Hallitus tietoinen nesteytetyn
35709: alumiinitankilla voitaisiin tuoda Suomeen noin             maakaasun tuontimahdollisuudesta Suo-
35710: miljardi kuutiometriä nesteytettyä maakaasua.              meen, ja
35711: Tämä vastaisi 600-700 megawatin suurvoima-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nes-
35712: Iaa. Tarvittaessa vuosituonti voisi olla neljäkin          teytetyn maakaasun tuomiseksi Suomeen
35713: miljardia kuutiota. Yhden kaasutankkerin ra-               Saharan maakaasukentiltä erikoislaival-
35714: kentamiskustannukset olisivat noin yksi miljardi           la Inkooseen rakennettavaan terminaa-
35715: markkaa, vastaanotto- ja käsittelyterminaalin              liin?
35716: rakentaminen esimerkiksi Inkoon sataman yh-
35717: 
35718:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
35719: 
35720:                                             Marita Jurva
35721: 
35722: 
35723: 
35724: 
35725: 2200511
35726: 2                                       1992 vp -     KK 765
35727: 
35728: 
35729: 
35730: 
35731:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35732: 
35733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Inkoon voimalaitoksen yhteyteen on selvitetty
35734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Neste Oy:n, Imatran Voima Oy:n sekä eräiden
35735: olette kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        Etelä-Suomen suurimpien kuntien ja teolli-
35736: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        suusyritysten muodostaman ryhmän toimesta.
35737: Marita Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Kauppa- ja teollisuusministeriö on osallistunut
35738: myksen n:o 765:                                       selvitystyöhön rahoittamana siitä osan.
35739:                                                          Nesteytettyä maakaasua voitaisiin käyttää
35740:            Onko Hallitus tietoinen nesteytetyn        Inkoon voimalaitoksessa, mutta sitä voitaisiin
35741:        maakaasun tuontimahdollisuudesta Suo-          myös syöttää yhdysputken kautta jo olemassa
35742:        meen, ja                                       olevaan maakaasuputkiverkostoon tai varas-
35743:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nes-       toon. Varaston koko olisi noin 200 milj. m 3
35744:        teytetyn maakaasun tuomiseksi Suomeen          maakaasua. Tämä kaasumäärä vastaa vajaan
35745:        Saharan maakaasukentiltä erikoislaival-        kuukauden keskimääräistä kaasun kulutusta.
35746:        la Inkooseen rakennettavaan terminaa-          Tuontiterminaalin, yhdysputken ja varaston ra-
35747:        liin?                                          kentamiskustannukset olisivat yli 1 mrd. mk.
35748:                                                          Yhdellä suurella jäävahvistetulla laivalla Suo-
35749:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           meen voitaisiin tuoda noin 1 mrd. m3 maakaasua
35750: taen seuraavaa:                                       vuodessa. Tällä hetkellä ei ole olemassa jäävah-
35751:                                                       visteisia, nesteytettyä maakaasua kuljettavia lai-
35752:     Suomen hallituksen energia- ja ympäristöpo-       voja, joita ympärivuotinen liikenne Suomeen
35753: liittiset tavoitteet puoltavat maakaasun käytön       edellyttäisi. Laivan hankintakustannukset olisi-
35754: lisäämistä. Valtiovalta on pyrkinyt edistämään        vat 1 mrd. markan suuruusluokkaa.
35755: maakaasun käytön lisäämistä monin tavoin.                Algeriasta ja muualtakin saatujen hintaindi-
35756: Kaasun käytön lisääminen nykyisestä kulutusta-        kaatioiden mukaan nesteytetty maakaasu olisi
35757: sosta on kuitenkin ongelmallista, sillä olemme        hinnaltaan tällä hetkellä selvästi kalliimpaa kuin
35758: riippuvaisia vain yhdestä kaasun toimittajasta ja     Venäjältä tuotava maakaasu.
35759: yhdestä putkilinjasta eikä käytössämme ole               Nesteytetyn maakaasun tuontiin liittyvien in-
35760: maakaasuvarastoja.                                    vestointien raskauden sekä polttoaineen kor-
35761:     Hallitus katsoo, että kaasun käyttöä ei tule      kean hintatason takia hankkeen kannattavuus
35762: merkittävästi lisätä ennen kuin hankintavar-          on heikko. Liiketaloudellisia perusteita hank-
35763: muutta on selvästi parannettu. Ratkaisun tähän        keen toteuttamiselle ei ole. Hankkeen käynnistä-
35764: tarjoaisi kiinteä putkiyhteys useampaan hankin-       minen edellyttäisi huomattavaa valtion tukea.
35765: talähteeseen. Myös nesteytetyn maakaasun              Valtiontalouden kireän tilanteen takia mahdolli-
35766: tuonnilla voitaisiin maakaasun hankintaa ha-          suudet osallistua riittävän suurella panostuksella
35767: jauttaa. Kyseeseen tulevat maakaasumäärät ei-         hankkeen rahoittamiseen ovat kuitenkin heikot.
35768: vät kuitenkaan ole niin suuria, että nesteytetty         Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa jatkos-
35769: maakaasu yksin ratkaisisi kaasun varmuuskysy-         sakin nesteytetyn maakaasun tuontimahdolli-
35770: myksen.                                               suuksia ja osallistuu rahoitusmahdollisuuksien
35771:     Nesteytetyn maakaasun tuontia Suomeen             niin salliessa nesteytetyn maakaasun tuontia
35772: Algeriasta sekä tuontiterminaalin rakentamista        koskeviin lisäselvityksiin.
35773: 
35774:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
35775: 
35776:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
35777:                                           1992 vp -     KK 765                                          3
35778: 
35779: 
35780: 
35781: 
35782:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35783: 
35784:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Imatran Voima Oy och vissa av de största
35785: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tili       kommunerna och industriföretagen i södra Fin-
35786: vederbörande medlem av statsrådet översänt             land. Handels- och industriministeriet har bidra-
35787: följande av riksdagsman Marita Jurva under-            git tili utredningsarbetet genom att finansiera en
35788: tecknade spörsmål nr 765:                              del av det.
35789:                                                           Flytande naturgas kunde användas vid kraft-
35790:           Är Regeringen medveten om möjlig-            verket i Ingå, men gasen kunde även matas via
35791:        heten att importera flytande naturgas tili      ett förbindelserör tili det existerande naturgasnä-
35792:        Finland, och                                    tet elier tili ett lager. Lagret planeras rymma ca
35793:           har Regeringen för avsikt att vidta          200 milj. m3 naturgas. Denna mängd motsvarar
35794:        åtgärder för att importera flytande natur-      den genomsnittliga gasförbrukningen under
35795:        gas från naturgasfälten i Sahara med            knappt en månad. Kostnaderna för byggande av
35796:        specialfartyg tili en framtida terminai i       importterminalen, förbindelseröret och lagret
35797:        Ingå?                                           vore drygt 1 miljard mark.
35798:                                                           Med ett stort isförstärkt fartyg kunde ca 1
35799:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mrd m 3 naturgas i året importeras tili Finland.
35800: anföra följande:                                       För närvarande finns inga isförstärkta fartyg för
35801:                                                        transport av flytande naturgas. Sådana fartyg är
35802:     Regeringens energi- och miljöpolitiska syften      nödvändiga för trafik tili Finland som skali ske
35803: talar för ökad användning av naturgas. Stats-          året om. Kostnaderna för anskaffning av farty-
35804: makten har försökt främja ökningen på många            get vore av storleken 1 miljard mark.
35805: sätt. En ökning av gasanvändningen från den               Enligt de prisindikationer som fåtts från Alge-
35806: nuvarande konsumtionsnivån är dock proble-             riet och också från annat håli blir den flytande
35807: matisk, eftersom vi är beroende av en enda             naturgasen för närvarande märkbart dyrare än
35808: gasleverantör och en rörlinje, och inte har till-      den naturgas som importeras från Ryssland.
35809: gång till naturgaslager.                                  På grund av de stora investeringar som impor-
35810:     Regeringen anser att användningen av gas           ten av flytande naturgas kräver och det höga
35811: inte bör ökas i stor utsträckning förrän anskaff-      priset på bränslet är projektets lönsamhet dålig.
35812: ningssäkerheten har märkbart förbättrats. En           Några företagsekonomiska grunder för genom-
35813: Iösning på detta vore en fa~.t rörförbindelse tili     förande av det finns inte. Om projektet startas
35814: flera anskaffningskälior. Aven importen av             behövs en ansenlig mängd statligt stöd. Det
35815: flytande naturgas kunde tjäna syftet att fördela       strama läget i samhälisekonomin gör dock att
35816: anskaffningen av naturgas på flera kälior. De          möjligheterna tili en tiliräckligt stor insats i
35817: naturgasmängder som det rör sig om är dock             finansieringen av projektet är små.
35818: inte så stora att den flytande naturgasen ensam           Handels- och industriministeriet ger också i
35819: löser säkerhetsfrågan.                                 fortsättningen akt på möjligheterna att importe-
35820:     Möjligheten att importera flytande naturgas        ra flytande naturgas, och deltar i ytterligare
35821: till Finland från Algeriet och att bygga en            utredningar om importen i den mån som möj-
35822: importterminal i anslutning tili kraftverket i Ingå    ligheter tili finansiering finns.
35823: har utretts av en grupp som bildats av Neste Oy,
35824:      Helsingfors den 3 mars 1993
35825: 
35826:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
35827:                                               1992 vp
35828: 
35829: Kysymys valtioneuvostolle 1
35830: 
35831: 
35832: 
35833: 
35834:                                  Renko ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta
35835: 
35836: 
35837: 
35838:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35839: 
35840:    Maamme energiahuolto on suuresti riippuvai-     keita, joista vanhin on Pudasjärven turvevoima-
35841: nen ulkomaisista toimituksista. Lisääntyvä kaa-    lahanke. Pudasjärven turvevoimala on kiireelli-
35842: sutoimitus entisestä Neuvostoliitosta ei tapahdu   nen myös Koillismaan suuren työttömyyden
35843: suunnitellulla aikataululla.                       hoidon kannalta. Rakentaminen mahdollistaisi
35844:    Kestävän kehityksen periaatteen mukaan          myös jo rakennetun Iijoen alajuoksun suurem-
35845: energiahuoltoa tulisi hajauttaa eri raaka-aine-    man energiahyötysuhteen.
35846: lähteitä käyttäväksi ja myös ympäristöhaitat
35847: tulisi minimoida.                                           Aikooko Hallitus ja missä aikataulus-
35848:    Energiaomavaraisuuden nostamisen kannalta              sa tehdä päätöksen Pudasjärven turve-
35849: tulisi nopeuttaa myös kotimaisten energiaraaka-           voimalan rakentamisesta, ja
35850: aineiden hyväksikäyttöä. Turvesoita ojittamalla             miten Hallitus ajoittaa Oulun läänin
35851: on varauduttu turpeen hyötykäyttöön.                      muiden turvevoimaloiden rakentamis-
35852:    Oulun läänissä on useita turvevoimalahank-             hankkeet?
35853: 
35854:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
35855: 
35856:            Tellervo Renko              Kalevi Mattila               Markku Koski
35857:            Annikki Koistinen           Pauli Saapunki               Kauko Heikkinen
35858:                                        Hannu Kemppainen
35859: 
35860: 
35861: Ei vastausta, rauennut
35862: 
35863: 
35864: 
35865: 
35866:  230019U
35867: 2                                              1992 vp
35868: 
35869: Kysymys valtioneuvostolle 2
35870: 
35871: 
35872: 
35873: 
35874:                                   livari ym.: Elinkeinoelämälle myönnettävän rahoitustuen jako-
35875:                                       perusteista
35876: 
35877: 
35878:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35879: 
35880:    Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen jul-              Onko nykyisenkaltainen valtion ra-
35881: kaisemasta selvityksestä käy ilmi, että Suomessa          hoitustuen jakautuminen Hallituksen
35882: elinkeinoelämälle maksettava tuki on varsin               mielestä perusteltua, vai tulisiko sitä vas-
35883: huomattavaa. Eri tukimuotojen yhteenlaskettu              taisuudessa suunnata enemmän vienti-
35884: summa nousi vuonna 1990 yli 3,5 miljardin                 teollisuuden tukemiseen mm. tutkimus-
35885: markan. Valtion myöntämän rahoitustuen li-                ja kehitystoimintaa lisäämällä, ja
35886: säksi tulevat vielä verotuet ja kunnalliset tuet.            miten Hallitus aikoo ohjata tukea si-
35887: VATT:n selvitys osoittaa, että varsin suuri osa           ten, että Suomen teollinen rakenne moni-
35888: rahoitustuesta suuntautuu kansantalouden sul-             puolistuu?
35889: jetulle sektorille ja palveluelinkeinoihin avoimen
35890: sektorin kustannuksella. Merkille pantavaa on,
35891: että tutkimus- ja tuotekehitystuen osuus koko-
35892: naistuesta on vain 10 prosenttia.
35893: 
35894:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
35895: 
35896:                      Ulpu Iivari                           Johannes Koskinen
35897:                      Lea Savolainen                        Liisa Jaakonsaari
35898:                                              Jukka Roos
35899: 
35900: 
35901: Vastattu 20.2.1992
35902:                                                 1992 vp                                            3
35903: 
35904: Kysymys valtioneuvostolle 3
35905: 
35906: 
35907: 
35908: 
35909:                                   Aittoniemi ym.: Maataloudesta vapautuvan työvoiman uudelleen-
35910:                                        sijoittamisesta
35911: 
35912: 
35913:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35914: 
35915:    Kuusikymmenluvun suuren maaltamuuton              suuksia sijoittua työelämään ilman ammatti-
35916: aika keräsi kaupunkilähiöihin ja niiden kalja-       taitoa.
35917: kuppiloibio kymmeniätuhansia juuriltaan revit-
35918: tyjä työttömiä, kirjon erilaisia ihmiskohtaloita.             Miten Hallitus aikoo järjestää työtä ja
35919: Mikäli Suomi liittyy Euroopan yhteisöön, kau-              sosiaalisen sopeutumisen niille ihmisille,
35920: niista vakuutteluista ja siirtymäajoista huolimat-         jotka vailla uutta ammattitaitoa joutuvat
35921: ta kyseinen ilmiö tulee toistumaan, varsinkin nyt          pois maatalouden ammattipiiristä mah-
35922: vielä huonompien suhdanteiden vallitessa, koska            dollisen EY-sopimuksen vaikutuksesta?
35923: eurotyöttömyys ei suo minkäänlaisia mahdolli-
35924: 
35925:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
35926: 
35927:                      Sulo Aittoniemi                        Lea Mäkipää
35928:                      Raimo Vistbacka                        Marita Jurva
35929: 
35930: 
35931: Ei vastausta, rauennut
35932: 4                                             1992 vp
35933: 
35934: Kysymys valtioneuvostolle 4
35935: 
35936: 
35937: 
35938: 
35939:                                  Aittoniemi ym.: Valtion säästötoimien kohdentumisesta lähivuo-
35940:                                      sina
35941: 
35942: 
35943:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35944: 
35945:    Hallitus on kuluvan vuoden aikana mittavilla     tulevien vuosien mittavat säästötoimensa toteut-
35946: veronkorotuksilla sekä edelleen suunnitelmissa      tamaan.
35947: olevilla miljardien markkojen säästötoimilla ter-
35948: vehdyttämässä maan taloutta. Hallitus on myös                 Miten ja mille valtiontalouden alueille
35949: hiljattain ilmoittanut, että samanlaiset, kenties          Hallitus aikoo vuosittain 10-12 miljar-
35950: vielä voimakkaammat säästötoimet ovat tarpeen              din markan suuruisiksi kaavailemansa
35951: vuosien 1993-1995 valtion talousarviota laadit-            säästötoimet kohdistaa vuosina 1993-
35952: taessa. Hallitus ei ole kuitenkaan toistaiseksi            1995?
35953: julkituonut suunnitelmiaan siitä, miten se tulee
35954: 
35955:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
35956: 
35957:          Sulo Aittaniemi                Marita Jurva                  Raimo Vistbacka
35958:          Hannu Suhonen                  Tina Mäkelä                   Lea Mäkipää
35959: 
35960: 
35961: Vastattu 20.2.1992
35962:                                               1992 vp                                             5
35963: 
35964: Kysymys valtioneuvostolle 5
35965: 
35966: 
35967: 
35968: 
35969:                                   Aittoniemi ym.: Suomen kilpailuaseman turvaamisesta IVY-mai-
35970:                                       den kanssa käytävässä kaupassa
35971: 
35972: 
35973:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35974: 
35975:    Perinteinen taloudellinen yhteistyö ja kaupan-   kilpajuoksu tulevaisuuden markkinoille on jo
35976: käynti Venäjän ja muiden nykyisen Itsenäisten       alkanut, ja maantieteellisen asemansa sekä koke-
35977: valtioiden yhteisön maiden kanssa on tällä het-     muksensa perusteella Suomella pitäisi olla siinä
35978: kellä vaikeata ja epävarmaa. Kyseinen yhteisö       erinomaiset perusmahdollisuudet.
35979: muodostaa kuitenkin tulevaisuutta silmällä pi-
35980: täen alueen, jonka kanssa kaupallisen yhteistyön              Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
35981: mahdollisuudet ovat vähintäänkin mittavat.                 että turvaamme mahdollisuutemme Itse-
35982: Eräät maat, erityisesti Saksa ja Japani, ovat              näisten valtioiden yhteisön maiden tule-
35983: tämän ymmärtäneet ja rakentavat erilaisin toi-             vaisuudessa kehittyvillä kauppamarkki-
35984: menpitein pohjaa tulevaisuudelle. Tietynlainen             noilla?
35985: 
35986:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
35987: 
35988:                     Sulo Aittoniemi                         Lea Mäkipää
35989:                     Raimo Vistbacka                         Marita Jurva
35990: 
35991: 
35992: Ei vastausta, rauennut
35993: 6                                              1992 vp
35994: 
35995: Kysymys valtioneuvostolle 6
35996: 
35997: 
35998: 
35999: 
36000:                                   Hassi ym.: Energiapoliittisten ratkaisujen yhteiskuntataloudellisis-
36001:                                      ta kokonaisvaikutuksista
36002: 
36003: 
36004:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36005: 
36006:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hal-       konaisvaikutuksista. Tällaista tietoa ei nyt kui-
36007: litus aikoo tuoda vielä tämän kevätistuntokau-       tenkaan ole käytettävissä.
36008: den kuluessa eduskuntaan esityksensä siitä, että
36009: uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on yh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36010: teiskunnan kokonaisedun mukaista.                            ryhtyä, jotta eduskunnalla olisi päätöstä
36011:     Tämän suuruusluokan päätös vaatisi pohjak-               tehdessään käytettävissä luotettavaa ja
36012: seen laaja-alaista tutkimustietoa sekä vertailevat           puolueetonta tietoa eri energiapoliittisten
36013: laskelmat erilaisten energiapoliittisten ratkaisu-           ratkaisujen     yhteiskuntataloudellisista
36014: jen, myös säästön, yhteiskuntataloudellisista ko-            vaikutuksista?
36015: 
36016:      Helsingissä 11 päivänii. helmikuuta 1992
36017: 
36018:          Satu Hassi                      Esko Helle                     Erkki Tuomioja
36019:          Pirjo-Riitta Antvuori           Marjut Kaarilahti              Bjarne Kallis
36020:          Tuulikki Ukkola                 Ulla Anttila                   Anneli Jäätteenmäki
36021: 
36022: 
36023: Ei vastausta, rauennut
36024:                                                1992 vp                                           7
36025: 
36026: Kysymys valtioneuvostolle 7
36027: 
36028: 
36029: 
36030: 
36031:                                   Aittoniemi ym.: Valtion menojen kasvun pysäyttämisestä
36032: 
36033: 
36034: 
36035:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36036: 
36037:    Valtiontaloutemme menoja ja velvoitteita          den sektorilla. Menojen kasvu pystytään pitä-
36038: koskeva lainsäädäntö on monimutkainen, seka-         mään hallinnassa, joskin varojen suuntauksen
36039: va ja osin epämääräinen. Sen seurauksena val-        tasapuolisuus entistä enemmän jää kunnallisten
36040: tiontalouden menot ovat viime vuosina kasva-         päättäjien vastuulle.
36041: neet hallitsemattomasti eikä kasvun suuntaus ole
36042: kaikilta osin suhteessa välttämättömään ja jär-               Aikooko Hallitus selkeyttää valtion-
36043: kevään tarpeeseen.                                         talouden menoja ja velvoitteita koskevaa
36044:    Eduskunnalle annettu kuntien valtionosuuk-              lainsäädäntöä nopealla aikavälillä myös
36045: sia koskeva lainuudistus on selkeästi korjaamas-           muilla sektoreilla menojen hallitsemauo-
36046: sa vallitsevaa tilannetta kyseisellä valtiontalou-         man kasvun pysäyttämiseksi?
36047: 
36048:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36049: 
36050:                      Sulo Aittoniemi                         Marita Jurva
36051:                      Lea Mäkipää                             Raimo Vistbacka
36052: 
36053: 
36054: Ei vastausta, rauennut
36055: 8                                             1992 vp
36056: 
36057: Kysymys valtioneuvostolle 8
36058: 
36059: 
36060: 
36061: 
36062:                                  Linnainmaa ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedelly-
36063:                                      tysten parantamisesta
36064: 
36065: 
36066:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36067: 
36068:    Rahoitusvaikeudet - omien pääomien riit-        saantiin. Ilman erityistoimia jyrkkänä jatkuva
36069: tämättömyys, lainarahoituksen hinta ja vakuuk-     konkurssikierre tuhoaa päivittäin tilapäisistä
36070: sien arvon alentuminen - ovat maamme               maksuvaikeuksista kärsiviä yrityksiä, jotka nor-
36071: pienten ja keskisuurten yritysten ajankohtaiset    maalitilanteessa ovat täysin elinkelpoisia.
36072: ongelmat, joilla on huomattava vaikutus työlli-
36073: syyteen ja talouskehitykseen. Valtion lisääntyvä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36074: lainanotto on entisestään vaikeuttanut pienyri-           ryhtyä parantaakseen pienten ja keski-
36075: tysten mahdollisuuksia kohtuuhintaisen lainan             suurten yritysten toimintaedellytyksiä?
36076: 
36077:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36078: 
36079:          Tuula Linnainmaa               Riitta Saastamoinen         Tuulikki Ukkola
36080:          Pentti Mäki-Hakola             Väinö Saario                Kimmo Sasi
36081:          Sauli Niinistö                 Jarmo Laivoranta            Hanna Markkula
36082:          Anneli Taina                   Irmeli Takala               Kyösti Toivonen
36083:                     Jouni J. Särkijärvi                     Oiva Savela
36084: 
36085: 
36086: Vastattu 20.2.1992
36087:                                                1992 vp                                            9
36088: 
36089: Kysymys valtioneuvostolle 9
36090: 
36091: 
36092: 
36093: 
36094:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Valtionhallinnon henkilöstösupistusten koh-
36095:                                      dentumisesta
36096: 
36097: 
36098:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36099: 
36100:    Valtion palveluksessa olevan henkilöstön                  Mitä Hallitus aikoo tehdä sen varmis-
36101: määrää aiotaan supistaa tulevina vuosina vähin-           tamiseksi, etteivät henkilöstösupistukset
36102: tään 5 %:lla. Tämä merkitsee 6 700 vakanssin              kohdistu yksinomaan valtion suoritus-
36103: poistumista vuosina 1992-95. Julkisten palvelu-           tason henkilökuntaan ja ettei erilaisilla
36104: jen toimivuuden kannalta olisi elintärkeää, ettei-        ohjeilla kannusteta eri hallinnonaloja su-
36105: vät supistukset painottuisi itse palvelutehtävissä        pistamaan pienipalkkaisten, palveluteh-
36106: toimiviin, vaan pääosin hallinnon keventämi-              tävissä toimivien määrää?
36107: seen.
36108:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36109: 
36110:          Pentti Lahti-Nuuttila           Iivo Polvi                  Iiris Hacklin
36111:          Aamo von Bell                   Jussi Ranta                 Asko Apukka
36112:          Timo Roos                       Jouni Backman               Jukka Roos
36113: 
36114: 
36115: Vastattu 20.2.1992
36116: 10                                              1992 vp
36117: 
36118: Kysymys valtioneuvostolle 10
36119: 
36120: 
36121: 
36122: 
36123:                                    Ukkola ym.: Poliittisen rahoituksen saamisesta julkiseksi
36124: 
36125: 
36126: 
36127:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36128: 
36129:     Suojelu- ja keskusrikospoliisi selvittävät par-   tapahdu, koska yksittäisten poliitikkojen ja hei-
36130: haillaan, ovatko suomalaiset kommunistit syyl-        dän tukiryhmiensä saarnat rahalahjat ovat val-
36131: listyneet laittomuuksiin vastaanottaessaan rahaa      vonnan ulkopuolella.
36132: Neuvostoliiton kommunistiselta puolueelta vielä
36133: niinkin myöhään kuin 1990. Tavoitteena oli                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joil-
36134: kommunisteja tukemalla vaikuttaa Suomen sisä-                la puolueita kielletään ottamasta vastaan
36135: politiikkaan. Poliisitutkimusten pulmana kui-                ulkomaista rahaa, ja toiseksi,
36136: tenkin on, että esimerkiksi säädökset valtio- ja                suunnitteleeko Hallitus puoluelain
36137: maanpetoksesta ovat epämääräisiä. Toisaalta                  muuttamista niin, että myös kotimainen
36138: kansalaisilla on myös oikeus tietää, jos puolue              vaalirahoitus tulee kaikilta osin julki-
36139: tai poliitikko joutuu turvautumaan huomatta-                 seksi?
36140: vaan kotimaiseen vaalirahoitukseen. Nyt näin ei
36141: 
36142:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36143: 
36144:          Tuulikki Ukkola                 Paavo Nikula                   Tuija Maaret Pykäläinen
36145:          Maria Kaisa Aula                Aino Suhola                    Maija Rask
36146: 
36147: 
36148: Ei vastausta, rauennut
36149:                                               1992 vp                                              11
36150: 
36151: Kysymys valtioneuvostolle 11
36152: 
36153: 
36154: 
36155: 
36156:                                   Jaakonsaari ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisäämisestä
36157: 
36158: 
36159: 
36160:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36161: 
36162:    Korkeimman hallinto-oikeuden ja korkeim-         ikääntyneitten ja todellisesta arkielämästä ilmei-
36163: man oikeuden viimeaikaiset tulkinnat tasa-arvo-     sesti loitontuneitten miesten rinnalla?
36164: laista rikkovat yleistä oikeustajua. Raskauden         Koska nykyinen laki mahdollistaa tällaiset
36165: tulkitseminen muusta kuin sukupuolesta johtu-       tulkinnat, selkiytettäköön lain sanamuotoa tuk-
36166: vaksi sekä palkkasyrjinnän salliminen tasa-arvo-    kimalla porsaanreiät.
36167: lain yleisten periaatteiden vastaisesti ovat huo-
36168: lestuttavia ratkaisuja, jotka väheksyvät naisen               Milloin Hallitus aikoo tuoda eduskun-
36169: panosta yhteiskunnassamme. Palkansaajistahan               nalle esityksen tasa-arvolain uudistami-
36170: yli puolet on naisia. Eikö yleinen oikeustaju              seksi, jolla korjataan nykyiset lain heik-
36171: edellyttäisi sitäkin, että ylimmissä tuomiois-             koudet ja saadaan tasa-arvolakimme eu-
36172: tuimissa olisi asioita ratkaistaessa myös naisia           rooppalaisen lainsäädännön tasolle?
36173:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36174: 
36175:          Liisa Jaakonsaari              Kerttu Törnqvist              Timo Roos
36176:          Tarja Kautto                   Arja Ojala                    Iiris Hacklin
36177: 
36178: 
36179: Vastattu 20.2.1992
36180: 12                                            1992 vp
36181: 
36182: Kysymys valtioneuvostolle 12
36183: 
36184: 
36185: 
36186: 
36187:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisää-
36188:                                       misestä
36189: 
36190: 
36191:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36192: 
36193:    Viime kuukausina korkeimmissa lainkäyttö-                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
36194: elimissä on tehty useita ratkaisuja, joissa tasa-          pikaisesti esityksen tasa-arvolain muutta-
36195: arvolakia ei ole katsottu rikotun työhönottoon             misesta siten, että lainsäätäjän tarkoitus
36196: ja palkkaukseen liittyvissä naisten syrjintätapa-          toteutuu ja syrjinnän kielto ulotetaan
36197: uksissa. Ratkaisut ovat herättäneet hämmästys-             kaikkiin tilanteisiin, joissa sukupuoleen
36198: tä muun muassa siksi, että lain eduskuntakäsit-            perustuvaa eriarvoisuutta voi esiintyä?
36199: telyn yhteydessä valiokunnan ottamilla kannan-
36200: otoilla ei ole katsottu olevan merkitystä lain
36201: tulkinnassa.
36202: 
36203:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36204: 
36205:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Outi Ojala               Eila Rimmi
36206:          Raila Aho                        Martti Korhonen          Ensio Laine
36207:                    Heli Astala                              JarmoWahlström
36208: 
36209: 
36210: Vastattu 20.2.1992
36211:                                               1992 vp                                       13
36212: 
36213: Kysymys valtioneuvostolle 13
36214: 
36215: 
36216: 
36217: 
36218:                                Wahlström ym.: Suomen ulkopoliittisesta asemasta EY-jäsenyyden
36219:                                  mahdollisesti toteutuessa
36220: 
36221:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36222: 
36223:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        Samaan aikaan ovat hallituksen ministerit,
36224: on ulkoasiainministeri Väyrynen vakuuttanut       mm. Salolainen ja Norrback, lausunnoissaan
36225: Suomen puolueettomuusaseman saavan tukea          asettaneet kyseenalaiseksi puolueettomuuden
36226: EY:n jäsenmaiden keskuudessa. Ulkoasiain-         merkityksen.
36227: ministerin käymissä keskusteluissa EY-maiden
36228: vastaavien ministereiden kanssa on korostettu              Mikä on Hallituksen kanta Suomen
36229: Suomen puolueettomuuden ja liittoutumatto-              ulkopoliittiseen asemaan EY-jäsenyyden
36230: muuden säilyttämisen tärkeyttä mahdollisen              mahdollisesti toteutuessa?
36231: EY-jäsenyyden oloissakin.
36232:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
36233:          Jarmo Wahlström             Claes Andersson                  Esko Helle
36234:          Ensio Laine                 Marjatta Stenius-Kaukonen        Outi Ojala
36235: 
36236: Ei vastausta, rauennut
36237: 14                                            1992 vp
36238: 
36239: Kysymys valtioneuvostolle 14
36240: 
36241: 
36242: 
36243: 
36244:                                   Muttilainen ym.: Suomeen suuntautuvien investointien lisäämiseksi
36245:                                      tarvittavista toimenpiteistä
36246: 
36247: 
36248:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36249: 
36250:    Suomalainen valtionyhtiö Enso-Gutzeit on         sellaisten edellytysten luomiseksi, että sekä koti-
36251: julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sijoitta-    että ulkomaiset yritykset voisivat sijoittaa rahan-
36252: nut suuren summan rahaa entisen Itä-Saksan          sa suomalaista työllisyyttä edistäviin tarkoituk-
36253: alueelle keräyspaperia käyttävän tehtaan raken-     siin.
36254: tamiseen. Tämä investointipäätös on merkittävä
36255: osa pääomavirtaa ulkomaille. Edes valtion omis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
36256: tamat yhtiöt eivät katso voivansa investoida               tynyt tai aikoo ryhtyä Suomen aseman
36257: Suomeen. Kuitenkin kaikki ulkomaille suunna-               turvaamiseksi sijoituskohteena sekä koti-
36258: tut sijoitukset ovat pois kotimaisesta työllisyy-          että ulkomaisille yrityksille?
36259: destä. Valtiovallan olisikin tehtävä kaikkensa
36260: 
36261:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1992
36262: 
36263:                     Kyllikki Muttilainen                 Marjatta Vehkaoja
36264:                     Erja Lahikainen                      Riitta Myller
36265:                                         Jukka Gustafsson
36266: 
36267: 
36268: Ei vastausta, rauennut
36269:                                                1992 vp                                             15
36270: 
36271: Kysymys valtioneuvostolle 15
36272: 
36273: 
36274: 
36275: 
36276:                                   A. Ojala ym.: Kehitysvammaisten opetuksen hallinnon järjestämi-
36277:                                       sestä
36278: 
36279: 
36280:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36281: 
36282:    Jokaisella lapsella on oikeus opetukseen. Kui-    sen siirtämisestä on eduskunta tehnyt esityksen
36283: tenkin noin 800:n vaikeimmin kehitysvammai-          jo vuonna 1982. Siirtoa on kuitenkin vuosi
36284: sen lapsen opetus on edelleen järjestämättä          vuoden jälkeen lykätty.
36285: tyydyttävällä tavalla. Heidän opetuksensa ta-
36286: pahtuu osana sosiaalityötä, eivätkä kunnolliselle              Milloin Hallitus aikoo toteuttaa lasten
36287: opetukselle asetettavat vaatimukset toteudu                 edun ja eduskunnan tahdon mukaisesti
36288: määrällisesti eivätkä laadullisesti. Opetushallin-          vaikeimmin kehitysvammaisten lasten
36289: nossa sen sijaan olisi paras opetuksen asiantun-            opetuksen siirtämisen sosiaalihallinnosta
36290: temus. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuk-                 opetushallinnon alaisuuteen?
36291: 
36292:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1992
36293: 
36294:          Arja Ojala                      Jukka Gustafsson              Tuija Maaret Pykäläinen
36295:          Marjatta Vehkaoja               Liisa Jaakonsaari             Antti Kalliomäki
36296:          Tarja Halonen                   Marja-Liisa Tykkyläinen       Pentti Lahti-Nuuttila
36297: 
36298: 
36299: Ei vastausta, rauennut
36300: 16                                            1992 vp
36301: 
36302: Kysymys valtioneuvostolle 16
36303: 
36304: 
36305: 
36306: 
36307:                                 Vehkaoja ym.: Päivähoitopaikan turvaamisesta työttömiksi joutu-
36308:                                    vien vanhempien lapsille
36309: 
36310: 
36311:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36312: 
36313:    Kunnat ovat irtisanoneet työttömiksi joutu-     sa. Kun työttömyys ei katkaise lasten kotihoidon
36314: neiden vanhempien lapsia päivähoidosta varsin      tukeakaan, sen ei tulisi katkaista myöskään lap-
36315: vaihtelevasti, jopa jo kahden viikon kuluttua      sen päivähoitoa.
36316: työttömyyden alkamisesta. Vanhemmat ja lapset
36317: menettävät näin yhtaikaa työ- ja hoitoympäris-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36318: tön tarjoamat sosiaaliset suhteet.                        ryhtyä, ettei työttömiksi joutuvien van-
36319:    Näin irtisanotut lapset joutuvat uudestaan             hempien lapsia irtisanota kunnallisesta
36320: päiväkotijonoon, mikä paitsi jäykistää vanhem-            päivähoidosta vastoin perheiden toivo-
36321: pien mahdollisuuksia palata nopeasti työhön,              musta ja näin aiheuteta näissä perheissä
36322: ennen kaikkea aiheuttaa sen, ettei lapsi pääse            vielä lisää ongelmia?
36323: palaamaan entiseen ympäristöönsä päivähoidos-
36324: 
36325:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1992
36326: 
36327:          Marjatta Vehkaoja           Ulpu Iivari                     Tarja Kautto
36328:          Anna-Liisa Kasurinen        Matti Luttinen                  Kyllikki Muttilainen
36329: 
36330: 
36331: Ei vastausta, rauennut
36332:                                               1992 vp                                         17
36333: 
36334: Kysymys valtioneuvostolle 17
36335: 
36336: 
36337: 
36338: 
36339:                                 Ukkola ym.: Ns. maanantaiseuran perustamisen tarpeellisuudesta
36340: 
36341: 
36342:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36343: 
36344:    Hallitus on 13.2.1992 päättänyt uuden kult-    sa puolestaan toimii kulttuurielämän ja kansan-
36345: tuuritoimikunnan, ns. maanantaiseuran perusta-    edustajien yhteinen Arkadia-seura.
36346: misesta. Seuraan kuuluu 16 jäsentä ynnä yhdek-
36347: sän asiantuntijaa ja sihteeriä tarpeen mukaan.              Mihin uutta kulttuurikeskusteluseu-
36348: Opetusministeriössä on kuitenkin ns. Kupoli-             raa tarvitaan, mikä on sen toiminta-
36349: työryhmä selvittelemässä kulttuuripolitiikan             ajatus ja kuinka paljon seuran toiminta
36350: suuria linjoja ensi vuosituhannella sekä virka-          tulee veronmaksajille maksamaan?
36351: miehistä koostuva ns. visioryhmä. Eduskunnas-
36352: 
36353:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
36354: 
36355:                    Tuulikki Ukkola                        Pirjo-Riitta Antvuori
36356:                    Oiva Savela                            Minna Karhunen
36357: 
36358: 
36359: Ei vastausta, rauennut
36360: 
36361: 
36362: 
36363: 
36364: 2 · 230019U
36365: 18                                               1992 vp
36366: 
36367: Kysymys valtioneuvostolle 18
36368: 
36369: 
36370: 
36371: 
36372:                                    Kemppainen ym.: Julkisten laitosten ja virastojen säästötavoitteiden
36373:                                       toteuttamisesta
36374: 
36375: 
36376:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36377: 
36378:    Julkisen hallinnon keventäminen ja rationali-       piireistä, joissa jo tähän mennessä toimintoja on
36379: sointi on välttämätön toimenpide, jotta yhteis-        eniten kevennetty ja työyksikkökustannukset
36380: kunnan palvelukyky voidaan jatkossa turvata.           saatu matalimmiksi.
36381: Valtionhallinnossa on tehty suunnitelmia hallin-          Kun valtion laitoksilla ei ole varsinaista mark-
36382: non ja toimintojen järkeistämiseksi. Ongelmalli-       kinoiden pakottamaa tarvetta tulosvastuullisuu-
36383: seksi toimenpiteet tekee se, että näitä suunnitel-     teen, organisaatiouudistuksista näyttää ainakin
36384: mia ei läheskään aina ole tehty pelkästään kus-        osittain tulevan näennäisiä eikä varsinaisesti te-
36385: tannustietoisesti ja tulosvastuullisesti.              hokkuutta ja palvelukykyä lisääviä.
36386:    Esimerkiksi tielaitoksessa on tehty suunnitel-
36387: mia organisaation keventämiseksi. Tielaitos on                   ~iten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
36388: tyypillisesti keskusjobtoinen laitos, jossa henki-            että julkisen hallinnon keventämistoi-
36389: löstöresursseja on keskittynyt keskushallintoon.              menpiteet suoritetaan kustannustietoi-
36390: Hallinto- ja yleiskustannushenkilöstöstä neljäs-              sesti ja tulosvastuullisesti aloittaen kes-
36391: osa, noin 600 henkeä on keskushallinnossa ja                  kusjobtoisen organisaation keventämi-
36392: vain noin 1 800 tiepiireissä. Kuitenkin tiehalli-             sellä, jotta palvelutehtävien suorittami-
36393: tuksen tarkoituksena on aloittaa toimintojen                  seksi jää riittävän tehokkaasti toimiva
36394: keventäminen piiritasolta ja erityisesti niistä tie-          organisaatio maakunta- ja aluetasolle?
36395: 
36396:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
36397: 
36398:           Hannu Kemppainen                Annikki Koistinen               Tuula Kuittinen
36399:           ~arkku Laukkanen                Esko Jokiniemi                  Kauko Heikkinen
36400:           Armas Komi                      Raimo Liikkanen                 Raili Puhakka
36401: 
36402: 
36403: Ei vastausta, rauennut
36404:                                                1992 rd                                             19
36405: 
36406: Spörsmål tili statsrådet 19
36407: 
36408: 
36409: 
36410: 
36411:                                   Renlund m.fl.: Om utbeta1ning av arbetslöshetsersättning och
36412:                                       vuxenstudiepenning tili företagare
36413: 
36414: 
36415:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36416:    På grund av lågkonjunkturen breder arbets-        Liknande missförhållanden råder i fråga om
36417: lösheten ut sig också bland företagarna. Trots att   studiefinansieringen.
36418: det redan länge påtalats att företagare inte har
36419: rätt till förtjänstbunden arbetslöshetsersättning,            Har Regeringen planer på att ännu
36420: har åtgärder inte vidtagits. Enligt gällande lag           under vårsessionen komma med lag-
36421: om arbetslöshetskassor (603/84) kan en företaga-           förslag i syfte att avlägsna skillnaderna
36422: re inte ansluta sig till en sådan. Problem har             mellan företagares och löntagares rätt tili
36423: också uppstått gällande grunddagpenningen,                 arbetslöshetsersättning och vuxenstudie-
36424: även om företagarna i princip har rätt tili den.           penning?
36425: 
36426:      Helsingforsden 9 mars 1992
36427:                      Boris Renlund                          Håkan Malm
36428:                      Margareta Pietikäinen                  Henrik Westerlund
36429:                                              Henrik Lax
36430: 
36431: 
36432: Svar 19.3.1992
36433: 20                                             1992 vp
36434: 
36435: Kysymys valtioneuvostolle 19                                                              Suomennos
36436: 
36437: 
36438: 
36439: 
36440:                                   Renlund ym.: Työttömyyskorvauksen ja aikuisopintorahan maksa-
36441:                                      misesta myös yrittäjälle
36442: 
36443: 
36444:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36445: 
36446:    Laman myötä työttömyys leviää yrittäjienkin       rahaan. Vastaavia epäkohtia on opintojen rahoi-
36447: keskuuteen. Vaikka siihen, että yrittäjillä ei ole   tuksessa.
36448: oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan,
36449: on kiinnitetty huomiota jo pitkään, tarpeellisiin               Suunnitteleeko Hallitus antavansa vie-
36450: toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Voimassa olevan            lä kevätistuntokauden aikana lakiehdo-
36451: työttömyyskassalain (603/84) mukaan yrittäjä ei             tuksen, jolla poistettaisiin yrittäjien ja
36452: voi liittyä työttömyyskassaan. Myös peruspäivä-             palkansaajien oikeudessa työttömyys-
36453: rahaa koskevia ongelmia on ilmennyt, vaikka                 korvaukseen ja aikuisopintorahaan val-
36454: yrittäjillä onkin periaatteessa oikeus peruspäivä-          litsevat erot?
36455: 
36456:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1992
36457: 
36458:                      Boris Renlund                           Håkan Malm
36459:                      Margareta Pietikäinen                   Henrik Westerlund
36460:                                              Henrik Lax
36461: 
36462: 
36463: Vastattu 19.3.1992
36464:                                                1992 vp                                            21
36465: 
36466: Kysymys valtioneuvostolle 20
36467: 
36468: 
36469: 
36470: 
36471:                                   Kasorineo ym.: Kansanedustajien vaikutusmahdollisuuksien lisää-
36472:                                      misestä Ety-valmistelukokouksissa
36473: 
36474: 
36475:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36476: 
36477:    Eri kansalaisjärjestöt osallistuvat varsin vah-   tiosihteeri Aamo Karhilon johtamassa Suomen
36478: vasti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfe-      Etyk-valtuuskunnassa ei todellakaan ole yhtään
36479: renssin neljänteen seurantakokoukseen täällä         parlamentin edustajaa. Tämä poikkeaa euroop-
36480: Helsingissä. Kansalaisjärjestöjen asemaa Etykis-     palaisesta käytännöstä, jossa pidetään itsestään
36481: sä onkin tietoisesti vahvistettu Wienin seuranta-    selvänä parlamenttien mukanaoloa tällaisissa
36482: kokouksesta lähtien.                                 tapauksissa.
36483:    Sen sijaan kansalaisjärjestöjen valmisteluko-        Kun eurooppalaiseen turva- ja yhteistyö-
36484: kouksissa on ihmetelty eduskunnan ja suoma-          ajatukseen olennaisena osana kuuluu demokra-
36485: laisten parlamentaarikkojen vähäistä mukana-         tian ja kansalaisvastuun syventäminen, kysym-
36486: oloa - lähestulkoon ohittamista - Ety-koko-          mekin:
36487: uksen valmisteluissa ja osallistumista itse koko-
36488: ukseen.                                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36489:    Valmistelu on ollut silmiinpistävän virkamies-           ryhtyä parlamentaarisen roolin vahvista-
36490: ja ministeriökeskeistä. Ulkoministeriön alival-             miseksi Etyk-prosessissa?
36491: 
36492:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1992
36493: 
36494:           Anna-Liisa Kasurinen           Raimo Vuoristo                Matti Vähänäkki
36495:           Leena Luhtanen                 Antti Kalliomäki              Mats Nyby
36496: 
36497: 
36498: Ei vastausta, rauennut
36499: 22                                            1992 vp
36500: 
36501: Kysymys valtioneuvostolle 21
36502: 
36503: 
36504: 
36505: 
36506:                                   Luttinen ym.: Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevista leikkaus-
36507:                                       suunnitelmista
36508: 
36509: 
36510:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36511: 
36512:    Eräät ministerit ovat julkisuudessa kiinnittä-   romahtamisen estävä sosiaaliturva on myös mer-
36513: neet huomiota ansiosidonnaisen sosiaaliturvan,      kittävä tuloeroja tasoittava tekijä, joka ylläpitää
36514: erityisesti työttömyysturvan tasoon. On vaadittu    kotimaista kysyntää.
36515: etuuksien leikkaamista siten, että ansioon suh-
36516: teutetun päivärahan määrä olisi lähellä peruspäi-             Aikooko Hallitus todellakin ryhtyä
36517: värahan tasoa. Samalla on esitetty paikkansa-              heikentämään palkansaajien ansioon
36518: pitämättömiä väitteitä ansioon suhteutettujen              suhteutettua perusturvaa, erityisesti työt-
36519: päivärahojen todellisista suuruuksista.                    tömyysturvaa, ja jos aikoo, niin
36520:    Ansiosidonnainen sosiaaliturva on suomalais-               miten Hallitus ottaa huomioon leik-
36521: ten palkansaajien työllä ansaittua perusturvaa,            kausten tuloeroja lisäävän ja kansanta-
36522: jonka piirissä on yli kolme miljoonaa palkansaa-           louden elpymistä hidastavan vaikutuk-
36523: jaa ja heidän perheenjäsentään. Kyse ei siis ole           sen?
36524: pienestä etuoikeutettujen ryhmästä. Tulotason
36525: 
36526:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36527: 
36528:                      Matti Luttinen                          Anna-Liisa Kasurinen
36529:                      Johannes Koskinen                       Kerttu Törnqvist
36530:                                             Jussi Ranta
36531: 
36532: 
36533: Vastattu 19.3.1992
36534:                                                  1992 vp                                                23
36535: 
36536: Kysymys valtioneuvostolle 22
36537: 
36538: 
36539: 
36540: 
36541:                                     S-L. Anttila ym.: EY-jäsenyysneuvotteluja koskevasta tiedottami-
36542:                                        sesta kansanedustajille
36543: 
36544: 
36545:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36546: 
36547:    Eduskunta äänestää hallituksen EY-tiedon-                   Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
36548: annosta 18.3.1992. Tämän jälkeen jätettäneen                käytännössä huolehtia siitä, että edus-
36549: virallisesti Suomen EY-jäsenyyshakemus. Ennen               kunta saa jatkuvasti ja riittävästi tietoja
36550: varsinaisten virallisten EY-jäsenyysneuvottelu-             niin EY-jäsenyysneuvottelujen valmiste-
36551: jen alkamista Suomi valmistautuu jäsenyys-                  lusta, erilaisista siihen liittyvistä selvityk-
36552: neuvotteluihin tehden erilaisia selvityksiä ja stra-        sistä kuin niin sanotun maaselvityksen
36553: tegioita sekä muun muassa niin sanotun maasel-              laatimisesta, sekä
36554: vityksen Brysselin komissiolle. Tämä valmistelu-               millä tavalla Hallitus aikoo hankkia
36555: työ on erittäin tärkeä Suomen jäsenyysneuvotte-             toimilleen eduskunnan hyväksymisen?
36556: luja ajatellen. Tästä työstä, samoin kuin itse
36557: neuvotteluista, eduskunnan tulee olla kaiken
36558: aikaa ajan tasalla ja hyvin tietoisena.
36559: 
36560:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36561: 
36562:                       Sirkka-Liisa Anttila                   Pekka Viljanen
36563:                       Ismo Seivästö                          Pirkko Laakkonen
36564: 
36565: 
36566: Ei vastausta, rauennut
36567: 24                                            1992 vp
36568: 
36569: Kysymys valtioneuvostolle 23
36570: 
36571: 
36572: 
36573: 
36574:                                  Kautto ym.: Kiinteistöveron kohdentamisesta tasapuolisesti kaik-
36575:                                     kiin kiinteistöjen omistajiin
36576: 
36577:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36578: 
36579:    Hallitus valmistelee kiinteistöveron säätämis-   mallatapaa kuin muiden kuntalaisten. Kuiten-
36580: tä. Verolla on tarkoitus korvata neljä muuta        kin kunnat kaipaavat kipeästi lisäverotuloja ja
36581: veromuotoa mutta samalla luoda kunnille mah-        muitakin veronmaksajia kuin palkansaajat ja
36582: dollisuus rahoittaa toimintojaan muutoinkin         eläkeläiset.
36583: kuin tuloista koottavilla kunnallisveroilla. Ol-
36584: lakseen tehokas ja tasapuolinen veromuoto                     Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
36585: kiinteistövero tulisi ulottaa kattavasti kaikkiin          kiinteistövero kohtelee kaikkia kiinteis-
36586: kiinteistöihin. Nyt hallitus kuitenkin aikoo ra-           töjen omistajia tasapuolisesti, sekä sen,
36587: jata veron piiristä pois ainakin maa- ja metsä-            että myös maa- ja metsätaloudenharjoit-
36588: talouskiinteistöt. Tämä merkitsee sitä, ettei              tajat osallistuisivat nykyistä laajemmin
36589: maa- ja metsätalousharjoittajien tarvitsisi osal-          kuntien toimintojen rahoittamiseen kiin-
36590: listua kuntien toimintojen rahoittamiseen sa-              teistöveron myötä?
36591:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36592:          Tarja Kautto                   Riitta Myller                Jukka Roos
36593:          Ulpu Iivari                    Mats Nyby                    Kerttu Törnqvist
36594: 
36595: Ei vastausta, rauennut
36596:                                                1992 vp                                           25
36597: 
36598: Kysymys valtioneuvostolle 24
36599: 
36600: 
36601: 
36602: 
36603:                                   Vanhanen ym.: Suomen lähialueiden ympäristöongelmien vähentä-
36604:                                      miseksi tarvittavista toimenpiteistä
36605: 
36606: 
36607:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36608: 
36609:     Ympäristöongelmat ovat jo pitkään olleet         Suomen lähialueilla sijaitsevat ydinvoimalat,
36610: valtiolliset rajat ylittäviä. Niiden ratkaiseminen   Murmanskin edustalle upotetut ydinjätteet ja
36611: edellyttää valtioiden välistä yhteistyötä niin po-   Kuolan alueen tuotantolaitosten Suomeen näh-
36612: liittisella kuin tekniselläkin tasolla. Yhteistyön   den kaksinkertaiset rikkipäästöt
36613: välttämättömyys korostuu erityisesti Suomea
36614: itäisiltä lähialueilta uhkaavien ympäristöongel-              Mihin toimenpiteisiin Hallituksessa
36615: mien torjunnassa.                                          aiotaan ryhtyä Suomen lähialueiden ym-
36616:     Tällaisia uhkia ovat muun muassa Narvan                päristöongelmien ratkaisemiseksi ja saas-
36617: alueen voimalaitokset, Itämereen upotetut myr-             tepäästöjen vähentämiseksi?
36618: kyt ja kaasut, Pietarin valtavat jätevesimäärät,
36619: 
36620:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36621: 
36622:          Matti Vanhanen            Johannes Leppänen        Hannu Tenhiälä
36623:          Kauko Heikkinen           Riitta Kauppinen         Tuula Kuittinen
36624:          Raimo Liikkanen           Seppo Pelttari           Timo Järvilahti
36625:                   Anneli Jäätteenmäki                Seppo Kääriäinen
36626: 
36627: 
36628: Vastattu 19.3.1992
36629: 26                                              1992 vp
36630: 
36631: Kysymys valtioneuvostolle 25
36632: 
36633: 
36634: 
36635: 
36636:                                    Saario ym.: Cultor-yhtymän määräävästä asemasta sokeriteolli-
36637:                                       suudessa
36638: 
36639:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36640: 
36641:    Suomeen on syntynyt sokerialan toimialajär-        myönnetty ja tällä hetkellä voimassa olevien
36642: jestelyjen seurauksena Cultor-yhtymälle sokerin       korkeiden tulli- ja tuontimaksujen vuoksi soke-
36643: jalostukseen ja myyntiin täydellinen monopoli.        rin tuonti ei olisi edes taloudellisesti kannat-
36644: Cultor-yhtymä kilpailee myös muutamilla elin-         tavaa.
36645: tarviketeollisuuden aloilla asiakkaidensa kans-
36646: sa. Se esimerkiksi harjoittaa leipomotoimintaa                  Onko Hallituksen mielestä sokeriteol-
36647: tytäryhtiönsä Vaasan Leipomot Oy:n kautta.                   lisuuteen syntynyt tilanne kuluttajien
36648: Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa määrää-                 etujen mukainen, ja jos ei ole,
36649: vän markkina-aseman väärinkäyttö on mah-                        aikooko Hallitus vapauttaa sokerin
36650: dollista. Tätä teoriaa tukee tieto siitä, että Cul-          tuontia Suomeen, ja
36651: tor-yhtymä on erinäisin sisäisin järjestelyin                   onko kilpailuvirastolla uuden kilpailu-
36652: avustanut viime vuonna Vaasan Leipomot                       lain voimaan tultua riittäviä aseita puut-
36653: Oy:tä 15 miljoonalla markalla. Muutamat elin-                tua määräävän markkina-aseman vää-
36654: tarviketeollisuusyrittäjät ovat hakeneet lisenssiä           rinkäyttöön?
36655: sokerin tuontiin, mutta toistaiseksi niitä ei ole
36656:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36657:           Väinö Saario                   Kari Rajamäki                  Erja Lahikainen
36658:           Hannele Luukkainen             Anssi Rauramo                  Matti Lahtinen
36659:           Pirjo-Riitta Antvuori          Hanna Markkula                 Martti Tiuri
36660: 
36661: 
36662: Ei vastausta, rauennut
36663:                                                1992 vp                                            27
36664: 
36665: Kysymys valtioneuvostolle 26
36666: 
36667: 
36668: 
36669: 
36670:                                   Lamminen ym.: Rauhanturvaamishenkilöstön palkkauksessa ole-
36671:                                      vien epäkohtien korjaamisesta
36672: 
36673: 
36674:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36675: 
36676:     Suomen     YK-rauhanturvaamishenkilöstön         muutoshankkeet ja tulkintalinjojen äkilliset
36677: valintojen päämääränä on taata mahdollisim-          muutokset ovat aiheuttaneet epätietoisuutta,
36678: man korkeatasoisen henkilöstön saatavuus rau-        joka todennäköisesti osaltaan vähentää ammat-
36679: hanturvaamistehtäviin. Näihin tehtäviin hakeu-       tihenkilöstön hakemusten määrää. Käytäntö on
36680: tuvan, kelpoisuusehdot täyttävän ammattihen-         myös ilmeisesti vaarassa muuttua takautuvasti
36681: kilöstön määrä on viime vuosina huolestuttavas-      ja on jo aiheuttanut maksu-uhan lukuisille YK-
36682: ti laskenut. Nykyisellä palkkauksella ei onnistu-    miehille.
36683: ta houkuttelemaan riittävästi päteviä hakijoita
36684: näihin tehtäviin.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
36685:     Yhä useammassa tapauksessa on YK-rau-                   koo ryhtyä rauhanturvaamishenkilöstön
36686: hanturvaamistehtävissä toimivan henkilöstön                 palkkauksessa olevien puutteiden korjaa-
36687: palkkauksessa olevien puutteiden vuoksi todel-              miseksi, ja
36688: liseksi lisäpalkaksi muodostunut verottoman                    miten Hallitus aikoo estää ns. muutto-
36689: auton tuontimahdollisuus. Näitä ns. muutto-                 autoja koskevan käytännön muuttumi-
36690: autoja koskevat, useita vuosia esillä olleet lain-          sen takautuvasti?
36691: 
36692:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36693: 
36694:          Kalevi Lamminen             Jaakko Laakso           Aarno von Bell
36695:          Eila Rimmi                  Reijo Laitinen          Jukka Vihriälä
36696:          Anna-Liisa Kasurinen        Jarmo Laivoranta        Anssi Rauramo
36697:          Tuija Maaret Pykäläinen     Timo E. Korva           Ismo Seivästö
36698:                    Maija-Liisa Lindqvist              Markku Rossi
36699: 
36700: 
36701: Ei vastausta, rauennut
36702: 28                                             1992 vp
36703: 
36704: Kysymys valtioneuvostolle 27
36705: 
36706: 
36707: 
36708: 
36709:                                   Helle ym.: Turvallisuuspoliittisessa asemassa tapahtuneiden muu-
36710:                                       tosten vaikutuksista mm. puolustusvoimien hankintoihin
36711: 
36712: 
36713:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36714: 
36715:    Hallitus on todennut syvien kansainvälisten                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
36716: muutosten aiheuttaneen uudelleenarvioinnin                 teisiin Suomen turvallisuuspoliittisessa
36717: tarpeen Suomen ulkopolitiikassa. Turvallisuus-             asemassa tapahtuneiden muutosten sekä
36718: politiikka koostuu ulko- ja puolustuspolitii-              niiden mahdollisesti aiheuttamien puo-
36719: kasta. Toistaiseksi puolustuspolitiikan osalta             lustusvoimia ja asehankintoja koskevien
36720: tällaista uudelleenarviointia ei ole tehty. Armei-         muutostarpeiden selvittämiseksi?
36721: jan hankinnat, mm. torjuntahävittäjähankinnat,
36722: perustuvat vanhaan turvallisuuspoliittiseen käsi-
36723: tykseen. Myös taloudelliset syyt perustelisivat
36724: hävittäjähankintojen lykkäämistä.
36725: 
36726:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36727: 
36728:                      Esko Helle                             Jarmo Wahlström
36729:                      Claes Andersson                        Outi Ojala
36730:                                           Timo Laaksonen
36731: 
36732: 
36733: Vastattu 19.3.1992
36734:                                                    1992 vp                                            29
36735: 
36736: Kysymys valtioneuvostolle 28
36737: 
36738: 
36739: 
36740: 
36741:                                      Luukkainen ym.: Luonnonvaraisten eläinten pyyntiä koskevien
36742:                                         säännösten muuttamisesta
36743: 
36744: 
36745:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36746: 
36747:    Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston               Iistaanja ovat siten umpimähkäisiä. Sopimusrik-
36748: alaisen Bernin sopimuksen luonnonvaraisen kas-           komuksillaan Suomi on nyt joutunut maailmalla
36749: viston ja eläimistön suojelemiseksi. Sopimuksen          silmätikuksi.
36750: III liitteessä luetellaan joukko eläinlajeja, joita ei
36751: saa pyytää umpimähkään toimivilla pyynti- ja                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36752: tappovälineillä. Näihin lajeihin kuuluvat mm.                   jotta maamme metsästyslaki ja metsäs-
36753: majava, kärppä, hilleri, näätä ja mäyrä, joita                  tyskäytäntö saatettaisiin pikaisesti kan-
36754: Suomen metsästyslain mukaan saa pyytää ns.                      sainvälisten sopimusten tasolle?
36755: heti tappavilla raudoilla, jotka eivät valikoi Saa-
36756: 
36757:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36758:           Hannele Luukkainen                Paavo Nikula               Pekka Haavisto
36759:           Heidi Hautala                     Tuija Maaret Pykäläinen    Ulla Anttila
36760:                    Satu Hassi                                  Eero Paloheimo
36761: 
36762: 
36763: Ei vastausta, rauennut
36764: 30                                             1992 vp
36765: 
36766: Kysymys valtioneuvostolle 29
36767: 
36768: 
36769: 
36770: 
36771:                                   Haavisto ym.: Suomensukuisten kansojen tukemisesta Venäjällä
36772: 
36773: 
36774: 
36775:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36776: 
36777:    20.1.1992 allekirjoitettiin Suomen ja Venäjän     aapisten ja kirjojen puuttuessa. Koulutus- ja
36778: välinen sopimus suhteiden perusteista. Sen 10.       kulttuuriyhteistyön lisäksi myös tarve ympäris-
36779: artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat tukemaan         tö- ja humanitaariseen yhteistyöhön Suomen
36780: suomalaisten ja suomensukuisten kansojen oma-        kanssa on suuri.
36781: peräisyyden säilyttämistä Venäjällä.                    Nyt tulisi tehdä yhteistyössä Venäjän kanssa
36782:    Venäjällä asuvien suomalaisten ja suomen-         suomensukuisten kansojen ja kielten nykytilan-
36783: sukuisten kansojen nykytilannetta ei ole kar-        teesta kartoitus ja selvittää, millä edellytyksillä
36784: toitettu. Sopimuksen tarkoittamiin kansoihin         suomensukuiset kulttuurit Venäjällä voivat säi-
36785: kuuluvat ainakin karjalaiset, Tverin karjalaiset,    lyttää omaleimaisuutensa.
36786: inkeriläiset, vepsäläiset, saamelaiset, mordvalai-
36787: set, tseremissit, votjakit, syrjäänit, ostjakit ja             Aikooko Hallitus käynnistää tällai-
36788: vogulit.                                                    sen selvityksen, ja
36789:    Monilla näistä kansoista uhka oman kielen ja               kuinka paljon Hallitus aikoo varata
36790: kulttuurin häviämisestä on ajankohtainen.                   voimavaroja Venäjän kanssa solmitun
36791: Oman kielen opetus on usein mahdotonta mm.                  sopimuksen 10. artiklan toteuttamiseen?
36792: 
36793:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36794: 
36795:          Pekka Haavisto                 Paavo Nikula                    Hannele Luukkainen
36796:          Heidi Hautala                  Ulla Anttila                    Eero Paloheimo
36797:          Satu Hassi                     Tuija Maaret Pykäläinen         Erkki Pulliainen
36798: 
36799: 
36800: Ei vastausta, rauennut
36801:                                              1992 vp                                               31
36802: 
36803: Kysymys valtioneuvostolle 30
36804: 
36805: 
36806: 
36807: 
36808:                                  Louvo ym.: Asekätkennästä tuomittujen kunnian palauttamisesta
36809: 
36810: 
36811:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36812: 
36813:    Vuonna 1948 ja sitä välittömästi seuraavina     syyllisiksi, eivät asekätkentään osallistuneet kos-
36814: vuosina tuomittiin Suomessa lukuisia ihmisiä ns.   kaan olleet syyllisiä kansan silmissä. Ns. asekät-
36815: asekätkentäjutun vuoksi. Tuomiot perustuivat       kentälain kumoaminen olisi osoitus siitä, että
36816: 24.1.1947 säädettyyn lakiin aseellisen toiminnan   julkinen valta ei hyväksy aikoinaan tehtyjä pää-
36817: luvattoman valmistelun rangaistuksesta eräissä     töksiä.
36818: tapauksissa.
36819:    Asekätkentäjutun yhteydessä tuomitut pyrki-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ase-
36820: vät omalla toiminnallaan turvaamaan suoma-                kätkentään osallistuneiden ja aikoinaan
36821: laisten tulevaisuuden ja maamme itsenäisyyden.            tuomittujen kunnian palauttamiseksi?
36822: Vaikka tuomioistuin aikoinaan totesi syytetyt
36823: 
36824:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
36825: 
36826:          Anna-Kaarina Louvo            Tuula Linnainmaa               Pentti Mäki-Hakola
36827:          Mauri Miettinen               Hanna Markkula                 Riitta Jouppila
36828:          Maunu Kohijoki                Kimmo Sasi                     Ritva Laurila
36829:          Kalevi Lamminen               Matti Lahtinen                 Marjut Kaarilahti
36830: 
36831: 
36832: Ei vastausta, rauennut
36833: 32                                             1992 vp
36834: 
36835: Kysymys valtioneuvostolle 31
36836: 
36837: 
36838: 
36839: 
36840:                                   A. Ojala ym.: Vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden perus-
36841:                                      palveluiden turvaamisesta
36842: 
36843: 
36844:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36845: 
36846:    Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pit-        tyvät elämään tavanomaista elämää ja osallistu-
36847: kälti tarjonnut jokaiselle ihmiselle riittävän ta-   maan aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan.
36848: loudellisen ja sosiaalisen perusturvallisuuden       Vammaisuudesta aiheutuu lisäkustannuksia asu-
36849: sekä lisännyt ihmisten välistä tasa-arvoa. Vallit-   misessa, koulutuksessa, liikkumisessa ja tervey-
36850: seva taloudellinen lama johtaa vammaisten ja         denhoitomenoissa.
36851: pitkäaikaissairaiden palvelujen heikkenemiseen
36852: suhteessa enemmän kuin muilla kansalaisilla.                   Millä käytännön toimenpiteillä Halli-
36853: Monet erityispalvelut ovat välttämättömiä vam-              tus aikoo turvata vaikeavammaisten ja
36854: masta aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Näi-                pitkäaikaissairaiden ihmisten peruspal-
36855: den avulla vammaiset ja pitkäaikaissairaat pys-             velut?
36856: 
36857:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1992
36858: 
36859:          Arja Ojala                      Maija Rask                    Leena Luhtanen
36860:          Tuulikki Ukkola                 Tuija Maaret Pykäläinen       Pekka Räty
36861:          Outi Ojala                      Ulla Anttila                  Aino Suhola
36862:          Markku Vuorensola               Iiris Hacklin                 Vesa Laukkanen
36863:          Kalevi Lamminen                 Margareta Pietikäinen         Riitta Jouppila
36864:          Timo Roos                       Martti Korhonen               Esko Seppänen
36865:          Antti Kalliomäki                Jukka Gustafsson              Riitta Saastamoinen
36866:          Marita Jurva                    Maija-Liisa Lindqvist         Helmi Morri
36867:          MarkkuLaukkanen                 Johannes Leppänen             Satu Hassi
36868:          Virpa Puisto                    Heikki Rinne                  Kerttu Törnqvist
36869: 
36870: 
36871: Vastattu 9.4.1992
36872:                                               1992 vp                                              33
36873: 
36874: Kysymys valtioneuvostolle 32
36875: 
36876: 
36877: 
36878: 
36879:                                   Jääskeläinen ym.: Ydinonnettomuuksia koskevan tiedottamisen
36880:                                       tehostamisesta
36881: 
36882:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36883: 
36884:    Suomella on vuonna 1987 Neuvostoliiton           lillä ole ollut hälytysvalmiutta testaavia harjoi-
36885: kanssa solmittu sopimus ydinonnettomuutta           tuksia.
36886: koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta. Sosnovyi
36887: Borin ydinvoimalassa tapahtunut radioaktiivi-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ydin-
36888: nen vuoto kuitenkin osoitti, että tiedonkulussa            onnettomuuksia koskevan tiedottamisen
36889: Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä on                 parantamiseksi Suomen ja Venäjän sekä
36890: monia ongelmia. Puutteellisuutta asian hoitami-            muiden entisen Neuvostoliiton alueen
36891: sessa osoittaa mm. se, ettei hälytysrajasta ole            valtioiden kanssa?
36892: sovittu riittävän tarkasti eikä viranomaisten vä-
36893:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
36894:          Jouko Jääskeläinen             Eeva-Liisa Moilanen           Ismo Seivästö
36895:          Pirkko Laakkonen               Bjarne Kallis                 Vesa Laukkanen
36896: 
36897: Ei vastausta, rauennut
36898: 
36899: 
36900: 
36901: 
36902: 3 230019U
36903: 34                                             1992 vp
36904: 
36905: Kysymys valtioneuvostolle 33
36906: 
36907: 
36908: 
36909: 
36910:                                   Ukkola ym.: Työttömyysturvajärjestelmiin liittyvistä uudistus-
36911:                                      suunnitelmista
36912: 
36913:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36914: 
36915:    Suomessa on lähes 350 000 ihmistä vailla          jaettaisi työssäkäyntialueittain vaan työvoima-
36916: työtä. Sen hoitaminen maksaa nykyisellään yli        piireittäin. Perusteiden muuttamisen on arvioitu
36917: 20 miljardia markkaa vuodessa. Jos työttömyys        merkitsevän esimerkiksi Oulun työvoimapiirissä
36918: yhä kasvaa, voi työttömyyslasku olla tämän           1 400 uutta työtöntä ja 90 miljoonan markan
36919: vuoden lopussa 30 miljardia markkaa.                 lisäkustannuksia valtiolle.
36920:    Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on
36921: kehitellyt työttömyysturvan ja sen rahoituksen                  Miten Hallitus aikoo muuttaa työttö-
36922: uudistamismalleja, joille kaikille on yhteistä se,           myysturvajärjestelmää ja sen rahoitusta,
36923: että palkansaajien maksuosuus työttömyystur-                 sekä
36924: van rahoituksesta kasvaisi ja työttömän saama                   aikooko Hallitus heikentää ns. alue-
36925: korvaus pienenisi. Työministeriö puolestaan                  tuen myöntämisperusteita ja näin lisätä
36926: suunnittelee työllisyyslain ns. aluetuen jakope-             työttömyyttä ja siitä syntyviä kustannuk-
36927: rusteiden muuttamista niin, ettei tukea enää                 sia?
36928:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
36929:          Tuulikki Ukkola                 Maija Rask                    Martti Korhonen
36930:          Juhani Vähäkangas               Liisa Jaakonsaari             Osmo Polvinen
36931:          Aarno von Bell                  Bjarne Kallis                 Juhani Alaranta
36932: 
36933: Ei vastausta, rauennut
36934:                                                1992 vp                                               35
36935: 
36936: Kysymys valtioneuvostolle 34
36937: 
36938: 
36939: 
36940: 
36941:                                   Vuoristo ym.: Hallituksen kulttuuripoliittisista tavoitteista
36942: 
36943: 
36944: 
36945:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36946: 
36947:    Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä            Kulttuurin alue on tietysti kysymyksille ran-
36948: on paikallaan pysähtyä pohtimaan yhteiskun-          naton. Haluamme nyt suomalaisen uskonpuh-
36949: tamme kulttuurista tilaaja tulevaisuutta. Sanoo-     distajan ja suomen kielen päivänä tehdä ensim-
36950: han nykyinen hallitus vuodentakaisessa ohjel-        mäisen kysymyksemme hallitukselle hyvin yleis-
36951: massaan mahtipontisesti: "Kansakunnan voima          luonteisena:
36952: ja mahdollisuus menestymiseen on sivistyksessä.
36953: Hallituksen painopisteenä riippumatta taloudel-                Jos Hallituksella ylisummaan on kult-
36954: lisista suhdanteista on koulutus, tutkimus ja               tuuripoliittinen linja, minkälaisissa Halli-
36955: kulttuuri."                                                 tuksen konkreettisissa toimissa se on nä-
36956:     Todellakin säästöt kulttuurissa tällaisena la-          kynyt ja missä se vielä - esimerkiksi
36957: man ja masennuksen aikana ovat kuin säästäisi               juuri laman voittamiseksi - tullee näky-
36958: järkeä; sivistynyttä sellaiset toimet eivät ole.            mään?
36959: Kulttuurihan on ikään kuin kansakunnan kieli,
36960: se antaa sille mielen, Agricolaa soveltaen.
36961: 
36962:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
36963: 
36964:                      Raimo Vuoristo                           Iiris Hacklin
36965:                      Pertti Paasio                            Liisa Jaakonsaari
36966: 
36967: 
36968: Ei vastausta, rauennut
36969: 36                                            1992 vp
36970: 
36971: Kysymys valtioneuvostolle 35
36972: 
36973: 
36974: 
36975: 
36976:                                   Kohijoki ym.: Omaisuusrikosten selvittämisen tehostamisesta
36977: 
36978: 
36979: 
36980:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36981: 
36982:    Kansainvälisessä vertailussa Suomi on aikai-        Kun omaisuusrikosten selvitysaste, näpistyk-
36983: semmin ollut yksi alhaisen omaisuusrikollisuu-      set pois lukien, jo on jäämässä vajaaseen neljäs-
36984: den maista ja rikosten selvitystaso on ollut huo-   osaan rikosten määrästä, se horjuttaa osaltaan
36985: mattavan korkea. Mutta viime vuosikymmenien         seuraamusjärjestelmän kehityksen kanssa sitä
36986: aikana ja erityisesti 1980-luvun loppupuolelta      ennalta estävää vaikutusta, mikä rikollisuuden
36987: aivan viime aikoihin asti omaisuusrikosten mää-     estämiseksi olisi tarpeen.
36988: rä on kasvanut ennätysmäisesti. Niinpä ryöstö-
36989: jen suhteen Suomi jo kuuluu Euroopan kärki-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus omalta
36990: maihin.                                                    osaltaan aikoo ryhtyä erityisesti omai-
36991:                                                            suusrikosten selvitystason nostamiseksi?
36992:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
36993: 
36994:          Maunu Kohijoki                 Riitta Jouppila             Eeva Turunen
36995:          Mauri Miettinen                Gunnar Jansson              Martti Tiuri
36996:                   Ben Zyskowicz                              Hannu Tenhiälä
36997: 
36998: 
36999: Ei vastausta, rauennut
37000:                                                1992 vp                                             37
37001: 
37002: Kysymys valtioneuvostolle 36
37003: 
37004: 
37005: 
37006: 
37007:                                   Backman ym.: Palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen keventämi-
37008:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
37009: 
37010: 
37011:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37012: 
37013:    Hallitus lupasi ohjelmassaan kehittää tulove-     kaavailut sekä palkansaajille suunnitellut työ-
37014: rotusta työntekoa ja yrittämistä suosivalla taval-   eläke- ja työttömyysturvamaksut uhkaavat edel-
37015: la. Nyt kuitenkin palkansaajien ja eläkeläisten      leen lisätä palkansaajien ja eläkeläisten makset-
37016: verotus kiristyy rajummin kuin koskaan aikai-        tavaksi tulevia veroja.
37017: semmin. Vuoden 1992 verokortteihin merkityt
37018: pidätysprosentit nousevat yleisesti 5-7 prosent-               Mitä Hallitus aikoo tehdä palkansaa-
37019: tiyksiköllä, mutta pahimmissa tapauksissa elä-              jienja eläkeläisten verotuksen kohtuullis-
37020: keläisillä lähes 10 prosenttiyksikköä verrattuna            tamiseksi sekä verorasituksen jakamisek-
37021: vuoden 1991 verokortteihin. Lisäksi hallituksen             si oikeudenmukaisemmin eri tulonsaaja-
37022: pääoma-, kiinteistö- ja arvonlisäverouudistus-              ryhmille?
37023: 
37024:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37025: 
37026:          Jouni Backman                   Lauri Metsämäki               Liisa Jaakonsaari
37027:          Ulpu Iivari                     Tuulikki Hämäläinen           Jukka Gustafsson
37028:                                          Kerttu Törnqvist
37029: 
37030: 
37031: Ei vastausta, rauennut
37032: 38                                               1992 vp
37033: 
37034: Kysymys valtioneuvostolle 37
37035: 
37036: 
37037: 
37038: 
37039:                                     Hämäläinen ym.: Pankeille myönnettävän tuen tarkoituksenmukai-
37040:                                        sen käytön valvonnasta
37041: 
37042: 
37043:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37044: 
37045:     Hallitus on luvannut tukea pankkeja yhteis-        töstä siten, että todella vältytään luottolamalta
37046: kunnan varoin kahdeksalla miljardilla markalla.        sekä talouskriisin pahenemiselta ja tervehdyte-
37047: Hallitus on edellyttänyt pankeilta tukipaketin         tään samalla pankkien omia toimintoja.
37048: ehtona erittäin suurta pidättyväisyyttä lainojen
37049: irtisanomisissa sekä pankeilta omaa aktiivisuut-                 Miten Hallitus aikoo varmistua 8 mil-
37050: ta pankkitoiminnan tervehdyttämiseksi. Edus-                  jardin markan tuen tarkoituksenmukai-
37051: kunnalle ei ole kuitenkaan kirjallisesti ilmoitettu,          sesta käytöstä sekä siitä, että pankit tu-
37052: mitä pankeilta edellytetään, millaisin ehdoin tuki            kea saatuaan todella joustavat lainajär-
37053: myönnetään eri pankeille ja miten varmistutaan                jestelyissä sekä keskittyvät paremmin pe-
37054: kahdeksan miljardin markan tukipaketin käy-                   rinteisen pankkitoiminnan hoitamiseen?
37055: 
37056:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37057: 
37058:           Tuulikki Hämäläinen             Jouni Backman                  Liisa Jaakonsaari
37059:           Ulpu Iivari                     Lauri Metsämäki                Jukka Gustafsson
37060: 
37061: 
37062: Ei vastausta, rauennut
37063:                                              1992 vp                                        39
37064: 
37065: Kysymys valtioneuvostolle 38
37066: 
37067: 
37068: 
37069: 
37070:                                 Renko ym.: Suomen talouden tervehdyttämiseksi tarvittavan koko-
37071:                                    naisohjelman laatimisesta
37072: 
37073: 
37074:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37075: 
37076:    Yleisesti tiedossa olevat seikat Suomen vel-            Aikooko Hallitus laatia ja toteuttaa
37077: kaantumisesta, yhä tiheämmin toistuvista kon-           lähiaikoina kokonaisohjelman Suomen
37078: kursseista, pääomahuollon vaikeutumisesta ja            talouden syöksykierteen oikaisemiseksi?
37079: kasvavasta työttömyydestä ovat viemässä maa-
37080: tamme kuukausi kuukaudelta yhä syvempään
37081: talouskriisiin ja mittaviin hätäoperaatioihin.
37082:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37083: 
37084:          Tellervo Renko               Timo E. Korva               Matti Vanhanen
37085:          Aapo Saari                   Tero Mölsä                  Markku Koski
37086:          Raimo Liikkanen              Rose-Marie Björkenheim      Seppo Pelttari
37087:          Juhani Alaranta              Pauli Saapunki              Markku Lehtosaari
37088:          Kalevi Mattila               Kauko Heikkinen             Lasse Näsi
37089: 
37090: 
37091: Vastattu 9.4.1992
37092: 40                                           1992 vp
37093: 
37094: Kysymys valtioneuvostolle 39
37095: 
37096: 
37097: 
37098: 
37099:                                 Luukkainen ym.: Hallituksen talouspolitiikan uskottavuudesta
37100: 
37101: 
37102: 
37103:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37104: 
37105:    Suomen rahoitusmarkkinoilla pitkien laino-     arvioitu, että jos korkotaso saataisiin laskemaan
37106: jen korot ovat yli 2,5 prosenttiyksikköä kor-     0,5 prosenttiyksikköä, jopa 1 000 yritystä voisi
37107: keammat kuin ecu-lainoissa ja yli 1,5 prosent-    välttyä konkurssilta.
37108: tiyksikköä korkeammat kuin kilpailijamaassam-
37109: me Ruotsissa. Suomelle epäedullista korkoeroa               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37110: pitävät yllä ennen kaikkea valtiontalouden mit-          saavuttaakseen talouspoliittista uskotta-
37111: tava alijäämä sekä voimakas velkaantuminen.              vuutta, jotta korot saataisiin laskemaan
37112:    Maassamme vallitseva korkea korkotaso ra-             ja näin turvattua yritystoiminnan jatku-
37113: sittaa tätä nykyä erityisesti pk-yrityksiä. On           minen maassamme?
37114: 
37115:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37116: 
37117:          Hannele Luukkainen           Satu Hassi                    Ulpu Iivari
37118:          Jouni Backman                Matti Louekoski               Claes Andersson
37119: 
37120: 
37121: Vastattu 9.4.1992
37122:                                               1992 vp                                          41
37123: 
37124: Kysymys valtioneuvostolle 40
37125: 
37126: 
37127: 
37128: 
37129:                                   Vistbacka ym.: Hallituksen ja Suomen Pankin välisen luottamus-
37130:                                       pulan poistamisesta
37131: 
37132: 
37133:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37134: 
37135:    Suomen Pankin pääjohtaja Kullberg ja pää-                 Kuinka Hallitus aikoo ratkaista pank-
37136: ministeri ovat julkisuudessa hyökänneet voi-              kipolitiikkaamme ohjailevan Suomen
37137: makkaasti toisiaan vastaan maamme talous- ja              Pankin ja valtioneuvoston välille synty-
37138: pankkipolitiikan ongelmiin syyllisiä etsittäessä.         neen luottamuspulan ja ristiriidat niin,
37139: Kommentit tilanteessa tarvittavista toimista ja           ettei maamme luotettavuus pankkitoi-
37140: ratkaisumalleista ovat myös poikenneet toisis-            minnan osalta entisestään heikkene?
37141: taan. Kansalaisille ja todennäköisesti myös ulko-
37142: maisille pääomapiireille on jäänyt tilanteesta
37143: ristiriitainen kuva.
37144:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37145:                     Raimo Vistbacka                        Sulo Aittoniemi
37146:                     Marita Jurva                           Minna Karhunen
37147:                                           Hannu Suhonen
37148: 
37149: 
37150: Ei vastausta, rauennut
37151: 42                                             1992 vp
37152: 
37153: Kysymys valtioneuvostolle 41
37154: 
37155: 
37156: 
37157: 
37158:                                   Suhonen ym.: Riittävän nopean tiedonkulun varmistamisesta venä-
37159:                                      läisten ydinvoimaloiden toimintahäiriöiden varalta
37160: 
37161: 
37162:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37163: 
37164:     Venäjällä Sosnovyi Borin ydinvoimalassa ta-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
37165: pahtui 24.3.1992 yöllä onnettomuus, jonka ai-               että Venäjällä Suomen rajan läheisyy-
37166: heuttamana Suomeen päin kulkeutui ydinsaaste-               dessä sijaitsevilla ydinvoimaloilla olisi
37167: pilvi. Asiasta saatiin tieto Suomen viranomaisille          onnettomuus- ja häiriötilanteita varten
37168: vasta aamupäivällä. Venäjän suurlähetystön                  tiedossa Suomen Säteilyturvakeskuksen
37169: päinvastaisesta väitteestä huolimatta ei venäläi-           virkamiesten tai muiden väestönsuojelus-
37170: sillä viranomaisilla ole oman ilmoituksensa mu-             tamme vastaavien tahojen suorat häly-
37171: kaan Suomen Säteilyturvakeskuksen päivystä-                 tyspuhelinnumerot riittävän nopean tie-
37172: jien tai muidenkaan maamme väestönsuojelusta                donkulun varmistamiseksi?
37173: vastaavien tahojen puhelinnumeroa tai telefax-
37174: yhteyttä tiedossa.
37175: 
37176:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37177: 
37178:                     Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
37179:                     Sulo Aittoniemi                          Marita Jurva
37180:                                           Raimo Vistbacka
37181: 
37182: 
37183: Ei vastausta, rauennut
37184:                                                1992 vp                                            43
37185: 
37186: Kysymys valtioneuvostolle 42
37187: 
37188: 
37189: 
37190: 
37191:                                   Mäkelä ym.: Suomeen saapuvien pakolaisten terveyden tarkasta-
37192:                                      misesta
37193: 
37194: 
37195:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37196: 
37197:     Julkisuudessa olleiden lehti- ym. tietojen mu-            Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
37198: kaan Suomen sosiaali- ja terveysviranomaiset               aikoo ryhtyä, että maahamme erityisesti
37199: suhtautuvat väheksyen ja jopa salaillen maa-               Afrikan ja Kaukoidän maista saapuneille
37200: hamme erityisesti Afrikan ja Kaukoidän maista              pakolaisille suoritetaan riittävän laajat
37201: saapuneissa pakolaisissa, joista valtaosa on jää-          terveystarkastukset ja että vaarallisia
37202: nyt pysyvästi maahamme, todettuihin vaaral-                tauteja sairastavia pakolaisia estetään
37203: lisiin tauteihin, kuten mm. B-hepatiittiin, mala-          erityistoimin, kuten rokotuksin, tartuHa-
37204: riaan, tuberkuloosiin, polioon, spitaaliin ja              masta heidän kanssaan tekemisiin joutu-
37205: kuppatautiin. Kun muualla pakolaisia vastaan-              via sosiaali- ja terveysviranomaisia, per-
37206: ottavissa länsimaissa riskiryhmiin kuuluvat                hepäivähoitajia, lastentarhojen henkilö-
37207: maahantulijat joutuvat tiukkoihin terveystar-              kuntaa, kouluviranomaisia ja koulutove-
37208: kastuksiin, rokotuksiin ja jopa tietyksi ajaksi            reita sekä muita vastaavia ryhmiä saa-
37209: karanteeniin, Suomessa terveysviranomaiset                 masta vakavia tartuntoja?
37210: arastelevat ja rasistiksi leimautumisen pelossa
37211: jopa jättävät informoimaHa muita viranomai-
37212: sia eräiden Suomeen saapuneiden pakolaisryh-
37213: mien sisältämistä terveysriskeistä.
37214: 
37215:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37216: 
37217:           Tina Mäkelä                    Hannu Suhonen                Lea Mäkipää
37218:           Sulo Aittaniemi                Raimo Vistbacka              Heikki Riihijärvi
37219:                                          Marita Jurva
37220: 
37221: 
37222: Ei vastausta, rauennut
37223: 44                                            1992 vp
37224: 
37225: Kysymys valtioneuvostolle 43
37226: 
37227: 
37228: 
37229: 
37230:                                  Luhtanen ym.: Helsingin yliopiston hammaslääketieteellisen koulu-
37231:                                     tuksen lakkauttamisperusteista
37232: 
37233: 
37234:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37235: 
37236:    Opetusministeriön työryhmä on esittänyt Hel-     huomioitu sillä perusteellisuudella, minkä asian
37237: singin yliopiston hammaslääketieteen koulutus-      tärkeys edellyttäisi.
37238: yksikön lakkauttamista maassamme. Ainakin
37239: valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveys-               Millaisiin terveys-, koulutus-, tutki-
37240: ministeriö ovat puoltaneet lakkauttamista.                  mus- ja aluepoliittisiin arvioihin perus-
37241:    Hammaslääketieteen koulutusyksikön lak-                  tuvat Hallituksen Helsingin yliopiston
37242: kauttaminen on sekä koulutuspoliittinen että                hammaslääketieteellisen      koulutuksen
37243: terveyspoliittinen ratkaisu, jonka seuraukset on            lakkauttamista koskevat suunnitelmat, ja
37244: pohdittava huolella. Käsityksemme on, ettei                    ovatko perusteet Hallituksen mielestä
37245: esim. palvelujärjestelmän tarpeita- sv-korvaus-             riittävät Helsingin yliopiston hammas-
37246: järjestelmän ulottamista aikuisten hammashuol-              lääketieteellisen koulutuksen lakkautta-
37247: toon tai sairaanhoitopiirien velvoitetta erikois-           miseksi?
37248: hammaslääkäripalvelujen antamiseen - ole
37249: 
37250:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37251: 
37252:          Leena Luhtanen                 Liisa Jaakonsaari              Erja Lahikainen
37253:          Kerttu Törnqvist               Iiris Hacklin                  Antti Kalliomäki
37254:          Margareta Pietikäinen          Erkki Tuomioja                 Eeva-Liisa Moilanen
37255:          Riitta Jouppila                Minna Karhunen                 Martti Tiuri
37256:          Raimo Vuoristo                 Arja Alho                      Matti Vähänäkki
37257:                                         Eero Paloheimo
37258: 
37259: 
37260: Ei vastausta, rauennut
37261:                                              1992 vp                                              45
37262: 
37263: Kysymys valtioneuvostolle 44
37264: 
37265: 
37266: 
37267: 
37268:                                  Jouppila ym.: Sotiemme veteraanien huomioon ottamisesta itsenäi-
37269:                                     syytemme juhlavuonna
37270: 
37271: 
37272:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37273: 
37274:    Sotiemme veteraanit ovat tehneet merkit-        määritettäessä otettava huomioon myös sodan-
37275: tävän työn maamme itsenäisyyden puolusta-          aikaisen rintamapalveluksen rasitus ja kesto
37276: misessa ja sotien jälkeisessä jälleenrakennus-     mm. etulinjassa pitkään taistelleiden asemaa
37277: työssä. Tänä vuonna vietettävät itsenäisyytem-     korostaen.
37278: me 75-vuotisjuhlat eivät olisi mahdollisia ilman
37279: veteraaneja. Talouden huono tila ei saa estää                   Aikooko Hallitus muistaa sotiemme
37280: itsenäisyytemme puolesta uhrautuneitten huo-                 veteraaneja itsenäisyytemme juhlavuon-
37281: mioon ottamista. Sen lisäksi, että varoja olisi              na, ja jos aikoo,
37282: osoitettava ylimääräisen rintamalisän korotta-                  miten se voisi ottaa huomioon nykyis-
37283: miseen, kuntoutuksen lisäämiseen ja asumisolo-               tä oikeudenmukaisemmin pisimpään etu-
37284: suhteiden parantamiseen, olisi etuuksien tasoa               linjassa taistelleiden erityisaseman?
37285: 
37286:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37287: 
37288:          Riitta Jouppila               Leena Luhtanen                Heikki A. Ollila
37289:          Kaarina Dromberg              Matti Vanhanen                Minna Karhunen
37290:          Martti Tiuri                  Kimmo Sasi                    Ben Zyskowicz
37291:          Oiva Savela                   Jouni J. Särkijärvi           Anneli Taina
37292:                    Kirsti Ala-Harja                           Maunu Kohijoki
37293: 
37294: 
37295: Ei vastausta, rauennut
37296: 46                                           1992 vp
37297: 
37298: Kysymys valtioneuvostolle 45
37299: 
37300: 
37301: 
37302: 
37303:                                 Taina ym.: Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan säilyttämi-
37304:                                     sestä
37305: 
37306: 
37307:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37308: 
37309:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan on         Ansiosidonnainen päiväraha turvaa suoma-
37310: sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiestyö-   laiset kohtuuttomalta tulotason romahtamiselta
37311: ryhmän toimesta valmisteltu esityksiä työttö-     työttömyystilanteessa. Järjestelmä on osoittau-
37312: myysturvan uudistamiseksi. Työryhmässä on         tunut oikeudenmukaiseksi.
37313: kaavailtu mm. ansiosidonnaisen työttömyystur-
37314: van korvaamista kaikille työttömille maksetta-              Aikooko Hallitus esittää ansiosidon-
37315: valla samansuuruisella päivärahalla.                     naisen työttömyysturvan korvaamista
37316:                                                          peruspäivärahalla?
37317:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37318: 
37319:          Anneli Taina                 Riitta Jouppila              Maija Perho-Santala
37320:          Anna-Kaarina Louvo           Hanna Markkula               Jouni J. Särkijärvi
37321: 
37322: 
37323: Ei vastausta, rauennut
37324:                                                  1992 vp                                           47
37325: 
37326: Kysymys valtioneuvostolle 46
37327: 
37328: 
37329: 
37330: 
37331:                                     Lehtinen ym.: Nuorten kesätyö- ja harjoittelupaikkojen turvaami-
37332:                                         sesta
37333: 
37334: 
37335:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37336: 
37337:    Synkässä työllisyystilanteessa varsin ongel-        työmarkkinajärjestöjen edustus, valmistelemaan
37338: mallisiksi on todettu erityisesti nuorten työllisty-   toimivia ehdotuksia nuorten asian hoitamiseksi.
37339: mismahdollisuudet. Myöskään kesätyöpaikkoja            Työryhmä oli ehdotuksessaan sen rahoittamista
37340: ei ole niin paljon kuin aikaisemmin, ja useiden        lukuun ottamatta yksimielinen.
37341: nuorten ammattiin valmistuminen on viivästy-
37342: nyt harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Tä-                    Aikooko Hallitus toteuttaa nuoret ja
37343: män takia koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö-             kesätyö -työryhmän ehdotukset, ja jos
37344: ja harjoittelupaikkojen luomiseksi tarvitaan eri-             aikoo,
37345: tyistoimia. Hallitus kiinnittikin vallitsevaan ti-               kuinka Hallitus aikoo ehdotukset ra-
37346: lanteeseen asiaankuuluvaa huomiota ja perusti                 hoittaa?
37347: nuoret ja kesätyö -työryhmän, jossa oli myös
37348:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37349: 
37350:           Leila Lehtinen                  Aino Suhola                 Kyösti Toivonen
37351:           Jukka Gustafsson                Kirsti Ala-Harja            Marja-Liisa Tykkyläinen
37352:           Kyösti Virrankoski              Maria Kaisa Aula            Iiris Hacklin
37353:                     Aarno von Bell                             Hanna Markkula
37354: 
37355: 
37356: Vastattu 9.4.1992
37357: 48                                                1992 vp
37358: 
37359: Kysymys valtioneuvostolle 47
37360: 
37361: 
37362: 
37363: 
37364:                                     Törnqvist ym.: Puolustusvoimien henkilöstön vähentämissuunni-
37365:                                        telmista
37366: 
37367: 
37368:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37369: 
37370:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan          supistaa henkilöstöään, jotta saataisiin ostettua
37371: puolustusvoimat ovat merkittävässä määrin vä-           uusia hävittäjiä. Tässä työttömyystilanteessa on
37372: hentämässä henkilöstöään. Vähennys kohdistui-           kohtuutonta työttömien määrän lisääminen
37373: si pääasiallisesti siviilityöntekijöihin, joista suu-   asettamalla kalustohankinnat etusijalle.
37374: rin osa on naisia. Suunnitelmissa lienee myös
37375: kokonaisen prikaatin tai sen osan lakkauttami-                    Aikooko Hallitus hyväksyä puolus-
37376: nen. Lakkautusuhan alaisia ovat Pohjois-Karja-                 tusvoimien henkilöstön vähentämisen ja
37377: lan Prikaati tai Pohjan Prikaati.                              näin samalla työttömien määrän lisää-
37378:    Puolustusvoimat mitä ilmeisimmin haluavat                   misen hävittäjähankintojen hyväksi?
37379: 
37380:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37381: 
37382:                       Kerttu Törnqvist                          Timo Roos
37383:                       Riitta Myller                             Mats Nyby
37384:                                                 Maija Rask
37385: 
37386: 
37387: Ei vastausta, rauennut
37388:                                              1992 vp                                             49
37389: 
37390: Kysymys valtioneuvostolle 48
37391: 
37392: 
37393: 
37394: 
37395:                                  Törnqvist ym.: Sosiaaliturvan uudelleen kohdentamiseksi tarvitta-
37396:                                     vista toimenpiteistä
37397: 
37398: 
37399:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37400: 
37401:    Sosiaaliturvan etuuksien leikkaamista on esi-   benevät varat tulisi uudelleen kohdentaa niin,
37402: tetty keinoksi valtiontalouden tasapainoon saat-   että toimeentuloerot eivät kasvaisi eikä kaikkein
37403: tamiseksi. Julkisia menoja vaaditaan aleunetta-    vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten elä-
37404: vaksi esimerkiksi ansioon sidotun työttömyys-      mäntilanne heikkenisi.
37405: päivärahan osalta, julkisen sektorin eläkeikää
37406: halutaan korottaa ja opintorahaa on jo alennet-              Aikooko Hallitus asettamalla parla-
37407: tu aikuisopiskelijalta.                                    mentaarisen komitean tai muulla tavoin
37408:    Sosiaaliturvaan ollaan siis puuttumassa mo-             suunnitella sosiaaliturvan uudelleen koh-
37409: nelta kohdin ilman kokonaissuunnittelua. Vä-               dentamisen?
37410:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37411:          Kerttu Törnqvist              Liisa Jaakonsaari             Tuulikki Hämäläinen
37412:          Antero Kekkonen               Ulpu Iivari                   Jouni Backman
37413:                   Timo Roos                                 Iiris Hacklin
37414: 
37415: 
37416: Ei vastausta, rauennut
37417: 
37418: 
37419: 
37420: 
37421: 4 230019U
37422: 50                                                1992 vp
37423: 
37424: Kysymys valtioneuvostolle 49
37425: 
37426: 
37427: 
37428: 
37429:                                     Hassi ym.: Maataloustuen vääristymien korjaamisesta
37430: 
37431: 
37432: 
37433:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37434: 
37435:     Valtio joutuu tänä vuonna hyvittämään vilje-        töön. Valtio korvaa vielä senkin, jos lannoitteita
37436: lijöille yli puoli miljardia markkaa pääasiassa         ja maatalouskoneita valmistava teollisuus nos-
37437: siksi, että teurastamot ovat alentaneet viljelijöille   taa hintoja. Niinpä maatalouden kustannukset
37438: maksettavia hintoja, vaikka kuluttajahintoja on         ovat Suomessa nousseet nopeammin kuin muis-
37439: samaan aikaan nostettu. Teurastamot siis lypsä-         sa Euroopan maissa.
37440: vät valtiota.
37441:     Samalla vientituki on mitoitettu siten, että                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37442: teurastamojen kannattaa ennemmin viedä lihaa                   ryhtynyt tai aikoo ryhtyä lainsäädännön
37443: pilkkahintaan ulkomaille kuin myydä sitä koti-                 korjaamiseksi siten, ettei maatalouteen
37444: maassa.                                                        kytkeytyvä teollisuus voi käyttää valtiota
37445:     Kaikki tämä perustuu nykyiseen lainsäädän-                 lypsyautomaattina?
37446: 
37447:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37448: 
37449:           Satu Hassi                       Hannele Luukkainen              Heidi Hautala
37450:           Eero Paloheimo                   Pekka Haavisto                  Ulla Anttila
37451: 
37452: 
37453: Ei vastausta, rauennut
37454:                                              1992 vp                                              51
37455: 
37456: Kysymys valtioneuvostolle 50
37457: 
37458: 
37459: 
37460: 
37461:                                  M. Laukkanen ym.: Työttömyyskassajärjestelmän uudistamisesta
37462: 
37463: 
37464:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37465: 
37466:    Pitkään jatkunut taloudellinen lama ja korkea             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37467: työttömyys ovat saattaneet työttömyyskassat               ryhtyä työttömyyskassajärjestelmän uu-
37468: taloudellisiin vaikeuksiin. Kassojen toiminta-            distamiseksi siten, että se nykyistä var-
37469: kyky ja varsinainen tehtävä eli työttömyyskor-            memmin kykenee huolehtimaan työttö-
37470: vauksien maksaminen työtä vailla oleville jäse-           miksi joutuvien kansalaisten toimeentu-
37471: nilleen on olennaisesti vaikeutumassa korkean             loturvastaja että se kohtelisi eri ammatti-
37472: työttömyyden pitkittyessä.                                ja ikäryhmiä tasapuolisesti?
37473:    Työttömien erään ongelmaryhmän muodos-
37474: tavat vaille ensimmäistäkin työpaikkaa jääneet
37475: nuoret. On tärkeää, että myös heille turvataan
37476: riittävä toimeentuloturva työttömyyden aikana.
37477:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37478: 
37479:          Markku Laukkanen              Sirkka-Liisa Anttila          Seppo Pelttari
37480:          Kalevi Mattila                Aino Suhola                   Olli Rehn
37481:          Timo Järvilahti               Maria Kaisa Aula              Matti Väistö
37482: 
37483: 
37484: Ei vastausta, rauennut
37485: 52                                             1992 vp
37486: 
37487: Kysymys valtioneuvostolle 51
37488: 
37489: 
37490: 
37491: 
37492:                                   Polvi ym.: Palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen keventämiseksi
37493:                                       tarvittavista toimenpiteistä
37494: 
37495: 
37496:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37497: 
37498:     Palkansaajien ja eläkeläisten verotus kiristyy   lee hallitus em. kiristysten ohella pääomavero-
37499: rajusti, vaikka hallituksen piti ohjelmansa mu-      tuksen helpottamista. Verotuksen kiristämisellä
37500: kaan kehittää tuloverotusta työntekoa, yrittä-       syvän laman oloissa heikennetään edelleen työl-
37501: mistä ja säästämistä edistäväliä tavalla. Lisäksi    lisyyttä kulutuskysynnän laskiessa, jolloin val-
37502: hallitus suunnittelee palkansaajien ja eläkeläis-    tion verotulot pienenevät.
37503: ten verotuksen lisäämistä työeläke- ja työttö-
37504: myysturvamaksuin. Myös kiinteistöverotus lisäi-                Miten Hallitus aikoo tehdä verotuksen
37505: si palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Vaikka          oikeudenmukaistamiseksi ja tällä hetkel-
37506: hallitusohjelmassa verotuksen kohdalla puhu-                lä kotimaista kysyntää tukevaksi?
37507: taan tulonjaon oikeudenmukaisuudesta, kaavai-
37508: 
37509:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
37510: 
37511:          Iivo Polvi                      Esko Seppänen                 Martti Korhonen
37512:          Osmo Polvinen                   Timo Laaksonen                Outi Ojala
37513:                                          Jarmo Wahlström
37514: 
37515: 
37516: Ei vastausta, rauennut
37517:                                               1992 vp                                            53
37518: 
37519: Kysymys valtioneuvostolle 52
37520: 
37521: 
37522: 
37523: 
37524:                                   Vuoristo ym.: Hallituksen vastuusta maan tilasta
37525: 
37526: 
37527: 
37528:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37529: 
37530:    Pääministeri Esko Aho on esittänyt ajatuksen     sestä Suomen kansalaisille ja työmarkkinajärjes-
37531: hallituksen, Suomen Pankin ja työmarkkinajär-       töjen edustajat ovat varauksetta ajatuksen tyr-
37532: jestöjen keskinäisestä tehtävien jaosta. Kukin      männeet.
37533: niistä toimisi tahollaan: hallitus vastaisi maan       Emme kysy edellä mainittujen tahojen keski-
37534: finanssi politiikasta, keskuspankki vakaasta mar-   näisistä suhteista ja järjestelyistä maan tilan
37535: kasta ja työmarkkinajärjestöt työelämästä.          korjaamiseksi, emme myöskään penää syyllisiä
37536:    Suomen Pankin uusi pääjohtaja Sirkka Hä-         maan surkeaan tilaan, vaan kysymme yksinker-
37537: mäläinen on suhtautunut ajatukseen varauksel-       taisesti:
37538: lisen myönteisesti, työministeri Ilkka Kanerva
37539: kielteisesti vedoten mm. hallitusmuodon valtio-                Mikä on Hallituksen vastuu maan ti-
37540: valtaa velvoittavaan tehtävään työn järjestämi-            lasta?
37541: 
37542:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37543: 
37544:          Raimo Vuoristo                 Matti Luttinen               Anna-Liisa Kasurinen
37545:          Timo Roos                      Mikko Rönnholm               Tarja Kautto
37546: 
37547: 
37548: Ei vastausta, rauennut
37549: 54                                              1992 vp
37550: 
37551: Kysymys valtioneuvostolle 53
37552: 
37553: 
37554: 
37555: 
37556:                                    Kautto ym.: Asumistukipalvelujen keskittämisestä yhteen virastoon
37557: 
37558: 
37559: 
37560:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37561: 
37562:    Hallinnon kehittäminen edellyttää toimin-          atk-investointeja Kelassa, heikentäisi asumistu-
37563: tojen yhdistämistä sekä päällekkäisyyksien kar-       kipalvelujen saatavuutta sekä vaikeuttaisi asu-
37564: simista. Asumiseen käytettävien yhteiskunnan          misen kokonaistuen hallintaa.
37565: tukien kehittäminen edellyttäisi eri tukijätjestel-
37566: mien kokoamista saman katon alle, jolloin luon-                 Miten Hallitus aikoo taata asumistu-
37567: tevin paikka olisi ympäristöministeriö. Asumis-              kipalvelujen saatavuuden sekä edistää eri
37568: tukea ollaan nyt kuitenkin hajauttamassa koko-               tukimuotojen kokoamista saman katon
37569: naan uuteen paikkaan, Kelaan. Se edellyttäisi                alle uudistettaessa valtionhallintoa?
37570: 
37571:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37572: 
37573:                      Tarja Kautto                             Liisa Jaakonsaari
37574:                      Jukka Roos                               Matti Luttinen
37575: 
37576: 
37577: Ei vastausta, rauennut
37578:                                               1992 vp                                               55
37579: 
37580: Kysymys valtioneuvostolle 54
37581: 
37582: 
37583: 
37584: 
37585:                                  Savolainen ym.: Nuorisoasteen koulutuskokeilujen toteuttamisesta
37586: 
37587: 
37588: 
37589:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37590: 
37591:    Nuorisoasteen koulutuskokeiluille, 16 paik-      päättyneeseen yhteishakuun vakaassa uskossa,
37592: kakunnalle, on budjetissa varattu 4,1 mmk:n         että kokeilu alkaa.
37593: lisäresurssit. Nuorisoasteen kokeiluilla on suora      Samana päivänä eli 10.4., kun yhteishaku
37594: yhteys ammattikorkeakoulukokeiluihin.               päättyi, ilmoitti opetusministeri, ettei lisävaroja
37595:    Kuntien kustannuksella on tehty valmistelu-      nuorisoasteen koulutuskokeiluille tullakaan an-
37596: työtä jo kahden vuoden ajan. Suunnittelutyössä      tamaan.
37597: ovat olleet mukana koulutuksen kehittämisestä
37598: kiinnostuneet rehtorit ja opettajat. Suunnittelu-            Aikooko Hallitus todella romuttaa
37599: työ on perustunut siihen luottamukseen, että               nuorisoasteen koulutuskokeilujen alka-
37600: kokeilut alkavat 1.8.1992.                                 misen tässä vaiheessa pettäen opettajat ja
37601:    Peruskouluosa tänä keväänä päättävät oppi-              kodit sekä ennen kaikkea nuorten luot-
37602: laat ovat osallistuneet ensin koehakuun ja 10.4.           tamuksen?
37603:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37604:          Lea Savolainen                 Anna-Liisa Kasurinen      Arja Ojala
37605:          Pentti Lahti-Nuuttila          Erja Lahikainen            Marja-Liisa Tykkyläinen
37606:          Johannes Koskinen              Ulpu Iivari                Matti Luttinen
37607:                    Timo Roos                               Jukka Gustafsson
37608: 
37609: 
37610: Vastattu 7.5.1992
37611: 56                                            1992 vp
37612: 
37613: Kysymys valtioneuvostolle 55
37614: 
37615: 
37616: 
37617: 
37618:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Verotuksen kehittämisestä työntekoa ja yrittä-
37619:                                     mistä kannustavaksi
37620: 
37621: 
37622:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37623: 
37624:    Työ- ja eläketulojen verotusta on kiristetty     eläketulojen verotuksen lisäämiseen. Tavallisen
37625: rajusti tänä vuonna. Hallituspuolueet ovat eri-     kansalaisen veronmaksukyky on jo nyt tiu-
37626: mielisiä tuloverotuksen kehittämistarpeista: kes-   koilla.
37627: kusta haluaisi edelleen kiristää hyvätuloisten
37628: verotusta, kokoomus taas säilyttää nykyisen ta-               Miten Hallitus aikoo palauttaa vero-
37629: son. Pääoma-, arvonlisä- ja kiinteistöverouudis-           tuksen työntekoa ja yrittämistä kannus-
37630: tukset uhkaavat toisaalta lisätä paineita työ- ja          tavaksi?
37631: 
37632:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37633: 
37634:          Pentti Lahti-Nuuttila          Riitta Myller                Virpa Puisto
37635:          Ulpu Iivari                    Tarja Kautto                 Anna-Liisa Kasurinen
37636:          Mats Nyby                      Matti Louekoski              Reijo Lindroos
37637:          Johannes Koskinen              Jouni Backman                Erja Lahikainen
37638:          Sinikka Hurskainen             Marja-Liisa Tykkyläinen      Arja Ojala
37639:          Lea Savolainen                 Matti Luttinen               Timo Roos
37640:          Aarno von Bell                 Leena Luhtanen               Tarja Halonen
37641: 
37642: 
37643: Vastattu 7.5.1992
37644:                                                1992 vp                                             57
37645: 
37646: Kysymys valtioneuvostolle 56
37647: 
37648: 
37649: 
37650: 
37651:                                   Saastamoinen ym.: Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoituk-
37652:                                       sen turvaamisesta
37653: 
37654: 
37655:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37656: 
37657:    Taloudellisen tilanteen vuoksi yritysten pa-      tuksen pitkäjänteinen kasvu valtiontalouden
37658: nostus tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan pu-       säästöistä huolimatta. Hyvinvointimme perusta
37659: toaa. Myös lamaa seuraavan nousukauden al-           ovat kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuot-
37660: kuvaiheessa yritysten investointitoiminnan pai-      teet.
37661: nopiste on lyhytvaikutteisissa tuotannollisissa
37662: investoinneissa. Yritysten taloudelliset resurssit             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
37663: eivät riitä niiden tulevaisuuden kannalta olen-             tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ra-
37664: naisen tutkimus- ja tuotekehitysvolyymin yllä-              hoitusta kehitetään valtion tiede- ja tek-
37665: pitämiseen. Koska yritysten rahoitusmahdol-                 nologianeuvoston suositusten mukaisesti
37666: lisuudet ovat heikot, on sen vuoksi erityisen               huolimatta valtiontalouden välttämättä-
37667: tärkeätä taata julkisen sektorin tutkimusrahoi-             mistä säästötoimista?
37668:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37669: 
37670:                     Riitta Saastamoinen                      Oiva Savela
37671:                     Tuula Linnainmaa                         Maunu Kohijoki
37672:                                            Päivi Varpasuo
37673: 
37674: 
37675: Ei vastausta, rauennut
37676: 58                                            1992 vp
37677: 
37678: Kysymys valtioneuvostolle 57
37679: 
37680: 
37681: 
37682: 
37683:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Verotuksen saamisesta oikeudenmukaiseksi
37684: 
37685: 
37686:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37687: 
37688:    Kahden viime hallituksen kausilla on vero-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37689: tuksen rakennetta muutettu suurituloisia suosi-         siin, joilla sosiaalisten erojen kasvattami-
37690: vaan suuntaan ja sosiaaliturvan rahoitus on             sen sijasta verotukselle palautettaisiin sen
37691: vaarannettu. Verotuloja vähentävä ja sosiaali-          tuloeroja tasaava tehtävä ja samalla var-
37692: turvasta säästävä linja rankaisee ihmisiä, jotka        mistettaisiin sosiaaliturvan rahoitus?
37693: tarvitsevat palveluja ja toimeentuloturvaa iän,
37694: sairauden, työttömyyden, opiskelun tai äitiyden
37695: vuoksi.
37696: 
37697:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37698: 
37699:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Jarmo Wahlström          Esko-Juhani Tennilä
37700:          Outi Ojala                       Jaakko Laakso            Esko Helle
37701:          Asko Apukka                      Iivo Polvi               Osmo Polvinen
37702:                                           Martti Korhonen
37703: 
37704: 
37705: Vastattu 7.5.1992
37706:                                                1992 vp                                             59
37707: 
37708: Kysymys valtioneuvostolle 58
37709: 
37710: 
37711: 
37712: 
37713:                                   Rajamäki ym.: Hallituksen maatalouspoliittisista tavoitteista
37714: 
37715: 
37716: 
37717:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37718: 
37719:    Nykyinen maataloustulolaki tuotantoon si-            Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on
37720: dottuine hinta- ja vientitukineen koettelee koh-     virheellistä politiikkaa, että maaseudun kehittä-
37721: tuuttomasti veronmaksajia ja valtiontaloutta.        misrahaston varoja, joita tarvittaisiin rakenne-
37722: Järjestelmä rasittaa kohtuuttomasti myös maa-        kehitykseen, käytetään nyt maataloustulosopi-
37723: taloutta vientimaksuin ja erilaisin veroin. Maa-     muksellakin rasva- ja viljavuoren hoitoon.
37724: talousbyrokratia lisää ongelmia erilaisin kiin-
37725: tiöin ja tilojen kehittämistä estäväliä holhouk-               Miksi Hallitus ei hyödyntänyt nykyi-
37726: sella.                                                      sen maataloustulolain suomaa mahdolli-
37727:    Hallitus haluaa pitää kiinni kierrettä pahenta-          suutta tarkistaa tavoitehintoja alaspäin
37728: vasta kustannuskompensaatiosta ja pyrkii rat-               vaan jatkoi entisen maataloustulolain
37729: kaisemaan tilanteen satoja miljoonia markkoja               soveltamista, ja
37730: vaativin tasapainotus- ja luopumistoimenpitein                 miten Hallitus aikoo varmistaa valtion
37731: samaan aikaan, kun hallitus heikentää sosiaali-             menoille katon ylituotannon rahoituk-
37732: turvaa ja palveluja.                                        sessa sekä maatalouden välttämättömän
37733:                                                             rakennekehityksen?
37734:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37735: 
37736:          Kari Rajamäki                   Antti Kalliomäki              Jouni Backman
37737:          Väinö Saario                    Paavo Lipponen                Ulpu Iivari
37738:          Hannele Luukkainen              Erja Lahikainen               Kari V rpilainen
37739: 
37740: 
37741: Vastattu 7.5.1992
37742: 60                                             1992 vp
37743: 
37744: Kysymys valtioneuvostolle 59
37745: 
37746: 
37747: 
37748: 
37749:                                   Ala-Nissilä ym.: Oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta verotuk-
37750:                                       sessa
37751: 
37752: 
37753:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37754: 
37755:    Valtiontalouden vaikea tilanne lisää verotus-     tamisessa voi olla vaarana verotuksen epäoikeu-
37756: paineita. Hallitus on asettanut aivan oikein ta-     denmukaistuminen niin veronmaksajien kuin
37757: voitteekseen, että verotus ei kiristy. Samalla       veronsaajienkin kesken.
37758: hallituksen tavoitteena on toteuttaa nopealla
37759: aikataululla kolme merkittävää verouudistus-                   Miten Hallitus aikoo verotusta toteut-
37760: hanketta. Verotuksen oikeudenmukaisuus on                   taessaan ja verouudistusten yhteydessä
37761: tässä tilanteessa erityisen tärkeää niin veronmak-          huolehtia siitä, että verotus ei kiristy ja
37762: sajien kuin veronsaajienkin välillä.                        että verotuksessa toteutuu oikeudenmu-
37763:    Ns. raippavero rankaisee varsinkin keskituloi-           kaisuus niin veronmaksajien kuin veron-
37764: sia nykyisin perintäperustein. Verouudistuskaa-             saajienkin kesken?
37765: vailujen osalta pääomaverouudistuksen toteut-
37766: 
37767:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37768: 
37769:          Olavi Ala-Nissilä                 Pekka Viljanen              Matti Väistö
37770:          Rose-Marie Björkenheim            Matti Vanhanen              Ismo Seivästö
37771: 
37772: 
37773: Ei vastausta, rauennut
37774:                                                 1992 vp                                             61
37775: 
37776: Kysymys valtioneuvostolle 60
37777: 
37778: 
37779: 
37780: 
37781:                                    Sasi ym.: Tuloverotuksen kiristymisen estämisestä
37782: 
37783: 
37784: 
37785:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37786: 
37787:    Pääministeri on käyttänyt puheenvuoron, jos-          Asuntohallituksen selvityksen mukaan kolmi-
37788: sa hän on vaatinut ns. suurituloisten verotuksen      henkisen perheen, jossa on kaksi tulonsaajaa,
37789: kiristämistä. Haastattelussa koiroostelevisiossa      käteen jäävät tulot lapsilisien, päivähoitomak-
37790: pääministeri ilmoitti tarkoittavaosa suurituloisil-   sujen ja asumistuen jälkeen lisääntyvät 44 mark-
37791: la henkilöitä, joiden tulot ovat useita kymmeniä      kaa tulojen noustessa 12 000 markasta 13 000
37792: tuhansia markkoja. Lisäveroprosentin nostami-         markkaan. Todellinen veroprogressio on siis
37793: nen yhdellä prosentilla yli 275 000 markkaa           95,6%.
37794: ansaitsevilla lisää valtion verotuloja 90 miljoo-
37795: naa markkaa. Vaikka ylimmät tulot verotettai-                   Aikooko Hallitus pitää huolta siitä,
37796: siin kokonaan valtiolle, ei siten saataisi kuin osa          että tuloverotus ei kiristy ja että veron-
37797: raippaveron tuotosta koottua. Siksi raippaveron              korotukset kyetään välttämään säästö-
37798: siirtäminen asteikkoihin merkitsisi myös muu-                toimin?
37799: toksia keskituloisten veroprosentteihin.
37800: 
37801:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37802: 
37803:           Kimmo Sasi                     Kari Häkämies                  Oiva Savela
37804:           Tuula Linnainmaa               Päivi Varpasuo                 Riitta Saastamoinen
37805:           Leila Lehtinen                 Jouni J. Särkijärvi            Hanna Markkula
37806:           Kyösti Toivonen                Anneli Taina                   Irmeli Takala
37807:           Mauri Miettinen                Anna-Kaarina Louvo             Marjut Kaarilahti
37808:           Kalevi Lamminen                Kirsti Ala-Harja               Eeva Turunen
37809:           Väinö Saario                   Maija Perho-Santala            Kaarina Dromberg
37810:           Martti Tiuri                   Riitta Jouppila                Ben Zyskowicz
37811: 
37812: 
37813: Ei vastausta, rauennut
37814: 62                                            1992 vp
37815: 
37816: Kysymys valtioneuvostolle 61
37817: 
37818: 
37819: 
37820: 
37821:                                  S-L. Anttila ym.: Säästötoimien kohdentamisesta opetusministe-
37822:                                      riön hallinnonalalla
37823: 
37824: 
37825:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37826: 
37827:    Hallituksen hyväksymien vuoden 1993 bud-        sellainen asia, josta pitäisi voida myös keskustel-
37828: jettiraamien mukaan opetusministeriön pääluo-      la. Lamasta noustaksemme meidän suomalais-
37829: kan menoista säästetään noin 2 mrd markkaa.        ten on opittava hyväksymään se, että me teemme
37830: Julkisuudessa säästövaihtoehtoina on esitetty      nykyisellä palkalla enemmän työtä.
37831: mm. henkilöstön vähennyksiä, oppituntien vä-
37832: hentämistä, ylituntien lakkauttamista sekä luku-               Aikooko Hallitus opetustoimen leik-
37833: kausi- ja ateriamaksujen käyttöönottoa ja niin              kauksia toteuttaessaan ottaa huomioon
37834: edelleen. Samoin on puhuttu valtionosuuksien                oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuu-
37835: myöhentämisestä säästötoimina. Nämä myö-                    den periaatteen, sekä
37836: hentämiset siirtävät ongelmia vain valtiontalou-               aikooko Hallitus selvittää mahdol-
37837: dessa eteenpäin ja siirtävät ne kuntatasolle.               lisuuden opettajien opetustuntivelvolli-
37838:    Opettajien opetusvelvollisuustuntimäärä on               suusmäärien lisäämiseksi?
37839: 
37840:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37841: 
37842:                     Sirkka-Liisa Anttila                     Annikki Koistinen
37843:                     Väinö Saario                             Raili Puhakka
37844: 
37845: 
37846: Ei vastausta, rauennut
37847:                                                1992 vp                                          63
37848: 
37849: Kysymys valtioneuvostolle 62
37850: 
37851: 
37852: 
37853: 
37854:                                   Pulliainen ym.: Pienteollisuuden toimintaedellytysten parantami-
37855:                                        sesta
37856: 
37857: 
37858:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37859: 
37860:    Jo ennen taloutemme nykyisen taantuman                    Mihin erityisiin toimiin Hallitus ryh-
37861: alkua pien- ja keskisuuren teollisuuden osuus             tyy ekologisesti hyväksyttävän pk-teolli-
37862: Suomen vientikaupan tuloista oli vain 15 %, kun           suuden toimintaedellytysten parantami-
37863: se esimerkiksi Saksassa oli 45 %. Yli 5 000 kon-          seksi ja aiemmin toteuttamatta jääneiden
37864: kurssin vuosivauhdilla edennyt konkurssiaalto             tuoteideoiden toteuttamiseksi?
37865: on entisestään alentanut pk-teollisuuden suhteel-
37866: lista osuutta. Kuitenkin ja vain pk-teollisuuden
37867: nousu voi nostaa Suomen ekologisesti hyväksyt-
37868: tävällä tavalla lamasta.
37869: 
37870:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37871: 
37872:                     Erkki Pulliainen                       Ulla Anttila
37873:                     Marita Jurva                           Satu Hassi
37874: 
37875: 
37876: Ei vastausta, rauennut
37877: 64                                            1992 vp
37878: 
37879: Kysymys valtioneuvostolle 63
37880: 
37881: 
37882: 
37883: 
37884:                                  Saapunki ym.: Maanomistajien oikeusturvan takaamisesta ranto-
37885:                                     jensuojeluohjelmaa toteutettaessa
37886: 
37887: 
37888:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37889: 
37890:    Luonnonsuojeluun liittyvä oikeusturvajärjes-    saan. Maa-alueet ovat nyt rakennuskiellossa,
37891: telmä on todettu monilta osin puutteelliseksi.     eikä valtiolla näytä olevan taloudellisia keinoja
37892: Valtioneuvoston vahvistamien suojeluohjelmien      niitä lunastaa.
37893: toteuttamisen on arvioitu vaativan vielä ainakin      Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan
37894: 2 000 milj. markkaa. Käytännössä siis suoje-       jokaisella kansalaisella on oikeus saada päätös
37895: luohjelmien toteuttaminen tulisi kestämään vie-    omista oikeuksistaan kohtuullisessa ajassa. Jat-
37896: lä tästä eteenpäinkin useamman vuosikymme-         kuva rakennuskielto ei noita oikeuksia turvaa.
37897: nen.
37898:    Erityisesti rantojensuojeluohjelma on osoit-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37899: tautunut käytännössä liian laajaksi toteuttaa.            ryhtyä, että Euroopan ihmisoikeussopi-
37900: Monilta osin ohjelma onkin osoittautunut tila-            muksen takaamat oikeusturvan perus-
37901: kohtaisesti kohtuuttomaksi. Useissa tapauksissa           vaatimukset voidaan käytännössä toteut-
37902: on suojelun kohteeksi joutunut maanomistajan              taa erityisesti rantojensuojelussa, mutta
37903: omistuksessa oleva maa-alue kokonaisuudes-                myös yleisemmin luonnonsuojelussa?
37904: 
37905:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37906: 
37907:          Pauli Saapunki                Markku Lehtosaari             Timo E. Korva
37908:          Matti Väistö                  Kalle Röntynen                Esko Jokiniemi
37909:                                        Hannu Tenhiälä
37910: 
37911: 
37912: Ei vastausta, rauennut
37913:                                               1992 vp                                          65
37914: 
37915: Kysymys valtioneuvostolle 64
37916: 
37917: 
37918: 
37919: 
37920:                                 Mäkelä ym.: Kansalaisten ostovoiman parantamiseksi tarvittavista
37921:                                    toimenpiteistä
37922: 
37923: 
37924:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37925: 
37926:    Istuvan hallituksen toimesta on kansalaisten             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37927: ostovoimaa heikennetty uusilla ja korotetuilla           kansalaisten ostovoiman ja sitä kautta
37928: veroilla ja maksuilla useita tuhansia markkoja           kotimaisen kysynnän elvyttämiseksi ja
37929: kansalaista kohden vuositasolla. Samaan aikaan           sitä kautta suomalaisten yritysten tuo-
37930: maa kärsii joukkotyöttömyydestä ja yritysten             tanto- ja työllistämisedellytysten paran-
37931: konkurssivyörystä, mikä johtuu viennin vaikeu-           tamiseksi?
37932: tumisesta ja kotimaisen kysynnän alenemisesta
37933: ostovoiman heikennyttyä.
37934:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
37935: 
37936:                    Tina Mäkelä                            Lea Mäkipää
37937:                    Marita Jurva                           Raimo Vistbacka
37938:                                          Hannu Suhonen
37939: 
37940: 
37941: Ei vastausta, rauennut
37942: 
37943: 
37944: 
37945: 
37946: 5 230019U
37947: 66                                            1992 vp
37948: 
37949: Kysymys valtioneuvostolle 65
37950: 
37951: 
37952: 
37953: 
37954:                                   Wahlström ym.: Valtioneuvoston jäsenelle hyväksyttävistä talou-
37955:                                     dellisista sidonnaisuuksista
37956: 
37957: 
37958:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37959:    Suomessa valtioneuvoston jäsenen ei tarvitse     näistapoja siitä, mihin määrään saakka valtio-
37960: vuosittain tehdä selkoa varoistaan ja veloistaan    neuvoston jäsenen vastaanottamaa vieraanva-
37961: eikä taloudellisista sitoumuksistaan. Meillä val-   raisuutta pidetään hyväksyttävänä, meillä ei ole.
37962: tioneuvoston jäsen voi myös säännösten estä-
37963: mättä kuulua yrityksen hallitukseen ja hallinto-              Aikooko Hallitus antaa näistä asioista
37964: neuvostoon. Eri maissa on sääntöjä tai perin-              viivyttelemättä esityksen eduskunnalle?
37965: 
37966:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
37967: 
37968:                     Jarmo Wahlström                         Claes Andersson
37969:                     Jaakko Laakso                           Ensio Laine
37970:                                          Martti Korhonen
37971: 
37972: 
37973: Ei vastausta, rauennut
37974:                                              1992 vp                                             67
37975: 
37976: Kysymys valtioneuvostolle 66
37977: 
37978: 
37979: 
37980: 
37981:                                  Kautto ym.: Asuntotuotantotavoitteiden turvaamisesta
37982: 
37983: 
37984: 
37985:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37986: 
37987:    Vuoden 1992 budjettiin on kirjattu: Mikäli      toa, ja korkotukiasuntojen tuotanto on pysähty-
37988: asuntojen uustuotanto uhkaajäädä 27 100 asun-      nyt kokonaan. Sen sijaan kuntien etusijalle aset-
37989: non kokonaistavoitetta pienemmäksi, arvioi-        tamia vuokra-asuntovarauksia on riittävästi ja
37990: daan tuotannon jakautuminen ja määrärahojen        asetetut tuotantotavoitteet olisi mahdollista to-
37991: käyttö vuokra-, asumisoikeus-, aravaomistus-ja     teuttaa.
37992: korkotuettuihin asuntoihin uudelleen vuoden
37993: 1992 aikana. Työllisyystilanteen vuoksi mahdol-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
37994: lisimman suuri osa asuntotuotannosta pyritään             asuntotuotannon kokonaistavoitteen ta-
37995: käynnistämään ensimmäisellä vuosipuoliskona.              kaamiseksi ottaen huomioon myös hei-
37996:     Aravaomistusasunnoista on alkuvuoden                  kon työllisyystilanteen aiheuttamat vel-
37997: 1 200 asunnon tavoitteesta rakenteilla 990 asun-          voitteet?
37998: 
37999:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
38000: 
38001:                      Tarja Kautto                          Jussi Ranta
38002:                      Riitta Myller                         Ulpu Iivari
38003:                                          Erkki Tuomioja
38004: 
38005: 
38006: Vastattu 11.6.1992
38007: 68                                           1992 vp
38008: 
38009: Kysymys valtioneuvostolle 67
38010: 
38011: 
38012: 
38013: 
38014:                                  Mäkelä ym.: Lasten päivähoitopalveluiden turvaamisesta
38015: 
38016: 
38017: 
38018:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38019: 
38020:    Hallituksen toimesta on heikennetty lasten      kin, kun kotihoidon tukeakin ollaan heikentä-
38021: päivähoidon tasoa, saatavuutta ja resursseja:      mässä. Päiväkotien antaman kasvatuksen tasolla
38022: henkilökunnan koulutusvaatimuksia on madal-        on siten olennainen vaikutus lasten henkiseen
38023: lettu, ryhmäkokoja suurennettu, voimassa ole-      kehitykseen.
38024: van lain velvoitteista ollaan luopumassa ja kun-
38025: tien valtionosuusjärjestelmää heikennetään.                  Aikooko Hallitus toimillaan järjestel-
38026:    Lasten kunnallinen päivähoito on kuitenkin             mällisesti heikentää lasten päiväkotien
38027: useimmille työssä käyville vanhemmille ainoa              toimintaedellytyksiä ja hoidon tasoa?
38028: mahdollisuus päivähoidon järjestämiseen varsin-
38029: 
38030:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
38031: 
38032:                     Tina Mäkelä                            Hannu Suhonen
38033:                     Raimo Vistbacka                        Lea Mäkipää
38034: 
38035: 
38036: Ei vastausta, rauennut
38037:                                                  1992 vp                                              69
38038: 
38039: Kysymys valtioneuvostolle 68
38040: 
38041: 
38042: 
38043: 
38044:                                     Kohijoki ym.: Parlamentaarisen komitean asettamisesta arvioi-
38045:                                        maan sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä
38046: 
38047: 
38048:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38049: 
38050:    Monet toimenpiteet menotalouden sopeutta-           näyttäisi tarkoituksenmukaiselta, että sitä varten
38051: miseksi puolustusvoimien hallinnonalalle asetet-       ja myös Suomen turvallisuuspoliittisen ympäris-
38052: tujen säästötavoitteiden edellyttämälle tasolle        tön ja sen kehitysnäkymien johdosta valtioneu-
38053: saattaisivat aiheuttaa pitkälle tulevaisuuteen         vosto asettaisi puolustushallinnon tueksi parla-
38054: ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Niillä ei kuiten-   mentaarisen toimielimen arvioimaan sotilaalli-
38055: kaan saisi vaarantaa sellaisten kehittämissuunni-      sen maanpuolustuksen kehittämistä.
38056: telmien toteuttamista, joita parlamentaarinen
38057: puolustuspoliittinen neuvottelukunta mietinnös-                  Aikooko Hallitus maamme turvalli-
38058: sään vuonna 1990 on esittänyt.                                suuspoliittisen ympäristön ja sen kehitys-
38059:    Kun puolustusvoimissa ja puolustusvoimien                  näkymien johdosta asettaa parlamentaa-
38060: hallinnonalalla nyt joudutaan laatimaan hyvin                 risen toimielimen arvioimaan sotilaalli-
38061: merkittäviä supistamis- ja muutosehdotuksia,                  sen maanpuolustuksen kehittämistä?
38062: 
38063:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
38064: 
38065:           Maunu Kohijoki                  Sirkka-Liisa Anttila           Kauko Heikkinen
38066:           Kyösti Toivonen                 Leila Lehtinen                 Pentti Mäki-Hakola
38067: 
38068: 
38069: Ei vastausta, rauennut
38070: 70                                            1992 vp
38071: 
38072: Kysymys valtioneuvostolle 69
38073: 
38074: 
38075: 
38076: 
38077:                                   Nikula ym.: Takaisinlainauksesta työeläkejärjestelmälle aiheutu-
38078:                                      vien riskien poistamisesta
38079: 
38080: 
38081:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38082: 
38083:    Työeläkemaksuja lain mukaan suorittavat          saa velkansa eläkelaitoksille on heikentynyt.
38084: yritykset saavat lainata takaisin eläkkeiden kat-   TEL:n Työeläkekassan tuoreessa toimintakerto-
38085: tamiseksi ja maksamiseksi tarkoitettuja varoja.     muksessa lausutaan, että lainansaajien ja takaa-
38086: Takaisinlainatut pääomat ovat huomattavan           jienkin ongelmat ovat vakava asia eläkelaitoksen
38087: suuret, useita kymmeniä miljardeja markkoja.        sijoitustoiminnan kannalta.
38088: Viime aikoina on keskustelu julkisuudessa työ-
38089: eläkejärjestelmämme kestävyydestä kiihtynyt, ja               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38090: on jopa esitetty koko järjestelmän olevan tule-            takaisinlainauksen työeläkejärjestelmäl-
38091: vaisuudessa vaarassa eläkkeiden maksukyvyn                 lemme aiheuttamien riskien poistami-
38092: mahdollisen romahtamisen takia. Yksi riskiteki-            seksi?
38093: jä on takaisinlainaus, koska yritysten kyky mak-
38094: 
38095:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1992
38096: 
38097:                      Paavo Nikula                           Eero Paloheimo
38098:                      Hannele Luukkainen                     Pekka Räty
38099:                                              Satu Hassi
38100: 
38101: 
38102: Vastattu 11.6.1992
38103:                                                1992 vp                                            71
38104: 
38105: Kysymys valtioneuvostolle 70
38106: 
38107: 
38108: 
38109: 
38110:                                   Pulliainen ym.: EY-jäsenyyshakemuksen peruuttamisesta
38111: 
38112: 
38113:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38114: 
38115:    Tanskan kansa on sitovassa kansanäänestyk-        voidaan nyt todeta, että Tanskan kansa on tullut
38116: sessä oman valtionsa osalta hylännyt Maastrich-      toiseen tulokseen kuin Suomen hallitus ja näin
38117: tissä sovitun Euroopan Unionin, jonka keskeisiä      korjannut sitä kuvaa, jonka Suomen hallitus oli
38118: instituutioita olisivat talous- ja rahaunioni sekä   EY:stä ja EU:sta saanut ja edelleen välittänyt.
38119: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansan-
38120: äänestystä edeltäneessä keskustelussa paljastui                Aikooko Suomen Hallitus vaikuttaa
38121: mm., että EY:n suuret jäsenvaltiot olivat sopi-             siihen, että EY-jäsenyyshakemus vede-
38122: neet pienten jäsenvaltioiden vaikutusvallan su-             tään nyt pois, kun on käynyt ilmi, että
38123: pistamisesta Euroopan Unionissa. Kun Suomen                 Tanskakin on päättänyt jäädä muodos-
38124: hallitus on omissa EU-jäsenyysperusteluissaan               tettavan Euroopan Unionin ulkopuolelle
38125: tukeutunut mm. jäsenyhteisöjen nykyiseen vai-               ja monilta muiltakin perusteluilta on pu-
38126: kutusvaltamalliin ja Tanskan rooliin EY:ssä,                donnut pohjaa pois?
38127:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1992
38128:                      Erkki Pulliainen                        Ulla Anttila
38129:                      Pekka Räty                              Tuija Maaret Pykäläinen
38130: 
38131: 
38132: Ei vastausta, rauennut
38133: 72                                              1992 vp
38134: 
38135: Kysymys valtioneuvostolle 71
38136: 
38137: 
38138: 
38139: 
38140:                                    Laakkonen ym.: EY-jäsenyyden vaikutuksia koskevan tiedottami-
38141:                                       sen lisäämisestä
38142: 
38143: 
38144:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38145: 
38146:    Hallituksen tekemän päätöksen mukaan Suo-          kriittistä tiedotusta vain 70 000 markalla v. 1991
38147: messa toimitetaan kansanäänestys Euroopan             ja 200 000 markalla tämän vuoden lisäbudje-
38148: yhteisöön liittymisestä. Neuvoa-antavasta kan-        tissa.
38149: sanäänestyksestä mainitaan Suomen Hallitus-
38150: muodon III a luvussa seuraavasti: "Valtio tiedot-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38151: taa vaihtoehdoista ja tukee niitä koskevaa tiedo-            ryhtyä, jotta kansalaiset saisivat objek-
38152: tusta niin kuin siitä mainitussa laissa säädetään".          tiivista tietoa tulevaa kansanäänestystä
38153:    EY-myönteiseen tiedotukseen on valtio pan-                varten?
38154: nut miljoonia markkoja mutta tukenut EY-
38155: 
38156:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1992
38157: 
38158:           Pirkko Laakkonen               Pekka Räty                     Raila Aho
38159:           Lea Mäkipää                    Ismo Seivästö                  Leea Hiltunen
38160:           Jouko Jääskeläinen             Kyösti Virrankoski             Raili Puhakka
38161:           Jukka Vihriälä                 Pekka Leppänen                 Tina Mäkelä
38162:           Hannu Suhonen                  Armas Komi                     Aino Suhola
38163:           Markku Rossi                   Outi Ojala                     Heidi Hautala
38164:           Heikki Rinne                   Jukka Gustafsson               Marja-Liisa Tykkyläinen
38165:           Matti Louekoski                Iivo Polvi                     Juhani Vähäkangas
38166: 
38167: 
38168: Ei vastausta, rauennut
38169:                                                 1992 vp                                                73
38170: 
38171: Kysymys valtioneuvostolle 72
38172: 
38173: 
38174: 
38175: 
38176:                                    Vuoristo ym.: Kehitysapumäärärahojen säilyttämisestä nykyisellä
38177:                                       tasolla
38178: 
38179: 
38180:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38181: 
38182:    Tunnetuin hallituspoliittisin junailuin saatiin    tusta 0, 7 prosentin BKT-tavoitteesta on palattu
38183: ministerin posti myös Kristilliselle Liitolle. Jär-   0,4 prosentin tasoon eli yli 3,5 miljardista kah-
38184: jestelyissä kehitysyhteistyöhön ja -apuun liitty-     teen miljardiin markkaan. Edelleen, entistä suu-
38185: vät asiat keskitettiin omalle ministerille. Uuteen    rempi osa kehitysavusta halutaan ohjata satojen
38186: järjestelyyn liittyi runsaasti odotuksia; kosketta-   miljoonien markkojen korkotukena suomalaisil-
38187: vathan kyseiset asiat kansakunnan omaatuntoa          le vientiyrityksille, mikä rikkoo sekä kirjoitettuja
38188: - niin sanoaksemme.                                   ja hyväksyttyjä säännöksiä että valtioitsekkäänä
38189:    Ministeri Toimi Kankaanniemi on ollut viras-       toimintana yleistä moraalitajua.
38190: saan nyt runsaan vuoden osallistuen budjetin
38191: laadintaan ja päättämiseen tälle vuodelle sekä                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
38192: neuvotteluihin, jotka koskevat ensi vuoden val-              jotta kehitysapumäärärahat palautuisi-
38193: tion talousarviota.                                          vat yleisesti hyväksytylle ja moraalisesti
38194:    Määrärahat ovat laskeneet. Kerran saavute-                kestävälle tasolle?
38195: 
38196:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
38197: 
38198:           Raimo Vuoristo                 Jukka Roos                      Jaakko Laakso
38199:           Asko· Apukka                   Timo Roos                       Anna-Liisa Kasurinen
38200:                                          Ulpu Iivari
38201: 
38202: 
38203: Ei vastausta, rauennut
38204: 74                                            1992 vp
38205: 
38206: Kysymys valtioneuvostolle 73
38207: 
38208: 
38209: 
38210: 
38211:                                   M. Laukkanen ym.: Työttömyysturvajärjestelmän uudistamisesta
38212: 
38213: 
38214: 
38215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38216: 
38217:    Työttömyyden korkea taso on ajanut työttö-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38218: myysturvajärjestelmän vakavaan kustannuskrii-               ryhtyä luodakseen maahan työttömyys-
38219: siin. Monissa työttömyyskassoissa maksatukset               turvan, jossa sosiaalinen sekä vakuutus-
38220: ovat useita kuukausia jäljessä varojen puutteen             ja työvoimapoliittinen periaate yhtyvät,
38221: vuoksi.                                                     jonka kustannusrasitus pysyisi taloudelli-
38222:    Nykyistä kassajärjestelmää voidaan pitää ha-             sen kantokyvyn rajoissa ja joka nykyistä
38223: janaisena, maksuiltaan ja eduiltaan epäsolidaari-           paremmin turvaisi tasapuolisesti kaik-
38224: sena, alttiina väärinkäytöksille ja eläkevakuu-             kien työtä tekevien edut?
38225: tukseen verrattuna kohtuuttoman kalliina järjes-
38226: telmänä.
38227: 
38228:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1992
38229: 
38230:          Markku Laukkanen               Markku Rossi                   Tero Mölsä
38231:          Johannes Leppänen              Matti Väistö                   Anneli Jäätteenmäki
38232:          Matti Vanhanen                 Pekka Viljanen                 Matti Lahtinen
38233:          Jouko Jääskeläinen             Vesa Laukkanen                 Ben Zyskowicz
38234:                                         Olavi Ala-Nissilä
38235: 
38236: 
38237: Ei vastausta, rauennut
38238:                                                   1992 vp                                             75
38239: 
38240: Kysymys valtioneuvostolle 74
38241: 
38242: 
38243: 
38244: 
38245:                                     Aittoniemi ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytys-
38246:                                         ten turvaamisesta
38247: 
38248: 
38249:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38250: 
38251:    Lomarahojen järjestelyä koskevilla toimenpi-         ennätyssuuri konkurssiaalto, jonka johdosta
38252: teillä oli tarkoitus helpottaa erityisesti pienten ja   myös työttömyys tulee todennäköisesti entises-
38253: keskisuurten yritysten taloudellista ahdinkoa lo-       tään kasvamaan.
38254: marahojen maksatusaikaan liittyen. Menettely
38255: lomarahojen maksatusajan siirtämisen osalta tai                  Onko Hallituksella olemassa keinoja
38256: niiden korvaaminen paikallisella vapaa-ajalla                  odotettavissa olevien konkurssien estä-
38257: lienee jäänyt kuitenkin kovin kirjavaksi ja seka-              miseksi ja niistä johtuvan työttömyyden
38258: vaksi. Asiantuntijoiden mukaan Suomen yritys-                  kasvun estämiseksi erityisesti pienessä ja
38259: toimintaa odottaa lähimpien kuukausien aikana                  keskisuuressa yritystoiminnassa?
38260: 
38261:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
38262:                       Sulo Aittoniemi                           Hannu Suhonen
38263:                       Lea Mäkipää                               Marita Jurva
38264:                                              Raimo Vistbacka
38265: 
38266: 
38267: Ei vastausta, rauennut
38268: 76                                              1992 vp
38269: 
38270: Kysymys valtioneuvostolle 75
38271: 
38272: 
38273: 
38274: 
38275:                                    Ukkola ym.: Korkotason alentamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
38276: 
38277: 
38278: 
38279:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38280: 
38281:    Kansantalous on edelleenkin kriisin partaalla.     julkisuudessa tuotu esiin pankkien ottolainaus-
38282: Vaikka vienti on lähtenyt vetämään, kotimaan          koron alentaminen parin vuoden aikana ns.
38283: sektorilla toimivat yritykset ovat edelleen ah-       korkokartellin avulla.
38284: dingossa. Etenkin korkea reaalikorko rajoittaa
38285: rajusti kulutusta ja investointeja sekä ajaa pieniä             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38286: ja keskisuuria yrityksiä konkurssiin. Syinä kor-             reaalikoron alentamiseksi, ja
38287: keaan reaalikorkoon ovat mm. ulkomaan velan                     onko avoimessa taloudessa mahdolli-
38288: suuruus ja pankkien varainhoitokustannukset.                 suutta ja tarvetta palata väliaikaiseen
38289: Yhtenä keinona reaalikoron alentamiseksi on                  korkosääntelyyn?
38290: 
38291:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
38292: 
38293:           Tuulikki Ukkola                Paavo Nikula                  Hannu Suhonen
38294:           Pekka Räty                     Raimo Vistbacka               Pekka Haavisto
38295:           Marita Jurva                   Sulo Aittoniemi               Jouni Backman
38296:           Jukka Gustafsson               Ulpu Iivari                   Johannes Koskinen
38297: 
38298: 
38299: Ei vastausta, rauennut
38300:                                                 1992 vp                                             77
38301: 
38302: Kysymys valtioneuvostolle 76
38303: 
38304: 
38305: 
38306: 
38307:                                    Koskinen ym.: Valtionyhtiöiden yksityistämissuunnitelmista
38308: 
38309: 
38310: 
38311:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38312: 
38313:    Hallitus on kaavaillut laajaa valtionyhtiöiden     vista yksityistämistoimista ovat suomalaisia käy-
38314: yksityistämisohjelmaa, jolla muun muassa mo-          neet varoittamassa englantilaiset rahoitusasian-
38315: nopoliaseman turvin ja yhteisistä verovaroista        tuntijat
38316: vaurastuneita yhtiöitä siirrettäisiin yksityisomis-
38317: tukseen. Vallitsevassa lamassa omistuspohjan                    Aikooko Hallitus muuttaa suunnitel-
38318: laajentaminen osakeantien tai suorien osake-                 miaan mm. Neste Oy:n myymisestä ja
38319: kauppojen kautta tapahtuisi alihintaan ja vaa-               kehittää kansallista teollisuuspoliittista
38320: rantaisi Suomen perusteollisuuden kehittämistä.              strategiaa?
38321: Viimeksi ideologis-poliittisista syistä toteutetta-
38322: 
38323:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
38324:           Johannes Koskinen              Ensio Laine                    Tuulikki Hämäläinen
38325:           Anna-Liisa Kasurinen           Pertti Paasio                  Esko Helle
38326: 
38327: 
38328: Ei vastausta, rauennut
38329: 78                                             1992 vp
38330: 
38331: Kysymys valtioneuvostolle 77
38332: 
38333: 
38334: 
38335: 
38336:                                   Sasi ym.: Pääministerin tämän päivän ohjelman selvittämisestä
38337: 
38338: 
38339: 
38340:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38341: 
38342:    Englannin parlamentissa pääministerin kyse-       mistä tahansa ajankohtaisesta kysymyksestä.
38343: lytunti aloitetaan kysymyksellä, joka koskee         Englannissa parlamentaariset traditiot ovat
38344: pääministerin päivän ohjelmaa. Pääministeri sel-     osoittaneet, että ajankohtaisuus kyselytunnilla
38345: vittää lyhyesti päivänsä ohjelman, minkä jälkeen     on kaikkein tärkeintä.
38346: kysyvä edustaja voi tiedustella pääministeriltä,
38347: miksi hän ei ollut mainittuna päivänä hoitanut                ~ikä on ollut Herra Pääministerin
38348: jotakin sinä päivänä tärkeätä asiaa. Kysymyk-               ohjelma tänään torstaina 11 päivänä ke-
38349: sellä voidaan siis avata kyselytunnilla keskustelu          säkuuta 1992?
38350: 
38351:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
38352: 
38353:                      Kimmo Sasi                              Ritva Laurila
38354:                      ~arkku Laukkanen                        Tuulikki Ukkola
38355:                                            Ben Zyskowicz
38356: 
38357: 
38358: Vastattu 11.6.1992
38359:                                                1992 vp                                             79
38360: 
38361: Kysymys valtioneuvostolle 78
38362: 
38363: 
38364: 
38365: 
38366:                                   Laine ym.: Maastrichtin sopimuksen suomenkielisen käännöksen
38367:                                       saamisesta
38368: 
38369: 
38370:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38371: 
38372:    Toisin kuin pääministeri on lausunut, kansan-     tävän kansalaiskeskustelun sekä lähestyvän kan-
38373: edustajille ei ole annettu täsmällistä kuvaa         sanäänestyksen ja päätöksenteon kannalta.
38374: Maastrichtin sopimuksen sisällöstä eikä hallitus
38375: ole vajaassa puolessa vuodessa saanut sopimusta                Milloin Hallitus aikoo saada valmiiksi
38376: käännetyksi suomen kielelle. Se olisi kuitenkin             ja eduskunnalle sekä muille asiasta kiin-
38377: välttämätöntä mm. maamme EY-jäsenyydestäja                  nostuneille jaettavaksi Maastrichtin sopi-
38378: ulko- ja turvallisuuspolitiikasta parhaillaan käy-          muksen suomenkielisen käännöksen?
38379: 
38380:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
38381: 
38382:                      Ensia Laine                             Tuulikki Ukkola
38383:                      Asko Apukka                             Esko Helle
38384:                                            Pekka Leppänen
38385: 
38386: 
38387: Ei vastausta, rauennut
38388: 80                                                1992 vp
38389: 
38390: Kysymys valtioneuvostolle 79
38391: 
38392: 
38393: 
38394: 
38395:                                     Pykäläinen ym.: Pohjavesien nykytilan kartoittamisen nopeuttami-
38396:                                        sesta
38397: 
38398: 
38399:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38400: 
38401:    Viime aikoina on Suomessa ilmennyt vakavia           valtakunnallinen pohjavesikartoitus, joka kui-
38402: pohjaveden pilaantumistapauksia, jotka ovat             tenkin etenee liian hitaasti.
38403: vaarantaneet ympäristön ja jättäneet yhdyskun-
38404: tia ilman juomavettä. Pienikin vahinko voi olla                  Aikooko Hallitus ryhtyä tosissaan
38405: kalliimpi kuin todennäköisten haittalähteiden                 suojelemaan pohjavesiä kartoittamalla
38406: systemaattinen kartoitus. Suomessa ei ole järjes-             järjestelmällisesti niiden saastuneisuuden
38407: telmällisesti kartoitettu alueita ja kohteita, joilla         sekä pohjavesien pilaantumisen riskikoh-
38408: voisi olettaa pohjaveden saastuneen kemikaa-                  teet?
38409: leista. Vesi- ja ympäristöpiireillä on käynnissä
38410: 
38411:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1992
38412:           Tuija Maaret Pykäläinen          Satu Hassi                    Riitta Myller
38413:           Johannes Koskinen                Eero Paloheimo                Jussi Ranta
38414:           Pertti Paasio                    Jarmo Laivoranta              Tuulikki Ukkola
38415:           Bjarne Kallis                    Pirkko Laakkonen              Martti Korhonen
38416:           Esko Seppänen                    Eila Rimmi                    Maria Kaisa Aula
38417:                                            Leena Luhtanen
38418: 
38419: 
38420: Ei vastausta, rauennut
38421:                                                  1992 vp                                             81
38422: 
38423: Kysymys valtioneuvostolle 80
38424: 
38425: 
38426: 
38427: 
38428:                                     Björkenheim ym.: Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi
38429:                                         tarvittavista toimenpiteistä
38430: 
38431: 
38432:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38433: 
38434:    Etenkin pienyrittäjät kokevat ahdistavana ta-       taminen on yhteiskunnan kannalta taloudellises-
38435: louslaman puristuksen, joka koetaan pääasiassa         ti edullisempaa kuin konkursseista aiheutunei-
38436: korkeiden korkojen ja lisävakuusvaatimusten            den talous- ja työllisyyspoliittisten menetysten
38437: muodossa. Nyt olisi tärkeää saada toimenpiteitä,       kattaminen.
38438: joilla tilapäisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
38439: neet mutta toimintaidealtaan elinkelpoiset yri-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
38440: tykset voidaan pelastaa konkursseilta. Tilapäi-               suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ole-
38441: sissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten pelas-              vien yritysten lainojen vakauttamiseksi?
38442: 
38443:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
38444: 
38445:                      Rose-Marie Björkenheim                    Jarmo Laivoranta
38446:                      Timo E. Korva                             Markku Koski
38447: 
38448: 
38449: Ei vastausta, rauennut
38450: 
38451: 
38452: 
38453: 
38454: 6 230019U
38455: 82                                             1992 vp
38456: 
38457: Kysymys valtioneuvostolle 81
38458: 
38459: 
38460: 
38461: 
38462:                                   Seppänen ym.: Ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen varastoin-
38463:                                      nista
38464: 
38465: 
38466:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38467: 
38468:    Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja ympä-            Kun Venäjän laki kieltää käytetyn ydinpoltto-
38469: ristövaliokunnan järjestämässä kuulemistilai-        aineen maahantuonnin, on ilmeistä, että Suomi
38470: suudessa kävi ilmi, että monet merkittävät ydin-     joutuu varastoimaan kaiken käytetyn ydinpolt-
38471: voiman sekä rauhanomaiseen että sotilaalliseen       toaineen omaan maaperäänsä.
38472: käyttöön liittyvät ongelmat ovat maailmanlaa-
38473: juisesti ratkaisematta. Venäläisten asiantuntijoi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
38474: den mukaan Venäjällä ei ole ratkaistu käytetyn                 tynyt tässä asiassa, ja
38475: ydinpolttoaineen lopullisen sijoituksen ongel-                    kuinka Hallitus turvaa sen, että Suo-
38476: mia, minkä lisäksi ydinasesupistusten yhteydessä               mesta ei tule koko EY-alueen ydinjäteva-
38477: on syntynyt ratkaisematon ongelma ohjusten                     rasto mahdollisen EY-jäsenyyden yhtey-
38478: plutoniumin häyittämisestä.                                    dessä?
38479: 
38480:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38481: 
38482:          Esko Seppänen                   Minna Karhunen                 Hanna Markkula
38483:          Erkki Pulliainen                Matti Vanhanen                 Jouko Jääskeläinen
38484:          Maria Kaisa Aula                Jouni J. Särkijärvi            Outi Ojala
38485:                    Osmo Polvinen                                Esko-Juhani Tennilä
38486: 
38487: 
38488: Vastattu 10.9.1992
38489:                                               1992 vp                                              83
38490: 
38491: Kysymys valtioneuvostolle 82
38492: 
38493: 
38494: 
38495: 
38496:                                   Laivoranta ym.: Työllisyysvarojen käytöstä Hantec Oy:n konkurs-
38497:                                       sin yhteydessä
38498: 
38499: 
38500:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38501: 
38502:    Valtioneuvoston päätös tukea konkurssiin         vääristää kilpailua ja ajaa terveet yritykset kon-
38503: menneen Hantec Oy:n toimintaa jatkavaa Suo-         kurssiin, toisin sanoen syventää taloudellista
38504: men Sähkötalo Oy:tä ei edistä työllisyyttä. Päin-   kriisiä ja lisää työttömyyttä.
38505: vastoin yhteiskunnan tuki jollekin yritykselle
38506: alalla, jolla on runsaasti ylikapasiteettia, on               Millä perusteella kyseinen tuki myön-
38507: työllisyysvarojen väärinkäyttöä. Annettu tuki ei           nettiin, ja
38508: luo yhtään uutta työpaikkaa eikä estä lomautuk-               miten Hallitus aikoo jatkossa edistää
38509: sia ko. alalla. Sen sijaan näin kohdennettu tuki           työllisyyttä budjettivaroilla?
38510: 
38511:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38512: 
38513:                     Jarmo Laivaranta                        Ismo Seivästö
38514:                     Markku Rossi                            Johannes Leppänen
38515: 
38516: 
38517: Ei vastausta, rauennut
38518: 84                                            1992 vp
38519: 
38520: Kysymys valtioneuvostolle 83
38521: 
38522: 
38523: 
38524: 
38525:                                  Vähänäkki ym.: Suomen turvallisuuspolitiikan perusteista
38526: 
38527: 
38528: 
38529:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38530: 
38531:    Itsenäisen Suomen ulkopolitiikka ja sen mu-      toteutuessa orientoitua myös turvallisuuspolitii-
38532: kana turvallisuuspolitiikka on läpikäynyt erilai-   kassaan yhdentyvään Eurooppaan, semminkin
38533: sia vaiheita, mm. reunavaltiopolitiikan, pohjois-   kun esim. entisen Neuvostoliiton valtiot ennem-
38534: maisen suuntauksen ja saksalaissuuntauksen.         min tai myöhemmin tullevat mukaan EY :hyn.
38535: Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa on puo-
38536: lestaan leimannut yya-sopimukseen pohjautuva                  Pitäisikö Suomen edelleen pitäy-
38537: tiukka puolueettomuus. Suurvalta-asetelmien                tyä turvallisuuspoliittisessa ajattelussaan
38538: muuttumisesta huolimatta puhutaan edelleen                 puolueettomuuteen vai tulisiko maamme
38539: puolueettomuuspolitiikan jatkamisesta. Toisaal-            mennä mukaan yhdentyvän Euroopan
38540: ta kansalaisten keskuudessa on mielipiteitä, joi-          turvallisuuspoliittisiin järjestelyihin?
38541: den mukaan Suomen tulisi EY:n täysjäsenyyden
38542: 
38543:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38544: 
38545:          Matti Vähänäkki                Jukka Gustafsson              Jan-Erik Enestam
38546:          Reijo Laitinen                 Timo Laaksonen                Paavo Nikula
38547:                                         Ismo Seivästö
38548: 
38549: 
38550: Ei vastausta, rauennut
38551:                                               1992 vp                                             85
38552: 
38553: Kysymys valtioneuvostolle 84
38554: 
38555: 
38556: 
38557: 
38558:                                   Pulliainen ym.: Korkotason alentamiseksi tarvittavista toimenpi-
38559:                                       teistä
38560: 
38561: 
38562:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38563: 
38564:    Jatkuva konkurssivyöry ja suursaneeraukset                 Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
38565: tuottavat päivittäin lisää työttömiä. Heidän               tus ryhtyy korkotason saamiseksi alas
38566: määränsä ylittänee jo 400 000 rajan. Ekologisesti          nykyiseltä yritystoiminnan tappavalta
38567: hyväksyttäväkin yritystoiminta kuihtuu eikä                tasolta, ja
38568: uutta synny. Keskeinen syy taloudelliseen ahdin-              ryhtyykö Hallitus joihinkin taloudelli-
38569: koon ovat korkeat korot. Hallituksen toimet ja             sessa ahdingossa olevia yrityksiä pelasta-
38570: apuun kutsutut ulkomaalaiset tahot Kansainvä-              viin toimiin?
38571: lisen valuuttarahaston pääjohtajaa myöten eivät
38572: ole toistaiseksi vakuuttaneet ns. markkinoita.
38573: Heliborit ovat kohonneetjälleen yli 16 prosentin.
38574: 
38575:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38576: 
38577:                     Erkki Pulliainen                        Heidi Hautala
38578:                     Pekka Haavisto                          Paavo Nikula
38579:                                           Eero Paloheimo
38580: 
38581: 
38582: Ei vastausta, rauennut
38583: 86                                            1992 vp
38584: 
38585: Kysymys valtioneuvostolle 85
38586: 
38587: 
38588: 
38589: 
38590:                                  Pulliainen ym.: Wider-instituutin rahoitusjärjestelyistä
38591: 
38592: 
38593: 
38594:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38595: 
38596:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ulko-               Hyväksyykö koko Hallitus edellä ku-
38597: asiainministeriö on operoinut eduskunnan selän             vatun menettelyn, ja
38598: takana rahaa Helsingissä toimivalle YK:n alai-                katsooko se olevan asiallista ja hyväk-
38599: selle Wider-instituutille. Operaatioiden yhteis-           syttävää ohjata rahavirtoja Wider-insti-
38600: työkumppanit ovat olleet maan rajojen ulkopuo-             tuutin tapauksessa käytetyllä tavalla?
38601: lelta. Nykyinen ulkoministeri on puolustellut
38602: julkisuudessa menettelyä, johon hän on osallis-
38603: tunut aiemmin ulkoministerinä toimiessaan.
38604: 
38605:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38606: 
38607:                     Erkki Pulliainen                        Heidi Hautala
38608:                     Pekka Haavisto                          Paavo Nikula
38609:                                          Eero Paloheimo
38610: 
38611: 
38612: Ei vastausta, rauennut
38613:                                                1992 vp                                          87
38614: 
38615: Kysymys valtioneuvostolle 86
38616: 
38617: 
38618: 
38619: 
38620:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Nuorten ihmisten aseman parantamiseksi tar-
38621:                                      vittavista toimenpiteistä
38622: 
38623:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38624: 
38625:    Nuorison ongelmat suomalaisessa yhteiskun-                  Tiedostaako Hallitus suomalaisten
38626: nassa ovat kärjistyneet todella mittaviksi, eivät-          nuorten tilanteen ja aikooko se vielä
38627: kä hallituksen päätökset ainakaan toistaiseksi              Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
38628: lupaa kuin lisäheikennyksiä nuorten asemaan.                vuonna käyttää kaiken luovuotensa ja
38629: Kielteisiä ennätyksiä saavutetaan maassa niin               kaiken tarmonsa sekä lukuisten ehdotus-
38630: nuorisotyöttömyydessä, opiskelijoiden ja koulu-             ten tarjoamat mahdollisuudet muuttaak-
38631: laisten tulevaisuuteen valmistautumisen vai-                seen nuortemme elämäntilanteen eri-
38632: keuksissa kuin nuorten lapsiperheiden elämän-               tyisratkaisuilla nykyistä huomattavasti
38633: tilanteen heikennyksissäkin.                                myönteisemmäksi?
38634:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38635:          Pentti Lahti-Nuuttila           Lea Mäkipää                  Marja-Leena Viljamaa
38636:          Heli Astala                     Pekka Haavisto               Pertti Paasio
38637:                                          Jukka Gustafsson
38638: 
38639: Ei vastausta, rauennut
38640: 88                                          1992 vp
38641: 
38642: Kysymys valtioneuvostolle 87
38643: 
38644: 
38645: 
38646: 
38647:                                  Helle ym.: Presidentin valtaoikeuksia koskevaan eduskunnan lau-
38648:                                      sumaan liittyvistä toimenpiteistä
38649: 
38650:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38651: 
38652:    Pääministeri Aho ja ministerit Salolainen ja             Aikooko Hallitus noudattaa eduskun-
38653: Väyrynen ovat kuluneen kesän aikana ilmoitta-            nan tahtoa tässä asiassa, mikä edellyttää,
38654: neet luopuvansa vaatimasta presidentin valta-            että vuoden 1993 loppuun mennessä
38655: oikeuksien parlamentarisoimista. Vielä 15 päi-           eduskunnalle annetaan esitys, jolla siirre-
38656: vänä kesäkuuta eduskunnassa he ja heidän                 tään presidentille annettuja, "lepääviä"
38657: puoluetoverinsa äänestivät esittämäni toivo-             valtaoikeuksia parlamentin vaikutuspii-
38658: muslauselman puolesta, missä toistettiin jo              riin, ja
38659: kolmannen kerran eduskunnan tahto valtio-                   jos Hallitus ei aio näin menetellä, mik-
38660: sääntöuudistuksen jatkamisesta ja uudistuksen            si edellä mainitut ministerit äänestivät
38661: suunta.                                                  ponnen puolesta?
38662:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38663:                    Esko Helle                             Esko Seppänen
38664:                    Ensio Laine                            Liisa Jaakonsaari
38665: 
38666: Ei vastausta, rauennut
38667:                                              1992 vp                                           89
38668: 
38669: Kysymys valtioneuvostolle 88
38670: 
38671: 
38672: 
38673: 
38674:                                  Aittoniemi ym.: Työttömyyden vähentämiseksi tarvittavista toi-
38675:                                      menpiteistä
38676: 
38677: 
38678:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38679: 
38680:    Työttömien virallinen määrä oli työvoimami-     rotulojen vähenemistä. Valtion talousarviosta
38681: nisteriön viimeisen ilmoituksen mukaan lähes       pian puolet joudutaan kattamaan ehtyviltä koti-
38682: 400 000. Senjälkeiset tiedot yrityselämästä ja     maan rahamarkkinoilta ja vaikeutuvana ulko-
38683: työmarkkinoilta osoittavat, että työttömyys on     maisena lainanottona.
38684: edelleen voimakkaassa kasvussa ja työttömien
38685: määrä saattaa vuodenvaihteeseen mennessä                    Mikä on se työttömyyden määrä, jon-
38686: nousta puoleen miljoonaan. Tämä tietää valtion-           ka yhteiskunta kestää ilman talouden ja
38687: taloudelle edelleen kasvavia kustannuksia ja ve-          perusturvan romahtamista?
38688: 
38689:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
38690: 
38691:                     Sulo Aittaniemi                        Lea Mäkipää
38692:                     Raimo Vistbacka                        Tina Mäkelä
38693:                                          Hannu Suhonen
38694: 
38695: 
38696: Ei vastausta, rauennut
38697: 90                                            1992 vp
38698: 
38699: Kysymys valtioneuvostolle 89
38700: 
38701: 
38702: 
38703: 
38704:                                  Aittoniemi ym.: Eduskunnan hyväksymien perustelulausumien
38705:                                      merkityksestä
38706: 
38707: 
38708:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38709:    Hallituksella on tapana houkutella opposi-      muodossa, ja osa hallitusryhmien kansanedus-
38710: tioryhmiä sille tärkeissä asioissa esitystensä     tajista lienee hyväksynyt ponnen vastoin
38711: taakse saattamalla hallitusryhmät tukemaan         tahtoaan.
38712: opposition taholta esitettyä ponsiehdotusta.
38713: Näin kävi kesäkuussa kuluvana vuonna enem-                  Aikooko Hallitus vastaisuudessa pa-
38714: mistöparlamentarismiin siirtymistä koskevan              remmin harkita ponsilauseimien käyttä-
38715: lakiesityksen hyväksymisen yhteydessä. Kysees-           mistä kauppatavarana erityisesti silloin,
38716: sä olivat kovat panokset tasavallan presidentin          kun kysymys on perustavaa laatua ole-
38717: valtaoikeuksien kaventamista koskevan ponnen             vista asioista?
38718:      I:Ielsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
38719:                     Sulo Aittoniemi                       Lea Mäkipää
38720:                     Raimo Vistbacka                       Tina Mäkelä
38721:                                          Hannu Suhonen
38722: 
38723: 
38724: Ei vastausta, rauennut
38725:                                              1992 vp                                         91
38726: 
38727: Kysymys valtioneuvostolle 90
38728: 
38729: 
38730: 
38731: 
38732:                                  Biaudet ym.: Ydinvahinkoa koskevan vahingonkorvausvastuun
38733:                                      ylärajan korottamisesta
38734: 
38735: 
38736:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38737: 
38738:    Hallitus on energiaselonteossaan ilmoittanut             Mikä on valtioneuvoston ja Suomen
38739: aikomuksestaan korottaa ydinvahingon vahin-              kanta IAEA:nydinvastuuta käsitteleväs-
38740: gonkorvausvastuun ylärajaa. Neuvottelut kan-             sä pysyvässä komiteassa koskien vahin-
38741: sainvälisestä sopimuksesta vahingonkorvausvas-           gonkorvausvastuun korottamista, ydin-
38742: tuun korottamisesta jatkuvat IAEA:n piirissä             vahingon määritelmän laajentamista
38743: 12.-16.10.1992. Jäsenmaat ovat jakautuneet               koskemaan myös vahinkoja ympäristölle
38744: käytännössä kahden vastakkaisen kannan ym-               sekä koskien kansalaisten mahdollisuuk-
38745: pärille. Erityisesti venäläisten ydinvoimaloiden         sia hakea vahingonkorvausta suomalai-
38746: huono kunto tekee näistä neuvotteluista erittäin         sessa tuomioistuimessa?
38747: keskeiset juuri Suomessa asuville.
38748: 
38749:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1992
38750: 
38751:                     Eva Biaudet                           Heidi Hautala
38752:                     Matti Vanhanen                        Maija Rask
38753:                                             Outi Ojala
38754: 
38755: 
38756: Ei vastausta, rauennut
38757: 92                                             1992 vp
38758: 
38759: Kysymys valtioneuvostolle 91
38760: 
38761: 
38762: 
38763: 
38764:                                   Kääriäinen ym.: Talouden tervehdyttämiseksi tarvittavista toimen-
38765:                                      piteistä
38766: 
38767: 
38768:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38769: 
38770:           Mitkä ovat ne Hallituksen toiminta-              talouden nousuun, vähentää työttömyyt-
38771:        linjan perusteet tai muut tosiasiat, joiden         tä, alentaa korkotasoa ja huolehtia kan-
38772:        nojalla Hallitus aikoo kääntää Suomen               salaisten perusturvasta?
38773: 
38774:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38775: 
38776:          Seppo Kääriäinen               Raimo Liikkanen              Timo Järvilahti
38777:          Tuula Kuittinen                Kauko Heikkinen              Seppo Pelttari
38778:          Timo Kalli                     Matti Vanhanen               Johannes Leppänen
38779:                                         Anneli Jäätteenmäki
38780: 
38781: 
38782: Vastattu 10.9.1992
38783:                                               1992 vp                                           93
38784: 
38785: Kysymys valtioneuvostolle 92
38786: 
38787: 
38788: 
38789: 
38790:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Sairauskulujen korvaamisesta pitkäaikais-
38791:                                      sairaille ja pienituloisille
38792: 
38793: 
38794:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38795: 
38796:    Terveydenhoidon kustannukset ovat viimei-        ongelmat ovat näin muodostuneet kohtuutta-
38797: sen vuoden aikana nousseet noin 9% eli huomat-      miksi.
38798: tavasti muita kustannuksia nopeammin. Halli-                  Aikooko Hallitus muuttaa politiik-
38799: tuksen tähänastisilla toimenpiteillä kuluttajille          kaansa sairaita ihmisiä kohtaan inhimil-
38800: siirretään pelkästään lääkkeistä noin miljardi             lisemmäksi ja ottaa käyttöön esimerkiksi
38801: markkaa lisää maksettavaksi. Monien pitkäai-               hoito- ja lääkemenojen kattosäännön,
38802: kaissairaiden, niin pienituloisten eläkeläisten,           jonka mukaan kaikki tietyn rajan ylittä-
38803: työttömien kuin lapsiperheidenkin toimeentulo-             vät sairauskulut korvataan kokonaan?
38804: 
38805:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38806: 
38807:                     Marjatta Stenius-Kaukonen               Outi Ojala
38808:                     Eila Rimmi                              Raila Aho
38809: 
38810: 
38811: Ei vastausta, rauennut
38812: 94                                             1992 vp
38813: 
38814: Kysymys valtioneuvostolle 93
38815: 
38816: 
38817: 
38818: 
38819:                                   Saastamoinen ym.: Ylivelkaisten henkilöiden velkasaneeraushake-
38820:                                       musten käsittelystä
38821: 
38822: 
38823:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38824: 
38825:    Eduskuntaan on lähiaikoina tulossa lakiesitys     ruuhkautumaan näiden hakemusten takia vielä
38826: yksityishenkilöiden velkasaneerauksesta. Uudis-      entisestään.
38827: tus tekisi mahdolliseksi korjata taloudellisiin
38828: vaikeuksiin joutuneen yksityishenkilön taloudel-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
38829: linen tilanne. Uudistus onkin herättänyt ylivel-           tynyt sen varmistamiseksi, että jo nyt
38830: kaantuneissa toivoa, kun julkisuudessa on an-              ruuhkautuneiden tuomioistuimien riittä-
38831: nettu vielä kuva, että uudistuksen voimaan tul-            vät voimavarat turvataan velkasanee-
38832: tua velat voisi saada anteeksi lähes ilman ehtoja.         rauslainsäädännön tullessa voimaan?
38833: On pelättävissä, että tuomioistuimet tulevat
38834: 
38835:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38836: 
38837:                     Riitta Saastamoinen                     Oiva Savela
38838:                     Päivi Varpasuo                          Kyösti Toivonen
38839: 
38840: 
38841: Ei vastausta, rauennut
38842:                                                  1992 vp                                              95
38843: 
38844: Kysymys valtioneuvostolle 94
38845: 
38846: 
38847: 
38848: 
38849:                                     Jaakonsaari ym.: Postin toiminnasta laatikkoonkantoon siirryt-
38850:                                         täessä
38851: 
38852:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38853: 
38854:     Kuluttaja-asiamies on joutunut puuttumaan          sään: palvelut heikkenevät ja kohtelu on ylimie-
38855: liikelaitokseksi muutetun Postin toimintaan laa-       listä.
38856: tikkoonkantoon siirryttäessä. Posti on toiminut
38857: kuluttajansuojalain menettelytapojen vastaisesti                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38858: eikä sillä ole ollut käsitystä siitä, miten elinkei-          ryhtyä saattaakseen Postin toiminnan
38859: nonharjoittajan ja kuluttajan välillä normaalisti             lailliselle pohjalle siten, että se täyttää
38860: tehdään sopimuksia. Posti on toiminut yksipuo-                liikelaitokselle asetetut palvelutavoitteet
38861: lisesti sanellen, puutteellisesti tiedottaen ja koh-          ja kohtelee asiakkaitaan lain edellyttä-
38862: tuuttomasti. Kansalaiset ovat syystäkin näreis-               mällä tavalla?
38863:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1992
38864:                      Liisa Jaakonsaari                         Pentti Lahti-Nuuttila
38865:                      Virpa Puisto                              Tarja Halonen
38866: 
38867: 
38868: Vastattu 10.9.1992
38869: 96                                             1992 vp
38870: 
38871: Kysymys valtioneuvostolle 95
38872: 
38873: 
38874: 
38875: 
38876:                                   Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvittavis-
38877:                                       ta toimenpiteistä
38878: 
38879: 
38880:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38881: 
38882:    Talouden .korkeasuhdanteen oloissa vihreät        Suomen luonnossa meneillään olevat kielteiset
38883: esittivät epäilyksen, että mahdollisen taloudelli-   kehityskulut, happamoituminen niistä tärkeim-
38884: sen taantuman oloissa kiinnostus Suomen luon-        pänä, katkaistaan. Tämän vuoksi on perusteltua
38885: non tilan kehitykseen katoaa ja ilmenee jopa         aihetta kysyä:
38886: pyrkimyksiä luonnonriistoon. Nämä mieltä kai-
38887: vaneet epäilykset ovat valitettavasti toteutumas-              Mihin erityisiin toimiin Hallitus ryh-
38888: sa. Kesällä julkistetut tiedot Suomen luonnon               tyy Suomen luonnossa meneillään ole-
38889: saasteiden sietokyvyn alentumisesta eivät johta-            vien happamoitumis- ja muiden kielteis-
38890: neet julkiseen keskusteluun, eikä viranomaista-             ten kehityskulkujen pikaiseksi katkaise-
38891: holta tuotu julki toimenpidesuunnitelmaa, jolla             miseksi?
38892: 
38893:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992
38894: 
38895:                     Erkki Pulliainen                         Paavo Nikula
38896:                     Ulla Anttila                             Heidi Hautala
38897: 
38898: 
38899: Ei vastausta, rauennut
38900:                                              1992 vp                                            97
38901: 
38902: Kysymys valtioneuvostolle 96
38903: 
38904: 
38905: 
38906: 
38907:                                  Kohljoki ym.: Puolustuskyvyn turvaamiseksi tarvittavista toimen-
38908:                                     piteistä
38909: 
38910: 
38911:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38912: 
38913:    Sen jälkeen kun 15.12.1988 asetettu parlamen-   vaikeuksien vaarantamat, niin tarvittaisiin eri-
38914: taarinen puolustustoimikunta sai työnsä val-       tyisiä toimenpiteitä pitkäjänteisen puolustusky-
38915: miiksi, mietinnön 1990:57, on maamme taloudel-     vyn kannalta tärkeimpien toimintojen ja voima-
38916: linen ja valtiontaloudellinen tilanne muuttunut    varojen turvaamiseksi.
38917: ennalta aavistamattoman vaikeaksi. Kun myös
38918: turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme ta-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38919: pahtuneet muutokset ovat erittäin syvällisiä ja           siin maanpuolustuksen edellytysten tur-
38920: maanpuolustuksen edellytykset taloudellisten              vaamiseksi kaikissa olosuhteissa?
38921:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992
38922: 
38923:          Maunu Kohijoki            Kaarina Dromberg         Kirsti Ala-Halja
38924:          Ritva Laurila             Hanna Markkula           Mauri Miettinen
38925:                   Pentti Mäki-Hakola                Matti Lahtinen
38926: 
38927: 
38928: Ei vastausta, rauennut
38929: 
38930: 
38931: 
38932: 
38933: 7 230019U
38934: 98                                            1992 vp
38935: 
38936: Kysymys valtioneuvostolle 97
38937: 
38938: 
38939: 
38940: 
38941:                                  Antvuori ym.: Hornet-hävittäjähankintoihin liittyvien vastakaup-
38942:                                     pojen toteutumisesta
38943: 
38944: 
38945:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38946:    Suomen päättäessä hankkia F/A 18 -hä-            tullut kovinkaan monia merkittäviä vastaostoja
38947: vittäjät sovittiin kaupan yhteydessä vasta-         tai edes ostoaikomuksia.
38948: ostoista. Kaupan yhteissumma lienee 13-14
38949: miljardia Suomen markkaa. Suomen hallitus                    Mikä on tämänhetkinen tilanne, mit-
38950: ilmoitti tavoitteen olevan sadan prosentin vasta-          kä ovat suunnitelmat ja uskooko Hallitus
38951: ostot.                                                     pääsevänsä asettamaansa tavoitteeseen
38952:    Kaupan tekemisen jälkeen ei julkisuuteen ole            vastaostoissa?
38953: 
38954:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1992
38955:                     Pirjo-Riitta Antvuori                   Tarja Halonen
38956:                     Tuulikki Ukkola                         Paavo Nikula
38957: 
38958: 
38959: Ei vastausta, rauennut
38960:                                              1992 vp                                            99
38961: 
38962: Kysymys valtioneuvostolle 98
38963: 
38964: 
38965: 
38966: 
38967:                                 Apukka ym.: Pankeille myönnettävästä tuesta ja tuelle asetettavista
38968:                                    ehdoista
38969: 
38970:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38971: 
38972:   Pankkien katastrofaalinen tilanne on jo tähän           se edellyttää lisää tukea vuonna 1993 ja
38973: mennessä vaatinut tuntuvia summia valtiolta               vuonna 1994, vai
38974: pankkien pönkittämiseen. Osavuosikatsaukset                  aikooko Hallitus päästää pankkeja
38975: osoittavat tukitarpeen kasvavan tuntuvasti.               konkurssiin tai ryhtyä niitä aktiivisesti
38976:                                                           saneeraamaan?
38977:          Aikooko Hallitus jatkaa pankkien tu-                Mitä ehtoja Hallitus aikoo asettaa
38978:        kemista tähänastiseen tapaan ja paljonko           pankkituelle?
38979: 
38980:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
38981:                    Asko Apukka                             Esko Helle
38982:                    Juhani Vähäkangas                       Claes Andersson
38983:                                             Ensio Laine
38984: 
38985: 
38986: Ei vastausta, rauennut
38987: 100                                              1992 vp
38988: 
38989: Kysymys nltioneuvostolle 99
38990: 
38991: 
38992: 
38993: 
38994:                                     Kalliomäki ym.: Hallituksen harjoittamasta politiikasta
38995: 
38996: 
38997: 
38998:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38999: 
39000:     Olemme kehittämässä eduskunnan pysyvää             partaalla. On selvää, että hallitus on epäonnistu-
39001: kyselytuntijärjestelmää tavalla, joka mahdollis-       nut tehtävässään. Siksi on välttämätöntä, että
39002: taa sellaisten kysymysten tekemisen pääministe-        sen luottamus punnitaan kansan toimesta kun-
39003: rille ja hallitukselle, joita ei ennalta ole annettu   nallisvaaleissa.
39004: hallituksen tietoon. Tämä on kolmas kyselytun-
39005: ti, jossa uutta muotoa kokeillaan.                               Mikä on Hallituksen johtopäätös täs-
39006:     Maan ja sen kansalaisten talous on kuilun                 tä tilanteesta?
39007: 
39008:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
39009: 
39010:           Antti Kalliomäki                Liisa Jaakonsaari              Erkki Tuomioja
39011:           Arja Ojala                      Johannes Koskinen              Kerttu Törnqvist
39012: 
39013: 
39014: Vastattu 15.10.1992
39015:                                               1992 vp                                         101
39016: 
39017: Kysymys valtioneuvostolle 100
39018: 
39019: 
39020: 
39021: 
39022:                                   Tennilä ym.: Väliportaan hallinnon kehittämiselle asetettavista
39023:                                      tavoitteista
39024: 
39025: 
39026:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39027: 
39028:    Hallituksen jäsenet ovat tuoneet julki ajatuk-            Mikä on Hallituksen kanta läänien
39029: sia, että läänien määrää vähennettäisiin merkit-          lakkauttamiseen ja väliportaan hallinnon
39030: tävästi. Samaan aikaan karsitun lääninhallinnon           demokratisoimiseen?
39031: rinnalle rakennettaisiin uusi maakuntahallinto,
39032: jonka todellinen asema päätöksenteossa on kui-
39033: tenkin jäänyt hämäräksi.
39034: 
39035:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
39036: 
39037:                     Esko-Juhani Tennilä                    Ensio Laine
39038:                     Juhani Vähäkangas                      Asko Apukka
39039: 
39040: 
39041: Ei vastausta, rauennut
39042: 102                                               1992 vp
39043: 
39044: Kysymys valtioneuvostolle 101
39045: 
39046: 
39047: 
39048: 
39049:                                     Hassi ym.: Viidennen ydinvoimalan hankintaan liittyvistä alihan-
39050:                                        kintatöistä
39051: 
39052: 
39053:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39054: 
39055:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ABB                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39056: Atom Oy on jo tilannut Suomen viidenteen                    eräät yritykset kertovat jo saaneensa vii-
39057: ydinvoimalaan liittyviä alihankintatöitä. Viiden-           dennen ydinvoimalan alihankintaurakoi-
39058: nen ydinvoimalan rakennusluvan edellyttämä                  ta, ja
39059: päätöksenteko on kuitenkin edelleen kesken val-                 onko Hallitus ryhtynyt selvittämään,
39060: tioneuvostossa, puhumattakaan siitä, että raken-            onko asiassa perää?
39061: tajaa olisi virallisesti valittu tai että asiaa olisi
39062: ydinenergialain mukaisella tavalla tuotu edus-
39063: kunnan päätettäväksi.
39064: 
39065:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
39066:           Satu Hassi                       Pekka Haavisto             Hannele Luukkainen
39067:           Heidi Hautala                    Paavo Nikula               Eero Paloheimo
39068:                     Erkki Pulliainen                          Tuija Maaret Pykäläinen
39069: 
39070: 
39071: Ei vastausta, rauennut
39072:                                                 1992 vp                                            103
39073: 
39074: Kysymys valtioneuvostolle 102
39075: 
39076: 
39077: 
39078: 
39079:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Sosiaalipoliittisten ratkaisujen vaikutuksis-
39080:                                        ta työllisyyteen
39081: 
39082: 
39083:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39084:    Hallitus esittää yksilöllisen varhaiseläkkeen               Eikö nyt pitäisi arvioida sosiaaliturva-
39085: ikärajojen korottamista eläkemenojen supista-               menoja kokonaisuutena ja pyrkiä paran-
39086: miseksi. Lisäksi hallitus yrittää korottaa julkisen         tamaan nuorten pääsyä työelämään
39087: sektorin yleistä 63 vuoden eläkeikää ja heikentää           helpottamalla vanhempien ikäluokkien
39088: eläkkeiden kertymää ja määrää. Samanaikaisesti              eläkkeellepääsyä muun muassa alenta-
39089: nuorten ja erityisesti nuorten lapsiperheiden van-          malla tilapäisesti eläkeikää ja edistämällä
39090: hempien työttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle                 kotimaista kysyntää turvaamalla myös
39091: paljon suuremman laskun.                                    eläkkeet?
39092: 
39093:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
39094:           Marjatta Stenius-Kaukonen         Jukka Gustafsson        Marjatta Vehkaoja
39095:           Heli Astala                       Pekka Leppänen          Eila Rimmi
39096:           Raila Aho                         Timo Laaksonen          Martti Korhonen
39097:           Asko Apukka                       Esko-Juhani Tennilä     Iivo Polvi
39098:           Outi Ojala                        Juhani Vähäkangas       Osmo Polvinen
39099:                     Jarmo Wahlström                         Ensio Laine
39100: 
39101: 
39102: Ei vastausta, rauennut
39103: 104                                           1992 vp
39104: 
39105: Kysymys valtioneuvostolle 103
39106: 
39107: 
39108: 
39109: 
39110:                                  Polvi ym.: Kuntien taloudellisen tilanteen parantamiseksi tarvitta-
39111:                                      vista toimenpiteistä
39112: 
39113: 
39114:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39115: 
39116:    Kuntien taloudessa on tällä hetkellä runsaan     tien verotusoikeutta ja vaikeuttaa siten kuntien
39117: 10 miljardin markan rahoitusaukko. Se merkit-       talouden tasapainottamista.
39118: see yli 3 pennin korotuspainetta veroäyrin hin-
39119: taan. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle                 Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
39120: 1993 kuntien rasitteita esitetään lisättäväksi             estää nähtävissä olevat suuret veroäyrin
39121: summalla, joka vastaa keskimäärin runsaan yh-              hinnankorotukset ja verorasituksen siir-
39122: den pennin korotustarvetta veroäyrin hintaan.              tymisen suhteellisesti nykyistä enemmän
39123: Lisäksi vireillä oleva verouudistus kaventaa kun-          pieni- ja keskituloisten maksettavaksi?
39124: 
39125:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1992
39126: 
39127:           Iivo Polvi                    Esko Helle                    Jarmo Wahlström
39128:           Osmo Polvinen                 Martti Korhonen               Esko-Juhani Tennilä
39129:           Asko Apukka                   Raila Aho                     Timo Laaksonen
39130:           Eila Rimmi                    Pekka Leppänen                Jaakko Laakso
39131: 
39132: 
39133: Vastattu 15.10.1992
39134:                                                  1992 vp                                      105
39135: 
39136: Kysymys valtioneuvostolle 104
39137: 
39138: 
39139: 
39140: 
39141:                                     P. Leppänen ym.: Huumeiden käytön vähentämiseksi tarvittavista
39142:                                         toimenpiteistä
39143: 
39144:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39145: 
39146:    Huumeiden käyttäjien määrä on kasvanut                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39147: huolestuttavasti, sen myötä myös sellaisten ri-            huumeisiin liittyvien ongelmien poista-
39148: kosten määrät kasvavat, joiden taustalla huu-              miseksi?
39149: meet ovat. Nähtävästi poliisilla ja tullilaitoksella
39150: ei ole riittävästi resursseja estää tämän vakavan
39151: ongelman laajentumista.
39152:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1992
39153:           Pekka Leppänen                  Asko Apukka                Esko-Juhani Tennilä
39154:           Jaakko Laakso                   Osmo Polvinen              Iivo Polvi
39155:                    Raila Aho                                 Claes Andersson
39156: 
39157: Vastattu 5.11.1992
39158: 106                                             1992 vp
39159: 
39160: Kysymys valtioneuvostolle 105
39161: 
39162: 
39163: 
39164: 
39165:                                    Paloheimo ym.: Urho Kekkosen ja ulkoasiainministeriön arkistojen
39166:                                        avaamisesta tutkijoiden käyttöön
39167: 
39168: 
39169:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39170: 
39171:    Juuri ilmestynyt Hannu Rautkallion kirja           tä lähdeaineistoa noiden kysymysten selvittämi-
39172: "Novosibirskin lavastus" on tuonut julkisuuteen       seen lienee Urho Kekkosen arkistossaja Suomen
39173: seikkoja Suomen lähihistoriasta, joiden merkitys      ulkoasiainministeriön arkistossa.
39174: kansamme omanarvontunnolle ja samalla tule-
39175: vaisuudenuskolle on huomattava. Kansalaiset                     Aikooko Hallitus toimia niin, että em.
39176: ovat hämmentyneitä ja vaativat pikaista ja täy-              arkistot mahdollisimman pikaisesti avat-
39177: dellistä selvyyttä siitä, millaista sodan jälkeinen          taisiin tutkijoiden käyttöön?
39178: politiikkamme todellisuudessa on ollut. Tärkeä-
39179: 
39180:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
39181: 
39182:                      Eero Paloheimo                     Pekka Haavisto
39183:                      Tuija Maaret Pykäläinen            Paavo Nikula
39184:                                       Hannele Luukkainen
39185: 
39186: 
39187: Vastattu 5.11.1992
39188:                                              1992 vp                                           107
39189: 
39190: Kysymys valtioneuvostolle 106
39191: 
39192: 
39193: 
39194: 
39195:                                  Kohijoki ym.: Puolustuskyvyn turvaamiseksi tarvittavista toimen-
39196:                                     piteistä
39197: 
39198:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39199: 
39200:    Senjälkeen kun 15.12.1988 asetettu parlamen-    tyisiä toimenpiteitä pitkäjänteisen puolustusky-
39201: taarinen puolustustoimikunta sai työnsä val-       vyn kannalta tärkeimpien toimintojen ja voima-
39202: miiksi, mietinnön 1990:57, on maamme taloudel-     varojen turvaamiseksi.
39203: linen ja valtiontaloudellinen tilanne muuttunut
39204: ennalta aavistamattoman vaikeaksi. Kun myös                  Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
39205: turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme ta-             aikoo ryhtyä maanpuolustuksen edelly-
39206: pahtuneet muutokset ovat erittäin syvällisiä ja           tysten turvaamiseksi kaikissa olosuhteis-
39207: maanpuolustuksen edellytykset taloudellisten              sa?
39208: vaikeuksien vaarantamat, niin tarvittaisiin eri-
39209:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1992
39210:          Maunu Kohijoki              Anssi Rauramo                 Kaarina Dromberg
39211:          Päivi Varpasuo              Mauri Miettinen               Matti Väistö
39212:                    Annikki Koistinen                       Jouko Jääskeläinen
39213: 
39214: 
39215: Ei vastausta, rauennut
39216: 108                                           1992 vp
39217: 
39218: Kysymys valtioneuvostolle 107
39219: 
39220: 
39221: 
39222: 
39223:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Lasten Parlamentissa tehtyjen päätösten jatko-
39224:                                      valmisteluista
39225: 
39226: 
39227:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39228: 
39229:   YK:n päivänä 24.10.1992 eduskunnassa ko-          nisteriä vastasi, mutta Lasten Parlamentti teki
39230: koontui Lasten Parlamentti. Kokoontuminen           myös päätöksiä.
39231: muodostui virkistäväksi lisäksi yhteiskunnallista
39232: vaikuttamista. Aikamme kipeät ongelmat nousi-                  Mihin toimenpiteisiin, millä tavalla
39233: vat esille lasten ajatuksista, jotka su)mtasivat            ja millaisella aikataululla maan Hallitus
39234: myös tulevaan aina ratkaisuehdotuksia myöten.               aikoo ryhtyä Lasten Parlamentista saa-
39235: Varhaisnuoret kysyivät ja kolme hallituksen mi-             mansa palautteen johdosta?
39236: 
39237:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39238: 
39239:           Pentti Lahti-Nuuttila         Ensio Laine                  Erkki Pulliainen
39240:           Kari Urpilainen               Arja Ojala                   Juhani Alaranta
39241:           Håkan Malm                    Jan-Erik Enestam             Timo Roos
39242:           Timo Laaksonen                Asko Apukka                  Tuulikki Hämäläinen
39243:           Mirja Ryynänen                Olavi Ala-Nissilä            Kalle Röntynen
39244:                     Tellervo Renko                           Eeva Turunen
39245: 
39246: 
39247: Ei vastausta, rauennut
39248:                                              1992 vp                                             109
39249: 
39250: Kysymys valtioneuvostolle 108
39251: 
39252: 
39253: 
39254: 
39255:                                  Ala-Nissilä ym.: Talousrikollisuuden torjumiseksi tarvittavista toi-
39256:                                      menpiteistä
39257: 
39258: 
39259:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39260: 
39261:    Talousrikosten arvioidaan uusimpien arvioi-     ta vielä täysin riittämätön toimi. Tarvitaan vält-
39262: den mukaan aiheuttavan yhteiskunnalle luotto-      tämättä jatkotoimia.
39263: tappioina ja veronmenetyksinä useiden miljar-
39264: dien markkojen vahingot vuodessa. Tilanteen                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39265: saaminen hallintaan edellyttää sekä lainsäädän-            talousrikosten tehokkaaksi estämiseksi ja
39266: tötoimia että tehokasta ja pätevää valvontaa               yhteiskunnan suurten menetysten vähen-
39267: viranomaisilta. Lisätalousarviossa esitetty 40             tämiseksi talousrikosten osalta?
39268: konkurssitutkijan paikkaaminen on tärkeä, mut-
39269: 
39270:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39271: 
39272:                      Olavi Ala-Nissilä                      Maria Kaisa Aula
39273:                      Juha Korkeaoja                         Jan-Erik Enestam
39274:                                          Esko Jokiniemi
39275: 
39276: 
39277: Vastattu 5.11.1992
39278: 110                                           1992 vp
39279: 
39280: Kysymys valtioneuvostolle 109
39281: 
39282: 
39283: 
39284: 
39285:                                  Laitinen ym.: Teletoiminnan vapauttamisen vaikutuksista alan
39286:                                      työllisyyteen
39287: 
39288:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39289: 
39290:    Valtion toimenpitein teletoiminta on avattu      taa alueellisia toimiluvan haltijoita. Nämä sa-
39291: taikka avataan kilpailulle. Suomen kaltaisessa      neeraukset tulevat avoimen työttömyyden kas-
39292: asukasluvultaan pienessä maassa tällainen kil-      vuna yhteiskunnan rasitukseksi.
39293: pailu voi johtaa massiivisiin päällekkäisinves-
39294: tointeihin, jotka tulevat kuluttajien ja veron-               Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
39295: maksajien kustannettaviksi. Telekilpailu edellyt-          työttömyyden ja työttömyysturvameno-
39296: tää myös valtavaa rationalisointia. Yksinomaan             jen kasvun sekä hallitsemattomat pääl-
39297: Telen työntekijöiden vähennystarve on noin                 lekkäisinvestoinnit, jotka aiheutuvat tele-
39298: 3 000 henkilöä ja samanlainen saneeraus odot-              kilpailun vapauttamisesta?
39299:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39300:                     Reijo Laitinen                          Reijo Lindroos
39301:                     Marja-Leena Viljamaa                    Jukka Roos
39302: 
39303: 
39304: Ei vastausta, rauennut
39305:                                                1992 vp                                          111
39306: 
39307: Kysymys valtioneuvostolle 110
39308: 
39309: 
39310: 
39311: 
39312:                                   Aittoniemi ym.: Taloudellisen tilanteen kehitysnäkymistä
39313: 
39314: 
39315: 
39316:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39317: 
39318:    Eräät merkit, kuten korkotason aleneminen,                 Minkälaisina Hallitus juuri tällä het-
39319: viennin edelleen positiivinen kehitys sekä valuut-         kellä näkee toiveet maan talouden elpy-
39320: tavarannon vahvistuva suunta antavat toiveita              misestä ja sen aikataulusta, ja
39321: siitä, että laman pohja olisi nyt saavutettu ja               mitkä ovat pahimmat ongelmat ja
39322: talouden kehitys kääntymässä nousuun. Tätä                 vaaratekijät, jotka saattavat vaikuttaa
39323: tukevat myös eräät ulkomaiset kehityspiirteet ja           elpymiskehitykseen?
39324: Yhdysvaltain presidentinvaalin saaminen ratkai-
39325: suun.
39326:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39327:           Sulo Aittaniemi                Raimo Vistbacka             Marita Jurva
39328:           Heikki Riihijärvi              Lea Mäkipää                 Hannu Suhonen
39329: 
39330: 
39331: Ei vastausta, rauennut
39332: 112                                            1992 vp
39333: 
39334: Kysymys valtioneuvostolle 111
39335: 
39336: 
39337: 
39338: 
39339:                                   Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvittavis-
39340:                                       ta toimenpiteistä
39341: 
39342: 
39343:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39344: 
39345:    Talouden korkeasuhdanteen oloissa vihreät         Suomen luonnossa meneillään olevat kielteiset
39346: esittivät epäilyksen, että mahdollisen taloudelli-   kehityskulut, happamoituminen niistä tärkeim-
39347: sen taantuman oloissa kiinnostus Suomen luon-        pänä, katkaistaan.
39348: non tilan kehitykseen katoaa ja ilmenee jopa
39349: pyrkimyksiä luonnonriistoon. Nämä mieltä kai-                 Mihin erityisiin toimiin Hallitus ryh-
39350: vaneet epäilykset ovat valitettavasti toteutumas-          tyy Suomen luonnossa meneillään ole-
39351: sa. Kesällä julkistetut tiedot Suomen luonnon              vien happamoitumis- ja muiden kielteis-
39352: saasteiden sietokyvyn alentumisesta eivät johta-           ten kehityskulkujen pikaiseksi katkaise-
39353: neet julkiseen keskusteluun, eikä viranomaista-            miseksi?
39354: holta tuotu julki toimenpidesuunnitelmaa, jolla
39355: 
39356:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39357: 
39358:                     Erkki Pulliainen                         Pekka Räty
39359:                     Paavo Nikula                             Tuija Maaret Pykäläinen
39360: 
39361: 
39362: Ei vastausta, rauennut
39363:                                               1992 vp                                        113
39364: 
39365: Kysymys valtioneuvostolle 112
39366: 
39367: 
39368: 
39369: 
39370:                                   Luukkainen ym.: Karhukannan säilyttämiseksi tarvittavista toi-
39371:                                      menpiteistä
39372: 
39373: 
39374:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39375:    Karhunmetsästys ylittää Suomessa moninker-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39376: taisesti karhukannan kestävän käytön periaat-            emottomien karhunpentujen pelastami-
39377: teen. Lisäksi metsiimme jää metsästäjien jäljiltä        seksi ja Suomen kansalliseläimen - kar-
39378: runsaasti emottomia karhunpentuja, jotka eivät           hun - rauhoittamiseksi siihen saakka
39379: tule luonnossa toimeen ilman emoaan. Toisaalta           kunnes karhukanta on niin vahva, että se
39380: maassamme ei ole sellaisia luonnonvaraisten              kestää metsästystä?
39381: eläinten pelastuskeskuksia, joissa emottomat
39382: karhunpennut voitaisiin kasvattaa isoiksi ja pa-
39383: lauttaa myöhemmin takaisin luontoon.
39384:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39385:          Hannele Luukkainen             Eero Paloheimo             Martti Tiuri
39386:          Aamo von Bell                  Ensio Laine                Tuulikki Hämäläinen
39387:          Ulla Anttila                   Marita Jurva               Satu Hassi
39388:          Hannu Suhonen                  Jukka Roos                 Pekka Räty
39389:          Tuija Maaret Pykäläinen        Paavo Nikula               Liisa Jaakonsaari
39390:          Outi Ojala                     Arja Alho                  Tarja Halonen
39391: 
39392: Ei vastausta, rauennut
39393: 
39394: 
39395: 
39396: 
39397: 8 230019U
39398: 114                                            1992 vp
39399: 
39400: Kysymys valtioneuvostolle 113
39401: 
39402: 
39403: 
39404: 
39405:                                   Sasi ym.: Taloudellisen tilanteen parantamiseksi tarvittavista toi-
39406:                                       menpiteistä
39407: 
39408: 
39409:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39410: 
39411:    Viimeaikaisesta taloudellisesta kehityksestä               Mitä Te, Herra Pääministeri, olette
39412: voidaan todeta, että korot ovat laskeneet, kan-            tehnyt tänään ja aiotte tehdä lähipäivinä
39413: sainvälinen kilpailukykymme on parantunut lä-              Suomen myönteisen taloudellisen kehi-
39414: hes 40 %, vienti kasvaa yli 10 %, työttömyyden             tyksen vahvistamiseksi ja kansainvälisen
39415: kasvu on pysähtynyt ja muutoinkin voidaan                  asemamme vahvistamiseksi eurooppalai-
39416: olettaa talouden kehityksen olevan nyt käänty-             sissa puitteissa?
39417: mässä nousuun. Myönteinen kehitys kuitenkin
39418: vaatii tuekseen kansainvälistä vakautta ja maltil-
39419: lisen tuloratkaisun.
39420: 
39421:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39422: 
39423:                     Kimmo Sasi                               Ben Zyskowicz
39424:                     Ritva Laurila                            Martti Tiuri
39425: 
39426: 
39427: Ei vastausta, rauennut
39428:                                                 1992 vp                                           115
39429: 
39430: Kysymys valtioneuvostolle 114
39431: 
39432: 
39433: 
39434: 
39435:                                    Jaakonsaari ym.: Työllisyyslakiin suunniteltujen muutosten vaiku-
39436:                                        tuksista kehitysalueilla
39437: 
39438: 
39439:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39440: 
39441:    Hallitus päätti 1.10.1992 purkaa työllisyyslain    minen. Työvoiman liikkumiseen ei ole minkään-
39442: velvoitteet. Samalla päätettiin toimenpiteistä,       laista mahdollisuutta, kun työpaikat vähenevät
39443: joilla lisätään harkinnanvaraista työllistämistä ja   edelleen myös teollisuusalueilla.
39444: koulutusta. Työllistettävien yhteismäärän usko-
39445: taan pysyvän nykyisellään, vaikka määrärahoja                   Onko päätös työllisyyslain velvoittei-
39446: leikataankin.                                                den purkamisesta jo vuoden 1993 alusta
39447:    Kehitysalueilla, missä erityisesti pitkäaikais-           lukien loppuun asti harkittu, ja
39448: työttömyys on räjähdysmäisessä kasvussa, niin                   millä keinoilla Hallitus aikoo varmis-
39449: kutsutun aktiivisen työvoimapolitiikan keinot                taa työvoimapolitiikan toiminnan kehi-
39450:  ovat todella vähissä. Jos julkisyhteisöjen velvoi-          tysalueilla, jos velvoitteet kumotaan?
39451: tetyöllistäminen lakkaa, lakkaa kaikki työllistä-
39452: 
39453:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39454: 
39455:                      Liisa Jaakonsaari                        Juhani Alaranta
39456:                      Asko Apukka                              Martti Korhonen
39457:                                             Pauli Saapunki
39458: 
39459: Ei vastausta, rauennut
39460: 116                                           1992 vp
39461: 
39462: Kysymys valtioneuvostolle 115
39463: 
39464: 
39465: 
39466: 
39467:                                 Tennilä ym.: Urheilun ja liikunnan tukemiseen tarkoitettujen
39468:                                    määrärahojen vähentämisestä
39469: 
39470:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39471: 
39472:    Säästötoimet liikunnan osalta vaikeuttavat              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39473: seurojen toimintaa, vähentävät urheiluraken-            säästötoimet liikunnan osalta eivät johda
39474: tamista ja luovat vaikeuksia myös kilpa- ja             kokonaissäästöihin, koska liikunta on
39475: huippu-urheiluun. Kaiken tämän seurauksena              eräs tehokkaimmista keinoista torjua
39476: liikunta uhkaa supistua.                                monia sairauksia ennakolta?
39477:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39478:                     Esko-Juhani Tennilä                  Pekka Leppänen
39479:                     Martti Korhonen                      Pekka Räty
39480: 
39481: Ei vastausta, rauennut
39482:                                               1992 vp                                            117
39483: 
39484: Kysymys valtioneuvostolle 116
39485: 
39486: 
39487: 
39488: 
39489:                                   Koskinen ym.: Työterveyspalvelujen verottamisen vaikutuksista
39490:                                      työterveyshuoltoon
39491: 
39492: 
39493:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39494: 
39495:    Hallitus on päättänyt työterveyshuollon pal-             Miten Hallitus aikoo turvata hoidon
39496: velujen käytön verollistamisesta. Se olisi taas          tarpeessa olevien työterveyspalvelujen
39497: uusi lisärasite palkansaajille. Pahinta kuitenkin        käytön ja työkunnon säilymisen tilan-
39498: on, että työterveyshuollon verottaminen vähen-           teessa, jolloin verollistetut työterveyspal-
39499: tää ennalta ehkäisevien terveyspalvelujen, mm.           velut koetaan liian kalliiksi, ja
39500: kuntoutuksen käyttöä. Kansalaisten työkyky                   millaisiin terveyspoliittisiin perustei-
39501: heikkenee samalla, kun yleiseksi tavoitteeksi on         siin verottamispäätös pohjautuu?
39502: nostettu ikääntyvien työntekijöiden kunnon ja
39503: työkyvyn kohentaminen.
39504: 
39505:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39506: 
39507:          Johannes Koskinen              Jouni Backman               Antero Kekkonen
39508:          Matti Louekoski                Liisa Jaakonsaari           Eila Rimmi
39509:                                         Juhani Vähäkangas
39510: 
39511: 
39512: Ei vastausta, rauennut
39513: 118                                           1992 vp
39514: 
39515: Kysymys valtioneuvostolle 117
39516: 
39517: 
39518: 
39519: 
39520:                                  S-L. Anttila ym.: Hallituksen suhtautumisesta Maastrichtin sopi-
39521:                                     musta koskeviin jatkoneuvotteluihin
39522: 
39523: 
39524:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39525:    Suomi on jättänyt EY-jäsenyyshakemuksen          jäsenmaiden kansalaisten voimakas kritiikki
39526: 18.3.1992. Suomi on ilmoittanut olevansa valmis     muuttanee tavalla tai toisella Maastrichtin sopi-
39527: aloittamaan neuvottelut Maastrichtin sopimuk-       muksen aikataulua ja mahdollista sisältöä. Tans-
39528: sen pohjalta. Viimeksi asian ilmaisi tasavallan     kalaiset ovat jopa lähestymässä muita pohjois-
39529: presidentti Mauno Koivisto Belgian vierailul-       maita yhteisten integraatiotavoitteiden löytymi-
39530: laan. Maastrichtin sopimuksesta järjestetyt kan-    seksi.
39531: sanäänestykset niin Tanskassa kuin Ranskassa-
39532: kin osoittavat kansalaisten voimakasta kritiikkiä             Millä tavalla Suomen Hallitus pyrkii
39533: sopimusta ja EY:n päätöksentekojärjestelmää                vaikuttamaan Maastrichtin sopimuksen
39534: vastaan.                                                   sisältöön ja käsittelyaikatauluun ja tuo-
39535:    Suomen neuvottelut EY-jäsenyydestä käyn~                daanko asia selontekona tai tiedonanto-
39536: nistynevät ensi vuoden alussa. EY:n nykyisten              na eduskunnan käsiteltäväksi?
39537: 
39538:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992
39539: 
39540:           Sirkka-Liisa Anttila          Pauli Saapunki               Kalle Röntynen
39541:           Tellervo Renko                Pekka Räty                   Ismo Seivästö
39542:                     Jouni J. Särkijärvi                      Eila Rimmi
39543: 
39544: 
39545: Ei vastausta, rauennut
39546:                                              1992vp                                            119
39547: 
39548: Kysymys valtioneuvostolle 118
39549: 
39550: 
39551: 
39552:                                  Biaudet ym.: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin päätösten
39553:                                      täytäntöönpanosta Suomessa              ·
39554: 
39555: 
39556:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39557: 
39558:    Ympäristön tilan vakavaan heikkenemiseen        tilan heikkenemistä. Ratkaisevaa on, että kukin
39559: ja maapallon kehityserojen syvenemiseen haet-      YK:n jäsenmaa ottaa kehityksestä täyden vas-
39560: tiin ratkaisuja YK:n ympäristö- ja kehityskonfe-   tuun. Tehtävät on järjestettävä esimerkiksi pe-
39561: renssissa (UNCED), joka pidettiin kesäkuussa       rustamalla kestävän kehityksen ministerivalio-
39562: Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Konferenssissa     kunta, kuten ympäristöministeriö on esittänyt.
39563: hyväksyttiin ympäristöä ja kehitystä koskeva
39564: Rion julistus ja ympäristöä ja kehitystä koskeva             Mihin käytännön toimiin Hallitus ryh-
39565: toimintaohjelma sekä allekirjoitettiin ilmaston           tyy kestävän kehityksen periaatteiden ja
39566: suojelua ja luonnon monimuotoisuuden suojelua             Yhdistyneiden Kansakuntien maailman
39567: koskevat sopimukset.                                      ympäristö- ja kehityskonferenssin pää-
39568:     Rio de Janeiron konferenssin päätösten toi-           töstenja sopimusten toimeenpanemiseksi
39569: meenpano hidastaisi merkittävästi ympäristön              Suomessa?
39570: 
39571:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
39572: 
39573:          Eva Biaudet                   Esko Seppänen                   Erkki Tuomioja
39574:          Tarja Kautto                  Henrik Westerlund               Maija Rask
39575:          Riitta Myller                 Heidi Hautala                   Jukka Roos
39576:          Kyösti Virrankoski            Anna-Liisa Kasurinen            Juha Korkeaoja
39577:          Markku Vuorensola             Maria Kaisa Aula                Jouko Jääskeläinen
39578:          Hanna Markkula                Irmeli Takala                   Jouni J. Särkijärvi
39579:          Matti Vanhanen                Kyösti Toivonen                 Jan-Erik Enestam
39580:          Boris Renlund                 Jörn Donner                     Pekka Räty
39581:          Henrik Lax                    Håkan Malm                      Gunnar Jansson
39582:          Håkan Nordman                 Margareta Pietikäinen           Anneli Jäätteenmäki
39583:          Olavi Ala-Nissilä             Matti Väistö                    Raili Puhakka
39584:          Erkki Pulliainen              Tuula Kuittinen                 Osmo Polvinen
39585:          Outi Ojala                    Iivo Polvi                      Martti Korhonen
39586:          Esko-Juhani Tennilä           Marjatta Stenius-Kaukonen       Ensio Laine
39587:          Timo Laaksonen                Jarmo Wahlström                 Eila Rimmi
39588:          Asko Apukka                   Timo Roos                       Marjut Kaarilahti
39589:          Rose-Marie Björkenheim        Arja Ojala                      Leena Luhtanen
39590:          Tuulikki Hämäläinen           Marja-Leena Viljamaa            Pentti Lahti-Nuuttila
39591:          Virpa Puisto                  Marja-Liisa Tykkyläinen         Erja Lahikainen
39592:          Kyllikki Muttilainen          Jouni Backman                   Johannes Koskinen
39593:          Aarno von Bell                Lea Savolainen                  Lauri Metsämäki
39594:          Paavo Nikula                  Jouko Skinnari                  Bjarne Kallis
39595:          Pirjo-Riitta Antvuori         Tuula Linnainmaa                Päivi Varpasuo
39596:          Riitta Saastamoinen           Anneli Taina                    Leila Lehtinen
39597:          Maija Perho-Santala           Tuulikki Ukkola                 Markku Laukkanen
39598:          Hannele Luukkainen            Pekka Haavisto                  Eero Paloheimo
39599:          Leea Hiltunen                 Pirkko Laakkonen                Minna Karhunen
39600:          Väinö Saario                  Heikki A. Ollila                Kirsti Ala-Harja
39601: 
39602: 
39603: Vastattu 3.12.1992
39604: 120                                              1992 vp
39605: 
39606: Kysymys valtioneuvostolle 119
39607: 
39608: 
39609: 
39610: 
39611:                                     Donner ym.: Timavoimien suorittamista harjoituslennoista asutus-
39612:                                        alueiden yläpuolella
39613: 
39614:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39615: 
39616:    Useissa maissa on pyritty raJOittamaan tai          samme suoritetaan harjoituslentoja aivan kau-
39617: estämään puolustusvoimien lentoharjoituksia            punkien liepeillä.
39618: lähellä asutusta tai asutuskeskuksia. Suomi on
39619: erittäin harvaan asuttu maa, jossa olisi mahdol-                Miksi tämä on mahdollista ja mihin
39620: lista suorittaa harjoituslentoja alueilla, joilla ei         toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä ta-
39621: ole laisinkaan asutusta. Äskettäin tapahtunut                pahtuneen johdosta?
39622: traaginen lentoturma on osoittanut, että maas-
39623:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
39624:           Jörn Donner                     Pekka Haavisto               Tuulikki Ukkola
39625:           Matti Vähänäkki                 Bjarne Kallis                Claes Andersson
39626:                                           Anneli Jäätteenmäki
39627: 
39628: Ei vastausta, rauennut
39629:                                              1992 vp                                           121
39630: 
39631: Kysymys valtioneuvostolle 120
39632: 
39633: 
39634: 
39635: 
39636:                                  Kohljoki ym.: Puolustuskyvyn turvaamiseksi tarvittavista toimen-
39637:                                     piteistä
39638: 
39639: 
39640:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39641: 
39642:    Senjälkeen kun 15.12.1988 asetettu parlamen-    tyisiä toimenpiteitä pitkäjänteisen puolustusky-
39643: taarinen puolustustoimikunta sai työnsä val-       vyn kannalta tärkeimpien toimintojen ja voima-
39644: miiksi, mietinnön 1990:57, on maamme taloudel-     varojen turvaamiseksi.
39645: linen ja valtiontaloudellinen tilanne muuttunut
39646: ennalta aavistamattoman vaikeaksi. Kun myös                  Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
39647: turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme ta-             aikoo ryhtyä maanpuolustuksen edelly-
39648: pahtuneet muutokset ovat erittäin syvällisiä ja           tysten turvaamiseksi kaikissa olosuh-
39649: maanpuolustuksen edellytykset taloudellisten              teissa?
39650: vaikeuksien vaarantamat, niin tarvittaisiin eri-
39651: 
39652:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
39653:                     Maunu Kohijoki                         Oiva Savela
39654:                     Henrik Westerlund                      Timo Kalli
39655:                                          Päivi Varpasuo
39656: 
39657: 
39658: Ei vastausta, rauennut
39659: 122                                            1992 vp
39660: 
39661: Kysymys valtioneuvostolle 121
39662: 
39663: 
39664: 
39665: 
39666:                                   Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvittavis-
39667:                                       ta toimenpiteistä
39668: 
39669: 
39670:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39671:    Talouden korkeasuhdanteen oloissa vihreät         Suomen luonnossa meneillään olevat kielteiset
39672: esittivät epäilyksen, että mahdollisen taloudelli-   kehityskulut, happamoituminen niistä tärkeim-
39673: sen taantuman oloissa kiinnostus Suomen luon-        pänä, katkaistaan.
39674: non tilan kehitykseen katoaa ja ilmenee jopa
39675: pyrkimyksiä luonnonriistoon. Nämä mieltä kai-                 Mihin erityisiin toimiin Hallitus ryh-
39676: vaneet epäilykset ovat valitettavasti toteutumas-          tyy Suomen luonnossa meneillään ole-
39677: sa. Kesällä julkistetut tiedot Suomen luonnon              vien happamoitumis- ja muiden kielteis-
39678: saasteiden sietokyvyn alentumisesta eivät johta-           ten kehityskulkujen pikaiseksi katkaise-
39679: neet julkiseen keskusteluun, eikä viranomaista-            miseksi?
39680: holta tuotu julki toimenpidesuunnitelmaa, jolla
39681: 
39682:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
39683: 
39684:                      Erkki Pulliainen                        Heidi Hautala
39685:                      Pekka Haavisto                          Ulla Anttila
39686: 
39687: 
39688: Vastattu 3.12.1992
39689:                                               1992 vp                                             123
39690: 
39691: Kysymys valtioneuvostolle 122
39692: 
39693: 
39694: 
39695: 
39696:                                   Ukkola ym.: Työmarkkinasopimusten vaikutuksesta eduskunnan
39697:                                      asemaan
39698: 
39699:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39700: 
39701:    Suomalaiseen järjestelmään kuuluvalla ns.        oikeuksia, ts. ratkaisulla sidottiin eduskunnan
39702: kolmikantamenettelyllä on etukäteen päätetty        kädet.
39703: asioista, jotka hallitusmuodon mukaan kuuluvat                 Millä tavoin Hallitus aikoo jatkossa
39704: eduskunnalle. Tuore tupo-sopimus toi järjestel-            turvata sen, että eduskunta voi käyttää
39705: mään ns. lakiesitysten etukäteishyväksynnän,               sille kuuluvaa valtaa, ja
39706: jolla murennetaan hallitusmuodossa presidentil-                onko Hallitus lopullisesti luopunut ns.
39707: le, hallitukselle ja eduskunnalle kuuluvia Valta-          yhteiskunnallisen työnjaon mallistaan?
39708:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
39709: 
39710:          Tuulikki Ukkola                Marjut Kaarilahti             Hannele Luukkainen
39711:          Aino Suhola                    Pirjo-Riitta Antvuori         Maria Kaisa Aula
39712: 
39713: Vastattu 3.12.1992
39714: 124                                        1992 vp
39715: 
39716: Kysymys valtioneuvostolle 123
39717: 
39718: 
39719: 
39720: 
39721:                                 Kautto ym.: Yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon turvaami-
39722:                                    sesta
39723: 
39724: 
39725:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39726: 
39727:    Asuntopolitiikan sisältö muuttuu. Arava-      eivät enää selviydy asumiskustannuksistaan ja
39728: vuokra-asuntojen lainoitus pudotetaan alle       kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei pian enää
39729: 8 000 asuntoon. Yhtenäislainan korkoja ja vuo-   ole.
39730: simaksuja nostetaan. Asumistuki poistetaan                 Aikooko Hallitus lopettaa yhteiskun-
39731: kymmeniltätuhansilta kotitalouksilta. Asunto-           nan tukeman asuntotuotannon ja jättää
39732: säästöpalkkiojärjestelmää heikennetään. Asun-           asumisvaikeuksissa olevat kansalaiset
39733: tojen lainoitus siirretään pankeille korkotuen          täysin pankkien ja markkinavoimien ar-
39734: turvin jne. Tämän kaiken seurauksena ihmiset            moille?
39735: 
39736:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
39737: 
39738:           Tarja Kautto               Liisa Jaakonsaari            Timo Roos
39739:           Kerttu Törnqvist           Mats Nyby                    Arja Ojala
39740: 
39741: 
39742: Vastattu 3.12.1992
39743:                                              1992 vp                                             125
39744: 
39745: Kysymys valtioneuvostolle 124
39746: 
39747: 
39748: 
39749: 
39750:                                  Aittoniemi ym.: STS:n ja KOP:n yhdistymisestä valtiolle aiheutu-
39751:                                      vista kustannuksista
39752: 
39753: 
39754:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39755: 
39756:    Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Työväen        mainitunlaisille parkkiyhtiöille ja valtion syliin
39757: Säästöpankin yhdistymiseen liittyen valtio on      noin 50 miljardin markan arvosta vastaavia
39758: sitoutunut ottamaan viimeksi mainitun pankin       sitoumuksia.
39759: järjestämättömiä lainoja ja niihin liittyviä va-
39760: kuuksia Valtion vakuusrahaston perustarnalle                 Millä valtuuksilla Hallitus on ryhtynyt
39761: ns. parkkiyhtiölle noin kahden miljardin markan           mainitunlaiseen toimintaan ja mikä on
39762: arvosta. Kaavailujen mukaan pankkien kanssa               siihen liittyvä kokonaissuunnitelma?
39763: toteutettava kokonaisjärjestely tulee tuomaan
39764: 
39765:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1992
39766: 
39767:          Sulo Aittoniemi               Raimo Vistbacka               Marita Jurva
39768:          Hannu Suhonen                 Tina Mäkelä                   Heikki Riihijärvi
39769: 
39770: 
39771: Ei vastausta, rauennut
39772: 126                                          1992 vp
39773: 
39774: Kysymys valtioneuvostolle 125
39775: 
39776: 
39777: 
39778: 
39779:                                  0. Ojala ym.: Yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon turvaami-
39780:                                      sesta
39781: 
39782:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39783: 
39784:     Suomessa uusien asuntojen tuotanto on ro-      suunnitelmissa on, että niiden määrä alenee
39785: mahtanut. Kovan rahan kerrostaloasuntoja ra-       lähivuosina noin 10 000 asuntoon. Myöskään
39786: kennettiin parhaimmillaan 24 000 kappaletta        korkotuettuja asuntoja ei rakenneta hallituksen
39787: vuodessa. Tänä ja ensi vuonna näitä asuntoja       toiveiden mukaisesti. Samaan aikaan vuokra-
39788: rakennetaan vain 2 000-3 000 kappaletta vuo-       sääntelyä puretaan ja 60 000 pienituloista ihmis-
39789: dessa. Suhdannevaihteluita pitäisi tasata arava-   tä menettää asuntotuen.
39790: tuotannolla, mutta toisin käy: tuotanto on puo-
39791: littumassa. Kun viime vuonna valtion tukemia                 Mitä Hallitus aikoo tehdä asuntotuo-
39792: asuntoja rakennettiin yli 20 000 kappaletta,              tannon romahduksen estämiseksi?
39793:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
39794:           Outi Ojala                   Esko Seppänen                 Timo Laaksonen
39795:           Jaakko Laakso                Osmo Polvinen                 Claes Andersson
39796:           Jarmo Wahlström              Heli Astala                   Eila Rimmi
39797:           Raila Aho                    Asko Apukka                   Marjatta Stenius-Kaukonen
39798:           Iivo Polvi                   Esko-Juhani Tennilä           Ensio Laine
39799:                                        Pekka Leppänen
39800: 
39801: Vastattu 3.12.1992
39802:                                                 1992 vp                                           127
39803: 
39804: Kysymys valtioneuvostolle 126
39805: 
39806: 
39807: 
39808: 
39809:                                    Tennilä ym.: Aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien tur-
39810:                                       vaamisesta
39811: 
39812: 
39813:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39814: 
39815:    Suomen tulevaisuuden turvaaminen edellyt-          uhkaa ensi vuoden alusta lähtien merkittävästi
39816: tää voimakasta panostusta koulutukseen; näin          huonontua. Menetykset ovat perhetilanteesta
39817: nuorten, mutta myös aikuisiässä tapahtuvan            riippuen 600-2 000 markkaa kuussa.
39818: opiskelun osalta. Koulutuspaikkojen lisäys ei
39819: kuitenkaan riitä vaan samalla on huolehdittava                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ai-
39820: siitä, että kouluttautumiselle on olemassa talou-           kuisopiskelijat voivat säilyttää etunsa ja
39821: delliset edellytykset. Aikuisopiskelijoiden tilanne         jatkaa opintojaan?
39822: 
39823:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1992
39824: 
39825:           Esko-Juhani Tennilä            Ensio Laine                   Eila Rimmi
39826:           Jaakko Laakso                  Iivo Polvi                    Marjatta Stenius-Kaukonen
39827:                    Asko Apukka                                Outi Ojala
39828: 
39829: 
39830: Ei vastausta, rauennut
39831: 1
39832: 1
39833:  1
39834:   1
39835:   1
39836:    1
39837:     1
39838:     1
39839:      1
39840:       1
39841:       1
39842:        1
39843:         1
39844:         1
39845:          1
39846:           1
39847:           1
39848:            1
39849:             1
39850:             1
39851:              1
39852:               1
39853: