Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1993_1 | A_1993_2 | A_1993_3 | A_1993_4 | A_1993_5 | A_1993_6 | B_1993_1 | B_1993_2 | C_1993_1 | C_1993_2 | D_1993_1 | D_1993_2 | E_1993_1 | E_1993_2 | F_1993_1 | F_1993_2 | F_1993_3 | Hak_1993 | PTK_1993_1 | PTK_1993_2 | PTK_1993_3 | PTK_1993_4 | PTK_1993_5 |

1: Vuoden 1993
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-265
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-991X
18: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1994
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 1-265
25: 
26: 1 Mäkelä ym.: Jokamiehenoikeuksista luonnonsuoje-          16 Aittoniemi: Ruoveden kotitalousoppilaitoksen toi-
27: lualueilla Ylä-Lapissa                                     minnan turvaamisesta
28: 
29: 2 Mäkelä: Kaivostoiminnan aloittamisesta Sodanky-          17 Aittoniemi: Mäntän kauppaoppilaitoksen perus-
30: lässä ja Savukoskella                                      parannus- ja laajennushankkeen toteuttamisesta
31: 
32: 3 Lehtinen: Psykiatrisen sairaanhoidon potilasmak-         18 Aittoniemi: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-
33: sujen kohtuullistamisesta                                  toksen Mäntän toimipisteen toiminnan turvaamisesta
34: 
35: 4 Lehtinen: Yksityistielain soveltamiseen liittyvien       19 Aittoniemi: Autoveron palauttamisesta autokou-
36: ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä     lujen opetuskäytössä oleville autoille
37: 
38: 5 Tennilä: Rantavitikan ala-asteen toiminnan turvaa-       20 Pulliainen: Mineraalipohjaisten öljyjen korvaami-
39: misesta Rovaniemellä                                       sesta kasvipohjaisilla öljyillä
40: 
41: 6 Lindqvist ym.: Elinkeinotoimintojen elvyttämisestä       21 Vehkaoja ym.: Suomenkielisen yleisradiotoimin-
42: Päijät-Hämeen talousalueella                               nan turvaamisesta Pietarsaaressa
43: 
44: 7 Jurva: Kihlakuntajaon toteuttamisesta Uudenmaan          22 Korva ym.: Mustavaaran kaivoksen uudelleen
45: läänissä                                                   avaamisesta
46: 
47: 8 Jurva: Työ- ja koulutuspaikkojen järjestämisestä         23 Laakkonen ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten
48: nuorille Uudellamaalla                                     toimintaedellytysten parantamisesta
49: 
50: 9 Jurva: Liiviläisten auttamiseksi tarvittavista toimen-   24 Laakkonen ym.: Yritysten perustamislainajärjes-
51: piteistä                                                   telmän käyttöönotosta
52: 
53: 10 J urva: Ministerikansanedustajien osallistumisesta      25 Pulliainen: Biodieselin käytön edistämisestä
54: luottamuslauseäänestyksiin
55:                                                            26 Seppänen: Asbestille altistuneiden sairausvakuu-
56: 11 Laine: Kulttuuriministerin urheilujärjestöjen yh-       tuskorvauksista
57: distymistä koskevista kannanotoista
58:                                                            27 Aittoniemi: Suomalaisen kulttuurin tunnetuksi te-
59:  12 Kekkonen: Vientiteollisuuden aseman turvaami-          kemisestä
60:  sesta                                                     28 Aittoniemi: Peruskoulun ja lukion opettajien lo-
61:                                                            mautuksista
62:  13 Kallis: Valuuttakurssimuutoksiin       perustuvien
63:  voittojen verottamisesta                                  29 Aittoniemi: Koulukotien lakkauttamisesta
64:  14 Väistö: Ympäristönsuojeluhankkeiden avustami-          30 Aittoniemi: Poliisivalvonnan lopettamisesta meri-
65:  sesta Pohjois-Kaijalassa                                  alueilla
66: 
67:  15 Pulliainen: Kotimaisen puuraaka-aineen käytön li-      31 Pulliainen: Kouluvuoden tilapäisestä lyhentämi-
68:  säämisestä verotuksenisin keinoin                         sestä
69: 
70:  540079K
71: 4                                               Sisällysluettelo
72: 
73: 32 Pulliainen: Alhaisemman varustetason asuntojen         51 Aittoniemi: Aseiden säilyttämisestä kesäasun-
74: tuottamisesta                                             noilla
75: 
76: 33 Pulliainen: Karttakeskuksen mahdollisuuksista          52 Aittoniemi: Puun energiakäytön edistämisestä
77: liittyä työnantajaliittoon                                metsänhoitoyhdistysten avulla
78: 
79: 34 Pulliainen: Teurastamotoiminnan jatkamisesta           53 Tennilä: Lomamökkien säilyttämisestä Inarijärven
80: Lapin läänissä                                            saaristossa
81: 
82: 35 Aittoniemi: Virtainja Ruoveden veropiirien yhdis-      54 Urpilainen ym.: Perusterveydenhuollon ja erikois-
83: tämisestä                                                 sairaanhoidon organisaatioiden yhdistämisestä
84: 
85: 36 Laine: Henkilöliikenteen jatkamisesta Turku-           55 Törnqvist ym.: Enso-Gutzeitin Pankakosken teh-
86: Uusikaupunki-rataosuudella                                taan toimintaedellytysten turvaamisesta
87: 
88: 37 Aittoniemi: Velkasaneerauslain toimivuuden var-        56 Tennilä: Suomen Palloliitto ry:n sääntöjen lainmu-
89: mistamisesta                                              kaisuudesta pelaajien seurasiirtojen osalta
90: 
91: 38 Aittoniemi: Suomen suhtautumisesta Kosovon al-         57 Lahtinen: Salassapitosäännösten rikkomisesta
92: baaneihin                                                 markan ulkoisen arvon muuttamista valmisteltaessa
93: 
94: 39 Aittoniemi: Palkkojen korottamisesta ostovoiman        58 Vistbacka: Auneksen paikallistien rakentamisen
95: lisäämiseksi                                              aloittamisesta
96: 
97: 40 Halonen ym.: Vankeinhoidon piirissä ilmenneiden        59 Pulliainen: Kollajan altaan rakentamista koskevis-
98: epäkohtien torjumisesta                                   ta suunnitelmista
99: 
100: 41 Moilanen ym.: Tekstipuhelinpalvelujen lisäämises-      60 Rimmi: Varusmiesten epäasiallisen kohtelun lopet-
101: tä virastoissa                                            tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
102: 
103: 42 Väistö: Runon ja Rajan tien kehittämisestä osana       61 M. Pietikäinen m.fl.: Om ändring av urvalsprinci-
104: valtakunnallista matkailutietä                            pema för den gemensamma elevintagningen mitt un-
105:                                                           der pågående termin
106: 43 Aittoniemi: Kampaamo- ja parturitoiminnan liike-
107: vaihtoverollisuudesta                                     61 M. Pietikäinen ym.: Yh teisha un valinta perusteiden
108:                                                           muuttamisesta kesken lukukauden
109: 44 Aittoniemi: Henkilöliikenteen säilyttämisestä Tu-
110: run ja Uudenkaupungin välisellä rataosuudella
111:                                                           62 Hassi ym.: Epäterveellisten asuntojen korjaamises-
112:                                                           ta
113: 45 Aittoniemi: Esitutkinnan johtamisen siirtämisestä
114: syyttäjille
115:                                                           63 Hassi: Lisäansioiden vaikutuksesta työttömyystur-
116:                                                           vaan
117: 46 Aittoniemi: Palkka-armeijan puolustustahdosta
118: 
119: 47 Aittoniemi: Työvoimatoimistojen asiakaspalvelun        64 Aittoniemi: Oriveden ammattioppilaitoksen toi-
120: parantamisesta                                            minnan turvaamisesta
121: 
122: 48 Aittoniemi: Sivutoimisille viljelijöille myönnettä-    65 Aittoniemi: Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen
123: västä maataloustuesta                                     toiminnan turvaamisesta
124: 
125: 49 Pulliainen: Liikkuvan poliisin valvontajärjestel-      66 Aittoniemi: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-
126: män säilyttämisestä Oulun merialueella (Kysymyksen        toksen Mäntän ja Vammalan toimipisteiden toimin-
127: n:o 30 yhteydessä)                                        nan turvaamisesta
128: 
129: 50 Aittoniemi: Porotalouden maatalouden harjoitta-        67 Jurva: Aluehälytyskeskusjaon tarkoituksenmukai-
130: jille aiheuttamien haittojen vähentämisestä               suudesta Uudellamaalla
131:                                                   Sisällysluettelo                                               5
132: 
133: 68 Jurva: Inkerin virkoaminen -nimisen kansanliik-          87 Pulliainen: Pudasjärven hoitoalueen ojitussuunni-
134: keen avustamisesta                                          telman toteuttamisesta
135: 
136: 69 Myller ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksenjär-          88 Saario: Veronmaksajilta perittävän pakkolainan
137: jestämisestä                                                takaisinmaksamisesta
138: 
139: 70 A. Ojala ym.: Työeläkkeen vaikutuksesta lesken-          89 Aittoniemi: Valtiontuesta telakkateollisuudelle
140: eläkkeen määrään
141:                                                             90 Laine: Pankkien vakavaraisuusvaatimusten vaiku-
142: 71 Pulliainen: Postin ikimerkkien käyttöajasta              tuksesta pankkituen määrään
143: 
144: 72 Pulliainen: Tulli- ja rajavartiolaitoksen tehtävien      91 Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenten oikeudelli-
145: uudelleenjärjestelyjä koskevista suunnitelmista             sen vastuun toteuttamista koskevien säännösten muut-
146:                                                             tamisesta
147: 73 Pulliainen: Lihan myymisestä maailmanmarkkina-
148: hintaan auto1autoille                                       92 Ala-Harja ym.: Salmiakki-Koskenkorvan kulu-
149:                                                             tuksen vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
150: 74 Urpilainen: Pohjoismaisen taidekoulun toiminnan
151: turvaamisesta Kokkolassa                                    93 Apukka ym.: Urheiluseuroihin liittyneiden nuor-
152:                                                             ten oikeudellisesta asemasta seuraan nähden
153: 75 Aittoniemi: Taidealan oppilaitosten yhdistämises-
154: tä Tampereen seudulla                                       94 Riihijärvi ym.: Sainlahden tiilitehtaan toiminnan
155:                                                             lakkauttamisesta
156: 76 Aittoniemi: Liikevaihtoverouudistuksen vaikutuk-
157: sista hierontapalveluihin                                   95 Aittoniemi: Varattomuuden takia asunnostaan
158:                                                             häädettyjen asemasta
159: 77 Aittoniemi: Tampereen ja Pirkanmaan terveyden-
160: huolto-oppilaitosten yhdistämisestä                         96 Tennilä: Puulappi Oy:n toiminnan uudelleen käyn-
161:                                                             nistämisestä Kittilässä
162: 78 Aittoniemi: Vapaaehtoistyön tukemisesta maaseu-
163: dulla                                                       97 Rinne: Suomalaisten elintarvikkeiden tarjoamises-
164:                                                             ta kuluttajille nykyistä edullisemmin hinnoin
165: 79 Aittoniemi: Valtion perimän omaisuuden hoitami-
166: sesta                                                       98 Apukka: Metsäverotusta koskevien säännösten
167:                                                             muutoksen vaikutuksista kuntien verotuloihin
168: 80 Aittoniemi: Julkisuudessa esillä olleista talouspoli-
169: tiikan suuntaa koskevista kannanotoista                     99 Seppänen: Euroopan yhteisön jäsenmaiden ydin-
170:                                                             jätteen sijoittamisesta Suomeen
171: 81 Aittoniemi: Huumausainerikollisuuden torjumi-
172: seksi tarvittavista toimenpiteistä                          100 Seppänen: Helsingin ja Hämeenlinnan välisen
173:                                                             moottoritien kulumisurista
174: 82 Aittoniemi: Salmiakki-Koskenkorvan kulutuksen
175:                                                             101 Jurva: Verotuksen alueorganisaation uudistami-
176: vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
177:                                                             sesta
178: 83 Aittoniemi: Palkkojen alentamissuunnitelmista            102 Ala-Nissilä ym.: Ammattiliittojen työttömyys-
179: julkisella sektorilla                                       kassojen jäsenmaksujen perimisestä
180: 84 Aittoniemi: Pelastuspalveluhelikopterien hankki-         103 Moilanen ym.: Vaalimaan uuden raja- ja tulliase-
181: misesta Venäjältä                                           man rakentamisesta
182: 85 Seivästö ym.: Henkilöliikenteen jatkamisesta Tu-         104 Moilanen ym.: Läpivalaisulaitteen hankkimisesta
183: run ja Uudenkaupungin välisellä rataosuudella               Vaalimaan raja- ja tulliasemalle
184: 
185:  86 Aittoniemi: Polttoaineveron palauttamisesta lii-        105 Hassi: Ajokykyä heikentävien lääkkeiden käyttöä
186:  kuntavammaisille                                           koskevien ohjeiden antamisesta
187: 6                                                Sisällysluettelo
188: 
189: 
190: 106 Aittoniemi: Jalankulkijoiden valvonnan tehosta-        125 Jurva: Lakkautuspalkkajärjestelmän lopettami-
191: misesta liikenteessä                                       sesta
192: 
193: 107 Aittoniemi:    Ruokahuoltomaksun       perimisestä     126 Jurva: Tiepiirien lakkauttamista koskevista suun-
194: keskiasteella                                              nitelmista Uudellamaalla
195: 
196: 108 Aittoniemi: Rikoslain kokonaisuudistuksen ny-          127 Väistö ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen
197: kyvaiheesta                                                kehittämisestä osana opettajakoulutusta
198: 
199: 109 Aittoniemi: Seurantalojen korjauksiin myönnet-         128 Aittoniemi: Ulkomaalaisten lääkärien ammatti-
200: tävistä avustuksista                                       pätevyyden määrittämisestä
201: 110 Aittoniemi: Postin muodostamisesta erilliseksi lii-    129 Aittoniemi: Rautateiden peruskorjauksen kiireh-
202: kelaitokseksi                                              timisestä
203: 111 Aittoniemi: Hallituskokoonpanon täydentämi-            130 T. Roos ym.: Autokouluopetuksen antamisesta
204: sestä                                                      keskiasteen oppilaitoksissa
205: 112 Hiltunen ym.: Pankkitukea saavien pankkien
206:                                                            131 Aittoniemi: Vapaamuurarijärjestön toiminnan
207: omistamien huoneistojen antamisesta vuokralle
208:                                                           julkisuudesta
209: 113 Hiltunen: Luontaistuotteiden mainonnasta
210:                                                            132 Pulliainen: ETA-sopimuksen voimaantuloajan-
211:                                                            kohtaa koskevasta valtioneuvoston jäsenen kannan-
212: 114 Seppänen: Ruotsin ja suomen kielen opetuksen
213:                                                            otosta
214: pakollisuudesta peruskoulussa
215:                                                            133 Pulliainen: Tiemäärärahojen kohdentamisesta
216: 115 Vistbacka: Arvonlisäverotuksen laajentamisesta
217:                                                            teiden kunnossapitoon
218: koskemaan autokoulumaksuja
219:                                                            134 Takala ym.: Työympäristöharjoittelun käyttöön
220: 116 Mäkipää: Jätelain vaikutuksista teollisuuden kil-
221:                                                            ottamisesta
222: pailuedellytyksiin
223:                                                            135 Seivästö ym.: Suomalaisten rauhanturvaajien
224: 117 Mäki pää: Hallituksen suhtautumisesta armokuo-
225:                                                            mahdollisuudesta saada mielenterveyspalveluita
226: leman laillistamiseen
227: 
228: 118 Mäkipää: Hallituksen suhtautumisesta suomen            136 Tennilä: Lapin maaseutuopiston Tervolan toimi-
229: kielen opetukseen Ruotsin koululaitoksessa                 pisteen toiminnan turvaamisesta
230: 
231: 119 Mäkipää: Virolaisen tuontikalan vaikutuksesta          137 Aittoniemi: Sosiaaliturvasäännösten soveltami-
232: ammattikalastajien asemaan Suomessa                        sesta ETA-alueella
233: 
234: 120 Aittoniemi: Suolankäytön vähentämisestä elin-          138 Aittoniemi: Poliisien Iomauttamisesta valtionta-
235: tarvikkeissa                                               louden säästötoimenpiteenä
236: 
237: 121 Mäkelä: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työttö-          139 Aittoniemi: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toimin-
238: myyspäivärahan määrään                                     taa koskevan poliisitutkinnan etenemisestä
239: 
240: 122 Rinne: Rataverkon rakentamisesta ja kunnosta-          140 Aittoniemi: Pankeissa tapahtuneiksi epäiltyjen
241: misesta                                                    väärinkäytösten tutkimisesta
242: 
243: 123 Paasio: Hallituksen vastattavaksi esitettyihin ky-     141 Aittoniemi: Tilapäistöiden vaikutuksesta työttö-
244: symyksiin annettujen vastausten tasosta                    myysturvan peruspäivärahaan
245: 
246: 124 T. Roos ym.: Suomen elokuva-arkiston vanhojen          142 Aittoniemi: Teollisuuden vientitulojen kotiutta-
247: filmien kopioimisesta                                      misesta Suomeen
248:                                                   Sisällysluettelo                                             7
249: 
250: 143 Aittoniemi: Presidenttiehdokkaiksi ilmoittautu-         160 Heikkinen: Metsäverotusta koskevien säännösten
251: neiden ministereiden ja kansanedustajien tehtävien          muutoksen vaikutuksista kuntien verotuloihin
252: hoidosta
253:                                                             161 Rajamäki: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työttö-
254: 144 Aittoniemi: Suomen Säästöpankinja SKOP:n toi-           myyskorvauksen määrään
255: minnan tervehdyttämisestä
256:                                                             162 T. Roos ym.: Helsingin yliopiston opiskelijakir-
257: 145 Aittoniemi: Luopumiseläkkeestä työllistämiskei-        jaston kurssikirjojen hankintamäärärahojen turvaa-
258: nona                                                       misesta
259: 
260: 146 Aittoniemi: Korkotason vakauttamisesta asunto-          163 von Bell ym.: Sairaaloiden lastenosastojen jalas-
261: lainojen osalta                                             tensairaaloiden toiminnan turvaamisesta
262: 147 Nikula ym.: ILO:n maksullisia työnvälitystoimis-        164 Pulliainen: Postinkantopalvelujen turvaamisesta
263: toja koskevan yleissopimuksen n:o 96 irtisanomisesta
264: 
265: 148 Renko: Postipankin eräiden toimintojen lakkaut-         165 Aittoniemi: Kuljetusalan työllisyystilanteen pa-
266:                                                             rantamisesta
267: tamisesta Oulussa ja Tampereella
268: 
269: 149 Tennilä: Keivitsan malmiesiintymien tutkimisesta        166 Aittoniemi: Energiaveron vaikutuksista julkisen
270: Sodankylässä                                                liikenteen kannattavuuteen
271: 
272: 150 Vistbacka: Poliisien Iomauttamisesta valtionta-         167 Mäkelä ym.: Teurastamotoiminnan turvaamises-
273: louden säästötoimenpiteenä (Kysymyksen n:o 138 yh-          ta Rovaniemellä
274: teydessä)
275:                                                              168 Mäkelä ym.: Lapin matkailuyritysten omistusjär-
276: !51 Vistbacka: Avoimiksi jääneiden poliisivirkojen          jestelyjen tukemisesta
277: täyttämättä jättämisestä
278:                                                             169 Mäkelä ym.: Vuotoksen allasalueen raivauksen
279: !52 Tykkyläinen ym.: Maksupalvelutoiminnanjatku-            aloittamisesta
280: misedellytysten turvaamisesta valtion ammatillisissa
281: oppilaitoksissa                                             170 Mäkelä ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Ke-
282:                                                             miin
283: !53 T. Roos ym.: Sosiaalitointa koskevien valtionta-
284: louden säästöpäätösten yhteiskunnallisista vaikutuk-        171 Mäkelä: Ns. iriadamant-intiaanien oleskelusta
285: sista                                                       Suomessa
286: 154 Rinne: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden             172 Mäkelä: Uiton lopettamisesta Lapin tiestölle ai-
287: kohdistumisesta yleistä turvallisuutta ylläpitäviin toi-    heutuneiden kulumavaurioiden korjaamisesta
288: mintoihin
289:                                                             173 Mäkelä: Kotimaisen raakapuun käytön edistämi-
290:  !55 Vistbacka: Poliisin eräiden virkojen kelpoisuuseh-     sestä
291:  tojen muuttamisesta
292: 
293:  !56 Aittoniemi: Ammattiautoilijoiden ja maansiirto-        174 Mäkelä: Terveyskeskuspalvelujen turvaamisesta
294:  urakoitsijoiden työllisyystilanteen parantamisesta
295:  Pohjois-Lapissa                                            175 Aittoniemi: Lomarahajärjestelmän yhtenäisestä
296:                                                             kehittämisestä
297:  157 Aittoniemi: Kesannointikorvausten myöntämis-
298:  perusteiden tarkistamisesta                                176 Mäkelä ym.: Vuotoksen allasalueen metsänrai-
299:                                                             vauksen käynnistämisestä
300:  158 Aittoniemi: Tervolan maatalousoppilaitoksen
301:  toiminnan turvaamisesta                                    177 Suhonen ym.: Tullivalvonnan tehostamisesta
302: 
303:  159 Aittoniemi: Markan arvon heikkenemisen vaiku-          178 Suhonen ym.: Väestönsuojelun järjestämisestä
304:  tuksesta kauppataseeseen                                   Pohjois-Suomessa
305: 8                                              Sisällysluettelo
306: 
307: 
308:  179 Laitinen ym.: Viranomaisten toiminnasta Seinä-      196 Lipponen ym.: Elinkeinoelämälle myönnettävien
309: joella toimivan K-Market Citymestari Ky:n ja Kesko       valtion tukien uudelleen suuntaamisesta
310: Oy:n välisessä kiistassa
311:                                                          197 Laine ym.: Korvausten maksamisesta Suomen so-
312: 180 T. Roos ym.: Matkatoimistoalan valvonnan te-         dan aikana Karjalassa ottamille sotavangeille
313: hostamisesta
314:                                                          198 Suhola ym.: JäänmurtajaTarmon käyttämisestä
315: 181 Dromberg ym.: Itämeren suojelemisen edellyttä-       nuorten ammattikoulutukseen
316: mistä toimenpiteistä
317:                                                          199 Mäkipää: Suunnitelmista rakentaa kilpa-ampu-
318: 182 Aittoniemi: Velallisten vapauttamisesta osasta       marata soidensuojelualueelle Kankaanpäässä
319: velkojaan
320:                                                          200 Apukka: Suunnitelluista henkilöstövähennyksis-
321: 183 Aittoniemi: Markan kolikoiden lyömiseen liitty-      tä Sodankylän jääkäriprikaatissa
322: västä sekaannuksesta
323:                                                          201 Aittoniemi: Pilkkimisen säätäruisestä maksut-
324: 184 Aittoniemi: Rintamapalvelusajan laskemisesta         tomaksi jokamiehenoikeudeksi
325: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi yksityisen sektorin
326: eläkejärjestelmissä                                      202 Aittoniemi: Näyttelijäkoulutuksen jatkumisen
327:                                                          turvaamisesta Tampereella
328: 185 Aittoniemi: Ammatillisen koulutuksen turvaami-
329: sesta Parkanossa                                         203 Rajamäki: Ravintorasvoista ja mehuista viennin
330:                                                          yhteydessä maksettavista hinnanerokorvauksista
331: 186 Rajamäki ym.: Väkivaltavideoiden maistavasta
332: vaikutuksesta nuoriin                                    204 Laine: Valtion virastotalon rakentamisesta Rai-
333:                                                          siossa
334: 187 Pulliainen: Mineraalipohjaisten öljyjen korvaa-
335: misesta kasvipohjaisilla öljyillä                        205 Karhunen: Tasa-arvolain merkityksestä työpai-
336:                                                          kanhakijoiden pätevyyttä arvioitaessa
337: 188 Seppänen: Kansallis-Osake-Pankki Oy:n osake-
338: annin merkintäoikeuksien käyttämättäjättämisestä         206 Aittoniemi: Euroopan jälleenrakennus- ja kehi-
339:                                                          tyspankin toiminnasta
340: 189 Lamminen: Porin lentokentän tax-free myymälän
341: myyntirajoituksista                                      207 Aittoniemi: Kesannointipeltojen käyttämisestä
342:                                                          rehun tuotantoon
343: 190 Tennilä: Kemijärven kuvanveistoviikon taloudel-
344: lisesta tukemisesta                                      208 Aittoniemi: Pelastusarmeijan toiminnan tukemi-
345:                                                          sesta
346: 191 Tennilä: Lapin työllisyystilanteen helpottamises-
347:                                                          209 Suhonen ym.: Sakkovankien määrän vähentämi-
348: ta metsänparannustöitä lisäämällä
349:                                                          seksi tarvittavista toimenpiteistä
350: 192 A. Ojala ym.: Säästötoimenpiteiden järkevästä        210 Suhonen ym.: Ulosottomiesten lomauttaruis-
351: kohdentamisesta puolustusvoimissa                        suunnitelmien perusteista
352: 193 Gustafsson ym.: Invalidikuljetukseen soveltuvak-     211 Mäkelä ym.: Sairaanhoitopalvelujen turvaami-
353: si varustetun pakettiauton verokohtelusta                sesta
354: 194 Malm m.fl.: Omjustering av gårdsbrukets utjäm-       212 Mäkelä ym.: HI-viruksen leviämisen ehkäisemi-
355: ningsreserveringssystem                                  seksi tarvittavista toimenpiteistä
356: 
357: 194 Malm ym.: Maatilatalouden tasausvarausjärjes-        213 Pulliainen: Valkoselkätikan ja vanhojen metsien
358: telmän tarkistamisesta                                   suojelemisesta
359: 
360: 195 Aittoniemi: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen        214 Kohijoki: Auto- ja moottoripyöräveron alentami-
361: toteuttamisesta                                          sesta
362:                                                  Sisällysluettelo                                             9
363: 
364: 215 N yby ym.: Kaasukäyttöisen diese1voimalai toksen       232 M. Pietikäinen ym.: Kansalais- ja työväenopisto-
365: raken tarnisesta energian tuotantoon                       jen järjestämästä koulutuksesta työttömille
366: 
367: 216 Mäkelä ym.: Kotimaisen energiantuotannon tu-           233 Vähänäkki: Neste Oy -konsernin suunnitelmista
368: kemisesta                                                  irtisanoa henkilöstöään
369: 
370: 217 Mäkelä ym.: Metsänhoitotöiden lisäämisestä             234 Aittoniemi: Suunnitelmista lakkauttaa Tampe-
371: työttömyyden vähentämiseksi Lapissa                        reen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
372: 
373: 218 Pulliainen: Olkiluodon ydinvoimalan häiriötilan-       235 Kallis: Verovapaiden ostostenkuljettamisesta ti-
374: netta koskeneesta kauppa- ja teollisuusministeriön         lauslennoilla
375: lausunnosta
376:                                                            236 Vihriälä ym.: Psykologin ammatin harjoittamista
377: 219 Ai ttoniemi: Uutta ulkoilulakia koskevan halli tuk-    koskevan lainsäädännön tarpeesta
378: sen esityksen antamisesta
379:                                                            237 Lipponen: Maa- ja metsätalousministeriön henki-
380:                                                            löstöresursseista
381: 220 Aittoniemi: Poliisin oikeudesta saada pankeilta
382: tietoja rikostutkintaa varten
383:                                                            238 Vistbacka: Puolustusministeriön suunnitelmista
384:                                                            siirtää Asekoulu Kokkolasta Lahteen
385: 221 Aittonierni: Suomalaisten telakoiden menesty-
386: miserojen syistä                                           239 Hautala: Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn
387:                                                            polttoaineen viemisestä Venäjälle
388: 222 Aittoniemi: Luottotappioiden korvaamisen vai-
389: kutuksesta velallisen velkasuhteen jatkumiseen             240 Tennilä: Tietöiden käynnistämisestä Ylitornion
390:                                                            kunnassa
391: 223 Aittoniemi: Pakolaisperheille       taannehtivasti
392: maksettavista lapsilisistä                                 241 Jurva: Hallituksen suhtautumisesta ehdotukseen
393:                                                            Suomenlahden ulkosaarten palauttamisesta Suomelle
394: 224 Kallis: Alkoholituotteiden haitoista kertovasta
395: pakkausmerkinnästä                                         242 Polvinen ym.: Yksityisteiden kunnossapitoon
396:                                                            myönnettävien valtionapujen säilyttämisestä nykyisel-
397: 225 Kallis: Moottorikelkan liikennevakuutuksen kes-        lään
398: keyttämisestä
399:                                                            243 Backman: Elatusavun määräytymisperusteiden
400: 226 Aittoniemi: Kansaneläkelaitoksen tiedotustoi-          yhdenmukaistamisesta
401: minnan järjestämisestä
402:                                                           244 S-L. Anttila ym.: Kansainvälisen yhteistyön laa-
403: 227 Aittoniemi: Ohjaaja Jouko Turkan näytelmän            jentumisen valtionhallinnolle asettamista vaatimuksis-
404: Kiimaiset poliisit esittämisestä TV:ssä                   ta
405: 
406: 228 Jouppila ym.: Kiljailija-apurahojen säilyttämises-     245 Aittoniemi: Opettajankoulutukseen käytettyjen
407: tä verottornina                                            harjoittelukoulujen lakkauttamissuunnitelmista
408: 
409:                                                            246 Aittoniemi: Kauppakamarin hyväksymien tar-
410: 229 Aittoniemi: Mahdollisuuksista säästää ministe-         kastajien asemasta rakentamisvirheitä koskevia eri-
411: reiden matkakustannuksissa                                 mielisyyksiä selvitettäessä
412: 230 Kohijoki: Television ohjelmatoimintaa koskevien        247 Aittonierni: Liikekannallepanovalmiuden kehit-
413: säännösten soveltamisesta                                  tämisestä ns. Sveitsin mallin mukaiseksi
414: 231 Kasurinen ym.: Kouvolan kääntäjänkoulutuslai-          248 Aittoniemi: Välillisten työvoimakustannusten
415: toksen toiminnan turvaamisesta                             alentamisesta
416: 
417: 232 M. Pietikäinen m.fl: Om medborgar- och arbetar-        249 Mäkelä: Normilkinja Itikka-Lihapolarin toimin-
418: institutens tilltänkta utbildning för arbetslösa           nan jatkumisesta Ylitorniossa
419: 
420:  2 540079K
421: 10                                                Sisällysluettelo
422: 
423: 
424: 250 Vähänäkki ym.: Hallituksen suhtautumisesta Ko-          258 Pulliainen ym.: Tieto- ja oppikirjatuotannon edis-
425: rean Demokraattisen Kansantasavallan ja Korean              tämiseen tarvittavista voimavaroista opetusministe-
426: Tasavallan välisiin suhteisiin                              riössä
427: 
428: 251 Aittoniemi: Länkipohjan ja Kuhmoisten välisen           259 Tennilä: Työsuhteiden vakinaistamisesta puolus-
429: maantien 329 peruskorjauksesta                              tusvoimien Tervolan varikolla
430: 
431: 252 Aittoniemi: Poliittisista virkanimityksistä             260 Aittoniemi: Rikoksen kautta saadun hyödyn pa-
432:                                                             lauttamisesta ulkomailta Suomeen
433: 253 Särkijärvi: Kauppojen yhteismainonnan sallimi-
434: sesta                                                       261 Aittoniemi: Maakaasun laivakuljetusedellytysten
435:                                                             selvittämisestä energiavaihtoehtoja vertailtaessa
436: 254 Mäkelä: Maakaasun käyttömahdollisuuksien uu-            262 Aittoniemi: Ahvenanmaan puolustukseen liitty-
437: delleen selvittämisestä                                     vistä asioista
438: 255 Mäkelä: Hallituksen suhtautumisesta entisessä           263 Aittoniemi: Koirien hännän katkaisemisesta ul-
439: Jugoslaviassa käytävään sotaan                              konäöllisenä toimenpiteenä
440: 
441: 256 Pulliainen ym.: Teurastamotoiminnan jatkami-            264 Aittoniemi: Yksityisteiden kunnossapitoon
442: sesta Pohjois-Suomessa                                      myönnettyjen valtionavustusten säilyttämisestä
443: 
444: 257 Pulliainen ym.: Kirjastokorvausten tasapuolises-        265 S-L. Anttila ym.: Kotimaisen puuraaka-aineen
445: ta jakamisesta kauno- ja tietokirjallisuudelle              käytöstä metsäteollisuuden raaka-aineena
446:                                                  1993 vp
447: 
448: Kirjallinen kysymys 1
449: 
450: 
451: 
452: 
453:                                    Mäkelä ym.: Jokamiehenoikeuksista luonnonsuojelualueilla Ylä-
454:                                        Lapissa
455: 
456: 
457:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
458: 
459:     Julkisuudessa olleen tiedotteen mukaan met-           Selvästi tämä on todettavissa mm. Ounastun-
460: sähallitus on tiukentanut maankäytön tulkintaa        turin kansallispuiston alueella, missä pienpedot
461: Etelä-Lapin ja Pohjanmaan soidensuojelualueil-        ovat lähes kokonaan tuhonneet paikallisen riek-
462: la, erityisesti metsästyksen osalta.                  kokannan.
463:     Ylä-Lapin luontaistalouden alueilla pelätään-         Ylä-Lapin alueella on useita perhekuntia, jot-
464: kin, että jos sama käytäntö toteutuu siellä, "saa     ka saavat toimeentulonsa metsästyksestä ja ka-
465: monessa perheessä panna hampaat naulaan",             lastuksesta. Luontaiselinkeinolaissakin on tilal-
466: arvioi Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen pu-         listen tulot määritelty näin. Jos metsästys-, ka-
467: heenjohtaja Lasse Mäkitalo.                           lastus- ja kulkuoikeus suojelu- ja erämaa-alueilla
468:     Kun Enontekiön pinta-alasta on erilaisten         viedään paikkakuntalaisilta, on luontaiselinkei-
469: suojelutoimenpiteiden piirissä 80 %, niin muu-        not samalla pantu pakettiin. Tällainen paikalli-
470: toksilla mm. metsästysoikeuteen on paikallisesti      sen väestön oikeudeton riisto ei saa maassamme
471: huomattava vaikutus.                                  jatkua.
472:     Suojelualueisiin mitoitettiin aikoinaan suun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
473: nattomat alueet Enontekiön kuntaa. Kuntaa ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
474: kuntalaisia lepyteltiin toteamalla, ettei enonte-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
475: kiöläisten metsästys-, kalastus- ja kulkuoikeuk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
476: siin ole tulossa muutoksia.
477:     Nyt asiat ovat kuitenkin paikallisen väestön                Turvaako Hallitus lainsäädäntöteitse
478:  kertoman mukaan toisin, ja etelästä on tulossa              Ylä-Lapin asukkaiden vapaan metsäs-
479:  lähes kuukausittain jokin esitys, jolla ollaan              tys-, kalastus- ja kulkuoikeuden suojelu-
480:  kaventamassa paikallisen väestön etuuksia.                  ja erämaa-alueilla, niin että metsähallitus
481:     Kuten tiedämme, Enontekiön, Utsjoen ja Ina-              ei voi päätöksillään paikallisen väestön
482:  rin kunnissa on riekon ansapyynnillä paikallisel-           oikeuksia muuttaa, ja
483:  le väestölle huomattava taloudellinen merkitys.                aikooko Hallitus laajentaa em. oikeu-
484:  Jos luonnonsuojelualueilla kielletään pienriistan,          det koskemaan myös Ounastunturin
485:  kuten mm. kettujen ja villiminkki en pyynti, mer-           kansallispuiston aluetta?
486:  kitsee se sitä, että suojelualueille muodostuu
487:  pienpetojen reservaatti, joka tuhoaa alueiden
488:  riekkokannan.
489:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
490: 
491:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
492: 
493: 
494: 
495: 
496: 2300321
497: 2                                         1993 vp- KK 1
498: 
499: 
500: 
501: 
502:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
503: 
504:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksella (583/91) annettiin metsästysoikeus pai-
505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kallisille asukkaille eli käytännössä paikkakun-
506: olette 10 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           talaisille. Tämä johtui koneellisen kullankaivuun
507: kirjeenne n:o 10 ohella toimittanut valtioneuvos-    kieltämistä järjestyssäännöllä Lemmenjoen kan-
508: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mä-      sallispuistossa koskevasta korkeimman hallinto-
509: kelän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 1:              oikeuden koskevasta päätöksestä (4.3.1991),
510:                                                      mikä käytännössä myös teki mahdottomaksi
511:           Turvaako Hallitus lainsäädäntöteitse       kohdella paikkakuntalaisia metsästysoikeuden
512:        Ylä-Lapin asukkaiden vapaan metsäs-           suhteen eri tavoin, sillä tällaisesta mahdollisuu-
513:        tys-, kalastus- ja kulkuoikeuden suojelu-     desta ei ole säädetty kansallispuistoa koskevassa
514:        ja erämaa-alueilla, niin että metsähallitus   laissa. Siihen asti Metsäntutkimuslaitos oli jär-
515:        ei voi päätöksillään paikallisen väestön      jestyssäännön nojalla antanut riekon ansapyyn-
516:        oikeuksia muuttaa, ja                         tilupia ainoastaan paikallisille luontaiselinkei-
517:           aikooko Hallitus laajentaa em. oikeu-      non harjoittajille, joille kansallispuistosta saata-
518:        det koskemaan myös Ounastunturin              va riekkosaalis on ollut tarpeellinen osa vuotuis-
519:        kansallispuiston aluetta?                     ta toimeentuloa. Senjälkeen kun luontaiselinkei-
520:                                                      nolaki (610/84) oli säädetty, kävi käytännössä
521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mahdolliseksi suhteellisen oikeudenmukaisin pe-
522: vasti seuraavaa:                                     rustein määritellä, kuka on luontaiselinkeinon
523:                                                      harjoittaja, ja ottaa samalla huomioon ikimuis-
524:    Ylä-Lapin asukkaiden metsästysoikeudet on         toiset tai ainakin hyvin vanhat nautintaoikeudet.
525: suojelualueilla turvattu pääasiassa metsästyslail-       Metsästyksen vapauduttua kansallispuistossa
526: la (290/62). Paikallisten asukkaiden metsästys-,     luontaiselinkeinon harjoittajat ovat menettäneet
527: kalastus- ja liikkumismahdollisuudet on lisäksi      saavuttamansa, mutta lakiin perustumattoman
528: otettu huomioon luonnonsuojelualueiden perus-        erityisaseman. Heidän mahdollisuutensa harjoit-
529: tamissäännöksiä ja rauhoitusmääräyksiä sekä          taa tuottoisaa riekon ansapyyntiä vähenevät sitä
530: järjestyssääntöjä laadittaessa. Käytännössä Ylä-     mukaa kuin vapaa-ajan metsästys Pallas-Ounas-
531: Lapin suojelualueilla metsästettäessä noudate-       tunturin kansallispuistossa lisääntyy. Paliskun-
532: taan metsästyslakia (290/62). Erämaa-alueet on       tien mielestä metsästyksen vapautuminen hei-
533: perustettu vuonna 1991 voimaan tulleella erä-        kentää monella tavalla poronhoidon edellytyk-
534: maalailla (62/91). Ne eivät ole varsinaisia luon-    siä alueella. Kyrön, Muonion ja Näkkälän palis-
535: nonsuojelualueita, vaan monikäyttöalueita, joi-      kunnat sekä Paliskuntain Yhdistys ovatkin esit-
536: den hoidolla nimenomaan pyritään turvaamaan          täneet, että vapaa metsästysoikeus puiston
537: paikkakunnalle ja seudulla asuville mahdollisuu-     alueella poistettaisiin ja muu kuin suurpetojen
538: det harjoittaa kestävää luontaistaloutta. Erä-       metsästys saatettaisiin aikaisemman käytännön
539: maa-alueilla ei esimerkiksi saa rakentaa pysyviä     mukaisesti puistohallinnon harkittavaksi ja pää-
540: teitä eikä perustaa kaivoslain mukaisia kaivos-      tettäväksi. Tämä vaatisi Pallas-Ounastunturin
541: piirejä ilman valtioneuvoston lupaa, ei myös-        lain muuttamista. On kuitenkin ilmennyt, että
542: kään luovuttaa tai vuokrata valtionmaata muu-        sama ongelma, siis kysymys "paikallisen asuk-
543: hun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyk-       kaan" määrittelemisestä ja hänen oikeuksistaan,
544: sen tai keräilyn tarpeisiin.                         koskee monia luonnonsuojelualueita, joten asia
545:    Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perus-       pyritään saamaan ensin ratkaistuksi periaattees-
546: tettiin vuonna 1938. Tällöin metsästys luonnon-      sa, kun luonnonsuojelulakia uudistetaan. Tämä
547: suojelualueella kiellettiin kokonaan. Sen sijaan     uudistus puolestaan on vireillä.
548: annettiin luontaiselinkeinon harjoittajille oikeus      Väitteet pienpetojen pyyntikiellosta ja sen vai-
549: pyytää riekkoa ansoilla myös kansallispuistossa.     kutuksista suojelualueen ulkopuolisiin riekko-
550: Pallas-Ounastunturin kansallispuiston metsäs-        määriin ovat perättömiä. Metsähallitus ja Met-
551: tyskieltoa lievennettiin vuonna 1991, jolloin ase-   säntutkimuslaitos, jotka hallitsevat pohjoisia
552:                                          1993 vp- KK 1                                                3
553: 
554: luonnonsuojelualueita, eivät monestikaan voi        velvollisuus evätä lupa, jos tämä suojelualueen
555: puuttua sellaiseenkaan metsästykseen, joka ori      luonnonsuojelutavoitteiden kannalta on välttä-
556: ilmiselvästi ristiriidassa alueen luonnonsuojelu-   mätöntä. Tällöin ei ole puututtu itse metsästysoi-
557: tavoitteiden kanssa. Sen sijaan moottorikäyttöi-    keuteen, vaan maastoajoneuvon käyttämiseen
558: sellä ajoneuvolla liikkumista voivat mainitut       metsästyksen yhteydessä. Kumpikaan näistä
559: hallintoviranomaiset harkintansa mukaan sää-        luonnonkäyttömuodoista, metsästys ja maastos-
560: dellä myös vapaan metsästyksen alueella. Moot-      sa moottoriajoneuvolla liikkuminen, eivät kuulu
561: torikäyttöisellä ajoneuvolla liikkumiseen tarvi-    jokamiehenoikeuksiin edes luonnonsuojelualuei-
562: taan aina maanomistajan antama henkilökohtai-       den ulkopuolella saatikka luonnonsuojelualueil-
563: nen lupa. Metsästyslain mukaan se voidaan           la. Mitään "vapaata kulkuoikeutta" metsästystä
564: antaa vain metsästykseen, jossa ei käytetä ampu-    tai maastossa moottoriajoneuvolla ajamista var-
565: ma-asetta. Metsähallituksella ja Metsäntutki-       ten ei ole eikä lainsäädäntöä ole tältä osin aihetta
566: muslaitoksella on kuitenkin oikeus ja usein myös    muuttaa.
567:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1993
568: 
569:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
570: 4                                           1993vp- KK 1
571: 
572: 
573: 
574: 
575:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
576: 
577:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1991 genom en förordning (583/91) som gav
578: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-       personer som bodde i trakten, alltså i praktiken
579: se nr 10 av den 10 februari 1993 till vederbörande     lokalbefolkningen, rätt att jaga. Detta berodde
580: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        på ett beslut av högsta förvaltningsdomstolen
581: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål            (4.3.1991) som gällde ett förbud i ordningsstad-
582: nr 1:                                                  gan för Lemmenjoki nationalpark mot maskinell
583:                                                        guldgrävning och som i praktiken också gjorde
584:            Ämnar Regeringen lagstiftningsvägen         det omöjligt att ge lokalbefolkningen olika slags
585:         säkerställa att de som bor i norra Lapp-       rättigheter i fråga om jakt, eftersom lagen om
586:         land har rätt att jaga, fiska och röra sig     nationalparken inte stadgade om en sådan möj-
587:         fritt i skyddsområdena och ödemarksom-         lighet. Intill dess hade skogsforskningsinstitutet
588:         rådena så att forststyrelsen inte kan fatta    med stöd av ordningsstadgan gett tillstånd att
589:         beslut som ändrar den lokala befolkning-       snara ripor endast till i trakten bosatta personer
590:         ens rättigheter, och                           som idkade natumäringar och för vilka ripfång-
591:            avser Regeringen att utvidga dessa          sten i nationalparken var ett nödvändigt inslag i
592:         rättigheter så att de också gäller Ou-         den årliga utkomsten. Efter det att natumä-
593:         nastunturi nationalpark?                       ringslagen (610/84) hade stiftats blev det i prak-
594:                                                        tiken möjligt att på relativt rättvisa grunder
595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           definiera vem som idkade naturnäringar och att
596: samt anföra följande:                                  samtidigt beakta de uråldriga eller åtminstone
597:                                                        mycket gamla nyttjanderättigheterna.
598:     För befolkningen i norra Lappland har rätten          Efter det att jakt fritt fick bedrivas i national-
599: till jakt huvudsakligen säkerställts i jaktlagen       parken har de som idkade natumäringama för-
600: (290/62). Dessutom har lokalbefolkningens möj-         lorat den specialposition som de tidigare uppnått
601: ligheter att jaga, fiska och röra sig beaktats då      men som dock inte grundade sig på lag. Deras
602: naturskyddsområdena har grundats och deras             möj1ighet att bedriva inkomstbringande ripjakt
603: fridlysningsbestämmelser och ordningsstadgor           med snaror i Pallas-Ounastunturi nationalpark
604: utarbetats. Vid jakt i skyddsområdena i norra          minskar allt eftersom det blir vanligare med jakt
605: Lappland gäller i praktiken jaktlagen (290/62).        som fritidssysse1sättning i nationalparken. Ren-
606: Ödemarksområdena inrättades genom öde-                 beteslagen anser att det faktum att man får jaga
607: markslagen (62/91), som trädde i kraft 1991.           fritt på många sätt försämrar förutsättningama
608: Ödemarksområdena är inte egentliga natur-              för renskötsel i området. Renbeteslagen i Kyrö,
609: skyddsområden utan mångbruksområden, och               Muonio och Näkkälä och renbeteslagsförening-
610: skötseln av dem syftar uttryckligen till att säkra     en har följaktligen föres1agit att man inte längre
611: att de som bor på orten och i trakten kan bedriva      skall få jaga fritt i parkens område och att jakt på
612: hållbar naturahushållning. I ödemarksområde-           annat än storvilt i en1ighet med tidigare praxis
613: na får till exempel permanenta vägar inte an1äg-       skall prövas av parkförvaltningen, som fattar
614: gas eller gruvdistrikt enligt gruv1agen inrättas       beslut i ärendet. Detta skulle kräva en ändring i
615: utan tillstånd av statsrådet, inte heller får stats-   lagen om Pallas-Ounastunturi nationalpark.
616: ägd mark överlåtas eller arrenderas ut för andra       Men det har kommit fram att samma problem,
617: ändamål än för renskötse1, fiske, jakt eller insam-    alltså definitionen av vad "lokalbefolkningen"
618: 1ing av naturprodukter.                                innefattar, också gäller andra naturskyddsområ-
619:     Pallas-Ounastunturi nationa1park grundades         den, och därför måste frågan tas upp i principi-
620: 1938, och då förbjöds jakt i detta naturskydds-        ellt hänseende i samband med revideringen av
621: område helt och hållet. Däremot fick personer          lagen om naturskydd. Denna revidering är också
622: som idkade natumäringar rätt att snara ripor           aktuell.
623: också inom nationalparken. Förbudet mot jakt               Påståendena om förbudet mot fångst av små
624: i Pallas-Ounastunturi nationa1park mi1drades           rovdjur och om hur det inverkar på antalet ripor
625:                                           1993vp- KK 1                                                5
626: 
627: utanför skyddsområdet saknar grund. Forststy-        ofta också skyldighet att vägra utfärda tillstånd,
628: relsen och skogsforskningsinstitutet, som förval-    om detta är nödvändigt med tanke på målen för
629: tar de nordliga naturskyddsområdena, kan säl-        naturskyddet. Detta innebär inte att de ingriper
630: lan ingripa ens i sådan jakt som står i uppenbar     i rätten att jaga utan i användningen av terräng-
631: konflikt med målen för att området skyddats.         fordon i samband medjakten. Ingetdera av dessa
632: Men däremot kan dessa förvaltningsmyndighe-          sätt att nyttja naturen, varken jakt eller använd-
633: ter på basis av prövning reglera användningen av     ning av motorfordon i terräng, faller inom ra-
634: motordrivna fordon också i de områden där man        men för allemansrätten ens utanför naturskydds-
635: får jaga fritt. Användningen av motordrivna          områdena, än mindre inom dem. Någon "rätt tili
636: fordon kräver alltid ett personligt tillstånd av     rörelsefrihet" för jakt eller användning av mo-
637: markägaren. Enligt jaktlagen kan ett sådant ges      torfordon i terräng existerar inte, och det finns
638: bara för jakt utan skjutvapen. Forststyrelsen och    inga skäl att ändra lagstiftningen i detta hänseen-
639: skogsforskningsinstitutet har i alla fall rätt och   de.
640:       Helsingfors den 17 mars 1993
641: 
642:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
643:                                                   1993 vp
644: 
645: Kirjallinen kysymys 2
646: 
647: 
648: 
649: 
650:                                    Mäkelä: Kaivostoiminnan aloittamisesta Sodankylässä ja Savu-
651:                                        koskella
652: 
653: 
654:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
655: 
656:     Julkisuudessa on useaan otteeseen todettu,        Laurila-Rovaniemi jo vuoden 1994 talousar-
657: että Sodankylän kunnan pohjoisosassa on varsin        viossa olisi osoitettava määräraha kunnostustöi-
658: laajat ja kaivostoiminnan kannalta lupaavat           den käynnistämiseen.
659: malmiesiintymät.                                         -Alustavien rautatielinjaussuunnitelmien te-
660:     Viimeisten tutkimusten mukaan Koitelaisen         koon Keivitsan-Koitelaisen alueelle jo vuoden
661: alue käsittää noin 150 milj. tonnia kromimalmia       1993 lisätalousarviossa olisi osoitettava määrä-
662: ja Keivitsan alue 250 milj. tonnia kupari-nikke-      raha.
663: limalmia sekä jo 1920-luvulla tutkittu Porko-            - Rikastus- ja louhintatekniikan kehittämi-
664: sen-Pahtavaaran alue 93 milj. tonnia rautamal-        seen olisi osoitettava Teknilliselle korkeakoulul-
665: mia. Lisäksi em. alueilta itään noin 110 km           le määräraha.
666: sijaitsee Savukosken kunnassa Sokiin fosfori-            -Teiden rakentamiseen Keivitsan ja Koite-
667: malmio.                                               laisen alueille olisi tutkimuksien helpottamiseksi
668:     Edellä mainitut malmivarat ovat niin suuret,      osoitettava jo seuraavassa vuoden 1993 lisäta-
669: että olisi kansantaloudellisestikin varsin lyhytnä-   lousarviossa määräraha Lapin tiepiirille.
670: köistäjättää niitä hyödyntämättä, varsinkin kun          Mahdollinen kaivostoiminnan aloittaminen
671: on vielä mahdollisuus, että alueelta löytyy lisää     merkitsisi Itä- ja Pohjois-Lapin alueelle usean
672: malmiaiheita.                                         tuhannen uuden työpaikan syntymistä ja olisi
673:     Malmialueiden hyödyntäminen toisi alueelle        myös koko Lapin taloudelle erittäin laajavaikut-
674: asiantuntija-arvioiden mukaan useita tuhansia         teinen elvytysruiske.
675:  työpaikkoja. Onkin täysin ymmärrettävää, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
676: malmilöydöt ovat Lapissa herättäneet suuria           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
677:  toiveita työpaikkojen saannista, kun Lapin työ-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
678: voimasta on lähes 30 % työttömänä.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
679:     Malmialueiden teollinen hyödyntäminen edel-
680:  lyttää myös tarkempaa tutkimusta ja tässä vai-                 Aikooko Hallitus tutkituttaa Geolo-
681:  heessa olisi tärkeää, että valtiovalta osoittaisi           gian tutkimuskeskuksella Sodankylän
682:  varoja ainakin seuraaviin kohteisiin:                       pohjoisosien malmiesiintymät kaivostoi-
683:     - Keivitsan ja Koitelaisen alueen lisätutki-             mintaa varten ja osoittaa siihen riittävät
684:  muksiin sekä Porkosen-Pahtavaaran alueen                    määrärahat, ja
685:  uusiin tutkimuksiin.                                           osoittaako Hallitus Keivitsan ja Koi-
686:     - Edellä mainittujen alueiden ympäristösel-              telaisen alueiden tutkimusta varten tehtä-
687:  vitysten aloittamiseen, mahdollista kaivostoi-              viin teihin määrärahan, kuten myös
688:  mintaa varten.                                              VR:lle rautatielinjaussuunnitelman te-
689:     - Rautatieyhteyksien kunnostamiseen välillä              koon välille Rovaniemi-Keivitsa?
690: 
691: 
692:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
693: 
694:                                              Tina Mäkelä
695: 
696: 
697: 
698: 
699: 230032]
700: 2                                           1993vp- KK2
701: 
702: 
703: 
704: 
705:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
706: 
707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tuotantoon perehtyneen yrityksen johdolla ja
708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             vastuulla. Koitelaisen kromiesiintymä on mer-
709: olette 10 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn                kittävän suuri tulevaisuuden malmireservi,jonka
710: kirjeenne n:o 11 ohella toimittanut valtioneuvos-         mahdollinen hyväksikäyttöajankohta on tule-
711: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina          vaisuudessa.
712: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                  Sokiin fosforimalmeista valmistui muutama
713: n:o 2:                                                    vuosi sitten perusteellisesti tehty hyväksikäyttö-
714:                                                           selvitys, joka osoitti fosforimalmin hyödyntämi-
715:            Aikooko Hallitus tutkituttaa Geolo-            sen tässä vaiheessa epätaloudelliseksi. Sokiin
716:         gian tutkimuskeskuksella Sodankylän               esiintymän muut malmimahdollisuudet ovat
717:         pohjoisosien malmiesiintymät kaivostoi-           edelleen tutkimus- ja kehitystyön kohteena.
718:         mintaa varten ja osoittaa siihen riittävät           Viime vuonna lähinnä sen lopulla on Geologi-
719:         määrärahat, ja                                    an tutkimuskeskus (GTK) eräällä tutkimuskoh-
720:            osoittaako Hallitus Keivitsan ja Koi-          teistaan tavoittanut nikkeliä ja kuparia sisältä-
721:         telaisen alueiden tutkimusta varten tehtä-        vän muodostuman. Tämä Sodankylän Keivit-
722:         viin teihin määrärahan, kuten myös                sassa sijaitseva tutkimuskohde on alkuvaihees-
723:         VR:lle rautatielinjaussuunnitelman te-            saan. Näin ollen ei ole vielä käytettävissä tutki-
724:         koon välille Rovaniemi-Keivitsa?                  mukseen perustuvia riittäviä tuloksia tutkimus-
725:                                                           kohteen suuruuden ja keskipitoisuuksien määrit-
726:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit\a-              tämiseksi. Alustavien tulosten perusteella pitoi-
727: vasti seuraavaa:                                          suudet ovat alhaisia, mutta näyttää mahdollisel-
728:                                                           ta, että esiintymä saattaisi olla kooltaan suuri ja
729:    Porkosen-Pahtavaaran alueella ei ole tiedos-         , laaja-alainen.
730: sa 93 milj. tonnia rautamalmia. Alueella tunne-              Taloudellisen esiintymän ja kaivostoiminnan
731: taan rautaa sisältäviä geologisia muodostumia,            mahdollisuuden toteaminen on vielä monen tut-
732: joita ei voida nimittää taloudellisiksi rautamal-         kimusvaiheen ja epävarmuustekijän takana.
733: meiksi. Nämä muodostumat ovat täysin epäta-               Näin ollen ei vielä tässä vaiheessa ole perusteita
734: loudellisia. Uusien tutkimusten suorittamiseen ei         teiden ja rautatien suunnittelulle ja rakentamisel-
735: näytä olevan kaivostoiminnan mahdollisuuteen              le. Tutkimustoiminnan edellyttämiä kulkuyhte-
736: nojaavia perusteita.                                      yksiä, jotka tavallisimmin ovat ajouria maastos-
737:    Sodankylän Koitelaisen kromiesiintymää on              sa, luonnollisesti tämänkin tutkimuksen yhtey-
738: tutkittu 1970-1980-luvulla. Esiintymä on mää-             dessä rakennetaan tarpeellisessa määrin. Tutki-
739: rältään ja pinta-alaltaan suuri. Tuolloin tehdyt          musten jatkaminen on nyt tärkein asia. GTK on
740: teknillis-taloudelliset selvitykset osoittavat, että      suorittanut tutkimuksia asiantuntemuksella, ja
741: esiintymän hyväksikäytölle ei ollut taloudellisia         ne jatkuvat tehostettuina siihen saakka, kunnes
742: edellytyksiä, varsinkin kun Kemin alueella on             esiintymän määrä ja laatu on saatu riittävästi
743: tuotannossa suurikokoinen kromikaivos.                    selvitetyksi, minkä jälkeen on vasta nähtävissä,
744:    Uusien teknisten hyväksikäyttöselvitysten              tarjoaako tämä tutkimuskohde mahdollisuuden
745: suorittaminen ei nyt ole perusteltua, ja sellainen        kaivostoimintaan.
746: selvitys yleensäkin tulisi ensi sijassa tehdä kromi-
747: 
748:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
749: 
750:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
751:                                           1993vp- KK2                                                   3
752: 
753: 
754: 
755: 
756:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
757: 
758:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          borde rent allmänt i första hand utföras under
759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ledning av ett företag som är insatt i krompro-
760: 11 av den 10 februari 1993 till vederbörande          duktion och som också skulle ansvara för utred-
761: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ningen. Kromfyndigheten i Koitelainen är en
762: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            ansenlig malmreserv för framtiden. Den eventu-
763: nr 2:                                                 ella tidpunkten för att exploatera denna reserv
764:                                                       ligger också i framtiden.
765:           Har Regeringen för avsikt att låta             För några år sedan blev en grundlig exploate-
766:        Geologiska forskningscentralen undersö-        ringsutredning över fosformalmema i Sokli klar
767:        ka malmfyndighetema i norra delama av          och den visade att exploateringen av fosformal-
768:        Sodankylä för gruvverksamhet och anvi-         mer i detta skede är olönsam. Ovriga eventuella
769:        sa tillräckliga anslag för detta och           malmeri fyndighetema i Sokli är fortsättningsvis
770:           kommer Regeringen att anvisa anslag         föremål för undersökning och utveckling.
771:        för de vägar som måste göras för under-           Främst i slutet av förra året hittade Geologis-
772:        sökningen av områdena i Keivitsa och           ka forskningscentralen (GFC) i sina undersök-
773:        Koitelainen och även för utförande av          ningsobjekt en formation som innehåller nickel
774:        planeringen av en jämvägslinje för SJ på       och koppar. Undersökningama av detta objekt
775:        sträckan Rovaniemi-Keivitsa?                   som är beläget i Keivitsa i Sodankylä är i
776:                                                       begynnelseskedet. Följaktligen finns det inte
777:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ännu tillräckligt med resultat av undersökningen
778: anföra följande:                                      för att objektets storlek och genomsnittshalter
779:                                                       skall kunna bestämmas. På basis av preliminära
780:    1 området Porkonen-Pahtavaara har man              resultat är haltema låga men det verkar möjligt
781: inte vetskap om 93 milj. tonjämmalm. 1 området        att fyndigheten kan vara stor och vidsträckt.
782: finns så vitt man vet geologiska formationer som         lnnan det kan konstateras om fyndigheten
783: innehåller jäm, men de kan inte kallas lönsam-        och gruvverksamheten kan bli lönsamma krävs
784: ma. Dessa formationer är fullständigt olönsam-        ännu många undersökningsskeden och åtgär-
785: ma. Det verkar inte finnas motiveringar till nya      dande av osäkerhetsfaktorer. Sålunda finns det
786: undersökningar med tanke på möjligheten att           ännu i detta skede inga motiveringar tili att
787: inleda gruvverksamhet.                                vägar och en jämväg borde planeras och byggas.
788:    Kromförekomsten i Koitelainen i Sodankylä          De fårdförbindelser som undersökningama krä-
789: har undersökts på 1970-80-talen. Fyndigheten          ver och som vanligtvis är körspår i terrängen
790: är stor till mängden och arealen. De teknisk-         anläggs naturligtvis i den mån som behövs för
791: ekonomiska utredningar som gjordes då visar att       undersökningama. Det viktigaste är nu att fort-
792: det inte finns ekonomiska förutsättningar att         sätta med undersökningama. GFC har utfört
793: exploatera fyndigheten, i synnerhet som det i         undersökningama med sakkunskap och de fort-
794: Kemi-området finns en stor kromgruva i pro-           går och intensifieras tills fyndighetens mängd
795: duktion.                                              och kvalitet i tillräcklig grad har klarlagts. Först
796:    Det är inte nu motiverat att utföra nya teknis-    efter detta kan man se om undersökningsobjek-
797: ka utredningar gällande möjlighetema att explo-       tet erbjuder en möjlighet till gruvverksamhet.
798: atera fyndighetema och en sådan utredning
799:      Helsingfors den 12 mars 1993
800: 
801:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
802:                                               1993 vp
803: 
804: Kirjallinen kysymys 3
805: 
806: 
807: 
808: 
809:                                  Lehtinen: Psykiatrisen sairaanhoidon potilasmaksujen koh-
810:                                      tuullistamisesta
811: 
812: 
813:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
814: 
815:    Tällä hetkellä maamme psykiatrisissa sairaa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
816: loissa potilaiden hoitomaksut ovat alle puoli      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
817: vuotta hoidossa olevilta potilailta 3 500 mark-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
818: kaa kuukaudessa. Psykoosisairauksien luonteen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
819: vuoksi suurin osa potilaista saa pelkkää kansan-
820: eläkettä, joka on 1.1.1992 alkaen 2 413 markkaa               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta psy-
821: kuukaudessa.                                               kiatrisen sairaanhoidon maksut eivät
822:    Pelkän kansaneläkkeen varassa elävillä ei ole           ylittäisi potilaiden maksukykyä?
823: mitään mahdollisuuksia selvitä hoitomaksuista.
824: 
825:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
826: 
827:                                           Leila Lehtinen
828: 
829: 
830: 
831: 
832: 230032J
833: 2                                         1993vp- KK3
834: 
835: 
836: 
837: 
838:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
839: 
840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laitoshoidon voidaan etukäteen arvioida kestä-
841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vän pitempään kuin kolme kuukautta. Jos pitkä-
842: olette 12 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           aikaisen hoidon tarve selviaä vasta myöhemmin,
843: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         henkilön katsotaan olevan pitkäaikaisessa lai-
844: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Lehtisen     toshoidossa sen jälkeen, kun hoito on jatkunut
845: näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen n:o 3:          kolme kuukautta.
846:                                                         Lyhytaikaisesta laitoshoidosta saadaan ase-
847:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta psy-      tuksen 12 §:n nojalla periä potilaalta enintään
848:        kiatrisen sairaanhoidon maksut eivät          125 markkaa hoitopäivältä. Maksua ei saa periä
849:        ylittäisi potilaiden maksukykyä?              alle 18-vuotiailta yli seitsemältä hoitopäivältä
850:                                                      kalenterivuodessa. Maksua ei myöskään saa pe-
851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          riä mielenterveyslain (1116/90) 9 §:ssä tarkoite-
852: taen seuraavaa:                                      tusta tarkkailusta, jollei tarkkailtavaksi otettua
853:                                                      henkilöä sen perusteella määrätä tahdosta riip-
854:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja      pumattomaan hoitoon.
855: koskevat säännökset uudistettiin kokonaisuu-            Edellä mainittu 125 markkaa päivältä on
856: dessaan kuluvan vuoden alusta sosiaali- ja ter-      maksimimäärä, jota yleensä voi periä enintään
857: veydenhuollon asiakasmaksuista annetulla lailla      kolmen kuukauden ajalta. Kunta tai kuntayhty-
858: (734/92, muutettu lailla 1646/92) ja asetuksella     mä voi myös päättää maksun perimisestä pie-
859: (912/92, muutettu asetuksella 1648/92). Psykiat-     nempänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
860: risten potilaiden laitoshoidon maksuihin liittyvät   maksuista annetun lain 11 §:n nojalla maksu
861: ongelmat olivat hyvin tiedossa, kun uudet sään-      voidaan jättää kokonaan perimättä tai sitä voi-
862: nökset valmisteltiin, ja ne on uudistuksella rat-    daan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus,
863: kaistu niin pitkälle kuin on ollut mahdollista.      toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkö-
864:    Asetuksen 15 §:n nojalla pitkäaikaisessa lai-     kohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Laissa
865: toshoidossa olevalta potilaalta peritään maksu-      on siten jo otettu huomioon mahdollinen poti-
866: kyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka saa olla         lasmaksujen kohtuullistamistarve yksittäisissä
867: enintään 80% kuukausituloista. Potilaan henki-       tapauksissa. Päätäntävalta asiassa on hoitolai-
868: lökohtaiseen käyttöön on kuitenkin joka kuu-         tosta ylläpitävällä kunnalla tai kuntayhtymällä.
869: kausi jätettävä vähintään kansaneläkkeen poh-           Jos hoitomaksut kaikesta huolimatta ovat
870: jaosan suuruinen määrä.                              potilaalle kohtuuttoman rasittavat, hän voi saa-
871:    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katso-    da kunnalta sosiaalihuoltolain (71 0/82) mukais-
872: taan hoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka        ta toimeentulotukea niistä suoriutumiseksi.
873: 
874:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
875: 
876:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
877:                                           1993vp- KK3                                                3
878: 
879: 
880: 
881: 
882:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
883: 
884:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på förhand kan antas pågå längre tid än tre
885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       månader. Om behovet av långvarig anstaltsvård
886: den 12 februari 1993 till vederbörande medlem        framgår först senare, anses patienten vara i
887: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       långvarig anstaltsvård efter det att vården har
888: Lehtinen undertecknade spörsmål nr 3:                pågått tre månader.
889:                                                         Hos personer i kortvarig anstaltsvård kan
890:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       med stöd av förordningens 12 § uppbäras högst
891:        ta för att avgifterna för psykiatrisk sjuk-   125 mark per vårddag. Avgift får dock inte
892:        vård inte skall överskrida patienternas       uppbäras hos dem som inte har fyllt 18 år till den
893:        betalningsförmåga?                            del vårddagarna är fler än sju under ett kalender-
894:                                                      år. Avgift får inte heller uppbäras för observa-
895:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tionstid enligt 9 § mentalvårdslagen (1116/90),
896: anföra följande:                                     om inte personeo i fråga på basis av observatio-
897:                                                      nen meddelas ett beslut om vård oberoende av
898:     Stadgandena om klientavgifterna inom social-     hans eller hennes egen vilja.
899: och hälsovården har räknat från början av 1993          Ovan nämnda 125 mark per vårddag är det
900: i sin helhet reviderats genom lagen om klientav-     maximibelopp som i regel kan uppbäras för
901: gifter inom social- och hälsovården (734/92,         högst tre månader. En kommun eller samkom-
902: ändrad genom lag 1646/92) samt motsvarande           mun kan även besluta att uppbära lägre avgift.
903: förordning (912/92, ändrad genom förordning          Enligt 11 § lagen om klientavgifter inom social-
904: 1648/92). När de nya stadgandena bereddes var        och hälsovården kan en avgift efterskänkas eller
905: man väl medveten om problematiken i fråga om         nedsättas om detta är motiverat med beaktande
906: avgifterna för de psykiatriska patienternas an-      av den betalningsskyldiges försörjningsplikt eller
907: staltsvård. Genom reformen har dessa problem         utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter. Sålun-
908: lösts så långt detta har varit möjligt.              da har man redan i lagen beaktat att det i
909:     Enligt förordningens 15 § uppbärs hos perso-     enskilda fall kan finnas behov att tillämpa speci-
910: ner i långvarig anstaltsvård en avgift som be-       ellt skäliga patientavgifter. Den kommun eller
911: stäms enligt betalningsförmågan och som får          samkommun som upprätthåller vårdanstalten
912: uppgå tili högst 80 % av patientens månadsin-        har beslutanderätten i denna fråga.
913: komster. Patienten skall dock månatligen till sitt      Om vårdavgifterna trots allt är oskäligt be-
914: förfogande ha ett belopp som är minst lika stort     tungande för patienten kan han få kommunalt
915: som folkpensionens basdel.                           utkomststöd enligt socialvårdslagen (710/82) för
916:     En person anses räknat från det att vården       att klara av dessa utgifter.
917: inleds vara i långvarig anstaltsvård, om vården
918: 
919:      Helsingfors den 5 mars 1993
920: 
921:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
922:                                                 1993 vp
923: 
924: Kirjallinen kysymys 4
925: 
926: 
927: 
928: 
929:                                    Lehtinen: Yksityistielain soveltamiseen liittyvien ongelmien ratkai-
930:                                        semiseksi tarvittavista toimenpiteistä
931: 
932: 
933:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
934: 
935:    Eri puolilla Suomea on esiintynyt tapauksia,       maa-alueiden omistajien etujen mukaisesti. Tä-
936: joissa vuosien mittaan yksityistielain mukaisella     män takia olisi harkittava ryhtymistä toimiin
937: yksityistiellä huomattavasti kasvanut liikenne on     lainsäädännön muuttamiseksi.
938: aiheuttanut tien varressa asuville perheille yhä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
939: suurempia haittoja. Näitä haittoja ei ole kyetty      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
940: poistamaan, koska uuden tien vetäminen pois           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
941: asutuksen luota ei ole onnistunut, jos yksikin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
942: uuden, suunnitellun tien alle jäävä maanomistaja
943: on kieltäytynyt luovuttamasta tielle uutta aluet-                 Onko Hallituksen tiedossa useampia
944: ta. Jossain tapauksessa on kysymys ollut silkasta             edellä olevien perustelujen mukaisia ta-
945: kiusanteosta.                                                 pauksia, ja
946:     Yksityistielain 5 luvun pykälät, erityisesti                  onko Hallituksen mielestä yksityistie-
947:  38 b §, eivät ole näissä tapauksissa antaneet kas-           lain 38 b §:ää oikeuskäytännössä tulkittu
948: vaneen liikenteen aiheuttamasta haitasta kärsi-               liian tiukasti, ja jos on,
949:  neille perheille riittävästi tukea heidän pyrki-                 minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
950: myksilleen siirtää yksityistie kulkemaan pois                 aikoo ryhtyä lainsäädännön muuttami-
951:  asutuksen luota. Tietoimitusten pitäjät ja eri               seksi?
952:  oikeusistuimet ovat tulkinneet lakia tiukasti vain
953: 
954:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
955: 
956:                                              Leila Lehtinen
957: 
958: 
959: 
960: 
961: 230032J
962: 2                                            1993vp- KK4
963: 
964: 
965: 
966: 
967:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
968: 
969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tarkoitettuihin tapauksiin, joissa tie tulisi siirret-
970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           täväksi toisen maanomistajan alueelle.
971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Tien siirtäminen toisen maanomistajan alueel-
972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leila Leh-         le saattaisi tulla joissakin tapauksissa kysymyk-
973: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          seen yksityisistä teistä annetun lain 103 §:n pe-
974: 4:                                                      rusteella. Kyseinen säännös on kuitenkin yleis-
975:                                                         luonteinen, ja sen soveltaminen tämän vuoksi
976:             Onko Hallituksen tiedossa useampia          tien siirtämistä koskeviin tapauksiin on vaikeaa.
977:         edellä olevien perustelujen mukaisia ta-            Mainittua lakia käytännössä soveltava maan-
978:         pauksia, ja                                     mittaushallitus pitää nykyisiä yksityistielain
979:             onko Hallituksen mielestä yksityistie-      säännöksiä riittämättöminä sellaisten tilanteiden
980:         lain 38 b §:ää oikeuskäytännössä tulkittu       varalta, jolloin olosuhteet ovat muuttuneet ja
981:         liian tiukasti, ja jos on,                      tiestä aiheutuva rasitus merkittävästi lisäänty-
982:             minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus       nyt. Myös useissa toimikunnissa ja komiteoissa
983:         aikoo ryhtyä lainsäädännön muuttami-            on yksityistielakiin esitetty muutoksia, joilla yk-
984:         seksi?                                          sityinen tie voitaisiin siirtää toisen omistamalle
985:                                                         maalle tai sen liikenne toiselle jo olemassa oleval-
986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            le tielle silloin, kun esimerkiksi lisääntynyt lii-
987: vasti seuraavaa:                                        kenne aiheuttaa kohtuutonta haittaa jollakin
988:                                                         vanhalla yksityisellä tiellä.
989:    Yksityisestä tiestä aiheutuvaa rasittavuutta             Mitä erityisesti tulee kysymykseen siltä osin,
990: lisääviä tekijöitä ovat tienkäyttöön oikeutettujen      onko tiedossa useampia kysymyksen perustelu-
991: lukumäärän kasvaminen ja autokannan lisään-             jen mukaisia tapauksia, maanmittaushallitus on
992: tyminen, joiden johdosta tien liikenne lisääntyy        todennut edellä esitettyyn viitaten, että tien siir-
993: verrattuna tien perustamisajankohtaan. Myös             täminen nykyisten säännösten nojalla on yleensä
994: sen kiinteistön, jolla tie sijaitsee, käytön muutos-    mahdollista vain, jos se tapahtuu saman maan-
995: tarve voi aiheuttaa, että tiestä kiinteistölle aiheu-   omistajan alueilla. Kysymys ei siis ole yksityisis-
996: tuva rasitus on huomattavasti suurempi kuin             tä teistä annetun lain 38 b §:n tulkinnasta, vaan
997: tien perustamisajankohtana.                             siitä, että pykälä sanamuotonsa mukaisesti kos-
998:     Yksityistielakia säädettäessä ei ole riittävästi    kee tien siirtämistä vain maanomistajan omalla
999: osattu ennakoida yksityisillä teillä tapahtuvaa         maalla.
1000: liikenteen kehitystä.                                       Kysymyksessä mainittu epäkohta on siis ko-
1001:     Kysymyksessä mainitussa yksityisistä teistä         konaan poistettavissa vain lainsäädäntöä muut-
1002: annetun lain 38 b §:ssä lähdetään siitä, että tien      tamalla. Liikenneministeriössä on vireillä useita-
1003: siirtäminen toiseen paikkaan tapahtuu rasitetuo         kin yksityistielainsäädännön muutosehdotuksia
1004: kiinteistön omistajan omistamilla alueilla ja hä-       ja -esityksiä. Tämän muutoksen valmistelu ta-
1005: nen kustannuksellaan. Siten sanottua lainkohtaa         pahtuu niiden valmistelun yhteydessä.
1006: ei voida lainkaan soveltaa niihin kysymyksessä
1007: 
1008:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
1009: 
1010:                                                                        Liikenneministeri Ole Norrback
1011:                                            1993vp- KK4                                                3
1012: 
1013: 
1014: 
1015: 
1016:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1017: 
1018:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Med stöd av 103 § lagen om enskilda vägar
1019: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          kunde man i vissa fall tänka sig att flytta en väg
1020: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       till en annan markägares område. lfrågavarande
1021: dagsman Leila Lehtinen undertecknade spörs-           stadgande är dock så allmänt formulerat att det
1022: mål nr 4:                                             i fråga om fall som gäller flyttande av väg är
1023:                                                       svårt att tillämpa den.
1024:           Har Regeringen kännedom om flere                Lantmäteristyrelsen som i praktiken tiliämpar
1025:        fall som sammanfaller med ovan nämnda          nämnda lag, anser att stadgandena i gällande lag
1026:        fall, och                                      om enskilda vägar är otiliräckliga med tanke på
1027:           är Regeringen av den åsikten att 38 b §     fall då situationen förändrats, och påfrestningar-
1028:        lagen om enskilda vägar i rättspraxisen        na föranledda av väganvändningen märkbart
1029:        har tolkats för snävt, och om fallet så är,    ökat. Flera nämnder och kommitteer har före-
1030:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      slagit ändringar i lagen om enskilda vägar, vilket
1031:        för att ändra lagstiftningen?                  skulle göra det möjligt att flytta en enskild väg
1032:                                                       tili en annan markägares område eller flytta
1033:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         trafiken tili en annan redan existerande väg, i de
1034: anföra följande:                                      fall när en ökad trafikmängd förorsakar över-
1035:                                                       måttan stor skada på någon gammal privat väg.
1036:    Ett växande antal väganvändare med rätt att            Vad i synnerhet gäller frågan om det finns
1037: använda vägen och ett växande antal bilar utgör       flera fall som överensstämmer med motivering-
1038: de faktorer som inverkar påfrestande på privata       arna framförda i spörsmålet, har lantmäteristy-
1039: vägar, varvid trafiken på dessa vägar radikalt        relsen med stöd av det ovan sagda konstaterat
1040: förändras jämfört meg situationen vid den tid-        att flyttande av en väg med stöd av gällande
1041: punkt vägen anlades. Aven behovet att använda         stadganden i allmänhet är möjligt endast om det
1042: en fastighet vid ifrågavarande väg kan ändras,        sker på fastighetsägarens område. Frågan gäller
1043: varvid påfrestningen föranledd av väganvänd-          således inte tolkningen av 38 b § lagen om enskil-
1044: ningen blir betydligt större för fastigheten än när   da vägar, utan det faktum att paragrafens for-
1045: vägen anlades.                                        mulering endast gäller flyttande av väg på fastig-
1046:    När lagen om enskilda vägar stiftades kunde        hetsägarens eget område.
1047: man inte i tillräcklig mån förutse utvecklingen på        lfrågavarande olägenhet kan således elimine-
1048: de privata vägarna.                                   ras enbart genom att ändra på lagstiftningen.
1049:    Enligt 38 b § lagen om enskilda vägar, som         Trafikministeriet har under beredning flera pro-
1050: nämns i spörsmålet, utgår man från att en väg         positioner och förslag tili ändringar av den
1051: kan flyttas på fastighetsägarens bekostnad till       lagstiftning som behandlar enskilda vägar. 1
1052: annat ställe inom honom tillhöriga områden.           samband med detta lagberedningsarbete be-
1053: Denna formulering kan inte alls tillämpas på de       handlas också ändringsförslagen tili denna frå-
1054: fall som spörsmålet hänvisar till, när vägen          ga.
1055: borde flyttas till en annan markägares områden.
1056: 
1057:      Helsingfors den 25 mars 1993
1058: 
1059:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
1060:                                                 1993 vp
1061: 
1062: Kirjallinen kysymys 5
1063: 
1064: 
1065: 
1066: 
1067:                                    Tennilä: Rantavitikan ala-asteen toiminnan turvaamisesta Rova-
1068:                                       niemellä
1069: 
1070: 
1071:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1072: 
1073:    Rovaniemellä on noussut voimakas vastarin-         pannaan kulkemaan pitkiä matkoja harjoittelu-
1074: ta Rantavitikan ala-asteen lakkautussuunnitel-        koulun ilmoitettujen tarpeiden mukaisesti. Tai
1075: maa vastaan. Suunnitelman mukaan koulun ny-           sitten harjoittelukoulun kooksi on määriteltävä
1076: kyiset 173 oppilasta jaettaisiin yliopiston toimin-   se, mikä paikkakunnalle sopii ilman väkinäisiä ja
1077: taan kytkeytyvän harjoittelukoulun ja Viirin-         hankalia järjestelyjä.
1078: kankaan koulun kesken.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1079:    Käytännössä tästä seuraisi se, että pienillä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1080: koululaisilla olisi nykyistä paljon pitempi koulu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1081: matka, pääosalla keskustaan. Tästä aiheutuu           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1082: suuria turvallisuusongelmia. Ala-asteen lakkaut-
1083: taminen on menetys myös kaupunginosan van-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1084: hemmalle väelle iltatilojen vähetessä alueelta.              ryhtyä estääkseen suuren oppilaspohjan
1085:    Tuntuisikin paljon järkevämmältä, että har-               nyt ja myös tulevaisuudessa omaavan
1086: joittelukoulun aikuiset opiskelijat kulkevat tar-            Rantavitikan ala-asteen toiminnan lopet-
1087: vittaessa eri kouluissa, kuin että pienet lapset             tamisen Rovaniemellä?
1088: 
1089:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
1090: 
1091:                                          Esko-Juhani Tennilä
1092: 
1093: 
1094: 
1095: 
1096: 2300321
1097: 2                                        1993vp- KKS
1098: 
1099: 
1100: 
1101: 
1102:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1103: 
1104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että enemmistöllä kunkin piirin oppilaista kou-
1105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lumatka ei saa ylittää viittä kilometriä.
1106: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           Korkeakoulujen opettajankoulutusyksikköi-
1107: selle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani          hin kuuluvien harjoittelukoulujen opetusharjoit-
1108: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       telun järjestäminen monipuolisesti edellyttää
1109: n:o 5:                                              riittävän suurta oppilasmäärää. Harjoittelukou-
1110:                                                     lulain (143/85) 13 §:n mukaan harjoittelukoulun
1111:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sijaintikunnan tulee osoittaa alue, josta harjoit-
1112:        ryhtyä estääkseen suuren oppilaspohjan       telukouluun on otettavissa tarvittava määrä op-
1113:        nyt ja myös tulevaisuudessa omaavan          pilaita suorittamaan oppivelvollisuuttaan. En-
1114:        Rantavitikan ala-asteen toiminnan lopet-     nen asian ratkaisemista kunnan on varattava
1115:        tamisen Rovaniemellä?                        korkeakouluille tilaisuus tulla kuulluksi. Jos
1116:                                                     kunta tekee päätöksen vastoin korkeakoulun
1117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mielipidettä, päätös on alistettava opetushalli-
1118: vasti seuraavaa:                                    tuksen vahvistettavaksi. Harjoittelukoululain-
1119:                                                     säädäntö ei aseta estettä, että opetusta järjeste-
1120:    Peruskoululain (476/83) 6 §:n mukaan kunta       tään myös koulun ulkopuolella.
1121: on velvollinen järjestämään sen alueella asuvil-        Kunnan viranomaisen koulun lakkauttamista
1122: le oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetusta     koskevaan päätökseen saa kunnallislain nojalla
1123: tai huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuus-      hakea muutosta valittamalla asianomaiseen lää-
1124: ikäisillä on tilaisuus saada peruskouluopetusta     ninoikeuteen ja lääninoikeuden päätöksestä
1125: vastaavaa opetusta. Vuonna 1991 sekä tämän          edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun-
1126: vuoden alussa kuntien valtionosuusuudistuksen       nallisvalituksessa valitusperusteina tulevat kysy-
1127: yhteydessä koululainsäädännössä toteutetun          mykseen päätöksen valmisteluun ja itse päätök-
1128: laajan sääntelyn purkamisen myötä on kuntien        sentekoon liittyvät menettelytapavirheet, samoin
1129: vapaus mainitun velvoitteen täyttämisessä           kuin suoranaiset säännösten vastaisuudet. Sen
1130: olennaisesti lisääntynyt. Kunta voi muun            sijaan hallintotuomioistuimet eivät tutki päätös-
1131: muassa ilman valtion viranomaisen lupaa tai         ten tarkoituksenmukaisuutta.
1132: muuta myötävaikutusta päättää koulupiirien              Edellä olevan perusteella hallitus ei voi puut-
1133: rajojen muutoksista ja koulujen lakkauttami-        tua yksittäisen kunnan peruskouluopetuksen
1134: sesta. Peruskoululain 8 §:n mukaan piirijako        järjestämistapaan, vaan päätösvalta ja vastuu
1135: on laadittava kuitenkin sellaiseksi, ettei perus-   kuuluvat tältä osin kunnan viranomaisille. Har-
1136: koulun ala-asteen oppilaiden koulumatka kus-        joittelukoulun oppilaaksiottoalueen määrittelys-
1137: sakin piirissä ole yleensä viittä kilometriä pi-    sä ja opetuksen käytännön järjestelyissä kunnan
1138: tempi. Säännös tarkoittaa käytännössä sitä,         tulee neuvotella korkeakoulun kanssa.
1139: 
1140:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
1141: 
1142:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
1143:                                           1993vp- KK 5                                                3
1144: 
1145: 
1146: 
1147: 
1148:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1149: 
1150:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För att övningsundervisningen vid de öv-
1151: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         ningsskolor som hör till högskolornas lärarut-
1152: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      bildningsenheter skall kunna ordnas på ett
1153: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            mångsidigt sätt behövs ett tillräckligt stort elev-
1154: spörsmål nr 5:                                       antal. Enligt 13 § övningsskolelagen (143/85)
1155:                                                      skall den kommun i vilken övningsskola finns
1156:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       anvisa ett särskilt område, från vilket ett behöv-
1157:        ta för att förhindra att verksamheten vid     ligt antal elever kan intas i övningsskolan för att
1158:        Rantavitikan ala-aste i Rovaniemi, som        där fullgöra sin läroplikt. Innan frågan avgörs
1159:        har ett stort elevunderlag både nu och i      skall kommunen bereda högskolan tillfålle att bli
1160:        framtiden, upphör?                            hörd. Om kommunen fattar sitt beslut i strid
1161:                                                      med högskolans åsikt, skall beslutet underställas
1162:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utbildningsstyrelsen. Övningsskolelagstiftningen
1163: anföra följande:                                     uppställer inga hinder för att undervisningen
1164:                                                      ordnas också utanför skolan.
1165:    Enligt 6 § grundskolelagen (476/83) är kom-          Enligt kommunallagen får ändring i ett beslut
1166: mun skyldig att anordna grundskoleundervis-          av en kommunal myndighet om indragning av en
1167: ning för barn i läropliktsåldern som är bosatta      skola sökas genom besvär hos länsrätten och
1168: inom dess område eller att se till att de som är i   över länsrättens utslag vidare hos högsta förvalt-
1169: läropliktsåldern har möjlighet att få undervis-      ningsdomstolen. Ändring i beslut av kommunal
1170: ning som motsvarar grundskoleundervisningen.         myndighet får sökas på den grund att förfaran-
1171: I och med den minskning av regleringen i skol-       det vid beredningen av beslutet och vid själva
1172: lagstiftningen som genomfördes år 1991 och i         beslutsfattandet varit oriktigt och likaså om
1173: början av detta år i samband med statsandelsre-      beslutet direkt strider mot stadgandena. Däre-
1174: formen har kommunernas frihet då det gäller att      mot prövar förvaltningsdomstolarna inte beslu-
1175: fullgöra nämnda skyldighet ökat betydligt.           tens ändamålsenlighet.
1176: Kommunen kan bl. a. utan tillstånd eller annan          Utgående från det ovan anförda kan regering-
1177: medverkan av statsmyndigheterna besluta om           en inte ingripa i det sätt på vilket grundskoleun-
1178: ändringar i gränserna för skoldistrikten och om      dervisningen ordnas i en enskild kommun, utan
1179: indragning av skolor. Enligt 8 § grundskolelagen     beslutanderätten och ansvaret ankommer på de
1180: skall distriktsindelningen dock uppgöras så att      kommunala myndigheterna tili denna del. Då
1181: skolvägen för eleverna på grundskolans lågstadi-     det gäller definitionen av övningsskolans elevin-
1182: um i allmänhet inte överstiger fem kilometer i       tagningsområde och de praktiska undervisnings-
1183: vart och ett distrikt. Stadgandet innebär i prak-    arrangemangen skall kommunen föra förhand-
1184: tiken att skolvägen för majoriteten av eleverna i    lingar med högskolan.
1185: distriktet inte får överstiga fem kilometer.
1186: 
1187:      Helsingfors den 12 mars 1993
1188: 
1189:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
1190:                                                1993 vp
1191: 
1192: Kirjallinen kysymys 6
1193: 
1194: 
1195: 
1196: 
1197:                                   Lindqvist ym.: Elinkeinotoimintojen elvyttämisestä Päijät-Hämeen
1198:                                       talousalueella
1199: 
1200: 
1201:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1202: 
1203:    Taloudellinen toimeliaisuus on huolestutta-       Uudenmaan läänin puolelta Orimattila ja Art-
1204: vasti heikentynyt viime aikoina Päijät-Hämeen        järvi sekä Mikkelin läänistä Heinola ja Heinolan
1205: talousalueella. Perinteisesti yritteliäisyys on      mlk.
1206: alueella ollut vilkasta ja työttömyys on ollut          Päijät-Hämeen talousalueen nimeäminen eri-
1207: olematonta, noin kolmen prosentin suuruista.         tyisalueeksi olisi tervetullut pelastusrengas ta-
1208:    Elinkeinotoimintojen ongelmat näkyvät mm.         lousalueen kuihtuneelle yritystoiminnalle ja voi-
1209: siinä, että konkurssit ovat kaataneet yrityksiä      makkaasti pahentuneeseen työttömyyteen.
1210: Päijät-Hämeen talousalueella viime aikoina en-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1211: nätystahtiin. Tällä hetkellä työttömyysprosentti     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1212: on esimerkiksi Lahden kaupungissa jo 24. Tällai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1213: nen tilanne on yhteiskuntapoliittisesti aivan kes-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1214: tämätön.
1215:    Päijät-Hämeen talousalueeseen kuuluvat                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1216: Lahden kaupungin lisäksi Hollola, Nastola,                  ryhtyä Päijät-Hämeen talousalueen m-
1217: Asikkala, Padasjoki, Koski ja Kärkölä sekä                  meämiseksi erityisalueeksi?
1218: 
1219:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1993
1220: 
1221:                      Maija-Liisa Lindqvist                    Jouko Skinnari
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 
1226:  2300321
1227: 2                                         1993vp- KK6
1228: 
1229: 
1230: 
1231: 
1232:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1233: 
1234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uudistetaan. Siksi kaikkien erityisalueiden mää-
1235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        räaika on vain tämä vuosi.
1236: olette 12 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn               Erityisaluemenettelyyn sisältyy kehittämisoh-
1237: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jelman laatiminen, joka vie yleensä yhdestä kol-
1238: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Lind-        meen kuukautta. Näin käytännön toimenpiteille
1239: qvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ei jäisi kovinkaan paljon aikaa tänä vuonna, jos
1240: sen n:o 6:                                           uusia erityisalueita määrättäisiin. Kokemus on
1241:                                                      myös osoittanut, että mitä enemmän erityisaluei-
1242:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ta on, sitä vähemmän erityisalueasema tuo niille
1243:        ryhtyä Päijät-Hämeen talousalueen ni-         etuja. Erityisaluemenettelyn uudistaminen mm.
1244:        meämiseksi erityisalueeksi?                   määräämiskriteereitä uudistamalla merkitsee
1245:                                                      myös sitä, että tämän vuoden erityisalueille ei
1246:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          voida taata jatkoa seuraaville vuosille. Lisäksi
1247: taen seuraavaa:                                      voimassa oleva aluepolitiikkalaki asettaa peri-
1248:                                                      aatteessa erityisalueiden määrälle rajan, joka on
1249:    Taloudellinen toimeliaisuus on koko maassa        lähestulkoon saavutettu. Siksi ei enää tässä vai-
1250: heikentynyt huolestuttavasti. Työttömyys oli         heessa vuotta ole järkevää määrätä uusia erityis-
1251: helmikuun lopussa jo yli 18 prosenttia. Yli 150      alueita muuten kuin erittäin poikkeuksellisissa
1252: kunnassa työttömyys oli suurempi kuin 20 pro-        tapauksissa.
1253: senttia ja näistä lähes neljässäkymmenessä yli 25        Hallitus on pitkään jatkuneen yleisen työttö-
1254: prosenttia.                                          myyden kasvun lisäksi erityisen huolissaan sekä
1255:    Työttömyyden erot maan eri alueiden välillä       poikkeuksellisen korkeasta työttömyyden tasos-
1256: ovat viime vuosina tasaantuneet. Teollisuus-         ta että äkillisestä ja nopeasta työttömyyden li-
1257: alueilla ja keskuksissa työttömyys on noussut        sääntymisestä eri puolilla Suomea. Siksi eri mi-
1258: suhteellisesti voimakkaammin kuin perinteisellä      nisteriöiden yhteistyönä selvitetään paraikaa,
1259: kehitysalueella. Tästä huolimatta Keski-, Itä- ja    minkälaisia erityistoimia tarvittaisiin akuuttien
1260: Pohjois-Suomen työttömyys on edelleen merkit-         ongelmien lievittämiseksi, yritystoiminnan elvyt-
1261: tävästi korkeampaa kuin ns. teollisuus-Suomen.       tämiseksija työttömyyden vähentämiseksi näistä
1262:    Erityisalueita on tälle vuodelle määrätty tois-   ongelmista eniten kärsivillä alueilla. Samassa
1263: taiseksi 62 kappaletta. Aluepoliittista lainsää-     yhteydessä selvitetään myös, onko uusien erityis-
1264: däntöä uudistetaan paraikaa tarkoituksena saa-       alueiden määräämiselle riittävän voimakkaita
1265: da uusi lainsäädäntö voimaan vuoden 1994 alus-       perusteita enää tänä vuonna. Päijät-Hämeen
1266: ta. Tässä yhteydessä myös erityisaluemenettely       talousalue on mukana tässä tarkastelussa.
1267: 
1268:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
1269: 
1270:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1271:                                             1993vp- KK 6                                                 3
1272: 
1273: 
1274: 
1275: 
1276:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1277: 
1278:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I förfarandet med specialområden ingår upp-
1279: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         görandet av ett utvecklingsprogram, vilket i
1280: den 12 februari 1993 till vederbörande medlem          allmänhet tar en till tre månader i anspråk. Det
1281: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         skulle således inte bli mycket tid över för praktis-
1282: Lindqvist m.fl. undertecknade spörsmål nr 6:           ka åtgärder i år, om nya specialområden utsågs.
1283:                                                        Erfarenheterna har även visat att ju fler special-
1284:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         områden det finns, desto mindre fördelar får
1285:        ta för att utse Päijänne-Tavastlands eko-       dessa av ställningen som specialområde. Ifall
1286:        nomiska region till specialområde?              förfarandet med specialområden ändras bl.a.
1287:                                                        genom revidering av specialområdeskriterierna,
1288:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kan årets specialområden inte garanteras samma
1289: anföra följande:                                       ställning för kommande år. Dessutom uppställer
1290:                                                        gällande regionalpolitiska lag i princip en gräns
1291:    Den ekonomiska aktiviteten har minskat oro-         för antalet specialområden. Denna gräns är så
1292: väckande i hela landet. Arbetslösheten uppgick i       gott som uppnådd. Därför är det inte längre i
1293: slutet av februari till över 18 %. I över 150          detta skede rationellt att utse nya specialområ-
1294: kommuner var arbetslösheten över 20 % och i            den annat än i ytterst exceptionella fall.
1295: nästan fyrtio av dessa över 25 %.                         Förutom att den långvariga ökningen av den
1296:    Skillnaderna i arbetslösheten mellan landets        allmänna arbetslösheten bekymrar regeringen är
1297: olika regioner har utjämnats under de senaste          den även mycket oroad av den exceptionellt
1298: åren. I industriregionerna och i centralorterna        höga arbetslöshetsnivån och den plötsliga och
1299: har arbetslösheten stigit i proportion mera än i       snabba ökningen av arbetslösheten på olika håll
1300: de traditionella utvecklingsområdena. Trots det-       i Finland. Därför utreds som bäst i samarbete
1301: ta är arbetslösheten i mellersta, östra och norra      mellan olika ministerier hurdana specialåtgärder
1302: Finland fortfarande betydligt högre än i det s.k.      som behövs för att lindra de akuta problemen,
1303: industriella Finland.                                  stimulera företagsverksamheten och minska ar-
1304:    Tills vidare har 62 områden utsetts till special-   betslösheten i de regioner som lider mest av dessa
1305: områden för detta år. Den regionalpolitiska            problem. I detta sammanhang utreds även om
1306: lagstiftningen omarbetas som bäst med avsikt att       det finns tillräckligt starka grunder för att ännu
1307: få en ny lagstiftning i kraft vid ingången av 1994.    i år utse nya specialområden. Päijänne-Tavast-
1308: I detta sammanhang ändras även förfarandet             lands ekonomiska region omfattas av denna
1309: med specialområden. Därför har alla specialom-         undersökning.
1310: råden utsetts bara för detta år.
1311: 
1312:      Helsingforsden 18 mars 1993
1313: 
1314:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1315:                                                1993 vp
1316: 
1317: Kirjallinen kysymys 7
1318: 
1319: 
1320: 
1321: 
1322:                                   Jurva: Kihlakuntajaon toteuttamisesta Uudenmaan läänissä
1323: 
1324: 
1325: 
1326:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1327: 
1328:    Valtioneuvosto jakoi 23. joulukuuta 1992          vain kuusi pientalousaluetta. Kuntien oma tahto
1329: Suomen 95 kihlakuntaan, joilla vuoden 1995           on monin osin jätetty ottamatta huomioon. Esi-
1330: alusta korvataan nykyiset 245 poliisipiiriä. Sisä-   merkiksi Siuntion kunta olisi mielinyt samaan
1331: asiainministeriö puolestaan päätti 19. tammi-        talousalueeseen pääkaupunkiseudun asemesta
1332: kuuta 1993 pientalousalueista eli Suomen 86          Lohjan seudun kuntien kanssa. Lohjan seudun
1333: toiminnallisesta kuntaryhmästä. Aluepoliittista      kuntien talousalueeseen sijoitettu Vihti puoles-
1334: lainsäädäntöä ollaan uudistamassa vuoden 1994        taan olisi halunnut pääkaupunkiseudun kehys-
1335: alusta. Sisäasiainministeriössä on myös vireillä     kuntana samaan talousalueeseen Helsingin
1336: Suomen jakaminen 19 toiminnallis-taloudelli-         kanssa. Vaikka kuntien luonteva yhteistyö rajo-
1337: seen maakuntaan, mistä valtioneuvosto teki pe-       jen yli onkin mahdollista, se kuitenkin vaikeutuu
1338: riaatepäätöksen 8. heinäkuuta 1992, sekä näiden      vääristyvien rajojen vuoksi.
1339: mukaisten maakuntayhtymien perustaminen sel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1340: vitysmies Kauko Sipposen mietinnön perustalta.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1341:    Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen on ker-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1342: tonut pientalousaluejaon perustuvan kihlakun-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1343: tajakoon ja olevan yhteensovitettu toiminnallis-
1344: taloudellisen maakuntajaon kanssa. Pientalous-                 Aikooko Hallitus tarkistaa ja muuttaa
1345: aluejako aiotaan soveltaa uudistettavassa alue-             epätarkoituksenmukaista kihlakunta- ja
1346: poliittisessa aluejaossa.                                   pientalousaluejakoa Uudenmaan läänin
1347:    Kihlakunta- ja pientalousaluejaot Uuden-                 kuntien osalta aluepoliittista lainsäädän-
1348: maan läänin osalta eivät vastoin ministeri Pek-             töä uudistettaessa ja ennen kihlakunta-
1349: karisen perusteluja ole yhteneväiset. Uudelle-              jaon voimaantuloa?
1350: maalle on tulossa yksitoista kihlakuntaa, mutta
1351: 
1352:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
1353: 
1354:                                             Marita Jurva
1355: 
1356: 
1357: 
1358: 
1359: 2300321
1360: 2                                         1993vp- KK 7
1361: 
1362: 
1363: 
1364: 
1365:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1366: 
1367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seurattaessa alueiden kehittyneisyyseroja ja ke-
1368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hittämistarpeita sekä uudistettaessa aluepoliitti-
1369: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seen lainsäädäntöön liittyviä aluejakoja.
1370: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan             Pien talousaluejakoa valmisteltaessa katsottiin
1371: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 7:          tarkoituksenmukaiseksi, että se ja kihlakuntaja-
1372:                                                      ko sopeutuisivat mahdollisimman hyvin toisiin-
1373:           Aikooko Hallitus tarkistaa ja muuttaa      sa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta
1374:        epätarkoituksenmukaista kihlakunta- ja        jaot saatiin vastaamaan toisiaan siten, että pien-
1375:        pientalousaluejakoa Uudenmaan läänin          talousalue käsittää yhden tai useamman kihla-
1376:        kuntien osalta aluepoliittista lainsäädän-    kunnan tai kihlakunta käsittää yhden tai useam-
1377:        töä uudistettaessa ja ennen kihlakunta-       man pientalousalueen. Sekä pientalousaluejako
1378:        jaon voimaantuloa?                            että kihlakuntajako sopeutuvat läänijakoon ja
1379:                                                      pääsääntöisesti myös toiminnallis-taloudelliseen
1380:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maakuntajakoon.
1381: taen seuraavaa:                                         Uudenmaan läänin alueella on muodostettu
1382:                                                      11 kihlakuntaa ja 6 pientalousaluetta. Helsingin
1383:    Valtion paikallishallinnon uudistamisen pe-       pientalousalue sisältää viisi kihlakuntaaja Kark-
1384: rustana on vuoden 1992 maaliskuun alusta voi-        kilan pientalousalue kaksi kihlakuntaa, muilta
1385: maan tullut laki valtion paikallishallinnon kehit-   osin pientalousalueiden ja kihlakuntien alueet
1386: tämisen perusteista (126/92). Paikallishallinto      ovat samat. Uudenmaan läänissä vahvistettu
1387: tullaan järjestämään valtioneuvoston kihlakun-       kihlakuntajako vastaa täysin lääninhallituksen
1388: tajaosta 23.12.1992 tekemän päätöksen (1464/         esitystä, joka on laadittu paikallishallintoviran-
1389: 92) mukaisesti 95 kihlakunnan pohjalta. Kihla-       omaisten kanssa neuvotellen sekä kuntien lau-
1390: kuntajakopäätöksen mukaan tavoitteena on             suntojen perusteella.
1391: myös valtion muun paikallishallinnon aluejako-          Uusi kihlakuntajako tulee voimaan vuoden
1392: jen kehittäminen niin, että ne noudattavat val-       1995 alusta lukien. Tästä syystä ei ole perusteita
1393: tion paikallishallinnon perusaluejaoksi tarkoi-      kihlakuntajaon tarkistamiseen tässä vaiheessa.
1394: tettua uutta kihlakuntajakoa.                        Kihlakuntajaon tarkoituksenmukaisuutta voi-
1395:    Kihlakuntajako pohjautuu alueiden erityis-        daan arvioida vasta sen jälkeen, kun on saatu
1396: piirteisiin, kuntien vakiintuneisiin yhteistyösuh-   kokemuksia tällä jaolla toimivan paikallishallin-
1397: teisiin, toiminnallisiin aluekokonaisuuksiin sekä    non toimivuudesta käytännössä.
1398: niin pitkälle kuin on ollut mahdollista kuntien         Pientalousaluejaon sopivuutta arvioidaan
1399: näkemyksiin.                                         puolestaan aluepoliittisen lainsäädännön ja sii-
1400:    Sisäasiainministeriön 19.1.1993 tekemä pää-       hen liittyvien aluejakojen uudistamisen yhtey-
1401: tös pientalousalueista eli toiminnallisista kunta-   dessä. Mikäli pientalousaluejako osoittautuu
1402: ryhmistä merkitsee maan jakamista 86 pienta-         epätarkoituksenmukaiseksi, se on muutettavissa
1403: lousalueeseen. Pientalousaluejako ei ole hallin-     sisäasiainministeriön päätöksellä. Tässä vaihees-
1404: nollinen aluejako, vaan sitä on tarkoitus käyttää    sa jaon muuttamiseen ei ole tarvetta.
1405: 
1406:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
1407: 
1408:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1409:                                          1993vp- KK 7                                                3
1410: 
1411: 
1412: 
1413: 
1414:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1415: 
1416:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utveckling och områdenas utvecklingsbehov
1417: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        samt då områdesindelningen i anknytning till
1418: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     den regionalpolitiska lagstiftningen revideras.
1419: dagsman Jurva undertecknade spörsmål nr 7:             Då indelningen i ekonomiområden bereddes
1420:                                                     ansågs det vara ändamålsenligt att den och
1421:          Ämnar Regeringen precisera och änd-        häradsindelningen så bra som möjligt anpassa-
1422:        ra den oändamålsenliga indelningen i         des till varandra. Bortsett från några undantag
1423:        härader och ekonomiområden för kom-          kom indelningama att motsvara varandra så att
1424:        munema i Nylands län då den regional-        ett ekonomiområde omfattar ett eller flera hära-
1425:        politiska lagstiftningen reformeras och      der eller att ett härad motsvarar ett eller flera
1426:        innan häradsindelningen träder i kraft?      ekonomiområden. Både indelningen i ekonomi-
1427:                                                     områden och häradsindelningen är anpassade till
1428:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       länsindelningen och i regel även till den funktio-
1429: anföra följande:                                    nella och ekonomiska landskapsindelningen.
1430:                                                        1 Nylands län har man bildat 11 härader och
1431:    Reformeringen av den statliga lokalförvalt-      6 ekonomiområden. Helsingfors ekonomiområ-
1432: ningen utgår från lagen om grundema för ut-         de omfattar fem härader och Högfors ekonomi-
1433: vecklande av den statliga lokalförvaltningen        område två härader, till övriga delar sammanfal-
1434: (126/92), som trädde i kraft vid ingången av mars   ler ekonomiområdenas och härademas områden
1435: 1992. Lokalförvaltningen kommer enligt statsrå-     med varandra. Den häradsindelning som fast-
1436: dets beslut av den 23 december 1992 (1464/92)       ställts för Nylands län motsvarar till fullo läns-
1437: om häradsindelningen att anordnas utgående          styrelsens förslag, som uppgjorts i samarbete
1438: från 95 härader. Enligt beslutet om häradsindel-    med de lokala förvaltningsmyndighetema samt
1439: ningen är målet att utveckla områdesindelningen     på basis av kommunemas utlåtanden.
1440: inom den övriga statliga lokalförvaltningen på så      Den nya häradsindelningen träder i kraft vid
1441: sätt att den följer den nya häradsindelningen       ingången av 1995. På grund av detta finns det
1442: som är ämnad som den statliga lokalförvaltning-     ingen orsak att i detta skede ändra häradsindel-
1443: ens grundläggande områdesindelning.                 ningen. Häradsindelningens ändamålsenlighet
1444:    Häradsindelningen baserar sig på områdenas       kan bedömas först efter det att man har erfaren-
1445: specifika drag, kommunemas inarbetade samar-        het av hur lokalförvaltningen fungerar i prakti-
1446: betsförhållanden, funktionella områdeshelheter      ken med denna indelning.
1447: samt, så långt det varit möjligt, kommunemas           Bedömningen av hur lämplig indelningen i
1448: synpunkter.                                         ekonomiområden är sker i samband med refor-
1449:    lnrikesministeriets beslut av den 19 januari     meringen av den regionalpolitiska lagstiftningen
1450:  1993 om ekonomiområden, dvs. funktionella          och den regionindelning som anknyter till den.
1451: kommungrupper, innebär att landet delas i 86        Om indelningen i ekonomiområden visar sig
1452: ekonomiområden. lndelningen i ekonomiområ-          vara oändamålsenlig, kan den ändras genom
1453: den är inte en indelning i administrativa områ-     inrikesministeriets beslut. 1 detta skede finns det
1454: den utan avsikten är att indelningen skall använ-   inget behov av att ändra indelningen.
1455: das då man bevakar skillnadema i områdenas
1456:      Helsingfors den 18 mars 1993
1457: 
1458:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1459:                                               1993 vp
1460: 
1461: Kirjallinen kysymys 8
1462: 
1463: 
1464: 
1465: 
1466:                                   Jurva: Työ- ja koulutuspaikkojenjärjestämisestä nuorille Uudella-
1467:                                       maalla
1468: 
1469: 
1470:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1471: 
1472:    Maassamme on jo noin 100 000 alle 25-vuo-        töksen ammatillisten oppilaitosten verkoston
1473: tiasta työtöntä nuorta. Kaikkein eniten nuoriso-    "tehostamisesta", mikä pelkästään Uudenmaan
1474: työttömyys on määrällisesti ja suhteellisesti li-   läänissä merkitsee Vantaan kotitalousoppilai-
1475: sääntynyt Esko Ahon hallituksen ja sen työmi-       toksen lakkauttamista sekä viiden oppilaitoksen
1476: nisterin Ilkka Kanervan toimikaudella Uuden-        yhdistämistä kahdeksi oppilaitokseksi. Opetus-
1477: maan työvoimapiirissä. Vaikka hallitus on il-       hallitus on tammikuussa 1993 pannut parem-
1478: moittanut työ- tai koulutuspaikan järjestämisen     maksi ja ehdottaa Uudellamaalla lakkautetta-
1479: työttömille nuorille keskeiseksi tavoitteekseen,    vaksi seitsemää ammatillista oppilaitosta sekä
1480: niin tilanne on vain pahentunut. Kaiken lisäksi     yhdistettäväksi vielä enemmän. Myös pieniä lu-
1481: peruskouluosa päättäneet ilman keskiasteen          kioita mielitään lopettaa.
1482: koulutuspaikkaa tai työtä vaille jääneet alle          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1483: 17-vuotiaat nuoret eivät edes pääse työttömiksi     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1484: työnhakijoiksi. Keväällä 1993 arvellaan 30 OOO:n    kunnioittavasti v<ltltioneuvoston asianomaisen
1485: koulunsa päättävän nuorenjäävän ilman työ- tai      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1486: jatkokoulutuspaikkaa.
1487:    Ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1488: ovat ensi kertaa työmarkkinoille tulevien nuor-            ryhtyä koulutus- tai työpaikan järjestä-
1489: ten työttömyysturvan heikentäminen sekä ni-                miseksi työttömille nuorille Uudenmaan
1490: menomaan ammatillisen koulutuksen supistami-               läänissäja myös alle 17-vuotiaiden nuor-
1491: nen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen opin-              ten saamiseksi työttömyysturvan tai kou-
1492: tososiaalisten etuuksien leikkaaminen. Valtio-             lutuspaikul piiriin?
1493: neuvosto teki 9. huhtikuuta 1992 periaatepää-
1494:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
1495: 
1496:                                            Marita Jurva
1497: 
1498: 
1499: 
1500: 
1501: 2300321
1502: 2                                        1993vp- KK8
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 
1507:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1508: 
1509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      joiden määrää lisää ennen muuta nuorten vaikea
1510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työllisyystilanne. Lisäksi on syytä todeta se, että
1511: olette 16 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn          opiskelemaan pyrkii huomattava määrä ns. väli-
1512: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vuosia viettäneitä nuoria, mikä osaltaan jyrken-
1513: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Marita      tää koulutuskysynnän suhdannevaihtelua.
1514: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Nuorisoasteen oppilaitosten aloituspaikkojen
1515: n:o 8:                                              lisääminen riippuu ensi sijassa kuntien ja kun-
1516:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tayhtymien päätöksistä. Ne voivat käyttää val-
1517:         ryhtyä koulutus- tai työpaikan järjestä-    tionosuuden oman harkintansa mukaan. Mah-
1518:         miseksi työttömille nuorille Uudenmaan      dollisuuksia lisäpaikkojen perustamiseen kaven-
1519:         läänissä ja myös alle 17-vuotiaiden nuor-   taa luonnollisesti se seikka, että opetushallinnon
1520:         ten saamiseksi työttömyysturvan tai kou-    voimavaroja supistetaan ja monet kunnat ovat
1521:         lutuspaikan piiriin?                        taloudellisissa vaikeuksissa. Nykytilanteessa
1522:                                                     työministeriö joutuu rahoittamaan työvoimapo-
1523:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         liittisen aikuiskoulutuksen määrärahoista useita
1524: taen seuraavaa:                                     tuhansia oppilaspaikkoja alle 25-vuotiaille. On
1525:                                                     syytä korostaa, että tämä koulutusmuoto ei ole
1526:    Työministeriö on toistuvasti korostanut, että    tarkoitettu nuorten ammatilliseen peruskoulu-
1527: nuorten ammattikoulutuspaikkoja on lisättävä        tukseen vaan työttömiksi joutuneitten aikuisten
1528: pikaisesti. Esityksiä koulutuspaikkojen lisäämi-    uudelleen- ja täydennyskoulutukseen.
1529: seksi teki mm. työministeriön asettama työryh-          Työttömyysturvan alarajaksi on meillä määri-
1530: mä, joka jätti ehdotuksensa 31.8.1992. Pääosin      telty 17 vuoden ikä. Rajanveto johtuu siitä, että
1531: nämä ehdotukset sisältyivät myös valtiosihteeri     työttömyysturvan etuuksilla ei ole syytä houku-
1532: Relanderin muistioon ja edelleen hallituksen        tella nuoria ennenaikaisesti työnhakuun, vaan
1533: kannanottoon lyhyen ja keskipitkän aikavälin        heidän olisi parasta aloittaa keskiasteen opinnot.
1534: työllisyys- ja talouspoliittiseksi ohjelmaksi       Kun opintotuki ja työttömyysturva eivät ole
1535: 1.10.1992. Hallituksen ohjelman seurauksena         markkamääräisesti samanveroiset, on edellä
1536: koulutuspaikkoja tulee lisää tänä vuonna koko       mainittu periaate nykyisissäkin oloissa paikal-
1537: maahan n. 27 000. Mm. Uudellamaalla on opis-        laan. Työministeriö on aloitteillaan tähdännyt
1538: kelupaikkoja tarjolla enemmän kuin koskaan          siihen, että opiskeluun halukkaat nuoret pääsisi-
1539: aikaisemmin.                                        vät ammattiopintoihin ja että työttömyystur-
1540:    Koulutuspaikkojen lisäyksestä huolimatta on      vaan varatut rahat käytettäisiin mieluummin
1541: ammatillisiin oppilaitoksiin kova tungos. Haki-     opintotukeen.
1542:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
1543: 
1544:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
1545:                                            1993vp- KK8                                                3
1546: 
1547: 
1548: 
1549: 
1550:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1551: 
1552:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Dessutom bör man konstatera att en ansenlig
1553: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mängd ungdomar som hållit s.k. mellanår söker
1554: den 16 februari 1993 tili vederbörande medlem         sig en studieplats, vilket delvis gör den konjunk-
1555: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-      turväxling som råder inom utbildningsefterfrå-
1556: mot Marita Jurva undertecknade spörsmål nr 8:         gan ännu brantare.
1557:                                                          En ökning av antalet nybörjarplatser vid läro-
1558:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anstalter på ungdomsstadiet beror först och
1559:        ta för att anordna en utbildnings- eller       främst på kommunernas och samkommunernas
1560:        arbetsplats åt arbetslösa ungdomar i           beslut. De kan använda statsandelen efter eget
1561:        Nylands Iän och för att även de unga som       övervägande. Möjligheterna att grunda tilläggs-
1562:        inte fyllt 17 år skall komma att beröras av    platser kringskärs naturligtvis av att undervis-
1563:        utkomstskydd för arbetslösa eller få möj-      ningsf6rvaltningens resurser minskas och att
1564:        lighet till utbildningsplats?                  många kommuner har ekonomiska svårigheter. I
1565:                                                       nuläget måste arbetsministeriet med anslagen för
1566:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetskraftspolitisk vuxenutbildning finansiera
1567: anföra följande:                                      flera tusen elevplatser åt ungdomar under 25 år.
1568:                                                       Det bör betonas att denna utbildningsform inte
1569:    Arbetsministeriet har upprepade gånger fram-       är avsedd för yrkesinriktad grundutbildning för
1570: hållit att antalet yrkesutbildningsplatser för ung-   ungdomar, utan för omskolning och fortbild-
1571: domar snabbt skall ökas. Förslag tili en ökning       ning åt arbetslösa vuxna personer.
1572: av utbildningsplatser gjordes bl.a. av den arbets-       Den nedre gränsen för utkomstskydd för
1573: grupp som arbetsministeriet tillsatt och som          arbetslösa har hos oss fastställts tili 17 år. Att
1574: överlämnade sina förslag 31.8.1992. Tili största      gränsen dragits så här beror på att det inte finns
1575: delen ingick dessa förslag också i statssekreterare   något skäl för att genom arbetslöshetsförmåner
1576: Relanders promemoria och även i regeringens           locka ungdomar tili att i förtid söka arbete, utan
1577: ställningstagande tili det sysselsättnings- och       det vore bäst för dem att börja studera på
1578: ekonomiskpolitiska programmet på kort och             mellanstadiet. Eftersom studiestöd och utkomst-
1579: medellång sikt 1.10.1992. I enlighet med rege-        skydd för arbetslösa inte i markbelopp mätt är
1580: ringens program skall antalet utbildningsplatser      likvärdiga, är ovan nämnda princip på sin plats
1581: i år ökas med cirka 27 000 för hela landet. Bl.a.     även i de nuvarande förhållandena. Arbetsminis-
1582: Nyland kan erbjuda flera studieplatser än nå-         teriet har genom sina initiativ siktat på att de
1583: gonsin tidigare.                                      ungdomar som vill studera skall bli antagna tili
1584:    Trots att antalet utbildningsplatser har ökat      yrkesutbildning och att de pengar som reserve-
1585: är trängseln vid yrkesläroanstalter hård. Det är      rats för utkomstskydd för arbetslösa hellre skall
1586: först och främst det svåra sysselsättningsläget för   användas till studiestöd.
1587: ungdomar som gör att antalet sökande har stigit.
1588: 
1589:      Helsingforsden 19 mars 1993
1590: 
1591:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
1592: 1
1593: 
1594: 1
1595: 
1596: 1
1597: 
1598:     1
1599: 
1600:     1
1601: 
1602:     1
1603: 
1604:         1
1605: 
1606:         1
1607: 
1608:         1
1609: 
1610:             1
1611: 
1612:             1
1613: 
1614:             1
1615: 
1616:                 1
1617: 
1618:                 1
1619:                                                    1993 vp
1620: 
1621: Kirjallinen kysymys 9
1622: 
1623: 
1624: 
1625: 
1626:                                      Jurva: Liiviläisten auttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
1627: 
1628: 
1629: 
1630:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1631:    Liiviläiset (randalist, kala'mi'ed) ovat suoma-       ja auttaa heikompiosaisia veljeskansojamme.
1632: lais-ugrilainen veljeskansamme, tätä nykyä lähes         Kiireellisintä apua tarvitaan liiviläisten kansalli-
1633: kansalliseen ja kielelliseen sukupuuttoon ahdis-         seksi ja kielelliseksi pelastamiseksi sukupuuttoon
1634: tettu itämerensuomalainen kansansirpale.                 tuhoutumiselta.
1635:    Kansallisen sulautumisen, sotien ja viimeksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1636: stalinistisen kansanmurhapolitiikan seuraukse-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1637: na liiviläiset on kansallisesti ja kielellisesti lähes   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1638: tuhottu. Liiviläisten omakielinen ja omakansalli-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1639: nen ripe kuitenkin asuu ja elää vaikeissa oloissa
1640: itsenäisyytensä palauttaneessa Latvian tasaval-                    Tietääkö Hallitus liiviläiskansan hä-
1641: lassa, lähinnä vain Kuurinmaan Dundagassa.                      dänalaisen aseman, ja mitä Hallitus ai-
1642:    Talouslamasta huolimatta Suomi on suoras-                    koo tehdä, jotta Suomi voisi auttaa ja
1643: taan rikas hyvinvointivaltio Latviaan verrattu-                 tukea liiviläiskansaa sen pelastamiseksi
1644: na. Vauraimpana suomalais-ugrilaisena kansana                   kansalliselta ja kielelliseltä sukupuuttoon
1645: suomalaisten suoranainen velvollisuus on tukea                  tuhoutumiselta?
1646: 
1647:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
1648: 
1649:                                                 Marita Jurva
1650: 
1651: 
1652: 
1653: 
1654: 230032Ji
1655: 2                                          1993vp- KK9
1656: 
1657: 
1658: 
1659: 
1660:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1661: 
1662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nisteriö tukee. Liiviläisseura julkaisee lehteä ja
1663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         järjestää kielikursseja, joille erityisesti nuoret
1664: olette 16 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            osallistuvat innolla. Seuralla on myös muuta
1665: kirjeenne n:o 93 ohella lähettänyt valtioneuvos-      julkaisutoimintaa, jota opetusministeriö on tu-
1666: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jur-      kenut painopaperilahjoituksilla.
1667: van näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 9:           Suomen Riian suurlähetystö on aioitteellisesti
1668:                                                       ja aktiivisesti osallistunut liiviläisten tukemiseen.
1669:           Tietääkö Hallitus liiviläiskansan hä-       Edustustolla on säännölliset yhteydet liiviläis-
1670:        dänalaisen aseman, ja mitä Hallitus ai-        seuraan.
1671:        koo tehdä, jotta Suomi voisi auttaa ja             Vireillä on Tarton yliopistossa fennougristiik-
1672:        tukea liiviläiskansaa sen pelastamiseksi       kaa opiskelevan liiviläisnuoren jatko-opintosti-
1673:        kansalliselta ja kielelliseltä sukupuuttoon    pendi Helsingin yliopistossa. Tarkoituksena oli-
1674:        tuhoutumiselta?                                si, että hän opintojaan täydentäen voisi toimia
1675:                                                       suomalaisen ja liiviläisen kirjallisuuden kääntä-
1676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jänä.
1677: vasti seuraavaa:                                          Ulkoasiainministeriön Itä-Euroopan ja itäi-
1678:                                                       sen Keski-Euroopan toimintaohjelmien yksikös-
1679:    Latviassa asuvia liiviläisiä, jotka ymmärtävät     sä on vireillä aloite ammattikoulutuksen aloitta-
1680: tai puhuvat liivin kieltä, on n. 300. Pääosa heistä   misesta. Aloitetta harkitaan määrärahojen salli-
1681: asuu Riiassa ja Kuuriomaan luoteis- ja pohjois-       missa rajoissa. Eri kansalaisjärjestöt ovat suurlä-
1682: rannikolla.                                           hetystön avulla ja tuella aloittaneet taloudellisen
1683:    Liiviläisten seura "Liivin rannan seura" toimii    yhteistyön liiviläisalueiden kanssa, erityisesti ka-
1684: aktiivisesti ja osallistuu myös Latvia-Suomi-         latalouden alalla.
1685: seuran toimintaan, jota toimintaa ulkoasiainmi-
1686: 
1687:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
1688: 
1689:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
1690:                                           1993vp- KK9                                               3
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 
1695:                                     Tili Riksdagef}S Herr Talman
1696: 
1697:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kurser som i synnerhet ungdomar deltar i med
1698: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       intresse. Föreningen har också annan utgiv-
1699: 93 av den 16 februari 1993 till vederbörande         ningsverksamhet. U ildervisningsministeriet har
1700: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      stött verksamheten genom donationer av papper
1701: dagsman Jurva undertecknade spörsmål nr 9:           för trycksaker.
1702:                                                         Finlands ambassad i Riga har initiativrikt och
1703:           Känner Regeringen till det livländska      aktivt deltagit i stödandet av livländarna. Be-
1704:        folkets nödställda läge, och vad ämnar        skickningen har regelbundna kontakter med den
1705:        Regeringen göra för att Finland skall         livländska föreningen.
1706:        kunna ge hjälp och stöd i syfte att rädda        Ett stipedium tili en ung fennougristikstude-
1707:        det livländska folket och dess språk från     rande vid universitetet i Tartu för fortsatta
1708:        undergång?                                    studier vid Helsingfors universitet är aktuellt.
1709:                                                      Meningen är att denne, samtidigt som han eller
1710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hon kompletterar sina studier, kunde arbeta som
1711: anföra följande:                                     översättare av finsk och livländsk litteratur.
1712:                                                         Vid utrikesministeriets enhet för handlings-
1713:    Antalet livländare i Lettland som förstår eller   program för Östeuropa och östra Centraleuropa
1714: talar livländska är ca 300 personer. Majoriteten     har man tagit upp ett initiativ om att inleda
1715: av dem bor i Riga och på den kurländska              yrkesutbildning. Förslaget aktualiseras inom ra-
1716: nordväst- och nordkusten.                            men för tillbudsstående anslag. Olika medbor-
1717:    Livländarnas förening, "Livländska kusten-        garorganisationer har med stöd och bistånd från
1718: föreningen", är aktiv och deltar också i Lett-       ambassaden inlett ett ekonomiskt samarbete
1719: land-Finland-föreningens verksamhet, viiken          med de livländska områdena, i synnerhet i fiske-
1720: stöds av utrikesministeriet. Den livländska för-     ribranschen.
1721: eningen ger ut en tidning och anordnar språk-
1722: 
1723:      Helsingfors den 19 mars 1993
1724: 
1725:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
1726: 1
1727: 1
1728:  1
1729:  1
1730:   1
1731:   1
1732:    1
1733:    1
1734:     1
1735:     1
1736:      1
1737:      1
1738:       1
1739:       1
1740:        1
1741:        1
1742:         1
1743:         1
1744:          1
1745:          1
1746:           1
1747:           1
1748:            1
1749:            1
1750:             1
1751:             1
1752:                                               1993 vp
1753: 
1754: Kirjallinen kysymys 10
1755: 
1756: 
1757: 
1758: 
1759:                                   Jurva: Ministerikansanedustajien osallistumisesta luottamuslause-
1760:                                       äänestyksiin
1761: 
1762: 
1763:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1764: 
1765:   Nykyisen eduskunnan enemmistöpäätöksellä          tomme tämän salliikin, niin kansan terve oikeus-
1766: valtiopäiväjärjestystä on muutettu siten, että      taju ei ymmärrä eikä hyväksy tällaista moraalis-
1767: eduskunnan yksinkertainen enemmistö voi pää-        ta jääviyttä omassa luottamusasiassa. Asia voi-
1768: sääntöisesti hyväksyä hallituksen esitykset. Tätä   taisiin korjata esimerkiksi siten, että valtioneu-
1769: kutsutaan enemmistö- tai jopa normaaliparla-        voston jäseneksi nirnitettävän kansanedustajan
1770: mentarismiksi. Se mahdollistaa käytännössä          tilalle kutsutaan ministeriysajaksi asianomainen
1771: parlamentaaristen enemmistöhallitusten dikta-       varaedustaja tai että valtiopäiväjärjestystä muu-
1772: tuurivallan.                                        tettaisiin siten, ettei ministerikansanedustaja voi
1773:    Esko Ahon neljän puolueen hallitus on enem-      äänestää omassa luottamuslauseasiassaan.
1774: mistöhallitus. Sillä on eduskunnassa takanaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1775: ainakin 114 kansanedustajaa, joista tosin kolcoo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1776: muslainen eduskunnan puhemies ei voi äänestää.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1777: Enemmistöasema ja hallituksen luottamus ovat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1778: kuitenkin 16 ministerikansanedustajan varassa.
1779: Käytännössä siis esimerkiksi epäluottamuslause-               Aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse
1780: äänestyksissä Ahon hallituksen luottamuslause              jäävätä ministerikansanedustajat omassa
1781: on ministereiden oman luottamuslauseäänen                  luottamuslauseasiassaan?
1782: varassa. Vaikka perustuslaillinen hallitusmuo-
1783: 
1784:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
1785: 
1786:                                            Marita Jurva
1787: 
1788: 
1789: 
1790: 
1791: 2300321
1792: 2                                          1993 vp -    KK 10
1793: 
1794: 
1795: 
1796: 
1797:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1798: 
1799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehoisen työn varmistamisella. Toisaalta nykyi-
1800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen järjestelmän huomattavana etuna on kuiten-
1801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kin pidetty sitä, että ministerin toimiminen sa-
1802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan            manaikaisesti kansanedustajana turvaa edus-
1803: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 10:           kunnan ja hallituksen välistä tiedonkulkua ja
1804:                                                        yhteydenpitoa. Nän se antaa yhtäältä eduskun-
1805:            Aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse         nalle paremmat mahdollisuudet seurata ja kont-
1806:         jäävätä ministerikansanedustajat omassa        rolloida hallituksen toimintaa ja toisaalta minis-
1807:         luottamuslauseasiassaan?                       terille läheisemmän tuntuman eduskunnassa val-
1808:                                                        litseviin käsityksiin kuin eduskunnan ulkopuo-
1809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lelta olisi mahdollista saada. Toisaalta mahdolli-
1810: vasti seuraavaa:                                       sia ongelmia, joita voi seurata yhtäaikaisesta
1811:                                                        hallituksen ja eduskunnan jäsenyydestä, estää
1812:     Valtioneuvoston jäsenten tulee hallitusmuo-        osaltaan valtiopäiväjärjestyksen 44 §:n säännös,
1813: don 36 §:n mukaan nauttia eduskunnan luotta-           jonka mukaan valtioneuvoston jäsen ei voi olla
1814: musta. Parlamentarismin toteutuminen edellyt-          jäsenenä valiokunnassa.
1815: tää, että eduskunnan kokoonpano vaikuttaa jo               Hallituksen piirissä ei siten ole tällä hetkellä
1816: hallituksen muodostamisessa. Tätä osoittaa             vireillä suunnitelmia varamiesjärjestelmän käyt-
1817: myös perustuslain vaatimus eduskunnan eri ryh-         töön ottamiseksi kansanedustajien ministeriksi
1818: mien kuulemisesta hallitusta muodostettaessa tai       nimittämisen varalta. Yksittäisistä nykyistä jär-
1819: sen kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.              jestelmää arvostelevista puheenvuoroista huoli-
1820: Yhtenä takeena sille, että hallitus nauttii edus-      matta ei nykytilanteeseen myöskään näytä liitty-
1821: kunnan luottamusta, on se, että ministerit nor-        vän välitöntä korjaamista edellyttäviä epäkohtia.
1822: maalioloissa ainakin suurelta osin valitaan kan-           Periaatteellisella tasolla asiaa tarkasteltaessa
1823: sanedustajienjoukosta, kuten Suomessa on ollut         on kuitenkin todettava, että sijaisjärjestelmä olisi
1824: käytäntönä.                                            ainoa ajateltavissa oleva tapa huolehtia siitä,
1825:     Suomessa ei ole omaksuttu eräissä muissa           etteivät ministerikansanedustajat osallistuisi
1826: maissa käytössä olevaa varamiesjärjestelmää,           oman luottamuksensa mittaamiseen. Ministe-
1827: joka merkitsisi sitä, että kansanedustajan tulles-     rien jäävääminen luottamuslauseasiassa kysy-
1828: sa nimitetyksi valtioneuvoston jäseneksi hänen         myksessä ehdotetuna tavalla ei nimittäin ole
1829: tilalleen eduskuntaan tulisi hänen varamiehensä.       perusteltua. Luottamuslauseäänestyksessä mita-
1830: Kysymys oli tosin esillä jo valtiopäiväjärjestystä     taan hallituksen nauttimaa luottamusta edus-
1831: säädettäessä ja se on aina silloin tällöin viritetty   kunnassa. Jotta äänestys ilmaisisi eduskunnan
1832: uudelleen julkisessa keskustelussa ja myös edus-       tosiasiallisia voimasuhteita, on välttämätöntä,
1833: kunnan piirissä. Kansanedustajien sijaisjärjestel-     että pääsääntöisesti kaikilla kansanedustajilla on
1834: mä on niin ikään ollut harkittavana eduskunta-         oikeus osallistua tähän äänestykseen. Hallituk-
1835: aloitteiden pohjalta eri yhteyksissä viime vuosi-      sen nauttiman luottamuksen mittaamisessa on
1836: kymmeninä.                                             olennaisesti kysymys noudatettavan politiikan
1837:     Aikaisemmat keskustelut kuitenkin osoitta-         suunnasta. Luottamuslauseäänestys ei siten ole
1838: vat, että sijaisjärjestelmän luomisesta ei vallitse    luonteeltaankaan sellainen asia, jossa esteelli-
1839: sen toteuttamiseen vaadittavaa yksimielisyyttä.        syyskysymyksillä yleisesti on katsottava olevan
1840: Sitä on perusteltu lähinnä eduskunnan täysi-           merkitystä.
1841:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
1842: 
1843:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
1844:                                           1993 vp -    KK 10                                           3
1845: 
1846: 
1847: 
1848: 
1849:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1850: 
1851:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          möjligheter att arbeta effektivt. Å andra sidan har
1852: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          man dock betraktat det som en beaktansvärd
1853: medlem av statsrådet översänt följande av             fördel med det nuvarande systemet att informa-
1854: riksdagsman Jurva undertecknade spörsmål              tionen och kontaktema mellan riksdagen och
1855: nr 10:                                                regeringen säkras av att ministrar samtidigt ver-
1856:                                                       kar som riksdagsmän. Sålunda ger det å ena sidan
1857:             Åmnar Regeringen lagstiftningsvägen       riksdagen bättre möjligheter att följa med och
1858:          förklara ministerriksdagsmän jäviga i        kontrollera regeringens verksamhet och å andra
1859:          ärenden som gäller förtroende för dem        sidan ministem en närmare kontakt med de
1860:          själva?                                      uppfattningar som är rådande i riksdagen än vad
1861:                                                       som skulle ':,ara möjligt att få om hanstod utanför
1862:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riksdagen. A andra sidan förhindrar stadgandet i
1863: anföra följande:                                      44 § riksdagsordningen enligt vilket en statsråds-
1864:                                                       medlem inte kan vara medlem i ett utskott
1865:    Enligt 36 § regeringsformen bör medlem av          eventuella problem som kan följa av ett samtidigt
1866: statsrådet åtnjuta riksdagens förtroende. Att         medlemskap i regeringen och riksdagen.
1867: riksdagens sammansättning inverkar redan på               Inom regeringen förekommer sålunda för när-
1868: regeringsbildningen är en förutsättning för att       varande inga planer på att ta i bruk ett supple-
1869: parlamentarismen skall förverkligas. Detta an-        antsystem för det fall att riksdagsmän utnämns
1870: ges också av det i grundlag intagna kravet på att     till ministrar. Oberoende av enskilda kritiska
1871: de olika riksdagsgruppema skall höras då reger-       inlägg mot det nuvarande systemet förefaller det
1872: ingen bildas eller då regeringens sammansättning      inte som om sådana missförhållanden som skulle
1873: väsentligt förändras. En garanti för att regering-    förutsätta en omedelbar korrigering skulle höra
1874: en skall åtnjuta riksdagens förtroende är att         samman med det nuvarande systemet.
1875: ministrama under normala förhållanden åtmin-              Då man granskar frågan på en principiell
1876: stone till stor del väljs bland riksdagsmännen,       nivå är det dock skäl att konstatera att
1877: vilket har varit praxis i Finland.                    suppleantsystemet är det enda tänkbara förfa-
1878:    Finland har inte tillämpat det suppleantsy-        randet för att ombesörja att ministerriksdags-
1879: stem som är i bruk i vissa andra Iänder och vilket    män inte deltar i mätningen av förtroendet för
1880: skulle innebära att en suppleant inträder i riks-     dem själva. Att jäva ministrama i förtroendefrå-
1881: dagen om en riksdagsman utnämns till medlem           gor på det sätt som föreslås i spörsmålet är
1882: av statsrådet. Frågan var visserligen aktuell         nämligen inte motiverat. I en förtroendeomröst-
1883: redan då riksdagsordningen stiftades och den          ning mäts det förtroende som regeringen åtnju-
1884: har med jämna mellanrum upptagits till diskus-        ter i riksdagen. För att omröstningen skall av-
1885: sion i offentligheten och även i riksdagen. Syste-    spegla de verkliga styrkeförhållandena i riksda-
1886: met med vikarier för riksdagsmännen har likaså        gen är det absolut nödvändigt att alla riksdags-
1887: blivit föremål för prövning på basis av riksdags-     män i regel har rätt att deltai denna omröstning.
1888: motioner i olika sammanhang under de senaste          Då man mäter det förtroende som regeringen
1889: decenniema.                                           åtnjuter är det väsentligen fråga om inriktningen
1890:    De tidigare diskussionema visar dock att den       av den politik som förs. En förtroendeomröst-
1891: enighet som krävs för att skapa ett suppleantsy-      ning är sålunda inte heller till sin natur ett
1892: stem inte föreligger. · Systemet har motiverats       sådant ärende att frågan om jäv allmänt taget
1893: närmast med att man bör trygga riksdagens             kunde anses ha betydelse.
1894:      Helsingfors den 9 mars 1993
1895: 
1896:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
1897:                                                1993 vp
1898: 
1899: Kirjallinen kysymys 11
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904:                                   Laine: Kulttuuriministerin urheilujärjestöjen yhdistymistä koske-
1905:                                       vista kannanotoista
1906: 
1907: 
1908:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1909: 
1910:     Onko urheiluasioista vastaava kulttuuriminis-    etteivät TULja urheilun uusi yhteistyöelinjoudu
1911: teri Tytti Isohookana-Asunmaa menettänyt suh-        velkojen maksumiehiksi. Ministerin sietäisi val-
1912: teellisuudentajunsa? Onko hallitus palaamassa        voa sitäkin, ettei valtion vastuulle aseteta SVUL-
1913: pahamaineisten lapualaislakien aikaan ja 1930-       konsernin velkojen maksua esim. erikoisliittojen
1914: luvun menettelytapoihin,joita käyttäen Työväen       huippuvuokria avustamana.
1915: Urheiluliitolta kiellettiin valtionapu vuonna           Mikäli kulttuuriministeri Isohookana-Asun-
1916: 1932? Onko hallitus luopunut presidentti Kek-        maan nyt vapaaehtoisiin urheilujärjestöihin
1917: kosen usein toistamasta periaatteesta, jonka         kohdistama uhkaus- ja pakottamislinja hyväk-
1918: mukaan Työväen Urheiluliiton olemassaolo ja          sytään, sitä saatettaisiin sen jälkeen soveltaa
1919: itsenäisyys on turvattava niin kauan kuin sen        muillakin kulttuuri- ja harrastustoiminnan osa-
1920: jäsenistö sitä haluaa?           .                   alueilla. Onko tarkoitus valtionavun poisotta-
1921:     Tällaiset kysymykset tulevat aiheellisiksi tu-   misella uhaten pakottaa muitakin erilaisiin his-
1922: tustuttaessa ministeri Isohookana-Asunmaan           toriallisiin perinteisiin ja yhteiskunnallisiin nä-
1923: viime päivinä käyttämiin puheenvuoroihin, joilla     kemyksiin perustuvia yhteisöjä yhdistymään ja
1924: hän on pyrkinyt painostamaan Työväen Urhei-          yhdenmukaistumaan?
1925: luliittoa. "Isohookana-Asunmaa sanoo, että              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1926: TUL:lle on annettu aikaa pistää nimi paperiin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1927: ensi perjantaihin mennessä. Ellei yhteisymmär-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1928:  rystä keskusjärjestöjen sulautumisesta synny, ai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1929:  koo opetusministeriö puuttua peliin." (Turun
1930:  Sanomat 13.2.1993)                                            Onko ministeri Isohookana-Asun-
1931:     Ministeri Isohookana-Asunmaan sietäisi tar-             maan julkisuudessa käyttämien puheen-
1932:  kemmin tutustua esim. sen parlamentaarisen                 vuorojen tarkoituksena TUL:n valtion-
1933:  liikuntalakikomitean mietintöön, johon perus-              avun poisleikkaamisella uhaten pakottaa
1934:  tuen voimassa oleva liikuntalaki säädettiin. Tun-          TUL luopumaan vaatimuksestaan saada
1935:  tuu siltä, kuin ministeri haluaisi evätä Työväen           varmuus siitä, etteivät mitkään SVUL:n
1936:  Urheiluliitolta mahdollisuudet saada tutustua              vanhat taloudelliset rasitteet siirry lajilii-
1937:  tapaan, jolla SVUL:n satojen miljoonien suurui-            toille eivätkä uudelle urheilun yhteistyö-
1938:  set velat kuitataan samalla varmistuen siitä,              elimelle?
1939: 
1940:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1993
1941: 
1942:                                              Ensio Laine
1943: 
1944: 
1945: 
1946: 
1947: 2300321
1948: 2                                           1993 vp -    KK 11
1949: 
1950: 
1951: 
1952: 
1953:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1954: 
1955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          organisaationjäsenyys ei vaikuta siihen liittyvien
1956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           järjestöjen itsenäisyyteen eikä riippumattomuu-
1957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           teen. Jäsenyyteen ei liity jäsenmaksuvelvoitetta
1958: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensia          tai muita taloudellisia seuraamuksia eikä velvoit-
1959: Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            teita osallistua muiden järjestöjen vastuiden hoi-
1960: n:o 11:                                                 toon."
1961:                                                            Opetusministeriö ja valtion liikuntaneuvosto
1962:           Onko ministeri Isohookana-Asun-               ovat tukeneet uuden yhteistoimintaorganisaa-
1963:        maan julkisuudessa käyttämien puheen-            tion perustamista. Purkamalla järjestöjen pääl-
1964:        vuorojen tarkoituksena TUL:n valtion-            lekkäisiä rakenteita saavutetaan rationalisointie-
1965:        avun poisleikkaamisella uhaten pakottaa          tua ja kustannussäästöjä. Tämä on välttämätön-
1966:        TUL luopumaan vaatimuksestaan saada              tä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa
1967:        varmuus siitä, etteivät mitkään SVUL:n           valtion mahdollisuudet liikuntajärjestöjen rahoi-
1968:        vanhat taloudelliset rasitteet siirry lajilii-   tukseen näyttävät heikkenevän. Päällekkäisyyk-
1969:        toille eivätkä uudelle urheilun yhteistyö-       siä purkamalla voidaan resursseja suunnata var-
1970:        elimelle?                                        sinaiseen toimintaan ja siten edistää paikallista-
1971:                                                         son liikuntatoiminnan elinvoimaisuutta.
1972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Valtionavustusta toimintaansa voivat saada
1973: vasti seuraavaa:                                        ne liikuntajärjestöt, jotka valtioneuvosto on hy-
1974:                                                         väksynyt avustettaviksi valtakunnallisiksi liikun-
1975:     Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tarkoi-       tajärjestöiksi. Liikuntalain (984179) 19 §:n mu-
1976: tuksena on purkaa nykyinen vanhentunut järjes-          kaan järjestöjen valtionavustuksia myönnettäes-
1977: törakenne päällekkäisine keskus- ja piirijärjes-        sä tulee erityisesti ottaa huomioon järjestön
1978: töineen ja perustaa uusi, kaikkia järjestöjä palve-     toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen
1979: leva yhteistoimintaorganisaatio 1.1.1994 lukien.        merkitys. Järjestöjen valtionrahoituksessa siirry-
1980: Yhteisöön liittyminen on kunkinjärjestön omas-          tään asteittain ns. tulosohjausjärjestelmään ope-
1981: sa päätösvallassa. Yhteisön perustamista koske-         tusministeriön asettaman valtakunnallisten lii-
1982: van aiesopimuksen on asetettuun määräaikaan             kuntajärjestöjen tulosohjaustyöryhmän (OPM
1983: 19.2.1993 mennessä allekirjoittanut kaikkiaan            1991:2) ehdotusten pohjalta. Tämä merkitsee
1984: 108 valtakunnallista liikuntajärjestöä, näiden          mm. valtionrahoituksen jakamista järjestöille
1985: joukossa myös Suomen Valtakunnan Urheilu-               tulosperusteisesti. A vustettavaksi valtakunnalli-
1986: liitto SVUL ry. ja Suomen Työväen Urheiluliitto         seksi liikuntajärjestöksi hyväksytty järjestö tulee
1987: TUL ry.                                                 saamaan valtionavustusta toimintaansa edellä
1988:     Edellä mainitun aiesopimuksen 3 pykälässä           todettujen periaatteiden mukaisesti tarkoituk-
1989: todetaan selkeästi seuraavaa: "Yhteistoiminta-          seen osoitettavien määrärahojen rajoissa.
1990: 
1991:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
1992: 
1993:                                                                  Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
1994:                                           1993 vp -    KK 11                                         3
1995: 
1996: 
1997: 
1998: 
1999:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2000: 
2001:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          självständighet och suveränitet. Medlemskapet
2002: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          åtföljs inte av skyldighet att betala medlemsav-
2003: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       gift eller av andra ekonomiska påföljder eller
2004: dagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål            skyldigheter att delta i skötseln av de övriga
2005: nr 11:                                                organisationernas åtaganden."
2006:                                                           Undervisningsministeriet och statens idrotts-
2007:           Är avsikten med minister Isohookana-        råd har stött grundandet av den nya samarbets-
2008:        Asunmaas anföranden i offentligheten, i        organisationen. 1 och med att överlappningar i
2009:        vilka hon hotar med indragning av stats-       organisationernas uppbyggnad avskaffas upp-
2010:        understödet till TUL, att tvinga TUL att       står rationaliseringsförmåner och kostnadsbe-
2011:        avstå från sitt krav på att få garantier för   sparingar. Detta är nödvändigt i det nuvarande
2012:        att inga av SVUL:s gamla ekonomiska            ekonomiska läget då statens möjligheter att fi-
2013:        förbindelser överförs på grenförbunden         nansiera idrottsorganisationerna ser ut att för-
2014:        eller på den nya samarbetsorganisationen       sämras. Då överlappningarna försvinner kan
2015:        inom idrotten?                                 resurserna inriktas på den egentliga verksamhe-
2016:                                                       ten och den lokala idrottsverksamhetens livs-
2017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kraft kan på så sätt främjas.
2018: anföra följande:                                          Statsrådet godkänner de riksomfattande
2019:                                                       idrottsorganisationer som kan få statsunder-
2020:    De riksomfattande idrottsorganisationerna          stöd för sin verksamhet. Enligt 19 § idrottsla-
2021: har för avsikt att avskaffa den nuvarande föråld-     gen (984/79) skall vid beviljande av statsunder-
2022: rade organisationsstrukturen med dess överlap-        stöd särskilt arten, omfattningen och den sam-
2023: pande central- och distriktsorganisationer och        hälleliga betydelsen av organisationens verk-
2024: grunda en ny samarbetsorganisation som betjä-         samhet beaktas. Inom statsfinanseringen sker
2025: nar alla organisationer fr.o.m. 1.1.1994. Varje       en gradvis övergång till ett s.k. resultatstyr-
2026: organisation avgör själv om den ansluter sig till     ningssystem utgående från de förslag den av
2027: organisationen. Då tiden för undertecknande av        undervisningsministeriet tillsatta arbetsgruppen
2028: avsiktsförklaringen gällande organisationen gick      för de riksomfattande idrottsorganisationernas
2029: ut 19.2.1993 hade den undertecknats av sam-           resultatstyrning (UVM 1991 :2) lagt fram. Det-
2030: manlagt 108 riksomfattande idrottsorganisatio-        ta innebär bl.a. att statsfinanseringen fördelas
2031: ner, däribland också av Suomen Valtakunnan            till organisationerna utgående från deras resul-
2032: Urheiluliitto SVUL r.y. (Finlands Riksidrotts-        tat. En organisation som har godkänts som en
2033: förbund) och Suomen Työväen Urheiluliitto             riksomfattande idrottsorganisation som kan få
2034: TUL r.y. (Arbetarnas Idrottsförbund i Finland).       understöd kommer att få statsunderstöd för
2035:    I 3 paragrafen i ovan nämnda avsiktsförkla-        sin verksamhet enligt ovan angivna principer
2036: ring konstateras klart och tydligt följande:          inom ramen för de anslag som anvisats för
2037:    "Medlemskapet i samarbetsorganisationen            ändamålet.
2038: inverkar inte på de anslutna organisationernas
2039:      Helsingforsden 18 mars 1993
2040: 
2041:                                                                Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
2042:                                                  1993 vp
2043: 
2044: Kirjallinen kysymys 12
2045: 
2046: 
2047: 
2048: 
2049:                                     Kekkonen: Vientiteollisuuden aseman turvaamisesta
2050: 
2051: 
2052: 
2053:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2054: 
2055:    Hallitus on ohjelmissaan ja erityisesti valuut-     ja ei ole näköpiirissä, joten kaupungin 20 prosen-
2056: tapoliittisissa ratkaisuissaan ilmoittanut turvaa-     tin työttömyysaste nousee edelleenkin.
2057: vansa erityisesti vientiteollisuuden intressit. Vii-      Maallamme ei kerta kaikkiaan ole varaa me-
2058: meaikaiset markan arvoon vaikuttaneet ratkai-          nettää lisää kannattavia teollisuusyrityksiä ja
2059: sut ovatkin lisänneet erityisesti puu-, paperi- ja     -työpaikkoja. Maamme tarvitsee teollistamis-
2060: metallituotteiden vientiä.                             politiikkaa eikä teollisuuden alasrepimistä.
2061:    Samaan aikaan ovat vientiyritykset kuitenkin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2062: vähentämässä vientiponnistelujaan. Esimerkki-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2063: nä tästä on Metsä-Serla Oy:n toiminta Kotkassa,        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2064: jossa yhtiö lopetti Hovinsaarella pehmopaperia         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2065: valmistaneen Kotkan Paperi Oy:n toiminnan.
2066: Samalla lakkautettiin 170 työntekijän työpaikka                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2067: ja kannattavaa vientitoimintaa harjoittava teolli-            siin suomalaisen vientiteollisuuden ase-
2068: suusyritys. Lakkautuspäätös tuntuu järjettömäl-               man turvaamiseksi ja kehittämiseksi
2069: tä senkin vuoksi, että tehtaan taloudellinen tilan-           julkistamaHa omat teollisuuspoliittiset
2070: ne on ollut kannattava ja työntekijät olisivat                suunnitelmansa, ja
2071: olleet valmiit järjestelyihin työpaikkojen säilyttä-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2072: miseksi.                                                      ryhtyä Kotkan Paperi Oy:n kaltaisten
2073:    Kotkan kaupungille tehtaan lopettaminen                    kannattavien yritysten toiminnan säilyt-
2074: merkitsee merkittävää vähennystä verotuloissa                 tämiseksi?
2075: ja teollisuustyöpaikoissa. Korvaavia työpaikko-
2076: 
2077:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
2078: 
2079:                                            Antero Kekkonen
2080: 
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 230032J
2085: 2                                         1993 vp -      KK 12
2086: 
2087: 
2088: 
2089:                                     Edskunnan Herra Puhemiehelle
2090: 
2091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vat tekemään valintoja tuotantosuuntiensa ja
2092: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuoteryhmittäisen painotuksen suhteen. Yritys-
2093: olette 17 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn             toiminnassa tapahtuu rakenteellista muutosta
2094: kirjeenne n:o 96 ohella toimittanut valtioneuvos-      myös yritysten välisenä yhteistyönä, toimialara-
2095: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            tionointina, fuusioina ja muina omistusjärjeste-
2096: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lyinä. Näihin muutoksiinjohtavat päätökset teh-
2097: n:o 12:                                                dään luonnollisesti yritysten sisäisinä. Yritykset
2098:                                                        itse parhaiten kykenevät arvioimaan ne tekijät,
2099:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         jotka esimerkiksi Kotkan Paperi Oy:n toiminnan
2100:        siin suomalaisen vientiteollisuuden ase-        lakkauttamiseen ovat johtaneet. Hallituksella ei
2101:        man turvaamiseksi ja kehittämiseksi             ole sellaisia välittömiä keinoja eikä edes sellaista
2102:        julkistamaHa omat teollisuuspoliittiset         tarvittavaa viisautta, että voitaisiin puuttua yksi-
2103:        suunnitelmansa, ja                              tyisten yritysten päätöksenteon ohjaamiseen.
2104:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Valtiontalouden nykytilasta huolimatta kaup-
2105:        ryhtyä Kotkan Paperi Oy:n kaltaisten            pa- ja teollisuusministeriö on edelleen pyrkinyt
2106:        kannattavien yritysten toiminnan säilyt-        huolehtimaan teollisuuden kehitysedellytyksistä.
2107:        tämiseksi?                                      Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus
2108:                                                        bruttokansantuotteesta onkin jo kohonnut
2109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            OECD-maiden keskitasolle, ja tavoitteena on
2110: taen seuraavaa:                                        edelleen kasvattaa ko. osuutta. Näiden T &K-
2111:                                                        määrärahojen lisäyksen ohella hallitus on sekä
2112:    Vuoden 1991 syksyllä tehty devalvaatio ja           vuoden 1993 varsinaisessa talousarviossa että
2113: viime syksyn markan kellutuspäätös ovat paran-         lisämenoarvioissa ehdottanut entisten tukitoi-
2114: taneet tuntuvalla tavalla vientiteollisuuden hin-      mien lisäksi myös uusia rahoitus-, korkotuki-ja
2115: takilpailukykyä jopa siinä määrin, että esim.          takausjärjestelmiä, joilla voidaan helpottaa kan-
2116: Ranskassa Suomen teollisuutta on syytetty ag-          nattavien ja elinkelpoisten yritysten rahoituksel-
2117: ressiivisesta vientitoiminnasta. Vienti on lisään-     lista asemaa ja siten turvata toiminnan jatkumi-
2118: tynyt, kuten kansanedustaja Kekkonenkin on             nen.
2119: havainnut, metsäteollisuudessa ja metalliteolli-           Kauppa- ja teollisuusministeriössä käynnis-
2120: suudessa, erityisesti sähkö- ja elektroniikkateol-     tettiin viime syksynä teollisuuspoliittisen strate-
2121: lisuudessa. Vientiteollisuuden tuotanto kasvaa         gian laadinta. Sitä tehdään laaja-alaisessa yhteis-
2122: voimakkaasti. Tammikuussa tuotannon kasvu              työssä ja siinä käsitellään varsin peittävästi kaik-
2123: oli metalliteollisuudessa 13,9 % ja metsäteolli-       kia niitä talous- ja teollisuuspolitiikan osa-aluei-
2124: suudessa 13,4 %. Siitä huolimatta, että koti-          ta, joilla voidaan vaikuttaa vientiteollisuuden ja
2125: markkinateollisuuden elpyminen on viivästynyt          yleensä teollisuuden kehitysedellytyksiin. Ohjel-
2126: heikon kotimaisen kysynnän vuoksi, koko teol-          ma valmistuu kevään aikana. Siinä käsitellään
2127: lisuustuotanto kasvoi tammikuussa 6,2 %. Kas-          myös keinoja vientiteollisuuden aseman turvaa-
2128: vun ennustetaan jatkuvan.                              miseksija kehittämiseksi koskien myös perusvoi-
2129:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä käytettä-        maratkaisua ja ydinvoiman lisärakentamisen
2130: vissä olevien tietojen mukaan vientiyritykset ei-      tarvetta.
2131: vät suinkaan ole vähentämässä vientiponnistelu-            Kuten edellä jo todettiin, hallituksen ei ole
2132: jaan, pikemmin päinvastoin. Myös hallitus on           tarkoituksenmukaista käyttää sellaisia suoranai-
2133: ehdottanut lisää määrärahoja kansainvälistymi-         sia toimenpiteitä, joilla puututaan markkinata-
2134: sen ja viennin edistämiseen.                           loudessa toimivien yritysten päätöksentekoon.
2135:    Aivan eri asia on se, että teollisuudessa tapah-    Hallitus ja kauppa- ja teollisuusministeriö käyt-
2136: tuu rakenteellista muutosta ja uusiutumista.           tävät niitä toimenpiteitä, joilla välillisesti voi-
2137: Kehittäessään liiketoimintaansa ja pyrkiessään         daan parantaa vienti- ja muun teollisuuden kehi-
2138: parantamaan kannattavuuttaan yritykset joutu-          tysedellytyksiä.
2139: 
2140:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
2141: 
2142:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
2143:                                           1993 vp -     KK 12                                           3
2144: 
2145: 
2146: 
2147:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2148: 
2149:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionsinriktningar och satsningar på produkt-
2150: anger har Ni, Herr Talinan, med Er skrivelse nr        grupper. Inom företagsverksamheten sker struk-
2151: 96 av den 17 februari 1993 till vederbörande           turella ändringar också i form av samarbete
2152: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mellan företagen, branschrationalisering, fusio-
2153: dagsman Kekkonen undertecknade spörsmål nr             ner och andra ägararrangemang. De bes1ut som
2154: 12:                                                    leder tili dessa ändringar fattas naturligtvis inom
2155:                                                        företagen. Företagen kan själva bäst bedöma de
2156:           Har Regeringen för avsikt att vidta          faktorer som har lett till att t.ex. verksamheten
2157:        åtgärder för att trygga och utveckla den        vid Kotkan Paperi Oy har upphört. Regeringen
2158:        finska exportindustrins ställning genom         har inga sådana direkta medel och inte heller den
2159:        att offentliggöra egna industripolitiska        vishet som skulle behövas för att man skulle
2160:        planer och                                      kunna ingripa i privata företags beslutsfattande.
2161:           vilka åtgärder har Regeringen för av-           Trots statsekonomins nuläge har handels- och
2162:        sikt att vidta för att bevara verksamheten      industriministeriet fortsättningsvis strävat efter
2163:        vid lönsamma företag av Kotkan Paperi           att sörja för industrins utvecklingsförutsättning-
2164:        Oy:s slag?                                      ar. Forsknings- och utveck1ingsutgifternas andel
2165:                                                        av bruttonationalprodukten har följaktligen re-
2166:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dan stigit till medelnivån för OECD-länderna
2167: anföra följande:                                       och målet är att denna andel fortsättningsvis
2168:                                                        skall öka. Vid sidan av ökningen av dessa FoU-
2169:     Devalveringen hösten 1991 och beslutet om          ans1ag har regeringen både i den egentliga bud-
2170: att låta marken flyta i höstas har på ett kännbart     geten för 1993 och i tilläggsbudgeterna utöver de
2171: sätt förbättrat exportindustrins priskonkurrens-       tidigare stödåtgärderna föreslagit också nya fi-
2172: kraft t.o.m. tili den grad att den finska industrin    nansierings-, räntestöds- och garantisystem,
2173: i exportländerna, t.ex. i Frankrike, har beskyllts     med vilka lönsamma och livsdugliga företags
2174: för aggressiv exportverksamhet. Exporten har           finansiella ställning kan underlättas och deras
2175: ökat inom skogsindustrin och metallindustrin, i        verksamhets fortgång därmed tryggas.
2176: synnerhet inom el- och elektronikindustrin, nå-           Vid handels- och industriministeriet började
2177: got som riksdagsman Kekkonen också har upp-            man i höstas utarbeta en industripolitisk strategi.
2178: täckt. Exportindustrins produktion ökar kraf-          Den görs i omfattande samarbete och i den
2179: tigt. I januari ökade produktionen inom metall-        behandlas synnerligen heltäckande alla de eko-
2180: industrin med 13,9% och inom skogsindustrin            nomisk- och industripolitiska delområden med
2181: med 13,4 %. Trots att uppsvinget inom hemma-           vilka utvecklingsförutsättningarna för exportin-
2182: marknadsindustrin har låtit vänta på sig tili följd    dustrin och industrin i allmänhet kan påverkas.
2183: av den svaga inhemska efterfrågan, ökade hela          Strategin blir klar under våren. I den behandlas
2184: industriproduktionen i januari med 6,2 %. Prog-        också metoder för att trygga och utveckla ex-
2185: noserna säger att tillväxten kommer att fortsätta.     portindustrins ställning och då berörs även bas-
2186:     Enligt de uppgifter som handels- och industri-     kraftslösningen och behovet att bygga ut kärn-
2187: ministeriet har fått håller exportföretagen inte       kraften.
2188: alls på att minska sina exportansträngningar,             Såsom ovan redan konstaterades är det inte
2189: utan snarare tvärtom. Också regeringen har             ändamålsenligt för regeringen att använda såda-
2190: föreslagit mera anslag för internationalisering        na direkta åtgärder genom vilka man skulle
2191:  och främjande av exporten.                            ingripa i beslutsfattandet hos företag som verkar
2192:     Det är en helt annan sak att det sker struktu-     i marknadsekonomin. Regeringen och handels-
2193:  rella ändringar och förnyelser inom industrin.        och industriministeriet använder sig av de åtgär-
2194:  Då företagen utvecklar sin företagsverksamhet         der genom vilka man indirekt kan förbättra
2195:  och försöker förbättra sin lönsamhet blir de          utvecklingsförutsättningarna för exportindu-
2196:  tvungna att träffa va1 i fråga om sina produk-        strin och övrig industri.
2197: 
2198:      Helsingfors den 22 mars 1993
2199: 
2200:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
2201:                                                 1993 vp
2202: 
2203: Kirjallinen kysymys 13
2204: 
2205: 
2206: 
2207: 
2208:                                  Kallis: Valuuttakurssimuutoksiin perustuvien voittojen verottami-
2209:                                       sesta
2210: 
2211: 
2212:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2213: 
2214:    Syksyllä 1991 markan devalvaation jälkeen,         osalta voittojen ilmoittaminen jää omantunnon
2215: kuten myös viime syksynä markan kelluttamis-          kysymykseksi.
2216: päätöksen jälkeen väitettiin jopa hallituksen ta-        Yksi keino ehkäistä ennalta valuuttakeinotte-
2217: holta, että "epäisänmaalliset" voimat olivat mer-     lua olisi huolehtia siitä, että nämä keinotteluvoi-
2218: kittävällä tavalla myötävaikuttaneet näihin ikä-      tot tulisivat verotuksen piiriin. Koska 10 000
2219: viin pakottaviin päätöksiin.                          markkaa suuremmista valuuttakaupoista menee
2220:    Suomen markka joutui keinottelun kohteeksi,        yksi tosite keskitetysti Suomen Pankille, olisi
2221: ja yhtenä häviäjänä olivat valuuttalainan otta-       valvonta hyvin helppoa.
2222: neet velalliset. Voittajiin kuuluivat ne, jotka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2223: muusta kuin suojaamissyistä hankkivat itselleen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2224: valuu.ttaa tai oikeuden ostaa sitä tiettyyn hin-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2225: taan.                                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2226:    Hallituksen taholta annettiin ymmärtää, että
2227: näihin asioihin palataan viimeistään verotuksen                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
2228: yhteydessä. Kirjanpitovelvollisten osalta valuut-             jotta liiallista valuuttakeinottelua tule-
2229: takurssivoitot ja -tappiot ilmenevät kirjanpidos-             vaisuudessa voidaan estää?
2230: ta, mutta muiden kuin kirjanpitovelvollisten
2231: 
2232:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
2233: 
2234:                                               Bjarne Kallis
2235: 
2236: 
2237: 
2238: 
2239: 2300321
2240: 2                                        1993 vp -    KK 13
2241: 
2242: 
2243: 
2244: 
2245:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2246: 
2247:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa       sivoitot on ilmoitettava tuloverotuksessa. Eri-
2248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyistä tarkkailutietojäijestelmää ei ole toistaisek-
2249: olette 17 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           si kehitetty tällaisia tuloja tai tappioita silmällä
2250: kiijeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    pitäen. Voiton veronalaisuus on kuitenkin todet-
2251: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Bjarne          tu julkisuudessa ja verovelvollisia on ohjattu niin
2252: Kalliksen näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen       voittojen kuin tappioidenkin ilmoittamiseen.
2253: n:o 13:                                              Verotustietokannassa satunnaisten tulojen ryh-
2254:                                                      mä on erittelemätön, joten luotettavaa tietoa
2255:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       kurssivoittojen määrästä yksityishenkilöiden ve-
2256:        jotta liiallista valuuttakeinottelua tule-    rotuksessa ei toistaiseksi ole saatavissa.
2257:        vaisuudessa voidaan estää?                       Voittojen tarkempi selvitys edellyttäisi nykyis-
2258:                                                      tä yksilöidympää tietojen saantia pankeilta. Ky-
2259:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         symyksen perusteluissa ehdotetun tietyn mark-
2260: vasti seuraavaa:                                     kamääräisen rajan ylittäviä valuuttakauppoja
2261:                                                      koskevan tarkkailutietojärjestelmän käyttöön-
2262:     Tuloverolain (1535/92) 29 §:n mukaan vero-       otto ei kuitenkaan liene perusteltua, koska kaup-
2263: velvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena       pa voitaisiin aina sopivalla tavalla jakaa.
2264: saarnat tulot ovat veronalaista tuloa. Luonnolli-        Korkeimman hallinto-oikeuden kuluvan vuo-
2265: sen henkilön jakuolinpesän tulo jaetaan kahteen      den helmikuussa antaman päätöksen (D: 4956/3/
2266: tulolajiin, joita ovat pääomatulo ja ansiotulo.      92; taltio 0364) mukaan kurssivoitto realisoituu
2267:     Mahdollinen valuuttakurssimuutoksesta joh-       vasta sitä Suomen markoiksi muutettaessa, joten
2268: tuva voitto on pääomatuloa, ja siihen kohdistuu      esimerkiksi määräaikainen valuuttatalletus voi-
2269: tuloverolaissa säädetty 25 prosentin suuruinen       daan uusia erääntymään myöhemmin, jolloin
2270: suhteellinen vero.                                   veronalaista tuloa ei kerry kurssivoittona. Kor-
2271:     Verohallitus julkaisee vuosittain tarvittavat    keimman hallinto-oikeuden mainittu ratkaisu
2272: kurssinoteeraukset valuuttakurssimuutosten ai-       edellyttänee, että verolainsäädäntöä tältä osin
2273: heuttamien voittojen tai tappioiden laskemisek-      tarkennetaan.
2274: si. Kuten muutkin satunnaiset tulot, myös kurs-
2275: 
2276:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
2277: 
2278:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2279:                                           1993 vp -    KK 13                                           3
2280: 
2281: 
2282: 
2283: 
2284:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2285: 
2286:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           trolldatasystem med tanke på inkomster och
2287: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förluster av detta slag. I offentligheten har det
2288: den 17 februari 1993 till vederbörande medlem         dock framhållits att vinsterna är skattepliktiga
2289: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        och de skattskyldiga har informerats om att
2290: Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr 13:           såväl vinster som förluster skall uppges i beskatt-
2291:                                                       ningen. I beskattningsdatabasen är gruppen till-
2292:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fålliga inkomster ospecifierad, vilket innebär att
2293:        ta för att förhindra överdrivet stora valu-    tillförlitlig information om kursvinsterna tills
2294:        taspekulationer i framtiden?                   vidare inte finns tillgänglig vid beskattningen av
2295:                                                       privatpersoner.
2296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             En mer ingående utredning skulle förutsätta
2297: anföra följande:                                      att man får tillgång till en mer individualiserad
2298:                                                       information av bankerna. Det torde dock inte
2299:    Enligt 29 § inkomstskattelagen (1535/92) är        vara motiverat att ta i bruk ett i spörsmålsmoti-
2300: den skattskyldiges inkomster i pengar eller peng-     veringen avsett kontrolldatasystem för sådan
2301: ars värde skattepliktig inkomst. Fysiska perso-       valutahandel som överskrider en viss gräns angi-
2302: ners och dödsbons inkomster indelas i två in-         ven i markbelopp, eftersom en valutaaffär alltid
2303: komstslag, nämligen kapitalinkomst och för-           kan delas upp på ett lämpligt sätt.
2304: värvsinkomst.                                             Enligt ett utslag av högsta förvaltningsdom-
2305:    Eventuella vinster som härrör från valuta-         stolen i februari detta år (D: 4956/3/92; liggarex-
2306: kursändringar är kapitalinkomst och för dem           emplar 0364) realiseras en kursvinst först när den
2307: uppbärs en i inkomstskattelagen stadgad pro-          förvandlas till finska mark, vilket innebär att
2308: portionell skatt på 25 procent.                       t.ex. en tidsbunden valutadeposition kan förnyas
2309:    Skattestyrelsen publicerar årligen behövliga       så att den förfaller senare, då skattepliktig in-
2310: kursnoteringar för beräknandet av vinster eller       komst i form av kursvinster undviks. Nämnda
2311: förluster som åsamkats av valutakursändringar.        utslag av högsta förvaltningsdomstolen torde
2312: Liksom övriga tillfålliga inkomster skall även        förutsätta att skattelagstiftningen ses över be-
2313: kursvinster uppges i inkomstbeskattningen. Tills      träffande denna olägenhet.
2314: vidare har man inte utvecklat ett särskilt kon-
2315:      Helsingforsden 22 mars 1993
2316: 
2317:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
2318:                                                1993 vp
2319: 
2320: Kirjallinen kysymys 14
2321: 
2322: 
2323: 
2324: 
2325:                                  Väistö: Ympäristönsuojeluhankkeiden avustamisesta Pohjois-Kar-
2326:                                      jalassa
2327: 
2328: 
2329:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2330: 
2331:    Runsaalle 800 pohjoiskarjalaiselle maatilalle    vaikka maakunnassa on 6,6 prosenttia koko
2332: on tehty ympäristönhoitosuunnitelma. Suunni-        maan toimivista kotieläintiloista.
2333: telmien laadinta alkoi vuonna 1991.                    Vuoteen 1995 mennessä Pohjois-Karjalassa
2334:    Lähes kaikkiin tiloille laadittuihin ympäris-    on asetettu tavoitteeksi 1 000 ympäristönhoito-
2335: tönhoitosuunnitelmiin sisältyy lisärakentamis-      suunnitelman toteuttaminen. Tavoitteen toteu-
2336: tarvetta. Kaikkiaan noin 350 maatilalle on jo       tuminen on kiinni rahoituksesta: tiloilla on riittä-
2337: tehty tarvittavat rakennuspiirustukset              västi valmiita suunnitelmia ja valmiutta niiden
2338:    Ympäristönhoitosuunnitelmien ja niihin liit-     toteuttamiseen.
2339: tyvien rakennushankkeiden toteutuksen esteeksi         Ympäristönhoitosuunnitelmien ripeää toteu-
2340: on muodostunut rahoituksen niukkuus. Rahoi-         tusta puoltaa maatalouden ympäristönsuojelun
2341: tuksen on saanut vain 137 maatilaa,ja epävarma      ohella maakunnan vaikea työllisyystilanne.
2342: rahoitusmahdollisuus lykkää myös suunnitel-         Kaikki rakennushankkeet ovat nyt kipeästi tar-
2343: mien laadintaa.                                     peen.
2344:    Kuluvalle vuodelle Pohjois-Karjalan maaseu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2345: tuelinkeinopiiri on asettanut tavoitteeksi 130      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2346: ympäristönsuojeluhankkeen avustamisen. Kes-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2347: kimääräisellä 30 000 markan avustuksella tähän      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2348: tarvittaisiin 3,9 miljoonaa markkaa.
2349:    Vuodelle 1993 Pohjois-Karjalaan esitetään                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
2350: ympäristönsuojeluavustuksen myöntövaltuutta                menpiteisiin Pohjois-Karjalaan myön-
2351: kuitenkin vain 80 kohteeseen. Tämä on 4, 7                 nettävien ympäristönsuojeluavustusten
2352: prosenttia koko maan avustusten määrästä,                  lisäämiseksi?
2353: 
2354:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
2355: 
2356:                                            Matti Väistö
2357: 
2358: 
2359: 
2360: 
2361: 2300321
2362: 2                                        1993 vp -    KK 14
2363: 
2364: 
2365: 
2366: 
2367:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2368: 
2369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaa v. 1991 ja 2,2 milj. markkaa v. 1992. Maa-
2370: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seutuelinkeinopiirin ja maa- ja metsätalousmi-
2371: olette 18 päivänä hehnikuuta 1993 päivätyn           nisteriön alustavissa tuloskeskusteluissa vuodel-
2372: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    le 1993 on esitetty piirin kiintiöksi 2,4 milj.
2373: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Matti           markkaa. Tämä on vajaat 5 % koko maan avus-
2374: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tusmäärästä.
2375: n:o 14:                                                 Avustusmäärärahojen alustavassa piirikoh-
2376:                                                      taisessa jaossa on tuloskeskustelujen lisäksi käy-
2377:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-    tetty perusteena maaseudun ympäristöohjelmas-
2378:        menpiteisiin Pohjois-Karjalaan myön-          sa esitettyjä kotieläintalouden painopistealueita
2379:        nettävien ympäristönsuojeluavustusten         sekä kotieläintalouden vesiensuojelun tarvetta
2380:        lisäämiseksi?                                 eri puolilla Suomea. Lisäksi on otettu huomioon
2381:                                                      piireissä vireillä olevien, käsittelemättömien ha-
2382:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kemusten määrä.
2383: vasti seuraavaa:                                        Kokonaisuudessaan avustusmäärärahat ovat
2384:                                                      riittämättömiä tarpeeseen nähden koko maassa.
2385:    Maatiloille voidaan myöntää investointiavus-      Tästä syystä niukat varat on kohdennettava em.
2386: tusta tuotantotoiminnan edellyttämiin ympäris-       perusteilla.
2387: tönsuojelullisiin investointeihin maaseutuelin-         Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii lisää-
2388: keinolain (1295/90) nojalla. Avustuksia myönne-      mään avustuksiin osoitettua määrärahaa tarvet-
2389: tään pääasiassa kotieläintilojen lantavarastojen     ta vastaavaksi niin pian kuin se valtiontaloudel-
2390: korjaamiseen ja laajentamiseen nykyvaatimuk-         lisesti on mahdollista.
2391: sia vastaaviksi. Avustuksia on voitu myöntää v.         Avustusten lisäksi lantaloiden korjaushank-
2392: 1991 yhteensä 25 milj. markkaa ja v. 1992            keisiin voidaan myöntää korkotukilainaa, jota
2393: yhteensä 47 milj. markkaa. Vuonna 1993 avus-         on ollut mahdollista myöntää tarvetta vastaa-
2394: tuksia voidaan myöntää 50 milj. markan edestä.       vasti.
2395:    Pohjois-Karjalan maaseutuelinkeinopiiri on
2396: saanut käyttöönsä avustusvaroja 1,5 milj. mark-
2397: 
2398:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
2399: 
2400:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
2401:                                         1993 vp -    KK 14                                           3
2402: 
2403: 
2404: 
2405: 
2406:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2407: 
2408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1992 2,2 milj. mk. I de preliminära överlägg-
2409: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      ningarna mellan landsbygdsnäringsdistriktet och
2410: den 18 februari 1993 tili vederbörande medlem       jord- ·och skogsbruksministeriet beträffande re-
2411: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      sultatet för 1993 föreslogs att distriktets kvot är
2412: Matti Väistö undertecknade spörsmål nr 14:          2,4 milj. mk. Det är knappa 5% av understöds-
2413:                                                     beloppet i hela landet.
2414:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-           Som grund för den preliminära distriktsbe-
2415:        ning vidta åtgärder för att öka de miljö-    stämda fördelningen av understödsanslagen har
2416:        vårdsunderstöd som beviljas Norra Ka-        förutom resultatöverläggningarna använts de
2417:        relen?                                       prioriterade områden inom husdjursskötseln
2418:                                                     som framlagts i miljöprogrammet för landsbyg-
2419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den samt behovet av vattenvård inom hudjurs-
2420: anföra följande:                                    skötseln i olika delar av Finland. Dessutom har
2421:                                                     antalet aktuella obehandlade ansökningar i di-
2422:    Med stöd av landsbygdsnäringslagen (1295/        strikten beaktats.
2423: 90) kan gårdsbruksenheterna beviljas investe-          1 sin helhet är understödsanslagen otillräckli-
2424: ringsbidrag för sådana investeringar i miljövård    ga i hela landet jämfört med behovet. De knappa
2425: som produktionsverksamheten förutsätter. Un-        medlen skall därför inriktas på ovan nämnda
2426: derstöd beviljas huvudsakligen för reparation       grunder.
2427: och utvidgning av husdjurslägenheternas gödsel-        Så långt statsekonomin medger försöker jord-
2428: förråd så att de motsvarar moderna krav. I          och skogsbruksministeriet öka det anslag som
2429: understöd kunde 1991 beviljas sammanlagt 25         anvisats för understöden så att det motsvarar
2430: milj. mk och 1992 sammanlagt 47 milj. mk. År        behovet.
2431: 1993 kan i understöd beviljas 50 milj. mk.             Förutom understöd kan för reparation av
2432:    Norra Karelens landsbygdsnäringsdistrikt         gödselförråden beviljas även räntestödslån, som
2433: fick 1991 i understödsmedel 1,5 milj. mk och        hittills motsvarat behovet.
2434: 
2435:      Helsingfors den 18 mars 1993
2436: 
2437:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
2438:                                                 1993 vp
2439: 
2440: urjallinen kysymys 15
2441: 
2442: 
2443: 
2444: 
2445:                                    Pulliainen: Kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämisestä vero-
2446:                                        tuksellisin keinoin
2447: 
2448: 
2449:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2450: 
2451:    Metsäteollisuus on tunnetusti epäisänmaallis-      maista työttömyystilannetta. Näin n. 3 000 met-
2452: ten tahojen johtamaa toimintaa. Tätä kuvaa            suria jäi vaille työtä ja 300 metsätraktoria sekä
2453: vahvistaa tuore tilasto puun tuonnista viime          200 kuorma-autoa jouti pukkien päälle.
2454: vuonna. Puun tuonti ulkomailta oli tuolloin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
2455: suurempaa kuin koskaan aiemmin eli lukuna 7,2         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2456: milj. kuutiota. Kaiken huipuksi tuodun puun           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2457: tehdashinta oli korkeampi kuin kotimaisen puun        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2458: vastaava. Tilannetta pahentaa sekin, että puuta
2459: tuotiin lähinnä sellaisista valtioista, jotka eivät              Aikooko Hallitus asettaa tasausveron
2460: toteuta kestävää metsätaloutta.                               tai muun tuontimaksun tuontipuulle tai
2461:    Tuontipuun käyttäminen metsäteollisuuden                   saattaa sen lisensioinnin piiriin?
2462: raaka-aineena oli omiaan pahentamaan koti-
2463: 
2464:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
2465: 
2466:                                            Erkki Pulliainen
2467: 
2468: 
2469: 
2470: 
2471: 2300321
2472: 2                                         1993 vp -    KK 15
2473: 
2474: 
2475: 
2476: 
2477:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2478: 
2479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kotimaisen koivukuidun riittävään saantiin tar-
2480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vitaan suuri hakkuuvolyymi, koska huomattava
2481: olette 18 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            osa koivupuustostamme on metsissämme seka-
2482: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     puuna.
2483: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pul-           Raakapuu kuuluu tullitariffin nimikkeeseen
2484: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          44.03. Nimike on tasausverolain mukaan tasaus-
2485: n:o 15:                                               veroton. Tasausveron kantamisen perusteena on
2486:                                                       liikevaihtoverojärjestelmästä johtuva, kotimais-
2487:           Aikooko Hallitus asettaa tasausveron        ta tuotantoa rasittava piilevä liikevaihtovero.
2488:        tai muun tuontimaksun tuontipuulle tai         Tasausverolaki on voimassa vuoden 1993 lop-
2489:        saattaa sen lisensioinnin piiriin?             puun. Tasausveron asettaminen ei tässä vaihees-
2490:                                                       sa ole kysymyksessä mainittua tarkoitusta var-
2491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten sopivaa.
2492: vasti seuraavaa:                                          Kansanedustaja Pulliainen toteaa kysymyk-
2493:                                                       sessäänkin tuontipuun tehdashinnan olevan jo
2494:    Vuonna 1992 tuotiin maahan puuraaka-ainet-         nyt kotimaista korkeamman. Kyseessä ei siis
2495: ta n. 7 milj. m 3• Tuonnista lähes puolet elin. 3,4   kysyjänkään mukaan ole kotimaista puuntuq-
2496: milj. m 3 on ollut koivukuitua. Mänty- ja kuusi-      tantoa uhkaava halpatuonti, jonka torjumiseen
2497: kuitua tuotiin n. 1,7 milj. m 3• Sahatukkien tuonti   tuontimaksun käyttäminen soveltuisi.
2498: oli vähäistä. Suurin yksittäinen tuontimaa oli            Vallitsevan vaikean taloudellisen tilanteen
2499: Venäjä, mistä tuotiin n. 3,9 milj. m 3• Venäjän       kohentamiseksi hallitus pitää tärkeänä viennin
2500: tuonnista n. 2,9 milj. m 3 oli koivukuitua.           määrän ja arvon lisäämistä. Viennin arvo vuon-
2501:    Metsäteollisuuden mukaan puun tuontia lisä-        na 1992 oli n. 107,5 miljardia markkaa. Metsä-
2502: si vuonna 1992 huomattavasti varautuminen             teollisuuden viennin arvo oli n. 40,5 miljardia
2503: puun myyntiboikottiin ja -jarrutukseen. Teolli-       markkaa. Sen osuus kokonaisviennistä oli lähes
2504: suudelta saatujen tietojen mukaan puun tuonti-        38 %. Hallituksen mielestä ei tule lisätä raaka-
2505: määrät vähenevät kuluvana vuonna, mutta koi-          ainekustannuksia eikä rajoittaa raaka-aineen
2506: vukuidun tuonti pysyy huomattavana. Tuontia           hankintaa teollisuuden alalla, jonka osuus vien-
2507: on pidettävä yllä mm. kotimaisen tarjonnan            nistä on huomattava.
2508: vaikean ennustettavuuden vuoksi. Esimerkiksi
2509: 
2510:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
2511: 
2512:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2513:                                           1993 vp -    KK 15                                           3
2514: 
2515: 
2516: 
2517: 
2518:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2519: 
2520:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lym, eftersom en stor del av vårt björkbestånd
2521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        finns i blandskogar.
2522: den 18 februari 1993 tili vederbörande medlem            Råvirket hör tili position 44.03 i tulltariffen.
2523: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        Positionen är befriad från utjämningsskatt enligt
2524: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 15:        lagen om utjämningsskatt. Uppbörden av utjäm-
2525:                                                       ningsskatt grundar sig på en av omsättningsskat-
2526:           Ämnar Regeringen påföra importerat          tesystemet beroende dold omsättningsskatt som
2527:        virke utjämningsskatt eller någon annan        belastar den inhemska produktionen. Lagen om
2528:        importavgift eller göra importen beroen-       utjämningsskatt är i kraft tili utgången av 1993.
2529:        de av licens?                                  Utjämningsskatten är inte i detta skede något
2530:                                                       lämpligt medel för det ändamål som nämns i
2531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         spörsmålet.
2532: anföra följande:                                         Såsom riksdagsman Pulliainen konstaterar i
2533:                                                       sitt spörsmål betalar industrin redan nu ett högre
2534:     År 1992 importerades ca 7 milj. m 3 råmaterial    pris för importerat virke än för inhemskt virke.
2535: av trä. Av importen har nästan hälften, dvs. ca       Således anser inte ens spörsmålsställaren att det
2536: 3,4 milj. m 3 varit björkmassa. Mängden furu-         är fråga om någon billigimport som hotar den
2537: och granmassa som importerades var ca                 inhemska virkesproduktionen, ett problem som
2538: 1,7 milj. m 3• Importen av sågtimmer var obetyd-      lämpligen kunde åtgärdas genom att man inför
2539: lig. Mest importerade vi från Ryssland - ca 3,9       en importavgift.
2540: milj. m 3 varav ca 2,9 milj. m 3 var björkmassa.         För att förbättra dagens svåra ekonomiska
2541:     Enligt skogsindustrin ökade importen av trä       situation anser regeringen det vara viktigt att
2542: avsevärt 1992 för att man beredde sig på bojkot-      öka exportvolymen och värdet av exporten.
2543: ter och förhalningar inom virkesförsäljningen.        Värdet av vår export var 1992 ca 107,5 mrd. mk.
2544: Enligt uppgifter av industrin kommer mängden          Värdet av skogsindustrins export var ca 40,5
2545: virke som importeras att minska under inneva-         mrd. mk. Skogsindustrins andel av den totala
2546: rande år, men fortfarande kommer en betydande         exporten var nästan 38 %. Regeringen anser inte
2547: mängd björkmassa att importeras. Industrin är         att man bör öka kostnaderna för råmaterial eller
2548: tvungen att fortsätta med att importera virke         begränsa anskaffningen av råmaterial på indu-
2549: bl.a. för att det inhemska utbudet är svårt att       strins område, vars andel av exporten är bety-
2550: förutspå. En tillräcklig tillgång på inhemsk          dande.
2551: björkmassa kräver t.ex. en stor avverkningsvo-
2552: 
2553:      Helsingfors den 22 mars 1993
2554: 
2555:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
2556:                 j
2557:                j
2558:               j
2559:              j
2560:             j
2561:            j
2562:           j
2563:          j
2564:         j
2565:        j
2566:       j
2567:      j
2568:     j
2569:    j
2570:   j
2571:  j
2572: j
2573:                                                 1993 vp
2574: 
2575: Kirjallinen kysymys 16
2576: 
2577: 
2578: 
2579: 
2580:                                    Aittoniemi: Ruoveden kotitalousoppilaitoksen toiminnan turvaa-
2581:                                        misesta
2582: 
2583: 
2584:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2585: 
2586:     Opetushallituksen tekemään oppilaitosver-         investoitu vuonna 1992 noin 2 miljoonaa mark-
2587: koston supistamisohjelmaan kuuluu muun                kaa. Se on paikkakunnalla merkittävä työllistä-
2588: muassa Ruoveden kotitalousoppilaitos. Oppilai-        jä.
2589: tosten lakkauttamisen yleisperusteina opetushal-          Kun mitkään opetushallituksen esittämät
2590: litus esittää muun muassa keskimääräistä kor-         yleiset kriteerit eivät toteudu Ruoveden kotita-
2591: keampia oppilaskohtaisia kustannuksia, pientä         lousoppilaitoksen kohdalla sen lakkauttamis-
2592: ja alenevaa oppilasmäärää sekä lähellä olevien        suunnitelmia koskien, niin valtiopäiväjärjestyk-
2593: koulujen korvaavaa opetustarjontaa.                   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2594:     Ensinnäkin on todettava, että Ruoveden koti-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2595: talousoppilaitoksen menot oppilasta kohden            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2596: ovat olleet vuonna 1991 keskimäärin 6 149
2597: markkaa halvemmat kuin muissa vastaavissa                        Aikooko Hallitus vielä tarkemmin
2598: laitoksissa. Toisekseen opiskelijamäärä on                    harkita Ruoveden kotitalousoppilaitok-
2599: 20.9.1992 ollut 183 oppilasta ja viisinkertainen              sen lakkauttamista, koska mitkään ope-
2600: syksyyn 1988 verrattuna. Syksyn 1992 aikana                   tushallituksen esittämät yleiset perusteet
2601: oppilasmäärä ylitti 200.                                      oppilaitosten lakkauttamiseksi eivät to-
2602:     Oppilaita on 17:stä Pirkanmaan kunnasta,                  teudu sen kohdalla, ja jos Hallitus ei näin
2603: eikä koulutus ole korvattavissa millään lähi-                 tee,
2604: alueilla tapahtuvalla koulutuksella.                             mitkä ovat ne todelliset perusteet mai-
2605:     Koulu toimii nykyaikaisissa tiloissa, joihin on           nitun oppilaitoksen lakkauttamiseksi?
2606: 
2607:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
2608:                                             Sulo Aittoniemi
2609: 
2610: 
2611: 
2612: 
2613: 2300321
2614: 2                                        1993 vp -    KK 16
2615: 
2616: 
2617: 
2618: 
2619:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2620: 
2621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den ja taloudellisuuden näkökulmista. Oppilai-
2622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tosverkostoa on siten arvioitu mm. seuraavien
2623: olette 18 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           kriteerien perusteella:
2624: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            - maan eri osissa säilytetään monipuolinen
2625: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
2626: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sen saavutettavuus
2627: sen n:o 16:                                             - oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
2628:                                                      perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
2629:           Aikooko Hallitus vielä tarkemmin           tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
2630:        harkita Ruoveden kotitalousoppilaitok-        kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
2631:        sen lakkauttamista, koska mitkään ope-        dosta
2632:        tushallituksen esittämät yleiset perusteet       -oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se ei
2633:        oppilaitosten lakkauttamiseksi eivät to-      vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai vä-
2634:        teudu sen kohdalla, ja jos Hallitus ei näin   hemmistöryhmien koulutustarjontaa.
2635:        tee,                                             Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehit-
2636:           mitkä ovat ne todelliset perusteet mai-    tämään nykyistä monipuolisempaan koulutus-
2637:        nitun oppilaitoksen lakkauttamiseksi?         tarjontaan kykeneviä yksiköitä. Voimavarojen
2638:                                                      käytön tehostamiseksi opetushallitus selvittää
2639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         parhaillaan myös mahdollisuuksia kolmannen
2640: vasti seuraavaa:                                     lukukauden käyttöönottoon sekä opiskelutapo-
2641:                                                      jen uudistamista mm. etä- ja monimuoto-opiske-
2642:     Opetushallitus on tehnyt alustavan suunnitel-    lua sekä työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta li-
2643: man vuosina 1994-1997lakkautettavistaja yh-          säämällä.
2644: distettävistä oppilaitoksista. Suunnitelma on tar-      Koti- ja laitostalousoppilaitosten verkosto on
2645: koitettu pohjaksi keskusteluille, joita opetushal-   verrattain tiheä. Kuluvan vuoden alussa on toi-
2646: litus käy paikallisten viranomaisten ja oppilai-     minnassa 47 koti- ja laitostalousoppilaitosta.
2647: tosten omistajayhteisöjen kanssa. Tarkistetun        Valtakunnan tasolla supistetaan koti- ja laitos-
2648: esityksensä opetushallitus tekee opetusministe-      talousoppilaitosten lukumäärää vuonna 1993
2649: riölle maaliskuun 15 päivään mennessä. Vuoden        seitsemällä joko oppilaitoksia yhdistämällä tai
2650: 1994 valtion talousarvion valmistelua varten         lakkauttamalla. Vuosien 1994-96 aikana ope-
2651: opetusministeriön tarkoituksena on esitellä val-     tushallituksen suunnitelmissa on yhdistää tai
2652: tioneuvoston periaatepäätös kyseisenä vuonna         lakkauttaa 14 koti- ja laitostalousoppilaitosta,
2653: lakkautettavista ja yhdistettävistä ammatillisista   joista kaksi on Hämeen läänissä.
2654: oppilaitoksista.                                        Ruoveden kotitalousoppilaitos on valtion
2655:     Tehdyn valmistelutyön taustalla on valtioneu-    omistama kouluasteen koulutusta antava oppi-
2656: voston 14.10.1992 tekemä periaatepäätös ope-         laitos. Koti- ja laitostalouden peruslinjalla oppi-
2657: tustoimen säästöistä, joista oppilaitosverkoston     laitoksessa on kuluvana lukuvuonna opiskelijoi-
2658: ratianalisoinnilla toteutettaisiin vuonna 1994       ta yhteensä 58 (täyttöaste 81 %). Lisäksi oppilai-
2659: 400 milj. markan ja vuonna 1995 600 milj.            toksessa on järjestetty talouskouluopetusta sekä
2660: markan säästö. Periaatepäätöksessä todetaan          sosiaalialan kouluasteen koulutusta (40 aloitus-
2661: muun ohella, että säästöjen saamiseksi ammatil-      paikkaa) tilapäisluvalla.
2662: lisia oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään         Nuorten ammatillisena peruskoulutuksena
2663: siten, että oppilaitoskohtaiset yksikkökustan-       järjestettävän koti- ja laitostalousalan sekä so-
2664: nukset pienenevät.                                   siaalialan koulutuksen aloituspaikkamäärää
2665:     Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston    jouduttaneen supistamaan. Molempien koulu-
2666: rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt       tusalojen rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa
2667: kriteerinä oppilaitoksen tuloksellisuutta, jota on   niin ikään oppilaitosverkkoon. Opetusministe-
2668: arvioitu toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuu-         riön päätöksellä 31.12.1992 ammatillisen koulu-
2669:                                          1993 vp -    KK 16                                          3
2670: 
2671: tuksen rakennetta muutettiin siten, että tervey-        Parhaillaan on käynnissä neuvottelut niiden
2672: denhuollon ja sosiaalialan kouluasteen koulu-        oppilaitosten omistajayhteisöjen kanssa, joita
2673: tusammattien sijasta alan ammatillinen koulutus      rationalisointisuunnitelma koskee. Neuvotte-
2674: voidaan järjestää sosiaali- ja terveysalan perus-    luissa kartoitetaan vaihtoehtoja yhdistämisille ja
2675: tutkintona. Uuteen koulutukseen siirrytään as-       lakkauttamisille yhdessä alueen viranomaisten ja
2676: teittain vuosina 1993-1995. Tämän koulutuk-          oppilaitosten edustajien kanssa. Suunnitelmaa
2677: sen järjestäminen edellyttää oppilaitoksilta val-    tarkistetaan tarvittaessa, jos oppilaitosten kans-
2678: miuksia ja resursseja sekä sosiaali- että tervey-    sa löydetään järkeviä tehostamistoimenpiteitä
2679: denhuollon alalta. Uuden koulutuksen aloitta-        säästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan turvaa-
2680: misen yhteydessä joudutaan harkitsemaan oppi-        miseksi. Näin menetellään myös Ruoveden koti-
2681: laitosten voimavarat tältäkin kannalta.              talousoppilaitoksen suhteen.
2682: 
2683:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
2684: 
2685:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
2686: 4                                         1993 vp -    KK 16
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2692: 
2693:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utvärderats på basis av bl.a. följande omständig-
2694: anger har Ni, Herr Talman, genom Ert brev             heter:
2695: av den 18 februari 1993 till vederbörande med-           - i landets olika delar bibehålls ett mångsi~
2696: lem av statsrådet översänt följande av riks-          digt, kvalitativt och tillgängligt utbud av utbild-
2697: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                 ning
2698: spörsmål nr 16:                                          - läroanstalter slås samman när det är moti-
2699:                                                       verat för att undervisningen skall kunna utveck-
2700:           Ämnar Regeringen noggrannare över-          las, för att starkare utbildningsenheter i syfte att
2701:        väga indragningen av läroanstalten Ruo-        säkerställa utbudet av utbildning skall kunna
2702:        veden kotitalousoppilaitos, eftersom inga      bildas och för att fylla behoven av samarbete
2703:        av de allmänna grunder för indragning             - läroanstalter dras in när detta inte äventy-
2704:        av läroanstalter som utbildningsstyrelsen      rar utbildningens tillgänglighet eller utbudet av
2705:        anfört gäller i fråga om den, och om           utbildning för minoritetsgrupper.
2706:        Regeringen inte gör det,                          A vsikten är att yrkesläroanstalterna skall ut-
2707:           vilka är då de verkliga motiven till att    vecklas till enheter som kan erbjuda en mångsi-
2708:        dra in nämnda läroanstalt?                     digare utbildning. I syfte att resurserna effekti-
2709:                                                       vare skall kunna utnyttjas reder utbildningssty-
2710:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             relsen som bäst ut möjligheterna att införa en
2711: anföra följande:                                      tredje termin och att förnya studievanorna bl.a.
2712:                                                       genom att öka distans- och flerformsundervis-
2713:    Utbildningsstyrelsen har uppgjort en prelimi-      ningen och utbildningen på arbetsplatsen.
2714: när plan över de läroanstalter som under åren            Nätet av läroanstalter i huslig ekonomi är
2715: 1994-1997 skall dras in eller slås samman.            relativt omfattande. Vid ingången av detta år
2716: Planen ligger till grund för de diskussioner som      fanns det 4 7 verksamma läroanstalter i huslig
2717: utbildningsstyrelsen för med lokala myndigheter       ekonomi. Över hela landet skall detta antal
2718: och de sammanslutningar som är huvudmän för           minskas med 7 under 1993 antingen genom att
2719: läroanstalterna. Sin reviderade framställning gör     läroanstalterna slås samman eller dras in. Under
2720: utbildningsstyrelsen hos undervisningsministe-        1994-96 har utbildningsstyrelsen planer på att
2721: riet före den 15 mars. För beredningen av stats-      slå samman eller dra in 14 läroanstalter i huslig
2722: budgeten 1994 har undervisningsministeriet för        ekonomi, av vilka två finns i Tavastehus Iän.
2723: avsikt att presentera ett principbeslut av statsrå-      Läroanstalten Ruoveden kotitalousoppilaitos
2724: det om de yrkesläroanstalter som under året i         är statsägd och ger utbildning på skolnivå. På
2725: fråga skall dras in och slås samman.                  grundlinjen för huslig ekonomi finns det i år
2726:    Underlaget till den utförda beredningen är         sammanlagt 58 studerande (kapacitesutnyttjan-
2727: statsrådets principbeslut 14.10.1992 om sparåt-       de 81 %) Med interimstillstånd har vid läroan-
2728: gärder inom undervisningsväsendet. Genom en           stalten dessutom ordnats ekonomiskoleunder-
2729: rationalisering av läroanstaltsnätet åstadkoms        visning och skolundervisning för det sociala
2730: 1994 besparingar på 400 milj. mark och 1995 på        området (40 nybörjarplatser).
2731: 600 milj. mark. I principbeslutet fastslås bland         Man torde bli tvungen att minska antalet
2732: annat att i syfte att få till stånd besparingar       nybörjarplatser i fråga om den utbildning i huslig
2733: indras och sammanslås yrkesläroanstalter så att       ekonomi och för det sociala området som ordnas
2734: enhetskostnaderna per läroanstalt minskar.            i form av grundutbildning för ungdom. Den
2735:    Vid beredningen av sitt förslag till en rationa-   strukturella utvecklingen av bägge utbild-
2736: lisering av läroanstaltsnätet har utbildnings-        ningsområden påverkar även nätverket av läro-
2737: styrelsen som kriterium använt läroanstalternas       anstalter. Genom undervisningsministeriets be-
2738: resultatrika verksamhet, som har utvärderats          slut 31.12.1992 ändrades yrkesutbildningens
2739: med hänsyn till effektiviteten och lönsamheten i      struktur så att i stället för utbildningsyrkena för
2740: verksamheten. Läroanstaltsnätet har sålunda           hälsovård och det sociala området på skolnivå
2741:                                         1993 vp -    KK 16                                            5
2742: 
2743: kan yrkesutbildningen inom detta område ord-        ringsplanen gäller. Under förhandlingarna kart-
2744: nas i form av grundexamen för social- och           läggs alternativ till sammanslagning och indrag-
2745: hälsovård. Man övergår gradvis till den nya         ning tillsammans med de lokala myndigheterna
2746: utbildningsformen under 1993-95. Av läroan-         och företrädarna för läroanstalterna. Vid behov
2747: stalterna kräver denna utbildning beredskap och     justeras planerna, om man tillsammans med
2748: resurser både av social- och hälsovården. I sam-    läroanstalterna kommer på förnuftiga lösningar
2749: band med att den nya utbildningen inleds blir       när det gäller att få till stånd besparingar och att
2750: man tvungen att överväga läroanstalternas re-       säkerställa verksamheten. Så kommer man även
2751: surser även ur denna synvinkel.                     att gå tillväga i fråga om läroanstalten Ruoveden
2752:    Som bäst pågår förhandlingar med huvud-          kotitalousoppilaitos.
2753: männen för de läroanstalter som rationalise-
2754: 
2755:      Helsingforsden 16 mars 1993
2756: 
2757:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
2758:                                               1993 vp
2759: 
2760: Kirjallinen kysymys 17
2761: 
2762: 
2763: 
2764: 
2765:                                   Aittoniemi: Mäntän kauppaoppilaitoksen perusparannus- ja laa-
2766:                                       jennushankkeen toteuttamisesta
2767: 
2768: 
2769:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2770: 
2771:     Mäntässä toimii Mäntän kaupungin omista-        luonnollisesti yhä jatkuva taloudellinen lama ja
2772: ma kauppaoppilaitos sekä ammattioppilaitos.         säästö ta voitteet
2773: Kuntayhtymään kuuluu Mäntän lisäksi kuusi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2774: muuta kuntaa, nimittäin Vilppula, Kuorevesi,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2775: Ruovesi, Juupajoki, Keuruu ja Multia. Suunni-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2776: telmissa on ollut kauppaoppilaitoksen ja amma-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2777: tillisen oppilaitoksen toimintojen yhdistäminen,
2778: mutta se vaatii erityisesti kuntayhtymän pohjalta              Aikooko Hallitus pitää kiinni suunni-
2779: vielä lisäselvityksiä.                                      telmista Mäntän lukion ja yläasteen laa-
2780:     Kauppaoppilaitoksen ja lukion ja yläasteen              jennus- ja saneeraussuunnitelman toteut-
2781: osalta on olemassa perusparannus- ja laajennus-             tamisesta ja rahoittamisesta olemassa
2782: hanke, joka jälkimmäisen osalta on valtion                  olevan suunnitelman mukaisesti, ja
2783: suunnitelmissa jo vuodelle 1994. Kumpaankin                    missä aikataulussa katsotaan Mäntän
2784: oppiasteeseen kohdistuvat laajennus- ja saneera-            kauppaoppilaitokseen kohdistuvien vas-
2785: ushankkeet ovat välttämättömiä ja kiireellisiä,             taavien toimien olevan toteutettavissa?
2786: mutta niiden toteuttamisaikataulua varjostaa
2787: 
2788:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
2789: 
2790:                                           Sulo Aittoniemi
2791: 
2792: 
2793: 
2794: 
2795: 230032J
2796: 2                                          1993 vp- KK 17
2797: 
2798: 
2799: 
2800: 
2801:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2802: 
2803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         enintään noin 20 milj. markkaa. Tämän mukai-
2804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sesti toteutusaikaisesti maksettavien valtion-
2805: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        osuuksien osuus on pieni ja valtiontaloudellisista
2806: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         syistä se tullee säilymään pienenä.
2807: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Hämeen läänissä Mäntän lukion ja yläasteen
2808: n:o 17:                                                laajennus- ja saneeraushanke on lääninhallituk-
2809:                                                        sen kiireellisyysj ärjesty ksessä ensimmäisenä
2810:           Aikooko Hallitus pitää kiinni suunni-        vuonna 1994 aloitettavaksi esitetyistä hankkeis-
2811:        telmista Mäntän lukion ja yläasteen laa-        ta. Läänistä valtionosuuksia vuonna 1993 on
2812:        jennus- ja saneeraussuunnitelman toteut-        haettu siinä määrin, että ainakin pääosalle hank-
2813:        tamisesta ja rahoittamisesta olemassa           keita valtionosuus kuluvana vuonna voidaan
2814:        olevan suunnitelman mukaisesti, ja              myöntää. Tämän mukaisesti on ilmeistä, että
2815:           missä aikataulussa katsotaan Mäntän          valtionosuus Mäntän lukion ja yläasteen hank-
2816:        kauppaoppilaitokseen kohdistuvien vas-          keelle voidaan myöntää vuonna 1994 edellyt-
2817:        taavien toimien olevan toteutettavissa?         täen, että kaupunki suostuu jälkirahoitteiseen
2818:                                                        valtionosuuteen. Toteutusaikaisena kantokyky-
2819:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luokassa 5 olevan Mäntän kaupungin hankkeel-
2820: vasti seuraavaa:                                       le valtionosuutta ei vuonna 1994 voitane myön-
2821:                                                        tää.
2822:    Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten op-          Mäntän kauppaoppilaitoksen laajennus- ja
2823: pilaitosten rakennushankkeille valtionosuus            muutostyöhanke ei sisälly opetusministeriön
2824: määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-         määrärahoin rahoitettavana opetushallituksen
2825: sesta annetun lain (705/92) perusteella. Lain          toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille
2826: lähtökohtana on ollut, että valtionosuudet pe-         1994---97, vaan valtionosuus hankkeelle on ar-
2827: rustamishankkeille maksetaan niiden toteutusai-        vioitu saatavan työministeriön määrärahoista.
2828: kana. Valtiontaloudellisista syistä lakiin on lailla   Tämä ei kuitenkaan liene mahdollista, joten
2829: 1680/92 lisätty 50 §:ään 4 momentti, jonka mu-         hanke tullaan siirtämään opetus- ja kulttuuritoi-
2830: kaan valtionosuus vuosina 1993-97 voidaan              men rahoituksesta annetun lain mukaista perus-
2831: myöntää laitoksen ylläpitäjän suostumuksella           tamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa valmis-
2832: hankkeen valmistumista seuraavien seitsemän            teltaessa hankkeisiin, joille valtionosuuden mak-
2833: vuoden aikana yhtä suurina erinä, joille ensim-        saa opetusministeriö.
2834: mäisen vuosierän maksamisen jälkeen makse-                 Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten pe-
2835: taan Suomen Pankin peruskoron suuruista kor-           rustamishankkeiden valtionosuushakemuksia
2836: koa (ns. jälkirahoitus).                               vuodelle 1993 on tehty niin vähän, että huomat-
2837:    Vuoden 1993 talousarvion momentilla                 tava osa jälkirahoitteisen valtionosuuden myön-
2838: 29.43.34 olevien valtionosuuksien myöntämis-           tämisvaltuudesta jää käyttämättä. Tämä johtuu
2839: valtuuksien perusteella valtionosuuksia voidaan        oppilaitoksia ylläpitävien kuntien ja kuntainliit-
2840: myöntää peruskoulujen ja lukioiden perustamis-         tojen taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista
2841: hankkeille toteutusaikaisesti maksettavaksi 50         muutoksista, sillä valtionosuuden myöntämis-
2842: milj. markkaa ja jälkirahoitteisena 260 milj.          valtuus on laskettu toiminta- ja taloussuunnitel-
2843: markkaa. Kunnallisten ammatillisten oppilaitos-        man mukaisten investointisuunnitelmien pohjal-
2844: ten hankkeille momentilta 29.65.34 valtion-            ta. Parhaillaan on lääninhallitusten ja opetushal-
2845: osuuksia voidaan vastaavasti myöntää jälkira-          lituksen toimesta selvitettävänä oppilaitosten yl-
2846: hoitteisena 245 milj. markkaa ja toteutusaikana        läpitäjien taloudellisen aseman muutosten ja jäl-
2847: maksettavia valtionosuuksia käytettävissä ole-         kirahoituksen jatkumisen vaikutukset rahoitus-
2848: vien määrärahojen puitteissa eli aikaisempina          suunnitelmaan. Tämän selvitystyön pohjalta tar-
2849: vuosina hyväksyttäviksi suunnitelluilta hank-          kistetaan investointiohjelma perustamishankkei-
2850: keilta säästyneet määrärahat mukaan lukien             den rahoitussuunnitelmaksi. Rahoitussuunnitel-
2851:                                                 1993 vp
2852: 
2853: Kirjallinen kysymys 16
2854: 
2855: 
2856: 
2857: 
2858:                                    Aittoniemi: Ruoveden kotitalousoppilaitoksen toiminnan turvaa-
2859:                                        misesta
2860: 
2861: 
2862:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2863: 
2864:     Opetushallituksen tekemään oppilaitosver-         investoitu vuonna 1992 noin 2 miljoonaa mark-
2865: koston supistamisohjelmaan kuuluu muun                kaa. Se on paikkakunnalla merkittävä työllistä-
2866: muassa Ruoveden kotitalousoppilaitos. Oppilai-        jä.
2867: tosten lakkauttamisen yleisperusteina opetushal-          Kun mitkään opetushallituksen esittämät
2868: litus esittää muun muassa keskimääräistä kor-         yleiset kriteerit eivät toteudu Ruoveden kotita-
2869: keampia oppilaskohtaisia kustannuksia, pientä         lousoppilaitoksen kohdalla sen lakkauttamis-
2870: ja alenevaa oppilasmäärää sekä lähellä olevien        suunnitelmia koskien, niin valtiopäiväjärjestyk-
2871: koulujen korvaavaa opetustarjontaa.                   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2872:     Ensinnäkin on todettava, että Ruoveden koti-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2873: talousoppilaitoksen menot oppilasta kohden            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2874: ovat olleet vuonna 1991 keskimäärin 6 149
2875: markkaa halvemmat kuin muissa vastaavissa                        Aikooko Hallitus vielä tarkemmin
2876: laitoksissa. Toisekseen opiskelijamäärä on                    harkita Ruoveden kotitalousoppilaitok-
2877: 20.9.1992 ollut 183 oppilasta ja viisinkertainen              sen lakkauttamista, koska mitkään ope-
2878: syksyyn 1988 verrattuna. Syksyn 1992 aikana                   tushallituksen esittämät yleiset perusteet
2879: oppilasmäärä ylitti 200.                                      oppilaitosten lakkauttamiseksi eivät to-
2880:     Oppilaita on 17:stä Pirkanmaan kunnasta,                  teudu sen kohdalla, ja jos Hallitus ei näin
2881: eikä koulutus ole korvattavissa millään lähi-                 tee,
2882: alueilla tapahtuvalla koulutuksella.                             mitkä ovat ne todelliset perusteet mai-
2883:     Koulu toimii nykyaikaisissa tiloissa, joihin on           nitun oppilaitoksen lakkauttamiseksi?
2884: 
2885:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
2886: 
2887:                                             Sulo Aittaniemi
2888: 
2889: 
2890: 
2891: 
2892: 230032J
2893: 2                                        1993 vp -    KK 16
2894: 
2895: 
2896: 
2897: 
2898:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2899: 
2900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den ja taloudellisuuden näkökulmista. Oppilai-
2901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tosverkostoa on siten arvioitu mm. seuraavien
2902: olette 18 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           kriteerien perusteella:
2903: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            - maan eri osissa säilytetään monipuolinen
2904: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
2905: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sen saavutettavuus
2906: sen n:o 16:                                             - oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
2907:                                                      perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
2908:           Aikooko Hallitus vielä tarkemmin           tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
2909:        harkita Ruoveden kotitalousoppilaitok-        kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
2910:        sen lakkauttamista, koska mitkään ope-        dosta
2911:        tushallituksen esittämät yleiset perusteet       - oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se ei
2912:        oppilaitosten lakkauttamiseksi eivät to-      vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai vä-
2913:        teudu sen kohdalla, ja jos Hallitus ei näin   hemmistöryhmien koulutustarjontaa.
2914:        tee,                                             Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehit-
2915:           mitkä ovat ne todelliset perusteet mai-    tämään nykyistä monipuolisempaan koulutus-
2916:        nitun oppilaitoksen lakkauttamiseksi?         tarjontaan kykeneviä yksiköitä. Voimavarojen
2917:                                                      käytön tehostamiseksi opetushallitus selvittää
2918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         parhaillaan myös mahdollisuuksia kolmannen
2919: vasti seuraavaa:                                     lukukauden käyttöönottoon sekä opiskelutapo-
2920:                                                      jen uudistamista mm. etä- ja monimuoto-opiske-
2921:     Opetushallitus on tehnyt alustavan suunnitel-    lua sekä työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta li-
2922: man vuosina 1994-1997lakkautettavistaja yh-          säämällä.
2923: distettävistä oppilaitoksista. Suunnitelma on tar-      Koti- ja laitostalousoppilaitosten verkosto on
2924: koitettu pohjaksi keskusteluille, joita opetushal-   verrattain tiheä. Kuluvan vuoden alussa on toi-
2925: litus käy paikallisten viranomaisten ja oppilai-     minnassa 47 koti- ja laitostalousoppilaitosta.
2926: tosten omistajayhteisöjen kanssa. Tarkistetun        Valtakunnan tasolla supistetaan koti- ja laitos-
2927: esityksensä opetushallitus tekee opetusministe-      talousoppilaitosten lukumäärää vuonna 1993
2928: riölle maaliskuun 15 päivään mennessä. Vuoden        seitsemällä joko oppilaitoksia yhdistämällä tai
2929: 1994 valtion talousarvion valmistelua varten         lakkauttamalla. Vuosien 1994-96 aikana ope-
2930: opetusministeriön tarkoituksena on esitellä val-     tushallituksen suunnitelmissa on yhdistää tai
2931: tioneuvoston periaatepäätös kyseisenä vuonna         lakkauttaa 14 koti- ja laitostalousoppilaitosta,
2932: lakkautettavista ja yhdistettävistä ammatillisista   joista kaksi on Hämeen läänissä.
2933: oppilaitoksista.                                        Ruoveden kotitalousoppilaitos on valtion
2934:     Tehdyn valmistelutyön taustalla on valtioneu-    omistama kouluasteen koulutusta antava oppi-
2935: voston 14.10.1992 tekemä periaatepäätös ope-         laitos. Koti- ja laitostalouden peruslinjalla oppi-
2936: tustoimen säästöistä, joista oppilaitosverkoston     laitoksessa on kuluvana lukuvuonna opiskelijoi-
2937: rationalisoinnilla toteutettaisiin vuonna 1994       ta yhteensä 58 (täyttöaste 81 %). Lisäksi oppilai-
2938: 400 milj. markan ja vuonna 1995 600 milj.            toksessa on järjestetty talouskouluopetusta sekä
2939: markan säästö. Periaatepäätöksessä todetaan          sosiaalialan kouluasteen koulutusta (40 aloitus-
2940: muun ohella, että säästöjen saamiseksi ammatil-      paikkaa) tilapäisluvalla.
2941: lisia oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään         Nuorten ammatillisena peruskoulutuksena
2942: siten, että oppilaitoskohtaiset yksikkökustan-       järjestettävän koti- ja laitostalousalan sekä so-
2943: nukset pienenevät.                                   siaalialan koulutuksen aloituspaikkamäärää
2944:     Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston    jouduttaneen supistamaan. Molempien koulu-
2945: rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt       tusalojen rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa
2946: kriteerinä oppilaitoksen tuloksellisuutta, jota on   niin ikään oppilaitosverkkoon. Opetusministe-
2947: arvioitu toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuu-         riön päätöksellä 31.12.1992 ammatillisen koulu-
2948:                                          1993 vp -    KK 16                                          3
2949: 
2950: tuksen rakennetta muutettiin siten, että tervey-        Parhaillaan on käynnissä neuvottelut niiden
2951: denhuollon ja sosiaalialan kouluasteen koulu-        oppilaitosten omistajayhteisöjen kanssa, joita
2952: tusammattien sijasta alan ammatillinen koulutus      rationalisointisuunnitelma koskee. Neuvotte-
2953: voidaan jäijestää sosiaali- ja terveysalan perus-    luissa kartoitetaan vaihtoehtoja yhdistämisille ja
2954: tutkintona. Uuteen koulutukseen siirrytään as-       lakkauttamisille yhdessä alueen viranomaisten ja
2955: teittain vuosina 1993-1995. Tämän koulutuk-          oppilaitosten edustajien kanssa. Suunnitelmaa
2956: sen järjestäminen edellyttää oppilaitoksilta val-    tarkistetaan tarvittaessa, jos oppilaitosten kans-
2957: miuksia ja resursseja sekä sosiaali- että tervey-    sa löydetään järkeviä tehostamistoimenpiteitä
2958: denhuollon alalta. Uuden koulutuksen aloitta-        säästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan turvaa-
2959: misen yhteydessä joudutaan harkitsemaan oppi-        miseksi. Näin menetellään myös Ruoveden koti-
2960: laitosten voimavarat tältäkin kannalta.              talousoppilaitoksen suhteen.
2961: 
2962:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
2963: 
2964:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
2965: 4                                         1993 vp -    KK 16
2966: 
2967: 
2968: 
2969: 
2970:                                      Till Riksdagens Herr Talman
2971: 
2972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utvärderats på basis av bl.a. följande omständig-
2973: anger har Ni, Herr Talman, genom Ert brev             heter:
2974: av den 18 februari 1993 till vederbörande med-           - i landets olika delar bibehålls ett mångsi~
2975: lem av statsrådet översänt följande av riks-          digt, kvalitativt och tillgängligt utbud av utbild-
2976: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade                 ning
2977: spörsmål nr 16:                                          - läroanstalter slås samman när det är moti-
2978:                                                       verat för att undervisningen skall kunna utveck-
2979:          Ämnar Regeringen noggrannare över-           las, för att starkare utbildningsenheter i syfte att
2980:        väga indragningen av 1äroanstalten Ruo-        säkerställa utbudet av utbildning skall kunna
2981:        veden kotita1ousoppilaitos, eftersom inga      bildas och för att fylla behoven av samarbete
2982:        av de allmänna grunder för indragning             - läroanstalter dras in när detta inte äventy-
2983:        av läroanstalter som utbildningsstyrelsen      rar utbildningens tillgänglighet eller utbudet av
2984:        anfört gäller i fråga om den, och om           utbildning för minoritetsgrupper.
2985:        Regeringen inte gör det,                          Avsikten är att yrkesläroanstalterna skall ut-
2986:          vilka är då de verkliga motiven till att     vecklas till enheter som kan erbjuda en mångsi-
2987:        dra in nämnda läroanstalt?                     digare utbildning. I syfte att resurserna effekti-
2988:                                                       vare skall k~nna utnyttjas reder utbildningssty-
2989:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             relsen som bäst ut möjligheterna att införa en
2990: anföra följande:                                      tredje termin och att förnya studievanorna bl.a.
2991:                                                       genom att öka distans- och flerformsundervis-
2992:    Utbildningsstyrelsen har uppgjort en prelimi-      ningen och utbildningen på arbetsplatsen.
2993: när plan över de läroanstalter som under åren            Nätet av läroanstalter i huslig ekonomi är
2994: 1994-1997 skall dras in eller slås samman.            relativt omfattande. Vid ingången av detta år
2995: P1anen ligger till grund för de diskussioner som      fanns det 47 verksamma läroanstalter i huslig
2996: utbildningsstyrelsen för med lokala myndigheter       ekonomi. Över hela landet skall detta antal
2997: och de sammanslutningar som är huvudmän för           minskas med 7 under 1993 antingen genom att
2998: läroanstalterna. Sin reviderade framställning gör     läroanstalterna slås samman eller dras in. Under
2999: utbildningsstyrelsen hos undervisningsministe-        1994-96 har utbildningsstyrelsen planer på att
3000: riet före den 15 mars. För beredningen av stats-      slå samman eller dra in 14 läroanstalter i huslig
3001: budgeten 1994 har undervisningsministeriet för        ekonomi, av vilka två finns i Tavastehus län.
3002: avsikt att presentera ett principbeslut av statsrå-      Läroanstalten Ruoveden kotitalousoppilaitos
3003: det om de yrkes1äroanstalter som under året i         är statsägd och ger utbildning på skolnivå. På
3004: fråga skall dras in och slås samman.                  grundlinjen för huslig ekonomi finns det i år
3005:    Underlaget till den utförda beredningen är         sammanlagt 58 studerande (kapacitesutnyttjan-
3006: statsrådets principbeslut 14.10.1992 om sparåt-       de 81 %) Med interimstillstånd har vid läroan-
3007: gärder inom undervisningsväsendet. Genom en           stalten dessutom ordnats ekonomiskoleunder-
3008: rationalisering av läroanstaltsnätet åstadkoms        visning och skolundervisning för det sociala
3009: 1994 besparingar på 400 milj. mark och 1995 på        området (40 nybörjarplatser).
3010: 600 milj. mark. I principbeslutet fastslås bland         Man torde bli tvungen att minska antalet
3011: annat att i syfte att få till stånd besparingar       nybörjarplatser i fråga om den utbildning i huslig
3012: indras och sammanslås yrkesläroanstalter så att       ekonomi och för det sociala området som ordnas
3013: enhetskostnaderna per läroanstalt minskar.            i form av grundutbildning för ungdom. Den
3014:    Vid beredningen av sitt förslag till en rationa-   strukturella utvecklingen av bägge utbild-
3015: lisering av läroanstaltsnätet har utbildnings-        ningsområden påverkar även nätverket av läro-
3016: styrelsen som kriterium använt läroanstalternas       anstalter. Genom undervisningsministeriets be-
3017: resultatrika verksamhet, som har utvärderats          slut 31.12.1992 ändrades yrkesutbildningens
3018: med hänsyn till effektiviteten och lönsamheten i      struktur så att i stället för utbildningsyrkena för
3019: verksamheten. Läroanstaltsnätet har sålunda           hälsovård och det sociala området på skolnivå
3020:                                         1993 vp -    KK 16                                            5
3021: 
3022: kan yrkesutbildningen inom detta område ord-        ringsplanen gäller. Under förhandlingarna kart-
3023: nas i form av grundexamen för social- och           läggs alternativ till sammanslagning och indrag-
3024: hälsovård. Man övergår gradvis till den nya         ning tillsammans med de lokala myndigheterna
3025: utbildningsformen under 1993-95. Av läroan-         och företrädama för läroanstaltema. Vid behov
3026: stalterna kräver denna utbildning beredskap och     justeras planema, om man tillsammans med
3027: resurser både av social- och hälsovården. I sam-    läroanstaltema kommer på fömuftiga lösningar
3028: band med att den nya utbildningen inleds blir       när det gäller att få till stånd besparingar och att
3029: man tvungen att överväga läroanstalternas re-       säkerställa verksamheten. Så kommer man även
3030: surser även ur denna synvinkel.                     att gå tillväga i fråga om läroanstalten Ruoveden
3031:    Som bäst pågår förhandlingar med huvud-          kotitalousoppilaitos.
3032: männen för de läroanstalter som rationalise-
3033:      Helsingfors den 16 mars 1993
3034: 
3035:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3036:                                               1993 vp
3037: 
3038: Kirjallinen kysymys 17
3039: 
3040: 
3041: 
3042: 
3043:                                   Aittoniemi: Mäntän kauppaoppilaitoksen perusparannus- ja laa-
3044:                                       jennushankkeen toteuttamisesta
3045: 
3046: 
3047:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3048: 
3049:     Mäntässä toimii Mäntän kaupungin omista-        luonnollisesti yhä jatkuva taloudellinen lama ja
3050: ma kauppaoppilaitos sekä ammattioppilaitos.         säästöta voitteet
3051: Kuntayhtymään kuuluu Mäntän lisäksi kuusi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3052: muuta kuntaa, nimittäin Vilppula, Kuorevesi,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3053: Ruovesi, Juupajoki, Keuruu ja Multia. Suunni-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3054: telmissa on ollut kauppaoppilaitoksen ja amma-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3055: tillisen oppilaitoksen toimintojen yhdistäminen,
3056: mutta se vaatii erityisesti kuntayhtymän pohjalta              Aikooko Hallitus pitää kiinni suunni-
3057: vielä lisäselvityksiä.                                      telmista Mäntän lukion ja yläasteen laa-
3058:     Kauppaoppilaitoksen ja lukion ja yläasteen              jennus- ja saneeraussuunnitelman toteut-
3059: osalta on olemassa perusparannus- ja laajennus-             tamisesta ja rahoittamisesta olemassa
3060: hanke, joka jälkimmäisen osalta on valtion                  olevan suunnitelman mukaisesti, ja
3061: suunnitelmissa jo vuodelle 1994. Kumpaankin                    missä aikataulussa katsotaan Mäntän
3062: oppiasteeseen kohdistuvat laajennus- ja saneera-            kauppaoppilaitokseen kohdistuvien vas-
3063: ushankkeet ovat välttämättömiä ja kiireellisiä,             taavien toimien olevan toteutettavissa?
3064: mutta niiden toteuttamisaikataulua varjostaa
3065: 
3066:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
3067: 
3068:                                           Sulo Aittoniemi
3069: 
3070: 
3071: 
3072: 
3073: 230032J
3074: 2                                          1993 vp -    KK 17
3075: 
3076: 
3077: 
3078: 
3079:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3080: 
3081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         enintään noin 20 milj. markkaa. Tämän mukai-
3082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sesti toteutusaikaisesti maksettavien valtion-
3083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        osuuksien osuus on pieni ja valtiontaloudellisista
3084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         syistä se tullee säilymään pienenä.
3085: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Hämeen läänissä Mäntän lukion ja yläasteen
3086: n:o 17:                                                laajennus- ja saneeraushanke on lääninhallituk-
3087:                                                        sen kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisenä
3088:           Aikooko Hallitus pitää kiinni suunni-        vuonna 1994 aloitettavaksi esitetyistä hankkeis-
3089:        telmista Mäntän lukion ja yläasteen laa-        ta. Läänistä valtionosuuksia vuonna 1993 on
3090:        jennus- ja saneeraussuunnitelman toteut-        haettu siinä määrin, että ainakin pääosalle hank-
3091:        tamisesta ja rahoittamisesta olemassa           keita valtionosuus kuluvana vuonna voidaan
3092:        olevan suunnitelman mukaisesti, ja              myöntää. Tämän mukaisesti on ilmeistä, että
3093:           missä aikataulussa katsotaan Mäntän          valtionosuus Mäntän lukion ja yläasteen hank-
3094:        kauppaoppilaitokseen kohdistuvien vas-          keelle voidaan myöntää vuonna 1994 edellyt-
3095:        taavien toimien olevan toteutettavissa?         täen, että kaupunki suostuu jälkirahoitteiseen
3096:                                                        valtionosuuteen. Toteutusaikaisena kantokyky-
3097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luokassa 5 olevan Mäntän kaupungin hankkeel-
3098: vasti seuraavaa:                                       le valtionosuutta ei vuonna 1994 voitane myön-
3099:                                                        tää.
3100:    Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten op-           Mäntän kauppaoppilaitoksen laajennus- ja
3101: pilaitosten rakennushankkeille valtionosuus            muutostyöhanke ei sisälly opetusministeriön
3102: määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-         määrärahoin rahoitettavana opetushallituksen
3103: sesta annetun lain (705/92) perusteella. Lain          toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille
3104: lähtökohtana on ollut, että valtionosuudet pe-         1994-97, vaan valtionosuus hankkeelle on ar-
3105: rustamishankkeille maksetaan niiden toteutusai-        vioitu saatavan työministeriön määrärahoista.
3106: kana. Valtiontaloudellisista syistä lakiin on lailla   Tämä ei kuitenkaan liene mahdollista, joten
3107: 1680/92 lisätty 50 §:ään 4 momentti, jonka mu-         hanke tullaan siirtämään opetus- ja kulttuuritoi-
3108: kaan valtionosuus vuosina 1993-97 voidaan              men rahoituksesta annetun lain mukaista perus-
3109: myöntää laitoksen ylläpitäjän suostumuksella           taruishankkeiden rahoitussuunnitelmaa valmis-
3110: hankkeen valmistumista seuraavien seitsemän            teltaessa hankkeisiin, joille valtionosuuden mak-
3111: vuoden aikana yhtä suurina erinä, joille ensim-        saa opetusministeriö.
3112: mäisen vuosierän maksamisen jälkeen makse-                 Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten pe-
3113: taan Suomen Pankin peruskoron suuruista kor-           rustamishankkeiden valtionosuushakemuksia
3114: koa (ns. jälkirahoitus).                               vuodelle 1993 on tehty niin vähän, että huomat-
3115:    Vuoden 1993 talousarvion momentilla                 tava osa jälkirahoitteisen valtionosuuden myön-
3116: 29.43.34 olevien valtionosuuksien myöntämis-           tämisvaltuudesta jää käyttämättä. Tämä johtuu
3117: valtuuksien perusteella valtionosuuksia voidaan        oppilaitoksia ylläpitävien kuntien ja kuntainliit-
3118: myöntää peruskoulujen ja lukioiden perustaruis-        tojen taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista
3119: hankkeille toteutusaikaisesti maksettavaksi 50         muutoksista, sillä valtionosuuden myöntämis-
3120: milj. markkaa ja jälkirahoitteisena 260 milj.          valtuus on laskettu toiminta- ja taloussuunnitel-
3121: markkaa. Kunnallisten ammatillisten oppilaitos-        man mukaisten investointisuunnitelmien pohjal-
3122: ten hankkeille momentilta 29.65.34 valtion-            ta. Parhaillaan on lääninhallitusten ja opetushal-
3123: osuuksia voidaan vastaavasti myöntää jälkira-          lituksen toimesta selvitettävänä oppilaitosten yl-
3124: hoitteisena 245 milj. markkaa ja toteutusaikana        läpitäjien taloudellisen aseman muutosten ja jäl-
3125: maksettavia valtionosuuksia käytettävissä ole-         kirahoituksen jatkumisen vaikutukset rahoitus-
3126: vien määrärahojen puitteissa eli aikaisempina          suunnitelmaan. Tämän selvitystyön pohjalta tar-
3127: vuosina hyväksyttäviksi suunnitelluilta hank-           kistetaan investointiohjelma perustaruishankkei-
3128: keilta säästyneet määrärahat mukaan lukien             den rahoitussuunnitelmaksi. Rahoitussuunnitel-
3129:                                         1993 vp- KK 17                                           3
3130: 
3131: ma viimeistellään syksyllä vuoden 1994 talousar-   den myöntämisajankohtaa. Mikäli kaupunki
3132: vioesityksen antamisen jälkeen.                    hakee valtionosuuden jälkirahoitteisena ja muita
3133:    Koska kunnallisten ammatillisten oppilaitos-    hankkeita siirtyy myöhemmille vuosille samassa
3134: ten perustamishankkeiden rahoitussuunnitel-        määrin kuin vuonna 1993 näyttää tapahtuvan,
3135: maan on tulossa huomattavia muutoksia aikai-       on mahdollista, että valtionosuus voidaan
3136: sempiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin verrat-   myöntää kaupungin esittämän aikataulun mu-
3137: tuna, ei tässä vaiheessa voida täsmentää Mäntän    kaan vuosina 1994-96.
3138: kauppaoppilaitoksen mahdollista valtionosuu-
3139:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1993
3140: 
3141:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
3142: 4                                          1993 vp- KK 17
3143: 
3144: 
3145: 
3146: 
3147:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
3148: 
3149:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den liten och av statsekonomiska skäl torde den
3150: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           också förbli liten.
3151: med1em av statsrådet översänt följande av riks-            Utbyggnads- och saneringsprojektet gäliande
3152: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           gymnasiet och högstadiet i Mänttä i Tavastehus
3153: mål nr 17:                                             Iän står enligt länsstyrelsens prioritetsordning
3154:                                                        först av de projekt som är på förslag att påbörjas
3155:            Ämnar Regeringen hålia fast vid pla-        år 1994. Statsandelar har sökts i länet år 1993 i
3156:         nerna på att genomföra och finansiera          sådan omfattning att åtminstone en stor del av
3157:         utbyggnads- och saneringsplanen för            projekten kan beviljas statsandel innevarande år.
3158:         gymnasiet och högstadiet i Mänttä enligt       Det är därför klart att projektet vid gymnasiet
3159:         föreliggande pian och                          och högstadiet i Mänttä kan beviljas statsandel
3160:            enligt viiken tidtabeli kan motsvaran-      år 1994 under förutsättning att staden samtycker
3161:         de åtgärder i fråga om Mäntän kaup-            tili statsandel i efterskott. Projektet i Mänttä
3162:         paoppilaitos genomföras?                       stad, som är hör tili bärkraftsklass 5, torde inte
3163:                                                        år 1994 kunna beviljas statsandel under byggti-
3164:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den.
3165: anföra följande:                                           Utbyggnads- och ändringsprojektet gäliande
3166:                                                        Mäntän kauppaoppilaitos ingår inte i utbild-
3167:    Statsandelen för byggnadsprojekt vid grund-         ningsstyrelsens verksamhets- och ekonomipian
3168: skolor, gymnasier och yrkesläroanstalter be-           för åren 1994---97 och finansieras inte av under-
3169: stäms med stöd av iagen om finansiering av             visningsministeriets anslag, utan man har räknat
3170: undervisnings- och kulturverksamhet (705/92).          med att få siatsandel för projektet av arbetsmi-
3171: Utgångspunkten för lagen har varit att statsan-        nisteriets anslag. Detta torde dock inte vara
3172: delarna för anläggningsprojekt betalas under           möjligt och projektet kommer därför, medan en
3173: byggtiden. Av statsekonomiska skäl har tili la-        finansieringsplan för anläggningsprojekt enligt
3174: gens 50 § genom lagen 1680/92 fogats ett 4 mom.        lagen om finansiering av undervisnings- och
3175: enligt vilket statsandel under 1993-97 med             kulturverksamhet bereds, att överföras tili de
3176: huvudmannens samtycke kan beviljas under sju           projekt vars statsandel betalas av undervisnings-
3177: år efter det att projektet slutförts, i form av lika   ministeriet.
3178: stora årliga poster. Efter det att den första årliga       Ansökningarna om statsandel för de kom-
3179: posten har betalts betalas på dessa poster en          munala läroanstalternas anläggningsprojekt år
3180: ränta som motsvarar Finlands Banks grundrän-           1993 har varit så få att en betydande del av
3181: ta (s.k. efterfinansiering).                           fullmakten att bevilja statsandel i efterskott
3182:    På basis av fulimakterna för beviljande av de       blir outnyttjad. Detta beror på de förändringar
3183: statsandelar som finns under moment 29.43.34 i         som skett i den ekonomiska situationen för de
3184: statsbudgeten för 1993 får anläggningsprojekt          kommuner och kommunförbund som är hu-
3185: vid grundskolor och gymnasier beviljas 50 miljo-       vudmän för läroanstalterna, eftersom fulimak-
3186: ner mark i siatsandel under byggtiden och 260          ten för beviljande av statsandel har beräknats
3187: miljoner mark som statsandel i efterskott. På          utgående från investeringsplanerna i verksam-
3188: motsvarande sätt får projekt vid kommunala             hets- och ekonomiplanen. För närvarande ut-
3189: yrkesläroanstalter beviljas 245 miljoner mark i        reder länsstyrelserna och utbildningsstyrelsen
3190: statsandelar i efterskott från moment 29.65.34         på vilket sätt förändringarna i den ekonomiska
3191: och statsandelar under byggtiden inom ramen            situationen för läroanstalternas huvudmän och
3192: för de anslag som står tili förfogande, dvs. med       den fortsatta efterfinansieringen inverkar på fi-
3193: de anslag som sparats via projekt som planerats        nansieringsplanen. Med detta utredningsarbete
3194: bli godkända under tidigare år medräknade              som grund justeras investeringsprogrammet till
3195: högst omkring 20 miljoner mark. Enligt detta är        en finansieringsplan för anläggningsprojekt.
3196: andelen statsandelar som betalas under byggti-         Finansieringsplanen får sin slutliga utformning
3197:                                         1993 vp -    KK 17                                        5
3198: 
3199: på hösten efter det att budgetpropositionen för     kauppaoppilaitos eventuellt beviljas statsandel.
3200: 1994 har avlåtits.                                  Om staden ansöker om statsandel i efterskott
3201:   Eftersom finansieringsplanen för de kommu-        och andra projekt uppskjuts till senare år i
3202: nala yrkesläroanstalternas anläggningsprojekt       samma utsträckning som det förefaller att ske år
3203: kommer att skilja sig betydligt från de tidigare    1993, är det möjligt att statsandel kan beviljas
3204: verksainhets- och ekonomiplanerna är det i detta    under åren 1994--96 enligt den tidtabell som
3205: skede inte möjligt att exakt ange när Mäntän        staden föreslagit.
3206: 
3207:      Helsingfors den 11 mars 1993
3208: 
3209:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3210:                                                1993 vp
3211: 
3212: Kirjallinen kysymys 18
3213: 
3214: 
3215: 
3216: 
3217:                                   Aittoniemi: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen Mäntän
3218:                                       toimipisteen toiminnan turvaamisesta
3219: 
3220: 
3221:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3222:    Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen          teen lopettaminen. Eri tahojen suunnitelmat
3223: Mäntän toimipisteessä on annettu opetusta noin       ovat siis peräti ristiriitaisia keskenään.
3224: 50 oppilaalle perushoitajan yo-linjallaja sairaan-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
3225: hoitajan sisätauti-kirurgisen hoitotyön linjalla.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3226: Hämeen lääninhallituksen laatimassa erityis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3227: alueen kehitysohjelmassa ja Pirkanmaan maa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3228: kuntasuunnitelmassa on esitetty toimipisteen va-
3229: kinaistamista ja koulua varten on Mäntässä                      Miten Hallitus suhtautuu kaavailuihin
3230: kunnostetut toimitilat. Mäntän sairaala tarjoaa              Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-
3231: monipuolisia resursseja opetustyöhön.                        toksen Mäntän toimipisteen lopettami-
3232:    Mäntän alueella tarvitaan terveydenhuollon                sesta ottaen huomioon olemassa olevan
3233: koulutuspaikkoja. Työministeriö on äskettäin                 koulutustarpeen ja Mäntän aseman eri-
3234: esittänyt koulutuspaikkoja lisäämistä, mutta                 tyisalueena?
3235: opetushallituksen suunnitelmissa on toimipis-
3236: 
3237:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
3238: 
3239:                                            Sulo Aittooiemi
3240: 
3241: 
3242: 
3243: 
3244: 230032J
3245: 2                                        1993 vp -    KK 18
3246: 
3247: 
3248: 
3249: 
3250:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3251: 
3252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ri 1 momentissa      ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
3253: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen saavutettavuus
3254: olette 18 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn               -oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
3255: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
3256: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
3257: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
3258: sen n:o 18:                                          dosta
3259:                                                          -oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se ei
3260:           Miten Hallitus suhtautuu kaavailuihin      vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai vä-
3261:        Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-           hemmistöryhmien koulutustarjontaa.
3262:        toksen Mäntän toimipisteen lopettami-             Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehit-
3263:        sesta ottaen huomioon olemassa olevan         tämään nykyistä monipuolisempaan koulutus-
3264:        koulutustarpeen ja Mäntän aseman eri-         tarjontaan kykeneviä yksiköitä. Voimavarojen
3265:        tyisalueena?                                  käytön tehostamiseksi opetushallitus selvittää
3266:                                                      parhaillaan myös mahdollisuuksia kolmannen
3267:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lukukauden käyttöönottoon sekä opiskelutapo-
3268: vasti seuraavaa:                                     jen uudistamista mm. etä- ja monimuoto-opiske-
3269:                                                      lua sekä työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta li-
3270:     Opetushallitus on tehnyt alustavan suunnitel-    säämällä.
3271: man vuosina 1994-1997lakkautettavistaja yh-              Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen
3272: distettävistä oppilaitoksista. Suunnitelma on tar-   Mäntän toimipisteessä on järjestetty perushoita-
3273: koitettu pohjaksi keskusteluille, joita opetushal-   jan kouluasteista koulutusta sekä lukuvuonna
3274: litus käy paikallisten viranomaisten ja oppilai-      1992-93 aikuiskoulutuksena sairaanhoitajan
3275: tosten omistajayhteisöjen kanssa. Tarkistetun        koulutusta yhdelle ryhmälle. Vuodelle 1993
3276: esityksensä opetushallitus tekee opetusministe-       Mänttään ei ole osoitettu uusia aloituspaikkoja.
3277: riölle maaliskuussa. Vuoden 1994 valtion talous-         Sosiaali- ja terveysalojen uudistettuun koulu-
3278: arvion valmistelua varten opetusministeriön tar-     asteen koulutukseen siirrytään asteittain vuosina
3279: koituksena on esitellä valtioneuvoston periaate-      1993-1995 siten, että koulutus järjestetään so-
3280: päätös kyseisenä vuonna lakkautettavista ja yh-      siaali- ja terveysalan perustutkintona viimeis-
3281: distettävistä ammatillisista oppilaitoksista.        tään vuodesta 1995 lähtien. Koulutuksen järjes-
3282:     Tehdyn valmistelutyön taustalla on valtioneu-     täminen edellyttää sitä järjestäviltä oppilaitoksil-
3283: voston 14.10.1992 tekemä periaatepäätös ope-          ta valmiuksia ja resursseja sekä sosiaali- että
3284: tustoimen säästöistä, joista oppilaitosverkoston      terveydenhuoltoalalta. Uudistettua koulutusta
3285: rationalisoinnilla toteutettaisiin vuonna 1994        kohdennettaessa joudutaan ottamaan huomioon
3286: 400 milj. markan ja vuonna 1995 600 milj.             oppilaitosten valmiudet koulutuksen järjestämi-
3287: markan säästö. Periaatepäätöksessä todetaan           seen nykyisillä ja sitäkin pienemmillä resursseil-
3288: muun ohella, että säästöjen saamiseksi ammatil-       la. Tässä tilanteessa pienten oppilaitosyksiköi-
3289: lisia oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdistetään       den mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen
3290: siten, että oppilaitoskohtaiset yksikkökustan-        ovat rajalliset. Lisäksi tulee ottaa huomioon
3291: nukset pienenevät.                                    koulutuksen järjestäruismahdollisuudet läänin
3292:     Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston     alueella yleensä.
3293: rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt           Opetushallituksen rationalisointisuunnitel-
3294: kriteerinä oppilaitoksen tuloksellisuutta, jota on    maa tarkistetaan parhaillaan paikallisten viran-
3295: arvioitu toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuu-          omaisten ja oppilaitosten edustajien yhteistyönä.
3296: den ja taloudellisuuden näkökulmista. Oppilai-        Tässä yhteydessä pyritään kartoittamaan kaikki
3297: tosverkostoa on siten arvioitu mm. seuraavien         mahdolliset vaihtoehdot oppilaitosyksiköiden
3298: kriteerien perusteella:                               toiminnan tehostamiseksi.
3299:     -maan eri osissa säilytetään monipuolinen
3300:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
3301: 
3302:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
3303:                                           1993 vp -    KK 18                                            3
3304: 
3305: 
3306: 
3307: 
3308:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3309: 
3310:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               - i landets olika delar bibehålls ett mångsi-
3311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        digt, kvalitativt och tillgängligt utbud av utbild-
3312: den 18 februari 1993 tili vederbörande medlem         ning
3313: av statsrådet översänt följande av riksdagsman            - läroanstalter slås samman när det är moti-
3314: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 18:         verat för att undervisningen skall kunna utveck-
3315:                                                       las, för att starkare utbildningsenheter i syfte att
3316:           Hur förhåller sig Regeringen tili pla-      säkerställa utbudet av utbildning skall kunna
3317:        nema på att Mänttä filial tillläroanstal-      bildas och för att fylla behoven av samarbete
3318:        ten Pirkanmaan terveydenhuolto-oppi-               - läroanstalter dras in när detta inte äventy-
3319:        laitos skall dras in, med hänsyn till exis-    rar utbildningens tillgänglighet eller utbudet av
3320:        terande utbildningsbehov och Mänttäs           utbildning för minoritetsgrupper.
3321:        ställning som specialområde?                       Avsikten är att yrkesläroanstaltema skall ut-
3322:                                                       vecklas tili enheter som kan erbjuda en mångsi-
3323:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             digare utbildning. I syfte att resurserna effektiva-
3324: anföra följande:                                      re skall kunna utnyttjas reder utbildningsstyrel-
3325:                                                       sen som bäst ut möjlighetema att införa en tredje
3326:    Utbildningsstyrelsen har uppgjort en prelimi-      termin och att förnya studievanorna bl.a. genom
3327: när plan över de läroanstalter som under åren         att öka distans- och flerformsundervisningen
3328: 1994-1997 skall dras in eller slås samman.            och utbildningen på arbetsplatsen.
3329: Planen ligger till grund för de diskussioner som          Vid Mänttä filial till läroanstalten Pirkan-
3330: utbildningsstyrelsen för med lokala myndigheter       maan terveydenhuolto-oppilaitos har man ord-
3331: och de sammanslutningar som är huvudmän för           nat utbildning på skolnivå för primärskötare och
3332: läroanstaltema. Sin reviderade framställning gör      under läsåret 1992-93 sjukskötarutbildning i
3333: utbildningsstyrelsen hos undervisningsministe-        form av vuxenutbildning för en grupp. Några
3334: riet i mars. För beredningen av statsbudgeten         nybörjarplatser för 1993 har inte anvisats i
3335: 1994 har undervisningsministeriet för avsikt att      Mänttä.
3336: presentera ett principbeslut av statsrådet om de          Övergången till den nya utbildningen på skol-
3337: yrkesläroanstalter som under året i fråga skall       nivå inom social- och hälsovården sker gradvis
3338: dras in och slås samman.                               1993-95 så att utbildningen ordnas i form av
3339:    Underlaget till den utförda beredningen är         grundexamina för social- och hälsovård från och
3340: statsrådets principbeslut 14.10.1992 om sparåt-       med 1995. Av de arrangerande läroanstaltema
3341: gärder inom undervisningsväsendet. Genom en           kräver utbildningen beredskap och resurser både
3342: rationalisering av läroanstaltsnätet åstadkoms        av social- och hälsovården. Vid resurstilldelning-
3343: 1994 besparingar på 400 milj. mark och 1995           en i fråga om den nya utbildningen blir man
3344: på 600 milj. mark. I principbeslutet fastslås         tvungen att ta hänsyn tillläroanstaltemas bered-
3345: bland annat att i syfte att få till stånd bespa-      skap att ordna utbildningen med nuvarande och
3346: ringar indras och sammanslås yrkesläroanstal-         tili och med mindre resurser. I en sådan situation
3347: ter så att enhetskostnadema per läroanstalt           är mindre enheters möjligheter att ordna utbild-
3348: minskar.                                              ning begränsade. Dessutom bör man beakta de
3349:    Vid beredningen av sitt förslag till en rationa-   generella möjligheterna att ordna denna utbild-
3350: lisering av läroanstaltsnätet har utbildningssty-     ning i länet.
3351: relsen som kriterium använt läroanstaltemas               U tbildningsstyrelsens      rationaliseringsplan
3352: resultatrika verksamhet, som har utvärderats          granskas som bäst i samråd med de lokala
3353: med hänsyn till effektiviteten och lönsamheten i      myndigheterna och företrädama för läroanstal-
3354: verksamheten. Läroanstaltsnätet har sålunda           terna. I detta sammanhang försöker man kart-
3355: utvärderats på basis av bl.a. följande omständig-     lägga alla möjliga altemativ i syfte att effektivera
3356: heter:                                                verksamheten i de enskilda läroanstalterna.
3357:      Helsingforsden 16 mars 1993
3358: 
3359:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3360:                                               1993 vp
3361: 
3362: Kirjallinen kysymys 19
3363: 
3364: 
3365: 
3366: 
3367:                                 Aittoniemi: Autoveron palauttamisesta autokoulujen opetuskäy-
3368:                                     tössä oleville autoille
3369: 
3370:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3371: 
3372:    Eräille ammattiryhmille, kuten taksiautoili-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3373: joille, palautetaan autoveroa. Autokoulujen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3374: käytössä olevat opetusautot kuuluvat luonteen-
3375: sa puolesta kiinteästi ammatin harjoittamiseen.              Aikooko Hallitus tulevaisuudessa laa-
3376: Niistä ei kuitenkaan saa autoveron palautusta.            jentaa autoveron palautuksen koske-
3377:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           maan autokoulujen opetuskäytössä ole-
3378: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän             via autoja?
3379:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1993
3380:                                         Sulo Aittoniemi
3381: 
3382: 
3383: 
3384: 
3385: 2300321
3386: 2                                        1993 vp -    KK 19
3387: 
3388: 
3389: 
3390: 
3391:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3392: 
3393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen käytettäville autoille. Kouluautot ovat siten
3394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nykyisin verollisia samoin edellytyksin kuin
3395: olette 17 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           muutkin autot. Kouluautoilla oli verovapaus
3396: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    vuodesta 1960 vuoteen 1967. Tuolloin yleistyi
3397: anomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-     käytäntö hankkia nimellisesti kouluautoina
3398: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          muun muassa urheiluautoja ja muita kouluau-
3399: n:o 19:                                              toiksi täysin sopimattomia autoja, joita sitten
3400:                                                      käytettiin kokonaan muihin tarkoituksiin.
3401:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa laa-         Samat epäkohdat, joiden vuoksi kouluauto-
3402:        jentaa autoveron palautuksen koske-           jen verovapaudesta aikanaan luovuttiin, nousisi-
3403:        maan autokoulujen opetuskäytössä ole-         vat todennäköisesti uudelleen esiin, jos näille
3404:        via autoja?                                   autoille jälleen ryhdyttäisiin myöntämään vero-
3405:                                                      vapauksia. Nykyisessä tilanteessa ei ole erityistä
3406:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarvetta eikä myöskään mahdollisuuksia tukea
3407: vasti seuraavaa:                                     ajokorttien hankintaa verohelpotuksilla. Lisäksi
3408:                                                      monissa muissakin työtehtävissä yleisesti käyte-
3409:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetussa           tään verollisia autoja. Tarkoituksena ei ole laa-
3410: laissa ei ole säännöksiä kouluautojen verovapau-     jentaa autoveron palautusta koskemaan auto-
3411: desta tai veron palautuksesta tähän tarkoituk-       koulujen opetuskäytössä olevia autoja.
3412: 
3413:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
3414: 
3415:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3416:                                          1993 vp -    KK 19                                             3
3417: 
3418: 
3419: 
3420: 
3421:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3422: 
3423:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skattepliktiga enligt samma förutsättningar som
3424: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       andra bilar. Skolbilama var skattefria mellan
3425: den 17 februari 1993 till vederbörande medlem        1960 och 1967. Under den tiden blev det vanligt
3426: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       att under benämningen skolbil skaffa bl.a. sport-
3427: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 19:        bilar och andra bilar som var totalt olämpliga
3428:                                                      som skolbilar. Dessa användes sedan för helt
3429:           Ämnar Regeringen i framtiden utvid-        andra syften.
3430:        ga återbäringen av bilskatt till att gälla        Samma missförhållanden som en gång ledde
3431:        bilar som används i bilskolomas under-        till att skattefriheten för skolbilar slopades skulle
3432:        visning?                                      sannolikt återkomma, om dessa bilar igen börja-
3433:                                                      de beviljas skattefrihet. 1 dagens läge finns det
3434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        varken behov eller möjligheter att stöda kör-
3435: anföra följande:                                     kortsanskaffningar genom skattelättnader.
3436:                                                      Dessutom används skattepliktiga bilar allmänt
3437:    1 lagen om bil- och motorcykelskatt finns inga    också i många andra arbetsuppgifter. Avsikten
3438: stadganden om skattefrihet för skolbilar eller om    är inte att utvidga återbäringen av bilskatt till att
3439: återbäring av skatt på bilar som används för         gälla bilar som används i bilskolomas undervis-
3440: detta syfte. Skolbilama är alltså för närvarande     ning.
3441: 
3442:      Helsingfors den 23 mars 1993
3443: 
3444:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
3445:                                                 1993 vp
3446: 
3447: Kirjallinen kysymys 20
3448: 
3449: 
3450: 
3451: 
3452:                                    Pulliainen: Mineraalipohjaisten öljyjen korvaamisesta kasvipohjai-
3453:                                         silla öljyillä
3454: 
3455: 
3456:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3457: 
3458:    Saksan liittotasavalta on lailla kieltänyt käyt-   neuvoston käsittelyyn, mutta mitään ei näytä
3459: tämästä teräketju- ja hydrauliikkaöljyinä muita       tapahtuvan. Tämän vuoksi kirjallinen kysymys
3460: kuin kasvipohjaisia öljyjä. Mineraalipohjaiset        on jälleen kerran enemmän kuin paikallaan.
3461: öljyt ovat näin laittomia.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3462:    Ne syyt, jotka pakottivat päätymään Saksassa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
3463: mainittuun ratkaisuun, pätevät myös Suomessa.         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3464: Tämä on myös yleisesti tunnustettu. Meillä on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3465: myös mainittuja kasvipohjaisia öljyjä kotimaas-
3466: sa valmistettuina saatavissa mainittuihin käyttö-                 Aikooko Hallitus antaa pikaisesti
3467: tarkoituksiin.                                                 eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-
3468:    Viranomaiset ovat useissa yhteyksissä luvan-                kaan hydrauliikka- ja teräketjuöljyinä
3469: neet Saksan mallin mukaista lakiesitystä Valtio-               saisi käyttää vain kasvipohjaisia öljyjä?
3470: 
3471:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
3472: 
3473:                                             Erkki Pulliainen
3474: 
3475: 
3476: 
3477: 
3478: 230032J
3479: 2                                        1993 vp -    KK 20
3480: 
3481: 
3482: 
3483: 
3484:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3485: 
3486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ympäristöministeriö asetti 30 päivänä loka-
3487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuuta 1991 taloudellisten ohjauskeinojen käytön
3488: olette 18 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           edistämiseksi ympäristötalousprojektin ja ympä-
3489: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ristötaloustoimikunnan. Toimikunnan maaseu-
3490: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliai-     tuelinkeinojaoston ehdotuksen mukaisesti on
3491: sen kirjallisen kysymyksen n:o 20:                   kasviöljypohjaisten voiteluaineiden käytön edis-
3492:                                                      tämistä selvitetty liikenneministeriön asettamas-
3493:           Aikooko Hallitus antaa pikaisesti          sa työryhmässä. Työryhmän 30 päivänä joulu-
3494:        eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-         kuuta 1992 laatiman ehdotuksen mukaan tulisi
3495:        kaan hydrauliikka- ja teräketjuöljyinä        maastossa, tärkeillä pohjavesialueilla ja vesis-
3496:        saisi käyttää vain kasvipohjaisia öljyjä?     töissä liikkuvassa kalustossa ja työkoneissa käy-
3497:                                                      teitäville hydrauli- ja ketjuöljyille asettaa vaati-
3498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukset ja rajoitukset biohajoavuuden, myrkylli-
3499: vasti seuraavaa:                                     syyden ja elimistöön keräytymisen suhteen. Li-
3500:                                                      säksi työryhmä ehdottaa, että kasviöljypohjaisen
3501:    Hydrauliikkakäyttöön valmistettujen öljy-         jätehydrauliöljyn uudelleen käyttämistä tuettai-
3502: tuotteiden käyttö on noin 18 000 tonnia vuosit-      siin ja alaan liittyvää tiedotusta tehostettaisiin.
3503: tain. Nykyisin noin 98 prosenttia käytettävistä      Ympäristötaloustoimikunta ei ole vielä ottanut
3504: hydrauliöljyistä on mineraaliöljypohjaisia voite-    kantaa työryhmän ehdotukseen, mutta asia tulee
3505: luaineita. Loput kaksi prosenttia ovat kasviöljy-    esille toimikunnassa kevään 1993 aikana.
3506: pohjaista hydrauliöljyä, polyglykoleja tai syn-         Tiettävästi on mahdollisuus valmistaa luon-
3507: teettisiä estereitä.                                 nossa hajoavia voiteluöljyjä muistakin raaka-
3508:    Moottorisahojen teräketjuöljyjen sekä saho-       aineista kuin kasviöljyistä. Tästä huolimatta
3509: jen ja puunjalostustehtaitten tukki- ja sahatava-    ympäristöministeriö ryhtyy selvittämään lakiesi-
3510: rankuljettimissa käytettyjen öljyjen (ns. ketjuöl-   tyksen edellytyksiä mahdollisimman pian.
3511: jyt) kokonaiskäyttö on noin 6 000 tonnia vuo-           Euroopan talousyhteisö ei ole rajoittanut voi-
3512: dessa. Kasviöljypohjaisia valmisteita on tästä       teluaineiden käyttöä. Kun ETA-sopimus tulee
3513: määrästä alle 100 tonnia.                            voimaan, päätetään sopimuksen mukaisesti,
3514:    Saksassa ovat viranomaiset antaneet suosi-        onko Suomella oikeus antaa tai pitää voimassa
3515: tuksen, jonka mukaan liitto- ja osavaltioiden        yhteisölainsäädännöstä poikkeavaa säädöstä.
3516: metsissä tulisi metsätyökoneissa ja moottorisa-
3517: hoissa käyttää ainoastaan biologisesti nopeasti
3518: hajoavia öljytuotteita.
3519: 
3520:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
3521: 
3522:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
3523:                                           1993 vp -    KK 20                                          3
3524: 
3525: 
3526: 
3527: 
3528:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3529: 
3530:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Miljöministeriet tillsatte den 30 oktober 1991
3531: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ett miljöekonomiprojekt och en miljöekonomi-
3532: den 18 februari 1993 tili vederbörande medlem         kommission som skall främja användningen av
3533: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        ekonomiska stymingsmedel. Enligt ett förslag av
3534: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 20:              kommissionens sektion för landsbygdsnäringar
3535:                                                       har trafikministeriet låtit en arbetsgrupp under-
3536:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          söka hur användningen av vegetabiliskt basera-
3537:        ning förelägga riksdagen ett lagförslag        de smöljämnen kan främjas. Enligt arbetsgrup-
3538:        som leder tili att enbart oljor på vegetabi-   pens förslag av den 30 december 1992 borde man
3539:        lisk bas får användas som hydraulikoljor       ställa vissa krav på de hydraulikoljor och kedje-
3540:        och sågkedjeoljor?                             oljor som används i rörlig materiel och arbets-
3541:                                                       maskiner i terrängen, i viktiga grundvattensom-
3542:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          råden och i vattendragen. Kraven skulle gälla
3543: samt anföra följande:                                 oljomas biologiska nedbrytbarhet, toxicitet och
3544:                                                       ackumulering i organismer. Arbetsgruppen före-
3545:     Den årliga användningen av oljeprodukter          slår dessutom stöd till återanvändningen av ve-
3546: tillverkade för hydrauliskt bruk uppgår tili ca       gatabiliskt baserat hydraulikoljeavfall samt ef-
3547: 18 000 ton. För närvarande är omkring 98 pro-         fektiverad information inom detta område. Mil-
3548: cent av de hydraulikoljor som används mineral-        jöekonomikommissionen har ännu inte tagit
3549: oljebaserade smörjoljor. De resterande två pro-       ställning till arbetsgruppens förslag, men ärendet
3550: centen har antingen vegetabilisk bas eller är         kommer upp i kommissionen i vår.
3551: polyglykoler eller syntetiska estrar.                    Det är veterligen möjligt att tillverka biolo-
3552:     För kedjoma i motorsågar och i transportan-       giskt nedbrytbara smöljoljor också av andra
3553: läggningar för timmer och sågat virke i sågar och     råämnen än vegetabiliska oljor. Trots detta kom-
3554: inom träförädlingsindustrin används årligen           mer miljöministeriet så snart som möjligt att
3555: sammanlagt omkring 6 000 ton oljor (s.k. kedje-       undersöka förutsättningama för ett lagförslag.
3556: oljor). Av denna mängd är mindre än 100 ton              Europeiska ekonomiska gemenskapen har
3557: vegetabiliskt baserade produkter.                     inte begränsat användningen av smöljoljor. Då
3558:     1 Tyskland har myndighetema rekommende-           EES-avtalet träder i kraft kommer det i enlighet
3559: rat att enbart biologiskt snabbt nedbrytbara          med avtalet att fattas beslut om Finland har
3560: oljeprodukter skall användas i skogsarbetsma-         rätt att utfärda eller vidmakthålla bestämmelser
3561: skiner och motorsågar i förbunds- och delstater-      som avviker från lagstiftningen inom gemen-
3562: nas skogar.                                           skapen.
3563:      Helsingfors den 25 mars 1993
3564: 
3565:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
3566:                                                1993 vp
3567: 
3568: Kirjallinen kysymys 21
3569: 
3570: 
3571: 
3572: 
3573:                                   Vehkaoja ym.: Suomenkielisen yleisradiotoiminnan turvaamisesta
3574:                                      Pietarsaaressa
3575: 
3576: 
3577:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3578:    Yleisradion hallitus on tehnyt päätöksen siitä,      Yleisradion organisaatiossa ruotsinkielisillä
3579: että Yleisradion Pietarsaaren suomenkielinen         on oma yksikkönsä. Silloin kun tulisi kehittää tai
3580: toimitus lakkautetaan 1.6.1993 mennessä. Pie-        vatjella tasapuolisesti molempien kieliryhmien
3581: tarsaareen jäisi vain ruotsinkielinen toimitus.      palveluja kaksikielisellä alueella, tällainen orga-
3582: Tarkoitus on ollut saavuttaa säästöjä vuokrame-      nisaatio voi osoittautua ongelmalliseksi. Näin
3583: noissa. Kun ruotsinkielinen toimitus jäisi mitä      näyttää käyvän Pietarsaaren tapauksessa. Epä-
3584: ilmeisimmin nykyisiin yhteisiin tiloihin, ei ole     selvää on, onko Yleisradion sisällä Pietarsaaren
3585: näytetty, mistä vaaditut vuokrasäästöt ratkai-       tapausta laisinkaan käsitelty kielellisesti tasa-
3586: sussa syntyvät.                                      puolisen palvelun turvaavasta näkökulmasta.
3587:    Pietarsaaren kaupunki on kaksikielinen kau-       Näyttää ilmeiseltä, että viestintäpolitiikan to-
3588: punki, jossa kielisuhteet.ovat lähes tasan. Ruot-    teuttamiselle on oltava oma strategiansa kaksi-
3589: sinkielisten tarvitsemat palvelut on otettu huo-     kielisillä alueilla.
3590: mioon siten, että ruotsinkielisellä Yleisradiolla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
3591: on nykyisin toimittajia kaikissa tärkeimmissä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3592: ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä keskuksissa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3593: Pohjanmaan rannikkoseudulla. Jos Pietarsaares-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3594: ta poistetaan Yleisradion suomenkielinen toimi-
3595: tus, se polkee räikeällä tavalla alueen suomen-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3596: kielisen, merkittävän vähemmistön etuja.                    ryhtyä, että viestintäpolitiikassa ja erityi-
3597:    Yleisradio on suomenkielisiä pietarsaarelaisia           sesti Yleisradion toiminnassa turvataan
3598: sortavana toimenpiteellään tekemässä mitättö-               kielellisesti tasapuolinen toiminta kaksi-
3599: mäksi kielellisesti tasapuolisen viestintäpolitii-          kielisillä alueilla ja että Yleisradion suo-
3600: kan toteuttamisen. On täysin selvää, että toimit-           menkielistä toimitusta ei lopeteta Pietar-
3601: tajan asemapaikalla on vaikutusta toteutettaviin            saaresta?
3602: ohjelmiin. Pietarsaarta ei voi nykyisellä tasolla
3603: hoitaa Kokkolasta käsin.
3604:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1993
3605: 
3606:           Marjatta Vehkaoja              Riitta Myller                  Arja Ojala
3607:           Liisa Jaakonsaari              Erja Lahikainen                Raimo Vuoristo
3608:           Matti Luttinen                 Timo Roos                      Jukka Gustafsson
3609:           Sinikka Hurskainen             Marja-Liisa Tykkyläinen        Antti Kalliomäki
3610:           Pertti Paasio                  Pentti Lahti-Nuuttila          Paavo Lipponen
3611:           Erkki Tuomioja                 MarkkuLaukkanen                Raimo Vistbacka
3612:           Esko Seppänen                  Erkki Pulliainen               Antero Kekkonen
3613:           Matti Louekoski                Leena Luhtanen                 Marja-Leena Viljamaa
3614:           Reijo Laitinen                 Pekka Räty                     Kirsti Ala-Harja
3615:           Bjarne Kallis                  Jarmo Wahlström                Tuija Maaret Pykäläinen
3616:           Sulo Aittoniemi                Mitja Ryynänen                 Rose-Marie Björkenheim
3617:           Maija Perho-Santala            Kyösti Toivonen                Hanna Markkula
3618:                                          Tuulikki Ukkola
3619: 
3620: 2300321
3621: 2                                          1993 vp -    KK 21
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 
3626:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3627: 
3628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vasti seuraavaa:
3630: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-
3631: le jäsenelle kansanedustaja Vehkaojan ym. näin            Oy Yleisradio Ab on itsenäinen osakeyhtiö,
3632: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 21:                joka toimii toimilupaehtojensa mukaisesti. Oy
3633:                                                        Yleisradio Ab:n toiminnasta ja päätöksistä vas-
3634:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto,
3635:        ryhtyä, että viestintäpolitiikassa ja erityi-   joka valvoo yhtiön toimintaa ja voi halutessaan
3636:        sesti Yleisradion toiminnassa turvataan         puuttua siihen. Tällä kertaa Yleisradion hallin-
3637:        kielellisesti tasapuolinen toiminta kaksi-      toneuvostoon kuuluu myös Pietarsaaresta oleva
3638:        kielisillä alueilla ja että Yleisradion suo-    jäsen, joka tarvittaessa voi ottaa kysymyksessä
3639:        menkielistä toimitusta ei !opeteta Pietar-      tarkoitetun asian esille Yleisradion päättävissä
3640:        saaresta?                                       elimissä.
3641: 
3642:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
3643: 
3644:                                                                     Liikenn~ministeri Ole Norrback
3645:                                        1993 vp -    KK 21                                         3
3646: 
3647: 
3648: 
3649: 
3650:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
3651: 
3652:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3653: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande       samt anföra följande:
3654: med1em av statsrådet översänt följande av riks-
3655: dagsman Vehkaoja m.fl. undertecknade spörs-           Oy Yleisradio Ab är ett självständigt aktiebo-
3656: mål nr 21:                                         lag som verkar enligt sina koncessionsvillkor.
3657:                                                    För Oy Yleisradio Ab:s verksamhet och beslut
3658:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ansvarar ett förvaltningsråd som väljs av riksda-
3659:        ta så att i mediapoHtiken och särskilt      gen. Detta förvaltningsråd övervakar bolagets
3660:        inom Yleisradios verksamhet tryggas en      verksamhet och kan vid behov ingripa. Denna
3661:        språkligt rättvis verksamhet inom två-      gång är också en representant från Jakobstad
3662:        språkiga områden och så att Yleisradio      medlem av förvaltningsrådet och kan vid behov
3663:        inte stänger den finskspråkiga redaktio-    ta upp den i spörsmålet nämnda frågan till
3664:        nen i Jakobstad?                            behandling i beslutsfattande organ inom Yleisra-
3665:                                                    dio.
3666:      Helsingforsden 24 mars 1993
3667: 
3668:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
3669:                                                1993 vp
3670: 
3671: Kirjallinen kysymys 22
3672: 
3673: 
3674: 
3675: 
3676:                                  Korva ym.: Mustavaaran kaivoksen uudelleen avaamisesta
3677: 
3678: 
3679:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3680: 
3681:    Rautaruukki Oy harjoitti Taivalkosken ja        larihinta on tosin jälleen 1990-luvun alussa las-
3682: Posion kuntien raja-alueella olevassa Mustavaa-    kenut, mutta kun ottaa huomioon markan voi-
3683: ran kaivoksessa vanadiinin kaivaus- ja rikastus-   makkaan devalvoitumisen, on mahdollista, että
3684: toimintaa vuosina 1976--86. Vanadiinin maail-      vanadiinituotannon uudelleen aloittaminen on
3685: manmarkkinahintojen alentuminen johti toimin-      kannattavaa.
3686: nan lopettamiseen. Kaivos rikastamaineen va-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3687: rustettiin odottamaan markkinatilanteen pa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3688: rantumista.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3689:    Suomen kansantalouden nykyinen tilanne          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3690: edellyttää erityisesti perustuotannan volyymin
3691: lisäämistä. Vientiin suuntautuvan vanadiinituo-              Aikooko Hallitus ryhtyä tarpeellisiin
3692: tannon mahdollisuuksiin vaikuttaa selkeimmin              toimenpiteisiin Mustavaaran kaivoksen
3693: vanadiinin maailmanmarkkinoiden hinta, joka               uudelleen avaamiseksi Suomen vientikil-
3694: vuosina 1988-89 olijopa tasolla 50 mk/kg, kun             pailukyvyn nyt huomattavasti parannut-
3695: se kaivoksen· lopettamisen aikoihin oli alle 30           tua?
3696: mk/kg. Vanadiinin maailmanmarkkinoiden dol-
3697:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1993
3698:                     Timo E. Korva                           Pauli Saapunki
3699: 
3700: 
3701: 
3702: 
3703:  2300321
3704: 2                                       1993 vp -     KK 22
3705: 
3706: 
3707: 
3708: 
3709:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3710: 
3711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrä vastaisi vanadiinina noin kymmentä pro-
3712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        senttia esimerkiksi Mustavaaran kaivoksella ai-
3713: olette 19 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           koinaan olleesta kapasiteetista.
3714: kirjeenne n:o 119 ohella toimittanut valtioneu-          Mustavaaran kaivoksen jälkeisessä vanadii-
3715: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       nin markkinatilanteessa ja hintakehityksessä ei
3716: Korvan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tapahtunut juurikaan muutoksia ennen vuotta
3717: sen n:o 22:                                          1988. Tällöin vanadiinin hinta alkoi voimak-
3718:                                                      kaasti nousta ja oli huipussaan vuonna 1989.
3719:           Aikooko Hallitus ryhtyä tarpeellisiin      Kun toiminta lopetettiin, oli vanadiinipentoksi-
3720:        toimenpiteisiin Mustavaaran kaivoksen         din hinta vajaat 30 mk/kg. Vuonna 1989 hinta
3721:        uudelleen avaamiseksi Suomen vientikil-       kohosi tasolle 50 mk/kg.
3722:        pailukyvyn nyt huomattavasti parannut-            Vanadiinin hinnan vaihteluherkkyyttä kuvaa
3723:        tua?                                          tämän vuoden maaliskuun alun tilanne, jolloin
3724:                                                      Mustavaaran tuotantoa vastaavan vanadiinin
3725:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hinta oli maailmanmarkkinoilla 1,61 dolVpauna
3726: taen seuraavaa:                                      eli vajaat 22 mk/kg. Suomen markoissa lasketta-
3727:                                                      va hinta oli siis runsaat 25% alhaisempi kuin
3728:    Rautaruukki Oy harjoitti vanadiinin kaivos-       suljettaessa Mustavaaran kaivos suurten tappi-
3729: toimintaa Mustavaaran kaivoksella Taivalkos-         oiden johdosta. Lisäksi on huomattava, että
3730: ken kunnassa noin kymmenen vuoden ajan vuo-          kustannustaso on noussut Suomessa vuodesta
3731: desta 1976 alkaen. Varsinainen tuotanto kaivok-      1986 merkittävästi.
3732: sella lopetettiin vuoden 1985 lopussa ja kaivos          Voidaan siis todeta, että Mustavaaran kai-
3733: suljettiin seuraavana vuonna. Kaivostoiminnan        voksen toiminnan taloudelliset edellytykset ovat
3734: lopettaminen johtui siitä, että sen toiminta oli     Suomen markan valuuttakurssin muuttumisesta
3735: ollut jo vuosien ajan voimakkaasti tappiollinen.     huolimatta huonommat kuin kaivosta vuonna
3736: Tuotannon myyntiarvo ei riittänyt kattamaan          1986 suljettaessa. Kaivoksen avaaminen edellyt-
3737: kaivostoiminnasta aiheutuneita käyttökustan-         täisi noin 150 milj. mk:n investointeja, joille jo
3738: nuksia. Tappiollinen toiminta johtui puolestaan      käyttökatteeltaan tappiollisesta toiminnasta ei
3739: maailmalla vallinneesta heikosta markkinatilan-      saataisi ollenkaan katetta.
3740: teesta ja sen myötä alhaisesta hintakehityksestä         Edellä todetun mukaisesti hallitus ei katso
3741: ja lisäksi varsinaisen louhintatyön tuotantokus-     ainakaan tällä hetkellä mahdolliseksi ryhtyä toi-
3742: tannusten kalleudesta.                               menpiteisiin Mustavaaran kaivoksen uudelleen
3743:    Suomessa harjoitettava vanadiinituotanto pe-      avaamiseksi. Tällä hetkellä ei markkinatilantees-
3744: rustuu lähes yksinomaan vientimarkkinoihin.          sa ole näkyvissä oleellisia ja riittävän pitkävai-
3745: Kotimarkkinoiden varaan ei ole minkäänlaisia         kutteisia myönteisiä muutoksia, jotka puhuisivai
3746: mahdollisuuksia käynnistää vanadiinituotantoa.       kaivoksen uudelleen käynnistämisen puolesta.
3747: Vuosittain Suomeen tuotu vanadiiniyhdisteiden
3748:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
3749: 
3750:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
3751:                                          1993 vp -    KK 22                                          3
3752: 
3753: 
3754: 
3755: 
3756:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3757: 
3758:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beräknad som vanadin, ca tio procent av t.ex.
3759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       den kapacitet som i tiden fanns i gruvan i
3760: 119 av den 19 februari 1993 till vederbörande        Mustavaara.
3761: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         I marknadsläget och prisutvecklingen för va-
3762: dagsman Korva m.fl. undertecknade spörsmål           nadin efter Mustavaara-gruvans tid skedde inte
3763: nr 22:                                               just några förändringar förrän 1988. Då började
3764:                                                      priset på vanadin stiga brant och det var som
3765:           Har Regeringen för avsikt att vidta        högst 1989. Då verksamheten upphö_rde kostade
3766:        nödvändiga åtgärder för att på nytt öpp-      vanadinpentoxid knappt 30 mk/kg. Ar 1989 steg
3767:        na gruvan i Mustavaara nu då den finska       priset till 50 mk/kg.
3768:        exportens konkurrenskraft avsevärt har           Vanadinprisets fluktuationsbenägenhet kan
3769:        förbättrats?                                  ses i situationen vid början av mars i år, då
3770:                                                      världsmarknadspriset på sådan vanadin som
3771:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        motsvarar produktionen i Mustavaara var 1,61
3772: anföra följande:                                     $/pundvikt, d.v.s. knappt 22 mk/kg. Priset beräk-
3773:                                                      nat i finska mark var alltså drygt 25 % lägre än
3774:    Rautaruukki Oy idkade gruvverksamhet för          då Mustavaara-gruvan stängdes till följd av de
3775: att utvinna vanadin i gruvan i Mustavaara i          stora förlusterna. Dessutom bör det observeras
3776: kommunen Taivalkoski under ca tio år med             att kostnadsnivån i Finland har stigit märkbart
3777: början år 1976. Den egentliga produktionen i         sedan 1986.
3778: gruvan upphörde vid utgången av 1985 och                Det kan alltså konstateras att de ekonomiska
3779: gruvan stängdes fö1jande år. Gruvverksamheten        förutsättningarna för verksamheten i Mustavaa-
3780: upphörde eftersom den hade varit kraftigt för-       ra-gruvan trots förändringarna i valutakursen
3781: lustbringande redan flera år. Försäljningsvärdet     för den finska marken är sämre än då gruvan
3782: på produktioneo räckte inte tili för att täcka de    stängdes 1986. För att gruvan skall kunna öpp-
3783: driftskostnader som gruvverksamheten förorsa-        nas på nytt förutsätts investeringar om ca 150
3784: kade. Den förlustbringande verksamheten be-          milj. mark för vilka ingen som helst täckning kan
3785: rodde på det svaga marknadsläget ute i världen       fås av verksamheten som redan till sitt driftsbi-
3786: och den låga prisutvecklingen till följd av detta    drag är förlustbringande.
3787: och dessutom på att produktionskostnaderna              I enlighet med det ovan stående anser rege-
3788: för det egentliga brytningsarbetet var så höga.      ringen att det åtminstone i dagens läge inte är
3789:    Vanadinproduktionen i Finland baserar sig så      möjligt att vidta åtgärder för att på nytt öppna
3790: gott som enbart på exportmarknaden. Med den          Mustavaara-gruvan. För närvarande kan i
3791: inhemska marknaden som utgångspunkt finns            marknadsläget inte skönjas några sådana väsent-
3792: det inga som helst möjligheter att inleda vana-      liga, positiva förändringar med tillräckligt lång-
3793: dinproduktion. Mängden vanadinföreningar             varig verkan som skulle tala för att gruvan borde
3794: som årligen importeras till Finland motsvarar,       öppnas på nytt.
3795:      Helsingfors den 25 mars 1993
3796: 
3797:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
3798:                                                 1993 vp
3799: 
3800: Kirjallinen kysymys 23
3801: 
3802: 
3803: 
3804: 
3805:                                    Laakkonen ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedelly-
3806:                                       tysten parantamisesta
3807: 
3808: 
3809:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3810: 
3811:    Suomi on pienten yritysten maa. Alle sadan         yritysten ja niiden toimintaedellytysten kehittä-
3812: työntekijän yrityksiä on vuonna 1991 julkaistun       miseksi. Runsaan kuukauden kuluttua työryh-
3813: tilaston mukaan ollut 99 % kaikista yrityksistä.      mä jätti valtioneuvoston kanslialle raporttinsa,
3814: Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät 60%      joka sisältää monia hyviä toimenpide-ehdotuk-
3815: yksityisen sektorin työvoimasta. Jos katsotaan        sia, joita kaikkia ei ole vielä toteutettu.
3816: tulevaisuutta työllisyyden valossa, julkiselta sek-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3817: torilta joudutaan vähentämään työpaikkoja ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3818: suuryritykset saneeraavat eikä sinnekään synny        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3819: uusia työpaikkoja. Ainoastaan pienten ja keski-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3820: suurten yritysten sektorille on mahdollista saada
3821: lisää työpaikkoja. Voidaan myös sanoa, että jos                 Milloin ja missä määrin Hallitus aikoo
3822: pk-lohko ei ole kunnossa, se heijastuu koko                  panna toimeen tuotannollisten pk-yritys-
3823: kansantalouteemme. Tässä tilanteessa ollaan                  ten kehittämistyöryhmän toimenpide-eh-
3824: juuri nyt lama-Suomessa, jolloin yrityksiä kaa-              dotukset, ja
3825: tuu ja työttömyys on huipussaan.                                voisiko Hallitus harkita erityisen pkt-
3826:     Valtioneuvosto asetti 14.2.1992 työryhmän                ministerin nimeämistä hoitamaan avain-
3827: tekemään ehdotuksia pienten ja keskisuurten                  asemassa olevan sektorin asioita?
3828: 
3829:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1993
3830: 
3831:           Pirkko Laakkonen               Tina Mäkelä                    Kyösti Toivonen
3832:           Ismo Seivästö                  Lea Mäkipää                    Hannu Suhonen
3833:           Markku Vuorensola              Kyösti Virrankoski             Pekka Viljanen
3834:           Leea Hiltunen                  Erkki Pulliainen               Matti Vähänäkki
3835: 
3836: 
3837: 
3838: 
3839: 230032J
3840: 2                                          1993 vp -    KK 23
3841: 
3842: 
3843: 
3844: 
3845:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3846: 
3847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tannon kasvua. Korkotukea voidaan myöntää
3848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koneiden ja laitteiden, rakennusten ja maa-aluei-
3849: olette 19 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn             den sekä käyttöomaisuuden muutos- ja paran-
3850: kirjeenne n:o 120 ohella toimittanut valtioneu-        nustöistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuotuinen
3851: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         korkotuki on 5 prosenttiyksikköä ja sitä voidaan
3852: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          myöntää 6 lainavuodelle. Korkotukilainan mää-
3853: myksen n:o 23:                                         rä on enintään 50% hyväksyttävästä käyttö~
3854:                                                        omaisuusinvestoinnin määrästä. Korkotukilai-
3855:           Milloin ja missä määrin Hallitus aikoo       nojen myöntämiseen on varattu 3 miljardin mar-
3856:        panna toimeen tuotannollisten pk-yritys-        kan kiintiö.
3857:        ten kehittämistyöryhmän toimenpide-eh-              Kuluneen vuoden viimeisessä lisämenoarvios-
3858:        dotukset, ja                                    sa osoitettiin varat korkoavustusjärjestelmään.
3859:           voisiko Hallitus harkita erityisen pkt-      Sen puitteissa voidaan hyväksyä pk-yritysten
3860:        ministerin nimeämistä hoitamaan avain-          olemassa olevia luottoja korkoavustuksen pii-
3861:        asemassa olevan sektorin asioita?               riin. Korkoavustuksen määrä on 5 prosenttiyk-
3862:                                                        sikköä. Kyseistä tarkoitusta varten osoitettiin
3863:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            277 milj. mk. Tarkoituksena on, että kuluvan
3864: taen seuraavaa:                                        kevään aikana korkoavustuksiin käytettävissä
3865:                                                        olevaa määrärahaa lisätään.
3866:     Tuotannollisten pk-yritysten kehittämistyö-            Kera Oy:lle on mahdollistettu suhdannelaino-
3867: ryhmä jätti raporttinsa kauppa- ja teollisuusmi-       jen myöntäminen. Suhdannelainaa voidaan
3868: nisteriölle 17.3.1992. Työryhmä asetti 1990-lu-        myöntää taloudellisen taantuman takia vaikeuk-
3869: vun pk-politiikan tavoitteeksi pk-yritysten tuo-       siin joutuneille, perustaltaan terveille ja kilpailu-
3870: tannon yli 5 %:n vuotuisen kasvun. Tämän lisäk-        kykyisille teollisuusyrityksille. Lainoja myönne-
3871: si katsottiin, että pk-yritysten viennin tulisi kas-   tään koko maassa.
3872: vaa noin 10% vuodessa, kun lähtökohtana pi-                Suhdannelainaa voidaan myöntää yrityksen
3873: dettiin kokonaisviennin kasvutavoitetta 6-7 %          käyttöpääoman tarpeeseen tai sellaisille inves-
3874: vuodessa.                                              toinneille, joiden lykkääminen merkitsisi yrityk-
3875:     Työryhmä esitti toimenpiteitä seuraaville osa-     sen tilanteen huomattavaa heikkenemistä. Suh-
3876: alueille:                                              dannelainan laina-aika on 5 vuotta ja siihen
3877:     - oman pääoman lisäämiseksi ja lainapää-           liittyy kolmelle ensimmäiselle vuodelle korko-
3878: oman saannin parantamiseksi,                           subventio. Lainaa voidaan myöntää myös tavan:
3879:     - työn tuottavuuden ja kustannusjouston            omaista heikommilla vakuuksilla.
3880: lisäämiseksi,                                              Valtion vuoden 1992 toisessa lisämenoarVios-
3881:     - sääntelyn purkamiseksi ja kilpailun lisää-       sa osoitettiin Kera Oy:lle tarvittavat varat yri-
3882: miseksi kustannusten alentamiseksi sekä                tyksen perustamista aikoville tarkoitettujen pe-
3883:     - osaamisen hyödyntämisen tuotannon ja             rustamislainojen myöntämiseen. Perustamis1ai-
3884: viennin lisäämiseksi.                                  noja myönnetään uusien teollista toimintaa har-
3885:     Raportissa mainittujen ehdotusten suuntai-         joittavien yritysten perustamiseen koko maassa.
3886: sesti on useilla tavoin parannettu pk-yritysten        Perustamislaina myönnetään yrityksen perosta-
3887: toimintaedellytyksiä.                                  jalle käytettäväksi yrityksen oman pääoman
3888:     Vuoden 1992 aikana käynnistettiin pk-yrityk-       merkitsemiseen. Perustamislainan laina-aika on
3889: sille tarkoitettu korkotukijärjestelmä. Tämän           10 vuotta, joista viisi ensimmäistä vuotta ovat
3890: järjestelmän puitteissa voidaan korkotukea             vapaita lyhennyksistä. Lisäksi lainaehtoihin liit-
3891: myöntää teollisille investoinneille, joissa on ky-     tyy korkosubventio.
3892: symys teollisen toiminnan käynnistämisestä, ke-            Valtiontakuukeskus on ottanut käyttöön suh-
3893: hittämisestä tai laajentamisesta tai joiden arvioi-    dannetakauksen. Suhdannetakauksia myönne-
3894: daan edistävän kilpailukykyisen teollisen tuo-         tään pk-yrityksille, jotka harjoittavat tuotannol-
3895:                                           1993 vp -      KK 23                                         3
3896: 
3897: sta toimintaa tai palvelevat muuta yritystoimin-       kunnan mietintöön sisältyy lukuisia ehdotuksia
3898: ta ja tietyille erityistoimialoille, kuten matkailu    verotuksen sekä venture capital -toiminnan suo-
3899: l kauppapuutarha. Suhdannetakauksia myön-              ran rahoituksen osalta. Ehdotusten toteutukses-
3900: etään yrityksille, jotka ovat tilapäisesti maksu-      ta on tarkoitus sopia vuoden 1994 talousarvion
3901: almiusongelmissa, mutta jotka ovat te!Veellä           valmistelun yhteydessä.
3902: ohjalla ja ovat aikaisemmin toimineet kannat-              Edellä todettujen uusien toimenpiteiden lisäk-
3903: tvasti. Lisäksi edellytetään, että yrityksen toi-      si kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalal-
3904: linnan kannattavuus sopeuttamisen jälkeen              la on neuvonta-, koulutus- ja rahoitustoimenpi-
3905: aranee.                                                teitä suunnattu erityisesti pk-yritysten hankkei-
3906:    Suhdannetakaus myönnetään korkeintaan               siin. Lisäksi ministeriössä on parhaillaan valmis-
3907:  olmeksi vuodeksi, joista yksi voi olla vapaavuo-      teilla lähivuodet kattava pk-poliittinen ohjelma,
3908: 1. Takauksen enimmäismäärä yritystä kohden             jossa tullaan määrittelemään eri politiikan loh-
3909:  n 2 milj. mk. Valtiontakuukeskuksen kokonais-         koilla tarvittavat keskeiset muutokset ja konk-
3910: astuu ei saa ylittää 5:tä milj. mk yritystä koh-       reettiset toimenpiteet, jotta pk-yritysten myön-
3911: en.                                                    teinen kehitys voitaisiin turvata.
3912:    Valtiontakuukeskuksen palveluvalikoimaa                 Kauppa- ja teollisuusministeriössä pk-politii-
3913: n kehitetty myös riskipääomatakuilla. Valtion-         kalla on keskeinen asema. Ministeriössä valmis-
3914: :tkuukeskus voi myöntää riskipääomatakuita             telun koordinointi on keskitetty yrityskehitys-
3915: ksityisten luottolaitosten, kehitysyhtiöiden ja        osastolle, minkä lisäksi valmistelutyöhön osallis-
3916: enture capital -yhtiöiden riskipääomasijoituk-         tuvat muut pk-yritysten toimintaan liittyvät mi-
3917: ille. Sijoituskohteina tulevat kyseeseen suoma-        nisteriön osastot sekä muut ministeriöt. Valmis-
3918: tiset pk-yritykset, jotka kehittävät kansainväli-      telutyötä varten kauppa- ja teollisuusministeriön
3919: esti kilpailukykyisiä uusia tuotteita tai ottavat      yhteyteen on perustettu pienen ja keskisuuren
3920: :äyttöön uutta teknologiaa.                            yritystoiminnan neuvottelukunta.
3921:    Riskipääomatakuu myönnetään osatakuuna.                 Edellä todettuun viitaten voidaan todeta, että
3922: liskisijoittajan pk-yritykseen tekemästä osake-        tuotannollisten pk-yritysten kehittämistyöryh-
3923: lääomasijoituksesta korvataan sijoituksen epä-         män suosituksia on ryhdytty ripeästi toteutta-
3924: 'nnistuessa tietty osa.                                maan. Pk-yritysten edistämiseksi tarvittavien
3925:    Pk-yritysten riskipääoman saannin helpotta-         toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano voi-
3926: o.ista on selvittänyt myös kauppa- ja teollisuus-      daan tarkoituksenmukaisesti toteuttaa nykyisen
3927: o.inisteriön asettama toimikunta, joka on juuri        työnjaon mukaisesti, jolloin vastuuorganisaatio-
3928: ittänyt mietintönsä ministeriölle. Tämän toimi-        na on kauppa- ja teollisuusministeriö.
3929:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
3930: 
3931:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
3932: 4                                          1993 vp -    KK 23
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 
3937:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
3938: 
3939:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tillväxt. Räntestöd kan beviljas för kostnaderna
3940: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         för anskaffning av maskiner och apparatur,
3941: 120 av den 19 februari 1993 tili vederbörande          byggnader och landområden samt för ändring
3942: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och förbättring av anläggningstillgångar. Det
3943: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade spörs-           årliga räntestödet är 5 procentenheter och det
3944: mål nr 23:                                             kan beviljas för 6 låneår. Räntestödslånets be-
3945:                                                        lopp är högst 50 % av det belopp som godkänns
3946:            När och i viiken mån har Regeringen         som investering i anläggningstillgångar. F ör be-
3947:         för avsikt att sätta i verket de åtgärdsför-   viljande av räntestödslån har en kvot på 3
3948:         slag som har lagts fram av arbetsgruppen       miljarder mark reserverats.
3949:         för utvecklande av små och medelstora              I den sista tilläggsbudgeten för det gångna
3950:         produktionsföretag, och                        året anvisades medel för ett ränteunderstödssys-
3951:            kunde Regeringen överväga att ut-           tem. Inom dettakan lån som sm-företagen redan
3952:         nämna en särskild smi-minister för sköt-       har godkännas för ränteunderstöd. Ränteunder-
3953:         sel av ärenden som gäller denna sektor i       stödet är 5 procentenheter. För detta ändamål
3954:         n yckelställning?                              anvisades 277 milj. mk. Avsikten är att det
3955:                                                        anslag som står tili buds för ränteunderstöd
3956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          under våren skall ökas.
3957: anföra följande:                                           Kera Ab har getts möjlighet att bevilja kon-
3958:                                                        junkturlån. Konjunkturlån kan beviljas sådana
3959:     Arbetsgruppen för utvecklande av små och           industriföretag som har råkat i trångmål på
3960: medelstora produktionsföretag avgav sin rap-           grund av den ekonomiska regressionen, men
3961: port till handels- och industriministeriet             som i grunden är sunda och konkurrenskraftiga.
3962:  17.3.1992. Arbetsgruppen satte en årlig tillväxt      Lånen beviljas i hela landet.
3963: på mer en 5 % i sm-företagens produktion som               Konjunkturlån kan beviljas för ett företags
3964: mål för 1990-talets sm-politik. Dessutom ansåg         behov av driftskapital eller för sådana investe-
3965: den att sm-företagens export borde öka med ca          ringar som inte kan skjutas upp utan att företa-
3966: 10 % i året, då utgångspunkten var ett tillväxt-       gets situation märkbart försämras. Konjunktur-
3967: mål på 6-7 % per år för exporten i sin helhet.         lånets lånetid är 5 år med en räntesubvention för
3968:     Arbetsgruppen föreslog åtgärder med följan-        de tre första åren. Lånet kan beviljas också mot
3969: de syften                                              sämre säkerheter än de sedvanliga.
3970:     - att öka det egna kapitalet och förbättra             1 den andra tilläggsbudgeten för 1992 anvisa-
3971: tillgången på lånekapital,                             des Kera Ab de medel som behövs för att bevilja
3972:     - att öka arbetets produktivitet och kost-         dem som planerar att starta ett företag etable-
3973: nadsflexibiliteten,                                    ringslån. Etableringslån beviljas för grundande
3974:     - att avveckla regleringen och öka konkur-         av nya företag med industriell verksamhet var
3975: rensen för att sänka kostnaderna, och                  som helst i landet. Lånet beviljas grundaren för
3976:     - att utnyttja kunnande för att öka produk-        tecknande av eget kapital i företaget. Lånetiden
3977: tionen och exporten.                                   är 10 år, av vilka de fem första är amorterings-
3978:     Sm-företagens verksamhetsförutsättningar           fria. Dessutom innefattar lånevillkoren en ränte-
3979: har på många sätt förbättrats i överensstämmel-        subvention.
3980: se med förslagen i rapporten.                              Statsgaranticentralen har tagit i bruk en kon-
3981:     Under 1992 infördes ett räntestödssystem som       junkturgaranti. Konjunkturgarantier beviljas
3982: är avsett för sm-företag. Inom detta system kan        sm-företag som idkar produktionsverksamhet
3983: räntestöd beviljas för industriella investeringar      eller betjänar annan företagsverksamhet samt
3984: som används till att starta, utveckla eller utvidga    vissa specialbranscher såsom turismen och han-
3985: industriell verksamhet, eller som beräknas främ-       delsträdgårdar. Konjunkturgarantier beviljas
3986: ja en konkurrenskraftig industriell produktions        företag som har tillfälliga svårigheter med betal-
3987:                                          1993 vp -   KK 23                                         5
3988: 
3989: tingsberedskapen, men som vilar på en sund skall avtalas om genomförandet av förslagen.
3990: ~rund och tidigare har varit lönsamma:. Det           Utöver de nya åtgärder som nämnts ovan har
3991: örutsätts dessutom att företagsverksamhetens inom handels- och industriministeriets förvalt-
3992: önsamhet blir bättre efter anpassningen.           ningsområde åtgärder för rådgivning, utbildning
3993:     Konjunkturgaranti beviljas för högst tre år, och finansiering inriktats speciellt på sm-företags
3994: LV vilka ett kan vara ett friår. Garantins maxi-   projekt. Vid ministeriet förbereds dessutom ett
3995: nala belopp per företag är 2 milj. mk. Statsga- sm-politiskt program för de närmaste åren som
3996: ·anticentralens totala ansvar i fråga om ett kommer att definiera de viktiga ändringar och
3997: "öretag får inte överstiga 5 milj. mk.             konkreta åtgärder som behövs inom politikens
3998:     Statsgaranticentralens tjänsteurval har ut- olika sektorer för att en gynnsam utveckling
3999: >kats även med riskkapitalgarantier. Statsgaran- skall kunna säkerställas för sm-företagen.
4000: icentralen kan bevilja riskkapitalgarantier för       Vid handels- och industriministeriet har sm-
4001: i.skkapitalinvesteringar som görs av privata kre- politiken en central ställning. Koordineringen av
4002: iitinrättningar, utvecklingsbolag och venture beredningsarbetet vid ministeriet har koncentre-
4003: :apital -bolag. Investeringsobjekten skall vara rats tili avdelningen för företagsutveckling, men
4004: inska sm-företag som utvecklar nya, internatio- i arbetet deltar dessutom andra avdelningar vid
4005: lellt sett konkurrenskraftiga produkter eller som ministeriet som har anknytning till sm-företa-
4006: :ar i bruk ny teknologi.                           gens verksamhet samt andra ministerier. En
4007:     Riskkapitalgarantin beviljas som en delgaran- delegation för små och medelstora företags verk-
4008: :i. Om den aktiekapitalinvestering som en riskin- samhet har tillsatts i anslutning tili handels- och
4009: {esterare gör i ett sm-företag misslyckas, ersätts industriministeriet för beredningsarbetet.
4010: m viss del av den.                                    Med hänvisning tili det ovan anförda kan det
4011:     Frågan om hur möjligheten att få riskkapital . konstateras att man raskt har skridit tili verket
4012: 'ör sm-företag skall förbättras har även utretts för att följa de rekommendationer som har getts
4013: 1v en kommitte som tillsatts av handels- och av arbetsgruppen för utvecklande av små och
4014: .ndustriministeriet. Denna har nyligen avläm- medelstora produktionsföretag. Planeringen och
4015: lat sitt betänkande tili ministeriet. Betänkandet genomförandet av de åtgärder som behövs för
4016: .nnehåller många förslag som gäller beskatt- att främja sm-företagens verksamhet kan skötas
4017: lingen och direkt finansiering av venture på ett ändamålsenligt sätt med den nuvarande
4018: :apital -verksamheten. Avsikten är att det i arbetsfördelningen, där handels- och industrimi-
4019: ;amband med beredningen av 1994 års budget nisteriet är den ansvariga organisationen.
4020:     Helsingforsden 25 mars 1993
4021: 
4022:                                                  Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
4023:                                                 1993 vp
4024: 
4025: Kirjallinen kysymys 24
4026: 
4027: 
4028: 
4029: 
4030:                                    Laakkonen ym.: Yritysten perustamislainajärjestelmän käyttöön-
4031:                                       otosta
4032: 
4033: 
4034:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4035: 
4036:    Maamme yrityskanta on laskenut rajusti.            vaa lainamallia on ehdottanut Kera, jonka ehdo-
4037: Tuotannon elpymisen ja uusien työpaikkojen            tuksen mukaan perustamislainajärjestelmään
4038: syntymisen edistämiseksi tarvitaan runsaasti uu-      tulee liittää mukaan korkotuki ja valtion takuu
4039: sia yrityksiä. Yrityksen perustamisen tärkein         sekä vapaavuosia. Jos määrärahaa tarkoituk-
4040: kysymys on rahoitus. Maamme yritysten suu-            seen olisi vuosittain 200 miljoonaa markkaa ja
4041: rimpia ongelmia on oman pääoman puute, mikä           lainamäärä keskimäärin 200 000 markkaa, voi-
4042: vähentää yritysten riskinottokykyä ja kehitty-        taisiin vuodessa rahoittaa 1 000 hanketta.
4043: mismahdollisuuksia. Nykyisenä lama-aikana                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4044: ovatkin raskaasti velkaantuneet yritykset kaatu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4045: neet vieraan pääoman hoitokuluihin.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4046:    Saksassa on käytössä laajoja perustamislaina-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4047: järjestelmiä, ja Ruotsissa on myös käytössä vas-
4048: taavanlainen uusien yritysten perustamista edis-                Aikooko Hallitus ottaa maassamme
4049: tävä lainamalli. Perustamislainajärjestelmällä               käyttöön perustamislainajärjestelmän,
4050: luodaan yrittäjälle mahdollisuuksia sijoittaa riit-          jolla edistettäisiin uusien yritysten perus-
4051: tävästi omaa pääomaa yritykseen, mikä paran-                 tamista ja parannettaisiin yritysten vaka-
4052: taa yrityksen vakavaraisuutta. Suomessa vastaa-              varaisuutta?
4053: 
4054:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1993
4055: 
4056:            Pirkko Laakkonen              Lea Mäkipää                Kyösti Virrankoski
4057:            Kyösti Toivonen               Ismo Seivästö              Bjarne Kallis
4058:            Tina Mäkelä                   Markku Vuorensola          Erkki Pulliainen
4059:            Matti Vähänäkki               Eeva-Liisa Moilanen        Hannu Suhonen
4060:                      Leea Hiltunen                          Pekka Viljanen
4061: 
4062: 
4063: 
4064: 
4065:  230032J
4066: 2                                          1993 vp -      KK 24
4067: 
4068: 
4069: 
4070: 
4071:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4072: 
4073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mentille 32.49.42 (Korkotuki Kera Oy:lle) sisäl-
4074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tyy vastaavanlainen 100 miljoonan markan pe-
4075: olette 19 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn              rustamis1ainojen myöntämisvaltuus, jonka no-
4076: kirjeenne n:o 121 ohella toimittanut valtioneu-         jalla myöntämiinsä lainoihin Kera Oy saa 7 %:n
4077: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          korkotuen valtiolta.
4078: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Perustamislainaa Kera Oy voi myöntää uu-
4079: myksen n:o 24:                                          sien teollisten yritysten perustamiseen koko
4080:                                                         maassa. Yrityksen on oltava osakeyhtiömuotoi-
4081:           Aikooko Hallitus ottaa maassamme              nen ja laina on käytettävä osakepääoman mer-
4082:        käyttöön perustamislainajärjestelmän,            kitsemiseen. Yrityksellä on myös oltava edelly-
4083:        jolla edistettäisiin uusien yritysten perus-     tykset kannattavaan toimintaan.
4084:        tamista ja parannettaisiin yritysten vaka-          Lainansaajana on yrityksen osakas, jonka
4085:        varaisuutta?                                     osuus peruspääomasta on vähintään 20 %. Hä-
4086:                                                         nen on osallistuttava yrityksen toimintaan täysi-
4087:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             päiväisellä työpanoksella ja saatava toimeentu-
4088: taen seuraavaa:                                         lonsa yrityksestä.
4089:                                                            Perustamislainan määrä on vähintään 50 000
4090:    Kera Oy on voinut viime vuoden syyskuusta            mk, ja se voi kattaa enintään 80% lainansaajan
4091: lähtien myöntää halpakorkoisia pitkäaikaisia            osakepääomasijoituksesta. Laina-aika on 10
4092: korkotukiluottoja aloittaville yrittäjille käytettä-    vuotta, joista 5 ensimmäistä ovat lyhennyksistä
4093: väksi perustettavan yrityksen oman pääoman              vapaita. Korko on 1-2 vuodelta 5%, 3-5
4094: merkitsemiseen yrityksen omavaraisuusasteen             vuodelta 7,5% ja 6--10 vuodelta markkinakor-
4095: parantamiseksi. Näiden ns. perustamislainojen           koon sidottu.
4096: myöntämisen rahoittamiseksi Kera Oy sai val-                Kera Oy:n tähän tarkoitukseen käytettävissä
4097: tuuden ottaa 100 miljoonan markan lainan,               olevaa määrärahaa voidaan pitää riittävänä,
4098: jonka rahoituskustannuksiin valtioneuvosto an-          kun otetaan huomioon, että osa tähän tarkoi-
4099: toi korkotukisitoumuksen valtion vuoden 1992            tukseen vuonna 1992 osoitetusta valtuudesta on
4100: II lisätalousarvion nojalla.                            edelleen käytettävissä kuluvana vuonna tapah-
4101:    Valtion kuluvan vuoden talousarvion mo-              tuvaan myöntämiseen.
4102: 
4103:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
4104: 
4105:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
4106:                                          1993 vp -    KK 24                                         3
4107: 
4108: 
4109: 
4110: 
4111:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4112: 
4113:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          finns en motsvarande fullmakt för beviljande av
4114: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       etableringslån tili ett belopp av 100 miljoner
4115: 121 av den 19 februari 1993 tili vederbörande        mark. Kera Ab får ett räntestöd på 7 % av staten
4116: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      för lån som beviljas med stöd av fullmakten.
4117: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade spörs-            Kera Ab kan bevilja etableringslån för grun-
4118: mål nr 24:                                           dande av nya industriföretag i hela landet. Före-
4119:                                                      taget skall grundas i form av ett aktiebolag och
4120:           Har Regeringen för avsikt att införa       lånet skall användas för tecknande av aktiekapi-
4121:        ett system med etableringslån i Jandet för    tal. Företaget måste också ha förutsättningar för
4122:        att främja grundandet av nya företag och      en lönsam verksamhet.
4123:        förbättra företagens solvens?                    Låntagaren är delägare i företaget, med minst
4124:                                                      en 20 procents andel av grundkapitalet. Han
4125:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skall delta i företagets verksamhet med en hel-
4126: anföra följande:                                     dagsarbetsinsats och få sin utkomst från företa-
4127:                                                      get.
4128:    Kera Ab har sedan september i fjol kunnat            Beloppet av etableringslånet är minst 50 000
4129: bevilja nya företagare Jångfristiga räntestödslån    mk och det kan täcka högst 80 % av låntagarens
4130: med låg ränta för tecknande av eget kapital i det    investering i aktiekapitalet. Lånetiden är 10 år,
4131: företag som skall grundas, så att dess självför-     av vilka de fem första är amorteringsfria. Räntan
4132: sörjningsgrad ökar. För finansiering av dessa        är 5% under det 1-2 året, 7,5% under det 3-
4133: s.k. etableringslån fick Kera Ab fullmakt att        5 året, och under det 6--10 året är den bunden
4134: uppta ett lån på 100 miljoner mark, och statsrå-     vid marknadsräntan.
4135: det ingick en räntestödsförbindelse för finansie-       Det anslag som Kera Ab har tili sitt förfogan-
4136: ringskostnadema med stöd av den andra till-          de för detta ändamål kan anses vara tillräckligt
4137: läggsbudgeten för 1992.                              med beaktande av att en del av den fullmakt som
4138:    Under momentet 32.49.42 (Räntestöd tili           gavs för ändamålet 1992 fortfarande står till
4139: Kera Ab) i statsbudgeten för innevarande år          buds för lån som beviljas i år.
4140: 
4141:      Helsingfors den 25 mars 1993
4142: 
4143:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
4144:                                                1993 vp
4145: 
4146: Kirjallinen kysymys 25
4147: 
4148: 
4149: 
4150: 
4151:                                   Pulliainen: Biodieselin käytön edistämisestä
4152: 
4153: 
4154: 
4155:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4156:     Maa- ja metsätalousministeriön ja öljynpuris-    janrehun valkuaiskoinponenttina. Rypsiä voi-
4157: tamoteollisuuden vuoden 1991 tammikuussa             daan kasvattaa kesannon vaihtoehtona.
4158: käynnistämä biodieselprojekti on saatu valmiik-         Selvityksessä päädytään myös siihen, että bio-
4159: si. Projektin raportti osoittaa monet odotukset      diesel saadaan kilpailukykyiseksi poistamalla
4160: tosiksi.                                             polttoainevero.
4161:     Niinpä biodiesel ei edellytä muutoksia moot-        Olennaista on ryhtyä välittömästi toimiin bio-
4162: toreihin. Aiemmin ongelmana pidetty kylmä-           dieselin käytön edistämiseksi.
4163: käynnistymisominaisuus on saatu parannettua             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4164: niin, että talvikäytössä biodieselin jähmettymis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4165: pistettä on voitu alentaa lähelle 30 pakkasastet-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4166: ta, mikä riittää hyvin Etelä-Suomen olosuhteis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4167: sa. Biodiesel on jatkotutkimuksissakin osoitettu
4168: erittäin ympäristöystävälliseksi.                                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4169:     Selvitykset ovat vahvistaneet myös sen alusta-            biodieselin käytön edistämiseksi peruste-
4170: van tutkimustuloksen, että biodieselin valmis-                luissa tarkoitetun projektityöryhmän ·ra-
4171: tuksen yhteydessä syntyvä runsas rypsirouhe-                  portin perusteella?
4172: massa voidaan käyttää soijaa korvaavana kar-
4173: 
4174:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1993
4175: 
4176:                                            Erkki Pulliainen
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 
4181: 2300321
4182: 2                                         1993 vp -    KK 25
4183: 
4184: 
4185: 
4186: 
4187:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4188: 
4189:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa        netuotannon taloudelliset edellytykset turvata ja
4190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         varmistaa biodieselin kilpailukykyisyys markki-
4191: olette 19 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            noilla. Jos esimerkiksi halutaan tuottaa kolmen
4192: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suurimman kaupungin joukkoliikenteen poltto-
4193: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki         aineen vuotuista kulutusta vastaava määrä bio-
4194: Pulliaisen näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen       dieseliä eli noin 45 miljoonaa litraa, valmistusta
4195: n:o 25:                                               varten tarvitaan 130 miljoonaa markkaa viljely-
4196:                                                       tukea ja 57 miljoonaa markkaa tukea polttoai-
4197:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         neen valmistusvaiheessa. Tällöin lopputuotteen
4198:        biodieselin käytön edistämiseksi peruste-      hinta olisi samalla tasolla verollisen dieselpoltto-
4199:        luissa tarkoitetun projektityöryhmän ra-       aineen hinnan kanssa sillä edellytyksellä, ettei
4200:        portin perusteella?                            siitä perittäisi polttoaineveroa.
4201:                                                           Biodieselin tuotannon edistämiseksi edellä
4202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mainituilla tuotantomäärillä tulisi valtion ta-
4203: vasti seuraavaa:                                      lousarvioon ottaa yhteensä 187 miljoonan mar-
4204:                                                       kan määräraha.
4205:    Kysymyksessä viitataan maa- ja metsätalous-            Biodieselin tuotannon sivutuotteena saatavan
4206: ministeriön ja öljynpuristamoteollisuuden bio-        rypsirouheen toistaiseksi taloudellisin käyttö-
4207: dieselprojektityöryhmän raporttiin. Työryhmä          muoto on kotieläinten täydennysvalkuaisena.
4208: asetettiin vuoden 1991 tammikuussa ja se sai          Rouheelle löytyisi mahdollisesti vaihtoehtoisia
4209: työnsä päätökseen helmikuussa 1993.                   käyttömuotoja myös lannoitteena ja katteena.
4210:    Biodieselin, samoin kuin bioenergian tuotan-       Glyseroli on rypsirouheen ohella rypsiöljymetyy-
4211: nossa yleensäkin, voidaan käyttää ylituotannon        liesterin valmistusprosessin toinen merkittävä
4212: takia käyttämättömäksijäävää peltoa. Toisaalta        sivutuote. Glyserolia voitaneen käyttää jonkin
4213: pellon käyttäminen energiantuotantoon luo uu-         verran märehtijöiden rehuna, mutta käyttö vaa-
4214: den vaihtoehdon kasvinviljelyyn ja tuo maaseu-        tii lisäselvityksiä.
4215: dulle työtehtäviä. Samalla riippuvuus tuontiöl-           Tuottamalla kesantopellolla tuontia korvaa-
4216: jystä vähenee, kauppatase paranee ja öljyn hin-       vaa polttoainetta ja valkuaisrehua säästää kan-
4217: nassa tapahtuvien muutosten merkitys vähenee.         santalous valuuttamenoja lähes 1 200 mklha.
4218: Biodieselin käytön yksiselitteisenä vahvuutena        Säästö on esim. 45 miljoonan litran biodieselin
4219: on myös sen ympäristöystävällisyys. Biodieselin       vuosituotannolla 87 miljoonaa markkaa vuodes-
4220: tuotannon ympäristökuormitus keskittyy lähin-         sa, mikä on lähes puolet tuesta.
4221: nä maatalouden osalle, sillä raaka-aineena käy-           Maa- ja metsätalousministeriö selvittää ke-
4222: tetyn rypsin viljely vaatii voimaperäistä viljely-    vään 1993 aikana keinoja edistää biodieselin
4223: tekniikkaa.                                           tuotantoa taloudellisten ja maataloustuotannon
4224:    Tällä hetkellä bioenergiaan tarkoitettujen         tasapainottamisesta annetun lain (1261189) sisäl-
4225: vaihtoehtokasvien viljelyn lisääruismahdollisuu-      tämien mahdollisuuksien rajoissa. Selvityksen
4226: det näyttäisivät perustuvan korkeaan hiilidioksi-     perusteella pyritään löytämään mm. vastaukset
4227: diveroon, sopimushintaan sekä raaka-ainetuo-          kysymyksiin, voidaanko rypsiä kasvattaa kesan-
4228: tannonjajalostuksen lisätukeen. Ilman sopimus-        non vaihtoehtona tai voidaanko viljelijöiden
4229: hintaa ja lisätukea vaihtoehtokasvien viljely on      kanssa tehdä sopimuksia, jotka koskevat viljel-
4230: viljelijän yksityistalouden kannalta hyvin epä-       Iyksi katsottavan pellon käyttötarkoituksen
4231: varmaa.                                               muuttamista perinteisestä viljelystä non food
4232:    Mikäli biodieselistä halutaan vaihtoehto mi-       -tuotantoon.
4233: neraalipohjaiselle polttoaineelle, tulee raaka-ai-
4234: 
4235:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
4236: 
4237:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4238:                                            1993 vp -    KK 25                                          3
4239: 
4240: 
4241: 
4242: 
4243:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4244: 
4245:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på marknaden säkerställas. Om t.ex. avsikten är
4246: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         att producera biodiesel i en mängd som motsva-
4247: den 19 februari 1993 till vederbörande medlem          rar kollektivtrafikens årliga bränsleförbrukning i
4248: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         de tre största städema, dvs. ca 45 milj. liter,
4249: Erkki Pulliainen underteckande spörsmål nr 25:         behövs för detta 130 milj. mk i odlingsstöd och
4250:                                                        57 milj. mk i understöd i framställningsskedet.
4251:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Då skulle slutproduktens pris motsvara prisni-
4252:         ta för att främja användningen av biodie-      vån på det accisbelagda dieselbränslet, under
4253:         sel på basis av den projektarbetsgrupps        förutsättning att det för bränslet inte skulle
4254:         rapport som avses i motiveringen?              uppbäras någon bränsleaccis.
4255:                                                            För att produktionen av biodiesel skall kunna
4256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ökas med ovan nämnda produktionsmängder
4257: anföra följande:                                       bör i statsbudgeten upptas ett anslag om sam-
4258:                                                        manlagt 187 milj. mk.
4259:     1 spörsmålet hänvisas till biodieselprojektar-         Tillsvidare är det mest ekonomiskt att använ-
4260: betsgruppens raport. Arbetsgruppen tillsattes i        da det rybsmjöl som utvinns som biprodukt vid
4261: januari 1991 på uppdrag av jord- och skogs-            produktionen av biodiesel såsom komplette-
4262: bruksministeriet och växtoljeindustrin och blev        ringsprotein för husdjur. För mjölet kunde even-
4263: färdig med sitt uppdrag i februari 1993.               tuellt finnas altemativa användningsmöjligheter
4264:     Vid produktion av biodiesel, liksom bioenergi      som gödselmedel och täckningsmaterial. Vid
4265: överhuvudtaget, kan man använda åkrar som              sidan av rybsmjöl är glycerol en annan viktig
4266: blivit outnyttjade på grund av överproduktio-          bidprodukt vid framställningen av metylester
4267: nen. Användningen av åkrar för energiproduk-           från rybsolja. Glycerol torde i någon mån kunna
4268: tion är ett nytt altemativ till växtodlingen och       användas som fodermedel för idisslare, men
4269: skapar nya arbetsuppgifter på landsbygden.             användningen förutsätter ytterligare utredning-
4270: Samtidigt minskar beroendet av importerad olja         ar.
4271: och jämvikten i handelsbalansen förbättras.                Om bränsle och proteinfoder som ersätter
4272: Fluktuationema i oljepriset får dessutom mindre        motsvarande importvara produceras på en åker
4273: betydelse. Biodiesel har ytterligare den uppenba-      som legat i träda, sparas inom samhällsekono-
4274: ra fördelen att den är miljövänlig. Vid produk-        min ca 1 200 mk/ha i valutautgifter. Vid en
4275: tionen av biodiesel är det främst lantbruket som       årsproduktion på 45 milj. liter biodiesel är inbe-
4276: belastar miljön, emedan odlingen av rybs som           sparingen t.ex. 87 milj. mk per år, vilket utgör
4277: används som råvara förutsätter en intensiv od-         nästan hälften av understödet.
4278: lingsteknik.                                               Jord- och skogsbruksministeriet utreder un-
4279:     Möjlighetema att öka odlingen av altemativa        der våren 1993 vilka metoder som kan användas
4280:  växter avsedda för bioenergi förefaller för närva-    för att främja produktionen av biodiesel inom
4281:  rande att vara beroende av en hög koldioxid-          ramen för de ekonomiska resursema och de
4282:  skatt, ett avtalat pris samt tilläggsstöd för råva-   möjligheter som avses i lagen om balansering av
4283:  ruproduktion och förädling. Med tanke på odla-        lantbruksprodukionen (1261189). På basis av
4284:  rens privathushåll är odlingen av altemativa          utredningen försöker man avgöra om odling av
4285:  växter mycket osäker utan avtalspris och till-        rybs kunde vara ett altemativ till att åkrama
4286:  läggsstöd.                                            ligger i träda, eller om det med odlama kunde
4287:     Om man vill att biodiesel skall bli ett altema-    ingås avtal om att ändra bruksändamålet för
4288:  tiv till det mineralbaserade bränslet, bör de         odlade åkrar så att den traditionella odlingen
4289:  ekonomiska förutsättningama för råvarupro-            ersätts med non food-produktion.
4290:  duktionen tryggas och konkurrensmöjlighetema
4291:      Helsingfors den 22 mars 1993
4292: 
4293:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4294:                                                 1993 vp
4295: 
4296: Kirjallinen kysymys 26
4297: 
4298: 
4299: 
4300: 
4301:                                    Seppänen: Asbestille altistuneiden sairausvakuutuskorvauksista
4302: 
4303: 
4304: 
4305:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4306: 
4307:    Suomessa on paljon työntekijöitä, jotka ovat                Tietääkö Hallitus, kuinka laaja ongel-
4308: altistuneet asbestille. Ilmitulleiden tapausten pe-         ma Suomessa on asbestille altistuneiden
4309: rusteella on ilmeistä, että he eivät useinkaan saa          henkilöiden sairastavuus, ja
4310: korvauksia sairaudestaan samalla tavalla kuin                  mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten
4311: muut työperäisiin tauteihin sairastuneet.                   ihmisten sairauskorvausten parantami-
4312:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          seksi?
4313: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4314: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4315: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4316: 
4317:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
4318:                                             Esko Seppänen
4319: 
4320: 
4321: 
4322: 
4323: 2300321
4324: 2                                         1993 vp -    KK 26
4325: 
4326: 
4327: 
4328: 
4329:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4330: 
4331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Arviolta 150 niistä on nopeasti kuolemaan joh-
4332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tavia keuhkojen syöpiä ja loput asbestooseja ja
4333: olette 22 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            keuhkokudoksen paksuuntumia. Koska asbes-
4334: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tin käyttö oli suurimmillaan 1970-luvun taittees-
4335: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppä-        sa ja asbestisairaudet puhkeavat vasta vuosi-
4336: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 26:      kymmenten pituisen viiveen jälkeen, sairauksien
4337:                                                       esiintymishuippu saavutettaneen 2000-luvun
4338:           Tietääkö Hallitus, kuinka laaja ongel-      alussa.
4339:        ma Suomessa on asbestille altistuneiden            Asbestisairauksien ongelma on tiedostettu
4340:        henkilöiden sairastavuus, ja                   myös korvauslainsäädännössä. Työn aiheutta-
4341:           mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten        mat asbestisairaudet korvataan tapaturmava-
4342:        ihmisten sairauskorvausten parantami-          kuutuslain ja ammattitautilain mukaan. Hallitus
4343:        seksi?                                         antoi vuonna 1992 eduskunnalle esityksen laiksi
4344:                                                       tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja eräiksi
4345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/1992 vp), jonka
4346: vasti seuraavaa:                                      tarkoituksena oli muun muassa saattaa kor-
4347:                                                       vaussäännökset vastaamaan paremmin asbes-
4348:     Suomen väestön asbestialtistumista on tutkit-     tisairauksien erityispiirteitä. Eduskunta hyväk-
4349: tu laajasti vuonna 1987 alkaneen Työterveyslai-       syi esitykseen sisältyvät lainmuutokset tuleviksi
4350: toksen asbestiohjelman ja asbestikomitean työn        voimaan tämän vuoden alusta lukien.
4351: yhteydessä. Niiden avulla on saatu merkittävää            Asbestisairaudet ilmenevät usein työntekijän
4352: tietoa asbestin käytön ja altistumisen laajuudesta    siirryttyä jo eläkkeelle, jolloin hänellä ei ole enää
4353: Suomessa. Asbestille altistuneiden tunnistami-        työansioita eikä hänelle aiheudu sairaudestaan
4354: nen ja heidän terveydentilansa seuranta on jär-       korvauksen edellyttämää ansioiden alentumaa.
4355: jestetty tehokkaasti laajojen seulontatutkimus-       Tämä on johtanut useissa tapauksissa jopa an-
4356: ten avulla. Samalla on toteutettu useita käytän-      sionmenetyskorvauksen menettämiseen. Siksi
4357: nössä tehokkaita toimenpiteitä asbestin terveys-      ammattitautilakia muutettiin niin, että tällaiselle
4358: haittojen ehkäisemiseksi.                             henkilölle maksetaan ansionmenetyskorvaus
4359:    Asbestin käyttö on vähentynyt kymmenen-            työssäolaajan ansioita vastaavan korvaustason
4360: teen osaan. Vuoden alusta lukien asbestituottei-      mukaan.
4361: den valmistus, myynti ja käyttöönotto on eräin            Asbestisairauksista maksetaan erästä poik-
4362: poikkeuksin Suomessa kielletty. Asbestin hai-         keusta lukuun ottamatta sama korvaus kuin
4363: toista on voimakkaasti tiedotettu työpaikoilla.       muistakin ammattitaudeista. Asbestin aiheutta-
4364: Asbestipurkutyöt on luvanvaraistettu, ja purku-       mista sairauksista on kuitenkin nopeasti kuole-
4365: ja kartoitustoimintaan on koulutettu noin 4 000       maan johtavat syöpätapaukset todettu ongel-
4366: henkilöä. Voimakkaat asbestialtistumiset ovat         mallisiksi, koska niiden kohdalla sairastuneen
4367: päättyneet, joskin altistuminen on vielä mahdol-      itsensä elinaikaista haittaa korvaamaan tarkoi-
4368: lista jossain määrin eräissä purku-, huolto-, kor-    tettu haittarahan kertakorvaus useimmiten on
4369: jaus- ja autonasennustöissä.                          kohdentunut täysimääräisenä työntekijän omai-
4370:    Työperäisesti asbestille altistuneita on arviol-   sille.
4371: ta noin 200 000. Heistä merkittävä osa on tähän           Siksi haittarahasäännöksiä muutettiin niin,
4372: mennessä tutkittu asbestiohjelman yhteydessä,         että asbestisyövistä maksetaan aina todellisesta
4373: muun muassa noin 20 000 rakennus-, telakka-           haitasta riippumaton, haittaluokkaa 10 vastaava
4374: ja asbestituotetyöntekijää. Asbestin aiheuttamia      kertakorvaus. Todellisen haitan noustessa tätä
4375: ammattitauteja todetaan vuosittain noin 1 000.        korkeammaksi maksetaan lisäksi sairauden ete-
4376:                                       1993 vp -     KK 26                                         3
4377: 
4378: nemistä vastaavaa jatkuvaa haittarahaa kuole-        Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa asbesti-
4379: maan saakka. Muiden asbestisairauksien osalta     ongelmaa ja tulee ryhtymään tarvittaessa lain-
4380: haittaraha maksetaan samalla tavoin kuin muis-    säädäntötoimiin ilmenevien puutteiden kotjaa-
4381: takin ammattitaudeista.                           miseksi.
4382: 
4383:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
4384: 
4385:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
4386: 4                                        1993 vp -    KK 26
4387: 
4388: 
4389: 
4390: 
4391:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4392: 
4393:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för asbest. En stor del av dem har redan under-
4394: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sökts i samband med asbestprogrammet, bl.a. ca
4395: den 22 februari 1993 till vederbörande medlem        20 000 byggnads- och varvsarbetare och perso-
4396: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ner som arbetar med asbestprodukter. Arligen
4397: riksdagsman Seppänen undertecknade spörsmål          konstateras ca 1 000 fall av yrkessjukdomar som
4398: nr 26:                                               har orsakats av asbest. Av dem är uppskatt-
4399:                                                      ningsvis 150 falllungcancer som snabbt leder till
4400:             År Regeringen medveten om hur stort      döden och resten asbestos och förtjockningar i
4401:          problem sjukfrekvensen när det gäller       lungvävnaden. Eftersom användningen av as-
4402:          personer som har utsatts för asbest är i    best var som mest utbredd vid ingången av 1970-
4403:          Finland och                                 talet och asbestsjukdomama bryter ut först efter
4404:             vad ämnar Regeringen göra för att        loppet av några tiotal år, torde förekomsten av
4405:          förbättra sjukdomsersättningama för         asbestsjukdomar nå sin kulmen i början av 2000-
4406:          dessa personer?                             talet.
4407:                                                          Problemet med asbestsjukdomar har upp-
4408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        märksammats också inom ersättningslagstift-
4409: anföra följande:                                     ningen. Asbestsjukdomar på grund av arbetet
4410:                                                      ersätts enligt lagen om olycksfallsförsäkring och
4411:     Den finländska befolkningens exponering för      yrkessjukdomslagen. Regeringen avlät 1992 till
4412: asbest har undersökts i stor utsträckning i sam-     riksdagen en proposition med förslag tilllag om
4413: band med det asbestprogram som institutet för        ändring av lagen om olycksfallsförsäkring och
4414: arbetshygien inledde 1987 och i samband med          till vissa lagar som har samband med den (RP
4415: asbestkommittens arbete. Dessa undersökningar        324/1992 rd). Avsikten med propositionen var
4416: har gett viktig information om användningen av       bl.a. att ändra ersättningsstadgandena så att de
4417: asbest och omfattningen av exponeringen för          bättre överensstämmer med asbestsjukdomamas
4418: asbest i Finland. Identifieringen av dem som har     särdrag. Riksdagen antog de lagändringar som
4419: exponerats för asbest och uppföljningen av deras     ingår i propositionen så att de trädde i kraft vid
4420: hälsotillstånd har ordnats på ett effektivt sätt     ingången av 1993.
4421: med hjälp av omfattande screeningundersök-               En asbestsjukdom framträder ofta först då
4422: ningar. Samtidigt har många åtgärder, som i          arbetstagaren redan har gått i pension, vilket
4423: praktiken har visat sig vara effektiva, vidtagits    innebär att han inte längre har någon arbetsin-
4424: för förebyggande av de men för hälsan som            komst och sjukdomen således inte föranleder en
4425: asbest medför.                                       sådan minskning av arbetsinkomsten som ersätt-
4426:     Användningen av asbest har gått ned till en      ningen förutsätter. Detta har i flera fall t.o.m.
4427: tiondel av vad den var tidigare. Från början av      lett till förlust av ersättning för förlorad för-
4428: 1993 är det med vissa undantag förbjudet att         värvsinkomst. Därför ändrades yrkessjukdoms-
4429: tillverka, sälja och ta i bruk asbestprodukter i     lagen så att till en sådan person betalas ersätt-
4430: Finland. På arbetsplatsema har det grundligt         ning för förlorad förvärvsinkomst enligt en er-
4431: informerats om riskema med asbest. Asbestriv-        sättningsnivå som motsvarar den arbetsinkomst
4432: ningsarbete kräver tillstånd och ca 4 000 perso-     han hade medan han var i arbete.
4433: ner har fått utbildning med tanke på rivnings-           För asbestsjukdomar betalas vanligen sam-
4434: och inventeringsverksamhet. Kraftiga expone-         ma ersättning som för andra yrkessjukdomar.
4435: ringar för asbest förekommer inte längre, även       Ett undantag finns. Av de sjukdomar som or-
4436: om exponering ännu är möjlig i någon mån i           sakas av asbest har fall av cancer som snabbt
4437: vissa rivnings-, service-, reparations- och bil-     leder till döden visat sig vara problematiska,
4438: monteringsarbeten.                                   eftersom den menersättning i form av en en-
4439:     Det finns uppskattningsvis ca 200 000 perso-     gångsersättning som är avsedd som ersättning
4440: ner som har utsatts för yrkesbetingad exponering     till den insjuknade för livstida men i dessa fall
4441:                                              1993 vp -    KK 26                                           5
4442: 
4443: för det mesta till fullt belopp har tillfallit arbets-   fram tili dödsfallet en fortlöpande menersättning
4444: tagarens anhöriga.                                       som motsvarar sjukdomstillståndets förlopp.
4445:    Därför ändrades menersättningsstadgandena             För andra asbestsjukdomar betalas menersätt-
4446: så att det för cancer som har orsakats av asbest         ning på samma sätt som för övriga yrkessjukdo-
4447: alltid skall betalas en engångsersättning enligt         mar.
4448: invaliditetsklass 10 oberoende av det faktiska              Social- och hälsovårdsministeriet följer as-
4449: men som sjukdomen förorsakat. Om det faktiska            bestproblemets utveckling och kommer vid be-
4450: men som sjukdomen förorsakat blir större och             hov att vidta lagstiftningsåtgärder för att avhjäl-
4451: överstiger invaliditetsklass 10, betalas dessutom        pa de brister som kommer i dagen.
4452: 
4453:      Helsingforsden 24 mars 1993
4454: 
4455:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
4456:                                                1993 vp
4457: 
4458: Kirjallinen kysymys 27
4459: 
4460: 
4461: 
4462: 
4463:                                   Aittoniemi: Suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisestä
4464: 
4465: 
4466:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4467: 
4468:    Suomalainen kulttuuri, säveltaide, kirjallisuus   ensiarvoista pyrkiessämme integroitumaan suu-
4469: ja yleensä luova toiminta ovat maailmalla kovin      reen länteen.
4470: vähän tunnettuja. On kulunut useita vuosikym-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4471: meniä siitä, kun Suomeen on saatu Nobel-pal-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4472: kinto tai joku suomalainen on edes ollut ehdolla     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4473: sellaisen palkinnon saajaksi. Säveltaiteessa rat-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4474: sastamme pääasiassa Sibeliuksen muistoissa, ja
4475: euroviisuissa on itsestään selvää, että suomalai-               Mitä Hallitus on tehnyt ja mitä aikoo
4476: nen jää ainakin viimeistä edelliseksi. Maalaustai-           tehdä, että suomalainen kulttuuri, tiede
4477: teessa jonkinlaista nimeä karitavat vain vuosisa-            ja taide, musiikki, muotoilu ja älyllinen
4478: dan vaihteessa Pariisissa ma~lailleet taiteilijam-           osaaminen tulisivat tunnetuksi erityisesti
4479: me, eikä rakennustaiteemme ja suunnittelu ole                länsimaissa, ja
4480: saanut nimeä sitten Eliel Saarisen ja Alvar Aal-                aikooko Hallitus panostaa tähän ra-
4481: lon. Pop-musiikin alalla viimeinen menestyjä oli             hallisesti· esimerkiksi palkkaamalla kult-
4482: Hanoi Rocks, jos oli sekään. Ongelma on siinä,               tuurin vientisihteereitä alan aktiivisista
4483: että suomalaiset eivät pysty aktiivisesti teke-              ammattilaisista kaupallisen toiminnan
4484: mään itseään ja edustamaansa tiedettä ja taidet-             yhteyteen, jolla alalla vientisihteereitä on
4485: ta tunnetuksi maailmalla, vaikka juuri se olisi              jo ennestään?
4486:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
4487: 
4488:                                            Sulo Aittoniemi
4489: 
4490: 
4491: 
4492: 
4493: 2300321
4494: 2                                          1993 vp -    KK 27
4495: 
4496: 
4497: 
4498: 
4499:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4500: 
4501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kansainvälisesti tunnetuin saavutus, mutta myös
4502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nykykirjallisuutta käännetään ja julkaistaan ul-
4503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        komailla runsaasti. Tiedemaailmassa suomalai-
4504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         set tutkijat ovat aktiivisesti mukana kaikilla
4505: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kansainvälisillä areenoilla. Liikuntakulttuurin
4506: n:o 27:                                                alueella saavutuksemme huippu-urheilun alueel-
4507:                                                        la ovat näyttävät ja monipuoliset. Pienen maan
4508:            Mitä Hallitus on tehnyt ja mitä aikoo voima on sen kulttuurissa; sen ovat suomalaiset
4509:         tehdä, että suomalainen kulttuuri, tiede kulttuurintekijät näyttäneet toteen maailmalla.
4510:         ja taide, musiikki, muotoilu ja älyllinen         Suomalainen kulttuuri näkyy maailmalla, jos
4511:         osaaminen tulisivat tunnetuksi erityisesti meillä on kansainvälistä tasoa edustavia taiteili-
4512:         länsimaissa, ja                                joita ja tutkijoita. Taiteilijat ja tiedemiehet tuo-
4513:            aikooko Hallitus panostaa tähän ra- vat julki saavutuksiaan maailmalla oman luo-
4514:         hallisesti esimerkiksi palkkaamalla kult- vuutensa ja omien kontaktiensa voimalla. Val-
4515:         tuurin vientisihteereitä alan aktiivisista tiovananja hallituksen tehtävänä kulttuurin tun-
4516:         ammattilaisista kaupallisen toiminnan netuksi tekemisessä on toimintamahdollisuuk-
4517:         yhteyteen, jolla alalla vientisihteereitä on . sien turvaaminen taiteen ja tieteen tekemiselle.
4518:         jo ennestään?                                  Valtiovalta antaa tukea kansainvälisille kulttuu-
4519:                                                        rihaukkeille taiteen, tieteen ja urheilun alueella.
4520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Se voi myös aktiivisesti viedä tietoa kulttuurim-
4521: vasti seuraavaa:                                       me saavutuksista lähetystöjensä, kulttuuri-insti-
4522:                                                        tuuttien ja muiden organisaatioiden kautta.
4523:    Suomi tunnetaan maailmalla paitsi maana,            Murtautuminen kansainväliseen tietoisuuteen
4524: joka maksaa velkansa, myös korkeasta kulttuu- tapahtuu kuitenkin kulttuurin tekijöiden, ei sen
4525: ristaan, taiteestaan ja tieteestään. Jean Sibelius, tukijoiden kautta.
4526: Eliel Saarinen, Paavo Nurmi ja Alvar Aalto                Suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemi-
4527: muun muassa ovat vuosisatamme kulttuurin seksi toimitaan hyvin laajalla rintamalla. Mer-
4528: maailmankuuluja suomalaisia. Nämä suurmie- kittävät museomme järjestävät jatkuvasti kan-
4529: het sekä lukuisa joukko muita taiteilijoita, tiede- sainvälisiä näyttelyitä. Säveltaiteen ja kirjallisuu-
4530: miehiä ja urheilijoita ovat kulttuurimme suurlä- den tunnetuksi tekemiseksi on kummallakin alu-
4531: hettiläinä pitäneet Suomen nimeä esillä kautta eella organisaationsa. Visuaalisten taiteiden alu-
4532: koko tämän vuosisadan.                                 eella on kansainvälisen toiminnan keskus juuri
4533:    Kysymyksen perusteluista saa sen vaikutel- aloittanut toimintansa. Ateenassa, Lontoossa,
4534: man, että kysyjä ei kovin perusteellisesti ole Pariisissa ja Roomassa toimii suomalainen insti-
4535: seurannut kansainvälistä kulttuurikenttää, kos- tuutti, jonka tehtävänä on edistää kulttuurimme
4536: ka hän epäilee suomalaisen kulttuurin olevan tunnetuksi tekemistä. Berliiniin ja Pietariin
4537: nykyisin kovin vähän tunnettua. Edellä maini- suunnitellaan parhaillaan instituutin perustamis-
4538: tun, jo manan majoille menneen suurmiespolven ta. New Yorkissa toimii Visuaalisten taiteiden
4539: jälkeen on Suomen kulttuuria pitänyt maailmal- keskus. Kaikki Suomen lähetystöt ulkomailla
4540: la näkyvillä uusi sukupolvi. Ryhtymättä luettele- tekevät suomalaista kulttuuria tunnetuksi. Val-
4541: maan nimiä on syytä mainita sellaisia aloja, tion kulttuurimäärärahoissa on kansainvälinen
4542: joissa suomalaiset ovat erityisesti olleet näkyvil- toiminta saanut viime aikoina yhä huomatta-
4543: lä. Taiteen alueista säveltaide oopperoineen, sä- vamman osan.
4544: veltäjineen ja esiintyville taiteilijoineen, arkki-       Suomalaisen kulttuurin korkeaan tasoon
4545: tehtuuri, elokuva ja siihen liittyen videot ja muu luottaen hallitus tulee edelleen tukemaan taiteen,
4546: mediataide sekä taideteollisuus ovat taiteen tieteen ja urheilun tekijöitä heidän pyrkimyksis-
4547: aloista erityisesti olleet näkyvillä. Suomen kan- sään kansainvälisillä areenoilla.
4548: salliseepos Kalevala on Suomen kirjallisuuden
4549: 
4550:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
4551: 
4552:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
4553:                                            1993 vp -    KK 27                                            3
4554: 
4555: 
4556: 
4557:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4558: 
4559:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Kalevala är det mest kända verket inom finsk
4560: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           litteratur intemationellt sett men också nutidslit-
4561: medlem av statsrådet översänt foljande av riks-        teraturen översätts och publiceras i stor utsträck-
4562: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           ning utomlands. Inom vetenskapen är finländ-
4563: mål nr 27:                                             ska forskare aktivt med på alla intemationella
4564:                                                        arenor. Inom idrottskulturen har vi nått synliga
4565:           Vad har Regeringen gjort och vad             och mångsidiga resultat inom toppidrotten. Ett
4566:        ämnar den göra för att sprida kunskap           litet lands styrka ligger i kulturen; det har skapa-
4567:        om finländsk kultur, vetenskap och              re av finländsk kultur bevisat ute i världen.
4568:        konst, musik, formgivning och intellektu-           Den finländska kulturen syns ute i världen
4569:        ellt kunnande i synnerhet i väststatema         förutsatt att vi har konstnärer och forskare som
4570:        och                                             företräder en intemationell nivå. Hur väl konst-
4571:           ämnar Regeringen satsa medel på det-         närema och vetenskapsmännen lyckas föra fram
4572:        ta t.ex. genom att bland aktiva inom            sina verk ute i världen är beroende på deras
4573:        branschen anställa exportsekreterare för        skaparkraft och kontakter. Statsmaktens och
4574:        kultur för att verka i samband med den          regeringens uppgift då det gäller att göra kultu-
4575:        kommersiella verksamheten där motsva-           ren känd är att trygga verksamhetsmöjlighetema
4576:        rande sekreterare redan finns?                  för kansten och vetenskapen. Statsmakten un-
4577:                                                        derstöder intemationella kulturprojekt inom
4578:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          konst, vetenskap och idrott. Den kan också
4579: anföra följande:                                       aktivt förmedla information om våra kulturella
4580:                                                        vinningar via ambassader, kulturinstitut och
4581:    Ute i världen är Finland känt inte bara som         andra organisationer. Ett intemationellt genom-
4582: ett land som betalar sina skulder men också för        brott sker dock via dem som utövar kultur och
4583: sin höga kultur, sin konst och sin vetenskap.          inte via dem som understöder den.
4584: Bl.a. Jean Sibelius, Eliel Saarinen, Paavo Nurmi           Verksamheten för att göra den finländska
4585: och Alvar Aalto är världsberömda finländare            kulturen känd sker på mycket bred bas. Våra
4586: som företräder detta sekels kultur. Dessa stor-        viktigaste museer ordnar ständigt intemationella
4587: män samt otaliga andra konstnärer, vetenskaps-         utställningar. Både inom musiken och litteratu-
4588: män och idrottsmän har som ambassadörer för            ren finns det särskilda organisationer för att göra
4589: vår kultur hållit Finlands namn framme under           konstarten känd. På området för visuell konst
4590: hela detta sekel.                                      har ett intemationellt center nyligen inlett sin
4591:    Av motiveringama till spörsmålet får man            verksamhet. I Aten, London, Paris och Rom
4592: intrycket att spörsmålsställaren inte följt med det    finns ett Finland-institut som har tili uppgift att
4593: intemationella kulturfältet särskilt noggrant ef-      främja kunskapen om vår kultur. Man planerar
4594: tersom han misstänker att den finländska kultu-        också att grunda institut i Berlin och S:t Peters-
4595: ren i dag inte är särskilt känd. Efter den ovan        burg. I New York verkar ett center för visuell
4596: nämnda generationen av stormän som redan               konst. Alla finska ambassader utomlands arbe-
4597: gått hädan har en ny generation fört fram den          tar för att göra den finländska kulturen känd. I
4598: finländska kulturen ute i världen. Utan att räkna      statens kulturanslag har den intemationella
4599: upp några namn är det skäl att nämna sådana            verksamheten fått en allt större andel densenaste
4600: branscher där fmländare speciellt utmärkt sig.         tiden.
4601: Inom kansten har särskilt musiken med operor,              Förlitande på den finländska kulturens höga
4602: kompositörer och uppträdande konstnärer, arki-         nivå kommer regeringen fortsättningsvis att stö-
4603: tekturen, filmen med videofilmer och annan             da utövare av konst, vetenskap och idrott i deras
4604: mediekonst i anslutning till den samt konstindu-       strävanden på de intemationella arenoma.
4605: strin hållit sig väl framme. Finlands nationalepos
4606:      Helsingfors den 26 mars 1993
4607: 
4608:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
4609:                                               1993 vp
4610: 
4611: Kirjallinen kysymys 28
4612: 
4613: 
4614: 
4615: 
4616:                                   Aittoniemi: Peruskoulun ja lukion opettajien lomautuksista
4617: 
4618: 
4619: 
4620:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4621: 
4622:    Peruskoulujen ja lukioiden opettajien lomau-     ongelmat ainakin osittain poistuisivat ja säästö
4623: tusta koskeva kiista jatkuu. Eräissä tapauksissa    olisi huomattava. Tämä vaatisi kuitenkin toden-
4624: on suunniteltu siten, että osa opettajista olisi    näköisesti poikkeuslain säätämistä.
4625: lomautettuna, osa työssä, ja tällöin opetustyössä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4626: mukana olevat joutuisivat suorittamaan lomalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4627: olevien opetus- ja valvontavelvollisuudet oman      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4628: työnsä ohella ilman korvausta.                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4629:    Kyseessä on selvä epäoikeudenmukaisuus.
4630: Sen lisäksi näin menetellen vähenevä valvonta                  Pitääkö Hallitus mahdollisena säätää
4631: muodostaa selvän uhan kouluturvallisuudelle                 poikkeuslailla, että peruskoulun ja lu-
4632: sekä opetuk~en teholle ja tasapuoliselle jakautu-           kion kouluvuotta lyhennettäisiin säästö-
4633: miselle. Työssä olevat opettajat tuskin pystyvät            lomien tarkoittaman lomautuksen ver-
4634: suorittamaan opetusta ja valvontatehtävää riit-             ran, jolloin lomautusten johdosta tapah-
4635: tävällä tavalla. Yksi mahdollisuus olisi koulu-             tuva opettajamäärän ja valvonnan vähe-
4636: vuoden lyhentäminen poikkeuksellisesti tarvitta-            neminen ei uhkaisi koulujen valvonta- ja
4637: vien pakkolomien verran, jolloin edellä mainitut            opetustehoa?
4638: 
4639:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
4640: 
4641:                                           Sulo Aittaniemi
4642: 
4643: 
4644: 
4645: 
4646:  2300321
4647: 2                                         1993 vp -    KK 28
4648: 
4649: 
4650: 
4651: 
4652:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4653: 
4654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiin, että lomautuksen perusteena voi olla mm.
4655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunnan kustannusten pakottava vähentämistar-
4656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ve. Opettajien lomautus voidaan toteuttaa ope-
4657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat
4658: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettu-
4659: n:o 28:                                               jen opettajien tunneista. Toisen opettajan tun-
4660:                                                       neista huolehtivalle opettajalle ei makseta kor-
4661:           Pitääkö Hallitus mahdollisena säätää        vausta lisääntyneistä opetustehtävistä. Mikäli
4662:        poikkeuslailla, että peruskoulun ja lu-        edellä tarkoitettua järjestelyä ei tarkoituksenmu-
4663:        kion kouluvuotta lyhennettäisiin säästö-       kaisella tavalla voida toteuttaa, on sopimuksen
4664:        lomien tarkoittaman lomautuksen ver-           mukaan lomautuksen sijasta voitava suorittaa
4665:        ran, jolloin lomautuksen johdosta tapah-       lomautusta vastaava säästö palkkausmenoista.
4666:        tuva opettajamäärän ja valvonnan vähe-             Eri kuntien ja koulujen mahdollisuudet lo-
4667:        neminen ei uhkaisi koulujen valvonta- ja       mauttaa opettajansa ja järjestää opetustyö lo-
4668:        opetustehoa?                                   mautusten aikana vaihtelevat suuresti. Parhaiten
4669:                                                       lomautukset lienevät toteutettavissa lyhyissä
4670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jaksoissa muun muassa aikana, jolloin oppilaat
4671: vasti seuraavaa:                                      työskentelevät koulun ulkopuolella opintokäyn-
4672:                                                       neillä, opintoretkillä, leirikouluissa tai ovat tu-
4673:     Kunnan ja kuntainliiton viranhaltijoiden ja       tustumassa työelämään. Myös lukukausien vii-
4674: työntekijöiden työnteon palkattomasta keskeyt-        meisten päivien aikana, kun arvosanoista on jo
4675: tämisestä annettu laki (1239/92) tuli voimaan         päätetty, on oppilaiden opettaminen normaalia
4676: 15.12.1992. Laki antaa mahdollisuuden kaikkien        suuremmissa ryhmissä mahdollista tuottamatta
4677: kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden, myös       suurta vahinkoa koulun opetustyölle.
4678: opettajien, lomauttamiseen. Kunnallisen työ-              Edellä olevan perusteella, kun lomautusta
4679: markkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen välillä     koskevassa virkaehtosopimuksessakin on otettu
4680: allekirjoitettiin 13.1.1993 kunnallinen pääsopi-      huomioon, ettei lomautus ole kaikissa tapauksis-
4681: mus, jossa määrätään muun muassa keskus- ja           sa tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavis-
4682: paikallistason neuvottelumenettelyistä sekä mis-      sa, hallitus katsoo, ettei ole syytä ryhtyä lainsää-
4683: tä asioista paikallistasolla voidaan sopia. Samas-    däntötoimenpiteisiin peruskoulun ja lukion työ-
4684: sa yhteydessä sopijaosapuolet muuttivat kunnal-       päivien määrän väliaikaiseksi alentarniseksi.
4685: lista yleistä virka- ja työehtosopimusta sekä         Palkkausmenojen säästöistä tulee sopia paikalli-
4686: kunnallista opetusalan virkaehtosopimusta             sesti siten, että koulutyölle aiheutuu mahdolli-
4687: 18.1.1993 lukien. Lomauttamisen osalta sovit-         simman vähän haittaa.
4688: 
4689:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
4690: 
4691:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
4692:                                          1993 vp -    KK 28                                             3
4693: 
4694: 
4695: 
4696: 
4697:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4698: 
4699:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för permittering bl.a. kan vara ett tvingande
4700: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         behov att minska på kommunens kostnader.
4701: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Permitteringen av lärarna kan genomföras ge-
4702: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         nom avbrott i undervisningsarbetet så att de
4703: mål nr 28:                                           övriga lärama sköter de permitterade lärarnas
4704:                                                      lektioner vid sidan av sina egna lektioner. Till
4705:           Anser Regeringen det möjligt att ge-       den lärare som tar hand om en annan lärares
4706:        nom en undantagslag förkorta skolåret i       lektioner betalas ingen ersättning på grund av
4707:        grundskolan och gymnasiet med den             ökad undervisningsuppgift. Om ovan avsedda
4708:        sparledighet som motsvaras av permitte-       arrangemang inte kan genomföras på ett ända-
4709:        ring, varvid den reducerade lärarstyrkan      målsenligt sätt skall man enligt avtalet i stället
4710:        och minskade övervakningen till följd av      för permittering kunna göra motsvarande inbe-
4711:        permitteringen inte skulle hota kvaliteten    sparing i löneutgiftema.
4712:        på skolornas övervakning och undervis-           Möjligheterna att permittera lärarna och ord-
4713:        ning?                                         na undervisningen under permitteringen varierar
4714:                                                      mycket i olika kommuner och olika skolor.
4715:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Permitteringama torde biist kunna genomföras i
4716: anföra följande:                                     korta perioder bl.a. under den tid då eleveroa
4717:                                                      arbetar utanför skolan under studiebesök, ex-
4718:    Lagen om oavlönat avbrott för viss tid i          kursioner, lägerskolor eller bekantar sig med
4719: tjänsteutövningen och arbetet för tjänsteinneha-     arbetslivet. Också under de sista dagarna av
4720: vare och arbetstagare vid kommuner och kom-          terminen då vitsorden redan är bestämda är det
4721: munalförbund (1239/92) trädde i kraft 15.12.         möjligt att undervisa eleveroa i större grupper än
4722: 1992. Lagen ger möjlighet att permittera alla        normalt utan att skolans undervisningsarbete
4723: kommunens tjänsteinnehavare och arbetstagare,        blir lidande.
4724: också lärarna. Kommunala arbetsmarknadsver-             U tgående från det ovan anförda och då det
4725: ket och huvudavtalsparterna undertecknade            även i tjänstekollektivavtalet om permittering
4726: 13.1.1993 ett kommunalt huvudavtal i vilket det      tagits hänsyn till att permittering inte kan ge-
4727: bl.a. bestäms om förfarandet vid förhandlingar       nomföras på ett ändamålsenligt sätt i alla situa-
4728: på central och lokal nivå samt vilka frågor som      tioner, ser regeringen inget skäl att vidta lagstift-
4729: kan överenskommas på lokal nivå. I detta sam-        ningsåtgärder för att temporärt minska antalet
4730: manhang ändrade avtalspartema det kommuna-           arbetsdagar i grundskolan och gymnasiet. Inbe-
4731: la allmänna tjänste- och arbetskollektivavtalet      sparingarna i löneutgiftema skall avtalas på
4732: samt det kommunala tjänstekollektivavtalet för       lokal nivå så att skolarbetet åsamkas så liten
4733: undervisningsväsendet räknat från 18.1.1993.         skada som möjligt.
4734: För permitteringens del bestämdes att grunden
4735: 
4736:      Helsingfors den 23 mars 1993
4737: 
4738:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
4739:                                               1993 vp
4740: 
4741: Kirjallinen kysymys 29
4742: 
4743: 
4744: 
4745: 
4746:                                   Aittoniemi: Koulukotien lakkauttamisesta
4747: 
4748: 
4749:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4750: 
4751:    Koulukotien tehtävänä on vaikeimmin hoi-         toimii esillä olevan suunnitelman mukaisesti,
4752: dettavien ja usein kaikkein vaikeimmassa ase-       lapsen ja nuoren tie kulkee entistä helpommin
4753: massa olevien nuorten tarvitseman laitoshuol-       vankilan suojiin, josta useinkaan ei ole paluuta.
4754: lon, kasvatuksen ja hoidon turvaaminen. Vielä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4755: vuogikymmen tai pari sitten koulukotien imago       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4756: oli varsin huono, eikä sen huomaan joutuneella      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4757: lapsella katsottu olevan paljonkaan mahdolli-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4758: suuksia tulla ns. yhteiskuntakelpoiseksi. Aikojen
4759: kuluessa tilanne on muuttunut, ja koulukotien                  Aikooko Hallitus toteuttaa suunnitel-
4760: merkitys uuteen kehitykseen ohjaavana tekijänä              mansa koulukotien hallinnoinnin ja yllä-
4761: on nykyään merkittävä.                                      pidon suhteen siten, että valtio luopuu
4762:    Nyt suunnitelmissa on tiettävästi valtion luo-           näistä toiminnoista, ja
4763: puminen maamme kymmenen koulukodin hal-                        miten Hallitus aikoo järjestää koulu-
4764: linnoinnista ja ylläpitämisestä. Suunnitelmat               kotien tähän saakka toteuttaman toimin-
4765: ovat käsittämättömiä ottaen huomioon koulu-                 nan lasten ja nuorten tarvitseman laitos-
4766: kotien kehityksen ja ilmeisen merkityksen yhteis-           huollon, kasvatuksen ja hoidon turvaa-
4767: kunnalliselta kannalta katsottuna. Mikäli valtio            misen suhteen?
4768:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
4769: 
4770:                                           Sulo Aittaniemi
4771: 
4772: 
4773: 
4774: 
4775: 2300321
4776: 2                                         1993 vp -    KK 29
4777: 
4778: 
4779: 
4780: 
4781:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4782: 
4783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koitettuja mielenterveyspalveluja lukuun otta-
4784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         matta tahdosta riippumatonta hoitoa. Kouluko-
4785: olette 22 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            tien toiminnan kehittämisen tavoitteena on ollut
4786: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          saada ne entistä selkeämmin toimimaan osana
4787: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        lasten- ja nuortenhuollon kokonaisuutta sekä
4788: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nivoa koulukotien tarjoama erityisosaamista
4789: n:o 29:                                               edustava laitoshuolto tiiviisti lastensuojelun avo-
4790:                                                       huoltoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yh-
4791:          Aikooko Hallitus toteuttaa suunnitel-        teistyöhön.
4792:        mansa koulukotien hallinnoinnin ja yllä-           Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty
4793:        pidon suhteen siten, että valtio luopuu        koulukotien sisällöllistä ja hallinnollista asemaa.
4794:        näistä toiminnoista, ja                        Selvityksen lähtökohtana on ollut alueellisesti
4795:          miten Hallitus aikoo järjestää koulu-        kattavan sekä riittävästi erityispalveluja sisältä-
4796:        kotien tähän saakka toteuttaman toimin-        vän lastensuojelun laitoshuoltojärjestelmän säi-
4797:        nan lasten ja nuorten tarvitseman laitos-      lyttäminen, mutta samalla hallinnon monimut-
4798:        huollon, kasvatuksen ja hoidon turvaa-         kaisuuden ja päällekkäisyyden poistaminen sekä
4799:        misen suhteen?                                 yksiköiden tuloksellisuuden ja tuottavuuden li-
4800:                                                       sääminen.
4801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lasten
4802: taen seuraavaa:                                       ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia edistä-
4803:                                                       vien palvelujen johtoryhmä esitti 12.6.1992 mi-
4804:    Yhteiskunnalla on vastuu kaikista jäsenistään      nisteriölle jättämässään muistiossa (STM:n jul-
4805: ja yhteiskunnan tulee pystyä osoittamaan riittä-      kaisuja 3/92) koulukotien sisällöllisen toiminnan
4806: vät palvelut kaikkien jäsentensä huolenpidon          vaihtoehdoiksi nykyisen toiminnan jatkamisen,
4807: takaamiseksi. Lastensuojelussa valtion kouluko-       toiminnan alueellistamisen osaksi lähialueen las-
4808: dit edustavat lastensuojelun laitoshuollon eri-       tensuojelua, laitosten keskinäisen erikoistumisen
4809: tyisosaamista, jonka olemassaolo jatkossakin          vahvistamisen, koulukotien ja nuorisopsykiatri-
4810: tulee turvata.                                        sen kuntoutuksen lähentämisen sekä ammatilli-
4811:    Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen        sen koulutuksen lisäämisen. Koulukotien hallin-
4812: on kuntien tehtävä. Lastensuojelulain (683/83)        non järjestämisen vaihtoehtoina johtoryhmä
4813: 4 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että      esitti kuntien tuottamaa palvelua, valtion liike-
4814: lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuu-    laitosmallia, säätiön tai yhdistyksen perustamis-
4815: deltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve     ta tai laitosten täydellistä yksityistämistä.
4816: edellyttää. Valtion osallistumista suoraan yksit-         Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvi-
4817: täisten kansalaisten saamien sosiaali- ja terveys-    tysmiesryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää
4818: palvelujen tuottamiseen ei ole nähty tarkoituk-       mahdollisuudet valtion koulukotien vaihtoehtoi-
4819: senmukaiseksi. Hallituksen esityksen peruste-         sista hallinnollisista ratkaisuista ja tehdä niihin
4820: luissa eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon     liittyvät toimenpide-ehdotukset, kävi koulukoti-
4821: keskushallinnon uudelleen järjestämistä koske-        kohtaiset neuvottelut sekä kartoitti kuntien nä-
4822: vaksi lainsäädännöksi (HE 233/1990 vp) tode-          kemyksiä koulukotitoiminnan sisällöstä ja hal-
4823: taan, että pyrkimyksenä on, että valtiolla ei olisi   linnoinnista tulevaisuudessa. Edellä mainitun
4824: omia palvelujärjestelmään kuuluvia laitoksia.         johtoryhmän esittämistä eri vaihtoehdoista selvi-
4825:    Maassamme on kymmenen valtion kouluko-             tysmiehet päätyivät esittämään valtakunnallisen
4826: tia,joissa on 215 oppilaspaikkaa. Koulukodeissa       yleishyödyllisen koulukotisäätiön perustamista
4827: voidaan valtion koulukodeista annetun asetuk-         tuottamaan tarvittavat koulukotipalvelut Ryh-
4828: sen (769/78) 2 §:n (881192) mukaan järjestää          män mielestä hallinnon järjestäminen säätiömal-
4829: lastensuojelulain mukaista avohuoltoa ja jälki-       lilla parhaiten turvaisi ja kehittäisi koulukotien
4830: huoltoa sekä mielenterveyslaissa (1116/90) tar-       tuottamaa lastensuojelutoimintaa.
4831:                                           1993 vp -     KK 29                                          3
4832: 
4833:    Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan tode-         Sosiaali- ja terveysministeriössä jatketaan
4834: ta, että perinteisten koulukotipalvelujen tarve on    edelleen tehtyjen selvitysten pohjalta valmistelu-
4835: hitaasti vähenevä. Maassamme on tällä hetkellä        ja koulukotien sisällöllisen ja hallinnollisen ase-
4836: lasten- ja nuortenhuollon erityispalveluja, jotka     man muuttamiseksi vastaamaan paremmin ny-
4837: eivät sisällöltään kaikilta osin vastaa ilmenevää     kyistä tilannetta. Lähtökohtana on huolehtia
4838: tarvetta. Yksilökeskeisen laitoshuollon sijaan        siitä, että maassamme on jatkossakin riittävästi
4839: nousee yhä merkittävämmäksi esim. perhekun-           tarjolla lastensuojelun erityisosaamista sisältäviä
4840: toutuksellisen toiminnan tarve. Nykyisen palve-       laitospalveluja myös vaikeimmassa asemassa
4841: lukapasiteetin uudelleensuuntaamiseen on siten        olevien lasten ja nuorten auttamiseksi.
4842: tarvetta.
4843:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
4844: 
4845:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
4846: 4                                         1993 vp -    KK 29
4847: 
4848: 
4849: 
4850: 
4851:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4852: 
4853:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           verksamheten har varit att få skolhemmen att
4854: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tydligare framstå som en del av barn- och
4855: den 22 februari 1993 till vederborande medlem         ungdomsvården i sin helhet, samt att integrera
4856: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        den specialiserade anstaltsvården vid skolhem-
4857: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 29:              men med den öppna vården inom barnskyddet
4858:                                                       samt samarbetet inom social- och hälsovården.
4859:           Ämnar Regeringen genomföra sina                Social- och hälsovårdsministeriet har utrett
4860:        planer i fråga om administration och           skolhemmens innehållsmässiga och administra-
4861:        upprätthållande av skolhem så att staten       tiva ställning. Utgångspunkten för utredningen
4862:        avsäger sig denna verksamhet, och              var att bevara systemet med anstaltsvård inom
4863:           hur ämnar Regeringen organisem sä-          barnskyddet så att det täcker det regionala
4864:        kerställandet av den anstaltsvård, upp-        behovet och erbjuder specialservice i tillräcklig
4865:        fostran och omvårdnad som gäller barn          omfattning. Samtidigt har man försökt eliminera
4866:        och unga, som hittills skötts av skolhem-      komplexiteten och överlappningarna inom ad-
4867:        men?                                           ministrationen samt höja resultatet och produk-
4868:                                                       tiviteten vid enheterna.
4869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
4870: anföra följande:                                      ledningsgrupp med uppgift att utreda sådan
4871:                                                       service som främjar barnens och de ungas psyko-
4872:     Samhället bär ansvar för alla sina medlem-        sociala välbefinnande har i sin promemoria av
4873: mar, ochmåste kunna erbjuda tillräcklig service       den 12 juni 1992 till ministeriet (SHM:s publika-
4874: för att garantera omvårdnaden av samtliga med-        tioner 3/92) framställt alternativ till skolhem-
4875: lemmar. lnom barnskyddet företräder statens           mens innehållsmässiga verksamhet. Det före-
4876: skolhem specialkunskap i fråga om anstaltsvård        slogs att den nuvarande verksamheten skall
4877: av barn. Denna specialkunskap bör säkerställas        fortsätta och att verksamheten formas till en
4878: även i framtiden.                                     regional del av närområdets barnskydd, att den
4879:     Det hör till kommunens uppgifter att ordna        inbördes specialiseringen vid anstalterna befästs,
4880: social- och hälsovård. Enligt 4 § barnskyddsla-       att skolhemmen och den ungdomspsykiatriska
4881: gen (683/83) skall kommunen se till att barn-         rehabiliteringen integreras samt att yrkesutbild-
4882: skyddet till sin innebörd och omfattning ordnas       ningen ökas. Ledningsgruppen framlade också
4883: så som behovet i kommunen förutsätter. Det har        att skolhemmens administration skulle kunna
4884: inte ansetts vara ändamålsenligt att staten direkt    organiseras t.ex. som service som produceras av
4885: deltar i producerandet av social- och hälsovårds-     kommunen, enligt statens affärsverksmodell, i
4886: service för enskilda medborgare. 1 motiveringen       form av en stiftelse eller förening eller genom en
4887: till regeringens proposition till riksdagen med       fullständig privatisering av anstalterna.
4888: förslag till lagstiftning om omorganisering av           En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
4889: social- och hälsovårdens centralförvaltning (RP       utredningsmannagrupp, som hade till uppgift att
4890: 233/1990 rd) konstateras att det är meningen att      utreda förutsättningarna för de alternativa ad-
4891: staten inte skall ha några egna inrättningar inom     ministrativa lösningarna för statens skolhem och
4892: systemet för tillhandahållande av tjänster.           att framställa åtgärdsförslag beträffande dessa,
4893:     1 vårt land finns tio statliga skolhem med        förhandlade särskilt om varje skolhem och kart-
4894: sammanlagt 215 elevplatser. Enligt 2 § (881/92)       lade kommunernas åsikter om innehållet i och
4895: förordningen om statens skolhem (769/78) kan i        administrationen av skolhemverksamheten i
4896: skolhemmen ordnas öppen vård och eftervård            framtiden. Av de olika alternativ som den tidiga-
4897: enligt barnskyddslagen samt tillhandahållas           re nämnda ledningsgruppen hade framställt val-
4898: mentalvårdstjänster enligt mentalvårdslagen           de utredningsmännen att föreslå grundandet av
4899: (111611990 rd), med undantag av vård oberoen-         en riksomfattande allmännyttig skolhemsstiftel-
4900: de av vilja. Syftet med att utveckla skolhems-        se för att producera behövliga skolhemstjänster.
4901:                                             1993 vp -    KK 29                                          5
4902: 
4903: Gruppen ansåg att skolhemmens bamskydds-                finnas behov av en omformning av den nuvaran-
4904: verksamhet bäst kan tryggas och utvecklas om            de servicekapaciteten.
4905: administrationen organiseras enligt en stiftelse-           Vid social- och hälsovårdsministeriet fortsät-
4906: modell.                                                 ter man att utgående från de utredningar som
4907:    På basis av de utredningar som gjorts kan            gjorts bereda en ändring av skolhemmens inne-
4908: man konstatera att behovet av traditionella skol-       hållsmässiga och administrativa ställning så att
4909: hemstjänster sakta håller på att minska. Inom           skolhemmen bättre än förut skall motsvara
4910: bam- och ungdomsvården i vårt land förekom-             situationen i dag. Utgångspunkten är att se till
4911: mer för tillfället sådan specialservice som till sitt   att det i vårt land även i fortsättningen finns
4912: innehåll inte till alla delar motsvarar behovet. I      tillgång till anstaltservice som kan erbjuda till-
4913: stället för individcentrerad anstaltvård framträ-       räcklig specialkunskap inom bamskyddet för att
4914: der t.ex. behovet av verksamhet av typen famil-         hjälpa även sådana bam och unga som är i
4915: jerehabilitering allt tydligare. Sålunda skulle det     särskilt svår ställning.
4916:      Helsingforsden 23 mars 1993
4917:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
4918:                                                1993 vp
4919: 
4920: Kirjalliset kysymykset 30 ja 49
4921: 
4922: 
4923: N:o 30
4924: 
4925:                                   Aittoniemi: Poliisivalvonnan lopettamisesta merialueilla
4926: 
4927: 
4928: 
4929:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4930: 
4931:    Liikkuvalla poliisilla on käytössä partioveneet      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4932: merialueiden valvontaan Oulussa, Vaasassa,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4933: Turussa sekä Helsingissä, joista viimeksi maini-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4934: tussa on käytössä kaksi partiovenettä. Poliisi       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4935: suorittaa valvontaa merivartioston ohella ja pa-
4936: neutuu erityisesti poliisin tehtäviin kuuluviin                 Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-
4937: valvonta-asioihin.                                           saan poliisin toimesta tapahtuvan meri-
4938:    Saatujen tietojen mukaan mainittujen partio-              alueiden valvonnan lopettamiseksi Ou-
4939: veneiden käytöstä luovutaan ja niihin kuulunut               lun, Turun, Vaasan ja Helsingin toimipis-
4940: miehistö siirretään muihin tehtäviin. Suunnitel-             teistä käsin ja täten heikentää vesiliiken-
4941: maa on yleisesti tulkittu vakavana takaiskuna                teen valvontaa sekä saariston poliisipal-
4942: merellisten rannikkoalueiden valvonnassa, esi-               veluja?
4943: merkiksi vesiliikennejuoppoutta koskien, sekä
4944: saariston poliisipalvelujen saantia heikentävänä
4945: tekijänä.
4946:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1993
4947: 
4948:                                            Sulo Aittoniemi
4949: 
4950: 
4951: 
4952: 
4953: 2300321
4954: 2                                      1993 vp -     KK 30 ja 49
4955: 
4956: 
4957: N:o 49
4958: 
4959: 
4960: 
4961: 
4962:                                   Pulliainen: Liikkuvan poliisin valvontajärjestelmän säilyttämisestä
4963:                                       Oulun merialueella
4964: 
4965:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4966: 
4967:     Tietoon on tullut liikkuvan poliisin aikomus      sen mielekkyyshän perustuu siihen, että myös
4968: lopettaa liikkuvan poliisin Oulun merialueella        valvonta tehostuu vastaavasti.
4969: tapahtuva valvonta toiminta, jolloin ao. merikel-        Lukuisat alueella toimivat veneilyjärjestöt
4970: poista kalustoa jää käyttämättä ja valvonnan          ovat ilmaisseet tukensa sille, että liikkuva poliisi
4971: taso väkiselläkin laskee, kun huippuammattitai-       säilyttäisi nykyisen valvontajärjestelmän Oulun
4972: toinen henkilökunta ei ole sitä enää suorittamas-     merialueella.
4973: sa.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4974:     Tämä muutos ollaan toteuttamassa tilantees-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4975: sa, jossa pätevän valvonnan tarve on entisestään      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4976: kasvanut. Kasinopelikauden jäljiltä alueella on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4977: suuri määrä juppiveneitä, joiden kuljettajien val-
4978: miuksissa on edelleen toivomisen varaa.                          Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
4979:     Kuljettajien promillerajan lasku moninker-                että liikkuva poliisi säilyttää Oulun meri-
4980: taistaisi ruorijuoppojen määrän ja lisäisi siten              alueella veneillä tapahtuvan valvonnan?
4981: poliisin valvontatehtäviä merialueella; muutok-
4982: 
4983:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
4984: 
4985:                                            Erkki Pulliainen
4986:                                         1993 vp -     KK 30 ja 49                                        3
4987: 
4988: 
4989: 
4990: 
4991:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4992: 
4993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liisi toimivat samoissa tehtävissä osittain samoil-
4994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          la alueilla, ja esittänyt tehtävien jakamista niin,
4995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        että poliisi huolehtisi valvonnasta satama-aluei-
4996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         den läheisyydessä ja rajavartiolaitos muualla.
4997: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Vastaavaan esitykseen on päätynyt myös liikku-
4998: n:o 30:                                                van poliisin tehtäviä selvittänyt selvitysmies. Sel-
4999:                                                        vitystyön aikana on kuultu vesiliikennevalvon-
5000:           Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-         taa suorittavien yksiköiden ja henkilöstön edus-
5001:        saan poliisin toimesta tapahtuvan meri-         tajia.
5002:        alueiden valvonnan lopettamiseksi Ou-               Valtion aluehallinnon kehittämistä selvittänyt
5003:        lun, Turun, Vaasan ja Helsingin toimipis-       selvitysmies Jukka Hirvelä on raportissaan (ko-
5004:        teistä käsin ja täten heikentää vesiliiken-     miteanmietintö 1992:33) esittänyt merialueiden
5005:        teen valvontaa sekä saariston poliisipal-       valvonnan siirtämistä kokonaan poliisilta raja-
5006:        veluja?                                         vartiolaitokselle.
5007:                                                            Edellä mainittuun säädökseen ja tehtyihin
5008:   sekä samaa asiaa koskevan kansanedustaja             selvityksiin perustuen poliisi, tulli ja rajavartio-
5009: Erkki Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       laitos ovat sopineet tehtävien jakamisesta meri-
5010: myksen n:o 49:                                         alueilla niin, että poliisipiirit hoitavat valvonnan
5011:                                                        satama-alueiden läheisyydessä ja rajavartiolaitos
5012:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,         muualla. Tulli suorittaa valvontaa merialueilla
5013:        että liikkuva poliisi säilyttää Oulun meri-     muiden tehtäviensä ohella. Järjestelyt on tarkoi-
5014:        alueella veneillä tapahtuvan valvonnan?         tus toteuttaa vaiheittain niin, että vuonna 1993
5015:                                                        valvontavastuu siirtyisi liikkuvalta poliisilta ra-
5016:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-           javartiolaitokselle Saaristomerellä ja Pohjanlah-
5017: vasti seuraavaa:                                       della ja vuonna 1994 Suomenlahdella.
5018:                                                            Yhteistyösopimuksen seurauksena liikkuvas-
5019:    Asetus poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomais-    ta poliisista vapautuisi kesäaikana noin viiden-
5020: ten yhteistoiminnasta (1051/78) antaa mahdolli-        toista poliisimiehen työpanos sisävesien ja tielii-
5021: suuden kyseisten viranomaisten suorittaa yhteis-       kenteen valvontaan. Tehtäväjärjestelyillä ei lo-
5022: toimin tai toistensa lukuun muun muassa vesilii-       petettaisi poliisin toimesta tapahtuvaa valvontaa
5023: kenteen valvontatehtäviä ja muitakin tehtäviä,         kysymyksissä mainituista toimipisteistä, eikä
5024: mikäli ne voidaan tarkoituksenmukaisesti liittää       niissä oleva venekalusto jäisi käyttämättä, vaan
5025: viranomaisen varsinaisiin virkatehtäviin.              se siirrettäisiin paikallispoliisin käyttöön.
5026:    Sisäasiainministeriö on poliisiasiain neuvotte-         Rajavartiolaitos on ilmoittanut pystyvänsä
5027: lukunnan esityksestä selvittänyt mahdollisuuk-         lisäämään valvontaa ja muita turvallisuuspalve-
5028: sia siirtää eräitä poliisin tähän asti hoitamia        luja niin, ettei kansalaisten turvallisuus merialu-
5029: tehtäviä muiden viranomaisten suoritettaviksi.         eilla ja saaristossa näiden järjestelyjen vuoksi
5030: Tavoitteena on vapauttaa poliisin vähentyneitä         heikkene. Sisäasiainministeriön näkemyksen
5031: voimavaroja sellaisiin turvallisuustehtäviin, jot-     mukaan kaavailluilla järjestelyillä ei heikennetä
5032: ka kuuluvat yksinomaan poliisin suoritettaviksi.       vesiliikenteen valvontaa eikä muidenkaan tur-
5033:    Asiaa selvittänyt työryhmä on todennut, että        vallisuuspalvelujen saatavuutta merialueilla.
5034: merialueiden valvonnassa rajavartiolaitos ja po-
5035: 
5036:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
5037: 
5038:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5039: 4                                     1993 vp -     KK 30 ja 49
5040: 
5041: 
5042: 
5043: 
5044:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
5045: 
5046:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          därför föreslagit att uppgifterna fördelas så att
5047: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         polisen sköter bevakningen i närheten av hamn-
5048: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      områdena och gränsbevakningsväsendet bevak-
5049: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         ningen i övrigt. Ett liknande förslag har fram-
5050: mål nr 30:                                           lagts av den utredningsman som undersökt poli-
5051:                                                      sens uppgifter. Under utredningen hördes repre-
5052:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sina       sentanter för personalen och de enheter som
5053:        planer på att upphöra med den polisbe-        sköter bevakningsuppgifter inom sjötrafiken.
5054:        vakning av havsområdena som sköts av              Utredningsman Jukka Hirvelä, som under-
5055:        verksamhetsenheterna i Uleåborg, Åbo,         sökt hur den statliga regionalförvaltningen skall
5056:        Vasa och Helsingfors, och därigenom           utvecklas, har i sin rapport (kommittebetänkan-
5057:        göra avkall på bevakningen av sjötrafi-       de 1992:33) föreslagit att bevakningen av havs-
5058:        ken samt polisens tjänster i skärgården?      områdena i sin helhet skall överföras från polisen
5059:                                                      till gränsbevakningsväsendet.
5060:   samt följande av riksdagsman Erkki Pulliai-            På basis av den ovan nämnda författningen
5061: nen undertecknade spörsmål nr 49 som gäller          och gjorda utredningar har polisen, tullen och
5062: samma ärende:                                        gränsbevakningsväsendet kommit överens om
5063:                                                      en uppgiftsfördelning beträffande havsområde-
5064:          Ämnar Regeringen se till att rörliga        na så att polisdistrikten sköter bevakningen i
5065:        polisen fortsätter med båtbevakningen         närheten av hamnområdena och gränsbevak-
5066:        på Uleåborgs havsområde?                      ningsväsendet bevakningen i övrigt. Tullen utför
5067:                                                      bevakning till havs vid sidan av sina övriga
5068:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt        uppgifter. Arrangemangen vidtas stegvis så att
5069: anföra följande:                                     bevakningen av Skärgårdshavet och Bottniska
5070:                                                      viken överförs från rörliga polisen på gränsbe-
5071:    F örordningen angående samarbete mellan           vakningsväsendet 1993, och bevakningen av Fin-
5072: polis-, tull- och gränsbevakningsmyndigheterna       ska viken 1994.
5073: (1051178) ger ifrågavarande myndigheter en               Som en följd av samarbetsavtalet frigörs ca
5074: möjlighet att tillsammans eller för varandras        femton polisers arbetsinsats sommartid för be-
5075: räkning fullföra bl.a. bevakningsuppgifter inom      vakningen av insjöområdena och vägtrafiken.
5076: sjötrafiken och även andra uppgifter, om de på       Avsikten är inte att slopa den polisbevakning
5077: ett ändamålsenligt sätt kan skötas vid sidan av      som skötts vid de i spörsmålen nämnda verksam-
5078: de egentliga tjänsteåliggandena.                     hetsenheterna, och båtarna skall inte bli oanvän-
5079:    Inrikesministeriet har på framställning av de-    da utan ställas till den lokala polisens förfogan-
5080: legationen för polisärenden utrett möjligheterna     de.
5081: att överföra vissa av de nuvarande polisuppgif-          Gränsbevakningsväsendet har meddelat att
5082: terna på andra myndigheter. Avsikten är att          det kan öka bevakning och andra säkerhetstjäns-
5083: frigöra polisens minskade resurser för skötseln      ter så att medborgarnas säkerhet till havs och i
5084: av de säkerhetsuppgifter som hör enbart till         skärgården kan tryggas trots dessa arrange-
5085: polisen.                                             mang. Enligt inrikesministeriets uppfattning
5086:    En arbetsgrupp som utrett ärendet har kon-        kommer de planerade arrangemangen inte att
5087: staterat att gränsbevakningsväsendets och poli-      försämra bevakningen av sjötrafiken och inte
5088: sens uppgifter vid bevakningen av havsområde-        heller tillgången till andra säkerhetstjänster på
5089: na delvis sammanfaller på vissa områden och har      havsområdena.
5090: 
5091:      Helsingfors den 23 mars 1993
5092: 
5093:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
5094:                                                 1993 vp
5095: 
5096: Kirjallinen kysymys 31
5097: 
5098: 
5099: 
5100: 
5101:                                    Pulliainen: Kouluvuoden tilapäisestä lyhentämisestä
5102: 
5103: 
5104: 
5105:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehel(e
5106: 
5107:    Opettajien pakkolomautukset vallitsevan ta-           Nyt odot~taan opetusministeriön ja -ministe-
5108: loudellisen tilanteen johdosta ovat herättäneet       rin kannanottoa tähän ehdotukseen.
5109: eri tahot pohdiskelemaan keinoja selvitä ongel-          Edellä ~levan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5110: masta mahdollisimman pienin vaurioin opetuk-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5111: sen kohteiden, koululaisten kannalta.                 oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5112:    Opettajat itse ovat ehdottaneet, että säädettäi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5113: siin poikkeuslaki, jolla kouluvuotta tilapäisesti
5114: lyhennettäisiin pakkolomajakson verran. Samal-                    Mitä mieltä opetusministeri on opetta-
5115: la olisi pakkolomalla muukin henkilökunta.                     jien aloitteesta lyhentää tilapäisesti poik-
5116: Säästöä syntyisi myös, kun ei olisi koulukulje-                keuslailla kouluvuotta pakkolomajakson
5117: tuksia ja kouluruokailua.                                      verran?
5118:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5119: 
5120:                                             Erkki Pulliainen
5121: 
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 2300321
5126: 2                                         1993 vp -    KK 31
5127: 
5128: 
5129: 
5130: 
5131:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5132: 
5133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ve. Opettajien lomautus voidaan toteuttaa ope-
5134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat
5135: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettu-
5136: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       jen opettajien tunneista. Toisen opettajan tun-
5137: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      neista huolehtivalle opettajalle ei makseta kor-
5138: 31:                                                   vausta lisääntyneistä opetustehtävistä. Mikäli
5139:                                                       edellä tarkoitettua järjestelyä ei tarkoituksenmu-
5140:           Mitä mieltä opetusministeri on opetta-      kaisella tavalla voida toteuttaa, on sopimuksen
5141:        jien aloitteesta lyhentää tilapäisesti poik-   mukaan lomautuksen sijasta voitava suorittaa
5142:        keuslailla kouluvuotta pakkolomajakson         lomautusta vastaava säästö palkkausmenoista.
5143:        verran?                                           Eri kuntien ja koulujen mahdollisuudet lo-
5144:                                                       mauttaa opettajansa ja järjestää opetustyö lo-
5145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mautusten aikana vaihtelevat suuresti. Parhaiten
5146: vasti seuraavaa:                                      lomautukset lienevät toteutettavissa lyhyissä
5147:                                                       jaksoissa muun muassa aikana, jolloin oppilaat
5148:     Kunnan ja kuntainliiton viranhaltijoiden ja       työskentelevät koulun ulkopuolella opintokäyn-
5149: työtekijöiden työnteon palkattomasta keskeyttä-       neillä, opintoretkillä, leirikouluissa tai ovat tu-
5150: misestä annettu laki (1239/92) tuli voimaan           tustumassa työelämään. Myös lukukausien vii-
5151: 15.12.1992. Laki antaa mahdollisuuden kaikkien        meisten päivien aikana, kun arvosanoista on jo
5152: kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden, myös       päätetty, on oppilaiden opettaminen normaalia
5153: opettajien, lomauttamiseen. Kunnallisen työ-          suuremmissa ryhmissä mahdollista tuottamatta
5154: markkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen välillä     suurta vahinkoa koulun opetustyölle.
5155: allekirjoitettiin 13.1.1993 kunnallinen pääsopi-         Edellä olevan perusteella, kun lomautusta
5156: mus, jossa määrätään muun muassa keskus- ja           koskevassa virkaehtosopimuksessakin on otettu
5157: paikallistason neuvottelumenettelyistä sekä mis-      huomioon, ettei lomautus ole kaikissa tapauksis-
5158: tä asioista paikallistasolla voidaan sopia. Samas-    sa tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavis-
5159: sa yhteydessä sopijaosapuolet muuttivat kunnal-       sa, katson, ettei ole syytä ryhtyä lainsäädäntötoi-
5160: lista yleistä virka- ja työehtosopimusta sekä         menpiteisiin peruskoulun ja lukion työpäivien
5161: kunnallista opetusalan virkaehtosopimusta             määrän väliaikaiseksi alentamiseksi. Palkkaus-
5162: 18.1.1993 lukien. Lomauttamisen osalta sovit-         menojen säästöistä tulee sopia paikallisesti siten,
5163: tiin, että lomautuksen perusteena voi olla mm.        että koulutyölle aiheutuu mahdollisimman vä-
5164: kunnan kustannusten pakottava vähentämistar-          hän haittaa.
5165:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
5166: 
5167:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
5168:                                          1993 vp -    KK 31                                             3
5169: 
5170: 
5171: 
5172: 
5173:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5174: 
5175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          der. Permitteringen av läraroa kan genomföras
5176: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande         genom avbrott i undervisningsarbetet så att de
5177: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      övriga läraroa sköter de permitterade läraroas
5178: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        lektioner vid sidan av sina egna lektioner. Till
5179: mål nr 31:                                           den lärare som tar hand om en annan lärares
5180:                                                      lektioner betalas ingen ersättning på grund av
5181:           Vad anser undervisningsministero om        ökad undervisningsuppgift. Om ovan avsedda
5182:        läraroas initiativ att genom en undan-        arrangemang inte kan genomföras på ett ända-
5183:        tagslag temporärt förkorta skolåret med       målsenligt sätt skall man enligt avtalet i stället
5184:        en tid som motsvarar permitteringsperio-      för permittering kunna göra motsvarande inbe-
5185:        den?                                          sparing i löneutgifteroa.
5186:                                                         Möjligheteroa att permittera läraroa och ord-
5187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        na undervisningen under permitteringen varierar
5188: anföra följande:                                     mycket i olika kommuner och olika skolor.
5189:                                                      Permitteringaroa torde bäst kunna genomföras i
5190:    Lagen om oavlönat avbrott för viss tid i          korta perioder bl.a. under den tid då eleveroa
5191: tjänsteutövningen och arbetet för tjänsteinne-       arbetar utanför skolan under studiebesök, ex-
5192: havare och arbetstagare vid kommuner och             kursioner, lägerskolor eller bekantar sig med
5193: kommunalförbund (1239/92) trädde i kraft             arbetslivet. Också under de sista dagaroa av
5194: 15.12.1992. Lagen ger möjlighet att permittera       termineo då vitsorden redan är bestämda är det
5195: alla kommunens tjänsteinnehavare och arbetsta-       möjligt att undervisa eleveroa i större grupper än
5196: gare, också läraroa. Kommunala arbetsmark-           normalt utan att skolans undervisningsarbete
5197: nadsverket och huvudavtalsparteroa underteck-        blir lidande.
5198: nade 13.1.1993 ett kommunalt huvudavtal i               Utgående från det ovan anförda och då det
5199: vilket det bl.a. bestäms om förfarandet vid för-     även i tjänstekollektivavtalet om permittering
5200: handlingar på central och lokal nivå samt vilka      tagits hänsyn till att permittering inte kan ge-
5201: frågor som kan överenskommas på lokal nivå. 1        nomföras på ett ändamålsenligt sätt i alla situa-
5202: detta sammanhang ändrade avtalsparteroa det          tioner, ser jag inget skäl att vidta lagstiftningsåt-
5203: kommunala allmänna tjänste- och arbetskollek-        gärder för att temporärt minska antalet arbets-
5204: tivavtalet samt det kommunala tjänstekollektiv-      dagar i grundskolan och gymnasiet. lnbespa-
5205: avtalet för undervisningsväsendet räknat från        ringaroa i löneutgifteroa skall avtalas på lokal
5206: 18.1.1993. För permitteringens del bestämdes att     nivå så att skolarbetet åsamkas så liten skada
5207: grunden för permittering bl.a. kan vara ett tving-   som möjligt.
5208: ande behov att minska på kommunens kostna-
5209: 
5210:      Helsingfors den 23 mars 1993
5211: 
5212:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
5213:                                               1993 vp
5214: 
5215: Kirjallinen kysymys 32
5216: 
5217: 
5218: 
5219: 
5220:                                   Pulliainen: Alhaisemman varustetason asuntojen tuottamisesta
5221: 
5222: 
5223: 
5224:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5225: 
5226:    Asuntotuotannon lisääminen on ollut osa             Katseet kääntyvät hallitukseen, jolta odote-
5227: monia ehdotettuja elvytyspaketteja. Näin on         taan kannanottoa näihin ns. riisuttuihin asuntoi-
5228: haluttu toisaalta työllistää rakennustyömiehiä ja   hin rakennuskohteina tässä taloudellisessa tilan-
5229: toisaalta saada tarvitseville lisää asuntoja. Re-   teessa.
5230: surssien niukkuuden johdosta ei kuitenkaan ole         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5231: päästy haluttuihin rakennettavien asuntojen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5232: määriin.                                            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5233:    Eräs keino tässä yhteydessä olisi turvautumi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5234: nen myös sellaisten asuntojen rakentamiseen,
5235: joissa asunnon perusosa tehdään mahdollisim-                    Aikooko Hallitus tukea muiden koh-
5236: man yksinkertaisesti ja vähin rakennusosin                   teiQ.en ohella myös ns. riisuttujen asunto-
5237: suunniteltuna niin, että asunto voidaan halutta-             jen rakentamista?
5238: essa joko ammattihenkilöiden tai tulevan asuk-
5239: kaan omin voimin täydentää normaalia standar-
5240: dia vastaavaksi.
5241: 
5242:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5243: 
5244:                                           Erkki Pulliainen
5245: 
5246: 
5247: 
5248: 
5249: 2300321
5250: 2                                          1993 vp -    KK 32
5251: 
5252: 
5253: 
5254: 
5255:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5256: 
5257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kopuolista apua, voi hän nykyisessä rakentamis-
5258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suhdanteessa teoreettisesti päästä noin 5-6 o/o:n
5259: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn             säästöön asunnon hankinta-arvosta. Käytän-
5260: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nössä säästö jää pienemmäksi, koska rakennus-
5261: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki          tarvikkeiden hankkiminen pienissä erissä tulee
5262: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kalliimmaksi. On myös huomattava, että oma-
5263: n:o 32:                                                toimineo rakentaminen ammattimiehenkin
5264:                                                        avustamana yleensä pidentää asunnon rakenta-
5265:           Aikooko Hallitus tukea muiden koh-           misaikaa. Kun tämä aika joudutaan asumaan
5266:        teiden ohella myös ns. riisuttujen asunto-      muualla, pienentää muuttoajankohdan siirtymi-
5267:        jen rakentamista?                               nen osaltaan saavutettavissa olevia säästöjä.
5268:                                                           Muodollisia esteitä omatoimisen työpanok-
5269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen käyttämiseksi osakehuoneistojen rakentami-
5270: vasti seuraavaa:                                       sessa ei ole. Tätä koskevat tiedossa olevat kokei-
5271:                                                        lut ovat kuitenkin epäonnistuneet yhtä käynnis-
5272:    Kysyjän tarkoittamien ns. riisuttujen asunto-       sä olevaa aravahanketta lukuun ottamatta. Jos
5273: jen rakentaminen on varsin yleistä sekä vapaara-       tällaiseen käytäntöön yleisesti .mennään, tulisi
5274: hoitteisessa että valtion lainoittamassa omakoti-      selvittää, miten rakennustöiden häiriintymätön
5275: asuntotuotannossa, jossa asunnot rakennetaan           toteuttaminen eri urakoitsijoiden ja omatoimis-
5276: valmiiksi joko kokonaan rakennuspaikalla tai           ten rakentajien kesken voitaisiin varmistaa. Se
5277: valmistusasteeltaan erilaisista talopaketeista         edellyttää rakennustöiden rajaamista uudella ta-
5278: mm. hartiapankkia ja taikootyötä käyttäen.             valla eri työntoteuttajien kesken sekä tähän liit-
5279:    Kerros- ja rivitaloasuntojen osalta tätä mah-       tyen eri osapuolten töiden hyväksymis- ja takuu-
5280: dollisuutta rajoittaa huomattavasti se, että suuri     järjestelyjen huomioon ottamista. Mm. näiden
5281: osa asuntokohtaisista rakennusosista on yhteisiä       seikkojen selvittämiseksi asuntohallitus on käyn-
5282: muiden asuntojen kanssa. Omatoimineo raken-            nistänyt mainittua aravahanketta koskevan seu-
5283: tamispanos tulisi kysymykseen lähinnä sellaisten       rantatutkimuksen.
5284: pintamateriaalien ja pinnoitteiden sekä varustei-         Ympäristöministeriö suhtautuu myönteisesti
5285: den kohdalla, jotka voitaisiin kokonaan siirtää        asukkaiden oman työpanoksen käyttöön asu-
5286: asunnon omistajan vastuulle. Asuntojen tulevat         miskustannusten alentamiseksi myös muiden
5287: omistajat olisi tällöin tiedettävä ajoissa, jo suun-   kuin omakotiasuntojen osalta silloin, kun tästä
5288: nitteluvaiheessa, jotta heidän mahdollisuutensa        on asukkaalle ja hankkeelle hyötyä. Varsinkin
5289: ja halukkuutensa omatoimiseen panokseen voi-           asuntojen korjaamisessa on tähän hyvät mah-
5290: taisiin sitovasti ottaa huomioon. Jos asunnon          dollisuudet asuntojen hallintamuodosta riippu-
5291: omistaja tekee mainitut rakennustyöt ilman ul-         matta.
5292: 
5293:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1993
5294: 
5295:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
5296:                                            1993 vp -    KK 32                                            3
5297: 
5298: 
5299: 
5300: 
5301:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5302: 
5303:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utomstående hjälp, kan han under den rådande
5304: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         byggnadskonjunkturen teoretiskt sett spara in
5305: den 23 februari 1993 till vederbörande medlem          5-6 % av bostadens anskaffningsvärde. 1 prak-
5306: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         tiken blir inbesparingen mindre, eftersom det är
5307: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 32:         dyrare att skaffa små mängder byggnadstillbe-
5308:                                                        hör. Det är också skäl att tänka på att det i
5309:          A vser Regeringen att jämsides med            allmänhet tar längre tid att bygga en bostad
5310:        andra objekt också stöda byggandet av           själv, också om man har hjälp av en fackman.
5311:        bostäder med lägre utrustningsstandard?         Om man under tiden måste bo annorstädes,
5312:                                                        minskar inbesparingen ytterligare på grund av
5313:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           att flyttningen fördröjs.
5314: samt anföra följande:                                     Det finns inte några formella hinder för att
5315:                                                        ägaren själv deltar i byggandet av aktiebostäder.
5316:    Det är mycket vanligt att det byggs bostäder        Men de försök som har gjorts i den vägen har
5317: av det slag som spörsmålsställaren avser inom          misslyckats, med undantag av ett pågående ara-
5318: ramen för både fritt finansierat och statsbelånat      vaprojekt. Om det blir allmän praxis att ägaren
5319: byggande av egnahemshus. Där byggs bostäder-           själv deltar, borde en undersökning göras av hur
5320: na fårdiga antingen helt och hållet på byggplat-       byggnadsarbetena säkert kan slutföras ostört i
5321: sen eller under användning av olika slags huspa-       samråd mellan olika entreprenörer och självbyg-
5322: ket i olika byggstadier, bl.a. med tillhjälp av egna   gama. Detta förutsätter att byggnadsarbetena
5323: arbetsinsatser och som talkoarbete.                    avgränsas på ett nytt sätt med beaktande av vem
5324:    1 fråga om bostäder i flervåningshus och            som gör vad, och i anslutning till detta måste
5325: radhuslängor blir möjlighetema betydligt mer           parterna sinsemellan se över hur godkännandet
5326: inskränkta på grund av att en stor del av              av och garantiema för arbetet läggs upp. Bo-
5327: byggelementen i bostädema är gemensamma                stadsstyrelsen har satt i gång en uppföljning av
5328: med andra bostäder. Den egna arbetsinsatsen i          det nämnda aravaprojektet bland annat för att
5329: byggandet kommer närmast i fråga när det gäller        klarlägga dessa frågor.
5330: ytmaterial, ytbehandlingsmedel och utrustning             Miljöministeriet ställer sig positivt till att de
5331: som helt kan föras över till bostadsägarens            som skall bo i bostädema själva gör en insats för
5332: ansvarsområde. Då borde de blivande ägama              att sänka boendekostnadema, också i fråga om
5333: vara kända i tid, redan i planeringsstadiet, för att   andra än egnahemshus, i de fall där detta medför
5334: det skall vara möjligt att på ett bindande sätt        nytta för vederbörande och för projektet i stort.
5335: beakta deras möjligheter och villighet att göra en     1 synnerhet reparation av bostäder erbjuder goda
5336: egen insats av det ena eller det andra slaget. Om      möjligheter till detta, oberoende av hur besitt-
5337: bostadens ägare utför sådana arbeten utan              ningen av bostädema ordnats.
5338:      Helsingfors den 15 mars 1993
5339: 
5340:                                                                               Minister Pirjo Rusanen
5341:                                                1993 vp
5342: 
5343: Kirjallinen kysymys 33
5344: 
5345: 
5346: 
5347: 
5348:                                   Pulliainen: Karttakeskuksen mahdollisuuksista liittyä työnantaja-
5349:                                       liittoon
5350: 
5351: 
5352:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5353: 
5354:     Eri yhteyksissä on käynyt ilmi, että valtion     tajaliittoon, jonka valtakunnalliseen työehtoso-
5355: työmarkkinalaitos tulkitsee valtion liikelaitoksia   pimukseen se on asiallisesti kytkeytynyt.
5356: koskevaa lakia niin, että Karttakeskus ei voi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5357: liittyä graafisen alan työnantajaliittoon, jonka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5358: työehtosopimukseen se on pöytäkiljalla liitty-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5359: nyt. Karttakeskuksessa ei ole lainkaan virkasuh-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5360: teista henkilöstöä, joten työehtosopimustoimin-
5361: ta kattaa sopimuksen alaisen henkilöstön koko-                   Aikooko Hallitus toimia niin, että
5362: naisuudessaan.                                                Karttakeskuksen kaltaiset valtion liike-
5363:     Käytännön sopimustoiminnan kannalta ei                    laitokset voivat liittyä alan valtakunnalli-
5364: pitäisi olla mitään huomautettavaa siinä, että                seen työnantajaliittoon?
5365: valtion liikelaitos kuuluu jäsenenä siihen työnan-
5366: 
5367:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5368: 
5369:                                            Erkki Pulliainen
5370: 
5371: 
5372: 
5373: 
5374: 2300321
5375: 2                                             1993 vp- KK 33
5376: 
5377: 
5378: 
5379: 
5380:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5381: 
5382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            liikelaitosten tehtäviin ja organisatoriseen ase-
5383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             maan. Liikelaitokset hoitavat yhteiskunnan pe-
5384: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           rusrakenteen ylläpitämisen kannalta keskeisiä
5385: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen           tehtäviä, ja niille asetetut tehtävät ja palveluta-
5386: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 33:              voitteet edellyttävät kuulumista valtioyhtymään
5387:                                                           myös henkilöstöpolitiikan osalta. Valtiolla on
5388:            Aikooko Hallitus toimia niin, että             intressi liikelaitosten työvoimakustannuksista ja
5389:         Karttakeskuksen kaltaiset valtion liike-          ennen kaikkea siitä, että niissä työrauha säilyy
5390:         laitokset voivat liittyä alan valtakunnalli-      vakaana. Tämä on ollut lähtökohta, kun liikelai-
5391:         seen työnantajaliittoon?                          tostyyppinen organisaatio kehitettiin valtion vi-
5392:                                                           rastojen ja valtioenemmistöisien osakeyhtiöiden
5393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              väliin. Lähtökohdat eivät ole muuttuneet.
5394: vasti seuraavaa:                                              Valtion liikelaitosten liittymistä yksityisen
5395:                                                           sektorin työnantajajärjestön jäseneksi tähän liit-
5396:    Valtion liikelaitoksista annetun lain 17 §:n 2         tyvät jäsenvelvollisuudet huomioon ottaen ei siis
5397: momentin mukaan liikelaitos tekee henkilös-               voida pitää asiallisesti perusteltuna. Se olisi myös
5398: töään koskevantyöehtosopimuksen sen mukaan                ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön
5399: kuin asetuksessa säädetään. Valtion liikelaitos-          kanssa. Sen sijaan valtioenemmistöisien osa-
5400: ten työehtosopimuksista annetun asetuksen mu-             keyhtiöiden osalta ei estettä liittymisestä yksityi-
5401: kaan valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa            sen sektorin työnantajajärjestöön ole, milloin
5402: ohjeet niistä perusteista ja linjoista, jotka liikelai-   yritys katsoo tästä hyötyvänsä.
5403: tosten on työehtosopimuksia tehdessään otetta-                Nykyjärjestelmä mahdollistaa sinänsä täysin
5404: va huomioon.                                              sen, että liikelaitoksessa, milloin se laitoksen
5405:    Liikelaitosten virkaehtosopimuksissa neuvot-           toiminnan ja työvoimakustannusten kannalta
5406: telu- ja sopimusosapuolena on valtion virkaeh-            on perusteltua, noudatetaan asianomaisen alan
5407: tosopimuslain mukaan valtion neuvotteluviran-             valtakunnallista työehtosopimusta. Tällaisia ns.
5408: omainen eli valtiovarainministeriö. Tarkentavis-          yksityissidonnaisia työehtosopimuksia onkin
5409: sa virkaehtosopimuksissa neuvottelu- ja sopi-             mm. liikelaitosten graafisen, metalli- ja raken-
5410: musosapuolena on asianomainen liikelaitos.                nusalan tehtävissä. Yleisesti ottaen nämä alat
5411: Eduskunnan hyväksymällä lailla valtion virka-             ovat varsin pieni osa liikelaitosten koko sopi-
5412: ehtosopimuslain ja työtuomioistuimesta anne-              muskentästä. Poikkeuksena ovat olleet lähinnä
5413: tun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 36211992 vp)            graafisen alan yritykset Valtion painatuskeskus,
5414: neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää muutetaan              joka toimii nykyisin osakeyhtiönä, sekä Kartta-
5415: siten, että liikelaitoksen puolesta virkaehtosopi-        keskus.
5416: muksen voi tehdä asetuksella säädettävä rekiste-              Edellä mainituilla yksityissidonnaisilla aloilla
5417: röity työnantajayhdistys ja sellainen liikelaitos,        käytännön yhteistyö yksityisen sektorin asian-
5418: joka on mainitun yhdistyksen jäsenenä. Mainit-            omaisen työnantajajärjestön kanssa on tähän
5419: tu laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.4.1993             saakka ollut toimivaa. Tilastoyhteistyöstä ja so-
5420: lukien. Samassa yhteydessä on tarkoitus antaa             pimusten soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä
5421: asetus, jossa lain tarkoittamaksi yhdistykseksi           on voitu sopia sekä keskus- että laitostasolla.
5422: vahvistetaan Liikelaitosten työnantajayhdistys            Tiettävästi liikelaitoksissa tilannetta ei yleisesti
5423: ry, jonka Karttakeskusta lukuun ottamatta                 ottaen ole koettu lainkaan ongelmaksi.
5424: kaikki liikelaitokset ja myös valtaosa liikelaitok-           Karttakeskuksen henkilöstö on työsopimus-
5425: sista muodostetuista osakeyhtiöistä perustivat            suhteessa ja noudattaa graafisen alan sopimuk-
5426: 1.3.1993. Myös valtio on yhdistyksen jäsenenä.            sia. Karttakeskuksen muuttamiseen osakeyhti-
5427:    Valtion liikelaitokset kuuluvat valtion työn-          öksi ei sen tehtävien luonteen vuoksi ole estettä.
5428: antajapolitiikan kokonaisuuteen. Tähän on ole-            Mahdollista onkin, että laitos siirtyy osakeyhti-
5429: massa lukuisia painavia syitä, jotka liittyvät            öksi ehkä jo vuoden 1994 aikana. Tällöin se voi
5430:                                           1993 vp -    KK 33                                            3
5431: 
5432: liittyä, jos katsoo sen tarpeelliseksi, asianomai-    sopimuksia. Sopimusten soveltamisesta mahdol-
5433: sen alan yksityiseen työnantajajärjestöön. Siihen     lisesti syntyvien muutamien työtuomioistuimeen
5434: saakka laitos kuuluu valtion sopimusjärjestel-        vietävien riitojen selvittäminen ei voine olla suuri
5435: mään eikä jäsenyys edellä mainitussa työnanta-        ongelma. Laitoksella on puhevalta työtuomiois-
5436: jajärjestössä tule kyseeseen. Tästä ei aiheutune      tuimessa ja se voi saada, kuten tähänkin saakka,
5437: haittaa laitoksen henkilöstöhallinnolle. Laitok-      tarvittavaa apua sekä valtiolta että tarvittaessa
5438: sen tekemien työehtosopimusten mukaan sen             todennäköisesti myös yksityisen sektorin työn-
5439: henkilöstöön sovelletaan edelleen graafisen alan      antajajärjestöltä.
5440:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
5441: 
5442:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5443: 4                                         1993 vp -    KK 33
5444: 
5445: 
5446: 
5447: 
5448:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5449: 
5450:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          statens arbetsgivarpolitik i dess helhet. Detta är
5451: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          följden av ett flertal vägande orsaker som anslu-
5452: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ter sig till affärsverkens uppgifter och deras
5453: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          organisatoriska ställning. Affärsverken handhar
5454: 33:                                                   uppgifter som är av central betydelse med tanke
5455:                                                       på upprätthållandet av samhällets primärstruk-
5456:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som         tur. Därför förutsätter de uppgifter som anför-
5457:        syftar till att statliga affårsverk av samma   trotts affårsverken liksom även deras servicein-
5458:        typ som Kartcentralen kan ansluta sig till     riktning att dessa verk ingår i den statliga samfäl-
5459:        ett riksomfattande arbetsgivarförbund          ligheten också vad gäller personalpolitiken. Sta-
5460:        inom branschen?                                ten har ett intresse i fråga om affärsverkens
5461:                                                       arbetskraftskostnader, och framför allt är staten
5462:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mån om att arbetsfreden skall vara stabil inom
5463: anföra följande:                                      affårsverken. Detta var utgångspunkten när man
5464:                                                       i tiden utvecklade den organisation av typen
5465:    Enligt 17 § 2 mom. lagen om statens affårs-        affårsverk i fåltet mellan de statliga ämbetsver-
5466: verk ingår affärsverket på det sätt som stadgas       ken och aktiebolagen med statlig majoritet. Den-
5467: genom förordning arbetskollektivavtal som gäl-        na utgångspunkt gäller fortfarande.
5468: ler personalen. Enligt förordningen om kollek-           Med beaktande av de förpliktelser som är
5469: tivavtal för statens affärsverk utfårdar finansmi-    förknippade med medlemskap i en arbetsgivar-
5470: nisteriet vid behov anvisningar om de grunder         organisation inom den privata sektorn kan det
5471: och riktlinjer som affärsverken skall beakta när      m.a.o. inte anses i sakligt hänseende motiverat
5472: de ingår kollektivavtal.                              att statens affärsverk ansluter sig till en dylik
5473:    I fråga om affärsverkens arbetskollektivavtal      organisation. Detta skulle även strida mot gäl-
5474: stadgas det i lagen om statens tjänstekollektivav-    lande lagstiftning. Beträffande aktiebolag med
5475: tal att förhandlings- och avtalspart är statens       statlig majoritet föreligger dock inte hinder för
5476: förhandlingsmyndighet, dvs. finansministeriet.        anslutning till en arbetsgivarorganisation inom
5477: När det gäller preciserande tjänstekollektivavtal     den privata sektorn, ifall företaget anser att detta
5478: är ifrågavarande affårsverk förhandlings- och         gagnar dess verksamhet.
5479: avtalspart. Enligt de av riksdagen godkända              Enligt det rådande systemet är det i och för sig
5480: lagarna om ändring av lagen om statens tjänste-       fultt möjligt att inom ett affårsverk- om detta
5481: kollektivavtal och 13 § lagen om arbetsdomsto-        är motiverat med tanke pä verksamheten och
5482: len (RP 36211992 rd) ändras förhandlings- och         arbetskraftskostnaderna- tillämpa det riksom-
5483: avtalssystemet så, att tjänstekollektivavtal på ett   fattande kollektivavtal som gäller inom ifrågava-
5484: affärsverks vägnar kan ingås av en genom för-         rande bransch. Dylika avtal med privat bindning
5485: ordning stadgad registrerad arbetsgivarförening       existerar också inom affärsverkssektorer som
5486: och av ett affårsverk som är medlem i en sådan        gäller den grafiska branschen samt metall- och
5487: arbetsgivarförening. Avsikten är att lagen skall      byggnadsbranschen. Allmänt taget representerar
5488: träda i kraft den 1 april 1993. Samtidigt är det      dessa branscher en jämförelsevis liten del inom
5489: meningen att en förordning skall ges, enligt          affårsverkens totala avtalsurval. Det är närmast
5490: viiken såsom i lagen avsedd förening fastställs en    företag inom den grafiska branschen som har
5491: Affårsverkens arbetsgivarförening rf (Liikelai-       utgjort dessa undantag nämligen Statens trycke-
5492: tosten työnantajayhdistys ry). Samtliga affärs-       ricentral, som numera är aktiebolag, samt Kart-
5493: verk med undantag av Kartcentralen och största        centralen.
5494: delen av de aktiebolag som bildats av affårsverk         Inom ovan nämnda branscher som gått in för
5495: grundade sistnämnda förening den 1 mars 1993.         s.k. privat bindning har det praktiska samarbetet
5496: A ven staten är medlem i denna förening.              med respektive arbetsgivarorganisation inom
5497:    Statens affärsverk är ett av elementen inom        den privata sektorn hittills fungerat. Bl.a. har det
5498:                                           1993 vp -    KK 33                                          5
5499: 
5500: både på central nivå och på verksnivå varit           centralen av statens avtalssystem, varvid med-
5501: möjligt att komma överens om statistiksamarbe-        lemskap i en arbetsgivarorganisation av ovan
5502: te samt frågor som gäller tillämpningen av olika      nämnt slag inte kan komma i fråga. Detta torde
5503: avtal. Veterligen har man inom affärsverken           inte medföra problem för centralens personalad-
5504: generellt sett alls inte upplevt situationen som      ministration. Enligt de kollektivavtal som Kart-
5505: problematisk.                                         centralen har ingått skall på de anställda fortfa-
5506:    Kartcentralens anställda är i arbetsavtalsför-     rande tillämpas avtalen inom den grafiska bran-
5507: hållande och centralen tillämpar avtalen inom         schen. Utredningen av det fåtal tvister i arbets-
5508: den grafiska branschen. Mot bakgrunden av             domstolen som kan vara följen av att nämnda
5509: Kartcentralens uppgifter finns det inte hinder för    avtal tillämpas, kan knappast utgöra ett stort
5510: att centralen omvandlas till aktiebolag. Det före-    problem. Kartcentralen har rätt att föra talan i
5511: faller också möjligt att en sådan omvandling kan      arbetsdomstolen och den kan alltjämt få behöv-
5512: ske sedan under loppet av 1994. Därvid kan            lig hjälp såväl av staten som sannolikt även av en
5513: Kartcentralen, om den anser det nödvändigt,           arbetsgivarorganisation inom den privata sek-
5514: ansluta sig till en privat arbetsgivarorganisation    torn.
5515: inom branschen. Fram till dess omfattas Kart-
5516: 
5517:      Helsingforsden 25 mars 1993
5518: 
5519:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
5520: 1
5521: 1
5522: 1
5523: 1
5524:     1
5525:     1
5526:     1
5527:     1
5528:         1
5529:         1
5530:         1
5531:         1
5532:             1
5533:             1
5534:             1
5535:             1
5536:                                                 1993 vp
5537: 
5538: Kirjallinen kysymys 34
5539: 
5540: 
5541: 
5542: 
5543:                                    Pulliainen: Teurastamotoiminnan jatkamisesta Lapin läänissä
5544: 
5545: 
5546: 
5547:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5548:    Osana sitä mieletöntä keskittämiskehitystä,           Pitkät kuljetukset aiheuttavat eläimille myös
5549: jota elintarviketeollisuuden alkutuotantoa jalas-     stressin kaltaista tilaa, joka vaikuttaa lihan laa-
5550: tavat suuret yhtiöt maassa toteuttavat, Itikka-       tuun.
5551: Lihapolar on lakkauttamassa Rovaniemen teu-              Tasavallassa on hallitus mm. sitä varten, että
5552: rastamoaan.                                           se puuttuu tämänkaltaisiin tapauksiin ja estää
5553:    Jos Itikka-Lihapolar toteuttaa aikeensa ja         toimillaan tilanteen, että Lapin lääni jää ilman
5554: korvaavaa teurastamotoimintaa ei tilalle tule, on     teurastamoa.
5555: tällä ratkaisulla oleva laajakantoiset vaikutukset.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5556:    Taloudellisesti ja toiminnallisesti vaikutukset    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5557: näkyvät karjatalouden harjoittamisessa Pohjois-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5558: Suomessa, erityisesti Lapin läänissä.                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5559:    Eläinsuojelullisesti ajaudutaan kestämättö-
5560: mään tilanteeseen, jos teuraseläimiä kuljetetaan                  Aikooko Hallitus toimia niin, että teu-
5561: jopa 700 km:n matkoja lähimmälle teurastamol-                  rastamotoiminta jatkuu Lapin läänissä
5562: le. Kuljetuskalustonkaan parantaminen ei voi                   siinäkin tilanteessa, että Itikka-Lihapolar
5563: estää sitä, etteikö eläinsuojelullisesti ole oleva             lopettaa toimintansa Rovaniemellä?
5564: moiUimiseen aihetta. Erityisen ongelmallista on,
5565: jos eläimet ovat huonokuntoisia tai sairaita.
5566:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5567: 
5568:                                             Erkki Pulliainen
5569: 
5570: 
5571: 
5572: 
5573: 2300321
5574: 2                                         1993 vp -    KK 34
5575: 
5576: 
5577: 
5578: 
5579:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5580: 
5581:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Itikka-Lihapolarin ilmoitettua lopettavansa
5582: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teurastustoiminnan Rovaniemen tuotantolai-
5583: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            toksenaan maa- ja metsätalousministeriö käyn-
5584: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nisti selvitystyön, jossa tutkittiin pitkien kulje-
5585: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliai-      tusmatkojen vaikutuksia teuraseläimiin. Kulje-
5586: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 34:      tuskokeilun tulosten mukaan teurastamon lopet-
5587:                                                       tamisesta aiheutuvaa kuljetusmatkojen pitene-
5588:           Aikooko Hallitus toimia niin, että teu-     mistä ei voida kieltää eläinsuojelullisten tekijöi-
5589:        rastamotoiminta jatkuu Lapin läänissä          den perusteella. Kuljetusten valvontaan tullaan
5590:        siinäkin tilanteessa, että Itikka-Lihapolar    kuitenkin tarvittaessa kiinnittämään erityistä
5591:        lopettaa toimintansa Rovaniemellä?             huomiota.
5592:                                                          Teurastustoiminnan jatkamismahdollisuuk-
5593:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sien selvittämiseksi järjestettiin maa- ja metsäta-
5594: vasti seuraavaa:                                      lousministeriön aloitteesta Rovaniemellä 27 päi-
5595:                                                       vänä helmikuuta 1993 kokous, jossa olivat mi-
5596:    Kilpailun lisääntyessä kaikki elintarvikeket-      nisteriön lisäksi edustettuina ltikka-Lihapolar
5597: jun osat- tuotantopanoksia valmistava teolli-         Oy, Kehitysaluerahasto Oy, Rovaniemen kau-
5598: suus, alkutuotanto, jalostava teollisuus ja kaup-     punki, Paliskuntain yhdistys, Lapin maatalous-
5599: pa - ovat olleet pakotettuja karsimaan kustan-        tuottajat sekä alueen lihanjalostusteollisuus.
5600: nuksiaan. Elintarviketeollisuus on joutunut sul-      Kokouksessa edustettuina olleista tahoista koot-
5601: kemaan varsin uusiakin tuotantolaitoksia, mikä        tiin työryhmä, jonka tehtävänä on kuluvan maa-
5602: on johtanut epäedullisiin vaikutuksiin sekä työl-     liskuun loppuun mennessä kartoittaa teurastus-
5603: lisyyden että maan eri alueiden tasaisen kehitty-     toiminnan jatkamismahdollisuudet. Maa- ja
5604: misen kannalta. Elintarviketeollisuus on suurel-      metsätalousministeriö tulee ottamaan kantaa
5605: ta osalta julkisvallan suoranaisista toimenpiteis-    mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin työryhmän sel-
5606: tä riippumatonta liiketoimintaa, joten valtioval-     vitystyön valmistuttua.
5607: ta voi vaikuttaa yritysten päätöksentekoon kor-
5608: keintaan välillisesti.
5609: 
5610:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
5611: 
5612:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5613:                                          1993 vp -    KK 34                                          3
5614: 
5615: 
5616: 
5617: 
5618:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5619: 
5620:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Efter Itikka-Lihapolars meddelande om ned-
5621: anger ha Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        läggningen av slakteriverksamheten i produk-
5622: den 23 februari 1993 till vederbörande medlem        tionsanläggningen i Rovaniemi inledde jord- och
5623: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       skogsbruksministeriet ett utredningsarbete för
5624: Pulliainen undertecknande spörsmål nr 34:            undersökning av på vilket sätt långa transport-
5625:                                                      sträckor påverkar slaktdjur. Enligt resultaten av
5626:           Ämnar Regeringen handla så att slak-       de försökstransporter som utförts kan den för-
5627:        teriverksamheten fortsätter i Lapplands       längning av transportsträckorna som slakteri-
5628:        län även i den situationen att Itikka-        nedläggningen förorsakar inte förbjudas på basis
5629:        Lihapolar lägger ned sin verksamhet i         av djurskyddsfaktorer. Särskild uppmärksamhet
5630:        Rovaniemi?                                    kommer dock vid behov att ägnas frågan om
5631:                                                      övervakningen av transporterna.
5632:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            I syfte att utreda möjligheterna till fortsatt
5633: samt anföra följande:                                slakteriverksamhet ordnades på jord- och skogs-
5634:                                                      bruksministeriets initiativ ett möte i Rovaniemi
5635:     I takt med den ökade konkurrensen har alla       den 27 februari 1993. I mötet deltog förutom
5636: led i livsmedelskedjan - den insatsvarutillver-      företrädare för ministeriet representanter för
5637: kande industrin, primärproduktionen, föräld-         Itikka-Lihapolar Oy, Utvecklingsområdesfon-
5638: lingsindustrin och handeln - tvingats skära ned      den Ab, Rovaniemi stad, Renbeteslagsförening-
5639: kostnaderna. Livsmedelsindustrin har tvingats        en, jordbruksproducenterna i Lappland samt
5640: stänga också alldeles nya produktionsanlägging-      den regionala köttförädlingsindustrin. Av de
5641: ar, vilket har haft en ogynnsam inverkan både på     instanser som var företrädda på mötet ihopsattes
5642: sysselsättningen och den jämna utvecklingen          en arbetsgrupp med uppgift att före utgången av
5643: inom olika landsdelar. Livsmedelsindustrin är        mars kartlägga möjligheterna till fortsatt slakte-
5644: till stor del en affarsverksamhet som är oberoen-    riverksamhet. Jord- och skogsbruksministeriet
5645: de av direkta offentliga åtgärder, varför stats-     kommer att ta ställning till frågan om eventuella
5646: makten på sin höjd kan påverka företagens            fortsatta åtgärder när arbetsgruppen har blivit
5647: beslutsfattande indirekt.                            klar med sitt utredningsarbete.
5648:      Helsingfors den 19 mars 1993
5649: 
5650:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5651:                                                1993 vp
5652: 
5653: Grjallinen kysymys 35
5654: 
5655: 
5656: 
5657: 
5658:                                   Aittoniemi: Virtain ja Ruoveden veropiirien yhdistämisestä
5659: 
5660: 
5661: 
5662:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5663: 
5664:   Uuden veropiirijaon pohjalta on suunnitteilla,         Jo aluekarttaa silmäilemällä tulee vakuuttu-
5665: ~ttä nykyiset Mäntän, Virtainja Ruoveden vero-       neeksi siitä, ettäjako Mäntän suureen veropiiriin
5666: 'iirit yhdistettäisiin uudeksi veropiiriksi. Vero-   ei tule onnistumaan edellä esitetyt seikat huomi-
5667: 'iiriin kuuluisivat edellä mainittujen kuntien       oon ottaen. Tämän vuoksi asiaa tulisi tarkoin
5668: isäksi sen jälkeen myös Kurun, Vilppulan ja          harkita ennen päätöksen tekemistä ja todennä-
5669: K.uoreveden kunnat. Merkittävä osa toiminnois-       köisesti päätyä siihen, että Ruovesi, Kuru ja
5670: a keskittyisi Mänttään, joskin Ruovedellä ja         Virrat muodostaisi oman veropiirinsä ja Mäntän
5671: virroilla ehkä säilytettäisiin palvelutoimistot      alue mukaan luettuna siihen talousalueenakin
5672: nuutaman vuoden siirtymäajan.                        kuuluvat Vilppula ja Kuorevesi muodostettaisiin
5673:    Suunniteltu uusi veropiiri jakautuu kuitenkin     omaksi veropiirikseen.
5674: :alousalueena, toiminnallisesti ja liikenneyhteyk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5675: ;ien kannalta selvästi kahteen eri alueeseen.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5676: foisen muodostavat nykyiset Virtain ja Ruove-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5677: ien veropiirit mukaan lukien Kurun kunta,            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5678: :oisen taas Mäntän veropiiri mukaan lukien
5679: mnnat Kuorevesi ja Vilppula.                                    Aikooko Hallitus ottaa uutta Mäntän
5680:    Virtain, Ruoveden ja Kurun reuna-alueilta                 veropiiriä suunniteltaessa huomioon alu-
5681: natka Mänttään on noin 200 kilometriä ja                     een toiminnalliset, liikenteelliset ja ta-
5682: ~simerkiksi Virtain ja Kurun keskustastakin 130              lousalueseikat sekä suoranaiset käytän-
5683: dlometrin seutuvilla. Kurusta ja Virroilta Mänt-             nön ongelmat niin, että toisena vaihtoeh-
5684: :ään on kuljettava linja-autolla Ruoveden kaut-              tona olisi oman veropiirinsä muodosta-
5685: :a. Matka Kurun keskustasta Ruovedelle on                    minen Ruoveden, Virtain ja Kurun kun-
5686: 1oin 25 kilometriä ja Virroilta 30 kilometrin                nista, jolloin Mäntän uuteen veropiiriin
5687: ;eutuvilla. Esimerkiksi Kurun reuna-alueilta                 jäisivät kyseisen kunnan lisäksi Vilppula
5688: Mänttään veroasioissa matkaavan pitäisi toden-               ja Kuorevesi?
5689: läköisesti lähteä matkaan jo edellisenä päivänä
5690: ~htiäkseen asioimaan tai sitten yöpyä asiointi-
5691: natkallaan Mäntässä.
5692: 
5693:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5694: 
5695:                                            Sulo Aittoniemi
5696: 
5697: 
5698: 
5699: 
5700: 230032J
5701: 2                                        1993 vp -    KK 35
5702: 
5703: 
5704: 
5705: 
5706:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5707: 
5708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräaika päättyy 31.3.1993. Asian valmistell
5709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on siten verohallinnossa vielä kesken. Kosk
5710: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           asiasta ei vielä ole tehty esityksiä valtiovarainmi
5711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nisteriölle, on tässä vaiheessa ennenaikaista ot
5712: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         taa kantaa kysymyksessä mainittuun veropiirie1
5713: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       yhdistämisvaihtoehtoon.
5714: sen n:o 35:                                             Veropiirien yhdistämisen ratkaisee verotus
5715:                                                      lain 6 §:n mukaan valtioneuvosto. VerotoimistoJ
5716:           Aikooko Hallitus ottaa uutta Mäntän        sijainnin määrää lainkohdan mukaan verohalli
5717:        veropiiriä suunniteltaessa huomioon alu-      tus.
5718:        een toiminnalliset, liikenteelliset ja ta-       Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin yleisell,
5719:        lousalueseikat sekä suoranaiset käytän-       tasolla todeta, että verohallinnolle asetettujeJ
5720:        nön ongelmat niin, että toisena vaihtoeh-     säästö- ja tulostavoitteiden saavuttaminen edel
5721:        tona olisi oman veropiirinsä muodosta-        lyttää paitsi verohallinnon henkilöstön vähentä
5722:        minen Ruoveden, Virtain ja Kurun kun-         mistä myös muun muassa veropiirien yhdistä
5723:        nista, jolloin Mäntän uuteen veropiiriin      mistä siten, että verohallinnon tuottavuus j:
5724:        jäisivät kyseisen kunnan lisäksi Vilppula     taloudellisuus paranevat eivätkä hallinnon toi
5725:        ja Kuorevesi?                                 mintaedellytykset ja palvelujen saatavuus vaa
5726:                                                      rannu. Yhdistettävien veropiirien alueisiin liitty
5727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vät toiminnalliset ja liikenteelliset sekä talous
5728: vasti seuraavaa:                                     aluenäkökohdat voidaan näiden tavoitteiden to
5729:                                                      teuttamisen kannalta ottaa parhaiten huornioo1
5730:    Verohallituksesta saadun tiedon mukaan            erityisesti lääni- ja paikallistasolla tapahtuva1
5731: Mäntän, Ruoveden ja Virtain veropiirien yhdis-       asian valmistelun yhteydessä.
5732: tämistä selvitetään parhaillaan Hämeen läänin-          Voidaan myös todeta, että hallinnon kehittä
5733: veroviraston antaman toimeksiannon pohjalta          misen ministerivaliokunnan 24.4.1992 tekem:
5734: paikallisella tasolla lääninveroviraston tarkoi-     kannanotto verohallinnon alue- ja paikallistasoJ
5735: tusta varten asettamassa työryhmässä. Saadun         kehittämisestä edellyttää palveluiden saatavuu
5736: tiedon mukaan selvitettävänä on myös Mäntän          den sekä muiden asiaan liittyvien julkista hallin
5737: kaupungin mahdollinen määrääminen verotoi-           toa koskevien uudistussuunnitelmien huomiooJ
5738: miston uudeksi sijaintipaikaksi. Työryhmän           ottamista.
5739: 
5740:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
5741: 
5742:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5743:                                           1993 vp -    KK 35                                              3
5744: 
5745: 
5746: 
5747: 
5748:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5749: 
5750:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte har framställts några förslag i ärendet tili
5751: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        finansministeriet, är det i detta skede för tidigt
5752: den 23 februari 1993 tili vederbörande medlem         att ta ställning till det nämnda alternativet till
5753: av statsrådet översänt foljande av riksdagsman        sammanslagning av skattedistrikten.
5754: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 35:            Statsrådet avgör enligt 6 § beskattningslagen
5755:                                                       om sammanslagningen av skattedistrikt. Skatte-
5756:           Ämnar Regeringen vid planeringen av         styrelsen avgör enligt lagrummet var skattebyrån
5757:        det nya skattedistriktet i Mänttä beakta       skall placeras.
5758:        angelägenheter som gäller funktionalitet,         1 detta skede kan det dock rent allmänt
5759:        trafik och ekonomiska regioner samt di-        konstateras att en förutsättning för att de mål
5760:        rekta praktiska problem, så att ett annat      som uppställts för skatteförvaltningen beträffan-
5761:        alternativ skulle vara att Ruovesi, Vir-       de inbesparingar och resultat skall nås, är en
5762:        dois och Kuru kommuner bildade ett             minskning av personalen inom skatteförvalt-
5763:        eget skattedistrikt, varvid Mänttä nya         ningen. Ytterligare krävs bl.a. en sammanslag-
5764:        skattedistrikt skulle bestå av endast Vilp-    ning av skattedistrikten så att produktiviteten
5765:        pula och Kuorevesi utöver den nämnda           och lönsamheten inom skatteförvaltningen för-
5766:        kommunen?                                      bättras. Verksamhetsförutsättningarna för för-
5767:                                                       valtningen och tillgången på tjänster skall dock
5768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inte äventyras. Synpunkter som gäller funktio-
5769: anföra följande:                                      nalitet och trafik samt den ekonomiska regionen
5770:                                                       i anslutning tili de skattedistriktsområden som
5771:    Enligt uppgifter från skattestyrelsen utreder      skall sammanslås kan med tanke på målsättning-
5772: en arbetsgrupp som länsskatteverket tillsatt för      arna bäst beaktas i samband med den beredning
5773: detta ändamål som bäst på lokal nivå samman-          av ärendet som sker på läns- och lokalnivå.
5774: slagningen av Mänttä, Ruovesi och Virdois skat-          Det kan även konstateras att ministerutskot-
5775: tedistrikt utgående från ett uppdrag av Tavast-       tet för utvecklande av förvaltningen, i ett ställ-
5776: lands länsskatteverk. Man håller även på att          ningstagande av den 24 april1992 om utvecklan-
5777: utreda om Mänttä stad eventuellt kan utses tili       det av skatteförvaltningen på region- och lokal-
5778: ny placeringsort för skattebyrån. Arbetsgruppen       nivå, förutsätter att det finns tillgång tili tjänster
5779: skall slutföra sitt arbete senast den 31 mars 1993.   samt att sådana andra reformplaner som gäller
5780: Beredningen av ärendet pågår således fortfaran-       offentlig förvaltning och som ansluter sig till
5781: de inom skatteförvaltningen. Eftersom det ännu        ärendet beaktas.
5782: 
5783:      Helsingfors den 25 mars 1993
5784: 
5785:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
5786:                                              1993 vp
5787: 
5788: irjallinen kysymys 36
5789: 
5790: 
5791: 
5792: 
5793:                                 Laine: Henkilöliikenteen jatkamisesta Turku-Uusikaupunki-
5794:                                     rataosuudella
5795: 
5796: 
5797:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5798: 
5799:  Turku-Uusikaupunki-radan varrella asuvat             Henkilöliikenteen supistamisen ja lopettami-
5800: rat vuosien ajan joutuneet käymään kamppai-        sen sijaan radan varrella asuvat ovat ehdottaneet
5801: a kerta toisensa jälkeen tapahtuneita junavuo-     radan päätepisteen muuttamista Turun osalta
5802: den supistuksia ja uusia supistussuunnitelmia      siten, että junayhteys jatkuisi Kupittaalle.
5803: tstaan.                                               Vakka-Suomen rautatieliikenteen kehittämi-
5804:  Kun Valtionrautatiet vihdoin teki päätöksen       seksi on ehdotettu myös radan rakentamista
5805: mkilöliikenteen kokonaan lopettamisesta mai-       Uudestakaupungista Raumalle. Vakka-Suomen
5806: tulla rataosuudella, radan varrella asuvat eivät   aluetta on koetellut myös autotehtaan toimin-
5807: 1ää tyytyneet tavanomaisiin protesteihin ja yh-    nan alasajo Uudessakaupungissa ja siellä sijait-
5808: ydenottoihin viranomaistahoihin sekä päät-         sevan telakan työllisyysongelmien paheneminen.
5809: jiin vaan ryhtyivät niiden lisäksi laajaan ni-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5810: lienkeräyskampanjaan. Lähes 5 000 nimeä kä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5811: ttävällä adressilla asukkaat vaativat liikenteen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5812: tkamista.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5813:   Henkilöliikenteen lopettaminen merkitsee
5814: akka-Suomenalueen palvelujen heikkenemistä                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5815:    liikenneyhteyspalvelujen yksipuolistumista.            siin Turku-Uusikaupunki-rataosuuden
5816: yö-, koulu- ja asioimismatkat vaikeutuvat.                henkilöliikenteen jatkamiseksi edellyttä-
5817: R:n aikataulupolitiikka on pitkään herättänyt             mällä, että VR harkitsee uudelleen pää-
5818: rytymättömyyttä Vakka-Suomessa.                           töksensä henkilöliikenteen lopettamises-
5819:                                                           ta ko. rataosalla?
5820:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5821: 
5822:                                            Ensio Laine
5823: 
5824: 
5825: 
5826: 
5827: 300321
5828: 2                                         1993 vp -    KK 36
5829: 
5830: 
5831: 
5832: 
5833:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5834: 
5835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Korvaavat liikenneyhteydet tullaan järjestä-
5836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mään linja-autoilla. Korvaavien liikenneyhteyk-
5837: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         sien järjestämisessä· tullaan kiinnittämään huo-
5838: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensia        miota aikataululliseen yhteensopivuuteen ja no-
5839: Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          peiden linja-autoyhteyksien luomiseen Turun ja
5840: n:o 36:                                               Uudenkaupungin välillä.
5841:                                                           Rautatieliikenne on kapasiteetiltaan tehok-
5842:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kain suurien massojen kuljetusmuotona. Vähä-
5843:        siin Turku-Uusikaupunki-rataosuuden            liikenteisten rataosien ylläpito nykyisen kaltai-
5844:        henkilöliikenteen jatkamiseksi edellyttä-      sella raskaalla kuljetusjärjestelmällä ei ole talou-
5845:        mällä, että VR harkitsee uudelleen pää-        dellista eikä kaikilta osin tarkoituksenmukaista-
5846:        töksensä henkilöliikenteen lopettamises-       kaan. Korvaavat linja-autoyhteydet palvelevat
5847:        ta ko. rataosalla?                             alueiden asukkaiden tarpeita vähintäänkin yhtä
5848:                                                       hyvin ellei jopa paremminkin kuin rautatie-
5849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhteys. Vastaavien joukkoliikennepalveluiden
5850: vasti seuraavaa:                                      järjestäminen on huomattavasti edullisempaa
5851:                                                       hoitaa linja-autoilla, koska lakkautettu juna-
5852:    Vuoden 1993 valtion talousarviossa on supis-       yhteys Turun ja Uudenkaupungin välillä on ollut
5853: tettu Valtionrautateille maksettavaa korvausta        erityisen kannattamatonta.
5854: 330 milj. markasta 245 milj. markkaan eli 85              ETA-sopimuksen myötä joukkoliikenteen
5855: milj. markkaa vuoteen 1992 verrattuna. Tämän          keskeisinä periaatteina tulee olemaan kilpailut-
5856: vuoksi Valtionrautatiet on ilmoittanut, että lii-     taminen ja palveluiden ostaminen, jolloin liiken-
5857: kenteen käyttömenoja on pakko karsia lopetta-         nöinti tulee järjestää mahdollisimman taloudelli-
5858: malla joidenkin vähäliikenteisten rataosien lii-      sesti. Supistettujen määrärahojen käyttö on koh-
5859: kenne kokonaan. Säästöjen aikaansaamiseksi            dennettava niin, että ns. peruspalvelut voidaan
5860: Valtionrautatiet on lakkauttanut tämän vuoden         järjestää kokonaisuuden kannalta järkevimmäl-
5861: alussa yhdeksän suhteellisesti alijäämäisintä ju-     lä ja edullisimmalla tavalla.
5862: navuoroa, joiden joukossa ovat olleet Turun ja            Liikenneministeriö on tekemässä kuluvan ke-
5863: Uudenkaupungin välillä kulkeneet kuusi juna-          vään aikana päätöstä määrärahojen kohdentu-
5864: vuoroa. Muuta maata koskevia lisäsupistuksia          misesta junakohtaisesti. Lisäksi liikenneministe-
5865: on suunnitteilla 23.5.1993 ja 16.8.1993 lukien.       riö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
5866:    Turun ja Uudenkaupungin välisessä lakkau-          arvioida rataverkon laajuutta pitkällä ja lyhyellä
5867: tetussa junaliikenteessä on ollut matkustajia         aikavälillä.
5868: keskimäärin alle 20 matkustajaa junaa kohden,             ETA-sopimuksen voimaan tultua Valtion-
5869: mikä on ollut kannattavuuden huomioon ottaen          rautateiden tulee hakea julkisten palveluvel-
5870: riittämätön määrä. Viikonloppuisin matkustaja-        voitteiden lakkauttamista liikenneministeriöltä,
5871: määrät ovat olleet suurempia. Valtionrautatei-        joka ostaa tarvittavat lisäpalvelut käytettävissä
5872: den mukaan liikennöinnin alijäämä tulee korva-        olevien määrärahojen puitteissa. Junaliikenne ei
5873: ta valtion toimesta, koska Valtionrautateillä ei      välttämättä supistu tulevaisuudessa Valtionrau-
5874: ole taloudellisia edellytyksiä liikenteen ylläpitä-   tateiden esittämällä tavalla.
5875: miseen.
5876:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
5877: 
5878:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
5879:                                           1993 vp -    KK 36                                            3
5880: 
5881: 
5882: 
5883: 
5884:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5885: 
5886:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ersättande trafikförbindelser skall skötas
5887: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          med bussar. När ersättande trafikförbindelser
5888: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       arrangeras, skall uppmärksamhet fåstas vid att
5889: dagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål            tidtabellema passar ihop och vid ordnandet av
5890: nr 36:                                                snabba bussförbindelser mellan Åbo och Ny-
5891:                                                       stad.
5892:           Skall Regeringen vidta åtgärder för att        Kapaciteten i järnvägstrafiken är som effekti-
5893:        upprätthålla persontrafik på bansträck-        vast vid transport av stora massor. Upprätthål-
5894:        an mellan Åbo och Nystad under förut-          landet av föga trafikerade bansträckor med det
5895:        sättningen att SJ på nytt överväger sitt       nuvarande tunga transportsystemet är inte lön-
5896:        beslut om att slopa persontrafiken på den      samt och inte tili alla delar ändamålsenligt heller.
5897:        ovannämnda bansträckan?                        Ersättande bussförbindelser tilifredsställer dessa
5898:                                                       områdens invånares behov åtminstone lika väl
5899:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         eller möjligen bättre än jämvägsförbindelsen.
5900: anföra följande:                                      Det är betydligt lönsammare att sköta den mot-
5901:                                                       svarande kollektivtrafikservicen med bussar, ef-
5902:    1 statens budgetproposition för år 1993 har        tersom den indragna tågförbindelsen mellan
5903: ersättningen tili Statsjärnvägarna minskat från       Åbo och Nystad har varit synnerligen olönsam.
5904: 330 milj. mk tili 245 milj. mk, dvs. med 85 milj.        Fri konkurrens och inköp av service kommer
5905: mk jämfört med år 1992. På grund av detta har         att bli kollektivtrafikens centrala principer vid
5906: Statsjärnvägarna meddelat att bruksutgifter för       införandet av EES-avtalet och det betyder att
5907: trafik måste gallras genom att helt lägga ned         trafikeringen då bör arrangeras så ekonomiskt
5908: trafik på vissa lite trafikerade bansträckor. För     som möjligt. Användandet av de minskade an-
5909: att förverkliga inbesparingama har Statsjäm-          slagen skall riktas på ett sådant sätt att den s.k.
5910: vägama i början av året lagt ned de nio pro-          grundservicen med tanke på helheten kan ar-
5911: portionerligt mest förlustbringande tågturerna,       rangeras på det allra förnuftigaste och förmånli-
5912: bland vilka det fanns sex tågturer mellan Åbo         gaste sättet.
5913: och Nystad. Ytterligare nedläggningar soman-             Trafikministeriet kommer under denna vår att
5914: går hela landet planeras fr.o.m. 23.5.1993 och        fatta ett beslut om att rikta anslag tili enskilda
5915: 16.8.1993.                                            tåg. Trafikministeriet har även tillsatt en arbets-
5916:    1 den tågtrafik som lades ned mellan Åbo och       grupp vars uppgift är att uppskatta bannätets
5917: Nystad har man haft i medeltal under 20 passa-        utsträckning på lång och kort sikt.
5918: gerare per tåg, vilket med tanke på lönsamheten          Efter att EES-avtalet trätt i kraft måste Stats-
5919: varit ett otiliräckligt antal. Under veckosluten      jämvägama ansöka om upphävande av den
5920: har antalet passagerare varit större. Enligt Stats-   allmänna trafikplikten hos trafikministeriet, som
5921: järnvägama bör trafikeringens underskott ersät-       kommer att köpa behövliga tilläggstjänster inom
5922: tas i statens budgetproposition då Statsjämvä-        ramen för de tillgängliga anslagen. Tågtrafiken
5923: gama inte har ekonomiska möjligheter att upp-         kommer inte nödvändigtvis att minska i framti-
5924: rätthålla trafiken.                                   den på det sätt Statsjämvägama har skisserat ut.
5925: 
5926:      Helsingfors den 26 mars 1993
5927: 
5928:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
5929:                                                   1993 vp
5930: 
5931: Kirjallinen kysymys 37
5932: 
5933: 
5934: 
5935: 
5936:                                     Aittoniemi: Velkasaneerauslain toimivuuden varmistamisesta
5937: 
5938: 
5939: 
5940:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5941: 
5942:    Velkasaneerauslain käytännön toteutuminen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5943: on ruuhkautunut perusteellisesti. Vaikeaselkois-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5944: ten lomakkeiden täyttöä koskevaan neuvontaan            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5945: on varattu määrärahoja, mutta ei ole olemassa           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5946: organisaatiota, joka asiasta huolehtisi. Kunnal-
5947: listen oikeusavustajien ajat on varattu huhti-                    Miten Hallitus aikoo saada velkasa-
5948: kuulle saakka. Saatujen tietojen mukaan virallis-              neerauslakien toimeenpanon neuvonnan
5949: tahojen katseet kohdistuvat nyt vapaaehtoistoi-                ja käytännön avun osalta sellaiseen jär-
5950: mintaan, jossa tietoa tai taitoa ei usein ole                  jestykseen, että esimerkiksi asuntovelalli-
5951: senkään vertaa kuin velallisella. Marttakerhot                 set saavat asiansa riittävän nopeasti tuo-
5952: ovat kunnioitettavia alansa yhdistyksiä, mutta                 mioistuimien käsiteltäväksi ja pois pank-
5953: heistä ei ole velkaneuvojiksi. Samanaikaisesti                 kien kiihtyneiden perintätoimenpiteiden
5954: pankit kiihdyttävät toimintaansa nimenomaan                    kynsistä?
5955: sellaisia velallisia kohtaan, joilta on vielä jotakin
5956: saatavissa, mutta jotka voisivat veloistaan myös
5957: selvitä, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.
5958: 
5959:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
5960: 
5961:                                              Sulo Aittoniemi
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966: 230032J
5967: 2                                         1993 vp -    KK 37
5968: 
5969: 
5970: 
5971: 
5972:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5973: 
5974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tätä koskeva laajapohjainen puitesopimus alle-
5975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kirjoitettiin 25.11.1992. Tähän sopimukseen pe-
5976: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            rustuva velkaneuvontatyö on käynnistynyt koh-
5977: kirjeenne n:o 152 ohella toimittanut valtioneu-       tuullisen hyvin. Useilla- isoillakin- paikka-
5978: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-        kunnilla, joissa aikaisemmin ei ole ollut saatavil-
5979: sanedustaja Sulo Aittaniemen kirjallisen kysy-        la velkaneuvontaa, on perustettu kunnan asuk-
5980: myksen n:o 37:                                        kaita palvelevia velkaneuvontapisteitä. Tässä
5981:                                                       toiminnassa ovat olleet mukana erityisesti kun-
5982:           Miten Hallitus aikoo saada velkasa-         nat ja seurakunnat. Yksittäisillä paikkakunnilla
5983:        neerauslakien toimeenpanon neuvonnan           on kansalaisjärjestöjen osuus ollut merkittävä.
5984:        ja käytännön avun osalta sellaiseen jär-       Toisaalta on alueita, joissa toiminta ei ole lain-
5985:        jestykseen, että esimerkiksi asuntovelalli-    kaan tai ainakaan vielä täysimittaisesti käynnis-
5986:        set saavat asiansa riittävän nopeasti tuo-     tynyt. Tämä on aiheuttanut paineita asianomais-
5987:        mioistuimien käsiteltäväksi ja pois pank-      ten paikkakuntien oikeusaputoimistoille.
5988:        kien kiihtyneiden perintätoimenpiteiden           Velkaneuvontatilanteeseen on tulossa paran-
5989:        kynsistä?                                      nusta. Kunnille maksetaan nyt valtion varoista
5990:                                                       korvausta velkaneuvonnasta silloinkin, kun vel-
5991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaselvittelyn ja sovintoneuvottelut on hoitanut
5992: taen seuraavaa:                                       kunnassa muu viranomainen kuin oikeusavusta-
5993:                                                       ja. Saatujen tietojen perusteella näiden korvaus-
5994:    Yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvän       ten avulla kunnat ovat valmiit nopeasti tehosta-
5995: oikeudellisen avun antamisessa on kunnallisella       maan neuvontaa. Neuvontaan perehtyneiden
5996: oikeusaputoiminnalla keskeinen asema. Valtio          kuluttajaneuvojien sekä sosiaalityöntekijöiden
5997: suorittaa lain mukaan kunnille korvauksen vel-        käyttö velkaneuvontatehtäviin onkin nopeasti
5998: kajärjestelyasiassa antamastaan oikeusavusta.         lisääntynyt.
5999: Lisäksi valtion rahoituksen turvin on eräisiin           Lääninhallitukset, yliopistojen täydennys-
6000: isoimpien asutuskeskusten oikeusaputoimistoi-         koulutuskeskukset sekä eräät muut yhteisöt ovat
6001: hin palkattu lisähenkilöstöä velkajärjestelyasioi-    kuluneen kevään aikana järjestäneet ja järjestä-
6002: ta varten. Neuvontaa ja oikeusapua tarvitsijoi-       vät velkaneuvontatyöhön osallistuville koulu-
6003: den suuren määrän vuoksi on oikeusaputoimis-          tusta huomattavassa määrin.
6004: toihin valtion tukitoimista huolimatta syntynyt          Oikeusministeriössä valmistellaan velkaneu-
6005: ruuhkaa.                                              vojia varten opaskirjasta.
6006:    Oikeusministeriön aloitteesta käynnistettiin          Oikeusaputoimistojen ja velkaneuvontatyön
6007: syksyllä 1992 hanke, jolla pyritään valtion, kun-     kehittymistä seurataan tarkoin. Tiedonkulun
6008: tien, kirkon, pankkien ja kansalaisjärjestöjen        parantamiseksi oikeusministeriö asetti viime hel-
6009: yhteistyöllä saamaan aikaan sovintoratkaisuun         mikuussa laajapohjaisen seurantatyöryhmän.
6010: tähtäävä paikallinen velkaneuvontajärjestelmä.
6011: 
6012:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
6013: 
6014:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
6015:                                           1993 vp -    KK 37                                             3
6016: 
6017: 
6018: 
6019: 
6020:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6021: 
6022:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bas undertecknades om saken 25.11.1992. Skuld-
6023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        rådgivningsarbetet på basis av detta avtal har
6024: 152 av den 23 februari 1993 tili vederbörande         fått en rätt god start. På flera- också stora-
6025: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       orter där ingen skuldrådgivning tidigare har
6026: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          funnits, har skuldrådgivningsbyråer inrättats för
6027: mål nr 37:                                            kommunens invånare. Framför allt kommuner-
6028:                                                       na och församlingarna har deltagit i denna
6029:           Hur ämnar Regeringen få verkställig-        verksamhet. På vissa orter har medborgarorga-
6030:        heten av skuldsaneringslagarna tili den        nisationernas insats varit betydande. Men det
6031:        del den gäller rådgivningen och den prak-      finns också områden där verksamheten inte alls
6032:        tiska hjälpen i ett sådant skick att t.ex.     eller åtminstone inte i full utsträckning har
6033:        bostadsgäldenärernas ärenden fås tili          kommit i gång. Detta har lett till att rättshjälps-
6034:        domstolsbehandling tillräckligt fort och       byråerna på dessa orter har belastats.
6035:        bort från bankernas upptrappade indriv-           En förbättring i skuldrådgivningssituationen
6036:        ningsåtgärder?                                 är att vänta. Kommunerna betalas nu ersättning
6037:                                                       för skuldrådgivning av statens medel också om
6038:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          någon annan än ett rättsbiträde har skött skuld-
6039: följande:                                             regleringen och förlikningsförhandlingarna i
6040:                                                       kommunen. Enligt uppgift är kommunerna redo
6041:    De kommunala rättshjälpsbyråerna har en            att med hjälp av denna ersättning snabbt effek-
6042: central ställning när det gäller rättshjälp i sam-    tivera rådgivningen. Konsumentrådgivare med
6043: band med skuldsanering för privatpersoner. Sta-       erfarenhet av rådgivning och socialarbetare an-
6044: ten ersätter enligt lagen kommunerna för den          vänds i allt störe utsträckning för skuldrådgiv-
6045: rättshjälp de ger i skuldsaneringsärenden. Vid en     ningsuppgifter.
6046: del rättshjälpsbyråer i de största bosättningscen-       Länsstyrelserna, universitetens fortbildnings-
6047: tra har dessutom extra personai anställts med         centraler och vissa andra samfund har under
6048: statens medel för att ta hand om skuldsanerings-      våren i stor omfattning anordnat och anordnar
6049: frågor. Trots statens stödåtgärder har ärendena       ännu utbildning för dem som deltar i skuldråd-
6050: hopat sig i rättshjälpsbyråerna tili följd av det     givningsarbetet.
6051: stora antalet råd- och hjälpsökande.                     På justitieministeriet sammanställs en hand-
6052:    På justitieministeriets initiativ startades på     bok för skuldrådgivare.
6053: hösten 1992 ett projekt som gick ut på att genom         Utvecklingen av rättshjälpsbyråerna och
6054: samarbete staten, kommunerna, kyrkan, ban-            skuldrådgivningsarbetet följs noggrant. Justitie-
6055: kerna och medborgarorganisationerna emellan           ministeriet tillsatte i februari en bredbasig arbets-
6056: få tili stånd ett lokalt skuldrådgivningssystem       grupp med uppgift att följa med utvecklingen.
6057: som syftar till förlikning. Ett ramavtal på bred
6058: 
6059:      Helsingfors den 23 mars 1993
6060: 
6061:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
6062:                                                 1993 vp
6063: 
6064: Kirjallinen kysymys 38
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069:                                    Aittoniemi: Suomen suhtautumisesta Kosovon albaaneihin
6070: 
6071: 
6072: 
6073:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6074: 
6075:    Eduskunnassa säädettiin taannoin poikkeus-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6076: laki, jolla Kosovosta, rauhallisista oloista tänne    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6077: tulleille ns. Kosovon albaaneille annettiin vuo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6078: den oleskeluoikeus. Pakolaiskustannuksista tie-
6079: dossa olevien seikkojen mukaan noin 1 700 hen-                   Miten Hallitus selittää erilaiset pää-
6080: kilön kustannukset valtiolle ovat vuodessa aina-              tökset kahden eri pohjoismaan, Suomen
6081: kin yli 200 miljoonaa markkaa.                                ja Norjan, suhtautumisessa rauhallisista
6082:    NOJ.ja teki hiljattain päätöksen 1 200 vastaa-             oloista tulleisiin ns. Kosovon albaanei-
6083: van Kosovosta tulleen albaanin palauttamisesta                hin, koska Norja on päättänyt heidät
6084: takaisin samoilla perusteilla, joilla Suomikin oli-           palauttaa, mutta Suomi taas hyväksynyt
6085: si voinut tänne tulleet albaanit palauttaa.                   jäämään elätettäväksi yhteiskunnan kus-
6086:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            tannuksella?
6087: 
6088:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
6089: 
6090:                                             Sulo Aittoniemi
6091: 
6092: 
6093: 
6094: 
6095: 2300321
6096: 2                                        1993 vp -    KK 38
6097: 
6098: 
6099: 
6100: 
6101:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6102: 
6103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen pakolaisen määritelmään. Kun sen sijaan
6104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        .vertaillaan oleskelulupien myöntämistä humani-
6105: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            taaristyyppisistä syistä, on muistettava, että
6106: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          säännökset pohjoismaissa poikkeavat toisistaan
6107: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        sekä lakien tarjoaman keinovalikoiman että
6108: taja Sulo Aittaniemen kirjallisen kysymyksen          myös oleskelulupien myöntämisen aineellisten
6109: n:o 38:                                               edellytysten osalta.
6110:                                                          Valtiot voivat oleskelulupien myöntämisen
6111:           Miten Hallitus selittää erilaiset pää-      kohdalla menetellä pääosin haluamallaan taval-
6112:        tökset kahden eri pohjoismaan, Suomen          la, koska kansainväliset sopimukset eivät samal-
6113:        ja Norjan, suhtautumisessa rauhallisista       la tavalla rajoita valtioiden toimimisvapautta
6114:        oloista tulleisiin ns. Kosovon albaanei-       kuin silloin, kun on kyse pakolaisista. Kunkin
6115:        hin, koska Norja on päättänyt heidät           pohjoismaan ulkomaalaispoliittinen tilanne on
6116:        palauttaa, mutta Suomi taas hyväksynyt         omaleimainen historiallisten ja muiden yhteis-
6117:        jäämään elätettäväksi yhteiskunnan kus-        kunnallisten tekijöiden johdosta. Tältä pohjalta
6118:        tannuksella?                                   on luonnollista, että eroja oleskelulupien myön-
6119:                                                       tämiskäytännöissä humanitaaristyyppisistä syis-
6120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tä ilmenee siitä huolimatta, että valtiot pyrkivät
6121: vasti seuraavaa:                                      säännösten ja käytäntöjen harmonisointiin siinä
6122:                                                       määrin kuin se on kussakin tilanteessa mahdol-
6123:    Suomen tiedotusvälineissä on kerrottu Nor-         lista.
6124: jan suhtautumisesta Kosovon albaaneihin. Sisä-            Kun hallitus harkitsi erityislain esittämistä
6125: asiainministeriön tietojen mukaan uutisointi ai-      eräitä entisestä Jugoslaviasta lähteneitä varten,
6126: heutui Norjan hallituksen päätöksestä, jonka          otettiin huomioon muun muassa realistiset mah-
6127: mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saanei-        dollisuudet kielteisten päätösten loppuunviemi-
6128: ta Kosovon albaaneita nyt puolentoista vuoden         seen asianomaisten pakkokeinoin maasta poista-
6129: karkotusten täytäntöönpanokiellon jälkeen peri-       miseen saakka.
6130: aatteessa voidaan palauttaa kotimaahansa. Ky-             Hallituksen esittämä erityislaki hyväksyttiin
6131: symyksessä ei siis ollut karkotusten täytäntöön-      eduskunnassa. Oleskelulupien myöntämisestä
6132: panoon ryhtyminen mainittujen noin 1 200 kiel-        kyseessä oleville ulkomaalaisille päätettiin toisin
6133: teisen turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksen          sanoen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Rat-
6134: saaneen Kosovon albaanin kohdalla. Hallituk-          kaisu tehtiin tietoisena niistä kustannuksista,
6135: sen päätöksen toisen osan mukaan ulkomaalais-         joihin kysymyksessä viitataan.
6136: viranomaisten tulee tutkia uudestaan kaikkien jo          Kun erityislain perusteella oleskeluluvan saa-
6137: kielteisen päätöksen saaneiden asiat siltä kannal-    neiden ensimmäinen oleskelulupa Suomessa
6138: ta, onko nyt syytä oleskeluluvan antamiseen           päättyy, tullaan suhtautumisesta lupienjatkami-
6139: humanitaarisista syistä erityisesti pitkään maas-     seen päättämään eri ministeriöiden välisen neu-
6140: sa olleille lapsiperheille.                           vottelun jälkeen. Ratkaisua tehtäessä tullaan
6141:    Missä määrin Kosovon albaaneita tosiasiassa        ottamaan huomioon entisen Jugoslavian olosuh-
6142: voidaan palauttaa kotimaahansa Norjasta, ei ole       teet tuolloin ja kaikki asiaan vaikuttavat tekijät
6143: näin ollen vielä tiedossa. Tyypillinen turvapaik-     kokonaisuudessaan. Huomioon otettava tekijä
6144: kamenettelyyn liittyvä piirre kaikkialla on, että     tulee olemaan myös se, missä määrin muista
6145: kaikkia kielteisen päätöksen sekä turvapaikka-        läntisen Euroopan maista on tosiasiassa pystytty
6146: että oleskelulupahakemukseensa saaneita ei edes       palauttamaan kotimaahan kielteisen päätöksen
6147: pakkokeinoin pystytä poistamaan maasta.               saaneita entisestä Jugoslaviasta tulleita turvapai-
6148:    Pakolaisaseman antaminen perustuu kaikissa         kanhakijoita ja mihin suuntaan on edetty tilapäi-
6149: pohjoismaissa Geneven pakolaisyleissopimuk-           sen suojelun antamisessa yleisemminkin.
6150:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1993
6151: 
6152:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
6153:                                           1993 vp -    KK 38                                            3
6154: 
6155: 
6156: 
6157: 
6158:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
6159: 
6160:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          däremot jämför beviljandet av uppehållstillstånd
6161: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av orsaker av humanitär typ, bör man minnas att
6162: den 23 februari 1993 tili vederbörande medlem         stadgandena i de nordiska länderna avviker från
6163: av statsrådet översänt riksdagsman Sulo Aitto-        varandra både i fråga om det urval av medel som
6164: niemis skriftliga spörsmål nr 38:                     lagarna erbjuder och i fråga om de materiella
6165:                                                       förutsättningarna att bevilja uppehållstillstånd.
6166:            Hur förklarar Regeringen de olika              Staterna kan då de beviljar uppehållstillstånd
6167:        besluten i fråga om två olika nordiska         huvudsakligen förfara såsom de önskar, efter-
6168:        länders, Finlands och Norges inställning       som internationelia avtal inte på samma sätt
6169:        tili de s.k. albanerna från Kosovo som         begränsar staternas handlingsfrihet som när det
6170:        kommit från lugna förhålianden, efter-         är fråga om flyktingar. Vart och ett nordiskt
6171:        som Norge har beslutat återsända dem           land har en särpräglad utlänningspolitisk situa-
6172:        och Finland har accepterat att de kan          tion på grund av historiska och andra samhälle-
6173:        stanna och bli försörjda på samhäliets         liga omständigheter. Det är därför naturligt att
6174:        bekostnad?                                     det förekommer skilinader i praxisen att bevi1ja
6175:                                                       uppehållstillstånd av orsaker av humanitär typ,
6176:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             trots att staterna strävar att harmonisera sina
6177: anföra följande:                                      stadganden och sin praxis i den mån det i var och
6178:                                                       en situation är möjligt.
6179:     De finska massmedierna har berättat om                När regeringen övervägde att föreslå en speci-
6180: Norges inställning tili albanerna från Kosovo.        aliag för vissa personer som lämnat det forna
6181: Enligt de uppgifter som inrikesministeriet erhål-     Jugoslavien, tog man hänsyn bl.a. tili de realistis-
6182: lit föranleddes notisen av den norska regeringens     ka möjligheterna att fulifölja nekande beslut
6183: beslut enligt vilket albaner från Kosovo som fått     medräknat möjligheten att avlägsna vederböran-
6184: ett nekande asylbeslut nu efter ett och ett halvt     de personer ur landet med tvångsmedel.
6185: års verkställighetsförbud i princip kan återsän-          Den av regeringen föreslagna speciallagen
6186: das tili sitt hemland. Det var således inte fråga     godkändes i riksdagen. Beslut om att bevilja
6187: om att utvisningen av de ca 1200 albanerna från       utlänningarna i fråga uppehålistilistånd fattades
6188: Kosovo som fått ett nekande beslut om asyl och        således på en exceptionelit hög nivå. Beslutet
6189: uppehålistilistånd skulie ha böijat verkställas.      fattades med medvetenhet om de kostnader som
6190: Enligt andra delen i regeringens beslut skall         det hänvisas tili i spörsmålet.
6191: utlänningsmyndigheterna på nytt undersöka alla            När det första uppehålistillståndet för dem
6192: deras ärenden som redan fått ett nekande beslut       som på basis av speciallagen fått uppehållstill-
6193: och utreda om i synnerhet barnfamiljerna som          stånd i Finland upphör att gälla, kommer man
6194: uppehållit sig länge i landet nu skall beviljas       efter förhandlingar melian olika ministerier att
6195: uppehållstilistånd av humanitära skäl.                besluta om inställningen tili en förlängning av
6196:     1 viiken mån albaner från Kosovo faktiskt         tillstånden. När beslutet fattas kommer man att
6197:  kommer att kunna återsändas tili sitt hemland        ta hänsyn tili de förhållanden som då råder i det
6198: från Norge känner man således ännu inte tili.         forna Jugoslavien och alla omständigheter i sin
6199:  Det är ett typiskt drag i asylförfarandet överallt   helhet som verkar på saken. En omständighet
6200: att alla som fått ett nekande beslut både på sin      som man också kommer att behöva ta hänsyn tili
6201:  ansökan om asyl och på sin ansökan om uppe-          är i viiken mån man från andra västeuropeiska
6202:  hållstilistånd inte ens med tvångsmedel kan av-      Iänder faktiskt har kunnat återsända tili sitt
6203: lägsnas ur landet.                                    hemland asylsökande som kommit från det for-
6204:      Beviljandet av flyktingstälining baserar sig i   na Jugoslavien och som fått ett nekande beslut
6205:  alla nordiska Iänder på definitionen om flykting     samt i viiken riktning man överhuvudtaget har
6206:  i Genevekonventionen om flyktingar. När man          framskridit när det gäller att ge temporärt skydd.
6207:      Helsingfors den 17 mars 1993
6208: 
6209:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
6210:                                                  1993 vp
6211: 
6212: Kirjallinen kysymys 39
6213: 
6214: 
6215: 
6216: 
6217:                                     Aittoniemi: Palkkojen korottamisesta ostovoiman lisäämiseksi
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6222: 
6223:    Suomalaisessa yhteiskunnassa on kaksi suur-         tain alenisi. Viiden vuoden aikavälillä toimenpi-
6224: ta ongelmaa. Toinen on työn heikko tuottavuus,         teet kertyisivät valtiolle moninkertaiseksi voitok-
6225: ja toinen kansalaisten ostovoiman puute. Mikäli        si.
6226: viimeksi mainittu edelleen heikkenee, se merkit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6227: see samalla kotimaan markkinoille suunnatun            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6228: tuotannon alenemista, työttömyyden lisäänty-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6229: mistä, verotulojen laskua ja valtion lisääntyvää       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6230: velkaantumista. Valtiovarainministeri Viinanen
6231: aikoo hoitaa asian palkkoja, siis ostovoimaa,                     Minkälaisia vaikutuksia Hallitus kat-
6232: edelleen alentamalla.                                          soo esimerkiksi viiden vuoden aikavälillä
6233:    Asia pitäisi mieluimmin hoitaa niin, että työ-              olevan maan talouteen, jos sekä työaikaa
6234: aikaa ja palkkoja korotettaisiin, kumpaakin esi-               että palkkoja nostettaisiin kymmenellä
6235: merkiksi kymmenellä prosentilla. Palkankoro-                   prosentilla ja palkankorotusten kustan-
6236: tusten kustannuksista vastaisi valtio tietyn siirty-           nuksista vastaisi valtio asteittain alene-
6237: mäkauden ajan, jona aikana valtion osuus asteit-               vasti viiden vuoden ajan?
6238: 
6239:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
6240: 
6241:                                              Sulo Aittaniemi
6242: 
6243: 
6244: 
6245: 
6246: 2300321
6247: 2                                          1993 vp -    KK 39
6248: 
6249: 
6250: 
6251: 
6252:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6253: 
6254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         den vuoden ajan, julkinen sektori maksaisi tie-
6255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tysti myös omien menojensa kasvun, jonka val-
6256: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn             tion ja kuntien työntekijöiden palkkojen korot-
6257: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           taminen aikaansaisi. Vaikka ei otettaisi huomi-
6258: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo           oon tällaisten kaavailujen merkitsemää täysin
6259: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         epärealistista valtionvelan kasvua, niin olisivat-
6260: sen n:o 39:                                            ko ostovoiman lisäämisen vaikutukset edes lyhy-
6261:                                                        ellä tähtäimellä kansantalouteen myönteiset?
6262:            Minkälaisia vaikutuksia Hallitus kat-          Jos ostovoiman kasvu ei perustu vastaavan
6263:         soo esimerkiksi viiden vuoden aikavälillä      suuruiseen tuottavuuden kasvuun, merkitsee se
6264:         olevan maan talouteen, jos sekä työaikaa       aina kilpailukyvyn heikkenemistä. Monella työ-
6265:         että palkkoja nostettaisiin kymmenellä         paikalla Aitioniemen ehdotuksen toteutuminen
6266:         prosentilla ja palkankorotusten kustan-        merkitsisi työtuntia kohti rnitatun tuottavuuden
6267:         nuksista vastaisi valtio asteittain alene-     laskua, koska työpäivän venyttäminen tuskin
6268:         vasti viiden vuoden ajan?                      lisäisi tuotantoa vastaavasti. Työajan lisääminen
6269:                                                        sinänsä varmasti nostaisi työntekijää kohti mi-
6270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tattua tuottavuutta, mutta Aitioniemen ehdo-
6271: vasti seuraavaa:                                       tuksen mukainen työajan pidentämistä vastaava
6272:                                                        palkkojen korotus vähentäisi tätä vaikutusta.
6273:    Kansanedustaja Aittoniemi perää työajan pi-         Sen sijaan ostovoima paranisi väliaikaisesti, mil-
6274: dentämistä ja palkkojen korottamista ostovoi-          lä olisi vaihtotaseen vajetta ja siis ulkomaista
6275: man lisäämiseksi. Hallitus ei kuitenkaan voi           nettovelkaa lisäävä vaikutus. Velan kasvu nos-
6276: millään mahtikäskyllä pidentää työaikoja yksi-         taisi korkotasoa, mikä ehkäisisi investointien
6277: tyisissä yrityksissä. Sitä paitsi on parempi, että     elpymistä.
6278: työntekijä ja työnantaja yhdessä sopivat työ-             Kaiken kaikkiaan Aittoniemen ehdotus joh-
6279: ajoista heitä kumpaakin hyödyttävällä tavalla.         taisi sekä valtion että kansantalouden velkaantu-
6280: Nyt tarvitaan enemmän työaikojen joustamista           misen kasvuun, millä olisi korkojen kohoamisen
6281: yritysten työtilanteen mukaan, ei lisää ylhäältä       kautta ennen pitkää mm. työttömyyttä lisäävä
6282: tulevia määräyksiä.                                    vaikutus. Tästä 1980-luvun lopun kansantalou-
6283:    Kuvitellaan nyt kuitenkin, että kansanedusta-       den raju velkaantuminen ja sitä seurannut lama
6284: ja Aittoniemen toivomus työajan 10 prosentin           ovat kouriintuntuvia osoituksia. Takavuosien
6285: pidentämisestä ja palkkojen 10 prosentin koro-         velkaantumisesta aiheutui suomalaisille erittäin
6286: tuksesta toteutuisi. Sen lisäksi, että valtio Aitio-   suuret ongelmat, joita ei lisävelanotolla enää
6287: niemen ehdotuksen mukaan vastaisi palkanko-            pidä mennä pahentamaan.
6288: rotusten kustannuksista asteittain alenevasti vii-
6289: 
6290:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
6291: 
6292:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6293:                                            1993 vp -    KK 39                                           3
6294: 
6295: 
6296: 
6297: 
6298:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
6299: 
6300:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fentliga sektom givetvis även den ökning av de
6301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         egna utgiftema som förorsakas av de statliga och
6302: den 23 februari 1993 tili vederbörande medlem          kommunala arbetstagamas löneförhöjningar.
6303: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         Ä ven om man inte beaktar en sådan helt orealis-
6304: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 39:          tisk ökning av statsskulden, kan det ifrågasättas
6305:                                                        om effekten av den ökade köpkraften ens på kort
6306:           Hur anser Regeringen att landets eko-        sikt har positiva verkningar i fråga om statshus-
6307:        nomi skulle påverkas av en femårsperiod         hållningen.
6308:        under viiken arbetstiden förlängdes och             Om inte ökningen av köpkraften baserar sig
6309:        lönema höjdes med tio procent och sta-          på motsvarande produktivitetsökning, försvagas
6310:        ten med en successivt minskande andel           konkurrenskraften. Om Aittoniemis förslag
6311:        under fem års tid skulle svara för kostna-      verkställs innebär det på många arbetsplatser en
6312:        dema för löneförhöjningama?                     produktivitetsminskning mätt per arbetstimme,
6313:                                                        emedan en förlängning av arbetsdagen knappast
6314:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ger motsvarande produktionsökning. 1 och för
6315: anföra följande:                                       sig ökar arbetstidsförlängningen produktiviteten
6316:                                                        mätt per arbetstagare, men dess effekt minskar
6317:    Riksdagsman Aittaniemi efterlyser förlängda         tili följd av de föreslagna löneförhöjningar som
6318: arbetstider och höjda löner i syfte att öka köp-       motsvarar arbetstidsförlängningen. Köpkraften
6319: kraften. Regeringen kan dock inte med makt-            skulle däremot öka temporärt, vilket innebär ett
6320: språk förlänga arbetstidema i privata företag.         större underskott i bytesbalansen och därmed en
6321: Det är dessutom bättre att arbetstagaren och           ökning av den utländska nettoskulden. En ök-
6322: arbetsgivaren tillsammans kommer överens om            ning av skulden höjer räntenivån och investe-
6323: arbetstidema på ett sätt som passar dem båda.          ringama bromsas upp.
6324: Nu behövs det arbetstider som allt flexiblare kan          Aittoniemis förslag skulle leda till att staten
6325: anpassas till företagens arbetssituation, inte flera   och samhällsekonomin blir ytterligare skuldsat-
6326: bestämmelser från de styrande.                         ta, vilket genom höjda räntor inom kort bl.a.
6327:    Låt oss nu trots allt anta att riksdagsman          skulle öka arbetslösheten. Ett påtagligt bevis på
6328: Aittoniemis förslag tili en arbetstidsförlängning      detta är den kraftiga skuldsättningen vid utgång-
6329: och löneförhöjning om tio procent förverkligas.        en av 1980-talet och den efterföljande depressio-
6330: Förutom att staten enligt Aittaniemi med en            neo. De senaste årens skuldsättning har vållat
6331: successivt minskande andel under fem år svarar         oss synnerligen stora problem som inte bör ökas
6332: för löneförhöjningskostnadema, betalar den of-         genom ytterligare upplåning.
6333: 
6334:      Helsingfors den 23 mars 1993
6335: 
6336:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
6337: 1
6338: 
6339: 1
6340: 
6341: 1
6342: 
6343: 1
6344: 
6345:     1
6346: 
6347:     1
6348: 
6349:     1
6350: 
6351:     1
6352: 
6353:         1
6354: 
6355:         1
6356: 
6357:         1
6358: 
6359:         1
6360: 
6361:             1
6362:                                                 1993 vp
6363: 
6364: Kirjallinen kysymys 40
6365: 
6366: 
6367: 
6368: 
6369:                                    Halonen ym.: Vankeinhoidon piirissä ilmenneiden epäkohtien tor-
6370:                                       jumisesta
6371: 
6372: 
6373:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6374: 
6375:    Valtion talousarvioesitykseen liittyvien sääs-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6376: tötoimenpiteiden kohteena on myös vankilalai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6377: tos. Kun syventynyt taloudellinen ahdinko on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6378: kuitenkin tuonut mukanaan muiden sosiaalisten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6379: epäkohtien ohella myös kasvaneet vankiluvut,
6380: on säästötavoitteita hyvin vaikea onnistuneella                Onko Hallitus tietoinen summittaisten
6381: tavalla saavuttaa. Henkilökunta, etenkin var-                säästötoimien aiheuttamasta kasvavasta
6382: tiointitehtävissä olevat ovat jo nyt hyvin huoles-           uhkasta vankeinhoidon piirissä, ja
6383: tuneita siitä, että kaavailtujen säästötoimenpitei-            mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohtien
6384: den myötä on kutakuinkin mahdotonta pitää                    käljistymisen torjumiseksi?
6385: yllä suomalaisen~ vankeinhoitojäljestelmälle tä-
6386: hän asti tunnusomaisena ollutta tasoa ja turval-
6387: lisuutta.
6388:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
6389: 
6390:           Talja Halonen                  Matti Louekoski                Paavo Nikula
6391: 
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 2300321
6396: 2                                         1993 vp -    KK 40
6397: 
6398: 
6399: 
6400: 
6401:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6402: 
6403:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seuraavan vuoden aikana toteutettaviksi suunni-
6404: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tellut toimenpiteet merkitsevät eri vankiloiden
6405: olette 23 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            henkilökunnan määrissä keskimäärin 10 prosen-
6406: kirjeenne n:o 155 ohella toimittanut valtioneu-       tin vähennystä.
6407: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            Säästötoimet vaikuttavat luonnollisesti jos-
6408: Tarja Halosen ym. näin kuuluvan kirjallisen           sain määrin vankiloiden toimintaan. Erityisen
6409: kysymyksen n:o 40:                                    haitallisia ovat sellaiset toimenpiteet, jotka joh-
6410:                                                       tavat välittömästi vankien kanssa työskentele-
6411:          Onko Hallitus tietoinen summittaisten        vän henkilökunnan vähentymiseen. Häiriöttö-
6412:        säästötoimien aiheuttamasta kasvavasta         män toiminnan turvaamiseksi vankeinhoitolai-
6413:        uhkasta vankeinhoidon piirissä, ja             toksessa toteutetaan kehittämishankkeita, joilla
6414:          mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohtien         pyritään vähenevien henkilöresurssien mahdolli-
6415:        kärjistymisen torjumiseksi?                    simmanjärkevään käyttöön. Vankiloiden hallin-
6416:                                                       totehtäviä rationalisoidaan ja hallinnollista or-
6417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ganisaatiota kevennetään. Virkamiesten toimen-
6418: vasti seuraavaa:                                      kuvia kehitetään ja työpanos suunnataan toi-
6419:                                                       minnan kannalta entistä tarkoituksenmukaisem-
6420:    Taloudellisesta lamasta aiheutuvat valtionta-      min. Nämä kehittämistoimenpiteet ovat valtion-
6421: louden vakavat tasapaino-ongelmat ovat pakot-         hallinnon toiminnan tuottavuuden kohottamis-
6422: taneet menojen säästötoimenpiteisiin kaikilla         tavoitteiden mukaisia.
6423: hallinnonaloilla. Oikeusministeriön hallin-               Säästötoimenpiteiden vaikutuksia vankiloi-
6424: nonalalla toteutetut säästötoimet ovat vankein-       den toimintaan ja turvallisuuden tasoon seura-
6425: hoitolaitoksessa kohdistuneet lähinnä raken-          taan jatkuvasti. Oikeusministeriö pitää tässä
6426: nusinvestointeihinja henkilöstön määrään. Van-        suhteessa erityisen huolestuttavana sitä, että
6427: keinhoitolaitoksen laitoskannan kehittämisen          vankien määrä on viime aikoina alkanut uudel-
6428: kannalta oikeusministeriössä tärkeinä pidetyistä      leen nousta.
6429: hankkeista on Vantaan lääninvankilan ja Keski-            Säästötoimenpiteet pyritään oikeusministe-
6430: Suomen avovankilan rakentamistajouduttu lyk-          riön hallinnonalalla toteuttamaan mahdollisim-
6431: käämään.                                              man hallitulla tavalla. Valtion talousarviota kos-
6432:    Vankeinhoitolaitoksessa on vankiloiden hen-        kevat uudistukset, kuten tulosbudjetointiin siir-
6433: kilöstömääriin vaikuttanut valtioneuvoston            tyminen ja kehysmenettelyn kehittäminen, ovat
6434: säästöpäätösten lisäksi äskettäin perustettujen       lisänneet mahdollisuuksia säästötoimenpiteiden
6435: Uudenmaan ja Hämeen lääninvankiloiden mie-            suuntaamiseen käytännössä niin, että niistä ai-
6436: hittäminen pääosin vankeinhoitolaitoksen sisäi-       heutuu mahdollisimman vähän haittoja keskei-
6437: sin virkajärjestelyin. Muista vankiloista on sääs-    sille toiminnoille. Vankeinhoitolaitoksen henki-
6438: töpäätösten toteuttamiseksi ja uusien laitosten       löstön ja menojen mitoituksessa pidetään edel-
6439: miehittämiseksi vähennetty vuoden 1989 jälkeen        leenkin lähtökohtana, että vankilat pystyvät
6440: yhteensä 173 virkaa. Oikeusministeriön hallin-        suoriutumaan tehtävistään lainsäädännön ja
6441: nonalan vuosien 1994-95 meno- ja henkilöstö-          Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimus-
6442: kehyksen puitteissa on vankeinhoitolaitoksen          ten mukaisesti ja niiden kansainvälisestikin ot-
6443: henkilöstömäärää suunniteltu vähennettäväksi          taen korkea turvallisuuden taso pystytään säilyt-
6444: mainittuina vuosina yhteensä 95 henkilötyövuo-        tämään.
6445: della. Kaiken kaikkiaan jo toteutetut ja kahden
6446: 
6447:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
6448: 
6449:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
6450:                                           1993 vp -    KK 40                                          3
6451: 
6452: 
6453: 
6454: 
6455:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6456: 
6457:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          da inom fångvårdsväsendet kommer att minskas
6458: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        med sammanlagt 95 årsverken under de ovan
6459: 155 av den 23 februari 1993 tili vederbörande         nämnda åren. Allt som allt innebär de redan
6460: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       förverkligade åtgärderna och de åtgärder som
6461: dagsledamot Tarja Halonen m.fl. undertecknade         har planerats att förverkligas under de två föl-
6462: skriftliga spörsmål nr 40:                            jande åren en nedskärning på ca 10 procent av
6463:                                                       antalet anställda vid olika fångelser.
6464:            Är Regeringen medveten om det tillta-         Sparåtgärderna inverkar naturligtvis i viss
6465:        gande hot som förorsakas av de ospecifi-       mån på fängelsernas verksamhet. Särskilt skad-
6466:        cerade sparåtgärderna inom fångvården,         liga är sådana åtgärder som leder tili minskning
6467:        och                                            av den personai som arbetar i direkt kontakt
6468:            vad har Regeringen för avsikt att göra     med fångarna. För att trygga en ostörd verksam-
6469:        för att förebygga att missförhållandena        het förverkligas sådana utvecklingsprojekt som
6470:        tillspetsas?                                   syftar tili att använda de avtagande personresur-
6471:                                                       serna så rationellt som möjligt. Fängelsernas
6472:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          administrativa uppgifter kommer att rationalise-
6473: följande:                                             ras, och den administrativa organisationen kom-
6474:                                                       mer att göras lättare. Tjänstemännens uppgifts-
6475:     Statsekonomins svåra jämviktsproblem som          beskrivningar kommer att genomgås och arbets-
6476: förorsakas av den ekonomiska depressionen har         insatsen kommer att riktas så att den bättre
6477: lett tili oundvikliga utgiftsinbesparingar på alla    uppfyller sitt ändamål ur verksamhetens synvin-
6478: förvaltningsområden. De förverkligade sparåt-         kel. Dessa utvecklingsåtgärder ligger i linje med
6479: gärderna på justitieministeriets förvaltningsom-      de uppställda målen för att förbättra produktivi-
6480: råde har inom fångvårdsväsendet närmast inrik-        teten i statsförvaltningens verksamhet.
6481: tats på byggnadsinvesteringar och antalet an-            Sparåtgärdernas inverkningar på fångelsernas
6482: ställda. Av de projekt som justitieministeriet har    verksamhet och säkerhetsnivå är ständigt under
6483: ansett vara viktiga med tanke på att utveckla         kontroll. 1 detta hänseende anser justitieministe-
6484: fångvårdsväsendets anstaltsbestånd har man va-        riet det särskilt oroväckande att antalet fångar
6485: rit tvungen att uppskjuta byggandet av länsfäng-      under den senaste tiden på nytt har börjat öka.
6486: elset i Vanda och det öppna fångelset i Mellersta        På justitieministeriets förvaltningsområde
6487: Finland.                                              försöker man genomföra sparåtgärderna så kon-
6488:     Utöver statsrådets sparbeslut har det faktum      trollerat som möjligt. Reformerna angående
6489: att tjänsterna vid de nyligen inrättade länsfång-     statsbudgeten, såsom övergången tili resultat-
6490: elserna i Nyland och Tavastland i huvudsak            budgetering och utvecklingen av ett system med
6491: besatts genom interna tjänstearrangemang, in-         budgetramar, har ökat möjligheterna att i prak-
6492: verkat på antalet anställda vid fängelserna inom      tiken rikta sparåtgärderna så att de så litet som
6493: fångvårdsväsendet. 1 syfte att förverkliga sparbe-    möjligt skadar de centrala aktiviteterna. 1 dimen-
6494: slut och att besätta tjänsterna vid de nya anstal-    sioneringen av fångvårdsväsendets personai och
6495: terna har det sedan 1989 dragits in samman-           utgifter utgår man fortfarande från att fängelser-
6496: lagt 173 tjänster vid de övriga fängelserna.          na kan klara sina uppgifter enligt lagstiftningen
6497: lnom gränserna för utgifts- och personalramen         och de internationella avtal som är bindande för
6498: för justitieministeriets förvaltningsområde för       Finland och att anstaltemas även internationellt
6499:  1994-1995 har det planerats att antalet anställ-     sett höga säkerhetsstandard kan bibehållas.
6500:      Helsingfors den 12 mars 1993
6501: 
6502:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
6503:                                                1993 vp
6504: 
6505: Kirjallinen kysymys 41
6506: 
6507: 
6508: 
6509: 
6510:                                   Moilanen ym.: Tekstipuhelinpalvelujen lisäämisestä virastoissa
6511: 
6512: 
6513:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6514: 
6515:     Kuulovammaisilla on käytössään Telen hoi-        esteenä tasa-arvon toteuttamiselle, koska kuule-
6516: tama tekstipuhelinpalvelu,jonka kohtalo on jou-      vienkaan puheluja ei rajoiteta. Etenkin työssään
6517: tumassa vaakalaudalle Telen yhtiöittämisen ede-      tekstipuhelimia käyttävät ovat kärsineet rajoi-
6518: tessä. Tekstipuhelinpalvelu on tappiollinen Te-      tuksista. Asia helpottuisi, jos tekstipuhelimia
6519: lelle eikä se ole kiinnostunut tappiollisen palve-   olisi sellaisilla viranomaisilla, joita kuurot käyt-
6520: lun hoitamisesta.                                    tävät usein, kuten sosiaalitoimistoissa, Kelalla ja
6521:     Tekstipuhelinpalvelu välittää noin 10 000 pu-    lentoterminaaleissa.
6522: helua kuukausittain. Puhelujen keskipituus on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
6523: kahdeksan minuuttia. Viime aikoina puhelujen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6524: pituudet ovat kuitenkin kasvaneet, mikä on           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6525: ruuhkauttanut palvelua. Joulukuussa puhelun          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6526: pituus jouduttiin rajoittamaan puoleen tuntiin ja
6527: soittaja sai kerralla varata vain yhden puhelun.                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin teks-
6528:     Rajoitus on tuskastuttanut ja vaikeuttanut               tipuhelinten lisäämiseksi sellaisiin viras-
6529: kuulovammaisten kommunikointia. Kuulovam-                    toihin, joita kuurot käyttävät eniten?
6530: maiset ovat kokeneet puhelujen rajoittamisen
6531: 
6532:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1993
6533: 
6534:           Eeva-Liisa Moilanen           Kalevi Lamminen                    Jouko Jääskeläinen
6535:           Ismo Seivästö                 Bjarne Kallis                      Tarja Halonen
6536:           Tina Mäkelä                   Vesa Laukkanen                     Maunu Kohijoki
6537:           Maria Kaisa Aula              Marjatta Stenius-Kaukonen          Pirjo-Riitta Antvuori
6538:           Leea Hiltunen                 Rose-Marie Björkenheim             Tuula Linnainmaa
6539:           Irmeli Takala                 Väinö Saario                       Päivi Varpasuo
6540:           Anneli Taina                  Eeva Turunen                       Kaarina Dromberg
6541:           Margareta Pietikäinen         Kyösti Toivonen                    Maija Perho-Santala
6542:           Markku Rossi                  Timo Järvilahti                    Paavo Nikula
6543:           Sinikka Hurskainen            Leila Lehtinen                     Arja Ojala
6544:           Outi Ojala                    Eila Rimmi                         Eva Biaudet
6545:           Kirsti Ala-Haija              Marita Jurva                       Erkki Pulliainen
6546:           Kyllikki Muttilainen          Maija-Leena Viljamaa               Hannu Suhonen
6547:           Pirkko Laakkonen              Pekka Räty                         Tuulikki Hämäläinen
6548:           Tarja Kautto                  Ulla Anttila                       Lasse Näsi
6549:           Lea Mäkipää                   Sauli Niinistö                     Maijut Kaarilahti
6550:                                         Pekka Haavisto
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555: 2300321
6556: 2                                        1993 vp -    KK 41
6557: 
6558: 
6559: 
6560: 
6561:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6562: 
6563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallituksen tiedossa ovat ne ongelmat, joita
6564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tekstipuhelinpalveluun ja sen tulevaisuuteen liit-
6565: olette helmikuun 23 · päivänä 1993 päivätyn          tyy. Kehittyvät sähköpostijärjestelmät ja telefax-
6566: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         laitteiden yleistyminen poistavat lähitulevaisuu-
6567: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Moila-       dessa osan ongelmista. Tekstipuhelinten hankin-
6568: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ta virastoihin on ensi sijassa kunkin viraston
6569: n:o 41:                                              päätäntävaltaan ja harkintaan kuuluva asia.
6570:                                                      Vammaisten tiedonsaantiasiain toimikunta on
6571:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin teks-      vastikään liikenneministeriölle luovuttamassaan
6572:        tipuhelinten lisäämiseksi sellaisiin viras-   raportissa esittänyt liikenneministeriölle erillistä
6573:        toihin, joita kuurot käyttävät eniten?        lakia vammaisten tiedonsaannin kehittämiseksi
6574:                                                      ja turvaamiseksi. Esitys on parhaillaan lausunto-
6575:                                                      kierroksella. Mikäli tällaisen lain säätämiseen
6576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ryhdytään, tulevat eri viranomaisten velvoitteet
6577: vasti seuraavaa:                                     tekstipuhelinpalvelujen järjestämiseen siinä yh-
6578:                                                      teydessä selvitettäviksi.
6579:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
6580: 
6581:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
6582:                                        1993 vp -    KK 41                                           3
6583: 
6584: 
6585: 
6586: 
6587:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
6588: 
6589:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Utvecklingen inom den elektroniska posten och
6590: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     och en allmännare användning av telefaxappara-
6591: den 23 februari 1993 till vederbörande medlem      ter kommer i framtiden att eliminera en del av
6592: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     problemen. Anskaffningen av texttelefoner till
6593: Moilanen m.fl. undertecknade spörsmål nr 41:       olika ämbetsverk är i första hand en fråga som
6594:                                                    respektive ämbetsverk själv skall överväga och
6595:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för      besluta om. Kommissionen för information till
6596:        att öka antalet texttelefoner i sådana      handikappade har nyligen, i en rapport som
6597:        ämbetsverk, som döva använder?              överlämnades till trafikministeriet, föreslagit att
6598:                                                    en särskild lag för utvecklande av informations-
6599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      spridning till handikappade borde stiftas. Lag-
6600: anföra följande:                                   förslaget har sänts för utlåtande. Om beredning-
6601:                                                    en av en dylik lag inleds, skall i det sammanhang-
6602:    Regeringen känner till de problem som hör       et olika myndigheters åligganden i fråga om
6603: ihop med texttelefonservicen och dess framtid.     ordnandet av texttelefontjänster utredas.
6604: 
6605:     Helsingfors den 25 mars 1993
6606: 
6607:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
6608:                                                1993 vp
6609: 
6610: Kirjallinen kysymys 42
6611: 
6612: 
6613: 
6614: 
6615:                                   Väistö: Runon ja Rajan tien kehittämisestä osana valtakunnallista
6616:                                       matkailutietä
6617: 
6618: 
6619:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6620: 
6621:    Tielaitos on julkaissut selvityksen Suomen           Pohjois-Karjalan itärajan kunnissa pelätään
6622: teiden matkailuvetovoimasta. Raportissa teh-         ehdotetun matkailutielinjauksen tuhoavan Ru-
6623: dään ehdotuksia myös matkailuteiden kehittä-         non ja Rajan tien alkuperäisen ja elinvoimaisek-
6624: miseksi.                                             si osoittautuneen idean. Tämä nähdään kohta-
6625:     Maamme vanhin nykyajan matkailutie, Ru-          lokkaana tilanteessa, jolloin matkailun kehittä-
6626: non ja Rajan tie, tulisi olemaan osa vetovoimais-    miseksi tehtyjen panostusten odotetaan tuovan
6627: ta itäistä matkailureittiä, nimeltään Suomitie I.    kipeästi tarvittavaa piristystä näiden alueiden
6628: Ehdotus ei ota kuitenkaan huomioon alkupe-           elinkeinoelämään. Reitin varrella tarjoavat pal-
6629: räistä ajatusta Runon ja Rajan tiestä eikä jo        velujaan muun muassa karjalaistalot Juhanan
6630: toteutettuja matkailuinvestointeja.                  Tupa Kesälahdella, Korpiselkätalo Tuupovaa-
6631:     Runon ja Rajan tie on vajaan kolmen vuosi-       rassa, Runonlaulajan Pirtti ja Taistelijantalo
6632: kymmenen aikana kehittynyt 20 itärajan kunnan        Ilomantsissa sekä Bomban Talo Nurmeksessa.
6633: aluetta halkovaksi, lähes 800 kilometriä pitkäksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6634: matkailureitiksi. Nykyisellään reitti yltää Viro-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6635: lahdelta Kuusamon Käylään.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6636:     Tielaitoksen julkaisemassa matkailutie-ehdo-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6637: tuksessa Suomitie 1 poikkeaa erityisesti Pohjois-
6638: Karjalan kohdalla merkittävästi Runon ja Rajan                 Aikooko Hallitus toimenpiteillään
6639: tien reitistä. Tämän seurauksena maakunnan                  vaikuttaa niin, että Runon ja Rajan tie
6640: itäiset kunnat- Tohmajärvi, Värtsilä, Tuupo-                sisältyy alkuperäisessä muodossaan
6641: vaara ja Ilomantsi- sekä toisaalta Nurmes ovat              osaksi itäistä matkailutietä, Suomitie
6642: jäämässä suunnitellun reitin ulkopuolelle.                  I:tä, ja
6643:     Alkuperäisessä muodossaan Runon ja Rajan                   millä tavoin Hallitus tulee edistämään
6644: tien vetovoimaisuus perustuu rajan läheisyyteen             Runon ja Rajan tien kehittämistä ja
6645: ja rajaseutujen voimakkaaseen karjalaiseen pe-              markkinointia, jotta toteutettujen mat-
6646: rinteeseenja kulttuuriin. Reitin varrelta löytyvät          kailuinvestointien käyttö tehostuisi?
6647: aidoimmat karjalaiskylät Hoilola Tuupovaaras-
6648:  sa ja Mutalahti Ilomantsissa.
6649: 
6650:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
6651: 
6652:                                              Matti Väistö
6653: 
6654: 
6655: 
6656: 
6657: 2300321
6658: 2                                        1993 vp -    KK 42
6659: 
6660: 
6661: 
6662: 
6663:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6664: 
6665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lista merkitystä. Tutkimus käynnistyi vuonna
6666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1991 ja siihen osallistui mm. Matkailun edistä-
6667: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      miskeskuksen, liikenneministeriön, tielaitoksen,
6668: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           Autoliitto ry:n, Karttakeskuksen, Finska Turist-
6669: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         byrån ja Suomen Matkailuliitto ry:n edustajia.
6670: n:o 42:                                              Raportissa esitetyt matkailureitit ovat syntyneet
6671:                                                      yhteenvetona kyselyjen tuloksista. Ne eivät siten
6672:           Aikooko Hallitus toimenpiteillään          edusta tilaajan tai tutkijoiden mielipiteitä.
6673:        vaikuttaa niin, että Runon ja Rajan tie           Tutkimuksesta pyydettiin lausunnot 110 eri
6674:        sisältyy alkuperäisessä muodossaan            taholta ennenjoulukuussa 1992 pidettyä matkai-
6675:        osaksi itäistä matkailutietä, Suomitie        lutieseminaaria. Seminaarin loppukeskustelussa
6676:        I:tä, ja                                      projektille jätettiin tehtäväksi vielä täydentää
6677:           millä tavoin Hallitus tulee edistämään     saatuja tutkimustuloksia.
6678:        Runon ja Rajan tien kehittämistä ja               Tarkoitus on, että vielä kuluvan vuoden ai-
6679:        markkinointia, jotta toteutettujen mat-       kana tehdään esitys, tullaanko Suomeen lähi-
6680:        kailuinvestointien käyttö tehostuisi?         vuosina perustamaan valtakunnallisia matkai-
6681:                                                      luteitä. Tällöin päätettäQeen, viedäänkö itäinen
6682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         matkailutie, Suomitie 1, tutkimuksen osoitta-
6683: vasti seuraavaa:                                     maa reittiä pitkin vai nykyistä Runon ja Rajan
6684:                                                      tietä pitkin. Samassa yhteydessä harkitaan myös
6685:    Tielaitoksen julkaisemassa Suomen matkailu-       keinot matkailureittien kehittämiseksi ja mark-
6686: tiet -tutkimuksessa selvitettiin teiden matkailu!-   kinoimiseksi.
6687:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
6688:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
6689:                                         1993 vp -    KK 42                                            3
6690: 
6691: 
6692: 
6693: 
6694:                                    Tili Rfksdagens Herr Talman
6695: 
6696:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Centralen för turistfrämjande, trafikministeriet,
6697: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        vägverket, Autoliitto ry., Kartcentralen, Finska
6698: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Turistbyrån och Finlands Turistförbund rf. De
6699: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål         reserutter som föreslagits i rapporten har upp-
6700: nr 42:                                              kommit som resultat på en förfrågan. De ger
6701:                                                     således inte uttryck för beställarens eller forskar-
6702:           Åmnar Regeringen genom sina åtgär-        nas intressen.
6703:        der inverka på att Diktens och Gränsens         Man begärde utlåtanden om undersökningen
6704:        väg behålls i sin ursprungliga form som      från 110 olika instanser innan man i december
6705:        en del av den östliga reserutten, Suomi-     1992 ordnade ett seminarium som behandlade
6706:        väg 1, och                                   reserutter. Projektet fick vid seminariets slutdis-
6707:           hur ämnar Regeringen främja utveck-       kussion i uppgift att komplettera forsknings-
6708:        lingen och marknadsföringen av Diktens       resultatet.
6709:        och Gränsens väg, så att utnyttjandet av        Avsikten är att ännu under detta år ge ett
6710:        investeringarna i denna turismnäring blir    förslag som tar ställning till frågan om riksom-
6711:        effektivare?                                 fattande reserutter skall grundas i Finland under
6712:                                                     de närmaste åren. 1 samband med detta avgörs
6713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       om den östliga reserutten, Suomiväg 1, skall gå
6714: anföra följande:                                    längs den rutt som föreslås i undersökningen
6715:                                                     eller längs den nuvarande Diktens och Gränsens
6716:    1 publikationen Reserutterna i Finland som       väg. Samtidigt kommer man också att undersö-
6717: publicerats av vägverket undersöktes vägarnas       ka möjligheterna att utveckla och marknadsföra
6718: betydelse för turismen. Undersökningen inleddes     reserutter.
6719: 1991 och i den deltog bl.a. representanter för
6720:      Helsingforsden 25 mars 1993
6721: 
6722:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
6723:                                                1993 vp
6724: 
6725: G.rjallinen kysymys 43
6726: 
6727: 
6728: 
6729: 
6730:                                   Aittoniemi: Kampaamo- ja parturitoiminnan liikevaihtoverollisuu-
6731:                                       desta
6732: 
6733: 
6734:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6735: 
6736:   Elämme vaikeita aikoja. Kansalaisten osto-         lojensa kasvattamisesta kääntyvät miinusmerk-
6737: roima alenee jatkuvasti ja ihmiset miettivät,        kisiksi. Näin on marjat.
6738: nissä voisivat säästää. Yksi säästökohde on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6739: 1lkoisen olemuksen laiminlyöminen, ja tästä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6740: •yystä kampaamo- ja parturituoleissa näkee yhä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6741: rähemmän asiakkaita. Yhä useammat miehet             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6742: ceritsevät hiuksiaan käsivaraisesti vastapeilin
6743: Lvustuksella ja naiset kohentavat kampaus-                      Aikooko Hallitus edelleen pysyä jär-
6744: :aan uunissa kuumennettavilla piippaussaksilla.              jenvastaisessa suunnitelmassaan liittää
6745: Jlkoisen olemuksen laiminlyöminen ruokkii                    kampaamo- ja parturiala liikevaihtove-
6746: )maa _ja kanssaihmisten psykologista lamaa.                  ron ja arvonlisäveroa koskevan järjestel-
6747: :>arturien ja kampaajien työttömyys kasvaa.                  män piiriin, vaikka se kohtuuttoman
6748:    Hallitus suunnittelee liikevaihtoverojärjestel-           kuitti- ja paperisodan lisäksi kiistatta
6749: nän ulottamista arvonlisäveron muodossa par-                 aiheuttaa suuren määrän alan liikkeiden
6750: :uri- ja kampaamoalalle. Tämä merkitsee kus-                 lopettamisia ja lisää alan työttömyyttä
6751: :annusten ja hintojen nousua sekä kohtuutonta                puhumattakaan siitä, mikä vaikutus sillä
6752: mitti- ja paperisotaa alan liikkeissä. Tämä mer-             on huonoina aikoina hoitamattomien
6753: dtsee väistämättä liikkeiden lopettamisia ja alan            hiusten ja kampausten aiheuttamaan
6754: casvavaa työttömyyttä. Valtion pyrkimykset tu-               psykologiseen lamaan?
6755: 
6756:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
6757: 
6758:                                            Sulo Aittoniemi
6759: 
6760: 
6761: 
6762: 
6763: !300321
6764: 2                                        1993 vp -    KK 43
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 
6769:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6770: 
6771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minnan tuotantokustannusten alentumiseen,
6772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mutta samalla myös kulutukseen myytävien pal-
6773: olette 24 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           velujen hintojen kohoamiseen.
6774: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Eräänä perustavoitteena uudistuksessa on
6775: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         kulutuksen verokohtelun neutraalisuuden lisää-
6776: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       minen veropohjaa laajentamalla. Arvonlisävero-
6777: sen n:o 43:                                          tukseen siirtyminen merkitsee näin ollen monien
6778:                                                      kulutukseen myytävien hyödykkeiden osalta
6779:           Aikooko Hallitus edelleen pysyä jär-       muutosta niiden nykyiseen verokohteluun.
6780:        jenvastaisessa suunnitelmassaan liittää       Myös parturi- ja kampaamopalvelut, jotka tällä
6781:        kampaamo- ja parturiala liikevaihtove-        hetkellä ovat liikevaihtoverottomia, tulevat ar-
6782:        ron ja arvonlisäveroa koskevan järjestel-     vonlisäverotuksen piiriin.
6783:        män piiriin, vaikka se kohtuuttoman              Arvonlisäverouudistuksen seurauksena ny-
6784:        kuitti- ja paperisodan lisäksi kiistatta      kyisten liikevaihtoverovelvollisten lukumäärä
6785:        aiheuttaa suuren määrän alan liikkeiden       tulee lisääntymään noin 110 OOO:sta arviolta
6786:        lopettamisia ja lisää alan työttömyyttä       360 OOO:een. Uudet verovelvolliset joutuvat mu-
6787:        puhumattakaan siitä, mikit vaikutus sillä     kautumaan kaikille verovelvollisille yhteisiin vel-
6788:        on huonoina aikoina hoitamattomien            vollisuuksiin, kuten esimerkiksi verotusmenette-
6789:        hiusten ja kampausten aiheuttamaan            lyn edellyttämään paperisotaan. Verovelvollisil-
6790:        psykologiseen lamaan?                         ta edellytettävät rutiinit ovat kuitenkin tarpeelli-
6791:                                                      sia verotuksen oikeellisuuden ja selkeyden var-
6792:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mistamiseksi.
6793: vasti seuraavaa:                                        Arvonlisäverouudistuksen valmistelu on par-
6794:                                                      haillaan käynnissä. Uudistuksen valmistelussa
6795:    Valtioneuvoston 5.4.1992 tekemän periaate-        pyritään ottamaan mahdollisimman pitkälti
6796: päätöksen mukaan Suomessa siirrytään arvon-          huomioon, paitsi kulutuksen neutraali verotus,
6797: lisäverotukseen vuoden 1994 alusta. Siirtyminen      myös eurooppalaistyyppisen arvonlisäverojär-
6798: liikevaihtoverotuksesta arvonlisäverotukseen         jestelmän periaatteet. Uudistuksella on tietenkin
6799: merkitsee yleisen kulutusverotuksen uudistamis-      myös vaikutuksia, joita ei muutostilanteessa aina
6800: ta laajentamalla kulutusverotuksen veropohjaa        välttämättä koeta myönteisinä. Nämä vaikutuk-
6801: tällä hetkellä verotuksen ulkopuolella oleville      set johtuvat kuitenkin lähinnä laaja-alaisemman
6802: toimialoille sekä poistamalla yritysten tuotanto-    ja aikaisempaa neutraalimman kulutusverotuk-
6803: panoshankintoihin sisältyvän veron vähennysra-       sen aiheuttamista kulutuskysynnän muutok-
6804: joitukset Käytännössä uudistus johtaa yritystoi-     sista.
6805:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
6806: 
6807:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6808:                                           1993 vp -    KK 43                                          3
6809: 
6810: 
6811: 
6812: 
6813:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6814: 
6815:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           duktionskostnader sjunker, men samtidigt också
6816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tili att prisema på de tjänster som säljs för
6817: den 24 februari 1993 tili vederbörande medlem         konsumtion stiger.
6818: av statsrådet översänt följande av riksdagsman            Ett primärmål i reformen är att neutralise-
6819: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 43:         ringen av den skattemässiga behandlingen av
6820:                                                       konsumtionen ökas genom att skatteunderlaget
6821:           Ämnar Regeringen fortfarande hålla          breddas. Övergången tili mervärdesskatt betyder
6822:        fast vid sin fömuftsvidriga pian att inord-    således att den skattemässiga behandlingen av
6823:        na frisörske- och barberarbranschen i          många nyttigheter som säljs för konsumtion
6824:        omsättnings- och mervärdesskattesyste-         förändras. Även barberar- och frisörsketjänster-
6825:        met, fast detta, utom att det medför ett       na, som nu är befriade från omsättningsskatt,
6826:        oskäligt kvitto- och papperskrig, obe-         kommer att påföras mervärdesskatt.
6827:        stridligt leder tili att ett stort antal af-       Mervärdesskattereformen kommer att öka
6828:        Iårer upphör och arbetslösheten ökar i         antalet omsättningsskatteskyldiga från ca
6829:        branschen, för att inte tala om viiken         110 000 tili ca 360 000. De nya skattskyldiga blir
6830:        verkan det under svåra tider har på den        tvungna att anpassa sig till alla skattskyldigas
6831:        psykiska depressioneo tili följd av att        gemensamma förpliktelser, t.ex. tili det "pap-
6832:        håret lämnas ovårdat och okammat?              perskrig" som beskattningsförfarandet förutsät-
6833:                                                       ter. De rutiner som krävs av de skattskyldiga är
6834:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändå nödvändiga för att säkra riktigheten och
6835: anföra följande:                                      klarheten i beskattningen.
6836:                                                           Mervärdesskattereformen är under bered-
6837:    Enligt statsrådets principbeslut 5.4.1992 över-    ning. Vid beredningen av reformen försöker man
6838: går vi i Finland tili mervärdesskatt vid ingången     i mån av möjlighet beakta utom en neutral
6839: av 1994. Övergången från omsättningsskatt tili        beskattning av konsumtionen även principema
6840: mervärdesskatt betyder att den allmänna kon-          för det europeiska mervärdesskattesystemet. Gi-
6841: sumtionsbeskattningen reformeras genom att            vetvis får reformen även verkningar som i för-
6842: skatteunderlaget för konsumtionsbeskattningen         ändringsskedet inte nödvändigtvis upplevs som
6843: breddas så att det även omfattar branscher som        positiva. Dessa verkningar beror dock närmast
6844: inte nu beskattas och genom att begränsningen         på förändringar i konsumtionsefterfrågan till
6845: av rätten att avdra den skatt som ingår i företa-     följd av den mer omfattande och neutrala kon-
6846: gens anskaffningar för produktioneo slopas. 1         sumtionsbeskattningen.
6847: praktiken leder reformen tili att företagens pro-
6848:      Helsingfors den 31 mars 1993
6849: 
6850:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
6851: 1
6852: 1
6853: 1
6854:     1
6855:     1
6856:     1
6857:         1
6858:         1
6859:         1
6860:             1
6861:             1
6862:             1
6863:                 1
6864:                 1
6865:                 1
6866:                     1
6867:                     1
6868:                     1
6869:                         1
6870:                                               1993 vp
6871: 
6872: Kirjallinen kysymys 44
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 
6877:                                   Aittoniemi: Henkilöliikenteen säilyttämisestä Turun ja Uudenkau-
6878:                                       pungin välisellä rataosuudella
6879: 
6880: 
6881:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6882: 
6883:    Henkilöliikenne on usealla Valtionrautatei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6884: den rataosuudella supistettu olemattomiin. Näin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6885: on tapahtunut myös Turun ja Uudenkaupungin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6886: välisellä rataosuudella, jossa selvitysten mukaan   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6887: tarpeet henkilöliikenteen lisäämiseen ovat varsin
6888: suuret. Henkilöliikennettä tarvitsevat kasvavas-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6889: sa määrin sekä työssäkäyvät, opiskelijat että               siin henkilöliikenteen elvyttämiseksi ja
6890: eläkeläiset. Kun Uudenkaupungin työtilanne                  kehittämiseksi Turun ja Uudenkaupun-
6891: tunnetuista syistä on se kuin on, henkilöliiken-            gin välisellä rataosuudella sitä koskevan
6892: teen paineet kaupungin ulkopuolella työssä-                 kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi?
6893: käyntiä koskien lisääntyvät nopeasti. Näin on
6894: ilmeisesti juuri Turun suuntaan.
6895: 
6896:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
6897: 
6898:                                           Sulo Aittoniemi
6899: 
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 2300321
6904: 2                                         1993 vp -    KK 44
6905: 
6906: 
6907: 
6908: 
6909:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6910: 
6911:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Korvaavat liikenneyhteydet tullaan järjestä-
6912: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mään linja-autoilla. Korvaavien liikenneyhteyk-
6913: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sien järjestämisessä tullaan kiinnittämään huo-
6914: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        miota aikataululliseen yhteensopivuuteen ja no-
6915: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         peiden linja-autoyhteyksien luomiseen Turun ja
6916: n:o 44:                                               Uudenkaupungin välillä.
6917:                                                           Rautatieliikenne on kapasiteetiltaan tehok~
6918:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kain suurien massojen kuljetusmuotona. Vähä-
6919:        siin henkilöliikenteen elvyttämiseksi ja       liikenteisten rataosien ylläpito nykyisen kaltai-
6920:        kehittämiseksi Turun ja Uudenkaupun-           sella raskaalla kuljetusjärjestelmällä ei ole talou-
6921:        gin välisellä rataosuudella sitä koskevan      dellista eikä kaikilta osin tarkoituksenmukaista-
6922:        kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi?              kaan. Korvaavat linja-autoyhteydet palvelevat
6923:                                                       alueiden asukkaiden tarpeita vähintäänkin yhtä
6924:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hyvin ellei jopa paremminkin kuin rautatieyh-
6925: vasti seuraavaa:                                      teys. Vastaavien joukkoliikennepalveluiden jär-
6926:                                                       jestäminen on huomattavasti edullisempaa hoi-
6927:    Vuoden 1993 valtion talousarviossa on su-          taa linja-autoilla, koska lakkautettu junayhteys
6928: pistettu Valtionrautateille maksettavaa kor-          Turun ja Uudenkaupungin välillä on ollut erityi-
6929: vausta 330 milj. markasta 245 milj. markkaan          sen kannattamatonta.
6930: eli 85 milj. markkaa vuoteen 1992 verrattuna.             ETA-sopimuksen myötä joukkoliikenteen
6931: Tämän vuoksi Valtionrautatiet on ilmoittanut,         keskeisinä periaatteina tulee olemaan kilpailut-
6932: että liikenteen käyttömenoja on pakko karsia          taminen ja palveluiden ostaminen, jolloin liiken-
6933: lopettamalla joidenkin vähäliikenteisten rata-        nöinti tulee järjestää mahdollisimman taloudelli-
6934: osien liikenne kokonaan. Säästöjen aikaansaa-         sesti. Supistettujen määrärahojen käyttö on koh-
6935: miseksi Valtionrautatiet on lakkauttanut tä-          dennettava niin, että ns. peruspalvelut voidaan
6936: män vuoden alussa yhdeksän suhteellisesti ali-        järjestää kokonaisuuden kannalta järkevimmäl-
6937: jäämäisintä junavuoroa, joiden joukossa ovat          lä ja edullisimmalla tavalla.
6938: olleet Turun ja Uudenkaupungin välillä kulke-             Liikenneministeriö on tekemässä kuluvan ke-
6939: neet kuusi junavuoroa. Muuta maata koskevia           vään aikana päätöstä määrärahojen kohdentu-
6940: lisäsupistuksia on suunnitteilla 23.5.1993 ja         misesta junakohtaisesti. Lisäksi liikenneministe-
6941: 16.8.1993 lukien.                                     riö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
6942:    Turun ja Uudenkaupungin välisessä lakkau-          arvioida rataverkon laajuutta pitkällä ja lyhyellä
6943: tetussa junaliikenteessä on ollut matkustajia kes-    aikavälillä.
6944: kimäärin alle 20 matkustajaa junaa kohden,                ETA-sopimuksen voimaan tultua Valtionrau-
6945: mikä on ollut kannattavuuden huomioon ottaen          tateiden tulee hakea julkisten palveluvelvoittei-
6946: riittämätön määrä. Viikonloppuisin matkustaja-        den lakkauttamista liikenneministeriöltä, joka
6947: määrät ovat olleet suurempia. Valtionrautatei-        ostaa tarvittavat lisäpalvelut käytettävissä ole-
6948: den mukaan liikennöinnin alijäämä tulee korva-        vien määrärahojen puitteissa. Junaliikenne ei
6949: ta valtion toimesta, koska Valtionrautateillä ei      välttämättä supistu tulevaisuudessa Valtionrau-
6950: ole taloudellisia edellytyksiä liikenteen ylläpitä-   tateiden esittämällä tavalla.
6951: miseen.
6952:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
6953: 
6954:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
6955:                                            1993 vp -    KK 44                                            3
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 
6960:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6961: 
6962:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            med bussar. När ersättande trafikförbindelser
6963: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           arrangeras, skall uppmärksamhet fåstas vid att
6964: medlem av statsrådet oversänt följande av riks-        tidtabellerna passar ihop och vid ordnandet av
6965: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           snabba bussförbindelser mellan Åbo och Ny-
6966: mål nr 44:                                             stad.
6967:                                                           Kapaciteten i järnvägstrafiken är som effekti-
6968:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          vast vid transport av stora massor. Upprätthål-
6969:        att stimulera och utveckla persontrafiken       landet av föga trafikerade bansträckor med det
6970:        på bansträckan mellan Åbo och Nystad            nuvarande tunga transportsystemet är inte lön-
6971:        för att tillfredsställa det ökade behovet av    samt och inte till alla delar ändamålsenligt heller.
6972:        denna?                                          Ersättande bussförbindelser tillfredställer dessa
6973:                                                        områdens invånares behov åtminstone lika väl
6974:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          eller möjligen bättre än järnvägsförbindelsen.
6975: anföra följande:                                       Det är betydligt lönsammare att sköta den mot-
6976:                                                        svarande kollektivtrafikservicen med bussar, ef-
6977:    1 statens budgetproposition för år 1993 har         t~rsom den indragna tågförbindelsen mellan
6978: ersättningen tili Statsjärnvägarna minskat från        Aho och Nystad har varit synnerligen olönsam.
6979: 330 milj. mk tili 245 milj. mk, dvs. med 85 milj.         Fri konkurrens och inköp av service kommer
6980: mk jämfört med år 1992. På grund av detta har          att bli kollektivtrafikens centrala principer vid
6981: Statsjärnvägarna meddelat att bruksutgifter för        införandet av EES-avtalet och det betyder att
6982: trafik måste gallras genom att helt lägga ned          trafikeringen då bör arrangeras så ekonomiskt
6983: trafik på vissa lite trafikerade bansträckor. För      som möjligt. Användandet av de minskade an-
6984: att förverkliga inbesparingarna har Statsjärnvä-       slagen skall riktas på ett sådant sätt att den s.k.
6985: garna i början av året lagt ned de nio proportio-      grundservicen med tanke på helheten kan ar-
6986: nerligt mest förlustbringande tågturern,a, bland       rangeras på det allra förnuftigaste och förmånli-
6987: vilka det fanns sex tågturer mellan Aho och            gaste sättet.
6988: Nystad. Ytterligare nedläggningar som angår               Trafikministeriet kommer under denna vår att
6989: hela landet planeras fr.o.m. 23.5.1993 och             fatta ett beslut om att rikta anslag tili enskilda
6990: 16.8.1993.                                             tåg. Trafikministeriet har även tillsatt en arbets-
6991:    1 den tågtrafik som lades ned mellan Åbo och        grupp vars uppgift är att uppskatta bannätets
6992: Nystad har man haft i medeltal under 20 passa-         utsträckning på lång och kort sikt.
6993: gerare per tåg, vilket med tanke på lönsamheten           Efter att EES-avtalet trätt i kraft måste Stats-
6994: varit ett otiliräckligt antal. Under veckosluten       järnvägarna ansöka om upphävande av den
6995: har antalet passagerare varit större. Enligt Stats-    allmänna trafikplikten hos trafikministeriet, som
6996: järnvägarna bör trafikeringens underskott ersät-       kommer att köpa behövliga tilläggstjänster inom
6997: tas i statens budgetproposition då Statsjärnvä-        ramen för de tillgängliga anslagen. Tågtrafiken
6998: garna inte har ekonomiska möjligheter att upp-         kommer inte nödvändigtvis att minska i framti-
6999: rätthålla trafiken.                                    den på det sätt Statsjärnvägarna har skisserat
7000:    Ersättande trafikförbindelser skall skötas          upp.
7001: 
7002:      Helsingfors den 1 april 1993
7003: 
7004:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
7005:                                                1993 vp
7006: 
7007: Kirjallinen kysymys 45
7008: 
7009: 
7010: 
7011: 
7012:                                   Aittoniemi: Esitutkinnan johtamisen siirtämisestä syyttäjille
7013: 
7014: 
7015: 
7016:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7017: 
7018:    Esitutkintalaki on ollut voimassa nelisen         lain mukaisesti ja syyttäjätoimen lopullista erot-
7019: vuotta. Sen yhteydessä selkiinnytettiin ja määri-    tamista esitutkinnasta on suunniteltu.
7020: teltiin tutkinnanjohtajan asema. Tutkinnanjohto         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7021: säilytettiin päällystöön kuuluvalla poliisimiehel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7022: lä, ja tämä käytäntö on vakiintunut hyvin. Sa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7023: manaikaisesti ja sen jälkeen on ollut vireillä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7024: nimenomaan syyttäjätoimen ja tutkintatoimen
7025: eriyttäminen toisistaan.                                        Mitkä ovat ne perusteet, joiden mu-
7026:     Olemassa olevien kaavailujen mukaan suun-                kaan Hallitus suunnittelee tutkinnanjoh-
7027: nitellaan sitä, että nimenomaan syyttäjäviran-               tajan tehtävien ja vastuun siirtämistä
7028: omainen olisi vastuullinen tutkinnanjohtaja.                 syyttäjäviranomaisille ja tätä kautta syyt-
7029: Kaavailut ovat ällistyttäviä, koskajuuri on saatu            täjätoimen sekä tutkinnan entistä tiiviim-
7030: toimimaan kelvollinen järjestelmä esitutkinta-               pää sitomista toisiinsa?
7031: 
7032:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
7033: 
7034:                                            Sulo Aittoniemi
7035: 
7036: 
7037: 
7038: 
7039: 2300321
7040: 2                                        1993 vp -    KK 45
7041: 
7042: 
7043: 
7044: 
7045:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7046: 
7047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misesta. Ehdotus tuli laatia soveltuvin osin nii-
7048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den menettelyperiaatteiden pohjalta, joiden mu-
7049: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaan riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyä ali-
7050: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       oikeuksissa uudistetaan. Uudistus sisältää sään-
7051: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nökset muun muassa suullisesta, välittömästä ja
7052: n:o 45:                                              keskitetystä pääkäsittelystä.
7053:                                                         Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusminis-
7054:           Mitkä ovat ne perusteet, joiden mu-        terille 19.1.1993. Mietinnössään työryhmä eh-
7055:        kaan Hallitus suunnittelee tutkinnanjoh-      dottaa muun muassa, että muissa kuin yksinker-
7056:        tajan tehtävien ja vastuun siirtämistä        taisissa rikosasioissa myös poliisiin kuulumaton
7057:        syyttäjäviranomaisille ja tätä kautta syyt-   syyttäjä johtaisi esitutkintaa sen jälkeen, kun
7058:        täjätoimen sekä tutkinnan entistä tiiviim-    jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen.
7059:        pää sitomista toisiinsa?                         Työryhmän mietintö on 15.2.1993 lähetetty
7060:                                                      laajalle lausuntokierrokselle. Mietinnöstä on
7061:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen ohella pyydet-
7062: vasti seuraavaa:                                     ty lausunnot myös useilta esitutkinnan toimitta-
7063:                                                      misesta nykyisin vastuussa olevilta tahoilta. Eh-
7064:    Oikeusministeriö asetti 31.10.1990 työryh-        dotuksen jatkovalmistelussa myös esitutkinnan
7065: män, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus         johtamista koskeva kysymys tulee harkittavaksi
7066: rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyn uudista-        saadun lausuntopalautteen pohjalta.
7067: 
7068:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1993
7069: 
7070:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
7071:                                         1993 vp -    KK 45                                           3
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 
7076:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7077: 
7078:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de1ar utarbetas enligt samma principer för förfa-
7079: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande        randet enligt vi1ka rättegångsförfarandet i tviste-
7080: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     må1 vid underrätterna revideras. Revisionen
7081: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        innehåller stadganden bl.a. om munt1ig, omedel-
7082: må1 nr 45:                                          bar och koncentrerad huvudförhand1ing.
7083:                                                         Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande
7084:          Vilka är de grunder på vilka Regering-     till justitieministern den 19 januari 1993. 1 sitt
7085:        en planerar att överföra undersöknings-      betänkande föreslår arbetsgruppen bl.a. att i
7086:        1edarens uppgifter och ansvar på åklagar-    andra må1 än enk1a brottmå1 skall också en
7087:        myndigheterna och därigenom allt star-       åk1agare som inte hör till polisen leda förunder-
7088:        kare knyta samman åk1agarväsendet och        sökningen om någon misstänks vara sky1dig till
7089:        undersökningen?                              ett brott.
7090:                                                         Arbetsgruppens betänkande sändes den 15
7091:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       februari på en omfattande remiss. Utlåtanden
7092: anföra fö1jande:                                    har begärts av domstols- och åklagarväsendet,
7093:                                                     men också av flera av dem som för närvarande är
7094:    Justitieministeriet tillsatte den 31 oktober     ansvariga för förundersökningen. Vid den fort-
7095: 1990 en arbetsgrupp med uppgift att bereda ett      satta beredningen av förs1aget skall också frågan
7096: förs1ag till revidering av brottmå1sförfarandet     om vem som skall leda förundersökningen be-
7097: vid domsto1arna. Förs1aget skulle i tillämpliga     handlas utgående från utlåtandena.
7098: 
7099:      Helsingforsden 15 mars 1993
7100: 
7101:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
7102: 1
7103: 1
7104: 1
7105: 1
7106:     1
7107:     1
7108:     1
7109:     1
7110:         1
7111:         1
7112:         1
7113:         1
7114:             1
7115:             1
7116:             1
7117:             1
7118:                                                1993 vp
7119: 
7120: Kirjallinen kysymys 46
7121: 
7122: 
7123: 
7124: 
7125:                                   Aittoniemi: Palkka-armeijan puolustustahdosta
7126: 
7127: 
7128: 
7129:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7130: 
7131:    Puolustusministeri Elisabeth Rehn on kaa-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7132: vaillut Suomen ulkoiseksi turvaksi palkka-ar-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7133: meijaa. Palkkasoturi taistelee vain palkkansa
7134: edestä, reserviläinen taas isänmaallisen kannus-                Miten Hallitus aikoo lietsoa palkkaso-
7135: timen pohjalta. Tähän perustui kohtuullinen                  turiin sen isänmaallisen innostuksen, jon-
7136: menestyksemme viime sodissa yli puoluerajojen.               ka pohjalta reserviläisarmeijamme me-
7137:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nestyi kohtuullisesti viime sotien aikana?
7138: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7139: 
7140:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
7141: 
7142:                                            Sulo Aittoniemi
7143: 
7144: 
7145: 
7146: 
7147: 2300321
7148: 2                                         1993 vp -    KK 46
7149: 
7150: 
7151: 
7152: 
7153:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7154: 
7155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työryhmän näkemyksen mukaan nykyiset ja
7156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulevaisuuden kriisit ovat entistä monimuotoi-
7157: olette 24 päivänä helmikuuta 1993 toimittanut         sempia. Kriisien eri vaiheissa sotilailta edellyte-
7158: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-        tään erilaisia valmiuksia. Toiminta saattaa vaih-
7159: vaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin            della kohteiden suojaamisesta terroritoiminnan
7160: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 46:               eliminoimiseen. Nämä tilanteet edellyttävät hy-
7161:                                                       vin koulutettuja, tehokkaita ja hyvin varustettu-
7162:           Miten Hallitus aikoo lietsoa palkkaso-      ja joukkoja.
7163:        turiin sen isänmaallisen innostuksen, jon-        Erilaisten kriisien hallitsemiseksi saattaa soti-
7164:        ka pohjalta reserviläisarmeijamme me-          lasjohto tarvita myös nopean toimintakyvyn
7165:        nestyi kohtuullisesti viime sotien aikana?     omaavia sotilasammattihenkilöitä, joiden am-
7166:                                                       mattitaito olisi korkeampi kuin mihin tavan-
7167:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omainen varusmiespalvelus antaa mahdollisuu-
7168: vasti seuraavaa:                                      den. Näitä sotilaita voitaisiin käyttää sellaisissa
7169:                                                       tehtävissä, joihin varusmiehiä ei voida tai ei ole
7170:     Varusmiespalveluksen kehittämissuunnitel-         tarkoituksenmukaista käyttää.
7171: maa laatimaan asettamani työryhmä on lähtenyt            Edellä mainittu varsin pieni sotilasammatti-
7172: liikkeelle siitä, että yleinen asevelvollisuus on     henkilöstön ryhmä olisi puolustusvoimien hen-
7173: puolustusjärjestelmämme peruspilari myös tule-        kilökuntaa, jonka palvelusmotivaatio ja maan-
7174: vaisuudessa. Mahdollisimman monen miespuo-            puolustustahto tuskin olisi alempi kuin muulla
7175: lisen kansalaisen tulee saada sellainen aseellinen    palkatulla henkilöstöllä, kuten esimerkiksi up-
7176: koulutus, että hän pystyy täyttämään tehtävänsä       seereilla, opistoupseereilla tai puolustusvoimien
7177: sodan ajan puolustusvoimissa sekä puolusta-           palveluksessa olevalla siviilihenkilöstöllä.
7178: maan itseään, lähimmäisiään ja toimintapaik-             On vielä korostettava, että työryhmän ehdo-
7179: kaansa.                                               tukseen, joka toki sisältää paljon muutakin, en
7180:                                                       puolustusministerinä ole ottanut mitään kantaa.
7181:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
7182: 
7183:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
7184:                                          1993 vp -    KK 46                                           3
7185: 
7186: 
7187: 
7188: 
7189:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7190: 
7191:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          än förut. 1 krisemas olika skeden förutsätts olika
7192: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fårdigheter av soldatema. Verksamheten kan
7193: den 24 februari 1993 till vederbörande medlem        variera från skydd av ett objekt till eliminering
7194: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       av terrorverksamhet. Dessa situationer förutsät-
7195: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 46:        ter välutbildade, effektiva och välutrustade trup-
7196:                                                      per.
7197:           På vilket sätt kan Regeringen när det         När det gäller att hantera olika slag av kriser
7198:        är fråga om legosoldater underbygga den       kan den militära ledningen behöva också militär
7199:        fosterländska entusiasm som utgjorde          specialpersonai som förmår handla snabbt och
7200:        grundvalen för vår reservistarmes mode-       vars yrkesskicklighet är på en högre nivå än vad
7201:        rata framgång under de senaste krigen?        den sedvanliga beväringsutbildningen ger möj-
7202:                                                      ligheter till. Dessa soldater skulle kunna använ-
7203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        das i uppgifter för vilka det inte är möjligt eller
7204: anföra följande:                                     ändamålsenligt att begagna sig av beväringar.
7205:                                                         Den ovan nämnda, till antalet rätt obetydliga
7206:     Den arbetsgrupp med uppgift att göra upp en      gruppen militär specialpersonai skulle utgöra en
7207: utvecklingsplan för beväringstjänsten som jag        personalgrupp inom försvarsmakten i fråga om
7208: tillsatte utgick från att den allmänna vämplikten    viiken tjänstgöringsmotivationen och försvars-
7209: kommer att utgöra hömstenen i vårt försvarssys-      viljan knappast skulle vara lägre än när det gäller
7210: tem också i framtiden. Så många manliga med-         annan avlönad personal· som t.ex. officerare,
7211: borgare som möjligt bör få en sådan vapenut-         institutofficerare eller den civila personalen i
7212: bildning att de förmår fylla sin uppgift i den       försvarsmakens tjänst.
7213: krigstida försvarsmakten samt försvara sig själ-        Det bör ännu framhållas att jag inte som
7214: va, sina närmaste och sin verksamhetsort.            försvarsminister fattat ställning till arbetsgrup-
7215:     Enligt arbetsgruppens åsikt är de nuvarande      pens förslag som omfattar också många andra
7216: och de framtida krisema mer mångfacetterade          frågor.
7217: 
7218:      Helsingforsden 24 mars 1993
7219: 
7220:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
7221:                                                 1993 vp
7222: 
7223: Kirjallinen kysymys 47
7224: 
7225: 
7226: 
7227: 
7228:                                    Aittoniemi: Työvoimatoimistojen asiakaspalvelun parantamisesta
7229: 
7230: 
7231: 
7232:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7233: 
7234:    Viialassa osoitteessa Lallintie 9 C 16 asuva       katsoo olevan mitään aihetta ottaa yhteyttä"
7235: Jouko Mahlanen, syntynyt 080652, on ilmoitta-         allekirjoittaneeseen. Yhteyttä ei ole otettu.
7236: nut, että asioidessaan Toijalan työvoimatoimis-          Mahlasta koskeva päätös on saattanut olla
7237: tossa kuluvana vuonna viikkojen 7 ja 8 aikana         perusteltu, eikä minulla ole mitään tietoa siitä,
7238: tarkoituksenaan neuvotella starttirahan saami-        miten hän on käyttäytynyt työvoimatoimiston
7239: seksi itsellisen yrityksen perustamista varten hän    virkailijaa kohtaan. Kun tietooni on kuitenkin
7240: on joutunut töykeän ja asiattoman kohtelun            toistuvasti tullut väitteitä työvoimatoimistojen
7241: alaiseksi eikä hänen tarkoittamansa asia ole          taholta työttömiä kohtaan osoitetusta ylimieli-
7242: edennyt. Mahlanen oli aikaisemmin edellisinä          sestä käyttäytymisestä erityisesti tietynlaisen
7243: vuosina saanut starttirahaa samanlaisessa tar-        nöyryyden puuttuessa ja koska kansanedustajan
7244: koituksessa mutta nyttemmin joutunut lopetta-         asema näissä asioissa on kovin epäselvä, esitän
7245: maan myyntiyrityksensä todennäköisesti talou-         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
7246: dellisten vaikeuksien vuoksi.                         taten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
7247:    Työttömät pyytävät kansanedustajia varsin-         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
7248: kin larrian aikana selvittelemään työllistämis-       myksen:
7249: mahdollisuuksiaan. Niinpä olen 23.2.1993 asial-
7250: lisessa sävyssä ja tietynlaista sivullisen asemaani               Onko Hallitus antanut ohjeet työvoi-
7251: korostaen ottanut yhteyttä Toijalan työvoima-                 matoiroistoille niissä asioivien, usein ah-
7252: toimistoon sekä tiedustellut asiaan liittyviä seik-           distuneiden henkilöiden asiallisesta koh-
7253: koja. Asianomaisen henkilön ehkä perustellusti-               telemisesta, ja
7254: kin vähättelevässä vastauksessa on esitetty, ettei                katsooko Hallitus, että kansanedusta-
7255: kansanedustajalla ole oikeuksia puuttua asiaan,               jalla on oikeus pyynnöstä ja asiallisessa
7256: eikä asiaan ole annettu selvitystä. Keskustelun               hengessä pyrkiä selvittelemään ongelmia,
7257: lopuksi asianomainen, myös Mahlasen kanssa                    jotka usein ehkä väärinkäsityksen aiheut-
7258: asioinut henkilö on ilmoittanut mainitsevansa                 tamina ovat syntyneet eri osapuolten vä-
7259:  asiasta työvoimatoimiston johtajalle, "jos tämä              lillä?
7260:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
7261: 
7262:                                             Sulo Aittoniemi
7263: 
7264: 
7265: 
7266: 
7267:  230032]
7268: 2                                        1993 vp -    KK 47
7269: 
7270: 
7271: 
7272: 
7273:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tai työllistämistukea. Palvelun kokemiseen saat-
7275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taa lisäksi liittyä juuri kansanedustaja Aittonie-
7276: olette 24 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           men mainitsema seikka, että työttömät henkilöt
7277: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         voivat olla elämäntilanteessaan ahdistuneita,
7278: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         mikä asettaa palvelutapahtumalle usein miltei
7279: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ylivoimaisia vaatimuksia.
7280: sen n:o 47:                                             Milloin on kysymys esimerkiksi työllistämis-
7281:                                                      tuen myöntämisestä yrittäjäksi ryhtyvälle, on
7282:              Onko Hallitus antanut ohjeet työvoi- todettava tuen myöntämisen olevan työllisyys-
7283:          matoiroistoille niissä asioivien, usein ah- lain ja -asetuksen perusteella työvoimapoliitti-
7284:          distuneiden henkilöiden asiallisesta koh- sesti harkinnanvarainen asia, jossa työvoimatoi-
7285:          telemisesta, ja                             miston on otettava huomioon lukuisia seikkoja.
7286:              katsooko Hallitus, että kansanedusta- Jos taas kysymys on työllistämistuen hakijasta,
7287:          jalla on oikeus pyynnöstä ja asiallisessa joka jo aikaisemmin on saanut nk. starttirahaa,
7288:          hengessä pyrkiä selvittelemään ongelmia, edellyttää asian käsittely vieläkin huolellisempaa
7289:         jotka usein ehkä väärinkäsityksen aiheut- tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
7290:          tamina ovat syntyneet eri osapuolten vä-       Kansanedustaja Aittoniemi kysyy myös,
7291:          lillä?                                      onko kansanedustajalla oikeus pyynnöstä ja
7292:                                                      asiallisessa hengessä pyrkiä selvittelemään kan-
7293:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sa~aisen ja viranomaisen välillä syntyneitä ongel-
7294: taen seuraavaa:                                      mia.
7295:                                                         Kansanedustajalla on oikeus saada viran-
7296:    Työministeriön ja työvoimapiirien asiakas- omaiselta tietoja eduskunnan käsiteltävänä ole-
7297: palvelukoulutuksessa on korostettu ja koroste- vasta asiasta. Sen sijaan kansanedustajan asema
7298: taan jatkuvasti asiakkaiden asiallista ja hyvää sinänsä ei luo erityistä yleisestä menettelystä
7299: viranomaistapaa noudattavaa kohtelua. Asia- poikkeavaa oikeutta selvitellä yksittäistä kansa-
7300: kaspalvelun periaatteet on myös tuotu esiin eri laista koskevaa asiaa.
7301: ajankohtina toimitetuissa työvoimapalvelun kä-          Kansanedustajan oikeus saada tietoja viran-
7302: sikirjoissa ja työkäytäntöjä koskevissa oppaissa. omaisella käsiteltävänä olevasta tai olleesta yk-
7303:    Työministeriö on pyytänyt kansanedustaja sittäistä kansalaista koskevasta asiasta perustuu
7304: Aittoniemen kysymyksessä esitetystä tapaukses- yleisiin säännöksiin (esim. laki yleisten asiakir-
7305: ta Toijalan työvoimatoimiston ja Hämeen työ- jain julkisuudesta ja henkilörekisterilaki). Työ-
7306: voimapiirin lausunnot ja tutkittuaan asian kat- hallinnon toiminnassa käsitellään paljon yksi-
7307: soo selvityksen perusteella, että Toijalan työvoi- tyistä henkilöä koskevia arkaluonteisia tietoja
7308: matoimisto on kyseisessä tapauksessa pyrkinyt sekä yritysten liikesalaisuuksiksi katsottavia tie-
7309: palvelemaan mahdollisimman hyvin ja mahdol- toja, jolloin tietosuojan noudattaminen on tär-
7310: lisuuksiensa mukaan edesauttamaan asiakkaan keää.
7311: sijoittumista työmarkkinoille.                          Kansanedustajalla tai kenellä tahansa kansa-
7312:    Tietosuojasäännöksiä ja asiallista viranomais- laisella on oikeus asioida viranomaisten kanssa,
7313: tapaa noudattaen ei tapauksen yksityiskohtai- mutta hoitaessaan toisen henkilön asiaa hänen
7314: nen käsittely ole tässä yhteydessä mahdollista. on osoitettava oikeutensa saada tietoja. Hallin-
7315: Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta seu- tomenettelyä koskee hallintomenettelylaki, jossa
7316: raavaa: Käytännössä on mahdollista, että asial- on säännökset mm. viranomaisen neuvontavel-
7317: lisesta kohtelusta huolimatta asiakkaalle voi syn- vollisuudesta sekä asiamiehen ja aVl,lstajan käyt-
7318: tyä tunne väärästä kohtelusta, IIJ.ikäli hän nykyi- .tömahdollisuudesta.
7319: sin ylikuormitetuissa: työvoimatoimistoissa jou-        liman. valtuutusta kansanedustaja ·tai kuka
7320: tuu odottamaan vuoroaan tai.hän. ei .työvoima-. ·. nmu .taruinsa asiamiehenä esiintyvä tai yksittäi-
7321: toimistosta saa hakemaansa. työtä; koulutusta . nen. kansalainen .voi saada :vain yleisluonteista
7322:                                         1993 vp -    KK 47                                         3
7323: 
7324: tietoa, kuten esimerkiksi yleisiä tietoja jonkin    sessään korostaneensa sivullisen asemaansa tie-
7325: asiaryhmän käsittelystä tai ratkaisuperusteista.    dustellessaan asiaan liittyviä seikkoja työvoima-
7326: Kansanedustaja Aittaniemi ilmoittaa kysymyk-        toimistosta.
7327: 
7328:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
7329: 
7330:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
7331: 4                                          1993 vp -    KK 47
7332: 
7333: 
7334: 
7335: 
7336:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7337: 
7338:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            arbetskraftsbyrån. Till frågan hur man upplever
7339: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sig ha blivit bemöti hänför sig också just den
7340: den 24 februari 1993 till vederbörande medlem          omständighet som riksdagsman Aitioniemi
7341: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         nämner, nämligen att arbetslösa personer kan
7342: Sulo Aitioniemi undertecknade spörsmål nr 47:          vara ångestfulla i den livssituation de befinner
7343:                                                        sig i, vilket ofta ställer nästan övermäktiga krav
7344:            Har Regeringen givit arbetskraftsby-        på betjäningen.
7345:         råerna anvisningar om ett sakligt bemö-           Då det t.ex. är fråga om beviljande av syssel-
7346:         tande av de ofta ångestfulla personer som      sättningsstöd åt en person som ämnar bli företa-
7347:         anlitar byråerna, och                          gare, måste man konstatera ati beviljandet av
7348:            anser Regeringen att en riksdagsman         stödet på basis av sysselsättningslagen och sys-
7349:         har rätt att på begäran och i saklig anda      selsättningsförordningen är något som man mås-
7350:         försöka utreda problem som ofta kanske         te pröva i arbetskraftspolitiskt hänseende och
7351:         på grund av missuppfattning uppstått           där arbetskraftsbyrån måste beakta ett flertal
7352:         mellan olika parter?                           detaljer. Om det däremot är fråga om en person
7353:                                                        som ansöker om sysselsättningsstöd. och som
7354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          redan tidigare beviljats s.k. startpenning, förut-
7355: anföra följande:                                       sätter ärendets behandling ännu noggrannare
7356:                                                        ändamålsenlighetsprövning.
7357:    I anslutning till arbetsministeriets och arbets-       Riksdagsman Aitioniemi frågar också om en
7358: kraftsdistriktens kundserviceutbildning har man        riksdagsman har rätt att på begäran och i saklig
7359: betonat och betonar ständigt ett sakligt bemö-         anda försöka utreda problem som uppståti mel-
7360: tande av kunderna i enlighet med god myndig-           lan en medborgare och en myndighet.
7361: hetspraxis. Kundserviceprinciperna har också              En riksdagsman har rätt att av en myndighet
7362: tagits fram i de vid olika tidpunkter utgivna          få uppgifter om ett ärende som behandlas av
7363: handböckerna om arbetskraftsservice samt i gui-        riksdagen. Däremot ger ställningen som riks-
7364: der gällande arbetspraxis.                             dagsman ingen speciell, från allmän praxis avvi-
7365:    Arbetsministeriet har bett om utlåtanden av         kande rätt att utreda ett ärende som gäller en
7366: Toijala arbetskraftsbyrå och Tavastehus arbets-        enskild medborgare.
7367: kraftsdistrikt angående det i riksdagsman Aitto-          En riksdagsmans rätt att få uppgifter om ett
7368: niemis spörsmål framförda fallet. Efter att ha         ärende som gäller en enskild medborgare och
7369: undersökt saken anser arbetsministeriet på basis       som behandlas eller har behandlats hos en myn-
7370: av utredningen att Toijala arbetskraftsbyrå i          dighet baserar sig på allmänna stadganden (t.ex.
7371: detta fall försökt ge så god service som möjligt       lagen om allmänna handlingars offentlighet och
7372: och i mån av möjlighet försökt främja kundens          personregisterlagen). Inom arbetsförvaltningen
7373: placering på arbetsmarknaden.                          behandlas en mängd ömtåliga uppgifter om
7374:    På grund av stadgandena om datasekretess            enskilda personer liksom även företagsuppgifter
7375: och saklig myndighetspraxis är det inte möjligt        som anses som affärshemligheter, varvid det är
7376: att i detta sammanhang behandla fallet i detalj.       viktigt att iaktia datasekretess.
7377: På det allmänna planet kan man emellertid                 En riksdagsman eller vilken medborgare som
7378: konstatera följande. I praktiken är det möjligt        helst har rätt ati vända sig till myndigheter, men
7379: att kunden trots eti sakligt bemötande kan få eti      då han sköter en annan persons ärende måste
7380: intryck av fel bemötande, ifall han eller hon på       han påvisa sin rätt att få uppgifter. I fråga om
7381: de numera överbelastade arbetskraftsbyråerna           förvaltningsförfarande gäller lagen om förvalt-
7382: blir tvungen att vänta på sin tur eller om han eller   ningsförfarande, som innehåller stadganden om
7383: hon inte får det arbete, den utbildning eller det      bl.a. myndighets rådgivningsplikt och om möj-
7384: sysselsättningsstöd han eller hon ansökt om hos        lighet att anlita ombud och biträde.
7385:                                      1993 vp -    KK 47                                        5
7386: 
7387:    Utan befullmäktigande kan en riksdagsman      eller grunderna för avgörande om en viss sak-
7388: eller viiken som helst annan medborgare som      grupp. Riksdagsman Aittoniemi uppger i sitt
7389: uppträder som ombud eller en enskild medbor-     spörsmål att han betonat sin ställning som utom-
7390: gare få uppgifter av enbart allmän natur, som    stående då han hos arbetskraftsbyrån gjort för-
7391: t.ex. allmänna uppgifter om behandlingen av      frågningar i anslutning tili ärendet.
7392:     Helsingforsden 30 mars 1993
7393:                                                                 Arbetsminister Ilkka Kanerva
7394:                         j
7395: 
7396:                     j
7397: 
7398:                     j
7399: 
7400:                 j
7401: 
7402:                 j
7403: 
7404:             j
7405: 
7406:             j
7407: 
7408:         j
7409: 
7410:         j
7411: 
7412:     j
7413: 
7414:     j
7415: 
7416: j
7417: 
7418: j
7419:                                                    1993 vp
7420: 
7421: Kirjallinen kysymys 48
7422: 
7423: 
7424: 
7425: 
7426:                                      Aittoniemi: Sivutoimisille viljelijöille myönnettävästä maatalous-
7427:                                          tuesta
7428: 
7429: 
7430:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7431: 
7432:    Olen jo aikaisemmin kirjallisella kysymyksellä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7433: sekä tehdyillä lakialoitteilla kiinnittänyt halli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7434: tuksen huomiota siihen, että maassamme on yli            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7435: 6 000 maatilaa, joita viljellään täysipainoisesti        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7436: esimerkiksi viljanviljelyssä mutta joiden omista-
7437: jat saavat varsinaisenja riittävän elintulon viras-                Aikooko Hallitus tehdä mitään sen
7438: ta tai toimesta. Esimerkinomaisesti mainiten, jos               estämiseksi, että virasta, toimesta tai
7439: tällaiset viljelijät saavat viljakilosta valtion tuke-          eläkkeestä riittävän elintulon saavat ns.
7440: mana hintana 2,30 markkaa kilolta ja viljan                     harrastemaanviljelijät harjoittavat har-
7441: vientihinta on 50 penniä kilolta, yhteiskunta                   rastustaan yhteiskunnan kustannuksella
7442: tukee näiden viljelijöiden harrastusta 1,80 mark-               siten, että tuki saattaa olla 1,80 markkaa
7443: kaa tuotettua viljakiloa kohden. Erityisesti nyt                viljakilolta?
7444: laman aikana tämä on kohtuutonta yhteiskun-
7445: nan varojen tuhlausta.
7446: 
7447:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1993
7448: 
7449:                                               Sulo Aittoniemi
7450: 
7451: 
7452: 
7453: 
7454: 2300321
7455: 2                                        1993 vp -    KK 48
7456: 
7457: 
7458: 
7459: 
7460:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7461: 
7462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sussa. Lisäksi on huomattava, että viljelijät mak-
7463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        savat tällä hetkellä noin puolet vientikustannuk-
7464: olette 24 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           sista, mikä jatkossa alentaa ylituotantoa. Erityi-
7465: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         set hallinnolliset toimenpiteet, joilla ryhdyttäi-
7466: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-       siin rajoittamaan jonkin tietyn väestöryhmän
7467: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          elinkeinon harjoittamista, edellyttäisivät käytän-
7468: n:o 48:                                              nössä maatilahallinnon laajentamista. Tähän ei
7469:                                                      tässä tilanteessa ole kuitenkaan mahdollisuuk-
7470:           Aikooko Hallitus tehdä mitään sen          sia. On myös huomattava, että viljan hinnan
7471:        estämiseksi, että virasta, toimesta tai       laskiessa viljelijä voi joutua hankkimaan lisäan-
7472:        eläkkeestä riittävän elintulon saavat ns.     sioita muissa ammateissa. Myös maaseudun
7473:        harrastemaanviljelijät harjoittavat har-      asuttuna pitäminen edellyttää, että viljelijä voi
7474:        rastustaan yhteiskunnan kustannuksella        hankkia toimeentulonsa useista eri lähteistä.
7475:        siten, että tuki saattaa olla 1,80 markkaa    Maatiloja, joilla viljelijän ja hänen puolisonsa
7476:        viljakilolta?                                 yhteenlasketut maatilatalouden ulkopuoliset tu-
7477:                                                      lot olivat 1980-luvun lopulla yli 200 000 mk, oli
7478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yhteensä I)Oin 2 400 kpl. Tälle vuodelle makset-
7479: vasti seuraavaa:                                     tavan maataloustulolain mukaisen tuen ehtoja
7480:                                                      harkittaessa on eräänä vaihtoehtona tulorajan
7481:    Kaikkien viljojen, myös leipäviljan hintaa on     asettaminen maatilatalouden ulkopuolisille tu-
7482: alennettu helmikuun 1993 maataloustuloratkai-        loille, mikä pienentäisi tuen määrää.
7483: 
7484:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
7485: 
7486:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7487:                                           1993 vp -    KK 48                                            3
7488: 
7489: 
7490: 
7491: 
7492:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7493: 
7494:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fortsättningen kommer att minska överproduk-
7495: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tionen. Särskilda administrativa åtgärder i syfte
7496: den 24 februari 1993 tili vederbörande medlem         att begränsa en viss befolkningsgrupps möjlighe-
7497: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        ter att idka näring förutsätter i praktiken att
7498: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 48:              gårdsbruksförvaltningen utvidgas. 1 dagens läge
7499:                                                       är detta dock inte möjligt. Det bör också obser-
7500:           Ämnar Regeringen vidta några åtgär-         veras att en sänkning av priset på spannmål kan
7501:        der för att hindra att s.k. amatörjordbru-     leda tili att odlaren blir tvungen att skaffa extra
7502:        kare, som får en tillräcklig utkomst av sin    inkomster genom något annat yrke. För att
7503:        tjänst, befattning eller pension, utövarsin    landsbygden skall förbli befolkad, krävs det
7504:        hobby på samhällets bekostnad så att de        också att odlama har möjligheter att skaffa sin
7505:        i stöd kan få t.o.m. 1,80 mk per kilo          utkomst från flera olika källor. I slutet av 1980-
7506:        spannmål?                                      talet fanns det sammanlagt ca 2 400 gårdsbruks-
7507:                                                       enheter på vilka odlarens och makens samman-
7508:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagda inkomster från andra källor än gårdsbru-
7509: anföra följande:                                      ket översteg 200 000 mk. När vilikoren för det
7510:                                                       stöd enligt lantbruksinkomstlagen som shll be-
7511:    Priset på spannmål och således också priset på     talas för 1993 fastställs är ett altemativ att en
7512: brödsäd sänktes i den lantbruksinkomstuppgö-          inkomstgräns uppställs för inkomster från andra
7513: relse som ingicks i februari 1993. Dessutom bör       källor än gårdsbruket, vilket leder tili att stödbe-
7514: det observeras att odlama för närvarande beta-        loppet minskar.
7515: lar ca hälften av exportkostnadema, vilket i
7516: 
7517:      Helsingforsden 2 april 1993
7518: 
7519:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7520:                                      1993 vp
7521: 
7522: Kirjallinen kysymys 49
7523: 
7524: 
7525: 
7526: 
7527:                          Pulliainen: Liikkuvan poliisin valvontajärjestelmän säilyttämisestä
7528:                              Oulun merialueella
7529: 
7530: 
7531:                            (Kysymyksen 30 yhteydessä)
7532:                                                1993 vp
7533: 
7534: Kirjallinen kysymys 50
7535: 
7536: 
7537: 
7538: 
7539:                                   Aittoniemi: Porotalouden maatalouden harjoittajille aiheuttamien
7540:                                       haittojen vähentämisestä
7541: 
7542: 
7543:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7544: 
7545:    Poronhoitolain säätelemän porotalouden ai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7546: nakin maataloudelle mutta myös muulle ns.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7547: porottomien harjoittamalle elinkeinolle ja olo-
7548: suhteille aiheuttamat haitat ovat kiistattomat ja               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
7549: herättäneet myös keskinäistä närää poronhoito-               poronhoitolain seurantaryhmässä ote-
7550: alueen asukkaiden kesken. Asiaa tutkitaan mm.                taan jatkossa riittävässä määrin huo-
7551: poronhoitolain seurantaryhmän toimesta. Seu-                 mioon myös poronhoitoalueena asuvien
7552: rantaryhmän toimintaa on väitetty kuitenkin                  ns. porottomien maatalouden harjoitta-
7553: kovin yksipuoliseksi, koska siinä ei ole niin                jien ja muiden asukkaiden edustus tasa-
7554: sanotusti porottomien asukkaiden edustusta                   puolisen seurannan varmistamiseksi ja
7555: otettu huomioon riittävässä määrin.                          että porotalouden aiheuttamat haitat
7556:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           korvataan vahinkoa kärsineille riittäväs-
7557: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              sä laajuudessa?
7558: 
7559:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
7560: 
7561:                                            Sulo Aittoniemi
7562: 
7563: 
7564: 
7565: 
7566:  2300321
7567: 2                                       1993 vp -    KK 50
7568: 
7569: 
7570: 
7571: 
7572:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7573: 
7574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nan lausumien pohjalta seurata poronhoitolain
7575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaikutusta poroelinkeinoon ja sen sidosryhmiin.
7576: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Työryhmän toimikausi päättyi vuoden 1992 lo-
7577: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-      pussa. Seurantaryhmä on työssään ollut kiin-
7578: men kirjallisen kysymyksen n:o 50:                  teässä yhteistyössä maatalouslautakuntien ja
7579:                                                     tuottajajärjestöjen kanssa eri puolilla poronhoi-
7580:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    toaluetta, jolloin on erityisesti otettu huomioon
7581:        poronhoitolain seurantaryhmässä ote-         porottomien maatalouden harjoittajien ja mui-
7582:        taan jatkossa riittävässä määrin huo-        den poronhoitoalueena asuvien näkemykset.
7583:        mioon myös poronhoitoalueena asuvien         Työryhmä ei katsonut olevan aihetta laajempiin
7584:        ns. porottomien maatalouden harjoitta-       säädännöllisiin muutoksiin eikä myöskään maa-
7585:        jien ja muiden asukkaiden edustus tasa-      ja metsätalousministeriössä tällaiseen valmiste-
7586:        puolisen seurannan varmistamiseksi ja        lutyöhön ole toistaiseksi ryhdytty. Uuden seu-
7587:        että porotalouden aiheuttamat haitat         rantaryhmän asettamista maa- ja metsätalous-
7588:        korvataan vahinkoa kärsineille riittäväs-    ministeriössä ei ole harkittu.
7589:        sä laajuudessa?                                 Voimassa oleva poronhoitolaki sisältää sää-
7590:                                                     dökset porojen hoitamise~ta siten, ettei vahin-
7591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koja pääse syntymään. Samoin laki sisältää sää-
7592: vasti seuraavaa:                                    dökset syntyneiden vahinkojen arvioimisesta ja
7593:                                                     korvaamisesta. Säädösten mukaan vahingot
7594:    Uusi poronhoitolaki (848/90) ja poronhoito-      korvaa ao. paliskunta.
7595: asetus tulivat voimaan 1.10.1990. Porotalouslaki       Valtio on tukenut toimenpiteitä vahinkojen
7596: (161190) tuli voimaan 1.3.1990 ja porotalousase-    estämismenetelmien kehittämiseksi. Samoin on
7597: tus 1.6.1990. Kokemukset niiden vaikutuksista ja    valtio jossain määrin tukenut estämistoimenpi-
7598: toimivuudesta käytännössä ovat vielä vähäisiä.      teiden toteuttamista mm. porotalouslain nojalla
7599:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryh-     rahoittamana viljelysten suoja-aitojen rakenta-
7600: män 27.12.1990, jonka tehtävänä oli eduskun-        mista.
7601: 
7602:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
7603: 
7604:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7605:                                          1993 vp -    KK 50                                          3
7606: 
7607: 
7608: 
7609: 
7610:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7611: 
7612:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ende från yttranden i riksdagen följa upp ren-
7613: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         skötsellagens effekter på rennäringen och
7614: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dess intressegrupper. Arbetsgruppens mandat
7615: dagsman Aittoniemi undertecknade skriftliga          gick ut vid utgången av år 1992. Uppföljnings-
7616: spörsmål nr 50:                                      gruppen har i sitt arbete haft ett kontinuerligt
7617:                                                      samarbete med jordbruksnämnder och produ-
7618:           Har Regeringen för avsikt att sörja för    centorganisationer i olika delar av renskötselom:-
7619:        att även sådana inom renskötselområdet        rådet, varvid särskilt de synpunkter som fram-
7620:        boende jordbrukare, som icke idkar ren-       förts av jordbrukare, som inte idkar renskötsel,
7621:        skötsel, och övriga invånare i fortsätt-      och andra inom renskötselområdet bosatta, har
7622:        ningen blir representerade i tillräcklig      beaktats. Arbetsgruppen har inte ansett att det
7623:        utsträckning i den för uppföljning av         skulle föreligga skäl till mera omfattande änd-
7624:        renskötsellagen tillsatta arbetsgruppen       ringar av stadganden och man har inte heller
7625:        för att därigenom garantera en opartisk       tillsvidare inom jord- och skogsbruksministeriet
7626:        uppföljning och att de som lidit skada på     inlett något sådant beredningsarbete. Tillsättan-
7627:        grund av rennäringens negativa effekter       de av en ny uppföljningsgrupp har inte övervägts
7628:        får tillräckliga ersättningar?                inom jord- och skogsbruksministeriet.
7629:                                                          Gällande renskötsellag innehåller stadganden
7630:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om skötsel av renar på ett sådant sätt, att skador
7631: anföra följande:                                     inte skall uppstå. Likaså innehåller lagen stad-
7632:                                                      ganden om uppskattning och ersättning av ska-
7633:    Den nya renskötsellagen (848/90) och ren-         dor som uppstått. Enligt gällande stadganden är
7634: skötselförordningen trädde i kraft den 1.10.         det ifrågavarande renbeteslag, som ersätter ska-
7635: 1990. Lagen om renhushållning (161/90) trädde i      dorna
7636: kraft den 1.3.1990 och förordningen om renhus-           Staten har stött åtgärder för utveckling av
7637: hållning den 1.6.1990. Erfarenheterna av denna       metoder för att förebygga skador. Vidare har
7638: lagstiftnings praktiska effekter och funktions-      staten i viss utsträckning stött genomförandet av
7639: duglighet är ännu obetydliga.                        förebyggande åtgärder, bl.a. genom att med stöd
7640:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den     av lagen om renhushållning finansiera byggande
7641: 27.12.1990 en arbetsgrupp med uppgift att utgå-      av skyddsnät kring odlingar.
7642: 
7643:      Helsingfors den 30 mars 1993
7644: 
7645:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7646:                        j
7647:                       j
7648:                      j
7649:                     j
7650:                    j
7651:                   j
7652:                  j
7653:                 j
7654:                j
7655:               j
7656:              j
7657:             j
7658:            j
7659:           j
7660:          j
7661:         j
7662:        j
7663:       j
7664:      j
7665:     j
7666:    j
7667:   j
7668:  j
7669: j
7670:                                               1993 vp
7671: 
7672: Kirjallinen kysymys 51
7673: 
7674: 
7675: 
7676: 
7677:                                  Aittoniemi: Aseiden säilyttämisestä kesäasunnoilla
7678: 
7679: 
7680: 
7681:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7682: 
7683:    Kesäasukkailla on nopeasti lisääntyvä taipu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7684: mus jättää muun arvo-omaisuuden lisäksi talvi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7685: ajaksi kesämökeilleen myös aseita ja niihin kuu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7686: luvia patruunoita. Vasta kevään ensi käynnillä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7687: huomataan, että varkaat ovat käyneet huvilassa
7688: ja vieneet niin aseet kuin ampumatarvikkeetkin.                Katsooko Hallitus, että lainsäädän-
7689: Aseet korvaa yleensä vakuutus, mutta se ei                  töön tulisi ottaa säännös, jonka mukaan
7690: poista sitä ongelmaa, että tätä kautta joutuu               ampuma-aseiden ja ampumatarvikkei-
7691: runsaat määrät aseita vuosittain rikollisten hal-           den jättäminen yli talven murtoalttiisiin
7692: tuun joko kauppatavarana käytettäväksi tai,                 kohteisiin, kuten asumattomille huviloil-
7693: mikä vaarallisinta, omassa rikollisessa toimin-             le, tulisi laissa rangaistavaksi ja myös
7694: nassa käytettäväksi.                                        vakuutuskorvauksen piiriin kuulumatto-
7695:                                                             maksi?
7696:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
7697: 
7698:                                           Sulo Aittoniemi
7699: 
7700: 
7701: 
7702: 
7703: 230032J
7704: 2                                         1993 vp -    KK 51
7705: 
7706: 
7707: 
7708: 
7709:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7710: 
7711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        limaton säilyttäminen, että ulkopuoliset voivat
7712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ne esteettömästi huoneistosta tai paikasta saada
7713: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       haltuunsa. Tällainen tilanne saattaa syntyä sil-
7714: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        loin, kun huoneisto tai paikka jätetään lukitse-
7715: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         matta. Rikoslain (39/1889) 44 luvun 1 §:ssä on
7716: n:o 51:                                               säädetty rangaistusuhasta sille, joka jättää lada-
7717:                                                       tun ampuma-aseen sellaiseen paikkaan, että lap-
7718:           Katsooko Hallitus, että lainsäädän-         si tahi muu ihminen ymmärtämättömyydestä
7719:        töön tulisi ottaa säännös, jonka mukaan        saattaa tehdä sillä vahinkoa.
7720:        ampuma-aseiden ja ampumatarvikkei-                Vapaaehtoisia vakuutuksia koskevassa va-
7721:        den jättäminen yli talven murtoalttiisiin      kuutussopimuslaissa (132/33) ei ole pakottavia
7722:        kohteisiin, kuten asumattomille huviloil-      säännöksiä vakuutusten sisällöstä. Vakuutusso-
7723:        le, tulisi laissa rangaistavaksi ja myös       pimuslain kokonaisuudistusta valmisteltaessa on
7724:        vakuutuskorvauksen piiriin kuulumatto-         oikeusministeriössä edelleen katsottu, että va-
7725:        maksi?                                         kuutuksista korvattavat tapahtumat ja vastaa-
7726:                                                       vasti niitä koskevat rajoitukset on syytä jättää
7727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vakuutusehdoissa määrättäviksi.
7728: vasti seuraavaa:                                         Vakuutussopimuslain mukaan vahingon va-
7729:                                                       ralta voidaan vakuuttaa jokainen laillinen etuus,
7730:    Sisäasiainministeriössä valmisteltavana ole-       jonka saattaa arvioida rahassa. Kesämökillä säi-
7731: vaan uuteen ampuma-aselakiin ehdotetaan sisäl-        lytettävä irtaimisto ampuma-aseet mukaan lu-
7732: lytettäväksi myös ampuma-aseidenja patruunoi-         kien voidaan näin ollen sisällyttää vahinkova-
7733: den säilyttämistä koskevia määräyksiä. Lakiin         kuutuksen piiriin. Hallituksen käsityksen mu-
7734: otettavana määräyksellä velvoitettaisiin ampu-        kaan perusteita tästä periaatteesta luopumiselle
7735: ma-aseen ja patruunoiden haltija pitämään             ei ole olemassa. On myös otettava huomioon,
7736: aseesta ja patruunoista sellaista huolta, ettei ole   että vapaaehtoisen vakuutuksen voi ottaa myös
7737: vaaraa niiden joutumisesta asiattomien käsiin.        ulkomailta. Tällaista mahdollisuutta hyväksi
7738: Säännös vastaisi nykyisen ampuma-aseista ja           käyttäen voitaisiin siten välttää kysymyksessä
7739: ampumatarpeista annetun asetuksen (34/33)             tarkoitettu sääntely.
7740: 17 §:ää.                                                 Vakuutussopimuksissa on yleisesti rajoituseh-
7741:    Lakiin ei ehdotetaotettavaksi yksityiskohtai-      toja, jotka muun ohella liittyvät vakuutuksenot-
7742: sia määräyksiä siitä, millä tavalla säilyttämisen     tajan lainvastaiseen tai muutoin moitittavaan
7743: tulisi tapahtua, jotta vaara aseiden ja patruunoi-    menettelyyn. Vakuutusehtoihin sisältyy usein
7744: den joutumisesta asiattomien käsiin tulisi torju-     myös niin sanottuja suojeluohjeita, jotka koske-
7745: tuksi. Lakiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi        vat esimerkiksi omaisuuden säilyttämistapaa ja
7746: valtuussäännös, jonka mukaan asetuksella olisi        säilytystilojen sulkemista. Suojeluohjeen nou-
7747: mahdollista antaa tarkempia turvallisuusmää-          dattamisen laiminlyönti voi samoin johtaa va-
7748: räyksiä säilyttämisestä erityisesti huoneistoissa,    kuutuskorvauksen alentamiseen tai epäämiseen.
7749: näyttelyissä, museoissa ja kokoelmissa.               Näin ollen aseturvallisuuden kannalta parem-
7750:    Pelkkä ampuma-aseiden säilyttäminen asu-           paan lopputulokseen päästään kehittämällä va-
7751: mattomassa rakennuksessa ei tulisi olemaan            kuutusalan ja poliisin yhteistyönä aseiden ja
7752: uuden lain mukaan rangaistavaa. Sen sijaan            patruunoiden säilyttämistä koskevia suojeluoh-
7753: ampuma-aserikkomuksena voisi tulla rangaista-         jeita.
7754: vaksi ampuma-aseen tai patruunoiden niin huo-
7755:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1993
7756: 
7757:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
7758:                                            1993 vp -    KK 51                                           3
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7764: 
7765:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           het kan få tag i dem i en lägenhet eller på något
7766: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till       annat ställe, är det fråga om en straffbar skjutva-
7767: vederbörande medlem av statsrådet översänt             penförseelse. En sådan situation kan uppstå då
7768: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-         en lägenhet eller ett utrymme lämnas olåst. 1 44
7769: tecknade spörsmål nr 51:                               kap. 1 § strafflagen (39/1889) finns ett straftbot
7770:                                                        för den som lämnar ett laddat skjutvapen på ett
7771:           Anser Regeringen att i lagstiftningen        sådant ställe att ett bam eller någon annan av
7772:        borde intas ett stadgande, enligt vilket        oförstånd kan göra skada med det.
7773:        det enligt lag skulle vara straffbart, och         1 lagen om försäkringsavtal (132/33), som
7774:        inte heller berättiga till försäkringsersätt-   gäller frivilliga försäkringar, finns inga tvingan-
7775:        ning, att över vintem lämna kvar skjut-         de stadganden om vad försäkringar skall täcka.
7776:        vapen och skjutfömödenheter på sådana           Vid beredningen av en totalreform av lagen om
7777:        ställen som är utsatta för inbrott, exem-       försäkringsavtal har man vid justitieministeriet
7778:        pelvis i obebodda villor?                       alltjämt hållit fast vid att de skadefall som
7779:                                                        försäkringama ersätter och eventuella begräns-
7780:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningar som gäller detta får bestämmas i försäk-
7781: anföra följande:                                       ringsvillkoren.
7782:                                                           Enligt lagen om försäkringsavtal kan varje
7783:    1 den nya lag om skjutvapen som bereds vid          lagligt intresse som kan värderas i pengar försäk-
7784: inrikesministeriet föreslås vissa bestämmelser         ras mot eventuell skada. Lösöre som förvaras i
7785: även om förvaringen av skjutvapen och patro-           en sommarstuga, inklusive skjutvapen, kan alltså
7786: ner. Enligt en bestämmelse i den föreslagna lagen      omfattas av en skadeförsäkring. Regeringen an-
7787: är innehavaren av skjutvapen och patroner skyl-        ser inte att det är motiverat att avstå från denna
7788: dig att se till att skjutvapen och patroner inte är    princip. Det bör även beaktas att en frivillig
7789: åtkomliga för utomstående. Stadgandet motsva-          försäkring också kan tas utomlands. Genom att
7790: rar 17 § i den gällande förordningen angående          utnyttja denna möjlighet skulle man kunna und-
7791: skjutvapen och skjutfömödenheter (34/33).              gå den i spörsmålet avsedda regleringen.
7792:    Några detaljerade bestämmelser om hur för-             1 försäkringsavtalen finns i regel begränsande
7793: varingen bör ordnas så att vapen och patroner          klausuler som gäller bl.a. försäkringstagarens
7794: inte kommer i obehöriga händer föreslås inte i         lagstridiga eller i övrigt klandervärda förfaran-
7795: samband med den nya lagen. Det föreslås dock           de. 1 försäkringsvillkoren ingår ofta även s.k.
7796: att lagen skall innehålla ett stadgande om be-         skyddsföreskrifter, t.ex. om förvaring av egen-
7797: myndigande, enligt vilket det genom förordning         dom och stängning av förvaringsutrymmen.
7798: kan utfårdas närmare säkerhetsbestämmelser             Försummelse i fråga om iakttagandet av skydds-
7799: om förvaring speciellt i lägenheter, på utställ-       föreskriftema kan leda till att försäkringsersätt-
7800: ningar, i museer och i samlingar.                      ningen nedsätts eller förvägras. Med tanke på
7801:    Att förvara skjutvapen i en obebodd byggnad         vapensäkerheten är det därför bättre att i stället
7802: skall inte i sig vara straffbart enligt den nya        utveckla samarbetet mellan försäkringsbran-
7803: lagen. Om däremot skjutvapen eller patroner            schen och polisen i fråga om de skyddsföreskrif-
7804: förvaras så vårdslöst att obehöriga utan svårig-       ter som gäller förvaring av vapen och patroner.
7805: 
7806:      Helsingfors den 29 mars 1993
7807: 
7808:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
7809:                                                 1993 vp
7810: 
7811: Kirjallinen kysymys 52
7812: 
7813: 
7814: 
7815: 
7816:                                    Aittoniemi: Puun energiakäytön edistämisestä metsänhoitoyhdis-
7817:                                        tysten avulla
7818: 
7819: 
7820:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7821: 
7822:    Puun lisäämiseen energiantuotannossa on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7823: eräänä esteenä energiapuun saatavuus riittäväs-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7824: sä määrin ja taloudellisesti kannattavaan hin-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7825: taan. Eräillä paikkakunnilla metsänomistajat
7826: ovat kaavailleet puunhankintayhtymien perusta-                   Miten Hallitus suhtautuu sellaiseen
7827: mista tässä tarkoituksessa. Samansuuntaisia                   puun käyttöön perustuvaan energiantuo-
7828: kaavailuja on ollut myös metsänhoitoyhdistys-                 tantoon, jossa metsänhoitoyhdistys vas-
7829: ten piirissä, joka viimeksi mainittu saattaisi pa-            taisi energiapuun riittävästä ja kohtuu-
7830: remmin muodostaa kestävän pohjan energia-                     hintaisesta saatavuudesta metsänomista-
7831: puun tasaiselle saatavuudelle metsänhoitoyhdis-               jien kanssa tehdyn sopimuksen perusteel-
7832: tyksen toiminta-alueelta. Kysymyksessä olisi täl-             la ja energiantuotanto tapahtuisi tietyn
7833: löin tietylle suppealle alueelle lämpöä ja energiaa           suppeahkon alueen tarpeisiin, ja onko
7834: tuottava toiminta.                                            Hallitus valmis tukemaan tämäntyyppi-
7835:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            siä kaavailuja?
7836: 
7837:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
7838: 
7839:                                             Sulo Aittoniemi
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844: 230032J
7845: 2                                         1993 vp -    KK 52
7846: 
7847: 
7848: 
7849: 
7850:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7851: 
7852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Metsänhoitoyhdistysten kytkeminen energia-
7853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         puun hankintaan on useissa tapauksissa käyttö-
7854: olette 25 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            kelpoinen ratkaisu.
7855: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Eräissä osissa maata kyseistä käytäntöä on jo
7856: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        sovellettu pitkään. Kokemukset ovat olleet var-
7857: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sin myönteisiä. Ilman metsänhoitoyhdistyksen
7858: n:o 52:                                               kaltaista toiminnan organisoijaa olisi energia-
7859:                                                       puun hankinnan jatkuva sujuminen pienomis-
7860:           Miten Hallitus suhtautuu sellaiseen         tusvaltaisessa metsätaloudessamme hankalaa.
7861:        puun käyttöön perustuvaan energiantuo-         Yhdistyksen toimintaa helpottaa mm. se, että
7862:        tantoon, jossa metsänhoitoyhdistys vas-        sillä on tiedot alueensa metsävaroista ja metsän-
7863:        taisi energiapuun riittävästä ja kohtuu-       omistajista. Pienimpien yhdistysten osalta re-
7864:        hintaisesta saatavuudesta metsänomista-        surssien puute tekee sitoutumisen jatkuvaan
7865:        jien kanssa tehdyn sopimuksen perusteel-       hankintaan kuitenkin vaikeaksi. Tämäkin seikka
7866:        la ja energiantuotanto tapahtuisi tietyn       puoltaa metsänhoitoyhdistysten käynnissä ole-
7867:        suppeahkon alueen tarpeisiin, ja onko          van kehittämisen tärkeyttä. Tavoitteena tässä on
7868:        Hallitus valmis tukemaan tämäntyyppi-          yhdistysten palvelumahdollisuuksien olennainen
7869:        siä kaavailuja?                                parantaminen, johon päästään mm. pienimpiä
7870:                                                       yhdistyksiä yhteensulauttamalla.
7871:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Parhaillaan käydään keskustelua metsänhoi-
7872: vasti seuraavaa:                                      toyhdistyksistä annetusta laista. Luonnollisesti-
7873:                                                       kaan yli 40 vuotta sitten säädetyssä laissa ei voitu
7874:    Hallituksen metsäpolitiikan kannalta ovat          ennakoida olosuhteiden kaikkia muutoksia. La-
7875: kysymyksessä mainitun kaltaiset runsaiden met-        kia laadittaessa olivat metsänhoidolliset kysy-
7876: sävarojemme käyttöä lisäävät toimenpiteet kan-        mykset ja puuntuotannon lisääminen etualalla.
7877: natettavia. Puun energiakäytön lisäämistä on          Laki nykymuodossaan ei kuitenkaan aseta estei-
7878: viime aikoina eri yhteyksissä selvitetty ja ryhdyt-   tä metsänhoitoyhdistyksen toiminnalle metsän-
7879: ty käytännön toimenpiteisiin. Niistä mainitta-        omistajan valtuuttamana energiapuun hankin-
7880: koon metsänparannuslain vuodenvaihteessa ta-          nan organisoijana.
7881: pahtunut muuttaminen niin, että nuoren metsän             Metsänhoitoyhdistysten ohella on syytä ke-
7882: kunnostusta ja siihen liittyvää energiapuun han-      hittää myös muita energiapuun tapoja energia-
7883: kintaa voidaan tukea metsänparannusvaroilla.          puun hankinnan organisoimiseksi. Kysymyk-
7884: Kuluvana vuonna mainittuja töitä on suunnitel-        seen voisi tulla tehtävään erikoistuneen urakoit-
7885: tu tehtävän noin 20 000 hehtaarin alueella. Myös      sijakunnan aikaansaaminen. Parhaillaan on syn-
7886: on selvitettävänä, missä olisi mahdollista ja tar-    tymässä myös metsänomistajien suoria hankin-
7887: koituksenmukaista käyttää lisääntyvästi puuta         tarenkaita. Eräissä tapauksissa metsänomistajat
7888: aluelämpölaitoksissa. Tällaisiin lämpölaitosin-       huolehtisivat myös pienlämpölaitoksen lämmi-
7889: vestointeihin on mahdollisuus saada valtion tu-       tyksestä.
7890: kea.                                                      Lisääntyvä puun energiakäyttö ei vähennä
7891:    Puun energiakäytön lisäämisen ongelmana            metsäteollisuuden raaka-aineensaantimahdolli-
7892: on, tällä hetkellä vielä huonon hintakilpailuky-      suuksia - päinvastoin, energiapuun hakkuut
7893: vyn ohella, puun hankinnan organisoiminen.            parantavat metsien rakennetta. Hallitus tukee
7894: Lämpölaitoksille on polttoaineen saannin luo-         metsänhoitoyhdistysten toimintaa myös energia-
7895: tettavuus hintaan rinnastettava tekijä päätöksiä      puun hankinnassa ja ohjaa mahdollisuuksien
7896: tehtäessä. Puun osalta toimitusvarmuus on val-        mukaan kehittämishankkeille myös taloudellista
7897: taosassa maata vaikeammin järjestettävissä kuin       tukea.
7898: kilpailevien polttoaineiden.
7899: 
7900:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
7901: 
7902:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7903:                                           1993 vp -    KK 52                                           3
7904: 
7905: 
7906: 
7907: 
7908:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7909: 
7910:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           koppla skogsvårdsföreningama tili anskaffning-
7911: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        en av energived.
7912: den 25 februari 1993 till vederbörande medlem             1 vissa delar av landet har denna praxis
7913: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman        tillämpats redan en längre tid: Erfarenhetema
7914: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 52:              har varit positiva. Utan skogsvårdsföreningama
7915:                                                       som verksamhetsorganisatörer skulle en fortlö-
7916:            Hur förhåller sig Regeringen tili en       pande stömingsfri anskaffning av energived vara
7917:        sådan energiproduktion som baserar sig         problematisk med tanke på vårt skogsbruk, som
7918:        på användning av ved, där en skogs-            huvudsakligen består av mindre skogsägare.
7919:        vårdsförening på basis av avtal med            Föreningamas verksamhet underlättas bl.a. av
7920:        skogsägama ansvarar för en tillräcklig         att de har uppgifter om tillgången på skog och
7921:        tillgång på energived till ett rimligt pris,   skogsägama inom sitt eget område. För de
7922:        och där energiproduktionen sker för till-      minsta föreningama gör bristen på resurser det
7923:        fredsställande av behoven inom ett visst       dock svårt att förbinda sig tili fortlöpande leve-
7924:        begränsat område, och är Regeringen            ranser. Ä ven detta faktum talar för hur viktig det
7925:        redo att stöda planer av detta slag?           pågående utvecklandet av skogsvårdsförening-
7926:                                                       ama är. Målet i detta arbete är en väsentlig
7927:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt.        förbättring av föreningamas servicemöjligheter.
7928: anföra fö1jande:                                      Detta kan uppnås bl.a. genom sammanslagning
7929:                                                       av de minsta föreningama.
7930:    Regeringen understöder i sin skogspolitik så-          Sam bäst diskuteras lagen om skogsvårdsför-
7931: dana i spörsmålet nämnda åtgärder som ökar            eningar. Det är självklart att man i en lag som
7932: användningen av våra rikliga skogsresurser. Ut-       stiftades för över 40 år sedan inte kunde förutse
7933: ökandet av användningen av ved för energipro-         alla ändringar i förhållandena. Då lagen skrevs
7934: duktion har under den senaste tiden utretts i         stod skogsvårdsfrågoma och en ökning av ved-
7935: olika sammanhang och praktiska åtgärder har           produktionen i förgrunden. Lagen ställer i sin
7936: vidtagits. Av dessa kan nämnas ändringen av           nuvarande form dock inga hinder för skogs-
7937: skogsförbättringslagen vid årsskiftet så att          vårdsföreningamas verksamhet som av skogs-
7938: iståndsättande av ung skog och leverans av            ägama befullmäktigad organisatör vid anskaff-
7939: energived i anknytning tili det kan stödas med        ningen av energived.
7940: skogsförbättringsmedel. Det fmns planer på att i          Utöver skogsvårdsföreningama är det skäl att
7941: år utföra arbeten av detta slag på ett område om      även utveckla andra sätt att organisera anskaff-
7942: ca 20 000 hektar. Det utreds även var det skulle      ningen av energived. Åstadkommande av en
7943: vara möjligt och ändamålsenligt att i högre grad      entreprenörskår som specialiserat sig på denna
7944: använda ved i regionala värmeverk. För dylika         uppgift kunde komma i fråga. Som bäst håller
7945: värmeverksinvesteringar kan man få statligt           även pooler för direkta leveranser på att uppstå
7946: stöd.                                                 bland skogsägama. 1 vissa fall skall skogsägama
7947:    Problemet med att öka användningen av ved          även sköta uppvärmningen vid mindre värme-
7948: för energiproduktion är, förutom den för närva-       verk.
7949: rande ännu svaga prismässiga konkurrenskraf-              En ökad användning av ved för energipro-
7950: ten, organiseringen av vedanskaffningen. För          duktion minskar inte skogsindustrins möjlighe-
7951: värmeverken är en säker tiligång tili bränsle en      ter att erhålla råvaror, tvärtom förbättrar av-
7952: faktor som kan jämställas med priset då beslut        verkningen för att få energived skogens struktur.
7953: fattas. Leveranssäkerheten beträffande ved är i       Regeringen stöder skogsvårdsföreningamas
7954: största delen av landet svår att trygga jämfört       verksamhet även vid anskaffningen av energived
7955: med de konkurrerande bränslena.                       och stöder i mån av möjlighet utvecklingsprojek-
7956:    Det är i många fall en användbar lösning att       ten även ekonomiskt.
7957: 
7958:      Helsingfors den 31 mars 1993
7959: 
7960:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7961: 1
7962: 1
7963:  1
7964:   1
7965:   1
7966:    1
7967:     1
7968:     1
7969:      1
7970:       1
7971:       1
7972:        1
7973:         1
7974:         1
7975:          1
7976:           1
7977:           1
7978:            1
7979:             1
7980:             1
7981:              1
7982:               1
7983:               1
7984:                1
7985:                 1
7986:                 1
7987:                  1
7988:                   1
7989:                                               1993 vp
7990: 
7991: Kirjallinen kysymys 53
7992: 
7993: 
7994: 
7995: 
7996:                                   Tennilä: Lomamökkien säilyttämisestä Inarijärven saaristossa
7997: 
7998: 
7999: 
8000:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8001: 
8002:     Inarijärven saaristossa on runsaat 70 metsä-    tävät lomamökkien vuokraoikeuden uusimisen,
8003: hallituksen vuokratonteilla olevaa lomamökkiä.      mökkien vapaan myynnin sekä niiden korjaa-
8004: Näiden lisäksi valtion maalta on vuokrattu kol-     misen ja saneeraukset. On kuitenkin hyvin pai-
8005: misenkymmentä kalastustukikohdan paikkaa.           nokkaasti todettava, että mökit ja mökkiläiset
8006: Mökit on rakennettu pääsääntöisesti jo 1960-        eivät ole luonnon pilaajia vaan syvästi kiinty-
8007: luvulla.                                            neitä järveensä sitä suojaten. Mennään liian
8008:     Niiden sijoittamisessa on aikanaan otettu       pitkälle, jos perinteiset luontoa pilaamattomat
8009: huomioon maisemalliset tekijät hyvin, eivätkä ne    nautintaoikeudet evätään luonnonsuojelun ni-
8010: ole vähimmässäkään määrin haitaksi Inarijärven      missä. Näin pohjoisen väki saadaan varmasti
8011: ainutlaatuiselle ja arvokkaalle luonnolle. Mökki-   "etelän kolonialisteiksi" koettuja pohjoisessa
8012: määrä on todella pieni, kun sitä verrataan Inari-   ekstremistisuojelijoiksi nimitettyjä viranomaisia
8013: järven kokoon; järvessä on 3 000 saarta, pituutta   vastaan.
8014: yli 90 km ja leveyttä 40 km. Lisäksi on huomat-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8015: tava, että saarissa olevat lomamökit sijoittuvat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8016: järven eteläisimpään osaan, joten suurin osa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8017: alueesta on rakentamatonta ja luonnontilaista.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8018: Koko pohjoisin osa kuuluu Vätsärin erämaa-
8019: han.                                                             Aikooko ympäristöministeriö todella-
8020:     Nyt Inarijärven mökki1äiset ovat erittäin                 kin estää kaavoituksen keinoin Inarijär-
8021: huolestuneita, koska ympäristöministeriö on             ... ven saarissa olevien mökkien vuokraso-
8022:  kaavoituksen yhteydessä esittänyt tavoitteeksi            ~. pimusten uusimisen tai vapaan siirron
8023: mökkien poistamisen pitemmällä aikavälillä                    sekä mökkien korjauksen ja saneeraami-
8024: luonnonsuojelullisin perustein. Tämä toteutet-                sen ja näin häätää mökkiläiset pois mö-
8025:  taisiin ottamalla kaavaan merkintöjä, jotka es-              keistään?
8026: 
8027:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
8028: 
8029:                                         Esko-Juhani Tennilä
8030: 
8031: 
8032: 
8033: 
8034: 230032J
8035: 2                                        1993 vp -    KK 53
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 
8040:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8041: 
8042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Pääasiassa rantojensuojeluohjelman mukai-
8043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        selle Inarijärven alueelle on Inarin kunta laati-
8044: olette 25 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           massa yleiskaavaa. Kaava-alueella omistavat
8045: kirjeenne n:o 172 ohella toimittanut valtioneu-      maata valtio, kunta ja yksityiset. Valtio on
8046: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       huomattavin maanomistaja omistaen suunnitte-
8047: Tennilän kirjallisen kysymyksen n:o 53, jossa        lualueesta yli 90 %. Kunnan asettamien yleis-
8048: tiedustellaan:                                       tavoitteiden mukaan Inarijärven kaikkien kehit-
8049:                                                      tämistoimenpiteiden ensisijainen päämäärä on
8050:           Aikooko ympäristöministeriö todella-       alueen maanomistajien tasapuolinen kohtelu
8051:        kin estää kaavoituksen keinoin Inarijär-      sekä erämaaluonnon ja ympäristön suojelemi-
8052:        ven saarissa olevien mökkien vuokraso-        nen kestävän kehityksen periaatteita noudat-
8053:        pimusten uusimisen tai vapaan siirron         taen. Yleiskaavan tarkoituksena on myös sel-
8054:        sekä mökkien korjauksen ja saneeraami-        keyttää ja yksinkertaistaa alueen rakennushank-
8055:        sen ja näin häätää mökkiläiset pois mö-       keiden käsittelyä. Yleiskaavan laatiminen on
8056:        keistään?                                     siinä vaiheessa, että yleiskaavaluonnos on viime
8057:                                                      syksynä ollut nähtävillä maanomistajien kuule-
8058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mista varten. Luonnosta on tarkistettu tehtyjen
8059: vasti seuraavaa:                                     huomautusten johdosta, ja kunnan tarkoitukse-
8060:                                                      na on saattaa yleiskaavaluonnos yleisesti nähtä-
8061:     Kuten kirjallisesta kysymyksestä ilmenee,        ville tämän kevään aikana. Yleiskaavaluonnok-
8062: Inarijärven saaristossa on runsaat 70 metsähalli-    sessa valtion maalla olevat saariston noin 70
8063: tuksen vuokratonteilla olevaa lomamökkiä sekä        vuokramökkiä on osoitettu lomarakennuspaik-
8064: noin 30 kalastustukikohdan paikkaa. Mökit on         koina.
8065: rakennettu pääsääntöisesti 1960-luvulla.                Yleiskaavan laadinnan aikana on käyty useita
8066:     Pääosa Inarijärven alueesta on voimassa ole-     kaavan sisältöä koskevia neuvotteluja, joihin
8067: vassa Lapin seutukaavassa osoitettu sellaiseksi      ovat osallistuneet kunnan edustajien lisäksi La-
8068: maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on    pin lääninhallituksen, metsähallituksen ja ympä-
8069: ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja.        ristöministeriön edustajat. Neuvotteluissa on
8070: Seutukaavan rakentamismääräyksen mukaan              keskusteltu muun muassa saarissa olevien vuok-
8071: alueella on sallittua sen luontaiseen käyttöön       ramökkien kaavoitusperiaatteista. Pääperiaat-
8072: liittyvät varauksen tarkoittamat suojeluarvot        teena olisi olevan mökkimäärän säilyttäminen
8073: säilyttävä rakentaminen. Seutukaavasuosituk-         nykyisellään ja kannustaminen vapaaehtoiseen
8074: sen mukaan alueen virkistys- ja suojeluarvot         siirtoon mantereen rantakaavoitetuille alueille
8075: sekä sen käyttö ja hoito tulee turvata osayleis-     ja mannerrannoille. Vuokramökit voisivat pysyä
8076: kaavalla. Inarijärven pohjoisosa on pääasiassa       edelleenkin saman suvun hallinnassa. Mökkien
8077: suojelualuetta, jolla seutukaavan mukaan salli-      peruskorjaaminen olisi sallittua.
8078: taan vain sen luontaiseen käyttöön liittyvä va-          Vuokrasopimusten uusiminen on lähinnä
8079: rauksen tarkoittamat suojeluarvot säilyttävä ra-     metsähallituksen ja vuokralaisen välinen asia.
8080: kentaminen. Inarijärven luontaisella käytöllä        Kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa vuokraso-
8081: tarkoitetaan lähinnä peruselinkeinojen eli poro-     pimuksiin lausunnonantajana sekä rakentami-
8082: talouden, kalastuksen ja maatalouden harjoitta-      seen rakennuslupahakemusten yhteydessä ra-
8083: mista.                                               kennuslautakunnassa. Mökkiläisiä ei ole tarkoi-
8084:     Eteläosa Inarijärveä on valtioneuvoston          tus häätää mökeistään.
8085: 20.12.1990 hyväksymää rantojensuojeluohjel-              Yleiskaavaehdotus saatettaneen kunnanval-
8086: man aluetta ja pohjoisosa kuuluu eräitä yksityis-    tuuston käsittelyyn viimeistään syksyn alkupuo-
8087: tiloja lukuun ottamatta erämaalailla perustet-       lella ja sen jälkeen lääninhallituksen vahvistetta-
8088: tuun Vätsärin erämaa-alueeseen.                      vaksi.
8089: 
8090:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
8091: 
8092:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
8093:                                            1993 vp -    KK 53                                            3
8094: 
8095: 
8096: 
8097: 
8098:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8099: 
8100:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                För det område av och kring Enare träsk som
8101: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         i huvudsak omfattas av strandskyddsprogram-
8102: 172 av den 25 februari 1993 till vederbörande          met uppgör Enare kommun som bäst en general-
8103: medlem av statsrådet översäntföljande av riks-         pian. Jorden på det planerade området ägs av
8104: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr 53:          staten, kommunen och privata. Staten är den mest
8105:                                                        betydande jordägaren med över 90 % av planom-
8106:           Ämnar miljöministeriet verkligen med         rådet isin ägo. Enligt de generella mål som ställts
8107:        hjälp av planering förhindra att hyresav-       av kommunen är det primära syftet för alla
8108:        talen för stugoma på holmama i Enare            utvecklingsåtgärder beträffande Enare träsk att
8109:        träsk fömyas eller överförs samt att stu-       alla jordägare inom området bemöts opartiskt
8110:        goma repareras och saneras och därmed           och ödemarksnaturen och miljön skyddas under
8111:        vräka stuguboma från deras stugor?              iakttagande av principen om en hållbar utveck-
8112:                                                        ling. Generalpianeo syftar också till att förtydliga
8113:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           och förenkla handläggningen av byggnadspro-
8114: samt anföra följande:                                  jekt inom området. Generalplaneringen är i det
8115:                                                        skedet att utkastet till generalpian i höstas var
8116:    Som det framgår av spörsmålet finns det i           framlagt till påseende för hörande av jordägama.
8117: Enare skärgård drygt 70 semesterstugor på              Utkastet har reviderats enligt de anmärkningar
8118: skogsstyrelsens hyrestomter samt ungefär 30            som gjordes och det är kommunens avsikt att
8119: baser för fiske. Stugoma är i huvudsak uppförda        framlägga utkastet till generalpian till allmänt
8120: på 1960-talet.                                         påseende i vår. I utkastet till generalpian har de
8121:    Största delen av Enareområdet är i regionpla-       ca 70 hyresstugor som befinner sig på statens
8122: nen för Lappland reserverad som ett jord- och          mark tagits upp som semesterbyggnadsplatser.
8123: skogsbruksdominerat område där det finns re-               Under generalplaneringen har förhandlingar
8124: kreationsmöjligheter och miljövärden. Enligt           förts om planens innehåll under deltagande av
8125: byggnadsbestämmelsema i regionplanen är byg-           representanter för kommunenjämte representan-
8126: gande som bevarar de skyddsvärden som avses i          ter för länsstyrelsen i Lapplands Iän, skogsstyrel-
8127: reserveringen och ansluter sig till den naturliga      sen och miljöministeriet. Under förhandlingama
8128: användningen tillåtet på området. Enligt region-       har diskussioner förts bl.a. om principema för
8129: plansrekommendationen skall områdets rekrea-           planering av statens hyresstugorute på holmama.
8130: tions- och skyddsvärden samt dess använding            Huvudprincipen vore att bevara det nuvarande
8131: och vård tryggas med en delgeneralplan. Norra          antalet stugor och uppmuntra frivillig överföring
8132: delen av Enare träsk är i huvudsak skyddsområ-         till strandplanerade områden på fastlandet och
8133: de, där enligt regionplanen endast sådant byg-         fastlandssträndema. Hyresstugoma kunde kvar-
8134: gande är tillåtet som ansluter sig till dess natur-    stå i samma släkts besittning. Grundlig repara-
8135: liga användning och bevarar de skyddsvärden            tion av stugoma skulle vara tillåten.
8136: som avses i reserveringen. Med naturlig använd-            Fömyelsen av hyresavtalen är närmast en
8137: ning av Enare träsk menas närmast idkande av           angelägenhet mellan skogsstyrelsen och hyres-
8138: basnäringama, dvs. renskötsel, fiske och jord-         gästema. Kommunen har möjlighet att inverka
8139: bruk.                                                  på hyresavtalen som remissinstans och på byg-
8140:    Södra delen av Enare träsk är ett område som        gande då byggnadstillstånd behandlas i bygg-
8141: ingår i det strandskyddsprogram som statsrådet         nadsnämnden. Det är inte meningen att vräka
8142: godkände 20.12.1990 och norra delen tillhör,           stuguboma från deras stugor.
8143: med undantag av vissa privata gårdar Vätsäri               Generalpianeo torde föreläggas kommunfull-
8144: ödemarksområde, som är inrättat i kraft av             mäktige senast i början av hösten, varefter den
8145: ödemarkslagen.                                         underställs länsstyrelsen för fastställelse.
8146: 
8147:      Helsingfors den 1 apri11993
8148: 
8149:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
8150:                             j
8151:                             j
8152:                         j
8153:                         j
8154:                     j
8155:                     j
8156:                 j
8157:                 j
8158:             j
8159:             j
8160:         j
8161:         j
8162:     j
8163:     j
8164: j
8165: j
8166:                                                 1993 vp
8167: 
8168: Kirjallinen kysymys 54
8169: 
8170: 
8171: 
8172: 
8173:                                    Urpilainen ym.: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
8174:                                       organisaatioiden yhdistämisestä
8175: 
8176: 
8177:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8178: 
8179:     Suomessa erikoissairaanhoito ja perustervey-      teesta aiheutuukin runsaasti lisäkustannuksia,
8180: denhuolto ovat lainsäädännöllisesti ja hallinnol-     jotka voitaisiin välttää hallinnollisella uudelleen-
8181: lisesti eriytetty toimimaan erillisinä organisaa-     organisoinnilla. Aiheutuvat säästöt eivät vaikut-
8182: tioina lukuun ottamatta niitä muutamia ratkai-        taisi haitallisesti potilaan asemaan, vaan uudis-
8183: suja, joissa aluesairaala on kytketty perustervey-    taminen olisi päinvastoin omiaan parantamaan
8184: denhuollon organisaatioon. Päinvastaista orga-        myös potilaan asemaa.
8185: nisointia, jossa sairaanhoitopiiri hoitaisi kansan-       Hallintojen yhdistämisen pitäisi olla mahdol-
8186: terveyslain mukaisia toimintoja, ei ole.              lista joko sairaanhoitopiirikohtaisena tai siten,
8187:     Kun kansanterveystyötä aikanaan lähdettiin        että vain yksi terveyskeskus liitetään erikois-
8188: kehittämään, eriytynyt hallinto oli paikallaan ja     sairaanhoitoon. Ellei muutoksia voida suoraan
8189: sen ansiosta maahan saatiin hyvä perustervey-         toteuttaa, tulisi ainakin järjestää sellaisia kokei-
8190: denhuollon palveluverkosto. Tästä eteenpäin           luja, joilla luotettavasti voitaisiin selvittää yhdis-
8191: eriytymisestä on kasvavassa määrin haittoja ja        tämisen edut ja haitat.
8192: lisäkustannuksia, joten olisi aika ryhtyä valmis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäJ.jes-
8193: telemaan sellaisia lainsäädännöllisiä ja organi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8194: sointimuutoksia, jotka sallisivai toimintojen yh-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8195: distämisen siten kuin paikallisesti parhaaksi näh-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8196: dään. ·Perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-
8197: hoidon eriyttäminen on suomalainen ilmiö,                        Katsooko Hallitus, että yhä edelleen
8198: eikä sitä vastaavana jäJ.jestelmänä ole missään               on perusteltuja syitä ylläpitää peruster-
8199: muualla käytössä.                                             veydenhuolto ja erikoissairaanhoito hal-
8200:     Erikseen organisointi hankaloittaa käytän-                linnollisesti erillään, vai        ,
8201:  nössä erikoislääkäripalvelujen viennin terveys-                 aikooko Hallitus olla luomassa edelly-
8202:  keskuksiin, koska lääkärit kokevat tehtävän                  tyksiä sille, että perusterveydenhuollon ja
8203:  heille kuulumattomaksi. Hoidon porrastus ei                  erikoissairaanhoidon palvelujen tarjon-
8204:  toimi parhaalla mahdollisella tavalla siten, että            nasta voisi vastata sama organisaatio, ja
8205:  muutoksia hoitoteknologiassa voitaisiin nopeas-                 aikooko Hallitus olla tukemassa tähän
8206:  ti hyödyntää. Erityisesti erilläänolo näkyy pääl-            tähtäävää toimintaa esim. erillisten ko-
8207:  lekkäisinä toimintoina lääkintäpalvelujen ja                 keilujen muodossa?
8208:  huollon yksiköissä sekä hallinnossa. Nykytilan-
8209:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
8210: 
8211:                      Kari Urpilainen                           Riitta Myller
8212: 
8213: 
8214: 
8215: 
8216: 2300321
8217: 2                                        1993 vp -    KK 54
8218: 
8219: 
8220: 
8221: 
8222:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8223: 
8224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-
8225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sissa suunnitelmissa erikoissairaanhoito ja kan-
8226: olette 25 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           santerveystyö on velvoitettu aikaansaamaan tar-
8227: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         koituksenmukaisia toiminnallisia palvelukoko-
8228: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Urpilai-     naisuuksia mm. hoidon asianmukaisella porras-
8229: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuksella, alueeliisin hoito-ohjelmin, erikoissai-
8230: n:o 54:                                              raanhoidon konsultaatiopalveluin sekä koulu-
8231:                                                      tuksellisen yhteistoiminnan avulla.
8232:           Katsooko Hallitus, että yhä edelleen          Kansainvälisessä vertailussa maamme tervey-
8233:        on perusteltuja syitä ylläpitää peruster-     denhuolto on todettu hyvätasoiseksi sekä kus-
8234:        veydenhuolto ja erikoissairaanhoito hal-      tannuksiltaan kohtuulliseksi.
8235:        linnollisesti erillään, vai                      Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut uusi
8236:           aikooko Hallitus olla luomassa edelly-     valtionosuusjärjestelmä aikaansaa merkittävän
8237:        tyksiä sille, että perusterveydenhuollon ja   muutoksen terveydenhuoltojärjestelmän toimin-
8238:        erikoissairaanhoidon palvelujen tarjon-       taperiaatteissa.
8239:        nasta voisi vastata sama organisaatio, ja        Uudistuksella on muutettu kuntien tervey-
8240:           aikooko Hallitus olla tukemassa tähän      denhuollon käyttökustannusten valtionosuus
8241:        tähtäävää toimintaa, esim. erillisten ko-     laskennalliseksi ja suoraan kunnille maksetta-
8242:        keilujen muodossa?                            vaksi. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon
8243:                                                      suunnittelujärjestelmää on uudistettu siten, että
8244:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta on merkit-
8245: taen seuraavaa:                                      tävästi vähennetty ja muutettu yleisiä tavoitteita
8246:                                                      ja suuntaviivoja osoittavaksi.
8247:    Maassamme on sekä erikoissairaanhoitoa että          Uudistuksen seurauksena erikoissairaanhoito
8248: kansanterveystyötä varten oma lainsäädäntö.          on nyt riippuvainen kuntien palvelukysynnän
8249:    Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoi-        tuottamasta rahoituksesta. Erikoissairaanhoi-
8250: topiirin on järjestettävä erikoissairaanhoito        dossa luovutaan keskimääräisiin hoitopäivä- ja
8251: alueellaan. Lain mukaan jokaisen kunnan on           poliklinikkakäyntihintoihin perustuvasta kunta-
8252: kuuluttava alueensa sairaanhoitopiirin kunta-        laskutuksesta sekä ollaan siirtymässä kohti eriy-
8253: yhtymään.                                            tetympää, lähempänä todellisia kustannuksia
8254:    Kansanterveyslain mukaan kunnan on huo-           olevaa kuntalaskutusta.
8255: lehdittava kansanterveystyöstä alueellaan joko          Kuntien toimintavapautta terveydenhuollon
8256: yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa.        järjestämisessä on laajennettu siten, että kunta
8257:    Erikoissairaanhoidon ja kansanterveystyön         voi hankkia palveluja esim. yksityiseltä palvelu-
8258: yhteistoiminta, terveydenhuollon palvelujärjes-      jen tuottajalta sekä myös sellaiselta sairaanhoi-
8259: telmän toimivuus sekä resurssien tarkoituksen-       topiiriltä, johon se ei kuulu.
8260: mukainen käyttö on turvattu lainsäädännöllä             Sekä erikoissairaanhoitolaki että kansanter-
8261: sekä valtion ohjauksena.                             veyslaki säädettiin ns. keskitetyn ohjausjärjestel-
8262:    Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoi-        män lähtökohdista käsin. Tästä syystä lakeja on
8263: topiirin on alueellaan huolehdittava erikoissai-     valtionosuusuudistuksen yhteydessä muutettu ja
8264: raanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta sekä        tarkistettu.
8265: yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitel-         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lainsää-
8266: tava ja kehitettävä erikoissairaanhoitoa siten,      dännön muutosten ja valtionosuusuudistuksen
8267: että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito         vaikutuksia terveydenhuollon palvelujärjestel-
8268: muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden,            män toimivuuteen, palvelurakenteeseen ja re-
8269: sekä oltava alueen kuntien sosiaalilautakuntien      surssien käyttöön. Myös eduskunta on edellyttä-
8270: kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien      nyt, että sille annetaan selonteko valtionosuus-
8271: asianmukainen suorittaminen edellyttää.              uudistuksen vaikutuksista.
8272:                                         1993 vp -     KK 54                                        3
8273: 
8274:    Seurannan avulla saadaan tarvittava tieto sen    tuksen seurauksena muuttunut toiminnallinen
8275: arvioimiseksi, edellyttääkö perusterveydenhuol-     suhde myös terveydenhuollon hallinnon uudel-
8276: lon ja erikoissairaanhoidon valtionosuusuudis-      leenjärjestelyjä.
8277:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
8278: 
8279:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8280: 4                                         1993 vp -    KK 54
8281: 
8282: 
8283: 
8284: 
8285:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8286: 
8287:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           samarbeta med kommunernas socialnämnder så
8288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som en ändamålsenlig skötsel av uppgifterna
8289: den 25 februari 1993 till vederbörande medlem         förutsätter.
8290: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           I den riksomfattande planen för social- och
8291: Urpilainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 54:        hälsovården förpliktas den specialiserade sjuk-
8292:                                                       vården och folkhälsoarbetet att skapa ändamåls-
8293:           Anser Regeringen att det fortfarande        enliga funktionella servicehelheter bl.a. genom
8294:        finns grundad anledning att förvaltnings-      ändamålsenlig nivåstrukturering av vården, regi-
8295:        mässigt upprätthålla primärvård och spe-       onala vårdprogram, konsultationsservice inom
8296:        cialiserad sjukvård skilt för sig eller        den specialiserade sjukvården samt samarbete
8297:           ämnar Regeringen skapa förutsätt-           inom utbildningen.
8298:        ningar för att samma organisation kunde           Vid internationella jämförelser har hälso- och
8299:        ansvara för utbudet på tjänster inom           sjukvården i vårt land konstaterats vara av god
8300:        primärvården och den specialiserade            standard och skälig i fråga om kostnaderna.
8301:        sjukvården och                                    Det nya statsandelssystemet som började gäl-
8302:           ämnar Regeringen stöda verksamhet           la vid ingången av detta år medför en stor
8303:        som åsyftar detta t.ex. i form av särskilda    ändring av verksamhetsprinciperna för hälso-
8304:        försök?                                        och sjukvårdssystemet.
8305:                                                          Genom reformen har den statsandel som
8306:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betalas till kommunerna för hälso- och sjukvår-
8307: anföra följande:                                      dens driftskostnader ändrats så att den är kal-
8308:                                                       kylerad och betalas direkt till kommunerna.
8309:    I vårt land finns det en egen lagstiftning både    Samtidigt har planeringssystemet för social- och
8310: för den specialiserade sjukvården och för folk-       hälsovården reviderats så att den statliga styr-
8311: hälsoarbetet.                                         ningen av kommunerna avsevärt har minskats
8312:    Enligt lagen om specialiserad sjukvård skall       och ändrats så att den anger allmänna mål och
8313: ett sjukvårdsdistrikt ordna specialiserad sjuk-       riktlinjer.
8314: vård inom sitt område. Enligt lagen skall varje          Till följd av reformen är den specialiserade
8315: kommun höra till samkommunen för sjukvårds-           sjukvården nu beroende av en finansiering som
8316: distriktet inom sitt område.                          grundar sig på serviceefterfrågan i kommunen.
8317:    Enligt folkhälsolagen skall en kommun sörja        Inom den specialiserade sjukvården skall den
8318: för folkhälsoarbetet inom sitt område antingen        kommunala fakturering som baserar sig på ett
8319: ensam eller i samarbete med andra kommuner.           genomsnittspris för vårddagar och poliklinikbe-
8320:    Samarbetet mellan den specialiserade sjukvår-      sök slopas. Samtidigt övergår man till en mera
8321: den och folkhälsoarbetet, servicesystemets funk-      differentierad kommunal fakturering som ligger
8322: tionsduglighet inom sjuk- och hälsovården samt        närmare de reella kostnaderna.
8323: en ändamålsenlig användning av resurserna har            Kommunernas verksamhetsfrihet då det gäl-
8324: tryggats genom lagstiftning och genom statlig         ler att ordna hälso- och sjukvården har ökats så
8325: styrning.                                             att kommunerna kan skaffa service t.ex. av
8326:    Enligt lagen om specialiserad sjukvård skall       privata serviceproducenter eller från sjukvårds-
8327: sjukvårdsdistriktet inom sitt område koordinera       distrikt som de inte tillhör.
8328: de specialiserade sjukvårdstjänsterna samt i sam-        Både lagen om specialiserad sjukvård och
8329: arbete med hälsovårdscentralerna planera och          folkhälsolagen stiftades utgående från principen
8330: utveckla den specialiserade sjukvården så att         om ett s.k. centraliserat styrningssystem. Därför
8331: folkhälsoarbetet och den specialiserade sjukvår-      har lagarna ändrats ochjusterats i samband med
8332: den bildar en funktionell helhet, och dessutom        statsandelsreformen.
8333:                                          1993 vp -    KK 54                                           5
8334: 
8335:    Social- och hälsovårdsministeriet följer med         Genom uppföljning fås den information som
8336: hur ändringarna i lagstiftningen och statsandels-    behövs för bedömning av huruvida också för-
8337: reformen påverkar servicesystemets funktion          valtningen för hälso- och sjukvården bör omor-
8338: samt servicestrukturen och resursanvändningen        ganiseras därför att det funktionella förhållandet
8339: inom hälso- och sjukvården. Också riksdagen          mellan primärvården och den specialiserade
8340: har förutsatt att den får en redogörelse om          sjukvården har ändrats tili följd av statsandelsre-
8341: statsandelsreformens verkningar.                     formen.
8342:      Helsingforsden 30 mars 1993
8343:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8344:                                                1993 vp
8345: 
8346: Kirjallinen kysymys 55
8347: 
8348: 
8349: 
8350: 
8351:                                   Törnqvist ym.: Enso-Gutzeitin Pankakosken tehtaan toimintaedel-
8352:                                      lytysten turvaamisesta
8353: 
8354: 
8355:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8356: 
8357:     Enso-Gutzeitin Pankakosken tehdas on toi-        sentin vientiosuudella liikevaihdosta ensi vuosi-
8358: minut Lieksassa noin 100 vuotta. Tehdas on           tuhannelle.
8359: Lieksan suurimpia työnantajia, tehtaan henki-           Päällystetyn kierrätyskuitupohjaisen pak-
8360: löstömäärä on lähes 400.                             kauskartongin tuotannon aloittaminen edellyt-
8361:     Enso-Gutzeitin ja Yhtyneiden Paperitehtai-       täisi kuitenkin noin 100 miljoonan markan in-
8362: den perustettua uuden hylsykartonkia valmista-       vestointia. Enso-Gutzeitin johto on ilmoittanut,
8363: van yhtiön päätettiin, että hylsykartongin val-      että Ensolla ei ole yhtiön huonon rahoitustilan-
8364: mistus Pankakosken tehtaalla lopetetaan yli-         teen vuoksi mahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä
8365: kapasiteetin vuoksi. Jos korvaavaa tuotantoa ei      investoida Pankakosken tehtaille. Investoinnin
8366: kyetä luomaan, tehtaan toinen kartonkikone           toteuttamiseksi tarvitaan yhtiön ulkopuolista ra-
8367: pysäytetään viimeistään vuonna 1994, mikä mer-       hoitusta.
8368: kitsee tehtaan työntekijöiden vähentymistä lähes        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8369: puolella. Lieksan työttömyysaste on jo nyt 25        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8370: prosenttia ja tehtaan toiminnan merkittävä vä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8371: hentyminen pahentaisi sitä entisestään.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8372:     Hylsykartongin valmistuksen korvaamiseksi
8373: yhtiöllä on suunnitelmat päällystetyn kierrätys-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8374: kuitupohjaisen pakkauskartongin valmistuksen                ryhtyä varmistaakseen investointisuunni-
8375:  aloittamiseksi. Tälle tuotteelle olisi Euroopassa          telmien toteuttamisen Enso-Gutzeitin
8376: mittavat markkinat. Tuotannon aloittaminen                  Pankakosken tehtailla ja turvatakseen
8377: varmistaisi Pankakosken tehtaan toimintaedel-               tehtaan tulevaisuuden?
8378:  lytykset nykyisellä henkilöstömäärällä ja 70 pro-
8379:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
8380: 
8381:                      Kerttu Törnqvist                         Riitta Myller
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386:  2300321
8387: 2                                      1993 vp -     KK 55
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 
8392:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8393: 
8394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lieventämiseksi Enso päätti luopua asteittain
8395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuoteen 1996 mennessä hylsykartongin valmis-
8396: olette 25 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn         tamisesta Pankakoskella. Hylsykartongin osuus
8397: kirjeenne n:o 201 ohella toimittanut valtioneu-    Pankakosken kartonkitehtaan 100 000 tonnin
8398: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja     tuotantokapasiteetista on noin kolmannes.
8399: Tömqvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Enso-Gutzeit on selvittänyt jo vuodesta 1990
8400: myksen n:o 55:                                     alkaen Pankakosken tehtaan tuotantotoiminnan
8401:                                                    kehittämisvaihtoehtoja. Yhtiö on kartoittanut
8402:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tehtaalle sopivat uudet korvaavat tuotteet. Pan-
8403:        ryhtyä varmistaakseen investointisuunni-    kakosken investointisuunnitelmat eivät ole kui-
8404:        telmien toteuttamisen Enso-Gutzeitin        tenkaan vielä kaikilta osin valmiit. Erityisesti
8405:        Pankakosken tehtailla ja turvatakseen       hankkeen tarvitsema rahoitus tarvitsee vielä lisä-
8406:        tehtaan tulevaisuuden?                      selvityksiä.
8407:                                                        Pankakosken tehtaan kehittämishanke on
8408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       luonteeltaan sellainen, että sen toteuttamiseksi
8409: vasti seuraavaa:                                   voitaisiin ajatella käytettäväksi valtion aluepo-
8410:                                                    liittista rahoitusta. Koska Pankakosken inves-
8411:    Enso-Gutzeitin Pankakosken tehtaan kannat-      tointisuunnitelmia vasta valmistellaan yhtiössä,
8412: tavuus kääntyi vuonna 1989 melko jyrkkään          voi kauppa- ja teollisuusministeriö toistaiseksi
8413: laskuun. Syynä tähän olivat lähinnä tehtaalle      vain seurata hankeselvityksen etenemistä: Hank-
8414: tärkeän idänkaupanjyrkkä laskuja hylsykarton-      keen rahoitusta koskevat ratkaisut on mahdol-
8415: gin maailmanmarkkinoiden voimakas supistu-         lista tehdä vasta sen jälkeen, kun Enso-Gutzeit
8416: minen. Hylsykartonkien ylikapasiteettitilanteen    on saanut valmiiksi omat suunnitelmansa.
8417:     Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
8418: 
8419:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
8420:                                           1993 vp -     KK 55                                           3
8421: 
8422: 
8423: 
8424: 
8425:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8426: 
8427:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           verkningen av hylspapper i Pankakoski före år
8428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         1996. Hylspapprets andel i produktionskapacite-
8429: 201 av den 25 februari 1993 till vederbörande          ten på 100 000 ton vid kartongfabriken i Panka-
8430: medlem av statsrådet översänt följande av              koski är ungefår en tredjedel.
8431: riksdagsman Törnqvist m.fl. undertecknade                 Enso-Gutzeit har ända sedan år 1990 utrett
8432: spörsmål nr 55:                                        olika altemativ för utvecklande av produktionen
8433:                                                        vid Pankakoskifabriken. Bolaget har kartlagt de
8434:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        nya ersättande produkter som är lämpliga för
8435:        sikt att vidta för att säkerställa att inve-    fabriken. Investeringsplanema för Pankakoski
8436:        steringsplanema genomförs vid Enso-             är emellertid inte ännu klara tili alla delar.
8437:        Gutzeits fabrik i Pankakoski och för att        Särskilt den finansiering som behövs för projek-
8438:        trygga fabrikens framtid?                       tet måste utredas ytterligare.
8439:                                                           Projektet för utvecklande av Pankakoskifa-
8440:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          briken är tili sin art sådant att det kunde tänkas
8441: anföra följande:                                       att statlig regionalpolitisk finansiering vore möj-
8442:                                                        lig för dess genomförande. Eftersom investe-
8443:    Lönsamheten vid Enso-Gutzeits fabrik i Pan-         ringsplanema för: Pankakoski fortfarande är
8444: kakoski bötjade år 1989 sjunka rätt markant. En        under beredning i bolaget, kan handels- och
8445: orsak tili detta var närmast att den för fabriken      industriministeriet tilis vidare bara iaktta hur
8446: viktiga östhandeln tvärt avtog och att världs-         utredningen av projektet framskrider. Avgöran-
8447: marknaden för hylspapper minskade kraftigt.            den i fråga om finansieringen kan fattas först då
8448: För att avhjälpa överkapaciteten i fråga om            Enso-Gutzeit har slutfört sina egna planer.
8449: hylspapper beslöt Enso gradvis lägga ned tili-
8450: 
8451:      Helsingfors den 1 april 1993
8452: 
8453:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
8454:                                                 1993 vp
8455: 
8456: Kirjallinen kysymys 56
8457: 
8458: 
8459: 
8460: 
8461:                                    Tennilä: Suomen Palloliitto ry:n sääntöjen lainmukaisuudesta pe-
8462:                                       laajien seurasiirtojen osalta
8463: 
8464: 
8465:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8466: 
8467:     Lukuisat Suomen Palloliiton sääntöjen mää-        mahdu seuran edustusjoukkueen vakiomiehis-
8468: räyksiin tyytymättömät pelaajat tai heidän van-       töön mutta haluaa kuitenkin pelata. Hän on
8469: hempansa ovat ottaneet yhteyttä pyytäen toi-          siis sen tilanteen edessä, että hänen siirtymisen-
8470: menpiteitä seuraavassa asiassa.                       sä ja siten pelaamisensa jossakin toisessa seu-
8471:     Kyse on siitä, vastaavatko Suomen Palloliitto     rassa on riippuvainen siitä, mitä hänen seuran-
8472: ry:n säännöt yhdistyslakia vai eivät. Yhdistyslain    sa pyytää ja haluaako uusi seura maksaa tai
8473: 13 §:n mukaan yhdistyksestä jäsen voi erota           kykeneekö se maksamaan vaaditun, usein var-
8474: milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti     sin korkean summan. Jos uudella seuralla ei ole
8475: yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle    valmiutta tai rahaa maksaa pyydettyä summaa,
8476: tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen ko-         tehdään usein määräaikainen siirto eli pelaajas-
8477: kouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdis-          ta tulee "vuokrapelaaja". Tällaisessa tilanteessa
8478: tyksen säännöissä voidaan yhdistyslain 13 §:n         olevia pelaajia on jo runsaasti. He voivat jou-
8479: mukaan määrätä, että eroaminen tulee voimaan          tua olemaan tässä melkoisen epämääräisessä
8480: vasta määrätyn ajan kuluttua eroamisilmoituk-         asemassa pitkäänkin, mikä voi estää kehitty-
8481: sen tekemisestä. Pykälässä todetaan, että "Aikaa      mistä ja myös mahdollisuutta nauttia harras-
8482: ei saa määrätä yhtä vuotta pitemmäksi".               tuksesta.
8483:     Juuri tältä osin Palloliiton säännöt eivät vas-       Karanteenimaksut ovat varsin korkeita myös
8484: taa yhdistyslakia, koska karanteeni voidaan           junioritasolla. Esim. A-poikien osalta karan-
8485: määrätä pitemmäksi ajaksi kuin yhdistyslaissa         teenimaksu on maksimissaan 50 000 mk ja vielä
8486: maksimiksi määrätty yksi vuosi, eli se voi olla       B-poikienkin osalta 30 000 mk.
8487: kaksi pelikautta.                                         On tietysti olemassa omat perustelunsa sille,
8488:     Suomen Palloliiton sääntöjen mukaan pelaa-        että kasvattajaseuralla tai pelaajan hankkineella
8489: jat on jaettu kahteen ryhmään, ei-amatööreihin        seuralla on oikeuksia pelaajaan, onhan hänen
8490: ja amatööreihin. Ei-amatöörien osalta ei ole          kouluttamiseensa tai hankkimiseensa käytetty
8491:  enää siirtojen kattosummaa, vaan asia on seuro-      seuran varoja. Junioripelaajaan rahaa ovat si-
8492: jenvälinen neuvottelukysymys. Siirtohinnan            joittaneet kylläkin myös vanhemmat eri muo-
8493:  määrää riitatapauksessa välitysmies.                 doissa.
8494:     Amatöörien ja nuorten pelaajien osalta on             Seurojen oikeudet eivät kuitenkaan saa olla
8495:  edelleen olemassa maksimisummat siirrolle.           niin vahvoja, että ne voittavat pelaajan oikeudet.
8496:  Amatööriksi luokitellun pelaajan siirtomaksu         Pelaajan osaltahan tilanne voi päätyä nykykäy-
8497:  liigaseurasta toiseen on 160 000 mk. Jos liigaseu-   tännössä jopa siihen, ettei hän voi pelata ollen-
8498:  ran amatööripelaaja haluaa siirtyä I divisioo-       kaan, mikäli sopimusta siirrosta seurojen välillä
8499:  naan, seura voi karhuta hänestä 120 000 mk. II       ei synny. Kuitenkin tärkeintä on turvata liikun-
8500:  divisioonaan siirtyvästä voidaan periä 100 000       nan harrastajan mahdollisuus jatkaa harrastus-
8501:  mk ja III divisioonaan siirtyvästä 75 000 mk. I      taan.
8502:  divisioonasta II divisioonaan siirtyvästä voidaan        Kun kyse on urheilusta, pitkiä taukoja ei saisi
8503:  vaatia 60 000 mk, II divisioonasta kolmanteen        tulla. Yhdistyslain mukainen "maksimieroaika"
8504:  siirtyvästä 20 000 mk jne.                           eli vuoden karanteeni, ts. vuoden katkos pelaa-
8505:      Ongelma tulee juuri korkeista karanteeni-        misessa ei vielä lopeta uraa, pitempi kyllä.
8506:  maksuista. Esimerkiksi otettakoon vaikkapa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8507:  nuori pelaaja, joka ei juniorivaiheen jälkeen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8508: 
8509:  230032J
8510: 2                                       1993 vp -   KK 56
8511: 
8512: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             mitä ministeriö aikoo tehdä vaikut-
8513: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 taakseen Suomen Palloliittoon siten, että
8514:                                                         liitto muuttaa sääntöjään pelaajien seu-
8515:           Vastaako Suomen Palloliiton nykyi-            rasta toiseen siirtymisen osalta siten, että
8516:        nen pelaajan seurasta toiseen siirtymisen        yhdistyslaista juontuva maksimissaan
8517:        säännöstö oikeusministeriön mielestä yh-         korkeintaan vuoden karanteeni toteu-
8518:        distyslakia, ja jollei vastaa,                   tuu?
8519:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
8520: 
8521:                                        Esko-Juhani Tennilä
8522:                                           1993 vp -    KK 56                                           3
8523: 
8524: 
8525: 
8526: 
8527:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8528: 
8529:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yhdistyslain 32 §:ssä yhdistyksen jäsenelle on
8530: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         varattu kolmen kuukauden moiteaika yhdistyk-
8531: )}ette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen kokouksen lainvastaisesta päätöksestä. Oi-
8532: äsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän          keuskirjallisuudessa on katsottu, että tämä aika-
8533: 1äin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 56:          raja ei kuitenkaan rajoita jäsenen oikeutta nos-
8534:                                                       taa kanne 56 §:n nojalla sellaisesta päätöksestä,
8535:            Vastaako Suomen Palloliiton nykyi-         jolla yhdistyksen säännöt ovat saaneet lainvas-
8536:        nen pelaajan seurasta toiseen siirtymisen      taisen sisällön. Lain 33 § sisältää määräyksen
8537:        säännöstö oikeusministeriön mielestä yh-       tietyntyyppisten päätösten mitättömyydestä ja
8538:        distyslakia, ja jollei vastaa,                 oikeudesta nostaa mitättömyyttä koskeva vah-
8539:            mitä ministeriö aikoo tehdä vaikut-        vistuskanne.
8540:        taakseen Suomen Palloliittoon siten, että         Vahingonkorvausvelvollisuutta         koskevan
8541:        liitto muuttaa sääntöjään pelaajien seu-       39 §:n mukaan hallituksen jäsen on velvollinen
8542:        rasta toiseen siirtymisen osalta siten, että   korvaamaan vahingon, jonka hän on aiheutta-
8543:        yhdistyslaista juontuva maksimissaan           nut yhdistyksen jäsenelle tai muulle rikkomalla
8544:        korkeintaan vuoden karanteeni toteu-           yhdistyslakia tai sääntöjä tahallisesti tai tuotta-
8545:        tuu?                                           muksesta.
8546:                                                           Suomen Palloliitto ry:n varsinaisissa sään-
8547:                                                       nöissä ei ole niin sanottua karanteenia koskevia
8548:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           määräyksiä. Saadun tiedon mukaan nämä sisäl-
8549: :aen seuravaa:                                        tyvät liittohallituksen vahvistamiin kilpailusään-
8550:                                                       töihin, joita ei toimiteta yhdistysrekisteriin.
8551:   Suomen Palloliitto ry. on yksityisoikeudelli-          Yhdistyslaki sisältää oikeussuojakeinot niin
8552: len yhdistys, johon sovelletaan yhdistyslakia         jäsenten kuin sivullistenkin aseman turvaami-
8553: :503/89).                                             seksi. Nämä oikeussuojakeinot tekevät mahdol-
8554:    Lain 48 §:n mukaan yhdistyksen säännöt on          liseksi yhdistyksen sääntöjen, yhdistyksen mui-
8555: :oimitettava perusilmoituksen yhteydessä yhdis-       den päätösten sekä hallituksen toiminnan lain-
8556: :ysrekisteriin. Sääntöjen lainmukaisuus tarkaste-     mukaisuuden arvioimisen. Kysymys siitä, rajoi-
8557: :aan 49 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla.         tetaanko karanteenimääräyksillä lainvastaisesti
8558: fämä viranomaistarkastus ei estä sääntöjen lain-      jäsenen oikeutta erota yhdistyksestä, on arvioi-
8559: nukaisuuden uudelleen arvioimista. Yhdistyk-          tava yhdistyslain mukaisesti. Oikeussuojakeino-
8560: ;en jäsen voi vaatia asiaa tutkittavaksi yhdistyk-    jen käyttäminen tapahtuu tuomioistuinten
8561: ;en kotipaikan yleisessä alioikeudessa, joka ei ole   kautta eikä ministeriöllä toimeenpanoviran-
8562: ;idottu rekisteriviranomaisen asiassa tekemään        omaisena ole hallitusmuodon mukaan siinä toi-
8563: ratkaisuun. Oikeus vireillepanaan on lain 56 §:n      mivaltaa.
8564: nukaan myös sivullisella, jonka oikeutta sääntö-
8565: nääräys loukkaa.
8566:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
8567: 
8568:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
8569: 4                                        1993 vp -    KK 56
8570: 
8571: 
8572: 
8573: 
8574:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8575: 
8576:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kränker hans rätt berättigad att anhängiggöra
8577: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         ärendet.
8578: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         I 32 § föreningslagen beviljas en förenings·
8579: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr 56:        medlem tre månaders tid att väcka klandertalan
8580:                                                      mot ett lagstridigt beslut fattat vid ett förenings-
8581:           Anser justitieministeriet att Finlands     möte. I rättslitteraturen har det ansetts att denna
8582:        Bollförbunds nuvarande stadgar om spe-        tidsgräns dock inte inskränker medlemmens rätt
8583:        lamas föreningsbyte motsvarar före-           att väcka talan enligt 56 § mot ett beslut genom
8584:        ningslagen och, om de inte gör det,           vilket föreningens stadgar har fått ett lagstridigt
8585:           vad ämnar ministeriet göra för att         innehåll. I lagens 33 § finns ett stadgande om
8586:        påverka Finlands Bollförbund så att det       vissa besluts ogiltighet och rätten att väcka talan
8587:        ändrar sina stadgar i fråga om spelamas       för att få fastställt att ett beslut är ogiltigt.
8588:        föreningsbyte så att den högst ett är långa      Enligt 39 §, som gäller skadeståndsskyldighet
8589:        karantän som härrör från föreningslagen       är styrelsemedlemmarna skyldiga att ersätta ska·
8590:        genomförs?                                    da som de uppsåtligen eller av oaktsamhet hat
8591:                                                      förorsakat en föreningsmedlem eller andra ge·
8592:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         nom brott mot föreningslagen eller stadgarna.
8593: följande:                                               I Finlands Bollförbund rf:s egentliga stadgat
8594:                                                      ingår inga bestämmelser om s.k. karantän. En·
8595:     Finlands Bollförbund rf. är en privaträttslig    ligt uppgift ingår dessa bestämmelser i tävlings-
8596: förening, på viiken föreningslagen (503/89) till-    reglerna som har fastställts av förbundsstyrelsen
8597: lämpas.                                              och som inte tillställs föreningsregistret.
8598:     Enligt 48 § i lagen skall föreningens stadgar       Föreningslagen innehåller rättsskyddsmedel
8599: tillställas föreningsregistret tillsammans med       för att trygga både medlemmarnas och utomstå-
8600: grundanmälan. Stadgamas lagenlighet granskas         endes ställning. Dessa rättsskyddsmedel gör det
8601: med stöd av 49 § 1 mom. 1 och 4 punkten.             möjligt att granska lagenligheten i en förening~
8602: Denna granskning utförd av myndigheterna             stadgar, föreningens övriga beslut och styrelsem
8603: hindrar inte att stadgarnas lagenlighet ses över     verksamhet. Frågan om karantänsbestämmel-
8604: på nytt. En medlem i föreningen kan kräva att        serna på ett lagstridigt sätt begränsar medlem-
8605: saken undersöks vid den allmänna underrätten         marnas rätt att avgå från en förening skali
8606: på föreningens hemort. Underrätten är inte           bedömas enligt föreningslagen. Användningen
8607: bunden av registermyndighetens avgörande i           av rättsskyddsmedel sker via domstolarna ocb
8608: saken. Enligt 56 § i lagen är också en utom-         ministeriet har i sin egenskap av verkställandf
8609: stående som anser att en stadgebestämmelse           myndighet inte behörighet i saken.
8610: 
8611:      Helsingfors den 30 mars 1993
8612: 
8613:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
8614:                                                 1993 vp
8615: 
8616: Kirjallinen kysymys 57
8617: 
8618: 
8619: 
8620: 
8621:                                    Lahtinen: Salassapitosäännösten rikkomisesta markan ulkoisen
8622:                                       arvon muuttamista valmisteltaessa
8623: 
8624: 
8625:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8626: 
8627:    Alcom-konsernin pääomistaja Heikki Martti-         rahansiirtoja koskevia tietoja, joissa OKO:n ja
8628: la väittää tiistaina 23.2.1993 julkisuuteen toimit-   poliittisten päättäjien taustaroolien merkitys on
8629: tamassaan lehdistötiedotteessa, että marraskuun       jäänyt huomioimatta.
8630: 1991 devalvaatio ja syyskuun 1992 kellutuspää-           Marttilan esittämät väitteet erityisesti ulko-
8631: tös olivat ennalta laajasti yrittäjien tiedossa.      asiainministeri Paavo Väyrystä kohtaan ovat
8632: Hänen mukaansa tietoa levittivät Osuuspank-           erittäin vakavia. Lain mukaan valuuttakurssin
8633: kien Keskuspankki (OKO) ja ulkoasiainministe-         muutoksen valmisteluun liittyvät asiat on pidet-
8634: ri Paavo Väyrynen.                                    tävä salassa niin kauan, kunnes valtioneuvosto
8635:    Marttila toteaa tiedotteessaan 14.11.1991 ta-      on tehnyt asiasta päätöksen. Jos Marttilan leh-
8636: pahtuneesta devalvaatiosta, että hän oli soitta-      distötiedotteessaan esittämät tiedot pitäisivät
8637: nut tohtori Pentti Kourilie New Yorkiin ko-           paikkansa ja ulkoasiainministeri Väyrynen olisi
8638: toaan Menlo Parkista (California, USA) illalla        todella rikkonut säännöksiä salassapitovelvolli-
8639: 13.11.1991 paikallista aikaa. Tällöin Suomessa        suudesta, on hyvin ilmeistä, että asia käsiteltäi-
8640: oli 14.11.1991 aamupäivä. Tohtori Kouri oli           siin valtakunnanoikeudessa.
8641: kertonut olleensa yhteydessä ulkoasiainministeri         Marttilan esittämät syytökset ovat joka ta-
8642: Paavo Väyryseen, joka oli todennut hallituksen        pauksessa niin vakavia, että hänen esittämiensä
8643: devalvoivan maan valuutan. Marttila oli kerto-        syytösten paikkansapitävyys on tutkittava pe-
8644: mansa mukaan kertonut tämän sisäpiirin tiedon         rusteellisesti.
8645: välittömästi vaimolleen sekä oli soittanut omis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8646: tamiensa yhtiöiden johdolle tulevasta. Yhtiöt         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8647: eivät kuitenkaan olleet käyttäneet saamaansa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8648: sisäpiiritietoa hyväkseen.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8649:    Lisäksi Marttila toteaa tiedotteessaan
8650: 8.9.1992 tapahtuneesta kellutuksesta, että osuus-               Ovatko Hallituksen tiedossa olleet
8651: pankit soittivat perjantaina 4.9.1992 ja maanan-             Heikki Marttilan lehdistötiedotteessaan
8652: taina 7.9.1992 valikoiduille asiakkailleen valuut-           esittämät väitteet siitä, että ulkoasiainmi-
8653: talainojen välittömästä terminoinnista. Keho-                nisteri Väyrynen olisi 14.11.1991 tapah-
8654: tuksen sanottiin tulleen OKO:sta ja Marttilan                tuneen devalvaation yhteydessä kertonut
8655: tarkistamien tietojen perusteella tämä kehotus               salassapitovelvollisuuden alaisia seikkoja
8656: oli käytännössä pakkoterminointi. Tilanne sisä-              ja että maan osuuspankit olisivat käyttä-
8657: piiritiedon käyttämisestä toistui ilman, että min-           neet hyväkseen sisäpiiritietoa 8.9.1992
8658: kään muun pankin asiakkailla olisi ollut tietoa              tapahtuneen kellutuksen yhteydessä, ja
8659: maamme valuutan kelluttamisesta.                                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8660:    Marttila väittää tiedotteessaan myös, että hä-            siin näiden väitteiden todenperäisyyden
8661: nellä on hallussaan Hannes Kulvikin toimia ja                selvittämiseksi?
8662: 
8663:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
8664: 
8665:                                             Matti Lahtinen
8666: 
8667: 
8668: 
8669: 
8670: 2300321
8671: 2                                           1993 vp -    KK 57
8672: 
8673: 
8674: 
8675: 
8676:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8677: 
8678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          varanto oli vähentynyt huomattavasti ja valuu-
8679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tan ulosvirtaus jatkui syyskuun alkupäivinä.
8680: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Maksuvalmiusjärjestelmän huutokauppakorkoa
8681: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtisen           nostettiin 3.9. yhdellä prosenttiyksiköllä 18 pro-
8682: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 57:            senttiin ja pienennettiin päivätalletuksille mak-
8683:                                                         settavaa korkoa. Suomen korkotasoon heijastui
8684:           Ovatko Hallituksen tiedossa olleet            Suomen Pankin toimien lisäksi Ruotsin nouseva
8685:        Heikki Marttilan lehdistötiedotteessaan          korkotaso. Ulkomaiset sijoittajat ja kotimaiset
8686:        esittämät väitteet siitä, että ulkoasiainmi-     yritykset jatkoivat kiihtyvässä määrin valuutta-
8687:        nisteri Väyrynen olisi 14.11.1991 tapah-         termiinien tekemistä markkaa vastaan. Valuut-
8688:        tuneen devalvaation yhteydessä kertonut          tavaranto heikkeni jatkuvasti. Arvovaltaiselta
8689:        salassapitovelvollisuuden alaisia seikkoja       akateemiselta tasolta tulleet viestit devalvaatio-
8690:        ja että maan osuuspankit olisivat käyttä-        tarpeesta herättivät epävarmuutta kotimaisten
8691:        neet hyväkseen sisäpiiritietoa 8.9.1992          yritysten piirissä.
8692:        tapahtuneen kellutuksen yhteydessä, ja               Kelluttamispäätös tehtiin maanantain 7.9. ja
8693:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          tiistain 8.9. välisenä aikana valuuttamarkkinoi-
8694:        siin näiden väitteiden todenperäisyyden          den ollessa suljettuina Suomessa. Pankkivaltuus-
8695:        selvittämiseksi?                                 tolle ilmoitettiin myöhään illalla 7.9.1992 tiistai-
8696:                                                         aamun kokouksesta, jolloin johtokunnan esitys
8697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            markan kelluttamisesta esitettiin pankkivaltuus-
8698: vasti seuraavaa:                                        tolle.
8699:                                                             Osuuspankit ovat julkisesti kiistäneet jyrkästi
8700:    Valuuttamarkkinaosapuolet spekuloivat mar-           Heikki Marttilan heitä koskevat väitteet ennak-
8701: raskuussa 1991 valuuttakurssien odotettavissa           kotiedoista syyskuussa 1992 toteutetusta mar-
8702: olevalla muuttumisella, koska mm. 1) Suomen             kan kellutuksesta (Keskisuomalainen-lehti
8703: Pankin interventioista huolimatta valuuttaa vir-        24.2.1993). OKO ei myöskään ole antanut kysy-
8704: tasi huomattavasti Suomesta ulkomaille ja pan-          myksessä mainittua kehotusta valuuttalainojen
8705: kit olivat tästä tietoisia, 2) lyhytaikaiset markki-    välittömästä terminoinnista. Hallituksella ei ole
8706: nakorot nousivat jyrkästi hyvin korkealle tasol-        syytä epäillä osuuspankkien ja OKO:n asiasta
8707: le, 3) tulopoliittinen ratkaisu kariutui, kun kes-      antamaa vakuutusta ottaen huomioon päätök-
8708: keiset liitot eivät sitä hyväksyneet, ja tästä aiheu-   senteon yllätyksellisyyden.
8709: tui lisälevottomuutta valuuttamarkkinoilla ja 4)            Molemmissa tapauksissa markan devalvoitu-
8710: arvailut devalvaatiosta olivat yleisesti esillä tie-    miseen johtaneen markkinatilanteen muuttumi-
8711: dotusvälineissä.                                        nen oli niin nopeaa ja ennakoimatonta, ettei
8712:    Päätös markan ulkoisen arvon muuttamisesta           kenelläkään voinut olla asiasta tietoa etukäteen.
8713: tehtiin rahalain 2 §:n edellyttämällä tavalla no-       Näin ollen hallitus katsoo, että kysymyksessä
8714: peassa tahdissa 14.11.1991.                             esitettyjen väitteiden edelleen selvittäminen ei ole
8715:    Loppukesästä 1992 Suomen Pankin Valuutta-            tarpeen.
8716: 
8717:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
8718: 
8719:                                                                                 Pääministeri Esko Aho
8720:                                          1993 vp -    KK 57                                        3
8721: 
8722: 
8723: 
8724: 
8725:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8726: 
8727:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          her. Auktionsräntan inom likviditetssystemet
8728: anger har Ni, Herr Talman, till vederhörande         höjdes den 3 septemher med en procentenhet till
8729: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      18 %. Samtidigt sänktes räntan på dagsdeposi-
8730: dagsman Lahtinen undertecknade spörsmål nr           tioner. Förutom Finlands Banks åtgärder åter-
8731: 57:                                                  verkade även den stigande räntenivån i Sverige
8732:                                                      på Finlands räntenivå. De utländska placerama
8733:           Har Regeringen haft kännedom om de         och de inhemska företagen eskalerade sin valuta-
8734:        påståenden som Heikki Marttila fram-          terminsaktivitet mot marken. Valutareserven
8735:        förde i sitt pressmeddelande, nämligen        minskade hela tiden. Påpekanden från auktori-
8736:        att utrikesminister Väyrynen i samhand        tativt akademiskt håll om hehovet av devalve-
8737:        med devalveringen 14.11.1991 skulle ha        ring skapade osäkerhet hland de inhemska före-
8738:        gett uppgifter som omfattas av tystnads-      tagen.
8739:        plikt och att landets andelshanker skulle         Beslutet om att lämna marken flytande fatta-
8740:        ha utnyttjat s.k. insideruppgifter i sam-     des under tiden mellan måndagen den 7 septem-
8741:        hand med att marken lämnades flytande         her och tisdagen den 8 septemher, då valuta-
8742:        8.9.1992, och                                 marknaden var stängd i Finland. Bankfullmäkti-
8743:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ge underrättades sent på kvällen 7.9.1992 om
8744:        att utreda sanningshalten i påståendena?      tisdagsmorgonens möte, varvid direktionens för-
8745:                                                      slag om att lämna marken flytande lades fram
8746:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för hankfullmäktige.
8747: anföra följande:                                         Andelshankema har i offentligheten skarpt
8748:                                                      tillhakavisat Heikki Marttilas påståenden om att
8749:    Valutamarknadspartema spekulerade i no-           de skulle ha haft förhandsuppgifter om det
8750: vemher 1991 om en ändring av valutakursema           heslut att lämna marken flytande, vilket verk-
8751: som var att vänta, hl.a. eftersom 1) valuta trots    ställdes i septemher 1992 (tidningen Keskisuo-
8752: Finlands Banks interventioner i hög grad ström-      malainen 24.2.1993). Andelshankemas Central-
8753: made ut från Finland och hankema var medvet-         hank Ah har inte heller givit en sådan uppma-
8754: na om detta, 2) de kortfristiga marknadsräntor-      ning om omedelhar terminering av valutakredi-
8755: na hrant steg till en mycket hög nivå, 3) den        tema som nämns i spörsmålet. Med heaktande
8756: inkomstpolitiska lösningen strandade eftersom        av heslutets oförutseharhet har regeringen ingen
8757: den inte godtogs av de centrala förhunden, och       anledning av hetvivla andelshankemas och An-
8758: detta gav upphov till ytterligare oro på valuta-     delshankemas Centralhank Ah:s försäkran i
8759: marknaden, och 4) devalveringsrykten allmänt         ärendet.
8760: förekom i media.                                         I håda fallen var den förändring i marknads-
8761:    Beslut om en ändring av markens yttre värde       situationen som ledde till devalvering så snahh
8762: fattades i snahh takt den 14.11.1991 på det sätt     och oförutsehar att ingen kan ha haft förhands-
8763: 2 § myntlagen förutsätter.                           uppgifter om saken. Således anser regeringen att
8764:    På sensommaren 1992 hade Finlands Banks           det inte föreligger skäl att vidare utreda de
8765: valutareserv minskat hetydligt och valutautflö-      påståenden som framförs i spörsmålet.
8766: det fortsatte under de första dagama i septem-
8767:       Helsingfors den 2 april 1993
8768: 
8769:                                                                           Statsminister Esko Aho
8770:                                               1993 vp
8771: 
8772: Kirjallinen kysymys 58
8773: 
8774: 
8775: 
8776: 
8777:                                   Vistbacka: Auneksen paikallistien rakentamisen aloittamisesta
8778: 
8779: 
8780: 
8781:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8782: 
8783:    Vaasan tiepiirin alueella Seinäjoella kulkevan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8784: Auneksen paikallistien parantamisesta on val-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8785: miit suunnitelmat. Hankkeen pituus on 2,08 km       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8786: ja kustannusarvio 2 412 000 markkaa. Tien pa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8787: rannushankkeeseen on aikaisemmin ollut jo va-
8788: rat osoitettuina, mutta ne on vedetty pois. Hank-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8789: keen pikainen toteuttaminen olisi kuitenkin tär-           riittävien määrärahojen saamiseksi Au-
8790: keätä tien vilkkaan liikenteen vuoksi.                     neksen paikallistien 17497 parantamisek-
8791:                                                            si vuoden 1993 aikana?
8792:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
8793: 
8794:                                          Raimo Vistbacka
8795: 
8796: 
8797: 
8798: 
8799: 230032J
8800: 2                                      1993 vp -    KK 58
8801: 
8802: 
8803: 
8804: 
8805:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8806: 
8807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kylän halki. Sen liikennemäärä on noin 200
8808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      autoa/vrk eli varsin vähäinen.
8809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tien suuntausta on suunniteltu parannetta-
8810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         vaksi kahden kilometrin matkalla. Hankkeen
8811: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tie- ja rakennussuunnitelmat ovat valmiinaja sen
8812: sen n:o 58:                                        kustannusarvio on 2,4 milj. mk.
8813:                                                       Tien parantaminen oli alun perin suunniteltu
8814:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     toteutettavaksi vuosina 1991-1993. Erimieli-
8815:        riittävien määrärahojen saamiseksi Au-      syydet tien linjauksesta Auneksen kylän kohdal-
8816:        neksen paikallistien 17497 parantamisek-    la johtivat kuitenkin siihen, että suunnitelma ei
8817:        si vuoden 1993 aikana?                      valmistunut ajoissa ja hankkeen aloittamista
8818:                                                    jouduttiin siirtämään. Vaasan tiepiirin toiminta-
8819:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja taloussuunnitelmassa hanke on nyt, kun tie-
8820: vasti seuraavaa:                                   dossa on tiemäärärahojen raju väheneminen lä-
8821:                                                    hivuosina, suunniteltu toteutettavaksi vuonna
8822:    Auneksen paikallistie 17497 on 3,2 km pitkä     1996.
8823: soratie. Tie on mutkainen ja se kulkee Auneksen
8824: 
8825:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
8826: 
8827:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
8828:                                          1993 vp -    .KK 58                                         3
8829: 
8830: 
8831: 
8832: 
8833:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8834: 
8835:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          igenom Aunes by. Trafikmängden på den är
8836: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         cirka 200 bilar per dygn, dvs. tämligen liten.
8837: medlem av statsrådet översant följande av riks-         Det har planerats att förbättra vägens linjefö-
8838: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                ring på en sträcka av två kilometer. Väg- och
8839: spörsmål nr 58:                                      byggnadsplanerna för projektet är fårdiga och
8840:                                                      dess kostnadsberäkning är 2,4 miljoner mark.
8841:           Vilka åtgärder skall Regeringen vidta         Förbättringsarbetena på vägen hade ur-
8842:        för att skaffa tillräckliga anslag för för-   sprungligen planerats äga rum under åren
8843:        bättrandet av lokalväg 17497 i Aunes          1991-1993. Oenigheten beträffande vägens lin-
8844:        under året 1993?                              jeföring i Aunes by ledde dock tili försening av
8845:                                                      planen och man var tvungen att uppskjuta på-
8846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        börjandet av projektet. I verksamhets- och finan-
8847: anföra följande:                                     sieringsplanen för vägdistriktet i Vasa har pro-
8848:                                                      jektets förverkligande nu, när väganslagen skall
8849:    Lokalväg 17497 i Aunes är en 3,2 kilometer        minskas kännbart under de närmaste åren, flyt-
8850: lång grusväg. Vägen är krokig och den går            tats tili året 1996.
8851: 
8852:      Helsingfors den 26 mars 1993
8853: 
8854:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
8855:                                                1993 vp
8856: 
8857: Kirjallinen kysymys 59
8858: 
8859: 
8860: 
8861: 
8862:                                   Pulliainen: Kollajan altaan rakentamista koskevista suunnitelmista
8863: 
8864: 
8865:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8866: 
8867:    Valtioneuvoston käsitellessä viidennen ydin-      ottaa pikaisesti kantaa syntyneeseen tilantee-
8868: voimalan       rakentamisasiaa       istunnossaan    seen.
8869: 25.2.1993 keskustelussa kävi ilmi, että Suomen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8870: Keskusta ajaa - ministeri Paavo Väyrysen joh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8871: dolla - kaikin tavoin Kollajan altaan rakenta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8872: mista ja siihen liittyen koskiensuojelulain purka-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8873: mista. Samoin Suomen Keskusta osoittautui
8874: piittaamattomaksi soidensuojeluohjelmasta.                       Aikooko ympäristöministeri esitellä
8875:    Tilanne on äärettömän huolestuttava, kun                   hallitukselle esityksen koskiensuojelulain
8876: suurin eduskuntapuolue suhtautuu täysin kiel-                 purkamiseksi niin, että ulkoasiainminis-
8877: teisesti luonnonsuojeluun. Olisi voinut odottaa,              teri Paavo Väyrysen ajama Kollajan allas
8878: että Suomen Keskustan ministerit olisivat jättä-              voidaan rakentaa, ja
8879: neet vaatimusteosa ulkopuolelle eduskunnan jo                    mitä mieltä ympäristöministeri on
8880: päättämät luonnonsuojeluratkaisut                             muutoin Suomen Keskustan ministerei-
8881:    On erittäin tärkeää, että ympäristöministeri               den luonnonsuojelumielipiteistä?
8882:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
8883: 
8884:                                            Erkki Pulliainen
8885: 
8886: 
8887: 
8888: 
8889: 2300321
8890: 2                                           1993 vp -    KK 59
8891: 
8892: 
8893: 
8894: 
8895:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8896: 
8897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaan suojeluohjelmien, purkamista tarkoittavaa
8898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           esitystä. Ympäristöministeriö päinvastoin pyrkii
8899: olette 26 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn              nimenomaan siihen, että suojeluohjelmat voi-
8900: kirjeenne n:o 205 ohella toimittanut valtioneu-         daan toteuttaa mahdollisimman pikaisessa aika-
8901: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          taulussa.
8902: Pulliaisen kirjallisen kysymyksen n:o 59:                  Koskiensuojelulain säännöksen mukaan kor-
8903:                                                         vausta hyödyntämättä jäävästä vesivoimasta oli
8904:            Aikooko ympäristöministeri esitellä          haettava viiden vuoden kuluessa lain voimaantu-
8905:         hallitukselle esityksen koskiensuojelulain      losta eli 1.2.1992 mennessä. Tuhansia vesialuei-
8906:         purkamiseksi niin, että ulkoasiainminis-        den omistajia koskevia korvaustoimituksia on-
8907:         teri Paavo Väyrysen ajama Kollajan allas        kin vireillä eri puolilla maata. Osa toimituksista
8908:         voidaan rakentaa, ja                            on saatu lopulliseen päätökseen ja osa on eden-
8909:            mitä mieltä ympäristöministeri on            nyt hyvin pitkälle. Myös Kollajan altaan raken-
8910:         muutoin Suomen Keskustan ministerei-            tamista aikanaan havitellut Pohjolan Voima Oy
8911:         den luonnonsuojelumielipiteistä?                on jo 19.12.1988 jättänyt vesivoiman rakentami-
8912:                                                         sen estymisestä johtuvan korvaushakemuksen
8913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Oulun läänin maanmittauskonttorille. Ympäris-
8914: vasti seuraavaa:                                        töministeriö on 3.3.1989 päivätyssä kirjeessään
8915:                                                         ilmoittanut valtion olevan asiassa korvausvel-
8916:    Koskiensuojelulakiin sisältyvät kohteet muo-         vollinen.
8917: dostavat virtaavien vesien suojeluohjelman. Niil-          Edellä todetusta käy ilmi, että koskiensuojelu-
8918: lä on tärkeä merkitys Suomen luonnon moni-              lain purkaminen, kun toimitukset ovat vireillä ja
8919: muotoisuuden säilyttämisessä. Kaikki luonnon-           suuri osa näistä on saatu lopulliseen päätökseen
8920: suojeluohjelmat ovat kokonaisuuksia, joiden             korvausten maksatuksineen, olisijo teknisestikin
8921: purkamiseen miltään osin ei ole aihetta. Ympä-          erittäin hankala, käytännössä jopa ylivoimainen
8922: ristöministeriö ei siten ole aikeissa esitellä halli-   tehtävä.
8923: tukselle koskiensuojelulain, kuten ei muiden-
8924: 
8925:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1993
8926: 
8927:                                                                  Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
8928:                                           1993 vp -    KK 59                                          3
8929: 
8930: 
8931: 
8932: 
8933:                                     Tili Riks~agens Herr Talman
8934: 
8935:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hävande av forsskyddslagen, inte heller av något
8936: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      annat skyddsprogram. Tvärtom eftersträvar mil-
8937: se nr 205 av den 26 februari 1993 till vederböran-    jöministeriet uttryckligen ett så snabbt och kom-
8938: de medlem av statsrådet översänt följande av          plett verkställande av skyddsprogrammen som
8939: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål         möjligt.
8940: nr 59:                                                   Enligt stadgandena i forsskyddslagen skall
8941:            Ämnar miljöministern för regeringen        anspråk på ersättning för vattenkraft som inte
8942:         föredra en sådan proposition till upphä-      utnyttjas göras inom fem år efter det lagen trätt
8943:         vande av forsskyddslagen att den av           i kraft, alltså före 1.2.1992. Tusentals förrätt-
8944:         utrikesminister Paavo Väyrynen före-          ningar som gäller ersättning till ägare av vatten-
8945:         språkade Kollajabassängen kan byggas,         områden har anhängiggjorts i olika delar av
8946:         och                                           Finland. En del av förrättningarna har slutgiltigt
8947:            vad anser miljöministern i övrigt om       slutförts, en del har framskridit mycket långt.
8948:         de naturvårdsåsikter som centerpartiets       Också Pohjolan Voima Oy, som i tiden tänkte sig
8949:         ministrar företräder?                         att bygga Kollajabassängen, lämnade redan
8950:                                                       19.12.1988 in en ansökan om ersättning för att
8951:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vattenkraften inte kunde byggas ut tilllantmäte-
8952:                                                       rikontoret i Uleåborgs län. Miljöministeriet har
8953: anföra följande:
8954:                                                       i ett brev daterat 3.3.1989 meddelat att staten är
8955:    De områden som fridlysts med stöd av fors-         skyldig att betala ersättning i detta samman-
8956: skyddslagen hör till skyddsprogrammet för rin-        hang.
8957: nande vatten. De är viktiga för att variationsri-        Av vad som anförts ovan framgår att det
8958: kedomen i vår natur skall kunna bibehållas. Alla      också rent tekniskt vore oerhört besvärligt, i
8959: naturskyddsprogram är helheter, och det finns         praktiken rentav övermäktigt att upphäva fors-
8960: inget skäl att upphäva någon som helst del av         skyddslagen nu då förrättningarna pågår och en
8961: dem. Miljöministeriet avser alltså inte att för       stor del av dem till och med har slutförts inklu-
8962: regeringen föredra någon proposition om upp-          sive att ersättningarna har betalats ut.
8963: 
8964:      Helsingfors den 5 april 1993
8965: 
8966:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
8967:                                                1993 vp
8968: 
8969: Kirjallinen kysymys 60
8970: 
8971: 
8972: 
8973: 
8974:                                   Rimmi: Varusmiesten epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi tarvit-
8975:                                      tavista toimenpiteistä
8976: 
8977: 
8978:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8979: 
8980:    Porin prikaatin pioneerikomppaniassa on jul-      kuljetuskomppanian jääkäriä ohjesääntöjen vas-
8981: kisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan koulu-      taisesti.
8982: tuksen yhteydessä tämän vuoden helmikuun 1              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8983: päivänä menetelty epäasiallisesti varusmiehiä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8984: kohtaan. Kouluttajat olisivat seisottaneet varus-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8985: miehiä alasti pakkasessa kastellen heitä vedellä,    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8986: minkä lisäksi toimitus olisi kuvattu. Tapahtu-
8987: neen olisi suunnitellut kantahenkilökuntaan                     Mitä Hallituksella on sanottavaa pe-
8988: kuuluva.                                                    rusteluissa kuvatun tapauksen johdosta
8989:    Huolimatta toistuvista lupauksista puuttua               ja antaako se aihetta henkilöjärjestelyi-
8990: sopimattomaan menettelyyn varusmieskoulu-                   hin mainitussa prikaatissa, sekä
8991: tuksessa ja huolimatta asiaa koskevista ohjeista,               mihin tehostettuihin toimiin aiotaan
8992: tällaisia tapauksia näyttää aika ajoin esiintyvän.          ryhtyä, jotta epäasiallinen menettely va-
8993:    Edellinen, julkisessa tiedossa oleva sopimaton           rusmiehiä kohtaan kantahenkilökunnan
8994: menettely Porin prikaatissa palvelevia varusmie-            ja varusmieskouluttajien taholta loppui-
8995: hiä kohtaan lienee tapahtunut pari vuotta sitten,           si?
8996: kun panssarikomppanian luutnantti höykytti
8997:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
8998: 
8999:                                              Eila Rimmi
9000: 
9001: 
9002: 
9003: 
9004: 2300321
9005: 2                                         1993 vp -    KK 60
9006: 
9007: 
9008: 
9009: 
9010:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9011: 
9012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oli 41 esiin tullutta tapausta, vuonna 1990 niitä
9013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oli 25 tapausta sekä 19 vuonna 1991. Kun
9014: olette 26 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn            otetaan huomioon, että esimiesasemassa toimii
9015: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vuosittain tuhansia henkilöitä, niin kantahenki-
9016: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Eila          lökuntaa kuin varusmiehiäkin, ja käskyvallan
9017: Rimmin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           käyttötilanteita on lukematon määrä, on perus-
9018: n:o 60:                                               teltua syytä todeta, että käsiteltäväksi tulleiden
9019:                                                       simputustapausten määrä on vähäinen. Esiin
9020:            Mitä Hallituksella on sanottavaa pe-       tulleet tapaukset eivät myöskään laatunsa puo-
9021:        rusteluissa kuvatun tapauksen johdosta         lesta ole osoittautuneet vakaviksi. Kuitenkin
9022:        ja antaako se aihetta henkilöjärjestelyi-      jokaiseen tapaukseen on suhtauduttava vaka-
9023:        hin mainitussa prikaatissa, sekä               vasti.
9024:            mihin tehostettuihin toimiin aiotaan          Puolustusvoimissa pyritään määrätietoisesti
9025:        ryhtyä, jotta epäasiallinen menettely va-      estämään simputusta ja puuttumaan rangaistus-
9026:        rusmiehiä kohtaan kantahenkilökunnan           toimenpitein havaittuihin tapauksiin. Pääesi-
9027:        ja varusmieskouluttajien taholta loppui-       kunta on 25.2.1993 uudistanut pysyväisohjeen
9028:        si?                                            simputuksen estämisestii.. Ohjeessa korostetaan
9029:                                                       simputusilmiöiden ennalta ehkäisemisen tarpeel-
9030:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lisuutta. Esimieskoulutuksessa edellytetään sim-
9031: taen seuraavaa:                                       putuksen kiellettävyys otettavaksi erityiseksi
9032:                                                       opetuskohteeksi. Samalla tulee koulutuksessa
9033:    Kansanedustaja Rimmin kirjallisessa kysy-          ohjata esimiehiä alaisten asianmukaiseen käsit-
9034: myksessä mainitun Porin prikaatissa 1.2.1993          telyyn. Valvonnan osalta korostetaan esimiesten
9035: toteutetun suojelukoulutuksen tutkin ta ja selvit-    velvollisuutta valvoa alaistensa toimintaa niin,
9036: täminen on vireillä. Esitutkinta on juuri valmis-     ettei asiattornia menettelytapoja käytetä. Ohjees-
9037: tunut ja asian jatkokäsittely ja oikeudellinen        sa tähdennetään sitä, että jokainen esimies on
9038: arviointi käynnissä. Lopputuloksesta on tässä         vastuussa siitä, ettei hänen alaisessaan joukossa
9039: vaiheessa ennenaikaista lausua.                       esiinny simputusta.
9040:    Puolustusministeriössä ja puolustusvoimissa           Myös lisäksi puolustusvoimien sisällä toimi-
9041: suhtaudutaan simputukseen (esimiesaseman              vat varusmiestoimikunnat, sosiaalikuraattorit,
9042: väärinkäyttämiseen) ehdottoman kielteisesti.          sotilaspapit sekä lisääntynyt avoimuus ja julki-
9043: Esiin tulleiden simputustapausten määrä on vii-       suus omalta osaltaan edistävät myönteistä kehi-
9044: me vuosina vähentynyt. Kun niitä vuonna 1989          tystä.
9045:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
9046: 
9047:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
9048:                                           1993 vp -    KK 60                                                3
9049: 
9050: 
9051: 
9052: 
9053:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9054: 
9055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beaktande av att tusentals personer verkar i
9056: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förmansställning årligen, däri inbegripet såväl
9057: den 26 februari 1993 till vederbörande medlem         stampersonal som beväringar, och att antalet
9058: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        tillfällen vid vilka rätten att befalla utövas är
9059: Eila Rimmi undertecknade spörsmål nr 60:              oräkneligt, är det motiverat att konstatera att
9060:                                                       antalet fall av pimsning som förelagts myndighe-
9061:           Vad har Regeringen att anföra med           tema för behandling är obetydligt. De fall som
9062:        anledning av den händelse som skildras i       uppdagats har inte heller varit av sådan karaktär
9063:        motiveringen, och ger den upphov till          att de skulle ha visat sig vara allvarliga. Man har
9064:        personarrangemang inom brigaden i frå-         trots det förhållit sig seriöst till varje enskilt fall.
9065:        ga, samt                                           Inom försvarsmakten går man målmedvetet
9066:           vilka effektiverade åtgärder ämnar          in för att förhindra pimsning och för att ingripa
9067:        man vidta för att få ett slut på stamperso-    med bestraffningsåtgärder i de fall som uppda-
9068:        nalens och beväringsutbildamas osakliga        gas. Huvudstaben fömyade 25.2.1993 sin bestå-
9069:        förfarande gentemot beväringama?               ende anvisning om förhindrande av pimsning. I
9070:                                                       anvisningen understryks nödvändigheten av att
9071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pimsningsfenomenen förhindras på förhand.
9072: anföra följande:                                      Inom förmansutbildningen förutsätts förbudet
9073:                                                       mot pimsning bli upptaget som en särskild un-
9074:    Undersökningen och utredningen av den              dervisningspunkt. Undervisningen skall också ge
9075: skyddsundervisning som bedrevs vid Bjöme-             förmännen färdigheter för saklig behandling av
9076: borgs brigad 1.2.1993 och som nämns i riksdags-       underlydande. Vad övervakningen beträffar
9077: man Rimmis spörsmål pågår som bäst. Förun-            framhålls förmännens skyldighet att övervaka de
9078: dersökningen har nyss blivit klar och den fortsat-    underlydandes verksamhet på så sätt att osakliga
9079: ta beredningen samt den rättsliga bedömningen         metoder inte tillämpas. I anvisningen framhålls
9080: av saken är på gång. Det är i detta skede ännu        att varje förman är ansvarig för att pimsning inte
9081: för tidigt att ge ett utlåtande om slutresultatet.    förekommer i de trupper som är underställda
9082:    Inom försvarsministeriet och försvarsmakten        honom.
9083: förhåller man sig ovillkorligen negativt till pims-       Också de inom försvarsmakten verksamma
9084: ning (missbruk av förmansställning). Antalet fall     beväringskommitteema, socialkuratorema och
9085: av pimsning som kommit fram har minskat               militärprästema samt den ökade öppenheten
9086: under de senaste åren. Medan antalet uppdagade        och offentligheten bidrar för sin del till en positiv
9087: fall av pimsning var 41 år 1989 förekom endast        utveckling.
9088: 25 sådana fall år 1990 samt 19 år 1991. Med
9089: 
9090:      Helsingfors den 26 mars 1993
9091: 
9092:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
9093:                                                 1993 vp
9094: 
9095: Skriftligt spörsmål 61
9096: 
9097: 
9098: 
9099:                                    M. Pietikäinen m.fl.: Om ändring av urvalsprinciperna för den
9100:                                       gemensamma elevintagningen mitt under pågående termin
9101: 
9102:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9103: 
9104:    Undervisningsministeriet har med stöd av           många studerande då de valt mellan arbete och
9105: lagen och förordningarna om yrkesläroanstalter        studier. T.ex. på folkhögskolornas allmänbil-
9106: under den gångna höstterminen 1992 ändrat             dande linjer studerar för närvarande elever, som
9107: urvalsprinciperna för de linjer, skolningspro-        i höstas då de inledde sina studier hade den
9108: gram och inriktningsalternativ som är med i den       uppfattningen att bildning och studier befrämjar
9109: gemensamma elevintagningen. Detta drabbar             inträdet till fortsatta studier och möjligheterna
9110: studerande i folkhögskolor synnerligen orättvist.     att klara av dem. Dessa studerande kunde inte
9111:    På basen av undervisningsministeriets beslut       förutse att undervisningsministeriet under deras
9112: 16.10.1992 följer man fr.o.m. 1.1.1993 vid intag-     studietid skulle besluta annorlunda.
9113: ningen av elever till den grundskolebaserade             Nästan alla läroinrättningar i Finland bötjar
9114: yrkesutbildningen på basen av betyg en sådan          sin arbetssäsong i augusti-september. Eleverna
9115: procedur, att man i första hand prioriterar de        har rätt att Iita på att de uppgifter enligt vilka de
9116: från grundskolan samma år utexaminerade unga          vägleds att studera och enligt vilka de söker
9117: och i andra hand ungdomar under 25 år utan            studieplatser håller streck. Undervisningsmini-
9118: yrkesutbildning.                                      steriets beslut har dock fattats mitt under läroin-
9119:     På basen av sitt beslut om gemensam elevin-       rättningarnas arbetsperiod. På grund av detta
9120: tagning har undervisningsministeriet 26.11.1992       har en del av eleverna vilseletts och en del av
9121: meddelat utbildningsstyrelsen och länsstyrelser-      studiehandledarna har ovetande gjort sig skyldi-
9122: na att "till de från grundskolan utexaminerade        ga till att ge felaktig information.
9123: räknas under samma år från grundskolans 9 och            Undervisningsministeriets beslut försätter
9124:  10 klasser samt från folkhögskolornas grund-         dessutom de ungdomar, som villlåta beslutet om
9125: linjer utexaminerade".                                yrkesvalet mogna under ett folkhögskolår, i ett
9126:     Bakgrunden till beslutet utgörs av strävan att    sämre utgångsläge än de jämnåriga som söker
9127: erbjuda de unga som avslutar sin grundskola           direkt från grundskolan till en yrkesskola. Det
9128: möjligheten att avlägga en yrkesinriktad exa-         kan väl aldrig ha varit ministeriets avsikt?
9129: men, så att de yngsta och minst skolade som              Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
9130: huvudregel genast kan överföras till yrkesinrik-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9131: tad utbildning i den rådande svåra ungdomsar-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
9132: betslöshetssituationen. De som berett beslutet        följande spörsmål:
9133: har dock inte alls tagit i beaktande, att situatio-
9134:  nen för en del sådana ungdomar som redan                        År Regeringens utbildningspolitiska
9135:  studerar ändras på ett sätt som kränker deras                målsättning verkligen att straffa de unga
9136:  rättsskydd.                                                  som satsat på bildning och allmänna
9137:     Till studerandes rättsskydd hör att de haft               studier i en folkhögskola då de söker om
9138:  möjlighet att på förhand ta del av väsentlig                 studieplats i yrkesskola, och
9139:  information om antagningskriterier för kom-                     vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
9140:  mande studier. Undervisningsministeriets beslut              för att förhindra de kränkningar av
9141:  av 16.10.1992 och 26.11.1992 fyller inte dessa               studerandes rättsskydd som förorsakats
9142:  kriterier för rättsskydd.                                    av ändring av urvalsprinciperna för den
9143:     Att förbättra sin egen situation med tanke på             gemensamma elevintagningen mitt under
9144:  senare vidareutbildning har varit en delorsak för            pågående termin?
9145: 
9146:      Helsingfors den 25 februari 1993
9147: 
9148:           Margareta Pietikäinen          Boris Renlund                   Eva Biaudet
9149:           Jan-Erik Enestam               Henrik Westerlund               Gunnar Jansson
9150:           Håkan Nordman                  Henrik Lax                      Håkan Malm
9151: 2300321
9152: 2                                          1993 vp -    KK 61
9153: 
9154: Kirjallinen kysymys 61                                                                        Suomennos
9155: 
9156: 
9157: 
9158:                                    M. Pietikäinen ym.: Yhteishaun valintaperusteiden muuttamisesta
9159:                                       kesken lukukauden         ·
9160: 
9161:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9162: 
9163:     Opetusministeriö on ammatillisista oppilai-        nien opiskelijoiden työn ja opintojen välillä teke-
9164: toksista annetun lain ja ammatillisista oppilai-       mään valintaan. Esimerkiksi kansanopistojen
9165: toksista annettujen asetusten nojalla muuttanut        yleissivistävillä linjoilla opiskelee nykyään oppi-
9166: kuluneen syyslukukauden 1992 aikana yhteis-            laita, joilla viime syksynä opintojen alkaessa oli
9167: haussa mukana olevien linjojen, koulutusohjel-         käsitys, että sivistys ja opinnot edistävät pääsyä
9168: mien ja suuntautumisvaihtoehtojen valintape-           jatko-opintoihin ja mahdollisuuksia niistä selviä-
9169: rusteita. Tämä kohdistuu erityisen epäoikeuden-        miseen. Nämä opiskelijat eivät voineet aavistaa
9170: mukaisesti kansanopistoissa opiskeleviin.              ennalta, että opetusministeriö päättäisi heidän
9171:     Opetusministeriön 16.10.1992 antaman pää-          opintojensa aikana toisin.
9172: töksen perusteella valittaessa oppilaita perus-           Lähes kaikki Suomen oppilaitokset aloittavat
9173: koulupohjaiseen ammattikoulutukseen todistus-          työkautensa elo-syyskuussa. Oppilailla on oi-
9174: valinnassa noudatetaan 1.1.1993 lähtien menet-         keus luottaa siihen, että tiedot, joiden mukaan
9175: telyä, jossa etusijalle asetetaan ensisijaisesti pe-   heitä ohjataan opiskelemaan ja joiden perusteel-
9176: ruskoulusta samana vuonna päässeet nuoret ja           la he hakevat opiskelupaikkoja, pitävät paikkan-
9177: toissijaisesti alle 25-vuotiaat vailla ammatillista    sa. Opetusministeriön päätös on kuitenkin tehty
9178: koulutusta olevat nuoret.                              kesken oppilaitosten työkauden. Tämän vuoksi
9179:    Yhteishakua koskevan päätöksensä perusteel-         osaa oppilaista on johdettu harhaan, ja osa
9180: la opetusministeriö on 26.11.1992 ilmoittanut          opinto-ohjaajista on tietämättään syyllistynyt
9181: opetushallitukselle ja lääninhallituksille, että       väärän tiedon antamiseen.
9182: "peruskoulusta pääseviin luetaan samana vuon-             Opetusministeriön päätös asettaa lisäksi nuo-
9183: na peruskoulun 9. luokalta ja peruskoulun 10.          ret, jotka haluavat antaa ammatinvalintaa kos-
9184: luokalta sekä kansanopistojen perosiinjoilta           kevan päätöksen kypsyä kansanopistovuoden
9185: pääsevät".                                             ajan, huonompaan lähtöasemaan kuin suoraan
9186:     Päätöksen taustalla on pyrkimys tarjota pe-        peruskoulusta ammattikouluun hakevat saman-
9187: ruskoulun päättäville nuorille mahdollisuus am-        ikäiset nuoret. Tämä ei liene koskaan ollut
9188: matillisen tutkinnon suorittamiseen siten, että        ministeriön tarkoituksena?
9189: nuorimmat ja vähiten koulutusta saaneet pää-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9190: sääntöisesti voidaan siirtää heti ammatilliseen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9191: koulutukseen vallitsevassa vaikeassa nuoriso-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9192: työttömyystilanteessa. Päätöstä valmistelleet ei-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9193: vät kuitenkaan ole ollenkaan ottaneet huo-
9194: mioon, että osalle jo nyt opiskelevista nuorista                   Onko Hallituksen koulutuspoliittisena
9195: tilanne muuttuu tavalla, joka loukkaa heidän                    tavoitteena todellakin rangaista sivistyk-
9196: oikeusturvaansa.                                                seen ja kansanopistossa suoritettaviin
9197:    Opiskelijoiden oikeusturvaan kuuluu, että                    yleisopintoihin panostaneita nuoria hei-
9198: heillä on ollut mahdollisuus saada etukäteen                    dän hakiessaan opiskelupaikkaa ammat-
9199: olennaista tietoa tulevien opintojen valintaperus-              tikoulusta, ja
9200: teista. Opetusministeriön päätökset 16.10.1992                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on
9201: ja 26.11.1992 eivät täytä näitä oikeusturvan                    ryhtynyt estääkseen ne opiskelijoiden
9202: kriteerejä.                                                     oikeusturvan loukkaukset, jotka ovat
9203:     Oman tilanteensa parantaminen myöhempää                     aiheutuneet yhteishaun valintaperustei-
9204: jatkokoulutusta ajatellen on ollut osasyynä mo-                 den muuttamisesta kesken lukukauden?
9205: 
9206:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1993
9207: 
9208:           Margareta Pietikäinen           Boris Renlund                    Eva Biaudet
9209:           Jan-Erik Enestam                Henrik Westerlund                Gunnar Jansson
9210:           Håkan Nordman                   Henrik Lax                       Håkan Malm
9211:                                          1993 vp -    KK 61                                              3
9212: 
9213: 
9214: 
9215: 
9216:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9217: 
9218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Päätöksellä pyritään voimakkaasti edistä-
9219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mään nuorten ammatilliseen koulutukseen pää-
9220: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      syä jyrkästi nousseen työttömyyden vallitessa.
9221: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       Taustalla on myös pyrkimys lisätä koulujärjes-
9222: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      telmän toimivuutta ja koulutustarjonnan teho-
9223: myksen n:o 61:                                       kasta hyväksikäyttöä. Valtioneuvoston hyväksy-
9224:                                                      mässä koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitet-
9225:           Onko Hallituksen koulutuspoliittisena      tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
9226:        tavoitteena todellakin rangaista sivistyk-    vuosille 1991-1996 asetetaan erääksi ammatil-
9227:        seen ja kansanopistossa suoritettaviin        listen oppilaitosten opiskelijavalintojen kehittä-
9228:        yleisopintoihin panostaneita nuoria hei-      misen tavoitteeksi välittömien jatkomahdolli-
9229:        dän hakiessaan opiskelupaikkaa ammat-         suuksien turvaaminen peruskoulusta pääseville.
9230:        tikoulusta, ja                                Lisäksi hallitus on 14.10.1992 tekemässään peri-
9231:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          aatepäätöksessä toimenpiteistä julkisen talouden
9232:        ryhtynyt estääkseen ne opiskelijoiden         tasapainon parantamiseksi päättänyt, että am-
9233:        oikeusturvan loukkaukset, jotka ovat          matillisen koulutuksen oppilasvalintamenettelyi-
9234:        aiheutuneet yhteishaun valintaperustei-       tä uudistetaan siten, että oppilasvalinnassa anne-
9235:        den muuttamisesta kesken lukukauden?          taan etusija sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole
9236:                                                      aiempaa ammatillista koulutusta.
9237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Työttömyyden kasvu heijastui selvästi amma-
9238: vasti seuraavaa:                                     tillisten oppilaitosten opiskelijavalinnoissa vuon-
9239:                                                      na 1992. Lähinnä työttömyyden seurauksena
9240:     Opiskelijat ammatillisiin oppilaitoksiin vali-   hakijamäärät kasvoivat ja koulutukseen pääsy
9241: taan ammatillisista oppilaitoksista annettujen       vaikeutui. Kevään 1992 yhteishaussa jäi valitse-
9242: asetusten mukaan aikaisemmissa opinnoissa            matta kaikkiaan lähes 60 000 hakijaa, joiden
9243: menestymisen, koulutushalukkuuden, koulutus-         joukossa oli 11 600 peruskoulun samana vuonna
9244: tarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin          päättänyttä. Kuitenkin nuorisoasteen koulutuk-
9245: verrattavien taikka yhteiskunnan koulutustar-        seen valittiin vuonna 1992 lähes 12 300 yli 25-
9246: peeseen liittyvien seikkojen perusteella sen mu-     vuotiasta. Tällaisten ilmiöiden johdosta ja nuo-
9247: kaan kuin opetusministeriö tarvittaessa tarkem-      risotyöttömyyden edelleen kasvaessa päädyttiin
9248: min määrää. Opetusministeriö teki 16.10.1992         nopealla aikataululla muuttamaan ammatillisten
9249: päätöksen yhteishaussa mukana olevien amma-          oppilaitosten opiskelijoiden valintaperusteita
9250: tillisten oppilaitosten opiskelijoiden valintape-    nuoria ja erityisesti peruskoulun päättäviä suosi-
9251: rusteista vuonna 1993.                               viksi. Samanaikaisesti kuitenkin lisättiin amma-
9252:     Päätöksen oleellisin muutos aiemmin voimas-      tillista aikuiskoulutusta aikuisten koulutusmah-
9253: sa olleisiin ammatillisten oppilaitosten opiskeli-   dollisuuksien turvaamiseksi.
9254: joiden valintaperusteisiin koskee vailla ammatil-        Valintaperusteiden muutos tuo kaikille nuo-
9255: lista koulutusta olevien nuorten asemaa valin-       rille - ei vain peruskoulun samana vuonna
9256: noissa. 1.1.1993 voimaan tulleiden valintaperus-     päättäville - tilaa ammatillisiin oppilaitoksiin
9257: teiden mukaan asetetaan yleisesti etusijalle alle    vuonna 1993. On myös todettava, että yleissivis-
9258: 25-vuotiaat vailla ammatillista koulutusta olevat    täviä lisäopintoja suorittaneet saavat edelleen
9259: nuoret. Valittaessa opiskelijoita peruskoulupoh-     lisäpisteitä opinnoistaan valittaessa opiskelijoita
9260: jaiseen koulutukseen todistusvalinnassa nouda-       ammatillisiin oppilaitoksiin.
9261: tetaan päätöksen mukaan kuitenkin menettelyä,            Opetushallitus tulee selvittämään yksityiskoh-
9262: jossa etusijalle asetetaan ensisijaisesti samana     taisesti valintaperusteiden muutosten vaikutuk-
9263: vuonna peruskoulusta pääsevät nuoret ja toissi-      set eri hakijaryhmiin kevään 1993 opiskelija-
9264: jaisesti alle 25-vuotiaat vailla ammatillista kou-   valintojen yhteydessä. Opetusministeriö on li-
9265: lutusta olevat nuoret.                               säksi asettanut 23.2.1993 työryhmän opiske-
9266: 4                                        1993 vp -    KK 61
9267: 
9268: lijavalintojen kehittämiseksi. Työryhmän tehtä-      siirtymisen peräkkäiseen rakenteeseen sekä niin
9269: vänä on                                              ikään opintoihin sijoittumisen nopeuttamisen,
9270:     1) tehdä arvio yhteishakujärjestelmän tilasta    koulutuspaikkojen tehokkaan käytön ja eri ha-
9271: ja toimivuudesta sekä tehdä ehdotus yhteishaku-      kijaryhmät, sekä
9272: järjestelmän kehittämisestä ottaen huomioon              3) valmistella tarvittavat säädösmuutokset
9273: opiskelijavalintojen sujuvuuden ja hakijoiden        sekä tehdä ehdotukset muista tarvittavista jatko-
9274: oikeusturvan sekä opetushallinnon järjestämi-        toimista.
9275: seen liittyvät ratkaisut keskus- ja aluetasolla,         Tämän selvitys- ja työryhmätyön tarkoitukse-
9276:     2) laatia ehdotus ammatillisten oppilaitosten    na on saattaa ammatillisten oppilaitosten opis-
9277: opiskelijaksi ottamisen pääsyvaatimuksista ja        kelijavalinnat laajan tarkastelun kohteeksi ja sen
9278: valintaperusteista ottaen huomioon ammatilli-        pohjalta kehittää niitä edelleen.
9279: sen koulutuksen uudistuvan linjarakenteen ja
9280:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1993
9281: 
9282:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
9283:                                            1993 vp -    KK 61                                          5
9284: 
9285: 
9286: 
9287: 
9288:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9289: 
9290:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            löshet. 1 bakgrunden finns också en strävan att
9291: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           få skolsystemet att fungera bättre och att utnytt-
9292: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ja utbildningsutbudet effektivare. 1 den av stats-
9293: dagsman Margareta Pietikäinen m.fl. underteck-         rådet godkända planen för utveckling av utbild-
9294: nade spörsmål nr 61:                                   ningen och av forskningen vid högskolorna för
9295:                                                        åren 1991-1996 är ett av målen för utvecklingen
9296:           Är Regeringens utbildningspolitiska          av antagningen av studerande att trygga möjlig-
9297:        målsättning verkligen att straffa de unga       hetema för dem som genomgått grundskolan att
9298:        som satsat på bildning och allmänna             omedelbart fortsätta sina studier. Regeringen
9299:        studier i en folkhögskola då de söker om        har dessutom i sitt principbeslut av 14.10.1992
9300:        studieplats i yrkesskola, och                   om åtgärder för att förbättra balansen i den
9301:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       offentliga ekonomin beslutat att förfarandet vid
9302:        för att förhindra de kränkningar av             antagningen av elever tili yrkesutbildningen för-
9303:        studerandes rättsskydd som förorsakats          nyas så att sådana studerande som inte har
9304:        av ändring av urvalsprinciperna för den         tidigare yrkesutbildning ges företräde vid antag-
9305:        gemensamma elevintagningen mitt under           ningen.
9306:        pågående termin?                                    Den ökade arbetslösheten reflekterades klart i
9307:                                                        antagningen av studerande tili yrkesläroanstal-
9308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          terna år 1992. Antalet sökande ökade närmast
9309: anföra följande:                                       tili följd av arbetslösheten och tillträdet tili
9310:                                                        utbildning försvårades. Vid den gemensamma
9311:    Enligt läroanstaltsförordningarna väljs stude-      elevansökan våren 1992 uppgick antalet sökande
9312: randena tili yrkesläroanstalterna på grundval av       som inte blivit antagna tili 60 000, av dem 11 600
9313: tidigare framgång i studierna, utbildningsmoti-        som avslutat grundskolan samma år. Tili utbild-
9314: vation, utbildningsbehov och arbetserfarenhet          ningen på ungdomsstadiet valdes dock år 1992
9315: samt andra därmed jämförbara eller tili samhäl-        närmare 12 300 sökande under 25 år. På grund
9316: lets utbildningsbehov anknutna omständigheter          av sådana fenomen och med hänsyn tili den
9317: enligt vad undervisningsministeriet vid behov          ökande ungdomsarbetslösheten beslöt man sig
9318: närmare bestämmer. U ndervisningsministeriet           för att i snabb takt ändra grunderna för an-
9319: fattade 16.10.1992 beslut om grunderna för an-         tagning av studerande tili yrkesutbildningen så
9320: tagning av studerande tili yrkesläroanstalter som      att de gynnar ungdomar och i synnerhet dem
9321: deltar i gemensam elevansökan år 1993.                 som går ut grundskolan. Samtidigt ökade man
9322:    Den väsentligaste skillnaden i beslutet jämfört     dock den grundläggande yrkesutbildningen för
9323: med tidigare gällande grunder för antagning av         vuxna för att trygga de vuxnas utbildningsmöj-
9324: studerande tili yrkesläroanstalterna gäller den        ligheter.
9325: ställning som ungdomar utan yrkesutbildning                Ändringen i antagningsgrunderna erbjuder
9326: intar vid antagningen. Enligt de antagningsgrun-       alla unga- inte enbart dem som går ut grund-
9327: der som trädde i kraft 1.1.1993 ges allmänt            skolan samma år - fler platser i yrkesläroan-
9328: företräde åt ungdomar under 25 år som saknar           staltema år 1993. Det bör också konstateras att
9329: yrkesutbildning. Vid antagning tili grundskole-        de som fullgjort allmänbildande tiliäggsstudier
9330: baserad utbildning på basis av betyg iakttas           fortfarande får tiliäggspoäng för sina studier vid
9331: enligt beslutet dock ett förfarande där de ung-        antagningen tili yrkesläroanstaltema.
9332: domar som gått ut grundskolan samma år ges                 Utbildningsstyrelsen kommer att i detalj ut-
9333: företräde framom ungdomar under 25 år som              reda verkningarna av ändringarna i antagnings-
9334: saknar yrkesutbildning.                                grunderna för olika grupper av sökande i sam-
9335:     Avsikten med beslutet är att kraftigt främja       band med antagningama våren 1993. Under-
9336: möjligheterna tili inträde tili yrkesutbildning för    visningsministeriet har dessutom 23.2.1993 till-
9337:  ungdomar i ett läge med snabbt stigande arbets-       satt en arbetsgrupp för utvecklande av antag-
9338: 6                                       1993 vp -    KK 61
9339: 
9340: ningen av studerande. Arbetsgruppen har i upp-      och övergången till successiv struktur samt en
9341: gift att                                            siiabb studieplacering, en effektiv användning av
9342:    1) ge en bedömning av systemet för gemen-        utbildningsplatserna och olika grupper av sö-
9343: sam ansökan och hur det fungerar samt lägga         kande, samt
9344: fram ett förslag tili utveckling av systemet för       3) bereda behövliga författningsändringar
9345: gemensam ansökan med beaktande av smidighet         samt lägga fram förslag till övriga behövliga
9346: i antagningarna och de sökandes rättsskydd          fortsatta åtgärder.
9347: samt .lösningar som gäller ordnandet av under-         A vsikten med detta utrednings- och arbets-
9348: visningsförvaltningen på central- och lokalnivå,    gruppsarbete är att låta antagningen av stude-
9349:    2) uppgöra ett förslag tili inträdeskrav och     rande till yrkesutbildningen bli föremål för nog-
9350: antagningsgrunder för antagningen av studeran-      grann granskning och utgående från detta vida-
9351: de tili yrkesläroanstalterna med beaktande av       reutveckla den.
9352: den nya linjestrukturen inom yrkesutbildningen
9353:      Helsingforsden 29 mars 1993
9354: 
9355:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
9356:                                                  1993 vp
9357: 
9358: Kirjallinen kysymys 62
9359: 
9360: 
9361: 
9362: 
9363:                                     Hassi ym.: Epäterveellisten asuntojen korjaamisesta
9364: 
9365: 
9366: 
9367:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9368: 
9369:     Viime vuosina on asunnoissa alkanut ilmetä         pölyä. On tapauksia, joissa asunnosta on tutkit-
9370: uudentyyppisiä terveellisyysongelmia, jotka joh-       tu kaikki tiedossa olevat ja epäiltyjen listalla
9371: tuvat rakentamisessa käytetyistä uusista mate-         olevat haittatekijät, mutta niistä ei ole löytynyt
9372: riaaleista sekä myös rakentamistavasta.                selitystä, eli vaivojen aiheuttaja on toistaiseksi
9373:     Ongelman taustalla lienee se, että viime vuosi-    tuntematon.
9374: kymmeninä lähes kaikki kerros- ja rivitaloasun-           Useimmissa tapauksissa uuden asunnon ta-
9375: not on tehty niin sanotusti gryndaamalla eli           kuuvuosi ehtii kulua umpeen, ennen kuin asunto
9376: käytännössä sama taho on toiminut sekä raken-          on tajuttu tai ainakaan todistettu outojen vaivo-
9377: nuttajana että rakentajana. Näin toimittaessa          jen aiheuttajaksi. Tällöin asukkaalle ei jää juuri
9378: asuntojen tärkeimmäksi ominaisuudeksi raken-           muuta neuvoa kuin yrittää panna vahinko kier-
9379: nuttajan näkökulmasta tulee se, että ne saadaan        tämään, eli myydä asunto. Uusi asukas käy läpi
9380: myytyä. Sellaiset itse asumiseen vaikuttavat sei-      samat vaiheet.
9381: kat, joita tavallinen asunnon ostaja ei ostohet-          Ongelmista on usein vaikea puhua toisille,
9382: kellä osaa ottaa huomioon, jäävät suunnittelussa       koska sekä asianomainen että naapurit pelkää-
9383: ja rakentamisessa toissijaisiksi.                      vät asuntojensa arvon laskua.
9384:     Yksi seuraus tästä on ollut se, että rakentajat       Ongelma on niin laaja, että yhteiskunnan
9385: ovat hanakasti ottaneet käyttöön uusia raken-          tulisi tarttua siihen. Asunnon ostajien oikeustur-
9386:  nusmateriaaleja ja -menetelmiä, joiden ominai-        vaa pitää parantaa ja vastaavasti rakennusyh-
9387:  suuksia ei ole kunnolla testattu, jos niiden avulla   tiön vastuuta lisätä. Yksi mahdollisuus olisi
9388:  on saatu rakennuskustannuksia pienennettyä.           asuntojen koeaika eli se, että kaupan voi purkaa,
9389: Joissakin tapauksissa tuloksena on ollut asun-         jos esimerkiksi kahden vuoden kuluessa ostami-
9390: toja, jotka aiheuttavat asukkailleen terveyshait-      sesta todetaan asunnon aiheuttavan terveyson-
9391:  toja, esimerkiksi allergioita, päänsärkyä, hui-       gelmia. Tämä voisi hillitä rakennusyhtiöitä käyt-
9392:  mausta, ihottumaa, silmien kirvelyä, yskää, nu-       tämästä asuntojen ostajia uusien materiaalien
9393:  haa ja astmaa. Tällaisia asuntoja on Suomessa         koekaniineina. Myös rakennusmateriaalien en-
9394:  todennäköisesti tuhansia.                             nakkotestaukselle tulee asettaa nykyistä anka-
9395:     Tyypillisessä tapauksessa oireiden ja asunnon      rammat vaatimukset. Kunnan terveysviran-
9396:  välisen yhteyden huomaaminen kestää kauan.            omaisten tulisi tehdä ainakin alustavat tutki-
9397:  Ihminen tuntee itsensä pitemmän aikaa välillä         mukset ilmaiseksi tai subventoituun hintaan.
9398:  sairaaksi, välillä ei. Hän, ja mahdollisesti lääkä-      Hallituskin on huomannut asuntojen perus-
9399:  rikin, epäilee, että vika on lähinnä korvien välis-   korjaamisen hyväksi työllistämiskeinoksi. Perus-
9400:  sä. Jossain vaiheessa asukas huomaa, että oireet      korjaamista koskevissa ohjeissa tulisi kiinnittää
9401:  poistuvat työpaikalla tai koulussa ja alkavat         erityistä huomiota siihen, että valitaan terveelli-
9402:  kotona taas uudestaan.                                set rakenneratkaisut ja materiaalit. Peruskor-
9403:      Seuraavaksi alkavat kuluttajansuojaongel-         jauslainoja ja -avustuksia tulisi myöntää myös
9404:  mat, etenkin jos on kyseessä omistusasunto.           uusille ja uudehkoille taloille, jos niiden raken-
9405:  Asukas joutuu itse kustantamaan kalliit tutki-        teet ja materiaalit on havaittu terveysongelmia
9406:  mukset. Epäiltyjen listalle tulee jatkuvasti uusia    aiheuttaviksi.
9407:  rakennusmateriaaleja ja -tapoja. Formaldehydi,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9408:  radon ja liian heikosta tuuletuksesta aiheutuva       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9409:  home ovat "vanhoja tuttuja". Viime aikoina on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9410:   alettu epäillä ruiskutasoitekatoista karisevaa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9411: 
9412:  230032J
9413: 2                                     1993 vp -   KK 62
9414: 
9415:          Onko Hallitus tietoinen ns. sairaiden           mitä Hallitus aikoo tehdä ongelman
9416:       rakennusten aiheuttamista: terveysongel-        laajuuden selvittämiseksi, asuntojen kor-
9417:       mista, ja                                       jaamiseksi ja asukkaitten oikeusturvan
9418:                                                       parantamiseksi?
9419:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
9420: 
9421:         Satu Hassi                   Heidi Hautala              Ulla Anttila
9422:                                          1993 vp -    KK 62                                           3
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9428: 
9429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rakentamisessa tapahtuvasta valvonnasta
9430: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huolimatta saattaa silti syntyä tilanteita, joissa
9431: )}ette 26 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn           rakennuksessa oleskeleville aiheutuu sisäilmasta
9432: drjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          johtuvia terveydellisiä haittoja tai oireita. Ylei-
9433: tsianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Satu         simmin ongelmat aiheutuvat rakennusmateriaa-
9434: Hassin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lien väärästä tai taitamattomasta käyttötavasta
9435: ;en n:o 62:                                          taikka ovat seurausta rakenteiden vahingoittu-
9436:                                                      misesta vesivahingon tai muun tapahtuman seu-
9437:          Onko Hallitus tietoinen ns. sairaiden       rauksena. Ongelmat eivät tutkimusten mukaan
9438:       rakennusten aiheuttamista terveysongel-        liity aina uusiin materiaaleihin, vaan kysymys on
9439:       mista, ja                                      yleisemmin vääristä teknisistä ratkaisuista, sopi-
9440:          mitä Hallitus aikoo tehdä ongelman          mattomista materiaalivalinnoista, riittämättö-
9441:       laajuuden selvittämiseksi, asuntojen kor-      mästä ilmanvaihdosta tai vastaavista seikoista,
9442:       jaamiseksi ja asukkaitten oikeusturvan         joiden yhteisvaikutusta ne ovat.
9443:       parantamiseksi?                                    Ympäristöministeriö pyrkii tilanteiden välttä-
9444:                                                      miseksi lisäämään hyvää rakentamistapaa edis-
9445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         t~vää ja rakennusvirheiden välttämiseen tähtää-
9446: rasti seuraavaa:                                     vää informaatiota. Ministeriö tukee myös voi-
9447:                                                      makkaasti sisäilmastotutkimusta, jonka avulla
9448:     Asuinrakennusten terveellisyyttä koskevia        tieto ongelmista, niiden laajuudesta ja tarvitta-
9449: 10rmeja sisältyy rakennuslainsäädäntöön.             vista oikeista ratkaisuista on viime vuosien aika-
9450: Muun muassa rakennusasetuksen (266/59) 77 §:n        na oleellisesti lisääntynyt. Materiaalikysymysten
9451: ~ momentin mukaisesti rakennus on tehtävä            osalta on teetetty selvityksiä sekä osanistuttu
9452: :erveydelle vaarattomista aineista ja terveyshait-   aktiivisesti alueella tapahtuvaan pohjoismaiseen
9453: :oja muutoinkin välttäen. Rakennuslupahake-          ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ministeriö on
9454: nusta ratkaistaessa on asetuksen 53 §:n mukaan       muun muassa viime vuonna julkaissut ohjeen
9455: catsottava, että rakennus täyttää myös terveelli-    rakennusmateriaaleista lähtevistä orgaanisista
9456: >yyden vaatimukset. Lisäksi terveydenhoitolaki       päästöistä. Toiminta onkin keskittynyt pääosin
9457: 469/56) ja -asetus (55/67) määräävät asuinra-        tutkimustiedon ja muun informaation jakami-
9458: cennuksen pidettäväksi siinä kunnossa, ettei sii-    seen rakennusvalvonnalle, rakentamisen eri osa-
9459: .ä aiheudu terveydellistä haittaa. Ne sisältävät     puolille ja rakennusten käyttäjille .
9460:  isäksi säännöksiä valvonnasta sekä haittateki-          Rakennusmateriaalien käyttöä rajoittavia toi-
9461:  än korjausvastuusta. Lääkintöhallitus (nykyisin     mia vaikeuttaa se seikka, että ainakaan toistai-
9462:  >osiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis-   seksi ei ole löydettävissä päteviä kriteerejä ja
9463:  ceskus) on antanut näitten lisäksi tarkempia        testausmenetelmiä, joilla voitaisiin yksiselittei-
9464:  >oveltamisohjeita koskien esim. asuntojen kun-      sesti erottaa terveellinen materiaali epäterveelli-
9465:  .oa ja hoitoa, huoneilman formaldehydiä, rado-      sestä. Käynnissä olevien tutkimusten avulla toi-
9466:  lia ja melua.                                       votaan lähivuosina saatavan tältä osin lisää
9467:     Edellä mainittujen säännösten noudattamisen      tietoa.
9468:  ralvonta kuuluu kuntien rakennustarkastajille           Valtion varoista tuetaan asuntojen korjaamis-
9469:  >ekä terveysviranomaisille. Ennakkohyväksyn-        ta. Terveyshaittojen poistamisen edellyttämiin
9470:  .ää käyttöön otettaville rakennusmateriaateille     korjaustoimenpiteisiin myönnetään korjaus-
9471:  ~i Suomessa vaadita.                                avustuksia. Avustusta myönnetään ympäristö-
9472:     Valtion lainoittaman asuntotuotannon osalta      ministeriön myöntämisperusteita koskevan pää-
9473:  tsuntohallitus on antanut asiaan liittyviä tar-     töksen (150/93) mukaan enintään 20 prosenttia
9474:  cempia ohjeita. Myös asuntohallituksen perus-       korjaustoimenpiteiden aiheuttamista hyväksy-
9475:  'arantamista koskevissa ohjeissa on vastaavasti     tyistä kustannuksista, kuitenkin enintään 7 500
9476:  corostettu terveellisyyteen liittyviä seikkoja.     markkaa asuntoa kohden. Hyväksyttäviin kus-
9477: 4                                        1993 vp -    KK 62
9478: 
9479: tannuksiin voidaan sisällyttää, paitsi itse kor-     sen kanssa sekä ottamaan huomioon rakentami-
9480: jaustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset,          sen laatujärjestelmien yleinen kehittyminen.·
9481: myös terveyshaitan selvittämisestä ja korjaustoi-       Valmisteilla olevasta lainsäädännöstä erityi-
9482: menpiteiden suunnittelusta aiheutuvat kustan-        sen merkittävä tulee asunnon virheiden osalta
9483: nukset. Asunnon iän suhteen ei ole asetettu          olemaan asuntokauppalain säätäminen. Laki on
9484: rajoituksia. Terveydellisiä haittoja aiheuttavia     parhaillaan valmisteltavana oikeusministeriössä
9485: tekijöitä voidaan korjata myös valtion lainoitta-    ja se on tarkoitus esitellä mahdollisimman pian.
9486: man perusparantamisen yhteydessä, mutta täl-         Laki tulee olemaan luonteeltaan kuluttajansuo-
9487: löin kyseeseen tulevat vain perusparantamisen        jalaki. Asunnossa katsottaisiin olevan virhe
9488: tarpeessa olevat asunnot.                            esim. silloin, kun sen ominaisuuksista aiheutuu
9489:    Suomen rakentamisvastuujärjestelmä on mo-         tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan hait-
9490: nitahoinen. Vastuu rakentamisesta perustuu,          taa terveydelle. Virhevastuusta säädettäisiin yk·
9491: paitsi lainsäädäntöön, myös sopimuskäytän-           sityiskohtaisesti. Tältä osin voidaan kuitenkin
9492: töön. Oikeuskäytännöllä on myös merkittävästi        todeta, että myyjän vastuu ei nykyisinkään päät)
9493: määritetty vastuun sisältöä. Ympäristöministe-       takuuajan päättymiseen, vaan sillä on merkitys·
9494: riössä on valmistunut työryhmätyönä laaja-alai-      tä todistustaakan suhteen.
9495: nen selvitys rakentamisen vastuukysymyksistä            Helpotusta asuntokaupoista aiheutuviin rii·
9496: 01astuu rakentamisessa, ympäristöministeriön         toihin saataisiin myös siten, että myös asunto·
9497: kaavoitus- ja rakennusosasto, 1990). Ehdotusten      kaupoissa otettaisiin käyttöön kuluttajavalitus·
9498: jatkovalmistelu on vireillä. Jatkovalmistelun yh-    lautakunnan tyyppinen elin, joka parantaisi os·
9499: teydessä tullaan erityisesti kiinnittämään huo-      tajan mahdollisuuksia selvitellä tilannetta ilmar
9500: miota asunnonostajan ja -käyttäjän oikeustur-        oikeuskäsittelyä. Menettely tulisi siihen liittyvim
9501: vaan. Toimenpiteet pyritään valmistelemaan so-       selvitysvaiheineen helpottamaan ostajan selvi·
9502: pusointuun eurooppalaisen yhdentymiskehityk-         tystaakkaa.
9503: 
9504:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
9505: 
9506:                                                                             Ministeri Pirjo Rusanen
9507:                                            1993 vp -    KK 62                                            5
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9513: 
9514:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Trots övervakningen av byggandet kan det
9515: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         uppstä situationer då inneluften i en byggnad
9516: den 26 februari 1993 till vederbörande medlem          kan framkalla men för hälsan eller olika symp-
9517: av statsrädet översänt följande av riksdagsman         tom. För detmesta beror det pä att byggmateri-
9518: Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmäl nr 62:         alet använts felaktigt eller oskickligt eller att
9519:                                                        konstruktionerna skadats till följd av en vatten-
9520:           År Regeringen medveten om de hälso-          skada e.d. Enligt vad som framkommit vid
9521:        risker som förorsakas av s.k. sjuka hus         utförda undersökningar är det inte alltid de nya
9522:        och                                             materialen utan generellt sett oriktiga tekniska
9523:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta        lösningar, olämpligt material, otillräcklig venti-
9524:        för utredande av problemets omfattning,         lation eller andra motsvarande omständigheter
9525:        reparation av bostäder och förbättrande         som är samverkande orsaker tili problemen.
9526:        av invänarnas rättsskydd?                          I förebyggande syfte kommer miljöministeriet
9527:                                                        att öka informationen om goda byggmetoder
9528:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt          och om hur fel vid byggandet kan undvikas.
9529: anföra följande:                                       Ministeriet stöder även kraftigt de undersök-
9530:                                                        ningar gällande inneklimatet som under de se-
9531:    Normer rörande hygienen i bostadsbyggnader          naste ären i väsentlig grad ökat vär kännedom
9532: ingär i byggnadslagstiftningen. Bl.a. skall enligt     om problemen, om problemens omfattning samt
9533: 77 § 3 mom. byggnadsförordningen (266/59),             om de riktiga lösningarna. Materialfrägor har
9534: byggnad uppföras av materia! som inte är hälso-        utretts och deltagandet i det nordiska och inter-
9535: vädliga och ocksä i övrigt sä att men för hälsan       nationella samarbetet pä omrädet har varit ak-
9536: inte uppkommer. Vid prövningen av ansökan om           tivt. I fjol gav ministeriet ut bl.a. en publikation
9537: byggnadslov skall det enligt 53 § tillses, att bygg-   om organiska utsläpp från byggnadsmaterial.
9538: naden även uppfyller kraven pä hygien. Dessut-         Verksamheten gär också främst ut pä att ge
9539: om bestäms i hälsovårdslagen (469/56) och -            uppgifter om undersökningarna och även annan
9540: förordningen (55/67), att en bostadsbyggnad            information till dem som övervakar byggandet,
9541: skall underhällas så, att den inte medför sanitär      de olika parterna inom byggsektorn och dem
9542: olägenhet. Författningarna innehäller dessutom         som använder byggnaderna.
9543: stadganden om övervakning samt om ansvaret                Det är svärt att begränsa användningen av
9544: för avhjälpandet av olägenheterna. Medicinal-          byggmaterial bl.a. för att det ännu inte finns
9545: styrelsen (numera forsknings- och utvecklings-         nägra hållbara kriterier eller pålitliga testmeto-
9546: centralen för social- och hälsovården) har <less-      der genom vilka ett ur hälsosynpunkt lämpligt
9547: utom utfärdat närmare tillämpningsanvisningar          material entydigt kan skiljas frän ett olämpligt
9548: som gäller bl.a. bostäders skick och vård, formal-     materia!. De pågående undersökningarna väntas
9549: dehyd i inneluften, radon samt buller.                 under de närmaste åren ge mera information om
9550:     Det ankommer pä kommunernas byggnadsin-            saken.
9551: spektörer och hälsovårdsmyndigheter att över-             För reparation av bostäder beviljas understöd
9552: vaka efterlevnaden av de nämnda stadgandena.           av statens medel. Reparationsunderstöd beviljas
9553: Nägot förhandsgodkännande för de byggnads-             för reparationer som är nödvändiga för att
9554: material som skall tas i bruk behövs inte i            sanitära olägenheter skall kunna avlägsnas. En-
9555:  Finland.                                              ligt miljöministeriets beslut om grunderna för
9556:     I fråga om bostadsproduktion med statslän          beviljandet (150/93) beviljas i understöd högst
9557: har bostadsstyrelsen utfärdat närmare anvis-           20 % av de godkända kostnaderna för reparatio-
9558:  ningar. Åven i bostadsstyrelsens anvisningar om       nerna, dock högst 7 500 mk per bostad. I de
9559:  grundförbättring framhälls olika omständighe-         godtagbara kostnaderna kan ingä förutom själ-
9560:  ter som hänför sig till hygien.                       va reparationskostnaderna även kostnader för
9561: 6                                         1993 vp -    KK 62
9562: 
9563: utredning av en sanitär olägenhet och planering           Av den lagstiftning som är under beredning är
9564: av en reparation. I fråga om bostadens ålder           lagen om bostadsköp särskilt betydelsefull med
9565: gäller inga begränsningar. Faktorer som medför         avseende på fel som behäftar bostäder. Lagen är
9566: sanitära olägenheter kan elimineras även i sam-        under beredning vid justitieministeriet och avsik-
9567: band med grundförbättring med statslån, men            ten är att den skall föredras så snart som möjligt.
9568: endast i bostäder som är i behov av grundför-          Lagen är till sin karaktär en konsumentskydds-
9569: bättring.                                              lag. En bostad anses vara behäftad med fel t.ex.
9570:    Byggansvarssystemet i Finland är mångfacet-         om dess egenskaper vållar eller med fog kan
9571: terat. Ansvaret för byggandet grundar sig såväl       ·antas vålla men för hälsan. Om felansvaret skall
9572: på lagstiftning som på avtalspraxis. Dessutom          stadgas i detalj. Till denna del kan dock konsta-
9573: har innebörden i ansvarstagandet långt fast-           teras att säljarens ansvar inte heller för närvaran-
9574: ställts i rättspraxis. En vittomfattande utredning,    de upphör då garantitiden löper ut, utan har
9575: som gjorts av en arbetsgrupp och som gäller            betydelse med avseende på bevisbördan.
9576: ansvarsfrågorna inom byggandet, har blivit får-           Konflikter i samband med bostadsköp kunde
9577: dig vid miljöministeriet (Ansvar för byggandet,        lösas lättare också så, att det bildades ett organ
9578: miljöministeriets planläggnings- och byggnads-         motsvarande konsumentklagonämnden som
9579: avdelning, 1990). Beredningen av förslagen fort-       kunde anlitas vid bostadsköp. Köparen skulle då
9580: sätter. I samband med den kommer särskild vikt         ha bättre möjligheter att kartlägga läget utan
9581: att fåstas vid bostadsköparens och -användarens        domstolsbehandling av saken. Detta förfarande,
9582: rättsskydd. Avsikten är att åtgärderna skall stå i     jämte därtill kopplade utredningsskeden, skulle
9583: samklang med den europeiska integrationsut-            göra köparens utredningsbörda lättare.
9584: vecklingen och att den allmänna utvecklingen i
9585: fråga om kvalitetssystemen för byggandet skall
9586: beaktas.
9587:      Helsingfors den 30 mars 1993
9588: 
9589:                                                                               Minister Pirjo Rusanen
9590:                                                  1993 vp
9591: 
9592: Kirjallinen kysymys 63
9593: 
9594: 
9595: 
9596: 
9597:                                    Hassi: Lisäansioiden vaikutuksesta työttömyysturvaan
9598: 
9599: 
9600: 
9601:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9602: 
9603:     Ne määräykset, joiden mukaan työttömän             enemmän kuin järjestelmässä, joka palkitsisi
9604: tilapäiset ansiot vaikuttavat työttömyyspäivära-       työtöntä taloudellisesta aktiivisuudesta. Eli jär-
9605: haan, muuttuivat tämän vuoden alusta. Uudet            jestely, jonka ajatuksena on työttömyyskassojen
9606: määräykset saattavat johtaa siihen, että työtön        kustannusten pitäminen kurissa, johtaa päinvas-
9607: ei sivuansioita hankkimalla pysty juuri lainkaan       taiseen tulokseen. Sitä paitsi tällainenjärjestelmä
9608: lisäämään nettotulojaan.                               on omiaan houkuttelemaan ns. pimeään työnte-
9609:     Journalisti-lehdessä 7.1.1993 on laskettu esi-     koon, josta työministeriö on ilmoittanut olevan-
9610: merkkitapaus, jossa 10 250 mk:n kuukausipai-           sa huolestunut.
9611: kalta työttömäksi jäänyt toimittaja, jolla on              Jos hallitus aidosti haluaa tehdä jotain pi-
9612: kaksi lasta, saa lapsikorotuksineen työttömyys-        meän työnteon vähentämiseksi, sen olisi syytä
9613: korvausta noin 6 500 mk kuukaudessa, josta             korjata työttömyysturvaa sellaiseksi, että päi-
9614: käteen jää noin 5 200 mk, kun veroprosentti on         vänvalossa tehty työ on tekijälleen kannattavaa.
9615: 19,5.                                                      Työttömyyden pahin seuraus pitkällä aikavä-
9616:     Kun lisäansioiden 750 mk:n ylittävästä osasta      lillä on se, että ihmiset saattavat passivoitua ja
9617: 75% vähennetään työttömyyskorvauksesta ja              vähitellen menettää työkykynsä. Siitäkin syystä
9618: lisäansioiden veroprosentti on 45, lisäävät kuu-       olisi tärkeää rakentaa työttömyysturvajärjestel-
9619: kaudessa ansaitut 1 000 mk:n sivutulot käteen          mä sellaiseksi, että se kaikin tavoin palkitsee
9620: jäävää tuloa 400 mk. Jos lisäansio kasvaa 2 000        ihmistä omasta aktiivisuudesta eikä rankaisisi
9621: mk:aan kuukaudessa, käteen jääkin enää vain            siitä, kuten nyt niin monesti tapahtuu.
9622: 350 mk enemmän kuin pelkästä työttömyyskor-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9623: vauksesta. Jos työtön onnistuu hankkimaan si-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9624: vutuloja kuukaudessa peräti 4 000 mk, lisäys           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9625: pelkkään työttömyyskorvaukseen verrattuna on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9626: enää vain 240 mk. Jos työnteosta on syntynyt
9627: kustannuksia, käteen ei ehkä jää yhtään mitään                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että lisä-
9628: verrattuna siihen, että lojuisi sohvalla ja tyytyisi          ansioiden aiheuttama jyrkkä vähennys
9629: pelkkään työttömyyskorvaukseen.                               työttömyyspäivärahassa johtaa siihen,
9630:     Kun lisäansiot vähentävät työttömyyskor-                  että työtön ei Iisäansioiliaan juurikaan
9631: vausta, taustalla on tietysti ajatus, että korvausta          pysty kasvattamaan käteen jäävää tu-
9632:  ei makseta niille, jotka sitä eivät tarvitse. Mutta          loaan, ja
9633: jos vähennys on niin jyrkkä kuin nyt, järjestelmä                mitä Hallitus aikoo tehdä työttömyys-
9634:  ei lainkaan houkuttele ihmisiä omatoimiseen                  turvan korjaamiseksi sellaiseksi, että se
9635:  vaivannäköön sivutulojen hankkimiseksi. Lop-                 kannustaisi omatoimiseen tulonhankin-
9636:  pujen lopuksi todennäköinen tulos on se, että                taan?
9637:  työttömyyskorvauksia joudutaan maksamaan
9638: 
9639:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993
9640: 
9641:                                                Satu Hassi
9642: 
9643: 
9644: 
9645: 
9646: 230032J
9647: 2                                         1993 vp -    KK 63
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9653: 
9654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        soveltamiskäytännössä ole tapahtunut muutosta
9655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aikaisempaan.
9656: olette 26 päivänä helmikuuta 1993 päivätyn                Perusturvassa osa-aikatyön palkkaa ei oteta
9657: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          huomioon tarveharkinnassa. Kun sivutyön palk-
9658: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Satu          ka tai työtulo vaikuttaa myös tarveharkinnassa,
9659: Hassin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           on päivärahan suuruus erilainen osa-aikatyönte-
9660: n:o 63:                                               kijöillä ja sivutyöntekijöillä.
9661:                                                           Edullisemmassa asemassa ovat sekä perustur-
9662:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että lisä-   vassa että ansioturvassa satunnaista kokoaika-
9663:        ansioiden aiheuttama jyrkkä vähennys           työtä tekevät henkilöt. Jos henkilö tekee esimer-
9664:        työttömyyspäivärahassa johtaa siihen,          kiksi kolme satunnaista työpäivää viikossa, hän
9665:        että työtön ei lisäansiomaan juurikaan         voi saada täyden työttömyyspäivärahan kahdel-
9666:        pysty kasvattamaan käteen jäävää tu-           ta päivältä viikossa.
9667:        loaan, ja                                          Se, ettei työtön henkilö Iisäansioiliaan juuri-
9668:           mitä Hallitus aikoo tehdä työttömyys-       kaan pysty kasvattamaan käteen jäävää tuloaan
9669:        turvan korjaamiseksi sellaiseksi, että se      kysymyksessä esitetyn mukaisesti, johtuu pää-
9670:        kannustaisi omatoimiseen tulonhankin-          asiassa verotuksen ennakonpidätysjärjestelmäs-
9671:        taan?                                          tä. Mitä muutoin tulee kysymyksessä viitattuun,
9672:                                                       Journalisti-lehdessä julkaistun artikkelin esi-
9673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          merkkitapaukseen, totean, että kyseinen esi-
9674: vasti seuraavaa:                                      merkkilaskelma on perustunut ilmeisesti työttö-
9675:                                                       myysturvalain virheelliseen soveltamiseen.
9676:    Työttömyysturvalain 19 §:n mukaan, kun työ-            Työttömyysturvalain 5 luvun säännökset on
9677: tön henkilö vastaanottaa osa-aikatyötä, hänellä       soveltamiskäytännössä todettu monimutkaisiksi
9678: on oikeus soviteltuun päivärahaan siten, että         ja vaikeasti tulkittaviksi. Säännökset johtavat
9679: päiväraha ja 75 prosenttia osa-aikatyöstä saa-        myös, kuten edellä on todettu, eriarvoiseen lop-
9680: dun palkan siitä osasta, joka ylittää 750 mark-       putulokseen riippuen työajan lyhennysmuodos-
9681: kaa, voivat kuukaudessa yhteensä nousta mää-          ta tai työttömänä hankittujen lisäansioiden han-
9682: rään, joka päivärahana muutoin olisi voitu mak-       kintatavasta.
9683: saa. Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makse-           Sosiaali- ja terveysministeriö on vuosille 1992
9684: ta, jos työaika ylittää neljä viidesosaa alalla       ja 1993 solmittuun tulopoliittiseen sopimukseen
9685: sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enim-        liittyen asettanut toimikunnan selvittämään
9686: mäistyöajasta. Työttömyysturvalain 21 §:n mu-         työttömyysturvajärjestelmän toimivuutta ja ke-
9687: kaan otetaan sivutyöstä saatu palkka ja muu           hittämistarpeita. Työttömyysturvatoimikunta
9688: työtulo huomioon työttömyyspäivärahaa mak-            1992 on kehittämistarpeita koskevassa välira-
9689: settaessa vastaavan kaavan mukaisesti. Työttö-        portissaan ehdottanut muun muassa, että erilais-
9690: mänä aloitetusta yritystoiminnasta saatua yri-        ten osa-aikatöiden ohella työttömyyspäivärahaa
9691: tystuloa ei aikaisemmin ole voitu ottaa huo-          saavat asetetaan keskenään yhdenvertaiseen ase-
9692: mioon ansioon suhteutettua työttömyyspäivä-           maan suhteuttamalla päiväraha työstä saatuun
9693: rahaa maksettaessa. Mm. yhdenvertaisuusperi-          palkkaan vuoden 1994 alusta lukien. Toimikun-
9694: aatteen vuoksi lisättiin työttömyysturvalain          ta on asettanut alaryhmän selvittämään vaihto-
9695: 21 §:ään 1.1.1993 lukien 4 momentti, jonka mu-        ehtoisia tapoja työttömyysturvalain 5 luvun ko-
9696: kaan myös työttömänä aloitetusta yritystoimin-        konaisuudistukseksi. Toimikunnan, jonka mää-
9697: nasta saatu tulo otetaan vastaavalla tavalla huo-     räaika päättyi 31.3.1993, työn perusteella halli-
9698: mioon työttömyyspäivärahaa maksettaessa.              tus ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin työttö-
9699: Muilta osin ei työttömyysturvalaissa tai sen          myysturvalain 5 luvun uudistamiseksi.
9700: 
9701:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
9702: 
9703:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9704:                                           1993 vp -    KK 63                                           3
9705: 
9706: 
9707: 
9708: 
9709:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9710: 
9711:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               När det gäller grundskyddet beaktas inte
9712: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lönen för deltidsarbete vid behovsprövningen.
9713: den 26 februari 1993 till vederbörande medlem         Då lönen eller arbetsinkomsten för bisyssla in-
9714: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        verkar även vid behovsprövningeil är dagpen-
9715: Satu Hassi undertecknade spörsmål nr 63:              ningen inte lika stor för dem som har ett deltids-
9716:                                                       arbete och dem som har en bisyssla.
9717:           Är Regeringen medveten om att den               Både i fråga om grundskydd och förtjänst-
9718:        kraftiga minskningen av arbetslöshets-         skydd gynnas de personer som heltidsarbetar
9719:        dagpenningen till följd av extra förtjänst     sporadiskt. Om en person sålunda arbetar t.ex.
9720:        leder till att en arbetslös genom eventuel-    tre dagar i veckan kan han två dagar i veckan få
9721:        la extra inkomster inte just alls kan öka      full arbetslöshetsdagpenning.
9722:        sin nettoinkomst, och                              Det faktum att en arbetslös genom extra
9723:           vad ämnar Regeringen göra för att           förtjänst inte just kan öka sin nettoinkomst på
9724:        korrigera utkomstskyddet för arbetslösa        det sätt som avses i spörsmålet beror huvudsak-
9725:        så att självständigt förvärvande av in-        ligen på beskattningens förskottsinnehållnings-
9726:        komst understöds?                              system. 1 övrigt när det gäller det som hänvisas
9727:                                                       till i spörsmålet, dvs. det fall som beskrivits i
9728:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tidskriften Journalisti, konstaterar jag att uträk-
9729: anföra följande:                                      ningen uppenbarligen grundar sig på en felaktig
9730:                                                       tillämpning av lagen om utkomstskydd för ar-
9731:    Enligt 19 § lagen om utkomstskydd för arbets-      betslösa.
9732: lösa har en arbetslös, då han tar emot deltidsar-         Stadgandena i 5 kap. lagen om utkomstskydd
9733: bete, rätt till en sålunda jämkad arbetslöshets-      för arbetslösa har i tillämpningspraxis konstate-
9734: dagpenning att denna och 75% av den del av            rats vara komplicerade och svårtolkade. Såsom
9735: lönen för deltidsarbetet som överstiger 750 mk        redan tidigare konstaterades leder tolkningen av
9736: under en månad sammanlagt kan uppgå till det          stadgandena inte heller tili ett likvärdigt slutre-
9737: belopp som annars hade kunnat betalas som             sultat vid olika former av förkortad arbetstid
9738: dagpenning. Jämkad dagpenning betalas dock            eller olika sätt som arbetslösa skaffar sig extra
9739: inte om arbetstiden överstiger fyra femtedelar av     inkomster.
9740: den maximiarbetstid för arbetstagare i heltidsar-         Social- och hälsovårdsministeriet har i anslut-
9741: bete som tillämpas inom branschen. Vid utbetal-       ning till det inkomstpolitiska avtalet för 1992
9742: ningen av arbetslöshetsdagpenning beaktas en-         och 1993 tillsatt en kommission för att utreda
9743: ligt 21 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa        utkomstskyddssystemets funktionsduglighet och
9744: lönen för bisyssla och annan arbetsinkomst en-        utvecklingsbehov. U tkomstskyddskommissio-
9745: ligt motsvarande modell. Tidigare har företags-       nen 1992 har isin mellanrapport om behovet av
9746: inkomst från företagsverksamhet som en person         utveckling bl.a. föreslagit att de som vid sidan av
9747: inlett medan han var arbetslös inte kunnat beak-      olika deltidsarbeten får arbetslöshetsdagpenning
9748: tas när arbetslöshetsdagpenning avvägd enligt         skall ha en sinsemellan jämbördig ställning.
9749: förtjänsten har utbetalats. På grund av bl.a.         Detta uppnås genom att dagpenningen räknat
9750: likställighetsprincipen fogades den 1 januari         från ingången av 1994 anpassas till lönen för
9751:  1993 ett 4 mom. till21 § lagen om utkomstskydd       arbetet. Kommissionen har tillsatt en grupp för
9752: för arbetslösa med stöd av vilket även inkomst        att utreda på vilka olika sätt femte kapitlet i
9753: från företagsverksamhet som man börjat bedriva        lagen om utkomstskydd för arbetslösa helt kun-
9754: medan man var arbetslös beaktas på motsvaran-         de revideras. Regeringen vidtar på basis av
9755: de sätt vid utbetalningen av arbetslöshetsdag-        kommissionens arbete de åtgärder som behövs
9756: penning. 1 övrigt har lagen om utkomstskydd för       för att ändra 5 kap. lagen om utkomstskydd för
9757: arbetslösa eller lagens tiliämpning i praktiken       arbetslösa. Kommissionen var tillsatt tili den 31
9758: inte ändrats jämfört med tidigare.                    mars 1993.
9759:      Helsingfors den 2 april 1993
9760: 
9761:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9762:                                                  1993 vp
9763: 
9764: Kirjallinen kysymys 64
9765: 
9766: 
9767: 
9768: 
9769:                                     Aittoniemi: Oriveden ammattioppilaitoksen toiminnan turvaami-
9770:                                         sesta
9771: 
9772: 
9773:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9774: 
9775:    Oriveden nykyaikaista ammattioppilaitosta           minnalliseksi että taloudelliseksi tappioksi
9776: uhkaa lakkauttaminen. Näin siitä huolimatta,           alueen koulutustoiminnalle.
9777: että oppilaitoksen tiloja on vuodesta 1988 sanee-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9778: rattu ja sinne on hankittu uusia opetuslaitteita.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9779: Saneeraus maksoi 21,3 miljoonaa markkaa.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9780: Kustannusten lainarahoitusta on kuntayhtymän           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9781: jäsenkunnilla jäljellä vielä 11,4 miljoonaa mark-
9782: kaa.                                                              Aikooko Hallitus Oriveden ammatti-
9783:     Oriveden kaupungin suunnitelmissa on am-                   oppilaitoksen lakkauttamista suunnitel-
9784: mattioppilaitoksen, lukion ja Oriveden opiston                 lessaan ottaa huomioon myös muut nä-
9785: yhdistäminen. Tämä mahdollistaisi taloudelliset                kökohdat säästöj~n aikaansaamiseksi,
9786: säästöt ja lisäisi samalla oppilaiden ainevalinta-             kuten paikallisen lukion, Oriveden opis-
9787: mahdollisuuksia sekä tilojen ja opettajien yhteis-             tooja kyseisen ammattioppilaitoksen toi-
9788: käyttöä.                                                       minnallisen yhdistämisen sekä sen, että
9789:     Oriveden ammattioppilaitoksen lakkautus-                   olisi syytä tarkemmin selvittää Kangas-
9790: päätöstä tulisi siirtää. Sitä ennen tulisi selvittää           alan, Mäntän, Oriveden ja Pirkanmaan
9791: myös Kangasalan, Mäntän, Oriveden ja Pirkan-                   ammatillisten oppilaitosten kuntayhty-
9792: maan ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymän                  män yhteistyömahdollisuudet tehokkaan
9793:  yhteistoimintamahdollisuudet Jos näin ei tehdä,               ja taloudellisen opetustoiminnan ja tätä
9794:  lakkauttamispäätös saattaa kääntyä sekä toi-                  kautta säästöjen aikaansaamiseksi?
9795: 
9796:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
9797: 
9798:                                              Sulo Aittoniemi
9799: 
9800: 
9801: 
9802: 
9803: 230032J
9804: 2                                        1993 vp -    KK 64
9805: 
9806: 
9807: 
9808: 
9809:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9810: 
9811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston
9812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt
9813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kriteerinä oppilaitosten toiminnan tulokselli-
9814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       suutta, jota on arvioitu toiminnan vaikuttavuu-
9815: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        den, tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökul-
9816: n:o 64:                                              mista. Verkostoa on arvioitu mm. seuraavien
9817:                                                      kriteerien perusteella:
9818:           Aikooko Hallitus Oriveden ammatti-
9819:                                                          - maan eri osissa säilytetään monipuolinen
9820:        oppilaitoksen lakkauttamista suunnitel-
9821:                                                      ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
9822:        lessaan ottaa huomioon myös muut nä-
9823:        kökohdat säästöjen aikaansaamiseksi,          sen saavutettavuus
9824:        kuten paikallisen lukion, Oriveden opis-          - oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
9825:                                                      perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
9826:        ton ja kyseisen ammattioppilaitoksen toi-
9827:        minnallisen yhdistämisen sekä sen, että       tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
9828:                                                      kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
9829:        olisi syytä tarkemmin selvittää Kangas-
9830:        alan, Mäntän, Oriveden ja Pirkanmaan          dosta
9831:                                                          - oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se ei
9832:        ammatillisten oppilaitosten kuntayhty-
9833:                                                      vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai vä-
9834:        män yhteistyömahdollisuudet tehokkaan
9835:                                                      hemmistöryhmien koulutustarjontaa.
9836:        ja taloudellisen opetustoiminnan ja tätä
9837:        kautta säästöjen aikaansaamiseksi?                Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehit-
9838:                                                      tämään nykyistä monipuolisempaa koulutustar-
9839:                                                      jontaa antavia yksiköitä. Voimavarojen käytön
9840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9841:                                                      tehostamiseksi opetushallitus selvittää parhail-
9842: vasti seuraavaa:
9843:                                                      laan mahdollisuuksia kolmannen lukuvuoden
9844:    Opetushallitus laati tammikuussa 1993 alusta-     käyttöönottoon sekä opiskelutapojen uudista-
9845: van suunnitelman vuosina 1994-1997 lak-              mista mm. etä- ja monimuoto-opiskelua sekä
9846: kautettavista ja yhdistettävistä ammatillisista      työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta lisäämällä.
9847: oppilaitoksista. Suunnitelma oli tarkoitettu neu-        Opetushallitus on käynyt neuvotteluja niiden
9848: vottelujen pohjaksi, joita opetushallitus on käy-    oppilaitosten omistajayhteisöjen kanssa, joita
9849: nyt paikallisten viranomaisten ja oppilaitosten      rationalisointisuunnitelma koskee. Oriveden
9850: omistajayhteisöjen kanssa. Näiden neuvottelu-        ammattioppilaitoksen kanssa käymiensä neu-
9851: jen pohjalta opetushallitus on maaliskuussa 1993     vottelujen perusteella opetushallitus ei ole tarkis-
9852: tehnyt uuden, tarkistetun esityksen opetusminis-     tetussa esityksessään esittänyt oppilaitoksen lak-
9853: teriölle. Vuoden 1994 valtion talousarvion val-      kauttamista. Alueelle on tarkoitus perustaa kun-
9854: mistelua varten opetusministeriön tarkoituksena      tayhtymä, johon kuuluu alueen muiden amma-
9855: on esitellä valtioneuvoston periaatepäätös ko.       tillisten oppilaitosten ohella Oriveden ammatti-
9856: vuonna lakkautettavista ja yhdistettävistä am-       oppilaitos. Omistajayhteisön merkittävät inves-
9857: matillisista oppilaitoksista.                        toinnit Oriveden ammattioppilaitokseen ja paik-
9858:    Valmistelun taustalla on valtioneuvoston          kakunnan muut oppilaitosta koskevat tehosta-
9859: mm. opetustoimen säästöistä 14.10.1992 tekemä        missuunnitelmat eivät myöskään puolla oppilai-
9860: periaatepäätös, jonka mukaan oppilaitosverkon        toksen lakkauttamista.
9861: ratianalisoinnilla säästettäisiin vuonna 1994 400        Valmisteltaessa ammatillisten oppilaitosten
9862: milj. markkaa ja vuonna 1995 600 milj. mark-         verkoston rationalisointia koskevia päätöksiä
9863: kaa. Periaatepäätöksessä todetaan mm., että          otetaan Oriveden ammattioppilaitoksen osalta
9864: säästöjen saamiseksi ammatillisia oppilaitoksia      huomioon selvitystyössä ja neuvotteluissa ilmen-
9865: lakkautetaan ja yhdistetään siten, että oppilai-     neet, edellä todetut näkökohdat.
9866: toskohtaiset yksikkökustannukset pienenevät.
9867: 
9868:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1993
9869: 
9870:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
9871:                                           1993 vp -    KK 64                                          3
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9877: 
9878:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Utbildningsstyrelsen har vid beredningen av
9879: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          framställningen om rationaliseringen av läroan-
9880: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       staltsnätet använt läroanstaltens resultat som
9881: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          kriterium. Detta har bedömts utgående från
9882: mål nr 64:                                            verksamhetens verkningsfullhet, effektivitet och
9883:                                                       lönsamhet. Läroanstaltsnätet har utvärderats på
9884:           Ämnar Regeringen då den planerar            basis av bl.a. följande kriterier:
9885:        att indra Oriveden ammattioppilaitos               - utbudet av utbildning skall vara mångsi-
9886:        också ta hänsyn till andra synpunkter då       digt och högtstående samt utbildning skall finnas
9887:        det gäller att åstadkomma inbesparing-         tillgänglig i olika delar av landet.
9888:        ar, såsom en funktionell sammanslag-               - läroanstalter sammanslås i det fall att det
9889:        ning av det lokala gymnasiet, Oriveden         är motiverat med tanke på utvecklingen av
9890:        opisto och yrkesskolan i fråga samt till       undervisningen, då det gäller att bilda en starka-
9891:        att det vore skäl att närmare utreda           re utbildningsenhet som tryggar utbildningsut-
9892:        samkommunens samarbetsmöjligheter i            budet och på grund av samarbetsbehov.
9893:        fråga om yrkesläroanstaltema i Kangas-             - läroanstalter indras om detta inte innebär
9894:        ala, Mänttä, Orivesi och Pirkanmaa för         något hot för utbildningens tillgänglighet eller
9895:        att skapa en effektiv och ekonomisk un-        utbildningsutbudet för minoritetsgrupper.
9896:        dervisning och på detta sätt åstadkomma            Avsikten är att utveckla yrkesläroanstaltema
9897:        in besparingar?                                till enheter som kan åstadkomma ett mångsidi-
9898:                                                       gare utbildningsutbud än tidigare. För att effek-
9899:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tivera användningen av resurser utreder utbild-
9900: anföra följande:                                      ningsstyrelsen som bäst möjlighetema att ta i
9901:                                                       bruk en tredje termin samt att fömya studiesät-
9902:    Utbildningsstyrelsen uppgjorde i januari 1993      ten bl. a. genom att öka distans- och flerforms-
9903: en preliminär plan över vilka yrkesläroanstalter      studier samt utbildning på arbetsplatsema.
9904: som skall indras och sammanslås åren 1994-                Utbildningsstyrelsen har fört underhandling-
9905: 1997. Planen var tänkt som underlag för de            ar med ägarsamfunden för de läroanstalter
9906: diskussioner som utbildningsstyrelsen har fört        som berörs av rationaliseringsplanen. På basis
9907: med de lokala myndighetema och läroanstalter-         av de diskussioner som förts med Oriveden
9908: nas ägarsamfund. Utgående från dessa diskus-          ammattioppilaitos har utbildningsstyrelsen i sin
9909: sioner har utbildningsstyrelsen i mars 1993 gjort     justerade framställning inte föreslagit att läro-
9910: en ny justerad framställning till undervisnings-      anstalten skall indras. Avsikten är att i områ-
9911: ministeriet. Undervisningsministeriet har med         det bilda en samkommun som förutom de an-
9912: tanke på beredningen av statsbudgeten för år          dra yrkesläroanstaltema i området också om-
9913: 1994 för avsikt att föredra ett principbeslut av      fattar Oriveden ammattioppilaitos. De bety-
9914: statsrådet om vilka yrkesläroanstafter som skall      dande investeringar som ägarsamfundet gjort i
9915: indras och sammanslås år 1994.                        Oriveden ammattioppilaitos och övriga effekti-
9916:    Utgångspunkten för beredningsarbetet är            veringsplaner gällande de andra läroanstalter-
9917: statsrådets principbeslut av 14.10.1992 om bl.a.      na på orten talar inte heller för en indragning
9918: inbesparingar inom undervisningsväsendet en-          av läroanstalten.
9919: ligt vilket man genom rationaliseringar i läroan-         Då besluten om rationalisering av nätet av
9920: staltsnätet skall spara in 400 milj. mk år 1994 och   yrkesläroanstalter bereds kommer ovan konsta-
9921: 600 milj. mk år 1995. I detta principbeslut           terade synpunkter som kommit fram vid utred-
9922: konstateras bl. a. att yrkesläroanstalter skall       ningsarbetet och vid diskussionema att beaktas i
9923: indras och sammanslås i syfte att åstadkomma          fråga om Oriveden ammattioppilaitos.
9924: inbesparingar på så sätt att enhetskostnadema
9925: per läroanstalt minskar.
9926:      Helsingfors den 29 mars 1993
9927:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
9928:                                                 1993 vp
9929: 
9930: Kirjallinen kysymys 65
9931: 
9932: 
9933: 
9934: 
9935:                                    Aittoniemi: Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen toiminnan tur-
9936:                                        vaamisesta
9937: 
9938: 
9939:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9940: 
9941:    Itä-Satakunnan ammattioppilaitosta Parka-          vakavasti harkita koulutuksen kokonaisuuden
9942: nossa uhkaa lakkauttaminen. Samanaikaisesti           kannalta.
9943: Pirkanmaan liitto on vuonna 1992 laatinut ns.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9944: kolmostien kuntaryhmälle ammatillisten oppi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9945: laitosten kehittämisselvityksen. Kehittämissuun-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9946: nitelman tavoitteena on säilyttää alueella mah-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9947: dollisimman monipuolinen ammatillinen koulu-
9948: tus. Kuntayhtymän perussopimusehdotuksen                        Aikooko Hallitus harkitessaan Itä-Sa-
9949: mukaan kuntayhtymään tulisivat kuulumaan                      takunnan ammattioppilaitoksen Parka-
9950: Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Itä-           non toimipisteen lakkauttamista ottaa
9951: Satakunnan ammattioppilaitos sekä valtion                     huomioon ne suunnitelmat, jotka Pir-
9952: omistama Osaran maatalousoppilaitos.                          kanmaan liitto on laatinut ns. kolmostien
9953:    Parkanon toimipisteen lakkauttamisesta on                  kuntaryhmälle tasapainoisen ja riittävän
9954: seurauksena, että seudulle muodostuu ammatti-                 ammatillisen koulutuksen säilyttämisestä
9955: taidon kysynnän ja tarjonnan vakava alueellinen               kuntayhtymän alueella nimenomaan
9956: epätasapaino. Tästä syystä Itä-Satakunnan am-                 kuntayhtymän asiassa esittämien näke-
9957: mattioppilaitoksen lakkauttamista tulisi vielä                mysten pohjalta?
9958:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
9959: 
9960:                                             Sulo Aittoniemi
9961: 
9962: 
9963: 
9964: 
9965: 2300321
9966: 2                                        1993 vp -    KK 65
9967: 
9968: 
9969: 
9970: 
9971:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9972: 
9973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den, tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökul-
9974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mista. Verkostoa on arvioitu mm. seuraavien
9975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kriteerien perusteella:
9976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          - maan eri osissa säilytetään monipuolinen
9977: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
9978: n:o 65:                                              sen saavutettavuus
9979:                                                         - oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
9980:           Aikooko Hallitus harkitessaan Itä-Sa-      perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
9981:        takunnan ammattioppilaitoksen Parka-          tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
9982:        noo toimipisteen lakkauttamista ottaa         kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
9983:        huomioon ne suunnitelmat, jotka Pir-          dosta
9984:        kanmaan liitto on laatinut ns. kolmostien        -oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se ei
9985:        kuntaryhmälle tasapainoisen ja riittävän      vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai vä-
9986:        ammatillisen koulutuksen säilyttämisestä      hemmistöryhmien koulutustarjontaa.
9987:        kuntayhtymän alueella nimenomaan                 Nykyinen oppilaitosverkosto on näiden kri-
9988:        kuntayhtymän asiassa esittämien näke-         teerien valossa liian tiheä ja epätaloudellinen.
9989:        mysten pohjalta?                              Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehittä-
9990:                                                      mään nykyistä monipuolisempaa koulutustar-
9991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jontaa antavia yksiköitä. Voimavarojen käytön
9992: vasti seuraavaa:                                     tehostamiseksi opetushallitus selvittää parhail-
9993:                                                      laan myös mahdollisuuksia kolmannen lukuvuo-
9994:    Opetushallitus laati tammikuussa 1993 alusta-     den käyttöönottoon sekä opiskelutapojen uudis-
9995: van suunnitelman vuosina 1994-1997 lak-              tamista mm. etä- ja monimuoto-opiskelua sekä
9996: kautettavista ja yhdistettävistä ammatillisista      työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta lisäämällä.
9997: oppilaitoksista. Suunnitelma oli tarkoitettu neu-       Opetushallitus on käynyt neuvotteluja niiden
9998: vottelujen pohjaksi, joita opetushallitus on käy-    oppilaitosten omistajayhteisöjen kanssa, joita
9999: nyt paikallisten viranomaisten ja oppilaitosten      rationalisointisuunnitelma koskee. Itä-Satakun-
10000: omistajayhteisöjen kanssa. Näiden neuvottelu-        nan ammattioppilaitoksen Parkanon toimipis-
10001: jen pohjalta opetushallitus on maaliskuussa 1993     teen osalta käytyjen neuvottelujen ja selvitysten
10002: tehnyt uuden, tarkistetun esityksen opetusminis-     perusteella opetushallitus on esittänyt sen lak-
10003: teriölle. Vuoden 1994 valtion talousarvion val-      kauttamista vuonna 1994.
10004: mistelua varten opetusministeriön tarkoituksena         Parkanon toimipisteessä oli vuosina 1990-91
10005: on esitellä valtioneuvoston periaatepäätös ko.       39 oppilasta ja vuonna 1992 57 oppilasta. Si-
10006: vuonna lakkautettavista ja yhdistettävistä am-       säänottolinjojen täyttöaste vuonna 1990 oli 44%
10007: matillisista oppilaitoksista.                        ja 74% vuonna 1991. Ensisijaisten hakijoiden
10008:    Valmistelun taustalla on valtioneuvoston          määrä on ollut viime vuosina erittäin vähäinen.
10009: mm. opetustoimen säästöistä 14.10.1992 tekemä        Toimipiste ei ole koulutuksen saavutettavuuden
10010: periaatepäätös, jonka mukaan oppilaitosverkon        kannalta välttämätön, koska ympyrään, joka
10011: rationalisoinnilla säästettäisiin vuonna 1994 400    tehdään 45 km:n säteellä, mahtuu 6 oppilaitosta,
10012: milj. markkaa ja vuonna 1995 600 milj. mark-         70 km:n säteellä olevaan ympyrään mahtuu 11
10013: kaa. Periaatepäätöksessä todetaan mm., että          oppilaitostaja 100 km:n säteelle 15 oppilaitosta.
10014: säästöjen saamiseksi ammatillisia oppilaitoksia      Parkanon toimipisteestä poistuva koulutus voi-
10015: lakkautetaan ja yhdistetään siten, että oppilai-     daan hoitaa Itä-Satakunnan ammattioppilaitok-
10016: toskohtaiset yksikkökustannukset pienenevät.         sen pääkoululla Hämeenkyrössä ja Pohjois-Sa-
10017:    Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston     takunnan ammattioppilaitoksessa Kankaan-
10018: rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt       päässä.
10019: kriteerinä oppilaitosten toiminnan tulokselli-          Oppilaitosverkoston rationalisointi on välttä-
10020: suutta, jota on arvioitu toiminnan vaikuttavuu-      mätöntä ammatillisen koulujärjestelmän toimin-
10021:                                          1993 vp -    KK 65                                        3
10022: 
10023:   takyvyn, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja ta-      yhdistettävistä ammatillisista oppilaitoksista
10024: . loudellisuuden parantamiseksi. Tässä tarkoituk-    valmistellaan opetusministeriössä opetushalli-
10025:   sessa oppilaitosyksiköitä joudutaan yhdistä-       tuksen esityksen pohjalta, näin myös Itä-Sata-
10026:   mään ja lakkauttamaan. Valtioneuvoston peri-       kunnan ammattioppilaitoksen Parkanoo toimi-
10027:   aatepäätöstä vuop.na 1994 lakkautettavista ja      pisteen osalta.
10028: 
10029:       Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1993
10030: 
10031:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
10032: 4                                         1993 vp -    KK 65
10033: 
10034: 
10035: 
10036: 
10037:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10038: 
10039:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           verksamhetens verkningsfullhet, effektivitet och
10040: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          lönsamhet. Läroanstaltsnätet har utvärderats på
10041: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       basis av bl.a. följande kriterier:
10042: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              - utbudet av utbildning skall vara mångsi-
10043: mål nr 65:                                            digt och högtstående samt utbildning skall finnas
10044:                                                       tillgänglig i olika delar av landet.
10045:           Åmnar Regeringen då den överväger               - läroanstalter sammanslås i det fall att det
10046:        att indra Parkano-enheten av Itä-Sata-         är motiverat med tanke på utvecklingen av
10047:        kunnan ammattioppilaitos ta hänsyn till        undervisningen, då det gäller att bilda en starka-
10048:        de planer som Pirkanmaan liitto har            re utbildningsenhet som tryggar utbildningsut-
10049:        uppgjort för den s.k. kommungruppen            budet och på grund av samarbetsbehov.
10050:        vid riksväg tre för att bevara en balanse-         - läroanstalter indras om detta inte innebär
10051:        rad och tillräcklig yrkesutbildning på         något hot för utbildningens tillgänglighet eller
10052:        samkommunens område, utgående sär-             utbildningsutbudet för minoritetsgrupper.
10053:        skilt från de synpunkter samkommunen               I skenet av dessa kriterier är det nuvarande
10054:        framfört i ärendet?                            läroanstaltsnätet alltför tätt och oekonomiskt.
10055:                                                       Avsikten är att utveckla yrkesläroanstalterna till
10056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         enheter som kan åstadkomma ett mångsidigare
10057: anföra följande:                                      utbildningsutbud än tidigare. För att effektivera
10058:                                                       användningen av resurser utreder utbildnings-
10059:    Utbildningsstyrelsen uppgjorde ijanuari 1993       styrelsen som bäst också möjligheterna att ta i
10060: en preliminär plan över vilka yrkesläroanstalter      bruk en tredje termin samt att förnya studiesät-
10061: som skall indras och sammanslås åren 1994-            ten bl.a. genom att öka distans- och flerforms-
10062: 1997. Planen var tänkt som underlag för de            studier samt utbildning på arbetsplatserna.
10063: diskussioner som utbildningsstyrelsen har fört            Utbildningsstyrelsen har fört underhandling-
10064: med de lokala myndigheterna och läroanstalter-        ar med ägarsamfunden för de läroanstalter som
10065: nas ägarsamfund. Utgående från dessa diskus-          berörs av rationaliseringsplanen. På basis av de
10066: sioner har utbildningsstyrelsen i mars 1993 gjort     diskussioner som förts om Parkanö enheten av
10067: en ny justerad framställning till undervisnings-      Itä-Satakunnan ammattioppilaitos och utgående
10068: ministeriet. Undervisningsministeriet har med         från utredningarna har utbildningsstyrelsen fö-
10069: tanke på beredningen av statsbudgeten för år          reslagit att läroanstalten skall indras år 1994.
10070: 1994 för avsikt att föredra ett principbeslut av          Verksamhetsstället i Parkano hade 39 elever
10071: statsrådet om vilka yrkesläroanstalter som skall      åren 1990-91 och 57 elever år 1992. Besätt-
10072: indras och sammanslås år 1994.                        ningsgraden på de linjer som tog in elever var
10073:    Utgångspunkten för beredningsarbetet är            44% år 1990 och 74% år 1991. Antalet första-
10074: statsrådets principbeslut av 14.10.1992 om bl.a.      handssökande har varit mycket litet de senaste
10075: inbesparingar inom undervisningsväsendet en-          åren. Verksamhetsstället är inte nödvändigt med
10076: ligt vilket man genom rationaliseringar i läroan-     tanke på utbildningens tillgänglighet eftersom
10077: staltsnätet skall spara in 400 milj. mk år 1994 och   det inom en radie av 45 km ryms 6läroanstalter,
10078: 600 milj. mk år 1995. I detta principbeslut           inom en radie av 70 km ryms 11läroanstalter och
10079: konstateras bl.a. att yrkesläroanstalter skall in-    inom en radie av 100 km ryms 15 läroanstalter.
10080: dras och sammanslås i syfte att åstadkomma            Den utbildning som upphör vid verksamhets-
10081: inbesparingar på så sätt att enhetskostnaderna        stället i Parkanokan skötas vid huvudskolan Itä-
10082: per läroanstalt minskar.                              Satakunnan ammattioppilaitos i Hämeenkyrö
10083:    Utbildningsstyrelsen har vid beredningen av        och vid Pohjois-Satakunnan ammattioppilaitos i
10084: framställningen om rationaliseringen av läroan-       Kankaanpää.
10085: staltsnätet använt läroanstaltens resultat som            Rationaliseringen av läroanstaltsnätet är en
10086: kriterium. Detta har bedömts utgående från            nödvändig åtgärd för att förbättra verksamhe-
10087:                                        1993 vp -    KK 65                                       5
10088: 
10089: ten, effektiviteten, resultaten och lönsamheten    manslås år 1994 bereds vid undervisningsmini-
10090: inom yrkesutbildningssystemet. I detta syfte       steriet utgående från utbildningsstyrelsens
10091: måste läroanstaltsenheter sammanslås och in-       framställning, så också för Parkano-enheten av
10092: dras. Ett principbeslut av statsrådet om vilka     Itä-Satakunnan ammattioppilaitos.
10093: yrkesläroanstalter som skall indras och Sam-
10094:      Helsingforsden 29 mars 1993
10095:                                                       Undervisningsminister Riitta Uosukainen
10096:                                                1993 vp
10097: 
10098: Kirjallinen kysymys .66
10099: 
10100: 
10101: 
10102: 
10103:                                   Aittoniemi: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen Mäntän ja
10104:                                       Vammalan toimipisteiden toiminnan turvaamisesta
10105: 
10106: 
10107:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10108: 
10109:    Hallituksen suunnitelmissa on Pirkanmaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10110: terveydenhuolto-oppilaitoksen Mäntän ja Vam-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10111: malan toimipisteiden lakkauttaminen. Maakun-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10112: nan tasapainoinen kehittäminen kuitenkin edel-
10113: lyttää ammatillisen koulutuksen järjestämistä                   Mitkä ovat ne todelliset syyt, joilla
10114: niin maakunnan kuin talousalueen eri osissa.                 Hallitus perustelee esimerkiksi Pirkan-
10115: Esimerkiksi Mäntän osalta koulutus palvelee                  maan       terveydenhuolto-oppilaitoksen
10116: alueen tarvetta ja se on perusteltu Mäntän eri-              Mäntän toimipisteen lakkauttamissuun-
10117: tyisalueen (VN 1183/92) kehitysohjelmassa.                   nitelmia alueen tuoreen kehitysohjelman
10118:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vastaisesti?
10119: 
10120:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
10121: 
10122:                                            Sulo Aittoniemi
10123: 
10124: 
10125: 
10126: 
10127: 230032J
10128: 2                                         1993 vp -    KK 66
10129: 
10130: 
10131: 
10132: 
10133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - maan eri osissa säilytetään monipuolinen
10135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
10136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen saavutettavuus
10137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            -oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
10138: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
10139: n:o 66:                                               tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
10140:                                                       kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
10141:           Mitkä ovat ne todelliset syyt, joilla       dosta
10142:        Hallitus perustelee esimerkiksi Pirkan-            -oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se ei
10143:        maan       terveydenhuolto-oppilaitoksen       vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai vä-
10144:        Mäntän toimipisteen lakkauttamissuun-          hemmistöryhmien koulutustarjontaa.
10145:        nitelmia alueen tuoreen kehitysohjelman            Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehit-
10146:        vastaisesti?                                   tämään nykyistä monipuolisempaan koulutus-
10147:                                                       tarjontaan kykeneviä yksiköitä. Voimavarojen
10148:                                                       käytön tehostamiseksi opetushallitus selvittää
10149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          parhaillaan myös mahdollisuuksia kolmannen
10150: vasti seuraavaa:                                      lukukauden käyttöönottoon sekä opiskelutapo-
10151:                                                       jen uudistamista mm. etä- ja monimuoto-opiske-
10152:    Opetushallitus teki kuluvan vuoden tammi-          lua sekä työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta li-
10153: kuussa alustavan suunnitelman vuosina 1994--          säämällä.
10154: 1997 lakkautettavista ja yhdistettävistä oppi-            Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen
10155: laitoksista. Suunnitelma on ollut pohjana kes-        Mäntän toimipisteessä on järjestetty perushoita-
10156: kusteluille, joita opetushallitus kävi paikallisten   jan kouluasteista koulutusta sekä lukuvuonna
10157: viranomaisten ja oppilaitosten omistajayhteisö-       1992-93 aikuiskoulutuksena sairaanhoitajan
10158: jen kanssa. Opetushallitus on 15.3.1993 jättänyt      koulutusta yhdelle ryhmälle. Vuodelle 1993
10159: tarkistetun esityksensä opetusministeriölle. Vuo-     Mänttään ei ole osoitettu uusia aloituspaikkoja.
10160: den 1994 valtion talousarvion valmistelua varten      Vammalan toimipisteessä on Hämeen lääninhal-
10161: ope.tusministeriön tarkoituksena on esitellä val-     lituksen päätöksellä järjestetty perushoitajan ai-
10162: tioneuvoston periaatepäätös kyseisenä vuonna          kuiskoulutusta iltaopetuksena. Koulutus alkoi
10163: lakkautettavista ja yhdistettävistä ammatillisista    tammikuussa 1991 ja päättyy kuluvan vuoden
10164: oppilaitoksista.                                      toukokuun lopussa. Vuodelle 1993 Vammalaan
10165:    Tehdyn valmistelutyön taustalla on valtioneu-      ei ole osoitettu uusia aloituspaikkoja.
10166: voston mm. opetustoimen säästöistä 14.10.1992             Sosiaali- ja terveysalojen uudistettuun koulu-
10167: tekemä periaatepäätös, jonka mukaan oppilai-          asteen koulutukseen siirrytään asteittain vuosina
10168: tosverkoston ratianalisoinnilla toteutettaisiin        1993-1995 siten, että koulutus järjestetään so-
10169: vuonna 1994 400 milj. markan ja vuonna 1995           siaali- ja terveysalan perustutkintona viimeis-
10170: 600 milj. markan säästö. Periaatepäätöksessä          tään vuodesta 1995 lähtien. Koulutuksen järjes-
10171: todetaan muun ohella, että säästöjen saamiseksi       täminen edellyttää sitä järjestäviltä oppilaitok-
10172: ammatillisia oppilaitoksia lakkautetaan ja yhdis-     silta valmiuksia ja resursseja sekä sosiaali- että
10173: tetään siten, että oppilaitoskohtaiset yksikkö-       terveydenhuoltoalalta.
10174: kustannukset pienenevät. Valmistellessaan esi-            Uudistettua koulutusta kohdennettaessa jou-
10175: tystä oppilaitosverkoston rationalisoinnista ope-     dutaan ottamaan huomioon oppilaitosten val-
10176: tushallitus on käyttänyt kriteerinä oppilai-          miudet koulutuksen järjestämiseen nykyisillä ja
10177: toksen tuloksellisuutta, jota on arvioitu toimin-     sitäkin pienemmillä resursseilla. Tässä tilantees-
10178: nan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudelli-        sa pienten oppilaitosyksiköiden mahdollisuudet
10179: suuden näkökulmista. Oppilaitosverkostoa on           koulutuksenjärjestämiseen ovat rajalliset. Lisäk-
10180: siten arvioitu mm. seuraavien kriteerien perus-       si tulee ottaa huomioon koulutuksen järjestämis-
10181: teella:                                               mahdollisuudet läänin alueella yleensä.
10182:                                           1993 vp -    KK 66                                        3
10183: 
10184:    Oppilaitosverkoston rationalisointitoimenpi-       työssä on pyritty kartoittamaan kaikki mahdol-
10185: teiden tavoitteena on saada aikaan toimiva,           liset vaihtoehdot oppilaitosyksiköiden toimin-
10186: taloudellinen ja laadullisesti korkeatasoista kou-    nan tehostamiseksi.
10187: lutusta antava oppilaitosverkosto. Valmistelu-
10188:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
10189: 
10190:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
10191: 4                                         1993 vp -    KK 66
10192: 
10193: 
10194: 
10195: 
10196:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10197: 
10198:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               - utbudet av utbildning skall vara mångsi-
10199: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          digt och högtstående samt utbildning skall finnas
10200: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tillgänglig i olika delar av landet
10201: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              - läroanstalter sammanslås i det fall att det
10202: mål nr 66:                                            är motiverat med tanke på utvecklingen av
10203:                                                       undervisningen, då det gäller att bilda en starka-
10204:           Vilka är de verkliga grundema med           re utbildningsenhet som tryggar utbildningsut-
10205:        vilka Regeringen motiverar t.ex. planer-       budet och på grund av samarbetsbehov
10206:        na på en indragning av Mänttä-enheten              -läroanstalter indras om detta inte innebär
10207:        av Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-         något hot för utbildningens tillgänglighet eller
10208:        tos i strid med ett fårskt utvecklingspro-     utbildningsutbudet för minoritetsgrupper.
10209:        gram för området?                                  A vsikten är att utveckla yrkesläroanstaltema
10210:                                                       till enheter som kan åstadkomma ett mångsidi-
10211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gare utbildningsutbud än tidigare. För att effek-
10212: anföra följande:                                      tivera användningen av resurser utreder utbild-
10213:                                                       ningsstyrelsen som bäst också möjlighetema att
10214:     Utbildningsstyrelsen uppgjorde ijanuari 1993      ta i bruk en tredje termin samt att fömya
10215: en preliminär plan över vilka yrkesläroanstalter      studiesätten bl.a. genom att öka distans- och
10216: som skall indras och sammanslås åren 1994--           flerformsstudier samt utbildning på arbetsplat-
10217: 1997. Planen har fungerat som underlag för            sema.
10218: de diskussioner som utbildningsstyrelsen har              Mänttä-enheten av Pirkanmaan terveyden-
10219: fört med de lokala myndighetema och läro-             huolto-oppilaitos har ordnat utbildning av pri-
10220: anstaltemas ägarsamfund. U tbildningsstyrelsen        märskötare på skolnivå samt läsåret 1992-93
10221: har 15.3.1993 lämnat en justerad framställning        utbildning av sjukskötare i form av vuxenutbild-
10222: till undervisningsministeriet. Undervisningsmi-       ning för en grupp. Mänttä har inte anvisats
10223: nisteriet har med tanke på beredningen av stats-      några nya nybörjarplatser för år 1993. Verksam-
10224: budgeten för år 1994 för avsikt att föredra ett       hetsenheten i Vammala har genom beslut av
10225: principbeslut av statsrådet om vilka yrkesläroan-     länsstyrelsen i Tavastehus län ordnat vuxenut-
10226: stalter som skall indras och sammanslås år 1994.      bildning av primärskötare som kvällsundervis-
10227:     Utgångspunkten för beredningsarbetet är           ning. Utbildningen inleddes i januari 1991 och
10228: statsrådets principbeslut av 14.10.1992 om bl.a.      avslutas i slutet av maj detta år. Vammala har
10229: inbesparingar inom undervisningsväsendet en-          inte anvisats några nya nybörjarplatser för år
10230: ligt vilket man genom rationaliseringar i läro-       1993.
10231: anstaltsnätet skall spara in 400 milj. mk år 1994         Övergången till den fömyade utbildningen på
10232: och 600 milj. mk år 1995. I detta principbeslut       skolnivå inom social- och hälsovård sker stegvis
10233: konstateras bl.a. att yrkesläroanstalter skall in-    under åren 1993-1995 så att utbildningen ord-
10234: dras och sammanslås i syfte att åstadkomma            nas som en grundexamen i social- och hälsovård
10235: inbesparingar på så sätt att enhetskostnadema         senast fr.o.m. år 1995. En förutsättning för att
10236: per läroanstalt minskar. Utbildningsstyrelsen         utbildningen skall kunna ordnas är att de läroan-
10237: har vid beredningen av framställningen om ra-         stalter som ordnar den har beredskap och resur-
10238: tionaliseringen av läroanstaltsnätet använt läro-     ser såväl på social- som på hälsovårdens område.
10239: anstaltens resultat som kriterium. Detta har              Då den nya utbildningen fördelas blir man
10240: bedömts utgående från verksamhetens verk-             tvungen att ta hänsyn tillläroanstaltemas förut-
10241: ningsfullhet, effektivitet och lönsamhet. Läro-       sättningar att ordna utbildningen med nuvaran-
10242: anstaltsnätet har utvärderats på basis av bl.a.       de och ytterligare reducerade resurser. I denna
10243: följande kriterier:                                   situation är de små läroanstaltsenhetemas möj-
10244:                                      1993 vp -    KK 66                                        5
10245: 
10246: ligheter att ordna utbildningen begränsade.      ett fungerande, ekonomiskt läroanstaltsnät som
10247: Dessutom måste man beakta möjlighetema att       ger högklassig utbildning. Vid beredningsarbetet
10248: ordna utbildningen i länet över lag.             har man försökt kartlägga alla tänkbara altema-
10249:    Målet för åtgärdema gällande rationalise-     tiv för att effektivera verksamheten vid läroan-
10250: ringen av läroanstaltsnätet är att åstadkomma    staltsenhetema.
10251:     Helsingfors den 1 apri11993
10252: 
10253:                                                     Undervisningsminister Riitta Uosukainen
10254:                                                 1993 vp
10255: 
10256: Kirjallinen kysymys 67
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261:                                    Jurva: Aluehälytyskeskusjaon tarkoituksenmukaisuudesta Uudel-
10262:                                        lamaalla
10263: 
10264: 
10265:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10266: 
10267:    Sisäasiainministeriö maaras1 9. huhtikuuta         Neuvottelujen jälkeen 11. helmikuuta 1993 on
10268: 1992 Uudenmaan uudesta aluehälytyskeskus-             todettu kustannus- ja valmiusvertailun jälkeen
10269: jaosta piittaamatta kuntien kannanotoista. Niin-      parhaaksi vaihtoehdoksi Lohjan aluehälytyskes-
10270: pä esimerkiksi Lohjan aluehälytyskeskus mää-          kuksen alueen siirtäminen Keravan aluehälytys-
10271: rättiin liittymään Tammisaaren aluehälytyskes-        keskuksen alaisuuteen.
10272: kuksen alaisuuteen. Kuitenkin alueen kunnat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10273: ehdottivat lausunnoissaan Sisäasiainministeriölie     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10274: kannattavansa ensisijaisesti Lohjan aluehälytys-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10275: keskuksen säilyttämistä, ja vain, jos tämä ei ole     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10276: mahdollista, seuraavina vaihtoehtoina olivat liit-
10277: tyminenjoko Belsingin tai Keravan aluehälytys-                  Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
10278:  keskukseen. Esimerkiksi Vihdin kunta ilmoitti               aluehälytyskeskusjaon epätarkoituksen-
10279: lausunnossaan 21. huhtikuuta 1992 Uudenmaan                  mukaisuudesta, ja
10280: lääninhallitukselle ja Sisäasiainministeriölie tah-             aikooko Hallitus tarkistaa aluehäly-
10281: tovansa Helsingissä toimivaan pääkaupunkiseu-                tyskeskusjaon kuntien toiveiden ja tar-
10282: dun hälytysalueeseen Tammisaaren asemesta.                   peiden mukaiseksi?
10283: 
10284:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
10285: 
10286:                                              Marita Jurva
10287: 
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 230032J
10292: 2                                         1993 vp -    KK 67
10293: 
10294: 
10295: 
10296: 
10297:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10298: 
10299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan silloiset 58 hälytysaluetta yhdistetään 27
10300: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         uudeksi alueeksi, joiden asukasluku muutamaa
10301: olette 2 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-       poikkeusta lukuun ottamatta on yli 100 000.
10302: jeenne n:o 235 ohella lähettänyt valtioneuvoston         Uudenmaan lääniin muodostettiin aikaisem-
10303: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        pien kuuden hälytysalueen asemesta neljä aluet-
10304: taja Marita Jurvan kirjallisen kysymyksen n:o         ta. Tammisaaren ja Lohjan alueet yhdistettiin
10305: 67:                                                   Länsi-Uudenmaan hälytysalueeksi. Porvoon ja
10306:            Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan          Loviisan alueista muodostettiin Itä-Uudenmaan
10307:         aluehälytyskeskusjaon epätarkoituksen-        hälytysalue. Hieman laajennettu Keravan alue
10308:         mukaisuudesta, ja                             muodostaa Keski-Uudenmaan hälytysalueen.
10309:            aikooko Hallitus tarkistaa aluehäly-       Helsingin hälytysalueeseen ei tehty muutoksia.
10310:         tyskeskusjaon kuntien toiveiden ja tar-          Länsi-Uudenmaan hälytysalueen asukasluku
10311:         peiden mukaiseksi?                            ylittää 100 000. Muutoinkaan ei ole mitään sel-
10312:                                                       laisia teknisiä tai maantieteellisiä tekijöitä, joi-
10313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den perusteella alue olisi epätarkoituksenmukai-
10314: vasti seuraavaa:                                      nen hälytysalueeksi.
10315:                                                          Hälytysaluejakoa valmisteltaessa kaikilta
10316:    Sisäasiainministeriö päätti 1.3.1976 palo- ja      kunnilta pyydettiin lausunnot aluejakoehdotuk-
10317: pelastustoimen hälytysaluejaosta. Jako perustui       sesta. Koska lausunnot olivat osittain keskenään
10318: puhelinverkkoryhmiin. Silloisella puhelinteknii-      ristiriitaisia, kaikkia kuntien esittämiä toiveita ei
10319: kalla oli vaikea saada tärkeänä pidettyä valta-       voitu päätöksessä ottaa huomioon. Esimerkiksi
10320: kunnallista hätäilmoitusnumeroa (000) ohjautu-        Länsi-Uudenmaan alueella on otettava huo-
10321: maan oikeaan aluehälytyskeskukseen, mikäli            mioon myös Tammisaaren alueen kunnat ja
10322: verkkoryhmärajoista olisi poikettu. Useimmista        turvattava niiden hälytyspalvelut kohtuullisin
10323: hälytysalueista tuli toiminnan ja talouden kan-       kustannuksin.
10324: nalta liian pieniä.                                      Uusien aluehälytyskeskusten toteuttamista on
10325:    Teletekniikan kehitys on johtanut siihen, että     valmisteltu sisäasiainministeriön asettamassa
10326: hälytysalueiden ei enää tarvitse noudattaa verk-      hätäkeskusprojektissa. Siinä on muun muassa
10327: koryhmäjakoa, vaan ne voidaan muodostaa toi-          selvitetty mahdollisuuksia yhdistää aluehälytys-
10328: minnallisilla perusteilla.                            keskusten ja poliisin hälytyskeskusten toiminto-
10329:    Hälytysaluejaon uusiminen on ollut vireillä        ja. Samoin on selvitetty aluehälytyskeskusten
10330: 1980-luvun puolivälistä lähtien. Tehtyjen selvi-      hallinnon järjestämistä ja mahdollista keskusten
10331: tysten perusteella on ilmeistä, että hälytysalueen    valtiollistamista. Millaisiin ratkaisuihin näissä
10332: asukasluvun tulisi olla vähintään noin 100 000,       asioissa päädytään, vaikuttaa myös keskusten
10333: jotta riittävän korkeatasoiset hälytyskeskuspal-      kustannuksiin ja kustannusvastuun jakautumi-
10334: velut voitaisiin järjestää kohtuullisin kustannuk-    seen. Selvityksiä ja suunnittelua jatkettaessa
10335: sin.                                                  saattaa myös ilmetä aihetta aluejaotuksen tarkis-
10336:    Sisäasiainministeriö antoi määräyksen häly-        tamiseen.
10337: tysaluejaon uusimisesta 5.4.1991. Määräyksen
10338:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
10339: 
10340:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10341:                                             1993 vp -    KK 67                                            3
10342: 
10343: 
10344: 
10345: 
10346:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10347: 
10348:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kretsindelningen. Enligt föreskrifterna skulle de
10349: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          dåvarande 58 alarmeringskretsarna sammanslås
10350: 235 av den 2 mars 1993 tili vederbörande med-           tili 27 nya kretsar, vilkas invånartal med några
10351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        undantag överstiger 100 000.
10352: man Marita Jurva undertecknade spörsmål nr                  I Nylands Iän grundades fyra kretsar i stället
10353: 67:                                                     för de tidigare sex. Ekenäs och Lojo kretsar
10354:           Är Regeringen medveten om krets-              sammanslogs tili Västra Nylands alarmerings-
10355:        alarmeringscentralernas oändamålsen-             krets. Av Borgå och Lovisa kretsar bildades
10356:        liga fördelning i Nyland och                     Östra Nylands alarmeringskrets. Kervo krets,
10357:           ämnar Regeringen ändra på kretsalar-          som något utvidgades, bildar Mellersta Nylands
10358:        meringscentralernas fördelning enligt            alarmeringskrets. Helsingfors alarmeringskrets
10359:        kommunernas önskemål och behov?                  ändrades inte.
10360:                                                             Invånarantalet i Västra Nylands alarmerings-
10361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           krets överstiger 100 000. Inte heller i övrigt finns
10362: anföra följande:                                        det några tekniska eller geografiska faktorer som
10363:                                                         skulle göra området olämpligt som alarmerings-
10364:    Inrikesministeriet fattade den 1 mars 1976 ett       krets.
10365: beslut om indelningen i alarmeringskretsar inom             Då alarmeringskretsindelningen bereddes in-
10366: brand- och räddningsväsendet. Indelningen               begärdes utlåtanden om kretsindelningsförslaget
10367: grundade sig på telefonnätgrupperna. Med då-            hos alla kommuner. Eftersom utlåtandena delvis
10368: varande telefonteknik skulle det ha varit svårt att     motsade varandra, kunde alla kommuners öns-
10369: få det riksomfattande nödnumret (000), som              kemål inte beaktas i beslutet. T.ex. i Västra
10370: ansågs vara viktigt, att gå tili rätt kretsalarme-      Nylands krets måste även Ekenäs-regionens
10371: ringscentral om man hade avvikit från nät-              kommuner beaktas och deras alarmeringsservice
10372: gruppsgränserna. Ur verksamhets- och ekono-             tryggas tili rimliga kostnader.
10373: misynpunkt blev de flesta alarmeringskretsarna              Förverkligandet av det nya kretsalarmerings-
10374: alltför små.                                            centralsystemet har beretts inom ramen för det
10375:    Utvecklingen inom teletekniken har lett tili att     nödcentralprojekt som igångsatts av inrikesmi-
10376: alarmeringskretsarna inte längre behöver följa          nisteriet. I det har man bl.a. utrett möjligheterna
10377: indelningen i nätgrupper, utan de kan bildas på         att kombinera funktioner hos kretsalarmerings-
10378: funktionella grunder.                                   centralerna och hos polisens alarmeringscentra-
10379:    En revidering av alarmeringskretsindelningen         ler. Utredningar har också gjorts om kretsalar-
10380: har varit aktuell sedan mitten av 1980-talet. På        meringscentralernas förvaltning och ett eventu-
10381: basis av utredningar är det uppenbart att invå-         ellt förstatligande av centralerna. De slutsatser
10382: narantalet i en alarmeringskrets skall vara minst       som man kommer tili i dessa ärenden inverkar på
10383: 100 000 för att alarmeringscentralen skall kunna        centralernas kostnader och på fördelningen av
10384: erbjuda service på tillräckligt hög nivå tili rimliga   kostnadsansvaret. Då utredningarna och pla-
10385: kostnader.                                              neringen fortsätter, kan skäl tili justeringar i
10386:    Inrikesministeriet utfårdade den 5 april 1991        kretsindelningen uppenbara sig.
10387: föreskrifter om en revidering av alarmerings-
10388:      Helsingfors den 26 mars 1993
10389: 
10390:                                                                     Inrikesminister Mauri Pekkarinen
10391:                                                1993 vp
10392: 
10393: Kirjallinen kysymys 68
10394: 
10395: 
10396: 
10397: 
10398:                                   Jurva: Inkerin virkoaminen -nimisen kansanliikkeen avustamisesta
10399: 
10400: 
10401: 
10402:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10403: 
10404:    Suomenheimoiset inkeriläiset ovat vuosisato-      Viipurin seudulle oma, noin 50 000 asukkaan
10405: jen ajan kokeneet hirvittäviä inhimillisiä kärsi-    inkeriläiskaupunki, Uusi Inkeri. Liike aikoo
10406: myksiä, eikä vähiten sen jälkeen, kun 55 000         anoa rakennuskustannuksiin pitkäaikaista luot-
10407: inkeriläistä pakkopalautettiin vuoden 1944           toa mm. Suomelta.
10408: välirauhansopimuksen 10. artiklan tulkinnalla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10409: Suomesta Neuvostoliittoon. Neuvostoliitossa he       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10410: joutuivat stalinistisen kansanmurhapolitiikan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10411: uhreiksi. Vasta vuonna 1992 Venäjän federaatio       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10412: on päättänyt Tarton vuoden 1920 rauhansopi-
10413: muksen inkeriläisväestölle takaamien oikeuksien                Onko Hallitus tietoinen Inkerin vir-
10414: kunnioittamisesta. Suomi puolestaan on_ myön-               koaminen -liikkeen olemassaolosta ja ta-
10415: tänyt inkeriläisille ns. paluumuuttajien oikeudet.          voitteista, ja jos on,
10416:    Inkeriläisiä asuu Suomen lisäksi Viron tasa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10417: vallassa, Karjalan tasavallassa, Pietarin alueella          ryhtyä liikkeen Uusi Inkeri -hankkeen
10418: ja muualla eri puolilla Venäjää. Petroskoissa on            avustamiseksi ja siten toteutumiseksi lä-
10419: 2. helmikuuta 1993 perustettu Inkerin virkoami-             hialueyhteistyössä Venäjän federaation
10420: nen -liike. Liikkeen tavoitteena on elvyttää inke-          ja Viron tasavallan kanssa?
10421: riläisten etninen yhteys rakentamalla esimerkiksi
10422: 
10423:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
10424: 
10425:                                             Marita Jurva
10426: 
10427: 
10428: 
10429: 
10430: 2300321
10431: 2                                       1993 vp -    KK 68
10432: 
10433: 
10434: 
10435: 
10436:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10437: 
10438:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa      ria on pyritty tukemaan inkeriläisten asuinseu-
10439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       duilla. Tämä toiminta tähtää niin taloudellisten
10440: olette 2 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-     elinolosuhteiden kohentamiseen kuin kulttuuri-
10441: jeenne n:o 236 ohella lähettänyt valtioneuvoston    identiteetin vahvistamiseen.
10442: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jurvan          Merkittävin yksittäinen suomalaisviran-
10443: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 68:        omaisten käynnistämä hanke on tähän men-
10444:                                                     nessä ollut sosiaali- ja terveysministeriön käyn-
10445:           Onko Hallitus tietoinen Inkerin vir-      nistämä vanhusten palvelutaloprojekti. Maa- ja
10446:        koaminen -liikkeen olemassaolosta ja ta-     metsätalousministeriö on lahjoittanut inkeriläi-
10447:        voitteista, ja jos on,                       sille siirrettävän sahalaitoksen. Erilaisia kieli-
10448:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja muita koulutusprojekteja kehitellään par-
10449:        ryhtyä liikkeen Uusi Inkeri -hankkeen        aikaa.
10450:        avustamiseksi ja siten toteutumiseksi lä-        Inkeriläisten keskuudessa toimii useita järjes-
10451:        hialueyhteistyössä Venäjän federaation       töjä, joista suurin on Karjalan suomalaisten
10452:        ja Viron tasavallan kanssa?                  Inkerin liitto. Sillä on jäseniä noin 3 500. Viimei-
10453:                                                     simpänä perustettiin Inkerin virkoaminen -nimi-
10454:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nen liike 2.2.1993 Petroskoissa.
10455: vasti seuraavaa:                                        Kuten edellä todetusta ilmenee, hallitus seu-
10456:                                                     raa inkeriläisten järjestötoimintaa ja näkee inke-
10457:   Inkeriläisiä on kohdeltu Suomessa vuodesta        riläisten avustamisen tärkeänä osana myös lähi-
10458: 1990 lähtien paluumuuttajina. Inkeriläiskulttuu-    alueyhteistyötä.
10459: 
10460:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
10461: 
10462:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
10463:                                           1993 vp -    KK 68                                          3
10464: 
10465: 
10466: 
10467: 
10468:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10469: 
10470:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kulturen har man försökt stöda där ingerman-
10471: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ländarna bor. Verksamheten syftar tili att dels
10472: den 2 mars 1993 nr 236 tili vederbörande medlem       höja den ekonomiska levnadsstandarden och
10473: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        dels stärka den kulturella identiteten.
10474: Jurva undertecknade spörsmål nr 68:                      Hittilis har de finska myndigheternas största
10475:                                                       enskilda satsning varit projektet för ett service-
10476:           År Regeringen medveten om Uppvak-           hus för åldringar, som social- och hälsovårdsmi-
10477:        nandet-i-Ingermanland-rörelsens exis-          nisteriet har satt i gång. Jord- och skogsbruks-
10478:        tens och mål, och om så är fallet              ministeriet har donerat en transportabel såg tili
10479:           vilka åtgärder har Regeringen för av-       ingermanländarna. Som bäst är olika språk- och
10480:        sikt att vidta för att bistå rörelsens pro-    andra utbildningsprojekt under beredning.
10481:        jekt "Det nya Ingermanland" och sålun-            Flera organisationer arbetar bland ingerman-
10482:        da genomföra det i närområdessamarbe-          ländarna, av vilka det s.k. ingermanländska
10483:        tet med Ryska Federationen och Repu-           förbundet för karelenfmnar är det största med
10484:        bliken Estland?                                sina ca 3 500 medlemmar. Den senaste nykom-
10485:                                                       lingen är den s.k. Uppvaknandet-i-Ingerman-
10486:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         land-rörelsen, som bildades i Petroskoj 2.2.1993.
10487: anföra följande:                                         Som det framgår av ovan, följer regeringen
10488:                                                       ingermanländarnas        organisa tionsverksamhet
10489:   Sedan 1990 har ingermanländare behandlats           och uppfattar biståndet tili ingermanländarna
10490: som återflyttare i Finland. Den ingermanländska       som viktigt, också i närområdessamarbetet.
10491: 
10492:      Helsingfors den 2 april 1993
10493: 
10494:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
10495:                                               1993 vp
10496: 
10497: Kirjallinen kysymys 69
10498: 
10499: 
10500: 
10501: 
10502:                                  Myller ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen järjestämisestä
10503: 
10504: 
10505: 
10506:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10507: 
10508:    Opetusministeriön 14.10.1991 asettaman työ-     opistot itse, kunnalliset keskusjärjestöt, opettaja-
10509: ryhmän keskeiset ehdotukset tukevat lasten-        järjestöt ja Akava.
10510: tarhanopettajakoulutuksen sijoittamista yliopis-      Lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänotot
10511: toihin. Työryhmän ehdotus on, että lastentar-      tälle vuodelle kertovat toisenlaisesta linjavalin-
10512: hanopettajatutkinto on 120 opintoviikon laajui-    nasta. Vaikka virallisesti kannatetaan opetuksen
10513: nen korkeakoulututkinto, joka voidaan täyden-      keskittämistä yliopistoihin, on sisäänoton suh-
10514: tää kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnoksi      teet vastoin tätä periaatetta. Kun sisäänottoa
10515: varhaiskasvatuksen suun ta utumisvaihtoehdos-      vähennetään työllisyystilanteeseen vedoten, niin
10516: sa. Työryhmän raportissa koulutuksen siirtämi-     suhteessa yliopistojen aloituspaikkoja supiste-
10517: nen yliopistoon nähdään myös taloudellisesti       taan selvästi enemmän kuin lastentarhanopet-
10518: edullisemmaksi kuin muut vaihtoehdot.              tajaopistojen sisäänottoa. Yliopistojen yhtey-
10519:    Myös eduskunta on useaan otteeseen ottanut      dessä oleviin lastentarhanopettajakoulutusyksi-
10520: kantaa siihen, että lastentarhanopettajakoulu-     köihin otetaan 140 uutta opiskelijaa, mikä on
10521: tuksen paikka on yliopistossa. Eduskunta on        puolet viime vuoden sisäänotosta. Lastentar-
10522: mm. vastauksessaan hallituksen koulutuspoliit-     hanopettajaopistojen sisäänottoa vähennetään
10523: tiseen selontekoon todennut: "Lastentarhan-        27,7 o/o:lla.
10524: opettajakoulutuksen tulee olla kiinteässä yhtey-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10525: dessä muuhun opettajankoulutukseen samanlai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10526: sen tieto- ja asennepohjan turvaamiseksi kasva-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10527: tusjärjestelmässä. Eduskunta katsoo, että pit-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10528: kään venynyt väliaikainen järjestely lastentar-
10529: hanopettajakoulutuksessa tulee lopettaa ja kou-               Miksi lastentarhanopettajakoulutuk-
10530: lutus tulee siirtää yliopistojen kasvatustieteen           sen supistamisvaiheessa suhteessa suu-
10531: tiedekuntiin. Lastentarhanopettajatutkinnon tu-            remmat opiskelijavähennykset tehdään
10532: lee olla kolmivuotinen korkeakoulututkinto ja              yliopistojen yhteydessä toimivien lasten-
10533: sen jatko-opintokelpoisuus tulee olla vastaava,            tarhanopettajakoulutuksen sisäänottoi-
10534: kuin ammattikorkeakouluista on todettu."                   hin kuin opistojen sisäänottoihin, ja
10535: Myös opetusministeriön työryhmän muistiosta                   merkitseekö tämä uutta eduskunnan
10536: annetuista lausunnoista selvä enemmistö puol-              tahdon vastaista linjausta lastentarhan-
10537: taa koulutuksen siirtoa yliopistoihin, mm. yli-            opettajakoulutuksen kehittämisessä?
10538: 
10539:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
10540: 
10541:           Riitta Myller                Aarno von Bell                 Johannes Koskinen
10542:           Liisa Jaakonsaari            Tarja Kautto                   Kari Rajamäki
10543:           Marjatta Vehkaoja            Raimo Vuoristo                 Kerttu Törnqvist
10544:           Timo Roos                    Antero Kekkonen                Reijo Laitinen
10545:           Jouni Backman                Martti Korhonen                Iiris Hacklin
10546:           Ulla Anttila                 Arja Ojala                     Marja-Leena Viljamaa
10547:                                        Virpa Puisto
10548: 
10549: 
10550: 
10551: 2300321
10552: 2                                       1993 vp -    KK 69
10553: 
10554: 
10555: 
10556: 
10557:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10558: 
10559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nisteriö jakoi vuonna 1993 käytettävissä olevat
10560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrärahat, oli uusien opiskelijoiden ja yksikkö-
10561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jen määrää vähennettävä.
10562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            Lastentarhanopettajaopistojen toimintame-
10563: Myllerin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        not sisältyvät valtion talousarvion lukuun 29.60
10564: myksen n:o 69:                                      (Valtion ammatilliset oppilaitokset). Lastentar-
10565:                                                     hanopettajaopistoista annetun asetuksen (365/
10566:           Miksi lastentarhanopettajakoulutuk-       77) 30 §:n nojalla opetushallitus on päättänyt
10567:        sen supistamisvaiheessa suhteessa suu-       opistoihin tänä vuonna otettavien opiskelijoiden
10568:        remmat opiskelijavähennykset tehdään         määrästä.
10569:        yliopistojen yhteydessä toimivien lasten-       Uusien opiskelijoiden määrää supistetaan
10570:        tarhanopettajakoulutuksen sisäänottoi-       tänä vuonna jonkin verran ennakoitua voimak-
10571:        hin kuin opistojen sisäänottoihin, ja        kaammin. Asianomaisten määrärahojen riittä-
10572:           merkitseekö tämä uutta eduskunnan         vyyden lisäksi perusteena on opettajien tarpeen
10573:        tahdon vastaista linjausta lastentarhan-     väheneminen aikaisempia arvioita nopeammin.
10574:        opettajakoulutuksen kehittämisessä?          Lastentarhanopettajien vajauksen sijasta nyt on
10575:                                                     jonkin verran työttömyyttä.
10576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vuoden 1993 uusien opiskelijoiden määrää
10577: vasti seuraavaa:                                    koskevat ratkaisut eivät ennakoi lastentarhan-
10578:                                                     opettajien koulutuksen kehittämisen linjaa. Tar-
10579:    Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulu-       koitus on, että valtioneuvosto päättää tästä
10580: tuksen järjestämiseen on valtion talousarvioon      asiasta tarkistaessaan vuosille 1991-1996 hy-
10581: vuodelle 1993 (mom. 29.19.23) myönnetty 12,5        väksymäänsä koulutuksen ja korkeakouluissa
10582: milj. mk. Vuosina 1991-1992 määräraha oli           harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunni-
10583: noin 15 milj. mk. Neljän yliopiston määräraha-      telmaa.
10584: hakemukset ylittivät 17 milj. mk. Kun opetusmi-
10585: 
10586:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
10587: 
10588:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
10589:                                           1993 vp -    KK 69                                          3
10590: 
10591: 
10592: 
10593: 
10594:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10595: 
10596:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           överskred 17 milj. mk. Då undervisningsministe-
10597: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          riet fördelade de anslag som fanns till förfogande
10598: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       för 1993 varman tvungen att minska på antalet
10599: dagsman Riitta Myller m.fl. undertecknade             studerande och enheter.
10600: spörsmål nr 69:                                          Bamträdgårdslärarinstitutens verksamhetsut-
10601:                                                       gifter ingår i kapitel 29.60 (Statliga yrkesläro-
10602:            Varför är minskningen av studerande        anstalter) i statsbudgeten. Med stöd av 30 §
10603:         då det gäller intagningen till den bam-       i förordningen om bamträdgårdslärarinstitut
10604:         trädgårdslärarutbildning som verkar i         (365177) har utbildningsstyrelsen fastställt det
10605:         samband med universiteten relativt sett       antal studerande som i år skall antas till insti-
10606:         större än intagningen till instituten i ett   tuten.
10607:         skede då bamträdgårdslärarutbildningen           Antalet nya studerande minskas i år i någon
10608:         skärs ned, och                                mån kraftigare än planerat. Motiveringen är
10609:            innebär detta en ny linjedragning i        förutom knappa anslag också det faktum att
10610:         strid med riksdagens vilja då det gäller      behovet av lärare sjunkit snabbare än tidigare
10611:         utvecklingen av bamträdgårdslärarut-          bedömningar angivit. I stället för brist på bam-
10612:       . bildningen?                                   trädgårdslärare finns det nu en viss arbetslös-
10613:                                                       het.
10614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            De lösningar som gäller antalet nya studeran-
10615: anföra följande:                                      de år 1993 är inte en förvaming om kommande
10616:                                                       utvecklingslinjer inom bamträdgårdslärarut-
10617:    I statsbudgeten för 1993 (mom. 29.19.23) har       bildningen. Avsikten är att statsrådet skall fatta
10618: beviljats 12,5 milj. mk för ordnande av interimis-    beslut om detta vid justeringen av den plan för
10619: tisk bamträdgårdslärarutbildning. Åren 1991-          utveckling av utbildningen och av forskningen
10620: 1992 var anslaget omkring 15 milj. mk. Ansök-         vid högskoloma som det godkänt för åren
10621: ningama om anslag från de fyra universiteten          1991-1996.
10622: 
10623:      Helsingfors den 31 mars 1993
10624: 
10625:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
10626:                                                   1993 vp
10627: 
10628: Kirjallinen kysymys 70
10629: 
10630: 
10631: 
10632: 
10633:                                     A. Ojala ym.: Työeläkkeen vaikutuksesta leskeneläkkeen määrään
10634: 
10635: 
10636: 
10637:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10638: 
10639:    Työntekijäin eläkelain 8 c §:n mukaan lesken-        kustannettavaksi jäävät esim. asumismenot ko-
10640: eläkkeeseen tehdään ns. eläkesovitus. Tällä tar-        konaisuudessaan. Olisi oikein, jos yksinäinen
10641: koitetaan sitä, että edunjättäjän, eli kuolleen         leski voisi saada leskeneläkettä, vaikka hänen
10642: puolison, leskelle maksettavaa eläkettä pienen-         eläketulonsa tai laskennallinen työeläkkeensä
10643: netään lesken omien työeläkkeiden mukaisesti            nousisikin peräti muutamaan tuhanteen mark-
10644: määräytyvällä summalla. Jos leski on alle 65-           kaan.
10645: vuotias tai ei saa työeläkettä, eläkesovitus teh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10646: dään laskennallisen työeläkkeen mukaisesti. Täl-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10647: löin työeläkkeenä pidetään sitä eläkettä, jonka         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10648: hän saisi, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10649: aviopuolisonsa kuolinpäivänä.
10650:     Eläkesovitussäännökset johtavat siihen, että                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10651: jo varsin pienillä eläketuloilla tai pienellä lasken-          siin kohtuullistaakseen leskeneläkettä
10652: nallisella eläkkeellä leskeneläke menetetään ko-               koskevia eläkesovitussäännöksiä siten,
10653: konaan. Tämä ei voi olla kohtuullista. Aviopuo-                että eläkesovitus ei poistaisi oikeutta Ies-
10654: lison kuolema aiheuttaa myös perheen taloudel-                 keneläkkeeseen niin alhaisilla eläketuloil-
10655: lisessa asemassa merkittäviä muutoksia, lesken                 la kuin nyt?
10656: 
10657:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
10658: 
10659:           Arja Ojala                       Virpa Puisto                       Maija Rask
10660:           Leena Luhtanen                   Eila Rimmi                         Marja-Leena Viljamaa
10661:                                            Marjatta Stenius-Kaukonen
10662: 
10663: 
10664: 
10665: 
10666: 2300321
10667: 2                                          1993 vp -    KK 70
10668: 
10669: 
10670: 
10671: 
10672:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10673: 
10674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huomioon myös perheiden kiinteät kustannuk-
10675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          set, jotka jäävät lesken kannettavaksi.
10676: olette 2 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-           Jos kummankin puolison työeläkkeet ovat
10677: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       pieniä, katsottiin, että eläkesovitus vähentää les-
10678: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Arja Ojalan         kelle maksettavaa eläkettä kohtuuttomasti. Sen
10679: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           vuoksi eläkesovitusperusteelle, johon lesken elä-
10680: 70:                                                    ketuloa verrataan, asetettiin alaraja. Vuonna
10681:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        1993 eläkesovituksen alaraja on 1 515,63 mark-
10682:         siin kohtuullistaakseen leskeneläkettä         kaa kuukaudessa. Jos edunjättäjän eläke ja les-
10683:         koskevia eläkesovitussäännöksiä siten,         ken ansiotulot tai eläkkeet ovat alarajaa pienem-
10684:         että eläkesovitus ei poistaisi oikeutta Ies-   mät, leskeneläke maksetaan vähentämättömänä.
10685:         keneläkkeeseen niin alhaisilla eläketuloil-    Tällä tavalla turvattiin pienituloisten perheiden
10686:         la kuin nyt?                                   taloudellinen asema klJolemantapauksen yhtey-
10687:                                                        dessä.
10688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Jos leskellä ei ole huollettavanaan alaikäisiä
10689: vasti seuraavaa:                                       lapsia, leskeneläkkeeseen tehdään eläkesovitus
10690:                                                        heti leskeneläkkeen alkaessa. Jos leskellä on
10691:    Vuoden 1990 heinäkuun alusta tuli voimaan           huollettavanaan alaikäisiä lapsia, eläkesovitus
10692: perhe-eläkejärjestelmän         kokonaisuudistus       tehdään vasta sitten, kun nuorin lapsista on
10693: (100-107/90). Sen ensisijaisena tavoitteena oli        täyttänyt 18 vuotta.
10694: parantaa lasten eläketurvaa. Ansioeläkejärjestel-          Vuonna 1992 eläkesovitus tehtiin heti lesken-
10695: mässä perhe-eläke mitoitettiin sitä toimeentulon       eläkkeen alkaessa yhteensä 10 676 tapauksessa.
10696: alenemista vastaavaksi, jonka kuolema on per-          Leskeneläke ei pienentynyt eläkesovituksessa
10697: heelle aiheuttanut. Kun tasa-arvosyistä myös           lainkaan 74 prosentissa tapauksista. Leskenelä-
10698: miehet saatettiin leskeneläkejärjestelmän piiriin,     ke pieneni jonkin verran 16 prosentissa tapauk-
10699: oli välttämätöntä muuttaa myös leskeneläkejär-         sistaja 10 prosentissa tapauksista leskeneläkettä
10700: jestelmää. Leskeneläkkeen tarvetta arvioitaessa        ei jäänyt maksettavaksi.
10701: lähtökohtana pidettiin sitä, missä määrin edun-            Leskeneläkkeitä, joissa eläkesovitus tehtiin
10702: jättäjä osallistui leskeksi jääneen puolison toi-      nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta, oli yh-
10703: meentulon turvaamiseen ja missä määrin leski           teensä 4 378. Leskeneläke jäi ennalleen 47 pro-
10704: itse on osaltaan vastannut perheen toimeentulos-       sentissa tapauksista. Jonkin verran leskeneläke
10705: ta joko omalla työtulonaan tai eläkkeellään.           pieneni 39 prosentissa tapauksista ja 14 prosen-
10706: Tämä toteutettiin niin sanotun eläkesovituksen         tissa leskeneläketta ei jäänyt lainkaan maksetta-
10707: avulla, jossa lesken mainitut tulot otetaan myös       vaksi.
10708: huomioon perheen talouden kokonaistilannetta              Vuoden 1992 tilastoista käy ilmi, että eläkeso-
10709: arvioitaessa.                                          vitus vaikuttaa ennen kaikkea miesleskien ase-
10710:    Eläkesovituksessa määritellään leskeneläk-          maan. Kun miehen palkka on yleensä suurempi
10711: keeksi se osa leskellä ennen puolison kuolemaa         kuin naisen palkka, miehen jäädessä leskeksi
10712: olleesta toimeentulon tasosta, jota hänen oma          eläkesovitus vie leskeneläkkeestä enemmän kuin
10713: eläketurvansa ei kata.                                 leskeksi jääneellä naisella yleensä. Sosiaali- ja
10714:    Eläkesovitusperusteen tulorajoja määritel-          terveysministeriön kokemuksen mukaan perhe-
10715: täessä tehtiin perusteellisia selvityksiä puolison     eläkejärjestelmän kokonaisuudistus on kohden-
10716: kuoleman vaikutuksesta perheen toimeentuloon           tanut perhe-eläketurvaa tavoitteittensa mukai-
10717: ja kulutustasoon. Näissä laskelmissa otettiin          sesti lapsiperheisiin. Toisaalta myös pienitulois-
10718:                                       1993 vp -     KK 70                                         3
10719: 
10720: ten leskien asema on säilynyt ennallaan osaksi       Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa edelleen
10721: myös kansaneläkejärjestelmään kuuluvan Ies-       uudistuksen toimeenpanoa ja ryhtyy tarvittaessa
10722: keneläkejärjestelmän turvin.                      lainsäädäntömuutoksiin.
10723:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
10724: 
10725:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10726: 4                                           1993 vp -    KK 70
10727: 
10728: 
10729: 
10730: 
10731:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10732: 
10733:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dessa beräkningar beaktades även familjernas
10734: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          fasta kostnader, som den efterlevande maken
10735: den 2 mars 1993 till vederbörande medlem av             måste bestrida.
10736: statsrådet översänt följande av riksdagsman                I de fall då vardera makens arbetspensioner är
10737: Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 70:          små ansågs pensionsjämkningen i oskälig mån
10738:                                                         minska pensionen till den efterlevande maken.
10739:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Därför uppställdes en nedre gräns för den pen-
10740:        justering av stadgandena om pen-                 sionsjämkningsgrund med viiken den efterlevan-
10741:        sionsjämkning i fråga om efterlevande-           de makens pensionsinkomst jämförs. År 1993 är
10742:        pension så att pensionsjämkningen inte           den nedre gränsen för pensionsjämkningen
10743:        skulle leda till förlust av rätten till efter-   1 515,63 mk i månaden. Om förmånslåtarens
10744:        levandepension med så låga pensionsin-           pension och den efterlevande makens förvärvsin-
10745:        komster som nu?                                  komster eller pensioner understiger den nedre
10746:                                                         gränsen, betalas efterlevandepension till fullt
10747:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           belopp. Den ekonomiska ställningen för familjer
10748: anföra följande:                                        med små inkomster tryggades på detta sätt i
10749:                                                         samband med dödsfall.
10750:    En totalreform av familjepensionssystemet               Om den efterlevande maken inte har minder-
10751: trädde i kraft i början av juli 1990 (100-107/90).      åriga barn att försörja, företas pensionsjämk-
10752: Det primära syftet med reformen var att förbätt-        ning av efterlevandepensionen genast när efterle-
10753: ra pensionsskyddet för barn. Inom förvärvspen-          vandepensionen börjar löpa. Om den efterlevan-
10754: sionssystemet dimensionerades familjepensionen          de maken har minderåriga barn att försörja,
10755: så att den motsvarade den utkomstminskning              företas pensionsjämkning först när det yngsta
10756: som ett dödsfall åsamkat familjen. Eftersom             barnet har fyllt 18 år.
10757: systemet med efterlevandepension av jämställd-             År 1992 företogs i sammanlagt 10 676 fall
10758: hetsorsaker utsträcktes till att gälla också män,       pensionsjämkning genast när efterlevandepen-
10759: var det också nödvändigt att ändra systemet.            sionen började löpa. Efterlevandepensionen
10760: Utgångspunkten när behovet av efterlevande-             minskade inte alls vid pensionsjämkningen i
10761: pension bedömdes var i viiken mån förmånslåta-          74% av fallen. Efterlevandepensionen minskade
10762: ren hade deltagit i tryggandet av den efterlevan-       något i 16% av fallen, och i 10% av fallen blev
10763: de makens utkomst och i viiken mån den efterle-         efter jämkningen ingen efterlevandepension kvar
10764: vande maken själv ansvarat för familjens ut-            att betala.
10765: komst genom egen arbetsinkomst eller egen                  Antalet efterlevandepensioner i fråga om vil-
10766: pension. Detta förverkligades genom s.k. pen-           ka pensionsjämkningen företogs sedan det yngs-
10767: sionsjämkning, varvid den efterlevande makens           ta barnet fyllt 18 år var sammanlagt 4 378.
10768: nämnda inkomster också beaktas vid bedöm-               Efterlevandepensionen ändrades inte i 47% av
10769: ningen av familjens totalekonomiska situation.          fallen. I 39 % av fallen minskade efterlevande-
10770:    Vid pensionsjämkningen bestäms som efterle-          pensionen i någon mån, och i 14% av fallen blev
10771: vandepension den del, som den efterlevande              efter jämkningen ingen efterlevandepension kvar
10772: makens eget pensionsskydd inte täcker, av nivån         att betala.
10773: på den utkomst som den efterlevande hade före              Av statistiken för 1992 framgår att pen-
10774: makens död.                                             sionsjämkningen framför allt inverkar på änk-
10775:    När inkomstgränserna för pensionsjämk-               lingars ställning. Eftersom mannens lön i all-
10776: ningsgrunden bestämdes, företogs grundliga ut-          mänhet är högre än kvinnans, minskar efterle-
10777: redningar om hur den ena makens död inverkar            vandepensionen till följd av pensionsjämkningen
10778: på familjens utkomst och konsumtionsnivå. I             i allmänhet mer när det är fråga om en änkling
10779:                                           1993 vp -    KK 70                                          5
10780: 
10781: än när det är fråga om en änka. Enligt social- och    delvis tack vare det system med efterlevandepen-
10782: hälsovårdsministeriets erfarenheter har totalre-      sion som hör till folkpensionssystemet.
10783: formen av familjepensionssystemet i enlighet             Social- och hälsovårdsministeriet följer allt-
10784: med sina syften riktat familjepensionsskyddet till    jämt genomförandet av reformen och företar vid
10785: bamfamiljer. Ställningen för efterlevande makar       behov ändringar i lagstiftningen.
10786: med små inkomster har inte heller förändrats,
10787: 
10788:      Helsingfors den 2 april 1993
10789: 
10790:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10791:                                                 1993 vp
10792: 
10793: Kirjallinen kysymys 71
10794: 
10795: 
10796: 
10797: 
10798:                                    Pulliainen: Postin ikimerkkien käyttöajasta
10799: 
10800: 
10801: 
10802:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10803: 
10804:    Kun Suomen Posti julkaisi vilosi sitten ensim-     palautettava Posti-Tele luottamusta ansaitse-
10805: mäiset ns. ikimerkit, se lupasi, että ko. postimer-   vaksi laitokseksi.
10806: kit käyvät rajoittamattoman ajan kotimaan ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10807: Pohjoismaiden postissa.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10808:    Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, ettei postin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10809: tämäkään lupaus pitänyt vuotta pitempää aikaa.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10810: Kuluvan vuoden maaliskuun alusta lukien posti
10811: korotti taksoja. Pohjoismaihin lähetettävä posti                  Aikooko Hallitus vaikuttaa niin, että
10812: on nyt kalliimpaa kuin vastaava kotimaahan                     Postin myymät ns. ikimerkit kelpaavat
10813: lähetettävä.                                                   aikarajoituksetta muihin Pohjoismaihin
10814:    Luottamus Posti-Teleen sopimuskumppanina                    lähetettävässä postissa niin kuin Posti
10815: on horjunut viime aikoina muissakin yhteyksis-                 lupasi vuosi sitten, kun ko. postimerkit
10816: sä. Nyt hallituksen on puututtava tilanteeseen ja              laskettiin myyntiin?
10817: 
10818:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
10819: 
10820:                                             Erkki Pulliainen
10821: 
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 230032J
10826: 2                                          1993 vp -    KK 71
10827: 
10828: 
10829: 
10830: 
10831:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10832: 
10833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1. ja 2. luokan kirjeen postimaksua kotimaassa
10834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja Pohjoismaihin. Tämän sisältöinen palvelu-
10835: olette maaliskuun 3 päivänä 1993 päivätyn kir-         lupaus annettiin ainoastaan postimerkkien säily-
10836: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tykseen tarkoitettujen suojapussien päällyksissä,
10837: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen          joita oli valmistettu 150 000 kpl.
10838: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 71:              Pusseja käytettiin ainoastaan ikimerkkien
10839:                                                        kampanjoinoissa keväällä 1992.
10840:            Aikooko Hallitus vaikuttaa niin, että          Kesällä 1992 Pohjoismaiden postit päättivät
10841:         Postin myymät ns. ikimerkit kelpaavat          yhteisesti eriyttää kotimaan ja Pohjoismaiden
10842:         aikarajoituksetta muihin Pohjoismaihin         kirjeen postimaksut toisistaan kustannusvastaa-
10843:         lähetettävässä postissa niin kuin Posti        vuus-ja kannattamattomuussyistä. Tämän jäl-
10844:         lupasi vuosi sitten, kun ko. postimerkit       keen Postin viestintä ikimerkin kelpaavuudesta
10845:         laskettiin myyntiin?                           tarkistettiin muutoksen mukaisesti. Suomessa
10846:                                                        hinnan muutos toteutettiin 1.3.1993, jolloin sa-
10847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           malla Baltian maat rinnastettiin hinnoittelussa
10848: vasti seuraavaa:                                       Pohjoismaihin.
10849:                                                           Ikimerkin kelpaavuus Pohjoismaihin siis ka-
10850:     Postin myymien ns. ikimerkkien ideana on,          ventui em. päätöksen perusteella. Posti on kui-
10851: että ihmiset voivat ostaa kirjeidensä lähettämistä     tenkin ilmoittanut, että se pitää kiinni alkuperäi-
10852: varten postimerkkejä ilman niiden vanhenemis-          sestä lupauksestaan ja hyväksyy vanhan hinnoit-
10853: riskiä. Ikimerkki kelpaa Suomessa kuljetettavan        telukäytännön mukaisesti myydyt "Kullero" ja
10854: alle 50 g:n painoisen kirjeen postimaksuksi, mikä      "Valkovuokko" -ikimerkit edelleenkin Pohjois-
10855: vastaa yli 90 % yksityisasiakkaan kirjeiden lähet-     maihin osoitetun alle 50 gramman painoisen
10856: tämisen tarvetta.                                      kirjeen postimaksuksi. Jatkossa muilla kuva-
10857:     Kysymyksessä esitetty ongelma on syntynyt,         aiheilla painettavien ikimerkkien tullessa käyt-
10858: kun Postijulkaisi 2.3.1992 ensimmäiset ikimerkit       töön poistuu muuttuneessa tilanteessa virheelli-
10859: ja ilmoitti, että ne vastaavat alle 50 g:n painoisen   seksi tullut yli vuoden vanha lupaus.
10860:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1993
10861: 
10862:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
10863:                                          1993 vp -    KK 71                                            3
10864: 
10865: 
10866: 
10867: 
10868:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10869: 
10870:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili de nordiska länderna. Ett sådant servicelöfte
10871: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fanns endast på omslaget tili de 150 000 skydds-
10872: den 3 mars 1993 tili vederbörande medlem av          påsar som framställdes för förvaring av frimär-
10873: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-     kena. Påsarna användes endast vid kampanjen
10874: liainen undertecknade spörsmål nr 71:                för ftxvärdemärkena under våren 1992.
10875:                                                          Sommaren 1992 fattade posten i de nordiska
10876:           Åmnar Regeringen verka för att de          länderna ett gemensamt beslut 6m att göra
10877:        s.k. flxvärdemärken som posten säljer         skillnad på portot för brev inom landet och
10878:        skall gälla utan tidsbegränsning för post-    portot för brev tili de övriga nordiska länderna
10879:        försändelserna tili de övriga nordiska        på grund av kostnadsansvarighets- och olönsam-
10880:        länderna, enligt vad posten utlovade för      hetsskäl. Därefter korrigarades postens informa-
10881:        ett år sedan då dessa märken gavs ut?         tion om ftxvärdemärkets giltighet i enlighet med
10882:                                                      ändringen. 1 Finland genomfördes prisändringen
10883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1.3.1993, då även Baltikum i fråga om prissätt-
10884: anföra följande:                                     ning jämställdes med de nordiska länderna.
10885:                                                          Fixvärdemärkets giltighet begränsades i de
10886:    lden med postens s.k. flxvärdemärken är att       nordiska länderna på grund av det ovan nämnda
10887: folk för sina brevförsändelser kan köpa frimär-      beslutet. Posten har dock meddelat att den håller
10888: ken utan risk för att märkena föråldras. Fixvär-     fast vid det ursprungliga löftet och enligt tidigare
10889: demärket gäller som porto för brev upp tili 50 g     prissättningspraxis fortfarande godkänner ftx-
10890: inom landet, vilket motsvarar drygt 90 % av en       värdemärkena "Bullerblomster" och "Vitsippa"
10891: privatkunds brevförsändelsebehov.                    som porto för brev upp tili 50 g tili de nordiska
10892:    Det problem som avses i spörsmålet uppstod        länderna. 1 fortsättningen, när ftxvärdemärken
10893: då posten 2.3.1992 gav ut de första flxvärdemär-     med andra bildmotiv tas i bruk, förfaller det
10894: kena och meddelade, att de motsvarar portot för      drygt ett år gamla löftet som inte längre är
10895: 1 och 2 klass brev upp tili 50 g inom landet och     befogat i den nya situationen.
10896: 
10897:      Helsingforsden 29 mars 1993
10898: 
10899:                                                                       Traflkminister Ole Norrback
10900:                                                 1993 vp
10901: 
10902: Kirjallinen kysymys 72
10903: 
10904: 
10905: 
10906: 
10907:                                    Pulliainen: Tulli- ja rajavartiolaitoksen tehtävien uudelleenjärjeste-
10908:                                        lyjä koskevista suunnitelmista
10909: 
10910: 
10911:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10912: 
10913:    Julkisuudessa esiintyvien tietojen mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10914: Suomen tullilaitosta ja rajavartiolaitosta on ryh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10915: dytty uudelleenjärjestämään sellaisen mallin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10916: mukaan, että Suomi on Euroopan unionin (ent.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10917: Euroopan yhteisöt) jäsen ja Suomen itäraja on
10918: EU:n itäraja.                                                     Onko Hallitus antanut viranomaisille
10919:    Mielenkiintoista tässä mallissa on, että se                 tehtäväksijärjestää Suomen tulli- ja raja-
10920: lähtee siitä, että myös niin Ruotsi kuin Norjakin              vartiolaitokset sen tilanteen mukaiseksi,
10921: ovat niin ikään EU:n jäseniä. Muutoinhan jär-                  että Suomi Ga samalla Ruotsi ja Norja)
10922: jestely ei koskisi Ruotsin ja Norjan vastaisia                 on Euroopan unionin täysjäsen ja Suo-
10923: rajoja.                                                        men itäraja on EU:n itäraja, ja jos on,
10924:    Jos lehdistössä esiintyneet tiedot pitävät paik-               eikö Hallituksen olisi pitänyt hankkia
10925: kansa, tilanne on hämmästyttävä. Kuka tai mikä                 ratkaisulleen eduskunnan suostumus?
10926: on antanut ko. määräyksen? Eikö asiassa olisi
10927: pitänyt kuulla eduskuntaa?
10928: 
10929:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
10930: 
10931:                                             Erkki Pulliainen
10932: 
10933: 
10934: 
10935: 
10936: 2300321
10937: 2                                        1993 vp -    KK 72
10938: 
10939: 
10940: 
10941:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10942: 
10943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa määrä yksissä, jotka valtiovarainministeriö on
10944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        antanut hallintoviranomaisille, ei ole kuitenkaan
10945: olette 3 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-      tällaista toiminnan suunnitteluun mahdollisesti
10946: jeenne n:o 240 ohella toimittanut valtioneuvos-      vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamista
10947: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pul-     edellytettY:
10948: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Edellä sanotusta riippumatta rajavartiolai-
10949: 72:                                                  toksen taholla on vuodesta 1989 alkaen toteutet-
10950:                                                      tu rajavartiotoimintojen tehostamista yhdistä-
10951:           Onko Hallitus antanut viranomaisille       mällä pieniä rajavartioasemia suuremmiksi yksi-
10952:        tehtäväksi järjestää Suomen tulli- ja raja-   köiksi ja tämän seurauksena lakkauttamaHa tä-
10953:        vartiolaitokset sen tilanteen mukaiseksi,     hän mennessä yhteensä 49 raja- ja merivartioase-
10954:        että Suomi (ja samalla Ruotsi ja Norja)       maa. Näihin tehostamistoimenpiteisiin on sa-
10955:        on Euroopan unionin täysjäsen ja Suo-         manaikaisesti liittynyt rajavartiolaitoksen tuki-
10956:        men itäraja on EU:n itäraja, ja jos on,       toiminnoissa palvelleen henkilöstön siirtämisiä
10957:           eikö Hallituksen olisi pitänyt hankkia     vartioyksiköihin.
10958:        ratkaisulleen eduskunnan suostumus?              Kysymyksessä mahdollisesti tarkoitettu Yli-
10959:                                                      tornion rajavartioalueen johtopaikan lakkautta-
10960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         minen 1.6.1993 lukien ja Ylitornion rajavartio-
10961: vasti seuraavaa:                                     alueen toimintojen yhdistäminen Muonion raja-
10962:                                                      vartioalueeseen johtuu yksinomaan niistä raja-
10963:    Valtionhallinnon kokonaisvaltaista kehittä-       vartiotoiminnan keskittämistarpeista, joita val-
10964: mistä varten on valtioneuvoston toimeksiannos-       tion hallinnon säästämis- ja toiminnan tehosta-
10965: ta laadittu selvitysmies Pekka Ojalan ehdotukset     mistavoitteet vaativat.
10966: valtion keskushallinnon toimivaltajaon ja tehtä-        Rajavartiolaitos ja tullilaitos toimivat keske-
10967: värakenteen muuttamiseksi ja supistamiseksi          nään ja poliisin kanssa tiiviissä yhteistoiminnas-
10968: sekä selvitysmies Jukka Hirvelän ehdotukset          sa asiaa koskevan asetuksen mukaisesti. Tullilai-
10969: valtion aluehallinnon kehittämiseksi.                toksen ja rajavartiolaitoksen keskeisen yhteistoi-
10970:    Molemmat ehdotukset sisältävät ehdotuksia         minnan puitteissa on voitu toteuttaa passintar-
10971: myös tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtä-    kastus valtakunnan maarajoilla ja satamissa
10972: vien eräistä järjestelyistä. Ehdotukset nojautuvat   niin, että poliisi on voitu maarajoilla jo koko-
10973: ensi sijassa tarpeisiin supistaa ja tehostaa val-    naan vapauttaa näistä tehtävistä. Tätä yhteistoi-
10974: tionhallintoa. Nämä ehdotukset ovat käsiteltä-       mintaa on tarkoitus jatkaa entistäkin tehoste-
10975: vänä hallinnon kehittämisen ministerivalio-          tumpana samalla, kun rajavartiolaitokselle pyri-
10976: kunnassa. Hallitus päättää aikanaan, miltä osin      tään tulevaisuudessa siirtämään passintarkas-
10977: ehdotuksia voidaan toteuttaa. Hallintoviran-         tuksen suorittamisen kokonaisvastuu muualla
10978: omaiset valmistelevat parhaillaan vuosia 1994-       kuin lentoasemilla.
10979: 97 koskevia toiminta- ja taloussuunnitelmiaan.          Yhteistoiminnan tuloksena on lisäksi toteu-
10980: Näitä suunnitelmia valmisteltaessa otettaneen jo     tettu näille viranomaisille kuuluvien valvontatoi-
10981: mahdollisuuksien mukaan huomioon edellä              mintojen tehostamista joko keskittämällä tai
10982: mainittujen selvitysmiesten ehdotuksia samalla,      eriyttämällä niitä niin, että toimenpiteillä on
10983: kun suunnitelmiin sisällytetään toimenpiteitä        voitu saavuttaa joko ajallisesti tai alueellisesti
10984: valtion menojen edelleen karsimiseksi.               mahdollisimman kattavaa valvontaa taikka on
10985:    Valmisteltavina olevissa toiminta- ja talous-     voitu keskittää valvontatoimet tehoiskun tyyppi-
10986: suunnitelmissa hallintoviranomaiset voivat           siin toimiin.
10987: myös varautua suunnittelukaudella eräänä mah-           Kysymyksessä tarkoitettuja rajavartiolaitok-
10988: dollisena toimintaympäristön muutoksena Suo-         sen tai tullilaitoksen rakenteellisia uudelleenjär-
10989: men mahdolliseen liittymiseen Euroopan yhtei-        jestelyjä ei ole vireillä Suomen mahdollisen Eu-
10990: söön. Näiden suunnitelmien laatimista koskevis-      roopan yhteisöön liittymisen varalta.
10991:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1993
10992: 
10993:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10994:                                           1993 vp -    KK 72                                            3
10995: 
10996: 
10997: 
10998:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10999: 
11000:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utarbetandet av dessa planer och som finansmi-
11001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        nisteriet meddelat förvaltningsmyndigheterna
11002: 240 av den 3 mars 1993 tili vederbörande med-         behöver man dock inte beakta dylika faktorer
11003: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      som eventuellt kan inverka på planeringen av
11004: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 72:          verksamheten.
11005:                                                          Oberoende av vad som sagts ovan har en
11006:           Har Regeringen gett myndigheterna i         effektivering av funktionerna inom gränsbevak-
11007:        uppdrag att organisera Finlands tullverk       ningsväsendet pågått sedan 1989 så att små
11008:        och gränsbevakningsväsende att motsva-         gränsbevakningsstationer sammanslagits tili
11009:        ra den situation då Finland (och även          större enheter och sammanlagt 49 gräns- och
11010:        Sverige och Norge) är en fullvärdig med-       sjöbevakningsstationer hittills indragits som en
11011:        lem i Europaunionen och Finlands östra         följd av detta. I anslutning tili dessa effektive-
11012:        gräns utgör EU:s östra gräns, och om så        ringsåtgärder har personai från gränsbevak-
11013:        är fallet,                                     ningsväsendets stödfunktioner överflyttats tili
11014:           borde inte Regeringen ha hämtat riks-       bevakningsenheterna.
11015:        dagens godkännande för sitt avgörande ?           Indragningen av den i spörsmålet eventuellt
11016:                                                       avsedda ledningsplatsen för Övertorneå gränsbe-
11017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vakningsområde räknat från 1.6.1993 och sam-
11018: anföra följande:                                      manslagningen av funktionerna vid Övertorneå
11019:                                                       gränsbevakningsområde med Muonio gränsbe-
11020:     Med tanke på utvecklandet av statsförvalt-        vakningsområde beror enbart på att verksamhe-
11021: ningen i dess helhet har utredningsman Pekka          ten måste centraliseras på grund av de mål som
11022: Ojala på uppdrag av statsrådet utarbetat förslag      fastslagits för sparandet och effektiveringen av
11023: tili ändringar och nedskärningar i behörighets-       verksamheten inom statsförvaltningen.
11024: fördelningen och uppgiftsstrukturen inom sta-            Gränsbevakningsväsendet, tullverket och po-
11025: tens centralförvaltning samt utredningsman Juk-       lisen samarbetar intensivt enligt vad som förut-
11026: ka Hirveläs förslag till utvecklandet av statens      sätts i den förordning som givits i ärendet. I
11027: regionalförvaltning.                                  samarbete mellan tullverket och gränsbevak-
11028:     De båda förslagen innehåller även utkast tili     ningsväsendet har passkontrollen vid rikets
11029: vissa arrangemang i fråga om tullverkets och          landgränser och i hamnarna ordnats så att poli-
11030: gränsbevakningsväsendets uppgifter. De stöder         sen redan helt kunnat befrias från dessa uppgif-
11031: sig främst på nedskärnings- och effektiveringsbe-     ter vid landgränserna. A vsikten är att samarbetet
11032: hovet inom statsförvaltningen och behandlas för       skall effektiveras ytterligare och att totalansvaret
11033: närvarande i ministerutskottet för utvecklande        för passkontollen, med undantag av flygplatser-
11034: av förvaltningen. Därefter avgör regeringen tili      na, i framtiden skall överföras på gränsbevak-
11035: vilka delar förslagen kan genomföras. Förvalt-        ningsväsendet.
11036: ningsmyndigheterna håller pä att bereda verk-            Som ett resultat av samarbetet har övervak-
11037: samhets- och ekonomipianeroa för 1994-1997.           ningsuppgifterna effektiverats genom centralise-
11038: Utredningsmännens förslag torde i mån av möj-         ring eller differentiering så att övervakningen
11039: lighet beaktas redan vid beredningen av planer-       tidsmässigt eller regionalt kunnat skötas på bäs-
11040: na, i vilka dessutom intas åtgärder som syftar tili   ta möjliga sätt eller så att övervakningsåtgärder-
11041: att ytterligare skära ned statens utgifter.           na kunnat koncentreras tili intensifierade åtgär-
11042:     I de verksamhets- och ekonomiplaner som är        der.
11043: under beredning kan förvaltningsmyndigheterna            En sådan strukturell omorganisering av
11044: också, som en tänkbar förändring i verksamhets-       gränsbevakningsväsendet eller tullverket som
11045: miljön under planeperioden, bereda sig på att         avses i spörsmålet är inte aktuelli händelse av att
11046: Finland eventuellt ansluter sig tili Europeiska       Finland eventuellt ansluter sig tili Europeiska
11047: gemenskapen. Enligt de föreskrifter som gäller        gemenskapen.
11048:      Helsingfors den 5 april 1993
11049: 
11050:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
11051:                                                 1993 vp
11052: 
11053: Kirjallinen kysymys 73
11054: 
11055: 
11056: 
11057: 
11058:                                    Pulliainen: Lihan myymisestä maailmanmarkkinahintaan autotau-
11059:                                        toille
11060: 
11061: 
11062:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11063: 
11064:    Suomesta ja Suomeen liikennöi useita auto-         toille maailmanmarkkinahintaan, jolloin hyöty
11065: lauttoja, joiden yhtenä omistajana on joku Suo-       hinnanalennuksesta jäisi eräällä tavoin Suo-
11066: meen rekisteröity taho. Osa !autoista on sään-        meen.
11067: nönmukaisessa linjaliikenteessä ja osa suorittaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11068: vaihtelevan pituisia risteilyjä suomalaisista sata-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11069: mista käsin.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11070:    Kaikilla näillä lautoilla on yksi tai useampia     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11071: ravintoloita, joiden vuosittain käyttämä liha-
11072: määrä on todella suuri. Julkisuuteen tulleiden                     Mitä mieltä Hallitus on siitä, että vien-
11073: tietojen mukaan varustamot ostavat ko. lihan                   tiin tuen turvin tarkoitettua lihaa myytäi-
11074: ulkomailta, mm. Unkarista.                                     siin maailmanmarkkinahintaan osittain
11075:    Tuottajataholla on viritelty ajatusta, että                 tai kokonaan suomalaisomistuksessa ole-
11076: vientituen avulla Suomesta ulkomaille markki-                  ville ja Suomesta liikennöiville autolau-
11077: noitavaa lihaa voitaisiin myydä kokonaan tai                   toille?
11078: osittain suomalaisomistuksessa oleville autolau-
11079:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11080: 
11081:                                             Erkki Pulliainen
11082: 
11083: 
11084: 
11085: 
11086: 230032J
11087: 2                                          1993 vp -    KK 73
11088: 
11089: 
11090: 
11091: 
11092:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11093: 
11094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         le. Muussa viennissä sianlihan vientituki on noin
11095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          10 mk/kg. Sianlihan vienti laivamuonitukseen
11096: olette 3 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-        tapahtuu lähinnä jouluna, jolloin viedään raako-
11097: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja kinkkuja. Raa'alle naudanlihalle ei tällä het-
11098: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen          kellä ole määritelty vientitukea laivamuonitusta
11099: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 73:           varten. Valmiiksi paistetuista kinkuistaja lihaja-
11100:                                                        losteista tuki on naudanlihakiloa kohti 19 mk ja
11101:            Mitä mieltä Hallitus on siitä, että vien-   sianlihakiloa kohti 13 mk.
11102:        tiin tuen turvin tarkoitettua lihaa myytäi-         Tuotaessa lihaa Suomeen tuontimaat on mää-
11103:        siin maailmanmarkkinahintaan osittain           ritelty tarkasti eläintautiriskien minimoimiseksi.
11104:        tai kokonaan suomalaisomistuksessa ole-         Sen sijaan hankittaessa lihaa muonitusvarastoi-
11105:        ville ja Suomesta liikennöiville autolau-       hin ei maakohtaisia rajoituksia ole, jolloin lihaa
11106:        toille?                                         pystytään ostamaan "puhtaiden" maiden mark-
11107:                                                        kinoihin verrattuna huomattavan edullisesti.
11108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tämän vuoksi on arvioitu, että vastoin maata-
11109: vasti seuraavaa:                                       loustuloasetuksessa määriteltyä periaatetta koti-
11110:                                                        maisen lihan vienti laivoille edellyttäisi muuta
11111:    Maataloustuloasetuksen (1081/89) 12 §:n mu-         vientiä huomattavasti korkeampaa tukea. Lisäk-
11112: kaan voidaan maataloustuotteiden vientitukeen          si laivamuonitusvientiin liittyy raa'an lihan osal-
11113: osoitettua määrärahaa käyttää myös laivamuo-           ta valvontaongelmia, sillä muonitusvarastoissa
11114: nitusliikkeiden kautta tapahtuvaan maatalous-          pidetään samanaikaisesti sekä kotimaista että
11115: tuotteiden viennin tukemiseen. Tällöin eroa ei         ulkomaista lihaa, jotka viennin yhteydessä on
11116: tehdä Suomeen tai muualle rekisteröityjen alus-        vaikea erottaa toisistaan. Tällöin on olemassa
11117: ten välillä. Asetuksen mukaan tuki laivakaupan         vaara, että tukea maksettaisiin myös ulkomai-
11118: kautta maksettaville maataloustuotteille saa olla      sesta lihasta.
11119: enintään vastaavan tuotteen muussa viennissä               Edellä esitetystä huolimatta hallitus on valmis
11120: maksettavan vientituen suuruinen. Voimassa             harkitsemaan, että raa'an naudan- ja sianlihan
11121: olevan kauppa- ja teollisuusministeriön päätök-        laivamuonitusviennissä sovellettaisiin samaa
11122: sen mukaan sianlihasta maksettava tuki laiva-          vientitukea kuin muussakin viennissä.
11123: muonitusviennissä on 4 mk/kg raa'alle sianliha!-
11124: 
11125:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
11126: 
11127:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
11128:                                          1993 vp -    KK 73                                          3
11129: 
11130: 
11131: 
11132: 
11133:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
11134: 
11135:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kött. 1 övrig export är exportstödet för svinkött
11136: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       ca 10 mk/kg. Svinkött exporteras för skeppspro-
11137: den 3 mars 1993 till vederbörande medlem av          viantering främst vid julen då råa skinkor expor-
11138: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-     teras. För rått nötkött har inte fastställts något
11139: liainen undertecknade spörsmål nr 73:                exportstöd för skeppsproviantering. För stekt
11140:                                                      skinka och för köttberedning är stödet 19 mk per
11141:           Vad anser Regeringen om att subven-        nötköttkilo och 13 mk per svinköttkilo.
11142:        tionerat kött som är avsett för export           För minimering av risken för djursjukdomar
11143:        skulle säljas till världsmarknadspris till    har man noggrant bestämt vilka Iänder som får
11144:        bilfårjor som går från Finland och som        exportera kött till Finland. Däremot finns det
11145:        helt eller delvis är i finländskt ägo?        inga begränsningar vid anskaffning av kött för
11146:                                                      provianteringslager vilket innebär att man kan
11147:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        köpa synnerligen förmånligt kött på marknader
11148: anföra följande:                                     utanför de "rena" ländema. Därför har man
11149:                                                      antagit att exporten av inhemskt kött till fartyg
11150:    Enligt 12 § lantbruksinkomstförordningen          skulle kräva ett betydligt större stöd än annan
11151: (1081189) kan det stöd som av det anslag som         export vilket strider mot den princip som fast-
11152: reserverats för exportstöd för lantbruksproduk-      ställs i lantbruksinkomstförordningen. Dessut-
11153: ter betalas för den subventionerade försäljningen    om finns det övervakningsproblem då det gäller
11154: genom skeppsproviantörer. Härvid görs ingen          exporten av rått kött för skeppsproviantering för
11155: skillnad mellan fartyg som registrerats i Finland    i provianteringslagren hålls samtidigt inhemskt
11156: eller annanstans. Enligt förordningen kan belop-     och utländskt kött som det är svårt att skilja på
11157: pet av subventioneroa för försäljning av lant-       i samband med exporten. Härvid finns det risk
11158: bruksprodukter genom skeppsproviantörer upp-         för att stödet betalas också för utländskt kött.
11159: gå till högst det exportstöd som betalas för            Trots det som anförts ovan är regeringen redo
11160: export av motsvarande produkt. Enligt gällande       att överväga att vid export av rått nöt- och
11161: beslut som utfärdats av handels- och industri-       svinkött för skeppsproviantering tillämpa sam-
11162: ministeriet är exportstödet för svinkött i export    ma exportstöd som i övrig export.
11163: genom skeppsproviantör 4 mk/kg rått svin-
11164: 
11165:      Helsingforsden 31 mars 1993
11166: 
11167:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
11168:                                                1993 vp
11169: 
11170: Kirjallinen kysymys 74
11171: 
11172: 
11173: 
11174: 
11175:                                   Urpilainen: Pohjoismaisen taidekoulun toiminnan turvaamisesta
11176:                                      Kokkolassa
11177: 
11178: 
11179:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11180: 
11181:    Kokkolassa on toiminut Pohjoismainen tai-        markkaa. Toiminnan alkuvuosien sattumanva-
11182: dekoulu, Nordiska konstskolan Karleby, yhdek-       raisten pohjoismaisten avustusten osuus on su-
11183: sän vuoden ajan. Koulun toiminta on ollut           pistunut olemattomiin. Lähes kymmenvuotisen
11184: varsin menestyksellistä ensimmäisistä toiminta-     toiminnan aikana nämä avustukset tekevät yh-
11185: vuosista lähtien. Käytännössä täysin pohjois-       teensä noin 250 000 markkaa. Muun muassa
11186: maisena oppilaitoksena se on meidän oloissam-       ulkomaisten oppilaiden suuren määrän takia on
11187: me ainutlaatuinen. Myös opetusmenetelmien           opetusministeriöltä anottu vuodelle 1993 val-
11188: osalta koulun toiminta poikkeaa tavanomaisesta      tionavustusta kaikkiaan 750 000 markkaa.
11189: ammatillisesta oppilaitoksesta. Opetus perustuu        Paitsi koulun taloudesta myös koulun tulevas-
11190: vieraileviin opettajiin.                            ta roolista maamme taideopetuksen kentässä on
11191:    Koulun kaikista tähänastisista oppilaista noin   käyty neuvotteluja jo pidempään opetusministe-
11192: puolet on tullut muista Pohjoismaista ja puolet     riön ja opetushallituksen kanssa sekä koulusää-
11193: Suomesta. Koulun tämänhetkisistä oppilaista,        tiön päämiehen Kokkolan kaupungin kanssa.
11194: joita on kaikkiaan 37, noin 35 prosenttia on        Neuvottelujen tuloksena on säätiön hallitus jät-
11195: Suomesta ja loput muista Pohjoismaista, eniten      tänyt helmikuussa 1992 virallisen anomuksen
11196: Ruotsista. Kokkolalaisten oppilaiden määrä on       koulun hyväksymisestä asetuksen 147/89 mukai-
11197: eri vuosina vaihdellut ja on tällä hetkellä kaksi   seksi ammatilliseksi kuvataideoppilaitokseksi
11198: oppilasta. Kokkolasta tai sen lähiympäristöstä      syksystä 1993 alkaen. Asian eteneminen tältä
11199: on tähän mennessä opiskellut Pohjoismaisessa        pohjalta on lähinnä valtakunnallinen ja poliitti-
11200: taidekoulussa . kaikkiaan 15 oppilasta koulun       nen kysymys, ja ratkaisu onkin opetusministe-
11201: noin 200 oppilaasta. Kouluun hakee vuosittain       riön ja maan valtioneuvoston käsissä. Asiassa ei
11202: noin sata oppilasta, joista 20 hyväksytään aloit-   ole vielä tehty päätöstä.
11203: tamaan opintoja.                                       Koulun paljon kiitelty pohjoismainen toimin-
11204:    Koulun ainoa todellinen ongelma on talous.       taluonne on kuitenkin kaikkina näinä toiminta-
11205: Talousarvion loppusumma vuodelle 1993 on 2,2        vuosina aiheuttanut viranomaisille ja päättäjille
11206: miljoonaa markkaa. Toimintaa ja menoja on           epätietoisuutta ja "päänsärkyä", kun ei tiedetä
11207: jouduttu viime vuonna supistamaan 15 prosent-       kenen kuuluisi kantaa päävastuu koulun rahoi-
11208: tia mm. pienentyneen harkinnanvaraisen val-         tuksesta. Pohjoismaiden neuvoston virkamies-
11209: tionavun vuoksi. Kokkolan kaupunki on suu-          työryhmän selvitys (ns. jurek-raportti) antaa
11210: rimmalta osin vastannut taidekoulun rahoituk-       hyvän esimerkin menneinä vuosina vallinneesta
11211: sesta. Kaupungin rahoitusosuus on eri vuosina       pysähtyneestä ilmapiiristä pohjoismaisessa yh-
11212: vaihdellut jonkin verran ja on viime vuosina        teistyössä ja suhtautumisesta uusiin aloitteisiin ja
11213: ollut noin 60-65 prosenttia. Kuluneena vuonna       haasteisiin. Voidaan vain toivoa, että nykyisten
11214: kaupungin avustus on miljoona markkaa, joka         hallitusten allekirjoittamat sopimukset pohjois-
11215: on alle 50 prosenttia kaikista menoista. Valtion    maisen yhteistyön kehittämisestä johtaisivat nä-
11216: harkinnanvarainen avustus oli viime vuonna          kyvämpiin tuloksiin mm. laajempaan kanssa-
11217: melko vaatimaton eli 450 000 markkaa. Vielä         käymiseen kaikillakin aloilla. Merkittävää yh-
11218: vuonna 1991 vastaava valtion tuki oli 590 000       teistyön kehittämiseksi Pohjoismaiden kesken
11219: 
11220: 
11221: 2300321
11222: 2                                        1993 vp -   KK 74
11223: 
11224: on se, että hallitusten yhteisen näkemyksen mu-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä asiantun-
11225: kaan uudelleenarviointi yhteistyön painopisteis-             tijapiireissä jo toimivaksi ja korkea-
11226: sä merkitsee ensisijaisesti uutta panostusta kult-           tasoiseksi luonnehditun Kokkolassa toi-
11227: tuuriyhteistyöhön. Tavoitteena onkin, että ko-               mivan Pohjoismaisen taidekoulun toi-
11228: konaispanostus kulttuuriin sekä tutkimukseen ja              minnan turvaamiseksi säännöllisen val-
11229: koulutukseen vie noin 50 prosenttia Pohjoismai-              tion rahoitusosuuden muodossa, ja
11230: den neuvoston budjettivaroista vuonna 1996.                      miten Hallitus aikoo olla tukemassa
11231:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           sitä, että luonteeltaan pohjoismaista
11232: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              kulttuuriyhteistyötä hyvin edustava Poh-
11233: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              joismainen taidekoulu saataisiin pysyvän
11234: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      pohjoismaisen rahoituksen piiriin?
11235:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11236: 
11237:                                            Kari Urpilainen
11238:                                          1993 vp -    KK 74                                        3
11239: 
11240: 
11241: 
11242: 
11243:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11244: 
11245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen taholta on selvitetty mahdollisuuksia
11246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saada taidekoulu Pohjoismaisen ministerineu-
11247: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voston rahoituksen piiriin. Tähän ei ollut mah-
11248: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Urpilaisen      dollisuuksia ja taidekoulu onkin perustettu ni-
11249: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 74:         mestään huolimatta suomalaiseksi oppilaitok-
11250:                                                      seksi. Oppilaitos on tosin rekrytoinut oppilaita
11251:            Mitä Hallitus aikoo tehdä asiantun-       pääosin muista Pohjoismaista.
11252:        tijapiireissä jo toimivaksi ja korkea-           Pohjoismaisen yhteistyön periaatteena on ol-
11253:        tasoiseksi luonnehditun Kokkolassa toi-       lut, että opetustoimen rahoitus hoidetaan peri-
11254:        mivan Pohjoismaisen taidekoulun toi-          aatteessa kansallisena rahoituksena. Muiden
11255:        minnan turvaamiseksi säännöllisen val-        Pohjoismaiden tukeen vetoaminen on Suomen
11256:        tion rahoitusosuuden muodossa, ja             kannalta ongelmallista, koska suomalaiset opis-
11257:            miten Hallitus aikoo olla tukemassa       kelevat muissa Pohjoismaissa monin verroin
11258:        sitä, että luonteeltaan pohjoismaista         enemmän kuin pohjoismaiset opiskelijat Suo-
11259:        kulttuuriyhteistyötä hyvin edustava Poh-      messa. Suomi ei ole yleensä osallistunut muissa
11260:        joismainen taidekoulu saataisiin pysyvän      Pohjoismaissa toimivien oppilaitosten kustan-
11261:        pohjoismaisen rahoituksen piiriin?            nuksiin.
11262:                                                         Opetusministeriö pitää tarkoituksenmukaise-
11263:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na, että Pohjoismainen taidekoulu jatkaa edel-
11264: vasti seuraavaa:                                     leen toimintaansa nykyisistä lähtökohdista kä-
11265:                                                      sin. Ministeriö pitää tärkeänä, että Pohjoismai-
11266:    Opetusministeriö on rahoittanut Pohjoismai-       sen taidekoulun toiminta turvataan nykyisten
11267: sen taidekoulun toimintaa veikkauksen ja raha-       taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti joko
11268: arpajaisten voittovarojen taiteen tukemiseen tar-    harkinnanvaraisen valtionavustuksen tai laki-
11269: koitetusta määrärahasta. Tästä määrärahasta          sääteisen valtionosuuden muodossa. Opetus-
11270: myönnetty taidekoulun valtionavustus on vuo-         ministeriö selvittää mahdollisuudet sisällyttää
11271: sittain noussut suhteellisesti enemmän kuin ky-      uusia oppilaitoshankeita, muun muassa Pohjois-
11272: seisen momentin määräraha. Viime vuosina ta-         maisen taidekoulun hankkeen, seuraavaan toi-
11273: pahtunut valtion kokonaisavustuksen laskemi-         minta- ja taloussuunnitelmaansa. Tämän suun-
11274: nen johtuu siitä, että koulu oli saanut lisäksi      nitelman perusteella pyritään uusien oppilaitos-
11275: huomattavassa määrin ehdollista määrärahaa,          hankkeiden vaatimat taloudelliset voimavarat
11276: joka ei enää sisälly valtion talousarvioon.          sisällyttämään valtion talousarvioon.
11277:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
11278:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
11279: 4                                           1993 vp -    KK 74
11280: 
11281: 
11282: 
11283: 
11284:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11285: 
11286:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Från Finlands sida har man utrett möjlighe-
11287: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            tema att Nordiska ministerrådet skulle finansie-
11288: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ra konstskolan. Till detta har det inte funnits
11289: dagsman Urpilainen undertecknade spörsmål               möjligheter och konstskolan har trots sitt namn
11290: nr 74:                                                  grundats som en finländsk läroanstalt. Läroan-
11291:           Vad ämnar Regeringen göra för att i           stalten har dock i huvudsak rekryterat elever
11292:        form av regelbunden statlig finansie-            från de andra nordiska ländema.
11293:        ringsandel trygga verksamheten vid                  Principen för det nordiska samarbetet har
11294:        Nordiska konstskolan i Karleby som av            varit att finansieringen av undervisningsväsendet
11295:        kännare betecknas som fungerande och             i princip sköts som nationell finansiering. Det
11296:        högklassig, och                                  har varit problematiskt för Finland att vädja till
11297:           hur ämnar Regeringen ge sitt stöd till        de övriga nordiska ländema om stöd eftersom de
11298:        att Nordiska konstskolan som till sin            finländska studerandena i de andra nordiska
11299:        karaktär väl företräder nordiskt kultur-         ländema är långt fler än de nordiska studeran-
11300:        samarbete kunde omfattas av varaktig             dena i Finland. Finland har i allmänhet inte
11301:        nordisk finansiering?                            deltagit i kostnadema för läroanstalter som ver-
11302:                                                         kar i de andra nordiska ländema.
11303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Undervisningsministeriet finner det ända-
11304: anföra följande:                                        målsenligt att Nordiska konstskolan fortsätter
11305:                                                         sin verksamhet utgående från de nuvarande
11306:    Undervisningsministeriet har finansierat             premissema. Ministeriet anser det viktigt att
11307: Nordiska konstskolans verksamhet med tipp-              Nordiska konstskolans verksamhet tryggas en-
11308: nings- och penninglotterivinstmedel av anslag           ligt de nuvarande ekonomiska möjlighetema
11309: avsedda för stödjande av kansten. Det statsun-          antingen i form av statsunderstöd enligt pröv-
11310: derstöd som beviljats konstskolan av detta an-          ning eller i form av lagstadgad statsandel. Un-
11311: slag har årligen relativt sett stigit mer än anslaget   dervisningsministeriet utreder möjlighetema att
11312: på momentet i fråga. Den minskning av statens           ta med nya läroanstaltsprojekt, bl.a. Nordiska
11313: totala understöd som skett de senaste åren beror        konstskolan, i sin nästa verksamhets- och ekono-
11314: på att skolan dessutom i betydande utsträckning         miplan. På basis av denna plan försöker man få
11315: hade fått villkorliga anslag som inte längre ingår      de ekonomiska resurser som de nya läroanstalts-
11316: i statsbudgeten.                                        projekten kräver med i statsbudgeten.
11317: 
11318:      Helsingforsden 31 mars 1993
11319: 
11320:                                                             Undervisningsminister Riitta Uosukainen
11321:                                                 1993 vp
11322: 
11323: Kirjallinen kysymys 75
11324: 
11325: 
11326: 
11327: 
11328:                                    Aittoniemi: Taidealan oppilaitosten yhdistämisestä Tampereen
11329:                                        seudulla
11330: 
11331: 
11332:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11333: 
11334:     Lempäälässä sijaitsevaa Pirkanmaan käsi- ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11335: taideteollisuusoppilaitosta ja Tampereella sijait-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11336: sevaa Tampereen taiteen ja viestinnän oppilai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11337: tosta on suunniteltu yhdistettäväksi. Oppilaitok-
11338: silla on kuitenkin eri omistajat, nimittäin kau-                 Millä perusteilla Hallitus katsoo, että
11339: punki ja kuntayhtymä. Tämä vaikeuttaa yhdis-                  Lempäälässä toimiva Pirkanmaan käsi-
11340: tämistä erityisesti monimutkaisten taloudellisten             ja taideteollisuusoppilaitos ja Tampe-
11341: järjestelyjen vuoksi. Oppilaitoksilla on myös eri-            reella toimiva Tampereen taiteen ja vies-
11342: laiset koulutustehtävät ja niistä valmistutaan                tinnän oppilaitos voidaan järkevällä ta-
11343: erilaisiin ammatteihin. Tämän vuoksi on vaikea                valla yhdistää ottaen huomioon niiden
11344: ymmärtää, miten yhdistäminen käytännössä su-                  erilaise~ omistus- ja ylläpitopohjan sekä
11345: juu ilman suuria koulutuksellisia ja järjestelyihin           erilaisuuden ammattiin suuntaavassa
11346: liittyviä vaikutuksia.                                        koulutuksessa?
11347:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11348: 
11349:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11350: 
11351:                                             Sulo Aittoniemi
11352: 
11353: 
11354: 
11355: 
11356: 230032J
11357: 2                                         1993 vp -    KK 75
11358: 
11359: 
11360: 
11361: 
11362:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11363: 
11364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhdistämisestä. Yhdistämishankkeen lähtökoh-
11365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tana oli taloudellisten seikkojen ohella vahvan
11366: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koulutusyksikön muodostaminen Hämeen lää-
11367: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        niin ja Tampereen talousalueelle sekä mahdolli-
11368: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suudet parempien yhteyksien luomiseen paikalli-
11369: n:o 75:                                               siin korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin.
11370:            Millä perusteilla Hallitus katsoo, että    Oppilaitosten koulutusalat ja -linjat tukevat toi-
11371:         Lempäälässä toimiva Pirkanmaan käsi-          siaan. Yhteistyö edistäisi laajojen opintokoko-
11372:         ja taideteollisuusoppilaitos ja Tampe-        naisuuksien muodostamista ja näin ollen opiske-
11373:         reella toimiva Tampereen taiteen ja vies-     lijoiden valintamahdollisuuksien lisääntymistä.
11374:         tinnän oppilaitos voidaan järkevällä ta-      Ratkaisu ei olisi vaarantanut koulutuksen saa-
11375:         valla yhdistää ottaen huomioon niiden         vutettavuutta.
11376:         erilaisen omistus- ja ylläpitopohjan sekä         Opetushallitus on neuvotellut Pirkanmaan
11377:         erilaisuuden ammattiin suuntaavassa           käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ja Tampe-
11378:         koulutuksessa?                                reen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen omistaja-
11379:                                                       yhteisöjen kanssa yhdistämishankkeesta tavoit-
11380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teena opetukseen liittyvien näkökohtien ohella
11381:                                                       yhtenäisen omistuspohjan aikaansaaminen.
11382: vasti seuraavaa:                                      Neuvotteluissa on korostettu, että oppilaitosten
11383:    Opetushallitus teki kuluvan vuoden tammi-          yhdistämissuunnitelma on tehty pitkän aikavälin
11384: kuussa alustavan suunnitelman vuosina 1994-           kehitysnäkymien mukaisesti. Yhdistämishanke
11385: 1997 lakkautettavista ja yhdistettävistä oppilai-     on toistaiseksi rauennut eikä sisälly opetushalli-
11386: toksista. Suunnitelmaan sisältyi ehdotus Pirkan-      tuksen 15.3.1993 opetusministeriölle jättämään
11387: maan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ja         tarkistettuun oppilaitosverkoston rationalisoin-
11388: Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen         tisuunnitelmaan.
11389: 
11390:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
11391: 
11392:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
11393:                                         1993 vp -    KK 75                                         3
11394: 
11395: 
11396: 
11397: 
11398:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11399: 
11400:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen var förutom ekonomiska omständigheter
11401: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande        en strävan att bilda en stark utbildningsenhet i
11402: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     Tavastehus län och på Tammerfors ekonomiom-
11403: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        råde samt möjligheterna att skapa bättre kon-
11404: mål nr 75:                                          takter tili högskolorna och de andra läroanstal-
11405:                                                     terna på orten. Läroanstalternas utbildningsom-
11406:           På vilka grunder anser Regeringen att     råden och utbildningslinjer stöder varandra. Ett
11407:        Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusoppi-     samarbete skulle göra det möjligt att bilda om-
11408:        laitos som verkar i Lempäälä och Tampe-      fattande studiehelheter och på detta sätt öka de
11409:        reen taiteen ja viestinnän oppilaitos som    studerandes valmöjligheter. Lösningen skulle
11410:        verkar i Tammerfors skall kunna sam-         inte ha utgjort något hot för utbildningens till-
11411:        manslås på ett förnuftigt sätt med beak-     gänglighet.
11412:        tande av olikheterna i fråga om ägare och       Utbildningsstyrelsen har forhandlat med
11413:        huvudmän samt o1ikheter i den yrkesin-       ägarsamfunden för Pirkanmaan käsi- ja taidete-
11414:        riktade utbildningen?                        ollisuusoppilaitos och Tampereen taiteen ja
11415:                                                     viestinnän oppilaitos om sammanslagningen
11416:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       med målet att förutom de synpunkter som gäller
11417: anföra följande:                                    undervisningen åstadkomma en ·enhetlig ägar-
11418:                                                     bas. Vid förhandlingarna har man betonat att
11419:    Utbildningsstyrelsen uppgjorde ijanuari detta    planen på sammanslagning av läroanstalterna
11420: år en preliminär plan över vilka läroanstalter      har gjorts enligt utvecklingsutsikterna på lång
11421: som skall indras och sammanslås åren 1994-          sikt. Sammanslagningsprojektet har tillsvidare
11422: 1997. 1 planen ingick ett förslag om att Pir-       förfallit och ingår inte i den justerade planen
11423: kanmaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos och      över rationalisering av läroanstaltsnätet som
11424: Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos skall    utbildningsstyrelsen överlämnade till undervis-
11425: sammanslås. Utgångspunkten för sammanslag-          ningsministeriet 15.3.1993.
11426: 
11427:      Helsingfors den 1 april 1993
11428: 
11429:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
11430:                                                 1993 vp
11431: 
11432: Kirjallinen kysymys 76
11433: 
11434: 
11435: 
11436: 
11437:                                    Aittoniemi: Liikevaihtoverouudistuksen vaikutuksista hierootapal-
11438:                                        veluihin
11439: 
11440: 
11441:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11442: 
11443:    Tulevassa liikevaihtoverouudistuksessa ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11444: siirryttäessä arvonlisäveroon on suunnitelmissa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11445: jättää arvonlisäveron ulkopuolelle sellaiset hie-
11446: rontapalvelut, joita antaa lääkintöhallituksen                   Millä perusteilla Hallitus aikoo sisäl-
11447: laillistaman hierootakurssin käynyt henkilö.                  lyttää tulevan arvonlisäverotuksen piiriin
11448: Näin ollen arvonlisäveron piiriinjäisivät sellaiset           oppisopimuksen kautta ammattitaitonsa
11449: hierojat, jotka ovat hankkineet ammattipätevyy-               hankkineiden hierojien palvelut sekä ns.
11450: tensä oppisopimuksella jonkun ammattitaitoisen                vaihtoehtoiset hoitomuodot, kun taas
11451: hierojan opissa. Arvonlisäverotuksen piiriin jäi-             lääkintöhallituksen laillistamien hieroo-
11452: sivät myös ns. vaihtoehtoiset hoitomuodot                     takurssien kautta ammattitaitonsa hank-
11453:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kineet hierojat jäävät sen ulkopuolelle?
11454: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11455:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11456: 
11457:                                             Sulo Aittoniemi
11458: 
11459: 
11460: 
11461: 
11462:  230032J
11463: 2                                         1993 vp -    KK 76
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11469: 
11470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vin toimivat palvelut, kuten esimerkiksi tervey-
11471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den- ja sairaanhoitopalvelut
11472: olette 3 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-          Lähtokohtana verovapaan terveyden- ja sai-
11473: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      raanhoidon laajuuden määrittelyssä olisi, että
11474: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-        verovapaus mahdollisimman pitkälti noudattaisi
11475: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           yhteiskuntapoliittisia tavoitteita siitä, minkä
11476: n:o 76:                                               tyyppisen hoidon tulee kuulua yhteiskunnan
11477:                                                       tuen piiriin. Verottomuus ei koskisi kauneuden-
11478:            Millä perusteilla Hallitus aikoo sisäl-    hoitoa, yleistä virkistäytymistä tai muuta sellais-
11479:         lyttää tulevan arvonlisäverotuksen piiriin    ta toimintaa. Tavoitteena määrittelyssä on ollut,
11480:         oppisopimuksen kautta ammattitaitonsa         että soveltamisongelmien välttämiseksi rajanve-
11481:         hankkineiden hierojien palvelut sekä ns.      don verollisen ja veroUoman toiminnan välillä
11482:         vaihtoehtoiset hoitomuodot, kun taas          tulisi olla mahdollisimman selkeä.
11483:         lääkintöhallituksen laillistamien hieroo-        Verovapauden määrittelyssä on edellä mainit-
11484:         takurssien kautta ammattitaitonsa hank-       tujen tavoitteiden saavuttamiseksi harkittu tar-
11485:         kineet hierojat jäävät sen ulkopuolelle?      koituksenmukaiseksi turvautua terveyden- ja
11486:                                                       sairaanhoitoa koskevaan voimassa olevaan lain-
11487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säädäntöön. Tämän mukaisesti verottomia hoi-
11488: vasti seuraavaa:                                      totoimenpiteitä saisivat antaa vain henkilöt, jot-
11489:                                                       ka harjoittavat toimintaansa lakiin perustuvan
11490:     Valtioneuvoston 5.4.1992 tekemän periaate-        oikeuden nojalla tai jotka ovat lain nojalla so-
11491:  päätöksen mukaan Suomessa siirrytään arvon-          siaali- ja terveyshallituksessa rekisteröityjä. Vali-
11492:  lisäverotukseen vuoden 1994 alusta. Verouudis-       tun määrittelytavan mukaisesti myös muiden
11493:  tuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä.          kuin edellä mainittujen henkilöiden antama hoi-
11494:  Kaavailtu arvonlisäverotuksen veropohja tulee        to tulisi jatkossa verovapauden piiriin sitä mu-
11495:  olemaan myös palvelujen osalta laaja. Verotuk-       kaa kuin heidän harjoittamansa toiminta tulee
11496:  sen ulkopuolelle on tarkoitus jättää ainoastaan      sosiaali- ja terveysviranomaisten valvonnan pii-
11497: ,tarkoin rajatut pitkälti julkisen rahoituksen tur-   riin.
11498: 
11499:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
11500: 
11501:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11502:                                           1993 vp -    KK 76                                          3
11503: 
11504: 
11505: 
11506: 
11507:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11508: 
11509:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sjukvårdstjänster, inte skall omfattas av beskatt-
11510: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningen.
11511: den 3 mars 1993 till vederbörande medlem av               Utgångspunkten vid definieringen av den
11512: statsrådet översänt följande av riksdagsman           skattefria hälso- och sjukvårdens omfattning bör
11513: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 76:         vara att man i möjligaste mån iakttar de sam-
11514:                                                       hällspolitiska målen när det gäller att bestämma
11515:           På vilka grunder ämnar Regeringen           viiken typ av vård som skall stödas av samhället.
11516:        inordna de tjänster som erbjuds av mas-        Skattefriheten bör inte gälla skönhetsvård, all-
11517:        sörer som skaffat sin yrkesskicklighet         män vederkvickelse eller annan sådan verksam-
11518:        genom läroavtal samt de s.k. alternativa       het. Vid definieringen har målet varit att gräns-
11519:        vårdformerna i det kommande mervär-            dragningen mellan skattefri och skattebelagd
11520:        desskattesystemet, när de massörer som         verksamhet skall vara så klar som möjligt så att
11521:        skaffat sin yrkesskicklighet genom mas-        tillämpningsproblem kan undvikas.
11522:        sagekurser som medicinalstyrelsen legali-          För att dessa mål skall nås har man vid
11523:        serat inte kommer att omfattas av det?         definieringen av skattefriheten ansett det vara
11524:                                                       ändamålsenligt att stöda sig på den gällande
11525:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagstiftningen om hälso- och sjukvård. Enligt
11526: anföra följande:                                      denna får skattefria vårdåtgärder endast vidtas
11527:                                                       av personer som bedriver sin verksamhet med
11528:    Enligt statsrådets principbeslut 5.4. 1992 över-   stöd av rätt som baserar sig på lag eller som med
11529: går vi i Finland till mervärdesskatt vid ingången     stöd av lag är registrerade hos social- och hälso-
11530: av 1994. Skattereformen är under beredning.           styrelsen. Enligt det valda definieringssättet
11531: Skatteunderlaget för den planerade mervärdes-         kommer även den vård som ges av andra än de
11532: skatten kommer att vara omfattande även vad           ovan nämnda personerna att befrias från skatt
11533: tjänster beträffar. Avsikten är att endast nog-       allt efter som den verksamhet som de bedriver
11534: grant avgränsade tjänster, vilka till stor del        underställs social- och hälsovårdsmyndigheter-
11535: finansieras med offentliga medel, t.ex. hälso- och    nas tillsyn.
11536:                                   '
11537:      Helsingfors den 31 mars 1993
11538: 
11539:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
11540: 1
11541: 1
11542:  1
11543:   1
11544:   1
11545:    1
11546:     1
11547:     1
11548:      1
11549:       1
11550:       1
11551:        1
11552:         1
11553:         1
11554:          1
11555:           1
11556:           1
11557:            1
11558:             1
11559:             1
11560:              1
11561:               1
11562:               1
11563:                1
11564:                 1
11565:                 1
11566:                  1
11567:                                               1993 vp
11568: 
11569: Kirjallinen kysymys 77
11570: 
11571: 
11572: 
11573: 
11574:                                  Aittoniemi: Tampereen ja Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitos-
11575:                                      ten yhdistämisestä                                   ·
11576: 
11577: 
11578:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11579: 
11580:    Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11581: ja Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11582: suunnitelmissa oleva yhdistäminen saattaa olla     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11583: perusteltu ja kustannuksia säästävä toimenpide.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11584: Yhdistämiseen saattaa liittyä lisäksi ennestään-
11585: kin korkeatasoisen opetuksen tehostuminen.                     Miten Hallitus suhtautuu ajatukseen,
11586:    Samassa yhteydessä olisi ollut ehkä perustel-           että Tampereen ja Pirkanmaan tervey-
11587: tua ajatella yhdistää kokonaisuuteen myös Tam-             denhuolto-oppilaitosten yhdistämiseen
11588: pereen sosiaalialan oppilaitos sen kolmanneksi             liittyen sen kolmanneksi tulosyksiköksi
11589: tulosyksiköksi.                                            liitettäisiin Tampereen sosiaalialan oppi-
11590:                                                            laitos?
11591:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11592: 
11593:                                          Sulo Aittoniemi
11594: 
11595: 
11596: 
11597: 
11598:  2300321
11599: 2                                          1993 vp -    KK 77
11600: 
11601: 
11602: 
11603: 
11604:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11605: 
11606:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysalojen oppilaitosverkoston
11607: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rationalisoinnissa on otettu huomioon myös
11608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koulutusrakenteissa tehdyt muutokset, jotka
11609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         ovat lähteneet sosiaali- ja terveysalojen palvelu-
11610: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          järjestelmän yhteistoiminnan kehittämistarpeis-
11611: n:o 77:                                                ta. Alojen koulutusrakennetta on muutettu siten,
11612:                                                        että terveydenhuollon ja sosiaalialan kouluas-
11613:            Miten Hallitus suhtautuu ajatukseen,        teen koulutusammattien sijasta alan ammatilli-
11614:        että Tampereen ja Pirkanmaan tervey-            nen koulutus järjestetään sosiaali- ja terveysalan
11615:        denhuolto-oppilaitosten yhdistämiseen           perustutkintona. Uuteen koulutukseen siirry-
11616:        liittyen sen kolmanneksi tulosyksiköksi         tään asteittain vuosina 1993-1995. Vastaavasti
11617:        liitettäisiin Tampereen sosiaalialan oppi-      on tarpeen selvittää koulutuksen kehittämistar-
11618:        laitos?                                         peet opistoasteen osalta.
11619:                                                            Opetushallituksen rationalisointisuunnitel-
11620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           massa on esitetty sosiaali- ja terveysalojen oppi-
11621: vasti seuraavaa:                                       laitosten yhdistämistä siellä, missä sen on arvioi-
11622:                                                        tu olevan mahdollista jo vuosina 1994-1995.
11623:    Opetushallitus teki kuluvan vuoden tammi-           Oppilaitosten yhdistämishankkeita arvioitaessa
11624: kuussa alustavan suunnitelman vuosina 1994-            huomioon otettavia keskeisiä tekijöitä ovat ol-
11625: 1997 lakkautettavista ja yhdistettävistä oppilai-      leet oppilaitosten kuuluminen eri ylläpitäjille
11626: toksista. Suunnitelma on ollut pohjana keskus-         sekä oppilaitosten kunnallistamismahdollisuu-
11627: teluille, joita opetushallitus kävi paikallisten vi-   det. Tampereen ja Pirkanmaan terveydenhuolto-
11628: ranomaisten ja oppilaitosten omistajayhteisö-          oppilaitokset ovat valtion omistamia oppilaitok-
11629: jen kanssa. Opetushallitus on 15.3.1993 jättänyt       sia ja niiden yhdistäminen on siten luontevaa.
11630: tarkistetun esityksensä opetusministeriölle. Tar-      Tampereen sosiaalialan oppilaitos sen sijaan on
11631: kistettuun suunnitelmaan sisältyy Tampereen ja         yksityinen, säätiön ylläpitämä oppilaitos.
11632: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitosten yh-               Tampereen alueella toimivien kahden tervey-
11633: distäminen.                                            denhuolto-oppilaitoksen ja yhden sosiaaliala1;1
11634:    Oppilaitosverkoston rationalisointitoimenpi-        oppilaitoksen yhdistämistä voidaan pitää oppi-
11635: teiden tavoitteena on toimivan, taloudellisen ja       laitosverkoston rationalisoinnille asetettujen ta-
11636: laadullisesti korkeatasoista koulutusta antavan        voitteiden mukaisena pitkällä aikavälillä. On
11637: oppilaitosverkoston aikaansaaminen. Oppilai-           kuitenkin huomattava, että oppilaitosten yhdis-
11638: tosverkostoa on arvioitu taloudellisuuskriteerien      tämiseen ja ylläpitoon liittyvät toimet toteute-
11639: ohella myös siten, että niiden kehittymisvahvuu-       taan yhteistyössä asianomaisten tahojen kanssa.
11640: det ja -mahdollisuudet on otettu huomioon.
11641: 
11642:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
11643: 
11644:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
11645:                                          1993 vp -    KK 77                                           3
11646: 
11647: 
11648: 
11649: 
11650:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11651: 
11652:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid rationaliseringen av nätet av läroanstalter
11653: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         inom social- och hälsovården har man också
11654: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tagit hänsyn tili de ändringar som gjorts i utbild-
11655: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         ningens struktur vilka utgått från behovet att
11656: mål nr 77:                                           utveckla samarbetet inom social- och hälsovår-
11657:                                                      dens servicesystem.
11658:           Hur förhåller sig Regeringen tili tan-        Utbildningsstrukturen inom branscherna har
11659:        ken att Tampereen sosiaalialan oppilai-       ändrats så att yrkesutbildningen inom hälsovår-
11660:        tos skulle bilda en tredje resultatenhet i    den och det sociala området i stället för utbild-
11661:        samband med sammanslagningen av               ningsyrken på skolnivå ordnas i form av en
11662:        Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos          grundexamen inom social- och hälsovård. Över-
11663:        och Pirkanmaan terveydenhuolto-oppi-          gången tili den nya utbildningen sker stegvis åren
11664:        laitos?                                       1993-1995. På motsvarande sätt är det nödvän-
11665:                                                      digt att utreda behoven av utveckling av utbild-
11666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen på institutnivå.
11667: anföra följande:                                        I utbildningsstyrelsens rationaliseringsplan
11668:                                                      har sammanslagningar av häsovårdsläroanstal-
11669:    Utbildningsstyrelsen uppgjorde ijanuari detta     ter och läroanstalter på det sociala området
11670: år en preliminär pian över vilka läroanstalter       föreslagits där det ansetts vara möjligt redan
11671: som skall indras och sammanslås åren 1994-           åren 1994-1995. Centrala faktorer att ta hän-
11672: 1997. Planen har fungerat som underlag för           syn tili då läroansta1tssammanslagningar har
11673: de diskussioner som utbildningsstyrelsen fört        bedömts har varit det faktum att läroanstalterna
11674: med de lokala myndigheterna och läroanstal-          har olika huvudmän samt möjligheterna att
11675: ternas ägarsamfund. Utbildningsstyrelsen har         kommunalisera läroanstalterna. Tampereen ter-
11676: 15.3.1993 lämnat en justerad framställning tili      veydenhuolto-oppilaitos och Pirkanmaan ter-
11677: undervisningsministeriet. I den justerade planen     veydenhuolto-oppilaitos ägs av staten och en
11678: ingår sammanslagningen av Tampereen tervey-          sammanslagning av dem är därför naturlig.
11679: denhuolto-oppilaitos och Pirkanmaan tervey-          Tampereen sosiaalialan oppilaitos däremot drivs
11680: denhuolto-oppilaitos.                                av en privat stiftelse.
11681:    Målet med åtgärderna för att rationalisera           Att slå samman två hälsovårdsläroanstalter
11682: läroanstaltsnätet är att åstadkomma ett funge-       och en läroanstalt för det sociala området i
11683: rande och ekonomiskt läroanstaltsnät som ger         Tammerfors-området kan anses matsvara de
11684: högklassig utbildning. Läroanstaltsnätet har inte    mål som uppställts för rationaliseringen av läro-
11685: enbart bedömts på basis av ekonomiska kriterier      anstaltsnätet på lång sikt. Det bör dock observe-
11686: utan läroanstalternas utvecklingsmöjligheter har     ras att åtgärder som anknyter tili sammanslag-
11687: också beaktats.                                      ning och drift av läroanstalter skall vidtas i
11688:                                                      samarbete med berörda instanser.
11689:      Helsingfors den 1 april 1993
11690: 
11691:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
11692:                                               1993 vp
11693: 
11694: Kirjallinen kysymys 78
11695: 
11696: 
11697: 
11698: 
11699:                                   Aittoniemi: Vapaaehtoistyön tukemisesta maaseudulla
11700: 
11701: 
11702: 
11703:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11704: 
11705:    Parisen vuosikymmentä sitten maaseutu eli        tehollisen toiminnan ylläpitämiseen. Valtio on
11706: syvässä lamassa maatalouselinkeinon rakenne-        kuitenkin suhtautunut viime vuosina nuivasti
11707: muutosten ja siihen liittyvän maaltamuuton          heidän tarpeisiinsa vähentäen määrärahoja vuo-
11708: myötä. Maaseutu on saanut takaisin suuren           sittain.
11709: osan elinvoimaansa merkittävän vapaaehtois-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
11710: työn myötä. Maaseutua ovat virkistäneet elävä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11711: kylätoiminta ja erilaisten jäljestöjen toiminta,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11712: joista eräänä keskeisenä on mainittava Maa- ja      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11713: kotitalousnaisten Keskus eri piirikeskuksineen.
11714: Tällä hetkellä jäljestö panostaa voimakkaasti                  Tunteeko Hallitus huolta elävän maa-
11715: maaseudun mahdollisuuksiin pienimuotoisen                   seudun ylläpitämisestä ja onko se valmis
11716: yrittämisen kannustajana ja kouluttajana. Jär-              tässä tarkoituksessa lisäämään valtion
11717: jestö on panostanut myös voimakkaasti ajan-                 avustuksia mm. kylätoiminnan tukemi-
11718: kohtaiseen velkaneuvontaan allekirjoittamalla               seen sekä maaseudun naisjäljestöjen, ku-
11719: sopimuksen velkajäljestelytoimikuntien perusta-             ten Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen
11720: misesta.                                                    toiminnan rahoittamiseen nykyisin vallit-
11721:    Sekä kylätoiminta että erityisesti edellä mai-           sevan avustuksia voimakkaasti vähentä-
11722: nittu Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toi-              vän suunnan sijasta?
11723: minta vaativat kuitenkin jonkin verran varoja
11724: 
11725:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11726: 
11727:                                           Sulo Aittoniemi
11728: 
11729: 
11730: 
11731: 
11732: 2300321
11733: 2                                       1993 vp -    KK 78
11734: 
11735: 
11736: 
11737: 
11738:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11739: 
11740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      talousarvion loppusumma. Vuoden 1995 meno-
11741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kehys on vielä 2 051 000 000 mk pienempi kuin
11742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuonna 1994.
11743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Periaatepäätöksessään hallituksen toimenpi-
11744: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       teistä julkisen talouden tasapainon parantami-
11745: n:o 78:                                             seksi valtioneuvosto on jo aikaisemmin,
11746:                                                     14.10.1992, yksilöinyt eräitä toimenpiteitä, joil-
11747:           Tunteeko Hallitus huolta elävän maa-      la julkisia menoja vähennetään. Päätöksen mu-
11748:        seudun ylläpitämisestä ja onko se valmis     kaan muun muassa kaikilla hallinnonaloilla
11749:        tässä tarkoituksessa lisäämään valtion       karsitaan tuntuvasti erilaisten valtionapuyhtei-
11750:        avustuksia mm. kylätoiminnan tukemi-         söjen rahoitusta ja erilaisia muita pieniä val-
11751:        seen sekä maaseudun naisjärjestöjen, ku-     tionapuja. Opetusministeriön hallinnonalalla
11752:        ten Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen      näitä määrärahoja supistetaan päätöksen mu-
11753:        toiminnan rahoittamiseen nykyisin vallit-    kaan 50 000 000 mk vuonna 1994 ja
11754:        sevan avustuksia voimakkaasti vähentä-       100 000 000 mk vuonna 1995.
11755:        vän suunnan sijasta?                            Hallitus pitää maaseudun elinvoimaisuuden
11756:                                                     ylläpitämistä tärkeänä. Valtion vuoden 1993 ta-
11757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lousarviossa opetusministeriön pääluokassa ole-
11758: vasti seuraavaa:                                    van momentin 29.69.53 "Valtionavustus järjes-
11759:                                                     töille" määrärahaa saa käyttää muun muassa
11760:    Taloudellinen suhdannetaantuma on aiheut-        avustusten maksamiseen Maatalouskeskusten
11761: tanut valtiontalouteen ennätysmäisen rahoitus-      Liitto ry:lle, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuk-
11762: vajeen, joka merkittävästi lisääntyessään uhkaa     selle ja Marttaliitto ry:lle sekä näiden piirijärjes-
11763: johtaa jopa ulkomaisen rahoituksen tyrehtymi-       töille ja Finlands svenska Marthaförbund rf:lle.
11764: seen. Tämä vaikeuttaisi vakavasti yritystoimin-     Käyttösuunnitelman mukaan avustus kotita-
11765: taaja saattaisijopa uhata valtion maksuvalmiut-     lousneuvontajärjestöille on vuonna 1993 yhteen-
11766: ta. Rahoitusongelmien kärjistyminen on voitava      sä 16 300 000 mk.
11767: torjua ja tämä edellyttää julkisten menojen ja          Lähivuosina kohdistetaan valtion menojen
11768: valtion budjettialijäämän supistamista.             supistuksia edellä kuvatuin periaattein myös
11769:    Valtioneuvosto teki 4.3.1993 päätöksen vuo-      kotitalousneuvontajärjestöjen valtionavustuk-
11770: sien 1994 ja 1995 meno- ja henkilöstökehyksiksi.    siin. Niin tärkeätä kuin neuvontajärjestöjen työ
11771: Yleisen linjan mukaisesti on opetusministeriön      onkin, valtiontalouden kokonaistilanne ei salli
11772: hallinnonalan menokehys pienentymässä mer-          valtion tuen jatkamista entisellä tasollaan. Ope-
11773: kittävästi. Vuoden 1994 menokehys on                tusministeriö haluaa sitä joka tapauksessa jat-
11774: 950 000 000 mk pienempi kuin vuoden 1993            kaa.
11775: 
11776:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
11777: 
11778:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
11779:                                           1993 vp -    KK 78                                           3
11780: 
11781: 
11782: 
11783: 
11784:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11785: 
11786:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           statsbudgeten 1993. Utgiftsramen för 1995 är
11787: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          ytterligare 2 051 000 000 mark mindre än 1994.
11788: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           1 sitt principbeslut om regeringens åtgärder
11789: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          för att bättra balansen i den offentliga ekonomin
11790: mål nr 78:                                            har statsrådet redan tidigare, 14.10.1992, detalje-
11791:                                                       rat angett de åtgärder genom vilka de offentliga
11792:            Har Regeringen omsorg om en levan-         utgiftema skall minskas. Enligt detta beslut gall-
11793:        de landsbygd och är den i detta syfte          ras kännbart inom alla förvaltningsområden fi-
11794:        beredd att öka statsbidragen bl.a. tili stöd   nansieringen avolika sammanslutningar som får
11795:        för byverksamhet och för finansiering av       statsbidrag och vissa mindre statsunderstöd.
11796:        kvinnoorganisationer på landsbygden            lnom undervisningsministeriets förvaltningsom-
11797:        såsom Maa- ja kotitalousnaisten Keskus         råde minskas enligt beslutet dessa anslag med
11798:        i stället för nuvarande trend som kraftigt     50 000 000 mark 1994 och med 100 000 000
11799:        går ut på att minska understöden?              mark 1995.
11800:                                                           Regeringen anser det vara viktigt att lands-
11801:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             bygdens livskraft upprätthålls. Anslaget "Stats-
11802: anföra följande:                                      understöd till organisationer" under moment
11803:                                                       29.69.53 i undervisningsministeriets huvudtitel i
11804:    Den ekonomiska konjunktursvackan har för           statsbudgeten för 1993 får bland annat användas
11805: statsekonomin gett upphov till ett rekordartat        till understöd åt Maatalouskeskusten liitto ry,
11806: fmansieringsunderskott, som i fall att det ytterli-   Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marttaliit-
11807: gare ökar till och med äventyrar fmansieringen        to ry och deras distriktsorganisationer samt
11808: från utlandet. Detta skulle allvarligt försvåra       Finlands svenska Marthaförbund rf. Enligt dis-
11809: företagens verksamhet och kunde tili och med          positionsplanen är understödet till rådgivnings-
11810: äventyra statens betalningsförmåga. Vi måste          organisationema inom huslig ekonomi 1993
11811: kunna avvärja fmansieringsproblemen, och det-         sammanlagt 16 300 000 mark.
11812: ta förutsätter att de offentliga utgiftema och            Under de närmaste åren kommer nedskär-
11813: underskottet i statsbudgeten skärs ner.               ningama i statsutgifterna enligt de beskrivna
11814:     Statsrådet fattade 4.3.1993 beslut om utgifts-    principema även att drabba statsbidragen tili
11815: och personalramama för åren 1994 och 1995.            dessa organisationer. Så viktigt dessa rådgiv-
11816: Enligt den allmänna linjen håller utgiftsramama       ningsorganisationers arbete än är, tillåter situa-
11817: för undervisningsministeriets förvaltningsområ-       tionen i statsekonomin inte att statsstödet fort-
11818: de avsevärt på att minska. Utgiftsramen för 1994      går på oförändrad nivå. Undervisningsministe-
11819: är 950 000 000 mark mindre än slutsumman i            riet villi varje fall fortsätta med understöden.
11820:      Helsingforsden 2 april 1993
11821: 
11822:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
11823:                                                  1993 vp
11824: 
11825: Kirjallinen kysymys 79
11826: 
11827: 
11828: 
11829: 
11830:                                     Aittoniemi: Valtion perimän omaisuuden hoitamisesta
11831: 
11832: 
11833:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11834: 
11835:    Jos perittävällä ei ole perimiseen oikeutettuja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
11836: sukulaisia tai testamenttia, perittävän omaisuus       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11837: menee valtiolle. Valtionhallinnossa alkaa asian        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11838: johdosta ja valtiokonttorin käynnistämänä mit-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11839: tava prosessi, jossa tiedusteliaan jokaiselta mi-
11840: nisteriöitä, ovatko ne kiinnostuneet esimerkiksi                  Miten Hallitus suhtautuu mahdolli-
11841: perityn maaomaisuuden käytöstä. Jos kukaan ei                  suuteen, että Suomessa Ruotsin mallin
11842: ole, omaisuus siirtyy kunnan omistukseen.                      mukaisesti valtion saama perintö nykyi-
11843:    Ruotsissa asia on tiettävästi hoidettu niin, että           sen monimutkaisen käytännön sijasta
11844: valtion perimä omaisuus joutuu säätiön haltuun,                ohjattaisiin sitä varten perustettuun sää-
11845: joka realisoi sen, ja varat käytetään yleishyödyl-             tiöön, joka realisoisi omaisuuden ja ja-
11846: liseen toimintaan anottujen avustusten muodos-                 kaisi näin saatuja varoja yleishyödyllisiin
11847: sa. Mielestäni tämä on järkevä ja oikeansuuntai-               tarkoituksiin säätiölle luodun toiminta-
11848: neo tapa asioiden hoitamiseksi.                                tarkoituksen mukaisesti?
11849: 
11850:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
11851: 
11852:                                              Sulo Aittoniemi
11853: 
11854: 
11855: 
11856: 
11857: 230032J
11858: 2                                        1993 vp -    KK 79
11859: 
11860: 
11861: 
11862: 
11863:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11864: 
11865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lä myös vaihtoehto, jonka mukaan valtion perin-
11866: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oöistä olisi Ruotsin tapaan muodostettu erityi-
11867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nen rahasto. Tätä ei kuitenkaan meillä pidetty
11868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tarkoituksenmukaisena.
11869: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Nykyinen valtion perintöjen hallinto-organi-
11870: n:o 79:                                              saatio on edelleen tarkoitustaan vastaava. Sen
11871:                                                      puitteissa on mahdollista harkita perintönä saa-
11872:           Miten Hallitus suhtautuu mahdolli-         dun omaisuuden käyttö tarkoituksenmukaisella
11873:        suuteen, että Suomessa Ruotsin mallin         tavalla kulloisetkin tarpeet huomioon ottaen.
11874:        mukaisesti valtion saama perintö nykyi-       Saadulla omaisuudella on ollut myös valtionta-
11875:        sen monimutkaisen käytännön sijasta           loudellista merkitystä. Edelleen järjestelmän hal-
11876:        ohjattaisiin sitä varten perustettuun sää-    linnointia on pyritty rationalisoimaan. Eduskun-
11877:        tiöön, joka realisoisi omaisuuden ja ja-      ta on juuri hiljakkoin hyväksynyt perintökaaren
11878:        kaisi näin saatuja varoja yleishyödyllisiin   ja sen voimaanpanosta annetun lain muuttami-
11879:        tarkoituksiin säätiölle luodun toiminta-      sen siten, että valtiokonttorin päätösvaltaa asi-
11880:        tarkoituksen mukaisesti?                      oissa lisätään entisestään.
11881:                                                         Valtion perintöjen säätiöiminen kysymykses-
11882:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä mainitulla tavalla ei vähentäisi hallintobyro-
11883: vasti seuraavaa:                                     kratiaa. Omaisuuden realisointia sekä varojen
11884:                                                      jakamista ja käytön valvontaa varten olisi joka
11885:    Vuoden 1966 alusta voimaan tulleessa uudes-       tapauksessa luotava järjestelmä. Toisaalta yleis-
11886: sa perintökaaressa rajoitettiin sukulaisten perin-   hyödyllisiin tarkoituksiin suunnataan jo nyt
11887: töoikeutta ja samalla perintökaareen sisällytettin   huomattavassa määrin julkisia varoja. Uusien
11888: valtion perintöoikeutta koskevat tarkemmat           tukijärjestelmien luominen tarkoituksia varten ei
11889: säännökset. Lain valmistelun yhteydessä oli esil-    ole perusteltua.
11890: 
11891:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
11892: 
11893:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11894:                                            1993 vp -    KK 79                                         3
11895: 
11896: 
11897: 
11898: 
11899:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11900: 
11901:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på samma sätt som i Sverige. Modelien ansågs
11902: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           dock inte vara ändamålsenlig hos oss.
11903: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Den mivarande förvaltningsorganisationen
11904: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           för arv som tillfalier staten motsvarar alitjämt
11905: mål nr 79:                                             sitt syfte. Inom ramen för organisationen är det
11906:                                                        möjligt att överväga hur egendom som genom
11907:           Hur förhåller sig Regeringen tili möj-       arv tilifallit staten skali användas på ett ända-
11908:        ligheten att ett arv som tillfalier finska      målsenligt sätt och med beaktande av behoven
11909:        staten, i stäliet för att behandlas enligt      vid varje tidpunkt. Sådan egendom som erhåliits
11910:        nuvarande komplicerade praxis, enligt           genom arv har även haft statsekonomisk bety-
11911:        svenskt mönster skulie styras tili en för       delse. Man har också försökt att ytterligare
11912:        ändamålet grundad stiftelse, som skulie         rationalisera administreringen av systemet.
11913:        realisera egendomen och dela ut de där-         Riksdagen har nyligen godkänt en ändring av
11914:        vid erhållna medlen tili alimännyttiga          ärvdabalken och lagen om införande av ärvda-
11915:        ändamål i enlighet med det syfte som            balken, enligt viiken statskontorets beslutande-
11916:        bestämts för stiftelsens verksamhet?            rätt i ärendena ökas.
11917:                                                           Om de arv som tilifalier staten styrdes tili
11918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stiftelser på det sätt som nämns i spörsmålet,
11919: anföra följande:                                       skulie förvaltningsbyråkratin inte minska. För
11920:                                                        realiseringen av egendomen, för utdelningen av
11921:     I den nya ärvdabalk som trädde i kraft vid         medlen och för tilisynen över användningen
11922: ingången av 1966 begränsades arvsrätten för            borde i vilket fali som helst ett system skapas.
11923: släktingar och samtidigt togs närmare stadgan-         Dessutom anslås för alimännyttiga ändamål re-
11924: den om statens rätt att ärva in i ärvdabalken. I       dan nu offentliga medel i betydande utsträck-
11925: samband med beredningen av lagen övervägdes            ning. Det är inte motiverat att skapa nya stöd-
11926: även ett sådant alternativ, att av de arv som          system för de nu aktuelia ändamålen.
11927: tilifalier staten skulie ha bildats en särskild fond
11928: 
11929:      Helsingfors den 1 april 1993
11930: 
11931:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
11932:                                               1993 vp
11933: 
11934: Kirjallinen kysymys 80
11935: 
11936: 
11937: 
11938: 
11939:                                  Aittoniemi: Julkisuudessa esillä olleista talouspolitiikan suuntaa
11940:                                      koskevista kannanotoista
11941: 
11942: 
11943:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11944: 
11945:    Tasavallan presidentti on viime aikoina            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11946: useaankin otteeseen ottanut kantaa maan talou-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11947: delliseen tilanteeseen. Hän on sanonut tukevansa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11948: hallitusta enemmän kuin hallitus itse mutta sa-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11949: malla arvostellut elvytystä muun muassa tie- ja
11950: ratarakennuksen suuntaan. Hallituksen taholta                 Miten Hallituksen talouspolitiikan lin-
11951: taas on annettu ymmärtää, että presidentti tar-            ja esimerkiksi elvytyksen ja investointien
11952: koittaa samaa kuin hallitus. Kansalaiset eivät             osalta eroaa tasavallan presidentin viime
11953: taas ymmärrä, mitä presidentti tarkoittaa, eikä            aikoina esittämistä näkemyksistä vai ero-
11954: häneltä voi kysyä.                                         aako se, ja mistä johtuu sen tyyppinen
11955:                                                            tuntuma, että ne eroaisivat?
11956:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
11957: 
11958:                                          Sulo Aittoniemi
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 
11963: 2300321
11964: 2                                        1993 vp -    KK 80
11965: 
11966: 
11967: 
11968: 
11969:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11970: 
11971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toivottavaa, että talouden tilaa analysoidaan
11972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        niin poliittisten, taloudellisten ja muiden yhteis-
11973: olette 4 päivänä maaliskuuta 1993 päivatyn kir-      kunnallisten päättäjien taholla kuin myös tie-
11974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teenharjoittajien ja suuren yleisön keskuudessa
11975: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       ja että myös vaihtoehtoisia toimenpiteitä ehdote-
11976: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 80:         taan. Tällainen keskustelu voi tuoda esiin uusia
11977:                                                      näkemyksiä ja toimenpidevaihtoehtoja, ja se aut-
11978:           Miten Hallituksen talouspolitiikan lin-    taa meitä ymmärtämään entistä syvemmin yh-
11979:        ja esimerkiksi elvytyksen ja investointien    teiskuntamme toimintaa, taloudellisia vaikeuk-
11980:        osalta eroaa tasavallan presidentin viime     siamme ja toimenpiteiden tarvetta.
11981:        aikoina esittämistä näkemyksistä vai ero-        Taloudelliset ja talouspoliittiset puheenvuorot
11982:        aako se, ja mistä johtuu sen tyyppinen        ovat tavallisesti osittaistarkasteluja, jotka liikku-
11983:        tuntuma, että ne eroaisivat?                  vat senhetkisessä keskustelu- ja toimintaympä-
11984:                                                      ristössä. Lausumien painotukset vaihtelevat ai-
11985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heen ja keskusteluyhteyden mukaan.
11986: vasti seuraavaa:                                        Taloudellisesta tilanteesta ja ongelmista sekä
11987:                                                      talouspolitiikan tavoitteista vallitsee laaja yhteis-
11988:    Hallitus on toteuttanut keskipitkän aikavälin     ymmärrys: vaihtotase on tasa painotettava, julki-
11989: talouspoliittista linjaansa johdonmukaisesti         sen sektorin velkaantuminen pysäytettävä,
11990: mutta samalla sovittaen sitä yksityiskohdissaan      pankkijärjestelmän vakaus turvattava sekä työl-
11991: kulloistenkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.       lisyyttä kohennettava. Näiden tavoitteiden saa-
11992: Hallituksen talouspolitiikkaa on selostettu edus-    vuttamiseksi teollisuuden pohjaa on vahvistetta-
11993: kunnalle monissa eri yhteyksissä, ja siitä on        va ja talouden rakenteita uudistettava. Peruslin-
11994: tiedotettu muillakin tavoin.                         jailtaan tasavallan presidentin ja hallituksen ta-
11995:    Taloudellinen tilanteemme on erityisen poik-      louspoliittiset näkemykset ovat yhdenmukaiset.
11996: keuksellinen. Siksi onkin luonnollista ja myös
11997: 
11998:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
11999: 
12000:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12001:                                            1993 vp -    KK 80                                           3
12002: 
12003: 
12004: 
12005: 
12006:                                       Tili Riksdag_ens Herr Talman
12007: 
12008:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att den analyseras av politiska, ekonomiska och
12009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         andra beslutsfattare i samhället och även bland
12010: den 4 mars 1993 till vederbörande medlem av            vetenskapsmän och den stora allmänheten och
12011: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       att förslag till altemativa åtgärder framställs. En
12012: toniemi undertecknade spörsmål nr 80:                  dylik debatt kan få fram nya synsätt och altema-
12013:                                                        tiva åtgärder och hjälper oss att i allt djupare
12014:           På vilket sätt a:vviker Regeringens eko-     mening förstå hur vårt samhälle fungerar, vilka
12015:        nomisk-politiska linje beträffande t.ex.        våra ekonomiska svårigheter är och vilka åtgär-
12016:        stimulans och investeringar från de åsik-       der som behövs.
12017:        ter som republikens president har fram-             De ekonomiska och ekonomisk-politiska in-
12018:        fört under den senaste tiden eller avviker      läggen är vanligtvis partiella observationer som
12019:        de över huvud taget från varandra och           rör sig i den debatt- och verksamhetsmiljö som
12020:        vad beror det på att det verkar som om de       för tillfållet är aktuell. Betoningen i inläggen
12021:        faktiskt avviker från varandra?                 varierar beroende på ämnet och debattsamman-
12022:                                                        hanget.
12023:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Det råder ett omfattande samförstånd då det
12024: anföra följande:                                       gäller den ekonomiska situationen och proble-
12025:                                                        men samt den ekonomisk-politiska målsättning-
12026:    Regeringen har konsekvent drivit igenom sin         en: bytesbalansen måste fås ijämvikt, den offent-
12027: ekonomisk-politiska linje på medellång sikt, men       liga sektoms skuldsättning måste stoppas, bank-
12028: samtidigt har Iinjens detaljer anpassats till de vid   systemets stabilitet måste tryggas och sysselsätt-
12029: varje enskilt tillfälle aktuella behoven. För reger-   ningen måste ökas. För att dessa mål skall
12030: ingens ekonomiska politik har redogjorts i riks-       uppnås måste den industriella grunden stärkas
12031: dagen vid många olika tillfällen och därom har         och de ekonomiska strukturema fömyas. Repu-
12032: informerats även på andra sätt.                        blikens president och regeringen har framfört
12033:    Vår ekonomiska situation är särdeles excep-         synpunkter på den ekonomiska poHtiken vilka
12034: tionell. Därför är det naturligt och även önskvärt     till sina grundlinjer sammanfaller.
12035: 
12036:      Helsingfors den 1 april 1993
12037: 
12038:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
12039:                                               1993 vp
12040: 
12041: Kirjallinen kysymys 81
12042: 
12043: 
12044: 
12045: 
12046:                                   Aittoniemi: Huumausainerikollisuuden torjumiseksi tarvittavista
12047:                                       toimenpiteistä
12048: 
12049: 
12050:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12051: 
12052:    Maamme ja sen tullitarkastuksen läpi kulki          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12053: hiljattain Venäjälle huomattava erä kokaiinia,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12054: joka on erittäin vaarallinen huumausaine. Tullin    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12055: ilmoituksen mukaan erän havaitseminen Suo-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12056: men tullissa oli vaikeata, koska ei ole riittäviä
12057: teknisiä valmiuksia, kuten konttien läpivalai-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12058: suun käytettäviä laitteita.                                 ryhtyä esimerkiksi tullin huumevalvon-
12059:    Tapaus on varoittava siltä osin, että vastaava           nan teknisten valmiuksien parantamisek-
12060: erä voi olla tarkoitettu myös Suomen markki-                si ottaen huomioon hiljattain Suomen
12061: noille, ja kun valvontavalmiudet ovat näin huo-             kautta Venäjälle kulkeutuneen kokaii-
12062: not, erän joutuminen suomalaiseen jakeluun on               nilastin antamat kokemukset?
12063: pelottavan mahdollista.
12064:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
12065: 
12066:                                           Sulo Aittoniemi
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 
12071: 230032J
12072: 2                                         1993 vp -    KK 81
12073: 
12074: 
12075: 
12076: 
12077:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12078: 
12079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koitetut huumausaine-erät, vaikkakin resurssien
12080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jako on lähtökohtaisesti suunniteltava Suomessa
12081: olette 4 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-       vallitsevan tilanteen mukaan.
12082: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Huumausainerikollisuus on kansainvälistä ri-
12083: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-        kollisuutta, minkä vuoksi sen torjunnassa on
12084: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           viranomaisten kansainvälinen yhteistyö erittäin
12085: n:o 81:                                               tärkeää. Suomi on solminut kahdeksan tullival-
12086:                                                       vontaa ja -rikostutkintaa koskevaa kahdenkes-
12087:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kistä yhteistyösopimusta sekä monenkeskisen
12088:        ryhtyä esimerkiksi tullin huumevalvon-         sopimuksen Pohjoismaiden kanssa. Uusia sopi-
12089:        nan teknisten valmiuksien parantamisek-        muksia on tarkoitus solmia edelleen.
12090:        si ottaen huomioon hiljattain Suomen              Huumausaineen salakuljetuksen paljastami-
12091:        kautta Venäjälle kulkeutuneen kokaii-          sessa on suurin ongelma tarkastusten kohdista-
12092:        nilastin antamat kokemukset?                   misessa suuriin matkustaja- ja tavaraliikenteen
12093:                                                       määriin. Teknisistä välineistä on hyötyä vasta,
12094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jos viranomaisten saamien tietojen avulla tarkas-
12095: vasti seuraavaa:                                      tukset osataan kohdistaa oikein. Tämän vuoksi
12096:                                                       viranomaisten kansainvälinen yhteistyö ja yh-
12097:     Tullilaitoksen huumausainevalvonnan tavoit-       teistoiminta kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen
12098: teena on huumausaineen pysäyttäminen jo               kanssa on huumausainevalvonnan onnistumisen
12099: maamme rajoilla. Viime vuosina huumausaineen          perusta.
12100: salakuljetustapaukset Suomeen ja Suomen kaut-            Tullilaitoksella on kuusi kappaletta lähinnä
12101: ta ovat lisääntyneet, mutta yksittäisten salakulje-   matkatavaroiden tarkastamiseen käytettävää,
12102: tustapausten huumausainemäärät ovat vielä             kiinteästi sijoitettua läpivalaisulaitetta. Laitteet
12103: kansainvälisesti verrattuna pieniä. Tullin rikosti-   soveltuvat myös pienempien kaupallisten tavara-
12104: lastojen mukaan vuonna 1992 tulliviranomaisten        erien tarkastamiseen.
12105: tietoon tuli 167 huumausaineen salakuljetusri-           Tullilaitos pyrkii määrärahojensa puitteissa
12106: kosta, joista 32 oli törkeitä. Huumausaine on         hankkimaan lisää läpivalaisuyksiköitä lähivuosi-
12107: tuotu maahan yleisimmin joko matkustajan              na. Hankintoja suunniteltaessa on muistettava
12108: mukana tai postitse.                                  kyseisten laitteiden hinta. Liikuteltava yksikkö
12109:     Suomeen tarkoitetut suuret huumausaine-           maksaa n. 600 000 markkaa ja kiinteä, raskaan
12110: määrät ovat harvinaisia, koska kysyntä on rajal-      liikenteen tarkastukseen soveltuva laite n. 60
12111: lista. Viranomaisilla tulee olla valmius paljastaa    miljoonaa markkaa.
12112: myös Suomen kautta kolmanteen maahan tar-
12113: 
12114:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
12115: 
12116:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12117:                                           1993 vp -    KK 81                                           3
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                     Ti~l Riksdagens Herr Talman
12123: 
12124:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finland måste gälla som utgångspunkt vid re-
12125: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        sursfördelningen.
12126: den 4 mars 1993 till vederbörande medlem av               Narkotikabrottsligheten är internationell
12127: statsrådet översänt följande av riksdagsman           brottslighet, varför internationellt samarbete
12128: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 81:         mellan myndigheter är ytterst viktigt vid motar-
12129:                                                       betandet av den. Finland har slutit åtta bilaterala
12130:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        samarbetsavtal som gäller tullens övervakning
12131:        ta för att förbättra den tekniska bered-       och brottsutredning samt ett multilateralt avtal
12132:        skapen för t.ex. tullen med beaktande av       med de nordiska länderna. Avsikten är att fort-
12133:        erfarenheterna av den kokainlast som           gående ingå nya avtal.
12134:        nyligen fördes via Finland till Ryssland?          Vid avslöjandet av narkotikasmuggling är det
12135:                                                       största problemet att rikta granskningarna till
12136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den omfattande passagerar- och varutrafiken.
12137: anföra följande:                                      Tekniska hjälpmedel kommer till nytta först om
12138:                                                       granskningarna med hjälp av information som
12139:    Målsättningen för tullverkets narkotikaöver-       myndigheterna fått kan inriktas rätt. Grunden
12140: vakning är att stoppa narkotikan redan vid            till en lyckad narkotikaövervakning bildas av
12141: landets gränser. Under de senaste åren har nar-       denna orsak av internationellt samarbete mellan
12142: kotikasmugglingsfallen till Finland och via Fin-      myndigheter och samarbete med medborgare
12143: land ökat, men narkotikamängderna i de enskil-        och medborgarorganisationer.
12144: da smugglingsfallen är ännu internationellt sett          Tullverket har sex fasta genomlysningsappa-
12145: små. Enligt tullens brottsstatistik fick tullmyn-     rater som närmast är avsedda för granskning av
12146: digheterna 1992 vetskap om 167 narkotika-             bagage. Apparaterna lämpar sig även för
12147: smugglingsbrott, varav 32 räknades som grova.         granskning av mindre kommersiella varupartier.
12148: Narkotikan har oftast förts in i landet antingen          Tullverket strävar efter att inom ramen för
12149: med resande eller per post.                           sina anslag skaffa flera genomlysningsenheter
12150:    Stora narkotikamängder avsedda för Finland         under de närmaste åren. Då anskaffningarna
12151: är ovanliga eftersom efterfrågan är begränsad.        planeras måste man komma ihåg priset på dessa
12152: Myndigheterna skall ha förutsättningar att även       apparater. En flyttbar enhet kostar ca 600 000
12153: avslöja narkotikalaster som transporteras via         mk och en fast apparat som lämpar sig för
12154: Finland till ett tredje land, fastän situationen i    granskning av tung trafik ca 60 milj. mk.
12155:      Helsingfors den 31 mars 1993
12156: 
12157:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
12158: 1
12159: 
12160: 1
12161: 
12162: 
12163: 
12164: 
12165:     1
12166: 
12167:     1
12168:                                                1993 vp
12169: 
12170: Kirjallinen kysymys 82
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 
12175:                                   Aittoniemi: Salmiakki-Koskenkorvan kulutuksen vähentämiseksi
12176:                                       tarvittavista toimenpiteistä
12177: 
12178: 
12179:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12180: 
12181:    Alkon markkinoille tuoma Salmiakki-Kos-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12182: kenkorva-viina on saavuttanut suuren suosion         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12183: nuorten keskuudessa. Kysymys on makuelä-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12184: myksen lisäksi ilmeisesti muoti-ilmiöstä. Viina      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12185: on myös hankintahinnaltaan edullinen ottaen
12186: huomioon alkoholiprosentin. Viinatrokarit sekä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12187: jo ostoiässä olevat nuoret huolehtivat siitä, että           ryhtyä Salmiakki-Koskenkorvan mark-
12188: kyseistä viinaa on alaikäisten saatavissa.                   kinoille tuloon liittyneiden ongelmien
12189:    Viinan käyttöön on liittynyt joitakin myrky-              suhteen siten, että erityisesti alaikäisten
12190: tystapauksia alaikäisten joukossa. Alko Oy on                suojeleminen alkoholinkäytön haittavai-
12191: suhtautunut ilmiöön välinpitämättömästi, v~ik­               kutuksilta tulisi lain tarkoittamalla taval-
12192: ka sen tulisi viinan markkinoinnin ohella kiinnit-           la toteutetuksi?
12193: tää huomiota alkoholinkäytön haittavaikutuk-
12194: siin.
12195: 
12196:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
12197: 
12198:                                            Sulo Aittoniemi
12199: 
12200: 
12201: 
12202: 
12203: 2300321
12204: 2                                         1993 vp -    KK 82
12205: 
12206: 
12207: 
12208: 
12209:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12210: 
12211:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Salmiakki-Koskenkorvan aiheuttamien ongel-
12212: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mieneräitäsyitäovatollee.tsennimijahinnoittelu.
12213: olette 4 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-       Koskenkorva-sanan käyttö nimessä oli tarkoitet-
12214: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tu korostamaan tuotteen luonnetta väkevänä
12215: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        alkoholijuomana, mutta täsmälleen sama alkoho- ·
12216: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 82:          lipitoisuus Koskenkorva-viinan kanssa on ilmei-
12217:                                                       sesti saanut monet ostajat vertaamaan näiden
12218:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuotteiden hintoja keskenään ja pitämään Sal-
12219:        ryhtyä Salmiakki-Koskenkorvan mark-            miakki-Koskenkorvaa edullisena tuotteena. Al-
12220:        kinoille tuloon liittyneiden ongelmien         kon olisi ollut syytä ennakoida tällaisesta rinnak-
12221:        suhteen siten, että erityisesti alaikäisten    kainasettelusta aiheutuvat vaarat ja hinnoitella
12222:        suojeleminen alkoholinkäytön haittavai-        tuote poiketen kaavamaisesta likööriryhmän
12223:        kutuksilta tulisi lain tarkoittamalla taval-   tuotteille sovelletusta laskutavasta.
12224:        la toteutetuksi?                                   Salmiakki-Koskenkorvan aiheuttamista hai-
12225:                                                       toista huolestuneet kansalaiset ottivat maalis-
12226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuun alussa yhteyttä sosiaali- ja terveysministe-
12227: vasti seuraavaa:                                      riöön. Samaan aikaan asiaa käsiteltiin myös
12228:                                                       julkisissa tiedotusvälineissä. Tällöin tuli voimak-
12229:    Salmiakki-Koskenkorva on tämän vuoden              kaasti esiin tuotteen maustamisesta johtuva alko-
12230: alusta myyntiin tullut tuote, jonka alkoholipitoi-    holin maun petollinen peittyminen, joka saattoi
12231: suus on sama kuin Koskenkorva-viinan. Juoma           johtaajuoman varomattomaan ja jopa kohtalok-
12232: on maustettu salmiakkiuutteella ja se sisältää        kaasti päättyvään nauttimiseen. Kun tuotteesta
12233: runsaasti sokeria. Ominaisuuksiltaan se vastaa        aiheutuvat ongelmat vaikuttivat poikkeukselli-
12234: lähinnä markkinoilla olevia muita yrtti- tai          sen suurilta ja tiedossa oli myös ainakin yksi
12235: mausteuuteliköörejä.                                  kuolemaan johtanut myrkytystapaus, velvoitti
12236:    Salmiakki-Koskenkorvan kehittämisen taus-          alkoholiasioista vastaava ministeri perjantaina
12237: talla on kesällä 1992 Suomen ravintoloihin levin-     5.3. sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä
12238: nyt tapa sekoittaa Koskenkorvaan salmiakki-           hankkimaan Alkolta tuotteen markkinoilletu-
12239: pohjaisia makeisia ja uutteita niin sanotuksi         loon, hinnoitteluunja käyttäjäkuntaan kohdistu-
12240: salmiakkisnapsiksi. Ravintolamyynnistä tulleen        van selvityksen. Ministeri päätti lisäksi ottaa
12241: paineen johdosta Alko kehitti vastaavan teolli-       asian esille sovitussa tapaamisessa Alkonjohdon
12242: sesti sekoitetun juoman. Tällöin tuotteen ensisi-     kanssa tiistaina 9.3., mistä seikasta myös edellise-
12243: jaiseksi kohderyhmäksi arvioitiin sellaiset aikui-    nä päivänä tiedotettiin lehdistölle. Alkon johta-
12244: set, jotka käyvät runsaasti ravintoloissa, koska      jisto otti asian käsiteltäväkseen tiistaina jo ennen
12245: juuri ravintoloissa ihmiset olivat oppineet tuotet-   kyseistä tapaamista ja päätti poistaa tuotteen
12246: ta käyttämään.                                        markkinoilta alkoholipoliittisista syistä. Poista-
12247:    Ennen tuotteen myyntiin ottamista asiasta          minen vähittäismyynnistä tapahtui välittömästi.
12248: käytiin Alkon sisällä laaja keskustelu myös alko-     Tuotteen myynti lopetettiin myös ravintoloille.
12249: holipolitiikan näkökulmasta. Keskustelussa to-        Näin ollen Salmiakki-Koskenkorva sinänsä ei
12250: dettiin muun muassa, että kyseessä on väkevä          tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpi-
12251: alkoholijuoma, jota ei vähittäismyynnissä saa         teisiin, mutta alkoholijuomien hinnoitteluun liit-
12252: myydä alle 20-vuotiaille. Tuotteen kehittelyssä ja    tyvät kysymykset yleensä tulevat tarkemmin sel-
12253: päätettäessä sen myyntiin ottamisesta ei osattu       vitettäviksi valmisteilla olevan alkoholijuomien
12254: missään vaiheessa odottaa, että tästä alkoholi-       verotusta koskevan lainsäädännön yhteydessä.
12255: juomasta tulisi tuote, jota nuoret alkaisivat eri-
12256: tyisesti käyttää, saati että juuri tätä tuotetta
12257: alettaisiin lainvastaisesti välittää alaikäisille.
12258: 
12259:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
12260: 
12261:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
12262:                                          1993 vp -    KK 82                                            3
12263: 
12264: 
12265: 
12266:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12267: 
12268:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Problemen i anslutning till Salmiak-Kosken-
12269: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          korvan har berott bl.a. på produktens namn och
12270: av den 4 mars 1993 till vederbörande medlem          prissättningen. Avsikten med att använda
12271: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       Koskenkorva i namnet var att betona att alko-
12272: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 82:             holdrycken var en starkdryck, men det faktum
12273:                                                      att alkoholhalten var exakt densamma som i
12274:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Koskenkorvan har tydligen fått många köpare
12275:        ta för lösande av de problem som              att jämföra produkternas priser och anse att
12276:        uppstått i samband med att Salmiak-           Salmiak-Koskenkorvan är en fördelaktig pro-
12277:        Koskenkorva har kommit ut i markna-           dukt. Alko hade bort förutse de risker som en
12278:        den, så att särskilt minderåriga på det       sådan jämförelse för med sig och prissätta pro-
12279:        sätt som lagen avser skyddas för de risker    dukten med avvikelse från den schablonmässiga
12280:        som alkoholbruk medför?                       metod som tillämpas vid prissättningen av pro-
12281:                                                      dukter i likörgruppen.
12282:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Medborgare som var bekymrade över de risker
12283: anföra följande:                                     Salmiak-Koskenkorva medförde tog i början av
12284:                                                      mars kontakt med social- och hälsovårdsministe-
12285:     Salmiak-Koskenkorva är en produkt som            riet. Samtidigt behandlades frågan även i mass-
12286: kom ut i marknaden vid ingången av detta år.         medierna. Då framhävdes det bedrägliga i att
12287: Alkoholhalten i den är densamma som i Kosken-        kryddningen av produkten täckte alkoholsma-
12288: korvabrännvinet. Drycken har kryddats med            ken, vilket kunde leda till att drycken avnjöts
12289: salmiakextrakt och innehåller rikligt med socker.    oförsiktigt och t.o.m. med ödesdigra följder. Då
12290: Till sina egenskaper motsvarar den närmast           de problem som produkten medförde verkade
12291: andra ört- eller kryddlikörer som finns på mark-     vara exceptionellt stora, och man kände till
12292: naden.                                               åtminstone ett förgiftningsfall som lett till döden,
12293:     Bakgrunden till Salmiak-Koskenkorvan var         krävde den minister som svarar för alkoholären-
12294: en sed som spred sig i de finska restaurangerna      den fredagen den 5 mars att social- och hälso-
12295: sommaren 1992, dvs. metoden att blanda söt-          vårdsministeriets tjänstemän av Alko skulle in-
12296: saker och örter med salmiakbas i Koskenkorva         begära en utredning beträffande produktens lan-
12297: till s.k. salmiaksnapsar. På grund av den efter-     sering, prissättning och konsumenter. Ministern
12298: frågan som uppstod till följd av försäljningen på    beslöt dessutom ta upp saken vid ett överenskom-
12299: restaurangerna utvecklade Alko en motsvarande        met möte med Alkos ledning tisdagen den 9 mars,
12300: dryck, som blandades industriellt. Då antogs         varom pressen informerades dagen innan. Alkos
12301: produktens huvudsakliga målgrupp vara sådana         ledning tog upp saken på tisdagen redan före
12302: vuxna som ofta besöker restauranger, eftersom        mötet i fråga och beslöt dra tillbaka produkten
12303: det var just där folk hade lärt sig använda          från marknaden av alkoholpolitiska orsaker.
12304: produkten.                                           Produkten försvann omedelbart från minutför-
12305:     Innan produkten lanserades diskuterades sa-      säljningen. Också försäljningen till restauranger-
12306: ken mycket hos Alko också ur alkoholpolitisk         na upphörde. Därför ger Salmiak-Koskenkorva
12307: synvinkel. Under diskussionerna kom man fram         i sig inte längre anledning till fler åtgärder, men
12308: bl.a. till att det är fråga om en stark alkohol-     frågorna i anknytning till prissättningen av alko-
12309: dryck som i minuthandeln inte får säljas till        holdrycker i allmänhet kommer att redas ut
12310: personer under 20 år. När produkten utveckla-        närmare i samband med den lagstiftning om
12311: des och beslut om dess lansering fattades kunde      beskattningen av alkoholdrycker som är under
12312: man inte i något skede ana att denna alkoholpro-     beredning.
12313: dukt skulle bli en favoritdryck bland de unga, än
12314: mindre att produkten lagstridigt skulle börja
12315: förmedlas till minderåriga.
12316:      Helsingfors den 1 april 1993
12317: 
12318:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
12319:                                               1993 vp
12320: 
12321: Kirjallinen kysymys 83
12322: 
12323: 
12324: 
12325: 
12326:                                 Aittoniemi: Palkkojen alentamissuunnitelmista julkisella sektorilla
12327: 
12328: 
12329: 
12330:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12331: 
12332:    Hallitus on tehnyt puitesuunnitelman, jonka       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12333: mukaan muun muassa valtion ja kuntien palk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12334: katuloja alennetaan vuonna 1994 noin 10 pro-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12335: sentilla. Tämä tulee käytännössä merkitsemään     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12336: sitä, että myös yksityisen sektorin palkkatasoa
12337: vaaditaan alennettavaksi vastaavassa suhteessa.              Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-
12338: Toimenpiteet merkitsevät kertaantuneina huo-              saan kuntien ja valtion työntekijöiden
12339: mattavasti suurempaa ostovoiman alenemista.               ansiotason laskemisen suhteen, vaikka se
12340: Kotimarkkinoiden kysyntä laskee edelleen, yri-            väistämättä merkitsee häiriötä työmark-
12341: tysten tuotantovolyymi laskee ja työttömyys li-           kinoilla sekä yhä alenevaa kansantalou-
12342: sääntyy. Ostovoiman, kulutuksen, tuotannon ja             den suuntausta ja lisääntyvää valtion
12343: työn maaginen ympyrä kiristyy entisestään. Ve-            velkaantumista?
12344: rotulot vähenevät, työttömyysmenot lisääntyvät
12345: ja valtio velkaantuu kiihtyvää vauhtia. Tämä on
12346: somaa ja järkevää meininkiä.
12347: 
12348:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
12349: 
12350:                                         Sulo Aittoniemi
12351: 
12352: 
12353: 
12354: 
12355: 230032J
12356: 2                                        1993 vp -    KK 83
12357: 
12358: 
12359: 
12360: 
12361:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12362: 
12363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tälle tasolle ensisijaisesti muuttamalla asian-
12364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omaisia virka- ja työehtosopimuksia. Siltä osin
12365: olette 4 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-      kuin sopimusperusteisia säästöjä ei voida ai-
12366: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaansaada, toteutetaan säästö lomautuksin ja
12367: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       henkilöstön lisäsupistuksin. Vastaavaa säästöä
12368: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 83:         tavoitellaan myös kuntien kulutusmenoissa.
12369:                                                          Tulopoliittiseen ratkaisuun 30.11.1992liittyen
12370:           Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-       hallitus ja palkansaajien keskusjärjestöt sopivat
12371:        saan kuntien ja valtion työntekijöiden        muun muassa siitä, että neljän prosentin säästöjä
12372:        ansiotason laskemisen suhteen, vaikka se      vuonna 1993 tulee etsiä yhdessä henkilöstöryh-
12373:        väistämättä merkitsee häiriötä työmark-       mien kanssa pyrkien välttämään lomautukset ja
12374:        kinoilla sekä yhä alenevaa kansantalou-       irtisanomiset.
12375:        den suuntausta ja lisääntyvää valtion             Vuoden 1994 talousarvioon liittyy hallituksen
12376:        velkaantumista?                               4.3.1993 tekemän kehyspäätöksen mukainen 3,8
12377:                                                      miljardin markan julkisen sektorin palkkauksiin
12378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kohdistuva säästötavoite, josta 1,6 miljardia
12379: vasti seuraavaa:                                     kohdistuu valtion ja 2,2 miljardia kuntien henki-
12380:                                                      löstömenoihin. Tämä merkitsee sitä, että edellä
12381:    Valtioneuvosto teki 4.3.1993 päätöksen vuo-       mainitun lisäksi hallitus tavoittelee 6,5 o/o:n vä-
12382: sien 1994 ja 1995 meno- ja henkilöstökehyksiksi,     hennystä valtion ja kuntien henkilöstökuluissa.
12383: jotka on annettu ministeriöille vuoden 1994          Tavoitteeseen pyritään ensi sijassa neuvottelu-
12384: talousarvioesityksen ja vuosien 1994--1997 toi-      teitse sopimaHa julkisen sektorin työntekijäjär-
12385: minta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten.      jestöjen kanssa säästötavoitteen toteuttamiseksi
12386: Ministeriöiden tulee laatia talousarvioesityksen-    tarvittavista sopimusmuutoksista ja muista toi-
12387: sä ja suunnitelmansa meno- ja henkilöstökehys-       menpiteistä. Neuvottelut sopimusmuutoksista
12388: ten mukaisesti. Kokonaiskehysten mukaisesti          on tarkoitus käydä lähiaikoina siten, että neu-
12389: valtion menojen määrä ei kasva, kun verrataan        vottelujen tulos on selvillä jo kuluvan kevään
12390: vuoden 1995 menoja vuoden 1991 kassamenoi-           aikana. Tavoitteen toteutuminen neuvottelu-
12391: hin.                                                 teitse on tässä tilanteessa välttämätöntä, koska
12392:    Menojen karsiminen valtioneuvoston teke-          muutoin joudutaan julkisella sektorilla turvau-
12393: män kehyspäätöksen mukaisiksi edellyttää, että       tumaan laajoihin lomautuksiin ja henkilöstön
12394: karsiminen kohdistuu myös julkisen sektorin          lisävähennyksiin.
12395: palkkaus- ja muihin henkilöstömenoihin. Meno-            Tulopoliittiseen ratkaisuun 30.11.1992liittyen
12396: kehyksissä on tämän vuoksi otettu huomioon           hallitus ja palkansaajien keskusjärjestöt sopivat,
12397: valtioneuvoston 30.4.1991 päättämistä henkilös-      että julkisen talouden alijäämän supistamiseksi
12398: tökehysten edellyttämistä henkilöstövähennyk-        tarvittavista säädösmuutoksista, jotka kohdistu-
12399: sistä aiheutuvat sekä muut, kehysriihessä            vat erityisesti palkansaajiin tai palkansaajakoti-
12400: 23.2.1993 päätetyt hallinto- ja henkilöstöme-        talouksiin, keskustellaan hallituksen ja työmark-
12401: novähennykset.                                       kinajärjestöjen kesken erikseen kevään 1993 ai-
12402:    Kehysriihessä päätetyn mukaisesti valtioneu-      kana.
12403: voston 14.10.1992 tekemään periaatepäätökseen            Valtioneuvoston 4.3.1993 tekemään päätök-
12404: julkisen talouden tasapainon parantamiseksi liit-    seen vuosien 1994 ja 1995 meno- ja henkilöstöke-
12405: tyen vuosien 1994 ja 1995 talousarvioehdotuk-        hyksistä sisältyvät palkkaus- ja muut henkilöstö-
12406: sessa tullaan osana kulutusmenojen karsimista        menovähennykset ja niiden vaikutukset kohdis-
12407: vähentämään asianomaisilta momenteilta neljä         tuvat vainjulkisen sektorin henkilöstöön. Muilla
12408: prosenttia palkkausmenoista ja niistä riippuvista    sektoreilla mahdollisista taloudellisen tilanteen
12409: henkilöstömenoista. Vuoden 1993 talousarvion         vaatimista palkkojen ja palkkausperusteiden
12410: mukaan tavoitteena on, että menot karsitaan          muutoksista neuvotellaan ja sovitaan niitä kos-
12411:                                            1993 vp -    KK 83                                          3
12412: 
12413: kevien neuvottelu- ja sopimusjärjestelmien puit-       edellytyksiä kriisistä pääsyyn. Valmistelu ja va-
12414: teissa.                                                rautuminen etujen leikkauksiin on aloitettava
12415:    Hallituksen esittämät julkisen sektorin henki-      nyt. Palkansaajien on jatkossa totuttauduttava
12416: löstömenosäästöt ovat taloudellisen tilanteen ja       siihen, että ansiotaso ei pitkään aikaan voi reaa-
12417: velkaantumiskehityksen vaatimia välttämättö-           lisesti nousta, vaan on mukauduttava elintason
12418: miä toimenpiteitä. Nollalinja ei enää luo riittäviä    selvään alenemiseen.                       ·
12419: 
12420:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
12421: 
12422:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12423: 4                                        1993 vp -    KK 83
12424: 
12425: 
12426: 
12427: 
12428:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12429: 
12430:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att utgifteroa skall skäras ned till denna nivå i
12431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       första hand genom ändringar i tjänste- och
12432: den 4 mars 1993 till vederbörande medlem av          arbetskollektivavtal. Till de delar som avtalsba-
12433: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     serade inbesparingar inte kan åstadkommas ge-
12434: toniemi undertecknade spörsmål nr 83:                nomförs inbesparingen genom permitteringar
12435:                                                      och ytterligare nedskäroingar i personalen. Mot-
12436:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sina       svarande inbesparingar eftersträvas även i kom-
12437:        planer rörande en sänkning av inkomst-        muneroas konsumtionsutgifter.
12438:        nivån för statliga och kommunala arbets-         I anknytning till den inkomstpolitiska lös-
12439:        tagare, trots att en sådan sänkning ound-     ningen av den 30 november 1992 avtalade reger-
12440:        vikligen innebär störoingar på arbets-        ingen och löntagaroas centralorganisationer
12441:        marknaden samt en fortsatt nedgång i          bl.a. om att inbesparingaroa om 4% år 1993
12442:        samhällsekonomin och en växande stats-        skall förverkligas i samråd med personalgrup-
12443:        skuld?                                        peroa och så, att permitteringar och uppsägning-
12444:                                                      ar i mån av möjlighet kan undvikas.
12445:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Till 1994 års budget ansluter sig det sparmål
12446: anföra följande:                                     om 3,8 mrd. mk som avses i regeringens rambe-
12447:                                                      slut av den 4 mars 1993 och som hänför sig till
12448:     Statsrådet fattade den 4 mars 1993 ett beslut    avlöningaroa inom den offentliga sektoro. Av
12449: om utgifts- och personalramen för 1994 och           summan sparas 1,6 mrd. mk i statens och 2,2 mrd.
12450: 1995. Denna ram har delgivits ministerieroa för      mk i kommuneroas personalutgifter. Detta inne-
12451: uppgörande av budgetproposition för 1994 och         bär att regeringen, förutom ovan nämnda inbe-
12452: verksamhets- och ekonomipian för 1994-1997.          sparingar, eftersträvar en nedskäroing om 6,5 %
12453: Ministerieroa skall göra upp sina budgetförslag      i statens och kommuneroas personalutgifter.
12454: och sina planer utgående från utgifts- och perso-    Detta mål försöker man i första hand uppnå
12455: nalramen. Enligt den s.k. totalramen ökar sta-       förhandlingsvägen, genom att med den offentliga
12456: tens utgifter inte då 1995 års utgifter jämförs      sektoros arbetstagarorganisationer komma över-
12457: med 1991 års kassautgifter.                          ens om de avtalsändringar och andra åtgärder
12458:     En nedskäroing av utgifteroa enligt statsrå-     som krävs för att sparmålet skall kunna uppnås.
12459: dets rambeslut förutsätter att nedskäroingen         Avsikten är att förhandlingaroa om avtalsänd-
12460: även gäller avlönings- och övriga personalutgif-     ringaroa skall föras inom en nära framtid så, att
12461: ter inom den offentliga sektoro. De minskningar      förhandlingsresultatet föreligger klart redan den-
12462: i förvaltnings- och personalutgifteroa som föror-    na vår. Det är i den rådande situationen nödvän-
12463: sakas av personalnedskäroingaroa enligt perso-       digt att målet uppnås förhandlingsvägen, efter-
12464: nalramen och som statsrådet beslutat om den 30       som man annars inom den offentliga sektoro
12465: april 1991 samt de övriga minskningar i de           tvingas tillgripa omfattande permitteringar och
12466: nämnda utgifteroa om vilka beslutats vid rambe-      ytterligare personalminskningar.
12467: handlingen den 23 februari 1993 har därför              I anslutning till den inkomstpolitiska lösning-
12468: beaktats i utgiftsramen.                             en av den 30 november 1992 avtalade regeringen
12469:     Enligt vad som beslutats vid rambehandling-      och löntagaroas centralorganisationer om att
12470: en kommer man i anslutning till statsrådets          man under våren 1993 för diskussioner mellan
12471: principbeslut av den 14 oktober 1992 om förbätt-     regeringen och arbetsmarknadsorganisationeroa
12472: ring av jämvikten inom den offentliga ekonomin       om de författningsändringar som behövs för en
12473: att i budgetförslagen för 1994 och 1995 som en       minskning av underskottet i den offentliga eko-
12474: del av nedskäroingaroa i konsumtionsutgifteroa       nomin och som särskilt berör löntagaroa och
12475: under vederbörande moment minska avlönings-          löntagarhushållen.
12476: utgifteroa och de därav avhängiga personalutgif-        De minskningar i avlönings- och personalut-
12477: teroa med 4 %. Enligt budgeten för 1993 är målet     gifteroa som ingår i statsrådets beslut av den 4
12478:                                        1993 vp -    KK 83                                         5
12479: 
12480: mars 1993 om utgifts- och personalramen för        nödvändiga åtgärder som förutsätts av den eko-
12481: 1994 och 1995 samt minskningamas verkningar        nomiska situationen och av skuldsättningsut-
12482: berör endast de anställda inom den offentliga      vecklingen. En nollinje skapar inte längre till-
12483: sektom. Inom övriga sektorer förhandlas och        räckliga förutsättningar för en utväg ur krisen.
12484: avtalas om de eventuella ändringar i löner och     Beredningen av och förberedelsema för nedskär-
12485: avlöningsgrunder, som den ekonomiska situatio-     ningama i förmånema måste inledas nu. Lönta-
12486: nen kräver, inom ramen för vederbörande för-       gama måste i fortsättningen vänja sig vid att
12487: handlings- och avtalssystem.                       inkomstnivån inte på länge kan stiga reellt, utan
12488:    De inbesparingar i personalutgiftema för den    att man blir tvungen att anpassa sig till en klar
12489: offentliga sektom som regeringen föreslagit är     sänkning i levnadsstandarden.
12490: 
12491:      Helsingfors den 1 april 1993
12492: 
12493:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
12494:                                                 1993 vp
12495: 
12496: Kirjallinen kysymys 84
12497: 
12498: 
12499: 
12500: 
12501:                                    Aittoniemi: Pelastuspalveluhelikopterien hankkimisesta Venäjältä
12502: 
12503: 
12504: 
12505:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12506: 
12507:    Nykyinen puolustusministeri keksi oivan kei-       muassa panssarintorjunnassa, josta oli muodos-
12508: non, ryhtyi hankkimaan Itä-Saksan alueelta ro-        tua eräänlainen akilleen kantapäämme viime
12509: mun hinnalla myytäviä panssarivaunuja ja muu-         sodan aikana.
12510: ta sotakalustoa Suomelle. Vasta vuosi tai kaksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12511: myöhemmin heräsi aina viisas Ruotsi samaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12512: asiaan.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12513:    Tiettävästi saatavissa olisi esimerkiksi Venä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12514: jän suunnalta myös helikoptereita, joista meillä
12515: on ollut ainainen pula ainakin pelastuspalvelu-                  Aikooko Hallitus käyttää hyväkseen
12516: tehtävissä ja metsäpalojen torjunnassa sekä raja-             edulliset markkinat ja markkinahinnat
12517: valvonnassa niin meri- kuin maarajoillakin.                   ja hankkia entisestä Itä-Saksasta ja Ve-
12518: Myöskään puolustusvoimilla ei ole lainkaan riit-              näjältä muun muassa helikoptereita pe-
12519: tävästi helikoptereita, joiden erinomaisuus tietyl-           lastuspalvelun, rajavartioinnin ja puolus-
12520: lä aseistuksella varustettuna on tunnettu muun                tusvoimien käyttöön?
12521: 
12522:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
12523: 
12524:                                             Sulo Aittoniemi
12525: 
12526: 
12527: 
12528: 
12529: 2300321
12530: 2                                         1993 vp -    KK 84
12531: 
12532: 
12533: 
12534: 
12535:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12536: 
12537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perusteltua tarvetta tai mahdollisuuksia hankkia
12538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         uudenlaista helikopterikalustoa.
12539: olette 4 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-           Maassa olevalle, nykyistä runsaammallekin
12540: jeenne n:o 254 ohella lähettänyt valtioneuvoston      helikopterikalustolle olisi yksittäistapauksissa
12541: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        käyttöä pelastuspalvelussa. Valtion viranomai-
12542: niemen kirjallisen kysymyksen n:o 84, jossa tie-      silla ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdolli-
12543: dustellaan:                                           suuksia hankkia ja ylläpitää yksinomaan näitä
12544:                                                       tarpeita varten helikopterikalustoa. Valtionhal-
12545:           Aikooko Hallitus käyttää hyväkseen          linnossa ei tämän vuoksi ole vireillä suunnitelmia
12546:        edulliset markkinat ja markkinahinnat          siitä, että viranomaisten tarpeita varten luotai-
12547:        ja hankkia entisestä Itä-Saksasta ja Ve-       siin lentotoimintaa ylläpitämään kykeneviä
12548:        näjältä muun muassa helikoptereita pe-         uusia yksiköitä.
12549:        lastuspalvelun, rajavartioinninja puolus-          Elinkeinoelämän piirissä ei myöskään näytä
12550:        tusvoimien käyttöön?                           olevan mahdollisuuksia helikopterilentotoimin-
12551:                                                       nan oleelliseen laajentamiseen sen vuoksi, että
12552:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taloudellisesti kannattavaa lentotoiminnan tar-
12553: vasti seuraavaa:                                      vetta ei esiinny riittävästi.
12554:                                                           Puolustusvoimien käytössä oleva helikopteri-
12555:    Valtion viranomaisten käytössä on helikopte-       lentokalusto täyttää puolustusministeriön ilmoi-
12556: rilentokalustoa vain puolustusvoimilla ja raja-       tuksen mukaan määrältään normaaliaikojen
12557: vartiolaitoksella. Rajavartiolaitoksen nykyinen       koulutuskäytöstä johtuvat tarpeet. Nykyisen
12558: helikopterikalusto vastaa kaikkia niitä tarpeita,     kaluston uusiminen tai sen määrän oleellinen
12559: joita tällaiselle kalustolle voidaan asettaa. Raja-   laajentaminen ei näytä valtion nykyisessä talou-
12560: vartiolaitoksen helikopterikalusto rakentuu kol-      dellisessa tilanteessa juurikaan mahdolliselta.
12561: men perushelikopterityypin varaan. Tältä osin ei      Puolustusvoimien ilmailukaluston hankinnoissa
12562: ole tarvetta eikä mahdollisuuksia laajentaa tyyp-     painopiste kohdistuu lähitulevaisuudessa jo aloi-
12563: pivalikoimaa. Näin ollen rajavartiolaitoksen tar-     tetun hävittäjäkalustohankinnan toteuttami-
12564: peisiin ei nähtävillä olevassa tulevaisuudessa ole    seen.
12565:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1993
12566: 
12567:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12568:                                           1993 vp -    KK 84                                            3
12569: 
12570: 
12571: 
12572: 
12573:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12574: 
12575:    1 det syfte 37 § 1 mom: riksdagsordningen          lig framtid skaffa helikoptermateriel av ny typ
12576: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        för gränsbevakningens behov.
12577: 254 av den 4 mars 1993 till vederbörande med-            1 enskilda fall kunde den nuvarande helikop-
12578: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      termaterielen och t.o.m. ett större antal helikop-
12579: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 84:          trar användas inom räddningstjänsten, men de
12580:                                                       statliga myndighetema saknar ekonomiska re-
12581:           Ämnar Regeringen i handeln med f.d.         surser för anskaffning och upprätthållande av
12582:        Östtyskland och Ryssland utnyttja den          helikoptermateriel enbart för dessa behov. Någ-
12583:        gynnsamma marknaden och de förmånli-           ra planer på att bilda nya enheter som kan
12584:        ga marknadsprisema och bl.a. skaffa he-        upprätthålla flygverksamheten för myndigheter-
12585:        likoptrar för räddningstjänstens, gräns-       nas behov är därför inte aktuella inom statsför-
12586:        bevakningens och försvarsmaktens be-           valtningen.
12587:        hov?                                              Det förefaller som om även näringslivet skulle
12588:                                                       sakna möjligheter att väsentligt utvidga flyg-
12589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         verksamheten, emedan den inte är ekonomiskt
12590: anföra följande:                                      lönsam på grund av bristande behov.
12591:                                                          Enligt vad försvarsministeriet uppger har för-
12592:    Av de statliga myndighetema är det endast          svarsmakten tillräcklig helikoptermateriel till sitt
12593: försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet            förfogande med tanke på utbildningsbehovet
12594: som har helikoptermateriel. Gränsbevaknings-          under normala förhållanden. På grund av det
12595: väsendets helikoptermateriel uppfyller alla de        nuvarande ekonomiska läget är det knappast
12596: krav som kan ställas på sådan materiel. Den           möjligt att fömya materielen eller att väsentligt
12597: består av helikoptrar av tre grundtyper. Det          öka materielanskaffningama. 1 fråga om för-
12598: finns varken behov eller möjligheter att utvidga      svarsmaktens flygmaterielanskaffningar ligger
12599: urvalet till denna del. Det är därför inte nödvän-    tyngdpunkten inom den närmaste framtiden på
12600: digt och inte heller möjligt att inom en överskåd-    den redan inledda anskaffningen av jaktplan.
12601: 
12602:      Helsingfors den 5 april 1993
12603: 
12604:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
12605:                                                 1993 vp
12606: 
12607: Kirjallinen kysymys 85
12608: 
12609: 
12610: 
12611: 
12612:                                    Seivästö ym.: Henkilöliikenteen jatkamisesta Turun ja Uudenkau-
12613:                                        pungin välisellä rataosuudella
12614: 
12615: 
12616:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12617: 
12618:    Valtionrautatiet on päättänyt lakkauttaa hen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12619: kilöliikenteen välillä Turku-Uusikaupunki.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12620: Tiedossa on myös koko Vakka-Suomen vaikea             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12621: työllisyystilanne. Se pakottaa alueen asukkaita       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12622: etsimään töitä entistä kauempaa. Liikkumista
12623: helpottaisi merkittävästi jo sekin, että henkilöju-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12624: nat kulkisivat perjantaisin, sunnuntaisin sekä               ryhtyä Turun ja Uudenkaupungin väli-
12625: maanantaiaamuisin. Tällainen viikonloppulii-                 sen radan henkilöliikenteen jatkamiseksi
12626: kenne palvelisi myös vapaa-aikaan liittyvää kul-             ainakin viikonloppuisin sekä mahdolli-
12627: kemista. Harkittavaksi kannattaisi nostaa myös               sen yksityisen henkilöliikenteen saliimi-
12628: kysymys yksityisen henkilöliikenteen sallimisesta            seksi ko. rataosuudella?
12629: ko. rataosuudella.
12630: 
12631:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
12632: 
12633:           Ismo Seivästö                  Jarmo Laivoranta               Marjut Kaarilahti
12634: 
12635: 
12636: 
12637: 
12638: 2300321
12639: 2                                         1993 vp -    KK 85
12640: 
12641: 
12642: 
12643: 
12644:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12645: 
12646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Korvaavat liikenneyhteydet tullaan järjestä-
12647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mään linja-autoilla. Korvaavien liikenneyhteyk-
12648: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sien järjestämisessä tullaan kiinnittämään huo-
12649: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Sei-        miota aikataululliseen yhteensopivuuteen ja no-
12650: västön ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         peiden linja-autoyhteyksien luomiseen Turun ja
12651: sen n:o 85:                                           Uudenkaupungin välillä.
12652:                                                           Rautatieliikenne on kapasiteetiltaan tehok-
12653:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kain suurien massojen kuljetusmuotona. Vähä-
12654:        ryhtyä Turun ja Uudenkaupungin väli-           liikenteisten rataosien ylläpito nykyisen kaltai-
12655:        sen radan henkilöliikenteen jatkamiseksi       sella raskaalla kuljetusjärjestelmällä ei ole talou-
12656:        ainakin viikonloppuisin sekä mahdolli-         dellista eikä kaikilta osin tarkoituksenmukaista-
12657:        sen yksityisen henkilöliikenteen saliimi-      kaan. Korvaavat linja-autoyhteydet palvelevat
12658:        seksi ko. rataosuudella?                       alueiden asukkaiden tarpeita vähintäänkin yhtä
12659:                                                       hyvin elleivät jopa paremminkin kuin rautatie-
12660:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhteys. Vastaavien joukkoliikennepalveluiden
12661: vasti seuraavaa:                                      järjestäminen on huomattavasti edullisempaa
12662:                                                       hoitaa linja-autoilla, koska lakkautettu junayh-
12663:    Valtion vuoden 1993 talousarviossa on supis-       teys Turun ja Uudenkaupungin välillä on ollut
12664: tettu Valtionrautateille maksettavaa korvausta        erityisen kannattamatonta.
12665: 330 milj. markasta 245 milj. markkaan eli 85              ETA-sopimuksen myötä joukkoliikenteen
12666: milj. markkaa vuoteen 1992 verrattuna. Tämän          keskeisinä periaatteina tulee olemaan kilpailut-
12667: vuoksi Valtionrautatiet on ilmoittanut, että lii-     taminen ja palveluiden ostaminen, jolloin liiken-
12668: kenteen käyttömenoja on pakko karsia lopetta-         nöinti tulee järjestää mahdollisimman taloudelli-
12669: malla joidenkin vähäliikenteisten rataosien lii-      sesti. Supistettujen määrärahojen käyttö on koh-
12670: kenne kokonaan. Säästöjen aikaansaamiseksi            dennettava niin, että ns. peruspalvelut voidaan
12671: Valtionrautatiet on lakkauttanut tämän vuoden         järjestää kokonaisuuden kannalta järkevimmäl-
12672: alussa yhdeksän suhteellisesti alijäämäisintä ju-     lä ja edullisimmalla tavalla.
12673: navuoroa, joiden joukossa ovat olleet Turun ja            Liikenneministeriö on tekemässä kuluvan ke-
12674: Uudenkaupungin välillä kulkeneet kuusi juna-          vään aikana päätöstä määrärahojen kohdentu-
12675: vuoroa. Muuta maata koskevia lisäsupistuksia          misesta junakohtaisesti. Lisäksi liikenneministe-
12676: on suunnitteilla 23.5.1993 ja 16.8.1993 lukien.       riö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
12677:    Turun ja Uudenkaupungin välisessä lakkau-          arvioida rataverkon laajuutta pitkällä ja lyhyellä
12678: tetussajunaliikenteessä on ollut matkustajia kes-     aikavälillä.
12679: kimäärin alle 20 matkustajaa junaa kohden,                ETA-sopimuksen voimaan tultua Valtionrau-
12680: mikä on ollut kannattavuuden huomioon ottaen          tateiden tulee hakea julkisten palveluvelvoittei-
12681: riittämätön määrä. Viikonloppuisin matkustaja-        den lakkauttamista liikenneministeriöltä, joka
12682: määrät ovat olleet suurempia. Valtionrautatei-        ostaa tarvittavat lisäpalvelut käytettävissä ole-
12683: den mukaan liikennöinoin alijäämä tulee korva-        vien määrärahojen puitteissa. Junaliikenne ei
12684: ta valtion toimesta, koska Valtionrautateillä ei      välttämättä supistu tulevaisuudessa Valtionrau-
12685: ole taloudellisia edellytyksiä liikenteen ylläpitä-   tateiden esittämällä tavalla.
12686: miseen.
12687: 
12688:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1993
12689: 
12690:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
12691:                                            1993 vp -    KK 85                                            3
12692: 
12693: 
12694: 
12695: 
12696:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12697: 
12698:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Ersättande trafikförbindelser skall skötas
12699: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           med bussar. När ersättande trafikförbindelser
12700: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         arrangeras, skall uppmärksamhet fåstas vid att
12701: dagsman Ismo Seivästö m.fl. undertecknade              tidtabellerna passar ihop och vid ordnandet av
12702: spörsmål nr 85:                                        snabba bussförbindelser mellan Åbo och Ny-
12703:                                                        stad.
12704:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Kapaciteten i järnvägstrafiken är som effekti-
12705:        ta för att fortsätta persontrafiken på          vast vid transport av stora massor. Upprätthål-
12706:        bansträckan mellan Abo och Nystad,              landet av föga trafikerade bansträckor med det
12707:        åtminstone under veckosluten, samt för          nuvarande tunga transportsystemet är inte lön-
12708:        att tillåta en eventuell privat persontrafik    samt och inte till alla delar ändamålsenligt heller.
12709:        på nämnda bansträcka?                           Ersättande bussförbindelser tillfredställer dessa
12710:                                                        områdens invånares behov åtminstone lika väl
12711:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          eller möjligen bättre än järnvägsförbindelsen.
12712: anföra följande:                                       Det är betydligt lönsammare att sköta den mot-
12713:                                                        svarande kollektivtrafikservicen med bussar, ef-
12714:   1 statens budgetproposition för år 1993 har          t~rsom den indragna tågförbindelsen mellan
12715: ersättningen till Statsjärnvägarna minskat från        Abo och Nystad har varit synnerligen olönsam.
12716: 330 milj. mk till 245 milj. mk, dvs. med 85 milj.          Fri konkurrens och inköp av service kommer
12717: mk jämfört med år 1992. På grund av detta har          att bli kollektivtrafikens centrala principer vid
12718: Statsjärnvägarna meddelat att bruksutgifter för        införandet av EES-avtalet och det betyder att
12719: trafik måste gallras genom att helt lägga ned          trafikeringen då bör arrangeras så ekonomiskt
12720: trafik på vissa lite trafikerade bansträckor. För      som möjligt. Användandet av de minskade an-
12721: att förverkliga inbesparingarna har Statsjärnvä-       slagen skall riktas på ett sådant sätt att den s.k.
12722: garna i början av året lagt ned de nio proportio-      grundservicen med tanke på helheten kan ar-
12723: nerligt mest förlustbringande tågturerna, bland        rangeras på det allra förnuftigaste och förmånli-
12724: vilka det fanns sex tågturer mellan Åbo och            gaste sättet.
12725: Nystad. Ytterligare nedläggningar som angår                Trafikministeriet kommer under denna vår att
12726: hela landet planeras fr.o.m. 23.5.1993 och             fatta ett beslut om att rikta anslag till enskilda
12727: 16.8.1993.                                             tåg. Trafikministeriet har även tillsatt en arbets-
12728:    1 den tågtrafik som lades ned mellan Åbo och        grupp vars uppgift är att uppskatta bannätets
12729: Nystad har man haft i medeltal under 20 passa-         utsträckning på lång och kort sikt.
12730: gerare per tåg, vilket med tanke på lönsamheten            Efter att EES-avtalet trätt i kraft måste Stats-
12731: varit ett otillräckligt antal. Under veckosluten       järnvägarna ansöka om upphävande av den
12732: har antalet passagerare varit större. Enligt Stats-    allmänna trafikplikten hos trafikministeriet, som
12733: järnvägarna bör trafikeringens underskott ersät-       kommer att köpa behövliga tilläggstjänster inom
12734: tas i statens budgetproposition då Statsjärnvä-        ramen för de tillgängliga anslagen. Tågtrafiken
12735: garna inte har ekonomiska möjligheter att upp-         kommer inte nödvändigtvis att minska i framti-
12736: rätthålla trafiken.                                    den på det sätt Statsjärnvägarna har skisserat ut.
12737:      Helsingfors den 7 april 1993
12738: 
12739:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
12740:                          j
12741:                         j
12742:                        j
12743:                       j
12744:                      j
12745:                     j
12746:                    j
12747:                   j
12748:                  j
12749:                 j
12750:                j
12751:               j
12752:              j
12753:             j
12754:            j
12755:           j
12756:          j
12757:         j
12758:        j
12759:       j
12760:      j
12761:     j
12762:    j
12763:   j
12764:  j
12765: j
12766:                                               1993 vp
12767: 
12768: Grjallinen kysymys 86
12769: 
12770: 
12771: 
12772: 
12773:                                  Aittoniemi: Polttoaineveron palauttamisesta liikuntavammaisille
12774: 
12775: 
12776: 
12777:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12778: 
12779:    Suomessa on tuhansia invalideja, jotka tarvit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12780: :evat päivittäin liikkumiseensa henkilöautoa,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12781: nopoa tai vammaisajoneuvoa. Vammaisille on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12782: naksettu autoveron palautusta riippuen siitä,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12783: niten välttämätön auto liikkumiseen on ja miten
12784: wrkea on invalidiprosentti. Autoveron palau-                   Aikooko Hallitus siirtyä käytäntöön,
12785: uksen suhteen valtio on kuitenkin käynyt kovin              jonka mukaan jokapäiväiseen liikkumi-
12786: 1ihkeäksi.                                                  seen välttämättä moottoriajoneuvoa tar-
12787:    Korkeiden polttoainekustannusten aikana                  vitsevalleinvalidille suoritettaisiin poltto-
12788: )lisi suotavaa, että vammansa vuoksi välttämät-             aineveron palautusta?
12789: :ä moottoriajoneuvoa tarvitsevallemaksettaisiin
12790: Johtoaineveron palautusta.
12791:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
12792: 
12793:                                           Sulo Aittoniemi
12794: 
12795: 
12796: 
12797: 
12798: 230032J
12799: 2                                          1993 vp -    KK 86
12800: 
12801: 
12802: 
12803: 
12804:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12805: 
12806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jossa on tietyin ehdoin säädetty verottomaksi
12807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mm. polttoaine, joka luovutetaan ulkomaan lii-
12808: olette 4 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-        kenteessä olevan kulkuneuvon polttoaineeksi.
12809: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Mainitun lainkohdan perusteella hakee polttoai-
12810: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-         neveron palautusta vuosittain n. 1 000 liikkeen-
12811: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            harjoittajaa. Tullihallitus arvioi hakemusten kä-
12812: n:o 86:                                                sittelyyn kuluvan n. kaksi henkilötyövuotta. Tä-
12813:                                                        män lisäksi viranomaisia työllistää verottomuu-
12814:           Aikooko Hallitus siirtyä käytäntöön,         teen oikeuttavan käytön valvonta.
12815:        jonka mukaan jokapäiväiseen liikkumi-               Auto- ja moottoripyöräveron palautukseen
12816:        seen välttämättä moottoriajoneuvoa tar-         oikeutettuja invalideja on n. 10 000. Autoa, josta
12817:        vitsevalleinvalidille suoritettaisiin poltto-   invaliditeetin perusteella on suoritettu autoveron
12818:        aineveron palautusta?                           palautusta, voi eräissä tapauksissa olla oikeutet-
12819:                                                        tu käyttämään myös invalidin perheenjäsen.
12820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Polttoaineveron palauttamiseen oikeuttavan
12821: vasti seuraavaa:                                       käytön valvonta olisi erittäin vaikeaa. Ajoneu-
12822:                                                        von kulloistakin käyttötarkoitusta tulisi voida
12823:    Polttoaineverosta annetun lain (948/82)             kontrolloida, jotta palautuksiin oikeuttavan
12824: 3 §:ssä on määritelty polttoaineveron maksami-          käytön määrä voitaisiin todeta. Myös palautet-
12825: seen velvolliset ja lain 6 §:ssä on säädetty verot-    tavan veron määrän laskeminen olisi hallinnolli-
12826: tomasta käytöstä. Kysymyksessä tarkoitetut              sesti erittäin raskasta.
12827: henkilöt eivät ole verovelvollisia.                        Edellä olevan perusteella hallitus ei aio siirtyä
12828:    Kysymyksessä tarkoitettua polttoaineveron            käytäntöön, jossa invalideille suoritettaisiin polt-
12829: mahdollista palauttamisperustetta voidaan ver-         toaineveron palautusta.
12830: rata polttoaineverolain 6 §:n 7 kohtaan (548/86),
12831: 
12832:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
12833: 
12834:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12835:                                           1993 vp -    KK 86                                            3
12836: 
12837: 
12838: 
12839: 
12840:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12841: 
12842:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          trafik. På grundval av nämnda lagrum ansöker
12843: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        årligen ca 1 000 affårsidkare om återbäring av
12844: den 4 mars 1993 till vederbörande medlem av           bränsleaccis. Tullstyrelsen uppskattar att be-
12845: statsrådet översänt följande av riksdagsman           handlingen av ansökningama tar ca två årsver-
12846: Sulo Aittoniemi undertecknade Spörsmål nr 86:         ken i anspråk. Utöver detta sysselsätts myndig-
12847:                                                       hetema av övervakningen av den användning
12848:           Ämnar Regeringen övergå till en prax-       som berättigar tili accisfrihet.
12849:        is som innebär att återbäring av bränsle-         Det finns ca 10 000 invalider som är berättiga-
12850:        accis betalas till invalider som dagligen      de till återbäring av bil- och motorcykelskatt.
12851:        behöver motorfordon för att kunna röra         Det kan i vissa fall vara berättigat att även en
12852:        sig?                                           familjemedlem tili en invalid får använda en bil,
12853:                                                       för viiken har erlagts återbäring av bilskatt på
12854:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grundval av invaliditet. Det skulle vara oerhört
12855: anföra följande:                                      svårt att övervaka den användning som berätti-
12856:                                                       gar tili återbäring av bränsleaccis. I varje enskilt
12857:    I 3 § lagen om bränsleaccis (948/82) fastställs    fall borde detvara möjligt att kontrollera i vilket
12858: vilka som är skyldiga att erlägga bränsleaccis        syfte fordonet används för att användning som
12859: och i 6 § stadgas om accisfri användning. De          berättigar tili återbäring skall kunna konstate-
12860: personer som avses i spörsmålet är inte skatt-        ras. Ä ven administrativt skulle det vara ytterst
12861: skyldiga.                                             betungande att räkna ut den skatt som skall
12862:    Den i spörsmålet avsedda grunden för en            återbäras.
12863: eventuell återbäring av bränsleaccisen kan jäm-          Med anledning av det ovan anförda ämnar
12864: föras med 6 § 7 punkten lagen om bränsleaccis         regeringen inte övergå tili en praxis som innebär
12865: (548/86), i viiken på vissa villkor stadgas om        att återbäring av bränsleaccis betalas tili invali-
12866: accisfrihet för bl.a. bränsle som överlåts för        der.
12867: användning såsom bränsle för fordon i utrikes-
12868: 
12869:      Helsingfors den 31 mars 1993
12870: 
12871:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
12872:                                               1993 vp
12873: 
12874: Kirjallinen kysymys 87
12875: 
12876: 
12877: 
12878: 
12879:                                   Pulliainen: Pudasjärven hoitoalueen ojitussuunnitelman toteutta-
12880:                                       misesta
12881: 
12882:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12883: 
12884:    Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan metsähal-     tarvetta tuottaa lisää puuta ei ole. Päinvastoin
12885: linnon Pudasjärven hoitoalue on ryhtymässä          viime aikoina on suunniteltu kehnojen ojitus-
12886: toteuttamaan ojitussuunnitelmaa Naurua-             alueiden päästämistä palautumaan luonnonti-
12887: Hautasuo n:o 16.                                    laan.
12888:    Hankealue sijaitsee soidensuojelualueen välit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12889: tömässä läheisyydessä, joten sillä vaikutetaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12890: myös soidensuojelualueen vesitilanteeseen. Han-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12891: ke on siis jo tässä mielessä tuomittava.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12892:    Toteutettuna se vaikuttaa porojen kesälaitu-
12893: miin ja on siten haitallinen.                                  Aikooko Hallitus estää Pudasjärven
12894:    Soita pyrittäneen yhä edelleen ojittamaan ta-             hoitoalueen ojitussuunnitelman Nau-
12895: voitteena kasvattaa ojitetuilla alueilla metsää.             rua-Hautasuo n:o 16 toteuttamisen tar-
12896: Maassamme syntyy kuitenkin jo nyt 25-30 milj.                peettomana ja haitallisena?
12897: kuutiota hakkuusäästöä vuodessa, joten mitään
12898:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
12899:                                           Erkki Pulliainen
12900: 
12901: 
12902: 
12903: 
12904:  230032J
12905: 2                                          1993 vp -    KK 87
12906: 
12907: 
12908: 
12909: 
12910:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12911: 
12912:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa         suoalueiden vesitalous ei muutu eikä ojituksella
12913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ole vaikutusta alueen vesistöjen veden laatuun.
12914: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-           Porojen kesälaidunalueiksi sopivia avosoita ei
12915: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ole tarkoitus ojittaa lainkaan, vaan ne jätetään
12916: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen          luonnontilaan. Näin ollen hanke ei vaikuta hai-
12917: näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen n:o 87:           tallisesti alueen porotalouteen.
12918:                                                           Metsähallitus on käynyt asiasta neuvotteluja
12919:           Aikooko Hallitus estää Pudasjärven           Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kanssa, joissa
12920:         hoitoalueen ojitussuunnitelman Nau-            vesi- ja ympäristöpiirin edustajat totesivat, että
12921:         rua-Hautasuo n:o 16 toteuttamisen tar-         hanke voidaan toteuttaa eikä siitä ole odotetta-
12922:         peettomana ja haitallisena?                    vissa minkäänlaisia haitallisia vaikutuksia vesis-
12923:                                                        töön. Metsähallitus on myös pyytänyt lausuntoa
12924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimistosta,
12925: taen seuraavaa:                                        jota kuitenkaan ei ole vielä saatu. Metsähallitus
12926:                                                        on ilmoittanut ottavansa huomioon hankkeessa
12927:    Metsähallitus on käynnistänyt kyseisen oji-         mahdollisesti ilmenevät ympäristövaikutukset ja
12928: tus(!.laltaan noin 300 ha:n alueen ojitussuunnitte-    tekevänsä niiden edellyttämät muutokset ojitus-
12929: lun vuonna 1989. Alue on äskettäin hakkuilla           suunnitelmaan ennen hankkeen varsinaista to-
12930: käsiteltyä nuorehkoa talousmetsää ja taimikoita,       teuttamista.
12931: joilla ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja.       Uudisojituksia metsähallituksen hallinnassa
12932: Ojitettavia alueita suunniteltaessa on avosuot ja      olevilla mailla ollaan !opettamassa. Pääpaino on
12933: muut ojituskelvottomat kohteet rajattu metsä-          nyt vanhojen ojitusalueiden antamien tuottojen
12934: hallituksen ohjeiden mukaisesti jätettäväksi           turvaamisessa. Mikälijotkut vanhat ojitusalueet
12935: luonnontilaan. Ojitettava alue on valtaosaltaan        eivät täytä niille metsähallituksen ohjeissa asetet-
12936: ohutturpeista kangasrämettä ja soistuneita ki-         tuja metsänkasvatuskelpoisuuden vaatimuksia,
12937: vennäismaita, jotka ovat taloudellisesti edullisia     jätetään ne palautumaan luonnontilaan. Metsä-
12938: ojituskohteita.                                        hallituksen tähänastisilla ojituksilla on aikaan-
12939:    Suunnitellulla ojituksella ei ole minkäänlaisia     saatu arviolta noin miljoonan kuutiometrin lisä-
12940: vaikutuksia lähimmästä ojastosta noin 1 km:n           kasvu valtion metsissä. Metsähallituksen hallin-
12941: päässä olevan Kuusisuon-Hattusuon soiden-              nassa olevilla mailla ei ole syntynyt juuri hak-
12942: suojelualueen vesitalouteen, koska soidensuoje-        kuusäästöjä, joten ojituksella aikaansaatu kas-
12943: lualue sijaitsee ojitusalueeseen nähden yläjuok-       vun lisäys on saatu otettua täysmääräisesti käyt-
12944: sulla. Tämän lisäksi alueiden välissä on kiven-        töön.
12945: näismaita ja runsaasti virtaava puro. Ojastosta ei         Hallitus katsoo, että metsähallituksen Pudas-
12946: johdeta vesiä soidensuojelualueelle tai em. pu-        järven hoitoalueen Nauruaan-Hautasuon oji-
12947: roon vaan luonnontilaanjätettävälle Hautasuol-         tussuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huo-
12948: le ja Isolle Hevossuolle. Ojitusvesiä ei millään       miota ympäristövaikutusten arviointiin ja han-
12949: kohdalla johdeta vesistöön, vaan ne kulkeutuvat        ketta voidaan pitää myös taloudellisesti tarkoi-
12950: luontaista reittiään luonnontilaisten soiden           tuksenmukaisena. Hallitus ei pidä tarpeellisena
12951: kautta. Näin ollen myöskään ojittamattomien            ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
12952: 
12953:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
12954: 
12955:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
12956:                                         1993 vp -    KK 87                                          3
12957: 
12958: 
12959: 
12960: 
12961:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12962: 
12963:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hållningen för de odränerade kärrområdena, och
12964: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      dikningen påverkar inte heller vattenkvaliteten i
12965: den 5 mars 1993 till vederbörande medlem av         vattendragen.
12966: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-        Öppna torvmarker som är lämpliga för som-
12967: liainen undertecknade spörsmål nr 87:               marbete för renar kommer inte alls att dräneras
12968:                                                     utan förblir i naturtillstånd. Projektet kommer
12969:           Ämnar Regeringen hindra att dik-          således inte att ha någon skadlig inverkan med
12970:        ningsplanen för Naurua-Hautasuo nr           tanke på renhushållningen i området.
12971:        16 inom Pudasjärvi revir genomförs, så-          Forststyrelsen har förhandlat med Uleåborgs
12972:        som onödig och skadlig?                      vatten- och miljödistrikt. Representantema för
12973:                                                     distriktet konstaterade att projektet kan genom-
12974:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       föras och att det inte torde ha någon skadlig
12975: anföra följande:                                    inverkan på vattendragen. Forststyrelsen har
12976:                                                     också begärt utlåtande av länsstyrelsens miljö-
12977:    Forststyrelsen har påbörjat planeringen av       vårdsbyrå, men har ännu inte fått det. F orststy-
12978: dikningen på ifrågavarande område, som omfat-       relsen har anmält att den kommer att ta hänsyn
12979: tar ca 300 ha, år 1989. På området, där man         till de potentiella miljökonsekvensema av pro-
12980: nyligen har utfört avverkning, fmns ung ekono-      jektet och forststyrelsen kommer att göra behöv-
12981: miskog och plantbestånd som inte har något          liga ändringar i dikningsplanen innan den slutli-
12982: särskilt naturskyddsvärde. Vid planeringen av       gen genomförs.
12983: områdena som skall dikas har öppna kärr och             Nydikningama på forststyrelsens områden
12984: andra objekt som är olämpliga för dikning           håller på att slutföras och tyngdpunkten ligger
12985: lämnats utanför planen, i naturtillstånd, enligt    redan nu på att trygga avkastningen från gamla
12986: forststyrelsens anvisningar. Det område som         dikningsområden. Ifall något gammalt diknings-
12987: skall dikas består till största delen av moartad    område inte uppfyller de krav på skogsproduk-
12988: tallmyr med ett tunt torvlager och försumpad        tionsduglighet som ställs i forststyrelsens anvis-
12989: mineralmark, som ekonomiskt fördelaktiga dik-       ningar låter man området återgå i naturtillstånd.
12990: ningsobjekt.                                        Genom dikning har forststyrelsen hittills åstad-
12991:    Den planerade dikningen inverkar inte på         kommit en tillväxt på ca en miljon kubikmeter i
12992: något sätt på vattenhushållningen inom Kuu-         statens skogar. I de områden som innehas av
12993: sisuo-Hattusuo myrskyddsområde, som ligger          forststyrelsen har det inte uppstått någon nämn-
12994: ca 1 km från närmaste dräneringssystem, efter-      värd avverkningsbesparing, varför den tillväxt
12995: som myrskyddsområdet ligger högre upp i avrin-      som åstadkommits genom dikning har kunnat
12996: ningsområdet än dikningsområdet. Dessutom           tas i bruk i sin helhet.
12997: finns det mineralmark och en strid bäck mellan          Regeringen anser att man i forststyrelsens
12998: områdena. Vattnet från dräneringssystemet leds      dikningsplan för Naurua-Hautasuo inom Pu-
12999: inte till myrskyddsområdet eller till den nämnda    dasjärvi revir har fäst särskild uppmärksamhet
13000: bäcken utan till Hautasuo och Iso Hevossuo som      vid bedömningen av miljökonsekvensema och
13001: lännas i naturtillstånd. Dräneringsvattnet leds     projektet kan även anses vara ekonomiskt ända-
13002: inte på något ställe till vattendraget utan det     målsenligt. Regeringen anser att det inte är
13003: rinner på naturlig väg genom kärren som är i        nödvändigt att vidta ytterligare åtgärder.
13004: naturtillstånd. Sålunda ändras inte vattenhus-
13005:      Helsingfors den 8 april 1993
13006:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
13007:                                                1993 vp
13008: 
13009: Kirjallinen kysymys 88
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014:                                   Saario: Veronmaksajilta perittävän pakkolainan takaisinmaksami-
13015:                                       sesta
13016: 
13017: 
13018:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13019: 
13020:    Vuoden 1993 verokorttien saavuttua, edelleen      on otettava huomioon mm. korotettu sairausva-
13021: muutoin myöhässä, ovat verovelvolliset nähneet       kuutusmaksu yli 80 000 äyrin osalta. Nämä ve-
13022: ennätyksellisen nopean tuloveron kiristymisen,       ronkiristykset kohdistuvat pääosin palkansaa-
13023: johon sisältyy enoakanpidätyksen ylimääräinen        jiin ja pienyrittäjiin muttei maataloustulon saa-
13024: korotus, lainavero eli pakkolaina. Hallitus lupasi   jiin. Ihmiset kokevat tämän epäoikeudenmukai-
13025: pakkolainan olevan yksivuotinen vero ja va-          sena.
13026: kuutti maksavansa sen takaisin. Tänä vuonna              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13027: hallitus kuitenkin teki periaatepäätöksen, että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13028: pakkolainan perintää jatketaan ainakin vuoden        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13029:  1994 ajan, mikä sivumennen sanoen on eduskun-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13030: nan viime kädessä päätettävissä. Tämä tarkoit-
13031: taa sitä, että reaalinen takaisinmaksu vuoden                  Milloin valtioneuvosto aikoo lopettaa
13032:  1993 pakkolainasta ei vuonna 1994 voi toteutua.            ns. pakkolainan perimisen ja missä aika-
13033:    Nykyinen taloudellinen tilanne ei siedä min-             taulussa se on tarkoitus palauttaa veron-
13034:  käänlaista kotimarkkinoiden heikentämistä,                 maksajille, sekä
13035: päinvastoin, kaikki kysyntää edistävät toimet                  aikooko Hallitus tulevaisuudessa koh-
13036:  ovat tarpeen. Pakkolaina alentaa selvästi tulon-           distaa ylimääräisten ja muiden verojen ja
13037:  saajien ostovoimaa ja kurjistaa muutoinkin                 maksujen perinnän oikeudenmukaisem-
13038:  maksuvaikeuksissa olevia pienyrittäjiä. Lisäksi            min tulonsaajien kesken?
13039: 
13040:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
13041: 
13042:                                             Väinö Saario
13043: 
13044: 
13045: 
13046: 
13047:  2300321
13048: 2                                        1993 vp -    KK 88
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13054: 
13055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muiden kuin yhteisöjen progressiivisen tulovero-
13056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asteikon mukaan määräytyvään valtion tulove-
13057: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-      roon lisätään ennakkoperinnässä korotus, jonka
13058: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     määrä on ansiotulon 150 000 markan enimmäis-
13059: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Väinö Saa-        määrään saakka 2 prosenttia. Jos tulo on tätä
13060: rion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        määrää suurempi, korotus on alarajan kohdalla
13061: 88:                                                  1 000 markkaa ja ylittävästä tulon osasta 3
13062:                                                      prosenttia 275 000 markan tuloon saakka, jol-
13063:            Milloin valtioneuvosto aikoo lopettaa     loin korotus alarajan kohdalla on 4 750 markkaa
13064:         ns. pakkolainan perimisen ja missä aika-     ja 4 prosenttia sen ylittävästä tulon osasta.
13065:         taulussa se on tarkoitus palauttaa veron-       Veroasteikkolaki säädetään vuosittain valtion
13066:         maksajille, sekä                             talousarvion yhteydessä, joten ylimääräisen en-
13067:            aikooko Hallitus tulevaisuudessa koh-     nakon perimisestä vuosina 1994 ja 1995 voidaan
13068:         distaa ylimääräisten ja muiden verojen ja    säätää vasta asianomaisten vuosien talousar-
13069:         maksujen perinnän oikeudenmukaisem-          vioon liittyen.
13070:         min tulonsaajien kesken?                        Ylimääräinen ennakko palautetaan verovuo-
13071:                                                      den verotuksen valmistuttua, jos tuloveroastei-
13072:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kon mukaisen ennakonpidätyksen tai kannossa
13073: vasti seuraavaa:                                     maksetun vastaavan määrän ja korotuksen yh-
13074:                                                      teismäärä ylittävät sen, mitä tarvitaan kunkin
13075:    Niin sanotun pakkolainan eli ylimääräisen         verovelvollisen lopullisen veron suorittamiseen.
13076: ennakkoveron perintä perustuu valtioneuvoston        Jos varsinainen ennakkovero syystä tai toisesta
13077: 14 päivänä lokakuuta 1992 tekemään periaate-         osoittautuu lopulliseen veroon verrattuna liian
13078: päätökseen toimenpiteistä julkisen talouden ta-      vähäiseksi, käytetään myös korotusosuus vero-
13079: sapainon parantamiseksi. Periaatepäätöksen           velvollisen omien verojen lyhennykseksi, eikä
13080: mukaan portaittain kohoava ylimääräinen en-          niin sanottua pakkolainaa tällöin ole käytännös-
13081: nakko esitetään perittäväksi yli 100 000 mark-       sä peritty.
13082: kaa ansaitseviita vuosien 1993-199 5 ennakko-           Tuloverojärjestelmä on uudistettu kuluvan
13083: perinnän yhteydessä. Ylimäärä otetaan huomi-         vuoden alusta lukien. Ansio- ja pääomatulon
13084: oon kunkin vuoden lopullisessa verotuksessa          verotus eriytettiin siten, että progressiivisesti ve-
13085: muun ennakkoveron tapaan. Toimenpiteen odo-          rotetaan enää vain ansiotulosta. Ylimääräinen
13086: tetaan lisäävän valtion tuloja 1 500 miljoonalla     ennakkovero peritään kyseisestä tulosta. Pää-
13087: markalla vuodessa.                                   omatuloon kohdistuu suhteellinen, ansiotulon
13088:    Ylimääräisen ennakon perimisestä säädettiin       verotusta keveämpi vero. Yrityksestä saatu tulo
13089: kuluvan vuoden osalta vuoden 1993 veroasteik-        jaetaan kuitenkin aikaisemmasta poiketen ansio-
13090: kolaissa (1538/92), joka tuli voimaan 1 päivänä      ja pääomatulö-osuuteen, eikä menettely riipu
13091: tammikuuta 1993. Mainitun lain 5 §:n mukaan          yritystoiminnan laadusta.
13092:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
13093: 
13094:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13095:                                          1993 vp -    KK 88                                           3
13096: 
13097: 
13098: 
13099: 
13100:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13101: 
13102:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inkomstskatteskalan en förhöjning som upp till
13103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av       en förvärvsinkomst om 150 000 mk är 2 %. Om
13104: den 5 mars 1993 tili vederbörande med1em av          inkomsten överstiger detta belopp, är förhöj-
13105: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ningen 1 000 mk vid den nedre gränsen och 3 %
13106: dagsman Väinö Saario undertecknade spörsmål          av den del av inkomsten som överskrider den
13107: nr 88:                                               nedre gränsen upp tili en inkomst om 275 000
13108:                                                      mk, varvid förhöjningen vid den nedre grähsen
13109:           När ämnar statsrådet upphöra med           är 4 750 mk och 4% av den del av inkomsten
13110:        uppbörden av det s.k. tvångslånet och i       som överskrider den nedre gränsen.
13111:        viiken tidtabell avser man att återbörda         Lagen om skatteskaloma stiftas årligen i sam-
13112:        det till skattebetalama, samt                 band med statsbudgeten. Om uppbörden av det
13113:           ämnar Regeringen i framtiden fördela       extra förskottet för 1994 och 1995 kan stadgas
13114:        uppbörden av extraordinära och andra          först i anslutning till budgeten för respektive år.
13115:        skatter och avgifter mer rättvist mellan         lfall förskottsinnehållningen enligt inkomst-
13116:        inkomsttagama?                                skatteskalan eller motsvarande belopp som beta-
13117:                                                      lats vid uppbörd och förhöjningen tillsammans
13118:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        överskrider det belopp som fordras för erläggan-
13119: anföra följande:                                     de av den skattskyldiges slutliga skatt återbärs
13120:                                                      det extra förskottet då beskattningen för skatte-
13121:    Uppbörden av det s.k. tvångslånet eller extra     året fårdigställts. Om den egentliga förskotts-
13122: förskottsskatt baserar sig på statsrådets princip-   skatten av en eller annan anledning visar sig vara
13123: beslut av den 14 oktober 1992 om åtgärder för        för liten i jämförelse med den slutliga skatten,
13124: förbättrande av balansen inom den offentliga         används även förhöjningen för att avkorta den
13125: ekonomin. 1 principbeslutet anförs att det stegvis   skattskyldiges egna skatter, och så kallat tvångs-
13126: stigande extra förskottet skall uppbäras hos dem     lån har härvid i praktiken inte uppburits.
13127: som förtjänar över 100 000 mk i samband med             lnkomstskattesystemet har reviderats från in-
13128: förskottsuppbörden 1993-1995. Överskottet            gången av innevarande år. Beskattningen av
13129: beaktas på samma sätt som övrig förskottsskatt       förvärvs- och kapitalinkomst differentierades så
13130: vid den slutliga beskattningen för varje år. Åt-     att endast förvärvsinkomst numera beskattas
13131: gärden förväntas öka statens inkomster med           progressivt. Den extra förskottskatten uppbärs
13132: 1 500 milj. mk per år.                               för sådan inkomst. Kapitalinkomst beskattas
13133:    Om uppbörden av extra förskott stadgades          enligt en proportionell skatt som är lindrigare än
13134: för innevarande års del i lagen om skatteskalor-     beskattningen av förvärvsinkomst. Företagsin-
13135: na för 1993 (1538/92), som trädde i kraft den 1      komst fördelas dock, avvikande från tidigare, i
13136: januari 1993. Enligt 5 § i nämnda lag fogas vid      en förvärvs- och en kapitalinkomstandel och
13137: förskottsuppbörd hos andra än samfund tili           förfarandet är inte beroende av företagsverk-
13138: inkomstskatten tili staten enligt den progressiva    samhetens natur.
13139:      Helsingforsden 31 mars 1993
13140: 
13141:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
13142:                                                  1993 vp
13143: 
13144: Kirjallinen kysymys 89
13145: 
13146: 
13147: 
13148: 
13149:                                     Aittoniemi: Valtiontuesta telakkateollisuudelle
13150: 
13151: 
13152: 
13153:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13154: 
13155:     Aikaisemmin, ennen Wärtsilä Meriteollisuu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13156: den sotkuja, valtiontuki ja sijoitukset telakka-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13157: teollisuuteen olivat merkittäviä. Ilmeisesti, kuten    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13158: tavallista, sotkujen johdosta peljästyttiin, heiluri   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13159: heilahti toiseen laitaan ja tuesta luovuttiin. Tällä
13160: hetkellä esimerkiksi Euroopan telakkateollisuus                   Aikooko Hallitus uudelleen harkita
13161: saa valtiontukea huomattavasti enemmän kuin                    Suomessa annettavan telakkatuen mää-
13162: Suomessa maksetaan. Kilpailutilanne suoma-                     rää ja muotoja siten, että suomalainen
13163: laistelakoiden osalta on vaikea ja on jopa ihmeel-             laivanrakennusteollisuus olisi tasapuoli-
13164: listä, että esimerkiksi Masa-Yards-yhtiö on pys-               sessa asemassa kansainvälisillä markki-
13165: tynyt selviämään kilpailutilanteista niin hyvin                noilla tilauksista kilpailtaessa?
13166: kuin on selvinnyt. Miten olisikaan, jos kilpailu-
13167: tilanne olisi tasasuhtainen.
13168: 
13169:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
13170: 
13171:                                              Sulo Aittoniemi
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176: 230032J
13177: 2                                        1993 vp -      KK 89
13178: 
13179: 
13180: 
13181: 
13182:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13183: 
13184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joiden saamista subventioista huolimatta suo-
13185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         malaiset telakat ovat selviytyneet verrattain hy-
13186: 5 olette päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-       vin korkeatasoisen osaamisensa ja pitkälle vie-
13187: jeenne n:o 271 ohella toimittanut valtioneuvos-       dyn erikoistumisensa ansiosta.
13188: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          Kokonaisuutena tarkastellen suomalaisen lai-
13189: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vanrakennusteollisuuden tilauskantaa ja sen
13190: sen n:o 89:                                           työllistävää vaikutusta on pidettävä kohtuulli-
13191:                                                       sena. Telakkakohtainen tarkastelu sen sijaan
13192:           Aikooko Hallitus uudelleen harkita          osoittaa, että eräiden telakoiden lähitulevaisuus
13193:        Suomessa annettavan telakkatuen mää-           on varsin ongelmallinen. Tässä mielessä kansan-
13194:        rää ja muotoja siten, että suomalainen         edustaja Aittoniemen ilmaisema huoli on ym-
13195:        laivanrakennusteollisuus olisi tasapuoli-      märrettävä.
13196:        sessa asemassa kansainvälisillä markki-            Hallituksen telakkapoliittiset toimet ovat pää-
13197:        noilla tilauksista kilpailtaessa?              sääntöisesti yleisiä ja pyrkivät alan yleisten toi-
13198:                                                       mintaedellytysten turvaamiseen. Laivanraken-
13199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nuskapasiteetin sopeuttaminen yritysten omin
13200: vasti seuraavaa:                                      toimenpitein markkinoita vastaavaksi on telak-
13201:                                                       kateollisuuden toimintakyvyn turvaamiseksi
13202:    Kirjallisen kysymyksen johdannossa esiin           välttämätöntä.
13203: tuodut näkökohdat länsieurooppalaisten tela-              Toistaiseksi hallitus on katsonut Suomessa
13204: koiden saamista valtiontuista ja niiden aiheutta-     voimassa olevan OECD:n laivaluottoehtoihin
13205: mista kilpailua vinouttavista häiriöistä ovat jo      perustuvan alusrahoitusjärjestelmän ja yleisten
13206: pitkään vaikeuttaneet suomalaisten telakoiden         vientiteollisuuden edistämiseksi käytössä olevien
13207: kilpailutilannetta. Ongelmaan on erilaisissa kan-      toimenpiteiden turvaavan riittävässä määrin
13208: sainvälisissä neuvottelutilanteissa Suomen tahol-     myös maamme telakkateollisuuden kilpailuky-
13209: ta pyritty kiinnittämään huomiota mutta ilman         kyä ja työllisyyttä. Telakkateollisuudessa tällä
13210: mainittavampia tuloksia. Suomen tavoitteena on        hetkellä ilmenevistä ongelmista huolimatta halli-
13211: ollut suorista valtiontukimuodoista luopuminen        tus ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pidä
13212: kokonaisuudessaan tietyn siirtymäajan puitteis-       perusteltuna uusien telakkatukimuotojen käyt-
13213: sa kilpailutilanteen tervehdyttämiseksi. Kilpaili-    töönottoa.
13214: 
13215:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
13216: 
13217:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
13218:                                           1993 vp -    KK 89                                         3
13219: 
13220: 
13221: 
13222: 
13223:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13224: 
13225:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kurrentema får har finska varv klarat sig jämfö-
13226: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        relsevis bra tack vare sitt högklassiga kunnande
13227: 271 av den 5 mars 1993 till vederbörande med-         och sin långtgående specialisering.
13228: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          När den fmska skeppsbyggnadsindustrin be-
13229: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            traktas som helhet, måste dess orderstock och
13230: nr 89:                                                inverkan på sysselsättningen anses vara rätt bra.
13231:                                                       En granskning varvsvis visar däremot att den
13232:           Har Regeringen för avsikt att på nytt       närmaste framtiden är synnerligen problematisk
13233:        överväga omfattningen och formen av            för vissa varv. 1 det här avseendet är den oro
13234:        det varvsstöd som beviljas i Finland, på       som riksdagsman Aittoniemi ger uttryck för
13235:        så sätt att den finska skeppsbyggnads-         förståelig.
13236:        industrin får en likvärdig ställning i kon-        Regeringens varvspolitiska åtgärder har i re-
13237:        kurrensen om beställningar på den inter-       gel varit av allmän karaktär med strävan att
13238:        nationella marknaden?                          trygga de allmänna verksamhetsbetingelsema
13239:                                                       inom branschen. Företagen måste genom egna
13240:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         åtgärder anpassa skeppsbyggnadskapaciteten
13241: anföra följande:                                      efter marknaden för att varvsindustrins hand-
13242:                                                       lingskraft skall kunna säkerställas.
13243:    1 den inledande texten till spörsmålet framförs        Tills vidare har regeringen ansett att det i
13244: synpunkter på de statsstöd som västeuropeiska         Finland gällande systemet för fartygsfinansie-
13245: varv får och de stömingar som dessa leder till i      ring, som baserar sig på OECDs villkor för
13246: form av en snedvriden konkurrens. Dessa om-           fartygskrediter, och de allmänna åtgärder som
13247: ständigheter har redan länge försvårat de fmska       tillämpas i landet för främjande av exportin-
13248: varvens konkurrensläge. Finlands representan-         dustrin i tillräcklig mån tryggar även vår varvs-
13249: ter i olika intemationella förhandlingar har för-     industris konkurrenskraft och sysselsättningen
13250: sökt fåsta uppmärksamhet vid problemet, men           inom branschen. Trots de problem som för
13251: utan nämnvärda resultat. A vsikten har varit att      närvarande förekommer inom varvsindustrin
13252: direkta statsstöd skall slopas helt hos oss inom      anser regeringen det inte vara motiverat i dagens
13253: en viss övergångsperiod för att förbättra kon-        ekonomiska läge att ta i bruk nya former av
13254: kurrensläget. Trots de subventioner som kon-          varvsstöd.
13255: 
13256:      Helsingfors den 8 april 1993
13257: 
13258:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
13259: 1
13260: 1
13261:  1
13262:  1
13263:   1
13264:   1
13265:    1
13266:    1
13267:     1
13268:     1
13269:      1
13270:      1
13271:       1
13272:       1
13273:        1
13274:        1
13275:         1
13276:         1
13277:          1
13278:          1
13279:           1
13280:           1
13281:            1
13282:            1
13283:             1
13284:             1
13285:              1
13286:              1
13287:               1
13288:               1
13289:                                                1993 vp
13290: 
13291: Kirjallinen kysymys 90
13292: 
13293: 
13294: 
13295: 
13296:                                   Laine: Pankkien vakavaraisuusvaatimusten vaikutuksesta pankki-
13297:                                       tuen määrään
13298: 
13299: 
13300:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13301: 
13302:    Suomalaisia säädöksiä on jo vuosien ajan          kaan ole ollut ratkaisevaa, millaisia suomalais-
13303: saatettu vastaamaan Euroopan yhteisön (EY)           ten pankkien vakavaraisuuden kriteerit yksityis-
13304: oikeusnormeja. Lainsäädäntömme ennakkohar-           kohdiltaan ovat. Tärkeää on lähinnä se, että
13305: monisoimisella ja harmonisoitujen säädösten          pankkien vakavaraisuus pysyy kulloinkin voi-
13306: noudattamisella on todennäköisesti ollut mm.         massa olevissa säädöksissä määrätyn vakavarai-
13307: valtiontaloudellisia vaikutuksia.                    suusminimin yläpuolella ja että pankit näin vält-
13308:     Ennakkoharmonisoimisen aiheuttamia kulu-         tävät konkurssin uhan.
13309: ja ja mahdollisia tuottoja ei havaitakseni kuiten-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13310: kaan ole otettu sanottavasti huomioon laadit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13311: taessa integraation etuja ja haittoja koskevia       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13312: ennusteita ja laskelmia. Tämä on ongelmallista,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13313: koska ennakkoharmonisoinnista johtuneita me-
13314: noeriä voidaan pitää integraation sekä tosiasias-              Kuinka suuri osa valtion varoista
13315: sa myös mahdollisen EY- tai ED-jäsenyyden                   maksettavasta pankkituesta 30.6.1993
13316: eräänlaisina ennakkomaksuina.                               mennessä todennäköisesti kuluu pank-
13317:     Merkittäviin ennakkoharmonisoituihin sää-               kien vakavaraisuuden ylläpitämiseen,
13318: döksiin kuuluu mm. laki talletuspankkien toi-                  paljonko valtion maksamaa pankkitu-
13319: minnasta (28.12.199011268). Tuon lain peruste-              kea     todennäköisesti      säästettäisiin
13320: luissa mainitaan lain keskeisimmän uudistuksen              30.6.1993 mennessä, jos pankkeja koske-
13321: koskevan vakavaraisuuden sääntelyä. Perustelu-              via vakavaraisuusvaatimuksia ei olisi tiu-
13322: jen mukaan talletuspankin vakavaraisuus määri-              kennettu 1.1.1991 voimaan tulleilla
13323: tettäisiin EY:n toimesta laadituo kansainvälisen            pankkisäännöksillä, sekä
13324: mallin mukaisesti (ks. HE 242/1989 vp, s. 1). -                paljonko valtion maksamaa pankkitu-
13325: Ylipäätään talletuspankkilainsäädännön uudis-               kea     todennäköisesti      säästettäisiin
13326:  taminen oleellisesti tiukensi talletuspankkien             30.6.1993 mennessä, jos pankkien vaka-
13327: oman pääoman vaatimusta (ks. HE 242/1989 vp,                varaisuus olisi 1.1.1991 alkaen määritetty
13328: s. 17 ja 55).                                               samaan tapaan kuin voimassa olevassa
13329:     Mahdollisesti huomattava osa valtion anta-              pankkilainsäädännössä, kuitenkin niin,
13330:  masta pankkituesta on tarvittu pankkien vaka-              että pankkeja koskevat vakavaraisuus-
13331:  varaisuuden pitämiseen tiukennetun vakavarai-              vaatimukset olisivat kaksi (2) prosenttia
13332:  suusminimin yläpuolella. Esim. ulkomaisten luo-            alhaisemmat kuin nykyinen pankkilain-
13333:  tonantajien näkökulmasta ei ilmeisesti kuiten-             säädäntö edellyttää?
13334:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
13335: 
13336:                                              Ensio Laine
13337: 
13338: 
13339: 
13340: 
13341: 2300321
13342: 2                                         1993 vp -    KK 90
13343: 
13344: 
13345: 
13346: 
13347:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13348: 
13349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lasketaan pankin saamisten, sijoitusten ja taseen
13350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ulkopuolisten sitoumusten perusteella eri riski-
13351: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-       painokertoimia hyväksi käyttäen. Vakavarai-
13352: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      suusvaatimukset eivät siten ole yhteismitallisia.
13353: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laineen näin       Mikäli aikaisemmat vakavaraisuussäännökset
13354: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 90:               olisivat edelleen voimassa, olisi tukea jo saanei-
13355:                                                       den pankkien tuen määrä ollut karkean arvion
13356:           Kuinka suuri osa valtion varoista           mukaan noin seitsemän miljardia markkaa
13357:        maksettavasta pankkituesta 30.6.1993           myönnettyä pienempi.
13358:        mennessä todennäköisesti kuluu pank-              Valmisteltaessa talletuspankkilainsäädännön
13359:        kien vakavaraisuuden ylläpitämiseen,           uudistamista lainsäädännön muuttamisen kes-
13360:           paljonko valtion maksamaa pankkitu-         keisimpiä osia oli vakavaraisuussäännösten
13361:        kea     todennäköisesti      säästettäisiin    muuttaminen vastaamaan kansainvälisiä sään-
13362:        30.6.1993 mennessä, jos pankkeja koske-        nöksiä. Pankkilakityöryhmä valmisteli uudet
13363:        via vakavaraisuusvaatimuksia ei olisi tiu-     vakavaraisuussäännökset Kansainvälisen järjes-
13364:        kennettu 1.1.1991 voimaan tulleilla            telypankin (BIS) suositusten pohjalta. Baselin
13365:        pankkisäännöksillä, sekä                       pankkivalvontakomitean vakavaraisuussuosi-
13366:           paljonko valtion maksamaa pankkitu-         tukset koskevat sellaisinaan vain kansainvälistä
13367:        kea     todennäköisesti      säästettäisiin    toimintaa harjoittavia pankkeja. Suomen Pank-
13368:        30.6.1993 mennessä, jos pankkien vaka-         ki edellyttää valuuttapankeilta ja keskuspankki-
13369:        varaisuus olisi 1.1.1991 alkaen määritetty     rahoitusoikeuden saaneilta pankeilta BIS-vaka-
13370:        samaan tapaan kuin voimassa olevassa           varaisuuden täyttämistä.
13371:        pankkilainsäädännössä, kuitenkin niin,             Talletuspankkilain vakavaraisuussäännöksiin
13372:        että pankkeja koskevat vakavaraisuus-          jätettiin suomalaisten talletuspankkien toimin-
13373:        vaatimukset olisivat kaksi (2) prosenttia      nan erilaisen luonteen (paikallispankit) vuoksi
13374:        alhaisemmat kuin nykyinen pankkilain-          tiettyjä kansallisen edun vaatimia poikkeuksia
13375:        säädäntö edellyttää?                           BIS-vakavaraisuussuosituksiin. Näiden poik-
13376:                                                       keamien johdosta ei-kansainvälistä toimintaa
13377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          harjoittavien pankkien vakavaraisuusvaatimuk-
13378: vasti seuraavaa:                                      set ovat toistaiseksi lievemmät kuin BIS-vakava-
13379:                                                       raisuusvaatimukset. Ne ovat myös lievemmät
13380:    Valtion vakuusrahasto on myöntänyt pan-            kuin EY-normista.
13381: keille vakavaraisuuden ylläpitämiseksi tukea              Laissa talletuspankkien toiminnasta pankki-
13382: yhteensä 14,9 miljardia markkaa. 30.6.1993            tarkastusvirastolle on annettu mahdollisuus
13383: mennessä tuen kokonaismäärän arvioidaan nou-          myöntää talletuspankin hakemuksesta lupa sii-
13384: sevan noin 17,0 miljardiin markkaan. Kaikki           hen, että talletuspankin tai sen konsernin oma
13385: tämä tuki on käytetty tavalla tai toisella vakava-    pääoma väliaikaisesti alenee alle laissa säädetyn
13386: raisuuden ylläpitämiseen.                             oman pääoman vähimmäismäärän, enintään
13387:    Vanhat liikepankkilain sekä osuus- ja säästö-      kuitenkin 50 prosentilla vähimmäismäärästä.
13388: pankkilain vakavaraisuussäännökset asettivat              Edellä esitetystä seuraa, että vakavaraisuus-
13389: pankit kilpailulähtökohdista eriarvoiseen ase-        vaatimusten alittamiseen erityisluvalla liittyy
13390: maan. Liikepankeilta vaadittiin neljän prosentin      useita käytännön ongelmia:
13391: ja paikallispankeilta kahden prosentin vakava-            1. Suomalaisten pankkien (myös paikallis-
13392: raisuutta. Vakavaraisuusasteen laskenta ei ku-        pankkien) joissakin ulkomaisissa veloissa on
13393: vannut pankkien riskiä oikealla tavalla, koska        irtisanomislausekkeet, jotka oikeuttavat velan
13394: oman pääoman vaatimus asetettiin pankin vie-          irtisanomiseen, mikäli pankin vakavaraisuus
13395: raalle pääomalle, siis veloille. Nykyinen talletus-   alittaa BIS-suositusten vähimmäismäärän.
13396: pankkilain mukainen vakavaraisuusvaatimus                 Joidenkin pankkien veloissa on ns. cross de-
13397:                                            1993 vp -    KK 90                                          3
13398: 
13399: fault -ehdot, jotka oikeuttavat kaikkien vastaa-       nen voi vaarantaa pankkien ulkomaisen varain-
13400: van ehdon sisältävien velkasitoumusten haltijat        hankinnan pysyvyyden ja uusien luottojen saa-
13401: ennenaikaisen takaisinmaksun vaatimiseen, mi-          misen. Seurauksena tästä voi olla valtion takaus-
13402: käli yksikin tällainen velkasitoumus irtisano-         ten välttämättömyys pankkien ulkomaiselle va-
13403: taan.                                                  rainhankinnalle, kuten edellä kohdassa 1 on
13404:     Ulkomaisen varainhankinnan säilyttäminen           todettu.
13405: näissä tapauksissa edellyttäisi valtion takausta          5. Vakavaraisuusvaatimusten alittaminen eri-
13406: tai rahoituksen korvaamista muutoin valtion            tyisluvalla voi olla vain määräajaksi eli kolmeksi
13407: nimellä. Kysymys on kymmenistä miljardeista            vuodeksi kerrallaan ja yhteensä kuitenkin enin-
13408: markoista.                                             tään viideksi vuodeksi annettu. Koska pankkien
13409:     2. Vakavaraisuuden alittaminen pankkitar-          vakavaraisuuden ylläpitämisvaikeudet johtuvat
13410: kastusviraston erityisluvalla voi johtaa pankki-       luottotappioista ja eräistä muista tuottamatto-
13411: tukea saaneiden pankkien osalta siihen, että           mista tase-eristä, olisi määräajaksi myönnetty
13412: ulkomaiset sijoittajat voivat tulkita luottokelpoi-    vakavaraisuuden alittamislupa vain tilapäinen
13413: suusarvioinnin perusteella, että Suomen valtio ei      ratkaisu.
13414: yksiselitteisesti turvaakaan pankkijärjestelmän           6. Kilpailuneutraliteetin huomioon ottaen eri-
13415: vakavaraisuutta.                                       tyisesti valtakunnallisesti toimivien pankkien
13416:     3. Kansainväliset sijoittajat katsovat tiettyä     asettaminen vakavaraisuusvaatimuksiltaan eri-
13417: maata kokonaisuutena. Mikäli lupa alittaa va-          arvoiseen asemaan muodostaa ongelman.
13418: kavaraisuusvaatimus annetaan edes yhdelle kan-            Ottamatta huomioon edellä kuvattuja mah-
13419: sainvälisesti toimivalle pankille, saattaa se vai-     dollisia seurannaisvaikutuksia, vakavaraisuus-
13420: keuttaa kaikkien pankkien ulkomaista varain-           vaatimuksen pienentäminen nykyisestä kahdek-
13421: hankintaa .. Vakavaraisuusvaatimuksen alenta-          sasta prosentista kuuteen prosenttiin merkitsisi
13422: minen poikkeusluvin olisi signaali ulkomaisille        nyt tuen piirissä olevien pankkien osalta sitä,
13423:  sijoittajille siitä, että Suomessa pankkien pää-      että 30.6.1993 saakka laskettuna lisätukea tarvi-
13424:  omavaatimus on kansainvälistä tasoa alhaisempi        taan noin 0,5 miljardia markkaa edellä esitetyn
13425: eikä valtio pidä antamiaan lupauksia turvata           noin 2,0 miljardin markan sijasta. Kuitenkin
13426: tukea saavien pankkien vakavaraisuus BIS-suo-          tuen tarpeen pieneneminen on vain tilapäistä,
13427:  situsten mukaisina.                                   koska pankkien tuloskehityksen johdosta niiden
13428:     4. Pankkien luottokelpoisuusluokitukseen           ensisijaiseen omaan pääomaan tarvitaan tap-
13429:  vaikuttava yksi osatekijä on vakavaraisuus.           pioita vastaava vakavaraisuuspääoma.
13430:  Pankkien luottokelpoisuusluokituksen alenemi-
13431:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1993
13432: 
13433:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13434: 4                                        1993 vp -    KK 90
13435: 
13436: 
13437: 
13438: 
13439:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13440: 
13441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förbindelser utanför balansräkningen genom att
13442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       man använder olika riskvägningskoefficienter.
13443: den 5 mars 1993 till vederbörande medlem av          Soliditetskraven är således inte jämförbara. Om
13444: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lai-     de tidigare soliditetsstadgandena fortfarande
13445: ne undertecknade spörsmål nr 90:                     vore i kraft, skulle stödet till de banker som
13446:                                                      redan har fått stöd grovt taget ha varit ca sju
13447:           En hur stor del av det bankstöd som        miljarder mark mindre än det beviljade beloppet.
13448:        betalas av statens ruedel fram till              Vid beredningen av reformen av lagstiftning-
13449:        30.6.1993 går sannolikt till upprätthål-      en angående depositionsbanker var ändringen av
13450:        landet av bankernas soliditet,                soliditetsstadgandena så att de motsvarar de
13451:           hur mycket av det bankstöd som sta-        intemationella stadgandena en av de viktigaste
13452:        ten betalar skulle sannolikt inbesparas       punkterna som skulle revideras i lagstiftningen.
13453:        fram till 30.6.1993 om inte bankernas         Bankarbetsgruppen beredde de nya soliditets-
13454:        soliditetskrav hade skärpts genom de          stadgandena på grundval av Intemationella
13455:        bankstadganden som trädde i kraft             regleringsbankens (BIS) rekommendationer.
13456:        1.1.1991, samt                                Cookekommittens soliditetsrekommendationer
13457:           hur mycket av det bankstöd som sta-        gäller som sådana endast banker som bedriver
13458:        ten betalar skulle sannolikt inbesparas       internationell verksamhet. Finlands Bank förut-
13459:        fram till 30.6.1993, om bankernas solidi-     sätter av valutabanker och de banker som fått
13460:        tet fr.o.m. 1.1.1991 hade definierats på      centralbanksfinansieringsrätt att de uppfyller
13461:        samma sätt som i den gällande banklag-        villkoren för BIS-soliditeten.
13462:        stiftningen, dock så att soliditetskraven         På grund av att verksamheten i de finländska
13463:        för bankernas vidkommande skulle vara         depositionsbankerna (de lokala bankerna) har
13464:        två (2) procent lägre än vad som förut-       en annan karaktär, gjordes i soliditetsstadgande-
13465:        sätts i den nuvarande banklagstiftningen?     na i lagen om depositionsbankers verksamhet
13466:                                                      vissa sådana undantag från BIS-soliditetsrekom-
13467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mendationerna som de nationella intressena
13468: anföra följande:                                     krävde. Med anledning av dessa undantag är
13469:                                                      soliditetskraven för de banker som inte bedriver
13470:    Statens säkerhetsfond har beviljat bankerna       internationell verksamhet tills vidare mildare än
13471: ett stöd på sammanlagt 14,9 miljarder mark för       BIS-soliditetskraven. De är även mildare än EG-
13472: att upprätthålla bankernas soliditet. Det belopp     normerna.
13473: som betalas i understöd fram till 30.6.1993 be-          I lagen om depositionsbankernas verksamhet
13474: räknas stiga till sammanlagt ca 17,0 miljarder       har bankinspektionen getts möjlighet att på
13475: mark. Hela stödet har på ett eller annat sätt        ansökan av en depositionsbank bevilja banken
13476: använts för att upprätthålla soliditeten.            tillstånd att temporärt sänka sitt eller sin kon-
13477:    De gamla soliditetsstadgandena i affärsbanks-     cerns eget kapital så att det underskrider det
13478: lagen och andels- och sparbankslagen innebar         lagstadgade minibeloppet för eget kapital, dock
13479: att hankeroa fick en olikvärdig ställning från       med högst med 50 procent av minimibeloppet.
13480: konkurrenssynpunkt. Affårsbankernas soliditet            Av det ovan anförda följer att många praktis-
13481: skulle vara fyra procent och lokalbankernas två      ka problem uppstår om soliditetskraven under-
13482: procent. Beräkningen av soliditetsgraden gav         skrids genom specialtillstånd:
13483: inte en riktig bild av bankernas risker, eftersom        1. I några av de finländska bankernas (även
13484: kravet på eget kapital ställdes på bankens främ-     lokala bankers) utländska skuldförbindelser
13485: mande kapital, alltså på skulderna. Det nya          finns uppsägningsklausuler, vilka medför rätt att
13486: soliditetskravet beräknas enligt lagen om deposi-    säga upp skulden om bankens soliditet under-
13487: tionsbankernas verksamhet på grundval av ban-        skrider minimibeloppet i BIS-rekommendatio-
13488: kens fordringar och placeringar samt bankens         nerna.
13489:                                           1993 vp -    KK 90                                             5
13490: 
13491:    I några bankers skuldförbindelser finns s.k.       sänkning av bankemas kreditvärdighet kan
13492: cross default-villkor som berättigar innehavama       äventyra kontinuiteten i bankemas medelan-
13493: av alla sådana skuldförbindelser som innehåller       skaffning utomlands och möjligheter att få nya
13494: ett motsvarande villkor att kräva återbetalning i     krediter. Detta kunde leda tili att det blir nöd-
13495: förtid, om bara en enda sådan skuldförbindelse        vändigt med statsborgen för bankemas medelan-
13496: sägs upp.                                             skaffning utomlands, så som det konsterades i
13497:    För att den utländska medelanskaffningen           punkt 1.
13498: skall kunna fortsätta i dessa fall krävs statsbor-       5. Specialtillstånd att underskrida soliditets-
13499: gen eller att finansieringen annars ersätts med       kraven kan endast beviljas för en viss tid, dvs. för
13500: statens namn. Det är fråga om tiotals miljarder       tre år i sänder, dock sammanlagt för högst fem
13501: mark.                                                 år. Eftersom bankemas svårigheter att upprätt-
13502:     2. Om soliditetsgränsen underskrids med           hålla soliditeten beror på kreditförluster och
13503: bankinspektionens specialtillstånd kan det för de     vissa andra improduktiva balansposter, skulle
13504: banker som fått bankstöd leda tili att de utländ-     ett för viss tid beviljat specialtillstånd att under-
13505: ska placerama på basis av kreditvärdighetsbe-         skrida soliditeten endast vara en tillfällig lösning.
13506: dömningama kan tolka det så att finska staten            6. Att ge särskilt banker med riksomfattande
13507: inte entydigt tryggar banksystemets soliditet.        verksamhet en olikvärdig ställning med avseende
13508:     3. De intemationella placerama ser på ett         på soliditetskraven utgör ett problem med tanke
13509: visst land som en helhet. Om tillstånd att under-     på konkurrensneutraliteten.
13510: skrida soliditetskravet ges en enda bank med             Utan att beakta de ovan beskrivna eventuella
13511: intemationell verksamhet kan det försvåra alla        följdema, skulle en sänkning av soliditetskraven
13512: bankers medelanskaffning utomlands. Att sänka         från nuvarande åtta procent tili sex procent för
13513: soliditetskravet genom specialtillstånd skulle        de banker som får stöd betyda att det fram till
13514: vara en signal tili de utländska placerama att        30.6.1993 behövs ett tilläggsstöd av 0,5 miljarder
13515: kapita1kravet i Finland är lägre än den intema-       mark i stället för ovan angivna 2,0 miljarder
13516: tionella nivån och att staten inte håller sina        mark. Det minskade behovet av stöd är dock
13517: löften att trygga soliditeten hos de banker som       övergående, eftersom bankemas eget primärka-
13518: får stöd så att den överensstämmer med BIS-           pital på grund av resultatutvecklingen måste
13519:  rekommendationema.                                   komp1etteras med ett so1iditetskapital som mot-
13520:     4. En delfaktor som påverkar bankemas kre-        svarar förlustema.
13521:  ditvärdighetsklassificering är soliditeten. En
13522:      Helsingfors den 5 april 1993
13523: 
13524:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
13525:                                                1993 vp
13526: 
13527: Kirjallinen kysymys 91
13528: 
13529: 
13530: 
13531: 
13532:                                   Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenten oikeudellisen vastuun toteut-
13533:                                       tamista koskevien säännösten muuttamisesta
13534: 
13535: 
13536:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13537: 
13538:    Tultuaan valtioneuvoston jäseneksi onnelli-       usko asioiden nykyiseen poliittissävyiseen käsit-
13539: nen uusi ministeri, jonka sittemmin epäillään        telyyn on kokonaan murentunut ja sitä pidetään
13540: syyllistyneen lainvastaiseen toimintaan, on tullut   lähinnä farssina.
13541: kokonaan uuden tutkintavallan, syytevallan ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13542: tuomioistuinvallan alaiseksi. Hänen asiaansa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13543: tutkii poliisin mahdollisimman vähäisellä avus-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13544: tuksella toveritutkintaelin eli perustuslakivalio-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13545: kunta, mahdollisesta syytteeseen panemisesta eli
13546: valtakunnanoikeuden koollekutsumisesta päät-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13547: tää toverisyyttäjä eli eduskunta ja tuomioistui-             siin, jotta valtioneuvoston jäsenten teke-
13548: mena toimii poliittisin perustein valittu tuomio-            miksi epäillyt lainvastaiset teot ja toimet
13549: istuin eli valtakunnanoikeus. Edellä esille tuo-             tulevaisuudessa tutkittaisiin normaalissa
13550: tuun prosessiin sisältyvät kaikki poliittisen näy-           tutkintajärjestyksessä ja että syytehar-
13551: telmän ainekset ja loppuhuipentumaan ei usko                 kinta ja mahdollinen tuomioistuinkäsit-
13552: kukaan, oli se sitten oikeudenmukainen tai ei.               tely tapahtuisi esimerkiksi hovioikeuden
13553: Ministerivastuusäännösten muuttamista onkin                  kanneviskaalin ja hovioikeuden tasolla?
13554: tämän vuoksi pidettävä välttämättömänä, koska
13555: 
13556:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
13557: 
13558:                                            Sulo Aittaniemi
13559: 
13560: 
13561: 
13562: 
13563: 2300321
13564: 2                                          1993 vp -    KK 91
13565: 
13566: 
13567: 
13568: 
13569:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13570: 
13571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pauksessa eduskunnan kontrollivalta hallituksen
13572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimenpiteisiin nähden jäisi hyvin rajoitetuksi.
13573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Käytännössä valtioneuvoston jäsenten oikeu-
13574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         dellinen ja poliittinen vastuu voivat kietoutua
13575: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           monella tavalla toisiinsa. Eduskunnalla ja valtio-
13576: 91:                                                    neuvoston toiminnan laillisuutta valvovalla oi-
13577:                                                        keuskanslerilla on juuri tämän ministerivastuu-
13578:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         asioille ominaisen oikeudellisen ja poliittisen ai-
13579:        siin, jotta valtioneuvoston jäsenten teke-      neksen kytkennän vuoksi usein paremmat mah-
13580:        miksi epäillyt lainvastaiset teot ja toimet     dollisuudet arvioida ministerin virkatoimintaa
13581:        tulevaisuudessa tutkittaisiin normaalissa       kuin täysin poliittisen toiminnan ulkopuolisilla
13582:        tutkintajärjestyksessä ja että syytehar-        tahoilla.
13583:        kinta ja mahdollinen tuomioistuinkäsit-            Valtakunnanoikeuden kokoonpanossa on
13584:        tely tapahtuisi esimerkiksi hovioikeuden        puolestaan pyritty varmistamaan yhtäältä kor-
13585:        kanneviskaalin ja hovioikeuden tasolla?         keinjuridinen asiantuntemus, minkä vuoksijäse-
13586:                                                        ninä ovat virkansa puolesta korkeimpien oike-
13587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           uksien presidentit, virassaan vanhimmat hovioi-
13588: vasti seuraavaa:                                       keuden presidentit ja Helsingin yliopiston oi-
13589:                                                        keustieteellisen tiedekunnan nimeämä lainoppi-
13590:     Valtioneuvoston jäsenten oikeudellisen vas-        nut professori, sekä toisaalta riittävä kytkentä
13591: tuunalaisuuden toteuttaminen on niin Suomessa          eduskuntaan, jota voidaan juuri perustella halli-
13592: kuin hyvin monissa muissakin maissa järjestetty        tuksen vastuunalaisuudella eduskunnalle. Järjes-
13593: esimerkiksi virkamiesten virkavastuun toteutta-        telmän perusteisiin ei tähän mennessä ole koh-
13594: misesta poikkeavasti. Ministerisyytteen nostami-       distettu yleisesti vakavaa arvostelua.
13595: sesta päättäminen on perustuslaeissa uskottu               Toisaalta oikeudelliseen ministerivastuujär-
13596: tasavallan presidentin tai eduskunnan tehtäväk-        jestelmään on yleisesti nähty liittyneen eräitä
13597: si. Tällaisen syyteasian vireillepanomahdollisuu-      vähäisempiä ongelmia. Eduskunnan piirissäkin
13598: det on määritelty tyhjentävästi perustuslaissa.        on kiinnitetty huomiota siihen, että ns. ministe-
13599: Lisäksi syytettä käsitellään valtakunnanoikeu-         rivastuulain mukaisia muistutuksia valtioneu-
13600: dessa, jonka kokoonpanossa on pyritty otta-            voston jäseniä vastaan on tehty toisinaan lähin-
13601: maan huomioon ministerivastuuasioiden erityis-         nä poliittisista syistä. Eduskunnan perustuslaki-
13602: luonne.                                                valiokunta edellyttikin vuoden 1990 valtiopäivil-
13603:     Eduskunnan keskeistä asemaa ministerivas-          lä, että hallituksen on käynnistettävä selvitystyö,
13604: tuuasiaa selvitettäessä ja syytteestä päätettäessä     joka tähtää sen arvioimiseen, millaiset tutkiruis-
13605: voidaan perustella eduskunnan ja hallituksen           menetelmät eduskunnalla tulisi olla valtioneu-
13606: välisellä erityissuhteella. Hallituksen tulee suo-     voston ja ministereiden poliittisen vastuunalai-
13607: malaisessa parlamentaarisessa järjestelmässä           suuden piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Edellä
13608: nauttia eduskunnan luottamusta. Tämän vuoksi           tarkoitetun selvitystyön yhteydessä tai erillisenä
13609: on tärkeää, että eduskunnalla on mahdollisuus          asiana olisi valiokunnan mielestä mahdollista
13610: myös valvoa hallituksen toimintaa. Vaikka hal-         arvioida myös nykyistä ministerivastuulakia.
13611: lituksen vastuu eduskunnalle onkin ensi sijassa        (Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 5/1990
13612: poliittista, eduskunnan antaman epäluottamus-          vp)
13613: lauseen kautta toteutuvaa, on pidetty perusteltu-          Tämän johdosta oikeusministeriö asetti 2.6.
13614: na, että eduskunnan käytössä on tarvittaessa            1992 asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävänä on
13615: myös oikeudellisia reagointikeinoja, milloin ky-       muun ohella arvioida ministerivastuujärjestel-
13616: seessä on valtioneuvoston jäsenen tarkoin osoi-        män kehittämistarpeita sekä selvittää, millaiset
13617: tettavissa ja yksilöitävissä oleva selvästi lainvas-   tutkiruismenetelmät eduskunnalla tulisi olla val-
13618: tainen toimenpide tai laiminlyönti. Muussa ta-         tioneuvoston ja ministereiden poliittisen vas-
13619:                                        1993 vp -    KK 91                                         3
13620: 
13621: tuunalaisuuden piiriin kuuluvissa kysymyksissä.    osin työryhmän tulee saada työnsä päätökseen
13622: Työryhmä on saanut jo valmiiksi väliraporttin-     30.9.1993 mennessä. Hallitus tulee tämän selvi-
13623: sa, jossa ehdotetaan valtioneuvoston jäsenten      tyksen pohjalta omalta osaltaan päättämään,
13624: ulkopuolisten sidonnaisuuksien rajoittamista ja    miten nykyistä ministerivastuujärjestelmää tulisi
13625: niiden julkistamisvelvollisuutta.                  kehittää. Välitöntä aihetta kysymyksessä tarkoi-
13626:    Työryhmän tehtäviin kuuluu arvion esittämi-     tettuihin muutoksiin ei tässä vaiheessa siten ole
13627: nen oikeudellisen ministerivastuujärjestelmän      olemassa.
13628: kehittämistarpeista kokonaisuudessaan. Tältä
13629:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
13630: 
13631:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
13632: 4                                        1993 vp -    KK 91
13633: 
13634: 
13635: 
13636: 
13637:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13638: 
13639:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 praktiken kan det juridiska och politiska
13640: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         ansvaret för en medlem av statsrådet vävas
13641: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      samman på många sätt. Riksdagen och justitie-
13642: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         kanslern som övervakar lagenligheten av statsrå-
13643: 91:                                                  dets verksamhet har just på grund av denna
13644:                                                      koppling mellan de juridiska och politiska ele-
13645:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ment som är typiska för ministeransvarighets-
13646:        att sådana lagstridiga handlingar och         ärendena ofta bättre möjligheter att bedöma en
13647:        åtgärder som en medlem av statsrådet          ministers ämbetsåtgärder än sådana kretsar som
13648:        misstänks för, i framtiden skall komma        står helt utanför den politiska verksamheten.
13649:        att utredas i vanlig ordning och för att          Sammansättningen av riksrätten garanterar
13650:        åtalsprövningen och en eventuell dom-         dels den högsta juridiska sakkunskapen, efter-
13651:        stolsbehandling skall handhas av t.ex.        som presidenterna vid de högsta domstolarna, de
13652:        hovrätternas advokatfiskaler och på hov-      tili tjänsteåren äldsta hovrättspresidenterna och
13653:        rättsnivå?                                    en lagfaren professor som utnämns av juridiska
13654:                                                      fakulteten vid Helsingfors universitet verkar som
13655:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        medlemmar å tjänstens vägnar, samt dels en
13656: anföra följande:                                     tiliräcklig koppling tili riksdagen vilket kan mo-
13657:                                                      tiveras uttryckligen med att regeringen ansvarar
13658:    Det juridiska ansvaret för en medlem av           för sina åtgärder inför riksdagen. Alivarlig kritik
13659: statsrådet konkretiseras i Finland såväl som i       har inte i allmänhet hittilis riktats mot grunderna
13660: många andra Iänder på ett sätt som avviker från      för systemet.
13661: hur en tjänsteman ställs tili ansvar för sina            Å andra sidan har det ansetts att vissa mindre
13662: ämbetsåtgärder. Republikens president eller          problem anknyter tili det juridiska ministeran-
13663: riksdagen anförtros i grundlag att fatta beslut      svarighetssystemet. Även inom riksdagen har
13664: om att åtal skall väckas mot en minister. Möjlig-    man fäst uppmärksamhet vid att s.k. anmärk-
13665: heterna att anhängiggöra ett sådant åtalsärende      ningar mot statsrådsmedlemmar i enlighet med
13666: har uttömmande reglerats i grundlag. Vidare          ministeransvarighetslagen ibland har gjorts när-
13667: handläggs åtalet av rikrätten i vars sammansätt-     mast av politiska orsaker. Riksdagens grund-
13668: ning man har försökt beakta ministeransvarig-        lagsutskott förutsatte följaktligen vid 1990 års
13669: hetsärendenas speciella natur.                       riksdag att regeringen påbörjar ett utredningsar-
13670:    Riksdagens centrala ställning då ministeran-      bete som siktar på att ge en bedömning av
13671: svarighetsärenden utreds och beslut fattas om        hurudana undersökningsmetoder riksdagen bör
13672: åtal kan motiveras med det speciella förhållandet    ha i de frågor som hör tili området för statsrådets
13673: mellan riksdagen och regeringen. Regeringen          och ministrarnas politiska ansvar. 1 samband
13674: bör i det finska parlamentariska systemet åtnjuta    med detta utredningsarbete elier som ett skilt
13675: riksdagens förtroende. Därför är det viktigt att     ärende borde det enligt utskottet också vara
13676: riksdagen har en möjlighet att också övervaka        möjligt att bedöma den nuvarande ministeran-
13677: regeringens verksamhet. Fastän regeringens an-       svarighetslagen. (Grundlagsutskottets betänkan-
13678: svar inför riksdagen i första hand är politiskt,     de nr 5/1990 rd)
13679: och konkretiseras genom att riksdagen avger ett          Av denna anledning tilisatte justitieministeriet
13680: misstroendevotum har det ansetts motiverat att       den 2.6.1992 en arbetsgrupp som består av
13681: riksdagen vid behov även kan reagera på juridis-     sakkunniga med uppdrag att bl.a. bedöma beho-
13682: ka grunder, då fråga är om en statsrådsmedlems       vet av att utveckla ministeransvarighetssystemet
13683: uppenbart lagstridiga åtgärd eller underlåtelse      samt utreda hurudana undersökningsmetoder
13684: viiken exakt kan anges och individualiseras. 1       riksdagen borde ha i frågor som hör tili området
13685: annat fall skulle riksdagens kontrollmakt i för-     för statsrådets och ministrarnas politiska ansvar.
13686: hållande tili regeringens åtgärder bli mycket        Arbetsgruppen har redan fårdigställt en melian-
13687: begränsad.                                           rapport i viiken föreslås att statsrådsmedlem-
13688:                                        1993 vp -    KK 91                                        5
13689: 
13690: mamas yttre beroendeförhållanden borde be-         klart senast den 30.9.1993. Regeringen kommer
13691: gränsas och offentliggöras.                        på basis av denna utredning att för egen del
13692:    Till arbetsgruppens uppgifter hör att fram-     besluta hur det nuvarande ministeransvarighets-
13693: ställa en bedömning av behovet att utveckla den    systemet borde utvecklas. Ett omedelbart behov
13694: juridiska ministeransvarigheten som en helhet.     av sådana ändringar som nämns i spörsmålet
13695: Till denna del bör arbetsgruppen ha sitt arbete    föreligger sålunda inte i detta skede.
13696:      Helsingfors den 23 mars 1993
13697:                                                                 Justitieminister Hannele Pokka
13698:                                                    1993 vp
13699: 
13700: Kirjallinen kysymys 92
13701: 
13702: 
13703: 
13704: 
13705:                                      Ala-Harja ym.: Salmiakki-Koskenkorvan kulutuksen vähentämi-
13706:                                          seksi tarvittavista toimenpiteistä
13707: 
13708: 
13709:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13710: 
13711:     Tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulu-            sen oireita, semminkin kun alkoholin maku
13712: tus Suomessa on viime vuosina laskenut kolmen            Salmiakki-Koskenkorvassa ei maistu salmiakio
13713: prosentin vuosivauhdilla. Tosin kotitalouksien           peittäessä sen. Tämän vuoksi salmiakkialkoho-
13714: käytettävissä olevat varat ovat laskeneet yli nel-       lin myynti ja tarjoilu nuorille ja lapsille on jopa
13715: jän prosentin vuosivauhdilla. On myös todettu            hengenvaarallista ja toisaalta lisää heidän miel-
13716: siirtymistä mietoihin viineihin ja olueen. Siitä         tymystään alkoholiin nuorella iällä.
13717: huolimatta väkevien alkoholijuomien kulutus                  Tieto Salmiakki-Koskenkorvasta on tullut
13718: Suomessa on pysynyt ennallaan taijonkin verran           kaikkien tietoisuuteen television välityksellä, jos-
13719: lisääntynyt.                                             sa useaan otteeseen, ainakin iltauutisissa 2.3., ja
13720:     Alkoholin käytön lisääntymistä on tapahtu-           3.3.1993, on Salmiakki-Koskenkorvaa käsitelty
13721: nut erityisesti nuorten ja naisten .\<:eskuudessa.       tavalla, jossa tulee esiin sen halpa hinta, nopea
13722: Mielipidemittausten mukaan myös viinejä juo-             vaikutus ja hyvä maku, tosin myös petollisuus
13723: daan humalahakuisesti, vain yksi prosentti käyt-         sekä kysynnän voimakas kasvu. Tämä tieto
13724: tää viinejä ruokajuomana. Alkoholin käyttö               vaikuttaa mainokselta; vaikka meillä on alkoho-
13725: koululaisten keskuudessa on lisääntynyt ja               lijuomien mainostaminen kielletty.
13726: erityisesti suosiota on saavuttanut Salmiakki-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13727: Koskenkorva, jossa salmiakio maku peittää al-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13728: koholin maun. Juoma on petollista, koska siinä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13729:  on kuitenkin 38% alkoholia, yhtä paljon kuin            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13730:  Koskenkorva-viinassa.
13731:     Salmiakki-Koskenkorva luokitellaan myös li-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13732:  kööriksi ja sen myyntihinta on halvempi kuin                   ryhtyä nuorten suosiman halvan, hyvän-
13733:  Koskenkorvan. Se on saavuttanut suosiota                       makuisen, petollisen vahvan Salmiakki-
13734:  nuorten keskuudessa. Salmiakki-Koskenkorva                     Koskenkorvan poistamiseksi markki-
13735:  on petollista nuorille ja lapsille, jotka ovat koke-           noilta nuorille vaarallisena aineena, ja
13736:  mattomia alkoholin käytössä. Toisaalta lasten                    onko televisio rikkonut alkoholin
13737:  elimistö, erityisesti maksa, ei ole vielä riittävästi          mainontakieltoa esitellessään Salmiakki-
13738:  kehittynyt polttamaan alkoholia samalla vauh-                  Koskenkorva-viinaa uutislähetyksissään
13739:  dilla kuin aikuisten. Tästä seuraa, että nuoret ja             perättäisinä päivinä 2.3. ja 3.3.1993?
13740:  lapset voivat saada herkästi alkoholimyrkytyk-
13741: 
13742:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
13743: 
13744:                       Kirsti Ala-Harja                       Riitta Jouppila
13745:                       Leea Hiltunen                         Jouko Jääskeläinen
13746:                                            Anna-Kaarina Louvo
13747: 
13748: 
13749: 
13750: 
13751: 2300321
13752: 2                                          1993 vp -    KK 92
13753: 
13754: 
13755: 
13756: 
13757:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13758: 
13759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         täväkseen ja päätti poistaa tuotteen markkinoil-
13760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,.         ta alkoholipoliittisista syistä. Poistaminen vä-
13761: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-        hittäismyynnistä tapahtui välittömästi. Myös
13762: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       myynti ravintoloille lopetettiin. Näin ollen Sal-
13763: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Harjan          miakki-Koskenkorva sinänsä ei tässä vaiheessa
13764: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, mutta
13765: n:o 92:                                                alkoholijuomien hinnoitteluun liittyvät kysy-
13766:                                                        mykset yleensä tulevat tarkemmin selvitettäviksi
13767:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          valmisteilla olevan alkoholijuomien verotusta
13768:        ryhtyä nuorten suosiman halvan, hyvän-          koskevan lainsäädännön yhteydessä.
13769:        makuisen, petollisen vahvan Salmiakki-             Tuotteen ollessa myynnissä sitä käsiteltiin
13770:        Koskenkorvan poistamiseksi markki-              muun muassa television uutislähetyksissä 2.3.
13771:        noilta nuorille vaarallisena aineena, ja        ja 3.3. Alkon hallintoneuvoston ohjeiden mu-
13772:          onko televisio rikkonut alkoholin             kaan joukkotiedotusvälineiden toimituksellises-
13773:        mainontakieltoa esitellessään Salmiakki-        sa tekstissä voidaan esitellä alkoholijuomia edel-
13774:        Koskenkorva-viinaa uutislähetyksissään          lyttäen, että kysymyksessä ei ole alkoholin val-
13775:        perättäisinä päivinä 2.3. ja 3.3.1993?          mistajan, agentin tai vastaavan tuotteiden esitte-
13776:                                                        leminen lain tarkoittamassa menekinedistämis-
13777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarkoituksessa. Kummassakin uutislähetyksessä
13778: vasti seuraavaa:                                       aloitteen on tehnyt toimittaja, ei juoman valmis-
13779:                                                        taja ja myyjä.
13780:    Salmiakki-Koskenkorva on tämän vuoden                  Alkon ohjeistuksen mukaan uutisoinnissa voi
13781: alusta myyntiin tullut tuote, jonka alkoholipitoi-     tarvittaessa esiintyä myös tuotteen nimi, kuten
13782: suus on sama kuin Koskenkorva-viinan. Juoma            kyseisissä uutisissa myös tapahtui. MTV 3
13783: on maustettu salmiakkiuutteella ja se sisältää         -kanavan Seitsemän Uutisissa 3.3. Salmiakki-
13784: runsaasti sokeria. Ominaisuuksiltaan se vastaa         Koskenkorvaa käsiteltiin tuotteena, josta on
13785: lähinnä markkinoilla olevia muita yrtti- tai           aiheutunut haittoja ja vaaroja erityisesti nuorille.
13786: mausteuuteliköörejä.                                   Ohjelmassa kerrottiin kahdesta 13-vuotiaasta
13787:    Salmiakki-Koskenkorva on kuitenkin lyhyen           lapsesta, jotka juomaa nautittuaan olivat ulos
13788: markkinoillaolonsa aikana osoittautunut ongel-         sammuessaan joutuneet hengenvaaraan. Ohjel-
13789: malliseksi tuotteeksi. Syynä ovat olleet sekä          massa haastateltiin myös lääkäriä. Ohjelma oli
13790: tuotteen ominaisuudet että sen hinta. Tuotteen         luonteeltaan tiedottava ja juomasta varoittava.
13791: makeus ja maustamistapa ovat petollisesti peit-        Uutista ei voi katsoa alkoholin mainontakiellon
13792: täneet alkoholin maun, jolloin juoman nautti-          vastaiseksi.
13793: mistapa on voinut muodostua jopa kohtalok-                Yleisradion TV-uutisisssa 2.3. Salmiakki-
13794: kaan rajuksi. Samalla juoman hinta on ollut            Koskenkorvaa käsiteltiin korostetusti menekki-
13795: selvästi halvempi kuin yhtä vahvan maustamat-          tuotteena. Juoma mainittiin muun muassa na-
13796: toman Koskenkorva-viinan.                              mujuomana, jossa alkoholi on edullisempaa
13797:    Sosiaali- ja terveysministeriöön otetut yhtey-      kuin Koskenkorva-viinassa. Juoman haitallisista
13798: det ja asian käsittely julkisissa tiedotusvälineissä   seurauksista ei mainittu mitään. Tämä uutislähe-
13799: osoittivat, että juomasta aiheutuvat ongelmat          tys ei ollut toteutukseltaan asianmukainen. Sillä
13800: ovat poikkeuksellisen suuria ja ne saattavat koh-      voidaan sanoa edistetyn juoman tunnettavuutta
13801: distua erityisesti nuorisoon. Tämän johdosta           ja kysyntää, joskaan sekään ei suoranaisesti
13802: alkoholiasioista vastaava ministeri velvoitti 5.3.     rikkonut alkoholin mainontakieltoa. Asian joh-
13803: sosiaali- ja terveysministeriötä hankkimaan Al-        dosta Alko, joka vastaa alkoholimainonnan
13804: kolta juomaa koskevan selvityksen. Ministeri           välittömästä valvonnasta, on 17.3. saattanut
13805: myös tiedotti 8.3. ottavansa asian esille Alkon        Yleisradion tietoon kannanoton, jossa todetaan
13806: johdon kanssa käytävässä neuvottelussa. Tämän          uutislähetyksen epäasiallinen toteuttamistapa.
13807: jälkeen Alkon johtajisto otti 9.3. asian käsitel-
13808: 
13809:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
13810: 
13811:                                                                        Ministeri Toimi Kankaanniemi
13812:                                           1993 vp -    KK 92                                         3
13813: 
13814: 
13815: 
13816:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13817: 
13818:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Härefter hehandlade Alkos ledning saken 9.3 och
13819: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        heslöt dra tilihaka produkten från marknaden av
13820: den 4 mars 1993 tili vederhörande medlem av           alkoholpolitiska orsaker. Produkten försvann
13821: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ala-      omedelhart ur minutförsäljningen. Också försälj-
13822: Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr 92:             ningen tili restaurangema upphörde. Därför ger
13823:                                                       Salmiak-Koskenkorvan i sig inte i detta skede
13824:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anledning tili fler åtgärder, men frågoma i an-
13825:        ta för att den hland ungdomen populära         knytning tili prissättningen av alkoholdrycker i
13826:        billiga, goda och hedrägligt starka Sal-       allmänhet kommer att redas ut närmare i sam-
13827:        miak-Koskenkorvan skall dras tilihaka          hand med den lagstiftning om heskattningen av
13828:        från marknaden som ett för unga farligt        alkoholdrycker som är under heredning.
13829:        medel, och                                        När produkten fanns att köpa hehandlades
13830:           har televisionen hrutit mot förhudet        den hl.a. i TV:s nyhetssändningar 2.3 och 3.3.
13831:        mot alkoholreklam när den presen-              Enligt de anvisningar som Alkos förvaltningsråd
13832:        terade Salmiak-Koskenkorvan i nyhets-          har utfårdat kan alkoholdrycker presenteras i
13833:        sändningama två dagar i följd 2.3 och          massmediemas redaktionella text, förutsatt att
13834:        3.3.1993?                                      det inte är fråga om alkoholproducentens, agen-
13835:                                                       tens eller någon motsvarandes presentation av
13836:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         produkten i sådant avsättningsfrämjande syfte
13837: anföra följande:                                      som avses i lagen. I hägge nyhetssändningama
13838:                                                       har redaktören tagit initiativet, inte den som
13839:    Salmiak-Koskenkorva är en produkt som              framställer eller säljer drycken.
13840: kom ut i marknaden vid ingången av detta år.             Enligt Alkos anvisningar kan också produk-
13841: Alkoholhalten i den är densamma som i Kosken-         tens namn vid hehov visas i notiser, såsom också
13842: korvahrännvinet. Drycken har kryddats med             skedde i nyhetema i fråga. I Sjuans nyheter 3.3 i
13843: salmiakextrakt och innehåller rikligt med socker.     MTV:s kanal 3 hehandlades Salmiak-Kosken-
13844: Tili sina egenskaper motsvarar den närmast            korvan som en produkt som medfört men och
13845: andra ört- eller kryddlikörer som finns på mark-      risker särskilt för unga. I programmet herättades
13846: naden.                                                om två 13-åriga ham som efter att ha druckit av
13847:    Salmiak-Koskenkorva har dock redan under           drycken hade slocknat ute och varit i livsfara. I
13848: den korta tid den funnits på marknaden visat sig      programmet intervjuades även en läkare. Pro-
13849: vara en prohlematisk produkt. Orsakema härtill        grammet var informativt och vamade för dryck-
13850: är håde produktens egenskaper och pris. Socker-       en. Nyheten kan inte anses strida mot förhudet
13851: mängden och kryddsättningen har på ett hedräg-        mot alkoholreklam.
13852: ligt sätt täckt alkoholsmaken som lett tili att den      I Yleisradios TV-nyheter 2.3 hehandlades Sal-
13853: kunnat intas i allt för kraftiga, t.o.m. ödesdigra    miak-Koskenkorvan klart som en succeprodukt.
13854: doser. Samtidigt har drycken varit klart hiliigare    Drycken nämndes hl.a. som en godisdryck, där
13855: än den lika starka okryddade Koskenkorvan.            alkoholen är förmånligare än i Koskenkorvan.
13856:    De hänvändelser som gjordes tili social- och       Om dryckens skadliga följder nämndes ingen-
13857: hälsovårdsministeriet och sakens hehandling i         ting. Denna nyhetssändning var inte sakligt pro-
13858: massmediema visade att de prohlem drycken             ducerad. Man kan säga att den gjorde drycken
13859: medfört är exceptionellt stora och kan drahha         kändare och ökade efterfrågan, även om inte
13860: särskilt ungdomen. Därför uppdrog den minister        heller den direkt hröt mot förhudet mot alkohol-
13861: som svarar för alkoholärenden fredagen 5.3 åt         reklam. Med anledning av detta har Alko, som
13862: social- och hälsovårdsministeriet att inhegära en     ansvarar för den direkta övervakningen av alko-
13863: utredning av Alko heträffande produkten. Minis-       holreklamen, 17.3 delgett Yleisradio sin stånd-
13864: tern meddelade också 8.3 att han skulle komma         punkt där man konstaterar att nythetssändning-
13865: att ta upp saken vid ett möte med Alkos ledning.      en genomfördes osakligt.
13866: 
13867:      Helsingfors den 1 april 1993
13868: 
13869:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
13870: 1
13871: 
13872: 1
13873: 
13874: 1
13875: 
13876:     1
13877: 
13878:     1
13879: 
13880:     1
13881: 
13882:         1
13883: 
13884:         1
13885: 
13886:         1
13887: 
13888:             1
13889: 
13890:             1
13891: 
13892:             1
13893:                                                1993 vp
13894: 
13895: ~irjallinen kysymys 93
13896: 
13897: 
13898: 
13899: 
13900:                                   Apukka ym.: Urheiluseuroihin liittyneiden nuorten oikeudellisesta
13901:                                      asemasta seuraan nähden
13902: 
13903: 
13904:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13905: 
13906:    Jalkapalloseurojen junioripelaajien kohtelus-     moni nuori pelataan ulos mieliharrastuksestaan
13907: ;a on arveluttavan tuntuisia piirteitä, vaikka       valtion tukeman järjestön toimesta.
13908: :oiminnan ohjailun pitäisi tapahtua valtiontukea        Asian kiusallisista piirteistä ei yleensä kerrota
13909: o.auttivan Palloliiton toimesta.                     nuorille tai heidän vanhemmilleen, ennen kuin
13910:    Nuoren jalkapalloilijan kehitys lapsipelaajas-    totuus on edessä. Ei ole myöskään tehty mitään
13911: ta aikuispelaajaksi käy useimmiten seuraavan         kirjallisia sopimuksia enempää vanhempien kuin
13912: k:aavan mukaan: Aluksi pelataan leikkimielisissä     edes itse nuorten kanssa. Tuntuukin kummalli-
13913: lapsisarjoissa, joista edetään tosikkomaisempiin     selta, että tällainen "ihmiskauppa" yleensä on
13914: ouorisojoukkueisiin ja lopuksi ollaan valmiita       mahdollista. Yhdistyslaista, jota palloiluseuro-
13915: ~Tiiteen divisioonaan jakautuneisiin alkusarjoi-     jenkin tullee noudattaa, ei löydy perusteita tällai-
13916: ilin, joiden yläpuolella on vielä mestaruussarja.    selle toiminnalle. Voiko esimerkiksi eroamisaika
13917: Varsinkin tämän etenemisen alkupää hoidetaan         (= kilpailukielto) olla kolmen vuoden pituinen?
13918: pääosin taikootyön ja vanhempien rahoituksen         Ja ovatko jälkiseuraamukset (= lunnasrahat)
13919: turvin.                                              mahdollisia seurasta eronneelle?
13920:     Jossain vaiheessa tätä kehityskaarta moni           Monet nuoret kokevat menettelyn opiskelu-
13921: tmori kokeekin jotain kummallista: hän huomaa        ja työttömyyshuoliensa ohella ahdistavaksi ja
13922: :>levansa seuran omaisuutta! Kun kaikki nuoret       epäoikeudenmukaiseksi. Neuvottelut "itsensä
13923: ~ivät mahdu seuransa edustusjoukkueeseen, hei-       omistamisesta" koetaan nöyryyttäviksi ja ilomis-
13924: tä pidetään edelleen seuran kirjoilla ja tarjotaan   arvoa alentaviksi.
13925: muille seuroille vuokralle tai myyntiin! Mesta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13926: ruussarjatasolla pelaavan kauden vuokrahinta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13927: :>n ollut 5 000 mk ja myyntihinta 165 000 mk.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13928: Nyt ollaan kuulemma hinnan ylärajaa poista-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13929: massa. II divisioonassa hinnat ovat vastaavasti
13930: :>lleet 1 500 mk ja 15 000 mk. Mikäli nuori                     Onko nuoriin pelaajiin kohdistettu
13931: iättäytyy kokonaan pois "kasvattajaseuransa"                 menettely urheiluseuroissa Hallituksen
13932: Gossa hänelle ei löydy mitään tekemistä) toimin-             mielestä voimassa olevan lainsäädännön
13933: nasta mennäkseen mukaan jonkin toisen seuran                 ja yhteiskunnassa vallitsevien oikeuskäsi-
13934: toimintaan, hän saa esim. II divisioonan tasolla             tysten mukaista, ja jos ei ole,
13935: k:olmen vuoden kilpailukiellon. Näin siis käy,                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13936: mikäli häntä ei osteta uuteen seuraansa tai hän ei           järjestelmän ja vallitsevan käytännön
13937: itse maksa "lunnasrahoja". Käytännössä siis                  muuttamiseksi nykyaikaa vastaavaksi?
13938: 
13939:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
13940: 
13941:                     Asko Apukka                               Mirja Ryynänen
13942:                     Esko Helle                                Jarmo Wahlström
13943:                                           Matti Vähänäkki
13944: 
13945: 
13946: 
13947: 
13948: Z30032J
13949: 2                                        1993 vp -    KK 93
13950: 
13951: 
13952: 
13953: 
13954:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13955: 
13956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sidottu rekisteriviranomaisen asiassa tekemään
13957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ratkaisuun. Oikeus vireillepanoon on lain 56 §:n
13958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mukaan myös sivullisella, jonka oikeutta sääntö-
13959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Apukan          määräys loukkaa.
13960: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Yhdistyslain 32 §:ssä yhdistyksen jäsenelle on
13961: 93:                                                  varattu kolmen kuukauden moiteaika yhdistyk-
13962:                                                      sen kokouksen lainvastaisesta päätöksestä. Oi-
13963:           Onko nuoriin pelaajiin kohdistettu         keuskirjallisuudessa on katsottu, että tämä aika-
13964:        menettely urheiluseuroissa Hallituksen        raja ei kuitenkaan rajoita jäsenen oikeutta nos-
13965:        mielestä voimassa olevan lainsäädännön        taa kanne 56 §:n nojalla sellaisesta päätöksestä,
13966:        ja yhteiskunnassa vallitsevien oikeuskäsi-    jolla yhdistyksen säännöt ovat saaneet lainvas-
13967:        tysten mukaista, ja jos ei ole,               taisen sisällön. Lain 33 § sisältää määräyksen
13968:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tietyntyyppisten päätösten mitättömyydestä ja
13969:        järjestelmän ja vallitsevan käytännön         oikeudesta nostaa mitättömyyttä koskeva vah-
13970:        muuttamiseksi nykyaikaa vastaavaksi?          vistuskanne.
13971:                                                         Vahingonkorvausvelvollisuutta         koskevan
13972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         39 §:n mukaan hallituksen jäsen on velvollinen
13973: vasti seuraavaa:                                     korvaamaan vahingon, jonka hän on aiheutta-
13974:                                                      nut yhdistyksen jäsenelle tai muulle rikkomalla
13975:    Kysymyksessä tarkoitetaan ilmeisesti Suomen       yhdistyslakia tai sääntöjä tahallisesti tai tuotta-
13976: Palloliitto ry:n ns. karanteenimääräyksiä. Saa-      muksesta.
13977: dun tiedon mukaan nämä sisältyvät liiton liitto-        Yhdistyslaki sisältää oikeussuojakeinot niin
13978: hallituksen vahvistamiin kilpailusääntöihin.         jäsenten kuin sivullistenkin aseman turvaami-
13979:    Suomen Palloliitto ry. on yksityisoikeudelli-     seksi. Nämä oikeussuojakeinot tekevät mahdol-
13980: nen yhdistys, johon sovelletaan yhdistyslakia        liseksi yhdistyksen sääntöjen, yhdistyksen mui-
13981: (503/89).                                            den päätösten sekä hallituksen toiminnan lain-
13982:    Lain 48 §:n mukaan yhdistyksen säännöt on         mukaisuuden arvioimisen. Kysymys siitä, rajoi-
13983: toimitettava perusilmoituksen yhteydessä yhdis-      tetaanko karanteenimääräyksillä lainvastaisesti
13984: tysrekisteriin. Sääntöjen lainmukaisuus tarkaste-    jäsenen oikeutta erota yhdistyksestä, on arvioi-
13985: taan 49 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla.        tava yhdistyslain mukaisesti. Oikeussuojakeino-
13986: Tämä viranomaistarkastus ei estä sääntöjen lain-     jen käyttäminen tapahtuu tuomioistuinten
13987: mukaisuuden uudelleen arvioimista. Yhdistyk-         kautta eikä ministeriöllä toimeenpanoviran-
13988: sen jäsen voi vaatia asiaa tutkittavaksi yhdistyk-   omaisena ole hallitusmuodon mukaan siinä toi-
13989: sen kotipaikan yleisessä alioikeudessa,joka ei ole   mivaltaa.
13990: 
13991:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
13992: 
13993:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
13994:                                           1993 vp -    KK 93                                            3
13995: 
13996: 
13997: 
13998: 
13999:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14000: 
14001:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         på föreningens hemort. Underrätten är inte bun-
14002: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          den av registermyndighetens avgörande i saken.
14003: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Enligt 56 § i lagen ar också en utomstående som
14004: dagsman Apukka m.fl. undertecknade spörsmål           anser att en stadgebestämmelse kränker hans
14005: nr 93:                                                rätt berättigad att anhängiggöra ärendet.
14006:                                                          I 32 § föreningslagen beviljas en förenings-
14007:           Anser Regeringen att idrottsförening-       medlem tre månaders tid att väcka klandertalan
14008:        amas förfarande i fråga om unga spelare        mot ett lagstridigt beslut fattat vid ett förenings-
14009:        följer gällande lag och den rådande rätts-     möte. I rättslitteraturen har det ansetts att denna
14010:        uppfattningen i samhället och, om inte,        tidsgräns dock inte begränsar en medlems rätt
14011:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       att väcka talan enligt 56 § mot ett beslut genom
14012:        för att ändra systemet och rådande praxis      vilket föreningens stadgar har fått ett lagstridigt
14013:        så att de motsvarar nutida förhållanden?       innehåll. I lagens 33 § finns ett stadgande om
14014:                                                       vissa besluts ogiltighet och rätten att väcka talan
14015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för att få fastställt att ett beslut är ogiltigt.
14016: anföra följande:                                         Enligt 39 §, som gäller skadeståndsskyldighet,
14017:                                                       är styrelsemedlemmama skyldiga att ersätta ska-
14018:     I spörsmålet avses uppenbarligen Finlands         da som de uppsåtligen eller av oaktsamhet har
14019: Bollförbund rf.:s s.k. karantänsbestämmelser.         förorsakat en föreningsmedlem eller andra ge-
14020: Enligt uppgift ingår dessai tävlingsreglema, som      nom brott mot föreningslagen eller stadgama.
14021: fastställts av förbundsstyrelsen.                        F öreningslagen innehåller rättsskyddsmedel
14022:     Finlands Bollförbund rf. är ett privaträttsligt   för att trygga både medlemmamas och utomstå-
14023: förbund på vilket föreningslagen (503/89) tilläm-     endes ställning. Dessa rättsskyddsmedel gör det
14024: pas.                                                  möjligt att granska lagenligheten i en förenings
14025:     Enligt 48 § i lagen skall föreningens stadgar     stadgar, föreningens övriga beslut och styrelsens
14026: tillställas föreningsregistret tillsammans med        verksamhet. Frågan om karantänsbestämmel-
14027: grundanmälan. Lagenligheten i stadgama grans-         sema på ett lagstridigt sätt begränsar en med-
14028: kas med stöd av 49 § 1 mom. 1 och 4 punkten.          lems rätt att avgå från en förening skall bedömas
14029: Denna granskning som utförs av myndighetema           enligt föreningslagen. Användningen av rätts-
14030: hindrar inte att stadgamas lagenlighet ses över       skyddsmedel sker via domstolama och ministe-
14031: på nytt. En medlem i föreningen kan kräva att         riet har isin egenskap av verkställande myndig-
14032: saken undersöks vid den allmänna underrätten          het inte behörighet i saken.
14033: 
14034:      Helsingfors den 30 mars 1993
14035: 
14036:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
14037: 1
14038: 
14039: 1
14040: 
14041: 1
14042: 
14043:     1
14044: 
14045:     1
14046: 
14047:     1
14048: 
14049:         1
14050: 
14051:         1
14052: 
14053:         1
14054: 
14055:             1
14056: 
14057:             1
14058: 
14059:             1
14060: 
14061:                 1
14062:                                                  1993 vp
14063: 
14064: Kirjallinen kysymys. 94
14065: 
14066: 
14067: 
14068: 
14069:                                     Riihijärvi ym.: Soinlahden tiilitehtaan toiminnan lakkauttamisesta
14070: 
14071: 
14072:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14073: 
14074:    Lohja Oy osti Soinlahden tiilitehtaan Perus-        seen. Suoritettu omaisuuden "haaskaus" on ar-
14075: yhtymäitä vuonna 1979 ja uudisti tehtaan vuon-         veluttavaa myös siksi, että tehtaan muutama
14076: na 1981. Yhtiön päätettyä lopettaa tiilitehtaan        vuosi sitten suoritettuun ajanmukaistamiseen
14077: rationalisointijärjestelyjensä osana vuonna 1992       tiettävästi käytettiin yhteiskunnan tukivaroja.
14078: ajettiin tehtaalta 300 000 kappaletta I luokan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14079: harjattua julkisivutiiltä kaatopaikalle. Saman-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14080: laista menettelyä Lohja Oy on tiettävästi harjoit-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14081: tanut muissakin lopettamissaan tiilitehtaissa          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14082: niin, että kaatopaikalle joutuneiden käyttökel-
14083: poisten tiilien määrä nousee yhteensä kahteen                    Onko Hallitus tietoinen Lohja Oy:n
14084: miljoonaan. Tällä määrällä olisi voitu rakentaa               harjoittamasta käyvän omaisuuden eli
14085: vähintään 300 omakotitaloa.                                   käyttökelpoisten tiilien kaatopaikalle toi-
14086:    Tämänlaatuinen menettely on hyvin kyseen-                  mittamisesta, ja
14087: alainen varsinkin aikana, jolloin ihmiset ovat                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14088: taloudellisesti ahtaalla. Tehtaan työntekijät olisi-          tällaisen yhteiskunnan tuella aikaansaa-
14089: vat olleet valmiit ostamaan tiilet ja markkinoi-              dun tuotannon saamiseksi yleishyödylli-
14090: maan ne. Myös sotaveteraanit olisivat voineet                 seen käyttöön?
14091: käyttää niitä veteraanien asuntojen korjaami-
14092:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
14093:                       Heikki Riihijärvi                         Markku Rossi
14094: 
14095: 
14096: 
14097: 
14098:  2300321
14099: 2                                        1993 vp -     KK 94
14100: 
14101: 
14102: 
14103: 
14104:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14105: 
14106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        murskattu vialliset tiilet ja murske oli syötetty
14107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raaka-aineena takaisin prosessiin.
14108: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-           Soinlahden tehtaan osalta yhtiön ilmoituksen
14109: jeenne n:o 276 ohella toimittanut valtioneuvos-       mukaan ei ollut kysymys 1 luokan tiilistä, vaan
14110: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           ns. "takapihatiilistä", jollaisia syntyy poltetun
14111: Heikki Riihijärven ym. näin kuuluvan kirjallisen      tiilen valmistuksessa aina määrätty määrä.
14112: kysymyksen n:o 94:                                    Soinlahdessa oli käynyt niin, että nämä tiilet
14113:                                                       olivat jääneet vuosiksi makaamaan tehtaan ta-
14114:           Onko Hallitus tietoinen Lohja Oy:n          kapihalle.
14115:        harjoittamasta käyvän omaisuuden eli               Soinlahden epäkuranttien tiilten osalta yhtiö
14116:        käyttökelpoisten tiilien kaatopaikalle toi-    katsoi, että sillä oli käytettävissään kaksi vaihto-
14117:        mittamisesta, ja                               ehtoa: joko kuljettaa tiilet johonkin tuotantoa
14118:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         jatkavaan tehtaaseen ja murskata ne siellä
14119:        tällaisen yhteiskunnan tuella aikaansaa-       raaka-aineeksi tai kuljettaa tiilet maantäytteeksi
14120:        dun tuotannon saamiseksi yleishyödylli-        kaatopaikalle. Tässä tapauksessa yhtiö päätyi
14121:        seen käyttöön?                                 viimeksi mainittuun vaihtoehtoon.
14122:                                                           Lohja Oy Ab ilmoittaa vastaavansa tuotteis-
14123:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taan ja niiden kestävyydestä. Yhtiö antaa julki-
14124: taen seuraavaa:                                       sivutiilille 10 vuoden takuun- se on vaatimus,
14125:                                                       joka on syntynyt rakentajien taholta. Tällaisten
14126:     Lohja Oy Ab:n hallitus päätti lopettaa syys-      liikeperiaatteiden noudattaminen ei siten mah-
14127: kuussa 1992 Soinlahden tiilitehtaan rationali-        dollista epäkuranttien tuotteiden myyntiä.
14128: sointijärjestelyjensä osana. Päätös johtui yhtiön         Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna
14129: ilmoituksen mukaan sekä markkina-asetelmasta           1980 myöntänyt Perusyhtymä Oy:lle investointi-
14130: että teknisistä syistä. Tiiliteollisuuden kapasi-     ja käynnistysavustuksia yhteensä 751 000 mark-
14131: teettia oli pakko ryhtyä purkamaan, koska Suo-        kaa Soinlahden tiilitehtaan laajentamiseen sekä
14132: messa oli syntynyt yli kaksinkertainen ylikapasi-     vuonna 1982 investointiavustusta 473 000 mark-
14133: teetti.                                               kaa ko. tehtaan perusparannusinvestointeihin.
14134:     Yhtiön mukaan lopetettavien tehtaiden varas-      Lohja Oy Ab:n ostettua vuonna 1987 Soinlah-
14135: toja inventoitaessa Soinlahden tehtaan varasto-       den tiilitehtaan Perusyhtymä Oy:ltä ei aluepoliit-
14136: alueilta löytyi yllättävän suuri määrä epäkurant-     tisia avustuksia ole myönnetty Lohja Oy Ab:lle.
14137: tia tiiltä, jota yhtiö ei kuitenkaan katsonut voi-        Edellä olevan perusteella on Soinlahden teh-
14138: vansa myydä pilaamatta Lohja-tiilten laatumai-        taan lopettamisen yhteydessä tehtyjä toimenpi-
14139: netta ja markkinoita. Esimerkiksi Tohmajärven         teitä pidettävä puhtaasti Lohja Oy:n omina toi-
14140: tehtaan maastosta ei löytynyt lainkaan tällaisia      mina, eikä hallituksella ole tarvetta eikä keinoja
14141: tiiliä, koska siellä oli jo useiden vuosien ajan       niihin puuttumiseen.
14142: 
14143:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
14144: 
14145:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
14146:                                           1993 vp -    KK 94                                           3
14147: 
14148: 
14149: 
14150: 
14151:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14152: 
14153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 Soinlahti-fabrikens fall var det enligt vad
14154: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        bolaget har uppgett inte fråga om 1 klassens
14155: 276 av den 5 mars 1993 tili vederbörande med-         tegel, utan s.k. bakgårdstegel. En viss mängd
14156: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sådana tegel blir alltid tili i samband med tili-
14157: man Heikki Riihijärvi m.fl. undertecknade             verkningen av bränt tegel. 1 Soiniahti hade dessa
14158: spörsmål nr 94:                                       tegel blivit liggande i åratal på fabrikens bak-
14159:                                                       gård.
14160:           Är Regeringen medveten om att Lohja            1 fråga om de okuranta teglen i Soiniahti
14161:        Oy Ab har forslat duglig egendom, dvs.         ansåg bolaget att det hade två alternativ att välja
14162:        användbara tegel tili avstjälpningsplat-       mellan, att antingen transportera dem tili någon
14163:        sen, och                                       fabrik där produktioneo fortsätter och låta kros-
14164:           vilka åtgärder har Regeringen för av-       sa dem där tili råmaterial eller föra dem tili
14165:        sikt att vidta för att få produktion av        avstjälpningsplatsen som fyllnadsmaterial. 1 det
14166:        detta slag, som åstadkommits med sam-          här fallet stannade bolaget för det sistnämnda
14167:        hällets stöd, i allmännyttigt bruk?            alternativet.
14168:                                                          Lohja Oy Ab säger sig ansvara för sina
14169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         produkter och deras hållbarhet. Bolaget ger 10
14170: anföra följande:                                      års garanti för fasadtegel- detta är ett krav som
14171:                                                       leder sitt ursprung från byggarna. Sådana affars-
14172:    Lohja Oy Ab:s styrelse beslöt lägga ned tegel-     principer möjliggör inte försäljning av okuranta
14173: fabriken i Soiniahti i september 1992 som ett led     tegel.
14174: i sina rationaliseringsarrangemang. Bolaget har          Handels- och industriministeriet har år 1980
14175: uppgett att beslutet berodde på både marknads-        beviljat Perusyhtymä Oy sammanlagt 751 000
14176: konstellationen och tekniska orsaker. Det var         mark i investerings- och startbidrag för utvid-
14177: nödvändigt att börja skära ned kapaciteten inom       gande av tegelfabriken i Soiniahti samt 473 000
14178: tegelindustrin, eftersom en mer än dubbel över-       mark i investeringsbidrag år 1982 för investe-
14179: kapacitet hade uppstått i landet.                     ringar i grundförbättring av fabriken. Sedan
14180:    Vid inventeringen av upplagen tili de fabriker     Lohja Oy Ab köpte tegelfabriken av Perusyhty-
14181: som skulle läggas ned hittades enligt bolaget en      mä Oy år 1987 har inga regionalpolitiska bidrag
14182: överraskande stor mängd okurant tegel på Soin-        beviljats Lohja Oy Ab.
14183: lahti-fabrikens lagerområden. Bolaget ansåg sig          Med stöd av vad som anförts ovan måste de
14184: dock inte kunna sälja teglen utan att förstöra        åtgärder som vidtogs i samband med nedlägg-
14185: ryktet om Lohja-teglens goda kvalitet och mark-       ningen av fabriken i Soiniahti anses vara Lohja
14186: naden för sina tegel. Tili exempel i terrängen        Oy Ab:s helt egna förehavanden och regeringen
14187: kring fabriken i Tohmajärvi hittades inga sådana      har varken något behov eller möjligheter att
14188: tegel, eftersom defekta tegel redan under flera år    ingripa i dem.
14189: hade krossats vid fabriken och därefter på nytt
14190: matats in i processen som råmaterial.
14191:      Helsingfors den 8 april 1993
14192: 
14193:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
14194: 1
14195: 1
14196: 
14197: 
14198: 
14199: 
14200:     1
14201:     1
14202: 
14203: 
14204:         1
14205:         1
14206:             1
14207:             1
14208: 
14209: 
14210:                 1
14211:                 1
14212: 
14213: 
14214: 
14215: 
14216:                     1
14217:                     1
14218: 
14219: 
14220:                         1
14221:                         1
14222:                             1
14223:                             1
14224:                                                1993 vp
14225: 
14226: Kirjallinen kysymys 95
14227: 
14228: 
14229: 
14230: 
14231:                                   Aittoniemi: Varattomuuden takia asunnostaan häädettyjen ase-
14232:                                       masta
14233: 
14234: 
14235:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14236: 
14237:    Viime aikoina on julkinen sana käsitellyt ta-                Mitä mieltä Hallitus on siitä menette-
14238: pauksia, joissa asukkaat on varattomuuden                    lystä, jossa asukkaat häädetään varatto-
14239: vuoksi häädetty asunnoistaan taivasalle ja hei-              muuden vuoksi asunnoistaan ja tilalle
14240: dän asuntonsa annettu sekä pakolaisten että ns.              otetaan pakolaisia tai ns. inkeriläisiä pa-
14241: Inkerin paluumuuttajien käyttöön.                            luumuuttajia, jotka eivät hekään pysty
14242:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vuokriaan maksamaan?
14243: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14244: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14245: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14246: 
14247:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
14248: 
14249:                                            Sulo Aittoniemi
14250: 
14251: 
14252: 
14253: 
14254: 230032J
14255: 2                                        1993 vp -    KK 95
14256: 
14257: 
14258: 
14259: 
14260:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14261: 
14262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suutta ja tuloja. Etusijalle on asetettava asunnot-
14263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tar-
14264: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-      peessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisim-
14265: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mat hakijaruokakunnat Kansalaisuudella tai
14266: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       syntyperällä ei arvostelussa ole merkitystä. Asu-
14267: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 95:         misen edellytyksenä luonnollisesti on, että henki-
14268:                                                      löllä on lupa oleskella pysyväisluontoisesti maas-
14269:           Mitä mieltä Hallitus on siitä menette-     sa.
14270:        lystä, jossa asukkaat häädetään varatto-          Aravavuokra-asunnoissa, kuten muissakin
14271:        muuden vuoksi asunnoistaan ja tilalle         vuokra-asunnoissa, asumisen edellytyksenä on,
14272:        otetaan pakolaisia tai ns. inkeriläisiä pa-   että vuokralainen maksaa vuokransa ajallaan.
14273:        luumuuttajia, jotka eivät hekään pysty        Tämä koskee yhtä lailla kaikkia vuokralaisia.
14274:        vuokriaan maksamaan?                          Aravavuokratalojen vuokranmäärityksessä nou-
14275:                                                      datetaan omakustannusperiaatetta. Tästä aiheu-
14276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuu, että pääsääntöisesti maksamattomat vuok-
14277: vasti seuraavaa:                                     rat jäävät vuokratalon tappioksi ja ne peritään
14278:                                                      vuokralaisilta vuokriin sisällytettyinä.
14279:    Esitetty kysymys koskee lähinnä valtion lai-          Asuntohallitus on ohjekirjassaan (Vuokrata-
14280: noituksen turvin rakennettuja aravavuokra-           lojen asukkaiden valinta, huhtikuu 1991) suosi-
14281: asuntoja, joiden käyttöä sääntelee asuntotuotan-     tellut vuokranmaksuhäiriöiden ilmaantuessa,
14282: tolaki (247/66). Asuntotuotantolain 5 §:n mukai-     että asia pyrittäisiin selvittämään mahdollisim-
14283: sesti asukasvalinnan tällaiseen asuntoon on täy-     man nopeasti. Tällöin asunto- ja sosiaaliviran-
14284: tettävä sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja       omaisten tulisi yhteistyössä selvittää asukkaan
14285: taloudellisen tarpeellisuuden periaatteet. Tar-      kanssa vuokranmaksun laiminlyönnin syyt. Jos
14286: kemmin asukasvalinnan perusteista määrätään          vuokralaisen vuokranmaksukyky on niin alentu-
14287: valtioneuvoston antamassa arvosteluperusteita        nut, ettei hän selviä mahdollisen asumistuen
14288: koskevassa ns. tulorajapäätöksessä (valtioneu-       myöntämisen jälkeen suoritettavaksi jäävästä
14289: voston päätös asunto-, omaksilunastamis- ja          vuokrasta, tulisi selvittää mahdollisuus saada
14290: perusparannuslainan myöntämisessä sekä asuk-         asumismenoihin toimeentulotukea. Asumistuki
14291: kaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvostelu-     ja toimeentulotuki voidaan tarvittaessa maksaa
14292: perusteista 156/92). Päätöksen 2 §:n mukaan          suoraan vuokranantajalle. Myös asumistuki- ja
14293: asukkaaksi hyväksymisen perusteena on pidettä-       toimeentulotukinormit ovat samat kaikille tuki-
14294: vä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varalli-       en piirissä oleville.
14295: 
14296:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
14297: 
14298:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
14299:                                           1993 vp -    KK 95                                           3
14300: 
14301: 
14302: 
14303: 
14304:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14305: 
14306:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vändas. F öreträde skall ges bostadslösa och
14307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        andra hushåll som har det mest brådskande
14308: den 5 mars 1993 tili vederbörande medlem av           behovet av bostad, är minst bemedlade och har
14309: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      de lägsta inkomsterna. Medborgarskapet eller
14310: taniemi undertecknade spörsmål nr 95:                 härkomsten saknar betydelse vid bedömningen.
14311:                                                       En förutsättning för boendet är självfallet att
14312:           Vad anser Regeringen om förfarings-         personeo i fråga har tillstånd att varaktigt vistas
14313:        sättet att vräka dem som bor i en bostad       ilandet.
14314:        på grund av att de är medellösa och i             1 aravahyresbostäder, precis som i andra hy-
14315:        stället ge bostäderna till flyktingar eller    resbostäder, är en förutsättning för boendet att
14316:        s.k. återflyttande ingermanländare, som        hyresgästen betalar hyran i tid. Detta gäller alla
14317:        inte heller kan betala sina hyror?             hyresgäster i samma mån. När hyran i aravahy-
14318:                                                       reshus fastställs iakttas självkostnadsprincipen,
14319:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vilket medför att de obetalda hyrorna i regel
14320: anföra följande:                                      räknas som hyreshusets förlust och inkluderas i
14321:                                                       de hyror som uppbärs av hyresgästerna.
14322:    Spörsmålet gäller närmast statsfinansierade           Bostadsstyrelsen har i sin instruktionsbok
14323: aravahyresbostäder vilkas användning regleras         (Valet av boende i hyreshus, april1991) rekom-
14324: genom lagen om bostadsproduktion (247/66).            menderat att störningar i hyresbetalningen skall
14325: Enligt 5 § lagen om bostadsproduktion skall           redasut så snabbt som möjligt. Då skall bostads-
14326: valet av boende i en sådan bostad följa principer-    myndigheterna och de sociala myndigheterna i
14327: na om social ändamålsenlighet och ekonomiskt          samråd med den boende reda ut orsakerna till att
14328: behov. Grunderna för valet av boende fastställs       hyresbetalningen försummats. Om hyresgästens
14329: närmare i ett statsrådsbeslut, som gäller in-         hyresbetalningsförmåga har nedgått så mycket
14330: komstgränser i anslutning tili bedömningsgrun-        att han inte klarar av att betala den del av hyran
14331: derna (statsrådets beslut om de bedömnings-           som skall betalas efter att han eventuellt fått
14332: grunder som skall tillämpas då bostads-, inlös-       bostadsbidrag, skall möjligheterna att få ut-
14333: nings- och grundförbättringslån beviljas samt då      komststöd för boendekostnaderna utredas. Bo-
14334: bostadsinvånare godkänns 156/92). Enligt beslu-       stadsbidraget och utkomststödet kan vid behov
14335: tets 2 § skall som grund för godkännande av           betalas direkt till hyresvärden. Ä ven normerna
14336: boende det i ansökningen nämnda hushållets            för bostadsbidrag och utkomststöd är desamma
14337: bostadsbehov, förmögenhet och inkomster an-           för alla som har rätt att få bidrag eller stöd.
14338:      Helsingfors den 2 april1993
14339: 
14340:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
14341: 1
14342: 
14343: 1
14344:                                                 1993 vp
14345: 
14346: Kirjallinen kysymys 96
14347: 
14348: 
14349: 
14350: 
14351:                                    Tennilä: Puulappi Oy:n toiminnan uudelleen käynnistämisestä
14352:                                       Kittilässä
14353: 
14354: 
14355:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14356: 
14357:     Lapin läänissä Kittilässä toimineen konkurs-         Veitsiluoto Oy valtionyhtiönä kantaisi mu-
14358: sin tehneen Puulappi Oy:n toiminnan uudelleen         kaantulollaan oikealla tavalla vastuuta pohjoi-
14359: käynnistäminen on tärkeätä ja välttämätöntä.          sen työllisyydestä; kyse on välittömästi vähin-
14360: Näin sekä työllisyyden vuoksi että myös siksi,        täänkin noin 30--40 työpaikasta, minkä lisäksi
14361: että pohjoisen puu tulisi käytetyksi ja myös          tulevat heijastusvaikutukset.
14362: jalostetuksi.                                            Puulapin toiminnan uudelleen käynnistämi-
14363:     Sahauslaitoksen ja jatkojalostuksen kiinteis-     nen ei saa olla ikuisuusasia, sillä työttömyys on
14364: töt ovat nyt kunnan omistuksessa. Jatkomahdol-        pohjoisessa maan muuta osaa vielä pahempi.
14365: lisuutta etsittäessä työntekijät ovat olleet niin     Pitkä seisokki tekee lisäksi vaikeammaksi uudel-
14366: aktiivisia, että ovat etsineet mahdollisuutta työn-   leen käynnistämisen.
14367: tekijöiden oman yrityksen muodostamiseen työ-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14368: paikkojen pelastamiseksi. On selvää, että tällai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14369:  sen mallin toteutumisen tiellä on monia erityises-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14370: ti käyttöpääomaan ja takuisiin liittyviä esteitä.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14371:     Työntekijöiden tuen saa myös esille tullut
14372: vaihtoehto Veitsiluoto Oy:n osallistumisesta                    Mihin toimenpiteisiin kauppa- ja teol-
14373:  omistajana tuotantolaitoksen uudelleen käyn-                lisuusministeriö ryhtyy varmistaakseen
14374: nistämiseen. Parhaana ratkaisuna työntekijät pi-             Veitsiluoto Oy:n osallistumisen Kittilän
14375:  tävät sitä, että Veitsiluodon ohella työntekijöi-           kunnassa toimineen Puulappi Oy:n toi-
14376:  den muodostama yhtiö olisi firmassa mukana.                 minnan uudelleen käynnistämiseen?
14377:  Työntekijöillä on valmius luoda osakepääomaa
14378:  ajan kanssa mm. erilaisia etuuksiaan yhtiöön
14379:  siirtämällä.
14380:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1993
14381: 
14382:                                          Esko-Juhani Tennilä
14383: 
14384: 
14385: 
14386: 
14387: 230032J
14388: 2                                       1993 vp -     KK 96
14389: 
14390: 
14391: 
14392: 
14393:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14394: 
14395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sahaustoiminnan jatkamiseen entisen Puulappi
14396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Oy:n sahalaitoksessa. Vasta selvitysten valmis-
14397: olette 5 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           tuttua voidaan päättää mm. Veitsiluodon osal-
14398: kirjeenne n:o 278 ohella toimittanut valtioneu-      listumisesta Puulapin toiminnan jatkamiseen.
14399: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          Vaikka selvitystyö ei ole vielä valmis, voidaan
14400: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kuitenkin jo nyt esittää eräitä yleisiä ehtoja
14401: n:o 96:                                              Veitsiluodon osallistumiselle Puulapin toimin-
14402:                                                      taan. Tärkein näistä on se, että Puulapin toimin-
14403:           Mihin toimenpiteisiin kauppa- ja teol-     nan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa ja
14404:        lisuusministeriö ryhtyy varmistaakseen        sen on sovelluttava Veitsiluodon muuhun liike-
14405:        Veitsiluoto Oy:n osallistumisen Kittilän      toimintaan.
14406:        kunnassa toimineen Puulappi Oy:n toi-             Veitsiluodolla on suursaha Kemissä, mikä on
14407:        minnan uudelleen käynnistämiseen?             maantieteellisesti melko kaukana Kittilästä.
14408:                                                      Puulapin jatkojalostus ei sovellu Veitsiluodon
14409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         liiketoimintaan ja Puulapin sahaustoimintakin
14410: vasti seuraavaa:                                     on Veitsiluodon näkökulmasta melko pienimuo-
14411:                                                      toista. Puulapin toiminta sijoittuu kuitenkin
14412:    Kittilässä sahaustoimintaa ja sahatavaran         Veitsiluodon puunhankinta-alueelle. Tämä on
14413: jatkojalostusta harjoittanut Puulappi Oy asetet-     seikka, jolle Puulapin ja Veitsiluodon välistä
14414: tiin konkurssiin viime keväänä. Viime vuoden         yhteistyötä voidaan rakentaa. Veitsiluoto on
14415: elokuusta lähtien Puulapin sahaustoiminta on         ilmoittanut kauppa- ja teollisuusministeriölle,
14416: ollut pysähdyksissä. Kittilän kunta osti aivan       että se voinee osallistua sahaustoimintaa har-
14417: äskettäin Puulappi Oy:n konkurssipesäitä sekä        joittavaan perustettavaan yhtiöön vähemmistö-
14418: sahan että jatkojalostuslaitoksen.                   osakkaana, jos suunnitelmat osoittavat sahaus-
14419:    Veitsiluoto Oy selvittää parhaillaan yhteis-      toiminnan Kittilässä olevan liiketaloudellisesti
14420: työssä Kittilän kunnan kanssa mahdollisuuksia        perusteltua ja sen rahoitus on järjestettävissä.
14421: 
14422:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
14423: 
14424:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
14425:                                           1993 vp -     KK 96                                           3
14426: 
14427: 
14428: 
14429: 
14430:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14431: 
14432:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skall deltai Puulappis eventuella fortsatta verk-
14433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         samhet kan fattas först då utredningama är
14434: 278 av den 5 mars 1993 till vederbörande med-          fårdiga.
14435: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Fastän utredningsarbetet ännu inte har slut-
14436: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 96:              förts, kan redan nu vissa allmänna villkor ställas
14437:                                                        för Veitsiluotos deltagande i Puulappis verk-
14438:           Vilka åtgårder kommer handels- och           samhet. Det viktigaste av dessa är att Puulappis
14439:        industriministeriet att vidta för att säker-    verksamhet skall vara företagsekonomiskt lön-
14440:        ställa att Veitsiluoto Oy deltar i en ny        sam och att den skall vara anpassad till Veitsi-
14441:        start för bolaget Puulappi Oy, som har          luotos övriga affårsverksamhet.
14442:        varit verksamt i Kittilä kommun?                   Veitsiluoto har en stor såg i Kemi, som
14443:                                                        geografiskt ligger rätt långt från Kittilä. Puulap-
14444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pis vidareförädling är inte förenlig med Veitsi-
14445: anföra följande:                                       luotos affärsverksamhet och också Puulappis
14446:                                                        sågverksamhet är ur Veitsiluotos synvinkel av
14447:    Puulappi Oy, som idkat sågverksamhet och            rätt liten skala. Puulappis verksamhet är dock
14448: vidareförädling av sågvaror i Kittilä, försattes i     förlagd till det område där Veitsiluoto anskaffar
14449: konkurs förra våren. Sedan augusti i fjol har          sitt virke. Detta är ett faktum som ett samarbete
14450: Puulappis sågverksamhet legat nere. Kittilä            mellan Puulappi och Veitsiluoto kan byggas på.
14451: kommun köpte alldeles nyligen både sågen och           Veitsiluoto har meddelat handels- och industri-
14452: anläggningen för vidareförädling av Puulappi           ministeriet att bolaget torde kunna bli delaktigt
14453: Oy:s konkursbo.                                        som minoritetsaktionär i ett bolag som grundas
14454:    Veitsiluoto Oy utreder som bäst i samråd med        för idkande av sågverksamheten, om planema
14455: Kittilä kommun vilka möjligheter det finns att         visar att det är företagsekonomiskt motiverat att
14456: fortsätta sågverksamheten vid det foma Puulap-         bedriva sådan verksamhet i Kittilä och att fi-
14457: pi Oy:s sågverk. Beslut om huruvida Veitsiluoto        nansiering kan ordnas för den.
14458: 
14459:      Helsingfors den 8 april 1993
14460: 
14461:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
14462: 1
14463: 
14464: 
14465: 1
14466:                                                  1993 vp
14467: 
14468: Kirjallinen kysymys 97
14469: 
14470: 
14471: 
14472: 
14473:                                     Rinne: Suomalaisten elintarvikkeiden tarjoamisesta kuluttajille
14474:                                         nykyistä edullisemmin hinnoin
14475: 
14476: 
14477:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14478: 
14479:    Suomalaisia elintarvikkeita on ostettavissa         Palkkojen pudottaminen sekä leikkaustoimet
14480: halvalla, jopa puoleen hintaan, lähialueiltamme.       työttömiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja sairai-
14481: Monet suomalaiset ovatkin ryhtyneet ostamaan           siin lisäävät ravinnosta tinkimään pakotettujen
14482: kotimaisia elintarvikkeita ulkomailta.                 määrää. Ruoka Suomessa, mutta ei suomalais-
14483:    Kansalaiset ovat joutuneet eriarvoiseen ase-        ruoka ulkomailla, on ostokykyyn nähden niin
14484: maan tässäkin suhteessa.                               kallista, että aliravitsemustapaukset lasten ja
14485:    Muutaman päivän "pekkasvapailla" työsken-           eläkeläisten piirissä ovat jo osoitettavissa. Toi-
14486: televä palkanansaitsija, lapsiperhe tai vähillä        meentulotuen ja työttömyysturvan piirissä elää
14487: vapaapäivillä varustettu perheviljelijä lypsykar-      nyt miljoona (1 000 000) suomalaista. Alamais-
14488: jatilalla ovat kohtuuttamassa asemassa verrattu-       kansaan lyödään miljoona anojanarpea.
14489: na kymmenen kuukautta vuodesta "haavisto-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14490: vapaalla" eläviin viljatilallisiin, jotka ilman työ-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14491: esteitä voivat lähes vuoden ympäri hamuilla            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14492: suomalaisruokaa ulkomailta. Tukiaisväki "kuit-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14493: taa" toisen kerran kansan kukkarolla.
14494:     Kotimaisia myyntipisteitä puoltaisi lisäksi se,              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-
14495: että hinnoista voitaisiin karsia tarpeettomat kul-            ka mahdollistavat sellaisten elintarvike-
14496: jetuskustannukset ulkomaille.                                 myymälöiden perustamisen Suomeen,
14497:    Viimeiset tutkimustulokset osoittavat, että jo             jotka myyvät kotimaisia elintarvikkeita
14498: yli 100 000 suomalaista joutuu tinkimään ravit-               samoin hinnoin kuin niitä on saatavissa
14499: sevasta ravinnosta. Supistustoimet ravitsemuk-                ulkomailta?
14500: sessa on nyt ulotettu myös laitoshoidon piiriin.
14501:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1993
14502: 
14503:                                               Heikki Rinne
14504: 
14505: 
14506: 
14507: 
14508: 2300321
14509: 2                                        1993 vp -    KK 97
14510: 
14511: 
14512: 
14513: 
14514:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14515: 
14516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja maataloustuotantomme rakenteen johdosta
14517: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ylittävät selvästi edullisemmassa asemassa ole-
14518: olette 8 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-      vien maatalousmaiden tuotantokustannukset.
14519: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Lisäksi osa maailmanmarkkinoilla tarjottavista
14520: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rinteen näin      elintarvikkeista on ylijäämäeriä, joiden hinta-
14521: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 97:              taso ei kata tehokkaimpienkaan maatalousmai-
14522:                                                      den tuotantokustannuksia. Vientituen rahoitus
14523:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-      jaetaan maataloustulolakiin perustuen valtion ja
14524:        ka mahdollistavat sellaisten elintarvike-     maataloustuottajien kesken.
14525:        myymälöiden perustamisen Suomeen,                Elintarvikkeidemme keskimääräinen kulutta-
14526:        jotka myyvät kotimaisia elintarvikkeita       jahintataso on ollut selvästi korkeampi kuin
14527:        samoin hinnoin kuin niitä on saatavissa       useissa eurooppalaisissa maissa. Hintaeron tär-
14528:        ulkomailta?                                   kein syy on yleisen hinta- ja kustannustasomme
14529:                                                      korkeus. Markan kelluminen ja ulkoisen arvon
14530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heikkeneminen ovat kuitenkin olennaisesti lä-
14531: vasti seuraavaa:                                     hentäneet hintatasoamme muiden maiden hinta-
14532:                                                      tasoon. Taloudellisen integraation tiivistyessä ja
14533:    Maataloustulolakiin perustuen keskeisten          kaupan vapautuessa hintatasomme ei tulevai-
14534: maataloustuotteiden tavoitehinnat sovitaan           suudessa juurikaan voi poiketa muualla vallitse-
14535: maataloustuloneuvotteluissa. Tavoitehintojen         vasta hintatasosta. Hallituksen tarkoituksena ei
14536: saavuttaminen nojaa kyseisten tuotteiden tuonti-     kuitenkaan ole ryhtyä erillisiin toimenpiteisiin
14537: suojaan ja tarvittaessa kotimaisen kysynnän ylit-    kaksihintaisten markkinoiden luomiseksi elin-
14538: tävän tarjonnan osan poistamiseen vientituen         tarvikkeille. Kysymyksessä tarkoitettu erikois-
14539: avulla markkinoilta. Tuontisuoja ja viennin tu-      myymälöihin perustuva järjestelmä vääristäisi
14540: keminen ovat hintajärjestelmän välttämättömiä        kilpailua ja johtaisi siihen, että nykyinen ylijää-
14541: tukipilareita, koska maataloustuotteidemme           mien vientiä koskeva tuki olisi ulotettava katta-
14542: tuotantokustannukset muun muassa yleisen hin-        maan myös koko kotimainen kulutus. Valtionta-
14543: tatasomme korkeuden, ilmastollisten tekijöiden       lous ei mahdollista näin mittavia subventioita.
14544: 
14545:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
14546: 
14547:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
14548:                                           1993 vp -    KK 97                                           3
14549: 
14550: 
14551: 
14552: 
14553:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14554: 
14555:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kostnadema i de Iänder som är i en fördelaktiga-
14556: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        re situation. Dessutom är en del av de livsmedel
14557: den 8 mars 1993 till vederbörande medlem av           som bjuds ut på världsmarknaden överskotts-
14558: statsrådet översänt följande av riksdagsman           partier vilkas prisnivå inte täcker produktions-
14559: Rinne undertecknade spörsmål nr 97:                   kostnadema ensi de mest effektiva lantbrukslän-
14560:                                                       dema. Finansieringen av exportstödet fördelas
14561:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder så         enligt lantbruksinkomstlagen mellan staten och
14562:         att man i Finland kan öppna sådana            lantbruksproducenterna.
14563:         livsmedelsbutiker som säljer inhemska            Den genomsnittliga konsumentsprisnivån för
14564:         livsmedel till samma pris som man kan         våra livsmedel har varit klart högre än i de flesta
14565:         köpa dem utomlands?                           europeiska länder. Vår höga pris- och kostnads-
14566:                                                       nivå är den främsta orsaken till prisskillnaden.
14567:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Den flytande marken och försvagningen av mar-
14568: anföra följande:                                      kens extema värde har dock lett till att prisnivån
14569:                                                       i vårt land väsentligt har närmat sig prisnivån i
14570:      Enligt lantbruksinkomstlagen bestäms mål-        andra länder. Då den ekonomiska integrationen
14571:   priserna för de viktigaste lantbruksproduktema      ökar och handeln blir fri kan prisnivån i vårt
14572:   vid lantbruksinkomstförhandlingar. Uppnåen-         land i framtiden inte just avvika från prisnivån
14573:   det av målpriserna baserar sig på importskyddet     annanstans. Regeringen har dock inte för avsikt
14574:   för ifrågavarande varor och på att det utbud som    att vidta särskilda åtgärder för att skapa ett
14575:   överskrider efterfrågan i hemlandet avlägsnas       system där livsmedel kan ha två olika pris på
14576: . från marknaden med hjälp av exportstöd. Im-         marknaden. Det system som avses i spörsmålet
14577:   portskyddet och exportstödet är nödvändiga          och som skulle basera sig på specialaffårer skulle
14578:   stöttepelare för prissystemet eftersom produk-      förvränga konkurrensen och leda till att det
14579:   tionskostnadema för våra lantbruksprodukter,        nuvarande stödet för export av överskottspartier
14580:   bl.a. på grund av vår allmänt höga prisnivå,        måste utsträckas tili att omfatta hela den inhem-
14581:   klimatologiska faktorer och lantbruksproduk-        ska konsumtionen. Statsekonomin tillåter inte så
14582:   tionens struktur, klart överstiger produktions-     omfattande subventioner.
14583: 
14584:    Helsingfors den 8 april 1993
14585: 
14586:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
14587:                                                  1993 vp
14588: 
14589: Kirjallinen kysymys 98
14590: 
14591: 
14592: 
14593: 
14594:                                     Apukka: Metsäverotusta koskevien säännösten muutoksen vaiku-
14595:                                        tuksista kuntien verotuloihin
14596: 
14597: 
14598:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14599: 
14600:    N s. pääomaverouudistuspaketissa eduskunta              Esimerkiksi Savukosken kunnassa kyseinen
14601: päätti myös metsäverotuksen muuttamisesta. Jo          lainmuutos on aiheuttamassa kunnan talou-
14602: kyseisen lain valiokunta- ja eduskuntakäsittelyn       denpidon pohjan murentumisen. Alustavien
14603: aikana oli tiedossa, että metsäverotuksen muut-        laskelmien mukaan Savukosken kunnalle tulee
14604: taminen tulee aiheuttamaan erittäin suuret vero-       metsäverotuksen muuttumisesta aiheutumaan
14605: tulomenetykset metsävaltaisille kunnille. Näitä        2, 7 miljoonan markan menetykset. Summa on
14606: metsävaltaisia kuntia on erityisesti Pohjois- ja       Savukoskella merkittävä, sillä se merkitsee pe-
14607: Itä-Suomessa. Vaikka ongelma olikin tiedossa,          räti 3,46 veroäyripenniä. Keskimääräinen me-
14608: eivät hallituspuolueet halunneet tehdä lakiin tar-     netys kunnille uudistuksessa on laskettu n. 1
14609: vittavaa muutosta, vaan asia kuitattiin pelkällä       penniksi, joten Savukoskelie menetys on koh-
14610: lausumalla.                                            tuuton.
14611:    Eduskunnan hyväksymän, valtiovarainvalio-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
14612: kunnan mietinnössä olevan tekstin mukaisesti           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14613: "kuntien, joissa sijaitsee runsaasti valtion metsiä,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14614: erityisongelmat selvitetään vuoden 1993 tammi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14615: kuun loppuun mennessä." Ja edelleen todetaan:
14616: "Mainittujen kuntien asema ei saa heikentyä                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14617: verouudistuksen johdosta keskimääräistä enem-                 eduskunnan päätöksen mukaisesti ryhty-
14618: pää sen vuoksi, että valtio siirtyy pinta-alavero-            nyt, jotta mainitunlaiset kohtuuttomat
14619: tuksesta puun myyntitulon verotukseen." Halli-                metsäverotulomenetykset kunnilta eh-
14620: tuksen edellytettiin antavan välittömästi selvi-              käistään?
14621: tyksen valmistuttua asiaa koskevan esityksen
14622: eduskunnalle.
14623: 
14624:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
14625: 
14626:                                               Asko Apukka
14627: 
14628: 
14629: 
14630: 
14631: 2300321
14632: 2                                         1993 vp -    KK 98
14633: 
14634: 
14635: 
14636: 
14637:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14638: 
14639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvioilta. Tällaisten tulevien päätösten vaikutuk-
14640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sia ei seuraavassa ole pyritty ottamaan huo-
14641: olette 9 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-       mioon.
14642: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Mikäli taloudellinen tilanne olisi normaali ja
14643: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Asko Apu-          yhteisöveroa kertyisi aiempien vuosien keski-
14644: kan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          määrää vastaava määrä, saisivat kaikki kunnat
14645: 98:                                                   ja seurakunnat jotakuinkin aiempaa vastaavat
14646:                                                       verotulot. Yhteisö- ja pääomaverouudistus ei
14647:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on           siten ole aiheuttamassa menetyksiä kuntien vero-
14648:        eduskunnan päätöksen mukaisesti ryhty-         tuloihin. Taloudellisen laman seurauksena yhtei-
14649:        nyt, jotta mainitunlaiset kohtuuttomat         söveron tuotto tulee kuitenkin olemaan poik-
14650:        metsäverotulomenetykset kunnilta eh-           keuksellisen alhainen. Niille kunnille, jotka
14651:        käistään?                                      aiemminkin ovat olleet merkittäviä elinkeinotoi-
14652:                                                       minnan maksamien yhteisöverojen saajia, ei ti-
14653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lanne eroa siitä, mikä se olisi ollut ilman vero-
14654: vasti seuraavaa:                                      uudistustakin. Sen sijaan ne kunnat, jotka aiem-
14655:                                                       min ovat saaneet merkittävän osan verotulois-
14656:    Yhteisö- ja pääomaverouudistuksessa luovut-        taan suhdanteista riippumattomina ja jotka nyt
14657: tiin vanhamuotoisesta yhteisöverotuksesta.            saavat vastaavat verotulot osuutena yhteisöve-
14658: Tämä merkitsi muun muassa äyripohjaisen yh-           rosta, ovat joutumassa aiemmasta poikkeavaan
14659: teisöjen kunnallisverotuksen lakkaamista. Kun-        tilanteeseen. Verotulojen kertymä tulee vaihtele-
14660: tien ja seurakuntien verotulojen turvaamiseksi        maan kokonaistaloudellisen tilanteen mukaan ja
14661: osa uusimuotoisen yhteisöveron tuotosta säädet-       tasaantumaan aiempaa tasoa vastaavaksi vasta
14662: tiin jaettavaksi kuntien ja seurakuntien kesken.      pitemmällä aikavälillä.
14663: Kunta- ja seurakuntaryhmän osuudet yhteisöve-             Valtionmetsävaltaisille kunnille ei aiheudu
14664: rosta säädettiin vastaamaan vanhamuotoisen            menetyksiä uuden yhteisöveron eikä senjakojär-
14665: yhteisöveron vastaavia osuuksia. Kuntien ja seu-      jestelmän johdosta. Nämä kunnat eivät tule
14666: rakuntien välisiä jako-osuuksia määrättäessä on       myöskään keskimäärin heikommin kohdelluksi
14667: otettu huomioon kaikki se kuntakohtainen tieto,       kuin muut kunnat. Myöskään yksityismetsien
14668: jota on ollut saatavissa kunkin kunnan äyripoh-       sijaintikunnat eivät koe menetyksiä kotikuntai-
14669: jassa uudistuksen johdosta tapahtuvista muu-          seen verotukseen siirtymisen johdosta. Sen sijaan
14670: toksista.                                             valtionmetsävaltaiset kunnat joutuvat verotulo-
14671:    Henkilöverotuksen tuotossa ei kunnallisvero-       jen vuosittaisen vaihtelun osalta aiemmasta mer-
14672: tusta kokonaisuutena tarkastellen arvioida ta-        kittävästi poikkeavaan tilanteeseen. Pinta-alape-
14673: pahtuvan uudistuksen johdosta muutosta. Kun-          rusteisena määräytynyt aiempi vuosittain vakaa
14674: ta- ja seurakuntakohtaisesti tarkastellen henkilö-    verotulo kertyy jatkossa osana koko maan yhtei-
14675: verotuksen tuotto voi kuitenkin nousta tai las-       söveron tuotosta. Siirtyminen uuteen järjestel-
14676: kea. Nämä tuoton muutokset on otettu huo-             mään tapahtuu tässä mielessä erittäin hankalas-
14677: mioon kunta- ja seurakuntakohtaisia yhteisöve-        sa tilanteessa. Yhteisöveron tuotto on kuluvana
14678: ro-osuuksia määrättäessä.                             vuonna jäämässä alle puoleen vuoden 1991 ta-
14679:    Uusimuotoisen yhteisöverotuksen on arvioitu        sosta. Erityisesti ennakkojen maksuunpano on
14680: turvaavan aiemmantasoisten verotulojen kerty-         tapahtunut ehkä liiankin varovaisesti. Tässä ti-
14681: misen yhteisöiltä. Tämä arvio perustuu veropoh-       lanteessa eräät valtionmetsävaltaiset kunnat
14682: jan vahvistumiseen uudistuksen yhteydessä siinä       ovat joutumassa vaativaan sopeutumiseen uu-
14683: määrin, että se kompensoi verokannan alenemi-         teen järjestelmään siirryttäessä. Toisaalta talou-
14684: sesta johtuvan verotulojen alenemisen. On sel-        den elpyminen aikanaan tulee merkitsemään
14685: vää, että mahdolliset veropohjan kaventumiseen        aiempaa suurempien verotulojen ohjautumista
14686: johtavat uudet päätökset vievät pohjaa tehdyiltä      kyseisiin kuntiin.
14687: 
14688:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
14689: 
14690:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14691:                                          1993 vp -    KK 98                                            3
14692: 
14693: 
14694:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14695: 
14696:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         längre stämmer. Följderna av dylika framtida
14697: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       beslut har inte beaktats nedan.
14698: den 9 mars 1993 tili vederbörande medlem av             Om den ekonomiska situationen var normal
14699: statsrådet översänt följande av riksdagsman          och den samfundsskatt som inflyter motsvarade
14700: Asko Apukka undertecknade spörsmål nr 98:            det som i genomsnitt influtit under tidigare år,
14701:                                                      skulle alla kommuners och församlingars skatte-
14702:           Vilka åtgärder har Regeringen med          intäkter i det närmaste motsvara de tidigare
14703:        stöd av riksdagens beslut vidtagit för att    intäkterna. Samfunds- och kapitalskatterefor-
14704:        oskäliga förluster av nämnda slag för         men medför således i sig inte några förluster när
14705:        kommunerna i fråga om skogsskattein-          det gäller kommunernas skatteintäkter. Som en
14706:        täkter skall förebyggas?                      följd av den ekonomiska lågkonjunkturen kom-
14707:                                                      mer dock samfundsskattens avkastning att bli
14708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ovanligt låg. För de kommuner som tidigare haft
14709: anföra följande:                                     ansenliga intäkter av samfundsskatt från närings-
14710:                                                      verksamhet är situationen inte annorlunda än den
14711:    1 sambandmed samfunds- och kapitalskatte-         hade varit utan skattereform. Däremot förändras
14712: reformen slopades den gamla formen av sam-           situationen för de kommuner som tidigare har fått
14713: fundsbeskattning. Detta innebar bl.a. att den        en betydande andel av sina skatteintäkter obero-
14714: skattöresbaserade kommunalbeskattningen för          ende av konjunkturerna, och som nu får motsva-
14715: samfund slopades. För att trygga kommunernas         rande inkomster i form av en andel av samfunds-
14716: och församlingarnas skatteintäkter stadgades att     skatten. Skatteintäkterna kommer att variera
14717: en del av den nya samfundsskattens avkastning        enligt det samhällsekonomiska läget och kommer
14718: skall fördelas mellan kommunerna och försam-         först på längre sikt att stabiliseras på en nivå som
14719: lingarna. Enligt dessa stadganden skall kommu-       motsvarar den tidigare.
14720: nernas och församlingarnas andelar av sam-              Den nya samfundsbeskattningen eller dess
14721: fundsskatten motsvara andelarna av samfunds-         utdelningssystem föranleder inte några förluster
14722: skatten enligt den gamla modellen. Vid faststäl-     för de kommuner där största delen av skogen ägs
14723: landet av kommunernas och församlingarnas            av staten. Dessa kommuner behandlas inte i
14724: utdelning har all den information beaktats som       genomsnitt heller sämre än andra kommuner.
14725: funnits att tillgå om kommunerna när det gäller      lnte heller de kommuner i vilka skogen huvud-
14726: reformens verkningar på den på skattören base-       sakligen är i privat ägo åsamkas förluster på
14727: rade beskattningen.                                  grund av övergången tili beskattning enligt hem-
14728:     Med tanke på kommunalbeskattningen i sin         kommun. Däremot råkar de kommuner där
14729: helhet beräknas reformen inte leda tili några        största delen av skogen är statsägd i en helt ny
14730: förändringar i avkastningen av personbeskatt-        situation eftersom skatteintäkterna kommer att
14731: ningen. Granskas kommunerna och församling-          variera från år tili år. Den tidigare konstanta
14732: arna skilt för sig kan intäkterna av personbe-       årliga skatteintäkten som bestämdes på basis av
14733: skattningen dock stiga eller sjunka. Dessa för-      arealen kommer i fortsättningen att inflyta som
14734: ändringar har beaktats vid fastställandet av         en andel av avkastningen av hela landets sam-
14735: kommunernas och församlingarnas samfunds-            fundsskatt. Övergången tili det nya systemet sker
14736:  skatteandelar.                                      i detta hänseende i ett mycket besvärligt läge.
14737:     Den reviderade samfundsbeskattningen be-         Samfundsskattens avkastning ser i år ut att bli
14738:  räknas bibehålla skatteintäkterna från samfun-      under hälften av motsvarande intäkter 1991.
14739:  den på samma nivå som tidigare. Denna upp-          Speciellt vid debiteringen av förskott har man
14740:  skattning bygger på att skattebasen i samband       tydligen varit alltför mild. Detta betyder att vissa
14741: med reformen breddas så att den minskning i          av de kommuner i vilka staten äger största delen
14742:  skatteintäkterna som den sänkta skattesatsen        av skogen kommer att få svårt att anpassa sig tili
14743:  föranleder kompenseras. Det är klart att even-      det nya systemet. När ekonomin i sinom tid
14744:  tuella nya beslut som gör att skattebasen blir      återhämtar sig kommer dock just dessa kommu-
14745:  snävare kan leda tili att uppskattningarna inte     ner att få större skatteintäkter än tidigare.
14746:      Helsingfors den 14 april 1993
14747: 
14748:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
14749:                                               1993 vp
14750: 
14751: Kirjallinen kysymys 99
14752: 
14753: 
14754: 
14755: 
14756:                                   Seppänen: Euroopan yhteisön jäsenmaiden ydinjätteen sijoittami-
14757:                                       sesta Suomeen
14758: 
14759: 
14760:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14761: 
14762:    Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen esitti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14763: Brysselin vierailunsa yhteydessä 8.3.1993 sellai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14764: sen kannanoton, että Suomen ei tarvitse ottaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14765: vastaan käytettyä ydinpolttoainetta muista          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14766: maista mahdollisen EY -jäsenyydenkään seu-
14767: rauksena.                                                     V skooko Hallitus siihen, että Suomen
14768:    EY ei kuitenkaan ole antanut - ja tuskin                ei tarvitse vastaanottaa muista EY-mais-
14769: antaakaan - ennakkopäätöstä siitä, tulkitaan-              ta käytettyä ydinpolttoainetta EY-jäse-
14770: ko käytetty polttoaine vuoden 2000 jälkeen                 nyyden seurauksena, ja miten tämä asia
14771: (minkä ajankohdan jälkeen tulkinta vasta teh-              on varmistettu Suomen EY-jäsenyysneu-
14772: dään) tavaraksi tai ydinjätteeksi.                         votteluissa?
14773: 
14774:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
14775: 
14776:                                           Esko Seppänen
14777: 
14778: 
14779: 
14780: 
14781: 2300321
14782: 2                                        1993 vp -    KK 99
14783: 
14784: 
14785: 
14786: 
14787:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14788: 
14789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on ilmettävä mm. harjoitettavan toiminnan
14790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luonne ja laajuus. Esimerkiksi Suomessa tois-
14791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taiseksi ainoa käytössä oleva ydinjätteen loppu-
14792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-       sijoituslaitos, VLJ-luola, on alkuaan mitoitettu
14793: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Olkiluodon voimalaitoksen käytön aikana syn-
14794: n:o 99:                                              tyville keski- ja vähäaktiivisille jätteille. Valtio-
14795:                                                      neuvoston v. 1992 myöntämän käyttöluvan
14796:            Uskooko Hallitus siihen, että Suomen      mukaan VLJ-luolaan saa myös sijoittaa vain
14797:        ei tarvitse vastaanottaa muista EY-mais-      TVO I- ja TVO II-ydinvoimalaitosyksiköistä
14798:        ta käytettyä ydinpolttoainetta EY-jäse-       peräisin olevaa jätettä. Samoin olemassa olevat
14799:        nyyden seurauksena, ja miten tämä asia        käytetyn polttoaineen välivarastot on mitoitet-
14800:        on varmistettu Suomen EY-jäsenyysneu-         tu ja hyväksytty vain nykyisistä voimalaitoksis-
14801:        votteluissa?                                  ta tulevalle käytetylle polttoaineelle.
14802:                                                          Muut luvat, kuten ydinaineiden ja -jätteiden
14803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuonti-, vienti- ja kuljetusluvat, myöntää kaup-
14804: vasti seuraavaa:                                     pa- ja teollisuusministeriö tai Säteilyturvakeskus
14805:                                                      tapauksesta riippuen. Ydinaineiden tuonti- ja
14806:     Suomen ydinenergian käytöstä on säädetty         vientiluvat liittyvät käytännössä joko suomalais-
14807: ydinenergialaissa. Siihen sisältyy määräyksiä        ten ydinvoimalaitosten polttoainehankintaan ja
14808: mm. ydinlaitosten rakentamisesta ja käytöstä         jätehuoltoon tai tieteelliseen tutkimukseen, jossa
14809: sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden hallussapidos-    tarvitaan hyvin vähäisiä määriä ydinaineita.
14810: ta, käsittelystä, varastoinnista, kuljetuksesta,         Jos Suomeen haluttaisiin tuoda huomattavia
14811: viennistä ja tuonnista. Ydinenergian käyttöön        määriä käytettyä polttoainetta tai muuta ydin-
14812: liittyvä toiminta on saatettu luvanvaraiseksi.       jätettä, pitäisi niille ensin rakentaa käsittely-,
14813: Käytettyyn pohtoaineeseen sovelletaan sekä           varastointi- tai loppusijoituslaitos, laajentaa käy-
14814: ydinaineita että ydinjätteitä koskevia säännök-      tössä olevia laitoksia tai muuttaa niiden käyttö-
14815: siä.                                                 tarkoitusta. Jos maassamme ei ole asianmukaista
14816:     Ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan      laitosta ulkomaisen ydinjätteen vastaanotta-
14817: kokonaisedun mukaista. Yhteiskunnan koko-            miseksi, ei jätteen tuontiluvan myöntämiselle ole
14818: naisetu arvioidaan ydinenergiaa koskevia lupia       ydinenergialain mukaisia edellytyksiä. Uuden
14819: myönnettäessä;                                       laitoksen rakentaminen jätteille vaatisi edellä
14820:     Yleiseltä merkitykseltään ns. huomattavia        kuvatun periaatepäätöskäsittelyn valtioneuvos-
14821: ydinlaitoksia ovat ydinvoimalaitoksen lisäksi        tossa ja eduskunnassa. Kauppa- ja teollisuus-
14822: mm. käytetyn polttoaineen käsittelyyn ja varas-      ministeriö katsoo, että olemassa olevien laitosten
14823: tointiin tarvittavat laitokset sekä ydinjätteiden    laajentaminen tai käyttötarkoituksen muuttami-
14824: loppusijoitukseen käytettävät laitokset. Harkin-     nen siten, että käyttöluvassa määritelty käytetyn
14825: nan ja päätöksen siitä, ovatko tällaiset ydinlai-    polttoaineen tai muun ydinjätteen alkuperä
14826: tokset yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia,           muuttuisi tai enimmäismäärä ylitettäisiin, on
14827: tekee valtioneuvosto ennen kuin rakennuslupa         verrattavissa uuden laitoksen rakentamiseen ja
14828: voidaan ottaa käsiteltäväksi. Myönteisen peri-       vaatisi siten periaatepäätöskäsittelyä.
14829: aatepäätöksen edellytyksenä on mm. suunnitel-            Kansanedustaja Seppäsen kirjallinen kysymys
14830: lun laitoksen sijaintipaikkakunnan puoltava lau-     kohdistuu EY-maiden käytettyyn polttoainee-
14831: sunto. Eduskunta tarkastaa periaatepäätöksen         seen. EY on hyväksynyt 1.1.1994 voimaan tule-
14832: ja sillä on oikeus kumota päätös. Periaatepäätös     van direktiivin (92/3/EURATOM), jonka mu-
14833: annetaan kulloinkin tiettyyn käyttötarkoituk-        kaan radioaktiivista jätettä ei saa viedä maahan,
14834: seen ja laajuudeltaan rajattuun toimintaan.          joka ei ole antanut siihen lupaa tai jolla ei ole
14835:     Luvat ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyt-       teknistä valmiutta hoitaa sitä turvallisesti. Direk-
14836: töön myöntää valtioneuvosto. Lupapäätöksestä         tiivissä määritellään radioaktiiviseksi jätteeksi
14837:                                            1993 vp -      KK 99                                              3
14838: 
14839: aine, joka sisältää tai on saastunut radionukli-           Viime aikoina EY:n jätepolitiikassa on myös
14840: deilla ja jolle ei katsota olevan käyttöä. Jos          selkiytynyt yhä enemmän linja, jonka mukaan
14841: Suomessa ei ole ulkomaisten jätteiden käsittele-        jätteet tulee käsitellä ensisijaisesti siellä, missä ne
14842: miseen, varastointiin tai loppusijoittamiseen tar-      syntyvät. Suomen EY-jäsenyysneuvottelujen yh-
14843: koitettuja laitoksia, jätteiden tuonti on katsotta-     deksi tavoitteeksi on asetettu sen varmistaminen,
14844: va kielletyksi myös tämän direktiivin mukaan.           että ydinjätteiden tuonnin salliminen tai epäämi-
14845:    Suomella ei ole pelkästään käytetyn polttoai-        nen olisi kaikissa olosuhteissa kansallisen viran-
14846: neen, jota ei pidettäisi jätteenä, käsittelyyn tar-     omaisen harkinnan varassa ja että maamme
14847: koitettuja laitoksia (kuten jälleenkäsittelylaitos),    valtakunnallisilla ja kunnallisilla päätöksenteki-
14848: eikä näköpiirissä ole sellaisen rakentamista. Täl-      jöillä säilyy oikeus päättää ydinenergialain mu-
14849: laiset käsittelylaitoksetkin vaatisivat aiemmin         kaisesti itsenäisesti käytettyä polttoainetta ja
14850: kuvatun periaatepäätöskäsittelyn.                       muita ydinjätteitä käsittelevistä laitoksista ja sen
14851:    Suomen lainsäädäntö ja EY:n lainsäädäntö             seurauksena myös jätteen tuonnista maahan kä-
14852: ovat näin ollen sopusoinnussa keskenään siltä           siteltäväksi, varastoitavaksi ja loppusijoitetta-
14853: osin, mikä koskee ydinjätteiden maasta toiseen          vaksi.
14854: tapahtuvien siirtojen valvonnan ja kontrollin
14855: yleistä järjestämistä.
14856:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
14857:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
14858: 4                                          1993 vp -    KK 99
14859: 
14860: 
14861: 
14862: 
14863:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14864: 
14865:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gen dimensionerats för medel- och lågaktivt
14866: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           avfall som uppstår vid driften av kraftverket i
14867: medlem av statsrådet översänt riksdagsman              Olkiluoto. Enligt det tillstånd soi:n statsrådet
14868: Esko Seppänens spörsmål nr 99:                         beviljade år 1952 får också enbart avfall från
14869:                                                        kärnkraftverksenheterna TVO I och TVO II
14870:           Tror Regeringen att Finland inte be-         placeras i grottan. Likaså har de existerande
14871:         höver ta emot använt kärnbränsle från          mellanupplagen för använt bränsle dimensione-
14872:         andra EG-länder i och med ett EG-              rats och godkänts endast för det använda bräns-
14873:         medlemskap, och hur har detta säkrats i        le som kommer från de nuvarande kraftverken.
14874:         medlemskapsförhandlingarna?                        Övriga tillstånd, såsom tillstånd till införsel,
14875:                                                        utförsel och transport av kärnämnen och kärn-
14876:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          avfall beviljas av handels- och industriministeriet
14877: anföra följande:                                       eller strålsäkerhetscentralen, beroende på fallet.
14878:                                                        Tillstånden för införsel och utförsel av kärnäm-
14879:     Om användningen av kärnenergi i Finland            nen gäller i praktiken antingen de finska kärn-
14880: stadgas i kärnenergilagen. Den innehåller före-        kraftverkens bränsleanskaffning och avfallshan-
14881: skrifter om bl.a. uppförande och drift av kärnan-      tering eller vetenskaplig forskning, i viiken
14882: läggningar samt innehav, hantering, lagring,           mycket små mängder kärnämnen behövs.
14883: transport, utförsel och införsel av kärnämnen              Skall betydande mängder använt bränsle eller
14884: och kärnavfall. Verksamhet som anknyter till           annat kärnavfall föras in till Finland, måste först
14885: användningen av kärnenergi har underkastats            en anläggning för hantering, lagring eller slutlig
14886: tillstånd. På använt bränsle tillämpas både de         förvaring av bränslet byggas, eller också måste
14887: föreskrifter som gäller kärnämnen och de som           de existerande anläggningarna utvidgas eller
14888: gäller kärnavfall.                                     ändras för det nya ändamålet. Om det inte finns
14889:     Användningen av kärnenergi skall vara fören-       någon ändamålsenlig anläggning i landet för
14890: lig med samhällets helhetsintresse. Samhällets         mottagande av kärnavfall från utlandet, finns
14891: helhetsintresse avvägs då tillstånd som gäller         inte heller de förutsättningar för beviljande av
14892: kärnenergi beviljas.                                   tillstånd till införsel som föreskrivs i kärnenergi-
14893:     Allmänt taget omfattar kärnanläggningar            lagen. För att en ny anläggning skall kunna
14894: med stor betydelse utöver kärnkraftverk bl.a.          byggas för avfallet krävs principbeslutsbehand-
14895: anläggningar för hantering och lagring av an-          ling i statsrådet och riksdagen enligt beskrivning-
14896: vänt bränsle samt anläggningar för slutlig förva-      en ovan. Handels- och industriministeriet anser
14897: ring av kärnavfall. Frågan om sådana kärnan-           att om de existerande anläggningarna byggs ut
14898: läggningar är förenliga med samhällets helhets-        eller om deras ändamål ändras så att det använ-
14899: intresse prövas och avgörs av statsrådet innan         da bränslets eller det övriga kärnavfallets ur-
14900: byggnadstillståndet kan tas upp till behandling.       sprung är ett annat än det som definierats i
14901: Ett positivt principbeslut förutsätter bl.a. att ett   driftstillståndet, eller så att den maximala mäng-
14902: tillstyrkande utlåtande fås av den planerade           den överskrids, är detta att jämföra med uppfö-
14903: anläggningens förläggningsort. Riksdagen gran-         randet av en ny anläggning, vilket innebär att
14904: skar principbeslutet och har rätt att upphäva det.     principbeslutsbehandling vore nödvändig.
14905: Principbeslutet ges för ett enskilt ändamål och            Riksdagsman Seppänens spörsmål gäller an-
14906: för en verksamhet med begränsad omfattning.            vänt bränsle som härstammar från EG-länderna.
14907:     Tillstånd att uppföra och driva en kärnan-         EG har godkänt ett direktiv (92/3/EURATOM)
14908: läggning beviljas av statsrådet. Av tillståndsbe-      som skall träda i kraft 1.1.1994, enligt vilket
14909: slutet skall framgå bl.a. verksamhetens art och        radioaktivt avfall inte får föras till ett land som
14910: omfattning. Till exempel den enda anläggning           inte har gett tillstånd till detta eller som inte har
14911: för slutlig förvaring av kärnavfall som är i bruk      den tekniska beredskapen att på ett säkert sätt ta
14912: i Finland, reaktoravfallsgrottan, har ursprungli-      hand om avfallet. Som radioaktivt avfall definie-
14913:                                          1993 vp -    KK 99                                           5
14914: 
14915: ras i direktivet sådana ämnen som innehåller         kontroll i samband med att kärnavfall förs från
14916: eller har förorenats med radionuklider och för       ett land till ett annat.
14917: vilka det inte anses finnas någon användning.           På senaste tiden har EGs politik i fråga om
14918: Om det inte finns några anläggningar i Finland       avfall allt tydligare följt den linjen att avfall i
14919: för hantering, lagring eller slutlig förvaring av    första hand bör behandlas där det uppstår. Ett
14920: avfall från utlandet, skall införsel av avfallet     mål i Finlands förhandlingar om EG-medlem-
14921: anses vara förbjuden även enligt direktivet i        skap är att säkerställa att en nationell myndighet
14922: fråga.                                               under alla omständigheter får överväga om in-
14923:    Finland har ingen anläggning avsedd för be-       försel av kärnavfall skall tillåtas eller förbjudas
14924: handling av enbart använt bränsle som inte bör       och att landets nationella och kommunala be-
14925: anses som avfall (t.ex. en upparbetningsanlägg-      slutsfattare får bibehålla rätten att självständigt
14926: ning), och uppförandet av en sådan är inte heller    i överensstämmelse med kämenergilagen besluta
14927: i sikte. Också för anläggningar av detta slag        om anläggningar för hantering av använt bränsle
14928: behövs principbeslutsbehandling.                     och annat kärnavfall, och följaktligen om inför-
14929:    Finlands och EGs lagstiftning harmonierar         sel av avfall för hantering, lagring och slutlig
14930: således med varandra till den del som gäller den     förvaring.
14931: allmänna organiseringen av övervakning och
14932:      Helsingfors den 8 april 1993
14933: 
14934:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
14935:                                                   1993 vp
14936: 
14937: Kirjallinen kysymys 100
14938: 
14939: 
14940: 
14941: 
14942:                                     Seppänen: Helsingin ja Hämeenlinnan välisen moottoritien kulu-
14943:                                         misurista
14944: 
14945:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14946: 
14947:    Helsingin-Hämeenlinnan moottoritiellä on                      Tietääkö Hallitus, vastaako Helsin-
14948: kulumisuria, joista autoilijoita varoitetaan lii-             gin-Hämeenlinnan moottoritien raken-
14949: kennemerkein.                                                 nustapa asetettuja standardeja, ja
14950:    Kuitenkin moottoritie on sangen uusi, eikä                    mitä Hallitus aikoo tehdä moottori-
14951: siinä saisi vielä olla näin pahasti liikenneturvalli-         ajoneuvojen akselipainojen rajoittami-
14952: suutta vaarantavaa kulumista.                                 seksi niin, että tiestö ei heti uutena vau-
14953:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            rioidu sillä tavalla kuin mainittu moot-
14954: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               toritie on kulunut?
14955: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14956: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14957:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
14958:                                               Esko Seppänen
14959: 
14960: 
14961: 
14962: 
14963: 230032J
14964: 2                                        1993 vp -   KK 100
14965: 
14966: 
14967: 
14968: 
14969:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14970: 
14971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Ensimmäisessä vaiheessa tien rakennekerrosten
14972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päälle tehdään ns. sidottu kantavan kerroksen
14973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yläosa ja sen päälle asfalttikerros. Tämä kerros
14974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-       on lopullisen asfalttibetonin näköinen päällyste,
14975: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       mutta sen kulutuskestävyys on huono. Lopulli-
14976: 100:                                                 nen päällyste tehdään yleisesti sen jälkeen, kun
14977:                                                      tie on ollut muutaman vuoden käytössä. Vasta
14978:           Tietääkö Hallitus, vastaako Helsin-        tällöin tien rakentaminen katsotaan päättyneek-
14979:        gin-Hämeeruinnan moottoritien raken-          si.
14980:        nustapa asetettuja standardeja, ja                Helsingin-Hämeenlinnan moottoritien no-
14981:           mitä Hallitus aikoo tehdä moottori-        pea kuluminen tuli yllätyksenä. Päällysteen ole-
14982:        ajoneuvojen akselipainojen. rajoittami-       tettiin kestävän ilman liikennettä haittaavaa ku-
14983:        seksi niin, että tiestö ei heti uutena vau-   lumista noin kaksi vuotta. Urautuneimmat
14984:        rioidu sillä tavalla kuin mainittu moot-      osuudet (mm. Klaukkala-Nurinijärvi ja
14985:        toritie on kulunut?                           Usmi-Riihimäki) päällystetään nopean kulu-
14986:                                                      misen takia lopullisella kulutuskerroksella jo
14987:   Vastauksena kysymykseen· esitän kunnioitta-        tulevan kesän aikana. Päällyste tehdään parhais-
14988: vasti seuraavaa:   ·                                 ta mahdollisista raaka-aineista ja käyttäen pa-
14989:                                                      rasta Suomessa olevaa asiantuntemusta.
14990:   Uusien teiden ottaminen liikenteelle osin kes-         Todettakoon, että päällysteen urautuminen
14991: keneräisinä ilman lopullista päällysteen kulutus-    on johtunut pelkästään nastarengaskulumisesta.
14992: kerrosta on yleinen rakennustapa Suomessa.
14993:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
14994: 
14995:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
14996:                                            1993 vp -   KK 100                                           3
14997: 
14998: 
14999: 
15000: 
15001:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15002: 
15003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            man på vägens olika lager det s.k. övre fästlagret
15004: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           och på detta lager asfaltlagret. Detta lager liknar
15005: medlem av statsrådet översänt följande av ·riks-       den slutliga asfaltbetongen, men dess hållbarhet
15006: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             är dålig. Den slutliga beläggningen beläggs i
15007: mål nr 100:                                            allmänhet när vägen har varit i användning
15008:                                                        några år. Först i detta skede anses vägbygget
15009:          Vet Regeringen om byggnadssättet av           slutfört.
15010:        motorvägen på vägsträckan Helsing-                 Det var en överraskning att slitningen av
15011:        fors-Tavastehus motsvarar ställda stan-         motorvägen Helsingfors-Tavastehus skedde så
15012:        darder, och                                     hastigt. Enligt beräkningarna skulle motorvägen
15013:          vad ämnar Regeringen göra för att             hålla ungefår två år, utan att medföra olägenhe-
15014:        begränsa axeltrycket så, att vägarna som        ter för trafiken. Avsnitten med de djupaste
15015:        nya inte genast tar skada på samma sätt         fårorna (bl.a. K1aukkala-Nurmijärvi och
15016:        som nämnda motorväg slitits?                    Usmi-Riihimäki) kommer p.g.a. snabbt slitage
15017:                                                        att beläggas med den slutliga beläggningen redan
15018:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nästa sommar. De bästa möjliga råvarorna kom-
15019: anföra följande:                                       mer att användas i beläggningen och den bästa
15020:                                                        sakkunskapen i Finland kommer att anlitas.
15021:    1 Finland brukar man allmänt ta nya vägar i            Slutligen bör konstateras att slitaget enbart
15022: bruk delvis ofårdiga, före beläggningens slutliga      har berott på användningen av dubbdäck.
15023: slitagelager har lagts på. 1 den första fasen lägger
15024:      Helsingfors den 1 april 1993
15025: 
15026:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
15027:                                                1993 vp
15028: 
15029: Kirjallinen kysymys 101
15030: 
15031: 
15032: 
15033: 
15034:                                   Jurva: Verotuksen alueorganisaation uudistamisesta
15035: 
15036: 
15037: 
15038:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15039: 
15040:    Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta        jaan, Karkkilan, Keravan, Loviisan, Mäntsälän,
15041: on 24. huhtikuuta 1992 tehnyt päätöksen, että        Nurmijärven, Orimattilan, Siuntion ja Vihdin
15042: verotuksen alueorganisaatio koostuu itsenäisistä     veropiirit, joihin kuuluu yhteensä 23 Uuden-
15043: ja nykyistä palvelukykyisimmistä verotoimis-         maan läänin kuntaa. Lakkauttamisten ja yhdis-
15044: toista. Myös valtion vuoden 1993 talousarvion        tämisten toteuduttua on selvää, että veronmak-
15045: perusteluissa puhutaan verotuksen alueorgani-        sajain oikeusturva ja palvelujen saatavuus oleel-
15046: saation palvelukyvyn vahvistamisesta ja kustan-      lisesti heikkenee nykytasosta.
15047: nusten säästämisestä. Valtion paikallishallintoa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15048: uudistettaessa on korostettu palvelujen tasapuo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15049: lisen saatavuuden tärkeyttä.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15050:    Ristiriidassa verotuksen alueorganisaation        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15051: palvelukyvyn parantamisen ja kansalaisten pal-
15052: velujen saatavuuden kanssa ovat valtiovarainmi-                Pitääkö Hallitus Uudenmaan läänin
15053: nisteriön jo toteuttamat ja ehdottamat veropii-             veropiirien rajua lakkauttamis- ja yhdis-
15054: rien lakkauttamiset ja yhdistämiset. Esimerkiksi            tämishanketta kansalaisten palvelujen
15055: Uudenmaan läänissä on tarkoitus supistaa vero-              saatavuuden ja oikeusturvan kannalta
15056: piirien määrä 18 veropiiristä vain seitsemään               tarkoituksenmukaisena, ja
15057: veropiiriin. Jäljelle jäisivät vain Helsingin, Es-             aikooko Hallitus tarkistaa valtiova-
15058: poon, Vantaan, Järvenpään, Lohjan, Porvoon ja               rainministeriön lakkauttamisehdotusta
15059: Tammisaaren veropiirit Lakkautuslistalla ovat               esimerkiksi Orimattilan ja Loviisan vero-
15060: vuoden 1993 aikana Hangon, Hyvinkään, Kar-                  piirit säilyttämällä?
15061:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
15062:                                             Marita Jurva
15063: 
15064: 
15065: 
15066: 
15067: 2300321
15068: 2                                       1993 vp -   KK 101
15069: 
15070: 
15071: 
15072: 
15073:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15074: 
15075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ka mukaan Uudenmaan läänissä olisi seitsemän
15076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veropiiriä aikaisemman 18 sijasta. Ehdotuksen
15077: olette 9 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-     mukaan Uudellamaalla kaikkien lakkautetta-
15078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vaksi ehdotettujen veropiirien verotoimistot oli-
15079: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marita Jur-      sivat jääneet toimimaan alatoimistoina nykyisille
15080: van näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sijaintipaikkakunnilleen. Valtiovarainministe-
15081: 101:                                                riön käsityksen mukaan ehdotus olisi toteutues-
15082:                                                     saan luonut parhaimmat valmiudet turvata Uu-
15083:           Pitääkö Hallitus Uudenmaan läänin         dellamaalla verohallinnon peruspalvelut ja jopa
15084:        veropiirien rajua lakkauttamis- ja yhdis-    parantaa palvelukykyä ja samalla toteuttaa ve-
15085:        tämishanketta kansalaisten palvelujen        rohallintoon kohdistetut säästö- ja tuottavuusta-
15086:        saatavuuden ja oikeusturvan kannalta         voitteet. Ehdotus oli myös kysymyksen peruste-
15087:        tarkoituksenmukaisena, ja                    luissa esitettyjen hallinnon kehittämisen ministe-
15088:           aikooko Hallitus tarkistaa valtiova-      rivaliokunnan päätökseen sekä valtion vuoden
15089:        rainministeriön lakkauttamisehdotusta        1993 talousarvion perusteluihin sisältyvien ta-
15090:        esimerkiksi Orimattilan ja Loviisan vero-    voitteiden mukainen.
15091:        piirit säilyttämällä?                           Valtioneuvosto teki Uudenmaan läänin vero-
15092:                                                     piireistä päätöksen Espoon ja Tammisaaren
15093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osalta 4.3.1993 ja muilta osin 25.3.1993. Viimek-
15094: vasti seuraavaa:                                    si mainittu päätös syntyi äänestyksen tuloksena.
15095:                                                     Tehdyn päätöksen mukaan veropiirit noudatta-
15096:    Toisin kuin kysymyksen perusteluissa on to-      vat kihlakuntajaon rajoja, jolloin Uudellamaalla
15097: dettu, veropiirien hallinnollinen yhdistäminen ei   on 1.4.1993lukien kihlakuntajaon mukaisesti 11
15098: vähennä toimipisteiden määrää. Toimipisteistä       veropiiriä. Siten Orimattilan ja Mäntsälän vero-
15099: päätetään erikseen. Veropiirien päälliköt pitävät   piirit muodostavat yhteisen veropiirin, johon
15100: omalta osaltaan huolta paikallisten palveluiden     samalla siirtyi Myrskyiän kunta Loviisan vero-
15101: saatavuuden turvaamisesta ottaen huomioon           piiristä. Loviisan veropiiri säilyy omana veropii-
15102: myös toiminnan tuloksellisuuden. Sen sijaan         rinään. Lisäksi Pomaisten kunta siirtyi tässä
15103: yhdistäminen mahdollistaa hallinnollisesti vah-     yhteydessä Mäntsälän veropiiristä Porvoon ve-
15104: vemmat yksiköt, mikä luo edellytyksiä parantaa      ropiiriin.
15105: hallinnon palvelukykyä lisäämällä toimintojen          Hallinnon kehittäminen on jatkuvaa. Vero-
15106: joustavuutta ja vähentämällä pienten yksiköiden     hallinto seuraa jatkuvasti omalta osaltaan hallin-
15107: toimintojen haavoittuvuutta. Samalla se osal-       non palvelutarpeiden ja suorituskyvyn kehitty-
15108: taan parantaa veronmaksajien oikeusturvaa           mistä. Tältä pohjalta sekä verohallinto että val-
15109: mahdollistamaila riittävän erityisasiantunte-       tiovarainministeriö ovat myös valmiit tarvittaes-
15110: muksen tuottamisen.                                 sa esittämään tarkistuksia veropiirijakoon sitä
15111:    Kysymyksessä ja sen perusteluissa on viitattu    mukaa kuin asiakkaiden tarpeet ja hallinnon
15112: verohallinnossa valmisteltuun ehdotukseen, jon-     suorituskyky sitä edellyttävät.
15113:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
15114: 
15115:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15116:                                            1993 vp -    KK 101                                           3
15117: 
15118: 
15119: 
15120: 
15121:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15122: 
15123:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skulle skattebyråema i alla de skattedistrikt som
15124: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          man föreslog att skulle slopas ha kvarstått som
15125: den 9 mars 1993 tili vederbörande medlem av             filialbyråer på sina nuvarande placeringsorter.
15126: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Enligt finansministeriets uppfattning skulle för-
15127: Marita Jurva undertecknade spörsmål nr 101:             verkligandet av förslaget ha skapat de bästa
15128:                                                         förutsättningama för att säkerställa skatteför-
15129:            Anser Regeringen att det omstörtande         valtningens basservice i Nyland och rentav för-
15130:        projektet att slopa och slå samman skat-         bättra serviceförmågan. Samtidigt skulle de
15131:        tedistrikten i Nylands län är ändamålsen-        spar- och produktivitetsmål som uppställts för
15132:        ligt med tanke på medborgamas tiligång           skatteförvaltningen ha kunnat nås. Förslaget
15133:        till service och deras rättsskydd, och           följde även de i motiveringen tili spörsmålet
15134:            ämnar Regeringen ändra finansminis-          nämnda målsättningama, som ingick i det beslut
15135:        teriets förslag att slopa skattedistrikt t.ex.   som fattats av ministerutskottet för utvecklande
15136:        genom att bibehålla skattedistrikten i           av förvaltningen samt i motiveringen till stats-
15137:        Orimattila och Lovisa?                           budgeten för 1993.
15138:                                                             Statsrådet fattade beslutet om skattedistrikten
15139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           i Nylands län för Esbos och Ekenäs del den 4
15140: anföra följande:                                        mars 1993 och till övriga delar den 25 mars 1993.
15141:                                                         Det senare beslutet uppkom efter omröstning.
15142:     1 motsats till vad som konstateras i motive-        Enligt beslutet följer skattedistrikten häradsin-
15143: ringen till spörsmålet minskar den administrati-        delningens gränser, varvid det i Nyland från och
15144: va sammanslagningen av skattedistrikt inte anta-        med den 1 april1993, i enlighet med häradsindel-
15145: let verksamhetsställen. Om verksamhetsställena          ningen, finns 11 skattedistrikt. Således bildar
15146: besluts särskilt. Chefema för skattedistrikten ser      Orimattila och Mäntsälä skattedistrikt ett ge-
15147: till att lokal service finns tillgänglig, även med      mensamt skattedistrikt, till vilket Mörskoms
15148: beaktande av en resultatrik verksamhet. Där-            kommun samtidigt övergår från Lovisa skattedi-
15149: emot möjliggör en sammanslagning administra-            strikt. Lovisa skattedistrikt bibehålls som ett
15150: tivt sett starkare enheter, vilket skapar förutsätt-    eget skattedistrikt. Dessutom övergick Borgnäs
15151: ningar att förbättra serviceförmågan inom for-          kommun i detta sammanhang från Mäntsälä
15152: valtningen genom att funktionema görs flexibla-         skattedistrikt till Borgå skattedistrikt.
15153: re och sårbarheten hos de små enhetemas funk-               Utvecklandet av förvaltningen sker kontinuer-
15154: tioner minskas. Samtidigt förbättrar samman-            ligt. Skatteförvaltningen granskar fortgående hur
15155: slagningen skattebetalamas rättsskydd genom             forvaltningens servicebehov och prestationsför-
15156: att den möjliggör en tillräcklig produktion av          måga utvecklas. På denna grund är både skatte-
15157: specialsakkunskap.                                      forvaltningen och finansministeriet också redo att
15158:     1 spörsmålet och motiveringen tili det hänvi-       vid behov föreslå ändringar i skattedistriktsindel-
15159: sas till ett förslag som beretts inom skatteförvalt-    ningen i den takt kundemas behov och förvalt-
15160: ningen. Enligt det skulle skattedistrikten i Ny-        ningens prestationsförmåga kräver det.
15161: lands län bli 7 i stället för tidigare 18. Dessutom
15162:      Helsingfors den 14 april 1993
15163: 
15164:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
15165: 1
15166: 
15167: 
15168: 
15169: 1
15170:                                                1993 vp
15171: 
15172: Kirjallinen kysymys 102
15173: 
15174: 
15175: 
15176: 
15177:                                   Ala-Nissilä ym.: Ammattiliittojen työttömyyskassojenjäsenmaksu-
15178:                                       jen perimisestä
15179: 
15180: 
15181:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15182: 
15183:     Nykyisen suurtyöttömyyden vallitessa on          voida rajoittaa. Mainittu syksyinen päätös pa-
15184: työttömyysturvan rahoittamisen kannalta vält-        kottaa työttömyyskassan jäsenet myös kuulu-
15185: tämätöntä työttömyyskassajärjestelmän toimi-         maan Rakennusliittoon. Lain mukaan tällaista
15186: minen luotettavana tavalla myös siksi, että työ-     pakkoa ei voi olla.
15187: valtaisilla aloilla korkeiksi nousevat työttö-           Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan mo-
15188: myysvakuutusmaksut lisäävät työttömyyttä.            net muutkin yksityisen sektorin kassoista, jä-
15189:     Eri ammattiliittojen työttömyyskassojen jä-      senmäärältään 350 000, perivät jäsenmaksun
15190: senmaksuperinnässä on viime aikoina esiintynyt       liitolle työttömyyspäivärahasta. Menettelystä
15191: seikkoja, jotka antavat aiheen arvioida tapahtu-     on seurauksena myös se, että työnantajan ra-
15192: nutta työttömyyskassalain rikkomuksena. Ky-          hoittamaa työttömyysturvaa hyödynnetään täl-
15193: seessä ovat lähinnä ammattiliittojen suorittamat     lä tavalla työttömyyspäivärahoista perittävien
15194: jäsenmaksuperinnät työttömyyskassan maksa-           jäsenmaksujen kautta ammattiliittojen talou-
15195: mista työttömyyspäivärahoista.                       den pönkittämiseen. Moraalisesti talouden ja
15196:      Työttömyyskassalain mukaan työttömyys-          työttömyyden hoidon kannalta tämä ei ole oi-
15197: kassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa      kein. Lisäksi menettelyssä syntyy työntekijän
15198: tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla      suhteen maksajan osalta mahdollisuus kaksin-
15199: sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa har-     kertaiseen verovähennysoikeuteen kuuluessaan
15200: joittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun       työttömyyskassaan ja maksaessaan toisaalta
15201: yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi    työttömyyspäivärahastaan jäsenmaksua.
15202:  rajoitetuksi. Kuitenkin esimerkiksi Rakennus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15203:  liitto päätti periä viime syksynä ammattiliiton     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15204: jäsenmaksun Rakennustyöläisten työttömyys-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15205:  kassan maksamista työttömyyspäivärahoista.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15206:      Seurauksena on, että työttömät maksavat lii-
15207:  ton budjetin tuloista lähes kolmanneksen valtion              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15208: ja yritysten 94,5-prosenttisesti rahoittamista an-          ryhtyä eri ammattiliittojen työttömyys-
15209:  siosidonnaisista työttömyyspäivärahoista mak-              kassan maksamista työttömyyspäivära-
15210:  setuilla jäsenmaksuilla.                                   hoista suorittaman jäsenmaksuperinnän
15211:      Työttömyyskassan itsenäisyyttä ei mainitulla           ja siihen mahdollisesti liittyvien työttö-
15212:  tavalla kuitenkaan työttömyyskassalain mukaan              myyskassalain rikkomusten osalta?
15213: 
15214:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
15215: 
15216:           Olavi Ala-Nissilä              Tuula Linnainmaa               Rose-Marie Björkenheim
15217:           Jarmo Laivoranta               Kyösti Toivonen                Matti Lahtinen
15218:           Markku Vuorensola              Pekka Viljanen                 Väinö Saario
15219:           Sauli Niinistö                 Ismo Seivästö                  Jan-Erik Enestam
15220:           Juha Korkeaoja                 Jukka Vihriälä                 Matti Vanhanen
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 
15225: 2300321
15226: 2                                        1993 vp -   KK 102
15227: 
15228: 
15229: 
15230: 
15231:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15232: 
15233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräys siitä, että jäsenmaksu peritään myös
15234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mainituista etuuksista.
15235: olette 9 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-          Saadun selvityksen· mukaan vuonna 1992
15236: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaikkiaan 24 ammattiliittoa peri liiton jäsen-
15237: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Olavi Ala-        maksua myös työttömiltä. Päätös ammattiliiton
15238: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      jäsenmaksun perinnästä tulee tehdä yhdistyslain
15239: sen n:o 102:                                         ja ao. ammattiliiton sääntöjen edellyttämällä
15240:                                                      tavalla, joihin päätöksiin ao. ammattiliiton jäsen
15241:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on yhdistyslain edellyttämällä tavalla sitoutunut.
15242:        ryhtyä eri ammattiliittojen työttömyys-           Käytännössä sekä ammattiliiton jäsenmaksu-
15243:        kassan maksamista työttömyyspäivära-          jen että työttömyyskassojen jäsenmaksujen pe-
15244:        hoista suorittaman jäsenmaksuperinnän         rintä työttömyyspäivärahasta suoritetaan työt-
15245:        ja siihen mahdollisesti liittyvien työttö-    tömyyskassojen maksatusjärjestelmissä, valta-
15246:        myyskassalain rikkomusten osalta?             osin Postipankin järjestelmässä, joiden kanssa
15247:                                                      työttömyyskassat ovat tehneet asiakaspalveluso-
15248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pimuksen. Sekä ammattiliiton että työttömyys-
15249: vasti seuraavaa:                                     kassan jäsenmaksu pidätetään samalla kertaa ja
15250:                                                      pidätetyt maksut jaetaan neljännesvuosittain
15251:    Vuonna 1985 voimaan tulleen työttömyys-           ammattiliittojen ja työttömyyskassojen tileille
15252: kassalain 1 §:n 2 momentin mukaan työttö-            maksatusjärjestelmän keräilytililtä.
15253: myyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin työttö-           Työttömyyskassalain 3 §:n 3 momentin mu-
15254: myyskassalaissa tarkoitettua toimintaa. Se ei        kaan työttömyyskassan jäseneksi pääsemisen ja
15255: myöskään saa olla yhteydessä muunlaista toi-         jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäse-
15256: mintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön        neksi pyrkivä taijäsen kuuluu tai liittyy johonkin
15257: tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itse-      muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliitty-
15258: näisyys tulisi rajoitetuksi. Tätä säännöstä kos-     mään. Siten jäsenyyden ehtona ei voi olla, että
15259: kevan hallituksen esityksen perusteluissa tode-      työttömyyskassan jäsen kuuluisi esimerkiksi
15260: taan, että työttömyyskassat toimivat yleensä         ammattiliittoon. Tästä seuraa myös se, että jäsen
15261: ammattiliiton yhteydessä vaikkakin niistä eril-      voi erota ammattiliitosta ilman, että sillä olisi
15262: lään olevina itsenäisinä yhteisöinä. Säännösesi-     vaikutusta työttömyyskassan jäsenyyteen.
15263: tystä perusteltiin nimenomaan kassojen itsenäi-          Työttömyyskassalain 58 §:n mukaan työttö-
15264: syyden säilyttämisellä samalla kuitenkin tode-       myyskassojen valvontaviranomainen on sosiaa-
15265: ten niiden yhteys ammattiliittoihin. Perusteluis-    li- ja terveysministeriö. Ministeriön valvontaoi-
15266: sa todetaan myös, että säännös vastaa aikai-         keus ei sen sijaan voi ulottua itsenäiseen ammat-
15267: semmin voimassa olleen lain vastaavaa sään-          tiliittoon ja sen jäsenmaksujen määräämiseen.
15268: nöstä ja noudatettua käytäntöä. Työttömyys-          Ammattiliiton jäsenmaksun perinnästä - myös
15269: kassojen ja ammattiliittojen välillä oli jo aikai-   työttömyyspäivärahasta-päätetään tämän yh-
15270: semman lain voimassa ollessa sopimuksia mm.          teisön normien ja päätöksenteon puitteissa. Kun
15271: jäsenmaksujen perinnästä, johon käytäntöön           ammattiliiton jäsenmaksut muodollisestikaan
15272: uudella lailla ei siis ollut tarkoitus tehdä muu-    eivät kierrä työttömyyskassan ja sen tilinpidon
15273: tosta.                                               kautta, ei työttömyyskassan ja ammattiliiton
15274:    Vuoden 1992 tietojen mukaan 30 työttömyys-        välille synny tässä suhteessa sellaista työttömyys-
15275: kassaa peri työttömyyskassan jäsenmaksua työt-       kassalain 1 §:ssä tarkoitettua yhteyttä, jossa kas-
15276: tömyyspäivärahasta ja 25 työttömyyskassaa peri       san itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.
15277: työttömyyskassan jäsenmaksua koulutustuista.             Edellä olevan perusteella ammattiliittojen jä-
15278: Sosiaali- ja terveysministeriö on menettelyn hy-     senmaksujen perintämenettelyyn ei voida katsoa
15279: väksynyt, kun työttömyyskassan sääntöjen jä-         sisältyvän suoranaista työttömyyskassalain rik-
15280: senmaksua koskevissa säännöksissä on ollut           komusta. Sen sijaan em. perintämenettelyä voi-
15281:                                           1993 vp -    KK 102                                          3
15282: 
15283: daan ehkä pitää työttömyyskassalain hengen            tä erillistä valtuutusta perinnän suorittamiseen
15284: vastaisena ja se sopii huonosti laissa ilmaistuun     samaan tapaan kuin on menetelty jäsenmaksu-
15285: periaatteeseen työttömyyskassojen itsenäisyy-         jen työnantajaperinnässä. Tällaista ei ole, aikai-
15286: destä ja erillisyydestä. Joka tapauksessa työttö-     semman käytännön mukaisesti, kuitenkaan edel-
15287: myyskassojen ammattiliiton jäsenmaksun perin-         lytetty. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa työt-
15288: tä työttömyyspäivärahasta päivärahaa makset-          tömyyskassoille ohjeet, miten em. valtuutus olisi
15289: taessa ilmeisesti edellyttää ammattiliiton jäsenel-   järjestettävä.
15290:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
15291: 
15292:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
15293: 4                                         1993 vp -   KK 102
15294: 
15295: 
15296: 
15297: 
15298:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15299: 
15300:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i de bestämmelser i arbetslöshetskassans stadgar
15301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som gäller medlemsavgiften nämns att medlems-
15302: den 9 mars 1993 till vederbörande medlem av           avgift även uppbärs på nämnda förmåner.
15303: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ola-          Enligt en utredning uppbar sammanlagt 24
15304: vi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade spörsmål nr        fackförbund år 1992 medlemsavgift till förbun-
15305: 102:                                                  det även av arbetslösa. Beslutet om uppbörd av
15306:                                                       medlemsavgift till ett fackförbund skall ske på
15307:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det sätt som förutsätts i föreningslagen och i
15308:        ta i fråga om olika fackförbunds upp-          fackförbundets stadgar. Medlemmen skall även
15309:        börd av medlemsavgifter på den arbets-         ha förbundit sig till dessa beslut på det sätt som
15310:        löshetsdagpenning som utbetalas av ar-         förutsätts i föreningslagen.
15311:        betslöshetskassan och de förseelser mot            I praktiken sker uppbörden av både fackför-
15312:        lagen om arbetslöshetskassor som even-         bundens och arbetslöshetskassomas medlemsav-
15313:        tuellt anknyter till detta?                    gifter på arbetslöshetsdagpenningen inom ar-
15314:                                                       betslöshetskassomas utbetalningssystem, hu-
15315:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vudsakligen inom Postbankens system, med vil-
15316: anföra följande:                                      ka arbetslöshetskassoma slutit kundtjänstavtal.
15317:                                                       Både fackförbundets och arbetslöshetskassans
15318:    Enligt 1 § 2 mom. i lagen om arbetslöshetskas-     medlemsavgift innehålls samtidigt och de inne-
15319: sor, som trädde i kraft 1985, får en arbetslöshets-   hållna avgiftema fördelas kvartalsvis på fackför-
15320: kassa inte bedriva annan verksamhet än sådan          bundens och arbetslöshetskassans konto från
15321: som avses i lagen om arbetslöshetskassor. Den         utbetalningssystemets kollektivkonto.
15322: får inte heller stå i en sådan förbindelse med en         Enligt 3 § 3 mom. lagen om arbetslöshetskas-
15323: förening, organisation eller annan sammanslut-        sor får som villkor för inträde och kvarstående
15324: ning som skulle innebära att kassans självstän-       som medlem inte uppställas att den som ansöker
15325: dighet begränsas. I regeringspropositionens mo-       om medlemskap eller är medlem skall tillhöra
15326: tivering till denna paragraf konstateras att ar-      eller ansluta sig till någon annan förening, orga-
15327: betslöshetskassoma i allmänhet verkar i sam-          nisation eller sammanslutning. Således kan som
15328: band med fackorganisationer, även om de är            villkor för medlemskap inte uppställas att en
15329: självständiga samfund och avskilda från fackor-       medlem i en arbetslöshetskassa skall höra t.ex.
15330: ganisationema. Förslaget tili stadgande motive-       till ett fackförbund. Härav följer även att med-
15331: rades uttryckligen med att man ville bibehålla        lemmen kan skriva ut sig ur fackförbundet utan
15332: kassomas självständighet, samtidigt som man           att detta har någon betydelse för medlemskapet
15333: dock framhöll deras samband med fackförbun-           i arbetslöshetskassan.
15334: den. I motiveringen konstateras även att stad-            Enligt 58 § i lagen om arbetslöshetskassor är
15335: gandet överensstämmer med motsvarande stad-           social- och hälsovårdsministeriet tillsynsmyndig-
15336: gande i den tidigare lagen och gällande praxis.       het för arbetslöshetskassoma. Ministeriets till-
15337: Mellan arbetslöshetskassoma och fackförbun-           synsbefogenhet kan däremot inte sträcka sig till
15338: den existerade redan under den tidigare lagen         ett självständigt fackförbund och till fastställan-
15339: avtal bl.a. om uppbörden av medlemsavgifter.          de av dess medlemsavgifter. Om uppbörden av
15340: Avsikten var alltså inte att genom den nya lagen      medlemsavgifter till fackförbundet, även på ar-
15341: ändra denna praxis.                                   betslöshetsdagpenning, besluts inom ramen för
15342:    Enligt 1992 års uppgifter uppbar 30 arbetslös-     detta samfunds normer och beslut. Eftersom
15343: hetskassor medlemsavgift till arbetslöshetskas-       medlemsavgiftema till ett fackförbund inte ens
15344: san på arbetslöshetsdagpenning och 25 arbets-         formellt sett går via arbetslöshetskassan och dess
15345: löshetskassor medlemsavgift till arbetslöshets-       bokföring, uppstår mellan fackförbundet och
15346: kassan på utbildningsstöd. Social- och hälso-         arbetslöshetskassan i detta avseende ingen sådan
15347: vårdsministeriet har godkänt förfarandet om det       förbindelse som avses i 1 § lagen om arbetslös-
15348:                                           1993 vp -   KK 102                                          5
15349: 
15350: hetskassor, dvs. där kassans självständighet          ra medlemsavgift på arbetslöshetsdagpenning då
15351:  skulle begränsas.                                    dagpenningen utbetalas endast om fackför-
15352:     Med hänvisning till det ovan anförda kan i        bundsmedlemmen särskilt bemyndigar förbun-
15353:  fackförbundens förfarande vid uppbörd av med-        det att uppbära avgiften, på samma sätt som
15354:  lemsavgifter inte direkt anses ingå förseelser mot   man förfarit då arbetsgivaren uppbär medlems-
15355: ·lagen om arbetslöshetskassor. Däremot kan            avgiften. Något sådant har dock, enligt tidigare
15356:  ovan nämnda uppbördsförfarande eventuellt            praxis, inte förutsatts. Social- och hälsovårdsmi-
15357:  anses vara oförenligt med lagens anda och förfa-     nisteriet meddelar arbetslöshetskassorna anvis-
15358:  randet rimmar illa med principen om arbetslös-       ningar om hur ovan nämnda bemyndigande
15359:  hetskassornas självständighet och oavhängighet.      skall ordnas.
15360:  1 varje fall får fackförbundet synbarligen uppbä-
15361: 
15362:      Helsingfors den 8 april 1993
15363: 
15364:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
15365:                                                 1993 vp
15366: 
15367: Kirjallinen kysymys 103
15368: 
15369: 
15370: 
15371: 
15372:                                    Moilanen ym.: Vaalimaan uuden raja- ja tulliaseman rakentami-
15373:                                       sesta
15374: 
15375: 
15376:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15377: 
15378:    Parin viime vuoden aikana ovat sekä matkus-        sen kokonaishankkeen toteuttaminen on kiireel-
15379: taja- että rahtiliikenne viikastuneet huomatta-       linen. Rakennustöihin olisi päästävä tämän vuo-
15380: vasti Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla.      den aikana. Hanke olisi saatava kuluvan vuoden
15381: Itärajalla Vaalimaan raja-asema on joutunut           kolmanteen lisätalousarvioon.
15382: suuren työpaineen alle varsinkin Suomen läpi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15383: kulkevan rahtiliikenteen osalta.                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15384:    Vaalimaan raja-asema ja tulli ovat osoittautu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15385: neet aivan liian pieniksi kasvavien tarpeiden         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15386: puristuksessa. Vireillä on uuden raja- ja tulliase-
15387: man rakentaminen 1,5 km:n päähän rajasta.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15388: Tällöin on rakennettava myös tarvittavat liiken-             ryhtyä, jotta Vaalimaan uuden raja- ja
15389: nejärjestelyt. Niiden suunnittelutyöt ovat jo                tulliaseman sekä tiejärjestelyjen vaatima
15390: käynnissä.                                                   määräraha saadaan käyttöön mahdolli-
15391:    Tämän tulli-, rajavartio-ja tielaitoksen yhtei-           simman pian?
15392: 
15393:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
15394: 
15395:           Eeva-Liisa Moilanen            Jouko Jääskeläinen            Leea Hiltunen
15396:           Ismo Seivästö                  Bjarne Kallis                 Tuula Linnainmaa
15397:           Maunu Kohijoki                 Maria Kaisa Aula              Lea Mäkipää
15398:           Pekka Haavisto                 Aarno von Bell                Jouni Backman
15399:           Iiris Hacklin                  Paavo Lipponen                Irmeli Takala
15400: 
15401: 
15402: 
15403: 
15404: 2300321
15405: 2                                      1993 vp -   KK 103
15406: 
15407: 
15408: 
15409: 
15410:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15411: 
15412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tullilaitoksen, myös rajavartiolaitoksen, Kymen
15413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tiepiirin ja rakennushallituksen edustajat, val-
15414: olette 9 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-    mistunee kuluvan vuoden huhtikuun aikana.
15415: jeenne n:o 285 ohella lähettänyt valtioneuvoston   Suunnitelmaluonnoksen alustava kustannus-
15416: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Moila-     arvio varsinaisen rakennushankkeen osalta on
15417: sen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 103, jossa      14 milj. mk.
15418: tiedustellaan:                                        Rakennushankkeen käynnistäminen edellyt-
15419:                                                    tää kuitenkin ensi vaiheessa tarpeellisten tiealu-
15420:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     eiden lunastamista ja tien rakentamista. Tästä
15421:        ryhtyä, jotta Vaalimaan uuden raja- ja      aiheutuvat kustannukset ovat rakennusten ra-
15422:        tulliaseman sekä tiejärjestelyjen vaatima   kentamiskustannuksia suuremmat, arviolta 15-
15423:        määräraha saadaan käyttöön mahdolli-        20 milj. mk. Tienrakennussuunnittelu on käyn-
15424:        simman pian?                                nissä ja myös nämä suunnitelmat valmistunevat
15425:                                                    kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana.
15426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hallitus pitää kiireellisenä ja tärkeänä, että
15427: vasti seuraavaa:                                   Vaalimaan uuden tulliaseman rakennushanke
15428:                                                    edistyisi mahdollisimman nopeasti. Asianomais-
15429:    Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa     ten viranomaisten kesken viimeistellään juuri
15430: on momentilla 28.40.74 (Tullitalojen rakentami-    nyt välttämättömiä rakennus- ja tiesuunnitel-
15431: nen, siirtomääräraha 3 v) myönnetty 700 000 mk     mia. Valtiontalouden saliimien mahdollisuuk-
15432: aikaisemmin myönnetyn 1 000 000 mk:n lisäksi.      sien puitteissa tarkoituksena on mahdollisuuk-
15433:    Myönnettyjen määrärahojen puitteissa on         sien mukaan sisällyttää varsinaisen tie- ja ra-
15434: käynnistetty Vaalimaan raja-aseman suunnitte-      kennushankkeen käynnistämistä varten tarvit-
15435: lu. Rakennushankkeen perustamis- ja esisuun-       tavat varat vielä johonkin kuluvan vuoden lisä-
15436: nitelma, jonka laatimiseen osallistuvat, paitsi    talousarvioesitykseen.
15437: 
15438:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1993
15439: 
15440:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
15441:                                         1993 vp -   KK 103                                         3
15442: 
15443: 
15444: 
15445: 
15446:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15447: 
15448:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         planeringen har representanter för tullverket och
15449: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      dessutom representanter för gränsbevakningsvä-
15450: 285 av den 9 mars 1993 till vederbörande med-       sendet, Kymmene vägdistrikt och byggnadssty-
15451: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    relsen deltagit. Det preliminära kostnadsförsla-
15452: man Moilanen m.fl. undertecknade spörsmål           get för byggnadsprojektet enligt planeringsut-
15453: nr 103:                                             kastet är 14 milj. mk.
15454:                                                         Innan byggnadsprojektet kan startas måste
15455:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dock i det första skedet de nödvändiga vägområ-
15456:        ta för att ans1aget för den nya gräns- och   dena inlösas och en väg byggas. Detta medför
15457:        tullstationen i Vaalimaa samt för vägbyg-    kostnader som är högre än byggnadskostnader-
15458:        gena skall kunna tas i bruk snarast möj-     na för byggnaderna, uppskattningsvis 15-20
15459:        ligt?                                        milj. mk. Vägbygget är under planering och även
15460:                                                     dessa planer torde bli klara under årets första
15461:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hälft.
15462: anföra fö1jande:                                        Regeringen anser det vara viktigt att bygg-
15463:                                                     nadsprojektet för den nya tullstationen i Vaali-
15464:    I den ordinarie budgeten för detta år. har       maa framskrider så snabbt som möjligt. De
15465: 700 000 mk utöver tidigare 1 000 000 mk bevil-      berörda myndigheterna lägger just nu sista han-
15466: jats under moment 28.40.74 (Tullhusbyggen,          den vid de nödvändiga byggnads- och vägplaner-
15467: reservationsans1ag 3 år).                           na. A vsikten är att inom ramen för de möjlighe-
15468:    Inom ramen för de beviljade ans1agen har         ter som statsekonomin medger inkludera de
15469: planeringen av gränsstationen i Vaalimaa inletts.   medel som behövs för inledandet av det egentliga
15470: Anläggnings- och utbyggnadsplanen för bygg-         väg- och byggnadsprojektet i någon av årets
15471: nadsprojektet torde bli klar inom april i år. I     tilläggsbudgetpropositioner.
15472: 
15473:      Helsingfors den 5 april 1993
15474: 
15475:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
15476:                                                1993 vp
15477: 
15478: Kirjallinen kysymys 104
15479: 
15480: 
15481: 
15482: 
15483:                                   Moilanen ym.: Läpivalaisulaitteen hankkimisesta Vaalimaan raja-
15484:                                      ja tulliasemalle
15485: 
15486: 
15487:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15488: 
15489:    Vaalimaalle ollaan suunnittelemassa kipeään               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15490: tarpeeseen tulevaa uutta raja- ja tulliasemaa.            siin, jotta Vaalimaan uusi raja- ja tulli-
15491: Käytännössä on huomattu, että siellä tarvitaan            asema varustettaisiin linja-autojen ja ta-
15492: läpivalaisulaitetta, jolla voidaan tarkastaa koko-        varakonttien vaatimalla läpivalaisulait-
15493: naisia linja-autoja ja tavarakontteja.                    teella?
15494:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15495: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15496: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15497: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15498: 
15499:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
15500: 
15501:           Eeva-Liisa Moilanen           Jouko Jääskeläinen           Leea Hiltunen
15502:           Ismo Seivästö                 Bjarne Kallis                Tuula Linnainmaa
15503:           Maunu Kohijoki                Maria Kaisa Aula             Lea Mäkipää
15504:           Pekka Haavisto                Aarno von Bell               Jouni Backman
15505:           Iiris Hacklin                 Paavo Lipponen               Irmeli Takala
15506: 
15507: 
15508: 
15509: 
15510: 2300321
15511: 2                                       1993 vp -   KK 104
15512: 
15513: 
15514: 
15515: 
15516:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15517: 
15518:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kallista, on sen tarve ja tarkoituksenmukaisuus
15519:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      harkittava huolellisesti ennen hankintapäätösten
15520: 'olette 9 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-    tekemistä.
15521:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Tullilaitoksella on kuusi kappaletta matkata-
15522:  omaiselle jäsenelle kansanedustaja Eeva-Liisa      varoiden ja postilähetysten tarkastamiseen käy-
15523:  Moilasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tettäviä kiinteästi sijoitettuja läpivalaisulaitteita.
15524:  myksen n:o 104:                                    Tullilaitos on tullivalvonnan toiminta- ja talous-
15525:                                                     suunnitelmassaan varautunut hankkimaan lähi-
15526:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vuosina lisää teknistä laitteistoa siten, että myös
15527:        siin, jotta Vaalimaan uusi raja- ja tulli-   suurempien lastiyksiköiden ja niissä kuljetetta-
15528:        asema varustettaisiin linja-autojen ja ta-   vien tavaroiden läpivalaisu voidaan suorittaa
15529:        varakonttien vaatimalla läpivalaisulait-     nopeasti ja tehokkaasti.
15530:        teella?                                         Tullilaitos perehtyy parhaillaan eri maissa
15531:                                                     saatuihin kokemuksiin uusimpien laitteiden käy-
15532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        töstä. Valvontavälineistöä täydennetään kustan-
15533: vasti seuraavaa:                                    nusten ja hyödyn vertailun perusteella.
15534:                                                        Vaalimaan raja- ja tulliaseman mahdollinen
15535:    Salakuljetusmenetelmien kehittymisen ja mo-      varustaminen kysymyksessä tarkoitetulla läpiva-
15536: nipuolistumisen vuoksi on valvontaviranomais-       laisulaitteella liittyy osana tullilaitoksen koko
15537: ten voitava käyttää nykyaikaista tekniikkaa teh-    valvontastrategiaan.
15538: täviensä suorittamisessa. Koska välineistö on
15539: 
15540:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1993
15541: 
15542:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15543:                                          1993 vp -   KK 104                                          3
15544: 
15545: 
15546: 
15547: 
15548:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15549: 
15550:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Eftersom apparaturen är dyr bör man noggrant
15551: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       överväga hur nödvändig och ändamålsenlig den
15552: den 9 mars 1993 till vederbörande medlem av          är före beslut om anskaffningen fattas.
15553: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Tullverket har sex fasta genomlysningsappa-
15554: Eeva-Liisa Moilanen m.fl. undertecknade spörs-       rater för granskning av resegods och postförsän-
15555: mål nr 104:                                          delser. Tullverket har enligt verksamhets- och
15556:                                                      ekonomiplanen för tullövervakningen planerat
15557:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder så         att under de närmaste åren skaffa ytterligare
15558:        att den nya gräns- och tullstationen vid      teknisk apparatur så att även större transporten-
15559:        Vaalimaa förses med sådan genomlys-           heter och varor som fraktas i dessa skall kunna
15560:        ningsapparatur som fordras för bussar         genomlysas på ett snabbt och effektivt sätt.
15561:        och containrar?                                  Tullverket tar som bäst del av de erfarenheter
15562:                                                      som man haft i olika Iänder när det gäller
15563:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        användningen av den nyaste utrustningen. Over-
15564: anföra följande:                                     vakningsapparaturen kompletteras på basis av
15565:                                                      en jämförelse mellan kostnad och nytta.
15566:    Då smugglingsmetodema utvecklats och bli-            Frågan om att eventuellt utrusta Vaalimaa
15567: vit allt mångsidigare är det nödvändigt för över-    gräns- och tullstation med sådan genomlysnings-
15568: vakningsmyndighetema att ha tillgång tili mo-        apparatur som avses i spörsmålet hör samman
15569: dem teknik för att kunna utföra sina uppgifter.      med tullverkets övervakningsstrategi i sin helhet.
15570: 
15571:      Helsingfors den 13 april 1993
15572: 
15573:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
15574: 1
15575: 
15576: 1
15577: 
15578: 1
15579: 
15580:     1
15581: 
15582:     1
15583: 
15584:     1
15585: 
15586:         1
15587: 
15588:         1
15589: 
15590:         1
15591: 
15592:             1
15593: 
15594:             1
15595: 
15596:             1
15597: 
15598:                 1
15599:                                                  1993 vp
15600: 
15601: Kirjallinen kysymys 105
15602: 
15603: 
15604: 
15605: 
15606:                                     Hassi: Ajokykyä heikentävien lääkkeiden käyttöä koskevien ohjei-
15607:                                        den antamisesta
15608: 
15609: 
15610:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15611: 
15612:    Rikoslain mukaan autolla ajo muun huumaa-              Kansalaisen oikeusturva vaarantuu, jos hän
15613: van aineen kuin alköholin vaikutuksen alaisena         vasta oikeuteen jouduttuaan saa tietää, että
15614: on ankarasti rangaistava rikos. Muiksi huumaa-         lääkäri ja tuomari ovat eri mieltä hänen käyttä-
15615: viksi aineiksi luetaan esimerkiksi useat lääkkeet.     mänsä lääkkeen vaikutuksesta ajokykyyn. Jotta
15616:    Käytännön elämässä monet ihmiset, jotka             tällaiset tilanteet voitaisiin estää, tarvittaisiin
15617: terveydentilansa vuoksi joutuvat käyttämään            yhtenäiset, nykyistä yksityiskohtaisemmat oh-
15618: huomio- ja reaktiokykyä heikentäviä lääkkeitä,         jeet, jotka olisivat sekä lääkärien ja apteekkien
15619: saavat eri tahoilta erilaisia ohjeita ja tulkintoja.   että tuomioistuinten tiedossa.
15620: Rauhoittavaa lääkettä määräävä lääkäri on                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15621: saattanut sanoa potilaalleen, ettei lääke estä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15622: autolla ajoa. Apteekki jakaa samasta lääkkeestä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15623: kirjallista ohjetta, jonka mukaan "varsinkaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15624: lääkkeen käytön alkuaikana autolla ajaminen ei
15625: ole viisasta". Vastaavia tapauksia tuomio-                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15626: istuimessa käsitellyt tuomari taas vastaa potilaan            siin, jotta viranomaiset laatisivat yhtenäi-
15627: kysymykseen, että ajokielto koskee ehdottomas-                set ohjeet eri lääkeaineiden vaikutuksesta
15628: ti kaikkien rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.                 ajo kykyyn?
15629: 
15630:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1993
15631: 
15632:                                                 Satu Hassi
15633: 
15634: 
15635: 
15636: 
15637:  230032J
15638: 2                                          1993 vp -   KK 105
15639: 
15640: 
15641: 
15642: 
15643:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15644: 
15645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kevalmisteiden merkitsemisestä. Lääkintöhalli-
15646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuksen vuonna 1987 antamassa yleiskirjeessä nro
15647: olette 9 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn kir-        1920 on ohjeet liikenteessä haitallisten lääkkei-
15648: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       den merkitsemisestä annettujälleen lääkevalmis-
15649: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin näin         tajille.
15650: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 105:                   Uuden lääkevalmisteen myyntilupahakemuk-
15651:                                                        sen käsittelyn yhteydessä viranomainen harkit-
15652:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        see, edellytetäänkö lääkevalmisteen pakkauk-
15653:         siin, jotta viranomaiset laatisivat yhtenäi-   seen ja esitteeseen varoitusmerkinnät haitallisuu-
15654:         set ohjeet eri lääkeaineiden vaikutuksesta     desta liikenteelle. Lääkevalmistajat julkaisevat
15655:         ajokykyyn?                                     vuosittain kattavaa lääkevalmisteluetteloa,
15656:                                                        Pharmaca Fennicaa, jossa liikenteelle haitallis-
15657:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ten lääkevalmisteiden kohdalla on varoituskol-
15658: taen seuraavaa:                                        mio ja valmistajan toimittamassa esitetekstissä
15659:                                                        maininta lääkkeen vaikutuksesta suotitusky-
15660:    Suomessa on noudatettu liikenteelle vaarallis-      kyyn.
15661: ten lääkevalmisteiden pohjoismaista merkitse-              Suomessa viranomainen on siis toteuttanut
15662: misjärjestelmää 1.1.1982 alkaen. Liikenteessä          haitalliseksi katsottavien lääkevalmisteiden osal-
15663: haitallisten lääkkeiden nimilappuun tulee val-         ta yhteispohjoismaiset toimenpiteet, joiden tar-
15664: mistajan merkitä varoitusmerkki sekä mahdolli-         koituksena on ollut saada lääkkeen käyttäjä
15665: suuksien mukaan selventää merkintää seuraa-            tietoiseksi siitä, että hänen käyttämänsä lääke
15666: valla tekstillä: "Voi haitata suorituskykyä liiken-    voi vaikuttaa haitallisesti hänen suorituskykyyn-
15667: teessä". Valmistajan tulee ilmoittaessaan liiken-      sä liikenteessä. Sosiaali- ja terveysministeriön
15668: teessä haitallisesta lääkkeestä perusinformaa-         tiedossa ei ole, että muualla maailmassa olisi
15669: tiossaan ja terveydenhoitoalan ammattilehdissä         toteutettu tätä yksityiskohtaisempaa viran-
15670: mainita lauseke "Lääke voi haitata suoritusky-         omaisohjeistusta liikenteelle haitallisten lääke-
15671: kyä liikenteessä".                                     valmisteiden käytöstä.
15672:    Määrättäessä ja annettaessa potilaalle suori-           Lääkeaineen suorituskykyä haittaavan vaiku-
15673: tuskykyyn liikenteessä haitallisesti vaikuttavaa       tuksen voimakkuus ja kesto riippuvat monista
15674: lääkettä lääkärin ja hammaslääkärin tulee ottaa        tekijöistä, muun muassa lääkeaineen annostuk-
15675: huomioon lääkkeen vaikutus ja antaa tästä riit-        sesta, hoidon kestosta, lääkeaineen vaiheista eli-
15676: tävät ohjeet potilaalle. Jos lääkäri tai hammas-       mistössä, potilaan sairaudesta, iästä, yleiskun-
15677: lääkäri on katsonut lääkkeen haitalliseksi liiken-     nosta, toleranssin kehittymisestä hoitoon ja
15678: teessä kirjoittamalla varoitusohjeen reseptiin,        lääkkeiden yhteisva.ikutuksista sekä yksilöllisistä
15679: apteekin tulee toistaa varoitusohje ohjelipussa.       eroista 1ääkevasteen sivuvaikutusten suhteen.
15680: Apteekin on mahdollisuuksien mukaan pyrittä-           Näin ollen lääkärinkin on vaikea antaa potilaalle
15681: vä vannistautumaan siitä, että potilas on selvillä     kaikissa tapauksissa yksiselitteistä tietoa lääk-
15682: lääkkeen haitallisuudesta liikenteessä viittaamal-     keen aiheuttamista liikennehaitoista. Sama kos-
15683: la muun muassa lääkepakkauksessa olevaan               kee viranomaisen mahdollisuuksia antaa lääkä-
15684: merkintääoja antamalla potilaalle asiaan liittyvä      reille yhtenäisiä ohjeita eri lääkeaineiden vaiku-
15685: opaslehtinen.                                          tuksesta ajokykyyn kaikki mainitut tekijät huo-
15686:    Asiaa koskeva lääkintöhallituksen yleiskirje        mioon ottaen.
15687: nro 1758 on lähetetty lääkäreille, apteekeille ja          Unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkevalmis-
15688: lääkevalmistajille vuonna 1981. Vuonna 1985            teiden kohdalla eräs raju muutoksia aiheuttava
15689: julkaistut Pohjoismaisen lääkelautakunnan lää-         lisätekijä on alkoholin mahdollinen käyttö ja
15690: kevalmisteiden merkitsemistä koskevat pohjois-         käytön ajankohdan suhde lääkeannosteluun.
15691: maiset toimintaohjeet lääkevalmistajille sisältä-      Näin ollen unilääkkeiden ja rauhoittavien lääke-
15692: vät yhtenäisen ohjeen liikenteelle haitallisten lää-   aineiden ryhmässä on teoreettisestikin hankala
15693:                                          1993 vp -    KK 105                                         3
15694: 
15695: kuvitella annettavan yhtenäisempiä, yksityis-           Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
15696: kohtaisempia ja juridisesti helposti tulkittavia     ministeriö katsoo, ettei Suomessa ole tällä het-
15697: viranomaisohjeita, vaikka tutkimustietoa onkin       kellä syytä ryhtyä laatimaan nykyistä yhtenäi-
15698: olemassa. Lääkärille on kuitenkin mahdollista        sempiä ja yksityiskohtaisempia viranomaisohjei-
15699: antaa kunkin lääkevalmisteen kohdalla viitteeni-     ta eri lääkeaineiden vaikutuksesta ajokykyyn
15700: siä tietoja, jotka tulisi kunkin potilaan kohdalla   erilaisissa yksilöllisissä olosuhteissa.
15701: ottaa yksilöllisesti huomioon, kun harkitaan
15702: neuvontaa haitallisuudesta liikenteelle.
15703:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
15704: 
15705:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
15706: 4                                       1993 vp -   KK 105
15707: 
15708: 
15709: 
15710: 
15711:                                    Tili Riksdagens H err Talman
15712: 
15713:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        struktioner om märkning av trafikfarliga läke-
15714: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      medelspreparat. Läkemedelstillverkarna har på
15715: den 9 mars 1993 tili vederbörande medlem av         nytt i medicinalstyrelsens cirkulär nr 1920 från
15716: statsrådet översänt följande av riksdagsman         1987 meddelats instruktioner om märkning av
15717: Hassi undertecknade spörsmål nr 105:                trafikfarliga läkemedel.
15718:                                                         1 samband med behandlingen av ansökan om
15719:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       försäljningstillstånd för nya Iäkemedelspreparat
15720:        att myndigheterna skall utarbeta enhetli-    överväger myndigheterna om det skall fordras
15721:        ga anvisningar för olika läkemedels in-      att läkemedelsförpackningarna och förpack-
15722:        verkan på körförmågan?                       ningarnas informationstexter skali innehålla var-
15723:                                                     ningsanteckningar om att läkemedlet kan ned-
15724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sätta prestationsförmågan i trafik. Läkemedels-
15725: anföra följande:                                    tiliverkarna publicerar årligen en omfattande
15726:                                                     Iäkemedelspreparatförteckning, Pharmaca Fen-
15727:    1 Finland har man fr.o.m. den 1 januari 1982     nica. 1 förteckningen är trafikfarliga läkemedels-
15728: följt det nordiska märkningssystemet för trafik-    preparat märkta med en varningstriangel och i
15729: farliga läkemedelspreparat. Den som tiliverkar      tillverkarens informationstext finns ett omnäm-
15730: läkemedel med skadlig inverkan på handlings-        nande om läkemedlets inverkan på prestations-
15731: förmågan i trafiken skall förse läkemedlets         förmågan.
15732: namnsedel med en varningssymbol samt i mån              1 Finland har myndigheten med tanke på
15733: av möjlighet förtydliga anteckningen med texten     trafikfarliga läkemedelspreparat alltså vidtagit
15734: "Kan nedsätta prestationsförmågan i trafik".        de samnordiska åtgärder som var avsedda att
15735: Tillverkaren skali i sin basinformation om ett      göra läkemedelsanvändaren medveten om att
15736: trafikfarligt läkemedel och i annonser i facktid-   det läkemedel som han använder kan nedsätta
15737: skrifter inom hälsovården ta med klausulen "Lä-     prestationsförmågan i trafik. Social- och hälso-
15738: kemedlet kan nedsätta prestationsförmågan i         vårdsministeriet känner inte tili att myndigheter-
15739: trafik".                                            na någon annanstans i världen skulle ha utfärdat
15740:    Då läkare och tandläkare ordinerar och           mer detaljerade instruktioner för användningen
15741: överlämnar läkemedel som kan nedsätta pre-          av trafikfarliga läkemedelspreparat.
15742: stationsförmågan i trafik tili patienter skall de       Hur kraftig och lång verkan ett läkemedel
15743: ge akt på läkemedlets verkningar och meddela        som nedsätter prestationsförmågan i trafiken
15744: patienterna tillräckliga anvisningar om dessa.      har beror på många faktorer, bl.a. doseringen av
15745: Om en läkare eller en tandläkare har ansett att     Iäkemedlet, längden av vården, läkemedlets ske-
15746: ett läkemedel nedsätter prestationsförmågan i       den i organismen, patientens sjukdom, ålder och
15747: trafik och har antecknat en varning om detta i      allmänkondition, utvecklingen av patientens to-
15748: receptet skall apoteket upprepa varningen på        Ierans och läkemedlens samverkan samt indivi-
15749: apoteksetiketten. Apoteket skali i mån av möj-      duella skillnader med tanke på läkemedlets bi-
15750: lighet försäkra sig om att patienten uppfattar      verkningar. Sålunda är det svårt även för läkaren
15751: att läkemedlet är trafikfarligt genom att hänvi-    att i alla situationer ge patienterna entydig infor-
15752: sa tili anteckningen på läkemedelsförpackning-      mation om de trafikfaror som läkemedlet kan
15753: en och ge patienten ett inforn1ationsblad om        medföra. Detsamma gälier myndigheternas möj-
15754: Iäkemedlets verkningar.                             ligheter att med beaktande av nämnda faktorer
15755:    Medicinalstyrelsens cirkulär nr 1758 gällande    meddela läkarna enhetliga instruktioner om oli-
15756: trafikfarliga läkemedel sändes tili läkarna, apo-   ka läkemedels inverkan på körförmågan.
15757: teken och Iäkemedelstillverkarna 1981. Nordis-          Vid användning av sömnmedel eller lugnande
15758: ka läkemedelsnämndens nordiska instruktioner        läkemedelspreparat kan eventuell alkoholkon-
15759: av 1985 tillläkemedelstillverkarna om märkning      sumtion och tidpunkten för konsumtionen i
15760: av läkemedelspreparat omfattar enhetliga in-        förhållande till läkemedelsdoseringen bidra tili
15761:                                            1993 ''P -   KK 105                                         5
15762: 
15763: kraftiga förändringar i läkemedelsverkningarna.         nedsättande verkan på prestationsförmågan i
15764: Därför är det trots tillgången till forskningsresul-    trafik.
15765: tat även i teorin besvärligt att tänka sig att det         Med stöd av det som anförts ovan anser
15766: för sönmmedel eller lugnande läkemedel ges              social- och hälsovårdsministeriet att det i Fin-
15767: mera enhetliga, detaljerade och juridiskt lätt          land just nu inte finns anledning att börja utar-
15768: tolkade myndighetsinstruktioner. Det är dock            beta mer enhetliga och detaljerade myndighets-
15769: möjligt att ge läkarna ungefärlig inforn1ation om       instruktioner om olika läkemedels nedsättande
15770: alla läkemedelspreparat. Läkarna skall beakta           verkan på körförmågan i olika individuella
15771: denna information individuellt för varje patient        situationer.
15772: när de informerar patienten om läkemedlets
15773:      Helsingforsden 21 april 1993
15774:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
15775:                                                1993 vp
15776: 
15777: Kirjallinen kysymys 106
15778: 
15779: 
15780: 
15781: 
15782:                                   Aittoniemi: Jalankulkijoiden valvonnan tehostamisesta liikenteessä
15783: 
15784: 
15785:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15786: 
15787:    Ajoradan ylittäminen suojatietä on sallittu       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15788: vihreän jalankulkuvalon palaessa. Jalankulkijoi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15789: den kunnioitus tätä sääntöä kohtaan on romah-
15790: tanut, ja silmämääräisesti arvioiden ja ajankoh-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15791: dasta riippuen säännöstä noudattaa enää alle                 siin sen johdosta, että vain osa jalankul-
15792: puolet jalankulkijoista. Asiaan ei ole kohdistettu           kijoista noudattaa enää liikennevaloja
15793: minkäänlaista valvontaa, eikä poliisilla ole ai-             koskevia säännöksiä ylittäessään ajora-
15794: kaakaan sellaiseen.                                          taa suojatietä pitkin liikennevaloin ohja-
15795:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tuissa risteyksissä?
15796: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15797: 
15798:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1993
15799: 
15800:                                            Sulo Aittoniemi
15801: 
15802: 
15803: 
15804: 
15805: 230032J
15806: 2                                        1993 vp -   KK 106
15807: 
15808: 
15809: 
15810: 
15811:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15812: 
15813:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       84% jalankulkijoista noudatti liikennevaloja
15814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Helsingin keskustan risteyksissä.
15815: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Ajoradan ylittäminen punaisen liikennevalon
15816: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       aikana aiheuttaa vaaraa erityisesti jalankulkijal-
15817: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        le itselleen. Vakuutusyhtiöiden ilmoittamien ti-
15818: n:o 106:                                             lastojen mukaan vuonna 1991 hieman yli sata
15819:                                                      jalankulkijaa vammautui valo-ohjatuissa ris-
15820:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       teyksissä. Määrä on alle prosentti kaikista liiken-
15821:        siin sen johdosta, että vain osa jalankul-    teessä vammautuneista. Siihen sisältyvät myös
15822:        kijoista noudattaa enää liikennevaloja        kuljettajien virheellisestä liikennekäyttäytymi-
15823:        koskevia säännöksiä ylittäessään ajora-       sestä aiheutuneet vammautumiset.
15824:        taa suojatietä pitkin liikennevaloin ohja-       Liikennevalojen noudattamisen valvonta
15825:        tuissa risteyksissä?                          kuuluu poliisin tehtäviin. Poliisi valvoo jalankul-
15826:                                                      kijoiden liikennevalokäyttäytymistä pääasiassa
15827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muun toiminnan ohella. Suurimmissa asutuskes-
15828: vasti seuraavaa:                                     kuksissa järjestetään vuosittain erityisiä teema-
15829:                                                      viikkoja jalankulkijoiden liikennekäyttäytymi-
15830:    Jalankulkijoiden käyttäytyminen liikenneva-       sen parantamiseksi. Teemaviikkojen keskeisenä
15831: loissa vaihtelee paikasta ja ajasta riippuen. Lii-   tavoitteena on vaikuttaa jalankulkijoiden asen-
15832: kennevalojen omaehtoiseen noudattamiseen vai-        teisiin niin, että he oman turvallisuutensa vuoksi
15833: kuttaa ennen kaikkea ajoneuvoliikenteen tiheys.      noudattaisivat liikennevaloja.
15834: Mitä tiheämpi liikenne ajoradalla on, sitä pa-          Sisäasiainministeriö katsoo, ettei jalankulki-
15835: remmin jalankulkijat noudattavat liikennevalo-       joiden liikennevalokäyttäytyminen ole siinä
15836: ja. Liikenteen ollessa vähäistä houkutus ajora-      määrin muuttunut, että se olisi muodostunut
15837: dan ylittämiseen punaisen valon aikana lisään-       erityiseksi riskitekijäksi liikenneturvallisuudelle.
15838: tyy.                                                 Valojen noudattamista seurataan paikallisesti ja
15839:    Jalankulkijoiden liikennevalokäyttäytymises-      ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen
15840: tä ei ole olemassa koko maata kattavaa tietoa.       korjaamiseksi. Sisäasiainministeriön näkemyk-
15841: Paikallisten selvitysten mukaan jalankulkijat        sen mukaan poliisin yhä vähentyvät voimavarat
15842: noudattavat liikennevaloja kohtuullisen hyvin.       tulee ensisijaisesti käyttää kuljettajien riskikäyt-
15843: Muun muassa Pääkaupunkiseudun yhteistyö-             täytymisen valvontaan.
15844: valtuuskunnan teettämän tutkimuksen mukaan
15845:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
15846: 
15847:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
15848:                                          1993 vp -   KK 106                                         3
15849: 
15850: 
15851: 
15852: 
15853:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15854: 
15855:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gation att 84% av fotgängama iakttog trafiklju-
15856: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         sen i korsningama i Helsingfors centrum.
15857: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Att gå mot rött ljus utgör fara främst för
15858: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         fotgängaren själv. Enligt försäkringsbolagens
15859: mål nr 106:                                          statistik skadades år 1991litet över 100 fotgäng-
15860:                                                      are i korsningar med trafikljus. Antalet är min-
15861:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder med         dre än en procent av alla som skadats i trafiken.
15862:        anledning av att endast en del av fotgäng-    1 antalet ingår också alla som skadats på grund
15863:        ama iakttar de regler som gäller trafikljus   av föramas felaktiga trafikbeteende.
15864:        då de korsar körbanan längs en skydds-           Det är polisens uppgift att övervaka hur
15865:        väg i en korsning med trafikljus?             trafikljusen iakttas. Polisen övervakar fotgäng-
15866:                                                      amas beteende vid trafikljusen huvudsakligen
15867:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vid sidan av annan verksamhet. 1 större bosätt-
15868: anföra följande:                                     ningscenter arrangeras årligen särskilda tema-
15869:                                                      veckor för förbättrande av fotgängamas beteen-
15870:    Fotgängama beter sig på olika sätt vid trafik-    de i trafiken. Det centrala målet för temaveckor-
15871: ljus beroende på plats och tidpunkt. Fotgängar~      na är att påverka fotgängamas attityder så att de
15872: na följer trafikljusen enligt egen uppfattning       för egen säkerhets skull följer trafikljusen.
15873: främst på basis av biltrafikens täthet. Ju tätare       lnrikesministeriet anser att fotgängama inte
15874: trafik på körbanan desto bättre iakttar fotgäng-     har ändrat sitt beteende vid trafikljusen i den
15875: ama trafikljusen. Då det finns lite trafik är        grad att det skulle utgöra en särskild risk för
15876: frestelsen att gå mot rött ljus större.              trafiksäkerheten. Lokalt iakttar man hur fot-
15877:    Det finns inga riksomfattande uppgifter om        gängama följer trafikljusen och vidtar vid behov
15878: hur fotgängama beter sig i trafikljusen. Enligt      åtgärder för att förbättra situationen. Enligt
15879: lokala utredningar iakttar fotgängama trafiklju-     inrikesministeriet skall polisens minskande re-
15880: sen rätt bra. Bl.a. visar en undersökning som        surser i första hand användas för övervakning av
15881: utförts av huvudstadsregionens samarbetsdele-        föramas riskbeteende.
15882: 
15883:      Helsingfors den 30 mars 1993
15884: 
15885:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
15886: 1
15887: 1
15888:  1
15889:  1
15890:   1
15891:   1
15892:    1
15893:    1
15894:     1
15895:     1
15896:      1
15897:      1
15898:       1
15899:       1
15900:        1
15901:        1
15902:         1
15903:         1
15904:          1
15905:          1
15906:           1
15907:           1
15908:            1
15909:            1
15910:             1
15911:             1
15912:                                                 1993 vp
15913: 
15914: Kirjallinen kysymys 107
15915: 
15916: 
15917: 
15918: 
15919:                                    Aittoniemi: Ruokahuoltomaksun perimisestä keskiasteella
15920: 
15921: 
15922: 
15923:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15924: 
15925:    Hallituksen esityksellä n:o 160/1992 vp halli-     Liikehdinnän ymmärtää, koska nuoriso ja juuri
15926: tus esitti, että keskiasteen koulutuksessa alettai-   kouluiässä olevat ovat maassamme tällä hetkellä
15927: siin periä oppilailta erityistä lukukausimaksua.      kaikkein hankalimmassa asemassa ottaen huo-
15928: Sittemmin eduskunta on hallituspuolueiden ää-         mioon sen, että heiltä puuttuvat kaikki tulevai-
15929: nin sivistysvaliokunnan mietinnön n:o 19/1992         suuden visiot. Yhteiskunnan taholta tuleva lisä-
15930: vp perusteella päättänyt, että lukukausimaksun        nöyryytys vain lisää tätä ahdinkoa.
15931: asemesta ryhdytään keskiasteella perimään mak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15932: sua ruokahuollon järjestämisestä. Tarkoitus oli       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15933: muuttaa suunniteltu lukukausimaksu ateria-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15934: maksuksi, mutta koska sellaista ei olisi voitu        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15935: periä sellaiselta oppilaalta, joka ei käytä ruoka-
15936: huoltopalveluja, nimikkeeksi muutettiin maksu                    Aikooko Hallitus, joka tiettävästi
15937: ruokahuollon järjestämisestä: sama asia ja tar-               suunnittelee ruokahuoltoa koskevan
15938: koitus eli varojen kerääminen keskiasteen oppi-               maksun vakinaistamista, vielä harkita
15939: lailta tai heidän vanhemmiltaan, mutta monta                  siitä kokonaan luopumista ottaen huo-
15940: nimeä, kuten hyvällä lapsella yleensä.                        mioon maksuun kohdistuvan ankaran
15941:    Lain toteuttaminen on johtanut laajaan kan-                vastustuksen sekä sen kohdistumisen eri-
15942: salaistottelemattomuuteen ja liikehdintään kes-               tyisen hankalissa taloudellisissa olosuh-
15943: kiasteen opiskelijoiden piirissä. Maksuja laimin-             teissa eläviin opiskelijoihin sekä sen, että
15944: lyövät myös sellaiset, joilla olisi varaa niiden              maksun tuotto kaikki tekijät huomioon
15945: maksamiseen, saati sitten maksukyvyttömät.                    ottaen jää suhteellisen vähäiseksi?
15946: 
15947:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1993
15948: 
15949:                                             Sulo Aittoniemi
15950: 
15951: 
15952: 
15953: 
15954: 2300321
15955: 2                                         1993 vp -   KK 107
15956: 
15957: 
15958: 
15959: 
15960:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15961: 
15962:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta siitä, päättääkö ylläpitäjä periä maksun ja
15963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siitä, minkä suuruisena maksu peritään, kutakin
15964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oppilasta kohti vähennetään oppilaitoksen val-
15965: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tionosuudesta 530 markkaa. Säädettäessä ruo-
15966: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kahuollonjärjestämismaksun osittaisesta tulout-
15967: n:o 107:                                              tamisesta valtiolle poikettiin opetus- ja kulttuuri-
15968:                                                       toimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92)
15969:           Aikooko Hallitus, joka tiettävästi          omaksutusta bruttoperiaatteesta, jonka mukaan
15970:        suunnittelee ruokahuoltoa koskevan             maksutuloja ei vähennetä valtionosuuksien pe-
15971:        maksun vakinaistamista, vielä harkita          rusteena olevia kustannuksia laskettaessa. Tämä
15972:        siitä kokonaan luopumista ottaen huo-          nettoperiaatteeseen palaaminen sisältyi valtio-
15973:        mioon maksuun kohdistuvan ankaran              neuvoston 14.10.1992 periaatepäätökseen halli-
15974:        vastustuksen sekä sen kohdistumisen eri-       tuksen toimenpiteistä julkisen talouden tasapai-
15975:        tyisen hankalissa taloudellisissa olosuh-      non parantamiseksi. Valtioneuvosto on sittem-
15976:        teissa eläviin opiskelijoihin sekä sen, että   min tehdessään päätöksensä vuosien 1994 ja
15977:        maksun tuotto kaikki tekijät huomioon          1995 meno- ja henkilöstökehyksiksi todennut
15978:        ottaen jää suhteellisen vähäiseksi?            kuntia koskevissa säästötoimissa noudatettavan
15979:                                                       bruttoperiaatetta.
15980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtiosihteeri Relander on 9.3.1993 jättänyt
15981: vasti seuraavaa:                                      selvitysmiehen raportin kuntataloudesta. Rapor-
15982:                                                       tin mukaan tulisi muun muassa opetuksen hal-
15983:    Ruokahuollon järjestämismaksusta on sää-           linnonalan maksuissa antaa kunnille nykyistä
15984: detty laissa eräistä opetus- ja kulttuuritoimen       suurempia mahdollisuuksia maksujen asettami-
15985: vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä.     sessa maksimimäärien rajoissa käyttäen kuiten-
15986: Laki tuli voimaan 1.1.1993 ja on voimassa kulu-       kin maksuja rajoitetusti ja pääsääntöisesti ky-
15987: van vuoden loppuun. Eduskunta sisällytti vas-         synnän ohjaamiseen. Edelleen raportissa katso-
15988: taukseensa hallituksen esitykseen kysymyksessä        taan, että melkein kokonaan ilmaispalvelujen
15989: olevaksi laiksi lausuman, jossa se edellytti, että    piirissä olevan opetusalan alueelle liittyvien
15990: ruokahuollon järjestämismaksu jää vain vuotta         maksullisten palvelujen mahdollisuudet tulisi
15991: 1993 koskevaksi ja että opiskeluun liittyviä mak-     kartoittaa.
15992: suja tarkastellaan uudelleen vuotta 1994 koskien          Opetusministeriö on vuoden 1994 talousar-
15993: niin, että vastaava kertymä saavutetaan esimer-       vion valmistelussaan lähtenyt siitä, että keskias-
15994: kiksi säästöillä.                                     teen opiskelijoiden ruokahuollon järjestämis-
15995:    Ruokahuollon järjestämismaksun periminen           maksua koskeva poikkeuslaki on voimassa vuo-
15996: on ylläpitäjän harkinnassa ja maksun suuruus on       den 1993 loppuun.
15997: enintään neljä markkaa työpäivältä. Riippumat-
15998: 
15999:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
16000: 
16001:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
16002:                                             1993 vp -   KK 107                                            3
16003: 
16004: 
16005: 
16006: 
16007:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16008: 
16009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            huvudmannen beslutar att uppbära kosthållsav-
16010: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande            gift och oberoende av hur stor den avgift som
16011: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         uppbärs är avdras 530 mark per elev från läroan-
16012: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            staltens statsandel. Då det stadgades om att
16013: mål nr 107:                                             kosthållsavgiften delvis skall redovisas till staten
16014:                                                         frångick man den bruttoprincip som följts i lagen
16015:           Ämnar Regeringen, som veterligen              om finansiering av undervisnings- och kultur-
16016:        planerar att göra kosthållsavgiften per-         verksamhet (705/92), enligt viiken avgiftsintäkter
16017:        manent, ytterligare överväga att avstå           inte dras av då de kostnader som ligger tili grund
16018:        från den helt och hållet med beaktande           för statsandelarna beräknas. Statsrådets princip-
16019:        av det kraftiga motstånd den mött samt           beslut 14.10.1992 om regeringens åtgärder för att
16020:        det sätt på vilket den drabbar studerande        förbättra balansen i den offentliga ekonomin
16021:        som lever i ytterst svåra ekonomiska             innebar en återgång till denna nettoprincip.
16022:        förhållanden samt att de intäkter avgif-         Statsrådet har senare i sina bes1ut om utgifts- och
16023:        ten ger upphov till med beaktande av alla        personramarna för 1994 och 1995 konstaterat att
16024:        faktorer blir relativt små?                      bruttoprincipen skall iakttas i sparåtgärder som
16025:                                                         gäller kommunerna.
16026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Statssekreterare Relander har 9.3.1993 som
16027: anföra följande:                                        utredningsman lämnat en rapport om kommu-
16028:                                                         nemas ekonomi. Då det gäller bl.a. avgifter inom
16029:    Om kosthållsavgiften stadgas i lagen om vissa        undervisningsförvaltningen skall kommunerna
16030: arrangemang för finansieringen av undervis-             enligt rapporten ges större möjligheter att fast-
16031: nings- och kulturverksamhet 1993. Lagen trädde          ställa avgiftema inom maximigränserna, dock så
16032: i kraft 1.1.1993 och gäller tili slutet av innevaran-   att avgifterna används begränsat och i regel för
16033: de år. I sitt svar till regeringens proposition med     att styra efterfrågan. I rapporten anses vidare att
16034: förslag till lagen i fråga tog riksdagen med ett        möjligheterna till avgiftsbelagda tjänster på un-
16035: uttalande där den förutsatte att kosthållsavgiften      dervisningens område, som nästan helt karaktä-
16036: endast skall gälla 1993 och att avgifter i samband      riseras av avgiftsfria tjänster, bör kartläggas.
16037: med studierna tas tili ny granskning inför 1994 så         Undervisningsministeriet har vid beredningen
16038: att motsvarande summa uppnås t.ex. genom                av budgeten för 1994 utgått ifrån att undantags-
16039: inbesparingar.                                          lagen som gäller kosthållsavgiften för studeran-
16040:    Det är huvudmannen som beslutar om kost-             de på mellanstadiet är i kraft tili utgången av
16041: hållsavgift skall uppbäras. Avgiften uppgår till        1993.
16042: högst fyra mark per arbetsdag. Oberoende av om
16043:      Helsingfors den 8 april 1993
16044: 
16045:                                                             Undervisningsminister Riitta Uosukainen
16046:                                                1993 vp
16047: 
16048: Kirjallinen kysymys 108
16049: 
16050: 
16051: 
16052: 
16053:                                   Aittoniemi: Rikoslain kokonaisuudistuksen nykyvaiheesta
16054: 
16055: 
16056: 
16057:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16058: 
16059:    Edellinen hallitus toi eduskuntaan kovalla                   Missä vaiheessa ovat Hallituksen
16060: tohinalla rikoslain kokonaisuudistuksen ensim-               suunnitelmat edellisen hallituksen aloit-
16061: mäisen vaiheen, ja jatkoa piti seurata perässä.              taman rikoslain kokonaisuudistuksen
16062: Vaan ei ole kuulunut.                                        eteenpäin viemiseksi?
16063:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16064: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16065: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16066: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16067: 
16068:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1993
16069: 
16070:                                            Sulo Aittoniemi
16071: 
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 2300321
16076: 2                                       1993 vp -   KK 108
16077: 
16078: 
16079: 
16080: 
16081:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16082: 
16083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hallituksen esitys rikoslain täydentämisestä huu-
16084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mausainerikoksia koskevilla säännöksillä (HE
16085: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     180/1992 vp).
16086: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa koske-
16087: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        va rikoslakiprojektin ehdotus on ollut lausunto-
16088: 108:                                                kierroksella ja sitä koskeva hallituksen esitys on
16089:                                                     tarkoitus antaa viimeistään ensi syksynä. Oikeu-
16090:           Missä vaiheessa ovat Hallituksen          denkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä
16091:        suunnitelmat edellisen hallituksen aloit-    vastaan kohdistuvia rikoksia koskeva rikosla-
16092:        taman rikoslain kokonaisuudistuksen          kiprojektin ehdotus on parhaillaan lausuntokier-
16093:        eteenpäin viemiseksi?                        roksella. Arvopaperimarkkinarikoksia koskeva
16094:                                                     rikoslakiprojektin ehdotus tullaan luovuttamaan
16095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         oikeusministeriölle lähiaikoina.
16096: taen seuraavaa:                                         Rikoslain erityisen osan uudistus alkaa olla
16097:                                                     loppusuoralla. Rikoslain kokonaisuudistuksen en-
16098:    Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vai-        simmäiseen ja toiseen vaiheeseen sisältyvät yli
16099: heen käsittävä ehdotus hallituksen esitykseksi on   puolet uuden rikoslain erityisen osan luvuista.
16100: tällä hetkellä tarkastettavana oikeusministeriön    Erityisen osan vielä jäljellä olevia osia koskeva
16101: tarkastustoimistossa. Esitykseen sisältyy ehdo-     uudistustyö jatkuu rikoslain kokonaisuudistusta
16102: tus yhdentoista rikoslain luvun uudistamisesta      valmistelevan projektiorganisaation (rikoslaki-
16103: kokonaan, muun muassa säännökset sotarikok-         projektin) asettamissa työryhmissä. Rikoslain ko-
16104: sista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, maan- ja    konaisuudistuksen ensimmäisen ja toisen vaiheen
16105: valtiopetoksesta, henkeen ja terveyteen kohdis-     lisäksi ehdotus on valmistunut tai valmistumassa
16106: tuvista rikoksista, vapauteen kohdistuvista ri-     noin kymmenestä muusta rikoslain luvusta.
16107: koksista, yleisvaarallisista rikoksista, työ- ja        Rikoslain kokonaisuudistuksen painopiste oi-
16108: ympäristörikoksista sekä säännökset eräiden         keusministeriössä onkin siirtynyt rikoslain erityi-
16109: aineettomien oikeuksien loukkaamisesta. Esitys      sen osan uudistamisesta rikoslain yleisten oppien
16110: on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään aikana.      sekä seuraamusjärjestelmän uudistamiseen. Ri-
16111:    Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva        koslain jäljellä olevia osia koskevien esitysten
16112: hallituksen esitys on valmis, ja se on tarkoitus    antaminen eduskunnalle on jatkossa tarkoitus
16113: antaa eduskunnalle yhtä aikaa rikoslain koko-       jaksottaa pienempiin osakokonaisuuksiin val-
16114: naisuudistuksen toisen vaiheen kanssa.              mistelun jouduttamiseksi ja eduskuntakäsittelyn
16115:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan          helpottamiseksi.
16116: 
16117:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
16118: 
16119:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
16120:                                           1993 vp -   KK 108                                           3
16121: 
16122: 
16123: 
16124: 
16125:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16126: 
16127:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           narkotikabrott (RP 180/1992 rd) är för närva-
16128: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          rande under behandling i riksdagen.
16129: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Straffiagsprojektets förslag om tillämpnings-
16130: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          området för finsk straffrätt har varit på remiss
16131: 108:                                                  och avsikten är att avlåta en regeringsproposi-
16132:                                                       tion i ärendet senast inkommande höst. Straff-
16133:            I vilket skede befinner sig Regeringens    lagsprojektets förslag om brott mot rättskip-
16134:         planer på att föra vidare den helhetsre-      ningen, offentlig myndighet och allmän ordning
16135:         form av straffiagen som den föregående        är för närvarande på remiss. Straffiagsprojektets
16136:         regeringen påbörjade?                         förslag om värdepappersmarknadsbrotten kom-
16137:                                                       mer att överlämnas till justitieministeriet i en
16138:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nära framtid.
16139: anföra följande:                                          Reformen av straffiagens speciella del börjar
16140:                                                       vara på slutrakan. I det första och andra skedet av
16141:    Förslaget till den regeringspropos1t1on som        helhetsreformen av straffiagen ingår över hälften
16142: omfattar det andra skedet av helhetsreformen av       av kapitlena i den nya straffiagens speciella del.
16143: straffiagen är för närvarande under granskning i      Reformarbetet på de återstående avsnittena i den
16144: justitieministeriets granskningsbyrå. I proposi-      speciella delen fortgår i de arbetsgrupper som har
16145: tionen ingår ett förslag om att elva kapitel i        tillsatts av den projektorganisation (straffiags-
16146: straffiagen skall revideras i sin helhet, bl.a.       projektet) som bereder helhetsreformen av straff-
16147: stadgandena om krigsförbrytelser och brott mot        lagen. Utöver det första och andra skedet av
16148: humaniteten, lands- och högförräderi, brott mot       helhetsreformen av straffiagen har förslagutarbe-
16149: liv och hälsa, brott mot frihet, brott vilka inne-    tats eller håller på att utarbetas beträffande
16150: bär allmän fara, brott i arbetet och miljöbrott       ungetär tio andra kapitel i straffiagen.
16151: samt stadgandena om kränkning av vissa imma-              Vid justitieministeriet har tyngdpunkten i hel-
16152: teriella rättigheter. Avsikten är att avlåta propo-   hetsreformen av straffiagen förskjutits från en
16153: sitionen till riksdagen under våren.                  reform av straffiagens speciella del till en reform
16154:    Regeringens proposition om straffansvar för        av straffiagens allmänna läror samt av påföljds-
16155: juridiska personer är fårdig och avsikten är att      systemet. Avsikten är att i fortsättningen avlåta
16156: avlåta den till riksdagen samtidigt som det andra     propositionerna om straffiagens återstående de-
16157:  skedet av straffiagens helhetsreform.                lar till riksdagen i mindre helheter för att bered-
16158:     Regeringens proposition med förslag till kom-     ningen skall bli snabbare och riksdagsbehand-
16159: plettering av straffiagen med stadganden om           lingen skall kunna underlättas.
16160:        Helsingforsden 31 mars 1993
16161: 
16162:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
16163:                                              1993 vp
16164: 
16165: Kirjallinen kysymys 109
16166: 
16167: 
16168: 
16169: 
16170:                                  Aittoniemi: Seurantalojen korjauksiin myönnettävistä avustuksista
16171: 
16172: 
16173: 
16174:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16175: 
16176:    Opetusministeriö on myöntänyt vuosittain        lienee vielä vaikeampaa. Maaseutukulttuurin
16177: avustuksia esimerkiksi urheilu- ja nuorisoseu-     merkittävät tunnusmerkit ovat lahoamassa.
16178: rantalojen korjauksiin. Tarve myönnettäviin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16179: määrärahoihin nähden lienee moninkertainen,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16180: ja määrärahoja on suhteellisesti vähennetty la-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16181: makauden johdosta. Usein nopeata ja välttämä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16182: töntä korjausta kaipaavat seurantalot eivät kui-
16183: tenkaan tunne lamaa ja muutaman vuoden viive                  Aikooko Hallitus lisätä määrärahoja
16184: niiden korjauksessa saattaa aiheuttaa sen, että            maaseudun nuoriso- ja seurantalojen
16185: korjausta ei enää kannata suorittaa. Samoin on             kunnostamiseen ja muuttaa käytäntöä
16186: asia monien muistorikkaiden maaseudun tanssi-              niin, että myös vanhat muistorikkaat
16187: lavojen kohdalla, joihin avustuksen saaminen               tanssitavat tulisivat avustuksen piiriin?
16188: 
16189:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1993
16190: 
16191:                                          Sulo Aittoniemi
16192: 
16193: 
16194: 
16195: 
16196: 230032J
16197: 2                                         1993 vp -   KK 109
16198: 
16199: 
16200: 
16201: 
16202:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16203: 
16204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ehdotuksia korjaustöiden laadun parantamisel-
16205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         le.
16206: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Opetusministeriön yleiskirjeen n:o 20/612/91
16207: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        (yleiskirje seurantalojen korjaamiseen myönnet-
16208: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tävistä avustuksista) mukaan seurantalojen kor-
16209: n:o 109:                                              jausavustuksilla on tarkoitus säilyttää, ylläpitää
16210:                                                       ja parantaa seurantalojen kulttuurihistoriallista
16211:           Aikooko Hallitus lisätä määrärahoja         arvoa, rakennusteknistä kuntoa ja toimivuutta.
16212:        maaseudun nuoriso- ja seurantalojen            Avustuksilla tuetaan toimivien yhdistysten omis-
16213:        kunnostamiseen ja muuttaa käytäntöä            tamien kokoontumis- ja toimintatilojen korjaus-
16214:        niin, että myös vanhat muistorikkaat           ta ja entistämistä. Avustusta myönnettäessä
16215:        tanssilavat tulisivat avustuksen piiriin?      kiinnitetään erityistä huomiota kokoontumisti-
16216:                                                       lojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-,
16217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan
16218: vasti seuraavaa:                                      kannalta.
16219:                                                           Tunnusomaista avustuskohteille on se, että ne
16220:    Suomessa on ainutlaatuinen kansalaisjärjes-        ovat perinteisiä seurantaloja, joissa muiden ko-
16221: töjen itselleen rakentamien kokoontumistilojen        koontumistilojen lisäksi on pääsääntöisesti juh-
16222: perinne. Erilaiset yhdistykset ja seurat ovat 1880-   lasali näyttämöineen. Tilat ovat kaikkien paik-
16223: luvulta lähtien rakentaneet kyliin ja kaupunkei-      kakunnalla toimivien yhteisöjen ja yksityisten
16224: hin tuhansia seurojen taloja ja työväentaloja.        käytettävissä kulttuuri-, liikunta-, perhejuhla-
16225:    Maamme seurantaloja uhkasi rappeutuminen           yms. tilaisuuksia varten. Taloja omistavat yhdis-
16226: ja häviäminen tilapäisen toiminnallisen laman ja      tykset ovat myös monin paikoin yhteistyössä
16227: yhdistysten rahavaikeuksien vuoksi 1960-1970-         kuntien kanssa: talot toimivat sijaintipaikkakun-
16228: luvuilla. Eduskunnassa tehdyn raha-asia-aloit-        nilla mm. yleisinä kokoustiloina, äänestyspaik-
16229: teen johdosta tuli valtion tulo- ja menoarvioon       koina, kansalais- ja työväenopistojen tiloina,
16230: ensimmäisen kerran 100 000 markan määräraha           päiväkoteina sekä nuorison ja eläkeläisten tiloi-
16231: työväentalojen korjaamista varten vuonna 1978.        na - sananmukaisesti monitoimitiloina.
16232: Seuraavana vuonna avustuksen piiriin tulivat              Tanssilavat eivät edusta edellä kuvattuja yh-
16233: nuorisoseurantalot ja vuonna 1981 maamiesseu-         distysten kokoontumis- ja harrastustiloina toi-
16234: rantalot ja eräät muut seurantalot                    mivia perinteisiä seurantaloja. Näin ollen ne
16235:    Seurantalojen korjauksiin on jaettu valtion-       eivät kuulu seurantalojen korjaamiseen tarkoite-
16236: avustuksia vuodesta 1978lähtien kaikkiaan noin        tun avustuksen piiriin. Mikäli kysymys on kui-
16237: 150 000 000 markkaa. Tällä määrärahalla on            tenkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta tans-
16238: vuosien mittaan korjattu yli puolet maamme            silavasta, omistajayhdistys voi saada avustusta
16239: noin 2 600 seurantalosta.                             museovirastolta rakennusten entistämismäärä-
16240:    Vuonna 1982 opetusministeriö asetti toimi-         rahasta. Nämä avustukset on tarkoitettu restau-
16241: kunnan pohtimaan seurantalojen korjaustarvet-         rointi- ja korjaustöihin, joilla turvataan raken-
16242: ta ja korjausavustuksen puitteita. Toimikunta         nusten kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvo-
16243: laati selvityksen seurantalojen historiasta ja ny-    jen säilyminen.
16244: kytilanteesta. Työn tuloksena selvisi, että seu-          Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi halli-
16245: rantalojen korjaustarve on suuri ja korjausten        tuksella ei ole mahdollista lisätä seurantalojen
16246: avustamisen tulisi olla jatkuvaa. Toimikunta loi      korjaamiseen varattuja määrärahoja.
16247: puitteet avustuskäytännölle ja laati toimenpide-
16248: 
16249:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1993
16250: 
16251:                                                                Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
16252:                                           1993 vp -   KK 109                                          3
16253: 
16254: 
16255: 
16256: 
16257:                                      Till Riksdagens Herr Talman
16258: 
16259:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stöd för reparationer bör ges kontinuerligt.
16260: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          Kommissionen skapade ramama för den praxis
16261: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       som skall tillämpas vid understöd och samman-
16262: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          ställde förslag tili åtgärder för att förbättra
16263: mål nr 109:                                           kvaliteten på reparationsarbetena.
16264:                                                          Enligt undervisningsministeriets cirkulär nr
16265:           Ämnar Regeringen öka understöden            20/612/91 (cirkulär om understöd som beviljas
16266:        för iståndsättning av ungdoms- och för-        för reparation av föreningshus) är avsikten med
16267:        eningslokalema på landsbygden och änd-         reparationsunderstöden för föreningshusen att
16268:        ra praxis så att också de gamla minnesri-      bevara, upprätthålla och förbättra föreningshu-
16269:        ka dansbanoma skulle omfattas av un-           sens kulturhistoriska värde, byggnadstekniska
16270:        derstödet?                                     skick och funktion. Med bidragen understöds
16271:                                                       reparation och sanering av samlings- och verk-
16272:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhetslokaler som ägs av aktiva föreningar. Då
16273: anföra följande:                                      understödet beviljas fåsts särskild vikt vid hur
16274:                                                       nödvändiga samlingslokalema är med tanke på
16275:    1 Finland har: vi en enastående tradition som      kultur-, hobby- och fritidsverksamheten för be-
16276: består i att medborgarorganisationema själva          folkningen i trakten.
16277: byggt sina samlingslokaler. Olika föreningar och         Karakteristiskt för understödsobjekten är att
16278: gillen har allt sedan 1880-talet byggt tusentals      de är traditionella föreningshus som utöver andra
16279: föreningshus och arbetarföreningshus i byar och       samlingslokaler i regel har en festsal med scen.
16280: städer.                                               Lokalema kan utnyttjas av alla sammanslutning-
16281:     Föreningshusen i vårt land hotades av förfall     ar som verkar på orten och av privatpersoner för
16282: och utplåning tili följd av en tillfållig nedgång i   kultur- och idrottsevenemang, familjefester o.dyl.
16283: verksamheten och föreningamas ekonomiska              De föreningar som äger husen idkar också på
16284: svårigheter på 1960-talet och på 1970-talet. På       många håll samarbete med kommunema: husen
16285: grund av en finansmotion i riksdagen kom ett          fungerar bl.a. som allmänna samlingslokaler,
16286: anslag på 100 000 mark för reparation av arbe-        röstningsställen, medborgar- och arbetarinstitut,
16287: tarföreningshusen för första gången med i bud-        daghem samt lokaler för ungdomar och pensionä-
16288: geten år 1978. Följande år kom understödet att        rer - bokstavligt som allaktivitetshus.
16289: omfatta ungdomsföreningshusen och år 1981                Dansbanoma representerar inte de ovan be-
16290: 1antmannaföreningamas hus och vissa andra             skrivna traditionella föreningshus som fungerar
16291: föreningshus.                                         som samlings- och fritidslokaler för föreningar-
16292:     Samman1agt har omkring 150 000 000 mark           na. De kan därför inte omfattas av det understöd
16293: utdelats i statsunderstöd för reparation av fören-    som beviljas för reparation av föreningshus. Om
16294: ingshus sedan år 1978. Med dessa anslag har           det dock är fråga om en kulturhistoriskt värde-
16295: under årens lopp över hälften av de ca 2 600          full dansbana kan ägarföreningen få understöd
16296: föreningshusen i vårt land blivit reparerade.         av museiverket av anslag för restaurering av
16297:     År 1982 tillsatte undervisningsministeriet en     byggnader. Dessa understöd är avsedda för res-
16298: kommission med uppgift att klarlägga förenings-       taurerings- och renoveringsarbeten genom vilka
16299: husens behov av reparationer och ramama för           byggnademas kultur- och byggnadshistoriska
16300: reparationsunderstödet. Kommissionen gjorde           värde kan bibehållas.
16301: en utredning av föreningshusens historia och             På grund av statens ekonomiska situation är
16302: nuläge. Resultatet av arbetet gav vid handen att      det inte möjligt för regeringen att öka de anslag
16303: behovet av reparationer är stort och att under-       som reserverats för reparation av föreningshus.
16304:      Helsingfors den 6 april 1993
16305: 
16306:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
16307:                                                  1993 vp
16308: 
16309: Kirjallinen kysymys 110
16310: 
16311: 
16312: 
16313: 
16314:                                     Aittoniemi: Postin muodostamisesta erilliseksi liikelaitokseksi
16315: 
16316: 
16317: 
16318:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16319: 
16320:    Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on se           telmaja voiton maksimointi ovat ehdottomasti
16321: ongelma, että tietyn suuntauksen saadessa yliot-       ja vaarallisella tavalla pois palvelujen riittäväs-
16322: teen sitä seurataan muotivirtauksen tavoin välit-      tä laaja-alaisuudesta ja luotettavuudesta. On
16323: tämättä pysähtyä analysoimaan, ovatko päätök-          vahvasti epäiltävissä heiluriliikkeen tässä asias-
16324: set käytännön järjen mukaisia. Kyseessä on             sa johtavan siihen, että muutaman vuoden ku-
16325: tietynlainen heiluriliike laidasta laitaan. Ilmiö on   luttua postia ollaan taas palauttamassa sille
16326: tuttu monessa yhteiskunnassa. Ensin kansalliste-       perinteisesti kuuluvaan tehtävään eli tärkeätä
16327: taan pankit ainoana järkevänä ratkaisuna, ja           ja perinteistä peruspalvelua tarjoavaksi valtion
16328: kymmenen vuoden kuluttua ryhdytään yhtä ko-            laitokseksi.
16329: valla kiireellä puuhaamaan niiden yksityistämis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16330: tä.                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16331:     Suomessa on menossa nyt valtion laitosten          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16332: yhtiöittäminen. Eräissä tapauksissa se voi olla        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16333: perusteltua, mutta eräissä tapauksissa järjen-
16334: vastaista. Esimerkkinä tästä on suunnitteilla                     Aikooko Hallitus asiaa tarkoin analy-
16335: oleva postin yhtiöittäminen, muodostaminen                     soituaan luopua postin yhtiöittämisestä
16336: kilpailevaksi ja kilpailun sallivaksi, mahdolli-               sen yhteiskunnalle tärkeätä peruspalve-
16337: simman suureen liikevoittoon pyrkiväksi yhti-                  lua tuottavan toimenkuvan vuoksi, jo-
16338: öksi. Tämä ei tule onnistumaan postin osalta,                  hon taloudellinen kilpailu, toisin kuin
16339: koska se on perinteistä peruspalvelua tuottava                 asia saattaa olla Telen osalta, sopii varsin
16340: laitos, jonka tärkeässä tehtävässä kilpailuase-                huonosti?
16341: 
16342:        Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1993
16343: 
16344:                                              Sulo Aittoniemi
16345: 
16346: 
16347: 
16348: 
16349:  2300321
16350: 2                                          1993 vp -   KK 110
16351: 
16352: 
16353: 
16354: 
16355:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16356: 
16357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         delliset lähtökohdat turvata palvelujen tuottami-
16358: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen kiristyvässä ja kansainvälistyvässä kilpailus-
16359: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa. Kun palvelut toteutetaan taloudellisesti ja
16360: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         tehokkaasti, tarjoaa se parhaat edellytykset
16361: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           myös niiden tarjoamiseen tasapuolisesti koko
16362: 110:                                                   maassa.
16363:                                                           Yhtiöittämislain rinnalla valmisteltu ehdotus
16364:           Aikooko Hallitus asiaa tarkoin analy-        postitoimintalaiksi takaa ja varmistaa osaltaan
16365:        soituaan luopua postin yhtiöittämisestä         niiden periaatteiden soveltamisen, jotka liittyvät
16366:        sen yhteiskunnalle tärkeätä peruspalve-         palvelujen sisältöön, kansalaisten tarpeisiin, oi-
16367:        lua tuottavan toimenkuvan vuoksi, jo-           keusturvaan sekä muihin kuluttajalle tärkeisiin
16368:        hon taloudellinen kilpailu, toisin kuin         asioihin.
16369:        asia saattaa olla Telen osalta, sopii varsin       Näin ollen tehokas organisaatio yhdessä toi-
16370:        huonosti?                                       mintaa ohjaavan postitoimintalain kanssa takaa
16371:                                                        parhaat mahdollisuudet säilyttää palvelu myös
16372:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kannattamattomilla alueilla. Selvitykset osoitta-
16373: vasti seuraavaa.:                                      vat myös, että yhteisestä konsemista on selvää
16374:                                                        etua postitoiminnalle, vaikka yhtiöittämisjärjes-
16375:    Valtioneuvoston 17.9.1992 tekemän periaate-         telyissä luonnollisesti torjutaankin kaikkinainen
16376: päätöksen mukaisesti on liikenneministeriön            postitoiminnan ja teletoiminnan välinen ristisub-
16377: asettamassa työryhmässä valmistunut selvitys           ventio. Koska sekä postitoiminta että teletoimin-
16378: Posti- ja telelaitoksen yhtiöittämisestä. Työryh-      ta ovat jo liikelaitosmallissa saavuttaneet selvän
16379: mässä on ollut myös valtiovarainministeriön            kannattavuuden, ei liene aihetta epäilyihin risti-
16380: sekä Posti- ja telelaitoksen edustus.                  subventiosta. Yhteiset toiminnot, saavutettava
16381:    Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle        synergia jne. hyödyttävät kumpaakin päätoimi-
16382: laiksi Posti- ja telelaitoksen yhtiöittämisestä sekä   alaa eli myös Postia.
16383: hallituksen esitys postitoimintalaiksi ovat pa-           Yhteiskunnallisesti tärkeille peruspalveluille
16384: rastaikaa hallituksen käsittelyssä.                    luodaan yhtiöittämisessä pitkäjänteiset taloudel-
16385:    Yhtiöittämisesitykseen sisältyvät taloudelliset     liset tuottamismahdollisuudet ja niiden toteutu-
16386: selvitykset osoittavat, että Posti- ja telelaitoksen   minen varmistetaan uudella Postitoimintalailla.
16387: yhteiskunnallisesti tärkeitä palveluja voidaan         Näin voidaan taata palvelujen tehokas tuottami-
16388: hyvin perustellusti tuottaa osakeyhtiöorganisaa-       nen reaalisesti alenevin hinnoin vastaisuudessa-
16389: tiossa. Osakeyhtiömalli tarjoaa parhaat talou-         kin koko maassa.
16390: 
16391:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1993
16392: 
16393:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
16394:                                             1993 vp -   KK 110                                           3
16395: 
16396: 
16397: 
16398: 
16399:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
16400: 
16401:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tjänster i konkurrensen, som blir allt stramare
16402: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            och mer intemationell. Detta att tjänstema pro-
16403: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         duceras ekonomiskt och effektivt utgör de bästa
16404: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            förutsättningama för att de även skall erbjudas
16405: 110:                                                    opartiskt i hela landet.
16406:                                                             Förslaget tilllag om postförmedling, som har
16407:              Åmnar Regeringen efter att noggrant        beretts jämsides med bolagiseringslagen, garan-
16408:          ha analyserat frågan avstå från bolagise-      terar och säkerställer för sin del tillämpningen av
16409:          ring av posten p.g.a. dess roll som produ-     sådana principer som ansluter sig till innehållet i
16410:          cent av viktig basservice för samhället,       tjänstema, medborgamas behov, rättssäkerhe-
16411:          eftersom ekonomisk konkurrens passar           ten samt andra frågor som är viktiga för konsu-
16412:          illa ihop med den rollen till skillnad från    menten.
16413:          vad som är fallet för Teles del?                   Sålunda garanterar en effektiv organisation
16414:                                                         tillsammans med lagen om postförmedling, som
16415:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           styr veksamheten, de bästa möjlighetema att
16416: anföra följande:                                        bibehålla servicen också inom olönsamma områ-
16417:                                                         den. Utredningama visar även att en gemensam
16418:    1 enlighet med det principbeslut som statsrå-        koneero är till klar fördel för postfunktionen,
16419: det fattande den 17 september 1992 har en               fastän all korssubvention mellan postfunktionen
16420: utredning om bolagisering av post- och telever-         och televerksamheten naturligt nog avvärjs i
16421: ket färdigställts i den arbetsgrupp som tillsattes      arrangemangen för bolagiseringen. Eftersom
16422: av trafikministeriet. 1 arbetsgruppen ingick även       både postfunktionen och televerksamheten re-
16423: representanter för fmansministeriet samt post-          dan i affårsverksmallen har uppnått en tydlig
16424: och televerket.                                         lönsamhet, föreligger inte något fog för misstan-
16425:    Regeringens proposition till riksdagen med           kar om korssubvention. Gemensamma funktio-
16426: förslag till lag om bolagisering av post- och           ner och den synergi som kan uppnås m.m.
16427: televerket samt regeringens proposition med för-        gagnar båda branschema, dvs. även Posten.
16428: slag till lag om postförmedling behandlas som               För samhälleligt viktig basservice skapas i
16429: bäst i regeringen.                                      samband med bolagiseringen långtgående eko-
16430:    De ekonomiska utredningar som ingår i för-           nomiska produktionsmöjligheter och med hjälp
16431: slaget till bolagisering visar att Post- och telever-   av den nya lagen om postförmedling säkerstäl-
16432: kets samhälleligt viktiga tjänster med fog kan          ler man att dessa genomförs. På detta sätt kan
16433: produceras i en aktiebolagsorganisation. Aktie-         en effektiv produktion av tjänster tryggas till
16434: bolagsmodellen garanterar de bästa ekonomiska           reellt sjunkande priser även i framtiden i hela
16435: utgångspunktema att trygga produktionen av              landet.
16436:        Helsingfors den 15 april 1993
16437: 
16438:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
16439:                             1
16440:                             1
16441: 
16442: 
16443:                         1
16444:                         1
16445: 
16446: 
16447:                     1
16448:                     1
16449: 
16450: 
16451:                 1
16452:                 1
16453: 
16454: 
16455: 
16456: 
16457:             1
16458:             1
16459: 
16460: 
16461:         1
16462:         1
16463: 
16464: 
16465:     1
16466:     1
16467: 
16468: 
16469: 1
16470: 1
16471:                                                1993 vp
16472: 
16473: Kirjallinen kysymys 111
16474: 
16475: 
16476: 
16477: 
16478:                                   Aittoniemi: Hallituskokoonpanon täydentämisestä
16479: 
16480: 
16481: 
16482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16483: 
16484:    Suomea on aina hallittu menestyksellisesti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16485: työväen ja talonpojan aatesuunnalla. Näin on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16486: siitä huolimatta, että sosialidemokraattien ase-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16487: ma puhtaana työväenpuolueena on kyseenalai-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16488: nen ja talonpojan osuus nykyisessä keskustassa
16489: osin symbolinen. Suomen taloudellinen onnetto-                  Aikooko Hallitus myöntää elävän elä-
16490: muus lähti liikkeelle siitä, että punamultayhteis-           män poliittiset realiteetit, erota ja antaa
16491: työ hajosi vuoden 1987 vaalien jälkeen. Sitä                 tilaa viimeiselle toivolle eli Suomen Kes-
16492: jatkuu todennäköisesti niin kauan, kunnes puna-              kustan ja sosialidemokraattien hallitus-
16493: multayhteistyö jälleen löytää itsensä.                       yhteistyölle?
16494:     Maa on vaipumassa horrokseen, ja sen estä-
16495: miseksi vaaditaan jotakin, johon voi edes vähän
16496: luottaa ja joka voi tukea kansallista toivoa.
16497: 
16498:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1993
16499: 
16500:                                            Sulo Aittoniemi
16501: 
16502: 
16503: 
16504: 
16505: 2300321
16506: 2                                        1993 vp -   KK 111
16507: 
16508: 
16509: 
16510: 
16511:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16512: 
16513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomalaisessa parlamentaristisessa järjestel-
16514: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mässä hallituksen eroon voidaan siten päätyä
16515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lähinnä kolmella tavalla. Eduskunnan enemmis-
16516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       tö voi aktiivisesti vetää pois luottamuksensa
16517: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         hallitukselta epäluottamuslauseen muodossa.
16518: 111:                                                 Pääministerin aloitteesta presidentti voi muusta-
16519:                                                      kin syystä vapauttaa ministerit tehtävistään. Li-
16520:           Aikooko Hallitus myöntää elävän elä-       säksi hallitus voi itse arvioida, että eduskunnan
16521:        män poliittiset realiteetit, erota ja antaa   enemmistön luottamuksen menetyksen tai muun
16522:        tilaa viimeiselle toivolle eli Suomen Kes-    syyn takia ei suotuisia edellytyksiä hallituksen
16523:        kustan ja sosialidemokraattien hallitus-      toiminnan jatkamiselle ole.
16524:        yhteistyölle?                                    Yksikään näistä kolmesta edellytyksestä ei
16525:                                                      täyty. Oppositiopuolueet ovat tehneet pääminis-
16526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teri Esko Ahon hallituksen aikana yhteensä 18
16527: vasti seuraavaa:                                     välikysymystä tai muuta epäluottamuslause-eh-
16528:                                                      dotusta. Näissä kaikissa tapauksissa eduskun-
16529:    Hallitusmuotomme 36 §:n mukaan presidentti        nan enemmistö on ilmaissut hallitukselle luotta-
16530: nimittää valtioneuvoston jäsenet, joiden tulee       muksensa.
16531: nauttia eduskunnan luottamusta. Suomalaisessa           Maamme talouden tilanne on niin vaikea, että
16532: parlamentarismin sovellutuksessa valtioneuvos-       sen ongelmien voittaminen edellyttää laajaa yh-
16533: to nojaa siis kahteen tukeen, eli eduskunnan         teistyötä eri osapuolten kesken. Riippumatta
16534: luottamukseen ja presidentin nimitykseen. Sii-       hallituspohjasta on toivottavaa, että talouden
16535: hen, millainen hallituskoalitio kulloinkin maata     tervehdyttämiselle saadaan eduskunnan laajan
16536: hallitsee, vaikuttavat siis sekä eduskunnan voi-     enemmistön samoin kuin työmarkkinajärjestö-
16537: masuhteet että hallituksen nimittäjän tahto.         jen tuki.
16538: 
16539:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
16540: 
16541:                                                                            Pääministeri Esko Aho
16542:                                          1993 vp -   KK 111                                            3
16543: 
16544: 
16545: 
16546: 
16547:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16548: 
16549:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I det finländska parlamentariska systemet kan
16550: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         regeringens avgång komma i fråga närmast i tre
16551: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      fall. En riksdagsmajoritet kan aktivt dra undan
16552: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         sitt förtroende för regeringen i form av ett
16553: 111:                                                 misstroendevotum. På initiativ av statsministem
16554:                                                      kan presidenten även av någon annan orsak
16555:            Ämnar Regeringen erkänna det le-          befria ministrama från deras uppgifter. Dess-
16556:        vande livets politiska realiteter, avgå och   utom kan regeringen själv bedöma att den på
16557:        ge plats åt det sista hoppet, dvs. rege-      grund av förlorat förtroende i riksdagen eller av
16558:        ringssamarbete mellan Centem i Finland        någon annan orsak inte längre har några gynn-
16559:        och socialdemokratema?                        samma förutsättningar för fortsatt arbete.
16560:                                                          För närvarande föreligger ingen av dessa tre
16561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förutsättningar. Oppositionspartiema har under
16562: anföra följande:                                     Esko Ahos regering lagt fram sammanlagt 18
16563:                                                      interpellationer eller andra förslag tili misstroen-
16564:     Enligt 36 § regeringsformen utnämner presi-      devotum. I samtliga fall har en majoritet i
16565: denten medlemmama av statsrådet, vilka skall         riksdagen uttryckt sitt förtroende för regeringen.
16566: åtnjuta riksdagens förtroende. I den finländska          Den ekonomiska situationen i Finland är så
16567: tiliämpningen av parlamentarism stöder sig           svår att ett omfattande samarbete mellan de
16568: statsrådet på två faktorer, dvs. på riksdagens       olika partema krävs för att problemen skall
16569: förtroende och presidentens utnämning. Vilken        kunna övervinnas. Oberoende av regeringsbasen
16570: regeringskoalitioil som vid varje tilifälle leder    är det önskvärt att både en bred majoritet i
16571: landet beror således både på styrkeförhållande-      riksdagen och arbetsmarknadsorganisationema
16572: na i riksdagen och på viljan hos den som utser       stöder en stabilisering av ekonomin.
16573: regeringen.
16574:      Helsingforsden 14 april 1993
16575: 
16576:                                                                             Statsminister Esko Aho
16577:                                                1993 vp
16578: 
16579: Kirjallinen kysymys 112
16580: 
16581: 
16582: 
16583: 
16584:                                   Hiltunen ym.: Pankkitukea saavien pankkien omistamien huoneis-
16585:                                       tojen antamisesta vuokralle
16586: 
16587: 
16588:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16589: 
16590:    Pankkitukea saavat rahalaitokset pitävät          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16591: suurta osaa omistamistaan liike- ja asuinhuo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16592: neistoista tyhjillään, kun eivät saa niistä ha-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16593: luamansa suuruista vuokratuloa. Tämän vuoksi
16594: vuokramarkkinat ovat keinotekoisesti hinta-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16595: tasoltaan liian korkealla eikä taloustilanteen             ryhtyä, jotta yhteiskunnan tukea saa-
16596: edellyttämää kilpailua vuokrahuoneistojen koh-             vat rahalaitokset joutuvat vuokraamaan
16597: dalla synny.                                               hallinnassaan olevat vuokrahuoneistot
16598:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         markkinatilanteen mukaiseen hintaan?
16599:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1993
16600: 
16601:           Leea Hiltunen                  Bjarne Kallis               Pirkko Laakkonen
16602: 
16603: 
16604: 
16605: 
16606: 2300321
16607: 2                                      1993 vp -   KK 112
16608: 
16609: 
16610: 
16611: 
16612:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16613: 
16614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alenevin vuokratasoin. Esimerkiksi Helsingin
16615: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ydinkeskustassa toimistotilojen hinta- ja vuokra-
16616: olette 11 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn        taso on laskenut puoleen siitä, mitä se oli vuoden
16617: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       1990 alussa.
16618: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Hiltusen       Valtion vakuusrahaston tietoon ei ole tullut,
16619: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           että vakuusrahaston tukea saavat pankit olisi-
16620: n:o 112:                                           vat pyytäneet huomattavasti yli tai alle nykyi-
16621:                                                    sen käyvän vuokratason olevia markkinavuok-
16622:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ria tai tarjonneet muuten yleisestä käytännöstä
16623:        ryhtyä, jotta yhteiskunnan tukea saa-       poikkeavia sopimusehtoja. SKOP:n ja SSP:n
16624:        vat rahalaitokset joutuvat vuokraamaan      yleisenä toimintaperiaatteena on löytää kaikille
16625:        hallinnassaan olevat vuokrahuoneistot       tiloille vuokralainen käyväHä vuokratasolla.
16626:        markkinatilanteen mukaiseen hintaan?        Näin menetellään myös muissakin pankeissa.
16627:                                                        Valtion edun mukaista ei ole edellyttää pank-
16628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keja vuokraamaan kiinteistöjään pankille epä-
16629: vasti seuraavaa:                                   edullisin ehdoin. Pidemmällä aikavälillä liian
16630:                                                    alhainen vuokratuotto suhteessa kiinteistön hoi-
16631:    Valtion vakuusrahaston myöntämää pankki-        to- ja rahoituskustannuksiin lisäisi pankkien
16632: tukea ovat saaneet Säästöpankkien Keskus-          tuen tarvetta. Lisäksi yleisestä käytännöstä huo-
16633: Osake-Pankki (SKOP) ja Suomen Säästöpankki         mattavasti poikkeava hinnoittelu- ja sopimus-
16634: Oy (SSP). SKOP:n suurimmat kiinteistöomis-         politiikka aiheuttaisi epävarmuutta vuokra- ja
16635: tukset siirrettiin Suomen Pankin omistamaan        kiinteistömarkkinoilla entisestään.
16636: hoidingyhtiöön vuonna 1991. SSP:n kiinteistö-          Valtion vakuusrahaston pyrkimyksenä on jat-
16637: omistukset liittyvät lähinnä pankin omien toimi-   kossakin pankkituen mahdollisesti aiheuttamien
16638: tilojen omistukseen. Lisäksi pankkien omistuk-     markkinavääristymien ehkäiseminen. Valtion
16639: seen on tullut luottojen vakuutena ollutta kiin-   vakuusrahasto jatkaa pankkituen myöntämiseen
16640: teistöomaisuutta, joka on pyritty vuokraamaan      liittyen muun muassa kiinteistö- ja vuokramark-
16641: takaisin luottoasiakkaalle, etenkin jos vakuute-   kinoiden kehittymisen seuraamista ja erityisesti
16642: na on ollut asuinkiinteistö.                       sitä, että SKOP ja SSP sekä muut pankkitukea
16643:     Kun useat vuokrasopimukset kohta päätty-       saavat luottolaitokset noudattavat kustannukset
16644: vät, kilpailu vuokralaisista on huomattavasti      kattavaa, alueellisiin käypiin hintoihin pohjau-
16645: lisääntynyt viime aikoina. Tämän seurauksena       tuvaa vuokraustoimintaa.
16646: uusia vuokrasopimuksia tehdään kautta linjan
16647: 
16648:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1993
16649: 
16650:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16651:                                           1993 vp -   KK 112                                           3
16652: 
16653: 
16654: 
16655: 
16656:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16657: 
16658:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vå sjunkit till hälften av den nivå som rådde vid
16659: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        början av år 1990.
16660: den 11 mars 1993 till vederbörande medlem av             Statens säkerhetsfond har inte fått vetskap om
16661: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hil-      att banker som erhållit bankstöd av säkerhets-
16662: tunen m.fl. undertecknade spörsmål nr 112:            fonden skulle ha begärt marknadshyror som
16663:                                                       skulle vara betydligt högre eller lägre än den
16664:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       nugällande gängse hyresnivån eller på annat sätt
16665:        taga för att penninginstitut som erhåller      ha erbjudit från allmän praxis avvikande avtals-
16666:        samhällsstöd skulle vara tvungna att           villkor. Både SCAB:s och SBF:s allmänna verk-
16667:        hyra ut hyreslägenheter som de besitter        samhetsprincip är att åt alla lähenheter finna en
16668:        till ett pris enligt marknadsläge?             hyresgäst på en gängse hyresnivå. På detta sätt
16669:                                                       förfar man även i alla andra banker.
16670:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Det är inte förenligt med statens intressen att
16671: anföra följande:                                      försöka förmå bankerna att hyra ut sina fastig-
16672:                                                       heter på villkor som är ofördelaktiga för banken.
16673:    Statens säkerhetsfond har beviljat bankstöd        En alltför låg hyresinkomst i relation till fastig-
16674: åt Sparbankernas Central-Aktie-Bank (SCAB)            hetens underhålls- och finansieringskostnader
16675: och Sparbanken i Finland Ab (SFB). SCAB:s             skulle på längre sikt öka behovet av bankstöd.
16676: största fastighetsposter flyttades år 1991 tili ett   Dessutom skulle en från den allmänna praxisen
16677: holdingbolag som ägs av Finlands Bank. SBF:s          avvikande pris- och avtalspolitik förorsaka yt-
16678: fastigheter hänför sig närmast till ägandet av        terligare osäkerhet på hyres- och fastighetsmark-
16679: bankens egna verksamhetsutrymmen. Dessutom            naden.
16680: har sådana fastigheter som varit som säkerhet            Statens säkerhetsfond strävar även i fortsätt-
16681: för lån hamnat i bankens ägo. Dessa fastigheter       ningen att hindra sådana marknadsförvräng-
16682: har man försökt hyra ut åt lånekunderna, spe-         ningar som möjligen kan förorsakas av beviljat
16683: ciellt om säkerheten har bestått av en bostads-       bankstöd. Statens säkerhetsfond fortsätter i
16684: fastighet.                                            samband med beviljande av bankstöd bland
16685:    När många hyreskontrakt snart går ut, har          annat att följa med utvecklingen av fastighets-
16686: konkurrensen om hyresgästerna ökat betydligt          och hyresmarknaden och speciellt att SCAB och
16687: under den senaste tiden. Till följd av detta görs     SBF samt andra kreditinstitut som erhåller
16688: nya hyreskontrakt genom hela linjen på en lägre       bankstöd bedriver en hyresverksamhet som
16689: hyresnivå. Till exempel inom Helsingfors stads-       täcker kostnader och som grundar sig på regio-
16690: kärna har kontorsutrymmenas pris- och hyresni-        nala gängse priser.
16691: 
16692:      Helsingfors den 13 april 1993
16693: 
16694:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
16695:                                                1993 vp
16696: 
16697: Kirjallinen kysymys 113
16698: 
16699: 
16700: 
16701: 
16702:                                   Hiltunen: Luontaistuotteiden mainonnasta
16703: 
16704: 
16705: 
16706:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16707: 
16708:    Luontaistuotteina myydään noin 5 000 eri-            Luontaistuotealalla on mainonnan tarkastus-
16709: tyiselintarvikkeisiin luokiteltua tuotetta, joiden   valiokunta, joka toimii kuitenkin lähinnä myy-
16710: tehoa ja turvallisuutta ei ole tarkastettu lääk-     jien, ei kuluttajien parhaaksi. Myöskään kulut-
16711: keiltä vaaditulla tavalla.                           tajaviranomaiset eivät ole riittävästi tarttuneet
16712:    Luontaistuotteiden mainonta on muuttunut          luontaistuotealan mainonnan epäkohtiin.
16713: osittain entistä harhaanjohtavammaksi. Tuot-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16714: teita markkinoidaan puolueettomien lehtikirjoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16715: tusten muotoon tehtyinä mainoksina koteihin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16716: jaetuissa mainoslehdissä. Näissä ilmaisjakelu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16717: lehdissä on mm. haastatteluja, joissa kerrotaan
16718: mainostetun tuotteen aikaansaamasta parane-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16719: misesta.                                                    ryhtyä luontaistuotealan mainonnan
16720:                                                             epäkohtien poistamiseksi?
16721:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1993
16722: 
16723:                                             Leea Hiltunen
16724: 
16725: 
16726: 
16727: 
16728: 2300321
16729: 2                                         1993 vp -   KK 113
16730: 
16731: 
16732: 
16733: 
16734:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16735: 
16736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lääkintöhallituksen ja sen seuraajavirastojen
16737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vastuulla. Jatkossa kehitys näyttää myös voimis-
16738: olette 11 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           tuvan nimenomaan tähän suuntaan, kun Euroo-
16739: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pan yhdentymisen myötä lääkelakia ollaan
16740: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Hiltusen      muuttamassa niin, että lääkekäsitteen määri-
16741: kirjallisen kysymyksen n:o 113:                       telmä kattaa paitsi nykyiset lääkkeet myös
16742:                                                       lääkkeenomaiset tuotteet ja kaikki muutkin val-
16743:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         misteet, joille ilmoitetaan terapeuttisia vaikutuk-
16744:        ryhtyä luontaistuotealan mainonnan             sia. Lääkeviranomaisille tulee tätä kautta myös
16745:        epäkohtien poistamiseksi?                      aiempaa tehokkaammat sanktiomahdollisuudet
16746:                                                       valvonnan toteuttamiseen. Luontaistuotteiden
16747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valvonnassa näyttäisi näin ollen painopiste siir-
16748: vasti seuraavaa:                                      tyvän jatkossa entistäkin enemmän kuluttajan-
16749:                                                       suojaviranomaisilta erityisviranomaisille.
16750:     Luontaistuotteiden markkinointia valvovat            Luontaistuotteiden markkinoinnin valvon-
16751: sekä elintarvike- ja lääkeviranomaiset että kulut-    taan liittyviin moninaisiin ongelmiin ovat eri
16752: taja-asiamies. Pääsääntö on, että jos elintarvike-    valvontaviranomaiset yrittäneet yhdessä etsiä
16753: tai lääkelainsäädännössä on markkinointia kos-        ratkaisuja jo pitkään. Valvontaan käytössä ole-
16754: kevia erityissäännöksiä, valvonnan hoitavat sil-      vien resurssien niukkuus on todettu päällimmäi-
16755: loin elintarvike- tai lääkeviranomaiset. Vasta jos    seksi ongelmaksi kaikissa viranomaisissa.
16756: tätä kautta ei ole keinoja puuttua ongelmaan,            Viime aikoina merkittäväksi ongelmaksi on
16757: asia siirretään kuluttajansuojaviranomaisten          varsinaisten luontaistuotteiden markkinoinnin
16758: hoidettavaksi.                                        ohella noussut kysymys erilaisten terveysväittä-
16759:     Kuluttaja-asiamies on lähes 15-vuotisen toi-      mien käytöstä ns. tavallisten elintarvikkeiden
16760: mintansa aikana puuttunut monin tavoin myös           markkinoinnissa. Ongelma on maailmanlaajui-
16761: luontaistuotteiden markkinointiin ja siinä ilmen-     nen ja siihen etsitään ratkaisua useissa maissa
16762: neisiin epäkohtiin. Markkinoijien kanssa on           kansallisella tasolla sekä myös erilaisten kan-
16763: neuvoteltu ja heille on annettu huomautuksia ja       sainvälisten järjestöjen ja muiden yhteenliitty-
16764: kehotuksia luopua epäasianmukaisista markki-          mien puitteissa.
16765: nointitoimista. Juttuja on viety markkinatuo-            Kuluttaja-asiamiehen 16.3.1993 tekemän pää-
16766: mioistuimen ratkaistaviksi ja on annettu myös         töksen mukaan on kuluttaja-asiamiehen toimis-
16767: kuluttaja-asiamiehen omia uhkasakolla tehostet-       ton vuoden 1993 tulostavoitteisiin kirjattu ajan-
16768: tuja kieltoja. Joissakin tapauksissa juttuja on       kohtaisina asioina toteutettavaksi projekti luon-
16769: myös saatettu syytepyynnöillä virallisille syyttä-    taistuotteiden markkinoinnista. Tarkoitus on
16770: jille rikosoikeudellisiin rangaistustoimenpiteisiin   ensisijaisesti paneutua kysymyksessäkin erikseen
16771: ryhtymistä varten.                                    mainittuun lehtikirjoitusten muodossa toteutet-
16772:     Lääkkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden         tuun alan markkinointiin.
16773: markkinoinnin ensisijainen valvonta on ollut
16774: 
16775:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1993
16776: 
16777:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
16778:                                          1993 vp -    KK 113                                           3
16779: 
16780: 
16781: 
16782: 
16783:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16784: 
16785:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och de ämbetsverk som har efterträtt den. Det
16786: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ser ut som om utvecklingen i denna riktning
16787: den 11 mars 1993 till vederbörande medlem av         kommer att förstärkas i fortsättningen, då 1äke-
16788: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hil-     mede1slagen som en fö1jd av den europeiska
16789: tunen undertecknade spörsmål nr 113:                 integrationen ändras så att definitionen på be-
16790:                                                      greppet läkemede1 omfattar inte bara de nuva-
16791:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       rande läkemedlen utan också produkter av läke-
16792:        sikt att vidta för att avhjälpa oegentlig-    mede1styp och alla andra preparat som uppges
16793:        heterna i reklamen för naturprodukter?        ha terapeutisk verkan. Läkemedelsmyndigheter-
16794:                                                      na kommer på detta sätt också att få bättre
16795:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        möjligheter tili sanktioner för att verkställa över-
16796: anföra följande:                                     vakningen. Det verkar därför som om tyngd-
16797:                                                      punkten i tillsynen över naturprodukter i fort-
16798:     Marknadsföringen av naturprodukter över-         sättningen allt tydligare överförs från konsu-
16799: vakas av såväl livsmedels- och läkemedelsmyn-        mentskyddsmyndigheterna till specialmyndig-
16800: digheterna som konsumentombudsmannen. En-            heter.
16801: ligt huvudregeln sköts övervakningen av livs-            Lösningar på de många problemen i tillsynen
16802: medels- eller läkemedelsmyndigheterna om det i       över marknadsföringen av naturprodukter har
16803: livsmedels- eller läkemedelslagstiftningen finns     redan 1änge sökts av olika tillsynsmyndigheter
16804: särskilda stadganden om marknadsföring. Bara i       tillsammans. Den knappa tillgången på resurser
16805: det fall att det inte går att ta itu med problemet   för tillsynen har konstaterats vara det främsta
16806: genom dessa myndigheter hänskjuts ärendet till       problemet för alla dessa myndigheter.
16807: konsumentskyddsmyndigheterna.                            På senaste tid har frågan om användningen
16808:     Konsumentombudsmannen har under sin              av olika påståenden om hälsosamhet i mark-
16809: nästan 15-åriga verksamhet ingripit på många         nadsföringen av "vanliga" livsmedel blivit ett
16810: sätt också i marknadsföringen av naturproduk-        betydande prob1em vid sidan av marknadsfö-
16811: ter och i de oegentligheter som har uppdagats i      ringen av egentliga naturprodukter. Problemet
16812: den. Diskussioner har förts med marknadsförar-       är världsomfattande och en lösning söks på
16813: na, och anmärkningar samt uppmaningar att            nationell nivå i flera Iänder och också inom
16814: avstå från osaklig marknadsföring har givits.        olika internationella organisationer och andra
16815: Mål har dragits inför marknadsdomstolen, och         sammanslutningar.
16816: konsumentombudsmannen har utfårdat också                 Enligt konsumentombudsmannens beslut
16817: egna, med vite effektiverade förbud. 1 vissa fall    16.3.1993 har bland resultatmålen för konsu-
16818: har mål med begäran om åtal hänvisats till de        mentombudsmannens byrå för år 1993 ett pro-
16819: allmänna åk1agarna för vidtagande av krimina1-       jekt som gäller marknadsföringen av naturpro-
16820:  rättsliga straffåtgärder.                           dukter antecknats som en aktuell uppgift. Avsik-
16821:     Ansvaret för tillsynen över marknadsföringen     ten är att man först och främst skall sätta sig in
16822: av läkemedel och produkter av läkemedelstyp          i den form av marknadsföring som också särskilt
16823:  har i första hand burits av medicinalstyrelsen      nämns i spörsmålet, dvs. tidningsartiklar.
16824:      Helsingfors den 7 apri1 1993
16825: 
16826:                                                                          Minister Pertti Salolainen
16827:                                                   1993 vp
16828: 
16829: Kirjallinen kysymys 114
16830: 
16831: 
16832: 
16833: 
16834:                                     Seppänen: Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuudesta
16835:                                         peruskoulussa
16836: 
16837: 
16838:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16839: 
16840:    Hallituksella ei ole ollut selvää käsitystä siitä,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16841: tuleeko kotimaisten kielten opetus säilyttää ns.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16842: pakkoruotsilla tai pakkosuomena vai annetaan-
16843: ko tässä asiassa koulujen oppilaille lisää valinta-               Tietääkö Hallitus, mitä se aikoo tehdä
16844: mahdollisuuksia.                                               ns. pakkoruotsille ja pakkosuomene kou-
16845:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             lujen opetuksessa?'
16846: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16847: 
16848:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1993
16849: 
16850:                                               Esko Seppänen
16851: 
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 2300321
16856: 2                                      1993 vp -   KK 114
16857: 
16858: 
16859: 
16860: 
16861:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16862: 
16863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hallitus on 11 päivänä maaliskuuta 1993
16864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tehnyt periaatepäätöksen peruskoulun ja lukion
16865: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tuntijaon uudistamisesta. Tämän päätöksen
16866: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen      mukaan peruskoulussa ja lukiossa säilytetään
16867: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 114:      voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti toi-
16868:                                                    nen kotimainen kieli kaikille oppilaille yhteisenä
16869:           Tietääkö Hallitus, mitä se aikoo tehdä   oppiaineena. Kannanotto perustuu hallituksen
16870:        ns. pakkoruotsille ja pakkosuomene kou-     enemmistön käsitykseen siitä, millä menettelyta-
16871:        lujen opetuksessa?                          voilla parhaiten huolehditaan maamme kaksi-
16872:                                                    kielisyyden ja Pohjoismaiden yhteistyön vaati-
16873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       masta toisen kotimaisen kielen osaamisesta.
16874: vasti seuraavaa:
16875: 
16876:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
16877: 
16878:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
16879:                                          1993 vp -   KK 114                                         3
16880: 
16881: 
16882: 
16883: 
16884:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16885: 
16886:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Regeringen fattade den 11 mars 1993 ett
16887: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         principbeslut om en reform av timfördelningen i
16888: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      grundskolan och gymnasiet. Enligt beslutet bibe-
16889: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål nr           hålls med stöd av gällande lagstiftning det andra
16890: 114:                                                 inhemska språket som ett gemensamt ämne för
16891:                                                      alla elever i grundskolan och gymnasiet. Ställ-
16892:          Vet Regeringen vad den ämnar göra åt        ningstagandet grundar sig på uppfattningen hos
16893:        den s.k. tvångssvenskan och tvångsfin-        majoriteten i regeringen om det bästa sättet att
16894:        skan i skolomas undervisning?                 säkerställa sådana kunskaper i det andra inhem-
16895:                                                      ska språket som tvåspråkigheten i vårt land och
16896:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            det nordiska samarbetet kräver.
16897: anföra följande:
16898:      Helsingfors den 16 april 1993
16899: 
16900:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
16901: 1
16902: 
16903: 
16904: 1
16905:                                                        1993 vp
16906: 
16907: Kirjallinen kysymys 115
16908: 
16909: 
16910: 
16911: 
16912:                                            Vistbacka: Arvonlisäverotuksen laajentamisesta koskemaan auto-
16913:                                                koulumaksuja
16914: 
16915: 
16916:                                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16917: 
16918:     Hallitus valmistelee parhaillaan uutta arvon-                Autokoulujen asiakkaista on suurin osa juuri
16919: lisäveroa, jolla on tarkoitus korvata nykyinen              18 vuotta täyttäneitä nuoria. Heidän työttö-
16920: liikevaihtovero, samalla kun veron piiriin kuulu-           myysprosenttiosa on tällä hetkellä erittäin kor-
16921: via hyödykkeitä on tarkoitus lisätä. Veron laaje-           kea, ja lisäksi ikäluokat pieniä. Viimeksi mainit-
16922: neminen tullee koskemaan lähinnä erityyppisiä               tu seikka vähentää omalta osaltaan autokoulu-
16923: palveluja, kuten esimerkiksi parturit, matkat,              jen asiakaskantaa ja lisää jälleen hintojen korot-
16924: lehdet ja hotellit. Veron piiriin ovat tiettävästi          tamistarvetta asiakasta kohden.
16925: tulossa myös autokoulut, joten niiden oppilail-                 Liikenneturvallisuutta on maassamme pyritty
16926: taan perimään maksuun tultaisiin lisäämään                  koko ajan parantamaan. Toisen parlamentaari-
16927: kaavailtu 22 %:n suuruinen arvonlisävero.                   sen liikennekomitean asettama tavoite on, että
16928:     Autokouluille on viime vuosina annettu lisä-            kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet
16929: velvoitteita koulutuksen suhteen. Ajokortti                 saataisiin vähenemään puoleen vuoden 1989 ta-
16930: muuttui kaksivaiheiseksi vuonna 1989, jolloin               sosta vuoteen 2000 mennessä. Tähän tulisi ko-
16931: liukaskeliharjoittelu tuli pakolliseksi. Pimeällä           mitean mielestä pyrkiä koulutusta lisäämällä.
16932: harjoittelu tuli pakolliseksi puolestaan vuonna             Joissain yhteyksissä kaavailtu autokoulun teo-
16933:  1992. Lisättäessä tähän vielä muut autokoulujen            riaopetuksen sisällyttäminen perus- ja ammatti-
16934: lisääntyneet kustannukset, kuten polttoaineve-              koulujen sekä lukioiden opetusohjelmaan jäänee
16935: ron raju korotus kuluvan vuoden alussa, markan              lähivuosina toteuttamatta koulutussektorin ra-
16936: kellutuksesta johtuva autojen hintojen nousu ja             hoituksen muutoinkin supistuessa ja koulujen
16937: Autorekisterikeskuksen liikelaitostamisen ai-               joutuessa karsimaan opetusohjelmiaan.
16938:  heuttamat lisäkustannukset, aiheutuu siitä yh-                 Vallitseva taloudellinen niukkuus on jo nyt
16939: dessä työvoimavaltaisille aloille tulleiden uusien          lisännyt tuntuvasti ns. opetuslupien käyttöä.
16940:  maksurasitteiden kanssa tuntuva hintojen koro-             Tämä sinänsä rajoitetussa määrin hyväksyttävä
16941:  tuspaine. Esimerkkinä Kangasalan kunnassa                  opetusmenettely ei kuitenkaan liian laajaksi pai-
16942:  vuosina 1989-1994 tapahtunut ja oletettu                   suessaan toteuta hyväksyttyä koulutuksen lisää-
16943:  henkilöautoajokortin hintakehitys (taulukko).              mistä ja tason kohottamista, päinvastoin. Voi-
16944:     Henkilöautoajokortin hintakehitys Kan-                  daan perustellusti kysyä, jäisikö valtiolle lopul-
16945:  gasalla:                                                   lista tuottoa autokoulumaksujen arvonlisäveros-
16946:                                                             ta, kun otetaan huomioon ajo-opetuksen yleisen
16947:                                   1989       1993   1994'   tason heikkenemisen aiheuttamien onnetto-
16948:                                   mk          mk     mk     muuksien mukanaan tuomat kansantaloudelliset
16949:                                                             tappiot.
16950: autokouluopetus ........... 4100            5 000   5 000       Edellä olevasta käy ilmi, että autokoulumak-
16951: tutkintomaksu ..............         190      360     360   sujen ottaminen täysimääräisenä uuden arvon-
16952: lääkärintodistus ............         20      120     120   lisäveron piiriin aiheuttaisi ehkä kaikki seuran-
16953: II vaihe .........................     0    1200    1200
16954:                                                             naisvaikutukset mukaan lukien yhteiskunnalle
16955: leimavero ......................       0      540     540   lisämenoja ja paljon inhimillistä kärsimystä. Sik-
16956: arvonlisävero ................         0        0   1 500   si tulisikin harkita autokoulujen oppilasmaksu-
16957: ajokortin hinta yhteensä           4 310    7 220   8 720   jen jättämistä nykyisin jo yleissivistävänä koulu-
16958:                                                             tuksena kokonaan uuden arvonlisäveron ulko-
16959:   'l mikäli arvonlisävero 22 % tulee voimaan ja             puolelle. Mikäli tämä ei olisi mahdollista, tulisi
16960: muut kustannukset pysyvät ennallaan.                        sitä verotuksellisesti kohdella samaan tapaan
16961: 
16962: 230032J
16963: 2                                        1993 vp -   KK 115
16964: 
16965: kuin esimerkiksi kirjoja, joille kaavaillaan nor-              Aikooko Hallitus ottaa autokoulujen
16966: maalia alempaa esimerkiksi 5 o/o:n verokantaa.              oppilasmaksut uuden arvonlisäveron pii-
16967: Lisäksi tulisi harkita autokoulujen opetuskäyt-             riin, ja jos aikoo, tietääkö Hallitus sen
16968: töön hankkimien autojen autoveron palautta-                 aiheuttaman hintojenkorotuspaineen ai-
16969: mista taksiautojen tapaan.                                  heuttaman koulutustason laskun kan-
16970:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          santaloudelliset seuraukset, sekä
16971: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                voisiko Hallitus harkita autokoulu-
16972: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             maksuille normaalia alhaisempaa vero-
16973: neri vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    kantaa ja opetukseen käytettävien auto-
16974:                                                             jen autoveron palauttamista?
16975:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
16976: 
16977:                                           Raimo Vistbacka
16978:                                        1993 vp -   KK 115                                          3
16979: 
16980: 
16981: 
16982: 
16983:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16984: 
16985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     minen merkitsee näin ollen monien kulutukseen
16986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myytävien hyödykkeiden osalta muutosta niiden
16987: olette 12 päivänä ·maaliskuuta 1993 päivätyn       nykyiseen verokohteluun. Myös autokouluope-
16988: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tus, joka tällä hetkellä on liikevaihtoverotuksen
16989: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo      ulkopuolella, on tarkoitus saattaa arvonlisävero-
16990: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tuksen piiriin osana verollista opetustoimintaa.
16991: sen n:o 115:                                       Verotuksen ulkopuolelle jätettäisiin ainoastaan
16992:                                                    pääasiallisesti julkisin varoin ylläpidettävä, yh-
16993:           Aikooko Hallitus ottaa autokoulujen      teiskunnan koulutuspoliittisten tavoitteiden mu-
16994:        oppilasmaksut uuden arvonlisäveron pii-     kainen koulutus.
16995:        riin, ja jos aikoo, tietääkö Hallitus sen       Kulutusverojärjestelmän uudistuksella on tie-
16996:        aiheuttaman hintojenkorotuspaineen ai-      tenkin myös vaikutuksia, joita ei muutostilan-
16997:        heuttaman koulutustason laskun kan-         teessa aina välttämättä koeta myönteisinä.
16998:        santaloudelliset seuraukset, sekä           Nämä vaikutukset johtuvat muun muassa ny-
16999:           voisiko Hallitus harkita autokoulu-      kyistä laaja-alaisemmanja aikaisempaa neutraa-
17000:        maksuille normaalia alhaisempaa vero-       limman kulutusverotuksen aiheuttamista hinta-
17001:        kantaa ja opetukseen käytettävien auto-     suhteiden ja kulutuskysynnän muutoksista. Ny-
17002:        jen autoveron palauttamista?                kyisessä valtiontaloudellisessa tilanteessa mah-
17003:                                                    dollisuudet alempien verokantojen käyttöön
17004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       muutoksen aiheuttamien vaikutusten lieventä-
17005: vasti seuraavaa:                                   miseksi ovat varsin rajalliset.
17006:                                                       Toimialakohtaiset erityisratkaisut kustannus-
17007:    Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen       ten alentamiseksi - esimerkiksi autoveron pa-
17008: mukaan Suomessa siirrytään liikevaihtoverotuk-     lauttaminen autokouluautoista - eivät myös-
17009: sesta arvonlisäverotukseen vuoden 1994 alusta.     kään ole mahdollisia. Autokoulutoiminnankin
17010: Verouudistuksen valmistelu on parhaillaan          osalta on huomattava, että arvonlisäverotukseen
17011: käynnissä. Kaavailtu arvonlisäverotuksen vero-     siirtyminen merkitsee yritystoiminnan tuotanto-
17012: pohja tulee olemaan myös palvelujen osalta         panosten vähennyskelpoisuuden johdosta kus-
17013: laaja.                                             tannusten alenemista. Muun muassa autokoulu-
17014:    Eräänä uudistuksen perustavoitteena on lisä-    autoihin tällä hetkellä sisältyvä liikevaihtovero
17015: tä kulutusverotuksen neutraalisuutta veropoh-      tulisi vähennyskelpoiseksi.
17016: jaa laajentamalla. Arvonlisäverotukseen siirty-
17017: 
17018:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
17019: 
17020:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17021: 4                                         1993 vp -   KK 115
17022: 
17023: 
17024: 
17025: 
17026:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17027: 
17028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som säljs för konsumtion innebär övergången till
17029: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        mervärdesbeskattning således en förändring i
17030: den 12 mars 1993 till vederbörande med1em av          den · nuvarande skattemässiga behandlingen.
17031: statsrådet översänt följande av riksdagsman           Avsikten är att även bilskoleundervisningen,
17032: Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål nr             som för närvarande står utanför omsättningsbe-
17033: 115:                                                  skattningen, skall omfattas av mervärdesbe-
17034:                                                       skattningen som en del av den skattebelagda
17035:            Har Regeringen för avsikt att inrikta      undervisningen. Utanför beskattningen skulle
17036:        den nya mervärdesskatten också på bil-         lämnas endast sådan utbildning som upprätt-
17037:        skolornas elevavgifter, och om så är fal-      hålls främst med offentliga medel och som står i
17038:        let, är Regeringen medveten om de sam-         överensstämmelse med de utbildningspolitiska
17039:        hällsekonomiska konsekvenserna av att          målen i samhället.
17040:        utbildningsnivån till följd av pristrycket        Revideringen av konsumtionsskattesystemet
17041:        sjunker, samt                                  har givetvis även verkningar som inte nödvän-
17042:            kunde Regeringen överväga att för          digtvis upplevs som positiva i ett brytningsskede.
17043:        bilskoleavgifterna fastställa en lägre skat-   Orsaken är bl.a. de förändringar i prisförhållan-
17044:        tesats än normalt och att återbära bil-        dena och konsumtionsefterfrågan som har sin
17045:        skatten på de bilar som används i under-       upprinnelse i att konsumtionsbeskattningen blir
17046:        visningen?                                     mera omfattande och neutralare än fallet varit
17047:                                                       tidigare. I det rådande samhällsekonomiska lä-
17048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         get är möjligheterna att tillämpa lägre skattesat-
17049: anföra följande:                                      ser för lindrande av reformens verkningar myck-
17050:                                                       et begränsade.
17051:    Enligt statsrådets principbeslut sker över-           Det är inte heller möjligt att fatta separata
17052: gången från omsättningsbeskattning till mervär-       branschvisa beslut om reducering av kostnader-
17053: desbeskattning i Finland vid ingången av 1994.        na - t.ex. om återbäring av bilskatten för
17054: Skattereformen bereds som bäst. Det planerade         bilskolebilar. Då det gäller bilskoleverksamheten
17055: skatteunderlaget för mervärdesbeskattningen           bör det beaktas att mervärdesbeskattningen
17056: blir vittomfattande även för servicesektorns del.     innebär lägre kostnader till följd av att insatsva-
17057:    En primär målsättning är att göra konsum-          rorna inom företagsverksamheten är avdragsgil-
17058: tionsbeskattningen neutralare genom att bredda        la. Bl.a. den nuvarande omsättningsskatten på
17059: skatteunderlaget. I fråga om många nyttigheter        bilskolebilar skulle bli avdragsgill.
17060: 
17061:      Helsingfors den 14 april 1993
17062: 
17063:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
17064:                                                 1993 vp
17065: 
17066: Kirjallinen kysymys 116
17067: 
17068: 
17069: 
17070: 
17071:                                    Mäkipää: Jätelain vaikutuksista teollisuuden kilpailuedellytyksiin
17072: 
17073: 
17074: 
17075:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17076: 
17077:    Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto (TT)     pienellä valtiolla, joka on riippuvainen ulko-
17078: on julkisuudessa väittänyt, että uusi jätelaki        maankaupasta, ei ole mahdollisuuksia poikkea-
17079: tulee vaikeuttamaan suomalaisen teollisuuden          viin tuotemääräyksiin.
17080: kilpailukykyä. TT:n mukaan nykyinen jätelaki             On varsin ongelmallista, mikäli hallituksen
17081: soveltuisi varsin vähäisin muutoksin ETA-sopi-        jätelakiesitys aiheuttaa ristiriitoja teollisuuden ja
17082: muksen ja EY-direktiivien henkeen.                    toisaalta ympäristöministeriön, valtioneuvoston
17083:    Teollisuuden mukaan jätelain hyväksyminen          ja poliittisten päättäjien kesken. Vallitsevassa
17084: nyt esitetyssä muodossa toisi Suomen elinkeino-       taloudellisessa tilanteessa ei tulisi laatia lakeja tai
17085: elämälle lisää epävarmuutta ja kilpailijamaitam-      säätää asetuksia, jotka vaikeuttavat teollisuu-
17086: me raskaamman jätehuoltobyrokratian. Myös             temme kilpailukykyä tarpeettomasti.
17087: ulkomaisten yritysten halukkuus ja mielenkiinto          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
17088: investoida maahamme tulisi lain takia vähene-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17089: mään.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17090:    Ympäristöministeriön mielestä teollisuuden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17091: väitteet eivät pidä paikkaansa. Sen mukaan hal-
17092: litukselle jätelaissa ehdotetut valtuudet vastaisi-              Tietääkö Hallitus, että elinkeinoelä-
17093: vat muissa Efta- ja EY-maissa hallituksille ja                män mukaan uusi jätelaki aiheuttaa elin-
17094: ympäristöministeriölle asetettuja valtuuksia.                 keinoelämällemme ongelmia ja heikentää
17095: Ympäristöministeriö ei myöskään hyväksy väit-                 sen kilpailukykyä ja mahdollisesti vähen-
17096: teitä hallituksen oikeudesta puuttua tuotteiden               tää kiinnostusta Suomea kohtaan ulko-
17097: ominaisuuksiinjätelain 5 §:n mukaan aiheutuvis-               maisten sijoittajien keskuudessa?
17098: ta ongelmista. Sen mielestä Suomen kaltaisella
17099: 
17100:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
17101: 
17102:                                              Lea Mäkipää
17103: 
17104: 
17105: 
17106: 
17107: 2300321
17108: 2                                         1993 vp -    KK 116
17109: 
17110: 
17111: 
17112: 
17113:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17114: 
17115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asianmukaisella tavalla. Jätelaki olisi EY:n
17116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asianomaisiin perusdirektiiveihin perustuva pui-
17117: olette 12 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn            telaki, joka sisältäisi jätteitä ja jätehuoltoa kos-
17118: kirjeenne n:o 333 ohella lähettänyt valtioneuvos-      kevat keskeiset periaatteet, velvollisuudet ja kei-
17119: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mä-        not. Ehdotuksessa ne on koottu 76lakipykälään.
17120: kipään kirjallisen kysymyksen n:o 116, jossa           Jätelain säännöksiä täsmennettäisiin EY:n eri-
17121: tiedustellaan:                                         tyisdirektiivien johdosta annettavin asetuksin
17122:                                                        sekä valtioneuvoston ja ympäristöministeriön
17123:           Tietääkö Hallitus, että elinkeinoelä-        päätöksin. Jätehuoltoperustein on annettu kaksi
17124:        män mukaan uusijätelaki aiheuttaa elin-         perusdirektiiviä ja annettu tai pitkälle valmistel-
17125:        keinoelämällemme ongelmia ja heikentää          tu kolmetoista erityisdirektiiviä, konekirjoitussi-
17126:        sen kilpailukykyä ja mahdollisesti vähen-       vuina arviolta 700-800 sivua.
17127:        tää kiinnostusta Suomea kohtaan ulko-               Erityisdirektiivit pantaisiin siis pääosiltaan
17128:        maisten sijoittajien keskuudessa?               täytäntöön jätelain nojalla annettavin valtioneu-
17129:                                                        voston päätöksin, joissa olisi sitovia määräyksiä.
17130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Nykyisen norminantolainsäädännön mukaan
17131: vasti seuraavaa:                                       toimivaltuus tällaisten määräysten antamiseen
17132:                                                        on saatava laissa suoraan eduskunnalta siitäkin
17133:    Jätehuoltolainsäädännön uudistus aloitettiin        huolimatta, että määräykset sisältäisivät, kuten
17134: kesäkuussa 1990 ympäristöministeriön asetta-           tässäkin tapauksessa olisi asianlaita, vain lain
17135: massa työryhmässä, jossa olivat edustettuina           periaatteita täydentäviä teknisiä yksityiskohtia.
17136: keskeisten viranomaisten ohella muun muassa            Tarkoituksena on, että näillä valtioneuvoston
17137: kuntien keskusjärjestöt ja elinkeinoelämä. Jo          määräyksillä turvattaisiin ETA-sopimuksen vii-
17138: joulukuussa 1990 työryhmä kuitenkin esitti ym-         vyttelemätön toimeenpano jätehuollossa. Tämä
17139: päristöministeriölle, ettei sen mielestä ole tarkoi-   lienee myös elinkeinoelämän etu. Näin luotaisiin
17140: tuksenmukaista valmistella työryhmän toimek-           samalla perusta sille, että investoinnit olisivat
17141: siannossa edellytettyä jätehuoltolain osittaisuu-      riittävästi suunniteltuja ja johdonmukaisia.
17142: distusta, vaan olisi ryhdyttävä sen sijaan valmis-        Valtion tehtävänä on edistää jätepolitiikkaa
17143: telemaan kokonaan uutta lakia. Työryhmässä             erilaisin ohjauskeinoin. Jäteasioiden konkreetti-
17144: alustavasti kaavaillut muutosehdotukset olisivat       nen hoito on luonnollisesti annettava erilaisille
17145: merkinneet noin 30 pykälän muuttamista tai             taloudellisille toimijoille. Jätelakiehdotuksessa
17146: lisäämistä nykyiseen lakiin, jossa on 61 pykälää.      velvoitteet on sälytetty jätteen haltijoille, kun-
17147: Tällöin työryhmä ei ollut vielä ottanut huo-           nille, viranomaisille, tuotannon harjoittajille ja
17148: mioon kaikkia työryhmän asettamisen jälkeen            tuotteen valmistajille eli niille toimijoille, joiden
17149: tehtyjä uusia Euroopan yhteisöjen (EY) direktii-       hallinnassa jäte on tai jotka voivat vaikuttaa
17150: viehdotuksia. Niiden huomioon ottaminen olisi          jätteen syntymiseen tai laatuun. Tämä on täs-
17151: työryhmän mukaan edellyttänyt työryhmässä jo           mälleen EY :n jätepolitiikan mukaista.
17152: valmistellun 30 uuden pykälän lisäksi puuttumis-           Jätelakiehdotuksessa ei pyritä muita maita
17153: tajätehuoltolain peruskäsitteisiin Gäte, ongelma-      laajempaan sääntelyyn. Valtioneuvoston toimi-
17154: jäte, jätehuolto, kiinteistön haltija), suunnitel-     valtuudet on keskustelua herättäneessä jätela-
17155: ma-, lupa- ja ilmoitusmenettelyihin sekä aivan         kiehdotuksen 5 §:ssä rajattu tuotteiden säänte-
17156: uusien asioiden sisällyttämistä lakiin. Työryh-        lyyn. Eräissä muissa maissa voi hallitus tai ym-
17157: män ehdotuksen perusteella ympäristöministeriö         päristöministeriö antaa määräyksiä myös esi-
17158: asetti 11.4.1991 laajan toimikunnan valmistele-        merkiksi tuotannossa käytettävistä raaka-aineis-
17159: maan jätelainsäädännön kokonaisuudistusta.             ta. Suomessa valtioneuvoston toimivaltuudet
17160:    Jätelakia koskeva ehdotus on laadittu siten,        olisivat siten hyvin samanlaiset kuin muissa
17161: että Euroopan talousaluetta koskeva sopimus            EFTA- ja EY-maissa hallitukselle tai ympäristö-
17162: (ETA-sopimus) voitaisiin panna täytäntöön.             ministeriölle annetut toimivaltuudet Tuotteisiin
17163:                                          1993 vp -   KK 116                                         3
17164: 
17165: puuttuminen jätehuoltoperustein on myös EY:n         terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi
17166: jätepolitiikan mukaista. EY:n sekä voimassa että     tarvittavista toimista sekä tarkkailusta ja val-
17167: ehdolla olevissa direktiiveissä on hyvin yksityis-   vonnasta, mutta ei tuotteista.
17168: kohtaisia, esimerkiksi tuotteiden koostumusta,          On aiheetonta epäillä, että jätelain suomin
17169: rakennetta, muotoaja muita ominaisuuksia kos-        toimivaltuuksin ryhdyttäisiin muiden maiden
17170: kevia vaatimuksia sekä kieltoja ja rajoituksia.      määräyksistä poikkeavin määräyksin ehdoin
17171: Valtuudet ovat siten välttämättömät EY:n eri-        tahdoin vahingoittamaan suomalaisen teollisuu-
17172: tyisdirektiivien panemiseksi täytäntöön.             den toimintaedellytyksiä ja siten maan hyvin-
17173:     Jätelakiehdotuksessa ei ehdoteta lupamenet-      vointia. Poikkeavien tuotemääräysten antami-
17174: telyjä, jotka olisivat raskaampia kuin muissa        seen ei pienellä ulkomaankaupasta riippuvaisella
17175: maissa. Monissa muissa EY- ja EFTA-maissa            maalla sitä paitsi ole edes mahdollisuuksia. Tuo-
17176: yksittäisten yritysten ja muiden toimintojen jäte-   temääräysten harmonisointi varmistetaan en-
17177: huoltokysymykset käsitellään yleensä saman-          nakkoon tehtävin EFTA/EY- ja GATT-notifi-
17178:  aikaisesti muiden ympäristönsuojeluasioiden         oinnein. Siinä yhteydessä muilla mailla ja EY:llä
17179: kanssa ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-        on oikeus vastustaa tällaisia määräyksiä.
17180: menettelyssä. Nykyisen jätehuoltolain mukaan            ETA-sopimus ja myöhemmin mahdollinen
17181:  lupavelvollisia on noin 25 000 yritystä tai muuta   EY-jäsenyys merkitsevät muun muassa aikai-
17182:  toimintoa. Kun jätelaki vähentäisi lupavelvollis-   sempaa pitemmälle menevää sääntelyä kansain-
17183:  ten lukumäärää noin kymmenenteen osaan ny-          välisesti harmonisoiduin määräyksin. Niiden toi-
17184:  kyisestä, ehdotus on näin tarkasteltunakin koh-     meenpano tai mieluummin ennakointi on kui-
17185:  tuullinen. Jätelakiehdotuksen lupamenettelyissä     tenkin haaste eteenpäin katsovalle yritystoimin-
17186:  yrityskohtaisia määräyksiä voitaisiin antaa vain    nalle. Se avaa uusia mahdollisuuksia ja luo
17187: jätteistä ja jätehuollosta, jätteiden aiheuttamien   varteenotettavan edun kilpailijoihin nähden.
17188:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1993
17189: 
17190:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
17191: 4                                          1993 vp -   KK 116
17192: 
17193: 
17194: 
17195: 
17196:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17197: 
17198:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avtalet om det europeiska ekonomiska samar-
17199: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       betsområdet (EES-avtalet). Avfallslagen har ut-
17200: se nr 333 av den 12 mars 1993 till vederbörande        formats som en ramlag som grundar sig på
17201: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        vederbörliga grunddirektiv inom EG och inne-
17202: dagsman Mäkipää undertecknade spörsmål nr              håller de centrala principerna, skyldigheterna
17203: 116:                                                   och medlen i fråga om avfall och avfallshante-
17204:                                                        ring. I förslaget har dessa förts samman i 76
17205:           Är Regeringen medveten om att den            lagparagrafer. Stadgandena i avfallslagen preci-
17206:        nya avfallslagen enligt näringslivet åsam-      seras genom förordningar och genom statsråds-
17207:        kar vårt näringsliv problem och försva-         beslut och beslut av miljöministeriet som ges
17208:        gar dess konkurrensförmåga och eventu-          med anledning av EG:s specialdirektiv. Det finns
17209:        ellt minskar intresset för Finland bland        två grunddirektiv om avfall och tretton special-
17210:        utländska investerare?                          direktiv som redan föreligger eller som är under
17211:                                                        beredning, inalles omkring 700-800 maskin-
17212:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           skrivna sidor.
17213: samt anföra följande:                                     Specialdirektiven skall alltså huvudsakligen
17214:                                                        omsättas i praktiken genom statsrådsbeslut med
17215:     Revideringen av vår avfallshanteringslagstift-     bindande föreskrifter på basis av avfallslagen.
17216: ning inleddes i juni 1990 i en av miljöministeriet     Enligt den nuvarande lagstiftningen om norm-
17217: tillsatt arbetsgrupp med representanter för cen-       givning skall befogenheten att utfärda sådana
17218: trala myndigheter och bland annat kommuner-            föreskrifter genom lag ges direkt av riksdagen
17219: nas centralorganisationer och näringslivet. Så         också oavsett om föreskrifterna, såsom i detta
17220: tidigt som i december 1990 föreslog arbetsgrup-        fall, enbart innehåller tekniska detaljer som
17221: pen dock för miljöministeriet att den inte ansåg       kompletterar lagens principer. Avsikten är att
17222: det ändamålsenligt att bereda en partiell revide-      dessa statsrådsbeslut skall säkerställa att EES-
17223: ring av lagen om avfallshantering så som upp-          avtalet ofördröjligen kan verkställas inom av-
17224: draget förutsatte, utan i stället borde en helt ny     fallshanteringen. Detta torde också ligga i nä-
17225: lag beredas. De ändringsförslag som preliminärt        ringslivets intresse. Samtidigt skulle en grund
17226: skisserats upp i arbetsgruppen innebar att ett         skapas för tillräckligt planmässiga och konse-
17227: trettiotal paragrafer skulle ändras eller fogas till   kventa investeringar.
17228: den nuvarande lagen, som innehåller 61 paragra-           Staten har i uppgift att främja avfallspolitiken
17229: fer. Arbetsgruppen hade då ännu inte beaktat           med olika styrmedel. Den konkreta skötseln av
17230: alla de nya förslag till direktiv som efter det att    avfallsfrågorna skall naturligtvis handhas av
17231: arbetsgruppen tillsattes hade utarbetats inom          olika ekonomiska aktörer. I förslaget till av-
17232: Europeiska gemenskapen (EG). Om även dessa             fallslag har skyldigheterna ålagts avfallsinneha-
17233: borde ha beaktats, skulle detta enligt arbetsgrup-     varna, kommunerna, myndigheterna, produk-
17234: pen ha inneburit att den utöver de redan beredda       tionsidkarna och produkttillverkarna, det vill
17235: 30 paragraferna borde ta upp grundbegreppen            säga de aktorer som innehar avfall eller som kan
17236: inom avfallshanteringen (avfall, problemavfall,        inverka på avfallets uppkomst eller art. Detta
17237: avfallshantering, fastighetsinnehavare), plane-,       ligger exakt i linje med EGs avfallspolitik.
17238: tillstånds- och anmälningsförfarandet och dess-           Den reglering som eftersträvas i förslaget till
17239: utom borde helt nya frågor föras in i lagen. På        avfallslag är inte mer omfattande än i andra
17240: basis av arbetsgruppens förslag tillsatte miljömi-     länder. Statsrådets befogenheter har i lagför-
17241: nisteriet 11.4.1991 en övergripande kommission         slagets 5 §, som förorsakat diskussion, begrän-
17242: som skulle bereda en total revidering av avfalls-      sats till regleringen av produkter. I vissa andra
17243: lagstiftningen.                                        Iänder kan regeringen eller miljöministeriet ut-
17244:     Förslaget om avfallslag har lagts upp så att       färda föreskrifter också till exempel om de rå-
17245: det blir möjligt att på vederbörligt sätt uppfylla     material som skall användas i produktionen. I
17246:                                           1993 vp -   KK 116                                            5
17247: 
17248: Finland motsvarar därigenom de befogenheter           fallslagsförslaget kan detaljerade föreskrifter ges
17249: som föreslås för statsrådet mycket väl dem            enbart om avfall och avfallshantering, om åtgär-
17250: som regeringen eller miljöministeriet har i an-       der som behövs för att förebygga hälso- och
17251: dra EFTA- och EG-länder. Det står också i             miljöolägenheter av avfall samt om kontroll och
17252: samklang med EG:s avfallspolitik att ingripan-        övervakning, men inte om produkter.
17253: den i produkter motiveras med avfallshante-              Det är obefogat att ifrågasätta att de befogen-
17254: ringsskäl. Både i existerande EG-direktiv och i       heter som avfallslagen ger skulle leda till att våra
17255: föreslagna sådana finns mycket detaljerade            bestämmelser avviker från andra länders på ett
17256: krav, förbud och begränsningar till exempel           sätt som med vett och vilja skadar industrins
17257: om produkters sammansättning, struktur, form          verksamhetsförutsättningar och därigenom lan-
17258: och andra egenskaper. Befogenheterna är där-          dets välfärd. Ett litet land som är beroende av sin
17259: för nödvändiga för att EG:s specialdirektiv           utrikeshandel har inte ens möjligheter att utfärda
17260: skall kunna omsättas i praktiken.                     avvikande produktbestämmelser. Harmonise-
17261:     Förslaget till avfallslag innehåller inga till-   ringen av produktbestämmelserna säkras i för-
17262: ståndsförfaranden som är tyngre än i andra            väg genom notifikationer till EFTNEG och
17263: länder. I många andra EG- och EFTA-länder             GATT. 1 detta sammanhang har andra Iänder
17264: handläggs enskilda företags och andra aktörers        och EG rätt att motsätta sig dylika bestämmel-
17265: avfallshanteringsärenden i allmänhet i anslut-        ser.
17266: ning till andra miljövårdsfrågor i ett tillstånds-       EES-avtalet och ett eventuellt senare EG-
17267: förfarande enligt miljövårdslagen. Enligt den         medlemskap innebär bland annat noggrannare
17268: nuvarande avfallshanteringslagen omfattar de          reglering genom internationellt harmoniserade
17269: tillståndsskyldiga ca 25 000 företag eller andra      bestämmelser. För en framåtblickande företags-
17270: aktörer. Då avfallslagen minskar de tillstånds-       verksamhet innebär det en utmaning att följa
17271: skyldigas antal till ungefär en tiondel av det        eller helst rentav i förväg förverkliga dem. Detta
17272: nuvarande, är förslaget skäligt också ur denna        öppnar nya möjligheter och ger avsevärda för-
17273: synvinkel. I tillståndsförfarandet enligt av-         måner i konkurrenshänseende.
17274: 
17275:       Helsingfors den 19 april 1993
17276: 
17277:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
17278:                                                  1993 vp
17279: 
17280: Kirjallinen kysymys 117
17281: 
17282: 
17283: 
17284: 
17285:                                     Mäkipää: Hallituksen suhtautumisesta armokuoleman laillistami-
17286:                                        seen
17287: 
17288: 
17289:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17290: 
17291:     Lääkäriä ei voi velvoittaa siihen, että hän           Tästä huolimatta on viranomaispiireissä jat-
17292: auttaa potilasta kuolemaan ennenaikaisesti huo-        kuvasti herätetty esiin ajatusta eutanasian laillis-
17293: limatta hänen omasta tahdostaan. Sen sijaan ns.        tamisesta. Asiasta käytävää keskustelua on jopa
17294: passiivinen armokuolema on jatkuvaa rutiinia           ruokittu ja pyritty herättämään keskustelua asi-
17295: suomalaisissa sairaaloissa. Tietyt tahot ovat al-      asta ja saamaan aikaan nykyistä myönteisempää
17296: kaneet myös Suomessa vaatia eutanasian teke-           suhtautumista armokuolemaan. Tämänkaltai-
17297: mistä lailliseksi eli armokuoleman mahdollista-        nen toiminta on kyseenalaista, kun valtaosa
17298: mista. Asiasta on laajalti keskusteltu mm. lääkä-      kansalaisista ja lääkäreistä suhtautuu asiaan täy-
17299: ripäivillä ja sitä on pohdittu myös viranomaisten      sin kielteisesti.
17300: toimesta.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
17301:     Eutanasiaa vastustavat piirit katsovat, että       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17302: mikäli aktiivinen armokuolema olisi mahdollis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17303: ta, sillä olisi arvaamattomia seurauksia yhteis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17304: kunnan koko ilmapiirille. Lain pelätään voivan
17305: muuttaa esimerkiksi suhtautumista vammaisiin                     Onko Hallituksella suunnitelmia val-
17306: tai epäsosiaalisiin henkilöihin siten, että heitä ei          mistella lakiesitystä eutanasian eli armo-
17307: enää toivottaisi keskuudessamme olevan. Lisäk-                kuoleman laillistamisesta Suomessa, ja
17308:  si todellisuudessa hyvin harvat potilaat edes                   onko Hallituksen tiedossa kyseiseen
17309:  tiedustelevat armokuoleman mahdollisuutta.                   toimenpiteeseen tähtäävää valmistelu-
17310:  Myös valtaosa lääkärikunnasta vastustaa euta-                työtä ministeriöissä?
17311:  nasian sallimista.
17312: 
17313:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
17314: 
17315:                                               Lea Mäkipää
17316: 
17317: 
17318: 
17319: 
17320:  230032J
17321: 2                                         1993 vp- KK 117
17322: 
17323: 
17324: 
17325: 
17326:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17327: 
17328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tällaisilla ratkaisuilla kuolema ajoittuu varhem-
17329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maksi kuin tehokkaimmin kuolemaa viivyttävil-
17330: olette 12 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           lä hoidoilla. Erityisen tärkeää on huolehtia poti-
17331: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          laan hyvästä hoidosta elämän loppuvaiheessa,
17332: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäki-         mihin kuuluu muun muassa riittävästä kivunlie-
17333: pään näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vityksestä huolehtiminen.
17334: 117:                                                     Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevaan la-
17335:                                                       kiin ei ole sisällytetty armomurhaan oikeuttavaa
17336:           Onko Hallituksella suunnitelmia val-        säännöstä. Sellaista säännöstä ei tulevaisuudes-
17337:        mistella lakiesitystä eutanasian eli armo-     sakaan voida ottaa tähän lakiin, sillä kyseessä on
17338:        kuoleman laillistamisesta Suomessa, ja         rikoslainsäädännön piiriin kuuluva asia. Toisen
17339:           onko Hallituksen tiedossa kyseiseen         ihmisen surmaaminen, vaikka se tapahtuisi hä-
17340:        toimenpiteeseen tähtäävää valmistelu-          nen omasta vakaasta pyynnöstään, on meillä
17341:        työtä ministeriöissä?                          rikos. Armomurhaan liittyvää lainsäädäntöä ei
17342:                                                       ole sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla.
17343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Oikeusministeriön asettama rikosprojekti eh-
17344: taen seuraavan:                                       dotti vuonna 1989 rikoslain kokonaisuudistuk-
17345:                                                       sen toisen vaiheen käsittävässä ehdotuksessaan,
17346:    Maaliskuun 1 päivänä 1993 tuli voimaan laki        että henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia
17347: potilaan asemasta ja oikeuksista, jossa sanotaan      koskevaan rikoslain 21 lukuun otettaisiin passii-
17348: nimenomaisesti, että potilasta on hoidettava yh-      vista kuolinapua koskeva rajoitussäännös. Sään-
17349: teisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas         nöksen mukaan tahallisena henkirikoksena (tap-
17350: kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpi-       po, murha, surma) ei olisi pidetty sitä, että
17351: teestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoi-         hyväksyttävää lääkintökäytäntöä noudattaen
17352: dettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan            luovutaan kuolemansairaan potilaan elintoimin-
17353: muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.   toja ylläpitävistä hoitotoimista. Säännökseen oli
17354: Potilas ei aina esimerkiksi tajuttomuuden tai         tarkoitus kirjata nykyinen oikeustila. Säännök-
17355: vanhuudenheikkouden takia voi ottaa kantaa            sen muotoilu siten, ettei sitä ymmärrettäisi vää-
17356: hoitoonsa. Jos hän on aikaisemmin pätevästi ja        rin, osoittautui vaikeaksi. Siksi jatkovalmistelus-
17357: vakaasti ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, on       sa on päätetty luopua tällaisesta lääkintäkäytän-
17358: hänen tahtoaan myös myöhemmin noudatetta-             nön nykytilan lakiin kirjaamisesta eikä tänä
17359: va.                                                   keväänä eduskunnalle annettava rikoslain koko-
17360:    Hoitotestamentti on eräs tapa tulevaisuutta        naisuudistuksen toisen vaiheen käsittävä esitys
17361: varten ilmaista hoitoa tai hoidosta luopumista        sisällä edellä kerrottua rajoitussäännöstä. Armo-
17362: koskevaa tahtoa. Hyväksyttävää lääkintäkäy-           murhaan liittyvää lainsäädäntöä ei ole oikeusmi-
17363: täntöä on, että päätetään olla antamatta paran-       nisteriössä valmisteilla.
17364: tumisen kannalta ilmeisen tuloksetonta hoitoa.
17365: 
17366:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1993
17367: 
17368:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17369:                                           1993 vp -    KK 117                                             3
17370: 
17371: 
17372: 
17373: 
17374:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17375: 
17376:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vare fördröjer döden. Det är särdeles viktigt att
17377: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sörja för att patienten får en bra vård under
17378: den 12 mars 1993 till vederbörande medlem av           slutskedet av sitt liv, och hit hör bl.a. att han får
17379: statsrådet översänt följande av riksdagsman            en tillräcklig smärtlindring.
17380: Mäkipää undertecknade spörsmål nr 117:                    I lagen om patientens ställning och rättigheter
17381:                                                        har inte intagits stadganden som berättigar till
17382:           Har Regeringen planer på att bereda          dödshjälp. Ett sådant stadgande kan inte heller i
17383:        ett lagförslag om legalisering av eutanasi,     framtiden intas i lagen, eftersom det är fråga om
17384:        dvs. dödshjälp, i Finland, och                  ett ärende som hör under strafflagstiftningen.
17385:           känner Regeringen till om det i något        Hos oss är det ett brott att döda en annan
17386:        ministerium utförs beredningsarbete som         människa, fastän det kanske sker på hennes egen
17387:        gäller åtgärden i fråga?                        allvarliga begäran. Sådan lagstiftning som hör
17388:                                                        samman med dödshjälp är inte under beredning
17389:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vid social- och hälsovårdsministeriet.
17390: anföra följande:                                          I samband med ett projekt i justitieministeri-
17391:                                                        ets regi för utarbetande av förslaget till det andra
17392:    Den 1 mars 1993 trädde lagen om patientens          skedet av totalreformen av strafflagen föreslogs
17393: ställning och rättigheter i kraft, i vilken uttryck-   år 1989 ett nytt begränsningsstadgande om pas-
17394: ligen sägs att en patient skall vårdas i samför-       siv dödshjälp i strafflagens 21 kapitel, som gäller
17395: stånd med honom själv. Om en patient vägrar ta         brott mot liv och hälsa. Enligt det föreslagna
17396: emot en viss vård eller behandling, skall han i        stadgandet skulle det att man enligt godtagbar
17397: mån av möjlighet vårdas i samförstånd med              medicinsk praxis avstår från behandling som
17398: honom sjä1v på något annat sätt som är medi-           upprätthåller en dödssjuk patients livsfunktioner
17399: cinskt godtagbart. Patienten kan inte alltid, t.ex.    inte betraktas som uppsåtligt brott mot liv
17400: om han är medvetslös eller ålderdomssvag, ta           (mord, dråp, dödande). Avsikten var att upp-
17401: ställning till sin vård. Om han tidigare vederhäf-     teckna det rådande rättsläget i stadgandet. Det
17402: tigt och allvarligt har uttryckt en viss vilja         visade sig vara svårt att utforma stadgandet så
17403: beträffande vården, måste man även senare till-        att det inte kunde missförstås. Därför beslöt man
17404: mötesgå hans önskan.                                   under den fortsatta beredningen att avstå från
17405:    Ett vårdtestamente är ett sätt att med tanke på     att i lagen notera detta rådande tillstånd inom
17406: framtiden uttrycka sin vilja att ta emot vård eller    medicinsk praxis. 1 den proposition som denna
17407: inte ta emot den. Det betraktas som godtagbar          vår avlåts till riksdagen om det andra skedet av
17408: medicinsk praxis att låta bli att ge sådan vård        totalreformen av strafflagen ingår således inte
17409: som uppenbarligen är resultatlös vad gäller att        ovan nämnda begränsningsstadgande. Lagstift-
17410: förbättra patientens hälsotillstånd. Dylika beslut     ning som ansluter sig till dödshjälp är inte under
17411: innebär att döden inträffar tidigare än vad skulle     beredning vid justitieministeriet.
17412: vara fallet om man gav sådan vård som effekti-
17413:      Helsingfors den 19 april 1993
17414: 
17415:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17416:                                                1993 vp
17417: 
17418: Kirjallinen kysymys 118
17419: 
17420: 
17421: 
17422: 
17423:                                   Mäkipää: Hallituksen suhtautumisesta suomen kielen opetukseen
17424:                                      Ruotsin koululaitoksessa
17425: 
17426: 
17427:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17428: 
17429:    Hallitus on päättänyt tuntikehyspäätöksensä       lensä osalta. Ruotsinkielisille on suomalaisessa
17430: yhteydessä, että ruotsin kieli säilyy pakollisena    koululaitoksessa taattu ehdoton oikeus saada
17431: aineena peruskoulun yläasteeliaja lukiossa. Pää-     lukea ja käyttää omaa äidinkieltään, ruotsinkie-
17432: töksessään hallitus oli sangen erimielinen ja hy-    lisillä on oikeus asioida omalla äidinkielellään ja
17433: väksyi ratkaisun äänestyksen jälkeen. Osa val-       mm. korkeakouluissa on ruotsinkielisissä yli-
17434: tioneuvostostakin olisi halunnut poistaa ruotsin     opistoissa huomattavasti suomenkielisiä yliopis-
17435: kielen pakollisuuden ja tällä tavoin avata mah-      toja alemmat pääsyvaatimukset Näin ollen kan-
17436: dollisuudet laajempaan valinnaisuuteen kielten       salaiset ovat Suomessakin asetetut eriarvoiseen
17437: opiskelussa. Lisäksi vapaaehtoisuutta puolusta-      asemaan kielensä osalta. Tilanne on täysin nu-
17438: neet tahot korostivat vapaaehtoisuuden moti-         rinkurinen, koska Ruotsissa asuvilla suomenkie-
17439: voivaa merkitystä kielen opiskelussa.                lisillä ei ole minkäänlaisia erioikeuksia esimer-
17440:     Samaan aikaan, kun Suomessa käytiin kes-         kiksi turkkilaisiin tai kreikkalaisiin siirtolaisiin
17441: kustelua ruotsin kielen pakollisuudesta, ilmoitti    verrattuna. Luulisi, että pohjoismaisen yhteis-
17442: Ruotsin hallituksen edustaja, ettei suomen kie-      työn nimissä sekä Suomen ja Ruotsin välisen
17443: len asemaa ruotsalaisessa koululaitoksessa tulla     tiiviin kanssakäymisen ansiosta tämä asia olisi
17444: parantamaan. Näin ollen suomenkieliset lapset        helposti hoidettavissa pois päiväjärjestyksestä.
17445: eivät tule saamaan nykyistä enempää omakielis-       Asian täytyy olla pitkälti kiinni siitä, ettei Suo-
17446: tä opetusta ruotsalaisissa kouluissa. Tästä asias-   men hallitus ole missään vaiheessa riittävän
17447: ta on kiistelty ja neuvoteltu niin Ruotsissa kuin    tiukasti puuttunut suomenkielisten omakielisen
17448: Suomessa ja myös näiden maiden välillä jo pian       opetuksen ongelmiin Ruotsin kouluissa.
17449: 20 vuotta. Toistuvasti Ruotsi on luvannut pa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17450: rantaa suomenkielisten lasten asemaa Ruotsin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17451: koululaitoksessa, mutta asiassa ei ole koskaan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17452: päästy käytännön tekoihin. Edelleenkään suo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17453: menkieliset lapset eivät kaikissa tapauksissa voi
17454: saada omakielistä opetusta, ja mikäli saavatkin,               Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään
17455:  sen tuntimäärä on liian vähäinen verrattuna                riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin
17456: Suomessa annettavaan äidinkielen opetukseen.                Ruotsin hallituksen painostamiseksi suo-
17457:     On varsin nurinkurista, että Suomessa huo-              menkielisten koululaisten omakielisen
17458: mattavasti Ruotsissa asuvaa suomalaisväestöä                opetuksen parantamiseksi ja tehostami-
17459: pienempi ruotsinkielinen vähemmistö nauttii itse            seksi Ruotsin koululaitoksessa?
17460:  asiassa valtakielisiä parempaa oikeusturvaa kie-
17461: 
17462:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
17463: 
17464:                                             Lea Mäkipää
17465: 
17466: 
17467: 
17468: 
17469: 2300321
17470: 2                                        1993 vp -   KK 118
17471: 
17472: 
17473: 
17474: 
17475:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17476: 
17477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suhtautuminen yksityisiin kouluihin on Ruot-
17478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sissa muuttunut. Ruotsalainen ns. kouluraha-
17479: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      järjestelmä on laajentanut mahdollisuuksia suo-
17480: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkipään        menkielisten yksityisten koulujen perustamiseen.
17481: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 118:        Tukholman ruotsinsuomalainen koulu on en-
17482:                                                      simmäinen suomenkielinen vapaakoulu. Koulu
17483:           Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään          aloitti toimintansa syksyllä 1990 osittain Suo-
17484:        riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin        men valtion taloudellisen tuen turvin. Koulura-
17485:        Ruotsin hallituksen painostamiseksi suo-      hajärjestelmästä ei ollut silloin vielä tietoa.
17486:        menkielisten koululaisten omakielisen            Ruotsin valtiovallan suhtautuminen suomen
17487:        opetuksen parantamiseksi ja tehostami-        kieleen ja suomenkieliseen kulttuuriin on viime
17488:        seksi Ruotsin koululaitoksessa?               vuosina muuttunut huomattavan myönteiseksi.
17489:                                                      Vaikka suomalaiset ovat muodostaneet suurim-
17490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         man maahanmuuttajaryhmän, joka lisäksi on
17491: vasti seuraavaa:                                     ollut kansallisuudeltaan pohjoismainen, suoma-
17492:                                                      laisilla ei ole tähän asti ollut erikoisasemaa
17493:    Suomalaisten laajamittainen muutto Ruotsiin       PUFF-toimintaa lukuun ottamatta. Ruotsin
17494: 1960- ja 1970-luvulla nosti pian esille koulutus-    pääministeri ja opetusministeri sekä hallitusta
17495: poliittisia ongelmia, jotka johtuivat pääasialli-    lähellä toimivat henkilöt ovat nyttemmin voi-
17496: sesti siitä, etteivät suomalaiset yleensä osanneet   makkaasti korostaneet suomen kielen ja suoma-
17497: lainkaan ruotsia. Suomen ja Ruotsin hallitukset      laisen kulttuurin merkitystä Ruotsin yhteiskun-
17498: asettivat jo vuonna 1967 Suomalais-ruotsalaisen      taelämässä vanhoista ajoista alkaen. Esimerkki-
17499: koulutusneuvoston edistämään Ruotsissa asu-          nä myönteisestä asennoitumisesta suomen kieltä
17500: van suomalaisen väestön koulutusta. Koulutus-        kohtaan voidaan mainita Ruotsin maahanmuut-
17501: neuvosto, joka koostuu Ruotsin ja Suomen val-        tajaviraston 14 päivänä huhtikuuta 1993 Ruot-
17502: tuuskunnista, on alusta alkaen toiminut hallitus-    sin eduskuntatalossa järjestämä laaja kokous
17503: ten pysyvänä, neuvoa antavanaja aloitteita teke-     suomen kielen asemasta. Ruotsinsuomalaisille ei
17504: vänä elimenä. Vuosi sitten tehdyillä rakenne-        ole kuitenkaan vielä myönnetty eikä suunniteltu
17505: muutoksilla Suomen ja Ruotsin opetusministerit       vähemmistökieliryhmän asemaa Ruotsissa. On
17506: ovat asian tärkeyden vuoksi asettuneet koulutus-     todettava, että Ruotsi ei ole myöskään vielä
17507: neuvoston valtuuskuntien johtoon.                    allekirjoittanut Euroopan neuvoston alueellisia
17508:    Kotikielen opetuksen, suomenkielisen tai var-     kieliä ja vähemmistökieliä koskevaa peruskirja-
17509: sinaisesti kaksikielisen opetuksen, ruotsin kielen   aloitetta. Ruotsi on virallisesti yksikielinen maa.
17510: opetuksen toisena vieraana kielenä sekä kotikie-        Kuten Suomessa, myös Ruotsissa kunnat
17511: len opettajien koulutuksen ja kaksikielisen opet-    ovat vastuussa peruskouluopetuksen järjestämi-
17512: tajankoulutuksen aikaansaamisessa Suomalais-         sestä. Kunnista ja suomalaisvanhempien aktiivi-
17513: ruotsalaisella koulutusneuvostolla on ollut rat-     suudesta jää paljolti riippumaan, järjestääkö
17514: kaiseva osa. Suomenkielisten luokkien perusta-       kunta suomenkielistä opetusta. Viime kädessä
17515: minen Ruotsin peruskoulun yläasteelle niin sa-       suomalaisvanhemmilla on mahdollisuus perus-
17516: notun PUFF-toiminnan kautta on koskenut              taa omia suomenkielisiä kouluja. Tällöin on
17517: vain suomenkielistä väestöä Ruotsissa. Tältä         tärkeätä, että sekä vanhemmilla että päättäjillä
17518: osin suomen kielellä on ollut erityisasema Ruot-     on riittävästi tietoa suomenkielisen opetuksen
17519: sin kouluissa. PUFF-toiminnasta eli 18 kunnas-       tärkeydestä ja sen tarjonnasta. Koulutusneuvos-
17520: sa järjestetystä suomenkielisen opetuksen peda-      ton aloitteesta valmistuu tässä kuussa julkaisu,
17521: gogisesta kehittämis- ja kokeilutoiminnasta on       jossa annetaan tarpeellista tietoa suomenkielises-
17522: hiljattain valmistunut raportti, joka on osoitta-    tä opetuksesta ja PUFF-toiminnasta. Ruotsin
17523: nut suomenkielisen opetuksen merkityksen.            kouluvirasto (skolverket) on yhdessä Ruotsin-
17524:                                          1993 vp -   KK 118                                        3
17525: 
17526: suomalaisten Keskusliiton kanssa valmistanut         omalla äidinkielellään. Suomen hallitus seuraa
17527: julkaisun, joka on tarkoitettu lähinnä suomalais-    edelleen aktiivisesti suomenkielisen opetuksen
17528: vanhemmille ja päättäjille.                          kehitystä Ruotsissa. Tähän Suomella on mah-
17529:    Edellä olevan perusteella voi todeta, että joi-   dollisuus ennen kaikkea Suomalais-ruotsalaisen
17530: hinkin myönteisiin toimiin on ryhdytty suoma-        koulutusneuvoston kautta, jossa voidaan ott~a
17531: laislasten koulunkäynnin edistämiseksi heidän        esille kiperiäkin kysymyksiä.
17532:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
17533:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
17534: 4                                         1993 vp -   KK 118
17535: 
17536: 
17537: 
17538: 
17539:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17540: 
17541:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har visat på den finskspråkiga undervisningens
17542: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande          betydelse.
17543: medlem av statsrådet översänt följande av                Inställningen till privata skolor har förändrats
17544: riksdagsman Mäkipää undertecknade spörsmål            i Sverige. Systemet med s.k. skolpeng i Sverige
17545: nr 118:                                               har medfört förbättrade möjligheter att grunda
17546:                                                       finskspråkiga privata skolor. Den sverigefinska
17547:           Ämnar Regeringen vidta tillräckligt         skolan i Stockholm är den första finskspråkiga
17548:        effektiva åtgärder för att öva påtryckning     friskolan. Skolan inledde sin verksamhet hösten
17549:        på Sveriges regering då det gäller att         1990 delvis med ekonomiskt stöd från fmska
17550:        förbättra och effektivera undervisningen       staten. Några uppgifter om skolpengssystemet
17551:        i hemspråket för finskspråkiga skolbam i       fanns då ännu inte.
17552:        det svenska skolväsendet?                         Svenska statsmaktens inställning till finska
17553:                                                       språket och finskspråkig kultur har under de
17554:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         senaste åren blivit betydligt positivare. Trots att
17555: anföra följande:                                      fmländama bildat den största invandrargrup-
17556:                                                       pen, som dessutom tili sin nationalitet är nor-
17557:     Finländamas stora utvandring till Sverige på      disk, har finländema hittills inte haft någon ·
17558: 1960- och 1970-talen lyfte snabbt fram utbild-        särställning med undantag av PUFF-verksam-
17559: ningspolitiska problem som i huvudsak berodde         heten. Sveriges statsminister och undervisnings-
17560: på att fmnama i allmänhet inte kunde någon            minister samt personer som står regeringen nära
17561: svenska. Regeringama i Finland och Sverige            har på senare tid kraftigt betonat den betydelse
17562: tillsatte redan 1967 det Finsk-svenska utbild-        det finska språket och den finska kulturen haft i
17563: ningsrådet för att främja utbildningen av den         svenskt samhällsliv ända sedan gamla tider. Som
17564: fmska befolkning som är bosatt i Sverige. Ut-         ett exempel på den positiva inställningen till
17565: bildningsrådet, som är sammansatt av en svensk        finska språket kan nämnas det stora möte om
17566: och en finsk delegation, har ända från böijan         finska språkets ställning som ordnades av in-
17567: varit ett ständigt, rådgivande och initiativtagan-    vandrarverket i Sverige den 14 april 1993 i det
17568: de organ för regeringama. Genom de struktur-          svenska riksdagshuset. Sverigefinnama har dock
17569: omvandlingar som gjordes för ett år sedan har         ännu inte beviljats en ställning som minoritets-
17570: undervisningsministrama i Finland och Sverige         språkgrupp i Sverige och det finns heller inte
17571: på grund av sakens stora betydelse ställt sig i       planer på detta. Det bör konstateras att Sverige
17572: ledningen för delegationema i utbildningsrådet.       inte heller har undertecknat ett initiativ tili
17573:     Då det gäller att få till stånd hemspråksunder-   Europarådets stadga som gäller regionala språk
17574: visning, finskspråkig eller egentligen tvåspråkig     och minoritetsspråk. Sverige är officiellt ett en-
17575: undervisning, undervisning i svenska som andra        språkigt land.
17576: främmande språk samt utbildning av lärare i               Liksom i Finland ansvarar också kommuner-
17577: hemspråk och tvåspråkig lärarutbildning har           na i Sverige för ordnande av grundskoleunder-
17578: Finsk-svenska utbildningsrådet spelat en avgö-        visningen. Det är i hög grad beroende på kom-
17579: rande roll. Inrättandet av finskspråkiga klasser i    munema och de finska föräldramas aktivitet om
17580: svenska grundskolans högstadium via den s.k.          kommunen ordnar finskspråkiga undervisning. I
17581: PUFF-verksamheten har endast gällt den finska         sista hand har de finska föräldrama möjlighet att
17582: befolkningen i Sverige. Tili denna del har finska     grunda egna finskspråkiga skolor. Det är då
17583: språket haft en särställning i de svenska skolor-     viktigt att såväl föräldrama som beslutsfattama
17584: na. Den rapport överPUFF-verksamheten, dvs.           har tillräcklig information om vikten av finsk-
17585: den pedagogiska utvecklings- och försöksverk-         språkig undervisning och utbudet av den. På
17586: samheten som gäller den finskspråkiga undervis-       initiativ av utbildningsrådet utkommer denna
17587: ningen i 18 kommuner, som nyligen blivit klar         månad en publikation som innehåller viktig
17588:                                          1993 vp -   KK 118                                          5
17589: 
17590: information om finskspråkig undervisning och         gits för att främja finska bams skolgång på deras
17591: PUFF-verksamheten. Skolverket i Sverige har          eget modersmål. Finlands regering följer fort-
17592: tillsammans med Sverigefinska Riksförbundet          sättningsvis aktivt utvecklingen gällande den
17593: sammanställt en publikation som närmast är           finskspråkiga undervisningen i Sverige. Tili detta
17594: tänkt för finska föräldrar och beslutsfattare.       har Finland möjlighet framförallt via Finsk-
17595:     Utgående från det ovan anförda kan det           svenska utbildningsrådet, där också besvärliga
17596: konstateras att vissa positiva åtgärder har vidta-   frågor kan tas upp tili behandling.
17597:      Helsingfors den 20 april 1993
17598: 
17599:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
17600:                                                   1993 vp
17601: 
17602: Kirjallinen kysymys 119
17603: 
17604: 
17605: 
17606: 
17607:                                     Mäkipää: Virolaisen tuontikalan vaikutuksesta ammattikalastajien
17608:                                          asemaan Suomessa
17609: 
17610: 
17611:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17612: 
17613:     Suomalaiset kalatukkukauppiaat ovat osta-           haisemmalla tasolla, ja tämä on mahdollistanut
17614: neet virolaisilta kalastajilta kalaa erittäin edulli-   virolaisen kalan maahantuonnin.
17615: sesti, esimerkiksi kuhafilettä on saatu 10 markan          Kuluttajat saavat ostaa tällä hetkellä kalaa
17616: kilohinnalla. Kalojen alkuperää ei ole kuluttajil-      alle perushintojen. Silakan- ja lohentuonnille
17617: le kuitenkaan kerrottu. Toisaalta kuhafile mak-         tarvitaan tällä hetkellä lisenssi, mutta muu kala
17618: saa tällä hetkellä suomalaiselle kuluttajalle to-       on vapaakauppatuotetta ja sitä saa tuoda käy-
17619: reilla tai kaupoissa 85-100 markkaa kilolta ja          tännössä vapaasti. Kalasta maksetaan ainoas-
17620: kokonainen kuha 30---40 markkaa kilolta.                taan 5 %:n suuruinen tulli. Tulliasiainneuvotte-
17621:     Kalatalouden Keskusliitto on vaatinut, että         lukunnan mielestä vaatimus kalan perushinnan
17622: kuhaftleestä pitäisi periä Suomeen myytäessä 50         määräämisestä ei olisi kuluttajien edun vastaista,
17623: markkaa kilolta ja kokonaisesta kuhasta 15-18           koska tälläkään hetkellä perushinnan puuttumi-
17624: markkaa kilolta. Tulliasiainneuvottelukunta             sesta huolimatta kuluttajat eivät ole ainakaan
17625: puolestaan esittää sisäänoston perushinnoiksi           täysimääräisesti hyötyneet halvoista virolaisista
17626: kuhaftleestä 33 markkaa ja kokonaisesta kuhas-          kaloista. Halvimmillaan kuhafileen hinnat ovat
17627: ta 13 markkaa. Neuvottelukunta perustelee kan-          olleet 40 markan kilohinnan tasolla.
17628: taansa kansallisena toimenpiteenä, jolla pyritään          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17629: estämään markkinahäiriö. Sekä kalastajat että           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17630: tulliasiainneuvottelukunta pitävät tätä virolaisen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17631:  kalan tuontitapausta kalastuselinkeinoa uhkaa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17632: vana toimena.
17633:     Suomen ja Viron välillä on vapaakauppasopi-                    Tietääkö Hallitus, että Virosta tuo-
17634: mus, jonka perusteella virolaiset viranomaiset                 daan Suomeen tällä hetkellä varsinkin
17635: voivat valvoa kalakauppaa Viron puolella. Vi-                  kuhaaja ahventa erittäin alhaisella hin-
17636:  ron hinta- ja palkkataso on tällä hetkellä niin               nalla, mikä vaarantaa suomalaisen
17637: alhainen, ettei Suomeen myytävä pilkkahintai-                  kalastuselinkeinon, ja että toisaalta ku-
17638:  nen kala ole kuitenkaan polkumyyntiä. Toisaal-                luttajat eivät kuitenkaan hyödy tästä pol-
17639:  ta virolainen kalankäsittely on alkeellisempaa                kumyynnistä käytännössä lainkaan, ja
17640:  kuin länsimaissa, ja tästä syystä virolaista kalaa               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17641:  ei esimerkiksi pystytä viemään Saksaan. Suo-                  tilanteen normalisoimiseksi kuluttajalle
17642:  messa käsittelyä koskevat vaatimukset ovat al-                edullisella tavalla?
17643: 
17644:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1993
17645: 
17646:                                                Lea Mäkipää
17647: 
17648: 
17649: 
17650: 
17651: 2300321
17652: 2                                         1993 vp- KK 119
17653: 
17654: 
17655: 
17656: 
17657:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17658: 
17659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
17660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vasti seuraavaa:
17661: olette 12 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn
17662: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Virosta Suomeen suuntautuvaa kuhan ja ah-
17663: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäki-         venen (tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn koko-
17664: pään näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         naisen kalan ja tuoreen fileen) tuontia on käsitel-
17665: 119:                                                  ty markkinahäiriöasiana. Valtiovarainministeriö
17666:                                                       on 24.3.1993 antamanaan päätöksellä nro 67/00/
17667:             Tietääkö Hallitus, että Virosta tuo-      93 määrännyt ulkomaankaupan ja taloudellisen
17668:          daan Suomeen tällä hetkellä varsinkin        kasvun turvaamisesta annetun lain (157174) 5 §:n
17669:          kuhaaja ahventa erittäin alhaisella hin-     mukaan sanotuille tuotteille perushinnat. Lisäksi
17670:          nalla, mikä vaarantaa suomalaisen            valtiovarainministeriö on määrännyt tullihalli-
17671:          kalastuselinkeinon, ja että toisaalta ku-    tuksen seuraamaan tuontimääriä ja raportoi-
17672:          luttajat eivät kuitenkaan hyödy tästä pol-   maan asiasta viikoittain. Toimenpiteellä pyri-
17673:          kumyynnistä käytännössä lainkaan, ja         tään turvaamaan ammattikalastajien asema
17674:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       Suomessa.
17675:          tilanteen normalisoimiseksi kuluttajalle
17676:          edullisella tavalla?
17677:        Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1993
17678: 
17679:                                                                               Ministeri Martti Pura
17680:                                            1993 vp -   KK 119                                            3
17681: 
17682: 
17683: 
17684: 
17685:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
17686: 
17687:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17688: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           anföra följande:
17689: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
17690: dagsman Mäkipää undertecknade spörsmål nr                  Den import av gös och abborre (färsk och
17691: 119:                                                   djupfryst helfisk och file) som sker från Estland
17692:                                                        till Finland har behandlats som en fråga om
17693:             Är Regeringen medveten om att det          marknadsstömingar. Finansministeriet har ge-
17694:          for närvarande importeras gös och ab-         nom ett med stöd av lagen om tryggande av
17695:          borre från Estland till Finland till ett      utrikeshandeln och den ekonomiska tillväxten
17696:          synnerligen lågt pris, vilket äventyrar den   (157/74) 5 § den 24.3.1993 givet beslut nr 67/00/
17697:          finländska fiskerinäringen utan att å an-     93 fastställt grundpriser för ifrågavarande pro-
17698:          dra sidan konsumentema i praktiken har        dukter. Därtill har finansministeriet ålagt tullsty-
17699:          någon som helst nytta av denna dum-           relsen att följa med importmängdema och
17700:          ping, och                                     veckovis avge rapport om utvecklingen. Avsik-
17701:             vilka åtgärder har Regeringen för av-      ten med denna åtgärd är att trygga de finländska
17702:          sikt att vidta för att situationen skall      yrkesfiskamas ställning.
17703:          normaliseras på ett för konsumenten för-
17704:          månligt sätt?
17705:        Helsingfors den 13 april 1993
17706:                                                                                 Minister Martti Pura
17707:                                                1993 vp
17708: 
17709: Kirjallinen kysymys 120
17710: 
17711: 
17712: 
17713: 
17714:                                   Aittoniemi: Suolankäytön vähentämisestä elintarvikkeissa
17715: 
17716: 
17717:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17718: 
17719:    Helsingin yliopiston farmakologian ja toksi-         Tärkeä asia siis kulkee vain keskusteluissa,
17720: kologian laitoksen apulaisprofessori Heikki          mutta ongelman poistamiseksi toimet ovat olleet
17721: Karppanen osoitti hiljattain kirjeen maamme          minimaalisia.
17722: eräille päätöksentekijöille ja päätöksentekoryh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17723: mille, koskien liiallisen suolankäytön haitallisia   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17724: vaikutuksia kansanterveydellemme. Kirjeen mu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17725: kaan liiallinen suolankäyttö elintarvikkeissa ai-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17726: heuttaa maassamme vuosittain noin 10 000 en-
17727: nenaikaista kuolemaa, tuhansia invalidisoitumi-                 Tiedostaako Hallitus liiallisen suolan-
17728: sia ja vähintään 500 miljoonan markan vuosittai-             käytön elintarvikkeissa vaiuantavan
17729: set lääkekulut.                                              kansanterveyden, ja
17730:    Kirjeen mukaan viranomaistaho ei ole tehnyt                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17731: mitään konkreettista liiallisen suolankäytön es-             ryhtyä tämän myös taloudellisilta vaiku-
17732: tämiseksi lukuun ottamatta sitä, että vuonna                 tuksiltaan mittavan kansallisen ter-
17733: 1992 annetulla päätöksellä on säädelty elintar-              veysongelman poistamiseksi?
17734: vikkeen suolapitoisuuden ilmoittamisesta pak-
17735: kauksessa.
17736:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
17737: 
17738:                                            Sulo Aittoniemi
17739: 
17740: 
17741: 
17742: 
17743: 2300321
17744: 2                                         1993 vp -    KK 120
17745: 
17746: 
17747: 
17748: 
17749:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17750: 
17751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määritteli uudet, 25-50 % matalammat suolapi-
17752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toisuusrajat "voimakassuolainenllisätty paljon
17753: olette 16 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           suolaa" ja "vähäsuolainen/kevyesti suolattu"
17754: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          -merkinnöin varustettaville elintarvikkeille.
17755: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        "Voimakassuolainen" ja "lisätty paljon suolaa"
17756: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           -merkinnät ovat pakollisia. Päätös merkitsee
17757: n:o 120:                                              parhaimmillaan yksilötasolla 3 gramman suu-
17758:                                                       ruista suolankulutuksen laskua päivässä. Apu-
17759:           Tiedostaako Hallitus liiallisen suolan-     laisprofessori Heikki Karppasen esittämien arvi-
17760:        käytön elintarvikkeissa vaarantavan            oiden mukaan vuosittaisten uusien sydäninfark-
17761:        kansanterveyden, ja                            tien määrä vähenisi suolapäätöksen seurauksena
17762:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1 600 potilaalla ja aivohalvausten määrä 2 200
17763:        ryhtyä tämän myös taloudellisilta vaiku-       potilaalla.
17764:        tuksiltaan mittavan kansallisen ter-              Elintarvikevirasto, lääninhallitukset ja kun-
17765:        veysongelman poistamiseksi?                    tien terveysviranomaiset ovat varautuneet tehos-
17766:                                                       tamaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätök-
17767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen täytäntöönpanon valvontaa. Asiaa on käsi-
17768: vasti seuraavaa:                                      telty useissa alan koulutus- ja neuvottelutilai-
17769:                                                       suuksissa.
17770:     Suomalaiset syövät enemmän ruokasuolaa               Väestön suolankäytön vähentäminen on kiin-
17771: kuin on tarpeen. Suomalaisten päivittäinen suo-       teä osa sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä.
17772: lansaanti on keskimäärin 12 grammaa päivässä,         Valtakunnallista sydän- ja verisuonisairauksien
17773: kun sen tulisi suositusten mukaan olla alle 5         ehkäisyohjelmaa uudistetaan parhaillaan. Sosi-
17774: grammaa päivässä. Keskeisimmät suomalaisten           aali- ja terveysministeriö ja sen alaiset sosiaali- ja
17775: ruokasuolalähteet ovat työpaikka- ja kotiateriat,     terveysalan kehittämiskeskus ja kansanterveys-
17776: leipä ja leikkeleet.                                  laitos ovat kiinteästi mukana tässä valmistelu-
17777:      Sosiaali- ja terveysministeriö teki 30.11.1991   työssä. Kuluvan vuoden toukokuun 13 päivänä
17778: kauppa- ja teollisuusministeriölle aloitteen teol-    ohjelmaluonnosta käsitellään valtakunnallisessa
17779: listen elintarvikkeiden suolapitoisuuksien alenta-    asiantuntijakokouksessa.
17780: misesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö muutti          Väestön suolankäytön vähentäminen on
17781: aloitteen ja sen johdosta käytyjen neuvottelujen      pitkäjänteistä väestön hyvään terveyteen tähtää-
17782: perusteella päätöstään elintarvikkeiden pak-          vää toimintaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön
17783: kausmerkinnöistä 16.3.1992 (SäädK 245/92).            suolapäätös ja siihen liittyvä terveyskasvatus ja
17784: Ministeriö laajensi päätöksellään niiden elintar-     valvonta ovat vuosikymmenen merkittävimpiä
17785: vikkeiden määrää, joilta edellytetään suolaa kos-     toimenpiteitä tämän kansallisen terveys-
17786: kevia pakkausmerkintöjä. Samalla ministeriö           ongelman poistamiseksi.
17787: 
17788:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1993
17789: 
17790:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17791:                                          1993 vp -   KK 120                                          3
17792: 
17793: 
17794: 
17795: 
17796:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17797: 
17798:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gränser för salthalten i de livsmedel som förses
17799: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       med påskriftema "kraftigt saltatltillsatt mycket
17800: den 16 mars 1993 tili vederbörande medlem av         salt" och "lättsaltat". Påskriftema "kraftigt sal-
17801: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     tat" och "tillsatt mycket sait" är obligatoriska.
17802: toniemi undertecknade spörsmål nr 120:               Beslutet kan innebära en minskning av saltför-
17803:                                                      brukningen på upp till 3 gram per individ per
17804:           År Regeringen medveten om den för          dag. Enligt uppskattningar som framställts av
17805:        folkhä1san farliga användningen av salt i     biträdande professor Heikki Karppanen mins-
17806:        livsmedel, och                                kar antalet nya hjärtinfarkter per år med 1 600
17807:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      och antalet hjämförlamningar med 2 200 till
17808:        för att eliminera detta även till sina eko-   följd av saltbeslut.
17809:        nomiska verkningar omfattande natio-             Livsmedelsverket, länsstyrelsema och de
17810:        nella hälsoproblem?                           kommunala hälsovårdsmyndighetema är redo
17811:                                                      att effektivera tillsynen över verkställandet av
17812:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        handels- och industriministeriets beslut. Årendet
17813: anföra följande:                                     har behandlats vid flera kurser och möten inom
17814:                                                      området.
17815:   · Finländama äter mera koksalt än vad som är          Minskandet av befolkningens saltförbrukning
17816: nödvändigt. Det dagliga saltintaget är i medeltal    är fast förknippat med förebyggandet av hjärt-
17817: 12 gram, då det enligt rekommendationema             och blodkärlssjukdomar. Det landsomfattande
17818: borde vara rinder 5 gram per dag. Finländama         programmet för förebyggande av hjärt- och
17819: konsumerar huvuddelen av detta koksalt i sam-        blodkärlssjukdomar revideras som bäst. Social-
17820: band med måltidema på arbetsplatsen och hem-         och hälsovårdsministeriet samt forsknings- och
17821: ma, i bröd och charkuterivaror.                      utvecklingscentralen för social- och hälsovården
17822:     Social- och hälsovårdsministeriet lade den 30    och folkhälsoinstitutet, vilka är underställda
17823: november 1991 fram ett initiativ till handels- och   ministeriet, är engagerade i detta beredningsar-
17824: industriministeriet om sänkande av salthalten i      bete. Den 13 maj i år behandlas programutkastet
17825: industriella livsmedel. Handels- och industrimi-     vid ett nationellt expertmöte.
17826: nisteriet ändrade på basis av initiativet och de        Minskandet av befolkningens saltförbrukning
17827: förhandlingar som fördes med anledning av            är långsiktig verksamhet där målet är ett gott
17828: detta sitt beslut av den 16 mars 1992 om påskrif-    hälsotillstånd hos befolkningen. Handels- och
17829: ter på livsmedelsförpackningar (FörfS 245/92).       industriministeriets saltbeslut och därtill anslu-
17830: Ministeriet utökade genom sitt beslut det antal      tande hälsofostran och tillsyn är en av årtiondets
17831: livsmedel för vilka förutsätts meddelande om         mest betydelsefulla åtgärder för avlägsnande av
17832: saltmängden på livsmedelsförpackningen. Sam-         detta nationella hälsoproblem.
17833: tidigt definierade ministeriet nya, 25-50 % lägre
17834:      Helsingfors den 15 april 1993
17835: 
17836:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17837:                                                1993 vp
17838: 
17839: Kirjallinen kysymys 121
17840: 
17841: 
17842: 
17843: 
17844:                                   Mäkelä: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyyspäivärahan
17845:                                      määrään
17846: 
17847: 
17848:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17849: 
17850:    Vuoden 1993 alusta lukien työttömyysturva-        kunnalle kuin lain muutoksen toteuttamatta jät-
17851: laki muuttui siten, että työttömyyspäivärahasta      täminen olisi merkinnyt. Lisäksi jätetään koko-
17852: vähennetään henkilön saama vammaisen, van-           naan huomioimaHa se seikka, että vanhukset,
17853: huksen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tuki         vammaiset ja pitkäaikaissairaat viihtyvät huo-
17854: täysimääräisenä. Presidentti vahvisti kyseisen       mattavasti paremmin kotimuotoisessa ympäris-
17855: lain 30.12.1992. Ensimmäinen tieto tästä laista      tössä kuin hoitolaitoksessa. Toteutettu uudistus
17856: tuli työttömyyskassoille 25.1.1993. Näin ollen       merkitsee käytännössä paluuta jo hylättyyn lai-
17857: tieto voimassa olevasta laista oli lähes 4 viikkoa   toshuoltomentaliteettiin ja romuttaa omaksutun
17858: myöhässä.                                            kotiympäristössä tapahtuvan hoitotavan kehit-
17859:     Lainmuutos merkitsee käytännössä sitä, että      tämisen.
17860: vammaisten elinehtoja heikennetään lisää jo suo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17861: ritettujen sairauskuluvähennyksen poistonja yli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17862: määräisten eläkemaksujen lisäksi. Myös terveys-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17863: keskusmaksut ja lääkkeiden osavastuun korotta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17864: miset ovat heikentäneet vammaisten ja pitkäai-
17865: kaissairaiden asemaa. Tämä on vastoin mm.                      Onko Hallitus tietoinen 1.1.1993 voi-
17866: ministeri Viinasen viime syksynä käyttämää pu-              maan tulleesta työttömyysturvalain
17867: heenvuoroa, jossa hän on luvannut olla enää                 muutoksesta, jossa henkilön saama vam-
17868: heikentämättä vammaisten etuja.                             maisen, vanhuksen ja pitkäaikaissairaan
17869:     Uusi laki merkitsee väistämättä sitä, että osa          kotihoidon tuki vähentää täysimääräi-
17870:  vammaisista joutuu siirtymään pois kotihoidos-             sesti työttömyysturvaa, sen vaikutuksista
17871:  ta yhteiskunnan ylläpitämiin hoitolaitoksiin.              vammaisten asemaan ja sen kokonaista-
17872:  Näitä joudutaan todennäköisesti jopa rakenta-              loudellisista vaikutuksista ottaen huo-
17873:  maan lisää ja palkkaamaan lisää työvoimaa.                 mioon kotihoidosta laitoshoitoon siirty-
17874:  Herääkin kysymys, aiheutetaanko tällä toimen-              vien vaatimat laitos- ja henkilökuntali-
17875:  piteellä runsaasti enemmän kustannuksia yhteis-            säykset?
17876: 
17877:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
17878: 
17879:                                             Tina Mäkelä
17880: 
17881: 
17882: 
17883: 
17884:  2300321
17885: 2                                        1993 vp -   KK 121
17886: 
17887: 
17888: 
17889: 
17890:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17891: 
17892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ei tehdä työsopimusta eikä pääsääntöisesti näin
17893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ollen synny työsuhdetta.
17894: olette 16 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn              Henkilö, joka saa vanhuksen, vammaisen tai
17895: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea, ei yleensä
17896: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina         ole aktiivisen työvoimapolitiikan piirissä. Tällä
17897: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tarkoitetaan, että hän aina olisi halukas työn
17898: n:o 121:                                             vastaanottamiseen työmarkkinoilla yleisesti so-
17899:                                                      vellettavin ehdoin, mikä on työttömyyspäivära-
17900:           Onko Hallitus tietoinen 1.1.1993 voi-      han saamisen yleinen edellytys, tai että hänelle
17901:        maan tulleesta työttömyysturvalain            aktiivisesti tarjottaisiin työvoimapalveluja. Sito-
17902:        muutoksesta, jossa henkilön saama vam-        vuudeltaan ainakin kahteen ylimpään luokkaan
17903:        maisen, vanhuksen ja pitkäaikaissairaan       kuuluva hoito käsittää siinä määrin suhteellisen
17904:        kotihoidon tuki vähentää täysimääräi-         lyhyin väliajoin suoritettavia toimenpiteitä, ettei
17905:        sesti työttömyysturvaa, sen vaikutuksista     näillä hoitajilla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia
17906:        vammaisten asemaan ja sen kokonaista-         ansiotyöhön hoidon ohella. Kotihoidon tukea
17907:        loudellisista vaikutuksista ottaen huo-       saava henkilö ei siksi läheskään aina saa eikä
17908:        mioon kotihoidosta laitoshoitoon siirty-      hänen pitäisikään saada ns. esteetöntä työvoi-
17909:        vien vaatimat laitos- ja henkilökuntali-      mapoliittista lausuntoa, jonka perusteella hänel-
17910:        säykset?                                      lä olisi oikeus työttömyyspäivärahaan.
17911:                                                          Kotihoidon tukeasaavistahoitajista oli vuon-
17912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na 1988 hoidon ohella työssä 16 prosenttia.
17913: vasti seuraavaa:                                     Kunnat ovat parina viime vuonna kuitenkin
17914:                                                      irtisanoneet vähiten sitovaa ja raskasta hoitoa
17915:    Työttömyysturvalakia muutettiin 1.1.1993 al-      koskevia sopimuksia. Työttömyystilanteen huo-
17916: kaen siten, ettäjos henkilö saa sosiaalihuoltoase-   mioon ottaen edellä mainittu luku on tällä het-
17917: tuksen 9 §:n mukaista vanhuksen, vammaisen tai       kellä ilmeisesti huomattavasti pienempi.
17918: pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea, hänen täy-          Mikäli hoitokorvausta saava henkilö saa es-
17919: simääräisen työttömyyspäivärahansa määrää tai        teettömän työvoimapoliittisen lausunnon, ei
17920: hänelle maksettavaa ansioon suhteutettua päivä-      maksettua korvausta ole voitu vähentää henki-
17921: rahaa vähennetään hoitokorvauksen määrällä           lölle maksettavan työttömyyspäivärahan mää-
17922: lukuun ottamatta kustannusten korvauksena            rästä, koska kysymyksessä ei ole lain 27 §:n
17923: maksettavaa osaa.                                    tarkoittama lakisääteinen etuus. Edellä sanottua
17924:    Edellä mainitulla lainmuutoksella ei sinänsä      hoitotyöstä saatua korvausta ei ole otettu myös-
17925: ole sellaisia vaikutuksia vammaisen, vanhuksen       kään lain 19 ja 21 §:n nojalla päivärahaa makset-
17926: tai pitkäaikaissairaan asemaan kuin kysymyk-         taessa huomioon. Sen sijaan hoitotyöstä saatu
17927: sessä viitataan. Sen sijaan lainmuutoksella pyrit-   korvaus on huomioitu peruspäivärahan tarve-
17928: tiin yhtenäistämään vanhuksen, vammaisen tai         harkinnassa työttömyysturvalain 14 §:n mukai-
17929: pitkäaikaissairaan hoitotyötä tekevien henkilöi-     sesti.
17930: den työttömyysturvan määräytymistä.                      Käytännössä on ollut epäselvyyttä hoitajien
17931:     Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n mukaan koti-       työoikeudellisesta asemasta eri tilanteissa. Oi-
17932: palveluna järjestetään muun muassa sosiaalilau-      keuskäytännöstä työneuvoston ratkaisut, kor-
17933: takunnan ja yksityisen henkilön välillä tehtä-       keimman hallinto-oikeuden ratkaisu ja vakuu-
17934: vään sopimukseen perustuvaa vanhuksen, vam-          tusoikeuden ratkaisu koskevat vanhuksen, vam-
17935: maisen tai pitkäaikaissairaan kotona tapahtuvaa      maisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidosta so-
17936: hoitoa. Hoitajalle maksettavan kotihoidon tuen       siaalilautakunnan ja yksityishenkilön välillä teh-
17937: suuruus määräytyy sen mukaan, miten paljon           tyä sopimusta. Kysymys on ollut muun henkilön
17938: hoitoa, huolenpitoa ja paikallaoloa autettava        kuin omaishoitajan kanssa tehdystä sopimukses-
17939: tarvitsee. Sosiaalilautakunnan ja hoitajan välillä   ta. Kaikki ratkaisut päätyvät tulkintaan, jonka
17940:                                        1993 vp -    KK 121                                         3
17941: 
17942: perusteella sopimussuhde on katsottu kunnan ja     Iisessa mielessä ollut epäselvä, lisättiin työttö-
17943: hoitajan väliseksi työsuhteeksi. Koska tapaus-     myysturvalakiin säännös siitä, kuinka vammai-
17944: kohtaisesti on katsottu kysymyksessä olevan        sen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan hoitotyös-
17945: työsopimussuhde, tulisi osa-aikatyöstä saatu       tä saatu korvaus otetaan työttömyysturvaa mak-
17946: palkka ottaa työttömyysturvalain 19 §:n nojalla    settaessa huomioon. Tämä asettaa hoitotyötä
17947: huomioon, mikäli hoitotyötä tekevä henkilö on      tekevät henkilöt samaan asemaan työttömyys-
17948: työttömyyspäivärahan saajana ja hän on aloitta-    turvan saamisen kannalta riippumatta siitä, kat-
17949: nut hoitotyön työttömänä ollessaan. Koska kui-     sotaanko hänen olevan työsopimussuhteessa vai
17950: tenkin hoitajienjuridinen asema on työoikeudel-    ei.
17951: 
17952:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1993
17953: 
17954:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17955: 4                                         1993 vp -   KK 121
17956: 
17957: 
17958: 
17959: 
17960:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17961: 
17962:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              En person som får stöd för vård av åldring,
17963: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        invalid eller kroniker i hemmet befinner sig i
17964: den 16 mars 1993 till vederbörande medlem av          allmänhet inte inom området för den aktiva
17965: statsrådet översänt följande av riksdagsman           arbetsmarknadspolitiken. Om han gjorde det,
17966: Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr 121:            skulle det innebära att han alltid borde vara villig
17967:                                                       att ta emot arbete på de villkor som allmänt
17968:           Är Regeringen medveten om den änd-          tillämpas på arbetsmarknaden, vilket är en för-
17969:        ring av lagen om utkomstskydd för ar-          utsättning för utfående av arbetslöshetsdagpen-
17970:        betslösa som trädde i kraft den 1 januari      ning, eller att han aktivt blir erbjuden arbets-
17971:        1993, enligt viiken stöd för vård av inva-     kraftsservice. Vård som binder en person så att
17972:        lider, åldringar och kroniker i hemmet         den räknas till de två högsta klassema, omfattar
17973:        minskar utkomstskyddet till fullt belopp,      så många åtgärder, som upprepas relativt ofta,
17974:        om den inverkan som detta har på inva-         att vårdama inte har reella möjligheter till för-
17975:        lidemas situation samt om den totala           värvsarbete vid sidan om vården. En person som
17976:        ekonomiska verkan som ändringen har            för stöd för vård i hemmet får därför inte till
17977:        med beaktande av de anstalts- och perso-       närmelsevis alltid, och bör inte heller få, ett s.k.
17978:        nalökningar som flyttningen av personer        arbetskraftspolitiskt utlåtande utan hinder, en-
17979:        från hemvård till anstaltsvård kräver?         ligt vilket han skulle ha rätt till arbetslöshetsdag-
17980:                                                       penning.
17981:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Av de vårdare som fick stöd för vård i hemmet
17982: samt anföra följande:                                 arbetade 1988 totalt 16 % samtidigt utanför
17983:                                                       hemmet. Kommunema har under de två senaste
17984:    Lagen om utkomstskydd för arbetslösa änd-          åren dock sagt upp avtal som gäller den minst
17985: rades den 1 januari 1993 så att om någon erhåller     bindande och tunga vården. Med beaktande av
17986: stöd enligt 9 § socialvårdsförordningen för vård      arbetslöshetssituationen är ovan nämnda tal för
17987: av invalid, åldring eller kroniker i hemmet,          närvarande uppenbarligen betydligt mindre.
17988: minskas beloppet av den fulla arbetslöshetsdag-           Om den som får vårdersättning får ett arbets-
17989: penningen eller den enligt förtjänsten avvägda        kraftspolitiskt utlåtande utan hinder, har den
17990: dagpenningen med beloppet av vårdersättningen         utbetalda ersättningen inte kunnat dras av från
17991: med undantag av den del som skall betalas som         den arbetslöshetsdagpenning som skall utbeta-
17992: ersättning för kostnader.                             las, eftersom det inte är fråga om en sådan
17993:    Ovan nämnda lagändring inverkar inte i sig         lagstadgad förmån som nämns i lagens 27 §. Den
17994: på invalidemas, åldringamas eller kronikemas          ovan nämnda ersättningen för vårdarbete har
17995: situation på det sätt som sågs i spörsmålet. Syftet   inte heller beaktats då dagpenning utbetalts med
17996: med lagändringen var i stället att förenhetliga       stöd av lagens 19 eller 21 §. Däremot har ersätt-
17997: det sätt på vilket arbetslöshetsutkomstskyddet        ning för vårdarbete beaktats vid behovsprövning
17998: för personer som vårdar åldringar, invalider och      av grunddagpenning enligt lagens 14 §.
17999: kroniker bestäms.                                         1 praktiken har vårdamas arbetsrättsliga ställ-
18000:    Enligt 9 § socialvårdsförordningen ordnas          ning i olika situationer varit oklar. 1 rättspraxis
18001: hemservice bl.a. som vård i hemmet av invalid,        har arbetsrådet, högsta förvaltningsdomstolen
18002: åldring eller kroniker på grundval av avtal mel-      och försäkringsdomstolen träffat avgöranden
18003: lan socialnämnden och en enskild person. Belop-       som gällt avtal mellan socialnämnden och en
18004: pet av det hemvårdsstöd som utbetalas till vårda-     enskild person om vård av åldring, invalid eller
18005: ren är beroende av hur mycket vård, omsorg och        kroniker i hemmet. Det har härvid varit fråga
18006: närvaro den vårdbehövande är i behov av. Soci-        om avtal med någon annan person än en närstå-
18007: alnämnden och vårdaren ingår inte något arbets-       endevårdare. Alla avgöranden utmynnar i den
18008: avtal och därför uppkommer det i regel inte           tolkningen att avtalsförhållandet har betraktats
18009: heller något arbetsförhållande.                       som ett arbetsförhållande mellan kommunen
18010:                                           1993 vp -   KK 121                                         5
18011: 
18012: och vårdaren. Eftersom det från fall till fall har    lösa in ett stadgande om hur ersättningen för
18013: ansetts att det är fråga om ett arbetsavtalsförhål-   vård av invalid, åldring eller kroniker skall
18014: lande, bör lönen för deltidsarbete beaktas med        beaktas då utkomstskydd för arbetslösa utbeta-
18015: stöd av 19 § lagen om utkomstskydd för arbets-        las. Detta försätter alla dem som utför vårdarbe-
18016: lösa, om den som utför vårdarbetet får arbetslös-     te i samma ställning med tanke på utkomstskyd-
18017: hetsdagpenning och har börjat med vårdarbetet         det för arbetslösa, oberoende av om personen i
18018: som arbetslös. Eftersom vårdarnas juridiska           fråga anses stå i arbetsavtalsförhållande eller
18019: ställning i arbetsrättsligt avseende dock har varit   inte.
18020: oklar, togs i lagen om utkomstskydd för arbets-
18021:      Helsingfors den 15 april1993
18022: 
18023:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18024:                                                   1993 vp
18025: 
18026: Kirjallinen kysymys 122
18027: 
18028: 
18029: 
18030: 
18031:                                     Rinne: Rataverkon rakentamisesta ja kunnostamisesta
18032: 
18033: 
18034: 
18035:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18036: 
18037:    Satakunta on teollisen perinteen alue, jonka            Rautatierakennus, sähköistys ja kiskokalus-
18038: valtakunnallinen rooli erityisesti vientiteollisuu-     ton kehitystyö eivät ole välittömästi kovinkaan
18039: dessa on merkittävä. Kuljetukset kuuluvat tähän         runsaasti työllistäviä, mutta pitkällä aikavälillä
18040: elimellisenä osana.                                     ja välillisesti ne ovat tehokkainta ja tuottavinta
18041:    Moderni eurooppalainen kuljetusjärjestelmä           mahdollista työllisyyspolitiikkaa ja luonnonsuo-
18042: on ympäristöllisistä syistä suuntautumassa yksi-        jelutyötä, jonka tekemisen aika on nyt.
18043: selitteisellä tavalla kiskoille. Suomi ei voi jättäy-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18044: tyä passiiviseksi tässä kehityskulussa. Nopeat          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18045: kiskoyhteydet Pietarin kautta Aasiaan ovat lähi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18046: tulevaisuutta. Maakunnat tulevaisuuden Euroo-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18047: passa pitävät toisiinsa yhteyttä kiskoilla ene-
18048: nevästi. Muissa Skandinavian maissa on jo ha-                     Mihin toimiin Hallitus ryhtyy rata-
18049: vaittu, että periferiaksi ajautumista vastaan voi-             investointien vauhdittamiseksi väleillä
18050: daan parhaiten taistella nopeilla ja Saasteettornil-           Pori-Tampere ja Rauma-Tampere?
18051: la rautatieyhteyksillä.
18052: 
18053:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
18054: 
18055:                                                Heikki Rinne
18056: 
18057: 
18058: 
18059: 
18060: 2300321
18061: 2                                       1993 vp -   KK 122
18062: 
18063: 
18064: 
18065: 
18066:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18067: 
18068:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa      den keskinäinen tärkeysjäijestys taas määräytyy
18069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       näiden kehysten sisällä rataosien liikenteellisen
18070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     merkityksen ja teknisen kunnon perusteella.
18071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rinteen        Kokemäki-Rauma-rataosalla päällysraken-
18072: näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen n:o 122:       teen uusiminen on lykkääntynyt radanpidon
18073:                                                     rahoituksen niukkuuden johdosta kohtuutto-
18074:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy rata-       man pitkälle.
18075:        investointien vauhdittamiseksi väleillä         Nykyisenlaajuisen rataverkon ylläpito ja ke-
18076:        Pori-Tampere ja Rauma-Tampere?               hittäminen Valtionrautateiden selvityksen mu-
18077:                                                     kaisesti edellyttää vuositasolla keskimäärin
18078:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        2 100 Mmk radanpitoon. Tästä 1 500 Mmk on
18079: vasti seuraavaa:                                    perusradanpitoa ja 600 Mmk kehittämistä. Ny-
18080:                                                     kyinen rahoituskehys on tätä pienempi.
18081:    Pori-Tampere- ja Rauma-Tampere-rata-                Tampere-Pori/Rauma-välin sähköistys ja
18082: investointien vauhdittaminen riippuu ratkaise-      siihen liittyvät muut investointitoimenpiteet on
18083: vasti siitä, millainen on koko rataverkon rahoi-    tarkoitus toteuttaa tämän vuosikymmenen lop-
18084: tustaso. Se määrää, miten laajaa ja minkä tasois-   pupuoliskolla. Liikenneministeriö selvittää Val-
18085: ta rataverkkoa ylipäätään on mahdollista ylläpi-    tionrautateiden kanssa, mitkä ovat tähän tarvit-
18086: tää ja kehittää. Uusimis- ja kehittämishankkei-     tavat rahoitusmahdollisuudet tulevina vuosina.
18087: 
18088:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1993
18089:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
18090:                                         1993 vp -   KK 122                                          3
18091: 
18092: 
18093: 
18094: 
18095:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18096: 
18097:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ordning fastställs inom denna ram på basis av
18098: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        bansträckornas betydelse för trafik och deras
18099: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     tekniska skick. På bansträckan Kokemäki-
18100: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 122:        Raumo har överbyggnadens förnyande fördröjts
18101:                                                     oskäligt länge på grund av otillräckliga investe-
18102:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ringar.
18103:        vidta får att sätta fart på investeringar       Upprätthållandet och utvecklandet av bannä-
18104:        i banan Björneborg-Tammerfors och            tet i nuvarande utsträckning fordrar enligt Stats-
18105:        Raumo-Tammerfors?                            järnvägarnas utredning i medeltal 2 100 milj.
18106:                                                     mark årligen för banunderhåll. Grundunderhål-
18107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       let för banan utgör 1 500 milj. mark och dess
18108: anföra följande:                                    utvecklande 600 milj. mark. Den nuvarande
18109:                                                     investeringsramen är mindre än detta.
18110:    Fullföljandet av investeringarna i banan Björ-      Elektrifieringen av sträckan mellan Tammer-
18111: neborg-Tammerfors och Raumo-Tammer-                 fors och Björneborg/Raumo samt andra därtill
18112: fors beror avsevärt på investeringsnivån beträf-    hörande investeringsåtgärder skall förverkligas i
18113: fande hela bannätet. Den avgör den sträckning       slutet av detta årtionde. Trafikministeriet och
18114: och nivå på bannätet som det överhuvudtaget         Statsjärnvägarna skall gemensamt utreda vilka
18115: går att upprätthålla och utveckla. Renoverings-     som är de behövliga fmansieringsmöjligheterna
18116: och utvecklingsprojektens inbördes prioritets-      under de kommande åren.
18117: 
18118:      Helsingfors den 6 april 1993
18119: 
18120:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
18121:                                               1993 vp
18122: 
18123: Kirjallinen kysymys 123
18124: 
18125: 
18126: 
18127: 
18128:                                   Paasio: Hallituksen vastattavaksi esitettyihin kysymyksiin annettu-
18129:                                       jen vastausten tasosta
18130: 
18131: 
18132:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18133: 
18134:     Jätin 26.1.1993 hallituksen asianomaisen jä-    seen edellyttää, ollakseen todellinen, sitä, että
18135: senen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, joka    kysymyksiin annetaan täsmälliset vastaukset.
18136: koski Postin toimitusjohtajan suhtautumista         Jos ministeri allekirjoittaa vastauksen, jossa kä-
18137: eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoon,           sitellään hänen toimialaansa, mutta ei kysymyk-
18138: jonka mukaan Postin menettely ns. laatikkoon-       sessä kosketeltua asiaa, perustuslain tarkoitus ei
18139: kantoasiassa on ollut lainvastaista.                tältä osin täyty.
18140:     Kysymys ja sen perustelut koskivat yksin-          Kirjallinen kysymys on kansanedustajan kes-
18141: omaan valtion liikelaitoksen johtajan ilmoitusta    keisiä työvälineitä ja tärkeä parlamentaarisen
18142: lain noudattamatta jättämisestä ja hallituksen      valvonnan muoto. Siksi hallituksen ja myös
18143: kantaa kyseiseen välinpitämättömyyteen.             oikeuskanslerin tulisi kiinnittää vakavaa huo-
18144:     Liikenneministerin 25.2.1993 allekirjoittama    miota sen vesittymiseen, ellei ministeri vastaa
18145: vastaus ei kuitenkaan lainkaan kosketellut tätä     kansanedustajan valtiopäiväjärjestyksen nojalla
18146:  asiaa. Siinä kerrottiin valmistautumisesta lain    tekemään kysymykseen.
18147: muuttamiseen sekä käsiteltiin itse laatikkoon-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18148:  kantoasiaa, jota tämä kysymys ei tarkoittanut.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18149:  Olen aikaisemmin tehnyt tästä asiasta kysymyk-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18150:  sen. Nyt oli kysymys hallituksen suhtautumises-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18151:  ta lain noudattamiseen.
18152:     Aikaisemmin tekemissäni kirjallisissa kysy-                 Millä tavalla Hallitus aikoo huolehtia
18153:  myksissä olen kahdesti joutunut kiinnittämään              siitä, että kansanedustajien valtiopäivä-
18154:  huomiota siihen, ettei hallituksen vastauksissa            järjestyksen nojalla tekemiin kysymyk-
18155:  käsitellä niitä asioita, joita kysymys koskee.             siin annetaan asianmukaiset vastaukset,
18156:     Valtiopäiväjärjestyksessä säädetty kansan-              joista selviää hallituksen kanta kysymyk-
18157:  edustajan oikeus kirjallisten kysymysten tekemi-           sessä tarkoitettuun asiaan?
18158: 
18159:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
18160: 
18161:                                             Pertti Paasio
18162: 
18163: 
18164: 
18165: 
18166:  230032J
18167: 2                                        1993 vp -   KK 123
18168: 
18169: 
18170: 
18171: 
18172:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18173: 
18174:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuntaan on vielä joitakin esteitä, olisi nämäkin
18175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seikat vastauksessa sanottava."
18176: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Valtiovarainvaliokunta puolestaan korosti,
18177: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paasion         että "eduskunnalle annettavien tietojen seikka-
18178: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 123:        peräisyydessä ja paikkansapitävyydessä olisi
18179:                                                      pyrittävä nykyistä parempaan tarkkuuteen ja
18180:            Millä tavalla Hallitus aikoo huolehtia    yhdenmukaisuuteen eri ministeriöissä". Muita
18181:        siitä, että kansanedustajien valtiopäivä-     ohjeita kirjallisiin kysymyksiin annettavien vas-
18182:        jätjestyksen nojalla tekemiin kysymyk-        tausten asiasisällöstä ei ole hallituksen tiedossa.
18183:        siin annetaan asianmukaiset vastaukset,           Hallitus korostaa kansanedustajan kirjalli-
18184:        joista selviää hallituksen kanta kysymyk-     seen kysymykseen annettavan vastauksen huo-
18185:        sessä tarkoitettuun asiaan?                   lellisen valmistelun merkitystä. Kysymyksen te-
18186:                                                      kijä ei voi, kuten suullisten kysymysten osalta on
18187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         säädetty, käyttää vastauksenjohdosta täsmentä-
18188: vasti seuraavaa:                                     viä kysymyksiä sisältäviä lisäpuheenvuoroja.
18189:                                                      Asiasta ei myöskään sallita eduskunnassa kes-
18190:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n l momentin         kustelua. Tämän johdosta annettavan kitjallisen
18191: mukaan valtioneuvoston jäsen antaa eduskun-          vastauksen tulisi olla kysymyksen kohteena ole-
18192: nan puhemiehen kanssa sopimailaan ajalla suul-       vaa asiaa niin seikkaperäisesti valaiseva, että
18193: lisen tai kirjallisen vastauksen kansanedustajan     kysymyksen tekijä voisi kokea saaneensa riittä-
18194: hänen vastattavakseen tekemään kitjalliseen ky-      vän vastauksen.
18195: symykseen. Jos valtioneuvoston jäsen katsoo,             Kysymysinstituutio on eduskunnan ja halli-
18196: että vastausta asian laadun vuoksi ei ole annetta-   tuksen välisen informaation kulun kannalta kes-
18197: va, on eduskunnalle ilmoitettava syy vastauksen      keisessä asemassa. Se on myös tärkeä kansan-
18198: antamatta jättämiseen. Käytännössä vastaus           edustajien käytössä oleva keino valvoa hallituk-
18199: annetaan aina kitjallisena. Vastaus tai sen ase-     sen toimintaa ja on siten välttämätön parlamen-
18200: mesta tehtävä ilmoitus annetaan 30 päivän ku-        tarismin toteutumisen kannalta. Tämän vuoksi
18201: luessa siitä, kun ministeri on saanut kysymykses-    onkin edellytettävä, että vastauksesta ilmenee
18202: tä tiedon. Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä       riittävän selkeästi hallituksen kanta esitettyyn
18203: annetaan vastaus tai ilmoitus aina kirjallisena.     kysymykseen ja se, mihin toimenpiteisiin hallitus
18204: Tällaisesta asiasta ei eduskunnassa sallita kes-     katsoo asiassa perustelluksi ryhtyä, tai vaihto-
18205: kustelua.                                            ehtoisesti, ettei asia anna hallituksen puolelta
18206:    Vastauksen asiasisällön osalta on valtioneu-      aihetta enempiin toimenpiteisiin esimerkiksi hal-
18207: voston kanslia 12.12.1983 saattanut ministeriön      lituksen toimivaltaan kuulumattomana. Toisi-
18208: tietoon ja huomioon otettavaksi eräät edus-          naan itse kysymykset on voitu tosin muotoilla
18209: kunnan valtiovarainvaliokunnan mietintöön n:o        niin epämääräisesti, että täsmällisen vastauksen
18210: 20/1983 vp valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä     antaminen voi olla hankalaa.
18211: valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta          Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n mukaan kysy-
18212: 1981 sisältyvät huomautukset.                        mykset tehdään asianomaiselle valtioneuvoston
18213:     Valtiontilintarkastajat olivat kertomukses-      jäsenelle tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta.
18214: saan korostaneet sitä, että kansanedustajien kir-    Siten myös vastauksen sisällön arviointi ja vas-
18215: jallisiin kysymyksiin annettavissa vastauksissa      tuu siitä, että vastaus sisältää edellä esitetyllä
18216: olisi "vältettävä antamasta kysymyksen kohtee-       tavalla riittävän selvityksen kysymyksessä ole-
18217: na olevasta ongelmasta vähättelevää kuvaa tai        vasta asiasta, kuuluu asianomaiselle ministerille
18218: esittämästä liian myönteisiä ratkaisumalleja.        itselleen eikä valtioneuvostolle kokonaisuutena.
18219: Mikäli edustajan kysymyksessä esille ottamaan            Kansanedustajalla tai eduskunnalla ei ole
18220: epäkohtaan ei ole tiedossa nopeaa ratkaisua tai      käytettävissään keinoja, joilla hän voisi pakot-
18221: jos jonkin lakiehdotuksen saattamiselle edus-        taa ministeriä vastaamaan tehtyyn kysymykseen
18222:                                           1993 vp -   KK 123                                          3
18223: 
18224: asianmukaisesti. Toisaalta ministerit ovat virka-     saattavat antaa aihetta poliittiseen arvosteluun.
18225: toimistaan poliittisessa vastuussa eduskunnalle.      Oikeuskanslerinvirasto viittaa tässä yhteydessä
18226: Viime kädessä myös ministerin laiminlyönti vas-       sananvapauden nauttimaan perusoikeussuojaan
18227: tata asianmukaisesti hänelle tehtyihin kysymyk-       (HM 10 §) sekä kansanedustajan ilmaisuvapau-
18228: siin voi siten johtaa eduskunnan osoittamaan          den suojaan (VJ 13 §), joka osaltaan heijastuu
18229: epäluottamukseen ministeriä kohtaan.                  myös valtioneuvoston jäsenten poliittiseen ilmai-
18230:    Kansanedustaja Paasion mielestä hallituksen        suvapauteen.
18231: lisäksi myös oikeuskanslerin tulisi kiinnittää va-        Käsityksensä mukaan oikeuskanslerinvirasto
18232: kavaa huomiota kirjallisen kysymyksen tarkoi-         voi puuttua ministereiden lausumiin vain sellai-
18233: tuksen vesittymiseen, jos ministeri ei vastaa kysy-   sissa poikkeustapauksissa, joissa on todennä-
18234: mykseen. Valtioneuvoston kanslia on tästä syys-       köistä syytä epäillä, että ministeri antamalla
18235: tä pyytänyt asiasta lausunnon oikeuskanslerin-        tietynsisältöisen lausuman on menetellyt selvästi
18236: virastolta.                                           lainvastaisesti.
18237:    Oikeuskanslerinvirasto korostaa lausunnos-             Siten ei oikeuskanslerinviraston mielestä ole
18238: saan, että oikeuskanslerin tehtävät rajoittuvat       mahdollista esimerkiksi sellainen menettely, että
18239: laillisuusvalvontaan. Kansanedustajien kysy-          siellä tarkastettaisiin etukäteen ministereiden
18240: myksiin annetut ministereiden vastaukset sisäl-       vastauksia kirjallisiin kysymyksiin. Oikeuskans-
18241: löltään kuuluvat pääsääntöisesti oikeuskanslerin      lerinvirasto ei myöskään näe syytä mihinkään
18242: arvion mukaan tarkoituksenmukaisuusharkin-            vastausten säännönmukaiseen jälkikäteisvalvon-
18243: nan eivätkä oikeusharkinnan piiriin. Ne ovat          taan. Se saattaisi viraston mukaan tosin poik-
18244: toisin sanoen luonteeltaan poliittisia. Sellaisiin    keustapauksissa tulla kysymykseen, jos yksittäi-
18245: lausumiin oikeuskansleri ei voi puuttua. Sitä         seen tapaukseen on kiinnitetty huomiota esimer-
18246: vastoin myös oikeuskanslerinvirasto korostaa,         kiksi kantelun johdosta.
18247: että ministeri on vastauksensa sisällöstä HM              Lopuksi todettakoon, että hallituksella ei ole
18248: 43 §:n 1 momentissa tarkoitetussa poliittisessa       aikeita ryhtyä toimiin säännösten muuttamiseksi
18249: ministerivastuussa eduskunnalle.                      muilta osin kuin mitä on ehdotettu eduskunnalle
18250:     Oikeuskanslerinviraston mukaan tarkastelta-       30.12.1992 annetussa kysymysmenettelyn uudis-
18251: vana oleva kysymys kytkeytyy myös ministerin          tamista koskevassa valtiopäiväjärjestyksen muu-
18252: ilmaisuvapauteen. Viraston mukaan demokra-            tosesityksessä (HE 36111992 vp).
18253: tiassa on erittäin tärkeätä, että niin kansanedus-        Korostaakseen kuitenkin vastausten huolel-
18254: tajien kuin valtioneuvoston jäsentenkin sanan-        lista valmistelua valtioneuvoston kanslia lähet-
18255: vapaus tehokkaasti turvataan ja että ilmaisuva-       tää tämän kansanedustaja Paasion kysymykseen
18256: pauden rajoituksia tulkitaan suppeasti. Tämä          annetun vastauksen tiedoksi kaikkiin ministe-
18257: koskee erityisesti luonteeltaan yhteiskuntapoliit-    riöihin, jotta asiaan kiinnitettäisiin asianmu-
18258: tisia mielipiteitä ja lausumia silloinkin, kun ne     kaista huomiota.
18259:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
18260: 
18261:                                                                              Pääministeri Esko Aho
18262: 4                                          1993 vp -    KK 123
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 
18267:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18268: 
18269:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             detaljerade och exakta uppgifter till riksdagen.
18270: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            Regeringen känner inte till några andra anvis-
18271: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ningar om sakinnehållet i svaren på skriftliga
18272: dagsman Paasio undertecknade spörsmål nr 123:           spörsmål.
18273:                                                            Regeringen understryker att det är viktigt att
18274:            På vilket sätt ämnar Regeringen se till      svaret på en riksdagsmans skriftliga spörsmål
18275:         att riksdagsmännen på de skriftliga             förbereds noggrant. Spörsmålsställaren kan inte,
18276:         spörsmål som de ställer med stöd av             som då det gäller ett muntligt spörsmål, hålla
18277:         regeringsformen får sakliga svar av vilka       flera anföranden för att ställa preciserande frå-
18278:         tydligt framgår Regeringens ståndpunkt i        gor. Ett skriftligt spörsmål får inte heller disku-
18279:         det ärende som avses i spörsmålet?              teras i riksdagen. Därför bör det skriftliga svaret
18280:                                                         ge så detaljerade upplysningar om frågan att
18281:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           spörsmålsställaren känner att han har fått ett
18282: anföra följande:                                        uttömmande svar.
18283:                                                            Spörsmålsinstitutionen har en viktig ställning
18284:    Enligt 37 § 1 mom. riksdagsordningen skall en        med tanke på informationen mellan riksdagen
18285: statsrådsmedlem på ett skriftligt spörsmål som          och regeringen. Den är också ett viktigt sätt för
18286: ställts till honom avge ett muntligt eller skriftligt   riksdagsmännen att kontrollera regeringens
18287: svar vid en tidpunkt som han avtalat med                verksamhet och således nödvändig för parla-
18288: talmannen. Om statsrådsmedlemmen anser att              mentarismen. Därför bör man också förutsätta
18289: något svar inte skall ges på grund av ärendets          att regeringen i svaret tillräckligt tydligt redogör
18290: natur skall skälen därtill meddelas riksdagen. I        för sin åsikt och för de åtgärder den anser sig
18291: praktiken ges svaret alltid skriftligen. Svaret eller   motiverad att vidta eller alteroativt att regering-
18292: det meddelande som ges i stället för detta skall        en anger att saken inte ger anledning att vidta
18293: ges inom 30 dagar efter det ministero fick känne-       ytterligare åtgärder, t.ex. för att den inte hör till
18294: dom om spörsmålet. Under avbrott i riksdagen            dess befogenhet. Ibland kan spörsmålen vara så
18295: skall svaret eller meddelande ges skriftligen. I ett    diffust formulerade att det är svårt att ge ett
18296: sådant ärende tillåts inte diskussion i riksdagen.      exakt svar.
18297:    Då det gäller innehållet i spörsmålssvar har            Enligt 37 § riksdagsordningen ställs ett spörs-
18298: statsrådets kansli den 12 december 1983 medde-          mål till en medlem av statsrådet i en angelägen-
18299: lat ministerieroa för kännedom de anmärkningar          het som hör till dennes ämbetsområde. Således
18300: som ingår i statsutskottets betänkande nr 20/           är det också den ifrågavarande ministeros och
18301: 1983 rd om statsverkets förvaltning och tillstånd       inte hela statsrådets sak att bedöma svarets
18302: samt i statsrevisoreroas berättelse för 1981 upp-       innehåll och ansvara för att svaret enligt vad som
18303: manat ministerieroa att beakta detta.                   anförts ovan innehåller en tillräcklig utredning i
18304:    Statsrevisoreroa hade i sin berättelse under-        ärendet.
18305: strukit att man i svaren på riksdagsmännens                Varken riksdagsmännen eller riksdagen har
18306: skriftliga spörsmål bör undvika att underskatta         några möjligheter att tvinga en minister att svara
18307: det problem som spörsmålet gäller eller att             sakligt på ett spörsmål. Å andra sidan är minist-
18308: föreslå alltför positiva lösningar. Om det inte         raroa politiskt ansvariga för sina tjänsteåliggan-
18309: finns en snabb lösning på det missförhållande           den inför riksdagen. I sista hand kan det faktum
18310: som riksdagsmannen påtalat eller om det ytterli-        att en minister underlåter att svara sakligt på ett
18311: gare finns hinder för att ett lagförslag behandlas      spörsmål som ställts till honom leda till att
18312: i riksdagen bör också dessa faktorer nämnas i           riksdagen ger ministero misstroende.
18313: svaret.                                                    Enligt riksdagsman Paasio bör förutom re-
18314:    Statsutskottet poängterade å sin sida att man        geringen även justitiekanslern fästa särskild
18315: borde sträva efter större noggrannhet och enhet-        uppmärksamhet vid att syftet med skriftliga
18316: lighet mellan olika ministerier då det gäller att ge    spörsmål urvattnas om ministrarna inte svarar
18317:                                           1993 vp -   KK 123                                             5
18318: 
18319: på dem. Av den anledningen har statsrådets            skyddad (RO 13 §). Detta återspeglar för sin del
18320: kansli bett om ett utlåtande av justitiekanslers-     statsrådsmedlemmarnas rätt tili politisk yttran-
18321: ämbetet.                                              defrihet.
18322:     I sitt utlåtande understryker justitiekanslers-       Justitiekanslersämbetet anser att det kan ta
18323: ämbetet att justitiekanslerns uppgifter begränsar     ställning tili ministrarnas uttalanden bara i så-
18324: sig tili laglighetsövervakning. Innehåliet i mi-      dan undantagsfall där det fmns skäl att misstän-
18325: nistrarnas svar på riksdagsmännens spörsmål           ka att en minister i ett särskilt uttalande har
18326: hör enligt justitiekanslerns bedömning i regel tili   förfarit lagstridigt.
18327: ändamålsprövningen och inte tililaglighetspröv-           Därför är ett sådant förfarande där ministrar-
18328: ningen. Svaren är med andra ord politiska tili sin    nas svar på skriftliga spörsmål förhandsgranskas
18329: natur. Justitiekanslern kan inte ta stälining tili    omöjligt enligt justitiekanslersämbetet. Justitie-
18330: sådana uttalanden. Däremot understryker även          kanslersämbetet anser att det inte heller finns
18331: justitiekanslersämbetet att en minister enligt RF     någon orsak att kontinuerligt granska svaren i
18332: 43 § 1 mom. är politiskt ansvarig för innehållet i    efterhand. Det kan undantagsvis komma i fråga
18333: ett svar inför riksdagen.                             om uppmärksamhet har fästs vid ett enskilt fall
18334:     Justitiekanslersämbetet anser att frågan även     t.ex. på grund av klagomål.
18335: hänför sig tili en ministers yttrandefrihet. Enligt       Tili sist kan det konstateras att regeringen inte
18336: justitiekanslersämbetet är det i en demokrati         ämnar vidta åtgärder för att ändra stadgandena
18337: synnerligen viktigt att såväl riksdagsmännen som      tili andra delar än vad som föreslagits i den
18338: statsrådsmedlemmarnas yttrandefrihet tryggas          proposition med förslag tili lag om ändring av
18339: effektivt och att en begränsning av yttrande-         riksdagsordningen som avläts tili riksdagen den
18340: friheten toikas snävt. Detta gälier särskilt sam-     30 december 1992 och som gäller revision av
18341: hällspolitiska åsikter och uttalanden också i         spörsmålsförfarandet (RP 36111992 rd).
18342: sådana fall då de kan ge upphov tili politisk             För att poängtera vikten av att ett svar
18343: kritik. Justitiekanslersämbetet hänvisar härvid       förbereds noggrant sänder statsrådet svaret på
18344: tili att ordets frihet skyddas i likhet med           riksdagsman Paasios spörsmål för kännedom tili
18345: andra grundläggnade rättigheter (RF 10 §) och         alla ministerier så att behörig uppmärksamhet
18346: att även riksdagsmännens yttrandefrihet är            fästs vid ärendet.
18347:      Helsingforsden 16 april 1993
18348: 
18349:                                                                               Statsminister Esko Aho
18350:                                                  1993 vp
18351: 
18352: Kirjallinen kysymys 124
18353: 
18354: 
18355: 
18356: 
18357:                                     T. Roos ym.: Suomen elokuva-arkiston vanhojen filmien kopioimi-
18358:                                         sesta
18359: 
18360: 
18361:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18362: 
18363:    Valtiovalta on vuosittain myöntänyt määrä-              Vanhat filmit ovat arvokas osa historiaamme.
18364: rahan Suomen elokuva-arkistossa olevien van-           Korvaamattomalla tavalla ne myös sitä kuvaa-
18365: hojen arvokkaiden filmien pelastamiseksi, siis         vat. Hetkellinenkin laiminlyönti aiheuttaa ikiai-
18366: kopioimiseksi muotoon, jossa filmi säilyy.             kaisen vahingon. Varsin pienellä määrärahan
18367:    Nyt arkiston iso urakka nitraattifilmien pelas-     lisäyksellä tuo vahinko olisi vältettävissä.
18368: tamiseksi on pahasti hidastumassa siitä syystä,            Elokuva-arkiston taholta on arvioitu, että jo
18369: että tarkoitukseen myönnetyt määrärahat ovat           noin 5 miljoonan markan määrärahalla pelastus-
18370: merkittävästi vähentyneet. Filmit ovat eri tavoin      työ jälleen saataisiin vauhtiin. Samalla pysyttäi-
18371: tuhoutumassa, tapahtumassa on korvaamaton              siin laaditussa minimiaikataulussa, josta nykyi-
18372: vahinko.                                               sillä määrärahoilla jäädään peruuttamattomasti
18373:    Parhaina vuosina saatiin filmiä kopioitua yli       jälkeen.
18374: 100 000 metriä, tänä vuonna noin neljäsosa tuos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18375: ta määrästä. Kuitenkin katoamisuhan alla ole-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18376: vaa filmimateriaalia meillä on varsin runsaasti.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18377:     Mustavalkoisten elokuvien kopioinoin hidas-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18378: tuminen on lykännyt arkiston toisen suurhank-
18379: keen, värielokuvien pelastamisen, kaukaiseen                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18380: tulevaisuuteen. Osa näistä filmeistä on jo pilalla            siin vanhojen filmien pelastamiseksi ja
18381: lopullisesti. Jos varoja löytyisi, niin suuri osa             näin estää tulossa olevan kulttuuriskan-
18382:  1950-luvun väritilmeistä olisi vielä pelastettavis-          daalin?
18383: sa.
18384:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
18385: 
18386:                      Timo Roos                                  Pentti Lahti-Nuuttila
18387: 2                                       1993 vp -   KK. 124
18388: 
18389: 
18390: 
18391: 
18392:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18393: 
18394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Suomen elokuva-arkisto käytti 580 000 mark-
18395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaa. Vuonna 1993 on Suomen elokuva-arkistolle
18396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     osoitettu noin 11,5 miljoonaa markkaa, josta se
18397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo           on varannut 600 000 markkaa käytettäväksi
18398: Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       edellä mainittuun tarkoitukseen. Valtionhallin-
18399: sen n:o 124:                                        non säästötavoitteiden vuoksi myöskään Suo-
18400:                                                     men elokuva-arkistolle ei ole voitu osoittaa mää-
18401:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      rärahoja tarvetta vastaavasti.
18402:        siin vanhojen filmien pelastamiseksi ja         Suomen elokuva-arkiston on tarkoitus siirtyä
18403:        näin estää tulossa olevan kulttuuriskan-     vuonna 1994 tulosohjaukseen ja -budjetointiin.
18404:        daalin?                                      Suomen elokuva-arkisto on asettamassa eloku-
18405:                                                     vaperinteen säilyttämisen erääksi tulosalueek-
18406:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seen. Samalla se on myös asettanut tämän tulos-
18407: vasti seuraavaa:                                    alueen tärkeimmäksi tulevien vuosien painopis-
18408:                                                     tealueekseen. Edellä olevan painotuksen perus-
18409:    Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on mm.         teella Suomen elokuva-arkisto pyrkii käyttä-
18410: hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia ja eloku-   mään sille osoitetuista määrärahoista, kuten jo
18411: vaan liittyvää aineistoa. Suomen elokuva-arkis-     kuluva vuosi osoittaa, aikaisempaa enemmän
18412: tolle on valtion talousarviossa viime vuosina       määrärahoja vanhojen arvokkaiden filmien pe-
18413: myönnetty määrärahoja seuraavasti: Vuonna           lastamiseksi. Suomen elokuva-arkiston ja ope-
18414: 1991 noin 11,7 miljoonaa markkaa, josta määrä-      tusministeriön välillä käydyissä vuotta 1994 kos-
18415: rahasta Suomen elokuva-arkisto käytti 420 000       keneissa alustavissa tulossopimusneuvotteluissa
18416: markkaa elokuvien konservointi-, restaurointi-      on opetusministeriö asettunut tukemaan Suo-
18417: ja kopiomenoihin. Vuonna 1992 määräraha oli         men elokuva-arkiston toiminnan painopisteen
18418: noin 12 miljoonaa markkaa, josta elokuvien          asettelua.
18419: konservointi-, restaurointi- ja kopiomenoihin
18420: 
18421:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1993
18422: 
18423:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
18424:                                          1993 vp -   KK 124                                           3
18425: 
18426: 
18427: 
18428: 
18429:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18430: 
18431:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fllmer. År 1993 har Finlands filmarkiv anvisats
18432: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         omkring 11,5 miljoner mark, av vilket det reser-
18433: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      verat 600 000 mark att användas för ovan nämn-
18434: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-         da ändamål. På grund av sparmålen inom stats-
18435: mål nr 124:                                          förvaltningen har inte heller Finlands fllmarkiv
18436:                                                      kunnat anvisas anslag som motsvarar behovet.
18437:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för            Fin1ands fllmarkiv har för avsikt att övergå
18438:        att rädda gamla fllmer och därmed för-        tili resultatstyming och resultatbudgetering
18439:        hindra en kommande kulturskandal?             1994. Finlands filmarkiv kommer att ange beva-
18440:                                                      randet av fllmtraditionen som ett av sina resul-
18441:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tatmål. Samtidigt har Finlands fllmarkiv också
18442: anföra följande:                                     ställt detta resultatmål som sitt viktigaste tyngd-
18443:                                                      punktsområde under de kommande åren. Utgå-
18444:    Finlands fllmarkiv har bl.a. tili uppgift att     ende från denna betoning försöker Finlands
18445: skaffa, iståndsätta och bevara filmer och materi-    filmarkiv att i allt högre grad, såsom redan
18446: a} som gäller filmer. Finlands fllmarkiv har         innevarande år visar, använda en större del av de
18447: under de senaste åren beviljats följande anslag i    anslag det fått sig tilldelade för att rädda g~mla
18448: statsbudgeten: År 1991 omkring 11,7 miljoner         värdefulla fllmer. 1 de preliminära förhandlingar
18449: mark, av vilket Finlands fllmarkiv använde           om resultatavtal gällande 1994 som förts mellan
18450: 420 000 mark för utgifter i samband med konser-      Finlands fllmarkiv och undervisningsministeriet
18451: vering, restaurering och kopiering av fllmer. År     har undervisningsministeriet ställt sig bakom
18452: 1992 var anslaget omkring 12 miljoner mark, av       tyngdpunktsområdena i Finlands fllmarkivs
18453: vilket Finlands filmarkiv använde 580 000 mark       verksamhet.
18454: för konservering, restaurering och kopiering av
18455: 
18456:      Helsingfors den 19 april 1993
18457: 
18458:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
18459:                                                 1993 vp
18460: 
18461: Kirjallinen kysymys 125
18462: 
18463: 
18464: 
18465: 
18466:                                    Jmva: Lakkautuspalkkajärjestelmän lopettamisesta
18467: 
18468: 
18469: 
18470:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18471: 
18472:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vuon-         Lakkautuspalkkajärjestelmä (lakkautuspalk-
18473: na 1992 siirrettiin 620 valtionhallinnon viranhal-    kalaki 182/31, viimeinen muutos 904/48) on
18474: tijaa ns. lakkautuspalkalle. Lakkautuspalkalle        vanhaa yläluokkaista tsaristista järjestelmää ja
18475: siirretyn viranhaltijan ei tarvitse enää hoitaa       täydessä ristiriidassa yleisen työsopimuslain ja
18476: virkaansa. Hänelle maksetaan vuoden ajan täyt-        sen mukaisen irtisanomismenettelyn kanssa.
18477: tä palkkaa ja sen jälkeen 2/3 virkapalkasta eläk-     Valtiokonttori on joutunut maksamaan satoja
18478: keelle siirtymiseen saakka. Viranhaltija voi myös     miljoonia markkoja lakkautuspalkkoja tekemät-
18479: lakkautuspalkka-aikana hankkia muun palkka-           tömästä työstä.
18480: toimen lakkautuspalkkaetuuksien heikentymät-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18481: tä. Lakkautuspalkkaa voidaan maksaa jopa              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18482: vuosikymmeniä, keskimäärin seitsemisen vuot-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18483: ta. Lakkautuspalkat maksetaan valtiokonttoris-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18484: ta eli käytännössä valtion budjetin kautta veron-
18485: maksajain kukkarosta.                                           Onko Hallitus tietoinen, että valtion
18486:     Lakkautuspalkalle siirretyt ja siirrettävät vi-          ylempien viranhaltijain lakkautuspalk-
18487: ranhaltijat ovat etupäässä korkeapaikkaista vä-              kajärjestelmä on ristiriidassa yleisen työ-
18488: keä, kuten lakkautetun lääkintöhallituksen kes-              sopimuslain kanssa, ja
18489: kustalainen pääjohtaja Matti Ruokola tai lak-                   aikooko Hallitus lakkauttaa lakkau-
18490: kautetun kouluhallituksen sosialidemokraatti-                tuspalkkajärjestelmän kumoamaHa voi-
18491: nen pääjohtaja Erkki Aho.                                    massa olevan lakkautuspalkkalain?
18492:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
18493:                                              Marita Jurva
18494: 
18495: 
18496: 
18497: 
18498: 2300321
18499: 2                                         1993 vp -    KK 125
18500: 
18501: 
18502: 
18503: 
18504:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18505: 
18506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       virkaa, joiden haltijoilla oli oikeus lakkautus-
18507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        palkkaan. Joulukuussa 1992 tällaisia virkoja lak-
18508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kautettiin 334, vaikka virastoille ja laitoksille oli
18509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan          ilmoitettu, että lakkautuspalkalle asettamisesta
18510: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 125:        johtuva kustannuslisäys tullaan kattamaan vä-
18511:                                                      hentämällä vastaavasti kysymyksessä olevien vi-
18512:            Onko Hallitus tietoinen, että valtion rastojen ja laitosten määrärahoja. Vähennys on
18513:         ylempien viranhaltijain lakkautuspalk- toteutettu vuoden 1993 toisessa lisätalousarvios-
18514:         kajärjestelmä on ristiriidassa yleisen työ- sa.
18515:         sopimuslain kanssa, ja                          Lakkautuspalkalle on asetettu virkamiehiä
18516:            aikooko Hallitus lakkauttaa lakkau- kaikista virkamiesryhmistä lukuun ottamatta
18517:         tuspalkkajärjestelmän kumoamaHa voi- ylimpiä virkamiehiä. Ylemmät virat ovat yleensä
18518:         massa olevan lakkautuspalkkalain?            sopimuspalkkaisia, joihin lakkautuspalkkasään-
18519:                                                      nöksiä ei sovellettu. Sopimuspaikkaisen virka-
18520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- miehen kanssa voidaan tehdä sopimus virkasuh-
18521: vasti seuraavaa:                                     teessa noudatettavista ehdoista valtioneuvoston
18522:                                                      antamien yleisten määräysten mukaisesti. Ennen
18523:    Vuodelta 1931 peräisin ollut laki viran ja 1.1.1988 tehtyihin sopimuksiin sisältyi mm. mää-
18524: toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, räys, jonka mukaan virkamiehellä on oikeus
18525: kun virka tai toimi lakkautetaan (lakkautuspalk- valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen, jos vir-
18526: kalaki), kumottiin virkamieslainsäädännön ko- · ka lakkautetaan. Tällaisia ns. vanhoja sopimuk-
18527: konaisuudistuksen yhteydessä 1.1.1988 lukien. sia on vielä voimassa muutamia satoja. Sopimus-
18528: Lakia sovellettiin kuitenkin tuolloin peruspalk- paikkaisten virkamiesten kanssa 1.1.1988 jäl-
18529: kaisessa virassa olleisiin virkamiehiin vielä viiden keen tehdyt sopimukset koskevat ainoastaan
18530: vuoden ajan eli vuoden 1992loppuun.                  palkkausta. Sopimuspaikkaisten virkamiesten
18531:    Valtion talousarvion piirissä olevat virastot ja muut palvelussuhteen ehdot ja oikeusasema ovat
18532: laitokset lakkauttivat vuoden 1992 aikana 346 samat kuin muilla virkamiehillä.
18533: 
18534:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
18535: 
18536:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18537:                                          1993 vp -   KK 125                                          3
18538: 
18539: 
18540: 
18541: 
18542:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18543: 
18544:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänster vars innehavare hade rätt till lön på
18545: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         indragningsstat. 1 december 1992 drogs 334 så-
18546: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      dana tjänster in, trots att ämbetsverken och
18547: dagsman Jurva undertecknade spörsmål nr 125:         inrättningama hade underrättats om att den
18548:                                                      kostnadsökning som föranleds av lön på indrag-
18549:           Är Regeringen medveten om att syste-       ningsstat kommer att täckas genom att anslagen
18550:        met med lön på indragningsstat för sta-       för dessa ämbetsverk och inrättningar minskas
18551:        tens högre tjänsteinnehavare står i strid     på motsvarande sätt. Minskningen har genom-
18552:        med den allmänna lagen om arbetsavtal,        förts i den andra tilläggsbudgeten för 1993.
18553:        och                                               På indragningsstat har uppförts tjänstemän
18554:           ämnar Regeringen avveckla systemet         från alla tjänstemannagrupper förutom de
18555:        med lön på indragningsstat genom att          högsta tjänstemännen. De högre tjänstema är i
18556:        upphäva den gällande lagen om lön på          allmänhet tjänster med avtalslön på vilka stad-
18557:        indragningsstat?                              gandena om lön på indragningsstat inte har
18558:                                                      tillämpats. Med stöd av statsrådets allmänna
18559:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        föreskrifter kan ett avtal om de villkor som skall
18560: anföra följande:                                     iakttas i tjänsteförhållandet ingås med en avtals-
18561:                                                      avlönad tjänsteman. I de avtal som slöts före den
18562:    Lagen från 1931 om de rättigheter och skyl-       1 januari 1988 ingick bl.a. en bestämmelse med
18563: digheter, som tillkomma innehavare av tjänst         stöd av vilken en tjänsteman enligt lagen om
18564: eller befattning, vilken indrages (lagen om lön på   statens pensioner har rätt till pension om tjäns-
18565: indragningsstat) upphävdes den 1 januari 1988 i      ten dras in. Av dessa s.k. gamla avtal är några
18566: samband med en totalreform av tjänstemanna-          hundra fortfarande i kraft. De avtal som efter
18567: lagstiftningen. Lagen tillämpades dock ännu          den 1 januari 1988 ingåtts med avtalsavlönade
18568: under fem år, dvs. till utgången av 1992, på         tjänstemän gäller enbart avlöningen. De övriga
18569: tjänstemän med grundlön.                             anställningsvillkoren och den rättsliga ställning-
18570:    Ämbetsverk och inrättningar som omfattas av       en är desamma för tjänstemän med avtalslön
18571: statsbudgeten drog under 1992 in 346 sådana          som för andra tjänstemän.
18572:      Helsingforsden 16 april 1993
18573: 
18574:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
18575: 1
18576: 1
18577:  1
18578:  1
18579:   1
18580:   1
18581:    1
18582:    1
18583:     1
18584:     1
18585:      1
18586:      1
18587:       1
18588:       1
18589:        1
18590:        1
18591:         1
18592:         1
18593:          1
18594:          1
18595:           1
18596:           1
18597:            1
18598:            1
18599:             1
18600:             1
18601:              1
18602:                                                1993 vp
18603: 
18604: Kirjallinen kysymys 126
18605: 
18606: 
18607: 
18608: 
18609:                                   Jurva: Tiepiirien lakkauttamista koskevista suunnitelmista Uudel-
18610:                                       lamaalla
18611: 
18612: 
18613:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18614: 
18615:    Valtion vuoden 1993 talousarvioesityksen          laajuutta ja alueellista kaksikielisyyttä. Jo käyn-
18616: mukaan vuoden 1993 alusta liikenneministeriön        nistettyä supistamishanketta tiepiiri perustelee
18617: hallinnonala on siirtynyt kokonaisuudessaan tu-      kustannusten vähentämisellä nimenomaan kiin-
18618: losohjaukseen. Tielaitoksen keskus- ja aluehal-      teistö- ja henkilöstömenoissa. Yleisten teiden
18619: linnon organisaatiota "uusitaan siten, että se       perustienpidon tasosta ja kattavuudesta sitä vas-
18620: kevenee, tehostuu ja antaa entistä paremmat          toin ei tunnuta välitettävän.
18621: mahdollisuudet tulos- ja markkinaohjaukselle.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18622: Tielaitoksen organisaation kehittämistä jatke-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18623: taan tavoitteena supistaa hallintoa kaikilla ta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18624: soilla piirihallinto mukaan lukien".                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18625:    Osana tätä tulosohjattavaa aluehallinnon ke-
18626: ventämistä, tehostamista ja organisaation kehit-               Pitääkö Hallitus yleisten teiden perus-
18627: tämistä lienevät mm. Uudenmaan tiepiirin suun-              tienpidon liikenneturvallisuustason kan-
18628: nitelmat läänin nykyisten neljäntoista tiemestari-          nalta perusteltuna Uudenmaan tiepiirin
18629: piirin vähentämisestä lakkauttamisten ja yhdis-             hanketta lakkauttaa kuusi tiepiirin tie-
18630: tämisten kautta vain kahdeksaan tiemestaripii-              mestaripiireistä?
18631: riin ottamatta huomioon läänin maantieteellistä
18632: 
18633:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
18634: 
18635:                                             Marita Jurva
18636: 
18637: 
18638: 
18639: 
18640: 2300321
18641: 2                                       1993 vp -   KK 126
18642: 
18643: 
18644: 
18645: 
18646:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18647: 
18648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hittämissuunnitelma, joka valmistunee kuluvan
18649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden kuluessa. Siinä selvitetään mm. tiemesta-
18650: olette toimittanut valtioneuvoston ·asianomaisen    ripiirien optimaalista lukumäärää. Esimerkiksi
18651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marita         kahdeksan tiemestaripiirin organisaatio merkit-
18652: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sisi arviolta kymmenen miljoonan markan vuo-
18653: n:o 126:                                            tuista säästöä nykytilanteeseen verrattuna.
18654:                                                         Organisaation kehittämisessä on luonnollises-
18655:           Pitääkö Hallitus yleisten teiden perus-   ti lähdetty siitä, että liikenneturvallisuuden vaa-
18656:        tienpidon liikenneturvallisuustason kan-     tima kunnossapitotaso pystytään turvaamaan.
18657:        nalta perusteltuna Uudenmaan tiepiirin       Myös liikenteen sujuvuuden taso säilyy. Käytän-
18658:        hanketta lakkauttaa kuusi tiepiirin tie-     nössä suunnitelmien toteutuminen merkitsee
18659:        mestaripiireistä?                            päätukikohtaverkon lisäksi muutamien kevyi-
18660:                                                     den sivutukipisteiden säilyttämistä pääosin ny-
18661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kyisissä tiloissa.
18662: vasti seuraavaa:                                        Liikenneministeriö lähtee ehdottomasti siitä,
18663:                                                     että hallinnon keventämiseksi ja kustannusten
18664:    Uudenmaan tiemestaripiirien lukumäärää on        vähentämiseksi tehtävä tiemestaripiirien uudel-
18665: vähennetty viimeisten viiden vuoden aikana          leenorganisointi ei saa vaikuttaa liikenneturvalli-
18666: kuudestatoista neljääntoista. Lisäksi on valmis     suutta heikentävästi. Tielaitos on ilmoittanut,
18667: päätös Myrskyiän ja Orimattilan tiemestaripii-      että tästä huolehditaan, kun tiemestaripiireistä
18668: rien yhdistämisestä.                                päätetään ja niiden uudelleenjärjestelyt toteute-
18669:    Tiepiirissä on valmisteilla organisaation ke-    taan.
18670: 
18671:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
18672: 
18673:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
18674:                                           1993 vp -   KK 126                                          3
18675: 
18676: 
18677: 
18678: 
18679:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18680: 
18681:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lande av organisationen som torde bli fårdig
18682: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          under detta år. 1 denna pian utreds bl.a. vägmäs-
18683: medleni av statsrådet översänt följande av riks-      tardistriktens optimala antal. En organisation
18684: dagsman Marita Jurva undertecknade spörsmål           bestående av t.ex. åtta vägmästardistrikt medför
18685: nr 126:                                               enligt beräkningama en inbesparing på 10 miljo-
18686:                                                       ner mark i jämförelse med dagens situation.
18687:            Anser Regeringen, utgående från tra-          Vid utvecklandet av organisationen har man
18688:        fiksäkerhetsnivån i anknytning tili den        givetvis utgått från att den nivå på väghållningen
18689:        grundläggande väghållningen av allmän-         som trafiksäkerheten förutsätter skall kunna
18690:        na vägar, att Nylands vägdistrikt har          tryggas. Trafiken skall också i fortsättningen
18691:        tillräckliga motiv för att dra in sex väg-     vara smidig. När planema förverkligas betyder
18692:        mästardistrikt?                                det i praktiken att nätverket för huvudbasdi-
18693:                                                       strikten och vissa lätta stöddistrikt fortsätter
18694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         verksamheten huvudsakligen i nuvarande ut-
18695: anföra följande:                                      rymmen.
18696:                                                          Trafikministeriet utgår uttryckligen från att
18697:    Antalet vägmästardistrikt i Nyland har under       vägmästardistriktens omorganisering, i syfte att
18698: de sista fem åren minskat från sexton tili fjorton.   lätta på förvaltningen och minska utgiftema,
18699: Dessutom finns det en fårdig pian på att slå          inte skall inverka menligt på trafiksäkerheten.
18700: samman vägmästardistrikten i Mörskom och              Vägverket har anmält att man kommer att sköta
18701: Orimattila.                                           om detta när besluten om vägmästardistrikten
18702:    1 vägdistrikten utarbetas en pian för utveck-      görs och omorganiseringen förverkligas.
18703:      Helsingfors den 1 april 1993
18704: 
18705:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
18706:                                                 1993 vp
18707: 
18708: Kirjallinen kysymys 127
18709: 
18710: 
18711: 
18712: 
18713:                                     Väistö ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä osa-
18714:                                         na opettajakoulutusta
18715: 
18716: 
18717:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18718: 
18719:    Viime aikoina on käyty keskustelua varhais-       prosenttia ja Helsingin opistossa ainoastaan 17
18720: kasvatuksesta ja sen merkityksestä. Tehdyt tut-      prosenttia. Nämä määrät koskevat syksyn 1993
18721: kimukset osoittavat kiistattomasti, että varhais-    aloituspaikkoja, mutta sama suuntaus jatkunee
18722: kasvatukseen kannattaa sijoittaa.                    säästöjen nimissä myös tulevina vuosina.
18723:    Tutkimuksia on sekä kasvatustieteen, psyko-          Vakavasti onkin kysyttävä, ratkaistaanko las-
18724: logian, neuropsykologian että esimerkiksi aivo-      tentarhanopettajakoulutuksen ja samalla kehit-
18725: fysiologian alalta. Asianmukaisella varhaiskas-      tyväoja entistä tärkeämmän varhaiskasvatuksen
18726: vatuksella voidaan muun muassa ehkäistä erilai-      kohtalo pelkillä rahasummilla, vaikka itse asias-
18727: sia oppimisvaikeuksia.                               ta ei ole olemassa tällaista päätöstä.
18728:    Varhaiskasvatuksen yhteydessä on puhuttu             Kysymys on entistä aiheellisempi, kun opetta-
18729: lastentarhanopettajien koulutuksen järjestämi-       jakoulutuksen sisää1;1otot vähenevät. Liittämällä
18730: sestä ja kehittämisestä. Eduskunnan kanta las-       lastentarhanopettajakoulutus opettajakoulutuk-
18731: tentarhanopettajakoulutukseen on ollut johdon-       seen eduskunnan edellyttämällä tavalla voidaan
18732: mukainen.                                            käyttää yhteisiä resursseja. Samalla syntyy sääs-
18733:    Koulutuspoliittisen selonteon vastauksessaan      töjä.
18734: vuonna 1991 eduskunta totesi lastentarhanopet-          Aiheellista olisikin selvittää lastentarhanopet-
18735: tajakoulutuksesta muun muassa seuraavaa:             tajakoulutuksen tavoitteet ja kokonaisuus kus-
18736: "Lastentarhanopettajakoulutuksen tulee olla          tannuksia myöten. On todettava, että tähänkään
18737: kiinteässä yhteydessä muuhun opettajankoulu-         mennessä yliopistojen lastentarhanopettajakou-
18738: tukseen samanlaisen tieto- ja asennepohjan tur-      lutus ei ole ollut kalliimpaa kuin lastentarhan-
18739: vaamiseksi kasvatusjärjestelmässä. Eduskunta         opettajien opistokoulutus.
18740: katsoo, että pitkään venynyt väliaikainen järjes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18741: tely lastentarhanopettajakoulutuksessa tulee lo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18742: pettaa ja koulutus tulee siirtää yliopistojen kas-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18743: vatustieteellisiin tiedekuntiin. Lastentarhanopet-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18744: tajan tutkinnon tulee olla kolmivuotinen korkea-
18745: koulututkinto ja sen jatko-opintokelpoisuuden                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18746: tulee olla vastaava kuin edellä ammattikorkea-              siin lastentarhanopettajakoulutuksen ke-
18747: kouluista on todettu."                                      hittämiseksi ja järjestämiseksi eduskun-
18748:    Tällä hetkellä yliopistojen lastentarhanopet-            nan edellyttämällä tavalla niin, että kou-
18749: tajakoulutusta ollaan kuitenkin }opettamassa                lutus siirretään yliopistojen kasvatustie-
18750: mielivaltaisesti. Sisäänottoja on yliopistokoulu-           teellisiin tiedekuntiin kiinteään yhteyteen
18751: tuksen osalta supistettu peräti 50 prosentilla,             muun opettajakoulutuksen kanssa?
18752: mutta vastaava vähennys opistoissa on vain 27,7
18753:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
18754: 
18755:                      Matti Väistö                             Tuula Kuittinen
18756: 
18757: 
18758: 
18759: 
18760: 2300321
18761: 2                                        1993 vp -   KK 127
18762: 
18763: 
18764: 
18765: 
18766:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18767: 
18768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Opetusministeriö on myöntänyt kolmelle yli-
18769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opistolle määrärahat yhteensä 140 uuden opiske-
18770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lijan ottamiseen lastentarhanopettajan tutkin-
18771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           toonjohtavaan koulutukseen vuonna 1993. Ope-
18772: Väistön ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tushallitus on vahvistanut viiteen lastentarhan-
18773: sen n:o 127:                                         opettajaopistoon vuonna 1993 otettavien opiske-
18774:                                                      lijoiden määräksi yhteensä 416. Kahdeksaan
18775:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       yksikköön otetaan siis yhteensä 556 opiskelijaa.
18776:        siin lastentarhanopettajakoulutuksen ke-          Ratkaisut perustuvat valtion talousarvioon.
18777:        hittämiseksi ja järjestämiseksi eduskun-      Ne eivät ole ristiriidassa edellä mainitun työryh-
18778:        nan edellyttämällä tavalla niin, että kou-    män ehdotusten kanssa. Uusien opiskelijoiden
18779:        lutus siirretään yliopistojen kasvatustie-    kokonaismäärä on jonkin verran pienempi, mikä
18780:        teellisiin tiedekuntiin kiinteään yhteyteen   johtuu määrärahojen supistamisesta sekä koulu-
18781:        muun opettajakoulutuksen kanssa?              tustarpeen ennakoitua nopeammasta vähenemi-
18782:                                                      sestä. Lastentarhanopettajien vajauksen sijasta
18783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on nyt jonkin verran työttömyyttä.
18784: vasti seuraavaa:                                         Tarkoitus on, että valtioneuvosto päättää las-
18785:                                                      tentarhanopettajien koulutuksen kehittämisestä
18786:    Viimeksi tehty selvitys lastentarhanopettajien    lähiaikoina. Valmisteltavana on koulutuksen ja
18787: koulutuksen kehittämisestä on Lastentarhan-          korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-
18788: opettajien yliopistokoulutuksen työryhmän            hittärnissuunnitelman tarkistaminen ja täydentä-
18789: muistio (Opetusministeriön työryhmien muisti-        minen.
18790: oita 1992: 18).
18791:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
18792: 
18793:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
18794:                                          1993 vp -   KK 127                                           3
18795: 
18796: 
18797: 
18798: 
18799:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18800: 
18801:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Uridervisningsministeriet har 1993 beviljat tre
18802: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         universitet anslag för antagning av sammanlagt
18803: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      140 nya studerande tili utbildning som 1eder tili
18804: dagsman Matti Väistö m.fl. undertecknade             barn trädgårdslärarexamen. U tbildningsstyrel-
18805: spörsmål nr 127:                                     sen har fastställt det antal studerande som skall
18806:                                                      antas tili de fem barnträdgårdslärarinstituten tili
18807:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        sammanlagt 416. Tili åtta enheter antas alltså
18808:        att utveckla och verkställa barnträd-         sammanlagt 556 studerande.
18809:        gårdslärarutbildningen på det sätt riks-         Lösningarna grundar sig på statsbudgeten.
18810:        dagen förutsätter så att utbildningen flyt-   De står inte i strid med de förslag som nämnda
18811:        tas tili universitetens pedagogiska fakul-    arbetsgrupp lagt fram. Det totala antalet nya
18812:        teter i nära anknytning tili den övriga       studerande är något mindre, vilket beror på
18813:        1ärarutbildningen?                            minskade anslag samt på att utbildningsbehovet
18814:                                                      minskat snabbare än väntat. I stället för brist på
18815:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        barnträdgårdslärare finns det nu en viss arbets-
18816: anföra följande:                                     löshet.
18817:                                                         Avsikten är att statsrådet fattar beslut om
18818:    Den senast utförda undersökningen om ut-          utvecklingen av barnträdgårdslärarutbildningen
18819: vecklingen av barnträdgårdslärarutbildningen är      under den närmaste tiden. Under beredning är
18820: promemorian av Arbetsgruppen för barnträd-           en justering och komp1ettering av planen för
18821: gårdslärarnas universitetsutbildning (Promemo-       utveckling av utbildningen och av forskningen
18822: rior av undervisningsministeriets arbetsgrupper      vid högskolorna.
18823: 1992:18).
18824:      Helsingfors den 21 april 1993
18825: 
18826:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
18827:                                                1993 vp
18828: 
18829: Kirjallinen kysymys 128
18830: 
18831: 
18832: 
18833: 
18834:                                   Aittoniemi: Ulkomaalaisten lääkärien ammattipätevyyden määrit-
18835:                                       tämisestä
18836: 
18837: 
18838:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18839: 
18840:    Olen kirjallisessa kysymyksessäni n:o 6211           Vuoden 1994 valtion talousarvion valmistelu
18841: 1992 vp kysynyt ulkomaalaisten lääkärien oikeu-      on käynnistynyt. Vaikka uusi kysely asiassa on
18842: desta harjoittaa ammattiaan Suomessa. Sosiaali-      jossain määrin toistonluonteinen, pidän asiaa
18843: ja terveysministeri Jorma Huuhtasen kysymyk-         kuitenkin tärkeänä.
18844: seen antama vastaus oli varsin selkeä ja perus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18845: teellinen. Siihen sisältyvän lopputoteamuksen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18846: mukaan lääkäritoimen neuvottelukunta on pyy-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18847: tänyt Tampereen yliopistolta ehdotusta ulko-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18848: maalaisen lääkärin tietojen ja taitojen tutkimista
18849: varten. Tampereen yliopiston tekemää ehdotus-                   Minkä suuruisiksi on arvioitu kustan-
18850: ta on käsitelty lääkäritoimen neuvottelukunnas-              nukset Suomessa lääkärintointa harjoit-
18851: sa 18.1.1993.                                                tavien ulkomaalaisten tietojen ja taitojen
18852:    Ehdotettua tenttijärjestelmää on tarkoitus                tutkimiseksi Tampereen yliopiston teke-
18853: soveltaa ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin lää-               män ehdotuksen mukaisesti, ja
18854: käreihin. Asian esteenä saattavat kysymykseen                   aikooko Hallitus sisällyttää tarpeelli-
18855: annetun vastauksen mukaan olla taloudelliset                 sen määrärahan valtion vuoden 1994 ta-
18856: kysymykset. Näin asia voidaan vastauksen vii-                lousarvioon?
18857: meisen lauseen mukaan tulkita.
18858: 
18859:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1993
18860: 
18861:                                            Sulo Aittoniemi
18862: 
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 230032J
18867: 2                                        1993 vp -     KK 128
18868: 
18869: 
18870: 
18871: 
18872:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18873: 
18874:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ton laskelmien mukaan kokonaismenot 468 000
18875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         markkaa vuodessa. Laskelman perusteena on
18876: olette 17 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyli          ollut 100 ulkomaalaisen lääkärin ammattitaidon
18877: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          selvittäminen vuosittain.
18878: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-            Kuluvana vuonna Sosiaali- ja terveysalan tut-
18879: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kimus- ja kehittämiskeskuksen tulo- ja meno-
18880: n::o 128:                                             arviossa on 500 000 markkaa varattuna ulko-
18881:           Minkä suuruisiksi on arvioitu kustan-       maalaisten lääkärien lisäkoulutukseen ja yhteis-
18882:        nukset Suomessa lääkärintointa harjoit-        pohjoismaisen sopimuksen nojalla ammatinhar-
18883:        tavien ulkomaalaisten tietojen ja taitojen     joittamisoikeutta Suomessa hakevien terveyden-
18884:        tutkimiseksi Tampereen yliopiston teke-        huollon ammattihenkilöiden lainsäädäntökurs-
18885:        män ehdotuksen mukaisesti, ja                  siin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella
18886:           aikooko Hallitus sisällyttää tarpeelli-     on tänä vuonna käyttöoikeus näihin varoihin, ja
18887:        sen määrärahan valtion vuoden 1994 ta-         oikeusturvakeskus on esittänyt tämän määrära-
18888:        lousarvioon?                                   han siirtämistä oikeusturvakeskuksen budjettiin
18889:                                                       vuodesta 1994 lukien.
18890:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Kun ETA-sopimus tulee voimaan, ei kursseja
18891: taen seuraavaa:                                       enää järjestetä pohjoismaista tuleville. Euroopan
18892:                                                       talousalueen ulkopuolelta tulevien ulkomaalais-
18893:    Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka           ten lääkäreiden tietojen ja taitojen tarkistami-
18894: käsittelee nykyisin terveydenhuollon ammatin-         seen Tampereen yliopiston ehdotuksen mukai-
18895: harjoittamiseen liittyvät kysymykset, on yhteis-      sesti mainittu 500 000 markan määräraha on
18896: työssä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tie--   riittävä.
18897: dekunnan kanssa valmistanut ehdotuksen Suo-               Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ei ole
18898: messa lääkärintointa harjoittavien ulkomaalais-       vielä päättänyt, missä koulutusyksikössä ja mis-
18899: ten lääkäreiden tietojen ja taitojen tutkimiseksi     sä laajuudessa ulkomaalaisten lääkärien tietojen
18900: nykyistä seikkaperäisemmin ja laajemmin.              ja taitojen tarkistus toteutetaan. Asiaan vaikut-
18901:    Mikäli toiminta järjestetään laaditun suunni-      taa se, saako terveydenhuollon oikeusturvakes-
18902: telman mukaisena, olisivat Tampereen yliopis-         kus edellä mainitun määrärahan käyttöönsä.
18903: 
18904:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1993
18905: 
18906:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18907:                                           1993 vp -   KK 128                                          3
18908: 
18909: 
18910: 
18911: 
18912:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18913: 
18914:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mark om året. Beräkningen har baserat sig på
18915: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utredningen av 100 utländska läkares yrkeskun-
18916: den 17 mars 1993 tili vederbörande medlem av          skaper per år.                    ·
18917: statsrådet öve~e av riksdagsman Ait-                     I årets budget för forsknings- och utvecklings-
18918: taniemi undertecknade sp~~-                           centralen för social- och hälsovården har 500 000
18919:                                                       mark reserverats för tiliäggsutbildning för ut-
18920:           Hur mycket beräknas det kosta att           ländska läkare och en lagstiftningskurs för yr-
18921:        enligt Tammerfors universitets förslag         kesutövare inom hälsovården, vilka med stöd av
18922:        undersöka kunskapema och yrkesskick-           det samnordiska avtalet ansöker om rätt tili
18923:        ligheten hos utlänningar som utövar lä-        yrkespraktik i Finland. Rättsskyddscentralen för
18924:        karyrket i Finland och                         hälsovården har i år rätt att använda dessa medel
18925:           ämnar Regeringen inta det nödvändi-         och rättsskyddscentralen har föreslagit att detta
18926:        ga anslaget i budgeten för 1994?               anslag skall överföras tili rättsskyddscentralens
18927:                                                       budget fr.o.m. 1994.
18928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            När EES-avtalet träder i kraft anordnas inte
18929: anföra följande:                                      längre kurser för dem som kommer från de
18930:                                                       nordiska ländema. För en kontroll av kunska-
18931:    Rättsskyddscentralen för hälsovården, som          pema och yrkesskickligheten hos de utländska
18932: numera behandlar frågor i anslutning tili yrkes-      läkare som kommer från Iänder utanför Euro-
18933: utövningen inom hälsovården, har i samråd med         peiska ekonomiska samarbetsområdet räcker
18934: den medicinska fakulteten vid Tammerfors uni-         nämnda anslag av 500 000 mark.
18935: versitet berett ett förslag tili en noggrannare och      Rättsskyddscentralen för hälsovården har
18936: mer omfattande undersökning av kunskapema             inte ännu beslutat i viiken utbildningsenhet och
18937: och yrkesskickligheten hos utländska läkare som       i viiken omfattning de utländska läkamas kun-
18938: utövar läkaryrket i Finland.                          skaper och kunnighet skall kontrolleras. På
18939:    Om verksamheten organiseras enligt den upp-        detta inverkar frågan om rättsskyddscentralen
18940: gjorda planen, är de totala utgiftema enligt          för hälsovården får nämnda anslag tili sitt förfo-
18941: Tammerfors universitets beräkningar 468 000           gande.
18942: 
18943:       Helsingforsden 19 april 1993
18944: 
18945:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18946:                                                 1993 vp
18947: 
18948: Kirjallinen kysymys_ 129
18949: 
18950: 
18951: 
18952: 
18953:                                    Aittoniemi: Rautateiden peruskorjauksen kiirehtimisestä
18954: 
18955: 
18956: 
18957:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18958: 
18959:     Suomeen ei ole viimeisten 20 vuoden aikana        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18960: rakennettu lainkaan uusia ratoja eräitä vähäisiä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18961: liittymiä lukuun ottamatta. Myös olemassa ole-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18962: vien rataosuuksien kunnossapito on jätetty her-
18963: ran huomaan vedoten lamaan ja rahoitusvai-                       Aikooko Hallitus kiinnittää nopeasti
18964: keuksiin. Jos määrärahojen niukkuus jatkuu                    huomiota rapistuvan rataverkostomme
18965: tämänsuuntaisena, vuosituhannen vaihteessa                    kunnostamiseen ja kokonaisvaltaisen ra-
18966: puolet rataverkostosta on suljettuna. Henkilö- ja             taverkostoa koskevan suunnitelman laa-
18967: tavaraliikenteen vaikeutumisen lisäksi se merkit-             timiseen ottaen huomioon, että nykyisel-
18968: see Suomelle tärkeän kauttakulkuliikenteen su-                lä menolla puolet rataverkostostamme
18969: pistumista.                  .                                on vuosituhannen vaihteeseen mennessä
18970:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           käynyt käyttökelvottomaksi?
18971: 
18972:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1993
18973: 
18974:                                             Sulo Aittaniemi
18975: 
18976: 
18977: 
18978: 
18979: 2300321
18980: 2                                       1993 vp -   KK 129
18981: 
18982: 
18983: 
18984: 
18985:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18986: 
18987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suuden vuoksi. Tämän johdosta tärkeimmillä
18988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pääratasuunnilla ei voida perusradanpidon toi-
18989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       menpiteitä lykätä aiheuttamatta rajoituksia lii-
18990: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-     kenteelle.
18991: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Perusradanpidon rahoituksen tulisi olla
18992: n:o 129:                                            1990-luvulla keskimäärin 1 500 Mmk vuodessa,
18993:                                                     jolloin rataverkoston välttämättömät päällys-
18994:           Aikooko Hallitus kiinnittää nopeasti      rakenteen ja turvalaitteiden uusimiset voidaan
18995:        huomiota rapistuvan rataverkostomme          suorittaa ja siten välttää muutoin edessä olevat
18996:        kunnostamiseen ja kokonaisvaltaisen ra-      nopeus- ja akselipainorajoitukset sekä tuntuvat
18997:        taverkostoa koskevan suunnitelman laa-       rataverkon supistukset. Lisäksi kehittämiseen
18998:        timiseen ottaen huomioon, että nykyisel-     tarvittaisiin keskimäärin 600 Mmk vuodessa,
18999:        lä menolla puolet rataverkostostamme         josta osa on uusimiskustannuksia (esim. väleillä
19000:        on vuosituhannen vaihteeseen mennessä        Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku).
19001:        käynyt käyttökelvottomaksi?                     Liikenneministeriö on kiinnittänyt vakavaa
19002:                                                     huomiota rataverkon tilaan, mistä esimerkkinä
19003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on kuluvan vuoden lisäm~noarvioon saatu 125
19004: vasti seuraavaa:                                    Mmk:n määräraha. Valtionrautateiden ja liiken-
19005:                                                     neministeriön välillä neuvotellaan myös siitä,
19006:    Rataverkon investointitaso 1960-luvun lo-        voitaisiinko radanpidon rahoitusta hoitaa muu-
19007: pulla oli noin kaksinkertainen verrattuna 1980-     taman lähivuoden ajaksi laadittavan sopimuk-
19008: luvun keskimääräiseen tasoon. Nämä rataosat         sen pohjalta, jonka perusteella rahoitusvaje ka-
19009: ovat nyt välttämättömän uusimisen tarpeessa         tettaisiin liikelaitoksen myöntämällä lainalla,
19010: pelkästään nykyisen liikennöimistason turvaa-       ratamaksulla sekä määrärahoja jonkin verran
19011: miseksi. Monilla rataosilla myös turvalaitteet on   lisäämällä.
19012: lähivuosina uusittava vikatiheyden ja turvalli-
19013: 
19014:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1993
19015: 
19016:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
19017:                                         1993 vp -   KK 129                                           3
19018: 
19019: 
19020: 
19021: 
19022:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19023: 
19024:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        uppskjuta åtgärdema för grundunderhållet på
19025: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        de viktigaste huvudbanoma utan att förorsaka
19026: medlem av statsrådet översänt följande av           trafikbegränsningar.
19027: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            Finansieringen av grundunderhållet på banor
19028: mål nr 129:                                         borde på 1990-talet vara i medeltal 1 500 milj.
19029:                                                     mark per år för att man skulle kunna fömya de
19030:           Åmnar Regeringen snabbt fåsta upp-        överbyggnader och säkerhetsanordningar som
19031:        märksamhet vid reparerandet av vårt          är nödvändiga för bannätet och sålunda undvika
19032:        förfallna bannät och vid utarbetandet av     annars förestående hastighets- och axeltyngdsbe-
19033:        en heltäckande plan för bannätet, tagan-     gränsningar samt kännbara inskränkningar av
19034:        de hänsyn till det faktum att hälften av     bannätet. Dessutom skulle det för utvecklandet
19035:        vårt bannät blir oanvändbart vid ut-         behövas i medeltal600 milj. mark per år varav en
19036:        gången av årtusendet ifall det nuvarande     del är kostnader för fömyandet (t.ex. på sträckor
19037:        läget förblir oförändrat?                    mellan Helsin_gfors och Tammerfors samt Hel-
19038:                                                     singfors och Aho).
19039:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Trafikministeriet har med allvar fåst upp-
19040: anföra följande:                                    märksamhet vid bannätets tillstånd och som
19041:                                                     exempel på detta tjänar anslaget på 125 milj.
19042:    Investeringsnivån på bannätet var i slutet av    mark i årets tilläggsbudget. Statsjämvägama
19043: 1960-talet ungefår den dubbla jämfört med den       och trafikministeriet förhandlar också om möj-
19044: genomsnittliga nivån på 1980-talet. Dessa ban-      ligheten att sköta finansieringeri av banunder-
19045: sträckor är nu i behov av omedelbar reparation      hållet på basis av ett avtal som sluts för några av
19046: redan för att trygga den nuvarande trafikerings-    de närmast förestående åren. Finansieringsun-
19047: nivån. På många bansträckor måste också säker-      derskottet skulle täckas med ett lån, beviljat av
19048: hetsanordningar fömyas inom de närmaste åren        affärsföretaget, med banavgift samt genom att
19049: på grund av de många felen och för säkerhetens      höja anslagen en aning.
19050: främjande. På grund av detta kan man inte
19051:      Helsingfors den 6 april 1993
19052:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
19053:                                                  1993 vp
19054: 
19055: Kirjallinen kysymys 130
19056: 
19057: 
19058: 
19059: 
19060:                                     T. Roos ym.: Autokouluopetuksen antamisesta keskiasteen oppilai-
19061:                                         toksissa
19062: 
19063: 
19064:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19065: 
19066:    Liikenneturvan laatiman tilaston mukaan lii-            Opetusministeriö asetti 8.5.1989 työryhmän
19067: kenteessä kuolleiden ja loukkaantuneitten mää-         liikennekasvatuksen tehostamista ja kehittämis-
19068: rä Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattu-          tä varten. Työryhmä esitti raportissaan vuonna
19069: na korkein. Määrä on lisäksi pysynyt varsin             1990 muun ohessa mopoilija-ajokorttikoulutuk-
19070: vakiona väkiluvun 100 OOO:ta henkeä kohti vuo-         sen yhdistämistä kouluopetukseen. Tällä hetkel-
19071: sina 1980-1991. Esimerkiksi vuonna 1991 oli            lä autolla-ajoa opetetaan Helsingin Suomalaises-
19072: liikenteessä kuolleita 632 eli 12,6 henkeä väkilu-     sa Yhteiskoulussa ja Turun normaalikoulussa.
19073: vun 100 OOO:ta henkeä kohti, vastaavien lukujen        Oppilaat maksavat opetuksesta, joka on niin
19074: ollessa Tanskassa 606 ja 11,8, Ruotsissa 745 ja        suosittu, että siihen osallistuu oppilaista noin 85
19075: 8,6 sekä Norjassa 323 ja 7,6. Kun mainittuna           prosenttia. Autokouluopetuksen antaminen lu-
19076: ajanjaksona kuolleitten suhteellinen osuus muis-       kiossa ja muissakin keskiasteen oppilaitoksissa
19077: sa Pohjoismaissa on selvästi vähentynyt, on            olisi ilmeisesti tavoitteellisempaa ja parantaisi
19078: Suomessa tilanne pysynyt ennallaan.                    nuorten asenteita liikenteessä, mikä erityisesti
19079:     Ikäryhmittäin Suomessa liikenteessä autossa        teoriaopetusta monipuolistamaHa ja lisäämällä
19080: kuolleitten osuus oli vuonna 1991 ikäryhmässä          suoraan vähentäisi nuorten kuljettajien onnetto-
19081: 18-20 vuotta 100 OOO:ta henkeä kohti ylivoi-           muusriskiä ja siten vähentäisi kuolleittenkin
19082: maisesti suurin, 28,3 kuollutta ja ikäryhmässä         määrää. Asenteet suuren yleisön ja viranomais-
19083: 21-24 vuottakin 15,8 henkeä. Sen sijaan esimer-        ten keskuudessa alkavat olla myönteiset auto-
19084: kiksi ikäryhmässä 35-44 vuotta kuolleitten vas-        kouluopetuksen laajentamiseksi keskiasteen op-
19085: taava luku oli vain 6,6 ja aleni edelleen ikäryh-      pilaitoksissa. Nykyinen lainsäädäntö ja auto-
19086: mässä 45-54 vuotta, jossa se oli 5,5.                  koulujärjestöjen kiivas vastarinta kuitenkin lyk-
19087:     Nykyiselläjärjestelmällä emme mitä ilmeisim-       käävät asian tarkoituksenmukaista järjestämis-
19088: min ole onnistuneet autokouluopetuksessa. Jopa         tä. Autokouluprivilegioiden säilyttäminen tun-
19089: valtiontilintarkastajat ovat ottaneet myönteisen       tuu olevan tärkeämpi kuin liikenneturvallisuu-
19090: kannan lukioissa annettavaan autokouluopetuk-          den kohentaminen.
19091: seen. He ovat sitä mieltä, että autokouluopetusta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19092: tulisi lukiossa kokeilla nykyistä laajemmin. Ajo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19093: opetus kouluissa saattaisi parantaa nuorten            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19094: asenteita liikenteeseen ja muihin tiellä liikkujiin.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19095: Onpa valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin
19096:  vuosi sitten julkisuudessa olleiden tietojen mu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19097:  kaan pitänyt ajo-opetusta kouluissa hyvänä rin-              ryhtyä autokouluopetuksen mahdollista-
19098:  nakkaisena väylänä autokoulujen rinnalla hank-               miseksi keskiasteen oppilaitoksissa?
19099:  kia ajokortti.
19100: 
19101:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1993
19102: 
19103:           Timo Roos                       Marja-Liisa Tykkyläinen         Kerttu Törnqvist
19104:           Iiris Hacklin                   Pentti Lahti-Nuuttila           Reijo Lindroos
19105:                                           Lauri Metsämäki
19106: 
19107: 
19108: 
19109: 2300321
19110: 2                                         1993 vp -   KK 130
19111: 
19112: 
19113: 
19114: 
19115:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19116: 
19117:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai-
19118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessa uudessa lukion tuntijaossa on soveltavia
19119: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kursseja, jotka ovat eheyttäviä kursseja, menetel-
19120: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo             mäkursseja, muita koulukohtaisia tai muissa
19121: Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Liikenne-
19122: sen n:o 130:                                          kasvatus sopii varsin hyvin soveltavana kurssina
19123:                                                       opiskeltavaksi kokonaisuudeksi. Samoin liiken-
19124:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teen teoriaopetus voitaisiin toteuttaa tällä ta-
19125:        ryhtyä autokouluopetuksen mahdollista-         voin. Sen sijaan varsinainen ajo-opetus on melko
19126:        miseksi keskiasteen oppilaitoksissa?           etäällä lukion tavoitteista, vaikka ajokortin suo-
19127:                                                       rittaminen katsottaisiinkin yleissivistykseen kuu-
19128:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luvaksi.
19129: vasti seuraavaa:                                          Maassamme on hyvin toimiva ja asiantunteva
19130:                                                       autokoulujärjestelmä, joka kykenee järjestä-
19131:    Varsinaista ajokorttiopetusta annetaan maas-       mään käytännön ajo-opetuksen normaalin kou-
19132: samme kahdessa lukiossa: Helsingin Suomalai-          lutyön ulkopuolella tai oppilaiden vapaatuntien
19133: sessa Yhteiskoulussa ja Turun normaalikoulus-         aikana. Tätä toimintaa kehittämällä yhteistyössä
19134: sa. Kokeiluhankkeita on useita vireillä. Niissä       autokoulujen ja oppilaitosten kanssa päästään
19135: tarvittava teoriaopetus tapahtuu koulussa, ja         todennäköisesti parempaan lopputulokseen kuin
19136: ajo-opetuksesta vastaa autokoulu.                     luomalla uusi järjestelmä, joka kuormittaa kes-
19137:    Nykyisin annetaan 37 ammattioppilaitokses-         kiasteen oppilaitosten opetustoimintaa.
19138: sa ajo- ja kuljetustekniikan koulutusta. Ammat-           Ammatillisissa oppilaitoksissa voitaisiin so-
19139: tioppilaitoksille annettu koulutuslupa koskee         veltuvin osin laajentaa mahdollisuuksia suorit-
19140: vain mainitulla opintolinjalla, yleensä yhdelle tai   taa ajokortti opiskelun yhteydessä. Tällöin oleel-
19141: kahdelle opetusryhmälle, annettavaa opetusta.         lista olisi opiskeltavan ammatin opetustavoittei-
19142: Tähän opetukseen käytettävät kalusto- ja opet-        den ja ammatin harjoittamisessa mahdollisesti
19143: tajaresurssit olisi mahdollista ottaa tehokkaam-      tarvittavan ajokortin keskinäisten yhteyksien
19144: paan käyttöön, jos säädöksiä muuttamalla voi-         arvioiminen.
19145: taisiin antaa autokouluopetusta myös muiden               Liikenteeseen liittyvät lainsäädäntö- ja lupa-
19146: oppilaitosten opiskelijoille. Opetus voitaisiin to-   kysymykset kuuluvat liikenneministeriön toimi-
19147: teuttaa maksullisena palvelutoimintana normaa-        valtaan.
19148: lin kouluajan ulkopuolella.
19149:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
19150: 
19151:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
19152:                                          1993 vp -   KK 130                                            3
19153: 
19154: 
19155: 
19156: 
19157:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19158: 
19159:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningen kunde ske som avgiftsbelagd serviceverk-
19160: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         samhet utanför normal skoltid.
19161: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         1 den nya timfördelningen för gymnasiet som
19162: dagsman Timo Roos m. fl. undertecknade spörs-        fastställts genom statsrådets principbeslut finns
19163: mål nr 130:                                          det tillämpade kurser, som består av integrerade
19164:                                                      kurser, metodkurser och andra skolvisa kurser
19165:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       eller kurser som studeras i andra läroanstalter.
19166:        ta för att göra det möjligt att meddela       Trafikfostran kan väl studeras inom ramen för
19167:        förarundervisning i läroanstalterna på        en tillämpad kurs. Likaså kunde teoriundervis-
19168:        mellanstadiet?                                ningen i trafik genomföras på detta sätt. Där-
19169:                                                      emot står den egentliga körundervisningen rätt
19170:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fjärran från gymnasiets mål, även om det skulle
19171: anföra följande:                                     anses höra tili allmänbildningen att ta körkort.
19172:                                                         Vi har ett välfungerande system av sakkunniga
19173:    Egentlig förarundervisning ges vid två gym-       bilskolor i vårt land som kan ordna den praktiska
19174: nasier i vårt land: Helsingin Suomalainen            körundervisningen utanför det normala skolar-
19175: Yhteiskoulu och Turun normaalikoulu. Flera           betet eller under elevernas håltimmar. Genom att
19176: försöksprojekt pågår. Den teoriundervisning          utveckla denna verksamhet i samarbete med
19177: som behövs sker i skolan och för körundervis-        bilskolorna och läroanstalterna uppnår man tro-
19178: ningen svarar en bilskola.                           ligen ett bättre slutresultat än genom att skapa ett
19179:    För närvarande ges utbildning i bil- och          nytt system som belastar undervisningsverksam-
19180: transportteknik i 37 yrkesskolor. Det utbild-        heten i läroantalterna på mellanstadiet.
19181: ningstillstånd som beviljats yrkesskolorna gäller       1 yrkesläroantalterna kunde man i tillämpliga
19182: endast den undervisning som meddelas på nämn-        delar utvidga möjligheterna att ta körkort i
19183: da studielinje, i allmänhet en eller två undervis-   samband med studierna. Viktigt vore då att
19184: ningsgrupper. De fordon och lärarresurser som        bedöma kopplingen mellan undervisningsmålen
19185: används för denna undervisning kunde använ-          för det yrke som studeras och det körkort som
19186: das effektivare om bilskoleundervisning genom        eventuellt behövs vid yrkesutövningen.
19187: en författningsändring också kunde meddelas             Frågor som gäller trafiklagstiftning och till-
19188: studerande vid andra läroanstalter. Undervis-        stånd hör tili trafikministeriets befogenhet.
19189: 
19190:      Helsingfors den 22 april 1993
19191: 
19192:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
19193:                                                  1993 vp
19194: 
19195: Kirjallinen kysymys 131
19196: 
19197: 
19198: 
19199: 
19200:                                     Aittoniemi: Vapaamuurarijärjestön toiminnan julkisuudesta
19201: 
19202: 
19203: 
19204:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19205: 
19206:    Vapaamuurarijärjestön toimintaan kohdistuu             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
19207: Suomessa vahvoja epäilyjä muun muassa siltä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19208: osin, että sillä on keskinäisen avunautovelvoit-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19209: teen johdosta merkitystä muun muassa tuomio-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19210: istuin- ja virkamieskäytännössä. Epäilyksiä te-
19211: hostaa ymmärrettävästi jäijestön toimintojen ja                   Onko Hallituksella minkäänlaisia
19212: järjestön jäsenyyteen liittyvä salakähmäisyys, jo-             suunnitelmia puuttua vapaamuurarijär-
19213: hon ei ole tullut minkäänlaista muutosta vuosi-                jestön toimintaan esimerkiksi yleisen
19214: kymmenien kuluessa, vaikka vaatimukset suu-                    julkisuusperiaatteen pohjalta siten, että
19215: remmasta julkisuudesta yhteiskunnan toimin-                    epäilykset kyseisenjärjestön yhteiskunta-
19216: noissa ovat kasvaneet ja osin myös toteutuneet.                moraalia murentavasta toiminnasta häl-
19217: Muun muassa jäsenluettelot vapaamuurarien                      venisivät?
19218: osalta ovat edelleen salaisia, mitä ei voi perustel-
19219: la millään yhteiskunnallisella perusteella.
19220: 
19221:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
19222: 
19223:                                              Sulo Aittoniemi
19224: 
19225: 
19226: 
19227: 
19228:  2300321
19229: 2                                         1993 vp -   KK 131
19230: 
19231: 
19232: 
19233: 
19234:                                     Edusknnan Herra Puhemiehelle
19235: 
19236:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin
19237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suojaamiseksi tai muiden henkilöiden oikeuksien
19238: olette 18 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä ei estä laillis-
19239: kirjeenne n:o 360 ohella toimittanut valtioneu-       ten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin
19240: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän
19241: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-        käyttäessään tätä oikeutta.
19242: symyksen n:o 131:                                         Yhdistyslain 1 §:n mukaan yhdistyksen saa
19243:                                                       perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä to-
19244:           Onko Hallituksella minkäänlaisia            teuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai
19245:        suunnitelmia puuttua vapaamuurarijär-          hyvien tapojen vastainen. Lain 3 §:n mukaan
19246:        jestön toimintaan esimerkiksi yleisen          yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaaditta-
19247:        julkisuusperiaatteen pohjalta siten, että      van kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai
19248:        epäilykset kyseisen järjestön yhteiskunta-     ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka
19249:        moraalia murentavasta toiminnasta häl-         aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai
19250:        venisivät?                                     osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on
19251:                                                       kielletty. Laki sisältää myös säännökset yhdis-
19252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tyksen lakkauttamisesta.
19253: tavasti seuraavaa:                                        Kysymyksessä viitataan epäilyihin, jotka
19254:                                                       kohdistuvat vapaamuurarijärjestön toimintaan
19255:    Julkisuusperiaatteen mukaan jokaisella on          ja merkitykseen muun muassa tuomioistuin-
19256: oikeus saada tietoja viranomaisen julkisista asia-    ja virkamieskäytännössä. Valtion virkamieslain
19257: kirjoista. Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta    (755/86) 18 §:n mukaan viranomainen ei saa
19258: (83/51) koskee lain 2 §:n mukaan vain viran-          kieltää virkamiestä liittymästä eikä kuulumasta
19259: omaisten laatimia tai sille annettuja asiakirjoja.    yhdistykseen eikä painostaa virkamiestä liitty-
19260: Yksityisten yhdistysten asiakirjat, kuten vapaa-      mään johonkin yhdistykseen tai kieltää siitä
19261: muurarijärjestön jäsenluettelot, jäävät julkisuus-    eroamasta. Lain 22 §:n mukaan virkamies, jonka
19262: periaatteen soveltamisalan ulkopuolelle. Yhdis-       tehtäviin kuuluu edustaa valtiota työnantajana,
19263: tyksen jäsenluettelossa olevien tietojen luovutta-    ei saa toimia valtioon palvelussuhteessa olevia
19264: misesta muille kuin yhdistyksen jäsenille päättää     edustavassa yhdistyksessä sellaisessa asemassa,
19265: yhdistyslain (503/89) 11 §:n mukaan yhdistyksen       että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa
19266: hallitus.                                             sanotun virkatehtävän kanssa.
19267:    Suomen kansalaisilla on hallitusmuodon                 Tuomarin jääviydestä on säännökset oikeu-
19268: 10 §:n mukaan oikeus perustaa yhdistyksiä tar-        denkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Esteellisyys-
19269: koitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole       perusteet hallintomenettelyssä on puolestaan
19270: vastoin lakia tai hyviä tapoja. Yhdistymisoikeu-      säädetty hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä.
19271: den käyttämisestä säännökset on annettu lailla        Virka-aseman väärinkäyttämisestä ja muista vir-
19272: säätämällä yhdistyslaki.                              karikoksista on säännökset rikoslain 40 luvussa.
19273:    Myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien                Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
19274: suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 11 artik-        uudistaminen on vireillä oikeusministeriössä jul-
19275: lan mukaan jokaisella on oikeus rauhanomai-            kisuustoimikunnan mietinnön (1992:9) ja siitä
19276: seen yhdistymisvapauteen. Sopimus on saatettu         saatujen lausuntojen pohjalta. Uudistuksen tar-
19277: Suomessa voimaan lailla (438/90). Yhdistymisoi-        koituksena on lisätä avoimuutta viranomaistoi-
19278: keuden käyttämiselle ei saa sopimuksen mukaan         minnassa muun muassa viranomaisten toimin-
19279: asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on   nan valvomiseksi. Laki koskisi yksityisiä vain
19280: säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä          niiden suorittaessa julkista tehtävää tai käyttäes-
19281: demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja        sä julkista valtaa. Valmistelutyössä ei siten ole
19282: yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai    .tarkoitus laajentaa julkisuusperiaatetta koske-
19283:                                        1993 vp -   KK 131                                         3
19284: 
19285: maan yksityistä yhdistystoimintaa. Edellä selos-   mistelua ole vireillä kysymyksessä tarkoitun jär-
19286: tetun lainsäädännön vuoksi ei muutakaan val-       jestön toimintaan puuttumiseksi.
19287: 
19288:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
19289: 
19290:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
19291: 4                                       1993 vp -   KK 131
19292: 
19293: 
19294: 
19295: 
19296:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
19297: 
19298:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förhindra ordning och brottslighet, för att skyd-
19299: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr      da hälsan eller moralen eller för att trygga andra
19300: 360 av den 18 mars 1993 till vederbörande           personers rättigheter och friheter. Detta förhin-
19301: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     drar inte att man uppställer sådana begränsning-
19302: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        ar som baserar sig på lag för dem som hör till
19303: mål nr 131:                                         militären, polisen eller statsförvaltningen då
19304:                                                     dessa gör bruk av denna rätt.
19305:           Har Regeringen några som helst pla-          Enligt 1 § föreningslagen får en förening bil-
19306:        ner på att t.ex. med stöd av den allmänna    das för gemensamt fullföljande av ett ideellt
19307:        offentlighetsprincipen ingripa i den verk-   syfte. Syftet får inte strida mot lag eller god sed.
19308:        samhet som frimurarorganisationen be-        Enligt lagens 3 § är en sådan förening förbjuden
19309:        driver, på så sätt att misstankarna om att   som på grund av den lydnad som fordras av
19310:        denna organisation genom sin verksam-        medlemmarna och som på grund av att den är
19311:        het smular sönder samhällsmoralen skall      indelad i truppformationer eller grupper eller har
19312:        kunna skingras?                              beväpning kan anses vara militärt organiserad.
19313:                                                     Lagen innehåller också stadganden om upplös-
19314:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ning av en förening.
19315: anföra följande:                                       I spörsmålet hänvisas till de misstankar som
19316:                                                     riktar sig mot frimurarorganisationens verksam-
19317:     Offentlighetsprincipen stadgar att var och en   het och betydelse bl.a. för domstols- och tjänste-
19318: har rätt att få upplysningar ur offentliga hand-    mannapraxisen. Enligt 18 § statstjänstemannala-
19319: lingar som innehas av myndigheterna. Lagen om       gen (755/86) får en myndighet inte förbjuda en
19320: allmänna handlingars offentlighet (83/51) gäller    tjänsteman att ansluta sig till en förening eller
19321: enligt 2 § endast av myndigheter upprättade eller   utöva påtryckning på en tjänsteman för att få
19322: till myndigheter ingivna handlingar. Privaträtts-   honom att ansluta sig till en förening eller
19323: liga föreningars handlingar såsom frimurarorga-     förbjuda honom att utträda ur en sådan. Enligt
19324: nisationens medlemsförteckningar faller utanför     lagens 22 § får en tjänsteman som skall företräda
19325: tillämpningsområdet för offentlighetsprincipen.     staten såsom arbetsgivare inte i en förening som
19326: Om utlämnande av uppgifter som ingår i en           representerar statsanställda ha en sådan ställ-
19327: förenings medlemsförteckningar åt annan än          ning att hans verksamhet i föreningen står i strid
19328: medlem i föreningen beslutar föreningens styrel-    med nämnda tjänsteåliggande.
19329: se i enlighet med 11 § föreningslagen (503/89).        Om domarjäv ingår stadganden i 13 kap. 1 §
19330:     Finska medborgare har med stöd av 10 §          rättegångsbalken. Om jävsgrunderna i förvalt-
19331: regeringsformen rätt att bilda föreningar för       ningsförfarande stadgas i 10 § lagen om förvalt-
19332: fullföljande av ändamål som inte strider mot lag    ningsförfarande (598/82). Om missbruk av tjäns-
19333: eller god sed. Om hur föreningsfriheten kan         teställning och andra tjänstebrott stadgas i 40
19334: nyttjas har stadganden givits i lag i och med att   kap. strafflagen.
19335: föreningslagen stiftades.                              En reform av lagen om allmänna handlingars
19336:     Också enligt 11 artikeln i konventionen om      offentlighet är under arbete vid justitieministeriet
19337: skydd för de mänskliga rättigheterna och de         på basis av offentlighetskommissionens betän-
19338: grundläggande friheterna har var och en rätt till   kande (1992:9) och de remissutlåtanden som av-
19339: en föreningsfrihet som baserar sig på en fredlig    givits. Syftet med reformen är en ökad öppenhet
19340: samvaro. Genom lag har denna konvention trätt       i myndighetemas verksamhet bl.a. för att myn-
19341: i kraft i Finland (438/90). Enligt konventionen     digheternas verksamhet bättre skall kunna över-
19342: får man inte för föreningsfriheten uppställa an-    vakas. Lagen skall gälla enskilda endast då dessa
19343: dra hinder än sådana som stadgas i lag och som      utför offentliga uppdrag eller utövar offentlig
19344: är nödvändiga i ett demokratiskt samhälle för       makt. I beredningsarbetet strävar man sålunda
19345: den nationella och allmänna säkerheten, för att     inte till att utvidga offentlighetsprincipen så att
19346:                                          1993 vp -   KK 131                                        5
19347: 
19348: den skulle gälla privaträttsliga föreningars verk-   under arbete, som skulle göra det möjligt att
19349: samhet. Tili följd av den lagstiftning som refere-   ingripa i den nämnda organisationens verksam-
19350: rats ovan är inte heller någon annan beredning       het.
19351: 
19352:      Helsingfors den 14 april 1993
19353: 
19354:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
19355:                                                 1993 vp
19356: 
19357: Kirjallinen kysymys 132
19358: 
19359: 
19360: 
19361: 
19362:                                    Pulliainen: ETA-sopimuksen voimaantuloajankohtaa koskevasta
19363:                                        valtioneuvoston jäsenen kannanotosta
19364: 
19365: 
19366:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19367: 
19368:    Ilta-Sanomien 15.3.1993 julkaiseman uutisen           Lehden aineistona on "ulkoasiainministeriön
19369: mukaan ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen             luottamuksellinen keskustelumuistio".
19370: olisi esittänyt tammikuussa Tukholmassa pide-            Ulkoasiainministeri Väyryselle tarjoutuu tä-
19371: tyssä Pohjoismaiden ulkoministerikokouksessa          män kirjallisen kysymyksen myötä mahdollisuus
19372: "ETA-sopimuksen jäädyttämistä" samanaikai-            kertoa kirjallisesti, onko hän käyttäytynyt edellä
19373: sesti, kun hallitus loi mielikuvaa, että sen pyrki-   kuvatulla tavalla ja, jos hän on näin menetellyt,
19374: myksenä oli ao. sopimuksen pikainen aikaansaa-        niin miksi.
19375: minen tilanteessa, jossa Sveitsi oli pudonnut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19376: allekirjoittajamaiden joukosta pois. Ministeri        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19377: Väyrysen linjauksen mukaan sopimus voisi tulla        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19378: voimaan vasta sitten, kun Sveitsi on "päättänyt       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19379: palata joukkoon".
19380:    Lehti perustelee ulkoasiainministeri Väyrysen                  Onko ulkoasiainministeri Paavo Väy-
19381: käyttäytymisen motiiveja sillä, että "jos ETA-                 rynen ehdottanut Tukholmassa tammi-
19382: sopimus ei olisi voimassa, Suomen ainoaksi vaih-               kuussa 1993 pidetyssä Pohjoismaiden ul-
19383: toehdoksi jäisi täysjäsenyys EY:ssä". Tällä vii-               koministerikokouksessa, että ETA-sopi-
19384: tattaneen ministeri Väyrysen oman puolueen                     mus voitaisiin jäädyttää toistaiseksi, ja
19385: sisäiseen kirjoon suhtautumisessa liittymiseen                 jos näin tapahtui,
19386: Euroopan unionin täysjäseneksi.                                   edustiko tämä näkemys silloin myös
19387:                                                                koko Hallituksen kantaa?
19388:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
19389:                                             Erkki Pulliainen
19390: 
19391: 
19392: 
19393: 
19394: 2300321
19395: 2                                        1993 vp -   KK 132
19396: 
19397: 
19398: 
19399: 
19400:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19401: 
19402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Integraatiokysymykset olivat Tukholmassa
19403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        26. ja 27. tammikuuta 1993 pidetyn pohjoismai-
19404: olette 18 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          sen ulkoministerikokouksen asialistalla, ja kes-
19405: kirjeenne n:o 359 ohella lähettänyt valtioneuvos-    kustelussa sivuttiin myös ETA-sopimuksen koh-
19406: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pul-     taloa.
19407: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Kuten tunnettua, ulkoministerikokouksen ai-
19408: 132:                                                 kana ETA-sopimuksen ratifiointi oli yhä epävar-
19409:                                                      maa Sveitsin jättäydyttyä pois sopimuksesta ja
19410:             Onko ulkoasiainministeri Paavo Väy-      Espanjan vaatiessa muita Efta-maita kattamaan
19411:          rynen ehdottanut Tukholmassa tammi-         Sveitsin osuuden ns. koheesiorahastosta.
19412:          kuussa 1993 pidetyssä Pohjoismaiden ul-        Omasta puolestani korostin käydyissä kes-
19413:          koministerikokouksessa, että ETA-sopi-      kusteluissa sitä, ettei Suomi ole uudessa tilan-
19414:          mus voitaisiin jäädyttää toistaiseksi, ja   teessa halukas maksamaan koheesiorahastoon
19415:          jos näin tapahtui,                          enempää kuin mistä on sovittu. Esitin, ettei
19416:             edustiko tämä näkemys silloin myös       sopimusta lainkaan muutettaisi, jolloin Sveitsin
19417:          koko Hallituksen kantaa?                    olisi helpompi tulla mukaan myöhemmin. Kysy-
19418:                                                      mys ei siis ollut sopimuksen voimaantulon lyk-
19419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käämisestä, vaan sen sisällön "jäädyttämisestä".
19420: vasti seuraavaa:
19421: 
19422:        Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
19423: 
19424:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19425:                                          1993 vp -   KK 132                                           3
19426: 
19427: 
19428: 
19429: 
19430:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19431: 
19432:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Integrationsfrågorna fanns med på det nor-
19433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          diska utrikesministermötets föredragningslista i
19434: nr 359 av den 18 mars 1993 till vederbörande         Stockholmden 26 och den 27 januari 1993, och
19435: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      i debatten tangerades också EES-avtalets öde.
19436: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr             Som känt var det vid tidpunkten för utrikes-
19437: 132:                                                 ministermötet oklart hur det skulle gå med
19438:                                                      ratificeringen av EES-avtalet efter det att
19439:           Har utrikesminister Paavo Väyrynen         Schweiz hade valt att stanna utanför avtalet och
19440:        under det nordiska utrikesministermötet       Spanien krävde att de andra Efta-länderna skulle
19441:        i Stockholm i januari 1993 föreslagit att     bära Schweiz andel i den s.k. kohesionsfonden.
19442:        EES-avtalet kunde läggas på is tills vida-        I de samtai som fördes betonade jag för min
19443:        re, och om så var fallet,                     del att Finland i det nya läget inte är villigt att
19444:           representerade denna syn också hela        betala mera till kohesionsfonden än vad som
19445:        Regeringens ståndpunkt i frågan vid den-      hade avtalats. Jag föreslog att ingen ändring av
19446:        na tidpunkt?                                  avtalet skulle göras, varvid en senare schweizisk
19447:                                                      anslutning skulle bli enklare. Det var alltså inte
19448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fråga om att skjuta upp ikraftträdandet av avta-
19449: anföra följande:                                     let, utan om att "frysa" avtalets innehåll.
19450: 
19451:      Helsingfors den 21 april 1993
19452: 
19453:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
19454:                                                1993 vp
19455: 
19456: Kirjallinen kysymys 133
19457: 
19458: 
19459: 
19460: 
19461:                                   Pulliainen: Tiemäärärahojen kohdentamisesta teiden kunnossapi-
19462:                                        toon
19463: 
19464: 
19465:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19466: 
19467:    Varsin monissa Oulun läänin osissa maan-          on erityisesti toivomisen varaa Oulun läänin
19468: tiet ovat olleet kuluneena talvena varsin kur-       tiejohtajien politiikassa.
19469: jassa kunnossa. Monet tieosuudet ovat olleet            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19470: lumi- tai jääpinnan epätasaisuuden vuoksi suo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19471: rastaan hengenvaarallisessa kunnossa. Vakavil-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19472: ta onnettomuuksiltakaan ei ole tämän vuoksi          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19473: vältytty.
19474:    On selvää, ettei taloudellisen laman oloissa                  Aikooko Hallitus toimia niin, että tie-
19475: tielaitokselle voida osoittaa siinä määrin varoja             laitoksen käyttöön osoitettavat määrä-
19476: kuin laitos itse pitäisi tarpeellisena. Niukkuuden            rahat voimakkaasti painotetaan teiden
19477: oloissa onkin tehtävä selviä valintoja teiden                 kunnossapitoon, jolloin uusien maantei-
19478:  hoidon ja uusien teiden rakentamisen välillä.                den rakentaminen on lähinnä poikkeuk-
19479: Nykytilanteessa painopisteen tulee olla voimak-               sellinen toimi ja uusien moottoriteiden
19480:  kaasti edellisessä kategoriassa. Tässä suhteessa             rakentamisesta luovutaan kokonaan?
19481: 
19482:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
19483:                                            Erkki Pulliainen
19484: 
19485: 
19486: 
19487: 
19488:  230032]
19489: 2                                         1993 vp -    KK 133
19490: 
19491: 
19492: 
19493: 
19494:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19495: 
19496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hoidon laadusta ei tingitty kustannussyistä. Pa-
19497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           himpien kelien aikana vähäisiä tason alituksia
19498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jouduttiin käytännössä kuitenkin sallimaan.
19499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        Näin tapahtuu joka vuosi kelitilanteesta riip-
19500: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        puen, olipa teiden kunnossapidon määrärahati-
19501: 133:                                                   lanne mikä tahansa.
19502:                                                            Uusien tieyhteyksien ja moottoriteiden raken-
19503:             Aikooko Hallitus toimia niin, että tie-     tamisesta päättää eduskunta talousarvioita käsi-
19504:          laitoksen käyttöön osoitettavat määrä-         tellessään hankekohtaisesti. Ilman eduskunnan
19505:          rahat voimakkaasti painotetaan teiden          päätöstä ei toteuteta yhtään tieverkon kehittä-
19506:          kunnossapitoon, jolloin uusien maantei-       misinvestointia.
19507:          den rakentaminen on lähinnä poikkeuk-             Mikäli tieverkon kehittäminen laiminlyö-
19508:          sellinen toimi ja uusien moottoriteiden        dään, heijastuu se ajan myötä myös kunnossapi-
19509:          rakentamisesta luovutaan kokonaan?             totarpeeseen ja ennen kaikkea liikenteen toimin-
19510:                                                         taan kasvavien taajamien kohdalla ja päätiever-
19511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kolla sekä vaikeuttaa elinkeinoelämälle tärkeitä
19512: vasti seuraavaa:                                      _ kuljetuksia.
19513:                                                            Tienpidon määrärahoihin kohdistuneet val-
19514:    Tielaitos pyrkii aina ensisijaisesti turvaamaan      tioneuvoston säästöpäätösten mukaiset noin 1
19515: tienkäyttäjille edellytykset turvalliseen ja suju-     miljardin markan supistukset (vuoteen 1992 ver-
19516: vaan liikkumiseen. Tässä mielessä talvihoidon           rattuna) ön kohdistettu lähes kokonaan tienpi-
19517: laatuun ja oikea-aikaisuuteen kiinnitetään eri-         don kehittämismäärärahoihin. Perustienpidon
19518: tyistä huomiota. Myös tiestön kunnon säilyttä-          määrärahat (mom. 31.24.21 ), joilla tiet pidetään
19519: minen priorisoidaan korkealle.                          kunnossa, pysyvät tänä vuonna lamasta huoli-
19520:    Kuluvana talvena tielaitos on pääosin saa-           matta lähes vuoden 1992 tasolla ja tulevat myös
19521: vuttanut talvihoidolle asetetut tavoitteet huoli-       vuonna 1994 pysymään, ellei vielä tehdä uusia
19522: matta siitä, että talvi olikin Keski- ja Pohjois-       säästöpäätöksiä, suurin piirtein aikaisempien
19523: Suomessa tienpitäjän kannalta vaikea. Talvi-            vuosien tasolla.
19524: 
19525:        Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1993
19526: 
19527:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
19528:                                          1993 vp -   KK 133                                          3
19529: 
19530: 
19531: 
19532: 
19533:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19534: 
19535:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         larens del var svår i mellersta och norra Finland.
19536: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         Man gjorde inte avkall på vinterväghållningens
19537: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kvalitet av ekonomiska skäl. Under det värsta
19538: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        föret varman dock tvungen att i praktiken tillåta
19539: mål nr 133:                                          vissa mindre nivåsänkningar. Detta sker varje år
19540:                                                      beroende på föret och oavsett anslagssituationen
19541:           Åmnar Regeringen tillvägagå så, att        för vägarnas underhåll.
19542:        tyngdpunkten i de anslag som tilldelats          Riksdagen besluter om byggandet av nya
19543:        vägverket skall för det mesta läggas på       vägförbindelser och motorvägar projektvis vid
19544:        vägunderhåll så att byggandet av nya          budgetbehandlingar. Utan riksdagens beslut för-
19545:        landsvägar uppfattas närmast som en           verkligas inga utvecklingsinvesteringar för väg-
19546:        exceptionell åtgärd och att man helt och      nätet.
19547:        hållet avstår från byggandet av nya mo-          Ifall man försummar utvecklandet av vägnä-
19548:        torvägar?                                     tet återspeglar det sig med tiden även på behovet
19549:                                                      av vägunderhåll och framför allt i trafiken i
19550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        växande tätorter och på huvudvägnätet samt
19551: anföra följande:                                     försvårar för näringslivet viktiga transporter.
19552:                                                         Nedskärningar enligt statsrådets besparings-
19553:    Vägverket strävar alltid i första hand tili att   beslut på cirka 1 miljard mark (jämfört med året
19554: trygga vägtrafikanternas förutsättningar för en      1992) som berör vägunderhållsanslagen har hu-
19555: trygg och smidig trafik. Därför fäster man sär-      vudsakligen gällt utvecklingsanslagen för vägun-
19556: skild uppmärksamhet vid vinterväghållningens         derhåll. Anslagen för grundvägunderhåll (mom.
19557: kvalitet och rätta tidpunkt för dess insättande.     31.24.21), som används för att hålla vägarna i
19558: Också upprätthållandet av vägarnas skick prio-       skick, förblir i år trots depressionen nästan på
19559: riteras högt.                                        1992 års nivå och kommer också år 1994 att
19560:    Under den gångna vintern har vägverket tili       förbli ungefår på samma nivå som under de
19561: största delen uppnått de mål som uppställts för      föregående åren, ifall man inte fattar ytterligare
19562: vinterväghållningen trots att vintern för väghål-    nya sparbeslut.
19563:      Helsingfors den 15 april 1993
19564: 
19565:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
19566:                                                  1993 vp
19567: 
19568: Kirjallinen kysymys 134
19569: 
19570: 
19571: 
19572: 
19573:                                     Takala ym.: Työympäristöharjoittelun käyttöön ottamisesta
19574: 
19575: 
19576: 
19577:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19578: 
19579:      Työllisyyden elvyttämiseksi ja työttömien ase-     vaihtoehto onkin pyrkiä motivoimaan kansalai-
19580: man helpottamiseksi on jo tehty koko joukko             sia kuin pelkästään kurjistaa heitä. Työttömyys-
19581: lainsäädännöllisiä ja taloudellisia toimenpiteitä.      päivärahaa tulisi voida suunnata siten, että se
19582: Näistä toimenpiteistä huolimatta työllisyystilan-       paremmin tukisi aktiivista työllistymistä kuin
19583: ne pahenee koko ajan. Selvää on, että työllisyy-        pelkkää passiivista joutenoloa, ja sen saamisen
19584: den merkittävä paraneminen voi tapahtua vain            ehdoksi olisi perusteltua asettaa nykyistä suu-
19585: voimakkaan taloudellisen kasvun myötä. Kui-             rempi velvollisuus tehdä työtä.
19586: tenkin tästä vaikeasta tilanteesta poispääsemi-             Edellä esitetyt tavoitteet voitaisiin toteuttaa
19587: seksi on nykyisiä järjestelmiä voitava ennakko-         julkisuudessa esitetyn ns. työympäristöharjoitte-
19588: luulottomasti uudelleenarvioida eikä tässä tilan-       lun kautta. Työympäristöharjoittelun avulla
19589: teessa tule poissulkea poikkeuksellisiakaan kei-        suomalaiset yritykset voisivat anoa perusteltuun
19590: noja.                                                   tarpeeseen työttömänä olevaa työvoimaa vuo-
19591:      Nykyinen ansiosidonnainen työttömyystur-           deksi käyttöönsä. Työttömille maksettaisiin tänä
19592: vajärjestelmä on luotu hyvän työllisyystilanteen        aikana normaalit tai normaalia suuremmat työt-
19593:  vallitessa ja on sinällään hyvä asia, mutta on         tömyyskorvaukset, joista yritykset maksaisivat
19594:  havaittavissa, että se jopa ehkäisee nykymuodos-       osan, esimerkiksi bonuksen. Tämä sen vuoksi,
19595:  saan työllistymistä. Ei ole tarkoituksenmukaista       että näin yritykset ottaisivat ihmisiä ainoastaan
19596:  tilanne, jossa tulisi käyttää kaikki keinot aktiivi-   sellaisiin tehtäviin, jotka todella parantavat yri-
19597:  sen työllistymisen tukemiseen, mutta yhteis-           tyksen tuottavuutta ja kilpailukykyä tai ovat
19598:  kunta ylläpitää järjestelmää, joka työskentelee        merkityksellisiä uusia liiketoiminta-alueita käyn-
19599:  työllistymistä vastaan.                                nistettäessä. Samalla yrityksille tulisi asettaa
19600:      Yksi työllisyystilanteen vääristymistä on se,      kielto irtisanoa tai lomauttaa henkilöitä vastaa-
19601:  että tällä hetkellä melko yleisesti tehdään ns.        vista tehtävistä projektin kestäessä.
19602:  kuutamourakoita työttömänä ollessa. Onkin il-              Työympäristöharjoittelujärjestelmä kannus-
19603:  meisesti olemassa suuri joukko ihmisiä, joiden          taisi yritystä mahdollisimman aikaisessa vaihees-
19604:  elintaso työttömänä ollessa on jopa parempi             sa muuttamaan työympäristöharjoittelupaikan
19605:  kuin konsanaan työssä ollessa. Monet ihmiset           varsinaiseksi työpaikaksi. Tämä perustuu siihen
19606:  eivät ole itse asiassa edes kiinnostuneita hakeu-       tosiasiaan, että työympäristöharjoittelun edetes-
19607:   tumaan töihin, kun kohtuullisen elintason voi          sä työntekijän ammattitaito ja arvo kasvaa.
19608:   saavuttaa tekemättä mitään tai tekemällä silloin          Työympäristöharjoittelun toteuttaminen edel-
19609:   tällöin kuutamourakoita. Tämä on osittain val-         lyttää samalla lainsäädännön muuttamista siten,
19610:   litsevan järjestelmän syy.                             että jos henkilölle tarjotaan kohtuulliselta etäi-
19611:       Edellä esitettyyn tilanteeseen ei välttämättä      syydeltä työympäristöharjoittelupaikkaa, on
19612:   löydy parasta ratkaisua vain sillä, että työttö-       paikka otettava vastaan tai hän menettää oikeu-
19613:   myysturvan tasoa pienennettäisiin. Parempi             tensa työttömyyskorvaukseen.
19614: 
19615: 
19616:  2300321
19617: 2                                        1993 vp -   KK 134
19618: 
19619:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        tettava nykyistä suurempi velvollisuus
19620: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun~           tehdä työtä, ja
19621: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              pitääkö Hallitus edellä esitettyä työ-
19622: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   ympäristöharjoittelua toteuttamiskelpoi-
19623:                                                           sena vaihtoehtona helpottaa vaikeaa
19624:           Onko Hallituksen. mielestä työttö-              työllisyystilannetta?
19625:         myyskorvauksen saamisen ehdoksi ase-
19626: 
19627:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
19628: 
19629:           Irmeli Takala                  Marjut Kaarilahti          Matti Lahtinen
19630:           Kimmo Sasi                     Tuulikki Ukkola            Riitta Jouppila
19631:           Päivi V arpasuo                Maunu Kohijoki             Tuula Linnainmaa
19632:           Oiva Savela                    Riitta Saastamoinen        Kalevi Lamminen
19633:           Anna-Kaarina Louvo             Ritva Laurila              Jouni J. Särkijärvi
19634:           Pentti Mäki-Hakola             Minna Karhunen             Hanna Markkula
19635:                                          Maija Perho-Santala
19636:                                           1993 vp -    KK 134                                         3
19637: 
19638: 
19639: 
19640: 
19641:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19642: 
19643:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomessa siirryttiin 1970-luvun alussa ns. työ-
19644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         linjalta täysin korvaus- ja koulutuslinjalle eli
19645: olette 19 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           työttömyysturvan saamiseksi ei enää edellytetty
19646: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          työn tekemistä. Myöskään EY-maissa ja muissa
19647: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Takalan       Pohjoismaissa ei tällaista edellytystä ole, vaan
19648: ym. näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o          kaikissa näissä maissa työntekoon työttömyys-
19649: 134:                                                  turvan maksamisen aikana suhtaudutaan torju-
19650:                                                       vasti. Työnteko, paikallinen tai palkaton, johtaa
19651:            Onko Hallituksen mielestä työttö-          työttömyyspäivärahan alentamiseen tai päivära-
19652:         myyskorvauksen saamisen ehdoksi ase-          haoikeuden päättymiseen.
19653:         tettava nykyistä suurempi velvollisuus           Eräissä Euroopan maissa on viime vuosina
19654:         tehdä työtä, ja                               käynnistetty rajoitettuja ohjelmia, joissa työttö-
19655:            pitääkö Hallitus edellä esitettyä työ-     myyspäivärahaa käytetään eräänlaisena työllis-
19656:         ympäristöhatjoittelua toteuttamiskelpoi-      tämistukena. Työssä olevalla henkilöllä säilyy
19657:         sena vaihtoehtona helpottaa vaikeaa           oikeus päivärahaan ja työllistävä yritys ei mak-
19658:         työllisyystilannetta?                         sa palkkaa lainkaan, tai palkkana maksetaan
19659:                                                       minimipalkan ja päivärahan erotus (esim.
19660:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ruotsin ALU, Belgian CMT-ohjelma, Saksan
19661: vasti seuraavaa:                                      sosiaalivaroista rahoitettavat työt). Periaattees-
19662:                                                       sa näissä ohjelmissa on kysymys palkkakustan-
19663:     Työttömyyspäivärahan saamisen keskeisenä          nusten subventoinnista, joka sinänsä vääristää
19664: edellytyksenä (työttömyysturvalain 4 §) on se,        työmarkkinoita, mutta saattaa olla erityisryh-
19665: että henkilö on työtön ja työmarkkinoiden käy-        mien kohdalla perusteltu. Tältä osin hallitus
19666: tettävissä. Kun työvoiman kysyntä on nopeasti         viittaa aloitteisiin nuorten hatjoittelijapalkka-
19667: pienentynyt, työttömyysjaksot ovat luonnollises-      jätjestelmän aikaansaamiseksi, jossa tavoite on
19668: ti pidentyneet eikä työmarkkinoiden käytettävis-      samansuuntainen.
19669: sä olon testaaminen työtatjouksen muodossa ole           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työt-
19670: samassa määrin mahdollista kuin esim. 1980-           tömyysturvatoimikunta ehdottaa mietinnös-
19671: luvulla korkean kysynnän olosuhteissa. Tämä ei        sään, että työmarkkinoille ensimmäistä kertaa
19672: kuitenkaan merkitse sitä, että työttömyysturva-       tulevat nuoret ja henkilöt, joiden oikeus ansioon
19673: järjestelmän lähtökohdat olisivat virheelliset. Il-   suhteutettuun työttömyyspäivärahaan on enim-
19674: man nykyisen tasoista työttömyysturvaa työttö-        mäisajan päätyttyä täyttynyt, tulisi ohjata ny-
19675: myyden nopeasta lisääntymisestä johtuvat toi-         kyistä aktiivisempien ja monipuolisempien työ-
19676: meentulo- ja sosiaaliset ongelmat olisivat suu-       voimapalvelujen ja työmarkkinakelpoisuutta
19677: remmat. Hallitus on pyrkinyt toisaalta tuomaan        parantavien toimenpiteiden piiriin. Kyseeseen
19678: esiin, minkälainen toiminta on työttömyyden           tulisi mm. osallistuminen koulutukseen, kuntou-
19679: aikana sallittua ilman työttömyyspäivärahan           tukseen, työkokeiluun ja työhön harjaantumi-
19680: menettämistä ja toisaalta selvittämään, missä         seen, eikä näihin osallistumiselle asetettaisi sa-
19681: määrin työttömyysturvaa käytetään väärin ja           massa määrin rajoituksia kuin nykyisessä työttö-
19682: mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä väärinkäytös-     myysturvassa. Hallituksen tarkoituksena on
19683: ten ehkäisemiseksi. Eduskunnassa on parhail-          neuvotella työmarkkinajärjestöjen ja eduskunta-
19684: laan käsiteltävänä hallituksen esitys työttömyys-     ryhmien kanssa ehdotuksen toteuttamiskelpoi-
19685: turvalain muuttamisesta, joka sisältää muutok-        suudesta, ja jos sitä pidetään toteuttamiskelpoi-
19686: sia työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-       sena, myös toteutustavoista.
19687: siin edellytyksiin.
19688:        Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
19689: 
19690:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19691: 4                                        1993 vp -   KK 134
19692: 
19693: 
19694: 
19695: 
19696:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
19697: 
19698:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I Finland övergick man på 1970-talet från en
19699: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       s.k. arbetslinje helt och håliet tili en ersättnings-
19700: den 19 mars 1993 tili vederbörande medlem av         och utbildningslinje, vilket innebar att det inte
19701: statsrådet översänt följande av riksdagsman          längre krävdes arbete för att personen i fråga
19702: Takala m.fl. undertecknade spörsmål nr 134:          skulie få utkomstskydd. Denna förutsättning är
19703:                                                      inte helier aktueli i EG-länderna elieri de övriga
19704:           Skali villkoret för erhåliande av ar-      nordiska länderna. I alla dessa Iänder stälier man
19705:        betslöshetsersättning enligt Regeringen       sig således avvisande tili arbete under den tid
19706:        vara en större skyldighet än för närva-       som utkomstskydd betalas. Arbete, avlönat elier
19707:        rande att arbeta, och                         oavlönat, leder tili att arbetslöshetsdagpenning-
19708:           anser Regeringen att ovan föreslagna       en sänks elier att rätten tili dagpenning upphör.
19709:        arbetsmiljöpraktik är ett genomförbart            I vissa europeiska Iänder har man under de
19710:        alternativ för att den svåra sysselsätt-      senaste åren infört begränsade program i vilka
19711:        ningssituationen skall underlättas?           arbetslöshetsdagpenningen används som ett
19712:                                                      slags sysselsättningsstöd. För den som arbetar
19713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kvarstår rätten tili dagpenning och det företag
19714: anföra följande:                                     som sysselsätter personen betalar antingen ingen
19715:                                                      lön alls tili personen eller så betalas skilinaden
19716:     Det centrala villkoret för att en person skali   melian minimilönen och dagpenningen som lön
19717: få arbetslöshetsdagpenning (4 § lagen om ut-         (t.ex. Sveriges ALU, Belgiens CMT-program, de
19718: komstskydd för arbetslösa) är att han är arbets-     arbeten i Tyskland som finansieras med sociala
19719: lös och står tili arbetsmarknadens förfogande.       medel). I dessa program är det i princip fråga om
19720: Eftersom efterfrågan på arbetskraft snabbt           en subventionering av lönekostnaderna, vilket i
19721: minskat har arbetslöshetsperioderna naturligt        sig kan ge en felaktig bild av arbetsmarknaden
19722: nog blivit längre och det har inte varit möjligt     men som kan vara motiverat när det gälier
19723: för arbetskraftsmyndigheterna att i samma mån        särskilda grupper. Tili dessa delar hänvisar re-
19724: som tidigare, t.ex. under 1980-talet då efterfrå-    geringen tili initiativ som tagits för att få tili
19725: gan var stor, genom att erbjuda arbete kontrol-      stånd ett praktikantlönesystem med likartat syf-
19726: lera om en person står tili arbetsmarknadens         te för ungdomar.
19727: förfogande. Detta innebär dock inte att ut-              Den utkomstskyddskommission som social-
19728: gångspunkterna i systemet med utkomstkydd            och hälsovårdsministeriet har tilisatt föreslår i sitt
19729: för arbetslösa är felaktiga. Utan det nuvarande      betänkande att ungdomar och personer som för
19730: utkomstskyddet för arbetslösa skulle de ut-          första gången kommer ut på arbetsmarknaden
19731: komstproblem och sociala problem som orsa-           och vars rätt tili dagpenning avvägd enligt för-
19732: kas av den snabbt ökande arbetslösheten vara         tjänsten uppfylits efter att den maximala tiden
19733: större. Regeringen har försökt utreda viiken typ     gått ut, bör vägledas tili aktivare och mångsidi-
19734: av verksamhet som är tillåten under arbets-          gare arbetskraftsservice än för närvarande och tili
19735: lösheten utan att man skall gå miste om arbets-      åtgärder som förbättrar arbetsmarknadskompe-
19736: löshetsdagpenningen och dessutom klargöra i          tensen. Det är bl.a. fråga om deltagande i utbild-
19737: viiken mån utkomstskyddet missbrukas och vil-        ning, rehabilitering, arbetsprövning och träning
19738: ka åtgärder som bör vidtas för att miss-             för arbetslivet. A vsikten är att de begränsningar
19739: bruk skall förebyggas. I riksdagen behandlas         som tiliämpas i det nuvarande utkomstskyddet
19740: som bäst regeringens proposition med förslag         inte i samma utsträckning skali gälia deltagandet.
19741: tili ändring av lagen om utkomstskydd för ar-        Regeringen har för avsikt att tillsammans med
19742: betslösa. Propositionen innehåller förslag tili      arbetsmarknadsorganisationerna och riksdags-
19743: ändringar i de arbetskraftspolitiska förutsätt-      grupperna förhandla om förslagets genomförbar-
19744: ningar som krävs för erhållande av utkomst-          het och, om det anses vara genomförbart, även
19745: skydd.                                               om sätten att genomföra det.
19746: 
19747:      Helsingfors den 22 april 1993
19748: 
19749:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19750:                                                 1993 vp
19751: 
19752: Kirjallinen kysymys 135
19753: 
19754: 
19755: 
19756: 
19757:                                    Seivästö ym.: Suomalaisten rauhanturvaajien mahdollisuudesta
19758:                                        saada mielenterveyspalveluita
19759: 
19760: 
19761:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19762: 
19763:    Maamme on osallistunut jo pitkään YK:n             kielellä. Psykologin, sotilasdiakonin tai -papin
19764: rauhanturvatehtäviin. Tällä hetkellä suomalaisia      tulisikin olla omasta kotimaasta.
19765: rauhanturvaajia on eri alueilla yhteensä noin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19766: 1 500. Viimeksi maamme lähetti osaston Make-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19767: doniaan, osaksi yhteispohjoismaista pataljoo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19768: naa.                                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19769:    Tuossa pataljoonassa sotilaiden sielunhoidos-
19770: ta vastaa ruotsalainen pappi, ja lääkäri on Nor-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19771: jasta. Muutto vieraisiin olosuhteisiin ja tehtävien          ryhtyä, jotta sotilassielunhoitotehtäviin
19772: vaarallisuus saattavat aiheuttaa henkilökunnalle             Makedoniaan lähetettäisiin suomalainen
19773: kovia paineita. Tällöin olisi tärkeää turvata se,            asiantuntija?
19774: että keskusteluapua olisi saatavilla omalla äidin-
19775: 
19776:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
19777: 
19778:           Ismo Seivästö                  Kalevi Lamminen                Anneli Taina
19779:           Eeva-Liisa Moilanen            Bjarne Kallis                  Markku Rossi
19780:           Pirkko Laakkonen               Leea Hiltunen                  Jouko Jääskeläinen
19781:                                          Maija-Liisa Lindqvist
19782: 
19783: 
19784: 
19785: 
19786: 2300321
19787: 2                                      1993 vp -   KK 135
19788: 
19789: 
19790: 
19791: 
19792:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19793: 
19794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     henkilöstöä. Makedonian suomalaisen joukon
19795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kokoonpanon määrittämisessä oli yhtenä lähtö-
19796: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kohtana se, että tiettyjen tehtävien osalta on
19797: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Sei-     perusteltua tukeutua Balkanilla jo lähes vuoden
19798: västön ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ajan palvelleen rakentajapataljoonan toimintoi-
19799: sen n:o 135:                                       hin. Tämän vuoksi Makedonia-joukon kokoon-
19800:                                                    panoon ei sisällytetty sotilaspastoria, sotilasdia-
19801:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     konia, sotilaslääkäriä eikä sotilaslakimiestä,
19802:        ryhtyä, jotta sotilassielunhoitotehtäviin   vaan rakentajapataljoonan henkilöstön tehtävä-
19803:        Makedoniaan lähetettäisiin suomalainen      nä on ollut hoitaa näitä toimintoja myös
19804:        asiantuntija?                               Makedoniassa olevan suomalaisen henkilöstön
19805:                                                    osalta. Näin ollen esimerkiksi rakentajapataljoo-
19806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nan sotilaspastori ja sotilasdiakoni ovat hoita-
19807: vasti seuraavaa:                                   neet sielunhoidollisia tehtäviä myös Makedoni-
19808:                                                    assa. Kun Kroatiassa palvelevan rakentajapatal-
19809:    Suomalaisia YK-rauhanturvaajia on tällä het-    joonan toiminta päättyy, tullaan tarvittavat
19810: kellä entisen Jugoslavian alueella toimivassa      muutokset tekemään Makedonia-joukon ko-
19811: UNPROFOR-operaatiossa sekä Kroatiassa että         koonpanoon.
19812: Makedoniassa. Sotilastarkkailijoiden lisäksi          On huomattava, että perinteisesti suomalai-
19813: Kroatiassa on suomalainen rakentajapataljoona      sessa sotilasorganisaatiossa esimiehillä, kuten
19814: sekä henkilöstöä kansainvälisessä esikunnassa.     yksikön päälliköllä, joukkueenjohtajalla ja yksi-
19815: Makedoniassa on suomalainen komppania yh-          kön vääpelillä on vastuu alaistensa mielentervey-
19816: teispohjoismaisessa pataljoonassa. Yhteispoh-      dellisissä kysymyksissä. Tähän sisältyy myös
19817: joismaisen pataljoonan esikunnassa sekä esikun-    keskusteluvastuu.
19818: taja huoltokomppamassa on myös suomalaista
19819: 
19820:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
19821: 
19822:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
19823:                                          1993 vp -   KK 135                                         3
19824: 
19825: 
19826: 
19827: 
19828:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19829: 
19830:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          när sammansättningen av den fmländska trupp
19831: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         som sändes tili Makedonien fastställdes var att
19832: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      det i fråga om vissa uppgifter är motiverat att
19833: dagsman Ismo Seivästö m.fl. undertecknade            stöda sig på de funktioner som sköts av den
19834: spörsmål nr 135:                                     byggnadsbataljon som redan under nästan ett
19835:                                                      års tid tjänstgjort på Balkan. Därför intogs inte
19836:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       i sammansättningen av den trupp som sändes
19837:        ta för att en finländsk expert med uppgift    tili Makedonien någon militärpastor, militär-
19838:        att sköta den militära själavården skall      diakon, militärläkare eller militärjurist, utan
19839:        sändas tili Makedonien?                       den personai som ingår i byggnadsbataljonen
19840:                                                      har haft tili uppgift att sköta dessa funktioner
19841:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        också när det gällt den finländska personalen i
19842: anföra följande:                                     Makedonien. Sålunda har t.ex. byggnadsbatal-
19843:                                                      jonens militärpastor och militärdiakon haft
19844:    Finländsk fredsbevarande personai i FN-           hand om själavårdsuppgifter också i Makedo-
19845: tjänst deltar för närvarande i UNPROFOR-             nien. När den byggnadsbataljon som tjänstgör i
19846: operationen på det foma Jugoslaviens område          Kroatien slutfört sitt uppdrag görs de erforder-
19847: både i Kroatien och Makedonien. 1 Kroatien           liga ändringama i Makedonientruppens sam-
19848: finns förutom militärobservatörer också en           mansättning.
19849: finsk byggnadsbataljon samt personai i den in-           Det bör framhållas att det inom den fin-
19850: temationella staben. 1 den samnordiska batal-        ländska militärorganisationen traditionellt är
19851: jonen i Makedonien ingår ett fmskt kompani. 1        förmannen, såsom chefen för enheten, pluton-
19852: staben för den samnordiska bataljonen och i          chefen och enhetens fåltväbel som har ansvaret
19853: stabs- och underhållskompaniet ingår också           när det gäller de underlydandes mentalhygienis-
19854: finländsk personal. En av utgångspunktema            ka frågor. Häri ingår också samtalsansvar.
19855:      Helsingfors den 16 april 1993
19856: 
19857:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
19858:                                                  1993 vp
19859: 
19860: Kirjallinen kysymys 136
19861: 
19862: 
19863: 
19864: 
19865:                                     Tennilä: Lapin maaseutuopiston Tervolan toimipisteen toiminnan
19866:                                        turvaamisesta
19867: 
19868: 
19869:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19870: 
19871:    Opetushallitus on esittänyt maatalousopetuk-           Olisi omalaatuista, jos Lapin maatalouden
19872: sen lakkauttamista Tervolassa. Päätöstä ei hy-         vahvimmalta alueelta eli Kemin-Tornion talous-
19873: väksytä Tervolassa eikä myöskään Lapissa ylei-         alueelta lopetettaisiin maatalouden opetus.
19874: sesti. Päätöksenteon taustalla on kaikkialle tun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19875: keva keskitys mutta myös ilmeisen väärät las-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19876: kennalliset perusteet. Niihin taas on tultu "selviy-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19877: tyköön kukin miten voi" -ilmapiirissä, johon           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19878: yletön säästö- ja leikkauslinja on vienyt.
19879:    Taustalla on se, että Tervolan maatalousoppi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19880: laitos yhdistettiin muutama vuosi sitten Rova-                ryhtyä maatalousopetuksen toiminnan
19881: niemen maa- ja puutarhaoppilaitoksen kanssa ja                turvaamiseksi Lapin maaseutuopiston
19882: kokonaisuus muutettiin Lapin maaseutuopis-                    Tervolan toimipaikassa?
19883: toksi. Tervolan toimipisteeseen on ollut tulossa
19884: runsaasti oppilaita.
19885:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
19886: 
19887:                                           Esko-Juhani Tennilä
19888: 
19889: 
19890: 
19891: 
19892: 230032J
19893: 2                                        1993 vp -   KK 136
19894: 
19895: 
19896: 
19897: 
19898:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19899: 
19900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa       Vuosi                   Opiskeli-   Käyttö-         Valtion
19901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                 joita    kustannukset     maatalous-
19902:                                                                                        mk/opiskelija   oppilaitokset
19903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen                                                        mk/opiskelija
19904: jäsenen vastattavaksi kansanedu_s~aja_ Esko-Ju-      1989 ................      37        95 942         53 661
19905: hani Tennilän näin kuuluvan klrJalhsen kysy-         1990 ................      32       100 356         56 883
19906: myksen n:o 136:                                      1991 ................      33       102 255         59 913
19907:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Opetusministeriö katsoo opetushallitukselta
19908:        ryhtyä maatalousopetuksen toiminnan           saamiensa tietojen perusteella, että yhdistämällä
19909:        turvaamiseksi Lapin maaseutuopiston           muodostetun Lapin maaseutuopiston edellytyk-
19910:        Tervolan toimipaikassa?                       set aikaisempaa taloudellisempaan toimintaan
19911:                                                      eivät ole merkittävästi edellä kuvatusta lisäänty-
19912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neet. Kun tiedetään, että valtion ammatillisten
19913: vasti seuraavaa:                                     oppilaitosten toimintamenomäärärahoih~n ei ol~
19914:                                                      odotettavissa korotuksia, jää lähes amoaks1
19915:    Lapin maaseutuopiston Tervolan toimip~i~­         merkittäväksi keinoksi kustannusten säästämi-
19916: ka toimi itsenäisenä valtion maatalousoppilai-       sessä yksikkökoon kasvattaminen ja toiminnan
19917: toksena 31.7. 1992 saakka, jolloin se yhdistettiin   keskittäminen sivutoimipaikoista pääkouluihin.
19918: Rovaniemen maatalous- ja puutarhaoppilaitok-            Lapin maaseutuopisto on ainoa maat~l~us­
19919: sen kanssa. Oppilaitoksen nimeksi tuli tällöin       alan opistoasteen koulutusta antava opplla1tos
19920: Lapin maaseutuopisto. O~pilaitoksen ~ervolan         Lapin läänissä, joten kaikki toimenpiteet, jotka
19921: toimipisteen tehtäväksi tuh antaa maatilatalou-      tukevat oppilaitoksen toimintaed~llytysten p~­
19922: den kouluasteen koulutusta oppilaitoksen kou-        rantamista vaikuttavat myös oppilaitoksen val-
19923: lutustehtävän puitteissa. Oppilaitoksen Rova-        kutusaluee~ maaseutuelinkeinojen kehittämi-
19924: niemen toimipaikan tehtäväksi jäi antaa maati-       seen.
19925: latalouden opistoasteen koulutusta sekä puutar-         Maa- ja puutarhatalouden sekä niitä tukevien
19926: hatalouden koulutusta. Oppilaitoksen uudel-          maaseutuelinkeinojen koulutus Lapin maaseutu-
19927: leenorganisoinnin yhteydessä Rovaniemen kou-         opiston vaikutusalueella voidaan toteutta3: pit:
19928: lutilan toiminnot on supistettu vastaamaan puu-      källä aikavälillä parhaiten ja myös taloudelhsestl
19929: tarhatalouden opetusta, ja Tervolan koulutilalle     suurehkossa yksikössä Rovaniemellä, jossa on
19930: on keskitetty muut maatalousopetuksen edellyt-       edellytykset myös tulevaisuudessa yhä merkittä-
19931: tämät toiminnot.                                     vämmäksi käyvälle koulutusyhteistyölle myös
19932:    Tervolan koulutilan kokonaispinta-ala on          muiden alojen oppilaitosten kanssa. Yksikkö-
19933: 284,61 ha, josta on peltoa 76,79 ha. Tervolan        koon kasvattamiseksi ja siitä saatavan edun
19934: rakennukset ovat hyväkuntoiset kun taas Rova-        saamiseksi opetusministeriö valmistelee Lapin
19935: niemen koulutilan rakennuksista jotkut vaativat      maaseutuopiston ja sen välittömässä läheisyy-
19936: peruskorjausta.                                      dessä sijaitsevan Rovaniemen koti- ja laitosta-
19937:    Tervolan toimiessa itsenäisenä maatalousop-       lousoppilaitoksen yhdistämistä 1.8.1994 ~u~ie~.
19938: pilaitoksena siinä oli yhdeksän opettaja~ sek~. 1?      Lapin maaseutuopiston Tervolan tOlmlpat-
19939: muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. OplskehJOl-          kan asema tullaan ratkaisemaan ammatillisten
19940: ta oli vähän ja opiskelijakohtaiset käyttökustan-    oppilaitosten verkoston toiminnan tehostamista
19941: nukset muodostuivat korkeiksi. Seuraavasta           koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen
19942: taulukosta ilmenevät opiskelijamäärät vuosina        yhteydessä vielä kuluvan kevään aikana.
19943: 1989-91 sekä opiskelijakohtaiset käyttökustan-
19944: nukset verrattuna valtion maatalousoppilaitos-
19945: ten keskimääräisiin vastaaviin kustannuksiin.
19946:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
19947: 
19948:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
19949:                                          1993 vp -   KK 136                                                    3
19950: 
19951: 
19952: 
19953: 
19954:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19955: 
19956:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          År                     Stude-      Drifts-       Statens
19957: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande                                rande     kostnader     lantbruks-
19958:                                                                                      mk/studerande läroanstalter
19959: medlem av statsrådet översänt följande av riks-                                                   mk/studerande
19960: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade                                    37         95 942        53 661
19961: spörsmål nr 136:                                     1989 ···············
19962:                                                      1990 ···············    32        100 356        56 883
19963:                                                      1991 ···············    33        102 255        59 913
19964:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19965:        ta för att trygga verksamheten för lant-         Undervisningsministeriet anser utgående från
19966:        bruksundervisningen vid Tervola-enhe-         de uppgifter utbildningsstyrelsen givit att förut-
19967:        ten av Lapin maaseutuopisto?                  sättningarna för en lönsammare verksamhet vid
19968:                                                      den genom sammanslagning bi1dade läroanstal-
19969:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ten Lapin maaseutuopisto inte ökat märkbart
19970: anföra följande:                                     jämfört med det ovan beskrivna. Då vi vet att
19971:                                                      några höjningar i anslagen för yrkesläroanstal-
19972:     Tervola-enheten av Lapin maaseutuopisto var      ternas verksamhetsutgifter inte är att vänta finns
19973: en självständig statlig lantbruksläroanstalt ända    det knappt något annat sätt att spara på kostna-
19974: fram till 31.7.1992, då den sammanslogs med          derna än att öka enhetsstorleken och koncentre-
19975: Rovaniemen maatalous- ja puutarhaoppilaitos.         ra verksamheten från filialerna till huvudskolor-
19976: Läroanstalten fick då namnet Lapin maaseutu-         na.
19977: opisto. Läroanstaltens verksamhetsenhet i Ter-
19978: vola skulle ge lantbruksutbildning på skolnivå          Lapin maaseutuopisto är den enda läroanstal-
19979: inom ramen för läroanstaltens utbildningsupp-        ten som ger lantbruksutbildning på institutnivå i
19980: gift. Läroanstaltens verksamhetsenhet i Rova-        Lapplands län, vilket innebär att alla åtgärder
19981: niemi skulle ge lantbruksutbildning på institutni-   som främjar läroanstaltens verksamhetsförut-
19982: vå samt utbildning i trädgårdsskötsel. I samband     sättningar också inverkar på utvecklingen av
19983: med omorganiseringen av läroanstalten har            lantbruksnäringarna på läroanstaltens influens-
19984: funktionerna vid skollägenheten i Rovaniemi          område.
19985: skurits ned för att motsvara undervisningen i           Utbildningen i lantbruk och trädgårdsskötsel
19986: trädgårdsskötsel och de övriga funktioner som        samt utbildningen i lantbruksnäringar som stö-
19987: lantbruksundervisningen förutsätter har kon-         der dem på influensområdet för Lapin maaseu-
19988: centrerats till skollägenheten i Tervola.            tuopisto kan på lång sikt genomföras bäst och
19989:     Skollägenheten i Tervola har en totalareal om    lönsammast i en större enhet i Rovaniemi, där
19990: 284,61 ha, av vilket 76,79 ha är åkrar. Byggna-      det också i framtiden finns förutsättningar för ett
19991: derna i Tervola är i gott skick medan en del av      allt viktigare utbildningssamarbete också med
19992: byggnaderna vid skollägenheten i Rovaniemi           läroanstalter inom andra branscher. För att öka
19993: kräver grundlig reparation.                          enhetens storlek och för att uppnå den förmån
19994:     Då Tervola-enheten fungerade som en själv-       detta innebär bereder undervisningsministeriet
19995:  ständig lantbruksläroanstalt hade den nio lärare    en sammanslagning av Lapin maaseutuopisto
19996:  samt 10 andra anställda. Antalet studerande var     och Rovaniemen koti- ja laitostalousoppilaitos,
19997: litet och driftskostnaderna per studerande blev      som finns i dess omedelbara närhet, från och
19998: höga. Följande tabell visar antalet studerande       med 1.8.1994.
19999:  åren 1989-91 samt driftskostnaderna per stude-         Viiken ställningen blir för Tervola-enheten av
20000:  rande jämfört med motsvarande kostnader vid         Lapin maaseutuopisto kommer att avgöras i
20001:  de statliga lantbruksläroanstalterna i genom-       samband med statsrådets principbeslut om ef-
20002:  snitt.                                              fektivering av läroanstaltsnätet ännu denna vår.
20003:      Helsingfors den 28 april 1993
20004: 
20005:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
20006:                                                1993 vp
20007: 
20008: Kirjallinen kysymys 137
20009: 
20010: 
20011: 
20012: 
20013:                                   Aittoniemi: Sosiaaliturvasäännösten soveltamisesta ETA-alueella
20014: 
20015: 
20016: 
20017:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20018: 
20019:    ETA-sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä              - Miten estetään ns. kioskikeinottelu, jossa
20020: käsiteltäessä herättivät työvoiman vapaata liik-     ETA-kansalainen perustaa Suomeen nakkikios-
20021: kuvuutta ja siihen liittyen perus- ja sosiaalitur-   kin ja ottaa tietyksi ajaksi palvelukseensa tietyn
20022: van lainsäädännön yhteensovittamista koske-          määrän kanssasisariaan ja -veljiään? Tuon tietyn
20023: vat kysymykset laajaa hämmennystä eduskun-           ajan kuluttua kioskiyritys lopetetaan kannatta-
20024: nan ja sen valiokuntien piirissä. Lait kuitenkin     mattomana, mutta oikeus suomalaiseen perus-
20025: hyväksyttiin, vaikka selvittämättä jäi muun          turvaan on syntynyt.
20026: muassa:                                                 Ongelmia on lukemattomia, mutta vain edellä
20027:    - Miten pitkään työnhakijaksi ilmoittautu-        oleviin kysymyksiin ja valtiopäiväjärjestyksen
20028: nut ETA-jäsenmaan kansalainen voi olla jäsen-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
20029: maanalueenaja kuka vastaa tuon työnhakukau-          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20030: den kulloisenakin aikana työnhakijan perus- ja       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20031: sosiaaliturvasta?
20032:    - Miten esimerkiksi Suomessa yhteiskunnan                    Onko Hallitus selvittänyt itselleen vas-
20033: elätettäväksi sortunut muun jäsenmaan työnha-                taukset edellä esitettyihin ja ETA-lain-
20034: kija poistetaan maasta ja mitä oikeudellisia toi-            säädännön yhteydessä eduskunnassa sel-
20035: menpiteitä se aiheuttaa?                                     vittämättä jääneisiin ongelmiin koskien
20036:    - Perheen lapsilisät maksetaan huoltajan                  ETA-kansalaisen työnetsimisajan pituut-
20037: työssäolomaan mukaan ja sen toimesta. Esimer-                ta ja siihen liittyvää vastuuta perus- ja
20038: kiksi Suomi maksaa lapsilisät täällä työskentele-            sosiaaliturvasta, sosiaaliturvan varaan
20039: vän portugalilaisen perheelle, ja taas vastavuo-             sortuneen henkilön palauttamista lähtö-
20040: roisesti toisinpäin. Kun Suomen lapsilisät ovat              maahansa, lapsilisien tasoa eri ETA-
20041: tiettävästi kymmenkertaiset portugalilaiseen                 maissa sekä ns. kioskikeinottelun kautta
20042: käytäntöön verrattuna, miten tapahtuu kustan-                esiintyviä pyrkimyksiä päästä maan so-
20043: nusten tasaus ja kenen tappioksi?                            siaali- ja perusturvan piiriin?
20044: 
20045:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20046:                                            Sulo Aittoniemi
20047: 
20048: 
20049: 
20050: 
20051:  230032J
20052: 2                                         1993 vp -   KK 137
20053: 
20054: 
20055: 
20056: 
20057:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20058: 
20059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        le vaikuta riittämättömältä. Jos työnhakija kui-
20060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tenkin työnhakuajan päättyessä esittää selvityk-
20061: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           sen siitä, että hän edelleen etsii työtä ja että
20062: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hänellä on selvät mahdollisuudet tulla työlliste-
20063: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-        tyksi, häntä ei voida vaatia poistumaan vastaan-
20064: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ottavan valtion alueelta.
20065: n:o 137:                                                  Selkeää aikarajaa työnhakuoikeudelle ei tuo-
20066:                                                       mioistuimen ratkaisukäytännönkään perusteella
20067:           Onko Hallitus selvittänyt itselleen vas-    voida asettaa. Eduskunnalle annetussa hallituk-
20068:        taukset edellä esitettyihin ja ETA-lain-       sen esityksessä laiksi ulkomaalaislain muuttami-
20069:        säädännön yhteydessä eduskunnassa sel-         sesta on ehdotettu, että työnhakijana oleva
20070:        vittämättä jääneisiin ongelmiin koskien        ETA-valtion kansalainen saa oleskella kolmen
20071:        ETA-kansalaisen työnetsimisajan pituut-        kuukauden jälkeenkin maassa kohtuullisen ajan
20072:        ta ja siihen liittyvää vastuuta perus- ja      ilman oleskelulupaa. Edellytyksenä on, että hän
20073:        sosiaaliturvasta, sosiaaliturvan varaan        on edelleen työnhaussa ja että hänellä on tosiasi-
20074:        palautuneen henkilön palauttamista läh-        alliset mahdollisuudet saada työtä.
20075:        tömaahansa, lapsilisien tasoa eri ETA-             Sinä aikana, jona työntekijä on työnhakijana
20076:        maissa sekä ns. kioskikeinottelun kautta       toisessa jäsenvaltiossa, hänellä ei ole oikeutta
20077:        esiintyviä pyrkimyksiä päästä maan so-         työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan
20078:        siaali- ja perusturvan piiriin?                asetuksen 1612/68/ETY mukaisiin sosiaalisiin ja
20079:                                                       verotuksellisiin etuuksiin. Oikeutta perus- tai
20080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sosiaaliturvaan ei myöskään synny asetuksen
20081: vasti seuraavaa:                                      1408/71/ETY perusteella, joka koskee sosiaali-
20082:                                                       turvajärjestelmien soveltamista yhteisön alueel-
20083:    Henkilöiden vapaan liikkuvuuden esteiden           la. Sen sijaan tällaisella työnhakijana saattaa olla
20084: poistaminen on yksi ETA-sopimuksen keskei-            oikeus viimeksi mainitun asetuksen perusteella
20085: simpiä tavoitteita. Sopimuksen 28 artiklassa tur-     saada työttömyyspäivärahaa ja muut sosiaali-
20086: vataan sopimuksen piiriin kuuluville henkilöille      turvaetuudet siitä valtiosta, josta hän lähti työtä
20087: oikeus liikkua työnhakutarkoituksessa vapaasti        hakemaan. Työsuhteen syntymisenjälkeen työn-
20088: ETA-valtioiden alueella. Sopimuksen 29 artik-         tekijä on ETA-sopimuksen mukaisesti tasaver-
20089: lassa ja siihen liittyvissä liitteissä määrätään      taisessa asemassa kotimaisten työntekijöiden
20090: sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhtei-      kanssa.
20091: sön alueella liikkuviin työntekijöihin ja heidän          Sosiaaliturvajärjestelmämme perustuu Suo-
20092: perheenjäseniinsä.                                    messa asumiseen. Jos Suomeen ulkomailta tu-
20093:    Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koske-         leva henkilö aikoo muuttaa tänne asumaan ja
20094: vissa sopimusmääräyksissä tai liitesäännöstössä       hänellä on vähintään yhden vuoden oleskelu-
20095: ei ole suoranaista työnhakuaikaa koskevaa sään-       lupa, hänellä on oikeus perus- ja sosiaalitur-
20096: nöstä. EY:n tuomioistuimen ratkaisukäytännös-         vaan pelkästään kansallisen lainsäädännön pe-
20097: sä työnhakuajasta on todettu, että sen tulee olla     rusteella. Tältä osin ETA-sopimus ei muuta
20098: vähintään kolme kuukautta. Edelleen tuomio-           tilannetta.
20099: istuin on todennut, että koska yhteisölainsää-            Jos Suomeen tullut työnhakija saa Suomesta
20100: däntö ei työnhakuaikaa tarkemmin määrittele,          työtä, hänellä on oikeus asetuksen 1408/71 pe-
20101: jää kansallisten lainsäädäntöjen varaan se, miten     rusteella Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hänen
20102: pitkä työnhakuun liittyvä oleskelu toisen ETA-        oleskeluaan Suomessa ei voida pitää asumisena.
20103: valtion kansalaiselle sallitaan kussakin valtiossa.   Tämä merkitsee muun muassa sitä, että työnte-
20104: Tuomioistuin on erään tapauksen yhteydessä            kijälle maksetaan lapsilisä Suomesta riippumatta
20105: todennut, ettei kansallisen lainsäädännön asetta-     siitä, missä ETA-maassa lapset asuvat. Jos Suo-
20106: ma kuuden kuukauden aikaraja työn hakemisel-          messa työssä olevan henkilön puoliso on toisessa
20107:                                          1993 vp -    KK 137                                         3
20108: 
20109: jäsenvaltiossa ansiotyössä ja hänellä on oikeus         Kysymyksen perusteluissa viitattuun niin sa-
20110: saada lapsilisää vastaavaa etuuttasiitä valtiosta,   notun kioskikeinottelun estäriliseen ei liene ole-
20111: lapsilisää maksetaan Suomesta vain siltä osin        massa mitään erityisiä keinoja. Mitään suurta
20112: kuin se on suurempi kuin toisen valtion maksa-       ryntäystä muista ETA-maista Suomeen ei ole
20113: ma etuus. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulu-       odotettavissa. Liikkuvuus EY:n alueellakin on
20114: vaa toisen ETA-valtion kansalaista ei voida          ollut alle kahden prosentin luokkaa, eikä sen
20115: poistaa maasta pelkästään varattomuuden pe-          odoteta ETA-sopimuksen vuoksi muuttuvan.
20116:  rusteella. Karkottaminen on mahdollista vain        Tulevaisuudessakin pääosa liikkuvuudesta Suo-
20117: yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen tai kan-     men rajojen yli tulee tapahtumaan pohjoismai-
20118:  santerveyteen liittyvistä syistä.                   den välillä.
20119: 
20120:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
20121: 
20122:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20123: 4                                        1993 vp -    KK 137
20124: 
20125: 
20126: 
20127: 
20128:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20129: 
20130:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de av arbete inte verkar vara otillräcklig. Om den
20131: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        arbetssökande emellertid vid utgången av tiden
20132: den 22 mars 1993 till vederbörande medlem av          för arbetssökandet framställer en utredning om
20133: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      att han fortfarande söker arbete och att han har
20134: taniemi undertecknade spörsmål nr 137:                verkliga möjligheter att bli sysselsatt, kan man
20135:                                                       inte kräva att han skall avlägsna sig från den
20136:           Har Regeringen klargjort för sig själv      mottagande statens område.
20137:        vilka lösningar det finns på ovan anförda          Någon tydlig tidsgräns för rätten att söka
20138:        problem som i riksdagen inte blev utred-       arbete kan inte uppställas utgående från domsto-
20139:        da i samband med EES-lagstiftningen till       lens praxis för avgörande. 1 regeringens proposi-
20140:        den del de gäller längden på den tid en        tion till riksdagen med förslag tilllag om ändring
20141:        EES-medborgare söker arbete och det            av utlänningslagen har föreslagits att en medbor-
20142:        därtill hörande ansvaret för grund- och        gare i en EES-stat som söker arbete får vistas en
20143:        socialskyddet, återsändande av en person       skälig tid i landet utan uppehållstillstånd även
20144:        som på nytt blivit beroende av social-         efter tre månader. Detta förutsätter att han
20145:        skydd till hans utgångsland, nivån på          fortfarande söker arbete och att han har faktiska
20146:        bambidrag i de olika EES-ländema samt          möjligheter att få arbete.
20147:        försök att med hjälp av s.k. kioskspeku-           Under den tid arbetstagaren är arbetssökande
20148:        lation komma i åtnjutande av ett lands         i en annan medlemsstat har han inte rätt till de
20149:        social- och grundskydd?                        sociala och beskattningsmässiga förmåner enligt
20150:                                                       förordningen 1612/68/EEG som gäller arbetsta-
20151:   Som svar på detta spötsmål får jag vördsamt         gares rätt att röra sig fritt. Rätt till grund- eller
20152: anföra följande:                                      socialskydd uppstår inte heller på grundval av
20153:                                                       förordning 1408171/EEG, som gäller tillämp-
20154:     Ett av EES-avtalets centrala mål är att avskaf-   ningen av socialskyddssystem inom gemenska-
20155: fa hindren för personer att röra sig fritt. 1         pen. Däremot kan en sådan arbetssökande ha
20156: avtalets 28 artikel tryggas rätten för personer       rätt att på grundva1 av den sist nämnda förord-
20157: som omfattas av avtalet att röra sig fritt då de      ningen få arbets1öshetsdagpenning och andra
20158: söker arbete inom EES-statemas territorium. 1         socialskyddsförmåner från den stat, från viiken
20159: avtalets 29 artikel och därtill hörande bilagor       han reste för att söka arbete. Sedan ett arbetsför-
20160: fastställs tillämpningen av socialskyddssystemen      hållande har uppstått har arbetstagaren enligt
20161: på arbetstagare och deras familjemedlemmar            EES-avtalet samma ställning som de inhemska
20162: som rör sig inom gemenskapens territorium.            arbetstagama.
20163:    1 avtalsbestämmelsema och bilagebestämmel-             1 Finland grundar sig socialskyddssystemet på
20164: sema om arbetstagamas rätt att röra sig fritt         boende. Om en person kommer från utlandet till
20165: ingår inte några bestämmelser som direkt gäller       Finland för att bosätta sig här och om han har
20166: tiden för arbetssökandet. 1 EG-domstolens prax-       uppehållstillstånd för minst ett år, har han rätt
20167: is för avgörande av tiden för arbetssökande har       till grund- och socialskydd enbart på grundval av
20168: konstaterats att tiden för arbetssökande skall        den nationella lagstiftningen. Så till vida ändrar
20169: vara minst tre månader. Vidare har domstolen          EES-avtalet inte situationen.
20170: konstaterat att eftersom gemenskapens lagstift-           Om en arbetssökande som kommit till Fin-
20171: ning inte närmare definierar tiden för arbetssö-      land får arbete här, har han enligt förordning
20172: kande, avgör den nationella lagstiftningen hur        1408171 rätt till finskt socialskydd, fastän hans
20173: lång vistelse för arbetssökande som skall tillåtas    vistelse i Finland inte kan betraktas som boende.
20174: i varje stat för medborgare i en annan EES-stat.      Detta innebär bl.a. att till arbetstagaren betalas
20175: Domstolen konstaterade i samband med ett fall         bambidrag från Finland oberoende av i vilket
20176: att den tidsgräns på sex månader som den              EES-land bamen bor. Om maken till en person
20177: nationella lagstiftningen har uppställt för sökan-    som arbetar i Finland förvärvsarbetar i en annan
20178:                                        1993 vp -   KK 137                                          5
20179: 
20180: medlemsstat och hon har rätt att få en förmån         Det torde inte finnas några särskilda medel att
20181: som motsvarar barnbidrag från den staten, beta-    förhindra den s.k. kioskspekulationen, till viiken
20182: las barnbidrag från Finland endast tili den del    hänvisas i motiveringen tili spörsmålet. Någon
20183: som det är större än den förmån som betalas av     större rusning från de andra EES-länderna tili
20184: den andra staten. En medborgare i en annan         Finland är inte att vänta. Rörligheten även inom
20185: EES-stat som omfattas av det finska socialskyd-    EG:s område har varit under två procent, och
20186: det kan inte avlägsnas ur landet endast med        den väntas inte öka p.g.a. EES-avtalet. Ä ven i
20187: hänvisning till medellöshet. Utvisning är möjlig   framtiden kommer lejonparten av rörligheten
20188: endast av orsaker som ansluter sig tili den        över Finlands gränser att äga rum mellan de
20189: allmänna ordningen, säkerheten och folkhälsan.     nordiska länderna.
20190: 
20191:      Helsingfors den 22 april 1993
20192: 
20193:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20194:                         j
20195: 
20196:                         j
20197: 
20198:                     j
20199: 
20200:                     j
20201: 
20202:                 j
20203: 
20204:                 j
20205: 
20206:             j
20207: 
20208:             j
20209: 
20210:         j
20211: 
20212:         j
20213: 
20214:     j
20215: 
20216:     j
20217: 
20218: j
20219: 
20220: j
20221:                                                 1993 vp
20222: 
20223: Kirjalliset kysymykset 138 ja 150
20224: 
20225: N:o 138
20226: 
20227: 
20228: 
20229:                                     Aittoniemi: Poliisien 1omauttamisesta valtiontalouden säästötoi-
20230:                                         menpiteenä
20231: 
20232: 
20233:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20234: 
20235:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan       maan sisäistä järjestystä ja turvallisuutta hallitus
20236: tarkoituksena on 700 poliisin lomauttaminen.         menee arveluttavalla tavalla puuttumaan yhteis-
20237: Kun säästötoimenpiteet jo muutenkin purevat          kunnan perustekijöihin.
20238: voimakkaasti poliisin työajan käyttöön muun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20239: muassa haittatöistä tinkimisenä, järjestyksen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20240: pitäminen ja rikollisuuden estäminen näyttävät       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20241: käyvän poliisin taholta mahdottomiksi. Vaikka        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20242: hallitus todennäköisesti sanoo hoitavansa asian
20243: toimintaa tehostamalla ja uudelleenjärjestelyillä,               Miten Hallitus uskoo turvaavansa
20244: totuus on se, että jo nyt yhteiskuntaturvan ulko-             kansalaisten perusturvallisuuden, jos se
20245: puolella olevat kansalaiset yhä harvemmin voi-                toteuttaa suunnitellut jo muutenkin yli-
20246: vat tukeutua poliisin apuun rikollisten hyök-                 työllistettyä poliisiorganisaatiota koske-
20247: käysten kohteeksi joutuessaan. Murentamalla                   vat lomautukset?
20248: 
20249:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20250: 
20251:                                             Sulo Aittoniemi
20252: 
20253: 
20254: 
20255: 
20256:  2300321
20257: 2                                      1993 vp -       KK 138 ja 150
20258: 
20259: N:o 150
20260: 
20261: 
20262: 
20263: 
20264:                                    Vistbacka: Poliisien Iomauttamisesta valtiontalouden säästötoi-
20265:                                        menpiteenä
20266: 
20267: 
20268:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20269: 
20270:     Poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on lail-       helle muuta työtä, voidaan virkamies lomauttaa
20271: lisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen suojaami-       laissa tarkemmin määritellyin tavoin.
20272: nen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden             Hallintovaliokunnan mietinnössä ao. laista
20273: voimassa pitäminen. Tämä edellyttää poliisille           käytetään "työn väheneminen" -käsitettä.
20274: riittäviä henkilö- ja muita resursseja. Nyt poliisin        Poliisitoimen osalta ei voida puhua millään
20275: toimintamahdollisuuksia ollaan heikentämässä             tavoin töiden vähenemisestä. Rikostilastot osoit-
20276: ratkaisevalla tavalla.                                   tavat, että rikollisuus on nousussa ja rikosten
20277:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halli-        selviämisprosentit ovat heikentyneet. Suomessa
20278: tuksen päättämät säästötoimet aiheuttavat sen,           vallitseva heikko taloudellinen tilanne on lisän-
20279: että myös poliisitoimessa joudutaan turvautu-            nyt rikosvyöryn uhkaa, puhumattakaan ulko-
20280: maan pakkolomiin, mikäli edellytettyjä säästöjä          maalaisten Suomessa tekemien rikosten määrän
20281: ei saada muuten aikaiseksi. Monessa tulosvas-            kasvusta. Nykyisinkään poliisi ei useilla paikka-
20282: tuullisessa yksikössä säästötoimia on toteutettu         kunnilla ehdi tutkia juuri lainkaan ilmoitettuja
20283: jo aikaisemminkin varsin tehokkaasti, kun taas           rikoksia, koska työaika kuluu hälytystehtävien
20284: toisissa säästämishalukkuus ei ehkä ole ollut            hoitamiseen. Kaikesta huolimatta sisäasiainmi-
20285: ensisijaisena tavoitteena. Kun säästötavoitteet          nisteriön edustajat uhkailevat julkisessa sanassa
20286: kohdistetaan tasasuuruisina eri yksiköihin, lop-         poliisin lomautuksilla.
20287: putuloksena voi olla, että joissakin yksiköissä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20288: poliisitoiminta lamaantuu lähes kokonaan.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20289: Kuka on tällöin vastuullinen niistä laiminlyön-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20290: neistä, jotka johtuvat resurssipulasta?                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20291:     Säästötoimien yhteydessä valtiovallan työn-
20292: antajaedustajat puhuvat pakkolomien käyttä-                         Onko Hallitus tietoinen, että sisä-
20293: misestä, ikään kuin asiaan ei vaikuttaisi mikään                asiainministeriössä on kaavailuja polii-
20294: muu seikka kuin hallituksen esittämä säästö-                    sin pakkolomautuksista huolimatta po-
20295: tavoite. Laissa, jossa mahdollistetaan valtion                  liisin työmäärän lisääntymisestä, ja
20296: virkamiesten lomautus, todetaan, että jos vir-                      ovatko kaavaillut pakkolomautukset
20297: kaan kuuluva työ on tilapäisesti olennaisesti                   sopusoinnussa säädetyn lain kanssa, kun
20298: vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai                otetaan lisäksi huomioon laissa poliisille
20299: niihin verrattavista syistä ja asianomainen viran-              asetetut tehtävät ja velvollisuudet?
20300: omainen ei voi kohtuudella järjestää virkamie-
20301:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
20302: 
20303:                                             Raimo Vistbacka
20304:                                      1993 vp -      KK 138 ja 150                                        3
20305: 
20306: 
20307: 
20308: 
20309:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20310: 
20311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den 1993 määrärahatasosta. Mikäli säästöt to-
20312: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teutettaisiin henkilöstöä vähentämällä, niin ne
20313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       merkitsisivät yhteensä noin 1 500 henkilötyö-
20314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        vuoden karsimista poliisista. Tähän lukuun sisäl-
20315: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tyy myös edellä mainittu 276 viran tai tehtävän
20316: n:o 138:                                              lakkauttamisvelvoite.
20317:                                                          Sisäasiainministeriö on päättänyt toteuttaa
20318:           Miten Hallitus uskoo turvaavaosa            poliisitoimen virkojen lakkauttamisvelvoitteen
20319:        kansalaisten perusturvallisuuden, jos se       siten, että se kohdistuisi mahdollisimman oikeu-
20320:        toteuttaa suunnitellut jo muutenkin yli-       denmukaisesti eri lääneihin ja poliisin valtakun-
20321:        työllistettyä poliisiorganisaatiota koske-     nallisiin yksiköihin. Virkoja lakkautetaan pää-
20322:        vat lomautukset?                               sääntöisesti niistä lääneistä, joissa resurssitilanne
20323:                                                       on muita parempi. Ensisijaisesti säästötavoittee-
20324:    Samalla olette toimittanut vastattavaksi sa-       seen pyritään luonnollisen poistuman kautta.
20325: maa asiaa koskevan kansanedustaja Raimo Vist-             Säästöjen aikaansaamiseksi joudutaan tur-
20326: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vautumaan vähäisessä määrin myös lomau-
20327: n:o 150:                                              tuksiin, joilla koko poliisitoimen säästövelvoit-
20328:                                                       teesta on arvioitu katettavan noin seitsemän
20329:            Onko Hallitus tietoinen, että sisä-        prosenttia. Suurin lomautustarve on Vaasan,
20330:        asiainministeriössä on kaavailuja polii-       Lapin, Hämeen sekä Kymen ja Mikkelin
20331:        sin pakkolomautuksista huolimatta po-          lääneissä sekä poliisivarikolla. Sisäasiainminis-
20332:        liisin työmäärän lisääntymisestä, ja           teriön tekemän alustavan selvityksen mukaan
20333:            ovatko kaavaillut pakkolomautukset         säästöt pystytään valtaosassa poliisipiirejä to-
20334:        sopusoinnussa säädetyn lain kanssa, kun        teuttamaan muilla keinoin kuin lomautuksilla.
20335:        otetaan lisäksi huomioon laissa poliisille     Ensisijaisesti tulevat kysymykseen lomarahan
20336:        asetetut tehtävät ja velvollisuudet?           muuttaminen vapaaksi, vuodelta 1992 jäänei-
20337:                                                       den säästöjen hyödyntäminen sekä virkojen
20338:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-          avoinna pitäminen. Näillä on arvioitu katetta-
20339: vasti seuraavaa:                                      van lähes 80 prosenttia säästötavoitteesta. Lop-
20340:                                                       pusäästö on tarkoitus saada aikaan osa-aika-
20341:    Valtiontaloudellinen tilanne aiheuttaa säästö-     työtä lisäämällä, palveluja maksullistamalla,
20342: velvoitteita myös poliisitoimelle. Valtioneuvos-      palkattomilla virkavapauksilla, peruskoulutuk-
20343: ton vuosina 1989 ja 1990 tekemien säästöpäätös-       sen määrän supistuksilla sekä varallaolon ja
20344: ten johdosta poliisista on vähennetty 226 virkaa.     haittatöiden uudelleenjärjestelyillä. Eräänä kei-
20345: Näistä viimeiset 30 poistuivat 1.9 .1992. Lisäksi     nona tulee kysymykseen myös palkkojen leik-
20346: valtioneuvoston 30.4.1991 tekemän säästöpää-          kaus, mutta se edellyttää keskusjärjestötasolla
20347: töksenjohdosta poliisitoimesta on lakkautettava       tehtäviä ratkaisuja.
20348: yhteensä 276 virkaa tai tehtävää. Niistä 100              Poliisihallinnon tulostavoitteen mukaan tur-
20349: lakkautetaan vuoden 1994 loppuun mennessä ja          vallisuuden taso pidetään lähivuosina vähintään
20350: 176 vuoden 1995 loppuun mennessä. Edelleen            vuoden 1990 tasolla. Poliisihallinnolle asetetut
20351: valtioneuvosto teki 4. maaliskuuta 1993 päätök-       säästövelvoitteet ovat kieltämättä ristiriidassa
20352: sen vuosia 1994 ja 1995 koskevista säästöistä.        tämän tavoitteen saavuttamisen kanssa. Kuiten-
20353: Nämä säästöpäätökset merkitsevät poliisin osal-       kin valtaosa jo toteutetuista säästöpäätöksistä
20354: ta 6,6 prosentin eli 168,9 miljoonan markan           on voitu toteuttaa poliisin tavoitettavuutta, ylei-
20355: karsintaa vuonna 1994 ja 13,6 prosentin eli 176,5     sen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostor-
20356: miljoonan markan karsintaa vuonna 1995 vuo-           junnan tasoa oleellisesti heikentämättä.
20357: 4                                    1993 vp -       KK 138 ja 150
20358: 
20359:    Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrällinen     nassamme ei ole poliisin yksinoikeus eikä
20360: kasvu on viime vuosina laantunut. Yleisillä pai-       -velvollisuus. Rikollisuuden kanssa tekemisiin
20361: koilla tapahtuneiden tyypillisten rikosten kuten       joutuvien viranomaisten ja näiden sidosryhmien
20362: ryöstörikosten, vahingontekojen ja pahoinpite-         yhteistyömuodot ja vastuut on otettava uuteen
20363: lyiden määrä on vähentynyt. Myös törkeiden             tarkasteluun. Poliisin osalta tämä tarkoittaa sitä,
20364: yksilöön "kohdistuneiden rikosten määrä on hiu-        että poliisipalvelusten kysyntä on saatava vähe-
20365: kan laskenut. Rikoslakia vastaan tehtyjen rikos-       nemään muun muassa poliisille kuulumattomia
20366: ten kokonaismäärä on vuosina 1991 ja 1992              tehtäviä karsimalla. Perusteet tälle työnjaolle
20367: pysynyt jokseenkin muuttumattomana. Sen si-            joudutaan tekemään lainsäädännöllä. Näin
20368: jaan rahalaitosryöstöt ovat lisääntyneet samoin        mahdollistetaan se, että poliisi voi nykyistä vä-
20369: kuin henkirikosten ja niiden yritysten määrä.          häisemmillä voimavaroilla keskittyä nykyistä
20370: Erityisen huomattavaa kasvu on talousrikosten          paremmin perustehtävänsä hoitamiseen.
20371: ja huumausainerikosten osalta. Talousrikolli-              Poliisihallinnon osalta sisäasiainministeriö tu-
20372: suuden tutkintaan onkin kohdennettu viime              lee huolehtimaan siitä, että valtion säästötoimis-
20373: vuoden aikana merkittävästi lisävoimavaroja.           ta huolimatta poliisilla on tulevaisuudessakin
20374: Samalla voidaan todeta, että poliisin hälytysteh-      riittävät toimintaedellytykset. Erityistä huomio-
20375: tävien määrä vuonna 1992 oli noin kymmenen             ta tullaan kiinnittämään edellä mainittujen toi-
20376: prosenttia pienempi kuin vuonna 1991.                  menpiteiden lisäksi ennalta estävään toimintaan,
20377:    Aikaisempina vuosina poliisitoiminnan te-           päällekkäisten tehtävien vähentämiseen, johta-
20378: hokkuuden katsottiin olevan suorassa yhteydes-         mistoimintojen kehittämiseen ja muiden sisäis-
20379: sä henkilöstövoimavarojen lisäämiseen. Valtion-        ten toimintojen rationalisoimiseen. Sisäasiainmi-
20380: taloudellisista syistä tämä tie on nyt kuljettu        nisteriön käsityksen mukaan näiden toimenpitei-
20381: loppuun. Tehokkuutta ja vaikuttavuutta joudu-          den seurauksena pitkällä aikavälillä poliisin
20382: taan etsimään muilla keinoin. Tällöin on muis-         mahdollisuudet tarjota turvallisuuspalveluja säi-
20383: tettava se, että rikollisuuden torjunta yhteiskun-     lynevät ennallaan.
20384: 
20385:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
20386: 
20387:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20388:                                       1993 vp -       KK 138 ja 150                                     5
20389: 
20390: 
20391: 
20392: 
20393:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20394: 
20395:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             minskning av personalen, innebär detta en gall-
20396: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            ring bland polisen med sammanlagt ca 1 500
20397: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         årsverken. Häri ingår även den ovan nämnda
20398: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            skyldigheten att dra in 276 tjänster eller upp-
20399: mål nr 138:                                             gifter.
20400:                                                            Inrikesministeriet har beslutat genomföra
20401:           Hur tror Regeringen att den skall             skyldigheten att dra in polisväsendets tjänster så
20402:        förmå garantera medborgarnas grund-              att den drabbar olika Iän och polisens riksenhe-
20403:        trygghet, om den genomför de planerade           ter så rättvist som möjligt. Tjänsterna dras i
20404:        permitteringarna inom polisorganisatio-          huvudsak in i de Iän, där resursläget är bättre än
20405:        nen som redan nu är överbelastad med             annanstans. I första hand försöker man nå
20406:        arbete?                                          sparmålen genom naturlig avgång.
20407:                                                            För att åstadkomma inbesparingar måste
20408:   Samtidigt har Ni översänt följande av riks-           man i mindre utsträckning tillgripa permitte-
20409: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   ringar, med hjälp av vilka man har uppskattat
20410: spörsmål nr 150 i samma ärende:                         att ca 7% av inbesparingsskyldigheten blir
20411:                                                         täckt. Det största behovet av permitteringar
20412:           Är Regeringen medveten om att in-             finns i Vasa, Lapplands, Tavastehus samt Kym-
20413:        rikesministeriet planerar permittering av        mene och S:t Michels Iän samt på polisdepån.
20414:        polisen trots att polisens arbetsbörda har       Enligt en preliminär utredning från inrikesmi-
20415:        ökat, och                                        nisteriet kan inbesparingarna i största delen av
20416:           är de planerade permitteringarna i            polisdistrikten genomforas med andra medel an
20417:        överensstämmelse med lagen, då de upp-           permitteringar. I första hand blir det fråga om
20418:        gifter och skyldigheter som har uppställts       att byta semesterpenningen mot ledighet, att
20419:        för polisen genom lag därtill beaktas?           utnyttja inbesparingar från 1992 samt att bibe-
20420:                                                         hålla tjänster vakanta, vilket uppskattningsvis
20421:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt           täcker närmare 80% av sparmålsättningen.
20422: anföra följande:                                        A vsikten är att åstadkomma den resterande
20423:                                                         inbesparingen genom en ökning av deltidsarbe-
20424:    Den statsekonomiska situationen medför in-           te, genom serviceavgifter, genom tjänstledighe-
20425: besparingsskyldigheter även för polisväsendet.          ter utan lön, genom inskränkningar i grundut-
20426: Med anledning av de sparbeslut som statsrådet           bildningen samt genom nya arrangemang för
20427: fattade åren 1989 och 1990 har polisstyrkan             beredskap och obekväma arbeten. En nedskär-
20428: minskats med 226 tjänster. Av dessa föll de sista       ning av lönen kan även komma i fråga, men
20429: 30 tjänsterna bort den 1 september 1992. Därtill        detta förutsätter att beslut fattas på centralor-
20430: måste med anledning av statsrådets sparbeslut           ganisationsnivå.
20431: av den 30 april 1991 sammanlagt 276 tjänster               Enligt polisförvaltningens resultatmål skall
20432: eller uppgifter indras inom polisväsendet. Av           tryggheten under de närmaste åren åtminstone
20433: dessa tjänster dras 100 in före utgången av 1994        bibehållas på nivån för 1990. De skyldigheter till
20434: och 176 före utgången av 1995. Vidare fattade           inbesparingar som uppställts för polisförvalt-
20435: statsrådet den 4 mars 1993 ett beslut om inbe-          ningen står utan tvekan i strid med denna
20436: sparingar åren 1994 och 1995. Dessa sparbeslut          mälsättning. Dock har större delen av alla spar-
20437: innebär för polisens del en gallring på 6,6 %, dvs.     beslut kunnat genomföras utan att polisens mål-
20438: 168,9 milj. mk 1994 och 13,6%, dvs. 176,5 milj.         sättning, den allmänna ordningen och säkerhe-
20439: mk 1995 utgående från anslagsnivån för 1993.            ten samt brottsbekämpningen, i väsentlig ut-
20440: Ifall inbesparingarna genomförs genom en                sträckning har försvagats.
20441: 6                                     1993 vp -      KK 138 ja 150
20442: 
20443:    Den kvantitativa tillväxten för brott som           svaret och samarbetsformerna för sådana myn-
20444: kommit till polisens kännedom har under de             digheter som komnier i kontakt med brottslighet
20445: senaste åren trappats ner. Antalet typiska brott       och deras referensgrupper måste granskas på
20446: som sker på allmänna platser såsom rån, skade-         nytt. För polisens del innebär detta att efterfrå-
20447: görelse och misshandel har minskat. Även anta-         gan på polistjänster måste fås att minska bl.a.
20448: let grova brott som riktar sig mot individen har       genom en gallring av uppgifter som inie hör tili
20449: minskat en aning. Det totala antalet brott som         polisen. Grunderna för denna arbetsfördelning
20450: strider mot strafflagen förblev under 1991 och         måste skapas med hjälp av lagstiftningen. På
20451: 1992 så gott som oförändrat. Däremot har               detta sätt görs det möjligt att polisen med mindre
20452: antalet rån i penninginstitut ökat och likaså          resurser än för tillfället kan koncentrera sig på
20453: antalet brott mot Iiv och försök därtill. Särskilt     att sköta sina ursprungliga uppgifter bättre än
20454: stor är tillväxten för ekonomiska brott och            vad som nu är fallet.
20455: narkotikabrott. Tilläggsresurser har i betydande           För polisföl"Valtningens del skall inrikesmini-
20456: utsträckning inriktats på undersökningen av            steriet sörja för att polisen även i framtiden har
20457: ekonomiska brott under det senaste året. Samti-        tillräckliga verksamhetsförutsättningar trots de
20458: digt kan konstateras att antalet utryckningar för      statliga sparåtgärderna. Särskild uppmärksam-
20459: polisen 1992 var ca 10% mindre än 1991.                het kommer att fåstas inte bara vid de ovan
20460:    Under tidigare år ansågs polisverksamhetens         anförda åtgärderna utan också vid preventiv
20461: effektivitet stå i direkt förbindelse med ökade        verksamhet, vid en minskning av uppgifter som
20462: personalresurser. Av statsekonomiska skäl har          överlappar varandra, vid utvecklande av led-
20463: denna väg nu nått sitt slut. Effektivitet och          ningsfunktionen samt vid en rationalisering av
20464: verkningsfullhet måste man nu söka med andra           andra interna funktioner. Enligt inrikesministe-
20465: medel. Härvid måste man komma i håg att                riets uppfattning bibehålls polisens möjligheter
20466: bekämpningen av brottslighet i vårt samhälle           att erbjuda trygghetstjänster oförändrade tack
20467: inte är polisens ensamrätt eller -skyldighet. An-      vare dessa åtgärder.
20468: 
20469:      Helsingforsden 20 april1993
20470: 
20471:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
20472:                                                 1993 vp
20473: 
20474: Kirjallinen kysymys 139
20475: 
20476: 
20477: 
20478: 
20479:                                    Aittoniemi: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toimintaa koskevan polii-
20480:                                        situtkinnan etenemisestä
20481: 
20482: 
20483:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20484: 
20485:    Marraskuussa 1989 Suomen Maaseudun Puo-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
20486: lueen eduskuntaryhmä teki Uudenmaan läänin            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20487: poliisitarkastajalle tutkintapyynnön koskien          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20488: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminnassa mah-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20489: dollisesti ilmenneitä epäselvyyksiä. Tiettävästi
20490: Uudenmaan poliisitarkastaja antoi asiasta aika-                  Tietääkö Hallitus, missä vaiheessa on
20491: naan tutkintamääräyksen. Samoista tapahtu-                    Suomen Maaseudun Puolueen eduskun-
20492: mista esitti sittemmin tutkintapyynnön myös                   taryhmän vuonna 1989 alulle panema
20493: eduskunnan oikeusasiamies.                                    rikostutkinta Wärtsilä Meriteollisuus
20494:    Käytännön mukaan tutkinnan pyytäjälle an-                  Oy:n toimintaa koskevista epäselvyyk-
20495: netaan ilmoitus syyteharkinnan tuloksista. On                 sistä, ja
20496: kulunut 3,5 vuotta, mutta minkäänlaista tietoa ei                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kysei-
20497: eduskuntaryhmään ole tullut siitä, miten asia on              nen tutkinta ja mahdollinen syytehar-
20498: edennyt ja mikä on mahdollisesti syyteharkinnan               kinta tulisivat mahdollisimman nopeasti
20499: tulos. Asiassa on jossain määrin hämärän hajua.               loppuun saatetuiksi?
20500:    Asia on vahvasti myös valtion intressissä ja
20501: eräät ministeritkin ovat silloin mahdollisesti osa-
20502: puolina asiassa.
20503:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20504: 
20505:                                             Sulo Aittoniemi
20506: 
20507: 
20508: 
20509: 
20510:  2300321
20511: 2                                       1993 vp -   KK 139
20512: 
20513: 
20514: 
20515: 
20516:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20517: 
20518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Suomen
20519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Maaseudun Puolueen eduskuntaryhmän tutki-
20520: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston     muspyyntöjen perusteella keskusrikospoliisissa
20521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      on suoritettu Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toi-
20522: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mintaa koskeva poliisitutkinta. Asiaa koskevan
20523: n:o 139:                                            esitutkintapöytäkirjan perusteella eduskunnan
20524:                                                     oikeusasiamies on 31.7.1992 antanut asiassa
20525:           Tietääkö Hallitus, missä vaiheessa on     päätöksensä.
20526:        Suomen Maaseudun Puolueen eduskun-              Eduskunnan oikeusasiamies on samalla ke-
20527:        taryhmän vuonna 1989 alulle panema           hottanut Helsingin hovioikeuden kanneviskaalia
20528:        rikostutkiota Wärtsilä Meriteollisuus        nostamaan virkasyytteen kuutta entisen Vienti-
20529:        Oy:n toimintaa koskevista epäselvyyk-        takuulaitoksen johtokunnan jäsentä vastaan.
20530:        sistä, ja                                    Virkasyyteasia on tällä hetkellä vireillä Helsingin
20531:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kysei-   hovioikeudessa.
20532:        nen tutkinta ja mahdollinen syytehar-           Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on
20533:        kinta tulisivat mahdollisimman nopeasti      myös saattanut tämän päätöksen ja syyteratkai-
20534:        loppuun saatetuiksi?                         sun julkisuuteen, ja asiaa on käsitelty laajasti
20535:                                                     julkisuudessa viime vuoden elokuussa.
20536:                                                        Myös kansanedustaja Aittaniemi on keskus-
20537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rikospoliisista saadun tiedon mukaan ollut asian
20538: taen seuraavaa:                                     johdosta yhteydessä keskusrikospoliisiin ja ollut
20539:                                                     näin selvillä tutkinnan edistymisestä.
20540: 
20541:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
20542: 
20543:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20544:                                          1993 vp -   KK 139                                          3
20545: 
20546: 
20547: 
20548: 
20549:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20550: 
20551:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lands Landsbygds Partis riksdagsgrupps anhål-
20552: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         lan har centralkriminalpolisen undersökt Wärt-
20553: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      silä Marinindustri Ab:s verksamhet. Utgående
20554: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         från förundersökningsprotokollet i ärendet har
20555: mål nr 139:                                          riksdagens justitieombudsman meddelat beslut
20556:                                                      den 31 juli 1992.
20557:           Vet Regeringen i vilket skede den              Riksdagens justitieombudsman har samtidigt
20558:        brottsutredning som Finlands Lands-           uppmanat advokatfiskalen vid Helsingfors hov-
20559:        bygds Partis riksdagsgrupp år 1989 satte      rätt att väcka tjänsteåtal mot sex före detta
20560:        i gång och som gäller eventuella oklarhe-     direktionsmedlemmar i Exportgarantianstalten.
20561:        ter i Wärtsilä Marinindustri Ab:s verk-       Ärendet är som bäst anhängigt vid Helsingfors
20562:        samhet befinner sig och                       hovrätt.
20563:           vad ämnar Regeringen göra för att              Jutitieombudsmannens kansli har dessutom
20564:        denna utredning och en eventuell åtals-       tillkännagivit sitt beslut och avgörandet gällande
20565:        prövning slutförs så snart som möjligt?       åtal. Ärendet behandlades i stor utsträckning i
20566:                                                      offentligheten i slutet av augusti i fjol.
20567:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Enligt centralkriminalpolisen har också riks-
20568: anföra följande:                                     dagsman Aittoniemi varit i kontakt med Central-
20569:                                                      kriminalpolisen och har sålunda varit underrät-
20570:   På riksdagens justititeombudsmans och Fin-         tad om undersökningens gång.
20571: 
20572:      Helsingfors den 20 april 1993
20573: 
20574:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
20575:                                                1993 vp
20576: 
20577: Kirjallinen kysymys 140
20578: 
20579: 
20580: 
20581: 
20582:                                   Aittoniemi: Pankeissa tapahtuneiksi epäiltyjen väärinkäytösten
20583:                                       tutkimisesta
20584: 
20585: 
20586:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20587: 
20588:    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen on rauta-                Mitä Hallitus on tehnyt suomalaisissa
20589: tieasemilla jaossa olleen VR:n lehtijulkaisun mu-            pankeissa ns. kasinopelin aikana mah-
20590: kaan lausunut, että pankkeihin liittyy satojen               dollisesti tapahtuneiden väärinkäytösten
20591: miljoonien väärinkäytökset. Nämä pitäisi tutkia.             selvittämiseksi ja mahdollisten syyllisten
20592:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           saattamiseksi sekä rikosoikeudelliseen
20593: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              että taloudelliseen vastuuseen?
20594: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20595: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20596: 
20597:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20598: 
20599:                                            Sulo Aittaniemi
20600: 
20601: 
20602: 
20603: 
20604: 2300321
20605: 2                                         1993 vp -    KK 140
20606: 
20607: 
20608: 
20609: 
20610:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20611: 
20612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sijaisesti pankkitarkastusvirasto. Pankkitarkas-
20613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tusvirastosta annetun lain (1273/90) mukaan
20614: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn            viraston tehtävänä on sen ohella, mitä viraston
20615: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           valvontatehtävistä on tässä ja muualla laissa
20616: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-         säädetty valvoa, että valvottavat toimivat lakien,
20617: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            asetusten sekä viranomaisten antamien määräys-
20618: n:o 140:                                               ten ja ohjeiden sekä yhtiöjärjestyksensä tai sään-
20619:                                                        töjensä taikka ohjesääntönsä mukaisesti. Viras-
20620:           Mitä Hallitus on tehnyt suomalaisissa        ton on toimitettava valvottavien tarkastus niin
20621:        pankeissa ns. kasinopelin aikana mah-           usein ja siinä laajuudessa kuin valvontatehtävien
20622:        dollisesti tapahtuneiden väärinkäytösten        hoito vaatii. Tässä tehtävässään saamiaan tietoja
20623:        selvittämiseksi ja mahdollisten syyllisten      pankkitarkastusvirastolla on oikeus antaa muun
20624:        saattamiseksi sekä rikosoikeudelliseen          ohella poliisi- ja syyttäjäviranomaisille rikoksen
20625:        että taloudelliseen vastuuseen?                 selvittämiseksi.
20626:                                                           Pankkitarkastusviraston suorittaessa pan-
20627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keissa tarkastuksia voi tarkastustyön aikana tai
20628: vasti seuraavaa:                                       muutoin valvontatoiminnassa tulla esille seik-
20629:                                                        koja, jotka antavat aihetta rikosoikeudelliseen
20630:    Aluksi on todettava, että pankit ovat juridi-       esitutkintaan. Tällöin virasto tekee esitutkinta-
20631: sesti itsenäisiä yhteisöjä, joiden toimielimet vas-    pyynnön poliisille. Tällaisia tutkintapyyntöjä
20632: taavat siitä, että pankeissa toimitaan niitä kos-      esitetään nykyisin aikaisempaa enemmän.
20633: kevien säädösten mukaisesti. Pankkien hallinto-           Tällöin jatkotoimista huolehtiminen siirtyy
20634: neuvostot, johtokunnat ja toimitusjohtajat ovat        poliisille. Vuoden 1992 aikana talousrikostut-
20635: vastuussa toiminnasta pankkien omistajille, jot-       kimuksen resursseja parannettiin lisäämällä ta-
20636: ka käyttävät valtaansa pankin yhteisömuodosta          lousrikostutkijoiden määrää 40:llä.
20637: riippuen yhtiökokouksissa, osuuskunnan ko-                 Pankkitarkastusviraston nimenomaisena teh-
20638: kouksissa ja isäntien kokouksissa.                     tävänä ei ole, eikä se voikaan nykyisillä resurs-
20639:    Pankin hallintoneuvoston, johtokunnan ja            seillaan, keskittyä nykyistä enempää selvittä-
20640: toimitusjohtajan vastuuseen saattaminen kuuluu         mään pankeissa mahdollisesti tapahtuneita vää-
20641: viime kädessä pankin yhtiökokoukselle, osuus-          rinkäytöksiä.
20642: kunnan kokoukselle tai isäntien kokoukselle ja             Erityisesti pankkien toiminnan lainmukaisuu-
20643: sitä kautta pankin omistajille. Jos pankin hallin-     teen joudutaan kiinnittämään huomiota silloin,
20644: toneuvostolle,johtokunnalle tai toimitusjohtajal-      kun pankki on valtion tuen piirissä. Valtion
20645: le on myönnetty vastuuvapaus, ei pankin ulko-          vakuusrahastosta annettu laki antaa vakuusra-
20646: puolisella taholla ole pääsääntöisesti lakiin perus-   hastolle oikeuden toimituttaa tukea saaneessa tai
20647: tuvia oikeuksia vaatia mainittujen toimielinten        tukea hakevassa pankissa erityistarkastuksen,
20648: toimia tutkittavaksi jälkikäteen, olipa sitten ky-     jonka tuloksena mahdollisesti esille tulleista vää-
20649: symys vahingonkorvaus- tai rikosoikeudelliseen         rinkäytöksistä vastuuseen saattamisesta on va-
20650: vastuuseen saattamisesta, ei ainakaan, jos kysy-       kuusrahaston huolehdittava.
20651: mys ei ole yleisen syytteen alaisista rikoksista.          Vaikka viranomaisilla osaltaan on vastuu
20652:    Talletuspankkien toiminnan yhteiskunnalli-          pankkien toiminnan lainmukaisuudesta, on vas-
20653: sen merkittävyyden takia pankkien toiminnan            tuu ennen kaikkea pankeilla itsellään. Väärin-
20654: lainmukaisuuden valvontaa ei ole kuitenkaan            käytösten ja mahdollisten rikosten selvittäminen
20655: jätetty yksinomaan pankkien itsensä tehtäväksi,        ei ole pelkästään viranomaisten intressissä, vaan
20656: vaan niiden toiminnan lainmukaisuutta valvovat         sen on oltava ennen kaikkea pankkien omassa
20657: myös viranomaiset.                                     intressissä jo yksinomaan selvittämättömien
20658:    Pankkien viranomaisvalvonnasta vastaa ensi-         epäselvyyksien markkinavaikutuksen vuoksi.
20659: 
20660:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
20661:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20662:                                            1993 vp -   KK 140                                           3
20663: 
20664: 
20665: 
20666:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20667: 
20668:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lagen om bankinspektionen (1273/90) skall
20669: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bankinspektionen, utöver vad som stadgas i
20670: den 22 mars 1993 till vederbörande medlem av           denna lag och andra lagar, övervaka att tillsyns-
20671: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       objekten utövar sin verksamhet enligt lagar,
20672: taniemi undertecknade spörsmål nr 140:                 förordningar och myndigheternas föreskrifter
20673:                                                        och anvisningar samt bolagsordningen, stadgar-
20674:           Vad har Regeringen gjort för att klar-       na eller reglementet f6r dem. Tillsynsobjekten
20675:        lägga eventuella missbruk i de finländska       skall inspekteras så ofta och i den omfattning
20676:        bankerna under det s.k. kasinospelet och        som skötseln av tillsynsuppgifterna kräver.
20677:        för att ställa eventuella skyldiga till svars   Bankinspektionen får lämna de uppgifter som
20678:        både i straffrättsligt och ekonomiskt av-       den erhåller bl.a. till åklagar- och polismyndig-
20679:        seende?                                         heter för utredande av brott.
20680:                                                           När bankinspektionen utövar tillsyn över en
20681:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bank kan det under inspektionen eller annars vid
20682: anföra följande:                                       övervakningsverksamheten komma fram sådana
20683:                                                        faktorer som ger skäl till straffrättslig förunder-
20684:    Till att bölja med kan konstateras att banker-      sökning. Härvid anhåller bankinspektionen om
20685: na är juridiskt självständiga samfund, vilkas          förundersökning hos polisen. Nuförtiden händer
20686: organ ansvarar för att man i bankverksamheten          det allt oftare att en sådan anhållan görs.
20687: följer de stadganden som gäller bankerna. Ban-            Härvid överförs ansvaret för fortsatta åt-
20688: kernas förvaltningsråd, direktioner och verkstäl-      gärder på polisen. Under år 1992 förbättrades
20689: lande direktörer är ansvariga inför bankernas          resurserna för undersökning av ekonomiska
20690: ägare som utövar sin makt beroende på banker-          brott så att antalet personer som undersöker
20691: nas bolagsform antingen på bolagsstämman,              ekonomiska brott ökade med 40.
20692: andelsstämman eller principalernas möten.                 Bankinspektionens uttryckliga uppgift är inte
20693:    Det är i sista hand bolagsstämman, andels-          och kan inte heller med nuvarande resurser vara
20694: stämman eller principalernas möte och genom            att mera än för närvarande undersöka eventuella
20695: dem bankernas ägare som skall ställa bankens           missbruk i bankerna.
20696: förvaltningsråd, direktion och verkställande di-          Särskilt fästs uppmärksamhet vid bankverk-
20697: rektör till svars. Har bankens förvaltningsråd,        samhetens laglighet då bankerna får statsstöd.
20698: direktion eller verkställande direktör beviljats       Lagen om statens säkerhetsfond ger säkerhets-
20699: ansvarsfrihet har en utomstående instans i regel       fonden rätt att verkställa särskild inspektion i en
20700: inte någon laglig rätt att kräva att nämnda organs     bank som får eller anhåller om stöd. Om inspek-
20701: åtgärder undersöks i efterhand oberoende av om         tionen visar att det skett missbruk i banken skall
20702: det är fråga om skadeståndsansvar eller straff-        säkerhetsfonden se tili att den som är skyldig till
20703: rättsligt ansvar, åtminstone inte om det är fråga      missbruket ställs till svars.
20704: om sådana brott som står under allmänt åtal.              Fastän myndigheterna för sin del ansvarar för
20705:    På grund av depositionsbankernas samhälleli-        bankverksamhetens laglighet bär bankerna själ-
20706: ga betydelse har tillsynen över bankverksamhe-         va i sista hand ansvaret för den. Det ligger inte
20707: tens laglighet dock inte lämnats enbart åt ban-        enbart i myndigheternas intresse att klarlägga
20708: kerna utan verksamhetens laglighet övervakas           missbruk och eventuella brott utan det bör
20709: också av myndigheterna.                                framför allt ligga i bankernas eget intresse redan
20710:    Det är i första hand bankinspektionen som           enbart på grund av den verkan som ouppklarade
20711: utövar myndighetstillsyn över bankerna. Enligt         oegentligheter har på marknaden.
20712:      Helsingforsden 14 april 1993
20713: 
20714:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
20715:                                               1993 vp
20716: 
20717: Kirjallinen kysymys 141
20718: 
20719: 
20720: 
20721: 
20722:                                   Aittoniemi: Tilapäistöiden vaikutuksesta työttömyysturvan perus-
20723:                                       päivärahaan
20724: 
20725: 
20726:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20727: 
20728:    Työttömän lisäansiomahdollisuuksien laske-       jota tarjottaisiin työttömälle ja joka jonkin ver-
20729: minen, jos lähdetään siitä, että se ei vaikuta      ran parantaisi toimeentulon tasoa.
20730: päivärahaan, on varsin monimutkaista puuhaa.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20731: Karkeasti ottaen lähtökohta on kuitenkin se,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20732: että työttömyyspäivärahalla oleva saa ansaita       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20733: kuukauden aikana enintään 750 markkaa sen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20734: vaikuttamatta päivärahaan. Summa on sama,
20735: onpa kyse sitten peruspäivärahalla tai ansiosi-                Aikooko Hallitus parantaa erityisesti
20736: donnaisella päivärahalla olevasta.                          peruspäivärahan varassa elävien työttö-
20737:    Peruspäiväraha ei riitä edes minimitoimeentu-            mien toimeentuloa korottamalla sellais-
20738: loon. Toisaalta yhteiskunnassa on erityisesti ke-           ten kuukausittaisten tulojen määrää, jot-
20739: säaikana olemassa runsaasti ns. keikkatyötä,                ka eivät vaikuta peruspäivärahaan?
20740:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20741: 
20742:                                           Sulo Aittoniemi
20743: 
20744: 
20745: 
20746: 
20747: 2300321
20748: 2                                          1993 vp -     KK 141
20749: 
20750: 
20751: 
20752: 
20753:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20754: 
20755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          huomioon työttömyyspäivärahaa maksettaessa
20756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vastaavan kaavan mukaisesti.
20757: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn                Perusturvassa Osa-aikatyön palkkaa ei oteta
20758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            huomioon tarveharkinnassa. Kun sivutyön palk-
20759: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo            ka tai työtulo vaikuttaa myös tarveharkinnassa,
20760: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          on päivärahan suuruus erilainen osa-aikatyönte-
20761: sen n:o 141:                                            kijöillä ja sivutyöntekijöillä.
20762:                                                            Edullisemmassa asemassa ovat sekä perustur-
20763:            Aikooko Hallitus parantaa erityisesti        vassa että ansioturvassa satunnaista kokoaika-
20764:         peruspäivärahan varassa elävien työttö-         työtä tekevät henkilöt. Jos henkilö tekee esimer-
20765:         mien toimeentuloa korottamalla sellais-         kiksi kolme satunnaista työpäivää viikossa, hän
20766:         ten kuukausittaisten tulojen määrää, jot-       voi saada täyden työttömyyspäivärahan kahdel-
20767:         ka eivät vaikuta peruspäivärahaan?              ta päivältä viikossa.
20768:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuosille
20769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1992 ja 1993 solmittuun tulopoliittiseen sopi-
20770: vasti seuraavaa:                                        mukseen liittyen toimikunnan selvittämään työt-
20771:                                                         tömyysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittä-
20772:    Työttömyysturvalain 19 §:n mukaan, kun työ-          mistarpeita. Työttömyysturvatoimikunta 1992
20773: tön henkilö vastaanottaa osa-aikatyötä, hänellä         on kehittämistarpeita koskevassa väliraportis-
20774: on oikeus soviteltuun päivärahaan siten, että           saan ehdottanut muun muassa, että erilaisten
20775: päiväraha ja 75 prosenttia osa-aikatyöstä saadun        osa-aikatöiden ohella työttömyyspäivärahaa
20776: palkan siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa,          saavat asetetaan keskenään yhdenvertaiseen ase-
20777: voivat kuukaudessa yhteensä nousta määrään,             maan suhteuttamalla päiväraha työstä saatuun
20778: joka päivärahana muutoin olisi voitu maksaa.            palkkaan vuoden 1994 alusta lukien. Toimikun-
20779: Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makseta,            ta asetti alaryhmän selvittämään vaihtoehtoisia
20780: jos työaika ylittää neljä viidesosaa alalla sovellet-   tapoja työttömyysturvalain 5 luvun kokonais-
20781: tavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyö-           uudistukseksi. Toimikunnan työn perusteella
20782: ajasta. Työttömyysturvalain 21 §:n mukaan ote-          hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin työt-
20783: taan sivutyöstä saatu palkka ja muu työtulo             tömyysturvalain 5 luvun uudistamiseksi.
20784: 
20785:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
20786: 
20787:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20788:                                          1993 vp -   KK 141                                            3
20789: 
20790: 
20791: 
20792: 
20793:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20794: 
20795:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Beträffande grundskyddet medtas inte lönen
20796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       av deltidsarbete vid behovsprövningen. När lön
20797: den 22 mars 1993 till vederbörande medlem av         av bisyssla eller arbetsinkomst påverkar också
20798: statsrådet översänt följande av riksdagsman          vid behovsprövningen, är dagpenningens storlek
20799: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 141:       olika för deltidsarbetande och arbetstagare med
20800:                                                      uppgiften som bisyssla.
20801:           Ämnar Regeringen förbättra utkoms-            Personer som utför tillfälligt heltidsarbete är i
20802:        ten för särskilt de arbetslösa som lever      en fördelaktigare ställning både beträffande
20803:        enbart på grunddagpenning genom att           grundskyddet och förtjänstskyddet. Om en per-
20804:        höja beloppet för sådana månatliga in-        son arbetar t.ex. tre tillfälliga arbetsdagar i
20805:        komster som inte påverkar grunddagpen-        veckan, kan han få full arbetslöshetsdagpenning
20806:        ningen?                                       för två dagar i veckan.
20807:                                                         I anslutning till det inkomstpolitiska avtalet
20808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för 1992 och 1993 tillsatte social- och hälsovårds-
20809: anföra följande:                                     ministeriet en kommission för att utreda funk-
20810:                                                      tionsdugligheten hos systemet med utkomst-
20811:     Enligt 19 § lagen om utkomstskydd för arbets-    skydd för arbetslösa och vilka behov det fanns
20812: lösa har en arbetslös, då han tar emot deltidsar-    att utveckla det. Kommissionen för trygghet mot
20813: bete, rätt till en sålunda jämkad arbetslöshets-     arbetslöshet 1992 har isin mellanrapport beträf-
20814: dagpenning att denna och 75 procent av den del       fande utvecklingsbehoven bl.a. föreslagit att de
20815: av lönen för deltidsarbetet som överstiger 750       som vid sidan av olika deltidsarbeten får
20816: mark, under en månad sammanlagt kan uppgå            arbetslöshetsdagpenning skall ges en sinsemellan
20817: till det belopp som annars hade kunnat betalas       likvärdig ställning genom att dagpenningen
20818: som dagpenning. Jämkad dagpenning betalas            avpassas till arbetslönen fr.o.m. ingången av
20819: dock inte, om arbetstiden överstiger fyra femte-     1994. Kommissionen tillsatte en undergrupp att
20820: delar av den inom branschen tillämpade maximi-       utreda altemativa sätt att totalrevidera 5 kap.
20821: arbetstiden för arbetstagare i heltidsarbete. En-    lagen om utkomstskydd för arbetslösa. På
20822: ligt 21 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa       grundval av kommissionens arbete vidtar
20823: beaktas lön som erhållits av bisyssla och annan      regeringen nödvändiga åtgärder för en revide-
20824: arbetsinkomst när arbetslöshetsdagpenning be-        ring av 5 kap. lagen om utkomstskydd för
20825: talas enligt motsvarande räknesätt.                  arbetslösa.
20826: 
20827:      Helsingfors den 22 april 1993
20828: 
20829:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20830:                                                1993 vp
20831: 
20832: Kirjallinen kysymys 142
20833: 
20834: 
20835: 
20836: 
20837:                                   Aittoniemi: Teollisuuden vientitulojen kotiuttamisesta Suomeen
20838: 
20839: 
20840: 
20841:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20842: 
20843:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sekä                  Miten huolestuttavana Hallitus kokee
20844: hallitus että Suomen Pankki ovat huolestuneita               vientiteollisuuden kitsauden vientitulojen
20845: vientiteollisuuden kitsaasta vientitulojen kotiut-           kotiuttamisessa, ja
20846: tamisesta. Tämä on ymmärrettävää, koska käy-                    minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
20847: tettävissä oleva valuuttavaranto muodostuu täs-              katsoo itsellään olevan vientitulojen ko-
20848: tä syystä vähäiseksi.                                        tiuttamisen tehostamiseksi?
20849:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20850: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20851: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20852: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20853: 
20854:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20855: 
20856:                                            Sulo Aittoniemi
20857: 
20858: 
20859: 
20860: 
20861: 2300321
20862: 2                                         1993 vp -    KK 142
20863: 
20864: 
20865: 
20866: 
20867:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20868: 
20869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomen Pankilta saatujen tietojen mukaan
20870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vientituloja ei ole sanottavasti talletettu koti-
20871: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn            maisten pankkien valuuttatileille. Nämä tilit kas-
20872: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           voivat tosin viime syksyn spekulaatioiden aikana
20873: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-         3--4 mrd. markkaa, mutta valuuttatalletusten
20874: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            markka-arvon kasvu on sen jälkeen perustunut
20875: n:o 142:                                               pääosin valuuttakurssien nousuun. Varat yritys-
20876:                                                        ten ulkomaisilla tileillä eivät ole vuoden alku-
20877:           Miten huolestuttavana Hallitus kokee         kuukausina juuri lisääntyneet. Käytännössä
20878:        vientiteollisuuden kitsauden vientitulojen      tämä merkitsee, että tileiltä on kuoletettu lainoja
20879:        kotiuttamisessa, ja                             ja maksettu muita maksuja yhtä paljon kuin
20880:           minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus         sinne on vientituloista kertynyt uusia talletuksia.
20881:        katsoo itsellään olevan vientitulojen ko-          Tämän vuoden alkukuukausina teollisuusyri-
20882:        tiuttamisen tehostamiseksi?                     tykset ovat kuolettaneet jonkin verran enemmän
20883:                                                        kuin nostaneet uutta valuuttavelkaa. Valuutta-
20884:                                                        termiinimarkkinoilla ne ovat myös ostaneet va-
20885:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luuttoja jonkin verran tulevia maksuja varten tai
20886: vasti seuraavaa:                                       suojanneet velkaansa.
20887:                                                           Valuuttamarkkinoiden vaikeudet johtuvat
20888:    Julkisuudessa on esitetty yleisesti, että vienti-   ensisijaisesti pankkien välittämien valuuttamää-
20889: teollisuus on hidastellut vientitulojen kotiuttami-    räisten luottojen kuoletuksista. Pääosin koti-
20890: sessa ja että se on maksanut runsaasti takaisin        markkinayritykset nostivat 1980-luvun lopulla
20891: ulkomaisia lainojaan. Käytettävissä olevat tilas-      näitä luottoja, jotka nyt ovat erääntymässä.
20892: totiedot eivät tue näitä väitteitä.                    Näitä on kuoletettu viime vuoden alusta tämän
20893:    Kun valuutansäännöstelyä ei enää ole, yrityk-       vuoden helmikuun loppuun mennessä nettomää-
20894: selle maksetut vientitulot voivat olla sen käytet-     räisesti lähes 50 mrd. markkaa.
20895: tävissä kotimaisilla markka- tai valuuttatileillä         Hallitus katsoo, että yritysten vientitulojen
20896: tai sen ulkomaisilla tileillä.                         kotiuttamiseen ei ole edellä esitetyn perusteella
20897:     Maksutasetilastojen mukaan vientitulojen           mitään syytä puuttua. Tämä ei olisi myöskään
20898: kertymisessä ei ole ilmennyt viime aikoina mi-         käytännössä mahdollista, koska säännöstelyn
20899: tään epänormaalia. Viennin maksuajat eivät ole         valvonta on kansainvälisten yritysten osalta lä-
20900: mainittavasti pidentyneet, vaan vientiyritykset        hes mahdotonta. Pääomanliikkeiden vapautta-
20901: ovat saaneet tulonsa ulkomaankaupassa vakiin-          mista koskevat kansainväliset sopimuksetkaan
20902: tuneen maksurytmin mukaisesti. Viennin arvo            eivät sallisi tämäntyyppistä säännöstelyä. Va-
20903: oli vuonna 1991 noin 93 mrd. markkaa ja viime          luuttatilanteen rauhoittamiseksi tarvitaan sellai-
20904: vuonna noin 107 mrd. markkaa. Vientisaamiset,          sia toimenpiteitä, jotka palauttavat luottamuk-
20905: eli maksamaton vienti, olivat viime vuoden lo-         sen markan arvoon ja edistävät siten yritysten
20906: pussa enemmän kuin vuoden 199llopussa vien-            halukkuutta pitää valuuttaluottoja markkakor-
20907: nin kasvusta huolimatta.                               kojen alentuessakin.
20908: 
20909:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
20910: 
20911:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20912:                                            1993 vp -   KK 142                                            3
20913: 
20914: 
20915: 
20916: 
20917:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20918: 
20919:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ning deponerats på valutakonton i finländs-
20920: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ka banker. Dessa konton växte visserligen med
20921: den 22 mars 1993 tili vederbörande medlem av           3---4 mrd. mk då det förekom spekulationer
20922: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       förra hösten, men ökningen av valutadepositio-
20923: toniemi undertecknade spörsmål nr 142:                 nernas värde i mark har därefter huvudsakligen
20924:                                                        berott på att valutakurserna stigit. Tillgångarna
20925:           Hur bekymrad är Regeringen över              på företagens utländska konton har inte just
20926:        exportindustrins ovilja att ta hem export-      ökat under årets första månader. 1 praktiken
20927:        inkomsterna och                                 innebär detta att lån har amorterats och andra
20928:           vilka möjligheter anser sig Regeringen       avgifter betalats från kontona i lika hög grad
20929:        själv ha för att effektivera hemtagningen       som exportinkomsterna har avkastat nya depo-
20930:        av exportinkomsterna?                           sitioner.
20931:                                                            Under det här årets första månader har indu-
20932:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          striföretagen avbetalat något mera valutaskuld
20933: anföra följande:                                       än vad de har lyft ny valutaskuld. På valutater-
20934:                                                        minsmarknaderna har de också i viss mån köpt
20935:    1 offentligheten har det påståtts allmänt att       valutor för kommande avgifter eller skyddat sin
20936: exportindustrin dröjt med att ta hem exportin-         skuld.
20937: komsterna och att exportindustrin i stor ut-               Svårigheterna på valutamarknaderna beror i
20938: sträckning har betalat tilihaka sina utländska         första hand på amorteringar av de krediter i
20939: lån. Tillgängliga statistikuppgifter ger inte stöd     valuta som bankerna förmedlar. Det var hu-
20940: åt dessa påståenden.                                   vudsakligen företag på hemmamarknaden som i
20941:    Då det inte längre förekommer någon valuta-         slutet av 1980-talet lyfte dessa krediter som nu
20942: reglering kan företagen ha sina exportinkomster        håller på att förfalla. Från början av fjolåret
20943: disponibla på inhemska mark- eller valutakon-          fram tili slutet av februari i år har dessa krediter
20944: ton eller på sina utländska konton.                    amorterats till ett nettobelopp av nästan 50
20945:    Statistiken över betalningsbalansen uppvisar        mrd. mk.
20946: ingenting onormalt när det gäller influtna ex-             Regeringen anser att det med stöd av det ovan
20947: portinkomster under den senaste tiden. Betal-          anförda inte finns någon orsak att ingripa i
20948: ningstiderna inom exporten har inte blivit nämn-       företagens hemtagning av sina exportinkomster.
20949: värt längre - exportföretagen har fått sina            Det skulle inte heller i praktiken vara möjligt att
20950: inkomster inom utrikeshandeln enligt gängse            ingripa, eftersom en övervakning av regleringen
20951: betalningstidtabell. Värdet av exporten uppgick        när det gäller internationella företag är närapå
20952: år 1991 tili ca 93 mrd. mk och i fjol tili ca 107      omöjlig. lnte ens internationella avtal om en
20953: mrd. mk. Exporttillgodohavandena, dvs. den             liberalisering av kapitalrörelsen skulle tillåta en
20954: obetalda exporten, uppgick i slutet av fjolåret tili   dylik reglering. För att lugna valutasituationen
20955: ett större belopp än i slutet av 1991 trots att        behövs sådana åtgärder som återställer förtroen-
20956: exporten ökat.                                         det för markens värde och på det sättet främjar
20957:    Enligt uppgifter från Finlands Bank har ex-         företagens benägenhet att hålla sig med valu-
20958: portinkomster inte i någon nämnvärd utsträck-          takrediter också då markräntorna sjunker.
20959:      Helsingfors den 14 april 1993
20960: 
20961:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
20962:                                                1993 vp
20963: 
20964: Kirjallinen kysymys 143
20965: 
20966: 
20967: 
20968: 
20969:                                   Aittoniemi: Presidenttiehdokkaiksi ilmoittautuneiden ministerei-
20970:                                       den ja kansanedustajien tehtävien hoidosta
20971: 
20972: 
20973:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20974: 
20975:    Parhaillaan on menossa vuoden 1994 presi-         takertaista palkkaa heille kuuluvasta varsinai-
20976: dentinvaalien esivaalikampanjat, jotka monen         sesta työstä tai tehtävästä.
20977: osalta ovat jo varsinaisen kampanjan alkua.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20978: Esivaalikampanjaan ja sen jälkeiseen varsinai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20979: seen kampanjaan osallistuu useita ministereitä ja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20980: mahdollisesti myös kansanedustajia, joille kam-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20981: panja tulee kuukausien kuluessa ja riippuen siitä,
20982: ovatko he mukana lopullisessa kilvoittelussa,                   Aikooko Hallitus harkita toimenpitei-
20983: muodostumaan päätoimiseksi toiminnaksi. Eh-                  tä, joiden mukaan presidentinvaaleihin
20984: dokkaiden tai ehdokasehdokkaiden varsinai-                   osallistuvat ministerit tai kansanedusta-
20985: nen työ kärsii merkittävästi, ja kuitenkin esimer-           jat olisivat velvolliset kampanjan ajaksi
20986: kiksi kansanedustajaministerit saavat puolitois-             luopumaan tehtävistään ja palkastaan?
20987: 
20988:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
20989:                                            Sulo Aittoniemi
20990: 
20991: 
20992: 
20993: 
20994: 230032J
20995: 2                                        1993 vp -   KK 143
20996: 
20997: 
20998: 
20999: 
21000:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21001: 
21002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaaksi asettunut kansanedustaja pyytäisi ehdok-
21003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuuteensa vedoten vapautusta edustajan tehtä-
21004: olette toimittanut valtioneuvostori asianomaisen     västään, joutuisi eduskunta silloin erikseen har-
21005: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       kitsemaan, onko eron myöntämiselle perusteita.
21006: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Hallitusmuodon 36 §:n mukaan valtioneuvos-
21007: 143:                                                 ton jäsenen ero voi tapahtua kolmella tavalla.
21008:                                                      Presidentti voi myöntää eron jäsenen omasta
21009:           Aikooko Hallitus harkita toimenpitei-      pyynnöstä tai ilman pyyntöä, jos jäsen ei nauti
21010:        tä, joiden mukaan presidentinvaaleihin        eduskunnan luottamusta. Lisäksi pääministerin
21011:        osallistuvat ministerit tai kansanedusta-     aloitteesta presidentti voi myöntää eron valtio-
21012:        jat olisivat velvolliset kampanjan ajaksi     neuvoston jäsenelle muustakin syystä. Jos valtio-
21013:        luopumaan tehtävistään ja palkastaan?         neuvoston jäsen tulee valituksi presidentiksi,
21014:                                                      hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä
21015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         päivästä kun presidentin toimen hoito alkaa.
21016: vasti seuraavaa:                                        Presidenttiehdokkaaksi asettunut valtioneu-
21017:                                                      voston jäsen voisi siis periaatteessa itse pyytää
21018:    Valtiopäiväjärjestyksen 10 § lähtee siitä, että   eroa valtioneuvostonjäsenyydestä vaalikampan-
21019: kansanedustajaksi valittu hoitaa kansalta saa-       jansa ajaksi. Suomalainen käytäntö on kuitenkin
21020: mansa valtakirjan mukaista tehtävää seuraaviin       ollut se, että valtioneuvoston jäsenet ovat jatka-
21021: eduskuntavaaleihin saakka. Edustajan toimesta        neet tehtävissään myös presidenttiehdokkaina.
21022: voidaan vapauttaa vain laillisen esteen tai muun     Suomen presidenteistä P. E. Svinhufvud, Kyösti
21023: eduskunnan hyväksymän syyn nojalla. Laillise-        Kallio, Risto Ryti, J. K. Paasikivi, Urho Kekko-
21024: na esteenä voi tulla kysymykseen lähinnä pitkä-      nen ja Mauno Koivisto toimivat pääministerinä
21025: aikainen sairaus. Sen sijaan ehdokkuus presi-        juuri ennen valintaansa presidentiksi.
21026: dentinvaaleissa ei ole valtiopäiväjärjestyksen          Hallitus ei aio näiltä osin harkita säännösten
21027: 10 §:ssä tarkoitettu laillinen syy edustajan toi-    muuttamista kansanedustaja Aittoniemen kysy-
21028: mesta vapauttamiseen. Mikäli presidenttiehdok-       myksessään esittämällä tavalla.
21029: 
21030:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
21031: 
21032:                                                                             Pääministeri Esko Aho
21033:                                          1993 vp -   KK 143                                           3
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21039: 
21040:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          didatur anhåller om befrielse från sitt uppdrag
21041: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         som riksdagsman, måste riksdagen särskilt ta
21042: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ställning till om det finns grunder för att bevilja
21043: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         befrielse.
21044: 143:                                                     Enligt 36 § regeringsformen kan en statsråds-
21045:                                                      medlem beviljas avsked på tre sätt. Presidenten
21046:           Ämnar Regeringen överväga åtgärder         kan bevilja avsked på statsrådsmedlemmens
21047:        enligt vilka ministrar eller riksdagsmän      egen anhållan eller utan anhållan, om medlem-
21048:        som deltar i presidentvalet skulle vara       men inte åtnjuter riksdagens förtroende. Vidare
21049:        skyldiga att avstå från sina uppdrag och      kan presidenten på statsministems initiativ bevil-
21050:        sin lön under kampanjen?                      ja en statsrådsmedlem avsked även på annan
21051:                                                      grund. Om en statsrådsmedlem blir vald till
21052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        president, anses han ha avgått från sitt uppdrag
21053: anföra följande:                                     den dag han tillträder presidentämbetet.
21054:                                                          En statsrådsmedlem som har blivit uppställd
21055:    Utgångspunkten i 10 § riksdagsordningen är        som presidentkandidat kan alltså i princip själv
21056: att den som har valts till riksdagsman fram till     anhålla om avsked från sitt medlemskap i stats-
21057: följande riksdagsval skall sköta sitt uppdrag i      rådet för den tid hans valkampanj pågår. I
21058: enlighet med den fullmakt som han fått av folket.    Finland har praxis dock varit att statsrådsmed-
21059: En riksdagsman kan befrias från sitt uppdrag         lemmama kvarstått i sina uppdrag även som
21060: endast om laga förfall eller något annat skäl som    presidentkandidater. Av Finlands presidenter
21061: riksdagen godkänner föreligger. En långvarig         var P. E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti,
21062: sjukdom kan närmast komma i fråga som laga           J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen och Mauno
21063: förfall. Kandidatur i presidentval är däremot        Koivisto statsministrar just innan de blev valda
21064: inte ett i 10 § riksdagsordningen avsett laga skäl   till presidenter.
21065: att befria en riksdagsman från hans uppdrag.             Regeringen ämnar inte till dessa delar övervä-
21066: Om en riksdagsman som har ställt upp som             ga någon ändring i stadgandena på det sätt som
21067: presidentkandidat under åberopande av sin kan-       riksdagsman Aittoniemi föreslår.
21068:      Helsingfors den 26 april 1993
21069: 
21070:                                                                             Statsminister Esko Aho
21071:                                                1993 vp
21072: 
21073: Kirjallinen kysymys 144
21074: 
21075: 
21076: 
21077: 
21078:                                   Aittoniemi: Suomen Säästöpankin ja SKOP:n toiminnan tervehdyt-
21079:                                       tämisestä
21080: 
21081: 
21082:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21083: 
21084:    Säästöpankkiryhmittymän eli Suomen Sääs-          siltä, että epätietoisuuden taustalla on korkean
21085: töpankin ja SKOP:n tervehdyttämisestä tai alas-      luokan poliittinen peli.
21086: ajosta on viime kuukausien aikana puhuttu pal-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21087: jon. Aivan viime aikoina keskustelu on tyrehty-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21088: nyt ja viimeisin tieto oli Suomen Säästöpankin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21089: valtavista tappioista, jotka tulevat totta kai ve-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21090: ronmaksajien maksettaviksi. Olemassa olevien
21091: tietojen mukaan hallitus ja Suomen Pankki                       Onko Hallituksella mitään konkreetti-
21092: ovat neuvottornia siihen nähden, mitä kyseiselle             sia suunnitelmia Suomen Säästöpankin
21093: pankkiryhmittymälle pitäisi tehdä: fuusioidako               ja SKOP:n tulevaisuuden toiminnan suh-
21094: johonkin toiseen pankkiryhmittymään vai paloi-               teen, ja jos on, niin onko niistä mahdol-
21095: tella ja myydä palasina? Epätietoisuus näissä                lisuus saada tietoja?
21096: asioissa käy yhteiskunnalle kalliiksi, ja tuntuu
21097: 
21098:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
21099: 
21100:                                            Sulo Aittoniemi
21101: 
21102: 
21103: 
21104: 
21105: 2300321
21106: 2                                       1993 vp -   KK 144
21107: 
21108: 
21109: 
21110:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21111: 
21112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtion vakuusrahasto kävi neuvottelut Uni-
21113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tas Oy:n kanssa viime syksynä sekä SKOP:n
21114: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         myymisestä Unitas Oy:lle että yhteistyösopi-
21115: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        muksen tekemisestä Suomen Säästöpankin ja
21116: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-      Unitas Oy:n kanssa. Nämä pankkijärjestelmän
21117: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rakennetta koskevat neuvottelut päättyivät tu-
21118: n:o 144:                                            loksetta lokakuussa 1992 lähinnä maksuväline-
21119:                                                     ja riskinjakoerimielisyyksiin.
21120:           Onko Hallituksella mitään konkreetti-
21121:        sia suunnitelmia Suomen Säästöpankin            Unitas-neuvotteluiden jälkeen valtion va-
21122:        ja SKOP:n tulevaisuuden toiminnan suh-       kuusrahasto selvitti eri vaihtoehtoja SKOP:n ja
21123:        teen, ja jos on, niin onko niistä mahdol-    Suomen Säästöpankin ongelmien ratkaisemisek-
21124:        lisuus saada tietoja?                        si ja päätyi joulukuussa 1992 kartoittamaan
21125:                                                     uudelleen pankkien myyntimahdollisuudet. Saa-
21126:                                                     tujen tarjousten pohjalta valtion vakuusrahasto
21127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21128:                                                     aloitti neuvottelut Kansallis-Osake-Pankin
21129: vasti seuraavaa:
21130:                                                     kanssa. KOP:n meneillään olevan osakeannin
21131:    Laki valtion vakuusrahastosta tuli voimaan       vuoksi neuvotteluita ei ole toistaiseksi jatkettu.
21132: 30.4.1992. Tätä ennen Suomen Pankki oli                Pankkien osakeomistuksen myymisessä ovat
21133: 19.9.1991 ottanut SKOP:n haltuunsa. Haltuun-        sekä valtioneuvosto että valtion vakuusrahasto
21134: ottoon sisältyi merkittävä määrä toimenpiteitä,     pitäneet keskeisimpänä kysymyksenä päästä rat-
21135: joilla SKOP:sta siirrettiin heikkotuottoista        kaisuun ns. omaisuudenhoitoyhtiön perusta-
21136: omaisuutta Suomen Pankin omistamiin holding-        misesta. Eduskunnan hylättyä ko. omaisuuden-
21137: yhtiöihin. Toimenpiteiden tarkoituksena oli tä-     hoitoyhtiöitä koskevan lainmuutoksen valtio-
21138: ten     purkaa    suurimpia      riskikeskittymiä   neuvosto ja valtion vakuusrahasto selvittävät,
21139: SKOP:sta. Tarkoituksena oli luoda SKOP:lle          miten SKOP:sta ja Suomen Säästöpankista
21140: edellytykset jatkaa normaalia pankkitoimintaa.      perustettavaksi tarkoitettuihin omaisuudenhoi-
21141:    Suomen Pankin omistama holding-yhtiö Sco-        toyhtiöihin siirrettäviksi aiotut omaisuuserät
21142: pulus Oy myi omistuksensa SKOP:sta valtion          voidaan pankkeja koskevissa ratkaisuissa hoi-
21143: vakuusrahastolle 15.6.1992. Valtion vakuusra-       taa. Ostajat eivät luonnollisesti ole valmiit otta-
21144: haston ensisijaisena tavoitteena on ollut luopua    maan näihin omaisuuseriin sisältyviä tappioita ja
21145: omistuksestaan ja minimoida tarvittavan tuen        riskejä kannettavakseen. Asioiden selvittämises-
21146: määrä.                                              sä valtion vakuusrahasto käyttää apunaan myös
21147:    Suomen Säästöpankki- SSP Oy syntyi syys-         ulkomaisia konsultteja.
21148: kuussa 1992 neljänkymmenenkolmen säästö-                Riippumatta SKOP:ia ja Suomen Säästö-
21149: pankin yhdistymisellä valtakunnalliseksi pan-       pankkia koskevasta lopullisesta ratkaisusta on
21150: kiksi. Eräiden ongelmissa olleiden säästöpank-      voimassa olevan lainsäädännön puitteissa jatket-
21151: kien mukaan ottaminen yhdistymisprosessiin oli      tava selvitystyötä siitä, miten omaisuudenhoi-
21152: välttämätöntä. Valtion vakuusrahasto on elo-        toyhtiöihin siirrettäviksi aiottujen omaisuuserien
21153: kuussa 1992 hyväksynyt osana Suomen Säästö-         rasitteet voidaan eriyttää muusta pankkitoimin-
21154: pankin toimintasuunnitelmaa pankin tervehdyt-       nasta ja saada SKOP ja Suomen Säästöpankki
21155: tämisohjelman, jonka mukaan pankki vähentää         liiketoiminnallisesti terveelle pohjalle. SKOP:ia
21156: henkilöstöään, pienentää konttoriverkostoaan,       ja Suomen Säästöpankkia koskevat ratkaisut
21157: parantaa rahoitusasemaansa sekä karsii voimak-      ovat osa koko pankkijärjestelmän rakenne-
21158: kaasti muita kuluja. Toimenpiteiden tavoitteena     ratkaisua. Tehtävät päätökset ovat vaikeita ja
21159: on saada pankin kannattavuus positiiviseksi         kauaskantoisia sekä edellyttävät tuekseen vielä
21160: vuonna 1996. Pankki on toteuttanut tervehdyt-       lisäselvityksiä. Mahdollisista ratkaisuista ei voi-
21161: tämisohjelmaansa asetettujen tavoitteiden mu-       da, jo niiden markkinavaikutustenkin vuoksi,
21162: kaisesti.                                           antaa valmisteluvaiheessa julkisuuteen tietoja.
21163: 
21164:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
21165: 
21166:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21167:                                          1993 vp -    KK 144                                         3
21168: 
21169: 
21170: 
21171:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21172: 
21173:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetsavtal mellan Sparbanken i Finland och
21174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Unitas Ab. Dessa förhandlingar om banksyste-
21175: den 22 mars 1993 till vederbörande medlem av         mets struktur strandade i oktober 1992 närmast
21176: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     på grund av den oenighet som rådde i fråga om
21177: ioniemi undertecknade spörsmå1 nr 144:               betalningsmedlen och riskfördelningen.
21178:                                                         Efter förhandlingama med Unitas utredde
21179:          Har Regeringen några konkreta pla-          statens säkerhetsfond olika altemativ för lösan-
21180:        ner beträffande Sparbankens i Finland         de av SCAB:s och Sparbankens i Finland pro-
21181:        och SCAB:s framtida verksamhet och är         blem och beslöt i december 1992 på nytt utreda
21182:        det i så fall möjligt att få uppgifter om     möjligheterna att sälja bankerna. Utgående från
21183:        dem?                                          de offerter som erhölls inledde statens säkerhets-
21184:                                                      fond förhandlingar med Kansallis-Osake-Pank-
21185:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ki. På grund av KOP:s pågående aktieemission
21186: anföra följande:                                     råder just nu uppehåll i förhandlingama.
21187:                                                         När det gäller försäljningen av bankemas
21188:      Lagen om statens säkerhetsfond trädde i         aktieinnehav har både statsrådet och statens
21189: kraft 30.4.1992. Före det hade Finlands Bank         säkerhetsfond ansett att en av de viktigaste
21190: 19.9.1991 övertagit SCAB. I samband därmed           frågoma är uppnåendet av en överenskommelse
21191: vidtogs ett stort antal åtgärder. Förmögenhet        om bildandet av s.k. förmögenhetsförvaltnings-
21192: med svagare lönsamhet överfördes (rån SCAB           bolag. Sedan riksdagen förkastat lagändringen
21193: tili Finlands Banks holdingbolag. Atgärderna         angående förmögenhetsförvaltningsbolag, utre-
21194: var ett medel att från SCAB överföra de största      der statsrådet och Statens säkerhetsfond hur de
21195: riskkoncentrationerna. Avsikten var att skapa        förmögenhetsposter som man ämnat överföra
21196: förutsättningar för SCAB att fortsätta en normal     från SCAB och Sparbanken i Finland till de nya
21197: bankverksamhet.                                      förmögenhetsförvaltningsbolagen skall kunna
21198:      Holdingbolaget Scopulus Ab, som ägs av          skötas genom de beslut som fattas om bankema.
21199: Finlands Bank, sålde sitt innehav i SCAB till        Köpama är naturligtvis inte benägna att ta på
21200: statens säkerhetsfond 15.6.1992. Statens säker-      sig de förluster och risker som ingår i dessa
21201: hetsfond har som sitt främsta mål haft att avstå     förmögenhetsposter. I utredningen av frågorna
21202: från sitt innehav och minimera det behövliga         anlitar statens säkerhetsfond också utländska
21203: stödet.                                              konsulter.
21204:      Sparbanken i Finland - SBF Ab bildades i           Oberoende av det slutliga beslutet om SCAB
21205: september 1992 när 43 sparbanker sammanslogs         och Sparbanken i Finland måste man inom
21206: till en riksbank. Det var nödvändigt att ta med      ramen för gällande lagstiftning fortsätta utred-
21207: vissa problemtyngda sparbanker i sammanslag-         ningen av på vilket sätt belastningama i anslut-
21208: ningsprocessen. Som ett led i verksamhetsplanen      ning tili de förmögenhetsposter som avsetts bli
21209: för Sparbanken i Finland godkände Statens            överförda till förmögenhetsförvaltningsbolag
21210: säkerhetsfond i augusti 1992 ett saneringspro-       skall kunna separeras från den övriga bank-
21211: gram för banken, enligt vilket banken minskar        verksamheten och hur SCAB och Sparbanken i
21212: sin personai och antalet kontor, förbättrar sin      Finland skall kunna ges en affärsmässigt sett
21213: finansiella ställning och kraftigt skär ned sina     sund bas. De beslut som fattas om SCAB och
21214: övriga utgifter. Målet är att genom dessa åtgär-     Sparbanken i Finland är en del av det beslut som
21215: der få bankens lönsamhet positiv 1996. Banken        gäller hela banksystemets struktur. Det är svåra
21216:  har fullföljt saneringsprogrammet i enlighet med    och genomgripande beslut som skall fattas och
21217:  de uppställda målen.                                ytterligare utredningar är nödvändiga. Uppgifter
21218:      Statens säkerhetsfond förhandlade i höstas      om de beslut som eventuellt fattas kan, på grund
21219: med Unitas Ab både om försäljningen av SCAB          av deras effekt på marknaden, inte ges offentlig-
21220:  till Unitas Ab och om uppgörandet av ett Sam-       het i beredningsskedet.
21221:      Helsingfors den 14 april 1993
21222: 
21223:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
21224:                                             1993 vp
21225: 
21226: Grjallinen kysymys 145
21227: 
21228: 
21229: 
21230: 
21231:                                 Aittoniemi: Luopumiseläkkeestä työllistämiskeinona
21232: 
21233: 
21234: 
21235:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21236: 
21237:    Maataloudessa luopumiseläkettä on käytetty        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21238: arkoituksena vähentää maataloustuotantoa.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21239: )amantyyppisestä eläkemuodosta on herätetty       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21240: tjatuksia myös työelämässä tarkoituksella va-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21241: >auttaa työpaikkoja nuoremmille työikäpolville.
21242: [ämä olisi merkittävässä määrin yhteiskunnal-                Miten Hallitus suhtautuu ja millä pe-
21243: ista työn ja tulon tasaamista riippuen siitä,             rusteella siihen keskusteluun, joka on
21244: niten suurta halukkuutta luopumiseläkkeeseen              päättäjien keskuudessa syntynyt luopu-
21245: rapaaehtoisesti tunnettaisiin. Hallituksen aja-           miseläkkeen käyttöönotosta työelämässä
21246: :ukset eläkeiän korottamispyrkimyksineen tun-             tarkoituksena työn ja tulotason jakami-
21247: :uvat kuitenkin kulkevan toiseen suuntaan.                nen työpaikkoja vapauttamalla?
21248: 
21249:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
21250: 
21251:                                         Sulo Aittoniemi
21252: 
21253: 
21254: 
21255: 
21256: B0032J
21257: 2                                         1993 vp -    KK 145
21258: 
21259: 
21260: 
21261: 
21262:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21263: 
21264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lä vanhemmat henkilöt eläkkeelle on hyvin vaa-
21265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rallisia asenteita ruokkiva. Näin tavallaan asete-
21266: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           taan ikääntyvien työntekijöiden oikeus pysyä
21267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          työelämässä kyseenalaiseksi ja siten kärjistetään
21268: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          turhaan työelämässä asenteita vanheneviin työn-
21269: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tekijöihin. Myös ikääntyvän työntekijän työky-
21270: sen n:o 145:                                          ky on turvattava ja työoloja parannettava muilla
21271:                                                       keinoilla kuin eläkkeelle siirtämällä.
21272:           Miten Hallitus suhtautuu ja millä pe-          Hallitus on talousneuvostossa 30.3.1993 so-
21273:        rusteella siihen keskusteluun, joka on         vittujen tavoitteiden pohjalta päätynyt keinoi-
21274:        päättäjien keskuudessa syntynyt luopu-         hin, joilla tähdätään työllisyyden paranemiseen
21275:        miseläkkeen käyttöönotosta työelämässä         sekä vakaaseen talouskehitykseen. Hallitus kat-
21276:        tarkoituksena työn ja tulotason jakami-        soo, että yritystoiminnan edistämisen ohella työ-
21277:        nen työpaikkoja vapauttamalla?                 markkinoiden joustavuuden lisääminen, yritys-
21278:                                                       ten työllistämiskynnyksen madaltaminen sekä
21279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          välillisten työvoimakustannusten alentaminen
21280: vasti seuraavaa:                                      ovat keskeisiä ehtoja työllisyyden kestävälle pa-
21281:                                                       ranemiselle. Erityisesti nuorten sekä pitkäaikais-
21282:     Kysymys liittynee siihen julkisuudessa esillä     työttömien työhönottokynnyksen alentamiseksi
21283: olleeseen keskusteluun, jossa tavoitteena on elä-     on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka tekevät
21284: keiän alentaminen ja sillä tavoin työn uudelleen      mahdolliseksi määräaikaisesti sopia työsuhteissa
21285: jakaminen lähinnä nuorten työllistämiseksi. Ky-       noudatettavista palkkaehdoista toisinkin kuin
21286: symystä eläkeiän alentamisesta ja sen vaikutuk-       työehtosopimuksessa on määrätty.
21287: sesta nuorten työllistämiseen selvitettiin               Eduskunnalle 2.4.1993 annetussa hallituksen
21288: 1.7.1979-30.6.1980 välisenä aikana niin sano-         esityksessä laeiksi joustavaa eläkeikäjärjestel-
21289: tulla eläketukikokeilulla. Kokeilussa oli tavoit-     mää koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi
21290: teena, että henkilö saattoi siirtyä 63 vuotta         (HE 26) todetaan, että jos eläkkeelle siirtymistä
21291: täytettyään eläkkeelle, jos työnantaja otti hänen     tapahtuu runsaslukuisesti jo alle 60 vuoden iäs-
21292: tilalleen uuden henkilön. Kokeilusta saadut sel-      sä, työelämä menettää arvokasta, vuosien varrel-
21293: vitykset eivät olleet rohkaisevia. Tutkimus osoit-    la kehittynyttä työkokemusta. Työkyvyn mene-
21294: ti, että työnantajat eivät ota nuorta henkilöä        tykset ja varhainen eläkkeelle siirtyminen aiheut-
21295: työhönikääntyneen työntekijän tilalle. Tämä on        tavat myös yhteiskunnalle ja yrityksille kymme-
21296: ymmärrettävää. On vaikea kuvitella, että kou-         nien miljardien vuotuiset menetykset. Suomen
21297: luttamaton, vailla kokemusta työelämässä oleva        kansantalouden pitkän aikavälin työvoimatar-
21298: nuori pystyisi korvaamaan ammattitaitoisen ja         peen ja eläkemenojen kohtuullisena pitämisen
21299: työelämän kokemusta omaavan työntekijän.              kannalta on välttämätöntä kuitenkin, että eläk-
21300: Tämä näkökohta ilmeni myös työttömyyseläk-            keelle siirtymisikä nousee tuntuvasti nykyiseltä
21301: keen ikärajan alentamisen yhteydessä. Ikäraja         kansainvälisesti poikkeuksellisen alhaiselta ta-
21302: alennettiin asteittain 1980-luvun lopulla 55 ikä-     solta. Sen vuoksi on edistettävä työelämän ja
21303: vuoteen. Menettely johti työpaikkojen vähene-         työolosuhteiden kehittämistä ja tarkistettava
21304: miseen. Useat työnantajat rationalisoivat toi-        varhaiseläkejärjestelmiä siten, että työntekijät
21305: mintansa siten, ettei uusia työntekijöitä eläkkeel-   haluaisivat jatkaa ja pystyisivät jatkamaan työn-
21306: le jääneen tilalle otettu. Myös kokemukset muis-      tekoa nykyistä pidempään. Vain näin pystytään
21307: ta maista ovat yhdenmukaisia edellä selostettu-       turvaamaan yhteiskuntamme riittävä taloudelli-
21308: jen suomalaisten kokemusten kanssa.                   nen kasvu ja työllisyyden myötä tuleva kohtuul-
21309:     Kysymys nuorten työllistämisestä päästämäl-       linen sosiaaliturva.
21310: 
21311:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
21312: 
21313:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
21314:                                            1993 vp -    KK 145                                            3
21315: 
21316: 
21317: 
21318: 
21319:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21320: 
21321:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vet och det leder tili att attityderna mot de
21322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          åldrande arbetstagarna i arbetslivet tillspetsas
21323: den 22 mars 1993 tili vederbörande medlem av            aHdeies onödigt. Å ven en äldre arbetstagares
21324: statsrådet översänt följande av riksdagsman             arbetsförmåga måste tryggas och arbetsförhål-
21325: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 145:          landena förbättras på annat sätt än genom
21326:                                                         pensionering.
21327:           Vad anser Regeringen om den diskus-               Regeringen har utgående från de mål som
21328:        sion som uppstått bland beslutsfattarna          fastställdes i ekonomiska rådet 30.3.1993 beslu-
21329:        om att en avträdelsepension skall tas i          tat om de medel som skall användas i syfte att
21330:        bruk i arbetslivet genom viiken arbetet          förbättra sysselsättningen och få en stabil ekono-
21331:        och inkomstnivån kan omfördelas när              misk utveckling. Regeringen anser att de centra-
21332:        arbetsplatser blir lediga och hur motive-        la villkoren för att sysselsättningen skall förbätt-
21333:        rar Regeringen sina ståndpunkter?                ras bestående är att företagsverksamheten främ-
21334:                                                         jas men dessutom att arbetsmarknaden får en
21335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           större flexibilitet och att företagens sysselsätt-
21336: anföra följande:                                        ningströskel sänks liksom de indirekta arbets-
21337:                                                         kraftskostnaderna. Särskilt den tröskel som
21338:    Spörsmålet torde hänföra sig tili den diskus-        finns i fråga om anställningen av unga och
21339: sion som förts i offentligheten om att sänka            långtidsarbetslösa måste sänkas genom åtgärder
21340: pensionsåldern och den vägen omfördela arbetet          som gör det möjligt att för en viss tid komma
21341: närmast för att sysselsätta unga. Frågan om en          överens om att i arbetsförhållandena tillämpa
21342: sänkning av pensionsåldern och dess inverkan på         också andra lönevillkor än de som är fastställda
21343: sysselsättningen av unga personer utreddes              i kollektivavtalet.
21344: 1.7.1979-30.6.1980 genom ett försök med ett                 I den proposition som regeringen avlät tili
21345: s.k. pensionsstöd. Försöket gick ut på att en           riksdagen 2.4.1993 med förslag tili lagar om
21346: person kunde gå i pension vid fyllda 63 år om           ändring av lagstiftningen gällande det flexibla
21347: arbetsgivaren i hans ställe anställde en ny. Resul-     pensionsålderssystemet (RP 26) sägs det att om
21348: tatet av försöket var inte uppmuntrande. Under-         ett mycket stort antal personer går i pension
21349: sökningen visade att arbetsgivarna inte anställer       redan före fyllda 60 år, förlorar arbetslivet en
21350: en ung person i stället för den äldre. Detta är         värdefull, under årens lopp utvecklad arbetserfa-
21351: förståeligt. Det är svårt att föreställa sig att en     renhet. Förlust av arbetsförmåga och en tidig
21352: outbildad ung person utan erfarenhet av arbets-         pensionering medför också årliga förluster på
21353: livet skall kunna ersätta en yrkeskunnig person         tiotals miljarder mark för samhället och företa-
21354: med arbetslivserfarenhet. Denna synpunkt kom            gen. Med tanke på den arbetskraft som sam-
21355: också fram när åld~rsgränsen för arbetslöshets-         hällsekonomin i Finland behöver på lång sikt
21356: pensionen sänktes. Aldersgränsen sänktes etapp-         och att pensionsutgifterna skall hållas på en
21357: vis i slutet av 1980-talet tili 55 år. Förfarandet      skälig nivå, är det dock nödvändigt att pensions-
21358: ledde tili att arbetsplatserna minskade. Många          åldern höjs kännbart från den internationellt sett
21359: arbetsgivare rationaliserade sin verksamhet så          exceptionellt låga nivå den befinner sig på i dag.
21360: att nya arbetstagare inte anställdes i stället för de   Därför måste utvecklingen av arbetslivet och
21361: pensionerade. Också de erfarenheter man haft i          arbetsförhållandena utvecklas och systemet med
21362: andra Iänder överensstämmer med de ovan be-             förtidspension ses över så att arbetstagarna vill
21363: skrivna erfarenheterna i Finland.                       och kan fortsätta att arbeta längre än nu. Endast
21364:    Frågan om att sysselsätta unga genom att låta        på det sättet kan vårt samhälle garanteras en
21365: äldre personer gå i pension underblåser många           tillräcklig ekonomisk tillväxt och ett skäligt soci-
21366: farliga attityder. På det sättet ifrågasätter man de    alskydd som följer med sysselsättningen.
21367: äldre arbetstagarnas rätt att vara kvar i arbetsli-
21368: 
21369:      Helsingforsden 21 april 1993
21370: 
21371:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
21372:                                              1993 vp
21373: 
21374: Kirjallinen kysymys 146
21375: 
21376: 
21377: 
21378: 
21379:                                  Aittoniemi: Korkotason vakauttamisesta asuntolainojen osalta
21380: 
21381: 
21382: 
21383:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21384: 
21385:     Paineet asuntokaupan liikkeellelähtöön ovat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21386: kovat. Epävarmuus asunnonostajien keskuudes-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21387: sa on kuitenkin perusteltua siltä osin kuin se     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21388: liittyy uskoon korkotason pysymisestä vakaana.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21389: Vaikka korkotaso on laskenut merkittävästi,
21390: taustalla on painajainen niiltä ajoilta, jolloin              Miten Hallitus pyrkii vakuuttamaan
21391: korot hallitsemattomasti nousivat kestämättö-              asunnon hankintaa suunnittelevat kansa-
21392: miin lukuihin ja kaatoivat monta lainapääomal-             laiset siitä, että asuntolainojen korot py-
21393: la oman asunnon hankkinutta.                               syvät vakainaja kohtuullisina, mikäjuuri
21394:     Asuntokaupan liikkeellelähtö rakennustuo-              nyt olisi asunnonhankintaa nopeasti pi-
21395: tannon käynnistämiseksi on nyt kuitenkin vält-             ristävä toimenpide?
21396: tämätöntä.
21397:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
21398: 
21399:                                          Sulo Aittoniemi
21400: 
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 2300321
21405: 2                                        1993 vp -   KK 146
21406: 
21407: 
21408: 
21409: 
21410:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21411: 
21412:    ValtiOpäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       katsoen luovuttu kokonaan, koska pankkien
21413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peruskorkosidonnainen varainhankinta on su-
21414: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          pistunut. Uusieri asuntolainojen tärkeimmät
21415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         korkosidonnaisuudet ovat tällä hetkellä 12 kuu-
21416: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo         kauden Helibor-viitekorko, Suomen Pankin jul-
21417: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kaisema kolmen vuoden viitekorko sekä eräiden
21418: sen n:o 146:                                         pankkien käyttämät prime-viitekorot.
21419:                                                         Ympäristöministeriö on kiinnittänyt huomio-
21420:           Miten Hallitus pyrkii vakuuttamaan         ta pankkien varainhankinnan ongelmiin ja va-
21421:        asunnon hankintaa suunnittelevat kansa-       rainhankinnassa käytettyjen instrumenttien vai-
21422:        laiset siitä, että asuntolainojen korot py-   kutuksiin asuntolainojen koronmuodostuksessa.
21423:        syvät vakaina ja kohtuullisina, mikä juuri    Suomessa joukkovelkakirjojen osuus rahoitus-
21424:        nyt olisi asunnonhankintaa nopeasti pi-       markkinoilla on kansainvälisessä vertailussa
21425:        ristävä toimenpide?                           edelleen pieni. Asuntorahoitukseen varat hanki-
21426:                                                      taan pääasiassa suhteellisen lyhyen ajan markki-
21427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         noilta.
21428: vasti seuraavaa:                                        Ympäristöministeriössä valmistui lokakuussa
21429:                                                      1991 ehdotus joukkovelkakirjamarkkinoiden
21430:     Asuntorahoitusta ei ole mahdollista käsitellä    luomisesta asuntorahoitukseen. Jatkovalmiste-
21431: täysin irrallaan yleisestä talous- ja rahapolitii-   lun aikana ympäristöministeriössä on selvitetty
21432: kasta. Asuntolainojen koronmuodostus on yh-          ulkomaisten esikuvien pohjalta asuntolainojen
21433: teydessä koko kansantalouden tilaan.                 arvopaperistamista keinona joukkovelkakirja-
21434:     Hallitus on 31.3.1993 kannanotossaan tavoit-     pohjaisen asuntorahoituksen kehittämiseksi. Ar-
21435: teista ja keinoista työllisyyden parantamiseksi ja   vopaperistamisen edellytyksiä pohtinut työryh-
21436: vakaan talouden turvaamiseksi todennut, että         mä jättää muistionsa huhtikuun lopulla. Työ-
21437: pankkien luotonantomahdollisuuksien säilymi-         ryhmän tehtävänä on ollut lisäksi kartoittaa
21438: nen on talouden elpymisen kannalta keskeistä.        valtion mahdollisia osallisturuismuotoja asunto-
21439: Tähän liittyen toimia rahoitusmarkkinoiden           luottojen arvopaperistamiseen liittyen.
21440: edelleen kehittämiseksi ryhdytään selvittämään.         Ympäristöministeriö on pitänyt tärkeänä
21441: Sekä kansantalouden vakauttaruistoimet yleises-      ASP-järjestelmän säilyttämistä toimivana nuor-
21442: ti ottaen että erityistoimet rahoitusmarkkinoiden    ten ensiasunnon hankkimisen rahoitusmuotona.
21443: toimivuuden parantamiseksi tähtäävät korkota-        Tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen uuteen
21444: son laskuun ja sen säilymiseen vakaana. Kansan-      ASP-lakiin sisältyy yleissäännös, jonka nojalla
21445: talouden tasapainottaminen mahdollistaa koh-         ASP-laina tulisi myöntää alemmalla korolla
21446: tuullisen korkotason myös asuntorahoituksen          kuin muut ensiasunnon hankkijoille vastaavana
21447: osalta.                                              aikana myönnetyt asuntolainat. Kiinnostus
21448:     Pankkien kotitalouksille myöntämien asunto-      ASP-järjestelmää kohtaan onkin kasvanut, ja
21449: lainojen koko kannasta noin puolet on vielä          uusia ASP-sopimuksia on alkuvuoden aikana
21450: peruskorkosidonnaisia. Uusissa asuntoluotoissa       solmittu aiempaa enemmän.
21451: peruskorkosidonnaisuudesta on käytännöllisesti
21452: 
21453:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1993
21454: 
21455:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
21456:                                           1993 vp -   KK 146                                         3
21457: 
21458: 
21459: 
21460: 
21461:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21462: 
21463:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          slopats, eftersom bankerna anskaffar mindre
21464: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mängder sådana medel som är bundna tili ban-
21465: den 22 mars 1993 tili vederbörande medlem av          kernas grundränta. De viktigaste räntebindning-
21466: statsrådet översänt följande av riksdagsman           arna för bostadslånen är i detta nu tolvmånaders
21467: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 146:        Helibor-referensräntan, den av Finlands Bank
21468:                                                       publicerade treårs referensräntan och de prime-
21469:           På vilket sätt försöker Regeringen          referensräntor som vissa banker använder.
21470:        övertyga de medborgare som planerar att           Miljöministeriet har uppmärksammat ban-
21471:        skaffa bostad om att räntorna på bo-           kernas problem med medelanskaffningen och de
21472:        stadslånen hålls stabila och skäliga, vilket   verkningar som medelanskaffningsinstrumenten
21473:        just nu vore en åtgärd som snabbt stimu-       har på bostadslånens räntebildning. I Finland är
21474:        lerar bostadsanskaffningen?                    masskuldebrevens andel på finansieringsmark-
21475:                                                       naden alltjämt liten ur internationell synvinkel.
21476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Medlen för bostadsfinansieringen anskaffas hu-
21477: anföra följande:                                      vudsakligen på relativt korta marknader.
21478:                                                           Miljöministeriet beredde i oktober 1991 ett
21479:    Bostadsfinansieringen kan inte behandlas helt      förslag om skapande av en masskuldebrevs-
21480: separat från den allmänna ekonomiska politiken        marknad för bostadsfinansiering. Under den
21481: och penningpolitiken. Bostadslånens räntebild-        fortsatta beredningen har ministeriet på basis av
21482: ning sammanhänger med den nationalekonomis-           utländska f6rebilder undersökt en värdepapperi-
21483: ka situationen i stort.                               sering av bostadslån som ett medel att utveckla
21484:    Regeringen har i sitt ställningstagande            en bostadsfinansiering som bygger på masskul-
21485: 31.1.1993 om mål och medel för bättre sysselsätt-     debrev. En arbetsgrupp som undersökt förut-
21486: ning och säkrande av en stabil ekonomi konsta-        sättningarna f6r värdepapperisering avger sitt
21487: terat att det med tanke på att ekonomin skall         betänkande i slutet av april. Arbetsgruppen har
21488: återhämta sig är av central betydelse att banker-     också haft i uppgift att inventera under vilka
21489: na bibehåller sina kreditgivningsmöjligheter. I       former staten eventuellt kan delta i värdepappe-
21490: anslutning tili detta utreds åtgärder för en vida-    riseringen av bostadslånen.
21491: reutveckling av finansieringsmarknaden. Både             Miljöministeriet har ansett det viktigt att
21492: åtgärderna för att stabilisera landets ekonomi        bibehålla BSP-systemet som en fungerande
21493: allmänt taget och specialåtgärderna för att fi-       form för finansiering av ungdomars första bo-
21494: nansieringsmarknaden skall fungera bättre sik-        stad. Den nya BSP-lag som trädde i kraft vid
21495: tar på att räntenivån skall sjunka och bibehållas     årsskiftet innehåller ett allmänt stadgande en-
21496: stabil. Genom att ekonomin balanseras blir det        ligt vilket BSP-lån skall beviljas med lägre rän-
21497: möjligt att också inom bostadsfinansieringen          ta än räntan på de bostadslån som under sam-
21498: hålla en skälig räntenivå.                            ma tid beviljas andra ungdomar som skaffar
21499:    Av alla de bostadslån som bankerna beviljar        sin första bostad. Intresset för BSP-systemet
21500: privata hushåll är omkring hälften alltjämt           har också ökat, och i början av året ingicks
21501: bundna vid grundräntan. I de nya bostadslånen         fler BSP-avtal än tidigare.
21502: har bindningen tili grundräntan i det närmaste
21503:      Helsingfors den 8 april 1993
21504: 
21505:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
21506:                                                 1993 vp
21507: 
21508: Kirjallinen kysymys 147
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 
21513:                                    Nikula ym.: ILO:n maksullisia työnvälitystoimistoja koskevan
21514:                                       yleissopimuksen n:o 96 irtisanomisesta
21515: 
21516: 
21517:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21518: 
21519:      Suomi ratifioi vuonna 1951 Kansainvälisen            Irtisanottu ILO:n yleissopimus oli saatettu
21520:  työkonferenssin hyväksymän maksullisia työn-         maassamme voimaan vain asetuksella, mutta
21521:  välitystoimistoja koskevan ILO:n yleissopimuk-       eduskunnan hyväksymä työnvälityslaki säädet-
21522:  sen n:o 96 ja ilmoitti sitoutuvansa noudattamaan     tiin sen osoittamien periaatteiden mukaisesti.
21523:  yleissopimuksen osaa II. Tämä edellyttää voit-       Hallitus ei kysynyt eduskunnan mielipidettä
21524:  toa tavoittelevien maksullisten työnvälityssopi-     irtisanomisesta. Työministeriön yhteydessä toi-
21525:  musten lakkauttamista, eräin poikkeuksin, ja         miva ILO-neuvottelukunta tosin lähetti työ-
21526:  muiden työnvälitystoimistojen toiminnan sään-        asiainvaliokunnan jäsenille tiedoksi 15.5.1992
21527:  telemistä. Suomen hallitus on 5.6.1992 irtisano-     pidetyssä kokouksessaan tekemänsä irtisano-
21528:  nut tämän yleissopimuksen.                           mista puoltavan, mutta erimielisen kannanot-
21529:      Vuodelta 1959 oleva työnvälityslaki perustuu     tonsa. Tuolloin ei kuitenkaan ollut tietoa halli-
21530: _yleissopimuksen mukaisesti siihen, että valtio       tuksen kannasta.
21531:  vastaa työnvälityksestä pääsääntöisesti yksin-           Selvityksiä ei ole esitetty siitä, että nykyinen
21532:  oikeudella. Laki sallii yhdistysten työnvälitys-     työnvälitys ei pystyisi täyttämään tehtäviään.
21533:  toiminnan erikseen myönnettävien lupien pe-          Myöskään ei ole osoitettu, että työnvälitystä
21534:  rusteella. Eduskunnalle vuonna 1958 annetussa        voitaisiin mitenkään tehostaa perimällä asiak-
21535:  työnvälityslakiesityksen perusteluissa lausuttiin,   kaina olevilta työn tai työvoiman hakijoilta
21536:  että "käytännön vaatimukset ja tarkoituksen-         maksuja palveluista.
21537:  mukaisuus kauttaaltaan puoltavat koko työnvä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21538:   lityksen valtion haltuun ottamista". Yksityisille   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21539:   yhdistyksille välityslupa voidaan antaa, "milloin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21540:   sillä katsotaan olevan erityiset työhönsijoitus-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21541:   mahdollisuudet määrätyllä alalla". Eduskunta
21542:   hyväksyi voimassa olevan työnvälityslain näillä               Mistä syystä Hallitus ei ilmoittanut
21543:   samoilla perusteilla.                                      eduskunnalle aikomuksestaan irtisanoa
21544:       Perusteena ILO:n yleissopimukselle sekä työn-          ILO:n yleissopimus n:o 96, johon liittyen
21545:   välityslainsäädännöllemme on siis, että toimintaa          eduskunta on säätänyt voimassa olevan
21546:   harjoitetaan tavoittelemaHa liiketaloudellista             työnvälityslain, sekä
21547:   voittoa, mikä vähentää olennaisesti sekä työn-                aikooko Hallitus esittää työnvälitys-
21548:   antajien että työntekijöiden kustannuksia. Peri-           lainsäädännön muuttamista niin, että
21549:   aate sisältää myös sen arvokkaan ajatuksen, että           kansalaisten työvoiman välitystä voitai-
21550:   kansalaisten työvoima ei saa olla maksullisen              siin harjoittaa asiakkailta perittävillä
21551:   välitystoiminnan kohde. Viime kädessä tämä                 maksuilla voittoa tavoittelevana liiketoi-
21552:   voidaan nähdä perustuslaissa turvatun kansalais-           mintana?
21553:   ten työvoiman suojelun käytännön toteutuksena.
21554: 
21555:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
21556: 
21557:            Paavo Nikula                  Reijo Lindroos                Eila Rimmi
21558:            Jukka Roos                    Pekka Leppänen                Marja-Leena Viljamaa
21559:            Lea Mäkipää                   Heidi Hautala                 Satu Hassi
21560:            Erkki Pulliainen              Eero Paloheimo                Ulla Anttila
21561:                      Pekka Räty                                Tuija Maaret Pykäläinen
21562: 
21563:  230032J
21564: 2                                       1993 vp -   KK 147
21565: 
21566: 
21567: 
21568: 
21569:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21570: 
21571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan suunnitteilla olevan työvoimapalvelulaki-
21572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       esityksen eduskuntakäsittelyä, oli uusimpien
21573: olette 23 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         ILO-sopimusten jäykkä irtisanomismenettely.
21574: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Nämä sopimukset ovat nimittäin irtisanottavissa
21575: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Paavo       ainoastaan kymmenen vuoden välein kulloinkin
21576: Nikulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         vuoden ajan kerrallaan.
21577: myksen n:o 147:                                        Niinpä yleissopimus nro 96 oli viimeksi irti-
21578:                                                     sanottavissa siten, että sen irtisanominen tuli
21579:           Mistä syystä Hallitus ei ilmoittanut      ilmoittaa Kansainvälisen työjärjestön pääjohta-
21580:        eduskunnalle aikomuksestaan irtisanoa        jalle 15.7.1991-17.7.1992. Muussa tapauksessa
21581:        ILO:n yleissopimus n:o 96, johon liittyen    yleissopimus olisi sitonut Suomea taas seuraa-
21582:        eduskunta on säätänyt voimassa olevan        vien 10 vuoden ajan.
21583:        työnvälityslain, sekä                            Kun suunnitellun työvoimapalvelulakiesityk-
21584:           aikooko Hallitus esittää työnvälitys-     sen toteuttaminen näytti edellyttävän yleissopi-
21585:        lainsäädännön muuttamista niin, että         muksen nro 96 irtisanomista, irtisanomisella ha-
21586:        kansalaisten työvoiman välitystä voitai-     luttiin varata hallitukselle ja eduskunnalle tarvit-
21587:        siin harjoittaa asiakkailta perittävillä     tava liikkumavara ilman, että uudistus viivästyisi
21588:        maksuilla voittoa tavoittelevana liiketoi-   kohtuuttomasti.
21589:        mintana?                                        Todettakoon vielä, että Suomi on edelleen
21590:                                                     sitoutunut ylläpitämään maksuttornia työnväli-
21591:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tyspalveluja Kansainvälisen työjärjestön yleisso-
21592: taen seuraavan:                                     pimuksella nro 88, joka koskee työnvälityksen
21593:                                                     järjestelyä. Myös Euroopan neuvostossa laadi-
21594:     Tasavallan presidentti päätti 5.6.1992 irti-    tun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 1 artiklan
21595: sanoa Kansainvälisen työjärjestön maksullisia       3 kohta velvoittaa Suomea tarjoamaan kaikille
21596: työnvälitystoimistoja koskevan yleissopimuksen      työntekijöille maksutlomat työnvälityspalvelut.
21597: nro 96. Suomen hallitusmuodon 33 §:n mukaan             Hallitus valmistelee työvoimapalveluita kos-
21598: presidentti määrää Suomen suhteista ulkovaltoi-     kevan lainsäädännön yhtenäistämistä ja ajanmu-
21599: hin. Niinpä presidentti päättää kansainvälisten     kaistamista siten, että työnvälityslaki, laki am-
21600: sopimusten ratifioimisesta ja irtisanomisesta.      matinvalinnanohjauksesta, laki invaliidien työn-
21601: Lainsäädännön alaan kuuluvien sopimusten ra-        välitystoiminnan järjestelystä ja laki siirtolais-
21602: tifioiminen edellyttää kuitenkin eduskunnan hy-     välityksestä korvattaisiin uudella, työvoimapal-
21603: väksymistä. Sen sijaan hallitusmuoto ei edellytä    veluja koskevalla yhtenäisellä lainsäädännöllä
21604: sitä, että eduskunnan tulisi hyväksyä kansainvä-    (Komiteanmietintö 1992:29). Tässä yhteydessä
21605: lisen sopimuksen irtisanominen silloinkaan, kun     tullaan ottamaan kantaa myös työvoimapalvelu-
21606: eduskunta on antanut suostumuksensa kyseisen        jen maksuttomuuteen ja maksullisuuteen sekä
21607: sopimuksen ratifioinnille.                          valtion työnvälitysmonopoliin. Hallituksen tar-
21608:     Syynä siihen, että päätöstä yleissopimuksen     koituksena on antaa kyseinen lakiesitys edus-
21609: nro 96 irtisanomisesta ei voitu jättää odotta-      kunnalle kuluvan vuoden aikana.
21610: 
21611:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
21612: 
21613:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
21614:                                          1993 vp -   KK 147                                            3
21615: 
21616: 
21617: 
21618: 
21619:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21620: 
21621:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stela uppsägningspraxisen i fråga om de nyaste
21622: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ILO-konventionerna. Dessa konventioner kan
21623: av den 23 mars 1993 till vederbörande medlem         nämligen endast sägas upp vart tionde år och så
21624: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       att uppsägningen sker inom loppet av ett år efter
21625: Paavo Nikula m.fl. undertecknade spörsmål            periodens slut.
21626: nr 147:                                                  Således kunde konvention nr 96 senast ha
21627:                                                      sagts upp så att uppsägningen skulle ha medde-
21628:           Varför uppgav Regeringen inte riksda-      lats Internationella arbetsorganisationens gene-
21629:        gen sin avsikt att säga upp ILO:s konven-     raldirektör 15.7.1991-17.7.1992. I annat fall
21630:        tion nr 96, i anslutning till viiken riks-    skulle konventionen har bundit Finland åter för
21631:        dagen har stiftat den gällande lagen om       en ny tioårsperiod.
21632:        arbetsförmedling, samt                            Eftersom ett godkännande av propositionen
21633:           ämnar Regeringen föreslå ändring av        med förslag tilllag om arbetskraftsservice tyck-
21634:        lagstiftningen om arbetsförmedling så att     tes förutsätta en uppsägning av konventionen nr
21635:        förmedling av medborgarnas arbetskraft        96, ville man genom uppsägningen ge regeringen
21636:        kunde bedrivas som icke-vinstsyftande         och riksdagen tillräcklig rörelsefrihet utan att
21637:        affärsverksamhet mot avgift som upp-          reformen oskäligt fördröjs.
21638:        bärs av kunden?                                   Det må vidare konstateras att Finland genom
21639:                                                      Internationella arbetsorganisationens konven-
21640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tion nr 88 angående arbetsförmedlingens organi-
21641: anföra följande:                                     sation, fortfarande utfäster sig att tillhandahålla
21642:                                                      avgiftsfri arbetskraftsservice. Också artikel 1
21643:    Republikens President beslöt 5.6.1992 säga        punkt 3 i den av Europarådet utarbetade Euro-
21644: upp Internationella arbetsorganisationens kon-       peiska sociala stadgan förpliktar Finland att
21645: vention nr 96 angående avgiftsbelagda arbetsför-     tillhandahålla avgiftsfri arbetsförmedlingsservi-
21646: medlingsbyråer. Enligt regeringsformen bestäm-       ce för alla arbetstagare.
21647: mer presidenten om Finlands förhållande till             Regeringen bereder en harmonisering och
21648: utländska makter. Sålunda beslutar presidenten       åjourföring av lagstiftningen om arbetskraftsser-
21649: om ratificering och uppsägning av utländska          vice så att lagen om arbetsförmedling, lagen om
21650: konventioner. För ratificering av konventioner-      yrkesvägledning, lagen angående ordnande av
21651: na inom lagstiftningen förutsätts dock riksda-       arbetsförmedlingsverksamhet för invalider och
21652: gens godkännande. Däremot förutsätter rege-          lagen om emigrantförmedling skall ersättas med
21653: ringsformen inte att riksdagen skall godkänna        en ny harmoniserad lagstiftning rörande arbets-
21654: uppsägning av en internationell konvention ens       kraftsservice (Kommittebetänkande 1992:29). 1
21655: när riksdagen har gett sitt godkännande för          detta sammanhang kommer man också att ta
21656: ratificering av ifrågavarande konvention.            ställning till frågan om arbetskraftsservicen skall
21657:    Orsaken till att man inte kunde låta beslutet     vara avgiftsfri eller avgiftsbelagd och till statens
21658: om en uppsägning av konvention nr 96 vänta på        arbetsförmedlingsmonopol. Regeringen har för
21659: riksdagsbehandlingen av den planerade lagpro-        avsikt att avlåta ifrågavarande proposition till
21660: positionen rörande arbetskraftsservice, var den      riksdagen under innevarande år.
21661:      Helsingfors den 14 april 1993
21662: 
21663:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
21664:                                                1993 vp
21665: 
21666: Kirjallinen kysymys 148
21667: 
21668: 
21669: 
21670: 
21671:                                   Renko: Postipankin eräiden toimintojen lakkauttamisesta Oulussa
21672:                                      ja Tampereella
21673: 
21674: 
21675:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21676: 
21677:    Postipankin johtokunta on 18.2.1993 tehnyt        keskittää jäljelle jäävät työt Helsinkiin. Tätä ei
21678: päätöksen PSP-Datan toimintojen keskittämi-          voitane pitää oikeudenmukaisena. Valtio aina-
21679: sestä Helsinkiin. Tämä merkitsisi käytännössä        kaan ei saisi olla näyttämässä huonoa esimerk-
21680: atk-toiminnan loppumista Oulussa marraskuus-         kiä omistamissaan yhtiöissä. Irtisanomisten seu-
21681: sa 1993 ja Tampereella maaliskuussa 1994 sekä        rauksena työttömyys lisääntyy ja sen kustannuk-
21682: atk-toiminnoista vastaavien noin 100 toimihen-       sista valtio joka tapauksessa joutuu kantamaan
21683: kilönjäämistä vaille työtä. Jatkossa on ilmeisesti   huomattavan osan.
21684: tarkoitus keskittää Helsingin maksupalvelukes-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21685: kukseen myös Oulussa ja Tampereella suoritettu       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21686: kirjaustoiminta, joka on työllistänyt lähes 700      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21687: henkilöä. Nykyisessä tilanteessa näin suurelle       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21688: henkilöstömäärälle ei ole osoittaa korvaavia työ-
21689: paikkoja.                                                      Onko Hallitus tietoinen Postipankin
21690:     Kasinopelin ollessa kuumimmillaan suurim-               suunnitelmista, jotka johtaisivat alueelli-
21691: mat virheet ja luottotappiot tehtiin pääkaupun-             sen kehityksen vinoutumiseen ja enim-
21692: kiseudulla, jossa peli kävi kovimmilla kierrok-             millään lähes 800 henkilön irtisanomi-
21693: silla. Tappioita pyritään nyt peittämään muun               seen Oulun ja Tampereen seuduilla, ja
21694: Suomen kustannuksella eri tavoin. Yksi keino                   mitä Hallitus aikoo tehdä uhkaamassa
21695: näyttää olevan toimintojen raju saneeraus, joka             olevien ongelmien välttämiseksi?
21696: 
21697:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
21698: 
21699:                                            Tellervo Renko
21700: 
21701: 
21702: 
21703: 
21704: 2300321
21705: 2                                        1993 vp -   KK 148
21706: 
21707: 
21708: 
21709: 
21710:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21711: 
21712:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lisäksi osalle jäljelle jäävää henkilöstöä tarjo-
21713: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taan muuta heille soveltuvaa työtä pankin eri
21714: olette 22 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          toimipisteissä. Jatkossakin Postipankki tulee tar-
21715: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         joamaan heille työpaikkoja sitä mukaa kun niitä
21716: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Rengon       avautuu Postipankki-konsernista.
21717: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 148:           Postipankin Oulun ja Tampereen maksupal-
21718:                                                      velukeskusten lakkauttamisesta tai toimintojen
21719:           Onko Hallitus tietoinen Postipankin        siirtämisestä Helsingin seudulle ei ole olemassa
21720:        suunnitelmista, jotka johtaisivat alueelli-   päätöksiä eikä suunnitelmia. Pankkitekniikan
21721:        sen kehityksen vinoutumiseen ja enim-         kehittymisen vuoksi henkilöstöä tulee vähene-
21722:        millään lähes 800 henkilön irtisanomi-        mään myös näissä maksupalvelukeskuksissa
21723:        seen Oulun ja Tampereen seuduilla, ja         noudattaen samaa linjaa kuin maksupalvelutoi-
21724:           mitä Hallitus aikoo tehdä uhkaamassa       minnoissa yleensä.
21725:        olevien ongelmien välttämiseksi?                 Postipankki pyrkii toimintoja keskittäessään
21726:                                                      ja henkilöstöä vähentäessään siihen, että silloin-
21727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kin, kun työpaikan tarjoaminen Postipankki-
21728: vasti seuraavaa:                                     konsernin sisältä ei ole mahdollista, pankki pa-
21729:                                                      nostaa koulutuksen tukemiseen ja siihen, että
21730:    Postipankki Oy:n johtokunta on 18.2.1993          aktiivisella yhteistyöllä työvoimaviranomaisten
21731: päättänyt, että pankin Oulun ja Tampereen            kanssa voidaan tukea vapautuvan henkilöstön
21732: maksupalvelukeskusten yhteyteen sijoitetut atk-      mahdollisuuksia sijoittua uudelleen työmarkki-
21733: toiminnot keskitetään Helsingin Haagassa sijait-     noille joko entisiin tehtäviin tai hakeutua koko-
21734: sevaan maksupalvelukeskukseen. Siirto toteute-       naan uuteen ammattiin.
21735: taan asteittain kesäkuuhun 1994 mennessä.               Edellä esitetystä ilmenee, että Postipankki
21736:    Postipankki Oy:stä saadun tiedon mukaan           tukee pankin toimintojen kehittämisen seurauk-
21737: pankki lopettaa samalla atk-toiminnot Oulussa        sena vapautuvien työntekijöiden sijoittumista
21738: ja Tampereella, mutta ei maksupalvelutoimin-         uudelleen työmarkkinoille. Kun yleisesti on vaa-
21739: toja. Näin ollen pankilla ei ole mahdollisuutta      dittu myös pankkien toimintojen saneeraamista
21740: työllistää atk-tehtävistä vapautuvia henkilöitä      kustannusten pienentämiseksi, hallitus katsoo,
21741: mainituilla paikkakunnilla. Näitä henkilöitä on      että Postipankin toteuttama atk-toimintojen
21742: vajaat sata, eikä siis 800. Runsaalle kolmannek-     keskittäminen Helsinkiin ei johda alueellisen
21743: selle Postipankki tulee tarjoamaan vastaavan-        kehityksen vinoutumiseen.
21744: laisia atk-tehtäviä Helsingin atk-keskuksessa.
21745: 
21746:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
21747: 
21748:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21749:                                           1993 vp -   KK 148                                             3
21750: 
21751: 
21752: 
21753: 
21754:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21755: 
21756:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppgifter vid ADB-centralen i Helsingfors.
21757: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Därtili skali en del av den återstående persona-
21758: den 22 mars 1993 tili vederbörande medlem av          len erbjudas annat lämpligt arbete vid bankens
21759: statsrådet översänt följande av riksdagsman           olika filialkontor. Även i fortsättningen kom-
21760: Renko undertecknade spörsmål nr 148:                  mer Postbanken att erbjuda dem arbetsplatser
21761:                                                       alit efter som platser blir lediga inom Post-
21762:           Är Regeringen medveten om Postban-          bankskoncernen.
21763:        kens planer, vilka skulie leda tili en sned-       Det finns inte några beslut elier planer på att
21764:        vridning av den regionala utvecklingen         Postbankens betalningstjänstcentraler i Uleå-
21765:        och att som mest närmare 800 personer          borg och Tammerfors skali upphöra eller att
21766:        sägs upp i Uleåborgs- och Tammerfors-          funktionerna skall flyttas tili Helsingforstrakten.
21767:        trakten, och                                   I och med att banktekniken utvecklas kommer
21768:           vad ämnar Regeringen göra för att           personalen att minska även vid dessa betalnings-
21769:        undvika dessa hotande problem?                 tjänstcentraler med iakttagande av samma linje
21770:                                                       som i alimänhet beträffande betalningstjänst-
21771:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         funktioner.
21772: anföra följande:                                          När Postbanken centraliserar funktionerna
21773:                                                       och minskar av personalen försöker den, även då
21774:     Postbanken Ab:s direktion beslöt den 18           det inte är möjligt att erbjuda arbetsplatser inom
21775: februari 1993 att de ADB-funktioner som finns         Postbankskoncernen, satsa på att stöda utbild-
21776: i anslutning tili betalningstjänstcentralerna i       ning och på ett aktivt samarbete med arbets-
21777: Uleåborg och Tammerfors skali centraliseras           kraftsmyndigheterna så att personalens möjlig-
21778: tili betalningstjänstcentralen i Haga i Helsing-      heter att placera sig på nytt på arbetsmarknaden
21779: fors. Flyttningen skali genomföras i etapper          antingen i tidigare uppgifter elier att söka sig tili
21780: före utgången av juni 1994.                           ett helt nytt yrke kan stödas.
21781:     Enligt uppgifter från Postbanken Ab upphör            Av det ovan anförda framgår att Postbanken
21782: banken samtidigt med ADB-funktionerna i               stöder placeringen av arbetstagare som fristälis
21783: Uleåborg och Tammerfors, men inte med be-             tili följd av utvecklingen av bankens funktioner
21784: talningstjänsten. Sålunda har banken inte någ-        på nytt på arbetsmarknaden. Då det alimänt har
21785: ra möjligheter att sysselsätta de personer som        stälits krav även på en minskning av kostnader-
21786: fristälis från ADB-uppgifter på nämnda orter.         na för saneringen av bankfunktionerna, anser
21787: Det finns knapp! hundra sådana personer och           regeringen att Postbankens centralisering av
21788: alitså inte 800. At drygt en tredjedel kommer         ADB-funktionerna tili Helsingfors inte leder tili
21789: Postbanken att erbjuda motsvarande ADB-               en snedvridning av den regionala utvecklingen.
21790:      Helsingfors den 14 april 1993
21791: 
21792:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
21793:                                                  1993 vp
21794: 
21795: Kirjallinen kysymys 149
21796: 
21797: 
21798: 
21799: 
21800:                                     Tennilä: Keivitsan malmiesiintymien tutkimisesta Sodankylässä
21801: 
21802: 
21803: 
21804:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21805: 
21806:    Keivitsan alueella Sodankylässä tehdään par-        käyttöön lisättynä "kohderahana", jotta tärkeä
21807: haillaan tutkimustyötä nikkeliä, kuparia ja myös       malmitutkimus muualla voisi jatkua.
21808: muita arvometalleja sisältäväliä malmialueella.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21809: Alustavien tulosten perusteella on olemassa toi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21810: veita siitä, että esiintymä on kooltaan suuri ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21811: laaja-alainen.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21812:    Tutkimustyön osalta on välttämätöntä var-
21813: mistaa kairauksiin riittävät resurssit tälle ja ensi             Onko Hallitus varautunut osoitta-
21814: vuodelle lopullisten tulosten muodostamiseksi.                maan kairauksiin tarvittavat lisämäärä-
21815: Tarve on Geologian tutkimuskeskuksen taholta                  rahat tänä ja ensi vuonna Keivitsan mal-
21816: esitetyn arvion mukaan noin 10 miljoonaa mark-                miesiintymän tehostettuihin tutkimuk-
21817: kaa tänä ja ensi vuonna. Nämä rahat tulee saada               siin Sodankylässä Lapissa?
21818: 
21819:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
21820: 
21821:                                           Esko-Juhani Tennilä
21822: 
21823: 
21824: 
21825: 
21826:  230032J
21827: 2                                     1993 vp -     KK 149
21828: 
21829: 
21830: 
21831: 
21832:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21833: 
21834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Viime vuoden lopulla Geologian tutkimuskes-
21835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kus (GTK) on tavoittanut nikkeliä ja kuparia
21836: olette 23 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         sisältävän muodostuman. Tämän Sodankylän
21837: kirjeenne n:o 401 ohella toimittanut valtioneu-     Keivitsassa sijaitsevan tutkimuskohteen kai-
21838: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja      rauksia on kuluvan vuoden alussa tehostettu.
21839: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen      Tämä esiintymä on lisäksi osoittautunut laaja-
21840: kysymyksen n:o 149:                                 alaiseksi. Näiden seikkojen johdosta tutkimus-
21841:                                                     varojen tarve tulee olemaan suunniteltua suu-
21842:           Onko Hallitus varautunut osoitta-         rempi.
21843:        maan kairauksiin tarvittavat lisämäärä-         Keivitsan tutkimuskohde on GTK:n tutki-
21844:        rahat tänä ja ensi vuonna Keivitsan mal-     muskohteista selvästi merkityksellisin ja lupaa-
21845:        miesiintymän tehostettuihin tutkimuk-        vin. Tämän vuoksi sen rahoitus on ensisijainen ja
21846:        siin Sodankylässä Lapissa?                   siitä tullaan huolehtimaan GTK:nja ministeriön
21847:                                                     menoarvion puitteissa ja tarpeen mukaan myös
21848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muista lähteistä.
21849: vasti seuraavaa:
21850: 
21851:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
21852: 
21853:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
21854:                                         1993 vp -     KK 149                                       3
21855: 
21856: 
21857: 
21858: 
21859:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21860: 
21861:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I slutet av förra året träffade Geologiska
21862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       forskningscentralen (GFC) på en formation som
21863: 401 av den 23 mars 1993 till vederbörande            innehåller nickel och koppar. Borrningarna vid
21864: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      detta forskningsobjekt som ligger i Keivitsa i
21865: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            Sodankylä har effektiverats i början av inneva-
21866: spörsmål nr 149:                                     rande år. Fyndigheten har visat sig vara vid-
21867:                                                      sträckt. Behovet av medel för forskningen kom-
21868:           Har Regeringen berett sig på att an-       mer därför att vara större än beräknat.
21869:        visa de tillläggsanslag som behövs i år          Forskningsobjektet i Keivitsa är det avgjort
21870:        och nästa år för borrningar i samband         mest betydande och lovande av GFC:s objekt.
21871:        med effektiverade undersökningar av           Finansieringen av detta ställs därför i främsta
21872:        malmfyndigheten i Keivitsa i Lappland?        rummet och kommer att skötas inom ramen för
21873:                                                      GFC:s och ministeriets budget och vid behov
21874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        med hjälp av andra källor.
21875: anföra följande:
21876:     Helsingfors den 23 april 1993
21877: 
21878:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
21879:                                       1993 vp
21880: 
21881: Kirjallinen kysymys 150
21882: 
21883: 
21884: 
21885: 
21886:                           Vistbacka: Poliisien Iomauttamisesta valtiontalouden säästötoi-
21887:                               menpiteenä
21888: 
21889: 
21890:                            (Kysymyksen 138 yhteydessä)
21891:                                                   1993 vp
21892: 
21893: Kirjallinen kysymys 151
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 
21898:                                     Vistbacka: Avoimiksi jääneiden poliisivirkojen täyttämättä jättä-
21899:                                         misestä
21900: 
21901: 
21902:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21903: 
21904:     Alajärven nimismiespiirissä on kaksi van-          tutkinta kuulusteluineen olisi vaikeasti järjes-
21905: hempaa konstaapelia siirtynyt eläkkeelle, toinen       tettävissä, koska hälytysvuorolla kuulustelujen
21906: 31.1.1993 ja toinen 1.3.1993. Ensimmäisen viran        suorittaminen on hankalaa. Hälytyksen tullessa
21907: osalta lääninhallitus on antanut luvan viran           ne on keskeytettävä, mistä aiheutuu myös asiak-
21908: määräaikaiseksi täyttämiseksi 1.4.-31.12.1993          kaille hankaluuksia.
21909: väliseksi ajaksi. Toisen viran osalta ei ole annettu      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21910: lupaa viran täyttämiseen. Eräiden huhujen mu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21911: kaan ko. virkaa oltaisiin siirtämässä toiseen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21912: poliisi piiriin.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21913:     Alajärven nimismiespiirissä on seitsemän po-
21914: liisivakanssia ja asukkaita 9 695. Lisäksi piirin                Onko Hallitus tietoinen, että eräissä
21915: asukasluku on noussut vuosittain 49-169 hen-                  poliisipiireissä, kuten esimerkiksi Alajär-
21916: gellä. Useassa muussa poliisipiirissä myös Vaa-               ven nimismiespiirissä, lääninhallitus on
21917: san läänin alueella poliisivakanssien suhde asu-              työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen jäl-
21918: kaslukuun on suurempi kuin Alajärvellä. Rikos-                keen jäädyttänyt ko. virkojen täyttämi-
21919: tilastojen mukaan rikosten lukumäärä on nous-                 sen tai antanut luvan ainoastaan määrä-
21920: sut piirin alueella edellisestä vuodesta noin 10              aikaiseen täyttämiseen, minkä seurauk-
21921: prosenttia.                                                   sena työaikalistoja ei pystytä tekemään
21922:     Poliisivakanssien vähentämisen seurauksena                työaikalakien mukaisesti ja rikosten tut-
21923: työvuorot painottuisivat lähes yksinomaan yh-                 kiota kuulusteluineen on lähes mahdo-
21924:  teistoiminta-alueen hälytysvuoroihin. Työvuo-                tonta, koska työvuorot painottuvat lähes
21925:  rojen tekeminen voimassa olevien työaikalakien               yksinomaan yhteistoiminta-alueen häly-
21926:  mukaan on myös lähes mahdotonta. Rikosten                    tysvuoroihin?
21927: 
21928:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1993
21929: 
21930:                                             Raimo Vistbacka
21931: 
21932: 
21933: 
21934: 
21935:  230032J
21936: 2                                        1993 vp -   KK 151
21937: 
21938: 
21939: 
21940: 
21941:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21942: 
21943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mennessä 176 virkaa tai tehtävää. Vaasan läänis-
21944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä on velvoitteen johdosta vähennettävä vuonna
21945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        1994 6 virkaa tai tehtävää ja vuonna 1995 8
21946: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-       virkaa tai tehtävää. Vähennysten toteuttamiseksi
21947: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          poliisitoimeen on asetettu täyttökielto, joka on
21948: n:o 151:                                             tällä hetkellä voimassa paikallispoliisissa lukuun
21949:                                                      ottamatta Uudenmaan, Hämeen ja Oulun lää-
21950:           Onko Hallitus tietoinen, että eräissä      nejä. Täyttökieltoa on tarkoitus laajentaa kulu-
21951:        poliisipiireissä, kuten esimerkiksi Alajär-   van vuoden toukokuussa. Kiellon tarkoituksena
21952:        ven nimismiespiirissä, lääninhallitus on      on vähennysvelvoitteiden toteuttamisen lisäksi
21953:        työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen jäl-    turvata kihlakuntauudistuksen johdosta tapah-
21954:        keen jäädyttänyt ko. virkojen täyttämi-       tuvien resurssisiirtojen sekä valtion talousar-
21955:        sen tai antanut luvan ainoastaan määrä-       vioon tehtyjen leikkausten toteuttaminen.
21956:        aikaiseen täyttämiseen, minkä seuraukse-         Vähennysvelvoitteiden kohdistamisesta lää-
21957:        na työaikalistoja ei pystytä tekemään         nissä päättää poliisin lääninjohto, joka on myös
21958:        työaikalakien mukaisesti ja rikosten tut-     lääninsä osalta vastuussa määrärahojen riittä-
21959:        kinta kuulusteluineen on lähes mahdo-         misestä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta
21960:        tonta, koska työvuorot painottuvat lähes      jakautumisesta.
21961:        yksinomaan yhteistoiminta-alueen häly-           Alajärven nimismiespiirissä on tällä hetkellä
21962:        tysvuoroihin?                                 avoinna kaksi vanhemman konstaapelin virkaa.
21963:                                                      Toiseen niistä on annettu väliaikainen täyttö-
21964:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lupa vuoden 1993loppuun saakka. Viran täyttä-
21965: vasti seuraavaa:                                     misestä vakinaisesti voidaan tehdä päätös vasta
21966:                                                      kun on selvillä, mistä poliisipiiristä voidaan vä-
21967:    Poliisitoimesta on vähennettävä valtioneuvos-     hennysvelvoitteiden mukaiset virkojen lakkau-
21968: ton vuonna 1991 tekemän periaatepäätöksen            tukset toteuttaa. Toisen viran sijoitusta läänissä
21969: johdosta vuoden 1994 loppuun mennessä 100            on tarkoitus harkita kihlakuntauudistuksen tar-
21970: virkaa tai tehtävää sekä vuoden 1995 loppuun         peiden mukaisesti.
21971: 
21972:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
21973: 
21974:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
21975:                                            1993 vp -   KK 151                                             3
21976: 
21977: 
21978: 
21979: 
21980:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21981: 
21982:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            elier uppgifter före utgången av år 1995. På
21983: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           grund av förpliktelsen skali inom Vasa län indras
21984: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        6 tjänster eller uppgifter år 1994 och 8 tjänster
21985: dagsman Vistbacka undertecknade spörsmål               eller uppgifter år 1995. För att minskningarna
21986: nr 151:                                                skall kunna genomföras har inom polisväsendet
21987:                                                        utfärdats förbud att besätta tjänster. Förbudet
21988:           Är Regeringen medveten om att läns-          gäller den lokala polisen med undantag av Ny-
21989:        styrelsen i vissa polisdistrikt, t.ex. i Ala-   lands, Tavastehus och Uleåborgs Iän. Avsikten
21990:        järvi länsmansdistrikt, har frusit ned          är att utvidga förbudet i maj i år. Förutom att
21991:        tjänster sedan tjänsteinnehavaren har           uppfylla kravet på minskningar vill man med
21992:        gått i pension eller gett tilistånd till att    förbudet trygga de resursöverföringar som sker
21993:        besätta tjänsten endast på viss tid, vilket     på grund av häradsreformen samt genomföra de
21994:        har lett tili att man inte kan göra upp         nedskärningar som gjorts i statsbudgeten.
21995:        arbetstidscheman enligt arbetstidslagar-            Det är länsledningen för polisen som beslutar
21996:        na och att det är nästan omöjligt att           om var minskningarna skall ske i länet och också
21997:        utföra brottsundersökningar med förhör          ansvarar för att anslagen räcker och att resurser-
21998:        eftersom arbetsskiftena koncentreras            na fördelas på ett ändamålsenligt sätt i länet.
21999:        nästan helt tili alarmeringsskiften inom            I Alajärvi länsmansdistrikt finns två vakanta
22000:        samarbetsområdet?                               tjänster som äldre konstapel. Den ena fick be-
22001:                                                        sättas tillfälligt till slutet av år 1993. Ett beslut
22002:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om att besätta tjänsten permanent kan fattas
22003: anföra följande:                                       först när man vet i vilket polisdistrikt tjänster
22004:                                                        kan indras så att minskningsförpliktelsen upp-
22005:    Enligt statsrådets principbeslut år 1991 skall      fylls. Avsikten är att enligt de behov som uppstår
22006: inom polisväsendet indras 100 tjänster elier upp-      i samband med häradsreformen överväga hur
22007: gifter före utgången av år 1994 och 176 tjänster       den andra tjänsten skall placeras i länet.
22008: 
22009:      Helsingfors den 20 april 1993
22010: 
22011:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
22012:                                                 1993 vp
22013: 
22014: Kirjallinen kysymys 152
22015: 
22016: 
22017: 
22018: 
22019:                                    Tykkyläinen ym.: Maksupalvelutoiminnan jatkumisedellytysten
22020:                                       turvaamisesta valtion ammatillisissa oppilaitoksissa
22021: 
22022: 
22023:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22024: 
22025:    Valtion uusi maksuperustelaki tuli voimaan         toksen opettajan on nyt otettava palkaton virka-
22026: maaliskuun alusta 1992 ja vanha maksuperuste-         vapaus, ja vasta sitten hänet voidaan palkata
22027: asetus oli voimassa vuoden 1992loppuun. Van-          maksulliseen palvelutoimintaan. Maksullisesta
22028: han maksuperusteasetuksen mukaan määritel-            palvelutoiminnasta saatavien tulojen vaikutus
22029: tiin vielä vuonna 1992 valtion ammatillisten          oppilaitoksen määrärahoihin tulevaisuudessa on
22030: oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta. Sil-       myös epävarmaa. Maksullisen palvelutoiminnan
22031: loin oli voimassa ohje virkapalkkojen kohdista-       tulot ovat suhdanneherkkiä.
22032: misesta maksulliseen palvelutoimintaan, ja mak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22033: sullinen palvelutoiminta hoidettiin joustavasti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22034: opettajien virkatyön ohessa. Maksullinen pal-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22035: velutoiminta on pääasiassa kurssien järjestämis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22036: tä ja tuotteiden myyntiä.
22037:     Valtion uuden maksuperustelain mukaan                      Aikooko Hallitus selkeyttää valtion
22038: opetusministeriö on antanut vuotta 1993 koske-               ammatillisten oppilaitosten maksullisen
22039: van maksuperustepäätöksen. Oppilaitoksille ei                palvelutoiminnan ohjeita, jotta se ei vai-
22040: ole annettu selviä kirjallisia ohjeita. Maksullisen          keutuisi ja vähenisi siihen liittyvien epä-
22041: palvelutoiminnan tulee tapahtua liiketaloudelli-             varmuustekijöiden vuoksi?
22042: sin perustein ja olla omakustanteista. Oppilai-
22043:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
22044: 
22045:                      Marja-Liisa Tykkyläinen                   Marja-Leena Viljamaa
22046: 
22047: 
22048: 
22049: 
22050: 2300321
22051: 2                                         1993 vp -    KK 152
22052: 
22053: 
22054: 
22055: 
22056:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22057: 
22058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taavat myös toiminnan kannattavuudesta. Hin-
22059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          noittelupäätökset tehdään oppilaitoksissa liike-
22060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taloudellisin perustein, jolloin muun muassa
22061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-            markkinatilanne otetaan hinnoittelussa huo-
22062: Liisa Tykkyläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        mioon. Opetusministeriö on antanut oppilaitok-
22063: kysymyksen n:o 152:                                    sille maksupäätöksensä (123/93), jossa on pää-
22064:                                                        tetty, mitkä suoritteet oppilaitokset hinnoittele-
22065:           Aikooko Hallitus selkeyttää valtion          vat liiketaloudellisin perustein.
22066:         ammatillisten oppilaitosten maksullisen            Maksullisen toiminnan kannattavuuden seu-
22067:         palvelutoiminnan ohjeita, jotta se ei vai-     ranta silloin, kun käytössä ei ole liikekirjanpitoa,
22068:         keutuisi ja vähenisi siihen liittyvien epä-    esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tätä
22069:         varmuustekijöiden vuoksi?                      varten oppilaitoksen kustannukset on voitava
22070:                                                        eritellä maksullisen toiminnan kustannuksiin ja
22071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muun toiminnan kustannuksiin. Maksullisen
22072: vasti seuraavaa:                                       toiminnan kustannuksiin on sisällytettävä sen
22073:                                                        erilliskustannusten lisäksi maksullisen toimin-
22074:    Valtion ammatilliset oppilaitokset siirtyivät       nan osuus viraston yleiskustannuksista. Oppilai-
22075: tulosbudjetointiin vuoden 1993 alusta, ja samalla      toksen opettajan toimiessa myös laitoksen mak-
22076: niiden maksullisessa palvelutoiminnassa alettiin       sullisessa palvelutoiminnassa hänen palkkauk-
22077: soveltaa nettobudjetointia. Nettobudjetointi tar-      sensa ja muut henkilökustannuksensa tältä osin
22078: koittaa sitä, että talousarviossa esitetään viras-     ovat maksullisen palvelutoiminnan erilliskustan-
22079: ton tai laitoksen toiminnasta tai sen osasta vain      nuksia. Kysymyksessä esitetty käsitys siitä, että
22080: varainhoitovuonna kertyvien arvioitujen tulojen        opettajan tulee olla virkavapaana omasta viras-
22081: ja näitä vastaavien menojen erotus.                    taan voidakseen toimia myös maksullisessa pal-
22082:    Nettobudjetoinnin tarkoituksena on lisätä vi-       velutoiminnassa, on väärä.
22083: rastojen toimivaltaa ja vastuuta ja parantaa               Oppilaitosten maksullisen toiminnan tuloista
22084: niiden taloudellisuutta. Nettobudjetoidun viras-       valtiolle tuloutettava laskennallinen osuus ja sen
22085: ton (oppilaitoksen) johto joutuu päättämään            suuruus ratkaistaan tulevien talousarvioiden val-
22086: myös toiminnan volyymistä, jolloin johto vastaa        mistelun yhteydessä.
22087: myös siitä, että maksullisen toiminnan tulot ja            Oppilaitoksille on järjestetty opetushallituk-
22088: myönnetyt määrärahat riittävät menojen katta-          sen toimesta tiedotusta ja koulutusta aiheesta.
22089: miseen. Volyymiä ei siis enää päätetä talousar-        Asia on kuitenkin varsin uusi- nettobudjetointi
22090: viossa mitoituskysymyksenä, vaan toimintaa oh-         otettiin käyttöön vuoden 1993 alusta ja opetus-
22091: jataan tältäkin osin tulostavoittein.                  ministeriön maksupäätös tuli voimaan kuluvan
22092:    Myös valtion uusi maksuperustelaki (150/92)         vuoden helmikuun alusta- joten on ymmärret-
22093: lisää virastojen ja laitosten toimi valtaa. Oppilai-   tävää, että yksittäistapauksissa saattaa ilmetä
22094: tokset saavat itse päättää muiden kuin julkisoi-       ongelmia. Opetusministeriö kiinnittää asiaan
22095: keudellisten suoritteiden maksuista, mutta vas-        huomiota ja pyrkii selkeyttämään ohjeistusta.
22096:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993
22097: 
22098:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
22099:                                          1993 vp -   KK 152                                             3
22100: 
22101: 
22102: 
22103: 
22104:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22105: 
22106:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         men de svarar också för verksamhetens lönsam-
22107: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         het. Besluten om prissättning görs i läroanstal-
22108: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      terna på företagsekonomiska grunder, varvid
22109: dagsman Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. under-         bl.a. marknadssituationen beaktas i prissättning-
22110: tecknade spörsmål nr 152:                            en. Undervisningsministeriet har utfärdat sitt
22111:                                                      avgiftsbeslut (123/93) tillläroanstalterna där det
22112:          Åmnar Regeringen precisera anvis-           bestäms vilka prestationer läroanstalterna skali
22113:        ningarna för den avgiftsbelagda verk-         prissätta på företagsekonomiska grunder.
22114:        samheten i de statliga yrkesläroanstalter-        Uppföljningen av lönsamheten i den avgifts-
22115:        na så att den inte blir för komplicerad       belagda serviceverksamheten i det fali då affärs-
22116:        och minskar i omfattning på grund av de       bokföring inte används anges genom kalkyler
22117:        osäkerhetsfaktorer som är förenad med         över kostnadsmotsvarigheter. För detta ända-
22118:        den?                                          mål skaliläroanstaltens kostnader kunna särskil-
22119:                                                      jas i kostnader för avgiftsbelagd verksamhet och
22120:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i kostnader för annan verksamhet. Kostnaderna
22121: anf6ra följande:                                     för den avgiftsbelagda verksamheten skall ut-
22122:                                                      över särkostnaderna för den också omfatta den
22123:     De statliga yrkesläroanstalterna övergick tili   avgiftsbelagda verksamhetens andel av ämbets-
22124: resultatbudgetering vid ingången av 1993. Sam-       verkets alimänna kostnader. Då en lärare vid en
22125: tidigt började man tiliämpa nettobudgetering i       läroanstalt också arbetar inom avgiftsbelagd
22126: deras avgiftsbelagda serviceverksamhet. Netto-       serviceverksamhet är lönen och de andra perso-
22127: budgetering innebär att endast skilinaden mellan     nalkostnaderna för honom tili denna del särkost-
22128: de inkomster och motsvarande utgifter som            nader för den avgiftsbelagda serviceverksam-
22129: beräknas uppkomma för ett ämbetsverks eller en       heten. Den i spörsmålet framförda uppfattning-
22130: inrättnings verksamhet eller del av verksamheten     en att läraren skall vara tjänstledig från sin tjänst
22131: under finansåret anges i budgeten.                   för att kunna arbeta inom den avgiftsbelagda
22132:     Avsikten med nettobudgeteringen är att öka       serviceverksamheten är oriktig.
22133: ämbetsverkens befogenheter och ansvar och för-           Den kalkylerade andel av inkomsterna av
22134: bättra deras lönsamhet. Ledningen för ett äm-        läroanstaltens avgiftsbelagda service som skall
22135: betsverk (eller en läroanstalt) med nettobudgete-    redovisas tili staten och storleken på den avgörs
22136: ring blir också tvungen att fatta beslut om          i samband med beredningen av de kommande
22137: verksamhetens volym varvid ledningen också           budgeterna.
22138: svarar för att inkomsterna av den avgiftsbelagda         Utbildningsstyrelsen har ordnat information
22139: verksamheten och de beviljade anslagen räcker        och utbildning i ämnet för läroanstalterna. Sa-
22140: till för att täcka utgifterna. Volymen avgörs        ken är dock rätt ny- nettobudgeteringen togs i
22141: således inte längre i budgeten som en dimensio-      bruk vid ingången av 1993 och undervisningsmi-
22142: neringsfråga utan verksamheten styrs också tili      nisteriets avgiftsbeslut trädde i kraft vid ingång-
22143: denna del genom resultatmål.                         en av februari innevarande år - så det är
22144:     Också den nya lagen om grunderna för avgif-      förståeligt att det kan uppstå problem i enstaka
22145: ter tili staten (150/92) ger ämbetsverken och        fali. Undervisningsministeriet fåster uppmärk-
22146: inrättningarna ökade befogenheter. Läroanstal-       samhet vid detta och strävar efter att göra
22147: terna får själva besluta om avgifterna för andra     anvisningarna klarare.
22148: prestationer än offentligrättsliga prestationer,
22149:      Helsingfors den 30 april 1993
22150: 
22151:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
22152:                                                   1993 vp
22153: 
22154: KirjalliJ}en kysymys 153
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                                     T. Roos ym.: Sosiaalitointa koskevien valtiontalouden säästöpää-
22160:                                         tösten yhteiskunnallisista vaikutuksista
22161: 
22162: 
22163:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22164: 
22165:    Hallitus on myös sosiaali- ja terveydenhuol-         ongelmat vain siirtyvät sektorilta toiselle. Ja
22166: lon puolella tehnyt merkittäviä säästöpäätöksiä.        yleensä entistä pahemmassa muodossa.
22167: Niiden seuraukset alkavat olla näkyvissä myös              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22168: kielteisinä. Tiedot A-klinikoilta, mielenterveys-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22169: toimistoista, poliisilta, sairaaloista sekä sosiaali-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22170: toimistoista ovat jo nyt hälyttäviä. Säästöjen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22171: seuraukset alkavat näkyä, kun työvoimaa on
22172: ollut pakko vähentää. Tulossa olevat koulupuo-                   Onko Hallitus tietoinen myös säästö-
22173: len säästöpäätökset tulevat myös näkymään                      päätösten kielteisistä seurauksista, ja jos
22174: monin kohdin kielteisinä. Tuntuu kuin ko. pää-                 on,
22175: töksiä tehtäessä ei olisi aivan tarkkaan mietitty                mihin toimenpiteisiin Hallitus sen joh-
22176: niiden kaikkia seurauksia eikä sitä, että useasti              dosta aikoo ryhtyä?
22177: 
22178:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
22179: 
22180:            Timo Roos                       Jukka Roos                     Kerttu Törnqvist
22181:            Antti Kalliomäki                Tarja Kautto                   Lea Savolainen
22182:            Jukka Gustafsson                Arja Ojala                     Pekka Räty
22183:            Ulpu Iivari                     Leena Luhtanen                 Kyllikki Muttilainen
22184:            Aarno von Bell                  Jouni Backman                  Marja-Liisa Tykkyläinen
22185:            Antero Kekkonen                 Pentti Lahti-Nuuttila          Jussi Ranta
22186:            Heikki Rinne                    Virpa Puisto                   Riitta Myller
22187: 
22188: 
22189: 
22190: 
22191:  2300321
22192: 2                                        1993 vp -   KK 153
22193: 
22194: 
22195: 
22196: 
22197:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22198: 
22199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta voidaan
22200: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        todeta sosiaali- ja terveysministeriön käynnistä-
22201: olette 23 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          mä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-
22202: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teen uudistamiseen tähtäävä työryhmä- ja selvi-
22203: asianomaiselle jäsenelle kansanedustajaT. Roo-       tysmiestyö. Tässä monivaiheisessa valmistelu-
22204: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         työssä ovat mukana valtionhallinnon eri tasot
22205: n:o 153:                                             sekä kuntasektori. Palvelurakennetyöryhmä luo-
22206:                                                      vutti mietintönsä 26.11.1992. Mietinnössä todet-
22207:          Onko Hallitus tietoinen myös säästö-        tiin, että nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon
22208:        päätösten kielteisistä seurauksista, ja jos   palvelurakenne on liian laitoskeskeinen. Laitos-
22209:        on,                                           paikkoja vähentämällä ja avohoitoa kehittämäl-
22210:          mihin toimenpiteisiin Hallitus sen joh-     lä on mahdollista vapauttaa voimavaroja palve-
22211:        dosta aikoo ryhtyä?                           lurakenteen edelleen kehittämiseen ja myös tule-
22212:                                                      vaisuuden tarpeisiin vastaamiseen. Pitkällä täh-
22213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          täyksellä tätä kautta on myös mahdollista ai-
22214: taen seuraavaa:                                      kaansaada huomattavia kustannussäästöjä. Li-
22215:    Nykyinen hallitus on joutunut työskentele-        säksi on syytä painottaa, että palvelurakenteen
22216: mään maamme historian pahimman rauhanai-             muutoksella vastataan myös niihin inhimillisiin
22217: kaisen lamakauden aikana. Maan talousvaikeu-         palvelutarpeisiin, joita asiakkaat esittävät.
22218: det ovat osittain peruajo 1980-luvultaja ne ovat         Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja
22219: osoittautuneet ennakoitua syvemmiksi. Tämän          kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksen erää-
22220: johdosta hallitus on olemassaolonsa aikana kes-      nä tarkoituksena on rationalisoida toimintoja,
22221: kittynyt erityisesti julkisen talouden tasapainoon   helpottaa eri hallintokuntien yhteistyötä ja siten
22222: tähtääviin toimenpiteisiin ja tehnyt useita vuosia   osaltaan aikaansaada kustannussäästöjä maini-
22223: eteenpäin koskevia ratkaisuja, joiden tarkoituk-     tuilla hallinnonaloilla. Kuntien velvollisuudet
22224: sena on lujittaa maan taloutta ja tuotannollista     järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja
22225: pohjaa pitkällä tähtäyksellä.                        säilyvät uudistuksen yhteydessä ennallaan.
22226:    Julkista taloutta koskevien säästöpäätösten           Valtionosuusuudistuksen seurauksena kun-
22227: teko ei ole helppoa. Suurimmat ongelmat johtu-       tien vapaus on kuitenkin lisääntynyt sen suhteen,
22228: vat siitä, että näillä säästöillä on useimmiten      mitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ne
22229: välitön vaikutus kansalaisten toimeentuloon ja       pitävät ensisijaisen tärkeinä ja mihin voimavaro-
22230: omatoimiseen suoriutumiseen. Meillä, kuten           ja kohdeunetaan niukentuneissakin oloissa. Uu-
22231: muuallakaan, ei myöskään ole ollut käytettävis-      distuksen periaatteena on ollut mahdollistaa
22232: sä mitään supistuvien toimintojen strategiaa tai     asiakaskeskeinen ja paikalliset olosuhteet huo-
22233: toimintasuunnitelmaa, joka voisi olla helpotta-      mioon ottava palvelujen suunnittelu ja järjestä-
22234: massa päätöksentekoa, vaan päätöksiä on jou-         minen. Toisaalta uudessa tilanteessa on vaara,
22235: duttu tekemään melko nopealla varoitusajalla.        että joidenkin toimintojen osalta saatetaan kun-
22236:    Julkisen talouden säästöjen osalta hallitus on    nissa tehdä sellaisia lyhytnäköisiä säästöratkai-
22237: pyrkinyt noudattamaan kahta periaatetta. En-         suja, jotka ovat kansalaisten ja palvelujen tarvit-
22238: sinnäkin säästötoimenpiteet mitoitetaan ja koh-      sijoiden kannalta epäsuotavia. Tästä on olemas-
22239: deunetaan siten, että kansalaisten perusturva ei     sa esimerkkejä mm. päihdehuollossa, missä tar-
22240: vaarannu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nä-         peelliseen laitoskuntoutukseen pääsyä on rajoi-
22241: kökulmasta. Lisäksi pyritäänjulkisella sektorilla    tettu säästösyistä.
22242: aikaansaamaan sellaisia rakenteellisia muutok-           Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-
22243: sia, joiden seurauksena toimintojen tuottavuus       seen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja
22244: paranee. Rakenteellisten uudistusten avulla on       valtionosuutta koskevan lainsäädännön uudista-
22245: tarkoitus aikaansaada sellaisia säästöjä, jotka      misesta (HE 215/1991 vp) eduskunta edellytti,
22246: ovat vaikutuksiltaan pysyviä.                        että hallitus antaa vuoden 1996 alussa eduskun-
22247:                                         1993 vp -    KK 153                                         3
22248: 
22249: nalle selonteon valtionosuusjärjestelmän koko-      sitten valtion tai kuntien tekemistä säästöpää-
22250: naisuudistuksen vaikutuksista. Eduskunta edel-      töksistä.
22251: lyttää selonteossa sosiaali- ja terveydenhuollon        Seurannan toteuttaminen sosiaali- ja tervey-
22252: osalta kiinnitettäväksi erityistä huomiota muun     denhuollon osalta on parhaillaan valmisteltava-
22253: muassa uudistuksen vaikutuksiin kuntien tosi-       na alla eduskunnan esittämien tavoitteiden mu-
22254: asialliseen palvelujen tasoon ja asiakkaiden ase-   kaisesti. Hallitus seuraa systemaattisesti tilan-
22255: man kehittymiseen.                                  teen kehittymistä palvelujärjestelmässä ja on
22256:    Edellä mainittu eduskunnan lausuma velvoit-      valmis omalta osaltaan ryhtymään toimenpitei-
22257: taa hallitusta tarkasti seuraamaan palvelujärjes-   siin kansalaisten ja asiakkaiden kannalta koh-
22258: telmässä tapahtuvia muutoksia aiheutuvatpa ne       tuuttomien epäkohtien poistamiseksi.
22259:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
22260: 
22261:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22262: 4                                         1993 vp -   KK 153
22263: 
22264: 
22265: 
22266: 
22267:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22268: 
22269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nas det arbete som social- och hälsovårdsmini-
22270: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        steriet startat genom att tillsätta en arbetsgrupp
22271: den 23 mars 1993 till vederbörande medlem av          och utredningsmän i syfte att reformera social-
22272: statsrådet översänt följande av riksdagsman T.        och hälsovårdens servicestruktur. I berednings-
22273: Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr 153:             arbetet, som sker etappvis, deltar olika nivåer
22274:                                                       inom statsförvaltningen samt den kommunala
22275:           År Regeringen medveten även om de           sektom. Arbetsgruppen för servicestruktur av-
22276:        skadliga följdema av sparbesluten och          gav sitt betänkande 26.11.1992. I betänkandet
22277:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i så        sägs det att social- och hälsovårdens nuvarande
22278:        fall vidta?                                    servicestruktur är för anstaltinriktad. Om antalet
22279:                                                       vårdplatser på anstalter minskas och öppenvår-
22280:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den utvecklas, kan resurser friställas så att servi-
22281: anföra följande:                                      cestrukturen kan vidareutvecklas och också de
22282:                                                       framtida behoven täckas. På lång sikt kan detta
22283:    Den nuvarande regeringen har varit tvungen         även leda till betydande kostnadsinbesparingar.
22284: att arbeta under den värsta recessionen under         Det är vidare skäl att framhålla att ändringen av
22285: fredstid i vårt lands historia. Landets ekonomis-     servicestrukturen även svarar mot de mänskliga
22286: ka svårigheter är delvis ett arv redan från 1980-     servicebehov som klientema anför.
22287: talet och de har visat sig vara djupare än man           Ett syfte med statsandelsreformen inom soci-
22288: förutsett. Därför har regeringen under den tid        al- och hälsovården samt undervisnings- och
22289: den existerat koncentrerat sig särskilt på åtgär-     kulturverksamheten är att rationalisera funktio-
22290: der som balanserar den offentliga ekonomin och        nema och underlätta olika förvaltningars samar-
22291: fattat ett stort antal beslut för många år framåt.    bete och på det sättet få kostnadsinbesparingar
22292: Syftet är att stabilisera landets ekonomi och         inom de nämnda förvaltningsområdena. Kom-
22293: skapa förutsättningar för en produktiv verksam-       munemas skyldigheter att anordna social- och
22294: het på lång sikt.                                     hälsovårdsservice förändras inte genom refor-
22295:    Det är inte lätt att fatta sparbeslut som gäller   men.
22296: den offentliga ekonomin. De största problemen            Sam en följd av statsandelsreformen har kom-
22297: uppstår som en följd av att dessa inbesparingar       munema fått större frihet att bestämma vilka
22298: oftast har en direkt inverkan på medborgamas          former av social- och hälsovårdsservicen som
22299: utkomst och möjligheter att slå sig fram i livet.     skall prioriteras och på vilket sätt resursema
22300: Precis som på annat håll, har inte vi heller haft     skall fördelas också under kärvare förhållanden.
22301: någon strategi för verksamhetsinskränkningar          Principen för reformen har varit att göra det
22302: eller någon verksamhetsplan som kunde under-          möjligt att planera och ordna en service kund-
22303: lätta beslutsfattandet, utan vi har varit tvungna     centrerat och med beaktande de lokala förhål-
22304: att fatta beslut med relativt kort varsel.            landena. I den nya situationen finns det dock en
22305:    När det gäller inbesparingar i den offentliga      risk för att det i kommunema för vissa verksam-
22306: ekonomin har regeringen strävat efter att iaktta      heters vidkommande fattas sådana kortsiktiga
22307: två principer. Först och främst dimensioneras         sparbeslut, som inte är önskvärda för medbor-
22308: och inriktas sparåtgärdema så att medborgamas         gama och dem som behöver servicen. Exempel
22309: grundskydd inte hotas med avseende på den             på detta finns bl.a. inom missbrukarvården där
22310: sociala rättvisan. Dessutom vill man åstadkom-        möjlighetema att få nödvändig rehabilitering på
22311: ma sådana strukturella förändringar inom den          anstalt har begränsats av sparskäl.
22312: offentliga sektom som leder till produktivare            I riksdagens svar på regeringens proposition
22313: verksamhet. Avsikten är att genom de struktu-         med förslag till revidering av lagstiftningen om
22314: rella förändringama få sådana inbesparingar           planering av och statsandel för social- och hälso-
22315: som har bestående verkan.                             vården (RP 215/1991 rd) förutsatte riksdagen att
22316:    Sam exempel på ett sådant projekt kan näm-         regeringen vid ingången av 1996 avger en redo-
22317:                                          1993 vp -   KK 153                                        5
22318: 
22319: görelse till riksdagen om verkningarna av total-     inom servicesystemet oberoende av om de föror-
22320: reformen av statsandelssystemet. Riksdagen för-      sakats av statens eller kommunernas sparbeslut.
22321: utsätter att regeringen i redogörelsen beträffande      Beträffande social- och hälsovården är upp-
22322: social- och hälsovården fäster särskild uppmärk-     följningen under beredning enligt de mål riksda-
22323: samhet bl.a. vid reformens inverkan på kommu-        gen har ställt. Regeringen följer systematiskt
22324: nernas verkliga servicenivå och det sätt på vilket   med utvecklingen inom servicesystemet och är
22325: klienternas ställning har utvecklats.                för egen del redo att vidta åtgärder för att
22326:    Nämnda uttalande av riksdagen ålägger re-         avhjälpa missförhållanden som är oskäliga för
22327: geringen att noggrant följa med förändringarna       medborgarna och klienterna.
22328: 
22329:      Helsingfors den 27 april 1993
22330: 
22331:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22332:                                                1993 vp
22333: 
22334: Kirjallinen kysymys 154
22335: 
22336: 
22337: 
22338: 
22339:                                   Rinne: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden kohdistumisesta
22340:                                       yleistä turvallisuutta ylläpitäviin toimintoihin
22341: 
22342: 
22343:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22344: 
22345:    Yhteiskuntakehitys on johtamassa yksilön             Paine omatekoisiin "järjestyskaarteihin" on
22346: turvallisuuden vakavaan heikkenemiseen. Syr-         kasvamassa, mikä yksilön oikeusturvan kannal-
22347: jäytyneisyys, jonka pääaiheuttaja on ennen ko-       ta on erittäin huono vaihtoehto.
22348: kematon työttömyys, on johtamassa sietämättö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22349: mään tilanteeseen. Työttömyyttä lisätessään hal-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22350: litus on samalla purkamassa sitä virkakuntaa,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22351: jonka tehtävänä on vastata yksilön henkilökoh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22352: taisesta turvallisuudesta.
22353:     Näiden karsintatoimenpiteiden johdosta                      Onko Hallitus tietoinen, että työttö-
22354:  Meri-Porin poliisiasema lakkautuu. Toiminta                myydestä, syrjäytymisestä ja sosiaalitur-
22355: joudutaan keskittämään Porin asemalle, jonne                van romuttamisestajohtuvat ongelmat ja
22356:  matkaa Meri-Porista on useita kymmeniä kilo-               henkilökohtaisesta turvallisuudesta vas-
22357:  metrejä.                                                   taavien poliisiviranomaisten resurssikar-
22358:     Kokemus maailmalta osoittaa, että hajautetut            sinta samaan aikaan ovat johtamassa
22359:  turvallisuuspalvelut ovat tehokkaimpia ja erityi-          kansalaisten kannalta kestämättömään
22360:  sesti niiden ennalta estävä vaikutus on suuri.             tilanteeseen?
22361:  Alueellinen läsnäolo on merkittävä tekijä.
22362:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
22363: 
22364:                                             Heikki Rinne
22365: 
22366: 
22367: 
22368: 
22369:  2300321
22370: 2                                        1993 vp -    KK 154
22371: 
22372: 
22373: 
22374: 
22375:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22376: 
22377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oli noin kymmenen prosenttia pienempi kuin
22378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuonna 1991.
22379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valtiontaloudellisen tilanteen johdosta myös
22380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           poliisihallinto joutuu sopeuttamaan toimintaan-
22381: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sa entistä vähäisempien voimavarojen puittei-
22382: n:o 154:                                              siin. Valtioneuvoston tekemät säästöpäätökset
22383:                                                       ovat varsin mittavat ja kieltämättä ristiriidassa
22384:            Onko Hallitus tietoinen, että työttö-      poliisin tulostavoitteiden kanssa. Kuitenkin val-
22385:        myydestä, syrjäytymisestä ja sosiaalitur-      taosa jo toteutetuista säästöpäätöksistä on voitu
22386:        van romuttamisesta johtuvat ongelmat ja        toteuttaa poliisin tavoitettavuutta, yleisen järjes-
22387:        henkilökohtaisesta turvallisuudesta vas-       tyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan
22388:        taavien poliisiviranomaisten resurssikar-      tasoa oleellisesti heikentämättä. Myös loppu-
22389:        sinta samaan aikaan ovat johtamassa            säästöt, jotka ajoittuvat vuosille 1994 ja 1995,
22390:        kansalaisten kannalta kestämättömään           pyritään toteuttamaan siten, että niistä aiheutuu
22391:        tilanteeseen?                                  poliisin henkilöstölle, toimintavalmiudelle ja
22392:                                                       kansalaisille mahdollisimman vähän haittaa.
22393:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-            Poliisitoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus
22394: tavasti seuraavaa:                                    eivät voi koskaan perustua yksinomaan henki-
22395:                                                       löstövoimavarojen varaan. Vaikka henkilöstöä
22396:    Sisäasiainministeriö ja sen alaiset poliisiyksi-   joudutaan nyt valtiontaloudellisista syistä vä-
22397: köt seuraavat jatkuvasti rikollisuuden kehitystä      hentämään, on olemassa useita keinoja, joilla
22398: maassamme. Sisäasiainministeriö on myös tie-          tämä vähennys voidaan ainakin jossain määrin
22399: toinen laman ja työttömyyden vaikutuksista ri-        kompensoida. Ensiksikin poliisilta on siirret-
22400: kollisuuteen ja sen mukanaan tuomaan turvatto-        tävä pois sellaisia tehtäviä, jotka eivät sille luon-
22401: muuteen. Korkeana jatkuva työttömyys on               teensa puolesta tai muuten kuulu. Samalla polii-
22402: koko yhteiskunnan perusturvallisuuden uhka.           sin ja sen läheisten yhteistyötahojen välistä työn-
22403: Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy kiel-    jakoa ja vastuita on selkeytettävä. Näiden perus-
22404: teisiä tekijöitä sekä yksilön että yhteiskunnan       tavaa laatua olevien ja kehitystyötä monesti
22405: kannalta. Toimeentulo-ongelmat johtavat köy-          vaikeuttavien esteiden raivaaminen kuuluu yh-
22406: hyyteen, passivoitumiseen ja sosiaaliseen eristäy-    teiskunnan päättäjille muun muassa poliisia kos-
22407: tymiseen. Lisäksi sosiaaliset ja taloudelliset erot   kevan lainsäädäntötyön muodossa. Kansalais-
22408: eri väestöryhmien välillä tulevat kasvamaan.          ten luottamus poliisin toimintakykyyn ei saa
22409: Osalle ihmisistä ainoaksi selviytymiskeinoksi         heikentyä ainakaan siksi, ettei poliisille ole an-
22410: saattaa muodostua rikollinen käyttäytyminen.          nettu tarpeellisia edellytyksiä perustehtävänsä
22411:    Lamasta ja korkeasta työttömyydestä huoli-         hoitamiseksi.
22412: matta rikosten määrällinen kasvu on viime vuo-            Poliisi voi myös itse omilla toimenpiteillään
22413: sina laantunut. Rikoslakia vastaan tehtyjen ri-       vaikuttaa palvelutasonsa parantamiseen. Sisä-
22414: kosten kokonaismäärä on vuosina 1991 ja 1992          asiainministeriössä onkin menossa useita hank-
22415: pysynyt jokseenkin muuttumattomana. Sen si-           keita, joilla tehostetaan rikoksia ennalta estä-
22416: jaan rahalaitosryöstöt ja henkirikokset sekä nii-     vää toimintaa, kehitetään tietoteknisiä ratkai-
22417: den yritykset ovat lisääntyneet jonkin verran.        suja, parannetaan johtamisvalmiuksia sekä ra-
22418: Erityisen huomattavaa kasvu on talousrikosten         tionalisoidaan hallinnon muita sisäisiä toimin-
22419: ja huumausainerikosten osalta. Näiden rikos-          toja.
22420: tyyppien lisääntymisenä on varmasti syy-yhteys            Paikallishallintouudistuksessa nykyisiä polii-
22421: lamaan ja työttömyyteen. Rikollisuuden kasvun         sipiirejä yhdistetään kihlakunnanvirastoiksi. Ta-
22422: laantuminen on vaikuttanut myös poliisin häly-        voitteena on päällekkäisiä toimintoja vähentä-
22423: tystoimintaan. Vastoin yleistä luuloa poliisin        mällä ja voimavaroja keskittämällä turvata ny-
22424: hälytystehtävien kokonaismäärä vuonna 1992             kyistä paremmin poliisipalvelujen ympärivuoro-
22425:                                           1993 vp -   KK 154                                             3
22426: 
22427: kautinen saatavuus. Samalla monia poliisiase-             Sisäasiainministeriön tehtävänä on vastata
22428: mia joudutaan lakkauttamaan tai sulkemaan             siitä, että poliisilla on vastaisuudessakin riittävät
22429: ainakin virka-ajan ulkopuolisena aikana. Tässä        toimintaedellytykset. Valtion säästötoimista
22430: yhteydessä on syytä muistaa se, että poliisin         huolimatta on uskottava ja luotettava siihen,
22431: perustehtävä ei ole hälytysten odottaminen po-        että edellä mainittujen toimenpiteiden yhteisvai-
22432: liisiasemalla, vaan toimiminen siellä, missä polii-   kutuksena poliisitoiminnan taso ei pääse laske-
22433: sin läsnäoloa todennäköisimmin tarvitaan.             maan.
22434:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
22435: 
22436:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
22437: 4                                        1993 vp -   KK 154
22438: 
22439: 
22440: 
22441: 
22442:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22443: 
22444:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         var det totala antalet utryckningar 1992 ca 10%
22445: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         mindre än 1991.
22446: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          På grund av den statsekonomiska situationen
22447: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål          måste även polisförvaltningen anpassa sin verk-
22448: nr 154:                                              samhet till allt knappare resurser. Statsrådets
22449:                                                      sparbeslut är rätt omfattande och de står utan
22450:           Är Regeringen medveten om att de           tvekan i strid med polisens resultatmål. Största
22451:        problem som beror på arbetslöshet, ut-        delen av sparbesluten har dock kunnat genom-
22452:        slagning och nedskrotning av socialskyd-      föras utan att polisens målsättning, den allmän-
22453:        det samt på gallring av resurserna för        na ordningen och säkerheten samt nivån på
22454:        sådana myndigheter som svarar för den         brottsbekämpningen, i väsentlig utsträckning
22455:        personliga säkerheten samtidigt håller på     har försvagats. Ä ven de resterande inbesparing-
22456:        att leda till en ohållbar situation för       arna, vilka främst gäller 1994 och 1995, försöker
22457:        medborgarna?                                  man genomföra så att de föranleder så små
22458:                                                      olägenheter som möjligt för polisens personal,
22459:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beredskapen och medborgarna.
22460: anföra följande:                                         Polisverksamhetens effektivitet och verk-
22461:                                                      ningsfullhet kan aldrig grunda sig enbart på
22462:     Inrikesministeriet och de polisenheter som är    personalresursema. Fastän personalen nu av
22463: underställda ministeriet följer oavbrutet brotts-    statsekonomiska orsaker måste minskas, finns
22464: lighetens utveckling i vårt land. Inrikesministe-    det många sätt att i viss mån kompensera denna
22465: riet är även medvetet om lågkonjunkturens och        minskning. F ör det första måste sådana uppgif-
22466: arbetslöshetens inverkan på brottsligheten och       ter som på grund av sin karaktär eller annars inte
22467: den otrygghet som denna för med sig. Arbetslös-      hör till polisen överföras någon annanstans.
22468: heten som fortsättningsvis är hög utgör ett hot      Samtidigt måste arbetsfördelningen och ansvaret
22469: för grundtryggheten i hela samhället. Särskilt       mellan polisen och närstående samarbetsinstan-
22470: långtidsarbetslösheten är förknippad med nega-       ser klarläggas. Undanröjandet av dessa hinder
22471: tiva faktorer ur både individens och samhällets      som ofta försvårar utvecklingsarbetet och är av
22472: synvinkel. Utkomstproblemen leder till fattig-       grundläggande karaktär hör till beslutsfattarnas
22473: dom, passivering och social isolering. Därtill       uppgift i samhället bl.a. i form av det lagstift-
22474: kommer de sociala och ekonomiska skillnaderna        ningsarbete som gäller polisen. Medborgarnas
22475: mellan de olika befolkningsgrupperna att öka.        förtroende för polisens handlingskraft får inte
22476: För en del av dessa människor blir ett kriminellt    försvagas, åtminstone inte därför att polisen inte
22477: beteende det enda sättet att överleva.               har fått de nödvändiga förutsättningarna för att
22478:     Trots recessionen och den höga arbetslöshe-      sköta sina grundläggande uppgifter.
22479: ten har den kvantitativa tillväxten för brottens         Polisen kan även själv med sina egna åtgärder
22480: del trappats ner under de senaste åren. Det totala   inverka på en förbättring av servicenivån. Vid
22481: antalet brott som begåtts i strid med strafflagen    inrikesministeriet pågår många projekt, med
22482: har 1991 och 1992 bibehållits så gott som oför-      hjälp av vilka man effektiverar sådan verksam-
22483: ändrat. Däremot har antalet rån i penninginsti-      het som förebygger brott, utvecklar datatekniska
22484: tut och brott mot liv samt försök därtill ökat       lösningar, förbättrar ledningsberedskapen samt
22485: något. En särskilt betydande ökning har inträf-      rationaliserar övriga interna funktioner inom
22486: fat för de ekonomiska brottens och narkotika-        förvaltningen.
22487: brottens del. Ökningen bland dessa typer av              Inom lokalförvaltningsreformen sammanförs
22488: brott har säkert ett orsakssamband med recessio-     nuvarande polisdistrikt till häradsämbeten. Må-
22489: nen och arbetslösheten. Den avtagande brotts-        let är att bättre än vad som nu är fallet trygga
22490: tillväxten har även inverkat på polisens utryck-     tillgången till polisservice dygnet runt genom en
22491: ningar. Tvärtemot den allmänna uppfattningen         minskning av funktioner som överlappar varand-
22492:                                          1993 vp -   KK 154                                           5
22493: 
22494: ra och genom en centralisering av resurserna.           Inrikesministeriet har som uppgift att svara
22495: Samtidigt måste många polisstationer dras in         för att polisen även i fortsättningen har tillräck-
22496: ellers stängas åtminstone för annan än tjänstetid.   liga verksamhetsförutsättningar. Trots de statli-
22497: 1 detta sammanhang är det skäl att komma ihåg        ga sparåtgärderna måste man tro och Iita på att
22498: att polisens grundläggande uppgift inte är att       nivån på polisverksamheten inte sjunker p.g.a.
22499: vänta på utryckningar på polisstationen, utan att    samverkan mellan de ovan anförda åtgärderna.
22500: fungera där polisens närvaro sannolikt bäst be-
22501: hövs.
22502:      Helsingfors den 20 april 1993
22503: 
22504:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
22505:                                                 1993 vp
22506: 
22507: Kirjallinen kysymys 155
22508: 
22509: 
22510: 
22511: 
22512:                                    Vistbacka: Poliisin eräiden virkojen kelpoisuusehtojen muuttami-
22513:                                        sesta
22514: 
22515: 
22516:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22517: 
22518:     Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sisä-      valintakokeitten läpäiseminen ja yliopistolliset
22519: asiainministeriössä on valmisteltu poliisin koulu-    opinnäytteet ovat vaativuudeltaan eri luokkaa
22520: tusjärjestelmän uudistukseen liittyvä asetusluon-     kuin ne poliisiopinnot,joita varanotaarin tutkin-
22521: nos poliisipäällystövirkojen kelpoisuusehtojen        non on ehdotuksen mukaan määrä korvata.
22522: muuttamisesta.                                           Voimassa olevassa asetuksessa säädetyt kaksi
22523:     Tähän saakka erinäisiin poliisin päällystöteh-    rinnakkaista mahdollisuutta pätevöityä poliisi-
22524: täviin, kuten komisarion virkoihin, on ollut po-      päällystöuralle on katsottu yleisesti tarkoituk-
22525: liisipäällystön virkatutkinnon korvaavana kel-        senmukaisesti toisiaan täydentäviksi.
22526: poisuusehtona varanotaarin tutkinto ja perehty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22527: neisyys toimialaan.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22528:     Uudessa luonnoksessa tiettävästi ehdotetaan,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22529: ettei varanotaarin tutkinnon suorittanut poliisi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22530: mies tai muutoin poliisialaan perehtynyt vara-
22531: notaari kelpaisi enää poliisipäällystön virka-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että si-
22532: tutkintoa suorittamatta esimerkiksi komisarion               säasiainministeriössä on suunnitelmia
22533: virkaan. Suunnitelman mukaan varanotaarin                    muuttaa komisarion ja sitä vastaavien
22534: tutkinto korvaisi vain alipäällystöasteen 20                 poliisipäällikkövirkojen kelpoisuusehto-
22535: opintoviikon sektorikoulutuksen eräin edelly-                ja siten, ettei varanotaarin tutkinto enää
22536: tyksin.                                                      oikeuttaisi ko. avoinna oleviin virkoihin
22537:     Varanotaarin tutkinto käsittää kaikki Suo-               samoin edellytyksin kuin aikaisemmin, ja
22538: men oikeusjärjestyksen lohkot ja on sataopinto-                 aikooko Hallitus säilyttää varanotaa-
22539: viikkoinen oikeustieteellinen loppututkinto. Li-             rin tutkinnon rinnakkaisena vaihtoehto-
22540: säksi yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien          na pätevöityä poliisipäällystöuralle?
22541: 
22542:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
22543: 
22544:                                            Raimo Vistbacka
22545: 
22546: 
22547: 
22548: 
22549: 2300321
22550: 2                                        1993 vp -   KK 155
22551: 
22552: 
22553: 
22554: 
22555:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22556: 
22557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mioon erikoistumistarpeet virkatutkintokoulu-
22558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksessa ja muussa koulutuksessa.
22559: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Poliisipäällystön virkatutkinto tulisi sisällöl-
22560: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-           tään säilymään pääosin nykymuotoisena itsenäi-
22561: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          senä tutkintona. Tavoitteena olisi kuitenkin saa-
22562: n:o 155:                                             da yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, rikos-
22563:                                                      torjunnan ja liikenneturvallisuuden tulosaluei-
22564:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että si-    den opetuksen taso vastaamaan korkeakoulu-
22565:        säasiainministeriössä on suunnitelmia         tutkintojen aineopintojen tasoa. Päällystökoulu-
22566:        muuttaa komisarion ja sitä vastaavien         tukseen hakeudutaan soveltuvuuden arvioinnin
22567:        poliisipäällikkövirkojen kelpoisuusehto-      kautta. Tämä uusi valintajärjestelmä on otettu
22568:        ja siten, ettei varanotaarin tutkinto enää    käyttöön vuoden 1993 alusta lukien. Mahdolli-
22569:        oikeuttaisi ko. avoinna oleviin virkoihin     suus pyrkiä päällystökoulutukseen on alipäällys-
22570:        samoin edellytyksin kuin aikaisemmin, ja      tön virkatutkinnon, varanotaarin tai hallintono-
22571:           aikooko Hallitus säilyttää varanotaa-      taarin tutkinnon suorittaneilla. Päällystökoulu-
22572:        rin tutkinnon rinnakkaisena vaihtoehto-       tuksen kesto olisi 40 opintoviikkoa. Ennen pääl-
22573:        na pätevöityä poliisipäällystöuralle?         lystökoulutuksen opintojen aloittamista tulisi
22574:                                                      kuitenkin suorittaa työnjohtokoulutus (viisi
22575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         opintoviikkoa). Päällystötutkinnon suorittami-
22576: vasti seuraavaa:                                     nen antaisi pätevyyden komisarion tai sitä vas-
22577:                                                      taaviin tehtäviin.
22578:     Poliisin hallinnosta annetun asetuksen (359/        Päällystökoulutus painottuu johtamiskoulu-
22579: 92) 19 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena nii-        tukseen sekä poliisin ammattiaineiden opetuk-
22580: hin poliisipäällystöön kuuluviin virkoihin, joita    seen. Koulutuksen tarkoituksena on antaa val-
22581: ei erikseen mainita edellä mainitussa pykälässä,     miudet poliisin kenttätyön johtamiseen sekä
22582: on poliisipäällystön virkatutkinto tai korkea-       operatiivisen toiminnan suunnitteluun. Päällys-
22583: koulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväaluee-        tökoulutukseen pääsemiseen liittyy myös vaativa
22584: seen.                                                soveltuvuuden arviointi, jonka avulla koulutuk-
22585:     Poliisin peruskoulutus on uudistettu keskias-    seen pyritään valikoimaan henkilöt, joiden joh-
22586: teen kehittämisperiaatteiden mukaisesti 2.8.1988     tamisominaisuudet ovat hyvät. Varanotaarin ja
22587: lukien. Sisäasiainministeriö on 15 päivänä kesä-     hallintonotaarin tutkinnot eivät sisällä johtamis-
22588: kuuta 1992 tekemällään päätöksellä vahvistanut       koulutusta eivätkä poliisin ammattiaineiden
22589: yleiset perusteet, joiden mukaisesti poliisin kou-   opetusta.
22590: lutusta tulee kehittää.                                 Varanotaarin ja hallintonotaarin tutkinnot on
22591:     Kuluvan vuoden alussa on käynnistynyt polii-     koulutuksen uudistuksessa otettu huomioon si-
22592: sin alipäällystön uudistettu virkatutkintokoulu-     ten, että ne tuottavat pätevyyden ylikonstaapelin
22593: tus. Kehittämistarpeita on edelleen erityisesti      virkoihin edellyttäen, että ko. tutkinnon ohella
22594: työnjohto-, päällystö- ja päällikkökoulutukses-      henkilöllä on poliisin peruskoulutus.
22595: sa.                                                     Päällystön virkatutkintokoulutuksen uudistus
22596:     Uudistuksen tavoitteena on ammattipätevyy-       on tarkoitus toteuttaa vuoden 1997 alkuun men-
22597: den lisääminen laaja-alaistamaila poliisin virka-    nessä. Päätöstä uudistukseen liittyvistä siirtymä-
22598: tutkintojen tietopohjaa sekä ottamalla huo-          ajan järjestelyistä ei ole vielä tehty.
22599: 
22600:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
22601: 
22602:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
22603:                                          1993 vp -   KK 155                                           3
22604: 
22605: 
22606: 
22607: 
22608:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22609: 
22610:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mensutbildningen och den övriga utbildningen
22611: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         beaktas.
22612: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Tjänsteexamen för polisbefäl bör tili sitt inne-
22613: dagsman Vistbacka undertecknade spörsmål nr          håll i huvudsak bibehållas som en självständig
22614: 155:                                                 examen i sin nuvarande form. Målet är dock att
22615:                                                      nivån på undervisningen inom resultatområdena
22616:           Är Regeringen medveten om att det          allmän ordning och säkerhet, brottsbekämpning
22617:        vid berörda ministerium finns planer på       och trafiksäkerhet skall motsvara nivån på äm-
22618:        att ändra behörighetsvillkoren för kom-       nesstudier för högskoleexamina. Tili befälsut-
22619:        missarie- och motsvarande polischefs-         bildningen tas sökande efter ett lämplighetstest.
22620:        tjänster så att vicenotarieexamen inte        Detta nya urvalssystem infördes i början av
22621:        längre ger behörighet för de aktuella         1993. Alla som avlagt tjänsteexamen för under-
22622:        lediga tjänsterna under samma förutsätt-      befäl, vicenotarieexamen eller förvaltningsnota-
22623:        ningar som tidigare, och                      rieexamen har möjlighet att söka sig tili befälsut-
22624:           ämnar Regeringen bevara vicenotarie-       bildning. Befälsutbildningen skall enligt förslag
22625:        examen som ett alternativ när det gäller      omfatta 40 studieveckor. Innan studierna inom
22626:        karriär inom polisbefälet?                    befälsutbildningen inleds bör dock en arbetsle-
22627:                                                      darutbildning (fem studieveckor) genomgås. Be-
22628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fålsexamen ger kompetens för kommissarie- eller
22629: anföra följande:                                     motsvarande uppgifter.
22630:                                                         Befålsutbildningen är koncentrerad på ledar-
22631:    Enligt 19 § polisförvaltningsförordningen         utbildning samt undervisning i fackämnen för
22632: (359/92) är behörighetsvillkoret för de tjänster     poliser. Syftet med utbildningen är att ge de
22633: inom polisbefålet som inte särskilt nämns i          studerande beredskap att leda polisens fältarbete
22634: paragrafen tjänsteexamen för polisbefäl eller        samt planera den operativa verksamheten. An-
22635: högskoleexamen och förtrogenhet med uppgifts-        tagningen tili befälsutbildningen är även för-
22636: området.                                             knippad med ett krävande lämplighetstest med
22637:    Grundutbildningen för poliser har reviderats      vars hjälp man hoppas kunna välja personer med
22638: enligt principerna för utvecklande av mellansta-     goda ledaregenskaper tili utbildningen. Viceno-
22639: diet. Revideringen trädde i kraft 2.8.1988. Inri-    tarie- och förvaltningsnotarieexamina innehåller
22640: kesministeriet har genom sitt beslut av den 15       varken ledarutbildning eller undervisning i fack-
22641: juni 1992 fastställt allmänna grunder för hur        ämnen för poliser.
22642: polisutbildningen bör utvecklas.                        Vicenotarie- och förvaltningsnotarieexamina
22643:    I början av detta år inleddes en reviderad        har vid revideringen av utbildningen beaktats så
22644: tjänsteexamensutbildning för polisunderbefäl.        att de ger kompetens för överkonstapelstjänster
22645: Behov av utveckling finns fortfarande i synner-      förutsatt att den sökande utom denna examen
22646: het inom arbetsledar-, befåls- och chefsutbild-      har grundutbildning för polistjänst.
22647: ningen.                                                 Avsikten är att revideringen av tjänsteexa-
22648:    Målet för reformen är att yrkeskompetensen        mensutbildningen för befäl skall genomföras
22649: skall öka genom att kunskapsstoffet i polisens       före ingången av 1997. Något beslut om arrange-
22650: tjänsteexarnina görs mera omfattande samt ge-        mangen under övergångstiden har ännu inte
22651: nom att specialiseringsbehoven inom tjänsteexa-      fattats.
22652: 
22653:      Helsingfors den 26 april 1993
22654: 
22655:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
22656:                                                1993 vp
22657: 
22658: Kirjallinen kysymys .156
22659: 
22660: 
22661: 
22662: 
22663:                                   Aittoniemi: Ammattiautoilijoiden ja maansiirtourakoitsijoiden
22664:                                       työllisyystilanteen parantamisesta Pohjois-Lapissa
22665: 
22666: 
22667:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22668: 
22669:    Inarin ja Utsjoen ammattiautoilijoiden ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22670: maansiirtourakoitsijoiden lähetystö on eduskun-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22671: nassa käydessään luonut varsin lohduttoman           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22672: kuvan näiden pohjoisen kuntien työllisyydestä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22673: omalla alallaan. Käytännössä kaikki alueen
22674: autot ja koneet seisovat ja vain vekselit ja ulos-              Onko Hallituksen tarkoituksena hel-
22675: ottomiehet ovat liikenteessä.                                pottaa ammattiautoilijoiden ja maansiir-
22676:    Alueella on runsaasti välttämättömiä työ-                 tourakoitsijoiden vaikeata työllisyysti-
22677: kohteita, mutta rahoitusta kohteiden aloittami-              lannetta erityisesti Inarin ja Utsjoen kun-
22678: seen ei ole saatavissa. Lähetystön jäsenet mainit-           tien alueella aloittamalla tiettyjä raken-
22679: sivat eräänä työkohteena Virtaniemen tien pe-                nuskohteita, joista yksi voisi olla Virta-
22680: ruskmjauksen aloittamisen Inarissa. Kyseisellä               niemen tie Inarissa?
22681: tiellä on normaaliaikoina runsas puutavara- ym.
22682: liikenne ja sen peruskorjaus olisi välttämätöntä.
22683: 
22684:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
22685: 
22686:                                            Sulo Aittoniemi
22687: 
22688: 
22689: 
22690: 
22691: 230032J
22692: 2                                        1993 vp -   KK 156
22693: 
22694: 
22695: 
22696: 
22697:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22698: 
22699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksesta päättää valtioneuvosto työministeriön
22700: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        esityksestä. Työllisyysrahoitus on valtion talous-
22701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      arviossa osoitettu momentille 34.06.77 (Sijoitus-
22702: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       menot työllisyyden turvaamiseksi).
22703: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Hanke on suunnitelmavalmiuden puolesta
22704: n:o 156:                                             toteuttamiskelpoinen. Osuuden J ollusjärvi-
22705:                                                      Koiravaara pituus on 5,2 km ja kustannusarvio
22706:           Onko Hallituksen tarkoituksena hel-        10,0 Mmk. Hankkeen toinen vaihe on suunnitel-
22707:        pottaa ammattiautoilijoiden ja maansiir-      tu aloitettavaksi vuonna 1997. Sen pituus olisi 40
22708:        tourakoitsijoiden vaikeata työllisyysti-      km ja alustava kustannusarvio 58 Mmk. Hank-
22709:        lannetta erityisesti Inarin ja Utsjoen kun-   keen II vaiheesta ei ole vielä laadittu tie- ja
22710:        tien alueella aloittamalla tiettyjä raken-    rakennesuunnitelmia.
22711:        nuskohteita, joista yksi voisi olla Virta-       Tielaitoksella on kuluvana vuonna käynnissä
22712:        niemen tie Inarissa?                          Inarin kunnan alueella vain hanke Po 50023
22713:                                                      Jäniskoski-Norjanraja sekä pienehköjä liiken-
22714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neturvallisuus- ja siltahankkeita. Utsjoen kun-
22715: vasti seuraavaa:                                     nan alueella on käynnissä hanke mt 970 Utsjoen
22716:                                                      silta. Tielaitoksella ei ole määrärahoja uusien
22717:    Virtaniemen tien (maantie 9681 Akujärvi-          rakennuskohteiden käynnistämistä varten ko.
22718: Nellimö) parantaminen on suunniteltu aloitetta-      alueilla. Tielaitos on kuitenkin valmis käynnistä-
22719: vaksi työllisyyshankkeena vuonna 1994, jolloin       mään edellä mainitun Virtaniemen tien perus-
22720: käynnistettäisiin osuus Jollusjärvi-Koiravaara       korjaustyön jo kuluvan vuoden aikana, jos tar-
22721: ja Nangujoen silta. Tielaitos on tehnyt hankkeen     koitukseen voidaan osoittaa työllisyysmäärära-
22722: rahoittamista koskevan esityksen työministeriöl-     hoja. Hankkeen työvoimavahvuus olisi noin 10
22723: le vuoden 1994 alustavassa työllisyystyöohjel-       henkilötyövuotta.
22724: massa. Hankkeen mahdollisesta työllisyysrahoi-
22725: 
22726:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
22727: 
22728:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
22729:                                           1993 vp -   KK 156                                          3
22730: 
22731: 
22732: 
22733: 
22734:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22735: 
22736:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          framställning av arbetsministeriet om en eventu-
22737: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          ell sysselsättningsfinansiering av projektet. Sys-
22738: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       selsättningsfinansiering har i statsbudgeten anvi-
22739: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          sats under moment 34.06. 77 (Investeringsutgifter
22740: mål nr 156:                                           för tryggande av sysselsättningen).
22741:                                                          Projektet är med avseende på planeringen
22742:           Åmnar Regeringen underlätta den             fårdigt att genomföras. Vägavsnittet Jollusjär-
22743:        svåra sysselsättningssituationen för yr-       vi-Koiravaara är 5,2 km långt och kostnadsför-
22744:        kesbilister och jordschaktningsentrepre-       slaget uppgår tili 10,0 milj. mk. Enligt planerna
22745:        nörer speciellt i Enare och Utsjoki kom-       skall projektets andra skede inledas 1997. Det
22746:        muner genom att inleda särskilda bygg-         andra skedet gäller en sträcka på 40 km och det
22747:        nadsprojekt av vilka ett kunde vara Vir-       preliminära kostnadsförslaget uppgår til158 milj.
22748:        taniemi väg i Enare?                           mk. För projektets andra skede har inte ännu
22749:                                                       gjorts upp några väg- och konstruktionsplaner.
22750:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Vägverkets projekt för innevarande år i Enare
22751: anföra följande:                                      komrnun utgörs endast av projektet Sv 50023
22752:                                                       Jäniskoski-:-norska gränsen samt av mindre tra-
22753:    Förbättringen av Virtaniemi väg (landsväg          fiksäkerhets- och broprojekt. I Utsjoki kom-
22754: 9681 Akujärvi-Nellimö) skall enligt planerna          mun är projektet Lv 970 Utsjoki bro aktuellt.
22755: inledas som ett sysselsättningsprojekt 1994 då        Vägverket har inte anslag att starta några nya
22756: avsikten är att påbörja byggandet av avsnittet        projekt inom nämndaområden. Vid vägverket
22757: Jollusjärvi-Koiravaara och Nangujoki bro.             är rnan dock beredd att inleda den ovan nämnda
22758: Vägverket har i anslutning tili det preliminära       grundliga förbättringen av Virtaniemi väg redan
22759: programmet för sysselsättningsarbeten 1994 in-        detta år, om det kan anvisas sysselsättningsan-
22760: lämnat ett förslag tili arbetsministeriet om finan-   slag för ändamålet. Projektet kräver ca 10 års-
22761: sieringen av projektet. Statsrådet beslutar på        verken.
22762: 
22763:      Helsingfors den 20 april 1993
22764: 
22765:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
22766:                                                 1993 vp
22767: 
22768: Kirjallinen kysymys 157
22769: 
22770: 
22771: 
22772: 
22773:                                    Aittoniemi: Kesannointikorvausten myöntämisperusteiden tarkis-
22774:                                        tamisesta
22775: 
22776: 
22777:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22778: 
22779:    Maakunnissa maatalousväestön ulkopuoliset             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
22780: sijoittajat omistavat runsaasti tiloja ja laman       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22781: vuoksi sijoittajien osuus maatilojen omistajina       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22782: kasvaa. Tultuaan tilan omistajiksi sijoittajat raa-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22783: paisevat vähäisen jo huonoon kasvukuntoon
22784: ajautuneiden ja puskittuneiden peltojen pintaa                   Aikooko Hallitus asettaa edes jonkin-
22785: sekä heittävät parina vuonna muutamanjyväsen                  laista sulkua toiminnalle, jossa maatalo-
22786: luodakseen muodollisesti laillisen kuvan siitä,               jen sijoittajaomistajat nostavat huono-
22787: että peltoa on viljelty. Senjälkeen pellot paketoi-           kuntoisista pelloistaan valtiolta kalliita
22788: daan ja aletaan nostaa korkeata kesannointikor-               kesann oin tikorva uksia?
22789: vausta pelloista, jotka muutenkaan eivät tuottai-
22790: si mitään.
22791:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
22792: 
22793:                                             Sulo Aittoniemi
22794: 
22795: 
22796: 
22797: 
22798: 230032J
22799: 2                                          1993 vp -    KK 157
22800: 
22801: 
22802: 
22803: 
22804:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22805: 
22806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lisäksi vähintään 5 % tilan peltopinta-alasta. Sil-
22807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           loin maksetaan paikkakunnasta riippuen perus-
22808: olette 24 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn             palkkiota 600-1 000 markkaa kaikista velvoit-
22809: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            teen ylittävistä kesantohehtaareista ja vielä mah-
22810: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo            dollista lisäpalkkiota 1 200-1 900 mk velvoit-
22811: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          teen ylittävistä hehtaareista aina 30 peltoalapro-
22812: sen n:o 157:                                            senttiin saakka. Maksut saa täysimääräisenä
22813:                                                         vain viherkesannosta. Muokatusta avokesan-
22814:           Aikooko Hallitus asettaa edes jonkin-         nosta ei tällöinkään makseta palkkiota.
22815:        laista sulkua toiminnalle, jossa maatalo-           Kesannoimispalkkiota ei voida pitää korkea-
22816:        jen sijoittajaomistajat nostavat huono-          na menetetyn sadon arvoon nähden. Palkkion
22817:        kuntoisista pelloistaan valtiolta kalliita       maksaminen on selvästi edullisempaa kuin vas-
22818:        kesannointikorva uksia?                          taavan alan viljantuotannon vienti.
22819:                                                            Huonoon kasvukuntoon ajautuneet ja puskit-
22820:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tuneet pellot ovat yleensä olleet jonkin pellon
22821: tavasti seuraavaa:                                      käyttöä rajoittavan sopimuksen alaisia tai niistä
22822:                                                         on tehty luopumiseläkelain mukainen maata-
22823:    Maatalouden ylituotannon vähentäminen                loustuotannon luopumissitoumus. Jos tällaisia
22824: edellyttää edelleenkin keskeisten kotieläintuot-        peltoja ei ole otettu uudelleen maataloustuotan-
22825: teiden tuotannon ja etenkin peltoalan ja kasvi-         toon viiden vuoden kuluessa sopimuksen tai
22826: tuotannon vähentämistä. Ylituotannon rajoitta-          sitoumuksen päättymisestä, pellot ovat pellon-
22827: miseksi on tuotantoa säädelty jo 1960-luvulta           raivauksen rajoittamista koskevan lain alaisia.
22828: saakka. Toimenpiteet ovat olleet joko vastik-           Peltojen viljelykseen ottaminen ei ole tällöin
22829: keettornia hallinnollisia kieltoja, kuten maidon        mahdollista.
22830: kiintiöjärjestelmä tai perustamislupajärjestelmä,           Kesannointi on ympäristönsuojelun ja maise-
22831: tai vastikkeellisia järjestelmiä, jolloin tuottajalle   man kannalta usein parempi vaihtoehto kuin
22832: on maksettu korvaus siitä, että tuotantoa tai           edellä mainitut pellonkäytön rajoittamissopi-
22833: tuotantopanoksen käyttöä supistetaan joko               muksen tai luopumissitoumuksen alaiset pellot.
22834: määräajaksi tai pysyvästi.                              Kesannoinnissa suositaan viherkesantoja, koska
22835:    Kesannoimisjärjestelmä on esimerkki vastik-          ne ovat ympäristölle parempia kuin avokesan-
22836: keellisesta järjestelmästä, jolla pyritään vähentä-     not. Viherkesannointia on pyritty edistämään
22837: mään viljan tuotantoa. Viljelijän on kesannoita-        varsinkin vesistöihin rajoittuvilla pelloilla. Ke-
22838: va peltopinta-alastaan 15 prosenttia tai hän            sannoinnin suorat maisemavaikutuksetkin ovat
22839: joutuu maksamaan vientikustannusmaksua.                 käyttämättömiin peltoihin verrattuna melko vä-
22840: Velvoitteen mukaisesta viherkesannosta makse-           häiset. Esimerkiksi viherkesannoissa käytettä-
22841: taan 400 markan palkkiota hehtaarilta. A voke-          vien siemenseosten avulla kesannoinnilla voi-
22842: sannosta ei makseta palkkiota lainkaan. Kesan-          daan vaikuttaa hyvinkin myönteisesti maise-
22843: noimisjärjestelmä edellyttää myös peltojen hoi-         maan.
22844: tamista siten, ettei niiden viljelyskunto pääse             Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole
22845: heikkenemään.                                           tullut sellaisia kysyjän tarkoittamia epäkohtia,
22846:    Edellä mainittua suuremman palkkion voi              jotka edellyttäisivät kesannointijärjestelmän
22847: saada kesannoimalla vapaaehtoisesti velvoitteen         oleellista muuttamista.
22848: 
22849:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
22850: 
22851:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
22852:                                           1993 vp -   KK 157                                           3
22853: 
22854: 
22855: 
22856: 
22857:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22858: 
22859:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grundpremie om 600-1 000 mk för alla trädes-
22860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        hektar som överstiger den obligatoriska trädan,
22861: den 24 mars 1993 till vederbörande medlem av          och dessutom en eventuell tilläggspremie om
22862: statsrådet översänt följande av riksdagsman           1 200-1 900 mk för hektar som överstiger den
22863: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 157:        obligatoriska trädan, ända upp tili 30 % av den
22864:                                                       totala åkerarealen. Premierna betalas till fullt
22865:           Ämnar Regeringen på något sätt sätta        belopp endast för grönträda. Premie betalas inte
22866:        stopp för den verksamhet som innebär           heller i detta fall för öppen trädesmark som
22867:        att lantgårdars investeringsägare lyfter       brukats.
22868:        dyra trädesersättningar av staten för åk-         Trädespremien kan inte anses vara stor med
22869:        rar som är i dåligt skick?                     beaktande av värdet av den skörd som går
22870:                                                       förlorad. Det blir avsevärt billigare att betala
22871:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         premier än att exportera spannmålsproduktio-
22872: anföra följande:                                      nen från motsvarande åkerareal.
22873:                                                          Åkrar som är i dåligt skick och har blivit
22874:     En minskning av överproduktionen inom             buskbevuxna har i allmänhet varit underställda
22875: lantbrukssektorn förutsätter fortfarande att          ett avtal som har begränsat användningen av
22876: framställningen av de centralaste husdjurspro-        åkern eller en förbindelse om nedläggning av
22877: dukterna minskas. Detsamma gäller i synnerhet         lantbruksproduktionen en1igt lagen om avträ-
22878: åkerarealerna och växtproduktionen. Anda se-          despension. Om åkrar av detta s1ag inte inom
22879: dan 1960-talet har produktioneo reglerats i syfte     fem år från den tidpunkt då avtalet slöts eller
22880: att begränsa överproduktionen. Atgärderna har         förbindelsen ingicks åter är en del av lantbruks-
22881: utgjorts antingen av administrativa förbud utan       produktionen underställs åkrarna lagen om be-
22882: vederlagskoppling, t.ex. kvotsystemet för mjölk       gränsning av åkerröjning. I detta fall är det inte
22883: eller grundläggningstillståndssystemet, eller av      längre möjligt att börja odla dessa åkrar.
22884: system i vilka vederlag har utbetalats och produ-        Med tanke på miljövården och landskapet är
22885: centen fått ersättning för att produktioneo eller     åkrar som ligger i träda ofta ett bättre alternativ
22886: användningen av insatsvaror reducerats anting-        än åkrar som är underställda begränsnings- eller
22887: en för viss tid eller permanent.                      nedläggningsavtal av det slag som nämnts ovan.
22888:     Trädessystemet är ett exempel på ett system i     Grönträda rekommenderas framom öppen träda
22889: vilket vederlag utbetalas och med hjälp av vilket     eftersom den är miljövänligare. Man har försökt
22890: man försöker minska spannmålsproduktionen.            främja grönträda i synnerhet på åkrar som
22891: Odlaren skalllägga 15 % av sin åkerareal i träda.     gränsar tili vattendrag. Även de direkta verk-
22892: Gör han det inte, är han tvungen att betala en        ningar på landskapet som förorsakas av trädes-
22893: exportkostnadsavgift. För ob1igatorisk grönträ-       läggning är i jämföre1se med obrukade åkrar
22894: da beta1as en premie på 400 mk/ha. För öppen          relativt små. T.ex. med hjälp av de fröblandning-
22895: träda betalas ingen premie. Trädessystemet för-       ar som används vid grönträda kan man inverka
22896: utsätter också att åkrarna sköts så att deras skick   t.o.m. mycket positivt på landskapet.
22897: med avseende på odling inte försämras.                   Jord- och skogsbruksministeriet har inte kän-
22898:     Genom att förutom den obligatoriska trädan        nedom om sådana i spörsmålet avsedda olägen-
22899:  frivilligt lägga minst 5 % av lägenhetens åkerare-   heter som skulle kräva en ingående ändring av
22900:  al i träda kan man få en större ersättning än den    trädessystemet.
22901:  som nämns ovan. Beroende på ort betalas då en
22902: 
22903:      Helsingfors den 27 april 1993
22904: 
22905:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
22906:                                                 1993 vp
22907: 
22908: Kirjallinen kysymys 158
22909: 
22910: 
22911: 
22912: 
22913:                                    Aittoniemi:   Tervolan       maatalousoppilaitoksen       toiminnan
22914:                                        turvaamisesta
22915: 
22916: 
22917:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22918: 
22919:     Hiljattain esitetyn televisio-ohjelman mukai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22920: sesti Tervolassa sijaitseva maatalouden ammat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22921: teihin valmentava oppilaitos on päätetty siirtää      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22922: uusista tiloistaan kaupunkiin eli Rovaniemelle,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22923: jossa suunniteltuihin sijoitustiloihin joudutaan
22924: tekemään miljoonien markkojen remontti. Asiaa                    Miten Hallitus perustelee Tervolassa
22925: valmistellut virkamies ei ollut vaivautunut kiirei-           sijaitsevan ja maatalouden ammatteihin
22926: siinsä vedoten tutustumaan asiaan sen enemmäl-                valmentavan oppilaitoksen siirtämistä
22927: ti, puhumattakaan siitä, että olisi vaivautunut               nykyaikaisista tiloista Rovaniemen kau-
22928: kysymään kyseisessä laitoksessa työskentelevien               punkimaisemaan, kalliin kunnostuksen
22929: tai oppilaiden mielipidettä.                     .            vaativiin tiloihin?
22930:     Kun on seurannut maan oppilaitoksissa sääs-
22931: töohjelmiin tehtävää suurta saneerausta, on tul-
22932: lut mieleen, että kaikki ei ole ihan kohdallaan.
22933: 
22934:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1993
22935: 
22936:                                             Sulo Aittoniemi
22937: 
22938: 
22939: 
22940: 
22941: 2300321
22942: 2                                       1993 vp -   KK 158
22943: 
22944: 
22945: 
22946: 
22947:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22948: 
22949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuna valtion maatalousoppilaitosten keskimää-
22950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       räisiin vastaaviin kustannuksiin.
22951: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Vuosi                   opiskeli-   käyttö-         valtion
22952: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-                                joita kustannukset       maatalous-
22953: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                                         mk/opiskelija   oppilaitokset
22954: n:o 158:                                                                                              mk/opiskelija
22955:                                                     1989 ···············      37         95 942         53 661
22956:           Miten Hallitus perustelee Tervolassa      1990 ···············      32        100 356         56 883
22957:        sijaitsevan ja maatalouden ammatteihin       1991 .............. .     33        102 255         59 913
22958:        valmentavan oppilaitoksen siirtämistä
22959:        nykyaikaisista tiloista Rovaniemen kau-         Opetusministeriö katsoo opetushallitukselta
22960:        punkimaisemaan, kalliin kunnostuksen         saamiensa tietojen perusteella, että yhdistämällä
22961:        vaativiin tiloihin?                          muodostetun Lapin maaseutuopiston edellytyk-
22962:                                                     set aikaisempaa taloudellisempaan toimintaan
22963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eivät ole merkittävästi edellä kuvatusta lisäänty-
22964: vasti seuraavaa:                                    neet. Kun tiedetään, että valtion ammatillisten
22965:                                                     oppilaitosten toimintamenomäärärahoihin ei ole
22966:    Lapin maaseutuopiston Tervolan toimipaik-        odotettavissa korotuksia, jää lähes ainoaksi mer-
22967: ka toimi itsenäisenä valtion maatalousoppilai-      kittäväksi keinoksi kustannusten säästämisessä
22968: toksena 31.7.1992 saakka, jolloin se yhdistettiin   yksikkökoon kasvattaminen ja toiminnan kes-
22969: Rovaniemen maatalous- ja puutarhaoppilaitok-        kittäminen sivutoimipaikoista pääkouluihin.
22970: sen kanssa. Oppilaitoksen nimeksi tuli tällöin         Lapin maaseutuopisto on ainoa maatalous-
22971: Lapin maaseutuopisto. Oppilaitoksen Tervolan        alan opistoasteen koulutusta antava oppilaitos
22972: toimipisteen tehtäväksi tuli antaa maatilatalou-    Lapin läänissä, joten kaikki toimenpiteet, jotka
22973: den kouluasteen koulutusta oppilaitoksen kou-       tukevat oppilaitoksen toimintaedellytysten pa-
22974: lutustehtävän puitteissa. Oppilaitoksen Rova-       rantamista, vaikuttavat myös oppilaitoksen vai-
22975: niemen toimipaikan tehtäväksi jäi antaa maati-      kutusalueen maaseutuelinkeinojen kehittämi-
22976: latalouden opistoasteen koulutusta sekä puutar-     seen.
22977: hatalouden koulutusta. Oppilaitoksen uudel-            Maa- ja puutarhatalouden sekä niitä tukevien
22978: leenorganisoinnin yhteydessä Rovaniemen kou-        maaseutuelinkeinojen koulutus Lapin maaseutu-
22979: lutilan toiminnot on supistettu vastaamaan puu-     opiston vaikutusalueella voidaan toteuttaa pit-
22980: tarhatalouden opetusta ja Tervolan koulutilalle     källä aikavälillä parhaiten ja myös taloudellisesti
22981: on keskitetty muut maatalousopetuksen edellyt-      suurehkossa yksikössä Rovaniemellä, missä on
22982: tämät toiminnot.                                    edellytykset myös tulevaisuudessa yhä merkittä-
22983:    Tervolan koulutilan kokonaispinta-ala on         vämmäksi käyvälle koulutusyhteistyölle myös
22984: 284,61 ha,josta peltoa 76,79 ha. Tervolan raken-    muiden alojen oppilaitosten kanssa. Yksikkö-
22985: nukset ovat hyväkuntoiset, kun taas Rovanie-        koon kasvattamiseksi ja siitä saatavan edun
22986: men koulutilan rakennuksista jotkut vaativat        saamiseksi opetusministeriö valmistelee Lapin
22987: peruskorjausta.                                     maaseutuopiston ja sen välittömässä läheisyy-
22988:    Tervolan toimiessa itsenäisenä maatalousop-      dessä sijaitsevan Rovaniemen koti- ja laitosta-
22989: pilaitoksena siinä oli 9 opettajaa sekä 10 muu-     lousoppilaitoksen yhdistämistä 1.8.1994 lukien.
22990: hun henkilökuntaan kuuluvaa. Opiskelijoita oli         Lapin maaseutuopiston Tervolan toimipai-
22991: vähän ja opiskelijakohtaiset käyttökustannukset     kan asema tullaan ratkaisemaan ammatillisten
22992: muodostuivat korkeiksi. Seuraavasta taulukosta      oppilaitosten verkoston toiminnan tehostamista
22993: ilmenee opiskelijamäärät vuosina 1989-91 sekä       koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen
22994: opiskelijakohtaiset käyttökustannukset verrat-      yhteydessä vielä kuluvan kevään aikana.
22995: 
22996:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
22997: 
22998:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
22999:                                          1993 vp -   KK 158                                                     3
23000: 
23001: 
23002: 
23003: 
23004:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23005: 
23006:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          År                      stude-      drifts-       statens
23007: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande                                 rande     kostnader     lantbruks-
23008:                                                                                       mklstuderande läroanstalter
23009: medlem av statsrådet översänt följande av riks-                                                    mklstuderande
23010: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         1989 .............. .    37         95 942        53 661
23011: mål nr 158:                                          1990 .............. .    32        100 356        56 883
23012:           Hur motiverar Regeringen att en i          1991 .............. .    33        102 255        59 913
23013:        Tervola belägen läroanstalt som ger ut-
23014:        bildning för lantbruksyrken flyttas från         Undervisningsministeriet anser utgående från
23015:        sina moderna lokaler till Rovaniemi           de uppgifter utbi1dningsstyre1sen givit att förut-
23016:        stadsmiljö där lokalerna kräver en dyr        sättningarna för en 1önsammare verksamhet vid
23017:        sanering?                                     den genom sammanslagning bi1dade läroanstal-
23018:                                                      ten Lapin maaseutuopisto inte ökat märkbart
23019:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        jämfört med det ovan beskrivna. Då vi vet att
23020: anföra följande:                                     några höjningar i ans1agen för yrkesläroan-
23021:                                                      stalternas verksamhetsutgifter inte är att vänta
23022:    Tervola-enheten av Lapin maaseutuopisto var       finns det knappt något annat sätt att spara på
23023: en självständig statlig lantbruksläroanstalt ända    kostnaderna än att öka enhetsstorleken och
23024: fram till 31.7.1992, då den sammanslogs med          koncentrera verksamheten från fi1ialerna till hu-
23025: Rovaniemen maatalous- ja puutarhaoppilaitos.         vudsko1orna.
23026: Läroanstalten fick då namnet Lapin maaseutu-
23027:                                                         Lapin maaseutuopisto är den enda läroanstal-
23028: opisto. Läroanstaltens verksamhetsenhet i Ter-
23029:                                                      ten som ger lantbruksutbildning på institutnivå i
23030: vola skulle ge lantbruksutbildning på skolnivå
23031: inom ramen för läroanstaltens utbildningsupp-        Lapplands Iän, vilket innebär att alla åtgärder
23032: gift. Läroanstaltens verksamhetsenhet i Rova-        som främjar läroanstaltens verksamhetsförut-
23033: niemi skulle ge lantbruksutbildning på institutni-   sättningar också inverkar på utvecklingen av
23034:                                                      lantbruksnäringarna på läroanstaltens intluens-
23035: vå samt utbildning i trädgårdsskötsel. I samband
23036:                                                      område.
23037: med omorganiseringen av läroanstalten har
23038: funktionerna vid skollägenheten i Rovaniemi             Utbildningen i lantbruk och trädgårdsskötsel
23039: skurits ned för att motsvara undervisningen i        samt utbildningen i lantbruksnäringar som stö-
23040: trädgårdsskötsel och de övriga funktioner som        der dem på influensområdet för Lapin maaseu-
23041: lantbruksundervisningen förutsätter har kon-         tuopisto kan på lång sikt genomföras bäst och
23042: centrerats till skollägenheten i Tervola.            lönsammast i en större enhet i Rovaniemi, där
23043:     Skollägenheten i Tervola har en totalareal om    det också i framtiden finns förutsättningar för ett
23044: 284,61 ha, av vilket 76,79 ha är åkrar. Byggna-      allt viktigare utbildningssamarbete också med
23045: derna i Tervola är i gott skick medan en del av      läroanstalter inom andra branscher. För att öka
23046: byggnaderna vid skollägenheten i Rovaniemi           enhetens storlek och för att uppnå den förmån
23047: kräver grundlig reparation.                          detta innebär bereder undervisningsministeriet
23048:     Då Tervola-enheten fungerade som en själv-       en sammanslagning av Lapin maaseutuopisto
23049: ständig lantbruksläroanstalt hade den 9 lärare       och Rovaniemen koti- ja laitostalousoppilaitos,
23050: samt 10 andra anställda. Antalet studerande var      som finns i dess omedelbara närhet, från och
23051: litet och driftskostnaderna per studerande blev      med 1.8.1994.
23052: höga. Följande tabell visar antalet studerande          Viiken ställningen blir för Tervola-enheten av
23053:  åren 1989-91 samt driftskostnaderna per stude-      Lapin maaseutuopisto kommer att avgöras i
23054:  rande jämfört med motsvarande kostnader vid         samband med statsrådets principbeslut om ef-
23055:  de statliga lantbruksläroanstalterna 1 genom-       fektivering av läroanstaltsnätet ännu denna vår.
23056:  snitt.
23057:      Helsingfors den 28 apri11993
23058: 
23059:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
23060: 1
23061: 
23062: 1
23063: 
23064: 1
23065: 
23066:     1
23067: 
23068:     1
23069: 
23070:     1
23071: 
23072:         1
23073: 
23074:         1
23075: 
23076:         1
23077: 
23078:             1
23079: 
23080:             1
23081: 
23082:             1
23083: 
23084:                 1
23085: 
23086:                 1
23087: 
23088:                 1
23089:                                              1993 vp
23090: 
23091: Kirjallinen kysymys 159
23092: 
23093: 
23094: 
23095: 
23096:                                  Aittoniemi: Markan arvon heikkenemisen vaikutuksesta kauppata-
23097:                                      seeseen
23098: 
23099: 
23100:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23101: 
23102:    Suomi iloitsee viennin nopeasta kasvusta ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23103: kauppataseen ylijäämästä. Asiaan sisältynee kui-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23104: tenkin toinenkin totuus. Markkamääräisenä il-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23105: moitetun viennin kasvu lienee markan arvon         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23106: heikkenemisestä johtuvaa. Tuonnin osalta, vaik-
23107: ka sama ilmiö kylläkin vaikuttaa kauppataseen                 Mikä on Hallituksen mielestä ns. rii-
23108: kehitykseen toiseen suuntaan, suurin vaikuttaja            suttu totuus viennin ja kauppataseen ke-
23109: taas lienee kysynnän voimakas lasku, joka kos-             hityksestä ottaen huomioon mm. markan
23110: kee myös ja ehkä erityisestikin tuontitavaroita.           arvon heikkenemisen?
23111: 
23112:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
23113: 
23114:                                          Sulo Aittoniemi
23115: 
23116: 
23117: 
23118: 
23119:  2300321
23120: 2                                      1993 vp -   KK 159
23121: 
23122: 
23123: 
23124: 
23125:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23126: 
23127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vähitellen ovat näkyviin tulleet myös tuntu-
23128: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti parantuneen kilpailukyvyn vaikutukset.
23129: olette 25 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn        Viennin kasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin
23130: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       markkinoiden kasvu. Markkinaosuudet ovat
23131: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo       kohentuneet. On kuitenkin ilmeistä, että kestää
23132: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     oman aikansa ennen kuin parantunut kilpailu-
23133: sen n:o 159:                                       kyky ennättää vaikuttaa vientitoimituksiin.
23134:                                                       Markan heikkenemisestä aiheutunut kilpailu-
23135:           Mikä on Hallituksen mielestä ns. rii-    kyvyn parantuminen on toteutunut kolmessa eri
23136:        suttu totuus viennin ja kauppataseen ke-    vaiheessa: marraskuussa 1991, syyskuussa 1992
23137:        hityksestä ottaen huomioon mm. markan       sekä viime talvena. Tästä syystä suuri osa mar-
23138:        arvon heikkenemisen?                        kan devalvoitumisesta aiheutuvista kilpailuky-
23139:                                                    kyvaikutuksista lienee vielä edessä. On lisäksi
23140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       syytä huomata, että kolmannes kilpailukyvyn
23141: vasti seuraavaa:                                   kohentumisesta tulee muista tekijöistä kuin mar-
23142:                                                    kan heikkenemisestä: kotimaan kustannuskehi-
23143:    Ulkomaankaupan tasapaino on korjaantunut        tyksestä sekä tuottavuuden noususta.
23144: olennaisesti parin vuoden aikana. Lähes kahden        Viennin määrä kasvoi viime vuonna 9 pro-
23145: miljardin markan suuruinen alijäämä on käänty-     senttia, vaikka vientimarkkinoiden kysynnän
23146: nyt viime vuoden loppuun mennessä yli 12 mil-      kasvu oli heikkoa. Ennusteet perustuvat siihen,
23147: jardin markan ylijäämäksi. Tänä vuonna sen         että markkinatilanne säilyy verrattain huonona
23148: odotetaan kaksinkertaistuvan. Alkuvuoden ul-       edelleen tänä vuonna. Kun kysynnän elpyminen
23149: komaankauppaluvut vahvistavat, että tämä ar-       joskus alkaa, ovat mahdollisuudet syntyneen
23150: vio on toteutumassa. Tämäkään ei ole riittävä      kilpailukykyedun hyödyntämiseksi merkittävät.
23151: ulkoisen tasapainon korjaamiseksi ja velkaantu-       Tuonnin määrä on supistunut paljolti koti-
23152: misvauhdin pysäyttämiseksi. Tästä syystä kaup-     maisen kysynnän heikkenemisen vuoksi. On kui-
23153: pataseen onkin ensi vuonna edelleen vahvistutta-   tenkin otettava huomioon, että kilpailukyvyn
23154: va.                                                parantuminen on kohentanut myös tuonnin
23155:    Toistaiseksi kauppataseen kohentuminen on       kanssa kilpailevan teollisuuden asemaa. Koti-
23156: perustunut ulkomaankaupan volyymimuutok-           markkinateollisuuden markkinaosuudet ovat
23157: siin: viennin kasvuun ja tuonnin supistumiseen.    vahvistuneet. Toisaalta viennin ja teollisuustuo-
23158: Vaihtosuhde on sen sijaan heikentynyt, kuten       tannon elpyminen on näkynyt raaka-aine- ja
23159: yleensä tapahtuukin välittömästi valuutan deval-   tuotantotarviketuonnin lisääntymisenä.
23160: voitumisen jälkeen. Viennin määrän kasvu on           Vientihintojen kehitys on ollut devalvoitu-
23161: tähän mennessä ollut seurausta lähinnä kahdesta    misprosentteihin nähden vaimeaa. Tämä on ai-
23162: tekijästä. Ensi vaiheessa - jo vuoden 1991         heutunut siitä, että metsäteollisuustuotteiden
23163: aikana - vientiä lisäsi kotimaisen kysynnän        markkinatilanne on ollut erityisen heikko. Nä-
23164: supistumisesta aiheutunut vientitarjonnan kas-     kymät ovat kuitenkin valkenemassa. Tähän ovat
23165: vu. Tämä on paljolti markan heikkenemisestä        vaikuttaneet ennen muuta Yhdysvaltojen talous-
23166: riippumaton ilmiö. Tätä osoittaa se, että länsi-   kehitys sekä dollarin vahvistuminen. Voidaan-
23167: vienti alkoi kasvaa jo ennen marraskuun 1991       kin arvioida, että myös vaihtosuhteen paranemi-
23168: devalvaatiota. Markan heikkeneminen on pa-         nen alkaa vähitellen tukea kauppataseen vahvis-
23169: rantanut viennin kannattavuutta, mikä on osal-     tumista.
23170: taan lisännyt vientitarjontaa.
23171: 
23172:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
23173: 
23174:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23175:                                             1993 vp -    KK 159                                           3
23176: 
23177: 
23178: 
23179: 
23180:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
23181: 
23182:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             synas. Tillväxten av exporten har varit betydligt
23183: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           snabbare än marknademas tillväxt. Marknads-
23184: den 25 mars 1993 tili vederbörande medlem av             andelama har stigit. Det är dock uppenbart att
23185: statsrådet översänt följande av riksdagsman              det tar sin tid innan den förbättrade konkurrens-
23186: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 159:           kraften hinner inverka på exportleveransema.
23187:                                                             Den ökade konkurrenskraft som markens
23188:           Viiken anser Regeringen vara den s.k.          försvagade värde medfört har förverkligats i tre
23189:         nakna sanningen om exportens och han-            olika skeden: i november 1991, i september 1992
23190:         delsbalansens utveckling med beaktande           och senaste vinter. På grund av detta torde en
23191:         av bl.a. markens försvagade värde?               stor del av de verkningar på konkurrenskraften
23192:                                                          som markens devalvering medförde ännu vara
23193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            på kommande. Det är dessutom skäl att observe-
23194: anföra följande:                                         ra att en tredjedel av ökningen av konkurrens-
23195:                                                          kraften beror på andra faktorer än markens
23196:     Utrikeshandelsbalansen har förbättrats avse-         försvagade värde, nämligen på kostnadsutveck-
23197: värt under de senaste åren. Underskottet på              lingen i vårt land och den ökade produktiviteten.
23198: inemot två miljarder mark hade vid utgången av              I fjol ökade exportvolymen med 9 procent
23199: förra året svängt tili ett överskott på över 12          fastän ökningen av efterfrågan på exportmark-
23200: mrd. mk. Man räknar med att överskottet för-             naden var liten. Prognosen bygger på att mark-
23201: dubblas under detta år. Siffroma för utrikeshan-         nadsläget förblir rätt så dåligt även i år. När
23202: deln från årets början bekräftar att denna upp-          återhämtningen av efterfrågan kommer i gång är
23203: skattning håller på att realiseras. Inte ens detta är    möjlighetema att utnyttja den uppnådda förde-
23204: tillräckligt för att rätta tili den yttre balansen och   len i konkurrenskraften avsevärda.
23205: stoppa skuldsättningstakten. På grund av detta              Importvolymen har i hög grad minskat till
23206: måste handelsbalansen nästa år förstärkas ytter-         följd av den minskade inhemska efterfrågan. Det
23207: ligare.                                                  bör dock observeras att även industrin, som
23208:     Hittills har uppsvinget i handelsbalansen            konkurrerar med importen, har fått en bättre
23209: grundat sig på utrikeshandelns volymföränd-              ställning tack vare den förbättrade konkurrens-
23210: ringar, d.v.s. ökad export och minskad import.           kraften. Marknadsandelama för hemmamark-
23211: Bytesförhållandet har däremot försämrats, nå-            nadsindustrin har förstärkts. Å andra sidan har
23212: got som i allmänhet brukar ske 9medelbart efter          återhämtningen inom exporten och industripro-
23213: att en valuta har devalverats. Okningen av ex-           duktionen resulterat i en ökad import av råvaror
23214: portvolymen har hittills främst berott på två            och produktionsfömödenheter.
23215: faktorer. I det första skedet - redan år 1991               Utvecklingen av exportprisema har med hän-
23216: ökade exporten till följd av den tillväxt i ex-          syn tili devalveringsprocentema varit svag. Detta
23217: portutbudet som berodde på minskad inhemsk               har berott på det synnerligen svaga marknadslä-
23218: efterfrågan. Detta fenomen är i hög grad obero-          get för skogsindustriprodukter. Utsiktema hål-
23219: ende av markens försvagade värde. Detta påvi-            ler dock på att ljusna. Detta beror framför allt på
23220: sas av att exporten tili väst började öka redan          den ekonomiska utvecklingen i Förenta statema
23221: före devalveringen i november 1991. Markens              och på att dollam blivit starkare. Man kan
23222: försvagade värde har förbättrat exportens lön-           sålunda förutse att även det förbättrade bytes-
23223: samhet, vilket i sin tur har ökat exportutbudet.         förhållandet så småningom börjar stödja en
23224:     Så småningom har även verkningama av den             starkare handelsbalans.
23225: avsevärt förbättrade konkurrenskraften börjat
23226: 
23227:      Helsingfors den 22 april 1993
23228: 
23229:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
23230:                                                  1993 vp
23231: 
23232: Kirjallinen kysymys 160
23233: 
23234: 
23235: 
23236: 
23237:                                     Heikkinen: Metsäverotusta koskevien säännösten muutoksen vai-
23238:                                         kutuksista kuntien verotuloihin
23239: 
23240: 
23241:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23242: 
23243:    Hallituksen veropoliittinen ministerivalio-         maksuunpantujen ennakkoverojen paaomave-
23244: kunta on 26.11.1992 päättänyt, että erityisesti        ron tuotto olisi yhteensä n. 1,4 miljardia mark-
23245: niiden metsävaltaisten kuntien, joissa sijaitsee       kaa ja tästä kuntien osuus n. 0,63 miljardia
23246: runsaasti valtion metsiä, erityisongelmat selvite-     markkaa. Pääasiallisena syynä verotuoton jyrk-
23247: tään vuoden 1993 tammikuun loppuun mennes-             kään laskemiseen on yritystoiminnan tulosten
23248: sä. Hyväksyessään tuloverolain, joka sisältää          romahtaminen laman vuoksi. Kun koko maassa
23249: myös metsäverotusta koskevat uudet säännök-            kertyvän yhteisöveron summaan sisältyy myös
23250: set, eduskunta edellytti, että hallitus antaa välit-   puun myyntitulosta kertyvä vero, on tästä seu-
23251: tömästi selvityksen valmistuttua asiaa koskevan        rauksena, että metsävaltaisten kuntien verotuot-
23252: esityksen eduskunnalle.                                to tulee laskemaan poikkeuksellisen jyrkästi.
23253:    Valtiovarainministeriön vero-osastolla onkin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23254: valmistunut 31.1.1993 asiaa koskeva selvitys.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23255: Siinä on kuitenkin analysoitu vain eriytettyyn         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23256: tuloverojärjestelmään liittyvää yhteisöveron           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23257: jakojärjestelmää metsätulon verotuksen osalta.
23258: Selvittämättä on kuitenkin jätetty varsinainen                    Onko Hallitus tietoinen, että veropo-
23259: asia, eli miten koko maassa kertyvän yhteisöve-               liittisen ministerivaliokunnan ja edus-
23260: ron varsinaisen tuoton vuosittaiset muutokset                 kunnan edellyttämä selvitys metsäval-
23261: vaikuttavat niiden kuntien verotuottoon, joissa               taisten kuntien erityisongelmista on edel-
23262: sijaitsee runsaasti valtion metsiä. Veropoliittisen           leen tekemättä, ja
23263: ministerivaliokunnan päätös ja eduskunnan                         mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
23264: ponsi edellyttivät nimenomaan tätä selvitystä.                tus aikoo ryhtyä, jotta niiden metsäval-
23265:    Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan                 taisten kuntien, joissa sijaitsee runsaasti
23266: vuoden 1991 kunnallisveron tuotosta n. 4 miljar-              valtion metsiä, erityisongelmat selvite-
23267: dia markkaa siirtyy pääomaverotuksen piiriin.                 tään ja tarpeelliset hallituksen lainmuu-
23268: Verohallituksen tilastojen mukaan vuodelle 1993               tosesitykset annetaan eduskunnalle?
23269: 
23270:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
23271: 
23272:                                            Kauko Heikkinen
23273: 
23274: 
23275: 
23276: 
23277: 2300321
23278: 2                                          1993 vp -    KK 160
23279: 
23280: 
23281: 
23282: 
23283:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23284: 
23285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Mikäli taloudellinen tilanne olisi normaali ja
23286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           yhteisöveroa kertyisi aiempien vuosien keski-
23287: olette 25 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn             määrää vastaava määrä, saisivat kaikki kunnat
23288: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            ja seurakunnat jotakuinkin aiempaa vastaavat
23289: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Kauko           verotulot. Yhteisö- ja pääomaverouudistus ei
23290: Heikkisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          siten ole aiheuttamassa menetyksiä kuntien vero-
23291: n:o 160:                                                tuloihin. Taloudellisen laman seurauksena yhtei-
23292:                                                         söveron tuotto tulee kuitenkin olemaan poik-
23293:             Onko Hallitus tietoinen, että vetopo-       keuksellisen alhainen. Niille kunnille, jotka ai-
23294:         liittisen ministerivaliokunnan ja edus-         emminkin ovat olleet merkittäviä elinkeinotoi-
23295:         kunnan edellyttämä selvitys metsäval-           minnan maksamien yhteisöverojen saajia, ei ti-
23296:         taisten kuntien erityisongelmista on edel-      lanne eroa siitä, mikä se olisi ollut ilman verouu-
23297:         leen tekemättä, ja                              distustakin. Sen sijaan ne kunnat, jotka aiemmin
23298:             mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      ovat saaneet merkittävän osan verotuloistaan
23299:         tus aikoo ryhtyä, jotta niiden metsäval-        suhdanteista riippumattomina ja jotka nyt saa-
23300:         taisten kuntien, joissa sijaitsee runsaasti     vat vastaavat verotulot osuutena yhteisöverosta,
23301:         valtion metsiä, erityisongelmat selvite-        ovat joutumassa aiemmasta poikkeavaan tilan-
23302:         tään ja tarpeelliset hallituksen lainmuu-       teeseen. Verotulojen kertymä tulee vaihtelemaan
23303:         tosesitykset annetaan eduskunnalle?             kokonaistaloudellisen tilanteen mukaan ja ta-
23304:                                                         saantumaan aiempaa tasoa vastaavaksi vasta
23305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            pitemmällä aikavälillä.
23306: vasti seuraavaa:                                            Hallituksen käsityksen mukaan valtionmetsä-
23307:                                                         valtaisille kunnille ei aiheudu menetyksiä uuden
23308:     Yhteisö- ja pääomaverouudistuksessa luovut-         yhteisöveron eikä sen jakojärjestelmän johdosta.
23309: tiin vanhamuotoisesta yhteisöverotuksesta. Tä-          Nämä kunnat eivät tule myöskään keskimäärin
23310: mä merkitsi muun muassa äyripohjaisen yhteisö-          heikommin kohdelluiksi kuin muut kunnat.
23311: jen kunnallisverotuksen lakkaamista. Kuntien ja         Myöskään yksityismetsien sijaintikunnat eivät
23312: seurakuntien verotulojen turvaamiseksi osa uu-          koe menetyksiä kotikuntaiseen verotukseen siir-
23313: simuotoisen yhteisöveron tuotosta säädettiin            tymisen johdosta. Sen sijaan valtionmetsävaltai-
23314: jaettavaksi kuntien ja seurakuntien kesken. Kun-        set kunnat joutuvat verotulojen vuosittaisen
23315: ta- ja seurakuntaryhmien osuudet yhteisöverosta         vaihtelun osalta aiemmasta merkittävästi poik-
23316: säädettiin vastaamaan vanhamuotoisen yhteisö-            keavaan tilanteeseen. Pinta-alaperusteisena
23317: veron vastaavia osuuksia. Kuntien ja seurakun-          määräytynyt aiempi vuosittain vakaa verotulo
23318: tien välisiä jako-osuuksia määrättäessä on otettu        kertyy jatkossa osana koko maan yhteisöveron
23319: huomioon kaikki se kuntakohtainen tieto, joka           tuotosta. Siirtyminen uuteen järjestelmään ta-
23320: on ollut saatavissa kunkin kunnan äyripohjassa          pahtuu tässä mielessä erittäin hankalassa tilan-
23321: uudistuksen johdosta tapahtuvista muutoksista.           teessa. Yhteisöveron tuotto on kuluvana vuonna
23322:     Veropoliittinen ministerivaliokunta on saanut       jäämässä alle puoleen vuoden 1991 tasosta. Täs-
23323: käyttöönsä selvityksen, jossa toimeksiannon             sä tilanteessa eräät valtionmetsävaltaiset kun-
23324: mukaisesti on tutkittu yhteisöveron jakojärjes-         nat ovat joutumassa vaativaan sopeutumiseen
23325: telmän vaikutuksia niihin metsävaltaisiin kun-          uuteen järjestelmään siirryttäessä. Toisaalta ta-
23326: tiin, joissa sijaitsee runsaasti valtion metsiä. Sel-    louden elpyminen aikanaan tulee merkitsemään
23327: vitys osoittaa, että valtionmetsävaltaiset kunnat        aiempaa suurempien verotulojen ohjautumista
23328: eivät ole menettämässä yhteisöveron jakojärjes-          kyseisiin kuntiin.
23329: telmässä verotulojaan suhteessa muihin kuntiin
23330: metsäverotuksen muutosten ja kotikuntaiseen
23331: verotukseen siirtymisen johdosta.
23332: 
23333:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
23334: 
23335:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23336:                                            1993 vp -   KK 160                                           3
23337: 
23338: 
23339: 
23340:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
23341: 
23342:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om det ekonomiska läget var normalt och
23343: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         samfundsskatt inflöt tili ett belopp som motsva-
23344: den 25 mars 1993 tili vederbörande medlem av           rar medelbeloppet de tidigare åren, skulle alla
23345: statsrådet översänt följande av riksdagsman            kommuner och församlingar få skatteinkomster
23346: Kauko Heikkinen undertecknade spörsmål nr              som ungefår motsvarar de tidigare. Reformen av
23347: 160:                                                   samfunds- och kapitalbeskattningen kommer
23348:            Är Regeringen medveten om att den           således inte att medföra förlorade skattinkom-
23349:         utredning över specialproblemen hos de         ster för kommunema. Som en följd av recessio-
23350:         skogsdominerade kommunema, som det             nen kommer intäktema av samfundsbeskatt-
23351:         skattepolitiska ministerutskottet och          ningen ändå att vara exceptionellt låga. De
23352:         riksdagen begärt, fortfarande är ogjord,       kommuner som tidigare fått betydande sam-
23353:         och                                            fundsskatter från näringsverksamheten är i en
23354:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       situation som inte. skiljer sig från den som hade
23355:         för att specialproblemen hos de skogsdo-       rått även utan skattereformen. Däremot kom-
23356:         minerade kommuner där staten äger              mer de kommuner, som tidigare fått en betydan-
23357:         mycket skog skall bli utredda och för att      de del av sina skatteinkomster oberoende av
23358:         regeringens förslag tili nödvändiga lag-       konjunkturema och nu får motsvarande skatte-
23359:         ändringar skall överlämnas tili riksda-        inkomster som en andel av samfundsbeskatt-
23360:         gen?                                           ningen, att hamna i en ny situation. Skattein-
23361:                                                        komstema kommer att flyta in i varierande
23362:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          storlek allt efter det samhällsekonomiska läget så
23363: anföra följande:                                       att de först på lång sikt jämnas ut och når den
23364:                                                        tidigare nivån.
23365:      Vid reformen av samfunds- och kapitalbe-             Regeringen anser att varken den nya sam-
23366: skattningen frångicks den gamla formen av sam-         fundsbeskattningen eller dess fördelningssystem
23367: fundsbeskattning. Detta betydde bl.a. att den på       kommer att medföra förluster för de kommuner
23368: skatteören baserade kommunalbeskattningen av           där staten äger mycket skog. Dessa kommuner
23369: samfund upphörde. För att garantera kommu-             kommer inte heller att bli sämre behandlade än
23370: nema och församlingama skatteintäkter stadga-          de andra kommunema i genomsnitt. De kom-
23371: des att en del av den nya samfundsskatten skall        muner där det finns mycket privatägd skog
23372: delas mellan kommunema och församlingen.               upplever inte heller förluster på grund av över-
23373: Enligt stadgandena motsvarar kommun- och               gången tili beskattning enligt hemkommun. Där-
23374: församlingsgruppemas andelar av samfunds-              emot hamnar de kommuner där staten äger
23375: skatten deras tidigare andelar av den gamla            mycket skog att på grund av de årliga växlingar-
23376: samfundsskatten. När kommunemas och för-               na i skatteinkomstema hamna i en situation som
23377: samlingamas fördelningskvoter fastställts har          avsevärt avviker från den tidigare. Den tidigare
23378: man beaktat alla tillgängliga uppgifter om de          stabila årliga skatteinkomsten som baserade sig
23379: förändringar i vatje enskild kommuns skatte-           på arealen inflyter i fortsättningen som en del av
23380: öresbas som reformen medför.                           intä~!ema av samfundsbeskattningen i hela lan-
23381:      Det skattepolitiska ministerutskottet har fått    det. Overgången tili det nya systemet sker i den
23382: en utredning som enligt uppdrag har gjorts över        meningen i en mycket besvärlig situation. 1 år
23383: den inverkan systemet med fördelningen av sam-         håller samfundsbeskattningen på att stanna un-
23384: fundsskatten haft för de skogsdominerade kom-          der halva nivån 1991. 1 den situationen kommer
23385: muner där staten äger mycket skog. Utredningen         vissa kommuner, där det finns mycket statsägd
23386: visar att dessa kommuner inte kommer att förlo-        skog, att få anstränga sig för att anpassa sig tili
23387: ra sina skatteinkomster genom det nya fördel-          övergången tili det nya systemet. När väl det
23388:  ningssystemet för samfundsskatten i förhållande       ekonomiska uppsvinget är här, kommer å andra
23389:  tili andra kommuner med anledning av ändring-         sidan kommunema i fråga att få större skattein-
23390: ama i skogsbeskattningen och övergången tili           komster än någonsin förut.
23391:  beskattning enligt hemkommun.
23392:        Helsingfors den 29 april 1993
23393: 
23394:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
23395:                                                 1993 vp
23396: 
23397: Kirjallinen kysymys 161
23398: 
23399: 
23400: 
23401: 
23402:                                    Rajamäki: Kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyyskorvauksen
23403:                                        määrään
23404: 
23405: 
23406:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23407: 
23408:     Hallituksen esityksestä ja hallituspuolueiden     nassamme heikoimmassa asemassa. Esimerkiksi
23409: kansanedustajien voimin syksyllä 1992 muutet-         työtön yksinhuoltaja saattoi menettää lain muu-
23410: tiin työttömyysturvalakia siten, että työttömyys-     toksen yhteydessä useita tuhansia markkoja.
23411: turva ja lasten kotihoidon tuki yhteensovitettiin     Oikeudenmukaisempaa olisi, että säästötoimen-
23412: vuoden 1993 alusta lukien. Lain käsittelyn yhtey-     piteet kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin tasapuo-
23413: dessä huomattiin, että hallituksen esitykseen liit-   lisesti.
23414: tyy eräs ongelma. Työttömyysturvan ja kotihoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23415: don tuen yhteensovittaminen kohdistuu ainoas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23416: taan kahden työttömän tai työttömän yksin-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23417: huoltajan kotitalouksiin. Sellaisissa perheissä,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23418: joissa toinen puoliso on työtön ja toinen työssä,
23419: kotihoidon tuki voidaan siirtää työssä käyvälle                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23420: puolisolle, jolloin yhteensovittamiselta välty-              ryhtyä korjatakseen työttömyysturvan ja
23421: tään. Tämä ongelma oli tiedossa lakia lopullises-            kotihoidon tuen yhteensovittamisesta
23422: ti hyväksyttäessä, mutta siitä ei välitetty.                 syntyneen tilanteen, jossa huono-osaiset
23423:     Tilanne on kohtuuton. Työttömyysturvame-                 kansalaiset joutuvat säästötoimenpitei-
23424: nojen säästötoimenpiteet kohdistuvat niihin                  den kohteena eriarvoiseen asemaan?
23425: henkilöihin, jotka ovat muutoinkin yhteiskun-
23426: 
23427:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
23428: 
23429:                                             Kari Rajamäki
23430: 
23431: 
23432: 
23433: 
23434: 230032J
23435: 2                                      1993 vp -    KK 161
23436: 
23437: 
23438: 
23439: 
23440:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23441: 
23442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osa ja sisaruskorotus otetaan päivärahaa vähen-
23443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tävänä huomioon.
23444: olette 25 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn            Toisena perusteena lainmuutokselle oli työ-
23445: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       voimapoliittinen näkökohta. Henkilö, joka saa
23446: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Kari       lasten kotihoidon tuen perusosaa ja sisaruskoro-
23447: Rajamäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tusta, ei aina välttämättä ole aktiivisen työvoi-
23448: n:o 161:                                           mapolitiikan piirissä työttömyysturvalain edel-
23449:                                                    lyttämällä tavalla siten, että hän olisi halukas
23450:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työn vastaanottamiseen työmarkkinoilla yleises-
23451:        ryhtyä korjatakseen työttömyysturvan ja     ti sovellettavin ehdoin tai että hänelle työvoima-
23452:        kotihoidon tuen yhteensovittamisesta        palveluja aktiivisesti tarjottaisiin. Lasten koti-
23453:        syntyneen tilanteen, jossa huono-osaiset    hoidon tuen lisäosan saaminen on jo aikaisem-
23454:        kansalaiset joutuvat säästötoimenpitei-     man lain mukaan ollut esteenätyöttömyyspäivä-
23455:        den kohteena eriarvoiseen asemaan?          rahan saamiselle.
23456:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriössä on eduskun-
23457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nan vastaukseen sisältyvän lausuman edellyttä-
23458: vasti seuraavaa:                                   mällä tavalla ryhdytty selvittämään edellä maini-
23459:                                                    tun lainmuutoksen vaikutusta työttömien lapsi-
23460:    Työttömyysturvalain 2 §:n mukaan työttö-        perheiden asemaan. Selvityksessä kartoitetaan
23461: myyspäivärahaa maksetaan työttömän työnha-         työttömyyspäivärahan maksajalaitosten, Kan-
23462: kijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyy-     saneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen, osalta,
23463: destä aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-   missä määrin ja minkä tasoisena etuuden työttö-
23464: vaamiseksi. Työttömyyspäivärahan saamisen          myyspäivärahasta vähentäminen on vaikuttanut
23465: yleisenä edellytyksenä on muun muassa, että        ja mitä muita heijastusvaikutuksia, esimerkiksi
23466: henkilö hakee kokoaikatyötä, on ilmoittautunut     lasten kotihoidon tuen lisäosan saajien määrän
23467: työvoimatoimistoon ja on työmarkkinoiden           muutos työttömien henkilöiden kohdalla, lain
23468: käytettävissä.                                     muutoksella on ollut. Selvityksen yhteydessä
23469:    Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden          kartoitetaan myös, onko lain muutoksella ollut
23470: 1993 alusta muun muassa siten, että lasten koti-   tavoiteltuja työvoimapoliittisia vaikutuksia. Sel-
23471: hoidon tuesta annetun lain mukainen perusosa       vityksen kohteena on myös, voitaisiinko työttö-
23472: ja sisaruskorotus vähentävät työttömyysturva-      myysturvalakia tältä osin muuttaa siten, että
23473: lain 27 §:n mukaisesti henkilölle maksettavaa      lasten kotihoidon tuesta annetun lain mukainen
23474: peruspäivärahan määrää tai hänelle maksetta-       perusosa ja sisaruskorotus eivät jatkossa vähen-
23475: vaa ansioon suhteutettua päivärahaa etuuden        täisi työttömyyspäivärahaa, jos edunsaaja on
23476: määrällä.                                          yksinhuoltaja tai jos myös edunsaajan puoliso
23477:    Valtion talousarvioon vuodelle 1993 liittyen    on työtön ja oikeutettu enintään työttömyys-
23478: työttömyysturvan säästöjä pyrittiin pääasiassa     päivärahan peruspäivärahan suuruiseen päivä-
23479: kohdentamaan niihin tilanteisiin, joissa työttö-   rahaan.
23480: myyspäivärahan saajalla on työttömyysturvan            Selvitystyön perusteella hallitus ryhtyy tar-
23481: ohella myös muita tuloja. Tämän periaatteen        peellisiin toimenpiteisiin mahdollisten epäkoh-
23482: mukaisesti myös lasten kotihoidon tuen perus-      tien korjaamiseksi.
23483: 
23484:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
23485: 
23486:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23487:                                           1993 vp -   KK 161                                        3
23488: 
23489: 
23490: 
23491: 
23492:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23493: 
23494:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             En ytterligare orsak tilllagändringen var den
23495: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        arbetskraftspolitiska aspekten. En person som
23496: den 25 mars 1993 tili vederbörande medlem av          får hemvårdsstödets grunddel och syskonförhöj-
23497: statsrådet översänt följande av riksdagsman           ning omfattas inte nödvändigtvis alitid av den
23498: Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr 161:          aktiva arbetskraftspolitiken på det sätt som
23499:                                                       lagen om utkomstskydd för arbetslösa förutsät-
23500:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ter, dvs. så att han vore villig att ta emot ett
23501:        ta för att reda upp den situation som          arbete på de villkor som alimänt tillämpas på
23502:        uppstått vid samordningen av utkomst-          arbetsmarknaden elier att han aktivt skulle er-
23503:        skyddet för arbetslösa och hemvårdsstö-        bjudas arbetskraftstjänster. Redan tidigare har
23504:        det och där sämre bemedlade medborga-          hemvårdsstödets tiliäggsdel enligt lagen utgjort
23505:        re försatts i en ojämlik stälining på grund    ett hinder för erhåliandet av arbetslöshetsdag-
23506:        av sparåtgärderna?                             penning.
23507:                                                          På det sätt som uttalandet i riksdagens svar
23508:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förutsätter har man vid social- och hälsovårds-
23509: anföra följande:                                      ministeriet börjat utreda hur den ovan nämnda
23510:                                                       lagändringen inverkar på arbetslösa barnfamil-
23511:    Enligt 2 § lagen om utkomstskydd för arbets-       jers ställning. 1 utredningen har i fråga om
23512: lösa betalas arbetslöshetsdagpenning i syfte att      folkpensionsanstalten och arbetslöshetskassor-
23513: trygga en arbetslös arbetssökandes utkomst och        na, som betalar ut arbetslöshetsdagpenningen,
23514: ersätta elier lindra de ekonomiska förlusterna av     kartlagts i viiken omfattning och på viiken nivå
23515: arbetslöshet. För att en arbetslös skali få arbets-   den av förmånerna föranledda minskningen av
23516: löshetsdagpenning förutsätts i allmänhet bl.a. att    arbetslöshetsdagpenningen har inverkat och vil-
23517: han söker heltidsarbete, har anmält sig vid en        ka andra återverkningar lagändringen fört med
23518: arbetskraftsbyrå och står tili arbetsmarknadens       sig, t.ex. en förändring i antalet mottagare av
23519: förfogande.                                           hemvårdsstödets tiliäggsdel bland arbetslösa
23520:    Lagen om utkomstskydd för arbetslösa änd-          personer. 1 samband med utredningen skali det
23521: rades vid ingången av 1993 bl.a. så att grundde-      även kartläggas om de eftersträvade arbets-
23522: len och syskonförhöjningen enligt lagen om stöd       kraftspolitiska verkningarna åstadkommits med
23523: för vård av barn i hemmet minskar den grund-          lagändringen. 1 utredningen klarläggs även om
23524: dagpenning som utbetalas enligt 27 § lagen om         lagen om utkomstskydd för arbetslösa tili denna
23525: utkomstskydd för arbetslösa eller den dagpen-         del kan ändras så att grunddelen och syskonför-
23526: ning som avvägs enligt förtjänsten. Minskningen       höjningen enligt lagen om stöd för vård av barn
23527: motsvarar förmånens belopp.                           i hemmet i fortsättningen inte skulle minska
23528:    1 anslutning tili statsbudgeten för 1993 inrik-    arbetslöshetsdagpenningen om förmånstagaren
23529: tades inbesparingarna i utkomstskyddet för ar-        är ensamförsörjare elier om även förmånstaga-
23530: betslösa i mån av möjlighet huvudsakligen på          rens make är arbetslös och har rätt tili en
23531: sådana fall där mottagarna av arbetslöshetsdag-       dagpenning som är högst lika stor som arbetslös-
23532: penning vid sidan av utkomstskyddet för arbets-       hetsdagpenningens grunddagpenning.
23533: lösa även har andra inkomster. Enligt denna              På basis av utredningen vidtar regeringen
23534: princip beaktas också hemvårdsstödets grunddel        nödvändiga åtgärder i syfte att avhjälpa eventu-
23535: och syskonförhöjning som inkomst som minskar          elia missförhållanden.
23536: dagpenningens belopp.
23537:      Helsingfors den 26 april 1993
23538: 
23539:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23540:                                                 1993 vp
23541: 
23542: Kirjallinen kysymys 162
23543: 
23544: 
23545: 
23546: 
23547:                                    T. Roos ym.: Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston kurssikirjojen
23548:                                        hankintamäärärahojen turvaamisesta
23549: 
23550: 
23551:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23552: 
23553:     Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakir-      1992 opiskelijakirjastosta annettiin lähes 400 000
23554: jasto siirtyi Helsingin yliopiston ylioppilaskun-     kotilainaa. Asiakkaita oli noin 40 000.
23555: nalta valtiolle vuonna 1974. Ylioppilaskunnan ja          Suomen oloissa kurssikirjojen lainaarnineo on
23556: valtion välisessä sopimuksessa valtio sitoutui        välttämätöntä siksi, että pienen kielialueen kir-
23557: muodostamaan ylioppilaskunnan kirjastosta eri-        jallisuus on erittäin kallista ja ulkomaisia kirjoja
23558: tyisesti opiskelijoita palvelevan Helsingin yli-      on vaikea saada. Korkeakoulujen opetusmene-
23559: opiston kirjaston osaston ja kehittämään opin-        telmät perustuvat pitkälti suurille ryhmille an-
23560: toihin liittyviä kirjastopalveluja. Valtio sitoutui   nettaviin massaluentoihin ja laajoihin kirjatent-
23561: osoittamaan osaston kehittämiseen muista yli-         teihin. Jos kurssikirjojen lainauspalvelut vaaran-
23562: opiston kirjaston määrärahoista erilliset kirjalli-   tuvat tai supistuvat merkittävästi, sillä on välit-
23563: suuden hankintamäärärahat                             tömästi koko korkeakouluopiskelua lamauttava
23564:     Helsingin yliopistoon on vuonna 1993 kohdis-      vaikutus. Opiskeluajat pitenevät väistämättä.
23565: tunut huomattavia määrärahaleikkauksia. Yli-          Opiskelijoiden toimeentulovaikeudet muuttuvat
23566: opiston kirjaston määrärahat ovat supistuneet         kohtuuttomiksi, jos kurssikirjoja joudutaan laa-
23567: yli 30 prosenttia. Suomen markan devalvoitumi-        jamittaisesti ostamaan.
23568:  sesta aiheutunut ulkomaisten kirjojen hintojen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23569:  nousu vaikuttaa siten, että kirjaston hankinta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23570: määrärahat ovat reaalisesti supistuneet yli 40        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23571:  prosenttia. Yliopiston kirjastosta saatujen tieto-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23572: jen mukaan uusien kurssikirjojen hankintaan ei
23573:  ole lainkaan määrärahoja.                                       Millä tavalla Hallitus aikoo turvata
23574:     Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakir-             Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston
23575: jasto on palvellut Helsingin yliopiston opiskeli-             kurssikirjojen hankintamäärärahat ja
23576: joiden lisäksi myös muita opiskelijoita ja yliopis-           täyttää Helsingin yliopiston ylioppilas-
23577:  tollisten kurssikirjojen tarvitsijoita. Vuonna               kunnalle antamansa sitoumukset?
23578: 
23579:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
23580: 
23581:                      Timo Roos                                        Juhani Alaranta
23582:                      Jouni Backman                                    Pentti Lahti-Nuuttila
23583: 
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 2300321
23588: 2                                       1993 vp -   KK 162
23589: 
23590: 
23591: 
23592: 
23593:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23594: 
23595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Helsingin yliopiston sisäisessä määrärahojen
23596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jaossa on yliopiston kirjaston määrärahoja leikat-
23597: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tu runsaalla 23 prosentilla viimevuoteen verrattu-
23598: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaT. Roosin       na. Yhdessä markan arvossa tapahtuneen muu-
23599: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        toksen kanssa tämä on saattanut yliopiston kir-
23600: 162:                                                jaston varsin vaikeaan tilanteeseen. Niin opiskeli-
23601:                                                     joiden kurssikirjojen kuin muunkin kirjallisuu-
23602:             Millä tavalla Hallitus aikoo turvata    den osalta kirjasto joutuu pidättäytymään uusista
23603:          Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston   hankinnoista voidakseen selviytyä aiemmin teh-
23604:          kurssikirjojen hankintamäärärahat ja       tyjen hankintasitoumusten kustannuksista. Yli-
23605:          täyttää Helsingin yliopiston ylioppilas-   opiston kirjastolaitoksen piirissä ongelma ei siten
23606:          kunnalle antamansa sitoumukset?            koske pelkästään kurssikirjallisuutta. Painetta
23607:                                                     uuden kurssikirjallisuuden hankintaan on pyritty
23608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        helpottamaan yliopiston sisäisellä suosituksena,
23609: vasti seuraavaa:                                    jonka mukaan kurssivaatimusten uudistamisesta
23610:                                                     tulisi mahdollisuuksien mukaan pidättäytyä. On
23611:    Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjas-    myös syytä todeta, että yliopiston kirjastolla on
23612: ton siirryttyä Helsingin yliopiston kirjaston yh-   kirjallisuuden hankinnan ohella useita muitakin
23613: teyteen osoitettiin sen kirjallisuuden hankintoi-   välttämättömiä rahoitustarpeita. Kirjallisuuden
23614: hin erilliset määrärahat valtion tulo- ja menoar-   hankintamäärärahojen äkillinen supistuminen ei
23615: viossa vuoteen 1977 saakka, minkä jälkeen vuo-      myöskään ole yksinomaan Helsingin yliopiston
23616: teen 1980 saakka kyseinen määräraha eriteltiin       ongelmana, vaan vastaavat määrärahavähen-
23617: erityismenoarvion tasolla. Tulo- ja menoarvion       nykset koskevat kaikkia maamme korkeakoulu-
23618: rakenteen kehittäminen on johtanut sittemmin        ja, joskin vähennysten sisäisessä suuntaamisessa
23619: siihen, että opiskelijakirjaston hankintamäärära-   ja painotuksissa saattaa eri korkeakoulujen välil-
23620: hoista päätetään yliopiston ja yliopiston kirjas-   lä ollakin eroja.
23621: ton hallintoelinten toimesta.                           Opetusministeriön saaman tiedon mukaan on
23622:    Valtiontalouden säästötoimet ovat tänä vuon-     Helsingin yliopisto sittemmin myöntänyt rahas-
23623: na johtaneet siihen, että eduskunnan hyväksy-       toistaan 300 000 markan määrärahan opiskelija-
23624: mässä talousarviossa korkeakoululaitoksen käyt-      kirjaston kurssikirjahankintoihin. Yliopiston te-
23625: töön osoitettuja määrärahoja on leikattu voimak-     kemät määrärahojen jakopäätökset eivät myös-
23626: kaasti aiempaan verrattuna. Helsingin yliopiston     kään ole lopullisia, vaan osa määrärahoista jae-
23627: osalta tämä on merkinnyt muihin opetus- ja           taan myöhemmin. Siinä yhteydessä myös kirjas-
23628: tutkimusmenoihin, kaluston hankintaan ja kiin-       ton ja sen opiskelijaosaston tarpeita on yliopis-
23629: teistöjen käyttöön tarkoitettujen määrärahojen       ton piirissä vielä mahdollista tarkastella uudes-
23630: vähenemistä noin 33 miljoonalla markalla. Kysei-     taan.
23631: sistä määrärahoista hoidetaan muun muassa
23632: yliopiston kaikki kirjallisuuden hankinnat.
23633: 
23634:        Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
23635: 
23636:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
23637:                                           1993 vp -   KK 162                                            3
23638: 
23639: 
23640: 
23641: 
23642:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23643: 
23644:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid Helsingfors universitets interna fördel-
23645: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          ning av anslagen har anslagen för universitetets
23646: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bibliotek skurits ned med drygt 23 procent jäm-
23647: dagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörsmål          fört med fjolåret. Detta har tillsammans med den
23648: nr 162:                                               förändring som skett i markens värde f6rsatt
23649:                                                       universitetes bibliotek i en synnerligen svår situa-
23650:           På vilket sätt ämnar Regeringen tryg-       tion. Både i fråga om de studerandes kursböcker
23651:        ga anslagen för anskaffning av kurs-           och annan litteratur måste biblioteket avstå från
23652:        böcker tili studentbiblioteket vid Hel-        att göra nyanskaffningar för att kunna klara av
23653:        singfors universitet och uppfylla sina         kostnaderna för tidigare ingångna anskaffnings-
23654:        förpliktelser till studentkåren vid Hel-       förbindelser. Inom universitetets biblioteksvä-
23655:        singfors universitet?                          sende gäller problemet således inte enbart kurs-
23656:                                                       litteraturen. Trycket på anskaffning av ny kurs-
23657:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         litteratur har man försökt underlätta genom en
23658: anföra följande:                                      intem rekommendation vid universitetet enligt
23659:                                                       viiken nya kursfordringar i mån av möjlighet
23660:    Efter det att Helsingfors universitets student-    skall undvikas. Det är också skäl att konstatera
23661: kårs bibliotek flyttades till Helsingfors universi-   att universitetets bibliotek vid sida av litteratur-
23662: tets bibliotek anvisades separata anslag i stats-     anskaffningarna har många andra nödvändiga
23663: budgeten för dess litteraturanskaffningar ända        finansieringsbehov. Den plötsliga nedskärningen
23664: fram till 1977. Efter det och fram till 1980          i anslagen för litteraturanskaffningar är inte
23665: specificerades detta anslag i en specialbudget.       heller enbart ett problem för Helsingfors univer-
23666: Utvecklingen av budgetens struktur har sedan          sitet, utan motsvarande anslagsminskningar be-
23667: lett till att anskaffningsanslagen för studentbib-    rör alla högskolor i vårt land, även om det kan
23668: lioteket avgörs av förvaltningsorganen vid uni-       förekomma skillnader i den interna inriktningen
23669: versitetet och universitetsbiblioteket.               av minskningarna i de olika högskolorna.
23670:     Sparåtgärderna inom statsekonomin har i år            Enligt vad undervisningsministeriet erfar har
23671: lett tili att de anslag som anvisats högskolorna i    Helsingfors universitet senare ur sina fonder
23672: den av riksdagen godkända budgeten har mins-          beviljat ett anslag på 300 000 mark för anskaff-
23673: kats kraftigt jämfört med tidigare. För Helsing-      ning av kursböcker till studentbiblioteket. De
23674: fors universitets del har detta inneburit att de      beslut om fördelning av anslagen som universite-
23675: anslag som är avsedda för andra undervisnings-        tet fattat är inte slutliga utan en del av anslagen
23676: och forskningsutgifter, inventarieanskaffningar       fördelas senare. I samband med det är det
23677: och fastigheternas drift har sjunkit med omkring      fortfarande möjligt inom universitetet att ta
23678:  33 miljonermark. Av dessa anslag sköts bl.a. alla    bibliotekets och dess studentavdelnings behov
23679: litteraturanskaffningar vid universitetet.            till omprövning.
23680: 
23681:      Helsingfors den 4 maj 1993
23682: 
23683:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
23684:                                                 1993 vp
23685: 
23686: Kirjallinen kysymys 163
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 
23691:                                    von Bell ym.: Sairaaloiden lastenosastojen ja lastensairaaloiden
23692:                                        toiminnan turvaamisesta
23693: 
23694: 
23695:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23696: 
23697:    Julkisen talouden vaikea tilanne ja säästötoi-        Kunnissa ja kuntayhtymissä on odotettavissa
23698: menpiteet ovat kohdistuneet raskaana myös jul-        nykyistä vielä laajempi lomautusten ja irtisano-
23699: kiseen terveydenhuoltoon. Sairaaloissa on jou-        misten aalto, jos hallituksen suunnitelmat 10,5
23700: duttu sulkemaan osastoja säästösyistä. Tervey-        prosentin henkilöstömenojen säästöistä toteute-
23701: denhuoltoalalla työttömyys on kasvanut räjäh-         taan ensi vuoden aikana. Sairaiden lasten hoi-
23702: dysmäisesti. Terveydenhuoltopalveluiden tarve         toon tarvittava henkilökunta vähenee entises-
23703: sen sijaan ei ole vähentynyt, laman seurauksena       tään.
23704: pikemminkin lisääntynyt.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23705:    Julkisen terveydenhuollon tilanne ja tervey-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23706: denhuoltohenkilöstön työttömyys kohdistuvat           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23707: erityisesti lastensairaaloihin ja sairaaloiden las-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23708: tenosastoihin. Sairaiden lasten hoito on erityisen
23709: työvoimavaltaista toimintaa, lapset vaativat jat-               Millä tavoin Hallitus aikoo turvata
23710: kuvaa huolenpitoa. Vanhemmat ovat joutuneet                  sairaaloiden lastenosastojen ja lastensai-
23711: monissa tapauksissa ottamaan hoitajien paikan.               raaloiden toiminnan vaatimat henkilös-
23712: Tämä aiheuttaa sairaiden lasten vanhemmille                  tövoimavarat, kun julkisten sektoreiden
23713: kohtuuttomia rasituksia, poissaoloja työstä ja               henkilöstömenoja edelleen aiotaan voi-
23714: toimeen tulovaikeuksia.                                      makkaasti leikata?
23715:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
23716: 
23717:           Aarno von Bell                 Jukka Gustafsson               Timo Roos
23718:           Kerttu Törnqvist               Reijo Lindroos                 Tuulikki Hämäläinen
23719:           Heikki Rinne                   Virpa Puisto                   Kyllikki Muttilainen
23720:           Tarja Kautto                   Reijo Laitinen                 Arja Ojala
23721:           Johannes Koskinen              Marja-Liisa Tykkyläinen        Lea Savolainen
23722:           Tuija Maaret Pykäläinen        Matti Louekoski                Claes Andersson
23723:           Mats Nyby                      Kari Urpilainen                Kari Rajamäki
23724:           Pentti Lahti-Nuuttila          Pekka Räty                     Liisa Jaakonsaari
23725:                                          Osmo Polvinen
23726: 
23727: 
23728: 
23729: 
23730: 2300321
23731: 2                                       1993 vp -   KK 163
23732: 
23733: 
23734: 
23735: 
23736:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23737: 
23738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Pal-
23739: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       velurakennetyöryhmä           jätti    mietintönsä
23740: olette 26 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         26.11.1992, ja siinä todettiin, että nykyinen so-
23741: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        siaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on
23742: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja von Bel-    liian laitoskeskeinen. Laitospaikkoja purkamal-
23743: Iin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    la ja avohoitoa kehittämällä on mahdollisuus
23744: 163:                                                vapauttaa voimavaroja palvelurakenteen edel-
23745:                                                     leen kehittämiseen ja myös tulevaisuuden tar-
23746:           Millä tavoin Hallitus aikoo turvata       peisiin vastaamiseen. Sosiaali- ja terveysministe-
23747:        sairaaloiden lastenosastojen ja lastensai-   riön asettamat selvitysmiehet ovat päätyneet
23748:        raaloiden toiminnan vaatimat henkilös-       omissa raporteissaan samaan tulokseen. Palve-
23749:        tövoimavarat, kun julkisten sektoreiden      lurakennetta uudistamalla on myös mahdolli-
23750:        henkilöstömenoja edelleen aiotaan voi-       suus säilyttää ja jopa lisätä resursseja erikoissai-
23751:        makkaasti leikata?                           raanhoidossa tärkeinä pidetyillä painopiste-
23752:                                                     alueilla, esimerkiksi lasten sairaanhoidossa, il-
23753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         man että kokonaiskustannuksia lisättäisiin. Pal-
23754: taen seuraavaa:                                     velurakenneuudistuksen toteuttaminen on kun-
23755:                                                     tien ja sairaanhoitopiirien tehtävä, ja sosiaali- ja
23756:    Lastenosastot ja lastensairaalat ovat osa eri-   terveysministeriöllä, lääninhallituksilla ja kun-
23757: koissairaanhoitoa, josta huolehtiminen on kun-      tien keskusjärjestöillä on siinä merkittävä oh-
23758: tien ja sairaanhoitopiirien tehtävänä. Kuntien      jaava rooli.
23759: vapaus palvelujen järjestämistavan suhteen on           Vuoden alusta voimaan tulleiden lakiuudis-
23760: lisääntynyt valtionosuuslainsäädännön ja eri-       tusten myötä kuntien vapaus on lisääntynyt
23761: koissairaanhoitolain 1.1.1993 voimaan tulleiden     myös sen suhteen, mitä terveyden- ja sairaanhoi-
23762: muutosten jälkeen. Laki potilaan asemasta ja        don palveluja ne pitävät ensisijaisen tärkeinä, ja
23763: oikeuksista tuli voimaan 1.3.1993, ja sillä pyri-   mihin voimavaroja kohdennetaan, vaikka muu-
23764: tään turvaamaan potilaan oikeudet hänen             toin henkilöstömenoja leikattaisiinkin. Lasten
23765: terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sai-   sairaanhoito on yleisesti katsottu tärkeäksi ja sen
23766: raanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka     korkeatasoinen ylläpitäminen turvataan lamasta
23767: kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.     huolimatta. Tiedossa olevat lastenosastojen su-
23768:    Taloudellisen laman johdosta kuntien ja val-     pistamiset ovat johtuneet lapsipotilaiden vähyy-
23769: tion taloudellinen tilanne on kiristynyt siinä      destä ja osastojen alhaisesta kuormitusasteesta,
23770: määrin, että julkisen sektorin menoja on joudut-    ei siitä, että lasten sairaanhoitoa olisi laimin-
23771: tuja edelleenjoudutaan supistamaan, tämä ilme-      lyöty. Terveydenhuollon henkilöstön saatavuus
23772: nee myös henkilöstömenojen leikkauksina. Kos-       on parantunut, joten lastenosastojen ja lastensai-
23773: ka sosiaali- ja terveydenhuollon menot edustavat    raaloiden käyttöön on saatavissa hyvin koulutet-
23774: kuntien taloudessa huomattavaa osaa, kohdis-        tua ja kokenutta henkilökuntaa paremmin kuin
23775: tuu menojen supistamispaine myös niihin. Kun-       aikaisempina vuosina.
23776: tien velvollisuudet terveyden- ja sairaanhoidon         Potilaiden oikeusturvaa on parannettu
23777: palvelujen järjestämiseen ovat kuitenkin entiset,   1.3.1993 voimaan tulleella lailla potilaan asemas-
23778: tämä koskee myös lasten sairaanhoitoa. Vuoden       ta ja oikeuksista. Potilaalla tai hänen holhoojal-
23779: 1993 alusta voimaan tulleet lakiuudistukset an-     laan on oikeus tehdä muistutus terveydenhuol-
23780: tavat kunnille ja sairaanhoitopiireille aikaisem-   losta vastaavalle johtajalle, jos hän on terveyden-
23781: paa paremmat mahdollisuudet tuottaa palvelut        ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohte-
23782: kuntien asukkaiden tarpeiden mukaisesti, par-       luunsa tyytymätön. Samoin on hänellä oikeus
23783: haalla mahdollisella tavalla sekä taloudellisesti   saada neuvontaa siitä, miten hän voi panna
23784: edullisimmin.                                       valitus- tai korvausasiansa vireille. Häntä avus-
23785:                                           1993 vp -    KK 163                                          3
23786: 
23787: tamaan on terveydenhuollon toimintayksiköihin         tavoitteita ja ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuol-
23788: nimetty potilasasiamiehet                             toa. Valtakunnallisessa suunnitelmassa osoite-
23789:     Lääninhallitusten velvollisuus on alueellaan      taan myös kuntien käyttöön tulevat sosiaali- ja
23790: seurata sitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit       terveydenhuollon valtionosuudet Viime kädessä
23791: huolehtivat velvoitteistaan. Tarvittaessa läänin-     eduskunta voi budjettikäsittelyn yhteydessä ot-
23792: hallitus voi käyttää uhkasakkoa.                      taa kantaa valtakunnallisen suunnitelman ta-
23793:     Erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, oh-     voitteisiin ja terveydenhuollon voimavaroihin.
23794: jaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysmi-        Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
23795: nisteriölle. Jos kunta ei järjestä asukkailleen       että erikoissairaanhoidon, siis myös lastenosas-
23796: palveluja siten, että välttämättömät peruspalve-      tojen ja lastensairaaloiden toiminnan, jätjestämi-
23797: lut vastaavat maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa,     nen on kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävänä
23798: voi sosiaali- ja terveysministeriö saattaa palvelu-   niiden käytössä kulloinkin olevien voimavarojen
23799: jätjestelmän asianmukaisuuden perusturvalau-          puitteissa. Pääsääntöisesti lasten sairaanhoito on
23800: takunnan arvioitavaksi. Tarvittaessa tämä voi         järjestetty maassamme erityisen hyvin. Laman
23801: antaa kunnalle suosituksen siitä, miten ja missä      johdosta tapahtuvasta julkisen sektorin henki-
23802: ajassa puutteet tulee korjata.                        löstömenojen leikkauksien kohdentamisesta vas-
23803:     Valtioneuvosto hyväksyy kalenterivuosittain       taa sairaalaa ylläpitävä kunta tai sairaanhoito-
23804: valtion talousarvioesityksen antamisen yhtey-         piiri. Mikäli leikkausten seurauksena kunta tai
23805: dessä valtakunnallisen suunnitelman sosiaali- ja      sairaanhoitopiiri ei ole jätjestänyt asukkailleen
23806:  terveydenhuollonjätjestämisestä. Sen avulla val-     erityislaeissa tarkoitettuja palveluja myös lasten-
23807:  tioneuvosto ja suunnitelman valmistelusta huo-       sairauksien osalta siten, että välttämättömät pe-
23808: lehtivat sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja      ruspalvelut vastaavat maassa yleisesti hyväksyt-
23809:  metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuusmi-      tyä tasoa, voi potilas tai hänen holhoojansa,
23810:  nisteriö ja ympäristöministeriö sekä niitä avusta-   lääninhallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö
23811:  vat keskusvirastot ja lääninhallitukset asettavat    puuttua asiaan.
23812:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
23813: 
23814:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23815: 4                                         1993 vp -   KK 163
23816: 
23817: 
23818: 
23819: 
23820:                                      Tili Riksdagen Herr Talman
23821: 
23822:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betänkande 26.11.1992 och där sägs det att social-
23823: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och hälsovårdens nuvarande servicestruktur är
23824: den 26 mars 1993 till vederbörande medlem av          för anstaltinriktad. Om antalet vårdplatser på
23825: statsrådet översänt följande av riksdagsman von       anstalter minskas och öppenvården utvecklas,
23826: Bell m.fl. undertecknade spörsmål nr 163:             kan resurser friställas så att servicestrukturen kan
23827:                                                       vidareutvecklas och också de framtida behoven
23828:           På vilket sätt ämnar Regeringen tryg-       täckas. De utredningsmän som social- och hälso-
23829:        ga att sjukhusens barnavdelningar och          vårdsministeriet tillsatte har isin rapport kommit
23830:        barnsjukhusen har de nödvändiga perso-         till samma resultat. När servicestrukturen ändras
23831:        nalresurserna, när det finns planer på att     blir det möjligt att t.o.m. öka resurserna på de
23832:        ytterligare skära ned den offentliga sek-      prioriterade områdena inom den specialiserade
23833:        torns personalutgifter?                        sjukvården, t.ex. barnens sjukvård, utan att kost-
23834:                                                       naderna ökar totalt. Reformen av servicestruktu-
23835:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ren skall genomföras av kommunerna och sjuk-
23836: anföra följande:                                      vårdsdistrikten och däri har social- och hälso-
23837:                                                       vårdsministeriet, länsstyrelserna och kommuner-
23838:    Barnavdelningarna och barnsjukhusen är _en         nas centralorganisationer en betydande roll som
23839: del av den specialiserade sjukvård som kommu-         handledare.
23840: nerna och sjukvårdsdistrikten har på sitt ansvar.         När lagreformerna trädde i kraft vid årets
23841: Efter det revideringen av statsandelslagstiftning-    ingång fick kommunerna också större frihet att
23842: en och lagen om specialiserad sjukvård trädde i       själva avgöra vilka serviceformer de ansåg vara
23843: kraft 1.1.1993 har kommunerna fått större frihet      primära och hur resurserna skall inriktas även
23844: att ordna servicen. Lagen om patientens ställ-        om personalutgifterna skärs ned. Barnens sjuk-
23845: ning och rättigheter trädde i kraft 1.3.1993 och      vård har i allmänhet ansetts vara viktig och dess
23846: syftet med den är att inom ramen för de resurser      höga nivå skall upprätthållas trots recessionen.
23847: som vid respektive tidpunkt står till hälsovår-       De inskränkningar av barnavdelningar man
23848: dens förfogande trygga patientens rättigheter till    känner till har berott på att patientunderlaget är
23849: den hälso- och sjukvård som hans hälsotillstånd       så litet och på avdelningarnas låga belastning,
23850: förutsätter.                                          inte på att man skulle ha försummat barnens
23851:    Till följd av den ekoilomiska recessionen har      sjukvård. Tillgången på arbetskraft inom sjuk-
23852: kommunernas och statens ekonomi stramats åt           vården har förbättrats och därför är det nu
23853: så att det varit och fortfarande är nödvändigt att    enklare än under tidigare år att få välutbildad
23854: skära ned utgifterna inom den offentliga sektorn,     och erfaren personai till barnsjukhusen.
23855: vilket också märks i form av nedskärningar av             Patienternas rättsskydd har förbättrats ge-
23856: personalutgifterna. Eftersom social- och hälso-       nom lagen om patientens ställning och rättighe-
23857: vårdsutgifterna utgör en betydande del i kom-         ter som trädde i kraft 1.3.1993. Patienten eller
23858: munernas ekonomi, finns det också ett behov att       hans förmyndare har rätt att klaga hos den
23859: minska dem. Kommunernas skyldigheter att              direktör som ansvarar för hälsovården om han
23860: anordna hälso- och sjukvårdsservice är dock           är missnöjd med sin hälso- och sjukvård eller det
23861: oförändrade, vilket även gäller barnens sjuk-         bemötande han fått i anslutning till den. Han har
23862: vård. Lagreformerna, som trädde i kraft vid           också rätt att få råd i hur han skall anföra besvär
23863: ingången av 1993, ger kommunerna och sjuk-            eller gå till väga i ett ersättningsärende. Patient-
23864: vårdsdistrikten bättre möjligheter att producera      ombud som skall hjälpa honom har utnämnts
23865: servicen enligt invånarnas behov på bästa möjli-      inom hälsovårdens verksamhetsenheter.
23866: ga sätt och så att det blir ekonomiskt mest               Det är länsstyrelsernas skyldighet att inom sitt
23867: fördelaktigt.                                         område bevaka att kommunerna och sjukvårds-
23868:    Den av social- och hälsovårdsministeriet till-     distrikten sköter sina åligganden. Vid behov kan
23869: satta Arbetsgruppen för servicestruktur a vgav sitt   länsstyrelsen tillämpa vite.
23870:                                         1993 vp -   KK 163                                          5
23871: 
23872:    Den allmänna planeringen, stymingen och          kommunema. 1 sista hand kan riksdagen i sam-
23873: övervakningen av den specialiserade sjukvården      band med budgetbehandlingen ta ställning tili
23874: hör tili social- och hälsovårdsministeriet. Om en   målen i den riksomfattande planen och tili hälso-
23875: kommun inte anordnar service för sina invånare      vårdens resurser.
23876: så att den nödvändiga basservicen motsvarar            På basis av det ovan anförda kan man säga att
23877: den allmänt godkända nivån i landet, kan social-    verksamheten inom den specialiserade sjukvår-
23878: och hälsovårdsministeriet hänskjuta frågan om       den således även på bamavdelningama och i
23879: sevicesystemets ändamålsenlighet tili grund-        bamsjukhusen skali anordnas av kommunerna
23880: skyddsnämnden. Vid behov kan denna ge kom-          och sjukvårdsdistrikten inom ramen för de resur-
23881: munen en rekommendation om hur och inom             ser som står tili deras förfogande vid respektive
23882: viiken tid bristema skall avhjälpas.                tidpunkt. 1 regel är bamens sjukvård mycket
23883:    Statsrådet godkänner kalenderårsvis i sam-       välordnad i vårt land. Var personalresurserna
23884: band med statens budgetproposition en riksom-       skali skäras ned inom den offentliga sektom tili
23885: fattande pian för anordnandet av social- och        följd av recessionen avgör den kommun som
23886: hälsovård. Med hjälp av den ställs målen och        upprätthålier sjukhuset elier sjukvårdsdistriktet.
23887: styrs social- och hälsovården av statsrådet och     Om kommunen elier sjukvårdsdistriktet tili följd
23888: dem som sköter beredningen av planen, dvs.          av nedskärningarna inte för sina medborgare har
23889: social- och hälsovårdsministeriet, jord- och        anordnat den service som avses i specialiagarna
23890: skogsbruksministeriet, handels- och industrimi-     även vad barnsjukdomar beträffar så att den
23891: nisteriet och miljöministeriet samt de centrala     nödvändiga basservicen motsvarar den allmänt
23892: ämbetsverk och länsstyrelser som bistår dem. 1      godkända nivån i landet, kan patienten eller
23893: den riksomfattande planen anvisas även de stats-    hans förmyndare, länsstyrelsen eller social- och
23894: andelar för social- och hälsovården som ges tili    hälsovårdsministeriet ingripa.
23895:      Helsingfors den 26 april 1993
23896: 
23897:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23898:                                                  1993 vp
23899: 
23900: Kirjallinen kysymys 164
23901: 
23902: 
23903: 
23904: 
23905:                                     Pulliainen: Postinkantopalvelujen turvaamisesta
23906: 
23907: 
23908: 
23909:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23910: 
23911:    Monilla haja-asutusalueilla lasketaan tällä         haja-asutusalueilla elävistä ihmisistä, jotka näin
23912: hetkellä tarkoin, kuinka monta postilähetystä          siirretään kakkosluokkaan yhteiskunnan perus-
23913: kulkee mihinkin suuntaan. Samalla kerrotaan            palvelujen saatavuudessa.
23914: ihmeissään oleville paikallisille asukkaille, että        Tämä kehitystrendi on myös jyrkässä ristirii-
23915: "postiherrat" suunnittelevat postinkannon su-          dassa eduskunnan Posti-Telestä säätämän lain
23916: pistamista haja-asutusalueilla pariin kolmeen          asettamien velvoitteiden kanssa. Kun näin on,
23917: kertaan viikossa.                                      hallituksen on ehdottomasti puututtava tilantee-
23918:    Posti-Tele on nykyisen Suomen Maaseudun             seen ja "laitettava Posti-Tele järjestykseen" niin
23919: Puolueesta poliittisen virkanimityksen kautta          kuin se teki ulkomaille lähetettävien korttien
23920: pääjohtajaksi ja sittemmin toimitusjohtajaksi ni-      postimaksujen osalta.
23921: mitetyn henkilön johdolla tehnyt kaiken voita-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23922: vansa maaseudun postipalvelujen heikentämi-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23923: seksi. Tässä katsannossa lisäheikennykset eivät        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23924: olisi sinänsä mikään yllätys, yleensä virhelinjalla    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23925: työskentelevät jatkavat omaksumallaan tiellä.
23926:    On kuitenkin äärettömän kohtuutonta, jos                       Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
23927: postipalveluja haja-asutusalueilla nykyisestään                että postinkanto tapahtuu haja-asutus-
23928: heikennetään. Se on tuskallista kaikille yrittäjille           alueilla myös tulevaisuudessa vähintään
23929: ja suorastaan estää uuden yritystoiminnan ha-                  samalla kantotiheydellä kuin nyt?
23930: keutumisen haja-asutusalueille puhumattakaan
23931: 
23932:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1993
23933: 
23934:                                             Erkki Pulliainen
23935: 
23936: 
23937: 
23938: 
23939: 2300321
23940: 2                                       1993 vp -   KK 164
23941: 
23942: 
23943: 
23944: 
23945:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23946: 
23947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuosien 1991 ja 1992 aikana Posti on laajen-
23948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tanut haja-asutusalueiden jakeluverkostoa niin,
23949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     että kullakin postinsaajana olisi enintään kilo-
23950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     metrin pituinen matka noutaa postinsa. Postin
23951: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    palveluja on myös parannettu siten, että jos
23952: 164:                                                postinsaajan matka kotipostiinsa on yli viisi
23953:                                                     kilometriä, posti toimittaa paketit ja muut kui-
23954:             Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,    tattavat lähetykset postinsaajalle maksutta ko-
23955:          että postinkanto tapahtuu haja-asutus-     tiin.
23956:          alueilla myös tulevaisuudessa vähintään        Postilla ei ole täten mitenkään tarkoitusta
23957:          samalla kantotiheydellä kuin nyt?          heikentää tai vähentää postinkantaa haja-asu-
23958:                                                     tusalueilla. Posti yrittää päinvastoin mahdolli-
23959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suuksiensa mukaan tarjota haja-asutusalueiden
23960: vasti seuraavaa:                                    postinsaajille tasapuolisia ja entistä parempia
23961:                                                     palveluita.
23962:    Posti toteuttaa postinjakelun peruspalvelut
23963: viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantai-
23964: hin.
23965: 
23966:        Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
23967: 
23968:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
23969:                                          1993 vp -   KK 164                                        3
23970: 
23971: 
23972: 
23973: 
23974:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23975: 
23976:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Under åren 1991 och 1992 har Posten ut-
23977: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         vidgat distributionsnätet i glesbygder så att
23978: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      valje postmottagare behöver gå högst en kilo-
23979: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        meter för att avhämta posten. Postservicen har
23980: mål nr 164:                                          blivit bättre även i det avseendet att om vägen
23981:                                                      tili postmottagarens närmaste post är över fem
23982:           Ämnar Regeringen se tili att posten på     kilometer lång levererar posten hem tili post-
23983:        glesbygder också i framtiden kommer att       mottagaren paket och andra sändelser som
23984:        bäras ut minst lika många gånger i            skall kvitteras gratis.
23985:        veckan som nu?                                    Därmed ämnar Posten ingalunda minska
23986:                                                      postutbärningen eller sänka dess nivå i glesbyg-
23987:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        der. Posten försöker tvärtom så långt som möj-
23988: anföra följande:                                     ligt erbjuda postmottagare i glesbygder rättvis
23989:                                                      och ännu bättre service.
23990:    Posten förverkligar postutdelningens grund-
23991: service fem dagar i veckan från måndag till
23992: fredag.
23993:      Helsingfors den 26 april 1993
23994: 
23995:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
23996:                                                  1993 vp
23997: 
23998: Kirjallinen kysymys 165
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:                                     Aittoniemi: Kuljetusalan työllisyystilanteen parantamisesta
24004: 
24005: 
24006: 
24007:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24008: 
24009:    Kuljetusala kautta maan on vaikeassa tilan-         osalle edellä mainituista syistä on käymässä
24010: teessa. Erityisen vaikea on tilanne maanraken-         samalla tavalla.
24011: nusalalla työskenteleville autoilijoille sekä tehtä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24012: vissä, jotka muuten ovat liittyneet rakennusteol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24013: lisuuteen. Vain puutavarankuljetuksissa työti-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24014: lanne on kohtalainen, joskin taksat on tälläkin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24015: alueella tingitty usein kannattavuuden alapuolel-
24016: le. Työttöminä olevien autoilijoiden pulaa lisää                  Aikooko Hallitus esimerkiksi maanra-
24017: perinne, jonka mukaan autoilijan työväline on                  kennus- ja muuhun kuljetusalaan liitty-
24018: vekselivetoinen. Toisin sanoen autoa ei makseta                viä investointeja aikaistamaila pyrkiä
24019: loppuun koskaan, vaan vaihdetaan uuteen vek-                   alan surkean työllisyyden parantamiseen
24020: selikierteeseen.                                               sekä autoilijoihin kohdistuvia määräai-
24021:     Pitääkseen autonsa valmiina edes tilapäistyö-              kaisia maksuja uudelleen järjestelemällä
24022: hön autoilijan on huolehdittava vekselien lisäksi              siihen, että ahdingossa olevia alan yrittä-
24023: myös mittavista veroista, jotka laukeavat, kuten               jiä pyritään auttamaan yli vaikean työlli-
24024: vekselikin, päivälleen. Monet autoilijat ovat jo               syystilanteen?
24025: joutuneet luopumaan ammatistaan, ja suurelle
24026: 
24027:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24028: 
24029:                                              Sulo Aittaniemi
24030: 
24031: 
24032: 
24033: 
24034: 230032J
24035: 2                                          1993 vp -    KK 165
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 
24040:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24041: 
24042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          että elvytysvaraa ei ole, eikä yksittäisiä toimi-
24043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           aloja koskeville laajoille avustusohjelmille löydy
24044: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn             siten rahoitusta. Tilanne ei ole muuttunut eikä
24045: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tule nykynäkymin lähiaikanakaan muuttumaan.
24046: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo               Kansanedustaja Aittoniemi tiedustelee kysy-
24047: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          myksessään, aikooko hallitus esimerkiksi maan-
24048: sen n:o 165:                                            rakennus- ja muita kuljetusalaan liittyviä inves-
24049:                                                         tointeja aikaistamaila pyrkiä alan työllisyyden
24050:            Aikooko Hallitus esimerkiksi maanra-         parantamiseen. Lyhyt vastaus kysymykseen on,
24051:         kennus- ja muuhun kuljetusalaan liitty-         että ei aio. Nykyisessä valtiontalouden vaikeassa
24052:         viä investointeja aikaistamaila pyrkiä          velkakriisissä kuljetusalan tyyppisen toimialan
24053:         alan surkean työllisyyden parantamiseen         ongelmat eivät voi olla sellainen peruste, joka
24054:         sekä autoilijoihin kohdistuvia määräai-         säätelee julkisten investointien ajoittumista tai
24055:         kaisia maksuja uudelleen järjestelemällä        niiden tulevaa mitoitusta. Vaikka investoinnit
24056:         siihen, että ahdingossa olevia alan yrittä-     ovat kasvun käynnistymisen kannalta sinänsä
24057:         jiä pyritään auttamaan yli vaikean työlli-      tärkeitä, kansantalouden voimavarat on syytä
24058:         syystilanteen?                                  suunnata ensisijaisesti teollisuuden ja vientiyri-
24059:                                                         tysten investointeihin, ei julkisiin investointeihin.
24060:     Vastauksena kansanedustaja Aittoniemen ky-             Tuotannolliset investoinnit ovat jatkoa ajatel-
24061: symykseen totean, että kuljetusalan yrittäjien          len avainasemassa, ja vain niiden varaan voidaan
24062: tilanne on kieltämättä tällä hetkellä vaikea. Ra-       rakentaa toiveita kestävän kasvun käynnistymi-
24063: kennusalan kuljetustyöt ovat supistuneet mini-          sestä. Lisävelalla rahoitettavat julkiset investoin-
24064: miin ja korkea reaalikorko rasittaa ajokaluston-        nit lähinnä vain heikentävät yksityisten inves-
24065: sa äskettäin uusin eita yrittäjiä. Kuljetusalan yrit-   tointien toteutusmahdollisuuksia, eikä hallitus
24066: täjien määrä on vähentynyt varsinkin kehitys-           voi olla tällaisen talouspolitiikan takana. Uskon,
24067: alueilla tuntuvasti.                                    että myös kuljetusalan yrittäjät näkevät tilanteen
24068:     Kuljetusalan tilanteen luonnehtiminen poik-         tässä mielessä oikeassa valossa.
24069: keuksellisen hälyttäväksi on kaikkien yritysten            Todettakoon lopuksi, että valtioneuvoston
24070: vaikeudet huomioon ottaen kuitenkin liian voi-          helmikuun alussa tekemän periaatepäätöksen
24071: makas ilmaus. Vaikka kuljetusalalla on omat             mukaan yrittäjien kone- ja laitehankinnoista saa
24072: ongelmansa, ovat esimerkiksi rakennusalan,              tehdä arvonlisäverotuksen edellyttämän vähen-
24073: kaupan, matkailualan ja pk-teollisuuden nykyi-          nyksen aiennetusti eli jo 1.2.1993lähtien. Vaikka
24074: set ongelmat vähintään kuljetusalan suuruisia-          toimenpide auttaa kuljetusalalla lähinnä vain
24075: monin osin jopa suurempia. Jos hallituksella            uutta kalustoa hankkivia yrittäjiä, se on joka
24076: olisi käytössään sen kaipaamaa elvytysvaraa, se         tapauksessa eräs verotuksellinen kädenojennus
24077: ei epäröisi parantaa edellä mainittujen alojen          kuljetusalankin suuntaan. Myös dieselpolttoai-
24078: toimintaedellytyksiä - kuljetusala mukaan lu-           neen hintaa on korotettu esimerkiksi bensiinin
24079: kien. Hallitus on kuitenkin toistuvasti todennut,       hintaa tuntuvasti maltillisemmin.
24080: 
24081:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
24082: 
24083:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24084:                                          1993 vp -   KK 165                                            3
24085: 
24086: 
24087: 
24088: 
24089:                                      Tili Riksdagens Herr. Talman
24090: 
24091:    1 det syfte 37 ~ 1 mom. riksdagsordningen         heller inom den närmaste framtiden att föränd-
24092: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ras.
24093: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av             Riksdagsman Aittaniemi frågar i sitt spörs-
24094: statsrådet översänt följande av riksdagsman          mål om regeringen, t.ex. genom att förlägga
24095: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 165:       investeringar inom jordbyggnads- och den övri-
24096:                                                      ga transportbranschen tili en tidigare tidpunkt,
24097:            Ämnar Regeringen, t.ex. genom att         ämnar gå in för att förbättra den usla sysselsätt-
24098:        förlägga investeringar inom jordbygg-         ningen inom branschen. Ett kort svar på frågan
24099:        nads- och den övriga transportbranschen       är att regeringen inte ämnar göra någonting åt
24100:        till en tidigare tidpunkt, försöka förbätt-   saken. I rådande svåra skuldkris som drabbat
24101:        ra den usla sysselsättningen inom bran-       statsekonomin kan problemen inom en sådan
24102:        schen, samt genom att omfördela de            bransch som transportbranschen inte utgöra en
24103:        periodiska avgifter som bilister skali be-    sådan grund som reglerar tidpunkten för offent-
24104:        tala, hjälpa företagare som kommit i          liga investeringar elier dimensionen av dessa.
24105:        trångmål över den svåra sysselsättnings-      Fastän investeringar i sig är viktiga for att
24106:        situationen?                                  tiliväxten skali komma i gång, är det skäl att i
24107:                                                      första hand rikta statsekonomins resurser tili
24108:     Som svar på riksdagsman Aittoniemis spörs-       industrins och exportföretagens investeringar,
24109: mål konstaterar jag att situationen för företagare   inte tili offentliga investeringar.
24110: inom transportbranschen just nu onekligen är             Med tanke på framtiden är de produktiva
24111: svår. Transportarbetet inom byggnadsbranschen        investeringarna i nyckelposition och det är en-
24112: har krympt tili ett minimuru och den höga            dast på dessa investeringar vi kan bygga våra
24113: realräntan betungar företagare som nyligen har       förhoppningar om en förestående konstant tili-
24114: gjort nya fordonsanskaffningar. Antalet företa-      växt. Offentliga investeringar som finansieras
24115: gare inom transportbranschen har minskat avse-       med tiliäggslån leder främst tili att möjligheterna
24116: värt, i synnerhet inom utvecklingsområdena.          att genomföra enskilda investeringar försvagas.
24117:     Det är med beaktande av samtliga företags        Regeringen kan inte stöda en ekonomisk politik
24118: ekonomiska svårigheter för kraftigt att karaktä-     av detta slag. Jag tror att även företagarna inom
24119: risera situationen inom tran~portbranschen som       transportbranschen utgående från detta ser
24120: exceptionelit alarmerande. Aven om transport-        situationen i rätt ljus.
24121: branschen brottas med sina egna problem är               Till sist kan det noteras att enligt statsrådets
24122: rådande problem inom t.ex. byggnadsbranschen,        principbeslut, som fattades i början av februari,
24123: handeln, turistbranschen och smi-branschen           får det avdrag på företagarnas anskaffningar av
24124: minst lika stora som inom transportbranschen         maskiner och anläggningar som förutsätts av
24125: - tili många delar även större. Om regeringen        mervärdesbeskattningen göras tidigare än beslu-
24126: hade råd att genomföra ett ekonomiskt stimu-         tat, d.v.s. redan från och med den 1 februari
24127: lansprogram skulie den inte tveka att förbättra      1993. Även om denna åtgärd inom transport-
24128: verksamhetsbetingelserna för nämnda branscher        branschen underlättar situationen endast för
24129: - transportbranschen inberäknad. Regeringen          sådana företagare som ämnar anskaffa ny mate-
24130:  har dock upprepade gånger konstaterat att det       riel är den ändå en beskattningsmässig hand-
24131:  ekonomiskt inte är möjligt att genomföra ett        räckning även till transportbranschen. Höjning-
24132:  stimulansprogram och sålunda kan den inte           en av priset på dieselbränsle har också varit
24133:  undvara finansiering för enskilda branschers        avsevärt moderatare än t.ex. höjningen av ben-
24134:  utbredda stödprogram. Situationen har inte för-     sinpriset.
24135:  ändrats och kommer enligt aktuelia utsikter inte
24136: 
24137:      Helsingfors den 26 april 1993
24138: 
24139:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
24140:                                                   1993 vp
24141: 
24142: Kirjallinen kysymys 166
24143: 
24144: 
24145: 
24146: 
24147:                                     Aittoniemi: Energiaveron vaikutuksista julkisen liikenteen kannat-
24148:                                         tavuuteen
24149: 
24150: 
24151:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24152: 
24153:    Ydinvoimaratkaisuun liittyen hallitus teki pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24154: riaatepäätöksen fossiilisiin pohtoaineisiin koh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24155: distuvasta energiaverosta. Toteutettuna tämä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24156: tulisi aikanaan merkitsemään sitä, että linja-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24157: autoliikenteen kannattavuus, jossa on näkyvissä
24158: matkustajamäärien laskun pysähtymisen muo-                         Aikooko Hallitus suunnitellessaan uu-
24159: dossa joitakin positiivisia piirteitä, saisi ainekset           den energiaveron muotoja fossiilisia polt-
24160: uuteen laskuun. Linja-autoliikenteessä kun ei ole               toaineita koskien ottaa huomioon bussi-
24161: käytettävissä dieselöljyn rinnalla vaihtoehtoisia               liikenteen jatkuvasti vaikean aseman
24162: polttoaineita, joitakin kokeiluprojekteja lukuun                kannattavuuden osalta jättämällä bus-
24163: ottamatta. Junaliikenteessä on olemassa valinta-                sien käyttämän dieselpolttoaineen ener-
24164: mahdoliisuus sähkön ja dieselöljyn välillä.                     giaveron ulkopuolelle?
24165:    Joukkoliikenteessä tuskin pystytään kannat-
24166: tavasti tuloja kasvattamaan lippujen hintaa ko-
24167: rottamalla.
24168:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24169: 
24170:                                               Sulo Aittoniemi
24171: 
24172: 
24173: 
24174: 
24175: 230032J
24176: 2                                          1993 vp -   KK 166
24177: 
24178: 
24179: 
24180: 
24181:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24182: 
24183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         bensiinin verotus on noussut lähes 1,30 mk/1 ja
24184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dieselöljyn ve·ro 0,17 mk/1.
24185: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn                Dieselöljyn verotuksen osalta on lisäksi huo-
24186: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mattava, että erityisesti kaupunkien julkisessa
24187: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-         liikenteessä käytettävän ns. rikittömän dieselöl-
24188: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            jyn vero alenee kuluvan vuoden heinäkuun alus-
24189: n:o 166:                                               ta 18 pennillä litralta. Tältä osin dieselöljyn vero
24190:                                                        on heinäkuun alusta lukien alempi kuin vuonna
24191:            Aikooko Hallitus suunnitellessaan uu-       1990.
24192:         den energiaveron muotoja fossiilisia polt-         Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ei ole
24193:         toaineita koskien ottaa huomioon bussi-        tarkemmin määritelty, miten uusi vero toteute-
24194:         liikenteen jatkuvasti vaikean aseman           taan. Tarkoituksena kuitenkin on, että vero on
24195:         kannattavuuden osalta jättämällä bus-          vain osa kokonaisverosta ja että se määräytyy
24196:         sien käyttämän dieselpolttoaineen ener-        suoraan polttoaineen hiilipitoisuuden tai osittain
24197:         giaveron ulkopuolelle?                         sen hiili- ja osittain sen energiapitoisuuden pe-
24198:                                                        rusteella. Molemmissa tapauksissa uusi vero oli-
24199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            si käytännöllisesti katsoen sama sekä moottori-
24200: taen seuraavaa:                                        bensiinillä että dieselöljyllä.
24201:                                                            Liikenteen käyttämien polttoaineiden koko-
24202:     Valtioneuvosto teki 25.2.1993 periaatepää-         naisveroista pääosa perustuisi kuitenkin edelleen
24203: töksen, jossa todetaan, että valtioneuvosto val-       pääosin muuhun kuin polttoaineen hiili- ja/tai
24204: mistelee osana haittaverotusta eduskunnalle esi-       energiasisältöön. Tämän vuoksi julkisen liiken-
24205: tyksen vuoden 1994 alussa voimaan tulevaksi            teen ja yksityisen liikenteen kilpailuaseman kan-
24206: energiaverotukseksi. Vero kohdistettaisiin fossii-     nalta on huomattavasti merkittävämpää, miten
24207: lisiin pohtoaineisiin eikä sitä peritä puusta, tur-    verotuksen taso määräytyy tältä osin. Verotaso
24208: peesta tai muusta uusiutuvasta energiasta. Uutta       määritellään valtion vuoden 1994 talousarvioesi-
24209: hiilidioksidiveroa valmisteltaessa otetaan sovel-      tyksen antamisen yhteydessä. Tiedossa ei ole
24210: tuvin osin huomioon Ruotsissa käytössä oleva           sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella olisi
24211: järjestelmä sekä EY:n valmisteilla oleva haitta-       syytä muuttaa nykyistä tieliikenteen polttoainei-
24212: verotus. Hallitus huolehtii siitä, että teollisuuden   den verotusta yksityisliikennettä suosivaksi.
24213: kilpailukyky ei uuden hiilidioksidiveron voi-              Arvonlisäverouudistuksen yhteydessä joudu-
24214: maan tullessa heikkene.                                taan ottamaan huomioon arvonlisäverotuksen
24215:     Linja-autoliikenteen matkustajamäärien alen-       vähennysjärjestelmän vaikutus. Dieselöljyn hin-
24216: tuminen on pysähtynyt kuluvan vuoden alussa.           nassa on liikevaihtoveroa lähes 60 penniä litral-
24217: Eräs keskeinen syy tähän kehitykseen on moot-          ta. Tämän osuuden tullessa vähennyskelpoiseksi
24218: toribensiinin voimakas hintojen nousu kuluvan          on polttoaineveron määrää korotettava vastaa-
24219: vuoden alussa. Dieselöljyä käyttävää julkista          vasti. Muutos on luonteeltaan tekninen, eikä
24220: liikennettä suosiva hintasuhteiden muutos on           sillä olisi vaikutusta julkisen liikenteen poltto-
24221: alkanut kuitenkin jo aikaisemmin. Esimerkiksi          ainekustannuksiin. Muutos nostaisi yksityisen
24222: vuoden 1990 joulukuussa 95-oktaaninen moot-            autoilun polttoainekustannuksia.
24223: toribensiini oli vain 40 p/1 kallihnpaa kuin diesel-       Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
24224: öljy. Tällä hetkellä vastaava ero on lähes nelin-      että nykyinen liikennepolttonesteiden verotus
24225: kertainen eli 1,50 mk/1. Kalliimman 99-oktaani-        kohdistuu merkittävästi lievempänä julkisen lii-
24226: sen bensiinin ja dieselöljyn hintaero on kasvanut      kenteen käyttämään dieselpohtoaineeseen kuin
24227: vastaavasti 71 pennistä 208 penniin litralta. Hin-     muun liikenteen käyttämään moottoribensiiniin.
24228: tasuhteiden muutos johtuu lähes yksinomaan             Mahdollinen uusi fossiilisiin pohtoaineisiin koh-
24229: polttoaineverotuksen muutoksesta. Moottori-            distettava hiili- ja/tai energiasisällön mukaan
24230:                                         1993 vp -   KK 166                                          3
24231: 
24232: määräytyvä vero olisi vain osa polttoaineiden       rattuna. Näin ollen suunnitellulla energiaverona
24233: verosta ja se kannettaisiin käytännöllisesti kat-   ei olisi sellaisia julkisen liikenteen asemaa hei-
24234: soen samansuuruisena sekä moottoribensiinistä       kentäviä vaikutuksia, jotka edellyttäisivät julki-
24235: että dieselöljystä. Vero ei heikentäisi julkisen    sen liikenteen käyttämän dieselöljyn jättämistä
24236: liikenteen kilpailuasemaa yksityisautoiluun ver-    verotuksen ulkopuolelle.
24237:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993
24238: 
24239:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24240: 4                                         1993 vp -   KK 166
24241: 
24242: 
24243: 
24244: 
24245:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24246: 
24247:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Beträffande beskattningen av dieselolja är det
24248: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        också att märka att skatten på den s.k. svavelfria
24249: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av          dieseloljan, som särskilt används i städemas
24250: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      koliektivtrafik, sjunker från början av juli i år
24251: taniemi undertecknade spörsmål nr 166:                med 18 penni per liter. Efter detta är skatten på
24252:                                                       dieselolja lägre än 1990.
24253:           Ämnar Regeringen i sina planer på en            I statsrådets principbeslut har inte närmare
24254:        ny form av bränsleskatt på fossila bräns-      faststälits hur den nya skatten skali genomföras.
24255:        len beakta busstrafikens svåra stälining i     Avsikten är dock att skatten endast skall vara en
24256:        fråga om lönsamhet genom att inte beläg-       del av den totala skatten och att den fastställs
24257:        ga bussamas dieselbränsle med energi-          direkt på basis av bränslets kolhalt eller på basis
24258:        skatt?                                         av dels dess koi- och dels dess energihalt. I båda
24259:                                                       fallen är den nya skatten praktiskt taget densam-
24260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ma för motorbensin och dieselolja.
24261: anföra följande:                                          Största delen av den totala skatten på de
24262:                                                       bränslen som trafiken använder skall enligt för-
24263:     Statsrådet fattade 25.2.1993 ett principbeslut,   slaget dock fortfarande basera sig på annat än
24264: där det sägs att statsrådet som ett led i miljösbe-   bränslets koi- och/eller energihalt. F ör kollektiv-
24265: skattningen bereder en proposition tili riksdagen     trafiken och den privata trafikens konkurrens-
24266: med förslag tili energibeskattning som skali trä-     stälining är det av mycket större vikt hur be-
24267: da i kraft vid ingången av 1994. Avsikten är          skattningens nivå fastställs tili denna del. Skatte-
24268: enligt principbeslutet att skatten skali uppbäras     nivån för vägtrafikens bränslen faststälis i sam-
24269: på fossila bränslen men inte på trä, torv elier       band med behandlingen av budgetpropositionen
24270: annan fömybar energi. När den nya koldioxid-          för 1994. Det finns ingen kännedom om sådana
24271: skatten bereds beaktas i tiliämpliga delar det        särskilda skäl som skulie ge anledning tili ett
24272: system som används i Sverige samt den miljöbe-        förslag om en ändring av beskattningen av
24273: skattning som bereds i EG. Regeringen ser tili att    vägtrafikens bränslen så att den gynnar privat-
24274: industrins konkurrenskraft inte försvagas när         trafiken på bekostnad av koliektivtrafiken.
24275: den nya koldioxidskatten träder i kraft.                  I samband med mervärdesskattereformen
24276:     Busstrafikens passagerarantal upphörde att        måste visserligen verkan av mervärdesbeskatt-
24277: minska i början av året. En viktig orsak tili denna   ningens avdragssystem beaktas. I priset på die-
24278: utveckling är den kraftiga stegringen i bensinpri-    selolja är omsättningsskatten nästan 60 p per
24279: sema i början av året. Förändringen i prisförhål-     liter. När denna andel blir avdragsgill måste
24280: landena, som gynnat den koliektivtrafik som           bränsleaccisen höjas i motsvarande mån. Änd-
24281: använder dieselolja, började dock redan tidigare.     ringen är närmast teknisk och har inte någon
24282: I december 1990 var den 95-oktaniga motorben-         verkan på kollektivtrafikens bränslekostnader.
24283: sinen endast 40 p/l dyrare än dieselolja. Nu är       Ändringen skulie höja privattrafikens bränsle-
24284: motsvarande skilinad nästan den fyrdubbla, dvs.       kostnader.
24285: 1,50 mkll. Prisskilinaden melian den dyrare 99-           På grundval av det ovan anförda kan det
24286: oktaniga bensinen och dieseloljan har vuxit på        konstateras att den gällande beskattningen av
24287: motsvarande sätt från 71 penni tili208 penni per      trafikbränslen drabbar koliektivtrafikens diesel-
24288: liter. Förändringen i prisförhåliandena beror         bränsle betydligt lindrigare än den motorbensin
24289: nästan enbart på förändringen i bränsleaccisen.       som används av den övriga trafiken. Den nya
24290: Skatten på motorbensin har stigit tili nästan 1,30    eventuella skatt på fossila bränslen som baserar
24291: mk!l och på dieselolja med 0,17 mkll.                 sig på koi- och/elier energihalten skulle inte
24292:                                        1993 vp -   KK 166                                        5
24293: 
24294: ändra detta förhållande. Den planerade energi-     nödvändigt att undanta den dieselolja som an-
24295: skatten skulle således inte inverka försvagande    vänds av kollektivtrafiken från den planerade
24296: på kollektivtrafikens ställning så att det blev    nya energiskatten.
24297: 
24298:     Helsingfors den 30 april 1993
24299: 
24300:                                                                   Finansminister Iiro Viinanen
24301:                                             1993 vp
24302: 
24303: Kirjallinen kysymys 167
24304: 
24305: 
24306: 
24307: 
24308:                                  Mäkelä ym.: Teurastamotoiminnan turvaamisesta Rovaniemellä
24309: 
24310: 
24311: 
24312:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24313: 
24314:    Itikka-Lihapolarin päätöstä lopettaa teuras-      Lapin maatalousväestön keskuudessa on
24315: tamotoiminta Rovaniemellä vastustetaan Lapis-     eräänä ajatuksena ollut se, että Poropolarin ja
24316: sa laajasti maatalousväestön keskuudessa.         Itikka-Lihapolarin toiminnat tulisi yhdistää.
24317:    Lopettamispäätöstään !tikka-Lihapolar pe-      Näin Itikka-Lihapolarin toiminnan kannatta-
24318: rustelee mm. sillä, että tuotanto teuraseläintä   vuus paranisi entisestään, jos se ryhtyisi jalosta-
24319: kohden tulee Lapissa kalliimmaksi kuin konser-    maan myös poronlihaa.
24320: nin muilla teurastamoilla.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24321:    Myöhemmin on Rovaniemellä myös Norva-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24322: tien varressa sijaitseva Poropolar Oy, jonka      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24323: suurin omistaja Itikka-Lihapolar on, joutunut     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24324: vaikeuksiin kannattamattoman teurastamotoi-
24325: minnan johdosta. Poropolar Oy on vastannut                  Onko Hallitus valmis edesauttamaan
24326: poronlihan jalostuksesta. Teurasmäärät ovat              sellaista ratkaisua teurastamotoiminnan
24327: kuitenkin laskeneet rajusti ja toiminta omana            turvaamiseksi Rovaniemellä, jossa Poro-
24328: yhtiönä on osoittautunut kannattamattomaksi.             polar Oy:n ja !tikka-Lihapolarin toimin-
24329: Poropolarilla on lyhytaikaista velkaa 27,5 mil-          nat yhdistetään?
24330: joonaa markkaa ja pitkäaikaista velkaa 17,7
24331: miljoonaa markkaa.
24332: 
24333:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24334: 
24335:                    Tina Mäkelä                             Hannu Suhonen
24336: 
24337: 
24338: 
24339: 
24340: 2300321
24341: 2                                       1993 vp -   KK 167
24342: 
24343: 
24344: 
24345: 
24346:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24347: 
24348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riippumatonta liiketoimintaa, joten valtiovalta
24349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voi vaikuttaa yritysten päätöksentekoon kor-
24350: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         keintaan välillisesti.
24351: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Itikka-Lihapolarin ilmoitettua lopettavansa
24352: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-       teurastamotoiminnan Rovaniemen tuotantolai-
24353: län ym. näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen        toksellaanjätjestettiin maa- ja metsätalousminis-
24354: n:o 167:                                            terin aloitteesta Rovaniemellä 27 päivänä helmi-
24355:                                                     kuuta 1993 kokous, jossa olivat ministeriön
24356:           Onko Hallitus valmis edesauttamaan        lisäksi edustettuina Itikka-Lihapolar Oy, Kehi-
24357:        sellaista ratkaisua teurastamotoiminnan      tysaluerahasto Oy, Rovaniemen kaupunki, Pa-
24358:        turvaamiseksi Rovaniemellä, jossa Poro-      liskuntain yhdistys, Lapin maataloustuottajat
24359:        polar Oy:n ja !tikka-Lihapolarin toimin-     sekä alueen lihanjalostusteollisuus. Kokoukses-
24360:        nat yhdistetään?                             sa edustettuina olleista tahoista koottiin työryh-
24361:                                                     mä, jonka tehtävänä oli maaliskuun 1993 lop-
24362:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        puun mennessä kartoittaa teurastamotoiminnan
24363: vasti seuraavaa:                                    jatkamismahdollisuudet. Selvitystyön tuloksena
24364:                                                     ei löytynyt sellaista ratkaisua, joka olisi johtanut
24365:    Kilpailun lisääntyessä kaikki elintarvikeket-    Itikka-Lihapolar Oy:n Rovaniemen teurasta-
24366: jun osat - tuotantopanoksia valmistava teolli-      mon toiminnan jatkamiseen.
24367: suus, alkutuotanto, jalostava teollisuus ja kaup-       Maa- ja metsätalousministeriö selvityttää par-
24368: pa - ovat olleet pakotettuja karsimaan kustan-      haillaan yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen
24369: nuksiaan. Elintarviketeollisuus on joutunut sul-    kanssa poroteurastuksen kehittämisen vaihtoeh-
24370: kemaan varsin uusiakin tuotantolaitoksia, mikä      toja. Itikka-Lihapolarin Rovaniemen teurasta-
24371: on johtanut epäedullisiin vaikutuksiin sekä työl-   mo on poroteurastuksiin kapasiteetiltaan liian
24372: lisyyden että maan eri alueiden tasaisen kehitty-   suuri, jotta toiminta olisi taloudellisesti mahdol-
24373: misen kannalta. Elintarviketeollisuus on suurelta   lista.
24374: osalta julkisvallan suoranaisista toimenpiteistä
24375: 
24376:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
24377: 
24378:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
24379:                                          1993 vp -   KK 167                                          3
24380: 
24381: 
24382: 
24383: 
24384:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
24385: 
24386:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Livsmedelsindustrin är till en stor del affårs-
24387: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       verksamhet som inte är beroende av de maktha-
24388: den 30 mars 1993 tili vederböraride medlem av        vandes direkta åtgärder. Därför kan statsmakten
24389: statsrådet översänt följande av riksdagsman          endast indirekt påverka företagens beslutsfattan-
24390: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 167:          de.
24391:                                                         Sedan !tikka-Lihapolar meddelat att det upp-
24392:           Är Regeringen beredd att för tryggan-      hör med slaktning vid produktionsanläggningen
24393:        det av slakteriverksamheten i Rovaniemi       i Rovaniemi, ordnades på initiativ av jord- och
24394:        medverka tili en sammanslagning av Po-        skogsbruksministeriet ett möte i Rovaniemi den
24395:        ropolar Oy:s och Itikka-Lihapolars verk-      27 februari 1993. Vid mötet var förutom minis-
24396:        samhet?                                       teriet även !tikka-Lihapolar Oy, Kera Ab, Rova-
24397:                                                      niemi stad, Renbeteslagsföreningen, Lapplands
24398:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lantbruksproducenter samt områdets köttföräd-
24399: anföra följande:                                     lingsindustri representerade. Av representanter-
24400:                                                      na bildades en arbetsgrupp som hade tili uppgift
24401:    I takt med den ökande konkurrensen har            att före utgången av mars 1993 kartlägga möjlig-
24402: samtliga led i livsmedelskedjan - den industri       heterna att fortsätta med slaktningsverksamhe-
24403: som framställer insatsvaror, primärproduktio-        ten. Under utredningen kom man inte fram till
24404: nen, förädlingsindustrin och hande1n - varit         någon lösning i fråga om fortsatt verksamhet vid
24405: tvungna att reducera kostnaderna. Livsmedels-        Itikka-Lihapolar Oy:s slakteri i Rovaniemi.
24406: industrin har tvingats lägga ned även nyare             Jord- och skogsbruksministeriet utreder som
24407: produktionsanläggningar. Verkningarna av det-        bäst i samarbete med Renbeteslagsföreningen
24408: ta har varit negativa med hänsyn tili sysselsätt-    olika altemativ för utvecklande av renslakten.
24409: ningen och en jämn utveckling inom landets           Med tanke på renslakt är slakteriets kapacitet
24410: olika områden.                                       alltför stor för en ekonomiskt lönande verksam-
24411:                                                      het.
24412:      Helsingfors den 27 april 1993
24413: 
24414:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
24415:                                                1993 vp
24416: 
24417: Kirjallinen kysymys 168
24418: 
24419: 
24420: 
24421: 
24422:                                    Mäkelä ym.: Lapin matkailuyritysten omistusjärjestelyjen tukemi-
24423:                                       sesta
24424: 
24425: 
24426:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24427: 
24428:    Lapin matkailualueilla toimivat avainyrityk-         Edellä mainitulla toimenpiteellä alkaa olla
24429: set ovat raskaasti velkaantuneita ja korkokulut      kiire, koska pankit ovat hakemassa Lapin suu-
24430: rasittavat yritysten kannattavuutta ratkaisevasti.   riakin matkailuyrityksiä konkurssiin. Kenkurs-
24431:    Markkinoinnin kannalta on tarpeellista pyr-       sit merkitsevät Lapin matkailuelinkeinolle täy-
24432: kiä omistusjärjestelyissä siihen, että matkailu-     dellistä katastrofia ja työttömyyden voimakasta
24433: alueittain muodostuisi avainyritysten muodosta-      lisääntymistä.
24434: mia konsemeja. Saariselältä ko. kehityksestä on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24435: myönteisiä kokemuksia.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24436:    Lapin lääninhallitus on 28.9.1992 jättänyt        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24437: pääministeri Esko Aholle asiasta aloitteen, jossa    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24438: läänin työllisyystyöohjelmaryhmä esittää, että
24439: matkailulle osoitettaisiin kehitysyhtiö Nordian                Aikooko Hallitus kiireellisenä myön-
24440: kautta 60 miljoonaa markkaa käytettäväksi                   tää kehitysyhtiö Nordialie 60 miljoonaa
24441: avainyritysten omistusjärjestelyihin. Toimenpi-             markkaa käytettäväksi Lapin matkailu-
24442: teellä turvattaisiin 1 450 matkailualan työpaik-            yritysten omistusjärjestelyihin?
24443: kaa.
24444:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24445: 
24446:                      Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
24447: 
24448: 
24449: 
24450: 
24451: 2300321
24452: 2                                         1993 vp -     KK 168
24453: 
24454: 
24455: 
24456: 
24457:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24458: 
24459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jat tulevat mukaan vakauttamaHa lainansa tai
24460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tekemällä yritykseen osakepääomasijoituksen
24461: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn            taikka myöntämällä yritykselle vaihtovelkakirja-
24462: kirjeenne n:o 456 ohella toimittanut valtioneu-        lainan. Lisäksi on edellytetty, että määrärahan
24463: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         käytöstä ja sen vaikutuksista on annettava kaup-
24464: Mäkelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            pa- ja teollisuusministeriölle selvitys. Selvitys
24465: myksen n:o 168:                                        tullaan antamaan eduskunnalle valtiovarainva-
24466:                                                        liokunnan vuoden 1992 toiseen lisätalousar-
24467:           Aikooko Hallitus kiireellisenä myön-         vioon liittämän ponnen mukaisesti.
24468:        tää kehitysyhtiö Nordialie 60 miljoonaa            Edellä todettu osakepääoman korotus on
24469:        markkaa käytettäväksi Lapin matkailu-           merkittävästi parantanut Matkailunkehitys
24470:        yritysten omistusjärjestelyihin?                Nordia Oy:n mahdollisuuksia toteuttaa tarvitta-
24471:                                                        via järjestelyjä toiminta-alueellaan. Osakepää-
24472:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            oman merkittävä korottaminen on kuitenkin
24473: taen seuraavaa:                                        edellyttänyt myös yhtiön uudelleenorganisoimis-
24474:                                                        ta sekä toimintaperiaatteiden muuttamista.
24475:     Valtion vuoden 1992 ensimmäisessä, toisessa           Vuoden 1992 syksyn ja kuluneen kevään aika-
24476: sekä kolmannessa lisätalousarviossa myönnet-           na Matkailunkehitys Nordia Oy on valmistellut
24477: tiin Kera Oy:lle yhteensä 35 milj. mk käytettä-        useita hankkeita toimialueellaan. Kauppa- ja
24478: väksi matkailuyritysten toiminnan turvaami-            teollisuusministeriön asettamien tavoitteiden
24479: seen. Kera Oy on käyttänyt ko. määrärahat sen          sekä yhtiön omaksumien toimintaperiaatteiden
24480: tytäryhtiönä toimivan matkailualan kehitysyh-          mukaisesti lähtökohtana on pidetty sitä, että
24481: tiön Matkailunkehitys Nordia Oy:n osakepää-            myös yrityksen omistajat ja muut rahoittajat
24482: oman korottamiseen.                                    saataisiin toteutettaviin saneerausohjelmiin mu-
24483:     Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen         kaan.
24484: mukaisesti Matkailunkehitys Nordia Oy:n on                Valmistettujen hankkeiden monitahoisuuden
24485: käytettävä em. avustuksella saatu rahoitus mää-        johdosta kaikki valmistelussa olleet hankkeet
24486: räaikaisiin osakepääoma- tai muihin riskipää-          eivät ole ehtineet siihen vaiheeseen, että sijoitus-
24487: omasijoituksiin matkailuyritysten toiminnan            ten tekeminen olisi ollut tarkoituksenmukaista.
24488: turvaamiseksi tai kehittämiseksi Lapissa, Koil-        Tämän johdosta Matkailunkehitys Nordia
24489: lismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.            Oy:llä on käytettävissään edelleen sijoitusresurs-
24490:     Lisäksi ministeriö on edellyttänyt, että osake-    seja, joten lisämäärärahan osoittaminen Matkai-
24491: pääomasijoituksia tehdessään Matkailunkehitys          lunkehitys Nordia Oy:lle ei ole ainakaan tässä
24492: Nordia Oy:n on tarvittaessa edellytettävä, että        vaiheessa tarkoituksenmukaista.
24493: asianomaisen matkailuyrityksen muut rahoitta-
24494: 
24495:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
24496: 
24497:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
24498:                                          1993 vp -     KK 168                                         3
24499: 
24500: 
24501: 
24502: 
24503:                                      Till Riksdagens Herr Talman
24504: 
24505:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det aktuella turistföretagets ovnga finansiärer
24506: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        deltar genom att konsolidera sina lån elier ge-
24507: 456 av den 30 mars 1993 tili vederbörande             nom att investera aktiekapital i företaget eller
24508: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bevilja företaget konverteringslån. Handels- och
24509: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål           industriministeriet måste dessutom ges en redo-
24510: nr 168:                                               görelse för användningen av anslaget och för
24511:                                                       dess verkningar. Redogörelsen kommer att över-
24512:           Har Regeringen för avsikt att i bråd-       lämnas tili riksdagen i enlighet med en kläm som
24513:        skande ordning bevilja utvecklingsbola-        statsutskottet fogade tili den andra tiliäggsbud-
24514:        get Nordia 60 miljoner mark för ägande-        geten för 1992.
24515:        arrangemang i fråga om turistföretag i             Den höjning av aktiekapitalet som nämns
24516:        Lappland?                                      ovan har märkbart förbättrat Matkailunkehitys
24517:                                                       Nordia Oy:s möjligheter att göra nödvändiga
24518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arrangemang inom sitt verksamhetsområde.
24519: anföra följande:                                      Den ansenliga höjningen har emellertid även
24520:                                                       inneburit att bolaget måste omorganiseras och
24521:    I den första, andra och tredje tilläggsbudgeten    dess verksamhetsprinciper ändras.
24522: för 1992 beviljades Kera Ab sammanlagt 35 milj.           Under hösten 1992 och denna vår har Mat-
24523: mk för tryggande av turistföretagens verksam-         kailunkehitys Nordia Oy förberett flera projekt
24524: het. Kera Ab har använt anslagen tili att höja        inom sitt verksamhetsområde. I enlighet med de
24525: aktiekapitalet i sitt dotterbolag för utvecklande     mål som handels- och industriministeriet har satt
24526: av resebranschen, Matkailunkehitys Nordia Oy.         och de verksamhetsprinciper som bolaget har
24527:    Enligt handels- och industriministeriets beslm     antagit har man utgått ifrån att även företagets
24528: skall Matkailunkehitys Nordia Oy använda dt           ägare och övriga finansiärer skall fås med i
24529: pengar som bolaget fått genom dessa bidrag för        saneringsprogrammen.
24530: temporära investeringar av aktiekapital och för           På grund av de förberedda projektens mång-
24531: andra riskkapitalinvesteringar i avsikt att trygga    skiftande natur har inte alla av dem hunnit
24532: eller utveckla verksamheten vid företag inom          framskrida så långt att det vore rådligt att göra
24533: resebranschen i Lappland, nordöstra Finland,          investeringar. Matkailunkehitys Nordia Oy har
24534: Kajanaland och Nordkarelen.                           följaktligen fortfarande investeringsresurser tili
24535:    Ministeriet har dessutom förutsatt att Mat-        sitt förfogande, och därför är det åtminstone inte
24536: kailunkehitys Nordia Oy i samband med sina            i detta skede ändamålsenligt att anvisa bolaget
24537: aktiekapitalinvesteringar vid behov kräver att        tiliäggsanslag.
24538: 
24539:      Helsingfors den 28 april 1993
24540: 
24541:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
24542:                                                 1993 vp
24543: 
24544: Kirjallinen kysymys 169
24545: 
24546: 
24547: 
24548: 
24549:                                    Mäkelä ym.: Vuotoksen allasalueen raivauksen aloittamisesta
24550: 
24551: 
24552: 
24553:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24554: 
24555:    Kemijoki Oy:n omistuksessa on suunnitellulla       säästetään työttömyysturvamenoja noin 2 mil-
24556: Vuotoksen allasalueella noin 5 000 ha sellaista       joonaa markkaa.
24557: kitu- ja metsämaata, jolla voitaisiin aloittaa           Edellä oleva toimenpide helpottaisi osaltaan
24558: täydellinen raivaus. Maat tulevat jäämään veden       Koillis-Lapin kuntien vaikeaa työttömyyttä.
24559: alle.                                                 Alueen kuntien työttömyysaste on tällä hetkellä
24560:    Raivaustöiden aloittamisen ehtona on, että         35% eikä työkohteita ole alueella muualta saata-
24561: em. alueella yksityismetsälakia tulkitaan Kemi-       vissa.
24562: joki Oy:n jättämän lupahakemuksen johdosta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24563: siten, että metsien käsittelyä rajoittavat mää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24564: räykset eivät alueella ole voimassa.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24565:    Tällä hetkellä Kemijoki Oy:n omistamilla           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24566: alueilla täydellisten raivausten suorittamiseen si-
24567: toutuvan työvoiman tarve on noin 50 000 henki-                  Aikooko Hallitus oikeuttaa Lapin
24568: lötyöpäivää.                                                 työvoimapiirin aloittamaan työllistämis-
24569:     Em. hankkeen rahoitustarve on kuuden seu-                palveluna Kemijoki Oy:n omistuksessa
24570: raavan kuukauden aikana 6 miljoonaa markkaa.                 olevien Vuotoksen altaan alle jäävien
24571: Toimenpiteellä työllistetään noin 100 henkeä ja              alueiden täydellisen raivauksen?
24572:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24573: 
24574:                      Tina Mäkelä                                      Hannu Suhonen
24575: 
24576: 
24577: 
24578: 
24579: 230032J
24580: 2                                        1993 vp -   KK 169
24581: 
24582: 
24583: 
24584: 
24585:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24586: 
24587:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa       myönnetään kysymyksessä tarkoitettujen met-
24588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sänraivaustöiden suorittamiseen työllisyysperus-
24589: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          teista investointiavustusta. Tätä investointiavus-
24590: kiijeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tustakin koskeva hakemus jätetään paikalliselle
24591: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina         työvoimatoimistolle. Lopullisen päätöksen in-
24592: Mäkelän ym. näin kuuluvan kiijallisen kysy-          vestointiavustuksen mahdollisesta myöntämises-
24593: myksen n:o 169:                                      tä tekee tapauksesta riippuen joko työministeriö
24594:                                                      tai Lapin läänin työvoimapiirin toimisto. Toimi-
24595:           Aikooko Hallitus oikeuttaa Lapin           valtakysymykset näiden viranomaisten välillä
24596:        työvoimapiirin aloittamaan työllistämis-      voidaan ratkaista vasta yksilöidyn valtionapu-
24597:        palveluna Kemijoki Oy:n omistuksessa          hakemuksen perusteella.
24598:        olevien Vuotoksen altaan alle jäävien            Kansanedustaja Mäkelän ym. kysymyksen
24599:        alueiden täydellisen raivauksen?              perusteluissa viitataan myös yksityismetsälain
24600:                                                      säännösten mukaisiin metsien käsittelyä koske-
24601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         viin rajoituksiin ja yhtiön tekemään tätä asiaa
24602: vasti seuraavaa:                                     koskevaan lupahakemukseen. Tältä osin työmi-
24603:                                                      nisteriö toteaa, että yksityismetsälain noudatta-
24604:    Nykyisin voimassa olevan työllisyysasetuksen      mista valvovat metsäviranomaiset. Työvoima-
24605: 26 §:n mukaan luvan työvoimatoimistolle työllis-     hallinto lähtee tässä kuten kaikissa muissakin
24606: tämispalvelun aloittamiseen myöntää asian-           tapauksissa siitä, että työllisyysmäärärahoja ha-
24607: omainen työvoimapiirin toimisto. Lupa voidaan        keva yritys itse huolehtii työn suorittamiseen
24608: myöntää vuodeksi kerrallaan. Työllistämispal-        mahdollisesti tarvittavista luvista ja muista vas-
24609: velun käyttöön ottamista koskevat esitykset ei-      taavista ennakkotoimenpiteistä. Työllistämis-
24610: vät aikaisemmasta käytännöstä poiketen enää          tuen saajan tulee niin ikään itse huolehtia siitä,
24611: tule työministeriön käsiteltäväksi. Työvoimapii-     että työn suorittamisessa noudatetaan asian-
24612: rin toimisto ja paikallinen työvoimatoimisto jou-    omaista työkohdetta koskevia erityissäännöksiä
24613: tuvat työllistämispalvelua koskevia asioita käsi-    ja -määräyksiä, kuten esimerkiksi yksityismetsä-
24614: tellessään ottamaan huomioon työllisyysasetuk-       lakia. Valvonnasta huolehtivat kussakin tapauk-
24615: sen 26 §:n 3 momentissa säädetyn rajoituksen,        sessa erityissäännöstenja -määräysten perusteella
24616: jonka mukaan työllistämispalvelun avulla työl-       toimivaltaiset viranomaiset. Työvoimaviran-
24617: listettävää ei voida sijoittaa työhön yritykseen.    omaiset valvovat ainoastaan työllisyyslain sekä
24618: Näin ollen työllistämispalvelun avulla työllistet-   siihen perustuvien säännösten ja määräysten nou-
24619: täviä työttömiä ei voida sijoittaa Kemijoki Oy:lle   dattamista. Työvoimaviranomaiset eivät voi tois-
24620: Vuotoksen allasalueen metsänraivaustöihin. Sen       ten viranomaisten puolesta myöskään myöntää
24621: sijaan on mahdollista, että paikalliset työvoima-    lupaa jonkin tietyn luvanvaraisen toimenpiteen
24622: toimistot myöntävät Kemijoki Oy:lle työllistä-       suorittamiseen, vaikka kyseinen toimenpide olisi-
24623: mistukea, jos yhtiö palkkaa työvoimatoimistois-      kin työllisyyden hoidon kannalta tarpeellinen ja
24624: sa työttöminä työnhakijoina olevia henkilöitä        perusteltu.
24625: kyseisiin metsänraivaustöihin. Tällöin työllistet-      Työministeriöllä ei ole tietoa Kemijoki Oy:n
24626: tävät henkilöt tulevat kuitenkin Kemijoki Oy:n       Vuotoksen allasta koskevista suunnitelmista
24627: eivätkä paikallisen työvoimatoimiston palveluk-      eikä myöskään niiden rahoituksesta, mutta edel-
24628: seen, ja yhtiö joutuu näin ollen huolehtimaan        lä olevan mukaisesti yhtiön tulee ottaa yhteyttä
24629: säännösten mukaisista työnantajalle kuuluvista       paikallisiin työvoimatoimistoihin, mikäli se
24630: velvollisuuksista. Päätöksen työllistämistuen        suunnittelee työllisyysmäärärahojen käyttämistä
24631: mahdollisesta myöntämisestä tekee paikallinen        esimerkiksi Vuotoksen allashankkeen toteutta-
24632: työvoimatoimisto.                                    miseen liittyviin metsänraivaustöihin.
24633:    Lisäksi on mahdollista, että Kemijoki Oy:lle
24634: 
24635:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
24636: 
24637:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
24638:                                            1993 vp -    KK 169                                            3
24639: 
24640: 
24641: 
24642: 
24643:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24644: 
24645:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningsfrämjande syfte för genomförande av i
24646: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          spörsmålet avsedda skogsröjningsarbeten. Ock-
24647: den 30 mars 1993 till vederbörande medlem av            så ansökningen om detta statsunderstöd för
24648: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         investeringar lämnas in till den lokala arbets-
24649: Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr             kraftsbyrån. Det slutliga beslutet om beviljande
24650: 169:                                                    av eventuellt investeringsstöd fattas av arbetsmi-
24651:                                                         nisteriet eller Lapplands läns arbetskraftsdi-
24652:            Ämnar Regeringen ge Lapplands ar-            striktsbyrå, beroende på fallet. Frågan om dessa
24653:         betskraftsdistrikt tillstånd att i form av      myndigheters befogenhet kan avgöras på grund-
24654:         sysselsättningsservice inleda en fullstän-      val av den individuella statsunderstödsansök-
24655:         dig röjning av de av Kemijoki Oy ägda           ningen.
24656:         områden som kommer att helt bli under               I motiveringen till det av riksdagsledamot
24657:         Vuotosbassängen?                                Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmålet hänvi-
24658:                                                         sas också till begränsningar som gäller skogshan-
24659:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tering enligt stadgandena i lagen om enskilda
24660: anföra följande:                                        skogar och bolagets tillståndsansökan i ärendet.
24661:                                                         När det gäller detta konstaterar arbetsministeriet
24662:     Enligt 26 § gällande sysselsättningsförordning      att iakttagandet av lagen om enskilda skogar
24663: kan ett tillstånd till att inleda en sysselsättnings-   övervakas av skogsmyndigheterna. Arbets-
24664: service ges av arbetskraftsdistriktsbyrån. Till-        kraftsförvaltningen utgår här såsom i de övriga
24665: ståndet kan beviljas för ett år åt gången. Fram-        fallen ifrån att det företag som ansöker om
24666: ställningarna om användning av sysselsättnings-         sysselsättningsanslag självt sörjer för eventuella
24667: service behandlas inte längre av arbetsministe-         tillstånd och andra behövliga förhandsåtgärder
24668: riet, vilket avviker från den tidigare praxisen.        som behövs för arbetet. Mottagaren av syssel-
24669: Arbetskraftsdistriktsbyrån och den lokala ar-           sättningsstödet skall dessutom själv se till att
24670: betskraftsbyrån skall då de behandlar ärenden           man vid utförande av arbetet iakttar de special-
24671: som gäller sysselsättningsservice beakta den be-        stadganden och specialbestämmelser som gäller
24672: gränsning som stadgas i 26 § 3 mom. sysselsätt-         J?.rojektet i fråga, t.ex. lagen om enskilda skogar.
24673: ningsförordningen, enligt viiken den som syssel-        Overvakningen ankommer i de enskilda fallen på
24674: sätts med hjälp av sysselsättningsservice inte kan      de behöriga myndigheter som avses i specialstad-
24675: placeras i arbete hos företag. Därigenom kan de         gandena och spcialbestämmelserna. Arbets-
24676: arbetslösa som sysselsätts med hjälp av syssel-         kraftsmyndigheterna övervakar endast iaktta-
24677: sättningsservice inte placeras i arbete hos Kemi-       gandet av sysselsättningslagen samt de stadgan-
24678: joki Oy:s skogsröjningsarbete i Vuotosbassäng-          den och bestämmelser som grundar sig på den.
24679: området. Däremot är det möjligt att de lokala           Arbetskraftsmyndigheterna kan inte heller för
24680: arbetskraftsbyråerna beviljar Kemijoki Oy sys-          andra myndigheters räkning bevilja tillstånd tili
24681: selsättningsstöd, om bolaget i dessa skogsröj-          vidtagande av en viss åtgärd som kräver till-
24682: ningsarbeten avlönar arbetslösa arbetssökande           stånd, trots att åtgärden i fråga vore behövlig
24683: från arbetskraftsbyrån. I dessa fall kommer de          och motiverad med tanke på skötseln av syssel-
24684: personer som skall sysselsättas att vara i tjänst       sättningen.
24685: hos Kemijoki Oy och inte hos den lokala arbets-             Arbetsministeriet känner varken till Kemijoki
24686: kraftsbyrån, och bolaget skall således sköta de         Oy:s planer som gäller Vuotosbassängen eller till
24687: skyldigheter som enligt stadgandena ankommer            finansieringen av dessa planer, men enligt det
24688: på arbetsgivaren. Ett beslut om beviljande av           ovan anförda skall bolaget ta kontakt med de
24689: eventuellt sysselsättningsstöd fattas av den loka-      lokala arbetskraftsbyråerna, ifall det har planer
24690: la arbetskraftsbyrån.                                   på att använda sysselsättningsanslag exempelvis
24691:     Det är vidare möjligt att Kemijoki Oy beviljas      till sådana skogsröjningsarbeten som anknyter
24692:  statsunderstöd för investeringar i sysselsätt-         till genomförandet av Vuotosbassängprojektet.
24693: 
24694:      Helsingfors den 6 maj 1993
24695: 
24696:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
24697:                                              1993 vp
24698: 
24699: Kirjallinen kysymys 170
24700: 
24701: 
24702: 
24703: 
24704:                                   Mäkelä ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Kemiin
24705: 
24706: 
24707: 
24708:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24709: 
24710:    Pääministeri Esko Aho on luvannut ottaes-       Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että sen
24711: saan vastaan Lapin työllisyysohjelmatyöryhmän      omistuksessa olevat metsät tulevat hyvin hoide-
24712: valtion rahoitusta Veitsiluoto Oy:n hake- ja       tuiksi. Samalla tulisi pysyviä työpaikkoja met-
24713: turvevoimalan rakentamiseen Kemiin.                sänhoitotyöhön.
24714:    Veitsiluoto Oy:llä on valmiina suunnitelmat        Voimalaitoksen rakentaminen helpottaisi
24715: uuden puujätettä ja turvetta käyttävän voimalai-   myös Kemi-Tornion alueen vaikeaa rakennus-
24716: toksen rakentamiseksi. Voimalahanke vähentää       alan työttömyyttä.
24717: raskaan polttoöljyn tarvetta 100 000 tonnia vuo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24718: dessa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24719: 500 miljoonaa markkaa ja se työllistää raken-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24720: nusaikana noin 100 henkeä ja tuo pysyviä uusia     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24721: työpaikkoja noin 70.
24722:    Lapin alueen huomioon ottaen voimalaitos                  Aikooko Hallitus seuraavassa lisäta-
24723: pitäisi saada ensisijaisesti käyttämään jäte- ja          lousarviossa osoittaa Veitsiluoto Oy:lle
24724: pienpuuta polttoaineena. Lapissa valtio omistaa           Lapin työllisyysohjelmatyöryhmän esi-
24725: 60 %metsätalouden maasta ja 40 % puuntuotan-              tyksen mukaisesti 45 miljoonaa markkaa
24726: non kasvusta. Lapin metsien kasvuksi on viimei-           energia-avustusta ja 85 miljoonaa mark-
24727: sessä valtakunnan metsien inventoinnissa vuon-            kaa korkotukilainaa käytettäväksi vuon-
24728: na 1982 (VM 17) todettu 7,55 miljoonaa m3•                na 1993 voimalaitoksen rakentamiseen?
24729: 
24730:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24731: 
24732:                     Tina Mäkelä                             Hannu Suhonen
24733: 
24734: 
24735: 
24736: 
24737:  2300321
24738: 2                                       1993 vp- KK 170
24739: 
24740: 
24741: 
24742: 
24743:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24744: 
24745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsässä syntyvää puujätettä, mikäli sitä saa-
24746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        daan kilpailukykyiseen hintaan.
24747: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn             Hankkeen toteuttamisedellytykset riippuvat
24748: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Kemin tehdasyksikön tuotantostrategisista rat-
24749: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-        kaisuista ja yhtiön taloudellisen tilan kehittymi-
24750: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sestä. Myös valtion tukea hankkeeseen voidaan
24751: n:o 170:                                             tarvita, vaikka investointi onkin verrattain kan-
24752:                                                      nattava.
24753:           Aikooko Hallitus seuraavassa lisäta-          Eduskunta on kuluvan vuoden II lisätalousar-
24754:        lousarviossa osoittaa Veitsiluoto Oy:lle      viossa myöntänyt energia-avustuksia koskevalle
24755:        Lapin työllisyysohjelmatyöryhmän esi-         momentille 32.55.40 lisää sitoumusvaltuutta
24756:        tyksen mukaisesti 45 miljoonaa markkaa        niin, että valtuuden enimmäismäärä on 192 mil-
24757:        energia-avustusta ja 85 miljoonaa mark-       joonaa markkaa. Korkotukiva1tuutta ei teolli-
24758:        kaa korkotukilainaa käytettäväksi vuon-       suuden voimalaitoshankkeille ole käytössä. Val-
24759:        na 1993 voimalaitoksen rakentamiseen?         tioneuvoston 25.2.1993 tekemällä periaate-
24760:                                                      päätöksellä uusiutuvan kotimaisen energian
24761:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käytön edistämiseksi on verotuksen osalta pa-
24762: taen seuraavaa:                                      rannettu myös Veitsiluoto Oy:n hankkeen to-
24763:                                                      teuttamisedellytyksiä.
24764:    Veitsiluoto Oy:n Kemin tehtaan puujätettä ja         Veitsiluoto Oy:n Kemin voimalaitosinves-
24765: turvetta käyttävän voimalaitoskattilan ja turbo-     toinnin rahoitustukea koskevia neuvotteluja
24766: generaattorin hankinta liittyy laajemmin Kemin       käydään kevään aikana. Hankkeen suuren pää-
24767: tehdasyksikön kehittämiseen. Hanketta voidaan        omatarpeen vuoksi esillä on ollut myös ratkai-
24768: pitää hyvin perusteltuna, sillä korvataanhan sii-    suja, joissa investointiin osallistuisivat myös ul-
24769: nä kotimaisilla pohtoaineilla raskasta polttoöl-     kopuoliset energiayhtiöt tai -laitokset.
24770: jyä. Voimalaitoskattilassa voidaan polttaa myös
24771: 
24772:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
24773: 
24774:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
24775:                                          1993 vp -     KK 170                                            3
24776: 
24777: 
24778: 
24779: 
24780:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24781: 
24782:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          brännas, om det kan köpas tili ett konkurrens-
24783: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kraftigt pris.
24784: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av             Möjligheterna att genomföra projektet beror
24785: statsrådet översänt följande av riksdagsman           på de lösningar som Kemi-enheten väljer i sin
24786: Mäkelä m. fl. undertecknade spörsmål nr 170:          produktionsstrategi och på hur bolagets ekono-
24787:                                                       miska läge utvecklas. För projektet kan även
24788:           Har Regeringen för avsikt att i enlig-      behövas stöd av staben, fastän investeringen är
24789:        het med förslaget av arbetsgruppen för         jämförelsevis lönsam.
24790:        sysselsättningsprogrammet i Lappland              I den andra tiliäggsbudgeten för innevarande
24791:        anvisa 45 miljoner mark i energibidrag         år har riksdagen under momentet 32.55.40 för
24792:        och 85 miljoner mark i räntestödslån i         energibidrag beviljat ett tillägg tili fullmakten att
24793:        nästa tiliäggsbudget för uppförande av         avge förbindelser, så att fullmaktens maximibe-
24794:        ett kraftverk 1993?                            lopp nu är 192 milj. mk. Räntestödsfullmakt
24795:                                                       finns inte för industrins kraftverksprojekt. Ge-
24796:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nom statsrådets principbeslut av 25.2.1993 om
24797: anföra följande:                                      främjande av användningen av förnybar in-
24798:                                                       hemsk energi har också möjligheterna att ge-
24799:    Sett ur en vidare synvinkel utgör anskaffning-     nomföra Veitsiluoto Oy:s projekt förbättrats
24800: en av en kraftverkspanna och turbogenerator           med avseende på beskattningen.
24801: som drivs med träavfall och torv tili Veitsiluoto        Finansieringsstödet för Veitsiluoto Oy:s
24802: Oy:s fabrik i Kemi ett led i utvecklandet av          kraftverksinvestering i Kemi kommer att disku-
24803: fabriksenheten. Projektet kan anses vara väl          teras under våren. På grund av det stora behovet
24804: motiverat, för det innebär ju att tung brännolja      av kapital för projektet har också möjligheten att
24805: ersätts med inhemska bränslen. I kraftverkspan-       utomstående energibolag eller energiverk kunde
24806: nan kan också träavfall som uppstår i skogen          delta i investeringen framförts.
24807: 
24808:      Helsingfors den 28 april 1993
24809: 
24810:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
24811:                                                  1993 vp
24812: 
24813: Kirjallinen kysymys 171
24814: 
24815: 
24816: 
24817: 
24818:                                     Mäkelä: Ns. iriadamant-intiaanien oleskelusta Suomessa
24819: 
24820: 
24821: 
24822:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24823: 
24824:    Maamme ulkomaalaislainsäädäntö on vaka-             likköä henkilöllisyyden selvittämiseksi. Miksi
24825: vasti puutteellinen ja viranomaistemme toiminta        vasta nyt?
24826: varsin hämmästyttävää, sillä muuten ei ole mah-            Ulkomaalaiskeskus toteaa lausunnossaan
24827: dollista, että joukko suorastaan huijareita sai        mm., että yhteisön päällikkö käyttää seitsemää
24828: asua Kittilän kunnan Lainionjokivarressa lähes         eri nimeä, ilmoittaa olevansa kolmen eri tieteen
24829: kahden vuoden ajan.                                    tohtori, ilman todistuksia, ja että hänellä on
24830:    Tämä iriadamant-yhteisö,joka väitti tekevän-        voimassa oleva oleskelulupa Ruotsissa, jota
24831: sä tieteellistä tutkimusta, on osoittautunut yksi-     kuitenkaan ei Ruotsin viranomaisten mukaan
24832: selitteisesti lahkoksi, jonka toimintamuodot           ole.
24833: ovat hyvin epäilyttäviä. Tieteellisen tutkimuksen          Edellä oleva johtuu aivan selvästi siitä, että
24834: varjolla maahamme tullut ryhmä on käyttänyt            kutsuja ja viranomaiset eivät vaivautuneet yhtei-
24835: maamme lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa hyväk-          sön asianmukaiseen vastaanottoon ja tarkastuk-
24836: seen sekä tehnyt meistä ulkomaiden silmissä            seen.
24837: "hyväuskoisten hölmölän". Mistään tieteellises-            Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
24838: tä tutkimuksesta ei ollut koko yhteisön oloaika-       yhteisön raskaana olevat naiset ovat jäämässä
24839: na puhettakaan, vaan kyseessä lienee selvä hui-        heitteille. Miksi sosiaaliviranomaisemme eivät
24840: jaus.                                                  ole puuttuneet asiaan? Useat "vihreän höynäy-
24841:     Kittilän "intiaanileiri" sai alkunsa siitä, kun    tyksen" kokeneet kansalaisemme ovat menettä-
24842: kansanedustaja Erkki Pulliainen pyysi noin 140         neet useita tuhansia - jopa satojatuhansia
24843: "intiaanin" leiriä Suomeen Helsingin yliopiston        markkoja "intiaaneihin". Joidenkin "intiaaneis-
24844: ekologiseen tutkimukseen. Nämä "intiaanit"             ta" eroon päässeitten käsityksen mukaan leiriläi-
24845: osoittautuivat pääosin ranskalaisiksi, joskin jou-     set käyttävät mm. katteettomia luottokortteja.
24846: kossa on myös muita kansallisuuksia.                   "Intiaaneista" eroon päässeet vaativatkin pidä-
24847:     Varsin suurta hämmennystä kansalaistemme           tyksiä ja muistuttavat, että "intiaaninaiset" ovat
24848: keskuudessa on herättänyt se tosiasia, miksi           synnyttämässä näinä aikoina.
24849: Helsingin yliopisto tai professori Pulliainen ei-          "Intiaaniyhteisö" on Kittilässä joutunut tur-
24850: vät hakeneet "intiaaneille" tarvittavia oleskelu-      vautumaan yhteiskunnallisiin palveluihin, ja he
24851:  lupia ja mistä syystä maamme viranomaiset             ovat aiheuttaneet Lainionjokivarressa julkisuu-
24852:  eivät tarkistaneet ryhmää heidän tullessaan           dessa olleitten tietojen mukaan noin miljoonan
24853:  maahamme.                                             markan vahingon.
24854:     Jos jokin tieteellinen ryhmä saapuu maaham-            Kun Kittilän kunnan taloudellinen tilanne on
24855:  me, niin normaali käytäntö edellyttää, että kut-      heikko, niin olisi kohtuutonta jättää kulut yksin
24856:  suja hankkii heille asianomaiset oleskeluluvat.       kunnan maksettavaksi. Sama koskee myös Lai-
24857:  Tässä tapauksessa ei näin ollut, koska Lapin          nionjokivarren alueen omistajaa, koska vahinko
24858:  lääninhallitus on antamassaan välipäätöksessä         on päässyt ilmeisesti tapahtumaan myös eri vi-
24859:  todennut yhteisön oleskelun Polartrio Oy:n            ranomaisten laiminlyöntien sekä olemassa ole-
24860:  mailla oikeudettomaksi.                               van lainsäädännön puutteiden vuoksi.
24861:     Käsittämättömänä on pidettävä viranomais-              Edellä olevan perusteella lainsäädäntöä tulee
24862:  ten toimintaa myös siltä osin, että Kittilän nimis-   muuttaa, koska toistuvasti erilaiset ulkomaiset
24863:  mies vasta lähes kahden vuoden oleskelun jäl-         liikkeet käyttävät maamme lainsäädäntöä hy-
24864:  keen ryhtyy etsintäkuuluttamaan yhteisön pääl-        väkseen jättäen laskut kansalaistemme makset-
24865: 
24866:  230032J
24867: 2                                         1993 vp -   KK 171
24868: 
24869: taviksi. Viivyttelemättä tulee myös ryhtyä toi-               Aikooko Hallitus antaa viranomaisille
24870: menpiteisiin "intiaaniyhteisön" karkottamiseksi            tarkennetut ohjeet, jottei vastaavia "elä-
24871: maastamme, sillä huijareiden ja tieteellisen tutki-        mäntapatutkimuksia" voi enää maas-
24872: muksen välillä on selvä ero.                               samme harjoittaa, tai uudistaa lainsää-
24873:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         däntöä vastaavalla tavalla, ja
24874: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               korvaako Hallitus Kittilän kunnalle ja
24875: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            Polartrio Oy:lle niiden kärsimät taloudel-
24876: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    liset menetykset "intiaanileiristä"?
24877: 
24878:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
24879: 
24880:                                              Tina Mäkelä
24881:                                         1993 vp -   KK 171                                          3
24882: 
24883: 
24884: 
24885: 
24886:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24887: 
24888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vasti kansanedustaja Erkki Pulliaisen toiminta.
24889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Ryhmään kuuluvat henkilöt ovat pääosiltaan
24890: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         ETA-sopimuksen jäsenvaltioiden kansalaisia.
24891: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Ryhmä koostuu henkilöistä, joiden elämänfi-
24892: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      losofia on omaleimainen, ja tästä syystä ryhmä
24893: taja Tina Mäkelän kirjallisen kysymyksen n:o        on saanut runsaasti huomiotajulkisessa sanassa.
24894: 171:                                                    Tiedossa ei ole, että ryhmän jäsenet olisivat
24895:                                                     syyllistyneet rikoksiin. Poliisi on ryhtynyt toi-
24896:           Aikooko Hallitus antaa viranomaisille     menpiteisiin sen johdosta, että ryhmä oleskelee
24897:        tarkennetut ohjeet, jottei vastaavia "elä-   tällä hetkellä maassa ilman vaadittavaa oleskelu-
24898:        mäntapatutkimuksia" voi enää maas-           lupaa. Ryhmän jäsenten maasta karkottamista
24899:        samme harjoittaa, tai uudistaa lainsää-      koskeva päätös on valmisteltavana viranomaisil-
24900:        däntöä vastaavalla tavalla, ja               la.
24901:           korvaako Hallitus Kittilän kunnalle ja        Hallituksen tiedossa ei ole millekään kunnalle
24902:        Polartrio Oy:lle niiden kärsimät taloudel-   em. ryhmän oleskelusta aiheutuneita merkittäviä
24903:        liset menetykset "intiaanileiristä"?         taloudellisia kustannuksia.
24904:                                                         Mahdolliset yksityisoikeudelliset velkasaata-
24905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vat, joita ryhmän ja yksityisten henkilöiden ja
24906: vasti seuraavaa:                                    yhtiöiden välillä saattaa olla, eivät kuulu julki-
24907:                                                     sessa hallinnossa käsiteltäviin kysymyksiin.
24908:    Iriadamant-intiaaneiksi itseään kutsuva ryh-         Hallitus ei katso, että tämän tapauksen perus-
24909: mä saapui Suomeen syksyllä 1991. Sisäasiainmi-      teella olisi syytä antaa uusia toimintaohjeita tai
24910: nisteriö antoi ryhmän jäsenille määräaikaisen       ryhtyä säädösten uudistamiseen. Kyseessä on
24911: oleskeluluvan 31.7.1992 saakka. Lupaharkinta        yksittäinen tapaus, jonka hoitamiseen voimassa
24912: perustui sopimukseen, jonka kansanedustaja ja       olevan ulkomaalaislain säännökset ovat riittä-
24913: professori Erkki Pulliainen oli ryhmän kanssa       viä.
24914: tehnyt. Sopimuksen mukaan ryhmä tuli Suo-               Edellä mainitun perusteella hallitus ei näe
24915: meen toteuttaakseen poikkitieteellistä Essoc-       tämän yksittäisen tapauksen perusteella tarvetta
24916: projektia yhteistyössä Helsingin yliopiston kans-   ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin.
24917: sa. Ryhmän maahantuloon vaikutti siis ratkaise-
24918: 
24919:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
24920: 
24921:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
24922: 4                                         1993 vp -   KK 171
24923: 
24924: 
24925: 
24926: 
24927:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24928: 
24929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hade således en avgörande betydelse för att
24930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gruppen kom till Finland.
24931: den 30.mars 1993 till vederbörande medlem av              Personeroa som hör till gruppen är huvudsak-
24932: statsrådet översänt riksdagsman Tina Mäkeläs          ligen medborgare i EES-staterna.
24933: skriftliga spörsmål nr 171:                               Gruppen består av personer som har en sär-
24934:                                                       präglad livsfilosofi och gruppen har av denna
24935:           Åmnar Regeringen meddela myndig-            anledning ofta blivit uppmärksammad i mass-
24936:        heterna närmare anvisningar för att mot-       medierna.
24937:        svarande "levnadssättsundersökningar"              Man känner inte tili att gruppens medlemmar
24938:        inte längre skall kunna verkställas i vårt     skulle ha gjort sig skyldiga till brott. Polisen har
24939:        land eller revidera lagstiftningen på mot-     vidtagit åtgärder, eftersom gruppen uppehåller
24940:        svarande sätt, och                             sig för närvarande i landet utan erforderligt
24941:           kommer Regeringen att ersätta de            uppehållstillstånd. Beslutet om gruppmedlem-
24942:        ekonomiska förluster som Kitti1ä kom-          marnas utvisning bereds som bäst av myndighe-
24943:        mun och Polartrio Oy har lidit på grund        terna.
24944:        av "indianlägret".                                 Regeringen känner inte tili att någon kom-
24945:                                                       mun skulle ha förorsakats betydande kostnader
24946:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             på grund av gruppens vistelse.
24947: anföra följande:                                          Eventuella privaträttsliga fordringar mellan
24948:                                                       gruppen och privatpersoner samt bolag hör inte
24949:    Gruppen som kallar sig Iriadamant-indianer         till de frågor som behandlas inom den offentliga
24950: kom till Finland hösten 1991. Inrikesministeriet      förvaltningen.
24951: beviljade medlemmarna i gruppen tidsbegränsat             Regeringen anser att det inte finns någon
24952: uppehållstillstånd till 31.7 .1992. Tillstånden be-   anledning att meddela nya anvisningar eller
24953: viljades på grund av det avtal som riksdagsman,       revidera författningen på grund av detta fall. Det
24954: professor Erkki Pulliainen hade ingått med grup-      är fråga om ett enstaka fall som kan skötas med
24955: pen. Gruppen kom enligt avtalet till Finland för      hjälp av den gällande utlänningslagen.
24956: att genomföra det tvärvetenskapliga Essoc-pro-            Regeringen anser med stöd av det förenämn-
24957: jektet i samarbete med Helsingfors universitet.       da att särskilda åtgärder på grund av detta
24958: Riksdagsman Erkki Pulliainens verksamhet              enstaka fall inte behöver vidtas.
24959:      Helsingfors den 27 april 1993
24960: 
24961:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
24962:                                               1993 vp
24963: 
24964: Kirjallinen kysymys 172
24965: 
24966: 
24967: 
24968: 
24969:                                  Mäkelä: Uiton lopettamisesta Lapin tiestölle aiheutuneiden kulu-
24970:                                     mavaurioiden korjaamisesta
24971: 
24972: 
24973:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24974: 
24975:     Lapin metsäteollisuuden pari vuotta sitten      kustannuksista, jotka tulevat olemaan yhteis-
24976: toteuttama uiton lakkauttaminen ja puun siir-       kunnalle huomattavasti suurempia kuin uiton
24977: täminen rautatie- ja maantiekuljetukseen on         aikaiset kustannukset.
24978: aiheuttanut tieverkoston ylimääräistä kulumista.       Huomattavaa on, että aikaisempaa selvästi
24979:     Kolme puutavararekkaa kuluttaa maantietä        suuremmalle rasitukselle on joutunut mm. Kola-
24980: yhtä paljon kuin 10 000 henkilöautoa yhteensä.      riin johtava Ylläsjärven tie, joka rakennettiin
24981: Lapin teillä liikkuu runsaat sata rekkaa, jotka     muutama vuosi sitten lähinnä turistiliikennettä
24982: kuljettivat viime vuonna esim. Rovaniemen ja        varten.
24983: Sodankylän välisellä maantiellä yhteensä               Lapin tiepiiri onkin alustavasti arvioinut tar-
24984: 500 000 kuutiota puuta. Määrä on viisi kertaa       vitsevansa pelkästään Koillis-Lapin teiden kun-
24985: enemmän kuin uiton aikana.                          nostamiseen lähivuosina 150 ylimääräistä mil-
24986:     Maanteiden kulumista on lisännyt myös puu-      joonaa markkaa. Alustavasti arvioidaan uiton
24987: tavaraliikenteen ympärivuotisuus. Uiton aikana      lopettamisesta aiheutuviksi kustannuksiksi tie-
24988: puuta kuljetettiin enimmäkseen talvella ja sil-     piirissä noin 50 miljoonaa markkaa vuodessa
24989: loinkin pääasiassa uittoväylän varteen, jolloin     koko Lapin tiepiirin alueella.
24990: teiden kulutus on minimissään. Sulan maan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24991: aikana jyrräävät rekat kuluttavat teitä huomat-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24992: tavasti nopeampaan tahtiin.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24993:     Kun uitto lopetettiin, vaativat metsänomista-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24994: jat Veitsiluoto Oy:tä ja Metsäliittoa maanteiden
24995: korjauskustannusten maksajiksi. Asia jäi kuiten-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että ui-
24996:  kin vain vaatimusten tasolle. Päätöstä uiton              ton lopettaminen Lapissa on lisännyt
24997: lopettamisesta tehtäessä ei otettu lainkaan huo-           puutavararekkaliikennettä jopa viisin-
24998: mioon kansantaloudellista näkökulmaa, ja yh-               kertaiseksija aiheuttanut tiestön voimak-
24999:  tiöt tekivät uiton lopettamissopimuksensa jopa            kaan kulumisen, ja
25000: muutaman lappilaisen poliitikon siunauksella.                  aikooko Hallitus osoittaa Lapin tiepii-
25001:     Aikanaan kyseiset päättäjät kauhistelivat ui-          rille em. kulutuksen johdosta lisämäärä-
25002:  ton yhteiskunnalle aiheuttamia miljoonakustan-            rahoja tiestön kunnossa pitämiseksi?
25003:  nuksia. Nyt samat henkilöt ovat ihmeissään
25004: 
25005:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1'9>93
25006: 
25007:                                             Tina Mäkelä
25008: 
25009: 
25010: 
25011: 
25012: 2300321
25013: 2                                        1993 vp -   KK 172
25014: 
25015: 
25016: 
25017: 
25018:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25019: 
25020:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös ympärivuotisia ja suuntautuvat suoraan
25021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehtaille tai Valtionrautateiden terminaaleihin
25022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Kolariin.
25023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-           Akuuttia parantamistarvetta on heti uiton
25024: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       loppumisen jälkeen tullut esille mm. kantatiellä
25025:  172:                                                79 Kaukosen kylän kohdalla ja valtatiellä 4
25026:                                                      välillä Lohijoki-Vuotso-Iso-ojanpalo.
25027:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ui-      Lapin tiepiiri on käynnistänyt "Raskaan tielii-
25028:        ton lopettaminen Lapissa on lisännyt          kenteen palvelujen laadunvarmistus" -selvitys-
25029:        puutavararekkaliikennettä jopa viisin-        työn, jonka tarkoituksena on mm.:
25030:        kertaiseksija aiheuttanut tiestön voimak-        - selvittää raskaan tieliikenteen kannalta
25031:        kaan kulumisen, ja                            ongelmalliset ja laadultaan puutteelliset tieyh-
25032:            aikooko Hallitus osoittaa Lapin tiepii-   teydet,
25033:        rille em. kulutuksen johdosta lisämäärä-         - kuvata laadulliset puutteet ja luokitella ne
25034:        rahoja tiestön kunnossa pitämiseksi?          parantamistarpeen perusteella tärkeysjärjestyk-
25035:                                                      seen,
25036:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            - määritellä kohteiden parantamiskustan-
25037: vasti seuraavaa:                                     nukset ja lähivuosien rahoitustarve,
25038:                                                         - tiedottaa päättäjille ja yhteistyötahoille
25039:    Puutavarayhtiöille ja metsähallitukselle suun-    selvityksen tuloksista.
25040: natulla kyselyllä on selvitetty tämänhetkiset puu-      Selvitystyön valmistuttua voidaan tarkemmin
25041: tavaravirrat yleisillä teillä. Uiton loppuminen      arvioida tieverkon puutteet ja määritellä paran-
25042: vuonna 1992 on lisännyt puutavarankuljetuksia        tamiskustannukset. Tämän jälkeen voidaan ot-
25043: tiestöllä noin 0, 7 miljoonaa m3• Kuljetukset        taa kantaa tarvittaviin määrärahoihin, joista
25044: käyttävät nykyisin osittain eri tieosia kuin uiton   viime kädessä päättää eduskunta.
25045: aikana. Puutavarankuljetukset ovat nyttemmin
25046: 
25047:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
25048: 
25049:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
25050:                                            1993 vp- KK 172                                             3
25051: 
25052: 
25053: 
25054: 
25055:                                       Tili Riksdagens Herr Talmqn
25056: 
25057:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            jämvägamas terminaler i Rovaniemi, Kemijärvi
25058: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande           och Kolari.
25059: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           Genast efter att flottningen upphörde upp-
25060: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål             stod det ett akut behov av förbättringar bl.a. på
25061: nr 172:                                                stamväg 79 vid Kaukonen by och på huvudväg
25062:                                                        4 mellan sträckan Lohijoki-Vuotso-Iso-ojan-
25063:              Är Regeringen medveten om att upp-        palo.
25064:           hörande med flottning i Lappland har            Vägdistriktet i Lappland har startat ett utred-
25065:           ökat långtradartransporter av trävaror       ningsarbete som kallas "Åtgärder för säkrandet
25066:           t.o.m. femfaldigt och orsakat vägnätet       av servicenivå för tung vägtrafik", vars syfte
25067:           kännbart slitage, och                        bl.a. är att:
25068:              ämnar Regeringen på grund av det             - fastställa de för den tunga vägtrafikens del
25069:           ovan nämnda slitaget bevilja vägdistrikt i   problematiska och kvalitativt bristfålliga vägfor-
25070:           Lappland tiliäggsanslag för upprätthål-      bindelsema,
25071:           lande av vägnätet?                              - beskriva bristema i kvaliteten och klassifi-
25072:                                                        cera dem i prioritetsordning i enlighet med
25073:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          J:>ehovet av förbättring,
25074: anfora foljande:                                          - uppskatta kostnader för eventuella förbätt-
25075:                                                        ringsarbeten och finanseringsbehov under de
25076:    Genom en tili trävarubolag och skogsstyrel-         närmaste åren,
25077: sen riktad förfrågning har man utrett de trävaru-         - informera beslutsfattare och samarbets-
25078: strömmar som för närvarande rör sig på allmän-         partner om utredningens resultat.
25079: na vägar. Upphörandet med flottningen 1992                Efter fullbordandet av utredningsarbetet kan
25080: har ökat trävarutransportema på vägnätet med           man närmare uppskatta bristema i vägnätet och
25081: cirka 0, 7 miljoner m3 • Transporteroa sker nume-      uppskatta förbättringskostnadema. Därefter
25082: ra delvis på andra vägsträckor än under flott-         kan man ta ställning tili de behövliga anslagen,
25083: ningen. Nu transporteras trävaror dessutom året        som i sista hand riksdagen beslutar om.
25084: runt antingen direkt tili fabriker eller tili Stats-
25085:      Helsingfors den 23 april 1993
25086: 
25087:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
25088:                                                 1993 vp
25089: 
25090: Kirjallinen kysymys 173
25091: 
25092: 
25093: 
25094: 
25095:                                    Mäkelä: Kotimaisen raakapuun käytön edistämisestä
25096: 
25097: 
25098: 
25099:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25100: 
25101:    Valtiovallan toimet ulkomaisen puun (euka-         hakkuut olivat 6,5 miljoonaa kuutiota, edellise-
25102: lyptuksen) tuonnissa maahamme ovat herättä-           nä vuonna tasan 6 ja sitä ennen 9,1 miljoonaa
25103: neet Lapin väestön keskuudessa laajaa tyytymät-       kuutiota.
25104: tömyyttä.                                                Pelkästään viiden viimeisen vuoden aikana on
25105:     Julkisuuteen on tullut tieto, jonka mukaan        Lapin läänissä hakkuumahdollisuuksia jäänyt
25106: Kotkassa on 25 000 tonnia eukalyptuspuuta tuo-        käyttämättä 300 000 kuutiota joka vuosi. Puun
25107: tuna valtion tuella maahamme. Em. erän väylä-         vajaakäyttö koettelee tylysti Lapin ja koko Poh-
25108: maksu on 370 000 markkaa ja siitä on saatu            jois-Suomen aluetaloutta.
25109: alennusta 92 000 markkaa, eli valtio tuki euka-          Viime vuonna Suomeen tuotiin puuta 7 mil-
25110: lyptuksen tuontia 3, 70 markalla tonnilta.            joonaa kuutiota. Näin menetettiin kansantalou-
25111:     "Lapin läänin suurin puunjalostaja, Veitsi-       dessa yhteensä 1,4 miljardia markkaa. Kantora-
25112: luoto Oy, käyttää puolitotuuksia, kun se perus-       hatuloja jäi saamatta 546 miljoonaa markkaa,
25113: telee tuonnin tarvetta" toteaa Lapin metsänhoi-       puunkorjuun työtuloja 647,5 miljoonaa mark-
25114: toyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Jouni           kaa ja verotuloja 159,6 miljoonaa markkaa.
25115: Ekonoja.                                                 Jos omista metsistä hakattaisiin sama määrä
25116:     Kuitenkin valtioneuvoston jäsen, maa- ja          kuitupuuta kuin nyt tuodaan, luotaisiin työpaik-
25117: metsätalousministeri Martti Pura on vastates-         koja 3 000 metsurille tai vaihtoehtoisesti noin
25118:  saan kirjalliseen kysymykseen n:o 709/9.2.1993       450 hakkuukoneyrittäjälle. Puuerän lähikuljetus
25119:  ilmoittanut: "Talouspoliittiseen linjaan, vapaa-     työllistäisi 300 metsätraktoria ja kaukokuljetus
25120:  kauppaan ja markkinatalouteen eivät helposti         200 kuorma-autoa. Korostetusti tämä tulisi esille
25121:  sovi rajoitteet tai verot puun tai muidenkaan        Lapissa, jossa valtio omistaa 60 % metsämaasta,
25122:  raaka-aineiden tuonnille tai viennille."             ja kun Lapin työttömyysaste on maan vaikein eli
25123:     Edellä oleva valtioneuvoston jäsenen vastaus      30%.
25124:  on ristiriidassa todellisuuden kanssa, tai maa- ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25125:  metsätalousministeriössä ei tiedetä, mitä maas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25126:  samme puun tuonnin suhteen tapahtuu.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25127:      Maamme työvoimaviranomaiset kamppaile-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25128:  vat työttömyyttä vastaan, ja metsäviranomaiset
25129:  ovat huolissaan, kun puuta jää hakkaamatta.                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että vas-
25130:  Maassa on noin puoli miljoonaa työtöntä, metsä              toin valtioneuvoston jäsenen kirjallista
25131:  lahoaa pystyyn ja valtion rahalla tuetaan puun              lausuntoa valtiovalta tukee metsäteolli-
25132:  tuontia. Edellä mainittu yhtälö on täysin käsittä-          suuden puuntuontia ulkomailta, ja
25133:  mätön ja vaatii pikaista korjausta.                            mitä Hallitus aikoo tehdä kotimaisen
25134:      Metsä 2000 -ohjelman mukainen puumäärä,                 puuraaka-aineen käytön edistämiseksi
25135:  joka voidaan hakata kestävästi on 10,32 miljoo-             sekä alan työllisyyden tukemiseksi erityi-
25136:  naa kuutiota. Metlan tilasto kertoo, että viime             sesti Pohjois-Suomessa?
25137:  hakkuuvuonna Pohjois-Suomen markkinapuun
25138: 
25139:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
25140: 
25141:                                              Tina Mäkelä
25142: 
25143: 
25144:  2300321
25145: 2                                        1993vp- KK173
25146: 
25147: 
25148: 
25149: 
25150:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25151: 
25152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puun hakkuumahdollisuuksista voidaan koivu-
25153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuidun vuotuiseksi realistiseksi tuontitarpeeksi
25154: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          arvioida runsaat 3 milj. m 3•
25155: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Raakapuun tuonnin vähentämiseksi on käyty
25156: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-        neuvotteluja metsäteollisuuden kanssa.
25157: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           · Koska vapaakauppaan ja markkinatalouteen
25158: 173:                                                 eivät helposti sovi rajoitteet tai vero puun tai
25159:                                                      muidenkaan raaka-aineiden tuonnille tai viennil-
25160:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vas-   le, hallitus seuraa toistaiseksi tilannetta ja odot-
25161:        toin valtioneuvoston jäsenen kirjallista      taa teollisuudelta vastuullisuutta raaka-aineen
25162:        lausuntoa valtiovalta tukee metsäteolli-      hankinnoissa. Koko kansakunnan edun mukais-
25163:        suuden puuntuontia ulkomailta, ja             ta olisi, että tarpeettomasta puun tuonnista ai-
25164:           mitä Hallitus aikoo tehdä kotimaisen       heutuvilta välittömiltä tai seurannaishaitoilta
25165:        puuraaka-aineen käytön edistämiseksi          vältyttäisiin. Haittojen luettelo on painava ja
25166:        sekä alan työllisyyden tukemiseksi erityi-    viime aikoina monta kertaa esille tullut: metsien
25167:        sesti Pohjois-Suomessa?                       vajaakäyttö ja niiden hoidon ongelmat lisäänty-
25168:                                                      vät, taloudelliset menetykset kotimaan metsäta-
25169:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          loudessa ovat suuret, työtilaisuuksia menete-
25170: taen seuraavaa:                                      tään, vaihtotase heikkenee jne.
25171:                                                          Kysymyksessä viitattiin puuta tuoville aluksil-
25172:    Valtiovalta ei tue ulkomailta tapahtuvaa          le myönnettyihin väylämaksualennuksiin. Kulu-
25173: puun tuontia. Hallitus ei myöskään pidä tämän-       vana vuonna ei alennuksia ole myönnetty eikä
25174: hetkistä tuonnin määrää välttämättömänä eikä         myöntämiseen näytä olevan edellytyksiä jatkos-
25175: järkevänä. Puuraaka-ainetta tuotiin maahan           sakaan.
25176: vuonna 1992 noin 6,9 milj. m 3, mikä oli toiseksi        Hallituksen metsäpolitiikan päätavoitteena
25177: suurin määrä kautta aikojen. 1980-luvulla puuta      on käytettävissä olevin keinoin edistää metsäva-
25178: tuotiin keskimäärin 5,6 milj. m 3 vuodessa. Viime    rojemme käyttöä. Olennaisena osana näissä pyr-
25179: vuoden tuonnista oli kuituraaka-ainetta 6, 7 milj.   kimyksissä on maahan tuotavan puun määrän
25180: m 3, josta puolestaan lehtikuitua 4,5 milj. m 3•     rajoittaminen vain todellista tarvetta vastaavak-
25181: Tuonnin kokonaismäärä oli noin 15 % teollisuu-       si. Hallitus on hyvin tietoinen kotimaisen puun
25182: den koko puun käytöstä. Kuituraaka-aineen            käytön lisäyksen aikaansaamasta työllisyyden
25183: tuontimäärä oli lähes 30 % kotimaisen kuitu-         paranemisesta ja muista hyödyistä niin Lapissa
25184: puun käyttöön verrattuna.                            kuin maan muissakin osissa. On huomattava,
25185:    Lukuun ottamatta tiettyä osaa koivukuidusta       että puun käyttö lisääntyy merkittävästi vain
25186: puun tuonti Suomeen on vaikeasti perusteltavis-      kilpailukykyisen metsäteollisuuden harjoitta-
25187: sa. Lähtien teollisuuden lyhytkuituisen raaka-       man viennin kautta. Tälle puolestaan luo edelly-
25188: aineen käyttötarpeesta ja toisaalta koivukuitu-      tyksiä hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka.
25189: 
25190:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
25191: 
25192:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
25193:                                          1993 vp -   KK 173                                               3
25194: 
25195: 
25196: 
25197: 
25198:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25199: 
25200:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förhandlingar har förts med industrin om att
25201: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       minska importen av råvirke.
25202: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av            Eftersom begränsningar elier skatt på import
25203: statsrådet översänt följande av riksdagsman          elier export av virke elier andra råvaror illa
25204: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 173:                passar in i frihandel och marknadsekonomi,
25205:                                                      följer regeringen tills vidare med hur situationen
25206:           Är Regeringen medveten om att stats-       utvecklas och förväntar sig att industrin skali
25207:        makten i strid med ett skriftligt             känna sitt ansvar vid anskaffningen av råmateri-
25208:        utlåtande av en statsrådsmedlem under-        al. Det skulle gagna hela nationen om vi kunde
25209:        stöder skogsindustrins import av virke        undvika de direkta skador elier följdverkningar
25210:        från utlandet, och                            som den onödiga virkesimporten för med sig. De
25211:           vad ämnar Regeringen göra för att          negativa följdema är betydande och de har
25212:        främja användningen av inhemsk trärå-         under den senaste tiden många gånger lyfts fram:
25213:        vara i synnerhet i norra Finland?             ineffektivt utnyttjande av våra skogar vilket i sin
25214:                                                      tur leder tili att det blir allt svårare att sköta dem,
25215:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de ekonomiska förlustema inom den inhemska
25216: anföra följande:                                     skogsindustrin är stora, arbetstillfälien går förlo-
25217:                                                      rade, bytesbalansen försämras osv.
25218:    Statsmakten understöder inte importen av             1 spörsmålet hänvisas tili de sänkta farledsav-
25219: virke. Regeringen anser inte heller att den nuva-    gifter som beviljats fartyg som hämtar virke.
25220: rande importvolymen är nödvändig eller fömuf-        V nder innevarande år har inga nedättningar
25221: tig. År 1992 importerades ca 6,9 m 3 träråvara       beviljats och det ser inte ut att framdeles heller
25222: vilket utgör den näst största mängden genom          finnas förutsättningar att bevilja sänkta avgifter.
25223: tidema. På 1980-talet importerades i medeltal           Huvudmålet för regeringens skogspolitik är
25224: 5,6 milj. m 3 virke om året. Av fjolårets import     att med tili buds stående medel främja använd-
25225: var 6,7 milj. m 3 råmaterial för massa, varav 4,5    ningen av våra skogsresurser. 1 dessa strävanden
25226: milj. m 3 lövmassa. Den totala importvolymen         är det synnerligen viktigt att försöka begränsa
25227: utgjorde ca 15% av hela den mängd virke som          mängden importerat virke så att den motsvarar
25228: industrin förbrukade. lmportvolymen av råma-         det verkliga behovet. Regeringen är väl medve-
25229: terial för massa uppgick tili nästan 30 % i jämfö-   ten om de goda effekter på bl.a. sysselsättningen
25230: relse med användningen av inhemsk massaved.          som en ökad användning av inhemskt virke
25231:     Med undantag för en viss del av björkmassan      skulle ha såväl i Lappland som i landets övriga
25232: är det svårt att motivera importen av virke.         delar. Vi bör komma ihåg att endast den export
25233: Utgående från industrins behov av kortfibrigt        som vår konkurrenskraftiga skogsindustri be-
25234: råmaterial och å andra sidan möjlighetema att        driver kan leda tili att användningen av virke
25235: avverka björkmassaved kan det faktiska årliga        ökar avsevärt. Regeringens ekonomiska politik
25236: importbehovet av björkmassa röra sig kring 3         och industripolitik skapar förutsättningar för
25237: milj. m3 •                                           detta.
25238: 
25239:      Helsingfors den 29 april 1993
25240: 
25241:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
25242:                                                  1993 vp
25243: 
25244: Kirjallinen kysymys 174
25245: 
25246: 
25247: 
25248: 
25249:                                     Mäkelä: Terveyskeskuspalvelujen turvaamisesta
25250: 
25251: 
25252: 
25253:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25254: 
25255:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maas-           Kun sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on vie-
25256: samme on varsin kyseenalaisin keinoin lähdetty         lä hoitopäivämaksuja huomattavasti korotettu,
25257: supistamaan terveydenhoidon henkilöstön mää-           niin tavallisten kansalaisten keskuudessa tode-
25258: rää.                                                   taankin, että kunnat tietoisesti valtion hiljaisella
25259:    Terveydenhuoltohenkilöstön kokonaisvajaus           tuella lyövät laimin kansanterveyslain mukaisia
25260: oli lokakuussa yhteensä 7 000 henkeä eli 10,5          velvoitteitaan. Selvää onkin, että potilasturvalli-
25261: prosenttia terveydenhuollon viroista. Kokonais-        suus on myös suuren henkilöstövajauksen joh-
25262: vajauksesta lähes 34 prosenttia johtui virkojen        dosta oleellisesti heikentynyt.
25263: hyllyttämisestä. Epäpätevien hoidossa oli loka-           Edelleen huomattavien hoitopäivämaksujen
25264: kuussa noin 1 810 virkaa, tointa tai sijaisuutta.      kohoamisen johdosta kaikilla kansalaisilla ei ole
25265: Virat, joihin ei katsottu tarvittavan sijaista, ovat   varaa hakeutua lääkärin hoitoon, ja näin valtio-
25266: lisääntyneet koko maassa Lappia lukuun otta-           vallan taholta ollaan romuttamassa koko kan-
25267: matta.                                                 santerveyslakia, kun terveydenhuoltoon tarkoi-
25268:    Kuntien taloudellisen ahdingon johdosta sai-        tettuja määrärahoja supistetaan. Erityisesti edel-
25269: raalat ja terveyskeskukset ovat virkojen hylly-        lä mainittu tulee esille Pohjois-Suomen kunnissa,
25270: tyksen lisäksi vähentäneet myös ostopalvelujen         joissa taloudellinen tilanne on heikko ja työttö-
25271: hankintaa. Sairaaloissa on myös suljettu osas-         myysprosentti on korkea.
25272: toja ja terveyskeskusten käyttöä on yritetty te-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25273: hostaa kuntaliittoja purkamalla.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25274:    Työvoimatoimistoissa oli työnhakijoina tä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25275: män vuoden tammikuussa 13 680 työtöntä ter-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25276: veydenhuollon työntekijää.
25277:    Kansanterveyslain (66/72) 3 luvun 14 §:n 2                     Miten Hallitus aikoo turvata kohtuu-
25278: momentin mukaan kunnan tehtävänä on järjes-                    hintaiset terveyskeskuspalvelut, erityises-
25279: tää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon lue-                 ti Pohjois-Suomen kunnissa, ja
25280: taan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen an-                    miten Hallitus takaa sen, että tervey-
25281: tamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen                 denhuollon määrärahojen supistamisen
25282: kuntoutus sekä ensiavun antaminen kunnan                       seurauksena ei potilasturvallisuus olen-
25283: alueella.                                                      naisesti terveyskeskuksissa heikkene?
25284: 
25285:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
25286: 
25287:                                               Tina Mäkelä
25288: 
25289: 
25290: 
25291: 
25292: 2300321
25293: 2                                         1993 vp- KK 174
25294: 
25295: 
25296: 
25297: 
25298:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25299: 
25300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tai laajuudesta joudutaan tinkimään. Tällainen
25301: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         säästöstrategia kunnissa aikaansaa huomattavia
25302: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           kustannussäästöjä ja lisää potilaiden hoitoon
25303: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suuntautuvia voimavaroja.
25304: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina              Kuluvan vuoden alusta käyttöönotetun ter-
25305: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          veyskeskusmaksun ja terveydenhuollon maksu-
25306: n:o 174:                                              jen korotusten yhteydessä on lähtökohtana ollut
25307:                                                       se, ettei uudistettu maksukäytäntö vaikeuta kan-
25308:           Miten Hallitus aikoo turvata kohtuu-        salaisten mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa
25309:        hintaiset terveyskeskuspalvelut, erityises-    hoitoon. Terveyskeskusmaksun ulkopuolelle on
25310:        ti Pohjois-Suomen kunnissa, ja                 rajattu ehkäisevät terveydenhuollon palvelut ja
25311:           miten Hallitus takaa sen, että tervey-      alle 15-vuotiaat palveluiden käyttäjät. Lisäksi
25312:        denhuollon määrärahojen supistamisen           kunnat voivat lain mukaan päättää, missä laa-
25313:        seurauksena ei potilasturvallisuus olen-       juudessa ne terveyskeskusmaksukäytäntöä so-
25314:        naisesti terveyskeskuksissa heikkene?          veltavat. Eräät kunnat ovat luopuneet kokonaan
25315:                                                       terveyskeskusmaksujen perimisestä, ja useissa
25316:    Vastauksena ~ysymykseen esitän kunnioit-           kunnissa mm. eläkeläiset ja veteraanit on vapau-
25317: taen seuraavaa:                                       tettu terveyskeskusmaksuista. Asiakasmaksu-
25318:                                                       lain 11 §:n mukaan terveydenhuollon palvelusta
25319:     Kysymykseen sisältyvä huoli kohtuuhintais-        määrätty maksu voidaan jättää myös perimättä
25320: ten terveyskeskuspalveluiden turvaamisesta sekä       tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvel-
25321: terveydenhuollon määrärahojen supistamisen            vollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset
25322: seurauksena potilasturvallisuuden heikkenemi-         näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
25323: sestä terveyskeskuksissa johtunee siitä, että         Edelleen henkilöllä on oikeus saada terveyden-
25324: maamme taloudellinen tilanne, kuntien säästö-         huollon menoihin toimeentulotukea.
25325: toimet sekä kuntien päätösvaltaa ja kustannus-            Terveydenhuollon työvoimatilanne on jatku-
25326: tietoisuutta korostava valtionosuusuudistus           vasti parantunut. Viime vuosikymmenen loppu-
25327: ovat eräillä tahoilla aiheuttaneet väitteitä, että    puolen työvoimapulatilanteesta on siirrytty
25328: kuntien kohdentaessa säästötoimiaan mm. ter-          kaikkien ammattiryhmien kohdalla työvoiman
25329: veydenhuoltoon osa sairaista jää vaille riittävää     yli tarjontaan. 1.10.1992 terveydenhuollon lai-
25330: hoitoa.                                               toksissa oli kokonaan ilman hoitajaa 4,3 % vi-
25331:     Tämän johdosta on erityisesti todettava, että     roista tai toimista eli yhteensä 2 834 virkaa.
25332: valtionosuusuudistuksen voimaantulon jälkeen-         Tähän oli syynä pääosin se, että kunnat ja
25333: kin kuntien velvoitteet järjestää terveydenhuol-      kuntayhtymät jättävät usein lyhytaikaiset sijai-
25334: lon palvelut säilyvät ennallaan.                      suudet käyttämättä. Samana ajankohtana jäädy-
25335:     Erikoissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa    tettynä oli yhteensä 2 350 virkaa. Virkojen täyt-
25336: sekä kansanterveyslaissa on kuntien terveyden-        tövajauksen jatkuva väheneminen sekä virkojen
25337: huollon palvelujen järjestämisvelvollisuus suh-       ja viransijaisuuksien täyttäminen ammattikoulu-
25338: teellisen yksityiskohtaisesti säännelty. Näin         tuksen saaneelia henkilöstöllä on viime vuosina
25339: maamme terveydenhuollossa ei ole tapahtumas-          parantanut terveyspalveluiden laatua ja potilas-
25340: sa mitään sellaista, mikä aiheuttaisi oleellisia      turvallisuutta. Selvitysten mukaan virkojen jää-
25341: muutoksia potilaiden hoitoonpääsyssä.                 dytys on tapahtunut alueella, jossa palvelujen
25342:     Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt toi-   kysyntä on esim. väestömuutosten tai toiminnal-
25343: menpiteisiin sellaisten hallitusti ja tarkoituksen-   listen uudelleenjärjestelyjen takia oleellisesti
25344: mukaisesti kohdennettujen toimintatapojen ja          muuttunut.
25345: palvelurakenteiden muutosten aikaansaamisek-              Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi
25346: si, joiden tiedetään tuottavan tuntuvia säästöjä      systemaattisesti uudistetun valtionosuusjärjestel-
25347: ilman, että potilaiden palveluiden saatavuudesta      män vaikutuksia terveydenhuollon palvelujen
25348:                                          1993 vp -    KK 174                                         3
25349: 
25350: tarjontaan, järjestämistapaan, kustannuksiin,           1.3.1993 voimaan tullut laki potilaan asemas-
25351: saatavuuteen, laatuun sekä alueellisiin ja väestö-   ta ja oikeuksista sisältää potilaan hoitoon ja
25352: ryhmien välisiin eroihin. Eduskunta on edellyttä-    kohteluun liittyvät keskeiset oikeudelliset peri-
25353: nyt, että valtionosuusjärjestelmän kokonais-         aatteet mm. potilaan oikeudesta hyvään tervey-
25354: uudistusten vaikutuksesta annetaan sille selon-      den- ja sairaanhoitoon, hoitoon pääsystä sekä
25355: teko vuoden 1996 alussa.                             potilaan itsemääräämisoikeudesta.
25356:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
25357:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25358:  4                                          1993vp- KK174
25359: 
25360: 
25361: 
25362: 
25363:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
25364: 
25365:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            säkerhet bringar stota inbesparingar utan att
25366:  anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          patienternas tillgång till hälsovårdstjänster eller
25367:  den 30 mars 1993 till vederbörande medlem av            omfattningen av dessa försämras. En dylik spar-
25368:  statsrådet översänt följande av riksdagsman             strategi i kommunerna får till stånd avsevärda
25369:  Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr 174:              kostnadsbesparingar och ökar de resurser som
25370:                                                          riktas till vården av patienter.
25371:             Hur ämnar Regeringen trygga till-               1 samband med hälsovårdsavgiften, som togs
25372:          gången till hälsocentraltjänster till skäligt   i bruk vid ingången av detta år, och de höjda
25373:          pris, i synnerhet i kommunerna i norra          kostnaderna inom hälso- och sjukvården utgick
25374:          Finland, och                                    man från att den nya praxisen med hälsovårds-
25375:             hur garanterar Regeringen att patient-       avgift inte får försvåra medborgarnas möjlighe-
25376:          säkerheten vid hälsovårdscentralerna            ter att få den vård de behöver. Hälsovårdsavgif-
25377:          inte avsevärt försämras till följd av de        ten gäller inte förebyggande hälsovårdstjänster
25378:          minskade anslagen för hälso- och sjuk-          eller personer under 15 år. Enligt lagen kan
25379:          vården?                                         kommunerna dessutom själva bestämma i viiken
25380:                                                          utsträckning de tillämpar systemet med hälso-
25381:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vårdsavgifter. En del kommuner har beslutat att
25382:  anföra följande:                                        helt och hållet avstå från att uppbära hälsovårds-
25383:                                                          avgifter och i många kommuner är bl.a. pensio-
25384:      Spörsmålsställarens ängslan över tryggandet         närer och veteraner befriade från hälsovårdsav-
25385:   av tillgången till hälsocentraltjänster till skäligt   giften. Enligt 11 § lagen om klientavgifter ·inom
25386:   pris samt över den försämrade patientsäkerheten        social- och hälsovården kan en avgift som fast-
25387:   vid hälsovårdscentralerna till följd av de minska-     ställts för hälsovårdstjänster också efterskänkas
25388:   de anslagen för hälso- och sjukvården antas bero       eller nedsättas, om det fmns skäl därtill med
25389:   på att vårt lands ekonomiska läge, kommuner-           beaktande av den ifrågavarande personens för-
25390:   nas sparåtgärder samt statsandelsreformen, som         sörjningsplikt eller utkomstmöjligheter eller
25391:   accentuerar kommunernas beslutanderätt och             vårdsynpunkter. Personen har dessutom rätt att
25392:   kostnadsmedvetande, på vissa håll har gett upp-        få utkomststöd för utgifter för hälsovårdstjänster.
25393:   hov till påståenden om att en del av patienterna          Arbetskraftssituationen inom hälso- och sjuk-
25394:   kommer att bli utan tillräcklig vård när kommu-        vården har alltjämt förbättrats. Den brist på
25395:   nerna inriktar sina sparåtgärder på bl.a. hälso-       arbetskraft som rådde under slutet av senaste
25396:   och sjukvården.                                        årtionde har för alla yrkesgruppers del omvand-
25397:      På grund av detta bör det särskilt noteras att      lats till ett överutbud på arbetskraft. Den 1
25398:   kommunernas skyldighet att även efter statsan-         oktober 1992 var totalt 4,3% av tjänsterna eller
25399:   delsreformen ordna hälso- och sjukvård förblir         befattningarna vid hälsovårdsanstaltema, d.v.s.
25400:   oförändrad.                                            2 834 tjänster, obesatta. Detta berodde i huvud-
25401:      1 lagen om specialiserad sjukvård, mental-          sak på att kommunema och samkommunema
25402:   vårdslagen samt folkhälsolagen stadgas relativt        ofta lämnar korta vikariat obesatta. Samtidigt
25403:   ingående om kommunernas skyldighet att ordna           lämnades sammanlagt 2 350 tjänster obesatta.
25404:   hälsovårdstjänster. Sålunda händer det inom            Då personalbristen alltjämt har minskat och
25405:   hälso- och sjukvården i vårt land inte något           tjänster och befattningar besätts med yrkesutbil-
25406:   sådant som skulle medföra väsentliga ändringar         dad personai har kvaliteten på hälsovårdstjäns-
25407: . i patienternas möjligheter att bli intagna för         tema och patientsäkerheten under rde senaste
25408:   vård.                                                  åren förbättrats. Enligt utredningar har tjänster
25409:      Social- och hälsovårdsministeriet har vidtagit      lämnats obesatta på områden där efterfrågan på
25410:   åtgärder för att i tillvägagångssätten och service-    service avsevärt har förändrats, t.ex. till följd av
25411:   strukturerna åstadkomma sådana kontrollerade           ändringar i inv!narantalet eller en omorganise-
25412:   och ändamålsenligt riktade ändringar som med           ring av verksamheten.
25413:                                          1993 vp -   KK 174                                           5
25414: 
25415:    Social- och hälsovårdsministeriet följer och      verkningama av statsandelssystemets totalre-
25416: uppskattar systematiskt det reformerade statsan-     form.
25417: delssystemets verkningar på utbudet av hälso-           Lagen om patientens ställning och rättigheter,
25418: vårdstjänster, anordnandet av dessa, kostnader-      som trädde i kraft den 1 mars 1993, innehåller de
25419: na för samt tillgången tili och kvaliteten på dem.   centrala rättsliga principema f6r vård och bemö-
25420: Samma gäller systemets verkningar på regionala       tande av en patient, bl.a. patientens rätt tili god
25421: skillnader och skillnader mellan olika befolk-       hälso- och sjukvård och intagning för vård samt
25422: ningsgrupper. Riksdagen har f6rutsatt att den        patientens självbestämmanderätt.
25423: vid ingången av 1996 tillställs en redogörelse för
25424: 
25425:      Helsingfors den 28 apri11993
25426: 
25427:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25428:                 1
25429: 
25430:                 1
25431: 
25432: 
25433: 
25434: 
25435:             1
25436: 
25437:             1
25438: 
25439: 
25440: 
25441: 
25442:         1
25443: 
25444:         1
25445: 
25446: 
25447: 
25448: 
25449:     1
25450: 
25451:     1
25452: 
25453: 
25454: 
25455: 
25456: 1
25457:                                                 1993 vp
25458: 
25459: Kirjallinen kysymys 175
25460: 
25461: 
25462: 
25463: 
25464:                                    Aittoniemi: Lomarahajärjestelmän yhtenäisestä kehittämisestä
25465: 
25466: 
25467: 
25468:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25469: 
25470:    Suomessa on vakiintuneen käytännön mu-             järjestelmä tulee muodostumaan hajanaiseksi ja
25471: kaan palkoista ja muista työelämän ehdoista           hallitsemattomaksi.
25472: sovittu työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvot-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25473: teluissa, joita valtiovalta on ollut edesauttamassa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25474: kulloisestakin tilanteesta riippuen. Tältä pohjal-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25475: ta on syntynyt myös lomarahajärjestelmä, joka         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25476: on vakiintunut suomalaiseen työelämään.
25477:    Tällä hetkellä nimenomaan lomarahajärjes-                      Miten Hallitus aikoo edesauttaa sitä,
25478: telmä on ajautumassa hallitsemattomaan tilan-                 että tähän saakka yhtenäistä lomaraha-
25479: teeseen. Joillakin aloilla ja sektoreilla lomara-             järjestelmää kehitetään tai muutetaan
25480: hasta joudutaan luopumaan kokonaan, toisilla                  ottaen huomioon laman vaatimukset si-
25481: se puolitetaan ja toisilla lomarahasta ei olla                ten, että käytäntö kaikilla aloilla ja sekto-
25482: valmiita luopumaan lainkaan. Esimerkiksi kan-                 reilla muotoutuu samansuuntaisesti ja
25483: sanedustajien keskuudessa on eräänä vaihtoeh-                 tasapuolisesti lomarahajärjestelmän al-
25484: tona esitetty hallintoneuvostojen palkkioista                 kuperäinen runko säilyttäen tai sitten
25485: luopumista 15 prosentin osalta. Kun yhtenäiseen               siitä kokonaisuudessaan luopuen?
25486: järjestelmään ei ole kukaan ohjaamassa, koko
25487: 
25488:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
25489: 
25490:                                             Sulo Aittaniemi
25491: 
25492: 
25493: 
25494: 
25495: 2300321
25496: 2                                         1993 vp- KK 175
25497: 
25498: 
25499: 
25500: 
25501:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25502: 
25503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         edustaja Aittoniemi kirjallisessa kysymykses-
25504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sään esittää.
25505: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn               Valtioneuvoston asettama vuosilomakomitea
25506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on toimeksiantonsa mukaisesti (Komiteanmie-
25507: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo           tintö 1993:8) arvioinut nykyistä vuosilomajärjes-
25508: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         telmää ja selvittänyt vuosilomalain soveltamises-
25509: sen n:o 175:                                           sa ilmenneet epäkohdat ja puutteet muun muas-
25510:                                                        sa suorittamalla laajan kyselyn. Komitea on
25511:           Miten Hallitus aikoo edesauttaa sitä,        työnsä kuluessa selvittänyt myös muut vuosilo-
25512:        että tähän saakka yhtenäistä lomaraha-          maa ja lomajärjestelyjä koskevat kehittämistar-
25513:        järjestelmää kehitetään tai muutetaan           peet asettamalla uudistukselle eräitä yleisiä ta-
25514:        ottaen huomioon laman vaatimukset si-           voitteita, joista vallitsee periaatetasolla laajahko
25515:        ten, että käytäntö kaikilla aloilla ja sekto-   yksimielisyys. Tällaisia vuosilomajärjestelmään
25516:        reilla muotoutuu samansuuntaisesti ja           kohdistuvia tavoitteita ovat muun muassajärjes-
25517:        tasapuolisesti lomarahajärjestelmän al-         telmän yksinkertaisuus, joustavuus ja neutraali-
25518:        kuperäinen runko säilyttäen tai sitten          suus. Komiteassa oli esillä erilaisia vaihtoehtoja,
25519:        siitä kokonaisuudessaan 1uopuen?                joilla pyrittiin vuosilomalainsäädännön uudista-
25520:                                                        miseen tavoitteiden mukaisesti. Sopimusperus-
25521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teisen lomarahajärjestelmän kehittämistä komi-
25522: vasti seuraavaa:                                       tea ei kuitenkaan käsitellyt, koska kysymys on
25523:                                                        työmarkkinaosapuolten keskenään sovittavissa
25524:     Lomarahasta ei ole säännöksiä vuosilomalais-       olevasta asiasta. Vuosilomalain uudistus on tä-
25525: sa, vaan sen saaminen perustuu työehtosopimus-         män komiteanmietinnön pohjalta jatkovalmiste-
25526: ten määräyksiin. Lomarahan suuruus työehto-            lussa valtakunnansovittelija Reinin johdolla.
25527: sopimusten mukaan on 50 prosenttia vuosi1oma-             Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo-
25528: palkasta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa       mioon, että lomarahajärjestelmä juuri sopimus-
25529: on kuitenkin lomarahan maksamisesta jouduttu           perusteisena parhaiten mahdollistaa työelämän
25530: tekemään erilaisia sekä alakohtaisia että paikal-      joustavuustavoitteen toteutumisen, minkä kysei-
25531: lisia sopimuksia. Tämä on johtanut siihen, että        sen järjestelmän alakohtainen epäyhtenäisyys
25532: työehtosopimuksiin perustuva lomarahajärjes-           itse asiassa osoittaa, hallitus ei tule tämänsuun-
25533: telmä on entistä epäyhtenäisempi, kuten kansan-        taiseen kehitykseen puuttumaan.
25534: 
25535:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
25536: 
25537:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
25538:                                           1993 vp -   KK 175                                          3
25539: 
25540: 
25541: 
25542: 
25543:                                      Till Riksdagens Herr Talman
25544: 
25545:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den av statsrådet tillsatta semesterkommitten
25546: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        har i enlighet med sitt uppdrag (Kommittebetän-
25547: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av          kande 1993:8) bedömt det nuvarande semester-
25548: statsrådet översänt följande av riksdagsman           systemet och bl.a. genom en omfattande enkät
25549: Sulo Aitioniemi undertecknade spörsmål nr 175:        utrett de missförhållanden och brister som yppat
25550:                                                       sig vid tillämpandet av semesterlagen. Kommit-
25551:           På vilket sätt ämnar Regeringen verka       ten har under sitt arbete även utrett andra
25552:        för att det hittills enhetliga semesterpen-    utvecklingsbehov i anslutning tili semester och
25553:        ningssystemet med beaktande av depres-         semesterarrangemang genom att för reformen
25554:        sionens krav utvecklas eller ändras så att     uppställa vissa allmänna mål, om vilka det i
25555:        praxis på alla områden och inom alla           princip råder tämligen stor enighet. Dylika mål i
25556:        sektorer utformas i samma riktning och         anknytning tili semestersystemet är bl.a. att sys-
25557:        rättvist i det att semesterpenningssyste-      temet skall vara enkelt, flexibelt och neutralt. 1
25558:        mets ursprungliga stomme bibehålls eller       kommitten togs det upp olika altemativ genom
25559:        i sin helhet slopas?                           vilka man försökte fömya semesterlagstiftningen
25560:                                                       i enlighet med de uppställda målen. Kommitten
25561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behandlade emellertid inte utvecklandet av det
25562: anföra följande:                                      avtalsbaserade semesterpenningssystemet, efter-
25563:                                                       som det är en fråga som arbetsmarknadsparter-
25564:    Semesterlagen innehåller inga stadganden om        na bör komma överens om sinsemellan. Utgåen-
25565: semesterpenning, utan semesterpenningen base-         de från kommittebetänkandet fortgår beredning-
25566: rar sig på bestämmelser i kollektivavtalen. Enligt    en av semesterlagsreformen under ledning av
25567: kollektivavta1en är semesterpenningen 50 pro-         riksförlikningsman Reini.
25568: cent av semesterlönen. 1 det nuvarande ekono-            På grund av det ovan anförda och med
25569: miska läget har man emellertid varit tvungen att      beaktande av att semesterpenningssystemet just i
25570: ingå olika avtal, såväl branschvis som lokalt, i      avtalsbaserad form bäst gör det möjligt att
25571: fråga om utbetalningen av semesterpenningen.          uppnå flexibilitet i arbetslivet, vilket systemets
25572: Detta har lett tili att det på kollektivavtal base-   branschvis rådande oenhetlighet i själva verket
25573: rade systemet med semesterpenning är oenhetli-        påvisar, kommer regeringen inte att ingripa i
25574: gare än förut, såsom riksdagsman Aitioniemi i         denna utveckling.
25575: sitt spörsmål framför.
25576:      Helsingfors den 4 maj 1993
25577: 
25578:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
25579:                                                 1993 vp
25580: 
25581: Kirjallinen kysymys 176
25582: 
25583: 
25584: 
25585: 
25586:                                    Mäkelä ym.: Vuotoksen allasalueen metsänraivauksen käynnistä-
25587:                                      misestä
25588: 
25589: 
25590:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25591: 
25592:     Vuotoksen allashanke on Lapissa kaikkien          noin 300 miljoonaa markkaa. Kunnallistalou-
25593: merkittävien kansalaispiirien hyväksymä. Kemi-        teen hankkeen palkkatuloista olisi 18 pennin
25594: joki Oy omistaa Vuotoksen allasalueen maista          veroäyrillä laskettuna yhteensä 54 miljoonan
25595: noin 50%. Jokiyhtiö on jättänyt vesioikeudelle        markan tulovaikutus, josta yli puolet kohdistuisi
25596: allasta koskevan vesilain mukaisen hakemuksen.        allasalueen kuntiin.
25597:     Koillis-Lapin kunnissa vallitsee tällä hetkellä      Energiataloudellisesti Vuotoksen altaalla on
25598: 35 %:n työttömyys ja voimakas muuttoaalto em.         myös valtakunnallista merkitystä. Varastoimalla
25599: kunnista on odotettavissa, ellei työtilaisuuksia      altaaseen tulvavesiä ja käyttämällä nämä sopiva-
25600: alueen kunnista löydy.                                na ajankohtana voidaan Kemijoen pääuoman
25601:     Jos arvioidaan, että Vuotoksen allasalueella      kahdeksan voimalaitoksen vuosituotantoa lisätä
25602: tehtäisiin täydellinen raivaus (noin l 500 htv),      ohijuoksutuksia vähentämällä keskimäärin 219
25603:  niin se säästäisi maksettavia työttömyyskor-         GWh. Altaan yhteyteen tulevan voimalaitoksen
25604: vauksia noin 40-50 miljoonaa markkaa. Lapin           tuotannon huomioon ottaen nousee hankkeen
25605: lääninhallituksen työllisyysohjelmatyöryhmä on        antama vuotuinen energianlisäys yhteensä 361
25606: laskenut, että pelkästään Kemijoki Oy:n maiden        GWh:iin, mikä merkitsee noin 9 %:n lisäystä
25607:  täydellinen raivaus säästää valtion työttömyys-      koko Kemijoen vesivoimajärjestelmän tuotan-
25608:  korvauksissa 18,4 miljoonaa markkaa.                 toon. Tämä energiamäärä vastaa kahden Rova-
25609:      Vuotoksen allasalueen täydellisen raivauksen     niemen kokoisen kaupungin vuodessa käyttä-
25610:  aloittaminen parantaisi merkittävästi Koillis-       mää sähköenergiamäärää.
25611:  Lapin työllisyyttä vaikeimmin työllistettävien ja       Lisäksi rakennettu Vuotos tekee taloudellises-
25612:  metsureiden keskuudessa. Hanke tasaisi allas-        ti kannattavaksi rakentaa pääuoman laitoksiin
25613:  alueen työllisyyshuippuja jatkossa. Täydellisen      lisäkoneet
25614:  raivauksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25615:  yksityismetsälain tulkinnan muuttamista, joka        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
25616:  voisi tapahtua hallituksen antaman suosituksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25617:  tai luvan kautta.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25618:      Lapin lääninhallituksen työllisyysohjelmatyö-
25619:  ryhmä on laskenut, että yksityismetsälain tulkin-              Aikooko Hallitus oikeuttaa Kemijoki
25620:  nan muutos toisi alueelle välittömästi noin 500             Oy:n aloittamaan omistamillaan Vuo-
25621:  htv metsurityöpaikkoja ja hankkeen kokonais-                toksen altaaseen kuuluvilla mailla täydel-
25622:  työllisyysvaikutus on noin 760 henkilötyövuotta.            lisen raivauksen yksityismetsälain rajoit-
25623:      Vuotoksen allashanke on Lapin työvoimapii-              tamatta, niin että työllisyysmäärärahoin
25624:   rinkin mukaan varsin merkittävä. Työvoimapiiri             tuetaan raivaustöiden toteuttamista kor-
25625:  laskee lääniin tulevaksi palkka- ja yrittäjätuloja          keintaan 40 %:n avustusosuudella?
25626: 
25627:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
25628: 
25629:                      Tina Mäkelä                                      Hannu Suhonen
25630: 
25631: 
25632: 
25633: 
25634:  2300321
25635: 2                                        1993 vp- KK 176
25636: 
25637: 
25638: 
25639: 
25640:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25641: 
25642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       poikkeus, joka koskee metsämaan käyttötarkoi-
25643: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen muuttamista. Mikäli metsämaa on tar-
25644: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          koitus ottaa pysyvästi muuhun kuin metsäta-
25645: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         louskäyttöön, voidaan tähän liittyvät hakkuut ja
25646: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-        maankäsittelytoimenpiteet toteuttaa yksityis-
25647: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         metsälain tavanomaiset velvoitteet ohittaen met-
25648: n:o 176:                                             sälautakunnalle tehtävää hakkuuilmoitusta lu-
25649:                                                      kuun ottamatta.
25650:           Aikooko Hallitus oikeuttaa Kemijoki            Metsämaan käyttötarkoituksen muuttaminen
25651:        Oy:n aloittamaan omistamillaan Vuo-           on yksityismetsälain tuntema säännönmukainen
25652:        toksen altaaseen kuuluvilla mailla täydel-    järjestely, johon ei sellaisenaan liity mitään uutta
25653:        lisen raivauksen yksityismetsälain rajoit-    lain tulkintaa. Oleellista käyttötarkoituksen
25654:        tamatta, niin että työllisyysmäärärahoin      muutostilanteita arvioitaessa on ollut se, että
25655:        tuetaan raivaustöiden toteuttamista kor-      muutostarkoitusta on voitu pitää olosuhteiden
25656:        keintaan 40 %:n avustusosuudella?             ja eri asianhaarojen perusteella todellisena eikä
25657:                                                      keinona kiertää yksityismetsälain velvoitteita.
25658:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Lain noudattamista valvovan metsälautakunnan
25659: taen seuraavaa:                                      asiana on seurata, että käyttötarkoitusta todella
25660:                                                      muutetaan. Mikäli näin ei tapahdu kunkin
25661:    Hallitus pitää Vuotoksen tekoallashanketta        tapauksen olosuhteet huomioon ottaen kohtuul-
25662: yhteiskunta- ja energiapoliittisesti tarkoituksen-   lisessa ajassa, tulee metsälautakunnan ryhtyä
25663: mukaisena ja pyrkii edistämään käytettävissään       niihin toimenpiteisiin, joita yksityismetsälaki
25664: olevin keinoin sen toteutumista. Hankkeen työl-      metsän hävittämistilanteessa edellyttää.
25665: listävä vaikutus taloudellisten vaikeuksien kans-        Vastoin kysymyksestä ilmenevää käsitystä
25666: sa kamppaileville Koillis-Lapin kunnille olisi       yksityismetsälain tulkinta ja siihen liittyvien
25667: tuntuva. Hallitus pitää tärkeänä hankkeen to-        määräysten antaminen ei kuulu hallituksen toi-
25668: teutuksen suunnittelua siten, että sen työllisyys-   mivaltaan. Lain noudattamista valvovat metsä-
25669: vaikutukset jakaantuisivat tasaisesti usean vuo-     lautakunnat, jotka myös ratkaisevat lain sovelta-
25670: den ajalle.                                          miseen liittyvät yksittäiset tulkintatilanteet Lau-
25671:     Suunnitellun allasalueen raivaus kuuluu          takunnat ovat tässä tehtävässään riippumatto-
25672: hankkeen valmistelutyön ensivaiheisiin ja sillä      mia. Hallitus ei voi antaa niille lainvalvontaa ja
25673: olisi välittömästi huomattava työllisyysvaikutus.    -tulkintaa koskevia määräyksiä. Se ei myöskään
25674: Tämän vuoksi raivaustöihin tulisi voida ryhtyä       voi oikeuttaa ketään metsänkäsittelytoimiin, jot-
25675: mahdollisimman pian edellytysten siihen täyt-        ka eivät ole sopusoinnussa yksityismetsälain vel-
25676: tyessä. Koska raivaustyössä on pääosin kysymys       voitteiden kanssa.
25677: metsään kohdistuvista hakkuu- ja muista toi-             Mitä työllisyysvarojen osoittamiseen altaan
25678: menpiteistä, joudutaan sen oikeutusta arvioi-        raivaustöihin tulee, niin hallitus toteaa, että
25679: maan yksityismetsälain säännösten valossa.           asiasta päätetään säännönmukaisessa järjestyk-
25680:    Yksityismetsälain pääperiaate on, ettei met-      sessä sen jälkeen, kun se on ajankohtainen.
25681: sää saa hävittää. Tästä periaatteesta on yksi
25682: 
25683:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993
25684: 
25685:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
25686:                                           1993 vp- KK 176                                                 3
25687: 
25688: 
25689: 
25690: 
25691:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25692: 
25693:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningssyfte skall ändras. Om avsikten är att
25694: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skogsmarken varaktigt skall utnyttjas i något
25695: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av          annat syfte än för skogsbruk, kan avverkningar
25696: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     och andra markberedningsåtgärder i anslutning
25697: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål           tili detta vidtas utan hänsyn tili de normala
25698: nr 176:                                               skyldigheterna i lagen om enskilda skogar. Detta
25699:                                                       gäller inte den avverkningsanmälan som skall
25700:            Ämnar Regeringen ge Kemijoki Oy            lämnas tili skogsnämnden.
25701:        rätt att påbörja en komplett röjning på de         Ändring av användningssyftet för skogsmark
25702:        marker som företaget äger och som hör          är en normal åtgärd enligt lagen om enskilda
25703:        till Vuotos-bassängen, utan att röjningen      skogar och medför i sig inte någon ny tolkning
25704:        begränsas av lagen om enskilda skogar          av lagen. En viktig faktor vid bedömningen av
25705:        och så att utförandet av röjningsarbetena      ändringar i fråga om användningssyftet har varit
25706:        understöds med sysselsättningsanslag           att syftet med ändringarna med hänsyn tili olika
25707:        med en bidragsandel om högst 40 %?             förhållanden och omständigheter har kunnat
25708:                                                       anses vara reellt och att det inte varit ett medel
25709:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att kringgå skyldigheterna i lagen om enskilda
25710: anföra följande:                                      skogar. Skogsnämnden, som övervakar att lagen
25711:                                                       iakttas, har tili uppgift att se till att användnings-
25712:     Regeringens åsikt är att den konstgjorda bas-     syftet verkligen ändras. Om detta inte sker inom
25713: sängen i Vuotos är ett samhälleligt och energipo-     en skälig tid med beaktande av omständigheter-
25714: litiskt ändamålsenligt projekt och försöker där-      na för varje enskilt fall, skall skogsnämnden
25715: för med tili buds stående medel främja det.           vidta de åtgärder som lagen om enskilda skogar
25716: Projektet skulle ha kännbar inverkan på syssel-       förutsätter vid skövling av skog.
25717: sättningen i nordöstra Lapplands kommuner,                I motsats tili uppfattningen i spörsmålet hör
25718: som har ekonomiska svårigheter. Enligt rege-          tolkningen av lagen om enskilda skogar och
25719: ringen är det viktigt att projektet planeras så att   meddelandet av föreskrifter i anslutning till den
25720: sysselsättningsverkningarna fördelar sig jämnt        inte till regeringens befogenheter. Det är skogs-
25721: under flera år.                                       nämndernas uppgift att övervaka att lagen iakt-
25722:     Röjningen av det planerade bassängområdet         tas och de avgör även enskilda tolkningsfrågor i
25723: är ett av de första skedena när det gäller bered-     anslutning tili tillämpningen av lagen. I denna
25724: ningen av projektet och har direkt en avsevärd        uppgift är nämnderna oberoende. Regeringen
25725: inverkan på sysselsättningen. Till följd av detta     kan inte ge dem föreskrifter om tillsynen och
25726: bör röjningsarbetet inledas så fort det finns         tolkningen av lagen. Den kan inte heller berätti-
25727: förutsättningar för det. Eftersom det vid röjning     ga någon att vidta sådana skogsbehandlingsåt-
25728: i huvudsak är fråga om avverkning och andra           gärder som inte överensstämmer med skyldighe-
25729: åtgärder i en skog, är det nödvändigt att befo-       terna i lagen om enskilda skogar.
25730: genheterna granskas enligt lagen om enskilda              När det gäller anvisandet av sysselsättnings-
25731: skogar.                                               medel för röjningen av bassängområdet konsta-
25732:     Grundprincipen i lagen om enskilda skogar är      terar regeringen att ärendet avgörs i normal
25733: att skog inte får skövlas. Ett undantag från          ordning när det blir aktuellt.
25734: denna princip är när skogsmarkens använd-
25735: 
25736:      Helsingfors den 30 april 1993
25737: 
25738:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
25739: 1
25740: 1
25741:  1
25742:  1
25743:   1
25744:   1
25745:    1
25746:    1
25747:     1
25748:     1
25749:      1
25750:      1
25751:       1
25752:       1
25753:        1
25754:        1
25755:         1
25756:         1
25757:          1
25758:          1
25759:           1
25760:           1
25761:            1
25762:            1
25763:                                                    1993 vp
25764: 
25765: Kirjallinen kysymys 177
25766: 
25767: 
25768: 
25769: 
25770:                                      Suhonen ym.: Tullivalvonnan tehostamisesta
25771: 
25772: 
25773: 
25774:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25775: 
25776:    Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmän ro-                Valtiovallan toimet asiassa ovat olleet pään
25777: mahdettua on nykyiseltä Venäjän alueelta maa-            pistämistä pensaaseen. Maassamme vähenne-
25778: hamme alkanut virrata turisteja, joiden tarkoi-          tään tulli- ja poliisimiesten virkoja ja samanai-
25779: tuksena on alkoholin ja muiden korvikeaineiden           kaisesti suunnitellaan uusien rajanylityspaikko-
25780: myynti. Tämä toiminta on ristiriidassa maamme            jen avaamista. Toimenpide johtaa siihen, että
25781: lakien kanssa.                                           maastamme tulee ennen pitkää laittoman alko-
25782:     Julkisuudessa on äskettäin ollut tapaus, jossa       holin, huumeiden ja muun rikollisella tavalla
25783: haminalaiselle avoparille myytiin selvää metyyli-        hankitun tavaran myynnin keskus. Lisäksi val-
25784: alkoholia, joka on myrkyllistä nautittuna. Seu-          vonnan väheneminen auttaa mafian syntymistä
25785: rauksena oli tässäkin tapauksessa nauttijan kuo-         maahamme. Valtiovallan toimenpiteet ja tavoit-
25786: lema. Meidän tulee muistaa, että tämän rikolli-          teet ovat siten selvässä ristiriidassa keskenään,
25787: sen toiminnan seurauksena saatamme menettää              sillä maamme viranomaisvalvonnan tarkoituk-
25788: useita ihmishenkiä sekä moni ihminen saattaa             sena on taata kansalaistemme turvallisuus.
25789: tulla sokeaksi.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25790:     Julkisuudessa todetaan viinan myynti varsin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25791: yleiseksi maamme itärajan kaupungeissa. Miten            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25792: tämä on mahdollista? Eivätkö tulli- ja poliisivi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25793: ranomaiset pysty takaamaan kansalaistemme
25794:  turvallisuutta? Kyseessä on selvästi tulli- ja polii-             Miten Hallitus aikoo hoitaa itäturis-
25795:  sivalvonnan riittämättömyys, jos jo rajalla ei                 tien tarkastuksen jo rajalla niin, että
25796:  pystytä itäturisteja riittävän tehokkaasti tarkas-             julkisuuteenkin tulleen Haminan tapauk-
25797:  tamaan em. tapausten ja laittoman kaupan estä-                 sen kaltaiset tapahtumat eivät enää tois-
25798:  miseksi.                                                       tuisi?
25799: 
25800:       Helsingissä 30 päivänä,maaliskuuta 1993
25801: 
25802:                       Hannu Suhonen                                      Tina Mäkelä
25803: 
25804: 
25805: 
25806: 
25807:  2300321
25808: 2                                         1993 vp -   KK 177
25809: 
25810: 
25811: 
25812: 
25813:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25814: 
25815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asemille sekä Helsingin matkustajasatamaan ja
25816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
25817: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn              Tullilaitoksen tavoitteena on saada aikaan
25818: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muun muassa huumausaineiden ja alkoholin
25819: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Hannu         salakuljetuksen torjuntaa tukevat tulliyhteistyö-
25820: Suhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sopimukset Venäjän, Viron tasavallan ja Liet-
25821: sen n:o 177:                                          tuan kanssa.
25822:                                                          On muistettava, että ulkomailta saapuva saa
25823:           Miten Hallitus aikoo hoitaa itäturis-       tuoda maahan alkoholijuomia omaa tarvettaan
25824:        tien tarkastuksen jo rajalla niin, että        varten sen mukaan kuin alkoholijuomista anne-
25825:        julkisuuteenkin tulleen Haminan tapauk-        tussa asetuksessa (644/68) säädetään. Sosiaali- ja
25826:        sen kaltaiset tapahtumat eivät enää tois-      terveysministeriö on 14.6.1992 rajoittanut tuon-
25827:        tuisi?                                         tioikeutta, mikä on poliisiviranomaisten mukaan
25828:                                                       huomattavasti vähentänyt alkoholin laitonta
25829:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kauppaa.
25830: vasti seuraavaa:                                         Koska tuontioikeus on rajoitettunakin ole-
25831:                                                       massa, ei turisteilta voida ottaa kaikkea alko-
25832:    Entisen Neuvostoliiton alueelta saapuvan lii-      holia pois. Sen tarkastaminen, onko kyseessä
25833: kenteen ja liikenteessä ilmenneiden väärinkäy-        nautittavaksi tarkoitetun alkoholin sijasta jokin
25834: tösten määrän kasvaminen ovat lisänneet kysei-        muu aine, jonka maahan tuominen on kiellettyä
25835: seen liikenteeseen kohdistuvan tullivalvonnan         tai tuontioikeus rajoitettua, on tietenkin yksit-
25836: tarvetta. Tullilaitos on asettanut tullivalvonnan     täistapauksissa mahdollista, jos asiasta on epäi-
25837: yhdeksi painopistealueeksi itäliikenteen valvon-      lyä.
25838: nan mukaan lukien alkoholivalvonnan.                     Maahan saapuvan matkustajan myyntitar-
25839:    Valvonnan tehostamiseksi tullilaitos on nos-       koituksessa tuoma alkoholi on kuitenkin laitto-
25840: tanut kysymyksessä tarkoitetun liikenteen tar-        masti maahan tuotua ja sen hallussapitäjä, siis
25841: kastuskatetta ja sitä on pidetty muuhun matkus-       myös laittomasta maahantuonnista tietoinen os-
25842: tajaliikenteeseen verrattuna poikkeuksellisen         taja, syyllistyy alkoholilain (459/68) 86 §:n mu-
25843: korkealla. Itäisen tullipiirin henkilöstön määrää     kaan rikokseen. Yleisessä tiedossa on, että laillis-
25844: on lisätty sisäisin siirroin ja sinne on perustettu   takin alkuperää olevan alkoholin katumyynti on
25845: myös liikkuva erityisvalvontaryhmä. Myös tek-         lainvastaista. Alkoholia turistilta ostava tietää
25846: nistä tarkastuskalustoaja -välineistöä on hankit-     siten aina osallistuvaosa lainvastaiseen toimin-
25847: tu Vaalimaan, Nuijamaan ja Vainikkalan tulli-         taan ja ottaa tietoisen riskin.
25848: 
25849:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
25850: 
25851:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25852:                                            1993 vp- KK 177                                              3
25853: 
25854: 
25855: 
25856: 
25857:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25858: 
25859:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionerna i Vaalimaa, Nuijamaa och Vainikkala
25860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         samt till passagerarhamnen i Helsingfors och till
25861: den 30 mars 1993 till vederbörande medlem av           Helsingfors- Vanda flygplats.
25862: statsrådet översänt följande av riksdagsman                Tullverket har för avsikt att med Ryssland,
25863: Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål             republiken Estland och Litauen få till stånd
25864: nr 177:                                                tullsamarbetsavtal bl.a. för bekämpning av
25865:                                                        smugglingen av narkotika och alkohol.
25866:           Hur ämnar Regeringen sköta kontrol-              Det bör beaktas att vid inresa till landet får
25867:        len av östturister redan vid gränsen, så att    resande för eget bruk medföra alkoholdrycker
25868:        händelserna i Fredrikshamn, som även            enligt vad som stadgas i förordningen om alko-
25869:        kom till offentligheten, inte längre uppre-     holdrycker (644/68). Social- och hälsovårdsmi-
25870:        pas?                                            nisteriet begränsade den 14 juni 1992 rätten att
25871:                                                        till landet införa alkoholdrycker, vilket enligt
25872:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          polismyndigheterna betydligt minskat den olag-
25873: anföra följande:                                       liga handeln med alkohol.
25874:                                                            Eftersom rätten att tilllandet införa alkohol-
25875:    Den tilltagande trafiken från f.d. Sovjetunio-      drycker trots begränsningen existerar, kan turis-
25876: nen och de missbruk som framkommit i trafiken          terna inte fråntas alla alkoholdrycker. Om det
25877: har ökat behovet av tullövervakning i samband          kan misstänkas att någon i stället för alkohoi för
25878: med trafiken. Tullverket har utsett övervakning-       eget bruk tilllandet infört något annat ämne som
25879: en av östtrafiken inklusive alkoholövervakning-        överhuvudtaget inte eller endast i begränsad
25880: en till ett av sina prioritetsområden i verksamhe-     omfattning får införas tilllandet, kan det givetvis
25881: ten.                                                   kontrolleras i enskilda fall.
25882:    För att effektivera övervakningen har tullver-          Alkoholdrycker som en resande i försäljnings-
25883: ket gått in för intensifierad kontroll av den trafik   syfte inför tilllandet är olagligt importerade och
25884: som avses i spörsmålet. Kontrollen har varit           innehavaren, alltså köparen, som är medveten
25885: exceptionellt omfattande jämfört med den övri-         om detta, gör sig skyldig till brott som avses i
25886: ga passagerartrafiken. 1 det östra tulldistriktet      86 § lagen om alkoholdrycker (459/68). Det är
25887: har personalen utökats genom interna omplace-          allmänt bekant att på laglig väg införd alkohoi
25888: ringar och där har även ~ildats en rörlig grupp        inte heller får säljas på gatan. Den som köper
25889: för specialövervakning. Aven teknisk kontroll-         alkohoi av en turist vet att han då deltar i
25890: materiel och -utrustning har skaffats till tullsta-    lagstridig verksamhet och tar en medveten risk.
25891:      Helsingfors den 5 maj 1993
25892: 
25893:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
25894:                                                 1993 vp
25895: 
25896: Kirjallinen kysymys 178
25897: 
25898: 
25899: 
25900: 
25901:                                    Suhonen ym.: Väestönsuojelun järjestämisestä Pohjois-Suomessa
25902: 
25903: 
25904: 
25905:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25906: 
25907:     Barentsin meri on jatkuvasti sotilaallisen mie-   rellä on myös Pohjois-Suomen väestön turvalli-
25908: lenkiinnon kohteena. Äskettäin amerikkalainen         suus uhattuna, sillä Venäjän sotilastukikohtiin
25909: ja venäläinen ydinsukellusvene törmäsivät             on maamme itäosista pohjoisessa vain 100-150
25910: alueella toisiinsa. Tapaus ei ollut ensimmäinen,      km:n etäisyys. Radioaktiivisen vuodon sattuessa
25911: sillä vuoden 1992 helmikuussa sattui vastaavan-       törmäyksen seurauksena voi Pohjois-Suomi jou-
25912: lainen törmäys.                                       tua laskeuma-alueeksi. Huoli Pohjois-Suomen
25913:     Vain hyvä onni on toistaiseksi ollut tapauksis-   väestön keskuudessa tästä mahdollisuudesta on
25914: sa mukana, eikä törmäysten seurauksena ole            suuri, sillä se merkitsisi elinmahdollisuuksien
25915: syntynyt radioaktiivista vuotoa.                      täydellistä tuhoutumista alueella tai ainakin va-
25916:     Valitettavasti törmäykset alueella eivät jää      kavaa häiriintymistä laskeuman määrästä riip-
25917: viimeisiksi. Tämä osoittaa, että poliittisten suh-    puen.                                      .
25918: teiden muuttuminen ei ole vielä paljonkaan vai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25919: kuttanut käytännön tasolla.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25920:     Lisäksi on huomattava, että sukellusveneet on     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25921: aseistettu ilmeisesti ydinkärkiohjuksin, joiden       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25922: toimintaa ei ole vaikeissa törmäystilanteissa tes-
25923:  tattu. Miltei mahdotonta on sanoa, tapahtuuko                  Millä tavoin Hallitus on turvannut
25924:  ydinohjuksen räjähtäminen vaikean törmäyksen                Pohjois-Suomen väestön elin- ja suojau-
25925:  seurauksena.                                                tumismahdollisuudet mahdollisen ulkoi-
25926:     Vakavan törmäyksen sattuessa Barentsin me-               sen ydinonnettomuuden varalta?
25927: 
25928:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
25929: 
25930:                      Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
25931: 
25932: 
25933: 
25934: 
25935: 2300321
25936: 2                                        1993 vp- KK 178
25937: 
25938: 
25939: 
25940: 
25941:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25942: 
25943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pinta-ala on suurempi kuin 600 neliömetriä.
25944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Niissä rakennuksissa, joissa on väestönsuoja, se
25945: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          antaa parhaan suojan ydinonnettomuuksia vas-
25946: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asi-     taan. Pohjois-Suomen alueella väestönsuojia on
25947: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja        vähän ja niiden määrä ei kasva nopeasti nykyi-
25948: Hannu Suhosen ym. tekemän seuraavan sisältöi-        sessä taloudellisessa tilanteessa, kun uudisraken-
25949: sen kirjallisen kysymyksen n:o 178:                  taminen on vähäistä. Ydinonnettomuuksilta
25950:                                                      suojautumisessa ensisijainen suojautumistapa on
25951:           Millä tavoin Hallitus on turvannut         sisälle suojautuminen, joka Pohjois-Suomen
25952:        Pohjois-Suomen väestön elin- ja suojau-       alueella on riittävä suojautumisvaihtoehto kysy-
25953:        tumismahdollisuudet mahdollisen ulkoi-        myksessä esitetyissä onnettomuustyypeissä.
25954:        sen ydinonnettomuuden varalta?                   Sisäasiainministeriö on uusinut evakuointia
25955:                                                      koskevat ohjeet, joiden avulla väestön suojaami-
25956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen varmistetaan tilanteissa, joissa pelkkä sisälle
25957: vasti seuraavaa:                                     suojautuminen ei riitä. Tällaisia tilanteita ovat
25958:                                                      esimerkiksi ydinaseiden aiheuttamat laskeumat.
25959:    Suomessa on järjestetty koko maan kattava            Koulutuksen avulla viranomaisille sekä tiedo-
25960: säteilyvalvonta, jonka avulla normaalista poik-      tusvälineiden edustajille on jaettu tietoa suojau-
25961: keavat säteilytilanteet voidaan havaita nopeasti     tumistavoista ydinonnettomuuksissa sekä ydin-
25962: maamme alueella. Säteilyvalvonnan avulla saa-        onnettomuuksista tiedottamisesta. Lapin läänin
25963: daan tieto tilanteen laajuudesta ja vakavuudesta.    alueen viranomaisille ja tiedotusvälineille on jär-
25964: Säteilyvalvontatietojen perusteella viranomaiset     jestetty vuoden 1992 aikana koulutustilaisuus
25965: päättävät tarvittavista suojautumistoimista.         säteilytilanteisiin varautumisesta.
25966: Suomeen on luotu normaali- ja poikkeusoloissa           Valmisteilla olevan ydinonnettomuuksien uh-
25967: toimivat hälytysjärjestelmät, joiden avulla tieto    kakuva-analyysin avulla tuotetaan tietoa lääni-
25968: esimerkiksi säteilytilanteesta välitetään väestöl-   kohtaisien sekä kuntakohtaisien pelastuspalve-
25969: le. Asutuskeskuksissa järjestelmä perustuu           lusuunnitelmien kehittämistä varten. Tsherno-
25970: yleensä kiinteisiin hälyttimiin ja muualla maassa    bylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen si-
25971: radion kautta annettaviin pelastuspalvelu- tai       säasiainministeriö antoi yleisen pelastuspalvelun
25972: väestönsuojelutiedotteisiin.                         suunnitteluohjeet,joissa kunnille annettiin tehtä-
25973:    Väestönsuojelulain muutoksen myötä väes-          väksi laatia kuntakohtaiset suunnitelmat ydin-
25974: tönsuojia rakennetaan koko Suomen alueelle           onnettomuuden varalle osana muuta pelas-
25975: kaikkiin rakennuksiin tai rakennusryhmiin, jos       tuspalvelusuunnittelua.
25976: samalla rakennuspaikalla olevien rakennusten
25977: 
25978:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993
25979: 
25980:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25981:                                            1993 vp- KK 178                                              3
25982: 
25983: 
25984: 
25985: 
25986:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25987: 
25988:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           överstiger 600 kvadratmeter. 1 byggnader som
25989: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         har ett skyddsrum har man just i skyddsrummet
25990: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av           det bästa skyddet mot kämkraftsolyckor. 1 nor-
25991: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ra Finland finns det inte så många skyddsrum
25992: Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål             och deras antal växer inte så snabbt i det
25993: nr 178:                                                nuvarande ekonomiska läget då det är stagna-
25994:                                                        tion inom nybyggnadsbranschen. När det gäller
25995:           På vilket sätt har Regeringen tryggat        att skydda sig vid kämkraftsolyckor är det
25996:        möjlighetema för befolkningen i norra           viktigt att i första hand hålla sig inomhus, vilket
25997:        Finland att överleva och få skydd i hän-        ger ett tiliräckligt skydd i norra Finland vid
25998:        delse av en kämkraftsolycka utanför Fin-        olyckor av den typen som nämns i spörsmålet.
25999:        lands gränser?                                     lnrikesministeriet har gett nya anvisningar i
26000:                                                        fråga om evakuering vars syfte är att skydda
26001:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          befolkningen i situationer när det inte räcker tili
26002: anföra följande:                                       att man vistas inomhus. Dylika situationer upp-
26003:                                                        står t.ex. vid nedfall från kämvapen.
26004:    Finland har en strålövervakning som täcker             Genom utbildning har myndigheter och re-
26005: hela landet och på så sätt kan strålning som           presentanter för massmedia fått kunskap om på
26006: avviker från det normala upptäckas snabbt inom         vilket sätt man kan skydda sig vid kämkrafts-
26007: landets gränser. Med hjälp av strålövervakning-        olyckor och hur informationen kring olyckan
26008: en kan man få uppgifter om hur omfattande och          skall skötas. Under 1992 ordnades en kurs för
26009: allvarlig strålningen är. Med ledning av uppgif-       myndigheter och massmedia i Lapplands Iän om
26010: ter från strålövervakningen fattar myndigheter-        nödvändiga förberedelser för en eventuell strål-
26011: na beslut om behövliga skyddsåtgärder. 1 Fin-          ningsolycka.
26012: land har man byggt upp alarmsystem som fung-              Med hjälp av en analys av hotbildema inför
26013: erar i normala förhållanden och undantagsför-          en kämkraftsolycka som är under beredning
26014: hållanden, och via systemen förmedlas uppgifter        försöker man få fram information för att kunna
26015: om t.ex. strålningsrisk tili allmänheten. 1 tätorter   utveckla planema för räddningstjänsten i de
26016: bygger systemet i allmänhet på fasta alarman-          enskilda länen och kommunema. Efter käm-
26017: ordningar och i övriga delar av landet på medde-       kraftsolyckan i Tjemobyl meddelade inrikesmi-
26018: landen om räddningstjänst eller befolknings-           nisteriet anvisningar för planering av den all-
26019: skydd som ges via radio.                               männa räddningstjänsten i vilka kommunerna,
26020:    Tili följd av en ändring av lagen om befolk-        med tanke på en eventuell kämkraftsolycka,
26021: ningsskydd skall skyddsrum byggas runtom i             gavs i uppdrag att göra upp kommunvisa planer
26022: landet i alla byggnader eller byggnadskomplex          som ett led i helheltsplaneringen av räddnings-
26023: om arealen av byggnadema på samma byggplats            tjänsten.
26024: 
26025:      Helsingfors den 30 april 1993
26026: 
26027:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
26028:                                                 1993 vp
26029: 
26030: Kirjallinen kysymys 179
26031: 
26032: 
26033: 
26034: 
26035:                                    Laitinen ym.: Viranomaisten toiminnasta Seinäjoella t01m1van
26036:                                        K-Market Citymestari Ky:n ja Kesko Oy:n välisessä kiistassa
26037: 
26038: 
26039:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26040: 
26041:    Seinäjoella toimii K-Market Citymestari Ky         sen, jossa K-Market Citymestari Ky:n irtain ja
26042: -niminen tavaratalo. Kyseessä on yksityinen yri-      kiinteä omaisuus asetettiin myymis- ja hukkaa-
26043: tys, joka toimii valtakunnallisessa markkinointi-     miskieltoon. Myymis- ja hukkaamiskiellon taka-
26044: yhteistyössä muiden CM-tavaratalojen ja City-         na oli Vähittäiskaupan takaus Oy, joka oli osta-
26045: markettien kanssa. Yrityksen omistavat kaup-          nut Citymestarin lainat SYP:ltä. Tällä tavoin
26046: piaat Erkki ja Arja Niskanen.                         Citymestari oli keinotekoisesti ajettu konkurs-
26047:    Kesko Oy:n omistama vähittäiskauppayhtiö           siuhan partaalle. Myymis- ja hukkaamiskiellon
26048: K-yhtiöt Oy on perustanut Seinäjoelle uuden           vuoksi liike on suljettu ja sen tuoretavaravarasto
26049: Citymarketin. Jo siinä vaiheessa, kun Kesko Oy        on jouduttu myymään pilkkahintaan.
26050: oli päättänyt uuden Citymarketin rakentamises-           Kesko Oy:n toiminta K-Market Citymestari
26051: ta, se aloitti voimakkaat painostustoimenpiteet       Ky:tä kohtaan rikkoo törkeästi kilpailunrajoi-
26052: Niskasten omistaman Citymestarin lopettami-           tuslainsäädännön henkeä ja jopa kirjainta vas-
26053: seksi. Citymestarin lopettamisella ilmeisesti ha-     taan. Kesko Oy:n toiminta on estänyt ja vaikeut-
26054: luttiin raivata tilaa uudelle Citymarketille. City-   tanut Niskasten elinkeinon harjoittamista ter-
26055: mestarin lopettamisesta vapautuva markkina-           veen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta
26056: osuus haluttiin siirtää uuteen markettiin.            sopimattomalla tavalla. Kilpailunrajoitusten ja
26057:    Painostaakseen Citymestarin omistajia lopet-       niiden vaikutusten selvittäminen ja poistaminen
26058:  tamaan liiketoimintansa Kesko Oy mm. irtisanoi       on säädetty kilpailuviraston ja lääninhallitusten
26059: Keskon ja K-Market Citymestari Ky:n välisen           tehtäväksi. Kyseisessä tapauksessa viranomaiset
26060:  yhteistoimintasopimuksen ilman sopimuksen            ovat kuitenkin olleet passiivisia.
26061: edellyttämää pätevää syytä. Kesko Oy on myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26062:  pyrkinyt aikaansaamaan häädön K-Market Ci-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26063:  tymestarille Seinäjoen Liiketalo Oy:stä ja lopet-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26064:  tanut ns. tehdaslaskutuskaupan K-Market City-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26065:  mestarilie Kesko Oy:n kautta. Kuten tunnettua,
26066:  vähittäiskauppojen tavarantoimitukset tapah-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kes-
26067:  tuvat keskusliikkeiden kautta. Tehdaslaskutus-              ko Oy pyrkii vahingoittamaan tervettä
26068:  kaupan lopettaminen vaikeutti Citymestari Ky:n              kilpailua ja yksityisten elinkeinonharjoit-
26069:  tavarantoimituksia mm. sillä tavalla, että tava-            tajien toimintaa vähittäiskaupan alalla
26070:  rantoimittajat katsoivat Niskasten joutuneen                Seinäjoella, ja
26071:  rahoitusvaikeuksiin. Kesko Oy:n taholta on                      katsooko Hallitus kilpailuviraston,
26072:  myös kielletty eri tavarantoimittajia toimitta-             lääninhallituksen ja muiden elinkeino-
26073:  masta tavaraa K-Market Citymestarille. Kaiken               toiminnan valvonnasta vastaavien viran-
26074:  kukkuraksi Kesko Oy:n omistama Vähittäiskau-                omaisten toimineen asiassa riittävän ak-
26075:  pan takaus Oy, joka on taannut K-Market                     tiivisesti, ja
26076:  Citymestarin lainoja, aikaansai sen, että Suomen                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26077:  Yhdyspankki irtisanoi kaikki K-Market City-                 ryhtyä estääkseen kyseisen painostus-
26078:  mestarin lainat 11.3.1993.                                  toiminnan edellä kuvatussa tapauksessa
26079:     Vaasan lääninhallitus antoi 15.3.1993 päätök-            ja myös tulevaisuudessa?
26080: 
26081:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
26082: 
26083:                      Reijo Laitinen                                   Paavo Nikula
26084: 
26085: 2300321
26086: 2                                         1993 vp -   KK 179
26087: 
26088: 
26089: 
26090: 
26091:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26092: 
26093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lausunnon mukaan selvittänyt päivittäistavara-
26094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaupan alalla tukku- ja vähittäiskaupan välisiä
26095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suhteita sekä neuvotteluilla osapuolten kanssa
26096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laitisen         poistanut vahingollisia kilpailunrajoituksia. Toi-
26097: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          menpiteiden tarkoituksena on ollut tervehdyttää
26098: 179:                                                  koko päivittäistavarakaupan toimialaa. Virasto
26099:                                                       on myös tarvittaessa puuttunut yksittäisiin elin-
26100:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kes-   keinonharjoittajiin kohdistuviin vahingollisiin
26101:        ko Oy pyrkii vahingoittamaan tervettä          kilpailunrajoituksiin.
26102:        kilpailua ja yksityisten elinkeinonharjoit-        Lausunnossaan ministeriölle kilpailuvirasto
26103:        tajien toimintaa vähittäiskaupan alalla        toteaa olleensa tietoinen Kesko Oy:n ja Seinä-
26104:        Seinäjoella, ja                                joella toimivan K-Market Citymestari Ky:n vä-
26105:            katsooko Hallitus kilpailuviraston,        lisestä yhteistoimintasopimukseen liittyvästä eri-
26106:        lääninhallituksen ja muiden elinkeino-         mielisyydestä, joka koskee Seinäjoella toimivan
26107:        toiminnan valvonnasta vastaavien viran-        Erkki ja Arja Niskasen pitämän K-Market City-
26108:        omaisten toimineen asiassa riittävän ak-       mestari Ky:n liikkeen toiminnan jatkamista,
26109:        tiivisesti, ja                                 sekä tapaukseen liittyvistä eri vaiheista. Edelleen
26110:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       virasto toteaa, ettei se voi puuttua elinkeinon-
26111:        ryhtyä estääkseen kyseisen painostus-          harjoittajien sellaisiin keskinäisiin sopimuksiin,
26112:        toiminnan edellä kuvatussa tapauksessa         joilla ei rajoiteta tervettä ja toimivaa kilpailua
26113:        ja myös tulevaisuudessa?                       kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla. Vi-
26114:                                                       rasto ei myöskään voi velvoittaa Kesko Oy:tä
26115:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hoitamaan kauppiaiden tehdaslaskutusta. Tava-
26116: vasti seuraavaa:                                      rantoimittajilla ja kauppiailla on käytettävissä
26117:                                                       myös suoralaskutus. Virasto on katsonut, ettei
26118:    Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun        sillä ole ollut tarvetta puuttua tapausten kul-
26119: turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituk-      kuun. Virasto ei myöskään ole saanut asiasta
26120: silta on voimassa, mitä laissa kilpailunrajoituk-     toimenpidepyyntöä. Asiaa ei myöskään ole otet-
26121: sista (480/92) säädetään. Kilpailuviraston sekä       tu Citymestari Ky:n taholta esille Vaasan läänin-
26122: alueellaan lääninhallituksen toimivaltaan kuulu-      hallituksen kuluttaja- ja kilpailuasiain virka-
26123: vat muun muassa puuttuminen kiellettyihin kil-        miesten kanssa, kun nämä ovat olleet muiden
26124: pailunrajoituksiin, kilpailunrajoitusten selvittä-    asioiden vuoksi yhteydessä mainittuun yrityk-
26125: minen sekä kilpailunrajoitusten vahingollisten        seen.
26126: vaikutusten poistaminen. Viranomaisten tehtä-             Vaasan lääninhallitus ilmoittaa lausunnos-
26127: vänä ei ole suojata elinkeinonharjoittajia kilpai-    saan, että sen oikeusturvaosastolla on käsiteltä-
26128: lunrajoitusten vaikutuksilta, ellei menettely ole     vänä kolme hakemusta, jotka koskevat K-Mar-
26129: lain tarkoittamassa mielessä kilpailun toimivuu-      ket Citymestaria. Kaikista on tehty välipäätös.
26130: den kannalta epätervettä.                             Lääninhallitus tulee antamaan lopulliset päätök-
26131:    Kilpailuvirasto on ministeriölle antamansa         sensä asioiden tultua ratkaisuvalmiiksi.
26132: 
26133:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
26134: 
26135:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
26136:                                           1993 vp- KK 179                                              3
26137: 
26138: 
26139: 
26140: 
26141:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26142: 
26143:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mellan partihandeln och detaijhandeln i handein
26144: anger har Ni, Herr Taiman, till vederbörande          med dagiigvaror och genom förhandiingar med
26145: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-       de oiika parterna undanröjt skadiiga konkur-
26146: dagsman Laitinen m.fl undertecknade spörsmåi          rensbegränsningar. Avsikten med åtgärderna
26147: nr 179:                                               har varit att sanera dagiigvaruhandein i sin
26148:                                                       heihet. Ämbetsverket har vid behov också ingri-
26149:           Är Regeringen medveten om att               pit i skadiiga konkurrensbegränsningar som gått
26150:        Kesko Oy försöker skada den sunda              ut över enskiida näringsidkare.
26151:        konkurrensen och privata näringsidkares           I sitt utlåtande till ministeriet konstaterar
26152:        verksamhet inom detaijhandein i Seinä-         konkurrensverket att det har varit medvetet om
26153:        joki, och                                      den meningsskiijaktighet som har rått mellan
26154:           anser Regeringen att konkurrensver-         Kesko Oy och K-Market Citymestari Ky i Seinä-
26155:        ket, Iänsstyreisen och övriga myndigheter      joki i samband med deras samarbetsavtal. Me-
26156:        som svarar för övervakningen av nä-            ningsskiijaktigheten har gällt fortsättningen av
26157:        ringsverksamheten har handiat tillräck-        verksamheten vid K-Market Citymestari, som
26158:        Iigt aktivt i frågan, samt                     Erkki och Arja Niskanen förestår. Konkurrens-
26159:           viika åtgärder har Regeringen för av-       verket har också känt tili fallets oiika skiften.
26160:        sikt att vidta för att förhindra påtryck-      Ämbetsverket konstaterar vidare att det inte kan
26161:        ning i det ovan beskrivna fallet och även      bianda sig i sådana avtai mellan näringsidkare
26162:        i framtiden?                                   som inte begränsar en sund och fungerande
26163:                                                       konkurrens på det sätt som avses i Iagen om
26164:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         konkurrensbegränsningar. Det kan inte heller
26165: anföra föijande:                                      förpiikta Kesko Oy att sköta köpmännens fa-
26166:                                                       briksfakturering. Varuieverantörerna och köp-
26167:    När det gäller att skydda en sund och funge-       männen kan tillämpa också direkt fakturering.
26168: rande ekonomisk konkurrens mot skadiiga kon-          Ämbetsverket har ansett att det inte har funnits
26169: kurrensbegränsningar gäller vad som stadgas i         något behov att ingripa i sakens gång. Det har
26170: Iagen om konkurrensbegränsningar (480/92).            inte heller fått någon begäran att vidta åtgärder.
26171: Konkurrensverket, och Iänsstyrelsen inom sitt         Citymestari Ky har inte heller tagit upp frågan
26172: distrikt, har bl.a. befogenhet att ingripa i för-     med de tjänstemän som sköter konsument- och
26173: bjudna konkurrensbegränsningar, utreda kon-           konkurrensfrågor vid Iänsstyreisen i Vasa Iän, då
26174: kurrensbegränsningar och avhjäipa de skadiiga         dessa av andra orsaker har varit i kontakt med
26175: verkningar som konkurrensbegränsningar har.           företaget.
26176: Det är inte myndighetemas uppgift att skydda             Länsstyreisen i Vasa Iän uppger i sitt utlåtan-
26177: näringsidkare mot verkningarna av konkurrens-         de att tre ansökningar som gäller K-Market
26178: begränsningar, såvida inte ett förfarande är          Citymestari har behandiats vid dess rättsskydds-
26179: osunt med tanke på en fungerande konkurrens i         avdeining. I fråga om alla dessa har uppskovsbe-
26180: den bemärkelse som Iagen avser.                       siut fattats. Länsstyreisen kommer att meddeia
26181:    Konkurrensverket har eniigt ett utiåtande          sina siutgiltiga besiut när ärendena är färdiga att
26182: som det avgett tili ministeriet utrett reiationerna   avgöras.
26183:      Helsingforsden 29 aprii 1993
26184: 
26185:                                                                           Minister Pertti Salolainen
26186:                                                   1993 vp
26187: 
26188: Kirjallinen kysymys 180
26189: 
26190: 
26191: 
26192: 
26193:                                     T. Roos ym.: Matkatoimistoalan valvonnan tehostamisesta
26194: 
26195: 
26196: 
26197:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26198: 
26199:    Matkatoimistoala on varsin tiukasti kilpailtu        sen myöntämää lupaa, eivätkä nämä toimistot
26200: elinkeinoelämän alue. Sitä osoittavat ainakin           ole siten myöskään asettaneet valvovan viran-
26201: näin taloudellisen taantuman oloissa tapahtu-           omaisen vaatimia takuita. Näin vaarannetaan
26202: neet useat konkurssit. Kilpailutilanteesta huoli-       matkatoimistoalaan tunnettava luottamus sa-
26203: matta uusia matkatoimistoja kuitenkin peruste-          moin kuin matkustajan oikeusturva.
26204: taan.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26205:    Matkatoimistoasetuksen mukaan matkatoi-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26206: mistoliikkeen harjoittaminen on sallittu vain           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26207: kuluttajaviraston luvalla ja tämän asetuksen sää-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26208: döksiä noudattaen. Luvan myöntämisen edelly-
26209: tyksenä on, että luvan hakija toimittaa kulutta-                  Onko Hallitus tietoinen, että maassa
26210: javirastolle sen hyväksymän takaussitoumuksen,                 toimii matkatoimistoja, joilla ei ole mat-
26211: jonka määrän on jatkuvasti oltava tarkoituksen-                katoimistoasetuksessa vaadittavaa lupaa
26212: mukaisessa suhteessa liikkeen toiminnan laa-                   eikä kuluttajaviraston vaatimia takuita,
26213: tuun ja laajuuteen sekä liikkeen taloudelliseen                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26214: tilaan.                                                        "villien" matkatoimistojen suhteen, ja
26215:    Takaussitoumuksessa takaajanon sitoudutta-                     millä tavalla Hallitus suhtautuu kulut-
26216: va kuluttajaviraston hyväksymällä rahamäärällä                 tajaviraston valvonnan teho11omuuteen
26217: vastaamaan, mikäli luvan hakijan omat varat                    lainsäädännön noudattamiseksi ja kan-
26218: eivät siihen riitä, niistä korvausvelvoitteista, joi-          salaisten oikeusturvan takaamiseksi, ja
26219: hin matkatoimistoliike järjestämistään, myymis-                   millä tavalla Hallitus aikoo turvata
26220: tään tai väliitämistään matkoista tai muista                   sen, että mahdollisten ETA- ja EY-sopi-
26221: matkapalveluista matkojen ja muiden matkapal-                  musten tullessa voimaan Suomessa toi-
26222: velujen ostajille saattaa joutua.                              mivat matkatoimistot, kansallisuudesta
26223:     On kuitenkin käynyt ilmi, että maassa toimii               riippumatta, noudattavat suomalaisen
26224: joukko matkatoimistoja, joilla ei ole viranomai-               kuluttajansuojan vaatimuksia?
26225: 
26226:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
26227: 
26228:           Timo Roos                        Riitta Myller                  Erja Lahikainen
26229:           Anna-Liisa Kasurinen             Pentti Lahti-Nuuttila          Mikko Rönnholm
26230:           Paavo Lipponen                   Kerttu Törnqvist               Marja-Liisa Tykkyläinen
26231:           Lea Savolainen                   Kari Rajamäki                  Jussi Ranta
26232:                                            Jouni Backman
26233: 
26234: 
26235: 
26236: 
26237: 2300321
26238: 2                                         1993 vp -   KK 180
26239: 
26240: 
26241: 
26242: 
26243:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26244: 
26245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rällisesti ja taloudelliselta merkitykseltään vä-
26246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         häistä, lähinnä kotiseutumatkojen järjestämistä.
26247: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           Monissa näissä tapauksissa on lisäksi sangen
26248: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tulkinnanvaraista, onko kysymyksessä lainkaan
26249: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Timo          elinkeinolupaa edellyttävä matkojen järjestämi-
26250: Roosin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 180:            nen tai välittäminen. Usein nämä matkat toteu-
26251:                                                       tetaan siten, että tietystä matkakohteesta kiin-
26252:            Onko Hallitus tietoinen, että maassa       nostuneet henkilöt muodostavat paikkakunnal-
26253:         toimii matkatoimistoja, joilla ei ole mat-    laan ryhmän, jonka kokoamisesta ja matkajär-
26254:         katoimistoasetuksessa vaadittavaa lupaa       jestelyistä huolehtii joku ryhmään kuuluva hen-
26255:         eikä kuluttajaviraston vaatimia takuita,      kilö. Tällöin kysymyksessä on kansalaisten oma-
26256:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        toimisuuteen perustuva matkustaminen, jota ei
26257:         "villien" matkatoimistojen suhteen, ja        voida pitää matkatoimistoasetuksessa tarkoitet-
26258:         millä tavalla Hallitus suhtautuu kulutta-     tuna matkatoimistoliikkeen harjoittamisena.
26259:         javiraston valvonnan tehottomuuteen           Kuluttajaviraston tietoon ei ole myöskään tullut,
26260:         lainsäädännön noudattamiseksi ja kan-         että tähän toimintaan olisi liittynyt konkursseja
26261:         salaisten oikeusturvan takaamiseksi, ja       tai maksukyvyttömyystilanteita, joissa kulutta-
26262:            millä tavalla Hallitus aikoo turvata       jat olisivat kärsineet taloudellisia menetyksiä.
26263:         sen, että mahdollisten ETA- ja EY-sopi-           Kuluttajavirasto on 21.5.1991 lähettänyt kai-
26264:         musten tullessa voimaan Suomessa toi-         kiUe lääninhallituksille kiertokirjeen, jossa on
26265:         mivat matkatoimistot, kansallisuudesta        tarkennettu luvanvaraisen toiminnan rajauksia.
26266:         riippumatta, noudattavat suomalaisen          Lisäksi virasto on pyytänyt lääninhallituksia
26267:         kuluttajansuojan vaatimuksia?                 kiinnittämään alueellaan huomiota erityisesti
26268:                                                       edellä mainittujen kotiseutumatkojen tarjon-
26269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taan. Kiertokirjeen lähettämisen jälkeen ei ole
26270: taen seuraavaa:                                       ilmennyt tähän kysymykseen liittyviä ongelmia.
26271:                                                           Kuluttajaviraston olennaisena tehtävänä on
26272:      Matkatoimistoasetuksen noudattamista val-        turvata matkojen ostajien taloudellinen asema
26273:  vovat kuluttajavirasto ja sen ohjeiden mukaan        matkatoimiston konkurssissa. Tämän johdosta
26274:   lääninhallitukset sekä poliisiviranomaiset. Ku-     tavoitteena on ollut, että kaikilta matkatoimisto-
26275:   luttajavirastolla ei ole valvontatoimessa käytet-   liikkeiltä vaaditut takaussitoumukset ovat jatku-
26276:   tävänään omaa paikallisorganisaatiota.              vasti suuruudeltaan sellaiset, että kuluttajat saa-
26277:      Saadessaan tiedon luvattomaksi epäillystä        vat valtaosan maksamistaan maksuista takaisin.
26278:   toiminnasta kuluttajavirasto lähettää asian-        Useimmissa konkursseissa tämä tavoite onkin
26279:   omaiselle kirjeen, jossa selvitetään, millainen     saavutettu.
26280:  toiminta edellyttää elinkeinolupaa, .sekä ilmoite-       Matkatoimistoalan elinkeinotoiminta kehit-
26281:   taan luvattomasta toiminnasta aiheutuvat lailli-    tyy jatkuvasti synnyttäen samalla yksittäisiä val-
26282:   set seuraamukset. Tämän lisäksi virasto pyytää      vontaongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää
26283:   kyseisestä toiminnasta kirjallisen selvityksen.     viranomaiselta erityistä asiantuntemusta. Kan-
26284:  Virastolla ei ole käytettävissään kielto- tai pak-   nanotto tämänlaatuiseen valvontakysymykseen
26285:   kotoimenpiteitä, vaan virasto ilmoittaa Iuvatto-    jääkin usein kuluttajaviraston tehtäväksi siitä
26286:  rnana pitämästään toiminnasta poliisille lisätut-    riippumatta, missä osassa maata ongelma on
26287:   kimuksia ja syytetoimenpiteitä varten.              ilmennyt.
26288:      Kuluttajaviraston huomion mukaan ilman               Matkatoimistoalalla noudatettavat kauppa-
26289:   toimilupaa tapahtuva . matkojen järjestäminen       tavat tekevät alasta vaikeasti valvottavan elin-
26290:   on lisääntynyt lähinnä sen jälkeen, kun matkus-     keinon, jossa kuluttajansuojasta huolehtiminen
26291: . taminen entisen Neuvostoliiton alueelle on hel-     muodostuu valvonnan olennaiseksi osaksi. Ku-
26292:  pottunut. Tällainen toiminta on kuitenkin mää-       luttajavirasto on voimavarojensa asettamissa
26293:                                        1993 vp -    KK 180                                           3
26294: 
26295: raJOissa hoitanut matkatoimistoalan lupa- ja .      riössä valmisteltu hallituksen esitys valmismat-
26296: valvontatehtävänsä asianmukaisesti.                 kalaiksi, jolla on tarkoitus saattaa voimaan mat-
26297:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistel-    kapakettidirektiivin vaatima markkinointi- ja
26298: lut matkatoimistoasetuksen korvaavaa lakia val-     sopimusoikeudellinen sääntely.
26299: mismatkaliikkeen harjoittamisesta. Se on tarkoi-       ETA-sopimukseen sisältyvän matkapakettidi-
26300: tus saattaa voimaan ETA-sopimuksen kanssa           rektiivin vaatimukset tullaan näin ollen Suomen
26301: samanaikaisesti. Lailla saatetaan matkojen osta-    osalta saattamaan voimaan edellä mainittujen
26302: jien suoja Suomessa EY:n matkapakettidirektii-      kahden lain säätämisellä.
26303: vin edellyttämälle tasolle. Lakiluonnoksessa tul-      Direktiivin vaikutuksesta on valmisteltavana
26304: laan esittämään luvanvaraisuudesta luopumista,      olevan lain soveltamisalaa laajennettava nykyi-
26305: koska käytäntö on osoittanut, ettei luvanvarai-     sen matkatoimistoasetuksen soveltamisalaan
26306: suudella ole merkitystä kuluttajien aseman tur-     verrattuna. Valvonnan piiriin tulevien elinkei-
26307: vaamisessa. Sen sijaan lakiluonnoksessa ehdo-       nonharjoittajien määrä saattaa nykyisestään
26308: tettavat pakkokeinot tulevat lisäämään merkit-      moninkertaistua. Näin laajan toiminnan teho-
26309: tävästi valvonnan tehokkuutta. Hallituksen esi-     kas, tasapuolinen sekä alueellisesti kattava val-
26310: tys eduskunnalle valmismatkaliikkeen harjoitta-     vonta voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla
26311: misesta pyritään antamaan kevään kuluessa.          hoitaa vain varautumaila riittävästi lisäämään
26312:  Eduskunnan käsiteltävänä on jo oikeusministe-      valvonnassa tarvittavia voimavaroja.
26313:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
26314:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
26315: 4                                           1993 vp -    KK 180
26316: 
26317: 
26318: 
26319: 
26320:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
26321: 
26322:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Sovjetunionen. En dylik verksamhet är dock
26323: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           kvantitativt och tili sin ekonomiska betydelse
26324: den 30 mars 1993 tili vederbörande medlem av             ringa, främst arrangerande av hembygdsresor. 1
26325: statsrådet översänt följande av riksdagsman              många av dessa fall är det dessutom en tolk-
26326: Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr 180:                ningsfråga om det alls är fråga om sådant
26327:                                                          arrangerande eller sådan förmedling av resor
26328:            Är Regeringen medveten om att det i           som förutsätter näringstillstånd. Ofta genomförs
26329:         vårt land verkar resebyråer som inte har         dessa resor så att personer som är intresserade av
26330:         det tillstånd som krävs i förordningen om        ett visst resemål på sin ort bildar en grupp och en
26331:         resebyråer och inte heller de borgensför-        av personerna i denna grupp sköter om samman-
26332:         bindelser som konsumentverket kräver,            kallandet och researrangemangen. Härvid är det
26333:            vilka åtgärder har Regeringen för av-         fråga om resande baserat på medborgarnas egen
26334:         sikt att vidta i fråga om de "vilda"             aktivitet och detta kan inte anses som sådant
26335:         resebyråema och                                  idkande av resebyrårörelse som avses i förord-
26336:            hur förhåller sig Regeringen till konsu-      ningen om resebyråer. Till konsumentverkets
26337:         mentverkets ineffektiva övervakning vad          kännedom har inte heller kommit att av denna
26338:         gäller hur lagstiftningen efterlevs och          verksamhet skulle ha följt konkurser eller situa-
26339:         tryggandet av medborgamas rättsskydd,            tioner med insolvens, där konsumenter skulle ha
26340:         samt                                             lidit ekonomiska förluster.
26341:            på vilket sätt tänker Regeringen tryg-           Konsumentverket sände den 21 maj 1991 alla
26342:         ga att de resebyråer som är verksamma i          länsstyrelser ett cirkulär där gränsema för den
26343:         Finland då EES- och EG-avtalen eventu-           verksamhet för viiken tillstånd behövs har juste-
26344:         ellt träder i kraft oberoende av nationali-      rats. Dessutom bad verket länsstyrelsema fästa
26345:         tet följer de krav som skyddet för den           uppmärksamhet i synnerhet vid utbudet på ovan
26346:         finska konsumenten ställer?                      nämnda hembygdsresor på sitt område. Sedan
26347:                                                          detta cirkulär gått ut har inga problem i anslut-
26348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ning tili denna fråga uppkommit.
26349: anföra följande:                                            Konsumentverkets huvudsakliga uppgift är
26350:                                                          att trygga den ekonomiska ställningen för dem
26351:     Att förordningen om resebyråer följs över-           som har köpt resor då en resebyrå gör konkurs.
26352: vakas av konsumentverket och enligt dess anvis-          Tili följd av detta har målet varit att de garanti-
26353: ningar av länsstyrelserna samt polismyndighe-            förbindelser som avkrävts alla resebyrårörelser
26354: terna. Konsumentverket har ingen egen lokalor-           kontinuerligt till sin storlek skall vara sådana att
26355: ganisation till sitt förfogande för övervakningen.       konsumenterna får tillbaks största delen av de
26356:     Då konsumentverket får kännedom om verk-             belopp de har betalt. I de flesta konkurser har
26357: samhet som misstänks vara olovlig sänder verket          detta mål också nåtts.
26358: vederbörande ett brev, där det utreds för hurdan            Resebyråbranschens näringsverksamhet ut-
26359: verksamhet det krävs näringstillstånd samt med-          vecklas kontinuerligt och då uppkommer enskil-
26360: delas om de lagliga påföljderna av olovlig verk-         da övervakningsproblem för vilkas avgörande
26361: samhet. Utöver detta ber verket om en skriftlig          förutsätts särskild sakkännedom av myndighe-
26362: redogörelse för verksamheten i fråga. Verket har         ten. Ställningstagandet i en övervakningsfråga
26363: inte tili sitt förfogande några förbuds- eller           av detta slag ankommer ofta på konsumentver-
26364: tvångsåtgärder, utan verket anmäler den verk-            ket oberoende av i viiken del av landet problemet
26365: samhet som det håller för olovlig tili polisen för       har uppkommit.
26366: tilläggsundersökningar och åtal.                            De handelsseder som iakttas inom resebyrå-
26367:     Enligt konsumentverkets observationer har            branschen gör den tili en näring som är svår att
26368: arrangerandet av resor utan koncession ökat              övervaka och där den viktigaste delen av över-
26369: främst sedan det blivit lättare att resa till det f.d.   vakningen består av att sörja för konsument-
26370:                                          1993 vp -   KK 180                                           5
26371: 
26372: skyddet. Konsumentverket har inom ramen för          justitieministeriet och med viiken avsikten är att
26373: sina resurser sakenligt skött sina tillstånds- och   den marknadsföringsmässiga och avtalsrättsliga
26374: övervakningsuppgifter inom resebyråbranschen.        normering som paketresedirektivet kräver skall
26375:     Handels- och industriministeriet har berett en   träda i kraft.
26376: Iag om idkande av paketreserörelse som skall             Kraven i paketresedirektivet, som ingår i
26377: ersätta förordningen om resebyråer. Avsikten är      EES-avtalet, kommer därmed för Finlands del
26378: att den skall träda i kraft samtidigt med EES-       att träda i kraft då de två ovan nämnda lagarna
26379: avtalet. Genom denna lag får skyddet för dem         stiftas.
26380: som köper resor den nivå som EG:s direktiv om            Som konsekvens av direktivet måste tillämp-
26381: paketresor förutsätter. I lagutkastet föreslås a!t   ningsområdet för den lag som bereds som bäst
26382: tillståndsberoendet skall slopas, eftersom prax1s    breddas jämfört med tillämpningsområdet för
26383: har visat att det inte har någon betydelse då        den nuvarande förordningen om resebyråer.
26384: det gäller att trygga konsumenternas ställning.      Antalet näringsidkare som omfattas av övervak-
26385: Däremot kommer de tvångsmedel som föreslås i         ningen kan mångdubblas från dagens läge. En
26386: lagutkastet att göra övervakningen betydligt ef-     effektiv, jämlik samt regionalt täckande över-
26387: fektivare. Regeringens proposition med förslag       vakning av en så här omfattande verksamhet
26388: tilllag om idkandet av paketreserörelse strävar      kan skötas på ändamålsenligt sätt endast genom
26389: man efter att ge under vårens lopp. Riksdagen        att man i tillräcklig grad förbereder sig genom
26390: behandlar som bäst regeringens proposition med       att utöka de resurser som behövs för övervak-
26391: förslag till paketreselag, som har beretts på        ningen.
26392:      Helsingfors den 29 april 1993
26393:                                                                          Minister Pertti Salolainen
26394:                                                   1993 vp
26395: 
26396: Kirjallinen kysymys 181
26397: 
26398: 
26399: 
26400: 
26401:                                     Dromberg ym.: Itämeren suojelemisen edellyttämistä toimenpi-
26402:                                        teistä
26403: 
26404: 
26405:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26406: 
26407:    Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26408: telukunta käsitteli kokouksessaan 29.3.1993 Itä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26409: meren ja erityisesti Suomenlahden vesiluontoon
26410: kohdistuvia erilaisia ympäristöhaittoja.                         Onko Hallituksen mielestä Suomen-
26411:    Menneenä kesänä Suomenlahdelta löydettiin                  lahden ja Itämeren ekologisten kriisiti-
26412: mm. joukoittain kuolleita ruokkeja. Lisäksi Suo-              lanteiden vastuukysymykset selvitetty
26413: menlahteen on todistettavasti upotettu ekologi-               riittävän tarkasti kansallisella ja kansain-
26414: sesti haitallisia sotamateriaalijätteitä. Erityisesti         välisellä tasolla siten, että ympäristöhait-
26415: ruokkikuolemien yhteydessä todettiin, ettei krii-             toihin voidaan reagoida tarpeeksi no-
26416: sin selvittämisen kannalta toimivaltaista ja vas-             peasti haittojen minimoimiseksi, ja
26417: tuullista kansallista viranomaista pystytty yksi-                 katsooko Hallitus, että merialueen ve-
26418: selitteisesti osoittamaan. Siksi Iintukuolemien               siluontoon kohdistuvien ympäristöhait-
26419: syiden selvittäminen hidastui ratkaisevasti.                  tojen minimointiin ja selvittämiseen on
26420:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            varattu riittävät taloudelliset resurssit?
26421: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26422: 
26423:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1993
26424: 
26425:           Kaarina Dromberg                 Outi Ojala                    Matti Louekoski
26426:           Minna Karhunen                   Margareta Pietikäinen         Tarja Halonen
26427:           Eero Paloheimo                   Paavo Lipponen                Lauri Metsämäki
26428:           Paavo Nikula                     Jaakko Laakso                 Hannele Luukkainen
26429:           Jouni J. Särkijärvi              Päivi Varpasuo                Pirjo-Riitta Antvuori
26430:           Tarja Kautto                     Pekka Haavisto                Olli Rehn
26431:           Eva Biaudet                      Ulla Anttila                  Ben Zyskowicz
26432: 
26433: 
26434: 
26435: 
26436: 2300321
26437: 2                                         1993 vp -   KK 181
26438: 
26439: 
26440: 
26441: 
26442:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26443: 
26444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ka mahdollisesti liittyvät ympäristövahinkoihin.
26445: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Ainakaan paikallis- ja aluehallinnossa ei puoles-
26446: olette 30 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn           taan mikään viranomainen voi yksin olla vas-
26447: kirjeenne n:o 469 ohella toimittanut valtioneu-       tuussa laajojen ekologisten kriisitilanteiden sel-
26448: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        vittämisestä. Syiltään tuntemattoman ilmiön tut-
26449: Drombergin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 181,        kimuksiin joutuvat siten osallistumaan monen
26450: jossa tiedustellaan:                                  hallinnonalan viranomaiset.
26451:                                                          Ympäristöministeriö on muiden hallinnon-
26452:           Onko Hallituksen mielestä Suomen-           alojen kanssa aktiivisesti ja määrätietoisesti
26453:        lahden ja Itämeren ekologisten kriisiti-       toiminut Itämeren suojelukomissiossa Itämeren
26454:        lanteiden vastuukysymykset selvitetty          merellisen ympäristön suojelusopimuksen edel-
26455:        riittävän tarkasti kansallisella ja kansain-   lyttämällä tavalla. Itämeren pilaantumisen py-
26456:        välisellä tasolla siten, että ympäristöhait-   säyttämiseksi ja sen ekologisen tasapainon pa-
26457:        toihin voidaan reagoida tarpeeksi no-          lauttamiseksi on laadittu erityinen suojeluoh-
26458:        peasti haittojen minimoimiseksi, ja            jelma. Toteutuessaan ohjelma vaikuttaa myös
26459:           katsooko Hallitus, että merialueen          siihen, että nyt Itämerta uhkaavia pilaantumi-
26460:        v:esiluontoon kohdistuvien ympäristö-          sesta aiheutuvia ekologisia kriisitilanteita ei
26461:        haittojen minimointiin ja selvittämiseen       esiintyisi.
26462:        on varattu riittävät taloudelliset resurs-        Itämeren suojelusopimus velvoittaa sopimus-
26463:        sit?                                           puolia huolehtimaan öljyn ja muiden haitallisten
26464:                                                       aineiden aiheuttamien vahinkojen valvonnasta
26465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ja ryhtymään tarvittaviin torjuntatoimiin ja yh-
26466: taen seuraavaa:                                       teistyöhön. Vastuu on jaettu meren keskiviivan
26467:                                                       mukaan alueittain. Suomen ja Viron välinen
26468:    Ympäristöministeriö ja sen alainen ympäris-        torjuntayhteistyösopimus, joka on lähes valmis
26469: töhallinto ovat määrätietoisesti parantaneet val-     allekirjoitettavaksi, tehostaa valmiutta torjua
26470: miutta tutkia merialueilla ilmeneviä ympäristö-       pilaantumisvahinkoja Suomenlahdella ja Poh-
26471: vahinkoja. Vesi- ja ympäristöhallinnon toimi-         jois-Itämerellä. Suomen ja Venäjän välillä on
26472: alaan kuuluvat ympäristövahinkojen torjunta-          toistaiseksi voimassa Neuvostoliiton kanssa
26473: ja valvontatehtävät sekä meri- ja sisävesi- että      muutamia vuosia sitten solmittu samanlainen
26474: maa-alueilla. Ympäristöministeriön yksityiskoh-       sopimus.
26475: taisissa tulostavoitteissa vesi- ja ympäristöhalli-      Itämerellä sattuneista vahingoista ja epäta-
26476: t    on velvoitettu kehittämään mahdollisuuk-         vallisista ilmiöistä tiedotetaan kansainvälisen
26477: siaa ympäristövahinkojen tutkimiseen myös             hälytysjärjestelmän kautta Itämeren suojeluso-
26478: virka- · n ulkopuolella. Tätä varten on vesi- ja      pimuksen osapuolille; vesi- ja ympäristöhalli-
26479: ympärisC hallituksessa päivystysyksikkö, jonka        tuksen hälytysjärjestelmä on sen osa. Näin ollen
26480: hälytysjärj telmää tehostettiin tammikuun 1.          merellä ilmeneviin kriisitilanteisiin voidaan
26481: päivästä 199 alkaen siten, että ilmiöihin, joista     Suomessa reagoida nopeasti ja ryhtyä tarvit-
26482: on tehtävä häl s, lisättiin eläinten joukkokuo-       taviin torjunta- ja selvitystoimiin myös kansain-
26483: lemat merialueen ·a myrkylliset leväkukinnat.         välisesti. Jos ilmiötä, kuten vuoden 1992 lin-
26484: Päivystyksen on va vissa ympäristövahingois-          tukuolemia, on mahdoton selkeästi osoittaa on-
26485: sa ryhdyttävä selvittäm~än tilannetta, mikä tar-      nettomuudeksi, on mahdollista, ettei selvityk-
26486: vittaessa tehdään yhteistyössä muiden asiantun-       sissä aina onnistuta. Ellei ilmiön syytä saada
26487: tijalaitosten kanssa. Vesi- ja ympäristöhallitus      selville, on puolestaan vaikeata ryhtyä torjun-
26488: on myös käynnistänyt keväällä 1993 tehostetun         tatoimiinkaan.
26489: seurannan itäisellä Suomenlahdella.                      Itämeressä, Suomenlahdessakin, on useita
26490:    Tärkeimmät valtion tutkimuslaitokset tiedot-       ammuksien upotuspaikkoja. Helsingin komis-
26491: tavat välittömästi toisilleen havainnoistaan, jot-    siolla on Itämereen upotettuja kemiallisia aseita
26492:                                         1993 vp -   KK 181                                        3
26493: 
26494: käsittelevä työryhmä, joka on kerännyt Itäme-          Ympäristöministeriön hallinnonalalla on ym-
26495: ren mailta tiedot Itämereen upotetuista kemial-     päristövahinkojen torjunta järjestetty asianmu-
26496: lisista sotatarvikkeista ja niiden upotuspaikois-   kaisesti. Siihen on toistaiseksi pystytty varaa-
26497: ta. Raportin mukaan kaikki kemiallisten so-         maan kohtuulliset voimavarat. Vastuu laajojen
26498: tatarvikkeiden upotuspaikat sijaitsevat Gotlan-     ekologisten kriisitilanteiden selvittämisestä on
26499: nin eteläpuolella; niitä siis ei ole minkään to-    kuitenkin jakautunut monelle hallinnonalalle ja
26500: dennettavissa olevan tiedon perusteella upotettu    tutkimuslaitokselle. Ympäristöministeriö, jolla
26501: Suomenlahteen. Työryhmä valmistelee komis-          on suurin vastuu siitä, että toimitaan mahdolli-
26502: siolle selvityksen ja ehdotuksen siitä, mitä        simman aloitteellisesti, on omalta osaltaan pyr-
26503: upotetuille kemiailisille sotatarvikkeille tulisi   kinyt ja pyrkii edelleen varmistamaan, että ym-
26504: tehdä. Ympäristöministeriö osallistuu työryh-       päristöhaittojen vähentämiseen ja vahinkojen
26505: män työhön asianmukaisten muiden viran-             mahdollisimman nopeaan selvittämiseen tarvit-
26506: omaisten, kuten puolustusministeriön asiantun-      tavat voimavarat ja selkeä orgahisointi voidaan
26507: tijoiden kanssa.                                    taata.
26508:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1993
26509:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26510: 4                                         1993 vp -   KK 181
26511: 
26512: 
26513: 
26514: 
26515:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26516: 
26517:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kan ingen myndighet ensam svara för undersök-
26518: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      ningen av allvarliga ekologiska krissituationer.
26519: se nr 469 av den 30 mars 1993 till vederbörande       Därigenom tar myndigheter inom många olika
26520: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       förvaltningsområden del i undersökningen av
26521: dagsman Dromberg m.fl. undertecknade spörs-           fenomen vilkas orsaker är okända.
26522: mål nr 181:                                              Miljöministeriet har i samråd med andra för-
26523:                                                       valtningsområden inom kommissionen för
26524:            Anser Regeringen att ansvarsfrågorna       skydd av Östersjöområdets marina miljö aktivt
26525:        beträffande ekologiska krissituationer i       och målmedvetet arbetat på det sätt som kon-
26526:        Finska viken och Östersjön har utretts         ventionen om skydd av Östersjöområdets mari-
26527:        tillräckligt ingående på det nationella och    na miljö förutsätter. Ett särskilt skyddsprogram
26528:        internationella planet så att det är möjligt   ~ar lagts upp för att stoppa föroreningen av
26529:        att reagera tillräckligt snabbt för att mi-    Ostersjön och för att återställa dess ekologiska
26530:        nimera olägenheterna, och                      balans. Genomförandet av detta program inver-
26531:            anser Regeringen att tillräckliga eko-     kar också på förekomsten av sådana av förore-
26532:        nomiska resurser har reserverats för att       ning orsakade ekologiska krissituationer som nu
26533:        de miljöolägenheter som kan påverka            hotar Östersjön.
26534:        havsmiljön i våra vatten skall kunna              Konventionen om skydd av Östersjöområdets
26535:        minimeras och undersökas?                      marina miljö förpliktar parterna att övervaka
26536:                                                       skador förorsakade av olja och andra skadliga
26537:   Såsom svar på detta spörsniål får jag vörd-         ämnen och vid behov inleda bekämpning och
26538: samt anföra följande:                                 samarbete. Ansvaret har delats upp områdesvis
26539:                                                       enligt den linje som delar havet. Avtalet mellan
26540:    Miljöministeriet och den underlydande miljö-       Finland och Estland om samarbete vid bekämp-
26541: förvaltningen har målmedvetet gått in för bättre      ning, som är i det närmaste färdigt att underteck-
26542: beredskap för undersökning av miljöskador i           nas, effektiverar beredskapen att bekämpa för-
26543: havsområdena. Det ankommer på vatten- och             oreningsskador i Finska viken och norra Öster-
26544: miljöstyrelsen att bekämpa och övervaka miljö-        sjön. Mellan Finland och Ryssland gäller tills
26545: skador både i havs- och insjövattnen och på           vidare det motsvarande avtalet med Sovjetunio-
26546: torra land. I miljöministeriets detaljerade resul-    nen.
26547: tatmål har vatten- och miljöstyrelsen förpliktats        Information om olyckor och ovanliga feno-
26548: att utveckla beredskap för undersökning av            men i Österjön går över det internationella
26549: miljöskador också utanför tjänstetiden. För det-      alarmsystemet till parterna i Östersjökonventio-
26550: ta ändamål har vatten- och miljöstyrelsen en          nen; vatten- och miljöstyrelsens alarmsystem är
26551: dejoureringsenhet, vars alarmsystem 1.1.1993          en del av detta. Därigenom har Finland möjlig-
26552: effektiverades så att de fenomen som orsakar          het att snabbt reagera på krissituationer till havs
26553: alarm också inbegriper massdöd av djur i havs-        och att också inleda bekämpning och undersök-
26554: områden och giftiga algblomningar. Vid allvarli-      ningar internationellt. Om ett fenomen inte klart
26555: ga miljöolyckor kör dejoureringsenheten i gång        kan visas vara en olycka, vilket var fallet med
26556: den oundgängliga situationsbedömningen vid            fågeldöden våren 1992, kan det hända att under-
26557: behov i samråd med andra sakkunnigverk. Vat-          sökningen inte lyckas. Om orsakerna till ett
26558: ten- och miljöstyrelsen har också våren 1993          fenomen inte kan spåras är det svårt att bekäm-
26559: börjat med effektiverad övervakning i östra de-       pa det.
26560: len av Finska viken.                                     I Östersjön och också i Finska viken har
26561:    Statens viktigaste forskningsinrättningar in-      ammunition sänkts i havet på flera ställen. Hel-
26562: formerar varandra omgående om observationer           singforskommissionen har en arbetsgrupp som
26563: som eventuellt anknyter till miljöolyckor. I syn-     hos Östersjöländerna har samlat in uppgifter om
26564: nerhet inom lokal- och regionalförvaltningen          kemiska krigsförnödenheter och de ställen i
26565:                                         1993 vp -   KK 181                                            5
26566: 
26567: Österjön där de deponerats. Enligt rapporten        har bekämpningen av miljöskador ordnats på
26568: ligger alla dessa ställen söder om Gotland; så-     vederbörligt sätt. Tills vidare har skäliga resurser
26569: dant materia! har alltså inte enligt verifierbara   kunnat reserveras för ändamålet. Men ansvaret
26570: uppgifter deponerats i Finska viken. Arbets-        för undersökningen av omfattande ekologiska
26571: gruppen bereder för kommissionen en rapport         krissituationer är i alla fall fördelat på ett antal
26572: och förs1ag om vilka åtgärder som skall vidtas      förvaltningsområden och forskningsinrättning-
26573: beträffande de deponerade kemiska krigsförnö-       ar. Miljöministeriet, som har ett stort ansvar för
26574: denheterna. Miljöministeriet deltar i arbetsgrup-   initiativen, har för sin del gått in för och strävar
26575: pens verksamhet tillsammans med andra behöri-       fortlöpande efter att säkerställa att de resurser
26576: ga myndigheter såsom försvarsministeriets ex-       som behövs för att minska miljöskadorna och så
26577: perter.                                             snabbt som möjligt undersöka dem samt en klar
26578:    Inom miljöministeriets förvaltningsområde        organisation kan säkras.
26579:      Helsingfors den 3 maj 1993
26580: 
26581:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26582:                                                1993 vp
26583: 
26584: Kirjallinen kysymys 182
26585: 
26586: 
26587: 
26588: 
26589:                                   Aittoniemi: Velallisten vapauttamisesta osasta velkojaan
26590: 
26591: 
26592: 
26593:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26594: 
26595:     Yhteiskunnan taloudellista kehitystä koske-      hitys jatkuu vuodesta toiseen kiihtyvänä ilmiö-
26596: vien ohjaustoimien epäonnistuttua 1980-luvun         nä.
26597: jälkipuoliskolla sekä kotitaloudet että myös yri-       Yhteiskunta siis johdatteli 1980-luvun jälki-
26598: tykset velkaantuivat niin sanotusti korviaan         puoliskolla kotitaloudet harhaan ja taloudelli-
26599: myöten. Kun sittemmin omaisuusarvot, joiden          seen loukkuun, josta he eivät ilman yhteiskun-
26600: hankkimiseen velkaa yleensä oli otettu, ovat         nan apua selviä koskaan, eikä yhteiskunta selviä,
26601: laskeneet jopa kolmannekseen alkuperäisestä,         ellei heitä saada jaloilleen. Heitä ei taas saada
26602: ihmisillä on velkaa yli kaksi kertaa niin paljon     jaloilleen pankkeja tukemalla, koska se pelastaa
26603: kuin on sijoituksen kohteena olleen omaisuuden,      vain pankit mutta jättää kotitaloudet samaan
26604:  esimerkiksi asunnon tai kesäasunnon arvo.           velkavankeuteen, jossa he ovat nytkin. Apu
26605:  Useat ovat menettäneet tuon omaisuuden ja           täytyy siis kohdistaa ohi pankkien suoraan hä-
26606:  heillä on vain velat, jopa kaksi kolmasosaa         dässä oleville ihmisille ja armahtaa heidät riittä-
26607:  alkuperäisen velan määrästä. Mikä hassuinta,        vässä määrin veloistaan, joihin yhteiskunta ja
26608:  velkojapankki on yleensä kirjannut lopun saata-     pankit ovat heidät houkutelleet. Aivan niin kuin
26609:  vansa luottotappioksi ja saanut varat valtiolta     tapahtui asutustilallisille Kekkosen aikaan 1970-
26610:  pankkituen muodossa. Velallinen on siitä huoli-     luvulla.
26611:  matta jäänyt velallisen kahleisiin. Hän elää ki-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26612:  tuuttaa päivästä toiseen peruspäivärahalla edes     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26613:  yrittämättä etsiä työtä, koska pankki on hauk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26614:  kana palkkatulon kimpussa ulosottomiehen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26615:  avustuksella. Kun näitä ihmisiä on kymmeniä-
26616:  tuhansia, ei ole syytä ihmetellä, että ostovoima               Miten Hallitus suhtautuu edellä esite-
26617:  alenee koko ajan ja sen mukana mahdollisuus                 tyn pohjalta yleiseen, osittaiseen velka-
26618:  tuottaa ja tarjota työtä. Näiden ihmisten armeija           armahdukseen, jonka avulla yhteiskun-
26619:  lisääntyy taas tämän vuoden kuluessa merkittä-              nan virheiden vuoksi ikuiseen velkalouk-
26620:  västi, kun 60 000-70 000 ihmistä, jotka ansiosi-            kuun joutuneet, erityisesti yksityiset ih-
26621:  donnaisella päivärahallaan ovat pystyneet suo-              miset ja kotitaloudet, autettaisiin uuteen
26622:  rittamaan ainakin korkonsa ja pitämään alku-                elämään sen sijaan, että rahat tuhlataan
26623:  arvostaan kolmannekseen pudonneen asunnon                   pankkien tukemiseen ilman myönteistä
26624:  hallussaan, jäävät peruspäivärahalle. Tämä ke-              yhteiskunnallista vaikutusta?
26625: 
26626:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
26627: 
26628:                                            Sulo Aittoniemi
26629: 
26630: 
26631: 
26632: 
26633: 2300321
26634: 2                                       1993 vp -   KK 182
26635: 
26636: 
26637: 
26638: 
26639:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26640: 
26641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Iinen muutos (kuten työttömyys) taijos velkajär-
26642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jestelyyn on muuten painavat perusteet ottaen
26643: olette 31 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn         huomioon velkojen määrän suhteessa velallisen
26644: kirjeenne n:o 470 ohella toimittanut valtioneu-     maksukykyyn (esimerkiksi asunnon myynnistä
26645: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-      jäänyt huomattava velka). Velkajärjestelyssä ve-
26646: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvan          lalliselle vahvistetaan maksuohjelma, jonka on
26647: kirjallisen kysymyksen n:o 182:                     vastattava hänert todellista maksukykyään.
26648:                                                     Maksuohjelman kesto on yleensä viisi vuotta.
26649:           Miten Hallitus suhtautuu edellä esite-    Ohjelma voi kestää tätä kauemmin, jos velalli-
26650:        tyn pohjalta yleiseen, osittaiseen velka-    nen säilyttää omistusasuntonsa. Maksuohjelman
26651:        armahdukseen, jonka avulla yhteiskun-        toteutettuaan velallinen lopullisesti vapautuu sii-
26652:        nan virheiden vuoksi ikuiseen velkalouk-     tä osasta velkojaan, joka ei ohjelman avulla
26653:        kuun joutuneet, erityisesti yksityiset ih-   tullut suoritetuksi. Lain tarkoituksena on näin
26654:        miset ja kotitaloudet, autettaisiin uuteen   mahdollistaa se, että vaikeisiin velkaongelmiin
26655:        elämään sen sijaan, että rahat tuhlataan     joutunut yksityishenkilö voi korjata taloudelli-
26656:        pankkien tukemiseen ilman myönteistä         sen tilanteensa ja saa elämässään uuden tilaisuu-
26657:        yhteiskunnallista vaikutusta?                den.
26658:                                                         Kysymyksessä tarkoitettaneen sitä, että kai-
26659:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kille kotitalouksille niiden maksukykyyn katso-
26660: vasti seuraavaa:                                    matta tulisi myöntää lailla osittainen velkojen
26661:                                                     anteeksianto. Tämä heikentäisi pankkien ase-
26662:    Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä tuli    maa entisestään ja lisäisi pankkituen tarvetta,
26663: voimaan 8.2.1993. Lain keskeinen tavoite on         mikä puolestaan merkitsisi lisävelkaantumista
26664: turvata maksukyvyttömälle yksityishenkilölle        ulkomaille. Todettakoon, että vuoden 1992 lo-
26665: mahdollisuus korjata vaikea taloudellinen tilan-    pussa kotitalouksilla oli asuntoluottoja 125 mil-
26666: teensa. Lailla pyritään jakamaan kotitalouksien     jardia markkaa. Suuri osa asuntovelkaisista
26667: maksukyvyttömyyden seuraukset tasapuolisesti        kotitalouksista kykenee kuitenkin hoitamaan
26668: eri osapuolten - velallisen ja velkojien - kes-     velkasitoumuksensa eikä heidän osaltaan ole
26669: ken.                                                tarvetta alentaa velkojen määrää. Velkajärjeste-
26670:    Velkajärjestely tulee kysymykseen, jos maksu-    lylaki antaa mahdollisuuden maksukyvyttömille
26671: kyvyttömyyden syynä on olosuhteiden epäedul-        velallisille selviytyä veloistaan.
26672: 
26673:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1993
26674: 
26675:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
26676:                                            1993 vp -    KK 182                                           3
26677: 
26678: 
26679: 
26680: 
26681:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
26682: 
26683:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             föreligger vägande skäl för en skuldsanering med
26684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          beaktande av förhållandet mellan beloppet av
26685: 470 av den 31 mars 1993 tili vederbörande               skuldema och gäldenärens betalningsförmåga
26686: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         (t.ex. en betydande skuld kvarstår efter att bosta-
26687: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            den sålts). Vid skuldsaneringen fastställs för
26688: mål nr 182:                                             gäldenären ett betalningsprogram som skall
26689:                                                         motsvara hans verkliga betalningsförmåga. Be-
26690:           Hur förhåller sig Regeringen, på basis        talningsprogrammet är i allmänhet i kraft i fem
26691:        av vad som framförts ovan, tili en partiell      år. Programmet kan vara i kraft en längre tid om
26692:        skuldbenådning med hjälp av viiken de            gäldenären behåller sin ägarbostad. Då betal-
26693:        som tili följd av samhällets felhandlingar       ningsprogrammet genomförts befrias gäldenä-
26694:        råkat in i en evig skuldfålla, särskilt          ren slutgiltigt från ansvar för den del av sina
26695:        privatpersoner och hushåll, kunde hjäl-          skulder som inte har betalats med hjälp av
26696:        pas tili ett nytt Iiv i stället för att pengar   programmet. Lagens syfte är sålunda att göra
26697:        slösas bort på stöd tili bankema utan att        det möjligt för en privatperson som råkat i svåra
26698:        ge upphov tili några positiva samhälleliga       skuldproblem att rätta tili sin ekonomiska situa-
26699:        verkningar?                                      tion och få en ny möjlighet i livet.
26700:                                                             I spörsmålet torde man avse att alla hushåll,
26701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utan hänsyn till betalningsförmåga, i lag borde
26702: anföra följande:                                        beviljas en partiell efterskänkning av sina skul-
26703:                                                         der. Detta skulle ytterligare försvaga bankemas
26704:    Lagen om skuldsanering för privatpersoner            ställning och öka behovet av bankstöd vilket å
26705: trädde i kraft den 8 februari 1993. Lagens              sin sida skulle medföra en ökad skuldsättning tili
26706: centrala målsättning är att trygga en möjlighet         utlandet. Man kan konstatera att hushållen vid
26707: för en insolvent privatperson att rätta tili sin        utgången av 1992 hade bostadskrediter tili ett
26708: svåra ekonomiska ställning. Genom lagen strä-           belopp av 125 miljarder mark. En stor del av de
26709: var man efter att fördela följdema av hushållens        hushåll som har bostadslån förmår dock sköta
26710: insolvens jämnt mellan de olika intressentema-          sina skuldförbindelser och beträffande dem före-
26711: gäldenären och borgenärema.                             ligger det inget behov av att nedsätta skuldbelop-
26712:    Skuldsanering kommer i fråga om orsaken tili         pet. Skuldsaneringslagen skapar möjligheter för
26713: insolvensen är en ogynnsam förändring i förhål-         de insolventa gäldenärema att klara av sina
26714: landena (såsom arbetslöshet) eller om det i övrigt      skulder.
26715: 
26716:      Helsingfors den 26 april 1993
26717: 
26718:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
26719:                                                1993 vp
26720: 
26721: Kirjallinen kysymys 183
26722: 
26723: 
26724: 
26725: 
26726:                                   Aittoniemi: Markan kolikoiden lyömiseen liittyvästä sekaannuk-
26727:                                       sesta
26728: 
26729: 
26730:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26731: 
26732:    Suomen rahapaja on painanut mittavan mää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26733: rän uusia markan kolikoita, jotka nyt on havait-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26734: tu kelvottomiksi, koska Ruotsin 50 äyrin kolikot     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26735: ovat kooltaan ja koostumukseltaan saman tyyp-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26736: pisiä. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan ongel-
26737: ma on ollut tiedossa jo silloin kun uusia kolikoi-              Tietääkö Hallitus, mistä perimmiltään
26738: ta on alettu painaa, mutta on luultu Ruotsin                 johtuu Suomen rahapajassa uusien mar-
26739: ottavan omat kolikkonsa pois ennen Suomen                    kan kolikoiden painamisen yhteydessä
26740: uusien kolikoiden käyttöönottoa. Tärkeä asia                 tapahtunut kömmähdys, jonka johdosta
26741: pohjoismaisessa yhteistyössä on siis perustunut              kolikoiden lyöminen joudutaan aloitta-
26742: pelkkään luuloon, jonka paikkansapitävyys olisi              maan uudelleen mittavin rahallisin tap-
26743: voitu ja pitänyt ennen painatuksen aJoitusta                 pioin?
26744: tarkistaa. Asiasta on aiheutumassa miljoonien
26745: tappiot.
26746:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
26747: 
26748:                                            Sulo Aittoniemi
26749: 
26750: 
26751: 
26752: 
26753: 230032J
26754: 2                                        1993 vp -   KK 183
26755: 
26756: 
26757: 
26758: 
26759:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kolikon ominaisuuksien ja mittojen muuttami-
26761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesta ja siitä, että ko. kolikot vaihdettaisiin jo
26762: olette 31 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn          noin vuotta ennen Suomen yhden markan
26763: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kolikon liikkeeseen laskemista, sekä valtiova-
26764: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-       rainministeriöllä että rahapajalla oli täysi syy
26765: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          luottaa siihen, että mm. uuden yhden markan
26766: n:o 183:                                             raha ei aiheuttaisi ongelmia, jolloin niiden
26767:                                                      lyönti voitaisiin aloittaa. Uusi yhden markan
26768:           Tietääkö Hallitus, mistä perimmiltään      metalliraha sekä tiedot sen halkaisijasta, pai-
26769:        johtuu Suomen rahapajassa uusien mar-         nosta ja muista ominaisuuksista sisältyvät
26770:        kan kolikoiden painamisen yhteydessä          uuteen 12.4.1991 annettuun metalliraha-asetuk-
26771:        tapahtunut kömmähdys, jonka johdosta          seen (676/91). Asetukseen perustuen uusien
26772:        kolikoiden lyöminen joudutaan aloitta-        yhden markan kolikkojen lyönti aloitettiin
26773:        maan uudelleen mi~tavin rahallisin tap-       asetuksen antamisen jälkeen. Niiden lyönti
26774:        pioin?                                        jatkui vuoden 1992 helmikuuhun saakka.
26775:                                                         Tämän jälkeen keväällä 1992 kävi kuitenkin
26776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ilmi epäilys, että Ruotsin 50 äyrin rahaa ei edes
26777: vasti seuraavaa:                                     elektronisella tavalla pystytä erottamaan yhden
26778:                                                      markan rahasta riittävän tarkasti. Rahapaja
26779:    Uuden metallirahasarjan rahojen ja erityisesti    ryhtyi tarkemmin selvittämään kysymystä, ja
26780: uuden yhden markan kolikon alustavia mittoja         syksyllä 1992 rahapaja saattoi todeta, että hal-
26781: ja muita ominaisuuksia määritettäessä v. 1987-       kaisijaero 50 äyrin ja uuden yhden markan
26782: 1990 silloinen Suomen rahapaja, nykyinen Ra-         kolikon välillä on niin pieni, että elektronisesti
26783: hapaja Oy, käytti hyväksi rahapajan hallussa         toimivat tunnistimetkin saattavat sekoittaa ne
26784: olevaa kansainvälistä rekisteriä, jossa on tiedot    toisiinsa.
26785: 34 maan noin 300 metallirahasta, myös Ruotsin           Ruotsin keskuspankin vastauksessa vuoden
26786: 50 äyrin rahasta. Sekä valtiovarainministeriön       1992 joulukuussa Suomen rahapajan yhdessä
26787: että rahapajan tiedossa oli tässä vaiheessa Ruot-    Suomen Pankin kanssa lähettämään kirjeeseen
26788: sin keskuspankin keväällä 1990 tekemä päätös,        ilmeni lisäksi, että uuden 50 äyrin rahan liikkee-
26789: jonka mukaan Ruotsin 50 äyrin kolikko vaihde-        seenlaskua siirretään myöhempään ajankohtaan
26790: taan uuteen nikkelittömään ja pienempikokoi-         kuin keskuspankki oli aikaisemmin ilmoittanut.
26791: seen kolikkoon.                                      Perusteluna Ruotsin keskuspankki ilmoitti, että
26792:    Mitoituksen varmistamiseksi ja erotustark-        koska 50 äyrin tarpeen kasvu on ollut oletettua
26793: kuuden selvittämiseksi ennen uuden markan            pienempi ja koska nykyisiä 50 äyrin kolikoita on
26794: kolikon ominaisuuksien lopullista päättämistä        varastossa suuria määriä, ei ole tarpeen kiirehtiä
26795: Suomen rahapaja lähetti 1.11.1990 mm. lau-           uuden 50 äyrin rahan liikkeeseenlaskua.
26796: suntopyynnön yli 30 automaattiyritykselle. Yri-         Kuten edellä oleva selvitys osoittaa, voidaan
26797: tyksillä ei ollut huomauttamista uuden markan        lopuksi todeta, ettei menettely uusien metallira-
26798: kolikon lyömisen suhteen, jolloin samalla to-        hojen suunnittelussa ja lyömisessä ole johtunut
26799: dettiin, että jos mekaaniset tunnistimet eivät       luuJosta vaan perustunut pitkän aikavälin joh-
26800: erota riittävästi kolikkoja toisistaan, ne voidaan   donmukaisiin ja perusteellisiin suunnitelmiin ja
26801: korvata elektronisilla tunnistimilla, joilla on      selvityksiin. Lopulliset ratkaisut, jotka on tehty
26802: tarkempi erottelukyky. Kun valtiovarainminis-        uuden metalliraha-asetuksen antamiseen liittyen
26803: teriöllä ja rahapajalla lisäksi oli varma tieto      ja joista itse asiassa muut kuin Rahapaja Oy
26804: Ruotsin keskuspankin päätöksestä 50 äyrin            vastaavat, ovat pääasiassa perustuneet toisaalta
26805:                                         1993 vp -   KK 183                                         3
26806: 
26807: automaattiyritysten vastausten perusteella vah-     ta 50 äyriä koskevan Ruotsin keskuspankin
26808: vistuneeseen käsitykseen ko. metallirahojen riit-   keväällä 1990 tekemään päätökseen, jonka pitä-
26809: tävästä erottelukyvystä ja toisaalta Ruotsin uut-   vyyttä ei ollut mitään syytä epäillä.
26810:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
26811: 
26812:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26813: 4                                        1993 vp -   KK 183
26814: 
26815: 
26816: 
26817: 
26818:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26819: 
26820:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         om Sveriges riksbanks beslut om ändring av
26821: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       måtten och egenskapema gällande femtioöres-
26822: den 31 mars 1993 till vederbörande medlem av         mynten samt vetskap om att dessa mynt skulle
26823: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     bytas ut ett år före emitteringen av de finska
26824: toniemi undertecknade spörsmål nr 183:               enmarksmynten, såväl finansministeriet som
26825:                                                      myntverket kunde med all orsak Iita på att bl.a.
26826:           Har Regeringen vetskap om den              det nya enmarksmyntet inte skulle förorsaka
26827:        egentliga orsaken till den i Myntverket i     problem varvid präglingen av enmarksmynten
26828:        Finland inträffade fadäsen i samband          kunde påbörjas. Det nya enmarksmyntet samt
26829:        med präglingen av de nya enmarksmyn-          uppgiftema gällande dess diameter, vikt och
26830:        ten, som föranlett att man nu varit tvung-    andra egenskaper ingår i den nya den 12.4.1991
26831:        en till ny prägling av mynten med ansen-      givna förordningen om metallmynt (676/91).
26832:        liga förluster som följd ?                    Med stöd av förordningen påbörjades prägling-
26833:                                                      en av de nya enmarksmynten efter det att förord-
26834:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen givits.
26835: anföra följande:                                         Därefter våren 1992 började man dock miss-
26836:                                                      tänka att man inte ens med elektroniska meka-
26837:    Då man 1987-1990 bestämde de preliminära          nismer kunde skilja åt femtioöresmynten och
26838: måtten och de andra egenskapema för de mynt          enmarksmynten tillräckligt noggrannt från var-
26839: som skulle ingå i den nya metallmyntsserien och      andra. Myntverket började mera ingående utre-
26840: speciellt för det nya enmarksmyntet, dåvarande       da frågan och på hösten 1992 kunde myntverket
26841: Myntverket i Finland, nuvarande Myntverket i         konstatera att diameterskillnaden mellan femtio-
26842: Finland Ab, använde sig av ett intemationellt        öresmyntet och enmarksmyntet är så liten att
26843: register som myntverket innehade. Registret          även de elektroniska mekanismema kan blanda
26844: innehöll uppgifter på ca 300 metallmynt från 34      ihop dessa mynt med varandra.
26845: länder, även uppgifter på Sveriges femtioöres-           I december 1992 framgick det dessutom ur
26846: mynt. Såväl finansministeriet som myntverket         Sveriges riksbanks svar på ett brev som myntver-
26847: hade i detta skede vetskap om det beslut som         ket tillsammans med Finlands Bank skickat till
26848: Sveriges riksbank våren 1990 fattat, enligt vilket   Sveriges riksbank att emissionen av det nya
26849: Sveriges femtioöresmynt skulle bytas ut till ett     femtioöresmyntet skulle framskjutas till en sena-
26850: mindre och nickelfritt mynt.                         re tidpunkt än vad centralbanken tidigare hade
26851:    För att kunna säkerställa måtten och för att      meddelat. Som motivering till detta angav Sveri-
26852: kunna utreda urskiljningsnoggrannheten innan         ges riksbank att då ökningen av behovet av dessa
26853: det slutliga beslutet gällande de nya enmarks-       mynt varit mindre än väntat och då nuvarande
26854: myntens egenskaper skulle fattas, inbegärde          femtioöresmynt finns i lager i stora mängder,
26855: Myntverket i Finland den 1.11.1990 över 30           finns det inget behov av att påskynda emissionen
26856: automatföretags utlåtande i saken. Företagen         av nya femtioöresmynt.
26857: hade inget att anmärka med hänsyn till prägling-         Såsom ovan sagda utredning utvisar, kan man
26858: en av det nya myntet varvid man samtidigt            till slut konstatera att förfarandet vid planering-
26859: konstaterade att om demekaniska identifierings-      en och präglingen av de nya metallmynten inte
26860: mekanismema inte i tillräcklig grad kan skilja åt    har berott på förmodan utan grundat sig på
26861: mynten från varandra, kan dessa mekanismer           långsiktiga konsekventa och grundliga planer
26862: ersättas med elektroniska vilka har en noggran-      och utredningar. De slutliga besluten, som fat-
26863: nare urskiljningsförmåga. Då finansministeriet       tats i samband med givandet av den nya förord-
26864: och myntverket dessutom hade en säker vetskap        ningen om metallmynt och för vilka i själva
26865:                                          1993 vp -   KK 183                                        5
26866: 
26867: verket andra än Myntverket i Finland Ab bär          automatföretagens svar, samt å andra sidan på
26868: ansvaret, har i huvudsak grundat sig å ena sidan     Sveriges riksbanks beslut våren 1990 gällande
26869: på den bekräftade uppfattningen om metallmyn-        det nya femtioöresmyntet vilket beslut inte på
26870: tens tillräckliga urskiljbarhet som baserat sig på   något sätt kunde ifrågasättas.
26871: 
26872:      Helsingfors den 23 april 1993
26873: 
26874:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
26875:                                                1993 vp
26876: 
26877: Kirjallinen kysymys 184
26878: 
26879: 
26880: 
26881: 
26882:                                   Aittoniemi: Rintamapalvelusajan laskemisesta eläkkeeseen oikeut-
26883:                                       tavaksi ajaksi yksityisen sektorin eläkejärjestelmissä
26884: 
26885: 
26886:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26887: 
26888:    Sotavuosien rintamapalvelus katsotaan val-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26889: tio- ja kuntasektorilla eläkkeeseen oikeuttavaksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26890: ajaksi. Yksityisen sektorin palveluksessa olevien    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26891: osalta näin ei ole ja kysymyksessä on selvä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26892: epäoikeudenmukaisuus. Samalla tavalla isän-
26893: maan puolustamiseen osallistuneet veteraanit                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26894: ovat erilaisessa asemassa.                                   siin rintamapalveluksessa käytetyn ajan
26895:    Asia olisi vieläkin korjattavissa yhä vähene-             huomioon ottamiseksi eläkkeeseen oi-
26896: vien veteraanien osalta siten, että valtio ottaisi           keuttavana työaikana myös yksityisellä
26897: vastatakseen sen laskennallisen osuuden, joka                sektorilla julkisen sektorin mukaisesti si-
26898: eläkkeestä aiheutuu sotapalveluksen ajalta yksi-             ten, että kustannukset yksityisen sektorin
26899: tyisessä työsuhteessa olleelle. Kustannuskin olisi           eläkkeiden korotuksesta tulisivat tältä
26900: kovin pieni, mutta epäkohta tulisi korjattua, kun            osin valtion maksettaviksi?
26901: se on vielä korjattavissa.
26902: 
26903:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
26904: 
26905:                                            Sulo Aittaniemi
26906: 
26907: 
26908: 
26909: 
26910: 2300321
26911: 2                                         1993 vp -    KK 184
26912: 
26913: 
26914: 
26915: 
26916:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26917: 
26918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaksi kuukaudessa vuonna 1986. Lisäksi arvioi-
26919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tiin, että kolmen vuoden rintamapalvelusaikana
26920: olette 31 päivänä maaliskuuta 1993 päivätyn            eläkettä olisi karttunut valtion eläkelain enim-
26921: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mäismäärän eli 2,2 o/o:n mukaan vuodessa ja että
26922: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-         se työeläkkeenä olisi kansaneläkkeen lisäosaa
26923: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vähentävää ja veronalaista tuloa. Näin saatu
26924: n:o 184:                                               työeläkkeen lisäystarve olisi. bruttona ollut 475
26925:                                                        markkaa kuukaudessa. Nettona sen arvioitiin
26926:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        olevan kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteenso-
26927:         siin rintamapalveluksessa käytetyn ajan        vitus ja ylimääräisen rintamalisän verottomuus
26928:         huomioon ottamiseksi eläkkeeseen oi-           huomioon ottaen 113 markkaa kuukaudessa.
26929:         keuttavana työaikana myös yksityisellä             Laskennallinen täysimääräinen ylimääräinen
26930:         sektorilla julkisen sektorin mukaisesti si-    rintamalisä määriteltiin 113 markaksi kuukau-
26931:         ten, että kustannukset yksityisen sektorin     dessa, joka vähimmäiseläketasolla periaatteessa
26932:         eläkkeiden korotuksesta tulisivat tältä        hyvittäisi kolmen vuoden rintamapalvelusajasta
26933:         osin valtion maksettaviksi?                    aiheutuvan puuttuvan eläketurvan. Käytännös-
26934:                                                        sä rintamalla suoritettua palvelusta arvioitiin.
26935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           olevan enimmillään noin kolme vuotta, vaikka
26936: vasti seuraavaa:                                       yksilöllisiä vaihteluita palveluksen pituudessa
26937:                                                        esiintyy. Markkamääräinen korotus oli tarkoi-
26938:    Rintamalisäjärjestelmää kehitettäessä vuonna        tus kuitenkin kohdentaa pientä työeläkettä saa-
26939: 1986 koettiin erityisesti työeläkettä vailla olevien   ville ja kokonaan tyoeläkettä vailla oleville vete-
26940: ja pientä työeläkettä saavien veteraanien eläke-       raaneille, joten se määriteltiin tietyksi prosentti-
26941: turva edelleen riittämättömäksi. Yksilöllisen rin-     osuudeksi maksettavasta kansaneläkkeen lisä-
26942: tamapalvelusajan huomioon ottaminen oli kui-           osasta. Selvitystyön perusteella asetetuista lähtö-
26943: tenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi toteuttaa.     kohdista lähtien ylimääräinen rintamalisä mää-
26944: Asia oli käynyt selvästi ilmi rintamaveteraanien       riteltiin 7,5 o/o:ksi kansaneläkkeen lisäosasta.
26945: varhaiseläkelakia toteutettaessa, vaikka palve-            Ylimääräinen rintamalisä tuli voimaan
26946: lusaikaselvityksiä tehtiin vain noin 10 000-            1.11.1986 alkaen. Lain voimaan tullessa ylimää-
26947: 15 000 tapauksessa. Yksilöllisen rintamapalve-         räinen rintamalisä oli pääsääntöisesti 7,5%
26948: lusajan hyvittämistä työeläkejärjestelmään liitty-     maksettavasta lisäosasta ja sitä on sittemmin
26949: vänä ei myöskään nähty mahdollisena sen vuok-          korotettu 17,5 o/o:iin lisäosasta 1.8.1990 ja edel-
26950: si, että työeläkejärjestelmän ulkopuolelle olisi       leen 22,5 o/o:iin 1.4.1991 sekä edelleen 25 %:iin
26951: jäänyt noin 100 000 kokonaan työeläketurvaa            lisäosasta 1.10.1992. Rintamalisä ja täysimääräi-
26952: vailla olevaa veteraania. Lisäksi korvaus olisi        nen ylimääräinen rintamalisä yhteensä ovatko-
26953: jäänyt huomattavan pieneksi suurelle määrälle          rotusten jälkeen eläkkeensaajan kuntaryhmästä
26954: veteraaneja. Rintamapalvelukseen osallistunei-         ja perhesuhteista riippuen 623-722 markkaa
26955: den naisten kohdalta palvelusaikaa ei olisi edes       kuukaudessa vuoden 1993 tasossa. Näillä toi-
26956: ollut mahdollista selvittää, koska tiedot palve-       menpiteillä veteraanien vähimmäise1äketurva
26957: lusajan pituuksista puuttuvat.                         nousi merkittävästi yli sen, mitä alun perin
26958:    Tavoitteena oli löytää sellainen etuus, joka        eläkepoliittisin perustein katsottiin välttämättö-
26959: vähimmäiseläketasolla mahdollisimman katta-            mäksi. Lähtökohtana ratkaisuille on ollut vete-
26960: vasti vastaisi rintamapalvelusajan hyväksiluke-        raanien nauttiman arvostuksen korostaminen.
26961: mista työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Palk-           Viimeksi rintamaveteraanien eläketurvaa
26962: kaperuste arvioitiin raskaissa työolosuhteissa         pohti sosiaali- ja terveysministeriön 15.1.1992
26963: olleen valtion viranhaltijan keskimääräisen kuu-       asettama rintamaveteraanien vähimmäiseläke-
26964: kausipalkan mukaan. Keskimääräinen koko-               toimikunta, joka jätti mietintönsä ministeriölle
26965: naiskuukausipalkka arvioitiin näin 7 200 mar-          23.4.1993. Toimikunnan tehtävänä oli laatia
26966:                                           1993 vp -    KK 184                                         3
26967: 
26968: kokonaissuunnitelma niistä toimenpiteistä, joita      himmäiseläketurvan parantamista eläkepoliitti-
26969: vielä tarvitaan vuosien 1939-1945 sotien rinta-       sin perustein.
26970: maveteraanien vähimmäiseläkkeiden riittävän               Rintamaveteraanien eläketurvan parantamis-
26971: tason turvaamiseksi.                                  ta edelleen voidaan kuitenkin vielä perustella
26972:     Rintamasotilaita ja rintamapalvelukseen osal-     arvostuksellisista lähtokohdista. Toimikunta eh-
26973: listuneita henkilöitä arvioidaan olleen elossa        dotti, että rintamaveteraanien vähimmäiseläke-
26974: vuoden 1993 alussa noin 255 000. Heistä Suo-          turvan mahdollinen parantaminen tulisi to-
26975: messa asuvia rintamalisänsaajia oli arviolta noin     teuttaa ylimääräistä rintamalisää muuttamalla.
26976: 242 000. Veteraaneille maksettiin erilaisia eläke-    Teknisesti tämä tapahtuisi siten, että ylimääräi-
26977: etuuksia vuonna 1992 yhteensä noin 17 miljardia       nen rintamalisä määriteltäisiin pelkkää kansan-
26978: markkaa, mistä 2,5 miljardia markkaa oli vete-        eläkettä saavalle 45 %:ksi kansaneläkkeen lisä-
26979: raanien erityisetuuksia. Veteraanien keskimää-        osasta ja prosenttiluku alenisi työeläkkeiden kas-
26980: räinen kokonaiseläke oli vuoden 1991 lopussa          vaessa varsin jyrkästi nykyiseen 25 %:iin lisä-
26981: 5 357 mk/kk.                                          osasta.
26982:     Toimikunta tarkasteli erityisesti sitä, millai-       Toimenpiteellä veteraanien vähimmäiseläke-
26983: sille periaatteille veteraanien vähimmäiseläketur-    turvan parantaminen voitaisiin kohdentaa mah-
26984: van tulisi rakentua ja miten se tulisi mitoittaa.     dollisimman tehokkaasti kaikkein heikoimmas-
26985: Tällöin esille oli tullut lähinnä kaksi erilaista     sa asemassa oleviin ja iäkkäimpiin veteraanei-
26986: periaatteellista lähestymistapaa, eläkepoliittiset    hin. Veteraanien vähimmäiseläketurva nousisi
26987: ja arvostukselliset lähtökohdat.                      329-408 mk/kk ja olisi korotuksen jälkeen
26988:     Eläkepoliittiselta kannalta toimikunta ei löy-    3 035-3 609 mk/kk. Eläke korottuisi vuoden
26989: tänyt uusia perusteita rintamaveteraanien eläke-      1993 tasossa tarkasteltuna lähes 50 000 hen-
26990: turvan parantamiselle. Tällä hetkellä veteraa-        kilöllä keskimäärin 162 mk/kk aiheuttaen noin
26991: nien vähimmäiseläketurva vaihtelee kuntaryh-          94 miljoonan markan vuotuiset lisäkustannuk-
26992: mästä ja perhesuhteista riippuen 2 706 mk-            set.
26993:  3 201 mk/kk, kun vastaava vaihteluväli muilla            Rintamaveteraanien eläketurvan parantamis-
26994: eläkkeensaajilla on 2 083-2 479 mklkk. Vaati-         ta vaikeuttaa kuitenkin nykyinen taloudellinen
26995: mus rintamapalvelusajan hyväksilukemisesta            tilanne. Tämän vuoksi toimikunta ei tehnyt eh-
26996:  ansioeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi katsottiin     dotusta uudistuksen aikataulusta. Uudistus kat-
26997:  toimikunnan mielestä voitavan siten ainakin vä-      sottiin mahdolliseksi toteuttaa kahdessa vai-
26998:  himmäiseläketasolla katsoa tulleen kokonaan          heessa.
26999:  kompensoiduksi rintamatisällä ja ylimääräisellä          Toimikunnan mietintö on lähdössä laajalle
27000:  rintamalisällä. Myöskään kansainvälisen vertai-      lausuntokierrokselle, jonka jälkeen sosiaali- ja
27001:  lun ei katsottu tukevan rintamaveteraanien vä-       terveysministeriö päättää jatkotoimen piteistä.
27002:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
27003: 
27004:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27005: 4                                          1993 vp -   KK 184
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 
27010:                                       Tili J!.iksdagens Herr Talman
27011: 
27012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det beräknades dessutom att under en tre års
27013: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tjänstgöringstid vid fronten i pension skulle ha
27014: den 31 mars 1993 till vederbörande medlem av           intjänats 2,2 % per år, dvs. det maximibelopp
27015: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       som avses i lagen om statens pensioner, och att
27016: toniemi m.fl. undertecknade spörsmål nr 184:           beloppet såsom arbetspension skulle reducera
27017:                                                        folkpensionens tiliäggsdel och utgöra en skatte-
27018:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          pliktig inkomst. Det sålunda erhållna arbetspen-
27019:        att tjänstgöringstid vid fronten skall kun-     sionsökningbehovet skulle vara 475 mklmånad/
27020:        na beaktas som pensionsberättigande ar-         brutto. Nettobehovet beräknades, med beaktan-
27021:        betstid inom den privata sektorn på sam-        de av sammanjämkningen av folkpensionen och
27022:        ma sätt som inom den offentliga sektorn         arbetspensionen samt med beaktande av att det
27023:        så att kostnaderna för den privata sek-         extra fronttillägget är skattefritt, tili 113 mk!
27024:        torns pensionsförhöjningar till denna del       månad.
27025:        skulle betalas av staten?                          Det kalkylerade fulla beloppet av det extra
27026:                                                        fronttiliägget fastställdes till 113 mk!månad, vil-
27027:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ket belopp på minimipensionsnivå i princip skul-
27028: anföra följande:                                       le kompensera det bristande pensionsskydd som
27029:                                                        är en följd av tre års tjänstgöring vid fronten.
27030:     Då fronttilläggssystemet 1986 utvecklades          1 praktiken beräknades fronttjänsten till högst
27031: upplevdes pensionsskyddet särskilt för de vetera-      omkring tre år, trots individuella skilinader i
27032: ner som inte åtnjöt någon arbetspensiön eller          tjänstgöringstidens längd. Avsikten var dock att
27033: som fick en liten arbetspension fortfarande som        fördela förhöjningen i markbelopp mellan de
27034: otillräckligt. Det hade dock visat sig vara mycket     veteraner som har en liten arbetspension och de
27035: svårt att beakta den individuella tjänstgöringsti-     veteraner som inte har någon arbetspension
27036: den vid fronten. Problemet hade tydligt fram-          överhuvudtaget, och den fastställdes därför till
27037: kommit vid genomförandet av lagen om förtids-          en viss procentandel av folkpensionens tilläggs-
27038: pension för frontveteraner, även om tjänstgö-          del. Med utgångspunkt i utredningen fastslogs
27039: ringstiden utreddes endast i ca 10 000-c--15 000       det extra fronttillägget till 7,5 % av folkpensio-
27040: fall. Det ansågs inte heller möjligt att kompense-     nens tilläggsdel.
27041: ra den individuella tjänstgöringstiden genom att          Det extra fronttillägget började utbetalas den
27042: beakta den inom ramen för arbetspensionssyste-         1 november 1986. Då lagen trädde i kraft var det
27043: met, emedan ca 100 000 veteraner helt utan             extra fronttillägget i regel 7,5% av tilläggsdelen.
27044: arbetspensionsskydd i så fall hade fallit utanför      Tillägget har den 1 augusti 1990 höjts till17,5 %,
27045: arbetspensionssystemet. Dessutom skulle ersätt-        den 1 april 1991 ytterligare till22,5% och den 1
27046: ningen ha varit påfallande liten för ett stort antal   oktober 1992 till25% av tilläggsdelen. Fronttill-
27047: veteraner. 1 fråga om kvinnor som deltagit i           lägget och det fulla extra fronttillägget utgör
27048: fronttjänst hade det ÖVe]'h.uvudtaget inte varit       sammanlagt efter höjningama 623-722 mk!
27049: möjligt att utreda tjänstgöringstiden, emedan          månad enligt 1993 års nivå, beroende på pen-
27050: uppgifterna om tjänstgöringstidens längd sak-          sionstagarens kommungrupp och familjeförhål-
27051: nas.                                                   landen. Genom dessa åtgärder blev veteranernas
27052:    Avsikten var att finna en förmån som på             minimipensionsskydd betydligt bättre i jämförel-
27053: minimipensionsnivå så väl som möjligt svarar           se med vad sem ursprungligen ansågs· vara
27054: mot tiligodoräknandet av tjänstgöringstid vid          nödvändigt på pensionspolitiska grunder. Ut-
27055: fronten som en tid som berättigar tili arbetspen-      gångspunkten för dessa avgöranden har varit
27056: sion. Lönegrunden beräknades enligt den ge-            betonandet av den aktning som veteranerna
27057: nomsnittliga månadslönen för statstjänstemän i         åtnjuter.
27058: tungt arbete. Den genomsnittliga totallönen per           Senast dryftade kommissionen för frontvete-
27059: månad beräknades sålunda 1986 tili 7 200 mk.           ranernas minimipensioner, som tillsatts av soci-
27060:                                         1993 vp -   KK 184                                            5
27061: 
27062: al- och hälsovårdsministeriet den 15 januari        mmtmtpensionsmvan helt kompenserats med
27063: 1992, frontveteranernas pensionsskydd. Kom-         fronttillägget och det extra fronttillägget. Inte
27064: missionen överlämnade sitt betänkande till mi-      heller en internationell jämförelse ansågs stöda
27065: nisteriet den 23 april 1993. Kommissionen hade      en förbättring av frontveteranernas minimipen-
27066: i uppgift att utarbeta en helhetsplan över de       sionsskydd på pensionspolitiska grunder.
27067: åtgärder som alltjämt behövs för tryggandet av          En ytterligare förbättring av frontveteianer-
27068: en tillräcklig nivå på de minimipensioner som       nas pensionsskydd kan dock motiveras också
27069: utbetalas till veteranerna från krigen 1939-        utgående från värdemässiga synpunkter. Kom-
27070: 1945.                                               missionen föreslog att en eventuell förbättring av
27071:     Enligt uppskattning fanns det vid ingången av   frontveteranernas minimipensionsskydd skulle
27072: 1993 ca 255 000 frontveteraner och personer som     verkställas genom en ändring av det extra front-
27073: deltagit i tjänstgöring vid fronten. Av dem är ca   tillägget. Tekniskt skulle det ske så att det extra
27074: 242 000 i Finland bosatta mottagare av fronttill-   fronttillägget fastställdes till 45 % av folkpensio-
27075: lägg. Till veteranerna utbetalades 1992 i olika     nens tilläggsdel för den som får endast folkpen-
27076: pensionsförmåner sammanlagt ca 17 miljarder         sion. Procenttalet skulle sjunka brant till nuva-
27077: mark, varav 2,5 miljarder mark var specialför-      rande 25 % av tilläggsdelen i takt med arbetspen-
27078: måner. Den genomsnittliga veterantotalpensio-       sionsökningen.
27079: nen var 5 357 mklmånad vid utgången av 1991.            Genom denna åtgärd skulle förbättringar av
27080:     Kommissionen undersökte speciellt på vilka      minimipensionskyddet så effektivt som möjligt
27081: principer veteranernas minimipensionsskydd          kunna styras till de äldsta och de sämst lottade
27082: borde bygga och hur det skall dimensioneras.        veteranerna. Minimipensionsskyddet skulle stiga
27083: Det fanns främst två olika principiella sätt att    med 329-408 mklmånad och efter höjningen
27084: närma sig problemet, nämligen det pensionspo-       uppgå till 3 035-3 609 mklmånad. För ca
27085: litiska och det värderelaterade.                    50 000 personer skulle pensionen enligt 1993 års
27086:     Kommissionen fann inte att de pensionspoli-     nivå stiga med i genomsnitt 162 mklmånad och
27087:  tiska synpunkterna skulle öppna några nya vä-      medföra ca 94 milj. mk i årliga merkostnader.
27088:  gar för förbättrande av frontveteranernas pen-         Förbättrandet av frontveteranernas pensions-
27089:  sionsskydd. För närvarande är minimipensions-      skydd bromsas dock upp av det rådande ekono-
27090:  skyddet 2 706-3 201 mklmånad beroende på           miska läget. Därför föreslog kommissionen inget
27091:  kommungrupp och familjeförhållanden, medan         tidsschema för reformen. Det ansågs att refor-
27092:  den motsvarande variationsskalan för andra         men kan genomföras i två skeden.
27093:  pensionstagare är 2 083-2 479 mklmånad.                Kommissionens betänkande kommer att sän-
27094:  Kommissionen ansåg att kravet att tjänstgöring     das ut på en omfattande remiss. Därefter beslu-
27095:  vid fronten skall räknas till godo som till för-   tar social- och hälsovårdsministeriet om fortsat-
27096:  värvspension berättigande tid åtminstone på        ta åtgärder.
27097: 
27098:      Helsingfors den 29 april 1993
27099: 
27100:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27101:                                               1993 vp
27102: 
27103: Kirjallinen kysymys 185
27104: 
27105: 
27106: 
27107: 
27108:                                   Aittoniemi: Ammatillisen koulutuksen turvaamisesta Parkanossa
27109: 
27110: 
27111: 
27112:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27113: 
27114:    Pirkanmaan luoteisosan kuntien (Ikaalinen,       tayhtymän yhtymähallitus on sitoutunut siihen,
27115: Hämeenkyrö, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja          että kaikkien mainittujen ammattioppilaitosten
27116: Viljakkala) alueella on valmisteilla suunnitelma    oppilaskohtaiset kustannukset tulisivat olemaan
27117: alueen ammatillisen koulutuksen kokoamisesta        alle valtakunnallisten keskiarvojen. Tämä mer-
27118: yhdeksi kuntayhtymäksi. Alueella toimii Ikaalis-    kitsisi säästötavoitteen toteutumista toimintoja
27119: ten kauppaoppilaitos, Ikaalisten käsi- ja taide-    karsimatta.
27120: teollisuusoppilaitos, Itä-Satakunnan ammatti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27121: oppilaitos ja Osaran maatalousoppilaitos. Tar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27122: koituksena on koulutuksen laadullisen kehittä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27123: misen ohella myös pyrkimys selkeisiin kustan-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27124: nussäästöihin, joihin valtion taholta pyritään
27125: oppilaitosverkon karsimisella.                                 Miten Hallitus aikoo suhtautua Itä-
27126:    Ammatillisen koulutuksen kokoamisella olisi              Satakunnan ammatillisen koulutuksen
27127: erityisen suuri vaikutus esimerkiksi Parkanon               kuntayhtymän yhtymähallituksen suun-
27128: osalta sikäli, että kunta on varsin laaja. Koulu-           nitelmiin siitä, että valtion tavoitteena
27129: tuksen heikon saavutettavuuden vuoksi tulisi                olevat säästöt toteutettaisiin kuntayhty-
27130: koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrä merkit-              män suunnitelmien mukaisesti oppilai-
27131: tävästi kasvamaan.                                          tosverkkoa enemmälti karsimatta, jolloin
27132:     Kuntayhtymän yhtymähallitus on lähtenyt                 myös Itä-Satakunnan ammatillisen kou-
27133: siitä, että valtion suunnitelmien vuoksi tietyllä           lutuksen Parkanon toimipiste voisi jat-
27134: tavalla "veitsenterällä" oleva ammatillisen kou-            kaa toimintaansa yhtenä osana Pirkan-
27135: lutuksen Parkanon toimipiste voisi myös edel-               maan luoteisosan ammatillista koulutus-
27136: leen jatkaa toimintaansa. Tältä pohjalta kun-               ta?
27137:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1993
27138: 
27139:                                           Sulo Aittaniemi
27140: 
27141: 
27142: 
27143: 
27144: 230032J
27145: 2                                       1993 vp -   KK 185
27146: 
27147: 
27148: 
27149: 
27150:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27151: 
27152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kriteerinä oppilaitosten toiminnan tulokselli-
27153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suutta, jota on arvioitu toiminnan vaikuttavuu-
27154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       den, tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökul-
27155: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-     mista. Verkostoa on arvioitu mm. seuraavien
27156: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kriteerien perusteella:
27157: n:o 185:                                               - maan eri osissa säilytetään monipuolinen
27158:                                                     ja korkeatasoinen koulutustarjonta ja koulutuk-
27159:           Miten Hallitus aikoo suhtautua Itä-       sen saavutettavuus
27160:        Satakunnan ammatillisen koulutuksen             - oppilaitoksia yhdistetään silloin, kun se on
27161:        kuntayhtymän yhtymähallituksen suun-         perusteltua opetuksen kehittämiseksi, koulutus-
27162:        nitelmiin siitä, että valtion tavoitteena    tarjonnan turvaavan vahvemman koulutusyksi-
27163:        olevat säästöt toteutettaisiin kuntayhty-    kön muodostamiseksi ja yhteistyötarpeiden joh-
27164:        män suunnitelmien mukaisesti oppilai-        dosta
27165:        tosverkkoa enemmälti karsimatta, jolloin        - oppilaitoksia lakkautetaan silloin, kun se
27166:        myös Itä-Satakunnan ammatillisen kou-        ei vaaranna koulutuksen saavutettavuutta tai
27167:        lutuksen Parkanon toimipiste voisi jat-      vähemmistöryhmien koulutustarjontaa.
27168:        kaa toimintaansa yhtenä osana Pirkan-           Nykyinen oppilaitosverkosto on näiden kri-
27169:        maan luoteisosan ammatillista koulutus-      teerien valossa liian tiheä ja epätaloudellinen.
27170:        ta?                                          Ammatillisista oppilaitoksista pyritään kehittä-
27171:                                                     mään nykyistä monipuolisempaa koulutustar-
27172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jontaa antavia yksiköitä. Voimavarojen käytön
27173: vasti seuraavaa:                                    tehostamiseksi opetushallitus selvittää parhail-
27174:                                                     laan myös mahdollisuuksia kolmannen lukukau-
27175:    Opetushallitus laati tammikuussa 1993 alusta-    den käyttöönottoon sekä opiskelutapojen uudis-
27176: van suunnitelman vuosina 1994--1997 lak-            tamista mm. etä- ja monimuoto-opiskelua sekä
27177: kautettavista ja yhdistettävistä ammatillisista     työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta lisäämällä.
27178: oppilaitoksista. Suunnitelma oli tarkoitettu neu-      Opetushallitus on käynyt neuvotteluja niiden
27179: vottelujen pohjaksi, joita opetushallitus on käy-   oppilaitosten omistajayhteisöjen kanssa, joita
27180: nyt paikallisten viranomaisten ja oppilaitosten     rationalisointisuunnitelma koskee. Itä-Satakun-
27181: omistajayhteisöjen kanssa. Näiden neuvottelu-       nan ammattioppilaitoksen Parkanon toimipis-
27182: jen pohjalta opetushallitus on maaliskuussa 1993    teen osalta käytyjen neuvottelujen ja selvitysten
27183: tehnyt uuden, tarkistetun esityksen opetusminis-    perusteella opetushallitus on esittänyt sen lak-
27184: teriölle. Vuoden 1994 valtion talousarvion val-     kauttamista vuonna 1994.
27185: mistelua varten opetusministeriön tarkoituksena        Parkanon toimipisteessä oli 39 oppilasta vuo-
27186: on esitellä valtioneuvoston periaatepäätös ko.      sina 1990-91 ja 57 oppilasta vuonna 1992.
27187: vuonna lakkautettavista ja yhdistettävistä am-      Sisäänottolinjojen täyttöaste oli 44% vuonna
27188: matillisista oppilaitoksista.                        1990 ja 74% vuonna 1991. Ensisijaisten hakijoi-
27189:    Valmistelun taustalla on valtioneuvoston mm.     den määrä on ollut viime vuosina erittäin vähäi-
27190: opetustoimen säästöistä 14.10.1992 tekemä peri-     nen. Toimipiste ei ole koulutuksen saavutetta-
27191: aatepäätös, jonka mukaan oppilaitosverkon ra-       vuuden kannalta välttämätön, koska ympyrään,
27192: tionalisoinnilla säästettäisiin 400 milj. markkaa   joka tehdään 45 km:n säteellä, mahtuu 6 oppilai-
27193: vuonna 1994 ja 600 milj. markkaa vuonna 1995.       tosta, 70 km:n säteellä olevaan ympyrään mah-
27194: Periaatepäätöksessä todetaan mm., että säästö-      tuu 11 oppilaitosta ja 100 km:n säteelle 15
27195: jen saamiseksi ammatillisia oppilaitoksia lak-      oppilaitosta. Parkanon toimipisteestä poistuva
27196: kautetaan ja yhdistetään siten, että oppilaitos-    koulutus voidaan hoitaa Itä-Satakunnan am-
27197: kohtaiset yksikkökustannukset pienenevät.           mattioppilaitoksen pääkoululla Hämeenkyrössä
27198:    Valmistellessaan esitystä oppilaitosverkoston    ja Pohjois-Satakunnan ammattioppilaitoksessa
27199: rationalisoinnista opetushallitus on käyttänyt      Kankaanpäässä.
27200:                                         1993 vp -   KK 185                                           3
27201: 
27202:    Oppilaitosverkoston rationalisointi on välttä-   aatepäätöstä vuonna 1994 lakkautettavista ja
27203: mätöntä ammatillisen koulujärjestelmän toimin-      yhdistettävistä ammatillisista oppilaitoksista tul-
27204: takyvyn, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja           laan valmistelemaan opetusministeriössä opetus-
27205: taloudellisuuden parantamiseksi. Tässä tarkoi-      hallituksen esityksen pohjalta ja ottaen huo-
27206: tuksessa oppilaitosyksiköitä joudutaan yhdistä-     mioon kuntayhtymän suunnitelmat.
27207: mään ja lakkauttamaan. Valtioneuvoston peri-
27208: 
27209:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
27210: 
27211:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
27212: 4                                          1993 vp -   KK 185
27213: 
27214: 
27215: 
27216: 
27217:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27218: 
27219:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Detta har bedömts utgående från verksamhetens
27220: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           verkningsfullhet, effektivitet och lönsamhet. Lä-
27221: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        roanstaltsnätet har utvärderats på basis av bl.a.
27222: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål              följande kriterier:
27223: nr 185:                                                    - utbudet av utbildning skall vara mångsi-
27224:                                                        digt och högtstående samt utbildning skall finnas
27225:            Hur ämnar Regeringen förhålla sig till
27226:                                                        tiligänglig i olika delar av landet
27227:         de planer som styrelsen för samkommu-
27228:         nen för yrkesutbildningen i östra Sata-            - läroanstalter sammanslås i det fall att det
27229:         kunta har på att åstadkomma de inbe-           är motiverat med tanke på utvecklingen av
27230:                                                        undervisningen, då det gäller att bilda en starka-
27231:         sparingar som staten eftersträvar utgåen-
27232:         de från sainkommunens planer och utan          re utbildningsenhet som tryggar utbildningsut-
27233:                                                        budet och på grund av samarbetsbehov
27234:         ytterligare nedskärningar av läroanstalts-
27235:         nätet, varvid också Parkano-enheten av             -läroanstalter indras om detta inte innebär
27236:                                                        något hot för utbildningens tillgänglighet eller
27237:         yrkesutbildningen i östra Satakunta kan
27238:         fortsätta verksamheten som en del av           utbildningsutbudet för minoritetsgrupper.
27239:         yrkesutbildningen i nordvästra Birka-              I skenet av dessa kriterier är det nuvarande
27240:         land?                                          läroanstaltsnätet alltför tätt och oekonomiskt.
27241:                                                        A vsikten är att utveckla yrkesläroanstalterna
27242:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tili enheter som kan åstadkomma ett mångsidi-
27243: anföra följande:                                       gare utbildningsutbud än tidigare. För att effek-
27244:                                                        tivera användningen av resurser utreder utbild-
27245:    Utbildningsstyrelsen uppgjorde ijanuari 1993        ningsstyrelsen som bäst också möjligheterna
27246: en preliminär plan över vilka yrkesläroanstalter       att ta i bruk en tredje termin samt att förnya
27247: som skall indras och sammanslås åren 1994--            studiesätten bl.a. genom att öka distans- och
27248: 1997. Planen var tänkt som underlag för de             flerformsstudier samt utbildning på arbetsplat-
27249: förhandlingar som utbildningsstyrelsen har fört        serna.
27250: med de lokala myndigheterna och läroanstalter-             Utbildningsstyrelsen har fört underhandling-
27251: nas ägarsamfund. Utgående från dessa förhand-          ar med ägarsamfunden för de läroanstalter som
27252: lingar har utbildningsstyrelsen i mars 1993 gjort      berörs av rationaliseringsplanen. På basis av de
27253: en ny justerad framställning tili undervisnings-       förhandlingar som forts om Parkano-enheten av
27254: ministeriet. Undervisningsministeriet har med          Itä-Satakunnan ammattioppilaitos och utgående
27255: tanke på beredningen av statsbudgeten för 1994         från utredningarna har utbildningsstyrelsen fö-
27256: för avsikt att föredra ett principbeslut av statsrå-   reslagit att läroanstalten skall indras 1994.
27257: det om vilka yrkesläroanstalter som skall indras           Verksamhetsstället i Parkano hade 39 elever
27258: och sammanslås 1994.                                   åren 1990-91 och 57 elever 1992. Besättnings-
27259:    Utgångspunkten för beredningsarbetet är             graden på de linjer som tog in elever var 44 % år
27260: statsrådets principbeslut av 14.10.1992 om inbe-       1990 och 74% år 1991. Antalet förstahandssö-
27261: sparingar bl.a. inom undervisningsväsendet en-         kande har varit mycket litet de senaste åren.
27262: ligt vilket man genom rationaliseringar i läroan-      Verksamhetsstället är inte nödvändigt med tan-
27263: staltsnätet skall spara in 400 milj. mk 1994 och       ke på utbildningens tillgänglighet eftersom det
27264: 600 milj. mk 1995. I principbeslutet konstateras       inom en radie av 45 km ryms 6 läroanstalter,
27265: bl.a. att yrkesläroanstalter skall indras och sam-     inom en radie av 70 km ryms 11läroanstalter och
27266: manslås i syfte att åstadkomma inbesparingar på        inom en radie av 100 km ryms 15 läroanstalter.
27267: så sätt att enhetskostnaderna per läroanstalt          Den utbildning som upphör vid verksamhets-
27268: minskar.                                               stället i Parkano kan skötas vid huvudskolan Itä-
27269:    Utbildningsstyrelsen har vid beredningen av         Satakunnan ammattioppilaitos i Hämeenkyrö
27270: förslaget om rationaliseringen av läroanstaltsnä-      och vid Pohjois-Satakunnan ammattioppilaitos i
27271: tet använt läroanstaltens resultat som kriterium.      Kankaanpää.
27272:                                        1993 vp -   KK 185                                         5
27273: 
27274:    Rationaliseringen av läroanstaltsnätet är en    yrkesläroanstalter som skall indras och samman-
27275: nödvändig åtgärd för att förbättra verksamhe-      slås år 1994 kommer att beredas vid undervis-
27276: ten, effektiviteten, resultaten och lönsamheten    ningsministeriet utgående från utbildningsstyrel-
27277: inom yrkesutbildningssystemet. 1 detta syfte       sens framställning och med beaktande av sam-
27278: måste läroanstaltsenheter sammanslås och in-       kommunens planer.
27279: dras. Ett principbeslut av statsrådet om vilka
27280: 
27281:      Helsingfors den 6 maj 1993
27282: 
27283:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
27284:                                                 1993 vp
27285: 
27286: Kirjallinen kysymys 186
27287: 
27288: 
27289: 
27290: 
27291:                                    Raja~äki ym.: Väkivaltavideoiden raaistavasta vaikutuksesta nuo-
27292:                                        nm
27293: 
27294:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27295: 
27296:   Nuorten ja lasten suorittamien väkivallante-        nän sisältöä kauttaaltaan ja ryhtyä tarvittaessa
27297: kojen yhteydessä on keskusteltu raaistavien elo-      toimenpiteisiin raaistavan, kauhua herättävän ja
27298: kuvien ja videotallenteiden vaikutuksesta. Edus-      epäsiveellisen aineiston levittämisen estämisek-
27299: kunta sääti joulukuussa 1986 lain video- ja           si".
27300: muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27301:   Eduskunta katsoi väkivaltakuvausten jatku-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27302: van katselun vaikuttavan haitallisesti lapsiin ja     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27303: nuoriin, joiden maailmankuva ja käsitykset ih-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27304: misten välisistä suhteista vasta ovat muodostu-
27305: massa. Asiantuntijoita kuullut valiokunta totesi                Mitä Hallitus on tehnyt tai mihin toi-
27306: väkivaltaohjelmien herättävän kiistatta myös                 menpiteisiin se katsoo tarpeelliseksi ryh-
27307: ahdistusta ja pelkoa. Valiokunta korosti aikoi-              tyä raaistavien elokuvien ja videotallen-
27308: naan sitä, että hallituksen tulee seurata "viestin-          teiden levittämisen estämiseksi?
27309: 
27310:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
27311: 
27312:                      Kari Rajamäki                             Pentti Lahti-Nuuttila
27313:                      Raimo Vuoristo                            Kari Urpilainen
27314: 
27315: 
27316: 
27317: 
27318:  230032J
27319: 2                                          1993 vp -    KK 186
27320: 
27321: 
27322: 
27323: 
27324:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27325: 
27326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          käli se esimerkiksi on sillä tavoin raaistava, ettei
27327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sen esittämistä voida sallia mainittua ikää nuo-
27328: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-          remmille. Tällainen elokuva hyväksytään levitet-
27329: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        täväksi videona ainoastaan sillä ehdolla, että se
27330: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kari Raja-           lyhennetään 16 vuotta täyttäneille sopivaksi.
27331: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Vuonna 1992 määrättiin leikattavaksi yhteensä
27332: n:o 186:                                                29 ohjelmaa, jotta niitä voitaisiin levittää videoi-
27333:                                                         na. Maahantuojat lyhensivät oma-aloitteisesti 13
27334:            Mitä Hallitus on tehnyt tai mihin toi-       videoelo kuvaa.
27335:         menpiteisiin se katsoo tarpeelliseksi ryh-          Lain mukaan videotallenteiden levityksen val-
27336:         tyä raaistavien elokuvien ja videotallen-       vonta kuuluu poliisiviranomaisille. Valvonta
27337:         teiden levittämisen estämiseksi?                edellyttää poliisin, tullin ja elokuvatarkastamon
27338:                                                         yhteistoimintaa. Vuonna 1992 elokuvatarkasta-
27339:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mo antoi tarkastustiedot 1 416 poliisiviranomai-
27340: vasti seuraavaa:                                        sen ta.l\avarikoimasta videoelokuvasta. Tarkas-
27341:                                                         tamolle toimitettiin yhteensä 177 nimikettä kat-
27342:    Video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastuk-            selua ja lausunnon antamista varten. Poliisin
27343: sesta annetun lain 8 §:n 1 momentin nojalla             takavarikoimien ohjelmien joukossa on ollut
27344: ohjelmaa ei saa hyväksyä levitettäväksi,jos se on       sellaisia, joita olisi pidetty raaistavina elokuvien
27345: ilmeisesti lain vastainen tai jos se, ottaen huo-       tarkastuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentin
27346: mioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai               nojalla, mikäli ne olisi toimitettu tarkastettavak-
27347: millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsi-        si.
27348: veellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua             Hallitus on tietoinen siitä, ettei elokuvien ja
27349: herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan             video-ohjelmien ennakkotarkastuksella voida
27350: mielenterveyttä vahingoittavasti.                       kokonaan estää nuoria ja lapsia katselemasta
27351:    Ohjelmaa, joka mainittuja perusteita sovel-          väkivaltaisia tai epäsiveellisiä aineksia sisältäviä
27352: taen voitaisiin elokuvien tarkastuksesta annetun        ohjelmia. On kuitenkin syytä huomauttaa, että
27353: lain nojalla sallia esitettäväksi vain 18 vuotta        yksityisessä kodissa jää edelleen valvottavaksi,
27354: täyttäneille, ei myöskään saa hyväksyä levitettä-       etteivät alaikäiset katsele heille sopimattomia
27355: väksi.                                                  videoelokuvia. Elokuvatarkastamon päätökset
27356:    Mikäli elokuvan esittäminen on videotarkas-          ja suositukset antavat tässä yhteydessä ohjeita
27357: tuslain 8 §:n 1 momentissa mainitulla perusteella       lasten huoltajille. Tallenteisiin tehdyillä merkin-
27358: kielletty yleensä tai 18 vuotta nuoremmille, elo-       nöillä, joista ilmenee ohjelmalle annettu ikäraja
27359: kuvaa ei saa levittää elinkeinotoiminnassa kulut-       tai suositusikäraja, autetaan huoltajia arvioi-
27360: tajalle.                                                maan ohjelman sopivuutta lapsille.
27361:    Lain nojalla valtion elokuvatarkastamo ei ole            Opetusministeriö on 23.4.1993 pyytänyt sisä-
27362: hyväksynyt levitettäväksi epäsiveellisiä eikä           asiainministeriöitä ja valtion elokuvatarkasta-
27363: raaistavia eli raakaa ja sadistista väkivaltaa sisäl-   moita selvitystä video- ja muiden kuvaohjelmien
27364: täviä ohjelmia. Ohjelmista on niin ikään poistet-       tarkastuksesta annetun lain soveltamisesta ja
27365: tu sellaisia kohtauksia, joita on pidettävä raais-      lain tehokkaan valvonnan toteutumisesta. Selvi-
27366: tavina tai epäsiveellisinä.                             tykset saatuaan opetusministeriö päättää mah-
27367:    Elokw.ralle asetetaan 18 vuoden ikäraja, IDi-        dollisista jatkotoimenpiteistä.
27368: 
27369:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
27370: 
27371:                                                                  Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
27372:                                          1993 vp -   KK 186                                          3
27373: 
27374: 
27375: 
27376: 
27377:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27378: 
27379:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppnått nämnda ålder. En sådan film godkänns
27380: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         för spridning som video endast på det villkoret
27381: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      att den förkprtats så den lämpar sig för dem som
27382: dagsman Kari Rajamäki m.fl. undertecknade            fyllt 16 år. Ar 1992 fick sammanlagt 29 program
27383: spörsmål nr 186:                                     klippas för att de skulle kunna spridas som
27384:                                                      videofilmer. Importörerna förkortade på eget
27385:           Vad har Regeringen gjort elier vilka       initiativ 13 videofilmer.
27386:        åtgärder anser den att bör vidtas för att         Enligt lagen ankommer det på polismyndighe-
27387:        hindra spridningen av förråande filmer        terna att .~'wervaka spridningen av videoupptag-
27388:        och videoupptagningar?                        ningar. Overvakningen förutsätter samarbete
27389:                                                      rpellan polisen, tullen och filmgranskningsbyrån.
27390:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Ar 1 992 gav filmgranskningsbyrån gransknings-
27391: anföra följande:                                     uppgifter om 1 416 videofilmer som polismyn-
27392:                                                      digheterna hade beslagtagit. Sammanlagt 177
27393:     Med stöd av 8 § 1 mom. lagen om granskning       titlar sändes till granskningsbyrån för genom-
27394: av videoprogram och andra bildprogram får ett        gång och utlåtande. Bland de filmer som polisen
27395: program inte godkännas f9r spridning om det är       beslagtagit har det funnits sådana som med stöd
27396: uppenbart lagstridigt elier om programmet, med       av 3 § 2 mom. lagen om filmgranskning skulle ha
27397: hänsyn tili det sätt på vilket händelserna har       ansetts förråande om de hade sänts för gransk-
27398: skildrats eller det sammanhang i vilket de har       ning.
27399: framstälits, är osedligt elier förråande elier om        Regeringen är medveten om att man med
27400: det genom att uppväcka skräck eller på annat         förgranskning av filmer och videofilmer inte helt
27401: sätt är ägnat att inverka skadligt på den psykiska   kan hindra barn och unga att titta på program
27402: hälsan.                                              som innehåller våldsamma eller osedliga ele-
27403:     Om det med tillämpning av nämnda grunder         ment. Det är dock skäl att poängtera att det
27404: med stöd av lagen om filmgranskning kunde            också ankommer på hemmen att övervaka att
27405: tillåtas att ett program förevisas endast för dem    minderåriga inte tittar på videofilmer som inte
27406: som fyllt aderton år, får programmet inte heller     lämpar sig för dem. Filmgranskningsbyråns be-
27407: i detta fall godkännas för spridning.                slut och rekommendationer ger i detta samman-
27408:     Om förevisning av en film på någon grund         hang anvisningar till barnens vårdnadshavare.
27409: som nämns i 8 § 1 mom. videogransningslagen          De anteckningar som gjorts på upptagningarna,
27410: förbjudits helt och hållet eller för dem som är      med uppgifter om åldersgräns och rekommende-
27411: yngre än 18 år, får den inte inom näringsverk-       rad åldersgräns, är vårdnadshavaren till hjälp då
27412: samhet spridas bland konsumenterna.                  han skall bedöma om programmet är lämpligt
27413:     Med stöd av lagen har statens filmgransk-        för barn.
27414: ningsbyrå inte godkänt sådana program för                Undervisningsministeriet har 23.4.1993 be-
27415: spridning som är osedliga eller förråande eller      gärt en utredning av inrikesministeriet och sta-
27416: innehåller rått och sadistiskt våld. Ur program-     tens filmgranskningsbyrå om hur lagen om
27417: men har likaså avlägsnats sådana avsnitt som         granskning av videoprogram och andra bildpro-
27418: kan anses förråande elier osedliga.                  gram tillämpas och på vilket sätt en effektiv
27419:     En åldersgräns på 18 år fastställs för en film   övervakning av lagen genomförs. Undervis-
27420: om den t.ex. är förråande på ett sådant sätt att     ningsministeriet fattar beslut om eventuella fort-
27421: visning av den inte kan tillåtas för dem som inte    satta åtgärder då utredningarna inkommit.
27422: 
27423:      Helsingfors den 6 maj 1993
27424: 
27425:                                                               Minister Tytti /sohookana-Asunmaa
27426:                                                1993 vp
27427: 
27428: Kirjallinen kysymys 187
27429: 
27430: 
27431: 
27432: 
27433:                                   Pulliainen: Mineraalipohjaisten öljyjen korvaamisesta kasvipohjai-
27434:                                       silla öljyillä
27435: 
27436: 
27437:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27438: 
27439:    Saksassa on ympäristönsuojelullisista syistä         Olen kysynyt asiaa aiemminkin. Silloin vas-
27440: kielletty käyttämästä maastokäyttöisissä työko-      taus oli, että ratkaisu on kiinni joistakin maa-
27441: neissa mineraalipohjaisia hydrauliikka- ja terä-     talouspoliittisista seikoista. Nyt minulle on ker-
27442: ketjuöljyjä. Näin halutaan suojella mm. pohjave-     rottu, ettei näin enää olisi. Kysymys on ympäris-
27443: siä, sillä sallitut kasvipohjaiset öljyt hajoavat    töministeriön halusta.
27444: luonnossa. Esimerkiksi putkirikko voi nopeasti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27445: johtaa sadan hydrauliikkaöljylitran valumiseen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27446: yhteen pisteeseen maastossa. Näin on tietenkin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27447: myös Suomessa. Koneet ovat perusrakenteel-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27448: taan samat, samoin riskit.
27449:    Suomessa tuotetaan nykyisin sekä alkutuo-                     Aikooko Hallitu~ antaa pikaisesti
27450: tantona että siitä jalostettuna kasvipohjaisia öl-            eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-
27451: jyjä hydrauliikka- ja teräketjuöljykäyttöön, jo-              kaan maastokäyttöisissä työkoneissa saa
27452: ten meillä on kotimaisena tuotantona kaikki se,               käyttää hydrauliikka- ja teräketjuöljyinä
27453: mitä tarvitaan, tosin hinta on mineraalipohjaista             vain kasvipohjaisia öljyjä (kuten rypsiöl-
27454: kalliimpi. Tämä ei kuitenkaan saa olla este, kun              jy)?
27455: ympäristönsuojelullisesti tehdään oikeita ratkai-
27456: suja.
27457:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
27458: 
27459:                                            Erkki Pulliainen
27460: 
27461: 
27462: 
27463: 
27464: 2300321
27465: 2                                        1993 vp -   KK 187
27466: 
27467: 
27468: 
27469: 
27470:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27471: 
27472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
27474: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-
27475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Kysymys koskee samaa asiaa kuin kansan-
27476: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen kir-   edustaja Pulliaisen 18 päivänä helmikuuta 1993
27477: jallisen kysymyksen n:o 187:                         päivätty kirjallinen kysymys, johon olen vastan-
27478:                                                      nut 25 päivänä maaliskuuta 1993.
27479:           Aikooko Hallitus antaa pikaisesti             Ympäristöministeriö on ryhtynyt valmistele-
27480:        eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-         maan säädöstä, jonka nojalla rajoitettaisiin huo-
27481:        kaan maastokäyttöisissä työkoneissa saa       nosti hajoavien, myrkyllisten ja eliöihin kerty-
27482:        käyttää hydrauliikka- ja teräketjuöljyinä     vien hydrauli- ja ketjuöljyjen käyttöä niissä ta-
27483:        vain kasvipohjaisia öljyjä (kuten rypsi-      pauksissa, joissa ympäristön huomattavaa altis-
27484:        öljy)?                                        tumista näille tuotteille ei voida ehkäistä.
27485: 
27486:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
27487: 
27488:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
27489:                                        1993 vp -   KK 187                                           3
27490: 
27491: 
27492: 
27493: 
27494:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27495: 
27496:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
27497: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skri-      samt anföra följande:
27498: velse av den 1 april 1993 tili vederbörande
27499: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Spörsmålet gäller samma sak som riksdags-
27500: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr       man Pulliainens skriftliga spörsmål av den 18
27501: 187:                                               februari 1993, vilket jag besvarat den 25 mars
27502:                                                    1993.
27503:           Äm.nar Regeringen i brådskande ord-         Miljöministeriet har inlett beredningen av
27504:        ning för riksdagen lägga fram en propo-     stadganden enligt vilka det blir möjligt att be-
27505:        sition med förslag tilllag om att enbart    gränsa användningen av svåmedbrytbara, gifti-
27506:        vegetabiliskt baserade oljor (såsom ryps-   ga och i organismer ackumulerande hydraulikol-
27507:        olja) får användas som hydraulikoljor       jor och sågkedjeoljor i fall där det inte annars är
27508:        och sågkedjeoljor i arbetsmaskiner som      möjligt att förhindra att miljön i hög grad utsätts
27509:        används i terrängen?                        för dessa produkter.
27510: 
27511:      Helsingfors den 5 maj 1993
27512: 
27513:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
27514:                         j
27515:                     j
27516:                     j
27517:                 j
27518:                 j
27519:             j
27520:             j
27521:         j
27522:         j
27523:     j
27524:     j
27525: j
27526: j
27527:                                                1993 vp
27528: 
27529: Kirjallinen kysymys 188
27530: 
27531: 
27532: 
27533: 
27534:                                   Seppänen: Kansallis-Osake-Pankki Oy:n osakeannin merkintäoi-
27535:                                      keuksien käyttämättä jättämisestä
27536: 
27537: 
27538:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27539:    Valtio olisi voinut KOP:lle annettuun pää-        tukseensa KOP:n osakepääomasta lähes kol-
27540: omatukeen liittyvän option perusteella merkitä       manneksen.
27541: KOP:n osakeannin perusteella yli 1 700 miljoo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27542: nan markan arvosta yhtiön osakkeita 10               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27543: markan kappalehintaan. Se olisi tehnyt mai-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27544: nitun tuen vastikkeelliseksi ja olisi ollut omiaan   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27545: helpottamaan sellaisten takausjärjestelyjen vas-
27546: tikkeellisuutta, joita KOP haluaa tehdä valtion               Miksi Hallitus ei käytä hyväksi valtion
27547: kanssa. Sillä tavalla valtio olisi saanut omis-             optiota merkitä KOP:n osakkeita?
27548: 
27549:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
27550:                                            Esko Seppänen
27551: 
27552: 
27553: 
27554: 
27555:  230032J
27556: 2                                      1993 vp -   KK 188
27557: 
27558: 
27559: 
27560: 
27561:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27562: 
27563:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa     8 000 milj. markan määrärahalla talletuspank-
27564: mainitussa tarkoituksessa te, Herra Puhemies,      kien pääomatodistuksia kaikkiaan noin 7 900
27565: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-     milj. markalla. Kansallis-Osake-Pankin osuus
27566: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   merkinnöistä on 1 726 milj. markkaa. Pankin
27567: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen        valtiolle 28.8.1992 antaman pääomatodistuksen
27568: näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen n:o 188:      ehtojen mukaan valtiolla on 1 726 milj. markan
27569:                                                    määräinen maksullinen merkintäoikeus 29.3.
27570:          Miksi Hallitus ei käytä hyväksi valtion   1993 alkaneessa osakeannissa. Valtiolla ei sen
27571:        optiota merkitä KOP:n osakkeita?            sijaan ole oikeutta rahastoantiin.
27572:                                                       Valtiovarainministeriö on 30.3.1993 ilmoitta-
27573:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nut pankille, että valtio ei pääomatodistuksen
27574: vasti seuraavaa:                                   haltijana tule käyttämään sille varattua maksul-
27575:                                                    lista merkintäoikeutta. Valtion merkintäoikeu-
27576:    Kansallis-Osake-Pankin yhtiökokous hyväk-       den käyttäminen johtaisi noin 32 %:n omistus-
27577: syi 17.3.1993 johtokunnan ehdotuksen pankin        osuuteen pankissa, mikä yhdistettynä mahdolli-
27578: pääomarakenteen vahvistamisesta. Suunnitel-        sesti myöhemmin toteutuvaan pääomatodistuk-
27579: maan sisältyy muun muassa pankin osakepää-         sen vaihtoon pankin osakkeisiin merkitsisi niin
27580: oman alentaminen puoleen alentamalla osak-         merkittävää valtion omistusta, että edellytykset
27581: keen nimellisarvo 20 markasta 10 markkaan ja       yksityisen pääoman hankkimiseen pankin vaka-
27582: alentamismäärän (noin 1 860 milj. markkaa)         varaisuuden vahvistamiseksi olennaisesti heiken-
27583: siirto vararahastoon, osakepääoman korottami-      tyisivät. On myös valtion edun mukaista, että
27584: nen rahastoannilta siirtämällä korotusmäärä        pankki voi niin pitkälti kuin suinkin mahdollista
27585: (noin 930 milj. markkaa) arvonkorotusrahastos-     vahvistaa pääomarakennettaan omatoimisesti
27586: ta osakepääomaan sekä osakepääoman korotus         ilman julkista tukea. Valtion osakemerkintä
27587: uusmerkinnällä (noin 930 milj. markkaa). Toi-      edellyttäisi myös tarvittavan määrärahan otta-
27588: menpiteiden jälkeen pankin osakepääoma säilyi-     mista valtion lisätalousarvioon, mihin ei ole
27589: si nykyisen määräisenä.                            katsottu olevan tässä tilanteessa valtiontaloudel-
27590:    Valtio merkitsi elokuussa 1992 vuoden 1992 1    lisia mahdollisuuksia.
27591: lisätalousarviossa tarkoitukseen osoitetulla
27592: 
27593:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
27594: 
27595:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27596:                                          1993 vp -   KK 188                                            3
27597: 
27598: 
27599: 
27600: 
27601:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27602: 
27603:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för 1992 anvisats för ändamålet, kapitalbevis i
27604: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       depositionsbanker till ett sammanlagt belopp om
27605: den 1 april 1993 till vederbörande medlem av         7 900 milj. mk. KOP:s andel av teckningama
27606: statsrådet översänt följande av riksdagsman          uppgår till 1 726 milj. mk. Enligt villkoren i det
27607: Seppänen undertecknade spörsmål nr 188:              kapitalbevis som banken lämnat till staten den
27608:                                                      28 augusti 1992 har staten en teckningsrätt mot
27609:           Varför utnyttjar Regeringen inte sta-      betalning om 1 726 milj. mk i den aktieemission
27610:        tens option att teckna aktier i KOP?          som inleddes den 29 mars 1993. Staten har
27611:                                                      däremot ingen rätti fondemissionen.
27612:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Finansministeriet har den 30 mars 1993 med-
27613: anföra följande:                                     delat banken att staten som innehavare av kapi-
27614:                                                      talbevis inte kommer att utnyttja den reserverade
27615:     Bolagsstämman för Kansallis-Osake-Pankki         teckningsrätten mot betalning. Utnyttjade staten
27616: godkände den 17 mars 1993 direktionens förslag       sin teckningsrätt skulle statens ägoandel i ban-
27617: att stärka bankens kapitalstruktur. Planen går       ken uppgå till ca 32 %. Detta kombinerat med
27618: bl.a. ut på att bankens aktiekapital nedsätts med    att kapitalbevis byts ut mot bankens aktier,
27619: hälften genom att .aktiemas nominella belopp         vilket eventuellt blir aktuellt i ett senare skede,
27620: sänks från 20 mk till 10 mk och att nedsättnings-    skulle innebära att staten ägde en så avsevärd
27621: beloppet (ca 1 860 milj. mk) överförs till reserv-   andel att förutsättningama för anskaffning av
27622: fonden. Dessutom skall aktiekapitalet ökas ge-       privat kapital i syfte att säkra bankens soliditet
27623: nom fondemission så att förhöjningsbeloppet (ca      försvagades märkbart. Det ligger även i statens
27624: 930 milj. mk) överförs från uppskrivningsfonden      intresse att banken själv i så stor utsträckning det
27625: till aktiekapitalet samt ytterligare ökas genom      bara är möjligt utan offentligt understöd aktivt
27626: nyemission (ca 930 milj. mk). Avsikten är att        stärker sin kapitalstruktur. Statens aktieteckning
27627: bankens aktiekapital efter att dessa åtgärder har    förutsätter även att ett behövligt anslag skulle
27628: vidtagits skall uppgå till samma belopp som          upptas i statens tilläggsbudget, för vilket det för
27629: tidigare.                                            närvarande inte finns statsekonomiska möjlighe-
27630:     Staten tecknade i augusti 1992, med det anslag   ter.
27631: om 8 000 milj. mk som i första tilläggsbudgeten
27632: 
27633:      Helsingfors den 5 maj 1993
27634: 
27635:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
27636:                                                1993 vp
27637: 
27638: Kirjallinen kysymys 189
27639: 
27640: 
27641: 
27642: 
27643:                                   Lamminen: Porin lentokentän tax-free myymälän myyntirajoituk-
27644:                                      sista
27645: 
27646: 
27647:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27648: 
27649:    Ilmailuhallitus on viime aikoina raketmutta-         Edellä esitettyjen esimerkkien valossa Helsin-
27650: nut pienemmille lentokentillemme tax-free myy-       gin tullilaitoksen määräys tuntuu peräti merkilli-
27651: mälöitä. Viime maanantaina 29.3.1993 Porin           seltä. Ei ole olemassa perusteita sille, että Porin
27652: lentokentällä avattiin tällainen tax-free myymä-     tax-free myymälä on asetettu tällä tavoin eriar-
27653: lä. Helsingin tullilaitokselta tuli kuitenkin mää-   voiseen asemaan silloin, kun matkustajat lähte-
27654: räys, että Porista Helsingin kautta aamulla ul-      vät Porista Helsingin kautta ulkomaille.
27655: komaille lähtevät matkustajat eivät saa tehdä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27656: ostoksiaan Porin tax-free myymälässä, vaan os-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27657: tokset voidaan tehdä tällöin ainoastaan Helsin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27658: gissä.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27659:    Kuitenkin esimerkiksi Tampereelta Helsingin
27660: kautta ulkomaille lähtevät matkustajat voivat                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että Po-
27661: tehdä ostoksensajo Tampereen tax-free myymä-                rista Helsingin kautta ulkomaille lähtevät
27662: lässä. Ja mikä ihmeellisintä, Porista Turun kaut-           matkustajat eivät saa tehdä ostoksiaan
27663: ta keskipäivällä ulkomaille lähtevät matkustajat            Porin lentoasemalla olevassa tax-free
27664: voivat kyllä tehdä tax-free ostoksensa Porin                myymälässä, ja
27665: lentokentällä.                                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27666:                                                             ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
27667:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
27668:                                           Kalevi Lamminen
27669: 
27670: 
27671: 
27672: 
27673:  230032J
27674: 2                                       1993 vp -   KK 189
27675: 
27676: 
27677: 
27678: 
27679:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27680: 
27681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      matkustajien kulku tullivalvontapisteen kautta
27682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ei tuottanut ongelmia, koska kotimaan ja ulko-
27683: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      maan terminaalit sijaitsivat samassa rakennuk-
27684: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sessa. Uuden terminaalin käyttöönoton jälkeen
27685: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kalevi Lam-      etäisyydet kasvoivat. Muualta Suomesta tulevat
27686: misen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      ulkomaanliikenteen reittitunnuksen lentovuorot
27687:  189:                                               saapuvat lähes poikkeuksetta kotimaan termi-
27688:                                                     naaliin, josta sekä ulkomaille jatkavat että ko-
27689:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Po-   timaan matkustajat on kuljetettu bussilla noin
27690:        rista Helsingin kautta ulkomaille lähtevät   puolen kilometrin päähän ulkomaan terminaa-
27691:        matkustajat eivät saa tehdä ostoksiaan       liin. Muualle kotimaahan edelleen lentävät mat-
27692:        Porin lentoasemalla olevassa tax-free        kustajat ovat palanneet toisella bussilla tai kä-
27693:        myymälässä, ja                               vellen kotimaan terminaaliin jatkolentoa var-
27694:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ten.
27695:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?            Lentoyhtiö, ilmailulaitos, lentoasema ja tulli
27696:                                                     ovat yhdessä selvittäneet mahdolliset vaihtoeh-
27697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dot asiakaspalvelun parantamiseksi ja edellä
27698: vasti seuraavaa:                                    kuvattujen siirtymisten vähentämiseksi. Neuvot-
27699:                                                     telun jälkeen on Finnair Oy päättänyt 28.3.1993
27700:     Suomessa on kahdeksalla lentoasemalla tulli-    mm. Pori-Helsinki-Kööpenhamina-lennon
27701: lain 30 §:n tarkoittama verottomien tavaroiden      osalta toteuttaa kokonaispalvelun kannalta
27702: myymälä, josta voidaan myydä ulkomaille mat-        joustavimman vaihtoehdon ja myydä ulkomaille
27703: kustavalle henkilölle tullaamattomia ulkomaisia     matkustaville verottomia tavaroita vasta Helsin-
27704: tai verottomia kotimaisia tavaroita. Myynti on      ki-Vantaan lentoasemalla. Kotimaan matkusta-
27705: osa palvelu- ja liiketoimintaa, jota halutaan       jien, joita reitillä on suurin osa, ei siten tarvitse
27706: tarjota ulkomaille lähteville matkustajille.        kulkea tullivalvontapisteen kautta.
27707:     Finnair Oy on viime vuosien aikana lisännyt         Kysymyksenjohdannossa mainituilla Tampe-
27708: Helsingin ulkopuolisilta lentoasemilta lähteviä     reelta saapuvilla vastaavilla lennoilla suurin osa
27709: ulkomaanliikenteen reittitunnuksen lentovuoro-      matkustajista jatkaa edelleen ulkomaille, minkä
27710: ja, jotka lentävät Helsinkiin, mistä ulkomaan       vuoksi on jälleen kokonaistilanne huomioon
27711: matkustajat jatkavat koneen vaihdon jälkeen         ottaen katsottu joustavammaksi myydä verotto-
27712: ulkomaille. Ulkomaan matkustajalle voidaan          mia tavaroita Tampereella ja kuljettaa muuta-
27713: tällöin myydä lähtöpaikan lentoasemalla verot-      mat kotimaan matkustajat Helsingissä tullival-
27714: tomia tavaroita. Kun samassa Helsinkiin saapu-      vontapisteen kautta.
27715: vassa ulkomaan reitillä olevassa koneessa on            Päätöksen kysymyksessä tarkoitetussa asiassa
27716: sekä ulkomaille jatkavia matkustajia verottorni-    on siis tehnyt omassa asiakaspalveluharkinnas-
27717: ne tavaroineen että kotimaan matkustajia, on        saan Porin lentoaseman verottomien tavaroiden
27718: Helsingin piiritullikamari tullivalvonnallisista    myymälän pitäjä Finnair Oy, joka päättää myy-
27719: syistä edellyttänyt kotimaan matkustajien kulke-    mälän aukioloajoista lupaehtojen rajoissa. Tulli-
27720: mista tullivalvontapisteen kautta.                  laitos ei ole antanut Finnair Oy:lle mitään mää-
27721:     Helsinki-Vantaan lentoasemalla on 7.1.1993      räystä, mutta on edellyttänyt tehtäviensä mukai-
27722: otettu käyttöön uusi, erillisen kotimaan lento-     sesti, ettei verottomia tavaroita saa kulkeutua
27723: liikenteen terminaali. Tätä ennen kotimaan          kotimaan markkinoille.
27724: 
27725:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
27726: 
27727:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27728:                                            1993 vp -   KK 189                                           3
27729: 
27730: 
27731: 
27732: 
27733:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27734: 
27735:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eftersom inrikes- och utrikesterminalerna fanns i
27736: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         samma byggnad. När den nya terminalen togs i
27737: den 1 april 1993 tili vederbörande medlem av           bruk blev avstånden längre. De flygningar med
27738: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      flygnummer för utrikeslinje som kommer från
27739: dagsman Kalevi Lamminen undertecknade                  andra orter i Finland anländer nästan undan-
27740: spörsmål nr 189:                                       tagslöst tili inrikesterminalen därifrån både utri-
27741:                                                        kes- och inrikesresenärerna har transporterats
27742:           Är Regeringen medveten om att passa-         med buss ca en halv kilometer tili utrikestermi-
27743:        gerare som reser utomlands från Björne-         nalen. Resenärer som fortsätter tili andra orter i
27744:        borg via Helsingfors inte får göra inköp i      landet har återvänt med en annan buss eller
27745:        taxfreeshopen på Björneborgs flygplats          promenerat tilihaka tili inrikesterminalen för
27746:        och                                             fortsatt flygning.
27747:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Flygbolaget, luftfartsverket, flygplatsen och
27748:        för att avhjälpa missförhållandet?              tullen har tillsammans rett ut olika alternativ för
27749:                                                        att förbättra kundservicen och för att minska de
27750:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beskrivna förflyttningarna. Efter förhandlingar-
27751: anföra följande:                                       na beslöt Finnair Oy 28.3.1993 att beträffande
27752:                                                        bl.a. flyget Björneborg-Helsingfors-Köpen-
27753:    I Finland har åtta flygplatser en i 30 § tullagen   hamn välja det mest flexibla alternativet med
27754: avsedd affär som säljer skattefria varor, och som      tanke på servicen i sin helhet, dvs. att sälja
27755: kan sälja oförtullade utländska eller skattefria       skattefria varor tili utrikesresenärerna först på
27756: inhemska varor tili personer som reser utom-           Helsingfors-Vanda flygplats. Inrikesresenärerna,
27757: lands. Försäljningen är en del av den service- och     som utgör den största delen passagerare på
27758: affårsverksamhet som man vili erbjuda utlands-         rutten, behöver på det sättet inte gå genom
27759: resenärerna.                                           tullkontrollen.
27760:     Under de senaste åren har Finnair Oy ökat             Av de resenärer som nämns i spörsmålets
27761: flygningarna med flygnummer för utrikeslinje           inledning, som kommer med motsvarande flyg
27762: från flygplatser utanför Helsingfors tili Helsing-     från Tammerfors, är största delen resenärer som
27763: fors, där utrikesresenärerna byter pian och fort-      fortsätter utomlands, varför man, beaktande
27764: sätter utomlands. Utrikesresenärerna kan då få         helheten, ansett det vara mest flexibelt att sälja
27765: köpa skattefria varor på avgångsortens flygplats.      de skattefria varorna i Tammerfors och trans-
27766: Eftersom det i pian som flyger på utrikeslinje och     portera de några inrikesresenärerna via tullkon-
27767: anländer tili Helsingfors finns både passagerare       trollen i Helsingfors.
27768: som fortsätter utomlands med sina skattefria              Finnair Oy, som innehar butiken på Björne-
27769: varor och inrikesresenärer, har Helsingfors di-        borgs flygplats och bestämmer om dess öppetti-
27770: striktstullkammare av tullbevakningsskäl förut-        der inom ramen för tillståndsvillkoren, har allt-
27771: satt att inrikesresenärerna går genom tullkon-         så, efter att ha övervägt olika kundservicealter-
27772: trollen.                                               nativ, avgjort den fråga som avses i spörsmålet.
27773:     På Helsingfors-Vanda flygplats togs en ny          Tullverket har inte gett Finnair Oy några före-
27774: terminai för inrikesflyget i bruk 7.1.1993. Före       skrifter, men har i överensstämmelse med sina
27775: det uppstod inga problem i samband med att             uppgifter förutsatt att de skattefria varorna inte
27776:  inrikesresenärerna gick genom tullkontrollen,         får föras in på den inhemska marknaden.
27777: 
27778:       Helsingfors den 6 maj 1993
27779: 
27780:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
27781:                         j
27782:                         j
27783:                     j
27784:                     j
27785:                 j
27786:                 j
27787:             j
27788:             j
27789:         j
27790:         j
27791:     j
27792:     j
27793: j
27794: j
27795:                                                1993 vp
27796: 
27797: Kirjallinen kysymys 190
27798: 
27799: 
27800: 
27801: 
27802:                                   Tennilä: Kemijärven kuvanveistoviikon taloudellisesta tukemisesta
27803: 
27804: 
27805: 
27806:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27807: 
27808:     Kemijärven kuvanveistoviikonjärjestelyyn oli     että erilaisten kesätapahtumien tukemisen osalta
27809: valtion tuki viime vuonna vain 30 000 markkaa.       tasapuolisuus taiteen eri alojen välillä samoin
27810: Mikä on opetusministeriön avustus tulevan ke-        kuin alueelliset tasavertaisuuslähtökohdat puol-
27811: sän tapahtumalle, on epäselvää.                      tavat Kemijärven tapahtuman rahallista avusta-
27812:     Kemijärven kuvanveistoviikosta on muodos-        mista.
27813: tunut kansainvälinen tapahtuma, johon osallis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27814: tuvat taitavat puumateriaalin käyttäjät omasta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27815: maasta ja muualta. Tapahtuma myös lähentää           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27816: taidetta ja kansaa tavallisen väen voidessa seura-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27817: ta useiden päivien ajan taideteosten valmistumis-
27818: ta.                                                            Tuleeko opetusministeriö tukemaan
27819:     Valtion kuvataidetoimikunta ja valtakunnal-             Kemijärven kuvanveistoviikkoa talou-
27820: linen kuvanveistäjäliitto ovat osoittaneet arvos-           dellisesti?
27821: tuksensa tapahtumalle. On myös huomattava,
27822:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
27823:                                         Esko-Juhani Tennilä
27824: 
27825: 
27826: 
27827: 
27828:  2300321
27829: 2                                      1993 vp -   KK 190
27830: 
27831: 
27832: 
27833: 
27834:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27835: 
27836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toisaalta turvaamaan valtionrahoituksen suu-
27837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ruusluokan osalta korkeatasoisina taidetapahtu-
27838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    inina jo vakiintuneiden tapahtumien järjestämi-
27839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-      sen ja toisaalta kentän uusiutumisen sekä tai-
27840: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      teenaioiltaisen laajentumisen mahdollisuudet.
27841: myksen n:o 190:                                       Valtionavustusta hakevista ja saavista kult-
27842:                                                    tuuritapahtumista on suurin osa, lähes puolet,
27843:           Tuleeko opetusministeriö tukemaan        joko pelkästään musiikkiin keskittyviä tapahtu-
27844:        Kemijärven kuvanveistoviikkoa talou-        mia tai sellaisia tapahtumia, joiden ohjelmistossa
27845:        dellisesti?                                 musiikilla on keskeinen asema. Kuluvana vuon-
27846:                                                    na musiikin alalta ei otettu uusia tuen saajia
27847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kulttuuritapahtumien määrärahan valtionavun
27848: vasti seuraavaa:                                   piiriin.
27849:                                                       Uusia tuen saajia on kahdeksan ja ne edusta-
27850:    Opetusministeriö myöntää vuosittain taiteen     vat kuvataidetta, taideteollisuutta, valokuvaa,
27851: tukemiseen osoiteluista veikkauksen ja raha-       teatteria ja taiteiden välisyyttä. Yksi määrärahan
27852: arpajaisten voittovaroista harkinnanvaraista       piiriin otetuista uusista tuen saajista on valtion
27853: valtionavustusta 60-70 kulttuuritapahtuman         kuvataidetoimikunnan ehdotuksen mukaisesti
27854: tukemiseen. Kuluvana vuonna käytettävissä ole-     Kemijärven kelonveistoviikko ry,jolle opetusmi-
27855: va määräraha, 11 250 000 markkaa, on noin 5 %      nisteriö myönsi 44 000 markan suuruisen avus-
27856: pienempi kuin viime vuonna ja hakemusten           tuksen veistotapahtuman järjestämiseen. Viime
27857: määrä on samanaikaisesti kasvanut. Päättäes-       vuonna tapahtuma sai taiteen tukemiseen osoite-
27858: sään avustuksista opetusministeriö on taiteen      tuista ns. opetusministeriön käyttövaroista
27859: keskustoimikunnan kannan mukaisesti pyrkinyt       30 000 markan avustuksen.
27860: 
27861:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
27862: 
27863:                                                             Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
27864:                                         1993 vp -   KK 190                                        3
27865: 
27866: 
27867: 
27868: 
27869:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27870: 
27871:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sieringens storlek ordnas som konstevenemang
27872: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande     på hög nivå och å andra sidan trygga förnyelse
27873: med1em av statsrådet översänt följande av riks-  på faltet samt möjligheter tili expansion inom
27874: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade        olika konstgrenar.
27875: spörsmål nr 190:                                     Av de kulturevenemang som söker och bevil-
27876:                                                  jas statsunderstöd är största delen, inemot hälf-
27877:            Kommer Regeringen att stöda skulp- ten, antingen sådana evenemang som koncentre-
27878:         turveckan i Kemijärvi ekonomiskt?        rar sig på musik eller sådana evenemang på vars
27879:                                                  program musiken intar en viktig plats. Under
27880:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt innevarande år omfattar anslagen för kultureve-
27881: anföra följande:                                 nemang inga nya understödstagare från musi-
27882:                                                  kens område.
27883:    Undervisningsministeriet beviljar årligen         De nya understödstagarna är åtta tili antalet
27884: statsunderstöd enligt prövning för 60-70 kul- och företräder bildkonst, konstindustri, fotogra-
27885: turbegivenheter av de tippnings- och penninglot- fi, teater och interaktion mellan olika konstarter.
27886: terivinstmedel som anvisats för stödande av En av de nya understödstagarna som omfattas
27887: konsten. Det anslag som står tili förfogande . av anslaget är enligt statens bildkonstkommis-
27888: innevarande år, 11 250 000 mark, är ca 5 % sions förslag Kemijärven kelonveistoviikko ry,
27889: mindre än i fjol och samtidigt har antalet an- som undervisningsministeriet har beviljat ett
27890: sökningar ökat. Utgående från den ståndpunkt understöd på 44 000 mark för ordnande av ett
27891: centralkommissionen för konst intar har under- skulpturevenemang. Evenemanget fick i fjol
27892: visningsministeriet då det fattar beslut om un- 30 000 mark i understöd av de medel som under-
27893: derstöd å ena sidan försökt sötja för att redan visningsministeriet disponerar för stödjande av
27894: etablerade evenemang med tanke på statsfinan- konsten.
27895:      Helsingfors den 6 maj 1993
27896: 
27897:                                                              Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
27898:                                               1993 vp
27899: 
27900: Kirjallinen kysymys 191
27901: 
27902: 
27903: 
27904: 
27905:                                   Tennilä: Lapin työllisyystilanteen helpottamisesta metsänparan-
27906:                                      nustöitä lisäämällä
27907: 
27908: 
27909:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27910: 
27911:     Lapissa metsätyömiesten työllisyystilanne on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27912: erittäin vaikea. Lomautukset ovat laajoja ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27913: irtisanomisia on suoritettu paljon. Työttömyyttä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27914: on aiheuttamassa koneistaminen, mutta myös          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27915: puukauppaan liittyvät seikat. Lapissa on toisaal-
27916: ta tarve metsänhoidollisiin töihin, mikä parantaa             Onko Hallitus suuntautunut Lapin
27917: metsän tuottoa ja turvaa metsätyömieskunnan                metsätyömiesten työllisyystilanteen välit-
27918: säilymisen. Sitä tarvitaan laajemmin viimeistään           tömään parantamiseen osoittamalla lisää
27919: siinä vaiheessa, kun puun energiakäyttöä lisä-             varoja metsänparannustöihin seuraavas-
27920: tään öljyn polttamisen sijasta.                            sa lisäbudjetissa?
27921:     Onkin välttämätöntä osoittaa heti lisää met-
27922: sänparannusvaroja Lapin metsien kohentami-
27923: seen vähintäänkin 10-20 miljoonaa markkaa.
27924: 
27925:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
27926: 
27927:                                         Esko-Juhani Tennilä
27928: 
27929: 
27930: 
27931: 
27932: 230032J
27933: 2                                         1993 vp -   KK 191
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 
27938:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27939: 
27940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työohjelmassa osoitettu taimikonhoitoon ja
27941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nuoren metsän kunnostukseen 10 020 000 mark-
27942: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-        kaa eli puolet enemmän metsänparannusvaroja
27943: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kuin vuonna 1992 taimikonhoitoon tällä alueella
27944: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tennilän           käytettiin. Määrärahalla on arvioitu voitavan
27945: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 191:         työllistää n. 200 henkilötyövuotta.
27946:                                                           Koska metsänparannusrahoitus on maan-
27947:           Onko Hallitus suuntautunut Lapin            omistajille antanut mahdollisuuden rahoittaa
27948:        metsätyömiesten työllisyystilanteen välit-     metsänhoitotöitä pitkäjänteisesti ja suunnitel-
27949:        tömään parantamiseen osoittamalla lisää        mallisesti, on halukkuus näihin töihin ollut vii-
27950:        varoja metsänparannustöihin seuraavas-         meisen vuosikymmenen ajan huomattavasti suu-
27951:        sa lisäbudjetissa?                             rempaa kuin käytettävissä on ollut metsänpa-
27952:                                                       rannusvaroja. Ennen metsänparannussäädösten
27953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           viimeisintä muutosta 1.1.1993 metsänparannus-
27954: taen seuraavaa:                                       varoista voitiin myöntää metsänhoitotöiden kus-
27955:                                                       tannuksiin kokonaisrahoitus, joka koostui lai-
27956:    Koillis-Suomen ja Lapin metsälautakunnat           nasta tai ennakkorahoituksesta ja avustuksesta.
27957: käyttivät vuonna 1992 yhteensä melkein neljän-        Nyt voimassa olevien metsänparannussäädösten
27958: neksen ja kuluvana vuonna niiden käytettävissä        mukaan maanomistaja voi metsänhoidollisiin
27959: on yli neljännes kaikista käytettävissä olevista      töihin saada vain valtion tukea tiettyyn osaan
27960: metsänparannusvaroista. Koillis-Suomen ja La-         hankkeen kustannuksista lopun jäädessä maan-
27961: pin metsälautakuntien osuuden kasvu johtuu            omistajan itsensä maksettavaksi. Siten metsän-
27962: lähinnä Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos-        parannusvarojen lisääminen ei vielä riitä hank-
27963: tamisesta annetun lain mukaiseen toimintaan           keiden aikaansaamiseen, vaan maanomistajien
27964: osoitettujen määrärahojen pysymisestä ennal-          oma panostus joko rahallinen tai oman työn
27965: laan, vaikka metsänparannusvarojen kokonais-          muodossa on myös saatava hankkeille. Onkin
27966: määrää on supistettu metsänparannuslainavaro-         nähtävissä, että tämänhetkinen vaikea taloudel-
27967: jen pudottua puoleen edellisestä vuodesta. Lapin      linen tilanne ainakin osittain on johtamassa
27968: vajaatuottoisten metsien kunnostamiseen osoite-       siihen, että maanomistajat hakevat metsänpa-
27969: tut varat käytetään pääasiassa vajaatuottoisten       rannusrahoitusta lähinnä niille hankkeille, jotka
27970: alueiden uudistamiseen.                               he pystyvät hoitamaan tilan omalla työvoimalla.
27971:    Työllisyystilanne metsätyöntekijöiden kes-         Osakastilojen ulkopuolinen työvoima tulee työ-
27972: kuudessa on heikentynyt koko maassa hakkui-           ohjelmapäätöksen mukaisesti ottaa paikallisen
27973: den koneellistamisasteen kohoamisen myötä si-         työvoimatoimiston ohjeiden mukaisesti, jolloin
27974: ten, että metsätöissä työntekijöiden määrä on         on pyrittävä antamaan etusija tehtäviin soveltu-
27975: ajanjaksolla 1988-1992 vähentynyt 20 000              ville pitkäaikaistyöttömille.
27976: työntekijästä noin 11 000 työn tekijään. Kuluvan          Metsänparannustoiminnan merkitys ja sen
27977: vuoden metsänparannustöiden työohjelmaa laa-          työllistämismahdollisuudet metsätalouden ko-
27978: dittaessa onkin kaikkien metsälautakuntien            konaiskentässä ovat kuitenkin vähäiset verrattu-
27979: osalta kiinnitetty erityistä huomiota työllisyys-     na varsinaiseen hakkuutoimintaan ja sen talou-
27980: näkökohtien huomioon ottamiseen. Metsänpa-            delliseen merkitykseen. Siten mahdollisuudet
27981: rannusvaroja on aikaisempaa enemmän osoitet-          metsätyöntekijöiden työllisyystilanteen paranta-
27982: tu työlajeihin, joiden välitön työllistävä vaikutus   miseen metsänparannusvaroja lisäämällä ovat
27983: on kaikkein tehokkain, eli taimikonhoitoon ja         kovin rajalliset. Toisaalta hallituksen toiminnal-
27984: uutena työlajina nuoren metsän kunnostukseen          la ei voida vaikuttaa yksityismetsien hakkuiden
27985: sekä näihin liittyvään energiapuun kasaukseen.        koneellistumiseen.
27986: Siten myös Lapin ja Koillis-Suomen metsälauta-           Hallitus on tietoinen metsätyöntekijöiden vai-
27987: kunnille on vuoden 1993 metsänparannustöiden          keasta työllisyystilanteesta erityisesti pohjoisim-
27988:                                       1993 vp -   KK 191                                         3
27989: 
27990: massa Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö     varojen kohdentaminen alueellisesti ja työlajeit-
27991: tulee kevään aikana asettamaan työryhmän sel-     tain ottaen huomioon ympäristönsuojelu- ja
27992: vittämään metsänparannustöiden rahoitustar-       työllisyysnäkökohdat. Lapin vajaatuottoisten
27993: vetta lähitulevaisuudessa. Samalla selvitetään    metsien kunnostamisesta annetun lain jatkami-
27994: valtion metsänparannustoimintaan osoittamien      sen edellytykset tutkitaan myös tässä yhteydessä.
27995: varojen riittävyys ja käytön edellytykset sekä
27996:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
27997: 
27998:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
27999: 4                                       1993 vp -   KK 191
28000: 
28001: 
28002: 
28003: 
28004:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
28005: 
28006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        10 020 000 mark för vård av plantbestånd och
28007: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      iståndsättning av ung skog, vilket är hälften mer
28008: den 1 april 1993 till vederbörande medlem av        skogsförbättringsmedel än vad som 1992 använ-
28009: statsrådet översänt följande av riksdagsman         des för vård av plantbestånd inom samma områ-
28010: Tennilä undertecknade spörsmål nr 191:              de. Anslaget beräknas ha en sysselsättningseffekt
28011:                                                     som motsvarar ca 200 årsverken.
28012:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            Eftersom skogsförbättringsfinansieringen har
28013:        syfte att omedelbart förbättra sysselsätt-   gett jordägama möjlighet att finansiera skogs-
28014:        ningsläget för skogsarbetama i Lappland      vårdsarbeten långsiktigt och planenligt, har in-
28015:        genom att anvisa mer medel för skogsför-     tresset för dessa arbeten under de senaste årtion-
28016:        bättringsarbeten i nästa tilläggsbudget?     dena varit betydligt större än de disponibla
28017:                                                     skogsförbättringsmedlen. Före densenaste änd-
28018:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringen av skogsförbättringsförfattningama
28019: anföra följande:                                    1.1.1993 var det möjligt att bevilja en totalfinan-
28020:                                                     siering av skogsvårdsarbetenas kostnader i form
28021:    Nordöstra Finlands och Lapplands skogs-          av lån eller en förhandsfinansiering och stöd.
28022: nämnder använde 1992 totalt nästan en fjärdedel     Enligt de nu gällande skogsförbättringsförfatt-
28023: och i år disponerar de över mer en fjärdedel av     ningama kan markägaren för skogsvård endast
28024: alla sko_gsförbättringsmedel som står till förfo-   få statsstöd för en viss del av kostnadema för
28025: gande. Okningen av andelen till nordöstra Fin-      projektet och resten skall betalas av markägaren
28026: lands och Lapplands skogsnämnder beror när-         själv. Därför räcker en ökning av skogsförbätt-
28027: mast på att de anslag som anvisats för verksam-     ringsmedlen ännu inte till för att genomföra
28028: het enligt lagen om iståndsättning av underpro-     projektet, utan för detta behövs även markäga-
28029: duktiva skogar i Lappland är oförändrade, fast-     rens egen insats i form av antingen pengar eller
28030: än det totala beloppet för skogsförbättring har     eget arbete. Det förefaller som om dagens svåra
28031: minskats efter det skogsförbättringslånemedlen      ekonomiska läge, åtminstone delvis, håller på att
28032: sjunkit till hälften från föregående år. De medel   leda till att markägama söker skogsförbättrings-
28033: som anvisats för iståndsättning av underproduk-     finansiering närmast för de projekt som de kan
28034: tiva skogar i Lappland används i huvudsak till      ro i land med lägenhetens egen arbetskraft.
28035: fömyandet av underproduktiva områden.               Delägarlägenhetemas utomstående arbetskraft
28036:    Sysselsättningslägetbland skogsarbetama har      skall enligt besluten angående arbetsprogram-
28037: försämrats i hela landet i och med avverkningar-    met tas enligt den lokala arbetskraftsbyråns
28038: nas ökade mekaniseringsgrad, så att antalet         anvisningar, varvid man så vitt möjligt skall
28039: arbetstagare i skogsarbete under perioden           prioritera för uppgiftema lämpliga långtidsar-
28040: 1988-1992 har minskat från 20 000 till ca           betslösa.
28041: 11 000. När arbetsprogrammet för årets skogs-          Skogsförbättringsverksamhetens betydelse
28042: förbättringsarbete gjordes upp, fåstes för varje    och dess sysselsättande verkan inom skogshus-
28043: skogsnämnds vidkommande särskild uppmärk-           hållningen som helhet betraktad är dock liten
28044: samhet vid att sysselsättningssynpunktema blev      jämfört med den egentliga avverkningen och
28045: beaktade. Skogsförbättringsmedel har oftare än      dess ekonomiska betydelse. Därför är möjlighe-
28046: förut anvisats till arbetsformer vilkas omedel-     tema att förbättra skogsarbetamas sysselsätt-
28047: bara sysselsättande verkan är den effektivaste,     ningssituation genom ökade. skogsförbättrings-
28048: dvs. till vård av plantbestånd och, som ett nytt    medel mycket begränsade. A andra sidan kan
28049: slag av arbete, till iståndsättning av ung skog     regeringen inte heller påverka mekaniseringen av
28050: samt till dessa hörande insamling av energived.     avverkningen i privatägda skogar.
28051: Därigenom har också Lapplands och nord-                Regeringen är medveten ·om skogsarbetamas
28052: östra Finlands skogsnämnder i arbetsprogram-        svåra sysselsättningssituation särskilt i de nord-
28053: met för skogsförbättringsarbeten 1993 anvisats      ligaste delama av Finland. Jord- och skogs-
28054:                                         1993 vp -   KK 191                                           5
28055: 
28056: bruksministeriet kommer under vårens lopp att       ren för deras användning samt hur medlen skall
28057: tillsätta en arbetsgrupp för att utreda finansie-   fördelas regionalt och per arbetsgren med beak-
28058: ringsbehovet för skogsförbättringsarbeten under     tande av miljöskydds- och sysselsättningssyn-
28059: den närmaste framtiden. Samtidigt utreds i vii-     punkter. Samtidigt utreds även förutsättningar-
28060: ken mån de statsmedel som anvisats skogsför-        na för att hålia i kraft lagen om iståndsättning av
28061: bättringsverksamheten är tillräckliga och villko-   underproduktiva skogar i Lappland.
28062: 
28063:      Helsingfors den 29 april 1993
28064:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
28065:                                                 1993 vp
28066: 
28067: Kirjallinen kysymys 192
28068: 
28069: 
28070: 
28071: 
28072:                                    A. Ojala ym.: Säästötoimenpiteiden järkevästä kohdentamisesta
28073:                                       puolustusvoimissa
28074: 
28075: 
28076:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28077: 
28078:    Hallituksen päättämät valtion menojen leik-        liseksi. Henkilöstön supistukset tulisikin ajoittaa
28079: kaukset kohdistuvat- sinänsä aivan oikein-            nousukaudelle. Nyt tulisi tyytyä henkilöstön
28080: myös puolustusvoimiin. Puolustusvoimat ovat           luonnolliseen poistumaan. Kolmanneksi koti-
28081: päättäneet toteuttaa nämä säästöt pääasiassa          maisen polttoaineen käytön lopettaminen vie
28082: henkilöstömenoja leikkaamalla; pääesikunta ar-        työpaikkoja myös muualta kuin puolustusvoi-
28083: vioi, että säästöjen aikaansaaminen edellyttää yli    mista, nimittäin puun ja turpeen tuotannosta.
28084: 2 800 viran tai vastaavan toimen supistusta.          Neljänneksi voidaan todeta kotimaisen poltto-
28085: Noin 1 700 henkilötyövuotta aiotaan leikata toi-      aineen käytön rajoittamisen olevan ristiriidassa
28086: mintoja rationalisoimalla esimerkiksi kiinteis-       hallituksen energiapolitiikan kanssa, joka aina-
28087: tönhuollosta.                                         kin julkilausuttujen tavoitteiden mukaan pyrkii
28088:    Puolustusvoimien kiinteistöjä on lämmitetty        lisäämään kotimaisen polttoaineen käyttöä mm.
28089: kotimaisella polttoaineena, hakkeella ja turpeel-     työllisyyssyistä.
28090: la. Nyt kotimaisen polttoaineen käytöstä aio-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28091: taan luopua ja siirtyä öljylämmitykseen. Hak-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28092: keen ja turpeen käyttö vaatii kiinteistöitä enem-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28093: män henkilökuntaa kuin öljyllä lämmittäminen.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28094: Esimerkiksi puolustusministeriön Tampereen
28095: rakennustoimiston toimialueella nykyisestä lä-                  Onko Hallitus vakavasti arvioinut
28096: hes 200 henkilöstä aiotaan vähentää 23 henkilöä,             puolustusvoimien säästötoimenpiteiden
28097: joista suurin osa joudutaan irtisanomaan.                    - erityisesti kotimaisen polttoaineen
28098:    Siirtyminen kotimaisesta polttoaineesta tuon-             käytön rajoittamisen- vaikutuksia työl-
28099: tipolttoaineeseen on monellakin tapaa kansanta-              lisyyden ja kotimaisen energian käytön
28100: loudellisesti järjetöntä. Ensinnäkin se lisää tuon-          lisäämisen kannalta, ja
28101: tipanoksia, mikä on nykyisellä valuuttakurssilla                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28102: kallista. Tuontia korvaava kotimainen tuotanto               siin kohdentaakseen puolustusvoimien
28103: kärsii. Toiseksi puolustusvoimien henkilöstövä-              menojen leikkauksia siten, että ne eivät
28104: hennykset pahentavat avointa työttömyyttä ja                 olisi ristiriidassa järkevän työllisyys- ja
28105: valtion verotuloja. Säästövaikutus jää minimaa-              energiapolitiikan kanssa?
28106: 
28107:      Helsingissä 1 päivänä,huhtikuuta 1993
28108: 
28109:           Arja Ojala                 Marjatta Stenius-Kaukonen    Heikki A. Ollila
28110:           Eila Rimmi                 Jukka Gustafsson             Pentti Lahti-Nuuttila
28111:           Timo Roos                  Reijo Lindroos               Satu Hassi
28112:                     Tuija Maaret Pykäläinen             Markku Vuorensola
28113: 
28114: 
28115: 
28116: 
28117: 2300321
28118: 2                                       1993 vp -    KK 192
28119: 
28120: 
28121: 
28122: 
28123:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28124: 
28125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       varuskunta liitetty kunnalliseen tai yksityiseen
28126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaukolämpöverkostoon. Ehtona kaukolämpö-
28127: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       verkkoon liittymiselle on aina ollut se, että sillä
28128: jeenne n:o 496 ohella toimittanut valtioneuvos-      on saavutettu selviä taloudellisia ja toiminnalli-
28129: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-       sia etuja ja että lämmitystehtävistä vapautunut
28130: edustaja Arja Ojalan ym. seuraavan sisältöisen       henkilöstö on voitu sijoittaa muihin tehtäviin
28131: kirjallisen kysymyksen n:o 192:                      puolustushallinnossa.
28132:                                                         Valtion nykyinen taloudellinen tilanne pakot-
28133:           Onko Hallitus vakavasti arvioinut          taa kuitenkin puolustushallinnonkin entistä
28134:        puolustusvoimien säästötoimenpiteiden ·       enemmän kaikessa toiminnassaan etsimään ta-
28135:        - erityisesti kotimaisen polttoaineen         loudellisempia ja tätä kautta henkilöstön vähen-
28136:        käytön rajoittamisen- vaikutuksia työl-       tämiseen johtavia toimintamalleja. Siirtyminen
28137:        lisyyden ja kotimaisen energian käytön        öljylämmitykseen tapahtuu kuitenkin yleensä
28138:        lisäämisen kannalta, ja                       vain sellaisissa puolustusvoimien kohteissa, jois-
28139:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sa kotimaisen polttoaineen käyttöhinta muodos-
28140:        siin kohdentaakseen puolustusvoimien          tuu liian korkeaksi eli yli 300 markaksi mega-
28141:        menojen leikkauksia siten, että ne eivät      wattitunnilta.
28142:        olisi ristiriidassa järkevän työllisyys- ja      Näin on jouduttu menettelemään mm. Säky-
28143:        energiapolitiikan kanssa?                     län varuskunnassa. Tehtyjen kannattavuuslas-
28144:                                                      kelmien jälkeen puolustusministeriö päätyi öljy-
28145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käyttöiseen ratkaisuun yksinomaan taloudelli-
28146: vasti seuraavaa:                                     sista syistä. Tehty ratkaisu tulee olemaan vuosi-
28147:                                                      tasolla nykyiseen lämmöntuottotapaan verrattu-
28148:    Puolustusvoimien omien lämpölaitosten läm-        na 2, 7 miljoonaa markkaa edullisempi. Kallein
28149: möntuotto on tapahtunut pääasiassa kotimaisil-       lämmöntuottamisratkaisu Säkylän varuskunnal-
28150: la polttoaineilla. Alkuaan lämpölaitokset käytti-    le olisi ollut uusia lämpölaitos omatoimisesti ja
28151: vät polttoaineenaan halkoja, joista siirryttiin      tuottaa lämpöä edelleenkin hakkeella. Kriisival-
28152:  1960- ja 1970-luvuilla hakkeeseen. Maailmanlaa-     miuden ylläpitämiseksi lämpökeskukseen jäte-
28153: juisen, vuonna 1974 alkaneen energiakriisin seu-     tään kuitenkin poikkeusolosuhteiden varalle
28154: rauksena lisättiin kotimaisten polttoaineiden        yksi kotimaista polttoainetta käyttävä lämpö-
28155: osuutta ja 1980-luvulla alettiin polttoaineena       kattila, jolla varuskunta pääosiltaan voidaan
28156: käyttää myös turvetta. Tällä hetkellä kotimais-      lämmittää.
28157: ten polttoaineiden osuus, kaukolämpö mukaan             Valkealan kunnassa sijaitsevan Vekaranjär-
28158: luettuna, on puolustushallinnon lämmöntuotan-        ven varuskunnan lämpökeskus tullaan myös
28159: nossa noin 50 %.                                     uusimaan ja lämmön tuottaminen annetaan ul-
28160:    Taloudellisuuden ja tuottavuuden vaatimus-        kopuolisen yhtiön hoidettavaksi. Toisin kuin
28161: ten lisääntyminen valtionhallinnossa on pakot-       Säkylässä Vekaranjärven lämpökeskus tulee toi-
28162: tanut myös puolustushallinnon etsimään yhä           mimaan kotimaisella polttoaineena, hakkeella
28163: edullisempia lämmöntuottotapoja. Kaukoläm-           tai turpeella.
28164: mityksen yleistyessä Suomessa on yhä useampi
28165: 
28166:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1993
28167: 
28168:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
28169:                                          1993 vp -   KK 192                                          3
28170: 
28171: 
28172: 
28173: 
28174:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28175: 
28176:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anslutningen till fjärrvärmenätet har alltid varit
28177: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       att uppenbara ekonomiska och funktionsmässi-
28178: 496 av den 1 april1993 till vederbörande medlem      ga fördelar därigenom har kunnat uppnås och
28179: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       att den personai som frigjorts i detta samman-
28180: Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 192:      hang har kunnat placeras i andra uppgifter inom
28181:                                                      försvarsförvaltningen.
28182:           Har Regeringen gjort en seriös bedöm-         Statens nuvarande ekonomiska situation
28183:        ning av de verkningar försvarsmaktens         tvingar likväl också försvarsförvaltningen att i
28184:        inbesparingsåtgärder - särskilt den be-       allt större utsträckning inom all verksamhet söka
28185:        gränsning som gäller användningen av          efter verksamhetsmodeller som är mera lönsam-
28186:        inhemskt bränsle - för med sig med            ma och som härigenom leder till minskning av
28187:        tanke på sysselsättningen och en ökad         personalen. Övergången till oljeuppvärmning
28188:        användning av inhemsk energi, och             sker dock i allmänhet endast vid sådana ställen
28189:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i          inom försvarsmakten där driftspriset för in-
28190:        syfte att fördela nedskämingama av för-       hemskt bränsle blir alltför högt, dvs. mer än
28191:        svarsmaktens utgifter på ett sådant sätt      300 mk per megawattimme.
28192:        att de inte står i konflikt med en fömuftig      Bl.a. vid Säkylän varuskunta har man varit
28193:        sysselsättnings- och energipolitik?           tvungen att förfara på detta sätt. Efter det att
28194:                                                      lönsamhetsberäkningama gjorts beslöt sig för-
28195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        svarsministeriet enbart av ekonomiska orsaker
28196: anföra följande:                                     för det altemativ som baserar sig på användning-
28197:                                                      en av olja. Denna lösning kommer att på årsnivå
28198:    Värmeproduktionen vid försvarsmaktens             vara 2,7 milj. mk förmånligare jämfört med det
28199: egna värmeanläggningar har huvudsakligen             nuvarande sättet för värmeproduktion. Det dy-
28200: byggt på användningen av inhemska bränslen.          raste värmeproduktionsaltemativet skulle ha
28201: Som bränsle vid värmeanläggningama användes          varit att Säkylän varuskunta själv hade fömyat
28202: ursprungligen vedträ, och på 1960- och 1970-         värmeanläggningen och fortgående producerat
28203: talen övergick man till flis. Som följd av den       värme med hjälp av flis. För att krisberedskapen
28204: världsomfattande energikrisen som började 1974       skall kunna upprätthållas lämnas dock med
28205: utökades andelen inhemskt bränsle och på 1980-       tanke på undantagsförhållanden en sådan vär-
28206: talet togs också torv i användning som bränsle.      mepanna kvar i viiken inhemskt bränsle används
28207: För närvarande är de inhemska bränslenas andel       och med viiken gamisonen i huvudsak kan
28208: av försvarsförvaltningens värmeproduktion, in-       värmas upp.
28209: beräknat fjärrvärmen, ca 50%.                           Värmecentralen i Vekaranjärven varuskunta
28210:    De ökade kraven på lönsamhet och produkti-        som är belägen i Valkeala kommun kommer
28211: vitet inom statsförvaltningen har tvingat också      också att fömyas och produktioneo av värme
28212: försvarsförvaltningen att se sig om efter mera       kommer att anförtros ett utomstående företag. 1
28213: förmånliga sätt att producera värme. 1 och med       motsats till vad fallet är i Säkylä kommer värme-
28214: att fjärrvärmen allmänt tagits i bruk i Finland      centralen i Vekaranjärvi att fungera med in-
28215: har allt fler gamisoner anslutits till ett kommu-    hemskt bränsle, dvs. med flis eller torv.
28216: nalt eller privat fjärrvärmenät. Ett villkor för
28217:      Helsingfors den 30 april 1993
28218: 
28219:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
28220:                                                 1993 vp
28221: 
28222: Kirjallinen kysymys 193
28223: 
28224: 
28225: 
28226: 
28227:                                    Gustafsson ym.: Invalidikuljetukseen soveltuvaksi varustetun pa-
28228:                                       kettiauton verokohtelusta
28229: 
28230: 
28231:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28232: 
28233:    Liikuntavammaisen, avustajaa tarvitsevan           taisista autoista, nousee auton hinta autoveron
28234: henkilön, erityisesti lapsen kuljettaminen tavalli-   vuoksi kohtuuttomaksi.
28235: sella henkilöautolla on kohtuuttoman hankalaa.           Vammaisten henkilöiden kuljetusongelmien
28236: Pyörätuoli ym. apuvälineet vievät autossa paljon      ratkaiseminen inhimillisellä tavalla siten, että
28237: tilaa, apuvälineet ovat raskaita ja vammaisen         vammaisen henkilön kuljettamiseen tarkoitetus-
28238: henkilön siirtäminen vaikeaa. Esimerkiksi vam-        ta pakettiautosta ei tarvitsisi maksaa autoveroa
28239: maisen lapsen vanhempien on monesti mahdo-            siinäkään tapauksessa, että auton tavaratilassa
28240: tonta järjestää lapsensa kuljetuksia.                 on istuin vammaista hoitavalle henkilölle, ei olisi
28241:     Jos vammaisen perhe tai muut huoltajat            yhteiskunnan kannalta suuri ponnistus. Erityi-
28242: hankkivat pakettiauton, johon asennetaan pyö-         sen polttavaksi tämän ongelman ratkaiseminen
28243: rätuolin nostolaite ja kiinnittimet, vammaisen        muodostuu nyt, kun kuntien tarjoamia sairaiden
28244: henkilön kuljettaminen helpottuu. Ongelmana           ja vammaisten kuljetuspalveluita on säästösyistä
28245: tässä tilanteessa on se, että vammainen henkilö       jouduttu vähentämään.
28246: on jätettävä pakettiauton tavaratilaan yksin kul-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28247: jetettavaksi kuin tavara. Tämä johtuu autoveroa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28248: koskevista säännöksistä.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28249:     Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28250: 6 b §:n mukaan yksinomaan tavaran kuljetuk-
28251: seen tarkoitettu pakettiauto on verosta vapaa.                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28252: Saman lain 6 c §:n mukaan pakettiauto voidaan                siin pakettiautojen verotuskohtelua kos-
28253:  katsoa yksinomaan tavaran kuljetukseen tarkoi-              kevien säännösten muuttamiseksi siten,
28254: tetuksi, jos siinä ei ole istuimia tavaratilassa.            että vammaisen henkilön kuljettamiseen
28255:  Toisin sanoen vammaista hoitavalle henkilölle ei            käytettävä pakettiauto voitaisiin vapaut-
28256: voida asentaa istuinta pakettiauton tavaratilaan             taa autoverosta myös siinä tapauksessa,
28257:  ilman, että pakettiauto muuttuu verolliseksi.               että auton tavaratilassa on istuin vam-
28258:  Koska kyse on yleensä yli 200 000 markan hin-               maista hoitavalle henkilölle?
28259: 
28260:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
28261: 
28262:            Jukka Gustafsson             Arja Ojala                Sinikka Hurskainen
28263:            Heikki A. Ollila             Markku Vuorensola         Pekka Räty
28264:            Tuija Maaret Pykäläinen      Matti Vähänäkki           Heikki Rinne
28265:            Riitta Myller                Håkan Nordman             Raimo Vuoristo
28266:            Jouni Backman                Martti Korhonen           Marjatta Stenius-Kaukonen
28267:                      Kyllikki Muttilainen                 Kari Urpilainen
28268: 
28269: 
28270: 
28271: 
28272:  2300321
28273: 2                                         1993 vp -    KK 193
28274: 
28275: 
28276: 
28277: 
28278:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28279: 
28280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ajoneuvoihin. Tämä aiheutti eräissä tapauksissa
28281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          epäjohdonmukaisia tilanteita tai suoranaiseksi
28282: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-         veronkierroksi katsottavia ilmiöitä henkilöauton
28283: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja pakettiauton välisellä raja-alueella.      .
28284: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Gustafssonin           Kun henkilöiden kuljetusta pakettiautossa
28285: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 193:                    koskevia säädöksiä tarkennettiin, pidettiin sa-
28286:                                                        malla kohtuullisena laajentaa vaikeavammaisten
28287:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         invalidien mahdollisuutta matkustaa pakettiau-
28288:        siin pakettiautojen verotuskohtelua kos-        ton tavaratilaan asianmukaisesti kiinnitetyssä
28289:        kevien säännösten muuttamiseksi siten,          pyörätuolissa ilman, että auton katsottaisiin tä-
28290:        että vammaisen henkilön kuljettamiseen          män vuoksi tulevan autoveron alaiseksi. Tätä
28291:        käytettävä pakettiauto voitaisiin vapaut-       mahdollisuutta ei ole rajoitettu pakettiauton
28292:        taa autoverosta myös siinä tapauksessa,         koon tai painon mukaan. Edellytyksenä on ai-
28293:        että auton tavaratilassa on istuin vam-         noastaan auton varustaminen liikenneturvalli-
28294:        maista hoitavalle henkilölle?                   suuden kannalta asianmukaisilla pyörätuolin
28295:                                                        kiinnityslaitteilla. Myöskään näin kuljetettavaa
28296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           henkilölukua ei ole rajoitettu. Laissa kylläkin
28297: vasti seuraavaa:                                       on säädetty, että kukin pyörätuolipaikka vä-
28298:                                                        hentää yhdellä autoon tavaratilan koon perus-
28299:    Henkilökuljetusmahdollisuuksia pakettiau-           teella muutoin sallittujen tilapäisistuinten luku-
28300: ton tavaratilaan sijoitettavilla ·istuimilla säädel-   määrää.
28301: lään sekä auto- ja moottoripyöräverosta anne-             Kysymyksen perusteluosassa viitataan niihin
28302: tun lain säännöksissä että tieliikennelain nojalla     tapauksiin, joissa vammainen tarvitsee vierellään
28303: annetuissa säännöksissä. Verolain säännösten           ajoneuvossa avustavan henkilön. Mainittua pyö-
28304: tarkoituksena on verotusta varten rajata riittä-       rätuolissa matkustamista koskevaa pakettiauton
28305: vän yksikäsitteisesti ja vailla veronkiertomah-        käytön laajennusta ei näissä tapauksissa ole
28306: dollisuuksia henkilökuljetukseen tarkoitetut ajo-      pidetty riittävänä. Voidaan todeta, että kun
28307: neuvot. Samoin tieliikennesäännösten mukaan            avustavallehenkilölle voisi nykyisten säännösten
28308: pakettiauto luokitellaan henkilöautoksi, jos au-       mukaan asentaa lisäistuimen vasta tavaratilal-
28309: ton tavaratila varustetaan kiinteillä istuimilla       taan vähintään 8 m 3:n kokoiseen autoon, kysees-
28310: henkilökuljetusta varten. Sen sijaan pakettiau-        sä on pyörätuolia käyttävän vammaisen kulje-
28311: ton tavaratilan tilapäisistuimia koskevissa tielii-    tustarpeeseen nähden epätarkoituksenmukaisen
28312: kennesäännöksissä on kysymys lähinnä liikenne-         kookas ajoneuvo.
28313: turvallisuustavoitteista.                                 Kuten kysymyksessä esitetään, yhtenä mah-
28314:    Autoverolain säännöksiä, jotka koskevat             dollisuutena kehittää säännöksiä ainakin osalle
28315:    pakettiauton verotusta, tarkistettiin 31.5.1990     vammaisia nykyistä paremmin soveltuviksi saat-
28316: annetulla lain muutoksella (478/90). Uusien            taisi olla mahdollistaa pyörätuolikiinnikkeiden
28317: säännösten mukaan pakettiauton tavaratilaan            lisäksi tilapäisistuimen käyttö myös pienemmis-
28318: saadaan asentaa yksi tilapäistuin, jos tavara-         sä pakettiautoissa silloin, kun pyörätuolia käyt-
28319: tilan tilavuus on vähintään 7 m 3, kaksi tilapäis-     tävän vammaisen henkilön vamman laatu, kun-
28320: istuinta, jos tilavuus on vähintään 8 m 3 ja kol-      to, ikä tai muut tällaiset tekijät edellyttävät
28321: me tilapäisistuinta, jos tavaratilaa on vähintään      saattajaa. Olosuhteet olisi arvioitava tapauskoh-
28322: 9 m 3• Tilapäisistuimet on sijoitettava selkänoja      taisesti ja ylimääräinen tilapäisistuin sallittaisiin
28323: menosuuntaan päin heti kuljettajan istuimen ja         vain niin kauan kuin auto on tässä käytössä.
28324: tämän vieressä olevien istuinten taakse. Aiem-         Siten ylimääräinen tilapäisistuin olisi poistetta-
28325: min lisäistuinten asentaminen oli tieliikenne-         va, kun auto esimerkiksi myydään tai luovute-
28326: säännösten sallimissa rajoissa mahdollista kaik-       taan muuhun kuin pyörätuolia käyttävän invali-
28327: kiin omalta painoltaan yli 1 800 kilon painoisiin      din käyttöön. Kun tilapäisistuin asennettaisiin
28328:                                           1993 vp -   KK 193                                          3
28329: 
28330: tieliikennesäännöksissä määrätyllä tavoin, ajo-       Lain muutos muodostuisi helpommaksi toteut-
28331: neuvon luokittelu ei muuttuisi pakettiautosta         taa, jos pakettiautojen ja henkilöautojen vero-
28332: henkilöautoksi, joskin auto olisi nykyisten auto-     tuksen ero jatkossa kaventuisi.
28333: verosäännösten mukaan verollinen.                         Periaatteessa edellä luonnosteltu menettely
28334:     Yhtenä keskeisenä vaikeutena kuvatunlaises-       voitaisiin kuitenkin yksittäistapauksissa toteut-
28335: ta säätelystä autoverolaissa on, että laissa olisi    taa ilman säädösmuutoksiakin veronhuojennus-
28336: käytännössä mahdoton tyydyttävällä tavalla            teitse. Autoverolain 18 §:ssä oleva veronhuojen-
28337: luetella niitä tapauksia, joissa ylimääräisen tila-   nussäännös mahdollistaa veronhuojennuksen
28338: päisistuimen käyttö sallittaisiin. Nykyisestä au-     myöntämisen esimerkiksi edellä luonnehdituilla
28339: toveronpalautusmenettelystä saatujen kokemus-         tilapäisistuimen laatuaja auton luovutustilantei-
28340: ten mukaan tällaiselle säätelylle jouduttaisiin       ta koskevilla ehdoilla. Yhtenä merkittävänä teki-
28341: asettamaan korkeat oikeusvarmuusvaatimukset           jänä huojennusta mahdollisesti myönnettäessä
28342: eikä autoverotuksen alalla ole sellaista viran-       voisi olla se; että kyseessä ei olisi pakettiauton
28343: omaista, jolla olisi riittävästi asiantuntemusta      henkilöautoksi muuttamisen hyödyntäminen
28344: tämänkaltaisten seikkojen arviointiin. Käytän-        esimerkiksi auton myöhemmissä luovutustilan-
28345: nössä tämä tehtävä voisi kuulua lähinnä Auto-         teissa. Tällaisen veronhuojennuskäytännön luo-
28346: rekisterikeskuksen alaisuuteen. Autorekisteri-        minen olisi lähinnä verohallituksen asiana. Val-
28347: keskus on kuitenkin juuri muuttunut liikelaitok-      tiovarainministeriö seuraa, tehdäänkö vastedes
28348:  seksi.                                               tämäntapaisia veronhuojennushakemuksia ja
28349:     Valtiovarainministeriössä selvitetään, voitai-    myös sitä, miten mahdolliset hakemukset rat-
28350:  siinko säännöksiä muuttaa sanotun suuntaisesti.      kaistaan.
28351:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1993
28352: 
28353:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28354: 4                                          1993 vp -    KK 193
28355: 
28356: 
28357: 
28358: 
28359:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28360: 
28361:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inkonsekvenser eller till fenomen som måste
28362: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          betraktas som ren skattesmitning inom gräns-
28363: den 1 april 1993 till vederbörande medlem av            området mellan personbil och paketbil.
28364: statsrådet översänt följande av riksdagsman                När författningama angående persontran-
28365: Gustafsson m.fl. undertecknade spörsmål nr              sport i paketbilar reviderades, ansåg man det
28366: 193:                                                    samtidigt vara skäligt att utvidga gravt handi-
28367:                                                         kappade invaliders möjlighet att resa i en rullstol
28368:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          som var fastgjord på behörigt sätt i lastutrym-
28369:         att ändra stadgandena angående beskatt-         met, utan att bilen för den skull påförs bilskatt.
28370:         ningen av paketbilar så att en paketbil         Denna möjlighet har inte begränsats enligt pa-
28371:         som används för transport av en handi-          ketbilens storlek eller vikt. Den enda förutsätt-
28372:         kappad kunde befrias från bilskatt även i       ningen är att bilen förses med sådana anordning-
28373:         det fall att det i bilens bagageutrymme         ar för fastgörande av rullstol som är nödvändiga
28374:         finns en sits för den som sköter den            från trafiksäkerhetssynpunkt. Antalet personer
28375:         handikappade?                                   som transporteras på detta sätt är inte heller
28376:                                                         begränsat. I lagen stadgas det visserligen att
28377:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           varje får rullstol avsedd plats minskar antalet
28378: anföra följande:                                        extra sitsar som annars är tillåtet på gundval av
28379:                                                         lastutrymmets volym med en.
28380:     Möjlighetema till persontransport genom in-             I spörsmålets motivering hänvisas det till
28381: stallering av sitsar i en paketbils lastutrymme         sådana fall då den handikappade behöver en
28382: regleras både genom stadganden i lagen om bil-          ledsagare bredvid sig i fordonet. Nämnda ut-
28383: och motorcykelskatt och genom stadganden som            vidgning av användningen av paketbil som gäller
28384: getts med stöd av vägtrafiklagen. Avsikten med          resa i rullstol har ansetts vara otillräcklig i dessa
28385: stadgandena i skattelagen är att för beskattning-       fall. Det kan konstateras att då det för ledsaga-
28386: en tillräckligt entydigt och utan möjligheter att       ren enligt de nuvarande stadgandena kan instal-
28387: kringgå skatt avgränsa de fordon som är avsed-          leras en extra sits först när bilen har ett lastut-
28388: da för persontransport. På samma sätt klassifice-       rymme vars volym är minst 8 m3 är detJråga om
28389: ras en paketbil enligt vägtrafikstadgandena som         en oändamålsenligt stor bil med avseende på
28390: en personbil om bilens lastutrymme utrustas             transportbehovet för en handikappad som an-
28391: med fasta sitsar för persontransport. I de vägtra-      vänder rullstol.
28392: fikstadganden som gäller tillfälliga sitsar i en            En möjlighet att utveckla stadgandena så att
28393: paketbils lastutrymme är det däremot närmast            de bättre än nu är anpassade för åtminstone en
28394: fråga om trafiksäkerhetsmål.                            del handikappade kunde, såsom det föreslås i
28395:     De stadganden i bilskattelagen som gäller           spörsmålet, vara att göra det möjligt att också i
28396: beskattningen av paketbilar ändrades genom              mindre paketbilar installera en extra sits utöver
28397: ändringen av lagen den 31 maj 1990 (478/90).            anordningama för fastgörande av rullstol, när
28398: Enligt de nya stadgandena får i en paketbils            den handikappade personens handikapp, kondi-
28399: lastutrymme installeras en tillfällig sits om lastut-   tion, ålder eller andra sådana omständigheter
28400: rymmets volym är minst 7 m3, två tillfålliga sitsar     förutsätter en ledsagare. Omständighetema bör
28401: om volymen är minst 8 m3 och tre tillfålliga sitsar     övervägas från fall till fall och en extra tillfälljg
28402: om lastutrymmets volym är minst 9 m3• De                sits tillåtas endast så länge som bilen används för
28403: tillfälliga sitsama skall placeras med ryggen mot       detta ändamål. Sålunda bör den extra tillfälliga
28404: färdriktningen omedelbart bakom förarsitsen             sitsen avlägsnas när bilen: t.ex. säljs eller överlåts
28405: och sitsama brevid denna. Tidigare var det inom         för annat bruk än för en invalid som använder
28406: de gränser vägtrafikstadgandena tillät möjligt att      ru11stol. När den tillfälliga sitsen installeras på
28407: installera extra sitsar i alla fordon vars egenvikt     det sätt som bestäms i vägtrafikstadgandena
28408: översteg 1 800 kg. Detta ledde i vissa fall till        skall klassificeringen av fordonet inte ändras
28409:                                             1993 vp -   KK 193                                           5
28410: 
28411: från paketbil till personbil, även om bilen enligt      skulle bli enklare att genomföra ändringen om
28412: de gällande stadgandena om bilskatt är skatte-          skillnaden i beskattningen av paketbilar och
28413: pliktig.                                                personbilar skulle bli mindre i fortsättningen.
28414:     En av de centrala svårighetema med en regle-            I princip kunde det ovan beskrivna förfarings-
28415: ring av det beskrivna slaget i bilskattelagen är att    sättet dock 1 enskilda fall även genomföras
28416: det i praktiken är omöjligt att i lagen på ett          genom skattelättnader, utan stadgeändringar.
28417: tillfredsställande sätt uppräkna de fall där det är     Stadgandet om skattelättnad i 18 § bilskattela-
28418: tillåtet att använda en extra tillfällig sits. Enligt   gen gör det möjligt att bevilja skattelättnad t.ex.
28419: de erfarenheter man fått av det nuvarande förfa-        på ovan karaktäriserade villkor angående den
28420: ringssättet med bilskatteåterbäring skulle man          tillfälliga sitsens art och omständighetema vid
28421: bli tvungen att ställa höga rättssäkerhetskrav på       överlåtelse av bilen. När skattelättnad eventuellt
28422: sådant stadgande. Inom bilbeskattningens om-            beviljas kunde en omständighet av betydelse
28423: råde finns det inga sådana myndigheter som har          vara att det inte är fråga om att dra nytta av
28424: tillräcklig sakkunskap för en värdering av om-          ändringen av en paketbil till personbil t.ex. vid
28425: ständigheter av detta slag. I praktiken kunde           senare tillfällen när bilen överlåts. Att skapa en
28426: denna uppgift närmast höra till Bilregistercen-         sådan skattelättnadspraxis är närmast skattesty-
28427: tralen. Bilregistercentralen har dock nyligen bli-      relsens sak. Finansministeriet följer med om
28428: vit ett affårsverk.                                     sådana ansökningar om skattelättnad görs i
28429:     Frågan om stadgandena kunde ändras i den-           framtiden och hur eventuella ansökningar av-
28430: na riktning utreds inom finansministeriet. Det          görs.
28431: 
28432:      Helsingfors den 3 maj 1993
28433: 
28434:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
28435:                         j
28436:                         j
28437:                     j
28438:                     j
28439:                 j
28440:                 j
28441:             j
28442:             j
28443:         j
28444:         j
28445:     j
28446:     j
28447: j
28448: j
28449:                                                1993 rd
28450: 
28451: Skriftligt spörsmål 194
28452: 
28453: 
28454: 
28455: 
28456:                                 Malm m.fl.: Om justering av gårdsbrukets utjämningsreserverings-
28457:                                       system
28458: 
28459: 
28460:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28461: 
28462:    I lantbruksinkomstförhandlingarna våren          en. På många gårdar, t.ex. gårdar med fjäderfä-
28463: 1990 kom parterna överens om att ersätta lant-      och svinproduktion, kan inkomsterna variera
28464: brukets investeringsreserveringar med ett nytt      avsevärt från år till år.
28465: utjämningsreserveringssystem. Stadgandet om            Taket på utjämningsreserveringen på 40 000
28466: utjämningsreserveringen infördes i gårdsbruks-      mark begränsar på ett oskäligt och ojämlikt sätt
28467: skattelagen 10 a-10 c paragrafer och tillämpa-      möjligheterna för lantbrukarna att använda sig
28468: des första gången i beskattningen för 1991.         av utjämningsreserveringen och bör i enlighet
28469: Reserveringens belopp utgör högst 30 procent av     med lantbruksinkomstavtalet från 1990 avskaf-
28470: lantbrukets nettoinkomst. Utjämningsreserve-        fas.
28471: ringens maximibelopp bestämdes till 40 000 mk.         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28472: Enligt avtalet skulle maximibeloppet gälla en-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28473: dast under de två första åren (L 718/90, RP 64/     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
28474: 1990 rd).                                           följande spörsmål:
28475:    I samband med den nyss genomförda kapital-
28476: skattereformen ändrades inte denna paragraf på                Vilka åtgärder och med viiken tidta-
28477: denna punkt.                                               bell avser Regeringen förverkliga lant-
28478:    För maximal utjämningsreservering förutsätts            bruksinkomstavtalet från våren 1990 när
28479: således en nettoinkomst på 133 334 mark. En                det gäller att genomföra ett nytt utjäm-
28480: högre inkomst höjer inte utjämningsreservering-            ningsreserveringssystem?
28481: 
28482:      Helsingfors den 1 april 1993
28483: 
28484:                     Håkan Malm                              Henrik Westerlund
28485: 
28486: 
28487: 
28488: 
28489: 2300321
28490: 2                                      1993 vp -   KK 194
28491: 
28492: Kirjallinen kysymys 194                                                                  Suomennos
28493: 
28494: 
28495: 
28496: 
28497:                                  Malm ym.: Maatilatalouden tasausvarausjärjestelmän tarkistami-
28498:                                     sesta
28499: 
28500: 
28501:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28502: 
28503:    Maataloustuloneuvotteluissa osapuolet sopi-     Monilla tiloilla, esim. siipikarja- ja sikatuotan-
28504: vat keväällä 1990 maatalouden investointiva-       toon suuntautuneilla tiloilla, tulot voivat vaih-
28505: rausten korvaamisesta tasausvarausjärjestelmäl-    della huomattavasti vuosittain.
28506: lä. Tasausvarausta koskeva säännös otettiin           Tasausvarauksen 40 000 markan katto rajoit-
28507: maatilatalouden tuloverolain 10 a-10 c §:äänja     taa kohtuuttomasti ja eriarvoisesti maanviljeli-
28508: sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1991   jöiden mahdollisuuksia käyttää tasausvarausta,
28509: verotuksessa. Varauksen suuruus on enintään 30     ja se tulee vuoden 1990 maataloustulosopimuk-
28510: prosenttia maatalouden nettotuloista. Tasausva-    sen mukaisesti poistaa.
28511: rauksen enimmäismääräksi päätettiin· 40 000           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28512: markkaa. Sopimuksen mukaan enimmäismäärä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28513: koskisi ainoastaan kahta ensimmäistä vuotta (L     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28514: 718/90, HE 64/1990 vp).                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28515:    Äskettäin toteutetussa pääomaverouudistuk-
28516: sessa tätä pykälää ei tältä osin muutettu.                   Millaisin toimenpitein ja millä aika-
28517:    Täysimääräisen tasausvarauksen saamiseksi              taululla Hallitus aikoo toteuttaa kevään
28518: edellytetään siis 133 334 markan nettotuloa.              1990 maataloustulosopimuksen uuden
28519: Suuremmat tulot eivät korota tasausvarausta.              tasausvarausjärjestelmän osalta?
28520: 
28521:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1993
28522: 
28523:                     Håkan Malm                              Henrik Westerlund
28524:                                        1993 vp -   KK 194                                          3
28525: 
28526: 
28527: 
28528: 
28529:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28530: 
28531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jien keskusjärjestöjen välillä helmikuussa 1990
28532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      solmitussa maataloustulosopimuksessa. Sano-
28533: olette 1 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-     tussa sopimuksessa sovittiin lisäksi, että varauk-
28534: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   selle asetettava 40 000 markan enimmäismäärä
28535: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Håkan Mal-      koskisi vain kahta ensimmäistä vuotta.
28536: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Veropolitiikan yleisen suuntauksen mukaises-
28537: n:o 194:                                           ti varausjärjestelmiä on sittemmin supistettu
28538:                                                    pääomaverotuksen uudistuksen yhteydessä, jol-
28539:           Millaisin toimenpitein ja millä aika-    loin yhteisöverokannaksi tuli 25 prosenttia ja
28540:        taululla Hallitus aikoo toteuttaa kevään    progressiivisen asteikon mukaan verotettavien
28541:        1990 maataloustulosopimuksen uuden          yrittäjien pääomaveroprosentiksi tuli 25. Muista
28542:        tasausvarausjärjestelmän osalta?            yrittäjistä poiketen maatalousyrittäjien verotuk-
28543:                                                    sen tulopohjaan ei tehty veropohjaa laajentavia
28544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       muutoksia, samoin kuin myös varausjärjestelmä
28545: vasti seuraavaa:                                   säilytettiin ennallaan.
28546:                                                       Tulontasauskeinona tasausvarausta voidaan
28547:    Vuoden 1991 alusta tuli voimaan maatilata-      puoltaa sillä, että sääolosuhteilla on maatalou-
28548: louden tuloverolain muutos (718/90), johon si-     den tuloon merkittävä vaikutus. Tämä oli lähtö-
28549: sältyi uusi tasausvarausjärjestelmä. Tasausvara-   kohtana säännöstä laadittaessa. Kysymyksessä
28550: us perustui Maatalousverotyöryhmä-89:n teke-       mainituilla siipikarja- ja sianlihatuotantoon
28551: mään ehdotukseen (Työryhmämuistio VM: 26),         suuntautuneilla tiloilla tulonvaihtelu työryhmän
28552: ja hallituksen esityksen antamisesta eduskunnal-   tekemän selvityksen mukaan on vähäisempää
28553: le sovittiin valtioneuvoston ja maataloustuotta-   kuin viljatiloilla.
28554: 
28555:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
28556: 
28557:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
28558: 4                                      1993 vp -   KK 194
28559: 
28560: 
28561: 
28562: 
28563:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
28564: 
28565:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       propositionen till riksdagen. De kom dessutom i
28566: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av     avtalet överens om att maximibeloppet 40 000
28567: den 1 april 1993 till vederbörande medlem av       mark för en reservering endast skall gälla under
28568: statsrådet översänt följande av riksdagsman        de två första åren.
28569: Håkan Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr            Enligt den allmänna trenden inom skattepoli-
28570: 194:                                               tiken har reserveringssystemen sedermera in-
28571:                                                    skränkts i samband med reformen av kapitalbe-
28572:           Vilka åtgärder och med viiken tidta-     skattningen, varvid samfundsskattesatsen blev
28573:        bell avser Regeringen förverkliga lant-     25 % och kapitalskatteprocenten för företagare
28574:        bruksinkomstavtalet från våren 1990 när     som beskattas enligt en progressiv skala 25 %.
28575:        det gäller att genornföra ett nytt utjäm-   Till skillnad från beskattningen av de andra
28576:        ningsreserveringssystem?                    företagama företogs inga sådana ändringar i
28577:                                                    inkomstbasen för beskattningen av lantbruksfö-
28578:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      retagare som skulle ha breddat skattebasen.
28579: anföra följande:                                   Även reserveringssystemet bibehölls som förut.
28580:                                                       Som inkomstutjämningsmetod kan utjäm-
28581:    Vid ingången av 1991 trädde en ändring av       ningsreserveringar försvaras med att väderleks-
28582: inkomstskattelagen för gårdsbruk (718/90) i        förhållandena har en avgörande inverkan på
28583: kraft. Den innehöll ett nytt utjämningsreserve-    inkomsten av lantbruket. Detta var utgångs-
28584: ringssystem. Utjämningsreserveringen baserade      punkten när stadgandet utarbetades. Variatio-
28585: sig på Jordbruksskattearbetsgruppen-89:s för-      nema i inkomsterna för de gårdar med fjäderfå-
28586: slag (arbetsgruppspromemoria FM: 26) och           och svinproduktion som nämns i spörsmålet är
28587: statsrådet och lantbruksproducentemas central-     enligt arbetsgruppens utredning mindre än för
28588: organisationer kom i lantbruksinkomstavtalet i     gårdar med spannmålsodling.
28589: februari 1990 överens om att avlåta regerings-
28590: 
28591:     Helsingfors den 6 maj 1993
28592: 
28593:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
28594:                                               1993 vp
28595: 
28596: Kirjallinen kysymys 195
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 
28601:                                   Aittoniemi: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttamisesta
28602: 
28603: 
28604: 
28605:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28606: 
28607:    Viime eduskuntavaalien alla ja myös sen jäl-        Jotta tärkeä asia ei unohtuisi ja jäisi vaalilu-
28608: keen erityisesti Suomen Keskusta antoi selkeän      pausten alle, niin edellä olevan perusteella ja
28609: sanallisesti ymmärtää, että ns. kansaneläkeuu-      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
28610: distuksen neljäs vaihe tullaan toteuttamaan vaa-    taten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asi-
28611: likauden aikana. Senjälkeen hallitus on tarkista-   anomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
28612: nut aikatauluaan, mutta pysynyt kuitenkin siinä,    symyksen:
28613: että uudistuksen toteuttaminen pannaan käyn-
28614: tiin ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Sen jäl-                Milloin Hallitus ryhtyy lupaamiinsa
28615: keen asiasta ei ole kuulunut mitään.                        toimenpiteisiin kansaneläkeuudistuksen
28616:                                                             IV vaiheen toteuttamiseksi?
28617:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
28618:                                           Sulo Aittoniemi
28619: 
28620: 
28621: 
28622: 
28623: 230032J
28624: 2                                       1993 vp -    KK 195
28625: 
28626: 
28627: 
28628: 
28629:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28630: 
28631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitusohjelman mukaan "kansaneläkkeissä
28632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toteutetaan yksilöllisen eläkkeen periaate poista-
28633: olette 2 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      malla asteittain puolisoalenema. Uudistus aloite-
28634: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    taan vuonna 1993, jolloin päätetään myös lop-
28635: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-      puaikataulusta. Hallitus myös nostaa kansan-
28636: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         eläkkeiden tasoa kohdistaen sen veteraaneihin ja
28637: n:o 195:                                            muihin pienituloisimpiin eläkkeensaajiin halli-
28638:                                                     tusohjelman mukaan. Hallitus ottaa kantaa kan-
28639:           Milloin Hallitus ryhtyy lupaamiinsa       saneläke- ja työeläkeindeksin yhtenäistämiseen
28640:        toimenpiteisiin kansaneläkeuudistuksen       Eläkekomitea 90:n työn päätyttyä".
28641:        IV vaiheen toteuttamiseksi?                     Hallitusohjelman laatimisen jälkeen julkisen
28642:                                                     sektorin rahoitusasema on heikentynyt voimak-
28643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaasti. Tästä syystä on sosiaaliturvan uudistusai-
28644: vasti seuraavaa:                                    kataululiekin jouduttu asettamaan pitemmän
28645:                                                     aikavälin tavoitteet. Sosiaaliturvassa lähiajan
28646:    Kansaneläkejärjestelmään on tullut vuoden        muutostoimenpiteet joudutaan kohdistamaan
28647: 1991 syyskuun alusta merkittäviä parannuksia.       sellaisiin eläke- ja toimeentulojärjestelyihin, jot-
28648: Puolisoiden lisäosa nousi 81 %:sta 85 %:iin yksi-   ka turVaavat vähimmäistoimeentulon varassa
28649: näisen henkilön lisäosan määrästä. Lisäosa mak-     elävien henkilöiden etuudet ja mahdollistavat
28650: setaan 85 %:n suuruisena kummallekin puoli-         etuuksien häiriöttämän maksamisen. Suomen
28651: soista. Ensiksi eläkkeelle jääneen puolison lisä-   itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden merkeissä
28652: osa maksetaan entisen suuruisena, ja uudistuk-      kansaneläkkeen varassa elävien rintamaveteraa-
28653: sen jälkeen eläkkeelle jäävä saa lisäosan maini-    nien asemaa parannettiin nostamalla heidän yli-
28654: tun 85 %:n suuruisena. Lisäosan korotukset ovat     määräisen rintamalisänsä määrä lokakuun 1992
28655: uudistuksen jälkeen kuntaryhmästä riippuen 77       alusta 25 %:iin kansaneläkkeen lisäosan määräs-
28656: mk:sta 73 mk:aan kuukaudessa.                       tä. Myös vähimmäiseläkkeen indeksitarkistukset
28657:    Myös vähimmäisturvaa takaava asumistuki-         pystyttiin toteuttamaan vuoden 1993 alusta,
28658: järjestelmä uudistui 1.9.1991 lukien. Hyväksyt-     vaikka työeläkeindeksiin tehtiin jo indeksimää-
28659: tävien asumiskustannusten enimmäismäärä             rän vähentämistä koskevia tarkistuksia. Parhail-
28660: nousi Helsingissä runsaalla 700 markalla, Es-       laan hallitus selvittää mahdollisuuksia indeksi-
28661: poossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vajaalla 700      järjestelmän kehittämiseksi siten, että eläkein-
28662: markalla ja muissa kunnissa vajaalla 500 mar-       deksi entistä enemmän turvaisi kulutustasoa.
28663: kalla kuukaudessa. Omakotitalossa asuvien              Kansaneläkkeen lisäosan määräytymissään-
28664: kunnossapitonormi nousi liki kaksinkertaiseksi.     nöksiä on tarkoitus parantaa puolisoilla talou-
28665: Myös asumistuen tulosidonnaisuus lieveni. Asu-      dellisen tilan helpottuessa siten, että lisä voidaan
28666: mistuen uudistus nosti enimmäismääräistä asu-       asteittain nostaa yksinäisen henkilön lisäosan
28667: mistukea kuntaryhmästä ja perhesuhteista riip-      suuruiseksi. Uudistussuunnitelman aikataulu tu-
28668: puen 800-1 000 mk:aan kuukaudessa.                  lee ratkaistavaksi valtion vuoden 1994 talousar-
28669:                                                     vioesityksen käsittelyn yhteydessä.
28670:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1993
28671: 
28672:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
28673:                                          1993 vp -   KK 195                                            3
28674: 
28675: 
28676: 
28677: 
28678:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28679: 
28680:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inom folkpensionerna principen om mdividuell
28681: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       pension genom att systemet med nedsatt folk-
28682: den 2 april 1993 tili vederbörande medlem av         pension tili makar gradvis slopas. Reformen
28683: statsrådet översänt följande av riksdagsman          inleds 1993, då även den slutliga tidtabellen slås
28684: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 195:       fast. Regeringen höjer nivån på folkpensionerna
28685:                                                      för veteraner och andra pensionstagare med små
28686:          När ämnar Regeringen vidta de åtgär-        inkomster enligt regeringsprogrammet. Rege-
28687:        der som utlovats för genomförandet av         ringen tar ställning tili ett förenhetligande av
28688:        det fjärde skedet av folkpensionsrefor-       folkpensions- och arbetspensionsindexen efter
28689:        men?                                          att Pensionskommitten 90 avslutat sitt arbete."
28690:                                                          Efter det att regeringsprogrammet uppgjorts
28691:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har den offentliga sektorns finansieringsställning
28692: anföra följande:                                     kraftigt försvagats. Därför har det varit nödvän-
28693:                                                      digt att även i fråga om tidtabellen för social-
28694:    Vid ingången av september 1991 infördes ett       skyddsreformen uppställa målen på längre sikt.
28695: flertal betydande förbättringar i folkpensions-      De ändringsåtgärder för den närmaste framtiden
28696: systemet. Tilläggsdelen för makar steg från att      som gäller socialskyddet måste inriktas på såda-
28697: ha varit 81 % tili 85 % av tilläggsdelen för         na pensions- och utkomstregleringar som tryg-
28698: ensamstående. I tiliäggsdel betalas tili vardera     gar förmånerna och möjliggör en störningsfri
28699: maken 85%. Tili den av makarna som först             utbetalning av förmånerna till dem som är hän-
28700: blivit pensionerad betalas tilläggsdelen tili sam-   visade tili grundskyddet. Med anledning av Fin-
28701: ma belopp som tidigare, och tili den som blir        lands självständighets 75-årsjubileumsår förbätt-
28702: pensionerad efter reformen betalas en tiliäggsdel    rades läget för de frontveteraner som är hänvisa-
28703: som utgör nämnda 85 %. Efter reformen är             de tili folkpensionen genom att det extra front-
28704: förhöjningen av tiliäggsdelen 77 mk-73 mk i          tiliäggsbeloppet i början av oktober 1992 höjdes
28705: månaden beroende på kommungrupp.                     tili 25% av folkpensionens tilläggsdel. Även
28706:    Även bostadsbidragssystemet, som garanterar       indexjusteringarna av minimipensionerna kunde
28707: ett minimiskydd, reviderades fr.o.m. den 1 sep-      genomföras vid ingången av 1993 fastän juste-
28708: tember 1991. Det godtagbara högsta beloppet av       ringar redan hade gjorts i arbetspensionsindexet
28709: boendekostnaderna steg i Helsingfors med drygt       i avsikt att minska detta belopp. Regeringen
28710: 700 mk, i Esbo, Vanda och Grankulia med              utreder som bäst möjligheterna att utveckla
28711: knappt 700 mk och i de övriga kommunerna             indexsystemet så att pensionsindexet allt bättre
28712: med knappt 500 mk i månaden. Underhålisnor-          skall trygga konsumtionsnivån.
28713: men för dem som bor i egnahemshus steg tili              Avsikten är att de stadganden som gäller
28714: nästan det dubbla. Även inkomstbundenheten i         fastställandet av folkpensionens tilläggsdel skall
28715: fråga om bostadsbidraget blev lindrigare. Ge-        justeras tili fördel för makar då det ekonomiska
28716:  nom revideringen av bostadsstödet höjdes max-       läget underlättas så att tillägget stegvis höjs tili
28717: imibeloppet av bostadsbidraget tili 800-1 000        samma belopp som i tiliäggsdel betalas till en-
28718:  mk i månaden beroende på kommungrupp och            samstående. Tidtabellen för reformplanen kom-
28719: familjeförhållanden.                                 mer att avgöras i samband med behandlingen av
28720:     Enligt regeringsprogrammet "genomförs            budgetpropositionen för 1994.
28721: 
28722:      Helsingfors den 10 maj 1993
28723: 
28724:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
28725:                                                  1993 vp
28726: 
28727: Kirjallinen kysymys 196
28728: 
28729: 
28730: 
28731: 
28732:                                     Lipponen ym.: Elinkeinoelämälle myönnettävien valtion tukien
28733:                                         uudelleen suuntaamisesta
28734: 
28735: 
28736:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28737: 
28738:    Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa         kokonaismäärää kasvatetaan tarpeettomasti ja
28739: on valmistunut selvitys suomalaisen elinkeinotu-       sitä suunnataan pitkällä aikavälillä epätarkoi-
28740: kijärjestelmän tilasta.                                tuksenmukaisesti.
28741:    Selvityksen mukaan suomalaiseen elinkeino-             Julkisen tuen kokonaismäärän kasvattaminen
28742: tukijärjestelmään ei liity riittävästi tutkimus-,      syvän laman aikana vie talouttamme yhä kau-
28743: tuotekehittely- ja koulutustoimintaa. Suomessa         emmas tehokkaasti toimivasta markkinaehtoi-
28744: käytettiin 1970-luvulla kilpailijoita selvästi vä-     sesta järjestelmästä. Kehitys on huolestuttavaa,
28745: hemmän varoja tutkimukseen ja tuotekehitte-            koska useimmissa muissa maissa tukijärjestelmiä
28746: lyyn ja vasta 1980-luvulla saavutettiin OECD:n         ollaan purkamassa. Tässä yhteydessä on huomi-
28747: keskiarvo. Koska tämänkaltaiset investoinnit           oitava myös kasvava pankkituki ja sen kilpailua
28748: kumuloituvat, tilanne ei ole tällä hetkellä tyydyt-    vääristävä vaikutus.
28749: tävä.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28750:    Nykyisessä tilanteessa, jossa Suomi on menet-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28751: tänyt reaalisen kilpailukykynsä, julkisen talou-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28752: den tulisi investoida juuri tutkimukseen, tuote-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28753: kehittelyyn ja koulutukseen. Suomi pystyy nos-
28754: tamaan kansainvälistä kilpailukykyään ainoas-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
28755: taan silloin, jos tiedollinen ja taidollinen osaami-          jotta elinkeinotuen kokonaismäärä aleni-
28756: nen on riittävää.                                             si ja tuki suuntautuisi teknistä kehitystä
28757:    Selvityksessä todetaan myös, että nykyisen                 edistäväksi?
28758: laman aikana on vaarana se, että elinkeinotuen
28759: 
28760:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
28761: 
28762:                      Paavo Lipponen                                    Leena Luhtanen
28763: 
28764: 
28765: 
28766: 
28767: 2300321
28768: 2                                         1993 vp -   KK 196
28769: 
28770: 
28771: 
28772: 
28773:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28774: 
28775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maissa keskimäärin 12 % ja esimerkiksi Ruot-
28776: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sissa 11,5 %, Norjassa 21,9 % ja Englannissa
28777: olette 2 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-        16,5%.
28778: jeenne n:o 500 ohella toimittanut valtioneuvos-           Tähänastiset kansalliset ja kansainväliset ar-
28779: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Paa-      viot lisääntyneen teknologiapanostuksemme tu-
28780: vo Lipposen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       loksellisuudesta ovat olleet sangen myönteisiä.
28781: myksen n:o 196:                                       Panostuksen lisäämistä· edelleen varsinkin ny-
28782:                                                       kyisessä kansantalouden ahdinkotilanteessa
28783:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     tulee ehdottomasti jatkaa. Tätä puoltavat sel-
28784:        jotta elinkeinotuen kokonaismäärä aleni-       västi myös nykyiset linjanvedot eri teollisuus-
28785:        si ja tuki suuntautuisi teknistä kehitystä     maiden teknologiapolitiikassa.
28786:        edistäväksi?                                       TEKES on keskeisenä maan teknologiapo-
28787:                                                       litiikan toteuttajaorganisaationa laatinut toi-
28788:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          minta- ja taloussuunnitelmansa valtion tiede-
28789: vasti seuraavaa:                                      ja teknologianeuvoston suuntaviivojen mukai-
28790:                                                       sesti. Teknologiarahoitus kasvaa suunnitelman
28791:    Elinkeinotuen suuntautuminen tutkimus- ja          mukaan noin miljardista markasta vuonna 1992
28792: kehittämistyöhön sai Suomessa kasvusysäyksen          vajaaseen kahteen miljardiin markkaan vuosi-
28793: 1980-luvun puolivälin vaiheessa teknologiatutki-      kymmenen loppuun mennessä. Kokemusten ja
28794: muksemme aktivoiduttua. Lähtötaso oli teolli-         tähänastisen kehityksen valossa elinkeinoelä-
28795: suusmaille alhainen - vuonna 1982 käytettiin          män tutkimus- ja kehitystoiminnan ja sitä vä~
28796: tutkimus- ja kehitystoimintaan vain 1,2% brut-        littömästi tukevan soveltavan tutkimuksen ra-
28797: tokansantuotteesta.                                   hoitustuen tarve tulee lisääntymään. Yritys-
28798:    Valtion tiede- ja teknologianeuvosto asetti        hankkeiden määrä ja volyymi ovat kasvaneet,
28799: vuonna 1987 tavoitteet tutkimus- ja kehittämis-       pienten ja keskisuurten yritysten aktiivisuus on
28800: työn lisäämiseksi siten, että tutkimuspanostuk-       lisääntynyt, EY:n puiteohjelmat/ETA mahdol-
28801: sen bruttokansantuoteosuuden piti vuonna 1991         listavat uusien hankkeiden käynnistämisen ja
28802: saavuttaa 2,0% ja 2, 7% vuonna 2000. Myöntei-         korkeakouluista vastavalmistuneiden työllistä-
28803: nen kehitys johti tulokseen 1,9% vuonna 1991.         mistoimet ovat lisänneet teknologiahankkeita.
28804: Vuonna 1990 valtion tiede- ja teknologianeuvos-       Hallitus uskoo, että kasvava teknologiarahoitus
28805: to asetti uudeksi tavoitteeksi 2, 7 %:n bruttokan-    voidaan käyttää yhtä tehokkaasti kuin aikai-
28806: santuoteosuuden saavuttamisen jo vuonna 1997.         semmin kohdistamalla sitä perusteollisuuden
28807: Kaikkiaan 1980-lukua voidaan pitää tutkimus-          kilpailukyvyn kohottamiseen ja erityisesti uu-
28808: ja kehittämistyölle myönteisenä, kun samaan           den pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja
28809: aikaan oli voimassa myös korkeakoulujen kehit-        teknologialiiketoiminnan aikaansaamiseen ja
28810: tämislaki, jonka mukaan korkeakoulujen bud-           sitä kautta uusien työpaikkojen syntymiseen.
28811: jettivolyymiä lisättiin 15 % reaalisesti usean vuo-   Teknologiatuen arvioidaan olevan osuvuudel-
28812: den ajan.                                             taan ja vaikuttavuudeltaan paras elinkeinotuen
28813:    Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta         muoto, mihin luonnollisesti vaikuttaa erityisesti
28814: on Suomen panostus tutkimus- ja kehittämistoi-        nykyisessä tilanteessa yritysten keskimäärin
28815: mintaan vielä selvästi jäljessä kilpailijamaidem-     60 %:n omarahoitusosuus.
28816: me vastaavista panostuksista. Esimerkiksi Ruot-           Valuuttakurssimuutosten johdosta suoma-
28817: sissa vastaava osuus bruttokansantuotteesta on        laisten yritysten poikkeuksellisen hyvä hintakil-
28818: jo tällä hetkellä 2,8 %.                              pailukyky, valtiontalouden vakava budjettiali-
28819:     Erityisen paljon Suomi on jäljessä kehit-         jäämä sekä kansainväliset kilpailua korostavat
28820: tyneistä teollisuusmaista valtion osuudessa teol-     paineet ovat tekijöitä, joiden vuoksi elinkeinotu-
28821: lisuuden tutkimuspanostuksesta. Kun se meil-          kien määrää vähennettäneen merkittävästi jo
28822: lä vuonna 1989 oli noin 6%, oli se OECD-              lähivuosina.
28823:                                          1993 vp -      KK 196                                       3
28824: 
28825:    Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että      kuuluu myös tulevaisuudessa teknologiatuki.
28826: elinkeinotukien kokonaismäärää on alennettava           Tukemalla teknistä kehitystä luodaan teollisuu-
28827: lähivuosina nykyisestä tasostaan. Kuitenkin hal-        delle paremmat kilpailuedellytykset, mikä on
28828: lituksen näkemyksen mukaan suomalaisen yri-             myös nykyisestä lamasta ulospääsemiseksi vält-
28829: tystoiminnan välttämättömiin tukimuotoihin              tämätöntä.
28830: 
28831:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
28832: 
28833:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
28834: 4                                        1993 vp -   KK 196
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 
28839:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28840: 
28841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          11,5% i Sverige, 21,9% i Norge och 16,5 % i
28842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Storbritannien.
28843: 500 av den 2 april1993 tili vederbörande medlem         De nationella och internationella bedömning-
28844: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       arna hittills av viiken framgång vår ökande
28845: Lipponen m.fl. undertecknade spörsmål nr 196:        teknologisatsning har haft har varit synnerligen
28846:                                                      positiva. Satsningen bör ovillkorligen fortsätt-
28847:           Vilka åtgärder kommer Regeringen           ningsvis öka i synnerhet i det nuvarande sam-
28848:        att vidta för att näringsstödets totalbe-     hällsekonomiska trångmålsläget. Klart för detta
28849:        lopp skall sjunka och stödet inriktas så      talar också de nuvarande linjedragningarna i de
28850:        att det främjar den tekniska utveckling-      olika industriländernas teknologipolitik.
28851:        en?                                              I egenskap av den centrala organisation som
28852:                                                      genomför landets teknologipolitik har TEKES
28853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utarbetat sin verksamhets- och ekonomipian
28854: anföra följande:                                     enligt riktlinjer från statens råd för vetenskap
28855:                                                      och teknologi. Teknologifinansieringen ökar en-
28856:    Inriktandet av näringsstödet på forsknings-       ligt planen från ungefår en miljard mark 1992 till
28857: och utvecklingsarbete fick till stånd en tillväxt-   knappt två miljarder mark vid utgången av
28858: impuls i landet under mitten av 1980-talet då vår    decenniet. I ljuset av erfarenheterna och utveck-
28859: teknologiforskning hade aktiverats. Utgångsni-       lingen hittills kommer behovet av finansierings-
28860: vån var låg för ett industriland- 1982 användes      stöd för näringslivets forskning och utveckling
28861: endast 1,2% av bruttonationalprodukten för           och för den tillämpade forskning som direkt
28862: forskning och utveckling.                            stöder dessa att öka. Företagsprojektens antal
28863:    Statens råd för vetenskap och teknologi sat-      och volym har blivit större, de små och medelsto-
28864: te 1987 målen för tillväxten inom forskning          ra företagens aktivitet har ökat, EG:s rampro-
28865: och utveckling så att satsningen på forskning        gram/EES gör det möjligt att starta nya projekt
28866: 1991 skulle uppnå en andel om 2,0% av brut-          och åtgärderna för att sysselsätta dem som
28867: tonationalprodukten och 2000 2, 7 %. Som re-         nyligen utexaminerats från högskolorna har utö-
28868: sultat 1!-V en positiv utveckling nåddes 1,9% år     kat teknologiprojekten. Regeringen tror att den
28869: 1991. Ar 1990 satte statens råd för vetenskap        växande teknologifinansieringen kan användas
28870: och teknologi som nytt mål att andelen 2, 7%         lika effektivt som tidigare genom att den inriktas
28871: av bruttonationalprodukten skulle uppnås re-         på att förhöja konkurrenskraften för basindu-
28872: dan 1997. Allt som allt kan 1980-talet anses         strin och i synnerhet på att åstadkomma ny
28873: som en positiv tid för forsknings- och utveck-       företagarverksamhet vad gäller små och medel-
28874: lingsarbetet, då en lag om utvecklande av hög-       stora företag och teknologiaffårsverksamhet och
28875: skolorna samtidigt var i kraft. I enlighet med       därmed på att skapa nya arbetsplatser. Teknolo-
28876: den ökades högskolornas budgetvolym reellt           gistödet bedöms tili sin träffsäkerhet och sina
28877: med 15 % under flera år.                             effekter vara den bästa formen av näringsstöd,
28878:    Trots denna positiva utveckling ligger den        något som särskilt i dagens läge naturligt nog
28879: finska satsningen på forskning och utveckling        påverkas av företagens egen finansieringsandel
28880: ännu klart efter konkurrentländernas motsva-         som i genomsnitt är 60 %.
28881: rande satsningar. Exempelvis i Sverige är mot-          De finska företagens exceptionellt goda kon-
28882: svarande andel av bruttonationalprodukten re-        kurrenskraft i fråga om priset, statsekonomins
28883: dan nu 2,8 %.                                        grava budgetunderskott och den internationella
28884:    Finland ligger speciellt mycket efter de ut-      yrkan på konkurrens är, tili följd av förändring-
28885: vecklade industriländerna i fråga om den statliga    arna i valutakurserna, faktorer som leder till att
28886: andelen av industrins satsning på forskningen.       beloppet av näringsstöden torde minskas betyd-
28887: Då den hos oss var ca 6% år 1989 var den i           ligt redan under de närmaste åren.
28888: genomsnitt 12% i OECD-länderna och t.ex.                På basis av det ovanstående anser regeringen
28889:                                        1993 vp -     KK 196                                       5
28890: 
28891: att totalbeloppet av näringsstöden under de         heten. Genom att den tekniska utvecklingen
28892: närmaste åren måste sänkas fråti sin nuvarande      stöds skapas bättre konkurrensförutsättningar
28893: nivå. Enligt regeringens åsikt hör dock också i     för industrin, något som också är nödvändigt för
28894: framtiden teknologistödet till de stödformer som    att vi skall komma ut ur den lågkonjunktur som
28895: är nödvändiga för den finska företagarverksam-      råder nu.
28896: 
28897:      Helsingforsden 4 maj 1993
28898: 
28899:                                                    Handels- och industriminister Pekka Tuomista
28900:                                                      1993 vp
28901: 
28902: Kirjallinen kysymys 197
28903: 
28904: 
28905: 
28906: 
28907:                                       Laine ym.: Korvausten maksamisesta Suomen sodan aikana Kar-
28908:                                          jalassa ottamille sotavangeille
28909: 
28910: 
28911:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28912: 
28913:      Viime aikoina on syntynyt keskustelua ns.             rien perustajina olivat olleet everstiluutnantti
28914: jatkosodan aikana suomalaisten perustamissa                Kotilainen ja kenraalimajuri Arajuuri.
28915: keskitysleireissä kärsineiden venäläisten kor-                 Petroskoin leireillä suomalaiset olivat ampu-
28916: vausvaatimuksista. Eräät keskustelijat ovat pitä-          neet, hirttäneet ja ·kiduttaneet nälällä tai yli-
28917: neet korvausvaatimuksia vanhentuneina. Toiset              voimaisella työllä yli 7 000 vankia. Leirillä
28918: taas ovat osoittaneet, että Suomi on vastikään             numero 3 oli 6-7 kuukauden aikana kuollut
28919: maksanut korvauksia jatkosotaan osallistuneille            lähes puolet vangeista eli noin 2,5 tuhatta
28920: virolaisille vapaaehtoisille.                              henkeä. Ruumiit pantiin pikapäin kyhättyihin
28921:      Suomalaiset keskitysleirit Karjalaan pystytet-        arkkuihin ja siirrettiin latoon, josta ne sitten
28922:  tiin ylipäällikkö C. G. Mannerheimin 8.7.1941             30-40 arkun erinä kuljetettiin Hiekkarannan
28923:  antaman käskyn perusteella. Käskyn mukaan                 hautuumaalle."
28924:  suomalaisten valtaamien alueiden venäläinen                   Karjalan Sanomien mukaan mainitulla hau-
28925:  väestö oli vangittava ja toimitettava keskityslei-        tuumaalla pidettiin 2.1.1993 surumessu ja jouk-
28926:  reihin.                                                   kokokous, jossa oli mukana keskitysleirien enti-
28927:      Ensimmäiset leirit pystytettiin jo syyskuussa         siä alaikäisiä vankeja, jotka olivat ihmeen kau-
28928:  vuonna 1941. Kun suomalaiset olivat saavutta-             palla säilyneet hengissä.
28929:  neet Syvärin, siirrettiin vallatulta alueelta 3 400           Mainitun Karjalan Sanomissa julkaistun kir-
28930:  venäläistä neljään keskitysleiriin. Marraskuussa          joituksen mukaan entisten alaikäisten vankien
28931:  samana vuonna leireille oli suljettu jo 11166             Karjalan Liiton tehtävänä on entisten alaikäis-
28932:  henkeä.                                                   ten vankien löytäminen sekä yleensä sodan ai-
28933:      Suurimmillaan keskitysleirien vahvuus oli             kana keskitysleireille joutuneiden ihmisten aut-
28934:  maaliskuussa 1942, jolloin leireille oli suljettu         taminen. Järjestön piirissä on oltu huolissaan
28935:  23 983 epäkansalliseksi katsottua ihmistä. Pää-           siitä, että tähän mennessä heille ei ole avattu
28936:  asiassa leiriläiset olivat sodan jalkoihin jääneitä       pääsyä suomalaisen arkistoaineiston pariin
28937:  naisia, lapsia ja vanhuksia, koska miehet olivat          vaa~ vaaditaan maksua Suomen markoissa.
28938:  armeijassa.                                                   Edellä lainatun kirjoituksen mukaan saksalai-
28939:      Suomalaisia keskitysleirejä tutkineen ja niistä       set ovat toimittaneet humanitaarista apua saksa-
28940:  mm. väitöskirjan kirjoittaneen dosentti Antti             laisten keskitysleirien entisille vangeille. Suomes-
28941:  Laineen (Joensuun yliopisto) mukaan keskitys-             ta käsin ei vastaavaa apua ole annettu eikä
28942:  leirejä oli kaikkiaan kymmenkunta. Pelkästään             mitään korvauksia ole luvattu maksaa.
28943:  Petroskoissa ja sen ympäristössä oli kuusi leiriä,            Vaikka saksalaisilla ja suomalaisilla keskitys-
28944:  jotka eivät kuitenkaan kaikki olleet toiminnassa          leireillä oli eroavuuksia ja eräät suomalaiset
28945:  samanaikaisesti.                                          keskitysleirit nimettiin marraskuussa 1943 siir-
28946:      Karjalan Sanomat julkaisi 9.2.1993 entisten           toleireiksi, tulisi niissä kärsineiden ja heidän
28947:   alaikäisten vankien Karjalan Liiton jäsenen lää-         omaistensa korvausvaatimuksiin suhtautua
28948:   käri Tamara Shljantenkovan kirjoituksen, jossa           kaikella asiallisuudella. Väite korvausvaatimus-
28949:   kerrottiin Karjalan keskitysleireistä mm. seuraa-        ten vanhenemisesta ei tunnu perustellulta.
28950:   vaa: "Arkistomateriaalit todistavat, että miehi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
28951:   tyksen aikana Petroskoihin oli muodostettu kuu-          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28952:   si keskitysleiriä, joihin oli suljettu väkivaltaisesti   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28953:   25 000 siviilikansalaista. Heistä 60 prosenttia oli      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28954:   vanhuksia, naisia ja lapsia. Näiden keskityslei-         sen:
28955: 
28956: 2300321
28957: 2                                        1993 vp -    KK 197
28958: 
28959:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-              sille ja muille siviilikansalaisille taikka
28960:       siin humanitaarisen avun toimittamiseksi             heidän omaisilleen, ja
28961:       tai mahdollisten korvausten maksami-                     aikooko Hallitus helpottaa pääsyä
28962:       seksi suomalaisten perustamissa keski-               mainituista keskitysleireistä kertovan ar-
28963:       tysleireissä Karjalassa sodan aikana van-            kistoaineiston pariin?
28964:       gittuina olleille vanhuksille, naisille, lap-
28965:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
28966: 
28967:         Ensio Laine                      Eila Rimmi                   Raila Aho
28968:         Timo Laaksonen                   Asko Apukka                  Martti Korhonen
28969:         Iivo Polvi                       Osmo Polvinen                Outi Ojala
28970:         Claes Andersson                  Jarmo Wahlström              Esko Helle
28971:                                           1993 vp -    KK 197                                            3
28972: 
28973: 
28974: 
28975: 
28976:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28977: 
28978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnittain väestöleireille, joista aluksi käytettiin
28979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nimeä keskitysleiri, mutta vuodesta 1943 lähtien
28980: olette 2 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-         siirtoleiri.
28981: jeenne n:o 501 liitteenä lähettänyt valtioneuvos-          Leireille koottujen määrä vaihteli miehityk-
28982: ton jäsenelle kansanedustaja Laineen ym. kirjal-       sen aikana, korkeimmillaan se oli 1.4.1942,
28983: lisen kysymyksen n:o 197, jossa tiedustellaan:         23 984, ja miehityksen lopussa 15 000-18 000,
28984:                                                        mikä vastasi 18-27 % alueen koko väestöstä.
28985:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Ikäjakautuma leireillä heijasti koko alueen
28986:        siin humanitaarisen avun toimittamiseksi        väestön jakautumaa, mistä alle 15-vuotiaita oli
28987:        tai mahdollisten korvausten maksami-            48 % sekä yli 15-vuotiaita miehiä 13 %ja naisia
28988:        seksi suomalaisten perustamissa keski-          39 %. Leirejä perustettiin mm. Petroskoihin,
28989:        tysleireissä Karjalassa sodan aikana van-       johon väestöä voitiin sijoittaa tyhjiksi jääneisiin
28990:        gittuina olleille vanhuksille, naisille, lap-   rakennuksiin.
28991:        sille ja muille siviilikansalaisille taikka         Suomen ja SNTL:n 19.9.1944 solmiman väli-
28992:        heidän omaisilleen, ja                          rauhansopimuksen 11. artiklassa todetaan "Suo-
28993:            aikooko Hallitus helpottaa pääsyä           men sitoutuvan korvaamaan SNTL:lle sotatoi-
28994:        mainituista keskitysleireistä kertovan ar-      mien ja SNTL:n alueiden miehityksen johdosta
28995:        kistoaineiston pariin?                          Suomen aiheuttamat vahingot",joiden määräksi
28996:                                                        tuli 300 milj. dollaria. Viimeiset sotakorvaukset
28997:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saatiin maksetuksi vuoden 1955 aikana.
28998: vasti seuraavaa:                                           Voittajavaltiona SNTL määräsi korvausten
28999:                                                        muodon ja päätti niiden toimituksista SNTL:n
29000:    Jatkosodan alussa suomalaiset joukot eteni-         alueella. Neuvostoliiton tai Venäjän viranomai-
29001: vät Itä-Karjalassa niin nopeasti, ettei kaikkea        set eivät ole esittäneet Suomelle vaatimuksia
29002: siviiliväestöä ollut ehditty evakuoida alueelta        humanitaarisen avun antamisesta Itä-Karjalan
29003: pois. Väestöä oli eniten jäänyt alueen eteläosiin.     siirtoleireillä olleille.
29004: Suomen armeijan tehtäväksi tuli tällöin huoleh-            Karjalan tasavallan edustajat ovat pyytäneet
29005: tia vallatulla alueella asuvasta siviiliväestöstä,     arkistotietoja siirtoleireillä olleesta väestöstä.
29006: jota on arvioitu olleen kaikkiaan n. 83 000-           Karjalan viranomaisten ongelmana on selvittää,
29007: 85 000. Tehtävästä vastasi heinäkuussa 1941 pe-        kuka olisi oikeutettu saamaan avustusta tai lisä-
29008: rustettu Itä-Karjalan sotilashallintoesikunta.         eläkettä, jota Venäjä myöntää mm. vieraan mie-
29009:    Itä-Karjalan väestö jakaantui sodan alkaessa        hitysvallan leireillä sodan aikana olleille. Karja-
29010: selvästi kahteen lähes yhtä suureen ryhmään-           lan viranomaisille on todettu, että tiedot ovat
29011: ns. kansalliseen väestöön eli suomensukuisiin          poimittavissa Sota-arkiston aineistosta. Tiedot
29012: (pääasiassa karjalaisiin) sekä muihin kansalli-        ovat julkisia ja ilmaisia. Mikäli arkistoaineistoa
29013: suuksiin, joiden keskuudessa venäläiset olivat         halutaan kopioida tai mikrofilmata, tulee arkis-
29014: enemmistönä; näitä kutsuttiin epäkansalliseksi         tonkäyttäjän korvata nämä kulut.
29015: väestöksi. Epäkansallista väestöä koottiin perhe-
29016: 
29017:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
29018: 
29019:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
29020: 4                                        1993 vp -   KK 197
29021: 
29022: 
29023: 
29024: 
29025:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29026: 
29027:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Antalet personer i lägren varierade under
29028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ockupationstiden. Störst var siffran 1.4.1942,
29029: 501 av den 2 april1993 tili vederbörande medlem      dvs. 23 984, och i slutet av ockupationen, då den
29030: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       uppgick till 15 000-18 000, vilket motsvarade
29031: Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 197:           18-27% av hela befolkningen i området. Ål-
29032:                                                      dersfördelningen i lägret avspeglade befolkning-
29033:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ens åldersstruktur, varav 48 % var under 15 år
29034:        lämnande av humanitär hjälp eller beta-       samt 13% män och 39% kvinnor av dem som
29035:        lande av eventuella ersättningar tili de      var över 15 år. Läger upprättades bl.a. i Petro-
29036:        åldringar, kvinnor och barn och andra         skoj, där befo1kningen kunde placeras i byggna-
29037:        civilpersoner som under kriget fanns i        der som hade b1ivit tomma.
29038:        finska koncentrationsläger i Karelen, el-         I artikel 11 i avtalet om vapenstillestånd, som
29039:        ler till deras efterlevande, och              Finland och Sovjetunionen ingick 19.9 .1944,
29040:           ämnar Regeringen underlätta tillträ-       konstateras: "Finland förbinder sig att ersätta åt
29041:        det till det arkivmaterial som berättar om    Rådsunionen de skador, som Finland genom
29042:        dessa koncentrationsläger?                    sina krigshandlingar och genom besättandet av
29043:                                                      rådsryskt område åsamkat Rådsunionen."
29044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Dessa ersättningar fastställdes till 300 milj. dol-
29045: anföra följande:                                     lar. De sista delbetalningarna av krigsskadestån-
29046:                                                      det kunde göras 1955.
29047:    I början av fortsättningskriget avancerade de         1 egenskap av segrarmakt bestämde Sovjet-
29048: finska trupperna så snabbt i Ostkarelen att det      unionen i viiken form ersättningarna skulle er-
29049: inte hade funnits tid att evakuera hela civilbe-     läggas och beslutade om hur de skulle expedieras
29050: folkningen i området. Mest människor fanns det       på sovjetiskt område. Varken sovjetiska eller
29051: i områdets södra delar. Finska armen blev då         ryska myndigheter har hos Finland gjort fram-
29052: tvungen att ta hand om civilbefolkningen i om-       ställning om humanitärt bistånd till dem som
29053: rådet, som uppskattningsvis uppgick till ca          fanns i omflyttningslägren i Östkarelen.
29054: 83 000-85 000 personer. För denna uppgift an-            Representanter för Karelska Republiken har
29055: svarade staben för militärförvaltningen i Öst-       bett om arkivuppgifter om befolkningen i
29056: karelen, viiken hade upprättats i juli 1941.         lägren. Det ankommer på de karelska myn-
29057:    Vid krigets början bestod befolkningen i Öst-     digheterna att utreda vem som är berättigad
29058: karelen av två så gott som lika stora grupper -      till hjälp eller till tilläggspension, som Ryssland
29059: den s.k. nationella befolkningen, dvs. finskbe-      beviljar bl.a. dem som under kriget suttit i
29060: släktad (främst karelsk) befolkning, och andra       läger upprätthållna av en ockupationsmakt.
29061: nationaliteter, bland vilka ryssarna var i majori-   De karelska myndigheterna har underrättats
29062: tet. Denna del av befolkningen kallades onatio-      om att uppgifterna finns att tillgå i Krigsar-
29063: nell. Den onationella befolkningen samlades fa-      kivets material. Uppgifterna är offentliga och
29064: miljevis i befolkningsläger, vilka tili en början    avgiftsfria. Den som önskar kopiera eller
29065: kallades koncentrationsläger, men från och med       mikrofilma arkivmaterialet skall själv stå för
29066: 1943 omflyttningsläger.                              kostnaderna.
29067: 
29068:      Helsingfors den 4 maj 1993
29069: 
29070:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
29071:                                                  1993 vp
29072: 
29073: Kirjallinen kysymys 198
29074: 
29075: 
29076: 
29077: 
29078:                                     Suhola ym.: Jäänmurtaja Tarmon käyttämisestä nuorten ammatti-
29079:                                         koulutukseen
29080: 
29081: 
29082:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29083: 
29084:     Vuonna 1963 valmistunut jäänmurtaja Tar-              Nuorisovangeista palaa 80 % takaisin vanki-
29085: mo on jäämässä pois käytöstä uudenjäänmurta-           laan mm. puutteellisen koulutuksen, ammattitai-
29086: jakannan myötä. Päätös sen kohtalosta on tar-          dottomuuden sekä työkokemuksen ja sosiaalis-
29087: koitus tehdä tänä keväänä. Esillä on ollut vaih-       ten taitojen puutteen vuoksi.
29088: toehto murtajan myymisestä tai vuokraamisesta             JäänmurtajaTarmosta saataisiin näille vanki-
29089: Baltiaan.                                              lasta vapautuville nuorille varsin edullisesti kou-
29090:     Setlementtiyhdistys Sovinto ry. on vuodesta        lutuspaikka, joka vähentäisi nuorten rikoksen-
29091:  1987 kouluttanut epäsosiaalisia, rikoksiin syyl-      uusijoiden määrää ja mahdollistaisi sopeutumat-
29092: listyneitä ja vankilasta vapautuneita nuoria.          tomille nuorille järkevän ja mielekkään paluun
29093: Yhdistys on mm. käynnistänyt vaihtoehtoisen            yhteiskuntaan.
29094: ammattikoulun sopeutumattomille nuorille.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29095:     Sovinto ry. on esittänyt liikenneministeriölle,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29096: että entinen jäänmurtaja Tarmo luovutettaisiin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29097: yhdistykselle käytettäväksi internaattityyppise-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29098: nä, työelämään valmentavana kouluna, josta
29099: mm. Tanskassa ja Norjassa on hyviä kokemuk-                      Miten Hallitus suhtautuu sopeutumat-
29100:  sia.                                                         tomien nuorten työelämään valmentavan
29101:     Jäänmurtaja Tarmo, jossa on valmiina 70                   koulutuksen aloittamiseen jäänmurtaja
29102:  hyttiä, työtilat 6-7 opintolinjalle sekä tarpeelli-          Tarmolla, ja
29103:  set keittiö-, ruokailu- ja koulutustilat, tarjoaisi             onko Hallitus valmis osoittamaan
29104:  hyvät puitteet sopeutumattomien nuorten työ-                 käytöstä poistettavan jäänmurtajan So-
29105:  elämään valmentamiselle. Näin murtaja säilyisi               vinto ry:n käyttöön tällaisen koulutuksen
29106:  myös kotimaisessa jäänmurtajareservissä.                     aloittamiseksi?
29107: 
29108:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
29109: 
29110:           Aino Suhola                     Lea Savolainen              Kari Häkämies
29111:           Bjarne Kallis                   Marjatta Stenius-Kaukonen Paavo Nikula
29112:           Heikki Riihijärvi               Tuulikki Ukkola             Tuija Maaret Pykäläinen
29113:           Aarno von Bell                  Matti Vanhanen              Marjut Kaarilahti
29114:           Eva Biaudet                     Pekka Räty                  Pekka Haavisto
29115:           Mirja Ryynänen                  Maria Kaisa Aula            Kyösti Virrankoski
29116:           Kyösti Toivonen                 Maija-Liisa Lindqvist       Margareta Pietikäinen
29117:           Leila Lehtinen                  Jukka Gustafsson            Martti Korhonen
29118:                     Pekka Leppänen                           Riitta Jouppila
29119: 
29120: 
29121: 
29122: 
29123: 2300321
29124: 2                                      1993 vp -   KK 198
29125: 
29126: 
29127: 
29128: 
29129:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29130: 
29131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n 1 momentissa     uuden monitoimimurtajan käyttöönoton myötä
29132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkoituksena on myydä kaksi vanhinta murta-
29133: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    jaa, jotka ovat Tarmo ja Varma. Yksi murtaja
29134: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suholan       pidetään lisäksi alennetussa valmiudessa vaikei-
29135: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ta jäätalvia varten.
29136:  198:                                                  Jäänmurtaja Tarmo on edelleen täysin toi-
29137:                                                    mintakuntoinen jäänmurtaja. Tämän käyttötar-
29138:           Miten Hallitus suhtautuu sopeutumat-     koituksen lisäksi sitä voidaan käyttää myös
29139:        tomien nuorten työelämään valmentavan       keskikokoisen yhteisön voimalaitoksena. Me-
29140:        koulutuksen aloittamiseen jäänmurtaja       renkulkulaitos onkin lähtenyt siitä, että jään-
29141:        Tarmolla, ja                                murtaja Tarmoa ei nykyisessä kunnossaan tulisi
29142:           onko Hallitus valmis osoittamaan         lahjoittaa pois vaan se tulisi myydä edellä sanot-
29143:        käytöstä poistettavan jäänmurtajan So-      tuihin käyttötarkoituksiin. Myös liikenneminis-
29144:        vinto ry:n käyttöön tällaisen koulutuksen   teriön mielestä erityistehtävään rakennettu tek-
29145:        aloittamiseksi?                             nisesti käyttövalmis ja myös varsin hyväkuntoi-
29146:                                                    nen jäänmurtaja olisi tarkoituksenmukaisinta
29147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yrittää myydä ja nimenomaan sellaiselle ostaja!~
29148: vasti seuraavaa:                                   le, joka käyttää alusta sille suunniteltuihin käyt-
29149:                                                    tötarkoituksiin.
29150:    Yhdyn täysin kysymyksen allekirjoittajien           Merenkulkuhallitus on parin viime kuukau-
29151: huoleen siitä, miten syrjäytyneiden ja rikoksiin   den aikana käynyt neuvotteluja neljän mahdolli-
29152: syyllistyneiden, vankilasta palaavien nuorten      sen ostajan kanssa. Viime päivinä näitä neuvot-
29153: työelämään valmentamista ja muuta tukemista        teluja on käyty erityisesti Viron kanssa.
29154: voitaisiin kehittää nykyisestään. Katson myös,         Liikenneministeriö ei siis pidä tarkoituksen-
29155: että Sovinto ry. on toiminnallaan saanut aikaan    mukaisena vaihtoehtona jäänmurtaja Tarmon
29156: hyviä tuloksia näiden nuorten yhteiskuntaan        luovuttamista syrjäytyneitten nuorten koulutus-
29157: sopeuttamiseen tähtäävässä työssä.                 käyttöön. Sovinto ry:n käyttöön löytyy var-
29158:    Merenkulkulaitoksen jäänmurtajan Tarmon         maankin hinnaltaan edullisempia ja myös inter-
29159: luovuttamisesta Sovinto ry:n käyttöön nuorten      naattina toimivana oppilaitoksena soveliaampia
29160: työelämään valmentavan koulutuksen aloittami-      vaihtoehtoja.
29161: seksi tällä jäänmurtajalla totean, että kahden
29162: 
29163:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1993
29164: 
29165:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
29166:                                          1993 vp -   KK 198                                           3
29167: 
29168: 
29169: 
29170: 
29171:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29172: 
29173:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rar jag att avsikten är att sälja de två äldsta
29174: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         isbrytarna Tarmo och Varma, i samband med att
29175: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      två nya kombiisbrytare tas i bruk. En av isbry-
29176: dagsman Suhola m.fl. undertecknade spörsmål          tarna kommer dessutom att hållas i beredskap
29177: nr 198:                                              för hårda isvintrar.
29178:                                                         Isbrytaren Tarmo är fortfarande en fullt verk-
29179:           Viiken inställning har Regeringen till     samhetsduglig isbrytare. Utöver funktioneo som
29180:        att skolning som förbereder missanpassa-      isbrytare kan den också användas som ett kraft-
29181:        de ungdomar för arbetslivet inleds på         verk i ett medelstort samhälle. Sjöfartsstyrelsen
29182:        isbrytaren Tarmo, och                         utgår därför från att isbrytaren Tarmo i sitt
29183:           är Regeringen fårdig att överlåta is-      nuvarande skick inte skall skänkas bort utan
29184:        brytaren som skall tas ur bruk, till Sovin-   säljas vidare för s.k. bruksändamål. Även trafik-
29185:        to ry, för att inleda en dylik skolning?      ministeriet förfäktar den åsikten att det vore
29186:                                                      ändamålsenligt att försöka sälja en specialbyggd
29187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        isbrytare som tekniskt kan användas när som
29188: anföra följande:                                     helst och som är i rätt så gott skick till en sådan
29189:                                                      köpare, som använder fartyget enligt vad det
29190:    Jag understöder till fullo den omsorg som         planerats för.
29191: spörsmålsundertecknama drar för vidareutveck-           Sjöfartsstyrelsen har under de två sista måna-
29192: lingen av skolning som förbereder för arbetslivet    dema fört underhandlingar med fyra möjliga
29193: och andra stödformer för missanpassade unga,         köpare. Under de sista dagarna har dessa under-
29194: som har begått brott och skall återvända till        handlingar förts särskilt med Estland.
29195: arbetslivet från fängelserna. Jag anser också att       Trafikministeriet anser följaktligen det inte
29196: Sovinto ry i sin verksamhet uppnått goda resul-      vara ändamålsenligt att överlåta isbrytaren Tar-
29197: tat i arbetet för att anpassa sådana ungdomar till   mo till skolningsbruk för missanpassade ungdo-
29198: samhället.                                           mar. För Sovinto ry finns det säkert ett lämpli-
29199:    Med anledning av frågan om att överlåta av        gare alternativ till skola, som är både prismässigt
29200: sjöfartsverkets isbrytare Tarmo till Sovinto ry      förmånligare och som kunde fungera som inter-
29201: för arbetslivsskolning avsedd för unga konstate-     nat.
29202:      Helsingfors den 3 maj 1993
29203: 
29204:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
29205:                                                 1993 vp
29206: 
29207: Kirjallinen kysymys 199
29208: 
29209: 
29210: 
29211: 
29212:                                    Mäkipää: Suunnitelmista rakentaa kilpa-ampumarata soidensuo-
29213:                                      jelualueelle Kankaanpäässä
29214: 
29215: 
29216:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29217: 
29218:     Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhty-          nonsuojelullisesti sopivampaan paikkaan. Kan-
29219: män valvontajaosto on myöntänyt Rynkäisten            kaanpään kunnassa olisi huomattavasti vähem-
29220: metsästysseuralle ympäristöluvan rakentaa Har-        män luonnonsuojelua ja varsinkin soidensuoje-
29221: junevan tilalle kivääriampumarata kilpa- ja har-      lua haittaavia paikkoja ampumaradalle, jolloin
29222: joitusammuntoja varten. Kyseistä hanketta vas-        vaarana olevasta vastakkainasettelusta voitaisiin
29223: taan ei ollut jätetty yhtään muistutusta, mutta       välttyä. Tämän takia olisi toivottavaa,' että esi-
29224: mm. metsähallituksen Länsi-Suomen puisto-             merkiksi ympäristöhallituksen taholta puutut-
29225: alueen toimesta on otettu kantaa asiaan lähellä       taisiin kyseiseen hankkeeseen ja tutkittaisiin sen
29226: sijaitsevien suojelusoiden takia.                     vaikutus soidensuojelun ja ympäristönsuojelun
29227:     Suunniteltua ampumarataa lähellä olevan soi-      kannalta.
29228: densuojelualueen tarkoituksena on suoelement-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29229: tien vaalimisen ohella turvata myös luonnon-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29230:  rauha. Ampumarata tulee sijaitsemaan vajaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29231:  kilometrin päässä Rynkäkeitaasta,ja lähettyvillä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29232:  on muitakin arvokkaita suojelusoita, esimerkiksi
29233:  Huikankeidas ja Haapakeidas. On selkeästi vaa-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29234:  rana, että paikkakunnalle syntyy pysyvä riita               Kankaanpään kuntaan kaavaillun Ryn-
29235:  ampumaradan kannattajien ja soilla käyvien ja               käisten metsästysseuran toimesta raken-
29236:  soiden luonnosta nauttivien ihmisten välillä. Täl-          nettavan kilpa-ampumaradan ja soiden-
29237:  laisissa tapauksissa on joskus jouduttu - jopa              suojeluohjelman yhteensopivuuden sel-
29238:  myöhemmin - ampumarata siirtämään luon-                     vittämiseksi?
29239:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
29240: 
29241:                                              Lea Mäkipää
29242: 
29243: 
29244: 
29245: 
29246: 2300321
29247: 2                                       1993 vp -   KK 199
29248: 
29249: 
29250: 
29251: 
29252:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29253: 
29254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      haittaa luonnonsuojelualueen luonnolle, mutta
29255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ammunta aiheuttaisi joka tapauksessa melua.
29256: olette 2 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      Siksi ampumaradan sijoittamista näin lähelle
29257: jeenne n:o 503 ohella toimittanut valtioneuvos-     luonnonsuojelualuetta ei voida pitää hyvänä
29258: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         alueidenkäyttöratkaisuna. Rynkäkeidas on osa
29259: Mäkipään kirjallisen kysymyksen n:o 199, jossa      laajaa Haapakeitaan ja Huidankeitaan suoalue-
29260: tiedustellaan:                                      kokonaisuutta, jonka valtionmaille jo on perus-
29261:                                                     tettu lakisääteisiä soidensuojelualueita. Niiden
29262:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ympäriltä hankitaan edelleen lisää maita valtiol-
29263:        Kankaanpään kuntaan kaavaillun Ryn-          le luonnonsuojelutarkoituksiin. Tarkoitus on,
29264:        käisten metsästysseuran toimesta raken-      että tästä Pohjois-Satakunnan tärkeimmästä
29265:        nettavan kilpa-ampumaradan ja soiden-        suo- ja metsäseudusta ajan oloon muodostuisi
29266:        suojeluohjelman yhteensopivuuden sel-        arvokas ja monimuotoinen aluekokonaisuus,
29267:        vittämiseksi?                                missä luonnon monimuotoisuutta ja alueen vir-
29268:                                                     kistysarvoja säilyttävät käyttömuodot ovat etu-
29269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sijalla.
29270: vasti seuraavaa:                                       Tällaisten yksittäisten ristiriitatilanteiden rat-
29271:                                                     kaisemisessa on asianomaisen lääninhallituksen
29272:    Ampumaratojen perustamisesta voimassa            ja kunnan yhteistyö välttämätöntä mahdollisim-
29273: olevien, tosin varsin vanhojen säädösten mu-        man hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi. Läänin-
29274: kaan lupa uudelle ampumaradalle on hankittava       hallituksen on myös laajasti pidettävä silmällä
29275: lääninhallituksesta. Kunnan mielipide tulee esiin   yleistä etua esimerkiksi ympäristönsuojeluasiois-
29276: sitä kautta, että ampumaradan perustaminen          sa. Siksi Turun ja Porin lääninhallitukselle kuu-
29277: yleensä vaatii terveydenhoitolain mukaisen sijoi-   luu Rynkäisten ampumaradan lupapäätöstä
29278: tuspaikan hyväksymisen, joka nykyisin samalla       harkitessaan selvittää muun ohella, onko ampu-
29279: on ympäristölupamenettelylaissa tarkoitettu         maradan sijoittaminen lähelle koko Suomen nä-
29280: ympäristölupa.                                      kökulmasta arvokasta luonnonsuojelualuetta
29281:    Suunniteltu ampumarata sijaitsisi vajaan kilo-   asianmukaista sekä otetaanko siinä riittävästi
29282: metrin päässä Rynkäkeitaan soidensuojelualu-        huomioon luonnonsuojelun ja luonnon moni-
29283: eesta. Ampumarata tuskin aiheuttaisi välitöntä      naiskäytön tavoitteet ja tarpeet.
29284: 
29285:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1993
29286: 
29287:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
29288:                                          1993 vp -   KK 199                                           3
29289: 
29290: 
29291: 
29292: 
29293:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29294: 
29295:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skyddsområdet, men skjutande åstadkommer i
29296: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-     vatje fall oväsen. Därför kan det inte anses som
29297: se nr 503 av den 2 april 1993 tili vederbörande      god markdisposition att en skyttebana placeras
29298: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      så nära ett naturskyddsområde. Rynkäkeidas är
29299: dagsman Mäkipää undertecknade spörsmål nr            en del av en större helhet som omfattar Haapa-
29300: 199:                                                 keidas och Huidankeidas, där lagstadgade myr-
29301:                                                      skyddsområden redan inrättats på statsägd
29302:           Vilka åtgärder avser Regeringen att        mark. Omkring denna mark förvärvas alitjämt
29303:        vidta för att utreda hur den av jaktsäli-     mer mark till staten för naturskyddsändamål.
29304:        skapet Rynkäisten metsästysseura plane-       A vsikten är att denna viktigaste myr- och skogs-
29305:        rade tävlingsskyttebanan i Kankaanpää         region i norra Satakunta med tiden skall bli en
29306:        passar ihop med myrskyddsprogrammet?          värdefull helhet där bruksformer som bevarar
29307:                                                      variationsrikedomen i naturen och områdets
29308:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rekreationsvärde står i främsta rummet.
29309: samt anföra följande:                                   Vid lösningen av en sådan enskild konfliktsi-
29310:                                                      tuation är samarbete melian ifrågavarande läns-
29311:    Enligt gäliande, visserligen rätt gamla bestäm-   styrelse och kommunen oundgängligt för att
29312: melser om inrättandet av skyttebanor skali tili-     slutresultatet skali bli så bra som möjligt. Läns-
29313: stånd att inrätta nya skyttebanor inhämtas hos       styrelsen skali också över lag hålla ett öga på vad
29314: Iänsstyrelsen. Kommunens åsikt kommer fram           det alimänna bästa kräver tili exempel i miljö-
29315: genom att inrättandet av en skyttebana i alimän-     vårdsfrågor. Därför ankommer det på länssty-
29316: het förutsätter att placeringen godkänns enligt      relsen i Abo och Björneborgs Iän att vid pröv-
29317: hälsovårdslagen, vilket numera samtidigt inne-       ningen av eventuelit tillstånd tili skyttebanan i
29318: bär sådant miljötilistånd som avses i lagen om       Rynkäinen bland annat undersöka, om place-
29319: miljötillståndsförfarande.                           ringen av en skyttebana i närheten av ett för hela
29320:    Den planerade skyttebanan ligger en knapp         Finland värdefullt naturskyddsområde är till-
29321: kilometer från myrskyddsområdet Rynkäkeidas.         börligt och om man då i tillräcklig utsträckning
29322: Skyttebanan förorsakar knappast omedelbara           beaktar målen och behoven inom naturvården
29323: olägenheter med tanke på naturen i natur-            och i samband med mångbruk av naturen.
29324: 
29325:      Helsingfors den 3 maj 1993
29326: 
29327:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
29328:                                                    1993 vp
29329: 
29330: Kirjallinen kysymys 200
29331: 
29332: 
29333: 
29334: 
29335:                                      Apukka: Suunnitelluista henkilöstövähennyksistä Sodankylän jää-
29336:                                          käriprikaatissa
29337: 
29338: 
29339:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29340: 
29341:    Sodankylän jääkäriprikaati kuuluu ns. kehi-              Tämän luokan joukkoirtisanomiset merkitsi-
29342: tettäviinja säilytettäviin varuskuntiin. Kuitenkin       sivät irtisanottavalle henkilöstölle kohtuuttomia
29343: pääesikunnan lausunnon mukaan jääkäriprikaa-             vaikeuksia, ei vain työpaikkojen menetyksinä,
29344: tista ollaan lakkauttamassa peräti 55 siviilityön-       vaan myös asuntomenetyksinä, sillä yli puolella
29345: tekijän virkaa ja tointa eli 58,5 % prikaatin            lakkautettavaksi suunniteltujen virkojen ja toi-
29346: kaikista siviiliviroista vuosina 1994-1995.              mien haitijoista on asunto varuskunta-alueella.
29347:     Suunnitelman toteutuminen esitetyssä muo-            Irtisanottavien henkilöiden vaikeuksien lisäksi
29348: dossa merkitsisi ongelmia irtisanottujen ohella          koituu Sodankylän kunnalle melkoiset verotulo-
29349: myös palvelukseen jääville siviilityöntekijöille         menetykset
29350: kasvavien työpaineiden muodossa puhumatta-                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29351: kaan sotilashenkilökunnalle ja varusmiehille sik-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29352: si, että he joutuisivat tekemään melkoisen jou-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29353: kon muita töitä päätyönsä eli koulutuksen ohes-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29354: sa. Ei ole oikein, että kalliisti koulutettua sotilas-
29355: henkilöstöä käytettäisiin heidän koulutustaan                      Onko Hallituksen mielestä oikein ryh-
29356: vastaamattomaan työhön. Myöskään varus-                         tyä näin mittaviin henkilöstösupistuksiin
29357: miesten käyttäminen laajamittaisesti huolto-, yl-               Sodankylän prikaatissa aikana, jolloin
29358: läpito-, toimisto- yms. tehtäviin ei vastanne va-               työttömyys on muutoinkin huipussaan,
29359: rusrniespalvelulle asetettuja koulutuksellisia ta-              ja
29360: voitteita.                                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29361:     Mikäli suunnitellut 55 siviilivirkaa lakkaute-              ryhtyä suunniteltujen massairtisanomis-
29362: taan, ei myöskään työllisyysvaroin voida palkata                ten estämiseksi ja mahdollisen ilman irti-
29363: työvoimaa vastaaviin tehtäviin, jolloin työpaik-                sanomisia tapahtuvan rationalisoinnin
29364:  kamenetys nouseekin peräti 128:aan. Sodanky-                   jaksottamiseksi suunniteltua pitemmälle
29365: lässä se merkitsisi työttömyysprosentin nouse-                  ajalle?
29366: mista 26,2:sta lähes 29 %:iin.
29367: 
29368:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
29369: 
29370:                                                Asko Apukka
29371: 
29372: 
29373: 
29374: 
29375: 2300321
29376: 2                                        1993 vp -   KK 200
29377: 
29378: 
29379: 
29380: 
29381:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29382: 
29383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan lähes kaikkien yksiköiden toimintaa. Pää-
29384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        esikunnan jääkäriprikaatia koskeva kannanotto
29385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      55 henkilön vähentämisestä on osa tätä supistus-
29386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Asko            ohjelmaa. Tämän suuruusluokan supistuksella
29387: Apukan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          olisi epäilemättä merkittäviä kielteisiä vaikutuk-
29388: n:o 200:                                             sia Sodankylän työllisyystilanteeseen. On kui-
29389:                                                      tenkin todettava, että useilla paikkakunnilla,
29390:           Onko Hallituksen mielestä oikein ryh-      joilla puolustusvoimat mahdollisesti joutuu py-
29391:        tyä näin mittaviin henkilöstösupistuksiin     syvästi lopettamaan koko toimintansa, heijas-
29392:        Sodankylän prikaatissa aikana, jolloin        tusvaikutukset ovat vielä vaikeammin kestettä-
29393:        työttömyys on muutoinkin huipussaan,          vissä.
29394:        ja                                               Puolustushallinnossa on tällä hetkellä muiden
29395:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toimenpiteiden ohella käytössä kaikki henkilös-
29396:        ryhtyä suunniteltujen massairtisanomis-       töhallinnon keinot säästöjen aikaansaamiseksi.
29397:        ten estämiseksi ja mahdollisen ilman irti-    Avoimiksi tulevat virat ovat täyttökiellossa ja
29398:        sanomisia tapahtuvan rationalisoinnin         suuri osa niistä lakkautetaan. Pääosa hallin-
29399:        jaksottamiseksi suunniteltua pitemmälle       nonalan henkilöstöstä luopuu lähes kokonaan
29400:        ajalle?                                       lomarahoistaan ja loput lomautetaan. Näiden
29401:                                                      lisäksi joudutaan valitettavasti vielä suoritta-
29402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maan mittavia irtisanomisia. Valtionhallinnon
29403: vasti seuraavaa:                                     säästötavoitteisiin ja -aikatauluihin on puolus-
29404:                                                      tusministeriön hallinnonalalla tietenkin pakko
29405:    Valtioneuvoston päätökset edellyttävät puo-       sopeutua, ainoana mahdollisuutena vähentää ir-
29406: lustushallinnon palkkausmenojen supistamista         tisanomisia olisivatkin korvaavat säästöt sopi-
29407: vuonna 1994 10,5 prosenttia vuoden 1993 tasos-       musteitse, esim. palkanalennukset sekä erilaisis-
29408: ta. Mikäli valtiontalouden tila nykyisestään edel-   ta virkaehtosopimuksiin liittyvistä maksuperus-
29409: leen heikkenee, on mahdollisesti odotettavissa       teista luopuminen. Näillä toimenpiteillä mahdol-
29410: vielä suurempia vähennyksiä. Tällaisia säästöjä      listettaisiin sinänsä välttämättömän rationali-
29411: ei kyetä toteuttamaan ilman rajuja toimintojen       soinnin toteuttaminen pitemmällä aikavälillä
29412: ja henkilöstön supistuksia. Puolustusvoimissa        hallitusti ja pehmeämmin henkilöstöhallinnolli-
29413: joudutaan lähivuosina lakkauttamaan lukuisia         sin keinoin.
29414: varuskuntia ja joukko-osastoja sekä supista-
29415: 
29416:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1993
29417: 
29418:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
29419:                                          1993 vp -   KK 200                                          3
29420: 
29421: 
29422: 
29423: 
29424:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29425: 
29426:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tagandet beträffande en inskränkning av jägar-
29427: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         brigaden med 55 personer är en del av detta
29428: medlem av statsrådet översärit följande av riks-     nedskärningsprogram. En personalnedskärning
29429: dagsman Asko Apukka undertecknade spörsmål           av denna storleksklass skulle otvivelaktigt ha
29430: nr 200:                                              betydande negativa konsekvenser för sysselsätt-
29431:                                                      ningssituationen i Sodankylä. Det bör dock
29432:           Anser Regeringen det vara rätt att         konstateras att återverkningarna är ännu svårare
29433:        vidta så här omfattande personalned-          att handskas med på många orter där försvars-
29434:        skärningar vid brigaden iSodankylä un-        makten eventuellt måste avsluta hela sin verk-
29435:        der en tid då arbetslösheten även eljest är   samhet för gott.
29436:        på toppnivå, och                                 När det gäller att få till stånd inbesparingar
29437:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      förfogar försvarsförvaltningen för närvarande,
29438:        i syfte att förhindra de planerade mass-      förutom över andra åtgärder, också över alla
29439:        uppsägningarna och i syfte att fördela de     medel som hör samman med personalförvalt-
29440:        eventuella rationaliseringsåtgärder som       ningen. Tjänster som blir lediga får inte besättas
29441:        vidtas utan att uppsägningar görs, över       och en stor del av dessa tjänster dras in. Huvud-
29442:        en tidsperiod som är längre än den plane-     delen av förvaltningsområdets personai avstår
29443:        rade?                                         nästan helt från sin semesterpenning och resten
29444:                                                      permitteras. Utöver detta blir det tyvärr ytterli-
29445:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gare nödvändigt att företa omfattande uppsäg-
29446: anföra följande:                                     ningar. F örsvarsministeriets förvaltningsområde
29447:                                                      måste naturligtvis anpassa sig till statsförvalt-
29448:    De beslut som statsrådet fattat förutsätter att   ningens inbesparingsmål och -tidtabell. Den
29449: försvarsförvaltningens löneutgifter skärs ner        enda möjligheten att minska antalet uppsägning-
29450: med 10,5% år 1994 jämfört med nivån år 1993.         ar skulle också vara vissa ersättande åtgärder
29451: Om den statsfinansiella situationen fortgående       avtalsvägen, t.ex. lönesänkningar samt avståen-
29452: försämras från nuvarande nivå är ännu större         de från olika slag av betalningsgrunder som hör
29453: inskränkningar eventuellt att vänta. Inbespa-        ihop med tjänstekollektivavtalen. Dessa åtgär-
29454: ringar av detta slag kan inte förverkligas utan      der skulle göra det möjligt att genomföra den i
29455: radikala inskränkningar av funktioner och per-       sig nödvändiga rationaliseringen på längre sikt,
29456: sonal, inom försvarsmakten blir det inom de          under kontrollerade former och med hjälp av
29457: närmaste åren nödvändigt att dra in ett flertal      mjukare medel vad personalförvaltningen be-
29458: garnisoner och truppförband samt att inskränka       träffar.
29459: verksamheten vid nästan alla enheter. Ställnings-
29460:      Helsingfors den 3 maj 1993
29461: 
29462:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
29463:                                               1993 vp
29464: 
29465: Kirjallinen kysymys 201
29466: 
29467: 
29468: 
29469: 
29470:                                   Aittoniemi: Pilkkimisen säätämisestä maksuttomaksi jokamiehen-
29471:                                       oikeudeksi
29472: 
29473: 
29474:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29475: 
29476:    Ns. Ravun työryhmä esittää valtion kalastus-     kitsisi sitä, että pilkkiminen olisi koko maassa
29477: kortinja läänikohtaisen pilkintämaksun yhdistä-     ehkä kolmea pohjoista kuntaa lukuun ottamatta
29478: mistä yhdeksi kalastuskortiksi, jonka hinta olisi   maksutonta.
29479: 80-200 markkaa. Suunnitelma yksinkertaistaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29480: jonkin verran nykykäytäntöä, mutta asiassa ei       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29481: ole otettu huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29482: seikkoja.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29483:    Mato-onginta ja pilkkiminen ovat periaat-
29484: teessa samanlaista virkistyskalastusta, joiden                 Aikooko Hallitus suunnata ·kalastus-
29485: vaikutus kalakantaan saaliiden muodossa on                  ja siihen liittyviä maksuperusteita tule-
29486: suunnilleen samanlainen. Pilkkiminen on harras-             vaisuudessa niin, että pilkkimisestä muo-
29487: tusmuotona mennyt moninkertaisesti ohi perin-               dostuu onginnan tapaan suomalainen
29488: teisen onginnan. Tästä syystä myös pilkintään               jokamiehenoikeus ilman siihen liittyviä
29489: tulisi soveltaa ns. jokamiehenoikeutta, joka mer-           lupamaksuja?
29490:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
29491: 
29492:                                           Sulo Aittoniemi
29493: 
29494: 
29495: 
29496: 
29497: 2300321
29498: 2                                       1993 vp -   KK 201
29499: 
29500: 
29501: 
29502: 
29503:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29504: 
29505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus harjoit-
29506: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taa onkimista kunnassa olevalla vesialueelia ja
29507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     suorittamalla kalastuksenhoitomaksun ja piikin-·
29508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-      tämaksun hän voi harjoittaa onkimista ja piikki-
29509: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        mistä läänin alueella. Näin tapahtuvan onginnan
29510: 201:                                                ja pilkinnän harjoittamistapa on määritelty ka-
29511:                                                     lastusasetuksessa. Maa- ja metsätalousministe-
29512:           Aikooko Hallitus suunnata kalastus-       riössä on valmisteltavana kalastushallintotyö-
29513:        ja siihen liittyviä maksuperusteita tule-    ryhmän muistioon (MMM 1993:3) pohjautuva
29514:        vaisuudessa niin, että pilkkimisestä muo-    kalastuslain muutosesitys, jonka mukaan ongin-
29515:        dostuu onginnan tapaan suomalainen           ta, jonka harjoittamistapa määriteltäisiin ase-
29516:        jokamiehenoikeus ilman siihen liittyviä      tuksella, tulisi jokamiehenoikeuden kaltaiseksi,
29517:        lupamaksuja?                                 mutta koko kalastuslain soveltamisalueella mah-
29518:                                                     dollinen pilkintä edellyttäisi yli 18-vuotiailta ka-
29519:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lastuksenhoitomaksun suorittamista.
29520: vasti seuraavaa:                                       Kirjallisessa kysymyksessä n:o 201 esitet-
29521:                                                     tyyn järjesteb:p.ään, jossa piikkimistä ja ongin-
29522:    Kalastuslain (286/82) mukaan oikeus harjoit-     taa voitaisiin harjoittaa jokamiehenoikeudella
29523: taa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen   ilman maksuja, ei ole tässä vaiheessa tarkoitus
29524: omistajalle. Kuitenkin jokaisella kunnassa muu-     siirtyä.
29525:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
29526: 
29527:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
29528:                                         1993 vp -   KK 201                                           3
29529: 
29530: 
29531: 
29532: 
29533:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
29534: 
29535:   I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen          efter att ha erlagt fiskevårdsavgift och pilkfiske-
29536: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        avgift kan han eller· hon bedriva mete och
29537: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     pilkfiske inom ifrågavarande län. Hur mete och
29538: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-        pilkfiske av avsett slag skall bedrivas är definie-
29539: mål nr 201:                                         rat i förordningen om fiske. Inom jord- och
29540:                                                     skogsbruksministeriet bereds för närvarande en
29541:           Ämnar Regeringen framöver utforma         proposition om ändring av lagen om fiske. I
29542:        fiskeavgiftema och grundema för dessa        propositionen, som grundar sig på ett betänkan-
29543:        på ett sådant sätt att pilkfisket i likhet   de av arbetsgruppen för fiskeriförvaltningen
29544:        med metet blir en finländsk allemansrätt     (MMM 1993:3), föreslås att mete som bedrivs på
29545:        utan med detta fiske förbundna avgifter      i förordning närmare definierat sätt skulle bli ett
29546:        för tillstånd?                               slags allemansrätt, medan däremot pilkfiske,
29547:                                                     som skulle kunna bedrivas inom hela tillämp-
29548:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningsområdet för lagen om fiske, skulle förutsät-
29549: samt anföra följande:                               ta erläggande av en fiskevårdsavgift av personer
29550:                                                     som fyllt 18 år.
29551:    Enligt lagen om fiske (286/82) tillkommer            En övergång tili ett sådant system som avses i
29552: rätten att bedriva fiske och att bestämma därom     det skriftliga spörsmålet nr 201 och som skulle
29553: vattenområdets ägare. Likväl har var och en som     innebära att pilkfiske och mete med stöd av
29554: inte endast tillfålligt är bosatt i kommunen rätt   allemansrätt kunde bedrivas utan erläggande av
29555: att meta på vattenområde inom kommunen och          någon avgift är inte aktuell i detta skede.
29556:      Helsingfors den 18 maj 1993
29557: 
29558:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
29559:                                                 1993 vp
29560: 
29561: Kirjallinen kysymys 202
29562: 
29563: 
29564: 
29565: 
29566:                                    Aittoniemi: Näyttelijäkoulutuksen jatkumisen turvaamisesta Tam-
29567:                                        pereella
29568: 
29569:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29570: 
29571:    Joka on seurannut korkeakouluneuvoston             pereella on ollut erityisen vireää, eikä siellä ole
29572: työskentelyä ja sen ehdotuksia, ei voi välttyä        sorruttu taannoisina vuosina sellaisiin riitaisuuk-
29573: näkemykseltä, että erityisesti Tampere, jolla ei      siin, jotka ovat haitanneet eräiden muiden paik-
29574: ole edunvalvojaa nykyisessä hallituksessa, on         kakuntien teatteri- ja opetustoimintaa. Tampe-
29575: menettämässä asemiaan tunnettuna ja tunnus-           reella on myös erinomaista yhteistyötä teatteri-
29576: tettuna korkeakoulukaupunkina. Neuvoston              alaan liittyvien eri osapuolten, kuten mm.
29577: mielipiteen mukaan lääketieteen opetus pitäisi        YLE:n ja TV 2:n suuntaan.
29578: Tampereelta lopettaa, ja vuorossa näyttää en-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29579: nakkotietojen mukaan olevan myös näyttelijä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29580: koulutuksen lopettaminen Tampereen yliopis-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29581: tosta.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29582:    Kuitenkin juuri Tampereella on sekä perin-
29583: teen että olemassa olevien tila- ja opettajaresurs-              Onko Hallituksen suunnitelmissa to-
29584: sien kannalta parhaat mahdollisuudet näyttelijä-              della toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, joi-
29585: koulutuksen jatkamiseen. Tilat on sekä Tampe-                 den kautta on aikomuksena lopettaa
29586: reen yliopistossa että Tampereen työväen teat-                Tampereella tehokkaana ja tuloksellise-
29587: terissa ja opettajaresursseja runsaasti vahvaan               na toiminut näyttelijöiden kouluttami-
29588: teatterikulttuuriin liittyen. Opetustoiminta Tam-             nen?
29589:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
29590:                                             Sulo Aittaniemi
29591: 
29592: 
29593: 
29594: 
29595: 2300321
29596: 2                                         1993 vp -    KK 202
29597: 
29598: 
29599: 
29600: 
29601:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29602: 
29603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tampere on siis kiistämättä Helsingin ohella
29604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teatterikoulutuksen toinen keskus.
29605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Teatterialan koulutus on pyrkijämäärillä mi-
29606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tattuna yksi suosituimmista koulutusaloista.
29607: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Myös teatterialalla työttömyys on nopeasti li-
29608: n:o 202:                                               sääntynyt. Koulutusmäärien tarkistamistarvetta
29609:                                                        joudutaan teatterialallakin arvioimaan. Työvoi-
29610:           Onko Hallituksen suunnitelmissa to-          matilanteen muutokseen pyritään vastaamaan
29611:        della toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, joi-   myös kehittämällä koulutusta laaja-alaisempaan
29612:        den kautta on aikomuksena lopettaa              suuntaan sekä tarkistamaila peruskoulutuksen
29613:        Tampereella tehokkaana ja tuloksellise-         ja jatko- ja täydennyskoulutuksen painotuksia.
29614:        na toiminut näyttelijöiden kouluttami-             Kuten tunnettua, korkeakoulujen resurssiti-
29615:        nen?                                            lanne on nopeasti heikentynyt. Leikkaukset on
29616:                                                        jouduttu kohdistamaan kaikkiin yliopistoihin ja
29617:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaikille aloille. Tässä tarkoituksessa opetusmi-
29618: vasti seuraavaa:                                       nisteriö on arvioinut korkeakoulujen kanssa
29619:                                                        käymissään tulosneuvotteluissa kunkin korkea-
29620:    Taidealojen koulutuksen kehittämiseen on            koulunja koulutusalan rakenteellisen kehittämi-
29621: viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota.          sen toimia sekä korkeakoulujen välisiä työnjako-
29622: Kun Kuvataideakatemia liitettiin tämän vuoden          kysymyksiä.
29623: alusta osaksi korkeakoululaitosta, on kaikkien            Tampereen yliopiston näyttelijäkoulutuksen
29624: taidealojen ylin opetus korkeakoululaitoksen           asema on ollut esillä näissä keskusteluissa ja
29625: piirissä.                                              esityksissä. Opetusministeriö on nostanut esille
29626:    Teatterialan koulutusta annetaan Teatteri-          Tampereen yliopiston näyttelijäkoulutuksen ase-
29627: korkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa.              man. etsittäessä vaihtoehtoja alan koulutuksen
29628: Teatterikorkeakoulussa annetaan näyttelijätyön         mitoituksen tarkistamiseen ja resurssisäästöihin.
29629: suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen lisäksi             Sekä Tampereen yliopiston että teatteriken-
29630: myös ohjaajien, dramaturgien, valo- ja ääni-           tän vastustus on ollut yksimielistä. Mikäli Tam-
29631: suunnittelun asiantuntijoiden, tanssijoiden ja         pereen yliopisto katsoo, että se niukentuvien
29632: tanssinopettajien sekä tämän vuoden alusta läh-        voimavarojenkin tilanteessa pystyy osoittamaan
29633: tien myös teatteri-ilmaisun opettajien koulutus-       näyttelijäkoulutuksen kehittämiseen riittävät
29634: ta. Alan jatko- ja täydennyskoulutus on sijoitet-      voimavarat, ei opetusministeriö ryhdy lakkaut-
29635: tu pääosin Teatterikorkeakoulun täydennyskou-          tamista vaatimaan. Mikäli teatteriala arvioi, että
29636: lutuskeskukseen.                                        koulutusmäärät voidaan pitää sellaisella tasolla,
29637:    Näyttelijöiden koulutusta järjestetään myös         että näyttelijöiden koulutusta on tarkoituksen-
29638: Tampereen yliopistossa. Teatterikorkeakoulun           mukaista edelleen järjestää kahdessa yksikössä,
29639: koulutuksesta valo- ja äänisuunnittelun koulu-         ei opetusministeriö ryhdy väkivalloin Tampe-
29640: tus samoin kuin teatteritekniikan keskus on            reen yksikköä ajamaan alas.
29641: sijoitettu pääosin Tampereelle. Koulutusta var-            Opetusministeriö on eniten kiinnostunut kou-
29642: ten on vuokrattu lisätilaa Työväen Teatterin           lutuksen laadusta ja tuloksista. Suurella ilolla voi
29643: Eino Salmelainen -näyttämöltä. Tampereella si-         todeta, että niin Tampereen yliopiston näyttelijä-
29644: jaitsee myös alan johtava ammatillinen oppilai-        koulutus kuin Teatterikorkeakoulunkin opetus
29645: tos, Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos.       ovat tällä hetkellä korkealla tasolla.
29646: 
29647:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
29648:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
29649:                                          1993 vp -   KK 202                                          3
29650: 
29651: 
29652: 
29653: 
29654:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29655: 
29656:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ra utbildningsområdena om man ser till antalet
29657: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         sökande. Också inom teaterbranschen har ar-
29658: medlem av statsrådet översänt följande av riks..:    betslösheten ökat snabbt. Också inom teater-
29659: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         branschen blir det nödvändigt att bedöma beho-
29660: mål nr 202:                                          vet av en justering av utbildningens omfattning.
29661:                                                      Genom att utveckla utbildningen i en bredbasi-
29662:           Har Regeringen verkligen planer på         gare riktning samt genom attjustera tyngdpunk-
29663:        att vidta sådana åtgärder som är ägnade       terna inom grundutbildningen, vidareutbild-
29664:        att dra in skådespelarutbildningen i Tam-     ningen och fortbildningen försöker man svara på
29665:        merfors som fungerat effektivt och givit      den förändrade arbetskraftssituationen.
29666:        goda resultat?                                   Som känt har läget då det gäller högskolornas
29667:                                                      resurser snabbt försvagats. Nedskärningarna har
29668:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        berört alla universitet och alla områden. I detta
29669: anföra följande:                                     syfte har undervisningsministeriet vid de resul-
29670:                                                      tatförhandlingar som det fört med högskolorna
29671:    Utvecklingen av utbildningen inom konst-          utvärderat åtgärder för att utveckla de olika
29672: branschen har varit föremål för särskild upp-        högskolorna och utbildningsområdena samt frå-
29673: märksamhet under de senaste åren. Då Bild-           gor som gäller arbetsfördelningen mellan hög-
29674: konstakademin vid ingången av detta år blev en       skolorna.
29675: del av högskoleväsendet omfattas nu den högsta          Skådespelarutbildningen vid Tammerfors
29676: undervisningen på alla konstområden av hög-          universitet har varit uppe för behandling vid
29677: skoleväsendet.                                       dessa diskussioner och framställningar. Under-
29678:    Teaterutbildning ges vid Teaterhögskolan och      visningsministeriet har fört fram .Tammerfors
29679: vid Tammerfors universitet. Vid Teaterhögsko-        universitets skådespelarutbildning då det gällt
29680: lan ges förutom finsk- och svenskspråkig utbild-     att söka alternativ i fråga om justeringen av
29681: ning i teaterarbete också utbildning av regissö-     dimensioneringen av utbildningen inom bran-
29682: rer, dramaturger, experter på ljus- och ljudplane-   schen och resursinbesparingar.
29683: ring, dansare och danslärare samt från ingången         Såväl Tammerfors universitet som teaterfol-
29684: av detta år också ledare i teaterpedagogik. Vida-    ket har enigt motsatt sig detta. Om Tammerfors
29685: reutbildningen och fortbildningen är i huvudsak      universitet anser att det trots allt knappare
29686: förlagd tili Teaterhögskolans fortbildningscen-      resurser kan anvisa tillräckliga resurser för ut-
29687: tral.                                                vecklingen av skådespelarutbildningen, kommer
29688:    Utbildning av skådespelare ges också vid          undervisningsministeriet inte att yrka på indrag-
29689: Tammerfors universitet. Av Teaterhögskolans          ning. Om man inom teaterbranschen anser att
29690: utbildning är utbildningen i ljus- och ljudplane-    utbildningens omfattning kan hållas på en sådan
29691: ring liksom centret för teaterteknik till största    nivå att det fortfarande är ändamålsenligt att
29692: delen förlagd tili Tammerfors. Extra lokaler för     ordna skådespelarutbildningen vid två enheter,
29693: utbildningen har hyrts av Työväen Teatteri på        kommer undervisningsministeriet inte med våld
29694: Eino Salmelainen -scenen. I Tammerfors finns         att lägga ned enheten i Tammerfors.
29695: också den ledande yrkesläroanstalten inom               Undervisningsministeriet är framför allt in-
29696: branschen, Tampereen taiteen ja viestinnän op-       tresserat av utbildningens kvalitet och resultaten
29697: pilaitos. Tammerfors är alltså otvivelaktigt tea-    av den. Vi kan med stor glädje konstatera att
29698: terutbildningens andra centrum vid sidan av          såväl skådespelarutbildningen vid Tammerfors
29699: Helsingfors.                                         universitet som undervisningen vid Teaterhög-
29700:    Teaterutbildningen är ett av det mest populä-     skolan för tillfället står på en hög nivå.
29701:      Helsingfors den 13 maj 1993
29702: 
29703:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
29704:                                               1993 vp
29705: 
29706: Kirjallinen kysymys 203
29707: 
29708: 
29709: 
29710: 
29711:                                  Rajamäki: Ravintorasvoista ja mehuista viennin yhteydessä mak-
29712:                                      settavista hinnanerokorvauksista
29713: 
29714: 
29715:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29716: 
29717:    Vuoden 1993 talousarviossa on osoitettu mo-      tietojen mukaan niitä kulkeutuu matkailijoiden
29718: mentilla 30.32.43 yhteensä 350 miljoonaa mark-      mukana merkittäviä määriä takaisin Suomeen.
29719: kaa ja1ostettujen elintarviketeollisuustuotteiden   Tuotteiden alhainen hinta antaa aiheen epäillä,
29720: raaka-aineiden hinnanerokorvausten maksami-         että hinnanerona maksetaan Suomessa selvästi
29721: seen. Tarkoituksena lienee, että viennin yhtey-     enemmän kuin raaka-aineen kotimainen ja maa-
29722: dessä hinnanerokorvauksella alennetaan tuot-        ilmanmarkkinoiden hintaero edellyttäisi.
29723: teeseen käytetyn maatalousperäisen raaka-ai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29724: neen hinta maailmanmarkkinahintatasolle. On         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29725: ymmärrettävää, että korkeiden maataloushin-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29726: hintojemme johdosta ko. elintarviketuotteiden       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29727: vienti ei ole mahdollista ilman viennin yhteydes-
29728: sä suoritettavaa hinnanerokorvausta.                          Maksetaanko eräiden jalostettujen
29729:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viime            elintarvikkeiden viennin yhteydessä ve-
29730: aikoina mm. ravintorasvojen ja mehujen vienti              ronmaksajien ja valtiontalouden etujen
29731: lähialueillemme, erityisesti Viroon ja Pietariin,          vastaisesti liian korkeaa hinnanerokor-
29732: on lisääntynyt huomattavasti. Vienti on ollut              vausta, ja jos maksetaan,
29733: jopa niin mittavaa, että se on häirinnyt näiden               kuinka paljon veromarkkoja on kysei-
29734: alueiden oman elintarviketalouden kehittämistä.            seen vientiin käytetty liikaa ja mihin
29735: Ravintorasvoja ja mehuja on myyty kyseisillä               toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
29736: alueilla erittäin alhaiseen hintaan ja saatujen            epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi?
29737: 
29738:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1993
29739: 
29740:                                            Kari Rajamäki
29741: 
29742: 
29743: 
29744: 
29745: 2300321
29746: 2                                        1993 vp -   KK 203
29747: 
29748: 
29749: 
29750: 
29751:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29752: 
29753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maksetaan vientitukea, joka viennin liikevaihto-
29754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        verotuen kanssa on viime vuosina ollut suuruus-
29755: olette 14 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      luokaltaan 3 000-4 000 miljoonaa markkaa.
29756: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Jalostettujen maataloustuotteiden hinnanero-
29757: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen          korvauksen tulisi perustua kunkin tuotteen val-
29758: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 203:        mistukseen käytettyjen maataloustuotteiden ko-
29759:                                                      timarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan
29760:           Maksetaanko eräiden jalostettujen          väliseen erotukseen. Hinnanerokorvausta määri-
29761:        elintarvikkeiden viennin yhteydessä ve-       teltäessä kotimarkkinahintoina käytetään teolli-
29762:        ronmaksajien ja valtiontalouden etujen        suuden maksamia edustavia markkinahintoja ja
29763:        vastaisesti liian korkeaa hinnanerokor-       maailmanmarkkinahintoina vastaavia säännölli-
29764:        vausta, ja jos maksetaan,                     sesti saatavissa olevia hintoja. Maatalousraaka-
29765:           kuinka paljon veromarkkoja on kysei-       aineen sisältö on määritelty keskeisille jalosteille
29766:        seen vientiin käytetty liikaa ja mihin        ns. keskimääräisreseptien perusteella.
29767:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä            Sekä hintojen kehitystä että raaka-ainekoos-
29768:        epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi?          tumuksen muutoksia seurataan tullihallituksen
29769:                                                      ja valtiovarainministeriön toimesta. Nykyisen
29770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tasausjärjestelmän periaatteet on kansainvälises-
29771: vasti seuraavaa:                                     ti hyväksytty. Vastaavia järjestelmiä sovelletaan
29772:                                                      sekä muissa EFTA-maissa että Euroopan yhtei-
29773:     Jalostettujen elintarvikkeiden viennistä ja      söissä.
29774: muista verottomista toimituksista maksetaan              Muun muassa kysymyksen kohteena olevien
29775: hinnanerokorvausta elintarviketuotteiden val-        mehujen ja ravintorasvojen keskimääräisresepte-
29776: misteverosta annetun lain (868179) ja elintarvike-   jä sekä hinnanerokorvauksen perusteena olevia
29777: tuotteiden hinnanerokorvauksista annetun val-        hintoja on tarkistettu kuluvan vuoden aikana
29778: tioneuvoston päätöksen (226/93) nojalla.             ensin helmikuun ja tämän jälkeen vielä touko-
29779:     Hinnanerokorvauksen tarkoituksena on tasa-       kuun alussa. Vientimehujen hinnanerokorvaus
29780: ta jalostettujen elintarviketuotteiden valmistuk-    on alentunut tarkistusten seurauksena noin 60
29781: seen käytettyjen kotimaisten maatalousperäisien      prosenttia eli keskimäärin 1, 70 mk litralta ja
29782: raaka-aineiden kotimarkkinahinnan ja maail-          margariinien noin 30-50 prosenttia eli yli 3
29783: manmarkkinahinnan välinen erotus. Viennissä          markkaa kilolta. Näin ollen kysymyksessä viitat-
29784: jalosteiden valmistukseen käytettyjen raaka-ai-      tu ongelma on jo tehtyjen tarkistusten jälkeen
29785: neiden hinnat alennetaan maailmanmarkkina-           pääosin poistunut margariinin ja mehujen hin-
29786: hintatasolle ja tuonnissa tuontielintarvikkeisiin    nanerokorvauksista.
29787: sisältyvien raaka-aineiden hinnat nostetaan vas-         Mehujen hinnanerokorvauksen määrä perus-
29788: taavasti kotimarkkinahintatasolle. Mikäli koti-      tuu yksinomaan sokerin kotimarkkinahinnan ja
29789: maisella elintarviketeollisuudella olisi mahdolli-   maailmanmarkkinahinnan väliseen erotukseen.
29790: suus hankkia raaka-aineensa suoraan maailman-        Sokerin nykyinen kotimarkkinahinta on 5,31
29791: markkinahintaan, ei tasausjärjestelmää tarvittai-    mk/kg ja maailmanmarkkinahinta 1,37 mk/kg.
29792: si.                                                  Hinnanerokorvauksen määrä on 3,94 mk/kg.
29793:     Elintarvikejalosteiden viennin yhteydessä        Tästä hinnanerokorvauksesta on 1,26 mk val-
29794: maksetut hinnanerokorvaukset ovat viime vuo-         tiolle sokerista kannettua sokeriveroa. Vastaa-
29795: sina olleet suuruusluokaltaan noin 400 miljoo-       vasti kysymyksessä tarkoitettujen vientimarga-
29796: naa markkaa ja tuonnissa kannetut vastaavat          riinien valmistuksessa käytetty tärkein raaka-
29797: maksut noin 300 miljoonaa markkaa.                   aine on kasviöljy, jonka nykyinen kotimarkkina-
29798:     Jalostettujen maataloustuotteiden hinnanero-     hinta on 9,40 mk/kg ja maailmanmarkkinahinta
29799: korvausten lisäksi maataloustuotteiden viennistä     2,95 mk/kg. Hinnanerokorvaus on tällä hetkellä
29800:                                         1993 vp -   KK 203                                           3
29801: 
29802: 6,45 mk/kg. Tästä hinnanerokorvauksen mää-          koko elintarvikesektorin viennissä maksettaviin
29803: rästä on kasviöljystä kan:nettua valmisteveroa      vientituki-ja hinnanerokorvausmenoihin.
29804: noin 4, 70 mk/kg.                                      Hinnanerotasausjärjestelmän edelleen kehit-
29805:    On myönnettävä, että ennen helmi- ja touko-      tämiseksi on nykyisestä keskimääräisreseptien
29806: kuun alussa toteutettuja muutoksia mehujen ja       käyttämisestä tarkoitus luopua asteittain. Tä-
29807: margariinien viennin hinnanerokorvaukset oli-       män jälkeen hinnanerokorvaukset maksettaisiin
29808: vat liian suuret kyseisten tuotteiden todelliseen   ainoastaan todellisten raaka-aineiden käyttö-
29809: raaka-ainesisältöön verrattuna. Tästä aiheutui      määrien perusteella. Samalla joudutaan harkit-
29810: valtiolle tilapäisesti ylimääräisiä hinnanerokor-   semaan hinnanerokorvausten maksamisen ra-
29811: vausmenoja. Mehujen viennistä maksettiin            joittamista sekä raaka-aineittain että tuotteittain
29812: vuonna 1992 hinnanerokorvauksia yhteensä            ja teollisuuden raaka-ainetuonnin rajoitusten
29813: 15,5 miljoonaa markkaa ja margariinien viennis-     helpottamista ainakin silloin, kun on kyse raaka-
29814: tä 74,5 miljoonaa markkaa. Tehtyjen tarkistus~      aineiden tuonnista vientituotteiden valmistuk-
29815: tenjälkeen vastaavien määrien viennistä makset-     seen. Tällöin valtion ei tarvitse osallistua lain-
29816: tava tuki on noin 30 miljoonaa markkaa pienem-      kaan viennistä aiheutuviin hinnanerokorvaus-
29817: pi. Muutoksen vaikutus on noin 0,7 prosenttia       menoihin.
29818:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
29819: 
29820:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29821: 4                                        1993 vp -   KK 203
29822: 
29823: 
29824: 
29825: 
29826:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29827: 
29828:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mans med omsättningsskattestödet för export
29829: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       under de senaste åren har varit i storleksordning-
29830: den 14 april 1993 till vederbörande medlem av        en 3 00~ 000 milj. mk.                      ·
29831: statsrådet översänt följande av riksdagsman              Prisskillnadsersättningen för förädlade lant-
29832: Rajamäki undertecknade spörsmål nr 203:              bruksprodukter bör baseras på den produktspe-
29833:                                                      cifika skillnaden mellan hemmamarknadspriset
29834:           Betalas i samband med export av vissa      och världsmarknadspriset på de lantbrukspro-
29835:        förädlade livsmedel alltför hög prisskill-    dukter som använts för tillverkningen av pro-
29836:        nadsersättning i strid med skattebetalar-     dukten i fråga. När prisskillnadsersättningen
29837:        nas och statsekonomins intressen, och         fastställs används som hemmamarknadspriser
29838:        om så är fallet,                              de marknadspriser som industrin normalt beta-
29839:           hur mycket skattemedel har i onödan        lar och som världsmarknadspriser motsvarande
29840:        använts för denna export, och vilka åt"       regelmässiga till buds stående priser. Innehållet i
29841:        gärder ämnar Regeringen vidta för att         råvaror från lantbruket har fastställts för de
29842:        snabbt rätta till missförhållandena?          viktigaste förädlingsproduktema enligt s.k. stan-
29843:                                                      dardrecept.
29844:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Tullstyrelsen och finansministeriet följer både
29845: anföra följande:                                     prisutvecklingen och ändringama i råvarukon-
29846:                                                      sistens. Principema för det nuvarande utjäm-
29847:     Förexport av förädlade livsmedel och andra       ningssystemet är intemationellt accepterade.
29848: accisfria leveranser betalas prisskillnadsersätt-    Både de övriga EFT A-ländema och Europeiska
29849: ning enligt lagen om accis på livsmedelsproduk-      gemenskapema tillämpar motsvarande system.
29850: ter (868/79) och statsrådets beslut om prisskill-        Exempelvis har standardrecepten för de safter
29851: nadsersättning för livsmedelsprodukter (226/         och ätbara fetter som spörsmålet gäller och de
29852: 93).                                                 priser som ligger till grund för prisskillnadser-
29853:     Avsikten med prisskj.llnadsersättningen är att   sättningen i år justerats, första gången i början
29854: jämna ut skillnaden mellan hefuniatnarknadspri-      av februari och sedan ytterligare i början av maj.
29855: set och världsmarknadspriset på sådana för           Prisskillnadsersättningen för saft som exporteras
29856: tillverkning äv förädlade livsmedelsprodukter        har som en följd av justeringama sjunkit med ca
29857: ahvända inhemska råvaror som ursprungligen           60%, dvs. i genomsnitt med 1,70 mklliter, och
29858: konitner från lantbruket. I samband med export       för margariner med ca 30-50 %, dvs. med över
29859: sänks prisema på de råvaror som har använts för      3 mk/kg. Således har det problem som avses i
29860: tillverkning av förädlingsprodukter till samma       spörsmålet efter justeringama redan i huvudsak
29861: nivå som världsmarknadspriset och i samband          avlägsnats i fråga om prisskillnadsersättningar
29862: med import höjs prisema på råvaroma i itnpor-        för margarin och saft.
29863: terade livsmedel på motsvatande sätt ti11 prisni-        Beloppet av prisskillnadsersättningen för saft
29864: vån på hemmamarknaden. Om den inhemska               baserar sig enbart på skillnaden mellan hemma-
29865: livsmedelsindustrin kunde anskaffa sina råvaror      marknadspriset och världsmarknadspriset på
29866: direkt till världsmarknadspris, skulle utjäm-        socker. Det nuvarande hemmamarknadspriset
29867: ningssystetnet inte behövas.                         på socker är 5,31 mk/kg och världsmarknadspri-
29868:     Den prisskillnadsersättning som betalas för      set 1,37 mk/kg. Prisskillnadsersättningen uppgår
29869: export av förädlade livsmedel har under de           till 3,94 mk/kg. Av ersättningen är 1,26 mk
29870: senaste åren uppgått till ca 400 milj. mk och        sockeraccis till staten. På motsvarande sätt har
29871: motsvarande för import uppbuma avgifter till ca      växtolja utgjort den viktigaste råvaran vid till-
29872: 300 milj. mk.                                        verkning av de exportmargariner som avses i
29873:     Utöver prisskillnadsersättningen för förädla-    spörsmålet. Det nuvarande hemmamarknads-
29874: de lantbruksprodukter betalas för exporten av        priset på olja är 9,40 mk/kg och världsmarknads-
29875: lantbruksprodukter export!ltöd, vilket tillsam-      priset är 2,95 mk/kg. Prisskillnadsersättningen är
29876:                                           1993 vp -   KK 203                                            5
29877: 
29878: för närvarande 6,45 mk/kg. Av detta belopp är            Avsikten är att de nuvarande standardrecep-
29879: ca 4, 70 mk/kg accis på växtolja.                     ten skall frångås stegvis för att systemet med
29880:    Det måste erkännas att prisskillnadsersätt-        utjämning av prisskillnader skall kunna vidare-
29881: ningarna för export av saft och margarin före         utvecklas. Avsikten är att prisskillnadsersätt-
29882: ändringarna i början av februari och maj var          ningar efter att systemet frångåtts endast skall
29883: alltför höga i förhållande till produkternas verk-    betalas på basis av de verkliga råvarukvantiteter-
29884: liga råvaruinnehåll. Detta föranledde staten till-    na. Samtidigt måste en begränsning av betal-
29885: fålligt extra utgifter för prisskillnadsersättning-   ningen av ersättningarna övervägas både separat
29886: ar. För export av saft betalades 1992 samman-         för varje råvara och separat för varje produkt,
29887: lagt 15,5 milj. mk i ersättning och för export av     samt en bedömning göras av huruvida industrins
29888: margarin 74,5 milj. mk. Efter justeringarna är        råvaruimport skall underlättas åtminstone när
29889: det stöd som betalas för motsvarande exportvo-        det gäller import av råvaror för tillverkning av
29890: lym ca 30 milj. mk mindre. Åndringens effekt är       exportvaror. I så fall behöver staten inte över
29891: ca 0, 7 % på de utgifter för exporstöd och pris-      huvud taget bidra tili utgifterna för prisskillnads-
29892: skillnadsersättning som i fråga om hela livsmed-      ersättningar f6r export.
29893: elssektorn betalas för export.
29894:      Helsingfors den 18 maj 1993
29895:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
29896:                                                 1993 vp
29897: 
29898: Kirjallinen kysymys 204
29899: 
29900: 
29901: 
29902: 
29903:                                    Laine: Valtion virastotalon rakentamisesta Raisiossa
29904: 
29905: 
29906: 
29907:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29908: 
29909:     Valtion virastotalon rakentaminen on ollut        ja että rakentaminen olisi mahdollista aloittaa
29910: vireillä jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Val-       syyskuussa 1993. Rakentamisen mahdollisim-
29911: tion rakentamisohjelmaan hanke saatiin vasta          man aikaista aloittamista puoltaa mm. tarve
29912: 1980-luvun lopussa. Virastotalon suunnittelu al-      saada sijoitetuksi valtion palvelut saman katon
29913: koi vuonna 1989 ja valmistui vuonna 1991.             alle, jolloin yhden luukun periaate olisi käytän-
29914: Hankkeelle myönnettiin rakennuslupa 3.3.1992          nössä toteutettavissa.
29915: ja tarjouspyynnöt piti lähettää huhti-touko-             Myös kaupunki tarvitsee nimismieheltä va-
29916: kuussa 1992.                                          pautuvat tilat monien hajallaan olevien sosiaali-
29917:     Virastotalohankkeen kustannusarvio on 25          ja terveysvirasto-, perheneuvoJa- ja sivistysviras-
29918: miljoonaa markkaa ja rahoitus on kunnossa.            topalvelujen saamiseksi saman katon alle. Vero-
29919: Rakennushallitus ja valtiovarainministeriö päät-      toimistolta vapautuvat tilat tarvitaan keskustan
29920: tivät kuitenkin 16.4.1992 virastotalon toteutta-      nuorisotilaksi.
29921: misen siirtämisestä, koska valtionhallinnon              Nopeaa rakentamisen aloittamista puoltavat
29922: uudistus ja kihlakuntajaon muutos näyttivät           myös rakennusalan voimakas työttömyys Rai-
29923: tuovan muutostarpeita tilamitöitukseen.               siossa ja rakennuskustannusten aleneminen.
29924:     Raision nimismiespiiri on ilmoittanut lisätila-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29925: tarpeekseen 234 m2 • Työministeriö on ilmoitta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29926: nut jättäytyvänsä pois talosta eli tilantarve pie-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29927: nenee 278m2 • Myös Turun sotilaspiirin esikunta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29928:  on ilmoittanut luopuvansa 200 m2 :n Varastotilas-
29929:  ta mutta Turun lääninverovirasto on ilmoittanut                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
29930:  lisätarpeekseen noin 500m2•                                 valtion virastotalon rakentaminen Rai-
29931:     Rakennushallitus on ilmoittanut aloittavansa             siossa voidaan aloittaa viimeistään kulu-
29932:  suunnittelun uudelleen viime helmikuun jälkeen              van vuoden syyskuussa?
29933: 
29934:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1993
29935: 
29936:                                               Ensio Laine
29937: 
29938: 
29939: 
29940: 
29941:  230032J
29942: 2                                        1993 vp -   KK 204
29943: 
29944: 
29945: 
29946: 
29947:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29948: 
29949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kantamaan käyttämistään valtion omistakin vi-
29950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rastotiloista täyden kustannusvastuun. Tällöin
29951: olette 15 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      vailla merkitystä ei ole se, että kiinteistömarkki-
29952: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     noille syntynyt toimistotilojen runsas ylitarjonta
29953: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laineen näin      on laskenut vuokria. Eräissä tapauksissa uudis-
29954: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 204:             rakentamisen ja vuokrauksen hintasuhde on
29955:                                                      kääntynyt huolimatta kireän urakkakilpailun
29956:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     tuloksena alentuneesta rakennusurakoinnin hin-
29957:        valtion virastotalon rakentaminen Rai-        tatasosta.
29958:        siossa voidaan aloittaa viimeistään kulu-         Osa valtion Raision virastotalohankkeeseen
29959:        van vuoden syyskuussa?                        suunnitelluista tilantarvitsijoista onkin ilmoitta-
29960:                                                      nut pysyttäytyvänsä vuokratiloissa ja jättäyty-
29961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vänsä pois uudisrakennushankkeesta. Eräiden
29962: vasti seuraavaa:                                     tilantarpeiden kohdalla organisatorisia ratkaisu-
29963:                                                      ja ei vielä ole voitu suunnittelun keskeneräisyy-
29964:     Raision virastotalon suunnittelu käynnistet-     den vuoksi tehdä.
29965: tiin 1989. Rakentamisen aloittamisen viivästymi-         Hankkeen rakennussuunnitelmia joudutaan
29966: nenjohtuu teknisen rakennussuunnittelun pitkit-      sitenjoka tapauksessa muuttamaan merkittäväs-
29967: tymisen ohella useista eri tekijöistä, joita on      ti. Rakennushallitus on arvioinut tarvitsevansa
29968: seuraavassa tarkasteltu lähemmin.                    suunnitelmien tarkistamiseen aikaa kahdeksan
29969:     Valtionhallinnossa on edellä mainitun jälkeen    kuukautta siitä, kun tilantarpeet on saatu var-
29970: käynnistetty laaja-alainen hallinnon tehostamis-     mistetuiksi yhteistyössä käyttäjien kanssa. Ny-
29971: ja uudistamishanke. Uudistus on tullut entistä-      kynäkymin hankkeen la!ljuus on vahvistettavissa
29972: kin välttämättömämmäksi kansantalouden               kuluvan vuoden syksyllä.
29973: ajauduttua 1991-92 suuriin vaikeuksiin ja val-           Valtion virastotilahankinnoissa on tärkeänä
29974: tiontalouden suistuttua syvästi alijäämäiseksi.      periaatteena ollut hankintojen kannattavuus ja
29975: Uudistus tulee merkitsemään valtion paikallis-       taloudellisuus. Myös eduskunta on korostanut
29976: hallinnon kokoamista selvästi nykyistä harvem-       kannattavuusvaatimusta hyväksyessään 2.4.
29977: piin yksiköihin, mikä heijastuu luonnollisesti        1993 valtiovarain hoitoa ja tilaa sekä valtionti-
29978: voimakkaasti myös valtion virastotilantarpei-        lintarkastajain kertomusta koskevan valtiova-
29979: siin. Uudistuksen ollessa eräiltä osin vielä suun-   rainvaliokunnan mietinnön. Mietinnössä on kat-
29980: nittelun alaisena on pitkävaikutteisten toimiti-     sottu, että "velkaa voidaan ottaa vain sellaisiin
29981: lainvestointien toimeenpano tässä vaiheessa var-     tuottaviin investointeihin, joiden voidaan kiistat-
29982: sin ongelmallista. Jo nyt on selvää, että eräitä     tomasti osoittaa maksavan itsensä takaisin".
29983: valtion virastotiloja tulee vapautumaan tatjotta-        Mikäli kysymyksessä tarkoitettu rakennus-
29984: vaksi valtionhallinnon ulkopuoliseen käyttöön.       hanke osoittautuu edellä todettujen organisaa-
29985:     Pitkän aikavälin tilantarvearvioiden laadintaa   tioratkaisujen jälkeen muuttuneissakin olosuh-
29986: ja virastojen sitoutumista uusiin toimitilainves-    teissa edelleen taloudellisesti perustelluksi, val-
29987: tointeihin vaikeuttaa edelleen se, että virastot     tiovarainministeriöllä on työllisyystilanne ja val-
29988: joutuvat sopeuttamaan toimintaansa supistunei-       litseva edullinen rakennusurakoinnin hintataso
29989: siin rahoitusmahdollisuuksiin. Virastojen suh-       huomioon ottaen täydet valmiudet toimia omal-
29990: tautuminen tilankäyttökysymyksiin on muutoin-        ta osaltaan siten, että hankkeen rakennustyöt
29991: kin muuttumassa entistä säästäväisemmäksi sen        voitaisiin aloittaa niin nopeasti kuin se teknisesti
29992: johdosta, että vuodesta 1994 alkaen ne joutuvat      on mahdollista.
29993: 
29994:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1993
29995: 
29996:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29997:                                           1993 vp -   KK 204                                            3
29998: 
29999: 
30000: 
30001: 
30002:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30003: 
30004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1994 måste bära fullt kostnadsansvar t.o.m. för
30005: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        statens egna ämbetslokaler som de har till sitt
30006: den 15 april 1993 till vederbörande medlem av         förfogande. Det faktum att det stora överutbu-
30007: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lai-      det av kontorslokaler på fastighetsmarknaden
30008: ne undertecknade spörsmål nr 204:                     har lett till sänkta hyror saknar inte betydelse i
30009:                                                       detta läge. I vissa fall har prisförhållandet mellan
30010:          Ämnar Regeringen se till att byggan-         nybyggande och hyrning blivit det motsatta trots
30011:        det av statens ämbetshus i Reso kan            att prisnivån inom byggnadsentreprenadverk-
30012:        påbörjas senast i september detta år?          samheten har sjunkit till följd av den hårda
30013:                                                       konkurrensen mellan entreprenörerna.
30014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             En del av dem som enligt tidigare planer
30015: anföra följande:                                      skulie flytta in i statens ämbetshus i Reso har
30016:                                                       meddelat att de stannar kvar i hyrda lokaler och
30017:    År 1989 började man planera Reso ämbets-           att de lämnar sig utanför nybyggnadsprojektet. I
30018: hus. Att själva byggandet inte har kommit i gång      vissa fali har beslut om behovet av lokaler inte
30019: beror förutom på förseningar i den tekniska           ännu kunnat fattas på grund av den halvfärdiga
30020: byggnadsplaneringen på flera andra faktorer           organisatoriska planeringen.
30021: som granskas närmare nedan.                               Byggnadsplanerna för projektet måste således
30022:    Efter nämnda tidpunkt har ett omfattande           i alla händelser ändras radikalt. Byggnadsstyrel-
30023: projekt för att effektivera och revidera förvalt-     sen har bedömt att den behöver åtta månader tili
30024: ningen påbörjats inom statsförvaltningen. Re-         att granska planerna efter det att behovet av
30025: formen har blivit än mer nödvändig efter det att      utrymme slutgiltigt har klarlagts i samarbete
30026: samhällsekonomin råkat i stora svårigheter un-        med användarna. Så som det nu ser ut är det
30027: der åren 1991-92 och en enorm underbalans             möjligt att slå fast projektets omfattning i höst.
30028: uppstått i statsekonomin. Reformen kommer att             En viktig princip i statens anskaffning av
30029: innebära att statens lokalförvaltning koncentre-      ämbetslokaler har varit att anskaffningarna skall
30030: ras till betydligt färre enheter än vad som nu är     vara lönsamma och ekonomiska. Också riksda-
30031: fallet, vilket självklart kraftigt påverkar också     gen poängterade kravet på lönsamhet den 2 april
30032: statens behov av ämbetsutrymmen. Eftersom             1993 då den godkände statsutskottets betänkan-
30033: reformen till vissa delar ännu är under planering     de om skötseln av ekonomin och dess tillstånd
30034: är det i detta skede synnerligen problematiskt att    samt statsrevisorernas berättelse. I betänkandet
30035: verkstälia långsiktiga investeringar i lokaler. Det   framhålls att lån kan tas endast för sådana
30036: är redan nu klart att vissa av statens ämbetsloka-    lönande investeringar där det klart kan påvisas
30037: ler kommer att frigöras och bjudas ut åt utom-        att de betalar igen sig.
30038: stående.                                                 Ifali byggnadsprojektet i fråga visar sig vara
30039:     Det blir allt svårare att göra långsiktiga be-    ekonomiskt motiverat också i de ändrade förhål-
30040: dömningar av utrymmesbehovet och myndighe-            landen som följer av ovan nämnda organisatoris-
30041: terna han:dlt svårare att binda sig vid nyinveste-    ka lösningar, har finansministeriet med tanke på
30042: ringar i lokaler eftersom de är tvungna att           sysselsättningsläget och den fördelaktiga prisni-
30043: anpassa sin verksamhet tili de begränsade finan-      vå som råder inom byggnadsbranschen full be-
30044: sieringsmöjligheterna. Myndigheternas inställ-        redskap att för egen del handla så att byggnads-
30045: ning tili frågor som gäller disposition av utrym-     arbetena kan inledas så snabbt som det tekniskt
30046: men håller också i övrigt på att förändras och bli    sett är möjligt.
30047: allt mer återhållsam som en följd av att de fr.o.m.
30048:     -Helsingfors den 11 maj 1993
30049: 
30050:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30051:                                                  1993 vp
30052: 
30053: Kirjallinen kysymys 205
30054: 
30055: 
30056: 
30057: 
30058:                                     Karhunen: Tasa-arvolain merkityksestä työpaikanhakijoiden päte-
30059:                                        vyyttä arvioitaessa
30060: 
30061: 
30062:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30063: 
30064:     Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta     usein esimerkiksi kunnissa valitaankin nykyään
30065: kieltää syrjinnän työelämässä. Lain 8 §:n mu-          kahdesta yhtä pätevästä varmuuden vuoksi nai-
30066: kaan työnantajan menettelyä on pidettävä syr-          nen, jotta vältyttäisiin pitkäliisiitä valitusproses-
30067: jintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka       seilta.
30068: tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyt-           Suurin ongelma kuitenkin on tasa-arvolain
30069: tää henkilön, joka on ansioituneempi kuin vali-        väärinkäyttö poliittisen pelin välineenä. Vaalissa
30070: tuksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö.          hävinnyt tai häntä tukenut ryhmä saattaa vedota
30071:     Vuonna 1988 voimaan tullut laki on johtanut        tasa-arvolain vastaiseen syrjintään, vaikka valin-
30072: useisiin oikeustapauksiin, joissa pääsääntöisesti      taan olisivat vaikuttaneet paperipätevyyden li-
30073: on syytetty pätevämmän naisen tasa-arvolain            säksi monet muut ominaisuudet.
30074: vastaisesta syrjimisestä. Naisten ja miesten väli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30075: nen epätasa-arvo työelämässä on tosiasia. Työn-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30076: antaja ei kuitenkaan aina valitessaan miehen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30077: valitse tätä sukupuolen perusteella. Syyt voivat       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30078:  olla hyvinkin yksilölliset, eivätkä kaikki henkilö-
30079:  kohtaiset ominaisuudet käy ilmi papereista, joi-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tasa-
30080:  den perusteella esimerkiksi tuomioistuin ratkai-              arvolakia ei väärinkäytettäisi?
30081:  see kantansa mahdolliseen valitukseen. Hyvin
30082: 
30083:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1993
30084: 
30085:                                             Minna Karhunen
30086: 
30087: 
30088: 
30089: 
30090: 2300321
30091: 2                                         1993 vp- KK 205
30092: 
30093: 
30094: 
30095: 
30096:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30097: 
30098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehtävän kannalta merkitykselliset harrastukset,
30099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhdistystoiminta tms.
30100: olette 15 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-           Jos työnantaja työhön ottaessaan syrjäyttää
30101: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi
30102: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Minna Kar-          tullut toista sukupuolta oleva henkilö, vaikka
30103: husen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         syrjimistarkoitusta työnantajana ei olisikaan,
30104: 205:                                                   syntyy tasa-arvolain mukaan syrjintäolettama.
30105:                                                           Tasa-arvolain mukaan syrjintäolettama kui-
30106:             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tasa-     tenkin poistuu, jos työnantaja voi osoittaa, että
30107:          arvolakia ei väärinkäytettäisi?               hänen menettelyynsä on ollut työn tai tehtävän
30108:                                                        laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy
30109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taikka että hänen menettelynsä on johtunut
30110: vasti seuraavaa:                                       muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuo-
30111:                                                        lesta. Tällaisena hyväksyttävänä seikkana voi-
30112:     Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an-      daan pitää esimerkiksi henkilökohtaista sopi-
30113: netun lain 8 §:n 1 momentin mukaan on aina             vuutta kyseessä olevaan tehtävään. Sen sijaan
30114: silloin, kun viran tai tehtävän hakijoiden joukos-     poliittisen puolueen jäsenyyttä ei ole katsottu
30115: sa on sekä naisia että miehiä, tehtävä ansiover-       tasa-arvolain mukaiseksi hyväksyttäväksi sei-
30116: tailu. Ansiovertailussa keskeinen merkitys on          kaksi.
30117: työnantajan etukäteen vahvistamilla valintape-            Kokonaisarvioinnin tekeminen hakijoiden
30118: rusteilla. Huomiota kiinnitetään työnhakijoiden        ansioituneisuudesta ei ole aina mahdollista tasa-
30119: koulutukseen, aikaisempaan työkokemukseen              arvovaltuutetun lausuntoa annettaessa, koska
30120: sekä sellaisiin työnhakijoiden ominaisuuksiin,         tasa-arvovaltuutetulla ei ole mahdollisuutta
30121: tietoihin ja taitoihin, jotka ovat eduksi tehtävän     hankkia näyttöä hakijoiden soveltuvuudesta teh-
30122: hoitamisessa ja jotka voidaan siten katsoa lisä-       tävään esimerkiksi kuulemaHa todistajia. Selvi-
30123: ansioiksi.                                             tys soveltuvuudesta ja todistajien kuuleminen on
30124:     Ansiovertailussa eivät koulutus ja työssäolo-      mahdollista oikeudenkäynnin aikana. Tasa-ar-
30125: vuosien määrä ole yksin ratkaisevia, vaan merki-       vovaltuutettu on kuitenkin neuvontatoiminnas-
30126: tystä on annettava myös niille tiedoille ja taidoil-   saan kiinnittänyt huomiota siihen, että työnan-
30127: le, joita henkilöt ovat hankkineet hoitamalla          tajat, käyttäessään soveltuvuustestauksia tai
30128: erilaisia työtehtäviä. Kokonaisarvioon hakijoi-        haastatteluja, esittävät valintaan vaikuttaneet
30129: den ansioituneisuudesta voivat vaikuttaa myös          perusteet avoimesti.
30130: 
30131:        Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1993
30132: 
30133:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
30134:                                           1993 vp- KK 205                                             3
30135: 
30136: 
30137: 
30138: 
30139:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
30140: 
30141:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ten inverkar även på helhetsuppskattningen av
30142: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        sökandenas meriter.
30143: den 15 apri1 1993 till vederbörande med1em av            Då arbetsgivaren vid anställning diskrimine-
30144: statsrådet översänt följande av riksdags1edamot       rar en person som är mera meriterad än den som
30145: Minna Karhunen undertecknade spörsmål nr              valts och som är av motsatt kön fastän arbetsgi-
30146: 205:                                                  varen inte har för avsikt att diskriminera, upp-
30147:                                                       står ett antagande om diskriminering enligt lagen
30148:           Vad ämnar Regeringen göra för att           om jämställdhet.
30149:        1agen om jämställdhet inte skall missbru-         En1igt 1agen om jämställdhet undanröjs dock
30150:        kas?                                           antagandet om diskriminering om arbetsgivaren
30151:                                                       kan visa att det funnits ett vägande och godtag-
30152:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          bart skäl för hans eller hennes förfarande vi1ket
30153: samt anföra fö1jande:                                 beror på arbetets eller uppgiftens art eller att
30154:                                                       hans eller hennes förfarande har berott på en
30155:    Enligt 8 § 1 mom. 1agen om jämställdhet            annan godtagbar omständighet än könet. Som
30156: mellan kvinnor och män skall det alltid då det        en sådan godtagbar omständighet kan anses t.ex.
30157: b1and sökandena för en tjänst eller uppgift finns     personlig 1ämp1ighet för ifrågavarande uppgift.
30158: både kvinnor och män göras en jämföre1se av           Däremot har med1emskap i ett po1itiskt parti inte
30159: meriterna. Vid jämföre1se av meriterna har de         ansetts vara en godtagbar omständighet i en1ig-
30160: valkriterier som arbetsgivaren fastställt på för-     het med 1agen om jämställdhet.
30161: hand en central betydelse. Uppmärksamhet fästs           Det är inte alltid möjligt att göra en he1hets-
30162: vid sökandenas utbildning, tidigare arbetserfa-       uppskattning om sökandenas meriter då jäm-
30163: renhet samt sådana egenskaper, kunskaper och          ställdhetsombudsmannens ut1åtande ges efter-
30164: fårdigheter hos sökandena som är tili förde1 vid      som jämställdhetsombudsmannen inte har möj-
30165: skötse1n av uppgiften och som så1edes kan anses       1ighet att skaffa bevis på sökandenas lämp1ighet
30166: som en ytter1igare merit.                             för uppgiften t.ex. genom att höra vittnen. Det är
30167:    Vid jämföre1se av meriter avgör inte endast        möj1igt att utreda 1ämp1ighet och höra vittnen
30168: utbi1dningen och anta1et år i arbets1ivet, utan       under rättegång. Jämställdhetsombudsmannen
30169: uppmärksamhet bör även fästas vid de kunska-          har dock i sin rådgivande verksamhet fäst upp-
30170: per och färdigheter som vederbörande personer         märksamhet vid att de arbetsgivare som använ-
30171: har skaffat genom att sköta o1ika s1ags arbets-       der 1ämplighetstest eller intervjuer öppet fram-
30172: uppgifter. En hobby, föreningsverksamhet              1ägger kriterierna för va1et.
30173: el.dyl. som är av betyde1se för skötse1n av uppgif-
30174:      He1singfors den 19 maj 1993
30175: 
30176:                                                                             Minister Elisabeth Rehn
30177:                                                  1993 vp
30178: 
30179: Kirjallinen kysymys 206
30180: 
30181: 
30182: 
30183: 
30184:                                     Aittoniemi: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin toimin-
30185:                                         nasta
30186: 
30187: 
30188:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30189: 
30190:    Suomen osuus Lontoossa toimivaan Itä-Eu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30191: roopan kehitysrahastoon on noin 200 miljoonaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30192: markkaa. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30193: on selvinnyt, että kyseinen rahasto on käyttänyt       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30194: toimenkuvansa mukaiseen tarkoitukseen varois-
30195: taan vain l/3:n ja 2/3 rahoista on mennyt byro-                   Mitkä ovat Hallituksen reaktiot ilmi-
30196: kratiaan, korkeisiin palkkoihin ja ylellisiin toimi-           tulleeseen tuhlailuun Itä-Euroopan kehi-
30197: tiloihin. Jälleen yksi Wider-instituutin toimintaa             tysrahaston toiminnassa, johon Suomen
30198: myötäilevä tapaus, joka osoittaa, että valtaosa                osuus tietojen mukaan on noin 200 mil-
30199: kehitystyöhön uhratuista varoista menee koko-                  joonaa markkaa?
30200: naan toisiin tarkoituksiin.
30201: 
30202:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
30203: 
30204:                                              Sulo Aittoniemi
30205: 
30206: 
30207: 
30208: 
30209: 2300321
30210: 2                                        1993 vp -     KK 206
30211: 
30212: 
30213: 
30214: 
30215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30216: 
30217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kolmen suhteessa seitsemään. Suomen osuus
30218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pääomasta on 1,25% eli 125 miljoonaa ECUa.
30219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Tästä maksetun pääoman osuus on 37,5
30220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         MECUa (tämänhetkisen kurssin mukaan
30221: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          249 750 000 mk), joka suoritetaan pankille vii-
30222: n:o 206:                                               tenä yhtä suurena eränä vuosina 1991-1995.
30223:                                                        Kunkin erän suuruus on 7,5 miljoonaa ECUa eli
30224:           Mitkä ovat Hallituksen reaktiot ilmi-        tämänhetkisen kurssin mukaan (1 ECU on 6,71
30225:        tulleeseen tuhlailuun Itä-Euroopan kehi-        mk, 3.5.1993) 50 325 000 mk.
30226:        tysrahaston toiminnassa, johon Suomen              Ensimmäinen maksuerä suoritettiin jäsenmai-
30227:        osuus tietojen mukaan on noin 200 mil-          den yhteisen sopimuksen mukaisesti kokonaan
30228:        joonaa markkaa?                                 käteisenä. Toinen maksuerä suoritettiin puoliksi
30229:                                                        käteisellä ja puoliksi velkakirjoina, jotka lunas-
30230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tetaan kolmena yhtä suurena eränä. Kolmas
30231: vasti seuraavaa:                                       erä maksetaan 27.5.1993 jälleen puoliksi kätei-
30232:                                                        sellä, puoliksi velkakirjoina. Tähän mennessä
30233:    Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki          EBRD:n Suomen pääomaosuudesta on makset-
30234: (European Bank for Reconstruction and Deve-            tu 79 500 000 markkaa.
30235: lopment, EBRD) perustettiin huhtikuussa 1991.              Suomi edustautuu pankissa samassa johto-
30236: Pankin tavoitteena on edesauttaa Keski- ja Itä-        kuntaryhmässä Norjan ja Latvian kanssa. Ryh-
30237: Euroopan entisten keskusjobtoisten talouksien          män yhteinen osuus pankin osakepääomasta on
30238: siirtymistä demokratiaan ja markkinatalouteen          2,6 %. Maaryhmänjohtajana on 1.4.1991lukien
30239: osallistumalla erilaisten hankkeiden rahoittami-       toiminut Suomen edustaja, tohtori Kari Nars,
30240: seen lainoin, pääomasijoituksin, riskipääomin ja       jonka toimikausi päättyy vuoden 1994 keväällä.
30241: teknistä apua antamalla. Pankin prioriteetteihin       Tämän jälkeen johtokuntavastuu siirtyy Nor-
30242: lukeutuvat nykyaikaisen infrastruktuurin luomi-        jalle.
30243: nen, rahoituslaitosten toiminnan kehittäminen,             Pankki on pitänyt erityisen tärkeänä teknisen
30244: yksityistämisen edistäminen, pkt-sektorin kehit-     · avun ja neuvontapalveluiden antamista muutos-
30245: täminen, teollisen sektorin uudelleenstrukturoin-      prosessia läpikäyville maille. Pankin läntiset jä-
30246: ti ja ulkomaisten investointien rohkaiseminen.         senmaat ovat perustaneet pankin yhteyteen 26
30247: EBRD toimii sekä liike- että kehityspankkina           teknisen avun rahastoa tukemaan pankin hanke-
30248: siten, että sen toiminnasta vähintään 60 % suun-       valmistelua ja suunnittelua. Myös Suomi perusti
30249: nataan yksityisen sektorin ja 40 %julkisen sekto-      oman rahastoosa vuonna 1992. Suomi on sijoit-
30250: rin hankkeiden rahoittamiseen.                         tanut rahastoon tähän mennessä 8 500 000 mk.
30251:    Pankilla on myös ns. poliittinen mandaatti.         Rahastosta maksetaan pankin tilaamia hanke-
30252: Toiminnassa noudatetaan tiettyä ehdollisuutta,         selvityksiä, joita tekevät suomalaiset konsultit ja
30253: jonka mukaan pankin varoja voidaan suunnata            konsulttiyritykset. Prioriteettialueina ovat lähi-
30254: ainoastaan sellaisiin jäsenmaihin, jotka ovat si-      alueet Venäjän federaatiossa ja Baltian maat.
30255: toutuneet siirtymään parlamentaariseen demo-           Rahastolla pyritään vaikuttamaan pankin ra-
30256: kratiaan ja markkinatalouteen.                         hoituksen suuntautumiseen näille prioriteetti-
30257:    Suomi on EBRD:n perustajajäseniä. Pankissa          alueille.
30258: on tällä hetkellä 58 jäsentä, joista kohdemaita on         EBRD hallinnoi osan yhteispohjoismaisesta
30259: 26. Jäseniä ovat mm. kaikki OECD-maat, Kes-            Baltian investointiohjelmasta, jonka tarkoituk-
30260: ki- ja Itä-Euroopan maat, entisen Neuvostoliiton       sena on edistää pkt-sektoria Baltian maissa.
30261: alueen valtiot, Euroopan yhteisö ja Euroopan           Investointiohjelman suuruus on yhteensä 105
30262: investointipankki.                                     miljoonaa ECUa. EBRD:n yhteyteen on perus-
30263:    EBRD:n peruspääoma on 10 mrd ECUa,                  tettu 30 miljoonan ECUn investointirahasto ja
30264: joka jakautuu maksettuun ja takuupääomaan              5 miljoonan ECUn teknisen avun rahasto. Suo-
30265:                                          1993 vp -   KK 206                                             3
30266: 
30267: men osuus näissä rahastoissa on vuosina 1992-        toossa 23.-27.4.1993. Suomen valtuuskuntaa
30268: 1994 yhteensä 7 840 000 ECUa.                        johti ulkomaankauppaministeri Pertti Salolai-
30269:    G-7-maiden aloitteesta EBRD:n yhteyteen           nen ja siihen kuului sekä ulkoasiainministeriön
30270: perustettiin 23.3.1993 Itä-Euroopan ja entisen       kauppapoliittisen osaston että valtiovarainmi-
30271: Neuvostoliiton ydivoimaloiden turvallisuutta         nisteriön edustajia. Lukuisien muiden jäsenmai-
30272: edistävä monenkeskinen rahasto, johon tähän          den tavoin myös Suomen puheenvuorossa vaa-
30273: mennessä ovat liittyneet G-7-maat, Suomi,            dittiin pankkia ryhtymään tehostettuihin toimiin
30274: Ruotsi ja Norja. Rahastoon on sijoitettu lähes       varainkäytön valmistelun ja seurannan tehosta-
30275: 100 miljoonaa ECUa, josta Suomen osuus on 1,5        miseen. Suomen puheenvuorossa painotettiin,
30276: miljoonaa ECUa. Rahaston ensimmäinen ko-             että kyseessä ovat myös veronmaksajien varat,
30277: kous pidettiin 28.4.1993.                            joiden osalta edellytetään tarkkaa seurantaa.
30278:    Kahden toimintavuoden aikana pankki on                EBRD:n johtokunta on Suomen johtajan pu-
30279: sitonut varojaan n. 2 miljardia ECUa lähes 90        heenjohdolla käynnistänyt erityistoimenpiteitä
30280: hankkeeseen Keski- ja Itä-Euroopan maissa.           pankin budjettivalmistelun ja -seurannan tehos-
30281: Näihin hankkeisiin on lisäksi suunnattu muita        tamiseksi. Johtokunnan ja sen ao. komiteoiden
30282: investointeja n. 8 miljardin ECUn arvosta. Näin      roolia on vahvistettu budjettikysymyksissä. Joh-
30283: ollen hyväksyttyjen projektien kokonaisarvo          tokunnan tilintarkastusjaosto suorittaa erityis-
30284: nousee noin 67 miljardiin markkaan. Pankin           tarkastuksen pankin johdon toimista. Edelleen
30285: keskeisenä tehtävänä on toimia kaupallisen ja        on sovittu, että EBRD:n budjettiorganisaatiota
30286: muun rahoituksen katalysaattorina.                   vahvistetaan.
30287:    Pankin antamien luottojen tai sijoitusten             Vuosikokouksessa käytetyissä puheenvuo-
30288: maksatusaste ei ole ollut korkea, mikä on johtu-     roissa todettiin, että pankkiin kohdistettu kri-
30289: nut paitsi pankin toiminnan alkukankeudesta          tiikki on ollut yksipuolista ja osittain liioiteltua.
30290: myös kohdemaiden talouden ja lainsäädännön           Ilmeistä kuitenkin on, että pankin toiminnan
30291: selkiintymättömyydestä. Pankin periaatteisiin        käynnistysvaiheessa on suoritettu joitain vir-
30292: kuuluu tarpeettomien riskien välttäminen, joten      hearviointeja, jotka erityisesti liittyvät pankin
30293: hankkeisiin ei sitouduta ilman perusteellista han-   uuden pääkonttorin sisustukseen, olkoonkin, et-
30294: ke- ja tilanneanalyysia. Edelleen pankki voi         tei budjetoituja menokehyksiä ylitetty. Yleisesti
30295: sääntöjensä mukaan rahoittaa vain luottokelpoi-      kuitenkin voitiin todeta, että pankin toiminta on
30296: sia projekteja.                                      sen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana
30297:    Pankin toinen vuosikokous järjestettiin Lon-      käynnistynyt tehokkaasti.
30298:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1993
30299: 
30300:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
30301: 4                                         1993 vp -   KK 206
30302: 
30303: 
30304: 
30305: 
30306:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30307: 
30308:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           delas upp på inbetalat kapital och garantikapital
30309: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          i förhållandet tre till sju. Finlands bidrag utgör
30310: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       1,25% av kapitalet, dvs. 125 milj_. ECU. Av detta
30311: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål             är 37,5 milj. ECU inbetalat kapital (enligt dagens
30312: nr 206:                                               kurs 249 750 000 mk), och denna summa skall
30313:                                                       inbetalas till banken i fem lika stora rater under
30314:           Finlands bidrag till verksamheten i         åren 1991-1995. Varje rat är 7,5 milj. ECU,
30315:        utvecklingsfonden för Östeuropa är en-         vilket enligt dagens kurs betyder 50 325 000 mk
30316:        ligt uppgift ca 200 milj. mk. Vilka är         (1 ECU = 6,71 mk, 3.5.1993).
30317:        Regeringens reaktioner på det avslöjade           Den första inbetalningen var en kontantinbe-
30318:        slöseriet inom fonden?                         talning i enlighet med ett gemensamt beslut av
30319:                                                       medlemsländerna. Den andra inbetalningen
30320:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gjordes så att hälften betalades kontant och
30321: anföra följande:                                      hälften i form av skuldebrev, som inlöses i tre
30322:                                                       lika stora rater. Den tredje inbetalningen sker
30323:     Europeiska banken för återuppbyggnad och          27.5.1993 på samma sätt, hälften i kontanter och
30324: utveckling (European Bank for Reconstruction          hälften i skuldebrev. Tills vidare har Finland
30325: and Development, EBRD) upprättades i april            betalat 79 500 000 mk av sitt kapitalbidrag till
30326: 1991. Bankens syfte är att bistå de forna, central-   EBRD.
30327: styrda ekonomierna i Central- och Östeuropa              Finland är representerat i banken i samma
30328: vid övergångeii tili demokrati och marknadseko-       direktionsgrupp som Norge och Lettland. Grup-
30329: nomi, genom att delta i finansieringen av olika       pens sammanlagda bidrag till banken utgör
30330: projekt med lån, kapitalinvesteringar, riskkapi-      2,6 %. Ledare för gruppen har från 1.4.1991 varit
30331: tal och tekniskt bistånd. Banken prioriterar bl.a.    Finlands representant, doktor Kari Nars. Hans
30332: tillskapande av modern infrastruktur, utvecklan-      mandat går ut våren 1994. Då övergår direk-
30333: de av verksamheten i finansieringsinstitut, främ-     tionsansvaret till Norge.
30334: jande av privatisering, utvecklande av små och           Banken har ansett det särskilt viktigt att
30335: medelstor industri, omstrukturering av industri-      lämna tekniskt bistånd och vägledning till län-
30336: sektorn och uppmuntrande av utländska investe-        derna i omvandling. Bankens västländer har
30337: ringar. EBRD fungerar som såväl affärsbank            upprättat 26 fonder för tekniskt bistånd vid
30338: som utvecklingsbank sålunda att minst 60% av          banken, för att stödja beredningen och plane-
30339: verksamheten riktas till finansieringar inom den      ringen av bankens projekt. Också Finland upp-
30340: privata sektorn och 40 % till projekt inom den        rättade en egen fond år 1992. Tills vidare har
30341: offentliga sektorn.                                   Finland placerat 8 500 000 mk i fonden. Ur
30342:     Banken har också ett s.k. politiskt mandat.       fonden betalas sådana projektutredningar som
30343: Vissa villkor gäller för verksamheten. Rankme-        banken beställer av finska konsulter och kon-
30344: del kan sålunda styras endast till sådana med-        sultföretag. Områden som prioriteras är närom-
30345: lemsländer som bekänner sig till och genomför         rådet i Ryska Federationen och Baltikum. Ge-
30346: parlamentarisk demokrati och marknadsekono-           nom fonden försöker man få bankens finansie-
30347: mi.                                                   ring riktad till dessa områden.
30348:     Finland är en av EBRD:s signatärer. För              EBRD administrerar en del av det samnordis-
30349: närvarande har banken 58 medlemmar, av vilka          ka programmet för investeringar i Baltikum,
30350: 26 är mottagarländer. Medlemmar är bl.a. samt-        vilket avser att främja små och medelstor indu-
30351: liga OECD-länder, länderna i Central- och Öst-        stri i de baltiska länderna. lnvesteringsprogram-
30352: europa, staterna i det forna Sovjetunionen, Eu-       met omfattar sammanlagt 105 milj. ECU. Vid
30353: ropeiska gemenskapen och Europeiska investe-          EBRD har inrättats en investeringsfond om 30
30354: ringsbanken.                                          milj. ECU och en fond för tekniskt bistånd om 5
30355:     Grundkapitalet uppgår ti1110 mrd. ECU, som        milj. ECU. Finlands bidrag till dessa fonder
30356:                                           1993 vp -   KK 206                                           5
30357: 
30358: uppgår till sammanlagt 7 840 000 ECU åren             27 .4.1993. Finlands delegation leddes av utrikes-
30359: 1992-1994.                                            handelsminister Pertti Salolainen och i delegatio-
30360:     På initiativ av G-7 länderna upprättades vid      nen ingick representanter från såväl utrikesmi-
30361: EBRD en multilateral fond 23.3.1993 för att           nisteriets handelspolitiska avdelning som från
30362: främja säkerheten i kärnkraftverken i Östeuropa       finansministeriet. 1 sitt anförande krävde Fin-
30363: och f.d. Sovjetunionen. Tills vidare har G-7          land, liksom också många andra medlemsländer,
30364: länderna och Finland, Sverige och N orge anslu-       att banken vidtar effektivare åtgärder för en
30365: tit sig tili fonden. I fonden har placerats närmare   bättre beredning och uppföljning av medelsan-
30366: 100 milj. ECU, Finlands bidragär 1,5 milj. ECU.       vändningen. 1 Finlands anförande betonades att
30367: Fonden höli sitt första möte 28.4.1993.               det också är fråga om skattebetalarnas pengar,
30368:     Under sina två verksamhetsår har banken           beträffande vilka noggrann uppföljning är ett
30369: bundit banktiligångar på ungefär 2 mrd. ECU i         krav.
30370: närmare 90 projekti de central- och östeuropeis-          EBRD:s direktion har under finskt ordföran-
30371: ka länderna. Dessutom har banken tili dessa           deskap inlett särskilda åtgärder för effektivering
30372: projekt styrt andra investeringar till ett värde av   av budgetberedningen och budgetuppföljningen
30373: ca 8 mrd. ECU. Det sammanlagda värdet av de           i banken. Direktionens och dess relevanta kom-
30374: godkända projekten uppgår sålunda tili ca 67          mitteers roli har stärkts i budgetfrågor. Direktio-
30375: mrd. mk. Bankens centrala uppgift är att fungera      nens revisionssektion utför en specialgranskning
30376: som katalysator för kommersieli och övrig finan-      av bankledningens verksamhet. Dessutom har
30377: siering.                                              man kommit överens om att stärka EBRD:s
30378:     Utbetalningen av krediter elier investeringar     budgetorganisation.
30379: som banken beviljat har inte varit hög, vilket           I de anföranden som hölis under årsmötet
30380: berott dels på startsvårigheter i banken och dels     konstaterades att kritiken mot banken har varit
30381: på det oklara läget i mottagarländernas ekonomi       ensidig och delvis överdriven. Vissa felbedöm-
30382: och lagstiftning. Det hör tili bankens principer      ningar har dock obestridligen gjorts under det
30383: att undvika onödiga risker, vilket innebär att        inledande skedet, och i synnerhet gälier dessa
30384: man inte binder sig tili projekt utan grundliga       inredningen av bankens nya huvudkontor, trots
30385: projekt- och lägesanalyser. Enligt reglerna kan       att den budgeterade utgiftsramen inte över-
30386: banken dessutom endast finansiera kreditvärdi-        skreds. Generelit sett kunde man dock konstate-
30387: ga projekt.                                           ra att under bankens två första år har verksam-
30388:     Bankens andra årsmöte hölis i London 23-          heten kommit i gång på ett effektivt sätt.
30389:      Helsingfors den 10 maj 1993
30390: 
30391:                                                                           Minister Pertti Salolainen
30392:                                                  1993 vp
30393: 
30394: Kirjallinen kysymys 207
30395: 
30396: 
30397: 
30398: 
30399:                                     Aittoniemi: Kesannointipeltojen käyttämisestä rehun tuotantoon
30400: 
30401: 
30402: 
30403:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30404: 
30405:    Viime satokaudella, kun oli aavistettavissa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30406: suoranainen kato eläinrehuksi korjattavan hei-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30407: nän määrässä, viljelijät olisivat halunneet korja-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30408: ta lisäheinää kesannointi- eli ns. pakettipelloilta.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30409: Tähän ei kuitenkaan saatu valtiovallan suostu-
30410: musta.                                                           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa
30411:    Nyt tuodaan heinää melkeinpä tähtitieteelli-                noudattaa harkitsevampaa linjaa luvan
30412: seen hintaan eräistä Keski-Euroopan maista ja                  myöntämiseksi heinän korjaamiseen ke-
30413: siitä on huutava pula. Pulaa on lisännyt poro-                 santopelloilta silloin, kun valtakunnalli-
30414: karjan ottaminen kotiruokintaan vaikeiden lu-                  nen heinäkato on ilmeinen ja lupia siihen
30415: miolosuhteiden vuoksi.                                         pyydetään?
30416: 
30417:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
30418: 
30419:                                              Sulo Aittoniemi
30420: 
30421: 
30422: 
30423: 
30424:  2300321
30425: 2                                       1993 vp -   KK 207
30426: 
30427: 
30428: 
30429: 
30430:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30431: 
30432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Peltoalan perusteella suoritettavasta vienti-
30433: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kustannusmaksusta 18.12.1992 annetun lain
30434: olette 16 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-     (1335/92) eli ns. velvoitekesannointilain 7 a §:n
30435: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    mukaan valtioneuvosto voi sallia määräämillään
30436: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-      ehdoilla koko maassa tai maantieteellisesti sel-
30437: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         västi rajattavalla alueella kesantopellon käyttä-
30438: n:o 207:                                            misen myös rehuntuotantoon ja laiduntamiseen
30439:                                                     silloin, kun poikkeuksellisten luonnonolosuhtei-
30440:          Aikooko Hallitus tulevaisuudessa           den vuoksi on odotettaviss~ heikko sato.
30441:        noudattaa harkitsevampaa linjaa luvan            Aikaisemmin ei mainitunlaista säädöstä ol-
30442:        myöntämiseksi heinän korjaamiseen ke-        lut velvoitekesannointilaissa. Muutos on koet-
30443:        santopelloilta silloin, kun valtakunnalli-   tu tarpeelliseksi mm. vuoden 1992 kesän perus-
30444:        nen heinäkato on ilmeinen ja lupia siihen    teella, joka eräillä alueilla oli poikkeuksellisen
30445:        pyydetään?                                   kuiva. Valtioneuvostolla on nyt mahdollisuus
30446:                                                     joustavasti ja nopeasti muuttaa pellon käyttöä
30447:                                                     koskevia kesannoimismääräyksiä, kun luon-
30448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nonolosuhteiden vuoksi on odotettavissa heik-
30449: taen seuraavaa:                                     ko sato.
30450: 
30451:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1993
30452: 
30453:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30454:                                         1993 vp -   KK 207                                          3
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
30460: 
30461:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        exportkostnadsavgift enligt åkerarealen (1335/
30462: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      92), eller den s.k. lagen om obligatorisk träda,
30463: den 16 april 1993 till vederbörande medlem av       kan statsrådet på de villkor det bestämmer tillåta
30464: statsrådet översänt följande av riksdagsman         att trädesåkrar också används för foderproduk-
30465: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 207:      tion eller som betesmark i hela landet eller inom
30466:                                                     ett geografiskt klart avgränsat område, när skör-
30467:           Ämnar Regeringen i framtiden följa en     den på grund av exceptionella naturförhållanden
30468:        mer övervägd linje vid beviljande av till-   kan väntas bli dålig.
30469:        stånd för bärgande av hö på trädesåkrar         Ett stadgande av detta slag ingick inte för-
30470:        i sådana fall då det är uppenbart att        ut i lagen om obligatorisk träda. Ändringen
30471:        höskörden i hela landet slagit fel och det   har bl.a. med tanke på sommaren 1992, som
30472:        anhålls om vederbörligt tillstånd?           inom vissa områden var exceptionellt torr, an-
30473:                                                     setts vara nödvändig. Statsrådet kan nu smi-
30474:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       digt och snabbt ändra trädesbestämmelserna
30475: anföra följande:                                    gällande användningen av åker då skörden på
30476:                                                     grund av naturförhållandena kan väntas bli
30477:   Enligt 7 ~ § lagen den 18 december 1992 om        dålig.
30478: 
30479:      Helsingfors den 10 maj 1993
30480: 
30481:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30482:                                                1993 vp
30483: 
30484: Kirjallinen kysymys 208
30485: 
30486: 
30487: 
30488: 
30489:                                   Aittoniemi: Pelastusarmeijan toiminnan tukemisesta
30490: 
30491: 
30492: 
30493:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30494: 
30495:    Pelastusarmeija on maassamme käytännössä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30496: ainoa pyyteetöntä ihmisläheistä avustustoimin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30497: taa harjoittava järjestö. Erityisesti vaikeana       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30498: lama-aikana tämän järjestön vähäosaisiin koh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30499: distuva avustustyö on ollut ja on korvaamaton-
30500: ta. Avunsaantipaineet Pelastusarmeijan suun-                    Miten suuri on ollut vuosittain valtion
30501: taan tulevat laman jatkuessa ja mahdollisesti                suunnasta Pelastusarmeijalle annettu ta-
30502: vielä pahentuessa kasvamaan.                                 loudellinen tuki, ja
30503:    Pelastusarmeijan toimintaa haittaa kuitenkin                 aikooko Hallitus lisätä tukea tälle jär-
30504: selvästi varojen puute siitä huolimatta, että kan-           jestölle ottaen huomioon olemassa olevat
30505: san karttuisa käsi ja vapaaehtoistaimiota tuke-              olosuhteet?
30506: vat toimintaa merkittävällä tavalla.
30507: 
30508:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
30509: 
30510:                                            Sulo Aittaniemi
30511: 
30512: 
30513: 
30514: 
30515: 2300321
30516: 2                                        1993 vp -    KK 208
30517: 
30518: 
30519: 
30520: 
30521:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30522: 
30523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Säätiöllä on huomattava määrä erilaista pal-
30524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        velutuotantoa, jota kunnat rahoittavat ostopal-
30525: olette 16 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      velusopimusten perusteella tai yleisavustuksin:
30526: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Kunnat saavat valtionosuutta järjestämiinsä so-
30527: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       siaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Säätiöllä
30528: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 208:        on sosiaalisen naistyön puolella mm. lasten päi-
30529:                                                      väkoteja, lastenkoti, lasten lomakoteja, vanhain-
30530:           Miten suuri on ollut vuosittain valtion    koteja, vanhustentaloja ja naisten asuntoloita.
30531:        suunnasta Pelastusarmeijalle annettu ta-      Sosiaalisen miestyön puolella säätiöllä on hoito-
30532:        loudellinen tuki, ja                          ja huoltokoteja, suojakoti, asuntoloita ja tukiko-
30533:           aikooko Hallitus lisätä tukea tälle jär-   teja.
30534:        jestölle ottaen huomioon olemassa olevat         Sosiaali- ja terveysministeriö pitää Pelastusar-
30535:        olosuhteet?                                   meijan vapaaehtoistyöhön perustuvaa toimintaa
30536:                                                      ja kansalaisten lähimmäisiinsä kohdistuvaa aut-
30537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tamistyötä erittäin merkittävänä voimavarana
30538: vasti seuraavaa:                                     yleensäkin ja erityisesti nykyisessä ongelmallises-
30539:                                                      sa kansantaloudellisessa tilanteessa suurtyöttö-
30540:    Valtioneuvosto on myöntänyt Suomen Pelas-         myyden vallitessa. Pelastusarmeijan toiminnan
30541: tusarmeijan Säätiölle avustuksia Raha-auto-          voima ja lähtökohta ovat kuitenkin vapaaehtoi-
30542: maattiyhdistyksen tuotosta vuosina 1976-1993         sessa auttamisessa, eikä tätä ihmisten solidaari-
30543: yhteensä n. 17 milj. mk, joista toiminnallisia       suuden varaan rakentuvaa järjestelmää ole syytä
30544: avustuksia on ollut n. 5 milj. mk, investointi-      hämärtää ohjaamalla säätiölle valtion avustuk-
30545: avustuksia n. 11 milj. mk ja projektiavustuksia n.   sia. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta tulta-
30546: 1 milj. mk. Vuosina 1991-1993 on raha-auto-          neen säätiölle myöntämään avustuksia, kuten
30547: maattiavustuksia myönnetty yht. 4 327 000 mk,        tähänkin saakka, erityisesti lasten lomatoimin-
30548: joista lasten lomatoimintaan 1 530 000 mk, las-      taan sekä erilaisiin tarpeellisiin investointeihin ja
30549: ten lomakodin, vanhusten palvelutalon, nuoriso-      projekteihin.
30550: ja kurssikeskuksen investointeihin 2 110 000 mk
30551: ja kotipalveluprojektiin 687 000 mk.
30552: 
30553:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
30554: 
30555:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30556:                                         1993 vp -   KK 208                                           3
30557: 
30558: 
30559: 
30560: 
30561:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30562: 
30563:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Stiftelsen producerar en stor mängd service
30564: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      som kommunema finansierar på basis av avtal
30565: den 16 april 1993 tili vederbörande medlem av       om köpta tjänster eller genom allmänna under-
30566: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    stöd. Kommunema får statsandel för de tjäns-
30567: toniemi undertecknade spörsmål nr 208:              ter inom social- och hälsovården som de an-
30568:                                                     ordnar. Inom det sociala arbetet för kvinnor
30569:          Hur stort har statens årliga ekonomis-     har stiftelsen bl.a. barndaghem, barnhem, fe-
30570:        ka stöd till Frälsningsarmen varit och       riehern för barn, åldringshem, åldringshus och
30571:          ämnar Regeringen öka stödet till den-      inackorderingshem för kvinnor. Inom det soci-
30572:        na organisation med beaktande av de          ala arbetet för män har stiftelsen vård- och
30573:        rådande förhållandena?                       omsorgshem, skyddshem, inackorderingshem
30574:                                                     och stödhem.
30575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Social- och hälsovårdsministeriet betraktar
30576: anföra följande:                                    rent allmänt Frälsningsarmens verksamhet, som
30577:                                                     baserar sig på frivilligt arbete, och den hjälp
30578:    Åren 1976-1993 beviljade statsrådet sam-         medborgarna ger sina medmänniskor som en
30579: manlagt ca 17 milj. mk av Penningautomatfören-      mycket värdefull resurs, som är av särskilt stort
30580: ingens avkastning i understöd till Stiftelsen för   värde i dessa tider av stora samhällsekonomiska
30581: Frälsningsarmen i Finland. Av denna summa           problem och hög arbetslöshet. Styrkan och ut-
30582: beviljades ca 5 milj. mk för verksamheten, ca       gångspunkten i Frälsningsarmens arbete är ändå
30583: 11 milj. mk för inve~teringar och ca 1 milj. mk     frivillig hjälp och det finns ingen orsak att
30584: för olika projekt. Aren 1991-1993 uppgick           fördunkla detta system som bygger på männi-
30585: penningautomatunderstöden till sammanlagt           skors solidaritet genom att ge stiftelsen statsbi-
30586: 4 327 000 mk, varav 1 530 000 mk beviljades för     drag. Precis som hittills torde stiftelsen beviljas
30587: bamens ferieverksamhet, 2 110 000 mk för inve-      understöd av Penningautomatföreningens av-
30588: steringar i ett feriehem för bam, ett servicehem    kastning, särskilt för barnens ferieverksamhet
30589: för åldringar och ett ungdoms- och kurscentrum      samt för olika behövliga investeringar och pro-
30590: samt 687 000 mk för ett hemserviceprojekt.          jekt.
30591: 
30592:      Helsingfors den 13 maj 1993
30593: 
30594:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30595:                                                1993 vp
30596: 
30597: Kirjallinen kysymys 209
30598: 
30599: 
30600: 
30601: 
30602:                                   Suhonen ym.: Sakkovankien määrän vähentämiseksi tarvittavista
30603:                                      toimenpiteistä
30604: 
30605: 
30606:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30607: 
30608:    Oikeusministeriön antamien tietojen mukaan        torangaistuksen täytäntöönpanossa. Eräiden la-
30609: nykyisen laman aiheuttamat taloudelliset vai-        kiasiantuntijoiden mukaan sakkojen muunto-
30610: keudet ovat johtaneet sakkovankien määrän            rangaistuksesta voitaisiin eräissä tapauksissa
30611: rajuun nousuun. Tilanne on muodostumassa             luopua maassamme jopa kokonaan. Tällaisia
30612: vakavaksi myös sen johdosta, että nykyisten          tapauksia voisivat olla mm. köyhyysloukkuun
30613: vankiloittemme tilat eivät ajan mittaan enää riitä   ilman omaa syytään pudonneet työttömät ja
30614: sakkojaan sovittamaan määrättyjen henkilöiden        nuoret.
30615: vastaanottamiseksi.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30616:    Viime vuosikymmenellä sakkovankeja oli            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30617: maamme vankiloissa vuositasolla noin satakun-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30618: ta. Tämän vuoden alussa sakkovankien luku-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30619: määrä oli jo noussut yli 220:een.
30620:    Nykyisessä sakkovankien määrän kasvussa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30621: on monia huolestuttavia piirteitä. Entistä useam-           ryhtyä, että sakkovankien määrän raju
30622: min sakot jäävät maksamatta työttömiltä ja                  kasvu saadaan pysäytetyksi ja että maas-
30623: varsinkin nuorilta, joiden joutuminen vankilaan             samme voitaisiin siirtyä sellaiseen käy-
30624: rahan puutteen takia ei voi olla kenenkään edun             täntöön, että maksamattornia sakkoja
30625: mukaista.                                                   voitaisiin maksaa tai lyhentää jollain so-
30626:    Nykyisen lain mukaan tuomioistuimet voivat               pivaksi katsotulla yhteiskuntaa hyödyt-
30627: kohtuusyistä olla muuntamatta maksamattornia                tävällä työpanoksella?
30628: sakkoja vankeudeksi taijoustaa ajallisesti muun-
30629: 
30630:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
30631: 
30632:                      Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
30633: 
30634: 
30635: 
30636: 
30637: 2300321
30638: 2                                         1993 vp -   KK 209
30639: 
30640: 
30641: 
30642: 
30643:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30644: 
30645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        palvelun laajentamisessa sakkojen suorittami-
30646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen on yhdyskuntapalvelun edellyttämä sako-
30647: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tettujen soveltuvuuden arvioiminen. Sakon
30648: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suhosen          muuntorangaistusoikeudenkäynti tuomioistui-
30649: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          messa on luonteeltaan melko summaarinen ja
30650: 209:                                                  oikeudenkäyntiasiakirjoissa on hyvin vähän tie-
30651:                                                       toa muuntorangaistukseen tuomitusta. Niistä
30652:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sakon muuntorangaistukseen määrätyistä, joi-
30653:        ryhtyä, että sakkovankien määrän raju          den tuomitsemista yhdyskuntapalveluun vanki-
30654:        kasvu saadaan pysäytetyksi ja että maas-       lan sijasta harkittaisiin, olisi kuitenkin erityisen
30655:        samme voitaisiin siirtyä sellaiseen käy-       tarpeellista tehdä soveltuvuusselvitys ennen pal-
30656:        täntöön, että maksamattornia sakkoja           veluun määräämistä. Muussa tapauksessa palve-
30657:        voitaisiin maksaa tai lyhentää jollain so-     lupaikkojen saanti vaarantuu. Ongelmaksi nou-
30658:        pivaksi katsotulla yhteiskuntaa hyödyt-        see tällöin muuntorangaistusten suuri määrä.
30659:        tävällä työpanoksella?                         Vuonna 1992 sakon muuntopäätöksiä tehtiin
30660:                                                       koko maassa yhteensä 23 765. Jos arvioidaan,
30661:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           että Jleljänneksestä näistä tehtäisiin soveltuvuus-
30662: taen seuraavaa:                                       selvitys, selvitysten määrä olisi enimmillään lä-
30663:                                                       hes 6 000. Jos vain pitkät, esimerkiksi 30 päi-
30664:    Rikosten sovittaminen palkattomalla työllä,        vää pidemmät muuntorangaistukset voitaisiin
30665: yhdyskuntapalvelulla, on nykyään eräissä ta-          muuntaa palveluksi,. soveltuvuusselvityksiä tar-
30666: pauksissa mahdollista. Kun yhdyskuntapalvelu          vittaisiin vieläkin noin 1 500. Selvityspyyntöjen
30667: alueellisesti rajattuna kokeiluna otettiin käyt-      määrä olisi tällöin vuonna 1994 arviolta 35%
30668: töön vuoden 1991 alusta, päätettiin sakon             suurempi kuin ilman muuntorangaistuksia.
30669: muuntorangaistus jättää kokeiluvaiheessa seu-         Kaikkien näiden soveltuvuusselvitysten tekemi-
30670: raamuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Pääpe-         seen Kriminaalihuoltoyhdistyksellä ei ole työ-
30671: rusteet tuolloin valitulle ratkaisulle olivat muun-   voimaa.
30672: torangaistusten lyhyys ja rangaistukseen tuomit-         Yhdyskuntapalvelua on hyvin vaikea yhdis-
30673: tujen päihdeongelmat, jotka kummatkin sopivat         tää nykyiseen sakon täytäntöönpanojärjestel-
30674: huonosti yhteen yhdyskuntapalvelun kaltaisen          mään. Oman työpalveluorganisaation luomiseen
30675: pitkäjänteisyyttä edellyttävän seuraamuksen           sakon muuntorangaistukseen tuomituille tuskin
30676: kanssa.                                               löytyisi voimavaroja. Muuntorangaistusten on-
30677:    Kun yhdyskuntapalvelukokeilu on nyt va-            gelmaa helpottaisi jonkin verran se, että vähäi-
30678: kiintunut ja se on tarkoitus laajentaa koko           sistä sakoista ei määrättäisi muuntorangaistusta.
30679: maahan, oikeusministeriössä on selvitetty uudel-      Tämä on jo nykyisin lain mukaan eräissä ta-
30680: leen mahdollisuutta suorittaa sakon muunto-           pauksissa mahdollista, mutta tuomioistuimissa
30681: rangaistus yhdyskuntapalveluna. Uudelleenar-          jätetään hyvin harvoin tuomitsematta muunto-
30682: viointi on aiheellinen siksi, että sakon muunto-      rangaistukseen.
30683: rangaistusta suorittavien määrä vankiloissa on            Liikennerikosten osalta sakkojärjestelmän
30684: viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kasva-         uudistamista on valmistellut rikoslain kokonais-
30685: nut. Sakon muuntorangaistukset ovat myös pi-          uudistusta valmistelevan rikoslakiprojektin aset-
30686: dentyneet. On lisäksi perusteita olettaa, että        tama liikennerikostyöryhmä. Työryhmässä on
30687: muuntorangaistusta suorittavien joukossa vaka-        muun muassa pohdittu rikesakkojärjestelmän
30688: vasti päihdeongelmaisten osuus on aiempaa pie-        laajentamista, mikä vähentäisi sakon muunto-
30689: nempi ja niiden osuus, jotka soveltuisivat suh-       rangaistuksia, koska rikesakkoja ei voida muun-
30690: teellisen säännöllistä elämäntapaa vaativaan pal-     taa vankeudeksi.
30691: veluun, on aikaisempaa suurempi.                          Sakkovankien määrän kasvuun on rikosla-
30692:    Keskeinen käytännön ongelma yhdyskunta-            kiprojektin työssä kiinnitetty vakavaa huomiota.
30693:                                        1993 vp -   KK 209                                        3
30694: 
30695: Rikoslakiprojektin työn edetessä sakkolainsää-     mällä sakkojärjestelmän perusteita ja rakennetta
30696: däntö tulee kokonaisuudessaan uudelleen arvioi-    uuteen suuntaan. Valmistelutyötä on päätetty
30697: tavaksi. Sakon muuntorangaistusta koskeviin        projektin työryhmien aikatauluissa varhentaa.
30698: ongelmiin voidaan parhaiten puuttua kehittä-
30699:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
30700: 
30701:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
30702: 4                                          1993 vp -   KK 209
30703: 
30704: 
30705: 
30706: 
30707:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
30708: 
30709:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           liga för samhällstjänst, vilket är en förutsättning
30710: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           för samhällstjänst överhuvudtaget. Förvand-
30711: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        lingsrättegången för böter vid domstolen är täm-
30712: dagsman Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål           ligen summarisk till sin natur och rättegångs-
30713: nr 209:                                                handlingama innehåller väldigt lite information
30714:                                                        om den som döms till förvandlingsstraff. Det
30715:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vore dock synnerligen viktigt att göra en lämp-
30716:         ta för att den kraftiga ökningen av anta-      lighetsutredning över dem som döms till för-
30717:         let bötesfångar skall stanna upp och för       vandlingsstraff för böter och för vilka samhälls-
30718:         att praxis i Finland skall kunna bli den       tjänst övervägs i stället för fängelse innan de
30719:         att obetalda böter kan betalas eller beta-     förordnas tili samhälistjänst. I annat fall äventy-
30720:         las av genom en lämplig arbetsinsats som       ras tillgången på tjänsteplatser. Det stora antalet
30721:         tjänar samhället?                              förvandlingsstraff blir ett problem. År 1992 fat-
30722:                                                        tades sammanlagt 23 765 förvandlingsbeslut i
30723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hela landet. Om man uppskattar att en lämplig-
30724: anföra följande:                                       hetsutredning görs för en fjärdedel av dessa,
30725:                                                        skulle antalet utredningar som mest vara nästan
30726:     För närvarande är det i vissa fali möjligt att     6 000. Om bara långa förvandlingsstraff, t. ex.
30727: sona ett brott genom oavlönat arbete, s.k. sam-        sådana som är längre än 30 dagar, kan förvand-
30728: hällstjänst. När samhällstjänsten infördes i bör-      las tili samhällstjänst, behövs fortfarande ca
30729: jan av 1991 som regionalt begränsad försöks-           1 500 lämplighetsutredningar. Antalet utred-
30730: verksamhet beslutades att förvandlingsstraff för       ningsansökningar skulle då år 1994 uppskatt-
30731: böter under försöksskedet skulie lämnas utanför        ningsvis vara 35% flera än utan förvandlings-
30732: tillämpningsområdet för påföljden. Huvudorsa-          straff. Kriminalvårdsföreningen har inte tillräck-
30733: ken tili den lösning man då gick in för var att        ligt stor arbetskraft för att göra alla dessa
30734: förvandlingsstraffen var korta och att de som          lämplighetsutredningar.
30735: dömdes tili straff i alimänhet hade alkoholpro-           Det är mycket svårt att förena samhälistjäns-
30736: blem och därför lämpar sig samhälistjänsten som        ten med det gällande verkställighetssystemet för
30737: kräver uthållighet illa som förvandlingsstraff för     böter. Det finns knappast resurser att skapa en
30738: böter.                                                 egen arbetstjänsteorganisation för personer som
30739:     Nu när försöksverksamheten med samhälls-           dömts tili förvandlingsstraff för böter. Proble-
30740: tjänst har stabiliserats och avsikten är att utvidga   met med förvandlingsstraffen skulle underlättas
30741: den att omfatta hela landet, har man vid justitie-     något om förvandlingsstraff inte utdömdes för
30742: ministeriet på nytt utrett möjligheten att avtjäna     små böter. Detta är redan enligt gällande lag
30743: förvandlingsstraff för böter som samhälistjänst.       möjligt i vissa fali, men domstolama låter sällan
30744: Omvärderingen är motiverad på grund av att             bli att döma tili förvandlingsstraff.
30745: antalet förvandlingsstraff för böter som tjänas           När det gäller trafikbrott har den trafikbrotts-
30746: av i fängelsema under de senaste åren kraftigt         arbetsgrupp som tillsattes av strafflagsprojektet,
30747: har ökat. Förvandlingsstraffen har också blivit        som bereder en totalrevidering av strafflagen,
30748: längre. Det finns dessutom fog för att anta att        berett en revidering av bötessystemet. Inom
30749: den andel som har allvarliga alkoholproblem            arbetsgruppen har man bl.a. övervägt att utvid-
30750: bland dem som avtjänar förvandlingsstraff är           ga ordningsbotssystemet, vilket skulie minska
30751: mindre än förut och att den andel som lämpar sig       förvandlingsstraffen för böter, eftersom ord-
30752: för samhällstjänst, som kräver en tämligen regel-      ningsböter inte kan förvandlas tili fångelsestraff.
30753: bunden livsföring, är större än tidigare.                 Strafflagsprojektet har i sitt arbete allvarligt
30754:     Ett av de viktigaste problemen, om samhälis-       fåst uppmärksamhet vid det ökade antalet bötes-
30755: tjänsten utvidgas att omfatta också böter, är          fångar. Allteftersom strafflagsprojektets arbete
30756: bedömningen av huruvida de bötfälida är lämp-          framskrider skall böteslagstiftningen i sin helhet
30757:                                       1993 vp- KK 209                                            5
30758: 
30759: ses över. De problem som gäller förvandlings-    vecklas i en ny riktning. Det har beslutats att
30760: straff för böter kan bäst avhjälpas genöm att    beredningsarbetet skall tidigareläggas i tidssche-
30761: grunderna och strukturen för bötessystemet ut-   mat för projektets arbetsgrupper.
30762:     Helsingfors den 6 maj 1993
30763: 
30764:                                                                Justitieminister Hannele Pokka
30765:                                                  1993 vp
30766: 
30767: Kirjallinen kysymys 210
30768: 
30769: 
30770: 
30771: 
30772:                                     Suhonen ym.: Ulosottomiesten lomauttamissuunnitelmien perus-
30773:                                        teista
30774: 
30775: 
30776:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30777: 
30778:    Laman aikana räjähdysmäisesti lisääntynei-             On myös laskettavissa, että ulosottomiesten
30779: den konkurssienja ulosottojenjohdosta ulosotto-        kahden viikon pakkolomat tulevat valtiolle
30780: viranomaiset ovat joutuneet entistä kovemman           maksamaan työttömyyskorvauksina ja verotulo-
30781: työpaineen alaisiksi. Hoidettavien juttujen mää-       jen menetyksinä enemmän kuin suunnitellut
30782: rät ovat lisääntyneet lyhyessä ajassa noin 30-40       pakkolomat tuovat valtiolle säästöjä.
30783: prosentilla kutakin avustavaa ulosottomiestä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30784: kohden. Jokaisen kohdalla tämä merkitsee vuo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30785: dessa satoja hoidettavia juttuja enemmän.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30786:    Painetta ovat olleet lisäämässä erityisesti ulos-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30787: ottoon joutuvien verorästien raju kasvu. Kun
30788: normaalisti ulosottoprosessi on pyritty hoita-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30789: maan enintään yhdeksässä kuukaudessa, nyt                     suunnitelmat pakkolomauttaa nykytilan-
30790: aikaa menee saman asian hoitamiseen keskimää-                 teessa ulosottomiehiä vain lisäävät ulos-
30791: rin 11-12 kuukautta.                                          ottoviranomaisten ruuhkia ja työtaakkaa
30792:    Valtio suunnittelee kuitenkin 740 avustavan                sekä aiheuttavat valtiolle enemmän me-
30793: ulosottomiehen Iomauttamista kahdeksi viikoksi                noja kuin säästöjä, ja
30794: säästöjen aikaansaamiseksi. Tämä on täysin jär-                  jos Hallitus on tästä tietoinen, niin
30795: jetöntä, koska ulosottotoiminta on yksi valtion-              peruutetaanko näin järjettömät suunni-
30796: talouden huomattavimpia tulonlähteitä ja koska                telmat pikaisesti?
30797: alalla vallitsee nykyisin huutava lisätyövoiman
30798: tarve.
30799:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
30800:                      Hannu Suhonen                              Tina Mäkelä
30801: 
30802: 
30803: 
30804: 
30805: 2300321
30806: 2                                        1993 vp -   KK 210
30807: 
30808: 
30809: 
30810: 
30811:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30812: 
30813:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       timaan ministeriölle säästösuunnitelma, josta il-
30814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        menee toteutettavat toimenpiteet. Valtiovarain-
30815: olette 16 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      ministeriön antamien ohjeiden mukaan toimen-
30816: jeenne n:o 566 ohella toimittanut valtioneuvos-      piteinä voi olla virkojen täyttämättä jättäminen
30817: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          tai lakkauttaminen, sijais- ja ylityörahojen sääs-
30818: Hannu Suhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen          täminen, palkattomat virkavapaudet sekä loma-
30819: kysymyksen n:o 210:                                  rahasta luopuminen paikallisia lomapäiviä vas-
30820:                                                      taan. Viimeksi mainitusta asiasta on tehty sekä
30821:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        keskustasolla että paikallistasolla, mm. oikeus-
30822:        suunnitelmat pakkolomauttaa nykytilan-        ministeriön hallinnonalalla, erillinen virkaehto-
30823:        teessa ulosottomiehiä vain lisäävät ulos-     sopimus. Ohjeiden mukaan tulee välttää irtisa-
30824:        ottoviranomaisten ruuhkia ja työtaakkaa       nomisia, ja valtion virkamieslain väliaikaisesta
30825:        sekä aiheuttavat valtiolle enemmän me-        muuttamisesta annetun lain (1237/92) mukainen
30826:        noja kuin säästöjä, ja                        Iomauttaminen on keino, johon tulee turvautua
30827:           jos Hallitus on tästä tietoinen, niin      vasta silloin, kun muilla järjestelyillä ei saavuteta
30828:        peruutetaanko näin järjettömät suunni-        vaadittuja säästöjä.
30829:        telmat pikaisesti?                               Oikeusministeriön hallinnonalalla virastot,
30830:                                                      ulosottovirastot mukaan lukien, ovat esittäneet
30831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         säästösuunnitelmissaan erilaisia toimenpiteitä,
30832: vasti seuraavaa:                                     joilla vaaditut säästöt saadaan aikaan. Merkittä-
30833:                                                      västi suurimman osuuden muodostavat virkaeh-
30834:     Kysymyksen perusteluissa kerrotaan, että val-    tosopimuksen mukaiset sopimukset lomarahan
30835: tio suunnittelee 740 avustavan ulosottomiehen        vaihtamisesta palkallisiin lomapäiviin. Ne voi-
30836: Iomauttamista kahdeksi viikoksi säästöjen ai-        daan virkaehtosopimuksen mukaan pitää ao.
30837: kaansaamiseksi. Tällä väitteellä viitataan toi-      virkamiehen ja viraston keskenään sopimana
30838: menpiteisiin, joilla toteutetaan kuluvan vuoden      ajankohtana, joka voi olla myös myöhemmin
30839: talousarvioon sisältyvä 4 %:n henkilöstömeno-        kuin kuluvana vuonna, vielä vuonna 1998, jos
30840: jen säästö. Talousarviossa säästövelvoite on         näin sovitaan.
30841: kohdennettu siten, että esimerkiksi oikeusminis-        Kuten edellä olevasta ilmenee, kysymyksessä
30842: teriön hallinnonalalla kautta koko hallin-           ei ole ulosottomiesten pakkolomauttaminen.
30843: nonalan palkkausmenoista on vähennetty maini-        Toimenpiteet perustuvat talousarviossa vahvis-
30844: tut 4%.                                              tettuihin menosupistuksiin ja ne pyritään toteut-
30845:     Tosiasialliset säästötoimenpiteet jäävät tässä   tamaan siten, että ne haittaavat virastojen toi-
30846: tilanteessa virastojen, mm. ulosottovirastojen       mintaa niin vähän kuin mahdollista.
30847: ratkaistaviksi. Kukin virasto on velvoitettu laa-
30848:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
30849: 
30850:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
30851:                                         1993 vp -   KK 210                                            3
30852: 
30853: 
30854: 
30855: 
30856:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
30857: 
30858:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         framgår vilka åtgärder som kommer att vidtas.
30859: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr      Enligt finansministeriets anvisningar kan dessa
30860: 566 av den 16 apri1 1993 till vederbörande          åtgärder bestå av att tjänster lämnas obesatta
30861: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     eller indras, inbesparingar i utgiftema för vika-
30862: dagsman Hannu Suhonen m.fl. undertecknade           rier och övertidskostnader, tjänstledigheter utan
30863: spörsmå1 nr 210:                                    lön samt utbyte av semesterpremien mot betald
30864:                                                     ledighet. Om det sistnämnda har ett särskilt
30865:           Är Regeringen medveten om att pla-        tjänstekollektivavtal ingåtts både på central och
30866:        nema på att i det nuvarande läget permit-    loka1 nivå, bl.a. inom justitieministeriets förvalt-
30867:        tera utmätningsmän endast ökar utsök-        ningsområde. Enligt anvisningama skall uppsäg-
30868:        ningsmyndighetemas arbetsanhopningar         ningar undvikas och enligt 1agen om temporär
30869:        och arbetsbörda samt förorsakar staten       ändring av statstjänstemannalagen (1237/92) är
30870:        mera utgifter än inbesparingar, och          permittering ett medel som skall tillgripas först
30871:           om Regeringen är medveten om detta,       då de inbesparingar som krävs inte uppnås
30872:        kommer då de dessa vettlösa planer att       genom andra arrangemang.
30873:        inställas med det snaraste?                     Ämbetsverken inom justitieministeriets för-
30874:                                                     valtningsområde, exekutionsverken inbegripna,
30875:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        har i sina sparp1aner föres1agit olika åtgärder
30876: fö1jande:                                           genom vi1ka de erfordrade inbesparingama kan
30877:                                                     åstadkommas. Den k1art största delen utgörs av
30878:    I motiveringen till spörsmålet sägs att staten   avtal enligt tjänstekollektivavta1et om att byta ut
30879: planerar att permittera 740 biträdande utmät-       semesterpremien mot betald 1edighet. Ledighe-
30880: ningsmän på två veckor för att få tili stånd        ten kan enligt tjänstekollektivavtalet tas ut vid en
30881: inbesparingar. Med detta påstående avses de         tidpunkt som vederbörande tjänsteman och äm-
30882: åtgärder som skall vidtas för att åstadkomma        betsverket sinsemellan kommer överens om och
30883: den 4% inbesparing i personalkostnader som          som kan inträffa senare än under innevarande
30884: ingår i årets budget. 1 budgeten har sparkravet     år, t.o.m. så sent som 1998, om man kommer
30885: genomförts så att t.ex. inom justitieministeriets   överens om det.
30886: förvaltningsområde avlöningskostnadema har             Såsom av ovan stående framgår är det inte
30887: skurits ned med 4 % inom hela förvaltningsom-       fråga om att permittera utmätningsmän. Åtgär-
30888: rådet.                                              dema grundar sig på i budgeten fastställda
30889:    Vilka de faktiska sparåtgärdema kommer att       nedskämingar av utgiftema och avsikten är att
30890: vara avgörs i detta läge av ämbetsverken, bl.a.     de utförs så att de stör verksamheten vid ämbets-
30891: exekutionsverken. Varje ämbetsverk skall före-      verken så litet som möj1igt.
30892: 1ägga en sparp1an för ministeriet, av viiken
30893:      Helsingforsden 18 maj 1993
30894: 
30895:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
30896:                                                  1993 vp
30897: 
30898: Kirjallinen kysymys 211
30899: 
30900: 
30901: 
30902: 
30903:                                     Mäkelä ym.: Sairaanhoitopalvelujen turvaamisesta
30904: 
30905: 
30906: 
30907:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30908: 
30909:     Uusi voimaan tullut laki antaa potilaalle oi-         Myös juristipiireissä uutta lakia on eräin osin
30910: keuden päättää itse häntä koskevasta hoidosta.         arvosteltu, koska lakiin on jäänyt monia puuttei-
30911: Lain mukaan potilaan on saatava myös riittä-           ta koskien erityisesti potilaan aseman ja oikeuk-
30912: västi ja ymmärrettävästi tietoa omasta sairau-         sien määrittelyä.
30913: destaan ja eri hoitovaihtoehdoista. Jos potilas           Eräänä lain pahimpana puutteena on pidetty
30914: kieltäytyy lääkärin tatjoamasta tehokkaasta hoi-       sitä, että potilaalle taataan oikeus hoitoon vain,
30915: dosta, häntä on hoidettava jollain muulla lääke-       jos voimavaroja on käytettävissä. Tällainen
30916: tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.                asiantila ei voi olla pitkälle viedyn ja maailmalla
30917:     Laki potilaan oikeuksista on tuonut hoitoyk-       yleisesti korkeatasoiseksi tunnustetun suomalai-
30918: sikköihin myös uuden virkamiehen: potilasasia-         sen sairaanhoidon nykypäivää.
30919: miehen. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. tiedot-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
30920: taa potilaan oikeuksista sekä ·avustaa ja neuvoa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30921: häntä muistutuksen, kantelun tai potilasvahin-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30922: koilmoituksen tekemisessä.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30923:     Vaikka uutta lakia pidetään yleisesti tarpeelli-
30924: sena, eräissä lääkäripiireissä siihen on suhtau-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30925: duttu varsin väheksyvästi, jopa kriittisesti, koska           ryhtyä, että Suomen kansalaisille taataan
30926: potilaan hyvä hoito, kohtelu ja itsemääräämisoi-              kaikissa olosuhteissa riittävät sairaanhoi-
30927:  keus ovat aina kuuluneet lääkärin velvollisuuk-              don palvelut ja että potilaiden oikeus
30928:  siin ja eettisiin ohjeisiin. Osa lääkäreistä myös            hoidon saamiseen ei ole millään tapaa
30929:  pelkää, että entistä tarkemmin määritelty poti-              riippuvainen kulloinkin käytettävissä ole-
30930:  laiden tietosuoja lisää byrokratiaa.                         vista taloudellisista ym. voimavaroista?
30931: 
30932:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
30933: 
30934:                       Tina Mäkelä                                      Hannu Suhonen
30935: 
30936: 
30937: 
30938: 
30939:  230032J
30940: 2                                        1993 vp -    KK 211
30941: 
30942: 
30943: 
30944: 
30945:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30946: 
30947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli
30948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         voimaan 1.3.1993. Se on luonteeltaan yleislaki,
30949: olette 16 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       joka täydentää muuta terveydenhuollon lainsää-
30950: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      däntöä. Laki sisältää potilaan hoitoon ja kohte-
30951: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.        luun liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet
30952: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 211:         mm. potilaan oikeudesta hyvään terveyden- ja
30953:                                                       sairaanhoitoon, hoitoonpääsystä sekä potilaan
30954:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        itsemääräämisoikeudesta. Keskeisiä ovat myös
30955:        ryhtyä, että Suomen kansalaisille taataan      tiedonsaantioikeutta, potilasasiakirjoja sekä
30956:        kaikissa olosuhteissa riittävät sairaanhoi-    muistutusmenettelyä ja potilasasiamiestä koske-
30957:        don palvelut ja että potilaiden oikeus         vat normit.
30958:        hoidon saamiseen ei ole millään tapaa             Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain
30959:        riippuvainen kulloinkin käytettävissä ole-     mukaan henkilöllä on oikeus hänen terveydenti-
30960:        vista taloudellisista ym. voimavaroista?       lansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoi-
30961:                                                       toon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloin-
30962:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Sään-
30963: taen seuraavaa:                                       nös kytl,ceytyy terveydenhuollon palvelujen jär-
30964:                                                       jestämisvelvollisuutta koskeviin normeihin. Poti-
30965:     Maamme taloudellinen tilanne sekä kuntien         laan asemaa ja oikeuksia suhteessa palvelujen
30966: päätösvaltaa ja kustannustietoisuutta korostava       saatavuuteen ei ole nähty tarkoituksenmukai-
30967: vuoden alusta voimaan tullut valtionosuusuudis-       seksi säännellä tarkemmin potilaan asemaa ja
30968: tus ovat tuoneet esille näkemyksiä, että sairaiden    oikeuksia koskevassa laissa, koska perussään-
30969: mahdollisuus päästä hoitoon ei ole riittävästi        nökset tältä osin ovat kansanterveyslaissa, eri-
30970: turvattu kuntien kohdistaessa säästötoimiaan          koissairaanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa.
30971: terveydenhuoltoon. Kuntien velvollisuudet jär-        Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista on kysy-
30972: jestää terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin       mys lähinnä terveydenhuollon toimintojen laa-
30973: säilyneet ennallaan. Erikoissairaanhoitolaissa,       dullisesta kehittämisestä ja potilaan oikeustur-
30974: mielenterveyslaissa sekä kansanterveyslaissa on       van parantamisesta.
30975: kuntien terveydenhuollon palvelujen järjestämis-         Potilaalla on oikeus tietojensaantiin tervey-
30976: velvollisuus suhteellisen yksityiskohtaisesti sään-   dentilastaan päätöksenteon tueksi. Samoin
30977: nelty. Terveydenhuollossa ei ole tapahtumassa         potilaalla on oikeus tehdä muistutus toimin-
30978: sellaista, mikä aiheuttaisi oleellisia muutoksia      tayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle
30979: potilaiden hoitoonpääsyssä.                           johtajalle, jos hän on terveyden- ja sairaanhoi-
30980:     Arvioimisperusteita toiminnan laajuudelle         toonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyyty-
30981: voidaan hakea myös sosiaali- ja terveydenhuol-        mätön. Hänellä on myös oikeus saada neuvon-
30982: lon suunnittelu- ja valtionosuuslaista, jonka mu-     taa toimintayksikköön nimetyltä potilasasia-
30983: kaan kunnan tulee osoittaa voimavaroja sosiaa-        mieheltä.
30984: li- ja terveydenhuoltoon. Voimavarojen määrää            Julkisuus- ja salassapitolainsäädännön koko-
30985: ei ole säännelty, mutta lakia koskevan hallituk-      naisuudistuksen ollessa parhaillaan vireillä la-
30986: sen esityksen mukaan lähtökohtana on se, että         kiin potilaan asemasta ja oikeuksista on otettu
30987: kunta osoittaa entiseen tapaan voimavaroja eri-       vain välttämättömät säännökset potilasasiakir-
30988: tyislaeissa kunnan tehtäväksi säädettyjen pal-        jojen osalta. Laissa on yhtenäistetty kansanter-
30989: velujen järjestämiseen. Lisäksi hallituksen esi-      veystyön, erikoissairaanhoidon ja yksityisen ter-
30990: tyksessä todetaan, että erityislaeissa säädettyjen    veydenhuollon potilasasiakirjojen luovuttamista
30991: velvoitteiden toteuttaminen takaisi kaikille pal-     koskevat normit. Tällöin on pyritty kiinnittä-
30992: velujen käyttäjille tasavertaiset peruspalvelut       mään huomiota tietosuojaan potilaan oikeustur-
30993: asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä     van takeena, mutta tekemään myös mahdolli-
30994: riippumatta.                                          seksi potilasasiakirjojen joustava luovuttaminen,
30995:                                            1993 vp -    KK 211                                         3
30996: 
30997: kun on kysymys tutkimuksen ja hoidon järjestä-         kustannussäästöjä ja lisää potilaiden hoitoon
30998: misestä potilaalle.                                    suuntautuvia voimavaroja.
30999:      Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon            Terveydenhuollon tavoitteisiin ja voimavaroi-
31000: yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu         hin otetaan vuosittain kantaa sosiaali- ja tervey-
31001: sosiaali- ja terveysministeriölle. Jos kunta ei        denhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa ja
31002: järjestä asukkailleen palveluja siten, että välttä-    valtion talousarviossa. Sosiaali- ja terveyden-
31003: mättömät peruspalvelut vastaavat maassa ylei-          huollon järjestäminen on kunnan ydintehtävä.
31004: sesti hyväksyttyä tasoa, sosiaali- ja terveysminis-    Kuntalaisten kannalta on tärkeätä, että palvelu-
31005: teriö voi saattaa palvelujärjestelmän asianmu-         jen järjestämistavasta riippumatta lainsäädän-
31006: kaisuuden perusturvalautakunnan arvioitavaksi.         nön mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
31007: Tarvittaessa tämä voi antaa kunnalle suosituk-         velut turvataan.
31008: sen siitä, miten ja missä ajassa puutteet tulee           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi
31009: korjata. Lääninhallitusten velvollisuus on alueel-     systemaattisesti uudistetun valtionosuusjärjestel-
31010: laan ohjata ja valvoa sitä, että kunnatja sairaan-     män vaikutuksia terveydenhuollon palvelujen
31011: hoitopiirit huolehtivat velvoitteistaan.               tarjontaan, järjestämistapaan, kustannuksiin,
31012:      Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt toi-   saatavuuteen, laatuun sekä alueellisiin ja väestö-
31013: menpiteisiin sellaisten hallitusti ja tarkoituksen-    ryhmien välisiin eroihin. Eduskunta on edellyttä-
31014: mukaisesti kohdennettujen toimintatapojen ja           nyt, että valtionosuusjärjestelmän kokonaisuu-
31015:  palvelurakenteiden muutosten aikaansaamisek-          distusten vaikutuksista annetaan sille selonteko
31016:  si, joiden tiedetään tuottavan tuntuvia säästöjä      vuoden 1996 alussa. Sosiaali- ja terveysministe-
31017:  ilman, että potilaiden palveluiden saatavuudesta      riö seuraa myös potilaan asemaa ja oikeuksia
31018:  tai laajuudesta joudutaan tinkimään. Tällainen        koskevan lain toteutumista.
31019:  säästöstrategia kunnissa aikaansaa huomattavia
31020:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
31021: 
31022:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31023: 4                                         1993 vp -   KK 211
31024: 
31025: 
31026: 
31027: 
31028:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31029: 
31030:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Lagen om patientens ställning och rättigheter
31031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        trädde i kraft den 1 mars 1993. Lagen är en
31032: den 16 april 1993 till vederbörande medlem av         allmän lag som kompletterar den övriga lagstift-
31033: statsrådet översänt följande av riksdagsman           ningen inom hälso- och sjukvården. Den inne-
31034: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 211:           håller de centrala rättsprincipema för vården
31035:                                                       och bemötandet av patienter, bl.a. patientens
31036:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rätt till hälso- och sjukvård av god kvalitet,
31037:        ta för att finska medborgare under alla        intagning för vård samt patientens självbestäm-
31038:        förhållanden garanteras tillräckliga sjuk-     manderätt. Av central betydelse är även de
31039:        vårdstjänster, och att patientemas rätt        normer som gäller rätten till information, jour-
31040:        att få vård på intet sätt är beroende av de    nalhandlingama samt anmärkningsförfarandet
31041:        ekonomiska och andra resurser som står         och patientombudsmannen.
31042:        till förfogande vid respektive tidpunkt?          Enligt lagen om patientens ställning och rät-
31043:                                                       tigheter har en person inom ramen för de resur-
31044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ser som står till hälso- och sjukvårdens förfogan-
31045: anföra följande:                                      de vid respektive tidpunkt rätt till sådan hälso-
31046:                                                       och sjukvård som hans hälsotillstånd förutsätter.
31047:    Detekonomiska läget i vårt land samt statsan-      Stadgandet hänför sig till de normer som gäller
31048: delsreformen som genomfördes vid ingången av          skyldigheten att ordna tjänster inom hälso- och
31049: året och som accentuerat kommunemas beslu-            sjukvården. Det har inte ansetts vara motiverat
31050: tanderätt och kostnadsmedvetenhet har framkal-        att i lagen om patientens ställning och rättigheter
31051: lat synpunkter enligt vilka de sjukas möjligheter     närmare reglera patientens ställning och rättig-
31052: att få vård inte är tillräckligt tryggad därför att   heter i förhållande till tillgången på tjänster,
31053: kommunema har inriktat sina sparåtgärder på           eftersom de grundläggande stadgandena till den-
31054: hälso- och sjukvården. Kommunema har dock             na del finns i folkhälsolagen, lagen om speciali-
31055: samma skyldighet att ordna hälso- och sjukvårds-      serad sjukvård och mentalvårdslagen. I lagen om
31056: tjänster som tidigare. 1 lagen om specialiserad       patientens ställning och rättigheter är det främst
31057: sjukvård, mentalvårdslagen och folkhälsolagen         fråga om en kvalitativ utveckling av funktioner-
31058: har det tämligen detaljerat stadgats om kommu-        na inom hälso- och sjukvården samt om förbätt-
31059: nemas skyldighet att ordna hälso- och sjukvårds-      ring av patientens rättsskydd.
31060: service. Inom hälso- och sjukvården pågår ingen-         Patienten har rätt att få information om sitt
31061: ting sådant som väsentligt skulle ändra patienter-    hälsotillstånd som stöd för sitt beslutsfattande.
31062: nas möjligheter till intagning för vård.              Dessutom har patienten rätt att framföra an-
31063:    Bedömningsgrunder för verksamhetens om-            märkning till den chef som ansvarar för hälso-
31064: fattning kan sökas även i lagen om planering av       och sjukvården vid en verksamhetsenhet om
31065: och statsandel för social- och hälsovården, enligt    patienten är missnöjd med den hälso- och sjuk-
31066: viiken varje kommun skall anvisa resurser för         vård som han har fått, eller med bemötandet i
31067: social- och hälsovården. Resursema definieras         samband med den. Han har även rätt att få
31068: inte noggrannare i lagen, men utgångspunkten          information av patientombudsmannen vid en
31069: enligt regeringens proposition är att kommuner-       verksamhetsenhet.
31070: na liksom tidigare anvisar de resurser som be-           På grund av den pågående totalreformen av
31071: hövs för att ordna den service som kommunen           den lagstiftning som gäller offentlighet och tyst-
31072: enligt speciallagama skall ordna. 1 lagens propo-     nadsplikt har i lagen om patientens ställning och
31073: sition konstateras dessutom att uppfyllandet av       rättigheter intagits endast de nödvändigaste
31074: dessa förpliktelser om vilka stadgas i specialla-     stadgandena i fråga om jourhandlingar. I lagen
31075: gama garanterar alla som utnyttjar servicen           har man samordnat de normer som gäller utläm-
31076: Iikadan basservice oberoende av boningsort, so-       nandet av jourhandlingar som hänför sig till
31077: cial ställning och språk.                             folkhälsoarbetet, den specialiserade sjukvården
31078:                                          1993 vp -   KK 211                                           5
31079: 
31080: och den privata hälso- och sjukvården. Integri-      på service eller dess omfattning reduceras. En
31081: tetsskyddet · har betonats som en garanti för        sådan strategi ger kommunema ansenliga kost-
31082: patientens rättsskydd, men samtidigt skall det       nadsbesparingar och ökar resursema för patient-
31083: vara möjligt att utlämna jourhandlingar på ett       vården.
31084: smidigt sätt då det är fråga om att ordna               1 den riksomfattande planen för social- och
31085: undersökning och vård för patienten.                 hälsovården och i statsbudgeten tar man årligen
31086:    För den allmänna planeringen, stymingen           ställning tili hälso- och sjukvårdens mål och
31087: och övervakningen av folkhälsoarbetet och den        resurser. Ordnandet av social- och hälsovården
31088: specialiserade sjukvården svarar social- coh häl-    är en av kommunens mest centrala uppgifter.
31089: sovårdsministeriet. Om inte den nödvändiga           Det är viktigt för kommuninvånama att den
31090: basservicen för kommunens invånare motsvarar         social- och hälsovårdsservice som avses i lagstift-
31091: en i landet allmänt accepterad nivå, kan social-     ningen tryggas, oberoende av hur servicen an-
31092: och hälsovårdsministeriet låta grundskydds-          ordnas.
31093: nämnden bedöma om servicesystemet är saken-             Social- och hälsovårdsministeriet följer med
31094: ligt. Vid behov kan den ge kommunen en re-           och bedömer systematiskt hur det reviderade
31095: kommendation om hur och inom viiken tid              statsandelssystemet påverkar serviceutbudet
31096: bristerna skall avhjälpas. Länsstyrelsema är         inom hälso- och sjukvården, hur vården anord-
31097: skyldiga att inom sitt område styra och över-        nas, konstnader och kvalitet samt tillgången på
31098: vaka att kommunema och sjukvårdsdistrikten           service och regionala och befolkningsmässiga
31099:  sköter sina åligganden.                             skillnader. Riksdagen har förutsatt att den vid
31100:     Social- och hälsovårdsministeriet har vidtagit   ingången av 1996 får en redogörelse över verk-
31101:  åtgärder för att åstadkomma sådana kontrolle-       ningama av totalreformen av statsandelssyste-
31102:  rat och ändamålsenligt inriktade förändringar i     met. Social- och hälsovårdsministeriet följer
31103:  metoder och servicestrukturer som man vet att       även med hur lagen om patientens ställning och
31104:  ger kännbara inbesparingar utan att tillgången      rättigheter verkställs.
31105:      Helsingforsden 14 maj 1993
31106:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31107:                                                1993 vp
31108: 
31109: Kirjallinen kysymys 212
31110: 
31111: 
31112: 
31113: 
31114:                                   Mäkelä ym.: HI-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavista
31115:                                      toimenpiteistä
31116: 
31117: 
31118:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31119: 
31120:    Lehtitietojen mukaan HI-virus etenee maas-          Ennusteiden mukaan kolmen seuraavan vuo-
31121: samme huolestuttavasti. Lääkäreiden mukaan          den aikana HIV-tartunnat lisääntyvät Suomessa
31122: kaikkialla Suomessa on tehtävä HIV:n etenemi-       noin sadalla. Viime vuonna löytyi maassamme jo
31123: sen pysäyttämiseksi vakavaa ja laaja-alaista työ-   89 tapausta. Tartunnoista jo noin puolet saa-
31124: tä mm. valistuksen avulla. Ellei näin tehdä,        daan kotimaiselta partnerilta, puolet tuodaan
31125: ongelmasta saattaa Suomessakin muodostua            ulkomailta.
31126: erittäin vaikea.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31127:    Tutkimusten mukaan HI-viruksen leviäminen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31128: noudattaa maassamme ns. hierarkkista järjestel-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31129: mää eli se leviää kaupungista toiseen ja suunta     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31130: on isoista kaupungeista pienii11 kaupunkeihin.
31131: Mitä isompi kaupunki, sitä enemmän HIV:n                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31132: etenemisellä on yhteyksiä muualle. Tartuntoja              tynyt tai aikoo ryhtyä kuolemanvaaralli-
31133: on tällä hetkellä eniten pääkaupunkiseudulla.              sen HI-viruksen leviämisen estämiseksi
31134: Seuraavaksi tulevat suuret maakuntakeskukset               maassamme ja aidsia koskevan valistuk-
31135: ja pienemmät kaupungit. Maaseudulla on tois-               sen lisäämiseksi erityisesti nuorison ja
31136: taiseksi ollut vain satunnaisia tapauksia.                 ulkomaille matkustavien suomalaisten
31137:                                                            turistien keskuudessa?
31138:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1993
31139: 
31140:                     Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
31141: 
31142: 
31143: 
31144: 
31145:  230032J
31146: 2                                         1993 vp -   KK 212
31147: 
31148: 
31149: 
31150: 
31151:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31152: 
31153:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oli sitä mieltä, että lehti pitäisi lähettää nuorem-
31154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mille kuin 16-vuotiaille. Sosiaali- ja terveysmi-
31155: olette 16 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       nisteriössä on tänä vuonna valmistunutlähinnä
31156: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      alle 16-vuotiaille tarkoitettu "Se on pienestä
31157: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.        kii ... " -aineisto Sextiin-lehden pohjalta. Aineis-
31158: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 212:         toa on jaettu kouluihin, nuorison kokoontumis-
31159:                                                       paikkoihin jne. Siihen liittyvää tietoiskua on
31160:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      esitetty elokuvateattereissa ja televisiossa.
31161:        tynyt tai aikoo ryhtyä kuolemanvaaralli-           Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tänäkin
31162:        sen HI-viruksen leviämisen estämiseksi         vuonna yhdessä VR:n kanssa kaikille interrail-
31163:        maassamme ja aidsia koskevan valistuk-         matkalle lähteville nuorille valistuspaketin, jossa
31164:        sen lisäämiseksi erityisesti nuorison ja       on tietoa mm. HIV-tartunnasta ja aidsista.
31165:        ulkomaille matkustavien suomalaisten               Sosiaali- ja terveysministeriö on myös tuotta-
31166:        turistien keskuudessa?                         nut nuorten discoiltoihin tarkoitettua sukupuoli-
31167:                                                       tauteihin liittyvää valistusaineistoa, jota kysy-
31168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tään jatkuvasti nuorisotapahtumiin eri puolilla
31169: vasti seuraavaa:                                      maata.
31170:                                                           Alkoholi liittyy nuorillakin usein vastuutto-
31171:    Suomessa oli 27.4.1993 mennessä todettu 532        maan sukupuolikäyttäytymiseen. Viranomaiset
31172: HI-virustartunnan saanutta henkilöä. Vuonna           ovat tuottaneet yhdessä Alkon kanssa nuorille
31173: 1992 uusia HIV-tartuntoja todettiin 89. Tänä          tarkoitetun tietoiskun tästä aihepiiristä. Tietois-
31174: vuonna 27.4. mennessä uusia tartuntoja on to-         kua on esitetty elokuvateattereissa, ja Suomessa
31175: dettu 11. Suomessa todetuista tartunnan saaneis-      on saatu ensimmäisenä maana maailmassa liit-
31176: ta 402 on suomalaisia ja 130 ulkomaalaisia.           tää kaupallisiin, kotiin vuokrattaviin videoelo-
31177: Tartunnan saaneista 127 henkilöä on sairastunut       kuviin yhteiskunnallista mainontaa. "Seksi on
31178: aidsiin ja sairastuneista 89 on kuollut. Kansain-     hauskaa selvin päin" -tietoisku on tutkimusten
31179: välisesti katsottuna Suomen HIV- ja aidsluvut         mukaan myös huomattu hyvin kotivideoiden
31180: ovat edelleen alhaisia.                               katsojien parissa.
31181:    Nuoriso ja matkailijat ovat meillä olleet alusta       Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistu-
31182: asti aidsvalistuksen tärkeimmät kohderyhmät.          massa laaja peruskoulujen ala-asteen opettajille
31183: Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää vuosittain    ja kouluterveydenhoitajille tarkoitettu seksuaali-
31184: jokaiselle 16 vuotta täyttävälle nuorelle kotiin      kasvatusta tukeva opetuspaketti "Ihanan tukala
31185: aidsista ja muista sukupuoliteitse tarttuvista tau-   seksuaalisuus". Tässä opetuspaketissa kiinnite-
31186: deista kertovan Sextiin-lehden. Siinä käsitellään     tään erityistä huomiota seksuaaliopetuksen me-
31187: nuorten ihmissuhteita, seksuaalisuutta ja suku-       netelmiin, korostetaan ihmiselämäänja seksuaa-
31188: puoliteitse tarttuvia tauteja. Lehden mukana on       lisuuteen liittyvien arvojen merkitystä ja aktivoi-
31189: kirje myös nuorten vanhemmille.                       daan lapsia ja nuoria itse pohtimaan ihmissuh-
31190:    Helsingin yliopistossa on tehty pro gradu          teisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä
31191: -tutkielma Sextiin-lehden nuorilta saamasta vas-      tavoitteena vastuullinen sukupuolikäyttäytymi-
31192: taanotosta. Yli 70 % nuorista kertoi lukeneensa       nen sitten, kun se nuorten kohdalla tulee ajan-
31193: lehden kokonaan ja yli 20 % osittain. Nuoret          kohtaiseksi.
31194: pitivät lehteä hyvänä ja tarpeellisena, siitä kes-        Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää myös
31195: kusteltiin kavereiden, opettajien ja vanhempien       vuosittain aidsiin ja muihin sukupuoliteitse tart-
31196: kanssa. Noin puolet nuorista sanoi saaneensa          tuviin tauteihin liittyvää koulutusta opettajille ja
31197: lehdestä uutta tietoa. Eniten tietoa oli saatu        kouluterveydenhuollon henkilöstölle.
31198: aidsista ja muista sukupuoliteitse tarttuvista tau-       Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa erilaisten
31199: deista.                                               tutkimusten avulla väestön aidsiin liittyvien tie-
31200:    Yli puolet Sextiin-lehden saaneista nuorista       tojen ja asenteiden muutoksia. Suomalaisilla on
31201:                                            1993 vp -    KK 212                                          3
31202: 
31203: edelleen hyvät tiedot aidsiin liittyvissä kysymyk-     toa. Viranomaiset ovat myös useampaan ottee-
31204: sissä. Nuorilla, joille valistusta on eniten suun-     seen neuvotelleet matkatoimistojen ja matkan-
31205: nattu, on muuta väestöä paremmat tiedot. Aids-         järjestäjien kanssa aidsiin liittyvien kysymysten
31206: valistuksen kannalta tärkeä kysymys on tieten-         sisällyttämisestä oppaiden ja matkanjärjestäjien
31207: kin, miten hyvät tiedot saadaan näkymään               koulutukseen sekä matkailijoille jaettavaan esit-
31208: vastuuntuotoisena seksikäyttäytymisenä.                telymateriaaliin.
31209:     Nuoriso on suhteellisen helposti tavoiteHava          Matkatoimistot ovat suhtautuneet kysymyk-
31210: kohderyhmä koulun ja erilaisten harrastustoi-          seen hieman varauksellisesti, mutta sitä mukaa
31211: mintojen kautta. Matkailijat, toinen tärkeä aids-      kuin aidsin levinneisyys koko ajan lisääntyy,
31212: valistuksen kohderyhmä, ovat vaikeammin saa-           asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja
31213: vutettavissa.                                          yhteistyöhön on jo eräiden tahojen kanssa pääs-
31214:     Suomi on jo monen vuoden ajan osallistunut         ty. Esim. Finnairin koneissa olevassa Blue Wings
31215: WHO:n Aids ja matkailu (AIDS and Mobility)             -lehdessä sekä eräissä muissa matkailualan leh-
31216: -projektiin, jossa useimmat Euroopan maat sel-         dissä on ollut aidsin ehkäisyä käsitteleviä ilmoi-
31217: vittävät aidsin ja matkailun, siirtolaisuuden ja       tuksia.
31218: pakolaisuuden välisiä kysymyksiä.                          Sosiaali- ja terveysministeriö seuraajatkuvasti
31219:     Suomessa matkailijoita aidsvalistuksessa on        HIV-tartuntojen leviämistä, erilaisten tartunta-
31220: lähestytty ulkomainonnan ja radiomainonnan             tapojen välityksellä saatujen tartuntojen määriä
31221: keinoin. "Aids on tappava tuliainen", "Aids on         sekä tartuntojen jakautumista eri ikäryhmiin.
31222: rajaton riski" ja "Yhtyvään Eurooppaan ilman           Näin saatujen tietojen perusteella valistustoi-
31223: aidsia" ovat edellisten kesien ulkomainonnan           menpiteitä kohdistetaan tarpeen mukaan eri
31224: teemoja. Tämänvuotista kampanjaa valmistel-            kohderyhmille. Nuoret tulevat vastaisuudessa-
31225: laan parhaillaan.                                      kin olemaan tärkein kohderyhmä, koska jokai-
31226:     Matkatoimistoihin ja terveydenhuoltoon on          nen uusi ikäpolvi tarvitsee perustiedot aidsista ja
31227:  myös valmistettu matkailijoille tarkoitettua aid-     sen ehkäisystä.
31228:  siin ja muihin sukupuolitauteihin liittyvää aineis-
31229: 
31230:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1993
31231: 
31232:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31233: 4                                        1993 vp -   KK 212
31234: 
31235: 
31236: 
31237: 
31238:                                     Till Riksdagens Herr Talman
31239: 
31240:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Över hälften av de unga som fått tidningen
31241: anger ·har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Sextiin tyckte att den bör sändas till personer
31242: den 16 april 1993 till vederbörande medlem av        under 16 år. Social- och hälsovårdsministeriet
31243: statsrådet översänt följande av riksdagsman          har i år, utgående från tidningen Sextiin, utarbe-
31244: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 212:          tat materialet "Det hänger på så litet ... ", som
31245:                                                      närmast riktar sig till unga under 16 år. Materi-
31246:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     alet har delats ut till skolorna, på ungdomarnas
31247:        eller ämnar den vidta för att förhindra att   mötesplatser osv. En s.k. infochock i anslutning
31248:        det livsfarliga HI-viruset sprids i vårt      till materialet har visats på biografer och i TV.
31249:        land och för att öka informationen om             Också i år ger social- och hälsovårdsministe-
31250:        aids speciellt bland unga och fmländare       riet tillsammans med SJ alla unga interrailtågluf-
31251:        som turistar utomlands?                       fare ett paket med information om bl.a. HIV och
31252:                                                      aids.
31253:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Social- och hälsovårdsministeriet har också
31254: anföra följande:                                     producerat informationsmaterial om könssjuk-
31255:                                                      domar med tanke på de ungas discokvällar. Det
31256:    Fram till 27.4.1993 hade HI-virus konstate-       finns en ständig efterfrågan på materialet till
31257: rats hos 532 personeri Finland. År 1992 konsta-      ungdomsjippon på olika håll i landet.
31258: terades 89 nya HIV-fall, i år har 11 nya fall            Också när det gäller ungdomen är alkoholen
31259: konstaterats fram till 27.4. Av de konstaterade      en orsak till ansvarslöst sexuellt beteende. Myn-
31260: HIV-fallen i Finland är 402 finländare och 130       digheterna har tillsammans med Alko produce-
31261: utlänningar. Av dem som smittats har 127 perso-      rat en infochock i ämnet. Infoehoken har visats
31262: ner insjuknat i aids och av dessa har 89 avlidit.    på biografer, och Finland är det första landet i
31263: Internationellt sett är antalet HIV- och aids-fall   världen där man fått foga samhällsinformation
31264: i Finland fortfarande lågt.                          till kommersiella videofilmer som hyrs hem.
31265:    Hos oss har ungdomar och resenärer från           Enligt de undersökningar som gjorts har också
31266: början varit de viktigaste målgrupperna för aids-    infochocken "Seksi on hauskaa selvin päin"
31267: upplysningen. Social- och hälsovårdsministeriet      uppmärksammats väl av dem som hyr hem
31268: sänder varje år tidningen Sextiin hem till alla 16   videofilmer.
31269: år fyllda ungdomar. Tidningen berättar om aids           Social- och hälsovårdsministeriet håller på att
31270: och andra sjukdomar som överförs genom köns-         fårdigställa ett omfattande undervisningspaket,
31271: umgänge. I den behandlas ungdomarnas mänsk-          "Ihanan tukala seksuaalisuus", till stöd för låg-
31272: liga relationer och sexualitet samt sjukdomar        stadielärarnas och skolhälsovårdarnas sexual-
31273: som överförs genom könsumgänge. Med tid-             undervisning. I detta undervisningspaket ägnas
31274: ningen följer även ett brev till ungdomarnas         sexualundervisningsmetodiken särskild upp-
31275: föräldrar.                                           märksamhet, framhävs betydelsen av de värden
31276:    Vid Helsingfors universitet har ett pro gradu     som ansluter sig till människolivet och sexualite-
31277: -arbete gjorts över det mottagande tidningen         ten samt aktiveras barn och unga till att själva
31278: Sextiin fått bland ungdomen. Over 70 % av de         dryfta frågor som gäller mänskliga relationer
31279: unga meddelade att de läst tidningen i sin helhet    och sexualitet, med målet att leda fram de unga
31280: och över 20 % att de läst den delvis. De unga        till ett ansvarsfullt sexuellt beteende.
31281: ansåg tidningen vara bra och nödvändig och               Social- och hälsovårdsministeriet arrangerar
31282: man diskuterade den med kamraterna, lärarna          också årligen för lärare och skolhälsovårdsper-
31283: och föräldrarna. Omkring hälften av de unga          sonal utbildning gällande aids och andra sjukdo-
31284: sade att tidningen gett dem ny information,          mar som överförs genom könsumgänge.
31285: främst om aids och andra sjukdomar som sprids            Genom olika undersökningar följer social-
31286: genom könsumgänge.                                   och hälsovårdsministeriet med förändringama i
31287:                                         1993 vp -   KK 212                                          5
31288: 
31289: folks kunskap om och inställning till aids. Fin-       Materia!, riktat till resenärer, om aids och
31290: ländama är fortfarande väl informerade i frågor     andra könssjukdomar har också utarbetats för
31291: som gäller aids. De unga, som upplysningen i        resebyråema och hälsovården. Myndighetema
31292: första hand riktat sig till, har bättre kunskaper   har också i många repriser förhandlat med
31293: än den övriga befolkningen. En viktig fråga i       resebyråema och researrangörema om inklude-
31294: sammanhanget är givetvis hur man skall få de        randet av frågor som gäller aids i guidemas och
31295: goda kunskapema att synas i form av ett an-         researrangöremas utbildning samt i de broschy-
31296: svarsfullt sexuellt beteende.                       rer som delas ut tili resenärema.
31297:     Ungdomen är en målgrupp som relativt lätt          Resebyråema har förhållit sig något reserve-
31298: kan nås via skolan och olika fritidsaktiviteter.    rat tili frågan, men allteftersom aids sprids allt
31299: Resenärema, en annan viktig målgrupp för aids-      mera, har inställningen blivit positivare och
31300: upplysningen, är svårare att nå.                    samarbetet kommit igång på vissa håll. Informa-
31301:     Finland har redan under en lång följd av år     tion om aids har ingått i t.ex. tidningen Blue
31302: deltagit i WHO:s projekt Aids och resande           Wings, som finns i Finnairs flyg, samt vissa
31303: (AIDS and Mobility), inom ramen för vilket de       andra av resebranschens tidningar.
31304: flesta europeiska Iänder reder ut frågor som           Social- och hälsovårdsministeriet följer hela
31305: gäller sambandet mellan aids och turism, migra-     tiden HIV-utvecklingen, antalet smittofall som
31306: tion och landsflykt.                                uppkommit genom olika överföringssätt samt
31307:     1 Finland har man i aidsupplysningen närmat     fördelningen på olika åldersgrupper. Utgående
31308:  sig resenärema genom utomhusinformation och        från de uppgifter som insamlats på detta sätt
31309: radioinformation. "Aids är en dödande souve-        inriktas upplysningen efter behov på olika mål-
31310: nir", "Aids känner inga gränser" och strävan till   grupper. De unga kommer också i framtiden att
31311: ett förenat Europa :utan aids, är teman som         vara den viktigaste målgruppen, eftersom varje
31312:  använts i utomhuskampanjema de senaste som-        ny generation behöver basuppgifter om aids och
31313:  rama. Årets kampanj håller på att utarbetas.       om förebyggandet av aids.
31314:      Helsingfors den 19 maj 1993
31315: 
31316:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31317:                                                  1993 vp
31318: 
31319: Kirjallinen kysymys 213
31320: 
31321: 
31322: 
31323: 
31324:                                     Pulliainen: Valkoselkätikan ja vanhojen metsien suojelemisesta
31325: 
31326: 
31327: 
31328:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31329: 
31330:     Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas           taa, ettei hän tunne paikkalintuna tunnetun
31331: Pohtila puhui äskettäin laitoksensa johtajana          valkoselkätikan biologiaa, ei sitä, mistä ja kuin-
31332: Metsäpäivien avajaistilaisuudessa Tampereella          ka se joutuu elantonsa hankkimaan metsässä.
31333: otsikon "Kestävä metsätalous- myytit ja todel-         Kannanotoista (ks. Helsingin Sanomat 8.4.1993)
31334: lisuus" alla. Puhe herätti sisältönsä puolesta         saa sen vaikutelman, ettei ylijohtaja myöskään
31335: voimakkaita kansalaisreaktioita ja edelleen jat-       muista Suomen koivumetsien historiaa jääkau-
31336: kuvaa sanomalehtikirjoittelua tri PohtiJan ja          den jälkeisenä aikana. Merkittävää on edelleen
31337: muiden tutkijoiden kesken ainakin Helsingin            se, ettei ylijohtaja näytä ymmärtävän sitä, kuin-
31338: Sanomien palstoilla.                                   ka metsän tiettyyn sukkessiovaiheeseen sopeutu-
31339:     Eräs huomiota · herättävä kohta ylijohtaja         neille lajeille täytyy metsien kehittyessä olla aina
31340: PohtiJan puheessa oli Rion ympäristökokouksen          tarjolla sopivia vaihtoehtoisia elinympäristöjä;
31341: biodiversiteettisopimusta arvioivan kappaleen          eri tahdissa, eri vaiheissa olevat metsäkuviot
31342: jälkeen seuraava teksti: "Ennustan, että valittu       tarjoavat niitä, jollei ihminen sotke "kuvioita"
31343: lähestymistapa johtaa umpikujaan. Kun monet            kohtuuttomasti. Valkoselkätikkaa ihmisen olisi
31344: uhanalaisista lajeista ovat täällä levinneisyytensä    helppo auttaa oikealla metsänkäsittelyllä, jos
31345: äärirajoilla, alue- ja aikaulottuvuudet ovat olen-     vain tahtoa olisi.
31346: naisia myös uhanalaisuuden tulkinnassa. Ajatel-            Ylijohtaja Pohtila tuli nykyiseen tehtäväänsä
31347: laanpa vaikka itiöistä ilman kautta leviäviä kää-      metsäteollisuuden vaatimuksesta. Nyt hän kui-
31348: piä, joita on luokiteltu uhanalaisiksi yli sata, tai   tenkin toimii sen etuja vastaan taistelemalla
31349: valkoselkätikkaa, jolla on siivet vaihtaa metsik-      vanhojen metsien hävittämisen puolesta. Metsä-
31350:  köä ja maa takin. Mahdollisia esiintymispaikko-       teollisuuden johto ymmärtää hyvin, että jos
31351: ja voi olla paljon, vaikka lajin yksilöitä olisi       Suomi hävittää vanhat metsänsä tässä ja nyt,
31352:  vähän ja päinvastoin." Tri Pohtila jätti lukemat-     niin keskieurooppalainen boikotti voi haitata
31353:  ta seuraavan tätä seuranneen, kirjoitetun tekstin:    merkittävästi puunjalostustuotteiden vientiä ko.
31354:  "Ei voida varmaankaan rauhoittaa jokaista met-        alueelle. Metsäteollisuuden johto on tajunnut,
31355:  sikköä, jonka yli valkoselkätikka on lentänyt,        että maassa, jossa hakkuusäästöä syntyy vuodes-
31356:  eikä se pitkän päälle mitään auttaisikaan. Metsi-     sa ainakin 20 miljoonaa kuutiota, on varaa
31357:  köillä on oma kehitysdynamiikkansa, ja valko-         suojella vanhojen metsien rippeet "hoitamaan
31358:  selkätikka on joutunut ja joutuu sopeutumaan          itse sukkessionsa loppuun".
31359:  siihen."                                                  Ylijohtaja Eljas Pohtiialla on yksityishenkilö-
31360:     Näin kirjoittaa ja osittain kirjoittamaansa        nä oikeus mihin tahansa kannanottoihin. Tilan-
31361:  lausuu Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja, tut-       ne muuttuu toiseksi, kun hän virallisluonteisessa
31362:  kimuslaitoksen, jonka tehtävänä on mm. metsä-         tilaisuudessa puhuu johtamansa tutkimuslaitok-
31363:  luonnon biologian ja monikäytön tutkiminen.           sen ylijohtajan ominaisuudessa. Silloinkin hän
31364:  Kirjoituksillaan ylijohtaja asennoituu myös kiel-     saa puhua "mitä huvittaa", mutta sen johdosta
31365:  teisesti Suomen valtion edustajien Riossa allekir-    voi joutua myös arvioiduksi sekä tietäjänä että
31366:  joittamaan biodiversiteettisopimukseen käyttäen       tutkimuslaitoksen johtajana.
31367:  perusteita, joita on perusteltua aihetta pitää jopa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31368:  pöyristyttävinä.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31369:      Ottaessaan havaintovälineeksi valkoselkäti-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31370:  kan ylijohtaja Pohtila puheillaan ja kirjoituksil-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31371:  laan (mm. Helsingin Sanomissa 8.4.1993) osoit-
31372: 
31373:  2300321
31374: 2                                    1993 vp -   KK 213
31375: 
31376:          Yhtyykö ympäristöministeri ylijohtaja            suojelusta sekä Rion biodiversiteettisopi-
31377:       Eljas Pohtilan näkemyksiin valkoselkäti-            muksen hyväksyttävyydestä ja käytän-
31378:       kan biologiasta, sen ja vanhojen metsien            töön soveltamisesta?
31379: 
31380:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
31381: 
31382:                                        Erkki Pulliainen
31383:                                         1993 vp -   KK 213                                           3
31384: 
31385: 
31386: 
31387: 
31388:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31389: 
31390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jälkeen suunnitelma on tarkoitus lähettää lää-
31391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ninhallituksille toimeenpanoa varten.
31392: olette 20 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-         Valkoselkätikan suojelua voidaan perustella
31393: jeenne n:o 593 ohella toimittanut valtioneuvos-     lukuisten muidenkin uhanalaisten eliölajien suo-
31394: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pul-    jelulla, sillä suoritettujen tutkimusten mukaan
31395: liaisen kirjallisen kysymyksen n:o 213, jossa       tikkametsistä on tavattu jo yli 20 muuta uhan-
31396: tiedustellaan:                                      alaista lajia, useimmat kovakuoriaisiaja kääpiä.
31397:                                                         Ympäristöministeriön teettämien selvitysten
31398:           Yhtyykö ympäristöministeri ylijohtaja     perusteella olennaista osaa metsiemme biodiver-
31399:        Eljas Pohtilan näkemyksiin valkoselkäti-     siteetistä ei saada säilymään, ellei Etelä-Suomen
31400:        kan biologiasta, sen ja vanhojen metsien     jäljellä olevia vanhoja metsiä saada suojelluiksi.
31401:        suojelusta sekä Rion biodiversiteettisopi-   Siksi ministeriö on jo pitkään valmistellut Etelä-
31402:        muksen hyväksyttävyydestä ja käytän-         Suomen vanhojen metsien suojelua. Metsähalli-
31403:        töön soveltamisesta?                         tus, lääninhallitukset ja vesi- ja ympäristöhal-
31404:                                                     lituksen luonnonsuojelututkimusyksikkö ovat
31405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tehneet tietoon saatujen kohteiden maastoinven-
31406: vasti seuraavaa:                                    toinnit. Valtionmaita koskeva suunnitelman en-
31407:                                                     simmäinen osa valmistui vuoden 1992 lopulla.
31408:    Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Eljas         Yksityismaiden suojeluehdotus valmistunee
31409: Pohtilan Metsäpäivien avajaistilausuudessa pitä-    vuoden 1993 loppuun mennessä.
31410: mässä esitelmässä "Kestävä metsätalous -                Suoritettujen inventointien perusteella tiede-
31411: myytit ja todellisuus" ei ilmennyt tutkimukseen     tään, että Suomen eteläpuoliskossa on suojelun
31412: perustuvia uusia tuloksia, jotka antaisivat ympä-   arvoisia vanhoja metsiä niin vähän, että yksin-
31413: ristöministeriölle aiheen muuttaa yhtäältä valko-   omaan niiden varassa ei metsiemme eliölajiston
31414: selkätikan, toisaalta vanhojen metsien suojelu-     monimuotoisuutta saada säilymään. Arvokkai-
31415: suunnitelmia. Pohtilan esittämät näkemykset         den vanhojen metsien rinnalle tulisikin saada
31416: olivat mielipiteitä, jotka saattoivat perustua      aikaan metsien eri kehitysvaiheiden koko kirjon
31417: puutteelliseen tutustumiseen tähän aihepiiriin.     monipuolisesti turvaava alueverkko, joka edus-
31418:    Ympäristöministeriö on yhdessä Maailman          taisi ensi sijassa metsän muita arvoja kuin puun-
31419: Luonnon Säätiön Suomen rahaston valkoselkä-         tuotantoa ja sitoisi nieluna hiilidioksidia. Täl-
31420: tikkatyöryhmän kanssa jo pitkään valmistellut       laisten alueiden perustaminen olisi aloitettava
31421: valkoselkätikan suojelusuunnitelmaa. Se perus-      nyt, koska se on valmis vasta vuosikymmenien
31422: tuu kaikkeen saatavilla olevaan tietoon valkosel-   kuluttua.
31423: kätikan biologiasta Luoteis-Euroopassa. Suun-           Merkityksellinen osa metsiemme lajistollises-
31424: nitelman tavoitteena on suojella kaikki tikan       ta monimuotoisuudesta jää joka tapauksessa
31425: viime vuosina käyttämät pesimäreviirit, yhteen-     talousmetsien varaan. Ympäristöministeriön
31426: sä 45 aluetta. Toisaalta pyritään vaikuttamaan      mielestä on viime aikoina talousmetsien käsittely
31427: tikan levinneisyysalueen metsien käyttöön niin,     kehittynyt hyvin myönteisesti. Erittäin tärkeätä
31428: että uusien pesimisalueiden syntyminen olisi pit-   on, että sekä valtion että yksityistenkin omista-
31429: kän ajan kuluessa mahdollista.                      mille metsille laadittuja uusia käsittelyohjeita
31430:     Valkoselkätikan suojelusuunnitelma on vuo-      noudatetaan myös käytännössä. Monimuotoi-
31431: den 1993 alussa ollut maanomistajien nähtävä-        suutta on vaalittava siellä, missä sitä esiintyy.
31432: nä. Heiltä saatujen lausuntojen perusteella suun-    Nykyisissä talousmetsissä erityispiirteet säilyvät
31433: nitelmaan tehdään vähäisiä tarkistuksia. Tämän      vielä melko sattumanvaraisesti.
31434: 
31435:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
31436: 
31437:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
31438: 4                                         1993 vp -     KK 213
31439: 
31440: 
31441: 
31442: 
31443:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31444: 
31445:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Skyddet av vitryggade hackspetten kan också
31446: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          motiveras med skyddet av många andra hotade
31447: 593 av den 20 april 1993 till vederbörande              arter av organismer, eftersom undersökningarna
31448: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         visar att de skogar där hackspetten lever också
31449: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr            hyser mer än 20 andra hotade arter, av vilka de
31450: 213:                                                    flesta är skalbaggar och tickor.
31451:           Förenar sig miljöministern med över-             Enligt undersökningar som miljöministeriet
31452:        direktör Eljas Pohtilas åsikter om vitryg-       har låtit utföra är det omöjligt att bevara en stor
31453:        gade hackspettens biologi, skyddet av            del av naturens mångfald i våra skogar, om de
31454:        den och av gamla skogar samt om god-             återstående gamla skogarna i södra Finland inte
31455:        tagbarheten och den praktiska tillämp-           skyddas. Därför har ministeriet redan länge
31456:        ningen av Riokonventionen om biologisk           berett skyddet av gamla skogar i södra Finland.
31457:                                                         Forststyrelsen, länsstyrelserna och vatten- och
31458:        mångfald?
31459:                                                         miljöstyrelsens naturskyddsforskningsenhet har
31460:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gjort inventeringar i terrängen på de platser om
31461:                                                         vilka myndigheterna fått kännedom. Första de-
31462: anföra följande:
31463:                                                         len av planen, som gäller statsägd mark, blev
31464:    I det föredrag som Skogsforskningsinstitutets        fårdig i slutet av år 1992. Förslaget om skydd av
31465: överdirektör Eljas Pohtila höll då Skogsdagarna         privata områden torde kunna fårdigställas före
31466: öppnades, "Myter och fakta om hållbart skogs-           utgången av år 1993.
31467: bruk" kom det inte fram sådana nya, på forsk-              På basis av inventeringarna vet vi att det i
31468: ning baserade resultat som skulle ge miljömini-         södra Finland fmns så få och små gamla skogs-
31469: steriet anledning att ändra på planerna för skydd       områden att det enbart på basis av dem är
31470: av å ena sidan vitryggade hackspetten, å andra          omöjligt att bibehålla variationsrikedomen i na-
31471: sidan av gamla skogar. De synpunkter som                turen. Därför borde det jämsides med de värde-
31472: Pohtila gjorde sig till tolk för är åsikter som kan     fulla gamla skogarna finnas ett nätverk av områ-
31473: bero på att han är bristfälligt insatt i detta          den med skog i olika utvecklingsskeden som i
31474: ämnesområde.                                            främsta rummet representerar andra skogliga
31475:    Miljöministeriet har redan länge i samråd med        värden än virkesproduktion och som också bin-
31476: Världsnaturfondens Finlands fond arbetat på             der koldioxid. Sådana områden borde nu börja
31477: beredningen av en pian för att skydda vitryggade      · inrättas, eftersom nätverket inte kan stå fårdigt
31478: hackspetten. Den bygger på all tillgänglig infor-       förrän om något tiotal år.
31479: mation om vitryggade hackspettens biologi i                I alla fall kommer en avsevärd del av artrike-
31480: nordvästra Europa. Syftet med planen är att             domen i våra skogar att vara avhängig av
31481: skydda alla de häckningsrevir som varit i an-           ekonomiskogarna. Enligt miljöministeriets upp-
31482: vändning under de senaste åren, inalles 45 områ-        fattning har behandlingen av ekonomiskogarna
31483: den. A andra sidan eftersträvas också en sådan          på sistone fått en mycket positiv inriktning. Det
31484: inverkan på användningen av skogarna i hack-            är speciellt viktigt att de nya behandlingsmeto-
31485: spettens utbredningsområde att det på sikt blir         der som utarbetats för både statsägda och privat-
31486: möjligt att nya häckningsområden kommer till.           ägda skogar faktiskt också tillämpas i praktiken.
31487:    Planen för skydd av vitryggade hackspetten           Mångfalden måste skyddas just där den före-
31488: har i början av år 1993 sänts till markägarna för       kommer. I våra nuvarande ekonomiskogar är
31489: kommentarer. På basis av deras utlåtanden före-         det tills vidare mest en tillfällighet, om speciella
31490: tas vissa smärre justeringar. Avsikten är att           drag bevaras.
31491: sedan sända planen tilllänsstyrelserna för verk-
31492: ställande.
31493: 
31494:      Helsingfors den 13 maj 1993
31495: 
31496:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31497:                                                     1993 vp
31498: 
31499: Kirjallinen kysymys 214
31500: 
31501: 
31502:                                     Kohijoki: Auto- ja moottoripyöräveron alentamisesta
31503: 
31504: 
31505:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31506: 
31507:     Erityisesti henkilöautojen määrä Suomessa            hitaasti. Esimerkiksi lukkiutumattomien jarru-
31508: lisääntyi erittäin jyrkästi usean vuoden aikana          laitteiden sekä ilmatyynyjen eli törmäystyynyjen
31509: ennen nykyisten taloudellisten vaikeuksien al-           käyttöön saamisen yleistymistä pystyttäisiin rat-
31510: kamista. Huomattavasti jyrkemmin kuin mitä               kaisevasti nopeuttamaan autoveroa alentamalla.
31511: uusien autojen myynti silloin lisääntyi, on niiden          Suomalaisesta onnettomuustutkimusaineis-
31512: myynti parin viime vuoden aikana vähenty-                tosta tehdyn tutkimuksen mukaan ilmatyynyn
31513: nyt. Kuluvana vuonna liikenteeseen otettavien            eli törmäystyynyn käyttö vähentäisi onnetto-
31514: uusien henkilöautojen määrän arvioidaan pu-              muuksien tapahtuessa kuolemantapauksia ja
31515: toavan yhteen kolmasosaan verrattuna autojen             vakavia vammautumisia henkilö- ja pakettiau-
31516: myynnin vilkkaimpiin vuosiin muutama vuosi               toilla noin 15 %, mikä Suomen nykyisessä tilan-
31517: sitten. Niinpä nyt jo omana ryhmänään erottu-            teessa merkitsisi noin 50 henkilön kolarikuole-
31518: vat myös koko autoalan talousvaikeudet työttö-           man estymistä sekä erittäin suuren määrän vam-
31519: myysseurauksineen.                                       mautumisten estymisiä tai vain lieviä vammautu-
31520:     Uusien autojen myynnin jyrkästi vähennyttyä          misia. Tässä yhteydessä ei voi jättää mainitse-
31521: on valtiolle kertyvä auto- ja moottoripyöräveron         matta, että automaattisesti toimivat ilmatyynyt/
31522: tuotto vähentynyt samassa suhteessa. Muutama             törmäystyynyt ovat olleet pakollisina varusteina
31523: vuosi sitten, jolloin autojen myynti Suomessa            USA:ssa henkilöautoissa jo vuodesta 1990 al-
31524: vielä oli hyvin vilkasta, autoveroa alennettiin          kaen ja pakettiautoihin ne tulevat siellä pakolli-
31525: viidellä prosentilla. Silloin kerrottiin tavoitteena     siksi varusteiksi vuodesta 1994 alkaen. Tähänas-
31526: olevan kohti eurooppalaista autoverotuksen kes-          tiset tutkimukset USA:ssa osoittavat, että kola-
31527: kitasoa. Siitä kuitenkin ollaan vielä kovin kau-         ritapauksissa autojen kuljettajien kuolemanta-
31528: kana. Auto- ja moottoripyöräveron taso Suo-              pauksia on sattunut ilmatyynyillä!törmäystyy-
31529: messa on edelleen hirmuisen korkea. Verotuksen           nyillä varustettujen autojen etupäätörmäyksissä
31530: tasoa tässä taloudellisessa tilanteessa tuntuvasti       miltei 30 % vähemmän kuin vain turvavöillä
31531: alentamalla voitaisiin saada aikaan useitakin            varustetuissa autoissa.
31532: myönteisiä vaikutuksia. Uusien autojen myyn-                Autoveron tuntuva alentaminen olisi tehokas
31533: nin lisääntyessä auto- ja moottoripyöräveron             keino myös ympäristöä säästävän tekniikan
31534: tuotto lisääntyisi enemmän kuin mitä verotason           yleistymiseksi autoissa. Saattamalla myös jälki-
31535: alentaminen vaikuttaisi.                                 asennuskatalysaattorit kohtuullisen hintaisiksi
31536:     Nykyisin turvallisuusvarustukseltaan puut-           pystyttäisiin ratkaisevasti vähentämään käytet-
31537:  teelliset ja yliikäiset autot poistuvat liikenteestä    tyjenkin autojen haitallisia päästöjä.
31538: ja käytöstä liian hitaasti sen takia, että uudet            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31539: ajoneuvot ovat hirmuisen kalliita ankaran auto-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31540: veron ja valtiolle kerättävien maksujen takia.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31541:  Suomessa on edelleen käytössä hyvin suuri mää-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31542:  rä henkilöautoja, jotka on otettu käyttöön jo
31543: silloin, kun turvallisuusvarusteina autoissa ei                     Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen
31544: vaadittu edes turvavöitä.                                         perusteluosassa esitettyjä näkökohtia
31545:     Edelleen liikenneturvallisuuden kannalta ar-                  huomioon ottaen, joutuisasti ryhtyä toi-
31546:  vioiden ankarasta autoverosta aiheutuva epä-                     menpiteisiin auto- ja moottoripyöräve-
31547:  kohta on myös se, että autojen uusimpienkin                      ron alentamiseksi tavoitteena länsieu-
31548:  turvalaitteiden käyttöönotto edistyy aivan liian                 rooppalainen verotuksen keskitaso?
31549:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
31550: 
31551:                                                  Maunu Kohijoki
31552: 2300321
31553:                                             ,,
31554: 2                                         1993 vp -   KK 214
31555: 
31556: 
31557: 
31558:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31559: 
31560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Autoveroa on ehdotettu 30 päivänä huhtikuu-
31561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta annetulla hallituksen esityksellä laiksi auto- ja
31562: olette 20 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
31563: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sesta (HE 42/1993 vp) alennettavaksi siten, että
31564: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Maunu Kohi-        autoveron kerrointekijä alennetaan 122 prosen-
31565: joen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tista 102 prosenttiin verotusarvon määrästä.
31566: 214:                                                  Uutta veroa on sovellettu valtioneuvoston pää-
31567:                                                       töksellä 3.5.1993lukien. Ennen ehdotettua muu-
31568:          Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen           tosta autovero oli keskimäärin noin 95% tuon-
31569:        perusteluosassa esitettyjä näkökohtia          tiarvosta. Muutoksen jälkeen autovero on noin
31570:        huomioon ottaen, joutuisasti ryhtyä toi-       77 % tämänhetkisistä tuontihinnoista.
31571:        menpiteisiin auto- ja moottoripyöräve-            Laskettuna henkilöauton kuluttajahinnasta
31572:        ron alentamiseksi tavoitteena länsieu-         autovero on muutoksen jälkeen noin 26 prosent-
31573:        rooppalainen verotuksen keskitaso?             tia. Verrattuna eräissä muissa maissa auton han-
31574:                                                       kinnasta kannettaviin veroihin henkilöautojen
31575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hintaan sisältyvän autoveron ja liikevaihtoveron
31576: vasti seuraavaa:                                      määrä on seuraavan kuvion mukainen.
31577: 
31578:                               Henkilöauton hinnan verosisältö
31579:                                      verot % kuluttaJahinnasta
31580: 
31581: 
31582:                        Belgia -!!!!~~~E~:J--r---r--:--l
31583:                        Saksa~
31584:                   Luxemburg----·
31585:                       Ranska~   ............
31586:                         Italia ~~ii~=~~=~=::J
31587:                 Iso-Britanni  ~                                     alin/ ylin
31588:                       Tanska~iiiiiiiiiiiiiiiiiiii~!!~~==~
31589:                     Portugali~
31590: 
31591: 
31592: 
31593:                        lrlantl1iiiiiiiii~~~~
31594:                      HolSuomi
31595:                           lanti
31596:                      Espanja
31597:                      kesklm.~~~~~~~~~~-~--~-~--~
31598:                               0      10       20      30      40       50        60   70
31599:                                                 % kuluttaJahinnasta
31600: 
31601:    Samalla kun henkilöauton veroa alennetaan,         on korvata aleneva veron tuotto kaikkia autoja
31602: hallitus on todennut valtioneuvoston pöytäkir-        koskevalla vuotuisella maksulla, joka otettaisiin
31603: jaan liitetyssä lausumassa, että sen tarkoituksena    käyttöön vuoden 1994 alusta.
31604: 
31605:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1993
31606: 
31607:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31608:                                           1993 vp -   KK 214                                           3
31609: 
31610: 
31611: 
31612:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31613: 
31614:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 regeringens proposition med förslag tilllag
31615: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        om ändring av lagen om bil- och motorcykel-
31616: den 20 april 1993 tili vederbörande medlem av         skatt (RP 42/1993 rd), som avläts den 30 april,
31617: statsrådet översänt följande av riksdagsman           föreslås att bilskatten skall sänkas så att dess
31618: Maunu Kohijoki undertecknade spörsmål nr              koefficientfaktor sänks från 122% tili 102% av
31619: 214:                                                  beskattningsvärdet. Den nya skatten har tilläm-
31620:                                                       pats genom statsrådets beslut från och med den
31621:           Ämnar Regeringen, med beaktande av          5 maj 1993. Före den föreslagna ändringen var
31622:        de synpunkter som lagts fram i motive-         bilskatten i genomsnitt ca 95 % av importvärdet.
31623:        ringen tili detta spörsmål, snabbt vidta       Efter ändringen är bilskatten ca 77 % av de
31624:        åtgärder för att sänka bil- och motorcy-       nuvarande importprisen.
31625:        kelskatten i syfte att uppnå medelnivån           Då det gäller konsumentpriset på en personbil
31626:        för den västeuropeiska beskattningen?          utgör bilskatten efter ändringen ca 26 % av
31627:                                                       konsumentpriset. Jämfört med den skatt som i
31628:                                                       vissa andra Iänder uppbärs för anskaffning av en
31629:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bil kan den bilskatt och omsättningskatt som
31630: anföra följande:                                      ingår i priset på en beskrivas på följande sätt:
31631: 
31632:                        Den skaH som lngår 1 prlset på en personbil
31633:                                   skatten 1 % av konsumentprlset
31634: 
31635: 
31636: 
31637:                          Belgienj!!!~~!!E~I--r---r----r-l
31638:                        Tyskl   and ....
31639:                      Luxemburg_.
31640:                        Frankrlke-jl••••••
31641:                            ltalien~ii~~~ii=~=:J
31642:                   Storbritannl   en
31643:                                  ~
31644:                                                   :f :              lägst: hög~t
31645:                        Danmark~iiiiiiiiiiiiiiiiii~~~==~
31646:                         Portuga14
31647:                          Hollrland~iiiiiiii~~~~
31648:                             nllaandnden
31649:                         FiSpanl
31650:                     lgenomsniH~~~~~~~~!__j___j__j__ _j
31651:                                   0      10     20     30      40      50     60    70
31652:                                                 % av konsumentprlset
31653: 
31654: 
31655:     Samtidigt som skatten på personbilar sänks        att ersätta de sjunkande skatteintäkterna med en
31656:  har regeringen i det uttalande som fogats tili       årlig avgift som gäller alla bilar. Avgiften tas i
31657:  statsrådets protokoll konstaterat att avsikten är    bruk vid ingången av 1994.
31658: 
31659:       Helsingforsden 24 maj 1993
31660:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
31661:                                                  1993 vp
31662: 
31663: Kirjallinen kysymys 215
31664: 
31665: 
31666: 
31667: 
31668:                                     Nyby ym.: Kaasukäyttöisen dieselvoimalaitoksen rakentamisesta
31669:                                        energiantuotantoon
31670: 
31671: 
31672:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31673: 
31674:     Eduskunta käsittelee parhaillaan hakemusta            - ydinvoimalaitos ei voi rakenteensa puoles-
31675: uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi Suo-           ta saavuttaa tehokkuusnäkökulmasta optimaa-
31676: meen. Voimalaitos tuottaisi korkeintaan 1 400          lista lämpöä ja painetta. Tämän vuoksi niiden
31677: megawattia sähköä. Täysin realistinen vaihtoeh-        höyryturbiinien tehokkuusaste on vain noin 30
31678: to ydinvoimalaitokselle olisi kaasukäyttöinen          prosenttia. Jätelämpöä ei voida turvallisuussyis-
31679: dieselvoimalaitos, jolla on useita myönteisiä          tä käyttää lämmitykseen. Tämän lisäksi on ole-
31680: puolia:                                                massa uusi saaste nimeltään "terminen päästö",
31681:     - alhaiset investointikustannukset,                joka saa aikaan ympäristövahinkoja veden tai
31682:     - voimalaitos voitaisiin rakentaa asteittain       ilman lämmittämisen kautta. Korkean tehok-
31683: sähköntarpeen lisääntymisen myötä,                     kuusasteen johdosta tämä ongelma ei ole yhtä
31684:     - rakentamisaika olisi lyhyt,                      suuri dieselvoimalaitoksessa. Korkean tehok-
31685:    -- kannattavuustutkimukset osoittavat sel-          kuusasteen johdosta dieselvoimalaitos ei ole
31686: västi, että kaasukäyttöisellä dieselvoimalaitok-       myöskään yhtä riippuvainen hukkalämmön
31687: sella on parempi kannattavuus kuin esimerkiksi         käytöstä lämmitykseen kuin hiilivoimalaitos.
31688: kivihiili- ja ydinvoimalaitoksella,                    Dieselvoimalaitos on näin ollen joustava ratkai-
31689:     - kotimaisen tuotannon osuus on noin 90            su,
31690: prosenttia, mikä merkitsee useita uusia työpaik-          - ainoat varsinaiset jätteet kaasukäyttöises-
31691: koja,                                                  tä dieselvoimalaitoksesta syntyvät katalysaatto-
31692:     - kaasukäyttöinen dieselvoimalaitos on ym-         reista.
31693: päristöystävällinen ratkaisu. Rikkidioksidipääs-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31694:  töt (SOx) ovat vähäiset. Typpidioksidien (NOx)        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31695: määrät ovat alhaiset kaasupäästöjen tehokkaan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31696:  puhdistuksen johdosta. Korkean hyötysuhteen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31697:  seurauksena ovat hiilidioksidipäästöt (COx) al-
31698:  haisella tasolla,                                               Miksi Hallitus on valinnut ydinvoima-
31699:     - maakaasu voidaan tuoda Venäjältä put-                   vaihtoehdon sähkön- ja energiantarpeen
31700:  kien kautta ja Norjasta putkitse tai tankkilaivoil-          tyydyttämiseen eikä ole asettanut koti-
31701:  la. Japani käyttää 20 kertaa enemmän maakaa-                 maista, ympäristöystävällistä kaasukäyt-
31702:  sua kuin Suomi,                                              töistä dieselvoimalaitosta etusijalle?
31703: 
31704:    Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
31705: 
31706:            Mats Nyby                      Lauri Metsämäki            Aamo von Bell
31707:            Tarja Halonen                  Marja-Liisa Tykkyläinen    Jouko Skinnari
31708:            Pentti Lahti-Nuuttila          Jan-Erik Enestam           Kyllikki Muttilainen
31709:            Paavo Nikula                   Kari Urpilainen            Riitta Myller
31710:            Kari Rajamäki                  Maija Rask                 Heidi Hautala
31711:            Hannele Luukkainen             Anneli Jäätteenmäki        Claes Andersson
31712:            Jouni Backman                  Tina Mäkelä                Hannu Suhonen
31713:                      Pekka Räty                              Bjarne Kallis
31714: 
31715: 
31716: 
31717:  2300321
31718: 2                                        1993 vp -   KK 215
31719: 
31720: 
31721: 
31722: 
31723:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31724: 
31725:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nestyvät ympäristöystävälliset ja kokonaistalou-
31726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        delliset ratkaisut. Hallitus voi ohjata energian-
31727: olette 20 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      tuottajia haluamaansa suuntaan erityisesti talou-
31728: jeenne n:o 595 ohella toimittanut valtioneuvos-      dellisin ohjauskeinoin, mutta valinta jää viime
31729: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ny-      kädessä markkinoilla toimiville osapuolille.
31730: byn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
31731: n:o 215:
31732:                                                                  Investointikustannukset
31733:           Miksi Hallitus on valinnut ydinvoima-
31734:        vaihtoehdon sähkön- ja energiantarpeen           Kaasudieselvoimalaitosten rakennuskustan-
31735:        tyydyttämiseen eikä ole asettanut koti-       nukset ovat tuntuvasti alemmat verrattuna ydin-
31736:        maista, ympäristöystävällistä kaasukäyt-      voimalaitoksen ja kiinteää (kotimaista) polttoai-
31737:        töisiä dieselvoimalaitosta etusijalle?        netta käyttävien laitosten kustannuksiin. Voima-
31738:                                                      laitosvaihtoehtojen taloudellisuusvertailuissa on
31739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kuitenkin otettava huomioon myös polttoaineen
31740: taen seuraavaa:                                      hankintaan mahdollisesti liittyvät investoinnit
31741:                                                      sekä käytön aikaiset kustannukset.
31742:     Kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreimpien        Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt
31743: selvitysten mukaan voimalaitoskapasiteetin lisä-     eri perusvoimavaihtoehtojen taloudellisia vaiku-
31744: tarve vuoteen 2000 mennessä on noin 2 000            tuksia hallituksen toimeksiannosta. Osana tätä
31745: megawattia. Tästä yli puolet - 1 200 megawat-        työtä on arvioitu hiileen, kaasuun, kotimaisiin
31746: tia- arvioidaan voitavan tuottaa voimalaitok-        polttoaineisiin ja ydinvoimaan painottuvien rat-
31747: silla, joita rakennetaan yhdyskuntien ja teolli-     kaisujen vaikutusta vaihtotaseeseen. Kun eri
31748: suuden sähkön- ja lämmöntarpeen tyydyttämi-          vaihtoehtojen pääoma- ja käyttökustannusten
31749: seen. Nämä laitokset voivat olla kaasukäyttöisiä     tuontiosuudet koko investoinnin käyttöajalta
31750: dieselvoimalaitoksia siellä, missä kaasua on saa-    diskontataan nykyhetkeen, ovat maakaasun va-
31751: tavilla ja missä voimalaitoksen rakentaja katsoo     raan rakentuvan perusvoimaohjelman tuonti-
31752: sen parhaaksi vaihtoehdoksi.                         kustannukset suurimmat.
31753:     Loppuosa vuoden 2000 kapasiteettitarpeesta
31754: eli noin 800 MW on tuotettava voimalaitoksissa,
31755: joissa syntyvälle lämmölle- voimalaitostyypis-             Dieselvoimalaitoksen rakentamisaika
31756: tä riippumatta - ei löydy käyttäjää. Tämä on
31757: otettava huomioon tarkasteltaessa perusvoiman           Dieselvoimalaitos voidaan rakentaa nopeasti.
31758: tuotantomuotojen kannattavuutta. Tehdessään          Maakaasun laajamittaiseen lisäkulutukseen pe-
31759: myönteisen periaatepäätöksen ydinvoiman lisä-        rustuva voimantuotanto edellyttää kuitenkin
31760: rakentamisesta hallitus katsoi, että ydinvoimalla    toisen hankintalähteen saamista käyttöön. Tar-
31761: on valtion- ja kansantalouteen sekä ympäristö-       vittavien investointien toteuttaminen vaatii use-
31762: päästöihin liittyviä etuja, jotka puoltavat sen      ampia vuosia, joten kaasudieselvoimalaitoksien
31763: lisäkäyttöä. Päätöksen taustalla olevissa talou-     varaan rakentuva perusvoimaratkaisu ei voi to-
31764: dellisuusvertailuissa otettiin huomioon paitsi in-   teutua kovin nopeasti.
31765: vestointi ja sen kotimaisuus ja työllistävyys           Kun kaasun siirtoon tarvittavat putki-inves-
31766: myös voimalaitosten käytön aikana syntyvät           toinnit on taloudellisinta ja usein välttämätöntä-
31767: polttoainekustannukset ja niiden tuontivaikutus.     kin mitoittaa koko näköpiirissä olevaa kulutusta
31768:     Ydinvoiman lisärakentamisesta riippumatta        varten, on itse voimalaitosten asteittaisella ra-
31769: dieselvoimalaitoksille ja muille energiantuotan-     kentamismahdollisuudella vain rajallinen vaiku-
31770: tomuodoille on tarjolla markkinoita, joilla me-      tus hankkeen kokonaistaloudellisuuteen.
31771:                                           1993 vp -   KK 215                                           3
31772: 
31773:      Kaasukäyttöisen dieselvoimalaitoksen             töä kohti. Maakaasua käyttävien voimalaitosten
31774:                 kannattavuus                          hyötysuhde on jonkin verran korkeampi kuin
31775:                                                       hiililaitosten: 100 MW:n suuruisen, yksinomaan
31776:    Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen selvi-       sähköä tuottavan kaasudiesellaitoksen hyöty-
31777: tyksen mukaan kaasukäyttöinen, vain sähköä            suhde on noin 47 prosenttia, kun taas esimerkik-
31778: tuottava dieselvoimalaitos on sähköntuottajan         si parhaillaan rakennettavan Meri-Porin hiili-
31779: kannalta kilpailukykyinen ydinvoimaan nähden          lauhdelaitoksen hyötysuhde on lähes 44 prosent-
31780: siinä tapauksessa, että laskentakorko on 10% ja       tia. Suomen ydinvoimalaitoksissa sähkötehon ja
31781: polttoaineiden hinnat ovat vuoden 1993 alun           reaktorin termisen tehon suhde on välillä 32-35
31782: tasolla. Jos käytetään voimalaitosrakentamises-       prosenttia.
31783: sa tavanomaista 5 prosentin laskentakorkoa tai            Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen 01-
31784: fossiilisilta polttoaineilta oletetaan perittävän     kiluotoon tai Loviisaan lisäisi jäähdytysvesien
31785: EY:n kaavaileman mallin mukaisia veroja, on           mukana mereen jobdettavan lämpökuorman lä-
31786: ydinvoima saman selvityksen mukaan edullisem-         hes kaksinkertaiseksi. Vaikutukset rajoittuisivat
31787:                                                       korkeintaan parinkymmenen neliökilometrin lä-
31788: paa.Kaasu käyttömen
31789:                 ··     d'tese1v01ma
31790:                                 ·   on yd'mv01maa
31791:                                               ·       hialueelle, jonka rehevyystasoon vaikuttaa ilmei-
31792: ja ylipäätään erillistä sähköntuotantoa edulli-       sesti lämpökuormitusta enemmän rannikkove-
31793: sempaa, mikäli sähkön lisäksi myös syntyväliä         sien yleinen fosforipitoisuuden nousu. Esimer-
31794: lämmöllä on kysyntää. Vuodelle 2000 arvioidus-        kiksi ruskolevät ovat Lounais-Suomen vesien-
31795: ta 2 000 megawatin kapasiteettitarpeesta 1 200        suojeluyhdistyksen vuosina 1979-1991 kerää-
31796: megawattia arvioidaan voitavan tuottaa laitok-        mien tietojen mukaan runsastuneet niin Olkiluo-
31797: sissa, joissa syntyvä lämpö saadaan käyttöön          don ydinvoimalaitosten lähivesillä kuin Saaris-
31798: kaukolämmityksessä tai teollisuudessa. Yhdiste-       tomeren alueella laajemminkin.
31799: tyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa dieselvoi-
31800: malaitokset kilpailevat muiden kaasua käyttä-                      Maakaasun saatavuus
31801: vien voimalaitostyyppien sekä kiinteää polttoai-
31802: netta - muun muassa puuta ja turvetta -                  Maakaasun tuntuvaa lisäkäyttöä ei varmuus-
31803:  käyttävien laitosten kanssa. Ydinvoimaratkai-        syistä voida ajatella, kuten hallituksen energiase-
31804:  sulla ei ole vaikutusta eri tuotantomuotojen         lonteossa todettiin, ilman toisen putkiyhteyden
31805:  kilpailukykyyn näillä markkinoilla. Kotimaisia       käyttöönottoa. Nesteytetyn maakaasun varas-
31806:  kaasukäyttöisiä dieselvoimalaitoksia KTM on          tointi useiden kuukausien kulutusta varten ei ole
31807:  tukenut rahoittamana niiden tuotekehitystä           taloudellisesti mielekästä; esimerkiksi Inkooseen
31808:  1980-luvulta alkaen. Parhaillaan on käynnissä        kaavaillun LNG-terminaalin varastointikapasi-
31809:  hankkeita, joissa etsitään ratkaisuja suurten die-   teetti riittäisi vain kahdeksi viikoksi kaasun ny-
31810:  selmoottorien typpipäästöihin.                       kyisellä keskikulutuksella.
31811:                                                          Noljan maakaasun hankintaedellytyksiä on
31812:                                                       selvitetty toistuvasti. Toistaiseksi näyttää siltä,
31813:                Ympäristövaikutukset                   että vain Suomen valtion osallistuminen putki-
31814:                                                       investointiin useilla miljardeilla markoilla voisi
31815:    Hallituksen mielestä maakaasun käytön lisää-       viedä asiaa eteenpäin. Tähän ei käytännössä ole
31816: minen on tärkeää ympäristöpäästöjemme hillit-         mahdollisuuksia. Hallitus voi osaltaan ottaa
31817: semiseksi. On kuitenkin muistettava, että kaikki      N01jan kaasun huomioon energiapolitiikassaan,
31818: polttoon perustuvat energiantuotantotekniikat,        kun hankkeen taloudellisuudesta on uutta tietoa
31819: mukaan lukien dieselvoima, johtavat Suomen            käytettävissä.
31820: kansainvälisten COz-sitoumusten ylitykseen.              Suomalaiset energiayhtiöt ovat KTM:n myö-
31821: Tästä näkökulmasta kaasu on polttoaineena             tävaikutuksella useiden vuosien ajan selvittäneet
31822: parhaimmillaan korvatessaan öljyä ja hiiltä van-      nesteytetyn maakaasun saatavuutta ja hintaa.
31823: hoissa voimalaitoksissa.                              Asiasta on neuvoteltu erityisesti Algerian kans-
31824:    Kaasua käyttävän voimalaitoksen- kaasu-            sa, joka on toistaiseksi ainoa merkittävä LNG:n
31825: kombin tai kaasudieselin - hiilidioksidipäästöt       toimittaja Eurooppaan. Tuonnin käynnistymi-
31826: ovat noin puolet vastaavan tehoiseen hiilivoima-      nen on toistaiseksi tyrehtynyt nesteytetyn kaa-
31827: laitokseen verrattuna. Tästä suurin ansio kuuluu      sun hintaan, joka olisi huomattavasti korkeampi
31828: kaasun alhaiselle ominaispäästölle, joka on noin      kuin mitä voimalaitospolttoaineesta ollaan Suo-
31829: 60 prosenttia hiilen COz-päästöistä energiasisäl-     men markkinoilla valmiita maksamaan.
31830: 4                                      1993 vp -     KK 215
31831: 
31832:    Norja ei tuota nesteytettyä maakaasua. Tuo-      Hallitus on ottanut kantaa ydinvoimaan, koska
31833: tannon aloittamisesta on käyty neuvotteluja nor-    ydinenergialaki sitä viranomaiselta edellyttää.
31834: jalaisen osapuolen ja Italian välillä, mutta ne     Muut voimantuotantomuodot, mukaan lukien
31835: eivät ole johtaneet käytännön toimenpiteisiin.      kaasudiesel, eivät tarvitse vastaavaa julkista pää-
31836:    Yhteenvetona voidaan todeta, että kaasu-         tösmenettelyä. Niitä voidaan rakentaa Suomessa
31837: käyttöinen dieselvoima on, tietyin edellytyksin,    vapaasti edellyttäen tietysti, että voimantuotta-
31838: varteenotettava vaihtoehto voimantuotannossa.       jat ovat valmiita niihin investoimaan.
31839: 
31840:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1993
31841: 
31842:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
31843:                                         1993 vp -    KK 215                                          5
31844: 
31845: 
31846: 
31847: 
31848:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31849: 
31850:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          framgårig. Regeringen kan styra energiprodu-
31851: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       centema i den riktning den vill i synnerhet med
31852: 595 av den 20 april 1993 till vederbörande           ekonomiska styrmedel, men valet träffas i sista
31853: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      hand av de parter som verkar på marknaden.
31854: dagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr
31855: 215:
31856:           Varför har Regeringen valt käm-                         Investeringskostnader
31857:        kraftsaltemativet for att tiligodose el-
31858:        och energibehovet och inte gett ett in-          Byggnadskostnadema för gasdieselkraftverk
31859:        hemskt, miljövänligt, gasdrivet diesel-       är kännbart lägre än kostnaderna för kämkraft-
31860:        kraftverk företräde?                          verk och kraftverk som använder fast (inhemskt)
31861:                                                      bränsle. I jämförelser av de olika kraftverksal-
31862:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        temativens lönsamhet bör dock också investe-
31863: anföra följande:                                     ringar som eventuellt sammanhänger med an-
31864:                                                      skaffningen av bränsle samt kostnadema under
31865:    Enligt handels- och industriministeriets fårs-    driftstiden beaktas.
31866: kaste utredningar är tilläggsbehovet av kraft-          Handels- och industriministeriet har på upp-
31867: verkskapacitet fram tili år 2000 ca 2 000 mega-      drag av regeringen utrett de olika baskraftsalter-
31868: watt. Av detta uppskattas mer än hälften -           nativens ekonomiska effekter. Som en del av
31869: 1 200 megawatt- kunna produceras med kraft-          detta arbete har effektema på bytesbalansen av
31870: verk som byggs för att tiligodose samhällenas        de lösningar som prioriterar koi, gas, inhemska
31871: och industrins ei- och värmebehov. Dessa kraft-      bränslen och kämkraft uppskattats. Då import-
31872: verk kan vara gasdrivna dieselkraftverk där det      andelama av kapital- och driftskostnadema for
31873: finns gas att tillgå och där kraftverksbyggaren      de olika altemativen under hela investeringens
31874: anser att det är det bästa altemativet.              driftstid diskontas mot dagens läge, är import-
31875:    Den resterande delen av kapacitetsbehovet år      kostnadema för ett baskraftsprogram som byg-
31876: 2000, d.v.s. ca 800 MW, måste produceras i           ger på naturgas störst.
31877: kraftverk där det- oberoende av kraftverkstyp
31878: - inte går att finna användare för den värme
31879: som uppkommer. Detta måste beaktas då lön-                Byggnadstiden för ett dieselkraftverk
31880: samheten i baskraftens olika produktionsformer
31881: granskas. Då regeringen fattade ett positivt prin-       Dieselkraftverk kan byggas snabbt. För en
31882: cipbeslut om utbyggnaden av kämkraften ansåg         kraftproduktion som baserar sig på omfattande
31883: den att kärnkraften har fördelar, som samman-        tiliäggsförbrukning av naturgas förutsätts dock
31884: hänger med stats- och samhällsekonomin samt          att en andra anskaffningskälla kan tas i bruk.
31885: med miljöutsläppen, vilka talar för en ökad          För att de investeringar som behövs skall kunna
31886: användning av den. I de jämförelser av lönsam-       realiseras krävs flera år, vilket gör att en bas-
31887: heten som ligger tili grund för beslutet beakta-     kraftslösning som bygger på gasdieselkraftverk
31888: des, utöver investeringen och att den är inhemsk     inte kan åstadkommas särskilt snabbt.
31889: och har en sysselsättande verkan, också bränsle-         Eftersom det är mest ekonomiskt och ofta
31890: kostnadema under driftstiden och deras effekter      också nödvändigt att dimensionera de rörinves-
31891: på importen.                                         teringar som behövs för gasöverföringen enligt
31892:    Oberoende av utbyggnaden av kämkraften.           hela den förbrukning man känner tili, har möj-
31893: finns det en marknad för dieselkraftverk och         ligheten att bygga själva kraftverken stegvis
31894: andra energiproduktionsformer, där lösningar         endast begränsad effekt på projektets totala
31895: som är miljövänliga och totalt sett lönsamma har     lönsamhet.
31896: 6                                        1993 vp -   KK 215
31897: 
31898:     Ett gasdrivet dieselkraftverks lönsamhet         som använder naturgas har en verkningsgrad
31899:                                                      som är något högre än kolkraftverkens: verk-
31900:    Enligt en utredning som Statens tekniska          ningsgraden hos ett 100 MW:s gasdieselkraft-
31901: forskningscentral har gjort, är ett gasdrivet die-   verk som enbart producerar el är ca 47 procent,
31902: selkraftverk som endast producerar el ur elpro-      medan t.ex. verkningsgraden hos det kolkon-
31903: ducentens synvinkel sett konkurrenskraftigt i        denskraftverk som som bäst byggs i Meri-Pori är
31904: förhållande till kärnkraften i det fall att den      närmare 44 procent. I de finska kärnkraftverken
31905: kalkylerade räntan är 10 % och bränslepriserna       är förhållandet mellan eleffekten och reaktorns
31906: på den nivå de hade vid ingången av 1993. Om         termiska effekt mellan 32 och 35 procent.
31907: den sedvanliga kalkylerade räntan om 5% an-             Om ett nytt kärnkraftverk byggs i Olkiluoto
31908: vänds för kraftverksbyggandet eller om det antas     eller Lovisa fördubblar detta i det närmaste
31909: att för fossila bränslen uppbärs skatt enligt den    värmebelastningen i havet av den värme som
31910: modell som planeras inom EG, är kärnkraften          följer med kylvattnet. Effekterna begränsas till
31911: enligt samma utredning billigare.                    ett närområde om högst ett tjugotal kvadratkilo-
31912:    Gasdriven dieselkraft är förmånligare än          meter, på vars frodighet den allmänna stegringen
31913: kärnkraft och över huvud taget än separat elpro-     av fosforhalten i kustvattnen uppenbarligen in-
31914: duktion, ifall det också finns efterfråga för den    verkar mera än värmebelastningen. Exempelvis
31915: värme som uppkommer utöver elektriciteten. Av        har förekomsten av brunalger enligt uppgifter
31916: det kapacitetsbehov om 2 000 megawatt som har        som sydvästra Finlands vattenskyddsförening
31917: beräknats till år 2000 bedöms 1 200 megawatt         samlade in åren 1979-1991 ökat både i när-
31918: kunna produceras i kraftverk, där den värme          vattnen kring kärnkraftverken i Olkiluoto och
31919: som uppkommer kan användas inom fjärrupp-            mera vidsträckt inom Skärgårdshavets område.
31920: värmningen eller industrin. Vid kombinerad pro-
31921: duktion av el och värme konkurrerar dieselkraft-                  Tillgången tili naturgas
31922: verken med andra kraftverkstyper som använder
31923: gas samt med kraftverk som använder fast                En kännbart utökad användning av naturgas
31924: bränsle- bl.a. ved och torv. Kärnkraftslösning-      är av säkerhetsskäl inte att tänka på, vilket också
31925: en har ingen inverkan på de olika produktions-       konstaterades i regeringens energiredogörelse,
31926: formernas konkurrenskraft på denna marknad.          om inte en andra rörförbindelse tas i bruk. Det
31927: Inhemska gasdrivna dieselkraftverk har HIM           är inte ekonomiskt förnuftigt att lagra flytande
31928: understött genom att finansiera produktutveck-       naturgas för flera månaders förbrukning; t.ex.
31929: lingen av dem med början på 1980-talet. Som          lagringskapaciteten vid en LNG-terminal, som
31930: bäst pågår projekt där lösningar söks på stora       planerats i Ingå, räcker endast för två veckor
31931: dieselmotorers kväveutsläpp.                         med den genomsnittliga gasförbrukning vi har
31932:                                                      idag.
31933:                                                         Förutsättningarna för anskaffning av natur-
31934:                Miljökonsekvenser                     gas från Norge har utretts i flera repriser. Tills
31935:                                                      vidare verkar det som om endast deltagande av
31936:    Enligt regeringens åsikt är det viktigt att       finska staten med flera miljarder mark i rörinves-
31937: användningen av naturgas utökas för att våra         teringarna kunde föra saken framåt. Detta finns
31938: miljöutsläpp skall kunna hejdas. Man bör dock        det i praktiken inga möjligheter till. Regeringen
31939: komma ihåg att alla energiproduktionstekniker        kan för sin del beakta den norska gasen i sin
31940: som baserar sig på förbränning, inklusive diesel-    energipolitik, då det finns ny information om
31941: kraften, leder till att Finland överskrider de       projektets lönsamhet att tillgå.
31942: internationella C02-förbindelserna. Ur denna            De finska energibolagen har med HIM:s med-
31943: synvinkel är gasen som bränsle bäst när den          verkan under flera år utrett tillgången på och
31944: ersätter olja eller kol i garnla kraftverk.          priset för flytande naturgas. Förhandlingar har
31945:    Koldioxidutsläppen från kraftverk som an-         förts i saken i synnerhet med Algeriet, som
31946: vänder gas - gaskombi eller gasdiesel - är           hittills är den enda betydande leverantören av
31947: ungefår hälften jämfört med utsläppen från ett       LNG till Europa. Möjligheterna att inleda im-
31948: kolkraftverk med motsvarande effekt. Detta be-       port har hittills stupat på priset för flytande gas,
31949: ror till största delen på gasens låga specifika      som är betydligt högre än vad man är beredd att
31950: utsläpp som utgör ca 60 procent av kolens C02-       betala för kraftverksbränsle på den finska mark-
31951: utsläpp räknat per energiinnehåll. De kraftverk      naden.
31952:                                         1993 vp -     KK 215                                        7
31953: 
31954:    Norge producerar inte flytande naturgas.          Regeringen har tagit ställning till kämkraften,
31955: Förhandlingar om att inleda produktion har           eftersom kämenergilagen förutsätter detta av
31956: förts mellan den norska parten och Italien, men      myndighetema. Övriga kraftproduktionsformer,
31957: de har inte lett till några åtgärder i praktiken.    inklusive gasdiesel, behöver inte motsvarande
31958:    1 sammandrag kan det konstateras att gasdri-      offentliga beslutsprocedur. De kan fritt byggas i
31959: ven dieselkraft, under vissa förutsättningar, är     Finland förutsatt naturligtvis att kraftproducen-
31960: ett beaktansvärt altemativ i kraftproduktionen.      tema är beredda att investera i dem.
31961:      Helsingforsden 24 maj 1993
31962: 
31963:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
31964:                                                  1993 vp
31965: 
31966: Kirjallinen kysymys 216
31967: 
31968: 
31969: 
31970: 
31971:                                     Mäkelä ym.: Kotimaisen energiantuotannon tukemisesta
31972: 
31973: 
31974: 
31975:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31976: 
31977:     Maamme hallitus on antanut eduskunnalle            see käytännössä koko Etelä-Suomen tulemista
31978: esityksen viidennestä ydinvoimalasta. Esitys on        asuinkelvottomaksi.
31979: annettu täysin suurteollisuuden ehdoilla, ja vas-          Edellä olevan perusteella ympäristötoimikun-
31980: toin tosiasioita siinä väitetään ydinenergian ole-     nan esitys energian verotuksesta on täydellinen
31981: van halvin sähkön tuotantomuoto.                       farssi. Toimikunta asettaa vesivoiman ja ydin-
31982:     Kuitenkin hallitus toteaa omassa energiapo-        voiman yhtä vaarallisiksi. Kysyä sopii, milloinka
31983: liittisessa selonteossaan uraanivarojen riittävän      tiedetään vesivoimalaitoksen räjähtäneen tai
31984: vain vuoteen 2030 saakka. Selonteossaan halli-         saastuttaneen maa-alueita elinkelvottomiksi.
31985: tus arvelee myös uraanin hinnan riippuvan ky-          Vesivoima tuleekin jättää kokonaan verotuksen
31986: synnästä. Edelleen selonteko lähtee siitä, että        ulkopuolelle.
31987: pitkällä aikavälillä eivät saatavuushäiriötkään            Kun hallituksen taholta on todettu rakenta-
31988: ole poissuljettuja.                                    matonta vesivoimaa olevan 1 980 MW, niin voi
31989:     Perustelut eivät siten viidennen ydinvoimalan      vain kysyä, mihin uutta ydinvoimaa tarvitaan.
31990: osalta osoita muuta kuin hallituksen täydellisen       Jo vesivoiman loppuunrakentaminen merkitsisi
31991: tietämättömyyden todellisista kustannuksista.          nykyisen tuonnin suuruista sähköntuotannon
31992: Miten hallitus selvittää sen, että Tshernobylin        lisäystä (tuonti noin 8 milj. kWh). Lisäenergiaa
31993: ydinvoimalaonnettomuus vaati useiden satojen           tulisi puu-, turve- ja tuulivoiman käyttöönotos-
31994: ihmisten hengen ja tulevaisuudessakin useat sa-        ta.
31995: dat tuhannet ihmiset tulevat Venäjällä kuole-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31996: maan säteilysairauksiin? Maa-alue Tshernobylin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31997:  ympärillä on saastunut useiden kymmenien tu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31998:  hansien neliökilometrien alalta asuinkelvotto-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31999: maksi, ja alueella syntyy runsaasti epämuodos-
32000:  tuneita lapsia.                                                 Aikooko Hallitus vetää pois eduskun-
32001:      Muutamia päiviä sitten tapahtunut Tomskin                nasta antamansa esityksen viidennestä
32002:  radiokemiallisen laitoksen osaston säiliön räjäh-            ydinvoimalasta sekä antaa tarvittavat
32003:  dys on jälleen tuntuva osoitus siitä, miten vaaral-          laki- ja muut esitykset kotimaisen ener-
32004:  listen aineiden kanssa olemme tekemisissä. Väit-             gian, vesi-, turve-, puu- ja tuulivoiman,
32005:  teet halvasta energiasta tulee perusteettomina               käyttöönotosta, ja
32006:  lopettaa ja hallituksen tulisi todeta, että ydin-               vapauttaako Hallitus energiaverotuk-
32007:  energia on vaarallinen ja kallein energiamuoto,              sen uudistuksen yhteydessä myös vesivoi-
32008:  sillä ydinvoimalaonnettomuus Suomessa merkit-                man energiaverosta?
32009: 
32010:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
32011: 
32012:                       Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
32013: 
32014: 
32015: 
32016: 
32017:  2300321
32018: 2                                        1993 vp -     KK 216
32019: 
32020: 
32021: 
32022: 
32023:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32024: 
32025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vosto valmisteluttaa osana haittaverotusta edus-
32026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunnalle esityksen vuoden 1994 alussa voimaan
32027: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tulevaksi uudeksi hiilidioksidipäästöihin perus-
32028: le jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym. näin          tuvaksi energiaverotukseksi. Periaatepäätöksen
32029: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 216:              mukaan vero kohdistetaan fossiilisiin polttoai-
32030:                                                       neisiin eikä sitä peritä puusta, turpeesta eikä
32031:           Aikooko Hallitus vetää pois eduskun-        muusta uusiutuvasta energiasta. Lisäksi näille
32032:        nasta antamansa esityksen viidennestä          kotimaisille energialähteille varataan tutkimus-
32033:        ydinvoimalasta sekä antaa tarvittavat          ja investointiavustusmäärärahoja.
32034:        laki- ja muut esitykset kotimaisen ener-           Hallituksen veropoliittinen ministerivalio-
32035:        gian, vesi-, turve-, puu- ja tuulivoiman,      kunta on alustavasti ottanut kantaa kotimaisten
32036:        käyttöönotosta, ja                             polttoaineiden verotukseen siirryttäessä vuoden
32037:           vapauttaako Hallitus energiaverotuk-        1994 alussa liikevaihtoverotuksesta arvonlisäve-
32038:        sen uudistuksen yhteydessä myös vesivoi-       rotukseen. Kannanoton mukaan kotimaisten
32039:        man energiaverosta?                            polttoaineiden verottomuus ja vähennysoikeus
32040:                                                       säilyvät arvonlisäverotuksessa.
32041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Vastikään on valmistunut kauppa- ja teolli-
32042: taen seuraavaa:                                       suusministeriön asettaman työryhmän valmiste-
32043:                                                       leroa tuulivoiman tuotannon edistämisohjelma,
32044:    Valtioneuvosto on tehnyt ydinenergialain sää-      jonka tavoitteena on lisätä Suomen tuulivoima-
32045: tämässä järjestyksessä periaatepäätöksen uuden        teho 100 MW:iin vuoteen 2005 mennessä. Ta-
32046: ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Suo-            voitteen toteuttaminen tulee vaatimaan valtion
32047: meen. Kyseessä on hallintopäätös, eräänlainen         investointitukea ja tutkimuspanostusta runsaas-
32048: lain vaatima ennakkolupa, joka on ennakko-            ti.
32049: edellytyksenä sille, että voimayhtiö/rakentajayh-         Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän
32050: tiö voi hakea varsinaista rakentamislupaa.            selvityksen mukaan Suomen rakentamaton vesi-
32051:    Valtioneuvosto katsoo, että kyseeseen tulevis-     voimapotentiaali on vajaat 600 MW, kun raja-
32052: ta perusvoimaehdoista ydinvoima soveltuu Suo-         joet ja suojellut vesistöt jätetään arvion ulkopuo-
32053: men olosuhteisiin parhaiten, sillä sen avulla voi-    lelle. Suojelulakeja ei ole tarkoitus esittää puret-
32054: daan lisätä sähköntuotannon omavaraisuutta ja         taviksi. Noin puolet em. vesivoimapotentiaalista
32055: varmuutta sekä varmistaa hinnaltaan edullinen         edellyttää, että Vuotoksen allas rakennetaan.
32056: perusvoiman saanti. Ympäristön kannalta huo-              Hallituksen tarkoituksena on laatiaja ratkais-
32057: mattavin etu uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä         ta energia- ja ympäristöverotusta koskevat esi-
32058: olisi valtioneuvoston näkemyksen mukaan sen           tykset yhtenä kokonaisuutena ympäristötalous-
32059: hiilidioksidipäästöjen kasvua hidastava vaiku-        toimikunnan esitysten ja hallituksen aikaisem-
32060: tus.                                                  pien periaatepäätösten pohjalta. Jos verotuksella
32061:    Ydinenergialain mukaan eduskunnan tulee            halutaan kannustaa esimerkiksi energiansääs-
32062: käsitellä hallituksen tekemä periaatepäätös vii-      töön yleensä, lienee selvää, että myös vesivoimaa
32063: dennestä ydinvoimalaitosyksiköstä.                    tultaneen jollakin tavalla verottamaan, vaikka-
32064:    Hallitus on 25.2.1993 tehnyt periaatepäätök-       kin vesivoima sinänsä on parhaimpia energia-
32065: sen uusiutuvan kotimaisen energiankäytön edis-        muotojamme.
32066: tämisestä. Periaatepäätöksen mukaan valtioneu-
32067: 
32068:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1993
32069: 
32070:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
32071:                                           1993 vp -     KK 216                                         3
32072: 
32073: 
32074: 
32075: 
32076:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32077: 
32078:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tet låter statsrådet som en del av miljöbeskatt-
32079: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           ningen bereda en proposition tili riksdagen med
32080: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        förslag tili ny energibeskattning baserad på kol-
32081: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål            dioxidutsläppen från ingången av 1994. Enligt
32082: nr 216:                                                principbeslutet inriktas skatten på fossila bräns-
32083:                                                        len och den uppbärs inte för ved, torv elier annan
32084:           Har Regeringen för avsikt att dra bort       förnybar energi. Dessutom reserveras anslag för
32085:        sin proposition tili riksdagen om ett [em-      forsknings- och investeringsstöd tili dessa inhem-
32086:        te kärnkraft och vid behov ge lag- och          ska energikällor.
32087:        andra propositioner om ibruktagande av              Regeringens skattepolitiska ministerutskott
32088:        inhemsk energi, vatten-, torv-, ved- och        har preliminärt tagit stälining tili beskattningen
32089:        vindkraft och                                   av inhemska bränslen i och med att en övergång
32090:           befriar Regeringen också vattenkraf-         från omsättningsbeskattning tili mervärdesbe-
32091:        ten från energiskatt i samband med revi-        skattning sker vid ingången av 1994. Enligt
32092:        deringen av energibeskattningen?                ställningstagandet skall skattefriheten och rätten
32093:                                                        tili avdrag för inhemska bränslen kvarstå i mer-
32094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          värdesbeskattningen.
32095: anföra följande:                                           Nyligen blev ett program för främjande av
32096:                                                        produktionen av vindkraft som beretts av en av
32097:     Statsrådet har i den ordning som kärnenergi-       handels- och industriministeriet tillsatt arbets-
32098: lagen stadgar fattat ett principbeslut om byggan-      grupp klart. Syftet med detta program är att öka
32099: det av en ny kärnkraftverksenhet i landet. Det är      vindkraftseffekten i Jandet till 100 MW fram tili
32100: fråga om ett administrativt beslut, ett förhands-      år 2005. För att detta mål skall kunna realiseras
32101: tilistånd som krävs i lagen och som är en              kommer det att krävas mycket investeringsstöd
32102: förhandsförutsättning för att kraftbolaget/byg-        och satsning på forskningen från statens sida.
32103: garbolaget skali kunna ansöka om egentligt                 Enligt utredningar som handels- och industri-
32104: byggnadstillstånd.                                     ministeriet har låtit göra är den outbyggda
32105:     Statsrådet anser att kärnkraften lämpar sig        vattenkraftspotentialen i Finland knappt 600
32106: bäst för de finska förhåliandena av de baskrafts-      MW, då gränsälvarna och de skyddade vatten-
32107: alternativ som kommer i fråga, eftersom man            dragen inte räknas med. Avsikten är inte att
32108: med den kan utöka den egna andelen av och              skyddslagarna skall föreslås bli upphävda.
32109: säkerheten i elproduktionen samt försäkra sig          Ungefär hälften av den ovan nämnda vatten-
32110: om tiligången på baskraft tili ett förmånligt pris.    kraftspotentialen förutsätter att Vuotos-bas-
32111: Med tanke på miljön är den största fördelen med        sängen byggs.
32112: den nya kärnkraftverksenheten, om den realise-             Regeringen har för avsikt att utarbeta och
32113: ras, enligt statsrådets åsikt att den medför att       avgöra propositionerna om energi- och miljöbe-
32114:  koldioxidutsläppen ökar långsammare.                  skattning som en helhet på basis av miljöekono-
32115:     Enligt kärnenergilagen skali riksdagen be-         mikommissionens framstäliningar och regering-
32116: handla regeringens principbeslut om en femte           ens tidigare principbeslut. Om man med beskatt-
32117:  kärnkraftverksenhet.                                  ningen vili sporra t.ex. tili energisparande i
32118:     Regeringen har den 25 februari 1993 fattat ett     alimänhet, torde det vara klart att också vatten-
32119: principbeslut om främjandet av användningen            kraften kommer att beskattas på något sätt,
32120:  av förnybar inhemsk energi. Enligt principbeslu-      fastän den i sig är en av de bästa energiformerna.
32121: 
32122:      Helsingfors den 24 maj 1993
32123: 
32124:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
32125:                                                 1993 vp
32126: 
32127: Kirjallinen kysymys 217
32128: 
32129:                                    Mäkelä ym.: Metsänhoitotöiden lisäämisestä työttömyyden vähen-
32130:                                        tämiseksi Lapissa
32131: 
32132:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32133: 
32134:     Lapin työttömyysaste on kohonnut ennätys-            Vuositasolla metsänhoitotöiden kustannukset
32135: mäisen korkeaksi. Vuonna 1992 maksettiin Lap-         olisivat noin 55 miljoonaa markkaa ja säästö
32136: piin työttömyyskorvauksia yli 1 500 miljoonaa         työttömyysturvakustannuksissa noin 18 miljoo-
32137: markkaa. Em. summa vastaa noin 25 %:n työt-           naa markkaa, joten nettokustannuksiksi muo-
32138: tömyysastetta, mikä on noin 25 000 työtöntä.          dostuisi noin 37 miljoonaa markkaa.
32139: Näin ei voi enää kauan jatkua, vaan tarpeeton            Lisäksi tulisi Lapin vajaatuottoisten metsien
32140: "kotiruokinta" valtiovallan taholta tulee Lapis-      hoitoon osoittaa noin 45 miljoonaa markkaa
32141: sakin lopettaa ja väestö ohjata tuottavaan työ-       vuodessa. Lapin vajaatuottoisten metsien kun-
32142: hön. Muussa tapauksessa on suuri vaara, että          nostamiseksi annetun lain voimassaoloaika
32143: Lapista muuttaa väestöä pois 1960-1970-luvun          päättyy vuoden 1995 lopussa. Kun kaikkia ra-
32144: tapaan ja ne ennusteet, joiden mukaan Lapissa         hoituskelpoisia hankkeita ei lain voimassaoloai-
32145: olisi vuonna 2000 noin 33 000 työtöntä, saatta-       kana ehditä toteuttaa, tulee lain voimassaoloai-
32146: vat toteutua.                                         kaa jatkaa.
32147:     Työttömyyttä Lapissa voidaan nopeastikin             Valtion ja yksityisten metsienhoitotoimenpi-
32148: alentaa varsin pienin kustannuksin esim. met-         teiden seurauksena syntyvän pienpuun ja muun
32149: sänhoitotöiden avulla. Lapissa valtio omistaa         hakkuutähteen käyttöä Lapin kuntakeskusten
32150: noin 60 % metsätalouden maasta ja noin 40 %           lämmitykseen tulee tutkia ja edistää. Valmiina
32151: puuntuotannon kasvusta. Sotienjälkeisenä aika-        tällainen laitos on esim. Sodankylän kunnassa
32152: na Lapin metsiä hakattiin melko voimakkaasti,         Juurakkotuli Oy, jossa harvennus- ja hakkuu-
32153: joten taimikoita Lapin metsissä on varsin run-        tähteitä voidaan hyödyntää lämpöenergiaksi.
32154: saasti. Nämä taimikot vaatisivat nyt harvennus-          Todellisuudessa oikea-aikaiset metsänhoito-
32155: hakkuita. Harvennushakkuut eivät ole kannat-          toimenpiteet edistävät metsän kasvua niin, että
32156: tavia ilman valtiovallan tukitoimenpiteitä. Toi-      siihen käytetyt varat tulevat päätehakkuissa yh-
32157:  saalta on todettava, että Lapin metsien kasvu on     teiskunnalle korkojen kanssa takaisin. Huo-
32158: hoitotoimenpiteiden ansiosta kohonnut vuodes-         mioon tulee ottaa myös metsänhakkuu-ja hoito-
32159: ta 1952 (VM 13) 5,62 milj. m 3:stä vuoteen 1982       työn välillinen työllisyysvaikutus. Valtakunnan
32160:  (VM 17) 7,55 milj. m3:iin. Metsien hoito ja yli-     metsien inventoinnit ovat varsin yksiselitteisesti
32161:  ikäisen puuston poisto ovat olleet kansantalou-      todistaneet metsänhoidon kannattavuuden
32162:  dellisestikin kannattavia.                           maassamme.
32163:     Metsien tuoton edelleen kohottamiseksi ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32164:  työllisyyden joustavan hoidon kannalta voitai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32165:  siin yksityismetsien osalta taimikon hoitotyöt       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32166:  parhaiten hoitaa metsänhoitoyhdistysten osoit-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32167:  tamissa työkohteissa työllistämispalveluna. Asi-
32168:  antuntijat ovat laskeneet, että 550 henkilön työl-             Aikooko Hallitus lopettaa metsurien
32169:  listäminen tällä tavoin maksaa 5,5 miljoonaa                tarpeettoman "kotiruokinnan" Lapissa
32170:  markkaa kuukaudessa. Vastaava säästö työttö-                ja muualla Suomessa sekä osoittaa varo-
32171:  myysturvamenoissa on 1,8 miljoonaa markkaa,                 ja metsähallitukselle ja metsänhoitoyh-
32172:  joten nettokustannuksiksi muodostuu 3, 7 mil-               disty ksille käytettäväksi työllistämispal-
32173:  joonaa markkaa kuukaudessa.                                 veluina metsänhoitotyöhön, ja
32174:      Lisäksi yksityiset metsänomistajat voisivat                tuleeko Hallitus toteamaan, että yksi-
32175:  työllistää työttömyysturvaa vastaavalla avus-               tyisille suoritettu työttömyysturvan suu-
32176:  tuksella useita kymmeniä metsureita, mikäli                 ruinen avustus ei ole henkilökohtaista
32177:  avustusta ei luettaisi metsänomistajan henkilö-             tuloa, sekä
32178:   kohtaiseksi tuloksi.                                          miten syntyvä pienpuu ja muu hak-
32179:                                                              kuutähde aiotaan hyödyntää?
32180:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
32181: 
32182:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
32183: 2300321
32184: 2                                        1993 vp- KK 217
32185: 
32186: 
32187: 
32188: 
32189:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32190: 
32191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsänhoitotöiden työmäärää vähentävä vaiku-
32192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tus. Kaiken kaikkiaan metsänhoitotöiden lisää-
32193: olette 20 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      mismahdollisuudet ovat niin rajalliset, että val-
32194: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tion tuen avulla pystyttäisiin lähinnä vain vähen-
32195: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.       tämään nykyisen metsurikannan lomautustar-
32196: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 217:        vetta. Harvennushakkuita metsähallituksella ei
32197:                                                      ole juuri rästissä, ja niiden lisäämistä rajoittaa
32198:           Aikooko Hallitus lopettaa metsurien        myös nykyinen puukauppatilanne.
32199:        tarpeettoman "kotiruokinnan" Lapissa              Yksityismetsätalouden osalta totean, että
32200:        ja muualla Suomessa sekä osoittaa varo-       1.1.1993 uudistetun metsänparannuslain nojalla
32201:        ja metsähallitukselle ja metsänhoitoyh-       valtion tukea voidaan kohdentaa paitsi taimi-
32202:        distyksille käytettäväksi työllistämispal-    konhoitoon myös nuoren metsän kunnostukseen
32203:        veluina metsänhoitotyöhön, ja                 sekä näistä saatavan energiakäyttöön soveltuvan
32204:           tuleeko Hallitus toteamaan, että yksi-     puun korjuuseen ja metsäkuljetukseen. Näihin
32205:        tyisille suoritettu työttömyysturvan suu-     tarkoituksiin on voitu osoittaa varoja 81,8 milj.
32206:        ruinen avustus ei ole henkilökohtaista        mk, josta Lappiin 10,0 milj. mk. Tuki on osoit-
32207:        tuloa, sekä                                   tautunut hyvin halutuksi. Annetuissa ohjeissa
32208:           miten syntyvä pienpuu ja muu hak-          korostetaan erityisesti työllisyysnäkökohtien
32209:        kuutähde aiotaan hyödyntää?                   huomioon ottamista. Metsänparannuslain mu-
32210:                                                      kainen tuki on sen saajalle verovapaata.
32211:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami-
32212: taen seuraavaa:                                      sesta annetun lain mukaisiin töihin on metsänpa-
32213:                                                      rannustöiden vuoden 1993 työohjelmaan osoi-
32214:     Metsähallituksen metsien osalta valtion varo-    tettu varoja 46,0 milj. mk. Yhteensä Lapin
32215: jen kohdentaminen metsänhoitotöihin ei käytän-       alueelle on metsänparannusvaroja osoitettu 86,3
32216: nössä toisi työpaikkoja lisää. Metsähallitus työl-   milj. mk eli 25% käytettävissä olevista määrära-
32217: listää metsätaloudessa Lapissa noin 600 vaki-        hoista.
32218: tuista metsuriaja muutamia kymmeniä velvoite-            Maa- ja metsätalousministeriö asettaa kevään
32219: työllistettäviä. Tällaisen henkilömäärän ympäri-     aikana työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
32220: vuotinen työllistäminen tuottaa jo nyt vaikeuk-      metsänparannusvarojen tarve lähitulevaisuudes-
32221: sia. Mikäli lisää väkeä palkattaisiin metsänhoi-     sa ja niiden jakautuminen alueellisesti ja työla-
32222: totöihin, vakituisia metsureita jouduttaisiin lo-    jeittain. Tässä yhteydessä selvitetään myös La-
32223: mauttamaan.                                          pin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta
32224:    Metsähallituksen osalta rästissä olevia taimi-    annetun lain voimassaolon tarvetta ja lain sisäl-
32225: kenhoitotöitä ei enää ole. Sodanjälkeisten laajo-    töä vuoden 1995 jälkeen.
32226: jen hakkuiden kautta syntyneiden taimikeiden             Puun energiakäytön osalta totean, että halli-
32227: käsittely on jo takanapäin. Lisäksi viime aikoina    tus on nykyisessä vaikeassakin taloudellisessa
32228: on pyritty sopeuttamaan puuntuotannon tehok-         tilanteessa pyrkinyt tekemään voitavansa asian
32229: kuusastetta vastaamaan vallitsevia kasvuolosuh-      edistämiseksija tuleejatkossakin näin menettele-
32230: teita ja -edellytyksiä, millä on Lapissa ollut       mään.
32231:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1993
32232: 
32233:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
32234:                                           1993 vp -    KK 217                                            3
32235: 
32236: 
32237: 
32238: 
32239:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32240: 
32241:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skogsvårdsarbetena skall öka i antal så begrän-
32242: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sade att man med det statliga stödet i huvudsak
32243: den 20 april 1993 till vederbörande medlem av          enbart kunde minska behovet att permittera de
32244: statsrådet översänt följande av riksdagsman            skogsarbetare som nu har arbete. Forststyrelsen
32245: Mäkelä m.fl undertecknade spörsmål nr 217:             har inte just några resterande gallringar och den
32246:                                                        nuvarande situationen inom virkeshandeln be-
32247:           Ämnar Regeringen avveckla det obe-           gränsar en ökning av dem.
32248:        hövliga stödet tili skogsarbetare i Lapp-           För privatskogsbrukets del vill jag framhålla
32249:        land och övriga Finland samt anvisa             att statligt stöd, enligt skogsförbättringslagen
32250:        medel åt forststyrelsen och skogsvårds-         som reviderades den 1 januari 1993, förutom för
32251:        föreningar för sysselsättningsservice i         plantbeståndsvård även kan tilidelas för istånd-
32252:        skogsvårdsarbete, och                           sättning av unga skogar och för sådan drivning
32253:           ämnar Regeringen konstatera att stö-         av virke från dessa som lämpar sig för energian-
32254:        det tili enskilda, vilket är i samma stor-      vändning samt för skogstransport. För dessa
32255:        leksklass som utkomstskyddet för arbets-        ändamål har det varit möjligt att anvisa medel
32256:        lösa, inte är personlig inkomst, samt           tili ett belopp av 81,8 milj. mk. Av denna summa
32257:           på vilket sätt är det meningen att           har 10,0 milj. mk anvisats för Lappland. Det har
32258:        klenvirke och annat avverkningsavfali           visat sig att stödet varit mycket eftertraktat. I de
32259:        skall utnyttjas?                                anvisningar som givits betonas specielit beaktan-
32260:                                                        det av sysselsättningsaspekter. För mottagaren
32261:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är det stöd som ges på grundval av skogsförbätt-
32262: anföra följande:                                       ringslagen skattefri inkomst.
32263:                                                            1 arbetsprogrammet för skogsförbättringsar-
32264:    När det gälier forststyrelsens skogar skulle        betena 1993 har 46,0 milj. mk anvisats för
32265: anvisandet av statliga medel för skogsvårdsarbe-       arbeten enligt lagen om iståndsättning av under-
32266: ten i praktiken inte innebära fler arbetsplatser. 1    produktiva skogar i Lappland. Sammanlagt har
32267: Lappland sysselsätter forststyrelsen inom skogs-       Lappland fått 86,3 milj. mk i skogsförbättrings-
32268: bruket ca 600 ordinarie skogsarbetare och några        pengar, dvs. 25% av de tili buds stående ansla-
32269: tiotal personer på basis av sysselsättningsskyl-       gen.
32270: digheten. Det är redan svårt att sysselsätta dessa         Jord- och skogsbruksministeriet kommer un-
32271: året om. lfall flera anstälis för skogsvårdsarbeten    der vårens lopp att tillsätta en arbetsgrupp med
32272: innebär det att fast anstälida skogsarbetare mås-      uppgift att utreda behovet av skogsförbättrings-
32273: te permitteras.                                        pengar under den närmaste tiden och hur de
32274:    Forststyrelsen har inte längre några avslutade      skall fördelas enligt regioner och arbetsslag. I
32275: arbeten i anslutning tili plantbeståndsvården. De      detta sammanhang utreds även om lagen om
32276: plantbeståndsarbeten som uppstod till följd av         iståndsättning av underproduktiva skogar i
32277: omfattande avverkningar efter kriget har redan         Lappland behövs och vilket lagens innehåll skall
32278: slutförts. Under den senaste tiden har man             vara efter 1995.
32279: dessutom försökt anpassa effektivitetsgraden i             När det gäller energianvändningen av virket
32280: virkesproduktionen så att den motsvarar rådan-         konstaterar jag att regeringen i den nuvarande
32281: de förhållanden och förutsättningar för tillväxt,      svåra ekonomiska situationen strävat efter att
32282: vilket i Lappland lett tili att skogsvårdsarbetena     göra det den kunnat för att ärendet skall främjas
32283: blivit fårre. På dethela taget är utsikterna för att   och kommer även i fortsättningen att göra detta.
32284:      Helsingfors den 17 maj 1993
32285: 
32286:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
32287:                                                1993 vp
32288: 
32289: Kirjallinen kysymys 218
32290: 
32291: 
32292: 
32293: 
32294:                                   Pulliainen: Olkiluodon ydinvoimalan häiriötilannetta koskeneesta
32295:                                       kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnosta
32296: 
32297: 
32298:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32299: 
32300:    TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan ykkösyk-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32301: sikköä seisotti syksyllä 1989 puolentoista kuu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32302: kauden ajan reaktorin säätösauvakoneistossa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32303: ollut metallijauhe. Tapaus meni rikostutkintaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32304: ja keskusrikospoliisi sai tutkimuksensa suhteelli-
32305: sen pian valmiiksi.                                              Kuinka Hallitus perustelee sitä, että
32306:    Äskettäin on kuitenkin paljastunut, että asian             kauppa- ja teollisuusministeriö antoi lau-
32307: eteneminen jumiutui sittemmin kauppa- ja teol-                suntonsa Olkiluodon ydinvoimalan ns.
32308: lisuusministeriöön, joka antoi lausuntonsa vasta              metallijauhetapauksesta vasta helmi-
32309: tämän vuoden helmikuun lopulla. Tämä on                       kuussa 1993, vaikka tapaus sattui syksyl-
32310: herättänyt ajatuksen, että asiassa on tarkoituk-              lä 1989?
32311: sella viivytelty.
32312:    Hallitus on vähintään selvityksen velkaa tässä
32313: asiassa.
32314:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
32315: 
32316:                                            Erkki Pulliainen
32317: 
32318: 
32319: 
32320: 
32321: 2300321
32322: 2                                        1993 vp -     KK 218
32323: 
32324: 
32325: 
32326: 
32327:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32328: 
32329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oikeudenkäynnissä tai asian jäätyä sikseen voi-
32330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         daan antaa tietoja julkisuuteen ydienergialain
32331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       78 §:n estämättä.
32332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-          Ministeriö antoi lausuntonsa 16.2.1993.
32333: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Lausuntopyynnön liitteenä oli varsin laaja
32334: 218:                                                  materiaali, joka sisälsi sekä joukon kuulustelu-
32335:                                                       pöytäkirjoja, asiasta annettuja lausuntoja että
32336:           Kuinka Hallitus perustelee sitä, että       useita satoja sivuja käsittävän osan yksityiskoh-
32337:        kauppa- ja teollisuusministeriö antoi lau-     taisia teknisiä selvityksiä voimalaitoksesta.
32338:        suntonsa Olkiluodon ydinvoimalan ns.              Tarvittava aineiston selvitystyö jouduttiin te-
32339:        metallijauhetapauksesta vasta helmi-           kemään luonnollisesti normaalin virkatyön
32340:        kuussa 1993, vaikka tapaus sattui syksyl-      ohessa.
32341:        lä 1989?                                          Epäpuhtauden prosessiin joutumisen aika,
32342:                                                       paikka ja tapa eivät olleet tutkimuksessa selvin-
32343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neet, joten tapahtuma oli voinut sattua joko
32344: vasti seuraavaa:                                      ennen 1.3.1988, jolloin uusi ydinenergialaki tuli
32345:                                                       voimaan, tai vasta sen jälkeen. Tästä syystä
32346:    Turun ja Porin lääninhallituksen Poliisitoi-       selvitystyö oli tehtävä soveltaen kahta pääosin
32347: misto pyysi kauppa- ja teollisuusministeriöön         täysin erilaista säädös- ja valvontarakennelmaa.
32348: 21.3.1991 saapuneella kirjelmällä ydinenergia-           Ydinenergialain mukaan turvajärjestelyjä
32349: lain 74 §:ssä tarkoitetun lausunnon Teollisuuden      koskevia suunnitelmia tai niiden valmistelussa
32350: Voima Oy:n TVO 1 -laitokseen joutuneen epä-           syntynyttä aineistoa tahi suunnitelmien nojalla
32351: puhtauden johdosta tekemän rikosilmoituksen           laadittuja asiakirjoja koskee varsin tiukka salas-
32352: (n:o 7020/R/36/89) johdosta tehdystä esitutkin-       sapitovelvoite. Laajan teknisen aineiston läpi-
32353: tapöytäkirjasta. Poliisitoimisto pyysi ministeriö-    käynti myös tältä pohjalta oli työläs tehtävä.
32354: tä myös esittämään käsityksensä erityisesti vas-         Asia on ministeriössä viipynyt pitempään kuin
32355: taanottotarkastusta, asennusvalvontaa, puh-           olisi ollut suotavaa. Kuten edellä on todettu,
32356: taustarkastuksen suorittamista ja dokumentoin-        pääsyy siihen on ollut aineiston laajuus ja selvi-
32357: tia koskevan ohjeistuksen asemasta ydinenergia-       tystyön työläys. Vaikutusta on ollut silläkin, että
32358: lain normihierarkiassa samoin kuin ministeriön        selvitystyöstä ja lausunnon laadinnasta vastan-
32359: kantaa siitä, miltä osin esitutkinta-aineistosta      nut virkamies on työn aikanajoutunut terveydel-
32360: syyteharkintaratkaisun jälkeen mahdollisessa          lisistä syistä keskeyttämään virantoimituksensa.
32361: 
32362:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1993
32363: 
32364:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
32365:                                          1993 vp -     KK 218                                        3
32366: 
32367: 
32368: 
32369: 
32370:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32371: 
32372:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Ministeriet avgav sitt utlåtande 16.2.1993.
32373:  anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            Till begäran om utlåtande hade fogats ett
32374: ·medlem av statsrådet översänt följande av riks-      synnerligen omfattande materia!, som innehöll
32375:  dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        ett antal förhörsprotokoll, utlåtanden och hun-
32376:  mål nr 218:                                          dratals sidor detaljerade tekniska utredningar
32377:                                                       om kärnkraftverket.
32378:            Hur motiverar Regeringen det att han-         Den nödvändiga undersökningen av materia-
32379:         de1s- och industriministeriet avgav sitt      let måste naturligtvis göras jämsides med de
32380:         utlåtande om den s.k. metallpulverinci-       normala tjänsteuppgifterna.
32381:         denten vid kärnkraftverket i Olkiluoto           När, var och hur föroreningen hade hamnat i
32382:         först i februari 1993, fastän den ägde rum    processen kom inte fram vid utredningarna, så
32383:         hösten 1989?                                  det hade kunnat ske antingen före 1.3.1988, dvs.
32384:                                                       tidpunkten för den nya kärnenergilagens ikraft-
32385:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         trädande, eller senare. I utredningsarbetet måste
32386: anföra följande:                                      därför två, i huvudsak helt olika författnings-
32387:                                                       och övervakningssystem tillämpas.
32388:    Polisbyrån vid länsstyrelsen i Åbo och Björne-        Kärnenergilagen föreskriver en sträng skyl-
32389: borgs Iän bad i en skrivelse som anlände till         dighet att hemlighålla uppgifter om planer för
32390: handels- och industriministeriet 21.3.1991 om ett     skyddsarrangemang eller om materia! som upp-
32391: utlåtande enligt 74 § kärnenergilagen om det          kommit vid beredningen av dem eller om hand-
32392: förundersökningsprotokoll som satts upp med           lingar som utarbetats med stöd av planerna.
32393: anledning av Industrins Kraft Ab:s brottsanmä-        Genomgången av det omfattande tekniska
32394: lan (nr 7020/R/36/89) om de föroreningar som          materialet var också därför en arbetsdryg upp-
32395: hamnat i anläggningen TVO 1. Polisbyrån bad           gift.
32396: också ministeriet framföra sin uppfattning sär-          Ärendet dröjde vid ministeriet längre än önsk-
32397: skilt om den ställning som reglerna om mottag-        värt. Såsom ovan konstaterades var den huvud-
32398: ningsinspektion, installationsövervakning, ren-       sakliga orsaken till detta att materialet var om-
32399: hetskontroller och dokumentering har i kärn-          fattande och utredningsuppgiften arbetsdryg.
32400: energilagens normhierarki. Dessutom bad polis-        Till dröjsmålet bidrog också att den tjänsteman
32401: byrån om ministeriets åsikt om till vilka delar       som ansvarade för utredningen och utlåtandet
32402: uppgifter ur förundersökningsmaterialet kan of-       blev tvungen att avbryta tjänsteförrättningen av
32403: fentliggöras utan hinder av 78 § kärnenergilagen      hälsoskäl medan arbetet pågick.
32404: efter åtalsprövning som leder till en eventuell
32405: rättegång eller till att saken lämnas därhän.
32406: 
32407:       Helsingfors den 24 maj 1993
32408: 
32409:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
32410:                                                1993 vp
32411: 
32412: Kirjallinen kysymys 219
32413: 
32414: 
32415: 
32416: 
32417:                                   Aittoniemi: Uutta ulkoilulakia koskevan hallituksen esityksen an-
32418:                                       tamisesta
32419: 
32420: 
32421:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32422: 
32423:    Voimassa oleva ulkoilulaki on vuodelta 1973          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32424: lukuun ottamatta vuonna 1985 tehtyä vähäistä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32425: muutosta. Ottaen huomioon ulkoilu- ja retkeily-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32426: toiminnassa tapahtuneen kehityksen laki on aut-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32427: tamattomasti vanhentunut. Uusia nykyaikaisia
32428: säännöksiä kaipaavat muun muassa leirintä-                      Aikooko Hallitus kiirehtiä uuden ul-
32429: alueet, mukaan luettuna alueet, joita käytetään              koilulain antamista eduskunnalle ottaen
32430: matkailuperävaunulla tapahtuvan leirinnän yh-                huomioon voimassa olevan lain vanhen-
32431: teydessä.                                                    tuneisuuden ja uusien säännösten tar-
32432:    Saatujen tietojen mukaan uuden ulkoilulain                peen nopeasti kehittyvän matkailun ja
32433: valmistelu on ollut pitkään vireillä mutta viiväs-           ulkoilun tarpeisiin?
32434: tynyt erilaisista syistä.
32435:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
32436: 
32437:                                            Sulo Aittoniemi
32438: 
32439: 
32440: 
32441: 
32442: 2300321
32443: 2                                        1993 vp ~ KK 219
32444: 
32445: 
32446: 
32447: 
32448:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32449: 
32450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         raukesi, sillä eduskunta ilmoitti kirjelmässään
32451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          12.3.1991, ettei se ollut ehtinyt käsitellä asiaa
32452: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-        loppuun. Lakiesityksen valmistelua on tämän
32453: jeenne n:o 600 ohella toimittanut valtioneuvos-        jälkeen jatkettu ympäristöministeriössä. Valtio-
32454: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-       neuvoston 7.5.1992 hyväksymässä ohjelmassa
32455: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 219:               julkisen sektorin uudistamiseksi edellytetään
32456:                                                        muun muassa laajamittaista lupien karsimista tai
32457:           Aikooko Hallitus kiirehtiä uuden ul-         yksinkertaistamista. Tämän vuoksi uudessa hal-
32458:        koilulain antamista eduskunnalle ottaen         lituksen esityksessä ehdotetaan leirintäalueiden
32459:        huomioon voimassa olevan lain vanhen-           lupamenettely korvattavaksi ilmoitusmenettelyl-
32460:        tuneisuuden ja uusien säännösten tar-           lä. Muilta osin uusi lakiehdotus noudattelee
32461:        peen nopeasti kehittyvän matkailun ja           edellisen hallituksen esityksen periaatteita.
32462:        ulkoilun tarpeisiin?                                Lakiehdotuksen mukaan leirintäalueiden luo-
32463:                                                        kitus poistettaisiin ulkoilulaista ja muutettaisiin
32464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vapaaehtoiseksi. Samanaikaisesti lainvalmiste-
32465: vasti seuraavaa:                                       lun kanssa on Suomen Matkailuliiton johdolla
32466:                                                      . valmisteltu luokitusjärjestelmän uudistamista.
32467:    Voimassa olevan ulkoilulain säännökset ovat         Uuden luokitusjärjestelmän tarkoituksena on
32468: monella tapaa vanhentuneita. Erityisesti tämä          parantaa leirintäalueiden ympäristönsuojelua ja
32469: koskee lain leirintäaluesäännöksiä, jotka eivät        alueiden viihtyisyyttä sekä antaa ajanmukaiset
32470: enää vastaa nykyaikaisen leirintämatkailun tar-        ohjeet alueiden suunnittelijoille ja rakentajille.
32471: peita. Hallitus antoikin keväällä 1990 eduskun-            Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ulkoilu-
32472: nalle esityksen ulkoilulain leirintäalueita koske-     lain muuttamisesta on ollut jo oikeusministeriös-
32473: vien säännösten muuttamisesta, joka perustui           sä tarkastettavana. Esitys olisi teknisesti valmis
32474: pääosin asiaa selvittäneen ympäristöministeriön        annettavaksi eduskunnalle vielä kevätistunto-
32475: työryhmän ehdotuksiin. Esityksessä ehdotettiin         kaudella, mutta esityksestä jouduttaneen käy-
32476: leirintäalueen määritelmää laajennettavaksi kos-       mään neuvotteluja kuntien keskusjärjestöjen
32477: kemaan myös matkailuvaunualueita ja erityyp-           kanssa, mikä viivyttää asian esittelyä.
32478: pisiä lomamökkialueita. Leirintäalueita koskeva            Ulkoilulain leirintäaluesäännösten tultua
32479: lupajärjestelmä olisi säilynyt, mutta lupien           uudistetuiksi ympäristöministeriössä on tarkoi-
32480: myöntäminen ja valvonta ehdotettiin siirrettä-         tus aloittaa ulkoilulain kokonaisuudistuksen
32481: väksi lääninhallituksilta kunnille.                    valmistelu. Tätä koskevien ehdotusten on määrä
32482:    Esityksen käsittely eduskunnassa kuitenkin          olla valmiina vuonna 1996.
32483:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
32484: 
32485:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32486:                                          1993 vp -   KK 219                                              3
32487: 
32488: 
32489: 
32490: 
32491:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32492: 
32493:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       brev 12.3.1991 meddelade att den inte hunnit
32494: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     slutföra behandlingen av ärendet. Därefter har
32495: se nr 600 av den 21 apri11993 till vederbörande      beredningen av propositionen fortsatt vid miljö-
32496: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ministeriet. 1 det program för reformering av den
32497: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         offentliga sektom som statsrådet godkände
32498: 219:                                                 7.5.1992 förutsätts bland annat en omfattande
32499:                                                      gallring i eller förenkling av tillstånden. Därför
32500:           Ämnar Regeringen skyndsamt före-           föreslås i den nya regeringspropositionen att
32501:        lägga riksdagen en ny lag om friluftsliv      tillståndsproceduren för campingområden skall
32502:        med beaktande av att den befintliga lagen     ersättas med ett anmälningsförfarande. 1 övrigt
32503:        är föråldrad och nya stadganden behövs        följer det nya lagförslaget principema i den
32504:        på grund av att turismen och friluftslivet    föregående regeringspropositionen.
32505:        ökar snabbt och kräver en sådan?                  Enligt lagförslaget skall friluftslagens klassifi-
32506:                                                      cering av campingområden slopas och ersättas
32507:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med ett frivilligt system. Samtidigt med bered-
32508: samt anföra följande:                                ningen av lagförslaget har en revidering av
32509:                                                      klassificeringssystemet pågått under ledning av
32510:     Stadgandena i den gällande lagen om frilufts-    Finlands Turistförbund. Syftet med det nya
32511: liv är på många sätt föråldrade. Detta gäller        systemet är att förbättra miljövården i camping-
32512: särskilt stadgandena om campingområden, som          områdena, att göra dem trivsammare och att ge
32513: inte längre motsvarar vad modem campingtu-           dem som planerar och bygger campingområden
32514: rism förutsätter. Regeringen har våren 1990          tidsenliga anvisningar.
32515: förelagt riksdagen en proposition med förslag till       Utkastet till regeringens proposition med för-
32516: ändring av stadgandena om campingområden i           slag till ändring av lagen om friluftsliv har redan
32517: lagen om friluftsliv. Den byggde i huvudsak på       granskats på justitieministeriet. Tekniskt är pro-
32518: förslag av en arbetsgrupp som miljöministeriet       positionen färdig att föreläggas riksdagen under
32519: tillsatte för ändamålet. 1 propositionen föreslogs   vårsessionen, men underhandlingar med kom-
32520: en bredare definition av campingområden så att       munemas centralorganisationer torde också
32521: den även täcker områden för husvagnar och            vara påkallade, och detta fördröjer proceduren.
32522: olika slags fritidshus. Tillståndssystemet för           Efter att friluftslagens stadganden om cam-
32523: campingområden föreslogs bibehållet, men be-         pingområden har reviderats avser miljöministe-
32524: viljandet och övervakningen av tillstånden skulle    riet att inleda en komplett revidering av lagen om
32525: från länsstyrelsema föras över till kommunema.       friluftsliv. Förslagen om detta skall föreligga
32526:     Behandlingen av propositionen i riksdagen        1996.
32527:  förföll emellertid, eftersom riksdagen genom ett
32528:      Helsingforsden 26 maj 1993
32529: 
32530:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32531:                                                  1993 vp
32532: 
32533: Kirjallinen kysymys 220
32534: 
32535: 
32536: 
32537: 
32538:                                     Aittoniemi: Poliisin oikeudesta saada pankeilta tietoja rikostutkin-
32539:                                         taa varten
32540: 
32541: 
32542:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32543: 
32544:    Uuden talletuspankkeja koskevan lakikoko-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32545: naisuuden yhteydessä poistettiin laista säännös,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32546: jonka perusteella poliisilla oli mahdollisuus saa-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32547: da pankeista tietoja rikostutkintaa varten vireillä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32548: olevassa tutkinnassa. Yhteistyö poliisin ja pank-
32549: kien välillä sujui aikaisemmin hyvin lukuun otta-                 Aikooko Hallitus korjata talletus-
32550: matta sitä, että poliisilla ei ollut varoja korvata            pankkilain valmistelun ja käsittelyn yh-
32551: pankille tietojen kokoamisesta usein suuriksikin               teydessä tapahtuneen virheenjalainmuu-
32552: kohonneita työkustannuksia.                                    toksella palauttaa lakiin poliisin mahdol-
32553:     Talletuspankkilain käsittelyn yhteydessä kan-              lisuudet aikaisemman lain mukaisesti
32554: nettiin asiasta eduskunnassa eräiden kansan-                   saada pankeilta tietoja vireillä olevassa
32555: edustajien taholta erityistä huolta. Huoli ei ollut            rikostutkinnassa?
32556:  aiheeton, sillä jo nyt on poliisitutkinnassa aiheu-
32557:  tunut lainmuutoksesta vakavaa haittaa.
32558: 
32559:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
32560: 
32561:                                              Sulo Aittoniemi
32562: 
32563: 
32564: 
32565: 
32566:  2300321
32567: 2                                       1993 vp -   KK 220
32568: 
32569: 
32570: 
32571: 
32572:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32573: 
32574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
32576: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-
32577: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Rahoitustoimintalain ( 1544/91) säätämisen
32578: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen      yhteydessä talletuspankkien toiminnasta annet-
32579: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 220:       tuun lakiin palautettiin ja rahoitustoimintalakiin
32580:                                                     otettiin hallituksen esityksen mukaisesti sään-
32581:           Aikooko Hallitus korjata talletus-        nökset,joiden mukaan esitutkintaviranomaisella
32582:        pankkilain valmistelun ja käsittelyn yh-     on oikeus saada tietoja rikoksen selvittämistä
32583:        teydessä tapahtuneen virheen ja lainmuu-     varten talletuspankilta ja vastaavasti rahoitus-
32584:        toksella palauttaa lakiin poliisin mahdol-   toimintalain mukaiselta luottolaitokselta. Sään-
32585:        lisuudet aikaisemman lain mukaisesti         tely on ollut voimassa vuoden 1992 alusta lukien.
32586:        saada pankeilta tietoja vireillä olevassa
32587:        rikostutkinnassa?
32588: 
32589:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
32590: 
32591:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32592:                                        1993 vp -   KK 220                                         3
32593: 
32594: 
32595: 
32596: 
32597:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
32598: 
32599:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
32600: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     anföra följande:
32601: den 21 april 1993 tili vederbörande medlem av
32602: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      1 samband med stiftandet av lagen om finan-
32603: toniemi undertecknade spörsmål nr 220:             sieringsverksamhet (1544/91) återinfördes i lagen
32604:                                                    om depositionsbankemas verksamhet och intogs
32605:           Ämnar Regeringen rätta tili det fel      i lagen om finansieringsverksamhet i enlighet
32606:        som uppkom vid beredningen och be-          med regeringspropositionen stadganden med
32607:        handlingen av depositionsbankslagen,        stöd av vilka förundersökningsmyndigheten har
32608:        och genom en ändring av lagen återinfö-     rätt att av en depositionsbank, och på motsva-
32609:        ra polisens möjlighet att i enlighet med    rande sätt av ett kreditinstitut enligt lagen om
32610:        den tidigare lagen erhålla uppgifter av     finansieringsverksamhet, erhålla uppgifter för
32611:        bankema för påbörjade brottsutredning-      utredning av brott. Regleringen har varit i kraft
32612:        ar?                                         sedan ingången av 1992.
32613: 
32614:      Helsingfors den 18 maj 1993
32615: 
32616:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
32617:                                                                                                 j
32618:                                                                                             j
32619:                                                                                         j
32620:                                                                                     j
32621:                                                                                 j
32622:                                                                             j
32623:                                                                         j
32624:                                                                     j
32625:                                                                 j
32626:                                                             j
32627:                                                         j
32628:                                                     j
32629:                                                 j
32630:                                             j
32631:                                         j
32632:                                     j
32633:                                 j
32634:                             j
32635:                         j
32636:                     j
32637:                 j
32638:             j
32639:         j
32640:     j
32641: j
32642:                                                  1993 vp
32643: 
32644: Kirjallinen kysymys 221
32645: 
32646: 
32647: 
32648: 
32649:                                     Aittoniemi: Suomalaisten telakoiden menestymiserojen syistä
32650: 
32651: 
32652: 
32653:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32654: 
32655:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n epäselvyyksien            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32656: kauhistuttamana tai ehkä niitä peitelläkseen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32657: Suomen hallitus toimi niin, että yhtiön seuraaja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32658: Masa-Yards -telakka myytiin norjalaiselle              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32659: K vaemer-yhtymälle. Kauppa, tai oikeastaan
32660: lahjoitus, oli vuosisadan virhe ottaen huomioon                   Onko Hallitus selvittänyt ja tietoinen,
32661: telakan nykyisen menestyksen norjalaisten omis-                mitkä ovat ne syyt, joiden johdosta muu
32662: tuksessa.                                                      suomalainen telakkateollisuus ei osoita
32663:    Nyt Suomessa on siis menestyvä norjalaisten                 menestymisen merkkejä norjalaisten
32664: omistama telakka ja joitakin kituvia perisuoma-                omistaman Masa-Yards -telakan tavoin,
32665: laisia telakoita, joilla periaatteessa olisi mahdol-           ja
32666: lisuudet samaan menestykseen kuin Masa-Yards                      onko kysymys norjalaisten ylivertai-
32667: -telakalla. Näin ei näytä käyvän.                              sista liikemieskyvyistä vai suomalaisesta
32668:                                                                saamattomuudesta?
32669:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
32670: 
32671:                                              Sulo Aittoniemi
32672: 
32673: 
32674: 
32675: 
32676: 230032J
32677: 2                                       1993 vp -      KK 221
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32683: 
32684:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa           K vaerner Masa-Yardsin menestyminen pe-
32685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rustuu pitkälti korkeatasoiseen ja kilpailukykyi-
32686: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       seen erikoisosaamiseen muun muassa risteily-
32687: jeenne n:o 602 ohella toimittanut valtioneuvos-       alusten ja kaasutankkereiden rakentamisessa.
32688: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      Yhtiön Suomessa toimivien telakoiden kilpailu-
32689: Aittoniemen näin kuuluvan kiijallisen kysymyk-        kykyä on myös omalta omaltaan vahvistanut
32690: sen n:o 221:                                          markan devalvoituminen. Lisäksi telakoiden toi-
32691:                                                       miminen suuren kansainvälisen yhtiön osana on
32692:           Onko Hallitus selvittänyt ja tietoinen,     antanut niille mahdollisuuksia, muun muassa
32693:        mitkä ovat ne syyt, joiden johdosta muu        teknologian hyödyntämisessä, joita voidaan pi-
32694:        suomalainen telakkateollisuus ei osoita        tää sellaisinaan jo merkittävinä etuina. Masa-
32695:        menestymisen merkkejä noijalaisten             Yardsin osalta on lisäksi korostettava sitä, että
32696:        omistaman Masa-Yards -telakan tavoin,          yhtiön toimiva johto on suomalainen ja että
32697:        ja                                             yhtiön menestyminen perustuu Suomessa kehi-
32698:           onko kysymys noijalaisten ylivertai-        tettyyn tekniseen ja yritysjohdolliseen osaami-
32699:        sista liikemieskyvyistä vai suomalaisesta      seen. Muilla telakkayrityksillä Suomessa ei ole
32700:        saamattomuudesta?                              käytössä samankaltaisia kansainväliseen suur-
32701:                                                       yritykseen liittyviä etuuksia.
32702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Konkreettisessa mielessä hallitus ei ole selvit-
32703: vasti seuraavaa:                                      tänyt, perustuuko K vaerner Masa-Yards Oy:n
32704:                                                       menestys noijalaisten ylivertaiseen liikemiesky-
32705:    Suomalaisen laivanrakennusteollisuuden ti-         kyyn vai suomalaisten saamattomuuteen. Sen
32706: lauskantaa, sen työllistävää vaikusta ja tulevai-     sijaan kauppa- ja teollisuusministeriö on tänä
32707: suuden näkymiä voidaan pitää kohtuullisina.           keväänä selvityttänyt suomalaisen telakkateolli-
32708: Sen sijaan telakkakohtainen tarkastelu, johon         suuden tilan, ja hallituksen piirissä käsitellään
32709: kysymyksessäkin viitataan, osoittaa tämän päi-        tällä hetkellä viranomaistilauksia, jotka mahdol-
32710: vän tilanteen olevan kaksijakoinen. Kvaerner          lisesti antavat työtä vaikeuksissa oleville suoma-
32711: Masa-Yardsin tilannetta voidaan pitää hyvänä,         laistelakoille.
32712: kun taas eräiden muiden telakoiden tilanne on
32713: varsin ongelmallinen.
32714:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1993
32715: 
32716:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
32717:                                          1993 vp -     KK 221                                          3
32718: 
32719: 
32720: 
32721: 
32722:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32723: 
32724:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              K vaemer Masa-Yards framgång baserar sig
32725: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        långtgående på ett högklassigt och konkurrens-
32726: 602 av den 21 april 1993 tili vederböratide           kraftigt specialkunnande bl.a. vad gäller byggan-
32727: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       det av kryssningsfartyg och gastankers. Devalve-
32728: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål             ringen av marken har också förstärkt konkur-
32729: nr 221:                                               renskraften för de av bolagets varv som verkar i
32730:                                                       Finland. Dessutom har det att varven utgår en
32731:           Har Regeringen utrett och är den med-       del av ett stort intemationellt bolag gett dem
32732:        veten om vilka skälen är tili att den          sådana möjligheter bl.a. vad gäller att utnyttja
32733:        övriga finländska varvsindustrin inte vi-      teknologi som redan i sig kan anses som bety-
32734:        sar sådana teeken på framgång som det          dande förmåner. 1 fråga om Masa-Yards bör det
32735:        norskägda varvet Masa-Yards, och               dessutom betonas att bolagets operativa ledning
32736:           är det fråga om norrmännens över-           är finländsk och att bolagets framgångar beror
32737:        lägsna affårsbegåvning eller om fin-           på know-how i teknik och företagsledning som
32738:        ländsk oföretagsamhet?                         har utvecklats i Finland. De andra varvsföreta-
32739:                                                       gen i Finland har inte tili sitt förfogande likada-
32740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na förmåner som sammanhänger med ett inter-
32741: anföra följande:                                      nationellt storföretag.
32742:                                                          Konkret har regeringen inte utrett om Kvaer-
32743:    Den finländska skeppsbyggnadsindustrins or-        ner MasaYards framgångar baserar sig på norr-
32744: derstock, dess sysselsättande verkan och fram-        männens överlägsna affårsbegåvning eller på
32745: tidsutsikter kan anses rimliga. Däremot visar en      finländamas of6retagsamhet. Däremot har han-
32746: granskning varvsvis, som det också hänvisas tili      dels- och industriministeriet denna vår låtit utre-
32747: i spörsmålet, att läget i dag är tudelat. K vaemer    da situationen för den finländska varvsindustrin
32748: Masa-Yards situation kan anses god, medan             och inom regeringen behandlas just nu myndig-
32749: vissa andra varvs situation är synnerligen proble-    hetsbeställningar som eventuellt kommer att ge
32750: matisk.                                               arbete ät de finländska varv som är i svårigheter.
32751: 
32752:      Helsingfors den 19 maj 1993
32753: 
32754:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
32755:                                                 1993 vp
32756: 
32757: Kirjallinen kysymys 222
32758: 
32759: 
32760: 
32761: 
32762:                                    Aittoniemi: Luottotappioiden korvaamisen vaikutuksesta velallisen
32763:                                        velkasuhteen jatkumiseen
32764: 
32765: 
32766:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32767: 
32768:    Yhteiskunnan taholta pankeille maksettavan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32769: pankkituen peruste on kaksijakoinen. Sillä tue-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32770: taan pankkien horjuvaa vakavaraisuusastetta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32771: kansainvälisten vaatimusten tasolla ja toisaalta.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32772: korvataan pankeille niiden kärsimiä luottotap-
32773: pioita.                                                          Miten ja millä perusteilla Hallitus suh-
32774:     Luottotappiot syntyvät, kun velallinen, yksi-             tautuu tilanteeseen, jossa yhteiskunta
32775: tyinen tai yritys, ei pysty suoriutumaan velan-               korvaa pankin syntyneet luottotappiot
32776: maksustaan eivätkä vakuudet riitä velan katta-                pankkituen muodossa, mutta luottotap-
32777: miseen. Vakuuksien realisoimisenjälkeen pankil-               pion aiheuttanut velallinen jää siitä huo-
32778: le jää velalliselta se saatava, jota vakuudet eivät           limatta lopuksi ikäänsä velkasuhteeseen
32779: ole pystyneet kattamaan. Velallinen jää kenties               pankkiin nähden sekä toistuvien perimis-
32780: koko loppuiäkseen pankin perintätoimien koh-                  toimien kohteeksi, jotka perimistoimet
32781: teeksi. Näin siitä huolimatta, että yhteiskunta on            saattavat joissakin tapauksissa johtaa
32782: karkeasti ottaen pankkituen muodossa korvan-                  myös pankin kannalta positiiviseen tu-
32783: nut luottotappion pankille. Jos pankki aikanaan               lokseen?
32784: saa perityksi jäämävelan velalliselta, pankki on
32785: saanut saatavansa kahteen kertaan.
32786: 
32787:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
32788: 
32789:                                             Sulo Aittoniemi
32790: 
32791: 
32792: 
32793: 
32794: 2300321
32795: 2                                         1993 vp -    KK 222
32796: 
32797: 
32798: 
32799: 
32800:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32801: 
32802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telyn perusajatuksena on pitää rahoituslaitok-
32803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          semme ja -järjestelmämme vakaalla pohjalla.
32804: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       · Luottoasiakkaan turvaksi on puolestaan sää-
32805: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       detty yksityishenkilöitä koskien laki yksityishen-
32806: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         kilöiden velkasaneerauksesta (57/93) ja yrityksiä
32807: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 222:          koskien laki yrityksen saneerauksesta (47/93).
32808:                                                        Näiden lakien avulla vaikeaan maksutilanteeseen
32809:           Miten ja millä perusteilla Hallitus suh-     joutuneella talletuspankin luottoasiakkaalla on
32810:        tautuu tilanteeseen, jossa yhteiskunta          mahdollisuus tuomioistuimen harkinnan mu-
32811:        korvaa pankin syntyneet luottotappiot           kaan saada lievennyksiä sopimuksiinsaja maksu-
32812:        pankkituen muodossa, mutta luottotap-           velvoitteisiinsa. Pankkien tukijärjestelmän ja
32813:        pion aiheuttanut velallinen jää siitä huo-      luottoasiakkaita koskevan edellä mainitun lain-
32814:        limatta lopuksi ikäänsä velkasuhteeseen         säädännön välillä vallitsee tietty tasapaino.
32815:        pankkiin nähden sekä toistuvien perirois-          Sulo Aittoniemi on kysymyksessään toden-
32816:        toimien kohteeksi, jotka perimistoimet          nut, että talletuspankki voisi asiakkaan perintää
32817:        saattavat joissakin tapauksessa johtaa          jatkaessaan saada jossakin vaiheessa takaisin jo
32818:        myös pankin kannalta positiiviseen tu-          luottotappioiksi kirjattuja eriä. Aittoniemen
32819:        lokseen?                                        mukaan talletuspankki saisi tällaisessa tapauk-
32820:                                                        sessa saatavansa kahteen kertaan.
32821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Pankkitarkastusviraston talletuspankeille an-
32822: vasti seuraavaa:                                       tamissa kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevissa
32823:                                                        määräyksissä todetaan, että "luotto- ja takaus-
32824:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/         tappiot -ryhmään merkitään kaikki rahoitus-
32825: 92) 1 §:n mukaan valtion vakuusrahasto on pe-          omaisuudesta ja taseen ulkopuolisista vastuista
32826: rustettu talletuspankkien vakaan toiminnan ja          johtuvat luottotappiot sekä velallisen maksuky-
32827: tallettajien saamisten turvaamiseksi. Rahasto on       vyttömyydestä johtuvat vaihto- ja sijoitusomai-
32828: yhteinen kaikille talletuspankeille, ja tukea pan-     suusasiakirjojen arvonalennukset".
32829: keille voidaan sen kautta antaa joko pankki-              Edelleen samassa määräyksessä todetaan, että
32830: ryhmän yhteisen vakuusrahaston kautta tai suo-         "luotto- ja takaustappioerään merkitään vähen-
32831: raan.                                                  nyksenä perityksi tai vakuutuskorvauksena saa-
32832:    Pankkitoiminnasta aiheutuvat tappiot ovat           dut määrät aikaisemmin luotto- ja takaustap-
32833: lähinnä pankin asiakkaiden aiheuttamia luotto-         pioina poistetuista saamisista". Sanottu sääntö
32834: tappioita. Pankin muustakin toiminnasta voi            merkitsee siten asiakkaalta myöhemmin saadun
32835: aiheutua liiketoiminnallisia tappioita. Nämä           luoton lyhennyksen tai koron tulouttamista pan-
32836: molemmat tappioerät vähennetään pankin vuo-            kin kirjanpitoon. Tästä puolestaan johtuu pan-
32837: situloksesta ja ne ovat pienentämässä pankin           kin tuloksen vastaavansuuruinen parantuminen.
32838: vakavaraisuutta.                                          Pankin tuloksen parantuessa sen valtion tuen
32839:    Valtion pankkitukijärjestelmää kehitettäessä        tarve vähenee. Näin ollen pankin ei pitäisi aina-
32840: on lähdetty siitä, että valtion tuki annetaan          kaan periaatteessa saada saataviaan kahteen
32841: suoraan talletuspankeille eikä asiakkaille. Järjes-    kertaan.
32842: 
32843:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1993
32844: 
32845:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32846:                                           1993 vp -   KK 222                                            3
32847: 
32848: 
32849: 
32850: 
32851:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32852: 
32853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För att sedan även trygga kreditkundernas
32854: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ställning har 1agen om skuldsanering för privat-
32855: den 21 april 1993 tili vederbörande medlem av         personer (57/93) stiftats för att gälla privatperso-
32856: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      ner och lagen om företagssanering (47/93) för att
32857: taniemi undertecknade spörsmål nr 222:                gälla företag. Med stöd av dessa 1agar har
32858:                                                       depositionsbankernas kreditkunder om de råkat
32859:           Hur och enligt vilka grunder förhåller      i en svår ekonomisk situation möjlighet att en1igt
32860:        sig Regeringen tili den situation i viiken     domstols prövning få lindring i sina avtal och
32861:        samhället ersätter bankernas kreditför-        betalningsförpliktelser. Det råder en viss balans
32862:        luster i form av bankstöd, medan en            mellan bankemas stödsystem och nämnda lag-
32863:        gäldenär som orsakat kreditförluster lik-      stiftning gällande kreditkunder.
32864:        väl förb1ir i skuldförhållande tili banken        Sulo Aittaniemi har i sitt spörsmål konstate-
32865:        för resten av sitt Iiv som föremål för         rat att det är möjligt att en depositionsbank, då
32866:        återkommande åtgärder för indrivning           den fortsätter indrivningen av skulder hos en
32867:        av skulden, vilka åtgärder i vissa fall även   kund, i något skede får tilihaka sådana poster
32868:        för bankens del kan medföra ett positivt       som redan har bokförts som kreditförluster.
32869:        resultat?                                      Enligt Aittaniemi erhåller depositionsbanken i
32870:                                                       dylika fall sina fordringar två gånger.
32871:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I de föreskrifter gällande depositionsbanker-
32872: anföra följande:                                      nas bokföring och bokslut som meddelats av
32873:                                                       bankinspektionen konstateras att "i gruppen
32874:    Enligt 1 § lagen om statens säkerhetsfond          kredit- och borgensförluster upptages alla förlus-
32875: (379/92) har statens säkerhetsfond inrättats för      ter föranledda av finansieringstillgångar och för-
32876: att trygga stabiliteten i depositionsbankernas        bindelser utanför balansräkningen samt värde-
32877: verksamhet och deponenternas tillgodohavan-           minskningar på tili omsättnings- och investe-
32878: den. Fonden är gemensam för alla depositions-         ringstillgångar hörande skuldebrev föranledda
32879: banker och genom den kan bankerna beviljas            av gäldenärens insolvens".
32880: stöd antingen direkt eller genom bankgruppens            I samma föreskrift konstateras vidare att de
32881: gemensamma säkerhetsfond.                             belopp som uppburits eller som erhållits som
32882:    De förluster som uppstår inom bankverksam-         försäkringsersättning av fordringar, som tidigare
32883: heten består främst av kreditförluster som föror-     avskrivits som kredit- och borgensförluster an-
32884: sakats av bankernas kunder. Också bankernas           tecknas som avdrag i posten kredit- och borgens-
32885: övriga verksamhet kan medföra förluster av            förluster. Denna regel innebär sålunda att en
32886: kommersiell art. Bägge förlustposterna avdras         amortering eller ränta som uppburits av en kund
32887: från bankens årsresultat och försvagar bankens        vid en senare tidpunkt bokförs som inkomst i
32888: soliditet.                                            bankens bokföring. Detta i sin tur medför mot-
32889:    När systemet med bankstöd utvecklades ut-          svarande förbättring i bankens resultat.
32890: gick man från att statsstödet betalas direkt tili        När resultatet för en bank förbättras minskar
32891: depositionsbankerna, och inte tili kunderna.          bankens behov av statligt stöd. Sålunda torde
32892: Grundtanken i arrangemanget är att bibehålla          baoken åtminstone inte i princip erhålla sina
32893: våra finansinstitut och finansieringssystem på en     fordringar mer än en gång.
32894: solid grund.
32895:      Helsingfors den 11 maj 1993
32896: 
32897:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
32898:                                                 1993 vp
32899: 
32900: Kirjallinen kysymys 223
32901: 
32902: 
32903: 
32904: 
32905:                                    Aittoniemi: Pakolaisperheille taannehtivasti maksettavista lapsili-
32906:                                        sistä
32907: 
32908: 
32909:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32910: 
32911:    Lapsilisien maksatus siirtyy vuodenvaihteessa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32912: Kelalle. Olemassa olevien tietojen mukaan Kela        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32913: tulee tulkitsemaan lakia niin, että lapsilisät mak-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32914: setaan taannehtivasti siitä päivästä, jolloin perhe   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32915: on jättänyt turvapaikka-anomuksen. Esimerkki-
32916: nä voidaan mainita 4-lapsinen perhe, joka ennen                  Aikooko Hallitus hyväksyä ja millä
32917: oleskeluluvan saantia on ollut maassa 11 kuu-                 perusteella Kelassa vallalla olevan tulkin-
32918: kautta. Heidän jälkikäteen saamansa lapsilisät                nan, jonka mukaan pakolaisperheille
32919: tulevat olemaan yhteensä 23 650 markkaa kerta-                maksetaan lapsilisät taannehtivasti tur-
32920: suorituksena.                                                 vapaikka- tai oleskelulupa-anomuksen
32921:    Samanaikaisesti kun hallituksen suunnitel-                 jättämisestä lukien eikä siitä ajankohdas-
32922: missa on mittavat leikkaukset myös lapsilisien                ta, jolloin he ovat saaneet turvapaikan tai
32923: suhteen, kyseinen tulkinta on mielestäni täysin               oleskeluluvan?
32924: perusteeton eikä perustu lakiin.
32925: 
32926:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
32927: 
32928:                                             Sulo Aittaniemi
32929: 
32930: 
32931: 
32932: 
32933:  230032J
32934: 2                                        1993 vp -   KK 223
32935: 
32936: 
32937: 
32938: 
32939:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32940: 
32941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syntynyt. Tavanomaisissa maahanmuuttotilan-
32942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teissa lapsilisän maksaminen siten alkaa maa-
32943: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      hanmuuttoa seuraavan kalenterikuukauden
32944: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     alusta.
32945: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          Koska Suomeen muuttanutta lasta ei kaikissa
32946: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 223:        tapauksissa ainakaan heti merkitä Suomessa
32947:                                                      väestökirjoihin, ohjattiin kuntia lapsilisälain so-
32948:           Aikooko Hallitus hyväksyä ja millä         veltamisessa aikanaan siten, että lapsilisä voitiin
32949:        perusteella Kelassa vallalla olevan tulkin-   tästä huolimatta lapsilisän hakijan esittämän
32950:        nan, jonka mukaan pakolaisperheille           selvityksen perusteella myöntää, jos lapsen asu-
32951:        maksetaan lapsilisät taannehtivasti tur-      minen Suomessa osoittautui pysyväisluoteiseksi.
32952:        vapaikka- tai oleskelulupa-anomuksen          Huomiota tuli kiinnittää muun muassa huolta-
32953:        jättämisestä lukien eikä siitä ajankoh-       jan oleskeluluvan ja mahdollisen työluvan kes-
32954:        dasta, jolloin he ovat saaneet turvapai-      toon. Ulkomaalaisella tulee yleensä olla oleske-
32955:        kan tai oleskeluluvan?                        lulupa, jos hän aikoo viipyä Suomessa yli kolme
32956:                                                      kuukautta. Luvan puuttuessa ei lapsilisää yleen-
32957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sä katsottu olevan syytä myöntää. Rekisterimer-
32958: taen seuraavaa:                                      kintöjen puuttumisen ei siten katsottu voivan
32959:                                                      olla este lapsilisän myöntämiselle, jos hakemuk-
32960:     Vuoden 1993 alusta tuli voimaan uusi lapsili-    seen merkityt henkilötiedot olivat muutoin tar-
32961: sälaki (796/92), jolla korvattiin vastaava vuodel-   kistettavissa ja esitetystä selvityksestä ilmeni lap-
32962: ta 1948 ollut laki. Uudella lailla lapsilisän toi-   sen muuttaneen Suomeen asumaan.
32963: meenpanoon liittyvät tehtävät siirrettiin kunnilta      Turvapaikanhakijat ovat muihin ulkomaalai-
32964: kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Uudistus on      siin verrattuna erilaisessa asemassa. He ovat
32965: osa laajempaa vuosina 1993 ja 1994 toteutetta-       maassa turvapaikkahakemuksen perusteella il-
32966: vaa tehtävien siirtoa kansaneläkelaitokselle.        man laillista oleskelulupaa. Valtio maksaa hei-
32967:     Lapsilisälain mukaan lapsilisää maksetaan        dän majoituksensaja perustoimeentulonsa. Vas-
32968: valtion varoista Suomessa asuvan alle 17-vuo-        taanottoasema tai -keskus järjestää heille en-
32969: tiaan lapsen elatusta varten. Lakiin ei sisälly      siavun luonteisen terveydenhuollon ja muut tur-
32970: säännöstä siitä, milloin lapsen lapsilisälakia so-   vapaikanhakijoiden vastaanoton palvelut.
32971: vellettaessa on katsottava asuvan Suomessa sil-         Turvapaikanhakijoiden kohdalla onkin il-
32972: loin, kun hän oleskelee maan rajojen sisäpuolel-     mennyt epätietoisuutta siitä, mistä ajankohdasta
32973: la. Suomessa asumisella laissa kuitenkin tarkoite-   lukien heidät voidaan katsoa Suomessa asuviksi
32974: taan pysyvää Suomessa asumista. Jotta lapsesta       siten, että heille voidaan Suomen lainsäädännön
32975: voitaisiin maksaa lapsilisää, tulee hänellä siten    perusteella myöntää maassa asumiseen perustu-
32976: pääsääntöisesti olla Suomessa väestökirjalain        va etuus. Epäselvää on ollut, katsotaanko Suo-
32977: (141/69) mukainen kotipaikka. Lapsen Suomessa        messa asumisen alkavan turvapaikanhakijan
32978: asumista koskeva edellytys täyttyy siten, kun        maahantulohetkestä vai oleskeluluvan myöntä-
32979: lapsi tosiasiallisesti oleskelee Suomessa ja kun     mishetkestä.
32980: hänet lisäksi on merkitty johonkin paikalliseen         Turvapaikanhakijoiden toimeentulo on jär-
32981: väestökirjaan. Väestökirja-asetuksen mukaan ul-      jestetty pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
32982: komaalaisen väestökirjoihin merkitsemisen edel-      vastaanottoa koskevan valtioneuvoston päätök-
32983: lytyksenä on, että henkilön oleskelu Suomessa on     sen (1607/92) nojalla. Päätöksen mukaan turva-
32984: kestänyt tai on tarkoitettu kestämään yhtämit-       paikanhakijalle maksetaan valtion varoista toi-
32985: taisesti yli vuoden.                                 meentulotukea. Tukea maksaa vastaanottoase-
32986:     Lapsilisälain mukaan lapsilisää aletaan mak-     ma tai -keskus. Sitä myönnettäessä otetaan huo-
32987: saa sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta,        mioon myös lapsista aiheutuvat kustannukset.
32988: jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on       Tuen tarkoitus on siten sama kuin lapsilisän eli
32989:                                        1993 vp -    KK 223                                         3
32990: 
32991: kattaa lapsesta aiheutuvia kustannuksia. Mo-       kaksinkertaista toimeentuloturvaa. Tämän estä-
32992: lemmat etuudet myös maksetaan valtion varois-      miseksi sosiaali- ja terveysministeriön ja kansan-
32993: ta.                                                eläkelaitoksen edustajien välisissä neuvotteluissa
32994:     Lapsilisälain mukaan lapsilisän takautuva      on turvapaikanhakijoiden kohdalla toistaiseksi
32995: maksaminen on erityisestä syystä mahdollista       päädytty tulkintaan, jonka mukaan lapsilisää
32996: aina oikeuden syntymisestä lukien. Jos oleskelu-   myönnettäessä turvapaikanhakijoiden Suomes-
32997: luvan saaneelle turvapaikanhakijalle maksettai-    sa asumisen katsotaan alkavan oleskeluluvan
32998: siin takautuvasti lapsilisää maahantulohetkestä    myöntämishetkestä. Tulkinta vastaa sosiaali- ja
32999: lukien, saisi hän kuitenkin turvapaikkahake-       terveysministeriön näkemystä asiassa.
33000: muksen käsittelyn ajalta samaan tarkoitukseen
33001:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1993
33002: 
33003:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33004: 4                                        1993 vp -   KK 223
33005: 
33006: 
33007: 
33008: 
33009:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33010: 
33011:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt bambidragslagen börjar bambidraget
33012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       betalas från ingången av kalendermånaden efter
33013: den 21 april 1993 till vederbörande medlem av        den då bamet föddes eller rätten till bambidrag
33014: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     inträdde. I fråga om normala inflyttningssitua-
33015: toniemi undertecknade spörsmål nr 223:               tioner börjar betalningen av bambidraget vid
33016:                                                      ingången av kalendermånaden efter den månad
33017:           Ämnar Regeringen godkänna och på           bamet reste in i landet.
33018:        vilka grunder ämnar den godkänna den             Emedan ett bam som flyttat till Finland
33019:        tolkning inom FPA, enligt viiken bambi-       åtminstone inte alltid genast blir inskrivet i
33020:        dragen till flyktingfamiljer betalas retro-   befolkningsböckema i Finland fick kommuner-
33021:        aktivt från och med tidpunkten för in-        na ursprungligen anvisningar enligt vilka bambi-
33022:        lämnandet av asylansökan eller ansökan        dragslagen skulle tillämpas så att barnbidrag det
33023:        om uppehållstillstånd, och inte från den      oaktat på basis av sökandens utredning kunde
33024:        tidpunkt familjema fått asyl eller bevil-     beviljas, om det visade sig att bamet blev fast
33025:        jats uppehållstillstånd?                      bosatt i Finland. Bland annat skulle giltighetsti-
33026:                                                      den för vårdnadshavarens uppehållstillstånd och
33027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        eventuella arbetstillstånd beaktas. En utlänning
33028: anföra följande:                                     skall i regel ha ett uppehållstillstånd om han
33029:                                                      tänker stanna i Finland längre än tre månader.
33030:    Vid ingången av 1993 trädde en ny bambi-          Det ansågs i regel inte motiverat att man bevilja-
33031: dragslag (796/92) i kraft som ersatte den tidigare   de barnbidrag om sådant uppehållstillstånd sak-
33032: lagen från 1948. Genom den nya lagen överför-        nades. Det ansågs alltså inte vara något hinder
33033: des uppgiftema i samband med verkställigheten        för beviljande av bambidrag att registeranteck-
33034: av bambidragen från kommunema till folkpen-          ning saknades, om personuppgiftema i ansökan
33035: sionsanstalten. Revideringen är en del av en         annars kunde kontrolleras och det framgick av
33036: mera omfattande överföring av uppgifter till         utredningen att barnet flyttat till Finland för att
33037: folkpensionsanstalten, som håller på att verk-       bosätta sig här.
33038: ställas under 1993 och 1994.                            Asylsökande är i en annan ställning än andra
33039:    Enligt bambidragslagen betalas bambidrag          utlänningar. De vistas i landet på basis av
33040: av statens medel för underhåll av bam som            asylansökan och saknar lagligt uppehållstill-
33041: är bosatta i Finland och som inte har fyllt 17       stånd. Staten betalar deras inkvartering och
33042: år. Det finns inget stadgande i lagen som anger      minimiutkomst. En mottagningsstation eller en
33043: den tidpunkt från viiken bamet vid tillämp-          förläggning ordnar hälso- och sjukvård av för-
33044: ningen av lagen skall anses bo i Finland när         stahjälpstyp samt annan service vid mottagandet
33045: bamet vistas innanför landets gränser. Att vara      av asylsökande.
33046: bosatt i Finland innebär enligt lagen att vara          I fråga om asylsökande har det uppstått
33047: fast bosatt i landet. För att bambidrag skall        ovisshet om den tidpunkt från viiken de kan
33048: kunna betalas för ett bam skall bamet i regel        anses vara bosatta i Finland, på det sätt att de
33049: ha hemort i Finland enligt lagen om befolk-          med stöd av vår lagstiftning kan beviljas förmå-
33050: ningsböcker (141169). Kravet att vara bosatt         ner som utgår till dem som bor i landet. Vad som
33051: i Finland uppfylls för bamets del genom att          varit oklart är om boendet i Finland skall anses
33052: bamet rent konkret vistas i Finland och              börja vid den tidpunkt då den asylsökande reser
33053: dessutom är inskrivet i någon lokal befolknings-     in i landet eller vid den tidpunkt då uppehållstill-
33054: bok. En utlänning kan enligt förordningen om         ståndet beviljats.
33055: befolkningsböcker inskrivas i befolkningsböck-          Utkomsten för asylsökande har ordnats ge-
33056: ema om hans vistelse i Finland utan avbrott          nom statsrådets beslut om mottagande av flyk-
33057: har varat eller är avsedd att vara längre än         tingar och asylsökande (1607/92). Enligt beslutet
33058: ett år.                                              skall de asylsökande få utkomststöd av statens
33059:                                          1993 vp -   KK 223                                         5
33060: 
33061: medel. Stödet utbetalas av mottagningsstationen      punkt då han reste in i landet skulle han dock få
33062: eller forläggningen. Vid beviljandet beaktas även    dubbelt utkomststöd för den tid under viiken
33063: kostnadema för eventuella bam. A vsikten med         hans asylansökan behandlades. I syfte att före-
33064: stödet är således densamma som med bambidra-         bygga detta har social- och hälsovårdsministeri-
33065: get, dvs. att täcka kostnadema för barnen.           ets och folkpensionsanstaltens företrädare i ge-
33066: Vardera förmånen betalas också av statens            mensamma förhandlingar tillsvidare kommit
33067: medel.                                               överens om en tolkning, enligt viiken en asylsö-
33068:    Enligt barnbidragslagen kan barnbidraget av       kandes boende i Finland i fråga om beviljande av
33069: särskilda skäl utbetalas retroaktivt även från den   bambidrag anses börja vid tidpunkten för bevil-
33070: tidpunkt då rätten till barnbidrag inträdde. Om      jandet av uppehållstillstånd. Tolkningen mot-
33071: en asylsökande som beviljats uppehållstillstånd      svarar social- och hälsovårdsministeriets upp-
33072: skulle få barnbidraget retroaktivt från den tid-     fattning i saken.
33073:      Helsingfors den 19 maj 1993
33074: 
33075:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33076:                                               1993 vp
33077: 
33078: Kirjallinen kysymys 224
33079: 
33080: 
33081: 
33082: 
33083:                                 Kallis: Alkoholituotteiden haitoista kertovasta pakkausmerkinnäs-
33084:                                     tä
33085: 
33086: 
33087:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33088: 
33089:    Alkoholijuomien käytöstä tiedetään ölevan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33090: monia terveydellisiä haittoja. Eräiden tietojen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33091: mukaan Suomessa syntyy alkoholin raskauden-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33092: aikaisen käytön vuoksi 300 vaurioitunutta lasta    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33093: vuodessa.
33094:    Työssä ja liikenteessä tapahtuu lukuisia on-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
33095: nettomuuksia samasta syystä. On aiheellista il-           alkoholituotepakkauksiin saadaan nii-
33096: moittaa näistä vaaroista alkoholituotepakkauk-            den haitoista kertova merkintä?
33097: sissa meillä, kuten Yhdysvalloissa tehdään, kun
33098: sinne viedään suomalaista Finlandia-vodkaa.
33099: 
33100:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
33101:                                           Bjarne Kallis
33102: 
33103: 
33104: 
33105: 
33106:  2300321
33107: 2                                       1993 vp -   KK 224
33108: 
33109: 
33110: 
33111: 
33112:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33113: 
33114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomessa alkoholin terveysvaarojen ehkäise-
33115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       misessä tehokkaalla tiedotuksella ja valistuksella
33116: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-     on keskeinen asema. Tuotevastuulakia valmis-
33117: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    teltaessa hallitus ja eduskunta katsoivatkin, että
33118: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kalliksen        alkoholista aiheutuvat haitat tunnetaan tästä
33119: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 224:       syystä yleisesti väestön keskuudessa. Alkoholin
33120:                                                     haitoista kertovaa materiaalia on jatkuvasti saa-
33121:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta    tavilla muun muassa ~lkon myymälöissä ja
33122:        alkoholituotepakkauksiin saadaan nii-        terveyskeskuksissa.       Aitiysneuvolatoiminnan
33123:        den haitoista kertova merkintä?              yleinen terveyskasvatus käsittää myös alkoholin
33124:                                                     terveysvaaroista kertomisen.
33125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Alkoholin haitoista varoittavien etikettimer-
33126: vasti seuraavaa:                                    kintöjen käyttöönottoa on harkittu myös Suo-
33127:                                                     messa. Tällöin on kiinnitetty huomiota siihen,
33128:    Yhdysvalloissa on 18.11.1989 lähtien ollut       että alkoholin haittoja on hyvin vaikea pelkistää
33129: voimassa liittovaltiotasoinen laki, jonka mukaan    vain muutamalla sanalla pullon etiketissä. Tämä
33130: alkoholijuomia sisältävissä pakkauksissa on ol-     puute on huomattu myös Yhdysvalloissa.
33131: tava varoitus eräistä alkoholin aiheuttamista          Alkoholijuomien etikettimerkinnöissä pyri-
33132: vaaroista. Teksti on aina sama, ja siinä varoite-   tään seuraamaan EY:n säädöstöä, joka ETAn
33133: taan alkoholin käyttämisestä raskauden aikana       myötä tulee myös tältä osin Suomea velvoitta-
33134: sikiövaurioiden vaaran vuoksi sekä todetaan         vaksi. Toistaiseksi EY:ssä ei ole edes suunnitteil-
33135: alkoholijuomien nauttimisen heikentävän autol-      la tällaisten varoitusmerkintöjen vaatiminen,
33136: la-ajotaitoa ja kykyä käyttää koneita sekä tode-    eikä yhdessäkään Euroopan valtiossa kansalli-
33137: taan alkoholin voivan aiheuttaa terveydellisiä      sestikaan ole velvoitteita tällaisiin merkintöihin.
33138: ongelmia.                                              Hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että alko-
33139:    Yhdysvaltojen lisäksi varoitusmerkintöjä on      holista aiheutuvia haittoja ja riskejä voidaan
33140: vain muutamassa maassa. Meksikossa ja Ko-           käsitellä riittävän monipuolisesti ja väestön
33141: lumbiassa varoitetaan yleisesti alkoholin väärin-   mahdollisimman laajasti tavoittavin keinoin.
33142: käytöstä ja Costa Ricassa sen liikakäytöstä.        Pyrimme kehittämään menetelmiä, jotka anta-
33143:    Yhdysvalloissa noudatettavaa käytäntöä           vat parhaalla ja joustavimmalla tavalla tarpeelli-
33144: puoltaa erityisesti maan ankara tuotevastuulain-    sen tiedon niin odottaville äideille kuin yleensä-
33145: säädäntö vahingonkorvausvelvollisuuksineen,         kin ihmisille, jotka työelämässä, liikenteessä tai
33146: mutta erona suomalaiseen alkoholijärjestelmään      monessa muussa yhteydessä tätä tietoa tarvitse-
33147: on myös se, että alkoholijuomien mainonta on        vat alkoholin lyhyt- tai pitkäaikaisten haittojen
33148: Yhdysvalloissa täysin vapaata. Suomessa mai-        tiedostamiseksi. Uusia keinoja selvitetään ja
33149: nonta ja muu myynninedistämistoiminta on ol-        edellytykset niiden toimeenpanemiselle pyritään
33150: lut kiellettyä 1.3.1977 lukien.                     sisällyttämään valmisteilla olevaan uuteen alko-
33151:                                                     holilainsäädäntöön.
33152:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1993
33153: 
33154:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
33155:                                            1993 vp -    KK 224                                            3
33156: 
33157: 
33158: 
33159: 
33160:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33161: 
33162:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                1 Finland är effektiv information och upplys-
33163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ning en viktig beståndsdel i förebyggandet av
33164: den 21 april 1993 tili vederbörande medlem av           hälsorisker som förorsakas av alkohol. Vid be-
33165: statsrådet översänt följande av riksdagsman             redningen av produktansvarslagen ansåg rege-
33166: Kallis undertecknade spörsmål nr 224:                   ringen och riksdagen också att de skador som
33167:                                                         kan förorsakas av alkohoi av denna anledning är
33168:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          allmänt kända bland befolkningen. 1 bl.a. Alkos
33169:         att alkoholförpackningama förses med            butiker och vid hälsovårdscentralema finns stän-
33170:         påskrifter om alkoholens skadeverkning-         digt tillgång tili information om skador som kan
33171:         ar?                                             förorsakas av alkohol. Den allmänna hälsofost-
33172:                                                         ran som ingår i mödrarådgivningen omfattar
33173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           också information om de hälsorisker som an-
33174: anföra foljande:                                        vändningen av alkohoi kan medföra.
33175:                                                             Man har övervägt att även i Finland ta i bruk
33176:    1 Förenta Statema har en lag på förbunds-            etikettpåskrifter med information om alkoho-
33177: statsnivå, enligt viiken förpackningar som inne-        lens skadeverkningar. Då har uppmärksamhet
33178: håller alkoholdrycker skall förses med en var-          fåsts vid att det är mycket svårt att på en
33179: ning om vissa av de skador som alkohoi kan              flasketikett sammanfatta alkoholens skadeverk-
33180: förorsaka, varit i kraft fr.o.m. den 18 november        ningar med ett par ord. Denna olägenhet har
33181: 1989. Texten på förpackningen är alltid densam-         också observerats i Förenta Statema.
33182: ma och innehåller en vaming om att det med                  1 fråga om etikettpåskrifter på alkoholdrycker
33183: tanke på fosterskador är farligt att använda            försöker man följa EG:s bestämmelser som i och
33184: alkohoi under graviditeten. Därtill framhålls att       med EES även kommer att förplikta Finland.
33185: alkoholkonsumtion nedsätter körförmågan och             Tills vidare har man inom EG inte några planer
33186: fårdigheten att använda maskiner samt att alko-         på att fordra dylika vamingspåskrifter. lngen
33187: hoi kan orsaka hälsoproblem.                            stat i Europa har nationella förpliktelser om
33188:    Förutom Förenta Statema är det endast ett            påskrifter av detta slag.
33189: par Iänder som har vamingspåskrifter på alko-               Regeringen anser att det är särskilt viktigt att
33190: holförpackningar. 1 Mexico och Colombia var-            de skador och risker som förorsakas av alkohoi
33191: nas det allmänt för alkoholmissbruk och i Costa         kan behandlas tillräckligt mångsidigt och med
33192: Rica för omåttlig alkoholkomsumtion.                    sådana metoder som i högsta möjliga grad når
33193:    Den praxis som tillämpas i Förenta Statema           befolkningen. Vi försöker utveckla metoder som
33194: är ändamålsenlig särskilt med tanke på landets          på bästa och smidigaste sätt ger både gravida
33195: stränga produktansvarslagstiftning och det ska-         mödrar och övriga människor inom arbetslivet,
33196: deståndssystem som följer av den, men praxisen          i trafiken eller i många andra sammanhang den
33197: skiljer sig också från det finska alkoholsystemet       information de behöver för att bli medvetna om
33198: i det att det i Förenta Statema är fullständigt fritt   alkoholens kort- eller långvariga skadeverkning-
33199: att göra reklam för alkoholdrycker. 1 Finland           ar. Man utreder nya metoder och går in för att ta
33200: har reklam för alkoholdrycker och övrig sälj-           in förutsättningar för verkställande av dessa i
33201: främjande verksamhet varit förbjuden sedan den          den nya alkohollagstiftning som är under bered-
33202:  1 mars 1977.                                           ning.
33203: 
33204:      Helsingfors den 21 maj 1993
33205: 
33206:                                                                         Minister Toimi Kankaanniemi
33207:                                                 1993 vp
33208: 
33209: Kirjallinen kysymys 225
33210: 
33211: 
33212: 
33213: 
33214:                                    Kallis: Moottorikelkan liikennevakuutuksen keskeyttämisestä
33215: 
33216: 
33217:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33218: 
33219:    Moottorikeikoilla on liikennevakuutuslain          torikeikkaa tarvitseville täysin tarpeettomia kus-
33220: 3 §:n mukaisesti oltava liikennevakuutus, vaikka      tannuksia.
33221: niillä ajettaisiin vain yksityisalueilla, maastossa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33222: tai jäällä. Liikennevakuutus jatkuu aina siihen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33223: saakka, kunnes vakuutusyhtiölle toimitetaan sel-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33224: vitys kelkan tuhoutumisesta tai rikkoutumisesta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33225: käyttökelvottomaksi. Minkäänlaista mahdolli-
33226: suutta kelkan pitämiseksi seisontavakuutuksessa                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
33227: ei ole, vaikka keikkaa ei koko vuotena käytettäi-            moottorikeikkojen seisootavakuutuksen
33228: si lainkaan. Tämä aiheuttaa vain harvoin moot-               mahdollistamiseksi?
33229: 
33230:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
33231: 
33232:                                              Bjarne Kallis
33233: 
33234: 
33235: 
33236: 
33237: 2300321
33238: 2                                         1993 vp - · KK 225
33239: 
33240: 
33241: 
33242: 
33243:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33244: 
33245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Moottorikelkat kuuluvat ns. kilpivakuutuk-
33246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siin, joiden vakuutusmaksuissa on ennalta otettu
33247: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       huomioon mm. se, että valtaosaa niistä käyte-
33248: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tään vain osan vuotta, jonka vuoksi vakuutus-
33249: omaiselle jäsenelle kansanedustaja . . Kalliksen      maksuista ei myönnetä seisonta-ajan hyvitystä.
33250: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 225:         Vakuutusmaksu on maksettava koko vuodelta
33251:                                                       riippumatta liikenteeseenkäyttöajasta.
33252:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin                  Kun liikennevakuutusten ottamista ei kilpi-
33253:        moottorikeikkojen seisootavakuutuksen          vakuutettujen ajoneuvojen osalta ole voitu te-
33254:        mahdollistamiseksi?                            hokkaasti valvoa, on jo pitkään ollut suunnit-
33255:                                                       teilla rekisteröintijärjestelmän aikaansaaminen
33256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös ko. ajoneuvotyypeille. Rekisteröinti mah-
33257: vasti seuraavaa:                                      dollistaisi luotettavin perustiedoin vahinkoihin
33258:                                                       ja vakuutusmaksuihin vaikuttavien eri tekijöi-
33259:    Liikennevakuutuslain 15 §:n mukaan mootto-         den tutkimisen. Suurempi vakuutuskanta mah-
33260: riajoneuvon omistajalla on oltava liikenteessä        dollistaisi myös ryhmän sisällä maksuperustei-
33261: käytettävää moottoriajoneuvoa varten liikenne-        den eriyttämisen sekä keikkojen teknisten ero-
33262: vakuutus niiden antamiseen toimiluvan saanees-        jen ja vahinkoriskien huomioon ottamisen.
33263: sa vakuutusyhtiössä. Tämä vakuuttamisvelvolli-        Tällöin voitaisiin myös ottaa harkittavaksi
33264: suus koskee myös moottorikelkan omistajaa.            seisonta-aikajärjestely ja bonusjärjestelmän
33265:    Liikennevakuutusasetuksen 7 §:ssä veivoite-        käyttöönotto.
33266: taan toimittamaan rekisteriin merkittävien ajo-           Rekisteröinnin aikaansaaminen on siirtynyt
33267: neuvojen osalta todistus otetusta liikennevakuu-      autorekisterikeskuksen       kokonaisuudistuksen
33268: tuksesta sille viranomaiselle, jonka pitämään         vuoksi. Nyt kun mainittu uudistus on aikaan-
33269: ajoneuvorekisteriin ajoneuvo merkitään. Tällä         saatu, on keikkojen ja mopojen rekisteröintiä
33270: järjestelyllä valvotaan rekisteröitävien ajoneuvo-    valmisteltu liikenneministeriön asettamassa
33271: jen osalta lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuu-      moottorikeikkojen ja mopojen rekisteröintityö-
33272: den toteutumista.                                     ryhmässä. Työryhmä on laatinut yleissuunni-
33273:    Ajoneuvojen rekisteröintiä koskevassa ase-         telman mainittujen ajoneuvojen rekisteröinnis-
33274: tuksessa säädetty rekisteröintivelvollisuus ei kui-   tä. Tavoitteena on saada nämä ajoneuvot re-
33275: tenkaan koske esimerkiksi moottorikelkkoja.           kisteröintivelvollisuuden piiriin 1.4.1994..Lo-
33276: Tästä syystä niiden vakuuttamisvelvollisuuden         pullisen päätöksen rekisteröinnistä tekee liiken-
33277: täyttämisen valvonta on ollut puutteellista, mikä     neministeriö. Rekisteröinnin jälkeen ko. ajo-
33278: taas on johtanut siihen, että keikkojen vakuutta-     neuvojen vakuutusjärjestelmää voidaan kehit-
33279: minen on usein laiminlyöty. Maamme noin               tää edellä selostetulla tavalla vastaamaan mui-
33280: 70 000-80 000 kelkasta vain runsaat 22 000            den rekisteröitävien ajoneuvojen liikenneva-
33281: keikkaa on vakuutettu. Kun vahinkojen määrä           kuutusjärjestelmää.
33282: on kuitenkin pysynyt suurena suhteessa vakuu-             Hallitus pitää tärkeänä rekisteröinnin nopeaa
33283: tusten lukumäärään, on vakuutusmaksua jou-            toteuttamista.
33284: duttu nostamaan.
33285: 
33286:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
33287: 
33288:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33289:                                           1993 vp -   KK 225                                            3
33290: 
33291: 
33292: 
33293: 
33294:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33295: 
33296:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Snöskotrar hör tili s.k. skyltförsäkringar, i
33297: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vilkas försäkringspremier på förhand har iaktta-
33298: den 21 april 1993 till vederbörande medlem av         gits bl.a. det att största delen av dem används i
33299: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           trafik bara en del av året. Därför medges av
33300: Kallis undertecknade spörsmål nr 225:                 premien ingen gottgörelse för uppläggningstid.
33301:                                                       Försäkringspremien skall betalas för hela året
33302:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         oberoende av den tid som fordonet används i
33303:        att möjliggöra snöskotrars uppläggnings-       trafik.
33304:        försäkring?                                        När skyldigheten att ta trafikförsäkring för
33305:                                                       de skyltförsäkrade fordonens del inte har kunnat
33306:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         övervakas effektivt, har man redan länge plane-
33307: anföra följande:                                      rat ett registreringssystem också för nämnda
33308:                                                       fordonstyper. Registreringen skall på basis av
33309:    Enligt 15 § trafikförsäkringslagen skall ägare     tillförlitliga basuppgifter möjliggöra undersök-
33310: av motorfordon för motorfordon som brukas i           ning av olika faktorer som inverkar på skador
33311: trafik ha en trafikförsäkring hos ett försäkrings-    och försäkringspremier. Ett större försäkrings-
33312: bolag som innehar koncession för meddelande           bestånd skulle inom gruppen möjliggöra en spe-
33313: av sådana försäkringar. Denna försäkringsskyl-        cificering av betalningsgrunderna och iakttagan-
33314: dighet gäller även ägare av en snöskoter.             det av skotrarnas tekniska skillnader och skade-
33315:    1 7 § trafikförsäkringsförordningen åläggs         risker. Då kunde man också överlägga ibrukta-
33316: ägare av motorfordon att över fordon som bör          gandet av en reglering av uppläggningstid och ett
33317: införas i registret tillställa den myndighet i vars   bonussystem.
33318: motorfordonsregister motorfordonet införs ett             Genomförandet av registrering av skotrar har
33319: bevis. Genom detta arrangemang övervakas att          skjutits upp på grund av en totalreform av
33320: den lagstadgade försäkringsskyldigheten upp-          bilregistret. Nu när reformen har realiserats har
33321: fylls beträffande fordon som bör registreras.         snöskotrarnas och mopedernas registrering be-
33322:     Registreringsskyldigheten, om viiken stadgas i    retts i en av trafikministeriet utsatt arbetsgrupp.
33323: förordningen om fordons registrering, gäller          Arbetsgruppen har utarbetat en generalpian
33324: dock inte snöskotrar. Med anledning härav har         över registrering av nämnda fordon. Meningen
33325: övervakningen av att försäkringsskyldigheten          är att få dessa fordon att omfattas av registre-
33326: för dem uppfylls varit bristfållig och snöskotrars    ringsskyldighet från och med 1.4.1994. Trafikmi-
33327: försäkringar har därför ofta försummats. Av de        nisteriet fattar det slutliga beslutet om registre-
33328:  ca 70 000-80 000 snöskotrama i vårt land är          ringen. Därefter är det möjligt att utveckla dessa
33329:  endast drygt 22 000 skotrar försäkrade. När          fordons försäkringssystem att motsvara det sy-
33330:  antalet skador dock har blivit stort jämfört         stem som andra registrerade motorfordon har.
33331:  med försäkringarnas antal, har detta lett tili att       Regeringen anser att det är viktigt att förverk-
33332:  försäkringspremierna har stigit.                     liga registreringen så snabbt som möjligt.
33333:      Helsingfors den 13 maj 1993
33334: 
33335:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33336:                                                1993 vp
33337: 
33338: Kirjallinen kysymys 226
33339: 
33340: 
33341: 
33342: 
33343:                                   Aittoniemi: Kansaneläkelaitoksen tiedotustoiminnan jäijestämi-
33344:                                       sestä
33345: 
33346: 
33347:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33348: 
33349:    Entiselle päätoimittajalle Jarmo Virmavirralle    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33350: on etsitty aktiivisesti työpaikkaa politiikan kei-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33351: noin poliittisessa kentässä, mutta huonolla me-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33352: nestyksellä. Toiset poliitikot kun eivät ole hy-
33353: väksyneet toisten poliitikkojen näkemyksiä. Ole-                Onko Hallitus tietoinen siitä, riittääkö
33354: massa olevien tietojen mukaan kyseiselle henki-              Kansaneläkelaitoksen palveluksessa jo
33355: lölle olisi nyt avautumassa paikka Kelan tiedo-              ennestään olevien seitsemän tiedottajan
33356: tuspuolella konsulttitehtävissä. Kelassa on jo               lisäksi alan työtä myös konsulttitehtäviin
33357: ennestään tiettävästi seitsemän tiedottajaa.                 mahdollisesti palkattavalleentiselle pää-
33358:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-           toimittajalle Virmavirralle?
33359: 
33360:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
33361: 
33362:                                            Sulo Aittoniemi
33363: 
33364: 
33365: 
33366: 
33367: 2300321
33368: 2                                        1993 vp -    KK 226
33369: 
33370: 
33371: 
33372: 
33373:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33374: 
33375:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sunnon. Sen mukaan päätoimittaja, oikeustie-
33376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teen kandidaatti Jarmo Virmavirta on Kansan-
33377: olette 22 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      eläkelaitoksen pääjohtajan toimesta parhaillaan
33378: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tekemässä tutkimusta Kansaneläkelaitoksen tie-
33379: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-       dotustoiminnasta ja ehdotusta sen kehittämises-
33380: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tä. Virmavirta tekee työtään ulkopuolisena kon-
33381: n:o 226:                                             sulttina. Hänen kanssaan on sovittu, että tutki-
33382:                                                      mus valmistuu toukokuun loppuun mennessä.
33383:           Onko Hallitus tietoinen siitä, riittääkö   Vastaavanlainen tutkimus Kansaneläkelaitok-
33384:        Kansaneläkelaitoksen palveluksessa jo         sen tiedotustoiminnasta on tehty edellisen kerran
33385:        ennestään olevien seitsemän tiedottajan       noin kymmenen vuotta sitten.
33386:        lisäksi alan työtä myös konsulttitehtäviin       Kansaneläkelaitos ei ole sosiaali- ja terveysmi-
33387:        mahdollisesti palkattavalle entiselle pää-    nisteriön alainen. Kansaneläkelaitoksen hallin-
33388:        toimittajalle Virmavirralle?                  toa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat
33389:                                                      valtuutetut. Valtuutetut valitsevat myös laitok-
33390:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen tilintarkastajat ja myöntävät vastuuvapau-
33391: vasti seuraavaa:                                     den hallitukselle ja lisätylle hallitukselle. Pääjoh-
33392:                                                      tajan tekemä konsulttisopimus kuuluu myös val-
33393:   Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt ky-     tuutettujen valvonnan piiriin.
33394: symyksen johdosta Kansaneläkelaitoksen lau-
33395: 
33396:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
33397: 
33398:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33399:                                         1993 vp -   KK 226                                           3
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
33405: 
33406:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        virta som bäst på att på uppdrag av Folkpen-
33407: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      sionsanstaltens generaldirektör göra en utred-
33408: den 22 april 1993 till vederbörande medlem av       ning om Folkpensionsanstaltens informations-
33409: statsrådet översänt följande av riksdagsman         verksamhet och sammanfatta ett förslag om hur
33410: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 226:      denna kan utvecklas. Virmavirta utför sitt arbete
33411:                                                     i egenskap av utomstående konsult. Det är
33412:           Känner Regeringen till om Folkpen-        överenskommet med honom att utredningen
33413:        sionsanstalten utöver sina nuvarande sju     skall bli fårdig vid utgången av maj. En motsva-
33414:        informatörer också kan sysselsätta den       rande utredning om Folkpensionsanstaltens in-
33415:        förre huvudredaktören Virmavirta, som        formationsverksamhet utfördes senast för ca tio
33416:        eventuellt kommer att anställas i konsult-   år sedan.
33417:        uppgifter?                                      Folkpensionsanstalten är inte underställd so-
33418:                                                     cial- och hälsovårdsministeriet. Folkpensionsan-
33419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       staltens administration och verksamhet överva-
33420: anföra följande:                                    kas av fullmäktige som tillsätts av riksdagen.
33421:                                                     Fullmäktige väljer även Folkpensionsanstaltens
33422:    Social- och hälsovårdsministeriet har med        revisorer och beviljar dess styrelse och förstärkta
33423: anledning av spörsmålet begärt utlåtande av         styrelse ansvarsfrihet. Övervakningen av det
33424: Folkpensionsanstalten. Enligt utlåtandet håller     konsultavtal som generaldirektören ingått hör
33425: huvudredaktören, juris kandidat Jarmo Virma-        också till fullmäktiges uppgifter.
33426: 
33427:     Helsingfors den 26 maj 1993
33428: 
33429:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33430:                                                1993 vp
33431: 
33432: Kirjallinen kysymys 227
33433: 
33434: 
33435: 
33436: 
33437:                                   Aittoniemi: Ohjaaja Jouko Turkan näytelmän Kiimaiset poliisit
33438:                                       esittämisestä TV:ssä
33439: 
33440: 
33441:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33442: 
33443:    Eduskunnan valmistautuessa käsittelemään          ilman kolmatta, esitän valtiopäiväjärjestyksen
33444: hallituksen antamaa kulttuuripoliittista selonte-    37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti val-
33445: koa näytettiin televisiossa ensimmäinen osa Jou-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
33446: ko Turkan ohjaamasta näytelmästä Kiimaiset           si seuraavan kysymyksen:
33447: poliisit. Keskivertokansalaisen silmin katsottuna
33448: näytelmä oli vieläkinjärkyttävämpi kuin Turkan                  Tietääkö Hallitus, paljonko ovat näy-
33449: aikanaan ohjaama näkemys Aleksis Kiven Seit-                 telmän Kiimaiset poliisit kokonaiskus-
33450: semästä veljeksestä. Vaikka asioista voi olla yhtä           tannukset, ja
33451: monta makua kuin miestäkin, kyseinen esitys oli                 aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
33452: täysin mieletön ja vailla minkäänlaista johdon-              yhteiskunnan varoja ei uhrata enää kol-
33453: mukaisen kehityksen punaista lankaa.                         manteen Turkan suorastaan mielenhäi-
33454:    Huolestuneena siitä väittämästä, että ei kahta            riöön viittaavaan tuotteeseen?
33455:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1993
33456: 
33457:                                            Sulo Aittoniemi
33458: 
33459: 
33460: 
33461: 
33462: 2300321
33463: 2                                      1993 vp -   KK 227
33464: 
33465: 
33466: 
33467: 
33468:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33469: 
33470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
33472: olette 21 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-
33473: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Oy Yleisradio Ab on itsenäinen osakeyhtiö,
33474: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen     joka toimii toimilupaehtojensa mukaisesti. Oy
33475: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 227:      Yleisradio Ab:n operatiivisesta toiminnasta ja
33476:                                                    päätöksistä vastaa eduskunnan valitsema hallin-
33477:           Tietääkö Hallitus, paljonko ovat näy-    toneuvosto, joka valvoo yhtiön toimintaa ja voi
33478:        telmän Kiimaiset poliisit kokonaiskus-      halutessaan puuttua siihen. Hallintoneuvoston
33479:        tannukset, ja                               tehtäviin kuuluu lain (1060/79) mukaan nimen-
33480:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   omaan valvoa yleistä ohjelmatoimintaa.
33481:        yhteiskunnan varoja ei uhrata enää kol-
33482:        manteen Turkan suorastaan mielenhäi-
33483:        riöön viittaavaan tuotteeseen?
33484: 
33485:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1993
33486: 
33487:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
33488:                                          1993 vp -   KK 227                                          3
33489: 
33490: 
33491: 
33492: 
33493:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
33494: 
33495:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33496: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
33497: den 21 april 1993 tili vederbörande medlem av
33498: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-        Oy Yleisradio Ab är ett självständigt aktiebo-
33499: toniemi undertecknade spörsmål nr 227:               lag vars verksamhet sköts i enlighet med bolagets
33500:                                                      koncessionsvillkor. För Oy Yleisradio Ab:s ope-
33501:            Känner Regeringen tili de totala kost-    rativa verksamhet och beslut ansvarar det av
33502:        nadema för skådespelet Kiimaiset polii-       riksdagen valda förvaltningsråd som övervakar
33503:        sit, och                                      bolagets verksamhet och som, om det så önskar,
33504:            ämnar Regeringen se tili att samhällets   kan ingripa i denna. Tili förvaltningsrådets upp-
33505:        pengar inte mer offras på ett tredje av       gifter hör enligt lagen (1060/79) uttryckligen att
33506:        Turkka producerat alster som tydligt in-      övervaka den allmänna programverksamheten.
33507:        dikerar sinnesförvirring?
33508:      Helsingfors den 17 maj 1993
33509: 
33510:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
33511:                                                   1993 vp
33512: 
33513: Kirjallinen kysymys 228
33514: 
33515: 
33516: 
33517: 
33518:                                     Jouppila ym.: Kirjailija-apurahojen säilyttämisestä verottomina
33519: 
33520: 
33521: 
33522:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33523: 
33524:    Korkein hallinto-oikeus antoi 22.3.1993 pää-         rusteet eivät ole sidotut kirjastoihin, vaan haki-
33525: töksen, jonka mukaan opetusministeriön eräistä          jan taiteelliseen toimintaan. Toisin sanoen apu-
33526: kirjailijoille ja kääntäjille myönnettävistä apura-     rahan voi saada henkilö, jonka kirjoja ei ole
33527: hoista ja avustuksista annetun lain perusteella         lainkaan kirjastoissa, tai se voidaan evätä henki-
33528: myöntämiä apurahoja ei voida pitää tulo- ja             löltä, jonka kirjoja runsaasti lainataan.
33529: varallisuusverolain 64 §:n 1 kohdassa tarkoitet-           KHO:n päätös on erittäin yllättävä eikä pe-
33530: tuna verovapaana apurahana. Tämä säännös on             rustu mihinkään apuraha- tai verolain muutok-
33531: samansisältöisenä edelleen voimassa uudessa tu-         seen näiden 30 vuoden aikana. Päätös on vakava
33532: loverolaissa.                                           uhka suomalaisille kirjailijoille ja siten kotimai-
33533:     Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritetta-   selle kirjallisuudelle. Pienenä kielialueena Suomi
33534: vista apurahoista ja avustuksista annetun lain          ei pysty pitämään kirjanmyyntituloilla yllä omaa
33535: mukaan valtion varoista jaetaan vuosittain koti-        kirjallisuuttaan, vaan tarvitaan tukijärjestelmiä,
33536: maisille kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja sekä   joista kirjailijoille ja kääntäjille tärkein on ollut
33537: avustuksia sen vuoksi, että heidän kirjoittami-         tämä ns. kirjastokorvausjärjestelmä.
33538: aan tai kääntämiään kirjoja pidetään maksutto-             Hallitus on myös itse todennut vuoden 1992
33539: masti käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Näiden      valtiopäivillä antamansa hallituksen esityksen
33540: ns. kirjastokorvausapurahojen määrä on 10%              n:o 212/1992 vp perusteluissa koskien eräistä
33541: edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin         kirjailijoille ja kääntäjille myönnettävistä apura-
33542: yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen        hoista ja avustuksista annetun lain 1 §:n muutta-
33543:  käytetystä rahamäärästä yhteismäärän ollessa           mista ETA-sopimuksen voimaantulon johdosta,
33544: vuonna 1992 17,5 mmk. Tänä vuonna jaettavan             että laki on säädetty tukemaan kansallista kult-
33545: määrän arvioidaan vähenevän noin 20 % kirja-            tuuria ja että se on Suomen kirjallisuuden tär-
33546:  ostojen vähenemisen takia.                             kein tukimuoto.
33547:     Tämä apurahajärjestelmä tuli voimaan vuon-             Edellä ole·van perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33548:  na 1963. Tänä aikana on myönnetty noin 15 000          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33549:  apurahaa tai avustusta, jotka ovat olleet tähän        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33550:  saakka verottomia valtion taiteelliseen toimin-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33551:  taan myöntämiä apurahoja ja avustuksia. Koko
33552: järjestelmä luotiin kirjailijoille sen takia, että                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33553:  kirjat ovat maksutta lainattavissa yleisissä kir-              ryhtyä ns. kirjastokorvausapurahajärjes-
33554: jastoissa. Näin ollen voidaan sanoa, että itse                  telmän perusteella myönnettävien apura-
33555:  apurahajärjestelmä on jonkinlainen korvausjär-                 hojen ja avustusten pysyttämiseksi siinä
33556: jestelmä. Mutta yksittäisen saajan kohdalla ei                  verotuksellisessa asemassa, mikä niillä on
33557:  ole kysymys korvauksesta, koska myöntämispe-                   30 vuoden ajan ollut?
33558:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
33559: 
33560:           Riitta Jouppila                  Kirsti Ala-Harja                Maria Kaisa Aula
33561:           Matti Lahtinen                   Margareta Pietikäinen           Maija Perho,..Santala
33562:           Hanna Markkula                   Mirja Ryynänen                  Kyösti Toivonen
33563:           Kalevi Lamminen                  Eeva Turunen                    Riitta Saastamoinen
33564:           Oiva. Savela                     Minna Karhunen                  Jörn Donner
33565: 
33566: 2300321
33567: 2                               1993 vp -   KK 228
33568: 
33569:     Kaarina Dromberg              Riitta Kauppinen           Maunu Kohijoki
33570:     Marjut Kaarilahti            Aino Suhola                 Tina Mäkelä
33571:     Paavo Nikula                  Hannu Suhonen              Pekka Räty
33572:     Jaakko Laakso                 Riitta Myller              Arja Ojala
33573:     Sirkka-Liisa Anttila          Maija-Liisa Lindqvist      Martti Tiuri
33574:     Kimmo Sasi                    Tellervo Renko             Marja-Liisa Tykkyläinen
33575:     Kyösti Virrankoski            Markku Vuorensola          Aapo Saari
33576:     Virpa Puisto                  Sinikka Hurskainen         Pauli Saapunki
33577:     Annikki Koistinen             Armas Komi                 Tuija Maaret Pykäläinen
33578:                Pirjo-Riitta Antvuori                 Maija Rask
33579:                                          1993 vp -   KK 228                                            3
33580: 
33581: 
33582: 
33583: 
33584:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33585: 
33586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ki-Suomen lääninoikeudelle antamassaan lau-
33587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sunnossa. Apurahan katsottiin olevan luonteel-
33588: olette 20 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      taan korvausta saamatta jääneestä tulosta ja
33589: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     siten veronalaista tuloa.
33590: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Riitta Joup-          Eräs kääntäjä teki keskusverolautakunnalle
33591: pilan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ennakkotietohakemuksen vuonna 1992 saaman-
33592: n:o 228:                                             sa kirjastokorvausapurahan verokohtelusta.
33593:                                                      Keskusverolautakunta piti apurahaa saajansa
33594:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       veronalaisena tulona. Päätöksestä valitettiin ja
33595:        ryhtyä ns. kirjastokorvausapurahajärjes-      apurahan jakamisperusteista annettiin korkeim-
33596:        telmän perusteella myönnettävien apura-       malle hallinto-oikeudelle perusteellinen selvitys.
33597:        hojen ja avustusten pysyttämiseksi siinä      Korkein hallinto-oikeus asettui kuluvan vuoden
33598:        verotuksellisessa asemassa, mikä niillä on    maaliskuussa antamassaan ratkaisussa kuiten-
33599:        30 vuoden ajan ollut?                         kin samalle kannalle kuin keskusverolautakun-
33600:                                                      ta. Ratkaisun perusteluna on viitattu eräistä
33601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apura-
33602: vasti seuraavaa:                                     hoista ja avustuksista annetun lain (236/61 ja
33603:                                                      1080/83) säännöksiin.
33604:    Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleen uu-             Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on
33605: den tuloverolain (1535/92) säännökset apuraho-       koettu kulttuurin rahoituksen kannalta ongel-
33606: jen verokohtelusta ovat samanlaiset kuin aikai-      malliseksi, koska pitkään vakiintuneena ollut
33607: semminkin. Eriytetyn tuloverojärjestelmän peri-      verotuskäytäntö muuttuu ratkaisun myötä il-
33608: aatteiden mukaisesti apurahat luetaan ansiotulo-     man poliittista kannanottoa asiaan. Kirjastokor-
33609: lajiin kuuluviksi. Veronalaista tuloa apuraha ei     vausapurahoja ei ole nykyisessä taloudellisessa
33610: kuitenkaan ole, jos se on saatu julkisyhteisöltä     tilanteessa myöskään mahdollista korottaa ve-
33611: opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista   ron kompensoimiseksi. Sen vuoksi puheena ole-
33612: toimintaa varten tai palkintona tieteellisestä,      vat apurahat on tarkoitus säilyttää edelleen ve-
33613: taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta.   rottomina. Hallitus antaa vuoden 1994 valtion
33614: Yksityinen vastaaviin tarkoituksiin saatu apura-     talousarvioon liittyvät lainmuutosesitykset kulu-
33615: ha ja palkinto on sen sijaan veronalaista tuloa      van vuoden syksynä. Tuloverolakia on tarkoitus
33616: siltä osin kuin kaikkien ko. tarkoituksiin saatu-    siinä yhteydessä ehdottaa muutettavaksi siten,
33617: jen apurahojen yhteismäärä tulon hankkimisesta       että kirjastokorvausapuraha säädetään erikseen
33618: ja säilyttämisestä aiheutuneiden menojen vähen-      verosta vapaaksi tuloksi vuodelta 1992 toimitet-
33619: tämisen jälkeen ylittää valtion taiteilija-apura-    tavasta verotuksesta alkaen. Verohallitus ohjaa
33620: han vuotuisen määrän.                                verotuskäytäntöä siten, että vuosien 1992ja 1993
33621:     Opetusministeriön niin sanotut kirjastokor-      aikana saatujen kirjastokorvausapurahojen ve-
33622: vausapurahat voidaan myöntää, kuten kysy-            rokohtelu ei muutu.
33623: myksen perusteluissakin todetaan, kirjailijan tai       Vaikka apurahojen verotus on tässä vaiheessa
33624: kääntäjän taiteellisen toiminnan perusteella tai     tarkoitus säilyttää ennallaan, kulttuurin apura-
33625: sen tukemiseksi eikä yksittäisen kirjailijan tai     hajärjestelmät samoin kuin niiden verokohtelu
33626: kääntäjän kirjastokirjojen käyttökorvauksina.        ovat perusteiltaan siinä määrin vanhentuneita,
33627: Tällä. perusteella myös verotuskäytäntö oli va-      että kokonaisuutta on tulevaisuudessa mietittä-
33628: kiintunut aikaisemmin sellaiseksi, että kirjasto-    vä uudelleen. Nykytilanne saattaa eri alojen
33629: korvausapuraha oli verosta vapaa.                    ammatinharjoittajat keskenään kovin eriarvoi-
33630:     Vuonna 1990 verohallitus otti kantaa kirjas-     seen asemaan.
33631: tokorvausapurahan verokohteluun eräässä Kes-
33632:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
33633: 
33634:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33635: 4                                          1993 vp -   KK 228
33636: 
33637: 
33638: 
33639: 
33640:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33641: 
33642:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           behandlingen av biblioteksersättningsstipendiet i
33643: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skattehänseende. Stipendiet ansågs till sin natur
33644: den 20 april 1993 till vederbörande medlem av          utgöra ersättning för utebliven inkomst och
33645: statsrådet översänt följande av riksdagsman            således skattepiktig inkomst.
33646: Riitta Jouppila m.fl. undertecknade spörsmål nr            En översättare inlämnade en ansökan om
33647: 228:                                                   forhandsbesked till centralskattenämnden angå-
33648:                                                        ende den skattemässiga behandlingen av biblio-
33649:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         teksersättningsstipendiet han erhållit 1992. Cen-
33650:        ta för att de stipendier och understöd          tralskattenämnden ansåg stipendiet vara skatte-
33651:        som beviljas på basis av det s.k. systemet      pliktig inkomst för mottagaren. Beslutet över-
33652:        med biblioteksersättningsstipendier bibe-       klagades och en grundlig utredning beträffande
33653:        håller den ställning i fråga om beskatt-        grundema för utdelningen av stipendiema in-
33654:        ning som de haft i 30 år?                       lämnades till högsta förvaltningsdomstolen.
33655:                                                        Högsta förvaltningsdomstolen intog i sitt avgö-
33656:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rande i mars dock samma ståndpunkt som
33657: anföra följande:                                       centralskattenämnden. 1 motiveringen till avgö-
33658:                                                        randet hänvisades till stadgandena i lagen om
33659:     Stadgandena om den skattemässiga behand-           vissa stipendier och understöd åt författare och
33660: lingen av stipendier i den nya inkomstskattela-        översättare (236/61 och 1080/83).
33661: gen (1535/92), som trädde i kraft vid ingången av          Högsta förvaltningsdomstolens avgörande
33662: året, är likadana som de var tidigare. Enligt          har uppfattats som problematiskt för kulturfi-
33663: principema för det differentierade inkomstskat-        nansieringen, eftersom en sådan länge stadgad
33664: tesystemet hänförs stipendiema till förvärvsin-        beskattningspraxis i och med avgörandet ändras
33665: komsten. Ett stipendium utgör dock inte skatte-        utan något politiskt ställningstagande i ärendet.
33666: pliktig inkomst om det erhållits av ett offentligt     1 nuvarande ekonomiska situation är det inte
33667: samfund för studier, vetenskaplig forskning eller      heller möjligt att höja biblioteksersättningssti-
33668: för konstnärlig verksamhet eller som pris för          pendiema för att kompensera skatten. Därför är
33669: vetenskaplig, konstnärlig eller allmännyttig           avsikten att stipendiema i fråga skall bibehållas
33670: verksamhet. Privata stipendier och pris som            som skattefria. Regeringen avlåter propositio-
33671: erhållits för motsvarande ändamål utgör där-           nema med förslag tilllagändringar som anknyter
33672: emot skattepliktig inkomst till den del det sam-       till statsbudgeten för 1994 i höst. Avsikten är att
33673: manlagda beloppet av alla stipendier som erhål-        i det sammanhanget föreslå en ändring av in-
33674: lits för ändamålen i fråga efter avdrag av utgif-      komstskattelagen så att biblioteksersättningssti-
33675: tema för inkomstens förvärvande och bibehål-           pendiet särskilt stadgas vara skattefri inkomst
33676: lande överstiger det årliga beloppet av ett statligt   från och med den beskattning som verkställs för
33677: konstnärsstipendium.                                   1992. Ska-ttestyrelsen styr beskattningspraxis så
33678:     Undervisningsministeriets s.k. bibliotekser-       att behandlingen i skattehänseende av de biblio-
33679: sättningsstipendier kan, såsom även konstateras i      teksersättningsstipendier som erhållits 1992 och
33680: motiveringen till spörsmålet, beviljas på basis av     1993 inte ändras.
33681: författarens eller översättarens konstnärliga verk-        Fastän avsikten är att beskattningen av sti-
33682: samhet eller för stödande av den, och inte som         pendiema i detta skede inte skall ändras, är
33683: ersättning för nyttjandet av enskilda författares      systemen för kulturstipendier liksom även be-
33684: eller översättares böcker i biblioteken. På denna      handlingen av dem i skattehänseende till sina
33685: grund var biblioteksersättningsstipendiet enligt       grunder så föråldrade att helheten i framtideiL
33686: stadgad beskattningspraxis tidigare skattefritt.       måste ses över. Det nuvarande arrangemangett
33687:     Ar 1990 tog skattestyrelsen i ett utlåtande till   försätter yrkesutövama inom olika fackområderr
33688: länsrätten i Mellersta Finlands län ställning till     i en mycket olikvärdig ställning.
33689: 
33690:      Helsingfors den 18 maj 1993
33691: 
33692:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
33693:                                                 1993 vp
33694: 
33695: Kirjallinen kysymys 229
33696: 
33697: 
33698: 
33699: 
33700:                                  Aittoniemi: Mahdollisuuksista säästää ministereiden matkakustan-
33701:                                      nuksissa
33702: 
33703: 
33704:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33705: 
33706:    Valtionhallintoa koskevissa säästöohjeissa on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33707: ainakin taannoisina vuosina kiinnitetty huomio-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33708: ta ja kehotettu säästämään matkakustannuksis-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33709: sa siten, että kahden virkamiehen virkamatkan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33710: tapahtuessa samaan suuntaan virkamatka pyri-
33711: tään suorittamaan samalla autolla.                             Aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että
33712:    20.4.1993 pääministeri Aho ja ulkoasiainmi-              säästöohjeiden mukaan kahden ministe-
33713: nisteri Väyrynen matkasivat Presidentinlinnaan              rin matkustaessa samaan kohteeseensa-
33714: suunnilleen samaan aikaan ja ainakin samassa                massa asiassa, kuten tapahtui ministerien
33715: asiassa eli neuvottelemaan viimeksi mainitun                Aho ja Väyrynen kohdalla Presidentin-
33716: eron ajankohdasta. Kumpikin sekä saapui että                linnaan 20.4.1993, ministerit käyttävät
33717: lähti omalla virka-autollaan, vaikka asiayhteys             matkaan samaa ajoneuvoa?
33718: huomioon ottaen olisi pitänyt noudattaa säästö-
33719: sääntöä yhteisen auton käyttämisestä.
33720: 
33721:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
33722: 
33723:                                          Sulo Aittoniemi
33724: 
33725: 
33726: 
33727: 
33728:  230032J
33729: 2                                       1993 vp -   KK 229
33730: 
33731: 
33732: 
33733: 
33734:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33735: 
33736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on valtioneuvoston jäsenien kuljetuspalveluita
33737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       varten 17 kuljettajaa, joista työvuorossa on päi-
33738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vällä noin 8-9 kuljettajaa ja iltavuorossa noin
33739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kuusi. Pääministerillä ja ulkoasiainministerillä
33740: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       on nimikkoauto ja kuljettaja. Valtioneuvoston
33741: n:o 229:                                            jäsenistä vain noin puolet voi siis saada kuljetus-
33742:                                                     palveluita yhtä aikaa. Ministereitä pyritään kul-
33743:            Aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että     jettamaan mahdollisuuksien mukaan samalla
33744:         säästöohjeiden mukaan kahden ministe-       ajoneuvolla, mutta koska ministeriöistä vain
33745:         rin matkustaessa samaan kohteeseen sa-      valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kans-
33746:         massa asiassa, kuten tapahtui ministerien   lia enää sijaitsevat samassa osoitteessa muiden
33747:         Aho ja Väyrynen kohdalla Presidentin-       ministeriöiden sijaitessa muualla, on saman ajo-
33748:         linnaan 20.4.1993, ministerit käyttävät     neuvon käyttö useimmiten mahdotonta eikä jär-
33749:         samaa ajoneuvoa?                            kevääkään.
33750:                                                        Kysymyksessä mainitussa tapauksessa minä
33751:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lähdin Presidentinlinnaan valtioneuvoston juh-
33752: vasti seuraavaa:                                    lahuoneistosta ja ulkoasiainministeri Väyrynen
33753:                                                     lähti ulkoasiainministeriöstä Katajanokalta.
33754:     Valtioneuvoston kanslian kuljetusyksikössä
33755: 
33756:       Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1993
33757: 
33758:                                                                            Pääministeri Esko Aho
33759:                                         1993 vp -   KK 229                                          3
33760: 
33761: 
33762: 
33763: 
33764:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
33765: 
33766:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         chaufförer som står tili statsrådsmedlemmamas
33767: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        förfogande. På dagen är åtta eller nio och på
33768: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     kvällen ca sex chaufförer i tjänst Statsministem
33769: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        och utrikesministem har särskilda egna bilar och
33770: mål nr 229:                                         chaufförer. Av statsrådets medlemmar kan såle-
33771:                                                     des endast hälften få transportservice samtidigt.
33772:           Ämnar Regeringen sträva efter att två     Avsikten är att i mån av möjlighet transportera
33773:        ministrar som reser tili samma ställe i      flera ministrar i samma bil, men eftersom endast
33774:        samma ärende, som t.ex. då ministrama        fmansministeriet och statsrådets kansli har sam-
33775:        Aho och Väyrynen åkte tili Presidentens      ma adress, medan de andra ministerieroa ligger
33776:        slott 20.4.1993, i enlighet med spardirek-   utspridda, är det för det mesta omöjligt och inte
33777:        tiven använder samma bil?                    ens fömuftigt att använda samma bil.
33778:                                                        I det fall som nämns i spörsmålet åkte jag från
33779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       statsrådets festvåning och utrikesminister Väyry-
33780: anföra följande:                                    nen från ministeriet på Skatudden tili Presiden-
33781:                                                     tens slott.
33782:   Vid statsrådets kanslis transportenhet finns 17
33783:      Helsingforsden 17 maj 1993
33784: 
33785:                                                                           Statsminister Esko Aho
33786:                         j
33787: 
33788:                     j
33789: 
33790:                     j
33791: 
33792:                 j
33793: 
33794:                 j
33795: 
33796:             j
33797: 
33798:             j
33799: 
33800:         j
33801: 
33802:         j
33803: 
33804:     j
33805: 
33806:     j
33807: 
33808: j
33809: 
33810: j
33811:                                                  1993 vp
33812: 
33813: Kirjallinen kysymys 230
33814: 
33815: 
33816:                                     Kohijoki: Television ohjelmatoimintaa koskevien säännösten sovel-
33817:                                        tamisesta
33818: 
33819: 
33820:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33821: 
33822:     Toimiluvan ehtojen mukaan Yleisradion/Te-          käyttäytymisenä vahingontekoineen ja anastuk-
33823: levision ohjelmien tulee olla vaihtelevia sekä         sineen.
33824: esitykseltään ja sisällöltään arvokkaita. Ohjel-           Edellistä ohjelmasarjaa vieläkin ala-arvoisem-
33825: mien järjestämisessä on myös pyrittävä kansan-         maksi osoittautui ohjaaja Jouko Turkan uusim-
33826: sivistyksen edistämiseen.                              man ohjelmasarjan ensimmäinen osa vain muu-
33827:     Toimiluvan mukaan yhtiön ohjelmat on en-           tama päivä sitten. Siinä ohjelmassa ohjaaja il-
33828: nen niiden lähettämistä tarkastettava ja hyväk-        meisesti toteutti itseään henkiseen epätasapai-
33829: syttävä hallintoneuvoston määräämällä tavalla.         noisuuteen viittaavalla tavalla. Ohjelman otsi-
33830: Yhtiön ilmoituksen mukaan vastuu ohjelmien             kon ja ohjelman sisällön avulla siinä ohjaaja ala-
33831: ennakkotarkastuksesta on viime kädessä yksi-           arvoisella tavallaan ja rienaavasti keskittyi hal-
33832: kön johtajilla. Heidän kerrotaan vastaavan toi-        ventamaan maamme poliisikuntaa. Julkisuudes-
33833: minnastaan ja siis myös ohjelmien sisällöstä           sa on jo ehditty esittää myös huoli siitä, että
33834: eduskunnan asettamalle yhtiön hallintoneuvos-          kysymyksessä olevan kaltaisella ohjelman esittä-
33835: tolle.                                                 misellä aiheutetaan vahinkoa maamme maineel-
33836:     Käytännössä valvonta ja vastuu ilmeisesti          le. Vähin, mitä nyt heti olisi tehtävissä, olisi se,
33837: ovat vain nimellisiä ohjelmien sisällön ja esitysta-   että ohjaaja Turkan uusimman ohjelmasarjan
33838: van osalta. Kuitenkin vuodesta vuoteen on tois-        seuraavien osien esittäminen televisiossa estettäi-
33839: tuvasti ja aivan äskettäinkin myös julkisuudessa       siin, mikäli ne esitystavaltaanja sisällöltään ovat
33840: esiintynyt kannanottoja, joista on käynyt ilmi         sen tasoisia ja rienaavia kuin ensimmäinenkin
33841: syvä pettymys ja aiheellisesti suuttumuskin            osa. Käytännöllistä olisi antaa eduskunnan oi-
33842: Yleisradion/Television ohjelmatoimintaan ohjel-        keusasiamiehen selvittää Yleisradion/Television
33843: mien takia, joissa voidaan katsoa poiketun kau-        ohjelmatoiminnan säännösten valvonnan ja vas-
33844: as pois määritellyistä ohjelmatoiminnan tavoit-        tuukysymysten toimivuus, jolloin myös mahdol-
33845: teista.                                                listen laiminlyöntien johdosta ryhdyttäisiin tar-
33846:     Erityisesti ovat huolissaan lasten vanhemmat       peellisiin toimenpiteisiin.
33847: ja huoltajat Yleisradion/Television ohjelmissa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33848: esiintyvien raaistavien ilmaisujen johdosta, jol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33849: loin kovin usein myös muita alkeellisimpiakaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33850: hyvän käyttäytymisen ja siveellisyyden sääntöjä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33851: ei ole noudatettu. Arvostetut asiantuntijat ovat
33852: esittäneet kannanottoja, joiden perusteella on                   Aikooko Hallitus omalta osaltaan
33853: pääteltävissä, että Yleisradion/Television erit-              joutuisasti, tämän kysymyksen perustelu-
33854:  täin lukuisilla ohjelmilla on ollut lapsiin ja hei-          osassa esitetyt näkökohdat huomioon ot-
33855:  dän kehittymiseensä pysyvästi raaistava ja ag-               taen, ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Yleis-
33856:  ressiivisuuteen aktivoiva vaikutus, mikä näkyy               radio Oy:n!Television toiminnassa vas-
33857:  suhtautumisessa muihin ihmisiin, myös opetta-                taisuudessa noudatettaisiin toimiluvan
33858: jiin. Ohjelmista omaksutut kielteiset vaikutuk-               ehtoja ohjelmien esitystavan ja sisällön
33859:  set ovat nähtävissä koulunkäynti- ja oppimis-                osalta sekä että tapahtuneiden laimin-
33860:  haluttomuutena, väkivaltaisena käyttäytymi-                  lyöntien johdosta ryhdyttäisiin tarpeelli-
33861:  senä sekä yhä lisääntyvänä ilkivaltaisena                    siin toimenpiteisiin sanktioineen?
33862:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
33863: 
33864:                                             Maunu Kohijoki
33865: 
33866: 2300321
33867: 2                                       1993 vp -   KK 230
33868: 
33869: 
33870: 
33871: 
33872:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33873: 
33874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             osalta sekä että tapahtuneiden laimin-
33875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              lyöntien johdosta ryhdyttäisiin tarpeelli-
33876: olette 22 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-            siin toimenpiteisiin sanktioineen?
33877: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
33878: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Kohi-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33879: joen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vasti seuraavaa:
33880: 230:
33881:                                                        Oy Yleisradio Ab on itsenäinen osakeyhtiö,
33882:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan          joka toimii toimilupaehtojensa mukaisesti. Oy
33883:        joutuisasti, tämän kysymyksen perustelu-     Yleisradio Ab:n operatiivisesta toiminnasta ja
33884:        osassa esitetyt näkökohdat huomioon ot-      päätöksistä vastaa eduskunnan valitsema hallin-
33885:        taen, ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Yleis-   toneuvosto, joka valvoo yhtiön toimintaa ja voi
33886:        radio Oy:n!Television toiminnassa vas-       halutessaan puuttua siihen. Hallintoneuvoston
33887:        taisuudessa noudatettaisiin toimiluvan       tehtäviin kuuluu lain (1060/79) mukaan nimen-
33888:        ehtoja ohjelmien esitystavan ja sisällön     omaan valvoa yleistä ohjelmatoimintaa.
33889: 
33890:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1993
33891:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
33892:                                          1993 vp -   KK 230                                          3
33893: 
33894: 
33895: 
33896: 
33897:                                     Tili Riksdagens H_err Talman
33898: 
33899:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninqen           Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33900: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       anföra följande:
33901: den 22 april 1993 tili vederbörande medlem av
33902: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Oy Yleisradio Ab är ett självständigt aktiebo-
33903: Kohijoki undertecknade spörsmål nr 230:              lag vars verksamhet sköts i enlighet med bolagets
33904:                                                      koncessionsvillkor. För Oy Yleisradio Ab:s ope-
33905:           Ämnar Regeringen, med beaktande av         rativa verksamhet och beslut ansvarar det av
33906:        de synpunkter som framlagts i motive-         riksdagen valda förvaltningsråd som övervakar
33907:        ringen tili spörsmålet, snabbt för egen del   bolagets verksamhet och som, om det så önskar,
33908:        vidta åtgärder mot verksamheten i Oy          kan ingripa i denna. Tili förvaltningsrådets upp-
33909:        Yleisradio Abffelevisionen så att kon-        gifter hör enligt lagen (1060/79) uttryckligen att
33910:        cessionsvillkoren i fortsättningen iakttas    övervaka den allmänna programverksamheten.
33911:        i programmens framställningssätt och
33912:        innehåll och så att nödvändiga sank-
33913:        tionsåtgärder blir vidtagna tili följd av
33914:        försumlighetema?
33915:      Helsingfors den 17 maj 1993
33916:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
33917:                                                    1993 vp
33918: 
33919: Kirjallinen kysymys 231
33920: 
33921: 
33922: 
33923: 
33924:                                      Kasurinen ym.: Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen toiminnan
33925:                                         turvaamisesta
33926: 
33927: 
33928:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33929: 
33930:      Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjän-            singin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
33931: koulutuslaitos on saanut ajanmukaiset ja toimi-          kanssa.
33932: vat tilat Kouvolan kaupungin rahoitusjärjestely-            Edellä mainitun lisäksi monet syyt puoltavat
33933: jen ansiosta. Tilojen saneeraus jatkuu ja vuoden         Kouvolan kääntäjänkoulutuksen turvaamista
33934:  1993 loppupuolella valmistuu ruokalarakennus            jatkossakin. Englannin kielen laitosten kansain-
33935: konferenssitiloineen.                                    välinen arviointiryhmäkin esitti omana kannan-
33936:      Kouvolan kaupunki on lahjoittanut laitoksel-        ottonaan, että Suomessa pitäisi olla ainakin yksi
33937: le 2 professuuria ja yhden assistentuurin.               tai kaksi kansainvälisen tason kääntäjänkoulu-
33938:      Laitoksen toiminnalliset tulokset ovat olleet       tuslaitosta.
33939: hyviä. Suurin osa opiskelijoista on suorittanut             Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos tarjoaa
33940: loppuun aineopintonsa ja siirtynyt sen jälkeen           jo maantieteellisen asemansakin vuoksi hyvät
33941: työelämään. Opiskelijoiden kysyntä työmarkki-            puitteet vankalle ja kansainvälistyvälle opetuk-
33942: noilla ja myös opiskelijoiden saama koulutus on          selle ja tutkimukselle.
33943: ollut niin hyvä, että heillä on ollut kysyntää              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33944: työmarkkinoilla jo ennen tutkinnon loppuun               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33945: suorittamista. Tämä kuvaa myös tarvetta, joka            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33946: työmarkkinoilla on diplomikielenkääntäjistä.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33947:      Laitoksessa ollaan kehittämässä uusia kursse-
33948: ja, jotka vastaavat kansainvälistymisen haastei-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33949: siin. Ns. EY-koulutus on ollut käynnissä kahden                 ryhtyä, jotta Kouvolan kääntäjänkoulu-
33950:  vuoden ajan. Tämä koulutus koostuu EY:hyn                      tuslaitoksen tulevaisuus turvataan ja taa-
33951:  liittyvistä asiatiedoista lähinnä juridisesta ja toi-          taan tarpeelliseksi todettu kielenkääntä-
33952:  saalta kielen ja kääntämisen opetuksesta. Kou-                 jien koulutus yhä kansainvälistyvässä
33953:  lutusta on tarkoitus laajentaa yhteistyössä Hei-               Suomessa?
33954:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
33955: 
33956:           Anna-Liisa Kasurinen              Sinikka Hurskainen             Antero Kekkonen
33957:           Matti Vähänäkki                   Eija Lahikainen                Jukka Gustafsson
33958:           Matti Luttinen                    Pentti Lahti-Nuuttila          Talja Halonen
33959:           Paavo Lipponen                    Erkki Tuomioja                 Timo Roos
33960:                     Reijo Lindroos                                       Tuulikki Hämäläinen
33961: 
33962: 
33963: 
33964: 
33965: 2300321
33966: 2                                       1993 vp -   KK 231
33967: 
33968: 
33969: 
33970: 
33971:                                   Eduskunnan Herra puhemiehelle
33972: 
33973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dollisuuksiin. Valmistelu on pitkäjänteistä toi-
33974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mintaa.
33975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Humanistisen alan arvioinnin yhteydessä ul-
33976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna-Lii-      komaisten asiantuntijoiden ryhmä kiinnitti huo-
33977: sa Kasurisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    mion myös kääntäjänkoulutuksen kehittämiseen
33978: myksen n:o 231:                                     ja tehostamiseen. Korkeakouluneuvosto esitti
33979:                                                     8.4.1993 opetusministeriölle, että kääntäjänkou-
33980:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lutus järjestetään ja proflloidaan pääosin kuten
33981:        ryhtyä, jotta Kouvolan kääntäjänkoulu-       englanninkielen vertaisarviointiraportissa ehdo-
33982:        tuslaitoksen tulevaisuus turvataan ja taa-   tetaan. Korkeakouluneuvoston ehdotuksen mu-
33983:        taan tarpeelliseksi todettu kielenkääntä-    kaan nykyiset kääntäjänkoulutuslaitokset ja
33984:        jien koulutus yhä kansainvälistyvässä        kielten ainelaitokset integroidaan. Savonlinnan
33985:        Suomessa?                                    kansainvälisen viestinnän laitos siirretään Joen-
33986:                                                     suuhun. Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos lo-
33987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        petetaanja sen resurssit siirretään osin Joensuun
33988: vasti seuraavaa:                                    ja osin Helsingin yliopistoihin. Turussa ja Tam-
33989:                                                     pereella yliopistojen kääntäjänkoulutuslaitokset
33990:    Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjän-         ja vastaavat kieliaineet integroidaan.
33991: koulutuslaitoksessa on kääntämisen ja tulkinnan        Opetusministeriössä on valmisteltu ehdotus
33992: koulutusohjelma, joka johtaa filosofian kandi-      valtioneuvoston vuosille 1991-1996 hyväksy-
33993: daatin tutkintoon. Vastaavaa koulutusta on          män koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-
33994: Joensuun yliopistossa (Savonlinna), Tampereen       van tutkimuksen kehittämissuunnitelman tarkis-
33995: yliopistossa, Turun yliopistossa ja Vaasan yli-     tamisesta. Sen piiriin kuuluu myös kääntäjien ja
33996: opistossa. Koulutusta pyritään vahvistamaan ja      tulkkien koulutuksen järjestäminen. Tarkoitus
33997: kehittämään, koska kääntäjien ja tulkkien tarve     on, että asia esitellään lähiaikoina valtioneuvos-
33998: kasvaa.                                             tolle.
33999:    Opetusministeriö on yhteistyössä korkea-            Kääntäjänkoulutuslaitosten aseman ja koulu-
34000: kouluneuvoston ja korkeakoulujen kanssa val-        tustehtävien uudelleenjärjestelyt on todettu tar-
34001: mistellut korkeakoululaitoksen rakenteen kehit-     peellisiksi. Vaihtoehtoja ja muotoja organisaa-
34002: tämiseen tähtääviä ehdotuksia. Tässä valmiste-      tion ja toiminnan kehittämiseen selvitetään
34003: lussa kaikkia tutkimus- ja koulutusaloja, niiden    asianomaisissa yliopistoissa. Kehittämistyö kuu-
34004: määrää, kokoa ja sijaintia tarkastellaan kriitti-   luu pääosin yliopistojen toimivaltaan.
34005: sesti. Erityisesti huomiota kiinnitetään korkea-       Hallitus määrittelee kantansa esimerkiksi
34006: koulujen työnjakoon ja yhteistyöhön, koulutus-      Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen asemaan
34007: tarpeeseen eri aloilla sekä kunkin korkeakoulun     myöhemmin selvitystyön ja Helsingin yliopiston
34008: tutkimus- ja koulutusprofiilin kehittämismah-       esityksen pohjalta.
34009: 
34010:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1993
34011: 
34012:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
34013:                                          1993 vp -   KK 231                                            3
34014: 
34015: 
34016: 
34017: 
34018:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34019: 
34020:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I samband med utvärderingen av det huma-
34021: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         nistiska området fåste gruppen av utländska
34022: medlem av statsrådet översänt följimde av riks-      sakkunniga uppmärksamhet också vid utveck-
34023: dagsman Anna-Liisa Kasurinen m.fl. underteck-        lingen och effektiveringen av översättarutbild-
34024: nade spörsmål nr 231:                                ningen. Högskolerådet föreslog 8.4.1993 för un-
34025:                                                      dervisningsministeriet att översättarutbildningen
34026:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       i huvudsak skall ordnas och profileras på det sätt
34027:        ta för att trygga framtiden för institutio-   som föreslås i motsvarande rapport om utvärde-
34028:        nen för översättarutbildning i Kouvola        ringen av engelska språket. Enligt högskolerå-
34029:        och sörja för att översättarutbildning,       dets förslag skall de nuvarande institutioneroa
34030:        som konstaterats vara nödvändig, ord-         för översättarutbildning och ämnesinstitutioner-
34031:        nas i det allt mer interoationaliserade       na för språk integreras. Institutionen för interoa-
34032:        Finland?                                      tionell kommunikation i Nyslott flyttas till Joen-
34033:                                                      suu. Institutionen för översättarutbildning i
34034:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Kouvola dras in och dess resurser flyttas delvis
34035: anföra följande:                                     till Joensuu universitet och delvis till Helsingfors
34036:                                                      universitet. Institutioneroa för översättarutbild-
34037:    Vid institutionen för översättarutbildning i      ning vid universiteten i Åbo och Tammerfors
34038: Kouvola vid Helsingfors universitet finns ett        och motsvarande språkämnen integreras.
34039: utbildningsprogram för översättning och tolk-            Vid undervisningsministeriet har man utarbe-
34040: ning som leder till filosofie kandidatexamen.        tat ett förslag till justering av den av statsrådet
34041: Motsvarande utbildning finns vid Joensuu uni-        godkända planen för utveckling av utbildningen
34042: versitet (Nyslott), Tammerfors universitet, Åbo      och av forskningen vid högskoloroa för åren
34043: universitet och Vasa universitet. Målet är att       1991-1996. Också översättar- och tolkutbild-
34044: stärka och utveckla utbildningen eftersom beho-      ningen berörs av justeringen. Avsikten är att
34045: vet av översättare och tolkar ökar.                  ärendet skall föredras för statsrådet under den
34046:    Undervisningsministeriet har i samarbete med      närmaste tiden.
34047: högskolerådet och högskolorna berett förslag             Det har ansetts nödvändigt att omorganisera
34048: som har till syfte att utveckla högskoleväsendets    ställningen och utbildningsuppgifteroa för insti-
34049: struktur. Under beredningen är alla forsknings-      tutionen för översättarutbildning. Alteroativ och
34050: och utbildningsområden, deras antal, storlek och     former för att utveckla organisationen och verk-
34051: läge föremål för kritisk granskning. Särskild        samheten utreds vid de universitet som berörs.
34052: uppmärksamhet fåsts vid arbetsfördelningen och       Utvecklingsarbetet hör i regel tili universitetens
34053: samarbetet mellan högskolorna, utbildningsbe-        befogenheter.
34054: hovet inom olika branscher samt möjligheteroa            Regeringen kommer att ange sin ståndpunkt
34055: att utveckla forsknings- och utbildningsprofilen     bl.a. i fråga om institutionen för översättarut-
34056: för de olika högskoloroa. Beredningen är ett         bildning i Kouvola senare utgående från utred-
34057: arbete på lång sikt.                                 ningsarbetet och Helsingfors universitets förslag.
34058: 
34059:      Helsingfors den 19 maj 1993
34060: 
34061:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
34062:                                                  1993 vp
34063: 
34064: Skriftligt spörsmål 232
34065: 
34066: 
34067: 
34068: 
34069:                                    M. Pietikäinen m.fl.: Om medborgar- och arbetarinstitutens till-
34070:                                       tänkta utbildning för arbetslösa
34071: 
34072: 
34073:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
34074:    Som ett led i strävandena att underlätta situa-     tili att de unga inte kommer att utnyttja de
34075: tionen för unga arbetslösa, fattade regeringen i       möjligheter som ges. Det blir med andra ord -
34076: höstas beslut om omprioritering av resurser i          ännu en gång -lönsammare att inte göra något
34077: enlighet med det s.k. Relanderska paketet, så att      för de pengar som utbetalas. Detta står i bjärt
34078: kortare utbildningsavsnitt skulle kunna anord-         kontrast tili andemeningen i de beslut regeringen
34079: nas bl.a. för nyutexaminerade från yrkesskolor-        fattade med anledning av utredningsman Relan-
34080: na, som inte lyckats få något arbete. Länsstyrel-      ders förslag.
34081: sema som fördelar resursema har uppmanat                  Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
34082: också medborgar- och arbetarinstituten att er-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34083: bjuda lämplig kompletterande utbildning, vilket        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
34084: sedan årsskiftet är möjligt genom en lagändring.       f6ljande spörsmål:
34085:    Av våra ca 300 medborgar- och arbetarinsti-
34086: tut har enligt uppgift ungefår en fjärdedel tänkt                 Ämnar Regeringen omgående skrida
34087: ordna dylik utbildning i sommar. Ikraftvarande                tili åtgärder som redan i sommar gör det
34088: studiestödslag möjliggör emellertid inte studie-              möjligt för nyutexaminerade, arbetslösa
34089: stöd för studerande vid medborgar- och arbetar-               ungdomar att delta i utbildning som
34090: institut, i motsats till situationen vid t.ex. folk-          arrangeras av medborgar- och arbetarin-
34091: högskoloma. Då den planerade utbildningen är                  stituten utan att de går miste om såväl
34092: avsedd att ges på heltid, utbetalas inte heller               arbetslöshets- som studiestöd?
34093: arbetslöshetsunderstöd. Detta kommer att leda
34094: 
34095:      Helsingfors den 22 april 1993
34096: 
34097:           Margareta Pietikäinen   Henrik Lax                           Gunnar Jansson
34098:           Boris Renlund           Jan-Erik Enestam                     Henrik Westerlund
34099:                     Håkan Nordman                              Eva Biaudet
34100: 
34101: 
34102: 
34103: 
34104: 230032J
34105: 2                                       1993 vp -   KK 232
34106: 
34107: Kirjallinen kysymys 232                                                                   Suomennos
34108: 
34109: 
34110: 
34111: 
34112:                                  M. Pietikäinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen järjestämästä
34113:                                       koulutuksesta työttömille
34114: 
34115: 
34116:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34117: 
34118:    Osana pyrkimyksiä nuorten työttömien ase-        myöskään työttömyyskorvausta makseta. Tämä
34119: man helpottamiseksi hallitus päätti viime syksy-    johtaa siihen, etteivät nuoret tule käyttämään
34120: nä voimavarojen uudelleen priorisoinnista ns.       tarjottuja mahdollisuuksia. Toisin sanoenjälleen
34121: Relanderin paketin perusteella siten, että esim.    kerran on kannattavampaa olla tekemättä mi-
34122: lyhyitä koulutusjaksoja voitaisiin järjestää mm.    tään maksettavien rahojen eteen. Tämä on räi-
34123: ammattikouluista vastavalmistuneille, jotka ei-     keästi hengeltään ristiriidassa hallituksen selvi-
34124: vät ole onnistuneet saamaan työtä. Lääninhalli-     tysmies Relanderin ehdotusten pohjalta teke-
34125: tukset, jotka jakavat voimavarat, ovat myös         mien päätösten kanssa.
34126: kehottaneet kansalais- ja työväenopistoja tarjoa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34127: maan sopivaa täydennyskoulutusta, mikä on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34128: lainmuutoksen perusteella vuodenvaihteen jäl-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34129: keen mahdollista.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34130:    Maamme noin 300 kansalais- ja työväenopis-
34131: tosta saatujen tietojen mukaan noin neljännes on              Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
34132: aikonut järjestää tällaista koulutusta ensi kesä-          toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat jo
34133: nä. Voimassa oleva opintotukilaki ei kuitenkaan            tänä kesänä vastavalmistuneiden työttö-
34134: mahdollista opintotukea kansalais- ja työväen-             mien nuorten osallistumisen kansalais- ja
34135: opistojen opiskelijoille, päinvastoin kuin esim.           työväenopistojen järjestämään koulutuk-
34136: kansanopistoissa opiskeleville. Kun suunniteltu            seen ilman, että he menettäisivät niin
34137: koulutus on tarkoitus antaa kokoaikaisena, ei              työttömyysturvan kuin opintotuenkin?
34138: 
34139:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
34140: 
34141:          Margareta Pietikäinen   Henrik Lax                          Gunnar Jansson
34142:          Boris Renlund           Jan-Erik Enestam                    Henrik Westerlund
34143:                    Håkan Nordman                             Eva Biaudet
34144:                                            1993 vp -    KK 232                                             3
34145: 
34146: 
34147: 
34148: 
34149:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34150: 
34151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laitoksessa. Kansalaisopistossa harjoitettavia
34152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           opintoja varten ei opintotukea nykyisen lain
34153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mukaan voida myöntää. Opetusministeriö on
34154: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta          tietoinen siitä, että lääninhallitusten pyrkimykset
34155: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         ammatillisista oppilaitoksista valmistuneille tar-
34156: myksen n:o 232:                                         koitettujen koulutusjaksojen hankkimiseksi
34157:                                                         myös kansalaisopistoista ovat useissa tapauksis-
34158:           Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi          sa kariutuneet opiskelijoiden opintotukikysy-
34159:        toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat jo         myksiin. Opetusministeriössä valmisteltiin sen
34160:        tänä kesänä vastavalmistuneiden työttö-          vuoksi tarvittava lainmuutos. Hallituksen esitys
34161:        mien nuorten osallistumisen kansalais- ja        eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamises-
34162:        työväenopistojen järjestämään koulutuk-          ta on jo annettu. Sen mukaan opintotukea voi-
34163:        seen ilman, että he menettäisivät niin           taisiin myöntää myös vähintään kahdeksan vii-
34164:        työttömyysturvan kuin opintotuenkin?             kon ajan kestäviä kokopäiväisiä opintoja varten
34165:                                                         kansalaisopistossa. Tarkoituksena on, että uutta
34166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            säännöstä voitaisiin soveltaa jo 1 päivänä heinä-
34167: vasti seuraavaa:                                        kuuta 1993 alkavana opintovuonna myönnettä-
34168:                                                         vään opintotukeen.
34169:     Vuoden 1993 alusta tuli voimaan laki amma-              Kansalaisopistojen tarjoamien koulutusmah-
34170: tillisista oppilaitoksista annetun lain 31 c §:n        dollisuuksien hyödyntämiseksi lääninhallitukset
34171: muuttamisesta ja 31 d §:n väliaikaisesta muutta-        ovat myös osaltaan ryhtyneet toimenpiteisiin.
34172: misesta (1686/92). Vuonna 1993 aloitettavaan            Kansalaisopistoista hankittavia koulutusjaksoja
34173: koulutukseen        väliaikaisesti    sovellettavan     on osittain siirretty järjestettäväksi iltaisin, jol-
34174: 31 d §:n mukaan valtion opetusviranomaiset voi-         loin työttömyysturvaa saavat opiskelijat säilyttä-
34175: vat valtion talousarvioon otetun määrärahan             vät työttömyysturvaetuutensa.
34176: rajoissa ostaa koulutusta ammatillisilta oppilai-           Jotta koulutusjaksot on kokonaisuutena voi-
34177: toksilta tai muilta julkisen valvonnan alaisilta        tu järjestää suunnitellussa laajuudessa, ovat lää-
34178: oppilaitoksilta. Tämä väliaikainen lain muutos          ninhallitukset siirtäneet osan kansalaisopistoista
34179: antoi opetusviranomaisille mahdollisuuden os-           hankittaviksi suunnitelluista koulutusjaksoista
34180: taa koulutusta ammatillisten oppilaitosten lisäk-       hankittavaksi niistä oppilaitosmuodoista, joissa
34181: si muun muassa kansalaisopistoilta. Ostotoimin-         harjoitettaviin opintoihin voidaan nykyisin
34182: nan piiriin sisältyy valtion vuoden 1993 talousar-      myöntää opintotukea.
34183: vion mukaan mm. ammatillisista oppilaitoksista              Opetusministeriö pitää erittäin tärkeänä, että
34184: valmistuville tarkoitettuja kieli-, yrittäjä-, tieto-   vaikean työllisyystilanteen lieventämiseksi käy-
34185: tekniikka-, kansainvälistymis- ja näitä vastaavia       tettävissä olevat keinot käytetään tehokkaasti
34186: koulutusjaksoja 6 500 koulutuspaikkaa vastaa-           hyväksi. Ministeriö ja sen alainen hallinto ovat
34187: vasti. Opetusministeriö on jakanut ostotoimin-          omalta osaltaan huolehtineet siitä, että ammatil-
34188: taan myönnetyt määrärahat lääninhallitusten             lisista oppilaitoksista valmistuville tarkoitetut
34189: käyttöön.                                               koulutusjaksot on voitu ja voidaan järjestää
34190:     Opintotukilain (28/72) 2 §:n mukaan opinto-         suunnitellussa laajuudessa eri oppilaitosmuoto-
34191:  tukea myönnetään nykyisin vähintään kahdek-            jen tarjoamia mahdollisuuksia laajasti hyödyn-
34192: san viikon ajan kestäviä opintoja varten lukios-        täen.
34193:  sa, kansanopistossa taikka ammatillisessa oppi-
34194: 
34195:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
34196: 
34197:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
34198: 4                                        1993 vp -   KK 232
34199: 
34200: 
34201: 
34202: 
34203:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34204: 
34205:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ter som pågår minst åtta veckor. Enligt gällande
34206: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         lag kan studiestöd inte beviljas för studier som
34207: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      bedrivs vid medborgarinstitut. Undervisnings-
34208: dagsman Margareta Pietikäinen m.fl. underteck-       ministeriet är medvetet om att länsstyrelsernas
34209: nade spörsmål nr 232:                                ansträngningar att skaffa utbildningsperioder
34210:                                                      avsedda för utexaminerade från yrkesläroanstal-
34211:           Åmnar Regeringen omedelbart vidta          ter också vid medborgarinstituten i många fall
34212:        åtgärder som redan denna sommar gör           har strandat på frågan om de studerandes studie-
34213:        det möjligt för nyutexaminerade arbets-       stöd. Vid ministeriet bereddes därför den lagänd-
34214:        lösa unga att delta i utbildning som          ring som behövdes. Regeringens proposition tili
34215:        ordnas av medborgar- och arbetarinsti-        riksdagen med förslag tili lag om ändring av
34216:        tuten utan att de därmed går miste om         lagen om studiestöd har redan avlåtits. Enligt
34217:        både utkomstskydd för arbetslösa och          den kan studiestöd beviljas också för heltidsstu-
34218:        studiestöd?                                   dier vid medborgarinstitut som pågår minst åtta
34219:                                                      veckor. Avsikten är att det nya stadgandet skall
34220:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kunna tiliämpas på studiestöd som beviljas un-
34221: anföra följande:                                     der det studieår som inleds den 1 juli 1993.
34222:                                                         Länsstyrelserna har också vidtagit åtgärder
34223:    Från ingången av 1993 trädde lagen om änd-        för att dra nytta av de utbildningsmöjligheter
34224: ring av 31 c § och temporär ändring av 31 d §        som medborgarinstituten erbjuder. De utbild-
34225: lagen om yrkesläroanstalter (1686/92) i kraft.       ningsperioder som skaffas av medborgarinstitut-
34226: Enligt 31 d §, som skall tillämpas temporärt på      en har delvis flyttats så att de ordnas på kvällstid,
34227: utbildning som inleds 1993, kan de statliga          varvid de studerande som tar utkomstskydd för
34228: undervisningsmyndigheterna enligt det anslag         arbetslösa bibehåller sin arbetslöshetsförmån.
34229: som anvisats i statsbudgeten köpa utbildning av         För att utbildningsperiodema i sin helhet
34230: yrkesläroanstalter eller andra läroanstalter som     skall kunna ordnas i planerad omfattning har
34231: står under offentlig tillsyn. Denna temporära        länsstyrelsema flyttat en del av de utbildningspe-
34232: ändring av lagen gav undervisningsmyndigheter-       rioder som enligt planerna skulle ha skaffats av
34233: na möjlighet att köpa utbildning förutom av          medborgarinstituten tili sådana läroanstaltsfor-
34234: yrkesläroanstalterna också bl. a. av medborgar-      mer i vilka det för närvarande är möjligt att få
34235: instituten. 1 köpverksamheten ingår enligt stats-    studiestöd för studierna.
34236: budgeten för 1993 språk-, företagar-, datatek-          Undervisningsministeriet finner det ytterst
34237: nik-, internationaliserings- och motsvarande ut-     viktigt att de sätt som står tili buds utnyttjas
34238: bildningsperioder avsedda bl. a. för utexamine-      effektivt i syfte att lindra det svåra sysselsätt-
34239: rade från yrkesläroanstalterna motsvarande           ningsläget. Ministeriet och förvaltningen under
34240: 6 500 utbildningsplatser. Undervisningsministe-      den har söijt för att de utbildningsperioder som
34241: riet har fördelat de anslag som beviljats för        är avsedda för dem som utexamineras från
34242: köpverksamheten tili länsstyrelsernas disposi-       yrkesläroanstalterna har kunnat och kan ordnas
34243: tion.                                                i planerad omfattning med utnyttjande av de
34244:    Enligt 2 § lagen om studiestöd (28/72) beviljas   möjligheter som de olika läroanstaltsformerna
34245: studiestöd för närvarande för sådana studier vid     erbjuder.
34246: gymnasier, folkhögskolor eller yrkesläroanstal-
34247: 
34248:      Helsingfors den 1 juni 1993
34249: 
34250:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
34251:                                                    1993 vp
34252: 
34253: Kirjallinen kysymys 233
34254: 
34255: 
34256: 
34257: 
34258:                                      Vähänäkki: Neste Oy -konsernin suunnitelmista irtisanoa henkilös-
34259:                                         töään
34260: 
34261: 
34262:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34263: 
34264:     Allekirjoittaneelle kantautuneiden tietojen          asukkaan Haminan kaupungissa ja sen lähiseu-
34265: mukaan aikoo valtionyhtiö Neste Oy -konserni,            duilla merkitsisivät irtisanomiset toteutuessaan
34266: siis Neste Oy tytäryhtiöineen, irtisanoa henkilös-       huomattavaa verotulojen menetystä ja inhimil-
34267: töään tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä               listä hätää asianomaisten perheissä.
34268: 1 300, mihin lukuun sisältyy työntekijöitä ja                Mikäli ko. konsernin noin 2 miljardin tappio
34269: huomattavassa määrässä myös toimihenkilöitä              viime vuodelta, josta tappiosta noin 900 miljoo-
34270: toimistoissa, laboratorioissa ym. Irtisanottavista       naa lienee ns. finanssitappiota, johtuen mm.
34271: työskentelee noin puolet Suomessa, toinen puoli          kurssitappioista, on syynä irtisanomisiin, olisi
34272: ulkomailla olevissa konsernin laitoksissa.               asianmukaisempaa, että irtisanomiset painottui-
34273:     Suunnitelmaa on pidettävä käsittämättömänä           sivat konsernin ulkomailla sijaitseviin laitoksiin.
34274: ottaen huomioon vientiteollisuudessa jo orasta-          Eräissä tapauksissa osa niissä työskentelevistä
34275: van vilkastumisen ja sen, että maamme laman              voidaan korvata parantunein teknillisin menetel-
34276: voittamiseksi on ulkomaisen velan vähentämi-             min kotimaasta käsin.
34277: nen oleellisessa asemassa. Mikäli Neste Oy                   Valtionyhtiöitä aikanaan perustettaessa oli
34278: -konserni esiin tuodulla tavalla luopuisi suuresta       yhtenä liikkeellepanevana ajatuksena, että ne
34279: määrästä hyvin koulutettua henkilöstöään, tulisi         huonoina työllisyysaikoina, kuten nyt, mahdolli-
34280: asiasta korvaamattomia vahinkoja viennin taas            simman pitkälle yksityisiin yhtiöihin verrattuna
34281: päästessä vauhtiin. Irtisanomisista syntyvät kus-        pidättäytyisivät irtisanomisista. Tästä periaat-
34282: tannussäästöt eivät sitä paitsi toisi oleellisia sääs-   teesta on erityisesti tämän laman ja tämän halli-
34283: töjä konsernin talouteen.                                tuksen aikana kohtuuttomasti luovuttu.
34284:     Esimerkkitapauksena mainitsen ko. konser-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34285: nin Haminan kaupungissa toimivan tytäryhtiön             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34286: Neste Resins Oy:n, jonka henkilöstön luku oli            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34287: vuoden 1992 lopussa 129. Suunnitelmien mu-               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34288: kaan aiotaan ko. henkilöstöä vähentää kahden
34289: vuoden aikana 18-25:llä, joukossa sekä työnte-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34290: kijöitä että toimihenkilöitä. Pieneen yhtiöön                   ryhtyä valtionyhtiöiden yleensä ja tässä
34291: kohdistuu noin 20 %:n henkilöstövähennys,                       tapauksessa erityisesti Neste Oy -konser-
34292: vaikka vähennysprosentti koko konsernissa on                    nin suunnittelemien laajamittaisten jouk-
34293: keskimäärin 10%. Vielä mainittakoon, että ky-                   koirtisanomisten estämiseksi ja tällä ta-
34294: seisen tytäryhtiön operatiivinen tulos on näinä                 valla valtionyhtiöiden alkuperäisten pe-
34295: aikoinakin ollut positiivinen. Runsaan 10 000                   rusperiaatteiden toteuttamiseksi?
34296: 
34297:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
34298: 
34299:                                               Matti Vähänäkki
34300: 
34301: 
34302: 
34303: 
34304: 230032J
34305: 2                                        1993 vp -     KK 233
34306: 
34307: 
34308: 
34309: 
34310:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34311: 
34312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           - investointitoiminnan voimakas supista-
34313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         minen
34314: olette 23 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-          - kiinteiden kustannusten karsinta
34315: jeenne n:o 611 ohella toimittanut valtioneuvos-          - henkilöstökulujen karsinta.
34316: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja              Neste-konserni joutuu toimintamahdolli-
34317: Matti Vähänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysy-       suuksiensa turvaamiseksi sekä toteuttamaan sel-
34318: myksen n:o 233:                                       laisia toimenpiteitä, jotka parantavat yhtiön
34319:                                                       vuonna 1992 heikentynyttä rahoitusasemaa, että
34320:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        karsimaan kulujaan, myös henkilökuluja. Vii-
34321:        ryhtyä valtionyhtiöiden yleensä ja tässä       meksi mainittua ei ole mahdollista toteuttaa
34322:        tapauksessa erityisesti Neste Oy -konser-      pelkästään henkilökunnan luonnollisen poistu-
34323:        nin suunnittelemien laajamittaistenjouk-       man puitteissa, vaan konserni joutunee turvau-
34324:        koirtisanomisten estämiseksi ja tällä ta-      tumaan myös irtisanomisiin. Supistukset on tar-
34325:        valla valtionyhtiöiden alkuperäisten pe-       koitus kohdistaa kaikkiin henkilöstöryhmiin ja
34326:        rusperiaatteiden toteuttamiseksi?              toimipaikkoihin tasapuolisesti. Asiasta on käyn-
34327:                                                       nistetty neuvottelut henkilökunnan kanssa.
34328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kun valtionyhtiöt toimivat kilpailluilla mark-
34329: vasti seuraavaa:                                      kinoilla niin Suomessa kuin muuallakin, ei val-
34330:                                                       tiolla ole mahdollisuuksia omistajana kieltää
34331:    Neste-konsernin vuoden 1992 tilinpäätös            yhtiöiltä toimenpiteitä, jotka nähdään välttämät-
34332: osoittaa 2 217 miljoonan markan tappiota. Kon-        tömiksi yhtiöiden olemassaolon turvaamiseksi.
34333: sernin päätoimialat ovat erittäin kilpaillut, ja         Valtio ei nykyisessä rahoitustilanteessa voi
34334: juuri tällä hetkellä niiden yhteinen vallitseva       sijoittaa yhtiöihinsä uutta osakepääomaa siinä
34335: piirre on ylitarjontatilanne ja erittäin alhainen     määrin kuin niiden toiminnan kehittäminen
34336: hintataso. Nesteen ohella myös monet sen mer-         edellyttäisi. Yksityisen pääoman saaminen puo-
34337: kittävistä kilpailijoista kirjasivat vuodelta 1992    lestaan on mahdollista vain, mikäli yhtiöt toimi-
34338: tappiollisen tuloksen, ja ovat käynnistäneet eri-     vat menestyksellisesti ja tuottavat voittoa, jolloin
34339: laisia toimenpiteitä kustannustensa karsimiseksi.     yhtiöt ovat pakotettuja kaikin käytettävissä ole-
34340: Tälläisessa tilanteessa myös Nesteen on- kun          vin keinoin pyrkimään kannattavaan toimin-
34341: myynnin lisäämiseen on vain rajallisia mahdolli-      taan, jotta ne myös tulevaisuudessa voisivat
34342: suuksia- karsittava olemassaolonsa turvaami-          toimia ja tarjota työpaikkoja ja toimeentuloa.
34343: seksi kustannuksiaan. Neste Oy on käynnistänyt        Valtionyhtiöillä ei nykytilanteessa ole käytettä-
34344: monipuolisen tervehdyttämisohjelman, johon            vissään mitään ylimääräisiä reservejä tai keinoja,
34345: kuuluu                                                vaan ne joutuvat toimimaan samojen periaattei-
34346:          ydinliiketoimintoihin kuulumattoman          den ja toimintasääntöjen mukaan kuin yksityi-
34347: omaisuuden ja liiketoimintojen myynti                 setkin yritykset.
34348: 
34349:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
34350: 
34351:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
34352:                                           1993 vp -      KK 233                                         3
34353: 
34354: 
34355: 
34356: 
34357:                                      T!ll Riksdagens Herr Talman
34358: 
34359:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 -en kraftig reduktion av investeringarna
34360: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr              - gallring av fasta kostnader
34361: 611 av den 23 april 1993 till vederbörande                  - nedskärning av personalutgifter.
34362: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             För att trygga sina verksamhetsmöjligheter
34363: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade                   måste Nestekoncernen både tillgripa sådana åt-
34364: spörsmål nr 233:                                        gärder som förbättrar dess finansiella ställning,
34365:                                                         som försvagades 1992, och skära ned sina utgif-
34366:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         ter- även personalutgifterna. I det sistnämnda
34367:        sikt att vidta för att förhindra de omfat-       fallet räcker inte enbart den naturliga avgången,
34368:        tande massuppsägningar som statsbolag i          utan koncernen torde bli tvungen att ta till
34369:        allmänhet och i det här fallet särskilt          uppsägningar. Avsikten är att indragningarna
34370:        Neste-koncernen planerar och för att på          skall fördelas rättvist mellan alla personalgrup-
34371:        så sätt förverkliga de ursprungliga grund-       per och verksamhetsställen. Förhandlingar med
34372:        principerna för statsbolag?                      personalen har inletts i frågan.
34373:                                                             Då statsbolagen är verksamma på en kon-
34374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kurrensutsatt marknad både i Finland och på
34375: anföra följande:                                        annat håll, har staten som ägare inga möjlighe-
34376:                                                         ter att förbjuda bolagen att vidta åtgärder som
34377:     Neste-koncernens bokslut för 1992 uppvisar          anses nödvändiga för att trygga bolagens exis-
34378: en förlust på 2 217 milj. mk. Konkurrensen inom         tens.
34379: koncernens huvudsakliga branscher är hård, och              Staten kan inte i den nuvarande finansiella
34380: i detta nu är det gemensamma dominerande                situationen placera så mycket nytt aktiekapital i
34381: inslaget i dessa överutbud och en mycket låg            sina bolag som en utveckling av verksamheten
34382: prisnivå. Utöver Neste bokförde många av dess           förutsätter. Privat kapital kan bara fås om bola-
34383: betydande konkurrenter en förlust 1992, och de          gen är framgångsrika i sin verksamhet och går
34384: har vidtagit olika åtgärder för att gallra i sina       med vinst, och de är därför tvungna att med alla
34385: kostnader. I ett sådant här läge måste också            till buds stående medel försöka göra verksamhe-
34386: Neste - då möjligheterna att öka försäljningen          ten lönsam, så att de också i framtiden kan vara
34387: är begränsade - skära ned kostnaderna för att           verksamma och erbjuda arbetsplatser och ut-
34388: trygga sin existens. Neste Oy har startat ett           komst. Statsbolagen har i dagens läge inga extra
34389: mångsidigt saneringsprogram, som inbegriper             reserver eller medel till sitt förfogande, utan de
34390:     - försäljning av egendom som inte anknyter          måste följa samma principer och regler som de
34391: till de centrala affärsaktiviteterna och försäljning    privata företagen.
34392: av affärsaktiviteter
34393: 
34394:      Helsingfors den 27 maj 1993
34395: 
34396:                                                        Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
34397:                                                  1993vp
34398: 
34399: Kirjallinen kysymys 234
34400: 
34401: 
34402: 
34403: 
34404:                                     Aittoniemi: Suunnitelmista lakkauttaa Tampereen yliopiston lääke-
34405:                                         tieteellinen tiedekunta
34406: 
34407: 
34408:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34409: 
34410:    Hallitus suunnittelee korkeakouluneuvoston             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34411: esityön pohjalta Tampereen yliopiston lääke-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34412: tieteellisen tiedekunnan lakkauttamista. Tällä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34413: hetkellä ei ole tarkoin tiedossa, onko suunnitel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34414: missa lakkauttaa koko tiedekunta lyhyellä aika-
34415: välillä vai siten, että tiedekunnassa opiskelunsa                 Onko Hallitus ottanut huomioon har-
34416: aloittaneet voisivat saattaa opiskelunsa siellä                kitessaan Tampereen yliopiston lääketie-
34417: loppuun. Kysymys olisi tällöin niin sanotusta                  teellisen tiedekunnan lopettamista ns.
34418: alasajosta.                                                    alasajon kautta, jolloin opintonsa aloit-
34419:     Jos tiedekunta lopetetaan alasajon kautta,                 taneet suorittaisivat ne loppuun, että hei-
34420: siitä on se seuraus, että siellä opintonsa loppuun             dän loppututkintonsa arvo todennäköi-
34421: saattaneilla ja valmistuneilla lääkäreillä ei katso-           sesti vesittyy lopetettavan tiedekunnan
34422: ta olevan samaa ammattipätevyyttä kuin muista                  opetuksen tason laskemisen tai ainakin
34423: tiedekunnista valmistuneilla. Alasajon kohteena                sen arvostuksen tason laskemisen myötä
34424: olevan tiedekunnan opetus katsotaan toisarvoi-                 ja opiskelijat asetetaan näin eriarvoiseen
34425: seksi. Loppututkinnon suorittaneet ovat tällöin                asemaan maan muissa oppilaitoksissa
34426: toisen luokan lääkäreitä.                                      opiskeleviin nähden?
34427: 
34428:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
34429:                                              Sulo Aittoniemi
34430: 
34431: 
34432: 
34433: 
34434: 230032J
34435: 2                                        1993 vp -   KK 234
34436: 
34437: 
34438: 
34439: 
34440:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34441: 
34442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtioneuvosto asettaa korkeakouluille tut-
34443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kintotavoitteet Uusien opiskelijoiden määrästä
34444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päättäminen kuuluu korkeakoulujen toimival-
34445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       taan. Edellä mainituista yliopistoista saatujen
34446: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tietojen mukaan tarkoitus on, että uusien opiske-
34447: n:o 234:                                             lijoiden määrää supistetaan vuonna 1993 työryh-
34448:                                                      män kannan mukaisesti.
34449:           Onko Hallitus ottanut huomioon har-            Korkeakouluneuvosto esitti 8.4.1993 opetus-
34450:        kitessaan Tampereen yliopiston lääketie-      ministeriölle, että lääketieteen alan koulutus-
34451:        teellisen tiedekunnan lopettamista ns.        yksikköjen määräksi tulisi neljä kansainväli-
34452:        alasajon kautta, jolloin opintonsa aloit-     sen huipputason tutkimus-, koulutus- ja kehit-
34453:        taneet suorittaisivat ne loppuun, että hei-   tämisyksikköä, joiden sijoituspaikkoina olisi-
34454:        dän loppututkintonsa arvo todennäköi-         vat Helsingin, Kuopion, Oulun ja Turun yliopis-
34455:        sesti vesittyy lopetettavan tiedekunnan       tot.
34456:        opetuksen tason laskemisen tai ainakin            Opetusministeriössä on valmisteltu ehdotus
34457:        sen arvostuksen tason laskemisen myötä        valtioneuvoston vuosille 1991-1996 hyväksy-
34458:        ja opiskelijat asetetaan näin eriarvoiseen    män koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-
34459:        asemaan maan muissa oppilaitoksissa           van tutkimuksen kehittämissuunnitelman tarkis-
34460:        opiskeleviin nähden?                          tamisesta. Sen piiriin kuuluvat myös lääketieteel-
34461:                                                      liseen koulutukseen tarvittavat muutokset. Tar-
34462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koitus on, että asia esitellään lähiaikoina valtio-
34463: vasti seuraavaa:                                     neuvostolle.
34464:                                                          Edellä esitetystä ilmenee, että lääketieteellisen
34465:    Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja           koulutuksen voimavaroja voidaan vähentää
34466: Turun yliopistot ovat ottaneet lääketieteen lisen-   merkittävästi. Vaihtoehdot tämän vähennyksen
34467: siaatin tutkintoonjohtavaan koulutukseen viime       kohdentamiseksi on kuitenkin selvitettävä. Tä-
34468: vuosina noin 500 uutta opiskelijaa. Sosiaali- ja     män selvitystyön piiriin kuuluu myös mahdolli-
34469: terveysministeriön asettama Lääkärityövoiman         nen tiedekuntien määrän vähentäminen ja sen
34470: laskentatyöryhmä III suositti 5.4.1993 päivätys-     toteuttamistapa.
34471: sä muistiossaan aloituspaikkamääräksi 350 vuo-           Hallitus harkitsee vaihtoehtoja ja niiden to-
34472: teen 1999 saakka (Työryhmämuistio 1993:4 So-         teuttamista vasta selvitystyön perusteella.
34473: siaali- ja terveysministeriö).
34474: 
34475:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1993
34476: 
34477:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
34478:                                           1993 vp -   KK 234                                           3
34479: 
34480: 
34481: 
34482: 
34483:                                      Tili Riksdagens Her~ Talman
34484: 
34485:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbetsgrupp 1993:4 Social- och hälsovårdsmi-
34486: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          nisteriet).
34487: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Statsrådet uppställer examensmål för högsko-
34488: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          lorna. Att besluta om antalet nya studerande hör
34489: mål nr 234:                                           tili högskolornas befogenheter. Enligt uppgifter
34490:                                                       från de ovan nämnda universiteten är avsikten
34491:            Har Regeringen då deh överväger att        att skära ned antalet nya studerande 1993 i
34492:        dra in medicinska fakulteten vid Tam-          enlighet med arbetsgruppens ståndpunkt.
34493:        merfors universitet genom s.k. nedkör-             Högskolerådet föreslog 8.4.1993 för undervis-
34494:        ning, varvid de som påbörjat studier           ningsministeriet att utbildningsenheter inom
34495:        slutför dem, tagit i betraktande att värdet    medicin skall bestå av fyra forsknings-, utbild-
34496:        av deras slutexamen troligtvis urvattnas       nings- och utvecklingsenheter på högsta interna-
34497:        tili följd av att nivån på undervisningen      tionella nivå som skall vara pla~erade vid Helsing-
34498:        vid den indragningshotade fakulteten           fors, Kuopio, Uleåborgs och Abo universitet.
34499:        sjunker eller åtminstone dess status sjun-         Vid undervisningsministeriet har man berett
34500:        ker och att de studerande därigenom            ett förslag tili justering av den av statsrådet
34501:        försätts i en ojämlik ställning i förhållan-   godkända planen för utveckling av utbildningen
34502:        de tili landets övriga läroanstalter?          och av forskningen vid högskolorna för åren
34503:                                                       1991-1996. Också de ändringar som är nödvän-
34504:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         diga inom den medicinska utbildningen berörs
34505: anföra följande:                                      av justeringen. A vsikten är att ärendet skall
34506:                                                       föredras för statsrådet under den närmaste tiden.
34507:    Helsingfors, Kuopio, Uleåborgs, Tammerfors             Av det ovan anförda framgår att resurserna
34508: och Åbo universitet har under de senaste åren         för den medicinska utbildningen kan minskas
34509: tagit in omkring 500 nya studerande tili utbild-      betydligt. Alternativen då det gäller nedskär-
34510: ning som leder tili medicine licentiatexamen.         ningen bör dock utredas. Detta utredningsarbete
34511: Den av social- och hälsovårdsministeriet tilisatta    omfattar också en eventuell minskning av antalet
34512: Arbetsgruppen för beräkning av läkararbets-           fakulteter och hur detta skall realiseras.
34513: kraften III rekommenderade i sin promemoria               Regeringen kommer att granska alternativen
34514: av 5.4.1993 att antalet nybörjarplatser skall vara    och sätten för att genomföra dem utgående från
34515: 350 ända fram tili år 1999 (Promemoria av en          utredningsarbetet.
34516: 
34517:      Helsingfors den 19 maj 1993
34518: 
34519:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
34520:                                               1993 vp
34521: 
34522: Kirjallinen kysymys 235
34523: 
34524: 
34525: 
34526: 
34527:                                  Kallis: Verovapaidenostosten kuljettamisesta tilauslennoilla
34528: 
34529: 
34530: 
34531:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34532: 
34533:     Tilauslennoilla on käytössä järjestelmä, joka   kansainväliset sopimukset vaativat verottoman
34534: antaa matkustajalle mahdollisuuden tilata vero-     ostoksen kuljettamista rajan yli. Kuitenkin len-
34535: vapaat ostoksensa jo matkaa varatessaan. Käy-       tomatkustajien tapauksessa olennaista on se,
34536: tännössä ostokset ovat lähinnä hajuvesiä ja alko-   että matkustaja siirtyy maasta toiseen eikä se,
34537: holijuomia. Julkisuudessa olleiden tietojen mu-     että juomat siirtyvät. Ostokset pitäisi voida luo-
34538: kaan tällaisia tilauksia on nykyisin noin 18 000    vuttaa matkustajille määränpäässä ja sallia tax-
34539: kuukaudessa. Ostoskassit toimitetaan matkusta-      free-myynti saapuville matkustajille.
34540: jan istuinpaikalle sekä meno- että tulomatkan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34541: alkaessa.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34542:     Käytännössä tällainen menettely on johtanut     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34543: siihen, että tonneittain alkoholijuomia lennäte-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34544: tään edestakaisin. Jo yhdessä DC 10:ssä saattaa
34545: olla 1,5 tonnia ostoksia. Se lisää polttoaineen               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34546: kulutusta ja polttoainekuluja. Ko. ostokset ovat           ryhtyä, jotta verovapaiden ostosten edes-
34547: myös herkästi palavia nesteitä, mikä aiheuttaa             takaisin lennättäminen tilauslennoilla
34548:  riskin. Tällaisessa käytännössä ei ole mitään             saadaan loppumaan?
34549: järkeä, mutta viranomaiset vetoavat siihen, että
34550:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
34551:                                            Bjarne Kallis
34552: 
34553: 
34554: 
34555: 
34556:  230032J
34557: 2                                        1993 vp -   KK 235
34558: 
34559: 
34560: 
34561: 
34562:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34563: 
34564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oikeuksien määriinkin sovelletaan kansainväli-
34565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesti sovittuja normeja.
34566: olette 23 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-         Puuttumatta lähemmin alkoholijuomien ve-
34567: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rottoman myynnin perusteisiin voidaan todeta,
34568: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Bjarne Kal-       että valtiontaloudellisesti tarkasteltuna nykyinen
34569: liksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      kansainvälisesti sovittu verottomien tuomisoi-
34570: 235:                                                 keuksien käytäntö merkitsee valtiolle huomatta-
34571:                                                      via verotulojen menetyksiä. On arvioitu, että
34572:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       noin 5-10 prosenttia alkoholin kokonaiskulu-
34573:        ryhtyä, jotta verovapaiden ostosten edes-     tuksesta on verottomista myymälöistä ostettuja
34574:        takaisin lennättäminen tilauslennoilla        alkoholijuomia. Suuruusluokaltaan tämä mer-
34575:        saadaan loppumaan?                            kitsee yli 0,5--1,0 miljardin markan vuotuista
34576:                                                      tulonmenetystä valtiolle verrattuna tilanteeseen,
34577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jossa alkoholijuomat hankittaisiin verollisina
34578: vasti seuraavaa:                                     kotimaasta. Kysymyksessä tarkoitetut lentorah-
34579:                                                      dit ovat suuruusluokaltaan suhteellisen vähäiset
34580:    Tullilain 30 §:n 1 momentissa on säädetty, että   näihin menetyksiin verrattuna. Valtiontaloudel-
34581: verottomien tavaroiden myymälä on lentoken-          lisesti ja kansantaloudellisesti olisi tarkoituksen-
34582: tällä tullivalvonnassa oleva myyntipaikka, josta     mukaisinta luopua verottomasta myynnistä ko-
34583: ulkomaalle matkustavallevoidaan myydä verot-         konaan.
34584: tomia alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita.             Todettakoon, että Euroopan yhteisöt on teh-
34585: Pykälän 2 momentin mukaan asetuksella voi-           nyt päätöksen luopua nykyisestä verottomasta
34586: daan säätää, että myymälässä saadaan myydä           myynnistä yhteisön välisessä matkustajaliiken-
34587: myös muita tavaroita. Näitä tavaroita ovat tulli-    teessä vuonna 1999. Kolmansiin maihin nähden
34588: asetuksen mukaan nykyään suklaa- ja makeis-          veroton myynti kuitenkin säilyy nykyisellään.
34589: tuotteet, hajustevalmisteet sekä kosmeettiset ja     Verottomuutta koskevat periaatteet ovat Euroo-
34590: toalettivalmisteet. Lisäksi asetuksessa on säädet-   pan yhteisöissä samat kuin Suomessa. Vienti on
34591: ty, että henkilölle, joka ei asu Suomessa, Ruot-     verotonta ja tuonnin osalta voidaan sallia verot-
34592: sissa, Norjassa tai Tanskassa, saadaan myydä         tomuus matkustajatuomisille.
34593: muitakin kuin edellä mainittuja tuotteita verot-         Suomalaisen lentoyhtiön uuden palvelumuo-
34594: ta, ei kuitenkaan elintarvikkeita.                   don tavoitteet ovat ensisijaisesti liiketaloudelli-
34595:    Tullilain ja -asetuksen säännökset noudatta-      set. Tarkoituksena on varmistaa se, että matkus-
34596: vat kansainvälistä käytäntöä, josta on sovittu       tajat tuovat maahan kyseiseltä yritykseltä eikä
34597: Tulliyhteistyöneuvostossa. Neuvoston hyväksy-        muualta ostettuja alkoholijuomia. Taloudellisia
34598: mä suositus verottomista myymälöistä rajoittaa       laskelmia tehdessään lentoyhtiö on ottanut huo-
34599: myynnin vain ulkomaille lähteville matkustajille.    mioon edestakaisesta rahdista aiheutuvat kus-
34600: Neuvostossa on ollut esillä kysymys nykyisen         tannukset ja katsonut uuden palvelumuodon
34601: käytännön muuttamisesta, mutta neuvosto on           taloudellisesti kannattavaksi. Lentoyhtiön kan-
34602: katsonut, että jäsenmaiden ei tule muuttaa ny-       nalta edestakainen kuljettaminen on luonnolli-
34603: kyistä käytäntöä. Nykyisin verottornissa myy-        sesti lisäkustannus, joka lennon kokonaiskus-
34604: mälöissä noudatetaankin kansainvälisesti lähes       tannuksiin nähden on kuitenkin suhteellisen vä-
34605: yhtenäisesti käytäntöä, jonka mukaan vienti-         häinen.
34606: myynti on vientimaassa verotonta ja kulutusve-          Kuten edellä on todettu, nykyinen verotto-
34607: rot on perittävä kulutusmaassa.                      mien tavaroiden myyntijärjestelmä perustuu
34608:    Tuonnin yhteydessä kannettavien kulutusve-        kansainvälisesti noudatettuun käytäntöön ja
34609: rojen osalta tuontimaat voivat myöntää ns. mat-      kansainvälisiin sopimuksiin. Yksipuolisten muu-
34610: kustajatuomisille verottomuuden haluamassaan         tosten tekeminen erityisesti nykyisessä tilantees-
34611: laajuudessa. Käytännössä verottomien tuomis-         sa, jossa kansainvälistä kauppaa ja matkustaja-
34612:                                         1993 vp -   KK 235                                         3
34613: 
34614: liikennettä koskevia säännöksiä pyritään entises-   ränpäässä, on hallitus valmis omalta osaltaan
34615: tään yhtenäistämään, ei ole tällä hetkellä ajan-    suosittelemaan tällaisen käytännön soveltamista
34616: kohtainen. Mikäli kansainvälisesti voidaan kui-     myös Suomessa. Tähän mennessä tällaisesta
34617: tenkin sopia matkustajatuomisia koskevien           muutoksesta ei kuitenkaan ole voitu kansainvä-
34618: säännösten yhtenäistämisestä siten, että verova-    lisesti sopia.
34619: paat ostot ovat mahdollisia myös matkan mää-
34620:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
34621:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34622: 4                                         1993 vp -   KK 235
34623: 
34624: 
34625: 
34626: 
34627:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34628: 
34629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på den mängd av skattefria hemkomstgåvor som
34630: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        en resande har rätt att ha med sig.
34631: den 23 april 1993 till vederbörande medlem av            Utan att närmare gå in på grundema för den
34632: statsrådet översänt följande av riksdagsman           skattefria försäljningen av alkoholdrycker kan
34633: Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr 235:          det framhållas att gällande intemationell praxis
34634:                                                       i fråga om rätten att medföra skattefria hem-
34635:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        komstgåvor från statsekonomisk synpunkt inne-
34636:        ta för att få slut på transporten av skat-     bär ett betydande bortfall av skatteinkomster för
34637:        tefria uppköp av och an under charter-         staten. Enligt uppskattning består totalkonsum-
34638:        flygningama?                                   tionen av alkohoi till ca 5-10 % av sådana
34639:                                                       alkoholdrycker som köpts i skattefria butiker.
34640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Detta innebär ett årligt inkomstbortfall för sta-
34641: anföra följande:                                      ten om ca 0,5-1,0 mrd. mk jämfört med att
34642:                                                       alkoholdryckema skulle köpas som skattebelag-
34643:     1 30 § 1 mom. tullagen stadgas att en skatte-     da varor i hemlandet. De flygfrakter som avses i
34644: fri butik är ett försäljningsställe under tullöver-   spörsmålet är tämligen låga jämfört med de
34645: vakning på en flygplats, där obeskattade alko-        nämnda förlustema. Ur statsekonomisk och
34646: holdrycker coh tobaksprodukter kan säljas till        samhällsekonomisk synvinkel kunde det vara
34647: resande till utlandet. Enligt paragrafens 2           motiverat att helt slopa den skattefria försälj-
34648: mom. kan genom förordning stadgas att även            ningen.
34649: andra än i 1 mom. nämnda varor får säljas i              Det kan konstateras att Europeiska gemen-
34650: en skattefri butik. Sådana varor är enligt tull-      skapema har fattat ett beslut om att slopa den
34651: förordningen numera choklad- och konfektyr-           nuvarande skattefria försäljningen i den intema
34652: varor, parfymer, kosmetiska preparat och toa-         passagerartrafiken 1999. 1 fråga om tredje land
34653: lettmedel. 1 förordningen stadgas dessutom att        bibehålls den skattefria försäljningen däremot
34654: till en person som inte är bosatt i Finland,          oförändrad. lnom Europeiska gemenskapema
34655: Norge, Sverige eller Danmark får skattefritt          är skattefrihetsprincipema desamma som i Fin-
34656: säljas även andra än ovan nämnda varor, dock          land. Exporten är skattefri och i fråga om
34657: inte livsmedel.                                       importen kan skattefrihet tillåtas för passagerar-
34658:     Stadgandena i tullagen och tullförordningen       nas hemkomstgåvor.
34659: följer intemationell praxis, om viiken har över-         Det finländska flygbolagets nya serviceform
34660: enskommits i tullsamarbetsrådet. Den rekom-           har främst företagsekonomiska mål. A vsikten är
34661: mendation som rådet godkänt gällande skatte-          att säkerställa att passagerama för in alkohol-
34662: fria butiker begränsar försäljningen endast till      drycker som köpts hos ifrågavarande företag
34663: resande till utlandet. Rådet har dryftat frågan       och inte på annat håll. 1 sina kalkyler har
34664: om en ändring av gällande praxis, men har ansett      flygbolaget beaktat kostnadema för frakten av
34665: att medlemsländema inte skall ändra den. 1 de         och an och anser att den nya serviceformen är
34666: skattefria butikema tillämpas för närvarande          ekonomiskt lönsam. För flygbolaget innebär
34667: nästan genomgående sådan intemationell praxis,        transporten av och an givetvis merkostnader,
34668: att exportförsäljningen inte beskattas i export-      men de är relativt små jämfört med totalkostna-
34669: landet och att konsumtionsskattema skall upp-         dema för flygningen.
34670: bäras i konsumtionslandet.                               Enligt vad som konstaterats ovan baserar sig
34671:     1 fråga om konsumtionsskatter som uppbärs i       systemet med försäljning av skattefria varor på
34672: samband med importen kan importländema he-            intemationell praxis och intemationella avtal.
34673: vilja skattefrihet för passageramas hemkomstgå-       Det är inte aktuellt att genomföra ensidiga
34674: vor så långt det anses nödvändigt. 1 praktiken        ändringar speciellt i den rådande situationen, då
34675: tillämpas intemationellt fastställda normer även      stadgandena om intemationell handel och passa-
34676:                                           1993 vp -   KK 235                                         5
34677: 
34678: gerartrafik i allt större omfattning förenhetligas.   är regeringen beredd att för egen del rekommen-
34679: Om man däremot genom en intemationell över-           dera en sådan praxis även i Finland. Tills vidare
34680: enskommelse kan avtala att de stadganden som          har man inte kunnat nå en intemationell över-
34681: gäller hemkomstgåvor skall förenhetligas, så att      enskommelse om en sådan ändring.
34682: skattefria uppköp kan göras även vid resmål«?t,
34683: 
34684:      Helsingforsden 26 maj 1993
34685: 
34686:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
34687:                                                1993 vp
34688: 
34689: Kirjallinen kysymys 236
34690: 
34691: 
34692: 
34693: 
34694:                                   Vihriälä ym.: Psykologin ammatin harjoittamista koskevan
34695:                                      lainsäädännön tarpeesta
34696: 
34697: 
34698:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34699: 
34700:    Potilasvahinkolaki (585/86) ja laki potilaan      mismenetelmät ovat lisäksi sellaisia, että palve-
34701: asemasta ja oikeuksista (785/92) edellyttävät ter-   luiden käyttäjän on vaikea arvioida käytettyjen
34702: veydenhuollon ammateissa toimivan henkilös-          menetelmien pätevyyttä. Näiden johdosta julki-
34703: tön aseman ja vastuun selkeää määrittämistä.         nen valvonta, jonka laillistaminen takaa, on
34704: Tänä päivänä ammatinhatjoittajien asema ja           välttämätöntä.
34705: vastuu on määritelty seuraavissa laeissa: laki          Psykologien laillistamista on esitetty usean
34706: lääkärintoimen harjoittamisesta (562/78), laki       toimikunnan ja työryhmän toimesta (mm. 1971,
34707: hammaslääkärintoimen hatjoittamisesta (563/           1973, 1983, 1988 ja 1991). Myös eduskunnan
34708: 78), laki sairaanhoitotoimen harjoittamisesta        apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota
34709: (554/62), laki hierojan toimen hatjoittamisesta      psykologien ammatinhatjoittamislain puuttumi-
34710: (1231145), laki optikon toi!J1en hatjoittamisesta    seen ja mm. valtioneuvostolle 15.9.1986 osoitta-
34711: (429/60), laki hammasteknikon toimen hatjoitta-      massaan kitjeessä kiirehtinyt psykologien laillis-
34712: misesta (1220/64) sekä laki proviisorintoimen ja     tamista.
34713: farmaseutintoimen harjoittamisesta (1275/87).           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
34714: Lisäksi apteekkareiden toiminnasta Säädetään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34715: lääkelaissa (395/87). Psykologit eivät kuulu lain-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34716: säädännön piiriin.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34717:    Psykologit tekevät terveydenhuollossa poti-
34718: lastyötä, jossa taitamaton tutkimus- tai hoitotoi-            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
34719: minta voi aiheuttaa potilaalle huomattavaa va-              psykologien laillistaminen toteutetaan
34720: hinkoa, mm. sairauden hoitamatta jäämisen,                  parhaillaan valmisteilla olevassa tervey-
34721: sairauden kroonistumisen, pysyvän työkyvyttö-               denhuollon ammatinhatjoittamislainsää-
34722: myyden tai äärimmäisessä tapauksessa potilaan               dännössä?
34723: kuolemisen. Psykologiset tutkimus- ja vaikutta-
34724: 
34725:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1993
34726: 
34727:           Jukka Vihriälä              Rose-Marie Björkenheim           Markku Laukkanen
34728: 
34729: 
34730: 
34731: 
34732: 2300321
34733: 2                                       1993 vp -    KK 236
34734: 
34735: 
34736: 
34737: 
34738:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34739: 
34740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mm. eduskunnan apulaisoikeusasiamies on
34741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kiinnittänyt huomiota psykologeja koskevan
34742: olette 24 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-     lainsäädännön puuttumiseen sosiaali- ja tervey-
34743: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    denhuollossa.
34744: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vihriälän ym.       Terveydenhuollon ammatinharjoittamistoi-
34745: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 236:       mikunta, jonka työ valmistui runsas vuosi sitten
34746:                                                     (Komiteanmietintö 1991:51), ehdotti, että ter-
34747:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     veydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädän-
34748:        psykologien laillistaminen toteutetaan       nön yhtenäistäminen toteutetaan säätämällä laki
34749:        parhaillaan valmisteilla olevassa tervey-    terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Laissa
34750:        denhuollon ammatinharjoittamislainsää-       säädettäisiin mm. terveydenhuollon ammatti-
34751:        dännössä?                                    henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä
34752:                                                     heihin kohdistuvasta ohjauksesta ja valvonnas-
34753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ta. Toimikuntajakoi terveydenhuollon ammatti-
34754: taen seuraavaa:                                     henkilöt laillistettuihin ja rekisteröityihin am-
34755:                                                     mattihenkilöihin. Toimikunnan ehdotuksen mu-
34756:    Terveydenhuollon ammatinharjoittamislain-        kaan laillistettavia ammattihenkilöitä olisivat
34757: säädäntö on syntynyt ja muotoutunut usean           mm. psykologit.
34758: vuosikymmenen aikana. Se on hajanainen ja              Terveydenhuollon ammatinharjoittamistoi-
34759: koostuu useista eri laeista, jotka myös sisällöl-   mikunnan työn ja siitä saatujen lausuntojen
34760: tään poikkeavat toisistaan. Lainsäädäntö ei         pohjalta valmistellaan sosiaali- ja terveysministe-
34761: myöskään koske kaikkia terveydenhuollossa toi-      riössä parhaillaan terveydenhuollon ammatin-
34762: mivia ammattiryhmiä. Psykologit ovat yksi täl-      harjoittamislainsäädännön kokonaisuudistusta.
34763: lainen ryhmä.                                       Lisäksi lainvalmistelutyössä tulevat otettaviksi
34764:    Terveydenhuollon ammatinharjoittajien re-        huomioon terveydenhuollon ammatinharjoitta-
34765: kisteröintijärjestelmää koskevia kysymyksiä on      mista koskevien EY-direktiivien merkitys, am-
34766: viime vuosina selvitetty useassa toimikunnassa ja   matinharjoittamislainsäädännön suhde vireillä
34767: työryhmässä. Viimeksi ne ovat olleet esillä ter-    olevaan arvonlisäverouudistukseen, tavoitteet
34768: veydenhuollon ammatinharjoittamistoimikun-          hallinnon keventämiseksi ja keskeisesti tervey-
34769: nassa, jonka tehtävänä oli mm. arvioida tervey-     denhuollon palvelujärjestelmän toimivuus.
34770: denhuollon ammatinharjoittajien laillistamisen         Edellä mainittu selvitys- ja valmistelutyö, saa-
34771: tai muun vastaavan hyväksynnän tarve ja se,         dut lausunnot sekä eri kannanotot antavat mer-
34772: minkälainen valvontajärjestelmä tämän tueksi        kittävästi viitteitä siihen suuntaan, että psykolo-
34773: tarvitaan, sekä tehdä ehdotus yhtenäiseksi ter-     git on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista ottaa
34774: veydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädän-        terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan
34775: nöksi.                                              lainsäädännön piiriin. Hallituksen esityksen
34776:    Selvittelytyössä on aina ollut esillä psykolo-   muotoon laadittu ehdotus laiksi terveydenhuol-
34777: gien asema terveydenhuollon palvelujärjestel-       lon ammattihenkilöistä valmistellaan sellaisella
34778: mässä sekä eri vaihtoehtoja ko. ammattiryh-         aikataululla, että se voidaan lähettää lausunnolle
34779: män ottamisesta terveydenhuollon ammatin-           alkukesästä.
34780: harjoittamislainsäädännön piiriin. Tähän men-           Kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esi-
34781: nessä selvittelytyö ei ole johtanut lainsäädän-     tys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi
34782: nöllisiin toimenpiteisiin. Selvittelytyön ohella    ensi syysistuntokaudella.
34783: 
34784:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
34785: 
34786:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
34787:                                              1993 vp -    KK 236                                          3
34788: 
34789: 
34790: 
34791: 
34792:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
34793: 
34794:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Kommissionen för utövning av yrken inom
34795: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            hälso- och sjukvården, vars arbete blev klart för
34796: den 24 april 1993 tili vederbörande medlem av             ett år sedan (Kommittebetänkande 1991:51),
34797: statsrådet översänt följande av riksdagsman               föreslog att lagstiftningen om utövande av yrken
34798: Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr 236:             inom hälso- och sjukvården skall förenhetligas
34799:                                                           genom en lag om yrkesutbildade personer inom
34800:           Ämnar Regeringen se tili att legitime-          hälso- och sjukvården. Enligt förslaget skall i
34801:        ringen av psykologer genomförs i den               lagen bl.a. stadgas om de rättigheter och skyldig-
34802:        under beredning varande lagstiftningen             heter som yrkesutbildade personer inom hälso-
34803:        om utövande av yrken inom hälso- och               och sjukvården har samt om den handledning
34804:        sjukvården?                                        och tillsyn de behöver. Kommissionen indelade
34805:                                                           de yrkesutbildade personeroa inom hälso- och
34806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             sjukvården i legitimerade och registrerade. En-
34807: anföra följande:                                          ligt kommissionens förslag är bl.a. psykologerna
34808:    Lagstiftningen om utövande av yrken inom               sådana yrkesutbildade personer som skalllegiti-
34809: hälso- och sjukvården har kommit tili och utfor-          meras.
34810: mats småningom under många årtionden. Den                    En totalreform av lagstiftningen om utövande
34811: ingår i många olika lagar som också innehålls-            av yrken inom hälso- och sjukvården är under
34812: mässigt avviker från varandra. Lagstiftningen             beredning i social- och hälsovårdsministeriet ut-
34813: gäller inte heller alla yrkesgrupper inom hälso-          gående från det arbete som kommissionen för
34814: och sjukvården. Bl.a. psykologerna är en sådan            utövning av yrken inom hälso- och sjukvården
34815: grupp.                                                    har utfört och de utlåtanden om arbetet som har
34816:     Frågor angående ett system för registrering av        erhållits. Vid beredningen av lagstiftningen skall
34817: yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-             också beaktas betydelsen av de EG-direktiv som
34818: vården har de senaste åren utretts av många               gäller utövande av yrken inom hälso- och sjuk-
34819: kommissioner och arbetsgrupper. Senast har de             vården, hur lagstiftningen om yrkesutövning
34820: behandlats av kommissionen för utövning av                förhåller sig tili den under beredning varande
34821: yrken inom hälso- och sjukvården, som hade till           mervärdesskattereformen och dessutom målen
34822: uppgift att bl.a. uppskatta behovet att legitimera        att förenkla förvaltningen och särskilt funktions-
34823: eller på annat sätt godkänna yrkesutbildade               dugligheten hos systemet med hälso- och sjuk-
34824: personer inom hälso- och sjukvården och reda ut           vårdsservice.
34825: hurdant tillsynssystem det behövs till stöd för              Såväl den nämnda utredningen och bered-
34826: detta. Dessutom skulle kommissionen överläm-              ningen som de erhållna utlåtandena samt opini-
34827:  na ett förslag tili en enhetlig lagstiftning om          onerna ger tydligt vid handen att det är nödvän-
34828:  utövning av yrken inom hälso- och sjukvården.            digt och ändamålsenligt att ta med psykologerna
34829:     Psykologernas ställning i systemet med hälso-         i lagstiftningen om yrkesutbildade personer
34830:  och sjukvårdsservice samt alternativa möjlighe-          inom hälso- och sjukvården. Enligt tidtabellen
34831:  ter att ta med yrkesgruppen i fråga i lagstiftning-      för beredningen av det förslag tilllag om yrkes-
34832:  en om utövande av yrken inom hälso- och                  utbildade personer inom hälso- och sjukvården
34833:  sjukvården har alltid aktualiserats i utrednings-        som överlämnas i form av en regeringsproposi-
34834:  arbetet. Hittills har utredningsarbetet inte lett till   tion, kommer förslaget att sändas på remiss på
34835:  lagstiftningsåtgärder. Utom att lagstiftningen           försommaren.
34836:  om psykologer har behandlats i utredningsarbe-              Avsikten är att regeringens proposition angå-
34837:  tet har bl.a. riksdagens biträdande justitieom-          ende totalreformen skall avlåtas tili riksdagen
34838:  budsman konstaterat att den saknas inom social-          under nästa höstsession.
34839:  och hälsovården.
34840:       Helsingfors den 25 maj 1993
34841: 
34842:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
34843:                                                   1993 vp
34844: 
34845: Kirjallinen kysymys 237
34846: 
34847: 
34848: 
34849: 
34850:                                     Lipponen: Maa- ja metsätalousministeriön henkilöstöresursseista
34851: 
34852: 
34853: 
34854:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34855: 
34856:     Maatilahallituksen lakkauttamiseen liittyen            Maa- ja metsätalousministeriöstä tuli maatila-
34857: lakkautettiin 34 virkaa, joista 21 oli avoimia, ja      hallituksen lakkauttamisen jälkeen jättiministe-
34858: lakkautuspalkalle asetettiin 12 virkaa maatila-         riö, jonka koko jo tätä ennen oli suhteeton
34859: hallituksesta ja yksi virka maaseudun piirihallin-      verrattuna muita elinkeinoja käsittelevään val-
34860: nosta. Irtisanomisia ei yhtä poikkeusta lukuun          tionhallintoon. Ministeriötasolle siirrettiin tehtä-
34861: ottamatta maatilahallituksen lakkauttamisen             viä, jotka eivät sinne kuulu. Toteutettu hallinto-
34862: yhteydessä toteutettu.                                  rakenne on ristiriidassa selvitysmies Pekka Oja-
34863:     Maa- ja metsätalousministeriö ei ole kyennyt        lan loppuraportin kanssa (valtion keskushallin-
34864: arvioimaan ministeriön tulevaisuuden resurssi-          non toimivallan jaon ja tehtävärakenteen muut-
34865: tarvetta perustellen tätä sillä, että integraatioteh-   tamisesta sekä keskushallinnon supistamisesta).
34866: tävät kasvavat EY-neuvottelujen ja mahdollisen          Koska myös maa- ja metsätalousministeriö siir-
34867: EY-jäsenyyden myötä. Lisääntyviä tehtäviä ei            tyy vuonna 1993 tulosbudjetointiin ja tulos-
34868: ole kuitenkaan yksilöity eikä arvioitu maatila-         ohjaukseen, tämä mahdollistaa ministeriön hen-
34869: hallituksesta siirtyneen henkilöstön kompetens-         kilöstövoimavarojen supistamisen.
34870: sia hoitaa ao. asioita.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34871:     Huomattava myös on, että muut hallin-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34872:  nonalat ovat kyenneet arvioimaan omat resurssi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34873:  tarpeensa ja joutuneet tekemään huomattavia-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34874:  kin supistuksia. Kuitenkin esimerkiksi 1.1.1993
34875:  aloittaneen maa- ja metsätalousministeriön tie-                  Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta
34876:  topalvelukeskuksen henkilöstömäärä on yhtä                    maataloushallinnon osalta saavutettai-
34877:  suuri kuin lakkautettavan asuntohallituksen.                  siin tavoitteena olevat säästöt ja rationa-
34878:  Erityisesti olisi odottanut saatavan aikaan ratio-            lisointiedut?
34879:  nalisointietua henkilöstö- ja taloushallinnossa ja
34880:  muissa sellaisissa toiminnoissa, joihin EY :n
34881:  mahdolliset vaikutukset eivät ulotu.
34882: 
34883:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1993
34884:                                              Paavo Lipponen
34885: 
34886: 
34887: 
34888: 
34889:  230032J
34890: 2                                         1993 vp -   KK 237
34891: 
34892: 
34893: 
34894: 
34895:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34896: 
34897:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toteutetulla maatilahallinnon uudistamisella
34898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ei vielä ole ollut merkittäviä välittömiä valtionta-
34899: olette 23 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       loudellisia vaikutuksia. Uudistus tehostaa maati-
34900: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lahallinnon edelleen kehittämistä ja luo edelly-
34901: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lipposen           tykset koko maatilahallinnon voimavarojen ny-
34902: näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen n:o 237:         kyistä tehokkaammalle ja joustavammalle käy-
34903:                                                       tölle keskushallinnossa. Näin voidaan jatkossa
34904:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta        saada aikaan välillisesti myös valtiontaloudelli-
34905:        maataloushallinnon osalta saavutettai-         sia säästöjä.
34906:        siin tavoitteena olevat säästöt ja rationa-       Uudelleenjäijestelyssä muodostuneita henki-
34907:        lisointiedut?                                  löstömääriä pyritään toimintaa tehostamalla ja
34908:                                                       tehtäviä kehittämällä asteittain vähentämään.
34909:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Nykyiset valtionhallinnon säästövaatimukset
34910: taen seuraavaa:                                       edellyttävät maa- ja metsätalousministeriön hal-
34911:                                                       linnonalalla merkittävää henkilötyövuosien su-
34912:     Maatilahallituksessa toteutettiin pitkäjänteis-   pistamista. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
34913: tä henkilöstön määrän ja rakenteen suunnitte-         linnonalan henkilöstön enimmäismäärä alenee
34914: lua, joka mahdollisti järkevän henkilöstövoima-       vuoden 1993 aikana lähes 300 htv ja vuoden 1994
34915: varojen vähentämisen ilman irtisanomisia. Vuo-        alusta lukien vuoteen 1997 yhteensä 640 htv.
34916: desta 1987 vuoden 1992loppuun mennessä maa-           Vähennys on n. 9 % neljän vuoden aikana.
34917: tilahallituksesta voitiin vähentää 80 virkaa ja       Ministeriön henkilöstön määrä vastaa kehystä
34918: viraston lakkauttamisen yhteydessä voitiin vä-        vuosina 1994 ja 1995. Kuitenkin kansainvälisen
34919: hentää vielä 34 virkaa.                               yhteistoiminnan vilkastuminen tulee lisäämään
34920:     Maatilahallituksen lakkauttaminen merkitsi        maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
34921: keskusvirastojen lukumäärän vähenemistä yh-           työmäärää. Jo tällä hetkellä esimerkiksi Euroo-
34922: dellä. Samalla poistui yksi maatilahallinnon joh-     pan yhdentymiskehitykseen liittyvä valmistelu-
34923: to- ja ohjaustaso, kun maaseutuelinkeinopiirit        työ on edellyttänyt laajamittaista panostusta,
34924: tulivat suoraan maa- ja metsätalousministeriön        koska maatalouden osuus EY:n päätöksenteosta
34925: alaisiksi. Ratkaisu oli valtionhallinnon kehittä-     on huomattava. Henkilöstön lisätarve on kuiten-
34926: mislinjan mukainen. Maatilahallituksen tehtävät       kin voitu toteuttaa panostamalla nykyisen hen-
34927: siirrettiin tarkoituksenmukaisina tehtäväkoko-        kilöstön koulutukseen ja muuhun kehittämiseen.
34928: naisuuksina osaksi ministeriön ja osaksi maa- ja         Näin ollen maataloushallinnossa ovat käyn-
34929: metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen,         nissä toimet säästöjen ja rationalisointien toteut-
34930: kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ja eläin-          tamiseksi.
34931: lääkintä- ja elintarvikelaitoksen tehtäviksi.
34932: 
34933:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
34934: 
34935:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
34936:                                             1993 vp -    KK 237                                          3
34937: 
34938: 
34939: 
34940: 
34941:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
34942: 
34943:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Reformen av jordbruksförvaltningen har hit-
34944: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           tills inte åstadkommit nämnvärda direkta verk-
34945: den 23 april 1993 tili vederbörande medlem av            ningar på statsekonomin. Den betonar en vidare
34946: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lip-         utveckling av jordbruksförvaltningen och skapar
34947: ponen undertecknade spörsmål nr 237:                     förutsättningar för en allt effektivare och smidi-
34948:                                                          gare användning av hela jordbruksförvaltning-
34949:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ens resurser inom centralförvaltningen. På detta
34950:          ta för att uppnå de mål som uppställts i        sätt kan i fortsättningen indirekt åstadkommas
34951:        · fråga om inbesparingar och rationalise-         också statsekonomiska inbesparingar.
34952:          ringsförmåner inom jordbruksförvalt-                De personalstyrkor som uppkommit vid om-
34953:          ningen?                                         organiseringen av jordbruksförvaltningen försö-
34954:                                                          ker man i mån av möjlighet gradvis minska
34955:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            genom att effektivera verksamheten och utveck-
34956: anföra följande:                                         la arbetsuppgiftema.
34957:                                                              Statsförvaltningens nuvarande inbesparings-
34958:    Vid jordbruksstyrelsen genomfördes en lång-           krav förutsätter en avsevärd rninskning av anta-
34959: siktig planering gällande antalet anställda och          let årsverken inom jord- och skogsbruksministe-
34960: personalstrukturen, viiken möjliggjorde att per-         riets förvaltningsområde. Maximiantalet anställ-
34961: sonalresursema kunde reduceras på ett fömuf-             da inom jord- och skogsbruksministeriets för-
34962: tigt sätt utan att man behövde ta tili uppsägning-       valtningsområde kommer under 1993 att minska
34963: ar. Från ingången av 1987 tili utgången av 1992          med inemot 300 årsverken och från ingången av
34964: kunde jordbruksstyrelsen minska antalet tjänster         1994 och tili 1997 med sammanlagt 640 årsver-
34965: med 80 och i samband med att ämbetsverket                ken. Minskningen utgör ca 9% under loppet av
34966: upphörde med sin verksamhet drogs ytterligare            fyra år. Antalet anställda vid ministeriet kommer
34967: 34 tjänster in.                                          att motsvara dessa kvoter under åren 1994 och
34968:    Indragningen av jordbruksstyrelsen innebar            1995. Det allt livligare intemationella samarbetet
34969: att antalet centrala ämbetsverk rninskade med            kommer dock att öka arbetsmängden inomjord-
34970: ett. Samtidigt betydde det att en lednings- och          och skogsbruksministeriets förvaltningsområde.
34971: stymingsnivå inom jordbruksförvaltningen av-             Redan nu har t.ex. det förberedelsearbete som
34972: skaffades eftersom landsbygdsnäringsdistrikten           anknyter till integrationsutvecklingen i Europa
34973: blev direkt underställda jord- och skogsbruksmi-         krävt ornfattande insatser eftersom jordbrukets
34974: nisteriet. Beslutet fattades i enlighet med stats-       andel av beslutsfattandet inom EG är betydan-
34975: förvaltningens utvecklingslinje. Jordbruksstyrel-        de. Man har dock kunnat fylla tilläggsbehovet av
34976: sens uppgifter överfördes i form av ändamålsen-          personai genom att satsa på utbildning och övrig
34977: liga uppgiftshelheter dels tili ministeriet, dels till   utveckling av den nuvarande personalen.
34978: jord- och skogsbruksministeriets informations-               Sålunda har inom jordbruksförvaltningen re-
34979: tjänstcentral, kontrollcentralen för växtproduk-         dan vidtagits åtgärder som syftar till inbespa-
34980: tion och anstalten för veterinärmedicin och livs-        ringar och rationaliseringar.
34981: medel.
34982:      Helsingfors den 25 maj 1993
34983: 
34984:                                                            Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
34985:                                               1993 vp
34986: 
34987: Kirjallinen kysymys 238
34988: 
34989: 
34990: 
34991: 
34992:                                   Vistbacka: Puolustusministeriön suunnitelmista siirtää Asekoulu
34993:                                       Kokkolasta Lahteen
34994: 
34995: 
34996:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34997: 
34998:     Pääesikunta on tehnyt puolustusministeriölle    myyskorvauskustannukset. Puolustusministe-
34999: esityksen laskelmineen Asekoulun siirtämisestä      riön tuleekin teettää esitetyistä säästöistä uskot-
35000: Kokkolasta Lahteen vuoden 1993 aikana. Esi-         tava ja puolueeton laskelma ja vasta sen jälkeen
35001: tykseen liittyvät laskelmat ovat siirrosta koitu-   päättää siitä, onko valtiontaloudellisesti järke-
35002: vien säästöjen osalta harhaanjohtavia. Siirtoon     vää siirtää Asekoulu Kokkolasta Lahteen.
35003: liittyvät menot on lähes kokonaan jätetty huo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35004: mioon ottamatta, ja muutoinkin laskelmissa on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35005: helposti havaittavissa selvää tarkoitushakuisuut-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35006: ta siirron puolesta.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35007:     Esimerkkeinä laskelmassa olevista virheelli-
35008: syyksistä mainittakoon mm. siirrosta aiheutuvat               Aikooko puolustusministeriö teettää
35009:  12,4--17,4 miljoonan markan suuruiset kerta-              uskottavan ja puolueettoman laskelman
35010: luonteiset kustannukset ja Kokkolan Asekoulun              Asekoulun Kokkolasta Lahteen siirtämi-
35011: lopettamisesta kahden seuraavan vuoden aikana              sen säästöistä ja kustannuksista ennen
35012: aiheutuvat noin 4,5 miljoonan markan työttö-               lopullisen päätöksen tekemistä?
35013: 
35014:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35015: 
35016:                                          Raimo Vistbacka
35017: 
35018: 
35019: 
35020: 
35021:  2300321
35022: 2                                        1993 vp -   KK 238
35023: 
35024: 
35025: 
35026: 
35027:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35028: 
35029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Puolustusministeriön virkamiestyöryhmä teki
35030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        viime marraskuussa ehdotuksen maavoimien
35031: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kehittämis- ja rationalisointiohjelmaksi. Tähän
35032: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           ohjelmaluonnokseen sisältyi esitys Asekoulun
35033: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        siirtämisestä Kokkolasta Lahteen siellä toimivan
35034: sen n:o 238:                                         Huoltokoulutuskeskuksen yhteyteen. Pääesi-
35035:                                                      kunta on antanut asiasta myönteisen lausunnon
35036:           Aikooko puolustusministeriö teettää        ja tehnyt siirtoa koskevan esityksen ministeriöl-
35037:        uskottavan ja puolueettoman laskelman         le. Esitystään pääesikunta perusteli toiminnalli-
35038:        Asekoulun Kokkolasta Lahteen siirtämi-        silla ja taloudellisilla hyödyillä.
35039:        sen säästöistä ja kustannuksista ennen            Puolustushallinnon supistamistoimenpiteiden
35040:        lopullisen päätöksen tekemistä?               ainoa "tarkoitushakuisuus" on taloudellisten
35041:                                                      säästöjen aikaansaaminen mahdollisimman vä-
35042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hin toiminnallisin vaurioin. Tämä koskee myös
35043: vasti seuraavaa:                                     Asekoulun mahdollista siirtoa, jonka osalta pää-
35044:                                                      esikunnan esityksen ja muiden asiasta tehtyjen
35045:    Puolustushallinnossa joudutaan valtiontalou-      laskelmien avulla on selvittelyä jatkettu puolus-
35046: den yhä kiristyvästä tilanteesta johtuen toteutta-   tusministeriössä virkamiestyönä. Tässä yhtey-
35047: maan mittavia rationalisointitoimenpiteitä an-       dessä tullaan mahdollisimman kokonaisvaltai-
35048: nettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi.         sesti tarkastelemaan siirrosta aiheutuvia hyötyjä
35049: Tässä yhteydessä joudutaan lukuisia varuskun-        ja haittoja. Päätös tullaan aikanaan tekemään
35050: tia, joukko-osastoja ja laitoksia lakkauttamaan      tämän selvitystyön pohjalta.
35051: tai supistamaan olennaisesti niiden toimintaa.
35052: 
35053:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
35054: 
35055:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
35056:                                          1993 vp -   KK 238                                          3
35057: 
35058: 
35059: 
35060: 
35061:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35062: 
35063:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          upp ett förslag tili utvecklings- och rationalise-
35064: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         ringsprogram för landstridskrafterna. I detta
35065: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      programutkast ingick ett förslag om förflyttning
35066: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                av Vapenskolan från Karleby tili Lahtis i anslut-
35067: spörsmål nr 238:                                     ning tili den där belägna Underhållsutbildnings-
35068:                                                      centralen. Huvudstaben har gett ett positivt
35069:           Ämnar försvarsministeriet, innan det       utlåtande om saken och gjort en framställning
35070:        slutliga beslutet fattas, låta göra en tro-   tili ministeriet om förflyttningen. Framställning-
35071:        värdig och opartisk uträkning av de inbe-     en motiverades av huvudstaben med de fördelar
35072:        sparingar och kostnader som förflytt-         i fråga om verksamhet och ekonomi som för-
35073:        ningen av Vapenskolan från Karleby tili       flyttningen skulle medföra.
35074:        Lahtis för med sig?                               Den enda "ändamålsinriktningen" när det
35075:                                                      gäller försvarsförvaltningens inskränkningsåt-
35076:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gärder är att få tili stånd ekonomiska inbespa-
35077: anföra följande:                                     ringar med så få negativa följder vad verksamhe-
35078:                                                      ten beträffar som möjligt. Detta gälier också den
35079:    Inom försvarsförvaltningen är det på grund        eventuella förflyttningen av Vapenskolan. Ut-
35080: av det allt kärvare läget inom statsekonomin         redningen av denna fråga har fortgått som tjäns-
35081: nödvändigt att genomföra omfattande rationali-       temannaarbete inom försvarsministeriet med
35082: seringsåtgärder för att de givna inbesparingsmå-     hjälp av huvudstabens framstälining och andra
35083: len skall kunna uppnås. I detta sammanhang           beräkningar som gjorts om saken. Avsikten är
35084: kommer ett flertal garnisoner, truppförband och      att i detta sammanhang så helhetsbetonat som
35085: inrättningar att indras, elier också kommer verk-    möjligt granska de för- och nackdelar som för-
35086: samheten vid dem att inskränkas i väsentlig          flyttningen medför. Beslutet fattas i sinom tid på
35087: grad. En tjänstemannaarbetsgrupp inom för-           basis av detta utredningsarbete.
35088: svarsministeriet gjorde i november förra hösten
35089:      Helsingfors den 7 maj 1993
35090: 
35091:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
35092: 1
35093: 1
35094: 1
35095: 1
35096:     1
35097:     1
35098:     1
35099:     1
35100:         1
35101:         1
35102:         1
35103:         1
35104:             1
35105:             1
35106:             1
35107:             1
35108:                 1
35109:                                                    1993 vp
35110: 
35111: Kirjallinen kysymys 239
35112: 
35113: 
35114: 
35115: 
35116:                                      Hautala: Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen vie-
35117:                                         misestä Venäjälle
35118: 
35119: 
35120:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35121: 
35122:     Suomen ja Neuvostoliiton välisestä yhteis-           jälleenkäsitelty, tuotti 1970-luvulle saakka pel-
35123: työstä atomienergian rauhanomaisen käytön                kästään ydinaseita.
35124: alalla tehtiin sopimus 14.5.1969. Neuvostoliitto            Jälleenkäsittelyssä syntyy köyhdytettyä uraa-
35125: voi sovittavilla ehdoilla käsitellä neuvostoliitto-      ni-238:a, jota voidaan käyttää mm. ydinpom-
35126: laista alkuperää olevaa käytettyä reaktoripoltto-        mien kuorimateriaalina, sekä plutoniumia, joka
35127: ainetta. Vuoden 1975 lisäpöytäkirjan mukaan              uraaniin sekoitettuna on ns. MOX-polttoainetta
35128: "neuvostoliittolaiset järjestöt ovat valmiit osta-       (mixed oxide fuel) ja sellaisenaan hyötyreakto-
35129: maan jälleenkäsittelyä varten neuvostoliittolais-        rien ja pommiplutoniumia tuottavien reaktorien
35130: ten suunnitelmien mukaan Suomeen rakennettu-             polttoainetta. Lisäksi syntyy hankalasti käsitel-
35131: jen atomivoimalaitosten käytetyn polttoaineen"           tävää korkea-aktiivista jätettä, joka ilmeisesti
35132: sillä ehdolla, että asiasta sovitaan "valtioiden         aiotaan 20-30 vuoden jäähdytyksen jälkeen
35133: lainkäyttövallan alaisten yritysten tai henkilöi-        lopulta haudata peruskallioon. Loppusijoitusta
35134: den välillä".                                            on tuskin suunniteltu vastuullisesti.
35135:     Imatran Voima Oy:n ja Techsnabexportin                   Vuosina 1948-56 radioaktiiviset jätteet las-
35136: välillä tehtiin sittemmin kaupallinen sopimus.           kettiin suoraan läheiseen Tetsha-jokeen. Karat-
35137: Hinnat tarkistetaan joka viides vuosi. Imatran           shai-järveen on upotettu jätettä, jonka sisältämä
35138: Voima Oy pitää hintoja liikesalaisuutena. Tiettä-        valtava radioaktiivisuus saastuttaa pohjavesiä ja
35139: västi niitä on korotettu vuodenvaihteessa tuntu-         leviää aikanaan Ob-jokeen ja sieltä pohjoisille
35140:  vasti. Tilannetta helpottaakseen valtioneuvosto         merialueille. Lähes puoli miljoonaa ihmistä on
35141:  alensi helmikuussa IVO:n ydinjätehuoltomaksu-           tietämättään altistunut radioaktiiviselle säteilylle
35142: ja tilapäisesti.                                         neljän vuosikymmenen aikana, mm. kahdessa
35143:                                                          vakavassa onnettomuudessa vuosina 1957 ja
35144: Jälleenkäsittelyn vastuuttomuus sotateollisessa           1967.
35145: kompleksissa                                                 On arveltu, että Majakin turvallisuutta olisi
35146:                                                          vuoden 1967 onnettomuuden jälkeen parannet-
35147:    Vuoteen 1991 asti Loviisan reaktorien käytet-         tu. Kuitenkin 6.4.1993 Tomsk-7:ssä samankal-
35148: ty ydinpolttoaine vietiin rautateitse Neuvostoliit-      taisessa plutoniumtehtaassa Siperiassa sattunut
35149: toon. Minne, oli arvoitus melkein kymmenen               uraanitankin räjähdys antaa realistisemman ku-
35150: vuoden ajan. Imatran Voima ilmoitti vasta                van neuvostoydinteknologian nykytasosta. Sitä
35151: 1.2.1990 Neuvostoliiton ydinvoimaviranomais-             paitsi siviilireaktoreista otetun käytetyn ydin-
35152: ten vahvistaneen, että kaikkien Loviisa-tyyppis-         polttoaineen käsittely on vaarallisempaa, koska
35153: ten reaktorien käytetty polttoaine kuljetetaan           polttoainesauvoja pidetään reaktorissa kauem-
35154: Uralin vuoriston itäpuolella sijaitsevaan Tshelja-       min kuin aseplutoniumia tuottavassa reaktoris-
35155: binskin jälleenkäsittelylaitokseen. Sittemmin on         sa.
35156: käynyt ilmi, että laitos sijaitsee erittäin salaisessa
35157: sotateollisessa kompleksissa, jonka nimi on Ma-          Yelinaseiden Ieviämisriski
35158: jak.
35159:    Majak oli Neuvostoliiton suurin pommipluto-              Suomen ja Neuvostoliiton (Venäjän) välisen
35160: niumin valmistaja. Tiedot laitoskompleksin kai-          yhteistyösopimuksen 4. artiklan mukaan kum-
35161: kenkattavasta vastuuttomuudesta ovat tarken-             mankin hallituksen tulee varmistaa, että sopi-
35162: tuneet pikkuhiljaa. Radiokemiallinen erotuslai-          muksen mukaisesti sen alueelle siirrettyä "polt-
35163: tos, jossa Loviisan käytettyä polttoainetta on           toainetta ja muuta materiaalia sekä erityistä
35164: 
35165:  2300321
35166: 2                                             1993 vp -    KK 239
35167: 
35168: halkeamiskelpoista ainetta, joka on peräisin nii-              On varsin yleisesti katsottu, että jokaisella
35169: den käytöstä", käytetään vain rauhanomaisiin               ydinvoimaa käyttävällä maalla on moraalinen
35170: tarkoituksiin. On kiellettyä valmistaa käytettyyn          velvollisuus huolehtia omien reaktorien tuotta-
35171: ydinpolttoaineeseen sisältyvästä uraanista ja              masta jätteestä ja käytetystä polttoaineesta. Jo
35172: plutoniumista ydinaseita.                                  tästä periaatteellisesta syystä voidaan asettaa
35173:     Ydinaseiden leviämistä koetetaan estää ydin-           kyseenalaiseksi se, että Loviisan reaktorien tuot-
35174: sulkusopimuksella. Y dinasevaltana Neuvosto-               tama käytetty polttoaine viedään Venäjälle.
35175: liittoa ja sen perillistä Venäjää ei kuitenkaan                Vuonna 1990 IAEA:n 112 jäsenmaata hyväk-
35176: voida valvoa. Muut kuin ydinasevaltiot sopimus             syivät yksimielisesti suosituksen, jonka mukaan
35177: pakottaa pikkutarkkaan radioaktiivisten ainei-             ydinjätettä lähettävän maan on varmistuttava
35178: den määrien tilinpitoon.                                   siitä, että vastaanottavana maalla on hallinnolli-
35179:     Tosiasiassa ei ole siis voitu varmistua siitä, ettei   nen ja tekninen kyky sekä kansainvälisten tur-
35180: Loviisan käytettyä polttoainetta Tsheljabinskissä          vallisuusmääräysten mukaiset jätteenkäsittely-
35181: ole jälleenkäsitelty ydinasetuotannon tarpeisiin.          säädökset. IAEA:n suositus ei koske suoranai-
35182: Puolueettoman Suomen käytetyn ydinpolttoai-                sesti käytettyä ydinpolttoainetta sen raaka-aine-
35183: neen käsittely on mitä todennäköisimmin ollut              luonteen vuoksi, mutta Loviisan käytetyn polt-
35184: osa Neuvostoliiton ydinasevarustelua.                      toaineen jälleenkäsittelyjäte on tähän saakka
35185:     Ydinasevaara on saanut kylmän sodan pää-               jäänyt Venäjän huoleksi.
35186: tyttyä uusia muotoja. Monet maat pyrkivät                      Suomen ydinenergia-asetuksessa määrätään,
35187: hankkimaan ydinaseita entisen Neuvostoliiton               että hakijan on liitettävä toimintalupahakemuk-
35188: ydinteollisen kompleksin piiristä hakemansa                seensa selvitys toiminnasta aiheutuvista ympä-
35189: avun turvin. Radioaktiivisia aineita on alkanut            ristövaikutuksista sekä suunnitteluperusteista,
35190: liikkua huolestuttavana tavalla. Erityisesti plu-          joita yhtiö aikoo noudattaa ympäristövahinko-
35191: toniumin leviäminen on todettu suuren luokan               jen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoitta-
35192: vaaraksi. Venäjän ydinenergiaministeriö aikoo              miseksi (43 § 4 mom.). Hakemukseen on myös
35193: kaksinkertaistaa ydinvoimantuotantonsa vuo-                liitettävä selvitys hakijan suunnitelmista ja käy-
35194: teen 2010 mennessä, kehittää uraanijalosteista             tettävissä olevista menetelmistä toiminnasta ai-
35195: merkittävää vientiteollisuutta ja rakentaa ydin-           heutuvien ydinjätteiden huollon järjestämiseksi
35196: voimaloita Iranin ja Kiinan kaltaisiin maihin.             mukaan luettuna ydinjätteiden loppusijoitus sekä
35197: Nämä suunnitelmat lisäävät ydinaseiden leviä-              selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja ar-
35198: misriskiä. Suomi edistää niitä sallimalla käytetyn         vioiduista kustannuksista (43 § 5 mom.).
35199: ydinpolttoaineen viennin Venäjälle. On myös                    Kaikesta, mitä Loviisan käytetyn ydinpoltto-
35200: erittäin arveluttavaa, että IVO aikoo osallistua           aineen käsittelystä tiedetään, voidaan päätellä,
35201: Venäjän ydinvoiman vientihankkeisiin.                      että toimintaluvalle ei ole näiltä osin edellytyksiä.
35202:                                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35203: Suhtautuminen ulkomaiseen ydinjätteeseen ja                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35204: käytettyyn ydinpolttoaineeseen                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35205:                                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35206:    Venäjän korkein neuvosto hyväksyi joulu-
35207: kuussa 1991 ympäristönsuojelulain, jonka 50 §:n                       Hyväksyykö Hallitus sen, että viemäl-
35208: 3 momentti kieltää radioaktiivisten jätteiden ja                   lä Loviisan käytettyä ydinpolttoainetta
35209: aineiden maahantuonnin varastointi- ja hautaa-                     Venäjälle sen valvonnassa oleva Imatran
35210: mistarkoituksessa. Sen on katsottu kieltävän                       Voima Oy rikkoo Venäjän lakia, sekä
35211: myös jälleenkäsiteltävän käytetyn ydinpolttoai-                       katsooko Hallitus, että IVO:n käyte-
35212: neen maahantuonnin. Ydinvoimaministeriö ha-                        tyn ydinpolttoaineen vienti Venäjälle
35213: luaa nyt muuttaa lainkohtaa siten, että venäläis-                  Tsheljabinskin jälleenkäsittelylaitokseen
35214: tä alkuperää olevan ydinpolttoaineen maahan-                       täyttää ydinenergia-asetuksen 43 § :n 4 ja
35215: tuonti ja jälleenkäsittely helpottuvat. Presidentti                5 momentin määräykset, sekä
35216: Jeltsinin ympäristöneuvonantaja Aleksei Jablo-                        aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
35217: kov puolestaan pyrkii tiukentamaan säädöksiä.                      Imatran Voima Oy purkaa Techsnabex-
35218: Suomen kannalta on myös merkittävää, että                          portin kanssa solmimaosa sopimuksen
35219: saatujen tietojen mukaan on hyvin todennäköis-                     Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen vien-
35220: tä, että lakia muutettaessa jälleenkäsittelyjäte                   nistä Venäjälle varautuen loppusijoitta-
35221: määrätään palauttamaan lähtömaahan.                                maan sen Suomeen?
35222: 
35223:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35224: 
35225:                                                  Heidi Hautala
35226:                                           1993 vp -   KK 239                                           3
35227: 
35228: 
35229: 
35230: 
35231:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35232: 
35233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ran Voima Oy ja V/0 Techsnabexport ovat
35234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sittemmin tehneet asiasta kaupallisen sopimuk-
35235: olette 27 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       sen. Sopimuksen mukaan vain järjestelyyn liitty-
35236: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vät hintakysymykset on aika ajoin tarkistettava.
35237: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       V/0 Techsnabexport vastaa tuojana siitä, että
35238: Hautalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tuonti tapahtuu Venäjän voimassa olevien lakien
35239: sestä n:o 239:                                        vaatimukset täyttäen.
35240:                                                           Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoai-
35241:           Hyväksyykö Hallitus sen, että viemäl-       neen vienti Venäjälle ei edellytä ydinenergia-
35242:        lä Loviisan käytettyä ydinpolttoainetta        asetuksen 43 §:ssä tarkoitettua toimintalupaa,
35243:        Venäjälle sen valvonnassa oleva Imatran        johon kansanedustaja Hautala kysymyksessään
35244:        Voima Oy rikkoo Venäjän lakia, sekä            viittaa. Sen sijaan vienti edellyttää ydinenergia-
35245:           katsooko Hallitus, että IVO:n käyte-        asetuksen 50 §:n mukaista vientilupaa ja sitä, että
35246:        tyn ydinpolttoaineen vienti Venäjälle          vienti vastaa niitä periaatteita, jotka sisältyvät
35247:        Tsheljabinskin jälleenkäsittelylaitokseen      kauppa- ja teollisuusministeriön ydinenergialain
35248:        täyttää ydinenergia-asetuksen 43 §:n 4 ja      28 §:n perusteella tekemään päätökseen huoleh-
35249:        5 momentin määräykset, sekä                    timisvelvollisuuden toteuttamisesta.
35250:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että          Kansainvälisen          Atomienergiajärjestön
35251:        Imatran Voima Oy purkaa Techsnabex-            IAEA:n vuonna 1990 esittämän suosituksen
35252:        portin kanssa solmimansa sopimuksen            (Code of Practise on the Transboundary Move-
35253:        Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen vien-       ment of Radioactive Waste) mukaan radioaktii-
35254:        nistä Venäjälle varautuen loppusijoitta-       vista jätettä lähettävän maan on varmistuttava
35255:        maan sen Suomeen?                              siitä, että vastaanottavana maalla on hallinnolli-
35256:                                                       nen ja tekninen kyky sekä turvallisuusvalvonta-
35257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           järjestelyt jätteistä huolehtimiseksi kansainvälis-
35258: taen seuraavaa:                                       ten turvallisuusstandardien mukaisella tavalla.
35259:                                                       Tämä suositus ei koske suoranaisesti jälleenkäsi-
35260:    Suomi on allekirjoittanut Neuvostoliiton           teltäväksi toimitettavaa käytettyä ydinpolttoai-
35261: kanssa 14.5.1969 valtiosopimuksen yhteistyöstä        netta, ja se on lähinnä tarkoitettu estämään
35262: atomienergian rauhanomaisen käytön alalla.            jätteiden vienti teknisesti alikehittyneisiin kehi-
35263: Tätä yhteistyösopimusta on täydennetty                tysmaihin. Koska kuitenkin Loviisan voimalai-
35264: 22.1.197 5 tehdyllä pöytäkirjalla, jonka perusteel-   toksen polttoaineen jälleenkäsittelyssä syntyvät
35265: la Imatran Voima Oy:n Loviisan ydinvoimalai-          ydinjätteet jäävät Tsheljabinskiin Venäjälle, on
35266: toksen käytetty ydinpolttoaine palautetaan Neu-       esitetty, että edellä mainitun IAEA:n suosituk-
35267: vostoliittoon. Neuvostoliiton seuraajavaltiona        sen periaatteita olisi perusteltua soveltaa myös
35268: sopimukset sitovat myös Venäjää. Yhteistyöso-         Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoaineen
35269: pimusta ei voida muuttaa kummankaan osapuo-           vientiin.
35270: len yksipuolisella päätöksellä muutoin kuin niis-         Säteilyturvakeskuksen edustajat vierailivat
35271: sä tapauksissa, joista sopimuksessa on erikseen       lokakuussa 1990 Tsheljabinskin ydinlaitosalu-
35272: mainittu.                                             eella. Kuten kysymyksen johdanto-osassa tode-
35273:    Edellä mainitun pöytäkirjan mukaan "neu-           taan, Tsheljabinskin alueella on joitakin pahoin
35274: vostoliittolaiset järjestöt ovat valmiit ostamaan     saastuneita alueita, jotka ovat peräisin 1950- ja
35275: jälleenkäsittelyä varten neuvostoliittolaisten         1960-luvuilta, jolloin laitosta käytettiin yksin-
35276: suunnitelmien mukaan Suomeen rakennettujen            omaan ydinasemateriaalien tuotantoon. Säteily-
35277: atomivoimalaitosten käytetyn ydinpolttoai-            turvakeskuksen edustajat saattoivat kuitenkin
35278: neen". Edelleen pöytäkirjan mukaan ehtona on,         todeta, että ydinlaitosalueella sijaitsevassa kau-
35279: että asiasta sovitaan "valtioiden lainkäyttövallan    pungissa ja nykyisellä jälleenkäsittelylaitoksella
35280: alaisten yritysten tai henkilöiden välillä". Imat-    säteilytasot ovat normaalit. Jälleenkäsittelylaitos
35281: 4                                       1993 vp -     KK 239
35282: 
35283: on perusteellisesti uudistettu 1970-1uvulla, eikä    mainittu yhteistyösopimus kieltää Loviisan voi-
35284: sitä ole enää 1980-luvun puolenvälin jälkeen         malaitoksen käytetystä polttoaineesta erotetun
35285: käytetty ydinasemateriaalien tuotantoon.             uraanin ja plutoniumin käytön muihin kuin
35286:    Tsheljabinskin nykyisellä jälleenkäsittelylai-    rauhanomaisiin tarkoituksiin.
35287: toksella erotetusta uraanista tehdään RBMK-              Tsheljabinskin laitoksella on nykyisin käytös-
35288: tyyppisten ydinvoimalaitosten polttoainetta.         sä samantyyppiset menetelmät jälleenkäsittelys-
35289: Plutonium varastoidaan toistaiseksi. Tarkoituk-      sä syntyvien ydinjätteiden käsittelyä varten kuin
35290: sena on ollut käyttää sitä alueella rakenteilla      länsieurooppalaisilla jälleenkäsittelylaitoksilla:
35291: olevien BN-800-hyötöreaktoreiden polttoainee-        lasitusprosessi runsasaktiivisille jätteille, bitu-
35292: na, mutta rakennustöiden viivästyttyä tämä           mointiprosessi muille nestemäisille jätteille ja
35293: suunnitelma ei ole ainakaan vielä toteutunut.        maahanhautaus vähäaktiivisille kiinteille jätteil-
35294: Venäjän eräänä ongelmana tänään on lisäksi           le.
35295: aseteollisuudessa valmistuneen liiallisen aseplu-        Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto ei
35296: toniumin määrä, jota yritetään mm. myydä voi-        ole katsonut tarpeelliseksi muuttaa Imatran Voi-
35297: malaitosten polttoaineeksi.                          ma Oy:n ydinjätehuollon huolehtimisvelvolli-
35298:    Suomen ja Neuvostoliiton välinen, edellä          suuden perusteita.
35299: 
35300:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35301: 
35302:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
35303:                                          1993 vp -   KK 239                                           5
35304: 
35305: 
35306: 
35307: 
35308:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35309: 
35310:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         V/0 Techsnabexport svarar som importör för att
35311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       införseln uppfyller kraven i gällande ryska lagar.
35312: den 27 april 1993 tili vederbörande medlem av            Utförseln av det använda kämbränslet från
35313: statsrådet översänt följande av riksdagsman          kraftverket i Lovisa tili Ryssland förutsätter inte
35314: Hautala undertecknade spörsmål nr 239:               ett sådant verksamhetstilistånd enligt 43 § käm-
35315:                                                      energilagen som riksdagsman Hautala hänvisar
35316:           Godkänner Regeringen att Imatran           tili i sitt spörsmål. Däremot krävs tillstånd tili
35317:        Voima Oy, som står under dess över-           utförsel enligt 50 § kämenergiförordningen och
35318:        vakning, bryter mot rysk lag genom ut-        dessutom måste utförseln följa de principer som
35319:        försel av använt kämbränsle tili Ryss-        ingår i beslutet om fullgörande av ombesötj-
35320:        land och                                      ningsskyldigheten, som handels- och industrimi-
35321:           anser Regeringen att IVO:s utförsel av     nisteriet har utfärdat med stöd av 28 § kämener-
35322:        använt kämbränsle tili upparbetningsan-       gilagen.
35323:        läggningen i Tjeljabinsk i Ryssland följer        Enligt den intemationella atomenergiorgani-
35324:        bestämmelsema i 43 § 4 och 5 mom.             sationen IAEA:s rekommendation från år 1990
35325:        kämenergiförordningen, samt                   (Code of Practise on the Transboundary Move-
35326:           har Regeringen för avsikt att sköta om     ment of Radioactive Waste) skall det land som
35327:        att Imatran Voima Oy häver sitt avtal         sänder radioaktivt avfall försäkra sig om att det
35328:        med Techsnabexport om utförsel av det         mottagande landet har den administrativa och
35329:        använda kämbränslet från Lovisa tili          tekniska beredskapen och de arrangemang för
35330:        Ryssland och bereder sig på att ordna         övervakning av säkerheten som behövs för att
35331:        slutlig förvaring av bränslet i Finland?      det skall kunna sköta avfallet på det sätt som de
35332:                                                      intemationella säkerhetsstandardema kräver.
35333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Denna rekommendation gäller inte direkt an-
35334: anföra följande:                                     vänt kämbränsle som levereras för upparbet-
35335:                                                      ning, och den avses närmast förhindra utförsel
35336:    Finland undertecknade 14.5.1969 ett statsför-     av avfall till tekniskt underutvecklade utveck-
35337: drag med Sovjetunionen om samarbete för fred-        lingsländer. Då emellertid det kämavfall som
35338: ligt utnyttjande av atomenergi. Detta samarbets-     uppstår vid upparbetningen av det använda
35339: avtal har kompletterats med ett protokoll av         kämbränslet från kraftverket i Lovisa blir kvar i
35340: 22.1.197 5, enligt vilket det använda kämbränslet    Tjeljabinsk i Ryssland, har det anförts att det
35341: från Imatran Voima Oy:s kämkraftverk i Lovisa        vore motiverat att tillämpa principema i IAEA:s
35342: återförs tili Sovjetunionen. A vtalen binder också   rekommendation även på utförseln i fråga.
35343: Ryssland i egenskap av den stat som efterträtt           Representanter för strålsäkerhetscentralen
35344: Sovjetunionen. Samarbetsavtalet kan inte änd-        besökte kämanläggningsområdet i Tjeljabinsk i
35345: ras genom ett ensidigt beslut av endera parten,      oktober 1990. Såsom konstateras i den inledande
35346: utom i de fall som särskilt nämns i avtalet.         texten tili spörsmålet, fmns det vissa svårt föro-
35347:     Enligt det nämnda protokollet är de sovjetis-    renade områden i Tjeljabinsk-området. Förore-
35348: ka organisationema beredda att för upparbet-         ningama härstammar från 1950- och 1960-talet,
35349: ning köpa det använda kämbränslet från atom-         då anläggningen användes enbart för produktion
35350: kraftverk som uppförts i Finland enligt sovjetis-    av kämvapenmaterial. Strålsäkerhetscentralens
35351: ka planer. Ett villkor i protokollet är dessutom     representanter kunde dock konstatera att strål-
35352: att överenskommelse träffas mellan företag eller     ningsnivåema i den stad som finns inom käman-
35353: personer som lyder under statemas lagskipande        läggningsområdet och i den nuvarande upparbet-
35354:  makt. Imatran Voima Oy och V/0 Techsnabex-          ningsanläggningen är normala. Anläggningen
35355:  port har senare ingått ett handelsavtal i saken.    har renoverats grundligt på 1970-talet och sedan
35356:  Enligt avtalet behöver bara de frågor i arrange-    medlet av 1980-talet har den inte längre använts
35357:  manget som gäller priset ses över då och då.        för produktion av kämvapenmaterial.
35358: 6                                       1993 vp -     KK 239
35359: 
35360:    Av det uran som separeras vid den nuvarande       ning av det uran och plutonium som utvinns ur
35361: upparbetningsanläggningen i Tjeljabinsk fram-        Lovisakraftverkets använda bränsle för andra än
35362: ställs bränsle för kämkraftverk av RBMK-typ.         fredliga syften.
35363: Plutoniumet upplagras tills vidare. A vsikten har       Vid anläggningen i Tjeljabinsk används nu-
35364: varit att det skall användas som bränsle för de      mera samma slags metoder för behandling av det
35365: BN-800-bridreaktorer som byggs som bäst på           kämavfall som uppstår vid upparbetning som de
35366: området, men i och med att byggarbetet har           som är i bruk vid västeuropeiska upparbetnings-
35367: fördröjts, har denna plan åtminstone ännu inte       anläggningar: förglasning för högaktivt avfall,
35368: realiserats. Ett av Rysslands problem i dag är       irigjutning i bitumen för annat flytande avfall
35369: dessutom att en för stor mängd vapenplutonium        och nedgrävning för lågaktivt fast avfall.
35370: har framställts i vapenindustrin, och denna för-        Med stöd av det ovan anförda har statsrådet
35371: söker man bl.a. sälja som kraftverksbränsle.         inte ansett det vara nödvändigt att ändra inne-
35372:    Det ovan nämnda samarbetsavtalet mellan           börden av Imatran Voima Oy:s ombesörjnings-
35373: Finland och So'\jetunionen förbjuder använd-         skyldighet i fråga om kämavfallshanteringen.
35374: 
35375:      Helsingfors den 27 maj 1993
35376: 
35377:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomista
35378:                                                 1993 vp
35379: 
35380: Kirjallinen kysymys 240
35381: 
35382: 
35383: 
35384: 
35385:                                    Tennilä: Tietöiden käynnistämisestä Ylitornion kunnassa
35386: 
35387: 
35388: 
35389:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35390: 
35391:    Ylitornion kunnassa on kiireellisiä tietyökoh-     vaarallinen. Peruskorjausta ja alikulkujärjeste-
35392: teita ja tarpeita rakentaa kirkonkylään lisää         lyä kiirehtii se, että tie on erittäin vilkkaasti
35393: kevyen liikenteen väylästöä. Jostakin syystä Yli-     liikennöity, koska tasoristeyksen takana sijaitsee
35394: tornion kunta on kuitenkin monia vuosia ollut         Kopanmäen kylä sekä kunnan teollisuusalue.
35395: "paitsiossa" tielaitoksen valitessa työkohteita           Mainitun paikallistien peruskorjaus sekä ke-
35396: Lapissa, mikä tietysti vaikuttaa sekä liikennetur-    vyen liikenteen väylästön parantaminen kirkon-
35397: vallisuuteen että paikallisten kuorma-autoilijoi-     kylässä tulee saada käyntiin viivyttelemättä.
35398: den työllisyyteen.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35399:    Ylitornion kirkonkylän alueellakaan ei ole         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35400: kevyen liikenteen väyliä pyöräilijöitä ja jalankul-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35401: kijoita varten lähimainkaan kattavasti, mistä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35402: tietysti aiheutuu jatkuvasti hankaluuksia ja vaa-
35403: ratilanteita.                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
35404:    Erittäin kiireellinen on myös Alkkulan-                   osoittaakseen työmäärärahoja Alkku-
35405: Tengeliön paikallistien perusparantaminen siten,             lan-Tengeliön tien peruskorjaukseen ja
35406: että siihen tulee mukaan Kopanmäen alikulku-                 kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
35407: järjestely rautatien kohdalla. Nykyinen tasoris-             Ylitornion kunnassa?
35408: teys on korkean nousupenkereen vuoksi erittäin
35409: 
35410:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35411: 
35412:                                          Esko-Juhani Tennilä
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 
35417: 230032J
35418: 2                                        1993 vp -   KK 240
35419: 
35420: 
35421: 
35422: 
35423:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35424: 
35425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sina 1994-1995. Hankkeen pituus on 6,3 km ja
35426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kustannusarvio 4,9 Mmk. Hankkeesta on vah-
35427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vistettu suunnitelma.
35428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-           Liikenneturvallisuuden parantaminen on tie-
35429: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        laitoksen tärkeimpiä tulostavoitteita. Turvalli-
35430: myksen n:o 240:                                      suutta kohentavien hankkeiden valintaan vai-
35431:                                                      kuttavat tien liikennemäärä, kevyen liikenteen
35432:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       määrä, tienkäyttäjien ikärakenne, paikalliset lii-
35433:        osoittaakseen työmäärärahoja Alkku-           kenneolot ja maankäytön kehittyminen. Ylitor-
35434:        lan-Tengeliön tien peruskorjaukseen ja        niolle on tältä pohjalta laadittu ja vahvistettu
35435:        kevyen liikenteen väylien rakentamiseen       useita kevyen liikenteen väyliä koskevia suunni-
35436:        Ylitornion kunnassa?                          telmia. Niiden toteuttaminen ajoittuu nyt tiedos-
35437:                                                      sa olevat tiemäärärahat huomioon ottaen vuosil-
35438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         le 1995-1997.
35439: vasti seuraavaa:                                        Tielaitos on valmis käynnistämään edellä
35440:                                                      mainitun Alkkulan-Tengeliön tien peruskorja-
35441:   Lapin tiepiirin suunnitelmissa Alkkulan-           uksen jo kuluvan vuoden aikana, jos tarkoituk-
35442: Tengeliön tien (paikallistiet n:ot 19621 ja 19626)   seen voidaan osoittaa työllisyysmäärärahoja.
35443: parantamishanke ja Kopanmäen alikulkuhanke           Työllisyysmäärärahoista päättää valtioneuvosto
35444: on ajoitettu toteutettavaksi työllisyysvaroin vuo-   työministeriön esittelystä.
35445: 
35446:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1993
35447: 
35448:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
35449:                                          1993 vp -   KK 240                                            3
35450: 
35451: 
35452: 
35453: 
35454:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35455: 
35456:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kostnadsberäkningarna för det är 4,9 Mmk. Det
35457: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         finns en fastslagen pian för projektet.
35458: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Förbättrandet av trafiksäkerheten hör tili de
35459: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            viktigaste resultatmålen för vägverket. När man
35460: spörsmål nr 240:                                     beslutar om trafiksäkerhetsprojekt inverkar tra-
35461:                                                      fikmängden på vägen, mängden lätt trafik, väg-
35462:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       användarnas åldersstruktur och lokala trafikför-
35463:        ta för att anvisa sysselsättningspengar för   hållanden samt hur markanvändningen utveck-
35464:        grundreparation av Alkku1a-Tengeliö           1as. För Övertorneå har man på basis av detta
35465:        vägen och för ~_yggandet av trafikleder       gjort upp flera planer för lätta trafikleder som
35466:        för lätt trafik i Overtorneå kommun?          fastslagits. Genomförandet av dessa planer kom-
35467:                                                      mer, med beaktande av de väganslag som för
35468:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillfället finns tili förfogande, att ske under åren
35469: anföra följande:                                     1995-1997.
35470:                                                          Vägverket är Hirdigt att inleda grundrepara-
35471:    Lapplands vägdistrikt har för avsikt att med      tionen av den ovan nämnda Alkkula-Tengeliö
35472: sysselsättningsanslag under åren 1994-1995           vägen redan under detta år, om sysselsättnings-
35473: förbättra Alkkula-Tengeliö vägen (lokalvägar-        anlag kan beviljas för ändamålet. Statsrådet
35474: na nr 19621 och nr 19626) samt underfarten vid       beslutar om sysselsättningspengarna på före-
35475: Kopanmäki. Projektet omfattar 6,3 km och             dragning av arbetsministeriet.
35476: 
35477:      Helsingforsden 21 maj 1993
35478: 
35479:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
35480:                                                1993 vp
35481: 
35482: Kirjallinen kysymys 241
35483: 
35484: 
35485: 
35486: 
35487:                                   Jurva: Hallituksen suhtautumisesta ehdotukseen Suomenlahden
35488:                                       ulkosaarten palauttamisesta Suomelle
35489: 
35490: 
35491:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35492: 
35493:    Sodan seurauksena Suomi joutui pakkoluo-          seksi kylmän sodan reliikiksi kahden itsenäisen
35494: vuttamaan vuonna 1940 ja uudelleen vuonna            valtion Suomen ja Viron välivesiin. Ne eivät ole
35495: 1944 silloiselle Sosialististen Neuvostotasavalto-   kunniaksi kenellekään. Sen vuoksi se luovuttaa
35496: jen Liitolle vastoin kansainvälisoikeudellisia pe-   ne Suomelle pitemmittä puheitta. Seiskarin se
35497: rusteita mm. Suomenlahden ulkosaariston kun-         pitää, koska se on Pietarin väylän vahti".
35498: nat. Lavansaari (Moshtshnyi ostrov ja Malyi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35499: ostrov), Seiskari (Lesnoi), Suursaari (Gogland)      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35500: ja Tytärsaari (Tjuters) ovat nyt Venäjän federaa-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35501: tion hallussa ja hallinnassa, ns. Kingiseppin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35502: piirissä.
35503:     Suomen aiempi pääministeri, ulkoasiainmi-                  Onko Hallitus tietoinen Suomenlah-
35504: nisterija eduskunnan puhemies, Suomen Pankin                den ulkosaarten muuttuneesta sotilas- ja
35505: johtaja Kalevi Sorsa kirjoittaa Suomen ja Venä-             turvallisuuspoliittisesta asemasta, ja
35506: jän suhteiden kehittymisestä Uusi itsenäisyys                  aikooko Hallitus neuvotella ja sopia
35507: -kirjassaan (Otava 1992) sanatarkasti näin:                 Venäjän federaation kanssa ETYKin ja
35508:  "Molemmat osapuolet ymmärtävät, että ehdo-                 YK:nperiaatteiden mukaisessajärjestyk-
35509:  ton prioriteetti on hyvillä naapuruussuhteilla.            sessä Lavansaaren, Seiskarin, Suursaaren
35510: Kaikki tehdään sulassa sovussa. Peräyttäessään              ja Tytärsaaren pakkoluovutettujen aluei-
35511: joukkojaan Baltiasta Venäjä toteaa, että Lavan-             den takaisin saamisesta ja palauttamises-
35512:  saari, Suursaari ja Tytärsaari jäävät kummalli-            ta Suomelle?
35513: 
35514:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35515: 
35516:                                             Marita Jurva
35517: 
35518: 
35519: 
35520: 
35521: 2300321
35522: 2                                       1993 vp -   KK 241
35523: 
35524: 
35525: 
35526: 
35527:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35528: 
35529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
35531: olette 27 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-
35532: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Hallitus seuraa tarkasti sitä turvallisuuspoliit-
35533: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jurvan kirjal-   tista kehitystä Euroopassa yleensä sekä Itämeren
35534: lisen kysymyksen n:o 241:                           piirissä ja lähialueillamme erityisesti, joka sai
35535:                                                     alkunsa kylmän sodan kauden loppumisesta ja
35536:           Onko Hallitus tietoinen Suomenlah-        maanosamme kahtiajaon päättymisestä.
35537:        den ulkosaarten muuttuneesta sotilas- ja        Hallitus ei ole muuttanut suhtautumistaan
35538:        turvallisuuspoliittisesta asemasta, ja       vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella vah-
35539:           aikooko Hallitus neuvotella ja sopia      vistettuihin alueluovutuksiin Neuvostoliitolle.
35540:        Venäjän federaation kanssa ETYKin ja         Voimme jälleen kerran todeta, ettei Suomella ole
35541:        YK:nperiaatteiden mukaisessa järjestyk-      aikomuksia esittää vaatimuksia, jotka koskevat
35542:        sessä Lavansaaren, Seiskarin, Suursaaren     SNTL:njatkajavaltion Venäjän oikeutta luovu-
35543:        ja Tytärsaaren pakkoluovutettujen aluei-     tettuihin alueisiin. Tämä ei tunnetusti sulje pois
35544:        den takaisin saamisesta ja palauttamises-    mahdollisuutta, että luovutetuista alueista tai
35545:        ta Suomelle?                                 niiden käytöstä voitaisiin tulevaisuudessa neuvo-
35546:                                                     tella ETYKin periaatteiden pohjalta osapuolten
35547:                                                     niin tahtoessa.
35548: 
35549:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1993
35550: 
35551:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
35552:                                        1993 vp -   KK 241                                          3
35553: 
35554: 
35555: 
35556: 
35557:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
35558: 
35559:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35560: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     anföra följande:
35561: den 27 april 1993 till vederbörande medlem av
35562: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jur-      Regeringen följer noga den säkerhetspolitiska
35563: va undertecknade spörsmål nr 241:                  utvecklingen i Europa i allmänhet och i Ostersjö-
35564:                                                    regionen och närområdet i synnerhet, viiken
35565:           Är Regeringen medveten om den för-       inleddes i och med att det kalla kriget tog slut
35566:        ändrade militär- och säkerhetspolitiska     och tudelningen i vår världsdel upphörde.
35567:        status som öama ute i Finska viken har,        Regeringen har inte ändrat sin inställning till
35568:        och                                         de landavträdelser som enligt Parisfreden 1947
35569:           ämnar Regeringen i enlighet med          gjordes till Sovjetunionen. Vi kan än en gång
35570:        KSSE:s och FN:s principer förhandla         konstatera att Finland inte har för avsikt att
35571:        och med Ryska Federationen komma            framställa krav som gäller Sovjetunionens efter-
35572:        överens om att de tvångsöverlämnade         trädare Rysslands rätt till de avträdda område-
35573:        områdena Lövskär, Seitskär, Hogland         na. Detta utesluter som känt inte möjligheten att
35574:        och Tyterskär återfås och återlämnas till   man i framtiden på basis av KSSE-principema
35575:        Finland?                                    kunde förhandla om de avträdda områdena eller
35576:                                                    om användningen av dem, om partema så ön-
35577:                                                    skar.
35578: 
35579:      Helsingfors den 24 maj 1993
35580: 
35581:                                                                 Utrikesminister Heikki Haavisto
35582:                                                1993 vp
35583: 
35584: Kirjallinen kysymys 242
35585: 
35586: 
35587: 
35588: 
35589:                                   Polvinen ym.: Yksityisteiden kunnossapitoon myönnettävien val-
35590:                                       tionapujen säilyttämisestä nykyisellään
35591: 
35592: 
35593:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35594: 
35595:     Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemän periaa-       vaikutuksia, jotka heikentävät elinkeino- ja pal-
35596: tepäätöksen mukaan yksityisteiden valtionapu-        velutoimintaa haja-asutusalueilla. Asetettu sääs-
35597: jen määrää vähennetään vuosina 1994 ja 1995          tö menetetään varsin lyhyessä ajassa haja-asu-
35598: kumpanakin 75 miljoonaa markkaa eli yhteensä         tusalueiden elinkeinoelämän ja asumisen näivet-
35599: 150 miljoonaa markkaa.                               tymisenä, jolla on suuria vaikutuksia myös taa-
35600:     Yksityisteiden kunnossapitoavustusten suu-       jamien kehittymiseen.
35601: ruudesta säädetään asetuksella. Jotta määrätyt           Niinpä yksityisteiden valtionavut pitäisikin
35602: vähennykset pystytään toteuttamaan, on tätä          säilyttää nykytasolla. Tiestö on perusrakenne,
35603: asetusta muutettu antamalla asetus yksityisistä      joka ratkaisevasti vaikuttaa siihen, kehittyykö
35604: teistä annetun asetuksen muuttamisesta. Tämä         vai näivettyykö kylien elinkeinoelämä. Samoin
35605: asetus on tullut voimaan 1.2.1993. Asetuksen         liikenteen toiminnallisilla järjestelyillä, esim.
35606: 43 §:n mukaisesti yksityisen tien kunnossapitoon     haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tukijärjes-
35607: määräytyvistä avustuksista maksetaan vuosina         telmillä, on ratkaisevan tärkeä merkitys liikenne-
35608:  1994 ja 1995 enintään 70% valtion talousar-         palvelujen ylläpitämiselle. Tiestö- ja liikennepal-
35609: vioon otetun määrärahan rajoissa.                    velujen ylläpitäminen on elinkeinotoiminnan ja
35610:     Tämä menettely on varsin kova pala kaikille      asumisen välttämätön perusedellytys.
35611:  harvaanasutuille kunnille, varsinkin Pohjois- ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35612: Itä-Suomessa, joissa haja-asutusalueilla yksityis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35613:  teitä on paljon ja välimatkat pitkiä. Monessa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35614:  kunnassa on tilannetta pohdittu ja tultu siihen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35615:  tulokseen, että yksityisten teiden avustusten
35616:  säästöistä tulisikin ns. kohtuullisuussyistä luo-              Aikooko Hallitus tarkastella valtion
35617:  pua ja ns. siirtymäsäännön varassa olevien tei-            vuoden 1994 talousarvion valmistelun
35618: den avustamista tulisi lisäksi edelleenkin jatkaa.          yhteydessä yksityisteiden valtionapujen
35619:     Kun valtiovalta etsii säästökohteita, sen on            säästöjen kielteisiä vaikutuksia laaja-
35620:  tapahduttava selkeän valikoidusti. Koko val-               alaisesti ja niin, että tällä perusteella vuo-
35621:  tiontalouden puitteissa yksityisteiden valtion-            sille 1994 ja 1995 kohdistuvista yksityis-
35622:  apujen leikkaus 150 miljoonaa markkaa ei ole               teiden säästöistä valtionapuja Ieikkaa-
35623:  kovinkaan merkittävä. Sen sijaan valtionapujen             malla voitaisiin luopua?
35624:  säästö tuo mukanaan koko joukon kielteisiä
35625:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35626: 
35627:           Osmo Polvinen                 Asko Apukka                     Iivo Polvi
35628: 
35629: 
35630: 
35631: 
35632: 2300321
35633: 2                                          1993 vp -    KK 242
35634: 
35635: 
35636: 
35637: 
35638:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35639: 
35640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          menojen vähenevän vuonna 1994 15,8 mrd. mk
35641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ja vuonna 1995 19,7 mrd. mk. Osa toimenpiteistä
35642: olette toimittanut valtioneuvostori asianomaisen        toteutettiin jo vuoden 1993 talousarvion yhtey-
35643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Pol-          dessä.
35644: visen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Valtiovarainministeriö toimitti valtioneuvos-
35645: n:o 242:                                                ton periaatepäätöksen asianomaisille tahoille
35646:                                                         tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Valtioneuvos-
35647:            Aikooko Hallitus tarkastella valtion         ton periaatepäätöksessä ei ole osoitettu valtiova-
35648:        vuoden 1994 talousarvion valmistelun             rainministeriölle muille hallinnonaloille kuulu-
35649:        yhteydessä yksityisteiden valtionapujen          vien säästötoimenpiteiden arviointi- tai toimeen-
35650:        säästöjen kielteisiä vaikutuksia laaja-          panotehtäviä.
35651:        alaisesti ja niin, että tällä perusteella vuo-      Liikenneministeriön hallinnonalalle kohden-
35652:        sille 1994 ja 1995 kohdistuvista yksityis-       netuista säästötoimenpiteistä valtioneuvoston
35653:        teiden säästöistä valtionapuja leikkaa-          periaatepäätöksessä todetaan yksityisteiden
35654:        maHa voitaisiin luopua?                          osalta seuraavaa (II.2.15 alkuosa):
35655:                                                            "Yksityisten teiden valtionapujen määrää vä-
35656: _ Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            hennetään vuosina 1994-95 kumpanakin 75
35657:  vasti seuraavaa:                                       milj. mk."
35658:                                                            Liikenneministeriö valmisteli ja esitteli yksi-
35659:    Kysymyksen johdosta hankitussa lausunnos-            tyisistä teistä annetun asetuksen 43 §:n muutok-
35660: sa valtiovarainministeriö toteaa seuraavaa:             sen (72/93), joka tuli voimaan 1.2.1993. Samaan
35661:    "Valtioneuvosto teki 14.10.1992 periaatepää-         pykälään hyväksyttiin 30.4.1993 muutos, joka
35662: töksen hallituksen toimenpiteistä julkisen talou-       tulee voimaan 1.6.1993. Liikenneministeriö pe-
35663: den tasapainon parantamiseksi (TM 9214). Toi-           rusteli näitä vuoden 1995 loppuun voimassa
35664: menpiteiden tarpeellisuutta periaatepäätöksessä         olevia asetuksen muutoksia valtioneuvoston pe-
35665: perusteltiin seuraavasti:                               riaatepäätöksen toteuttamisella."
35666:    "Kilpailukyvyn jyrkkä parantaminen ja                   Kuten edellä esitetystä ilmenee, yksityisten
35667: vientiteollisuuden elpyminen ovat luoneet edelly-       teiden valtionapujen vähentämisestä on päätetty
35668: tykset kansantalouden tasapainottomuuksien              valtioneuvoston 14.10.1992 tekemässä säästö-
35669: korjautumiselle ja laman taittumiselle. Valtion-        päätöksessä. Liikenneministeriön esittelemät yk-
35670: talouden ennätysmäiset rahoitusvajeet uhkaavat          sityisistä teistä annetun asetuksen muutokset
35671: kuitenkin johtaa ulkomaisen rahoituksen tyreh-          olivat tämän säästöpäätöksen toimeenpanoa.
35672: tymiseen, mikä vaikeuttaisi vakavasti yritystoi-           Tielaitos on asiantuntijakantanaan todennut,
35673: mintaa ja saattaisi jopa uhata valtion maksuval-        että kun teiden kunnossapitoavustusta makse-
35674: miutta. Julkisia menoja ja valtion budjettialijää-      taan kaikille avustuksen saajille 70% ja teiden
35675: mää supistamalla on torjuttava rahoitusongel-           välttämättömiin parannustöihin (esim. siltojen
35676: mien kärjistäminen ja turvattava vientivetoisen         korjaukset) on lisäksi käytettävissä kumpanakin
35677: kasvun jatkuminen."                                     vuonna n. 13-14 milj. mk, voidaan yksityisten
35678:    Valtioneuvosto arvioi valtion menojen vähen-         teiden ylläpito hoitaa tyydyttävästi myös vuosi-
35679: tämismahdollisuudet ja päätyi laajaan, kaikkia          na 1994-1995, joita säästöpäätös koskee. Kun
35680: hallinnonaloja koskevaan säästötoimenpideoh-            talous paranee, on varmasti syytä korottaa yksi-
35681: jelmaan. Näillä toimenpiteillä arvioitiin valtion       tyisiä teitä varten tarkoitettuja määrärahoja.
35682: 
35683:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1993
35684: 
35685:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
35686:                                          1993 vp -   KK 242                                          3
35687: 
35688: 
35689: 
35690: 
35691:                                     Tili Riksdagens Herr T_alman
35692: 
35693:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          des statens utgifter minska med 15,8 mrd. mk
35694: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         1994 och med 19,7 mrd. mk 1995. En del av
35695: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      åtgärderna vidtogs redan i sarriband med budge-
35696: dagsman Osmo Polvinen m.fl. undertecknade            ten för 1993.
35697: spörsmål nr 242:                                        Finansministeriet sände principbeslutet till
35698:                                                      alla berörda parter för kännedom och åtgärder.
35699:           Ämnar Regeringen i större utsträck-        1 statsrådets principbeslut har finansministeriet
35700:        ning undersöka de negativa följderna av       inte ålagts uppgifter att bedöma och vidta spar-
35701:        den nedskärning av statsbidragen för          åtgärder som hör till andra förvaltningsområ-
35702:        enskilda vägar som görs i samband med         den.
35703:        beredningen av budgeten för 1994 och så          Beträffande de sparåtgärder som ålagts trafik-
35704:        att det på grundval av undersökningen         ministeriets förvaltningsområde sägs i principbe-
35705:        blir möjligt att avstå från de inbesparing-   slutet följande angående enskilda vägar (11.2.15
35706:        ar för 1994 och 1995 som görs i form av       böljan):
35707:        en nedskärning av statsbidragen för en-          "Statsbidraget för enskilda vägar minskas
35708:        skilda vägar?                                 1994-1995, bägge åren med 75 milj. mk."
35709:                                                         Trafikministeriet beredde och föredrog en
35710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ändring av förordningen om enskilda vägar (72/
35711: anföra följande:                                     93), varigenom en ny 43 § fogades till förord-
35712:                                                      ningen, som trädde i kraft 1.2.1993. En ändring
35713:    1 det utlåtande som begärts med anledning av      av samma paragraf godkändes 30.4.1993 och
35714: spörsmålet säger finansministeriet följande:         den träder i kraft 1.6.1993. Trafikministeriet
35715:    "Statsrådet fattade 14.10.1992 ett principbe-     motiverade dessa ändringar i förordningen som
35716: slut om regeringens åtgärder för balansering av      gäller till utgången av 1995 med vidtagande av de
35717: den offentliga ekonomin (TM 9214). Nödvän-           åtgärder som avses i statsrådets principbeslut."
35718: digheten av åtgärderna motiverades som följer:          Såsom framgår av det ovan anförda har
35719:    "Den radikalt förbättrade konkurrensförmå-        beslutet att minska statsbidragen för enskilda
35720: gan och exportindustrins uppsving har skapat         vägar fattats i statsrådets principbeslut av
35721: förutsättningar för att få den offentliga ekono-     14.10.1992 om sparåtgärder. De ändringar av
35722: min i balans och ett slut på recessionen. Det        förordningen om enskilda vägar som trafikmi-
35723: rekordstora finansunderskottet i statsekonomin       nisteriet föredrog var verkställighet av detta
35724: hotar dock leda till att den utländska finansie-     sparbeslut.
35725: ringen upphör, vilket allvarligt skulle försvåra        Vägverket har i egenskap av sakkunnig ansett
35726: företagsverksamheten och t.o.m. hota statens         att då det utom statsbidraget för underhåll av
35727: likviditet. För att finansieringsproblemen inte      enskilda vägar som är 70 % och betalas alla
35728: skall förvärras och för att en fortsatt tillväxt     bidragstagare för nödvändiga grundförbättring-
35729: skall kunna garanteras genom exporten, måste         ar (t.ex. broreparationer) även står ca 13-14
35730: statens utgifter och budgetunderskottet min-         milj. mk till förfogande bägge åren, kan under-
35731: skas."                                               hållet av enskilda vägar skötas på ett tillfreds-
35732:    Statsrådet bedömde möjligheterna att minska       ställande sätt åren 1994-1995, som sparbeslutet
35733: statens utgifter och beslöt om ett omfattande        gäller. När den ekonomiska situationen förbätt-
35734: sparåtgärdsprogram som gällde alla förvalt-          ras är det säkert skäl att förhöja anslagen för de
35735: ningsområden. Genom dessa åtgärder beräkna-          enskilda vägarnas upprätthållande.
35736: 
35737:      Helsingfors den 21 maj 1993
35738: 
35739:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
35740:                                                1993 vp
35741: 
35742: Kirjallinen kysymys 243
35743: 
35744: 
35745: 
35746: 
35747:                                   Backman: Elatusavun määräytymisperusteiden yhdenmukaistami-
35748:                                      sesta
35749: 
35750: 
35751:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35752: 
35753:    Lapsen elatuksesta annetun lain (704/75) 1 §:n    toansioista. Tätä lainvastaista mallia sovellet-
35754: mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen      taessa lapsen elatuksen tarvetta ja molempien
35755: ja saman lain 2 §:n nojalla vanhemmat vastaavat      vanhempien todellista elatuskykyä ei lainkaan
35756: lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Lapselle          tutkita. Kerran vahvistettuja elatusmaksuja ei
35757: maksettavaa elatusapua määriteltäessä on siis        yleensä saa lain sanamuodosta huolimatta myös-
35758: lain mukaan lähtökohtana lapsen elatuksen tar-       kään tuomioistuimessa muutettua. Kaavamaiset
35759: ve. Tämän elatusvastuun vanhemmat jakavat            elatusapuratkaisut johtavat usein siihen, että
35760: keskenään elatuskykynsä mukaan. Kuukausit-           etävanhempi ei enää pysty toteuttamaan lapsen
35761: iainen elatusapu voidaan siis laskea siten, että     huollosta annetun lain mukaista yhteisvanhem-
35762: yksilöllisesti arvioidusta lapsen kuukausitiaises-   muutta tapaamisoikeuksineen.
35763: ta kulutuksesta vähennetään yhteiskunnan suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
35764: rittama tuki, mm. lapsilisä, ja elatusvelvollisen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35765: suorittama elatusapu on hänen elatuskykynsä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35766: mukainen osuus jäljelle jäävästä molempien van-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35767: hempien yhteisestä elatusvastuusta.
35768:    Näin ei käytännössä tapahdu. Useimmat pai-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35769:  kalliset sosiaalitoimistot suosittelevat vanhem-           ryhtyä paikallisten sosiaalitoimistojen
35770:  mille prosenttimallin mukaista elatussopimusta.            käyttämien elatusavun määräytymispe-
35771:  Prosenttilaskun mukainen elatusapu lasta koh-              rusteiden lainmukaistamiseksi ja yhte-
35772:  den on yleensä 10-15% elatusvelvollisen brut-              näistämiseksi koko maassa?
35773: 
35774:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35775: 
35776:                                            Jouni Backman
35777: 
35778: 
35779: 
35780: 
35781: 230032J
35782: 2                                         1993 vp -   KK 243
35783: 
35784: 
35785: 
35786: 
35787:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35788: 
35789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        apua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olen-
35790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         naisia muutoksia, että elatusavun muuttamista
35791: olette 27 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       on sekä lapsen että elatusvelvollisen olot huo-
35792: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mioon ottaen pidettävä kohtuullisena.
35793: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Backmanin              Sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 1991
35794: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 243:         kaikkiaan runsaat 14 000 elatussopimusta. Niis-
35795:                                                       tä noin 20 % oli aikaisemman sopimuksen tai
35796:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuomion muuttamisesta tehtyjä sopimuksia, jois-
35797:        ryhtyä paikallisten sosiaalitoimistojen        ta yli puolessa alennettiin aikaisemmin vahviste-
35798:        käyttämien elatusavun määräytymispe-           tun elatusavun määrää. Sosiaalilautakuntien
35799:        rusteiden lainmukaistamiseksi ja yhte-         vahvistamat elatusavut ovat olleet elatusvelvol-
35800:        näistämiseksi koko maassa?                     listen kannalta yleisesti ottaen verrattain koh-
35801:                                                       tuullisia. Verotustietojen mukaan keskimääräi-
35802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nen elatusapu vuonna 1991 oli 762 markkaa
35803: vasti seuraavaa:                                      kuukaudessa. Sanottuun keskiarvoon sisältyvät
35804:                                                       myös tuomioistuinten vahvistamat elatusavut
35805:    Elatusavun määrästä, vahvistamisesta ja            Sosiaalilautakuntien vuonna 1991 vahvistamista
35806: muuttamisesta säädetään lapsen elatuksesta an-        elatusavuista noin 80 % oli määrältään alle 800
35807: netussa laissa (704175). Sen mukaan lapsella on       markkaa kuukaudessa. Niin kutsuttuja nollaso-
35808: oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat         pimuksia, joissa elatusapua ei ollut lainkaan
35809: vastaavat kykynsä mukaan. Riittävää elatusta ei       vahvistettu, oli lähes 9 % kaikista sopimuksista.
35810: ole pyritty määrittelemään tyhjentävästi. Sen             Vaikka vahvistetut sopimukset näyttävätkin
35811: todetaan käsittävän muun muassa lapsen kehi-          keskimäärin varsin kohtuullisilta, olisi kuitenkin
35812: tystason mukaisten aineellisten ja henkisten tar-     tärkeä kussakin yksittäistapauksessa mitoittaa
35813: peiden tyydyttämisestä sekä lapsen tarvitsemasta      elatusapu mahdollisimman hyvin vastaamaan
35814: hoidosta ja koulutuksesta aiheutuvat kustan-          lapsen yksilöllisiä tarpeita ja molempien van-
35815: nukset. Elatusvastuun laajuuteen vaikuttavat          hempien kykyä osallistua niiden tyydyttämiseen.
35816: myös lapsen mahdollisuudet itse vastata elatuk-       Lapsen elatuksesta annettu laki edellyttääkin
35817: sestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille      elatusavun määrittämistä sanotuin tavoin. Sään-
35818: ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne     nösten joustavuus on kuitenkin jossain määrin
35819: ovat vähäiset. Vanhempien elatuskykyä puoles-         osoittautunut ongelmalliseksi käytännön työssä.
35820: taan arvioidaan ottamalla huomioon heidän             Sääntely on myös osin puutteellista. Laissa ei ole
35821: ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallis-       otettu kantaa esimerkiksi kysymykseen, miten
35822: tua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen        lapsiperheille suunnatut yhteiskunnan tukimuo-
35823: määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatus-        dot, kuten lapsilisä, vaikuttavat elatusavun mää-
35824: vastuunsa.                                            rään. Lapsilisän huomioon ottamiseksi on ajatel-
35825:    Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai       tavissa erilaisia vaihtoehtoja, jotka johtavat toi-
35826: tuomiolla, jos vanhempi ei muulla tavoin huo-         sistaan poikkeavaan lopputulokseen.
35827: lehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi       Sosiaaliviranomaisten keskuudessa on ilmei-
35828: asu vanhempansa luona. Ennen elatussopimuk-           sesti käytännön työn helpottamiseksi omaksuttu
35829: sen vahvistamista sosiaalilautakunnan on erityi-      erilaisia epävirallisia prosenttisääntöjä, joiden
35830: sesti harkittava, voidaanko sopimusta pitää koh-      mukaan elatusapu määräytyy tietyksi prosentti-
35831: tuullisena ottaen huomioon lapsen oikeus riittä-      osuudeksi elatusvelvollisen tuloista. Tällaiset
35832: vään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä            säännöt eivät perustu lakiin, joten niiden käytös-
35833: muut asiaan vaikuttavat seikat.                       tä tulisi luopua.
35834:    Vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa                Sosiaalihallitus on aikanaan yleiskirjeitse pyr-
35835: uudella sopimuksella tai tuomiolla, jos niissä        kinyt ohjaamaan sosiaaliviranomaisia noudatta-
35836: olosuhteissa, jotka on otettava huomioon elatus-      maan lainmukaisia elatusavun määräytymispe-
35837:                                          1993 vp -    KK 243                                          3
35838: 
35839: rusteita. Yleiskirjeet on sittemmin kumottu val-     kelaitoksen hoidettavaksi luovuttiin ministeriön
35840: tionhallinnon norminannon uudistamisen yhtey-        asettaman tehtäviensiirtotoimikunnan ehdotuk-
35841: dessä. Uusien alemmanasteisien normien anta-         sen mukaisesti. Näiden uudistustarpeiden kar-
35842: minen ei vastaa kyseisen uudistuksen tavoitteita.    toittaminen on käynnistymässä sosiaali- ja ter-
35843: Lainmukaiseen käytäntöön tähtäävää ohjausta          veysministeriössä. Tässä yhteydessä noussee
35844: voidaan sen sijaan antaa muun muassa sosiaali-       esiin myös kysymys yksityisoikeudellisen elatus-
35845: viranomaisille suunnatussa koulutuksessa.            vastuun sääntelyn tarkentamisesta, sillä elatus-
35846:    Puheena olevan ongelman tehokkaampi rat-          apu, sen perintä ja elatusturva liittyvät yhteen
35847: kaiseminen edellyttäisi ehkä lapsen elatuksesta      siten, että niiden kokonaisvaltainen tarkastelu
35848: annetun lain säännösten tarkistamista siten, että    on perusteltua. Perhetuen uudistamista koske-
35849: ne toimisivat nykyistä käyttökelpoisempina oh-       van hallituksen esityksen antamisen yhteydessä
35850: jeina elatusavun määrittelyssä. Elatusavun pe-       sosiaali- ja terveysministeriö äskettäin edellytti,
35851: rintää ja elatusturvaa koskevat säännökset näyt-     että elatusapumaksujen määrittelyyn liittyviä
35852: tävät niin ikään kaipaavan uudistamista. Tähän       epäkohtia ryhdytään selvittämään yhteistyössä
35853: sosiaali- ja terveysministeriö kiinnitti huomiota,   oikeusministeriön kanssa.
35854: kun elatustukiasioiden siirtämisestä Kansanelä-
35855:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35856: 
35857:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35858: 4                                         1993 vp -    KK 243
35859: 
35860: 
35861: 
35862: 
35863:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35864: 
35865:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sådana väsentliga förändringar i de omständig-
35866: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         heter som skall beaktas då underhållsbidraget
35867: den 27 april 1993 till vederbörande medlem av          fastställs att det kan anses skäligt att ändra
35868: statsrådet översänt följande av riksdagsman            underhållsbidraget med beaktande av både bar-
35869: Backman undertecknade spörsmål nr 243:                 nets och den underhållsskyldiges förhållanden.
35870:                                                           Socialnämnderna fastställde 1991 samman-
35871:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         lagt drygt 14 000 avtal om underhållsbidrag.
35872:        ta för att de grunder för fastställande av      Av dessa var ca 20% avtal som ingåtts för
35873:        underhållsbidraget som de lokala social-        ändring av ett tidigare avtal eller en tidigare
35874:        byråema tillämpar skall göras lagenliga         dom och i mer än hälften av dessa avtal sänk-
35875:        och förenhetligas i hela landet?                tes beloppet för ett tidigare fastställt under-
35876:                                                        hållsbidrag. De underhållsbidrag som fast-
35877:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ställts av socialnämnderna har allmänt taget
35878: anföra följande:                                       varit rätt skäliga sett ur de underhållsskyldigas
35879:                                                        synvinkel. Enligt beskattningsuppgifter upp-
35880:     I lagen om underhåll för barn (704175) stadgas     gick det genomsnittliga underhållsbidraget
35881: om underhållsbidragets belopp samt om faststäl-        1991 till 762 mk i månaden. I detta medeltal
35882: lande och ändring av bidraget. Enligt lagen har        ingår även sådana underhållsbidrag som fast-
35883: ett bam rätt till tillräckligt underhåll. Föräldrar-   ställts av domstol. Av de underhållsbidrag som
35884: na skall efter sin förmåga svara för bamets            socialnämnderna fastställde 1991 var ca 80 %
35885: underhåll. Inga försök har gjorts att på ett           mindre än 800 mk i månaden. Närmare 9% av
35886: uttömmande sätt definiera vad som avses med            alla avtal var s.k. nollavtal, i vilka underhålls-
35887: ett tillräckligt underhåll. Det framhålls att un-      bidrag inte alls fastställdes.
35888: derhåll bl.a. innebär de kostnader som föranleds          Trots att de fastställda avtalen i genomsnitt
35889: av tillgodoseende av de materiella och andliga         verkar vara rätt skäliga, skulle det emellertid
35890: behov som motsvarar bamets utvecklingsnivå             vara viktigt att underhållsbidraget i varje enskilt
35891: samt den vård och utbildning bamet behöver. På         fall dimensioneras så att det så väl som möjligt
35892: omfattningen av föräldramas underhållsansvar           motsvarar barnets individuella behov och båda
35893: inverkar även bamets möjligheter att självt svara      föräldramas förmåga att delta i tillgodoseendet
35894: för sitt underhåll samt sådana omständigheter          av dessa. Lagen om underhåll för barn förutsät-
35895: som gör att bamets underhåll inte medför kost-         ter att underhållsbidraget fastställs såsom ovan
35896: nader för föräldrama eller att dessa kostnader är      har anförts. Flexibiliteten i stadgandena har
35897: ringa. Vid bedömandet av föräldrarnas förmåga          dock i viss mån visat sig medföra problem i det
35898: att underhålla barnet beaktas deras ålder, arbets-     praktiska arbetet. Ä ven regleringen är delvis
35899: förmåga och möjligheter att delta i förvärvsarbe-      bristfållig. I lagen har t.ex. inte tagits ställning till
35900: te, beloppet av till buds stående medel samt deras     frågan om hur de samhälleliga stödformerna för
35901: övriga, på lag grundade underhållsansvar.              barnfamiljer, såsom barnbidrag, inverkar på
35902:     Underhållsbidraget kan fastställas genom av-       underhållsbidragets belopp. För beaktande av
35903: tal eller dom, om en förälder inte på något annat      barnbidraget kan man tänka sig olika alternativ,
35904: sätt sörjer för bamets underhåll eller om barnet       vilka leder till olika slutresultat.
35905: inte varaktigt bor tillsammans med föräldern.             Socialmyndigheterna har uppenbarligen för
35906: Innan socialnämnden fastställer avtalet skall den      att underlätta det praktiska arbetet omfattat
35907: särskilt pröva om avtalet kan anses skäligt med        iden om olika inofficiella procentregler, enligt
35908: hänsyn till barnets rätt att erhålla tillräckligt      vilka underhållsbidraget fastställs som en be-
35909: underhåll, föräldrarnas betalningsförmåga samt         stämd procentandel av den underhållsskyldiges
35910: andra omständigheter som inverkar på saken.            inkomster. Dylika regler grundar sig inte på lag
35911:     Fastställda underhållsbidrag kan ändras ge-        och därför är det skäl att avstå från att tillämpa
35912: nom nya avtal eller domar, om det har inträffat        dem.
35913:                                          1993 vp -   KK 243                                          5
35914: 
35915:    Socialstyrelsen försökte i tidema med cirkulär    al- och hälsovårdsministeriet fäste uppmärksam-
35916: styra socialmyndighetema så att de skulle iaktta     het vid detta när man avstod från att överföra
35917: de lagstadgade grundema för fastställande av         skötseln av underhållsbidragsärenden tili Folk-
35918: underhållsbidrag. Cirkulären upphävdes seder-        pensionsanstalten enligt ett förslag av kommis-
35919: mera i samband med att normgivningen inom            sionen för överföring av uppgifter, som tillsatts
35920: statsförvaltningen reformerades. Utfårdandet av      av ministeriet. Social- och hälsovårdsministeriet
35921: nya normer av lägre rang motsvarar inte målsätt-     inleder som bäst en kartläggning av behovet av
35922: ningen för reformen i fråga. Styming med tanke       ändringar. I detta sammanhang torde även frå-
35923: på ett lagenligt förfarande kan däreriwt ske bl.a.   gan om en precisering av regleringen av det
35924: i samband med utbildning som riktar sig tili de      privaträttsliga underhållsansvaret bli aktuell ef-
35925: sociala myndighetema.                                tersom under.hållsbidraget, indrivningen av bi-
35926:    En effektivare lösning av problemet skulle        draget och tryggandet av barns underhåll hör
35927: kanske förutsätta en ändring av stadgandena i        ihop så att det är motiverat med en övergripande
35928: lagen om underhåll för barn så att de skulle tjäna   granskning av dessa. I samband med regeringens
35929: som mera användbara direktiv än för närvaran-        proposition om revidering av familjestödet för-
35930: de vid fastställande av underhållsbidraget. Stad-    utsatte social- och hälsovårdsministeriet nyligen
35931: gandena om indrivning av underhållsbidrag            att missförhållandena i samband med definie-
35932: samt om tryggande av barns underhåll verkar          ringen av underhållsbidragsbetalningarna skall
35933: även de behöva genomgå vissa ändringar. Soci-        utarbetas i samarbete med justitieministeriet.
35934: 
35935:      Helsingfors den 27 maj 1993
35936: 
35937:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35938:                                                1993 vp
35939: 
35940: Kirjallinen kysymys 244
35941: 
35942: 
35943: 
35944: 
35945:                                   S-L. Anttila ym.: Kansainvälisen yhteistyön laajentumisen valtion-
35946:                                       hallinnolle asettamista vaatimuksista
35947: 
35948: 
35949:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35950: 
35951:     Kansainvälisen toiminnan laajentuminen ja        lisesti kielitaito; on varmistettava, ettei kielitai-
35952: erityisesti Euroopan yhdentyminen asettavat          don puute ole millään hallinnonalalla tai mis-
35953: monia vaateita Suomen valtionhallinnolle.            sään virastossa esteenä tulokselliseen kansainvä-
35954: Ajaessaan Suomen etuja erilaisissa kansainväli-      liseen kanssakäymiseen ja vaikuttamiseen. Sa-
35955: sissä järjestöissä ja neuvotellessaan Suomen EY-     moin tärkeää on suomalaisille virkamiehille
35956: jäsenyydestä edustajamme tarvitsevat tuekseen        ehkä vieraan eurooppalaisen neuvottelutaidon
35957: osaavan ja asioihin perehtyneen virkamieskun-        sekä epävirallisemman taustavaikuttamisen op-
35958: nan.                                                 piminen.
35959:     Valtionhallinnossa Euroopan integraatio              Kaiken kaikkiaan lisääntyvät ja monipuolis-
35960: merkitsee monien uusien tehtävien ja työskente-      tuvat kansainväliset tehtävät edellyttävät voima-
35961: lytapojen oppimista. Euroopan integraation vai-      kasta panostamista hallintomme kehittämiseen
35962: kutukset tulevat koskemaan kaikkia hallinnon-        ja virkamiestemme valmennukseen.
35963: aloja, kaikkia virastoja ja virkamiehiä. Kansain-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35964: välisen toiminnan osaamista ja kansainvälisiä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35965:  kontakteja edellyttäviä tehtäviä ei voida enää      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35966: hoitaa pelkästään ulkoasiainhallinnossa tai niitä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35967: ei voida keskittää ministeriöiden ja virastojen
35968:  kansainvälisille yksiköille. Uudet tehtävät edel-              Miten Hallitus huolehtii siitä, että
35969:  lyttävät substanssiasiantuntemusta, jota on ai-             Suomen valtionhallinto pystyy tarpeelli-
35970:  noastaan näitä asioita haitavilla virkamiehillä.            sessa määrin osallistumaan jatkuvasti
35971:     Euroopan integraatio asettaa sekä tiedollisia            laajentuvaan ja monipuolistuvaan kan-
35972:  että taidollisia haasteita virkamiestemme päte-             sainväliseen yhteistyöhön, ja
35973:  vyyden kehittämiselle. Se edellyttää EY:n raken-               millä erityisillä toimenpiteillä voidaan
35974:  teen ja toiminnan sekä sen päätöksenteko- ja                varmistaa, että virkamiehillä on riittävät
35975:  oikeusjärjestelmän tuntemista. Keskeinen EY:n               tiedot ja taidot hoitaa nämä työhön liitty-
35976:  mukanaan tuoma asia on oman alan EY-säädös-                 vät tehtävät sekä ulkomailla että koti-
35977:  ten tunteminen ja niiden vaikutusten ymmärtä-               maassa?
35978:  minen. Taidollisista vaateista korostuu luonnol-
35979: 
35980:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
35981: 
35982:           Sirkka-Liisa Anttila           Johannes Koskinen         Juhani Alaranta
35983:           Tellervo Renko                 Jukka Vihriälä            Maria Kaisa Aula
35984:           Markku Vuorensola              Pentti Lahti-Nuuttila     Kalevi Mattila
35985:           Riitta Kauppinen               Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina
35986:                                          Ensio Laine
35987: 
35988: 
35989: 
35990: 
35991: 230032J
35992: 2                                        1993 vp -   KK 244
35993: 
35994: 
35995: 
35996: 
35997:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35998: 
35999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunniteltu kolmitasoiseksi: perusvalmennus,
36000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jatkovalmennus ja erikoistuminen. Valmennus
36001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käsittää niin kotimaassa kuin ulkomailla tapah-
36002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja S-L. Antti-     tuvaa harjoittelua ja koulutusta. Perustasolla
36003: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa, että kaikki
36004: n:o 244:                                             virkamiehet tietävät, mikä EY on, ja pystyvät
36005:                                                      palvelemaan englannin kielellä. Erikoistuneim-
36006:           Miten Hallitus huolehtii siitä, että       malla tasolla se merkitsee, että niiden, jotka
36007:        Suomen valtionhallinto pystyy tarpeelli-      tulevat toimimaan puheenjohtajina ETA/EY-
36008:        sessa määrin osallistumaan jatkuvasti         organisaatiossa, on omattava erittäin hyvät tai-
36009:        laajentuvaan ja monipuolistuvaan kan-         dolliset ja tiedolliset valmiudet. Valmennus on
36010:        sainväliseen yhteistyöhön, ja                 siksi virastoissa ja laitoksissa suunniteltava yksi-
36011:           millä erityisillä toimenpiteillä voidaan   löllisesti tehtävien edellyttämästä tarpeesta ja
36012:        varmistaa, että virkamiehillä on riittävät    virkamiehellä jo olevista tiedoista ja taidoista
36013:        tiedot ja taidot hoitaa nämä työhön liitty-   lähtien.
36014:        vät tehtävät sekä ulkomailla että koti-          Vastuu virkamiesten valmennuksesta on vi-
36015:        maassa?                                       rastoilla ja laitoksilla. Myös virkamiesten oma
36016:                                                      vastuu itsensä kehittämisestä on tärkeä. Valtio-
36017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         varainministeriön henkilöstöosaston vastuulla
36018: vasti seuraavaa:                                     on valtion henkilöstön kehittäminen. Integraa-
36019:                                                      tiotoimikunnan alaisen hallintojaoston yhtey-
36020:    Olen kysymyksen esittäneiden kansanedusta-        teen on integraatiovalmennusta varten asetettu
36021: jien kanssa samaa mieltä, että kansainvälistymi-     työryhmä, joka koordinoi valmennusta. Työryh-
36022: nen ja erityisesti Euroopan integraatio asettavat    män puheenjohtaja on valtiovarainministeriöstä.
36023: valtionhallinnolle ja sen henkilöstölle merkittä-       Virastoissa ja laitoksissa on henkilöstön ke-
36024: vän haasteen. Integraatiokehityksen onnistumi-       hittämisessä priorisoitu kansainvälisyyskoulu-
36025: nen onkin valtioyhtymän keskeinen tavoite.           tus. Sen keskitetty tukeminen ja kehittäminen
36026:    Hallitus on julkisen sektorin uudistusohjel-      vaativat kuitenkin lisää panostusta. Tähän val-
36027: massaan (7.5.1992) edellyttänyt, että hallinto on    tiovarainministeriö käyttää tänä vuonna noin
36028: nopeasti valmennettava kykeneväksi aktiiviseen       miljoonaa markkaa. Eduskunnassa parhaillaan
36029: kansalliseen edunvalvontaan Euroopan yhtei-          käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa on esitet-
36030: sössä. Valtiovarainministeriön henkilöstöosas-       ty neljä miljoonaa markkaa integraatiovalmen-
36031: tolla on valmistunut muistio valtionhallinnon        nukseen. Ensi vuoden talousarvioon valtiova-
36032: henkilöstön integraatiovalmiuksien kehittämi-        rainministeriö esittää integraatiovalmennukseen
36033: seksi. Valmennus on kaikkialla hallinnossa jo        kertaluonteista määrärahaa varmistamaan val-
36034: käynnistynyt. Muistiossa esitettyjen suuntavii-      mennuksen tehokkaan käynnistymisen.
36035: vojen ja toimenpide-ehdotusten toteuttaminen            Valmennus edellyttää virkamiesten omaa pa-
36036: lisää suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta val-       nostusta. Erityisesti haluan korostaa itseopiske-
36037: mennuksessa.                                         lun ja työssä oppimisen merkitystä. Kuten edus-
36038:    Integraatioasiantuntijoiden määrä on proses-      tajat kysymyksessään toteavat, kansainväliset
36039: sin edetessä kasvanut. Valmennuksen tavoittee-       yksiköt eivät enää voi yksinään hoitaa integraa-
36040: na on asiantuntijoiden määrän merkittävä lisää-      tioasioita. EY-asiat muuttuvat kotimaisiksi
36041: minen. Ei riitä, että vain ETA-sopimuksen toi-       asioiksi ja asiantuntijan kotimaassa on oltava
36042: meenpanoon tai jäsenyysneuvotteluihin osallis-       myös asiantuntija EY:ssä.
36043: tuvat hallitsevat integraation. Tavoitteena on,         Euroopan integraatio on nyt ensisijainen pai-
36044: että Suomen liittyessä Euroopan yhteisöön            nopistealue kansainvälistymisessä. Integraatio-
36045: kaikki virkamiehet ovat saaneet tehtäviensä          valmennus antaa edellytyksiä muuhunkin kan-
36046: edellyttämän valmennuksen. Valmennus on              sainväliseen yhteistoimintaan. Pohjoismaista yh-
36047:                                        1993 vp -   KK 244                                         3
36048: 
36049: teistyötä on edelleenkin ja se saattaa tiivistyä   sissä. Uudenlaisen yhteistyön käynnistymisellä
36050: jäsenyyden myötä. Emme saa myöskään hukata         varsinkin lähialueellamme on merkitystä Suo-
36051: erityistä osaamistamme Itä-Euroopan kysymyk-       men tulevaisuudelle.
36052:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1993
36053: 
36054:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
36055: 4                                         1993 vp -   KK 244
36056: 
36057: 
36058: 
36059: 
36060:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36061: 
36062:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fortsatt utbildning och specialisering. Utbildning-
36063: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          en omfattar praktik och teori i både Finland och
36064: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       utomlands. Den grundläggande· orienteringens
36065: dagsman S-L. Anttila m.fl. undertecknade spörs-       mål är att alla tjänstemän vet vad EG är och kan
36066: mål nr 244:                                           betjäna kunder på engelska. På den specialiserade
36067:                                                       nivån är målet att alla de som kommer att arbeta
36068:           Hur ämnar Regeringen sörja för att          som ordförande inom EES/EG-organisationen
36069:        vår statsförvaltning i tillräcklig utsträck-   skall vara utomordentligt kunniga och skickliga.
36070:        ning skall kunna delta i det intemationel-     Utbildningen måste därför planeras individuellt
36071:        la samarbetet som blir allt mer omfattan-      inom ämbetsverken och inrättningama utgående
36072:        de och mångsidigt, och                         från det behov av orientering som uppgii\ema
36073:           med vilka särskilda åtgärder kan det        förutsätter samt den kunskap och skicklighet som
36074:        säkerställas att tjänstemännen har till-       tjänstemannen besitter från tidigare.
36075:        räcklig kunskap och förmåga att handha            Åmbetsverken och inrättni~gama skall se till
36076:        de uppgifter som hör samman med arbe-          att tjänstemännen förbereds. Aven tjänstemän-
36077:        tet både utomlands och i Finland?              nens eget ansvar för sin förkovran är viktigt.
36078:                                                       Finansministeriets personalavdelning ansvarar
36079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för personalutvecklingen inom den statliga sek-
36080: anföra följande:                                      tom. 1 anslutning till förvaltningssektionen som
36081:                                                       är underställd integrationskommissionen har
36082:    Jag håller med de riksdagsmän som har ställt       man tillsatt en arbetsgrupp för integrationsut-
36083: frågan om att intemationaliseringen och speciellt     bildningen med uppgift att koordinera förbere-
36084: den europeiska integrationen är en betydande          delsema. Arbetsgruppens ordförande kommer
36085: utmaning för statsförvaltningen och dess perso-       från finansministeriet.
36086: nai. En lyckad integrationsutveckling är ett av          Vid de statliga ämbetsverken och inrättning-
36087: statssammanslutningens viktigaste mål.                ama har intemationaliseringsutbildningen prio-
36088:    Regeringen har i sitt reformprogram för den        riterats inom personalutvecklingen. Det krävs
36089: offentliga sektom (7.5.1992) fordrat att förvalt"     dock större satsningar på ett koncentrerat stöd
36090: ningen snabbt förbereds så att den kan bedriva        för och utvecklande av utbildningen. För ända-
36091: en aktiv nationell intressebevakning inom EG.         målet använder finansministeriet i år ca en mil-
36092: Finansministeriets personalavdelning har färdig-      jon mark. 1 tilläggsbudgeten som för närvarande
36093: ställt en promemoria för utvecklande av integra-      är under behandling i riksdagen har föreslagits
36094: tionsberedskapen bland personalen inom stats-         fyra miljoner mark för integrationsutbildning.
36095: förvaltningen. Den förberedande utbildningen          Finansministeriet föreslår i nästa års budget ett
36096: har redan inletts inom hela förvaltningen. De         anslag av engångsnatur för integrationsutbild-
36097: riktlinjer och förslag tili åtgärder som har fram-    ningen, för att säkerställa att förberedelsema
36098: ställts i promemorian ökar planenligheten och         inleds effektivt.
36099: effektiviteten i förberedelsema.                         Förberedelsema förutsätter även att tjänste-
36100:    Antalet integrationsexperter har ökat alltefter-   männen gör en egen insats. Jag vill speciellt
36101: som processen har framskridit. Syftet med förbe-      framhäva vikten av självstudier och inläming i
36102: redelsema är att avsevärt öka antalet experter.       arbetet. AHdeles som riksdagsmännen konstate-
36103: Det räcker inte att endast de som deltar i            rar i sin fråga kan de intemationella enhetema
36104: medlemskapsförhandlingama eller i verkställan-        inte längre ensamma sköta integrationsfrågor.
36105: det av EES-avtalet behärskar integrationen. Då        EG-frågoma blir inhemska frågor och en sak-
36106: Finland ansluter sig tili EG är det meningen att      kunnig måste även i sitt hemland vara sakkunnig
36107: alla tjänstemän skall ha genomgått den oriente-       iEG.
36108: ring som deras uppgifter förutsätter. Utbildning-        Den europeiska integrationen utgör nu det
36109: en är indelad i tre nivåer: grundorientering,         primära området inom intemationaliseringen.
36110:                                        1993 vp -   KK 244                                         5
36111: 
36112: Integrationsutbildningeil ger fårdigheter även     pet. Vi får inte heller förlora vårt speciella
36113: för annat intemationellt samarbete. Nordiskt       kunnande i frågor som gäller Östeuropa. Ett
36114: samarbete förekommer fortfarande och det kan       samarbete av helt ny typ är i synnerhet inom vårt
36115: eventuellt bli intensivare i och med medlemska-    närområde av betydelse för Finlands framtid.
36116:     Helsingforsden 28 maj 1993
36117: 
36118:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
36119:                                               1993 vp
36120: 
36121: Kirjallinen kysymys 245
36122: 
36123: 
36124: 
36125: 
36126:                                   Aittoniemi: Opettajankoulutukseen käytettyjen harjoittelukoulujen
36127:                                       lakkauttamissuunnitelmista
36128: 
36129: 
36130:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36131: 
36132:     Suomalainen opettajankoulutus toteutetaan          Tähän meillä ei pitäisi olla varaa ottaen huo-
36133: pääasiassa yliopistoissa. Opettajankoulutukses-     mioon koulutuksen merkitys yhteiskunnassa nyt
36134: sa keskeinen osa on harjoittelukouluilla, joita     ja erityisesti tulevaisuudessa.
36135: Suomessa on toiminnassa 13. Oppilasmäärä har-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
36136: joittelukouluissa oli vuonna 1992 yhteensä 8 000    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36137: oppilasta ja henkilökunnan määrä yhteensä 743.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36138: Harjoittelukoulujen tehtäviin kuuluvat oppilail-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36139: le annettava peruskoulun ja lukion opetus, opet-
36140: tajaksi opiskelevien opetusharjoittelun ohjaus,                Miten Hallitus perustelee suunnitel-
36141: kokeilutoimin ta, tutkimustoiminta ja täydennys-            mansa opettajankoulutuksen harjoittelu-
36142: koulutus.                                                   koulujen irrottamiseksi yliopistojen yh-
36143:     Olemassa olevan suunnitelman mukaan har-                teydestä, joka toimenpide tukee todennä-
36144: joittelukoulut aiotaan irrottaa yhteydestä yli-             köisesti niiden ainakin osittaista lakkaut-
36145: opistoihin, mikä samalla saattaa merkitä ja to-             tamista, sekä
36146: dennäköisesti merkitseekin sitä, että niiden toi-              minkä arvoisena Hallitus näkee kor-
36147: mintaa uhkaa lakkauttaminen. Asiasta on muo-                keatasoisen opettajakunnan vaikutuksen
36148: dostumassa selkeä kohtalonkysymys suomalai-                 maamme ja sen opiskelevan nuorison
36149: selle opettajankoulutukselle, joka tähän saakka             menestymismahdollisuuksien          suhteen
36150:  on valmistanut maamme kouluihin korkeata-                  yhä kasvavien vaatimusten edessä?
36151:  soista opettajakuntaa hyvien pohjien antajiksi
36152:  elämään koululaisille ja opiskelijoille.
36153: 
36154:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
36155: 
36156:                                           Sulo Aittaniemi
36157: 
36158: 
36159: 
36160: 
36161: 2300321
36162: 2                                        1993 vp -   KK 245
36163: 
36164: 
36165: 
36166: 
36167:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36168: 
36169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilöstön supistaminen, mikä on opetusminis-
36170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teriön hallinnonalan osalta 1 750 henkilötyö-
36171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuotta. Tämä päätös on antanut aiheen selvittää
36172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       valtion ylläpitämien harjoittelukoulujen siirtä-
36173: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksek-       mistä kunnan koululaitokseen. Näin kevennet-
36174: sen n:o 245:                                         täisiin yliopistojen hallintoa ja toiminnallista
36175:                                                      rakennetta sekä yhtenäistettäisiin peruskoulu- ja
36176:           Miten Hallitus perustelee suunnitel-       lukiotoimintaa ao. paikkakunnilla. Tätä varten
36177:        mansa opettajankoulutuksen harjoittelu-       opetusministeriö asetti 19.10.1992 työryhmän
36178:        koulujen irrottamiseksi yliopistojen yh-      selvittämään valtion ylläpitämien harjoittelu-
36179:        teydestä, joka toimenpide tukee todennä-      koulujen siirtämisestä kunnan koululaitokseen
36180:        köisesti niiden ainakin osittaista lakkaut-   sekä siihen liittyvien järjestelyjen perusteita sekä
36181:        tamista, sekä                                 toisen työryhmän valmistelemaan ehdotuksia
36182:           minkä arvoisena Hallitus näkee kor-        siitä, miten yliopistot voivat järjestää opettajien
36183:        keatasoisen opettajakunnan vaikutuksen        pedagogisen koulutuksen ilman valtion ylläpitä-
36184:        maamme ja sen opiskelevan nuorison            miä harjoittelukouluja tarkoituksenmukaisesti
36185:        menestymismahdollisuuksien          suhteen   ja joustavasti. Työryhmät ovat saaneet työnsä
36186:        yhä kasvavien vaatimusten edessä?             valmiiksi 30.4.1993. Tämän jälkeen ne lähete-
36187:                                                      tään lausunnolle, joiden jälkeen tehdään varsi-
36188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         naiset opetusministeriön päätösesitykset harjoit-
36189: vasti seuraavaa:                                     telukoulujen tulevasta asemasta.
36190:                                                          Mitä tulee opettajakuntaan, niin sen koulu-
36191:   Valtioneuvosto on 27 päivänä helmikuuta            tuksen karkeatasaisuuden säilyttäminen on
36192: 1992 antanut kaikille hallinnonaloille vuosien       luonnollisesti elintärkeätä maamme kannalta.
36193: 1993-1995 meno- ja henkilöstökehykset. Tähän         Näin ollen koulutuksen tulee sekä määrällisesti
36194: päätökseen sisältyy valtion palveluksessa olevan     että laadullisesti vastata tarpeita.
36195: 
36196:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
36197: 
36198:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
36199:                                          1993 vp -   KK 245                                           3
36200: 
36201: 
36202: 
36203: 
36204:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36205: 
36206:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anledning att utreda om de övningsskolor som
36207: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         staten är huvudman för kunde flyttas tili det
36208: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kommunala skolväsendet. Förvaltningen och
36209: dagsman Sulo Aittoniemi underteckaade spörs-         verksamhetens struktur vid universiteten kunde
36210: mål nr 245:                                          på detta sätt förenklas och grundskol- och gym-
36211:                                                      nasieverksamheten på orten i fråga kunde fören-
36212:           Hur motiverar Regeringen sina planer       hetligas. För detta ändamål tillsatte undervis-
36213:        på att frigöra lärarutbildningens övnings-    ningsministeriet 19.10.1992 en arbetsgrupp för
36214:        skolor från universiteten, en åtgärd som      att utreda överflyttningen av de statliga övnings-
36215:        troligtvis har tili följd att de indras åt-   skolorna tili det kommunala skolväsendet samt
36216:        minstone delvis, samt                         grunderna för arrangemangen i samband med
36217:           viiken betydelse tillmäter Regeringen      detta samt en annan arbetsgrupp för att utarbeta
36218:        vår kvalitativt högtstående lärarkårs in-     förslag tili hur universiteten kan ordna lärarnas
36219:        flytande då det gäller vårt lands och de      pedagogiska utbildning på ett ändamålsenligt
36220:        unga studerandenas möjligheter tili fram-     och smidigt sätt utan de statliga övningsskolor-
36221:        gång inför de växande kraven?                 na. Arbetsgrupperna fick sitt arbete klart
36222:                                                      30.4.1993. Efter det sänds de på remiss och
36223:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        därefter görs de egentliga förslagen tili undervis-
36224: anföra följande:                                     ningsministeriets beslut om övningsskolornas
36225:                                                      kommande ställning.
36226:    Statsrådet har den 27 februari fastställt ut-        Vad beträffar lärarkåren är det givetvis livs-
36227: gifts- och personalramarna för alla forvaltnings-    viktigt för vårt land att den höga nivån på
36228: områden för åren 1993-1995. Detta beslut             utbildningen bibehålls. Utbildningen bör således
36229: omfattar minskning av de statsanställda, vilket      motsvara behoven såväl kvantitativt som kvali-
36230: för undervisningsministeriets förvaltningsområ-      tativt.
36231: de innebär 1 750 årsverken. Detta beslut har givit
36232:      Helsingfors den 2 juni 1993
36233: 
36234:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
36235:                                                 1993 vp
36236: 
36237: Kirjallinen kysymys 246
36238: 
36239: 
36240: 
36241: 
36242:                                    Aittoniemi: Kauppakamarin hyväksymien tarkastajien asemasta
36243:                                        rakentamisvirheitä koskevia erimielisyyksiä selvitettäessä
36244: 
36245: 
36246:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36247: 
36248:     Uudessa asunnossa suoritetaan noin vuoden            Mainittujen tarkastajien toimintaan liittyy
36249: kuluttua asunnon valmistumisesta ns. vuosikor-        runsaasti epäilyksiä.
36250: jaus, jossa rakennusliike korjaa asunnonhaltijan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36251: havaitsemat puutteet ja rakennusvirheet Yleen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36252: sä virheet korjataan sulassa sovussa, mutta nyt       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36253: laman aikana rakennusliikkeillä on ollut havait-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36254: tavissa haluttomuutta korjaustöiden suorittami-
36255: seen. Virheen korjausta koskeva väite riitaute-                  Katsooko Hallitus, että uusien asun-
36256: taan ja paikalle kutsutaan laillistettu tarkastaja,           tojen ostajien asema rakentamisen aika-
36257: joka antaa lausuntonsa asiasta. Lausunto on                   na tehtyjen virheiden suhteen on riittä-
36258: yleensä rakennusliikkeelle myötämielinen ja näin              vällä tavalla oikeudellisesti varmistettu ja
36259: asunnonhaltijalle monen mielestä selvissäkin ta-              että virheiden korjausvelvollisuutta kos-
36260: pauksissa jää vain mahdollisuus joko itse tai                 kevissa tarkastuksissa tietynlaisen viralli-
36261:  taloyhtiön kautta hakea oikeutta tuomiois-                   sen aseman omaavat tarkastajat toimivat
36262:  tuimesta. Asiaan liittyy yleensä suuria kustan-              tasapuolisesti rakennusliikkeen ja osta-
36263:  nuksia vaativa lausunto esimerkiksi VTT:ltä,                 jan välillä, vai pitäisikö asunnonostajan
36264: joka on sitten oikeudessa mainitun tarkastajan                oikeusturvaa jossain määrin lainsäädän-
36265:  lausuntoa vastassa.                                          nöllisesti kohentaa ja mainitunlaisten
36266:                                                               tarkastajien toimintaa valvoa?
36267:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
36268: 
36269:                                             Sulo Aittoniemi
36270: 
36271: 
36272: 
36273: 
36274:  2300321
36275: 2                                         1993 vp -   KK 246
36276: 
36277: 
36278: 
36279: 
36280:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36281: 
36282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asuntokauppalaki on oikeusministeriössä
36283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valmisteltavana. Lakiehdotukseen sisältyy sään-
36284: olette 28 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-       nöksiä myös rakentamisen laatuun liittyvien rii-
36285: jeenne n:o 646 ohella toimittanut valtioneuvos-       taisuuksien ratkaisemisesta. Ehdotusta valmis-
36286: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-      teltaessa on myös ollut esillä, tarvittaisiinko
36287: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 246, jossa        rakennusvirheitä koskevien riitaisuuksien sovit-
36288: tiedustellaan:                                        telu- ja ratkaisumenettelyn apuna erityistä asian-
36289:                                                       tuntijaorganisaatiota. Asiantuntijoiden osuus
36290:           Katsooko Hallitus, että uusien asun-        riitojen selvittämisessä todettiin keskeisen tär-
36291:        tojen ostajien asema rakentamisen aika-        keäksi, mutta uuden julkisen asiantuntijaorgani-
36292:        na tehtyjen virheiden suhteen on riittä-       saation perustamiseen, pätevöittämiseen ja yllä-
36293:        vällä tavalla oikeudellisesti varmistettu ja   pitämiseen ei nähty olevan valtiontaloudellisia
36294:        että virheiden korjausvelvollisuutta kos-      edellytyksiä. Realistisena pidettiin turvautumis-
36295:        kevissa tarkastuksissa tietynlaisen viralli-   ta olemassa oleviin tarkastus- ja lausunnonanta-
36296:        sen aseman omaavat tarkastajat toimivat        jajärjestelmiin, kuten Keskuskauppakamarin ta-
36297:        tasapuolisesti rakennusliikkeen ja osta-       varantarkastajajärjestelmään ja eri tutkimuslai-
36298:        jan välillä, vai pitäisikö asunnonostajan      toksiin. Myös rakennusalan omia, osin suunnit-
36299:        oikeusturvaa jossain määrin lainsäädän-        teilla olevia asiantuntijaorganisaatioita saate-
36300:        nöllisesti kohentaa ja mainitunlaisten         taan käyttää hyväksi, jos ne osoittautuvat asian-
36301:        tarkastajien toimintaa valvoa?                 tunteviksi ja puolueettomiksi.
36302:                                                           Kysymyksessä tarkoitettu järjestelmä tava-
36303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rantarkastajista on julkishallintoon nähden epä-
36304: vasti seuraavaa:                                      virallinen, siihen turvautuminen on vapaaehtois-
36305:                                                       ta, eikä käytetyn asiantuntemuksen laatua tai
36306:    Asunnonostajan tai asuntoyhtiön asema ra-          puolueettomuutta viranomaisten toimesta val-
36307: kentamisen puutteiden tai virheiden korjautta-        vota. Tavarantarkastajat toimivat kauppakama-
36308: misessa määräytyy pääasiassa yksityisoikeudelli-      rilaitoksen valtuuttamina ja ohjauksessa. Oi-
36309: sen urakkasopimuksen pohjalta. Yleensä on li-         keusriidoissa heitä voidaan kuulla asiantuntija-
36310: säksi kysymys sellaisista laatuvirheistä tai -vaja-   todistelua koskevien säännösten mukaisesti.
36311: vuuksista, joihin kuntien rakennusvalvontavi-             Asunnonostajan oikeusturvaa koskeva vireil-
36312: ranomaiset rakentamista koskevien säännösten          lä oleva lainsäädäntö tulee selkeyttämään raken-
36313: ja määräysten noudattamista valvoessaan eivät         tamisen vastuukysymyksiä ja riitaisuuksien sel-
36314: käytännössä juuri voi puuttua. Kuluttajansuoja-       vittämistä.
36315: lainsäädäntö koskee vain varsin rajoitetusti ra-
36316: kentamisen lopputulosta.
36317: 
36318:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
36319:                                                                             Ministeri Pirjo Rusanen
36320:                                             1993 vp -   KK 246                                           3
36321: 
36322: 
36323: 
36324: 
36325:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
36326: 
36327:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 En lag om bostadsköp är under beredning i
36328: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          justitieministeriet. I lagförslaget ingår också
36329: 646 av den 28 april 1993 tili vederbörande              stadganden om avgöraride av tvister i anslutning
36330: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tili byggnadskvaliteten. Vid beredningen av för-
36331: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            slaget har man även tagit upp frågan om det
36332: 246:                                                    behövs en särskild sakkunnigorganisation tili
36333:                                                         stöd för medlings- och beslutsförfarandet vid
36334:           Anser Regeringen att de som köper             tvister som gäller byggnadsfel. De sakkunnigas
36335:        nya bostäder har en tillräckligt tryggad         andel i utredningen av tvister ansågs vara av
36336:        rättslig ställning med avseende på fel som       central betydelse, men samtidigt konstaterades
36337:        gjorts under byggtiden och att de inspek-        det att statens ekonomi inte tiliåter att en ny
36338:        törer med en viss officiell ställning som        offentlig sakkunnigorganisation grundas, kom-
36339:        förrättar inspektioner med avseende på           petensförklaras och upprätthålls. Det ansågs
36340:        skyldigheten att åtgärda vissa fel fullgör       vara realistiskt att utnyttja de inspektionssystem
36341:        sin uppgift opartiskt med tanke på bygg-         och sakkunnigutlåtanden som redan fmns, t.ex.
36342:        nadsfirman och köparen, eller finns det          centralhandelskammarens system med varuin-
36343:        skäl att i någon mån förbättra bostads-          spektörer och olika forskningsanstalter. En
36344:        köparens rättsskydd lagstiftningsvägen           tänkbar möjlighet är också att anlita byggnads-
36345:        och att övervaka nämnda inspektörers             branschens egna, delvis under planering varande
36346:        verksamhet?                                      sakkunnigorganisationer om de visar sig vara
36347:                                                         kompetenta och opartiska.
36348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Det i spörsmålet avsedda systemet med varu-
36349: anföra följande:                                        inspektörer är inofficiellt i förhållande tili den
36350:                                                         offentliga förvaltningen. Det står var och en fritt
36351:    När det gäller att avhjälpa brister eller fel        att använda sig av systemet, och myndigheterna
36352: grundar sig bostadsköparens eller bostadsbola-          övervakar inte sakkunskapens kvalitet eller ob-
36353: gets ställning vanligen på ett privaträttsligt entre-   jektivitet. Varuinspektörerna befullmäktigas av
36354: prenadavtal. I allmänhet är det dessutom fråga          handelskammarväsendet, som också leder deras
36355: om sådana fel eller brister i kvaliteten som            verksamhet. Vid rättstvister kan de höras i enlig-
36356: kommunernas byggnadstilisynsmyndigheter i               het med stadgandena om sakkunnigbevisning.
36357: praktiken inte just kan påverka vid övervakning-            Den lagstiftning angående bostadsköparens
36358: en av att de stadganden och bestämmelser som            rättsskydd som är under beredning kommer att
36359: gäller byggande iakttas. Konsumentskyddslag-            bringa klarhet i ansvarsfrågorna och utredandet
36360: stiftningen gäller endast i begränsad utsträck-         av tvister i samband med byggande.
36361: ning byggandets slutresultat.
36362:      Helsingfors den 1 juni 1993
36363: 
36364:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
36365:                                                   1993 vp
36366: 
36367: Kirjallinen kysymys 247
36368: 
36369: 
36370: 
36371: 
36372:                                     Aittoniemi: Liikekannallepanovalmiuden kehittämisestä ns. Sveit-
36373:                                         sin mallin mukaiseksi
36374: 
36375: 
36376:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36377: 
36378:    Sotilaalliset agressiot toista itsenäistä valtiota      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36379: vastaan kuuluvat ilmeisesti yhä vähemmän ny-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36380: kyiseen maailmankuvaan jo siitäkin syystä, että         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36381: ne herättävät heti kansainvälisen reaktion, kuten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36382: nähtiin viimeksi Persianlahden tapahtumien yh-
36383: teydessä. Siitä huolimatta itsenäisen valtion ku-                  Katsooko Hallitus, että puolustusvoi-
36384: vaan kuuluu mahdollisimman tehokkaan puo-                       mien mahdollista liikekannallepanoa
36385: lustusvalmiuden ylläpitäminen. Tähän liittyvät                  koskevat ohjeet ja toimintasuunnitelmat
36386: myös mahdollisimman nopean liikekannallepa-                     ovat riittävän nopeat ja tehokkaat, vai
36387: non vaatimukset. Nykyaikainen sotatoimi on                      pitäisikö niitä tehostaa esimerkiksi siten,
36388: salamasotaa ja hitaat puolustukselliset reaktiot                että reservinjoukoilla pidettäisiin riittävä
36389: saattavat koitua kohtalokkaiksi.                                hälytysvalmius esimerkiksi Sveitsin mal-
36390:    Esitän epäilykseni, että Suomen puolustusvoi-                lin mukaisesti, jolloin kevyt aseistus ja
36391: mien liikekannallepanoa, sellaisen tullessa tar-                liikekannallepanoon liittyvä muu tar-
36392: peelliseksi, rasittaa hitaus ja kankeus. Ennen                  peellinen varusteisto olisi ainakin osalla
36393: kuin liikekannallepano ehditään riittävässä mää-                reserviä hallussaan myös rauhanajan olo-
36394: rin toteuttaa, saada joukot kokoon ja aseistaa,                 suhteissa?
36395: mahdollinen hyökkäys ilman riittäviä vastatoi-
36396: mia on edennyt jo liian pitkälle.
36397: 
36398:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
36399: 
36400:                                               Sulo Aittoniemi
36401: 
36402: 
36403: 
36404: 
36405: 2300321
36406: 2                                          1993 vp -    KK 247
36407: 
36408: 
36409: 
36410: 
36411:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36412: 
36413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          puolustusvalmiuden joustavaksi säätelemiseksi.
36414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Puolustusvoimien valmiutta kohotetaan enna-
36415: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         koivasti niillä alueilla ja siinä määrin kuin tarve
36416: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          kulloinkin edellyttää.
36417: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Puolustusvoimien liikekannallepanojärjestel-
36418: n:o 247:                                                mää on tehostettu erityisesti automaattisen tieto-
36419:                                                         jenkäsittelyn laajamittaisella käyttöönotolla niin
36420:            Katsooko Hallitus, että puolustusvoi-        henkilöstön kuin sotavarustuksenkin hallinnas-
36421:         mien mahdollista liikekannallepanoa             sa. Toimintojen kehittämistä tässä suhteessa jat-
36422:         koskevat ohjeet ja toimintasuunnitelmat         ketaan.
36423:         ovat riittävän nopeat ja tehokkaat, vai            Kuluneen vuoden alussa voimaan tulleen
36424:         pitäisikö niitä tehostaa esimerkiksi siten,     uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän tärkeim-
36425:         että reservin joukoilla pidettäisiin riittävä   piä perusteita oli sotilaallisen valmiuden paran-
36426:         hälytysvalmius esimerkiksi Sveitsin mal-        taminen. Tähän järjestelmään liittyvät liikekan-
36427:         lin mukaisesti, jolloin kevyt aseistus ja       nallepanon johtosuhteet ovat selkeät ja ongel-
36428:         liikekannallepanoon liittyvä muu tar-           mattomat.
36429:         peellinen varusteisto olisi ainakin osalla         Liikekannallepanosuunnitelmien muuttami-
36430:         reserviä hallussaan myös rauhanajan olo-        nen siten, että kevyt aseistus ja liikekannallepa-
36431:         suhteissa?                                      noon liittyvä muu tarpeellinen varustus annettai-
36432:                                                         siin reserviläisten haltuun, ei ole tällä hetkellä
36433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            perusteltua. Puolustusvoimien valmiuden kohot-
36434: vasti seuraavaa:                                        taminen ja liikekannallepanon nopeus eivät riipu
36435:                                                         henkilökohtaisen aseen tai vastaavan varustuk-
36436:    Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä ylläpi-        sen jakamisesta. Suurin hidastava tekijä on sen
36437: detään ja luodaan seuraamalla sotilaallista toi-        materiaalin käyttöön saaminen, joka ei ole jo
36438: mintaa ja tilannetta erityisesti lähialueella. Tilan-   rauhan aikana puolustusvoimien hallussa. Liike-
36439: teenseurannan tarkoituksena on varmistua siitä,         kannallepanonopeuden merkittävä parantami-
36440: että puolustusvoimien valmiuden kohottaminen            nen tältä osin aiheuttaisi huomattavia kustan-
36441: käynnistyy ennakoivasti ja joustavasti riittävän        nuksia.
36442: aikaisessa vaiheessa.                                      Puolustusvoimien nykyinen liikekannallepa-
36443:    Sotilaallisen voiman tarve vaihtelee kriisin         nojärjestelmä on riittävän nopea ja varma vas-
36444: luonteesta riippuen. Kansainvälisen tilanteen ki-       taamaan turvallisuuspolitiikkamme vaatimuk-
36445: ristymisen arvioidaan antavan riittäviä viitteitä       siin.
36446: 
36447:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1993
36448: 
36449:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
36450:                                           1993 vp -   KK 247                                            3
36451: 
36452: 
36453: 
36454: 
36455:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36456: 
36457:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hur försvarsberedskapen på ett smidigt sätt skall
36458: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          regleras. Försvarsmaktens beredskap höjs på
36459: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       förhand på de områden och i den utsträckning
36460: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          som behovet i varje enskild situation förutsätter.
36461: mål nr 247:                                              Försvarsmaktens system för mobilisering har
36462:                                                       effektiverats särskilt genom att automatisk data-
36463:           Anser Regeringen att de anvisningar         behandling tagits i bruk i stor utsträckning inom
36464:        och verksamhetsplaner som gälier en            förvaltningen av både personalen och krigsut-
36465:        eventueli mobilisering av försvarsmakten       rustningen. Utvecklingen av funktionema fort-
36466:        är tillräckligt snabba och effektiva, eller    går i detta avseende.
36467:        borde de effektiveras t.ex. så att reservens      En förbättring av den militära beredskapen
36468:        trupper skulie hålias i en tillräcklig         hörde tili de viktigaste grundema för införandet
36469:        alarmberedskap enligt t.ex. schweizisk         av det nya lednings- och förvaltningssystem som
36470:        modeli, varvid åtminstone en del av re-        trädde i kraft i början av innevarande år. De
36471:        serven skulie förfoga över lätt beväpning      ledningsförhålianden gäliande mobiliseringen
36472:        och annan för mobiliseringen nödvändig         som hör tili detta system är klara och problem-
36473:        utrustning också under fredstida förhål-       fria.
36474:        landen?                                           En ändring av planema för mobilisering så att
36475:                                                       lätt beväpning och annan utrustning som behövs
36476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vid en mobilisering skulie stälias tili reservister-
36477: anföra följande:                                      nas förfogande är inte för närvarande motive-
36478:                                                       rad. Höjningen av försvarsmaktens beredskap
36479:    F örsvarsmaktens verksamhetsförutsättningar        och den takt i viiken mobiliseringen kan genom-
36480: upprätthålis och skapas genom att man följer          föras beror inte på utdelningen av personliga
36481: med den militära verksamheten och situationen         vapen elier motsvarande utrustning. Den främ-
36482: särskilt på närområdena. Avsikten med denna           sta fördröjande faktorn är den bristfålliga till-
36483: uppföljning av läget är att man vill försäkra sig     gången tili sådan materiel som försvarsmakten
36484: om att det på förhand skall vara möjligt att          inte redan under fredstid förfogar över. En
36485: inleda höjningen av försvarsmaktens beredskap         betydande förbättring av mobiliseringstakten tili
36486: på ett smidigt sätt och i ett tillräckligt tidigt     denna del skulie medföra avsevärda kostnader.
36487: skede.                                                    Försvarsmaktens nuvarande mobiliserings-
36488:    Behovet av militär styrka varierar beroende        system är tillräckligt snabbt och säkert för att
36489: på krisens natur. Skärpningen av den intematio-       kunna svara mot de krav som vår säkerhetspoli-
36490: nella situationen antas ge tillräcklig antydan om     tik stälier.
36491:      Helsigfors den 3 juni 1993
36492: 
36493:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
36494:                                                1993 vp
36495: 
36496: Kirjallinen kysymys 248
36497: 
36498: 
36499: 
36500: 
36501:                                   Aittoniemi: Välillisten työvoimakustannusten alentamisesta
36502: 
36503: 
36504: 
36505:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36506: 
36507:    Yrityksiä rasittavat yhä kasvavat välilliset         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36508: työvoimakustannukset. Tätä vastaan on kohdis-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36509: tettu muun muassa Suomen Yrittäjäin Keskuslii-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36510: ton Syklin maksuboikottiin liittyvät toimenpi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36511: teet.
36512:    Välillisiä työvoimakustannuksia on alettu                    Aikooko Hallitus ryhtyä tositoimiin
36513: muun muassa rakennusteollisuudessa kiertää si-               välillisten työvoimakustannusten alenta-
36514: ten, että osa töistä suoritetaan ulkopuolisella              IDiseksi ja tätä kautta estää yhä kasvavat
36515: aliurakoitsijalla eli yhden miehen yhtiöllä, jolle           pyrkimykset niiden kiertämiseksi yritys-
36516: maksetaan vain urakasta sovittu hinta ilman sen              toiminnassa?
36517: suurempia kustannuksia.
36518: 
36519:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
36520: 
36521:                                            Sulo Aittaniemi
36522: 
36523: 
36524: 
36525: 
36526: 2300321
36527: 2                                      1993 vp -    KK 248
36528: 
36529: 
36530: 
36531: 
36532:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36533: 
36534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ten nousu on estettävä. Toisaalta sosiaaliturvan
36535: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      varassa olevien asema on turvattava suhteessa
36536: olette 28 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-    muuhun väestöön. Tämä merkitsee muun muas-
36537: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   sa sitä, että työssäkäyvät osallistuvat nykyistä
36538: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-     enemmän työttömyysturvan rahoitukseen. Työ-
36539: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        eläkemaksujen nousun hillitsemiseksi toteute-
36540: n:o 248:                                           taan työmarkkinajärjestöjen ehdottamat muu-
36541:                                                    tokset.
36542:           Aikooko Hallitus ryhtyä tositoimiin         Työttömyysturvan osalta on pyrittävä sekä
36543:        välillisten työvoimakustannusten alenta-    menojen säästämiseen että rahoituksen uudel-
36544:        miseksi ja tätä kautta estää yhä kasvavat   leen järjestämiseen. Hallitus tulee vuoden 1994
36545:        pyrkimykset niiden kiertämiseksi yritys-    talousarvioon liittyen antamaan esityksen työt-
36546:        toiminnassa?                                tömyysturvalain muuttamisesta tarvittavien
36547:                                                    säästöjen aikaansaamiseksi. Työnantajien rahoi-
36548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tusosuuden pienentämiseksi palkansaajan työt-
36549: vasti seuraavaa:                                   tömyysvakuutusmaksua esitetään nostettavaksi
36550:                                                    vuonna 1994. Työntekijät osallistuisivat vuonna
36551:    Välilliset työvoimakustannukset ovat parin      1994 myös työttömyyslisän rahoitukseen. Työn-
36552: viime vuoden aikana voimakkaasti kasvaneet         antajien työttömyysturvan rahoitusta pyritään
36553: sen johdosta, että työelämän ulkopuolella ole-     näillä toimenpiteillä vähentämään runsaalla 4
36554: vien suhde työssä oleviin on lisääntynyt 40 pro-   miljardilla markalla. Työllisyyden tukemiseksi
36555: sentilla. Erityisesti työttömyysturvan kustan-     hallitus tulee antamaan myös esityksen työnan-
36556: nukset ovat huomattavasti lisääntyneet. Samalla    tajien työttömyysvakuutusmaksun porrastami-
36557: tulopohja on heikentynyt.                          seksi työnantajan maksaman palkkasumman
36558:    Työllisyyden parantamiseksi ja tulopohjan       perusteella, mikä merkitsee pienimpien yritysten
36559: vahvistamiseksi välillisten työvoimakustannus-     maksurasituksen keventymistä.
36560: 
36561:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1993
36562: 
36563:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
36564:                                          1993 vp -   KK 248                                          3
36565: 
36566: 
36567: 
36568: 
36569:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36570: 
36571:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        den övriga befolkningen. Detta innebär bl.a. att
36572: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       de som förvärvsarbetar skall delta i finansiering-
36573: den 28 april 1993 tili vederbörande medlem av        en av utkomstskyddet i större omfattning än för
36574: statsrådet översänt följande av riksdagsman          närvarande. För att man skall få bukt med de
36575: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 248:       stigande avgifterna för arbetspensionen genom-
36576:                                                      förs arbetsmarknadsorganisationernas förslag.
36577:           Ämnar Regeringen på allvar gå in för          I fråga om utkomstskyddet för arbetslösa
36578:        att sänka de indirekta personalkostna-        måste strävan vara att både minska utgifterna
36579:        derna och på detta sätt förhindra de          och omorganisera finansieringen. Regeringen
36580:        alltjämt ökande försöken att kringgå          försöker uppnå de behövliga inbesparingarna
36581:        dem inom företagen?                           genom att i anknytning tili 1994 års budgetpro-
36582:                                                      position överlämna en proposition som gäller
36583:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslö-
36584: anföra följande:                                     sa. För att arbetsgivarnas andel av finansiering-
36585:                                                      en skall minska föreslås att löntagarnas arbets-
36586:    De indirekta personalkostnaderna har under        löshetsförsäkringsavgift höjs 1994. Det är
36587: de två eller tre senaste åren stigit kraftigt på     meningen att arbetstagarna 1994 även skall
36588: grund av att den relativa andelen människor          delta i finansieringen av arbetslöshetstillägget.
36589: utanför arbetslivet har ökat med 40 % i förhål-      Avsikten med åtgärderna är att arbetsgivarnas
36590: lande till dem som arbetar. I synnerhet kostna-      andel av finansieringen av utkomstskyddet skall
36591: derna för utkomstskyddet för arbetslösa har          minska med drygt 4 mrd. mk. För att stöda
36592: ökat märkbart. Samtidigt har inkomstbasen för-       sysselsättningen kommer regeringen också att
36593: svagats.                                             avge en proposition som gäller graderad arbets-
36594:    Om sysselsättningsläget skall förbättras och      löshetsförsäkringspremie för arbetsgivarna utgå-
36595: inkomstbasen förstärkas, måste ökningen av d~        ende från den lönesumma en arbetsgivare beta-
36596: indirekta personalkostnaderna motverkas. A           lar, vilket innebär att de minsta företagen får en
36597: andra sidan måste ställningen för dem som är         lindrigare premiebörda.
36598: beroende av socialskydd tryggas i förhållande tili
36599: 
36600:      Helsingforsden 31 maj 1993
36601: 
36602:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
36603:                                                  1993 vp
36604: 
36605: Kirjallinen kysymys 249
36606: 
36607: 
36608: 
36609: 
36610:                                     Mäkelä: Normilkin ja !tikka-Lihapolarin toiminnan jatkumisesta
36611:                                        Ylitorniossa
36612: 
36613: 
36614:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36615: 
36616:     Normilkin lopetettua Ylitornion kunnassa           käräjöinnin avulla ja samalla estää vapaan kil-
36617: toimintansa se yrittää estää meijerirakennuksen        pailun toteutumisen länsirajan kunnissa.
36618: käytön tuotannolliseen toimintaan vaikka kärä-            Valtiovallan toimet Lapin elintarviketeolli-
36619: jöinnin avulla.                                        suuden turvaamisessa ovat olleet puheiden as-
36620:     Maakunnassa ihmetelläänkin, miten tällainen        teella ja väestön luottamus nykyiseen hallituk-
36621: on mahdollista ja miksi valtiovalta ei puutu           seen on nollatasolla. Maakunnassa ihmetellään-
36622: asiaan, vaikka kyseessä on selvästi kilpailulain-      kin, miten on mahdollista, että toimintansa !o-
36623: säädännön vastainen toiminta. Sama koskee              pettava yritys pystyy estämään vaikka käräjöin-
36624: myös Itikka-Lihapolarin teurastamoa, joka on           nin avulla vapaan kilpailun elintarvikkeiden tuo-
36625: jäämässä tyhjäksi.                                     tannossa. Ihmettelyä herättää myös se asia, mik-
36626:     Ylitornion meijerikiista johtuu siitä, että Nor-   si valtiovalta ei kilpailulainsäädännön avulla
36627: milk katsoo vain Lauri Haavikon voivan jatkaa          puutu tällaisiin kartelliyrityksiin. Vai ollaanko
36628: meijerin toimintaa, kun meijeri huhtikuun lopus-       Lappia tahallisesti tekemässä tyhjäksi kaikesta
36629: sa lopettaa toimintansa. Kunta on kuitenkin            tuotanto- ja jalostustoiminnasta?
36630: myymässä meijerikiinteistön Ingman Foods                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36631: -yhtymälle juuston valmistusta varten. Tämän           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36632:  kaupan Normilk aikoo estää, meijeri ei saisi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36633: joutua kilpailijoiden käsiin.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36634:     Länsirajan kunnissa on useissa eri tilaisuuk-
36635:  sissa kerätty maidontuotantosopimuksia uuden                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Itikka-
36636:  yrityksen tueksi. Omistuspohjastakin on alusta-              Lihapolar ja Normilk eivät kartellin-
36637:  va näkemys. Uudesta yhtiöstä muodostettaisiin                omaisilla tai vastaavilla toimilla estä tuo-
36638:  osakeyhtiö, jonka osakepääoma on 8 miljoonaa                 tannon jatkumista niiltä tyhjiksi jäävissä
36639:  markkaa, jakautuen 80 000 osakkeeseen å 100                  laitoksissa, ja
36640:  markkaa. Omistus jakautuisi siten, että osak-                   aikooko Hallitus osoittaa uusille yrit-
36641:  keista 40% olisi Ingman Foodsin hallussa, 30%                täjille tukea esim. KTM:n kautta yritys-
36642:  tuottajilla ja loput 30 % kunnilla. Tämän kaiken             ten toiminnan aloittamiseen?
36643:  Normilk yrittää nyt tahallisesti estää vaikka
36644: 
36645:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
36646: 
36647:                                               Tina Mäkelä
36648: 
36649: 
36650: 
36651: 
36652: 230032J
36653: 2                                          1993 vp -    KK 249
36654: 
36655: 
36656: 
36657: 
36658:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36659: 
36660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nion kunnan ja Lauri Haavikon välisessä Nor-
36661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           milk Oy:n meijeritoiminnan lopettamiseen liitty-
36662: olette 28 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-         vässä sopimussuhteessa on syntynyt sellaisia eri-
36663: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        mielisyyksiä, että Normilk Oy on haastanut
36664: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina Mäke-           Ylitornion kunnan sopimuksen rikkomisesta oi-
36665: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            keuteen. Myös kilpailuvirasto on saanut asiaa
36666: 249:                                                    koskevan tutkimuspyynnön ja on alkanut asian
36667:                                                         selvittämisen.
36668:             Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Itikka-        Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Itik-
36669:          Lihapolar ja Normilk eivät kartellin-          ka-Lihapolar on kieltäytynyt myymästä Rova-
36670:          omaisilla tai vastaavilla toimilla estä tuo-   niemen teurastamoa uudelle yrittäjälle. Tämän
36671:          tannon jatkumista niiltä tyhjiksi jäävissä     on nähty estävän teurastuksenjatkumisen Rova-
36672:          laitoksissa, ja                                niemellä. Kilpailulainsäädännön keinoin ei yri-
36673:             aikooko Hallitus osoittaa uusille yrit-     tystä voida pakottaa myymään tuotantopää-
36674:          täjille tukea esim. KTM:n kautta yritys-       omaansa ulkopuolisille. Normilk Oy:n tapauk-
36675:          ten toiminnan aloittamiseen?                   sessa kiinteistön ja tuotantovälineistön myynnis-
36676:                                                         tä oli jo sovittu kilpailua rajoittavin määräyksin,
36677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mutta Itikka-Lihapolarin tapauksessa näin ei ole
36678: vasti seuraavaa:                                        käynyt.
36679:                                                            Kysymyksessä tarkoitetuille uusille yrittäjille
36680:    Tuotannon rationalisointi ja siihen liittyvät        kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää in-
36681: tuotantolaitosten sulkemiset ovat meijeri- ja teu-      vestointiavustusta toiminnan aloittamisvaihees-
36682: rastamoalalla sitä edelleenkin jatkuvaa toimin-         sa käyttöomaisuuden hankintaan ja käynnistys-
36683: taa, jonka avulla meijerit ja teurastamot pyrkivät      avustusta palkkakustannuksiin sekä korkotukea
36684: tehostamaan kansainvälistä kilpailukykyään.             teollisiin investointihankkeisiin otettaville lai-
36685: Normilk Oy:n, Aavasaksan Huolto Oy:n, Ylitor-           noille.
36686: 
36687:        Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
36688: 
36689:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
36690:                                          1993 vp -   KK 249                                           3
36691: 
36692: 
36693: 
36694: 
36695:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36696: 
36697:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Normilk Oy som ingåtts mellan Normilk Oy,
36698: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Aavasaksan Huolto Oy, Övertorneå kommun
36699: den 28 april 1993 tili vederbörande medlem av        och Lauri Haavikko har det uppstått sådana
36700: statsrådet översänt följande av riksdagsman          meningsskiljaktigheter som har lett tili att Nor-
36701: Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr 249:           milk Oy har ställt Övertorneå kommun inför
36702:                                                      rätta för att ha brutit avtalet. Konkurrensverket
36703:           Vad ämnar Regeringen göra för att          har också fått en begäran om att undersöka
36704:        Itikka-Lihapolar och Normilk inte ge-         ärendet och har inlett utredningen.
36705:        nom kartelier elier liknande åtgärder för-        Enligt uppgifter i offentligheten har Itikka-
36706:        hindrar fortsatt produktion i de anlägg-      Lihapolar vägrat sälja sitt slakteri i Rovaniemi
36707:        ningar där de själva upphör med sin           tili den nya företagaren. Detta har ansetts för-
36708:        verksamhet, och                               hindra en fortgående slakteriverksamhet i Rova-
36709:           ämnar Regeringen t.ex. via HIM stöda       niemi. Med de medel som ingår i konkurrenslag-
36710:        de nya företagarna så att de kan inleda       stiftningen kan ett företag inte tvingas sälja sitt
36711:        företagsverksamheten?                         produktionskapital tili utomstående. 1 fallet
36712:                                                      Normilk Oy hade man redan kommit överens
36713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om försäljning av fastigheten och produktions-
36714: anföra följande:                                     utrustningen enligt bestämmelser som begränsar
36715:                                                      konkurrensen, meni fråga om ltikka-Lihapolar
36716:    lnom mejeri- och slakteribranschen utgör ra-      hade ingen sådan överenskommelse ingåtts.
36717: tionaliseringar av produktionen samt nedlägg-            De nya företagare som avses i spörsmålet kan
36718: ningar av verksamheten vid produktionsinrätt-        handels- och industriministeriet i det inledande
36719: ningar i anslutning till rationaliseringarna alit-   skedet av verksamheten bevilja investeringsbi-
36720: jämt den fortgående verksamhet med vars hjälp        drag för anskaffning av anläggningstillgångar
36721: mejerier och slakterier försöker stärka sin inter-   och startbidrag för lönekostnaderna samt ränte-
36722: nationella konkurrenskraft. 1 anslutning tili det    stöd för lån för industrielia investeringsprojekt.
36723: avtal om nedläggning av mejeriverksamheten vid
36724: 
36725:      Helsingfors den 1 juni 1993
36726: 
36727:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
36728:                                                 1993 vp
36729: 
36730: Kirjallinen kysymys 250
36731: 
36732: 
36733: 
36734:                                    Vähänäkki ym.: Hallituksen suhtautumisesta Korean Demokraat-
36735:                                       tisen Kansantasavallan ja Korean Tasavallan välisiin suhteisiin
36736: 
36737: 
36738:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36739: 
36740:    Suomen ulkoasiainministeriö on 14.4.1993           den alkupuolella toimeenpanemat Team-Spirit-
36741: antanut lehdistölle tiedotteen n:o 104, joka on       sotaharjoitukset, joita ei useaan vuoteen tätä
36742: näin kuuluva:                                         ennen ole toteutettu. Sotaharjoitukset ovat ai-
36743:    "Hallituksen kannanotto ydinsulkusopimuk-          heuttaneet Korean Demokraattiselle Kansanta-
36744: sen tallettajavaltioiden yhteisen lausunnon joh-      savallalle perustellun pelon taktisten ydinaseiden
36745: dosta.                                                uhasta Korean Tasavallan suunnasta. Myös on
36746:     Ydinsulkusopimuksen tallettajavaltiot - Iso       olemassa epäilyksiä, että ko. aseistusta on pysy-
36747: Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat - ovat yhtei-        västikin sijoitettuna eteläisen Korean alueella.
36748: sesti esittäneet huolestuneisuutensa sen johdos-          Allekirjoittaneiden näkemyksen mukaan Suo-
36749: ta, että Korean Demokraattinen Tasavalta on           mi on pyrkinyt noudattamaan selkeää puolueet-
36750: ilmoittanut vetäytyvänsä ydinsulkusopimukses-         tomuutta aina silloin, kun meihin ystävällisissä
36751: ta. Kolmen tallettajavaltion yhteistoiminta ko-       ja diplomaattisissa suhteissa olevien maiden vä-
36752: rostaa kysymyksen poliittista merkittävyyttä.         lillä on jonkinasteinen kriisi. Myös on tiedossa,
36753:     Suomen hallitus yhtyy näiden ja myös useiden      että Suomi on niin Korean sodan aikana kuin
36754: muiden maiden esittämään huoleen siitä, että          maan kahtiajakautumisen aikanakin pyrkinyt
36755: Korean Demokraattisen Tasavallan vetäytymi-           tasapuolisuuteen suhtautumisessaan ko. valtioi-
36756: nen ydinsulkusopimuksesta olisi vakava uhka           hin. Tätä taustaa vasten tuntuu tämän kirjelmän
36757: alueelliselle ja kansainväliselle vakaudelle. Ydin-   alkuun jäljennetty lehdistötiedote aikaisemmas-
36758: sulkusopimus on yksi rauhan ja kansainvälisen         ta linjasta poikkeavalta. Lisäksi on esitetty arvi-
36759: turvallisuuden perustekijöistä. Suomen hallitus       oita, että ulkoasiainministeriön tiedotteessa esi-
36760: kehottaa Korean Demokraattista Tasavaltaa             tetty kanta olisi ehkä hätiköity, koska saatujen
36761: harkitsemaan vetäytymistä uudelleen ja noudat-        tietojen mukaan valtaosa YK:n jäsenmaista ei
36762: tamaan täysimääräisesti kaikkia sopimusvelvoit-       ole reagoinut tiedotteen sisältämään asiaan lain-
36763: teitaan, jotka säilyvät voimassa.                     kaan ja nekin, jotka ovat näkemyksiään lausu-
36764:     Suomen kanta on jo aiemmin tuotu esille niin      neet, ovat pidättäytyneet jyrkistä kannanotoista.
36765: kahdenvälisesti kuin myös Kansainvälisen ato-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36766: mienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvostossa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36767: ja YK:n yleiskokouksen aseidenriisunta-asioita        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36768: käsittelevän komitean jatkoistunnossa."               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36769:     Yleisessä tietoudessa lienee, että Korean De-
36770: mokraattisen Kansantasavallan Gonka nimi                         Katsooko Hallitus, että tämän kirjalli-
36771: muuten oli ulkoasiainministeriön virallisessa tie-           sen kysymyksen alkuun jäljennetty ulko-
36772: dotteessa virheeilisessä muodossa) ja Korean                 asiainministeriön lehdistötiedote edistää
36773:  Tasavallan välillä on sitkeiden neuvottelujen               molempien Korean valtioiden kahdenvä-
36774:  tuloksena parin viime vuoden aikana päästy                  listen suhteiden parantumista ja sitä
36775: pitkälle liennytyksessä, suhteiden parantumises-             kautta Korean jälleenyhdistymistä, ja
36776:  sa ja onpa maan jälleenyhdistymisestäkin ollut              eikö ole pelättävissä, että tiedote on omi-
36777:  nähtävissä rohkaisevaa orastusta.- Näitä pyr-               aan haittaamaan kaupallisten ym. suh-
36778:  kimyksiä jäähdytti huomattavasti eteläisen Ko-              teidemme tasapuolista kehittämistä mo-
36779:  rean valtion yhdessäUSA:nkanssa tämän vuo-                  lempiin Korean niemimaan valtioihin?
36780: 
36781:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
36782: 
36783:           Matti Vähänäkki                Ensio Laine                     Raimo Vuoristo
36784:                                          Jukka Roos
36785: 2300321
36786: 2                                        1993 vp -   KK 250
36787: 
36788: 
36789: 
36790: 
36791:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36792: 
36793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ydinsulkusopimukseen nojaava ydinsulku-
36794: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        järjestelmä on yksi rauhan ja turvallisuuden
36795: olette 29 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-      keskeisimmistä tekijöistä. Siihen perustuvat
36796: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaikki kansainvälisen yhteisön pyrkimykset es-
36797: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin         tää ydinaseiden leviäminen maailmassa.
36798: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 250:                     Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen,
36799:                                                      että ydinsulkusopimusta tultaisiin jatkamaan
36800:            Katsooko Hallitus, että tämän kirjalli-   määräämättömäksi ajaksi vuonna 1995 järjestet-
36801:        sen kysymyksen alkuun jäljennetty ulko-       tävässä konferenssissa. KDKT:n eroaminen so-
36802:        asiainministeriön lehdistötiedote edistää     pimuksesta ei ole sopusoinnussa tämän tavoit-
36803:        molempien Korean valtioiden kahdenvä-         teen kanssa. Suomelle ja muille ydinaseettomille
36804:        listen suhteiden parantumista ja sitä         valtioille ydinsulkujärjestelmän jatkuvan uskot-
36805:        kautta Korean jälleenyhdistymistä, ja         tavuuden turvaaminen on tärkeätä myös sen
36806:        eikö ole pelättävissä, että tiedote on omi-   johdosta, että joitakin sopimuksen kannalta tär-
36807:        aan haittaamaan kaupallisten ym. suh-         keitä valtioita on vielä sopimuksen ulkopuolella.
36808:        teidemme tasapuolista kehittämistä mo-           Suomella ei ole mitään syytä epäillä Yhdys-
36809:        lempiin Korean niemimaan valtioihin?          valtain ilmoituksia, jotka koskevat sen taktisten
36810:                                                      ydinaseiden sijoittumisessa tehtyjä muutoksia.
36811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Toisaalta IAEA:n ja YK:n turvallisuusneuvos-
36812: vasti seuraavaa:                                     ton käsittelemä kysymys KDKT:n valvontasopi-
36813:                                                      musrikkomuksesta ja eroilmoituksesta ydinsu-
36814:     Suomi on toiminnassaan Korean Demokraat-         lusta on monenvälinen kansainvälinen kiista.
36815: tisen Kansantasavallan ydinsulkusopimuksesta         Tällaisena sen ratkaisua ei tule liittää Koreoiden
36816: irtisanoutumista koskevan ilmoituksen johdosta       välisiin kahdenvälisiin kysymyksiin tai Yhdys-
36817: noudattanut johdonmukaisesti osapuolten yli-         valtain harjoituksiin alueella.
36818: voimaisen valtaenemmistön omaksumia periaat-            Suomella on toisistaan riippumattomat hyvät
36819: teita. Kaikki pohjoismaat ja useat muut maat         suhteet molempien Koreoiden kanssa. Suhteita
36820: ovat antaneet samansuuntaisen tiedotteen kuin        kumpaankin maahan pyritään kehittämään.
36821: Suomenkin on.                                        Suomi arvioi molempien Koreoiden toimia niin
36822:     KDKT:n ilmoitus vetäytyä ydinsulkusopi-          aseidenriisuntakysymyksissä kuin muissakin ky-
36823: muksesta on vastatoimenpide sen johdosta, että       symyksissä samoilla kriteereillä. Mitä tulee ta-
36824: kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA)           loudelliseen yhteistyöhön Koreoiden kanssa,
36825: edellyttää myös KDKT:n noudattavan IAEA:n            tuonti Korean tasavallasta vuonna 1992 oli 904
36826: kanssa tekemäänsä ydinmateriaalin valvontaso-        Mmk ja vienti 838 Mmk. Korean Demokraatti-
36827: pimusta. Suomi on IAEA:n hallintoneuvoston           sesta Kansantasavallasta tuonti oli 2 Mmk ja
36828: jäsenenä antanut täyden tukensa järjestön toi-       vienti Suomesta 3 Mmk. Soulissa Suomella on
36829: minnalle ja ollut mukana tekemässä asiaan liitty-    suurlähetystö. Pjongjangiin on Suomen edustaja
36830: viä päätöksiä.                                       akreditoitu Pekingistä.
36831: 
36832:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1993
36833: 
36834:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
36835:                                           1993 VP. -   KK 250                                           3
36836: 
36837: 
36838: 
36839: 
36840:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36841: 
36842:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Icke-spridningssystemet enligt fördraget om
36843: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         icke-spridning av kärnvapen är en av de viktigas-
36844: den 29 april 1993 till vederbörande medlem av          te beståndsdelama för fred och säkerhet. Världs-
36845: statsrådet översänt följande av riksdagsman            samfundets samtliga strävanden för att förhin-
36846: Vähänäkki m.fl. undertecknade spörsmål nr 250:         dra en global spridning av kärnvapen bygger på
36847:                                                        detta system.
36848:           Anser Regeringen att pressmeddelan-              Finland arbetar aktivt för att icke-spridnings-
36849:        det från utrikesministeriet, som citeras i      fördraget skall förlängas på obestämd tid vid den
36850:        inledningen till detta spörsmål, bidrar till    konferens som kommer att ordnas 1995. Nord-
36851:        bättre bilaterala relationer mellan de två      koreas utträde överensstämmer inte med denna
36852:        koreanska staterna och därigenom främ-          målsättning. För Finland och för andra icke-
36853:        jar en koreansk återförening, och kan           kärnvapenstater är tryggandet av systemets fort-
36854:        man inte befara att pressmeddelandet            satta trovärdighet viktigt också av den anled-
36855:        bidrar till att skada en balanserad utveck-     ningen att vissa, med tanke på fördraget viktiga
36856:        ling av våra handelsförbindelser och våra       stater ännu står utanför fördraget.
36857:        andra relationer med de två staterna på             Finland har intet skäl att betvivla Förenta
36858:        Koreahalvön?                                    Staternas meddelanden om förändringar i place-
36859:                                                        ringen av landets taktiska kärnvapen. Å andra
36860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sidan är den av IAEA och FN:s säkerhetsråd
36861: anföra följande:                                       behandlade frågan om Nordkoreas brott mot
36862:                                                        kontrollavtalet och anmälan om utträde en mul-
36863:     Finland har i sina åtgärder till följd av De-      tilateral internationell tvist. Därför bör lösning-
36864: mokratiska Folkrepubliken Koreas meddelande            en av tvisten inte kopplas till bilaterala frågor
36865: om uppsägning av ickespridningsfördraget kon-          mellan de koreanska staterna eller till Förenta
36866: sekvent tillämpat de principer som omfattas av         Staternas övningar i området.
36867: en överväldigande majoritet av parterna. Alla              Finland har goda, av varandra oberoende
36868: de nordiska länderna och flera andra Iänder            relationer till de två koreanska staterna. Vi
36869: har gett meddelanden av samma typ som                  försöker utveckla våra förbindelser med de båda
36870: Finland.                                               länderna. Finland bedömer de två koreanska
36871:     N ordkoreas meddelande om att landet               staternas åtgärder i såväl nedrustningsfrågor
36872: lämnar icke-spridningfördraget är ett motdrag          som i andra frågor enligt samma kriterier. Vad
36873: till följd av att Internationella atomenergior-        gäller det ekonomiska samarbetet med de två
36874: ganet (IAEA) förutsätter att också Nordkorea           staterna var importen från Republiken Korea
36875: skall följa det avtal om kontroll av klyvbart          904 milj. mk och exporten 838 milj. mk år 1992.
36876: material som landet ingått med IAEA. Finland           Från Demokratiska Folkrepubliken Korea var
36877: har i egenskap av medlem i IAEA:s styrelse             importen 2 milj. mk och exporten från Finland 3
36878: gett sitt fulla stöd för organisationens verksam-      milj. mk. Finland har en ambassad i Söul. I
36879: het och varit med om att fatta beslut i denna          Pyongyang är Finland representerat genom be-
36880: sak.                                                   skickningen i Peking.
36881:      Helsingfors den 31 maj 1993
36882: 
36883:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
36884:                                                   1993 vp
36885: 
36886: Kirjallinen kysymys 251
36887: 
36888: 
36889: 
36890: 
36891:                                     Aittoniemi: Länkipohjan ja Kuhmoisten välisen maantien 329
36892:                                         peruskorjauksesta
36893: 
36894: 
36895:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36896: 
36897:    Läilgelmäen kunnan Länkipohjasta Kuhmoi-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36898: siin johtava Länkipohjan-Karklammen maan-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36899: tie 329 on tyypillinen vanhanaikainen soratie. Se       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36900: on maapohjaltaan helposti routiva, kapea, mäki-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36901: nen ja mutkainen. Tien peruskorjauksesta on
36902: toistuvasti esitetty vaatimuksia tielaitoksen                     Aikooko Hallitus aivan lähitulevai-
36903: suuntaan, koska se on erityisesti puutavaran ja                suudessa varata määrärahat Hämeen,
36904: soranajon vuoksi vilkkaasti liikennöity ja ras-                osin Keski-Suomen tiepiirin alueella
36905: kaasti kuormitettu. Vaatimukset tien korjaami-                 kulkevan ja Länkipohjasta Kuhmoisiin
36906: seen ovat saaneet vastakaikua vain Länkipohjan                 johtavan Länkipohjan-Karklammen
36907: päässä, jossa tie~ä on parannettu ehkä parin                   maantien 329 peruskorjaukseen?
36908: kolmen kilometrin verran.
36909:     Tien peruskorjaus tulisi kiirellisesti ottaa tie-
36910: laitoksen ohjelmaan.
36911:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
36912: 
36913:                                              Sulo Aittoniemi
36914: 
36915: 
36916: 
36917: 
36918: 230032J
36919: 2                                     1993 vp -   KK 251
36920: 
36921: 
36922: 
36923: 
36924:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36925: 
36926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Maantie 329 on sorapintainen ja sen liikenne-
36927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     määrä on 100--200 ajoneuvoa vuorokaudessa.
36928: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   Raskaan liikenteen rriäärä on tavanomainen eli
36929: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    noin 8 % kokonaisliikenteestä. Tiellä esiintyy
36930: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     keväisin kelirikkoa. Painorajoituksia ei viime
36931: n:o 251:                                          vuosina ole jouduttu asettamaan.
36932:                                                       Erittäin vähäisen liikenteen johdosta tien pa-
36933:           Aikooko Hallitus aivan lähitulevai-     rantaminen ei ole mahtunut Hämeen tai Keski-
36934:        suudessa varata määrärahat Hämeen,         Suomen tiepiirien lähivuosien toimenpideohjel-
36935:        osin Keski-Suomen tiepiirin alueella       miin, joissa etusijalle asetetaan vilkasliikenteis-
36936:        kulkevan ja Länkipohjasta Kuhmoisiin       ten sorateiden parantaminen. Nykyisen suurui-
36937:        johtavan Länkipohjan-Karklammen            silla tiemäärärahoilla pystytään parantamaan
36938:        maantien 329 peruskorjaukseen?             sorateitä, joiden liikenne on yli 350 ajoneuvoa!
36939:                                                   vrk.
36940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36941: vasti seuraavaa:
36942: 
36943:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1993
36944: 
36945:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
36946:                                        1993 vp -   KK 251                                          3
36947: 
36948: 
36949: 
36950: 
36951:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
36952: 
36953:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Landsväg 329 är grusbelagd och trafikmäng-
36954: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       den på denna väg uppgår tilll00-200 bilar per
36955: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    dygn. Andelen tung trafik är normal, dvs. ca 8 %
36956: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-       av den totala trafikmängden. På våren brukar
36957: mål nr 251:                                        väglaget vara dåligt. Under de senaste åren har
36958:                                                    man inte behövt fastställa viktbegränsningar.
36959:            Ämnar Regeringen inom en alldeles           Eftersom trafiken på denna väg är så ringa
36960:        snar framtid reservera anslag för grund-    har förbättringen av den inte rymts med i de
36961:        reparation av landsväg 329, dvs. Länki-     närmaste årens åtgärdsprogram för Tavastlands
36962:        pohja-Karklampi vägen, som löper ge-        och Mellersta-Finlands vägdistrikt, där man
36963:        nom Tavastland, delvis genom Mellersta-     prioriterar förbättringen av livligt trafikerade
36964:        Finlands vägdistrikt och från Länkipohja    grusvägar. Med de anslag som nuförtiden finns
36965:        tili Kuhmois?                               tili förfogande är det möjligt att förbättra grus-
36966:                                                    vägar med en trafik som överskrider 350 fordon/
36967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dygn.
36968: anföra följande:
36969: 
36970:      Helsingfors den 21 maj 1993
36971: 
36972:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
36973:                                                  1993 vp
36974: 
36975: Kirjallinen kysymys 252
36976: 
36977: 
36978: 
36979: 
36980:                                     Aittoniemi: Poliittisista virkanimityksistä
36981: 
36982: 
36983: 
36984:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36985: 
36986:     Vuoden 1991 vaalien aikana sekä sen jälkeen        on todennäköisesti pätevä hänelle varattuun vir-
36987: muun muassa päähallituspuolue Suomen kes-              kaan.
36988: kusta lupasi pyhästi pyrkiä siihen, että poliittiset      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36989: virkanimitykset olisivat historiaa. Vaan toisin on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36990: käynyt, niin kuin monen muunkin lupauksen              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36991: kohdalla veret pysäyttävän vaalivoiton jälkeen.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36992: Poliittiset virkanimitykset ovat päinvastoin kiih-
36993: tyneet muutoksena vain siksi, että jakomieheksi                   Mihin Hallitus on unohtanut viime
36994: Suomen keskustan kanssa on tullut nyt sosialide-               vaalien aikaiset lupauksensa poliittisista
36995: mokraattien sijaan Kansallinen kokoomus. Esi-                  virkanimityksistä luopumisen suhteen
36996: merkki tästä nähtiin virkanimityksissä, jotka                  ottaen huomioon, että poliittiset virkani-
36997: liittyvät asuntohallituksen perinnönjakoon. Po-                mitykset ovat päinvastoin lisääntyneet
36998: sitiivisena seikkana on se, että Jouni J. Särkijärvi           nykyisen hallituksen aikana?
36999: 
37000:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1993
37001: 
37002:                                              Sulo Aittaniemi
37003: 
37004: 
37005: 
37006: 
37007: 2300321
37008: 2                                         1993 vp -   KK 252
37009: 
37010: 
37011: 
37012: 
37013:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37014: 
37015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           1. Virkapaketit lopetetaan. Jokaista nimitystä
37016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on käsiteltävä erillisenä.
37017: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          2. Pakastevirat eli julkinen virkanimitys ilman
37018: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        viran vastaanottamista lopetetaan.
37019: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             3. Tietyn virkapaikan sopiminen jonkin puo-
37020: 252:                                                  lueen "omaksi" estetään.
37021:                                                          4. Ministereiden hallintoneuvostojäsenyyksiä
37022:             Mihin Hallitus on unohtanut viime         rajoitetaan.
37023:          vaalien aikaiset lupauksensa poliittisista      5. Yleisradion poliittisten johtajien määrää
37024:          virkanimityksistä luopumisen suhteen         supistetaan ja johtajavalintojen ensisijaiseksi pe-
37025:          ottaen huomioon, että poliittiset virkani-   rusteeksi asetetaan pätevyys.
37026:          mitykset ovat päinvastoin lisääntyneet          Virkapaketteja ei ole tämän hallituksen aika-
37027:          nykyisen hallituksen aikana?                 na tehty, eikä myöskään nimityksiä ns. pakaste-
37028:                                                       virkoihin. Ylipäätään ministereitä ei ole tähän
37029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mennessä nimitetty julkisiin virkoihin. Virka-
37030: vasti seuraavaa:                                      paikkoja ei ole läänitetty. Hallitusta muodostet-
37031:                                                       taessa päätettiin, että ministerit luopuvat jäse-
37032:    Toisin kuin kansanedustaja Aittoniemi kysy-        nyyksistä valtionyhtiöiden ja muiden valtakun-
37033: myksessään väittää, poliittiset virkanimitykset       nallisten yritysten hallintoneuvostoissa. Näin on
37034: eivät ole nykyisen hallituksen aikana lisäänty-       tehty. Yleisradion nykyisten, edellisen vaalikau-
37035: neet. Ministeriöissä tehty tiedustelu osoittaa        den aikana valittujenjohtajien toimikausijatkuu
37036: päinvastoin, että nimityspolitiikassa on koros-       vuoden 1994 loppuun saakka.
37037: tettu nimitettävien henkilöiden pätevyyttä ja            Edustaja Aittoniemi ottaa kysymyksessään
37038: kokemusta. Huomattavassa osassa nimityksiä            esille kansanedustaja, arkkitehti Jouni J. Särki-
37039: valinnat on tehty ko. ministeriöiden tai virasto-     järven nimittämisen ympäristöministeriön asun-
37040: jen sisältä. Myös nimitettävien henkilöiden muo-      to- ja rakentamisosaston päällikkönä toimivan
37041: dolliset pätevyydet ovat olleet korkeaa luokkaa.      ylijohtajan virkaan. Virkaa hakeneista henkilöis-
37042:    Kansanedustaja Aittoniemi viittaa kysymyk-         tä Särkijärvellä oli alalta monipuolisin kokemus.
37043: sessään erityisesti Suomen Keskustaan ja sen          Henkilön poliittista kantaa ei voida pitää hänen
37044: ennen vaaleja esittämiin lupauksiin. Suomen           virkaan nimittämisensä esteenä, mikäli hänen
37045: Keskusta totesi ennen vaaleja sitoutuvansa seu-       pätevyytensä muutoin on kiistaton.
37046: raaviin toimenpiteisiin:
37047: 
37048:        Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1993
37049: 
37050:                                                                              Pääministeri Esko Aho
37051:                                          1993 vp -   KK 252                                             3
37052: 
37053: 
37054: 
37055: 
37056:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37057: 
37058:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             2. Tjänster som reserverats för politiker, dvs.
37059: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         officiell utnämning tili en tjänst utan att tjänsten
37060: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tas emot, slopas.
37061: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            3. Avtal om att en viss tjänst är något partis
37062: 252:                                                 "egen" tjänst förhindras.
37063:                                                         4. Ministramas medlemskap i olika förvalt-
37064:           Vad har det blivit av Regeringens          ningsråd begränsas.
37065:        löften från tiden för senaste vai om att         5. Antalet politiska direktörer vid Rundra-
37066:        avstå från politiska tjänsteutnämningar       dion minskas och kompetens skall vara den
37067:        med beaktande av att de politiska tjäns-      främsta grunden för utnämning av en direktör.
37068:        teutnämningama tvärtom har ökat un-              Tjänstepaket har inte uppgjorts under denna
37069:        der den nuvarande regeringens tid?            regering och utnämningar till tjänster som reser-
37070:                                                      verats för politiker har inte heller gjorts. Hittilis
37071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har över huvud taget inga ministrar utnämnts tili
37072: anföra följande:                                     offentliga tjänster. Tjänster har inte förlänats.
37073:                                                      När regeringen bildades beslöts det att ministrar-
37074:    I motsats tili vad riksdagsman Aittaniemi         na avstår från medlemskap i statsbolags och
37075: påstår i sitt spörsmål har de politiska tjänsteut-   andra riksomfattande företags förvaltningsråd.
37076: nämningama inte ökat under den nuvarande             Så har också skett. Mandatperioden för Rundra-
37077: regeringens tid. En förfrågan tili ministerieroa     dions nuvarande direktörer, som utnämndes
37078: visar tvärtom att kompetens och erfarenhet hos       under föregående valperiod, varar tili utgången
37079: de personer som utnämns har poängterats i            av 1994.
37080: utnämningspolitiken. En stor del av utnämning-          I sitt spörsmål tar riksdagsman Aittaniemi
37081: ama har skett inom ministeriet eller ämbetsver-      upp frågan om utnämningen av riksdagsman-
37082: ket i fråga. De personer som har utnämnts har        nen, arkitekt Jouni J. Särkijärvi tili tjänsten som
37083: också haft en hög formell behörighet.                överdirektör såsom chef för miljöministeriets
37084:    I sitt spörsmål hänvisar riksdagsman Aitta-       bostads- och byggnadsavdelning. Av dem som
37085: niemi särskilt tili Centem i Finland och tili de     sökte tjänsten hade Särkijärvi den mångsidigaste
37086: löften som partiet gav före valet. Före valet        erfarenheten i branschen. En persons politiska
37087: konstaterade Centem i Finland att partiet för-       åsikter kan inte betraktas som ett hinder för en
37088: binder sig tili följande:                            utnämning tili en tjänst, om hans kompetens i
37089:     1. Tjänstepaketen slopas. Varje utnämning        övrigt inte kan bestridas.
37090: skall behandlas separat.
37091:      Helsingforsden 3 juni 1993
37092: 
37093:                                                                              Statsminister Esko Aho
37094:                                                  1993 vp
37095: 
37096: Kirjallinen kysymys 253
37097: 
37098: 
37099: 
37100: 
37101:                                     Särkijärvi: Kauppojen yhteismainonnan sallimisesta
37102: 
37103: 
37104: 
37105:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37106: 
37107:    Kilpailuvirasto on vastikään kieltänyt K-           tyvä kauppa -lehdelle todennut, että mikäli asia
37108: kauppojen yhteisen hintamarkkinoinnin.                 antaa aihetta lainsäädäntötoimenpiteisiin, ovat
37109:    Yhteismarkkinoinnin ajatuksena on, että yk-         ne sitten aikanaan hallituksen ja eduskunnan
37110: sittäiset liikkeet voivat vähentää markkinointi-       asia.
37111: kulujaan, samalla kun suurista hankintaeristä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
37112: saatavasta hyödystä osa voidaan siirtää aiempi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37113: na hintoina asiakkaille.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37114:     Muodollisena perusteena kieliolle on ollut K-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37115: kauppiaiden yhteisen markkinaosuuden suuruus,
37116: joka ylittää 20 prosenttia. On silti vaikeata nähdä,            Aikooko Hallitus esittää kilpailulakiin
37117: mitä hyödyn ylittävää haittaa yhteismainonnan                 muutosta, joka sallisi kauppiaiden yhteis-
37118: sallimisesta tosiasiallisesti olisi kilpailulle.              mainonnan, vaikka näiden yhteinen
37119:     Ministeri Salolainen on haastattelussa Kehit-             markkinaosuus ylittäisikin 20 prosenttia?
37120: 
37121:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
37122: 
37123:                                            Jouni J. Särkijärvi
37124: 
37125: 
37126: 
37127: 
37128: 230032J
37129: 2                                        1993 vp -   KK 253
37130: 
37131: 
37132: 
37133: 
37134:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37135: 
37136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Poikkeuslupaa olivat hakeneet Kaupan Kes-
37137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kusliitto ja Vähittäiskaupan Keskusliitto yhtei-
37138: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sellä hakemuksella. Myönnetty poikkeuslupa on
37139: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Särkijär-       luonteeltaan yleinen, ja kilpailuvirasto katsoo
37140: ven näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sen koskevan muitakin vähittäiskaupan elinkei-
37141: 253:                                                 nonharjoittajia kuin pelkästään hakijaliittojen
37142:                                                      jäseniä.
37143:          Aikooko Hallitus esittää kilpailulakiin         Suomen Vähittäiskauppiasliitto ry. (eli K-
37144:        muutosta, joka sallisi kauppiaiden yhteis-    Kauppiasliitto) haki myöhemmin poikkeuslupaa
37145:        mainonnan, vaikka näiden yhteinen             yhdistykseen kuuluvien elinkeinonharjoittajien
37146:        markkinaosuus ylittäisikin 20 prosenttia?     puolesta valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikalli-
37147:                                                      siin päivittäistavara-alan tarjouskampanjoibio
37148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          liittyvälle K-kauppiaiden hintayhteistyölle. Kil-
37149: taen seuraavaa:                                      pailuvirasto ei myöntänyt poikkeuslupaa. K-
37150:                                                      kauppiaiden hintayhteistyölle paikallisissa tar-
37151:    Kilpailijoiden välinen hintayhteistyö rajoit-     jouskampanjoissa myönnettiin poikkeuslupa
37152: taa lähes aina kilpailua tavalla, jota ei voida      vuodeksi, mutta joulukuussa 1992 annetun yleis-
37153: pitää asiakkaiden tai kuluttajien ja yhteiskun-      luonteisen poikkeusluvan ehtoja noudattelevin
37154: nan etujen mukaisena. Hintayhteistyö nostaa          ehdoin. Erityisesti edellytettiin, että kauppiaiden
37155: yleensä hyödykkeiden hintoja ja vähentää tar-        yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä 20 %:aja
37156: jolla olevien hyödykkeiden määrää. Tämän             että kauppiaat esiintyvät kuluttajiin nähden sel-
37157: vuoksi kilpailijoiden välinen hintayhteistoimin-     västi havaittavana ja tunnistettavana markki-
37158: ta on kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n nojalla   nointirenkaana.
37159: kielletty.                                               Kilpailuvirasto otti päätöstä tehdessään eri-
37160:    Lain 19 §:n mukaan kilpailuvirasto voi myön-      tyisesti huomioon Suomen päivittäistavarakau-
37161: tää elinkeinonharjoittajien hintayhteistyölle        pan markkinarakenteen ja kilpailutilanteen. K-
37162: poikkeusluvan, jos se osaltaan tehostaa tuotan-      ryhmän markkinaosuus on sekä valtakunnalli-
37163: toa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää          sesti että alueellisesti suuri - noin 40 %, jolloin
37164: teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty    sillä on huomattavaa markkinavoimaa. K-ryh-
37165: pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.      mä on päivittäistavaroiden jakelutienä niin mer-
37166:    Kilpailuvirasto on 14.12.1992 antanut tietyin     kittävä, että se voi vaikeuttaa valmistajien pää-
37167: ehdoin poikkeusluvan hintakartellikiellosta vä-      syä markkinoille tai toimintaa markkinoilla. K-
37168: hittäiskaupan ketjuille. Poikkeuslupa on voimas-     ryhmän harjoittaman valtakunnallisen ja alueel-
37169: sa 1.3.1993-28.2.1994 välisen ajan. Poikkeuslu-      lisen hintayhteistyön vahingollisuuden todennä-
37170: pa koskee vain samaan ketjuun kuuluvien elin-        köisyyttä lisää päivittäistavarakaupan keskitty-
37171: keinonharjoittajien yhdessä hankkimien tuottei-      nyt markkinarakenne ja uusien, kaupparyhmit-
37172: den kampanjahintoja ilmoituksissa ja muussa          tymien ulkopuolisten yritysten alalle tulon vai-
37173: mainonnassa sillä edellytyksellä, että ketjun        keus. Tällaisessa tilanteessa alan suurimman
37174: markkinaosuus ei ylitä 20 %:a. Virasto on pitä-      ryhmän valtakunnanlaajuinen tai laajoilla
37175: nyt kilpailupoliittisesti perusteltuna sitä, että    alueilla toteutettu hintayhteistyö on omiaan vää-
37176: 20 %:a suuremman markkinaosuuden omaavien             ristämään hintamekanismin toimintaa, rajoitta-
37177: ketjujen osalta vaaditaan enemman ketjun sisäis-     maan kaupan liiketoimintojen kehittämistä
37178: tä kilpailua myös kampanjahinnoittelussa. Kil-       markkinoiden vaatimusten mukaiseksi ja aiheut-
37179: pailuviraston asettamaa 20 %:n markkinaosuus-        tamaan tehottomuutta toimintojen kohdentumi-
37180: rajaa voidaan saatujen kokemusten perusteella         sessa.
37181: tarkistaa, kun tämä yleisluonteinen poikkeuslu-          Poikkeusluvan hakijan velvollisuutena on
37182: pa tulee vuoden 1994 alussa tai mahdollisesti jo      toimittaa virastolle tiedot, joiden perusteella vi-
37183: aiemminkin uudelleen harkintaan.                      ranomainen voi todeta, täyttyvätkö poikkeus-
37184:                                        1993 vp -   KK 253                                           3
37185: 
37186: luvan ehdot. Suomen Vähittäiskauppiasliitto ei        Hallituksessa ei ole vireillä kilpailunrajoitus-
37187: esittänyt tehokkuusperustelujeiisa tueksi esi-     lain muutosta, jolla hintayhteistyön kieltoa lie-
37188: merkkejä, laskelmia tai tutkimuksia. Hakija ei     vennettäisiin. Hallitus kuitenkin seuraa tiiviisti
37189: myöskään osoittanut, että hintayhteistyön pe-      nykyisen lain soveltamisesta saatavia kokemuk-
37190: rusteluna esitetyt hyödyt välittyisivät pääosin    sia samoin kuin tämän alan lainsäädäntöä muis-
37191: kuluttajille.                                      sa maissa, erityisesti Pohjoismaissa.
37192:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
37193:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
37194: 4                                         1993 vp -   KK 253
37195: 
37196: 
37197: 
37198: 
37199:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37200: 
37201:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Dispensen hade sökts av Handelns Central-
37202: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande          förbund och Detaljhandelns Centralförbund
37203: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       med en gemensam ansökan. Den beviljade dis-
37204: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr          pensen är av allmän karaktär, och konkurrens-
37205: 253:                                                  verket anser att också andra näringsidkare inom
37206:                                                       detaljhandeln än medlemmarna av de sökande
37207:            Har Regeringen för avsikt att föreslå      förbunden berörs av den.
37208:        en sådan ändring i konkurrenslagen som             Finlands Detaljhandlareförbund r.f. (dvs. K-
37209:        tiliåter gemensam reklam av handels-           handelsmännens förbund) ansökte senare om
37210:        män, även om deras gemensamma mark-            dispens för föreningens näringsidkare för pris-
37211:        nadsandel överstiger 20 procent?               samarbete mellan K-handelsmän i landsomfat-
37212:                                                       tande, regionala och lokala kampanjer med er-
37213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bjudanden inom dagligvaruhandeln. Konkur-
37214: anföra följande:
37215:                                                       rensverket beviljade inte dispensen. För prissam-
37216:    Samarbete i fråga om priser konkurrenter           arbete mellan K-handelsmän ilokala kampanjer
37217: emellan begränsar nästan alltid konkurrensen på       beviljades dispens för ett år, men på liknande
37218: ett sätt som inte kan anses vara förenligt med        vil_lkor som den allmänna dispens som beviljades
37219: kundernas eller konsumenternas och samhällets         i december 1992. Det förutsattes särskilt att
37220: intressen. Prissamarbete höjer i a11mänhet priser-    handelsmännens sammanlagda marknadsandel
37221: na på nyttigheter och minskar utbudet på dem.         inte överstiger 20 % och att handelsmännen i
37222: Konkurrenters samarbete i fråga om priser är          förhållande tili konsumenterna framträder som
37223: därför förbjudet enligt 6 § lagen om konkurrens-      ett uppenbart och igenkännligt marknadsfö-
37224: begränsningar (480/92).                               ringsnät.
37225:    Enligt 19 § i lagen kan konkurrensverket he-           Då konkurrensverket fattade sitt beslut, fåste
37226: vilja dispens för prissamarbete mellan näringsid-     det särskilt avseende vid marknadsstrukturen
37227: kare, om det bidrar tili att effektivera produktio-   och konkurrensläget inom dagligvaruhandeln i
37228: neo eller distributionen av nyttigheter eller främ-   landet. K -gruppens marknadsandel är både på
37229: jar den tekniska eller ekonomiska utvecklingen,       nationell och regional nivå den största - ca
37230: och om nyttan i huvudsak kommer kunderna              40 %, vilket innebär att den har en ansenlig
37231: eller konsumenterna tili godo.                        marknadskraft. K-gruppen har en så stor bety-
37232:    Konkurrensverket har 14.12.1992 på vissa           delse som distributionskanal för dagligvaror att
37233: vilikor beviljat dispens från förbudet på priskar-    dettakan försvåra tiliverkares inträde eller verk-
37234: teller inom detaljhandelskedjor. Dispensen är i       samhet på marknaden. Sannolikheten av att
37235: kraft 1.3.1993-28.2.1994. Den gäller endast           landsomfattande och regionalt prissamarbete
37236: kampanjpriser i annonser och annan reklam som         inom K-gruppen får en skadlig verkan ökar
37237: näringsidkare inom samma kedja gör för pro-           genom att marknadsstrukturen inom dagligva-
37238: dukter som de skaffat gemensamt, under förut-         ruhandeln är koncentrerad och företag utanför
37239: sättning att kedjans marknadsandel inte översti-      aff"årsgrupperingarna har svårigheter att komma
37240: ger 20 %. Konkurrensverket har ansett det vara        in i branschen .. I en sådan situation bidrar ett
37241: motiverat ur konkurrenspolitisk synvinkel att         landsomfattande eller vidsträckt prissamarbete
37242: också i fråga om kampanjprissättning kräva            inom branschens största grupp tili att förvränga
37243: mera konkurrens inom kedjor som har en mark-          prismekanismens funktion, begränsa utvecklan-
37244: nadsandel på över 20 %. Den gräns på 20 % som         det av affårsverksamheten enligt marknadens
37245: konkurrensverket har satt för marknadsandelen         krav och förorsaka en ineffektiv inriktning av
37246: kan justeras på basis av inhämtade erfarenheter       verksamheten.
37247: då denna allmänna dispens på nytt tas i över-             Den som ansöker om dispens är skyldig att
37248: vägande i början av 1994 eller möjligen redan         förse konkurrensverket med de uppgifter som
37249: tidigare.                                             behövs för att konstatera om villkoren för dis-
37250:                                        1993 vp -   KK 253                                          5
37251: 
37252: pensen uppfylls. Finlands Detaljhandlareför-          Någon ändring av lagen om konkurrensbe-
37253: bund visade inte upp några exempel, kalkyler       gränsningar för att mildra förbudet på prissani-
37254: eller undersökningar som stöd för de motivering-   arbete är inte aktuell i regeringen. Regeringen
37255: ar som det grundat på effektiviteten. Sökanden     iakttar dock noggrant de erfarenheter som görs
37256: påvisade inte heller att den nytta som anfördes    vid tillämpningen av den nuvarande lagen och
37257: som motivering till prissamarbetet i huvudsak      håller sig å jour med lagstiftningen inom bran-
37258: skulle komma konsumenterna tili godo.              schen i andra länder, särskilt i Norden.
37259:      Helsingfors den 27 maj 1993
37260:                                                                       Minister Pertti Salolainen
37261:                                              1993 vp
37262: 
37263: Kirjallinen kysymys 254
37264: 
37265: 
37266: 
37267: 
37268:                                  Mäkelä: Maakaasun käyttömahdollisuuksien uudelleen selvittämi-
37269:                                     sestä
37270: 
37271: 
37272:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37273: 
37274:    Masa-Yardsin saama miljardiluokan kaasu-        maakaasukuljetuksiin tarvittavat kaikki inves-
37275: laivatilaus Arabiemiirikuntien liitosta osoittaa   toinnit olisivat nykyrahassa noin 9 miljardia
37276: omalta osaltaan kaasun kasvavan merkityksen        markkaa, kun uuden ydinvoimalan rakentami-
37277: energiataloudessa. Suomessa hallitus on kuiten-    nen tulee maksamaan noin 15 miljardia mark-
37278: kin halunnut sitoutua ydinenergiaan, josta osoi-   kaa.
37279: tuksena on eduskunnassa parhaillaan käsiteltä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37280: vänä oleva viidettä ydinvoimalaa koskeva esitys.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37281: Suomen energian lisätarpeen tyydyttämiseksi on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37282: esillä ollut myös Norjasta ostettava maakaasu.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37283: Hanke on kuitenkin kompastunut maakaasu-
37284: putken kalleuteen ja Ruotsin hallituksen nih-                Aikooko Hallitus ryhtyä uudelleen
37285: keään suhtautumiseen kustannusten rahoittami-             harkitsemaan maakaasun ostoa Norjas-
37286: seksi.                                                    ta, koska suomalaisilla itsellään on mah-
37287:    Modernin kaasunkuljetustekniikan johdosta              dollisuus rakentaa kuljetukset mahdollis-
37288: ja erityisesti sen johdosta, että suomalaisella           tavia kaasulaivoja ja koska näin toimitet-
37289: telakalla on kaasulaivojen rakentamiseen tarvit-          tu maakaasu olisi huomattavasti halvem-
37290: tavaa huipputekniikkaa, olisi Norjan maakaa-              paa kuin uuden ydinvoimalan rakenta-
37291: sun nestemäinen kuljettaminen Suomeen otetta-             misen kautta saatava lisäenergia?
37292: va vakavaan harkintaan. Tutkimusten mukaan
37293: 
37294:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
37295: 
37296:                                            Tina Mäkelä
37297: 
37298: 
37299: 
37300: 
37301: 230032J
37302: 2                                        1993 vp -   KK 254
37303: 
37304: 
37305: 
37306: 
37307:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37308: 
37309:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nesteytettyä maakaasua kuljettavia laivoja, joita
37310: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ympärivuotinen liikenne Suomeen edellyttäisi, ei
37311: olette 4 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-       ole rakennettu yhtään kappaletta.
37312: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali kä-
37313: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-        sittää satamalaitteet, varastosäiliöt ja LNG:n
37314: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         höyrystyslaitteet. Tuontiterminaalin ja yhdys-
37315: 254:                                                 putken jo olemassa olevaan maakaasuputkiver-
37316:                                                      kostoon rakentamiskustannukset olisivat yh-
37317:           Aikooko Hallitus ryhtyä uudelleen          teensä noin 1,5 mrd mk.
37318:        harkitsemaan maakaasun ostoa Norjas-              Norja ei tuota nesteytettyä maakaasua.
37319:        ta, koska suomalaisilla itsellään on mah-     LNG:n tuotannon aloittamisesta on jo pitkään
37320:        dollisuus rakentaa kuljetukset mahdollis-     käyty neuvotteluja norjalaisen osapuolen ja ita-
37321:        tavia kaasulaivoja ja koska näin toimitet-    lialaisen sähköyhtiö ENEL:n välillä, mutta tois-
37322:        tu maakaasu olisi huomattavasti halvem-       taiseksi kaasun hinnasta ei ole päästy yksimieli-
37323:        paa kuin uuden ydinvoimalan rakenta-          syyteen. Mikäli norjalaiset päätyisivät tuotan-
37324:        misen kautta saatava lisäenergia?             non käynnistämiseen, investointikustannukset
37325:                                                      olisivat edellä mainittua reilusti yli 10 miljardin
37326:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          markan suuruusluokkaa. Hankkeen toteuttami-
37327: taen seuraavaa:                                      nen pelkästään Suomen tarpeisiin on erittäin
37328:                                                      epätodennäköistä tarvittavan tuotantokapasi-
37329:    Suomalaiset energiayhtiöt ovat jo useita vuo-     teetin suuruuden ja mittavien investointien takia.
37330: sia selvittäneet nesteytetyn maakaasun eli               Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt
37331: LNG:n tuontia Suomeen. Kauppa- ja teollisuus-        eri perusvoimavaihtoehtojen taloudellisia vaiku-
37332: ministeriö on osallistunut selvitystyöhön rahoit-    tuksia hallituksen toimeksiannosta. Maakaasua
37333: tamana siitä osan. LNG:n tuontiin liittyvien         on tarkasteltu hiileen, kotimaisiin polttoaineisiin
37334: investointien raskauden sekä polttoaineen kor-       ja ydinvoimaan painottuvien ratkaisujen rinnal-
37335: kean hintatason takia liiketaloudellisia perustei-   la.
37336: ta tuonnin aloittamiselle ei ole löydetty.               Vaihtotaseen tuontivaikutuksen kannalta
37337:    Nesteytetyn maakaasun kansainvälinen kaup-        maakaasun varaan rakentuvan perusvoimaoh-
37338: pa edellyttää erittäin pääomavaltaisen tuotanto-     jelman kustannukset ovat suurimmat, kun ote-
37339: ketjun rakentamista kaasukentältä nesteytyslai-      taan huomioon eri vaihtoehtojen pääoma- ja
37340: tokseen, kuljetuslaivojen hankintaa sekä tuonti-     käyttökustannusten tuontiosuudet koko inves-
37341: terminaalin ja varastosäiliöiden rakentamista.       toinnin käyttöajalta. Sähköntuottajan kannalta
37342:    Ketjun kallein osa on maakaasun nesteytys- ja     kaasukäyttöinen, vain sähköä tuottava diesel-
37343: LNG:n lastauslaitos. Tyypillisen kahden linjan       voimalaitos on Valtion teknillisen tutkimuskes-
37344: (2 * 2,5 mrd m 3/a) nesteytyslaitoksen ja lähetys-   kuksen selvityksen mukaan kilpailukykyinen
37345: terminaalin investointikustannukset ovat 12-15       ydinvoimaan nähden siinä tapauksessa, että las-
37346: mrd markkaa.                                         kentakorko on 10% ja polttoaineiden hinnat
37347:    Yhdellä suurella LNG-laivalla Suomeen voi-        ovat vuoden 1993 alun tasolla. Jos käytetään
37348: taisiin tuoda noin 1 mrd m 3 maakaasua vuodes-       voimalaitosrakentamisessa tavanomaista 5 pro-
37349: sa. Laivan hankintakustannukset olisivat selvi-      sentin laskentakorkoa tai fossiilisilta polttoai-
37350: tysten mukaan reilun miljardin markan suuruus-       neilta oletetaan perittävän EY:n kaavaileman
37351: luokkaa. Summa on alempi kuin Masa-Yardsin           mallin mukaisia veroja, on ydinvoima saman
37352: saaman tilauksen arvo yhtä alusta kohti. Näyt-       selvityksen mukaan edullisempaa.
37353: täisikin siltä, että kaasulaivojen valmistaminen         Edellä kuvatut laskelmat on tehty olettaen,
37354: Suomessa ei paranna LNG:n kilpailukykyä ener-        että maakaasun veroton hinta vastaisi nykyistä
37355: giamarkkinoillamme. Lisäksi epävarmuutta lai-        tuontihintaa. LNG on todettu tuntuvasti tätä
37356: van hintaan aiheuttaa se, että jäävahvisteisia       hintatasoa kalliimmaksi.
37357:                                        1993 vp -     KK 254                                        3
37358: 
37359:    Masa-Yardsin saama LNG-laivatilaus on si-            Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraajatkos-
37360: rlänsä arvokas päänavaus ankarasti kilpaillulle      sakin nesteytetyn maakaasun tuontimahdolli-
37361: telakkateollisuuden haaralle. Kun kuljetus edus-     suuksia ja osallistuu rahoitusmahdollisuuksien
37362: taa kuitenkin vain murto-osaa maakaasun nes-         niin salliessa nesteytetyn maakaasun tuontia
37363: teytyksen ja siirron kokonaiskustannuksista, ei      koskeviin lisäselvityksiin.
37364: syntynyt laivakauppa yksin anna aihetta arvioi-
37365: da uudestaan perusvoimaratkaisua.
37366:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1993
37367: 
37368:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
37369: 4                                       1993 vp -   KK 254
37370: 
37371: 
37372: 
37373: 
37374:                                    Tili Riksdagens Herr Ta!man
37375: 
37376:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gasfartyg byggs i Finland. Priset på fartygen är
37377: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     dessutom osäkert, då det inte har byggts ett enda
37378: den 4 maj 1993 till vederbörande medlem av         isförstärkt fartyg av det slag som behövs för
37379: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-    transport av flytande naturgas till Finland året
37380: kelä undertecknade spörsmål nr 254:                runt.
37381:                                                       En terminai för import av flytande naturgas
37382:            Har Regeringen för avsikt att på nytt omfattar hamnapparatur, upplagringscistemer
37383:         överväga köp av naturgas från Norge, då och apparatur för förångning av LNG:n. Kost-
37384:         finländama själva har möjlighet att byg- nadema för byggande av importterminalen och
37385:         ga sådana gasfartyg som möjliggör trans- ett förbindelserör till det redan existerande na-
37386:         porteroa och då naturgas som kunde turgasnätet är kring 1,5 mrd mk.
37387:         levereras på detta sätt vore betydligt        Norge producerar inte flytande naturgas. En
37388:         billigare än den tilläggsenergi som kan norsk part och det italienska elbolaget ENEL
37389:         fås genom att ett nytt kämkraftverk upp- har redan länge förhandlat om inledande av
37390:         förs?                                      LNG-produktion, men tills vidare har de inte
37391:                                                    kunnat enas om priset på gasen. Om norrmän-
37392:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt _ nen beslutar sig för att starta produktionen, blir
37393: anföra följande:                                   investeringskostnadema i den ovan nämnda
37394:                                                    storleksklassen, dvs. rejält över 10 mrd mk. Det
37395:    Finska energibolag har redan i flera år utrett är ytterst osannolikt att projektet genomförs
37396: möjlighetema att importera flytande naturgas, enbart för Finlands behov, eftersom det kräver
37397: dvs. LNG, till Finland. Handels- och industrirni- en stor produktionskapacitet och betydande in-
37398: nisteriet har deltagit i utredningsarbetet genom vesteringar.
37399: att finansiera en del av det. På grund av de          Handels- och industriministeriet har på upp-
37400: betungande investeringar som importen av LNG drag av regeringen utrett de ekonomiska verk-
37401: kräver och bränslets höga prisnivå har inga ningama avolika baskraftsaltemativ. Naturga-
37402: företagsekonomiska grunder hittats för inledan- sen har granskats jämsides med altemativ där
37403: de av importen.                                    kol, inhemska bränslen och kämkraft används.
37404:    Intemationell handel med flytande naturgas         Med tanke på importens inverkan på bytesba-
37405: förutsätter att en mycket kapitalintensiv produk- lansen är kostnadema för ett baskraftsprogram
37406: tionskedja byggs från gasfåltet till anläggningen som bygger på naturgas de största, då man
37407: där gasen överförs i vätskeform, att transport- beaktar importens andel i de olika altemativens
37408: fartyg skaffas och att en importterrninal och kapital- och driftskostnader under hela den tid
37409: upplagringscistemer byggs.                         investeringen används. Ur elproducentens syn-
37410:    Den dyraste Iänken i kedjan är anläggningar- vinkel är enligt en utredning av Statens tekniska
37411: na för överföring av gasen i vätskeform och för forskningscentral en gasdriven dieselanläggning
37412: lastning av LNG:n. Investeringskostnadema för som producerar enbart el konkurrenskraftig med
37413: en typisk tvålinjig överföringsanläggning (2 * 2,5 avseende på kämkraft om kalkylräntan är 10 %
37414: mrd m 3/a) och en skeppningsterminal är 12-15 och prisema på bränslena ligger på samma nivå
37415: mrd mark.                                          som under början av 1993. Om man tillämpar
37416:    Med ett stort LNG-fartyg kunde ca 1 mrd m3 den kalkylränta på 5% som är den sedvanliga
37417: naturgas i året importeras till Finland. Kostna- när det gäller kraftverksbyggen, eller om man
37418: dema för anskaffning av fartyget är enligt utred- antar att skatt kommer att uppbäras för fossila
37419: ningama drygt en miljard mark. Summan är bränslen enligt den modell som skisserats i EG,
37420: lägre än värdet av den beställning som Masa- är kämkraften enligt samma utredning förmån-
37421: Yards har fått, räknat per fartyg. Det ser därför ligare.
37422: ut som om den flytande naturgasens konkurrens-        De ovan nämnda kalkylema bygger på anta-
37423: kraft på vår energimarknad inte förbättras av att gandet att det skattefria priset på naturgas mot-
37424:                                        1993 vp -     KK 254                                        5
37425: 
37426: svarar det nuvarande importpriset. LNG har          inte fartygsköpet ensamt anledning att på nytt ta
37427: konstaterats vara mycket dyrare än så.              baskraftslösningen i betraktande.
37428:    Den beställning på LNG-fartyg som Masa-             Handels- och industriministeriet ger också i
37429: y ards har fått är i och för sig en värdefull       fortsättningen akt på möjlighetema att importe-
37430: öppning för en sektor inom varvsindustrin där       ra flytande naturgas, och deltar i ytterligare
37431: konkurrensen är hård. Men då transporten orsa-      utredningar om importen i den mån som möjlig-
37432: kar bara en bråkdel av de totala kostnadema för     heter tili finansiering finns.
37433: överföringen i vätskeform och befordran, ger
37434:      Helsingfors den 7 juni 1993
37435: 
37436:                                                    Handels- och industriminister Pekka Tuomista
37437:                                               1993 vp
37438: 
37439: Kirjallinen kysymys 255
37440: 
37441: 
37442: 
37443: 
37444:                                   Mäkelä: Hallituksen suhtautumisesta entisessä Jugoslaviassa käy-
37445:                                       tävään sotaan
37446: 
37447: 
37448:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37449: 
37450:    Bosnia-Hertsegovinassa riehuva verinen sisäl-    kaduilla näkynyt, kuten ei myöskään Suomen
37451: lissota on maamme tiedotusvälineissä jokapäi-       hallitukselta serbien ym. sotatoimet ja muut
37452: väistä uutismateriaalia. Kansalaiset ovat järkyt-   rikokset tuomitsevaa selkeää kannanottoa.
37453: tyneinä joutuneet katselemaan myös siviiliväes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37454: tön viattomien lapsien ja naisten kärsimyksiä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37455: tässä järjettömässä verenvuodatuksessa, jonka       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37456: loppua ei näytä olevan näköpiirissä huolimatta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37457: YK:n ja EY-maiden pyrkimyksistä saada neu-
37458: votteluin ja pakottein aikaan pysyvä aselepo ja                Onko Hallituksella aikomusta selkeäs-
37459: rauha. Ihmetystä on herättänyt sekä suomalais-             ti ja yksiselitteisesti tuomita serbien ym.
37460: ten rauhanliikkeiden että myös valtiovallan var-           käymä sota ja väkivaltaisuudet entisen
37461: sin passiivinen suhtautuminen Balkanilla riehu-            Jugoslavian alueella, ja jos on, niin mil-
37462: vaan sotaan. Takavuosien rauhan- ym. järjestö-             loin se tapahtuu?
37463: jen mielenosoituksia sotatoimia vastaan ei ole
37464: 
37465:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
37466: 
37467:                                            Tina Mäkelä
37468: 
37469: 
37470: 
37471: 
37472: 230032J
37473: 2                                        1993 vp -   KK 255
37474: 
37475: 
37476: 
37477: 
37478:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37479: 
37480:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      noin kaksi vuotta sitten, tuominnut väkivallan
37481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käytön ja kehottanut osapuolia sopimaan rii-
37482: olette 4 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-       tansa neuvottelupöydässä, kunnioittamaan ih-
37483: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mis- ja vähemmistöoikeuksia sekä kansainväli-
37484: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän kir-      sin sopimuksin säädeltyjä humanitäärisiä peri-
37485: jallisen kysymyksen n:o 255:                         aatteita.
37486:                                                          Hallituksen kannanotot on esitetty kahdenvä-
37487:            Onko Hallituksella aikomusta selkeäs-     lisesti Serbian hallitukselle ja konfliktin muille
37488:        ti ja yksiselitteisesti tuomita serbien ym.   osapuolille sekä erilaisissa multilateraalisissa
37489:        käymä sota ja väkivaltaisuudet entisen        yhteyksissä, mm. YK:ssaja sen eri elimissä kuten
37490:        Jugoslavian alueella, ja jos on, niin mil-    ihmisoikeustoimikunnassa, ETYKissä ja Euroo-
37491:        loin se tapahtuu?                             pan neuvostossa. Hallitus on myös antanut
37492:                                                      useita entisen Jugoslavian alueella käytävää so-
37493:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          taa koskevia lehdistölausuntoja. Esimerkiksi
37494: taen seuraavaa:                                      30.4.1993 hallitus antoi lehdistölausunnon, jossa
37495:                                                      selkeästi tuomittiin sota ja sen synnyttämä väki-
37496:   Hallitus on useassa eri yhteydessä, viholli-       valta.
37497: suuksien alettua entisen Jugoslavian alueella
37498: 
37499:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1993
37500: 
37501:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
37502:                                           1993 vp -   KK 255                                          3
37503: 
37504: 
37505: 
37506: 
37507:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37508: 
37509:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Jugoslavien för ca två år sedan, fördömt våldet
37510: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och uppmanat parterna att bilägga tvisten vid
37511: den 4 maj 1993 tili vederbörande medlem av            förhandlingsbordet och att respektera de mänsk-
37512: statsrådet översänt följande av riksdagsman           liga rättigheterna, minoriteternas rättigheter
37513: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 255:                 samt de i internationella överenskommelser reg-
37514:                                                       lerade humanitära principerna.
37515:          Har Regeringen för avsikt att klart             Regeringens ställningstaganden har presente-
37516:        och entydigt fördöma kriget och vålds-         rats bilateralt för Serbiens regering och de andra
37517:        handlingarna från serbernas m.fl. sida i       parterna i konflikten samt i olika multilaterala
37518:        det forna Jugoslavien, och om så är fallet,    sammanhang, bl.a. i FN och dess olika organ,
37519:        när kommer detta att ske?                      såsom kommissionen för de mänskliga rättighe-
37520:                                                       terna, KSSE och Europarådet. Regeringen har
37521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         också lämnat flera pressmeddelanden om kriget
37522: anföra följande:                                      i det forna Jugoslavien. Tili exempel gav rege-
37523:                                                       ringen 30.4.1993 ett pressmeddelande som klart
37524:    Regeringen har i flera olika sammanhang,           fördömde kriget och det våld som kriget ger
37525: efter det att fientligheterna inleddes i. det forna   upphov tili.
37526:      Helsingfors den 4 juni 1993
37527: 
37528:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
37529:                                                 1993 vp
37530: 
37531: Kirjallinen kysymys 256
37532: 
37533: 
37534: 
37535: 
37536:                                   Pulliainen ym.: Teurastamotoiminnan jatkamisesta Pohjois-Suo-
37537:                                         messa
37538: 
37539:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37540: 
37541:    Tiedustelinjoitakin aikoja sitten maa- ja met-    nyt todistaa sikakuljetustensa kelpoisuutta jär-
37542: sätalousministeriitä valtiovallan toimenpiteitä      jestämällä mallikuljetuksen. Siinä kuitenkin käy-
37543: sen johdosta, että Ylivieskan teurastamo on          tettiin huippuluokan kalustoa suotuisissa olo-
37544: muodostumassa pohjoisimmaksi suurteurasta-           suhteissa, joten kuljetuksella ei ole todistusvoi-
37545: moksi. Tuolloin ministeri ilmoitti asiaa tutkitta-   maa.
37546: van.                                                    Näin ollen valtiovallan on toimittava niin,
37547:    Sittemmin on käynyt ilmi asioita, jotka kiireh-   että suurehko teurastamoyksikkö säilyy Oulu-
37548: tivät valtiovallan määrätietoisia toimia sen hy-     joen pohjoispuolella. Sen kannanotolla on kiire.
37549: väksi, että Lapin läänissä tai ainakin Oulun            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37550: läänin pohjoisimmissa osissa säilyy ainakin yksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37551: suurehko teurastamoyksikkö.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37552:    Läänineläinlääkäri Tauno Tirkkonen on ha-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37553: vainnut jo nyt todella suuria ongelmia Itikka-
37554: Lihapolarin eläinkuljetuksissa. Ilkka-lehdessä                 Millä aikataululla maa- ja metsäta-
37555: 25.4.1993 julkaistussa jutussa hän kertoo, että             lousministeriö ja -ministeri ottavat kan-
37556: sikakuormissa on ollut kuolleita ja virtsanhauto-           taa sen puolesta, että suurehko teuras-
37557: mia eläimiä.                                                tamoyksikkö.. säilyy Oulujoen pohjois-
37558:    Itikka-Lihapolar on hänen mukaansa yrittä-               puolella?
37559:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
37560:                      Erkki Pulliainen                         Hannele Luukkainen
37561: 
37562: 
37563: 
37564: 
37565: 2300321
37566: 2                                         1993 vp -    KK 256
37567: 
37568: 
37569: 
37570: 
37571:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37572: 
37573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Itikka-Lihapolar Oy:n Rovaniemen teurasta-
37574: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mon toiminnan jatkamiseen."
37575: olette 4 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn                 Edellä olevasta käy ilmi, ettei nimenomaisesti
37576: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Rovaniemellä ole tällä hetkellä mahdollista maa-
37577: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliai-       ja metsätalousministeriön toimenpitein elvyttää
37578: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           uudelleen tänä vuonna lopetettua suurehkoa
37579: n:o 256:                                               teurastamotoimintaa. Merkittävää on tässä yh-
37580:                                                        teydessä todeta se, että sikojen teurastus Rova-
37581:           Millä aikataululla maa- ja metsäta-          niemellä lopetettiin jo vuonna 1988.
37582:        lousministeriö ja -ministeri ottavat kan-          Oulujoen pohjoispuolella on Oulussa sijaitse-
37583:        taa sen puolesta, että suurehko teuras-         van teurastamon lisäksi toiminnassa kaksi hy-
37584:        tamoyksikkö säilyy Oulujoen pohjois-            väksyttyä teurastamoa, toinen Kemissä ja toinen
37585:        puolella?                                       Kuusamossa.
37586:                                                           Kirjallisessa kysymyksessä mainittu lehtikir-
37587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           joitus sisälsi selvityksen mukaan eräitä virheitä ja
37588: vasti seuraavaa:                                       epätarkkuuksia. Kuljetusten aikana kuolleiden
37589:                                                        ja vaurioituneiden eläinten määrä on viime vuo-
37590:     Olen vastauksessani kirjalliseen kysymykseen       sien aikana vähentynyt n. 50 prosentilla. Yksit-
37591: n:o 167 27 päivänä huhtikuuta 1993 todennut            täisiä onnettomuuksia on tapahtunut lähinnä
37592: mm.:                                                   kuljetusautojen teknisten vikojen ja kalareiden
37593:     "Itikka-Lihapolarin ilmoitettua lopettavansa       tähden. Vaurioituminen kuljetusten aikana on
37594: teurastustoiminnan Rovaniemen tuotantolai-             erittäin suuresti riippuvainen ajotavasta, teiden
37595: toksellaanjärjestettiin maa- ja metsätalousminis-      laadusta ja kaluston teknisestä tasosta. Kuljetus-
37596: terin aloitteesta Rovaniemellä 27 päivänä helmi-       matkan pituus on vain yksi vaikuttava tekijä,
37597: kuuta 1993 kokous, jossa olivat ministeriön            muttei hyvissä olosuhteissa merkittävä.
37598: lisäksi edustettuina Itikka-Lihapolar Oy, Kehi-           Kysymyksessä mainittu Itikka-Lihapolarin
37599: tysaluerahasto Oy, Rovaniemen kaupunki, Pa-            tutkimus ei koskenut sikakuljetuksia, vaan nau-
37600: liskuntain yhdistys, Lapin maataloustuottajat          tojen pitkän matkan kuljetuksia. Lisäksi tutki-
37601: sekä alueen lihanjalostusteollisuus. Kokoukses-        muksissa seurattiin useita kuljetuseriä video-
37602: sa edustettuina olleista tahoista koottiin työryh-     kameralla eikä vain yhtä mallikuljetusta. Tutki-
37603: mä, jonka tehtävänä oli maaliskuun 1993 lop-           muksissa käytettiin sekä tavallista että erikois-
37604: puun mennessä kartoittaa teurastustoiminnan            kalustoa. Sikojen pitkän matkan kuljetusten seu-
37605: jatkamismahdollisuudet. Selvitystyön tuloksena         rantatutkimuksen toteutus aloitetaan tulevana
37606: ei löytynyt sellaista ratkaisua, joka olisi johtanut   kesänä.
37607: 
37608:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
37609: 
37610:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
37611:                                          1993 vp -   KK 256                                           3
37612: 
37613: 
37614: 
37615: 
37616:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37617: 
37618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Av det ovan anförda framgår att det just i
37619: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       Rovaniemi för tilifället inte är möjligt att med
37620: den 4 maj 1993 tili vederbörande medlem av           jord- och skogsbruksministeriets åtgärder åter-
37621: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Pul-     uppliva den rätt omfattande slakteriverksamhe-
37622: liainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 256:         ten som upphörde i år. Det är anmärkningsvärt
37623:                                                      att i detta sammanhang konstatera att svinslak-
37624:           Viiken tidtabell kommer att följas         ten i Rovaniemi upphörde redan 1988.
37625:        då jord- och skogsbruksministeriet och            Norr om Ule älv är förutom slakteriet i
37626:        -ministern skall ta ställning för att en      Uleåborg två godkända slakterier verksamma,
37627:        större slakterienhet bevaras norr om Ule      det ena i Kemi och det andra i Kuusamo.
37628:        älv?                                              1 den tidningsartikel som nämns i det skriftli-
37629:                                                      ga spörsmålet ingick enligt utredningen några fe1
37630:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och inexaktheter. Antalet djur som avlidit eller
37631: anföra följande:                                     skadats under transporter har under de senaste
37632:                                                      åren minskat med ca 50 %. Enskilda o1yckor har
37633:    1 mitt svar på det skriftliga spörsmålet nr 167   inträffat främst p.g.a. tekniska fe1 i transportbi-
37634: den 27 _apri11993 konstaterade jag bl.a.:            larna och krockar. Skador under transporten är
37635:    "Sedan Itikka-Lihapolar meddelat att det          tili stor del beroende av körsättet, kvaliteten på
37636: upphör med slaktning vid produktionsanlägg-          vägarna och fordonens tekniska nivå. Trans-
37637: ningen i Rovaniemi, ordnades på initiativ av         portsträckan är bara en faktor som inverkar, och
37638: jord- och skogsbruksministeriet ett möte i Rova-     under goda f6rhållanden är den långt ifrån
37639: niemi den 27 februari 1993. Vid mötet var            avgörande.
37640: förutom ministeriet även Itikka-Lihapolar Oy,            Itikka-Lihapolars undersökning som nämns i
37641: Kera Ab, Rovaniemi stad, Renbeteslagsför-            spörsmålet gällde inte transport av svin, utan
37642: eningen, Lapplands lantbruksproducenter samt         1ångväga transporter av nötkreatur. 1 samband
37643: områdets köttförädlingsindustri representerade.      med undersökningen följdes ett flertal trans-
37644: Av representanterna bildades en arbetsgrupp          porter med videokamera och inte bara en enda
37645: som hade tili uppgift att före utgången av mars      modelltransport. Vid undersökningarna använ-
37646:  1993 kartlägga möjligheterna att fortsätta med      des både ordinära och specialtransportfordon.
37647: slaktningsverksamheten. Under utredningen            En undersökning som skall följa upp lång-
37648: kom man inte fram tili någon lösning i fråga om      väga transporter av svin in1eds inkommande
37649: fortsatt verksamhet vid ltikka-Lihapolar Oy:s        sommar.
37650: s1akteri i Rovaniemi."
37651:      Helsingfors den 8 juni 1993
37652: 
37653:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
37654:                                                  1993 vp
37655: 
37656: Kirjallinen kysymys 257
37657: 
37658: 
37659: 
37660: 
37661:                                     Pulliainen ym.: Kirjastokorvausten tasapuolisesta jakamisesta
37662:                                         kauno- ja tietokirjallisuudelle
37663: 
37664: 
37665:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37666: 
37667:     Suomen kansa tyydyttää kulttuurinälkäänsä          osoitetaan kaunokirjailijoille. Kuitenkin jo
37668: mm. lainaamaila kirjastoista kauno- ja tietokir-       vuonna 1991 49% lainauksista koski tietokirjal-
37669: jallisuutta. Työttömien määrän noustua käytän-         lisuutta. Sittemmin tietokirjallisuus lienee siirty-
37670: nössä yli puoleen miljoonaan ja uusköyhälistön         nyt jo ykkössijalle lainaustilastoissa. Näin ollen
37671: syntymisen ollessa tosiasia on ollut odotettavis-      myös tietokirjailijoiden suhteellista osuutta on
37672: sa, että kirjastojen merkitys lukemisharrastuk-        lisättävä ratkaisevasti.
37673: sessa korostuu entisestään. Näin on myös tapah-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
37674: tunut.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37675:     Sanotusta seuraa monta johtopäätöstä. En-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37676: sinnäkin kirjojen lainaarnisen kirjastoista tulee      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37677: säilyä maksuttomana. Toiseksi kirjastokorvaus-
37678: ten markkamäärää on nostettava, jotta kirjailijat                 Aikooko Hallitus muuttaa ns. kiijas-
37679: saisivat kohtuullisen korvauksen siitä, että hei-              tokorvausten jaossa tietokiijailijoiden
37680: dän teoksiaan lainataan kirjastoista eikä niitä                suhteellista osuutta ratkaisevasti nykyis-
37681: osteta kaupoista. Kolmanneksi sen, minkälaista                 tä suuremmaksi, kun tietokirjojen osuus-
37682:  kirjallisuutta lainataan, tulee vaikuttaa kirjasto-           kin kirjastoista lainatuista kirjoista on jo
37683:  korvaustenjakaantumiseen kauno- ja tietokirjai-               noussut noin puoleen?
37684:  lijoiden kesken. Nyt valtaosa ko. apurahoista
37685:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
37686:                      Erkki Pulliainen                           Tuija Maaret Pykäläinen
37687:                      Paavo Nikula                               Pekka Räty
37688: 
37689: 
37690: 
37691: 
37692: 2300321
37693: 2                                          1993 vp -    KK 257
37694: 
37695: 
37696: 
37697: 
37698:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37699: 
37700:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa          esimerkiksi kuvittajia, valokuvaajia ja sarja-
37701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kuvapiirtäjiä, jotka nyt jäävät järjestelmän ulko-
37702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         puolelle. Toiseksi on selvitettävä, ovatko iäkkäil-
37703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen         le kirjailijoille ja kääntäjille tarkoitetut avustuk-
37704: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            set ja sairauden ja työkyvyttömyyden johdosta
37705: 257:                                                    myönnetyt avustukset tarpeellisia tässä järjestel-
37706:                                                         mässä nykyisen lakisääteisen sosiaaliturvan li-
37707:            Aikooko Hallitus muuttaa ns. kirjas-         säksi. Kolmanneksi on selvitettävä apurahojen
37708:         tokorvausten jaossa tietokirjailijoiden         kokonaismäärän määräytymisperuste ja apura-
37709:         suhteellista osuutta ratkaisevasti nykyis-      hojen jakautumisperusteet eri saajaryhmille.
37710:         tä suuremmaksi, kun tietokirjojen osuus-           Tietokirjallisuuden saamien apurahojen osuu-
37711:         kin kirjastoista lainatuista kirjoista on jo    den lisäämiseen on ilmennyt paineita jo useam-
37712:         noussut noin puoleen?                           man vuoden ajan. Tietokirjallisuuden osuus ai-
37713:                                                         kuisten kirjalainoista oli vuonna 1992 25%
37714:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             (1991 23,5 %). Lasten kirjalainojen jakautumi-
37715: taen seuraavaa:                                         sesta kauno- ja tietokirjallisuuteen ei ole valta-
37716:                                                         kunnallista tilastotietoa. Apurahojen myöntämi-
37717:    Lakia eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suori-   nen ei kuitenkaan perustu lainauksen määrään,
37718: tettavista apurahoista ja avustuksista (236/61) on      vaan tarkoituksena on tukea luovaa työtä. Tästä
37719: tarkoitus uudistaa ensi vuoden aikana. Valmiste-        syystä prosenttijakaumasta päättäminen on
37720: luun on jo ryhdytty. Ensinnäkin on selvitettävä,        kulttuuripoliittinen päätös eikä suoraan kirjalai-
37721: voidaanko järjestelmää laajentaa koskemaan              nauksista johdettava osuus.
37722: 
37723:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
37724: 
37725:                                                                  Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
37726:                                           1993 vp -    KK 257                                           3
37727: 
37728: 
37729: 
37730: 
37731:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37732: 
37733:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            pelvis illustratörer, fotografer och serietecknare,
37734: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           vilka systemet för närvarande inte omfattar. För
37735: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        det andra bör det utredas om de understöd som
37736: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          är avsedda föråldrande fårfattare och översätta-
37737: mål nr 257:                                            re och som beviljas på grund av sjukdom och
37738:                                                        arbetsoförmåga är behövliga i detta system i
37739:           Ämnar Regeringen i utdelningen av de         tillägg till det nu gällande lagstadgade social-
37740:        s.k. biblioteksersättningama på ett avgö-       skyddet. För det tredje bör man utreda grunden
37741:        rande sätt öka den relativa andelen till        för det sammanlagda beloppet stipendier och
37742:        författare av facklitteratur, eftersom an-      grundema för fördelningen av stipendiema tili
37743:        delen facklitteratur redan har stigit till ca   olika mottagargrupper.
37744:        hälften av alla utlånade böcker på biblio-          Redan under flera år har det funnits ett tryck
37745:        teken?                                          på att öka andelen stipendier för facklitteratur.
37746:                                                        Andelen facklitteratur av bokutlåningen tili vux-
37747:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              na var 25% år 1992 (23,5% år 1991). Någon
37748: anföra följande:                                       riksomfattande statistik finns inte om hur bokut-
37749:                                                        låningen tili bam fördelar sig på skön- och
37750:   Avsikten är att lagen om vissa stipendier och        facklitteratur. Utlåningsvolymen är emellertid
37751: understöd tili författare och översättare (236/61)     ingen grund för att stipendiema skall beviljas.
37752: skall revideras under nästa år. Beredningen har        Därför är ett beslut om en procentuell fördelning
37753: redan påbörjats. För det första bör det utredas        en kulturpolitisk handling, inte något som direkt
37754: om systemet kan utvidgas till att omfatta exem-        kan härledas av utlåningsvolymen.
37755:      Helsingfors den 11 juni 1993
37756: 
37757:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
37758: 1
37759: 1
37760:  1
37761:  1
37762:   1
37763:   1
37764:    1
37765:    1
37766:     1
37767:     1
37768:      1
37769:      1
37770:       1
37771:       1
37772:        1
37773:        1
37774:         1
37775:         1
37776:          1
37777:          1
37778:           1
37779:           1
37780:            1
37781:            1
37782:             1
37783:             1
37784:                                              1993 vp
37785: 
37786: Kirjallinen kysymys 258
37787: 
37788: 
37789: 
37790: 
37791:                                  Pulliainen ym.: Tieto- ja oppikirjatuotannon edistämiseen tarvitta-
37792:                                      vista voimavaroista opetusministeriössä
37793: 
37794: 
37795:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37796: 
37797:    Tietokirjojen lainaaminen kirjastoistamme on    taan toimia. Tässä tarkoitetaan siis muuta toi-
37798: työttömyyden kasvun myötä ja varmasti monien       mintaa kuin kirjastokorvausapurahojen jako-
37799: muidenkin syiden vuoksi rajusti lisääntynyt vii-   päätösten valmistelua.
37800: me vuosina. Nyt jo noin puolet kirjastoista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37801: lainatuista kirjoista on tietokirjoja.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37802:    Samanaikaisesti on korkeakoululaitokses-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37803: samme korostunut tarve kehittää suomalaista        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37804: oppikirjatuotantoa vastaamaan meikäläisiä tar-
37805: peita.                                                       Aikooko Hallitus muuttaa opetusmi-
37806:    Kuitenkaan opetusministeriössä ei liene yh-            nisteriön virkamiehistön sisäistä työnja-
37807: tään virkamiestä, jonka erityiseksi tehtäväalu-           koa niin, että jonkin vakanssin halti-
37808: eeksi olisi määrätty yliopisto-oppikirjojen tuo-          jalle annetaan erityistehtäväksi yliopisto-
37809: tannon ja tietokirjallisuuden edistäminen niiltä          oppikirjatuotannon ja tietokirjallisuuden
37810: osin kuin valtiovalta voi toimillaan tähän suun-          edistäminen?
37811: 
37812:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1993
37813: 
37814:           Erkki Pulliainen             Tuija Maaret Pykäläinen       Ulla Anttila
37815:           Paavo Nikula                 Pekka Räty                    Tina Mäkelä
37816: 
37817: 
37818: 
37819: 
37820: 2300321
37821: 2                                        1993 vp -   KK 258
37822: 
37823: 
37824: 
37825: 
37826:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37827: 
37828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kouluissa sekä helpottaa erityisesti menekiltään
37829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pienten, kustannuksiltaan kalliiden ja koulutuk-
37830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen kehittämissuunnitelmien takia ajankohtais-
37831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      ten alojen oppimateriaalien tuotantoa. Avustuk-
37832: liaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     set jaetaan kustantamojen ja vastaavien yksiköi-
37833: n:o 258:                                             den hakemusten perusteella helmi-maaliskuus-
37834:                                                      sa.
37835:            Aikooko Hallitus muuttaa opetusmi-            Avustusten lisäksi opetusministeriö on käyt-
37836:        nisteriön virkamiehistön sisäistä työnja-     tänyt muun oppimateriaalin, erityisesti moni-
37837:        koa niin, että jonkin vakanssin halti-        muoto-opetukseen soveltuvan ja muun uuden-
37838:        jalle annetaan erityistehtäväksi yliopisto-   tyyppisen materiaalin, kehittämis- ja kokeilutoi-
37839:        oppikirjatuotannon ja tietokirjallisuuden     mintaan em. momentin määrärahoja vuosittain
37840:        edistäminen?                                  noin 0,5-1,0 miljoonaa markkaa. Ministeriö on
37841:                                                      lisäksi vuodenvaihteessa asettanut asiantuntija-
37842:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työryhmän aktivoimaan ja koordinoimaan ope-
37843: vasti seuraavaa:                                     tusteknologian kehittämistyötä. Tämä alue on
37844:                                                      opetusministeriön kehittämistoimissa erityinen
37845:     Opetusministeriö on 1970-luvulta lähtien tu-     painopiste lähivuosina.
37846: kenut korkeakoulujen käyttöön tarkoitettujen             Korkeatasoisen oppimateriaalin saatavuuden
37847: oppikirjojen ja muun oppimateriaalin tuotantoa.      turvaaminen on osa korkeakouluopetuksen ke-
37848: Ministeriö on jakanut apurahoja oppikirjojen ja      hittämistyötä. Opetuksen laatu on keskeinen
37849: muun oppimateriaalin tekijöille sekä avustuksia      kohde niin valtakunnallisissa koulutusalakohtai-
37850: oppimateriaalituotantoa harjoittaville kustanta-     sissa arvioinneissa, korkeakoulujen kokonaisar-
37851: jille.                                               vioinneissa kuin opetusministeriön ja korkea-
37852:     Vuoden 1990 budjetissa tehtyjen muutosten        koulujen vuosittain käymissä tulosneuvotteluis-
37853: jälkeen oppikirjojen tekijöiden tukeminen jäi        sa. Kaikille korkeakouluille on tulosneuvottelu-
37854: pääosin korkeakoulujen vastuulle. Tällöin puo-       kierroksella asetettu varsin vaativat opetuksen
37855: let tukisummasta siirrettiin korkeakoulujen          laatua koskevat tavoitteet lähivuosille.
37856: käyttöön. Tällä muutoksella haluttiin korostaa           Yleistä tietokirjallisuutta opetusministeriö tu-
37857: korkeakoulujen asiantuntemusta tuen suuntaa-         kee eräiden rahalliselta volyymiltaan pienten
37858: misessa sekä yleistä linjaa lisätä korkeakoulujen    tukijärjestelmien kautta. Näitä ovat suomenkie-
37859: päätäntävaltaa. Alueen tärkeyden korostami-          lisen tieteellisen kirjallisuuden edistämisvarat,
37860: seksi ao. budjettimomentin tekstiin sisällytettiin   ruotsinkielisen tieteellisen kirjallisuuden edistä-
37861: maininta, jonka mukaan korkeakoulujen tulisi         misvarat, suomenkielisen tieteellisen kirjallisuu-
37862: suunnata apurahoja erityisesti korkeakoulujen        den kääntämiseen ruotsiksi tarkoitetut määrära-
37863: oppimateriaalin tekijöiden tukemiseen.               hat ja tiedonjulkistamisen kohdeapurahat Näi-
37864:     Opetusministeriö on edelleen pyrkinyt huo-       hin tarkoituksiin osoitetaan tänä vuonna yhteen-
37865: lehtimaan sille soveltuvista kehittämistehtävistä.   sä vähän y Ii miljoona markkaa. Avustukset j ae-
37866: Valtion budjetin momentilla 29.19.21 korkea-         taan kukin erillisen organisaation kautta, joilla
37867: koululaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimin-        on osin jo hyvinkin pitkät perinteet. Myös osa
37868: taan osoitettuja määrärahoja on suunnattu myös       opetusministeriön kulttuuriosaston toimialalle
37869: avustuksiksi korkeakoulujen oppimateriaalituo-       kuuluvia kirjastokorvausapurahoja sekä kirjalli-
37870: tantoa harjoittaville kustantajille. Viime vuosina   suuden tuotantotukea suuntautuu tietokirjalli-
37871: näihin avustuksiin on käytetty noin 0,8 miljoo-      suuden tukemiseen.
37872: naa markkaa.                                             Tieto- ja oppikirjatuotannon kehittämiseen
37873:     Tavoitteena on kustantamojen toimintaa tu-       liittyvien asioiden hoitaminen kuuluu korkea-
37874: kemalla edistää korkeatasoisen, nykyaikaisen ja      koulu- ja tiedeosastolla 3--4 virkamiehen tehtä-
37875: kattavan oppimateriaalin saatavuutta korkea-         viin. Yhteistyötä on myös kulttuuriasiain osas-
37876:                                           1993 vp -   KK 258                                         3
37877: 
37878: ton kanssa. Yliopisto-oppikirjatuotannon ja tie-      Meneillään on myös opetusministeriön organi-
37879: tokirjallisuuden edistämiseen liittyvien tehtävien    saation ja tehtävien uudistusvaihtoehtojen selvi-
37880: hoitoa ei voida kuitenkaan erottaa liiaksi kor-       tystyö. Kansliapäällikkö Nummisen johtaman
37881: keakoulujen toiminnan yleisestä kehittämis- ja        työryhmän ehdotukset valmistuvat lähiviikkoi-
37882: arviointityöstä.                                      na. Nämä toimet antavat edellytykset arvioida
37883:    Opetusministeriössä on siirrytty kuluvana          myös yliopisto-oppikirjatuotannon ja tietokirjal-
37884: vuonna tulosohjaukseen. Ministeriön osastoille        lisuuden edistämiseen liittyvien tehtävien hoidon
37885: ja yksiköille asetettujen tulostavoitteiden saavut-   organisointia opetusministeriössä nykyistä te-
37886: tamista arvioidaan vuoden lopulla. Samalla ase-       hokkaammin.
37887: tetaan tulostavoitteet seuraavalle työvuodelle.
37888:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1993
37889: 
37890:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
37891: 4                                        1993 vp -   KK 258
37892: 
37893: 
37894: 
37895: 
37896:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37897: 
37898:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tanke på planema på att utveckla utbildningen
37899: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         är aktuella. Understöden delas ut i februari-
37900: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      mars på basis av förlagens och motsvarande
37901: dagsman Erkki Pulliainen m.fl. undertecknade         enheters ansökningar.
37902: spörsmål nr 258:                                         F örutom understöd har undervisningsminis-
37903:                                                      teriet årligen använt ca 0,5-1,0 miljoner mark i
37904:           Ämnar Regeringen ändra den intema          anslag till utveckling och försök med materia!
37905:        arbetsfördelningen bland undervisnings-       lämpligt för flerformsundervisning och av annat
37906:        rninisteriets tjänstemän så att innehava-     nytt materia!. I årsskiftet tillsatte ministeriet
37907:        ren av en tjänst ges specialuppgiften att     dessutom en grupp sakkunniga för att aktivera
37908:        främja produktioneo av universitetsläro-      och samordna utvecklingen av undervisningstek-
37909:        böcker och facklitteratur?                    nologin. Bland undervisningsministeriets ut-
37910:                                                      vecklingsåtgärder kommer detta att vara ett
37911:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            tyngdpunktsområde under de närmaste åren.
37912: anföra följande:                                        Tillgången på kvalitativa läromedel utgör en
37913:                                                      del av högskoleundervisningens utvecklingsarbe-
37914:    Undervisningsministeriet har sedan 1970-talet     te. Kvaliteten i undervisningen är ett viktigt mål
37915: stött produktioneo av läroböcker för högskolor-      såväl i den riksomfattande utvärderingen enligt
37916: na och av andra läromedel. Ministeriet har delat     utbildningsområde, i helhetsutvärderingen av
37917: ut stipendier åt författare av läroböcker och        högskoloma liksom i de årliga resultatöverlägg-
37918: liknande samt understöd till förläggare som          ningama mellan undervisningsministeriet och
37919: idkar läromedelsproduktion.                          högskoloma. I resultatöverläggningama harman
37920:    Efter ändringar i budgeten för 1990 föll ansva-   för de närmaste åren ställt rätt krävande mål i
37921: ret för stödet åt författare av läroböcker huvud-    fråga om undervisningen vid alla högskolor.
37922: sakligen på högskoloma. Härvid överfördes               Allmän facklitteratur stöder undervisningsmi-
37923: hälften av stödsumman till högskoloma. Genom         nisteriet genom vissa till penningvolymen mindre
37924: denna ändring ville man framhäva högskolomas         stödsystem. Sådana är medlen för att främja
37925: sakkunskap när det gäller att inrikta stödet och     finskspråkig och svenskspråkig vetenskapslitte-
37926: bekräfta den allmänna linjen som går ut på att       ratur, anslagen för översättning av finskspråkig
37927: öka högskolomas beslutanderätt. För att betona       vetenskapslitteratur till svenska och projekt-
37928: vikten av detta område innefattades i texten         stipendier för informationsspridning. För dess
37929: under detta budgetmoment ett omnämnande              syften anvisas detta år sammanlagt något över
37930: enligt vilket högskoloma särskilt bör inrikta        1 miljon mark. Varje understöd delas ut genom
37931: stipendiema på stöd åt författare av läromedel       olika organisationer, vilket delvis har rätt långa
37932: för högskoloma.                                      traditioner. En del av stipendiema i form av
37933:    Undervisningsministeriet har vidare strävat       biblioteksersättningar som hör till undervis-
37934: efter att sköta lämpliga utvecklingsuppgifter. I     ningsministeriets kulturavdelning samt produk-
37935: statsbudgetens moment 29.19.21 har anslag för        tionsstödet för litteratur inriktas på att stöda
37936: forskningen och utvecklingen vid högskoloma          facklitteratur.
37937: även inriktats på stöd till förläggare som sysslar      Ärenden i samband med utvecklingen av fak-
37938: med läromedelsproduktion för högskoloma.             ta- och läroböcker hör till 3--4 tjänstemän vid
37939: Under de senaste åren har ca 0,8 miljoner mark       högskole- och vetenskapsavdelningen. Samarbe-
37940: använts till sådana understöd.                       te pågår även med kulturavdelningen. Frågor i
37941:    Genom att stöda förlagen är målet att förbätt-    samband med främjandet av läroböcker för
37942: ra tillgången på kvalitativa, modema och hel-        universiteten och facklitteratur kan dock inte i
37943: täckande läromedel vid högskoloma och särskilt       alltför hög mån särskiljas från den allmänna
37944: underlätta produktioneo av sådana läromedel          utvecklingen och utvärderingen av verksamhe-
37945: med liten upplaga och höga kostnader som med         ten vid högskoloma.
37946:                                          1993 vp -   KK 258                                         5
37947: 
37948:    I år har man vid undervisningsministeriet         kommer att fårdigställa sina förslag under de
37949: övergått till resultatstyming. Vid årets slut kom-   närmaste veckoma. Dessa åtgärder skapar också
37950: mer man att utvärdera hur de ställda resultatmå-     förutsättningar att utvärdera hur skötseln av de
37951: len för ministeriets olika avdelningar och enheter   frågor som gäller främjande av läroboksproduk-
37952: har nåtts. En utredning pågår också om altema-       tionen för universiteten och facklitteratur skall
37953: tiva reformer som gäller undervisningsministeri~     organiseras effektivare vid undervisningsminis-
37954: ets organisation och arbetsuppgifter. En arbets-     teriet.
37955: grupp under kanslichef Numminens ledning
37956:      Helsingfors den 9 juni 1993
37957: 
37958:                                                         ·U ndervisningsminister Riitta Uosukainen
37959:                                                  1993 vp
37960: 
37961: Kirjallinen kysymys 259
37962: 
37963: 
37964: 
37965: 
37966:                                     Tennilä: Työsuhteiden vakinaistamisesta puolustusvoimien Tervo-
37967:                                        lan varikolla
37968: 
37969: 
37970:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37971: 
37972:    Puolustusvoimilla on Lapissa Tervolan kun-          saavat koulutustaan vastaavan vakituisen työ-
37973: nassa uusi ja ajanmukainen varikko. Varikko            paikan varikoita. Näin ei kuitenkaan ole käynyt,
37974: kykenee korjaamaan ja työstämään kuljetusajo-          vaan tiettyyn mutta kylläkin varsin laaja-alai-
37975: neuvoja, aseita, elektroniikkaa jne. nykyaikaisis-     seen tehtävään koulutetut ammattimiehet ovat
37976: sa tiloissa. Työntekijäkunta on nuorta, koulutet-      olleetjoko osa-aikatyöllistettyinä tai odottamas-
37977: tua ja asiaanpaneutuvaa.                               sa työllistymistä. Perusteellisen koulutuksen saa-
37978:    Varikon osalta ongelmana on se, ettei vakans-       neet tuntevat luonnollisesti tilanteensa sekä tur-
37979: seja ole niin paljon kuin varikon toiminta edel-       hautuneeksi että epävarmaksi.
37980: lyttäisi ja mitä luvassa on alun perin ollut.             Jotta Tervolan hyvin ajanmukaisella varikolla
37981:    Kun vakinaistamisia ei ole suoritettu, isohkoa      olisi mahdollisuus kehittää edelleen toiminto-
37982: osaa työntekijöistä joudutaan jatkuvasti pyörit-       jaan, tulee varikolle saada lisää vakinaista henki-
37983: tämään "työllisyysrahakierrätyksessä". Töissä          lökuntaa.
37984: varikolla on 110 työntekijää, heistä vakinaisia on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37985: 86.                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37986:    Vakinaistamisen puuttuminen on johtanut             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37987: eräissä tapauksissa varsin hankalaan tilantee-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37988: seen. Esimerkiksi 5.11.1990-17.5.1992 puolus-
37989: tusvoimat kouluuivat Rovaniemen aikuiskoulu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37990: tuskeskuksessa (aikaan sisältyy myös työharjoit-              ryhtyä lisätäkseen vakinaista työntekijä-
37991: telu) seitsemän nuorta henkilöä panssarivaunu-                kuntaa puolustusvoimien Tervolan vari-
37992: asentajiksi, joilla oli varma käsitys siitä, että he          kolla?
37993: 
37994:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
37995: 
37996:                                           Esko-Juhani Tennilä
37997: 
37998: 
37999: 
38000: 
38001: 2300321
38002: 2                                       1993 vp -   KK 259
38003: 
38004: 
38005: 
38006: 
38007:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38008: 
38009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nonalan määrärahojen palkkausoikeuksia ja si-
38010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ten vakinaistaa työllisyysvaroin palkattuja myös
38011: olette 5 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-      Tervolan varikolla. Viime vuosina näin ei ole
38012: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    enää voitu menetellä valtion henkilöstömeno-
38013: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tennilän näin    säästöjen vuoksi. Puolustushallinnon henkilös-
38014: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 259:            tömenoja joudutaan lähivuosina edelleen voi-
38015:                                                     makkaasti karsimaan ja supistamaan henkilös-
38016:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tön määrää valtioneuvoston jo päättämän 1 140
38017:        ryhtyä lisätäkseen vakinaista työntekijä-    henkilötyövuoden vähentämisen lisäksi.
38018:        kuntaa puolustusvoimien Tervolan vari-          Valtionhallinnon säästötoimenpiteet ja puo-
38019:        kolla?                                       lustusvoimien organisaation rationalisointi vai-
38020:                                                     kuttavat moniin työpaikkoihin ja edellyttävät
38021:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tehtävien ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä.
38022: taen seuraavaa:                                     Tervolan varikon kohdalla tämä merkitsee vari-
38023:                                                     kon kehittämisen ajoittamista pidemmälle suun-
38024:    Puolustusvoimien Tervolan varikolla on vir-      nittelujaksolle.
38025: kasuhteista ja työsuhteista henkilöstöä yhteensä       Henkilöstön vakinaistaminen samoin kuin
38026: 86. Työllisyysvaroin palkattuja varikolla on        muutkin henkilöstöjärjestelyt voivat tapahtua
38027: kaikkiaan 16 työntekijää. Varikko toimii puolus-    vain puolustusvoimien olemassa olevien resurs-
38028: tusvoimien materiaalin korjaus- ja kunnossapi-      sien puitteissa. Tässä taloudellisessa tilanteessa
38029: tovarikkona.                                        ei ole mahdollisuuksia lisätä enempää henkilös-
38030:    Tervolan varikko on ollut toiminnassa vuo-       tömäärää kuin henkilöstömenojakaan. Kysy-
38031: desta 1988. Varikko kuuluu osana puolustusvoi-      myksessä tarkoitettu Tervolan varikon henkilös-
38032: mien varikoista ja laitoksista 1.1.1993 lukien      tön vakinaistaminen merkitsisi vastaavan mää-
38033: muodostettuun puolustusvoimien materiaalilai-       rän vähentämistä muualta puolustusvoimista.
38034: tokseen.                                            Varikkojen ja laitosten organisointi puolustus-
38035:    Henkilöstö varikolle on saatu osaksi henkilös-   voimien materiaalilaitokseksi yhden johdon alai-
38036: tön ja palkkausoikeuksien siirtoina muualta         suuteen antaa kuitenkin entistä paremmat mah-
38037: puolustusvoimista sekä huomattavalta osalta         dollisuudet mm. henkilöstöresurssien uudelleen
38038: työllisyysvaroin palkattuina. Valtion talous-       kohdentamiseen varikkojen kehittämisen tarpeet
38039: arviossa on vuosien kuluessa voitu lisätä hallin-   huomioon ottaen.
38040: 
38041: 
38042:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
38043: 
38044:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
38045:                                           1993 vp -   KK 259                                            3
38046: 
38047: 
38048: 
38049: 
38050:                                      Tili Riksdagens H err Talman
38051: 
38052:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de senaste åren har det inte längre varit möjligt
38053: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          att förfara på detta sätt på grund av de inbespa-
38054: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ringar som gällt personalutgifter. Försvarsför-
38055: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr             valtningens personalutgifter måste alltjämt gall-
38056: 259:                                                  ras kraftigt under de närmaste åren, och perso-
38057:                                                       nalen måste ytterligare inskränkas utöver den
38058:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       minskningpå 1 140 personarbetsår som statsrå-
38059:         ta i syfte att utöka den ordinarie persona-   det redan beslutat om.
38060:         len vid försvarsmaktens depå i Tervola?          Statsförvaltningens sparåtgärder och ratio-
38061:                                                       naliseringen av försvarsmaktens organisation
38062:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har verkningar för många arbetsplatser och
38063: anföra följande:                                      förutsätter omorganisering av uppgifterna och
38064:                                                       verksamheten. När det gäller depån i Tervola
38065:    Försvarsmaktens personai vid depån i Tervola       innebär detta att tidtabellen för utvecklandet
38066: uppgår tili sammanlagt 86 personeri tjänste- och      av depån måste göras upp för en längre plane-
38067: arbetsförhållande. Vid depån finns inalles 16         ringsperiod.
38068: arbetstagare som är avlönade med sysselsätt-             Ombildandet av personalens anställningsför-
38069: ningsmedel. Depån fungerar som reparations-           hållande till ordinarie liksom också övriga ar-
38070: och underhållsdepå för försvarsmaktens materiel.      rangemang som gäller personalen kan ske endast
38071:    Verksamheten vid depån har pågått sedan            inom ramen för försvarsmaktens existerande
38072: 1988. Depån utgör en del av försvarsmaktens           resurser. I rådande ekonomiska läge finns inga
38073: materielverk som 1.1.1993 bildades av försvars-       möjligheter att öka vare sig antalet anställda eller
38074: maktens depåer och inrättningar.                      personalutgifterna. Ifall anställningsförhållan-
38075:    Personai tili depån har erhållits delvis genom     det för den i spörsmålet avsedda personalen vid
38076: förflyttning av personai och överföring av avlö-      depån i Tervola ombildas till ordinarie innebär
38077: ningsrättigheter från andra ställen inom för-         detta att en motsvarande minskning måste göras
38078: svarsmakten samt till en betydande del genom          på annat håll inom försvarsmakten. Det nya
38079: avlönande av personai med hjälp av sysselsätt-        arrangemang som innebär att depåerna och
38080: ningsmedel. Det har under årens lopp varit            inrättningarna sammanslagits tili försvarsmak-
38081: möjligt att öka de avlöningsrättigheter som ingår     tens materielverk under en gemensam ledning
38082: i förvaltningsområdets anslag i statsbudgeten         ger dock bättre möjligheter än hittills bl.a. när
38083: och på så sätt ombilda anställningsförhållande-       det gäller att omdisponera personalresurserna på
38084: na till ordinarie också för dem som avlönats med      ett sådant sätt att depåernas utvecklingsbehov
38085: sysselsättningsmedel vid depån i Tervola. Under       beaktas
38086:        Helsingfors den 8 juni 1993
38087: 
38088:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
38089:                                                 1993 vp
38090: 
38091: Kirjallinen kysymys 260
38092: 
38093: 
38094: 
38095: 
38096:                                    Aittoniemi: Rikoksen kautta saadun hyödyn palauttamisesta ulko-
38097:                                        mailta Suomeen
38098: 
38099: 
38100:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38101: 
38102:    Talousrikoksia tutkiva poliisi saa usein tut-      Useimmiten on niin, kuten sanotaan, että ei
38103: kinnan yhteydessä selville, että talousrikoksiin      koira perään hauku.
38104: syyllistynyt on sijoittanut rikollisessa toiminnas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38105: saan kerätyt varat ulkomaille joko asunto-osak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38106: keisiin, kiinteistöihin, golfkenttiin tai sitten      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38107: pankkitileille, joiden yksilöimiseen tarvittavat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38108: tiedot on saatu poliisin haltuun.
38109:    Pohjatyö rikoksen kautta saadun hyödyn ta-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä toiminnan
38110: kaisin saamiseksi tai vahingonkorvauskanteen                  tehostamiseksi sekä yhteyksien luomisek-
38111: toteuttamiseksi on siis tuottanut tuloksia itse               si diplomaattisella tasolla, jotta esimer-
38112: rikostutkinnan ohessa, mutta siihen asia päät-                kiksi talousrikosten kautta saatu, mutta
38113: tyykin. Keinot ja yhteydet puuttuvat asian vie-               rikoksentekijän toimesta ulkomaille kul-
38114: miseksi eteenpäin, ja tuomion kärsittyään rikok-              jetettu hyöty saataisiin takaisin Suomeen
38115: sentekijä voi hymysuin matkustaa ulkomaille,                  esimerkiksi vahingonkorvausvaateen to-
38116: esimerkiksi Floridaan tai Espanjan rannikolle                 teuttamista tai rikoksen kautta saadun
38117: nauttimaan rikollisista aikaansaannoksistaan.                 hyödyn palauttamista varten?
38118: 
38119:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
38120: 
38121:                                             Sulo Aittaniemi
38122: 
38123: 
38124: 
38125: 
38126: 230032J
38127: 2                                       1993 vp -   KK 260
38128: 
38129: 
38130: 
38131: 
38132:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38133: 
38134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      menetetyksi. Vuonna 1990 Strasbourgissa tehty
38135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yleissopimus rikoksen tuottaman hyödyn kätke-
38136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     misestä (rahanpesusta), etsinnästä, takavari-
38137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      koinnista ja menettämisestä sisältää vastaavan
38138: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       velvoitteen, mutta menee pitemmälle siinä, että
38139: n:o 260:                                            se koskee muistakin rikoksista kuin huumausai-
38140:                                                     nerikoksista peräisin olevan hyödyn menettä-
38141:           Mitä Hallitus aikoo tehdä toiminnan       mistä. Sopimukseen voivat liittyä Euroopan
38142:        tehostamiseksi sekä yhteyksien luomisek-     neuvostonjäsenmaat sekä sen valmisteluun osal-
38143:        si diplomaattisella tasolla, jotta esimer-   listuneet muut maat, joita ovat Australia, Kana-
38144:        kiksi talousrikosten kautta saatu, mutta     da ja Yhdysvallat.
38145:        rikoksentekijän toimesta ulkomaille kul-         Wienin huumausainesopimukseen oli helmi-
38146:        jetettu hyöty saataisiin takaisin Suomeen    kuussa 1993 liittynyt 72 valtiota ja Euroopan
38147:        esimerkiksi vahingonkorvausvaateen to-       yhteisö. Myös Euroopan neuvoston sopimus
38148:        teuttamista tai rikoksen kautta saadun       tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993 kolmen
38149:        hyödyn palauttamista varten?                 valtion, nimittäin Hollannin, Ison-Britannian ja
38150:                                                     Sveitsin, ratifioitua sen.
38151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Sopimuksissa omaksutun järjestelmän mu-
38152: vasti seuraavaa:                                    kaan menettämisseuraamuksen täytäntöönpano
38153:                                                     toisen valtion pyynnöstä tapahtuu pyynnön vas-
38154:    Vahingonkorvausvaateen toteuttaminen ky-         taanottaneen valtion lainsäädännön mukaisesti.
38155: symyksessä mainituissa tilanteissa on mahdollis-    Suomesta peräisin olevaa omaisuutta ei siten
38156: ta joko siten, että Suomessa annettu vahingon-      palauteta Suomeen, vaan vieras valtio panee
38157: korvaustuomio pannaan sopimuksen perusteella        seuraamuksen täytäntöön omien lakiensa mu-
38158: täytäntöön toisessa maassa tai että nostetaan       kaan. Suomi menettelee vastaavalla tavalla, kun
38159: vahingonkorvauskanne siellä, missä omaisuus         siltä pyydetään ulkomailla hankitun rikollisen
38160: on.                                                 hyödyn menettämisen täytäntöönpanoa. Kum-
38161:    Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon           massakin tapauksessa estetään se kysymyksessä
38162: siirtäminen on jo nykyään mahdollista pohjois-      mainittu tilanne, jossa rikoksentekijä voi nauttia
38163: maiden välillä vuonna 1963 annetun lain (326/       rikoksensa hyödystä ulkomailla. Sopimusten
38164: 63) nojalla. Sen mukaan Suomen tuomioistui-         mukainen järjestelmä vastaa siten pohjoismai-
38165: men määräämä menettämisseuraamus voidaan            den välillä noudatettua.
38166: panna täytäntöön toisessa pohjoismaassa ja toi-         Sekä Wienin huumausainesopimuksen että
38167: sessa pohjoismaassa tuomittu Suomessa. Mene-        Euroopan neuvoston sopimuksen mukaan on
38168: tetyksi tuomittu esine, omaisuus tai rahamäärä      mahdollista, että tuomiovaltio ja täytäntöönpa-
38169: menee täytäntöönpanovaltiolle eikä tuomioval-       novaltio sopivat keskenään menetetyn omaisuu-
38170: tiolle. Jos Suomessa tuomittu menettämisseuraa-     den jakamisesta, jolloin esimerkiksi osa Suomes-
38171: mus pannaan täytäntöön Tanskassa, omaisuus          ta peräisin olevasta omaisuudesta saataisiin pa-
38172: menee Tanskan valtiolle ja päinvastoin.             lautetuksi Suomeen. Hallitus tulee aikanaan har-
38173:    Kansainvälinen yhteistyö rikoksella saadun       kitsemaan tällaisten sopimusten tekemistä.
38174: hyödyn menettämiseksi on kehittymässä viime             Suomi on allekirjoittanut kummankin edellä
38175: vuosina tehtyjen sopimusten ansiosta. Wienissä      mainitun sopimuksen. Niiden ratifioiminen edel-
38176: vuonna 1988 tehty Yhdistyneiden Kansakuntien        lyttää uutta lainsäädäntöä, josta hallitus on an-
38177: yleissopimus huumausaineiden ja psykotroop-         tanut eduskunnan käsiteltäväksi muun muassa
38178: pisten aineiden laitonta kauppaa vastaan sisältää   esityksen kansainvälistä oikeusapua rikosasiois-
38179: määräyksen, jonka mukaan sopimusvaltion on          sa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 61). Siinä
38180: toisen sopimusvaltion pyynnöstä tuomittava          ehdotetaan muun ohessa lakia, jonka mukaan
38181: huumausainerikoksesta peräisin oleva hyöty          menettämisseuraamus voitaisiin jättää täytän-
38182:                                         1993 vp -   KK 260                                          3
38183: 
38184: töönpantavaksi toisessa valtiossa. Lakiehdotuk-     neuvoston yleissopimusta kahdenvälisellä sopi-
38185: sen voimaantulon ja Euroopan neuvoston sopi-        muksella. Suomi tulee osaltaan pyrkimään sii-
38186: muksen ratifioimisen jälkeen Suomen tuomiois-       hen, että tällaisia sopimuksia tarvittaessa laadi-
38187: tuimen määräämä hyödyn menettäminen voi-            taan. Suomen on tarkoitus ratifioida sopimukset
38188: daan panna täytäntöön toisessa sopimusvaltios-      ensi syksynä siten, että ne tulisivat voimaan
38189: sa. Kuitenkin eräät valtiot, esimerkiksi Iso-Bri-   vuoden 1994 alusta.
38190: tannia, pitävät tärkeänä täydentää Euroopan
38191:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
38192: 
38193:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
38194: 4                                        1993 vp -   KK 260
38195: 
38196: 
38197: 
38198: 
38199:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
38200: 
38201:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tion om penningtvätt, efterforskning, beslag och
38202: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         förverkande av vinning av brott som slöts i
38203: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      Strasbourg 1990 innehåller motsvarande förplik-
38204: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         telse men sträcker sig längre i och med att den
38205: mål nr 260:                                          gäller förverkande av vinning också från andra
38206:                                                      brott än narkotikabrott. Europarådets medlems-
38207:            Vad ämnar Regeringen göra för att         stater och de andra Iänder som har deltagit i
38208:        effektivera verksamheten och skapa kon-       beredningen av konventionen, dvs. Australien,
38209:        takter på diplomatisk nivå t.ex. när det      Canada och Förenta Statema, kan ansluta sig tili
38210:        gäller att få vinning som har förvärvats      den.
38211:        genom ekonomiska brott, men som gär-             I februari 1993 hade 72 stater och Europeiska
38212:        ningsmannen sedan har fört utomlands,         gemenskapen anslutit sig tili Wienkonventionen
38213:        tillbaka tili Finland t.ex. för att genom-    om narkotika. Europarådets förverkandekon-
38214:        driva ett skadeståndsyrkande eller för att    vention träder i kraft den 1 september 1993 efter
38215:        återställa den vinning som har förvärvats     att tre stater, nämligen Nederländema, Schweiz
38216:        genom ett brott?                              och Storbritannien har ratificerat den.
38217:                                                         Enligt det system som omfattas av konventio-
38218:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nema sker verkställigheten av en förverkandepå-
38219: anföra följande:                                     följd på en annan stats begäran i enlighet med
38220:                                                      lagstiftningen i den stat där begäran mottogs.
38221:     Det är möjligt att genomdriva skadeståndsyr-     Egendom som har sitt ursprung i Finland åter-
38222: kanden i situationer som nämns i spörsmålet          ställs således inte till Finland, utan den främ-
38223: antingen så att en skadeståndsdom som har            mande staten verkställer påföljden i enlighet med
38224: meddelats i Finland genom avtal verkställs i ett     sina egna lagar. Finland förfar på motsvarande
38225: annat land eller så att skadeståndstalan väcks       sätt när verkställighet av förverkande av vinning
38226: där egendomen befmner sig.                           av brott som förvärvats utomlands begärs här. I
38227:     Det är redan nu möjligt att överföra verkstäl-   vartdera fallet förhindras den situation som
38228: ligheten av en förverkandepåföljd inom Norden        nämns i spörsmålet, dvs. att gämingsmannen
38229: enligt en lag från 1963 (326/63). Enligt den kan     kan åtnjuta vinningen av sitt brott utomlands.
38230: förverkandepåföljder som domstolar i Finland         Systemet enligt konventionema motsvarar såle-
38231: fastställer verkställas i ett annat nordiskt land    des det som iakttas mellan de nordiska ländema.
38232: och en som utdöms i ett annat nordiskt land kan         Det är möjligt både enligt Wienkonventionen
38233: verkställas i Finland. Ett föremål, egendom eller    om narkotika och enligt Europarådets förver-
38234: ett penningbelopp som förklaras förverkat tili-      kandekonvention att både den stat där domen
38235: faller den stat där domen verkställs och inte den    meddelas och den där den verkställs sinsemellan
38236: där den meddelas. Om en förverkandepåföljd           kommer överens om att dela den förverkade
38237: som fastställs i Finland verkställs i Danmark,       egendomen. Då kan en del av den egendom som
38238: tilifaller egendomen danska staten och tvärtom.      har sitt ursprung i Finland återlämnas tili Fin-
38239:     Det intemationella samarbetet för förverkan-     b:md. Regeringen kGmmer att överväga om såda-
38240: de av vinning som uppnås genom brott har             na avtal skall slutas.
38241: utvecklats på grund av avtal som har slutits             Finland har undertecknat vardera konventio-
38242: under de senaste åren. FN:s konvention mot           nen. Ratificeringen av dem kräver ny lagstift-
38243: olaglig hantering av narkotika och psykotropa        ning. Regeringen har med anledning av detta
38244: ämnen som slöts i Wien 1988 innehåller en            överlämnat bl. a. en proposition tilllagstiftning
38245: bestämmelse enligt viiken en avtalsslutande stat     om intemationell rättshjälp i straffrättsliga ären-
38246: på en annan avtalsslutande stats begäran skall       den (RP 61) tili riksdagen. I den finns bl.a. ett
38247: förklara vinning som härstammar från ett nar-        förslag tili lag enligt viiken man kan låta en
38248: kotikabrott förverkad. Europarådets konven-          förverkandepåföljd verkställas i en annan stat.
38249:                                            1993 vp -   KK 260                                          5
38250: 
38251: Efter att lagförslaget harträtti kraft och Euro-       dets förverkandekonvention med bilaterala av-
38252: parådets förverkandekonvention har ratificerats        tai. Finland kommer för sin del att sträva efter
38253: kan förverkande av vinning som en finsk dom-           att sådana avtal vid behov utarbetas. Finland
38254: stol beslutar om verkställas i en annan konven-        har för avsikt att ratificera konventionerna nästa
38255: tionsstat. Vissa stater, t.ex. Storbritannien, anser   höst så att de träder i kraft i början av 1994.
38256: dock det vara viktigt att komplettera Europarå-
38257:      Helsingforsden 26 maj 1993
38258: 
38259:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
38260:                                                1993 vp
38261: 
38262: Kirjallinen kysymys 261
38263: 
38264: 
38265: 
38266: 
38267:                                   Aittoniemi: Maakaasun laivakuljetusedellytysten selvittämisestä
38268:                                       energiavaihtoehtoja vertailtaessa
38269: 
38270: 
38271:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38272: 
38273:    Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta tulee           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38274: lähiaikoina eduskunnan ratkaistavaksi. Ratkai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38275: su tulee olemaan ilmeisesti täpärä suuntaan tai      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38276: toiseen.                                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38277:    Käsittelyn yhteydessä tuodaan ilmeisesti jäl-
38278: leen uusia ns. vaihtoehtoja ydinvoimalle. Ilmisel-              Aikooko Hallitus nopeasti ja nimen-
38279: västi tällainen esitettävä vaihtoehto tulee ole-             omaan ennen ydinrakentamisen lopullis-
38280: maan Masa-Yardsin uusien säiliölaivatilausten                ta käsittelyä eduskunnassa selvittää,
38281: innoittamana kaasun kuljettaminen Norjasta                   tuoko Masa-Yardsin kauppoihin perus-
38282: meritse mainitunlaisia laivoja käyttäen, joiden              tuva säiliölaivojen rakentamistaito joita-
38283: rakentamisen ammattitaito on suomalaisten yl-                kin uusia merkittäviä mahdollisuuksia
38284: peys. Jos tämä on ratkaisu maakaasun käytön                  Norjan maakaasun kuljettamiseen Suo-
38285: suhteen, niin asia on kunnossa. Jos se jää vain              meen?
38286: väitteenvaraiseksi, sillä saattaa olla perusteeton
38287: merkitys eduskunnan äänestystulokseen.
38288: 
38289:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
38290: 
38291:                                            Sulo Aittoniemi
38292: 
38293: 
38294: 
38295: 
38296: 2300321
38297: 2                                         1993 vp -   KK 261
38298: 
38299: 
38300: 
38301: 
38302:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38303: 
38304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaihtotaseen tuontivaikutuksen kannalta
38305: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maakaasun varaan rakentuvan perusvoimaoh-
38306: olette 5 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-        jelman kustannukset ovat suurimmat, kun ote-
38307: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             taan huomioon eri vaihtoehtojen pääoma- ja
38308: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        käyttökustannusten tuontiosuudet koko inves-
38309: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           toinnin käyttöajalta. Sähköntuottajan kannalta
38310: n:o 261:                                              kaasukäyttöinen, vain sähköä tuottava diesel-
38311:                                                       voimalaitos on Valtion teknillisen tutkimuskes-
38312:           Aikooko Hallitus nopeasti ja nimen-         kuksen selvityksen mukaan kilpailukykyinen
38313:        omaan ennen ydinrakentamisen lopullis-         ydinvoimaan nähden siinä tapauksessa, että las-
38314:        ta käsittelyä eduskunnassa selvittää,          kentakorko on 10 % ja polttoaineiden hinnat
38315:        tuoko Masa-Yardsin kauppoihin perus-           ovat vuoden 1993 alun tasolla. Jos käytetään
38316:        tuva säiliölaivojen rakentamistaito joita-     voimalaitosrakentamisessa tavanomaista 5 pro-
38317:        kin uusia merkittäviä mahdollisuuksia          sentin laskentakorkoa tai fossiilisilta polttoai-
38318:        Norjan maakaasun kuljettamiseen Suo-           neilta oletetaan perittävän EY:n kaavaileman
38319:        meen?                                          mallin mukaisia veroja, on ydinvoima saman
38320:                                                       selvityksen mukaan edullisempaa.
38321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Edellä kuvatut laskelmat on tehty olettaen,
38322: taen seuraavaa:                                       että maakaasun veroton hinta vastaisi nykyistä
38323:                                                       tuontihintaa. LNG on todettu tuntuvasti tätä
38324:    Suomalaiset energiayhtiöt ovat KTM:n myö-          hintatasoa kalliimmaksi.
38325: tävaikutuksella useiden vuosien ajan selvittäneet
38326: nesteytetyn maakaasun saatavuutta ja hintaa.
38327:                                                       LNG ja maakaasun huoltovarmuus
38328: Asiasta on neuvoteltu erityisesti Algerian kans-
38329: sa, joka on toistaiseksi ainoa merkittävä LNG:n
38330: toimittaja Eurooppaan. Tuonnin käynnistymi-               Maakaasun tuntuvaa lisäkäyttöä ei var-
38331: nen on toistaiseksi tyrehtynyt nesteytetyn kaa-       muussyistä voida ajatella - kuten hallituksen
38332: sun hintaan, joka olisi huomattavasti korkeampi       energiaselonteossa todettiin -        ilman toisen
38333: kuin mitä voimalaitospolttoaineesta ollaan Suo-       putkiyhteyden käyttöönottoa. Nesteytetyn
38334: men markkinoilla valmiita maksamaan.                  maakaasun varastointi useiden kuukausien ku-
38335:    Energiayhtiöiden tekemissä kustannuslaskel-        lutusta varten ei ole taloudellisesti mielekästä:
38336: missa kuljetukseen tarvittavan laivan hinta on        esimerkiksi Inkooseen kaavaillun LNG-termi-
38337: arvioitu noin miljardiksi markaksi. Summa on          naalin varastointikapasiteetti riittäisi vain kah-
38338: alempi kuin Masa-Yardsin saaman tilauksen             deksi viikoksi kaasun nykyisellä keskikulutuk-
38339: arvo yhtä alusta kohti. Tässä valossa LNG-            sella.
38340: laivojen tuotannon aloittaminen Suomessa ei               LNG:tä on esitetty siirtymäkauden ratkaisuk-
38341: paranna nesteytetyn kaasun kilpailukykyä ener-        si, jonka turvin saataisiin aikaa kiinteän putkiyh-
38342: giamarkkinoillamme.                                   teyden luomiseen. LNG:n tuotantoa ei ole kui-
38343:                                                       tenkaan vielä aloitettu Norjassa eikä sen saata-
38344: Nesteytetty maakaasu perusvoimavaihtoehtona           vuus muualtakaan Euroopasta ole itsestään sel-
38345:                                                       vää. Vaikka kuljetusalukset saataisiin nopeasti-
38346:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt    kin käyttöön, ei se yksin turvaisi kaasun tuonnin
38347: eri perusvoimavaihtoehtojen taloudellisia vaiku-      pikaista alkamista. LNG:n käyttökelpoisuutta
38348: tuksia hallituksen toimeksiannosta. Maakaasua         tilapäisenä ratkaisuna heikentää sen tuotantoon,
38349: on tarkasteltu hiileen, kotimaisiin polttoaineisiin   siirtoon ja vastaanottoon tarvittavien laitteiden
38350: ja ydinvoimaan painottuvien ratkaisujen rinnal-       kalleus, joka edellyttää investointien pitkää pito-
38351: la.                                                   aikaa.
38352:                                            1993 vp -     KK 261                                         3
38353: 
38354: LNG:n saatavuus                                          mutta ne eivät ole johtaneet käytännön toimen-
38355:                                                          piteisiin.
38356:    Norja ei tuota nesteytettyä maakaasua. Mikä-             Masa-Yardsin saama LNG-laivatilaus on ar-
38357: li norjalaiset päätyisivät rakentamaan kaasun            vokasja toivottavasti pikaistajatkoa saava pään-
38358: nesteytyslaitoksen, olisi sen taloudellisuussyistä       avaus ankarasti kilpaillulle telakkateollisuuden
38359: oltava kapasiteetiltaan 5 mrd. m 3/vuosi suuruus-        haaralle. Kun kuljetus edustaa kuitenkin vain
38360: luokkaa. Tarvittava investointi olisi yli 10 miljar-     murto-osaa maakaasun nesteytyksen ja siirron
38361: dia markkaa. Tuotantokapasiteetin suuruuden              kokonaiskustannuksista, ei syntynyt laivakaup-
38362: ja investoinnin mittavuuden vuoksi hankkeen              paja sen indikoima laivojen hintataso yksin anna
38363: toteutuminen pelkästään suomalaisten tarpeisiin          aihetta arvioida uudestaan perusvoimaratkaisua.
38364: olisi epätodennäköistä. LNG:n tuotannon aloit-           Hallitus voi osaltaan ottaa kaasun huomioon
38365: tamisesta on käyty neuvotteluja norjalaisen osa-         energiapolitiikassaan, kun hankkeiden kokonais-
38366: puolen ja italialaisen sähköyhtiö Enelin välillä,        taloudellisuudesta on uutta tietoa käytettävissä.
38367:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1993
38368: 
38369:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
38370: 4                                           1993 vp -    KK 261
38371: 
38372: 
38373: 
38374: 
38375:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
38376: 
38377:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             investeringen används. Ur elproducentens syn-
38378: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           vinkel är enligt en utredning av Statens tekniska
38379: den 5 maj 1993 till vederbörande medlem av               forskningscentral en gasdriven dieselanläggning
38380: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-         som producerar enbart el konkurrenskraftig med
38381: toniemi undertecknade spörsmål nr 261:                   avseende på kärnkraft om kalkylräntan är 10%
38382:                                                          och priserna på bränslena ligger på samma nivå
38383:            Har Regeringen för avsikt att snabbt          som under början av 1993. Om man tillämpar
38384:         och uttryckligen före den slutliga be-           den kalkylränta på 5 % som är den sedvanliga
38385:         handlingen av kärnkraftverksbygget i             när det gäller kraftverksbyggen, eller om man
38386:         riksdagen utreda om den fårdighet att            antar att skatt kommer att uppbäras för fossila
38387:         bygga tankfartyg som baserar sig på              bränslen enligt den modell som skisserats i EG,
38388:         Masa-Yards affårer medför nya och rele-          är kärnkraften enligt samma utredning förmån-
38389:         vanta möjligheter att transportera natur-        ligare.
38390:         gas från Norge till Finland?                        De ovan nämnda kalkylerna bygger på anta-
38391:                                                          gandet att det skattefria priset på naturgas mot-
38392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            svarar det nuvarande importpriset. LNG har
38393: anföra följande:                                         konstaterats vara mycket dyrare än så.
38394: 
38395:    Finska energibolag har under HIM:s medver-            LNG och försörjningsberedskapen
38396: kan i flera år utrett hur flytande naturgas skall
38397: kunna fås och till vilket pris. Frågan har disku-           Någon kännbar ökning i användningen av
38398: terats speciellt med Algeriet, som än så länge är        naturgas kan av säkerhetsskäl inte tänkas -
38399: den enda betydande leverantören av LNG för               såsom i regeringens energipolitiska redogörelse
38400: europeiska behov. Inledandet av importen har             konstateras - utan att en till rörförbindelse tas
38401: hittills fallit på priset, som blir betydligt högre än   i bruk. Det är inte rationellt ur ekonomisk
38402: vad man är beredd att betala för kraftverks-             synvinkel att lagra flytande naturgas för flera
38403: bränsle på den finska marknaden.                         månaders konsumtion; tili exempel upplagrings-
38404:    I de kostnadskalkyler som energibolagen har           kapaciteten hos den LNG-terminal som plane-
38405: gjort har priset på det fartyg som behövs för            rats bli byggd i logo räcker bara till för två
38406: transporten beräknats vara kring en miljard              veckor med den nuvarande genomsnittliga kon-
38407: mark. Summan är lägre än värdet av Masa-Yards            sumtionen.
38408: beställning, räknat per fartyg. Mot den här                 LNG har föreslagits som lösning för en över-
38409: bakgrunden förbättras inte den flytande natur-           gångstid, under viiken en fast rörförbindelse kan
38410: gasens konkurrenskraft på vår energimarknad av           byggas. Produktion av LNG har dock ännu inte
38411: att produktion av LNG-fartyg inleds i landet.            inletts i Norge och tillgången på LNG på annat
38412:                                                          håll i Europa är inte heller självklar. Aven om
38413: Flytande naturgas som baskraftsalternativ                transportfartyg snabbt kunde fås i bruk, skulle
38414:                                                          detta inte ensamt säkerställa en snar start av
38415:    Handels- och industriministeriet har på upp-          gasimporten. Den flytande naturgasens använd-
38416: drag av regeringen utrett de ekonomiska verk-            barhet som tillfällig lösning minskas av att de
38417: ningarna av olika baskraftsalternativ. Naturga-          anläggningar som behövs för produktionen,
38418: sen har granskats jämsides med alternativ där            transporten och mottagningen är dyra, vilket
38419: kol, inhemska bränslen och kärnkraft används.            förutsätter att investeringarna används länge.
38420:    Med tanke på importens inverkan på bytesba-
38421: lansen är kostnaderna för ett baskraftsprogram           Tillgången på LNG
38422: som bygger på naturgas de största, då man
38423: beaktar importens andel i de olika alternativens           Norge producerar inte flytande naturgas. Om
38424: kapital- och driftskostnader under hela den tid          norrmännen beslutar sig för att bygga en anlägg-
38425:                                        1993 vp -     KK 261                                        5
38426: 
38427: ning för överföring av naturgas i vätskeform,       Yards har fått är en värdefull öppning för en
38428: måste anläggningens kapacitet av ekonomiska         sektor inom varvsindustrin där konkurrensen är
38429: skäl vara av storleksklassen 5 mrd m3/år. Den       hård; en öppning som förhoppningsvis får en
38430: behövliga investeringen är över 10 mrd mk.          snar fortsättning. Men då transporten orsakar
38431: Eftersom projektet kräver en så stor produk-        bara en bråkdel av de totala kostnaderna för
38432: tionskapacitet och så betydande investeringar är    överföringen i vätskeform och befordran, ger
38433: det osannolikt att det genomförs enbart för         inte enbart fartygsköpet och den prisnivå köpet
38434: Finlands behov. En norsk part och det italienska    indikerar anledning att på nytt ta baskraftslös-
38435: elbolaget ENEL har förhandlat om inledande av       ningen i betraktande. Regeringen kan för sin del
38436: LNG-produktion, men förhandlingarna har inte        beakta gasen isin energipolitik, då nya uppgifter
38437: lett till åtgärder i praktiken.                     om projektens totalekonomiska lönsamhet finns
38438:    Den beställning på LNG-fartyg som Masa-          att tillgå.
38439:      Helsingfors den 7 juni 1993
38440: 
38441:                                                    Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
38442:                                               1993 vp
38443: 
38444: Kirjallinen kysymys 262
38445: 
38446: 
38447: 
38448: 
38449:                                  Aittoniemi: Ahvenanmaan puolustukseen liittyvistä asioista
38450: 
38451: 
38452: 
38453:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38454: 
38455:    Ahvenanmaa on puolustuksellinen tyhjiö val-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38456: takunnan alueella ja sen hallintoelimet ovat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38457: pyrkineet syventämään tätä tilannetta asettamal-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38458: la esteitä muun muassa merivoimien toiminnalle      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38459: sen saaristoreiteillä. Ahvenanmaalaisilla ei ole
38460: myöskään velvollisuutta suorittaa asevelvolli-                Onko Hallituksella suunnitelmissa
38461: suuttaan eikä tätä kautta myötävaikuttaa valta-             minkäänlaisia toimia Ahvenanmaan saa-
38462: kunnan sen paremmin kuin oman itsehallinto-                 miseksi sotilaallisen puolustuksen piiriin
38463: alueensa puolustukseen.                                     sekä eräänlaisen iäisyyskysymyksen hoi-
38464:    Asiaan ovat viime aikoina kohdistaneet huo-              tamiseksi ahvenanmaalaisten asevelvolli-
38465: miota muun muassa eduskunnan puhemies sekä                  suuspakon suhteen?
38466: eräät merivoimien edustajat. Asiassa pitäisi saa-
38467: da aikaan jotakin konkreettista.
38468: 
38469:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
38470: 
38471:                                           Sulo Aittoniemi
38472: 
38473: 
38474: 
38475: 
38476: 2300321
38477: 2                                         1993 vp -   KK 262
38478: 
38479: 
38480: 
38481: 
38482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38483: 
38484:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa        ti ankkuroida vyöhykkeen vesille. Suomi käyttää
38485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tarkastusoikeutta vuosittain.
38486: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Ahvenanmaan puolustusta voidaan nopeim-
38487: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        min tehostaa ilma- ja merivoimilla. Saarten puo-
38488: toniemen näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen         lustamiseksi tarvitaan kuitenkin manner-Suo-
38489: n:o 262:                                              mesta kuljetettavia maavoimien yksiköitä. Tämä
38490:                                                       on suunniteltu ja valmisteltu sopimusten salli-
38491:          Onko Hallituksella suunnitelmissa            missa puitteissa. Toiminta vaatii kuitenkin ai-
38492:        minkäänlaisia toimia Ahvenanmaan saa-          kaa, koska puolustusvalmisteluja itse saarilla ei
38493:        miseksi sotilaallisen puolustuksen piiriin     ole mahdollista ennakkoon tehdä.
38494:        sekä eräänlaisen iäisyyskysymyksen hoi-            Ahvenanmaan puolustuksessa korostuu to-
38495:        tamiseksi ahvenanmaalaisten asevelvolli-       teuttamista koskevan päätöksen oikea-aikaisuus
38496:        suuspakon suhteen?                             ja ennakointi, sillä vyöhykkeen puolustus on
38497:                                                       jäljestettävä ennen kuin sinne on päässyt vieraita
38498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joukkoja.
38499: vasti seuraavaa:                                          Puolustusvalmistelujen nopeuttamiseksi ja te-
38500:                                                       hostamiseksi olisi puhtaasti sotilaalliselta kan-
38501:     Sotilaspoliittisen tilanteen muutos tuo Itäme-    nalta katsoen tarkoituksenmukaista toteuttaa
38502: ren alueelle uusia epävarmuustekijöitä. Pohjois-      myös Ahvenanmaalla jo rauhan aikana joitakin
38503: ta Itämerta hallitsevana suurena saarena Ahve-        puolustusvalmisteluja. Ensisijaisesti tulisivat ky-
38504: nanmaan strateginen merkitys ei ole vähenemäs-        seeseen johtamisedellytysten ja materiaalisen
38505: sä. Puolustamattomana Ahvenanmaa on kriisiti-         valmiuden luominen. Rauhan aikana toteutetut
38506: lanteessa altis alueloukkauksille ja voi sellaisena   puolustusvalmistelut nopeuttaisivat vyöhykkeen
38507: myötävaikuttaa Suomen mukaan vetämiseen               puolustuksen jäljestämistä kriisitilanteessa ja
38508: kriisiin.                                             antaisivat siten lisää harkinta-aikaa päätöksen-
38509:     Valtakunnan puolustus toteutetaan alueellise-     teolle. Kuitenkin Itämerta koskevien kansainvä-
38510: na puolustuksena, jota varten on käytössä soti-       lisien sopimusten, yhdessä diplomatian kanssa,
38511: laallinen aluejako. Vuoden vaihteessa voimaan         katsotaan turvaavan Ahvenanmaan aseman
38512: tulleessa puolustusvoimien uudessa johtamis- ja       myös jatkossa, joten tätä koskevan aloitteen
38513: hallintojäljestelmässä Ahvenanmaa kuuluu län-         tekemistä ei suunnitella.
38514: tisen maanpuolustusalueen alaisen Turun ja Po-            Asevelvollisuusiän Ahvenanmaalla saavuttaa
38515: rin sotilasläänin vastuualueeseen.                    vuosittain noin 160 kotiseutuoikeuden omaavaa
38516:     Alueellisen koskemattomuuden valvonnasta          nuorta. Heistä keskimäärin neljä on sellaisia,
38517: ja turvaamisesta rauhan aikana vastaa rajavar-        jotka määrätään astumaan palvelukseen. Va-
38518: tiolaitos.                                            paaehtoisia palvelukseen astujia on vuosittain
38519:     Puolustusvoimien rauhan ajan toiminta Ah-         1-2.
38520: venanmaan alueella toteutetaan Ahvenanmaan                Asevelvollisuusikäisten määrä ei yksin olisi
38521: linnoittamattomuutta ja neutralisointia koske-        riittävä Ahvenanmaan puolustukseen tarvitta-
38522: van sopimuksen puitteissa ja siinä varatuin oi-       vien yksiköiden tuottamiseen.
38523: keutuksin. Sopimus sallii Suomen ilmavoimien              On luonnollisesti hyödyllistä käydä keskuste-
38524: koneiden ylilennot vyöhykkeellä. Merivoimat           lua Ahvenanmaan puolustuksellisesta asemasta,
38525: puolestaan voivat aika ajoin tarkastaa saaria 1       joskaan muutoksia nykyjäljestelmään ei ole kaa-
38526: tai 2 keveällä veden pinnalla kulkevalla aluksel-     vailtu.
38527: la. Tässä tapauksessa alukset voivat väliaikaises-
38528: 
38529:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
38530: 
38531:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
38532:                                            1993 vp -    KK 262                                          3
38533: 
38534: 
38535: 
38536: 
38537:                                       Till Riksdagens Herr Talman
38538: 
38539:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ålands försvar kan snabbast effektiveras med
38540: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            hjälp av luft- och sjöstridskraftema. För öamas
38541: rned1ern av statsrådet översänt följande av riks-       försvar behövs dock också enheter från land-
38542: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            stridskraftema, som transporteras dit från det
38543: rnål nr 262:                                            finska fastlandet. Detta är planerat och berett
38544:                                                         inom de ramar som överenskommelsema tillå-
38545:            Planerar Regeringen några åtgärder           ter. Verksamheten kräver dock tid, eftersom det
38546:         sorn syftar till att inordna Aland under        inte är möjligt att göra försvarsförberedelser på
38547:         det militära försvaret, och, för att lösa en    själva öama på förhand.
38548:         evighetsfråga, planeras några åtgärder              När det gäller Ålands försvar rnåste man
38549:         som gäller ålänningamas skyldighet att          särskilt beakta den rätta tidpunkten för och
38550:         fullgöra vämplikt?                              möjlighetema att varsla om ett beslut som angår
38551:                                                         förverkligande av försvaret, eftersom försvaret
38552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av zonen måste ordnas innan främmande trup-
38553: anföra följande:                                        per har anlänt dit.
38554:                                                             I syfte att försnabba och effektivera för-
38555:     Det förändrade militärpolitiska läget för med       svarsförberedelsema skulle det ur militär syn-
38556: sig nya osäkerhetsfaktorer till Östersjöomr.ådet.       punkt vara synnerligen ändamålsenligt att ock-
38557: Aland är en stor ö sorn dominerar norra Oster-          så på Åland redan under fredstid förverkliga
38558: sjön och dess strategiska betydelse är därför inte      vissa försvarsförberedelser. 1 första hand skulle
38559: i fård med att minska. Oförsvarat kan Åland i en        detta gälla skapandet av förutsättningar för
38560: krissituation bli föremål för territorialkränk-         ledning och materiell beredskap. De förbere-
38561: ningar och kan sålunda bidra till att Finland           delser av försvaret som fåtts till stånd under
38562: dras in i krisen.                                       fredstid skulle göra det möjligt att snabbt or-
38563:     Rikets försvar förverkligas som ett territoriellt   ganisera försvaret av zonen i en krissituation
38564: försvar, som bygger på en militär områdesindel-         och beslutsfattandet skulle därigenom ges ökad
38565: ning. 1försvarsmaktens nya lednings- och förvalt-       I?.etänketid. De intemationella avtal som gäller
38566: ningssystem som trädde i kraft vid årsskiftet hör       Ostersjön anses dock tillsammans med diplo-
38567: Åland till ansvarsområdet för Åbo- och Bjöme-           rnatin trygga Ålands ställning också i fortsätt-
38568: borgs län, som hör till Västra försvarsområdet.         ningen, och det finns därför inte planer på
38569:     För övervakningen och tryggandet av den             något ipitiativ i denna fråga.
38570: territoriella integriteten under fredstid svarar           På Aland uppnår årligen ca 160 unga män
38571: Gränsbevakningsväsendet.                                som har åländsk hemortsrätt vämpliktsåldem.
38572:     Försvarsmaktens fredstida verksarnhet på det        Av dem är i medeltal fyra sådana som förordnas
38573: åländska området förverkligas inom ramen för            att träda i tjänst. 1-2 personer träder årligen
38574: konventionen om icke-befåstande av Åland och            frivilligt i tjänst.
38575: om Ålands neutralitet samt på de i konventionen             De som är i vämpliktsåldem är inte tillräck-
38576: angivna rättighetema. Konventionen tillåter de          ligt många för att ensamma kunna producera de
38577: fmska luftstridskraftemas flygplan att företa           enheter som behövs för Ålands försvar.
38578: överflygningar inom zonen. Sjöstridskraftema               Det är naturligtvis nyttigt att föra en diskus-
38579: får för sin del inspektera ön med 1 eller 2 lätta       sion om Ålands ställning vad försvaret beträffar,
38580: ytgående fartyg. 1 detta fall kan fartygen tillfål-     även om några ändringar av det nuvarande
38581: ligt ankra på zonens vatten. Finland utnyttjar          arrangemanget inte har skisserats upp.
38582: årligen sin inspektionsrätt.
38583:      Helsingfors den 8 juni 1993
38584: 
38585:                                                                      Försvarsminister Elisabeth Rehn
38586:                                                1993 vp
38587: 
38588: Kirjallinen kysymys 263
38589: 
38590: 
38591: 
38592: 
38593:                                   Aittoniemi: Koirien hännän katkaisemisesta ulkonäöllisenä toi-
38594:                                       menpiteenä
38595: 
38596:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38597: 
38598:   · Mirja Pyykön vetämässä televisio-ohjelmassa      peränä vain ihmisen turhamaisuuden toteutta-
38599: vappuiltana kuluvana vuonna käsiteltiin eläin-       minen ilman muita tarkoitusperiä.
38600: lääketieteen toimintoja haastateltavana olevan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38601: asiantuntijan silmin. Ohjelma toi esille joiden-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38602: kin mielestä ylimitoitetun eläinrakkauden siltä      n~oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38603: pohjalta, miten paljon ollaan taloudellisesti val-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38604: miit uhraamaan lemmikkieläimen terveyden-
38605: hoitoon.                                                        Ovatko valtioneuvoston jäsenet tai
38606:     Ohjelmassa näytettiin myös, miten viiden                 asiaankuuluvan ministeriön virkamiehet
38607: vuorokauden ikäisiltä koiranpennuilta katkais-               katsoneet Mirja Pyykön ohjelman koi-
38608: tiin häntä ihp.an minkäänlaista puudutusta tai               rien kärsimyksistä, jotka aiheutuvat
38609: nukutusta, joka ei ole mahdollista niin nuoren               hännän katkaisusta, ja
38610: koiraopennuo suhteen. Esitys oli järkyttävä eläi-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38611: men tuskan hätähuuto, toteuttamisen tarkoitus-               tämän eläinrääkkäyksen lopettamiseksi?
38612:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
38613:                                            Sulo Aittaniemi
38614: 
38615: 
38616: 
38617: 
38618: 230032J
38619: 2                                          1993 vp -   KK ~63
38620: 
38621: 
38622: 
38623: 
38624:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38625: 
38626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hallitus antoi 19.10.1990 esityksen eduskun-
38627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nalle laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta. Täs-
38628: olette 5 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-         sä esityksessä hallitus ehdotti koiran hännän
38629: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       typistämisen kieltämistä. Eduskunta päätyi kui-
38630: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         tenkin asiassa toisenlaiseen ratkaisuun ja salli
38631: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 263:          edelleen koiran hännän typistämisen asettaen
38632:                                                        sille kuitenkin aikaisempaa jonkin verran tiu-
38633:           Ovatko valtioneuvoston jäsenet tai           kemmat ehdot. Hännän typistämisen saa suorit-
38634:        asiaankuuluvan ministeriön virkamiehet          taa eläinlääkäri kasvattajan pyynnöstä, mikäli
38635:        katsoneet Mirja Pyykön ohjelman koi-            koira on leikkaushetkellä viittä vuorokautta
38636:        rien kärsimyksistä, jotka aiheutuvat hän-       nuorempi.
38637:        nän katkaisusta, ja                                 Maa- ja metsätalousministeriö on 12.10.1990
38638:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          asettanut toimikunnan valmistelemaan eläin-
38639:        tämän eläinrääkkäyksen lopettamiseksi?          suojelulain kokonaisuudistusta. Toimikunnan
38640:                                                        tulee tehdä ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi
38641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sekä yleispiirteinen ehdotus eläinsuojelulain no-
38642: vasti seuraavaa:                                       jalla annettavista alemmanasteisista säännöksis-
38643:                                                        tä ja määräyksistä. Toimikunnan määräaika on
38644:    Maa- ja metsätalousministeriössä eläinsuoje-        päättynyt 31.5.1993. Toimikunta on esitykses-
38645: luasioita käsittelevät eläinlääkintä- ja elintarvi-    sään päätynyt ehdottamaan koirien hännän
38646: keosaston virkamiehet eivät valitettavasti ole         typistämisen kieltämistä. Hallitus tulee toden-
38647: nähneet Mirja Pyykön televisio-ohjelmaa, jossa         näköisesti alkutalven aikana antamaan edus-
38648: on esitetty myös koiranpentujen hännän typistä-        kunnalle lakiesityksen uudeksi eläinsuojelu-
38649: mistä. Häntien typistäminen ja siihen liittyvät        laiksi, joka sisältäisi koirien häntien typistämis-
38650: eläinsuojelulliset kysymykset ovat kuitenkin var-      kiellon.
38651: sin hyvin tiedossa ja selvillä ministeriön eläinlää-
38652: kintä- ja elintarvikeosastolla.
38653: 
38654:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1993
38655:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
38656:                                        1993 vp -   KK 263                                          3
38657: 
38658: 
38659: 
38660: 
38661:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
38662: 
38663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen överlämnade den 19 oktober 1990
38664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     en proposition tili riksdagen med förslag tilllag
38665: den 5 maj 1993 till vederbörande medlem av         om ändring av djurskyddslagen. 1 propositionen
38666: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-   föreslog regeringen att kuperingen av svansama
38667: toniemi undertecknade spörsmål nr 263:             på hundar skall förbjudas. Riksdagen stannade
38668:                                                    dock för en annan lösning och beslöt att fortsätt-
38669:           Har statsrådets medlemmar eller tjäns-   ningsvis tillåta kupering. Riksdagen fastställde
38670:        temännen vid det ministerium som berörs     dock något strängare villkor för kuperingen än
38671:        av ärendet sett Mirja Pyykkös program       tidigare. På begäran av uppfödaren får en vete-
38672:        om det lidande hundar utsetts för när       rinär kupera svansen på en hund, om hunden vid
38673:        deras svansar kuperas, och                  tiden för ingreppet är yngre än fem dygn.
38674:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den
38675:        för att stoppa detta djurplågeri?           12 oktober 1990 en kommission för att bereda en
38676:                                                    totalrevision av djurskyddslagen, med uppgift
38677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att framlägga förslag till ny djurskyddslag samt
38678: anföra följande:                                   i allmänna drag utarbeta förslag tili stadganden
38679:                                                    och bestämmelser. på lägre nivå som borde ges
38680:    Tjänstemännen vid jord- och skogsbruks-         med stöd av den föreslagna lagen. Kommissio-
38681: ministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning,   nen hade tid tili den 31 maj 1993. Kommissionen
38682: som har hand om djurskyddsärenden, har tyvärr      har bestämt sig för att föreslå att kupering av
38683: inte sett Mirja Pyykkös televisionsprogram som     hundsvansar skall förbjudas. Regeringen kom-
38684: även gällde kupering av svansar på hundvalpar.     mer troligtvis i början av vintern att överlämna
38685: Ministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning    en proposition tili riksdagen med förslag tili en
38686: är dock helt på det klara med djurskyddsaspek-     ny djurskyddslag som skall innehålla ett förbud
38687: terna kring frågan om kupering av svansar.         mot att kupera svansen på hundar.
38688: 
38689:      Helsingfors den 4 juni 1993
38690: 
38691:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
38692:                                               1993 vp
38693: 
38694: Kirjallinen kysymys 264
38695: 
38696: 
38697: 
38698: 
38699:                                  Aittoniemi: Yksityisteiden kunnossapitoon myönnettyjen valtion-
38700:                                      avustusten säilyttämisestä
38701: 
38702: 
38703:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38704: 
38705:    Useiden kuntien kannanotoissa on kiinnitetty     kaavalla tavalla, jos valtio aikoo pysyä suunni-
38706: voimakasta huolta hallituksen suunnitelmiin ja      telmissaan tieavustusten leikkaamisesta esitetyl-
38707: jo osin toteutettuihin toimiin yksityisten teiden   lä tavalla.
38708: valtionavun leikkaamisesta siten, että esimerkik-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38709: si vuosina 1994-1995 valtionapua leikattaisiin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38710: yhteensä 150 miljoonaa markkaa.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38711:     Kun juuri nyt, erityisen routivana keväänä,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38712: kulkee esimerkiksi Etelä-Suomen yksityisteillä,
38713: joutuu toteamaan niiden heikon peruskunnon.                     Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-
38714: Osa teistä on lähes kulkukelvottomassa kunnos-              saan yksityisten teiden kunnossapitoon
38715: sa.                                                         liittyvän valtionavun leikkauksia kos-
38716:     Yksityisten teiden kunnossapidon jättäminen             kien, vaikka tämänjohdosta haja-asutus-
38717: pelkästään kuntien harteille johtaa väistämättä             alueiden liikkumis- ja asumismahdolli-
38718: siihen, että haja-asutusalueilla ja syrjäkulmilla           suudet heikkenevät perusturvaa louk-
38719: liikennöinti tulee kärsimään perusturvaa louk-              kaavana tavalla?
38720: 
38721:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
38722: 
38723:                                           Sulo Aittoniemi
38724: 
38725: 
38726: 
38727: 
38728: 230032J.
38729: 2                                        1993 vp -   KK 264
38730: 
38731: 
38732: 
38733: 
38734:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38735: 
38736:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja vuonna 1995 19,7 mrd. mk. Osa toimenpiteistä
38737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toteutettiin jo vuoden 1993 talousarvion yhtey-
38738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dessä.
38739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Valtiovarainministeriö toimitti valtioneuvos-
38740: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ton periaatepäätöksen asianomaisille tahoille tie-
38741: n:o 264:                                             doksi ja toimenpiteitä varten. Valtioneuvoston
38742:                                                      periaatepäätöksessä ei ole osoitettu valtiovarain-
38743:            Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-      ministeriölle muille hallinnonaloille kuuluvien
38744:        saan yksityisten teiden kunnossapitoon        säästötoimenpiteiden arviointi- tai toimeenpa-
38745:        liittyvän valtionavun leikkauksia koski-      notehtäviä.
38746:        en, vaikka tämän johdosta haja-asutus-            Liikenneministeriön hallinnonalalle kohden-
38747:        alueiden liikkumis- ja asumismahdolli-        netuista säästötoimenpiteistä valtioneuvoston
38748:        suudet heikkenevät perusturvaa louk-          periaatepäätöksessä todetaan yksityisteiden
38749:        kaavana tavalla?                              osalta seuraavaa (1!.2.15 alkuosa):
38750:                                                          "Yksityisten teiden valtionapujen määrää vä-
38751:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hennetään vuosina 1994-95 kumpanakin 75
38752: vasti seuraavaa:                                     milj. mk."
38753:                                                          Liikenneministeriö valmisteli ja esitteli yksi-
38754:    Kysymyksen johdosta hankitussa lausunnos-         tyisistä teistä annetun asetuksen 43 §:n muutok-
38755: sa valtiovarainministeriö toteaa seuraavaa:          sen (72/93), joka tuli voimaan 1.2.1993. Samaan
38756:    "Valtioneuvosto teki 14.10.1992 periaatepää-      pykälään hyväksyttiin 30.4.1993 muutos, joka
38757: töksen hallituksen toimenpiteistä julkisen talou-    tulee voimaan 1.6.1993. Liikenneministeriö pe-
38758: den tasapainon parantamiseksi (TM 9214). Toi-        rusteli näitä vuoden 1995 loppuun voimassa
38759: menpiteiden tarpeellisuutta periaatepäätöksessä      olevia asetuksen muutoksia valtioneuvoston pe-
38760: perusteltiin seuraavasti:                            riaatepäätöksen toteuttamisella."
38761:     "Kilpailukyvyn jyrkkä parantaminen ja vien-          Kuten edellä esitetystä ilmenee, yksityisten
38762: titeollisuuden elpyminen ovat luoneet edellytyk-     teiden valtionapujen vähentämisestä on päätetty
38763: set kansantalouden tasapainottomuuksien kor-         valtioneuvoston 14.10.1992 tekemässä säästö-
38764: jautumiselle ja laman taittumiselle. Valtiontalou-   päätöksessä. Liikenneministeriön esittelemät yk-
38765: den ennätysmäiset rahoitusvajeet uhkaavat kui-       sityisistä teistä annetun asetuksen muutokset
38766: tenkin johtaa ulkomaisen rahoituksen tyrehty-         olivat tämän säästöpäätöksen toimeenpanoa.
38767: miseen, mikä vaikeuttaisi vakavasti yritystoi-           Tielaitos on asiantuntijakantanaan todennut,
38768: mintaa ja saattaisi jopa uhata valtion maksuval-     että kun teiden kunnossapitoavustusta makse-
38769: miutta. Julkisia menoja ja valtion budjettialijää-   taan kaikille avustuksen saajille 70% ja teiden
38770: mää supistamalla on totjuttava rahoitusongel-        välttämättömiin parannustöihin (esim. siltojen
38771: mien kätjistäminen ja turvattava vientivetoisen       kotjaukset) on lisäksi käytettävissä kumpanakin
38772: kasvun jatkuminen."                                  vuonna n. 13-14 milj. mk, voidaan yksityisten
38773:     Valtioneuvosto arvioi valtion menojen vähen-     teiden ylläpito hoitaa tyydyttävästi myös vuosi-
38774: tämismahdollisuudet ja päätyi laajaan, kaikkia        na 1994-1995, joita säästöpäätös koskee. Kun
38775: hallinnonaloja koskevaan säästötoimenpideoh-          talous paranee, on varmasti syytä korottaa yksi-
38776: jelmaan. Näillä toimenpiteillä arvioitiin valtion     tyisiä teitä varten tarkoitettuja määrärahoja.
38777: menojen vähenevän vuonna 1994 15,8 mrd. mk
38778: 
38779:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1993
38780: 
38781:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
38782:                                           1993 vp -    KK 264                                          3
38783: 
38784: 
38785: 
38786: 
38787:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38788: 
38789:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            åtgärdema vidtogs redan i samband med budge-
38790: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande           ten för 1993.
38791: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Finansministeriet sände principbeslutet tili
38792: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           alla berörda parter för kännedom och åtgärder.
38793: mål nr 264:                                            1 statsrådets principbeslut har finansministeriet
38794:                                                        inte ålagts uppgifter att bedöma och vidta spar-
38795:           Åmnar Regeringen hålla fast vid sin          åtgärder som hör till andra förvaltningsområ-
38796:        pian att skära ned statsbidraget för un-        den.
38797:        derhåll av enskilda vägar fast det leder tili      Beträffande de sparåtgärder som ålagts trafik-
38798:        att möjligheterna att röra sig och bo i         ministeriets förvaltningsområde sägs i principbe-
38799:        glesbygden försämras på ett sådant sätt         slutet följande angående enskilda vägar (11.2.15
38800:        att det strider mot grundskyddet?               början):
38801:                                                           "Statsbidraget för enskilda vägar minskas
38802:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1994-1995, bägge åren med 75 milj. mk."
38803: anföra följande:                                          Trafikministeriet beredde och föredrog en
38804:                                                        ändring av förordningen om enskilda vägar (72/
38805:    1 det utlåtande som begärts med anledning av        93), varigenom en ny 43 § fogades tili förord-
38806: spörsmålet säger finansministeriet följande:           ningen, som trädde i kraft 1.2.1993. En ändring
38807:    "Statsrådet fattade 14.10.1992 ett principbe-       av samma paragraf godkändes 30.4.1993 och
38808: slut om regeringens åtgärder för balansering av        den träder i kraft 1.6.1993. Trafikministeriet
38809: den offentliga ekonomin (TM 9214). Nödvän-             motiverade dessa ändringar i förordningen som
38810: digheten av åtgärderna motiverades som följer:         gäller tili utgången av 1995 med vidtagande av de
38811:    "Den radikalt förbättrade konkurrensförmå-          åtgärder som avses i statsrådets principbeslut."
38812: gan och exportindustrins uppsving har skapat              Såsom framgår av det ovan anförda har
38813: förutsättningar för att få den offentliga ekono-       beslutet att minska statsbidragen för enskilda
38814: min i balans och ett slut på recessionen. Det          vägar fattats i statsrådets principbeslut av
38815: rekordstora finansunderskottet i statsekonomin         14.10.1992 om sparåtgärder. De ändringar av
38816: hotar dock leda tili att den utländska finansie-       förordningen om enskilda vägar som trafikmi-
38817: ringen upphör, vilket allvarligt skulle försvåra       nisteriet föredrog var verkställighet av detta
38818: företagsverksamheten och t.o.m. hota statens           sparbeslut.
38819: likviditet. För att fmansieringsproblemen inte            Vägverket har i egenskap av sakkunnig ansett
38820: skall förvärras och för att en fortsatt tillväxt       att då det utom statsbidraget för underhåll av
38821: skall kunna garanteras genom exporten, måste           enskilda vägar som är 70 % och betalas alla
38822: statens utgifter och budgetunderskottet mins-          bidragstagare för nödvändiga grundförbättring-
38823: kas."                                                  ar (t.ex. broreparationer) även står ca 13-14
38824:    Statsrådet bedömde möjlighetema att minska          milj. mk tili förfogande bägge åren, kan under-
38825: statens utgifter och beslöt om ett omfattande          hållet av enskilda vägar skötas på ett tillfreds-
38826: sparåtgärdsprogram som gällde alla förvalt-            ställande sätt åren 1994-1995, som sparbeslutet
38827: ningsområden. Genom dessa åtgärder beräkna-            gäller. När den ekonomiska situationen förbätt-
38828: des statens utgifter minska med 15,8 mrd. mk           ras är det säkert skäl att förhöja anslagen för de
38829: 1994 och med 19,7 mrd. mk 1995. En del av              enskilda vägamas upprätthållande.
38830: 
38831:      Helsingfors den 21 maj 1993
38832: 
38833:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
38834:                                                  1993 vp
38835: 
38836: Kirjallinen kysymys 265
38837: 
38838:                                     S-L. Anttila ym.: Kotimaisen puuraaka-aineen käytöstä metsäteol-
38839:                                         lisuuden raaka-aineena
38840: 
38841:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38842: 
38843:    Suomeen tuodaan tänä päivänä noin 7 miljoo-         Näin tämän määrän ylittävä osa olisi sellaista
38844: naa kuutiometriä puuta. Teollisuus on perustel-        tuontia, johon pitäisi kohdistaa tasausmaksu.
38845: lut puun tuontiaan raaka-aineen saatavuuden               Puuntuonnin ongelmana on lisäksi se, että ne
38846: turvaamisella ja siihen liittyvillä pitkillä tuonti-   maat, joista puuta tuodaan, eivät lainkaan vero-
38847: sopimuksilla. Tuonnista noin 4 miljoonaa kuu-          ta metsänomistajiaan metsäverona tai metsäve-
38848: tiometriä tuodaan itänaapuristamme. Merkittä-          rona ei ole olennaista merkitystä toisin kuin
38849: vä osa tuotavasta puusta on koivua, jota Suo-          Suomessa on. Ongelmaa hankaloittaa myös se,
38850: mesta ei metsäteollisuuden mukaan ole riittäväs•       että monissa puuntuontimaissa yhteiskunnan
38851: ti saatavissa. Tähän lienee syynä metsän uudis-        tuki puuntuotantoon on selvästi suurempi kuin
38852: tuksessa aikanaan tehdyt karkeat virheet.              Suomessa. Kysymys on siitä, kykeneekö metsä-
38853:     Samaan aikaan Suomen metsissä olevasta             talousmaa Suomi sopimaan tärkeimmän vienti-
38854: vuotuisesta kasvusta noin 40 prosenttia jää käyt-      raaka-aineensa tuottamisesta mitä suurimmassa
38855: tämättä. Tuontipuu lisää yksityismetsien vajaa-        määrin koto-Suomessa omissa metsissämme vai
38856: käyttöä ja pahentaa metsien hoidon ongelmia.           ajaudummeko holtittomaan ulkomaiseen puun-
38857: Samalla se vähentää metsänomistajien omaa              tuontiin, joka heikentää omien metsiemme hyö-
38858: aktiviteettia ja kiinnostusta metsän hoitoon, jos      dyntämistä, mutta samalla lisää mm. tauti- ym.
38859: kerran puulle ei ole kysyntää. Tuontipuu heiken-       vaaroja.
38860: tää myös sahojen sivutuotteiden markkinointi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
38861: mahdollisuuksia ja vaikeuttaa sahateollisuuden         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
38862: kapasiteetin lisäämistä. Päälninisteri Ahon toi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38863: mesta on käsitelty myös puun tuontikysymystä.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38864: Ylijohtaja Juhani Viitala on esittänyt tarpeetto-
38865: malle raakapuun tuonnille 10 prosentin tasaus-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38866: maksua. Tasausmaksut voitaisiin ohjata metsän-                ryhtyä tarpeettoman puun tuonnin py-
38867:  parannusrahoituksena metsien kunnon edistä-                  säyttämiseksi, ja
38868: miseen. Ne korvaisivat edes osaksi niitä metsän-                 jos Hallitus ei yrityksistään huolimatta
38869:  hoidollisia haittoja sekä taloudellisia työtilai-            saa metsäteollisuutta vapaaehtoisesti ra-
38870:  suuksien menetyksiä, joita tuontipuusta kaiken               joittamaan tuontipuun määrää, onko
38871:  aikaa aiheutuu.                                              Hallitus valmis ottamaan käyttöön esi-
38872:     Kestävän metsän hyödyntämisen ja uudista-                 merkiksi 10 prosentin tasausmaksun es-
38873:  misen lähtökohtana tulee olla metsäteollisuuden              tämään tarpeettomaksi katsottujen tuon-
38874: ja metsänomistajien saumaton yhteistyö. On ra-                tipuumäärien tulemisen Suomeen, ja
38875:  kennettava jälleen järjestelmä, jossa teollisuus ja             missä aikataulussa Hallitus aikoo met-
38876:  metsänomistajat vuosittain sopivat niistä mää-               sätalousmaa Suomen kannalta haitalli-
38877:  ristä koivua ja havupuuta, joita teollisuus tarvit-          sen ja tarpeen ylittävän tuontipuun tuon-
38878:  see. Tämän neuvottelun pohjalta löytyisi myös                nin ratkaista?
38879:  oikea määrä todella tarvittavalle tuontipuulle.
38880: 
38881:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1993
38882: 
38883:           Sirkka-Liisa· Anttila           Tellervo Renko                Aapo Saari
38884:           Milja Ryynänen                  Pekka Viljanen                 Esko Jokiniemi
38885:           Kalle Röntynen                  Olavi Ala-Nissilä             ·Raili Puhakka
38886:           Helmi Morri                     Timo Kalli                     Timo Järvilahti
38887:           Maija-Liisa Lindqvist           Tero Mölsä                     Lasse Näsi
38888:           Pirkko Laakkonen                Ismo Seivästö ·                Kyösti Virrankoski
38889:                      Juhani Alaranta                            Annikki Koistinen
38890: 2300321
38891: 2                                         1993 vp -   KK 265
38892: 
38893: 
38894: 
38895: 
38896:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38897: 
38898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noita ja hintaa häiritsevä tekijä, jonka poistumi-
38899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen vilkastuttaisi kauppaa.
38900: olette 5 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-           Yksimielisiä ollaan siitä, että kotimaan met-
38901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sistä ei ole käytännössä saatavissa tuotteiden
38902: omaiselle jäsenelle kansanedustaja S-L. Anttilan      kysyntää vastaavasti koivukuitupuuta. Käsityk-
38903: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          set tämän vuoksi tarpeellisen tuonnin laajuudes~
38904: 265:                                                  ta ovat kuitenkin jossain määrin poikkeavia.
38905:                                                       Maa- ja metsätalousministeriössä arvioidaan,
38906:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       että koivukuidun vuotuinen tuontitarve olisi
38907:         ryhtyä tarpeettoman puun tuonnin py-          3,0---3,5 milj. m1•
38908:         säyttämiseksi, ja                                Maahan tuodun puun määrä on merkittävästi
38909:            jos Hallitus ei yrityksistään huolimatta   ylittänyt edellä mainitun tuontitarpeen. Puuta
38910:         saa metsäteollisuutta vapaaehtoisesti ra-     tuotiin 6,9 milj. m 1 vuonna 1992. Kuluvan vuo-
38911:        joittamaan tuontipuun määrää, onko             den ensimmäisen neljänneksen tuonti on noin 90
38912:        Hallitus valmis ottamaan käyttöön esi-         prosenttia korkeampi .kuin tuonti viime vuonna
38913:        merkiksi 10 prosentin tasausmaksun es-         vastaavana ajankohtana. Vaikka ero tasaantu-
38914:        tämään tarJ>eettomaksi katsottujen tuon-       neekin vuoden loppuun mennessä, näyttää to-
38915:         tipuumäärien tulemisen Suomeen, ja            dennäköiseltä, että tuonnin kokonaismäärä ei
38916:            missä aikataulussa Hallitus aikoo met-     alene viimevuotisesta tasosta.
38917:         sätalousmaa Suomen kannalta haitalli-            Hallitus on seurannut kiinteästi puukaupan
38918:        .senja tarpeen ylittävän tuontipuun tuon-      kehittymistä ja käynyt neuvotteluja metsäteolli-
38919:         nin ratkaista?                                suuden ja metsänomistajajärjestön kanssa. Maa-
38920:                                                       ja metsätalousministeriössä on tehty seikkape-
38921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           räinen selvitys tuontipuukysymyksestä. Tässä
38922: taen seuraavaa:                                       yhteydessä ovat selkeästi tulleet esille nykyisen
38923:                                                       määräisestä puun tuonnista koituvat taloudelli-
38924:    Tuontipuu on muodostunut viime aikoina             set ja metsänhoidolliset haitat. Puuta tuoville
38925: vaikeaksi metsäpoliittiseksi ongelmaksi, jolla on     aluksille aikaisemmin myönnetyistä väylämak-
38926: myös haitallisia kansantaloudellisia vaikutuksia.     sualennuksista on luovuttu.
38927: Ratkaisun löytämisen vaikeus johtuu ongelman             Raakapuun tuonti nykyisessä määrin ei sovi
38928: monimuotoisuudesta: ensisijaisia osapuolia ovat       hyvin yhteen pitemmällä tähtäyksellä terveen
38929: metsäteollisuus ja puun myyjät, mutta myös            kansallisen metsäpolitiikan kanssa. Koska kui-
38930: valtiovallalla on kysymykseen vahva intressi,         tenkin esimerkiksi kysymyksessä mainitun ta-
38931: yleinen kauppapoliittinen linja pyrkii kansainvä-     sausmaksun kohdistaminen ulkomailta tapah-
38932: lisen kaupan esteiden vähentämiseen ja samanai-       tuvaan puuntuontiin ei ole helposti yhteensovi-
38933: kaisesti kilpailusäännöstöc rajoittaa puukaupan       tettavissa omaksutun vapaakauppaan tähtäävän
38934: osapuolten sopimusmahdollisuuksia.                    kauppapolitiikan kanssa, hallitus on ollut tois-
38935:     Olennainen piirre asiassa on puukaupan poik-      taiseksi odottavana kannalla.               ·
38936: keuksellinen tilanne. Myyjien ja ostajien näke-          Mikäli puun tqonti kuitenkin kasvaa edellis-
38937: mykset hintatasosta ja sen tulevasta kehityksestä     vuotisesta ~ mihin alkuvuoden tilastot viittaa-
38938: poikkeavat siinä määrin, että kauppaa on käyty        vat - ja tästä aiheutuvat haitat korostuvat,
38939: normaalia vähäisemmässä määrin. Metsäteolli-          joudutaan tilannetta harkitsemaan uudelleen.
38940: suuden taholla nähdään, että myyjien odotukset        Meillä on voimassa tuonnin aiheuttamia mark-
38941: hintojen noususta ovat joh~neet tavanomaista          kinahäiriöitä koskeva kotimainen lainsäädäntö,
38942: pienempään tarjontaan, minkä vuoksi teollisuus        jonka nojalla tämäntyyppisiä. ongelmia voidaan
38943: on joutunut turvautumaan erityisesti koivukui-        tarvittaessa käsitellä ja lievittää.
38944: tupuun tuontiin. Myyjätaholla puolestaan kat-            Hallitus toivoo, että tuonnin rajoittamiseen
38945: sotaan, että puun tuonti on kotimaan markki-          säädösteitse ei jouduttaisi turvautumaan. Olisi
38946:                                         1993 vp -   KK 265                                       3
38947: 
38948: suotavinta, että puukauppaan liittyvät ongelmat     ja on valmis ennakkoluulottomasti etsimään
38949: ratkeaisivat osapuolten välisissä neuvotteluissa.   puukaupan sujumista tukevia menettelyjä.
38950: Omalta osaltaan hallitus pyrkii edistämään niitä
38951:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
38952: 
38953:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
38954: 4                                      1993 vp -   KK 265
38955: 
38956: 
38957: 
38958: 
38959:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
38960: 
38961:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och i fråga om priset, och att importen bör
38962: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     elimineras för att stimulera handeln.
38963: dt:m 5 maj 1993 till vederbörande medlem av            Enighet råder om att tillgången på björkmas-
38964: statsrådet översänt följande av riksdagsman S-L.   saved från de inhemska skogama i praktiken inte
38965: Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr 265:       motsvarar produktemas efterfrågan. Det råder
38966:                                                    dock något avvikande åsikter om hur omfattan-
38967:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     de importen skall vara. Enligt jord- och skogs-
38968:        ta för att stoppa importen av överflödigt   bruksministeriets kalkyler torde det årliga beho-
38969:        virke, och                                  vet av importerad björkmassa uppgå till3,0-3,5
38970:           om Regeringen trots sina försök inte     milj. m1•
38971:        får skogsindustrin att begränsa mängden         Det importerade virket har väsentligt över-
38972:        av importvirke frivilligt, är Regeringen    skridit det ovan nämnda importbehovet. Den
38973:        då beredd att exempelvis införa en utjäm-   importerade mängden uppgick 1992 till6,9 milj.
38974:        ningsavgift om 10% för att hindra att       m 1• Under det första kvartalet av innevarande år
38975:        virke importeras till Finland i mängder     var importen ca 90 % större än importen under
38976:        som kan anses vara onödigt stora, och       motsvarande period senaste år. Trots att skillna-
38977:           inom vilket tidsschema ämnar Rege-       den torde utjämnas före utgången av året förefal-
38978:        ringen avgöra frågan om importen av         ler det sannolikt att den totala importvolymen
38979:        virke, som för skogsbrukslandet Fin-        inte minskar jämfört med senaste års nivå.
38980:        lands del är skadlig och överstiger beho-       Regeringen har kontinuerligt följt med ut-
38981:        vet?                                        vecklingen inom virkeshandeln och förhandlat
38982:                                                    med skogsindustrin och skogsägarorganisatio-
38983:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nen. Vid jord- och skogsbruksministeriet har
38984: anföra följande:                                   gjorts en utförlig utredning i frågan. I detta
38985:                                                    sammanhang har det tydligt kommit fram vilka
38986:    Under den senaste tiden har importvirket        ekonomiska olägenheter och nackdelar för
38987: blivit ett svårt skogspolitiskt problem som även   skogsvården virkesimporten i nuvarande skala
38988: har skadliga samhällsekonomiska verkningar.        medför. De nedsatta farledsavgifter som tidigare
38989: Att finna en lösning är inte lätt på grund av      beviljades fartyg som<iinporterar virke tilllämpas
38990: problemets mångformighet; de primära partema       inte längre.
38991: är skogsindustrin och säljama, men även stats-         Import av rår.dioodnuvarande omfattning kan
38992: makten har ett s.ta.Jrkt intresse i saken, den     inte i längden kombineras med en sund nationell
38993: allmänna handelspolitiska linjen går ut på att     skogspolitik. Att riltta in en i spörsmålet nämnd
38994: försöka minska internationella handelshinder,      utjämningsavgift påendast importerat virke:kan
38995: och samtidigt begränsar konkurrensreglema av-      inte lätt sammanjämkas med vedertagen1 han-
38996: talsmöjlighetema för pmema inom virkeshan-         delspolitik som eftmlstlllävar frihandel, och1därför
38997: deln.                                              hat regeringen till"Svidare intagit en avvaR.tande.
38998:    En väsentlig faktm är det exceptionella läget   hållrung.
38999: inom virkeshandeln.. Säljamas och köpamas              Om importen av virke dock växer jämförtt
39000: synpunkter på pl'isDWåln och dess framtida ut-     med importen under föregående år- enligt vad'
39001: veckling är i den mcbt avvikande att baodel        de statistiska uppgiftema från årets början tyder
39002: bedrivits i mindre omfattmng än normalt. Inom      på -och om detta medför ytterligare olägenhe-
39003: skogsindustrin ansa:· man att säljamas förvänt-    tell;. äil det nödvändigt attlGmvärdera situationen.
39004: ningar i fråga om prisstegring har lett till ett   Våtr mmarande lagstiftniirfr il fråga om mark-;-
39005: mindre utbud än nonm:alt, varför industrin varit   nadSBtlQ'mingar förorsakade:av. import möjliggölr
39006: tvungen att importen främst björkmassaved. På      dock: att dylika problem vidi behov åtgärdas så.
39007: säljarhåll anses det däremot att importen av       att stömingamas verkningar·lindras.
39008: virke inverkar stör.mlde: på hemmamarknaden            Regeringen hoppas att det inte ·skall bli nöd-
39009:                                        1993 vp -   KK 265                                          5
39010: 
39011: vändigt att reglera importen lagstiftningsvägen.   sådana förhandlingar och är beredd att fördoms-
39012: Det vore bäst om problemen inom virkeshandeln      fritt arbeta för att få fram metoder som stöder en
39013: kunde lösas genom förhandlingar mellan parter-     fungerande virkeshandel.
39014: na. För egen del försöker regeringen främja
39015:      Helsingfors den 8 juni 1993
39016: 
39017:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
39018:                           j
39019:                          j
39020:                         j
39021:                        j
39022:                       j
39023:                      j
39024:                     j
39025:                    j
39026:                   j
39027:                  j
39028:                 j
39029:                j
39030:               j
39031:              j
39032:             j
39033:            j
39034:           j
39035:          j
39036:         j
39037:        j
39038:       j
39039:      j
39040:     j
39041:    j
39042:   j
39043:  j
39044: j
39045: